<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
88 Käyttäjää paikalla!
0.005389928817749
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944 1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1944_III_I | ASK_1944_III_II_III | ASK_1944_IV_V | ASK_1944_I_II | HAK_1944 | Liite_1944_I_XII | PTK_1944_I | PTK_1944_II | PTK_1944_III |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 1944
5:
6:
7:
8:
9: LIITTEET
10: I-XII
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1944
16: VALTIONEUVOSTON ~RJAPAINO
17: 1
18:
19: 1
20: . 1
21:
22:
23: 1
24:
25: 1
26:
27: 1
28:
29: 1
30:
31: 1
32:
33: 1
34:
35: 1
36:
37: 1
38:
39: 1
40:
41: 1
42:
43: 1
44:
45:
46:
47:
48: '
49: A. Kevätistuntokaudella jätetyt aloitteet.
50: SISALLYSLUETTELO.
51: I. Perustuslakivaliokunta.
52: Valtiopäiväjärjestystä, vaalilakia, ar· Siv.
53: meijan oikeusasiamiehen tointa ja tamisesta reservistä palvelukseen kut-
54: äitienpäivää koskevia laki- ja toivo- suttujen äänioikeutettujen kansalais-
55: musaloitteita. ten oikeuttamisesta äänestämään ot·
56: teilla maan rajojen ulkopuolellekin
57: Siv. sijoitetussa suomälaisessa joukko-
58: 1. Kekkonen y. m., lak. al. N :o 1: Eh- osastossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
59: dotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 4. Erich y. m., toiv. al. N:o 2: Esityk-
60: 6 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 7 sen antamisesta armeiJan oikeus-
61: 2. Raunio y. m., lak. al. N :o 2: Eh- asiamiehen toimen perustamisesta . . 13
62: dotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 5. Lumme y. m., toiv. al. N:o 3: Äitien-
63: 6 ja 7 § :n muuttamisesta . . . . . . . . 10 päivän määräämisestä kansalliseksi
64: 3. Kallia, toiv ..al. N:o 1: Esityksen an- juhlapäiväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
65:
66:
67: II. Lakivaliokunta.
68:
69: Omistusoikeutta, avioliittoa, sotata- 3. Sillanpää y. m., toiv. al. N:o 6: Esi-
70: paturmia sekä sukunimiä koskevia tyksen antamisesta kihloissa oltaessa
71: toivomusaloitteita. tai avioliittolupauksin siitetyn lap-
72: sen sekä äidin oikeudellisesta ase-
73: 1. Teitlinen y. m., toiv. al. N :o 4: Esi- ma.sta, milloin isä on sodassa kuollut 26
74: tyksen antamisesta määräalaan koh- 4. Sillanpää y. m., toiv. al. N:o 7: Esi-
75: distuvan omistusoikeuden turvaami- tyksen antamisesta avioliiton ulko-
76: ·seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 puolella syntyneen lapsen oikeudesta
77: 2. Simonen y. m., toiv. al. N:o 5: Sota- •siihen sukunimeen, jota äiti lapsen
78: tapaturmia koskevien asiakirjain lä- syntyessä on velvollinen käyttämään 27
79: hettämisestä korkeimpaan oikeuteen 5. Kivioja, toiv. al. N:o 8: Ulkomailla
80: postin välityksellä . . . . . . . . . . . . . . . . 24 käytäntöön otetun tai muutetun su-
81: kunimen hyväksymisestä Suomessa 28
82:
83: IV. Valtiovarainvaliokunta.
84: A. V erotus ta, virkamiesten palk·koja nan yhteyteen palauttamisen aiheut-
85: ja eläkkeitä, koululaitosta, merenkul- tamista poikkeussäännöksistä tulo-
86: kua, rautatie- ja postilaitosta sekä ja omaisuusverosta annettuun lakiin
87: polttoainevarastoa koskevia laki- ja annetun lain muuttamisesta . . . . . . 33
88: toivomusaloitteita. 2. Aattela y. m., lak. al. N :o 4: Ehdo-
89: tus 1aiksi valtion viran tai toimen
90: 1. Luukka y. m., lak. al. N:o 3: Ehdo- haltijain oikeudesta eläkkeeseen an-
91: tus laiksi eräiden .alueiden valtakun- netun lain muuttamisesta . . . . . . . . 36
92: IV Sisällysluettelo 1944.
93:
94: Siv. Siv.
95: 3. Osterholm m. fl., lagmot. N :o 5: sessa olevien henkilöiden työsuh-
96: Förslag till lag om ändring av lagen teen muuttamisesta virkasuhteeksi . . 49
97: angående statsunderstöd åt folkhög- 10. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 14:
98: skolor (Laus. Siv :lta) . . . . . . . . . . . . 38 Angående avlåtande av proposition
99: 3. Osterholm y. m., lak. al. N :o 5: Eh- om ändring av 5 § 2 mom. och 15 §
100: dotus laiksi kansanopistojen valtion- 3 mom. lagen angående kostnaderna
101: avusta annetun lain muuttamisesta för folkskoleväsendet (Laus. Siv :lta) 50
102: (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 10. Wickman y. m., toiv. al. · N:o 14:
103: 4. Heiniö y. m., lak. al. N:o 6: Ehdo- Esityksen antamisesta kansakoulu-
104: tus laiksi valtion polttoainevaras- laitoksen kustannuksista annetun
105: tosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 lain 5 § :n 2 momentin ja 15 § :n
106: 5. Honka y.m., toiv.al. N:o 9: Toi- 3 momentin muuttamisesta (Laus.
107: menpiteistä v.altion viran ja toimen Siv:lta) . .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. .. .. 52
108: haltijain palkkauksen sitomiseksi 11. Luukka y. m., toiv. al. N:o 15: Esi-
109: elinkustannusindeksiin . . . . . . . . . . . 44 tyksen antamisesta valtion laivara-
110: 6. Frietsch y. m., toiv. al. N:o 10: Val- hastosta annetun lain muuttamisesta
111: tion viran ja toimen haltijain palk- rannikkomerenkulkua silmällä pitäen 54
112: kauksesta annetun lain 2 § :n 2 koh- 12. Raunio y. m., toiv. al. N:o 16: Jo-
113: dan muuttamisesta siten, että palk- kioisten Rautatie Osakeyhtiön osak-
114: kaukset sidotaan elinkustannusin- keiden hankkimisesta valtiolle (Laus.
115: deksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Kulkv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
116: 7. Nikula y.m., toiv.al. N:o 11: Esi- 13. U. Hannula, toiv. al. N:o 17: Määrä-
117: tyksen antamisesta viran tai toimen rahasta postitalon rakentamista var-
118: haltijain oikeutta eläkkeeseen koske- ten Kemiin (Laus. Kulkv :lta) . . . . 56
119: van lain 5 § :n muuttamisesta . . . . . . 46
120: 8. Furuhjelm m. fl., hemst. mot. N :o B. Vesistöjen perkaustöitä koskevia
121: 12: Angående avlåtande av propo- l'ahaasia-aloitteita.
122: sition om ändring av lagen angående 14. Joukanen y. m., rah ..a.l. N:o 1: Mää-
123: innehavares av statstjänst eller be- rärahan osoittamisesta Karvianjoen
124: fattning rätt till pension . . . . . . . . 4 7 perkaustöiden jatkamista varten
125: 8. Furuhjelm y.m., toiv.al. N:o 12: (Laus. Mtv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
126: Esityksen antamis·esta valtion viran 15. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 2:
127: tai toimen haltijain oikeudesta eläk- Määrärahan osoittamisesta Iisalmen
128: keeseen annetun lain muuttamisesta 48 vesistön tulvavedenpinnan järjes-
129: 9. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 13: telytöiden alullepanemista varten
130: Eräiden valtionrautateiden palveluk- QLaus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
131:
132:
133:
134: VII. Laki- ja talousva.liokunta.
135:
136: Metsästystä, väestörekisteriä ja teitä ja heidän alaikäiset lapsensa on mer-
137: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. kittävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
138: 3. Kupari y. m., toiv. al. N :o 19: Met-
139: 1. Aarniokoski y. m., lak .•al. N :o 7: ·sästysmaiden vuokrauksen sallimi-
140: Ehdotus laiksi metsästyslain muut- sesta ainoastaan metsästysseuroille 73
141: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 4. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 63: Tien-
142: 2. Pohjannoro, toiv. al. N :o 18: Tar- tekorasituksen tasoi ttami·sesta . . . . . 74
143: peellisten säännösten antamisesta 5. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 72: Kylä-
144: siitä, mihin väestörekisteriin eri teiden kunnossapitovelvollisuuden
145: paikkakunnilla asuvat aviopuolisot laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
146: Sisällysluettelo 1944. V
147:
148: VIII. Sivistysvaliokunta.
149: Koulu- ja sairaanhoitolaitosta, rait- Siv.
150: tiusopetusta sekä kansansivistystä 3. Pohjala y. m., toiv. al. N:o 22: Toi-
151: ·koskevia toivomnsaloitteita. menpiteistä yhtenäisen ja järjestel~
152: mällisen hengellisen hoidon aikaan-
153: Siv. saamiseksi maamme sairaanhoitolai-
154: 1. Honka y. m., toiv. al. N:o 20: Toi- toksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
155: menpiteistä tyttölyseoiden lehtorin- 4. Lumme y.m., toiv.al. N:o 23: Rait-
156: virkojen järjestämiseksi . . . . . . . . . . 81 tiusopetuksen uudistamisesta . . . . . . 85
157: 2. Kukkonen y.m., toiv.al. N:o 21: 5. Löthman-Koponen y. m., toiv. al.
158: Koululaitoksen liikuntakasvatuksen N :o 24: Määrärahasta vapaan kan-
159: ja terveysopin opettajain ja edusta- sansivistystyön järjestämisen ja joh-
160: jain aseman järjestämisestä . . . . . . 82 tamisen tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . 87
161:
162:
163: IX. Maatalousvaliokunta.
164: Asutustoimintaa, maa- ja metsäta- 8. Kääriäinen y.m., toiv.al. N:o 30:
165: loutta, karjanhoitoa, kotitaloutta ja Toimenpiteistä karjanlaiduntamis-
166: kotiteollisuutta, puutarhanhoitoa, ve- mahdollisuuksien laajentamiseksi .. 109
167: sistöjen perkaustöitä sekä nahan- ja 9. Pyy y. m., toiv. al. N:o 31: Lisäyk-
168: villan luovutusvelvolisuutta koskevia •Sestä vuoden 1944 tulo- ja meno-
169: laki- ja toivomusaloitteita. ,arvioon palautetulla alueella sodassa
170: tuhoutuneiden ja rappiolle joutunei-
171: 1. Eskola y.m., lak.al. N:o 8: Ehdo- den puutarhojen uudelleen perusta-
172: tus laiksi viljelyspalstojen luovut- mista ja kunnostamista varten .... 111
173: tamisesta tilattoman väestön käytet- 10. Pelckala y.m., toiv.al. N:o 32: Toi-
174: täväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
175: menpiteistä maa talousker honeu voj a-
176: 2. Kivisalo y. m., lak. al. N:o 9: Ehdo- opiston aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . 112
177: tus laiksi siirtoväen pika-asutustoi-
178: mmnan johdosta tiloilta poisjoutu- 11. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 33:
179: vien työntekijäin asuttamisesta an- Toimenpiteistä lantavarojen talteen-
180: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . 95 ottolaitteiden aikaansaamiseksi ja
181: :3. Teittinen y. m., toiv. al. N :o 25: lannanhoidon parantamiseksi pien-
182: Suurviljelmien perustamisesta val- viljelmillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
183: tion viljelyskelpoisille maille uusien 12. Pyörälä y. m., toiv. al. N :o 34: Puu-
184: asutustilojen muodostamistarkoi tuk- tavarakaupassa vallitsevan hintajär-
185: •sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 jestelmän tasoittamisesta .......... 116
186: 4. Tolppanen y. m., toiv. al. N:o 26: 13. Kullberg m. fl., hemst. mot. N :o 35:
187: Pulavuosina rahansijoitusta varten Angående åtgärder för utbetalande
188: pakkomyynnissä ostettujen maata- av premier för mjölk, som produ-
189: louskiinteistöjen pakkolunastainisesta ceras utöver den fastställda minimi-
190: asutustarkoituksiin käytettäviksi .. 101 gränsen . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
191: !>. Soininen y.m., toiv.al. N:o 27: Tut- 13. Kullberg y.m., toiv.al. N:o 35: Toi-
192: kimuksen toimittamisesta raakapuun menpiteistä palkkioiden suorittami-
193: saa~tiin soveltuvista yhtiöiden ja •seksi määrätyn vähimmäismäärän
194: yksityisten metsistä .............. 103 yli tuotetusta maidosta . . . . . . . . . . 119
195: <6. Lepistö y. m., toiv. al. N :o 28: Sel- 14. Määttä y. m., toiv. al. N:o 36: Toi-
196: vityksen hankkimisesta kauran vil- menpiteistä maataloudellisten neu-
197: jelyksen lisäämisen mahdollisuuk- vontajärjestöjen yhdistämiseksi ja
198: sista ............................ 105 neuvontatyön keskittämiseksi ...... 120
199: 7. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 29: 15. Määttä y. m., toiv. al. N:o 37: Toi-
200: Esitysen antamisesta laiksi sa1a.oji- menpiteistä koti talousneuvojakoulu-
201: tusavustuksista ja -lainoista ...... 107 tuksen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . • 122
202: VI Sisällysluettelo 1944.
203:
204: Siv. Siv.
205: 16. W'ickman m. fl., hemst. mot. N :o 38: 21. Inkinen y. m., toiv. al. N:o 43: Toi-
206: Angående åtgärder för åstadkom- menpiteistä ajanmukaisen kalatalou-
207: mande av hushållsarbetet underlät- dellisen ammattiopetuksen järjestä-
208: tande förbättringar i landsbygdens miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
209: hem ............................ 124 22. Junes y. m., toiv. al. N :o 44: K.alan-
210: 16. Wickman y. m., toiv. al. N:o 38: viljelyslaitoksen rakentamisesta Tor-
211: Toimenpiteistä taloustyötä helpotta- nionjoen vesistöön ................ 137
212: vien p.arannusten aikaansaamiseksi 23. Wirranniemi y. m., toiv. al. N :o 45:
213: maaseudun kodeissa . . . . . . . . . . . . . . 126 Eräiden itärajan kuntien asukkai-
214: 17. Junes y. m., toiv. al. N:o 39: Kiin- den vapauttamisesta nahan j.a villan
215: teän mieskotiteollisuuskoulun perus- luovutusvelvollisuudesta . . . . . . . . . . 139
216: tamisesta Perä-Pohjolaan ........ 128 24. Koivuranta y. m., toi v. al. N :o 46:
217: 18. Lampinen y. m., toiv. al. N :o 40: Monilapsisten pientilallisten vapaut-
218: Korotetusta määrärahasta kotiteol- tamisesta nahan ja villan luovutus-
219: lisuusyhdistysten ja niiden asemassa velvollisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
220: toimivien muiden aluejärjestöjen 25. Tolppanen y. m., toiv. al. N :o 47:
221: toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . 129 Tutkimuksen toimittamisesta Koite-
222: 19. Luostarinen y. m., toiv ..al. N:o 41: reen järven ja Koitajoen vedenpin-
223: Toimenpiteistä käytännöllisen las- nan säännöstelemisestä ............ 142
224: tenhoidon opetuksen järjestämiseksi 26. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 48: Mää-
225: kotitalousoppilaitoksiin . . . . . . . . . . . 131 rärahasta Kemijärvestä laskevan
226: 20. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 42: Mää- Kemijoen niskan perkaamista var-
227: rärahasta emäntäkoulun perustami- ten ............................. 143
228: seksi Kemijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . 133
229:
230:
231:
232:
233: X. Työväenasiainvaliokunta.
234: Kansaneläkelaitosta, asunto-oloja, me- · antamiseksi meripalveluksessa ole-
235: renkulkua, puolustuslaitosta, työai- valle tai hänen omaisilleen tapatur-
236: kaa y. m. koskevia laki- ja toivomus- man johdosta suoritettavasta kerta-
237: aloitteita. kaikkisesta korvauksesta . . . . . . . . . . 159
238: 7. Rantala y. m., toiv. al. N:o 52: Toi-
239: 1. Kivioja, lak. ai. N :o 10: Ehdotus menpiteistä maaseudun asunto-olojen
240: laiksi kansaneläkelaitoksen lakkaut- parantamiseksi ................... 161
241: tamisesta ................ '........ 151 8. Tuominen y. m., toiv. al. N:o 53:
242: 2. Jokinen y.m., lak.al. N:o 11: Eh- Toimenpiteistä sodasta palaavien
243: dotus laiksi merimieslain 26 § :n asuntokysymyksen järjestämiseksi .. 164
244: muuttamisesta ................... 152 9. Tolppanen y. m., toiv. al. N :o 54:
245: 3. Jokinen y. m., lak. al. N:o 12: Eh- :Maaseudun asunto-olojen paranta-
246: dotus laiksi merimiesten vuosiloma- mista varten annettavien avustusten
247: lain muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . 154 ja lainojen saantiehtojen tarkistami-
248: 4. U. Raatikainen y. m., toiv. al. N:o sesta ............................ 166
249: 49: Esityksen antamisesta työaika- 10. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 55: Toi-
250: lain muuttamisesta .............. 156 menpiteistä kansaneläkelaitoksen va-
251: 5. Sillanpää y. m., toiv. al. N :o 50: Toi- kuutusmaksujen perimistavan ·muut-
252: menpiteistä maataloustyöväen ja tamiseksi ........................ 167
253: varsinkin karj,anhoi toalalla työsken- 11. Valta y. m., toiv. al. N:o 56: Toi-
254: televien työajan järjestämiseksi menpiteistä puolustuslaitoksen ,so-
255: (Laus. Mtv:lta) .................. 157 danaikaisessa palveluksessa oleville
256: 6. Jokinen y. m., toiv. al. N:o 51: Toi- suoritettavaa ruokarahaa ja maksu-
257: menpiteistä muutettujen säännösten ajan lykkäystä koskevien säännösten
258: Sisällysluettelo 1944. VII
259:
260: Siv. Siv.
261: ulottamisesta myös kotikuntansa ul- 13. Tuominen y.m., toiv.al. N:o 58:
262: kopuolella työskeuteleviin työvelvol- Esityksen antamisesta laiksi sotata-
263: lisiin ........................... 169 paturmalain muuttamisesta ....... 172
264: 12. Lumme y. m., toiv. al. N :o 57: Sota- 14. Kivioja, toiv. al. N:o 59: Sotapalve-
265: orpojen työhuollosta annetun lain luksessa kuolleen omaisten eläkeoi-
266: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 keuden laajentamisesta ........... 174
267:
268:
269: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
270: Asevelvollisuutta ja hevosten ottoa 2. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 61: Esi-
271: koskevia toivomusaloitteita. tyksen antamisesta hevosottolain
272: muuttamisesta ostojärjestelmään pe-
273: 1. Kivioja, toiv. al. N:o 60: Asevelvol- rustuvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
274: lisuusLain soveltamisa,setuksessa re- 3. Lepistö y.m., toiv.al. N:o 62: Esi-
275: kisteri viranomaiselle määrätyn ase- tyksen antamisesta hevosten ja ,ajo-
276: velvollisuusikäisen kuolemaa koske- neuvojen ottamisesta sotavoiman tar-
277: van ilmoitusvelvollisuuden poistami- peisiin annetun lain muuttamisesta 182
278: sesta ............................ 179
279:
280:
281: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
282: Maanteitä, kyläteitä sekä postinkul- Määrärahasta Ki ttilän-Nili vaaran
283: jetusta kos'kevia toivomusaloitteita. -Kiistalan kylätien ottamiseksi val-
284: tion hoitoon ..................... 192
285: 1. Heik7cilä y. m., toiv. al. N:o 64: 6. Kaijalainen y. m., toi v. al. N :o 69:
286: Maantien rakentamisesta Tyköiän ti- Maantien rakentamisesta Sodankylän
287: lan kohdalta Tyrvännön pitäjästä Kelujärveltä Savukosken Tanhuan
288: Tampereen- Hämeenlinnan maan- kylään .......................... 193
289: tielle Pälkäneen pitäjässä ......... 187 7. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 70: Lii-
290: 2. Aarniokoski y. m., toiv. al. N:o 65: kennepaikoille johtavien tuloteiden
291: Maantien rakentamisesta Niinisalon ja maanteitä yhdistävien teiden ot-
292: pysäkiltä Karvian pitäjän Kantin tamisesta valtion hoitoon ......... 194
293: kylään .......................... 188 8. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 71: Poh-
294: 3. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 66: Mää- jois-Lapin tieolojen järjestämisestä 195
295: rärahasta Kemijärven kirkonkylän- 9. Osterholm m. fl., hemst. mot. N :o 73:
296: Luusuan maantien rakennustöiden Angående åtgärder för förbättrande
297: loppuun saattamista varten . . . . . . . 189 av postförbindelserna på landsbyg-
298: 4. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 67: Maan- den och i skärgården ............. 196
299: tien rakentamisesta Sallan kunnan 9. Osterholm y. m., toiv. al. N:o 73:
300: Kursunkylästä Ahvenselkään ...... 191 Toimenpiteistä maaseudun ja saaris-
301: 5. Kaijalainen y. m., toi v. al. N :o 68: ton postiyhteyksien parantamiseksi 198
302: VIli Sisällysluettelo 1944.
303:
304:
305:
306:
307: Aloiteajan jälkeen jätetyt lakialoitteet.
308: I. Perustuslakivaliokunta.
309: Lääninjakoa koskeva lakialoite. Siv.
310: Siv. 6. J ern y. m., lak. al. N :o 24: Ehdotus
311: 6. J ern m. fl., lagmot. N :o 24: För,slag laiikiSi läänien luvus~a . . . . . . . . . . . . 205
312: tin }a,g am Jäne~IS a.ntal . . . . . . . . . . 203
313:
314:
315: IV. Valtiovarainvaliokunta.
316: Korvaus- ja omaisuudenluovutus- oma,i,suudenluovutusveron 1suori tta-
317: verolakeja koskevia lakialoitteita. mise.sta niiden omilla osakk·eilla . . 222
318: 20. Määttä y. m., lak. al. N:o 19: Ehdo-
319: 16. Määttä y. m:, lak.,a]. N :o 15: Ehdo- tus laiksi korvausosakkeiden hallin-
320: tus toisekJsi korvauslaik.si . . . . . . . . . 211 toyhtei,sÖIStä ..................... 224
321: 17. Määttä y. m., lak. al. N:o 16: Ehdo- 21. Määttä y. m., lak. al. N :o 20: Ehdo-
322: tus laiksi 1S1otavahinkolairn muutta- tus laiksi omai•suuden luovuttami-
323: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218 'sesta luontoiskorvausten :suoritta-
324: 18. Mätätä y. m., lak. al. N:o 17: Ehdo- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226
325: tus laiksi tois·esta omai,suudenluovu- 22. Leppälä y. m., lak ..al. N :o 21: Eh-
326: tusverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 dotus laiksi sodan tai .alueluovutuk-
327: 19. Määttä y. m., lak. al. N:o 18: Ehdo- IS!en johdosta menetetyn .sadon kor-
328: tus laik·si osakeyhtiöiden toisen vaamise.sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235
329:
330:
331: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
332: Kirkollisverotusta ja seurakunnan aiheuttamista poikkeuksi.sta vuonna
333: avustamista koskeva lakialoite. 1944 toimitetun kunn1aJli•sverotuksen
334: perusteella toimitettavwssa kirkolhs-
335: 6. Lahtela y. m., lak . .al. N :o 22: Ehdo- verotuks·essa ja 'seurakunnan avus-
336: tus lwik,si pako1Ji,s•Em väestön1siirron tamis·es,sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241
337:
338:
339: VIII. Sivistysvaliokunta.
340: Oppivelvollisuuslain muuttamista dotus laiksi oppiv·elvollisuudesta an-
341: koskeva lakia1oite. netun lain muuttamiseksi ......... 247
342: 6. Syrjänen y. m., lak. al. N :o 23: Eh-
343:
344:
345: IX. Maatalousvaliokunta.
346: Korvausmetsiä koskeva 1akialoite. j.a.Ua perus.tettavist.a. ilwrvausmet.s•istä
347: 27. Heikkilä y. m., lak. al. N:o 14: Eh- (L•aUlll. Vv:lta) ................... 255
348: dotus laiksi ma.anhankintalain no-
349:
350:
351: X. Työväenasiainvaliokunta.
352: Sotapalveluksesta aiheutunut-ta ruu- laiksi korvauksen ,suorittamisesta
353: miinvammaa tai sairautta koskeva -sotapalvelukses1ta aiheutuneen ruu-
354: lakialoi te. miinvamman uaii 'sairauden johdosta
355: annetun lain muuttami,sesta (Laus.
356: 15. Kivioja, lak. al. N :o .13: Ehdotus Puolv :lta) ....................... 263
357: B. Syysistuntokaudella jätetyt rahaasia-aloitteet.
358: SISÄLLYSLUETTELO.
359:
360: IV. Valtiovarainvaliokunta.
361: Siv. Siv.
362: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat daattien valmistuskurssien järjestä-
363: määrärahojen osoittamista kulkulai- miseksi jossakin alemma·ssa ruotsin-
364: toksiin sekä taloudellisiin, sivistyk- kiel•i·sessä maatalouskoulussa ...... 278
365: sellisiin y. m. tarkoituksiin. 22. Lahtela y. m., rah.111il. N :o 9: Määrä-
366: rahan osoittamisesta emäntäkoulun
367: 10. Pitkänen y. m., rah. al. N:o 3: Mää- perustami.sek~i Kemijärven kuntaan 27!l
368: rärahan osoittamisesta erinäisten 23. Lampinen y. m., r.a•h. al. N:o 10:
369: edellisen maailmansodan aikana Suo- Määrär.ahan osoi ttami.sesta lainan
370: men kansalaisille koituneiden vahin- antami:stru varten Turengin raaka-
371: . kojen korv·aami,sta varten . . . . . . . . 271 sokeritehtaan rakentamiseksi ...... 281
372: 17. Törng1·en m. fl., fin. mot. N:o 4: An- 24. Koivisto y. m., rah. al. N:o 11: Mää-
373: gående trunvisande av ett förhöjt an- rärahan osoittamisesta lisäkorvauk-
374: slag såsom bidrag tili svenska med- siksi puolustusvoimain käyttöön
375: borgarhögskolan ................. 272 vuokralle otettujen hevosten omista-
376: 17. Törngren y. m., rah . .al. N:o 4: Ko- jille eräi.ssä tapauksi·ssa .......... 282
377: rotetun määrärahan osoittamisesta 25. Mustasilta y. m., l'1ah. al. N:o 12: Ko-
378: avustukseksi ruotsalaiselle kansalais- rotetun määrärahan osoittamisesta
379: korkeakoululle ................... 273 uudis- ja laidunraivauspalkkioiksi 283
380: 18. Löthman-Koponen y. m., rah. al. 26. Pyörälä y. m., rah. al. N:o 13: Ko-
381: N :o 5: Määrär.ruhan osoittamisesta rotetun määrärahan osoittamisesta
382: käytännöllisen lastenhoito-opetuksen pienempien jokien keskeneräisten
383: järjestämiseksi kotitalousoppilaitok- perkau;stöiden j1a.tkami•seen . . . . . . . . 285
384: ·Siin ............................ 274 27. Horelli y.m., rah.,aJ. N:o 14: Mää-
385: HJ. Kleemola y. m., rah. al. N:o 6: Mää- rärahan osoittamisesta koneellisen ja
386: rärahan osoittamisesta valtion maa- taloudellisen tutkimuksen toimitta-
387: taloudellisten oppilaitosten eräiden miseksi .rata·suunnalla Helsinki-
388: maatalousopettajain palkkauksen ko- Nummela-Loimaa-Ri.ste ........ 286
389: rottami.sek.si ..................... 275 28. Kivioja y. m., rah. al. N :o 15: Mää-
390: 20. Kleemola y. m., rah. al. N :o 7: Mää- rärahan osoittamisesta Ylivieskan-
391: rärahan osoittamis·esta yk•sityisluon- Ryöppään satamaradan rakentamista
392: toisten maataloudellisten oppiladtos- varten .......................... 287
393: ten eräiden maatalousopettajain 29. Teittinen y. m., rah. al. N:o 16:
394: palkkauksen korottami·seksi ....... 276 Määrärahan osoittamisesta Savon
395: 21. Hilden m. fl., fin. mot. N:o 8: An- valtatien oikaisemista ja paranta-
396: gående anvisande av anslag för en mista val'1ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289
397: utbildningskurs för lärarkandidater 30. Lahtela y. m., rah. al. N :o 17: Mää-
398: vid en lägre svensk lantbrukssko1a 277 rärahan osoittamisesta Kemijärven
399: 21. Hilden y. m., r.a~. al. N :o 8: Määrä- kirkonkylän-Luusuan maantien ra-
400: rahan osoittamisesta opettaj akandi- kennustöiden jatkamista varten ... 291
401:
402: 2
403: X Si.siiJJysluettelo 1944.
404:
405: Siv. Siv.
406: Sl. Lahtela y. m., rah. al. N :o 18: Mää- 33. Pyörälä y.m., rah.al. N:o 20: Mää-
407: rärahan osoittamisesta tieverkoston rärahan osoittamisesta kyläteiden
408: täydentämiseksi Kuusamon ja Po- kuntoon saattamiseksi ............ 297
409: ,sion kuntien alueella ............. 294 34. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o 21:
410: 32. Lahtela, rah. al. N :o 19: Määrära- Määrärahan osoittamisesta Tikkalan-
411: han osoittamisesta maantien raken- s[!lmen sillan rakentami,sta Vla,rten .. 298
412: tamiseksi Sa>llan kunnan Kursun
413: kyläJSJtä Ahvenselkään ............ 296
414: •• ••
415: VALTIOPAIVAT
416: 1944
417:
418:
419: LIITTEET
420: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
421:
422:
423:
424:
425: HELSINKI 1944
426: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
427: •• ••
428:
429: VALTIOPAIVAT
430: 19 44
431:
432: LIITTEET
433: 1
434:
435: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
436: TOIVOMUSALOITTEET
437:
438:
439:
440:
441: HELSINKI 1944
442: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
443: Valtiopäiväjärjestystä, vaalilakia, armeijan oikeusasiamiehen tointa
444: ja äitienpäivää koskevia laki- ja toivomusaloitteita
445: 1
446: 1
447: 1
448: 1
449: 1
450: 1
451: 1
452: 1
453: 1
454: 1
455: 1
456: 1
457: 1
458: 1
459: 1
460: 1
461: 1
462: 1
463: 1
464: 1
465: 1
466: 1
467: 1
468: 1
469: 1
470: 1
471: '1
472:
473: 1,1. - Lak. al. N:o 1.
474:
475:
476:
477:
478: Kekkonen y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
479: 6 § :n muuttamisesta.
480:
481:
482: Eduskunnalle.
483:
484: Kysymys äänioikeusikärajasta valtiolli- kaan v·aalioikeuden saavuttamiseksi vaadit-
485: sissa vaaleissa on ollut useassa eri yhtey- tava ikä olisi alennettu 21 vuoteen. Uusien
486: dessä eduskunnan käsiteltävänä. Vuoden v.aalien jälkeen kokoontuneilla vwltiopäi-
487: 1906 valtiopäiväjärj·estyksessä oli säädetty, villä ei lainmuutos kuitenkaan saanut vaa-
488: että äänioikeuden saamiseen vaadittiin en- dittua määräenemmistöä, joten se raukesi.
489: nen vaalivuoden alkua täytetty 24 vuoden Myöhemmin tehdyt samaa tarkoittavat
490: ikä ja sama säännös otettiin nyt vcoimassa aloitteet ovat samoin tulleet hylätyiksi.
491: olevaan valtiopäiväjärjestykseen vuodelta Ikärajan asettamisen tarkoituksena on
492: 1928. Mutta kaiken aikaa on esiintynyt turvata vaaleissa i·lmeneväHe kansan tah-
493: varsin voimakkaana sellainen mielipide, että dolle luotettavuus ja vakavuus sekä huo-
494: äänioikeusikäraja olisi alennettava 21 vuo- lehtia siitä, että va,alioikeuden käyttämiseen
495: teen. Niinpä eduskunnan uudistamiskomi- liittyy kansalaisten taholta riittävän suuri
496: tea, jonka mietinnön perusteella v. 1906 edesvastuullisuus. On tietenkin harkinnan-
497: valtiopäiväjärjestys vahvistettiin, oli sillä varaista, missä iässä kansalaiset saavutta-
498: kannalla., että vaalioikeuden saavuttami- vat sen ikypsyneisyyden, mikä vaalioikeu-
499: seksi vaadittava ikäraja olisi oleva 21 den käyttämiselle on asetettava. Eri aikoina
500: vuotta. Tästä poiiketen hyväksyttiin valtio- ja eri maissa vaihtelevat käsitykset tässä
501: päivhllä kuitenkin komitean vähemmistön suhteessa. Yleisenä kehityssuuntana voi-
502: mielipide, että äänioikeusikämja olisi mää- daan havaita, .että viime vuosikymmeninä
503: rättävä 24 vuodeksi. Tätä kannanottoa pe- on eri maissa voittanut alaa käsitys, että
504: rusteltiin, kuten v. 1905-1906 valtiopäi- ikäraj·a vamollisen vaalioikeuden saavutta-
505: vien perustuslakivaliokunnan mietinnössä miseksi olisi asetettava alemmaksi kuin
506: lausutaan sillä, ,että valtiollisen vaalioi- mitä aikaisemmin on pidetty tarkoituksen-
507: keuden käyttäminen, merkitsevimpänä yh- mukaisena. Niinpä viime maailmansodan
508: teiskunnaHisena tehtävänä, edellyttää sekä jälkeen vahvistetuissa valtiosäännöissä oli
509: tahtoa että myöskin kyik:yä arvostella, mitä ikäraja yleensä 21 vuotta. Vallitsevan ten-
510: yhteiskunnan etu vaatii, sekä että juuri denssin ilmauksena voidaan pitää myöskin
511: niinä vuosina, jotka lähinnä seuraavat sitä, että Ruotsissa on jokin aika sitten
512: täysi-ikäisyysrajaa, saavut:etaan varsinaista alennettu vaalioikeusikärajaa.
513: kokemusta todellisen elämän vaatimuksista Kun tarkastelemme olosuhteiden kehi-
514: ja .elämän velvcoituksista sekä ne siteet sol- tystä nimenomaan omassa maassamme, niin
515: mitaan, jotka kiinnittävät yksityisen mui- on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen
516: hin yhteiskunnan jäseniin, muihin kansan- ratkaisevaan muutokseen, mikä viime vuo-
517: ryhmiin ja yhteiskuntaan kokonaisuudes- sina on tapahtunut nuorten osuudessa, kun
518: sa•an". on kysymys työstä valtakunnan olemassa-
519: Eduskunnassa on sen jälkeen useampaan olon varjelemiseksi. Vuodesta 1939 ·lähtien
520: otteeseen tehty aloitteita äänioikeusikära- ov:at ikäluokat 21 j·a 24 vuoden välillä, vie-
521: jan alentamiseksi 21 vuoteen. Vuoden 1929 läpä sitäkin llluoremmat, saaneet kan:tan
522: ensimmäisiHä valtiopäivillä hyväksyttiinkin raskaimman vastuun, minkä maJa voi kan-
523: tehdyn aloitteen pohjalla sellainen muutos salaisilta.an vaati·a yhteiskuntansa puolus-
524: valtiopäiväjärjestyksen 6 § :ään, jonka mu- tamiseksi. Näihin ikäluokkiin kuuluvat
525: 8 1,1. - ValtiopäiväJärjestyksen 6 §:n muuttaminen.
526:
527: nuoret miehet ovat panneet elämänsä ,alt- ja kykyä ar>"ostella, mitä yhteiskunnan etu
528: tiiksi valtakuntansa puolesta ja tällä teol- kansalaisilta vaatii enempää kuin saavu-
529: laan todistaneet omaavansa riittävä,n suu- tettua kokemusta todellisen 'elämän vaati-
530: ren yleisen kypsyneisyyden. Sodan olosuh- muksista ja ,elämän velvollisuuksista. Ei
531: teitten valossa ei enää ole puolustettavissa liioirn voida väittää, että näiltä miehiltä
532: se ,torjuva kanta, joka kansaneduskun- puuttuisi siteitä, jotka kiinnittävät yksi-
533: tamme enemmistön parissa on vallinnut tyisen muihin yhteiskunnan jäseniin, mui-
534: valtiollisem. vaalioi:keuden ikärajan alenta- hin kansanryhmiin ja yhteiskuntaan koko-
535: mista koskevassa asiassa. Erityisesti on n,aisuudessaan, sillä juuri rintamilla ovat
536: syytä tä,ssä yhteydessä palauttaa mieliin, nuoret miehemme saam:eet kuolemaan saakka
537: että ne pääperusteet, joilla v. 1906 saatet- säilyvän tietoisuuden yhteerrkuuluvaisuu-
538: tiin V'astustaa vaalioikeuden myöntämistä desta toisiin kansalaisiin, muihin kansan-
539: 21 vuotiaille, ovat puolustustaistelumme ai- ryhmiin ja yMeiskuntaan. Tällä tavoin ovat
540: kana muuttuneet va:staam:sanomattomiksi ne perustelut, joilla aikoinaan saat,ettiin
541: todistuksiksi vaalioikeuden myöntämisen vastustaa nuorten kansalaisten oikeutta ot-
542: puolesta nuoremmille rkäluokille. p,erustus- taa o8aa valtiollisiin vaaleihin, muuttuneet
543: lakivaliokunta v. 1905-1906 valtiopäivillä mitä voimakkaimmaksi vetoomukseksi sen
544: katsoi, kuten edellä on jo ma,inittu, että puolesta, että näille ikäpolvil1e on myön-
545: vaalioikeuden käyttämilnen -edellyttää: 1) nettävä valtiollinen vaalioikeus. Ja tähän
546: tahtoa ja kykyä arvostella, mitä yhteis- on vielä syytä lilsätä, ,että sodan aikana
547: kunnan etu vaatii, 2) saavutettua koke- ovat nuoret naiset niin hyvin rintamilLa
548: musta todellisen elämän vaatimuksista ja kuin kotia1ueellrukin heille uskotuissa lmn-
549: elämän velvoituksista sekä 3) solmittuja si- sakunnalle tärkeissä tehtävissä osoittaneet,
550: teitä, joltka kiinnittävät J71ksityisen muihin yh- että he voivat täydellä vastuunalaisuudella
551: teiskunnan jäseniin, muihin kansanryhmiin ja kypsyneisyydellä käyttää valtiollista
552: ja yhteiskrmtaan kokonaisuudessaan. Kun vaalioikeutta.
553: tä;ssä asetettuja edellytyksiä yksityiskohtai- Sen perusteella, mitä ,edellä on lausuttu,
554: sesti tarkastellaan, niin tuskinpa kukaan 1mnnioiJttavasti ehdotamme,
555: voi kieltää niiltä rnuorilta miehiltä, jotka
556: ovat ase kädessä olleet puolustamassa isän- että Eduskunta hyväksyisi seur~
557: maansa vapautta ja i,tsenäisyyttä; tahtoa van lakiehdotuksen:
558:
559:
560: Laki
561: valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n muuttamisesta.
562: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
563: määrätyllä tavaUa, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 192!8 annetun v,altiopäiväjär-
564: jestyksen '6 § näin kuuluvaksi:
565: 6 §. vuosihoidokkina -on täyden köyhäinhoidon
566: Vaalioikeutettu on j-okainen Suomen varassa;
567: kansalainen, sekä mies että nainen, joka 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu
568: ennen vaalivuotta on täyttänyt yksikol- yleiseen työhÖin, aina kolmannen vuoden
569: matta vuotta. loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta
570: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: pääsi;
571: 1) se, joka on vakinaisessa sotapalveluk- 6) se, joka, on tuomittu menettämään
572: sessa; vaali-oikeutenBa tai ·olemaan kansalaisluot-
573: 2) se, joka on holhouksen alaisena; tamusta vailla taikka julist,ettu kelvotto-
574: 3) se, joka lmlmem.a viime kuluneena maksi maan palvelukseen tahi toisem. asiaa
575: vuonna- ei ole ollut ~tässä maassa hengille ajamaän, olkoonpa tuomio lopullinen tai
576: pantuna; ei; sekä
577: 4) se, joka kunn,alliskodissa, muussa 7) se, joka on todistettu syypääksi sii-
578: kunnallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai hen, että häm. edustajanvaalissa on ostanut
579: 1,1 - 'Kekkonen y. m. 9
580:
581: tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi häirinnyt vaalivapautta, ,aina kuudennen
582: äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai- kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin
583: kassa ,taikka väkivallalla tai uhkauksilla lopulline:n tuomio asiasta annettiin.
584: Helsingissä 11 päivänä helmi>kuuta 1944.
585:
586: Urho Kekkonen. M. 0. Lahtela. K. Arhama.
587: Lennart Heljas. Juho Paksujalka. T. N. Vilhula.
588: Heikki Soininen. S. Salo. Matti Pitkänen.
589: J. Pyörälä. J. Eri. Pilppula. Kalle Kämäräinen.
590: Artturi Leinonen. Akseli Brander. Einari Karvetti.
591: Matti Pärssinen. J. E. Lampinen. Lauri Kaijalainen.
592: U. A. Wirranniemi. Uuno Hannula. Matti Tolppanen.
593: Heikki Niskanen. K. Määttä. Eero Nurmesniemi.
594: Vilho H. Kivioja. Lauri Murtomaa. Antti Junes.
595: Kalle Joukanen. Tauno Saukkonen. Juhani Leppälä.
596: Antti Kukkonen. Juho Takala. Eemil Luukka.
597: Aino Luostarinen.
598:
599:
600:
601:
602: 2
603: 10
604:
605: 1,2. - Lak. al. N :o 2.
606:
607:
608:
609:
610: Raunio y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 ja
611: 7 § :n muuttamisesta.
612:
613: E d u s k u n n a 11 e.
614:
615: Xänioikeusikärajan alentamista tarkoit- lustamiseen taistelukentillä. Tällaista oi-
616: tava lakialoite oli eduskunnan käsiteltävänä keutta ei kansanvaltainen maa saisi kos-
617: vuoden 1943 valtiopäivillä, mutta äänes- kaan jäseniltään kieltää, vaan tulisi henki-
618: tettiin lepäämään yli vaalien. Näin ollen löiden, jotka muutenkin joutuvat välittö-
619: tämä oikeudenmukainen esitys, joka tie- mästi tekemisiin yhteiskunnallisten asioiden
620: täisi äänioikeuden myöntämistä 21 vuotta kanssa, saada ottaa vastuulleen maan
621: täyttäneille v:altiollisissa vaaleissa, Jykikäy- asioista päättäminen vaaleihin osallistu-
622: tyi yhä tuonnemmaksi. malla. Ne syyt, joilla eduskunta esti lain
623: Käsityksemme mukaan ei tätä ratkaisua hyväksymisen kiireellise.nä, eivät olleet
624: kuitenkaan saisi jättää niin myöhään, var- asialliset.
625: sinkaan kun vaaleja jälleen siirrettiin vuo- Viitaten vuoden 1941 valtiopäiville jäte-
626: della eteenpäin, vaan olisi eduskunnan rat- •tyn samaa asiaa kosikev•an lakialoitteen n: o 1
627: kaistava ·asia kiireellisesti alkaneilla valtio- peruste.luihin valtiopäiväjärjestyksen 6 j•a 7
628: päivillä, joka tietäisi sitä, että jo vuonna py;kälien muuttamiseksi ehdo1tamme,
629: 1945 suoritettaviin vaaleihin voitaisiin va-
630: rata äänioikeus niille tuhansille nuorille, että Eduskunta hyväksyisi näin
631: jotka jo varhaisnuorisovuosistaan lähtien kuuluvan lakiehdotuksen:
632: ovat saaneet uhrata aikansa maansa puo-
633:
634:
635:
636: Laki
637: valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 § :n muuttamisesta.
638: Eduskunnan .päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928 an-
639: netun valtiopäiväjärjestyiksen 67 § :ssä määrätyllä tavalla, muutetaan sanotun val-
640: tiopäiväjärjestykSen 6 ja 7 §, niistä 7 § sellaisena kuin se on 25 päivänä touko-
641: kuuta 1934 annetussa Jaissa, näin kuuluviimi:
642: 6 •§. hoidokkina on täyden köyhäinhoidon va-
643: V•aaEoikeutettu <m jokain·e.n Suomen kan- rassa;
644: salainen, sekä mies että nainen, joka ennen 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu
645: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta yleiseen työhön aina kolmannen vuoden
646: vuotta. loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta
647: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: pääsi;
648: 1) se, joka on vakinaisessa sotapalve- 6) se, jOika on tuomittu rnenettämään
649: iuiksessa; vaa1ioikeutensa tai olemaan kansalaisluot-
650: 2) se, joka on holhouksen alaisena; tamusta vailla rtaikka julistettu kelvotto-
651: 3) se, joka kolmena viime kuluneena maksi maan palvelukseen tahi toisen asiaa
652: vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille- ajama·an olkoonpa tuomio lopullinen tai ei;
653: pantuna; sekä
654: 4) se, joka kunna11iskodissa, muussa kun- 7) se, joka on :todistettu syypääksi sii-
655: nallisesSa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi- hen, että hän edustajavaaleissa on ostanut
656: 1,2. - Raunio y. m. 11
657:
658: tai myynyt ääniä tai sitä y11ittänyt tahi tio- tai maanpetoksesta, osaUisuudesta sel-
659: äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai- laiseen rikokseen tai sellaisen rikoksen val-
660: kassa taikka väkivallalla tai uhkauksilla mistelusta taikka yrityksestä, olkoon kuiten-
661: häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen kin vailla vaalikelpoisuutta edustajaksi aina
662: kalenterivuoden loppuun siitä lukien kuin kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä,
663: lopullinen tuomio asiasta annettiin. kuin hän on täydelleen kärsinyt rangais-
664: tuksensa ja siihen !liittyvät muut rangais-
665: 7 1§. tusseuraamukset. Vaalikelpoisuutta vailla
666: Vaalikelpoinen edustajaksi on asuinpaik- on niinikään se, jotka on syytteessä tässä
667: ilman katsomatta jokainen, joka on vaali- momentissa mainitusta rikoksesta tai jota
668: oikeutettu ja joka ennen vaalivuotta on vastaan sellaisesta, rikoksesta nostettavaa
669: täyttänyt neljäkolmatta vuotta. syy;tettä varten asianomainen syyttäjä on
670: Se, joka on tuomittu rangaistukseen vai- jättänyt syytekirjelmän oikeuteen.
671:
672: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1944.
673:
674: Eino Raunio. Aino Lehtokoski Hilma Koivulahti-Lehto.
675: Otto Toivonen. Kaisa Hiilelä. V. H. Kämäräinen.
676: Aug. Syrjänen. Urho Kulovaara. Jussi Lonkainen.
677: Jere Juutilainen. J. E. Malmivuori. Anselm Pitkäsilta.
678: Matti Lepistö. K. Hakala. Heikki Simonen.
679: Edv. Kujala. Valfrid Eskola. Kauko Andersson.
680: J. F. Tolonen. Frans Mustasilta. Toivo Nokelainen.
681: Onni Hiltunen. Juho Kuittinen. Matti Turkia.
682: Ville Kupari. 0. H. Kekäläinen. Osk. Reinikainen.
683: Jalmari Väisänen. K.-A. Fagerholm. Jorma Tuominen.
684: Uuno Raatikainen. G. Andersson. Pekka Railo.
685: Isak Penttala. A. Valta. Vihtori Huhta.
686: Väinö Kivisalo. Lempi Lehto. Varma K. Turunen.
687: Eetu Karjalainen. Aino Malkamäki. Toivo Halonen.
688: Yrjö Welling. Jussi Raatikainen. Laura Härmä.
689: Toivo Mansner. Elli Nurminen. Juho Pyy.
690: Walter Kuusela. Kalle Jokinen. Martta Salmela-Järvinen.
691: G. Lindström. Kustaa Perho. Väinö Sinisalo.
692: Karl J. Wenman. A. Turkka. Viljo Rantala.
693: Pekka Kettunen. P. Salmenoja. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
694: Aug. Kuusisto. Miina Sillanpää. Hugo Aattela.
695: Alpo Lumme. Mikko W. Erich. Onni Mäkeläinen.
696: Paavo Aarniokoski. Edvard Pesonen. T. Bryggari.
697: Jalmari Linna. J. Lindqvist. M. H. Peltonen.
698: Samuli Tervo. Onni Peltonen.
699: 12
700:
701: 1,3. - Toiv. al. N :o 1.
702:
703:
704: Kallia: Esityksen antamisesta reservistä palvelukseen kut-
705: suttujen äänioikeutettujen kansalaisten oikeuttamisesta
706: äänestämään otteilla maan rajojen ulkopuolellekin sijoi-
707: tetussa joukko-osastossa.
708:
709: E d u s kun n a 11 e.
710:
711: Vaalilaissa on useitakin virheitä ja vaja- vasta sitten, kun reserviläisetkin voivat nii-
712: vaisuuksia, joiden korjaamiseksi on tehty hin osallistua.
713: esityksiä ja aloitteita. Yleensä muutosyri- Paitsi sitä, että äänestämisen lain mu-
714: tykset eivät ole johtaneet tuloksiin, ja so- kaan tulee tapahtua maan rajojen sisäpuo-
715: dan kestäessä eivät mahdollisuudet yleensä lella, estää reserviläisten osallistumista vaa-
716: 'liene tässä suhteessa nytkään suuret. Seu- leihin myöskin se, että eräät tuomioistui-
717: raavassa esitettäköön kuitenkin eräs nimen- met viime aikoina ovat alkaneet selittää
718: omaan sodan aikana tarpeelliseksi havaittu reservistä palvelukseen kutsuttujen olevan
719: muutosehdotus. vakinaisessa palveluksessa. Tämä on tie-
720: Vaalilain mukaan ei maan rajojen ulko- tysti vastoin lain henkeä, mutta sen tulkin-
721: puolella äänestäminen ole sallittua, ja yri- tamahdollisuuden poistaminen ei vaadi eri
722: tykset muutoksen aikaansaamiseksi tässä lainsäädäntötoimenpiteitä, vaan siihenkin
723: suhteessa on eduskunta torjunut, perustel- riittäisi, jos vaalilakia niin muutettaisiin,
724: len kannanottoaan ensi sijassa muutosten että nimenomaan sanottaisiin reservistä
725: käytännöllisen toimeenpanemisen vaikeu- palvelukseen kutsuttujen voivan äänestää
726: della, mikä onkin myönnettävä paikkansa- otteella joukko-osastossaan maan rajojen
727: pitäväksi perusteluksi. Mutta eräs tapaus ulkopuolella.
728: maan rajojen ulkopuolella äänestämiseen Edelläesitetyllä vähäisellä lainmuutok-
729: saattaa sodan jatkuessa tulla päivänpoltta- sella voitaisiin tehdä määrätyissä olosuh-
730: vaksi, eikä muutoksen toimeenpanemiseen teissa eduskuntavaalit mahdollisiksi sellai-
731: ole liioin sen suhteen olemassa käytännöni- sissakin tapauksissa, joissa niitä tämän
732: siä vaikeuksia. muutoksen puuttuessa olisi edelleen siirret-
733: Tarkoitan reserviläisten äänestämistä tävä vain reserviläisten äänestämismahdol-
734: maan rajojen ulkopuolelle sijoitetussa jouk- lisuuden puuttuessa. Muutosta on näin
735: ko-osastossaan. Eduskuntavaalit on nyt ollen pidettävä tärkeänä, koska uusien vaa-
736: siirretty vuoteen 1945, ja riippuu luonnol- lien toimeenpanemista mahdollisimman
737: lisesti kokonaan sodan kehityksestä, voi- pian on pidettävä kansakunnan yhteisenä
738: daanko ne silloinkaan suorittaa. Mutta sel- etuna.
739: lainen vaihe on hyvin ajateltavissa, jolloin Edelläsanottuun viitaten saan täten kun-
740: sota edelleen jatkuu, joskin enemmän var- nioittaen ehdot,taa eduskunnan hyväJksyttä-
741: tiopalveluksen luontoisena, mutta kuitenkin väksi toivomuksen,
742: niin, että huomattavia reserviläismääriä
743: jatkuvasti on palveluksessa maan rajojen että hallitus antaisi kiireellisesti
744: ulkopuolella. Tällöin saattaisi tilanne Eduskunnalle esityksen voimassaole-
745: maassa olla sellainen, että vaalit hyvin voi- vien säännösten m1tuttamiseksi niin,
746: taisiin suorittaa, mutta esteenä olisi se, että reservistä palvelukseen kutsut-
747: että reserviläisten luonnollisesti olisi, ja tujen, muuten äänioikeutettujen kan-
748: ennen kaikkea tietysti juuri heidän, voi- salaisten äänestäminen otteilla maan
749: tava antaa äänensä ja siten vaikuttaa isän- rajojen ulkopuolellekin sijoitetussa
750: maan kohtaloihin myöskin poliittisella suomalaisessa joukko-osastossa kävisi
751: alalla. Lähtökohtana onkin luonnollisesti mahdolliseksi.
752: pidettävä sitä, että vaalit voidaan suorittaa
753: Helsingissä helmikuun 1Q päivänä 1944.
754: R. G. Kallia.
755: 13
756:
757: 1,4. - Toiv. al. N :o 2.
758:
759:
760:
761:
762: Erich y. m.: Esityksen antamisesta armeijan oikeusa$iamie-
763: hen toimen perustamisesta.
764:
765: E d u s k u n n a 11 e.
766: Vuoden 19'39 valtiopäivillä tehtiin edus- välillä. Ruotsissa, jossa vastaava luotta-
767: kunnassa toivomusaloite armeijan oikeus- mustoimi on ollut valtiosäännössä jo neli-
768: asiamiehen toimen perustamisesta. Häne1t senkymmentä vuotta, on tässä suhteessa
769: valitsisi eduskunta samalla tavalla kuin oi- saatu hyviä kokemuksia. Molemmin puolin
770: keusasiamiehenkin, ja hänen tehtävänsä on ilmituotu tyytyväisyys sen johdosta, että
771: olisivat samat kuin vastaavan luottamus- va1takunnan 1akiasäätäväJt ja sen olemassa-
772: miehen Ruotsin valtiopäivillä. oloa turvaavat elimet ovat luottamukselli-
773: Perustuslakivaliokunta esitti muutamin sessa suhteessa toisiinsa. Muutkin seikat
774: sanoin perustellussa mietinnössään aloitteen tekevät tarkoittamamme toimen perustami-
775: hyljättäväksi. Se hyljättiin myöskin edus- sen suotavaksi. Korkeata lainopillista tie-
776: kunnassa, vaikka itse toimen tarpeellisuu- toa ja kokemusta edustavana henkilönä,
777: desta esitettiin sangen vakuuttavia lausun- jol~a samalla on henkilökohtaista koke-
778: toja. Että asia näin kevyellä kädellä edus- musta myöskin puolustuslaitoksen piiriin
779: kunnassa käsiteltiin, johtui nähdäksemme kuuluvissa asioissa, armeijan oikeusasia-
780: ainakin suureksi osaksi siitä, että aloitteen mies, silloin kun edellä viitattuja milloin
781: ensimmäisenä allekirjoittajana oli henkilö, toisen, milloin toisen puolen aiheuttamia
782: joka valtiopetoksesta myöhemmin syytet- ristiriitoja todellakin esiintyy, on päte-
783: tynä ja sittemmin tuomittuna näytti ole- vämpi niitä tutkimaan, sovittamaan ja rat-
784: van vähemmän luottamusta herättävä toi- kaisemaan kuin oikeuskansleri ja eduskun-
785: vomusten esittäjä nimenomaan tämänluon- nan oikeusasiamies, joiden korkeiden vir-
786: toisessa asiassa. kain haltijoilla ei ainakaan tähän asti ole
787: Asiaa ja henkilöä ei kuitenkaan pidä se- ollut sotilaallista kokemusta ja kasvatusta.
788: koittaa toisiinsa. Hi:ijriintyneessäkin mie- Sitäpaitsi viimemainittujen oikeusviran-
789: lessä voi joskus syntyä hyviä ja huomiota omaisten työtaakka jo rikollisuuden uhkaa-
790: ansaitsevia ajatuksia, vai~ka niitä ei kyetä van lisääntymisen ja vankeinhoitolaitoksen
791: vakuuttavana tavalla kehittämään. osittaisen uudistuksen päiväjärjestykseen
792: Aikaisemman aloitteen perustelut olivat tulon vuoksi on vuosi vuodelta siihen mää-
793: heikot varsinkin siinä suhteessa, että niissä rään kasvanut, että sitä ei enää voida lisätä
794: johtavana ajatuksena oli ylimalkainen ja työn laadun arveluttavasti kärsimättä.
795: perustelematon kuvitelma armeijan ja pääl- Vihdoin on useita kertoja huomautettu
796: lystön välillä muka vallitsevista ristirii- siitä, että meidän sotilaslainsäädännössäm-
797: doista. Armeijan oikeusasiamiehen tehtä- me on kohtia, jotka eivät enää vastaa yleistä
798: väksi olisi tullut eräänlainen alempien so- oikeustajuntaa, tulkinnan varaisia pykäliä,
799: tilashenkilöiden suojeleminen ylempien ku- jotka voivat johtaa liian erilaisiin, keske-
800: viteltua sortoa vastaan. Peruslähtökohta nään ristiriitaisiin ratkaisuihin, sekä vih-
801: oli väärä, sillä tuollaista ristiriitaa ei to- doin hämäryyttä ja epäselvyyttä erityisesti
802: dellisuudessa, joitakin poikkeustapauksia tuomioistuinten alueelliseen ja asialliseen
803: lukuunottamatta, Suomen armeijassa ole toimivaltaan nähden. Sekä oikeudenhoidon
804: esiintynyt. yhdenmukaistamisessa että säädetyn lain
805: Oikea oli sitävastoin se ajatus, että ar- edelleen kehittämisessä olisi armeijan oi-
806: meijan oikeusasiamiehen tulisi olla erään- keusasiamies huomattava tekijä, kun hä-
807: lainen yhdysside armeijan ja eduskunnan neltä korkean lainopillisen sivistyksen
808: 14 I,4. - 'Årmeijan oikeusasiamies.
809:
810: ohella, kuten jo mainittiin, vaadittaisiin ko- että hallitus antaisi Eduskunnalle
811: kemusta ja tuntemusta sotilaallisen toimin- esityksen Eduskunnan valitseman
812: nan omalaatuisella ja monessa suhteessa armeijan oikeusasiamiestoimen pe-
813: arkaluontoisella alalla. rustamisesta, jonka toimialaan kuu-
814: 'Tässä lausutun nojalla ja tietäen että luisivat luonteeltaan sotilaalliset oi-
815: kysymys vaatii erityistä tutkimusta ja sel- keudelliset ja hallinnolliset kysymyk-
816: vitystä hallituksen puolelta ehdotamme kun- set ja kantelut, sekä sotilaslainsää-
817: nioittaen eduskunnan hyvä-ksyttäväksi toi- dännön edelleen kehittämisen val-
818: vomuksen, vonta.
819: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1944.
820:
821: Mikko W. Erich. Miina Sillanpää.
822: Aino Malkamäki. J. E. Malmivuori.
823: Toivo Halonen. Viljo Rantala.
824: 15
825:
826: 1,5. - Toiv. al. N :o 3.
827:
828:
829: Lumme y. m.: Äitienpä~vän määräämisestä kansalliseksi
830: juhlapäiväksi.
831:
832: E d u s k u n n :a ll e.
833:
834: l\il:aassamme on Kotikasvatusyhdistyksen kokeneille äideille, sekä niille, jotka isän-
835: aloitteesta vuodesta 1918 lähtien vietetty maan alttarille ovat joutuneet uhraamaan
836: äitienpäivää. 'Mainittuna vuonna sitä to- kalliin kasvatustyönsä hedelmän, että niille,
837: sin vietettiin keskikesäisenä sunnuntaina jotka nykyhetken vaikeuksissa ponnistele-
838: silloisista tunnetuista syistä vain harvoilla vat turvatakseen käsivarsia sille :Suomelle,
839: paikkakunnilla, mutta alkuun oli päästy. joka nykyhetken vaikeuksista on nouseva,
840: V. 1919 siirrettiin päivän vietto toukokuun voinkin vakuuttaa, että maan hallitus tulee
841: kolmanneksi sunnuntaiksi ja vuodesta 1927 tekemään voitavansa, jotta äidin kutsumus
842: lukien on sitä vietetty toukokuun toisena saisi kaiken sen julkisen tunnustuksen ja
843: sunnuntaina, joka on omaksuttu kansain- tuen, minkä terv;e, elämäntahtoinen yhteis-
844: väliseksi äitienpäiväksi. Äitienpäivän vietto kunta sille on velkaa."
845: on alkanut Amerikan Yhdysvalloissa, jossa Muistettava myös on se kunnioitus ja ar-
846: se on saanut laajat mittasuhteet ja se on vonanto, jota 1Suomen Marsalkka on osoit-
847: tunnustettu kansalliseksi juhlapäiväksi, jol- tanut äitienpäivälle.
848: loin Yhdysvaltojen tähtilippu liehuu kaik- Valtiovallan taholta tuleva äitienpäivän
849: kien julikisten rakennusten yllä puhumat- huomioiminen on saatava pysyväksi. Val-
850: takaan yksityisistä rakennuksista. Päivästä tiovallan tulisi esimerkillään ja johtavalla
851: on muodostunut siis valtakunnallinen, ra- arvovanallaan tukea ja kehoittaa kaikkia
852: kentava, sitova ja kotien kasvatustyötä alle- kansa1aispiirejä äitienpäivää vi~ettämään.
853: viivaava kansallinen juhlapäivä. Sen psy- Toukokuun toinen sunnuntai olisi omistet-
854: kologista vaikutusta ei ole vähäksi arvioi- tava kansalliseksi juhlapäiväksi, jolloin val-
855: tava. takunnan lippu liehuisi kaikkien valtion ja
856: Suomessa on äitienpäivän vietto myös kuntien rakennusten yllä ja jolloin valtio-
857: vuodesta vuoteen tullut yhä yleisemmäksi. v,alta kaikin käy;tettävissä olevin toimen-
858: Kodit, koulut, kirkko ja vapaat kansalais- pitein osoitta,isi rtunnustustaan Suomen äi-
859: järjestöt on saatu muikaan päivän viettoon. deille. Erikoisesti olisi muistettava varat-
860: Julkinen sana ja radio ovat omistaneet sille tomia ja sodassa tukijansa menettäneitä
861: huomiota. Maan hallitus on myös tunnus- äitejä. Näin päivä muodostuisi koteja ja
862: tanut sen merkityksen. Lausuiharr m. m. 'kasvattajia ltuikev;aksi j,a rohkaisevaksi päi-
863: viime vuonna maan hallituksen edustaja väksi.
864: Suomen äideille osoitetussa tervehdykses- Edelläolevan perusteella me allekirjoitta-
865: sään: neelt kunnioitt'aen ehdotamme eduskunnan
866: ,Yhteiskunnassamme on tapahtunut päätettäväksi rtoivomuksen,
867: merkittävä herääminen, joka on opettanut
868: antamaan äidin työlle ja äidin kutsumuk- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
869: selle entistä suuremman merkityksen. - siin toukokuun toisena sunnuntaina
870: Kun maan hallituksen puolesta tänä äitien- vietetyn äitienpäivän omistamiseksi
871: päivänä esitän tervehdyksen maan kovia maassa kansalliseksi juhlapäiväksi.
872: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
873:
874: Alpo Lumme. Uuno Raatikainen. Lempi Lehto.
875: Hilma Koivulahti-Lehto. Otto Toivonen. Jorma Tuominen.
876: Aug. Syrjänen. Onni Peltonen. Ville Kupari.
877: Hugo Aattela. Edv. Kujala. Laura Härmä.
878: Jalmari Linna. 0. H. Kekäläinen. Eetu Karjalainen.
879: Miina Sillanpää. Väinö Sinisalo. Frans Mustasilta.
880: Aino Malkamäki. Mikko W. Erich. Edvard Pesonen.
881: Väinö Kivisalo. Heikki Simonen. Hj. Lindqvist.
882: 1
883:
884: 1
885:
886: 1
887:
888: 1
889:
890: 1
891:
892: 1
893:
894: 1
895:
896: 1
897:
898: 1
899:
900: 1
901:
902: 1
903:
904: 1
905:
906: 1
907:
908: 1
909:
910: 1
911:
912: 1
913:
914: 1
915: •• ••
916:
917: VALTIOPAIVAT
918: 1944
919:
920:
921: LIITTEET
922: II
923:
924: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUSALOITTEET
925:
926:
927:
928:
929: HELSINKI 1944
930: VALTIONEUVOSTON EIRJAPAINO
931:
932: 8
933: Omistusoikeutta, avioliittoa, sotatapaturmia sekä sukunimeä
934: koskevia toivomusaloitteita.
935: 21
936:
937: U,t. - Toiv. al. N:o 4.
938:
939:
940:
941:
942: Teittinen y. m.: Esityksen antamisesta määräalaan kohdis-
943: tuvan omistusoikeuden turvaamiseksi.
944:
945: E d u s k u n n a ll e.
946: Se, joka ostaa määräalan maatilasta, saa jo siitä päivästä, jona hakemus tuomarille
947: omistusoikeuden sanottuun alueeseen vasta, jätetään, kun hän vain ensimmäisten kärä-
948: kun se on asianomaisin maanmittaustoimi- jäin tultua jatkaa hakemustaan kiinnityk-
949: tuksin erotettu pääti1asta uudeksi itsenäi- sen lopulliseen myörutämiseen asti.
950: seksi tilaksi ja erottaminen merkitty maa- Jos sanotun oikeuden haltija siis osaa ja
951: rekisteriin. Siihen asti ostajalla on ainoas- muuten voi käyttää hyväkseen kaikki ny-
952: taan oikeus saada alue erotetuksi eli n. s. kyisen lain tarjoamat keinot, niin hän to-
953: erottamisoikeus, ja pääJtilan omistaj,al,le kuu- della saa oikeutensa pysyväisyyden varmis-
954: luu edelleen omistusoikeus myös myytyyn tetuksi, jopa jo sen kaupan tekopäivästä
955: määräalaan. Samoin on laita, milloin omis- lukien, johon hänen erott:amisoikeutensa
956: taja myydessään tilan on pidättänyt itsel- perustuu. Mutta tämän menettelyn nou-
957: leen määräalan siitä:. Jos päätilan omistaja dattamiseen ei näytä vuosikymmenienikään
958: myy tilansa, niin ostaj,alle siirtyy omistus- mittaan olevan yhteisesti tGtu1Jtu. Yhä
959: oikeus myös erotettavaan määräJalaan, ja sattuu usein, että maakappaleen ostanut
960: j(}llei myyjä ole kauppakirjassa pidättänyt menettää sen päätilan myynnin johdosta.
961: erottamisoikeutta voimassa uutta omistajwa Kiinnitysmenettelyn noudattaminen tuottaa
962: vasta,an, menettää erottamisoikeuden haltija myös erottamisoikeuden haLtijaJlle tuntu-
963: tämän oikeutensa s. o. ostamansa maa-alan, v~asti vaivaa ja verrattain suuria kustan-
964: vaikika hän olisi kokonaan maksanut määrä- nuksia, mikä seikka yhdessä asiantuntemat-
965: alan hinnan ja o:ttanllit alueen hallintaansa. tomuuden kanssa on pääasiallisena syynä
966: Myöskin se, että omistaja vahvistuttaa ti- siihen, että edellä kerrotut oikeuden ttur-
967: taansa kiinnityksiä, saattwa johtaa siihen, vaamistoimenpiteet jäävät lukuisissa ta-
968: että määräalan erottamisoikeus menetetään pauksissa suorittamatta. Jos päätilan
969: ulosmittaushuutokaupassa. omistaja on myynyt tilan kolmannelle pi-
970: Tällaisen oikeudenmenetyksen ehkäisemi- dättämättä nimenomaan määräalan erot-
971: seksi on erottamisoikeuden haHijalla tosin tamisoikeutta sille, jolle se kuuluu, ei
972: se keino, että hän siten kuin jakohliitok- erottamisoikeutensa menettänyt yleensä
973: sesta 26 p: nä lokrukuuta 1916 :annetun lain voi saada tuolta myyjältä edes vahingon-
974: 2017 ja 208 § : ssä säädetään, voi tuomiois- korvausta, koska laki on varannut erotta-
975: tuimessa hakemuksesta saada vahvistetuksi misoikeuden haltijalle mahdollisuuden
976: päätilaan kiinnity<ksen erottamisoikeutensa valvoa oikeuttaan päätilanomistajan toi-
977: pysyväisyyden vakuudeksi ja siten turvata menpiteistä riippumatta.
978: tu(}n oiJkeUitensa niitä päätilan omistajan- Tähänastinen oikeudellinen järjestely ei
979: vaihdoksia vasta,an, jotka tapahtuvat hake- siis käytännössä ole voinut poistaa sitä
980: muksen teon jälkeen. Edellämainitun jakO- epäkohtaa, että määräalan erottamisoikeu-
981: lain voimaantulosta saakka hänellä on mah- den haltija on oikeusasemansa puolesta
982: dollisuus kä:räjäin väliaikanakin esittää hankalan epävarmuuden alaisena, joka
983: kiinnityshakemus tuomarille, joka merkit- johtaa siihen, että erityisesti monet vähä-
984: see sen ulosmitattujen kiinteistöjen luette- varaiset maapatlsta.n ostaneet, jopa jo sille
985: lo(}n, j,a siten turvata erottamisoikeutensa rakentaneetkin henkilöt joutuvat menet-
986: 22 11,1. - Omistusoikeuden turvaaminen.
987:
988: tämään työllä ja säästäväisyydellä han- kiinteistönomistaja oli luovuttanut va-
989: kitun tilansa, jonka omistusta he ovat pi- paaehtoisesti pika-asutuksen tarpeisiin.
990: täneet varmana. Nykyoloissa tilannetta Nämä määräykset on katsot,tu edellä ole-
991: pahentaa vielä se, että maanmittausinsi- VIssa tapauksissa välttämä!t,tömiksi määrä-
992: nöörien puutteen takia on perin vaikeata alan saaJmn omistusorikeuden turva:ami-
993: saada toimitetuksi tällaisten maa-alueiden seksi ja kaiken keinottelun välttämiseksi.
994: €rottamista, joten ne lykkäytyvät usein Samanlaatuiset määräykset olisivat välttä-
995: monia vuosia eteenpäin. Ja muutenkin mättömät kaikissa määräalan 'luovutuksissa.
996: voihan erottaminen syystä tai toisesta vii- Nykyisin olisikin 1asia verrattain helposti
997: pyä. Näin ollen olisi välttämättömän tar- tähän suunta,an järjestettävissä. Kaikki
998: peellista järjestää asia siten, että määrä- kimteimistön kaupathan on tehtävä julki-
999: alan erottamisoikeus tulisi nykyistä pa- sen kaupanvahvistajan läsnäollessa ja on
1000: remmin turvatuksi. Sitä varten olisi hel- tämän pid~t,tävä luetteloa päätetyistä kau-
1001: potettava niitä toimenpiteitä, joilla erot- poista. Näin ollen tarvittaisiin vain sää-
1002: tamisoikeuden pysyväisyys päätilanomis- tää, että silloin kun on kysymys määräalan
1003: tajan vaihdoksia ja uusia kiinnityksiä vas- kaup:asta, ikaupanvahvistajan on heti teh-
1004: taan saadaan varmistetuksi. Eräissä ta- tävä siitä viran puolesta i~lmoitus asian-
1005: pauksissa onkin tämä määräalan erotta- omaiselle tuomarille, mel'kinnän tekemistä
1006: misen turvaaminen jo järjestetty viran- varten ulosmitta.ttujen krinteimistöjen luet-
1007: omaisten toimesta tapahtuvaksi. Niinpä teloon. Kaupanvahvistaja toimisi siis aivan
1008: on säädetty tiheissä asumusryhmissä ole- samalla ~tavoin kuin :toimitusinsinööristä .tai
1009: vien vuokra-alueiden lunastamisesta 28/II pika-asutustoimikunnan puheenjohtajasta
1010: 1936 annetun lain 27 § :ssä, että kun lu- aikaisemmin on mainittu, joten asiassa ei
1011: nastusmenettely on sanotun lain mukai- olisi mitään periaatteellisesti uutta.
1012: sesti pantu vireille, taikka kun alue on Jos tosiaankin näin meneteltäisiin, sääs-
1013: vapaaehtoisesti luovutettu ja vapautettu tyisivät määräalain ostajat. ainaisesta epä-
1014: kiinteistöä rasittavista, 26 § :n 1 momen- varmuudesta, monista suurista kustannuk-
1015: tissa mainituista oikeuksista ja vapautta- sista, turhista riidoista, vieläpä ostamiensa
1016: minen merkitty ulosmitattujen kiinteistö- alueiden menetyksistäkin. Koko asia muut-
1017: jen luetteloon, älköön kiinteistön luovu- tuisi paljon selvemmäksi ja yiksinker:taisem-
1018: tms ~estä:kö alueen erottamista itsenäiseksi maksi, joten siitä olisi suurta hyötyä ja.
1019: kiinteistöksi. 'l'oimeenpanoasetuksen mu- helpotusta kaikille määräal,ain ostajille,
1020: kaan taas on toimitusinsinöörin ensimmäi- mutta erit:tä:inikin våhävaraisille asunto- ja
1021: sen kokouksen jälkeen saatuaan tarpeelli- viljelyspalstain ostajille.
1022: sen selvityksen tiloista, joihin vuokra- Voidaan tietenkin huomauttaa, että onko
1023: aluee~t kuuluvat, :tehtävä alioikeudeLle il- kaupanvahvistajana mahdonisuus lähettää
1024: moitus lunastusvaatimuksista j'a siitä, m~l :tuomarille niin selvä ilmoitus, että sen pe-
1025: loin ne on tehty, ollen näistä ilmoituksista rusteella voidaan tehdä merkintä ulosmitat-
1026: tehtävä merkintä ulosmitattujen kiinteis- tujen !ki:inteimistöjen >luetteloon. Jos tätä
1027: töjen luetteloon. epäillään, niin mikä:änhän ei estäisi va,ati-
1028: Samanlaatuinen määräys oli myöskin maS'ta jo kauppaa tehdessä: esitettäväksi to-
1029: siirtoväen pi!ka~asutuslain 27 § :n 2, mo- distuksen myyjän saannosta, hänen papin-
1030: mentissa, jonka mukaan pika-asutustoimi- todistuksens'a sekä tila:a koskevan otteen
1031: kunnan puheenjohtajan tuli heti katsel- maarekisteristä, jotka voisi lähettää ilmoi-
1032: mustoimituksen päätyttyä tehdä asian- tuksen mukana tuomarille. Tämähän vain
1033: omaiselle tuomarille ilmoitus merkinnän selven:täisi asiaa ja vältyttäisiin niistä ereh-
1034: tekemistä varten ulosmitattujen kiintei- dyiksistä, joita nimen, rekisterinumeron
1035: mistöjen luetteloon määräajan erottamis- y. m. suhteen kauppaa tehdessä siHoin täl-
1036: oikeuden vakuudeksi, ja katsottiin, jos löin sa,tJtuu.
1037: alue sitten erotetaan itsenäiseksi tilaksi, Ulosmi:ta.ttuj en kiinteistöjen 1uetteloon
1038: erottamisen oikeudellinen vaikutus alka- tehty mer'kintä ta,as voisi olla voimassa 10
1039: neeksi siitä päivästä, jona merkintä teh- vuotta, niinkuin kiinnitykset yleensä, jollei
1040: tiin, sanottu päivä mukaan luettuna. Sa- tällaista merkintää erikoisesti tahdoHaisi
1041: man pykälän 3 momentin mukaan koski anoa aikaisemmin poistettavaiksi si:tten ikun
1042: tämä säännös myös niitä alueita, jotka se on käynyt tarpeettomaksi
1043: 11,1. - Teittinen y. m. 23
1044:
1045: Edellä esitetyn perustee1la ehdotamme vistajan toimesta ilmoitus asianomai-
1046: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, selle tuomarille merkinnän tekemistä
1047: varten ulosmitattujen kiinteistöjen
1048: että hallitus ottaisi harkittamak- luetteloon ja että hallitus antaisi
1049: seen voimassaolevan lainsiiäcf,ännön Eduskunnalle esityksen asiasta joh-
1050: muuttamisen sellaiseksi, että määrä- tuviksi tarpeellisiksi lain muutok-
1051: alan kaupasta tehtäisiin kaupanvah- siksi.
1052: Helsingissä helmiikuun 10 päivänä 1944.
1053:
1054: Sulo J. Teittinen. Akseli Nikula.
1055: Helena Syrjälä. Arvo Ketonen.
1056: Mandi Hannula.
1057: 24
1058:
1059: U,2. - Toiv. al. N :o 5.
1060:
1061:
1062:
1063:
1064: Simonen y. m.: Sotatapaturmia koskevien asiakirjain lähet-
1065: tämisestä korkeimpaan oikeuteen postin välityksellä.
1066:
1067: E d u s kun n a 11 e.
1068:
1069: Yleisenä sääntönä vuoteen 1930 ;asti oli, malla lisä!ksi, että kansalaisille, jotka täysin
1070: että asianomaisen tuli itse tai valtuutta- ilman omaa syytänsä, uhrautuessaan kansa-
1071: mansa asiamiehen kautta antaa asiakir- kunnan yhteisen turvallisuuden hyväksi,
1072: Jansa viranomaisille ja samaten, ·eräin poik- .ovat joutuneet menettämään terveytensä ja
1073: ~euksin, periä niiltä päätökset ja muut siitä syystä hakemaan itselleen lain edel-
1074: asiakirjat. lyttämää oikeutta pitäisi tämä oikeudenha-
1075: Vuoden 1929 toisille valtiopäiville antoi ilmmenettely saada niin mutkattomaksi kuin
1076: hallitus kuitenkin esityksen (N: o 31) laiksi suinkin. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä
1077: oikeudesta lähettää viranomaisille ja saada kun suurin osa sotatapaturmaisia on sellai-
1078: niiltä asiaikirjoja postitse, minkä esityksen sessa taloudellisessa asemassa., ettei heillä
1079: eduskunta lakivaliokunnan siihen tekemin ole varaa palkata itselleen kalliita asianaja-
1080: pienin muutoksin hyväksyi joulukuussa sa- jia, mitä nykyinen korkeimmassa oikeu-
1081: mana vuonna. Niiden viranomaisten, joi- dessa noudatettu menettely ·edellyttää.
1082: den kanssa tällöin hyväksytyn lain mukaan Suomen Aseveljien Liitto on koettanut
1083: voitiin asiat toimittaa m. m. postin välityk- mahdollisuuksiensa mukaan avustaa sota-
1084: sellä, ulkopuolelle jäivät tällöin vielä m. m. tapaturmaisia heidän asioidensa hoitami-
1085: vaimutusneuvosto ja !korkein oikeus. Lain sessa, mutta siitä huolimatta on niiden ta-
1086: muutoksella vuodelta 1936 saatettiin va- pausten luku, mitkä postin välityksellä lä-
1087: kuutusneuvosto kuitenkin lain piiriin. Sitä hetettyinä ovat jääneet !korkeimmassa oi-
1088: tarkoittavaa muutosesitystään perusteli keudessa käsittelemättä, valitettavan kor-
1089: hallitus m. m. sillä, .ettei tällaisesta käytän- kea. Kolmivuotiskautena 1941-43 oli niitä
1090: nöstä ole oikeusturvallisuudenkaan kan- kaikkiaan yli kolmesataa. Jo tästwkin
1091: nalta ollut mitään muistuttamista. syystä olisi lakiin saatava sellainen muutos,
1092: Kun edellämainitusta postinkäytöstä ei että asiakirjat, mikäli ne ~oskevat sotatapa-
1093: Hene yleensäkään ilmennyt mitään vaaraa rturma~asioita., voitaisiin korkeimpaan oikeu-
1094: oikeusturvallisuudelle ja kun se monissa ta- teen lähettää postinkin välityksellä. Voi-
1095: pauksissa olisi omiaan helpoittamaan asioi- t:anee kyllä väittää tällaisen muutoksen ai-
1096: den hoitoa tuntuisi johdonmuikaiselta, että heuttavan sekaannusta muidenkin asioiden
1097: tällaista käytäntöä laajennettaisiin käsittä- hoidossa, mutta käsityksemme mukaan sel-
1098: mään muutkin kuin edellämainitussa laissa lainen mahdollisuus on siksi pieni, ettei sen
1099: luetellut virastot. Rajoittumalla tässä ta- saisi antaa vaikuttaa sotatapaturma.isten
1100: pauksessa kuitenkin vain sotatapaturma- asioiden mahdollisimman joustavaan hoi-
1101: asioihin tuntuisi, että kun asialliset saavat toon, mikä esittämällämme tavalla voitai-
1102: lähettää asiakirjansa tapaturmatoimistolle siin käsityksemme mukaan varsin hyvin
1103: ja vakuutusoikeudelle postinkin välityksellä järj•estää vallankin, jos kirjaajien valtuuk-
1104: sama menettely pitäisi olla mahdollista sia sikäli laaj·ennettaisiin, että heillä olisi
1105: myöskin korkeimpaan oikeuteen ·lähetettä- mahdollisuus tarkistaa lähetettyjen asiakir-
1106: viin asiakirjoihin nähden. 1Samat perus- jojen esittelykelpoisuus.
1107: telut, mitkä hallitus edellämain]tun lain Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
1108: ja siihen tehdyn muutoksen perusteluiksi ehdotamme •eduskunnan päätettäväksi toi-
1109: esitti pitävät tässäkin tapauksessa paik- vomuksen,
1110: kansa. Viittaammeikin v·ain niihin, korosta-
1111: 11,2. - :Simonen y. m. 25
1112:
1113: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sotat,apaturmia koskev,at asiakirjat
1114: toimenpiteisiin sellaisen lainmuutok- postinkin välityksellä ja antaisi
1115: sen aikaansaamiseksi, että korkeim- asiasta esityksen Eduskunnalle.
1116: paan oikeuteenkin voitaisiin lähettää
1117: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1944.
1118:
1119: Heikki Simonen. Edv. Kujala. Eetu Karjalainen.
1120: Hugo Aattela. Lempi Lehto. Viljo Rantala.
1121: Valfrid Eskola. Jalmari Linna. Kaisa Hiilelä.
1122: Uuno Raatikainen. J. E. Malmivuori. Alpo Lumme.
1123: Jalmari Väisänen. Varma K. Turunen. Isak Penttala.
1124: Onni Mäkeläinen. A. Valta. Juho Pyy.
1125: Albin Koponen. Jussi Raatikainen. Elli Nurminen.
1126: Samuli Tervo. Jussi Lonkainen. Laura Härmä.
1127: Anselm Pitkäsilta. Vihtori Huhta. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
1128: Aug. Kuusisto. Onni Hiltunen. Mikko W. Erich.
1129: Ville Kupari. Yrjö Welling. Mauno Pekkala.
1130: Eino Raunio. Aino Lehtokoski. Urho Kulovaara.
1131: J. Fr. Tolonen. Edvard Pesonen. T. Bryggari.
1132: 0. H. Kekäläinen. Hj. Lindqvist. Matti Lepistö.
1133: V. H. Kämäräinen. Jorma Tuominen.
1134:
1135:
1136:
1137:
1138: 4
1139: 26
1140:
1141: II,3. - Toiv. al. N :o 6.
1142:
1143:
1144:
1145:
1146: Sillanpää y. m.: Esityksen antamisesta kihloissa oltaessa tai
1147: avioliittolupauksin siitetyn lapsen sekä äidin oikeudel-
1148: lisesta asemasta, milloin isä on sodassa •kuollut.
1149:
1150:
1151: E d u s k u n n a ll e.
1152:
1153: Uuden avioliittolain voimaantullessa muis- vainajan muiston, hänen tarkoituksensa vil-
1154: toj.en joukilwon siirtyneessä naimiskaaressa pittömyyden ja hänen kuolemansa laadun
1155: oli, sen korkeasta ijästä huolimatta, mont.a että äidin ja lapsen kannalta katsottuna on
1156: oikeaan osuvaa säännöstä, joiden säilyttä- epäoikeudenmukaista.
1157: minen uudessa laissa olisi ollut suotavaa. Lakia olisi tässä suhteessa ainakin väli-
1158: Sellaisia olivat erityisesti naisen kannalta aikaisesti niin kauan kun sota,ti•la jatilruu,
1159: katsottuna, että kihloissa oleva nainen, joka muutettava.
1160: oli ollut sukupuoliyht·eydessä sulhasensa Kun Jakia:loitteen tekeminen tässä tar-
1161: kanssa, oli julistettava tämän aviopuoli- kotuks·essa kuitenkin vaatisi yksityiskohtai-
1162: soksi vastoin sulhasen tahtoakin, jos hän sempaa selvittelyä ja tal1kemp.aa tutkimista
1163: tällaisen vaatimuksen tuomioistuimessa kuin yksityiselLe •edustajalle on mahdollista,
1164: esitti. Lapsen tulevaisuuden kannalta taa- emme katso olevamme päteviä tällaisen la-
1165: sen oli erittäin tärkeätä, ·että hän, vaikka kialoitteen, jolla pitäisi •olla taannehtiva,
1166: vanhemmat eivät olleet 1av1oliittoon vihitty- sekä nykyisen että talvmotaamme käsit-
1167: jäkään, kuitenkin sai aviolapsen oikeuden, tävä, vaikutus, tekemiseen. Sensijaan eh-
1168: jos lapsi oli siit·etty V'anhempien ollessa kih- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
1169: loissa tai avioliittolupauksin. syttäväiksi .toivomuksen,
1170: Nykyinen sotatilanne on monellakin ta-
1171: valla osoittanut, että näiden säännösten säi- että hallitus ensi tilassa valmistaisi
1172: lyttäminen avioliittolaissa olisi ollut suota- ja antaisi Eduskunnalle esityksen
1173: vaa. V1arsin yleisiä ov•at sellaiset tapauk- sellaisiksi väliaikaisiksi muutoksiksi
1174: set, joissa rintamalla oleva mies on ennen voimassa olevaan ~akiin, tai uudeksi
1175: mitä vakavimmassa mielessä suunniteltua väliaikaiseksi laiksi, että rintamalla
1176: vihkimistä saattanut kihlatun morsiamensa 'tSanmaan molemmissa puolustusso-
1177: l'askauden tilaan. Jos mies sitten kaatuu dissa kaatuneiden kansalaisten kih-
1178: kovkeinta isänmaallista velvoHmuuttaan loissa ollessa tai avioliittolupauksin
1179: täyttäessään, tulee morsiamesta ulkopuo- siitetyt lapset saisivat aviolapsen oi-
1180: lella avioliiton syntyneen lapsen äiti, eikä keuden ja heidän äitinsä tuomiois-
1181: la,psi nauti suurempia oikeuksia kuin laki tuimen päätöksellä julistettaisiin
1182: av1oliiton ulkopuolella syntynemtä lapsmta aviopuolisoksi, jos he itse sitä halua-
1183: heinäkuun 27 päivältä 1922 sille myöntää. vat.
1184: Yleisesti myönnettäneen, .että tämä sekä
1185: Helsingissä helmikuun 10 päivän!ä 1944.
1186:
1187: Miina Sillanpää. Onni Peltonen.
1188: Mikko W. Erich. Otto Toivonen.
1189: Aino Malkamäki Martta Salmela-Järvinen.
1190: Lempi Lehto. Laura Härmä.
1191: Väinö Sinisalo. Elli Nurminen.
1192: 0. H. Kekäläinen. Aino Lehtokoski.
1193: Alpo Lumme.
1194: 27
1195:
1196: 11,4. - Toiv. al. N :o 7.
1197:
1198:
1199:
1200:
1201: Sillanpää y. m.: Esityksen antamisesta amioliiton ulkopuo-
1202: ·lella syntyneen lapsen oikeudesta siihen sukunim,een,
1203: jota äiti lapsen syntyessä on velvollinen kibyttämään.
1204:
1205: E d u s k u n n a ll e.
1206:
1207: Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lap- suhde äitiin, joka harha-askeleestaan huoli-
1208: sista annetun lain, vuodelta 1922, mukaan matta saattaa olla hyvä äiti ja kasvattaja,
1209: naimisissa olevan naisen ja lesken avioton voi järkkyä niin, että äiti menettää kas-
1210: lapsi aina saa sen nimen, joka äidillä oli vattajan otteensa. Tämä on epäkohta, joka
1211: naimattomana ollessaan. Tämä ei mieles- olisi mielestämme korjattava.
1212: tämme lapsen kannalta katsoen voi olla Kun tällainen lainmuutos on kuitenkin
1213: oikein, jonka 1tulevaisuutta on ensi sijassa perusteellisemman harkinnan tarpeessa, eh-
1214: pidettävä silmällä. Omatta syyttään joutuu dotamme kunnioittaen eduslrnnnan hyväk-
1215: lapsi, jota vuosikausia on kutsuttu sillä syttäväksi toivomuksen,
1216: nimellä, mikä äidillä sen syntyessä oli, kär-
1217: simään kun hän myöhemmin, ainakin kou- lettä hallitus antaisi Eduskunnalle
1218: luun tullessaan havaitseekin ettei hänellä esityksern sellaisiksi muutoksiksi voi.
1219: olekaan samaa sukunimeä kun äidillä. Lap- massa olevaJan avioliiton ulkopuolella
1220: sen asema koulutoverien keskuudessa voi syntyneistä lapsista annettuun la-
1221: tulla hyvinkin raskaaksi, koska nimi jo k~?,tn, että lapsi yleisesti saisi sen
1222: ilmaisee, ettei hän olekaan oikeata suku- sukunimem, jota äiti laps.en syntyessä
1223: perää. Ja lapset saattavat olla hyvinkin on velvollinen käyttämään.
1224: ilkeitä tovereilleen, kun sattuu. Lapsen
1225: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
1226:
1227: Miina Sillanpää. 0. H. Kekäläinen.
1228: Aino Malkamäki Hilma Koivulahti-Lehto.
1229: Lempi Lehto. Martta Salmela-Järvinen.
1230: Alpo Lumme. Laura Härmä.
1231: Aino Lehtokoski.
1232: 28
1233:
1234: II,5. - Toiv. al. N:o 8.
1235:
1236:
1237:
1238:
1239: Kivioja: UUromailla kölytäntöön otetun tai muute•tun suku-
1240: nimen hyväksymisestä Suomessa.
1241:
1242: E d u s kunnalle.
1243:
1244: Kun laki sukunimestä säädettiin, ei otettu taavaksi. Kun !kuitenkin esim. avioliitto,
1245: huomioon niitä Suomen !kansalaisia, jotka joka ulkomailla on päätetty Suomen lait
1246: ulik:omailla ollessaan ovat laillisesti jo ai- syrjäyttäen (Laki 5/12 1929 eräistä kan-
1247: koja sitten nimensä muuttaneet, mutta ei- sainvälisluontoisista perheoikeudellisista
1248: vät ole sitä täällä rekisteriin ilmoittaneet. suhteista, § 7), katsotaan täälläkin päte-
1249: 1
1250:
1251:
1252: Kun he nyt joskus esim. Ruotsiin (Amerik- väksi ja voidaan täällä rekisteriin merkitä,
1253: ilmankin) pyytävät papintodistusta (esim. niin miksi ~ei ulkomailla muutettua nimeä-
1254: passin uusimista varten), tahtovat he sen kin samoin voitaisi täällä hyväksyä llekiste-
1255: kirjoitettavaksi aivan eri nimelle kuin mitä riin? Kun lainvalmistelukunnassa on parai-
1256: 11ekisteri sisältää täällä. 1Sukunimilain voi- kaa valmisteltavana eräs aiikaisempi edus-
1257: maan tullessa he eivät olleet täällä eivätkä kunnan toivomus sukunimen muuttamisen
1258: tilaisuudessa valvomaan, että silloisten sää- yksinkertaistamisesta, voisi tätä :asiaa sa-
1259: dösten mukaisesti horjuva sukunimi olisi malla siellä harkita.
1260: vakiinnutettu heidän haluamallaan tavalla. Näin ollen ,ehdotan eduskunnan päätet-
1261: Heillä on voinut , täällä olla asunnoistaan ltäväksi toivomuksen,
1262: riippuen montakin nimeä, joista täällä re-
1263: kisteriin on jäänyt eri nimi kuin mitä he että hallitus harkitsisi, millä edel-
1264: ulkomailla !käyttävät. Ilman lääninhallituk- lytyksillä voitaisiin täällä hyväksyä
1265: sen päätöstä ei ole r,ekisteriviranomaisen ulkoma~1la käytäntöön otettu Suo-
1266: lupa muuttaa rekisterin sisältämää nimeä men kansalaisen nimenmuutto, ja
1267: asianomaisen pitkäaikaista käytäntöä vas- antaisi siitä Eduskunnalle esityksen.
1268: Helsingissä helmikuun 2 päivänä 1944.
1269:
1270: Vilho H. Kivioja.
1271: •• ••
1272:
1273: VALTIOPAIVAT
1274: 1944
1275:
1276: LIITTEET
1277: IV.
1278:
1279: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-, RAHA-
1280: ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1281:
1282:
1283:
1284:
1285: HELSINKI 1944
1286: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1287: A.
1288: Verotusta, virkamiesten palkkoja ja eläkkeitä, koululaitosta, meren-
1289: kulkua, rautatie- ja postilaitosta sekä polttoainevarastoa
1290: koskevia laki- ja toivomusaJoitteita.
1291: 1
1292: 1
1293: 1
1294: 1
1295: 1
1296: 1
1297: 1
1298: 1
1299: 1
1300: 1
1301: 1
1302: 1
1303: 1
1304: 1
1305: 1
1306: 1
1307: 1
1308: 1
1309: 1
1310: 1
1311: 1
1312: 1
1313: 1
1314: 33
1315:
1316: IV,1. - Lak. al. N:o 3.
1317:
1318:
1319:
1320:
1321: Luukka y. m.: Ehdotus laiksi eräiden alueiden valtakunnan
1322: yhteyteen palauttamisen aiheuttamista poikkeussää.nök-
1323: sistä tulo- ja omaisuusverosta annettuun lakiin annetun
1324: lain muuttamisesta.
1325:
1326:
1327: E d u s k u n n a 11 e.
1328: Voimassa olevan lain mukaan ei 13 päi- lee kohtaamaan vain niitä, jotka muutenkin
1329: vänä ·elokuuta 1942 annetun korvauslain ovat joutuneet sodan johdosta kärsimään
1330: mukaista oikeutta korvauksen saamiseen suurimmat aineellis·et menetykset. Lisäksi
1331: ole 'luettava veronalaisiksi varoiksi, mikäli on huomattava, että •OSa korvauksesta on
1332: v,erovelvollinen ei ennen verovuoden päät- suoritettu asuntoirtaimiston ja muun sel-
1333: tymistä ole korvausta nostanut. Myöskään laisen henkilökohtaisen irtaimiston tuhou-
1334: ei v·eronalaisina varoina pidetä palaute- tumisesta, joka tulo- ja omaisuusverolain
1335: tulla alueella olevaa omaisuutta, joka kuu- mukaan ei ole veronalaista omaisuutta.
1336: luu mainitulla alueella verotettavalle vero- Kun tarkoitus on, että saadulla ilwrvauk-
1337: velvolliselle eikä muun verovelvollisen sano- seHa voitaisiin hankkia uutta samanlaista
1338: tulla alueella olevaa kiinteää omaisuutta omaisuutta menetetyn sija11e, tuntuu asian-
1339: eikä sellaista toisen maalla olevaa laitosta, mukaiselta, :että verovapaan omaisuuden
1340: joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan tuhoutumisesta suoritetun korvauiksenkin
1341: maanomistajaa kuulematta luovuttaa kol- tulisi olla verovapaata.
1342: mannelle henkilölle. Moskovan rauhansopimuksen yhteydessä
1343: Edellämainituista säännöksistä johtuu, tapahtuneen alueluovutuksen johdosta sää-
1344: että korvauslain mukaan suoritettu kor- dettiin, :että niitten yhteisöjen, joiden koti-
1345: vaus on veronalaista omaisuutta, jos kor- paikka oli ollut Neuvostoliitolle ·luovute-
1346: vauks·en saaja on verovelvollinen Kanta- tuilla taikka vuokratuilla alueilla, uutena
1347: Suomen alueella taikka siirtoväkeen kuulu- kotipaikkana oli pidettävä Helsingin kau-
1348: vana ei ole vielä päässyt palaamarun koti- punkia. Luovutettuj.en ja vuokrattujen
1349: kuntaansa. Tällaista v;erorasituksen jaka- alueitten tultua 6 päivänä joulukuuta 1941
1350: mista ei voitane asiallisesti perustella. jälleen yhdistetyiksi muun valtakunnan yh-
1351: Varsinkin tuntuu kohtuuttomalta, että se teyteen, ·ei mainituilla yhteisöillä ollut mah-
1352: osa siirtoväestä, joka vielä joutuu olosuh- dollisuutta vuoden 1941 kuluessa muut-
1353: teiden pakosta elämään poissa kotikunnas- taa :twkaisin kotipaikkaansa palautetu:lle
1354: taan, joutuu maksamaan omaisuusver(Ja alueelle. Tästä olisi ollut seurauksena, että
1355: saamastaan korvauksesta silloin, knn koti- yhteisöjen veliOtuspaikkana vuodelta 1942
1356: kuntiinsa palrunneitten sekä säilynyt omai- määrättyyn tulo- ja omaisuusveroon nähden
1357: suus että korvaus ovat verov·apaata omai- olisi edelleenkin ollut pidettävä Helsingin
1358: suutta. Myöskin näyttää :epäasianmukai- kaupunkia, jolloin o:lisivat jääneet saa-
1359: selta, että samalla kun sodan tuhoilta säi- matta ne verohelpotukset, jotka niiHe oli
1360: lynyt omaisuus on verovapaata, sen .tuhou- tarkoitus 30 päivänä joulukuuta 1942 an-
1361: tumisesta tai vahingoittumisesta suoritetta- netussa po~kkeuslaissa ;antaa. Tämän ·epä-
1362: vaa korvausta pidetään veronalaisina va- kohdan poistamiseksi annettiin 14 päivänä
1363: roina. Kun otetaan huom~oon, ettei kor- toukokuuta 1943 lainmuutos, jonka mukaan
1364: vaus, joka määrätään vuoden 1939 hinta- mainitunlaiselle yhteisölle voitiin valtion
1365: tason mukaisesti ja josta tehdään monen- verotuksessa myöntää poikkeuslain säätämät
1366: laisia vähennyksiä, läheskään vastaa mene- verohelpotukset, jos yhtiön hallitus oli
1367: tyksien todellista arvoa, on tässä tapauk- päättänyt ja verotuslautakunnalle ilmoitta-
1368: sessa seurauksena, että omaisuusverotus tu- nut, että yhteisön kotipaikkana on jälleen
1369:
1370: 5
1371: 34 IV,1. - Palautetun alueen verotus.
1372:
1373: pidettävä yhtiö- tai yhdistysjärjestyil.ffiessä väkseen palautetulla alueella voimassa ole-
1374: tahi säännöissä määrättyä kuntaa. Sellai- via verohelpotuksia. Siitä huolimatta, että
1375: nen ilmoitus oli tehtävä, kysymyksen ol- se on joutunut käyttämään huomattavan
1376: lessa verovuodelta 1942 toimitettavasta ve- osan tuloistaan ja varoistaan tuhoutuneit-
1377: rotuksesta, :ennenkuin verotus oli loppuun t,en rakennusten korjaamiseen, uusien ko-
1378: saatettu j•a veroluettelon ote pantu vero- neitten hankkimiseen ja muuhun jälleenra-
1379: velvollisen nähtäv&ksi, mutta muuten ennen kennustyöhö.n, on yhteisö tullut verotetuksi
1380: vuoden 1943 loppua. Helsingin kaupungissa samojen perusteit-
1381: Sanotulla lainmuutoksella ei kuitenkaan ten mwkaisesti kuin sellaiset yhteisöt, jotka
1382: saavutettu sitä tulosta, jota sillä oli tar- eivät ole sodan johdosta kärsineet mitään
1383: koitettu. Tämä johtui siitä, että laki an- välittömiä omaisuusmen(}tyksiä. Tämän
1384: nettiin vasta sen jä&een, kun veroilmoi- epäkohdan poistamiseksi ehdotetaan palau-
1385: tukset oli jo tehty eli siis huomattavasti tetulla alueella toimitettavasta tulo- ja
1386: liian myöhään. Yhteisöt, jotka jo olivat omaisuusverotuksesta voimassaolevan poik-
1387: jättäneet veroilmoituksensa ja useimmissa keuslain 6 '§ : ään tehtäväksi lisäys, jonka
1388: tapauksissa myöskin saaneet kotipaikkaoi- muuuvan verotuslautakunnalle tehtävän il-
1389: keutensa :ennalleen palauttamisen kauppa- moituksen jättöaikaa jonkin verran piden-
1390: rekisteriin merkityksi, eivät enää tulleet nettäisi.in ja kauppar,ekisteriin merkittyä
1391: kiinnittäneeksi huomiotaan edeHämainit- kotipaikan ennalleen palauttamisilmoitusta
1392: tuun verotuslautakunnalle tehtävään ilmoi- pidettäisiin verotuslautakunnalle annetun
1393: tukseen. Tästä taas voi aiheutua, ettei yh- ilmoituksen veroisena.
1394: teisö siitä huolimatta, että se on toiminut EdeLläoleviHa perrusteilla ehdotamme,
1395: palautetulla alueella jo vuodesta 1941 läh-
1396: tien, saakaan vuodelta 1942 määrättävässä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1397: tulo- ja omaiJSuusverotuksessa lukea hy- van lakiehdotuksen:
1398:
1399:
1400: Laki
1401: eräiden alueiden valtakunnan yhteyteen palauttamisen aiheuttamista poikkeussään-
1402: nöksistä tulo- ja omaisuusverosta annettuun lakiin annetun lain muuttamisesta.
1403: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden alueiden valtakunnan yhtey-
1404: teen palauttamisen aiheuttamista poikkeussäännöksistä tulo- ja omaisuusverosta an-
1405: nettuun lakiin 30 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 5 ja 6 §, sellaisina kuin ne
1406: ovat 14 päivänä toukokuuta 1943 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
1407:
1408: 5 §. tai muutettu toiseen kuntaan, valtakunnan
1409: Veronalaisiksi varoiksi :ei ole myöskään yhteyteen palautetulla alueella saatua tuloa
1410: luettava 13 päivänä elokuuta 1942 annetun verotettaessa noudatettakoon soveltuvin
1411: korvauslain mukaan suoritettavaa kor- kohdin, mitä 1 momentissa on säädetty, jos
1412: vausta eikä muutaikaan korvausta, joka mak- yhteisön hallitus on päättänyt ja verotus-
1413: setaan sodan tai sodan vaaran aiheuttaman lautakunnalle ilmoittanut, että yhteisön ko-
1414: vahingon johdosta, jos omaisuus, jonka tipaikkana on jäHeen pidettävä yhtiö- tai
1415: vahingoittumisesta tai tuhoutumisesta kor- yhdistysjärjestyksessä tahi säännöissä mää-
1416: vausta suoritetaan, ,ei ole veronalaista omai- rättyä kuntaa. Sellainen ilmoitus, jonka
1417: suutta. oheen on liitettävä oikea:Uffii todistettu jäl-
1418: 6 '§. jennös tai lyhennysote hallituksen kotipai-
1419: Sellaisen yhteisön, ,osuuskunnan, yhdis- kan palauttamista koskevasta pöytäkirjasta,
1420: tyksen, säätiön, laitoksen tai muun yhtei- on tehtävä, kysymyksen ollessa verovuo-
1421: sän, jonka yhtiö- tai yhdistysjärjestyksessä delta 1942 toimitettavasta ve:t~otuksesta, en-
1422: tahi säännöissä määrätty kotipaikka 12 nenkuin verotus on loppuun saatettu ja
1423: päivänä maaliskuuta 1940 on ollut 1 § :n veroluettelon ote pantu verovelvollisen näh-
1424: 1 tai 3 momentissa tarkoitetulla alueella, täväksi, mutta muuten ·ennen 1 päivää ke-
1425: mutta sanotun päivän j&lkeen muuttunut säkuuta 1944. Verotuslautakunnalle anne-
1426: IV,l. - Luukka y. m. 35
1427:
1428: tun ilmoituksen veroisena pidettä:köön yh- kaupparekisteriin ennen sanottuja ajanikoh-
1429: teisön kotipaikan ennalLeen palauttamisesta t~a tehtyä muutosmerkintää.
1430:
1431:
1432: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1944.
1433:
1434: Eemil Luukka. Kaapro Huittinen.
1435: Juho Paksujalka. K. Määttä.
1436: U. A. Wirranniemi. Lauri Kaijalainen.
1437: E. A. Tuomivaara. Matti Pitkänen.
1438: Juhani Leppälä. Elias Tukia.
1439: Aapo Inkinen. M. 0. Lahtela.
1440: Uuno Hannula. Antti J. Rantamaa.
1441: Juho Pyy. J. Pyörälä.
1442: Erkki Paavolainen. Eino Rytinki.
1443: Jussi Raatikainen. Matti Miikki.
1444: Matti Pärssinen. S. Salo.
1445: D. Lindman. Tauno Saukkonen.
1446: Juho Kuittinen. Matti Tolppanen.
1447: 36
1448:
1449: IV,z. - Lak. al. N :o 4.
1450:
1451:
1452:
1453:
1454: Aattela y. m. : Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen hal-
1455: tijain oikeudesta eläkkeeseen annetun 'lain muuttami-
1456: sesta.
1457:
1458: E d u s k u n n :a 11 e.
1459:
1460: Valtion viran ja toimen haltijain oikeu- ja virkavuosien perusteella annettu palkan-
1461: desta ,eläkkeeseen joulukuun 30 päivänä lisä, mukaan.
1462: 1924 annetun lain, sellaisena kuin se on Valtiolta eläkettä saavien ·asema on ·edellä
1463: muutettu 22 päivänä joulukuuta 1942 an- kosketellusta syystä, mikä on johtanut eläk-
1464: netulla ·lailla, 5 § :n mukaan on suoritetta- lmiden jäämiseen suhteellisen alhaisiksi,
1465: van eläkkeen määrä kuusikymmentä sa- sekä rahanarvon alenemisen johdosta, muo-
1466: daha siitä peruspalkasta, jota viran tai dostunut kovin vaikea:ksi. Eduskunta on
1467: toimen haltija nauttii erotessaan valtion tosin eläkke~tä jonkinverran koro;ttanrut,
1468: palveluksesta. Se että elälkkeen suuruus mutta elinkustannusten jatkuvasti noustua
1469: määrätään asianomaisen peruspalka:n eikä on varsinkin pienten ja keskisuurien e~äk
1470: hänen ennen eläkkeelle siirtymistään naut- kee.n saajien taloudellinen toimeentulo
1471: timansa todellisen palkan mukaan, on mie- edelleenkin hyvin vaikea. Eläkkeen saajain
1472: lestämme vakava epäkohta, joka pitäisi asemaa parantaisi varsin tuntuvasti se, jos
1473: saada poistetuksi. Huomattava nim. on, viran tai toimen haltijain elä:ke määrättäi-
1474: että valtion viran tai toimen haltijain siin ·ennen eläkkeelle siirtymistä saatavasta
1475: palkkauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 palkasta, jossa on huomattu sekä perus-
1476: annetun lain 4 ·§ :n mukaan suoritetaan vi- palkka että saadut ikä~isät. On pidettävä
1477: ran tai toimen haltijalle 4, 8, 12, 16 ja 20 oikeana ja kohtuullisena sekä valtion arvon
1478: virkavuoden kuluttua yksi ikälisä kullakin ja sen todellisen edun mukaisena sitä, että
1479: kermlla, joten asianomaisen todellinen valtio maksaa uskollisille palvelijoiHeen pit-
1480: palkka el~kkeelle siirtymishetkellä on mer- kän ja voimia sekä hermoja kuluttavan
1481: kittävästi suurempi kuin peruspalkka, pu- pa.rlveluksen jälkeen ikohtuumsen suureksi
1482: humattaka.an hänelle mahdollisesti suoritet- katsottavan ·eläkkeen. Tämän vuoksi olisi
1483: tavista perhe-, kalLiinpaikan- ja ka1liinajan- valtion viran tai toimen haltijain oikeu-
1484: lisistä, virantekorahoista, matkustuskor- desta eläkkeeseen joulukuun 30 päivänä
1485: vauksista ja eräistä muista palkkaeduista. 1924 annetun lain, sellaisena kuin se on
1486: Oikeudenmukaisempaa näin ollen olisi, että muutettu 22 päivänä joulukuuta 1942 an-
1487: viran tai toimen haltijoille suoritettava netulla lailla, 5 ·§ : n 1 mom. muutettava
1488: el~ke määrättäisiin asianomaisen ennen niin, ·että ·eläkkeen määrä on kuusikym-
1489: eläkkeelle siirtymistä nauttiman peruspal- mentä sada•lta valtion viran bi toimen hal-
1490: kan ja ikälisien yhteenlasketusta määrästä. tijain palkkauksesta annetussa laissa vah-
1491: Myöskin kaikki maamme kaupungit myön- vistettujen peruspalkkojen ja iikälisien yh-
1492: tävät poikkeuksetta viran tai toimen halti- teenlasketuista määristä, kuitenkin siten,
1493: joilleen ·eläkkeen, joka ei alita kuutta:kym- että korkein eläke on seitsemänkymmentä-
1494: mentä sadalta loppupaikasta, johon luetaan tuhatta markkaa.
1495: peruspalkka ja ik~1isät. Vielä on syytä Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
1496: mainita, että Skandinavian maissa määrä- ehdotamme,
1497: tään viran tai toimen haltijain eläkkeet että Eduskunta h!yväksyisi seuraa..
1498: lo.ppup.alkan, Johon lasketaan peruspalkka van lakiehdotuksen:
1499: IV,2. - Aattela y. m. 37
1500:
1501: Laki
1502: valtion viran tai toimen haltijain oikeudesta eläkkeeseen annetun lain muutta-
1503: misesta.
1504: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1924 valtion
1505: viran tai toimen haltijain oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 5 § sellaisena kuin se
1506: on 22 p.äivänä joulukuuta 1942 annetussa .laissa, näin kuuluvaksi:
1507: 5 §. teenlasketuista määristä, kuitenkin siten,
1508: Täyden eläkkeen määrä on kuusikym- että korkein ·eläke on seitsemänkymmentä-
1509: mentä sadalta valtion viran tai toimen hal- tuhatta markkaa.
1510: tijain palkkauksesta annetussa laissa vah- (2, 3 ja 4 mmn. kuten voimassa olevassa
1511: vistettuj.en peruspalkkojen ja ikälisien yh- laissa.)
1512:
1513: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
1514:
1515: Hugo Aattela. Ville Kupari.
1516: Onni Peltonen. Lempi Lehto.
1517: Urho Kulovaara. Laura Härmä.
1518: Aug. Syrjänen. J. F. Tolonen.
1519: Jussi Lonkainen. Matti Lepistö.
1520: Onni Hiltunen. Väinö Kivisalo.
1521: Varma K. Turunen. Eetu Karjalainen.
1522: J. E. Malmivuori. Martta Salmela-Järvinen.
1523: Mikko W. Erich. August Valta.
1524: Jorma Tuominen. Eino Raunio.
1525: Pekka Railo. Otto Toivonen.
1526: Aino Malkamäki. Edvard Pesonen.
1527: Miina Sillanpää. Heikki Simonen.
1528: Väinö Sinisalo. Jalmari Linna.
1529: Mauno Pekkala. Isak Penttala.
1530: Alpo Lumme. Edv. Kujala.
1531: Uuno Raatikainen. Vihtori Huhta.
1532: T. Nokelainen.
1533: 38
1534:
1535: IV,3.- Lagmot. N:o 5.
1536:
1537:
1538:
1539:
1540: Österholm m. fl.: Förslag till la,g om ändring av lagen an-
1541: gående statsunderstöd åt folkhö,gskolor.
1542:
1543: TiH R i k s d a g e n.
1544:
1545: Folkhögskollärarnas ekonomiska ställning bidrag borde avskaffas. Detta skulle upp-
1546: h:ar så till vida länge varit i behov rav för- muntra till större uppoffringar från fol:k-
1547: bättring att deras pensionsfråga borde ord- högskolornas sida utan a:bt staten fördenskull
1548: nas på ett tillfredsställande sätt. Lagen komme att åsamkas hetungande kostnader.
1549: om statsunderstöd åt follli:högskolor av den I själva verket skulle statens utgifter för
1550: 28 mars 1930 förutsäUer .att forkhögskD- detta ändamål bli relativt anspråkslösa.
1551: lonna kunna ansluta sig som delägare i nå- Under år 1943 hade inalles 144 av folk-
1552: gon privat pensions- eller försäkrings- högskolornas lärare pensionsförsäikrats för
1553: anstalt, där de ordinarie lärarna kunna sammanlagt 2,190,110 mark, motsvarande i
1554: bliva försä:krade för att erhålla pension el- genomsnitt en pension på ca 1'5,200 mark.
1555: ler begmvningshjä,lp och staten har utfäst Försäkringspremierna utgjorde därvid till-
1556: sig att deltaga i kostnaderna för denna sammans 553,137 mark, varav statens andel
1557: försäkring genom att eDlägga hälften av uppgick till 220,005 mark. I händelse
1558: premierna, dock ej mer än 2,000 mark om maximigränsen icke funnits utan staten
1559: året för varje försäkrad. Denna förmån hade erlag.t hälften av kostnaderna, skulle
1560: har folkhögskolorna begagnat sig av och dessandel ha stigit med 56,000mark. Även
1561: därvid har den del av kostnaderna, som om man bör räkna med att maximigränsens
1562: faller på lä·roanstalterna, fördelats på olika avskaffande skulle öka intresset för för-
1563: sätt meHan dessa och lärarna. Då staten säkringsiden, torde man icke behöva förut-
1564: begränsa,t sitt bidrag till högst 2,000 mark sätta en större ökning av statens ikostnader
1565: för varje försäkrad, har detta lett till att än högst 100,000 mark om året i jämförelse
1566: kostnaderna för lärarna blivit så betydande med de nuvarande utgifterna för ändamå-
1567: att de ieke förmått erlägga så stora pre- let. Detta är statsfinalliSiellt sett en ringa
1568: mier som en tillfredsställande pension utgiftsökning, men den skulle do0k göra
1569: förutsäUer. Pensionerna ha därför i regeln folkhögskollärarnas pensionsförsäkring en
1570: varit så små att de icke erbjudit en verklig god tjänst.
1571: trygghet. För att råda hot på denna olä- Med stöd av vad ovan framhållits föreslås
1572: genhet borde de gäl1ande bestämmelserna härmed vördsamt,
1573: ändras. Principen att folkhögskolorna böra
1574: svara för hälften av premierna torde kunna att Riksdagen måtte antaga föl-
1575: bibehållas, men maximigränsen för statens jande lagförslag:
1576:
1577:
1578:
1579: Lag
1580: om ändring av lagen angående statsunderstöd åt folkhögskolor.
1581: I enlighet med Riksdagens beslut skall 4 § lagen av den 28 mars 19,30 angående
1582: statsunderstöd åt folklhögskolor erfrålla följande ändrade lydelse:
1583: 4 §. eller försäkringsanstalt, där dess ordinarie
1584: AlliSluter sig i 1 '§ nämnd läroanstalt så- lärare kunna bliva försäkrade för erhål-
1585: som delägare till sådan privat pensions- lande av pension och begravningshjälp, och
1586: IV,3. - Österholm y. m. 39
1587:
1588: deltager anstalten i erläggandet av lärar- :Å statsrodet ankmnmer att godkänna
1589: nas årliga försäkringsavgifter, tiHdelas pensions- eller försälkringsanstalt, till vilken
1590: läroanstalten för ändamålet ur statsmedel dylik anslutning får äga rum.
1591: i årligt bidrag hälften av varje försäkrings-
1592: avgifts totalbelopp.
1593:
1594: Helsingfors den 11 februari 1944.
1595:
1596: John Österholm. Edvard Haga.
1597: Hugo Johansson. Levi Jern.
1598: 40
1599:
1600: IV,3. - Lak. al. N :o 5. Suomennos.
1601:
1602:
1603:
1604:
1605: Österholm y. m.: Ehdotus laiksi kansanopistojen valtion-
1606: avusta annetun lain muuttamisesta.
1607:
1608: E d u s k u n n a l <l e.
1609:
1610: Kansanopistonopettajain taloudellinen kuutusmaksujen puo'lesta määrästä voita-
1611: asema on kauan ollut pa:rantamisen tar- neen säilyttää, mutt<a valtion avusturksen
1612: peessa sikäli, että heidän e'läkekysymyk- enimmäisraja olisi poistettava. Tämä kii-
1613: sensä olisi järjestettäv1ä tyydyttävällä t~a hoittaisi suurempiin uhrauksiin ilmnsanopis-
1614: valla. Maali$:uun 28 päivänä 1930 an- rtojen taholta ilman että valtiolle ;tämän
1615: nettu 'laki kans,anopistojen valtionavusta kautta ·aiheutettaisiin rasittavia menoj,a.
1616: edellyttää, 'että kansanopistot voivat liittyä !ttse ~asiassa valtion menot tähän .tarkoi;tuk-
1617: osakkaiksi johonkin yksityiseen eläke- tai seen jäisivät suhteeLlisen vaatimattomiksi.
1618: vakuutuslaitokseen, missä vakinaiset opet- Vuonna 1943 oli kaikkiaan 144 kansanopis-
1619: tajat voivat saada vailrnutuksen eläkkeen j,a tonopettajaa vakuutettu yhteensä 2,190,110
1620: haut~a'USavun sa~amista vart,en ja va:ltio on markasta, mikä vastasi keskimäärin noin
1621: sitoutunut osallistumaan tämän vakuutuk- 15,200 markan eläkettä. Vakuutusmaksut
1622: sen ikust~annuksiin suorittamalla puolet olivat täliöin yhteensä 553,137 marl&aa,
1623: maksuista, ikuitenkin enintään 2,000 mark- mistä va~tion osuus oli 220,005 marlklkaa.
1624: kaa vuodessa kutaikin v~akuutettua kohden. Ellei enimmä:israjaa olisi ollut, vaan valtio
1625: Tätä etua ovat kansanopistot käyttäneet hy- olisi maksanut puolet kustannuksista, olisi
1626: väkseen ja rtä!llöin on se osa kustannuksista, sen osuus 'lisääntynyt 56,000 markal'la.
1627: jdka jää oppilaitosten maksettavaksi, jabu- Vaikka olisikin otettava lukuun, että enim-
1628: tunut 1eri :tavoin näiden j~a opettajien kes- mäisrajan pois:tamin~m lisäisi vakuutushar-
1629: ken. Kun valtio on rajoittanut avustuk- rastusta, ei tarvinne edellyttää suurempa<a
1630: sensa enintään 2,000 markkaan v:akuutettua valtion kustannusten nousua kuin enintään
1631: kohden, on tämä johtanut siihen, että opet- 100,000 markikaa vuodessa verrattuna ny-
1632: tajien suoritettavat kustannukset ovat nous- kyisin tähän ta:rkoit'Ukseen käytettyihin va-
1633: seet niin huomrtt,aviksi, että he eivät ole roihin. Tämä on val,tiotalouden kannalta
1634: voineet maks~aa niin suuria vakuutusmak- vähäinen menonlisäys, mutta si1lä tehtäisiin
1635: suja kuin tyydyttävä elälke edel'lyttäisi kuitenkin kansanopistonopettajain eläkeva-
1636: Eläkkeet ovat sen vuoksi säännöllisesti ol- kuwtukselle hyvä pa:lvelus.
1637: neet niin pieniä, että ne eivät ole antaneet Edellä esirbetyn nojalla ehdotamme kun-
1638: todellista turvaa. PaTaunuksen aikaansa~a nioittavasti,
1639: miseksi tähän asiaintilaan olisi voimassa
1640: olevia sälännöksiä muutettava. Periaate että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1641: k<ansanopistojen velvollisuudesta vast!Vta va- van lakiehdotuksen:
1642: IV,3. - Österholm y. m. 41
1643:
1644: Laki
1645: kansanopistojen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
1646: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanopistojen valtionavusta 28
1647: päivänä ma,alislruuta 1930 ·annetun lain 4 § seura,avasti:
1648: 4 §. maksujen suorittamiseen, annetaan oppilai-
1649: Jos 1 § :ssä mainiittu oppilaitos liittyy tokselle sitä varten valtion varoista vuo-
1650: osakkaaksi sellaiseen yksityiseen eläke- tai tuista avustusta puolet kunkin vakuutus-
1651: vakuutuslaitoikseen, jossa sen vakinaiset maksun kokonaismäärästä.
1652: opettajat voivat tui:la v;akuute1miksi eläk- Valtioneuvoston asiana on hyväksyä
1653: keen ja hautausavun saamista varten, sekä eläke- tai vakuutuslaiJtos, johon tällainen
1654: ottaa osaa opettaji,en vuotuisten vakuutus- liittyminen voi tapaht<ua.
1655:
1656: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1944.
1657:
1658: John Österholm. Edvard Haga.
1659: Hugo Johansson. Levi Jern.
1660:
1661:
1662:
1663:
1664: 6
1665: 42
1666:
1667: IV,4. - Lak. al. N :o 6.
1668:
1669:
1670:
1671:
1672: Heiniö y. m. : Ehdotus laiksi valtion polttoainevarastosta.
1673:
1674: E d u s k u n n a ll e.
1675:
1676: V. 1940 jätti hallitus eduskunalle esi- laatua olevan lakiesityksen hyväksymisestä
1677: tyksen laiksi valtion polttoainevarastosta. tai hylkäämisestä, ei asian uudelleen esille
1678: Lakiesitys siirtyi eduskunnan v:n 1941 ottaminen olisi täysin perusteltua, mutta
1679: vwlttiopäivil1e, ja hyväksyi eduskunta halli- nyt on kysymys taloudellista laatua ole-
1680: tuksen esityksen istunnossaan maaliskuun vasta järjestelystä, jonka väliaikaisuus on
1681: 14 p: nä 1941, mutta äänestettiin laki lepää- tuottanut ja tuottaa edelleen melkeinpä yli-
1682: mään yli vaalien maaliskuun 18 p: n istun- voimaisia vaikeuksia asiain hoidossa,. jopa
1683: nossa. suoranaista sekaannusta taloudellisessa elä-
1684: Kun valtion eri laitosten polttoainehan- mässä. On sen vuoksi syytä kiireesti puut-
1685: kinnat olivat olleet järjestettyinä ilman kes- tua siihen ja korjata se, mikä vielä on
1686: kitystä, piti hallitus tarpeellisena keskityk- korjattavissa. Tällä perusteella pidämme
1687: sen saamist'a ja tämän vuoksi antoi edus- tarpeellisena asian ottamista uudelleen käsi-
1688: kunnalle lakiesityksen valtion polttoaine- teltäväksi eduskunnassa, viitaten niihin
1689: varastosta. Hallitus oli tosin jo tammi- kokemuksiin, joita haitallinen väliaikaisuus
1690: kuun 26 p: nä 1940, siis talvisodan aikana, on ollut omiaan antamaan.
1691: asetuksella laajentanut rautatiehallituksen Tahtomatta arvostella rautatien puuta-
1692: puutavaratoimiston toimintaa väliaikaisesti varatoimiston toimintaa, koska tiedämme
1693: ja oli tällöin otettu toimiston palvelukseen sen yrittäneen parhaansa sodanaikaisissa
1694: 15 metsänhoitajaa, kun niitä aikaisemmin olosuhteissa,. viittaamme vain siihen tosi-
1695: oli vain 2, samoin piirityönjohtajia 120, seikkaan, että sen johdossa tapahtuneet
1696: kun aikaisemmin oli ollut 12, apulaistyön- monet vaihdokset eivät ole suinkaan var-
1697: johtajia n. 500, kun ennen oli ollut 40. mistaneet sen työskentelyä. Parhaillaan on
1698: Tällainen laajennus kävi päinsä nopeasti toimitusjohtajana teollisuudelta ,lainattu"
1699: vain siten,. että sodanaikaisissa olosuhteissa metsänhoitaja, joka ei voi omistaa koko
1700: puutavarayhtiöt ja puunjalostusteollisuus aikaansa toimistolle. Toimiston muukin
1701: lainasivat palveluksestaan henkilökuntaa toi- henkilökunta on tilapäistä, mikä ei suin-
1702: miston käytettäväksi. Kun tällainen tila- kaan lisää vakavuutta toimiston työskente-
1703: päisyys ei voinut edullisesti jatkua pitkiä lyssä.
1704: aikoja, katsoi hallitus välttämättömäksi · Vaikean puutavaratilanteen vuoksi ovat
1705: vakinaistuttaa puutavaran hankintaelimen hankinnat kautta maan myöskin yksityisillä
1706: ja luoda tätä varten valtion erikoisen poltto- raskaan työn takana, samoin on laita rauta-
1707: ainevaraston. teiden puutavaratoimiston suhteen. Han-
1708: Kun normaalisissa olosuhteissa lepäämään kinnoissa Dn ollut pakko turvautua pakka-
1709: jäänyt laki olisi tullut käsitellyksi lopulli- ottoihin yksityisiltä, esim. kuluvana pohto-
1710: sesti uusien vaalien jälkeen syksyllä 1942, kautena puutavarateollisuudelta jopa 1.5
1711: on se sodan vuoksi lykkääntynyt pitkäksi miljoonaa pinokuutiometriä, joista osa teol-
1712: aikaa eteenpäin. Nykyisen edusJwnnan lisuuden raaka-aineeksi tarkoitettua paperi-
1713: toimintakausi kestää ensi vuoden kesään ja puuta.
1714: teoreettisesti ottaen voisi lepäämässä oleva Kun näin on, olisi aika saattaa valtion
1715: laki saada lopullisen kohtalonsa v. 1945 polttopuutavarahankinnat mahdollisimman
1716: syksyllä. Saattaa hyvällä syyllä epäillä, kiireesti vakinaisesti järjestetyn polttoaine-
1717: ettei se tule silloinkaan esille, vaan vasta varaston tehtäväksi. Tämän järjestelyn jäl-
1718: korkeintaan v: n 1946 syksyllä. keen hankkisi mainittu polttoainevarasto
1719: Jos olisi kysymys jonkin ohjelmallista polttoaineet - sekä halot että kivihiilen -
1720: IV,4. -Heiniö y. m. 43
1721:
1722: rautatielaitokselle, jonka osuuden esim. v. polttoaineen hankinnoissa suurempi var-
1723: 1940'----41 arvioitiin olevan n. 65 % valltion muus ja valmius;
1724: !l_aitosten polttoaineen tarpeesta, puolustuslai- valtion laitosten polttoaineen hankinta
1725: tokselle, sairaaloille, kouluille, valtion viras- tulisi yhtenäiseksi;
1726: toille ja teollisuuslaitoksille Ja mikäli val- varastoiminen ja käsittely voitaisiin kes-
1727: tion .tarve sallii myöskin yleiseen kulutuk- kittää edullisemmin;
1728: seen käytettäväksi. Kun rautatiet ovat halot ja muut polttoaineet voitaisiin laji-
1729: suurimpana polttoaineiden kuluttajana, olisi tella sen mukaan kuin eri laitoksille on
1730: polttoainevarasto saatettava kulkulaitosten tarpeellista;
1731: ja yleisten töiden ministeriön alaisuuteen. polttoaineiden ristiinkuljetus voitaisiin
1732: Valtion polttoainevarastaa olisi hoidettava välttää; ja
1733: yleisten liikeperiaatteiden mukaisesti. Sitä valtion polttoainetaloutta voitaisiin oh-
1734: varten olisi valtion tulo- ja menoarvion jata kulloinkin kansantaloudellisesti edulli-
1735: ulkopuolella oleva polttoainerahasto, jonka simpaan 8uuntaan.
1736: varoilla suoritettaisiin henkilökunnan pal- Edelläsanotun nojalla pyydämme kun-
1737: kat, hankinta-,, kuljetus- ja jakeluvälineiden nioittaen ehdottaa,
1738: rahoittaminen y. m.
1739: Edellä lausutun perusteella rohkenemme että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1740: uskoa, että perustettavaksi esitetyn valtion van lakiehdotuksen:
1741: polttoainevaraston avulla voitaisiin saavut-
1742: taa,
1743:
1744: Laki
1745: valtion polttoainevarastosta.
1746: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1747: 1 §. 3 §.
1748: Valtion laitoksia varten tarvittavien polt- Valtion polttoainevarastaa on hoidettava
1749: toaineiden ja puutavaran sekä valtioneu- yleisten liikeperiaatteiden mukaan, otta-
1750: voston määrättävien muiden tarvikkeiden malla kuitenkin huomioon metsänhoidon
1751: hankinnasta, kuljetuksesta ja jakelusta sekä edistämisen ja puolustusvalmiuden asetta-
1752: välttämättömän valmiusvaraston ylläpitä- mat vaatimukset.
1753: misestä huolehtimaan perustetaan valtion Polttoainerahaston varoja voidaan käyt-
1754: polttoainevarasto ja sitä varten tarvittava tää, paitsi hankintojen sekä kuljetus- ja
1755: tulo- ja menoarvion ulkopuolelle jätettävä jakeluvälineiden rahoittamiseen, myös val-
1756: polttoainerahasto. tion polttoainevaraston toiminnalle tarpeel-
1757: Valtion polttoainevarastosta voidaan, si- listen alueiden, rakennusten ja laitosten
1758: käli kuin valtion tarve sallii tai varaston hankkimiseen, ylläpitoon ja käyttöön.
1759: uusiminen edellyttää, myydä tarvikkeita Valtion polttoainevaraston johdosta ja
1760: yksityiseen kulutukseen käytettäväksi. hoidosta aiheutuvat henkilökunnan palkkiot
1761: suoritetaan polttoainerahaston varoista.
1762: 2 §.
1763: Tulo- ja menoarviossa valtionrautateiden
1764: puutavaraliikettä ja valtion metsätalouden 4 §.
1765: puuhiilen hankintaa varten varattujen Tarkemmat säännökset tämän lain sovel-
1766: määrärahojen siirtämisestä polttoainerahas- tamisesta annetaan asetuksella.
1767: ton käytettäväksi päättää valtioneuvosto.
1768:
1769: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1944.
1770:
1771: Sulo Heiniö. lllrseli !{i~la.
1772: 44
1773:
1774: IV,a. - Toiv. al. N:o 9.
1775:
1776:
1777:
1778:
1779: Honka y. m.: Toimenpiteistä valtion viran ja toimen halti-
1780: jain palkkauksen sitomiseksi elinkustannusindeksiin.
1781:
1782: E d u s kun n a ll e.
1783:
1784: VaLtion viran ja. toimen haltijain palk- jat rahan arvon alenemisesta kärsimään
1785: kauskysymykset ovat meillä rauhankin ai- enemmän kuin useimmat muut väestöryh-
1786: koina osoittautuneet vaikeasti ratkaistaviksi mät, j:oiden tulot joustavarumin noudatta-
1787: ja sitkeästi päiväjärjestyiksessä pysyviksi. vat rahan arvon ilwhitystä. Tämän vuoksi
1788: Mutta varsinkin sota-aikana ovat ne olleet ja jotta virkamieskunta tuntisi olonsa palk-
1789: usein toistuvien erimielisyyksien aiheena. kauksen suhteen entistä turvatummaksi,
1790: Rahan arvon jatkuvasti a:lentuessa heikke- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
1791: nee myöskin viran ja toimen ha:ltijain ta- väksyttäväksi toivomuksen,
1792: loudellinen asema vastaavasti ja ;palkkojen
1793: ollessa marikkamääräisesti kiinteät jäävät että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
1794: ne pakostakin rahan arvon kehityksestä jäl- siin valtion viran ja toimen haltijain
1795: lmen, vaikka niitä joka vuotisilla kalliin- palkkauksen sitomiseksi elinkustan-
1796: ajanlisäyksilläkin kohenenrttaisiin. Niinpä nusindeksiin.
1797: joutuvrutkin valtion viran ja rtoimen halti-
1798: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1944.
1799:
1800: Aarne Honka. Mikko Hurtta.
1801: Kyllikki Pohjala. Paavo Virkkunen.
1802: J. 0. Ikola. Arvi Oksala.
1803: Toivo Horelli.
1804: 45
1805:
1806: IV,6. - Toiv. al. N :o 10.
1807:
1808:
1809:
1810:
1811: Frietsch y. m. : Valtion viran ja toimen haltijain palk-
1812: ka!Uksesta annetun lain 2 § :n 2 kohdan muuttamisesta
1813: siten, että palkkMtkset sidotaan elinkustannusindeksiin.
1814:
1815:
1816: E d u s k u n n a 11 e.
1817:
1818: Kun jnuluikuun 22 päivänä 1942 annettu tion muiden palkannauttijain, kuten työn-
1819: laki valtion viran tai toimen haltijain palk- tekijäin yleensäkin, palkat on sidottu elin-
1820: kauksesta oli eduskunnan käsiteltävänä, kustannusindeksiin valtioneuvoston loka-
1821: ehdotettiin eräiltä tahoilta, että nämä pal- kuun 1 päivänä 1942 annetulla päätöksellä
1822: kat olisi määrättävä liukuviksi siten, että työntekijäin palkkojen järjestelystä.
1823: virallisen 'elin!kustannusindeksin noustua Myöskin eduskunnan työn ja työrauhan
1824: määrätyn määrän on peruspalklmjen lisäksi kannalta olisi suotavaa, että sen ei aina
1825: suoritettava määrätty, ,elinkustannusindek- uudelleen j·a uudelleen tarvitsisi ottaa har-
1826: sin nousun suuruudesta riippuva kalliin- kittavakseen, onko ja kuinka paljon kal-
1827: ajanlisä. Sellaista määräystä ei lakiin sil- liinajanlisää myönnettävä valtion viran tai
1828: loin kuitenkaan otettu, vaan :ainoastaan sen toimen haltijoille.
1829: 2 §: n 2 ~ohtaan määräys, ,että ,milloin vi- Tämän vuoksi allekirjoittaneet ·ehdotta-
1830: rallinen indeksi osoittaa elinkustannusten, vat, että edusknlnta pääittäisi ~ausua halli-
1831: tämän lain voimaantullessa vallinneeseen tukselle sellaisen toivomuksen,
1832: hintatasoon verrattuna, kohonneen huomat-
1833: tavasti, voidaan viran tai toimen haltijalle että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
1834: varsinaisen palkkauksen iisänä suorittaa siin valtion viran ja toimen halti-
1835: tulo- ja menoarvion rajoissa ikalliinajan- jain palkkauksesta joulukuun 22 päi-
1836: lisää". vänä 1942 annetun lain 2 § :n 2 koh-
1837: Siitä, että kalliinajanlisän maksaminen dan muuttamiseksi niin, että siihen
1838: on näin harkinnanvarainen, aiheutuu, että otettaisiin määräys, että valtion vi-
1839: valtion viran tai toimen haltijat joutuvat ran ja toimen haltijoille on elinkus-
1840: hintatason kohotessa olemaan ehkä huomat- tannusindeksin noustua maksettava
1841: tavanikin pitkiä aikoja liian pienillä pal- palkanlisäystä samojen perusteiden
1842: koilla. ,Se o.n omansa synnyttämään hei- mukaan kuin maksetaan valtion
1843: dän piirissään tyytymättömyyttä, jonka oi- muillekin palkannauttijoille.
1844: keutusta ei voida kieltää, kun kerran val-
1845: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1944.
1846:
1847: C. 0. Frietsch. Ralf Törngren.
1848: Albin Wickm.an. Akseli Nikula.
1849: Helena Syrjälä. Sulo J. Teittinen.
1850: Mandi Hannula. J. V. Wainio.
1851: Einar Holmberg.
1852: 46
1853:
1854: IV, 1. - Toiv. al. N :o 11.
1855:
1856:
1857:
1858:
1859: Nikula y. m.: Esityksen antamisesta viran tai toimen hal-
1860: tijain oikeutta eläkkeeseen koskevan lain 5 §: n muutta-
1861: misesta.
1862:
1863: E d u s k u n n a 11 e.
1864:
1865: Elinkustannusten yhä kohotessa ja rahan eikä, kuten olevat olot ja rahanarvon muut-
1866: arvon aletessa ovat ne kansalaiset, jotka tuminen edellyttäisivffit, loppupalkka ikä-
1867: ovat uhranneet koko toimintakautensa ajan lisineen. Ottaen huomioon valtion viran
1868: voimansa ja työnsä valtiolle, nim. valtion tai toimen haltijain heikon palkkauksen ja
1869: viraat tai toimen haltijat, j'a saavuttaneet valtion eläkettä nauttivien henkilöitten tu-
1870: ijän, jolloin heidän on siirryttävä eläk- kalan taloudellisen aseman ehdotamme
1871: keelle, joutuneet nykyisissä oloissa usein- eduskunnan hyväksY!ttävä:ksi toivomuksen,
1872: kin varsin tukalaan asemaan, varsinkin jos
1873: palkka ei ole riittänyt yli perheen elatuk- että hallitus antaisi Eduskunnalle
1874: sen sanottavampiin säästöihin. Tämän on esityksen 30 p:nä joulukuuta 1924
1875: valtiovalta todennutkin ja yrittänyt tehdä p,nnetun ja joulukuun 22 p:nä 1942
1876: voitavansa heidän vaikeuksiensa lieventämi- muutetun viran tai toimen haltijain
1877: seksi. On kuitenkin muuan epäkohta, jonka oikeutta eläkkeesCCin koskevan lain
1878: yleensä kunnat ja seurakunnat sekä mo- 5 § :n muuttamisesta niin, että täy-
1879: nessa tapauksessa yksityiset yhtymätkin den eläkkeen määrä tulisi olenuu:tn
1880: ovat korjanneet, mutta valtio toistaiseksi kuusikymmentä sadaUa mainitun laim
1881: jättänyt huomiotta, nim. eläkkeen lasku- mukaisen peruspalkan ja ikälisien
1882: peruste sikäli, että valtion eläkkeen lasku- yhtcenlasketusta määrästä.
1883: perustana on peruspalkka yhä jatkuvasti
1884: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1944.
1885:
1886: Akseli Nikula. Sulo Heiniö.
1887: Helena Syrjälä. Sulo J. Teittinen.
1888: 47
1889:
1890: IV,s. - Hemst. mot. N:o 12.
1891:
1892:
1893:
1894:
1895: Furuhjelm m. fl.: Angående avlåtande av proposition om
1896: ,ändring av lagen angående innehamares av statstjänst
1897: eller -befattning vätt till pension.
1898:
1899:
1900: T i ll R i k s d a g e n.
1901:
1902: Enligt lagen den 30 december 1942 om merfri ålderdom, dragas de dugliga ikraf-
1903: ändring av lagen angående innehavares av terna alltmera till kommunala eller privata
1904: statstjänst eller -befattning rätt till pen- -företag, där lönerna äro högre och förmå-
1905: sion utgör pensionen 60% av den ~tjänsten nerna även i övrigt större. Av anförda
1906: eller befattningen åtföljande grundlönen. orsaker synes oss nödvändigt, att pensio-
1907: Då emellertid Itill löneförmånerna utom nerna höjas sålunda, att även ålderstilläg-
1908: grund.lönen även höra ålderstillägg, som gen tagas i betralktande vid bestämmandet
1909: kunna uppgå till mer än 20 % av grund- av pensionens belopp. Om så skulle ske
1910: lönen, och dessa tillägg icke tagas i betrak- finnes för övrigt allt skäl tiH antagandet,
1911: tande vid berfiknandet av pensionsbelo,ppet, att ,pensionstagarna framdeles skulle känna
1912: undergår en statstjänstemans ~ekonomiska sig tillfreds och staten befrias från annars
1913: ställning vid avskedstagandet en mycket alltjämt framträdande klagomål.
1914: kännbar försämring. Hans in:komster re- I detta sammanhang förtjänar framhål-
1915: duceras i talrika faH till mindre än hälften las, att städerna i vårt land bevilja sina
1916: av vad han tidigare uppburit. 1\!Iöjlighe- tjänstemän pension i procent av grundlö-
1917: terna att erhålla tillskott till inkomsterna nen jämte ålderstillägg samt att i de skan-
1918: genom bitjänst,er ,eller tillfälligt avbete äro dinaviska länderna slutlönen utgör grund
1919: vid framskriden ålder rätt kringskurna; för bestämmande av pens~onernas belopp.
1920: de knappa lönerna ha icke berett tillfälle l\!Ied hänvisning till vad ovan anförts få
1921: att samla spa11kapital. En sta:tens pensiom- undertecknade vördsamt föreslå, att riks-
1922: tagave har sålunda i regeln att kämpa meJ dagen ville heslwta hemställa,
1923: betydande ,ekonomiska svårigheter, vilka
1924: äro särskilt framträdande under tider, då att regeringen måtte till Riksdagen
1925: prisstegring råder. Det synes oss icke rätt- överlämna proposition om sådan
1926: vist, att medborgare, som under decennier ändring av lagen angående inneha-
1927: troget tjänat staten, på sin ålderdorn blivn vares av statstjänst eller -befattning
1928: tvungna att leva under starkt ekonomiskt rätt till pension, att pensionen skulle
1929: tryck. Sådant kan knappast heller anses utgå med 60 % av grundlönens och
1930: vara med statens fördel förenligt. Om sta- ålderstilläggens sammanlagda belopp.
1931: ten icke kan bereda sina tjänare en bekym-
1932: Helsingfors den 11 februari 1944.
1933:
1934: Ragnar Furuhjelm. Hugo Joha.nsson.
1935: John Österholm. C. 0. Frietsch.
1936: Ebba. östenson. Ralf Törngren.
1937: Levi Jern. Elsa Bonsdorff.
1938: Ernst von Born. Albin Wickman.
1939: 48
1940:
1941: IV,s. - Toiv. al. N :o 12. Suomennos.
1942:
1943:
1944:
1945:
1946: Furuhjelm y. m. : Esityksen antamisesta valtion viran tai
1947: toimen haUijain oikeudesta eläkkeeseen annetun lain
1948: muuttamisesta.
1949:
1950:
1951: E d u s k u n n ,a ll e.
1952:
1953: Joulukuun 30 päivänä 1942 annetun val- vollinen työvoima yhä enemmän kunnalli-
1954: tion viran tai toimen harltijain oikeutta siin ja yksityisiin yrityksiin, missä pwlkat
1955: eläkkeeseen koskevan lain mukaan on eläke ovat paremmat ja edJut muutenkin suurem-
1956: 60 % viran tai toimen peruspalkasta. Kun mwt. Näistä syistä on mielestämme välttä-
1957: p:alkkaukseen kuite:nlkin paitsi peruspalklma mätöntä kororttaa eläkkeitä niin, että myös-
1958: kuuluvat ikälisät, jotka voivat nousta yli kin ikälisät otetaan huomioon elä!k\keen suu-
1959: 20%: iin peruspa,lkasta, ja näitä ei oteta ruutta miilirättäessä. Jos näin tapahtuisi,
1960: huomioon eläkkeen suuruutta määräJttäessä, olisi täysi syy otaksua, että eläk!keennautti-
1961: heikkenee valtion virkamiehen taloudellinen jat vasrtaisuudessa olisivrut tyytyväisiä ja
1962: asema eron tapahtuessa hyvin tuntuvasti. V'altio vapautuisi muuten wlinomaa esiinty-
1963: Hänen tulonsa a!lenevat useissa tapauksissa vistä valituiksista.
1964: vähempään kuin puoleen aikaisemmin saa- Tässä yhteydessä on syytä mainita, että
1965: duista. Mahdollisuudet saada tulot lisäänty- maamme kaupungit myöntävät virkamiehil-
1966: mään sivutoimien avulla tai tilapäiseUä työllä leen eläkkeenä määräprosentin peruspalkasta
1967: OV'at vanhuusiällä sangen rajo1tertut; niu- ikälisineen sekä että Skandirnavian maissa
1968: koista pa'likoista ei ole oHut mahdollista loppupalkka on eläkkeen määräämisen pe-
1969: tehdä säästöjä. v,altion eläk:keennauttija rusteena.
1970: joutuu täten säännöllisesti kamppailemaan EdeHä esitetyn noj,alla allekirjoittaneet
1971: huoma:ttavissa taloudellisissa vaikeuksissa, kunnioittavasti esittävät eduskunnan pää-
1972: jotka hintojen noustessa OV'at sitäkin rtuntu- tettäväJksi toivomuiksen,
1973: vampia. Mie1eställlme ei ole oikeudenmu-
1974: kaista, että kansalaiset, jotka vn:wsikymme- eUä hallitus antaisi Eduskunnalle
1975: net ovat uskollisesti pa,lveHeet vaLtiota, van- esityksen sellaisesta muutoksesta val-
1976: huutensa päivinä pakotetaan elämään ko- tion viran tai toimen haltijain oikeik-
1977: vassa traloudellisessa ahdingossa. Sitä voi- desta eläkkeeseen annettuun lakiin,
1978: daan tuskin myöskään pi:tää valtion edun ett,ä eläke olisi 60 % peruspaUcan ja
1979: mukaisena. Ellei valtio voi tarjota palveli- ikälisien yhteismäärästä.
1980: joiHeen huoletonta vanhuutt:a, vetäytyy \kel-
1981: Helsingissä he'lmiilmun 11 päivänä 1944.
1982:
1983: Ragnar Furuhjelm. Hugo Johansson.
1984: John Österholm. C. 0. Frietsch.
1985: Ebba östenson. Ralf Törngren.
1986: Levi Jem. Elsa Bonsdorff.
1987: Ernst von Born. Albin Wickman.
1988: 49
1989:
1990: IV,9. - Toiv. al. N :o 13.
1991:
1992:
1993: K. Andersson y. m.: Eräiden valtionrautateiden palveluk-
1994: sessa olevien henkilöiden työsuhteen muuttamisesta vir-
1995: kasuhteeksi.
1996:
1997: E d u s k u n n a 11 e.
1998:
1999: Työsuhteen varassa valtionrautateiden menoarvioksi vuodelle 1944 onkin jo esit-
2000: palveluksessa olevien kuukausipalkkaa naut- tänyt hallitukselle tätä tarkoittavan huo-
2001: tivien toimihenkilöiden oikeudet palkka- ja mautuksen. Mietinnössään valiokunta lau-
2002: muihin etuihin nähden ovat olleet ainaisten suu odottavansa, että hallitus ottaa kysy-
2003: ja mitä erilaisimpien tulkintojen alaiset. myksen harkittavakseen ja ryhtyy asiassa
2004: Niinpä vaunu- ja asemasiivoojain, makuu- tarpeellisiin toimenpiteisiin. Kun on luul-
2005: vaunupalvelijain ja naispuolisten veturin- tavaa, ettei hallitus katso voivansa olla
2006: puhdistajain y. m. työsuhteita on päällystö valiokunnan tässä mainittua huomautusta
2007: pyrkinyt tulkitsemaan mitä kirjavimmin. varteenottamatta, on eduskunnalla aihetta
2008: Toisissa tapauksissa heidät on pyritty mää- lausua hallitukselle käsityksensä muidenkin
2009: rittelemään toimen haltijoiksi, toisissa ta- kuin makuuvaunupalvelijain vastaisesta
2010: pauksissa taas työsuhteen varassa oleviksi, palvelussuhteesta, sillä ne perustelut, joilla
2011: riippuen siitä, minkälaisen tulkinnan kus- valtiovarainvaliokunta saattoi kantansa
2012: sakin Y'ksityistapauksessa asianomainen esi- hallituksen tietoon makuuvaunupalvelijain
2013: mies on katsonut edullisimmaksi. palvelussuhteeseen nähden, voidaan ulottaa
2014: Puheena olevien toimihenkilöiden asema myöskin tässä puheena olevien toimihenki-
2015: olisi järjestettävä sellaiseksi, että se vas- löiden vastaisen palvelussuhteen järjeste-
2016: taisi muiden valtion palveluksessa sään- lyyn. Ainoa oikeudenmukainen ratkaisu
2017: nöllisesti olevien toimihenkilöiden asemaa olisikin se, että heille kaikille suotaisiin
2018: ja palvelussuhdetta sekä siitä määräytyviä toimen haltijan asema, koska siten päästäi-
2019: palkka- ynnä muita oikeuksia. Mainittujen siin ainaisista ja virheellisistä tulkinnoista.
2020: vaunu- ja asemasiivoojain, makuuvaunu- Tätä tarkoittavaa järjestelyä ovat asian-
2021: palvelijain ja naispuolisten veturinpuhdis- omaiset jo vuosikausia hartaasti odottaneet.
2022: tajain tähänastiset palkka- ja muut oikeu- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
2023: det ovat määräytyneet ja määräytyvä,t nyt ehdotamme eduskunnan lausuttavaksi halli-
2024: työsopimuslain mukaan. Kun muut toimi- tukselle toivomuksen,
2025: henkilöt vastaavilla työpaikoilla valtion- 'että hallitus vuoden 1945 valtion
2026: rautateillä ovat oikeuksiinsa nähden toimen tulo- ja rnenoarvioesitystä tehdessään
2027: haltijain palvelussuhteen mukaisessa ase- ottaisi harkittavakseenvaltionrautatei-
2028: massa, olisi myöskin sanottujen vaunu- ja den palveluksessa työsuhteen var'assa
2029: asemasiivojain, maksuuvaunupalvelijain ja olevien vwunu- ja asemasiivoojain,
2030: naispuolisten veturinpuhdistajain palkkauk- makuuvwunupalvelijavn ja naispuo-
2031: sen ja siitä johtuvien muiden oikeuksien listen veturinpuhdistajain nykyisen
2032: määrittelyssä pyrittävä vastaavanlaiseen työsuht'een muuttarnisen toimen hal-
2033: järjestelyyn. Makuuvaunupalvelijain vas- tijam palvelussuhdetta vastaavaksi
2034: taiseen palvelussuhteeseen nähden valtio- ja sanotun tulo- ja menoarvion yh-
2035: varainvaliokunta mietinnössään n: o 5,9 hal- teydessä ryhtyisi asiassa tarpeellisiin
2036: lituksen esityksen johdosta valtion tulo- ja ~toimenpiteisiin.
2037: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1944.
2038:
2039: Kauko Andersson. Toivo Mansner. Kalle Jokinen. Lempi Lehto.
2040: Eetu Karjalainen. Eino Raunio. D. Lindman. Jorma Tuominen.
2041: Albin Koponen. Edv. Kujala. Jussi Raatikainen. Frans Mustasilta.
2042: Isak Penttala. Jalmari Linna. Heikki Simonen. Varma K. Turunen.
2043: Pekka Kettunen. Walter Kuusela. Juho Pyy. Jussi Lonkainen.
2044: Jere Juutilainen. Toivo Nokelainen. T. Bryggari. Hugo Aattela.
2045: J. F. Tolonen. J. E. Malmivuori. A. Turkka. Onni Hiltunen.
2046: Onni Peltonen. V. H. Kämäräinen. Juho Kuittinen. P. Salmenoja.
2047: Uuno Raatikainen. Heikki Kääriäinen. Kaisa Hiilelä.
2048: 7
2049: 0
2050:
2051: IV,1o.- Hemst. mot. N:o 14.
2052:
2053:
2054:
2055:
2056: Wickman m. fl. : Angående avlåtande av proposition om
2057: ånd!rin,g av 5 § 2 mom. och 15 § 3 mom. lagen an-
2058: gående kostnaderna för folkskolevläsendet.
2059:
2060: Till Riksdagen.
2061:
2062: Enligt 5 § 2 mom. lagen 8 juni 1926 an- skärgården är, som sagt, i regeln fattigt,
2063: gående kostnaderna för folkskoleväsendet även om den kommun det tillhör icke kan
2064: kunna ,landets fattigaste ocih glestbefol- hänföras till ,landets fattigaste" sådana.
2065: kade kommuner tilldelas extra understöd Särskilt beträffande 15 § anse vi, ,att
2066: - - - enligt statsrådets prövningn. I denna bestämmelse bör tillämpas på samt-
2067: samma lag 15 § 3 mom. stadgas: ,I landets liga skoldistriM i skärgården, oberoende av
2068: fattigaste och glest befolkade kommuner till vilken kommun de tillhöra. Den som i
2069: samt gränstrakterna erlägger staten i till- någon mån känner till under vilka för-
2070: läggslöner åt lärarna 10:-30% av grund- !hållanden lärarna vid folikskolorna i skär-
2071: lönen enligt klassificering, som statsrådet gården arbeta, måste anse det vara håde
2072: på förslag av skolstyrelsen stadfäster." rätt oeih billigt, att dessa lärare utan un-
2073: Dessa stadganden äro enligt vår mening dantag sku1le hänföras till den kategori
2074: rättvisa oc.TI behöv1iga. Det är av synnerli- lärare, som enligt nämnda lagrum erhåHer
2075: gen stor vikt, att staten på allt sätt under- tilläggslöner.
2076: lättar folkundervisningsar~betet i de av Det är knappast av nöden, a1tt försöka
2077: dessa anförda la,grum berörda delarna av uppräkna alla de svårigheter och bekym-
2078: vårt land. mer, som en lärare i skärgården har på
2079: Emellertid har tolkningen eller tillämp- grund av att hans verksamhetsområde och
2080: ningen av nämnda bestämmelser i lagen hem befinna sig ~avskilda från fastlandet.
2081: angående kostnaderna för folkskoleväsendet Det som för andra är en enkel sak, såsom
2082: enligt vår mening icke i alla delar varit anskaffning av försörjningsartiklar, post
2083: ~yckad. :Med .rä,tta ha våra skärgård~kom och annat, som hör till de dagliga beihoven,
2084: muner hänförts tiH de kommuner, som i 5 är för en skärgårdsbo ofta förenat, icke
2085: och 15 §§ avses, därom råda inga delade upp- blott med dryga kostnader och besvär utan
2086: fattningar. Däremot synes det oss, som om även med direkt livsfara. Har 'läraren där-
2087: de här berörda stadgandena även borde till familj samt barn, som skola erhålla
2088: beröra sådana kommuner, som 1trots att utbildning utöver den folksko~an meddelar,
2089: deras centrum befinner sig på fastlandet, bli problemen försvårade och mångdubblade.
2090: ha s1lwldistrikt, som helt äro belägna i Med stöd av ovanstående få vi vördsamt
2091: skärgården. Det är för alla ett känt fak- föreslå, att riksdagen måtte hemstäHa,
2092: tum, att befolkningen i skärgårdsskol-
2093: distrikten i regel kan ihänföras till ,landets att regeringen måtte till Riksdagen
2094: fattigaste ocih g·lestbefolkade kommuner" skyndsamt överlåta proposition med
2095: och geografiskt tillhöra ,gränstrakterna". sådana förslag till ändringar i 5 § 2
2096: Enligt vår uppfattning borde samtliga mom. och 15 § 3 mmn. la.gen den 8
2097: skärgårdsskoldistriM, utan hänsyn tiH vii- juni 1926 angående kostnaderna för
2098: ken kommun de tillhöra, komma i åtnju- folkskolevåsendet, att kommuner, till
2099: tande av de förmåner lagen angående den del deras skoldistrikt äro belä,gna
2100: kostnaderna för folkskoleväsendet stadgar i skärgården, samt lärarna i dessa
2101: och oberoende av vederbörande kommuns skärgårdsdistrikt bleve delaktiga am
2102: ekonomiska ställning, ty ett skoldistrikt i de extra understöd och lönetilliig;g,
2103: IV,l·O. - Wickman y. m. 51
2104:
2105: som i nämnda lagrum stadgas, åt- helhet kan hänföras till ,de fatti-
2106: minstone för lärarnas vidkommande gaste" i landet.
2107: oberoende av om kommunen i sin
2108: Helsingfors den 1(J februari 1944.
2109:
2110: Albin Wickman. Levi Jern.
2111: Ralf TörngTen. G. Lindström.
2112: Hugo Johansson. Kyllikki Pohjala.
2113: Ernst von Born. Edvard Haga.
2114: Reinh. Svento.
2115: 52
2116:
2117: IV,1o. - Toiv. al. N:o 14.
2118: Suomennos.
2119:
2120:
2121:
2122:
2123: Wickman y. m.: Esityksen antamisesta kansakoululaitok-
2124: sen kustannuksista annetun lain 5 § :n 2 momentin ja
2125: 15 § :n 3 momentin muuttamisesta.
2126:
2127: E d u s k u n n a 1l e.
2128:
2129: Kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päi- sijaitseva koulupiiri on, kuten sanottu,
2130: v,änä ikesäikuuta 1926 'allnetun :lain 5 § : n aina köyhä, vaikka!k;aan kuntaa, johon se
2131: 2 momentin mU'kaan voidaan ,maan käy- kuu:luu, ei voitaisikaan pitää ,maan iköy-
2132: hirnmille ja harvaan asutuiUe kunnille an- himpiin" luettavana.
2133: trua ylimääräistä avustusta - - - valtio- Erikoisesti 1ain 15 § : ää olisi mielestämme
2134: neuvoston hailli:innan mukaan". Saman sovellettava kaikkiin saariston koulupiirei-
2135: lain 15 § : n 3 momentissa säädetään: ,Maan hin riippumatta siitä, mihin ikuntruan ne
2136: käyhirnmille ja harvaan asurtuille sekä raja- kuuluvat. Jokainen, joika vähänkin tuntee
2137: seutukunnille suorittaa va:ltio opett,ajille niitä olosuhteita, joissa saariston kansakou-
2138: tulevaa 1lisäpalkkiota W----30% peruspal- lnnopettajat työskentelevät, pitää oikeuden
2139: kasta luoikituksen muika,an, jonka kouluhal- ja kohtuuden mukaisena, että nämä opetta-
2140: lituksen ehdotuksesta valtioneuvosto vah- jat poikkeuksetta luet·wan niiden opettajien
2141: vistaa." Nämä säännökset ovat mieles- joukkoon, jotka mainitun ~lainlkohdan mu-
2142: tämme oi:keudenmukaisi~a ja tarpeellisia. kaan saavat 1isäpalkikiota.
2143: On 'erinomaisen tärkeätä, että valtio kaikin On tuskin ·tarpeen yrittää iuetella tkaåk-
2144: tavoin helpottaa kansanopetustyötä maini- kia niitä vaikeuksia ja huolia, joita saaris-
2145: tuissa lainpaikoissa kosketelluissa maamme ton opettajalla on sen vuoksi, että hänen
2146: osissa. toimipiirinsä ja kotinsa on erotettu mante-
2147: Kuitenkaan ei kans,akoululaitoksen ikusc reesta. Kaikki se, mitä mui11e on varsin
2148: tannuksista annetun lain mainittujen koh- yiksinkertaista, kuten huoltotavarain, postin
2149: tien tulkinta tai sovelletus miel,estämme ole ja muiden jokapäiväisten t·arvikkeiden
2150: kaikissa kohdin ollut onnistunutta. Kuten hankkiminen, aiheuttaa saariston asutkkaalle
2151: oikein onkin, on saa:ristokunrtamme katsottu usein, ~ei vain runsaita kustannuksia ja vai-
2152: sellaisiksi kunniksi, joita :1ain 5 ja 15 py- vaa, v~wan myöskin suoranaista hengenvaa.-
2153: kälissä tarkoitetaan. Tästä ei mitään eri- raa. Jos opettajalla J.isäksi on perhe j,a
2154: mielisyyttä ole. Sitä vastoin mie'lestämme lapsia, joiden pitäisi saada koulutusta kan-
2155: mainittujen säännösten .tulisi koskea myös- sakoulun lisäJksi, käyvät pulmat yhä vai-
2156: kin sellaisia !kuntia, joissa, vaikka keskus keammiksi ja moninkert,aisiiksi.
2157: onkin mantereella, on koulupiirejä, jotka Edellä esitetyn noja.Ha lrunnioittavasti
2158: kolkonaisuudessaan ovat saaristossa. Kaikki esitämme eduskunnan päätettäväliksi to[vo-
2159: tietävät sen tosiasi,an, e·ttä saariston koulu- muksen,
2160: piirit poikikeUJksett'a on luettava ,maan köy- ett.ä hallitus kiireellisesti antaisi
2161: himpiin j~a harvaan asuttuihin kuntiin" ja Eduskunnalle esityksen sellaisten
2162: maantieteel'lisesti nämä ovat ,rrajaseutuj.a". muutosten tekemisestä kansakoululai-
2163: Mielestämme olisi kaikkien saaristoikoulupii- toksen kustannuksista kesäkuun 8
2164: rien, siitä riippumatta, mihin kuntaan ne päivänä 1926 annetun lain 5 § :n 2
2165: kuuluvat, päästävä nauttimaan niitä etuja, momenttiin ja 15 § :n 3 momenttiin,
2166: joita kansakoululaitoksen kustannuksista että kunnat, sikäli kuin niissä on
2167: annettu laki myöntää, ja tämän tulisi ta- saaristossa sijaitsevia koulupiirejä,
2168: pahtua riippumatta asianomaisen kunnan sekä näiden saaristokoulupiirien opet-
2169: taloudellisesta asemasta, sillä sa,a:ristossa tajat tulisimat osallisiksi niistä yli-
2170: IV,l,O. - Wic'kman y. m. 53
2171:
2172: rnääräisistä avustuksista ja Usäpalk- riippumatta siitä, voidaanko kuntaa
2173: kioista, joista sanotuissa lainpaikoissa kokonaisuudessaan pitää ,maan köy-
2174: säädetään, ainakin opettajain osalta himpiin" kuuluvana.
2175: Helsingissä hehnikuun 10 päivänä: 1944.
2176:
2177: Albin Wickman. Ernst von Born. Kyllikld. Pohjala.
2178: Ralf Törngren. Levi Jern. Edvard Haga.
2179: Hugo Johansson. G. Lindström. Reinh. Svento.
2180: 54
2181:
2182: IV,u. - Toiv. al. N:o 15.
2183:
2184:
2185:
2186:
2187: Luukka y. m.: Esityksen antamisesta valtion laivMahas-
2188: tosta annetun lain muuttamisesta rannikkomerenkulkua
2189: silmällä pitäen.
2190:
2191: E d u s k u n n a ll e.
2192:
2193: Maamme pitkällä rannikkoalueelia on pai- asetus valtion laivarahaston hoidosta ja
2194: kalliseen rannikkomerenkulkuun sekä Itä- käy.ttämisestä.
2195: ja Pohjanmerenkin liikenteeseen käytetyt Valtion laivarahasto lienee suunniteltu
2196: laivat vanhastaan rakennetut etupäässä etupäässä ulkomaalaisten laivojen oston ra-
2197: omilla paikallisilla laivaveistämöillä, missä hoittamiseen, mutta kun lainausehdot olivat
2198: laivanvarustajat ne itse rakensivat tai ra- kankeat ja korko korkea (vähintään 6 %)
2199: kennuttivat. Varsinkin Suomenlahden itäi- niin tämä rahasto jäi aivan käyttämättÖ-
2200: sellä rannikolla ja ulkosaarilla oli paikal- mäksi eikä maamme merenkulku saanut
2201: linen laivanrakennus sekä merenkulku edul- siitä sitä tukea miksi se oli aiottu.
2202: listen rahtausolojen vuoksi erittäin vilkasta. Kun maamme pienemmät laivanvarusta-
2203: Talvisota antoi Itä--Suomen merenkululle jaJt ja -r.wkentajat varsinkin Itä-Suomessa
2204: kovan iskun, kun kaikki kotiseudulleen tal- nyt kaipaavat valtiovallan taloudellista tu-
2205: vehtimaan jääneet laivat joutuivat tuhon kea uusien laivojen rakentamiseen tuhou-
2206: omiksi. Harrastusta uusien laivojen raken- tuneiden tilalle, olisi valtion l~ivarahasto
2207: tamiseen olisi kyllä olemassa, mutta saatu- muodostettava lainausehtoihin ja lainojen
2208: jen ja tulossa olevien korvausten turvin ei korkoon nähden nykyoloja vastaavaksi, sekä
2209: uusia laivoja kyetä rakentamaan. Halpa- kotimaista, pienempää laivanrakennustyötä
2210: korko:ista luottoakaan ei ole tähän jälleen- edistäväksi rahastoksi, jotta maamme ran-
2211: rakennustyöhön käytettävissä, vaikka laivo- nikkomerenkulun laivanrakentajat saisivat
2212: jen tarve tulevaisuutta silmällä pitäen olisi siitä sen taloudellisen tuen mitä ne kaipaa-
2213: Suomenlahden ja Laatokan merenkulki- vat.
2214: joilla suurempi kuin muualla maamme ran- Edellä lausutun perusteella ehdotamm~
2215: nikkoseudulla. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi ;toi-
2216: Valtion taholta on kyllä kiinnitetty huO- vomuksen,
2217: miota merenkulun tärkeyteen maamme ta- että hallitus kiireellisesti valmis-
2218: loudelle ja tätä tarkoitusta edistämään on tuttaisi ja ant.aisi Eduskunnalle esi-
2219: aikanaan perustettu valtion laivarahasto. tyksen valtion laivarahastosta anne-
2220: Jo vuonna 1928 kesäkuun 6 päivänä vahvis- tun lain muuttamiseksi lainausehtoi-
2221: tettiin eduskunnan hyväksym~ laki vawtion hin ja lainojen korkoon nähden hel-
2222: laivarahastosta. Lisätoimenpiteet eivät kai- pommaksi, niin että tästä rahastosta
2223: kesta päättäen näytä olleen kovin nopeita, muodostuisi taloudellinen tuki maam-
2224: koska vasta kymmenen vuotta myöhemmin me rannikkomerenkulun laivanraken-
2225: marraskuun 11 päivänä 1938 julkaistiin tajille.
2226: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
2227:
2228: Eemil Luukka. Aapo Inkinen.
2229: 55
2230:
2231: IV,12. - Toiv. al. N:o 16.
2232:
2233:
2234:
2235:
2236: Raunio y. m.: Jokioisten Rautatie Osakeyhtiön osakkeiden
2237: hankkimisesta valtiolle.
2238:
2239: E d u s k u n n a 1l e.
2240:
2241: Normaalisten olojen vallitessa ennen so- ton hankkiminen, mitä edistää vielä johdon
2242: taa pidettiin valtiovallan taholta tärkeänä saama tantiemihyvitys, välittämättä lain-
2243: kehittää liikenneoloja mahdollisimman hy- kaan liikenteen kehittämisestä matkustavan
2244: väksi. Siinä myöskin onnistuttiin erin- yleisön eduksi samoin kuin rahtiliikenteen
2245: omaisesti ja sodan poikkeuksellisena aika- parantamiseksi. Maksutariffit ovat olleet
2246: nakin on tuota linjaa tahdottu seurata mi- aina huoma:ttavan korkewt ja niiden korot-
2247: kä:li siihen suinkin on ollut mahdollisuuk- tamiseksi on yhtiö edelleenkin työskennel-
2248: sia. Näin on valtiovalta tahtonut palvella lyt vaikka ne huomattavasti ylittävätkin
2249: suuren yl.eisön tarpeita. valtion rautateiden maksut.
2250: Toisin on kuitenkin asianlaita milloin on Yhtiön palveluksessa olevien toimenhal-
2251: kysymys yksityisten toimenpiteistä liiken- tijain oloja ei yhtiön johto ole myöskään
2252: neolojen parantamiseksi. tahtonut järjestää siten kuin valtion rauta-
2253: Jokioisten Rautatie Oy., jonka hallin- teillä, vaikka heidän tehtävänsä ja vastuu
2254: nassa on Forssan-Humppilan ra.takiin:teis- työn suorituksesta on aivan samassa suh-
2255: töt, on pitänyt yllä liikennettä, mainitulla. teessa valtion rautateiden palveluksessa ole-
2256: mtaoswHa n. 45 vuoden ajan. Tuon ajan ku- vien kanssa. Paillka:t ovat aina olleet suun-
2257: luessa ei liikenneolot kuitenkaan ole sanot- nattoman alhaiset ja muutenkin työsuhde
2258: tavasti parantuneet, vaan viimeisten rau- työntekijöille epäedullinen.
2259: hanaikaistenkin vuosien kuluessa osoitti lii- Kun valtion hallinnassa on huomattava
2260: kenteen hoito suurta heikkoutta ja on ny- määrä mainitun yhtiön osakkeita, ·eikä sitä
2261: kyisin kaikkein heikoimmillaan. Sota-aika kuitenkaan ole hoidettu siten kuin valtion
2262: ei .näin ollen ole voinut olla syynä liiken- kannalta olisi välttämätöntä, pidärrrme tär-
2263: teen huonoon hoitoon, sillä esim. henkilö- keänä ;paikkakunnan liikenneolojen kehityk-
2264: kuntaa on riit~tävästi, mutta rautatiekalusto sen ja turvaamisen kannalta, että J okiois-
2265: on aivan rappiotilassa. Syy on löydettä- ten Rautatie Osakeyhtiön osakkeet hankit-
2266: vissä yksinomaan siinä, •ettei liikenneolojen taisiin valtion haltuun.
2267: kehittämiseen ole tahdottu kiinnittää huo- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
2268: miota, mitä tuikee sekin, -että Jmlustoa ei ole kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
2269: uusittu lainkaan viimeisinä normaalisina toivomuksen,
2270: vuosinaikaan. Tästä kaikesta on seurauk-
2271: sena, .että Eikenne tällä radalla saattaa ikes- että hallitus ottaisi harkitt(J!I)ak-
2272: ~eytyä milloin tahansa. seen onko mahdollisuuksia Jokioisten
2273: Radan kannattamattomuus ei kuitenkaan Rautatie Osakeyhtiön osakkeiden
2274: ole ollut syynä tällaisen tilanteen syntymi- hankkimiseksi valtion haltuun ja, mi-
2275: seUe, sillä yhtiö on kehittynyt vakavarai- 'käli niitä on, ryhtyisi asian vaatimiin
2276: seksi toimiaikanaan~ Tuntuukin siltä, kuin toimenpiteisiin.
2277: yhtiön tarkoituksena olisi yksinomaan Voi-
2278: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1944.
2279:
2280: Eino Raunio. A. Pitkäsilta. Väinö Kivisalo. Akseli Nikula.
2281: Otto Toivonen. Aino Malkamäki. Vihtori Huhta. Onni Peltonen.
2282: Hugo Aattela. Urho Kulovaara. Jussi Lonkainen. Väinö Sinisalo.
2283: Kalle Jokinen. Walter Kuusela. Sulo J. Teittinen. Jalmari Linna.
2284: 56
2285:
2286: IV,13,- Toiv. al. N:o 17.
2287:
2288:
2289:
2290:
2291: U. Hannula: Määrärahasta postitalon rakentamista varten
2292: Kemiin.
2293:
2294:
2295: E d u s ik u n n a ll e.
2296: Vuodesta 1928 lä:htien on Kemin kau- apulaisten työhuone, postin lähetys- ja vas-
2297: pungissa posti, lennätin ja sittemmin val- taanottohuoneet, tavallisen lähtevän ja tu-
2298: tion puhelinlaitos olleet sijoitettuina vuokra- levan postin lajitteluhuoneet sekä välttä-
2299: huoneistoon Pohjoismaiden Yhdyspankin mättömät varasto- ja arkistohuoneet. Edel-
2300: omistamaan taloon. Esikaupunkiliitoksen leen uupuu autotalli korjaamoineen. Samoin
2301: jälkeen on kaupungin väkiluku moninker- lennätin- ja puhelinkonttorin alaisen alue-
2302: taistunut ja vastaavassa määrin myös edellä- teknikon konttori alivarastoineen ja korjaa-
2303: mainittujen valtionlaitosten toiminta kehit- moineen.
2304: tynyt, työmäärä ja henkilökunta lisäänty- Jo virallinen tilasto osoittaa sitä valtavaa
2305: neet. Niinpä henkilökunnan määrä on kasvua, mikä Kemin posti-, lennätin- ja
2306: viisinkertaistunut. Nykyisessä vuokrahuo- puhelinliikenteessä on tapahtunut. Sen mu-
2307: neistoissa on tilanahtaus seUainen, että sille kaan lähetettiin Kemistä maksun alaisia
2308: tuskin vertoja löytää mistään muualta. lähetyksiä vuonna 1928 326,606. Vuonna
2309: Tilannetta on koetettu helpoittaa vuokraa- 1942 oli näitä lähetyksiä 1,060,869. Saapu-
2310: malla eri taholta kaupunkia lisätiloja. Tällä via sanomalehtiä oli vuonna 1928 791,100
2311: hetkellä posti toimii viidessä eri vuokra- numerokappaletta. Vuonna 1942 1,771,900
2312: huoneistossa ja puhelinlaitos kahdessa. numerokappaletta, rahaliikennettä ja arvo-
2313: Posti- ja lennätinkonttoreilta puuttuvat lähetysten määrää vuosina 1928 ja 1943
2314: m. m. kassaholvi pääkassaa varten, kanslia- osoittavat jälempänä mainitut luvut:
2315: Myyty postimerkkejä, leimamerkkejä, pääsylippuja ja 1928 1943
2316: radiokuuntelulupia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,598,001 mk 4,515,958 mk
2317: Lähetettyjä posti- ja postiennakko-osotuksia . . . . . . . . . . 3,712,027 , '22,941,108 ,
2318: Lennätin- ja puhelintulot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322,506 , 3,719,214 ,
2319: Muita tuloja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164,549 , 394,972 ,
2320: Kansaneläkemaksuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921,828 ,
2321: Säästöönpanoja ja tilillepanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298,424,104 ,
2322: Yhteensä 330,917,184 mk
2323: Menopuoli:
2324: Maksetut postiosoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,098,424 mk 19,295,914 mk
2325: Säästöstä- ja tililtäotat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65,472,095 ,
2326: Erinäiset maksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6=-4=2::.c,1=3:..:2:....::m:..:k::.___ _:4.:. .:,0. :. 2. :. 0.:. :,0. :. 3.::.2_.:. :. . ,.
2327: Yhteensä 88,788,041 mk
2328: Tilivirastojen suoritukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31,566,673 mk
2329: Liilhetetyt vakuutetut ja arvolähetykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288,970,583 ,
2330:
2331: Otaksuen, että Kemiin on viime vuonna käsiteltyjen rahamäärien y;hteinen arvo
2332: saapunut arvolähetyksiä rahamäärältään 1,000,000,000 markkaan.
2333: lähes yhtä paljon kuin lähetettykin, esim. Valtiovallan ,taholta on useampaankin
2334: 260,000,000 mk:n arvosta,. nousee Kemin kertaan myönnetty, että tilanne edellä esi-
2335: posti- ja lennätinkonttorissa vuonna 1943 tetyssä suhteessa Kemissä on erinomaisen
2336: IV,13. - U. Hannula. 57
2337:
2338: vaikea ja että muuta mahdollisuutta siitä enää olevan jälellä, kuin että valtion omasta
2339: selviytymiseen ei ole kuin oman talon ra- toimesta rakennetaan Kemiin ajanmukainen
2340: kentaminen. Tätä tarkoitusta varten onkin ja tarkoitustaan vastaava postitalo.
2341: rautatieaseman välittömästä läheisyydestä Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotan-
2342: postitaloa varten varattu riittävän suuri kin eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
2343: tontti. Kun Kemistä on mahdotonta enää
2344: saada vuokratuksi välttämättömän tarpeen että hallitus ottaisi ensi vuoden
2345: vaatimia lisätiloja, puhumattakaan jostain tulo.- ja menoarvioesitykseen 5 mil-
2346: toisesta rii,ttävän tilavasta huoneistosta, joonan markan suuruisen maara-
2347: johon posti, lennätin ja puhelin voitaisiin rahan postitalon rakentamista varten
2348: siirtää, en näe muuta mahdollisuutta Kemin kaupunkiin.
2349: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1944.
2350:
2351: Uuno Hannula.
2352:
2353:
2354:
2355:
2356: 8
2357: B.
2358: Vesistöjen perkaustöitä koskevia rahaasia-aloitteita.
2359: 61
2360:
2361: IV,14. - Rah. al. N :o 1.
2362:
2363:
2364:
2365:
2366: Joukanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen
2367: perkaustöiden jatkamista varten.
2368:
2369: E d u s k u n n a ll e.
2370:
2371: Viitaten v. 1943 valtiopäiville jätetyn 1945 valtion tulo- ja menowrvioon
2372: Tah.,rul. n:o 2 (Liitteet 1-XII, sivu 54) 1,500,000 markan suuruisen mäiirä-
2373: perusteluihin rohkenemme kunnioittaen eh- rahan Karvianjoen perkaustöiden
2374: dottaa, jatkamista vwrten.
2375: että Eduskunta ottaisi vuoden
2376: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1944.
2377:
2378: Kalle Joukanen. Urho Kekkonen.
2379: Toivo Horelli. Lauri Kaijalainen.
2380: Kyllikki Pohjala. Akseli Brander.
2381: 62
2382:
2383: IV,t5. - Rah. al. N:o 2.
2384:
2385:
2386:
2387:
2388: Hirvensalo y. m.: Mäiiriin'ahan osoittamisesta Iisalmen ve-
2389: sistön tulmavedenpinnan järjestelytöiden alullepanemista
2390: va11ten.
2391:
2392: E d u s kun n a 11 e.
2393:
2394: Vuoden 1941 alkaessa tekivät Kuopion 1. haitallisista tulvista vapauduttuaan joutu-
2395: läntisen vaalipiirin edustajat perustellun vat heti välittömästi palvelemaan elintar-
2396: rahaasi'a-aloitteen (r,ah. al. n:o 10), jossa viketuotantoa. Tämän lisäksi on noin 800
2397: pyydettiin 2,000,000 markan määrärahaa hehtaaria alueesta erinomaista viljelyskel-
2398: otettavaksi vuoden 1942, tulo- ja menoar- poista maata. Mainittava vielä on, että
2399: vioon ,tulvavedenpinnan järjestelytöiden al- suunnitellun vesistön järjestelyn kautta ai-
2400: kuunpanemiseen Iisalmen v;esistössä. 'Tämän kaansaadaan, kuten toimitettu virallinen
2401: ,aloitteen johdosta pyysi v;altiova:rainvalio- tu1Jkimlus osoitlta,a, pai,tsi maataloudelle, huo-
2402: ikuruta kulkuLaitosvaliokunnan 1auSIUnnon, mattava'a hyö·tyä myös uitolle ja vesivoima-
2403: jossa lausunnossa kulkulai:tosvaliokunta taloudelle sekä muille talouselämän aloille.
2404: 7/10 1941 toteaa m. m. seuraavaa: Suurin hyöty hankkeen toteuttamisesta koi-
2405: ,Aloitteessa mainitun hankkeen tarkoi- tuu kuitenkin maataloudelle sen kautta,
2406: tuksena on saada Iisalmen vesistön haital- että peltopinta-ala huomattavasti laajenee,
2407: liset tulvakorkeudet alenemaan siihen mää- jolla seikalla onkin erittäin suuri merki-
2408: rään, että alavien rantamaiden järkiperäi- tys, kun maatalouden tuotantoa on lähi-
2409: nen viljeleminen kävisi mahdolliseksi. Hai- vuosina pyrittävä tehokkaasti edistämään
2410: tallisesta tulvatilanteesta kärsivien alueiden vaikentuneen elintarviketilanteen paranta-
2411: laajuus on noin 5,800 hehtaaria, käsittäen miseksi. Tätä silmälläpitäen maataloushal-
2412: noin 1,500 eri viljelmää. Tulvavedenpinnan lituskin on valiokunnan saaman tiedon mu-
2413: järjestelytyöt ja vedenpinnan säännöstely kaan ehdotuksessaan tulo- ja menoarvioksi
2414: suoritettaisiin vesistössä, johon kuuluvat ensi vuodelle puoltanut puheenaolevan työn
2415: päävesistön muodostavat Onkiveden, Ner- suorittamista ja ehdottanut, että 500,000
2416: koonjärven ja Poroveden järvet sekä sii- markan suuruinen määräraha myönnettäi-
2417: hen liittyvät Kiuruveden, Vieremän ja siin työn alulle panemista varten. Samalla
2418: Hernejärven reitit sivuvesiteineen. Ensim- maataloushallitus on maininnut olevansa
2419: mäinen yritys puheenaolevan vesistön ve- sitä mieltä, että hanke on sen suuren ta-
2420: denpinnan järjestelyksi tehtiin jo lähes loudellisen merkityksen vuoksi verratta-
2421: kaksikymmentä vuotta sitten, ja se johti vissa suurten jokien perkaushankkeisiin ja
2422: tutkimuksen toimittamiseen ja suunnitel- että se sen vuoksi olisi suoritettava koko-
2423: man laatimiseen. Sittenkuin suunnitelma naan valtion varoilla.
2424: oli vuonna 1937 valmistunut, on vesistössä Edellä esittämiensä seikkojen nojalla va-
2425: pidetty vesioikeuslain mukainen katselmus liokunta pitää määrärahan myöntämistä
2426: ja vesistötoimikunta on äskettäin antanut aloitteessa mainittuun tarkoitukseen erit-
2427: luvan vedenpinnan järjestelyyn. Kustan- täin tärkeänä ja on, kun suunniteltu vesis-
2428: nusten työn suorittamisesta on laskettu tön järjestely olisi mahdollisimman pian
2429: nousevan kaikkiaan 6,870,000 markkaan. suoritettava, sitä mieltä, että aloitteessa eh-
2430: Veden järjestelyn kautta aikaansaatavan dotettu määräraha olisi myönnettävä tar-
2431: maanparannuksen raha-arvo nousee toimi- koitukseen. Kun asianomainen ammattivi-
2432: tetun tutkimuksen mukaan 12,300,000 mark- rasto kuitenkin on katsonut työt voitavan
2433: kaan. Hyötyalueesta on noin 5,000 hehtaa- panna käyntiin sitäkin pienemmällä määrä-
2434: ria viljeltyä maata ja luonnonniittyä, jotka rahalla, valiokunta ei siinä kohden halua
2435: IV,15. - Uirvensalo y. m. 63
2436:
2437: tehdä poikkeavaa ehdotusta, vaan kunnioit- luihin nojaten, pakoitetut uudistamaan
2438: taen ehdottaa, attä vuoden 1943 !tulo- ja aloitteemme. Kun kumminkin Suomen mar-
2439: menoarvioon merkittäis~in 500,000 mark;an kan arvo on tällä välin huomattavasti las-
2440: suuruinen määräraha Iisalmen vesistön tul- kenut, niin pitäisimme tärkeänä, että val-
2441: y;avedenpinnan järjestely,töiden aloittami- tion menoarvioon otettaisiin nyt sama
2442: seen." summa, 2 milj. mk, minkä jo v. 1941 pyy-
2443: Ottaen huomioon silloin vallinneet olo- simme menoarvioon otettavaksi. Näin ollen
2444: suhteet ei valtiovarainvaliokunnan enem- rohkenemme kunnioittaen esittää,
2445: mistö kumminkaan katsonut voivansa aloi-
2446: tetta hyväksyä ja siksi olemme, hyvin tun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1945
2447: tien velvollisuutemme maakuntamme kaik- valtion tulo- ja menoarvioon 2 milj.
2448: kein tärkeimpiä taloudellisia py:[lkimyksiä markan määrärahan Iisalmen vesis-
2449: kohtaan, edellä mainittuihin kulkulaitos- tön tulvavedenpinnan järjestelytöi-
2450: valiokunnan lausuntoon sisältyviin peruste- den alullepanemiseen.
2451: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
2452:
2453: L. 0. Hirvensalo. Heikki Soininen. Sulo Teittinen.
2454: Lennart Heljas. Juho Takala. Kalle Kämäräinen.
2455: Antti Kukkonen. V. H. Kämäräinen. Heikki Kääriäinen.
2456: •• ••
2457: VALTIOPAIVAT
2458: 1944
2459:
2460:
2461: LIITTEET
2462: VII
2463:
2464: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2465: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
2466:
2467:
2468:
2469:
2470: HELSINKI 1944
2471: VALTIONEUVOSTON ~RJAPAINO
2472:
2473: 9
2474: Metsästystä, väestörekisteriä ja teitä koskevia
2475: laki- ja toivomusaloitteita.
2476: j
2477: j
2478: j
2479: j
2480: j
2481: j
2482: j
2483: j
2484: j
2485: j
2486: j
2487: j
2488: j
2489: j
2490: j
2491: j
2492: j
2493: j
2494: j
2495: j
2496: j
2497: 6.9
2498:
2499: VII,1. - Lak. al. N :o 7.
2500:
2501:
2502:
2503:
2504: Aarniokoski y. m.: Ehdotus laiksi metsästyslain muutta-
2505: misesta.
2506:
2507: E d u s k u n n a 11 e.
2508:
2509: Huhtikmm 6 päivänä 1934 annetun met- taikka jos se on pyhäpäivä, sitä seuraavana
2510: sästyslain 3 luku sisältää muun ohella mää- ensimmäisenä arkipäivänä.
2511: räyksiä siitä, koska riistaa saa metsästää. Käytännössä sattuu hyvin usein, että
2512: Metsästysajat alkavat määrätyn päivän metsästäjät, jotka aikovat kaatamansa riis-
2513: alusta ja päättyvät määrätyn päivän lo- tan tai nahat myydä, tuovat ne merkittä-
2514: pussa. Täten on tuona luvallisena metsäs- viksi ensimmäisenä rauhoituspäivänä.
2515: tysaikana lupa metsästää myöskin viimei- Metsästyslain yllämainitun 41 § : n 4 mo-
2516: senä päivänä aina sen loppuun asti. mentissa säädetään kuitenkin, että riistan
2517: Kun metsästyslain 41 § :n 1 momentti,. merkintä on rauhoitusajan alettua sallittu
2518: sellaisena kuin se on toukokuun 21 päivänä vain milloin otus, joka on joltakin otettu
2519: 1937 annetussa laissa, säätää, että rauhoi- pois, on myytävä. Tästä seuraa, että riistan
2520: tusaikana ei kellään saa olla hallussaan merkitsijällä ei ensimmäisenä rauhoitus-
2521: riistaa tai tuoreita riistaeläinten osia, joita päivänä ole oikeutta, momentissa mainittua
2522: ei ole säädetyllä tavalla merkitty,. on met- poikkeusta lukuunottamatta, riistaa merkitä,
2523: sästäjien säädöksen mukaan pidettävä huoli jotapaitsi riista merkitsemättömänä ja rau-
2524: siitä, että heidän hallussaan ei ole rau- hoitusaikana hallussapidettynä metsästys-
2525: hoitusaikana eli siis luvallisen metsästys- lain 60 §: n 2 momentin nojalla on julis-
2526: ajan loppumista seuraavan päivän alusta tettava valtiolle menetetyksi ja hallussa-
2527: alkaen riistaa tai tuoreita riistaeläinten osia, pitäjä saman lain 58 § : n mukaan asetet-
2528: joita ei ole merkitty. Näinollen ovat he tava syytteeseen.
2529: velvolliset kuljettamaan kaadetun riistan Näinollen on välttämätöntä,. että metsäs-
2530: ennen rauhoitusajan avkrua merikittäväksi täjillä on laillinen keino saada viimeisenä-
2531: riistanmerkiisijä:lle, jona heinäkuun 5 päi- kin luvallisena metsästyspäivänä lain sää-
2532: vänä 1934 metsästyslain ltäytäntöönpanost·a döksiä noudattaen kaadettu riista merki-
2533: ja soveltamisesta annetun asetuksen 14 § :n tyksi, mutta toiselta puolelta riittää, että
2534: muikaan on maalais- ja ilmuppalakunnassa heille tarkoitusta varten varataan ensim-
2535: nimismies tai maaherran määräämä henkilö mäinen arkipäivä metsästysajan päättymi-
2536: sekä kaupungissa maistraatin määräämä sestä luettuna.
2537: henikilö. Sama vaikeus on metsästäjillä ja riistan
2538: Valtaosa metsästäjistä kaataa riistaa myy- merkitsijäillä jonakin aikana vuodesta rau-
2539: däkseen sen. Näinollen on metsästysajan hoitettujen eläinten nahkojen merkitsemi-
2540: lopussakin kaadettu riista saatava merki- sessä siitäkin huolimatta, että metsästys-
2541: tyksi. Maaseudulla ovat matkat useimmiten lain 41 § :n 4 momentti mainitsee vain
2542: kuitenkin niin pitkät, että metsästysajan .tapetun riistan me~kitsemisen, sillä ei voine
2543: erityisesti viimeisenä päivänä kaadettua olla tarkoitus, että nahkoja on lupa koska
2544: riistaa, joka saattaa olla kaadettu sanotun tahansa merkitä.
2545: päivän iltanakin, on käytännössä monasti Näillä perusteilla ehdotamme,
2546: ylen vaikeata kuljettaa merkittäväksi ennen
2547: rauhoitusajan alkua. Näinollen tulee sen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2548: merkitseminen esille seuraavana päivänä, van lakiehdotuksen:
2549: 70 VII,1. - MetsästysWn muuttaminen.
2550:
2551: Laki
2552: metsästyslain muuttamisesta.
2553: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1934 annetun
2554: metsästyslain 41 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä toukokuuta 1937 annetussa laissa,
2555: näin kuuluvaksi:
2556: 41 §. Mitä 1 momentissa on sanottu,. ei koske
2557: Rauhoitusaikana sen ensimmäisen arki- sellaisia otuksia tai munia, jotka todistet-
2558: päivän päätyttyä älköön kellään olko hal- tavasti on saatu 21, 24, 25 tai 26 § :n mu-
2559: lussaan riistaa tai tuoreita riistaeläinten kaisesti, laillisesti otettu joltakin pois tai
2560: osia, joita ei ole säädetyllä .tavalla merkitty, elävänä tuotu ulkomaalta, eikä myöskään
2561: eikä myöskään rauhoitettujen lintujen mu- sellaista riistaa taikka sellaisen riistaeläi-
2562: nia. Jonakin aikana vuodesta rauhoitettu- men nahkaa, joka ilmeisesti on tapettu
2563: jen eläinten nahkojen hallussapito olkoon henkilökohtaista käyttöä varten rauhoitus-
2564: rauhoitusajan ensimmäisen arkipäivän pää- määräyksiä rikkomatta.
2565: tyttyä niin ikään kielletty, jollei niitä ole Rauhoitusajan ensimmäisen arkipäivän
2566: säädetyllä tavalla riistamerkillä merkitty, päätyttyä olkoon Suomessa tapetun riistan
2567: sekä muutenkin, jos ne ilmeisesti on pyy- ja eläinten nahkojen merkintä sallittu vain
2568: detty rauhoitusaikana. milloin otus tai nahka, joka on joltakin
2569: Asetuksella voidaan tarkemmin määrätä otettu pois, on myytävä. Elävää riistaa
2570: sekä villien että tarhassa pidettyjen riista- älköön merkittäkö edellämainitulla riista-
2571: eläinten ja niiden ·nahkojen tai muiden merkillä.
2572: osien kaupan valvonnasta.
2573: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1944.
2574:
2575: Paavo Aarniokoski. Valter Kuusela.
2576: Uuno Raatikainen. J. E. Malmivuori.
2577: Valfrid Eskola. Frans Mustasilta.
2578: 71
2579:
2580: VII,2. - Toiv. al. N:o 18.
2581:
2582:
2583:
2584:
2585: Pohjannoro: Tarpeellisten säännösten antamisesta siitä,
2586: mihin väestörekisteriin eri paikkakunnilla asuvat amio-
2587: puolisot ja heidän alaikäiset lapsensa on merkittävä.
2588:
2589: Eduskunnalle.
2590: Muuttokirjoista annetun ~asetuksen 28 kansalainen on vuosittain hengille kirjoi-
2591: päiv'ä,ltä marraskuuta 1930 ensimmäisen py- tettavana kunnassa, jossa hänellä 1 päivänä
2592: kälän mukaisesti tulee henkilön, joka muut- tammikuuta on o1lut asuntonsa ja kotinsa,
2593: too pois siitä seuraikunnasta, jonlm kirjoi- kDskee yksinDmaan henkikirjoitusta, eikä
2594: hin hän on me~kitty, viipymä:ttä ja viimeis- mainitun :asetuksen ,tultua kumotuksi ole
2595: tään kahden kuukauden kuluessa muutta- olemassa muitakaan määräyksiä siitä, minkä
2596: misestaan antaa siitä ilmoitus asianomai- seurakunnan kirkonkirjoihin evankelislute-
2597: selle kirkkoherranvirasto1le. Alaikäisen tahi rilaiseen kirkkoon kuuluvat aviDpuolisot on
2598: toisen huollossa olevan puolesta. tekee ilmoi- merkittävä, Tuomiokapituli - - - kat-
2599: tuksen holhooja tai huoltaja. Henkikirjoi- soo, ettei - - - kysymyksessä oleva kir-
2600: :tustilaisuudessa taa8en tulee kirkkoherran joitus anna aihetta enempiin toimenpi,tei-
2601: anta:a ki~konikirjoista kaikki ne tiedot, jotka siin Tuomiokapitulin puolelta."
2602: ovat tarpeelliset kun:kin henkilön hengille- Tämän käsityksen mukaisesti varsin usea
2603: panoa varten sillä pa~kkakunnalla, missä kirkkoherranvirasto kieltäytyy yllämaini-
2604: hänen asuntonsa ja kotinsa on ollut tammi- tussa tapauksessa antamasta muuttokirjaa
2605: kuun 1 päivän'ä. toiselle aviopuolisolle.
2606: Erilaista mene!ttelytapaa on käytetty eri Sensijaan lausutaan Kirkollisen hallin-
2607: hiippakunnissa ja seurakunnissa niihin non ja rainikäytön ohjekirjassa (P. P. Piis-
2608: aviopuolisoihin nähden, jotka toimensa tahi panen, Mikkeli 1940) ja joika ohjekirja on
2609: tehtävänsä tähden joutuvat asumaan ja jaettu Viipurin hiippakunnan seuralkun-
2610: myös tulemaan hengillepannuiksi eri paik- n1lle ja siis tarkoitettu ohjeeksi tämän
2611: kakunnilla. Toiset kieltäytyivät tällaisessa hiippakunnan seurakunnissa: ,Kuitenkin
2612: tapauksessa antamasta muuttokirjaa eri on huomattava, että vuoden 1941 alusta
2613: seurakuntiin, katsoen, että aviopuolisoiden lukien voimaan tulevan henk1kirjoituksesta
2614: ja heidän alaikäisten lastensa kirjain tulee 1/9 1939 annetun 'lain 2 § :n mukaan voi-
2615: olla siinä seurakunnassa, jossa mieskin on vat aviopuolisot, jos he vakituisesti asuvat
2616: kirjoi1la. erillään toisistaan, joutua erikseen hengille-
2617: Niinpä on T:ampereen hiippaikunnan tuo- kirjoitetui:iksi. Näin ollen, kun evankelis-
2618: miokapituli 7 päivänä heinäkuuta 1942 luterilaisen lkillkon jäsenen on oltava kir-
2619: .erääseen tätä asiaa koskevaan vali:tukseen konkirjoissa samoin kuin myös hengi,llekir-
2620: antanut päätöksen, jossa m. m. sanotaan: joitettuna siellä, missä häneHä on vakitui-
2621: , - - - koska hengeltä maksettavista ve- nen asuntonsa, eli siis laillisella henkikir-
2622: roista helmikuun 20 päivänä 1866 annetun jo~tuspaikkakunnaHaan, voidaan aviopuoli-
2623: asetuksen 12 § : n muuttamisesta syyskuun. soille vuoden 1941 alusta 'lukien antaa
2624: 13 päivänä 1892 annetun asetuksen mukaan. myöskin muuttoikirja eri seurakuntiin."
2625: aviopuolisoiden, jotka molemmat ovat evan- Tämän ohjeen mukaan siis aviopuoli-
2626: kelisluteriraisen seuraikunnan jäseniä, on ol- soille voidaan erinäisissä tapauksissa antaa
2627: tava saman seurakunnan kirkoruki:rjoissa, muuttokirja eri seurakuntiin. Tällainen
2628: niin tämän vuoksi ja kun henkikirjoituk- menettelytapa näyttää olevan käytännössä
2629: sesta syysikuun 1 päivänä 1939 annettu laki, myös Kuopion hiippakunnassa. Samoin saa-
2630: jolla sanottu asetus 'tosin Dn kumottu ja mani tiedon mwkwan näin menetellään myös
2631: joilika 2 § : n mukaan jDkainen Suomen kreikkalaiskatolisen kirkon taholla, mi,1loin
2632: 72 VII,2. - Eri paikka/kunnilla asuvain aviopuolisoiden väestörekisteri.
2633:
2634: aviopuolisot kuuluvBJt samaan uskontoilmn- !tuiksi, myöskin kirjain tulee o11a vastaavan
2635: t,a;an. Myöskin uskonnollisiin yhdyskuntiin paikkrukurman väestöre'kisterissä, joskaan
2636: nähden olisi syytä saada aikaan hallituksen la:kia tahi asetusta asiasta ei ole. Viimei-
2637: taholta noudatettav:at säännökset. nen oikeuskanslerinkin päätös, jonka mu-
2638: Tässä yhteydessä on syytä vakavasti har- kaan ev. ~lut. kirkkoon kuuluvain aviopuo-
2639: kita kysymystä siitäkin, onko syytä ensin- lisoiden kirjain on oltava samass·a seura-
2640: kään antaa aviopuolisoille muuttokirjoja eri kunnassa, on annettu ennen kuin voimassa
2641: seurakuntiin. Kuitenkin on nyikyinen sota- oleva l31ki henkikirjoituksesta ~astui voi-
2642: aikakin oHut huoma;ttavassa määrin vaikut- maan.
2643: tamassa siihen, että aviopuolisot joutuvrut Edelläoleviin perusteluihin viitaken ja
2644: asumaan eri paikkakunnilla ja jos vaimon jotta .asiassa päästäisiin yhtenäiseen mene.t-
2645: kirjojen tulee olla samassa väestörekiste- tely:tapaan, ehdotan eduskunnan hyväksyt-
2646: rissä kuin miehenkin, tulee siitä varsin tävä:ksi toivomuksen,
2647: paljon hankaluuksia ja kustannuksi·a asian-
2648: omaisille monien !t.arvittavain todistusten e#ä hallitus antaisi tarpeelliset
2649: ja perheluetteloiden saantiin nähden. On säännökset siitä, mihin väestörekiste-
2650: ilmeistä, että 'lain heTiikikirjoituksesta henki riin eri paikkakunnilla asuvat avio-
2651: on seUainen, että aviopuolisoiden, jotka tu- puolisot ja heidän alaikäiset lapsensa
2652: levat eri paikkakunnilla hengillekirjoite- on merkittävä.
2653: Helsingissä: 4 päivänä helmikuuta 1944.
2654:
2655: Arvo Pohjannoro.
2656: 73
2657:
2658: VU,3. - Toiv. al. N :o 19.
2659:
2660:
2661:
2662:
2663: Kupari y. m.: Metsästysmaiden vuokrauksen sallimisesta ai-
2664: noastaan metsästysseuroille.
2665:
2666: E d u s k u n n a ll e.
2667:
2668: Me suomalaiset olemme vanhastaan met- lain asettamien esteiden takia siihen tilai-
2669: sästäjäkansaa. Esi-isämme elättivät itsensä suutta. V arakkailla ja huomattavan yhteis-
2670: metsäs.tyksellä ja kalastuksella. Metsä on kunnallisen asemansa ansiosta on muuta-
2671: ollut aina suomalaisen liha-aittana, vaikka- milla mahdollisuus vuokrata laajoja alueita
2672: kin maanviljelyksen ja teollisuuden kehit- metsäs.tysmaikseen. Useimmiten nämä yksi-
2673: tyessä metsästys on elinkeinona men~ttäny:t tyiset vuokraajat eivät välitä riistakan-
2674: paljon merkitystään. Pula-aikana. kuiten- nasta mitään, vaan voivat sen hävittää
2675: kin on se monelle tuonut tuntuvan lisän sukupuuttoon. Sensijaan metsästysseurat
2676: laihaan ruokatalouteen. huolehtivat riistakannan säilymisestä ja sen
2677: Metsänriista ei tunne raja-aitoja. Se lisäämisestä. Siksi pitäisi estää metsästys-
2678: liikkuu vapaasti rajoista välittämättä. Maas- maiden vuokraus yksityisille.
2679: samme on metsänriistaa vähän verrattuna Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh-
2680: maamme laajaan pinta-alaan, joten siinä dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
2681: suhteessa on syytä ajoissa ryhtyä tarmok- muksen,
2682: kaisiin toimenpiteisiin lainsäädännön avulla.
2683: Pyhää omistusoikeutta metsänriistan suh- ett'ä halllitus ryhtyisi kiireellisiin
2684: teen on entistään rajoitettava ja metsän- toimernpiteisiim sellaisen lain aikaan-
2685: riistan suojelu ja riistakannan .lisääminen saamiseksi, jossa metsästysmaitten
2686: on saatettava kansallishyveeksemme sekä vuokraus sallitaan ainoastaan mdt-
2687: metsästyksen tuottamasta huvista, hyödystä sästysseuroille; sekä
2688: ja siihen yhdistyvästä urheilusta laajem- että jokaisella Suomen kansalai-
2689: mat joukot osallisiksi. \Sella olisi oikeus päästä metsästysseu-
2690: Metsiemme ja metsänriistan puolustuk- rl11n jäseneksi, ellei häntä ole metsäs-
2691: seen on velvollinen jokainen Suomen kan- tyslain alaisesta rikoksesta rangaistu.
2692: salainen. Mutta. kaikille ei ole metsästys-
2693: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1944.
2694:
2695: Ville Kupari. Hj. Lindqvist.
2696: Juho Pyy. Uuno Raatikainen.
2697: D. Lindman. Edvard Pesonen.
2698: Hugo Aattela. Alpo Lumme.
2699: P. Salmenoja. Otto Toivonen.
2700: Varma K. Turunen. A. Pitkäsilta.
2701: Matti Lepistö. T. Nokelainen.
2702: Jalmari Linna. Jere Juutilainen.
2703: Väinö Kivisalo.
2704:
2705:
2706:
2707:
2708: 10
2709: 74
2710:
2711: Vll,4. - Toiv. al. N :o 63.
2712:
2713:
2714: Lahtela y. m.: Tientekorasituksen tasoittamisesta.
2715:
2716: E d u s k u n n a 11 e.
2717: Maassamme oli vuoden 1941 tilaston mu- joissa he eivät käytä valtion ja kunnan-
2718: kaan valtion maanteitä 33,437 km, kaupun- teitä. Tällaista ei voitane pitää oikeuden
2719: kien ja kauppalain maanteitä 528 km, kun- ja kohtuuden mukaisena ja se kaipaa pikai-
2720: nanteitä 4,163 km ja kyläteitä 22,891 km. sen korjauksen. Pikaisen !korjauksen saa-
2721: Niin kuin näkyy on maassamme suhteetto- minen on sitäkin tarpeellisempi kun verot
2722: man paljon maalaiskuntain ja kyläteitä ovat nousseet entisestään huomattavasti.
2723: verrattuna valtion sekä kaupunkien ja Asiallisin korjaus saavutettaisiin sillä, että
2724: kauppalain maanteihin. Tierasitus, vaikka valtio ottaisi hoitoonsa kunnan- ja kylätiet.
2725: valtio antaakin avustusta kunnan- ja kylä- Kun valtion hoitoon ei voitane kaikkia kun-
2726: teiden kunnossapitoon, on siis suurelta nan- ja kyläteitä ottaa lähivuosina, olisi
2727: osalta maalaiskuntain ja maalaiskunnissa kylätierasitusta tasoitettava siten, että kul-
2728: olevien kylätieosakasten kannettavana. lekin kylätieosakkaalle annettaisiin kylätie-
2729: Tämä rasitus ei jakaudu tasaisesti kaikkien rasitusta vastaava verohelpotus vähentä-
2730: kuntain kannettavaksi, vaan ovat kunnan- mällä verosta se määrä, mikä vastaa koh-
2731: ja kyläteistä johtuvista rasituksista vas- tuullista kylätien rakentamis- ja kunnossa-
2732: tuussa kunkin kunnan asukkaat sen mu- pitokustannusta. Kun läheskään kaiikki
2733: llman miten paljon kunnassa on kunnan- ja kylätieosakkaat eivät ole omaisuutensa vä-
2734: kyläteitä ja mitä niiden rakentaminen ja hyyden ja tulojensa pienuuden vuoksi jou-
2735: kunnossapito tulee kunnille ja kylätieosak- tuneet maksamaan valtiolle tulo- ja omai-
2736: kaille maksamaan. Tällaisissa oloissa ei tie- suusveroa, voitaisiin ajatella sellaista mene-
2737: rasitus jakaudu tasaisesti edes saman kun- telmää, että tierasitusta vastam1 kohtuulli-
2738: nan asukkaiden kesken. Toiset kuntalaiset nen vähennys tehtäisiin kunnallisverosta ja
2739: asuvat valtion maanteitten varressa eivätkä kunta saisi vastaavan määrän valtiolta,
2740: tarvitse kyläteitä, toiset taas päästäkseen puolet sen jälkeen kun vero on maksuun
2741: kylästään ulos valtion maantielle tai rauta- pantu ja toisen puolen silloin kun verotus
2742: tielle ovat pakotettuja rakentamaan ja kun- on laillistunut. Kylätierasituksen tasoitta-
2743: nossa pitämään kyläteitä, josta koituu minen on sekä oikeuden että kohtuuden mu-
2744: heille huomattavia menoja. Näitä menoja kainen ja se tulisi toteuttaa niin ettei se
2745: eivät tieosakkaat saa vähentää kunnan eikä joudu saman kunnan toisten verovelvollis-
2746: valtion vemtnl'ksessa vähääJkään, eikä vero- ten kannettavaksi.
2747: tuslakimme tunne edes sellaista helpoitusta Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme
2748: kylätieosakkaille, että kylätieosa~kaat olisi ikunnioittaen edusklunnan hyväiksy:ttävä:ksi
2749: asetettava verotuksessa toiseen tai kolman- toivomuksen,
2750: teen verotusvyöhykkeeseen. Heille ei an-
2751: neta kylätierasituksesta edes verohelpoi- että hallitus ottaisi harkittavak-
2752: tusta missään muodossa, vaan ovat he s~kä seen sen epäkohdan poistamisen,,,
2753: kunnalle että valtiolle samanlaisia vero- mikä johtuu siitä, että toiset kansa-
2754: velvollisia kuin ne, joille on valtio ja kunta laiset joutuvat rakentamaan ja kun-
2755: rakentanut maantiet ja pitää ne jatkuvasti nossapitämään kyläteitä ja ottamaan
2756: kunnossa. Kun näin on joutuvat kylätie- osaa kunnanteistä ja maanteistä
2757: osakkaat ottamaan osaa valtion ja kunnan- aiheutuviin rasituksiin samojen pe-
2758: teiden rakentamiseen ja kunnossapitämiseen rusteiden mukaan kuin nekin, jotka
2759: samalla tavalla kuin nekin, jotka asuvat asuvat 1maanteitten ja kunnanteitten
2760: valtion ja kunnanteiden varsilla ja vielä varsilla, ja ryhtyisi sellaisiin toimen-
2761: lisäksi rakentamaan ja kunnossapitämään piteisiin, että tasoitus tulee toteut~
2762: oman kylätiensä niissäkin tapauksissa, tuksi.
2763: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1944.
2764:
2765: M. 0. Lahtela.. U. A. Wirranniemi. K. Arhama.
2766: 75
2767:
2768: VII,5.- Toiv. al. N:o 72.
2769:
2770:
2771:
2772:
2773: Lahtela y. m.: Kyläteiden kunnossapitovelvollisuuden laa-
2774: jentamisesta.
2775:
2776: E d u s k u n n a 11 e.
2777:
2778: Voimassa olevassa tielaissa on aivan ilmei- meana ollessa kuorma-autoilla kylätietä
2779: nen vajavuus siinä, etteivät kylätieosakkaat uittoväylän varteen. Tästä seurasi, että tie
2780: saa tieosakkaiksi sellaisia jotka tilapäisesti meni niin huonoksi, etteivät tieosakkaat saa-
2781: käyttävät tietä eikä heiltä edes korvausta, neet sitä seuraavana kesänä sellaiseen kun-
2782: vaikka olisivat raskailla ajoneuvoilla ja toon, että sen olisi voinut tarkastuksessa
2783: kuormilla saattaneet tien ja tiellä olevat hyväksyä. Tarkastaja luonnollisesti antoi
2784: rummut ja sillat miten huonoon kuntoon sellaisen lausunnon, ettei tie ole kunnossa
2785: tahansa. Eikä tieosakkailla ole edes oikeutta ja lääninhallitus ei voinut maksattaa tie-
2786: kieltää tiensä käyttämistä niinäkää11 vuoden- kunnalle valtion kunnossapitoavustusta.
2787: aikoina, jolloin tie on roudan sulamisen ja Valtion metsästä hakattujen halkojen ajolla
2788: syyssateitten liottamana niin pehmeä, ettei pilattiin tie ja aiheutettiin se, ettei valtion
2789: se kanna raskaita kuormia kuljettavia ajo- tarvinnut maksaa kunnossapitokustannuksia
2790: neuvoja voon menee p:i:lalle ja aiheuttaa; ja että tieosakkaat saivat omin kustannuk-
2791: moninkertaiset korjauskustannukset vieläpä sinsa laittrua tie kuntoon. Siitä että tämä
2792: senkin, etteivät tieosakkaat yrityksistään oli kylätie oli valtiolle se hyöty, että se sai
2793: huolimatta saa tietä korjatuksi sellaiseen haloista hyvän hinnan ja myöskin se, että
2794: kuntoon, että se voitaisiin tarkastuksessa valtio vapautui maksamasta tiekunnalle
2795: hyväksyä. Siitä, ettei tietä tarkastuksessa kunnossapitoavustusta. Monia muitakin esi-
2796: voida hyväksyä seuraa se, ettei tiekunta merkkejä voisi mainita, sellaisiakin, joissa
2797: saa valtiolta sitäkään vähäistä tien kun- tiekuntaan kuulumaton valtion laitos ja
2798: nossapitoavustusta, minikä se on oikeu- yksityinen yrittäjä, osuuskunta tai yhtiö
2799: tettu saamaan ja olisi saanut, jolleivät tie- on ajanut kylätien sellaiseen kuntoon, että
2800: kuntaan kuulumattomat olisi pilanneet sen korjaaminen on .tuottanut tiekunnan
2801: tietä. Tieosakkaat menettävät siis ilman osakkaille moninkertaiset kunnossapitokus-
2802: omaa syytään valtioavustuksen saamisoikeu- tannukset ja aiheuttanut valtiolta tulevan
2803: tensa siihen asti kunnes ovat omalla kustan- kunnossapitoavustuksen menetyksen mo-
2804: mvksellaan ilman valtionapua saaneet tien nelta vuodelta kun tietä ei ole saatu sellai-
2805: tarkastuskelpoiseen kuntoon. Jos mainitun- seen kuntoon että se olisi voitu tarkastuk-
2806: lainen ajo jatkuu seuraavinakin vuosina sessa hyväksyä.
2807: eivätkä tieosakkaat jaksa korj3Jta tietä tar- V a:javuus on olemass'a tie1aissa siinäkin,
2808: kastuskelpoiseen kuntoon menettävät he pit- ettei kylätieosakasta, joka tilapäisesti ryh-
2809: ikäiksi ajaksi tien ikunnossapitoavus:truksen tyy kylätiellä harjoittamaan sellaista ajoa,
2810: ja kärsivät huomattavan suuren taloudelli- jolla tie pilataan ja aiheutetaan muille tie-
2811: sen tappion v1aLtionavun menetyksen j,a tie- kunnan osakkaille suuria korjauskustan-
2812: !l'asituiksen 'lisääntymisen vuoksi. nuksia, voida velvoittaa ottamaan osaa
2813: Osoituksena siitä, miten voi käydä tie- kunnossapitokustannuksiin tällaisen ylimää-
2814: kunnalle kun lain säännökset ovat puut- räisen ajonsa perusteella vaan on tyydyt-
2815: .teellisia mainittakoon eräs tapahtuma. Eräs tävä siihen että hän korjaa oman tieosansa,
2816: noin 10 kilometrin pituinen kylätie on taval- jos tie on jaettu tai maksaa, jos tietä ei
2817: lisen hyvässä kunnossa. Tämän tien uloim- ole jaettu, tieyksikköjensä perusteella sa,..
2818: man pään lähettyvillä olevasta valtion met- mansuuruisen maksun tieyksiköitä kuin
2819: sästä hakattiin huomattava määrä halkoja, muutkin tieosakkaat vaikka tieyksikköjä
2820: jotka ajettiin myöhään syksyllä tien peh- asetettaessa ei ole voitu ottaa huomioon
2821: 76 VII,5. - Kyläteiden kunnossapito.
2822:
2823: sitä tilapäisajoa, jolla hän on tielle aiheut- että tielakia mahdollisimman pian
2824: tanut ylimääräisiä kunnossapitokustannuk- täydennettäisiin siten, että ne, jotka
2825: sia. kyläteitä tilapäisestikin käyttävät,
2826: Kun edelläkerrotunlaisia aivan ilmeisiä ovat velvollisia ottamaan osaa tien
2827: puutteita on tielaissa ja kun näyttää siltä, kunnossapitoon siinä määrin kuin ovat
2828: ettei yleinen tielain uusiminen toteutu lähi- vahingoittaneet tietä ja että tiellä
2829: vuosina, olisi tarpeellista täydentää lakia voitaisiin kieltää raskailla ajoneu-
2830: niin, että edellä mainitut epäkohdat voitai- voilla ajo sinä aikana kun tie on
2831: siin poistaa. roudan sulamisen tai sateitten lioitta-
2832: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme misen vuoksi niin pehmeä, että se
2833: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi aiheuttaa huomattavan suuren kun-
2834: toivomuksen, nossapitokustannusten lisäämisen.
2835: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1944.
2836:
2837: M. 0. Lahtela. U. A. Wirranniemi. K. Arhama.
2838: •• ••
2839:
2840: VALTIOPAIVAT
2841: 1944
2842:
2843: LIITTEET
2844: VIII
2845:
2846: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
2847: ALOITTEET
2848:
2849:
2850:
2851:
2852: HELSINKI 1944
2853: VALTIONEUVOSTON ~RJAPAINO
2854: Koulu- ja sairaanhoitolaitosta, raittiusopetusta sekä kansan-
2855: sivistystyötä koskevia toivomusaloitteita.
2856: 81
2857:
2858: VIII,t.- Toiv. al. N:o 20.
2859:
2860:
2861:
2862:
2863: Honka y. m.: Toimenpiteistä tyttölyseoiden lehtorirvvirko-
2864: jen järjestämiseksi.
2865:
2866:
2867: E d u s k u n n a 11 e.
2868:
2869: Sen johdosta että maamme tyttölyseoiden paa kuin heidänkään. Kun kaikissa muissa
2870: lehtorinvirat ovat siten järjestetyt, ·että lyseoissa vieläpä 6-!luokikaisissakin on van-
2871: niissä on kuusi vanhemman lehtorin vir- hemman .lehtorin virkoja kaikkiaan 7, olisi
2872: kaa ja loput nuoremman lehtorin virkoja, kohtuullista, että 9-luokikaisissa tyttöly-
2873: ovat mainituissa oppilaitoksissa saksan ja seoissa olisi 8 vanhemman lehtorin vi11kaa
2874: ranskan kielen sekä saksan kielen lehtorit ja että näiden oppilaitosten saksan ja rans-
2875: nuorempia lehto11eita. Mainittujen virkojen :ka;n sekä saksan kielen nuoremmat lehtorit,
2876: haltijoiden opetusvelvollisuuteen kuU!luu jotka omaavat vanhemman lehtorin päte-
2877: opetus myöskin ylimmillä asteilla, siis vyyden, nimitettäisiin vanherumiksi lehto-
2878: myöskin oppilaiden valmistaminen ylioppi- reiksi.
2879: lastutkintoon ja saavuttaakseen pätevyyden Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2880: vil1koihinsa on heidän suoritettava vaativat nioittaen eduskunnan hyvwksyttäväksi toi-
2881: ja suuritöiset .tutkinnot opetusaineissaan vomuksen,
2882: pako1lisine ulkomaanmatkoineen. Nämä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2883: seikat huomioon ottaen ·ei voi olla oik·euden siin tyttölyseoiden vanhempien lehto-
2884: ja kohtuuden mukaista että he ovat virka- rinvirkojen lukumäärän korottami-
2885: asemansa ja palkkauksensa puolesta .epä- seksi kahdeksaan ja saksan ja rans-
2886: edullisemmassa asemassa kuin muut samo- kan kielen sekä saksan kielen nuo-
2887: jen oppilaitosten opettajat, joiden pätevyys 1·empien lehtorien nimittämiseksi
2888: ei ole suurempi ·eikä työ ·edesvastuuHisem- vanhemntan lehtorin virkoihin.
2889: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1944.
2890:
2891: Aarne Honka. Mandi Hannula.
2892: Kyllikki Pohjala. Helena Syrjälä.
2893:
2894:
2895:
2896:
2897: 11
2898: 82
2899:
2900: VIII,z. - Toiv. al. N :o 21.
2901:
2902:
2903:
2904:
2905: Kukkonen y. m.: Koululaitoksen liikuntakasvatuksen ja ter-
2906: veysopin opettajain ja edustajain aseman järjestÖ!mi-
2907: sestä.
2908:
2909: E d u s k u n n a 11 e.
2910:
2911: Maassamme an viime vuosina tunnus- virkoja eikä normaalilyseoihin samojen ai-
2912: tettu yhä suurempi merkitys liikunta- neiden yliopettajan virkoja. Edelleen on
2913: kasvatukselle ja terveydenhoidolle. Oppi- kouluhallituksessa liikuntakasvatuksen edus-
2914: kouluissa on liikuntakasvatukselle ja ter- tus sen kaikkia koulumuotoja käsittävästä
2915: veysopin opetukselle varattuja tunteja run- laajuudesta huolimatta alistetussa asemassa
2916: saasti lisätty. Samoin suunnitellaan tehtä- työskentelevien ja suhteellisen heikosti pal-
2917: väksi kansakouluissa. Liikuntakasvatuksen kattujen tarkastajien huostassa.
2918: sisältöä on huomattavasti laajennettu anta- On vahvasti perusteltu se vaatimus, että
2919: malla sen yhteydessä m. m. tärkeätä maan- voimistelun, urheilun ja terveysopin opet-
2920: puolustuskasvatusta. Kuten kouluissa, on tajat ja edustajat pääsevät työskentelemään
2921: liikuntakasvatus ja terveydenhoito vapaissa samanarvoisina lukuaineiden opettajien
2922: urheilu- ja valistusjärjestöissä saanut en- kanssa sekä kouluissa että kouluhallituk-
2923: tistä tärkeämmän aseman erittäinkin nuori- sessa. Tämä muutos käy välttämättömäksi-
2924: son keskuudessa. kin, koska korjauksen viipyessä on pelättä-
2925: Kaikesta edellämainitusta huolimatta lii- vissä, että koululaitos piankin joutuu kärsi-
2926: kuntakasvatuksen ja terveysopin opettajien mään hyvin vaikeata opettajavoimien puu-
2927: ja näiden aineiden edustajien asema koulu- tetta nyt puheena olevalla alalla.
2928: laitoksessa on jäänyt entiselle heikolle kan- Edellä sanottuun viitaten rohkenemme
2929: nalle. Näin on varsinkin maan oppikou- esittää eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
2930: luissa, joissa lukuisa joukko voimistelun, sen,
2931: urheilun ja terveysopin opettajia saa toi-
2932: mia heikosti palkatuissa opettajan viroissa, et'tä hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2933: vaikka heidät sekä pätevyytensä että hoi- siiw voimistelun, u1·heilun ja terveys-
2934: tamiensa tuntien lukumäärän perusteella opt"n opettajien ja edustajain saatta-
2935: olisi rinnastettava nuorempiin lehtoreihin. miseksi samanarvoiseen asemaan lu..
2936: Oppikouluihimme ei ole myöskään perus- kuain,eiden vastaavien viranhaltijain
2937: tettu paremmin palkattuja voimistelun, ur- kanssa kouluissa ja kouluhallituk-
2938: heilun ja terve:ysopin vanhemman lehtorin sessa.
2939: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1944.
2940:
2941: Antti Kukkonen. Aarne Honka.
2942: 83
2943:
2944: VIII,3. - Toiv. al. N:o 22.
2945:
2946:
2947:
2948:
2949: Pohjala y. m.: Toimenpiteistä yhtenäisen ja järjestelmälli-
2950: sen hengellisen hoidon aikaansaamiseksi maamme sai-
2951: raanhoitolaitoksissa.
2952:
2953: E d u s k u n n a 11 e.
2954:
2955: Sairaanhoitolaitoksemme ovat viime vuo- valtuusmiehet v. 1925 vahvistivat ohje-
2956: sina saavuttaneet huomattavan kehityksen. säännön. Tämä ohjesääntö uusittiin nyky-
2957: Tätä kehitystä on omiaan edistämään hil- oloja vastaavaksi v. 1940, jolloin palveluk-
2958: jattain eduskunnassa hyväksytty keskus- seen otettiin toinen sairaa1ansaarnaaja.
2959: sairaalalaki. Tieteellinen, teknillinen ja Muissa maan sairaaloissa on sairaalansaar-
2960: taloudellinen toiminta ja järjestely vastaa- naajan toimi järjestetty niitä koskevissa
2961: vat suurin piirtein ajan vaatimuksia. Samaa perustusasetuksissa erikseen ja asianomaiset
2962: voitaneen sanoa sairaanhoidon ja terveyden- tuomiokapitulit ovat niille sitten antaneet
2963: huollon alalla toimivasta henkilökunnasta. ylimalkaiset ohjesääntönsä. Kirkollisen hal-
2964: Tuntuu kuitenkin siltä kuin sairaalalai- linnon taholta on asia nähdäksemme saanut
2965: tostemme hengellinen hoito ei olisi seuran- varsin vähäistä huomiota osakseen. Piispain-
2966: nut sairaa1alaitoksemme yleistä kehi;tystä ja kokouksen toimesta on kyllä asetettu komi-
2967: sen vaatimuksia tässä suhteessa. Sielun- tea asiaa valmistamaan, mutta tietääksemme
2968: hoidon merkitys on kuitenkin viime vuo- ei tästä vielä ole ollut tuloksia. Yksityiset
2969: sina tajuttu yhä selvemmin ei yksinomaan papit ovat huomattavalla tavalla muitten
2970: sielullisissa sairaustapauksissa vaan myös- töittensä ohella koettaneet auttaa sairaa-
2971: kin suoranaisesti ruumiillisen terveyden loiden hengellisessä hoidossa, mutta ajan
2972: palauttamisessa. puutteen vuoksi on se useimmiten rajoittu-
2973: Meillä voimassa olevat sairaaloiden ohje- nut vain sairaalassa järjestettyyn jumalan-
2974: säännöt ovat tässä kohden yleensä vanhen- palvelukseen. Sairaaloiden tärkeään yksi-
2975: tuneet ja jääneet tavallaan merkityksettö- tyiseen sielunhoitoon ei ole sanottavasti
2976: miksi. Niinpä on Helsingin yleisen (val- ollut tilaisuutta. Siksi olisikin jokaiseen
2977: tion) sairaalahuoneen vuosimenosäännössä suurempaan sairaalaan saatava tätä ,työtä
2978: asetuskokoelmassa n: o 43 vuodelta 1894 varten valmennettu pappi, jolla tehtävä
2979: määrätty v:n 1895 alusta Helsingissä ole- olisi päätoimena, johon sisältyisi koko lai-
2980: via valtion sairaaloita sekä Lapinlahden toksen monisäikeinen hengellinen huolto.
2981: keskusmielisairaalaa varten otettavaksi yksi Pienempiä sairaaloita silmälläpitäen olisi
2982: pappi. Virka on kirkkolain mukaisesti paikkakunnan vakinaisten pappien saatava
2983: haettavaksi julistettava ja 'tuomiokapitulin, riittävää apua.
2984: sairaala- ja lääkintöhallitusta kuultuaan, Maamme sairaalalaitosten hengellisestä
2985: täytettävä. Ohjesäännössä, jonka Porvoon hoidosta ei ole olemassa yhtenäistä lain-
2986: hiippa;kunnan tuomiokapituli kiertokirjees- säädäntöä eikä ohjesääntöä. Sellainen olisi
2987: sään v. 1895 antoi, on joitakin aivan yli- mielestämme aikaansaatava yhteistyössä
2988: malkaisia ohjeita siitä, että pappien on pappien, lääkärien ja sairaanhoitajien
2989: ,ahkerasti käytävä sairaaloissa sekä puhu- kanssa.
2990: teHava leikkauspotilaita". Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
2991: Pääkaupungin kunnallisia sairaaloita var- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toiVO··
2992: ten perustivat Helsingin seurakunnat sai- muksen,
2993: raalansaarnaajan viran, jota varten kirkko-
2994: 84 VIII,3. - Sair:a:alain hengellinen hoito.
2995:
2996: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- hengellisen hoidon aikaansaamiseksi
2997: siin yhtenäisen ja järjestelmällisen maamme sairaanhoitolaitoksissa.
2998: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1944.
2999:
3000: Kyllikki Pohjala. Alpo Lumme.
3001: Janne Koivuranta. Albin Wickman.
3002: Oskari Heikinheimo. Levi Jern.
3003: Arvo Pohjannoro. Edv. Helenelund.
3004: K. A. Lohi. Antti Kukkonen.
3005: Väinö Kivisalo. Antti J. Rantamaa.
3006: E. A. Tuomivaara.
3007: 85
3008:
3009: VIII,4. - Toiv. al. N :o 23.
3010:
3011:
3012:
3013:
3014: Lumme y. m.: Raittiusopetuksen 1-tudistamisesta.
3015:
3016: E d u s k u n n a 11 e.
3017:
3018: Kansanraittiuden alalla vallitseva tilanne vuosiluokkia henkilöitä ilman alkeistietoja
3019: on jatkuvasti epätyydyttävä. V·rukijuomain näistä asioista, joten ei ole ihmeteltävä hei-
3020: käyttö kadottaa yhä enemmän tilapäisluon- dän höllää suhtautumistaan väkijuomain
3021: teensa ja tulee tavanomaiseksi saaden ja- käyttöön. Oppikoulujen kohdalla on sitä-
3022: lansijaa myös sellaisissa väestöpiireissä ja paitsi tilanne viime aikoina vieLä entises-
3023: ikäluokilssa, jotka tähän saakka yl.eensä ovat tään huonontunut oppikoUJlun uudistusky-
3024: noudattaneet raitista elintapaa. Tämä tie- symyksen alalla tapahtuneiden käänteiden
3025: tää raittiudesta poispäin vievän kehitys- johdos:ta. Se seikka taas, että yliopistossa
3026: suunnan jatkumista. A·lkoholihallinnon - sen jälkeen kuin sosiaalia.likohologian
3027: toimenpiteet asiaintilan korjaamiseksi eivät opettajan toimi yliopiston voimistelulaitok-
3028: ole antaneet sanottavia tuloksia. Sen toi- sella lakkautettiin - ei anneta opetusta
3029: mesta äskettäin •eräillä paikka~"unnilla toi- yhteiskunnaJlisessa alkoholikysymyksessä,
3030: meenpantu ostotarkkailu ehkä saattaa pois- merkitsee sitä, että vastaisuudessa meillä ei
3031: taa eräitä räitk:eimpiä väärinkäytöksiä, edes ole tämän oppiaineen opettamiseen pä-
3032: mutta tuskin se ehkäisee kehityksen pohja- teviä opettajia. Kansakoulun raittiusope-
3033: virran kulkua. tuk-sen tehoa taas heikentää se, ettei rait-
3034: Tässä kuvatussa kehityksessä on raittiu- tiusopetusta ole u1otettu niihin oppilaitok-
3035: denharrastajain mieltä ollut omansa erityi- siin, joissa koulunsa päättäneet .elämänkat-
3036: sesti masentamaan kansamme nykypolven somuksen :muodostumiselle ratkaisevana
3037: osoittama vastustuskyvyn heikkous vapaan ikäkautena valmistuvat elämäntehtäväänsä
3038: alkoholikaupan houkutuksia vastaan. Tämä suorittamaan. Poikkeuksen tekevät ainoas-
3039: ei johtune ainoastaan sodan moraalia taan maatalousministeriön ,aJaiset maa- ja
3040: yleensä heilkentävästä vaikutuksesta, vaan kotitalouskourlut, joissa eduskunnan v. 1932
3041: myös siitä, ettei raittiuskäsityksellä ole riit- hyväiksymän toivomuksen johdosta pidetään
3042: tävän laajalti ja kyllin lujaa pohjaa ikan- muutamia luentoja raittiusasiasta.
3043: salaistemme tietoisuudessa. Siihen ta,as vai- Eduskunta on eri yhteyksissä kiinnittä-
3044: kuttanevat monet eri tekijät. Yksi niistä nyt hallituksen huomiota puheenaolevaan
3045: on koulujen raittiusopetuksen alwlla valtaan heikkouteen kansanikasvatuksessa. Nämä
3046: päässyt taantumus. huomautukset eivät kuitenkaan ole johta-
3047: Raittiusopetusta on kansa- ja oppilmu- neet tulokseen, asiaintila raittiusopetuksen
3048: luissamrrne, tämän aineen o,pettamista kos- alalla päinvastoin on jatkuvasti huonontu-
3049: kevien ohjeiden mukaan, annettava siinä nut.
3050: laajuudessa, ·että jokainen näiden oppilai- Katsoen siihen suureen merkitykseen,
3051: tosten kautta kansalaiselämään käyvä hen- mikä raittiusopetukseLla on kansalaiskasva-
3052: kilö saa pers·oonallisen kannan muodostami- tuksessa, olisi tällä alalla vallitsevat puut-
3053: selle tarpeelliset tiedot väkijuomien vaiku- teellisuudet saatava mitä pikimmin korja-
3054: tuksista yksiJöille ja yhteiskunnalle. Tä- tuksi, •erittäinkin, mikäLi on kysymys oppi-
3055: män opetuksen antaminen joko on suuresti kouluista. Tämän vuoksi pyydämme kun-
3056: laiminlyöty, kuten on asianlaita varsinkin nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
3057: usean oppikoulun kohdalla, tai annetaan se väksi toivomuksen,
3058: tavalla, joka ei ole omansa herättämään op-
3059: pilaissa vakaumusta raittiin elintavan nou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
3060: dattamisesta. Tästä on ollut seurauksena, toimenpiteisiin raittiusopetuksen saat-
3061: että meilJä on päässyt aikuisikään lukuisia tamiseksi tyydyttävälle kannalle kai-
3062: 86 VIII,4. - Raittiusopetuksen uudistaminen.
3063:
3064: kissa ml1!an kouluissa, että tätä ope- että yliopistossa tapahtuvassa opet-
3065: tusta annettaisiin myös muissa kuin tajarvvalmistu,ksessa myös omistet-
3066: kouluhallituksen alaisissa kouluissa taisiin tarpeellinen huomio raittius-
3067: jl1! oppilaitoksissa ja opetuksen tarpeisiin.
3068: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
3069:
3070: Alpo Lumme. Eetu Karjalainen. Edv. Kujala.
3071: Uuno Raatikainen. Lempi Lehto. Miina Sillanpää.
3072: Väinö Kivisalo. Jorma Tuominen. Mikko W. Erich.
3073: Hugo Aattela. Laura Härmä. Toivo Halonen.
3074: 0. H. Kekäläinen. Hilma Koivulahti-Lehto. Heikki Simonen.
3075: Väinö Sinisalo. Otto Toivonen. Frans Mustasilta.
3076: Aino Malkamäki Onni Peltonen. Edvard Pesonen.
3077:
3078:
3079:
3080:
3081: )
3082: /
3083: 87
3084:
3085: VIII,5. - Toiv. al. N :o 24.
3086:
3087:
3088:
3089:
3090: Löthman-Koponen y. m.: Määrärahasta vapaan kansan-
3091: sivistystyön järjestämisen ja johtamisen tehostamiseksi.
3092:
3093: E d u s k u n n a ll e.
3094:
3095: Tuskin lienee asioihin perehtyneiden kartuttavan virkistyksen ja varsinkin tie-
3096: asianharrastajain keskuudessa eri mieltä don hankkimisen kannalta olisi toivottava.
3097: siitä, että maaseudun kansansivistystyö kai- Näitä puutteellisuuksia voitaisiin epäile-
3098: paa tehostamista. mättä paljon lieventää toimenpitein, joiden
3099: Tämä huomio ei tähän aikaan masenna toteuttaminen ei nykyisissäkään oloissa ole
3100: mieltä, sillä keinoja kansansivistystyön lu- ylivoimainen. Niitä pyrintöjä vapaaseen
3101: jittamiseen ja mahdollisuuksia sen aikaan- omakohtaiseen opiskeluun ja sivistyksen
3102: saamiseen ei enää missään puutu. Runsas omaksumiseen, joita maaseudun nuorison
3103: kirjallisuus on kaikkialla tarjona ja vähän valppaimmassa osassa ilmenee, olisi sopi-
3104: on enää maassamme kuntia, joissa ei ole valla tavalla ohjattava. Yhtä tärkeätä olisi
3105: kansankirjastolaitosta kantakirjaston piiri- saada tuota vapaata harrastusta heräte-
3106: kirjastoineen. Missä ei tätä vapaan ja va- tyksi myöskin siihen suureen osaan nouse-
3107: paaehtoisen kansansivistystyön keskuselintä vaa nuorisoa, joka vielä on sivistyksellis-
3108: ole olemassa, sinne se voidaan kansankir- ten pyrkimysten ulkopuolella, ja jonka tila
3109: jastolain tuen varassa helposti saada ai- on antanut paljon huolestuksen aihetta.
3110: kaan. Monta ei liene myöskään kuntaa, Nykyinen kansanvaltainen yhteiskunta- ja
3111: joissa ei ole sivistyksellisiä kansanjärjes- valtioelämämme kaipaisi mahdollisimman
3112: töjä, useampia tai harvempia, jotka ovat suurta osaa kansamme jäseniä osallistu-
3113: .tarkoitU'ksekseen omaksuneet jäsentensä si- maan rakentavaan yhteiselämään, tunte-
3114: vistyspyrkimyksen herättämisen ja edelleen maan siihen sisältyvää velvoitusta, mutta
3115: ohjaamisen. myöskin saamaan siitä rohkaisua ja virkis-
3116: Kun silti on todettava, ettei sivistyselä- tystä, minkä tajuttu siihen suhtautuminen
3117: mässä tunnu sitä voimaa, jota olisi toivot- voi tarjota. Ajankohta, jossa kansakunnan
3118: tava ja jonka kaipaus kasvamistaan kas- yksilöiden yhteenkuuluvaisuuden tunne
3119: vaa, niinkuin esim. vilkas, vakava julkisuu- meillä on selvennyt yleisemmin kuin kos-
3120: dessa käyty keskustelu nuorisosta osoittaa, kaan ennen, tuntuu tarjoavan suuremmat
3121: niin syynä ei kaiketikaan ole muu kuin se, edellytykset yleisen kansansivistyksellisen
3122: ettei edellytyksiä ole tullut käytetyksi hy- tason kohottamiseen, kuin meillä koskaan
3123: väksi niihin sisältyvien mahdollisuuksien on ollut.
3124: mukaisesti. Monin paikoin onkin kansan- Kaikissa sivistyksellisissä kansanjärjes-
3125: kirjastolaitos heikko niin hyvin siihen koo- töissä, etenkin niissä, joiden jäsenistönä on
3126: tun kirjavaraston kuin siinä olevan kirjal- pääasiallisesti nuoruusiäss:ä olevia naisia
3127: lisuuden käytön kannalta. Sekä yksilölli- ja miehiä, on tietääksemme tunnettu, että
3128: selle sivistyskehitykselle että kansalaissivis- niissä olisi saatava vaikuttamaan ne joh-
3129: tykselle arvokkaimpia kirjoja niihin ei lä- tajaominaisuuksilla varustetut jäsenet, jotka
3130: heskään aina ole tullut hankituksi. Luku- epäilemättä parhaiten kykenevät sytyttä-
3131: harrastus, joka viime aikoina on sangen mään innostusta myöskin välinpitämättö-
3132: suuresti lisääntynyt, mitä suunnaton kirja- mien lukuisiin joukkoihin. Siinä mielessä
3133: tuotannon kasvu ja sen valtava menekki olisi yritettävä saada noita järjestöjä tue-
3134: osoittaa, ei myöskään aina ohjaudu kirjal- tuiksi tähän suuntaan kohdistuvassa toi-
3135: lisuuteen, joka yksilölle ja kansalaiselle minnassa.
3136: tuottaisi todellista hyötyä. Ajanvietteelle Järjestöt edustavat erilaisia katsomuksia
3137: omistetaan enemmän huomiota, kuin voimia ja elämän muotoja, eikä niitä ole mieles-
3138: 88 VIII,5. - Va,paa kansansivistystyö.
3139:
3140: tämme mitenkään yritettävä saada ulkoa- tus- ja sivistyksellisen kasvatustyön jatka-
3141: päin tulevalla vaikutuksella johdetuiksi tar- misesta ja kaiketikin kansakoulunopettajis-
3142: koitusperistänsä luopumaan. Yleisesti tun- tosta voitaisiin parhaiten saada se työvoima,
3143: nustettanee kuitenkin, että niiden toimin- mitä edellä hahmoitettu kansansivistyksel-
3144: taan ·voitaisiin sovelluttaa jossakin määrin linen suunnitelma kaipaisi.
3145: yhteisiä menettelytapoja, jotka voisivat olla Ei ole luultava, että kunnat tähän suun-
3146: eri tahoilla hyödyksi samalla välttäen tuon nitelmaan nopeasti yleisempää huomiota
3147: keinotekoisen käännytyksen. kiinnittäisivät. Arvioimme, että 2 miljoo-
3148: Ilmestyvän uuden kirjallisuuden samoin nan markan suuruisen määrärahan merkit-
3149: kuin vanhemman arvokkaan kirjallisuuden seminen valtion menoarviossa vuodelle 1945
3150: asiallinen tunnetuksi tekeminen, valaisevan olisi riittävä. Sen soveltuvaisuudesta ja
3151: yleistajuisen esitelmätoiminnan järjestämi- tehosta ehdittäisiin siis saada kokemusta,
3152: nen jatkuvasti, järjestöjen opintokerhotyön joka johtaisi sen edelleen kehittämiseen.
3153: ohjaaminen y. m. olisivat toimenpiteitä, Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
3154: joita nykyisissä oloissa kaivataan ja jotka kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3155: asianmukainen järjestely epäilemättä verra-
3156: ten vähin kustannuksin tekisi mahdolliseksi. että hallitus ensi vuoden tulo- ja
3157: Tarkoituksenmukainen pätevä johto voisi menoarvioesitykseen ottaisi 2 miljoo-
3158: saada nuo toimenpiteet levitetyiksi koko nan markan suuruisen määrämhan
3159: kuntaan syrjäkyliä myöten. Hyvin tär- valtionavustuksen suorittamiseksi
3160: keänä tekijänä tässä johdossa olisi valveu- kunnan alueella tapahtuvan vapaan
3161: tuneiden yksilöiden liikkeelle ja yhteistoi- kansansivistystyön järjestämiseen ja
3162: mintaan saaminen sekä eri yhdistyksissä johtamiseen palkattaville kansakou-
3163: että yhdistysten yhteisissä toimenpiteissä. lunopettajan pätevyyden omaaville
3164: Kunnalle, joka tahtoisi vahvistaa ja kaik- henkilöille saman suuruisena kuin.
3165: kiin kulmakuntiinsa ulottaa tehostetun va- valtio maksa,a kunnan kansakoulun-
3166: paan kansansivistystyön kansankirjastolai- opettajille ehdolla, että kunta suo-
3167: toksensa ja paikallisten sivistysjärjestöjensä rittaisi siihen tarvittavan lisäerän ja
3168: välityksellä, tulisi valtion antaa tarpeellista sitoutuu antamaan tämän toimihen~
3169: avustusta pätevän työvoiman palkkaami- kilön toiminnasta kertomuksen kou-
3170: seksi tähän tehtävään. Tavallansa tässä on luhallitukselle.
3171: kysymys kansakoulussa alkuunpannun ope-
3172: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1944.
3173:
3174: Tilda Löthman-Koponen. Kalle Kämäräinen. Kyllikki Pohjala.
3175: Aino Luostarinen. Lennart Heljas. L. 0. Hirvensalo.
3176: Mandi Hannula. Antti J. Rantamaa. Alpo Lumme.
3177: Helena Syrjälä. U. A. Wirranniemi. Akseli Nikula.
3178: Erkki Paavolainen. Juho Takala. Elsa Bonsdorff.
3179: Albin Asikainen.
3180: •• ••
3181:
3182: VALTIOPAIVAT
3183: 1944
3184:
3185: LIITTEET
3186: IX
3187: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
3188: TOIVOMUSALOITTEET
3189:
3190:
3191:
3192:
3193: HELSINKI 1944
3194: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3195:
3196:
3197: 12
3198: Asutustoimintaa, maa- ja metsätaloutta, karjanhoitoa, kotitaloutta
3199: ja kotiteollisuutta, puutarhanhoitoa, vesistöjen perkaustöitä sekä
3200: nahan- ja villan luovutusvelvollisuutta koskevia laki- ja
3201: toivomusaloitteita.
3202: 93
3203:
3204: IX,1. - Lak. al. N:o 8.
3205:
3206:
3207:
3208:
3209: Eskola y. m.: Ehdotus laiksi viljelyspalstojen luovuttami-
3210: sesta tilattoman väestön käytettäväksi.
3211:
3212: E d u s k u n nalle.
3213:
3214: Parhaillaan käytävän suursodan yhtenä ole saatu riittävästi tarkoituksen toteutta-
3215: seurauksena on muun muassa elintarvike- mista varten, kuten toivottavaa olisi ollut.
3216: tuotannon aleneminen yleensä kaikissa sotaa Jotta vastaisuudessa jokaiselle työkykyi-
3217: käyvissä maissa. Mitä pitemmälle sota jat- selle perheelle, joka sitä haluaa, olisi mah-
3218: kuu sitä vaikeammaksi muodostuu ravitse- dollisuus saada maata viljeltäväkseen, on
3219: mustilanne myös omassa maassamme. Syistä, eräille maanomistajille asetettava velvolli-
3220: joita ei tässä yhteydessä ole tarpeen mai- sUJus näiden viljelyspalstojen luovuttami-
3221: nita, on elintarvikkeiden saanti ja maahan- seen.
3222: tuonti ulkomailta epävarmaa. Näistä ja Tällainen velvollisuus on luonnollisesti
3223: monista muista vaikeuksista johtuen on kohdistettava ensikädessä suurempiin maa-
3224: oman maamme elintarviketuotantoon koh- omaisuuksiin ja erityisesti sellaisiin maan-
3225: distettava tarpeellinen huomio ja ryhdyt- omistajiin, jotka viljelevät maitaan heikosti,
3226: tävä sen kohottamiseksi kaikkiin mahdolli- mutta erikoisissa tapauksissa olisi maata
3227: siin toimenpiteisiin. Tällöin on huolehdit- otettava jo keskikokoisistakin tiloista, jos-
3228: tava siitä, että jokaiselle perheelle vara- kin suhteellisen vähäisessä määrässä. Koh-
3229: taan mahdollisuus saada maata edes tär- tuussyistä on maanomistajalle asetettava
3230: keimpien juuri- ja keittiökasvien viljelyä velvollisuus muokata ja eräissä tapauksissa,
3231: varten. Kohtuullisena määränä tähän tar- milloin se suuremmitta vaikeuksitta käy
3232: koitukseen on pidettävä kaksi aaria val- päinsä, lannoittaa maa ennen luovuttamista
3233: miiksi muokattua ja lannoitettua maata sekä, mikäli mahdollista, luovuttaa alueen
3234: jokaista perheen jäsentä kohti. kylvämiseen .tarvittava siemen. Vuokra-
3235: Viljelyspalstatoiminta on viime aikoina maksun, joka voitaisiin suorittaa myös
3236: saanut osakseen yleistä tunnustusta. Val- työnä, määräisi erikoinen toimikunta. Huo-
3237: tion, kuntien, yleishyödyllisten laitosten, mioonottaen, että elintarvetilanne tulee ole-
3238: aatteellisten yhtymien ja eräiden yksityis- maan melko vaikea jonkin aikaa vielä sodan
3239: tenkin toimesta on tilattoman väestön vil- päätyttyäkin,. olisi laki säädettävä olemaan
3240: jeltäväksi saatu hankituksi sopivan suurui- voimassa vuoden 1946 loppuun.
3241: sia palstoja ja tulos on ollut hyvin myön- Edellä olevan perusteella saamme kun-
3242: teinen. _Erikoisesti on maatalouskerholiiton nioittaen ehdottaa,
3243: toiminta tässä suhteessa ollut tuloksellista,
3244: mikä on kiitollisuudella mainittava. Vali- että Eduskunta hyväksyisi seuraar
3245: tettavasti ei maata kuitenkaan kaikkialla van lakiehdotuksen:
3246:
3247: Laki
3248: viljelyspalstojen luovuttamisesta tilattoman väestön käytettäväksi.
3249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
3250: määrätyllä tavalla, säädetään:
3251: 1 §. enemmän pellon arvoiseksi muunnettua
3252: Jokainen, jolla Suomessa omistajana taikka maatalousmaata, on velvollinen niille, joilla
3253: vuokran nojalla tai muutoin on hallinnas- ei ole hallinnassaan viljeltyä maata ensi-
3254: saan kaksikymmentäviisi hehtaaria tai sitä sijassa perunan, juurikasvien ja herneen
3255: 94 IX,1. - Viljelyspalstoja tilattomalle väestölle.
3256:
3257: viljelyä varten luovuttamaan siihen sopivaa nen hinnan tulee olla kohtuullinen. Vuokra-
3258: maata sekä mikäli mahdollista viljelykseen maksu samoin kuin korvaus luovutetusta
3259: tarvittavan siemenen. siemenestä voidaan suorittaa työllä, ellei
3260: Luovutusvelvollisuus on, luovutusvelvol- niistä ole asianomaisten kesken toisin
3261: lisen hallinnassa olevan pellon arvoiseksi sovittu.
3262: muunnetun maatalousmaan pinta-alasta 4 §.
3263: riippuen, seuraavan suuruinen: Tässä laissa määrätystä luovutusvelvolli-
3264: Omistajan hallin- suudesta sekä oikeudesta viljelysmaan saan-
3265: nassa muunnettua Alarajan Alarajan ylittävältä tiin samoin kuin suoritettavasta vuokra-
3266: maatalousmaata kohdalla osalta ha kohti
3267: maksusta ja muusta korvauksesta määrää
3268: 25- 50 ha 0.10 ha O.o5 ha kuhunkin kuntaan asetettava toimikunta,
3269: 50-100 " 1.95 " O.o 6 , jonka puheenjohtajana toimii paikallisen
3270: yli 100 " 4.95 " 0.07 " kansanhuoltolautakunnan puheenjohtaja ja
3271: johon lisäksi kuuluvat jäseninä kunnallis-
3272: 2 §. lautakunnan, kaupunginhallituksen tai
3273: Edellä 1 § : ssä mainituille henkilöille voi.' kauppalanhallituksen valitsema jäsen sekä
3274: daan antaa maata viljeltäväksi enintään huoltolautakunnan edustaja.
3275: O.o2 hehtaaria jokaista perheen jäsentä
3276: kohti. ·
3277: Anomus saada viljelyspalstoja on tehtävä 5 §.
3278: 4 §: ssä mainitulle toimikunnalle viimeis- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
3279: tään 1 päivänä toukokuuta kunakin vuonna. tamisesta annetaan asetuksella.
3280:
3281: 3 §. 6 §.
3282: Viljeltäväksi luovutetusta maasta suori- Tämä laki on voimassa vuoden 1946
3283: tettavan vuokran sekä luovutettavan sieme- loppuun.
3284:
3285: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1944.
3286:
3287: Valfrid Eskola. Heikki Kääriäinen. V. H. Kämäräinen.
3288: Toivo Mansner. Kustaa Perho. Otto Toivonen.
3289: Walter Kuusela. Mikko W. Erich. Samuli Tervo.
3290: Paavo Aarniokoski. J. E. Malmivuori. Viljo Rantala.
3291: Frans Mustasilta. Väinö Kivisalo. A. Turkka.
3292: Jalmari Väisänen. Edvard Pesonen. Heikki Simonen.
3293: Albin Koponen. Lempi Lehto. Alpo Lumme.
3294: Onni Mäkeläinen. Jalmari Linna. Aino Lehtokoski.
3295: G. Lindström. Eino Raunio. Hugo Aattela.
3296: Matti Lepistö. Yrjö Welling. Martta Salmela-Järvinen.
3297: Jere Juutilainen. Edv. Kujala. Urho Kulovaara.
3298: Anselm Pitkäsilta. Toivo Nokelainen. Matti Turkia.
3299: P. Salmenoja. Kaisa Hiilelä. K. Hakala.
3300: Jussi Lonkainen. Pekka Kettunen. A. Valta.
3301: 0. H. Kekäläinen. Karl J. Wenman. Vihtori Huhta.
3302: J. Fr. Tolonen. Toivo Halonen. Uuno Raatikainen.
3303: Laura Härmä. Hilma Koivulahti-Lehto.
3304: IX,2. - Lak. al. N :o 9.
3305:
3306:
3307:
3308:
3309: Kivisalo y. m.: Ehdotus laiksi siirtoväen pika-asutustoimin-
3310: nan johdosta tilailta poisjoutuvien työntekijäin asutta-
3311: misesta annetun lain muuttamisesta.
3312:
3313: E d u s k u n n a ll e.
3314:
3315: Kylmäkoskella sijaitseva Jokihaaviston nut asunnon ja työpaikan kunnan omista-
3316: kartano, jonka omistaja asuu toisessa lää- malla tilalla, joka on hankittu kunnallis-
3317: nissä, otettiin kokonaisuudessaan siirtoväen kodiksi muodostamista varten ja on hänellä
3318: pika-asutukseen käytettäväksi ja muodostet- edessään kunnalliskodin hoidokin kohtalo.
3319: tiin siitä 17 pika-asutustilaa. Kun tämän Hänen toinen poikansa on kaatunut sodassa
3320: johdosta kartanon neljä perheeilistä työn- ja toinen on edelleen rintamalla. Hänellä
3321: tekijää, jotka olivat työskennelleet tilalla on lain mukaan oikeus saada kartanosta
3322: maataloustöissä yli viisi vuotta, joutuivat voimainsa mukaista työtä vastaan elatus
3323: tilalta pois, niin pi,ka-asutustoimikunta kuolinpäiväänsä asti, mutta tämänkin oikeu-
3324: erotti heille sekä talvisodassa 11 p: nä maa- den hän on menettänyt kun ei ole saanut
3325: liskuuta 1940 kaatuneen kartanon muona- kartanosta asuntoa eikä työtä. Leskivaimo
3326: miehen Eino Aholan, joka hänkin oli työs- Ahola ei myöskään ole voinut neljän lap-
3327: kennellyt tilalla yli viisi vuotta, leskelle, sensa kanssa siirtyä muualle. Hän on kui-
3328: Helvi Aholalle, jolla on neljä lasta, vanhin tenkin toistaiseksi saanut asua lapsineen
3329: 12- ja nuorin 5-vuotias, asuntotila-alueiksi kartanon huoneessa. Mutta mitään takeita
3330: yhteensä 10 ha:n suuruisen maa-alueen, edelleenasumisoikeudesta ei ole.
3331: joka aiottiin myöhemmin jakaa näiden Kun pika-asutustoimikunta oli erottanut
3332: muonamiesperheiden kesken siten että ku- edellämainitun 10 h :an ,alueen näi1le muona,_
3333: kin saa 2 ha maata. Nämä entiset karta- miesperheille ja leski Aholalle, ryhtyi Kyl-
3334: non työntekijät sekä leski Ahola viljelivät- mäkosken Aseveliyhdistys hankkimaan leski
3335: kin näin saamaansa maa-aluetta vv. 1941- Aholalle omaa asuntoa. Se järjesti talkoot,
3336: 1'942. 'Mutta kun siirtoväkiperheet, joille joissa karttui hirsiä isohko kasa. Se sa-
3337: mainitut 1:7 pika-asutustilaa oli erotettu, hautti myös hirsiä laudoiksi rakennustyötä
3338: palasivat Karjalaan takaisin eikä kartanon varten ja aikoi ryhtyä rakennustyöhön,
3339: maita enää pika-asutukseen tarvittu, vuok- joka olisi tehty pääasiassa talkootyönä.
3340: rattiin ne entiselle omistajalleen. Saatuaan Mutta kun kartanon ,herra otti maan pois,
3341: kartanon haltuunsa, kartanon herra ilmoitti ei rakennustyötä ole voitu edes aloittaa.
3342: keväällä 1943 näille muonamiesperheille, että Pitkän ajan kasassa olleet hirret mätäne-
3343: heille annettu maa otetaan kartanon omaan vat nyt paikalleen, ellei saada aluetta, mille
3344: viljelykseen, joten he eivät saa sitä enää voisi asunnon Ta!kentaa.
3345: viljellä. Näin myös samana keväänä ta- Asiasta on käännytty eri virastojen puo-
3346: pahtui. Täten nämä; muonamiehet ja leski- leen, mutta kaikissa niissä on sanottu, ettei
3347: vaimo menettivät heille lain mukaan anne- sille voi mitään. Lakia on tulkittu niin,
3348: tun maan, jota olivat viljelleet kaksi vuotta. että juuri tuo muonamiesperheille erotettu
3349: He menettivät myös työpaikkansa, sillä 10 ha:n alue onkin kartanon herran omai-
3350: kartanoon hankittiin uudet muonamiehet. suutta, jota vastoin kartanon muut osat
3351: Kolme näistä muonamiesperheistä on sit- kuuluvat valtiolle. Näin ollen tässä ja mah-
3352: temmin siirtynyt muille paikkakunnille, dollisesti muuallakin tapahtuvien tämän-
3353: mutta eräs heistä, Kalle Tienhaara, joka laatuisten vääryyksien poistamiseksi on
3354: on työskennellyt kartanossa yli 30 vuotta ja välttämätöntä lain täydentäminen siten,
3355: jonka ikä on lähes 70 vuotta, ei enää van- että siinä tarkoitettujen työntekijäin maan-
3356: huksena voi siirtyä muualle. Hän on saa- saanti on turvattu pika-asutustoiminnan
3357: 96 IX,2. - Tilattomien asuttaminen.
3358:
3359: keskeyttämisestä huolimatta. Kohtuussyyt velvoittavat korjaamaan lakia niin että sen
3360: ja pika-asutustoimikunnan Kylmäkoskella tarkoitus saavutetaan. Tässä asiassa on li-
3361: noudattama käytäntäkin vaativat lisäksi, säksi jäänyt oikeuttaan vaille kolme muuta-
3362: että lain tarkoittama oikeus turvataan myös kin muonamiesperhettä ja jos laki on tässä
3363: sen ansainneen, sodassa kaa;buneen työn:teki- kohden niin vaillinainen kuin on väitetty,
3364: jän leskelle, jos hänellä on lapsia. voi tämänlaatuisia tapauksia ilmetä muual-
3365: Kun on kysymys leskiäidistä, jolla on lakin. Senvuoksi olisi siirtoväen pika-asu-
3366: neljä lasta ja jolta taistelussa maan vapau- tustoiminnan johdosta tiloilta pois joutu-
3367: den puolesta on kaatunut mies, jonka vii- vien työntekijäin asuttamisesta kesäkuun 13
3368: meisenä ajatuksena kaatuessaan on ollut päivänä 1941 annettua lakia muutettava
3369: suru vaimonsa ja orvoiksi jääpien lastensa niin, että 1 §: ään lisätään uusi 3 momentti
3370: kohtalosta, ja kun toiseksi on kysymys van- ja 10 § :n jälkeen lisätään uusi 10 a §.
3371: huksesta, vanhasta pariskunnasta, joka on Nämä lisäykset estäisivät mainitun lain
3372: ikänsä raatanut työtä kartanon hyväksi, kiertämisen ja turvaisivat lain tarkoitta-
3373: jonka toinen poika on kaatunut samassa man oikeuden myös sodassa kaatuneen
3374: taistelussa ja toinen on rintamalla hen- työntekijän 'leskelle.
3375: kensä uhalla maan vapautta puoltamassa, Edelläsanotun perusteella ehdotamme
3376: niin sellainen menettely, jonka uhreiksi he kunnioittaen,
3377: kartanon herran käsittämättömän ahneu-
3378: den vuoksi ovat joutuneet, on niin törkeätä, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3379: että vaikkei koko maassa olisi tämänlaatui- van lakiehdotuksen:
3380: sia tapauksia kuin nämä kaksi, niin nekin
3381:
3382:
3383:
3384: Laki
3385: siirtoväen pika-asutustoiminnan johdosta tiloilta poisjoutuvien työntekijäin asut-
3386: tamisesta annetun lain muuttamisesta.
3387: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
3388: määrätyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 siirtoväen pika-asutustoi-
3389: minnan johdosta tiloilta pois joutuvien työntekijäin asuttamisesta ·annetun lain 1 §
3390: näin kuuluvaksi ja lisätään siihen uusi 10 a § seuraavasti:
3391:
3392: 1 §. on ennen 30 päivää marraskuuta 1939 teh-
3393: Jos tila tai osa siitä siirtoväen pika- nyt tilalla 1 momentissa tarkoitettua työtä
3394: asutuslain mukaan on pakkolunastettu tai vähintään viisi vuotta ja ·kaatunut sodassa.
3395: saman lain 22 § :n 2 momentin mukaisesti Työntekijäksi katsotaan henkilö, joka
3396: luovutettu valtiolle taikka jos tila tai osa toisen johdon ja valvonnan alaisena on
3397: siitä on vapaaehtoisesti luovutettu siirto- tehnyt tilalla epäitsenäistä työtä tai joka,
3398: väelle, on tilalla mainitun lain voimaan vaikka onkin johtanut tai valvonut muiden
3399: tullessa yhtäjaksoisesti vähintään viisi työtä, on säännöllisesti ottanut osaa ruu-
3400: vuotta maatalous- tai metsätöissä työsken- miilliseen työhön.
3401: nelleellä perheellisellä työntekijällä, joka Työskentelyä pidetään yhtäjaksoisena,
3402: tästä syystä on joutunut tai katsotaan voi- vaikka työntekijä on ollut lyhyen ajan,
3403: van joutua pois tilalta, oikeus saada maata enintään kuitenkin keskimäärin kuusi.kym-
3404: tämän lain mukaan. mentä työpäivää vuotta kohden poissa talon
3405: Perheellisenä pidetään henkilöä, jolla on töistä.
3406: vaimo, lapsi tai ottolapsi, taikka elatusvel-
3407: vollisuutensa nojalla huollettavanaan hänen 10a §.
3408: luonaan pysyväisesti asuva muu omainen. Pika-asutustoiminnan keskeyttäminen tai
3409: Henkilönä, jolla on tässä laissa tarkoi- lakkauttaminen älköön aiheuttako muutosta
3410: tettu oikeus, pidetään myös leskivaimoa, tässä laissa tarkoitetun työntekijän tai, jos
3411: jolla on lapsi tai ottolapsi ja jonka mies hän on kaatunut sodassa, hänen leskensä ja
3412: IX,2. - Kivisalo y. m. 97
3413:
3414: lastensa oikeuteen, milloin he ovat tilalta Jos maa on tässä laissa tarkoitetulta työn-
3415: pois joutuneet tai maa on heidän hallin- tekijäitä tai hänen leskeltään pois otettu,
3416: taansa annettu ja he ovat sitä jo viljelleet. olkoon sellainen toimenpide peruutettava.
3417:
3418: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 11944.
3419:
3420: Väinö Kivisalo. A. Pitkäsilta.
3421: Otto Toivonen. Alpo Lumme.
3422: Jorma Tuominen. Väinö Sinisalo.
3423: Valter Kuusela. Frans Mustasilta.
3424: Vihtori Huhta. Heikki Kääriäinen.
3425: Juho Kuittinen. Jalmari Linna.
3426: Viljo Rantala. Uuno Raatikainen.
3427: Aino Malkamäki. Heikki Simonen.
3428: Aug. Syrjänen. Albin Koponen.
3429: Laura Härmä. August Valta.
3430: T. Nokelainen. J. F. Tolonen.
3431: Edvard Pesonen. Hj. Lindqvist.
3432: V. H. Kämäräinen. Onni Mäkeläinen.
3433: Eino Raunio. Ville Kupari.
3434:
3435:
3436:
3437:
3438: 13
3439: 98
3440:
3441: IX,3. - Toiv. al. N :o 25.
3442:
3443:
3444:
3445:
3446: Teittinen y. m.: Suurviljelmien perustamiseS<ta valtion vil-
3447: jel!yskelpoisille maille uusien asutustilojen muodostamis-
3448: tarkoituksessa.
3449:
3450: E d u s k u n n a ll e.
3451:
3452: Kuulee hyvinkin usein teoretisoitavan, nalla tarvittavista elintarvikkeista, rehuista
3453: että maamme nykyinen peltoala kykenisi y. m. on kuljetettava pitkien matkojen ta-
3454: tuottamaan elintarpeita ei ainoastaan ny- kaa maan eteläosista, tahi suorastaan ulko-
3455: kyiselle vaan vieläpä ny,kyistä huomatta- mailta. Yksinomaan omat paikalliset tar-
3456: vasti suuremmaliekin väestömäärälle, jos peet siis vaatisivat edellä mainituilla seu-
3457: vain viljelystä tarpeeksi voimaperäistetään. duilla hyvinkin huomattavaa viljelysten
3458: Emme tahdo väittää etteikö tämä teoria laajentamista.
3459: olisi vallan oikea, mutta kuluneet sotavuo- Myöskin maan asutustoiminnan kannalta
3460: det ovat kuitenkin osoittaneet, että meidän olisi uusien viljelysalueiden raivaaminen
3461: olisi perin vaarallista jättäytyä sen varaan. välttämätöntä.
3462: Varmaan onkin se käsitys aivan yleinen, Maamme asuttamista on valtiovallan ta-
3463: että päästäksemme sellaiseen omavaraisuu- holta harjoitettu jo melkein ruotsalaisten
3464: teen, joka kaikissa vaiheissa takaa meille valloituksen ajoista lähtien, toisinaan te-
3465: riittävän elintarvikemäärän, on maamme hokkaammin toisinaan taas laimeammin.
3466: viljelysalaa nykyisestään huomattavasti laa- Asutustoiminnan pääpyrkimyksenä on ollut
3467: jennettava. Tällaiseen viljelysalan laajen- varata ja osoittaa asutettava1le jolkin maa-
3468: tamiseen meillä onkin kaik<ki mahdollisuu- alue, jossa on ollut paitsi metsää ja vilje-
3469: det olemassa. Vaikka viljelyskelpoisia mai- lyskelpoista maata, usein myöskin valmista
3470: tamme ei vielä olekaan tarkoin inventoitu, peltoa. Asukas on saanut sitten yleensä
3471: niin sen verran me kuitenkin niistä tie- itse, erittäinkin vanhempina aikoina, huo-
3472: dämme, että niitä on ainakin kaksi kertaa lehtia alueensa rakentamisesta ja raivaami-
3473: enemmän kuin mitä meillä tällä haavaa on sesta ja sen kaikinpuolisesta kehittämisestä.
3474: valmista peltoa. Turvataksemme omavarai- Tällainen asuttamistapa menestyikin alku-
3475: suutemme tarvitsee meidän siis vain rai- kantaisissa oloissa, varsinkin siihen aikaan,
3476: vata riittävä määrä viljelyskelpoista maata jolloin asukas vielä sai melkeinpä mielin
3477: pelloksi. määrin vallata maata omakseen. Ensi töik-
3478: Viljelyskelpoisia maita meillä on vielä seen tällainen erämaahan asettunut asukas
3479: melkein kaikkialla maassa, mutta erikoisesti kaatoi riittävästi kaskia, joiden turvin hän
3480: niitä on Keski- ja Pohjois-Suomessa. Niitä pääsi verrattain hyvin elämisen alkuun.
3481: on huomattavasti myöskin valtion mailla. Vaikkakin uudisasukkaalla aina on omat
3482: Suuri osa tällaisista maista on tällä haavaa vaikeutensa, niin olivat hänen olonsa kui-
3483: aivan arvottomina ja mitään tuottamatto- tenkin niinä aikoina lähimain samanlaiset
3484: mina. Ne ovat ankeita puuttornia soita, kuin vanhoillakin tilallisilla, koska silloin
3485: jotka valtakunnan metsien arvioimisissakin elettiin yleensä luontoistaloudessa.
3486: on pantu arvottomien joutomaiden jouk- Olosuhteet ovat kuitenkin aikojen ku-
3487: koon, koska niillä ei metsätaloudessakaan luessa huomattavasti muuttuneet. Olemme
3488: ole mitään merkitystä. siirtyneet luontoistaloudesta rahatalouteen.
3489: Toiselta puolen niillä seuduilla, joissa Maanarvo on suuresti noussut, jonka vuoksi
3490: tällaisia hyviä viljelyskelpoisia maita on uudisasukas joutuu tavallisesti suoritta-
3491: runsaimmin ja aivan joutilaina, ovat ny- maan jo yksin maapohjastakin huomatta-
3492: kyiset peltoalat aivan pienet ja vaatimat- van hinnan. Myöskään eivät asutettavat
3493: tomat, minkä vuoksi suurin osa paikkakun- alueetkaan ole monissa tapauksissa yhtä
3494: IX,a. - Teittinen y. m. 99
3495:
3496: helposti viljelJ'IkseUe saa:te~ttavissa. ik:uin ai- sista tiloista. Olipa tämän viime mainitun
3497: kaisempina aikoina, vaan vaativat ne mo- seikan laita miten tahansa, niin tosiasia
3498: nenlaisia raskaita raivaustöitä, joita vähä- kuitenkin on, että valtion omistamilla ja
3499: varaisen asukkaan on vajavaisilla välineil- myöskin oston kautta hankkimilla tiloilla
3500: lään vaikea suorittaa. Näistä ja monista ja niiden valmiilla viljelyksillä on ollut
3501: muistakin syistä ovat ·nykyisen uudisasuk- erikoisen suuri merkitys asutustoiminnas-
3502: kaan vaikeudet vanhoihin viljelijöihin ver- samme. Näistä tiloista muodostetut asutus-
3503: rattuna useinkin huomattavasti suurem- tilat ovat yleensä olleet tarkoituksenmu-
3504: mat, kuin vanhan ajan uudisa:sukkaan. kaisia ja hyvin menestyneet. Näin ollen
3505: Tosin on valtiovallan taholta viime ai- kun valtion entiset tilat ovat tulleet asu-
3506: koina jossain määrin tuettu uudisasukas- tukseen käytetyiksi ja kun niiden jakami-
3507: ten alkuun pääsyä, mutta siitä huolimatta sen kautta harjoitettu asutustoiminta on
3508: on kokemus osoittanut, etteivät ne asutusti- ollut tarkoituksenmukaisinta, olisi valtiolle
3509: lat, jotka sijoitetaan kaukaisiin korpiin, hankittava niin paljon kuin mahdollista
3510: yleensä menesty, vaikkapa valtio raivaut- uusia tällaisia tiloja. Tämän vuoksi olisi
3511: taisikin niille pikku peltoalan ja rakennut- valtion mailla oleville sopiville ja laajoille
3512: taisi jonkun vaatimattoman rakennuksen. viljelyskelpoisille alueille eri paikkakun-
3513: Päin vastoin pyrkivät valtion niihin uhraa- nilla perustettava laajoja viljelmiä, joita
3514: mat kustannukset menemään hukkaan ja ensi aluksi, kunnes maat ovat muokkautu-
3515: tällaisille tiloille annettu usein huomattava- neet menestykselliselle asutukselle sopi-
3516: kin metsäalue tulee hävitetyksi. Nämä sei- viksi, olisi viljeltävä valtion laskuun tahi
3517: kat ovat saattaneetkin valtion metsämailla vuokrattava yksityisille sellaisilla ehdoilla,
3518: tapahtuneen asutustoiminnan huonoon huu- että niistä ainakin huomattava osa voidaan
3519: toon. saada asutukseen käytettäväksi, milloin se
3520: Ne asutustilat sen sijaan, jotka ovat saa- on tarpeellista. Nämä tilat, nimitettäköön
3521: neet huomattavammin valmista, täysin jo niitä vaikka presidentinkartanoiksi, vasta-
3522: muokkautunutta peltoa, ovat yleensä me- kohtana vanhoille kuninkaankartanoille,
3523: nestyneet hyvin, vaikkapa olisivatkin jon- olisi rakennettava mahdollisimman vaati-
3524: kun verran syrjäisemmillä seuduilla. mattomasti, etteivät päätilan rakennukset
3525: Valmista peltoa ei valtiolla kuitenkaan olisi esteenä, vaikka maat suurimmaksi
3526: ole ·enää asutuikseen käytettävissä, sen jäl- osaksi jo muutamien vuosien kuluttua muo-
3527: keen kun sotilasvirkatalot ja muut valtion dostettaisiinkin asutustiloiksi. Päätilan ra-
3528: tilat ovat tulleet sanottuun tarkoitukseen kentamisen tulisi tapahtua jo raivausvai-
3529: suurin piirtein käytetyiksi. heen alkaessa, jotta raivaustyövoima saisi
3530: Asutustoimintansa takiakin olisi valtion asunnot käytettävikseen ja että myöskin
3531: siis hankittava itselleen peltoa ja sitähän viljelys pääsisi mahdollisimman pian alka-
3532: se saisi, niinkuin aikaisemmin on mainittu, maan.
3533: joutilaana olevista tai heikosti tuottavista Yhteenvetona niistä eduista, joita tällais-
3534: viljelyskelpoisista maistaan, niitä raivaut- ten viljelmien perustaminen tuottaisi, voim-
3535: tamalla. me siis mainita seuraavaa:
3536: Tavalliset asutustilat tuskin tällaisilla Valtion tällä haavaa aivan arvottomina
3537: alueilla heti raivauksen jälkeen menestyisi- olevat viljelyskelpoiset maat saataisiin tätä
3538: vät, vaikkapa ne saisivat huomattavastikin tietä vähitellen viljelykselle raivatuiksi ja
3539: suuremman viljelysalan kuin mitä tähän viljellyiksi, sekä tuottamaan hyötyä ei ai-
3540: asti ovat saaneet. Laajojen uudismaiden noastaan P'aikalliselle väestöUe, vaarn myös-
3541: viljelemisessä, josta tässä on kysymys, on- kin koko kansakunnalle. Kun näitä tiloja
3542: kin suurviljelys epäilemättä tehokkain vil- viljeltäisiin täysin ammattitaitoisen johdon
3543: jelysmuoto, koska tällöin voidaan tulokselli- alaisina muodostuisi niistä eri paikkakun-
3544: simmin käyttää konevoimaa apuna. nille esikuvatiloja, joiden antama esimerkki
3545: Maamme asuttamisessa on n. s. kunin- varmaan kehittäisi kaikkien muidenkin lä-
3546: kaankartanoma ja -karjataloilla ollut oma hiseuduilla olevien tilojen viljelysoloja. Täl-
3547: huomattava merkityksensä. Jotkut kirjoit- laisista tiloista tulisi muodostumaan val-
3548: tajat väittävät, että eräinä aikoina saatiin tiolle viljelysmaareservi, jota se asutustoi-
3549: jopa valtion pääasialliset tulotkin tällai- minnassaan välttämättä tarvitsisi ja jonka
3550: 100 IX,s. - Suurviljelmiä valtion maille asutustiloja varten.
3551:
3552: kautta asutustoiminta ohjautuisi niille lin- siin jo alusta alkaen antaa riittävästi val-
3553: joille, joilla se on osoittanut parhaiten me- mista peltoa, ei niille tarvitsisi luovuttaa
3554: nestyvänsä. niin kohtuuttoman suuria aloja metsämaata
3555: Poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten siir- kuin joskus tähän saakka on tapahtunut ja
3556: toväen asuttamisessa oLtiin ja rintamasoti- siitä huolimatta ne pääsisivät paremmin
3557: laidenkin asuttamisessa voidaan olla jossain alkuun ja menestymään.
3558: määrin pakoitettuja käyttämään yksityisen On itsestään selvää, ettei näin laajaan
3559: maan pakkolunastustakin, mutta normaali- raivaustoimintaan voida ryhtyä nyt sodan
3560: ajan asutuksessa olisi sellaista mahdollisim- kestäessä, mutta valmistelut ja suunnitel-
3561: man paljon vältettävä ja siihenhän ei olisi mat olisi kuitenkin kiireellisesti tehtävä,
3562: tarvettakaan, jos valtiolla olisi omia val- sillä sodan päätyttyä olisi aika niiden to-
3563: miiksi viljeltyjä alueita tarkoitukseen käy- teuttamiselle.
3564: tettävissä ja jos sellaisilla seuduilla, missä Kun nyt kaikki seikat mielestämme puol-
3565: ei valtionmaita ole, entistä enemmän vapaa- tavat tällaiseen viljelys- ja raivaustoimin-
3566: ehtoisilla kaupoilla ostettaisiin yksityistä taan ryhtymistä, niin rohkenemme esittää
3567: maata asutustarkoitukseen. eduskunnan päätettäväksi rtoivOIInuksen,
3568: Metsättömien tahi heikkometsäisten vilje-
3569: lyskelpoisten maiden viljelykselle ottami- että hallitus ottaisi kiireellisesti
3570: sesta ei olisi vahinkoa valtion metsätalou- karkittavakseen kysymyksen suurvil-
3571: dellekaan vaan päinvastoin monenlaista jelmien perustamisesta valtion vilje-
3572: hyötyä, koska elintarpeiden, rehujen, asun- lyskelpoisille maille tarkoituksella
3573: tojen y. m. saanti metsätyömaille tämän että niitä sittemmin käytettäisiin
3574: kautta suuresti helpottuisi. Ja muutenkin, uusien asutustilojen perustamiseen
3575: ainahan metsän arvo asutuilla seuduilla on ja rontaisi asiasta Eduskunnalle esi-
3576: suurempi, kuin asumattomilla salomailla. tyksen.
3577: Lisäksi kun vastaisille asutustiloille voitai-
3578: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1944.
3579:
3580: Sulo J. Teittinen. Helena Syrjälä.
3581: K. Määttä. Akseli Nikula.
3582: Antti Junes. Arvo Ketonen.
3583: Kalle Kämäräinen. L. 0. Hirvensalo.
3584: Mandi Hannula. K. Arhama.
3585: 101
3586:
3587: IX,4. - Toiv. al. N:o 26.
3588:
3589:
3590:
3591:
3592: Tolppanen y. m. : Pulavuosien rahansijoitusta varten paJc-
3593: komyynnissä ostettujen maatalouskiinteistöjen pakkolu-
3594: nastamisesta asutustarkoituksiin käytettäviksi.
3595:
3596: E d u s k u n n a ll e.
3597:
3598: Se raskas pula-aika, joka vuosien 1929- neet huomattavan voiton. Tämä on sitäkin
3599: 1934 välillä oli murheellinen ja seurauk- epäoikeutetumpaa kun ostajat eräissä ta-
3600: siltaan tuhoisa, iski erittäin lujasti kiinni pauksissa olivat luottolaitosten johtajia.
3601: maatalouteen. Se ripeä taloudellinen nousu, Mainittu ansioton arvonnousu on kerään-
3602: joka kaikilla elämän aloilla itsenäisyytemme tynyt harvoille r&hamiehille, jotka eivät
3603: alusta alkaen tapahtui, vaikutti samalla edes harjoita ostamillaan tiloilla maata-
3604: tavalla maataloudenkin alalla. Raivattiin- loutta, vaan pitävät tiloja metsänkasvussa
3605: harr silloin yksin uudisviljelystä yli viisi- ja metsästysmainaan, hankkien niillä edel-
3606: sataatuhatta hehtaaria, rakennettiin uusia leen sodan tuomaa ansiota. Kun saman-
3607: talous- ja karjarakennuksia, korjattiin van- aikaisesti on kireä tarvis maata uudisasu-
3608: hoja, hankittiin ajan vaatimia koneita ja tukseen rintamamiehille, sankarivainajien
3609: tehtiin muita perusparannuksia. Tähän ri- leskille ja heidän perheilleen, sotainva-
3610: peään uudistamiseen eivät riittäneet käy- liideille ynnä muuhun asutustoimintaan,
3611: tettävissä olleet varat, vaan oli turvaudut- omien kotien perustamiseksi ja elintarvike-
3612: tava luottoon. Luoton antajina olivat kaikki tuotannon lisäämiseksi, on paikallaan, että
3613: maamme rahalaitokset. nämä tilat käytettäisiin asutustarkoituksiin
3614: Ripeätä taloudellista nousua seurasi an- lähinnä rintamamiesasutukseen. Valtioval-
3615: kara lamakausi, jolloin markan arvo kohosi lan olisi tästä syystä kiireellisesti tutkit-
3616: siinä määrin, että sen ostokyky tuli häviöksi tava, keiden omistukseen pulavuosina-1929-
3617: koko maataloudelle, niin ettei myytävästä 1934 pakkohuutokaupoissa on tiloja joutu-
3618: puutavarasta, maataloustuotteista eikä eläi- nut sekä harkittava, eikö tällaisia ostajan
3619: mistä saanut kuin murto-osan normaaliajan omistuksessa vielä olevia tiloja olisi pakko-
3620: hinnoista. Tästä oli välitön seuraus se, ettei huutokauppahinnasta lunastettava valtiolle
3621: maatalous voinut enää suorittaa velkojen asutustarkoituksiin, maksamalla sijoitetulle
3622: korkoja ja maksaa velkain kuoletuksia rahapääomalle riittävän suuri korko ynnä
3623: määräaikoina. Tällöin luotonantajat ryh- veroksi maksettu määrä, ellei tiloilta met-
3624: tyivät saataviaan oikeustietä perimään sillä sien myynnillä tai muilla tilan .tuloilla olisi
3625: ikävällä seurauksella, että maatilat kuin näitä menoja voitu suorittaa.
3626: myöskin irtain joutui pakkohuutokauppojen Myös olisi valtion pakkohuutokauppalain
3627: alle, joka kulovalkean tavoin levisi ympäri nojalla asutustarkoituksiin lunastamat tilat,
3628: maata. Kun lisäksi luoton antaminen oli jotka vielä ovat myymättä, myytävä pakko-
3629: lopussa, meni niin kiinteä kuin irtainkin huutokauppahinnalla joko entisille omista-
3630: omaisuus polkuhinnoista. Hädän lieventä- jille taikka sotainvaliideille, sotaleskille ja
3631: miseksi perustettu Maakiinteistöpankki sekä heidän perheilleen ja sotaorvoille.
3632: maa;ta,lousministeriön asutusasiainosasto ei- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
3633: vät voineet kuin osittain lunastaa pakko- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
3634: huutokaupoissa myytyjä kiinteistöjä suuren muksen,
3635: osan joutuessa uusille omistajille, jotka
3636: sijoitustarkoituksessa ostivat näitä tiloja. että hallitus kiireellisesti hankkisi
3637: Kaikki näin maanviljelijäin pulaa hyväksi selvityksen pulavuosina 1929-1934
3638: käyttäen tiloja pakkohuutokaupoista osta- pakkohuutokaupattujen maatalous-
3639: neet henkilöt ovat nyttemmin ansiotta saa- kiinteistöjen joutumisesta sellaisille
3640: 102 IX,4. - Pakkolunastus asutustarkoituksiin.
3641:
3642: ostajille, jotka käyttävät niitä pää~ tujen tt7ojen pakkolunastamisesta val-
3643: asiassa rahansijoitustarkoituksiin, sekä tiolle asutustarkoituksiin käytettä~
3644: antaisi Eduskunnalle esityksen sanot- viksi.
3645: HeLsingissä 9 päivänä helmikuuta 1944.
3646:
3647: Matti Tolppanen. Lauri Kaijalainen.
3648: Kaapro Huittinen. Eino Rytinki.
3649: J. E. Lampinen. K. Määttä.
3650: Antti Kukkonen. Heikki Soininen.
3651: 103
3652:
3653: IX,5. - Toiv. al. N :o 27.
3654:
3655:
3656:
3657:
3658: Soininen y. m.: Tutkimuksen toimittarnisesta raalwpttun
3659: saantiin soveltuvista yhtiöiden ja yksityisten metsistä.
3660:
3661: E d u s k u n n a ll e.
3662:
3663: Soti·en aikana on maaseutuväestö yleensä enempaa kuin mitä vuosina 1938-39 saa-
3664: saanut kantaa raskaimman taakan, eikä nyt ti.in. !Se on puhuvana todistuiksena sfiän-
3665: käynnissä oleva puolustustaistelummekaan nöstelytoimenpiteiden epäoikeudenmukai-
3666: anna toisenlaista kuvaa. Erikoista kulu- suudesta silloin kun hintataso yleensä on
3667: massa olevan sodan olosuhteille Dn se, että noussut moninkertaiseksi v. 1938-39 hin-
3668: kaikille elämänaloille ulottuva säännöstely toihin verrattuna. Mutta metsänomista-
3669: on ankarimpana kohdistunut maatalous- jaan ei tämäkään hintajärjestelyn epäoi-
3670: väestöömme, jonka harj.oittaman elinkeinon keudenmukaisuus vaikuttaisi niin masenta-
3671: luonteen vuoksi säännöstelytoimenpiteet on vasti, jos kaikki metsänomistajapiirit jou-
3672: vDitu saada paitsi asiallisessa katsannossa tuisivat yhtäläisessä suhteessa myymään
3673: tiukoiksi myös~in verraten tehokikaasti val- haikkuukel poista puutavaraansa alihintaan.
3674: vDtuiksi. Monina paikoilla maassamme on kuit·enkin
3675: Maatalousväestöllä ei näitä säännöstely- voitu havaita, että puutavaraliikettä har-
3676: toimenpiteitä vastaan ole sellaisenaan muis- joittava;t osakeyhtiöt ovat säästäneet niiden
3677: tutettavaa, sil1ä tiedetään, että ne ·ovat ko- omistuksessa olevia laajoja metsäalueita.
3678: konaisuuden kannalta välttämättömät. jolloin hakkuut ovat pakostakin kohdistu-
3679: Mutta kun säännöstely on kohdistunut epä- neet sitä anikarampina. yksityisten metsiin.
3680: tasaisesti ja •epäoikeudenmukaisesti eri kan- On erikoisesti merkillepantavaa, •että yhtiöt
3681: salaispii:veihin, on se herättänyt tyytymät- ovat näissä tarkoituksissaan yleensä hyvin
3682: tömyyttä maatalousväestön parissa, jota voi onnistuneet.
3683: sen nojalla pitääkin oikeutettuna. Tämäntapaiset kokemukset ovat herättä-
3684: Tarkoitamme tällöin lähinnä sitä järjes- neet yksityisten metsänomistajien keE~kuu
3685: telyä, jDka Dn saatettu voimaan sahatava- dessa oikeutettu~ katkeruutta, ja. yhtiöitten
3686: ran tuotannon s-äännöstelystä. Sen mukaan menettely niideu Dnnistuessa säästämään
3687: puutavaran raaka-ainehankinta on jaettu omia. metsiään, on horjuttanut luottamusta
3688: ostoyhtymien kesken niin että kukin yksi- valtiovallan johdolla suoritettujen pakko-
3689: tyinen metsänomistaja on palmitettu myy- hakkuiden ta;sapuoliseen toimeenpanoon.
3690: mään sahatulkkeja ja yleensä raakapuuta ai- Tämä luottamus on palautetta.vissa ainoas-
3691: noastaan tietylle, ostoyhtymien edeltäkäsin taan siten, että ehdoton tasapuolisuus ja
3692: määräämälle ostajalle. PerustuslakivaliD- oikeudenmukaisuus toteutetaan. Sille on
3693: kunta käsitellessään kyseellistä asiaa •lausui edellytyksenä, että .a;siassa suoPitetaan puo-
3694: mietintönsä perusteluissa, että raakapuuai- lueeton tutkimus, jonka tuloksiin nojaten
3695: neen hankinta olisi järjestettävä ilman osto- hakkuut voidaan ikohdistaa oikeudenmukai-
3696: ylrtymiä, mutta tätä valiokunnan kantaa ei se1la tavalla eri metsänom~stajapiirien hak-
3697: käytännössä ole noudatettu. Ostoyhtymiä kuukypsiin metsiin.
3698: kohtaan tuntevat metsänomistajat pelkoa, Sen peruste·ella, mitä edellä on esiitetty,
3699: sillä niiden toiminta viime pulavuosina kunnioittavasti ehdotamme •eduskunnan
3700: osoittautui metsänomistaj.i1le va:vsin tuhoi- päätettäväiksi toivomuksen,
3701: saksi.
3702: Puutavaranmyynnin säännöstelyn yhtey- että hallitus toimeenpanisi kiireel-
3703: dessä on puutavar:an hinnat painettu niin lisen tutkimuksen siitä, missä määrin
3704: alhaisiksi, että varsinaisen kantohinnan valtakunnassa on sellaisia yhtiöiden
3705: osalle ei monessakaan tapauksessa tule ja yksityisten omist,amia hakkuukel-
3706: 104 IX,.5. - Raakapuun saanti metsästä.
3707:
3708: potsw metsiä, joista liikenn.eoloja raakapuu-ainetta teollisuuden ta1·-
3709: silmälläpitäen on helposti saatravissa peiksi ja poUtopuiksi.
3710: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1944.
3711:
3712: Heikki Soininen. Aapo Inkinen. Lauri Kaijalainen.
3713: Vihtori Vesterinen. Matti Tolppanen. Matti Pärssinen.
3714: J. E. Lampinen. Albin Asikainen. Eero Nurmesniemi.
3715: Eemil Luukka. Tilda Löthman-Koponen. S. Salo.
3716: Anton Suurkonka. K. Arhama. A. Brander.
3717: Eino Rytinki. Juho Takala. L. Heljas.
3718: Janne Koivuranta. Elias Tukia. Kauno Kleemola.
3719: M. 0. Lahtela. Kaapro Huittinen. Tauno Saukkonen.
3720: J. Pyörälä. U. A. Wirranniemi. Eino Möttönen.
3721: Kalle Kämäräinen. K. Määttä. L. 0. Hirvensalo.
3722: Heikki Niskanen. Antti J unes.
3723: 105
3724: IX,6. - Toiv. al. N :o 28.
3725:
3726:
3727:
3728:
3729: Lepistö y. m.: Selvityksen kankkimisesta kauran viljelyk-
3730: sen lisäämisen mahdollisuuksista.
3731:
3732: E d u s k u n n a 11 e.
3733:
3734: Sodan jatkuminen yhä pitemmälle ja kaukana pohjoisessa, että sen menestymi-
3735: ma·amme oleminen seHaisessa asemassa, että nen ilmastollisist·a syistä käy epävarmaksi.
3736: keinoa sodasta irroittautumiseen ei ole löy- Parempi on koettaa saada maanviljelijät
3737: detty, aiheuttaa mei1le P'akon saattaa oma viljelemä•än ohraa siellä, missä kevätvehnän
3738: elintarviketuotantomme niin tehokkaaksi viljelys on epävarmaa ja vehnää siellä,
3739: kuin suinkin mahdollista. Tämä pakko on missä sen menestymiselle ovat tyydyttävät
3740: sitäkin väistämä'ttömämpi, kun elintarvik- ilmastolliset ja maaperää koskevat edelly-
3741: keiden saanti ulkomailta saattaa muodostua tykset. Näin tehdään esim. Ruotsissa, jossa
3742: vielä vaikeammaksi lmin se on ollut kah- siitä huolimatta, että maa on ikeskimä·ärin
3743: tena viimeisenä sotavuotena. huomattavasti meidän maatamme eteläi-
3744: E~lintarviketuotannon tehostamistarkoituk- sempi, pyritään kevätvehnän viljelys ra-
3745: sessa on pyrittävä erikoisesti laajentamaan jortJtamaan vain maan eteläisiin lääneihin,
3746: ja tehostamaan sellaisten ikasvien viljelyä, Mälarin ympäristöseutujen ollessa pohjoi-
3747: jotka antavat mahdollisimman suuret mää- simmat, missä tämän kasvin viljelystä ylei-
3748: rät joko suoraan sellaisenaan tai aiv~an vä- sin toimenpitein edistetään. Että myöskin
3749: häisin ainetappioin tapahtuvan jalostuk- maan muokkaus-, lannoitus- ja kasvienhoi-
3750: sen kautta ihmisten tarpeisiin kelpaa.via ra-. totyöt on koetettava saada juuri leipävH-
3751: vintoaineita. Kysymykseen tuJee näinollen ja1le ja perunaHe niin edullisiksi kuin ny-
3752: lähinnä 'leipäviljan ja perunan vi,ljelyksen kyisissä olosuhteissa on mahdolli-sta, kuuluu
3753: saa:ttaminen mahdollisimman laajaksi ja te- olennaisena osana leipäviljan tuotannon te-
3754: hokilmaksi. hostamispyrkimyksiin.
3755: Tätä P'äämäärää tavoittelemaan on maan- Lerpäviljan viljelyksen ohessa on edessä-
3756: viljelijät koetettu saada osittain noudwtta- olevia kevä.tkylvöjä ajatellen :kuitenkin
3757: malla leipäviljan viljelylksen tehostamiseen kiinnitettävä vakavaa huomiota myös kau-
3758: johdattavaa hintapoEtii'klma, minkä tulos raan, jonka viljelysalan laajentumiseen on
3759: nälkyyJkin siinä, että ikauran vi!ljelysala on pyrittävä ennenkaikkea vanhojen, huono-
3760: viime vuosina jonkinverran supistunut oh- tuottoisten nurmien !kustannuksella. Kau-
3761: ran ja kevätvehnän hyväksi. Toisa,aUa taas rahan on erinomainen reservivilja.laji, jota
3762: on maanviljelijöille asetettu leipäviljan vil- voitaisiin suuressa mittasuhteessa käyttää
3763: jelysalaan nähden määrätyt tavoitteet. varsinaisen leipäviljan täydentämiseen ih-
3764: Ensi satokauden elintarviketilannetta misten ravinnontarpeen tyydyttämisessä,
3765: ajatellen ei syysviljan vi!ljelysalan Esäämi- mikäli olosuhteet olisivat seHaiset, että .täl-
3766: nen ole viel'ä ~tällä hetkellä ajankohtainen. lais'ta täydennystä 'kaivattaisii:n. Jos taas
3767: Tärkeämpää on sa·ada kevätvehnän ja oh- tätä ei kaivata, muodostuvat runsaat kaura-
3768: ran, samoinkuin perunankin viljelysala m'äärät terve·tu1lee:ksi täydennyikseksi niuk-
3769: mahdollisimman suureksi. Mitä us:eampi koihin väkirehuvarauksiin eläimille. Tämän
3770: maanviljelijä näiden osalta ylittää tavoit- vuoksi on syytä vakavasti harkita myöskin
3771: teet, sitä parempi on tuilos elintarviketilan- sitä, millä ikeinoilla kauran vi'ljelysala saa-
3772: teen kannalta. Yhtä :tärkeä on myös huo- taisiin ensi keväänä laajenemaan - niin-
3773: mioida ikaiiklki seikat, jotka saattavat vai- kuin jo mainittiin, lähinnä huonotuottois-
3774: kuttaa mainittujen kasvien hehtaarisa.tojen ten vanhojen nurmien kus1tannuksella.
3775: lisäJämiseen ja. vaarantamiseen. Mi:nkä.laisia edellytyiksiä tähän on, riip-
3776: Viimeksimainitussa suhteessa on m. m. puu tuntuvasti siitä, millaiseksi maanvilje-
3777: tärkeätä, että kevätvehnää ei viljellä niin li-jät otaiksuva1t heinän ja 'kauran keskinäi-
3778:
3779: 14
3780: 106 IX,G. - Kauran viljelyksen lisääminen.
3781:
3782: sen k:annattavaisuussuhteen ensi siswruo- kitsemiseenikin turvauduttaisiin, tulee palk-
3783: ikirutakautena muodostuvan. Tätä koskevia kioiden olla niin alhaisia, että ne eivät ikau-
3784: •laskelmia haittaa se, että heinän hinta on ra:nviljelyksen kanna,ttavaisuutta suuresti
3785: vapaa, 1(\lkuunottamatta armeijal.le luovutet- kohottama1la ole omansa vetämään viljelys-
3786: tavia heiniä, joiden suhteen on vallalla alaa leipävilja1ta j·a peruna'lta kau.ralle.
3787: rajahintajärjestelmä. Jos heinäsato muo- Edelläviitattujen menettelytapojen suo-
3788: dostuu niukaksi, saattavat heinän hinnat sitteleminen käytäntöönotettavaksi ilman
3789: nousta tuntuvastikin ensi sisäruokintaikau- edelläkäypää yksityiskohtaista selvittelyä
3790: tena. Tämä mahdol<lisuus on omans·a hei- on kuitenkin siinä mä:ärin vaaranal·aista,
3791: kentämään maanviljelijäin harrastusta että siihen ei voida ilman muuta puuttua.
3792: !kääntämään vanhoja nurmiaan keväällä Sen vuoksi olisikin tärkeä,tä, että valtion
3793: kaurwlle, vaikka näiden tuotto enempää toimesta selvitettäisiin ei vain puheenaole-
3794: kuin muutkaan seikat eivät sinänsä kehoit- vien vaihtoehtojen soveltuvaisuus käyitän-
3795: taisi viljelijöitä nurmien iikä:ä enää jatilm- töön otettavaksi, vaan kaikki muutkin sei-
3796: maan. Se, mitä edellä on sanot,tu kauran kat, joiden avulla. edeUäkosketeLtua tarkoi-
3797: ja huonotuottoisten nurmien keskinäisestä tusperää voitaisiin tavoiteUa. Samalla olisi
3798: merkityksestä, kehoittaa kuitenkin vaka- selvitettävä, eikö ·kauran..luovutusvelvolli-
3799: vasti ha~kitsemaan, millä keino~lla tämä suutta olisi tarkistettava siten, että seilai-
3800: epäkohta sawtaisiin poistetuksi. sille viljelijöi.Ue, jotka viljelevät kamaa
3801: P.wrhaita keinoja heinän ja kauran vil- runswasti, voitaisiin omaan käyttöön luo-
3802: jelysalan ohjaamiseksi toivottuun suuntaan vutitaa edes jonkinverran enemmän k·auraa
3803: on tietenikin niiden hintasuhteen järjestä- kuin ny,kyisten luovutusmääräysten perus-
3804: minen selLaiseksi, että se on omansa edis- teeLla olisi mahdol'lista.
3805: tämään puheenaolevaa kehitystä. Kysy- Edelläsano:tun perusteella, esitämme edus-
3806: mykseen voi tulla :lähinnä kaksi vaihto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3807: ehtoa: joko asetetaan kaikille heinille k·au-
3808: ran hintaan verrattuna suhteellisen a.lhai- että hallitus suorituttaisi viipy-
3809: nen ylimmäishinta tai korotetaan kauran- mättä sel·vityksen siitä, millä tavoin
3810: viljelyksen kannattavaisuutta esim. sopi- kauran viljelystä voitaisiin ensi ke-
3811: valla viljelyspall\'kiolla. Tämä olisi annet- väänä lisiitä lähinnä vanhojen, huo-
3812: tava vain sellaisi:lle viljelijöille, joiden voi- notuottoisten nurmien kustannuk-
3813: taisiin varmuudella todeta laajentaneen sella, varsinaisen leip&viljan viljelyk-
3814: kauranviljelystään nimenomaan vanhem- sen laajuutta ja tehokkuutta millään
3815: pien nurmien kustannuksella, eikä valtaa- tavoin vähentämättä ja että samalla
3816: ma1la tälle alaa elintarviketuotannon !kan- selvitettäisiin, voitaisiinko kauran
3817: nalta vielä tärkeämmäH'ä varsinaisen leipä- nykyistä luovutusvelvollisuutta muut-
3818: viljan v~ljelykseltä. Ehtona tulisi oUa m. m. tamalla lisätä m.aanviljelijäin harras-
3819: se, että palkkio voidaan saada vain siinä tusta kauran viljelykseen armeijan
3820: tapauksessa, että asianomainen viljelijä ja muiden kauraa välttäm.ättä tar-
3821: täyttää muihin ,tuotteisiin nähden hänelle vitsevien laitosten ja yksityisten kau-
3822: asetetun luovutusvelvollisuuden. Tästä myös rahuoltoa mitenkään vaarantam,atta.
3823: ~elviää, että vaikka kauran viljelyksen pal-
3824:
3825: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1944.
3826:
3827: Matti Lepistö. J. F. Tolonen. Valfrid Eskola.
3828: Jalmari Linna. Onni Mäkeläinen. Frans Mustasilta.
3829: Hugo Aattela. Paavo Aarniokoski. Toivo Halonen.
3830: Yrjö Welling. Walter Kuusela. Uuno Raatikainen.
3831: Toivo Mansner. Edv. Kujala. Mauno Pekkala.
3832: Hilma Koivulahti-Lehto. V. H. Kämäräinen. Pekka Kettunen.
3833: Aino Malkamäki. Edvard Pesonen. Jalmari Väisänen.
3834: Heikki Simonen.
3835: 107
3836:
3837: IX,7.- Toiv. al. N:o 29.
3838:
3839:
3840:
3841: Lampinen y. m.: Esityksen antantisesta laiksi salaojitus-
3842: amustuksista ja -lainoista.
3843:
3844: E d u s k u n n a ll e.
3845:
3846: Kun maamme ei vielä ole elintarvetuo- vankin asutustoiminnan pellon tarpeen
3847: tantoon näJhden omavarainen, on myöskin tyydyttäminen uudisraivauksella, joudutaan
3848: kansantaloudelliselta kannalta toivottavaa vastaisina vuosina raivaamaan peltoa enti-
3849: viljelystemme tuoton kohottaminen. Voima- seen verrattuna ehkä vieläkin suurempia
3850: peräisen viljelyksen edut ovat nykyisissä aloja. Jos nämä raivattavat alueet aina
3851: sodanaikaisissa oloissa tulleet entistä sel- ensinnä sarkaojitettaisiin, merkitsisi se ny-
3852: vempänä näkyviin. Eri kokoisista viljel- kyisissä oloissa 140-170 milj. markan suu-
3853: mistä olisi luonnollisesti tärkeintä voima- ruista vuotuista kansantaloudellista mene-
3854: peräistää viljelys pienviljelyksillä, koska tystä. Kun salaojitettujen uudisviljelysten
3855: niiden hallussa - viljelysaialtaan alle kuivatus muodostuu myöskin tehokkaam-
3856: 15 ha - on maamme peltoalasta n. 53 % maksi ja tasaisemmaksi tehden hyvän kas-
3857: ja koska ne viljelysteknillisessä suhteessa vun mahdolliseksi heti ensi vuosista, puol-
3858: useimmiten ovat vaikeimmin viljeltäviä. tavat kaikki taloudelliset ja viljelykselliset
3859: Voimaperäisen viljelyksen tärkein edelly- syyt pyrkimystä suorittaa uudisviljelysten
3860: tys on kunnollinen kuivatus. Vasta kun- kuivatus salaojittaen.
3861: nollisesti salaojitetuilla pelloilla johtavat Suoranaisen asutustoiminnan rinnalla
3862: muut voimaperäistämistoimenpiteet, kuten esiintyy tärkeänä tehtävänä meillä lisämaan
3863: kunnollinen muokkaus, runsas lannoitus ja hankinta pienille viljelyksille. Lisämaan
3864: jalostettujen siementen käyttö todella suo- saannin luonnollisena edellytyksenä on pi-
3865: tuisaan, pysyvään tulokseen. Tämän vuoksi dettävä sitä, että viljelmän entiset vilje-
3866: olisi voimaperäistämiseen pyrittäessä saa- lykset ovat hyvin hoidettuja ja hyvässä
3867: tava ennenkaikkea salaojitus yleistymään. kasvukunnossa. Ellei näin ole asianlaita
3868: Kansantaloudellisesti erikoisen edullista ja viljelykset eivät esim. ole kunnollisesti
3869: olisi uudisviljelysten kuivattaminen sala- salaojitettuja, on tarkoituksenmukaisinta
3870: ojittain. Tämän vuoksi olisi salaojitukseen ensi sijassa hankkia tarpeellinen lisämaa
3871: pyrittävä erityisesti uudisraivaukseen no- tilojen omien peltojen piiristä salaojitta-
3872: jautuvassa asutustoiminnassa. malla ne, mikäli kysymyksessä olevat pel-
3873: Yksityistaloudellisessa ja kansantaloudel- lot yleensä kaipaavat kuivatusta eikä nii-
3874: lisessa mielessä olisi uudisraivausten sarka- den salaojittaminen jostain syystä ole koh-
3875: ojitusta pidettävä suoranaisena tuhlauk- tuuttoman kallista. Salaojituksen yleistyt-
3876: sena, kun kuitenkin samanaikaisesti avo- tyä lisämaata kaipaavilla viljelyksillä ja
3877: ojitettuja viljelyksiä salaojitetaan ja kun yleensä pienviljelmillä, luotaisiin myös
3878: lopullisena pyrkim;)"ksenä joka tapauksessa luonnollinen pohja tehokkaalle yhteiskonei-
3879: on pidettävä viljelyksiemme salaojittamista. den käytölle.
3880: .Salaojittamalla uudisviljelykset sääste- Ennenkuin salaojitus saataisiin yleisty-
3881: tään viljelysmaata n. 25-30 %. Saman- mään, olisi valtion myönnettävä tällaisiin
3882: suuruiseen kokonaistuottoon pyrittäessä hankkeisiin nykyistä runsaampia avustuk-
3883: saadaan esim. 7.o-7.5 hehtaaria suurelta sia ja lainoja sekä varmennettava niiden
3884: salaojitetulta viljelykseltä saman arvoinen saanti, koska juuri käyttövarain puute
3885: sato kuin 10 hehtaaria käsittäväitä avo- useimmiten on esteenä näiden huomattavan
3886: ojitetulta maalta. kalliiden, vaikkakin hyvin kannattavien
3887: Ennen sotaa vallinneissa oloissa raivat- perusparannusten suoritukselle. Jos lainaa
3888: tiin uutta peltoa vuosittain n. 20,000- olisi saatavissa 50% kustannuksista ja il-
3889: 25,000 ha. Kun on kysymyksessä laajentu- mainen ammattitaitoinen työnjohto pienem-
3890: 108 IX,7. - Salaojitus.
3891:
3892: millä tiloilla sekä suoranaista avustusta Edellä esitetyillä perusteilla kunnioit-
3893: 25% ta'hi vaihtoehtoisesti vain suoranaista taen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
3894: avustusta 50 % ehtojen muuten pysyessä toivomuksen,
3895: nykyisellään, olisi todennäköistä, että sala-
3896: ojitustoiminta edistyisi ripeästi. Tämän li- että hallitus t·yhtyisi toimenpitei-
3897: säksi olisi kuitenkin myös ne suuret hanka- siin saZaojituksen edistämiseen tar-
3898: luudet, mitä nykyisten ehtojen mukainen koitettujen avustusten ja lainojen
3899: lainain kiinnittäminen tilaan aiheuttaa, kokonaismäärien korottamiseksri ja
3900: saatava poistettua ja salaojituslainat tässä niiden saannin helpottamiseksi ja
3901: suhteessa rinnastettava yhteisiin kuivatus- varmistamiseksi lailla sekä salaojitus-
3902: hankkeisiin myönnettyihin lainoihin ja lainain vapauttamiseksi kiinnitysvel-
3903: jakotoimituksista suoritettaviin maksuihin. voituksMta.
3904: Helsingissä helmikuun H päivänä 1944.
3905:
3906: J. E. Lampinen. Paavo Aarniokoski.
3907: Matti Tolppanen. K. Arhama.
3908: Heikki Soininen. Lauri Murtomaa.
3909: Sulo J. Teittinen. L. 0. Hirvensalo.
3910: K. Määttä. U. A. Wirranniemi.
3911: Albert Eerola. Eero Nurmesniemi.
3912: E. A. Tuomivaara.
3913: 109
3914:
3915: IX,s. -'- Toiv. al. N:o 30.
3916:
3917:
3918:
3919:
3920: Kääriäinen y. m.: Toimenpiteistä kOJrjanlaiduntamismah-
3921: dollisuu.ksien laajentamiseksi.
3922:
3923: E d u s k u n n a ll e.
3924:
3925: Kansamme yksi kaikkein tärkeimpiä elin- 1,300,000 ihmistä, on niin tä:rlkeän ra-
3926: kysymyksiä varsinkin nykyisenä ajankoh- vintoaineen kuin maidon ja voin omatoi-
3927: tana on karjataloustuotannon kaikinpuoli- minen hankkiminen mitä suuriarvoisin ja
3928: nen kohottaminen. Niukkaa rasvatilannetta väestöpoliittiselta kannalta ensiluokkaisen
3929: voidaan parantaa nopeammin ja halvimmin tärkeä asia.
3930: sekä pienirumin kust·&nnUtksin ikarjantuOittoa Edellä sanotusta johtuu, että valtiovallan
3931: kohottamalla. Karjataloustuotannossa on on kiireellisesti ryhdyttävä kaikkiin mahdol-
3932: taas laidunruokinnalla tärkeä jopa tuotan- lisiin toimenpiteisiin karjan laiduntamis-
3933: non määrään ja laatuun katsoen ratkaiseva mahdollisuuksien varaamiseksi niille, jotka
3934: merkitys. Siitä johtuukin, että karjan lai- ovat sen tarpeessa. Vapaaehtoista tietä ei
3935: duntamiseen on kiinnitettävä ensiarvoista edes metsälaitumiakaan ole saatavissa eipä
3936: huomiota. valtion mailtakaan.
3937: Valitettavasti on maamme karjanomista- Asiantuntijain lausunnon mukaan voi-
3938: jista suuri määrä sellaisia, joilla ei ole daan nykyisin ilman haittaa laiduntaa kar-
3939: omalla tai vuokraamaliaan maalla lainkaan jaa myös varsinaisilla metsämailla koska
3940: karjan laiduntamismahdollisuutta. Niinpä metsäkylvöjä, istutuksia tai ojituksia ei ole
3941: oli maassamme vuoden 1941 lopussa, asutus- suoritettu pitempään aikaan. Sitäpaitsi ei
3942: lainsäädäntötoimikunnan hankkimien tietO- silloin kun todellinen tarve on olemassa ja
3943: jen mukaan sellaisia ttiloja, joiHa oli maa- kansakunnan etu sitä vaatii ole aihetta
3944: tiluksia alle 3 ha, yhteensä 288,768 eli kiinnittää huomiota toisarvoisiin pikkuseik-
3945: 42.1 % koko tilaluvusta sekä tiloja, joiden koihin sillä ihmisten eläminen ja toimeen.
3946: tilusa.la on 3-5 ha; yhteensä 41,002. Näin tulo on tärkeintä. Valtiovallan on nyt kii-
3947: ollen on maassamme tiloja joilla maatiluk- reellisesti avattava veräjät, jotta pientilal-
3948: sia on vähemmän kuin 5 ha yhteensä listen ja maata omistamattomien kotieläimet
3949: 329,770 eli lähes puolet kaikista valtakun- pääsevät ensi kesän ajaksi edes metsälaitu-
3950: nan maarekisteriin merkityistä tiloista. Jos- mille, kohtuullista korvausta vastaan. Asian
3951: kaan kaikilla edellämainituilla tiloilla ei ole laatuun ja laajuuteen katsoen on valmis-
3952: mahdollisuuksia eikä muitakaan edellytyksiä telu jätettävä hallituksen tehtäväksi edel-
3953: laiduntamista edellyttävään kotieläinten pi- lyttäen, että hallitus antaa asiasta esityksen
3954: toon niin suurella ehkäpä suurimmalla osalla eduskunnalle mahdollisimman kiireellisesti
3955: näistä on kuitenkin joko lypsylehmä, vuohi jotta sitä voidaan soveltaa jo ensi laidun-
3956: tai lammas maidon ja lihan saantia varten. tamiskauden aikana.
3957: Ottamalla huomioon sen, että edellämaini- Edellä, esitetyn perusteella kunnioittaen
3958: tuista tiloista on kokonaista 202,890 sellai- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
3959: sia, joiden tHusala on alle 1 ha niin on muksen,
3960: itsestään selvä asia, ettei näillä tiloilla ole että hallitus kiireellisesti antaisi
3961: mahdollisuutta karjan laiduntamiseen omilla Eduskunnalle esityksen, jolla karjan-
3962: tiluksillaan. Ottaen huomioon, että kaikilla laiduntamisrnahdollisuutta valtion,
3963: 5 ha pienemmillä tiloilla asruu nom kuntien, seurakuntien, yhtiöiden ja
3964: 110 IX,s. - Karjanlaiduntaminen.
3965:
3966: yhteisöjen sekä, mikäli mahdollista, ,ajaksi nykyisestään huomattavasti
3967: yksityisten omistamilla ma~1la v. 1944 laajennettaisiin.
3968: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1944.
3969:
3970: Heikki Kääriäinen. Edv. Kujala. Toivo Nokelainen.
3971: Onni Måkeläinen. Onni Peltonen. Albin Koponen.
3972: Matti Lepistö. 0. H. Kekäläinen. Walter Kuusela.
3973: Jalmari Linna. Väinö Sinisalo. Väinö Kivisalo.
3974: J. F. Tolonen. Aino Malkamäki. Uuno Raatikainen.
3975: Varma K. Turunen. T. Bryggari. Alpo Lumme.
3976: Vihtori Huhta. V. H. Kämäräinen. Frans Mustasilta.
3977: Laura Härmä. Edvard Pesonen. Miina Sillanpää.
3978: Matti Turkia. Hj. Lindqvist. Ville Kupari.
3979: Paavo Aarniokoski. Heikki Simonen.
3980:
3981:
3982:
3983: •
3984: 111
3985:
3986: 1X,9. - Toiv. al. N :o 31.
3987:
3988:
3989: Pyy y. m.: LisäykBestä vuoden 1944 tulo- ja menoarvioon
3990: palautetulla alueella Bodassa tUhoutuneiden ja rappiolle
3991: joutuneiden puutarhojen uudelleen perustamista ja kttn-
3992: nostamista varten.
3993:
3994:
3995: E d u s kun n a 11 e.
3996:
3997: Valtakunnan yhteyteen palautetun alueen asuntotiloja ja luonnolliset varsinaiset puu-
3998: maataloutta on valtion varoilla tuettu mo- tarhaviljelykset. Suurin osa näiden omis-
3999: nin eri tavoin. Niinpä muun muassa on tajista on nykyisissä oloissa siksi vähä-
4000: myönnetty viljelysmaiden kunnostamista varaista, että he kaipaavat valtiovallan tu-
4001: varten erikoisia viljelysmaiden ja -laitu- kea saadakseen tuhoutuneet puutarhansa
4002: mien ojien kunnostamispalkkioita. Juuri jälleen kunnostettua vaikkapa vain osittain-
4003: mainittuja palkkioita onkin esimerkiksi kin. Tähän työhön olisi päästävä käsiksi
4004: Viipurin läänin maanviljelysseuran alueella mahdollisimman nopeasti, sillä jokainen
4005: haettu huomattavasti. Sanotulla alueella vuosi, joka jää asian toteuttamisessa käyt-
4006: kunnostettaviksi suunniteltujen alueiden tämättä, siirtää vastaavasti sadon saantia
4007: palkkiot nousevat vuodelta 1943 yli 6 milj. puutarhoista, mikä sato nykyään kipeästi
4008: markan kustannusarvioiden ollessa yhteensä tarvittaisiin asianomaisten vähien tulojen
4009: n. 11.5 milj. markkaa. Kaikki mainitut lisääjänä, mutta myöskin lasten ja muun
4010: toimenpiteet ovat olleet palautetun alueen kansan terveyden tukijana. Tästä syystä
4011: maatalouden kohottamiseksi välttämättömiä olisi edellämainittuun tarkoitukseen varat-
4012: ja koko maalle tarpeellisia. V altakunnan tava kunnostamispalkkioita ja. muita avus-
4013: yhteyteen palautetulla alueella on puu- tuksia varten varoja.
4014: tarhaviljelyksellä suuret luontaiset mahdol- Edellä lausutun perusteella esitämme
4015: lisuudet. Tästä johtuen olikin puutarha- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
4016: viljelys alueella kehittynyt varsin huomat- vomuksen,
4017: tavaksi tuotantoalaksi, joka varsinkin pie-
4018: nemmillä tiloilla ja jopa asuntotiloillakin että hallitus antaisi Eduskunnalle
4019: oli hyvin tärkeä tulojen antaja. Sodan ja- esityksen 3,000,000 markan lisäyk-
4020: loissa ovat puutarhat useimmissa paikoissa sestä vuoden 1944 tulo- ja meno-
4021: täydellisesti tuhoutuneet tai joutuneet rap- arvioon käytettäväksi palkkioitna ja
4022: piolle, joten ne on perustettava aivan avustuksina valtakunnan yhteyteen
4023: uudelleen. Kohtuullista olisi, että valtio- palautetulla alueella vähävaraisten
4024: vallan taholta kiinnitettäisiin huomiota pienviljelijöide;n, asuntotilallisten ja
4025: myöskin puutarhaviljelyksen uudelleen al- ·niihin verrattavien sekä puutarha-
4026: kuunsaattamiseen, koska juuri pienillä ti- viljelyksestä aikaisemmim pääasialli-
4027: loilla, joiden rahatulojen saannissa pellot sesti toimeentulonBa saaneiden per-
4028: pienuutensa tähden eivät voi näytellä heiden sodassa tuhoutuneiden ja
4029: suurta osaa, puutarhaviljelys merkitsee ta- rappiolle päässeiden puutarhojen
4030: vattoman paljon. Tähän ryhmään on las- ttudelleen perustamiseen tai kunnos-
4031: kettava myöskin hyvin huomattava joukko tamiseen.
4032: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1944.
4033:
4034: Juho Pyy. Jalmari Linna. Juho Kuittinen.
4035: Eemil Luukka. Ville Kupari. Jalmari Väisänen.
4036: Walter Kuusela. Jussi Lonkainen. Onni Mäkeläinen.
4037: Heikki Simonen. Juhani LeppäJä. Matti Pärssinen.
4038: Paavo Aarniokoski. Aapo Inkinen. Tauno Saukkonen.
4039: Yrjö Welling. Kaapro Huittinen. T. Nokelainen.
4040: Edv. Kujala. D. Lindman.
4041: 112
4042:
4043: IX,1o. - Toiv. al. N :o 32.
4044:
4045:
4046:
4047:
4048: Pekkala y. m.: Toimenpiteistä maatalousket·honetl!vojaopis-
4049: ton aikaansaamiseksi.
4050:
4051:
4052: E d u s k u n n a ll e.
4053:
4054: Maatalouskerhotoiminta >Suomessa on saa- ja maatalouden sivuhaarat muikaan luet-
4055: nut ilahduttavan suuren laajuuden. Noin tuna. Tämä onk~n maatalouskerhotoimin-
4056: 100,000 etupäässä 12-18 vuoden ikäistä nan päätarkoitus.
4057: lasta ja varhaisnuorta on viime vuosina Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä,
4058: osallistunut tähän toimintaan. Valtaosa että maata1ouselinkeinolta vastaisuudessa
4059: kerholaisista on maalaislapsia ja nuorisoa, vaaditaan ehkä vieläkin enemmän kuin siltä
4060: mutta viime vuosina on toiminta saanut on tähän asti vaadittu. Ensinnäkin on tuo-
4061: huomattavan laajuuden myös useiden kau- tannon tehostaminen tärkeätä entistä kor-
4062: pun~ien ja muiden liikekeskusten lasten ja keamman omavaraisuusasteen saavuttami-
4063: nuorison keskuudessa. seksi. Mutta tähän on päästävä myösikin
4064: Kaupunkienkin lapsille ja varhaisnuori- mahdollisimman ,alhaisilla kustannuksilla.
4065: solle on maatalouskerholaisina o'lemisesta pal- Ulkomaiden kilpailu saattaa näet muodos-
4066: jon hyötyä. Ensinnäkin voivat he kerholai- tua jopa ankarammaksi kuin se oli ennen
4067: sina ollen käyttää suuremman tai pienem- nykyistä sotaa. Sen vuoksi tulee parhai-
4068: män osan kesäka!Uden vapaahetlkistä;än talou- den kasvinjalosteiden, tehokkaiden perus-
4069: dellisesti hyödylliseen ja kasvatuksellisesti parannustoimenpiteiden, tarkoituksenmu-
4070: tarkoituksenmukaiseen askarteluun rait- kaisen muokkauksen, lannoituksen, kasvi,en-
4071: :tiissa ulikoilmassa, vastapainona katujen mo- hoito- ym. töåden sekä maatalouden koneis-
4072: nessa suhteessa arveluttavaLle ilmapiirille. tamisen ja muun rationa.lisoimisen merkitys
4073: Kerhopa:lstoilla kasvatettavat tuotteet ovat vastaisuudessa astumaan entistä vaativam-
4074: perheen ruokatalouden kanna.lta SIUUrimerki- pana esille. Myös metsätalouden kohotta-
4075: tyksellisiä sodan jälkeenkin. Normaali- minen on nykyisten ryöstöhaJkkuiden jäl-
4076: oloissa onkin maatalouskerhotyön kasva- keen välttämätöntä. On aivan ilmeistä,
4077: tuksellinen puoli jopa taloudellista puolta että tämä kaikki asettaa maatalouden har-
4078: tärkeämpikin. Näin ennenkaikkea siinä joittajille entistä suurempia vaatimuksia ja
4079: mielessä, että kerholaisina ollen suuri osa että heidän tarkoituksenmukainen kasvatta-
4080: nuorisosta saa harrastuksen varttuneem- misensakin siten muodostuu ·entistä tär-
4081: maksi tultuaan pyl1kiä siirtolapuutarhan, keämmäksi.
4082: omakotipalstan tai oman huvilansa kasvi- Tuskin on aihetta epäillä, etteikö maata-
4083: tarhapalstan viljelyyn ja siten halun etsiä lousoppilaitosten opetusohjelmiakin olisi
4084: pääsyä ainakin kesäisin välittömään kos- tässä mielessä vastaisuudessa tarkistettava.
4085: ketukseen luonnon kanssa, kaikkine siihen Suurin piirtein nämä laitokset silti vas-
4086: liittyvine myönteisine seurauksineen. tannevat tal1koitustaan, edellyttäen, että
4087: P~aljon vielä suurempi on maatalousker- uusien olosuhteitten vaatimuks·et niissä riit-
4088: hotyön menkitys tiet,enkin maaseudun lap- tävästi huomioidaan. Tosiasia on kuiten-
4089: sille ja varhaisnuorisolle. Valtaosa heistä- kin, että vain vähäinen osa maatalousnuo-
4090: hän joutuu vastaisuudessa elämään maata- risostamme, s. o. val,taosa pienviljelijäin po-
4091: louselinkeinon piirissä. On erittäin tär- jista ja tyttäristä, jää vaille maatalous-
4092: keätä, ~että jo varhaisilta ikävuosilta lähtien oppilaitosten tarjoamaa opetusta, ainakin
4093: hei,ssä saadaan heräämään harrastus ei vain siinä mielessä, että he maatalouskouluja
4094: ammattiinsa sinänsä, vaan myöskin itsensä käytyään palaisivat kotitilal.Jeen sen talou-
4095: kehittämiseen mahdollisimman kyvykkäiksi deHista tasoa ikohot1tamwan. Juuri näiden
4096: tämän ammatin harjoittajiksi, :metsätalous kouluista osattomiksi jääneiden kasvatta-
4097: IX,1 o. - Pekka'la. y. m. 113
4098:
4099: misessa on maatalouskerhotyön tärkein mer- pimäärää, mutta joka kuitenkin tulisi näistlä
4100: kitys. Toisaalrf:a on kui.ten!kin muistettava, huomattavasti poikkeamaan siinä, että ope~
4101: ~ttä maatalouskerhotoiminta. on omansa li- tusohjelma tarkoittaa nimenomaan: maata-
4102: sämään nuorisossa har~astusta itsensä ke- <louskerhoneuvojain ikasv<a~ttamista. Siinä
4103: hittämiseen myöskin maatalousoppilaitok- miel€>Ssä on suunniteltu opistoon perustet-
4104: sissa ja ett'ä maa>ta.louskerholaisina o1leet tavaksi 4 lehtoraattia, nimittäin:
4105: näiden .Iai<tosten oppilaat ovat epäHemättä 1) maanviljelysopin ja .luonnontieteiden
4106: huomattavasti vastam10ttavampia opetuk- lehtoraatti,
4107: s!JI1le kuin ne, jotka ovat kasvaneet maata- 2) kotieläinopin leh!toraatti,
4108: louden piirissä mihinkään kehitysharrastuk- 3) ta1ousopin ja kansalaistietojen lehto-
4109: seen ennestään osa.Uistumatta. Mitä suu- raaltti,
4110: rempi osa näiden maatalouskoulujen oppi- 4) kasvatus- ja neuvon<taopin lehtoraatrti,
4111: laista on usei•ta, vuosia ol.lut maata.louskerho- johon kuuLuu myös viihdytystoiminnan ope-
4112: laisina., sitä vaativammaksi voidaan kouln- tus.
4113: jenkin opetusohj€lma muodostaa, maatwlou- Edelleen on suunniteltu 6 opettajan
4114: den yleisel<le lmhitykselle suureksi hyödyksi. tointa, nimittäin:
4115: Maalt•alouskerhotyötä on kuitenkin jo lu- 1): kotitalousopettajan,
4116: kuisien vuosien aikana haitannut erit;täin 2) puutarhaopettajan,
4117: pwha neuvojapula. Tämä pul·a ;a,J.:koi jo 3) metsänhoidon,
4118: vuoden 1935-36 :tienoilla ja on sodanai- 4) urheiluopetuksen,
4119: kana muodostunut suorastaan huutavaksi. 5) poikien käsityöopetuksen ja
4120: Näin erittäinkin sen vuoksi, että mi€spuoli- 6) ltyttöjen käsityöopetuksen opettajan
4121: set kerhon€uvojat, joita normaalioloissa oli to.imet.
4122: noin kolmannes kaikista neuvojista, ovat Lisäksi on suunniteltu eräitä ;tuntiopetta-
4123: nyt. miltei kokonaisuudessaan erilaisissa so- jan toimia, ikuten laulun, musiikin, piirus-
4124: danlkäynni:n yhteydessä olevissa tehtävissä. tuksen y. m. opettajan toimia.
4125: Naisiakin on nykyisin pakko käyttää niin Maata!louskerholiiton !taholta on laSkel-
4126: moniin sodan kannalta. vält,tämättömiin. teh- moitu myöskin perustamiskustannuksien
4127: täviin, et:tä naispuolisistakin neuvojista on mäiärää ja täJllöin päädy;tty noin 19 miljoo-
4128: huomattava. puute. On hyv~n -luultavaa, naan markikaan.
4129: että tämä puute ei tule ainakaan miespuo- Tarkoituksena on, ett,tä opistosta tulee
4130: listen neuvojain osalta sodan jälkeenkään kaksiV'llotinen ja että vuosilmrssi:lle otettai-
4131: sanot.ta.vasti lievittymään. siin noin 30 oppilasta, joten opistossa tu-
4132: Lisäksi on huomattava, että maatalous- lisi yhtäaikaa olemaan noin 60 oppiLasta.
4133: kerhoneuvonnan palveluksessa toimineet Vuosittain valmistuisi siten keskimäärin
4134: neuvojat ovat kasva:tetut vallan muihin noin 30 ikerhoneuvojaa, minkä suunnHloon
4135: tal'lkoituksiin kuin niihin ltehtäviin, joita. he voidaan katsoa vastaavan säännöllistä vuo-
4136: joutuvat hoi1t<amaan. PuMaastaan kasvin- tuiskasvun :tarvetta, neuvojain tehtävästään
4137: vi.ljelyksen .tahi muiden ltuotantotelmillis- poistuminen huomioonottaen. Aluksi on
4138: ten, vieläpä taJ.oudellisten asiainkin tunte- kuitenkin tarkoitwksena pahimman pulan
4139: misen suhteen ovait pätevän ammattikou- mahdoUisimman nopean poistamisen vuoksi
4140: . lutuksen saaneet neuvojalt tosin rriittävästi suorittaa vain yksivuotinen kouLutus, joten
4141: valmenne:tut, mutta sensijaan heHlä ei ole V'\losittain ensimmäisinä ·vuosina vwlmistuisi
4142: m~tään koulutusta lasten ja varhaisnuorten jopa noin 60 neuvoja:a, jotika myöhemmin
4143: kasvatuksessa. Ja kuitenkin on juuri täm:ä voisivat lmätä opi'llista pätev.yyttä:än opis-
4144: puoli aivan erikoisen tärkeä maatalous- tossa. Pääsyvaatimukset on aiottu asettaa. sa-
4145: kerhoneuvonnassa, jos mieli saattaa se 1:-e- moi:ksi kuin ne ova:t maamiesopistoissa, ni-
4146: hokk:aaiksi ja tarkoitustaan vastaavaksi. mittäin maamies-, pienviljelij'ä- tai maan-
4147: Näistä syisltä <>.nkin maata:louskerholiiton viljelyskoulu ha.rjoitteluineen, tytöille emän-
4148: taholla herätetty kysymys varsinaisen kerho- täkoulu harjoitJteluineen taikk.:'t ilmmmaile-
4149: neuvojaopiston aikaansaamisesta. ja ryh- ikin keskikoulu, pitempine v,a.lvonnan ~lai
4150: dytty siinä suhteessa jo a,loitteisiinkin. On sine harjoirf:,t.eluineen. .Aluksi otettaisiin
4151: suunniteltu perustaa. senluontoinen oppi- kouluun entisi·ä apulaisneuvojina ty~ken
4152: laitos, jonka oppimää,rä suunniUeen vastaisi neitä, ansioituneita· kerholaisia.
4153: ma:amies- ja pienviljelysneuvojaopiston op- P€rustamiseen tarvittavia varoja ftuiJ.laan
4154:
4155: 15
4156: 114 IX,1o. -- llaatalouskerhonenvojaopisto.
4157:
4158: Maatalouskerholiiton toimesta keråämään ensiarvoinen asia, vaan koko maatwloude:ti
4159: yksityisiLt-ä ja erilaisi:Lta :taloudeHisilta yri- kohottamispyrldmyiksemme kannalta erit-
4160: tyksiltä, lahjoitusten muodossa ja :toivotaan :t:äin tärkeä, katsomme välttämättömäksi,
4161: tätä tietä saatavan kokoon tärkeä osa perus- että vaLtio tulee jo alunperin mukaan pu~
4162: tamiskustammksista. Ilman vaHoiorn avus- heenaolevoon hankkeeseen. Tämän vuokSi
4163: tusta kuiternkaan tuskin koko pel"USSumma esitämme ilrnnnioittaen eduskunnan hyväk-
4164: saadaan kokoorn. Opiston ylläpito luonnol- syttäväksi toivomuksen,
4165: lisesti jläisi pääasiassa vamon tehtäväksi.
4166: Kun puheenaolevan oppilaitoksen perus- että hallitus viipymättä ryhtyisi
4167: taminen on erittäin ajankohtainen eikä vain tarpeellisiin toimenpiteisiin maata-
4168: satatuhantisen kerholaismää:rän kasvatuk- louskerhoneuvojaopiston aikaansaa--
4169: sen tehostami'len kanna.l:ta sinänsä aivan miseksi maahamme. ··
4170: Helsingissä lwlmlikuun 5 päiviinä 1944.
4171:
4172: Mauno Pekkala. Toivo Halonen. Jalmari Linna.
4173: Onni Mäkeläinen. Valfrid Eskola. Aug. Kuusisto.
4174: J. Fr. Tolonen. Matti Lepistö. Heikki Simonen.
4175: Edv. Kujala. Heikki Kääriäinen. Juho Pyy.
4176: Hilma Koivulahti-Lehto. Frans Mustasilta.
4177: 115
4178:
4179: IX,u. - Toiv. al. N:o 33.
4180:
4181:
4182:
4183:
4184: Lampinen y. m.: Toimenpiteistä lantavrurojen talteenotto-
4185: laitteiden aikaansaamiseksi ja lannanhoidon parant(llrni-
4186: seksi pienm1jelmiUä.
4187:
4188:
4189:
4190: NyJkymin on tahdottu väittää, ettei pien- tämä rtoiminta olisi saatava mahdoUisimman
4191: viljelys pystyjgi kansan rovitsemisessa tuot- yleiseksi, tarlkoituksemnukaiseksi ja tehok-
4192: tajana kilpailemaan suurempien viljelmien kaaiksi ja siksipä valtiovallan olisi tuettava
4193: kanssa, j·a että näin olisi laita etenkin heik- pi€llvi:ljelijöitä näissä tuOitannon lisäämis-
4194: koina satovuosina. Tällainen asiantila on- pyrkimyksissä saamaan samanlaiset edeHy-
4195: kin hyvin ymmärrettävissä kun tiooetään, tybet kuirn niilläkin viljelijöillä on, joihin
4196: että maamme pienvhljelmien pel·lot suurim- rinnastaen heiltä vaad1taan luovutuksia
4197: malta osaltaan ovat laihoja takamaita tai yleiseen kulutukseen.
4198: uudmviljelylksiä, joissa ei ole varastoissa Päättläen ulkomailla ja meitlläkin jo vä-
4199: vanhaa lmsvuvoimaa, joten niiden kasvu on häisesti saadusta kokemuksesta, näyiltäisi
4200: suuresti riippuvainen lmlloinik:in saatav-asta valtion avustuksella olevan aikaansaata-
4201: lannoituksesta. vissa varsin suuri•a pa:rannulrsia asian ny-
4202: Pientilojen heikikolkasvuisten peltoj·en kas- kyiseen tilaan, jos pienviljelijöille myön-
4203: vuvoiman parantaminen Jtä1lä hetkellä riip- nettäisiin sopivia, palkik::iolita kotoisten lan-
4204: puu väkilannoitteiden puutteessa e!l$isijassa tavarojen lrnnno1listen talteenottolaitteiden
4205: kotoisten 1anrtavaroj.en ik:unnollmesta talJteen- rakentamiseksi sekä turvepehkukuivikep~i~
4206: ottammesta ja säilytyksestä, niin etrtä niissä kan ja sen ottoa helpottavien :laitteiden
4207: olevat kasvinravintoaineet saadaan tarkoin hankkimiseksi. TälLaisten laitteiden. merki-
4208: satojen hyväksi. tys esiikuvina :tois~1le viljelijöille on sitä-
4209: Koonollisten t,alteenottolaitteiden ralken- paitsi vielä tärkeämpiikin kuin niiden ail'VO
4210: tamin.en on kuitenkin vähävaraiselle piik:ku- kyseeHiselle yksityiselle tilalle.
4211: iila.niseUe usein taloudellisesti ylivoimainen Edelläesitetyn perusteella ehdo:tamme
4212: tehtävä. Niinpä onkin pienviljelmien lan- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomu:ksen,
4213: tavarojen talteenottolaitteissa edelleen pal-
4214: jon puurtteellisuuksia, jotJka aiheuttavat jo että hallittts kiireellisesti toimit-
4215: kB~nsantaloudeHisestikin vuosittain satojen taisi selvityksen lannanhoidon paran-
4216: miljoonien tappion hukka•an joutuvissa ik:as- tamismahdollisuuksista maassamme
4217: vinravintoaineissa. Parannetui.Ua lantava- ja sen perusteella ryhtyisi toimenpi-
4218: rojen taUeenottolaitteil1a voitaisiin nämä teisiin tarkoituksenmukaisten lanta-
4219: arvot pelastaa. varojen talteenottolaitteiden aikaan-
4220: Monet pienviljelijät ovatkin näissä pyrki- saamiseksi ja lannanhoidon paranta-
4221: myksissään päässeet hyviin tuloksiin. Mutta miseksi pienviljelmillä.
4222: Helsingjggä. helmikuun 11 päivänä 1944.
4223:
4224: J. E. Lampinen. Matti Tolppanen. Toivo Ikonen.
4225: 116
4226:
4227: IX,12. - Toiv. al. N:o 34.
4228:
4229:
4230:
4231:
4232: Pyörälä y. m. : Puiut(JIIJa1·akaupassa vallitsevan hintajiirjes-
4233: telnvä.n tasoittamisesta.
4234:
4235: E d u s k u n n a ll e.
4236:
4237: Kuten -on tunnettua, vallitsee koko valta- luovuttamaan valtakunnan yhteiseksi hy-
4238: kunnan alueella puutavaran kaupassa sään- väksi saamatta siitä 'kaikikialla yleistä hinta-
4239: nöstely kullekin myyjälle annettuun luovu- tasoa vastaavaa korvausta. Voimassa oleva
4240: tusmäärään ja siitä ma!ksettavaan liintaan puutavaran hintajärjestelmä on sopimaton
4241: nähden. Kaikenlaisen puutavaran perus- eikä vastaa kansan oikeustajuntaa, ja siksi
4242: hinta pohjautuu siihen, mitä vienJtitava- se on herättänyt yleistä tyytymättömyyttä
4243: ralle kauppaneuvotteluissa on kulloin- metsänomistaji"Ssa kautta maan. Välttämä-
4244: kin hinnaksi sovittu. Yksityisille metsän- töntä on, että kiireellisesti harkitaan toi-
4245: omistajille maksettava n. s. kantohinta muo- menpiteitä epäkohdan korjaamiseksi niin
4246: dostuu siten, että rautatie- ja liikenneväy- että kaukana rautatie- ja liikeväylistä ole-
4247: lien varsille määrätystä perushinnasta vä- vien metsien omistajille voitaisiin maksrua
4248: hennetään hakkuukustannusten ja yleis- yleistä hintatasoa vastaava kohtuullinen
4249: kustannusten lisäksi kilometrittäin määrä- hinta louvutetusta puutavarasta.
4250: tyt ajdkustannukset. Tästä johtuu että Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
4251: kaukiana liikeväylistä sijaitsevien metsien ehdotamme eduslrnnnan hyväksy:tJtäV'äksi
4252: omistajat kiinteän hintajärjestelmän v.alli- 4toivomufksen,
4253: tessa joutuvat luovuttamaan metsänsä hy-
4254: v·inkin alhaiseen hintaan, joka eräissä ta- että hallitus kiit·eellisesti ryhtyisi
4255: pauksissa on mennyt kokonaan kustannuk- toimenpiteisiin puutavarakaupassa
4256: siin eikä ole piisannutkaan. On siis aivan vallitsevan hinta,iärjestelmän tasoit-
4257: kohtuutonta että tällainen epäoikeuden- tamiseksi niin että kaikille metsän-
4258: muikai.<;uus kohtaa juuri etupäässä kaukana omistajille, jotka ovat velvolliset
4259: liilkekeskuksista olevia useinkin heikko- puuta luovttttamaan, maksettaisiin
4260: varaisia metsänomistajia. Yleensä on met- kuljetusmatkan pituudesta huoli-
4261: sässä talon tuki ja turva, joka on isiltä matta yleistä hintatasoa vastaava
4262: peritty kallis omaisuus ja nyt se joudutaan kohtunllinen hinta.
4263: Hesingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
4264:
4265: J. Pyörälä. K. Arhama.
4266: J. Eri. Pilppula. Vilho H. Kivioja.
4267: Eero Nurmesniemi. Eino Möttönen.
4268: S. Salo. Juho Takala.
4269: Eino Rytinki. Heikki Soininen.
4270: K. Määttä. Matti Pitkänen.
4271: U. A. Wirrannietni. Antti J. Rantamaa.
4272: 117
4273:
4274: IX,I3. - Hemst. mot. N:o 35.
4275:
4276:
4277:
4278:
4279: Kullberg m. fl.: Angående åtgärder för utbeta"lande av pre-
4280: mier fiir mjölk, som produceras utöver den fastställda
4281: minim.igränsen.
4282:
4283:
4284: T i H R i k s d a g e n.
4285:
4286: För att stimul€m brödsädesod:Nngen har minimigränsen, skuile säkert verka främ-
4287: riksdagen godkänt en 1ag om utbetalande jande på mjölkproduktionen. Det är också
4288: av premier för utökad brödsäde.sodling. riktigt, ll:Vtt den, som i högre grad än <~mdra
4289: Premien varierar från 1 tili 31 mark per under en kritis:k tid bidrager till •att öka
4290: kilogram beroonde på övm,låtelsemängdens vår försörjning, av sta•t,smakten på något
4291: storlek. Detta premieringssystem har ver- sätt ihågikommes.
4292: kat sporrande på brödsädesodlingen. Men Utbetalande av produiktionspremier för
4293: för mjölkprod'Uktionens främjande har icke mjölkproduiktionen är måhända icke så lätt
4294: något premieringssystem blivit taget i bruik, genomfört som ut~ta:l:ande av spanmnåls-
4295: ehuru mjölkproduiktionen nedgä:tt ännu premier, men otänkbart är det icke •at:t urt-
4296: ikraftigare än brödsädesproduMionen från vidga systemet tili at:t omfartta även mjölk.
4297: fredstidsnivån. Före kriget hade vi obe- Man kunde exempelvis utgå ifrån, a:tt en-
4298: gränsad tiUgång på mjö.Lk och smör, och dast den mjölk skUille premieras, som leve-
4299: exporten av mjölh1Jrodukter var till och reras tili mejerierna, och på grund härav
4300: med rätt betydande. Nu under kriget ha är k<mtroU underkastad. På så sätt lmnde
4301: vi blivit tvungna attt impo11tera betydande man också få anslutni:ngen tiU mejerierna
4302: mängder smör från utJlandet för att kunna ökad, vilket 'Ur många synpurukter sett vore
4303: uppehålrla vår kniitppa utdelning av smör önsikvärt. Vi ha ju under !krigstiden nöd-
4304: åJt befolkningen. På grund härav vore gats bevittna, hurusom en del mjölkleveran-
4305: även vår mjölkproduktion i behov av pro- törer upphört att föra sin mjölk ti<ll meje-
4306: duktionsstimulemnde åtgä.rder i likhet med rierna och på så sättt undandragit den-
4307: brödsädesodlingen. Vi ha ju en viss pro- samma den lagliga konsumtionen. AJ1Jt i
4308: duiktionsgräns per mjölikdjur f·astställd för detta hänseende få förhållandena på något ·
4309: varje socken, och den, som icik:.e når upp sätt förbä:ttrade, borde statsmakten med
4310: till produktionsgrä.nsen, ha,n dmbbas av alla medel strä:va till.
4311: statsmaktens straffå;tgärder. lVIen den Vår fetMörsörjnjng blir för den närmaste
4312: åter, som producerar en större mängd fram:tiden måhända änn u svårare än den
4313: mjölk: per djur för aHmän konsumtion än hittills varit på grund av att vi häi,efter
4314: minimigränsen förutsätter, han uppbär in- knappast mera lnmna räkna på smörimport
4315: gen e:xtTia gottgörelse eller belöning härför, utifrån såsom tidigare under !krigstiden. Vi
4316: såsom fa:llet är med brödsädesproducenten, bli synbarligen wllt mera hänvisade tiU
4317: soo1 producerar öv·erskottsspannmål. Tvi- egen produktion och vad vi själva för:må
4318: velsutan skulle en produktionspremie även ås:tadkomma på så gott som alla försörj-
4319: här verka stimulerande på produktionen. ningsområden. På grund härav borde även
4320: Observer:as bör v.idal'e, wtt mjötlken i för- mjälkproduktionen mera. än h~t1tiHs genom
4321: hMlande Wl produktionskos,tnaden är l'ämpliga åtgärder sponas. Av ett sådant
4322: sämre bet,a,Jd än brödsäden, va·rs fastställda premieringssystem, som ovan antytts, ikunde
4323: försä:ljningspris i det närmaste kommer även vär talrika småbrukarbefolkning
4324: upp till produktionsikostnadspriset. En draga nytta, vi1ken på grund av ringa ålker-
4325: premie på förslagsvis 1 mark per kilogram area~ i mindre gTad kan <t.iHgodogöra sig
4326: mjölk för en produktion, som överstiger fördelarna av spannmålspremieringen.
4327: 118 IX, 13. - Palkkiot maidosta.
4328:
4329: 1\led hänvisning till det ovanstående få att regen'n<gen måtte vidtaga åt-
4330: undel'ltec:knade vördsamt föreslå, att ri:ks- yärder för utbetalande av premier
4331: dagen vil<le hemstäHa, för mjölk, som produceras utöver dern,
4332: fastställda minimigränsen.
4333: Helsingfors den 11 februari 1944.
4334:
4335: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
4336: Levi Jern. Albin Wickman.
4337: Hugo Johansson.
4338: 119
4339:
4340: IX,1a. - Toiv. al. N :o 35. 'Suomennos.
4341:
4342:
4343: Kullberg y. m.: Toimenpiteistä palkkioiden suorittamiseksi
4344: määrätyn vähimrn,äisr/l!ääriin yli t1wtctu.stu nwidosta.
4345:
4346: E d u s kun n a ll e.
4347:
4348: Leipäviljan viljelyksen lisäämiseksi on Tuotantopalkkioiden maksaminen maidon
4349: eduskunta hyväiksynyt !Jain pallk!kioiden tuotannosta ei 1kenties ole yhtä helposti to-
4350: maksamisesta lisätystä leipäviljan tuotan- teutettavissa kuin !leipäviljapaLkkioiden mak-
4351: nosta. Palikkiot ovat 1-3 markkaa kilolta saminen, mutta mahdotonta ei kuitenkaan
4352: riippuen tluovutusmäärän SUiuruudesta. ole 'laajentaa järjestelmää myöskin maitoa
4353: Tämä palkkiojärjestelmä on vaikuttanut el- koskevaksi. Voitaisiin esim. lähteä siitä;
4354: vyttävästi leipävilj·an viljelykseen. Mutta että palkittaisiin vain meijereihin tuotm
4355: maidon ·tuotannon edistämiselksi ei ole maito, joka täten on kontrollin alaista. Tä-
4356: otettu käytäntöön minkääntlaista pal:kikiojär- ten saataisiin myöskin meijereihin oliittymi-
4357: jeste.lmä:ä, va:i!kika maidon tuotanto on rrwu- nen lisääntymään, mikä monestakin syystä.
4358: harraikaisesta laskenut vielä jyrkemmin olisi toivottavaa. Meidänhän on sodan ai-
4359: kuin leipäviljan tuotanto. Ennen sotaa oli ikan'a oHut pakko todeta, että eräät maidon-
4360: meHlä rajattomasti saatavissa maitoa ja. tuottajat ovat lopettaneet maidon viemisen
4361: voita, olipa maitotaloustuotteiden vientikin meijeriin ja siten sen 'toimittamisen lailli-
4362: sangen huomattava. Nyt sodan aikana. on seen kulutukseen. V a,ltiova:llan olisi kaikin
4363: meidän ollut pakko tuoda maahan huomat- keinoin pyrit:tävä saamaan olosuhteet tässä
4364: tavat määrät voiJta voidaiksemme yHäpitää kohdin parannetuiksi.
4365: niukan voinjakel!Ull väestölle. Tämä:n vuo!ksi R~asvatilanteemme käy ,lähiaikoina ~enties
4366: olisi myöskin maidon ,tuotanto kiihoit.tavien vielä!kin vaikeammaksi kuin· mitä se on ol-
4367: toimenpiteiden tarpeessa samoin kuin !·eipä- lut sen vuoksi, että tästä lähtien t1uskin
4368: viljan tuotanto. MeiUähä:n on vahvistettu voimme ot,taa huomioon voin tuontia u:lko-
4369: määrätty tuotanto0raja maitoeläintä kohden mai1ta, kuten aikaisemmin sodan aikana on
4370: kussakin pitäj.ässä, ja si:tä, joka ei pääse tapahtunut. Meidän on ilmeisestikin yhä
4371: .tuotantorajaan, kohtaavat valtiovallan ran- enemmän turvauduttava omaan ltuot·antoon
4372: kaisutoimenpiteet. Mutta se, joka tuottaa. miltei ilmikilla t1uotannonaloilla. 'Tämän
4373: yleiseen kulutukseen eläintä kohden enem- vuoksi olisi maidon 1tuotantoakin enemmä:n
4374: m'än maitoa ikuin vähimmäisraja edellyttää, kuin tähän -asti sopivin toimenpitein kan-
4375: ei saa mitään ylimääräistä hyvitystä tai nustettava. Edellä viitatun tapaisesta palk-
4376: palkJkiota !tästä, kuten ylijäämäviljaa tuot- kiojärjestelmästä hyötyisi myöskin lukuisa
4377: tava leipäviljan ttuorttaja saa. Epäi•lemättä pienvilje'lijäväestömme, joka peltopin,ta-
4378: tuotantopalkkio tässäkin v•a.ikuttaisi tuotan- a·lansa pienuuden ,tähden vain vähäisessä
4379: toa kiihoittavasti. Huom~:uttava on myöskin, määrässä voi päästä nauttimaan viljan tuo-
4380: että maito tuotantokustannuksiin verrat- tantopailkkioiden eduista.
4381: :tmna on huonommassa hinnassa kuin leipä- Edellä esitettyyn viitaten ·allekirjoitta-
4382: vilja, jolle vahvistetut myyntihinnat liki- neet krunnioittavasti esittävät eduskunnan
4383: pitäen vasta:avat tuotantokustannuksia. Esi- päätettäväksi toivomuksen,
4384: merkiksi 1 mwkan suuruinen palkkio ki-
4385: lolta maidon .tuotannosta, joka ylittää vä- että hallitus 1-yhtyisi toimenpitei~
4386: himmäisrajan, varmasti edistäisi :tuotantoa. siin palkkioiden mwrittamiseJcsi mää-
4387: On myöskin paikallaan, .että valtiovaHta jol- rätyn vähim1niiismäiirän yli tn.ote.
4388: lakin tavoin hyvittäJä niitä, jotka pulma1li- ttt.stct maidosta.
4389: sena aikana sUiuremassa määrin kuin muut
4390: toimivrut huoltomme parantamiseksi.
4391: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1944.
4392:
4393: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
4394: Levi Jern. Albin Wickman.
4395: Hugo Johansson.
4396: 120
4397:
4398: IX,14. - Toiv. al. N:o 36.
4399:
4400:
4401:
4402:
4403: Määttä y. m.: ·Toitnewpiteistä tnaata;loudellisten neuvonta-
4404: järjestöjen yhdistämi.~e·ksi ja neuvontatyön keskittämi-
4405: seksi.
4406:
4407: E d u s k u n n a ll e.
4408:
4409: Jo pitemmän ajan kuluessa on julkisuu- talousministeriön asettama toimikunta,
4410: dessa kiinnitetty huomiota siihen m. m. jonka puheenjohtajana toimi esittelijä-
4411: voimien ja varojen tuhlaukseen, jota tapah- neuvos J. H. Konttinen ja jäseninä eräitten
4412: tuu suoritettaessa maataloudellista neuvon- järjestöjen edustajia, ehdotuksen maa-
4413: taa useamman neuvontajärjestön toimesta. taloudellisen neuvontatyön keskittämisestä.
4414: Tähän neuvontatyön järjestämiseen on Tämän toimikunnan esityksen pohjalla
4415: myös valtiovalta useamman !kerran kiinnit- maatalousministeriössä laadittiin vuonna
4416: tänyt huomiota. Niinpä asetettiin komitea 1941 luonnos esiitykseksi lakiehdotuksineen
4417: tohtori .J.•Jänneksen puheenjohdolla har- vleisneuvonnan lk:eskittämiseksi. Vuonna
4418: kitsemaan toimenpiteitä maataloudellisen l943 on maataloushallitus laatinut keskittä-
4419: neuvonnan uudelleen järjestämiseksi. misehdotuksen, joka lienee jätetty maa-
4420: Vuonna 1923 tämä komitea antoi mietin- talousministeriölle.
4421: tönsä siihen Ii:ittyvine lakiehdotuksineen. Edellä mainittujen toimenpiteitten lisäksi
4422: Vastauksessaan hallituksen esitykseen val- :Niaatalousseurojen Keskusliitto teki vuonna
4423: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1931 1931 aloitteen neuvontajärjestöjen työn
4424: kiinnitti eduskunta huomiota maataloudelli- keskittämiseksi ja keskusmton ylimääräi-
4425: sen neuvontatyön järjestämiseen ja keskit- nen edustajakokous vuonna 1932 kä<Jitteli
4426: tämiseen lausuen: Siihen nähden, että maa- vuoden 1932 järjestökomitean mietintöä.
4427: taloudellisen neuvontatyön alalla tätä ny- Kaikista näistä aloitteista huolimatta
4428: kyä työskenteleP ilmeisesti liian monta eri maataloudellisen neuvonnan kesikittämincn,
4429: järjestöä, josta aiheutuu hajanaisuutta, joka yleensä on siis tunnustettu tarpeelli-
4430: ristiriitaisuutta ja tarpeettomia kustan- seksi, on vielä toteuttamatta.
4431: nuksia, on toimitettava tutkimus siitä, millä Niistä tekijöistä, joitten katsotaan vaati-
4432: tavalla maataloudellisten järjestöjen toi- van maataloudellisen neuvontatyön keskit-
4433: minta ja varsinkin edellä mainittu neu- tämistä, voidaan lyhyesti mainita, että suu-
4434: vontatyö olisi nykyistä tarkoituksenmukai- rempi neuvontatyövoimien keskittäminen
4435: semmin järjestettävä ja keskitettävä. Tä- välittömästi ja välillisesti vaikuttaa maa-
4436: män toivomuksen mukaisesti valtioneuvosto talouden edistämistyön tehostumiseen. Yh-
4437: antoi vuonna 1931 komitealle, jonka pu- distämällä esim. maataloudelliset yleisjär-
4438: heenjohtajaksi kutsuttiin maaherra E. Y. jestöt poistetaan se rinnakkaistoiminta, jota
4439: Pell'konen, tehtävä1ksi laatia ehdotus maa- järjestöjen erillään toimiessa aina esiintyy.
4440: talousneuvontatyön keskittämisestä ja tehos- Keskittämisen jäl<keen varojen käyttö
4441: tamisesta. Seuraavana vuonna komitea sai matkakustannuksiin vi:ihenee samalla kun
4442: mietintönsä ja ehdotuksensa valmiiksi ja kunkin toimihenkilön 'työmäärä lisääntyy,
4443: esitti ne hallitukselle. Vuonna 1933 maa- toimipiiri 'kun tällöin voidaan muodostaa
4444: talousministeriö asetti toimikunnan ylijoh- entistä rajoitetummaksi. .Tos on tarvetta
4445: taja .J. E. Sunilan puheenjohdolla teke- voidaan näin säästyneillä varoilla pa.lka:ta
4446: mään lopullista ehdotusta niistä toimen- lisää toimihenkilöitä. Keskittämisen kautta
4447: piteistä, joihin edellä mainitun komitean voidaan myös jossain maarm supistaa
4448: mietintö ja siitä eri keskusvirastoilta ja johtokustannuk:sia. Neuvontajärjestöjen kes-
4449: maatalousjärjestöiltä saadut lausunnot an- kittämisen kautta järjestöjen käyttövarat
4450: toivat aihetta. Vuonna 1941 valmisti maa- tulisivat ilmeisesti lisääntymään siitä joh-
4451: IX, 1 4. - Määttä y. m. 121
4452:
4453: tuen, että järjestöjen mahdollisuudet lisä- }mittaviin ratkaisuihin. Kun neuvonta-
4454: varojen saantiin kuntien, manttaalikuntien, järjestöjen yhdistäminen ja neuvontatyön
4455: osuuskuntien ja muitten liikkeitten myön- keskittäminen mielestämme on sellainen
4456: täminä avustuksina entisestään lisääntyisi- toimenpide, josta koituu hyötyä kolko maa-
4457: vät. ToimintamahdO'llisuuksien lisäänty- talouden edistämistyölle ja sitä tietä koko
4458: mistä tietäisi varmaan myös se, että kes- maalle ja kansalle, rohkenemme kunnioit-
4459: kinäinen kahnaus järjestöllisissä asioissa taen eduskrunnan päätettäväksi esittää toivo-
4460: katoaisi maanviljelijäin lkuuluessa samaan muksen,
4461: maatalouden edistämisjärjestöön. että hallitus kiireellisesti 1·yhtyisi
4462: Nykyään vallitsevina raskaina aikoina toimenpiteisiin maataloudellisten neu-
4463: vaaditaan toimenpiteitä, jotka voivat vai- vontajärjestöjen yhdistämiseksi ja
4464: kuttaa varojen säästymiseen ja työn :tehos- neuvontatyön keskittämiseksi siinä
4465: tumiseen. Yhteisen edun vuoksi onkin laajuudessa kuin se katsoo sen tar-
4466: viime aikoina voitu päästä moniin tätä tar- koituksenmukaiseksi.
4467: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1944.
4468:
4469: K. Määttä. J. Pyörälä. S. Salo.
4470: Eemil Luukka. Tauno Saukkonen. M. 0. Lahtela.
4471: Matti Pärssinen. Juho Paksujalka. Lauri Kaijalainen.
4472: Urho Kekkonen. Einari Karvetti. Matti Tolppanen.
4473: U. A. Wirranniemi. Uuno Hannula. J. E. Lampinen.
4474:
4475:
4476:
4477:
4478: 16
4479: 122
4480:
4481: IX,r5. - Toiv. al. N:o 37.
4482:
4483:
4484:
4485:
4486: Määttä y. m.: Toimenpiteistä kotitalo·usneuvojoJwultttuk-
4487: sen lisäämiseksi.
4488:
4489: E d u s kun n a He.
4490:
4491: Maatalous-kotitaloudellisten järjestöjen danjälkeinen aik:a tulee WLattimaan huomaJt-
4492: työtä on jo ennen sotaa ja varsinkin nyt tava.a jälleenrakennustyötä myös kotitalou-
4493: soiaV'Uosina ·tlmtuvasti haitannut m. m. pä- den osuudelta, on ,nähtävissä, että neuvon-
4494: tevien kotitalousn~uvojavoimien puute. nan. tarve ja neuvojain kysyntä yhä edel-
4495: A1an järjestöjen viime V'Uosikymmenenä leen kasvaa.
4496: rtap~tunut voimakas ikehitys avasi jo sHloin Työmäärän vuodesta vuotoon näin li-
4497: ammattineuvonnalle runsaasti uusia mah- sä!äntyessä ovat alan neuvontajärjestöt pä-
4498: do:Hisuu!ksia. T<Uon ajan puitteisiin on las- tevän työvoiman oso1ttaUibuessa riittämättö-
4499: kettava myös m. m. sehlaisen uuden järje..'l- miksi· joutuneet palkkaamaan epäpätevää
4500: tön kuin maJatta:louskerholiiton synty ja ke- aputyövoimaa, jonka niliärä parina viime
4501: hitys seikä sen huomattavaksi kasvanut koti- vuotena on noussult keskimäärin jopa
4502: talousneuvojain :kysyntä. Nyt sotavuosina 40% :nn neuvojain kokonaismäärästä maa-
4503: ovat varsinkin juuri naisten osuudelta li- talousk~rhotyö mulk:aan·luettuna. Myöskin
4504: sääntyneet tuotantotehtävät sekä vai:kean tämän epäpätevän, heiikommin koUilutet:un
4505: ajan esiintuomat monet huoltotyömuodot, työvoiman saanti on ollut rajoitettua.
4506: jotka kohdistuv·a:t sodasta kä.rsimään joutu- N euvojapuutt.eesta huolimatta ei neuvojia
4507: neisiin, kuten invaliidi-, sota1eski-, aseveli- valmistavien opistojen lukua ole viime vuo-
4508: ja siir'ltoperheisiin, jopa aivan uudet neu- sina lisätty. 'Tä:tä nykyä kotitalousneu-
4509: vonta-alat, ikuten perhelisä:lain alaisten per- vojia koulutetaan. vain kolmessa kotitalous-
4510: heitten neuvonta, tehneet kotitalousneu- opistossa. Kun jo kuluvana vuonna koti-
4511: vojapuutteen aivan huu1avaksi. Asi-antilaa talousopistoihin pyrkivi!ä on ollut huomatta-
4512: on huonontanut sotavuosina vielä se, että vasti enemmän kuin niihin on voiltu ottaa
4513: neuvontapätevyyden omaavia on ikysytty uusia oppi:laita ja kun neuvojista on sehlai-
4514: mitä erilaisimpiin varsinaisen neuvonnan nen puute ikuin edellä on osoitettu, olisi ko-
4515: •ulkopuolella oleviin tehtäviin. Lisä:ksi on .t1talousneuvojatarpeen tyydyttämiseksi !kou-
4516: itse neuvontatyöhön nähden huomattava, lutusta kiireellisesti lisättävä järjestämällä
4517: että huoLtomielessä pientaloulo;;iin suun- sitä ~tarkoit'U!kseen sopivissa emäntäkou-
4518: na.ttu neuvonta vaatii ensi sijassa kodeissa luissa. Nykyisissä olosuhteissa ei voida aja-
4519: käyntejä j!ättäen huomattavasti vwhemmän teHa toista mahdollisuutta neuvojapuutteen
4520: tilaisuutta jou:kkoneuvonnalle. Tällainen poistamiseksi, nim. siltä, etili peTusteitaisiin
4521: henkHökohtainen ohjaus kysyy entistä kokonaan uusi tai uusia neuvojaopistoja.
4522: enemmän neuvojavoimia. JVI. m. osoitti Huomioonottaen koti.taloudellisen neu-
4523: ma.atalousministeriön ·asettaman >toimikun- vontatyön nykyisen moninaisen tarpeen ja
4524: nan suorittama tiedustelu, että perhelisän sen merkityksen sekä käsittäen, ebtä ja!tikuva
4525: saantiin: maaseudulla oiikeutetuista perheistä työvoimanpuute työkentä.Uä :tulee V'arsin
4526: n. 50 % eli n. 15,000 on sellaisia, joille oma- haitallisesti vaikuttamaan nimenomaan sii-
4527: kohtaisen viljelyshuol•lon ja paikan päählä hen työhön, jota suoritetaan sodasta kärsi-
4528: ltapah'tuvan kotitaloudellisten pa.rannusten mään joutuneiden y. m. sellaisten pienta.-
4529: järjestäminen on tarpeellinen. Tällainen louksien .toimeentulon parantamiseksi, roh-
4530: suunnitelmallinen neuvontatyö vaa.tii ;run- kenemme kunnioittaen eduskunnan päätet-
4531: saasti päteviää neuvojavoimaa. - Kun ny- täväksi esittää 'toivomuksen,
4532: ikyhetkeHä ava'Utuvien .t€h.tävien ohella so-
4533: IX,15. - Määttä y. m. 123
4534:
4535: että lwllitus kiireellisesti t•yhtyisi lutuksen lisäii1niseksi nykyistä tm·-
4536: toimenpiteisiin kotitalousnewvo jakou- vetta vastaavaksi.
4537: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1944.
4538:
4539: K. Määttä. Heikki Niskanen.
4540: Antti Kukkonen. K. A. Lohi.
4541: S. Salo. K. Arhama.
4542: U. A. Wirranniemi. Juho Takala.
4543: 124
4544:
4545: IX,1 G. - Hemst. mot. N :o 38.
4546:
4547:
4548:
4549:
4550: Wickman m. fl.: Angående åtgärder fö-r åstadkomrnande
4551: av husMUsm·betet underlättande färbättri1!J{Jatr i lands-
4552: bygdens hem.
4553:
4554: T i ll R i k s d a g en.
4555:
4556: Frågan om fJykten från landsbygden till att sötka i den vanliga motvilja, för al1t
4557: städerna och möjlighetema att förhindra nytt, som man ofta tyckt sig finna hos
4558: denna osunda och i många avseenden be- ~andsbygdens folk, utan är den a;tt finna
4559: kla~liga företeelse, har blivit en första ran- på en mem praktisk och materiell pian.
4560: gens samhä:Hsfråga. Det är uppenbart, att Frågan om t. ex. moderniseringen av hem-
4561: ett roma,n,tiserande av 1landsbygdens förhål- inredningen i landsbygdens hem är i storlt
4562: landen och ett svar!tmålande av livet och sett en ekonomisik fråga. Det är ju lätt
4563: förhål1andena i städerna, icke mera. har att förstå, att det på grund av de stora
4564: någon nämnvärd betydelse i fråga. om att avstånden meJ.lan gårda.rna på J.andsbyg-
4565: få strömmen från landsbygden 'till st!äderna den blir dyrt och arbetsamt ·at.t till exem-
4566: att avst:anna, eiUer ens, att få de inflyt•tades pel inföm v;a.ttenledningar. Dessutom sak-
4567: a:ntal •att minska. Ej heller kan man a'nse, nar man på många. ställen möjilighet att på
4568: att en hänvisning ti<ll ungdomens nöjesbe- lämpligt. avståud erhålla. go:tt vatten. Även
4569: hov och ·avsalmaden av tillräckligt raff- andra, nll!tida bekvämligheter, som skulle
4570: lande och tidsenliga nöjen på landsbygden underlätta husmödrarnas arbete och öka.
4571: skulle •täcka orsakerma tili att <landsbygdens trevnaden i allmogehemmet, draga sådana
4572: ungdoma:r sölm sig in tili städerna. Man kostnader, att många, trots god vilja., ic'ke
4573: torde komma sanningen ganska nära. om anse sig ha råd att införa dessa.
4574: man, som en av orsakerna. till här berörda Svårigheterna. i fråga om nnderlättandet
4575: flykt från landsbygden, nämncr de bä:ttre av hushåHsarbete•t på la.ndsbygden äro
4576: föl\tjänstmöj~igheterna i förening med ett många, men de måste ikunna övervinnas.
4577: mcra ordna:t och moderniserat arbetssä1Jt, I många. Iänder har statsmakten energisk.t
4578: som städerna ha att bjuda på, i jämförelse och målmedve!tet börjat att med praktiska
4579: med ·1andsbygden. Det kan ej förnekas, att råd och ekonomiska stödåtgärder under-
4580: förhållandena beträffande kvinnornas och l•ätta strävandena, som gå ut på att införa
4581: då siämki<lt husmödrarnas arbete ha blivit sådana förbä•ttringar i landsbygdshemmen,
4582: efter i utvecklingen mO't ett mem rationellt som underlätta hushåHsarbetet. Exempelvis
4583: och modernt arbetssätt. I de flesta. hem på i Sverige har man kommit långt i detta
4584: landsbygden saknas fullständigt sådana be- hänseende. Hos oss har ett uppV'aiknande
4585: kvämligheter, såsom värme- och vattenled- tili insikt om saikens viikt börjat förmär-
4586: ning, bad- och tvättinredningar m. m., som kas.
4587: i hög grad undel'lä<tta husmödrarnas och Man kunele tänka. sig många. olika sä:tt
4588: hembiträdenas arbete. Däremot ha städer- för stwtsma1kten hos oss att gynna den saik
4589: nas hcm att bjuda på aUa dessa bekväm1ig- här blivi•t berörd. Till exempel vid utdelning
4590: heter. Det är Jmapp<:ust ägnat att vä0ka a.v hidrag för byggande av ·egna hem ikunde
4591: förvåning att landsbygdens undomar känna stipuleras vissa villkor beträffande infömn-
4592: sig dragna :tiH städema där man på al1t det av moderna bekvämligheter och f.ast-
4593: sätt förstått att tillgodogöra sig utvecklin- stä1las vissa. bidrag för sådana. Vid byg-
4594: gens resultat även på hushållsarbetets om- ga.nde av }anthemmerr i samband med stor-
4595: råde. skiftesregleringar kunde statshidrag bevil-
4596: Grundorsaken ,tiJ:l .Ja.ndsbygdens eft.erbli- j•as för införande av nUJtida heminrednin-
4597: venhet i här berört avseende är icke enbart gar som underlä,tta hushållsarbetet. N.u,
4598: IX,1 6. - Wickman y. m. 125
4599:
4600: då det gäHer att återuppbygg·a många av Pä ovoostående grunder föreslå vi vörd-
4601: kriget förstörda hem och uppföra nya hem samt att ri!ksdagen vi1le hemställa,
4602: åt frontmän och i:nvalider m. m., borde att regeringen måtte låta under-
4603: statsmaikten med energi och swklkunskap be- söka möjliglwterna att 1ned statens
4604: gagna sig a.v ;tillfället ,atJt .effektivt för- stöd åstadkom?na sådana tidsenliga
4605: hjalpa Jandsbygden till att erhålla så förbättri111(Jm' i landsbygdens hem,
4606: många goda och moderna hem som möjEgt. som unde·rlätta hushållsarbetet, samt
4607: Helt säkert sko}a dessa strävanden binda om resultatet av· denna undersökrning
4608: i stor utsträckning •landsbygdens ungdom bleve positivt, srkyndsamt till Riksda-
4609: vid hemgården. gen överlämna proposition i ·ärendet.
4610: Helsingfors den 11 februari 1944.
4611:
4612: Albin Wickma.n. Uuno Hannula..
4613: 0. 0. Frietsch. Miina. Sillanpää.
4614: Einar Holmberg. Edvard Ha.ga..
4615: Ralf Törngren. Levi Jem.
4616: Kyllikki Pohjala. Ebba. östenson.
4617: Elsa Bonsdorff. Henrik Kullberg.
4618: Helena. Syrjälä. Lennart Helja.s.
4619: Mandi Hannula.. John Österholm.
4620: 126
4621:
4622: IX,16. - Toiv. al. N:o 38. Suonwnnos.
4623:
4624:
4625:
4626:
4627: Wickman y. m. : .'J.'oimenpiteistä taloustyötä helpottooien
4628: parannusten aikaansaamiseksi nw.asettdun kodeissa.
4629:
4630: E d u s k u n n a ll e.
4631:
4632: Kysymys paosta maalta kaupunkeihin ja jalta. Kysymys esim. maaseudun kotien
4633: mahdollisuuksista ehkäistä tätä epä,tervett7ä sisustuksen .ajanmuikoaistutJtamisesta on suu-
4634: j·a monessa suhteessa v-alitettavaa ilmiötä ressa määrin taloudellinen asia. On hel-
4635: on muodostunut en.<;iarvoisen tärkeäiksi yh- posti ymmärrettävää, että maseudun talo-
4636: teiskunnaHiseksi ongelma1ksi. On ilmeistä, jen sijaitessa etääl.'lä toisistaan käy ikallii:ksi
4637: että maraseudrun olojen romantisoiminen ja ja työlääksi esim. rakentaa vesijohtoja. Sitä
4638: lmupunkien elämän j.a olojen mustamaalaus pai~i on monin paikoin v·aikeata sopivw1ta
4639: ei enää mainittavasti tehoa pyrkimyksissä etäisyydeLtä saada hyvää vettä. Myöskin
4640: saada tuilmhutetuksi virtaus maaseudulta mml!t nykyajan mukavuudet, jotka helpot-
4641: kaupunkeihin :tai edes muuttajain lukua ra- taisivBJt perheenemäntien työtä ja 1isäisivät
4642: joitetuksi. Ei myöskä·än viit.tauksen nuori- m:aalaiskotien viihtyisyyttä, vawtivat sellai-
4643: son huvittelunhaluun ja riittävän repäise- sia kustannu:ksi~l, että monet, vaik:ka halua
4644: vien ja ajanmukaisten huvien puutteeseen olisikin, eivät katso varojensa salliv,an nii-
4645: maasffildU'lla voida ikoatsoa pa.ljastavan syitä den ikä~.äntöön ottamista.
4646: siihen, että maaseudun nuoriso hakeutuu Maaseudun kotitaloustyön helpottamista
4647: kaupunkeihin. Päästäneen totuutta sangen kohtaavat monet vaikeudet, mutt·a ne on
4648: lähelle, jos ma-initaan paremmat ansaitse- voitettava. Monissa maissa on valtiova:Lta
4649: mismahdoHisuudet yhtyneinä järjestetym- tarmokkaasti ja määrätietoisesti ryhtynyt
4650: pään ja nudenaiikoaistetumpaan työtapaan, käytännöllisin neuvoin ja truloudellisin tuki-
4651: joka kaupungeissa on ma1aseutuun verrat- toimenpiJtein helpottamaan pyrkimyksiä ai-
4652: tuna tarjol!la. Ei voida kieLtää si:t1ä, että kaansaada maaseudun koteihin sellaisia pa-
4653: o;los1.-lhteet naisten ja varsinkin perheen- rannuksia, jotka helpottavat ikotitaloustöitä.
4654: emäntien :työssä ov·at jääneet jälkeen pyrki- Esim. Ruotsissa on tällä alalla päästy pit-
4655: myksissä kohti järkiperäistä ja. ajanmu- kä:lle. ::VIeillä on vähitellen alettu tajuta
4656: kaist•a työtapaa. Useimmista maaseudun asian tärkeys.
4657: kodeista puuttuvrut kokonaan sellaiset mu- Voidaan aja.te1la monia eri tapoja, joilla
4658: kavuudet kuin lämpö- ja vesijohdot, kylpy- vaLtiovalta meillä voisi edistää .täsSJä esitet-
4659: ja pesulaitteet y. m., jotika suuressa mää- tyä asiaa. Esim. myönnettäessä omaJkoti-
4660: rin helpottavat perheenemäntien ja koti- aVlll.Stuksia voitaisiin asettaa erä~tä ehtoj·a
4661: apulaisten työtä. Sen sijaan kaupunkiko- ajanmukaisten mll!kavuuksien rakentami-
4662: dit voivl3:t tarjota kaikki nämä mukavuudet. sesta ja vahvistaa määrätyt avustukset tä-
4663: Tuskin saattaa hämmästyttää se, että maa- hän tarkoitukseen. Rakennettaessa isojako--
4664: seudun nuoret :tuntevat ve~toa kaupunikei- toimitusten yhteydessä maaseutukoteja voi-
4665: hin, missä kaikin .tavoin on ymmärretty taisiin myöntää valtionapua kotita.loustöitä
4666: käy;ttää hyväksi kehityksen tuloksia myös- helpottavi'en sisustusten hankkimista var-
4667: kin k6titaloustöiden alailla. ten. Nyt, kun on rakennettava uudeLleen
4668: Perussyytä maaseudrun takapajul•le jää- moMt sodan. hävittfunät kodit ja perustet-
4669: mi<>een tässä kosketellussa suhteessa ei ole tava uusia ikotej·a rintamamiehille, invalii-
4670: etsittävä vain tavanmukaisesta vastenmieli- dehlle y. m., pitäisi valtioval·lan tarmolla ja
4671: syydestä ilmikkea uutta. kohtaran, jort:a. usein asiantuntemuksella käyttää hyväkseen tilai-
4672: ollaan havaitsevinaan maaseutuväestön pa- suutta auttaa IIUlJllseutna SIWJMan mahdol-
4673: rissa, sillä se on löydettävissä patljon käy- lisimman monta hyvää ja ajanmlllkaista ko-
4674: tännöllisemmä,ltä ja aineellisemma,lta poh- tia. Va.rmasti nämä pyrkimykset suuressa
4675: IX,16. - Wiclnnan y. m. 127
4676:
4677: määrin sitoisiva:t maaseudun nuorisoa koti- suwksia aikaansaada valtion avun
4678: taloon. turvin taloustyötä helpottavia aja.n-
4679: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotrunme 'ntukaisia pamnnuksia maaseudun ko-
4680: kunnioittavasti eduskmnnan päätettäväksi teihin, seJOO., jos tämä tutkimus joh-
4681: toivomuksen, taisi myi)nteisiin tuloksiin, kii1·eelli-
4682: sesti antaisi Eduskunnalle esitykse1~
4683: että hallitus tutkituttaisi mahdoUi- asiasta:.
4684: Helsingissä helm:ilkuun 11 päivänä 1944.
4685:
4686: Albin Wickman. Uuno Hannula.
4687: C. 0. Frietsch. Miina Sillanpää.
4688: Einar Holmberg. Edvard Haga.
4689: Ralf Törngren. Levi Jern.
4690: Kyllikki Pohjala. Ebba östenson.
4691: Elsa Bonsdorff. Henrik Kullberg.
4692: Helena Syrjälä. Lennart Heljas.
4693: Mandi Hannula. John Österholm.
4694: 128
4695:
4696: IX,17. - Toiv. al. N:o 39.
4697:
4698:
4699:
4700:
4701: Junes y. m.: KiinteAin 1nieskotiteolUs-uusk01J,htn perustami-
4702: sesta Perä-Pohjolaan.
4703:
4704: E d u s k u n n a l 1 e.
4705: 1
4706:
4707:
4708:
4709:
4710: Jo 1938 valtiopäivillä on eduskunnalle jolloin hävitetyn ja ra.ppeUJtuneen tilalle on
4711: jätetty toivomusaloite kiinteän mieskoti,teo1- saatava paljon uutta j'a hyvin mieleJ.lään
4712: lisuuskoulun perustamisesta Perä-Pohjolaan. entistä ehompaa. Erityisesti, ja varsinkin
4713: Aloitetta on sen!kin jiä]keen uusittu, mutta sikäläisiä oloja silmällä pitäen, kaivattaisiin
4714: valirtettawsti huonolla tuloksella.. Olosuh- siellä n:y~t ·koulua, jossa voitaisiin saada oh-
4715: teiden muuttuessa ja ajan killuessa. tuntuu j•austa rakennustoiminnassakin esille tule-
4716: !kuitenkin siltä, että ny,t oEsi jo korkea aika vissa kysymyiksissiä.
4717: saada edes :ylksi täUainen koulu maakun- Huolimatta siitä, että täUä hetkellä on
4718: taan, joka alueellisesti käsittää noin kol- huomio kiinnitettävä sodan onnelliseen lop-
4719: manneksen m3!an pin:t<a-'alasta ja väkiluvul- putulokseen viemi<>eksi ;ei käsi ttäälksemme
4720: leenkin määrän, joka sellaisenaan oikeuttaa valmisteluja normaalista olotilaa silmällä
4721: saamaan alu<ee'lleen !koulun niin pian kuin pitäen olisi myöskään unohdet,tava. Ja sen-
4722: mahdollista. vuoksi olisi myöskin, va.rsinikiill kun :tarve
4723: Paitsi jo mainitussa ;a:loitteessa esitettyjä. on niin ilmeinen, vwlmisteluihin ,tälläkin
4724: perusteluja on sota aiheuttanut sen, että i11alla ·a.joissa ryhdyttävä. Sen tekoo hel-
4725: suure~le määrä1le invaliideja on oltu pako- pommak.<Ji jo sekin, että vastaavanlaisia la.i-
4726: tettuja jä.rjest.ärmään erinäisiä ,lyhytaikaisia toksi~a on meillä muualla jo olemassa jft
4727: kursseja m. m. kotiteollisuudenkin alalla.. että kysymys koskee vain suhteellisen pie-
4728: Ja niinpä on sellaisia oHut jo Perä-Pohjo- niä määrärahoja.
4729: lassakin useita ja uusia aiotwan järjestää. Edellisen nojalla ja viitaten v. 1938 val-
4730: :Mutta nämä eivät kuitenkaan sellaisenaan tiopäivillä jäJtettyyn toivomusaloitteeseen
4731: enempää ikuin varsinaiset kiertävät koulut- n: o 84, Tohkenemme !kunnioittaen: esittää
4732: kaan, joissa opetus pakosta. on järjestettävä eduskunnan pälätettäväksi toivomuiksen,
4733: rajoitetu<He ft.lalle ja suhteellisen lyhytaikai-
4734: seksi, tyydytä vwativampia itarpeita eivätkä että hallitus 1·yhtyisi 'kiireellisiin
4735: vastaa niitä :toivomuksia., joita !kotiteolli- toimenpiteisiin ~kiinteän miesJwtiteol-
4736: suudessa :niin monella ;a:1alla. ilmenee. Var- lisuuskoulun perustamiseksi Perä-
4737: sinikin tulee tämä esille nyt lähiaikoina, Pohjolaan.
4738: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1944.
4739:
4740: Antti Junes. Uuno Hannula.
4741: Lauri Kaija.la.inen. K. A. Lohi.
4742: Eero Nurmesniemi. K. Arbama.
4743: Eino Rytinki.
4744: 129
4745:
4746: IX,1s. - Toiv. al. N :o 40.
4747:
4748:
4749:
4750:
4751: Lampinen y. m.: Korotetusta määriärahasta kotiteollisuus-
4752: yhdistysten ja niiden asemassa toimivien muiden alue-
4753: järjestöjen toiminnan tukemiseksi.
4754:
4755: E d u s k u n n a .ll e.
4756:
4757: Työvoiman j·a tarvikkeiden puute on joh- l~aBtUJksena joutumasta tuottamattomiksi
4758: tanut siihen, että monia maa- ja kotitalouk- ikansalaisiJksi ja sen johdosta. vaikeisiin sie-
4759: sissa välttämättömiä tarvikkeita, joita en- lullffiiin komplekseihin. Onhan tunnettua,
4760: nen on saatu valmiina tehtaantuotteina, ei miten eetillisesti suuriarvoista tuottava as-
4761: enää muutamaan vuoteen ole ollut riittä- kartelu on vapaa-ajan täytteenä. Aikanwan
4762: västi saatavana. Se on pakoittanut entistä järjestettävä kotiteollisuustuotteiden vienti
4763: suuremmassa määrin turvautumaan ikoti- edistäisi myÖSik:in osaltaan ulkomaisen va-
4764: •teollisuuteen . luutan saamista maahamme.
4765: .Sellaisistakin näissä talouksissa välttä- Olisi näinollen tärkeää, että kotiteolli-
4766: mättömistä työ- ja talouskaluista, joiden suusneuvonta ja siihen liittyvä tarv•eainek-
4767: tarkoituksenmukaffiia aineksia olisi saata- sien ja valmistuneiden tuotteiden välittä-
4768: vana, on tekijäin ja korjaajain, niukkuuden minen sekä kotiteollisuuskoulujen työ olisi
4769: vuoksi muodostunut niin vaiik:eaa puutetta, sodan aikana ja sen jälkeen pätevää ja
4770: että se •estää käytettävänä olevan vähäisen- tehokasta. Se on mahdollista vain edelly-
4771: kin työvoiman saavuttamasta täyttä työte- tyksellä, että valtio riittävän tehokkaasti
4772: hoa. Käyttökelvottomiksi kuluneita puiki- tukee kotiteollisuusyhdistyksien ja niiden
4773: mia on uusittava käyttökelpoisiksi ja käy- asemassa toimivien muiden aluejärjestöjen
4774: tettävänä olevista aineksista on tehtävä ko- tätä tarkoittavaa toimintaa.
4775: titekoisia ikorvikkeita kuten ta:llukoita y. m. Puheena olevista neuvontaa harjoitta-
4776: Olisi sen vuoksi tärkeää, että maa- ja koti- vista järJestöistä on nykyään vain 7: llä va-
4777: talouden hoidosta huolehtimaan jäänyt työ- ikinaiJsesti selkä mies- •että naiskonsulentti,
4778: voima saisi mahdollisimman asiantuntevaa 13 :Ua järjestöllä on vain toinen niistä. On
4779: ja tehokasta ohjausta välttämättömässä selvää, että mies ei voi am.taa pätevää oh-
4780: vanhan korjaamisessa ja uusinnassa, tar- jausta naisten eikä nainen miesten työ-
4781: peellisten korvikkeiden valmistuksessa sekä aloilla. Ohjauksen tarve on sitäpaitsi jo
4782: niiden työ- ja tarvekaJlujen teossa, joihin nytkin niin suuri, että kaikkien pyydetty-
4783: aineksia on saatavana. jen neuvontakurssien toimeenpano nykyi-
4784: Käytettävänä oleva työvoima on ikuiten- sillä voimiHa vaatffii noin 6 vuotta siitä
4785: ikin nyt niin vähäistä, että sen aikaansaan- huolimatta, ·että neuvontaan on palkattu
4786: nokset parhaassakin tapauksessa voivat pe- niin paljon apuvoimaa ikuin käytettävän
4787: lastaa vain äärimmäisestä pulasta. Tarvik- avustusmäärärahan rajoissa ja järjestöjen
4788: keiden puute tulee tuntumaan vaikeana omien rahavarojen turvin on ollut mahdol-
4789: kauan sodan päätyttyäkin. Silloinkin tar- ~ista. Käytettävänä olevat varat, huomioon
4790: vitaan edelleen taitavien tekijöiden teho- ottaen eri aloja koskevan neuvonnan suu-
4791: kasta kouluttamista ja ohj•aamista. Koti- ren tarpeen, ovat aivan liian vähäiset,
4792: teollisuus voi erityisesti silloin olla ainoana minkä vuoksi neuvontatyöhön avuksi ote-
4793: tarjolla olevana ansiopohjana tai lffiäan- tut opettajat on voitu palkata vain osaksi
4794: siona yhä laajemmille maaseudun vähävä- vuotta. · Olisi kiireimmiten päästävä siihen,
4795: kisten piil'eille, joiden muuten olffii pakko että kullakin puheenaolevalla aluejärjes-
4796: turvautua yhteiskunnan huoltoon. Ja mo- töllä olisi vakinaisesti palveluksessaan aina-
4797: nille maalaisoloista lähteneille ja niihin pa- kin yksi mies- ja yksi naiskonsulentti.
4798: laaville invaliideil1e se voi olla ainoana pe- Jotta nämä ikonsulentit voisivat kukin
4799:
4800: 17
4801: 130 IX,1s. - Kotiteollisuuden tukeminen.
4802:
4803: riittävän monipuolisesti ja pätevästi ja päisluontoista; eikä .tilapäisiin tehtäviin
4804: kunkin ajankohdan tarpeiden rmukaisesti voida saada parasta työvoimaa.
4805: hoitaa tehtäväänsä, tulisi heille tätä varten Tosin on tarkoituksena, kuten edellä esi-
4806: järjestettäviin kursseihin olla käytettävänä tetystä jo käy ilmi, että puheena olevat jär-
4807: riittävästi varoja. Sama koskee myöskin jestöt m. m. lk:onsulenttien harjoirttamaHa
4808: n-euvonnassa avust,avia tilapäis~ä opettajia. väli:tystoiminnaJ.la itsekin hankkisivat va-
4809: Samoin tulisi kotiteollisuuden aluejärjes- roja. Mutta kun lk:onsulentteja on niin vä-
4810: töjen konsulenttien ja opettajain palkkaa- hän ja heidän toimialueensa ovat niin laa-
4811: miseksi myönnettävien valtionavustuksien jat lruin ne ovat, varsinaiselta neuvonnalta
4812: olla niin suuria, ·että niiden turvin voidaan jää niin vähän aikaa tällaisiin hiketoimin-
4813: maksaa samat palkat kuin samanlaisen pä- nan luontoisiin tehtäviin, että niistä kerty-
4814: ctevyyden omaaville k<msulenteille ja opet- vät tulot eivät kaikilla niiLläkään alueilla,
4815: tajille valtionavun turvin muissa järjes- joilla on kaksi konsulenttia, riitä edes kon-
4816: töissä <tai valtion toimissa toisaalla makset- sulenttien matkakuluja peittämään.
4817: tavat palkat. Muuten ·eivät puheena oievat Puheena oleville ikotiteollisuusjärj·estöille
4818: järjestöt voi saada palvelukseensa parhaita myönnetty valtion tuki on muille samalla
4819: tai <edes päteviä Vloimia, vaan ne hakeutu- tavoin valmistunutta opettajavoimaa käyt-
4820: vat paremmin palkattuihin paikkoihin. täville järjestöiLle annettua valtionavus-
4821: Nykyään saava:t kotiteollisuuden aluejär- tusta niin paljon heikompi, että sen seu-
4822: j·estöt valtionapua keskimäärin kutakin va- raamukset eivät voi olla haitallisesti vaikut-
4823: kinaista konsulenttia kohden 35,900 mark- .tamatta ikansallistalout•eemme.
4824: ilraa vuodessa. Kun tällä <erällä on kustan- Tämän mukaisesti esitämme eduskunnan
4825: nettava, paitsi konsuLentin patlkkaa, ainakin päätettäväksi toivomuksen,
4826: osa toimistomenoja ja konsulentin matka-
4827: kuluja, konsul.enttien palkkausta ei ole että hallitus ottaisi vuoden 1945
4828: saatu, kuluvana vuonna käytettävi1nä ole- valtion tulo- ja menoarvioesityk-
4829: van 3,590 markan suuruisen kalliinajan- seen 1,719,800 markaksi korotetun
4830: lisänkin huomioon ottll!en, samalle tasolle määrärahan kotiteollisuusyhdistysten
4831: kuin toisaalla maksetaan samanlaisen päte- ja niiden ·asemassa toimivien muiden
4832: vyyden omaavalle konsulentiU.e, jonka vuo- aluejärjestöjen toiminnan tukemi-
4833: sipalkka saattaa ylittää 50,000 mk. Järjes- seksi, jotta mainitut järjestöt yksin
4834: töjen käytettävinä olevilla varoilla ei myös- tämän määrärahan varassa voisivat
4835: kään ole voitu saada palkatuiksi välttämät- vallitseviin oloihin nähden kohtuul-
4836: tömäksi käynyttä lisävoimaa kasvavaan lisesti palkata ja kustantaa kukin
4837: neuvontatyöhön pysyvästi, vaan tämän lisä- mies- ja naiskonsulentin.
4838: voiman toiminnan on t:äytynyt olla, tila-
4839: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1944.
4840:
4841: J. E. Lampinen. Elsa Bonsdorff.
4842: Kalle Joukanen. Lauri Kaijalainen.
4843: M. 0. Lahtela. U. A. Wirranniemi.
4844: Matti Tolppanen. Einari Karvetti.
4845: Jalmari Linna. Albin Wickman.
4846: Eero Nurmesniemi. L. 0. Hirvensalo.
4847: Juho Pyy. Mandi Hannula.
4848: Kyllikki Pohjala. E. A. Tuomivaara.
4849: 131
4850:
4851: IX,19. - Toiv. al. N :o 41.
4852:
4853:
4854:
4855:
4856: Luostarinen y. m.: Toimenpiteistä käytännöllisen lastenhoi-
4857: don opetuksen järjestämiseksi kotitalousoppilaitoksiin.
4858:
4859: E d u s k u n n a.lil e.
4860:
4861: Tärkeimpänä syynä pikkulasten suureen lisen hoidon sekä nuoret oppilaat raklkau-
4862: kuo:Ueisuuteen maassamme on yleinen tietä- den lastenho.itotyöhön.
4863: mättömyys j·a taitamattomuus ·lastenhoidon Ainakin kolmella maamme kotitalouskou-
4864: alalla. 'Tämän •alan opet'US kouluissammB lwlla ov,at opettajat omin ·avuin ottaneet
4865: on sangen minimaaEsta. Kotitalouskoulut, turvattomia. pikkU'1apsia hoidettavaksi hei-
4866: joiden ope:tusohjelmaan tämä tosin kuuluu, dän heikoimpana. ikäkautena;an, minkä jäl-
4867: ovat teoreettisten luentojensa rinnaHa ilmen lapsi siirtyy joko omaan tai kasvatti-
4868: kauan :toivoneet saada antaa oppilaiLle käy- vanhempiensa kotiin. Paljon on meillä t•a-
4869: täntöön perustuvaa rbehostettua lastenhoi- pauksia, joissa ei äiti voi 'esim. terveydelli-
4870: donopetusta. Oppilaille on ,tärkeää saada sis1Jä syistä hoitaa Iasta,an heikoimmassa
4871: oi!kea käsitys pienen lapsen turvattomuu- ilk:äkaudessa. Saadaksemme .tuberkuloottisen
4872: desta ja tietoisuus siitä vastuunalaisuu- äidin ,lapsist'a ,terveitä kansalaisia yhteis-
4873: dest•a, mitä hoitajalta vaaditaan. Maamme kmmaHe on ne heti eristettävä äidistä ja:.
4874: tyttärien, Suomen tulevaisuuden luojina, hoidettava muua!lla. Pa:ljon on yhteiskun-
4875: äit,einä, olisi saat•ava ne välttämättömät nassamme niitä ikovaosaisia, joille tällaisern
4876: aseet, tieto j·a taito, mitä ä:itiys edellyttää. koulujen yhteyteen perustetun 1astenkodin
4877: Esim. monet terveydelliset häiriöt suoma todellinen apu olisi välttämättömään
4878: usealla ihmisellä juontavat alkunsa lap- tarpeeseen. Onhan velvo.llisuutemme aina-
4879: suusvuosien ravitsemusvirheistä, jos eloon- kin, mutta varsinkin sodan jä:lkeisissä
4880: kin jäisivät. Paitsi kansan terveydelliset oloissa kiinnit.1Jää W.t1kava huomio :terVleen
4881: kysymykset velvoittavat tähän ikiinnittä- elinvoimaisen sukupolven kasvattamiseen.
4882: mitän huomiota myös nykyiset sosiaaliset Siis tehikäämme kaikki, mit.ä voimme tämän
4883: olomme. Sota-aika •ant•aa entistä enemmän 'edistämiseksi.
4884: orpoja, kodittomia ja avuttomia pilclmlap- Tämä on myös ikulttuurikysymys, jonka
4885: sia huollettavaiksemme. Siten ovatkin mo- hO'itaminen ei saisi jäädä sattumanvaraisten
4886: net kotitalouskoulrumme sekä yhteisvastuun tilapäisten avustusten varaan eikä siHä o'lisi
4887: tuntien että kaivatun käytännöllisen lasten- val'laa enää lykkäänrtyä!kään, sillä \koulujen
4888: hoidonopetuksen a~ka•ans·aamiseksi rientä- opetusohjelma sitä ehdottomasti :kaipa,a.
4889: neet ilmikin mahdollisin keinoin aikaansaa- Tehkäämme lastenhoidonopetus tyttäril-
4890: ma•an 'lastenkodit oppilaitosten yhteyteen. :lemme kouluissa eläväksi ja rakkaaksi, niin
4891: Näin osittain tyydytetty, mutta lisä;äntyvä varmasti kansamme kasvuvoima elpyy, että
4892: ~astenkotien tarpeellisuus on saanut rahal- tulevina päivinä ei suomalaisia olekaan
4893: lista tukea sekä Suomen Huollolta et·tä Pu- enää ,liik:a vähän" niinkuin nyt sanotaan.
4894: naiselta Risti1tä ja Aseveljien Liitolta. Ny:t Ammattivirastolla on suunnitelma .asian
4895: onkin jo moneHa ko.titalouskouluJla tähän toteuttamiseksi jo v.almiina, kun vaan hal-
4896: t·arkoitukseen vara:ttu huoneisto kalustoi- litus suhtautuisi siihen suopeasti.
4897: neen ja opetustakin on •annettu useana EdeHä olevan perusteella ehdotamme
4898: vuonna. Näin on :tava1la tai toisella kodit- kunnioittaen eduskunnan päiilte.ttäväksi toi-
4899: tamiksi joutuneet pienokaiset saaneet asia1- vomuksen,
4900: 132 IX,19. - Lastenhoidon opetus.
4901:
4902: että hallitus ryhtyisi toimenpitei. tuksen järjestämiseksi maamme koti-
4903: siin kä;ytännöllisen lastenhoidon ope- talousoppilaitoksiin.
4904: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
4905:
4906: Aino Luostarinen. K. Arhama.
4907: Tilda Löthman-Koponen. 0. H. Kekäläinen.
4908: M. 0. Lahtela. Elsa Bonsdorff.
4909: Einari Karvetti. Kyllikki Pohjala.
4910: Anton Suurkonka. Mandi Hannula.
4911: Uuno Hannula. Laura Härmä.
4912: Artturi Leinonen. Elli Nurminen.
4913: J. Koivisto. Lempi Lehto.
4914: Juho Takala. Miina Sillanpää.
4915: S. Salo. Aino Malkamäki.
4916: Lennart Heljas. Martta Salmela-Järvinen.
4917: 133
4918:
4919: IX,2o. - Toiv. al. N :o 42.
4920:
4921:
4922:
4923:
4924: Lahtela y. m. : 111äiirärahasta ernäntälwu:tun perustamiseksi
4925: K ernijärve.lle.
4926:
4927:
4928: E d u s k u n n a 11 e.
4929:
4930: Maamme pääelinkeinon, maatalouden am- kauan vireillä olleessa asiassa voisi vaikut-
4931: mattikouluista, erikoisestikin naispuolisen taa siihen, että puheena olevan koulun
4932: maaseutunuorison maatalousammattikou- perustaminen toteutettaisiin mahdollisim-
4933: luista on maassamme ilmeinen puute. man pian.
4934: Maamme eteläosassa on vain muutamia Perä-Pohjolaa varten perustettavan emän-
4935: emäntäkouluja. Pohjoisimmat emäntäkoulut täkoulun sopivana paikkana on pidettävä
4936: ovat Limingassa ja Haapavedellä. Näiden Kemijärven kuntaa m. m. seuraavilla perus-
4937: pohjoispuolella ei ole ollut yhtään emäntä- teilla:
4938: koulua, vaikka enempi kuin puolet maamme 1) Kemijärven kunta keskeisen asemansa
4939: pituudesta on mainittujen koulujen poh- puolesta on sopiva m. m. emäntäkoulua var-
4940: joispuolella. Pohjoisin osa maastamme on ten;
4941: siis tässäkin suhteessa jäänyt lapsipuolen 2) maatalousharrastus Kemijärven kun-
4942: asemaan. Jo kauan aikaa sitten on muun nassa on kautta aikojen ollut huomattavan
4943: Suomen taholtakin myönnetty, että Perä- suuri ja viime kesänäkin on kunta selviy-
4944: Pohjolaa varten on valtion toimesta perus- tynyt maa taloustuotannon lisäämiskam ppai-
4945: tettava emäntäkoulu. Sii:tä huolimatta, että lussa ens~mäisenä Perä-Pohjolan maanvil-
4946: puheenaolevan koulun tarpeellisuus on avoi- jelysseuran alueella;
4947: mesti myönnetty ja että emäntäkoulun pe- 3) Kemijärven kunnassa toimiva martta-
4948: rustamiseksi Kemijärvelle on tehty kahden yhdistys ja kymmenkunta paikallista maa-
4949: viimeisen vuosikymmenen aikana useita miesseuraa ovat kokouksissaan jo useita
4950: aloitteita ei koulun perustamisessa ole päästy vuosia sitten käsitellee:t tämän koulun pe-
4951: lopulliseen tulokseen, vaan on se lykkäy- rustamiskysymystä ja yJksimielisesti pitäneet
4952: tynyt vuodesta toiseen. Tosin nyt suunni- koulun perustamisen Kemijärven kunnan
4953: tellaan Perä-Lappiin, johon on Kemijärveltä alueelle tarpeellisena ja toivovat edelleen,
4954: matkaa noin 400 km, sikäläisiä Lapin oloja että sellainen heti perustettaisiin;
4955: vastaavan emäntäkoulun perustamista ja se 4) Kemijärven kunnan asukasluku vuO-
4956: on sinne erikoisen tarpeellinen, mutta sillä den 1942 henkikirjan mukaan oli 10,432 ja
4957: ei vähimmässäkään määrässä voida tyydyt- kunnassa on jo vuonna 1926 saatettu oppi-
4958: tää sen emäntäkoulun tarvetta, joka tarvi- velvollisuus täyteen voimaan ja sen kansa-
4959: taan Kemijärveä ja sen ympäristöä varten, kouluissa on yli 1,000 lasta;
4960: e~kä Perä-Lapin koulun opetusta voida niin 5) Kemijärven kunnassa on myöskin 5-
4961: järjestää, että se vastaisi niitä oloja, jotka luokkainen yhteiskoulu, jossa on nykyään
4962: ovat Kemijärvellä ja sen ympäristössä. 194 oppilasta.
4963: Kun näin on ja kun Perä-Pohjo1an nais- Näiden koulujen ja myöskin ympärys-
4964: puolisella nuorisoilakin on oikeus odottaa kunnissa olevista maalaiskunnan kouluista
4965: että heillekin varataan tilaisuus edes maa- päässeille tytöille on saatava maa- ja koti-
4966: ja kotitalousammatin käytännölliseen ja taloutta opettava ammattikoulu ja sellai-
4967: tietopuoliseen oppimiseen omassa maakun- seksi soveltuu sikäläisiin oloihin sovelletulla
4968: nassa, niin on asia jälleen otettava esille opetusohjelmalla varustettu emäntäkoulu
4969: toivossa, että eduskunta,. jolta on saatu erikoisen hyvin ja on myöskin aivan välttä-
4970: monia korjauksia Perä-Pohjolan väestön nos- mätön.
4971: tamiseksi siitä lapsipuolen asemasta, johon Tässä yhteydessä on myöskin mainittava,
4972: se on aikojen kuluessa jäänyt, tässäkin että milloin Kemijärvelle on saatu kiertävä
4973: 134 IX,2o. - Kemijärven emäntäkouln.
4974:
4975: kotitalous- tai karjanhoitokoulu, on niihin nattavaisuutta, josta seuraa samalla, että
4976: {)llut pyrkijöitä jopa viisi kertaa niin suuri valtakunnalle vahingollinen naisten kaupun-
4977: oppilasmäärä, kuin mikä on voitu vastaan- keihin pako vähenee.
4978: ottaa. · Tämä siis Dsoittaa, että harrastus Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
4979: ammattiopetuksen saamiseen on Kemijärven kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
4980: naispuolisella nuorisolla erikoisen suuri ja toivomuksen,
4981: varmana voidaan pitää, että siinä emäntä-
4982: koulussa, joka Kemijärvelle perustetaan, ei että hallitus ottaisi vuoden 1945
4983: tule olemaan oppilasten puutetta. tulo- ja menoarvioesitykseen 500,000
4984: Emäntäkoulujen perustamisella varmaan- markan suuruisen määrärahan emän-
4985: kin lisätään suuressa määrässä maatalous- täkoulun perustamiseksi Kemijärvelle.
4986: harrastusta, maataloustuotantoa ja sen kan-
4987: Helsingissä helmikuun 6 päivänä Hl44.
4988:
4989: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen.
4990: Eino Rytinki. Uuno Hannula.
4991: J. Pyörälä. Aapo Inkinen.
4992: Juho Paksujalka. U. A. Wirranniemi.
4993: Antti J. Rantamaa. Eemil Luukka.
4994: Janne Koivuranta. S. Salo.
4995: Aino Luostarinen.
4996: 135
4997:
4998: IX,21. - Toiv. al. N:o 43.
4999:
5000:
5001:
5002:
5003: Inkinen y. m.: ·Toimenpiteistä ajanm.ukaisen kalataloudel-
5004: lisen ammattiopetuksen järjestämiseksi.
5005:
5006: E d u s k u ,n n a 11 e.
5007:
5008: Kalastuksella on meidän elintarviiketuo- t,aitoisia henkilöitä tämän laatuisten tehtä-
5009: tannossamme huomattava osuutensa. Kalaa vien palvelukseen, eikä kalastusjärjestöillä
5010: <>n käytetty kansamme ruokiata.:loudessa var- ole riittävästi varoja neuvontatyön suorit-
5011: sin runsaasti silloinkin, kun voita ja lihaa tamiseen. Ammattiopetus on meillä tällä
5012: on ollut riittävästi saatavissa, mutta varsin- alana erittäin heikkoa j'a puutteeUista.
5013: kin nyt on kalan kysyntä tullut entistä Maassamme toimii tällä kertaa vain kolme
5014: suuremmaksi, kun ravintoaineista on kalatalousikoulua. Virolahden ja Pernajan
5015: yleensä puutetta, eikä sodan johdosta pie- kansanopistojen yhteydessä toimivat kalas-
5016: nentynyt karjataloustuotantomme ole kyen- tuskoulut antavat !käytännön kalastajiHe
5017: nyt antamaa;n riittävästi yleicseen kulutuk- Qhjausta ammattinsa harjoittamisessa,
5018: seen karjataloustuotteita. mutta niiden ohjelma ei läheskään ole riit-
5019: Kalaa voitaisiin meillä vuosittain tuottaa- tävän laaja antaakseen kasvateilleen neu-
5020: kin huomattavasti enemmän, kuin mitä vontatyössä tarvittavan koulutuksen.
5021: meidän vuotuinen tuotantomme on, mutta Evon kalastuskoulun tarkoituksena on
5022: asiaan olisi kiinnitettävä enemmän huo- pääasiallisesti valmistaa kalatalousneuvojia,
5023: miota kuin mitä tähän mennessä on tapah- mutta sen toiminta ei vastaa ajan vaati-
5024: tunut. Eräs ulilwmaalainen asiantuntija on muksia. MaatalDusseurojen KeskusliitDn
5025: lausunut: ,Jos Suomi, Euroopan vesirik- edustajakokouksen asettama toimikunta 28.
5026: kain maa, järjestäisi kalastusasioiden hoi- 3. 1932, johon toimikuntaan kuuluivat kun-
5027: don ja kalanviljelyksen keskieurooppalai- nallisneuvos Taave Junnila, maisteri Yrjö
5028: selle tasolle, pystyisi se ,tuottamaan kalaa Vuorentaus ja agr. Eero Maamies, on
5029: parikymmenen mi,ljoonaiselle kansalle." asiasta sanonut antamassaan lausunnossa
5030: Meidän asukaslulmmme ei ole neljännestä- seuraavaa:
5031: ikään 'tästä määrästä, mutta tuotan,tomme ei Evon kalastuskoeasema on v: sta 1901
5032: siitä huolimatta ole vastannut kulutuksen lähtien Dllut sarrna:lla ka:latalousneuvojain
5033: tarvetta. T,osin on myönnettävä, että jär- opetuslait01ksena. Evon kalastuskoulussa
5034: viemme vedet eivät ole niin ravintorikkaita, on opetus ollut lähinnä koeaseman johta-
5035: kuin Keski-Eu11oopan vesistöt, mutta siitä jana toimivan huolena sekä käytännöllisen
5036: huolimatta olisi meillä suuret mahdollisuu- puolen ohjaus on kuulunut ~aitoksen kalas-
5037: det lisätä tuotantoamme ainakin omaa ku- tusmestarin tehtäviin. :Sen jälkeen kuin
5038: autustamme vastaavalle tasolle. koeaseman johtaja siirtyi kalastushallituk-
5039: Sota-aika on meille opettanut, että kaik- seen, on Qpetuik:sen antaminen kalastuskou-
5040: kea mitä omassa maassa voidaan tuottaa, lussa supistunut johtajan kesäisin su011itta-
5041: nn kehitettävä, sillä laiminlyönti kostaa maan noin kuukauden kestävään opetuk-
5042: itsensä tiukan ajan ikohdattua hyvinkin an- seen tai ,lyhempia.ikaisten tilapäisopettajain
5043: karasti. Niinpä saamme nytkin kärsiä ka- opetukseen. Oppilaiden ohjaus on pääasial-
5044: 1anpuutetta tässä tuhansien järvien ja laa- lisesti jäänyt laitoksen kahstusmestarin
5045: jojen merenrantojen ympäröimässä maassa. osalle ja tätä ei yleensä voitane pitää edes
5046: Yhtenä tärkeänä syynä tähän on se, että tyydyttävänä. Toimikunta on sitä mieltä,
5047: kalataloudellinen neuvontatyö, kalanviljely että tuskin mikään maatalousalan neuvo-
5048: ja kalavesiemme hoito on ollut kovin heik- jain valmennus nykyisin on niin perin huo-
5049: koa ja puutteellista. Tämä taasen johtuu nosti järjestetty ja huollettu kuin ikalata.-
5050: siitä, että meillä ei ,ole riittävästi ammatti- lQusneuV"ojain. Tähän nähden olisi ikiireim-
5051: 136 IX,21. - Kalataloudellinen ammattiopetus.
5052:
5053: miten saatava riittävän tehokas parannus Maahamme olisi saatava edes yksi sellainen
5054: aikaan. kalatalouskoulu, joka huolehtisi tämän alan
5055: Toimeensa pätevistä neuvojista on nyt ammattikasvatuksesta y. m. tähän alaan liit-
5056: jo puute ja tämä tulee lähia:i!kana vielä tyvistä tehtävistä.
5057: tnntuvalllJillaksi, ikun on ryhdyttävä toteut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5058: tamaan kalatalousalan neuvontatyölle uuden eduskunnan päätettäväksi toivomu!ksen,
5059: kalastuslain sovelluttamisen antamia tehtä-
5060: viä kalastuskuntien ja niiden yhtymien toi- että hallitus ryhtyisi kiireelZisiin
5061: minnassa sekä yleensä tehostetussa kalata- toimenpiteisiin ajanmukaisen kalata-
5062: lousalan toiminnassa. loudellisen ammattiopetuksen järjes-
5063: Kailataloudellisen ammattiopetuksen jär- tämiseksi.
5064: jestäminen olisi erittäin ajankohtainen.
5065: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
5066:
5067: Aapo Inkinen. Matti Miikki.
5068: Matti Pärssinen. K. Määttä.
5069: U. A. Wirranniemi. Juho Paksujalka.
5070: S. Salo. Juho Takala.
5071: Antti Junes. Tauno Saukkonen.
5072: L. 0. Hirvensalo. Eemil Luukka.
5073: 137
5074:
5075: IX,22. - Toiv. al. N:o 44.
5076:
5077:
5078:
5079:
5080: Junes y. m.: Kalanviljelyslaitoksen rakentamisesta Tornion-
5081: joen vesistöön.
5082:
5083:
5084: E d u s k u n n a l ·l e.
5085:
5086: Marraskuun 20 päivänä 1943 jätti alle- selkoa puheenaolevan kwlanviljelyslai:tolksen
5087: kirjoi.,trtanut Junes edrustlrunnan puhemie- perustamisvaiheista ja niistä. esteistä, jotka
5088: heHe, asianomaisen haHituksen jäsenen vas- ovwt sen rakentamista viivyttäneet, maini-
5089: t~attavaksi kysymyksen, jossa m. m. tied'.lS- ten sellaisina :
5090: t·eltiin: 1) Äkasjoen varrelle suunnitel'lun ja so-
5091: ,Missä va.iheessa on Suomen ja Ruotsin pimattomaksi osottautuneen paikan tilalle
5092: va1tioiden väliHä Tornionjoen vesistöön ra- uuden seUaisen ha'lmminen ;
5093: kennettavaksi pää:tetyn ka:lanviljelyslai,tok- 2) Norrbottenin läänin ·lääninha:llituksen
5094: sen perust,aminen j<a mikä on estänyt sen toimenpiteiden hitaus lai,tosta varten Kön-
5095: rakentamistöiden loppuun saattamisen sekä gäsen koskeen t~arvittavan maa-alueen lu-
5096: milloin la~to:ksen toiminta a.ijotaan viimeis- nastamiseksi, mikä ·annettiin sen tehtäväksi;
5097: tään saada käyntiin." 3) Maamme joutuminen sotaan, joiloin
5098: Kysymyksen perusteluissa m. m. esitet- ,ei ole katsottu olevan syytä kiireh:tiä. pu-
5099: tiin, ,että yhteis-en lohenkalastuksen järjes- heenaolevan laitoksen ra!kentamista" koska,
5100: tämisestä Tornion- ja Muonionjoissa Suo- niinikuin sanat kuuluvat, ,nykyisin olisi
5101: men tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan vaikeata saada kunnollista ammattitaitoista
5102: välillä. toukokuun 10 päivänä 1927 allekir- työväkeä samoin kuin rakennus- y. m. :tar-
5103: joitetun ja joulukuun 31 päivänä samana p<e.itakin".
5104: vuonna vahvistetun sopimuksen XI a:rtikl,an Näiden lisäksi mainitsee ministeri jotain
5105: mukaan ovat sopimusvaltiot iohenkalastuik- valuuttatilanteen asettamista esteistä.kin.
5106: sen kohottamiseksi mainitu'lla kalastus- Kun kuitenkin lähemmin tarkastelee mai-
5107: alueella päättäneet yhteisesti rakentaa ni,1mssa vastauksessa esitettyjä viipymisen
5108: sekiä yllä- ja toiminnassa pitää. kalanvilje- syitä j'a ve"dailee niitä siihen a~kaan, jonikla
5109: lyslaitoksen Äkäsjoen varrella Kolarin pitä- kUluessa ne ovat vuorollaan esiintyneet,
5110: jässä. Suomen puolella." Lisä:ksi mainittiin niin tulee våkistenikin vwikuuttuneeksi siitä.,
5111: vielä sanotuissa perusteluissa, että ,sen jäl- :että jotain leväperä.ist~ä ja nurinkurista hi-
5112: keen kuin Äkäsjoelle suunniteltu kalanvil- tautta on ,toimenpiteissä täytynyt olla, var-
5113: jelys1aitoksen pa~ka, myöhempien tutki- sinkin kun laiJto!ksen perustamiseen tarvit-
5114: musten nojalla, huomattiin tarkoitukseen so- tavat varat ovat jo paljon ennen sotaa ol-
5115: veltuma'ttomaksi, v·altakunta.in välillä .ta- leet käytettävänä. Se seikka, että nyt ai-
5116: pahtuneiden neuvotelujen perusteena. on so- van viime vuosina on meidän puolellamme
5117: vittu siitä, että laitos rakennetaan Köngä- saattanut esiintJ~ä sei:kkoja, joista. vastauk-
5118: sen koslmen Ruotsin puolelle ja että sit ä 1 sessa mainitaan, eivät voi olla ratkaisevia
5119: varten on ostettu tarpeeHinen ma·a- ja vesi- eivätkä oikeuta laitoksen rakentamista siir-
5120: alue sekä kuuleman mukaan jo' vuosia sit- tämään epämääräiseen tulevaisuuteen, koska,
5121: ten hankittu paikalle raJkennustarpeitakin." niinkuin edellä on sanottu, sen perustmni-
5122: Kun laitoks'en perustaminen tähänkään sesta ja ylläpitämisestä huoJ:taa osa'lta:an
5123: paikkaan ei ole edistynyt alkuvaihei:ba pi- Ruotsi, jossa ei sota.ti1anne enempää kuin
5124: temmä.l'le esitettiin, kuten sanottu, ministe- a:mmattita.itoisen työViäen ja, rakennusainei-
5125: rin vastat:tava,ksi alussa mainittu kysymys. denkaan puute ole estämässä laitoksen pe-
5126: Vastauksessaan, joka on päivätty joulu- rustamista. Ja mitä tulee meidän osuu-
5127: kuun 14 päivänä viime vuonna, on minis- teemme sen rakentamiseksi niin se on joka
5128: teri N. A. Osara sitten t•ehnyt lähemmin suhteessa niin vähäinen, ettei se voi mil-
5129:
5130: 18
5131: 138 IX,2.2. - Tornionjoen kalanviljelyslaitos.
5132:
5133: tään osalta vaarantaa meidän muuta toi- laitos pitäisi TornionjoeUa saada peruste-
5134: mintaamme. 'tuiksi niin pian kuin mahdollista. Sitähän
5135: Jos nyt viimeksi esitetyil!kin paikan suh- vaatii jo ei ainoastaan yleinen etu maan
5136: teen on sellaisia esteitä &emassa kuin Dn kalakannan lisäämiseksi, vaan myöskin nii-
5137: julkisuudess~a mainittu, ettei nimittäin tar- den taholta esiintynyt oikeutettu huomau-
5138: peellista maa- ja vesi,aluetta olisikaan ky- tus, jotka ovat ~lai!toksen perustamista var-
5139: seellisestä paikasta heti ja !kohtuulLisilla eh- ten varoja osoittaneet.
5140: do~lla saatavissa, niin haettaikoon sitle nyt Edellä sanotun nojaHa rohkenemme ilrun-
5141: vihdoinkin sellainen paiiklm, johon se voi- nioittaen ediuskun:nan päätettäväksi esittää
5142: daan viivytyksettä rakentaa, sillä tokihan toivomuksen,
5143: kyseeUiseltä jokialueelta on sellaisia löydet-
5144: t'ävissä useampia kun vaan asiaan puutu- että hallitus viipymättä ryhtyisi
5145: taan tositeo(L1a. sellaisiin toimenpiteisiin, että Suo-
5146: Joka tap'auksessa, ja varsinkin sen jäl- men ja Ruotsin valtioiden kesken
5147: keen Imn Oulujoella oleva hautomola~tos Tornionjoen vesistöön rakennettar
5148: tulee koskien valjastamisen vuoiksi laikkau- vaksi päätetty yhteinen kalanvilje-
5149: t,etuiksi ja kun Kaihuan ka1anviljelyslaitos lyslaitos niin pian kuin mahdollista
5150: KemijoeUa on järjes:tet,ty huoltamaan pää- saataisiin rakennetuksi ja mainit-
5151: asiass~a siian- y. m. p.ienemmän kalan lisää- tuun tarkoitukseen käytettäväksi.
5152: mistä, tuntuu ny,t siltä, että puheena oleva
5153: He:lsingissä helmikuun 7 päivänä 1944.
5154:
5155: Antti J unes. Eino Rytinki.
5156: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula.
5157: Eero Nurmesniemi. K. A. Lohi.
5158: K. Arhama.
5159: 139
5160:
5161: IX,23. - Toiv. al. N:o 45.
5162:
5163:
5164: Wirranniemi y. m. : Eräiden itärajan kuntien asukkaiden
5165: vapauttamisesta nahan ja villan luovutusvelvollisuu-
5166: desta.
5167:
5168: E d u s k u n n a ll e.
5169:
5170: Näinä kansallemme niin vaikeina koette- tukset, joita kansanhuoltoministeriö on itä-
5171: lemusten vuosina on vihdoinkin tultu huo- rajan väestölle nahkaluovutusvelvollisuuden
5172: maamaan mikä merkitys lapsirikkailla per- täyttämisestä antanut, ei ole tilannetta sa-
5173: heillä on koko yhteiskunnalle. Vaikka tämä nottavasti helpottanut. Kun lisäksi olosuh-
5174: tosiasia yleensä jo tunnustetaan ja vaikka teet valtakunnan itärajalla yleensäkin ja
5175: perheellisten ja erittäinkin suuriperheisten erittäinkin sen pohjoisosissa ovat sellaiset,
5176: asemaa ja toimeentuloa on monessa suh- että mitkään kmvikejalkineet eivät siellä
5177: teessa pyritty helpottamaan,. on vielä tässä voi tulla kysymykseen senvuoksi, että talvet
5178: suhteessa paljon toivomisen varaa. ovat kylmät ja lumiset ja kesällä on heinät
5179: Nykyisen poikkeuksellisen ajan johdosta korjattava vetisiltä luonnonniityiltä, on
5180: annetuissa asetuksissa ja säännöstelymää- nahkalapikas niissä oloissa ainoa jalkine,
5181: räyksissä ei ole perheellisyydelle osoitettu joka voi tulla kysymykseen.
5182: riittävää huomiota. Esim. villan ja nahan Aivan samoin on asian laita villanluovu-
5183: luovutusmääräyksiä annettaessa ei ole lapsi- tukseen nähden. Tässäkään asiassa ei ole
5184: rikkaita perheitä asetettu sellaiseen ase- edes suuriperheisille annettu helpotuksia.
5185: maan kuin sekä oikeudenmukaisuus että Ja jos mikään,. niin juuri villan luovutus-
5186: kohtuussyyt olisivat vaatineet. velvollisuus on lapsirikkaissa perheissä ai-
5187: Nykyisten, voimassa olevien määräysten heuttanut aivan säälittäviä tapauksia. Ny-
5188: mukaan saa perheetön karjanomistaja luo- kyisenä vaatepulan aikana, jolloin varsin-
5189: vuttamastaan nahasta itselleen yhtä suuren kin kaukaisiin itärajan kuntiin ei saada
5190: osan kuin suuriperheinenkin. Tämä ei voi juuri nimeksikään vaatetustarvikkeita, vaan
5191: olla oikein. Onhan aivan selvää, että suu- se vähäinen määrä, mikä niitä yleensäkin
5192: rempien karjain omistajat, jotka melkein on saatavissa, näyttää jäävän asutuskeskuk-
5193: poikkeuksetta ovat pieniperheisiä, pääsevät siin, se vähäinen villamäärä, joka näillä
5194: tässä suhteessa paljon parempaan asemaan alueilla on, tarvittaisiin kipeästi pääasiassa
5195: kuin suuriperheiset, erittäinkin kun ottaa lasten vaatetukseen. Näin ollen olisi oikein
5196: huomioon sen, että pienkarjan omistajat ja kohtuullista, että itärajan seudut vapau-
5197: yleensä ovat suuriperheisiä, niinkuin var- :telttaisiin seikä nahan että myöskin villan
5198: sinkin valtakunnan itä- ja pohjoisosissa on luovutusvelvollisuudesta yleiseen kulutuk-
5199: asian laita. seen.
5200: Erittäinkin valtakunnan itärajan kun- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
5201: nissa, joissa tavallisissakin oloissa on vilje- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5202: lijät pienkarjanomistajia niin että omasta
5203: karjasta vasta parin, kolmen vuoden takaa että hallitus ottaisi kiireellisesti
5204: voidaan teuraseläimen ottoa ajatella ja siitä harkittavakseen valtakunnan itärajan
5205: saatu nahka saada useimmissa tapauksissa sodan johdosta tuhottujen ja talvi-
5206: kymmenpäisen perheen jalkinetarvikkeiksi, sodan aikana evakuoituna olleiden
5207: on tilanne erittäinkin nyt, kun talvisodan kunt,ain vapautamisen nahan ja vil-
5208: aikana jouduttiin monissa itärajan kunnissa lan luovutusvelvollisuudesta ja ryh-
5209: karjamäärät vähentämään puoleen siitä, tyisi tässä asiassa asian aiheuttamiin
5210: mitä ne aikaisemmin olivat olleet, tullut toimenpiteisiin.
5211: aivan kestämättömäksi. Ne vähäiset helpo-
5212: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
5213:
5214: U. A. Wirranniemi. Antti J. Rantamaa. Aapo Inkinen.
5215: Eino Rytinki. K. Määttä. Matti Pitkänen.
5216: K. Arbama. Heikki Soininen. S. Salo.
5217: J. Pyörälä. Tauno Saukkonen. Uuno Hannula.
5218: 140
5219:
5220: IX,24. - Toiv. al. N :o 46.
5221:
5222:
5223:
5224:
5225: Koivuranta y. m.: Monilapsisten pientilallisten vapautta-
5226: misesta nahan ja villan luovutusvelvollisuudesta.
5227:
5228: E d u s k u n n a 11 e.
5229:
5230: Nykyisenä aikana on vihdoinkin tultu tarjeta. Siellä täytyy koettaa saada jalki-
5231: huomaamaan lapsirikkaiden perheiden mer- neet nahasta pysyäkseen työkykyisenä.
5232: kitys yhteiskunnalle, minkä vuoksi perheel- Muutenikin Perä-Pohjolassa ja Lapissa ovat
5233: listen asemaa ja toimeentuloa on mahdolli- erikoiset olot sekä talvella että kesällä kuten
5234: suutta myöten pyritty helpottamaan. Tässä esim. metsä- ja ui:btotöissä, joissa tarvitaan
5235: suhteessa on kuitenkin vielä hyvin paljon niihin oloihin ja töihin sopivia vaatteita ja
5236: toivomisen varaa, minkä vuoksi on välttä- jalkineita, jos mieli töiden sujua kuten toi-
5237: mätöntä, että lapsirikkaiden perheiden ase- vottavaa ja välttämätöntä on.
5238: maa edelleenkin helpotettaisiin ja paran- On huomattava myöskin, että Lapin lää-
5239: nettaisiin. nissä korjataan suurin osa karjanrehusta
5240: Poikkeuksellisen ajan johdosta annetuissa märiltä suoniityiltä, joissa paperipäällys-
5241: säädöksissä ja asetuksissa ei ole perheeni- teiset puukengät eivät täytä jalkineelle kuu-
5242: syydelle varsinkaan lasten vaatettamisessa luvaa tehtävää. Tarvitaan nahkajalkineet.
5243: osoitettu mielestämme riittävää huomiota. Niin on myöskin sukkien ja muun vaate-
5244: Esim. villan ja nahan luovutusmääräytksiä tuksen laita. Se täytyy koettaa saada tar-
5245: annettaessa ei ole lapsirikkaita perheitä koituksenmukaista sikäli kuin se nyky-
5246: asetettu sellaiseen asemaan, johon olisi ollut oloissa on mahdollista. Pidämme välttä--
5247: syytä. Nahanluovutuksessa. saa perheetön mättömänä, että otettaisiin kiireellisesti har-
5248: yhtä suurta etua itselleen kuin sellainen kittavaksi, millä tavalla sellaiset pienten
5249: perheellinen viljelijä, jolla voi olla sangen karjojen omistajat, joilla on lapsia, saatai-
5250: paljon lapsia. Tästä asiasta on kyllä ollut siin nahan ja villan luovutusvelvollisuuden
5251: puhetta ja sen parantamisen tarpeellisuus- suhteen oikeudenmukaisempaan ja nykyistä
5252: kin on myönnetty, mutta toivottua paran- parempaan asemaan sekä että luovutusvel-
5253: nusta ei ole kuitenkaan tähän mennessä vollisuutta määriteltäessä, mikäli se koskee
5254: saatu aikaan. Samoin on laita myöskin pienviljelijäväestöä, otettaisiin maan poh-
5255: villanluovutuksessa. Tilanne on siinäkin jois- ja eteläosissa vallitsevat olosuhteet
5256: suhteessa kestämätön, eikä se edes ole tar- huomioon. Mielestämme olisi sellaiset kar-
5257: koituksenmukainen. Kun ajattelee suuri- janomistajat, joilla on lapsia ja jotka omis-
5258: perheisiä pikkutilallisia, joilla on lapsia, tavat enintään 8 täysikasvuista lehmää sekä
5259: niin täytyy sanoa, että luovutusmääräykset sellaiset, jotka. omist•avat enintään 8 yli vuo-
5260: puheenaolevassa suhteessa kohdistuvat hei- den ikäistä lammasta, vap:autettava koko~
5261: hin perin epäoikeudenmukaisesti. Tässä suh- naan nahan ja villan luovutusvelvoHisuu-
5262: teessa on välttämättä saatava aikaan pikai- desta.
5263: nen parannus. On luonnollista, että vaate- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
5264: tustarpeitten ja jalkineitten puute tunne- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5265: taan raskaana koko maassa kaikkien kansa-
5266: laisten keskuudessa, mutta pulma on luon- että hallitus ottaisi viipymättä har-
5267: nollisesti vaikein niissä osissa maata, joissa kittavakseen sellaisten pienten karjan-
5268: talvi on hyvin p1tkä ja kY"lmä ja joissa siis omistajien, joilla on lapsia, vapaut-
5269: tarvitaan erikoisen lämpimiä suojia kovia tamiseksi nahan ja •villan luovutus-
5270: pakkasia vastaan. Onhan päivänselvää, että velvollisuudesta ja että luovutusvel-
5271: eihän esim. Lapin pakkasissa puukengillä vollisuutta määriteltäessä otettaisiin
5272: IX,24. - Koivuranta y. m. 141
5273:
5274: huomioon maan pohjois- ja etelä- ja ryhtyisi tässä asiassa sen aiheutta-
5275: osissa vaUitse,vat erilaiset olosuhteet, miin toimenpiteisiin.
5276: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1944.
5277:
5278: Janne Koivuranta. Eino Möttönen. Eemil Luukka.
5279: S. Salo. Heikki Niskanen. Aapo Inkinen.
5280: Kalle Kämäräinen. Matti Tolppanen. Lauri Murtomaa.
5281: Aino Luostarinen. Antti J unes. Eino Rytinki.
5282: Juho Paksujalka. Uuno Hannula. Lauri Kaijalainen.
5283: K. Määttä. M. 0. Lahtela.
5284: 142
5285:
5286: IX,25, - Toiv. al. N :o 47.
5287:
5288:
5289:
5290:
5291: Tolppanen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Koitereen
5292: järven ja Koitajoen vedenpinnan säännöstelemisestä.
5293:
5294: E d u s k u n n a 11 e.
5295: Ne toimenpiteet, joihin Pamilo Oy. on myöskin Koitajoen veden kulkua niin, että
5296: ryhtynyt 'taikka ryhtyy Enon pitäjässä Koitereesta tulee tasainen, eri vuoden-
5297: Koitajoessa olevan Pamilon kosken ynnä sa- ajoista riippumaton vesiallas, olisi ryhdyt-
5298: massa joessa Pamilon yläpuolella olevien tävä toimenpiteisiin veden säännöstelemi-
5299: muiden koskien vangitsemiseksi sähkövoi- seksi myös ranta-alueiden viljelemistä sil-
5300: man hankkimista varten Pohjois-Karjalan mäHäpitäen, ja tämä tulos saavutetaan toi-
5301: kehittyvälle teo1lisuudelle, 'liittyvät oleelli- mien yhdessä Pamilo 0. Y :n kanssa. Jotta
5302: sesti myöskin Koitereen järven ja Koita- asiat joutuisivat rinnakkain käsiteltäv,iksi
5303: joen ranta-alueiden hyväksikäyttöön vilje- ja edut toisiinsa sidotuiksi, olisi hallituksen
5304: lystarkoituksessa. kiireellä otettava yhteys Pamilo 0. Y: n
5305: Niiden tutkimusten perusteella, joita on kanssa ja tutkittava, mitä mahdol1isuuksia
5306: suor:Utettu Koitereen järven ja Koiltajoen olisi yhteistyöllä edistää myöskin puheena-
5307: rannoilla olevien luonnonniittyjen viljelys- olevan seudun viljelysoloja. Kun kosket-
5308: kelpoisuudesta, on tultu hyvin myönteisiin telemamme menettely on ainoa tapa vähin
5309: tuloksiin. Nämä rantaluonnonniityt ovat kustannuksin turvata edellä mainituilla
5310: suurelle osalle Ilomantsin maanviljelijöitä ranta-alueilla olevien viljelyskelpoisten mai-
5311: se rehuvarasto, jolla talven yli eläimet ruo- den vedestä vapauttaminen, kunnioittaen
5312: kitaan, mutta alituiset tulvat häiritsevät ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
5313: luonnonniitynkin ~ntimien hyväksikäyttöä, vomuksen,
5314: koska usein heinäladot ja pielekset hukku-
5315: vat tulvaveteen. että hallitus kiireellisesti yhdessä
5316: Ilomantsin kunnan asukasten elintaso ei Pamilo 0. Y :n kanssa tutkisi, miten
5317: kohoa omavaraisuuteen asti, ennen kuin Koitereen järven ja Koitajoen veden-
5318: Koitajoen veden kulku on säännöstelty ja pinta voitaisiin säännöstellä niin,
5319: estetty keväit- ja sadeaikojen aiheuttamat että ranta-alueiden viljeleminen tu-
5320: tulvat. lisi mahdolliseksi, ja tutkimusten tu-
5321: Koska Pamilon kosken vangitsemisen yh- lokset saatuaan ryhtyisi asian vaati-
5322: teydessä on pakko ryhtyä järjestelemään miin toimenpiteisiin.
5323: Helsing.issä helmikuun 8 päivänä 1944.
5324:
5325: Matti Tolppanen. Antti Kukkonen.
5326: 143
5327:
5328: IX,26, - Toiv. al. N:o 48.
5329:
5330:
5331:
5332:
5333: Lahtela y. m.: Määrärahasta Kemijärvestä laskevan Kemi-
5334: joen niskan perkaamista varten.
5335:
5336: E d u s k u n n a ll e.
5337: Kemijoen kesikisosassa olevan Kemijärven 2 metriä normaalivesirajan yli ja tuhosi
5338: kevät-, kesä- ja syystulvien •aiheuttamat heiniä huornattav•asti enemmän kuin ai-
5339: jm1ilwvat vahingot ovat niin suuret, että nii- lmisernpina vuosina milloinika·an. Tämä
5340: den rajoittamiseksi olisi pitänyt jo aikoj•a kesätulva ei laskenut talveen mennessä ja
5341: sitten suorit.taa Kemijärvestä laskevan Ke- a:lavat niityt ja vi'ljelysmaak jäiväJt talveksi
5342: mijoen niskan perkaustyöt. Tätä varten jään alle. Keväällä 1932 noussut kevät-
5343: olisi otettava ensi vuoden tulo- ja meno- tulva ei laskenut edes niin paljon, että ala-
5344: arvioon määräraha. Näin olisi tehtävä sitä- virumat niityt olisivat päässeet. vapaiksi ve-
5345: kin suuremmalla syyllä kun metsähallitus den alta, ja heinäkuussa alkoi .tulva j•älleen
5346: va,ltion edustaj·ana sekä puutavaraliikkeet nousta ja nousi ja;tkuvasti syik:syyn men-
5347: va:Ltion ja yksityisten metsistä ostarniensa nessä niin, että tuhavettä olli noin 2.2 met-
5348: puitten uittoa varten ovat monien vuosi- riä normaalivesipinnan y'}äpuo,lella. Ala-
5349: kymmenien aikana per:anneet kaik!ki Kerni- villa niityillä oli tällöin vettä noin 1.5 met-
5350: j•ärveen •laskevat joet, josta on seurannu·t riä pa·ksu1ta, aiheuttaen se yli 2 miljoonan
5351: Kemijärven kesä- ja syystulvien jatilmva kilon heinävahingon. Näiden kahden P'eräk-
5352: lisääntyminen j·a maataloudelle tulevien va- käisen vuoden tulvirninen rnädännytti hei-
5353: hinkojen suurentuminen. nämaat niin, ett.ä ne eivät kesäHä 1933 kas-
5354: On myönnettävä, että metsätalouden kan- vaneet mitään ja tuli lähes saman suurui-
5355: nalta asiaa arvioiden Kemijärveen laskevien nen heinävahinko kuin edellisenä kesänä-
5356: jokien perkaarninen on ollut hyvin ymmär- kin, ja j·atkui vahinko vuodesta toiseen.
5357: rettävä toimenpide, mutta sitä ei olisi saa- Kesällä 1940 nousi Kemijärvessä kesätulva
5358: nut suurittaa tutkimatta ja varteenotta- niin, että si,tä oli vielä lokakuussa niityillä
5359: matta niitä seurauksia, mitä se aiheuttaa toista metriä paksulta ja aiheutti se noin
5360: maa:taloudeUe sellaisilla alavilla viljelys- 2 miljoonan ki lon heinävahingon. Mainit-
5361: 1
5362:
5363:
5364: mailla kuin Kemijärven seutu on eikä jät- takoon vielä, •että kesällä 1943 oli Kemi-
5365: tää perkaarnatta sarnanaiikaisesti myöskin järvessä kesätulva niin ko11kea, että alavilla
5366: Kemijärvestä laskevaa K•ernijo!lma vastaa- mailla oli tois,ta metriä paksu tulvavesi ja
5367: vassa määrässä. suuri osa heiniä jäi ni]ttärnättä ja niitet-
5368: Siitä, että Kemijärveen laskevat joet on tyinä sekä korjattuna veden valt<aan ja
5369: perattu ja Kemijärvestä laskeva Kemijoki rnaata:loudenharjoittajat kärsivät jälleen lä-
5370: jätetty pe.rkaarnatta on ollut seurauksena, hes 2 miljoonan kilon suuruisen heinävahin-
5371: että Kemijärven kesä- ja syystulvat ovat gon. Tämänkään kes'än tulva ei ennen jään
5372: käyneet vuosi vuodelta maataloudelle tuhoi- tuloa ehtinyt ·laskea niin, että alavimmat
5373: simmiksi. Niinpä jo vuonna 1928 nousi niityt olisivat vapautuneet veden alta ja
5374: kesä- ja syystulva Kemijärvessä niin kor- jäivät jään alle, josta seuraa, että ne rnä-
5375: k:ewlle, :että se peitti suuren osan jokiv·arsi-, däntyvät niin pahoin, että heinäkato on
5376: saaristo- ja järvenrantaniittyjä, kastellen ja nyt jo tiedossa seuraavaksi'kin vuodeksi.
5377: vieden mukanaan koottuja heiniä suorite- Kesätulvien aiheuttama heinävahinko
5378: tun arvion mukaan yli miljoonan kiloa. viime vuosina ol:leiden ja nyt olevan hei-
5379: Heinäkuussa 1931 parhaana heinänkorjuu- nien hinnan huomioonottaen, voidaan las-
5380: aikana nousi kesätulva Kemijärvessä yli kea nousevan keskimäärin 3-5 rni<ljoonaan
5381: 144 IX,26. - Kemijoen perkaaminen.
5382:
5383: ma11klman vuodessa, eli yhtä suureen mää- kesä- ja syystulvien aiheuttamat vahingot.
5384: rä:än mitä kesätulvia ehkäisevä Kemijoen T'ämän suunnitelm·an mukainen perikaustyö
5385: niskan perkaus tulee maksamaan. olisi tu:llut maksamaan ainoastaan 374,500
5386: Kun miltei kaikki Kemijärven kunurassa markkaa. Tutkimuksia jatkettiin vielä sen-
5387: olevat talot sij,aitsevat Kemijärven ja. Ke- kin jäl!keen, mUJtta perkaustyötä ei ole saatu
5388: mijoen rannoilla ja. suuri osa taloista saa toteutumaan ja tulvien aiheuttama vahinko,
5389: miltei Ilmiken karjalleen tarvittavan heinän vai:kika sen aiheuttaja on Kemijärveen las-
5390: sellaisilta wlueilta, jotka menevät tulvan kevi,en jokien perkaus, johon eivät ole osal-
5391: alle ja että parhaat viljelyskelpoiset maat listuneet Kemijärven kunnan maanomista-
5392: alinomaisen tulvimisen vuoksi täytyy jät- jat, saa edelleenkin jatikua ilman, että siitä
5393: tää viljelemärttä, on itsestään selvää, että vahingos1ta olisi vahingonkärsineine mak-
5394: tulvien maataloudelle •aiheuttama vahinko settu minkäänlaista korv·austa.
5395: on niin suuri, että se vaikuttaa lamautta- Puheena ohwaa perilmuskysymystä on kä-
5396: vasti maatalouteen. Vahinko muodostuu sitellyt m. m. valtion asettama jokien per-
5397: sitäkin suuremmaksi ja tuhoisammaksi kun kauskomissioni jo v. 1930 ja esittänyt per-
5398: mawtaloudenharjoittajilla ei ole varaa vuo- kaustyön suorittamista korkeiden kevä.t-,
5399: desta toiseen uusiutuvaan karjanrehun os- kesä- ja syystulvien rajoittamiseksi.
5400: toon ja ovat pakotettuja vähentämään osan Mainittakoon vi•el'ä, että sen anomuksen
5401: muutoinkin liian pienestä karjamäärästä:än. johdost·a, minkä Kemijärven mantta<ali-
5402: Karjan hävittäminen Peräpohjolassa, jossa kunta syyskiuun 20 päivänä 1932 jätti tä-
5403: maatalous perustuu pääasiass·a lmrjanhoi- män perkauksen suorittamiseksi valtioneu-
5404: toon, tietää maatalouden tuhoutumista, vostolle ja joutui siellä maa.talousministeriön
5405: koska siellä peHot ilmipaavat enemmän lan- käsiteltäväksi, maatalousministeriö helmi-
5406: taa kuin ma'an eteläisimmäl:l:ä alueella. Ke- kuun 24 päivänä 1933 }lähettäessään asia-
5407: mijärven jatkuva .tulviminen tuottaa myös- kirjat kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
5408: kin metsätaloudelle vahinkoa tuhansi,en heh- nisteriölle, •lausui seuraavaa: ,Hanikittuaan
5409: taarien laajuiseHa alueella. 'asiasta maataloushallituiksen sekä 'tie- ja
5410: Edellä esitetty riittänee osoittamaan sen vesirakennushallituksen :lausunnot, maata-
5411: miten suurta tuhoa tuottava:t tulvat jatku- 10'Usministeriö lähettä:ä asiassa kertyneet
5412: vasti Kemijärven kunnan maatalouden har- asiakirjat kulkulaitosten ja yleisten töiden
5413: joittajille. Kemijärven tulvimisesta aiheu- ministeriölle sekä siihen nähden, että minis-
5414: tuva vahinko ei rajoitu yksinomaan Kemi- teriö katsoo hankkeen toteuttamisen erit-
5415: järven kunnan alueelle. Sen seuraukset täin suotavaksi ja sopivaksi keinoksi, jO'lla
5416: ovat myöskin tuntuvia Kemijärven yläpuo- paik!kaikunnalla vallitsevaa vaikeaa työttö-
5417: leHa olevan Pelkosenniemen kunnan alueena myystilannetta voidaan tuntuvasti lieventää
5418: aina siihen asti, missä Kemijoessa ja Kiti- sekä samalla parantaa sikäläisen maatavil-
5419: senjoessa sekä Luirojoessa ovat ensimmäiset jelevän väestön vastaisia toimeentulomah-
5420: kosket. Nämä ikosket ovat ylempänä Pelko- dollisuuksia, puoLtaa anomusta ja ehdottaa,
5421: senniemen kunnan keskusta. että tie- ja vesi11akennushatllituksen 'tehtä-
5422: Kemijärven kesä- ja syystulvien ehkäise- väksi ,annettaisiin työn suorittaminen val-
5423: mistä tarkoittavan Kemijärvestä laskevan tion varatyönä." 'Tästä siis näkyy, että
5424: Kemijoen niskan perka<amista koskeva ky- perkaustyö olisi voitu toimeenp.aiiDa ja että
5425: symys on ollut jatkuvasti käsiteltävänä siitä maatalousministeriö on <katsonut perkaus-
5426: alkaen, 'kun Kemijärveen laskevien jokien työn suorit1tamisen valtion velvollisuudeksi.
5427: perkauksia on suoritettua ja siitä aiheutu- V.aikka asia oli näin pitkällä jäi sen al-
5428: vart; tulvat vuosi vuodelta lisääntyivät Ke- kuunpano silloinkin toteuttamatta. TiUlO'k-
5429: miJarvessä. Niinpä jo vuosina 1900~190Q sena tästäkin maatalousministeriön t&rkoirt-
5430: suoritettiin val!tion toimesta insinööri K. V. tamasta perkaustyön suori.ttamiseen ryhty-
5431: Järvisen johdO'lla tutkimuksia ja laadittiin misestä oli se, että tutkimuksia on jat-
5432: suunnitelma ja kustannus:lasikelma Kemijär- kettu vuodesta toiseen lähes vuosikymme-
5433: vestä lähtevän Kemijoen niskan perkaami- nen ajan.
5434: seksi. Tämän suunnitelman mukaan olisi Kun Kemijärven kesä- ja syystulvien eh-
5435: normaalivesipinta laskenut Kemijärvessä käisemistä koskeva perikaustyö on kiireelli-
5436: noin 0.55 m ja olisi sen suunnit,elman mu- sesti suoritettava ja se voidaan toteuttaa jo
5437: kaisella perkauksella estetty Kemijärven aikaisemmin suoritettujt>ll. ;tutkimusten ja
5438: IX,2a. -Lahtela y. m. 145
5439:
5440: suunnitelmien mu!kaisesti, ei ole jää:tävä kohta pikaisesti korjata perkaamalla Ke-
5441: odottamaan sitä, milloin tutkiminen tulee mijärvesrtä las1mva Kemijoki, jo!tta vesi pää-
5442: kevättulvien rajoittamisen osa1takin lop- see vapaasti juoksemaan, eikä patoudu Ke-
5443: puun suoritetuksi. Kemijärven ikesä- ja mijärveen ja tuota maataloudelile jatkuvaa
5444: syystulvien ehkäisemistä koskeva pe~kaus vahinkoa.
5445: :tuilee vähentämään niiden tuottamaa vahin- Perkaustyön alkamisen ja suorittamisen
5446: koa suuressa määrässä jo sillä, että ne ka- siirtämiseen ei ole enää minikäänlaist·a asial-
5447: rit, jotlka ovait Kemijärvestä lraskevan Ke- lista aihetta eikä edes oikeutta, koska sen
5448: mijoen niskassa, poistetaan ja eräitä ranta- siirtäminen tuottaa y;ahinJkoa maatalouden
5449: karejra matarloitetaan. Kun nämä karit ova:t harjoittamiselle, jonka harjoittajat eivät ole
5450: talvella veden vähänä oHessa kuivina, on aiheuttaneet niitä v·ahirukoja jo~ta he ovat
5451: niiden poistaminen ja alentaminen myös- jo yli neljäkymmentä vruotta jatkuvasti kär-
5452: kin helposti toteutettavaa työtä. sineet, saamatta mintkäänilaista hyvitystä
5453: Kn metsähallitus varltion edustajana joko suurista menetyksistään.
5454: itse t·a:i puuta:vara:liiikkeiden kanssa on suo- EdeHä esitettyyn viitaten kunnioittaen
5455: rittanut Kemijärveen laskevien jokien per- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
5456: kaukset ja kun puutavaran ja:tkuvalla kuo- toivomuksen,
5457: rineen ui:ttamisella on mra:taloitettu Kiemi-
5458: järvestä :laskevan joen niskaa ja s•anottuun että hallitt~s ottaisi ensi vuoden
5459: joen niskaan on puutavaran uittoa varten tulo- ja menoarvioesitykseen mäiirä-
5460: rakennettu veden vapaata juoksua eh!käi- rahan Eemijärven kesä- ja syystul-
5461: sreviä laitteita ilman, että niiden maatalou- vien ehkäisemistä tarkoittmvan per-
5462: delle aiheutamista vahingorllisisrta seikoista kauksen suorittamiseksi Kemijä1·-
5463: olisi hankittu mitään selvitystä, on valtio- vestä laskevassa Kemijoen niskassa.
5464: vaUwn velvollisuus :tä:ten aihe1:Vtettu epä-
5465: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1944.
5466:
5467: M. 0. Lahtela. S. Salo.
5468: Uuno Hannula. Eino Rytinki.
5469: Lauri Kaijalainen. J. Pyörälä.
5470: Juho Paksujalka. Aapo Inkinen.
5471: U. A. Wirranniemi. Tauno Saukkonen.
5472: Antti ,J. Rantamaa. Eemil Luukka.
5473: Janne Koivuranta.
5474:
5475:
5476:
5477:
5478: 19
5479: •• ••
5480:
5481: VALTIOPAIVAT
5482: 1944
5483:
5484:
5485: LIITTEET
5486: X
5487:
5488: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
5489: TOIVOMUSALOITTEET
5490:
5491:
5492:
5493:
5494: HELSINKI 1944
5495: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5496: 1
5497:
5498:
5499: 1
5500:
5501:
5502:
5503:
5504: 1
5505:
5506:
5507: 1
5508: Kansaneläkelaitosta, asunto-oloja, merenkulkua, puolustuslaitosta,
5509: työaikaa y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
5510: 151
5511:
5512: X,1. - Lak. al. N :o 10.
5513:
5514:
5515:
5516:
5517: Kivioja: Ehdotus laiksi kansaneläkelaitoksen lakkauttami-
5518: sesta.
5519:
5520: E d u s k u n n a ll e.
5521:
5522: Kun vaalipiirissäni, jonka mielipiteet hy- nittu laitos elää loisena kunnan ja postin
5523: vin ja laajalti tunnen, ei juuri millään ta- viranomaisten varassa, yleisön tietämättä,
5524: holla ole sanottavasti kannatusta kansan- mitä virkaa on esim. hyvin palkatuilla pii-
5525: eläkelailla, mutta kaikkialla jyrkkä ja eh- riasiamiehillä ja -tarkastajilla j. n. e., saan
5526: doton vastustus, joka pikemminkin kasvaa ehdottaa,
5527: kuin lieventyy sekä kunnanviranomaisten
5528: että yleisön taholla, ja arvostelu (ehkä että Eduskunta hyv,äksyisi sewraa-
5529: aiheellisesti?) kohdistuu siihen, että mai- van lakiehdotuksen:
5530:
5531:
5532: Laki
5533: kansaneläkelaitoksen lakkauttamisesta.
5534: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5535: Kansaneläkelaitos lakkaa tämän vuoden asutuslaissa tarkoitetaan. Ensi vuoden
5536: lopussa ja sen varat käytetään sellaisten alusta mainitut varat siirtyvät maatalous-
5537: uudisraivausten suorittamiseen, joita pika- ministeriön asutusasiainosastolle.
5538:
5539: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1944.
5540: Vilho H. Kivioja.
5541: 152
5542:
5543: X,2. - Lak. al. N :o 11.
5544:
5545:
5546:
5547:
5548: Jokinen y. m.: Ehdotus laiksi merimieslain 26 § :n muut-
5549: tarnisesta.
5550:
5551: E d u s k u n n a ·ll e.
5552:
5553: Maaliskuun 8 päivänä 1924 annetun me- neelle merimiehelle lääkärin määräämää
5554: rimieslain sairaanhoitoa koskevat kohdat hoitoa, jonka vuoksi sairaan merimiehen oli
5555: ovat eräissä kohdin niin epämääräiset ja turvauduttava Oslo8sa olevaan Suomen lä-
5556: puutteelliset, että ne tekevät mahdolliseksi hetystöön, joka lääkärin kehoituksesta lä-
5557: hyvinkin mielivaltaisen tulkinnan. Niinpä hetti merimiehen saamaan sairashoitoa koti-
5558: .}am 26 § :ssä säädetään, että merimies on maassa, mutta laivanvarustaja kieltäytyi
5559: velvollinen, päällikön vaatiessa, alistumaan suorittamasta 8airashoitokuluja, vaikka me-
5560: lääkärintarkastukseen, mutta laissa ei sel- rimieslain 27 § siihen nimenomaan velvoit-
5561: västi velvoiteta päällikköä toimittamaan taa. Sanotun laivan omistaja ja päällikkö
5562: sairaalle merimiehelle lääkärinhoitoa. Laissa nostivat päinvastoin syytteen sairasta meri-
5563: sanotaan ainoastaan, että jos merimies on miestä vastaan karkaamisesta, koska hän
5564: sairas tai vahingoittunut, tulee päällikön ilman laivan päällikön lupaa oli poistunut
5565: huolehtia siitä, että hän saa tarpeenmu- aluksesta. Tuomioistuimessa nojautuivat
5566: kaista hoitoa aluksella tai maissa ja vain sekä laivanvarustaja että päällikkö sellai-
5567: siinä tapauksessa, että merimiehen katso- seen lain tulkintaan, että lääkärinlausunto
5568: taan potevan tautia, joka tuottaa vaaraa ei ole ratkaiseva eikä aluksen päällikön tar-
5569: muille aluksella olijoille, on ,päällikön mah- vitse noudattaa sitä. Aluksen päällikkö olisi
5570: dollisuuksien mukaan toimitettava potilas muka korkein määrääjä merimiehen sairas-
5571: lääkärin tarkastettavaksi. Vain siinä ta- hoidossa. Tällainen asiaintila voi vaarantaa
5572: pauksessa, että tauti aiheuttaa tartunnan- merimiehen elämän ja on jyrkässä ristirii-
5573: vaaran, velvoittaa laki päällikön toimitta- dassa nykyaikaisen inhimilli1';yys- ja oikeus-
5574: maan sairaan maihin. Lainsäätäjä ei var- käsityksen kanssa. Ettei maan ja väestön
5575: maankaan ole tarkoittanut, että aluksen toimeentulolle välttämätöntä palvelusta suo-
5576: päällikkö saisi ratkaista, milloin sairas me- rittavien ja paljon uhranneiden merimies-
5577: rimies on toimitettava maihin hoidetta- ten elämää jatkuvasti vaarannettaisi, on
5578: vaksi. Lain puutteellisuuden vuoksi on ta- välttämätöntä, että merimieslakia muute-
5579: ,pahtunut, että aluksen päällikkö, säästääk- taan siten, että aluksen päällikkö veivoite-
5580: seen sairashoitokustannuksia, ei ole toimit- taan toimittamaan sairas merimies lääkärin
5581: tanut vaikeastikaan sairasta merimiestä tarkastettavaksi ja järjestämään hänelle
5582: saamaan hoitoa maissa, vaan on sairaan sellaista hoitoa kuin lääkäri määrää ja että
5583: annettu virua merimiesten ahtaassa ja lääkärin ohjeita on ehdottomasti nouda-
5584: usein epäterveellises8ä asuinsuojassa. Par- tettava.
5585: haillaan on tuomioistuimessa käsiteltävänä Sen nojalla, mitä edellä on sanottu, esi-
5586: oikeusjuttu sen johdosta, että porilaisen tämme,
5587: laivanvarustaja Werner Hacklinin omista-
5588: man s/s Otto H:n päällikkö, aluksen ollessa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5589: Norjassa, kieltäytyi antamasta sairastu- vam lakiehdotuksen:
5590: X,2. - Jokinen y. m. 153
5591:
5592: Laki
5593: merimieslain 26 § :n muuttamisesta.
5594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä maaliskuuta 1924 annetun
5595: nerimieslain 26 § näin kuuluvaksi:
5596: 26 §. sairaan merimiehen lääkärin tarkastetta-
5597: Merimies on velvollinen, päällikön vaa- vaksi sekä noudattamaan lääkärin määräyk-
5598: tiessa, alistumaan lääkärintarkastukseen, Sia. Tästä ei saa aiheutua kustannuksia
5599: ja päällikkö on velvollinen toimittamaan merimiehelle.
5600:
5601: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 11944.
5602:
5603: Kalle Jokinen. G. Lindström.
5604: Jussi Lonkainen. Hugo Aattela.
5605:
5606:
5607:
5608:
5609: 20
5610: 154
5611:
5612: X,3. - Lak. al. N :o 12.
5613:
5614:
5615:
5616:
5617: Jokinen y. m.: Ehdotus laiksi merimiesten vuosilomalain
5618: muuttamisesta.
5619:
5620: E d u s k u n n a ll e.
5621:
5622: Kesäkuun 2 päivänä 1939 annettua me- taitava, kaikinpuolin kunnollinen ja moit-
5623: rimiesten vuosilomalakia säädettäessä laiva- teeton merimies, palveltuaan päivänkin
5624: väki oli luokiteltu loman pituuteen nähden vaille 12 kuukautta, joutuu maanpuolustus-
5625: siten, että päällystöön kuuluvat saavat tehtäviin, ei hänelle makseta lomakorvausta,
5626: aina pitemmän loman kuin miehistöön kuu- koska laivan päällikkö tai omistaja ei erota
5627: luvat, vaikka miehistöön kuuluvien työ häntä eikä hän ole palvellut täyteen 12
5628: yleensä on paljon rasittavampaa ja he an- kuukautta. Tämä räikeä epäkohta laissa
5629: saitsisivat aivan yhtä pitkän levon loman on poistettava ja säädettävä korvaus lo-
5630: muodossa kuin ruumiillisesti vähemmän ra- masta maksettavaksi myös 6 kuukauden
5631: sitetut päällystöön kuuluvat. Kun meillä palveluksen jälkeen riippumatta siitä, mistä
5632: yleensä on tunnustettu se periaate, että syystä palvelussuhde lakkaa.
5633: kaikki kansalaiset ovat lain edessä tasa- Lain 11 § :ssä, joka koskee kausiliiken-
5634: arvoisia, olisi tämä periaate sovelle;ttava teeseen käytettävää alusta, säädetään loma-
5635: myös merimiesten vuosilomalakiin. korvauksen maksamisesta 3 ja 4 kuukau-
5636: Voimassa olevaa merimiesten vuosiloma- den toimessaolon perusteella. 5 kuukauden
5637: laki,a on sovellettu myös sikåJli nlllrinkuri:- toimessaolo ei oikeuta yhtään suurempaan
5638: sesti, että kun sen 10 §: n mukaan 6 kuu- lomakorvaukseen kuin 4 kuukauden toi-
5639: kauden palveluksesta saa lomakorvauksen messaolo. Mielestämme olisi oikein ja koh-
5640: vain määrätyin edellytyksin, esimerkiksi tuullista, että kausiliikenteeseen käytettä-
5641: asepalvelukseen kutsutulle merimiehelle ei vässä aluksessa palvelleelle, joka eroaa tai
5642: anneta lomaa eikä lomakorvausta, ellei hän erotetaan oltuaan toimessa vä:hintään 3 kuu-
5643: ole ollut vähintään 12 kuukautta yhtämit- kautta, mutta ei 6 kuukautta, annetaan lo-
5644: taisesti toimessa samassa aluksessa tai sa- makorvausta merimiesten vuosilomalain
5645: massa yrityksessä tahi yhteisen johdon alai- 6 § :n mukaisesti yhdeltä työpäivältä kuta-
5646: sissa yrityksissä. Jos taas aluksen pääl- kin toimessaoltua täyttä kuukautta kohti.
5647: likkö irtisanoo merimiehen jonkun vähä- Sen nojalla, mitä edellä on sanottu, esi-
5648: pätöisemmän rikkomuksen, taitamattomuu- tämme,
5649: den takia tai jostain muusta syystä, on
5650: 6 kuukauden palveluksen jälkeen makset- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5651: tava korvaus lomasta. Mutta vaikka kuinka van lakiehdotuksen:
5652:
5653:
5654: Laki
5655: merimiesten vuosilomalain 5, 10 ja 11 § :n muuttamisesta.
5656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 2 päivänä 1939 annetun
5657: merimiesten vuosilomalain 5, 10 ja 11 § seuraavasti:
5658:
5659: '5 §. se on jatkunut viisi vuotta, vähintään kah-
5660: Edellä 4 § :ssä mainittua vuosilomaa saa deksantoista työpäivää, ja kun se on jat-
5661: henkilö, kun toimessaolo on jatkunut vuo- kunut kymmenen vuotta, vähintään kolme-
5662: den, vähintään kaksitoista työpäivää, kun kymmentä työpäivää.
5663: X,3. - Jokinen y. m. 155
5664:
5665: 10 §. 11 §.
5666: Jos henkilö, joka on ollut aluksessa toi- Jos alusta käytetään kausiliikenteeseen
5667: messa, 4 § :n mukaan laskien, vähintään ja purjehdus ei sen vuoksi jatku kuutta
5668: kuusi kuukautta, mutta ei yhtä vuotta, kuukautta, on siinä toimessa oleva henkilö,
5669: eroaa tai erotetaan toimestaan, on hän noudattaen muutoin, mitä 10 § :ssä on sää-
5670: oikeutettu saamaan 4 ja 6 § :ssä säädetyllä detty, oikeutettu saamaan korvausta, kun
5671: tavalla laskettua korvausta yhdeltä työpäi- toimessaolo on kestänyt vähintään kolme
5672: vältä kutakin toimessaoltua täyttä kuu- kuukautta, yhdeltä työpäivältä kutakin toi-
5673: kautta kohti. messaoltua täyttä kuukautta kohti.
5674:
5675: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1M4.
5676:
5677: Kalle Jokinen. Hugo Aattela.
5678: G. Lindström. Jussi Lonkainen.
5679: 156.
5680:
5681: X,4. - Toiv. al. N :o 49.
5682:
5683:
5684:
5685:
5686: U. Raatikainen y. m.: Esityksen antamisesta työaikalain
5687: muuttamisesta.
5688:
5689: E d u s k u n n a ll e.
5690:
5691: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on muuttamiseksi siten, että mahdolli-
5692: esitetty v. 1941 valtiopäiville jätetyssä toi- simman monilukttiset työt, ennenr
5693: vomusaloitteessn N: o 85 (Liitteet I-XIII, kaikkea metsä- ja uittotyöt, tulevat
5694: siv. 301-302) saamme kunnioittaen ehdot- kahdeksan tunnin työaikalain alai-
5695: taa, siksi niin ettei niiden teettämiseen
5696: että hallitus antaisi esityksen myönnetä enää poikkeuksia niin pal-
5697: Eduskunnalle työaikalain säännösten ,jon kuin on tapahtunut.
5698: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1944.
5699:
5700: Uuno Raatikainen. 0. H. Kekäläinen.
5701: Heikki Simonen. Juho Pyy.
5702: Otto Toivonen. Toivo Halonen.
5703: Alpo Lumme. Aino Malkamäki.
5704: Ville Kupari. Väinö Kivisalo.
5705: Väinö Sinisalo. Hugo Aattela.
5706: Frans Mustasilta. T. Nokelainen.
5707: Lempi Lehto. W. H. Kämäräinen.
5708: J. E. Malmivuori. Varma K. Turunen.
5709: Onni Peltonen. Hj. Lindqvist.
5710: Paavo Aarniokoski. Edvard Pesonen.
5711: Jalmari Linna. Onni Mäkeläinen.
5712: Hilma Koivulahti-Lehto. Matti Lepistö.
5713: 157
5714:
5715: X,5. - Toiv. al. N :o 50.
5716:
5717:
5718:
5719:
5720: Sillanpää y. m.: 'l'oitnenpiteistä maataloustyöväen ja var-
5721: sinkin karjanhoitoalalla työskentelevien työajan järjes-
5722: tämiseksi.
5723:
5724:
5725: Eduskunnalle.
5726:
5727: Maalaistyöväestön keskuudessa on kar- tahdo kestää, kun ei saa koskaan levätä.
5728: jakkokysymyksellä suuri merkityksensä. Meillä on 80-90 viikkotyötuntia ja siihen
5729: Maalta pakoa on kauan aikaa valitettu, on lisäksi oma ruuan laitto, vaatteiden paikkaa-
5730: mainittu ammattikoulun käyneiden karjak- minen ja parsiminen, joihin töihin ei riitä
5731: kojenkin joukottain siirtyneen teollisuuden aikaa päivällä, vaan ovat ne tehtävät yöllä.
5732: palvelukseen. Ja syyksi on mainittu karjan- Ja meitä on monta joista tulee turhan-
5733: hoitoalan luonnottoman pitkä työpäivä, ja päiden raunioita, kun olemme sidotut paik-
5734: kova kohtelu, josta kysymyksestä on por- koihimme ja palkkoihimme, emmekä saa
5735: varislehtien palstoillakin useita kertoja kir- edes lupaa hakeutua helpompaan paikkaan
5736: joitettu. Niinikään on näkynyt lehdissä tai muuhun työhön. Eikö nyt olisi mll!hdol-
5737: että maataloustuottajien omissa piireissä- lisuutta jä.rjestää meiHekin yksi päivä vii-
5738: kin on asiaan kiinnitetty huomiota ja tehty kossa vapaata, se muuttaisi meidän ase-
5739: ehdotuksia apulaisten työaikajärjestelyksi, mamme kokonaan.
5740: mutta ne ehdotukset ovat saaneet aivan Maatalouspolitiikot kyllä väittävät ettei
5741: liian vähän vastakaikua maataloustuotta- karjanhoito muka kannata ja ettei vapaa-
5742: .Jam piirmssa. Nyt on tosin saatu sulku päiviä voida järjestää. Mutta kannattaa-
5743: maaltapaolle. Työvelvollisuuslain määräyk- han se toisilla, onhan useissa paikoissa jär-
5744: sellä ovat maataloustyöläiset sidotut sekä jestetty kyläkunnittain kiertäviä karjakoita
5745: paikkoihinsa että palkkoihinsa, mutta ovat vapaapäivien päästäjäksi, ja monessa ta-
5746: työaikaan nähden jätetyt työnantajansa lossa se voitaisiin järjestää omin työvoimin,
5747: mielivaltaan. Minkälaista tämä mielivalta jos se vaan olisi palkollista.
5748: on selviää seuraavasta kirjeestä jonka otsik- Tämä vaatimaton kirje puhuu itse puo-
5749: kona oli: Hätähuuto sota-ajan navetasta. lestaan karjanhoitoalan työläisten oloista.
5750: Siinä kirjoittaja kertoo työskennelleensä Sen väsymyksen tunteen josta kirjeessä
5751: karjakkoalalla yli 20 vuotta. Hän sanoo: mainitaan ymmärtää kyllä kun ajattelee
5752: Harvoissa valituissa taloissa on karjakoille että heidän työpäivänsä alkaa niin aikaisin
5753: järjestetty 3-4 vapaapäivää kuukaudessa aamulla että heidän on joka aamu noustava
5754: mutta vain harvoissa. Meitä on valtavan ylös kello 4, tai viimeistään keHo % 5, oli
5755: suuri osa karjanhoitoalan työläisiä, toisin sitten pyhä- tai arkipäivä, kesä tai talvi,
5756: sanoen ma.alaispalvelijoita, joilla ei ole va- yhdeksän päivän vuosilomaa lukuun otta-
5757: paapäivää muulloin kun jos itse palkkaamme matta. Ei koskaan voi ajatella saada jonakin
5758: etulaisen, mutta etulainen vaatii 60-80 mk aamuna. crauhassa levätä, onko sitten ihme
5759: päivältä, ja meidän rahapaikkamme on vain että terveys ei siinä kestä. Näin ollen
5760: 800---.:900 mk kuukaudessa ja muona. Kun tuntuukin kun kotirintaman työläisistä. ne,
5761: sillä ostaa kaikki korttiannokset maitoa ja jotka ovat sidotut paikkoihinsa, jos ei hei-
5762: viljatuotteita lukuun ottamatta, ei se riitä dän työaikaansa ollenkaan järjestetä, ovat
5763: vapaapäivien viettoon, kun vielä tarvitseisi kaikkein raskaimmin velvollisuuksiinsa sido-
5764: vaatteitakin laittaa. tut.
5765: Olen koko ikäni työskennellyt karjan- Karja-apulaisten ja karjakkojen työaika-
5766: hoitoalalla, hän jatkaa, jossa haluaisin ~del kysymystä olisi katseltava tulevaisuuden
5767: leen työskennellä, koska pidän eläimistä ja näkökannalta. Nykyisenä poikkeusaikana
5768: ne pitävät minusta, mutta terveyteni ei ovat työläiset paikkoihinsa sidotut, mutta
5769: 158 X,5. - Maataloustyöväen työaika.
5770:
5771: tämän ajan jälkeen tulee toinen aika jol- Viitaten niihin alotteisiin, joita edus-
5772: loin ihmisillä on taas mahdollisuus hakeu- kuntaryhmämme taholta on maataloustyö-
5773: tua sellaiselle työa1aUe missä työaika on väen työaikarajo1tuksiin ja ;työehtoihin näh-
5774: kohtuullinen. On myöskin huomioitava että den tehty, ehdotamme ik:unnio1ttaen edus-
5775: kehittyvä teollisuus tulee vaaralliseksi kil- kunnan päätettäväik:si toivomuksen,
5776: pailijaksi työvoimamarkkinoilla. Ja tässä
5777: kilpailussa täytyy käyttää samoja houkutus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5778: keinoja. Työsuhteiden järjestely on siinä toimenpiteisiin maataloustyöläisten ja
5779: saatava sellaiseksi että työntekijät tunte- eritoten karjanhoitoalalla työskente-
5780: vat työnsä ohella voivansa elää itsenäistä levien työajan ja jokaviikkoisen va-
5781: elämää. paapäivän järjestämiseksi.
5782: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
5783:
5784: Miina Sillanpää. Martta Salmela-Järvinen. Otto Toivonen.
5785: Aino Malkamäki Laura Härmä. Frans Mustasilta.
5786: Lempi Lehto. Elli Nurminen. Alpo Lumme.
5787: Väinö Sinisalo. Aino Lehtokoski. Hilma Koivulahti-Lehto.
5788: 0. H. Kekäläinen. Mikko W. Erich. Viljo Rantala.
5789: 159
5790:
5791: :,6. - Toiv. al. N :o 51.
5792:
5793:
5794:
5795: Jokinen y. m.: Toimenpiteistä rnuutettujen säiinnösten an-
5796: tamiseksi meripalveluksessa olevalle tai hänen omaisil-
5797: leen tapaturman johdosta suoritettavasta kertakaikki-
5798: sesta korvauksesta.
5799:
5800: E d u s k u n n a ll e.
5801: Lokakuun 6 päivänä 1939 annettiin laki Tähän mennessä on paijon yli 200 meri-
5802: teripalveluksessa olevien henkilöiden ta- miestä kuollut sotatapa;turman kautta suo-
5803: aturmavakuutuksesta sodan aikana. Suomi malaisissa kauppa-aluksissa. Mutta vain pe-
5804: i ollut silloin sodassa, mutta kun nyky- rin harvan täten kuolleen merimiehen
5805: ikainen sota kohdistuu myös puoiueetto- omaiset ovat saaneet edellämainittua kerta-
5806: tien maiden kauppamerenkulkuun, menetti kaikkista korvausta ja ainoastaan siinä ta-
5807: wni suomalainen merimies henkensä sota- pauksessa, että he ova;t olleet täysin varat-
5808: )imien kautta jo ennen lain voimaansaat- tornia, työkyvyttömiä ja vama huoltovel-
5809: tmista. Edelläsanotun lain antaminen he- vollisia omaisia, että he ovat olleet köy-
5810: itti suurta >tyydytystä meriväen ja heidän häinhoidon varassa. Näin oHen edelläkoske-
5811: maistensa keskuudessa, sillä sen nojalla telluu asetuksen määräys kertakaikkisesta ·
5812: iti sotatapaturman johdosta loukkaantu- korvauksesta onkin jäänyt useimmiten kuol-
5813: eelle merimiehelle maksettaman huomat- leeksi kirjaimeksi ja se on aiheuttanut suu-
5814: tvasti suurempi päiväraha kuin siihen ai- ren pettymyksen niin meriväen kuin heidän
5815: aan maksettiin työntekijäin tapaturma- omaistensakin keskuudessa.
5816: akuutuslain nojalla. Lisäksi piti pysyvän Laki meriväen tapaturmavakuutuksesta
5817: amman saaneelle 1tai kuolleen merimiehen sodan aikana säädettiin jotenkin samanai-
5818: maiselle elinkoron tai huoltoeläkkeen li- kaisesti kaikissa pohjoismaissa ja ova;t ne
5819: iksi maksettaman kertakaikkista korvausta as1alliselta sisällöltään jotenkin samanlaiset.
5820: ähintään 50,000 ja enintään 100,000 mark- Mutta muuana lakia ei sovelleta niin nurin-
5821: aa. kurisesti kuin meillä. Niinpä esim. noin 20
5822: Lain täytäntöönpanosta annetussa ase- -ruotsalaisten laivojen mukana hukkuneen
5823: lksessa samalta päivältä on kuitenkin sel- suomalaisen merimiehen omaiset ovat saa-
5824: tinen muoto, että esim. kuolleen merimie- neet Ruotsista sikäläisten säännösten pe-
5825: en omainen vain perin harvassa tapauk- rusteella kertakaikkista korvausta vähin-
5826: ~ssa on saanut mitään kertakaikkista kor- tään 9,000 kruunua eli yli 100,000 mark-
5827: austa tai on korvaus ollut vain murto-osa kaa siinäkin tapauksessa, että mitään huol-
5828: setuksessa mainitusta summasta. Sanotun toeläkettä ei olisi suoritettu. Ruotsissa ei
5829: setuksen 6 § kuuluu: nimittäin ole pantu kertakaikkista kor-
5830: ,Jos tapaturman johdosta on suori:tet- vausta elinkorosta tai huoltoeläkkeestä riip-
5831: wa lopulliseksi vahvistettua elinkorkoa puvaksi. Saatetaan tietenkin selittää, että
5832: tikka huoltoeläkettä, on vahingoittuneelle Ruotsi on rikas maa ja voi paremmin mak-
5833: ti hänen omaisilleen lisäksi maksettava saa kyseeliisiä korvauksia, kun taas sotaa-
5834: §: ssä määri1ttyjen perusteiden mukaan käyvä Suomi ei voi sitä tehdä. Nyt ei kui-
5835: tsketun vuosityöansion suuruinen kerta- tenkaan ole kysymyksessä maan rikkaus
5836: aikkinen korvaus, kuitenkin vähintään vii- tai köyhyys, vaan oikeus. Ja oikeutta on
5837: ikymmentätuhatta ja enintään satatuhatta velvolEnen noudattamaan niin rikas kuin
5838: tal'kkaa." köyhäkin. Kysymyksessä eivät ole sitä-
5839: Kertakaikkisen korvauksen saa siis ai- paitsi vain valtion varat. Laivanvarusta-
5840: oastaan siinä tapauksessa, että tapa;turman jat maksavat melkoisen suuria vakuutus-
5841: :>hdosta tullaan suorittamaan lopulliseksi maksuja jokaista aluksellaan palvelevaa
5842: ahvistettua elinkorkoa tai huo]toeläkettä. kohden, joten valtion suurten menojenkaan
5843: 160 X,o. - J}lerita,paturman korvaus.
5844:
5845: vuoksi ei ole perusteltua syytä kieltää me- kuuta 1939 annettu asetus meripal
5846: riväe1tä tai heidän omaisi1taan kyseellistä veluksessa olevien henkilöiden tapa
5847: kertakaikkista korvausta. Kun markan arvo turmavakuutuksesta sodan aikana p1
5848: on lokakuusta 1939 huomaU,avasti laskenut, kaisesti muutettaisiin niin, että sa
5849: eivät myöskään silloin säädetyt korvaus- notun asetuksen 4 §: ssä säädett1
5850: summat enää vastaa samaa arvoa kuin sil- kertakaikkinen korvaus määrättäisiij
5851: loin, joten sekin epäkohta on korjattava. v~ähintään 100,000 ja enintään 150,001
5852: Edelläolevan perusteella ehdotamme markaksi sekä että se suoritetaan so
5853: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, tatapaturman kautta kuolleen mer-i
5854: miehen omaisille riippumatta siita
5855: että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- tullaanko suorittamaan lopulliseks
5856: menpiteisiin, että 6 päivänä loka- vahvistettua huoltoeläkettä.
5857: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
5858:
5859: Kalle Jokinen. Hugo Aattela.
5860: G. Lindström. Jussi Lonkainen.
5861: 161
5862:
5863: X,7.- Toiv. al. N:o 52.
5864:
5865:
5866:
5867:
5868: Rantala y. m.: Toimenpiteistä maaseudun asunto-olojen pa-
5869: rantamiseksi.
5870:
5871: E d u s k u n n a ll e.
5872: :Maaseudun asunto-oloissa .on näitä oloja lisiä vaaroja ja vaikuttavat epäedullisesti
5873: eri aikoina koskevissa tutkimuksissa todettu lasten ja nuorten henkilöiden henkiseen ja
5874: olevan suuria epäkohtia ja puutteellisuuk- siveelliseen kehitykseen. Muiden epäkoh-
5875: sia. Saman voi itsekohtaisesti todeta jokai- tien ohella, joita huonoista asurnto-oloist:a
5876: nen maaseutuoloja tunteva. Vauraammilla- johtuu, yhtenä tälbisena on pidettävä eten-
5877: kin seuduilla, maan rajaseuduista tai muista kin nuorison keskuudessa havaittavaa ha-
5878: taloudellisessa suhteessa heikossa asemassa luttomuutta pysyä maatalousammatissa ja
5879: olevista seuduista puhumattakaan, on pal- siirtymistä pois maalta tarpeettoman laa-
5880: jon kehnokuntoisia. asuntoja, jotka ei- jassa ja haitallisia seurauksia tuottavassa
5881: viit täytä ihmisasunnolle asetettavia alkeel- mitassa kaupunkeihin ja liikekeskuksiin.
5882: Esia:kaan v:aatimuksia. Tällaiset asunnot Niinpä nyt, sodan aikana, on tästä jo ai-
5883: ovat joko hataria ja vetoisia, maahan pai- kaisemmin alkaneesta maaltapaosta haitalli-
5884: nuneita ja kosteita tai muuten tarkoituk- set seuraukset entistä selvemmin olleet to-
5885: seensa vähemmän sopivia. Maaseudun työ- dettavissa. Vaikka asuntokysymys ei ole-
5886: väen ja vähävaraisimman pienvijelijäväes- kaan ainoa syy tähän maalta pois siirty-
5887: tön asunto-oloissa on paljon toivomisen va- miseen, on se kuitenkin osaltaan siihen
5888: raa. Paitsi näiden väestöpiirien omissa tai vaikuttama.ssa. Näin ollen maaseudun asun-
5889: vuokra-asunnoissa esiintyviä puutteellisuuk- to-olot olisi koetettava järjestää sellaisiksi,
5890: sia, on niitä myöskin laajassa mitassa maa- että maatalousalana työskentelevät niiden
5891: taloustuottajain työntekijöilleen järjestä- puolesta tuntisivat maaseudulla viihty-
5892: missä asunnoissa. Näin on laita, ei ainoas- vänsä.
5893: taan siellä jossa työnantaja itsekin vähä- Vaikka valtiovallan taholta onkin suori-
5894: varaisena elää ahtaissa ja puutteellisissa tettu toimenpiteitä asunto-olojen ja nimen-
5895: asunto~oloissa, kuten usein on ·laita pien- omaan myöskin ma1a1seudun asunto-olojen
5896: viljelijäperheiden vaan myöskin usein parantamiseksi, ovat tulokset tästä toimin-
5897: suur- ja keskikokoistiloilla. Näissä saattaa nasta jääneet vaatimattomiksi. Sodanaikai-
5898: suurten ja upeidenkin, omistajan omassa sia olosuhteita lukuunottamatta, jolloin
5899: käytössä olevien asuntorakennusten rin- asuntojen edes välttämättömimpiin kor-
5900: nalla tilan työväelle varatut asunnot olla jauksiin ja kunnossapitoon ei ole voitu
5901: aivan ala-arvoisia hökkeleitä, tarkoitustaan käydä, puhumattakaan varsinaisesta asun-
5902: va:staamattomia asuntokasarmeita taikka totoiminnasta, ei asiaan aikaisempina ra.u-
5903: työntekijät olla sijoitetut asumaan yhteis- han vuosinakaan kiinnitetty riittävän suurta
5904: huoneisiin, jotJka OViat a.suntotarkoitusta huomiota. Tosin sodan edellisinä vuosina
5905: vastaamattomia ja epätyydyttäviä. Tälla.i- asiasta paljon puhuttiin ja hahmoteltiin
5906: sissa olosuhteissa asuvalla työntekijällä ei toimenpiteitä maaseudun vähävaraisen
5907: voi olla sellaista viihtyisyyttä jota hän väestön asunto~olojen parantamiseksi, mutta
5908: työnsä hyvin suorittamiseksi ja siihen kiin- aloitetut toimenpiteet jäivät heikoiksi ja
5909: tvmisekseen tarvitsisi. keskeneräisiksi.
5910: · Kehnot asunto-olot aiheutta.vat terveydel- Asuntokysymykseen on eduskunnassa ai-
5911:
5912:
5913: 21
5914: 162 X,7. - Maaseudun asunto-olot.
5915:
5916: kaisemmin eri yhteyksissä kiinnitetty huo- veita, joita asetettiin maaseudun asunto-
5917: miota. Niinpä eduskunta vuoden 1936 val- olojen parantamistoimintaan, ei siis ole·
5918: tiopäivillä lausui hallitukselle toivomuksen saatu toteutetuiksi.
5919: toimenpiteistä asuntokysymyksen alalla ole- Sodan päättyttyä on todella käytävä kor-
5920: vien epäkohtien poistamiseksi. Seuraavan jaamaan yhteiskunnassamme löytyviä epä-
5921: vuoden helmikuussa asetettiin sitten kaksi kohtia. Asuntoalalla esiintyvät epäkohdat
5922: asuntokomiteaa, näistä toinen selvittämään ovat niin suuria ja larujalle ulottuvia, että
5923: maaseudun asunto-oloja ja tekemään eh- niiden korjaamiseen on rauhan tultua eh-
5924: dotuksia niiden parantamiseksi. Tämä maa- dottomasti käytävä. Tässä toiminnassa,
5925: seudun asuntokomitea suoritutti alustavan paitsi valtion toimenpi,teitä ja maaseudun
5926: tutkimuksen maaseudun asunto-oloista ja vähävaraiselle väestölle annettavaa tukea
5927: työskenteli niin, että se syyskuulla 19317 huonokuntoisten asuntojen parantamiseksi
5928: voi antaa ensimäisen osan mietintöään ja kelvottomien korvaamiseksi uusilla ja
5929: siinä ehdottaen kiirellisimpiä toimenpiteitä lisäksi tarvittavien uusien asuntojen raken-
5930: kaikkien vähävaraisempien ja suuriperheis- tamiseksi, olisi kiinnitettävä huomiota maa-
5931: ten asunto-olojen parantamiseksi. Mietin- seudun asun1to-olojen tarkast11Jkseen, joka
5932: nössään komitea totesi, että maaseudun tähän saakka käytännöllisesti katsoen on
5933: asunto-oloissa esiintyy suuria puutteelli- laiminlyöty. Samoin olisi saatava sään-
5934: suuksia. Komitean lte'kemän ehdotuksen pe- nökset niiden työnantajain, joiden :taloo-
5935: rusteella vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon dellinen asema antaa siihen edellytykset,
5936: otettiin määrärahat maaseudun ·asuntotoi- velvoittrumiseksi huolehtimaan riittävän
5937: mintaa varten myönnettäviksi avustuksiksi kunnollisten, terveydellisiä vaatimuksia
5938: ja !ainoiksi. Mainitun vuoden maaliskuun vastaavien asuntojen työntekijöilleen hank-
5939: 17 päivänä annettiin sitten valtioneuvoston kimisesta. Maaseudun asunto-olojen paran-
5940: päätös avustuksien ja lainojen myöntämi- tamiseen ja kehittämiseen ilmeisesti tarvi-
5941: sestä maaseudun asunto-olojen parantami- taan erityiset elimet, kuntiin asetettavat
5942: seen. asuntolautakunnat, joiden tehtäväksi jää
5943: Maaseudun asuntokomitean työskentely maaseudun asuntotoiminnan paikallinen
5944: edellä mainitun mietinnön ensimmäisen toteuttaminen ja valtion sitä varten myön-
5945: osan vrulmistuttua herpaantui ja sen tehtä- nettävien määrärahojen käytön valvonta
5946: väksi jätetyt laajemmat suunnitelmat maa- samoin myöskin asuntotarkastus ja muut
5947: seudun asunto-olojen parantamiseksi jäivät asunto-olojen kehittämistä koskevat toimen-
5948: lopullisesti laatimatta. Myöskin jo val- piteet kunnissa. - Koko valtakuntaa var-
5949: miiksi hahmoite1tu, kaikkein vähävaraisim- ten olisi asuntoasiain johto myöskin keski-
5950: pien asuntotoiminta jäi odotettua heikom- tettävä siirtämällä se sosiaaliministeriöön.
5951: maksi. Tähän nähtävästi oli syynä toi- Maaseudun asunto-olojen korjaamista
5952: meenpanoelinten hidas toiminta ja liian koskevaJt toimenpiteet, joiden toteuttami-
5953: kankeat, ahtaat määräykset avustusten ja seen olisi ryhdyttävä heti sodan päättymi-
5954: lainojen antamisesta. Kun sittemmin vielä sen jälkeen, vaativat suunnittelua jota ei
5955: sota tuli väliin, jäi maaseudun asuntojen olisi jätettävä toistaiseksi. Kun rauhan
5956: parantamistoiminta mitättömän vähäiseksi. tultua, joukkojen kotiuttamisen tapahdut-
5957: Niinpä vuosien 1938-1942 tulo- ja meno- tua, saattaa ainakin väliaikaisesti syntyä
5958: arvioissa oli maaseudun asunto-olojen pa- vaikeuksia työvoiman sijoittamisessa, olisi
5959: rantamiseen yhteensä myönnetty avustUJksia suunnitelmat jo tätä ylimenokautta sil-
5960: varten 17.7 milj. mk: aru ja lainoja varten mälläpitäen ja sinä aikana aloitettavaa
5961: 13.5 milj. mk:aa. Näistä on kuitenkin vuo- asuntojen parantamistoimintaa varten
5962: den 1942 loppuun mennessä käytetty, edel- ajoissa la·adittava.
5963: liseen tarkoitukseen pyörein luvuin 4.6 milj. Edellä es1ttämillämme perusteilla ehdo-
5964: mk:aa ja jälkimäiseen 8.3 milj. mk:aa. tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
5965: Lukuunottamatta näistä määrärahoista vii- muksen,
5966: meksi mainitun vuoden päättyessä siirty-
5967: neitä n. 0.3 milj. mk:aa ja 0.5 milj. mk:aa_. että hallitus ryhtyi toimoopiteisiin
5968: ovat myönnetyt määrärahat muilta osiltaan m.aaseudu'?l. asu-nto-oloissa todettujen
5969: peruuntuneet valtioraha.stoon. - Niitä toi- epäkohtioo poistamiseksi ja tarvMa-
5970: X,7. - Rantala y. m. 163
5971:
5972: van lainsäädännön aikaansaamiseksi ja muist!J, sodarn päätyttyä toterutet-
5973: maaseudun asunto-olojen parantami- tavista maaseudun asuntokysymystä
5974: sesta ja sitä varten tarvittavasta koskevista 'toimenpiteistä.
5975: valtiCJ:n tuesta, asuntotarkastuksesta
5976: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1944.
5977:
5978: Viljo Rantala. Heikki Simonen. T. Bryggari.
5979: A. Pitkäsilta. Mauno Pekkala. Elli Nurminen.
5980: Väinö Sinisalo. Aino Lehtokoski.. G. Lindström.
5981: Edvard Pesonen. Otto Toivonen. Kalle Jokinen.
5982: Jalmari Linna. Valfrid Eskola. T. Nokelainen.
5983: Matti Lepistö. Toivo Halonen. Onni Mäkeläinen.
5984: Walter Kuusela. Frans Mustasilta. J. Fr. Tolonen.
5985: Edv. Kujala. Hilma Koivulahti-Lehto. Heikki Kääriäinen.
5986: Aino Malkamäki Juho Pyy. Eino Raunio.
5987: Hugo Aattela. Paavo Aarniokoski. Väinö Kivisalo.
5988: Eetu Karjalainen.
5989: 164
5990:
5991: X,s. - Toiv. al. N :o 53.
5992:
5993:
5994:
5995:
5996: Tuominen y. m.: Toimenpiteistä sodasta palaavien asunto-
5997: kysymyksen järjestämiseksi.
5998:
5999: E d u s k u n n a ll e.
6000:
6001: Asuntokysymys on asutuskeskuksissa kysymys kuin rintamasotilaitten ja sotain-
6002: muodootunut sodan seurauksena erittäin valiidilen maansaanuin järjestämin'Cn.
6003: va:ilkea:ksi. Vuosi~n 1939~1940 sodan ~~kana Laajaan yleishyödylliseen asuntotuotan-
6004: tuhoutui n. s. Kanta-Suomen a·luoolla noin toon olisi päästävä käsiksi, erityisesti huo-
6005: 5,000 asuntoa, joista vain osa on voitu kor- mioonottamalla rintamasotilaitten perheit-
6006: jata. Tilannetta on jatkuvasti kärjistänyt .ten asunnon tarve. Nykyisenä. aikana on
6007: se, ·ettei siirtoväki ole kuin osittain voinut suuria vaikeuksia asuntoralmnnustoiminnan
6008: palata kotiseudulle. Minkä verran asun- aloittamiseksi suuressa laajuudessa. Tämän
6009: toja on tuhoutunut käynnissä olevan sodan kysymyksen hoitamiseen pitäisi kuitenkin
6010: aikana, siitä ei tunnetuista syistä ole saa- varautua pitkällä tähtäimellä, koettaa kai-
6011: tettu julkisuuteen tietoja. Vähäisiksi eivät kesta huolimatta .tarkoitukseen siirtää val-
6012: nämäkään vauriot jää. Lisäksi lasuntora- tiQll varoja ja tehdä yksityiskohtaisia suun-
6013: kennustoiminta sodasta johtuvista seikoista nitelmia asuntotuotannon käyntiin panemi-
6014: on kuluneen neljän ja puolen vuoden ai- seksi, heti kun siihen suinkin mahdollisuuk-
6015: kana ollut hyvin minimaalista. Sen jäl- sia ilmenee. Niinikään olisi kiinnitettävä
6016: keen kun armeijan demobilisatio voidaan huomiota siihen, että kohonneitten raken-
6017: panna käyntiin, muodostuu asutuskeskuk- nuskustannusten vuoksi nyt rakennettavien
6018: sissa asuntokysymyksen hoitaminen ylivoi- talojen vuokrat tulevat muodostumaan huo-
6019: maiseksi tehtäväksi, .ellei sitä ennakolta ole mattavasti korkeammiksi, kuin nykyinen
6020: ryhdytty järjestärrnään. vuokrataso edellyttää. Uusien talojen vuok-
6021: Sodan kestäessä on solmittu tuhansia ralaisille on ilmeisesti ryhdyttävä suoritta-
6022: uusia avioliittoja, joissa mies on koko sodan maan vuokra-avustuksia tai sitten kiinteis-
6023: aj·an ollut rintamalla, useissa tapauksissa töjen omistajill-e on korvattava se tappio,
6024: talvisodasta lähtien. Tällaisilla nuorilla mikä syntyy, kun raikennuskustannusten
6025: pareilla ei ole ollut var.oja kodin perusta- ed~llyttämästä vuokratasosta myönnetään
6026: mista varten eivätkä he ole voineet saada alennuksia. Toistaiseksi on vuokrataso
6027: asuntoa •edellä mainituista syistä. Vaimot voitu pitää vakaana vuokrasäännöstelyn
6028: ovat joutuneet asumaan alivuokralaisina avulla. Aivan erikoisiin toimenpiteisiin on
6029: tai sitten vanhempienBa tai muiden omais- ryhdyttävä, etteivät vn<Ykrat sodan jälkeen
6030: tensa luona. Onpa eräissä asutuskeskuk- pääse ryöstäytymään vapaiksi.
6031: sissa, kuten esim. Helsingissä, huoneenvuok- Asuntoikysymykseen liittyy läheisesti
6032: ralauta:kunnissa kireän asuntotilanteen ta- kysymys kodinperustamismahdoUisuuksien
6033: kia kieltäydytty ottamasta asunnon haki- ·edistämisestä varattomille rintamasotilaille,
6034: jain luetteloihin sellaisia nuoria aviopareja, joilla sotatoimiin osallistumisen vuoksi ei
6035: joilla ei ole yhtään ·lasta. Tällaisen tilan- ole ollut tilaisuutta hankkia si.tä varten,
6036: teen jatkuminen vaikuttaa erittäin haital- avioliiton solmiamisesta huolimatta, tarpeel-
6037: lis·esti rintamasotilaitten mielialan kehitty- lisia varoja. V aitiovallan tukea tarvittai-
6038: misen kannalta, puhumattakaan sen kieltei- siin tässäkin suhteessa huomattavassa mää-
6039: sistä väestöpoliittisista ja moraalisista vai- rin kodi.nperustamislainoj•en myöntämis·en
6040: kutuksista. Sodasta palaavien asuntokysy- tai samaan tal'lkoitukseen annettavien val-
6041: myksen tyydyttävä järjestäminen asutus- tion takuiden muodossa.
6042: keskuksissa on yhtä polttava ja kiireellinen Kun edellä mainitut kysymykset ovat
6043: X,s. - Tuominen y. m. 165
6044:
6045: laajoja ja monipuolisia, olisi tarkoituksen- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
6046: mukaista niitä valmistelemaan asettaa päte- taisi asutuskeskuksista olevien rinta-
6047: vistä asiantuntijoista koi@oonpantava toimi- masotilaitten perheitten asunnontar-
6048: kunta tai pysyväisluontoinen elin, jonka veUa koskevan kysymyksen sekä ryh-
6049: tehtäväksi annettaisiin myös toimittaa tut- tyisi kaikkiin tarpeellisiin toimenpi-
6050: kimus asutuskesikuksissa asuntoa vailla ole- teisiin sodasta palaavien asuntoky-
6051: vien rintamasotilaiUen perhei.tten asunnon- symyksen järjestämiseksi ja hei-
6052: tarpeesta. dän kodinperustamisrnahdollisuuk-
6053: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme siensa tukemiseksi.
6054: kunnio~ttavasti eduskunnan päätettäväksi
6055: toivomuksen,
6056: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
6057:
6058: Jorma Tuominen. Juho Kuittinen.
6059: August Valta. Väinö Kivisalo.
6060: Laura Härmä. Jalmari Linna.
6061: Otto Toivonen. Isak Penttala.
6062: Aino Malkamäki Viljo Rantala.
6063: Mikko W. Erich. Uuno Raatikainen.
6064: Martta Salmela-Järvinen.
6065: 166
6066:
6067: X,9. - Toiv. al. N :o 54.
6068:
6069:
6070:
6071:
6072: Tolppanen y. m.: Maaseudun asunto-olojen parantamista
6073: varten annettamien avustusten ja lainojen saantiehtojen
6074: tarkistamisesta.
6075:
6076: E d u s k u n n a ll e.
6077: Ne ,toimenpiteet, joihin eduskunta ja ha;l- alueille, mutta varsinaiseen maaseutuun
6078: 1itus ovat ryhtyneet maaseudun a.sun~lo· nämä eivät hyötyä tuottava.sti sovellu. To-
6079: jen parantamiseksi sekä ne määrärahat, jo~ta dellisuushan maaseudulla on, että kaksi
6080: tähän tarkoitukseen on hallituksen käytet- hehtaaria ja sitä pienempiä tiloja on vä-
6081: täväksi varattu, ovat tuottaneet siunausta hän, mutta niitä tiloja, joiden pinta-ala
6082: ja hyötyä niille, jotka ovat näistä avustus- vaihtelee kahden ja kuuden hehtaarin vä-
6083: ja lainavaroista voineet osallisiksi tulla, liHä, on paljon ja juuri näillä tiloilla ra-
6084: mutta lain tarkoittama suurempi rtaloudel- kennusten kurjuus on suurin. Että tälle
6085: linen hyöty on vielä jääny:t saavuttamatta suuremmalle ryhmälle voitaisiin tuottaa odo-
6086: siirtä huolimatta, vaiklm myönnetyt määrä- tettua hyötyä, on avustus- ja lainansaanti-
6087: raha;t siihen olisivat osittain riirttäneetkin. ehtoja muutettava. Ellei tätä voisi muuten
6088: Maatalousministeriön antamat avustus- ja tehdä, olisi hallituksen annettava eduskun-
6089: 1ainansaantiehdot ovat niin ahtaat ja asian- nalle siltä kohdalta lain muutosta koskeva
6090: omaisessa virastossa oli niitä lisäksi tul- esitys, jossa tämä epäkohta poistettaisiin.
6091: kittu ehkä vielä ahtaammin, niin ettei to- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
6092: dellisuudessa ole pystytty näillä määrära- dotamme eduskunnan päätettäväks.i toivo-
6093: hoilla saamaan aikaan sitä hyötyä, mitä to- muksen,
6094: della laajan maaseudun asunto-olot ikaipai-
6095: sivat, lkun ·avustuksen ja lainan saantieh- että hallitus kiireellisesti tarkis-
6096: doissa on määrätty omistetun kiinteistön taisi maaseudun asunto-olojen paran-
6097: tahi vuokratun tontin pinrta-a1a ikahdeksi heh- tamista varten annettuja avustus- ja
6098: rbaariksi tai sitä pienemmäJksi. Nämä anne- lainwnsaantiehtoja, niin että voitai-
6099: tut ehdothan kyllä sopivat kaupunkien ja siin parantaa varsinaisen maaseudun
6100: teollisuusyhteisöjen läheisyydessä oleville asunto-oloja.
6101: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1944.
6102:
6103: Matti Tolppanen. Kalle Joukanen. Lauri Kaijalainen.
6104: Kaapro Huittinen. Antti Kukkonen. K. Määttä.
6105: J. E. Lampinen. Eino Rytinki. Heikki Soininen.
6106: 167
6107:
6108: :X,1o. - Toiv. al. N :o 55.
6109:
6110:
6111:
6112:
6113: Ikonen y. m.: Toimenpiteistä kansaneläkelaitoksen vakuu-
6114: tusmaksujen perimistavan muuttamiseksi.
6115:
6116: E d u s k u n n a ll e.
6117: Kansaneläkelakia säädettäessä pidettiin antaneet aihetta kansaneläkelain jatkuvaan
6118: tärkeänä, että tuottavassa iässä olevat kan- arvosteluun. Edellisistä johtuen olisi kiin-
6119: salaiset on johdettava säästämään vanhuu- nitettävä vakavaa huomiota kansaneläke-
6120: den ja työkyvyttömyyden varalle. Laki laa- laissa olevien epäkohtien poistamiseen.
6121: dittiinkin n. k. yksilöllisen vakuutusmak- Aiheeliisin muistutus koskee vakuutus-
6122: ,stmvarausjärjestelmän pohjalle, jonka mu- maksun pidätystä palkanmaksun yhteydessä
6123: kaan jokainen työkykyinen kansalainen tu- ja sitä seuraavia toimenpiteitä.
6124: lee vakuutusmaksuillaan kartuttamaan elä- Palkanpidätys tilityksineen sekä pidätys--
6125: kelaitoksessa olevaa tiliään. Tältä tililtään todisteiden säilytys ja liittäminen veroilmoi-
6126: vakuutusmaksuja suorittanut saa sitten ai- tukseen lisäävät muutoinkin kansalaisia ra-
6127: kanaan työkyvyttömyyden kohdatessa tai sittavaa n. s. paperisotaa. Tähän ei pitäisi
6128: vanhuuden tullen nostaa eläkettä. Mitä nykyisissä oloissa olla enää väl,ttämätöntä
6129: suurempia vakuutusmaksuja asianomainen aihetta. Ensiksikin on tulo- ja omaisuus-
6130: on aikanaan suorittanut, sitä suuremmaksi veron kannossa siirrytty verojen perintään
6131: määräytyy hänelle suoritettava eläke. Tosin tulojen lähteiltä ja saatua kokemusta on
6132: yksinomaan vakuutusmaksuihin perustuvat tarkoitus lähteä soveltamaan myös kunnal-
6133: .eläkkeet useimmissa tapauksissa muodostui- lisverojen perintään. Toiseksi välilliset ve-
6134: sivat aivan mitättömiksi, joten niitä sellai- rot (tulli-, valmiste-, liikevaihto- y. m. ve-
6135: sissa tapauksissa korotetaan elrukeraitoiksen rot) muodostavat valtion verotuloista jo
6136: varoilla sekä valtion ja kunnan varoista enemmän kuin puolet kannettavista ve-
6137: maksettavilla lisäeläkkeillä. roista. Välillisten verojen maksuista joutu-
6138: Vaikka kansaneläkelakia säädettäessä jo vat osallisiksi yleensä kaikki kansalaiset
6139: osittain aavistettiii ne vaikeudet, joita va- riippumatta siitä, miten kukin haluaa osal-
6140: kuutusmaksuperiaatteelle perustuvan lain listua yhteiskunnallisten rasitusten kanta-
6141: toimeenpano toisi muassaan, ei yksinkertai- miseen. Jokaiselta maksukykyiseltä kansa-
6142: ·semman, huoltoperiaatteelle nojautuvan lain laiselta voidaan siis periä kaikki välilliset
6143: toteuttamisella katsottu olevan taloudellisia verot ja myöskin huomattavin osa heille
6144: mahdollisuuksia. Huoltoperiaatetta ei liene määrätyistä välittömistä veroista. Nämä
6145: myöskään katsottu oikeudenmukaiseksi siitä verot voidaan asettaa sellaisiksi, miksi val-
6146: syystä, että se asettaisi eläkkeensaantiin tion ja kuntien kaikki säännölliset menot
6147: nähden tasa-arvoisiksi nekin kansalaiset, edellyttävät. Tällaisena säännöllisenä me-
6148: jotka eri keinoja käyttäen koettavat va- nona olisi pidettävä myöskin vanhuus- ja
6149: pautua välittömien verojen maksuista eli työkyvyttömyyseläkkeisiin tarvittavien va-
6150: siis osasta velvollisuuiksistaan yhteiskun1taa. rojen kokoamista. Erillisellä palkanpidä-
6151: kohtaan. tyksellä ja verolipulla tuskin saadaan kan-
6152: Edellä mainitut näkökohdat pitävät aina- sa:laisHta sen enempää varoja kootuksi tähän
6153: kin osittain paikkansa vielä edelleenkin. tarkoitukseen kuin yleisellä verolipulla jo
6154: Kuitenkin ovat olosuhteet lain laatimisen saadaan.
6155: jäLkeen lain toteuttamisen kannalta tär- Jos edelleen halutaan pysyä mahdollisim-
6156: keässä kohdassa muuttuneet ja ovat edel- man paljon voimassa olevan kansaneläke-
6157: leen muuttumassa toisenlaisiksi kuin mitä lain pohjalla ja siis myöskin yksilöllisessä
6158: lakia laadittaessa osattiin edellyttää. Myös- vakuutusmaksun varausj ärjestelmässä, voi-
6159: 1dn kokemukset lain toimeenpanossa ovat taisiin asia järjestää siten, että joko mää-
6160: 168 X,to. - Kansaneläkelaitoksen vakuutnsmaksut.
6161:
6162: rätty prosentti vakuutusikäisen maksamasta vain todella huollon tarpeessa olevat, niin
6163: välittömästä verosta tai erillinen verolipulla joka tapauksessa tämä järjestelmä olisi hoi-
6164: kannettava vakuutusmaksu maksetaan kun- tokuluiltaan halvin ja muodoiltaan mutkat-
6165: nan toimesta hänen tililleen eläkelaitoksessa. tornin.
6166: Näin menetellen olisi kunkin eläke riippu- Kun tässä esitettyjä muutoksia voidaan
6167: vainen maksetuista vakuutusmaksuista. toteuttaa vain perusteellisen tutkimuksen
6168: Pääasiallisin muutos nykyiseen järjestel- jälkeen, olisi asia jätettävä hallituksen toi-
6169: mään olisi silloin siinä, että vakuutetut ja mesta valmisteltavaksi.
6170: heistä erityisesti työnantajat ja työntekijät Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
6171: vapautuisivat paljon työtä ja huolta auta- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
6172: vasta vakuutusmaksujen erillisistä mak-
6173: suista ja niiden tilittämisestä. Myöskin va- että hallitus toimittätaisi tutki-
6174: kuutuslaitoksen hoitokulut tulisivat tämän muksen siitä, miten kansaneläkelai-
6175: järjestelmän kautta todennäköisesti huo- tos voisi luopua käytännössä olevasta
6176: mattavasti vähenemään. vakuutusmaksujen pidätyksestä pal-
6177: Rinnan edellisen uudistuksen kanssa voi- kanmaksun yhteydessä ja sanottujen
6178: taisiin tietenkin ottaa uudestaan harkitta- maksujen erillisestä kannasta, vaa-
6179: vaksi myös kysymys siirtymisestä kokonaan rantamatta ,kansaneläkelain tarkoi-
6180: huoltoperiaatteen kannalle. Käsittäisipä tusta, ja antaisi Eduskunnalle esi-
6181: huoltoperiaate sitten joko kaikki kansalai- tyksen tarpeellisiksi havaitsemistaan
6182: set, kuten nykyinen kansa.neläkelaiki, tai muutoksista kansaneläkelakiin.
6183: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1944.
6184:
6185: Toivo Ikonen. Kalle Joukanen.
6186: Matti Tolppanen. U. A. Wirranniemi.
6187: T. N. Vilhula. Heikki Soininen.
6188: Albin Asikainen. Eino Möttönen.
6189: Eino Rytinki. Lauri Kaijalainen.
6190: Juho Takala. Uuno Hannula.
6191: Juho Paksujalka. J. Pyörälä.
6192: Aino Luostarinen. Matti Pärssinen.
6193: Kalle Kämäräinen. Lennart Heljas.
6194: Antti Kukkonen. L. 0. Hirvensalo.
6195: J. Eri. Pilppula. Antti J. Ran\amaa.
6196: 169
6197:
6198: X,n. - Toiv. al. N:o 56.
6199:
6200:
6201:
6202:
6203: Valta y. m.: Toimenpiteistä puolustuslaitoksen sodanaikai-
6204: sessa palmeluksessa oleville suoritettavaa ruokarahaa
6205: ja maksu:ajan lykkäystä koskevien säännösten ulottami-
6206: sesta myös kotikuntansa ulkopuolella työskenteleviin työ-
6207: velvollisiin.
6208:
6209: E d u s k u n n a ll e.
6210:
6211: Laajoissa kansalaispiireissä on ·herättänyt Voimassaolevan työvelvollisuuslain 6 §: n
6212: vakavaa huolestumista kotikuntansa ulko- mukaan maksetaan ,työntekijälle, jonka
6213: puolelle työhön määrättyjen työvelvollisten menot lisääntyvät sen johdosta,. että hän
6214: perheiden taloudellinen asema. Erikoisesti ja hänen perheensä joutuvat asumaan eri
6215: on huomio kiintynyt puolustuslaitoksen työ- paikkakunnilla" huollettavia omaisia varten
6216: yksiköissä, linnoitustöissä, palveleviin työ- paikallislisää, jonka suuruus nykyään on
6217: velvollisiin, jotka, vaikka ovatkin täysin korkeintaan (esim. helsinkiläiselle) 40 mk
6218: verrattavissa palveluskutsun saaneihin re- päivässä. Edelleen maksetaan näissä töissä
6219: serviläisiin, ovat palkkaukseen nähden huo- suuriperheiselle työvelvolliselle lapsiavus-
6220: mattavasti erilaisessa asemassa edellisiin· tusta, jonka määrä on, jos lapsia on kolme,
6221: verrattuna. Asiallisestihan ei ole juuri eroa 100 mk kuukaudessa, sekä, jos lapsia on
6222: sillä, kutsutaanko mies työnsä äärestä sekä enemmän, 100 mk jokaista seuraavaa lasta
6223: kotinsa ja perheensä piiristä puolustuslai- kohti.
6224: toksen palvelukseen suorittamaan tehtä- Asepalvelukseen kutsutun reserviläisen
6225: väänsä joko ase tai työväline kädessä. Mo- perhe saa n. k. sotakuukausipalkkaa sekä
6226: lemmissa tapauksissa kutsu aiheutuu välttä- tarvittaessa harkinnan mukaan korotusta
6227: mättömyyden pakosta,. asianomaisten hen- tähän kuukausipalkkaan, äärimmäisissä ta-
6228: kilökohtainen riskikin voi olla jokseenkin pauksissa aina 100 % : iin saakka, minkä
6229: sama, mutta kotiin jääneiden perheiden lisäk'li tällaiselle perheelle voidaan vielä
6230: asema ja toimeentulomahdollisuudet kuiten- maksaa n. k. vuokramhaa niinkuin 9 p: nä
6231: kin ovat kovin erilaiset. joulukuuta 1943 annetussa valtioneuvoston
6232: Puolustuslaitoksen työyksiköissä työsken- päätöksessä sanotaan. Tavallisen sotamie-
6233: televän työvelvollisen palkka-ansiosta pidä- hen vaimolle maksettavan kuukausipalkan
6234: tetään työvelvollisuuslain soveltamisesta suuruus on 600 mk, sekä jokaisen seuraavan
6235: 30 p: nä joulukuuta 1943 annetun asetuk- perheenjäsenen osal,ta nykyään 250 mk.
6236: sen 24 § :n nojalla, kuten muiltakin koti- Vertailtaessa työvelvollisen ja asepalve-
6237: paikkansa ulkopuolella työskenteleviltä työ- luksessa olevan sotilaan saamaa ansiota kes-
6238: velvollisilta, joilla on huollettavana työvel- kenään havaitaan, että näiden huollettavana
6239: vollisuuslain 6 § :n 5 momentin 1 kohdassa olevien perheiden asema on perin erilainen,
6240: mainittuja omaisia, yhtä huollettavaa edellisen perheelle tuleva osuus kun jää
6241: omaista kohti 30 % ja jokais,ta seuraavaa tuntuvasti pienemmäksi jälkimmäisen per-
6242: huollettavaa omaista kohti 10 %. Aputyö- heeseen verrattuna. Erotus on sitä suu-
6243: läisen palkasta, joka nykyään on 10: 50 mk rempi, mitä suurempi on perheitten lapsi-
6244: tunnilta, pidätetään näin ollen normaalisti luku. Tällaisen erotuksen jatkuvaan säilyt-
6245: vaimoa varten 630 mk ja kutakin lasta tämiseen ei liene perusteltua aihetta. Päin-
6246: var.ten 210 mk kuukaudessa. Sanotusta pal- vastoin tuntuisi yhteiskunnallisen oikeuden-
6247: kasta voidaan kuitenkin yhteensä pidättää mukaisuuden kannalta katsoen kohtuulli-
6248: ,enintään niin paljon, että työvelvol~iselle selta, että molemmat nyt kysymyksessä ole-
6249: itseään varten jää määrä, jonka vo1daan vat kansalaisryhmät saatettaisiin puheena-
6250: katsoa kohtuudella riittävän hänen toimeen- olevassa suhteessa tasavertaiseen asemaan,
6251: tuloonsa." ja sitäkin suuremmalla syyllä, kun molem-
6252: 22
6253: 170 X,11. - Työvelvollisten ruokaraha.
6254:
6255: mat ryhmät suorittavat isänmaalle yhtä luksessa olevalle suoritettavasta vuok-
6256: välttämätöntä ja toisistaan välittömästi rarahasta 9 päivänä joulukuuta 1943
6257: riippuvaa palvelusta.. Vallitsevan epäsuh- annettu valtioneuvoston päätös sekä
6258: teen kiireellinen korjaaminen olisi näin ollen maksuajan lykkäyksestä eräissä ta-
6259: välttämättömän tarpeen vaa,tima. pauksissa 27 päivänä kesäkuuta 1941
6260: Edellä sanotun perusteella kunnioittaen annettu asetus, muutoksineen 27 päi-
6261: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- vältä helmikuuta 1942 ja 30 päivältä
6262: muksen, joulukuuta 1943, muutettaisiin siten,
6263: että sanotut säädökset ulottuisivat
6264: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi koskemaan myöskin kotikuntansa
6265: sellaisiin toimenpiteisiin, että puo- ulkopuolella työskenteleviä työvelvol-
6266: lustusvoimissa sodanaikaisessa palve- lisia.
6267: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1944.
6268:
6269: August Valta. Laura Härmä.
6270: 0. H. Kekäläinen. Kaisa Hiilelä.
6271: Eino Raunio. Urho Kulovaara.
6272: Vihtori Huhta. T. Bryggari.
6273: Heikki Kääriäinen. Jussi Lonkainen.
6274: Ville Kupari. Jorma Tuominen.
6275: Juho Kuittinen. Martta Salmela-Järvinen.
6276: Jussi Raatikainen. Hugo Aattela.
6277: Juho Pyy. Albin Koponen.
6278: Elli Nurminen. Väinö Kivisalo.
6279: 171
6280: X,12. - Toiv. al. N:o 57.
6281:
6282:
6283:
6284:
6285: Lumme y. m.: Sotaarpojen työhuollosta annet1m lain muut-
6286: ta1nisesta.
6287:
6288: E d u s k u n n a 11 e.
6289:
6290: Sotaorpojen työhuollosta huhtikuun 2 pana opiskelunsa alkoamaan. Koh:tuullista
6291: päivänä 1943 annetun lain mukaan an- olisi, että sotaorpojen ammattikoulutus ulo-
6292: netaan sotaorvoille ammattikoulutusta val- tettaisiin sen opintovuoden 1oppuun, jol-
6293: tion kustannuksella enintään 2 vuotta ja loin sotaorpo täyttää 21 vuotta. Päätöksen
6294: poikkeustapauksissa erityisten syiden sitä siitä voisi sosiaaliministeriö tehdä koko
6295: vaatiessa voi sosiaaliministeriö myöntää so- sinä aikana, jolloin avustustakin voidaan
6296: taorvoHle lisää ammatJtikoulutusta enintään saada. Koulutus olisi myös korotettava kol-
6297: yhden vuoden ajaksi, kuitenkin enintään meksi vuodeksi ja erikoistapauksissa sitäkin
6298: sen opintovuoden loppuun, jonka aikana pidemmäksi. Mainittakoon tässä yhtey-
6299: sotaorpo täyttää 19 vuotta. Ammattiope- dessä, että vähävaraisten ammattiopetus-
6300: tusanomus on tehtävä niin aikaisin, että avustuksia myönnetään 21 ikävuoteen
6301: sos·iaaliministeriö voi tehdä päätöksen kou- saakka eikä niiden hakemiseen nähden ase-
6302: lutuksen antamisesta ennenkuin sotaorpo teta tuollaisia ikärajoja. Jo nyt on kä)'ltän-
6303: täyttää 17 vuotta. nöllisen sotaorpojen työhuollon järjeste-
6304: Edellä esitettyjä ikämääriä vastaan nii- lyssä ·alhainen ikäraja tuottanut nuoriHe
6305: den alhaisuuden tähden tehtiin eduskun- pettymyksiä. Vastaisuudessa, jolloin am-
6306: nassa lain käsittelyn eri asteilla painavia mattikoulutusiässä olevia sotaorpoja on
6307: huomautuksia ja esim. sosialidemokraatti- enemmän, tulevat nämä tapaukset lukui-
6308: nen eduskuntaryhmä katsoi ne liian alhai- sammiksi. Siksi olisi lakia ajoissa korjat-
6309: siksi. Lain voimaan tullessa 17 vuotiaat tava. Kustannukset tosin siinä jonkin ver-
6310: .sotaorvot ,iä.ivät kokonaan 'työhuollosta osat- ran nousevat, mutta valtio ei saa olla liian
6311: ,tomiksi. Se taas, että sotatapaturmalain kitsas nuorille, jotka ovat sodassa menet-
6312: suoma huoltoeläke ulottuu vain 17 vuoteen täneet tukensa ja turvansa.
6313: ei saisi vaikuttaa työhuo1toapuun. Edelläolevaan vii,taten me allekirjoitta-
6314: Varsinainen ammattikoulutus monilla neet kunnioittaen esitämme edus1mnnan
6315: aloilla alkaa vasta silloin tai on pahasti pääJtettäväksi toivomuksen,
6316: kesken kun tämä avustus lopetetaan.
6317: Useissa tapauksissa ei nuori ennen 17 ikä- että hallitus valmistaisi ja antaisi
6318: vuotta ole löytänytkään sitä alaa, jolle Eduskunnalle esityksen sotaarpojen
6319: voisi antautua. Ajatellaan vain oppikou- työhuoltoa koskevan lain muutok-
6320: 1ussa olevaa nuorta. Esim. seminaareihin, sista, joiden perusteella sotaorvot oi-
6321: sairaanhoito- ja Iastensuojelualalle, korkea- keutettaisiin saamaan valtion kustan-
6322: ikouluihin, teknillisiin-, maa-, ka·rja- j,a met- nuksella ammattikoulutusta nykyistä
6323: ·sätaloudellisiin oppilaitoksiin y. m. pääsee vanhempinakin ja pidemmän aikaa.
6324: vasta 17-18 vuotiaana tai sitä vanhem-
6325: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
6326:
6327: Alpo Lumme. Hilma Koivulahti-Lehto. Toivo Halonen.
6328: J. Fr. Tolonen. Aug. Syrjänen. Aino Malkamäki.
6329: Uuno Raatikainen. Hugo Aattela. Jorma Tuominen.
6330: Otto Toivonen. Onni Peltonen. J. E. Malmivuori.
6331: Walter Kuusela. Jalmari Linna. Edvard Pesonen.
6332: Väinö Kivisalo. Ville Kupari. Hj. Lindqvist.
6333: Sylvi-Kyllikki Kilpi. 0. H. Kekäläinen. Laura Härmä.
6334: Albin Koponen. Juho Pyy.
6335: 172
6336:
6337: X, 1 :~. - Toiv. al. N :o 58.
6338:
6339:
6340:
6341:
6342: Tuominen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi sotatapatur-
6343: malain 11wuttamisesta.
6344:
6345: Ed u s kun n a 11 e.
6346:
6347: Voimassa olevan1 sotatapaturmalain mu- Edellä kosketeltu lain puutteellisuus ja
6348: kaan on henkilölle suoritettava; korvausta epäoikeudenmukaisuus vaatii välttämättä
6349: sotapalveluksesta aiheutuneen ruumiinvam- korjausta. Työvelvollinen määrätään teke-
6350: man tai sairauden johdosta. Oikeus laissa mään maanpuolustukselle tai väestön toi-
6351: säädettyyn korvaukseen on myös muulla meentulolle ja maa:n talouselämälle välttä-
6352: henkilöllä, jos hänelle lain mukaan on mätöntä työtä. Useissa tapauksissa hän
6353: suoritettava korvausta sellaisen ruumiin- joutuu olosuhteisiin, jotka jyrkästi poikkea-
6354: vamman johdosta, joka on aiheutunut sota- vat niistä olosuhteista, joihin hän on vuo-
6355: toimesta tai sen aiheuttaman vahingon vä- sien ja vuosikymmenien aikana tottunut.
6356: littömä,stä rajoittamisesta tai torjumisesta. Lisäksi ravinto- ja majoitusolot voivat olla
6357: Viimeksi mainittu säännös koskee käytän- puutteelliset, jopa niin, että niistä aiheu-
6358: nössä lähinnä niitä työvelvollisia, jotka tuu terveydellistä vaaraa,, Jos työvelvolli--
6359: joutuvat työskentelemään sellaisissa olo- nen tällaisissa olosuhteissa sairastuu, on
6360: suh:teissa, että heitä kohtaa bin edel~yttämä yhteiskunnan velvollisuus tukea häntä ja
6361: sotatapaturma. Muihin työvelvollisiin so- hänen perhettään, sillä hän on usein anta-
6362: velletaan tapaturman sattuessa työvä.en nut yhtä arvokkaan panoksen yhteisen
6363: tapaturmalain säännöksiä. asia:n hyväksi kuin rintamatehtävissä tai
6364: Näiden kummankin lain säännöksille on muussa asepalveluksessa toiminut sotilas-
6365: yhteistä se, etteivät työvelvolliset saa työ- henkilö. Enemmän kuin kohtuutonta on se,
6366: velvollisuussuhteesta syntyneen sairauden että ne työvelvolliset, jotka työskentelevät
6367: johdosta korvausta, ellei sairautta voida rintamalinjojen läheisyydessä, n. s. linnoit-
6368: katsoa ammattitaudiksi työväen tapaturma- tajat, ja jotka joutuvat samalla. tavoin vi-
6369: lain tarkoittamassa merkityksessä. Työvel- hollisen tulen alaiseksi kuin varsinaiset
6370: vollinen joutuu monissa tapauksissa työs- sotilaat, eivät ole sotatapaturmalain saman-
6371: kentelemään sotatoimialueena samanlaisissa laisten säännösten alaisia, vaan lain myön-
6372: oloissa kuin sotapalvelukseen kutsuttu re- tämät oikeudet kohtaavat heitä paljon ra-
6373: serviläinen ja asevelvollinen. Tällöin ai- joitetummin. Sairauskorvauksen myöntä-
6374: heutuneesta sairaudesta saavat viimeksi- minen työvelvolliselle, riippumatta siitä,
6375: mainitut korvauksena sairaanhoitoa, päivä- kenen työnantajan työhön hänet on mää-
6376: rahaa, elinkorkoa ja täydennyskorkoa, ja rätty, olisi tarpeellista ja hyvin suotavaa.
6377: jos sairauden seurauksena on ollut kuo- Korvauksen ulottaminen näin laajalle saat-
6378: lema, suoritetaan vainajan omaisille huol- taisi tuottaa kuitenkin monia käytännöllisiä
6379: toeläkettä, lisähuoltoeläkettä ja haut.aus- vaikeuksia. Sen vuoksi olisi ainakin puo-
6380: apua. Sairastuneelle työvelvolliselle ei lustuslaitoksen työhön määrätylle työvel-
6381: suoriteta mitään muuta korvausta kuin volliselle ja hänen omaisilleen suoritettava
6382: osapalkka siltä ajalta, jonka hän vam- korvausta sellaisesta työstä tai erityisten
6383: man tai sairauden vuoksi on estynyt te- sotiloollisten toimenpiteitten seurauksena
6384: kemästä työtä. Siinäkään tapauksessa, aiheutuneen sairauden ja ruumiinvamman
6385: että hän työvelvollisuussuhteen aiheutta- johdosta.
6386: man sairauden takia tulee täysin työhön Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6387: kykenemättömäksi tai kuolee, ei hänelle kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
6388: eikä hänen oma:isilleen suoriteta mitään väksi toivomuksen,
6389: korvausta.
6390: X,13. - Tuominen y. m. 173
6391:
6392: että hallitus pikaisesti antaisi seurauksena aiheutuneen rnumiin-
6393: Eduskunnalle esityksen sotata;pat·ur- vamman tai sairauden johdosta sa-
6394: malain mu1dtarnisesta niin, että so- mojen perusteiden mukaan kuin mai-
6395: dan aikana puolustuslaitoksen työ- nitussa laissa säädetään sota;palveluk-
6396: hön määrätylle työvelvolliselle ja hä- sesta aiheutuneen ruumiinvamman
6397: nen omaisilleen suot·itetnan korvausta tai sairauden johdosta suoritettu-
6398: sellaisesta työstä, sotatoimesta tai eri- vasta korvauksesta.
6399: ty·isten sotilaallisten toimenpiteitten
6400: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1944.
6401:
6402: Jorma Tuominen. Juho Kuittinen.
6403: August Valta. Väinö Kivisalo.
6404: T. Bryggari. Jalmari Linna.
6405: Laura Härmä. Isak Penttala.
6406: Otto Toivonen. Viljo Rantala.
6407: Aino Malkamäki Uuno Raatikainen.
6408: Mikko W. Erich. Martta Salmela-Järvinen.
6409: 174
6410:
6411: X,14. - Toiv. al. N:o 59.
6412:
6413:
6414: Kivioja: Sotapalveluksessa kuolleen omaisten eläkeoikeuden.
6415: laajentamisesta.
6416:
6417: E d u s k u n n ·a ll e.
6418:
6419: On tapauiksia, jolloin mies sodassa haa- niin merkillinen, ettei sen oiikea käsi tiedä,
6420: voittuu pahasU j,a häneen siirretään verta, mitä vasen tekee; sillä valtio ensin ylip'ääl-
6421: jonk·a varmuudesta sairaskertomuksessa ei likköä myöten totesi kuolleen sankarivaina-
6422: mainita. Häntä hoidetaan p~tkät •ajat !koti- j·aksi, sitten korkeinta oikeutta myöten to-
6423: maassa ja Ruotsissa, saamatta selvää, miksi tesi, ettei ole sankarivainaja, va:atimakta
6424: ei parane, vaan yhä riutuu, ja miksi Jo- kuitenkaan taikaisin ylipäällikön surunvali-
6425: puksi tar'kastetunkaan veren siirto ei auta. tusadressia. Va,ltio ei ole kuiterrkaan joh-
6426: Omaiset suostuva.t tekemään tieteclle pal- donmukainen, kun ei ruumiinavauksena
6427: veluksen sallimalla ruumiinavauksen toi- tarkasta kaikkia kaatuneita, joina varmaan
6428: mittamisen, jolloin vasta todet-aan kuoleman muutamilla on samoin: syöpä eräällä as-
6429: syyksi syöpä sisäelimissä. Piiriesikunta il- teella, syövän yleisyydestä johtuen, ja
6430: moittaa kuolemast·a rekisteriviranomaisille lakkauta eläkettä siitä hetkestä arkaen, jol-
6431: kaatuneiden lomakikee'lia ja vaatii tavalliset loin sankar.ivainajan elämä lääketieteen
6432: k.a111tuneen elämäkertatiedot sodan'Uhrien sääntöjen mukaan olisi päättynyt syöpään,
6433: lomaJkkeella sekä lähettää hautajaisiin sep- ellei kaatumista sodassa oEsi tapahtunut.
6434: peleensä, jonka nauhoissa on kiitos ja tun- Ei voio olla oikeuden eikä val·tion arvon
6435: nustus, että on henkensä uhrannut isän- mukaista eläkkeen kieltäminen vain siinä
6436: maan puolesta. Muutaman viikon ik'Uluttua taP'auksessa, että syöpä on sattumalta huo-
6437: ylipäällikkö, Suomen Marsalkka, lähettää mattu, mutta vasta sitten, kun ei enää mi-
6438: kotijoukkojen rovastintoimiston kautta tään :Dallltia hoideta, eikä sekään, etttä tä:l-
6439: omaisille surunvaHtteluadressin, jossa myös laisen sankarivainajan perhe jätetään osat-
6440: sanotaan kaatuneen uhrina isänmaan tomaksi kaikesta sodanuhrin omaisille sää-
6441: puolesta. Paikallinen suojeluskunta jär- detystä huoHosta, ikenties köyhäinhoidon
6442: jestää sankarihautauksen. Vainajan perhe vaTaan, samalla ikuin toiset saavat huoltoa
6443: saa sen käsityksen, että he ovat kai- monelta taholta.
6444: kin puolin samassa asemassa kuin muiden- Kun asiaa nähtävästi ei voida auttaa vain-
6445: kin sankarivainajien oma.iset. Noin puolen tulkinnan muuttamiseHa, :tarvitaan siihen
6446: vuoden kuluttua tulee pettymys: swapuu lain muutos, jonka valmistelu ei soveHu
6447: valtion tapaturmatoimiston päätös, ettei hän eduskunta-·aloitteen laatijalJe j•a jonka va:i-
6448: olekaan sanka.rivainaja, v:aan tavallinen syö- kutus on oleva taannehtiva.
6449: päpoti1as, vaikka valtio ei oleilman häntä Tähän viitaten ehdotan edusikunrum pää-
6450: syöpäpotilaana, vaan sodanuhrinai hoitanut. tettäväksi rtoivomUJksen,
6451: Tämän kannan vahvistaa sittemmin vakuu-
6452: tusoikeus ja myös, paljon viivy:teltyään, että hallitus antaisi Eduskunnalle
6453: korkein oikeus. Tällaisesta päätöksestä joh- sellaisen esityksen lakien muutok-
6454: tuu, että myös sotalesken ja -orvon työhuol- siksi, että sodassa luwvoittuneiden,
6455: .toavustus kielletään, samoin aseveljien vas- sotasairaalassa hoidettujen ja siellä
6456: taava avustus, joten tällainen perhe sai kuolleiden omaisille, mikäli nämä
6457: vain myötätuntoa, ei :aineellista avustusta kaatumistapauksen kyseessä ollen oli-
6458: missään muodossa. Vailrea on pyyhkiä näi- sivat olleet eläkkeeseen oikeutettuja,
6459: den hyljättyjen mielestä ajatusta, että jos voitaisiin suorittaa eläke, vaikka kuo-
6460: ei ruumiinavausta oJisi sallittu lääkärin ja lemansyynä olisi ollutkin tauti, jota
6461: tieteen uteliaisuuden tyydyttämiseksi, olisi valtio ei ole arvamMd eikä yrittänyt
6462: hänen katsottu riutuneen haavoihinsa ja hoitaa.
6463: saatu ikailkki avustukset ja että valtio on
6464: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1944.
6465: Vilho H. Kivioja..
6466: •• ••
6467:
6468: VALTIOPAIVAT
6469: 1944
6470:
6471: LIITTEET
6472: XI
6473:
6474: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
6475: TOIVOMUSALOITTEET
6476:
6477:
6478:
6479:
6480: HELSINKI 1944
6481: VALTIONEUVOSTON KIR.JAP AINO
6482: Asevelvollisuutta ja hevosten ottoa koskevia toivomusaloitteita.
6483:
6484:
6485:
6486:
6487: 23
6488: 179
6489:
6490: XI,1. - Toiv. al. N:o 60.
6491:
6492:
6493:
6494:
6495: Kivioja: Asevelvollisuuslain soveltarnisasetuksessa rekisteri-
6496: viranomaiselle määrätyn, asevelvollisuusikäisen klwlemaa
6497: ktJskevan ilmoitusvelvollisuuden poistamisesta.
6498:
6499:
6500: E d u s k u n n ·a ll e.
6501: Asevelvollisuuslain soveltamisessa on sää- hin ja kortistoihin merkitsemättä ja asia
6502: detty m. m. kortit, jotka relkisteriviranomai- tulee nyt esille vasta sen johdosta, ettel
6503: nen on velvollinen ·lähettämään suojelus- elävien joukosta löydyJkään kaikkia luette-
6504: kuntapiirin esilrunnalle eräistä kuolleista loiden sisältämiä miehiä. Kun näin ollen
6505: ;ja muuttaneista, nimensä muuttaneista tuo ensimmäinen ilmoittaminen on turha ja
6506: ja kansalaisluottamuksensa menettäneistä ilman sitä säästyisi toiskertainen vaiva re-
6507: j. n. e. - Vra.i'kika rekisteriviranomainen on kisterivi.ranomaise1ta, ehdotan eduskunnan
6508: huolellisesti aina täyttänyt tuon velvollisuu- päätettäväksi toivomuksen,
6509: tensa ja ilmoituskortit yhä ovat piiriesi-
6510: kunnan arkistossa, saapuu nyt sodan aikana että hallitus poistaisi asevelvolli-
6511: silloin tällöin piiriesikunnasta pitkät listat, suuslain ,~oveltarnisasetuksessa rekis-
6512: joihin pyydetään merkitsemään samat kuo- teriviranomaiselle säädetyn velvolli-
6513: linpäivät, mitkä aikoinaan piiriesikunnalle suuden piiriesikunnalle ilmoittaa
6514: korteilla on ilmoitettu. Nähtävästi ilmoi- asevelvollis1wsikäisen miehen kuole-
6515: tuskortit on pantu arkistoon vuosikymme- masta.
6516: nen ajan, niiden sisältöä kutsuntaluetteloi-
6517: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1944.
6518:
6519: Vilho H. Kivioja.
6520: 180
6521:
6522: XI,2. - Toiv. al. N :o 61.
6523:
6524:
6525: Koivisto y. m.: Esityksen antamisesta hevosottolain muut.
6526: tamisesta ostojiiJrjestelmään perustuvaksi.
6527:
6528: E d u s k u n n a 11 e.
6529:
6530: Sodan yhä jatkuessa ovat voimassa ole- tiloille saattaa tapaMua 1t·ahaUistakin puo
6531: van hevosottolaJin sisältämä1t epäkohdat ja lueellisuutta.
6532: niistä aiheutuvat, oi1keutettua tyytymättö- Nykyinen vuokrajärjestelmä, joka perus
6533: myyttä herättävä.t, epätasaisuudet yhä sel- tuu muunnettuihin peltoaloihin ja hevoster
6534: vemmin havaittavissa. Nykyistä V'Uokraus- :lukumäärään, koskee raskaimmin niitä seu
6535: järjestelmää ei näytä parhaaLla tahdoHa- tuja ja tiloja, joissa harjoitetaan hevoskas
6536: kaan voitav·a:n soveltaa kä)"täntöön niin, vatusta laajemmassa mitassa. Sitäpartsi s1
6537: että hevosten ja ajoneuvojen otot jakaan- antaa mahdollisuuden :keinoteHa toisten kus
6538: tuisivat ,mahdollisimman suhteellis•esti" eri tannuksella. Myymällä hyvät hevoset vä
6539: kuntien j'a kunnan hevosenomist,ajain kes- hiin ja säily:ttämällä talossa vain sotakel
6540: ken. Viranomaisilla ei luovutusvelvoHi- vottoma't hevoset, kuten siitOlkseen käy,tet
6541: suutta jakaessaan ole ;läheskään aina käy- tävät kantakirjatammat, yli 18 vuotiset
6542: tettävissä tasapuoliseen ja:koon 'tarv:i:ttavia. alle 5 vuotiset, sekä tiineet :tai juuri varso
6543: riittävän ta1jkkoja pemstietoja ja ikai:kiUa. neet tammat voi helposti, itse joutumath
6544: hevosenomistajilla ei ole sota.kelpoisi·a hevo- sanottavammin hevosvoiman puutteeseen
6545: sia heidän 'luovutusvelvollisuuttaan vastaa- vapautua l'Uovutusvelvollisuudesta, miki
6546: vaa maaraa. Ennen kai1kkea tarvittaisiin sitten joutuu !kunnan toisten hevosenomia
6547: oikeat tiedot tilojen todellisesta peltopinta- tajain ·korvattavaksi. Mainittu myyntitoi
6548: alast:a, koska niiden perusteella jaetaan minta on nykyään yleistymässä siinä mää
6549: luovutusvelvollisuus kuntien kesken ja sen rin, ettei enää välitetä edes tilan viljelyk
6550: jälkeen knnnissa eri hevostenomistajain selle välttämättömän vähimmän hevosmää
6551: kesken. Kokemuiksesta tiedetään, että rän säilyttämisestä. Tästä johtuen 01
6552: pinta~alatiedot ovat usein hyvin epätark- pakko ott aa hevosi:a ja ajoneuvoja ras:kaam
6553: 1
6554:
6555:
6556: koja ja on niiden pel"USteeHa siis mahdo- min niiltä, jotk!a eivät näin menettele, jotei
6557: tonta toimittaa o]keudenmukaista jwkoa. hekin joutuvat suurempien ;ta,loude1listei
6558: Tehtävä käy vielä vaikeammaksi, jos sodan- menetysten v:ähtämiseksi järjestelemääi
6559: aikaisen vetovoiman tarpeen selville sruami- hevoskantansa sellaiseksi, että luovutusvel
6560: seksi toimitettava viljelysalojen muuntami- vollisuudesta. välttyvät. Onkin todetta
6561: nen on •t<ehty aivan y.limalkaisesti tai suo- vissa, että y:llä:kerrotunlainen hevosten lu
6562: rastaan väärin, jol1aisestakin on esimerk- vun vähentäminen ja laadun heikontaminei
6563: kejä. Sitä paitsi ei lainsäädännössä edes tiulee ensi muokkaus- ja kylvökautena huo
6564: edeHytetä, että ,tilan hevostarpeen selv~ttä mat1Javasti haittaamaan elintarviketuotan
6565: misessä, jdka tapahtuu y:ksinomaan pelto- toa. Toimitetuissa hevosotoissa on jouduttl
6566: al,an muuntamiseen perustuen, olisi huo- ottamaan ainoitakin hevosia melko huomwt
6567: mioitav·a sellaisia, sekä alueittain että var- tavan peltopinta-alan omistaviita pienvilj<e
6568: sinkin yksi.tyistapau:ksissa asiaan suuresti lijöiltä aivan järjestään, joten esim. naapu
6569: vailkuttavia seikkoja kuin vilje.lystavan. voi- rukset, jotka kumpilkin yhden hevosen omis
6570: maperäisyyttä, tilusten hajanaisuutta ja tajina ovat voineet yhdistää hevosensa pa.
6571: etäisyyttä talouskes:ku:ksest·a, metsäajojen riksi, tehokkaampaa työtä varten, ova;t jää
6572: runsautta ja pi:tuutta, titlan etäisyyttä lii- neet nyt aivan ilman hevostyövoimaa.
6573: kennepaikoista j. n. e. Hevosottomiehet eivät Räikeimpinä ilmenevät nykyisin järjes
6574: myöskirän aina ole arkwluontoisen ja vaati- telmän epäkohdat kuitenkin vasta niissi
6575: van tehtävänsä tasalla eivätkä monasti mui- tapauksissa, jolloin puolustus,laitoksellt
6576: den tehtävien rasitt·amina ennätä omistaa otettu hevonen on kuollut j·a omistajall(
6577: riittävästi aikaa tähän ;tehtävään. Luovu- maksetaan siitä korvaus, joka nykyistei
6578: tusve:lvollisuuden jakamisessa Y'ksityisil1e hintojen mukaan on vain noin 35·, korkein
6579: XI,2. - Koivisto y. m. 181
6580: ;aan 50 % hevosen todellisesta arvosta. On On täysi syy otaksua, ettei ehdotettu jär-
6581: ;•apauksia, jolloin hevosenomistaja on so- jestelmä loppujen •lopuksi trulisi valtioille sen
6582: tiemme aikana menettänyt koko, v. 1939 kalliimmaksi kuin nytkyinenkään. Myy-
6583: )lleen, hevos'kantansa ja ostettuaan sijaan mällä sodan -loputtua puolustuslaitokselle
6584: 1evosia, mene1Jtänyt jo niistäkin osan. On tarpeettomat hevoset j·a a.joneuvot saisi val-
6585: ~simerkkejä siitäkin, että kahdesta saman- tio takaisin huomattavan osan ostoihin kiin-
6586: laisessa asemassa olevasta maanviljelijästä nittämiään v·aroja. Vuokramenot poistuisi-
6587: toinen on hevosten menetyks•estä kärsinyt, vat ja [uultavasti voitaisiin tuHa toimeen
6588: n.aiksetUJt 'korvaukset huomioon ottaen, alhai- huoma;ttavastikin nykyistä lukumäärää vä-
6589: ;immankin •arvion mukaan yli 100,000 mar- hemmillä hevosilla, jolloin tuotannon pal-
6590: tUtn tappion, toisen vapautuessa kokonaan velukseen jä>isi enemmän sen kip'eästi kai-
6591: tämänl•aisista menetyksistä. paamaa vetovoimaa kuin nykyisen jär-
6592: Kun voimassa olevan hevosot.toiain !tuot- :testelmän vallitessa. Voitaisiin myöskin
6593: tamista kohtuuttomuuksista ja sen tasaiseen menetellä. niin, että: myyjäll>e vara..ttaisiin
6594: ja oikeudenmukaiseen käytäntöön soveN;u- etuosto-oikeus hevosiinsa sodan loputtua.
6595: mattomuudesta on sotiemme aikana saatu Uuden järjestelmän vallitessa hevosen-
6596: riittävästi kokemuksia ja kun hevosten otto omistajat voisivat 'tarpeittensa mukaisesti
6597: puolustusvoimain käyttöön me11kitsee joka :täydentää hevoskantaansa .tarvitsematta pe-
6598: tapauksessa suurta erikoisrasitusta hevos- •lätä, kuten nykyisin, et,tä kalliilla ostettu
6599: ten omistajiUe, olisi nykyisestä järjestel- tai vaivoin kasvatettu hevonen voidaan mil-
6600: mästä mitä pikimmin luovuttava ja sija•an loin tahansa ottaa valtion käyttöön, viciäpä
6601: löydettävä menetelmä, jol:la tämäkin sodan lunastaa valtion omaisuudeksi ostohintaa ja
6602: tuottama rasitus jaettaisiin yhteisesti kan- hevosen todellista ·arvoa paljon huokeam-
6603: netta\lla.ksi. Tämä saavutetaan käsittääk- malla. Nykyiset, pelätyt ja mieliä ikuohut-
6604: ~emme vain muuttamaUa nykyinen vuok- t•avat hevosten varaukset ja otot jäisivät
6605: rausjärjest•elmä: hevosten ja ajoneuvojen pois ja muuttuisivat vapaiksi osto:tilaisuuk-
6606: ::tStojärjestelmäksi, t. s. muut:tama:lla hevos- siksi ja hevosten pa.1autukset, joissa omis-
6607: ()ttohrkia niin, että puolust.usbitos ostaa taja usein saa hevosensa :takaisin loppuun
6608: kaikki tarvitsemansa hevoset ja ajoneuvot ajettuna ja tärveltynä, muuttuisivat yksin-
6609: myöskin sodan aikana. 'kertaisiksi hevosmyyntip.äiviksi, jolloin
6610: Uuteen järjestelmään voitaisiin siirtyä useimmat valitusaiheet ja mahdollisuudet
6611: joko siten, että valtio hmastaisi nyt vuok- poist.uisivat.
6612: rattuna olevista hevosista ja •ajoneuvoista Ede-llä esitetyn nojwUa ehdotamme !kun-
6613: todel·La tarvittavan mä:ärän käyvästä hin- nioittaen eduskunnan päätettäväksi .toivo-
6614: nasta käteisellä, jolloin täydennystarpeet muksen,
6615: hankittaisiin ruuden järjestelmän mukaan, että hallitus kiireellisesti awtaisi
6616: tai siten et.tä hevosten omistajien V'alitta- Eduskunnalle esityksen n. s. hevosot-
6617: va;ksi jätettäisiin, ha:luavatko he myydä val- tolain muuttamiseksi niin, että hevo-
6618: tiolle ne hevoset, jotka jo ovat puolustus- set ja ajoneuvot puolustusvoimain
6619: voimain käytössä, vai antavatko niiden olla tarpeisiin ostettaisiin ja nykyään
6620: jatkuvasti vuokralla. Viimemainitussa ta- vuokrattuna ole·vat lunastettaisiin
6621: pauksessa olisi hevosten arviohinnat koho- käyvästä hinnasta, mikäli omistajat
6622: tettav·a käyvän hinnan tasolle. ne haluavat myydä.
6623: Helsingissä he•lmik'Uun 10 päivänä 1944.
6624: J. Koivisto. Vilho H. Kivioja. L. 0. Hirvensalo.
6625: Kalle Joukanen. K. Arhama. Eino Rytinki.
6626: Heikki Niskanen. M. 0. Lahtela. T. N. Vilhula.
6627: K. A. Lohi. Juho Takala. Albin Asikainen.
6628: Einari Karvetti. J. E. Lampinen. Toivo Ikonen.
6629: Kalle Kämäräinen. J. Pyörälä. Eino Möttönen.
6630: Artturi Leinonen. Eero Nunnesniemi. Tauno Saukkonen.
6631: Antti Junes. Heikki Soininen. Anton Suurkonka.
6632: U. A. Wirranniemi. Aino Luostarinen. Juho Paksujalka.
6633: Matti Tolppanen. J. Eri. Pilppula. K. Määttä.
6634: Elias Tukia. Urho Kekkonen.
6635: 182
6636:
6637: XI,3. - Toiv. al. N :o 62.
6638:
6639: Lepistö y. m.: Esityksen antamisesta hevosten ja ajoneu-
6640: vojen ottamisesta sotavoiman tarpeisiin annetun lain
6641: muuttamisesta.
6642:
6643: E d u s k u n n a ll e.
6644: Hevosten ja ajoneuvojen ottaminen sota- Tällaisista hevosista ei voida varausta suo-
6645: voiman tarpeisiin tapahtuu siten, että puo- rittaa. Tällöin luovutusvelvollisuus kohdis-
6646: lustusministeriö määrää, huomioon ottaen tuu toisiin hevosten omistajiin, joissa saat-
6647: puolustusvoimain sodanaikaisen tarpeen taa olla pa:ljon heikommassa 1taloudellisessa
6648: sekä !kunnan hevosten omistajien luovutus- asemassa olevia, jopa voidaan olla pako-
6649: kyvyn, kuinka paljon kunkin kunnan he- tettuja ottamaan ainoa hevonen pientilalli-
6650: vosten ja ajoneuvojen omistajilta otetaan selta. Tällaiset tapaulkset ovat synnyttä-
6651: niitä puolustusvoimain tarpeisiin. Kun- neet arvostelua ja katkeruutta. Että tämä
6652: nallisten viranomaisten tehtäväksi jää jakaa tyytymättömyys poistuisi, olisi lakia muu-
6653: luovutusvelvollisuus kunnan hevosten omis- tettava niin, että se entistä tasasuhtaisem-
6654: tajien kesken. Lain mukaan on jokainen min ja oi'keudenmukaisemmin kohdistuisi
6655: hevosen omistaja velvollinen luovuttamaan kaikkiin hevosenomistajiin. Tällöin olisi
6656: hevosen puolustusvoimille sodan aikaista tar- harkittava eikö tilalla, jossa on esim. kolme
6657: vetta varten. Hevosottolain 9 § :n mukaan työkuntoista hevosta, niistä silloin olisi
6658: on kunnallisten viranomaisten toimitettava velvoitettava pitämään ainakin yksi sota-
6659: hevosten varaus siten, että luovutusvelvolli- kelpoinen, joka voidaan varataja ottaa sota-
6660: suus jakaantuu tarkoituksenmukaisesti ja voimain tarpeisiin. Isommilla tiloilla tulisi
6661: kunkin luovuttajan omistamien käyttöhevos- vähintään kolmannes hevosista olla sota-
6662: ten .määrän mukaan .mahdollisimman suh- kelpoisia.
6663: teellisesti kunnan hevosten omistajien kes- Hevosten hinnoittelu, vaikkakin se lain
6664: ken, ainoat hevoset tulevat kysymykseen mutkaan voitaisiin suorittaa käypään hin-
6665: vasta viimeiseksi. Valtion lkantakirjaan .taan, on tapahtunut kuitenikin sellaisina
6666: merkittyä hevosta, jota todistettavasti käy- perusteilla, että puolustuslaitokselle pakko-
6667: tetään siitolkseen, ei varata otettava:ksi. Jos otolla otetut hevoset ovat tulleet hinnoi-
6668: kuitenkin samalla omistajana on kolme tai teltua vain 50 %-70 % käyvästä hinnasta.
6669: useampia sellaisia hevosia voidaan niistä Ellei hevosta voida palauttaa takaisin omis-
6670: •kolmannes varata luovutettava'ksi. - Tällä tajalleen, niin siitä aiheutuu tuntuva
6671: ·t•avoin on ~ainsääitäjä pyrkinyt hevosten ja tappio nykyisin, jolloin hevosten hinnat
6672: ajoneuvojen ottamisen puolustusvoimain ovat erittäin korkeita. Hallituksen tulisi
6673: tarpeisiin jakamaan mhdollisimman oikeu- kiinnittää tähän huomio ja määrätä käypää
6674: denmukaisesti ja tasapuolisesti hevosten hintaa vastaavat hinnoitusperusteet.
6675: omistajien keslken. Edellä olevan perusteella kunnioittaen
6676: Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, ehdotamme eduskunnan päätettävä1ksi toi-
6677: että vieläkin eräissä tapauksissa kunnan vomuksen,
6678: vauraammat tilat ovat hevosiinsa nähden ett.ä hallitus antaisi Eduskunnalle
6679: sellaisessa asemassa, ettei heidän ole tarvin- esityksen muutoksista lakiin hevosten
6680: nut tähän mennessä luovuttaa yhtään he- ja ajoneuvojen ottamisesta sotavoi-
6681: vosta puo1rustusvoimHle. Tällaisissa .taloissa man tarpeisiin niin, ett.ä hovosten
6682: on pari siitokseen <käytettävää kantakirja- otto puolustusvoimille jakaantuisi
6683: hevosta ja näiden lisäksi nuoria alle viisi- entistä tasapuolisemmin kunnan he-
6684: vuotisia tai yli 18 vuoden ikäisiä hevosia. vosten omistajien kesken.
6685: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1944.
6686: Matti Lepistö. Jalmari Väisänen. Toivo Halonen.
6687: Jalmari Linna. Frans Mustasilta. Mauno Pekkala.
6688: Yrjö Welling. Edvard Pesonen. Pelr..ka Kettunen.
6689: V. H. Kämäräinen. Paavo Aarniokoski Heikki Simonen.
6690: Hilma Koivulahti-Lehto. Walter Kuusela. Edv. Kujala.
6691: J. F. Tolonen. Valfrid Eskola. Hugo Aattela.
6692: Onni Mäkeläinen. Toivo Mansner. Uuno Raatikainen.
6693: •• ••
6694: VALTIOPAIVAT
6695: 1944
6696:
6697:
6698: LIITTEET
6699: XII
6700:
6701: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
6702: ALOITTEET
6703:
6704:
6705:
6706:
6707: HELSINKI 1944
6708: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
6709: Maanteitä, kyläteitä ja postinkuljetusta koskevia toivomusaloitteita.
6710:
6711:
6712:
6713:
6714: 24
6715: 187
6716:
6717: Xll,1. - Toiv. al. N:o 64.
6718:
6719:
6720:
6721:
6722: Heikkilä y. m.: 111aantien rakentamisesta ·Tykölän tilan koh-
6723: dalta Tyrvännön pitäjässä Tampereen-Hämeenlinnan
6724: maantielle Pälkäneen pitäjässä.
6725:
6726:
6727: E d u s k u n n a ll e.
6728:
6729: Joitrukin vuosia sitten tehtiin va1tion toi- Samoin oEsi tämä kysymyksenalainen tie
6730: mesta pääasiassa vara.töinä maa.ntie Valkea- erittäin ;tärkeä Valkeakosken nopeasti: kas-
6731: kosken kauppa1asrta pitkin MaJlasveden ran- vavaile karuppala.Lle, sillä tämä tie yhdis-
6732: taa noin 10 km pituudelta, pä;ättyen Tykö- täisi suoranaisesti runsaasti elintarpeita
6733: l:än tilan kohdalla Tyrvännön pitäjässä, tuottavan maakunnan ja kauppalan :kulu-
6734: josta johtaa kylätie Sääksmäen-Hämeen- tuskeskuJksen.
6735: linnan väliseHe maantielle yhtyen siihen Kyseessä olevan tien l'aikentaminen olisi
6736: Ha'Uiki:lan kartanon kohdalla Tyrvännön pi- kiireellinen vielä siitäkin syystä, että mai-
6737: tä.jässä. nitulla Harhalan-Äimä:län kylätiellä on
6738: .M:aini tun Vffrkea:kosken-Tyköiän maan- Harha.lan salmen ylitse johtava silta, joka
6739: tien aLkuperäinen suunnitelma pääJttyi Har- tällä kertaa on v·arsin heikossa kunnossa.
6740: halan-Äimälän :kyl'ätiehen jatJku'en siitä Ja onkin jo va:1tion varoist·a osoitettu mää-
6741: edelleen Tampereen-Hämeenlinnan väli- räraha Hämeen tie- ja vesira:kennruspiirille
6742: seen maantiehen Pälkäneen pitäjässä, mut;ta kysee1lisen si11an rakentamisen tutkimista
6743: jäi tämä suunnitelma ajan muuttuessa tältä varten.
6744: osalta toteuttamatta. Ede1lä esitetyn perusteella ja viitaten ai-
6745: Tämän :tien rakentamaton osuus Tykö- kaisemmin tehtyihin aloitwisiin ehdotamm~
6746: lästä Harha,laan on 5,161 m ja koko matka kunnioi1Jtaen eduskunnan päätettäväksi toi-
6747: Tampereen-Hämeenlinnan väliselle maan- vomuksen,
6748: tielle vähän yli 8 km. Tämä V a•lkeakosken että hallitus rakennuttaisi maan-
6749: -Pälikäneen välinen maantie olisi koko tien Tykölän tilan kohdalta Tyrvän-
6750: paHdm:kunnaUe •erittäin suuresta mei1kitJ71k- nön pitäjästä H arhalan kylätielle ja
6751: sestä lyhentäen Pälkäneen huomattaV'ilta siitä edelleen Tampereen-Hämeen-
6752: asutusalueilta matkaa rautatielle noin 10- linnan väliselle maantielle Pälkäneen
6753: 15 km. pitäjässä.
6754: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
6755:
6756: Matti Heikkilä. Eemil Luukka. Sulo J. Teittinen.
6757: 188
6758:
6759: XII,2. - Toiv. al. N :o 65.
6760:
6761:
6762:
6763:
6764: Aarniokoski y. m.: Maantien rakentamisesta Niinisalon py-
6765: säkillä Karvian pitäjän Kantin kylään.
6766:
6767: E d u s k u n n a ll e.
6768:
6769: Viitaten vuoden 1941 valtiopäiville jäte- muksen maantien rakentamisesta
6770: tyn toivomusaloitteen n: o 119 (Liitteet Niinisalon pysäkiltä Karvian pitäjän
6771: siv. 366) perusteluihin, ehdotamme kun- J(antin kylään sekä ryhtyisi toimen-
6772: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- piteisiin tämän maantien aikaan-
6773: vomuksen, saU~miseksi.
6774: että hallitus toimituttaisi tutki-
6775: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
6776:
6777: Paavo Aarniokoski. Walter Kuusela.
6778: J. E. Malmivuori. Frans Mustasilta.
6779: 189
6780: XD,3. - Toiv. al. N :o 66.
6781:
6782:
6783:
6784: Lahtela y, m.: MOOrärahasta Kemijärven kirkonkylän-
6785: Lu.usuan maantien rakennustöiden loppu.unsaatta.mista
6786: varten.
6787:
6788: Eduskunnalle.
6789:
6790: Vuonna 1936 alettiin rakellltaa 32 kilo- suuntautuu niin pian kuin se valmistuu,
6791: metrin pituista Kemijärven kirkollikylän~ koska mitään muuta Kemijärven ik~rkonky~
6792: Luusuan ma:antietä alkamalla rakennustyöt Iästä ja Kemijärven asemalta etelään johta-
6793: Luusuan puoleisesta päästä mainittua kir- vaa tulotietä ei 6le. Sanottua tietä olisi tar-
6794: konkylää :kohden. Tien raikennustyöt kes- vittu erikoisen kipeästi myöskin maanpuo-
6795: keytettiin kesällä 1939 eikä niitä ole sen lustustehtävien vuoksi.
6796: jälkeen ja;tikettu, vaikka 1tien tarve on niin Tien rakentamista olisi joudutettav•a niin,
6797: suuri, että tUS!kin sellaista on missään että sen rakentamaton osa saataisiin kuljet-
6798: muuaHa ja vaikka siihen uhratut varat ovat tavaan kuntoon viimeistäänkin vuoden 1945
6799: nyt aivan hyödyt.tömänä. ai:kana, !koska siihen käytety·t varrut muuten
6800: Hallituksen esittämän vuoden 1941 tulo- ovat aivan hyödyttömiä ja väestö kärsii tien,
6801: ja menoarvioesityksen perustelujen mUJka:an puutetta, joka on ainutlaatu~nen maas-
6802: oli puheenaolevan ilien rakentamiseen siihen samme. Tässä yhteydessä täytyy mainita
6803: mennessä !käytetty 4,280,000 markkaa ja se ikävä :tosiasia, että .tämän 9 ikm pituisen
6804: rakennustyöt olivat siinä vaiheessa, (l1Jtä rakentamattoman tieosan vuoksi on sattu-
6805: tietä oli aivan valmista 7 kilometriä j·a kes- nut monia aivan ilmeisiä kuolemanrtapauik-
6806: ken rakentamisen 16 kilometriä, joten siis sia, kun lääkäriä ei ole sa,aJtu aikana.an sai-
6807: rakentamaton osa oli ainoastaan noin 9 ki- raiden tykö ja sairaita saimala:an. Vieläpä
6808: lometriä. Vuoden 1940 ja 1941 tulo- ja on sattunut useita huikkumistapauksiakin
6809: menoarvioon on otettu sanotun tien raken- kun ihmiset ovat pakotettuja turvautumaan
6810: tamiseen yhteensä 1,000,000 markkaa, mutta vaaralliseen veneellä ja jäitse kulkemiseen
6811: rakennustöitä ·ei ole näillä varoilla ollen- tai ylittäneet tulvan aikana tällä tiesuun-
6812: kaan jatkettu. nalla lähellä kirkonkylää olevan valmiiksi
6813: Kun rakentamaton osa on ikiTkollikylän pengerretyn, silta:a v:ailla olevan Ahven-
6814: puoleisessa päässä, täytyy Kemijärven ala- swlmen.
6815: kyi'än asukasten, jotka asuvat noin 15 kilo- Puheenaolevaa ma:antietä olisi ~1etrtava ra-
6816: metrin matkalla, olla ilman tietä sekä Luu- kentaa myöskin Kemijärven kirkonkylän
6817: suankylän •asukasten, jotka asuvat 25-35 puoleisesta päästä Luusuan kylää kohti.
6818: kilometrin etäisyydellä ja Juujärv·en ky- Näin pitäisi tehdä ei ainoastaan tien joutui-
6819: län asukasten, jotka asuvat 35--40 kilo- samman valmistumisen vuoksi vaan ennen
6820: metrin etäisyydellä Kemijärven kirkon- k·aik!kea sen vuoksi, että: tien rakentaminen
6821: kylästä, matkustaessaan oman kuntansa tulee siten halvemmaksi ja se osa \kirkon-
6822: kirkonkylään ja lähimmälle rautatiease- kylän puoleista tien päätä, joka valmistuu,
6823: malle kiertää Rovaniemen :kautta y.li 200 voisi palvella .tieHe 1ml{wa.a liikennettä. Tä-
6824: kilometriä pitkää 1kiertotietä myöten. On män .tieosan liikennettä tulee lisäämään huo-
6825: kohtuutonta, että niin suuren väestömää- ma.ttoavassa määrin se yli 10 km pitkä kylä-
6826: rän, joka tämän tien vruikutuspiirissä asuu, tie, joka erkanee rakenteella o-levasta Kemi-
6827: täy.tyy ·lähimmä:lle rautatieasemalle ja oman järven kirkonkylän-Luusuan maantiesuun-
6828: kuntansa kirkonkylään päästäkseen kiertää nasta noin yhden kilometrin päässä Kemi-
6829: toisten llruntien keskusten kautta ja matkus- järven kirkonkylästä Luusuaan päin ja jat-
6830: taa 25--45 kilometrin ·asemast·a yli 200 ikm. kuu Halosenrannan :lmuUa Kelloniemeen.
6831: Sanotun tien tarve ei rajoitu yksinomaan Tämä kyläJtie mainitusta erkanemiskohdasta
6832: tien vaikutuspiirissä asuvan väestön tarpei- alkaen noin 7 kilometrin pituudelta on val-
6833: den tyydy.ttämiseen. Sitä kaipaa myöskin miiksi rakennettu j·a loppuosakin on poh-
6834: se ikautrtaJkul:kuliiikenne, joka sano.tulle tieUe jattu, joten sitä nyt jo voidaan käyttää
6835: 190 XII,3. - Kemijärven kirkonkylän-Luusuan maantie.
6836:
6837: liikenteeseen. Siirt.ä tulee myöskin erikoisen myöskin eduskunta yksimielisesti huhtikuun
6838: tä:r<keä kulkuväylä sille väestölle, joka asuu 27 päivänä 1942.
6839: mainitun kylätien vaikutuspiirissä. Kun Kun maantien jälelläolevien rakennustöi-
6840: näin on, olisi tä,rkeätä, että mainitusta maan- den loppuunsaattamiseksi ei ryhdytty
6841: tiestä rakennettaisiin heti noin 1 kilometrin >'IUonna 1942 eikä hallituksen eduskunnalle
6842: osa kirkonkylän puoleisesta päästä, eli se jättämässä vuoden 1943 tulo- ja. menoarvio-
6843: osa, josta. mainittu kylätie erkanee. Tä- esityksessä esitetty määrär-ahaa puheenaole-
6844: män tieosanlkin rakentaminen pan.tiin a'l- v,a.n ,tien rakentamiseksi, jätettiin vuoden
6845: kuun jo vuonna 1939, mutta jäi sekin sel- 1942 valtiopäivien syysistuntokauden alussa
6846: laiseen kuntoon, ettei sitä voida kulkea mil- rahaasia-aloite n: o 19, jossa ehdotettiin,
6847: lä:än ajoneuvoHa. EHei tätä tieosa;a raken- että eduskunta ottaisi vuoden 1943
6848: neta heti, jää sanotun kylätien kirkonkylän tulo- j-a menoarvioesitykseen puheenaolevan
6849: puoleinen pää noin 1 kilometrin päähän tien rakentamiseksi 1,000,000 markkaa. Ja
6850: kirkonkylästä irralliseksi tieksi, jonka kum- valtiovarainvaliokunta mietinnössään. n: o 60
6851: pikaan pää ei 'lii,ty maantiehen. hallituksen ·esityksen johdosta valtion tulo-
6852: Mainittakoon vielä, että eduskunta touko- ja menoarvioksi vuodelle 1943 yksimielisesti
6853: kuun 15 päivänä 1939 yksimielisesti hy- ehdotti aloitteen mu~m.isesti otettava:ksi
6854: vä!ksyi ponnen, että hallitus pyrkisi järjes- aloitteessa ehdotetun määrärahan ja mietin-
6855: tämään tierakennustyöt siten, että uusia nön peruste1ui,ssa sivu1la 22 lauSlUi seuraa-
6856: teitä rakennet:tavaksi suunn~teltaessa erikoi- vaa: ,Kun eduskunta kuluvan vuoden val-
6857: sesti tiettömien seutujen ,tarpeet tyydytet- tiopäivillä on lm1Sun1ut toivomu!ksen toimen-
6858: täisiin ja että va:lta- ja kantatieverkoston piteisiin ryhtymisestä keskeneräisenä olevan
6859: kunnostamista ja rakentamista saman- Kemijärven~Luusuan maantien jälelläole-
6860: ailmisesti, mikäli mahdollista, entistä suu- vien rakennustöiden 'loppuunsuorittami-
6861: remmin määrärahoin kehitettäisiin. seksi, on valiokunta katsonut •asianm:ukai-
6862: Kysymyksessä oleva maantie on sekä seksi puoltaa a,loitteen hyväksymistä ja on
6863: kantatie että tiettömien alueiden rautatie- näin ollen merkinnyt momentille aloitteessa
6864: asema1le joh:tava tä1-ikeä tulotie ja kuuluu esi.tettyä tarkoitusta varten yhden miljoo-
6865: siis niihin 1teihin, joiden rakentamista olisi nan markan lisäyksen." - Tämän valio-
6866: mainitun eduskunnan päätöksen mukaan kunnan ybimielisen ehdotwksen hyväksyi
6867: joudutettava. myöskin ·eduskunta aivan J71ksimielioosti.
6868: Kun tien rakentaminen jätettiin edellä- Kun halli:tus v·ahvistaessaan eduslmnnan
6869: kerrotumaiseen vaiheeseen jätettiin vuoden hyväksymää tulo- ja menoarviota on sano-
6870: 1942 valtiopäiville toivomrusaloite n: o 28, tun määrärahan poistanut eikä o1e puhee-
6871: jossa ehdotettiin eduskunnan päätettävä:ksi naolevaa maantietä, jonka tarve vuosi vuo-
6872: toivomus, että hallitus ryhtyisi toimenpitei- delta lisääntyy, rakennuttanut eikä Vllloden
6873: siin puheenaolevan maantien jälelläolevien 1944 tulo- ja menoarvioesityksessä esittä.nyrt
6874: raikennustöiden loppuun suorittamiseksi. siihen määrä~rahaa ja ikun tien rakentamat-
6875: Tätä aloiltetta vwlmisteievasti käsitellyt kul- toman osan ajettavaan kuntoon rakentami-
6876: kulaitosvaliokunta huhtilwun 23' päivänä nen on erikoisen ttarpeeJ:linen ja välttämä-
6877: 1942 antamassaan mietinnössä n: o 2 esit- tön, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
6878: tämillään perusteilla yksimielisesti ehdotti hyvä:ksyttäväiksi toivomuksen,
6879: eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi-
6880: vomusponnen: että hallitus ottaisi vuoden 1945
6881: että hal'lirtus Tyhtyisi toimenpiteisiin kes- t·ulo- ja menoarvioesitykseen Kemi-
6882: keneräisenä olevan Kemijärven-Luusuan järven ki11konkylän-Luusuan maan.
6883: maantien jäljeHä olevien rakennustöiden tien rakennustöiden loppuun saatta-
6884: lopp!Uun suor1ttamiseksi. miseksi 1 milj. nw11kan S1ttt-ruisen
6885: Ede1läolevan toivomusponnen hyväksyi nUiärärahan.
6886: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1944.
6887:
6888: M. 0. Lahtela. U. A. Wirranniemi. J. Pyörälä.
6889: Eino Rytinki. Eemil Luukka. Antti J. Rantamaa.
6890: Lauri Kaijalainen. S. Salo. Janne Koivuranta.
6891: Juho Paksujalka. Uuno Hannula.
6892: 191
6893:
6894: GI,4. - Toiv. al. N :o 67.
6895:
6896:
6897:
6898:
6899: Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta Sallan kunnan
6900: K ursunkylästä Ahvenselkään.
6901:
6902: E d u s k u n n a ll e.
6903:
6904: l\iaantien rakentamista Kemijärven- selle suurelta osalta ansiotöistä elävälle
6905: jallan maantiestä Sallan kuntaan kuuluvan väestölle on ylivoimainen tehtävä. Siitä
6906: :Cursunkylän kohdalta pohjoiseen Ahven- tilanteesta, n{issä tämän tien rakennus-
6907: ;elän taloon asti on pidetty ·pitkät ajat tar- kysymys nyt on, päästään yksinkertaisim-
6908: )eellisena sanotulla tiesuunnalla olevien min ja asiallisimmin sillä toimenpiteellä,
6909: tsukkaiden ja valtion metsätalouden sekä että tie rakennetaan valtion toimesta.
6910: 1sutuksen levenemisen vuoksi. Kun maan- Puheenaolevan tien raJkentaminen on eri-
6911: :ietä ei rakennettu valtion toimesta perus- koisen tarpeellinen siihenkin nähden, että
6912: ;ivat tien vaikutuspiirissä olevat asukkaat siitä tulee Kemijärven-Sallan rautatieltä
6913: {ylätiekunnan, jonka avulla uskoivat saa- olevalle Kursun asemalle ainoa pohjoisesta
6914: vansa rakennetuiksi tämän noin 28 kilo- johtava tulotie, jota voidaan kuljettaa laa-
6915: netrin pituisen tien. Tiekunnalle myönnet- joilta valtion metsämailta puutavaraa mai-
6916: din sittemmin valtion avustus mainitun nitulle rautatieasemalle ja siten huomatta-
6917: tien rakentamiseen ja tiekunta alkoi sitä vasti lisätä valtion metsien puutavaran
6918: rakentaa vuonna 1934. Ennenkuin pääs- arvoa ja rautatien tuloja.
6919: ;iin tien pohjaustyössä edes puoliväliin Kun tästä tiestä tulee rautatielle johtava
6920: osoittautui ettei tietä voitu rakentaa myön- tarpeellinen tulotie ja se on erikoisen tar-
6921: lletyn valtionavun turvin ja tien rakennus- peellinen valtion metsätaloudelle ja asuk-
6922: työ keskeytyi. Keskeytyksen aiheutti pää- kaille sekä sille asutustoiminnalle, joka on
6923: li>iassa huomattavan suuri työpalkkojen järjestetty tämän tien varteen ja tullaan
6924: rrousu ja siitä johtuva valtionavustuksen vastaisuudessa:kin jäJ"jestämään, koska siellä
6925: riittämättömyys ja osaltaan myöskin se, on hyvät asutusmahdollisuudet, olisi valtion
6926: että sen jälkeen kuin tiekunta perustettiin, rakennettava puheenaoleva tie valmiiksi
6927: on tiesuunnan varrelle perustettu suuri mahdollisimman pian.
6928: asutusalue, johon tulee huomattava määrä Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6929: uusia asutustiloja, joiden puolesta ei ku- nioittaen eduskunnan päwtettiivä!ksi toivo-
6930: kaan yhtynyt tiekuntaan. Näin jäi tie- muksen,
6931: mkennustyö silloin kesken ja on edelleen
6932: >iinä tilassa. että hallitus rakennuttaisi rnaan-
6933: Jo se seikka, että tiestä tulee noin 28 tien Sallan kunnan K ursunkylästä
6934: k:Hometriä pitkä, osoittaa, että sen raken- ~1hvenselkään.
6935: taminen kylätienä sikäläiselle vähävarai-
6936: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1944.
6937:
6938: M. 0. Lahtela. J. Pyörälä.
6939: K. Määttä. Albin Asikainen.
6940: U. A. Wirranniemi.
6941: 192
6942:
6943: XII,5. - Toiv. a.l. N :o 68.
6944:
6945:
6946:
6947:
6948: Ka.ija.la.inen y. m.: Määrärahasta Kittilän-Nilivaarar~r
6949: Kiistctlan kylätien ottamiseksi valtion hoitoon.
6950:
6951: E d u s kun n a 11 e.
6952:
6953: Eduskunta päätti v. 1943 valtiopäivillä 1941 laadittu. Kustannukset tien kuntoon
6954: lausua toivomuksen, että hallitus ryhtyisi saatta:misesta arvioitiin silloisessa kustau
6955: toimenpiteisiin Kittilän-Nilivaaran-Kiis- nusarviossa noin 6.5 miljoonaksi markaks
6956: tala:n kylätien ottamiseksi valtion hoitoon. mutta nousisivat ne nykyä·än noin 10 mil
6957: Päätöksensä perusteluissa edruskunta lausui joonaan markkaan. Kun kysymys on näi:
6958: m.m.: suurista kustannuksista, on ilmeistä, ett
6959: ,,Kittilän-Nilivaaran~Kiistalan kylätie tien kuntOOllSaattaminen on paikkakunta
6960: on noin 40 kilometrin pituinen. Kun tie laisille ylivoimainen tehtävä."
6961: on näin pitkä, maasto suurelta osalta suo- Eduskunnan toivomuksessa edellytettyi
6962: peräistä ja tiellä olevat heikot sillat olisi hin toirrnenpiteisiin ei .ole vielä ryhdytt;)
6963: rakennettava uudestaan, mikä vaatii huo- vaikka kysymyksessä oleva kylätie sortu
6964: mattavia kustannuksia, eivät tiekunnan neine si.ltoineen ja myös muissa suhteiss
6965: osakkaat ole kyenneet saamaan tietä raken- on sellaisessa ikunnossa, ettei sillä voida lii
6966: netuksi liikennekelpoiseen kuntoon. Tämä kennöidä. Kun tietä tarvitsee, kuten edeU
6967: olisi kuitenkin varsin ~tarpeen, sillä tietä on mainittu, laajan alueen väestö, olisi tär
6968: käyttää laajan alueen väestö. Tieltä erka- keää, että tien korjaussuunnitelmaa ryhdyt
6969: nee myös asutushallituksen rakennuttama täisiin kiireellisesti toteuttamaan.
6970: kahdelle, yhteensä noin '60 tilaa käsittävälle Edel.lä lausutun nojalla kunnioittaen eb
6971: asutusalueelle johtava tie. Kysymys pu- dotamme eduskunnan päätettävä!ksi :toive
6972: heena olevan kylätien ottamisesta valtian muksen,
6973: hoitoon on jo tätä ennen ollut vireillä ja
6974: tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on, että hallitus ottaisi määräraha'.
6975: sen jälkeen kuin kulkulaitosten ja yleisten vuoden 1945 tulo- ja menoar-vioes1
6976: töiden ministeriö oli myöntänyt määrära- tykseen K ittilän-Nilivaaran-Kiu
6977: han tien kuntoonpanosuunnitelman laati- talan kylätien ottamiseksi valtio~
6978: mista varten, tällainen suunnitelma vuonna hoitoon.
6979: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1944.
6980:
6981: Lauri Kaijalainen. U. A. Wirranniemi. K. Määttä.
6982: 100
6983:
6984: XII,6. - Toiv. al. N:o 69.
6985:
6986:
6987:
6988:
6989: Kaijal&inen y. m.: MOJMI,tien. rakentamisesta Sodankyliin
6990: Kelujölroeltä SOJ1Jfl.kosken. Tanhuan kyliiiin.
6991:
6992:
6993: E d u s k u n n a ll e.
6994:
6995: Maantien rakentamista koskeva hanke liokunta tullut vakuuttuneeksi käydessään
6996: Sodankylän Kelujärveltä Savukosken Tan- J..~apin retkellään ennen sotaa Sodankylän
6997: huan kylään on ollut vireillä jo noin 40 Kelujärvellä, minne johtaa maantie Sodan-
6998: vuotta. Tien rakentamista Tanhuaan eh- kylän kirkonkylästä. Kelujärveltä olisi
6999: dotti v. 1905 työnsä päättänyt Lapin ko- Tanhuan kautta suhteellisen helppo yhteys
7000: mitea. Samoin ehdottaa v. 1935 Lapin ta- Savukoskelle, mutta kun yhdystie näiden
7001: loudellisia oloja ja niiden kehittämistä har- pitäjien väliltä puuttuu, on nykyisin kier-
7002: kitsemaan asetettu komitea v. 1938 anta- rettävä satojen kilometrien taival Kemi-
7003: massaan mietinnössä sa.notun maantien ra- järven kautta jos mieli päästä Savukoskelta
7004: kentamista asettaen sen Lapin tierakennus- Sodankylään tai päinvastoin.
7005: ohjelmassa ensimmäiseen tärkeysluokkaan. Viitaten edellä lausuttuun sekä korostaen
7006: On myönnettävä., että nykyinen aja.n- sitä seikkaa, että mainittu maantiehanke on
7007: kohta asett&a omat rajoituksensa tieverkon ollut viereillä jo neljä vuosikymmentä, eh-
7008: kehittämiselle. mutta toisaalta on huomat- dotamme kunnioittaen edusk111nnan pääJtet-
7009: tava, että huonoinakin aikoina olisi kaikesta täväksi toivomuksen,
7010: huolimatta pyrittävä helpottamaan niiden
7011: ihmisten asemaa, jotka asuvat täysin tiet- että hallitus ryhtyisi toirnenpitei-
7012: tömien taipaleiden takana. Että puheena sitn maamtien rake'll;tarniseksi Sodan-
7013: olevan tien tarve todella on perusteltu, kylän Kelujärveltä Tanhuan kylään
7014: siitä on m. m. eduskunnan !lrulkulaitosva- Savukoske'll; kunnassa.
7015: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1944.
7016:
7017: Lauri Kaijalainen. U. A. Wirranniemi. K. Määttä..
7018: 194:
7019: XII,7.- Toiv. al. N:o 70.
7020:
7021:
7022:
7023:
7024: Lahtela y. m.: Liikennepaikoille Johtooien tuloteiden Ja
7025: mo;a,nte-itä yhdistävien teiden ottamisesta valtion hoitoon.
7026:
7027: E d u s k u n n a ll e.
7028:
7029: Maamme rautatieverkoston laajennuttua jatkuvasti kunnossa pitämään kunnat ja
7030: ja valtamaanteitten tultua rakennetu~ksi kylätieosakkaat monin verroin suuremmilla
7031: ovat Wkenneolot ja liikennesuunnat muuJt- kunnossapitokustannuksilla kuin mitä nii-
7032: ,tuneet j:a muut,tuV1at edelleen monin paikoin den kunnossapito olisi maksanut ilman
7033: niin suuressa määrässä, että osa kunnan- ja rautatien ja valtamaantien liikennepaikko-
7034: kyläiteistä, jotka on rakennettu vain pai- jen muodostumista.
7035: kallisen väestön tien tarpeen tyydyttämistä Oikeuden ja kohtuuden mukaista on, eWi
7036: varten, ovat joutuneet rautateitten ja val- kaikki sellaiset kunnan- ja kylätiet, jotka
7037: tamaanteitten liikennepaikoille, asemille ja ovat muodostuneet rautateitten ja valta-
7038: pysäikeiUe johtaviksi twloteiksi j1a teiksi, maanteitten liikennepaikoille johtaviksi tu-
7039: jotka yhdistävät entisten maanteittein suun- loteiksi ja jotka yhdistävät maantien ja
7040: nassa kulkevia rautateitä ja valtamaanteitä valtamaantien toisiinsa, otetaan mahdolli-
7041: toisiinsa. Näin ovat monet kunnan- ja kylä- simman pian valtion haltuun sellaisina
7042: tiet menettäneet entisen luonteensa ja kuin ne ovat.
7043: muuttuneet yleisiksi kauttakulkuteiksi ja Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme
7044: ovat siis käyttöönsä nähden aivan saman- eduskunnan hyväksy,ttäväksi 'toivomuksen,
7045: laisia kuin ne tiet, jotka valtio on joko
7046: rakentanut tai ottanut yleisinä maanteinä että sellaiset kunnan- ja kyZätiet,
7047: kunnossapitääkseen. Jotloa ovat muodostuneet rautateillä
7048: Kun niin on, että kunnan. ja kylätiet ja valtamooriteillä oleville liikenne-
7049: o'lojen muututtua ovat muuttuneet sellai- paikoille Johtaviksi tu~oteiksi, ja tiet,
7050: siksi, että niitä käyttävät yleisesti muutkin jotka yhdistävät maantiet toisiinsa,
7051: kuin ne, jotka ovat tien omaa tarvettaan otettaisi~n mahdollisimman pian val-
7052: varten rakentaneet, on kohtuutonta, että tion haltuun ja ku'YI!'fl,ossapidettäviksi
7053: sellaisia teitä, jotka nyt palvelevat yleistä sellais~na kuin ne ovat.
7054: liikennettä, joutuvat ja ovat pakotettuja
7055: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1944.
7056:
7057: M. 0. Lahtela. K. Arhama.
7058: U. A. Wirrnnniemi. Antti Kukkonen.
7059: 196
7060:
7061: XII,s. - Toiv. al. N :o 71.
7062:
7063:
7064:
7065:
7066: Lahtela y. m.: Pohjois-Lapin tieolojen järjestämisestä.
7067:
7068:
7069: E .d u s k u n n a 11 e.
7070:
7071: La.pin läänin pohjoisosassa on laajoja ri!ttoo Lapissa komitean ehdottamien ja.
7072: alueita, joissa ei ole minkäänlaisia teitä, muitten tarvittavien polkuteiden. rakenta-
7073: joita voisivll!t sikäläiset asukkaat kulkea misia sinne missä niitä kipeimmin tarvi-
7074: niille harvoille maanteille, joita siellä on. taan ja mitkä johtaisivat jo rakennetullfo
7075: Sen komitean, jonka: valtioneuvosto asetti maantielle että asukkaat voisivat niitä päästä
7076: huhtikuun 17 päivänä 1935 harkitsemaan kesän aikanakin maanteille ja maantieltä
7077: toimenpiteitä Lapin taloudellisten olojen ko:tiinsa•. Näiden polkuteiJt,ten rakentaminen
7078: pamnromiseksi, valmistaman ja vaLtioneu- ei kysyisi suurta työvoimaa eikä niihin
7079: vostolle huhtikuun 8 päivänä 1938 jättä- tarvittaisi suuria pääomia. Niitä siis voi-
7080: män mietinnön mukaan (komiteamietintö taisiin rakentaa nyt kun työvoimasta on
7081: N:o 8 - 1938) tarvittiin Lapin alueella puute. Niiden rakentamisessakin voitaisiin
7082: 893 km maan teitä, 633 km kevytrakenteisia säästää aikaa ja rahoja rakentamalla ne
7083: maanteitä (erämaanteitä) ja 131 km polku- aluksi sellaisiksi, että niitä voidaan kulkea
7084: teitä. Näiden teiden rakennussuunnitelman paremmin kuin tietöntä erämaata, korjaa-
7085: toteuttamiseksi ehdotti komitea säädettä- malla niitä myöhemmin tarpeen mukaan.
7086: väksi lain, jonka mukaan edellämainitut Tällainen polkutie tarvittaisiin kipeästi
7087: tiet oli rakennettava vuosina 19·39-1948. m. m. Sodankylän-Ivalon maantiestä erka-
7088: Komitean ehdottamaa lakia ei ole annettu, nevan Purnumutkan tien jatkona luodetta
7089: mikä onkin hyvin ymmärretrtävä•ä kun ottaa kohti Ivalojoen mutkaan ja sieltä edelleen
7090: huomioon sen tilanteen, mihin maamme jou- Ivalomattiin. Tätä tietä voisivat käyttää
7091: tui noin puolitoista vuotta sen jälkeen kun Ivalojokilaaksossa olevat asukkaat siksi kun-
7092: komitean mietintö valmistui sen johdosta, nes sinne voidaan rakentaa tarvittava pa-
7093: että itäinen naapurimme alkoi sodan maa- rempirakenteinen maantie. Monia muitakin
7094: tamme vastaan ja keskeytti mainitulla teol- polkuteitä olisi nyt aluksi rakennettava
7095: 'laan komitean ehdottaman Lapin tiever- niillekin tiesuunnille, joihin komitea on
7096: koston rakentamisen samoin kuin muut- ehdottanut rakennettavaksi maantien tai
7097: kin Lapin taloudellisten olojen parantamis- erämaantien.
7098: suunnitelmat. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7099: Vaikka elämmekin edelleen itäisen naapu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7100: rimme painostuksen alaisena meidän vel- toivomuksen,
7101: vollisuutemme on yrittää tehdä parhaamme
7102: Lapin puutteellisten tieolojen parantami- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7103: seksi näissäkin olosuhteissa sikäli kuin voi- siin polkuteiden rakentamiseksi La-
7104: daan ja valmistautua jatkamaan Lapin tie- pin läänin pohjoisosaan niin run-
7105: verkoston rakentamista siltä varalta, että saassa nUiäTin kuin se nykyisissä
7106: itäinen naapurimme lopettaa sodan ja me oloissa on mahdollista ja että Taka-
7107: pääsemme rauhassa jatkamaan sitä olojen Lapin maantieverkoston rakentamista
7108: kehittämistyötä, jota ennen sotaa suoritet- varten valmistettaisiin suunnitelma
7109: tiin Lapissakin. Näinä raskaina aikoina, ja annettaisiin Edttskunncdle esitys
7110: jolloin on työvoimasta puute voitaisiin suo- sen toteuttamiseksi.
7111: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1944.
7112:
7113: M. 0. Lahtela. Antti Kukkonen.
7114: U. A. WiiTanniemi. K. Arhama.
7115: 196
7116:
7117: XII,9.- Hemst. mot. N:o 73.
7118:
7119:
7120:
7121:
7122: österholm m. fl.: Angående åt,gärder för förbättmnde av
7123: postförbindelser på landsbygden och i skärgården.
7124:
7125:
7126: T i 11 R i k s d a g e n.
7127:
7128: Frågan .. Olli postförbindelserna på lands- delserna och överhuvud stå i förbindelse
7129: bygden har vid flere tillfällen varit före- llied Olliväriden ytterligare begränsats ge-
7130: mål för ri:ksdagens upplliärksamhet, varvid nom att batterier för radioapparater för-
7131: rilksdagen gett uttryck åt önsikan ~att dessa närvarande icke kunna anskaffas. Man
7132: förbindelser borde förbättras genolli ökning kan i sallillianhanget även pålliinna Olli att
7133: av antalet brevbärarlinjer och veckoturer. livet i ensligt belägna trakter fördystras
7134: Likväl äro förhållandena alltjällit otill- av bristen pä belysning och att tillvaron i
7135: fredsställande på lliånga trakter i landet. dessa nejder således erbjuder sä få glädje-
7136: I synnerhet är detta fallet i skärgården, ällinen att den allmänt överklagade inflytt-
7137: där postbefordringen lliÖter större svårig- ningen till städerna även därigenolli ytter-
7138: heter än annorstädes till följd av att posten ligare upplliuntras. Regelbundna postför-
7139: mäste transporteras över land och vatten, bindeiser äro en förutsättning för a:tt den
7140: vilket särskilt under llienförestider kan ofta ollitalade vantrevnaden på landsbyg-
7141: vålla besvärligheter. Likväl äro skärgårds- den skall kunna i någon lliån avhjälpas.
7142: trakterna, liksolli ensligt belägna nejder Den starka ökningen av postverkets in-
7143: överhuvud, llier än andra delar av landet komster är givetvis i frällista rullilliet he-
7144: i behov av postförbindelser, elliedan de be- tingad av ollisorgen om statens finansiella
7145: finna sig i isolerat läge och i ringa ut- ställning. Det kan dock icke bestridas att
7146: sträckning bli delaktiga av den kulturför- ökningen av postavgifterna innefattar även
7147: medlande verksamhet, som i många former en förpliktelse att förbättra postverkets
7148: utöva.'l i trakter llied bättre kollilliunika- funktion i förhållande till allmänheten.
7149: tioner. HäJrvid måste man ge en fra!Illträdande
7150: Under krigstiden ha postförbindelserna plats åt de vanlottade trakternas legitillia
7151: lliångenstädes på landsbygden och i skär- krav på tillfredsställande postförbindelser.
7152: g·ården ytterligare försällirats, fralliförallt Kriget och samhä:llsheredskapen ställa vjg::
7153: till följd av att postverket icke höjt arvo- serligen sina oavvisliga fordringar både på
7154: dena för brevbärarna med beaktande av statskassan och arhetskraften och de lliåste
7155: de stegrade levnadskostnaderna och så att under alla förhållanden gå främst. Men
7156: de överhuvud svara lliOt skäliga anspråk. även om llian utan förbehåll erkänner
7157: Lantbrevbärarnas arvoden äro i talrika fall denna nödvändighet, bör det finnas möjlig-
7158: alltför låga, ibland så låga att de icke stå het att tillfredsställa de ur finansiell syn-
7159: i rimlig proportion till arbetsprestatio- punkt jälliförelsevis anspråkslösa llien i
7160: nerna. Brevbärarlinjer ha därför lagts ned andra hänseenden hetydelsefulla behov,
7161: och ontsbefo~kningen har sjrulv få:tt draga. solli sedan länge göra sig gällande beträf-
7162: försorg Olli att posten frambefordras allt- fande postförbin.delserna pä landsbygden
7163: eftersolli möjligheter därtill varit för han- och i skärgården. Denna angelägenhet
7164: den. Detta missförhållande bör icke få borde därför bli förelliål för regeringens
7165: fortgå. Även under krigstid lliåste llian se upplliärksamhet och ett ökat anslag ställas
7166: tili att samhällets funktioner hållas i gång till förfogande för postförbindelsernas för-
7167: och till dem höra otvivelaktigt även post- bättrande.
7168: förbindelserna. Detta krav kan med så Med stöd av vad ovan framhållits före-
7169: mycket större skäl ställas som de isolerade slås vördsa!Illt aut riksdagen lliåtte beslut&
7170: trakternas lliÖjligheter att följa med hän- hellistäJla,
7171: XII,9. -Österholm y. m. 197
7172:
7173: att regeringen ville ägna upp- den och i s~ärgården samt så snart
7174: märksamhet åt behovet av förbätt- som möjligt föreslå ett tillräckligt
7175: rade postförbindelser på landsbyg- anslag för ändamålet.
7176: Helsingfors den 8 februari 1944.
7177:
7178: John Österholm. C. 0. Frietsch.
7179: Ralf Törngren. Edvard Haga.
7180: 198
7181:
7182: XII,9. - Toiv. al. N :o 73. Suomennos.
7183:
7184:
7185: Österholm y. m.: Toimenpiteistä maaseudun ja sawriston
7186: postiyhteyksien parwntamiseksi.
7187:
7188: E d u s k u n n a 11 e.
7189:
7190: Mooseu.dun postiyhteyksiä koskeva kysy- ei nykyisin ole saaltavissa. Tässä yhtey-
7191: mys on usein oUurt; huomion kohteena edus- dessä voi lisäksi huomauttaa, e1Jta yksinäisiä
7192: kunnassa, joka on tählöin esittänyt toivo- seutuja. syrrkisrtää va.laistUJksen puute ja että
7193: muksensa näiden yhteyksien parantamisesta elämä näälä paäaikunnilla näin ollen tar-
7194: lisäämällä kirjeenikantolinjoja j1a vii!kko- joaa niin vähän ilon aihetta, että se on
7195: vuoroja. Tästä huolimatta ovat olosuhteet omiaan elvyttämään Y'leisesti paheiksuttua
7196: edelil.eeDJkin ~epältyydytrtäväl!lä kannahla mo- kaupunkeihin siirtymistä. Säännölliset pos-
7197: nin paikoin. VarsiDJkin on näin laita saa- tiyhteydet ov111t eräs edellytys siihen, että
7198: ristossa, missä postinkuljBtus kohtaa suu- maaseu:buelämän ikävyyttä jossakin määrin
7199: rempia vaikeuksia kuin mtuu:alla sen joh- saataisiin poisrtetuiffisi.
7200: dosta, että postia on kulj,etet,tava maitse Postilaitoksen tulojen huomattavan nou-
7201: ja vesitse, mikä varsinkin kelirikon aikana. sun on Luonnonisestiikin lähinnä aiheutta-
7202: saralttaa tuottaa hankaluuksia. Kui,tenkin nUJt huolenpito valtion rahallisesta :ase-
7203: ovat saaristoseudut, kuten yksinäiset paik- masta. Ei kuitenkaan voida kiistää sitä,
7204: kakunDJat yleensäJkin, enemmän kuin m:a,an et,tei!kö postimaksujen korotus myöskin si-
7205: muut osat postiyhteyksien tarpeessa, koska säJltäisi velvoitusta parantaa postilaitoksen
7206: ne ovalt eristetyssä asemassa ja v~ain vähäi- toimillitaa sen suhteessa yleisöön. Tällöin
7207: sessä määrin pääsevät osaHisiksi siitä sivis- on .annettav·a etusija lapsipuolen asemassa
7208: rtyiksehlisestä toiminnasta, jota paremmin olevien seutujen lailliselle vootimukselle
7209: li:ikeyhteyksin varustetuiUa seuduilla har- saada tyydyttävä;t postiyhteydet. Sota ja
7210: joitetaan. yhteiskunnan valmius asettavat 'tosin val-
7211: Sota-:ai.kana ova;t postiyhteydet monella tion kass,wlle ja. 1työvoimalle tinkimättömä:t
7212: taholla maaseudru:Ua ja saaristossa entises- vootimuksellJSa, jotka kaikissa olosuhteissa
7213: täänkin huonontuneet, varsinkin sen vuoksi, on ensin tyydytettävä. Mutta vaikka va-
7214: että postilaitos ei ole korottanut kirjeen- rauksetta tunnustooikin tämän välttämäJttö-
7215: kantajai:n palkkioita elinkustannusten nou- myyden, täytyy olla mahdollisuuksia tyy-
7216: sua vustwavasti ja niin, että ne yleensä oli- dyttää rahal1liselta kannalta suhteellisen
7217: sivat kohtuullisten vaa:timusten mukaisia. v~a.atimaittoma.t mutta muissa suhteissa mer-
7218: Maa1aiskirjeenktantajain pai\hl{iot ovat lu- ,Jdtykselliset tarpeet, jotJka jo kauan ovat
7219: kuisissa tapauksissa liian alhaiset, jopa niin- oHeet vallalla maaseudun ja saariston posti-
7220: kin pienet, etteivät ne ole lainkaan koh- yhteyksien kohda1ta. Hallituksen olisi sen
7221: tuullisessa suhteessa työmäärään. Kirjeen- vuo'ksi kiinnitettävä asiaan huomiota j'a
7222: kantolinjoja on sen vuoksi ~lopetettu ja postiyhteyksien parantamiseen osoitettav~a
7223: väestö on itse sa,anut mahdoHisuuksien mu- korotettu määrä11aha.
7224: kaan huolehtia postin perEle tulosta. Tämä Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
7225: epäJkohta ei saa jatkua. Sota-aikana:ki.n on ni'oittav,asti eduskunnan päältettäväJksi toi-
7226: pidettävä huolta yhteiskuntakoneiston käyn- vomuksen,
7227: nissä pitämisestä ja tähän kuuluu epäile;.
7228: mättä myöskin postiyhteys. Tämä vooti- että hallitus kiinnittäisi huomiota
7229: mus on srtä!kin oi!keutetumpi, iffiun eristetty- maaseud-un ja saariston postifyhteyk-
7230: jen seu:tujen mahdollisuudet tapahtumien sien parantamisen tarpeeseen ja niin
7231: seuraamiseen ja yleensä yhteyden pitoon pian kuin mahdollista ehdottaisi riit-
7232: muun maailman kanssa ovat entuudestaan tävän määrärahan myöntämistä tä-
7233: S!Upistuneet sen vuoksi, että radioparistoja hän tarkoitUkseen.
7234: Helsingissä helmiikurun 8 päivänä 1944.
7235:
7236: John Österholm. 0. 0. Frietsch.
7237: Ralf Törngren. Edvard Haga..
7238: •• ••
7239:
7240: VALTIOPAIVAT
7241: 1944
7242:
7243: LIITTEET
7244: 1
7245:
7246: .PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN
7247: LÄHETETTY LAKIALOITE.
7248:
7249:
7250:
7251:
7252: HELSINKI 1944:
7253: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
7254: j
7255: j
7256: j
7257: j
7258: j
7259: j
7260: j
7261: j
7262: j
7263: j
7264: j
7265: j
7266: Läänien. lukua koskeva lakialoite.
7267: ~203
7268:
7269: I;6. - La.gmot. ll :o ,24:,
7270:
7271:
7272:
7273:
7274: Jern m. 'fl.: Pörslag Pill lag mn läne.ns a~tdal.
7275:
7276:
7277: 'l' i ll R i k s d a g e n.
7278:
7279: Regeringens proposition med förslag 1ti!H dessa yrkanden skuHe beaMa.ts. I motive-
7280: }ag om länens antal inrymmer icke en till- ringen ltill sin proposition uppger sig rege-
7281: fredsstäUande Jösning av frågan om ny ringen ·även ha prövat detlta stadgande,
7282: ilänsindelning. En mera omfattande läns- men därvid funnit skäl att understryka
7283: reglering är av behovet påkaJ,Iad. Då gäl- orden ,där förhåHandena det medgiva",
7284: lande iänsindelning i huvudsak grundar och att därvid konSitart:era, atlt ekonomiska
7285: sig på den länsindelning, som verkställdes förutsättningar att nu inräJtta flere nya län
7286: år 1775, är det uppenbart altt en ny reg- icke finnas. Av den anledningen har r•ege-
7287: lering är av nöden. Under dessa nära två- ringen icke ens ansett sig ha skäl att un-
7288: hundra år ha förhållandena undergått dersöka, i viiken mån sakiliga förutsättnin-
7289: stora förändringar, vilka påka!lla en ~rund ga:r för en nyreglering av länen på språk-
7290: Hgare justering av länsförvaltningens om- lig grund föreligga. Regeringen har dock
7291: råden. Både med hä,nsyn ti!J. folktHlväXlten uppenbarligen vantolkat berörda grund-
7292: och tiH den snabba ökningen av länsför- lagsstadgande. Uttrycket ,där förhällan-
7293: valtningens uppgifter kräves en ökni:ng av dena det medgiva" avser möjligheterna atJt
7294: länens ant111l. I Sverige finns det icke på grund av språkblandning eller av andra
7295: mindre än 25 ilän, och även i förhållande ilikartade omständigheter genomföra en in-
7296: tilli befolkningen är 1länsindelningen mycket delning på språklig grund och ingalunda
7297: mer utvecklad. I vårt il:and ha vi säkert ekonomiska ange:lägenheter.
7298: även behov av ett större antal ilän än · de En hänvisning till ekonomiska omständig-
7299: elva regeringen nu f.öreslår. heter är sålunda icke tillräcklig för avvi-
7300: Regeringen hävda.r, att staltens finansiella sande av yrka.ndet på svenska Iän. Vad
7301: läge för närvarande och under långa tider särski:lt ett svenskt Iän i Österbotten vid-
7302: framåt icke medger en större omregler1ng kommer, är därtill ännu att märka, altt de
7303: av länsindelningen. Det kan dock ifråga- svenskspråkiga ken1munerna därstädes för-
7304: sätJtas, om det är ekonomisklt. lönande aJtt bundi•t sig atlt derltaga i grundiäggnings-
7305: upprätthåHa så stora. förva1tningsområden kostnaderna med icke mindre än 5 miljo-
7306: att dess ledande organ knappast förmå ner mark samt a.t.t kostnadsfritrt stäUa tomt
7307: öv·erblicka den mångfåld uppgifter, som · tHtl förfogande. De årJ:iga förvaltnings-
7308: därigenom ombetros dem. Statens intres- kostnaderna skulle enligt sakkunnigas be-
7309: sen skulle säkel'lt bättre kunna tiUvaratagas, räkningar icke ökas med mer än 1 miljon
7310: om 'länen vore flere tili antalet och mindre mark. Kostnådsfrågan bör sälunda icke
7311: tiU omfånget. anses spela någon avgörande roll.
7312: 1 sin proposition rörande länens antal Många sakskäl tala för inrättandet av ett
7313: har regeringen icke beaktat de framstäH- svenskt V asa 1än med V asa stad som resi-
7314: ningar, som gjoms om inrättande av skilda densort. Trots den överföring av Jyväs-
7315: svenska Iän. Stadgandet i 50 § i regerings- kylä-områdert ltåll det rtiUtänkta Melilersta
7316: formen, som uttryck1igen fastslår, rutJt vid Finlands Iän, som regeringen planerar, blir
7317: nyreglering av förvruNm.ingsområdens grän- Vasa Iän ändock aHtför stort både till om-
7318: ser bör iakttagas att områdena, där förhM- fattning och invånarantal. De svensk- och
7319: [andena det medgiva, bliva enspråkiga, tvåspråkiga kommunerna och städerna i
7320: finsk- eHer svenskspråkiga, el!ler att mino- österbotten utgöra ett enhetligt bosätt-
7321: riteterna med annat språk inom desamma ningsområde, som vore mycket 1ämpiligt att
7322: bliva möjligast små, hade dock krävt, att biMa et,t särskiN;. :förvaltningsområde. De1Jta
7323: 204 1,6. - Läänien luku.
7324:
7325: område måste även anses vara :tillräckligt behandlats i olika samnulnhang och vunnit
7326: stort för att bilda ett skilt län. Enligt förord både av den s. k. Tul:enheimo-kom-
7327: 1940 års staltistik finnas där 145,291 invå- mitten och av 1agberedningen.
7328: nare, därav 108,167 svenskar och 37,124 Frågan om bildande av ett särskilt ~än av
7329: finnar. de svensk- och tvåspråkiga landskommu-
7330: Tanken på ett svensklt län i österbotten nerna och .städerna i österbotiten är så-
7331: har närts av dess sv~enska befolkning under lunda ful~t utredd och klaclagd och kan
7332: hela vår självständighetstid. Redan den 6 utan svårighet när som helst realiseras.
7333: november 1918 inlämnades till statsrå- För att möjliggöra detta, bör sådau änd-
7334: det en skrivelse av österbottens kom- ring åstadkommas i de av regeringen fram-
7335: munalförbund angående bildande av ett lagda planerna, att länens antal fastställes
7336: särskilt ~än av Vasa ~äns svenska kommu- tihl ~tolv.
7337: ner med Vasa som resid:ensstad. Skrivel- Med hänvisning :tiH vad ovan anförts
7338: sen föranleddes av etlt beslut faitt,a;t den 13 hemstäHes,
7339: juli 1918 av ,sv,enska österbottens lands-
7340: ting ", och förslagm förordades sedermera aet Riksdagen måtte antaga föl-
7341: av landshövdingen. Saken har sedan dess .iande lagförslag:
7342:
7343:
7344:
7345: Lag
7346: om länens a.ntal.
7347: I enlighet med riksdagens bes1nt stadgas:
7348: 1 §. 2 §.
7349: För den allmäama förvaltningen skall Denna lag träder i kraft den 1 januari
7350: Finland vara indelat i tolv [än. 1946.
7351:
7352: Helsingfors den H mars 1945.
7353:
7354: Levi Jern. Hugo Joba.nsson.
7355: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
7356: Edv. Helenelund. Einar Holmberg.
7357: Josef Man.gs. Uno A. Hilden.
7358: J. 0. Söderhjelm. John. Österholm.
7359: J. E. Hä.stbacka. Ernst Estlander.
7360: Ernst von Born. Elsa. Bonsdorff.
7361: 0. 0. Frietch. Ebba östenson.
7362: K. Fr. Nyman.
7363: 205
7364:
7365: 1,6.- Lak. al. N:o 24. SuomenMs.
7366:
7367:
7368:
7369:
7370: Jern y. m.: Ehdotus laiksi läänien lum.lSta.
7371:
7372:
7373: E d u s k u n n a 11 e.
7374:
7375: Halliltuksen esitys laiksi läänien ~uvusta ollut otettava huomioon. Esityksensä perus-
7376: ei ratkaise tyydyttävälJä tavalla kysymystä teluissa hallitus ilmoittaa pohtineensa myös
7377: uudesta [ääninjaosta. LaajempisUullltainen tätä säännöstä, mu'ttta katsoo olevan syytä
7378: läänien järjestely on nyt !tarpeen vaatima. korostaa sanoja ,mikäli asianhaarat salli-
7379: Kun voimassa oleva lääninjako pääasiassa vat" ja niin ollen ttoteaa, ettei nykyisin ole
7380: perustuu siihen lääninjakoon, joka !toimi- taloudellisia edellytyksiä useampien uusien
7381: tettiin vuonna 1775, on itsestään selvää, läänien perustamiseen. Tästä syystä haltli-
7382: entä uusi järjestely on nyt tarpeen. Näinä tus ei ole katsonut olevan edes syytä !tutkia,
7383: lähes kahtenasatana vuotena ovat olosuh- missä määrin olisi edelly,tyksiä läiinien
7384: tteet niin suuresti muuttuneet, että ne vaa- uuteen jakoon kielelliseNä pohjalla. HaHi-
7385: tivat pe:vusteellisemman tarkisttuksen lää- tus on kuiltenkin ilmeisesti tmkinnut vää-
7386: ninhallinnon alalla. Sekä väestön lisäänty- rin mainilttua perustuslain säännöstä. Lau-
7387: minen ,efltä myös [ääninhallinnon tehtävien suma ,mikäli asianhaarat sallivat" tarkoit-
7388: nopea kasvu vaativat ~läänien [uvun lisää- taa mahdollisuuksia kielisuhteiden perus-
7389: mistä. Ruotsissakin on jo kokonaista 25 teena ,tai muissa· samanlaisissa tapauksissa
7390: iääniä ja myös väkilukuun verraten on ttotewtltaa jako kiele1lise1:lä pohjalla, eikä
7391: lääninjako siellä paljon kehittyneempi. suinkaan itwloudelliset olosuhteet huomioon
7392: Meidänkin maassamme varmaan myös tar- ottaen.
7393: vjitJtaisiin enemmän läänejä kuin ne 11, joita Taloudellisiin olosuhteisiin viitJtaaminen
7394: hallitus nyt ehdottaa. ei siis ole riittävä ruotsalaisten läänien pe-
7395: Hallitus puolustaa kantaansa sillä, ettei rustamisen epäämiseen. Mitä erityisesti
7396: valtion ta;loude1linen iti.da nykyhetkellä eikä Pohjanmaan ruotsalaisen iäänin perusta-
7397: vielä pitkään aikaan 1 vastaisuudessakaan miseen tulee, on huomattava, että sikäläi-
7398: salli ~ääninjaon perin;pohjaisempaa järj·es- set ruotsinkieliset kunnat. ovrut sitoutuneet
7399: :telyå: Voidaan kuitenkin asettaa kyseen- ottamaan osaa perusttamislmstannuksiin ko-
7400: alaiseksi, ovaJtko niin suuret hallintoalueet, konaisella 5 miljoonana markailla, minkä li-
7401: etJtä niiden johto tuskin kykenee huolehti- säksi tarkoitusta varten OJt käytettävissä il-
7402: maan moninaisista tehtävistään; todella ta- mainen tont~.i. Yup;_tui~..hallintokustannuk-
7403: iloudellisesti kannåttavia: · · · .... \ set eivät asiantunttijain iJ.askelmien mukaan
7404: V wltion edut /tulisivat varmaan parem- :lisääntyisi enemmäHä kuin 1 miljoonalla
7405: min huomioon otetuiksi, jos Jäänien [uku markalla. Lisäkustannusten ei näin ollen
7406: olisi suurempi ja niiden alue pienempi. voida katsoa :tässä asiassa näyttelevän mi-
7407: Halliltus ei [äänien lukua koskevassa esi- tään ratkaisevaa osaa. Monet asialliset syyt
7408: tyksessään ole otitanut huomioon niitä ,ehdo- pu()lustavalt ruotsalaisen Vaasan läänin pe-
7409: tuksia, joita on tehty erityisten ruotsa- rustamima Vaasan kaupunki hallintopaik-
7410: laisten läänien perustamisesta. Hallilt.us- kana. Vaikkapa Jyväskylän seutu yhdistert-
7411: muodon 50 § :n säännös kuitenkin nimen- täisiinkin perustettavaan Keski-Suomen lää-
7412: omaan edellyttää, etJtä haHintoalueiden ra- niin, niin kuin hallitus suunnit,telee, jää
7413: jojen uudelleen järjestelyssä olisi otettava Vaasan lääni vieläkin pinta-wlansa ja väes-
7414: huomioon, että alueet, joilla asianhaarat tön lukumäärän puolesta aivan man suu-
7415: sen suinkin sallivait, tulisivat yksiki·elisiksi, reksi. Pohjanmaan ruotsinkieliset ja kaksi-
7416: suomen- ttai ruotsinkielisiksi, eli että tois- kieliset kunnat ja kaupungit muodostavat
7417: kieliset vähemmistöt olisiva;t niissä mahdol- yhtenäisen asutusalueen, joista hyvin sopi-
7418: lisimman pienet. Tämä säännös olisi toki vasti voitaisiin muodostaa erityinen hallin-
7419: 206 1,6. - Läänien luku.
7420:
7421: toalue. Tämä alu{l on myös kyllin suuri Asia on sen jälkeen ollut käsiteltävänä eri
7422: erirtyisen läänin perustamista varten. Vuo- tilaisuuksissa ja ovwt siltä kannattaneet
7423: den 1940 tilaston mukaan on :täHä alueeUa m. m. n. s. Tulenheimon komitea ja aainval-
7424: 145,291 asukasta, joista 108,167 ruotsin- ja misltelukunta.
7425: 37,124 suomenkielisiä. Erityisen Pohjanmaan läänin muodosta-
7426: Pohjanmaan ruotsalaisen läänin perusta- minen ruotsin- ja kaksikielisistä maalais-
7427: minen on sen ruotsalaisen väestön keskuu- kunnista ja kaupungeista on siis rtäysin
7428: dessa ollut ajankohtainen koko itsenäisyy- valmisteltu ja selvitetty ja voidaan se vai-
7429: temme ajan. Jo marraskuun 6 päivänä keuksitta mihloin tahansa toteuttaa. Mutta
7430: 1918 Pohjanmaan ruotsalainen kunnallis- tätä vart~m on hallituksen esittämiin suun-
7431: liitto jä1Jti va!lltioneuvosto1Jle kirjelmän eri- nitelmiin ltehtävä se muutos, että läänien
7432: tyisen ruotsalaisen Vaasan [äänin perusta- luku määrätään kahdeksitoista.
7433: misesta Vaasan kaupunki ha1lintokaupun- Edellä esitelttyyn viiitaten ehdotamme,
7434: kina. Tämän anomuksen aiheuttajana oli
7435: ,Pohjanmaan ruotsalaisten maapäivien" 13 eUä Edu.~kunta hy'Väksyisi seu1·aa-
7436: päivänä heinäkuuta 1918 tekemä päätös, van lakiehdotuksen:
7437: jota silttemmin myös maaherra kannatti.
7438:
7439:
7440:
7441: Laki
7442: läänien luvusta.
7443: Eduskunnan päätöksen mukaiseslti säädetiän:
7444: 1 §. 2 §.
7445: YQeistä hallintoa var.ten on Suomi oleva Tämä [aki tulee voimaan tammikuun 1
7446: jaettuna 12 lääniin. päivänä 1946.
7447:
7448: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1945.
7449:
7450: Levi Jern. Hugo Johansson.
7451: Albia Wickman. B~ Kullberg.
7452: Edv. Belenelund. Einar Holmberg.
7453: Josef Jtf.angs. Uno A'J Jlild~.
7454: J. 0. Söderhjelm. c. 0. Prietcb.
7455: J. E. Hästbacka. Ernst Estlander.
7456: Zrnst von Born. El$a. Bonsdorff.
7457: John österhohn. Ebba östenson.
7458: lt. Pr. Jfyman.
7459: ..
7460: VALTIOPAIVAT
7461: 1944
7462:
7463:
7464: LIITTEET
7465: llV
7466:
7467: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN
7468: LÄHETETYT LAKIALOITTEET.
7469:
7470:
7471:
7472:
7473: HELSINKI 1944
7474: VALTIONEUVOSTON KIR.JAP AINO
7475:
7476: 2
7477: Toista korvauslakia ja omaisuudenluovutusveroa .koskevia
7478: lakialoitteita.
7479: 211
7480:
7481:
7482:
7483:
7484: Jrläättåf. Y• m. : Ehdotus toiseksi korvauslai.ksi,
7485:
7486:
7487: E d u s k u n n a 111 e:
7488:
7489: Sodan yksityiseHe· kansalaiselle aiheutta- Kun luovumme korvauslain mukaan suo-
7490: mat vahingot on valtion kaiil\lkien kansalais- ritettuvasta täydestä korvauksesta, edellyc
7491: ten )'lhdessä korvattava. Syyskuun 19 päi- tämme, että SotavahinkoyhdistY~ksen si-
7492: vänä' 1944 Neuvostoliiton kanssa tehty vä- toumukset luovutetulle ja ·vuokratuHe
7493: tlirauhansopimus oli vuosikausia käydyn so- alueelle jääneeseen omaisuuteen pidetään
7494: dan suoranainen seuraus. Alueluovutus ja voimassa siihen katsomatta, ettei enää voida
7495: -vuokraus oli eräs niistä ehdoista, joihin oli esittää selvityiksiä va;hingon sattumistavasta.
7496: suostuttava, jotta voitaisiin pelastaa suurin Jotta Sotavahinkoyhdistyksen käytettävissä
7497: osa maatamme .enemmiltä :tuhoilta. Näin olevat varat - joita voidaan laskea saata-
7498: ollen on selvää, että hinta, joka sodan joh- van kokoon 7-8 roHjaardia ma~kaa- hy-
7499: dosta on jouduttu ja joudutaan suoritta- vin ,riittäisivät vaJhinkojen korvaamiseen,
7500: maan, on jaettava tasapuolisesti kaikkien ehdotamme, että Sotava:hinkoyihdistys va-
7501: kansalaisten maksettavaksi. HaHitwksen pautetaan voimassa olevan lain mukaisesta
7502: eduskunnal'lB antamassa, toista ikorvausla- ensisijaisesta ikorvausvelvollisuudestaan ja
7503: lkia koskevassa laikiesityiksessä ei näin ole määrätään ikol"Vaamaan vain se osa sodan
7504: tehty. Päinvastoin on luovutetun ja vuok- varalta vakuutettua omaisuutta kohdan-
7505: ra.tun alueen siirtoväen kannettavaksi ehdo- neesta vahingosta, j~ka korvauslain mukaan
7506: tettu jätettäväksi runsaasti yli kolmannes jää korvaamatta. Täl'laisesta järjestelystä
7507: sodan ja välirauhan aiheuttamista vä.Httö- on muun lisäksi sekin etu, että varoja kor-
7508: mistä aineellisista vahingoista. Kuiterukaan vausten suorittamista varten saataisiin huo-
7509: ei ;tämä väestöryhmä varallisuudeltaan ja mattavasti myöskin irtaimistovaikuutusten
7510: Iukumääräl·tään edusta edes kymmenettä perusteella. Asuntoirtaimiston muulla ta-
7511: osaa koko Suomen kansasta. Hallitus on voin tapahtuva verotushan on osoi.ttautunut
7512: ehdottanut, että Sotavahinkoyhdistys va- ,teknillisesti vaikewksi ja epä,tasaiseksi.
7513: pautettaisiin vastaamasta luovutetulle tai Väestön ja omaisuuden siirron yhteydessä
7514: vu~kratulle alueelle jäänyttä omaisuutta pelastettiin luovutetulta alueelta koneita
7515: iko&kevista sitoumuksistaan ja valtio 'puoles- y. m. tuotantolaitoksiin !kuuluvia väEneitä
7516: taan jättäisi yli kolmannt>ksen vahingoista ja tavaraa. Siirron jälkeen tehdyn <väli-
7517: kokonaan korvaama:tta. rauhansopimuksen .perusteeHa on edellämai-
7518: Valtion ta:loude1linen asema ei liene .tä<llä ni·tun laatuista omaisuutta jouduttu palaut-
7519: hetikeHä kovin vahva. Ehdotamme sen vuoksi tamaan Neuvostoliitolle. On selvää, että
7520: sellaista järjestelyä, jonka mukaan •valtion .tällaisesta omaisuudesta samoinkuin
7521: rasitwkset eivät sanottavasti kasvaisi, mutta muustwkin tavarasta, jota yksityiset kansa-
7522: korvaukset kuitenkin voitaisiin suorittaa laiset joutuvat valtioHe luovuttamaan ikäy-
7523: monissa tapauksissa lähes täysimääräisinä. .tettäväiksi va1.tion sitoumusten täyttämiseen
7524: Tähän päästään siten, että ikorvauksien - on suoritettava täysi rahassa maksettava
7525: ale11cnusasteikko •laaditaan samanlaiseksi, jol- korvaus. Näin on tietää•ksemme tapahtu-
7526: laisena 1eduskunta sen vuoden 1•942 korvaus- nutkin aina silloin kun valtion tarvitsema
7527: ·laissa vahvisti. Täl·löin ei korvausten yh- omaisuus on kuulunut Suomen nykyisellä
7528: teismäärä· - ottaen huomioon, että :tätä lu- alueella asuneelle kansalaiselle. Ehdotamme
7529: ilma on yleensä varsin huomattavasti liioi- sen vuoksi, ettei tällaista omaisuutta !kos-
7530: teltu - nousisi sen suurempaan lukuun kevia määräyiksiä korvauslakiin oHenkaan
7531: kuin mitä haHitus on edellyttänyt esityk- otettaisi, vaan omaisuuden menetys korvat-
7532: sensä mukaan jouduttavaksi maksamaan. taisiin samalla. tavalla kuin muillekin Suo-
7533: 212 IV,16. - Toinen korvauslaki.
7534:
7535: men kansalaisille. Vaatteiden ja henkilö- maksuna koko omaisuutensa ja jäädä vieiä
7536: kohtaisen omaisuuden menettämisestä suori- sen jälkeen velkawkin. Hallituksen esityk-
7537: tettavalle korvaukselle ei pi,täisi .panna mi- sen mukaan jouduttaisiin myöskin osuus-
7538: tään enimmäisrajoituksia. Näitten menetys- kassojen välitxksellä annetut :valtion jä1-
7539: ten yhteismäärähän ei täHä kertaa nouse 1eenrwkennuslainat maksamaan vähentämät-
7540: kuin osaan siitä, mitä se oli vuonna 1940. töminä, koska niiden vaikuutena ovat vuo-
7541: Sitävastoin menetykset tällä kerralla ovat den 1<942 'korvauslain mukaan annetut kor-
7542: kohdistuneet eri kansalaisiin hyvin epäta- vausobligatiot.
7543: saisesti. Yksityistapauksissa aiheutuu enim- Velkojen vähentäminen edellyttää lisäksi,
7544: mäisrajoituksista senvuoksi 1huomattavaa että vähennyiksen suuruus on velanisen ja
7545: .epätasaisuutta, josta varsinkin vähävarai- velkojan laskettavissa. Jos vähennyksen
7546: semmat joutuvat kohtuuttomasti kärsimään. suuruus jätetään ·riippuvaksi tuomioistui-
7547: Teknillisistä syistä ehdota;mme kuitenkin men tai muun viranomaisen harkinna.sta, ei
7548: .tässäkin kohdassa enilffimäisrajan säily,ttä- velallinen voi vuosikausiin .tehdä 1tosioloihin
7549: mistä, mutta teemme sen edeHytyksin, että perustuvia taloudellisia arviointeja. Tällöin
7550: raja pannaan niin ko~kealle, jottei sanot- siirtoväen yritteliäisyys pakos.taikin tukah-
7551: tavia kohtuuttomuuksia ,pääse syntymään. tuu. Ehdotamme sen vuoksi vel:kojan vä-
7552: On erityises,ti !korostettu, että valtion ny- hennystä koskevan 35 § :n siten kuuluvaksi
7553: kyinen rahapoliittinen tilanne vaatii kor- kuin valtiovarainministeriön kansantalous-
7554: vausten suorittamista niin pitkälle kuin osaston finanssitoimikunta on mietinnös-
7555: mahdonista ·luontoissuorituiksina. Tä;llöin ei sään esi;t,tänyt.
7556: jouduta la;skemaan liikkeelle obligatioita Kunnille, aatteellisi1le yhdistyiksille sa-
7557: muuta k!uin suhteellisen harvoissa tapauk- moin kuin eräille muillekin yhteisöille suo-
7558: sissa. Vaikka ob'ligatiot ovatkin arvoltaan ritettavan korvauksen suuruus on hallituk-
7559: sidotut rahan arvon vaihteluihin, eivät ne sen esityksessä jätetty valtioneuvoston har-
7560: kuitenkaan ole reaaliomaisuuden veroisia. kintaan. Käytännössä tule~kin varmasti
7561: Sen vuoksi on epätasaisuuden väLt,tämiseksi esiintym&än niin monenlaisia eri ,tapauksia,
7562: korvauksen saajien kesken korvausobliga- ettei yksityiskohtaisten säännösten antami-
7563: tioiden koron oLtava ainakin 5 prosenttia. nen tässä ylhteydessä liene paHmllaan. On
7564: On nimittäin 'lisäksi otettava huomioon, että kuitenkin välttämätöntä, et,tä eduskunta an-
7565: kor.ko on korvausta omaisuuden tuoton me- taa valtioneuvost;olle ohjeen siitä, miten pu-
7566: netyksestä ja siirtoväki on joutunut suorit- heenaolevaa 1lainkohtaa on tulkittava. Täl-
7567: tamaan Suomen nykyisellä a•lueella olles- löin olisi 1ausuttava - samaan tapaan kuin
7568: saan vuokra- y. m. maksuja, jotka monesta- vuonna 1942 - että kunnille, ikuntayhty-
7569: kin eri syystä yli.ttäv&t sen, mitä he obli- mille, seurakunnille, muille uskonnolEsille
7570: gatioiden korkona voivat myöhemmin tulla yhdysikunnille sekä luostareine, niin myös
7571: saamaan. aatteellisiHe yhdistyksille, opetus-, taide-,
7572: lVIilloin korvausta ei suoriteta täysimää- armeliaisuus- ja muille sellaisille 'laitoksille
7573: räisenä, ei korvauksen saajaa myöskä:än ja säätiöille korvausta määr&ttäessä on nou-
7574: voida velvoittaa maksamaan velkojaan 'täy- datettava niitä periaatteita, jo.tka ovat ·voi-
7575: simääräisinä. Kun velallisen kärsimä va- massa muihinkin :korvauksensaajiin nwden.
7576: hinko johtuu valtion toimenpiteestä, velko- Lisäksi olisi lausuttava, että niissä kunnissa
7577: jan on yhdessä velallisen kanssa oswHistut- ja seurakunnissa, joitten alue kokonaan tai
7578: tava vahingon kantamiseen. Asiaan ei täl- osaksi on jäänyt Suomen nykyiselle alueelle,
7579: löin voi vaikuttaa, onko velkojalla ollut saa- valtio kustannuksellaan rakentaa kaiikki ne
7580: misensa vaikuutena panttioikeus va1ko ei. rakennukset, jotka ova;t tarpeeHiset kuntien
7581: Jos tälle se~kaHe annettaisiin ra,tlkaiseva ja seurakuntien julkista ,toimintaa varten
7582: merkitys - kuten 1hallitus esityksessään on samalla 'lailla kuin palautetulla alueella vuo-
7583: tehnyt - tultaisiin varsin outoihin ~tulok sina 1942-11944 tehtiin.
7584: siin. Y elallinen, jolla on ennen vahingon Edellä olevilla perustei,lla ehdotamme
7585: sattumista ollut vaikkapa kymmenien mil- valtiopäiväjärjestyksen 32 § :n nojalla,
7586: joonien mar1~:kojen suuruinen netto-omai-
7587: suus, voisi - pelkästään sen vuoksi, että että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7588: hänellä on ollut omaisuutta Suomen nykyi- van lakiehdotuk.r;en:
7589: seiläkin alueella ---., menettää velkojensa
7590: IV,16. - Määttä y. m.' 213.
7591:
7592:
7593: Toinen korvauslaki.
7594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäivåjärjestyksen 67 §: ssä
7595: määrätyllä tavalla, säädetään:
7596: 1 luku. 4) jos vahinko muutoin on kohdannut
7597: rakennusta, joka on palovakuutettu pienem-
7598: Yleiset säännökset. mästä määrästä kuin 50,000 markasta, tai
7599: 1 §. irtainta omaisuutta, jonka palovakuutus-
7600: määrä on pienempi kuin 10,000 markkaa,
7601: Sen mukaan kuin tässä ,laissa säädetään,
7602: taikka omaisuuitta, joka ei ole ollut vakuu-
7603: suoritetaan valtion varoista korvausta va-
7604: ~tettuna palovahingon varalta, mikäli va-
7605: hingosta, joka 31 päivän toukokuu_ta 1944
7606: jälkeen on sodanvaaran tai sodan JOhdosta hinkoa ei näissä .tapauksissa korvatta osit-
7607: tainkaan sotatilasta annetun lain nojalla
7608: aiheutunut omaisuuden tuhoutumisesta, va-
7609: hingoittumisesta tai katoamisesta: taikka sodan tai aseellisen selkkauksen ai-
7610: heuttaman vahingon varalta vakuuteitun
7611: 1) Jos vahinko on tapahtunu:t 19 päivänä omaisuuden korvaamisesta annettujen sään-
7612: syyskuuta 1944 allekirjoi·tetun välirauha- nösten mukaan tahi :korvauksen suori:t:ta-
7613: sopimuksen mukaan Sosi·alististen Neuvosto- misesta eräistä puolustusvoimain toimen-
7614: tasavaltam Li1tolle luovutetulla tai vuokra- piteistä aiheutuneista vahingoista tai pakko-
7615: tulla alueella tahi omaisuuden sieltä siir- lunastuksesta puolustusta11koituksiin anne-
7616: tämisen takia ; tun lain peruSiteella.
7617: 2) jos vahinko on :tapahtunut asetuk- Tämän lain mukaan suoritetaan korvaus
7618: sella määrätitäväHä Pohjois- ja Itä-Suomen myös vahingosta, joka on aiheutunut
7619: alueella, joka ei kuulu 1 kohdassa tarkoi- omaisuuden jäämisestä 1 §: n 1 mom(mtin
7620: tettuun alueeseen, mu1Jta jolta väestö on 1 kohdassa mainitulle alueelle niin myös
7621: viranomaisten määräyksestä siirretty tai vahingosta, joka on aiheutunut siitä, että
7622: siirtynyt, tahi jos vahinko on :tapahtunut. sanotun momentin 1, 2 ja 3 kohdassa mai-
7623: omaisuuden sanotulta alueelta siirtämisen nituilta alueil,ta olevia kotieläimiä on sota-
7624: tai sinne palauttamisen takia. , toimien tai väestön ja omaisuuden siirron
7625: 3) jos omaisuus on peräisin sellaiselta vuoksi ollut teurastettava tai myytävä,
7626: asetuksella määräitävältä alueelta, joka ei ei:k:ä eläimistä ole saatu niiden arvoa vas-
7627: kuuJ.u 1 ja 2 kohdassa :tarlkoite:ttuihin aluei- taavaa korvausta.
7628: siin, mutta jolta väestö on 2 kohdassa Milloin 1 momentin 3 ja 4 kohdassa :tar-
7629: mainituin tavoin siirretty tai siivtynyt ja koitettu vahinko on :kohdannut rakennusta,
7630: vahinko on tapahtunut joko väestön ja joka on vakuutettu pienemmästä määrästä
7631: omaisuuden alueelta siir:tämisen ,tai sinne kuin 50,000 markasta, tai irtainta omai-
7632: palaut:tamisen takia taikka tässä · tarkoite- suutta, jonka palovakuutusmäärä on pie-
7633: tulla alueella muutoin sellaisissa olosuh- nempi kuin 10,000 markkaa, itaikka omai-
7634: teissa, ettei sitä voida osittainkaan :korvata suutta, joka ei ole ollut vakuuteutuna palo-
7635: sodan tai aseellisen selkkauksen aiheutta- vahingon varalta, älköön rakennusta koh-
7636: man vahingon varalta vakuutetun omai- danuutta vahinkoa arvioitava 50,000 mark-
7637: suuden korvaamisesta annettujen säännös- kaa ja irtainta omaisuutta kohda!llnutta
7638: ten mukaan tai, milloin on :kysymys puo- vahinkoa 10,000 marlkkaa suuremrna;ksi.
7639: 1ustusvoimain suori,ttamien toimenpiteiden Valtioneuvoston ,asiana on olosuhiteiden
7640: aiheuttamasta vahingosta, 26 päivänä syys- mukaan pa.ikkakunnitttain määrätä se ajan-
7641: kuuta 1930 satatilasta tai 27 päivänä elo- kohta, jonka jälkeen sabtunutta vahinkoa
7642: kuuta 1943 korvauksen suorittamisesta ei korvata tämän lain mukaan.
7643: eräistä puol usitusvoimain toimenpiteistä Vahingon, jota 1 momentin 1, 2 ja 3
7644: aiheu,tuneista vahingoista tahi 13 päivänä kohdassa tarkoitetaan, mutta joruka ltapah-
7645: lokakuuta 1944 pakkolunastuksesta puolus- tumisajasta ei ole tietoa, krutso:taan sattu-
7646: tustarkoi:tuksiin annetun lain nojalla sen neen 19 päivänä syyskuuta 1944.
7647: johdosta, ettei ole saatavissa riittävää sel-
7648: vitystä vahinkoa aiheuttaneista toimen- 2 ja 3 §.
7649: piteistä; ja (Kuten hallituksen esityksessä n: o 168.) /
7650: 214 IV,1 6~ - 'l'oinlln korvallslaki.
7651:
7652: 4 §. 5 §.
7653: Korvaukseen oi:keutetulla tarkoitetaan Korvauksenalaiseksi omaisuudeksi ei kat-
7654: tässä laissa sitä, jolla vahingon tapahtuessa sota:
7655: on ollut omistsuoikeus korvauksenalaiseen 1) oma;isuutta, _josta vakuutuksen nojalla
7656: omaisuuteen tai erottamisoikeus maara- tahi valtion varoista muuten on saatu tai
7657: alaan, minkä vahingoittumisesta korvausta on oikeus saada korvaus;
7658: suoritetaan, taikka jol.le hänen oiketlitensa 2) rahaa, saamistodisteita, osakkeita ob-
7659: sittemmin on sii11tynyt perintönä. tai testa- ligatioita tai muita arvopapereita; eikä'
7660: mentin nojalla tahi seuraautonsa puo-
7661: ies:ta niihin verrattavalla saannolla. 3) kultaa, hopeaa tai muita jwlometalleja
7662: Milloin vahintko on kohdannut kruunun- ja!~okiviä, . helmiä tai niistä valmistettuj~
7663: ta1k~~ mmta k?:uesineitä, ellei omistaja ole
7664: tilaa, pidetään asukasoikeutta sellaiseen harJOittanut nnden kauppaa tai muutoin
7665: tilaan omistusoikeuden veroisena. Asetuk-
7666: sella määrätään, missä tapauksessa ja millä ammattinaan hankkinut niistä tuloa.
7667: tavoin kruununtilan metsämaalle ja met- Tämän lain mukaista korvausta ei myös-
7668: sälle, valtiolle kuuluvia arvopuita lukuun- kään suoriteta kirjojen, lukuun ottamatta
7669: ottamat:ta, aiheutuneesta vahingoista suoL"i- ammatti- ja tietokirjallisuutta, taideteok-
7670: tettavaksi vahvistettu korvaus on makset- sien, taide- ja muiden niihin verrattavien
7671: tava. asukasoikeuden haltijalle. kokoelmien, huone- ja talouskalujen sekä
7672: Mitä 2 momentissa on sanottu kruunun- muun sellaisen asuntoirtaimiston osalta
7673: tilasta, sovellet1takoon myös sellaiseen val- joka on 1tarkoitettu korvaukseen oikeutetu~
7674: tion toimesta asutustarkoituksessa muodos- ja hänen perheensä henkilökohtaisesti käy-
7675: teJttuun ja vuokralle annetuun tilaan, jo- tettäväksi paitsi milloin korvaukseen oikeu-
7676: hon sen vuokramies vuokrakirjan mukt>an tettu on sitä käyttänyt ammatin harjoitta-
7677: on oikeutettu vuokra-ajan kuluttua saa- miseen, sikäJi kuin mainitun omaisuuden
7678: maan 1turvatun ja perinnöllisen hallin:ta- a:rvo on yli 100,000 markan, eikä vaatteiden
7679: oikeuden. ja muun sellaisen henkilökohtaisen irtaimis-
7680: rton siltä osalta, kuin niiden arvo on yli
7681: . Jos vahinko on kohdannut viljelystilaa, 20,000 markan 31 päivänä joulukuuta 1943
7682: JOka on luovutettu koeviljeltäväksi, pide- vähintään 16 vuoden ikäistä ja yli 10 000
7683: tään koeviljelijää korvaukseen oikeutet- markan silloin 16 vuotta nuorempaa he~ki
7684: tuna tilalla tekemiinsä parannustöihin
7685: löä kohti.
7686: joista hän ei ole vap~vuosien muodoss~ Milloin korvausta suoritetaan 2 momen-
7687: tai muutoin saanu:t hyvitystä.
7688: .Jos vahinko on kohdannut sellaista vil- tissa mainittua omaisuutta kohdanneesta
7689: jelmää tai ra~ennettua asuntoaluetta, jonka vahingosta, joka on sattunut asetuksella
7690: Petsamon k~hlwkunnassa olevain va:ltion erikseen määrätitäväliä a:luee1la, korotetaan
7691: maiden luovutttamisesta paikka1kunnan enti- sanotussa momentissa säädetyt korvausten
7692: sille as_ukkaille ja uusien asutustilojen pe- enimmäismäärät. 50 sadalta.
7693: rustamisesta 5 päivänä toukokuuta 1925
7694: ..annetu~ lain mukaan alueen haltija olisi
7695: ollut oikeutettu saamaan asutustilaksi muo-
7696: 2 luku.
7697: dostettuna i1tselleen taikka valtion toimesta
7698: r~kennett~a rakennusta, jonka omistus- Korvaus ja sen määt·ääminen.
7699: oikeutta ei oltu ehditty sen haltijalle siir-
7700: tää; pidettäköön tällaista oiikeultta aluee- 6 §.
7701: seen tai ra:kennukseen omistusoikeuden ve- Korvauksenalaista omaisuutta kohdan~
7702: roistma, kuitenkin niin, e:ttä korvausta mää- neesta vahingosta suoritettava korvaus määc
7703: rättäessä otettakoon vähennvksenä huo- rätään, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä,
7704: mioon tilasta 1tai rakennukse;ta ehkä val- 9 § : ssä säädetyin tavoin toimitetun 'arvioi~
7705: tiolle maksettava hinta. ~isen perusteella täysimäå'räisenä, jos va-
7706: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on hmgon suuruus on enintään 500,000 mark-
7707: säädetty, voidaan sitä, jolle vähittäis- kaa, ja milloin vahingon suuruus on yli
7708: maksukaupa.lla on luovuteNu korvauksen- 500,000 markan seuraavan asteikon mu·
7709: alaista omaisuutta, pi.tä.ä sanotun omaisuu- kaan:
7710: den osalta, korvauikseen oikeute:ttuna.
7711: IV,16. - Määttä y. m. 215
7712: Korvaus'};,
7713: Korvauksenalaisea Korvauksen alarajan yli tarpeelliseksi, määrätä arvioimislautakun-
7714: amaisuuden arvo vakioerä menevästä nan jäsenluvun suuremmaksikin.
7715: mk mk omaisuuden
7716: osasta Arvioimislautakunnan puheenjohtajan ja
7717: 500,000- 1,000,000 500,000 90 muut jäsenet, joista yksi määrätään toimi-
7718: 1,000,000- 2,000,000 950,000 85 maan valtionasiamiehenä, sekä varamiehet
7719: 2,000,000- 4,000,000 1,800,000 70 näille asettaa valtiovarainministeriö. Lau-
7720: 4,000,000- 8,000,000 3,200,000 60 takunnan jäsenten, lukuunottamatta yhtä,
7721: 8,000,000-16,000,000 ~,600,000 50 tuilee olla henkilöitä, jotka itse eivät ole
7722: 16,000,000-32,000,000 9,600,000 40 oikeutettuja saamaan korvausta tämän 'lain
7723: 32,000,000 tai enemmän 16,000,000 50 mukaan. Sama olkoon lakina puheenjGhta-
7724: jan ja jäsenten varamiehistä.
7725: Kotimaiselle asunto-osakeyhtiölle, asunto- Arvioimislautakunnan puheenjohtaja ja
7726: osuuskunnaHe ja puolikunnalliselle asunto- jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Hei-
7727: yhtiölle sekä asunto-osakeyhtiöistä 5 päi- dän esteellisyydestään on voimassa, mitä
7728: vänä helmikuuta 1926 annetun lain 25 §: ssä tuomarin esteeillisyydestä on säädetty.
7729: ~tarkoitetulle osakeyhtiölle suoritettava kor-
7730: Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty ar-
7731: vaus määrätään siten, että se lasketaan 1 vioimislautakunnan puheenjohtajista ja jä-
7732: momentin mukaan erikseen yhteisön jokai- senistä, noudatettakoon myös, milloin ar-
7733: sen osakkaan tai jäsenen yhtä huoneistoa vioimislautarkuntana ~toimii ~tulo- ja omai-
7734: vastaavasta osuudesta. Yhteisön muusta suusverolautakunta.
7735: korvauksenalaisesta omaisuudesta lasketaan Arvioimislautakunnan puheenjohtajaksi
7736: erikseen korvaukseksi se määrä, joka sa- tai jäseneksi määrätty älköön kieUäytykö
7737: nottua omaisuutta yhteisön koko omaisuu- toimeen ryhtymästä, e:llei hän kieltäytymi-
7738: desta 1 momentin mukaan lasketusta kor- sensä perusteeksi voi esittää syytä, jonka
7739: vauksesta suhteellisesti vastaa; ja on osak- vaHiovarainministeriö hyväksyy.
7740: kailla tai jäsenil]lä, sitten kun yhteisön ve-
7741: lat on maksettu, osuus yhteisön jaettavaan 14--21 §.
7742: korvaukseen samassa suhteessa, kuin heidän (Kuten hallituksen esityksessä.)
7743: osuusksistaan on korvausta laskettu.
7744: 3 luku.
7745: 7 §.
7746: (Kuten hallituksen esityksessä.) Korvauksen suorittaminen.
7747: 22 §.
7748: 8 §. Kun korvausmäärä on vahvistettu, suorit-
7749: Suurin korvausmäärä, mikä samalle kor- ~taa valtiokonttori korvauksen siihen oikeu-
7750: vaukseen oikeutetulle yksityiselle henkilölle tetu1le 20,000 markan määrään asti rahana
7751: tai jakamattomwlle kuolinpesälle voidaan sekä muulta osaLta .. päivänä .... kuuta
7752: kaikkiaan suorittaa, on 10,000,000 mark- 194. . korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä
7753: kaa ja muulle korvaukseen oikeutetuUe annetussa laissa tarkoitetun hallintoyhtei-
7754: 10,000,000 markkaa kutakin sen osakasta sön osuustodistuksiilla ja haltijal'le asete-
7755: tai jäsentä kohti, kuitenkin enintään tuilla, 5 sadalta nimellisarvolle korkoa kas-
7756: 100,000,000 markkaa. vavilla, jäljempänä 4 ja 5 momentissa sää-
7757: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske detyin tavoin luuastettavilla valtion ob'liga-
7758: kuntaa, kuntayhtymää ja seurakuntaa eikä tioillla, kuitenkin niin, että mikäli maksetta-
7759: 6 §: n 2 momentissa tarkoitettua korvauk- vaa määrää ei voida tasan suorittaa maini-
7760: seen oikeutettua. tuilla osuustodistuksilla ja obligotioil'la, yli-
7761: menevä määrä maksetaan rahana. Obli-
7762: 9-12 §. gatioille, joiden autopäivänä on pidettävä
7763: (Kuten hallituksen esityksessä.) 1 päivää elokuuta 1944, maksetaan korkoa
7764: sanotusta päivästä.
7765: 13 §. Sille korvausmääräUe, jonka valtiokont-
7766: Arvioimis lautakunnassa on puheenjoh-
7767: 1
7768: tori 1 momentin mukaan, huomioon ottaen
7769: taja ja kaksi muuta jäsentä. Valtiovarain- 24 §: n säännöksen, suorittaa korvaukseen
7770: ministeriö voi kuitenkin, milloin katsoo sen oikeutetulle rahana, St\ sama,lla suorittaa
7771: 216 IV,lG. - Toinen korvauslaki.
7772:
7773: korkoa 5 sadalta vuodessa 1 päivästä elo- seen oikeutetulle vapaaehtoisesti myynyt
7774: kuuta 1944 siihen päivään, jona .arvioimis- omaisuutta korvauksesta suoritettavaa kaup-
7775: lautakunta on korvausmäärän vahvistanut. pahintaa vastaan.
7776: Valtiovarainministerin asiana on antaa Milloin 1 momentin mukaan korvausmää-
7777: tarkemmat määräykset siitä, kenelle ja rästä pidätetään obligatioita, toimitetaan
7778: millä perusteella 1 momentissa tarkoitettuja pidätys niiden nimellisarvosta soveltamatta
7779: osuustodistuksia annetaan. 22 § : n 4 momentin säännöstä.
7780: Edellä 1 momentissa tarkoitettujen obli-
7781: gatioidf3n kulloinkin erääntyvä määrä on 25-34 §.
7782: korotettava yhtä monella kymmenellä sa- (Kuten hallituksen esityksessä.)
7783: danneksella kuin kotimaisten tavarain tuk-
7784: kuhintaindeksi lähinnä edellisessä maalis- 35 §.
7785: kuussa on ,täysiä kymmeniä sadanneksia Milloin korvauksen oikeutetulle ei tämän
7786: korkeampi kuin joulukuussa vuonna 1944. lain mukaan suoriteta korvausta vahingosta
7787: Jos edellä tarkoitettu indeksi alenee siten, täysimääräisenä, on hänellä oikeus saada
7788: että se kysymyksessä olevassa maaliskuussa velastta, joka hänellä oli vahingon tapah-
7789: on täysiä kymmeniä sadanneksia alempi tuessa, vähennyksek:si niin suuri osa, kuin
7790: kuin joulukuussa 1944, on obligatioiden 1 §: n 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitettua
7791: erääntyvä määrä vaS'taavasti ~alennettava. omaisuut:ta kohdanneesta vahingosta kor-
7792: V wltio lunastaa obligatiot siten, että vaamatta jäävä määrä on hänellä samana
7793: niistä erääntyy 1 päivänä elokuuta vuosina ajankohtana oUeen koko omaisuuden mää-
7794: 1946-1955, kunakin vuonna 10 sadalta. rästä, kuitenfldn niin, ettei vähennys saa
7795: Milloin arvioiruislautakunnan päätöksestä olla sanottua korvaamaltta jäävää määrää
7796: on valitettu, suoritetaan korvaus siihen oi- suurempi. Näin vähennetty osa velasta
7797: keutetulle siitä huolimatta, kuitenkin niin, katsotaan suoritetuksi vahingon :tapah-
7798: että milloin valtionasiamies on päätöksestä tuessa. Edellä 7 §: n 1 momentissa maini-
7799: valittanut, voidaan korvauksen riidanalai- tun korvaukseen oikeutetun 1 §: n 1, 2 ja
7800: nen osa suorittaa ainoastaan siinä ~tapauk 3 momentissa tarkoitetus1ta omaisuudesta
7801: sessa, että korvaukseen oikeutettu panee korvaamatta jääväksi määräksi katsotaan
7802: siitä hyväksyttävän vakuuden. se osa vahingosta, joka, jos korvaus mää-
7803: rättäisiin 6 ja 8 §: n mukaan, jäisi kor-
7804: 23 §. vaamatta.
7805: (Kuten hallituksen esityksessä.) Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske
7806: Suomessa liikkeeseen laskettuun obligatio-
7807: 24 §. lainaan perustuvaa saamista eikä pankki-
7808: Korvausmäärästä on valtiokonttorissa pi- tai muuhun rahalaitokseen tehtyä talletuSita
7809: dätettävä: taikka shekkitiliin perustuvaa saamista
7810: 1) korvaukseen oikeutetulle rahana tai sellaiselta rahalaitokselta eikä palvelussuh-
7811: tavarana suoritettu ennakkokorvaus; teeseen perustuvaa palkka- tai eläkesaa-
7812: 2) mitä korvaukseen oikeutettu on saa- mista.
7813: nut valtion varoista lainana, avustuksena Milloin velkasuhteessa on kaksi tai
7814: tai muutoin sellaisin välipuhein, että an- useampia yhteisvastuullisia velallisia, joilla
7815: nettu määrä on hänelle :tulevasta korvauk- on oikeus toisiansa kohtaan taikautumis-
7816: sesta takaisin maksettava, lukuun ottamatta kanteeseen siitä, mitä he joutuvat yli oman
7817: 15 §<n 3 momentissa tarkoitet~tuja tilapäi- velkaosuutensa ma;ksamwan, ja yksi tai
7818: siä avustuksia; sekä use&mpi heistä on oikeutettu velanvähen-
7819: 3) mitä korvaukseen oikeutettu 13 päi- nykseen, vähenee saaruismäärä s&man ver-
7820: vänä elokuuta 1942 annetun korvauslain ran, kuin se keskimäärin on vähenevä
7821: 34 § :n mukaan on velvollinen maksamaan kaikkien velallisten kohdalta erikseen las-
7822: valtiolle takaisin. . kettuna, yhteisvastuun siten vähentyneestä
7823: 4) mitä omaisuuden luovuttajalle on tu- saaruismäärästä jäädessä kuitenkin sikäli
7824: leva korvausmäärästä sen· vuoksi, että hän rajoi,tetuksi, ettei kukaan vastaa enem-
7825: maanhankintalain tai omaisuuden luovutta- mästä kuin mihin alkuperäinen velka-
7826: misesta luontoiskorvausten suorittamista määrä hänen kohdaltaan erikseen lasket-
7827: varten annetun lain mukaisesti on korvauk- tuna oli vähentynyt. Se velanvähennys,
7828: IV,16. - Määttä y. m. 217
7829:
7830: joka on tuleva vekseEn hyväksyjän fai kohdassa tarkoitettuihin vahinkoihin sa-
7831: hyväksymättömän vekselin asettajan ja moin kuin niihin vahinkoihin, jotka ovat
7832: varmennetun shekin maksavan pankin rtai aiheutuneet saman pykälän 2 momentissa
7833: varmentamattoman sheikin asettajan hy- tarkoitetus:ta omaisuuden jäämisestä sano-
7834: väksi, on tuleva muidenkin vekseli- ja tussa 1 kohdassa ;tarkoitetulle alueelle, sekä
7835: shekkivelaillisten hyväksi. Jos joku näistä omaisuuteen, jota tässä rtarkoitettu vahinko
7836: on oikeutettu suurempaan vähennykseen, on kohdannut, ei ole sovellettava 27 päi-
7837: saakoon sen hyväksensä. vänä elokuuta 1943 korvauksen suorittami-
7838: Korvaukseen oikeutetun tulee, saadakseen sesta eräistä puolustusvoimain toimen-
7839: velkansa vähenne:tyksi 1 momentin mukai- piteistä aiheutuneista vahingoista annelttua
7840: sesti, esittää siitä velkojalle vaaMmus vii- lakia, sotatilasta 26 päivänä syyskuuta
7841: meistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, 1930 annetun la.in 27 §: n 1 momenttia,
7842: kuin korvaukseen oikeutetuHe !tuleva kor- 26 päivänä syyskuu:ta 1930 annettua lakia
7843: vausmäärä on lopullisesti suoritettu. sen korvauksen perusteista, mikä sotati-
7844: lVIilloin oikeudesta 1 momentissa säädet- lasta 26 pä.ivänä syyskuuta 1930 annetun
7845: tyyn velanvähennykseen syrutyy riita, 'tulee lain mukaan on eräissä tapauksissa valtion
7846: tuomioistuimen päättää asiasta. Ellei asia varoista suoritettava, eikä 13 päivänä loka-
7847: kuuluu ,tuomioistuimen ratkaistavHn, käsit- kuuta 1944 pakkolunastuksesta puolustus-
7848: telee sen asianomainen muu viranomainen. tarkoituksiin annettua lakia eikä myöskään
7849: muita tämän lain kanssa ristiriidassa ole-
7850: 36 §. via säännöksiä.
7851: (Kuten hallituksen esityksessä.)
7852: 38 §.
7853: 37 §. (Kuten hallituksen esirtyksessä.)
7854: Tämän lain 1 §: n 1 momentin 1 ja 2
7855:
7856: Helsingissä helmikuun 16 päivänä 1945.
7857:
7858: K. Määttä. Matti Pitkänen.
7859: U. A. Wirranniemi. Aapo Inkinen.
7860: Matti Tolppanen. Lauri Kaijallllinen.
7861: Juho Paksujalka. Eino Rytinki.
7862: Matti Miikki. Tauno Saukkonen.
7863: Antti Junes. Kaapro Huittinen.
7864: Juhani Leppälä. Juho Niukkanen.
7865: E. A. Tuomivaara. Kaapro Moilanen.
7866: K. Kallio. Toivo Ikonen.
7867: Janne Koivuranta. Matti Pärssinen.
7868: Arno Tuurna. 0. H. Kekäläinen.
7869: Arvi Oksala. Anton Suurkonka.
7870: M. 0. Lahtela. Erkki Paavolainen.
7871: Juho Pyy. T. Salakivi.
7872: 218
7873:
7874: IV,11. - La.k. a.l. N :o 16.
7875:
7876:
7877:
7878:
7879: Määttä. y. m.: Ehdotus Taiksi sot(tVahinkolain muuttamisesta.
7880:
7881:
7882: B d uskunnaBe.
7883:
7884: Joulukuun 30 päivänä 1941 annettu sota- sattuessa vahingosta olisi voitu saada kor-
7885: vahinkolaki on oHut tammikuun 1 päivästä vausta.
7886: 1942 lähtien voimassa myöskin palautetulla Alueluovutuksesta ja -vuokrauksesta to-
7887: alueella. Viime kesänä rulkaneitten sota- sin on aiheutunut vahinkoja, joitten kor-
7888: toimien vakuutetlil1e omaisuudelle aiheut- vaaminen kuuluu valtiol1le. Mutta toisaalta
7889: tamat vahingot on siis sotavahinkolain mu- ei valtiolla ole mitään syytä ottaa samalla
7890: kaan korvattava. korvatakseen sellaisetkin vahingot, joitten
7891: Kun sodan aiheuttamien vahinkojen kor- korvaaminen kuuluu muilile. Näin ollen pi-
7892: vaamisesta on voimassa muitakin lakeja täisi Sotavahinkoyhdistyksen velvollisuudet
7893: kuin sotavahinkolaki, on osittain tekn~lE luovutetuilla ja vuokratullakin alueella säi-
7894: sesti mahdotonta enää sitovasti selvittää, lyttää voimassa ja valtion pudlestaan osal-
7895: minkä lain mukaan korvaus kussakin yksi- listua näitten vahinkojen korvaamiseen
7896: tyistapauksessa olisi suoritettava. Sen vain niissä puitteissa. kuin sotavahinkolain
7897: vuoksi hallitus on esittänyt, ,että Sotava- 16 § edeUyttää. Kuitenkin voitaisiin voi-
7898: hinkoyhdistys olisi vapautettava korvaa- massa olevaa järjestelmää siten muuttaa,
7899: masta luovutetu;1la ja vuokratulla. alueella että valtion korvausvelvollisuus tehtäisiin
7900: samoin kuin suurimmassa osassa Pohjois- ensisijais·eksi ja Sotavahinkoyhdistys kor-
7901: Suomea sattuneita vahinkoja~ Nämä va- vaisi vahingon vain siltä osalta, jota kor-
7902: hingot korvattaisiin sen sijaan valtion va- vauslain mukaan ·ei korvata. Täten saatai-
7903: roista. siin menettely teknililisestikin yksinkertai-
7904: Haillituksen esittämä järjestelmä ei kui- semmaksi ja Sotavahinkoyhdistyksen käy-
7905: tenkaan o~e hyväksyttävissä. Korvauksen tettävissä olevat varat- arviolta noin 7-8
7906: saajien kannalta ei ole oikein, että heiltä mi'ljaardia markkaa - hyvin riittäisivät
7907: ot·etaan pois heidän jo saavuttamansa oi- korvausten suorittamiseen. Todennäköistä
7908: keus ilman että vastaavaa oikeutta esitetään on, ettei tällöin tarvittaisi sotavahinkomak-
7909: annettavaksi sija:lle. Päinvastoin olisi va;l- suja periä edes ,lain edelly.ttämiin enimmä.is-
7910: tion toisen korvauslain perusteella suoritet- määriin saakka.
7911: tava korvaus eräissä tapauksissa vain 10 Sotavahinkoyhdistyksen vakuutusehtojen
7912: prosenttia siitä, mitä asianomainen olisi oi- mukaan valtioneuvostolla on val.ta määrätä,
7913: keutettu sotavahinkolain mukaan korvausta mitä vahinkoja sotavahinkolain mukaan on
7914: saamaan. Toisaailta ei ole ·esitetty myös- korvattava. Kun kysymyksessä on osittain
7915: kään mitään pätevää syytä, minkä vuoksi periaatteellistakin Jaatua oleva muutos,
7916: Sotavahinkoyhdistys olisi vapautettava vas- olisi sotavahinkolain 1 § : n muuttaminen
7917: taamasta si,toumuksistaan, jotka se voi siten paikallaan, ettei mitään tulkintaeri-
7918: täyttää. On otettava huomioon, että sota- mielisyyksiä pääse ·esiintymään.
7919: vahinkolaki on ollut ensisijaisena lakina Ede:llä olevaan viitat·en ehdotamme,
7920: voimassa koko maassa ja että omaisuus pa-
7921: Qautetullakin alueella oli nimenomaan va- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7922: kuntcttaYa, jotta mahaollisen sotavahingon van lakiehdotuksen:
7923: IV,17. - llää.ttä y. m. 219
7924:
7925:
7926:
7927: Laki
7928: sotavahinkolain muuttamisesta.
7929: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
7930: määrätyHä taval,la, muutetaan 30 päivänä jou1ukuuta 1941 annetun sotavahinkolain
7931: 1 § näin kuuluvaksi:
7932: 1 §. selkkauksen taikka niistä johtuvien vaiNon
7933: Omaisuus, joka 31 päivänä joulukuuta toimenpiteitten aiheuttaman vahingon va-
7934: 1941 oli vakuutettuna 14 päivänä joulu- ralta, niinkuin tässä 'laissa jäljempänä sää-
7935: kuuta 1939 annetun sotavahinkolain mu- detään.
7936: kaan, ja rakennus, joka sen jälkeen on va- Mitä 1 momentissa on sanottu, on siinä
7937: kuutettu palovahingon varaHa kotimaisessa mainituin edellytyksin voimassa myös
7938: tai Suomessa toimiluvan saaneessa ulkomai- us,eampaan samalla kiirrteistöllä tai vuokra-
7939: sessa vakuutuslaitoksessa seUaisesta mää- alueeilla olevaan ja samassa vakuutuslaitok-
7940: rästä, että se yhdessä aikaisemmin samassa sessa palovakuutettuurn. rakennukseen näh-
7941: vakuutus1laitokessa ehkä ot,ettujen vakuu- den, jos ralmnnusten yhteinen vakuutus-
7942: 'tuksen kanssa on vähintään viisikymmentä- määrä on vähintään viisikymmentätuhatta
7943: tuhatta markkaa, ja johon yhdessä omis- markkaa.
7944: tus- tai haHirntaoikeuden kanssa siihen kiin- Mitä tässä laissa on säädetty rakennuk-
7945: teistöön tai alueeseen, joHa rakennus on, sesta, koskee myös siihen kuuluvia koneita
7946: voidaan vahvistaa kiinnitys velan vakuu- tarpeistoineen, mikäli ne on yhdessä raken-
7947: deksi, on vakuutettu sodan tai aseellisen nuksen kanssa tai erikseen palovakuut,ettu~
7948:
7949: Helsingissä helmikuun 16 päivänä 1945.
7950:
7951: K. M"åättä. Matti Pitkänen.
7952: Juho Paksujalka. U. A. Wirranniemi.
7953: Lauri Kaijalainen. Matti Miikki.
7954: Matti Tolppanen. Tauno Saukkonen.
7955: Aapo Inkinen. Juhani Leppälä.
7956: Antti Junes. E. A. Tuomivaara.
7957: Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
7958: Janne Koivuranta. Matti Pärssinen.
7959: Arno Tuurna. 0. H. Kekäläinen.
7960: Arvi Oksala. Anton Suurkonka.
7961: K. 0. Lahtela. Erkki Paavolainen.
7962: Juho Pyy. T. Sa.lakivi.
7963: 220
7964:
7965: IV,1s. - Lak. al. N:o 17.
7966:
7967:
7968:
7969: Määttä y. m.: Ehdotus laiksi toisesta omaisltudenluovutus-
7970: verosta.
7971:
7972: E d u s k u n n a 11 e.
7973: Toista korvauslakia koskevassa hallituk- sesta, verovelvolliselle on varattava tilai-
7974: sen esityksessä ei korvausta sodan tai alue- suus arvioida omaisuutensa uusilla perus-
7975: luovutuksen ja vuokrauksen aiheuttamista teilla.
7976: vahingoista ehdoteta suoritettavaksi ltäysi- Suuryhtiöitten on maksettava veronsa
7977: määräisenä. Korvaamatta jäävä osa on omilla. osa:kkeillaan. Yksityisiä kansalaisia
7978: näin ollen omaisuuden korvauksetonta luo- ei sen sijaan ole velvoitettu luovuttamaan
7979: vutusta valtiolle. Koska tämä luovutus osakkeitaan. Hallitus sen sijaan ehdottaa,
7980: on täysin saman luontoista kuin omaisuu- että jokainen saisi vapaaehtoisesti iluovuttaa
7981: denluovutusvero, 1tulee verovelvollisen saada valtiovarainministeriön hyväksymiä osak-
7982: vähentää menetyksistään korvaamatta jäävä keita V'eronsa mabuksi. Tällainen järjes-
7983: osa hänen maksettavakseen määrätystä telmä ei ole korvauksen saajien kannalta
7984: omaisuudenluovutusverosta. hyvä. Jos osakkeiden luovutus on vapaa-
7985: Hallitus on esit,tänyt omaisuudenluovu- ehtoinen, syntyy v,eronmaksun yhteydessä
7986: :tusten määrättäväksi kuluvan vuoden monenlaista keinottelua. Vain laskussa ole-
7987: alussa annettujen tulo- ja omaisuusvero- via taikka sellaisia osakke~ta, joitten vero-
7988: ilmoitusten perusteella. Tällainen järjes- tusarvo josta;kin syystä on ,tullut liian kor-
7989: tely on monessa suhteessa epäedullinen. keaksi, käytettäisiin veron maksuun. Li-
7990: Kun omaisuudenluovutusverolain mukaan säksi on otettava huomioon, että osakkeet
7991: verovelvollisia ovat monet sellaiset, jotka joutuisiva:t korvausosakkleiden hallintoyhtei-
7992: eivät sitä tulo- ja omaisuusverolain mukaan sön hoidettavaksi. Tällaisille osakkeille ei
7993: ole, aiheutuu viranomaisille kyselyitä toi- ole taattu mitään voit<to-osinkoa, joten yh-
7994: mittaessaan paljon lisätyötä. Edelleen on teisön olisi valvottava etujaan tuhansissa
7995: mainittujen verolwkien mukaan erilainen yhtiöissä. Ehdotamme sen vuoksi, että
7996: omaisuus veronalaista. Verovelvollisten on osakkeiden vapooehrtoinen käyttäminen ve-
7997: sen vuoksi annettava lisäilmoitus ennenkuin ron maksuun jätettäisiin pois ja valtiolle
7998: omaisuudenluovutusverotus voidaan saada a:nnettaisiin ~uontoiskorvausten suoritta-
7999: edes alkuun. ,Ja lopuksi on huomattava, mista varten säädetyssä järjestyksessä mah-
8000: että tällä klerralla omaisuudenluovutusvero dollisuus pakkolunastaa yksityisiltäkin osak-
8001: ~uon:teeltaankin poikkeaa tavallisesta omai- keita silloin kuin se ei tuota verovelvolli-
8002: suusverosta. Kun on pyrittävä mahdolli- selle haittaa.
8003: simman pitkälle, luontoisverotukseen, on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8004: veron asettaminen samalla omaisuuden luo-
8005: vutushinnan määräämistä. Kun on kysy- että Edusk1tnta hyväksyisi seuraa-
8006: mys kertakaikkisesta omaisuuden pakkoluo- van lakiehdot1tkse,n:
8007: vutuksesta eikä vuotuisesta tuottoverotuk-
8008:
8009: Laki
8010: toisesta omaisuudenluovutusverosta.
8011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
8012: määrätyllä tavalla, säädetään:
8013: 1-5 §. tarkoitetusta vahingosta on jäänyt sanotun
8014: (Kuten hallituksen esityksesä n:o 167.) lain mukaan korvaamatta vähintään 40,000
8015: markkaa, on hän oikeutettu hänelle määrä-
8016: 6 §. tystä verosta vähentämään sen määrän,
8017: •Tos verovelvolliselle toisessa korvauslaissa mikä hanelle siten on jäänyt korvaamatta .
8018: IV,1s. - l\läättä y. m. 221
8019:
8020: V erovelvollinen on oikeutettu vähentä- nystä enintään kahden ·vuoden ajaksi; jos
8021: mään hänelle määrätystä verosta verolauta- veron :tai veroerän suorittamisesta asete-
8022: kunnan harkinnan mukaan niiden tappioi- taan hyväksyttävä vakuus, ja on verovel-
8023: den määrän, mitkä hän on kärsinyt sen ta- vollisen tällöin suoritettava korkoa 6 sa-
8024: kia, että hänen saamistaan on vähennetty dalta vuodessa.
8025: korvauslain 35 § : n nojalla. Milloin verovelvollinen voi ·esittää riittä-
8026: vän selvityksen siitä, että hän luovuttaes-
8027: 7-9 §. saan omaisuuttaan maanhankintalain no-
8028: (Kuten hallituksen esityksessä.) jalla, saa siitä itselleen valtion velkasitou-
8029: muksia, on 1 momentissa tarkoitettu läänin-
8030: 10 §. hallituksen myönnettävä hänelle veronmak-
8031: Omaisuudenluovutusveron määräämistä sussa lykkäystä siltä osalta veroa, kuin ve-
8032: varten tulee verovelvollisten antaa v·ero- rovelvollinen voi sanotuilla velkasitoumuk-
8033: ilmoitus sen mukaan kuin siitä erikseen silla sen suorittaa. Tälle veronosalle on
8034: mää.rätään. verovelvollisen suoritettava korkoa 5 sadalta
8035: 11-18 §. vuodessa.
8036: (Kuten hallituksen esityksessä.) Mitä 2 momentissa on säädetty, sovellet-
8037: takoon vastaavasti myös silloin, kun vero-
8038: 19 §. velvollinen toisen korvauslain mukaan saa
8039: (Poist.) korvaukseen oikeutettuna obligatioita.
8040: 20 §. Kun verovelvollinen suorittaa veron tai
8041: (Kuten hallituksen esityksessä.) veroerän, jonka maksamisessa hän tämän
8042: pykälän mukaan on saanut lykkäystä, on
8043: 21 §. 12 § :n 1 momentin säännöksiä sovellettava.
8044: Milloin veron tai veroerän suorittaminen
8045: määräajassa käy verovelvolliselle vaikeaksi, 22-31 §.
8046: voi asianomainen lääninhallitus haikemuk- (Kuten hallituksen esityksessä.)
8047: sesta myöntää hänelle maksuajan piten-
8048:
8049: Helsingissä helmikuun 16 päivänä 1945.
8050:
8051: K. Määttä. Matti Tolppanen.
8052: Juho Pakujalka. Aapo Inkinen.
8053: Juhani Leppälä. Matti Miikki.
8054: E. A. Tuomivaara. Juho Niukkanen.
8055: Lauri Kaijalainen. Kaapro Moilanen.
8056: K. Kallio. Tauno Saukkonen.
8057: Toivo Ikonen. Matti Pärssinen.
8058: Janne Koivuranta. Arno Tuurna.
8059: Anton Suurkonka. 0. B. Kekäläinen.
8060: Arvi Oksala. Erkki Paavolainen.
8061: M. 0. Lahtela. T. Salakivi.
8062: Juho Pyy.
8063: 222
8064:
8065: IV,19. - JLak. al. N:o 18.
8066:
8067:
8068:
8069:
8070: Määttä y. m.: Ehdotus laiksi osakeyhtiöiden toisen mnai-
8071: suudenhwvutusveron suorittamisesta niiden omilla osak-
8072: keiUa.
8073:
8074:
8075: E d u s k u n n a l J e.
8076:
8077: Toisesta omaisuudenluovutusverosta an- :lussa oleville osakkeille voitto-osinkoa sama:
8078: netun lakiesi'tyksen mukaan yhtiöt olisivat prosentti kuin mitä valtion tulisi maksaa
8079: eräissä tapauksissa velvoilliset suorittamaan korvausobligatioi'lile eli 5 prosenttia. Ei ole
8080: veronsa n. s. vapaaosakkeita antamaHa. osoitettu, että voitonjakoprosentit olisivat
8081: Näitä osakkeita hoitaisi korvauksensaajien vuodesta 1940 laskeneet ja silloin ehdotti
8082: lukuun erityinen korvausosakkeiden hallin- hallitus vastaavassa :laissa yhtiöitten mak-
8083: toyhteisö. settavaksi 4 ljz prosentin koron.
8084: Jotta korvauksensaajien oikeuksia luovut- Joka tapauksessa on selvää, että koron
8085: tajayhtiöihin nähden voitaisiin tyydyttä- tulee ol,la korkeampi kuin yhtiön tavallinen
8086: västi valvoa, pitäisi hallintoyhteisölle an- voitto-osinko, koska osakkeisiin haJHintoyh-
8087: taa joko kaikki osakkaan oikeudet taikka t:eisön ha1lussa ei liity niitä oikeuksia, jotka
8088: takeet siitä, että yhtiö jakaa osakkailleen osake muuten hwltija!lleen antaa. Lisäksi
8089: riittävän voiton. On ot·ettava huomioon, on otettava huomioon, että ·ehdotettu ve-
8090: että ha;llintoyhteisö pitää osakkeita vain ronmaksutapa on yhtiöille erittäin edulli-
8091: väHaikaisesti hallussaan ja että yhtiöil:lä on nen. Kun muut verovelvoLliset joutuvat
8092: oikeus vuosittain lunastaa osakkeensa pois. suorittamaan korvausmäärälle ehdotuk-
8093: Tällöin yhtiöt voivat väJliaikaisesti vähen- semme mukaan 5 prosentin koron, pitää yh-
8094: tää voitonjakoaan ja alentaa sitä osakkeit- tiöille voida asettaa samanlainen rasitus.
8095: tensa verotusarvoa, jolloin ne voivat :lunas- Edellä esitetyilllä perusteina ehdotamme,
8096: taa osakkeensa takaisin huokeammaHa kuin
8097: millä ne on ha1lintoyhteisöl:le !luovutettu. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8098: Tämän ·estämiseksi olisi osakeyhtiöt velvoi- van lakiehdotuk.~en:
8099: tettava maksamaan hallintoyhteisön hal-
8100:
8101:
8102: Laki
8103: osakeyhtiöiden toisen omaisuudenluovutusveron suorittamisesta niiden omilla
8104: osakkeilla.
8105: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
8106: mä.ärätyHä :tavalla, säädetään:
8107: 1-6 §. osakeyhtiön tilikauden päättyessä ovwt kor-
8108: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 166.) vausosakkeiden l1aUintoyhteisön haHussa,
8109: tulee, sikä!li kuin voitonjakoon käyt:ettävissä
8110: 7 §. olevat varat ennen :lain tai yhtiöjärjestyk-
8111: Tämän lain mukaisesti annetuilla osak- sen määräämää taikka yhtiökokouksen pää-
8112: keilla on sama oikeus osinkoo.n kuin osake- tetltävissä olevaa varoj.en rahastoihin siirtoa
8113: yhtiön muiHa vastaavi1la osakkeiHa, mikiili sekä ennen muuta voitonjakoa siihen riittä-
8114: 2 momentin säännöksistä ei muuta johdu. vät, olJa vähintään 5 prosentin osakkeen
8115: Osingon, joka jaetaan sellaisiHe tämän lähinnä edenisessä tulo- ja omaisuusvero-
8116: lain mukaisesti annetuiHe osakkeille, jotka tuksessa määrätystä arvosta.
8117: IY,l9. - Määttä y. m. :223
8118:
8119: Siinä tapauksessa, että korvausosakkei- yhtiön osakkeide11 kokonaismäärästä. Tätä
8120: den hallintoyhteisö .ei osingonjakoon käy- varten y.hteisöHä on oikeus pyynnöstä saada
8121: tettävissä olevien varojen riittämättömyy- tarvittavat rtiedot verotusviranomaisilta.
8122: den vuoksi jonakin vuonna ole saanut 2 Valtiovarainministeriöllä on kuitenkin, mil-
8123: momentin säännösten mukaan laskettua loin siihen on erikoista syytä, oikeus har-
8124: etuoikeutettua osinkoa, näin syntynyt va- kintansa mukaan hakemuksesta myöntää
8125: jaus on täytettävä etuoikeutettuna saami- osittainen tai täydeiJ.linen vapautus tässä
8126: sena voittovaroj.en käytöstä seuraavilta tili- tarkoitettujen saamisten suorituksesta.
8127: kansilta päätettäessä, ei kuitenkaan myö- Korvausosakkeiden hallintoyhteisön on
8128: hemmin kuin kymmenentenä vuotena va- kuukauden kuluessa osakeyhtiön tilikauden
8129: jauksen syntymisestä. Yhteisöllä on myös, päättymisestä ilmoitettava hal,Jussaan vii-
8130: mikäE osakeyhtiön verotettavan tulon mää- meksi sanottuna ajankohtana olleiden, tä-
8131: rää on 19 päivänä marraskuuta 1943 an- män lain mukaisesti annettujen osakkeiden
8132: netun tulo- ja omaisuusverolain 30 § :n no- määrä yhtiö'lle.
8133: jalla korotettu, oik.eus saada osakeyhtiöltä
8134: suoritus, joka vastaa niin suurta osaa koro- 8--11 §.
8135: tetun tulon määrästä, kuin yhteisön hal- (Kuten hallituksen esityksessä.)
8136: [ussa olleiden osakkeiden määrä on oHnt
8137:
8138: Helsingissä helmikuun 16 päivänä 1945.
8139:
8140: K. Määttä. Juho Niukkanen.
8141: Juho Paksujalka. E. A. Tuomivaara.
8142: Matti Tolppanen. Janne Koivuranta.
8143: U. A. Wirranniemi. K. Kallio.
8144: Matti Miikki. Arno Tuuma.
8145: Antti Junes. Anton Suurkonka.
8146: Lauri Kaijalainen. Toivo Ikonen.
8147: Aapo Inkinen. Matti Pärssinen.
8148: Matti Pitkänen. 0. H. Kekäläinen.
8149: Juhani Leppälä. Erkki Paavolainen.
8150: Tauno Saukkonen. T. Salakivi.
8151: 224
8152:
8153: IV,2o. - Lak. al. N :o 19.
8154:
8155:
8156:
8157:
8158: Määttä: y. m.: Ehdotus laiksi korvausosakkeiden haUinto-
8159: yhteisöstä.
8160:
8161:
8162: Ed us kunnalle.
8163:
8164: Hallitus esittää, että yhtiöitten toisen dittaisiin lunastamiseen kussakin tapauk-
8165: omaisuud~mluovutusverolain nojalla veron sessa valtiovarainministeriön lupa.
8166: maksuna luovuttamia osakkeita hoitaa eri- Koska korvausosakkeiden hallintoyhteisö
8167: tyinen korvausosakkeiden hallintoyhteisö. ei voi harjoittaa varsinaista ansaitsemistoi-
8168: Yhtiöillä olisi oikeus lunastaa vuosittain mintaa, ei se tule saamaan mitään ylimää-
8169: määräosa osakkeistaan takaisin. Kun olisi räisiä varoja. Se on näin ollen valtiokont-
8170: suotavaa, että suuryhtiötkin vapaaehtoi- toriin verrattava toimielin, jolloin sen hal-
8171: sesti möisivät todellista reaaliomaisuutta linnosta aiheutuvat kustannukset on valtion
8172: siirtoväelle, pitäisi yhtiöille antaa oikeus maksettava.
8173: lunastaa osakkeensa hallintoyhteisöitä vaik- Edelläolevilla perusteilla ehdotamme,
8174: kapa yhdellä kertaa, jos ne voivat osoittaa
8175: myyneensä korvaukseen oikeutetulle omai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8176: suutta korvauksesta maksettavaa kauppa- van lakiehdotuksen:
8177: hintaa vastaan. Tämän toteamiseksi vaa-
8178:
8179:
8180: Laki
8181: korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä.
8182: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8183: 1-4 §. 10 §.
8184: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 165.) Osakeyhtiöllä, joka on osakeyhtiöiden toi-
8185: sen omaisuudenluovutusveron suorittami-
8186: sesta niiden omilla osakkeilla annetun lain
8187: 5 §. mukaisesti antanut osakkeita omaisuuden-
8188: Yhteisö toimii valtiovarainministeriön luovutusveron maksuksi, on osakeyhtiöistä
8189: valvonnan alaisena. Sen hallintokustannuk- annetun lain 21 §: n säännösten estämättä
8190: set suoritetaan valtion varoista. oikeus vuosittain, jos se on kysymyksessä
8191: Yhteisön asioista päättävät korvaukseen olevan vuoden tammi-maaliskuun aikana
8192: oikeutettuja edustavat valtuutetut sekä yh- tehnyt 'Yhteisölle sitä tarkoittavan vaati-
8193: teisön hallituksena toimiva johtokunta. muksen, lunastaa tältä kymmenesosa veron
8194: Johtokuntaan määrää valtioneuvosto pu- maksuksi luovuttamistaan osakkeista valtio-
8195: heenjohtajan ja puolet muista jäsenistä. varainministeriön sitä varten tulo- ja omai-
8196: Toisen puolen valitseminen on edellä tar- suusverolaissa säädettyjen perusteiden mu-
8197: koitettujen valtuutettujen asiana. Ennen kaan vahvistamasta hinnasta. Tämä oikeus
8198: kuin valtuutetut on asetettu, valtioneuvosto osakeyhtiöllä on ensi kerran vuonna 1947.
8199: määrää kuitenkin nämäkin johtokunnan jä- Osakkeet, joiden osalta lunastusvaatimusta
8200: senet korvaukseen oikeutettuja edustavista ei ole edellä sanotulla tavalla tehty, kor-
8201: henkilöistä. vausosakkeiden hallintoyhteisö saa luovut-
8202: taa vapaasti.
8203: 6-9 §. Osakeyhtiöllä on 1 momentin säännösten
8204: (Kuten hallituksen esityksessä.) estämättä oikeus valtiovarainministeriön
8205: IY,zo. - l\läättä y. m. 225
8206:
8207: kulloinkin antaman luvan perusteella lu- tilikautena ole kalentei:ivuosi; sinä vuonna
8208: nastaa hallintoyhteisön hallussa olevia osak- viimeksi päättyneeitä tilikaudelta, jota seu-
8209: keitaan toisessa korvauslaissa tarkoitettuja raavan vuoden aikana 1unastusvaatimus on
8210: obligatioita vastaan. tehty.
8211: Yhteisöllä on oikeus saada 1 ja 2 momen-
8212: tin mukaan lunastetuista osakkeista osinko 11 ja 12 §.
8213: siltä vuodelta taikka, jollei osakeyhtiön (Kuten hallituksen esityksessä.)
8214:
8215: Helsingissä helmikuun 16 päivänä 1945.
8216:
8217: K. Määttä. Kaapro Moilanen.
8218: Juho Paksujalka. .Toivo Ikonen.
8219: Eino Rytinki. Janne Koivuranta.
8220: Juhani Leppälä. Arno Tuurna.
8221: Juho Niukkanen. M. 0. Lahtela.
8222: E. A. Tuomivaara. K. Kallio.
8223: Lauri Kaijalainen. Matti Pärssinen.
8224: Matti Pitkänen. Matti Tolppanen.
8225: U. A. Wirranniemi. 0. H. Kekäläinen.
8226: Matti Miikki. Anton Suurkonka.
8227: Tauno Saukkonen. Erkki Paavolainen.
8228: Antti Junes. T. Sa.lakivi.
8229: 226
8230:
8231: IV,21. - I.ak. al. N :o 210.
8232:
8233:
8234:
8235:
8236: Määttä y. m.: Ehdotus laiksi omaisuuden luovutta·misesta
8237: luontoiskorvausten suorittamista vaTten.
8238:
8239:
8240: B d u s k u n n a ll e.
8241:
8242: Neuvostoliitolle luovutettujen ja vuokrat- konaisuuksia muutenkaan saa hai,taHisesti
8243: tujen alueiden väestölle suoritettavien kor- pirstoa. Luovutettavan omaisuuden määrä
8244: vausten järjestelyssä hallitus pyrkii siihen, on yleensä rajoitettava verovelvollisen mak-
8245: että korvaukseen oikeutetut saavat kor- settavan omaisuudenluovutusveron mää-
8246: vauksensa niin suuressa määrässä kuin rään. Milloin omaisuutta ei voida sopivasti
8247: mahdollista reaaliomaisuutena; tätä vaati- jakaa tai kysymys on luontoiskorvauksen
8248: vat sekä omaisuutensa menettäneen väestön- suorittamiseen erityisesti soveltuvasta omai-
8249: osan edut että yleiset rahanarvopoliittiset suudesta, jolla omistajan elinkeinotoimin-
8250: syyt. Paitsi vapaaehtoista reaaliomaisuuden nan kannalta ei ole olennaista mel'ki-
8251: siirtymistä sopivilla järjestelyi1lä edistä- tystä, luovutettava omaisuus voisi kuiten-
8252: mällä on tähän tulokseen pyritty osaksi si- kin nousta omaisuudenluovutusveron kak-
8253: tell', et•tä valmisteltavana olevassa maanhan- sinkertaiseen määrään asti. I.;uovutettavan
8254: kintalaissa ehdoteta•an säädettäväksi asutus- omaisuuden arvoksi ehdotetaan määrättä-
8255: tarkoituksiin soveltuvan maan pakollis·esta väksi sama arvo, mikä tälle omaisuuden
8256: 1uovuttamisesta siirtoväelle, osaksi taas siten, osalle on omaisuudenluovutusverotuksessa
8257: et·tä esityksessä laiksi toisesta omaisuuden- vahvistettu. - Omaisuutta lain mukaan
8258: luovu,tusverosta suuret osakeyhtiöt on vel- luovuttamaan joutunut saisi korvaukseksi
8259: voi1tettu suorittamaan omaäsuudenluovutus- va:ltion velkasitoumuksia, jotka erääntyvät
8260: veronsa osakkeina, joiden hoitoa ja hallin- lunastettaviksi 15 vuoden kuluessa niiden
8261: toa varten perustettavaksi esitetyn erityisen autopäivästä lukien.
8262: holding-yhtiön osuustodistuksia on tarkoi- Sekä korvaukseen oikeutetuille että omai-
8263: tuksena antaa korvausobligatioiden ase- suuttaan luovuttaville olisi monessa suh-
8264: masta korvaukseen oikeutetuiHe. teessa edullista, että reaaliomaisuuden si~r-.
8265: Pakonista omaisuudenluovutusmenetteJyä tyminen omaisuutensa menettäneille tapah-
8266: on kuitenkin pyritty soveltamaan muihinkin tuisi niin suuressa määrässä kuin mahdol-
8267: omaisuuden lajeihin kuin asutusmaahan ja lista vapaaehtoisuuden •tietä. Tämän ed·is-
8268: osakkeisiin. Esitämme tämän vuoksi sää- •tämis•eksi dlisi pakollisesta omaisuuden luo-
8269: dettäväksi erityisen lain, jolla omaisuu- vutusvelvollisuudesta vapaurtettavane, jotka
8270: denluovutusveron alaista omaisuutta voi- voivat esittää asianomaisen selvityksen siitä,
8271: daan määrätä luovutettavaksi omaisuutensa että he ovat vapaaehtoisesti Iuovuttaneet
8272: menet1täneille suoritettavia korvauksia var- määrättyä irtaiJllta tai kiinteää omaisuutta
8273: ten. Luovutusvelvollisuus voidaan lain mu- korvaukseen oikeutetuirle korvaussaatavaa
8274: kaan ulottaa, paitsi omaisuudenluovutusve- tai korvausobligat•ioita vastaan.
8275: rovelvollisiin, myöskin sel:la:isiin yhteisöihin Pakollisen omaisuudenluovutuksen toi-
8276: ja yhdyskuntiin, jotka eivät tätä veroa suo- meenpanevaksi •elimeksi olisi esityksen mu-
8277: rita. kaan kuhunkin lääniin perustettava yksi tai
8278: Luovutettavaksi ei esityksen mukaan useampia luovutustoimikuntia, joiden teh-
8279: voida määrätä verovelvollisen vakinaista tävänä on paikal1isten verolautakuntien te-
8280: asuJlltoa eikä hänen ammattinsa tai elinkei- kemien ehdotusten pohjalta määrätä, mitä
8281: nonsa harjoittamiseen välttämättömästi tar- omaisuutta verovelvolliset joutuvat luovut-
8282: vitsemaansa omaisuutta. Omaisuutta luovu- tamaan. Omaisuudenluovutuslain toimeen-
8283: tettavaksi määrättäessä ei taloudeHisia ko- panoa valvovaksi ylimmäksi elimeksi koko
8284: lV,n. - Määttä y. m. 22'7
8285:
8286: maata varten tulisi valtioneuvoston aset- toimikuntien omaisuudenluovutus'ta koske-
8287: tama erityinen korvaustoimikunta. Kor- vista päätöksistä.
8288: vaustoimikunta suori!ttaisi omaisuudenluo- Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
8289: vutuslain perusteella 'kertyneen rcaaliomai-
8290: suuden luovuttamisen korvaukseen oikeute- että Ed1iskunta hyväksyisi seuraa-
8291: tuille. Korvaustoimikuntaan voitaisiin myös vctn lakiehdott~ksen:
8292: määrätyin edellytyks,in valittaa luovutus-
8293:
8294: Laki
8295: omaisuuden luovuttamisesta luontoiskorvausten suorittamista varten.
8296: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
8297: määräty1lä 'tavalla, säädetään:
8298: 1 'luku. omaisuutta ,toiselle muutoin kuin tässä tai
8299: Yleisiä säännöksiä. pmvana kuuta 194 annetussa
8300: maanhankintalaissa edellytettyyn tarkoituk-
8301: 1 §. seen, on kuitenkin myös sen sijaan hankittu
8302: Luontoiskorvauksen suorittamiseksi niille, omaisuus luovutusvelvollisuuden alaista.
8303: joilla on oikeus saada korvausta pa1vana Omaisuuden luovutusvelvollisuus ei koske
8304: kuuta 19 annetun :toisen korvaus- rahaa tai saatavia, ei myöskään muita kuin
8305: lain perusteella, on toisesta omaisuudenluo- sellaisia osakkeita, jotka. 'tuottavat oikeuden
8306: vutusverosta päivänä kuuta 19 hallita määrättyä liike- tai asuntohuoneis-
8307: annetun lain mukaan verovelvollisten, niin toa ,tai jotka valtiovarainministeriö tätä
8308: myös sellaisten yhteisöjen ja yhdyskuntien, tarkoitusta varten hyväksyy. Luovutetta-
8309: jotka eivät ole verovelvollisia, luovutettava vaksi ei myöskään saada määrätä verovel-
8310: omaisuuttaan korvausta vastaan sen mu- vollisen vakinaista asuntoa eikä hänen am-
8311: ikaan, kuin tässä laissa säädetään. mattinsa tai <elinkeinonsa harjoittamiseen
8312: Edellä sanottuun tarkoitukseen käytetään välttämättömästi tarvitsemaansa omaisuutta.
8313: tässä laissa säädettyjen perusteiden mu- Omaisuutta luovutettavaksi määrättä,essä,
8314: kaan myös valtion omaisuutta. älJköön taloudellisia kokonaisuuksia haitalli-
8315: sesti pirstottako niin, ·että omistajalle jää-
8316: 2 §. vän osan käyttö tulisi hänelle tarkoHuk-
8317: Omaisuudenluovutusverolla tarkoitetaan settomaksi tai taloudellisesti huomattavan
8318: jäljempänä tässä Iaissa toisesta omaisuuden- epäedulliseksi.
8319: luovutusverosta päivänä kuuta 19
8320: annetussa laissa säädettyä omaisuudenluo- 5 §.
8321: vutusveroa ja verovelvollisella sitä, joka on Verovelvollinen voidaan määrätä tämän
8322: velvollinen suorittamaan mainittua veroa. lain nojalla luovuttamaan omaisuutta enin-
8323: Ni!itä, joilla on oikeus saada 1 §: ssä tarkoi- tään niin paljon, ,että sen arvo vastaa hä-
8324: tettua korvausta, sanotaan korvauksensaa- nelle määrättyä omaisuudenluovutusveroa,
8325: jiksi. taikka, jos omaisuutta 'ei voida sopivasti
8326: 3 §. jakaa tai kysymys on luontoiskorvauksen
8327: Ensisijaisesti on luontoiskorvauksia var- suorittamiseen erityisesti soveltuvasta omai-
8328: ten tämän lain mukaisesti luovutettava suudesta, jonka omistamis,ella ei ole vero-
8329: omaisuutta, joka on korvauksensaajille tar- velvolliselle hänen varsinaisen elinkeinotoi-
8330: peen elinkeinon harjoittamista tai asunnon mintansa kannalta oleellista merkitystä,
8331: hankkimista va11ten taikka jonka laatuista omaisuudenlnovutusveron kaksinkertaista
8332: omaisuutta he ovat menettäneet. määrää.
8333: Milloin verovelvollisen veronalaiseen
8334: 4 §. omaisuuteen sisältyy kiinteätä omaisuutta,
8335: Verovelvolliset voidaan jä,ljempänä mai- on siihen kuuluvasta peliosta ja viljdyskel-
8336: nituin rajoituksin määrätä luovuttamaan poisesta maasta samoin kuin tontti- ja
8337: sellaista kiinteätä ja irtainta omaisuutta, metsämaasta sekä muusta maapohjasta mää-
8338: joka on omaisuudenluovutusveron alaista. rättävä luovutettavaksi vähintään niin
8339: Jos V'erovelvollinen on luovuttanut 'tällaista monta sac1annesta kuin verovelvollinen toi-
8340: 228 IY,21. - Luontoiskorvaukset.
8341:
8342: sesta omaisuudenluovutusverosta annetun tään. Valtion maaomaisuutta älköön, jollei
8343: lain 9 § : n 1 momentissa olevan asteikon poikkeustapauksessa siihen ole erityistä
8344: mukaan on velvollinen veronalaisesta omai- syytä, käytettäkö luontoiskorvauksiin muu-
8345: suudestaan mainittua veroa suorittamaan. toin kuin maanhankintalaissa edellytettyi-
8346: Jollei luovutettavaksi tällöin voida sopi- hi.n tarkoituksiin.
8347: vasti määrätä sanottua osaa. kaikesta kiin-
8348: teistöön kuuluvasta erilaatuisesta tai- ar- 8 §.
8349: voisesta maasta ja metsästä, on luovutet- Luovutettavan omaisuuden arvoksi katso-
8350: tava määrä otettava kokonaisuudessaan jos- taan omaisuudenluovutusveroa määrä!ttäessä
8351: takin niistä, jolloin luovutett.avan osan vahvistettu arvo taikka, jos kysymys on
8352: suuruutta määrättäessä käytetään maan ja omaisuudesta, jonka verotusarvoa ei ole
8353: metsän laatua tai arvoa toisiinsa verrat- määrätty, omaisuudenluovutusveroa mää-
8354: taessa muuntolukuja, jotka valtiovarainmi- rättäessä noudatettavien perusteiden mu-
8355: nisteriö ~erikseen vahvistaa. kaan laskettu arvo.
8356: Mikäli verovelvollinen on luovuttanut tai Jäljempänä tarko~tetaan omaisuuden ve-
8357: joutuu luovuttamaan omaisuutta maanhan- rotusarvolla 1 momentin mukaisesti mää-
8358: kintalain mukaisesti .tai on luovuttanut asu- rättyä arvoa.
8359: tustarkoitukseen sellaista omaisuutta, jota 9· §.
8360: sanotun lain § :ssä tarkoitetaan, otetta- Jos verovelvollinen esittää selvityksen
8361: koon näin luovutetun tai Iuovutettavan siitä, 'että hän on korvauksen saajalle va-
8362: omaisuuden arvo huomioon 1 ja 2 momen- paaehtoisesti luovuttanut korvaussaatavaa
8363: tin säännöksiä sovellettaessa, kuitenkin niin, tai toisen korvauslain mukaisesti annettuja
8364: että 2 momentissa mainitun maanluovutus- korvausobligatioita vastaan kiinteätä omai-
8365: velvollisuuden vähennystä määrättäessä vä- suutta, osakkeita, rakennusaineita tai -tar-
8366: hennyksen suuruus lasketaan sanotussa mo- vikkeita, työkoneita tai muita työvälineitä,
8367: mentissa tarkoitettuja muuntolukuja tar- eläimiä, huonekaluja tahi talous- tai vaate-
8368: peen vaatiessa käyttäen, sadanneksina vero- tustarvikkeita taikka muuta näihin verrat-
8369: velvollisen veronalaiseen omaisuuteen sisäl- tavaa pysyväiseen käyttöön tarkoitettua
8370: tyvän kiinteistön pinta-alasta. omaisuutta, hänet on omaisuuden luovutus-
8371: Jos verovei vo1lisen omaisuudenluovutus- hirrtaa vastaavassa määrin vapautettava
8372: veroa on valituksen johdosta alennettu ja omaisuuden luovutuksesta tämän lain mu-
8373: hänen luovutettavaksi määrätyn omaisuu- kaan, kuitenkin niin, ·että 5 § :n 2 momen-
8374: tensa arvo sen vuoksi ylittäisi 1 momentissa tissa tarkoitetusta luovutusvelvollisuudesta
8375: määrätyt rajat, älköön luovutusmääräystä verovelvollinen voidaan vapauttaa vain
8376: kuitenkaan peruutettako, jollei sen voi- siltä, 5 § : n 3 momentin mukaan lasketulta
8377: massa pysyttämistä ole pidettävä ilmeisesti osalta kuin hän vapaaehtoisesti on luovut-
8378: kohtuuttomana. Sanotussa momentissa mää- tanut maata korvauksensaajalle.
8379: rätyt rajat eivät myöskään koske omaisuu-
8380: den luovutusta, johon asianomainen luovu- 10 §.
8381: tusvelvollinen on antanut suostumuksensa Omaisuus, joka on otet;tu lukuun verovel-
8382: taikka joka tapahtuu maanhankintalain no- vollisen omaisuudenluovutusveroa määrät-
8383: jalla. täessä, on luovutettava tässä laissa säädet-
8384: 6 §. tyyn tarkoitukseen, vaikka se on siirtynyt
8385: Sellaiset yhteisöt ja yhdyskunnat, jotka toiselle, jollei omaisuutta ole luovutettu
8386: eivät ole verovelvollisia, voidaan määrätä tässä tai maanhankintalaissa edellytettyyn
8387: luovuttamaan vai.n luontoiskorvauksen suo- tarkoitukseen taikka luovuttamista ole pi-
8388: rittamiseen erityisesti soveltuvaa omai- dettävä ilmeises,ti kohtuuttomana.
8389: suutta, jonka omistamisella ei yhteisölle tai
8390: yhdyskunnalle sen toiminnan kannalta ole 2 luku.
8391: oleellista merk~tystä.
8392: Luovutettavan omaisuuden määrääminen.
8393: 7 §. 11 §.
8394: V aitioneuvoston asiana on päättää, m1ssa Verovelvollisella on oikeus ilmoittaa, mitä
8395: määrin ja minkälaista valtion omaisuutta omaisuutta hän haluaisi tässä laissa säädet-
8396: luontoiskorvausten suorittamiseen käyte- tyyn tarkoitukseen luovuttaa. Ilmoitus on
8397: IV,21. - Määttä y. m. 229
8398:
8399: tehtävä asetuksella määrättävässä järjes- lain perusteella määrätä luovutettavaksi,
8400: tyksessä. Luovutettavaksi voidaan kuiten- verolautakunnan on annettava 12 §: n 2
8401: kin määrätä muutakin oma:isnudenluovutus- momentissa tarkoitetuille viranomaisille
8402: veron alaista omaisuutta, kuin mitä verovel- tieto edellämainitusta ehdotuksestaan sekä
8403: vollinen ilmoituksensa mukaan olisi halu- muut tämän omaisuuden luovutuksen mää-
8404: kas luovuttamaan. räämistä varten ,tarvittavat tiedot.
8405: Maalaiskunnassa on omaisuudenluovutus-
8406: 12 §. veron määräävän verolautakunnan annet-
8407: Omaisuuden luovutuksesta tässä laissa tava omaisuuden luovuiJtamisesta 12 §: n
8408: säädettyjen perusteiden mukaan päättävät, mukaan päättäville viranomaiSiille tämän
8409: mikäli kysymys on kaupungissa tai kauppa- lain soveltamista varten tarvittavat, lauta-
8410: lassa olevasta omaisuudesta, taikka osak- kunnan toimittamaa omaisuudenluovutus-
8411: keista, mitkä tämän lain nojalla voidaan verotusta koskevat tiedot. Jos verovelvolli-
8412: määrätä luovutettaviksi, jäljempänä ,tässä nen omistaa sellaisia osakkeita, jotka tämän
8413: laissa määrätyt viranomaiset, ja omaisuu- lain mukaan voidaan määrätä luovutetta-
8414: den luovutus toimeenpannaan sekä korvaus viksi, verolautakunnan on kuitenkin :teh-
8415: määrätään ja suoritetaan tässä laissa sää- tävä osakkeiden luovuttamisesta 1 momen-
8416: detyssä järjestyksessä. Kiin:t.eän omaisuu- tissa säädetty ehdotus.
8417: den taikka siihen kohdistuvan oikeuden
8418: osalta edellä tarkoitettujen viranomaisten
8419: toimivalta käsittää kuitenkin vain kaupun- 3 luku.
8420: gin tai kauppalan asemakaavoitetulla Omaisuuden ltwvutus kat<pungissa ja
8421: alueella sijaitsevat :kiinte.istöt. kauppalassa.
8422: Muun kuin 1 momentissa tarkoite1tun
8423: omaisuuden osalta päättävät tämän lain pe- 14 §.
8424: rusteella tapahtuvasta omaisuuden luovu- Kaupungissa ja kauppalassa on verolau-
8425: tuksesta maanhankintalaissa tarkoitetut vi- takunnan 'laadittava luettelo 13 §: n 1 mo-
8426: ranomaiset, ja luovutuksen toimeenpano mentin mukaisesti tekemistään ehdotuksista.
8427: sekä korvauksen määrääminen ja suoritta- Luettelo, jossa on maånittava luovutetta-
8428: minen tapahtuvat sanotussa laissa sääde- vaksi ehdotettu omaisuus, on pidettävä
8429: tyssä järjestyksessä. IVIiUoin maanhankin- asianomaisten nähtävänä muutoin noudatta-
8430: talaissa ei kuitenkaan ole asiasta säännök- malla, mitä veroluettelon nähtävänä pitämi-
8431: siä, on tätä lakia soveltuvin kohdin nouda- sestä on 19 päivänä marraskuuta 1943 an-
8432: tettava. netun tulo- ja omaisuusverolain 100 §: ssä
8433: Jos verovelvollisella on omaisuutta eri säädetty.
8434: pa,ikkakunnilla ja sen luovutuksesta päät- V erovelvollisella on oikeus kolmenkymme-
8435: täminen 1 ja 2 momentin säännösten perus- nen päivän kuluessa sen päivän jälkeen,
8436: teella on eri viranomaisten asiana, älköön jona 1 momentissa mainittu luettelo on
8437: päätöstä tehtäikö, ennenkuin siitä luovutuk- pantu nähtäväksi, kirja1lisesti tehdä muis-
8438: sesta päättävältä viranomaiselta, jonka toi- tutus lautakunnan ehdotusta vastaan.
8439: mialueella verovelvollisen omaisuudenluo- Muistutuskirjelmä on osoitettava jäljem-
8440: vutusvero määrätään, on hankittu asiasta pänä 15 §: ssä tarkoitetulle ,luovutustoimi-
8441: lausunto. kunnalle ja annettava sanotussa ajassa ve-
8442: 13 §. rolautakunnan puheenjohtajalle tai muulle
8443: Kaupungissa ja kauppalassa niin myös verovalituksia vastaanottamaan määrätylle
8444: jäljempänä 2 momentissa mainitussa ta- henkilöHe luovutustoimikunnalle lähetettä-
8445: pauksessa maalaiskunnassa tekee omaisuu- väksi.
8446: denluovutusverotuksen toimittava verolau- 15 §.
8447: takunta, johon valtiovarainministeriön on Luovutettavan omaisuuden määräämistä
8448: ,tätä tarkoitusta var,ten määrättävä kor- varten kaupungeissa ja kauppaloissa asete-
8449: vauksensaajia edustava yksi tai useampi taan kuhThnkin lääni,in yksi tai useampia
8450: lisäjäsen, ehdotuksen verovelvollisen 12 § :n luovutustoimikuntia, sen mukaan kuin val-
8451: 1 momentin mukaisesti luovutettavasta tiovarainministeriö määrää.
8452: omaisuudesta. Jos verovelvollisella on Toimikunnassa on vähintään kolme val-
8453: muualla omaisuutta, joka voidaan tämän tiovarainministeriön määräämää jäsentä,
8454: 230 IV,21. - Luontoiskorvaukset.
8455:
8456: joista ainakin yhden tulee edustaa korvauk- katselmus. Maanmittauskonttori maaraa
8457: sen saajia. Valtiovarainministeriö määrää J.uovutustoimikunnan pyynnöstä katselmus-
8458: jonkun jäsenistä toimikunnan puheenjohta- lautakunnan puheenjohtajan ja toimikunta
8459: jaksi. Puheenjohtajaksi tai jäseneksi mää- määrää siihen kaksi jäsentä. Katselmus-
8460: rätty älköön kieltäytykö tehtävästä, ellei IIautakunnan puheenjohtajan on kutsUJttava
8461: hän kieltäytymisensä perusteeksi voi esittää katselmustoimitukseen saapuville omaisuu-
8462: syytä, jonka va1tiovara,inministeriö hyväk- den omistaja sekä ju1kiselQa kuu1lutulrnelila
8463: syy. ne, joiden etua .tai oikeutta toimenpide voi
8464: Toimikunta voi jakaautua jaostoihin. koskea. Näiden poissaolo ei kuitenkaan
8465: estä katselmuksen toimittamista.
8466: 16 §. Katselmuslauta:kunnan on tehtävä ehdo-
8467: Luovutustoimikunnan tehtävänä on, saa- tus ~uovutettavasta omaisuudesta ja arvioi-
8468: tuaan verolautakunnan ehdotuksen [uovu- tava se sekä sitä rasittavat oikeudet.
8469: tettavasta omaisuudesta ja verovelvonisrt;en Ka1tselmus!Lautakunnan on annet1tava eh-
8470: sitä vastaan tekemät muistutukset, päättää, dotuksensa omistajan ja kartselmuksessa saa-
8471: onko verovdvolQisen taikka sen, jolle omai- puvilla olleiden asianomaisten tiedoksi, ja
8472: suus' ehkä on siirtynyt, luovutettava omai- näillQä on oikeus neljäntoista päivän kuluessa
8473: suutta .tämän lain mukaisesti, sekä määrätä tiedoksisaannista toimiMaa kirjalliset muis-
8474: luovutettava omaisuus. tutuksensa katselmuslautakunnan puheen-
8475: .T ollei luovutettavaksi määrättävän omai- johtajalle [uovutustoimikunnaHe toimirtertrta-
8476: suuden taikka 17 §: ssä tarkoitetun oikeu- vaksi.
8477: den verotusarvoa ole erikseen määrätty, Jos luovutustoimikunta on päättänyt
8478: toimikunnan on se 8 § :n mukais€sti arvioi- kiinteistön osan ~uovuttamisesta, sen on
8479: tava ja merkittävä arvo pää,tökseensä. ilmoitettava siitä 22 § :ssä 1tarkoiJtetulle kor-
8480: vaustoimikunnalQe, jonka asiana on huo-
8481: 17 §. Qehtia siitä, että tarvittava jakotoimitus
8482: Rajoitettu esineoikeus, joka jollakuUa on suoritetaan.
8483: tämän lain mukaan luovuteittavaksi määrä't- Kustannukset, jotka aiheutuva1t 1tässä py-
8484: tyyn omaisuuteen, raukeaa 28 § :n 1 mo- kälässä tarkoitetusta katselmuksesta ja ja!ko-
8485: mentissa tarkoitetusta ajankohdasta, jo]lei toimituksesta, suoriteta.an vaMion varoista.
8486: luovutustoimikunta päätöksessään toisin
8487: määrää taikka 2 momentin määräyksistä 19 §.
8488: muuta johdu. Rauenneen oikeuden hwltija Jos verovei vollinen on määrätty [ uovut-
8489: saa, jollei kysymys ole vuokraoikeudesta rt;amaan omaisuutta verolautakunnan ehdo-
8490: taikka irtaimistokiinnitykseen perustuvasta tuksen mukaisesti eikä hän ole tehnyt muis-
8491: panttioikeudesta, valtiolta omaisuuden omis- tutusta ehdotusta vastaan, hfintä koskeva
8492: tajalle tuilevasta korvauksesta oikeutensa luovutustoimikunnan päätös on 1lopullinen,
8493: arvoa vastaavan korvauksen valtion velka- jolQei kys~mys ole pääJtöksestä, joka on
8494: sitoumuksena, niinkuin jäljempänä 6 lu- tehty 18 § :ssä 'tarkoi1tetun kats~Tmuksen
8495: vussa säädetään. jälkeen.
8496: Mitä ·edelQä on oikeuden raukeamisesta Luovutustoimikunnan on annettava lo-
8497: säädetty, ei koske panilti- ,tai pidätysoikeu- pullinen pää1töksensä asianomaiselle tie-
8498: den haJtijaa, jolla on luovutettavaksi mää- doksi ja lähetettävä sen jäljennös 22 § :ssä
8499: rätty omaisuus hallinnassaan. Näiden osalta ta~koitetulle korvaustoimikunnalle. Muut
8500: on noudatettava jäljempä.nä 31 § :ssä olevia omaisuuden Iuovutusta koskevat päätök-
8501: määräyksiä. sensä toimikunnan on annettava alku-
8502: MiHoin luovutustoimikunta on 1 momen- peraisenä ja jäljennöksenä asianomaisen
8503: tin mukaisesti päät.tänyt muun kuin vuokra- kunnan vero1autakunna1le, jonka on pidet-
8504: oikeuden pysytettäväksi voimassa, sen on .tävä ne asianomaisten nähtävänä, niinkuin
8505: viivytyksettä toimitettava jäljennös päätök- 14 § :n 1 momentissa on sää,detty.
8506: sestään oikeuden haltijaGQe.
8507: 20 ~
8508: 18 §. Imovutustoimikunna:ri päätöksestä, joka
8509: · Ennenkuin osa kiinteistöstä määrätään 19 §: n 1 momentin mukaan ei ole lopul-
8510: lnovntetitavaksi, on paikaHa suoritettava linen, on sillä, jota päätös koskee, oikeus
8511: IV,21. - Määttä y. m. 231
8512:
8513: kirjalEsesti valittaa jäljempänä 22 § :ssä 24 §.
8514: ,tarkoitet.uliLe korvaustoimikunnalle kolmen- Korvaustoimikunta voi hakemuksesta
8515: kymmenen päivän iJnllluessa sen päivän jäl- osaksi tai kokonaan peruuttaa omaisuuden
8516: keen, jona päätös on 19 § :n 2 momentin luovutusta koskevan, :tämän ~ain perusteella
8517: mukaisesti pantu nähtävä;ksi. V aJituskirja annetun mää:väyksen, jos iluovutusvelvolE-
8518: on toimitettava asianomaisen vero[:auta- nen on 9 § : ssä tarkoi,tetun ajankohdan jäl-
8519: kunnan puheenjohtajaHe tai muulle henki- keen vapaaehtoisesti [uovuttanut sanotussa
8520: lölile, joka on määrrutty vastaanottamaan momentissa mainittua omaisuutta korvauk-
8521: verortusrta koskevia valituksia, ja se on pu- sensaajalle taikka siihen on muutoin eri-
8522: heenjohtajan toimesta viivytyksettä !toimi- tyis:iä syitä. Jos erittäin painavat syyt sitä
8523: tettava sanotulle toimikunnal11e. vaativat, toimikunta voi peruuttaa myöskin
8524: Jollei vail.itusta oile tehty, verolautakuTh- 25 § : n mukaisesti antamansa päätöksen.
8525: nan puheenjohtajan on tehtävä pärurtöks,en Toimikunta voi myös asianomaisen hake-
8526: lainvoimaisuudesta merkintä siihen ja sen muksest.a oikeUJttaa luovutettav~tksi määrä-
8527: jäljennökseen sekä toimitettava päätös asiaTh- tyn omaisuuden asemesta luovuttamaan
8528: osaiselle ja sen jäiljennös korvausrtoimikun~ muuta omaisuutta taikka salllia ve:vovelvol-
8529: nalle. lisen, jonka olisi suoritettava omaisuuden-
8530: 21 §. luovutusveronsa osa:ksi tai kokonaan rahana,
8531: Luovutettava;ksi määrätty omaisuus Jaa luovuttaa omaisuutta tämän lain mukai-
8532: asianomaisen hoitoon ja halllilllta:an, kunnes sesti.
8533: 22 § : ssä tarlwitettu korv,austoimikunta mää-
8534: rää, kenelle omaisuus on tuleva. 5 luku.
8535: Omaisuuden osaJIJta on noudatettava, mitä Luontoiskorvauksen antaminen.
8536: myymis.- ja hukkaamiskielJlon alaisesta omai-
8537: suudesta on voimassa. Korv·austoimikunnan 25 §.
8538: on niissä tapauksissa, joissa myymis- ja Korvaustoimikunnan asiana on päättää
8539: hukkaamiskiellosta on ilmoitettava oikeu- 3 !luvussa olevien säännöst,en mukaisesti
8540: d~lle tai muulle vira.nom:aisellle, huolehdit- [uovutettavaksi määrrurtyn sekä maanhan-
8541: tava tällaisen ilmoituksen t~kemisestä. kiilltalain nojaUa v:aJtiolle pa'klk:olunastetun,
8542: SiiJ.lä, jonka oikeutta tai etua 2 momen- maataitousministeriön sen jaettavaksi anta-
8543: tissa säädetty rajoitus koskee, ei olle oi- man omaisuuden iluovUJttamisesta yhdel.le ·tai
8544: keutta saada sen johdosta korvausta siinä- useammalle korvauksensaajalle. Sitä varten
8545: kään tapauksessa, että omaisuuden iluovu- toimikunnan on sopivaksi katsomru1fuan ta-
8546: tusta koskeva määräys peruutetaan. valla ilmoitettava korvauksensaajiille [uon-
8547: toiskorvaukseen käytet1tävissä olevasta omai-
8548: suudesta.
8549: 4 luku. Pää.töstä ällköön kuitenkaan tehtäkö, en-
8550: nenkuin omaisuuden luovuttamista tai pak-
8551: Korv,austoimikunta. kolunastamista koskeva päätös on 1tullut
8552: 22 §. lainvoimaiseksi.
8553: Tämän ·1ain täytäntöönpanoa johtavana Kvrvauksensaajahle !luovutetun omaisuu-
8554: elimenä toimii vaLtioneuvoston asettama den verotusarvoa vastaava määrä vähenne-
8555: korvaustoimikunta. Toimikuntaan kuulluu tään häneHe tulevasta korvauksesta v:;a1tio-
8556: puheenjohitaja ja vähintään neljä jäsentä. konttorin toimesta. Jos korvauksensaaja jo
8557: Tarkemmat toimikunrt;aa koskevat määräyk- on saanut korvausobligatioirta, eikä hänelle
8558: set annetaan asetuksella. viellä suodttamatta oleva osa korvauksesta
8559: riitä edellä tarkoitettuun vähennykseeh,
8560: 23 §. hänen on v:al<tiokonttorille pailautettava tar-
8561: Korvaustoimikunnan tehtävänä on käsi- vittava määrä korvausoblligatioita ennen
8562: tel,lä 20 § : n mukaisesti tehdyt valitukset korvaustoimikunnan päätöksen antamista.
8563: sekä, sen mukaan kuin jäljempänä ,5 lu-
8564: vussa säädetään, pärurttää luontoiskorvausten 26 §.
8565: äntamiseB:ta !korvauksensaaji[llie, nii:Q- myös Tässä laissa tarkoitettua luontoiskorvausta
8566: hoitaa muut tämän ilain mukaan sille kuu- älköön, jv~lei 'erikoiSita syytä siihen ole,
8567: luvat tai asetukselll.a määrättävät tehtävrut. annettako korvauksensa:ajalle, joka maata-
8568: 5
8569: 232 IV,21. - Luontoiskorvaukset.
8570:
8571: lou.sministeriön illmo1tuksen mukiaan saa ha;llintaansa iluovutu.svelvolliselle annettuun
8572: maanhankintalain muk.aan maalta. MuUJtoin korvaustoimikunnan päätökseen merkittyä
8573: on luollltoiskorvauks:ia määräJttäessä, mikäili kuirttausta vasltaan siirtä päivästä, josta sen
8574: mahdollista, korvauksensaajalile annettava omistusoikeus on 28 § : n 1 moment1ssa sano--
8575: sellaista omaisuutta, jota hän on menettä- tuilla tavail:la hänehle siirtynyt. Niin ikään
8576: nyrt; taikka jota hänen voida:an katsoa voi- hänellä on oikeus saada omaisuutta koske-
8577: V'an !tarkoituksenmukaisesti käytttää. va;t asiakirjat sanotusta päivästä haJ.tuuns:a.
8578:
8579: 27 §. 31 §.
8580: Päätös omaisuuden ~uovuttamisesta voi- Jos luovutetrtavaksi määräJtty irtain omai-
8581: daan ,tehdä jo, ennenkuin arvioimislauta- suus on 28 § : n 1 momenltissa :tarkoitettuna
8582: kunnan päätös korvauksen määrästä on ajankohtana pantti- tai pidätysoikeuden no-
8583: lainvoimainen. Korvauksensaajan on kui- jalla muun ikuin sen omistajan hallinnassa,
8584: :benkin siinä tapauksessa, että valtion asia- luovutusvelvoililis!en on annettava hänelle
8585: mies on päätöksestä valirttanUJt, asetettava kuulluva korvaustoimikunnan päätös kor-
8586: korvaustoimikunnan hyväksymä vakuus. vall!kse:nsaajalle, jolla on oi:keus siihen mer-
8587: Jos hyväksyttävä vakuus asetetaan, päätös ki:tsemäänsä kuirtJtausta vastaan saada omai-
8588: voidaan tehdä siinäkin tapauksessa, että suus pantti- tai pidätysoikeuden hwlitijalta.
8589: verotusarvoa ei vielä olLe ,lopuhlisesti vahvis- Tiiliä on oikeus, jos hän toimittaa päätök-
8590: tettu. sen valtioikonttoriin, sooda omaisuuden
8591: 28 §. omistajalle tuleva veJkasirtoumus, ja häneillä
8592: Luon:toiskorvau!ksen antamista koskevassa on siihen sama oikeus, kuin mikä hänellä
8593: pääJtöksessä on määrättävä, mistä päivästä aikaisemmin oli omaisuuteen.
8594: omaisuuden omisltusoikeus siirtyy korvauk- Mitä 1 momentissa on säädetty, on vas-
8595: sen:saajaliLe. Samasta päivästä raukeavat .taavasti sovellettava, jos luovutettavaksi
8596: myös omaisuutta rasirttaneet oikeudet, sikäli määrätty omaisuus on siirtynyt toiseHe ja
8597: kuin niitä ei ole määrätty pysyltettäviiksi 25 § : ssä tarkoitettu päätös on annettu enti-
8598: voimassa taikka mi:kä1i kysymys ei oLe selle omistajalle.
8599: maanhankintalaissa säädetyssä järjestyk-
8600: sessä valtioille ptakk~unastetusta omaisuu- 32 §.
8601: desrta. Jo1lei omaisuuden haltija luovuta omai-
8602: Korvaustoimikunnan päätös käy saanrto- suutta, joka :tämän lain mulro:an on mää-
8603: kirjasta ja on pätevä selvitys korvauksen- rätty ~uovutettavaJksi, [,ääninhallituksen
8604: saajan omistusoikeudesta päätöksessä tarkoi- asiana on pyynnöstä huol1erutia sii1tä, että
8605: tettuun omais:uUJteen. tämä omaisuus häneltä otetaan. Tillilöin on
8606: soveltuvin kohdin noudatettava, m1tä ulos-
8607: 29 §. ottolaissa on tällaisen tapauksen varalta
8608: Korvaustoimikunnan päätös on annettava säädetty.
8609: asianomaiseille luovutusve!lvohliselle ja kor-
8610: vauksensaaj,alle. Jäljennös siitä on toimi- 6 Juku.
8611: tettava valtiokonttorille. Valtion velkasitoumukset.
8612: Milloin päätös koskee kiinteäJtä omai-
8613: suutta taikka toisen ma;alla olevaa raken- 33 §.
8614: nusta, joka haillintaoikeuksineen maahan Edellä 3 [uvussa ollievien määräysten mu-
8615: voidaan maan omistajaa kuullematt:a ,luo- kaisesti omaisuutta [uovuttaneeHa on oikeus
8616: vuttaa kolmannelle herrkilöHe, jäJ.jennös saada omaisuuden verotusarvoa vastwava,
8617: siitä on lähetettävä myös oikeudeNe ja, jos hänen nimelleen a:setettu valtion velka-
8618: kysymys on muusta omaisuudesta, josta sitoumus, jolle suoritetaan korkoa 5 sa-
8619: pidetään julkista rekisteriä, sitä pitävälle dalta vuodessa ja joka erääntyy makset-
8620: viranomaiselile pääJtöksen edelllytttämien mer- tavaksi viidentoista vuoden kuiluessa sen
8621: kintöjen tekemistä V'arten. asettamis:päivästä lukien, sen mukaan kuin
8622: vaJ.:tiovarainministeriö tarkemmin määrää.
8623: 30 §. Miil~oin kuitenkin omaisuuteen on oUut ra-
8624: KorvauksensaajaJla on oikeus saada hä- joitettu esineoikeus, jokra 17 §: n 1 momen,..
8625: nelle luovutettavaksi määrätty omaisuus tin mukaisesti on pysytet;ty voimassa, taikka
8626: IV,21. - Määttä y. m. 233
8627:
8628: jos oikeudenhwltija sanotun momerutin mu- Milloin velkasitoumuksen saaja on sen
8629: kaan saa korvauksen oikeuden raukeami- johdosta, ettei hän ole ajoissa saanUit velika-
8630: sesta, täl[aisen oikeuden arvo vähennetään siltoumusta, joutunut maksamaan omaisuu-
8631: omistajalle annettavan velkasitoumuksen denluovutusveroa rahana, hänellä on oikeus
8632: määrästä ja rauenneen oikeuden haltijalle saada vaJ.tiokonttorista hänelle tulevaa vei~
8633: annetaan vastaava velkasitoumus. kasitoumusta annettaessa sen sijasta rahana
8634: Edellä 1 momentissa mainittu korko ilas- se määrä, minkä hän mrursamaansa vceroa
8635: ketaan siitä päivästä, jona omaisuuden oiisi voinut veilkasitoumuksella suorittaa.
8636: omistusoikeus 28 §: n 1 momerutin mukai- Valtiovarainministeriö voi, milloin siihen
8637: sesti on siirtynyt korvauksensaaj·alle. on erityistä syy;tä, hakemuksesta sallia vei11m-
8638: sitoumusta käytettäväksi muunkin kuin
8639: 1 momentissa tarkoitetun henkilön omai-
8640: 34 §.
8641: suudenluovutusveron ma;ksamiseen. Va1tio-
8642: OmaisuUitta luovuttaneelle tulevan velka- konttori voi erityisten syiden perusteella
8643: sitoumuksen antaa valtiokonttori asianomai- saJilia veikasitoumuksen siirrettäväksi toi-
8644: selle 30 tai 31 §: n mukaisesti kuitattua selle.
8645: taikka, jos omaisuus on 32 § :n mukaisesti
8646: asianomaiselta otettu, tätä koskevalla mer-
8647: kinnällä varustettua. korvaustoimikunnan 7 luku.
8648: päätöstä vastaan. Erityisiä säännöksiä.
8649: Niin ikään on valtiokonttorin asiana
8650: antaa rauenneen esineoikeuden haltijalle 37 §.
8651: 33 § : n 1 momentissa 1ta:vkoitetrtu vaJLtion Jokaisen, joka tämän lain mukaan on
8652: velkasitoumus . velvollinen luovuttamaan omaisuutta, tulee
8653: asianomaisen viranomaisen kehotuksesta an-
8654: 35 §. taa omaisuuden luovutuksen täytäntöönpa-
8655: Velkasitoumus, jota 34 §:ssä tarkoitet<aan, noa varten tarwttavia tietoja.
8656: anne-taan, jos omaisuuden'luovUitusverosta on
8657: valitettu, sittenkuin omaisuuden verotus- 38 §.
8658: arvo on lopullisesti vahvistettu. Sellaisen Veron tarkastuslautakunnan tulee lähet-
8659: omaisuuden osru1ta, johon voidaan vahvistaa tää jäljennös omaisuudenluovutusverova-
8660: muu kiinnitys kuin irtaimistokiinnitys, äl- litusta koskevassa asiassa antamastaan, lain-
8661: köön omistajalle annettako velkasitoumusta, voiman saaneesta päätöksestä korvaustoimi-
8662: ennenkuin hän on esittänyt asianmukaisen kunnalle.
8663: seJ.vityksen omaisuutta rasittaneista oikeuk- Korkeimman ha<llinto-oikeuden on niin
8664: sista ja kirjalilisen vrukuutuksen siitä, että ikään toimitettava edellä 1 momentissa tar-
8665: hän, jos muita tai sisä;Nyksei1tään sumempia koitetun valituksen johdosta antamansa
8666: oikeuksia myöhemmin ilmenee, ottaa niisrtä pääitöksen jäljennös sanotulle toimikun-
8667: vastatakserusa. Myöhemmin ilmeuneen oi- nalle .
8668: keuden haltijalle, jöka ei ole saanut suori- 39 §.
8669: tusta omaisuuden omistajwlta, maksetaan Jos jollakulla on lruin taikka yhtiöjärjes-
8670: hänelle tuleva korvaus valtion varoista. tyksen tai muun sopimuksen perusteella
8671: JoJilei 1 momerutissa tal'koite,tun oikeuden oi!keus omistusoikeuden siirron tapahtuessa
8672: arvoa ole vahvistettu, valtiokoruttori ailista- lunastaa omaisuus, joka on tämän lain mu-
8673: koon as:ian korvaustoimikunnan käsiteltä- kaan määrätty luovutettavaksi, älköön täl-
8674: väksi. laista lunastusoikeutta sovehle:ttako omis-
8675: 36 §. tusoikeuden siirron ,tapahtuessa tämän lain
8676: Tässä laissa tarkoitetuilla valtion velka- nojalla annetun määräyksen tai 9 § :ssä
8677: sitoumuksilla saadaan maksrua sen omaisuu- tarkoitetun vapaaehtoisen luovutuksen pe-
8678: denluovutusvero, jonka nimelle velkasitou- rusteella.
8679: mus on kirjoitettu. Joo ve[kasitoumuksen 40 §.
8680: mää-rä on veron määrää suurempi, asian- Tämän lain nojalla annettav:ista päätök-
8681: omaiseUa on oikeus saada velkasitoumus sis'tä ei suoriteta leimaveroa. Niin ikään
8682: valtiokonttorissa asianmukaisesti vaihde- ovat tämän lain mukaan pakolEsesti tapah-
8683: tuksi. tuneet taikka 9 § :ssä tarkoitetut vapaaeh-
8684: 234 IV,21. - Luontoiskorvaukset.
8685:
8686: toiset omaisuuden siirrot leimaverosta va- detty, sakolla tai enintään kuuden kuukau-
8687: paat. den vankeudeHa.
8688: 41 §.
8689: Joka vapautuakseen tässä laissa sääde- 42 §.
8690: tystä omaisuuden luovu:tuksesta truikka sitä Ta:t~kemmat määräykset tämän lain täy-
8691: vaikeuttaakseen salaa, hävittää tai vahin- täntöönpanosta annetaan asetuksella.
8692: goittaa omaisuutta taikka toimellaan ehkäi- Asetuksella voidaan myös, sittenkuin kor-
8693: see tai vastustaa omaisuuden luovutuksen vaustoimikunnalle kuuluva varsinainen teh-
8694: täytäntöönpanoa, rangais1takoon, jollei tävä on päättynyt, sille kuuluvat asiat
8695: muualla ole 'ankarampaa rangaistusta sää- siirtää valtiovarainministeriölle.
8696:
8697: Helsingissä helmikuun 16 päivänä 1945.
8698:
8699: K. Määttä. Tauno Saukkonen.
8700: Eino Rytinki. E. A. Tuomivaara.
8701: Matti Pitkänen. - Janne Koivuranta.
8702: Juhani Leppälä. Erkki Paavolainen.
8703: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
8704: Aapo Inkinen. Juho Pyy.
8705: Matti Tolppanen. Toivo Ikonen.
8706: U. A. Wirranniemi. Matti Pärssinen.
8707: Matti Miikki. Arno Tuuma.
8708: Juho Niukkanen. Anton Suurkonka.
8709: T. Salakivi
8710: 235
8711:
8712: IV,22. - Lak. al. N :o 21.
8713:
8714:
8715:
8716:
8717: Leppälä y. m.: Ehdotus laiksi sodan tai alueluovutuksen
8718: johdosta menetetyn sadon korvaamisesta.
8719:
8720: E d u s k u n n a ll e.
8721:
8722: Sotatoimien viime kesänä uudelleen al- tällöin käsitelty paljon sellaistakin viljaa,
8723: kaessa jäi vilja ja muu sato Vuoksen etelä- jonka omistaja tarpeeHista huolellisuuUa
8724: puolella sota:toimien jalkoihin. Muussa käyttäen olisi helpostikin ollUJt selvitettä-
8725: osassa Karjalaa ryhdyttiin sadonkorjuuseen vissä. Osa maanv:i:ljelijöistä on siis saanut
8726: ja ennen alueluovutusta ehdittiin osa luo- satonsa luonnossa, osa saa siitä korvauksen
8727: vutetun alueen sadosta saada kulj,etetuksi käyvän hinnan mukaan rahassa sisäasiain-
8728: Suomen nykyiselle alueeNe. Suuri osa jäi ministeriön siirtoväenasiainosaston taikka
8729: kuitenkin joko korjattuna tai korjaama.t- puolustusministeriön kautta.
8730: tomana paikoilleen tullen osittain käyte- Myöskin Pohjois-Suomessa menetettiin
8731: tyksi omien puolustusvoimien ta.rpeeseen. osa sadosta sotatoimien vuoksi.
8732: Pe'lastettu sato on jakautunut kolmeen ryh- Kun on kohtuutonta., että eri korvauk-
8733: mään. Ösa meni suoraan omistajalle, osa sensaajat joutuvat satokorvauksiin nähden
8734: joutui omistajan nimellä varustettuna val- erilaiseen asemaan, ehdotamme,
8735: tion viljavarastolle, mutta osa jäi tunte-
8736: mattomana valtion ha,Ltuun käytettäväksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8737: yleiseen kulutukseen. Tuntema.ttomana on van Ul;kiehdotuksen:
8738:
8739: Laki
8740: sodan tai alueluovutuksen johdosta menetetyn sadon korvaamisesta.
8741: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8742: 1 §. käyvän hinnan mukaan, joka sillä on kat-
8743: Sodan, sodanvaaran tai alueluovutuksen sottava olleen 31 päivänä joulukuuta 1944.
8744: rtaikka -vuokraukseri johdosta menetetystä
8745: viljasta ja muusta· sadosta suoritetaan val-
8746: tion varoista korvaus. 3 §.
8747: Val:tiovarainministeriö suorittaa korvauk-
8748: 2 §. sen rahana sen mukaan kuin siitä asetuk-
8749: Menetetyn sadon arvo määrätään sen sella tarkemmin määrätään.
8750:
8751: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1945.
8752:
8753: Juhani Leppälä. Juho Niukkanen.
8754: •• ••
8755: VALTIOPAIVAT
8756: 1944
8757:
8758: LIITTEET
8759: VII
8760:
8761: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN
8762: LÄHETETTY LAKIALOITE.
8763:
8764:
8765:
8766:
8767: HELSINKI 1944
8768: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
8769: 1
8770: 1
8771: 1
8772: 1
8773: 1
8774: 1
8775: 1
8776: 1
8777: 1
8778: 1
8779: 1
8780: 1
8781: 1
8782: 1
8783: 1
8784: 1
8785: 1
8786: 1
8787: 1
8788: 1
8789: 1
8790: 1
8791: 1
8792: 1
8793: 1
8794: 1
8795: 1
8796: 1
8797: 1
8798: 1
8799: Kirkollisverotusta ja seurakunnan avustamista koSkeva
8800: lakialoite.
8801:
8802:
8803:
8804:
8805: 6
8806: 241
8807: VII,B. - Lak. al. N:o 22.
8808:
8809:
8810:
8811:
8812: Lahtela y. m.: Ehdotus laiksi pakollisen väestönsiirron ai-
8813: h&uttamista poikkeuksista vuonna 1944 toimitetun kun-
8814: nallisverotuksen pet·usteeUa toimitettavassa kirkonis-
8815: verotuksessa ja seurakunnan avustamisessa.
8816:
8817: E d u s kun n a He.
8818: Eduskunnalle jätetyn hallituksen esityk- ratkaisusta riippuvaksi, milloin seurakun-
8819: sen n: o 181, lwiksi pakollisen väestönsiir- nalle kunnaHisverojen perusteella tU![evat
8820: ron aiheuttamista poikkeuksista vuonna verot on joko osaksi tai kokonaan jätet-
8821: 1944 .toimitetun kunnatllisverotuksen perus- tävä perimättä."
8822: teeMa ltoimitettavassa kirko1lisverotuksessa, Niinkuin 1akiesiyksen peruS>teluista nä-
8823: perusteluissa ·lausutaan m. m.: kyy, on esityksen antamisen aiheuttanut
8824: ,Pakohlisen väestönsiirron aiheuttamista pääasiassa se, että Pohjois-Suomen hävite-
8825: poikkeuksista vuoden 1943 tulon ja omai- tyl:lä alueella olevia seurakuntia olisi myös-
8826: suuden perusteeNa toimitettavissa verotuk- kin vapaUJtettava seurakunnaHisista veroista
8827: sissa 20 päivänä ~okakuuta 1944 annetun ja siihen •tulisi käyttää vwltion varoja.
8828: lain sekä 20 päivänä lokakuuta ja 21 päi- Lakiesitystä on pidettävä tarpeeiHisena
8829: vänä joulukuuta 1944 annettujen valtio- ja soveltuu se myöskin niiden seurakun-
8830: neuvoston päätöksien mukaisesti on kun- .tien avustamiseen, joissa papit ovat uudessa
8831: nallisvero joko kokonaan rtai osaksi jätet- pwlkkausjärjestyksessä ja saavat palkkansa
8832: tävä perimättä aiueeHa, jolta vä•estö viran- seurakunniLta niistä varoista, ·jotka seura-
8833: omaisten määräyksestä on siirretty tai siir- · kun'ta kunna:llisverotukseen perustuvailla ve-
8834: tynyt. Kun kirkoHinen verotus yleensä rotuksella kerää. Mutta kun Pohjois-Suo-
8835: pohjautuu kunnalliseen verotukseen on hal- men hävitetY!Hä alueella on m. m. K·emijär-
8836: ~ituksen mielestä asianmukaista, että ne ven seurakunta, jonka pappi on vanhassa
8837: henkilöt, jotka ovat saaneet tai vielä saa- palkkausjärjestyksessä ja saa oman kerto-
8838: vat vapaU!tuksen kunnallisverojen maksa- muksensa mukaan 500,000-700,000 mark-
8839: misesta, myös v:apautetaan perimättä jätet- kaa vuodessa, jota 1ei koota kunnwllisvero-
8840: tyj•en kunnallisverojen perusteella suoritet- tuksen perustee1Jla seurakunnan rahastoon,
8841: tavien kirkollisverojen maksusta. Tällaisen vaan perii sen itse pappi suoraan seura-
8842: verovapauden säätäminen merkitsee kuiten- kunta1aisil!t:a, eivät tällaisen seura.kunnan
8843: kin sitä, että kysymykseen tu:l·evat seura- jäsenet saa sitä verohelpotusta, jonka tule-
8844: kunnat menettävät pääasialliset tu[onsa. vat saamaan sehlaisten seurakuntien jäse-
8845: Kun ei voida pitää suotavana, että nämä net, joissa papin prukkakin kannetaan kun-
8846: yleensä jo köyhtyneet seurakunnat toimin- nallisverotukseen perustuvana muun kir-
8847: tansa edellyttämiin juokseviin menoihin k(jhlisverotuksen yhteydessä, vaikka oikeus
8848: käyttäisivät yksinomaan jä!ljellä <Y1evaa ja kohtuus edellyttäisi, että verohelpotuk-
8849: omaisuuttaan, on niitä tuettava ulkoapäin. sen tulisi olla sekä uudessa ja vanhassa
8850: Kirkon lmskusrahasto voi kyllä suor~ttaa palkkauksessa olevissa seurakunnissa sa-
8851: tarpeellisen ylimääräisen avustuksen luovu- manlainen.
8852: rtetuhla ja vuokratullla ailueella sijainneiHe Kun m. m. Kemijärven s·eurakunnan
8853: seurakunni'lle, mutta jos verovapaus ulote- kirkko, joka vasta 1928 korjattiin perus-
8854: taan koskemaan myös Pohjois-Suomen hä- teellisesti ja siihen yhteyteen rakennettiin
8855: vitetrtyjä wlueita, eivät keskusrahaston va- seurakuntasalli sekä ilaitettiin urut ja kes-
8856: rat riitä siihen, vaan on valtionvaroista s:ill- kuslämmitys, pääasiassa [ainavaroilla, on
8857: ~oin saatava avustusta. Sen vuoksi halli- poltettu ja !lisäksi on poltettu pappilan
8858: tus ehdottaakin jätettäväksi valtioneuvoston päärakennus, tulisi Kemijärven seurakun-
8859: 242 VII,a. - Kirkollisverotus.
8860:
8861: trulaisten saada sanianil.ainen verohelpotus sillä voidaan tehdä oikeutta kaikkien seu-
8862: kuin muidenkin hävitetyn alueen seurakun- rakuntien jäsen:Uhle samalla tavoin, koska
8863: rtalaisten. Tätä he eivät kuitenkaan saa, ei voitane oikeudenmukaisilla perustei1ila
8864: jos !laki säädetään niin suppeaan muotoon, jättää huonompaan asemaan niiden seura-
8865: että se käsittää vain sen osan seurakun- kuntien jäseniä, jotka papin prulkanmak-
8866: nallisia veroja, mikä kannetaan kuunalE- suun nähden ovat ilman omaa syytään jä-
8867: sen verotuksen perusteella. tetty vanhaan prulkkausjärjestykseen ja jou-
8868: Että kaikkien tuhottujen alueiden seu- tuvat sen perusteeil!la papillleen maksamaan
8869: rakuntalaiset saisivat samanlaisen verohel- jatkuva:sti kohtuuttoman suurta prulkkaa.
8870: potuksen riippumatta siitä, pitääkö va:ltio- Edellä esiietyillä perusteilla ehdotamme,
8871: vrulta seurakunnissa voimassa uutta vai
8872: vanhaa seurakunna:llisten maksujen peri- että laki hyväksyttäisiitn seuraava;n
8873: mistapaa, oEsi 'laki kirjoitettava niin, että sisältöisenä:
8874:
8875:
8876: Laki
8877: väestönsiirron aiheuttamista poikkeuksista vuonna 1944 rtoimitetun kunnallisverotuk-
8878: sen perusteella toimitettavassa kirkollisverotuksessa ja seurakunnan avustamisessa.
8879: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
8880: säädetyllä tavalla, säädetään:
8881: 1 §. kansjärjestyksessä, antaa va:1tion varoista
8882: V a:ltioneuvostoHa on vailta, miililoin eri- avustusta korkeintaan sen määrän, minkä
8883: tyiset syyt sitä vaativat, määrätä, että pappi on oikeutettu seurakuntala:isilta palk-
8884: alueella, jo1ta väestö viranomaisten mää- kaa perimään, tai vapauttaa seurakunta-
8885: räyksestä on siirr.etty tai siirtynyt, vuonna ~aiset papinpailkan maksusta ja maksaa sen
8886: 1944 toimitetun kunnalll:isverotuksen perus- papiHe valtion varoista.
8887: tffillHa maksuunpannut seurakunnaHe tu~e
8888: vat verot on joko osaksi tai kokonarun jä-
8889: tettävä perimättä. 2 §.
8890: Sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa on Tarkempia määräyksiä tämän lain täy-
8891: säädetty, valtioneuvosto voi myöskin seu- täntöönpanosta ja soveiltamisesta antaa tar-
8892: rakunnaHe, jossa pappi on vanhassa pailk- vi,ttaessa vrultioneuvosto.
8893:
8894: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1945.
8895:
8896: M. 0. Lahtela. J. Pyörälä.
8897: Eino Rytinki. U. A. Wirranniemi.
8898: •• ••
8899:
8900: VALTIOPAIVAT
8901: 1944
8902:
8903:
8904: LIITTEET
8905: VIII
8906:
8907: SIVISTYSVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN
8908: LÄHETETTY LAKIALOITE
8909:
8910:
8911:
8912:
8913: HELSINKI 1944
8914: .V.ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
8915: 1
8916: 1
8917: 1
8918: 1
8919: 1
8920: 1
8921: 1
8922: 1
8923: 1
8924: 1
8925: 1
8926: 1
8927: 1
8928: 1
8929: 1
8930: 1
8931: 1
8932: 1
8933: 1
8934: 1
8935: 1
8936: 1
8937: 1
8938: 1
8939: Oppivelvollisuuslain muuttamista koskeva laki&loite
8940: 247
8941:
8942: VIU,6. - La.k. a.l. N':o 23.
8943:
8944:
8945:
8946:
8947: Syrjä.nen y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta anne-
8948: tun lain muuttamiseksi.
8949:
8950:
8951: E d u s k u n n a ll e.
8952:
8953: Kun emme kaikissa kohdissa ole voineet maan niin puutteellisesti, ,että on täysi syy
8954: yhtyä hallituksen eduskunnaUe antamaan sen tehostamiseen. Sentähden olisi välttä-
8955: esitykseen oppivei voolisuuslain muuttami- mätöntä, että hallituksen esittämää toimen-
8956: sesta, niin rohkenemme, käyttäen hyväk- pidettä vielä 1laajennettaisiin siten, että
8957: semme valtiopäiväjärjestyksen 32 § :n ,edus- ,luokkien oppiilasmäärien alentaminen ulote-
8958: kunnan · jäseneHe suomaa oikeutta, esittää taan käsittämään kaikkia maamme kansa-
8959: hyväksyttäväksi jä'l.empänä olevan lakiehdo- kouluja ja että yhdessä opetettavien oppi-
8960: tuksen ja sen johdosta esittää seuraavaa. laiden luku asetetaan vieläkin alhaisem-
8961: HalHtus on esittänyt, et,tä virkojen saa- maksi kuin ha]litus on ehdottanut ja mää-
8962: miseksi välirauhansopimuksen johdosta vir- rätään yläkansakoulussa sekä jatko-opetuk-
8963: kansa menettäneille ja pätevil'le virkaa sessa korkeintaan ko'lmeksikymmeneksikuu-
8964: vaiUa oleviHe kansakouJlunopettajiHe olisi deksi, alakansakoulussa korkeintaan kah-
8965: perustettava uusia kansakou[unopet-tajain deksikymmeneksiMljäksi ja apukoulussa
8966: virkoja siten, että 18 viikkoisia alakansa- vieläkin alhaisemmaksi.
8967: kouluja muutettaisiin 36 viikkoisiksi ja su- Luokkien oppilasmäärien alentamisen
8968: pistettuja kansakou'luja >täydellisiksi sekä Uilottamista koskemaan myöskin maaseudun
8969: että kaupunkien, kauppaloiden ja taajavä- kansakouluja puolustavat paitsi jo esitetyt
8970: kisten yhdyskuntain sekä niitä vastaavien tal'koituksenmukaisuus- ja opetuksen tehos-
8971: asutuskeskuksien kansakoulujen [uokkien tamista edistävä:t, ennenkaikkea yleiset kan-
8972: oppilasmääriä alennettaisiin yiläkansakou- san sivistystasoa kohottavat syy,t.
8973: ~ussa 40 ja alakansakouJlussa 34. Sen Esäksi MaaseuduLla on kansakoulu ainoa kou[u,
8974: hallitus ehdottaa, että tyttöjen käsityön jota siellä asuvien lasten, joiden vanhem-
8975: opetuksesta kansakoulussa ja kotitwlouden mat eivät vähävaraisuutensa tähden voi
8976: opetuksesta jatkokou[ussa annettuja sään- kustantaa 'lapsiaan kauemmaksi, tulee
8977: nöksiä täydennettäisiin niin, että näihin käydä. Tämän koulun tulisi silloin olla sel-
8978: toimiin voitaisiin sijoittaa virkaa vailla ole- [aisen, että se joka suhteessa, ennenkaikkea
8979: via päteviä opettajia. opetuksen tehoisuudessa, vastaa kansan laa-
8980: Nämä haHituksen esittämät toimenpiteet jojen kerrosten sivistystarpeita, sekä sellai-
8981: ovat ei ainoastaan tarpeel!liset vaan myös- sen, että siirtyminen maaseudulta väestö-
8982: kin välttämättömät. SHJä kansakoulussa keskukseen ei lasten tehoisamman opetuk-
8983: yhdessä opetettavien oppHaiden [ukumäärä Hen tähden ole tarpeen.
8984: on oHut aina liian korkea ja sen rulenta- Oppilasmäärän alentaminen juuri maa-
8985: mista, kuten hanituskin mainitsee, jo kauan seudulla on .tarpeen myöskin siksi, että
8986: pidetty tarpeelllisena. Eikä siil'to-opettajien siel'lä, senkin jäikeen kuin hamtuksen ehdo-
8987: [akkautuspalka'lla pitämistä, enemmän kuin tus toteutettaisiin, hyvin useissa tapauk-
8988: sekään, että nuoriJHe opettajille ei voitaisi sissa yksi opettaja joutuu samanaikaisesti
8989: varata virkaa, mihin ovat huomattavin ta- opettamaan neljää, eri kehitystasolla olevaa
8990: loude1Jlisin kus,tannuksin va~mistuneet, ole oppiilasryhmää, joHoin oppilaiden yksi!löl-
8991: pidettävä tarkoituksenmukaisena erittäin- listä ohjausta ei voida suoriHaa yhtä tehoi-
8992: kin nyt, jolloin juuri hallituksen esittämin sasti kuin pienemmälle oppilasmäärälle.
8993: toimenpitein olisi opetusta tehostettava. Kun kansakoulu maaseudul'la on vieHi
8994: Sirlä kuluneina sotavuosina on opetusta enemmän kuin väes<tökeskuksissa muodos-
8995: jouduttu hyvin monessa tapauksessa anta- tumassa lähemmän ympäristön sivistyskes-
8996:
8997: 7
8998: 248 VIII,6. - Oppivelvollisuuslain muuttaminen.
8999:
9000: kukseksi, joiden opettajien toivotaan ole- minkä kuluessa se kaikkiaelia ·olisi toteutet-
9001: van jatkuvasti mukana nuorison sivistys- tava, olisi asetettava esHetyn :taajennuksen
9002: harrastuksissa, niin olisi näiden koulujen tähden hieman pitemmäksi, esim. seitse-
9003: opettajavoimia tämänkin tähden lisäJttävä, mäksi vuodeksi. Silloin eivät myöskään
9004: jotta koulu t·ehoisammin voisi palvella tätä muutoksen aiheuttamat kustannukset nou-
9005: telitävää. sisi vuot·ta koh_den juuri suuremmiksi kuin
9006: Maaseudun kansakoUilujen •luokkien oppi- inihin haHitus on ne iaskenut nousevan.
9007: lasmäärien alentaminen samanlaiseksi kau- Kun kansakouluissa jo aikaisemmin vah-
9008: punkien, kauppaloiden ja taajaväJkisten yh- vistet·tujen säännösten mukaisesti on lähi-
9009: dyskuntien kansakoulujen kanssa on tärkeä aikoina suoritettava rakennusten järjeste-
9010: vielä siitäkin syystä, että opetus siHoin .tu- lyjä kou[ukeittolaa varten, ja kun koulu-
9011: lee kaikissa kouluissa suunnilleen yhtä pai- huoneiden käyttöä lienee tarvis mukauttaa
9012: jon voimia kysyväksi ja voi siten vähentää koulunsa päättäneen nuorison sivistystyön
9013: opettajain siirtymistä väes•tökeskuksiin, tarpeisiin, niin on se EsäJtila, mikä mahdol-
9014: joissa opetus pienempien oppilasmäärien -lisesti tarvitaan, näissä järj.estelyissä varsin
9015: tähden on helpompaa. pienin lisäkustannuksin aikaansaatavissa.
9016: lVIitä taasen tämän lainmuutoksen to- Sen nojalla, mitä edellä olemme esittä-
9017: teuttamisen aikaan tulee, niin olisi se, neet, ehdotamme kunnioittaen,
9018: ottaen huomioon opettajien sijoittamisen
9019: kiireel[isyyden, toteutettava hallituksen esit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9020: tämällä tavalla muuten paitsi, että aika, van lakiehdotuksen:
9021:
9022:
9023: Laki
9024: oppivelvollisuudesta. annetun lain muuttamisesta.
9025: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huh-
9026: tikuuta 1921 annetun lain 9, 12 ja 24 § näin kuu[uviksi:
9027: 9 §. Jos yhdessä opet.ettavien :tasten rluku nou-
9028: Piirissä, jossa yläkansakouhmn pantavien see edel[äsanottuja määriä suuremmaksi,
9029: lasten ~uku nousee vähintään kahteenkym- ottakoon kunta kouluun lisää opettajia tai
9030: meneenviiteen, tulee olla yläkansakoulu, jakakoon koulupiirin.
9031: sekä, jos alakansakouluun pantavien :lasten
9032: luku nousee vähintään kahteentoista, siihen 24 §.
9033: liittyvä kolmekymmentäkuusi viikkoa vuo- Milloin yläkansakoulun poikaoppilaiden
9034: dessa toimiva a1akansakoulu. lukumäärä on vähintään sata, tulee kansa-
9035: Jos y:täkansakouluun pantavien [asten koulussa olla erityinen poikien käsityön
9036: lukumäärä on kahtakymmentäviittä pie- opettajan virka ja vastaavasti, mihloin ty•t-
9037: nempi eikä kunta ole piiriin perustanut töoppilaiden !lukumäärä on vähintään sata,
9038: täydellistä kansakoulua, annettakoon ope- erityinen tyttöjen käsityön opettajan virka.
9039: tusta supistetussa kansakoulussa. Kunnassa, jonka päiväjatko-opetuksessa
9040: Missä ylä- ja a:lakansakouluun pantavien on •tyttöoppi:laita vähintään viisikymmentä
9041: lasten yhteenlaskettu :lukumäärä on kahta- tai jonka kou[uista vähintään kymmenessä
9042: kymmentä pienempi, ·ei kunta kuitenkaan annetaan iltajatko-opetusta, tulee olla eri-
9043: ole velvollinen näil[e kustantamaan ope- tyinen kotitalouden opettajan virka.
9044: tusta heidän omassa piirisään, vaan avus- ~aksiopettajaisen täydel·lisen kansakou-
9045: takoon näiden koulunkäyntiä jonkun muun lun kummankin opettajan tulee olla yläkan-
9046: piirin kansakoulussa. sakoulun opettajia.
9047:
9048: 12 §.
9049: Älköön useampaa kuin kolmeakymmentä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä. elo-
9050: kuutta oppilasta yhdessä opetettako ylä- kuuta 1945. Kuitenkin on kouluhallituk-
9051: kansakoulussa, ä1köönkä useampaa kuin serlla valta antaa kunnaUe lupa erityisestä
9052: kahtakymmentäneljää alakansakoulu.ssa. syystä siirtää . täytäntöönpanoa enintään
9053: VIII,6. - Syrjänen y. m. 249
9054:
9055: seitsemän vuotta. Lain 24 § : n 3 momentin naiseksi tai virassa oleva opettaja saavut-
9056: säännöstä sovelletaan sitä mukaa kuin taa yläkansakoulun opettajan virkakelpoi-
9057: kaksiopettajaisessa koulussa tulee virka avo- suuden.
9058:
9059: Helsingissä 8 päivänä maa1liskuuta 1945.
9060:
9061: Aug. Syrjänen. Jalmari Linna.
9062: Yrjö Schildt. A. J. Kosonen.
9063: J. E. Malmivuori. 0. H. Kekäläinen.
9064: Urho Kulovaara. Jere Juutilainen.
9065: Edvard Pesonen. Juho Takala.
9066: Armas Paasonen. Aapo Inkinen.
9067: A. Turkka. Onni M'åkeläinen.
9068: Matti Turkia. A. A. Lastu.
9069: 1
9070:
9071: 1
9072:
9073: 1
9074:
9075: 1
9076:
9077: 1
9078:
9079: •• •• 1
9080:
9081: VALTIOPAIVAT 1
9082:
9083: 1
9084: 1944 1
9085:
9086: 1
9087:
9088: LIITTEET 1
9089:
9090: 1
9091: IX
9092: 1
9093: MAATALOUSVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN
9094: LÄHJ}TETTY LAKIALOITE · 1
9095:
9096:
9097:
9098:
9099: HELSINKI 1944
9100: V.ALTIONEUVOSTON JORJAPAINO
9101: j
9102:
9103: j
9104:
9105: j
9106:
9107: j
9108:
9109: j
9110:
9111: j
9112:
9113: j
9114:
9115: j
9116:
9117: j
9118:
9119: j
9120:
9121: j
9122:
9123: j
9124:
9125: j
9126:
9127: j
9128:
9129: j
9130: Korvausmetsiä koskeva lakialoite
9131: 255
9132:
9133: IX,21. - Lak. al. lf:o 1•.
9134:
9135:
9136:
9137:
9138: Heikkilä y. m. : Ehdotus laiksi maanhankintalain 'nojalla
9139: pe1'ttstettavista korvansmetsistä.
9140:
9141:
9142: E d u s k u n n a ll e.
9143:
9144: Se asutustehtävä, jonka järjestämiseksi sesti laskiessa, voitaisiin sop1v1mmin antaa
9145: hallitus on ny.t jättänyt eduskunnalle esi- niille siirtov äkeen kuuluville maanomista-
9146: 1
9147:
9148:
9149: tyksen maanhankintalaiksi, on mittasuhteil- jille, jotka eivät halua saada asutusmaata
9150: taan erinomaisen 1aaja. Tehtävän helpot- tai joi11a maanhankintalain mukaan ,ei ehkä
9151: tamiseksi on sen vuoksi tärkeätä, että asu- ole siihen oikeutta, on erikoinen huomio
9152: tusmaata eivät hae seHaiset, joiHa ei ole kohdistettava metsäomaisuuteen. Metsä-
9153: edellytyksiä eikä edes todellista halua aset- maan erottaminen tähän .tarkoitukseen on
9154: tua py.sy.västi maata viljelemään. Epävar- yleensä toteutettavissa helpommin kuin
9155: muus rahan arvon säHy.tymisestä - rinnan maa-talousmaan ja varsinkin vanhan pellon
9156: vallitsevan elintarvikkeiden puutteen kanssa erottaminen. Todennäköistä my.ös on, että
9157: - vaikuttaa nykyisin siihen suuntaan, että metsämaa tulee jatkuvasti olemaan hy.vin
9158: halu omistaa maata on tilapäisesti poik- haluttua omaisuutta. Näistä syistä vuoden
9159: keuksellisen suuri. Niin pian kuin maini- 1944 asutuskomitea asettui sille kannalle,
9160: tut sy.y.t lakkaavat vaikuttamasta, on odo- että tällaisiHe ikorvaukseen oikeutetuille
9161: tettavissa, et;tä maan kysyntä ei ainoastaan olisi edullisinta antaa yhteismetsän osuuk-
9162: jyrkästi vähene, va®n ,}isäksi maasta ~uopu sia, jolloin myös metsien käyt1tö voitaisiin
9163: vat useimmat sel,laiset, jotka ovat sitä hank- järjestää tarkoituksenmukaisimmin ja yleis-
9164: kineet vain tilapäisten olosuhteiden hou- edun mukaisesti. Mainittu komi,tea laati-
9165: kuttelemina. Tällaisten maanhakijoiden kin ehdotuksen laiksi maanhan'kintalain no-
9166: määrän saaminen mahdollisimman vähäi- jalla perustettavista y.h teismetsist'ä.
9167: seksi ei ole vain yleisedun, vaan myös mui- Kun hallitus antaessaan eduskunnalle
9168: den asutet;tavien kannalta tarpeellista. Kun esity;ksen maanhankin.talaiksi, ei antanut
9169: Illi3ihdollisuudet saada uudistHoille raken- samalla esitystä siihen oleellisesti li1tty.västä
9170: nuksia, krulustoa y.. m. pääomia ovat hy.vin korvausmetsälaista, ehdotamme vau.tiopäivä-
9171: rajoitetut, muodostuu näiden hankinta asu- järjesty;ksen 32 §: n suomaa oikeutta käy:t-
9172: tustilwllisille s1tä vaikeammaksi, mitä enem- täen,
9173: män niid~n ta.rvitsijoita on samanai,kaisesti. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9174: HarkitJtaessa, mitä sellaista omaisuutta, van lakiehdotuksen:
9175: jonka arvo ei alene rahan arvon mahdolli-
9176:
9177:
9178: Laki
9179: maanhankintalain nojalla perustettavista korvausmetsistä.
9180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty. vaUiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
9181: m'ääräty.llä tavalla, säädetään:
9182: 1 luku. paiVana kuuta 1945 annetun toisen
9183: Yleiset sään,nökset. korvauslain perusteella mawtalous- ·tai met-
9184: säta;louskiinteis,töstä, muodostetaan korvans-
9185: 1 §. metsiä siitä metsämaasta, joka hankitaan
9186: Luontoiskorvauksen suorittamiseksi niille maanhankintalaissa tarkoitetuilta ,luovutus-
9187: henkilöille, joilla on oikeus saada korvausta velvollisilta maan omistajiJ,ta.
9188:
9189: 8
9190: 256 IX,27. - Korvausmetsät.
9191:
9192: Valtion metsistä on korvausmetsiksi siir- tenä jäsenenä maanmittausinsinööri taimet-
9193: rettävä 10 §: ssä mainitulle metsäyhteisölle sänhoitaja. Muina jäseninä ovat siirtovä-
9194: metsämaata vähint<ään kolmasosa muodos- keen kuuluvia korvauksen saajia sekä maan
9195: tettavien korvausmetsien yhteisestä arvosta luovuttajia edustavat henkilöt.
9196: sen muka.an kuin valtioneuvosto tarkemmin Metsänlunastuslautakunnasta on soveltu-
9197: määrää. vHta osin voimassa mitä maanhankintalaissa
9198: Korvausmetsiin erotettavan tai siirrettä- on maanlunastuslautakunnasta säädetty.
9199: vän metsämaan ·tulee sijainnilta.an ja
9200: muussa suhteessa olla tarkoitukseen sopivaa. 7 §.
9201: Erityisistä syistä voi maatalousministeriö
9202: 2 §. oikeuttaa myös maanlunastuslautakunnnan
9203: Tässä 'laissa tarkoitettua osuutta korvaus- muodosrt:amaan korvarusmetsän.
9204: metsiin ä:lköön, jollei erikoista syytä siihen
9205: ole, annettako 1 § : ssä tarkoitetulle kor- 8 §.
9206: vauksen sa.ajalle, joka maanhankintalain Metsämaata korvausmetsäksi otettaessa
9207: mukaan saa viljelys-, asuntovil,i,elys- tai ka- on kiinnitettävä huomiota siihen ikuinka
9208: iastustilan. suuri luovuttajan verovelvollisuus toisesta
9209: 3 §. omaisuudenluoy;utusverosta päivänä
9210: Korvausmetsiin voidaan antaa osuutta kuuta 1945 annetun lain mukaan on
9211: myös sellaiselle yksi1tyiselle henkilölle, jolta ja missä määrin hän on sanottua veroa
9212: maanhankintalain nojalla on otettu maata maksanut luontoissuorituksilla.
9213: enemmän kuin hän toisesta omaisuuden-
9214: luovutusverosta pmv:ana kuuta 1945 9 §.
9215: annetun lain mukaan olisi verovelvollisuu- Korvausmetsien hankkimisesta noudatet-
9216: tensa perusteella olh1t velvoHinen luovut- takoon muussa suhteessa soveltuvin osin
9217: tamaan. mitä. maanhankintalaissa on säädetty.
9218: 4 §.
9219: Korvausmetsiin kuuluvia, tiloiksi muo-
9220: dostetiuja ja muodostama.ttomia alueita 3 'luku.
9221: kävtetään tämän lain tarkoituksiin vahvis- Korvarusmetsien hallinto.
9222: tetun metsätaloussuunnitelman mukaisesti.
9223: Erityisistä syistä voidaan korvausmetsistä 10 §.
9224: valtioneuvoston luvalla luovuttaa alueita. Korvausmetsät omistaa ja niitä hoitaa
9225: korvausmetsien hallintoyhteisö, jota j'ålem-
9226: pänä nimitetään metsäyhteisöksi.
9227: 2 luku.
9228: Korvarusmetsien hankkiminen. 11 §.
9229: Metsäyhteisön kantapääoman suuruudeksi
9230: 5 §. katsotaan sille kuuluvien korvausmetsien
9231: Korvausmetsien hankkimista johtaa va:l- yh!teinen, toisesta omaisuudenluovutusve-
9232: tioneuvoston asettama, mallitalousministe- rosta annetun lain mukaan la&kettu arvo
9233: riön alainen korvausmetsätoimikunta, jossa täysin kymmenintuhansin markoin. Kanta-
9234: puheenjohtajan 'lisäksi on kuusi jäsentä. pääoma jakautuu osu11ksiin, joiden nimel-
9235: Jäsenistä tulee yhden edustaa valrt:iovarain- lisarvo on kymmenentuhatta markkaa.
9236: ministeriötä, yhden maatalousministeriötä, Osuustodistuksia annetaan sitä mukaa kuin
9237: yhden metsähallitusta, kahden siirtoväkeen metsäyhteisö on saanut omistukseensa kor-
9238: kuuluvia korvauksen saajia ja yhden maan vausmetsiä.
9239: luovut<tajia. Mets'äyhteisön osuUSitodistukset, joiden
9240: 6 §. siirto toiselle on sallittu, jakaa valtiokont-
9241: Korvausmetsien muodostamista varten voi tori korvaukseen oikeutetuille heille tulevana
9242: maatalousministeriö asettaa yhden tai vähennyksenä tai hei:lle .annettuja korvaus-
9243: useamman metsänlunastusla utakunnan. Met- obligatioita vastaan 1 momentissa maini-
9244: sänlunastuslautakunnassa on puheenjohtaja tusrt:a nimellismäärästä.
9245: ja kolme jä.sell'tä. Puheenjohtajana on met- Osuus,todistuk.sen luovutuksesta on viivy-
9246: sänhoitaja tai maanmittausinsinööri ja yh- tyksettä ilmoitettava valtiokonttorille, jolla
9247: IX,2 7. - Heikkilä y. m. 257.
9248:
9249: on oikeus neljäntoista pa1van kuluessa il- tietoon, kun .tästä on annettu .tieto metsä-
9250: moituksen saatuaan lunastaa luovutettu yhteisön johtokunnan puheenjohltajalle tai
9251: osuustodist,us vaitiolle yhteisön johtokun- muulle jäsen~lle ·tahi sen nimen kirjoitta-
9252: nan vahvistamasta ikäyväs•tä hinnasta. miseen oikeutetuHe henkilölle.
9253:
9254: 12 §. 15 §.
9255: Metsäyhteisö voi nimiinsä saavuttaa oi- Metsäyhteisön asioita on hoidettava yleis-
9256: keuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ten liikeperiaatteiden mukaisesti.
9257: ja. vastata. Osuustodistusten omistaja1t ei- Metsäyhteisö älköön ~unastako omia
9258: vät vastaa henkilökohtaisesti yhteisön sitou- osu ustodistuksiaan.
9259: mll!ksista.
9260: 16 §.
9261: 13 §. Ne varat, jotka metsäyhteisö on saanut
9262: Metsäyhteisö toimii valtioneuvoston val- tuloina, metsäyhteisön menot niistä vähen-
9263: vonnan alaiHena. niB'ttyinä, on jaetltava vuosittain osuustodis-
9264: Metsäyh!teisön asioista päättää valtuus- tusten kuponkeja vastaan.
9265: kunta sekä yhteisön johtokunta. Va~tuus Samoin voida1an alueiden luovuttamisesta
9266: kuntaan kuuluu puheenjohtaja ja enintään tai muulla tavalla saatuja varoja j.akaa
9267: }{ymmenen jäsentä, jotka valtioneuvosto 1 momenct.issa säädetyHä tavalla.
9268: määrää kolmeksi kalenterivuodeksi kerral-
9269: laan korvaukseen oikeutetuista yhteisön
9270: osuustodistuStten omistajista. 4 luku.
9271: v,a•ltuuskunta, valiJtsee johtokunnan, jossa
9272: on puheenjohtaja Ja enintään neljä muuta Erinäisiä säännöksiä.
9273: jäsentä. 17 §.
9274: 14 §. Tämän 1ain toimeenpanosta aiheutuva.t
9275: Metsäyhteisön johtokunnan jäsen ja muu muut kuin metsäyhteisön kustannukset
9276: toimihenkilö vastaa siitä vahingosta, joka maksetaan vaLtion varoista.
9277: on yhteisölle aiheutunut hänen huolimrutto-
9278: muudesta:an taikka laillisten määräysten 18 §.
9279: vastaisesta toiminnasta. Jos vahinko on Metsäyhteisö ei su<>rita. veroa valtiolle ja.
9280: useampien tuottama, vasta,tkoon kukin on se myös leimaveron suorittamisesta va-
9281: omasta ja toistensa puolesta sen korvaami- paa. Kunnallis- ja kirkollisveron suorittaa
9282: sesta. metsäyhteisö sen mukaan mitä va1tion vero-
9283: MetsäyMeisön johtokunnan jäsenistä ja velvollisuudesta on säädei'ty.
9284: sen nimen kirjoidJtamiseen oikeutetuista
9285: henkilöistä on tehtävä ilmoitus kauppare- 19 §.
9286: kisteriin. Tarkemmat määräykset tämän lain .toi-
9287: Metsäyhteisölle toimitetltavan haasteen ja meenpanosta ja soveltamisesta annetaan
9288: muun tiedoksiannan katsotaan tulleen sen asetukseHa.
9289:
9290: Helsingissä 5 päivänä helm1kuuta 1945.
9291:
9292: nlatti llei~Iä. A. Korvenoja. J. E. Lampinen.
9293: •• ••
9294: VALTIOPAIVAT
9295: 1944
9296:
9297: LIITTEET
9298: X
9299: 1/.
9300: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN
9301: LÄHETETTY LAKIALOITE
9302:
9303:
9304:
9305:
9306: HELSINKI 1944:
9307: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9308: Sotapalveluksesta aiheutunutta ruumiinvammaa tai sairautta
9309: koskeva lakialoite
9310: 263
9311:
9312: X,15. - Lak. a.l. N:o 13.
9313:
9314:
9315:
9316:
9317: Kivioja: Ehdotus laiksi korvauksen suorittamisest(t sota-
9318: palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden
9319: johdosta annetun lain muuttamisesta.
9320:
9321: E d u s k u n n a 11 e.
9322:
9323: Kun t. k. 9 p: nä edustajille jaetussa hal- ,sotapalveluksessa vallitsevia erikoisia olo·
9324: lituksen esityksessä n: o 31 ensimmäisen suhteita" (jollainen haavoittumisen hoita-
9325: lakiehdotuksen 3 §: n 2 momentin ensim- minen on) kotona ja muuten terveenä olisi
9326: mäisen lauseen loppu on jätetty muutta- voitu ajoissa todeta ja hoitaa, saan täten
9327: matta, vaikka siihen olisi pitänyt tulkinnan VJ:n 32 §:n 1 momentin suomaa oikeutta
9328: oikeaan ohjaamiseksi tehdä lisäys sellaisten käyttäen ehdottaa,
9329: tapausten varalta, jolloin esim. jatkuva haa-
9330: voittumisen hoito ka<iken huomion kiinnit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9331: täen estää huomaamasta ja hoitamasta jota- van lakiehdotuksen:
9332: kin hiipivää sisällistä ,tautia, joka ilman
9333:
9334:
9335: Laki
9336: korvauksen suorittamisesta sotapalveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sai-
9337: rauden johdosta annetun lain muuttamisesta.
9338: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korvauksen suorittamisesta sotapalve-
9339: luksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta 24 päivänä maaliskuuta
9340: 1938 annetun lain 1, 2, 3, 4, 6, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 18, 24, 25 ja 27 § näin kuu-
9341: luviksi:
9342: 1 ja 2 §. seen tai estäneen sen ajoissa toteamista
9343: (Kuten hallituksen esityksessä.) tahi hoitamista. Sairautta, joka ilmaantuu
9344: vasta vuoden kuluttua sen jälkeen, kuin
9345: sairastunut vapautui sotapalveluksesta, ei
9346: 3 §. katsota palveluksen aiheuttamaksi, jollei
9347: 1 mom. (kuten hallituksen esityksessä). sitä ole pidettävä seurauksena palvelus-
9348: Mitä 1 momentissa on sanottu palveluk- aikana saadusta ruumiinvammasta tai ,il-
9349: sen aiheuttamasta ruumiinvammasta, koskee, maantuneesta sairaudesta.
9350: mikäli on kysymys 1 §: n 1 momentin 1-5 3-5 mom. (kuten hallituksen esityk-
9351: kohdassa tarkoitetusta henkilöstä, myös sai- sessä).
9352: rautta, jos todennäköisillä syillä voidaan
9353: päättää sotapalveluksessa vallinneiden eri- 4, 6, 11-16, 18, 24, 25 ja 27 § sekä voi-
9354: koisten olosuhteiden sen aiheuttaneen taikka maantulo. ja soveltamissäännökset.
9355: olennaisesti vaikuttaneen sen ilmaantumi- (Kuten halHtuksen esityksessä.)
9356: Helsingissä toukokuun 11 päivänä 1944.
9357:
9358: Vilho H. Kivioja..
9359:
9360:
9361:
9362: 9
9363: •• ••
9364: VALTIOPAIVAT
9365: 1944
9366:
9367:
9368: LIITTEET
9369: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
9370:
9371:
9372:
9373:
9374: HELSINKI 1944
9375: V.ALTIONEUVOSTON KIRJ.AP.AINO
9376: •• ••
9377:
9378: VALTIOPAIVAT
9379: 1944
9380:
9381: LIITTEET
9382: IV.
9383:
9384: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
9385: LÄHETETYT RAHAASIA-ALOITTEET
9386:
9387:
9388:
9389:
9390: HELSINKI 1944
9391: VALTIONEUVOSTON KIBJ.APA.INO
9392: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
9393: kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin y. m.
9394: tarkoituksiin.
9395: 271
9396:
9397: IV,16. - Rah. al N:o 3.
9398:
9399:
9400:
9401:
9402: Pitkänen y. m.: .lläärärahan osoittamisesta m·inäisten edel-
9403: lisen ma(J!il,mansodan aikana Suomen kansalaisille koitu-
9404: neiden vahinkojen korvaamista varten.
9405:
9406: E d u s k u n n a U e.
9407:
9408: Vuoden 1935 valtiopäiviHä tehdyn toi- den vahinkojen korvaamiseksi. Edusikunta
9409: vomusa:loitteen johdoota lausui edllSikunta onikin myöntänyt ensi kevra:lla 200,000
9410: toivomuksen, että hallitus hankkisi selvi- marikikaa ja ;toisella kerralla 300,000 mark-
9411: tyiksen niistä vahingoista, joita Suomen ikan- kaa sam01tturm rtal'lkoituikseen. Kun ilmiten-
9412: salaisrhlle on !koitunut maailmansodan, a:ilkana ikaan 001nä eduslkunnan päätokset eivät ole
9413: sen vuoksi, että he viranomaisten paJkiko- ha:H~tukse:n .tahoLta johtane,et minikäänllai-
9414: määräyiksestä olivat pa:koitetut ~rangaisrtlllk: seen tuJokseen, niin ehdotamme lkun!llioirt-
9415: sen, karikoitUJksen >tai pwlclrOilllyynlllin uha:lla taen,
9416: luovutltamaa:n Suomessa olevan lkimteäilll että Eduskunta ottaisi vuoden
9417: omaisuutensa aivan polikuhinnasta, sekä ke- 1945 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
9418: hoitti ha:llituSita sclvitYJksen saaltuwan ryhty- markan määrärahan hallituksen käy-
9419: mään tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpitei- tettäväksi niiden vahinkojen korvaa-
9420: siin vahinikoiie:n !korvaamiseksi. miseksi, joita S1wmen kansalaisille on
9421: V ai'kka tällaiset selvi:tyikset oli va:tkin !hal- koitunut edellisen maailmansodan ai-
9422: lituksen toimesta hanlkitut jo vuoden 1938 kana sen vuoksi, että he viranomais-
9423: va~tioo talousarvion va:lmistelun a:ikana, ei ten antamien pakkomääräysten no-
9424: mainittuun talousarvioon lku1tenikaalll otettu jalla, aivan aiheettomasti ja syytto-
9425: sanottua määrärahaa. Tämän johdosta 001, mästi joutuivat luovuttamaan Suo-
9426: eduskunnalle 'jätetty ika'ksi eri rahaasia- messa olevaa kiinteää omaisuuttaan
9427: a~Ioiltet.ta, joissa on anottu määrärahaa näi- ja siten menettämään toimeentulonsa.
9428: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1944.
9429:
9430: Matti Pitkänen. .Aapo Inkinen.
9431: A.rno Tuuma. • Uno A. Hilden.
9432: Xaapro Moilanen. Matti Miikki.
9433: Albin Wickman. Juh.ani Leppälä.
9434:
9435:
9436:
9437:
9438: 10
9439: 272
9440:
9441: IV,t 7. - Fin. mot. N:o 4.
9442:
9443:
9444:
9445:
9446: Törngren m. fl.: Angdende anvisande av ett förhöjt anslag
9447: såsom bidrag Ull svenska medborgarhögskolan.
9448:
9449: T i H R i k s d a g e n.
9450: Den 4 (jktober 1943 öppnades i Helsing- nade enligt 1939 års :lönenivå och prisför-
9451: fors en högre svenskspråJkig läroanstalt för hållanden. Underv~sningsministerielt har
9452: utbi,ldning av tkommuna1 och vårdsocial per- med godtagande av styrelsens motivering i
9453: sonal, sven~a medborgarhögskolan. Denna budgeten upptagit det av samfundet •äskade
9454: läroinrättning upprätthålles av samfundet anslaget för förvaJ•tningslinjen, då däremot
9455: för samsä:H.sfm-skning och medborgarbild- socialministeriet för sin del föres1agit
9456: ning r. f. och br åren 1943 och 1944 åt- 150,000 ma.rk för vårdlinjen, d. v. s. sa.mma
9457: njutit statsunderstöd, innevarande år 250,000 be1opp som för år 1944. Då det må.ste
9458: mark. Av detta belopp utanordnar social- anses rimligt, att Iärarna på vårdlinjen vid
9459: mi·nisteriet 150,000 ma!'ik för vårdlinjen och medborgarhögskola111 erhåHa lika stora ·löner
9460: undervisningsministeriet 100,000 mark för som lärarna på förvaltningslinjen och då
9461: förvaltningslinjen. För å·r 1945 har sam- det äskade fö~höjda staltsuooerstödet för
9462: fundets för samhäl·lsforskning och medbor- vårdlinden: UJttryclkligen motiver~ts med
9463: garbildning r. f. styrelse ti1l socialministe- höjningen av nämnda löner, få vi härmed
9464: riet och undervisningsministeriet inlämnat vördsrumt hemställa,
9465: a•nsökn.ingar om förhöjrt; anslag för ifråga-
9466: varande 1äroamtal•t då samfundets budget att Riksdagen ville öka det i pro-
9467: för år 1945 upptager ökade utgifrter bl. a. positionen till statsförslaget för år
9468: för lärarlönerna och relktorsarvodet. Sty- 1915 under 14 Ht. XX kap. 10 mom.
9469: relsen har ansett, att nämnda 1löner och ttpptagna anslaget med 30,000 mark
9470: arvode med hälllSyn till dyrtiden böra höjas. för köjnin.g av bidraget till sve.nska
9471: 1~44 års löner och relktorsarvode äro beräk- medbor.gm·kögskolan.
9472: Helsingfors den 10 oktober 1944.
9473:
9474: Ralf Törngren. Karl J'. Wenma.n.
9475: Gottfrid Lindström- .Atos Wirtaneu.:
9476: .r, Ma.ngs. - - c. _o, Frietsch. ,
9477: Edv. Helenelund. Ebba östenson.
9478: Hugo Johansson. Elsa. Bonsdorff.
9479: Uno A. Hilden. Einar Holmberg.
9480: Levi J'ern. J'ohn Österholm.
9481: 273
9482:
9483: IV,11. - Rah. al. N:o 4.
9484: Suomennos.
9485:
9486:
9487:
9488: Törngren y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
9489: htkseksi ruotsalaiselle kansalaiskorkeakoululle.
9490:
9491: E d u s k u n n a U e.
9492:
9493: Lokakuun 4 päivänä 1943 avattiin Hel- tusministeriö on hyväksymällä ~hallituksen
9494: singissä ylempi ruotsinkielinen oppilaitos perustelut ottanut talousarvioesitykseen hal-
9495: valmistamaan kunnallista ja huoltososiaa- lintolinjalle liiton pyytämän suuruisen
9496: liata .4en:kilö'kuntaa, ruots·alainen kansalais- määrärahan, mutta sitä vastoin on sosiaali-
9497: korkeakoulu. Tätä oppilaitosta yHäpitää ministeriö ehdottanut huoltolinjalle 150,000
9498: samfundet för samhällsforskning och med- mal.'kan apurahaa eli samaa määrää kuin
9499: borgarbildning r. f. ja on se vuosina 1943 vuodeksi 1944. Kun on pidettävä kohtuul-
9500: ja 1944 saanut valtion avustusta, kuluvana lisena, että sanotun kansa•laiskorkeakoulun
9501: vuonna 250,000 markkaa. Tästä määrästä huoltolinjan opettajat sa•avat yhtä suuret.
9502: on sosiaaliministeriö osoittanut 150,000 palkat kuin hallintolinj·ankin opettajat. ja
9503: märkk~a huoltolinjalle ja opetusministeriö kun huoltolinjan valtionavun korottamis-
9504: 100,000 markkaa hoailintolinjaHe. Vuoden pyyntöä nimenoma·an on perusteltu mainit-
9505: 1945•.varalta on edellämainitun liiton halli- tujen palkkojen korott>amisella, esitämme
9506: tus jättänyt sosiwaliministeriölle ja opetus- kunnioittavasti,
9507: ministeriölle· anomukset sanotun opiston
9508: määrärahojen korottamisesta, koska liiton että Eduskunta korottaisi vuoden
9509: vuoden 1945 ta,lorisarviossa m. m. opettajain 1945 tulo- ja menoa1·vioesityksen
9510: palkat ja rehtorin palkkio ovat lisäänty- 14 Pl. XX luvun 10 momentin koh-
9511: neet. Hallitus on ollut sitä mieltä, että dalla olevaa määrärahaa 30,000 mar-
9512: mainitut p·alht .JB: rehtorin pal~kio on kal- kalla ruotsalaisen kansalaiskorkea-
9513: liin ajan johdosta korotettava. Vuoden koulun avitst1tksen k01·ottamista
9514: 1944 palkat ja palkkiot on laskettu vuoden varten.
9515: 1939 palkka- ja hintatason mukaan. Ope-
9516: Helsingissä 10 päivänä ldkakuuta 1944.
9517:
9518: Ralf Törngren. Karl J. Wenman.
9519: Gottfrid Lindström. Atos Wirtanen.
9520: J. Mangs. C. 0. Frietsch.
9521: Edv. Belenelund. Ebba östenson.
9522: Hugo J oha.nsson. Elsa Bonsdorff.
9523: Uno A. Hilden. Einar Holmberg.
9524: Levi Jern. John Österholm.
9525: 274
9526:
9527: ll7',Is. - Rah. al. lf:o 5.
9528:
9529:
9530:
9531:
9532: Löthman-Koponen y. m.: Määrärahan osoittamisesta käy-
9533: tännöUisen lastenhoito-opetttksen järjestämiseksi koti-
9534: talousoppilaitoksissa.
9535:
9536:
9537: E d u s k u n n a .U e.
9538:
9539: Vuoden 1944 valtiopäiviUe jätettiin toi- teen perusteluihin mielestämme on täfuaft
9540: vomusaloite N :o 41 (Liitteet I-XII, siv. tärkeän a}an opetus suoritettava va.1tiori.kon-
9541: 131) toimenpiteistä käytännöllisen lasten- luissa valtion varoilla ja nyt ensi Ud~i
9542: hoidon opetuksen järjestämiseksi. Maa- niissä kouluissa, joissa tällainen opetus on
9543: talousvaliokunta käsite1tyii;än aloitteen tuli jo atkuunparutu.
9544: myönteiseen tulokseen. Eduskunta hyvä:k- Siksi kunnioittaen ehdotamme,
9545: syi asian yksimielisesti.
9546: Valtion omistamissa Suonenjoen, Varsi- että Eduskunta ottaisi vuoden
9547: nais-Suomen ja OrimatWan emäntäkouluissa 1945 valtion talousarvioon 20Ö,!J~(J
9548: on kokeiltu käytännöllistä lastenhoidon ope- markan määrärahan käytänn{Jtlis~n
9549: tusta varsin myönteisin tuloksin. Varat lastenhoito-opetuksen järjestämiseksi
9550: siihen on saatu Suomen huollolta y. m. yh- kotitalousoppilaitoksissa.
9551: tymiltä. Viitaten sanotun toivomusa~oit-
9552: Helsingissä lokakuun 13 päivänä 1944.
9553:
9554: Tilda Löthman-Koponen. Elsa Bonsdorff.
9555: Aino Luostarinen. Helena Syrjälä.
9556: Mandi Hannula. Miina Sillanpää.
9557: Kaisa Hiilelä. Kyllikki Pohjala.
9558: 275
9559:
9560: IV,to. - Rah. al. N:o 6.
9561:
9562:
9563:
9564:
9565: K1eemola y. m.: Mäårärahan osoittamisesta valtion maa-
9566: taloudellisten oppilaitosten eräiden maatalousopettajain
9567: palkkauksen korottamiseksi.
9568:
9569: E d u s kun n a 11 e.
9570:
9571: Valtion virkamiesten palkkojen järjeste- opettajan vi,rkoja. Näin ollen tuntuu koh-
9572: lyissä on yleensä niiden virkojen ja toi- tuuUiselta se maataloudellisten oppilaitosten
9573: mien palkkataso, joihin vaaditaan ,agrono- o:ge:ttajien toivomus, jonka maataloushalli-
9574: min virkatutkinto, jäänyt alhaisemmaksi tus ja maatalousministeriökin jo ovat hy-
9575: kuin muiden vastaavan koulutusajan vaa- väksyneet, ,että valtion maataloudeilisten
9576: tivien virkojen ja toimien. Aivan erikoi- oppilaitosten maatalousopettajat 10 vuoden
9577: sen alhaisena on pysynyt maatalousopetta- palveluksen jälkeen siirretään lähinnä kor-
9578: jien palkkaus. keampaan palkkaus,luolclman, kuten oppi-
9579: Vuonna 1942 suoritettu virkamiesten ylei- koulujen ja seminaarien 'lehtoritkin. Tätä
9580: nen palkkausjärjestely ei pystynyt aikai- toivomusta tukee vi,elä se, että vuoden 1944
9581: semmin jo vallinnutta palkkojen epäsuh- tulo- ja menoarviossa kauppa- ja teollisuus-
9582: detta poistamaan. Tämän epäsuhteen ole- ministeriön alaisille oppil'aito:ksiUe tätä tar-
9583: massaolo ilmenee jo muutamista palkkausta koitust,a varten osoitettiin varat. Valtion
9584: koskevista esimerkeistä. - Maata,louden maataloudeHisten oppilaitosten maata1ous-
9585: edistämistoiminnassa ,työskentelevät maan- opettajien palkkausten korottaminen 10 pal-
9586: vHjelysinsinöörit on määrätty palkkausluok- velusvuoden jälkeen lähinnä yl,empään palk-
9587: kiin 81,300-99,900 markkaa. Metsä,talou- kausluokkaan edellyttää valtion v1ran tai
9588: den opetustoimessa työskentelevä metsäkou- toimen hailtijain paHrkauksesta 19 päivänä
9589: iun johtajaopettaja on viran vastuuHisuu- t'ammikuuta 1943 annetun asetuksen 4 §: n
9590: d·en ja ,työmä.ärän perusteella määrätty muuttamista tätä ,toivomusta vastaavaksi
9591: 73,200 ma,rkan palkkausluokkaan, toinen sekä ensi vuoden tulo- ja menoarvioon li-
9592: opettaja 65,700 ja kolmas . opettaja, joka säystä suoritettujen laskelmien mukaan
9593: käytännössä vastannee maatalouskoulujen 11 Pl. VII luvun 1 momentille 185,000 mk.
9594: ylimääräistä opettajaa, samaan palkkaus- Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun-
9595: luokkaan maatalouskoulun johtajaopettajan nioittaen ehdotamme,
9596: kanssa, 55,500 markan sekä aluemetsänhoi-
9597: tajat pa1kkausluokkaan 65,700 markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1945
9598: Mainittujen virkojen hoi,tajien koulutusaika tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VII lu-
9599: ei ole pitempi kuin matalouskoulujen opet- vun 1 momentille 185,000 markan
9600: tajina .toimivien agronomienkaan, joiden määrärahan valtion maataloudellisten
9601: koulutusarka on nyt keskimä,ärin 5 vuotta. oppilaitosten niiden maatalousopetta-
9602: Maatalouskoulujen opettajaUa on viras- jien palkkausten korottamiseksi lä-
9603: saan lwvin rajo~tetut ylenemismahdollisuu- hinnä ylempään palkkausluokkaan,
9604: det, sillä kaikki maanviljelys-, maamies-, joilta vaaditaan yliopistollinen loppu-
9605: karjanhoito- ja kiertävien maamieskoulujen ttdkinto ja jotka ovat mainitussa vi-
9606: opettajien virat ovat vain yksistään maa- rassa vakinaisina palvelleet 10 1'1tatta.
9607: talousopettajan tai ylimääräisen maa talous-
9608: Helsingissä lokakuun 12 päivänä 1944.
9609:
9610: Kauno Kleemola. E. M. Tarkkanen. J. Koivisto.
9611: L. 0. Hirvensalo. J. E. Lampinen. Akseli Brander,
9612: Matti Heikkilä..
9613: 276
9614:
9615: IV,zo. - Rah. al. N:o 7.
9616:
9617:
9618:
9619:
9620: Kleemola y. m.: Määrära.Jwn osoittamisesta yksityisluon.tois-
9621: ten rrta(J,taloudeUisten. oppilaitosten eräiden. maatalous-
9622: opettajain palkkauksen korottamiseksi.
9623:
9624: E d u s k u n n a ll e.
9625: Yksityisluontoisten maataloudellisten op- 192,000 markkaa. Tähän ja toisen aioit-
9626: pilaitosten maatalousopettajilta vaaditaan teemme perusteluihin viitaten ehdotamme
9627: sama pätevyys kuin vaitionkin omistamien kunnioittaen,
9628: maataloudellisten oppilaitosten maatalous-
9629: opettajilta. Siksi tulisi myös kummankin että Eduskunta ottwisi vuoden
9630: palkkaus olla samanlainen. Tänään jät- 1945 tulo- ja menom·vioon 11 Pl.
9631: tämässämme aloitteessa (rah. al. n:o 6) on VIII luvun 1 momentille 105,000
9632: ehdotettu valtion maataloudellisten oppilai- markan, saman luvun 3 1nomentille
9633: tosten niiden maatalousopettajien, joilta 75,000 markan ja edeUeen saman
9634: vaaditaan yliopistollinen loppututkinto ja luvun 5 momentille 12,000 mmrkan
9635: jotka ovat mainitussa opettajanvirassa va- määrärahan yksityisluontoisten maa-
9636: kinaisina palvelleet 10 vuotta, palkkauksen taloudellisten oppilaitosten niiden
9637: korottamista lähinnä ylempään palkkaus- maatalousopettajien paUr:kauJr,sen ko-
9638: luokkaan. Samat perustelut, jotka puolta- rottamiseksi lähinn.ä ylempään palk-
9639: vat edellämainittua aloitetta tukevat myös kausluokkaan, joilta vaaditaan yli-
9640: yksityisluontoisten maataloudellisten oppi- opistollinen loppututkin,to ja jotka
9641: laitosten maatalousopettajien palkkauksen ovat mainitussa toimessa vakinaisina
9642: parantamista. Ehdotetunlaiseen palkkauk- palvelleet 10 vuotta.
9643: sen parantamiseen tarvitaan varoja noin
9644: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1944.
9645:
9646: Kauno Kleemola. J. E. Lampinen.
9647: L. 0. Hirvensalo. J. Koivisto.
9648: J:. M. Tarkkanen. Akseli Brander.
9649: Matti Heikkilä.
9650: 277
9651:
9652: IV,21. - Pin. mot. N:o 8.
9653:
9654:
9655:
9656:
9657: Hilden m. fl.: Ar~gående anvisande av anslag för en ut-
9658: bildningskurs för· lärwrkandidater vid en Ui.gre svensk
9659: lantbruksskola.
9660:
9661: T i ll R i k s d a g e n.
9662: F'ör utbildande av svenska lantbrukslä- svenska lantbrukslärarkår skall stå i nivå
9663: rare har lantbruksstyrelsen med vissa års med den finska och besitta aH den kunskap
9664: intervaller låtit anordna utbildnings- eller och erfarenhet, som ställes på lantbruks-
9665: auskulteringskurser för agronomer och lärare, är det av vikt at.t dylika kurser
9666: agroforstkandidater, som önskat utbilda sig anordnas efter vissa å·r.
9667: till lärare för den svenska lantbruksunder- Då sådana utbildningskurser för svenska
9668: visningen i landet. Sådana ha hållits bland lantbrukslärare icke anordnats sedan 1938
9669: annat åren 1933 och 1938. Svenska lant- våga undertecknade vördsamt anhålla,
9670: bruksskollärarföreningen i Finland har
9671: även i år hemställt hos Iantbruksstyrelsen att Riksdagen ville i statsförslaget
9672: om att sådana kurser skulle arrangeras för år 1945 upptaga ett anslag, stort
9673: under år 1945 vid någon svensk lägre lant- 30,000 mk för en utbildningskurs för
9674: bruksskola. Något anslag för detta ända- lärarkandidater vid någon av våra
9675: mål har likväl ej upptagits i statsförslaget lägt·e svenska lantbruksskolor.
9676: för år 1945. Då det är önskligt att vår
9677: Helsingfors den 13 oktober 1944.
9678:
9679: Uno A. Hilden. Ebba östenson.
9680: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
9681: Einar Holmberg. Levi Jem.
9682: 278
9683:
9684: IV,21. - Rah. al. N:o 8. ·Suomennos.
9685:
9686:
9687:
9688:
9689: Hilden y. m.: Määrärahan osoittamisesta opettajakandidaat-
9690: tien valmistuskurssien järjestämiseksi jos.~akin alem-
9691: massa 1'1Wtsinkielisessii maatalouskoulttssa.
9692:
9693:
9694: E d u s k u n n a ·11 e.
9695:
9696: Maataloushallitus on valmistaakseen ruot- nen maatalousopettajistomme pysyy samalla
9697: sinkielisiä ma&t<a•lousopettajia järjestänyt tasoLla suomenJkielisen !kanssa, ja e<ttä sillä
9698: jonkin vuoden väl~ajoin valmistus- ja har- on se tietomäärä ja kokemus, jota vaaditaan
9699: joittelukursseja agronomeille se<kä maata- maatalousopettajilta, on tärkeää, että tällai-
9700: lous- ja metsätie<teen kandidaateille, jotka sia kursseja järjestetään aina jonkin vuo-
9701: ovat halunneet valmistua ruotsinkielisen den kuluttua. Kun näitä kursseja ruotsin-
9702: maatalousopetuksen opettajiksi maassamme. kielisille maatalousopettajille ei ole järjes-
9703: Sellaisia kursseja on pidetty m. m. vuosina tetty sitten vuoden 1938, rohkenevat alle-
9704: 1933 ja 1938. Suomen ruotsalaisten maa- kirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa,
9705: t•a;louskoulujen opettajain yhdistys on myös
9706: tänä vuonna esittänyt ma•ataloushallituk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1945
9707: selle sellaisten kurssien järjestämistä vuonna valtion tulo- ja menoarvioon 30,000
9708: 1945 johonkin alempaan ruotsinkieliseen markan määrärahan opettajakandi-
9709: maatalouskouluun. Mitään määrärahaa ei daattien valmistuskurssien järjestä-
9710: kuitenkaan tä•tä ta~koitusta varten ole val- ntiseksi jossakin alemmassa ruotsin-
9711: tion vuoden 1945 tulo- ja menoa,rvioon kielisessä maatalousk01tl1tssamme.
9712: Dtettu. Kun on toivottavaa, että ruotsinkieli-
9713: He1singissä 13 päivänä. lokakuuta 1944.
9714:
9715: Uno A. Hilden. Ebba östenson.
9716: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
9717: Einar Holmberg. Levi Jern.
9718: 279
9719:
9720: IV,22. - Rah. a.l. N:o 9.
9721:
9722:
9723:
9724:
9725: Lahtela ·y. m.: Määrärahan osoittamisesta emäntäkoulun pe-
9726: rustamiseksi Kemijärven kuntaan.
9727:
9728: E d u s k u n n a 11 e.
9729:
9730: Maamme pääelinkeinon, maatalouden, am- puheena olevan koulun perustaminen toteu-
9731: mattikouluista, erikoisestikin naispuolisen tettaisiin mahdollisimman pian.
9732: maaseutunuorison maatalousammattikouluis- Perä-Pohjolaa varten perustettavan emän-
9733: lta on maassamme ilmeinen puute. Maamme täkoulun sopivana paikkana on pidettävä
9734: et~läosassa on vain muutamia emäntäkou- Kemijärven kunta m. m. seuraavilla perus-
9735: luja. Pohjoisimmat emäntäkoulut ovat Li- teilla:
9736: mingassa ja Haapavedellä. Näiden pohjois- 1) Kemijärven kunta keskeisen asemansa
9737: puolella ei ole ollut yhtään emäntäko~lua, puolesta on sopiva m. m. emäntäkoulua var-
9738: vaikka enempi kuin puolet maamme pituu- ten;
9739: desta on mainittujen koulujen pohjoispuo- 2) maatalousharrastus Kemijärven kun-
9740: lella. Pohjoisin osa maastamme on siis täs- nassa on kautta aikojen ollut huomattavan
9741: säkin suhteessa jäänyt lapsipuolen asemaan. suuri. Mainittakoon että m. m. kesällä
9742: Jo kauan aikaa sitten on muun Suomen 1943 selviytyi Kemijärven kunta maatalous-
9743: taholtakin myönnetty, että Perä-Pohjolaa tuotannon lisääruiskamppailussa ensimmäi-
9744: varten on valtion toimesta perustettava senä Perä-Pohjolan maanviljelysseuran
9745: emäntäkoulu. Siitä huolimatta, että puhee- alueella ja naapurikunta Pelkosenniemi La-
9746: naolevan koulun tarpeellisuus on avoimesti pin maatalousseuran alueella;
9747: myönnetty ja että emäntäkoulun perust.~ 3) Kemijärven kunnassa .toimiva martta-
9748: miseksi Kemijärvelle on ·tehty kahden vn- yhdifftys ja kymmenkunta paika1lisrta maa-
9749: meisen vuosikymmenen aikana useita aloit- miesseuraa ovat kokouksissaan jo useita
9750: teita ei koulun perustamisessa ole päästy vuosia sitten käsiteUeet .tämän koulun pe-
9751: lopulliseen tulokseen, vaan on se lykkäy- rustamiskysymystä ja )'lksimielisesti pitä-
9752: tynyt vuodesta toiseen. Tosin nyt suunni- neet koulun perustamisen Kemijärven kun-
9753: tellaan Perä-Lappiin, johon on Kemijärveltä nan alueelle .tarpeellisena ja toivovat edel-
9754: matkaa noin 400 km, sikäläisiä Lapin oloja leen, että sellainen heti perustettaisiin;
9755: vastaavan emäntäkoulun perustamista ja se 4) KemijäJrven kunnan asukasluku vuo-
9756: on sinne erikoisen tarpeellinen, mutta sillä den 1942 henkikirjan mukaan oli 10,432 ja
9757: ei vähimmässäkään määrässä voida tyydyt- kunnassa on jo vuonna 1926 saatettu oppi-
9758: .tää sen emäntäkoulun tarvetta, joka tarvi- velvollisuus täyteen voimaan ja sen kansa-
9759: taan Kemijärveä ja sen ympäristöä varten, kouluissa on yli 1,000 lasta;
9760: eili:ä Perä-Lapin koulun op:etusta voida niin 5) Kemijärven kunnassa on myöskin 5-
9761: järjestää että se vastaisi niitä oloja, jotka luokkainen yhteiskoulu, jossa oli viimeisinä
9762: ovat Ke~ijärvellä ja sen ympäristössä. Kun lukuvuosina 194 oppilasta. Ja viime syk-
9763: näin on ja kun Perä-Pohjolan naispuolisell.a synä toimitetussa sisä:änkirjoituksessa hy-
9764: nuorisoilakin on oikeus odottaa että heille- väksyttiin uusia yli 60.
9765: kin varataan tilaisuus edes maa- ja koti-
9766: talousammatin käytännölliseen ja tietopuo- Näiden koulujen ja myöskin ympärys-
9767: liseen oppimiseen omassa maakunnassa, niin kunniss& olevista maalaiskunnan kouluista
9768: on asia jälleen otettava esille toivossa, että päässe~lle tytöille on saatava maa- ja koti-
9769: eduskunta, jolta on saatu monia korjauksia taloutta opettava ammattikoulu ja seUai-
9770: Perä-Pohjolan väestön nostamiseksi siitä seksi soveltuu si!käläisiin oloihin soveHetulla
9771: lapsipuolen asemasta, johon se on aikojen opetusohjelmalla varustettu emäntäkoulu
9772: kuluessa jäänyt, tässäkin kauan vireillä erikoisen hyvin ja on myöskin aivan välttä-
9773: <>lleessa asiassa voisi vaikuttaa siihen, että mätön.
9774: 11
9775: 280 IV,22. - Kemijärven emäntäkoulu.
9776:
9777: Tässä yhteydessä on myöskin mainittava, kin Hsätään suuressa määrässä maatalous-
9778: että miUoin Kemijärvelle on saatu kiertävä harrastusta, maataloustuotantoa ja sen kan-
9779: kotitalous- tai karjanhoitokoulu, on niihin nwtuwaisuutta, josta seuraa samalla, että
9780: oHut pyrkijöitä jopa viisi kertaa niin suuri valtwkunnalle vahingollinen naisten kau-
9781: oppilasmäli!rä, kuin mikä on voitu vastaan- punkeihin pako vähenee.
9782: ottaa. Tämä siis osoi:ttaa, että harrastus Edellä esitettyyn viitaten -ehdotamme
9783: ammattiopetuksen saamiseen on Kemijärven kunnioittaen,
9784: naispu<>lisella nuoriso11a 'erikoisen suuri ja
9785: varmana voidaan pitää, ~ttä siinä emäntä- ett,ä Eduskunta ottaisi vuoden 1945
9786: koulussa, joka Kemijärvelle perustetaan, ei tulo- ja menoarvioon 500,000 matrkan
9787: tule olema1an oppilasten puutetta. mä.ärärahan emJäntäkoulwn perusta-
9788: Emäntäkoulujen ·perustamisella varmaan- miseksi Kemijibrven kuntaan.
9789: Helsingissä: lokakuun 12 päivänä 1944.
9790:
9791: M. 0. Lahtela. U. A. Wirranniemi. S. Salo.
9792: 281
9793:
9794: IV,za. - Rah. al. N:o 10.
9795:
9796:
9797:
9798:
9799: Lampinen y. m.: Jläärämhan osoittamisesta lainan anta-
9800: mista varten Turengin raakasokeritehtaan rakentami-
9801: seksi.
9802:
9803: E d u s k u n n a 11 e.
9804:
9805: Viittaamalla rah. al. N: o 38 syyskuun resti kohonn€et. Sen vuoksi hankkeen to-
9806: 14 päivältä 1939 ja samoin rah. al. N :o 2 teuttamiseksi on saatava lisävaroja. Sokeri-
9807: helmikuun 6 päivältä 1941 esitettyihin pe- tuotannon kehittäminen omassa maassamme
9808: rusteluihin pyydämme uudistaa ehdotuk- on mielestämme tällä hetkellä katsottava
9809: semme määrärahan myöntämisestä Hä- niin tärkeäksi toimenpiteeksi, että uusia
9810: meen-Uudenmaan raakasokeritehtaan ra- sokerinjalostuslaitoksia olisi kiireesti saa-
9811: kentamista varten ja saamme esitetyn tava maahamme perustetuksi. Tulkoon
9812: lisäksi lausua seuraavaa. vielä mainituksi, että rakenteen rautaosat
9813: Uudenmaan-Hämeen raakasokeriteMaal- sekä osa koneista ovat Turengissa sekä pis-
9814: la Turengissa ovat rakennustyöt ikäyn- toraide valmiina tehdastontille.
9815: mssa. Tehtaalle on tilattu tarvittava ko- Esittämillämme perusteilla saammekin
9816: neisto ulkomaalaiselta toiminimeltä, joka ehdottaa,
9817: hankintasopimuksessa on sitoutunut siihen,
9818: että toiminimi hankkii maastamme kaikki että Eduskunta ottaisi vuoden
9819: sellaiset koneistot, jotka voidaan ,täällä val- 1945 tulo- ja menoarvioon 20 mil-
9820: mistaa. Tehdasta rakentavalla yhtymällä joonan markan suuruisen määräri:t,_
9821: on 40 miljoonan markan suuruinen osake- han annettavciksi hulpakorkoisena
9822: pääoma, mistä sisäänmaksettuna 35 milj. Zainana Turengin aseman luokse ra-
9823: markkaa. Tämä summa ei kuitenkaan riitä kenteilla olevan raakasokeritehtaan
9824: peittämään tehtaan rakennuskustannuksia, rakennushankkeen toteuttamista var-
9825: jotka nykyisen tilanteen johdosta ovat Suu- ten.
9826: Helsingissä lokakuun 12 päivänä 1944.
9827:
9828: J. E. Lampinen. Kaapro Huittinen.
9829: Sulo J. Teittinen. Matti Heikkilä.
9830: 282
9831:
9832: IV,24. - Rah. al. N:o 11.
9833:
9834:
9835: Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksiJcsi
9836: puolustusvoimain kiilyttöö-n V'I.Wkralle otettujen hooosten
9837: omistajille eräissä tapauksissa~/
9838:
9839: Ed u s kun n a .U e.
9840: Eduskunta on äskettäin, erään toivomus- taisi tuhoutuneen hevosen sen hetkistä ik:äy-
9841: Oiloitteen_ käsittelyn yhteydessä, asiaa käsi- pää hintaa, jolloin sen arviohinnan mukai-
9842: telleen erik:oisva:liokunn:an mietinnön perus- nen !korvaus on omistajalle suoritettu. Tä-
9843: telut hyväksyen, ilmaissut käsitykseniiän hän käsitykseen on eduskuntakin yhtynyt
9844: että voimassa olevan hevosottolain mukai- hyväksyessään alussa mainitun vatliokunnan
9845: nen hevosten otto puolustusvoimain rtarpei- mietinnön perustelut, joissa sanotaan: ,He-
9846: siin merkitsee suurta erikoisrasitusta hevos- vosen kaatuessa tai kuollessa armeijan käy-
9847: ten omistajille ja että lain tuottamien koh- tössä siitä olisi ommtajaHe maksettava
9848: tuuttomuuksien ja sen oikeudenmukaiseen käypä hinta."
9849: käytäntöön soveltumattomuud:en tähden se Lisäkorvauksiin tBJrvittavan rahamäärän
9850: olmi laadittava toisille perusteiUe. arvioiminen on vaikeanlainen :tehtävä. Sii-
9851: Kun ei ·tätä kuitenkaan voida tehdä k!es- hen ei riitä tuhoutuneiden hevosten luku-
9852: ken käynnissä olevan sodan, on pyrittävä määrän toteaminen, josta iienee saa.taviss·a
9853: etsimään keinoja, joilla tässä vaiheessa lie- tarkat numerot, vaan olisi tiedettävä, edes
9854: vennettäisiin hevosoton sotiemme aikana jo summitrtain, hevosten laaltu. Saattaa olla
9855: tuottamia kohtuuttomuuksia. Kaikkein ras- tapauksia, joissa arviohinnan korotus esim.
9856: kaimmin ovalt hevosotosta joutuneet kärsi- 50% :Ha on täysin Tiittävä, kun taas toi-
9857: mään ne hevosten omistajat, joiden hevoset sissa ei 100 % lisäys riitä käypää hintaa
9858: ova.t sotatoimissa tuhoutuneet. He ovat vast3!amaan. Näin on laita varsinkin arvok-
9859: joutuneet hall!kkimaan :tuhoutuneen sijaan kaampiin hevosiin nähden. Asianomaisella
9860: toisen, josta on ollut useasti maksettava valiokunnalla lienee mahdollisuuksia tarvit-
9861: jopa yli kaksink!erroin se, minkä he ovat t81van määrärahan ltal"kempaan arviointiin
9862: tuhoutuneesta ikorvauksena saaneet. Hevos- kuin allekirjoittaneilla, joiden käsityksen
9863: ten menetykset ovat olleet täysin sattuman- mukaan lisäJkorvauksiin tarvit!llan vähintäin
9864: varaisia eivätkä siis ole jakautuneet lähi- 200 mi~joonaa markkaa.
9865: mainkaan tasaisesti ja suhteeUisesti eri he- Edellä esitetyn peruste,ella kunnioittaen
9866: vostenomistajien kesken. Saattaa olla ta- ehd<Ytamme,
9867: pauksia, että joltakin hevosen omistaja:lta on
9868: tuhoutunut kaikki häneltä otetut hevoset, että Eduskunta ottaisi vuoden
9869: toisen kokonaan säästyessä tällaiselta me- 1945 tulo- ja menoarvion 9 Pl. lll
9870: netykseltä. Tosin viimeksi mainittujenikin luvun 1 momentille 200 miljoonan
9871: kärsittäväksi jää puolustusvoimain käytössä markan määrärahan lisäkorvausten
9872: olleiden ja edelleen olevien hevosten kulu- maksamiseksi niille hevosten omista-
9873: tus ja arvon vähennys, jota mitätön vuokra jille, joilta puolustusvoimain k&yt-
9874: ei korvaa. Yhtenä vahingon tasoitus- ja töön vuokralle otetut hevoset ovat
9875: lievennyskeinona on lisäkorvauksen suorit- sodissamme tuhoutuneet tai joiden
9876: taminen tuhoutuneista hevosista. Tämän hevosia tuntomerkkien häviämisen
9877: korvauksen tulisi olla niin suuri, että se jo vuoksi ei ole voitu omistajilleen pa-
9878: maksetun korvauksen kanssa yhteensä vas- lauttaa.
9879: Helsingissä lokrukuun /12 päivänä 1944.
9880: J. Koivisto. Anton Suurkonka. Toivo Ikonen. Antti Junes.
9881: Heikki Soininen. Kauno Kleemola. Eino Möttönen. Matti Tolppanen.
9882: M. 0. Lahtela. Juho Paksujalka. Lennart Heljas. Vihtori Vesterinen.
9883: E. M. Tarkkanen. Antti Kukkonen. Eero Nurmesniemi. S. Salo.
9884: Kalle Kämäräinen. J. Pyörälä. Aapo Inkinen. J. E. Lampinen.
9885: Antti J. Rantamaa. E. Tukia. Juhani Leppälä.
9886: Einari Karvetti. Aino Luostarinen. Lauri Kaijalainen.
9887: 283
9888: IV,25. - Rah. al. N:o 12.
9889:
9890:
9891:
9892:
9893: Mustasilta y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9894: uudis- ja la4dunraivauspalkkioiksi.
9895:
9896: E d u s k u n n a 11 e.
9897:
9898: Viime syyskuussa Neuvostoliiton !kanssa vullisen maa-alan lisäämistä. Osittain pääs-
9899: solmitussa välirauhassa menetti maamme tään tähän tehostamalla salaojitusta siitä,
9900: Karjalan, Sallan ja Petsamon alueiden luo- mitkä määrät se on aikaisemmin saavutta-
9901: vutuiksen, sekä Porkkalan alueen vuokrauk- nut. Tätäkään tietä ei kuitenkaan ole ko-
9902: sen yhteydessä muiden menetysten ohella vin suuria voitettavissa lyhyessä ajassa.
9903: noin 15 % villjelysrnaastansa. Tämä menetys Sen vuoksi on viljelyskelpoiseu maan rai-
9904: aiheuttaa tuntuvan lisäloven ennestäänkin vaamiseen pelloiksi ja viljellyiksi laitumiksi
9905: liian vajanaiseen elintarvikeomavaraisuu- kiinnitettävä kaikki mahdollinen huomio.
9906: teemme, joka ennen nykyistä sotakanttakin Näin on tehtävä siirtoväen asuttamisen ja
9907: oli todellisesti korkeintaan 75-80 prosent- muun asutustoiminnan yhteydessä. Mutta
9908: tinen. Rauhan yhteydessä tehty sopimus myöskin jo olemassaolevien tilojen uudisrai-
9909: sotakorvauksista puolestaan pakottaa edt- vaus on saatava muodostumaan mahdolli-
9910: täin tärkeän osan tuotannostamme suuntau- simman vauhdikkaaksi.
9911: tumaan Neuvostoliittoon tavalla, jolloin Sota-aikana on uudisraivaus luonnolli-
9912: viennin vastapaindksi ei voida aikaansaada sista syistä jäänyt verraten vähäiseksi.
9913: lähl:mainkaan yhtä suurta tuontia. Tuonnin Maatalousjärjestöiltä on puuttunut näiden
9914: alhaisena pitäminen on P'a:kko ulottaa myös- töiden suunnitteluvoimia ja maanviljeli-
9915: kin elintarvneiden tuontiin. Tästä taas jöiltä työvoimaa uudisraivausten käytännöl-
9916: johtuu, että kotimainen elintarviketuotanto liseen suorittamiseen, koska hyvin suuri osa
9917: on koetetlbava saada niin tehokkaaksi kuin miehistä kummallakin taholla on ollut sota-
9918: vallitsevissa oloissa suinkin on mahdo1list:a. toimissa. Nyt sotatoimien loputtua on va-
9919: Elintarviketuotannon lisääminen tapah- rustauduttava ottamaan menetJ"kset takai-
9920: tuu luonnollisesti nopeimmin viljelyksen sin uudisraivauksessa niin nopeasti kuin
9921: ja kotieläintalouden voimaperäistyttämisen mahdollista, syistä, joita edellä kosketeltiin
9922: kautta. Mitä tärkeintä olisikin saada rap- lähemmin. Uudisraivauksen tehostamisen
9923: peutunut ojitus viipymättä kuntoon, samoin puolesta puhuu myöskin se, että on suuri
9924: kuin kotoinen lannanhoito nopeasti kohoa- aihe pelätä työttömyyttä alkavan esiintyä
9925: maan. Tämän lisäksi olisi väkilannoitteita, maaseudullakin niin pian kuin miehet on
9926: erittäinkin fosfaatteja, joista maat ovat rintamilta kotiutettu ja ensimmäiset työ-
9927: sota-aikana pahimmin köyhtyneet, saatava ruuhkat saatu katoamaan. Uudisraivaus on
9928: se määrä, minkä laihtuneet maat välttä- toimiala, johon voidaan miehiä sijoittaa ,työ-
9929: mättä tarvitsevat, saavuttaakseen edes jol- hön hyvinkin suuria määriä, sillä raivaus-
9930: tisetkin edellytykset tyydyttävien satojen tarve ulottuu useihin kymmeniintuhansiin
9931: antamiseen. Myöskin rehun tuotanto ja hehtaareihin vuosittain.
9932: säilyttäminen olisi saatava nopeasti tähän- Uudisraivaus tuo tietenkin ajanmittaan
9933: astista tehokkaammaksi ja ulkomaisiakin korvauksen maanvil,jelijöille, olkoon kysy-
9934: valkuaisrikkai:ta väkirehuja olisi koetettava myksessä pellon tai laidunten raivaaminen.
9935: saada tuoduksi ainakin joitakin määriä Varsinkin pientilallisten rahatilanne kuiten-
9936: maahamme. kin vaatii hyvin yleisesti perheen jäsenten
9937: Mutta vaikka näissä suhteissa päästäi- käyntiä sivuansiotöissä. Mikäli tilalla har-
9938: siinkin tyydyttäviin tuloksiin, ei omavarai- joitetaan tuntuvaromassa määrin uudisrai-
9939: suustavoitetta vielä voida lähimainkaan saa- vausta, · ei siltä ainakaan kesä- ja syyspuo-
9940: vuttaa, vaan lisäksi tarvitaan myöskin kas- lella vuotta ennätetä sivuansiotöihin. Näin
9941: 284 IV,25. - Uudis- ja laiduuraivauspalkkiot.
9942:
9943: .tapahtuva rahatulojen menetys on saatava mitä sota-aikana on voitu suunnitella. Päin-
9944: peitetyksi muulla tavoin. Tässä mielessä vastoin olisi varauduttava vaikka ylimää-
9945: onkin maassamme jo kauan maksettu val- räisen työvoiman avulla laatimaan erittäin
9946: tion taholta uudis- ja laidunraivauspalk- kiireellisesti ensi keväänä uudisraivaus-
9947: kioita ja on niiden määrätkin viime vuo- suunnitelmia, jotta maanviljelijät voisivat
9948: sina nostettu verraten tuntuviksi. Vuonna niitä toteuttaa oman perheensä työvoimalla
9949: 1942 oli niiden yhteissumma valtion tilin- kaikkina muiden tärkeiden töiden väliai-
9950: päätöksen mukaan 20 milj. markkaa ja v. koina sekä käyttää tarkoitukseen kyllin run-
9951: 1943 30 miljoonaa markkaa. Kuluneelle saasti myöskin palkattua työvoimaa. Mi-
9952: vuodelle niitä kuitenkin oli varattu vain tään epäilyä tuskin on siinä, etteikö rai-
9953: 10 milj. markkaa. Syistä, joihin edellä vii- vaustoimintaa jo ensi kesänä saataisi aina-
9954: tattiin, lienee tästäkin osa vielä käyttä- kin lähimain normaalivuosien keskimäärää
9955: mättä. Ensi vuodeksi hallitus on budjetti- vastaavaksi. Kun palkkiosummat ovat nous-
9956: esityksessään tyytynyt ottamaan tarkoituk- seet viime vuosina ja kun saattaa olla tar-
9957: seen vain 5 milj. markkaa, mainiten perus- peellista niitä palkkojen ja muiden raivaus-
9958: teluissaan, että vähennys tehdään ,työvoi- kustannusten nousun takia nykyisistä mää-
9959: ma.tilanteen kireyden takia". ristäänkin korottaa, pidämme erittäin tär-
9960: Hallituksen esitys on tältä kohdaltaan keänä ottaa ensi vuoden talousarvioon esi-
9961: valmistettu kuitenkin jo ennen kuin tilan- tetyn 5 miljoonan markan sijasta 20 mil-
9962: teen muuttuminen oli selvillä. Nyttemmin joonan markan suuruinen määräraha, käy-
9963: on uudisraivaustarve sekä työvoiman saan- tettäväksi uudis- ja laidunraivausten pal-
9964: timahdollisuus, kuten edellä jo viitattiin, kitsemiseen, samoilla perusteilla, kuin niitä
9965: vallan toisenlainen kuin talousarvion perus- tähänkin asti on maksettu, kuitenkin vara-
9966: teluja laadittaessa. Tämän vuoksi olisi ten maatalousministeriölle oikeuden korot-
9967: uudisviljelykselle luotava myöskin toisen- taa pinta-alaa kohti myönnettäviä palk-
9968: laiset taloudelliset edellytykset kuin sille kioita, jos ministeriö katsoo sen tarpeel-
9969: avautuu, jos talousarviossa tyydytään vain liseksi.
9970: esitettyyn 5 miljoonaan markkaan. Edellä viitattuihin perusteluihin vedoten
9971: On hyvin mahdollista, että kuluvan vuo- esitämme kunnioittaen,
9972: den aikana tai jo aikaisemmin laadittujen
9973: suunnitelmien toteuttaminen ei vaatiaikaan että Eduskunta ottaisi vuoden
9974: enempiä kuin mainitun summan. Olisi kui- 1945 ta~ousarvioon hallituksen esit-
9975: tenkin vallan epätarkoitUksenmukaista pa- tämän 5 miljoonan markan sijasta
9976: kottaa uudisraivaus rahallisten edellytysten 20 milj. markan määrärahan uudis-
9977: heikkouden takia rajoittumaan vain siihen, ja laidunraivauspa.lkkioiksi.
9978: Helsingissä lokakuun 12 päivänä 1944.
9979:
9980: Frans Mustasilta. Valfrid Eskola.
9981: Jalmari Väisänen. Jalmari Linna.
9982: V. H. Kämäräinen. Paavo Aarniokoski.
9983: Heikki Simonen.
9984: 285
9985:
9986: IV,26. - Rah. al. N:o 13.
9987:
9988:
9989:
9990:
9991: Pyörälä y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pie-
9992: nempien jokien keskeneräisten perkaustöiden jatkami-
9993: seen.
9994:
9995: E d u s kun n a ~11 e.
9996:
9997: Vuoden 1945 valtion tulo- ja menoarvio- tettavissa työttömy,yttä maaseudullakin. Sil-
9998: esityksessä 20 Pl. III 'luvun kohdalla hal- loin jokien perkauksilla, jos ne voidaan
9999: litus :ehdottaa keskeneräisten pienempien pirtää käynnissä, saavutetaan yleistä etua
10000: jokien perkaustöiden jatkamiseen 1,000,000 työväestölle työmaiden piirissä.
10001: mk käytettäväiksi maata:lousministeriön har- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10002: kinnan mukaan. Kun nyt tällaisia kesken- nioittaen,
10003: eräisiä pienempien jokien perkaustöitä on että Eduskunta korottaisi vuoden
10004: y;arsinkin Pohjois-Suomessa useirta ja töi- 1945 tulo- ja menoarvioesityksessä 20
10005: den loppuun saattaminen maataloustuotan- Pl. lll: 2 mom. kohdalla olevaa mää-
10006: non kannaltakin katsoen olisi kiireellinen, rärahaa pienempien jokien kesken-
10007: niin ehdotettu määräraha on aivan riittä- eräisten perkaustöiden jatkamiseen
10008: mätön. Kaiken lisäksi on otettava huo- maatalousministeriön harkinnan mu-
10009: mioon, etrtä kun <armeija kotiutuu, on odo- kaan 4,000,000 markalla.
10010: Helsingissä lokakuun 12 päivänä 1944.
10011:
10012: J. Pyörälä. Eino Rytinki. U. A. Wirranniemi.
10013: 286
10014:
10015: IV,21. - Rah. al. N:o 14.
10016:
10017:
10018:
10019:
10020: Borelli y. m.: Mäiirärahoo osoittamisesta koneellisen ja
10021: taloudellisen tutkimuksen toimi.ttamiseksi ratasuunnalla
10022: Helsinki-Nummela-Loimaar-Riste.
10023:
10024: E d u s k u n: n a 'll e.·
10025: Sen jälkeen kun 1888 vuoden valtiopäi- että maan kaikkein parhain maatalouden
10026: villä päätettiin rakennettavruksi rautatie tuotantoalue puolestaan kaipaa suoraa yh-
10027: Tampereelta Poriin, on useirta kertoja ,tehty ibeyttä suurimpa·an kulurtuskeskukseen. Sa-
10028: valtiopäivillä aloitteita yhdysradan rakenta- malla tämän ratahankkeen toteuttaminen
10029: miseksi Tamp·ereen-Porin j8! Turun-Toi- saattaa näJmät viljavat seudut nykyistään
10030: jalan ratojen välille sekä niinikään tämän paljon edullisempaan yhteyteen Turun kau-
10031: yhdysradan jatkamiseksi Loimaan jokiLaak- pungin kanssa, mikä ,erikoisesti 'laiva:liiken-
10032: sosta Nummelan kautta Helsinkiin. Useat ne.ttä silmälläpitäen on suuriarvoinen asia.
10033: maalaiskunnat ovat aikoinaan sitoutuneet Alinen Satakunta ei o1e kuitenkaan pel-
10034: 1
10035:
10036:
10037: rahallisesti avustamaan valtiota rtämän ikun- kästään maanviljelysseutua. Aivan näinä
10038: tien kannalta erinomaisen tärkeän reuta- vuosina ja aikoina on, erittäin edullisen
10039: tien aikaansaamiseksi. Yks1tyisesti on air sähkövoiman saannin ta:kia, teoHisuus al-
10040: koinaan toimitettu si,lmämääräinen tutkimus kanut sijoi·tJtua sinne entistä runsaammissa
10041: siitä ja sittemmin on myös valtion toimesta mitoissa. Huomattavia teollisuuslaitoksia
10042: vuonna 1924 toimitettu eritJtäin ,tarkka sH- perustetaan tai siirretään muuaita parhail-
10043: mämääräinen tutkimus ratasuunnan lähem- loon näiden kuntien alueiHe; ja tulisi uusi
10044: pää määrittelyä ja kustann US3!rvion teke- !l'ata sen vuoksi palvelemaan ja tukemaan
10045: mistä varten. Hanke on kuitenkin jliäny:t tätä teollisuuttakin. On näin oNen ilmeistä,
10046: tähän mennessä toteutumatta. että tä;llaisen rautwtien taloude1linen kan-
10047: Olojen kehity<ttyä nykyiselle kannalle on nattavaisuus voidaan pitää täysin varmana.
10048: tämän radan tarve tullut entistä välttämät- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
10049: tömämmäksi ja ajankohtaisemma:ksi. Yhä ibaen ehdottaa,
10050: la,ajeneva pääkaupunkimme tarvitsee suoraa
10051: yhteyttä voimrukkaaseen maatalouden tuo- ett>ä Edu,skunta ottaisi vuoden 1945
10052: tantoalueeseen, mihin kuuluvat sellaisert tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
10053: kunnat kuin esim. Somero, Loimaa, Huitti- kan määrärahan koneellisen ja talou-
10054: nen, Kokemäki. Nykyiset rautatiet eivät dellisen tutkimuksen pikaista toimit-
10055: kylmne tyydyttämään pärukaupunkimme tar- tamista varten radan H elsinki-Num-
10056: peita. Toisawlta on mitä luonnollisinta, mela-Loimaa-Riste rakentamiseksi.
10057: Helsingissä lokakuun 12 päivänä 1944.
10058:
10059: Toivo Borelli. Kalle Soini.
10060: Kyllikki Pohjala. K. Kylänpää.
10061: Aug. Kuusisto. Kalle Kirra.
10062: 287
10063:
10064: IV,2s. - Rah. al. N:o 15.
10065:
10066:
10067:
10068:
10069: Kivioja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieska'Yir-Ryöp-
10070: pään satamaradan rakentamista varten.
10071:
10072: E d u s k u n n a 11 e.
10073:
10074: Kalajoen Rahjankylän edustalla olevan merelle Ryöppääseen on Ylivieskasta noin
10075: Ryöpäs-nimisen saaren maanpuolella on kolme penikulmaa lyhyempi kuin Ykspih-
10076: heti rannassa 7-8 metrin syvyys, joka riit- laj·aan. Se merkitsee paljon puutavarain
10077: tää suuriliekin l·aivoille. Kallii,ta laitureita rahdeissa. Saimaan kanavan jouduttua
10078: syvän veden saavuttamiseksi ei tarvita. osaksi valtakuntamme rajan taakse kuuluu
10079: Merellä päin on sopivasti monia saaria, Ylivieskan-Iisalmen radan vaikutuspiiriin
10080: luonnon varamn~a aallonmurtajia. Niitä- Iisalmen takaiset vesistöt Sotkamoa ja Pie-
10081: kään ei tarvita, kuten muual1a tarvitaan lisjärveä myöten.
10082: varsin kalliita. Saarista huolimatta on tu- Ryöppään satamaa ruvettiin käyttämään
10083: loväylä satama-altaaseen edullinen ja syvä. huomattavassa määrässä vasta viime vuosi-
10084: Satama-altaassa on yht 'aikaa lastattu kah- sadan lopussa, jolloin puutavaran ja pai-
10085: deksan laivaa, joten se täytyy katsoa riit- kallisten sahojen aikakausi Kalajoella al-
10086: tävän suureksi. Lastaus tapahtuu proo- koi. Tunnettu oli satama ennenkin. Niinpä
10087: muista, joilla tavara tuodaan toistakym- pitäjänkokous jo noin sata vuotta sitten
10088: mentä kilometriä Kalajoen suulta. keskusteli kaupungin perustamisesta sinne.
10089: Muut Pohjanlahden satamat ovat meren Sellainen sopisi toteuttaa nyt, kun menete-
10090: lahtia ja siitä riippuu, että ne aina jääty- tyille kaupungeillemme haetaan uusia paik-
10091: vät paljon ennemmin kuin Ryöppään sa- koja. Niin kauan kuin ei ole kaupunkia,
10092: tama, joka on ulottoolla meressä, jossa me- ylenkatsotaan tuo hyvä satama aivan ai-
10093: rivirrat vaikuttavat sen, että satama ei heetta j·a sisämaan liikenne ohjataan me-
10094: jäädy ollenkaan kaikkina talvina, kuten relle paljon pitempää tietä. Kun lyhin
10095: viime talvenkin kokemus osoitti. Sataman tie kerran - sitä maanpuolustusnäkökoh-
10096: ympärys on kallioita, joten hiekka ei siellä datkin vaativat - on rakennettu, tulee
10097: pääse turmelema;an lautatavaravarastoita Ryöppään sataman läheisyyteen sellainen
10098: höyläyskel vottomiksi. kaupunki, joka liikenteen vilkkaudessa jää-
10099: Ryöppäästä voi sangen vähin pengerrys- tymättömän satamansa ansiosta lyö laudalta
10100: kustannuksin rakentaa rautatien mante- monet vanhat satamakaupungit.
10101: reelle, kun matka saaren eteläkärjestä mai- Viitaten edellä selostettuun sekä Nivalan
10102: hin on vain n. 300 metriä matalaa vettä. kaivostuotteiden kuljetukseen ja v:n 1907
10103: Rautateitse tuodun tavaran voi viskata vau- valtiopäivien anomusehdotukseen N: o 180,
10104: nusta suoraan laivaan. vuoden 1919 valtiopäivien anomusehdotuk-
10105: Näin hyvän sataman aika menee suoras- seen N: o 20, vuoden 1929 valtiopäivien toi-
10106: taan polusta, ellei sitä käytetä muun kuin vomusaloitteeseen N: o 93 ja saman vuoden
10107: paikallisen liikenteen palveluksessa. Siksi toisien valtiopäivien toivomusaloitteeseen
10108: sinne olisi rakennettava rautatie Y>livies- N: o 100, joka v:n 1930 valtiopäivillä uusit-
10109: kasta. Matka on vain 52 km ja tasaista; tiin (N: o 82), vuoden 1933 valtiopäivien
10110: insinööri Reimauin 1928 toimittaman tutki- lakialoitteeseen N: o 46 ja rahaasia-aloittee-
10111: muksen mukaan on koko· kust·annusarvio seen N: o 124, vuoden 1938 valtiopäivien
10112: 36,000,000 mk. lakialoitteeseen N: o 35 sekä lähetystön
10113: Iisalmen-Ylivieskan radan valmistuttua eduskuntaryhmille 1928 antamiin rataa
10114: on jo lähes parin vuosikymmenen ajan sisä- puoltaviin tietoihin, saamme kunnioittaen
10115: maan puutavaraa suuntautunut suuret mää- ehdottaa,
10116: rät Ylivieskan kautta Ykspihlajaan. Matka
10117: 12
10118: 288 IV,2s. - Yliviekan-Ryöppään satamarata.
10119:
10120: että Eduskunt,a ottaisi vuoden maaliraiteisen satamaradan rakenta-
10121: 1945 valtion tulo- ja menoarvioon miseen Ylivieskan asemalta Ryöp-
10122: 36 milj. markan määrärahan nor- pään merisatamaan.
10123: Helsingissä lokakuun 9 päivänä 1944.
10124:
10125: Vilho H. Kivioja. Tilda Löthman-Koponen.
10126: Heikki Niskanen. Eero Nurmesniemi.
10127: Heikki Simonen. J. Pyörälä.
10128: 289
10129:
10130: IV,29. - Rah. al. N:o 16.
10131:
10132:
10133:
10134:
10135: Teittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savon valtatien
10136: oikaisemista ja parantamista varten.
10137:
10138: E d u s k u n n a 11 e.
10139:
10140: Tulevan vuoden tulo- ja menoarvioesi- takia ei sitä enaa ole voitu edelleen kehit-
10141: tyksensä perusteluissa lausuu hallitus, että tää. Silloisen aloitteen perusteluissa lau-
10142: epätietoisuus tulevaisuudesta ja mahdotto- sutaan, että puheena oleva Savon valtatie
10143: muus vielä tarkoin määritellä edessä olevia on Mäntsälän ja Lahden väliseltä osaltaan
10144: tehtäviä aiheuttaa sen, että eduskunnalle mutkaisimpia ja kehnoimpia teitä maas-
10145: nyt. annettava tulo- ja menoarvioesitys ei samme ja että se sanotulla 53 km matkal-
10146: voi muodostaa täydellistä suunnitelmaa val- laan mutkittelee ja kiertää niin paljon, että
10147: tion taloudenpidolla vuonna 1945 ja että se nykyisin on noin kolmasosan pitempi
10148: siihen vain osittain on voitu sisällyttää ne kuin mitä sen todellisuudessa tarvitsisi olla.
10149: uudet menoerät, jotka ensi vuonna toden- Kun tiellä olevat mutkat ovat aivan hen-
10150: näköisesti joutuvat vaHion maksettaviksi. genvaamllisen jyrkkiä ja kun tämä tieosa
10151: Tätä käsitystään perustelee hallitus m. m. lisäksi on yksi maan eniten liikennöityjä
10152: työmäärärahoihin nähden sillä, että työvoi- teitä, ymmärtää helposti, kuinka suuri lii-
10153: man saanti näyttää edelleenkin olevan epä- kenteellinen epäkohta tässä on olemassa.
10154: varmaa. Olosuhrteet, sen jälkeen kun ,tulo- Tämän vuoksi päätti Lahden kaupungin-
10155: ja menoarvio hallituksessa suunniteltiin ja valtuusto kokouksessaan 1 p :nä joulukuuta
10156: sen perustelut kirjoitettiin, ovat perusteel- 1933 valtioneuvostolta anoa, että kysymyk-
10157: lisesti muuttuneet. Asepalveluksessa tähän sessä olev,an valtamaantien osa Mäntsälän
10158: saakka olleen työvoiman ennen pitkää ta- pitäjän Kaukolammin kylästä oikaistaisiin
10159: pahtuvan kotiuttamisen takia tulee työvoi- kulkemaan sanotun pitäjän Levannon ky-
10160: maa epäilemättä olemaan enemmänkin kuin län, Orimattilan pitäjän Luhtikylän ja Hol-
10161: mitä sitä yhtäkkiä voidaan töihin sijoittaa, lolan pitäjän Okeroisten kylän kautta suo-
10162: etenkin kun kotiuttaminen todennäköisesti raan Lahden kaupunkiin, sekä että sanottu
10163: sattuu talvisaik!aan, jolloin sopivia ja vält- tiesuunta mahdollisimman pian tutkittai-
10164: tämättömiä töitä ei ole niinkään helposti siin. Monien vaiheiden jälkeen onkin tut-
10165: löydettävissä. Tämän vuoksi olisi nyt jo kimus nyttemmin saatu toimi,tetuksi ja on
10166: korkea aika valita riittävästi tarpeellisia tutkimuksen suorittanut insinööri Eino Su-
10167: ,työmaita ja v,arata niitä varten myöskin vanto antanut siitä joulukuun 2 päivälle
10168: t31rvittavat m'äärärahat, jotta työt voitaisiin 1938 päivätyn lausunnon.
10169: heti työtarpeen esiintyessä panna nopeasti Lausunnosta ilmenee m. m., että tutkittu
10170: alkuun. Erityisen sopivia tällöin olisivat Lahden kaupungin ehdottama uusi suunta
10171: sellaiset työt, joissa työn suoritus jakaan- on n. 17 km. lyhempi kuin ,entinen tie Kau-
10172: tuu laajemmalle alueelle, koska majoitus kolammilta Mallusjoen ja Orimattilan
10173: y. m. työntekijäin huolto olisi tällöin hel- kautta Lahteen. Edelleen käy vertaile-
10174: pommin järjestettävissä. Samalla on kui- vasta kustannusarviosta selville, että uuden
10175: tenkin pidettävä silmällä sitä, että työ on suoran tien rakentaminen tulisi maksamaan
10176: erittäin ta.rpeellinen ja että siitä heti työn 15,500,000 mk, kun sen sijaan entisen
10177: päätyttyä on todellista hyötyä. Tällainen tien oikominen ja korjaaminen maksaisi
10178: työ olisi epäilemättä Savon valtatien oikai- 24,'800,000 mk, joten uusi suunta paitsi että
10179: seminen Mäntsälästä pohjoiseen. Sanotun se olisi lähes kolmasosa lyhempi kuin vanha
10180: tien oikaisemisesta ja parantamisesta on tie oikaisemisen jälkeen, olisi se myös
10181: tehrty eduskunta-aloite jo v. 1939 valtio- 9,300,000 mk halvempi kuin entisen tien
10182: päivillä, mutta silloin jo alkaneen sodan oikaiseminen.
10183: 290 IV,29. - Savon valtatie.
10184:
10185: Uuden tiesuunnan rakentamisen halpuus tie on tullut Helsingin kaupungillekin vielä
10186: johtuu suureksi osaksi siitä, että tie tulisi entistä tärkeämmäksi, koska osa sen enti-
10187: kulkemaan erittäin edullisessa maastossa ja sistä huoltoteistä on Porkkalan alueen luo-
10188: että tientekoaineen saanti sen varrella mel- vutuksen kautta menettänyt merkityksensä
10189: kein kauttaaltaan on helppoa. Tutkimuk- melkein kokon3ian.
10190: sen suorittaja onkin laajojen perustelujen Tien kustannusarvio ei tietenkään enää
10191: jälkeen hartaasti puoltanut tien rakenta- pidä paikkaansa, vaan tulee sen rakenta-
10192: mista uutta oikaistua suuntaa ja ottaen minen paljon kalliimmaksi, mutta myöskin
10193: huomioon, että tämän tärkeän liikenneväy- vanhan mutkittelevan tien korjaaminen tu-
10194: län lyheneminen 17 km: llä tietää suurta lisi samassa suhteessa kalliimmaksi, joten
10195: kansantaloudellista säästöä ja koska nykyi- uuden tien rakentamisen kautta säästettäi-
10196: nen tie on sangen huono ja vaikeasti lii- siin entistä enemmän varoja eli ainakin 20
10197: kennöitävä, ehdottanut, ·että tie rakennet- milj. markkaa. Entinen tie taas tyydyt-
10198: taisiin mahdollisimman pian. - Toimitus- täisi sellaisenaankin sen tarpeen, mikä sillä
10199: insinöörin lausuntoon on yhtynyt myöskin pääasiallisesti paikallisen liikenteen palve-
10200: Uudenmaan piirin piiri-insinööri. luksessa tulisi olemaan.
10201: Aikaisemmin ovat tätä tiesuuntaa yhty- Maanomistajain antamat maanluovutus-
10202: neet kannattamaan Helsingin, Heinolan ja sitoumukset tosin päättyvät vuoteen 1945
10203: Mikkelin kaupungit sekä yleensä kaikki mennessä, mutta epäilemättä he uudistaisi-
10204: Lahdesta pohjoiseen olevat läheiset maa- vat nämä sitoumukset jos jokin määräraha
10205: laiskunnat. Viimeksi ovat myöskin Mänt- tien rakent·amiseen varattaisiin. Välttä-
10206: sälän ja Hollolan kunnat, joiden alueella mätöntähän ei ole tietä rakentaa yhtenä
10207: tie tulisi kulkemaan, ryhtyneet puoltamaan vuonna valmiiksi ja tuskinpa sitä ehdittäi-
10208: sen rakentamista. siinkään niin lyhyenä aikana suorittaa,
10209: Vielä voimme mainita, että Lahden kau- mutta perin tärkeän yleisen merkityksensä
10210: punki on sitoutunut rakentamaan sen kannalta ja työtilaisuuksien varaamiseksi
10211: alueelle sattuvan osan tiestä sekä ottamaan olisi määräraha siihen myönnettävä ja työ
10212: osaa puolella Porvoonjoen yli johtavan sil- pantava nyt alulle.
10213: lan rakentamiskustannuksiin. Myöskin ne Tämä työ olisikin erityisen sopiva työ-
10214: maanomistajat, joiden maiden kautta tie maa sekä- helsinkiläisille että lahtelaisille
10215: tulisi kulkemruan, ·ovat sopeutuneet suotui- työn tarvitsijoille, koska se on sopiv·an mat-
10216: sasti asi3!an, osa jo myöntämällä tiehen tar- kan päässä näistä kumpaisestakin keskuk-
10217: vittavia alueita aivan ilmaiseksi, jos tie sesta.
10218: tulee rakennetuksi ennen v. 1945. Kaiken edellä olevan perusteella rohke-
10219: Kunnollisen maantieyhteyden aikaansaa- nemme ehdottaa,
10220: minen nopeasti kehittyvän Lahden ja maan
10221: pääkaupungin välille olisi jo sinänsä vält- että Eduskunta ottaisi vuoden
10222: tämättömyys. Mutta nyt ei ole kysymys 1945 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
10223: yksinomaan vain tästä, vaan koko Lahden markan suuruisen määrärahan Savon
10224: pohjoispuolella olevasta maan osasta ja valtatien oikaisemisen ja parantami-
10225: koko Savon valtatiestä, joka maan pääkau- sen alulle panoon Märitsälän pitä-
10226: pungista ja koko Etelä-Suomesta johtaa jän Kaukolammin kylästä saman pi-
10227: Heinolan, Mikkelin, Kuopion, Iisalmen ja täjän Levannon, Orimattilan pitäjän
10228: Kajaanin kaupunkien kautta aina Suomus- Luhtikylän ja Hollolan pitäjän Oke-
10229: salmelle ja Kuusamoon saakka. roisten y. m. kylien kautta Lahden
10230: Lisäperusteluina edellä jo aikanaan esi- kaupunkiin, insinööri Suvannon eh-
10231: tettyyn voidaan vielä mainita, että tämä dottamaa suuntaa noudattaen.
10232: Helsingissä lokakuun 12 päivänä 1944.
10233:
10234: Sulo J. Teittinen. Sulo Heiniö. Akseli Nikula.
10235: A. Pitkäsilta. Aino Luostarinen. Anton Suurkonka.
10236: Helena Syrjälä. Oskari Lehtonen. Juho Takala.
10237: Kalle Kämäräinen. K. Hakala. Matti Tolppanen.
10238: 291
10239:
10240: IV,ao. - Rah. al. N:o 17.
10241:
10242:
10243:
10244:
10245: Lahtela y. m.: Määrärahan, osoittamisesta Kemijärven kir-
10246: konk;ylän-Luusuan maantien rakennustöiden jatkamista
10247: varten.
10248:
10249: E d u s kun n a U e.
10250: Vuonna 1936 a•lettiin rwkentaa n. 32 kilo- kylään päästäkseen kiertää toisten kuntien
10251: metrin pituista Kemij-ärven kirkonkylän- keskusten kautta ja matkustaa 25-45 kilo-
10252: Luusuan maantietä alk.amalla <rakennustyöt metrin asemasta yli 200 km. Sanotun tien
10253: Luusuanpuoleisesta päästä mainittua kir- tarve ei rajoitu yksinomaan tien vaikutus-
10254: konkylää kohden. Tien rakennustyöt kes- piirissä asuvan väestön tarpeiden ,tyydyttä-
10255: keytettiin lresällä 1939 <eikä niitä ole sen miseen. Sitä kaipaa myöskin se kautta-
10256: jäJlkleen jatkettu, vaik!ka tien tarve on niin kulkuliikene, joka sanotulle tielLe suuntau-
10257: suuri, että tuskin sellaista on missään tuu niin pian kuin se va<lmistuu, koska· mi-
10258: muua<lla ja vaikka siihen uhratut varat ovat tään muuta Kemijärven kirkonkylästä ja
10259: nyt aivan hyödyttöminä. Kemijärven rautatieasemalta etelään johta-
10260: Hallituksen esittämän vuoden 1941 :tulo- v<aa tuloti·etä ei ole. Sanottua tietä olisi
10261: ja menoarvioesityksen perustelujen mukaan tarvittu erikoisen kipeästi myöskin maan-
10262: oli puheenaolevan tien rakentamiseen siihen puolustustehtävien ja saksalaisten maasta
10263: mennessä käytetty 4,280,000 markkaa ja ra- poistamisen vuoksi sekä sen väestön ja
10264: kennustyöt olivat siinä vaiheessa·, rettä tiestä omaisuuden evakuoimiseen, joka oli sen vai-
10265: oli aivan valmista 7 kilometriä ja kesken kutuspiirissä ja jonka täytyi tämän tie-
10266: rwk'Elntamisen 16 kilometriä, joten siis ra- osan puuttumisen vuoksi jättää mU.tei
10267: kentamaton osa oli ainoastaan noin 9 kilo- kaikki i:rtaimistonsa ja kulkea jalan aina
10268: metriå. Mainittakoon, että ·tällä 9 km pi- Tornioon asti.
10269: tuisella rakentamwttomwlla tieosaHakin on Tien rakentamista olisi joudutettava niin,
10270: jo v. 1938-1939 tehty Enjanavaus-, silta- että sen rwkentamaton osa saataisiin kuljet-
10271: ja peng1errystöitä. tavaan kuntoon viimeistäänkin vuoden 1945
10272: Vuoden 1940 ja 1941 tulo- ja menoar- aikana, koska siihen käytetyt varat muuten
10273: vioon on otettu sanotun tien rakentamiseen ovat aivan hyödyttömiä ja väestö kärsii tien
10274: yhteensä 1,000,000 markkaa, mutta ra:ken- puutetta, joka on ainut<laatuinen maras-
10275: nustöitä ei ole näillä varoilla ollenkaan jat- samme. T<ässä yhteydessä täytyy mainita
10276: kettu. se ikävä tosiasia, että tämän 9 km pituisen
10277: Kun rakentamaton osa on kirkonkylän rakentamattoman tieosan vuoksi on sattu-
10278: puo<leisessa päässä, täytyy Kiemijärven Ala- nut monia aivan i<lmreisiä kuolemantapauk-
10279: kylän asu:kasten, jotka asuvat noin 15 kilo- sia1 kun <lääkäriä ei ole saa·tu aikanaan sai-
10280: metrin matkalla, olla ilman tietä sekä Luu- raiden tykö ja sairaita sairaalaran. Vieläpä
10281: suankylän asukasten, jotka asuvat 25-35 on sattunut useita hukkumistapauksirukin,
10282: kilometrin etäisyydellä ja Juujärven kylän kun ihmiset ovat pakotettuja turvautumaan
10283: asukasten, jotka asuvat 35'------'iO kilometrin V'aaralliseen veneellä ja jäitse kulkemiseen
10284: etäisyydellä Kemijärven kirkonkylästä, mat- sekä kulkemaan tulvan aikana tällä tiiesuun-
10285: kustaessaan oman kuntansa kirkonkylään ja naHa lähellä kii"koJ:lkylää olevan valmiiksi
10286: ilähimmälle rautatieasemalle kie11tää Rova- pengerr:etyn, siltaa vailla olevan Ahvensal-
10287: niemren kautta yli 200 kilometriä pitkää men yli.
10288: kiertotietä myöten. On kohtuutonta, että Puheenaolevaa mruantietä olisi alettava
10289: niin suuren väestömäärän, joika tämän tien rwkentaa myöskin Kemijärven kirkonkylän
10290: vaikutuspiirissä asuu, täytyy 1ähimmä1le puoleisesta päästä Luusuan kylää kohti.
10291: rautatieasemalle ja oman kuntansa kirkon- Näin pitäisi tehdä ei ainoastaan tien jou-
10292: 292 IV,so. - Kemijärven kirkonkylän-Luusuan maantie.
10293:
10294: tuisamman valmistumisen vuoksi, vaan en- eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi-
10295: nen kaikkea s·en vuoksi, että tien rakenta- vomusponnen:
10296: minen tulee siten halvemmaksi ja se osa että halEtus ryhtyisi toimenpiteisiin kes-
10297: kirkonkylän puoleista tien päätä, joka val- keneräisenä olevan Kemijärven-Luusuan
10298: mistuu, voisi palvella tielle tulevaa liiken- maantien jäljellä olevien rakennustöiden
10299: nettä. T·ämän tieosan liikennettä tulee li- loppuun suorittamiseksi.
10300: säämään huoma.ttavassa määrin se yli 10
10301: km pitkä kylätie, joh erkanee rakenteella Edelläolevan toivomusponnen hyväksyi
10302: olevasta Kemijärven kirkonkylän---:-Luusuan myöskin eduskunta yksimielisesti huhtikuun
10303: maantiesuunnasta noin yhden kilom0trin 27 päivänä 1942.
10304: päässä Kemijärven kirkonkylästä Luusuaan Kun maantien jålelläolevien •ra,kennustöi-
10305: päin ja jatkuu Halosenrannan kautta Kel- den loppuunsaattamiseksi ei ryhdytty
10306: loniemeen. Tämä kylätie mainitusta erka- vuonna 1942 eikä hanituksen eduskunnalle
10307: nemiskohdasta alkaen noin 7 kilometrin pi- jättämässä vuoden 1943 tulo- ja menoarvio-
10308: tuudelta on valmiiksi rakennettu ja loppu- esityksessä esitetty määrärwhaa puheenaole-
10309: osakin on pohja:ttu, jot.en sitä nyt jo voi- van tien rakentamis~ksi, jätettiin vuoden
10310: daan käyttää liikenteseen. Siitä tulee myös- 1942 valtiopäivien syysistuntokauden aiussa
10311: kin erikoisen tärkeä kulkuväylä sille väes- rahaasia-aloite n:o 19, jossa ehdotettiin,
10312: tölle, joka ·asuu mainitun kylätien vaiku- 'että eduskunta ottaisi vuoden 1943 tulo- ja
10313: tuspiirissä. Kun näin on, olisi tärkeätä, menoarvioesitykseen puheenaolevan tien ra-
10314: että mainitusta maantiestä rakennettaisiin kentamiseksi 1,000,000 markkoo. Ja valtio-
10315: heti noin 1 kilometrin pituinen osa kirkon- varainvaliokunta mietinnössään n:o 60 hal-
10316: kylän puo1eisest31 päästä, eli se osa, josta lituksen esityksen johdosta, valtion tulo- ja
10317: mainittu kylätie erkanee. Ellei tätä tie- menoarvioksi vuodelle 1943 yksimielisesti
10318: osaa rakenneta heti, jää sanotun ky•lätien ehdotti aloitteen mukaisesti otettavaksi
10319: kirkonkylän puoleinen pää noin 1 kilomet- aloitteessa ehdotetun määrärahan ja mie-
10320: rin päähän ki11konkylästä irralliseksi ti;eksi, tinnön perusteluissa sivuHa 22 lausui seu-
10321: jonka kumpikaan pää •ei liity ma.antiehen. raavaa: ,Kun eduskunta kuluvan vuod:en
10322: Mainittakoon vielä, että eduskunta tou- valtiopäivillä on lausunut toivomuksen toi-
10323: kokuun 15 päivänä 1939 yksimielisesti hy- menpiteisiin ryhtymisestä keskeneräisenä
10324: viilksyi ponnen, että hallitus pyrkisi järjes- olevan Kemijärven-Luusuan maantien jä-
10325: tämään tierakennustyöt siten, että uusia lelläoLevien rakennustöiden loppuun suorit-
10326: teitä raken111etta·vaksi suunnit~ltaessa erikoi- tamiseksi, on vaJ.iokunta katsonut asianmu-
10327: sesti tiettömien seutujen tarpeet tyydytet- kaiseksi puoltaa aloitteen hyväksymistä ja
10328: täisiin ja että valta- ja kantatieverkoston on näin ollen merkinnyt momentille aloit-
10329: kunnostamista ja rakenrtamista samanaikai- teessa esitettyä tarkoitusta varten yhden
10330: sesti, mikäli mahdollista, entistä suuremmin miljoonan markan :lisäyksen." - Tämän
10331: määrärahoin kehitettäisiin. valiokunnan yksimielisen ehdotuksen hyväk-
10332: Kysymyksessä oleva maantie on sekä syi myöskin eduskunta aivan yksimielisesti.
10333: kantatie että .tiettömien ·alueiden rautatie- Kun hallitus vahvistaessaan eduskunnan
10334: asemalle johtava tärkeä tulotie ja kuuluu hyväksymää tulo- ja menoarviota on sano-
10335: siis niihin teihin, joiden •ra:IDentamista olisi tun määrärahan poistanut eikä ole puheena-
10336: mainitun eduskunnan päätöksen mukaan olevaa maantietä, jonka tarve vuosi vuo-
10337: joudutettava. delta lisääntyy, rakiennuttanut eikä vuoden
10338: Kun :tien rakentaminen v. 1939 jäi edeHä- 1944 tulo- ja menoarvioesityksessä esittänyt
10339: kerrotunlaiseen vaiheeseen, jätettiin vuoden siihen määrärahrua, jätettiin helmikuussa
10340: 1942 valtiopäiviHe toivomusaloite n:o 28, 1944 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus-
10341: jossa ehdotettiin eduskunnan päätettäväksi aloite ,että hallitus ottaisi vuoden 1945
10342: toivomus, •että hallitus ryhtyisi toimenpitei- tulo- ja menoarvioesitykseen tämän maan-
10343: siin puheenaolevan maantien jäilelläolevien tien rakennustöiden loppuun saattamiseksi
10344: rakennustöiden loppuun suorittamiseksi. 1 milj. markan suuruisen määrärahan". Tä-
10345: Tätä aloitetta valmistelevasti käsitellyt kul- mänkin aloitteen perusteella hyväksyi edus-
10346: lmlaitosvaliokunta huhtikuun 23 päivänä kunta yksimielisesti 21 päivänä maaliskuuta
10347: 1942 antamassaan mietinnössä n: o 2 esittä- 1944 kulkulaitosvalio'lrunnan mietinnön n: o 1
10348: millään perusteilla yksimielisesti ehdotti mukaisesti seur3iavan toivomuksen:
10349: IV,so. - Lahtela y. m. 293
10350:
10351: ,että Hallitus sislillyttäisi esitykseen tulo- tarpeellisena kuin edellä selostettu osoittaa,
10352: ja menoarvioksi vuodelle 1945 1,000,000 eikä hallitus ole vuoden 1945 tulo- ja meno-
10353: markan määrärahan Kemijärven kirkonky- arvioesirtykseensä muistanut ottaa siihen tar-
10354: län-Luusuan maantien rakennustöiden jat- vittavaa määrärahaa, ehdotamme kunnioit-
10355: kamista varten." taen,
10356: Kun maantien jälellä olevien raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1945
10357: nustöiden ~oppuunsuorittaminen on tarpeel- tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
10358: linen ja siihen ennen käytetyt varat ovat kan määrärahan K<emijärven kirkon-
10359: hyödyttöminä niin kauan kuin tien rakenta- kyZän-Luusuan maantien jälellä ole-
10360: maton osa on saaHamatta ajokuntoon ja kun vien rakennustöiden jatkamista var-
10361: eduskunta on sen rakentamisen pitänyt niin ten.
10362: Helsingissä lokakuun 12. päivänä 1944.
10363:
10364: M. 0. Lahtela. U. A. Wirranniemi. S. Salo.
10365: 294
10366:
10367: IV,st. - Rah. al. N:o 18.
10368:
10369:
10370:
10371:
10372: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta tieverkoston täy-
10373: d,entämiseksi Kuusamon ja Posion kuntien alueella.
10374:
10375: E d u s kun n a 11 e.
10376:
10377: Niinkuin Perä-Pohjolan ja Kainuun ta- Monia muitakin vähemmän tarpeellisia
10378: lous!k:omitean mietinnöstä (Komitean mie- teitä tarvittaisiin, mutta mainitut tiet muo-
10379: tintö N: o 10. 1938) näkyy, on maantieverkosto dostaisivat tierungon, joka on välttämätön
10380: Posion ja Kuusamon kunnissa perin puut- asujamiston tietarpeen tyydyttämiseksi ai-
10381: teellinen ja on komitea ehdottanut raken- van lähitulevaisuudessa. Tosin näitä kaik-
10382: nettava:ksi useita teitä mainittujen kuntain kia ei voida yhdeJJlä kertaa rakentaa, mutta
10383: alueelle. Näistä mainittakoon m. m. seuraa- sitä tärkeämpää on, että rakennustyöt alle-
10384: vat tiet: :taan mahdollisimman pian nii!llä teillä,
10385: joiden tarve on suurin. - Kyseessäolevan
10386: Posion kunnan alueella: tieverkoston rakentaminen on erikoisen tar-
10387: peellinen ja kiiree1linen m. m. seuraavista
10388: 1) Kemijärven Lehtolasta Posion kun- syistä:
10389: nassa olevan Hietalan ja Aittaniemen kautta 1) isojako toimitetaan Kuusamon ja Po-
10390: R:ist~rään ja edelleen y,lisuojärven ja Sou-
10391: sion kunnissa yhtenä toimirtuksena ja on
10392: vunjärven välitse Posion kunnan keskuk- se siinä vaiheessa, että tiloille tulevien ja
10393: seen, jossa se yhtyisi Posion-Kuusamon vw1tiolile jäävien maa-alueiden rajat on ikar-
10394: maantiehen; :tahla suunniteltu ja määrätty, mutta tilojen
10395: 2) Maaninkavaaran~Mourujärven tien kesken tulevien tiluspalstojen rajat ovat
10396: jatkona itäpuoli:tse Suolijärven vesistöön vielä suunnittelematta ja avaamatta. Jako-
10397: kuuluvan Murtoseljän Hämeenniemen rtie- osakkaita tässä isojakotoimituksessa, joka
10398: noi1le, jossa se yhtyisi 1 kohdassa mainit- alettiin 40 vuotta sitten, on yli 3,000.
10399: tuun tiehen ja avaisi tieyhteyden pohjois- Kun kullekin :tilaRe voidaan antaa enin-
10400: posiolaisille oman kuntansa keskukseen; tään kahdeksan tHuspaJ.staa, niin voidaan
10401: 3) Posion-Kuusamon maantiestä alkaen arvioida, että rtiluspalstoja ~tulee muodos-
10402: Mourusalmesta ja kulkien iluoteispuolelta tettava:ksi ,tässä jakotoimituksessa ainakin
10403: Ylipitkäjärven Kuusamon kunnassa olevaan yli 10,000. Jos ei edes tarvittavia y~leis
10404: Kilkiläsalmeen, jossa se yhtyisi Kuusamosta luontoisia maanteitä suunnitella ja raken-
10405: KemijärveUe rakennettuun maantiehen; nm ennenkuin tiluspalstojen suunnitt~lu
10406: 4) Mäntyjärveltä Perälän kautta Perä- ja sijoitus suoritetaan, on selvää, että maan-
10407: PosioHe, jossa yhtyisi Rovaniemen-Posion teitten jäiestäpäin rakentamisella tilUSI-
10408: maantiehen; pailistat silvotaan pHa.an ja tuotetaan arvaa~
10409: 5) Mäntyjärveltä Yliki:tkan länsipäähän, mattoma.n suuri vahinko. Tämä taloudel-
10410: jossa se yhtyisi Posion-Taiva~lkosken maan- listen arvojen tuhoaminen voidaan välttää
10411: tiehen. suunnittelemalla ja rakentamalla maantiet
10412: ennen palstojen sijoitusta. Huomattava on
10413: Kuusamon kunnan sillä alueeUa, joka myöskin se, että näin suuressa jakotoimi-
10414: välirauhansopimuksen mukaan jää valta- tuksessa tulee siirrettäväksi satoja taloja
10415: ikuntamme yhteyteen: taajoista kyläryhmistä uusille paikoihle.
10416: 1) Haatajan-Kitkan siirtolairtoksen- Rakentamalla maanteitä ennen palstojen
10417: Raistakan tie; sijoitusta voidaan estää palstojen silpomi-
10418: 2) Teerirannan tien yhdistäminen joko nen ja sijoittaa palstat sekä siirrettävien
10419: Suomussalmen tai T~aivalkosken tiehen; ta!lojen uudet paikat tarkoituksenmukai-
10420: 3) Penttilänvaaran-Murtovaaran tie. sesti tieverkostoa hyväksi käyttäen;
10421: IV,31. -Lahtela y. m. 295
10422:
10423: 2) tunnettua on, että välirauhansopimuk- kulkulaitosvaliokunta niiden itoivomusaJoit-
10424: sen mukaan jää Kuusamon kunnan itäiseltä teiden johdosta, jotka helmikuussa 1941
10425: alueelta useita satoja rtaloja Neuvosto.Jiito1J.e.
10426: jätettiin eduskunnalle puheenaolevien Kuu-
10427: Näille taloi1J.e on muodostettava uudet rtilat
10428: samon ja Posion kuntain alueelle rakennet-
10429: Kuusamon kuntaan jääneelle ail.ueelle ja tavien maanteiden suunnittelemisesta ja tie-
10430: myöskin Posion kunnan aluee1le pääasiassa alueiden eroittamisesta ennen tiluspalstojen
10431: niille seuduille, joihin uudet maantiet on sijoitusta, eduskunnaUe antamassaan mie-
10432: ra.kiennettava. Kun näiden uusien talojen tinnössä katsoi väJ~ttämättömäksi, että tie-
10433: perustaminen on kiireellinen tehtävä on verkosto suunnitellaan ja ,tarvittavat tie-
10434: senkin vuoksi tämän tieverkoston rakenta- alueet eroitetaan ennen tiluspalstojen sijoi-
10435: minen vi11ttämätön ja olisi tierakennustyöt tusta ja eduskunta hyväksyi sen yksimieli-
10436: alettava mainittujen kuntain alueeilla jo sesti lokakuun 23 päivänä 1942.
10437: ensi kesänä sekä suoritettava loppuun mah- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10438: dollisimman Jyhyessä ajassa, jotta isojaossakunnioittaen,
10439: tiloille annettavien tiluspaJstojen silpomi~ että Eduskunta ottaisi vuoden 1945
10440: nen voitaisiin välttää ja siimoväien talojen tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
10441: rakentaminen suorittaa mahdollisimman kan määrärahan tieverkoston täyden-
10442: pian. tämiseksi Kuusamon ja Posion kun-
10443: Tässä yhteydessä mainittakoon viclä, että tain alueella.
10444: Heilsingissä 13 päivänä lokakuuta 1944.
10445:
10446: M. 0. Lahtela. Kauno Kleemola.
10447: Juho Takala. S. Salo.
10448:
10449:
10450:
10451:
10452: 13
10453: 296
10454:
10455: IV,32. - Rah. al. 19.
10456:
10457:
10458:
10459:
10460: Lahtela: Määrärahan osoitta;misesta maantien rakentami-
10461: seksi Sallan kunnan K ursun kylästä Ahvenselkään.
10462:
10463: E d u s k u n n a ll e.
10464:
10465: Maantien rakentamista Kemijärven-Sal- tiin tiekunta tietä rakentamasta tarkoituk-
10466: lan maantiestä Sallan ku..ntaan kuuluvan sella, että se rakennetaan valmiiksi valtion
10467: Kursunkylän kohdalta pohjoiseen Ahven- ;toimesta.
10468: Belän taloon asti on pidetty pitkät ajat tar- Puheenaolevan tien rakentaminen on eri-
10469: peellisena sanotulla tiesuunnalla olevien koisen tarpeellinen siihenkin nähden, että
10470: asukkaiden ja valtion metsätalouden sekä siitä tulee Kemijärven-Sallan rautatiellä
10471: asutuksen levenemisen vuoksi. Kun maan- olevalle Kur'Sun asemalle ainoa pohjoisesta
10472: tietä ei rakennettu valtion toimesta, perus- johtava tulotie, jota voidaan kuljettaa laa-
10473: tivat tien vaikutuspiirissä olevat 1asu!kkaat joilta valtion metsämailta puutavaraa mai-
10474: kylätiekunnan, jonka avulla uskoivat saa- nitulle rautatieasemalle ja siten huomatta-
10475: vansa rakennetuksi tämän noin 32 kilomet- vasti lisätä valtion metsien puutavaran ar-
10476: rin pituisen tien. Tiekunnalle myönnettiin voa ja rautatien tuloja.
10477: sittemmin valtion avustus mainitun tien Kun tästä .tiestä tulee rautatielle johtava
10478: rakentamiseen ja tiekunta alkoi sitä raken- tarpeellinen tulotie ja se on erikoisen tar-
10479: taa vuonna 1934. Ennenkuin päästiin tien peellinen valtion metsätaloudelle ja asuk-
10480: pohjaustyössä edes puoliväliin, osoittautui kaille sekä sille asutustoiminnalle, joka on
10481: ettei tietä voitu rakentaa myönnetyn val- järjestetty tämän tien varteen ja tullaan
10482: tionavun turvin ja tien rakennustyö kes- vastaisuudessakin järjestämään, koska siellä
10483: keytyi. Keskeytyksen aiheutti pääasiassa on hyvät asutusmahdollisuudet, olisi valtion
10484: huomattavan suuri työpalkkojen nousu ja rakennettava puheenaoleva .tie valmiiksi
10485: siitä johtuva valtionavustuksen riittämät- mahdollisimman pian. Näin olisi tehtävä
10486: tömyys ja osaltaan myöskin se, että sen sitäkin suuremmalla syyllä kun sanotun
10487: jälkeen kuin tiekunta perustettiin, on tie- tien vaikutuspiirissä olevat valtion maat
10488: suunnan varrelle perustettu suuri asutus- ovat asutukselle erikoisen sopivia ja Sallan
10489: alue, johon tulee huomattava määrä uusia kunnan väestöä on uusille alueille asutet-
10490: asutustiloja, joiden puolesta ei kukaan yh- tava huomattavan paljon sen alueluovutuk-
10491: tynyt tiekuntaan. Näin jäi tierakennustyö sen johdosta, mikä on Sallan kuntaa koh-
10492: silloin kesken ja on edelleen siinä tilassa. dannut.
10493: Jo se seikka, että tiestä tulee noin 32 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10494: kilometriä pitkä, osoittaa, että sen rakenta- kunnioittaen,
10495: minen kylätienä sikäläiselle vähävaraiselle että Eduskunta ottaisi vuoden
10496: suurelta osalta ansiotöistä elävälle väes- 1945 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
10497: tölle on ylivoimainen tehtävä. Tämän ja markan määr,ärahan Sallan kunnassa
10498: myöskin sen vuoksi, että tien vaikutuspii- olevan Kursun-Ahvenselän maan-
10499: :rissä olot muuttuivat oleellisesti, vapautet- tien rakentamiseksi.
10500: Helsingissä lokakuun 12 päivänä 1944.
10501: M. 0. Lahtela.
10502: 297
10503: IV,ss. - Rah. al. N:o 20.
10504:
10505:
10506:
10507:
10508: Pyörälä y. J)l.: Miäärärlihart osoittamisesta krylii;teiden kun-
10509: toonsoottamiseksi.
10510:
10511: Eduskun·nalle.
10512:
10513: Pitkäaikainen sota, jota maamme on ik.äy- tulon ja myöskin valtakunnan yleisen edun
10514: nyt yli neljä vuotta, on aiheuttanut )kannaltakin katsoen. Kyläteiden osakkaat
10515: myös maaseudun liikenneoloissa suuria yleensä ovat vähävaraisia pienviljelijöitä ja
10516: vaikeuksia. Nämä vaikeudet koskevat kylätiet puutavaran kuljetuksen kannalta
10517: raskaasti liikennekeskuksista ulompana tärkeitä varsinkin nyt, kun valtamaantei-
10518: olevia kyläteitä, jotka useassa tapauk- den j'a. rautateiden varret ovat hll!katut.
10519: sessa heikosta rakenteesta huolimatta ovat Näin ollen valtion os·anotto kyläJteiden kun-
10520: koko sota-ajan olleet palvelemassa kansan toon saattamiseksi nopeammassa tahdissa
10521: toimeentulolle välttämätöntä puutavaran tuntuu luonnolliselta ja oikeudenmukaiselta.
10522: kuljetusta liikeväyliUe ja rautateille. Kun Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun-
10523: sota-aikana kylätieosakasten työvoima suu- nioittaen ehdottaa,
10524: rin piirtein on ollut armeijan palveluk-
10525: sessa, joten teiden kunto raskaan liikenteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1945
10526: vallitessa on painunut hyvin alas, niin tei- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
10527: den kulkukelpoiseen kuntoon saattaminen on kan mää'f'ärahan käytettäväksi kylä-
10528: kiireellinen ja välttämätön väestön toimeen- teiden kuntoon saattamiseksi.
10529: Helsingissä lokakuun 12 päivänä 1944.
10530:
10531: J. Pyörälä. U. A. Wirranniemi.
10532: Eino Rytinki. Eero Nurmesniemi.
10533: 298
10534:
10535: IV,a4. - Rah. a.l. N:o 21.
10536:
10537:
10538:
10539:
10540: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta T1J;;ko;la-n-
10541: salmen S1.'7ilan rakentamista varten.
10542:
10543: E d u s k u n n a ll e.
10544: Viitaten rah. al. N: o 133 vuoden 1939 että Eduskunta ottaisi vuoden 1945
10545: valtiopäivillä (Liitteet IV,t45 siv. 277) sekä valtion talousarvioon 2,000,000 mar-
10546: rahaasia-aloitteeseen n :o 33 vuoden 1940 kan mäiilrärahan sulan rakentamista
10547: va1tiopäivi1lä (Liitteet IV,36 siv. 103) eh- varten Tikkalansalmeen Pyhäjärven
10548: dotamme kunnioittaen, pitäjässä Oulun läänissä.
10549: Helsingissä lokakuun 13 päivänä 1944.
10550:
10551: Eero Nurmesniemi. Lauri Kaijalainen.
10552: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen.
10553: Eino Möttönen. J. Pyörälä.
10554: LAKI-, RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOITTEET
10555: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
10556: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET.
10557: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
10558:
10559: Lakialoitteet.
10560: - n:o 1, Kekkosen y.m.: Ehdotus laiksi - n :o 11, Jokisen y. m.: Ehdotus laiksj
10561: valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n muuttami- merimieslain 26 § :n muuttamisesta. Liit-
10562: •Sesta. Liitteet I,1. s. 7. - Ks. Valtiopäi- teet X,2. s. 152. - Ks. Merenkulku.
10563: väjärjestys. n :o 12, J o k i sen y. m.: Ehdotus laiksi
10564: n :o 2, R .a uni on y. m.: Ehdotus laiksi merimiesten vuosilomal.ain muuttamisesta.
10565: valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 § :n muutta- Liitteet X,3. s. 154. - Ks. Merenkulku.
10566: misesta. I~iitteet I,2. s. 10. - Ks. Valtio- n :o 13, K i v i o j a n: Ehdotus laiksi kor-
10567: päiväjärjestys. vauksen •suori ttami•sesta sotap,aJveluksesta
10568: - n:o 3, Luukan y. m.: Ehdotus laiksi aiheutuneen ruumiinvamman tai IS•airau-
10569: den johdosta annetun lain muuttamisesta.
10570: eräiden alueiden valtakunnan yhteyteen pa-
10571: Liittet X,15. s. 263. - K!s. Puolustus
10572: lauttamisen aiheuttamista poikkeussään-
10573: laitos.
10574: nöksistä tulo- ja omaisuusverosta annet-
10575: n :o 14, H .ei k k i l ä n y. m.: Ehdotus
10576: tuun lakiin annetun lain muuttamisesta.
10577: laiksi maanhankintalain nojalla perustet-
10578: Liitteet IV,1. s. 33. - Ks. Tulo- ja omai-
10579: tavista korvausmetsi•stä. Lii tteet IX,2 7.
10580: suusvero.
10581: .s. 255. - K>S. Korvausmetsät.
10582: n:o 4, A a t te 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi - n:o 15, Määtän y. m.: Ehdotus toi-
10583: valtion viran tai toimen haltijain oikeu- •seksi korvausla.iksi. Liitteet IV,16. s.
10584: desta eläkkeeseen annetun lain muuttami- 211. - Ks. Korvauslaki.
10585: sesta. Liitteet IV,2. s. 36. - Ks. Eläke. - n :o 16, Määtän y. m.: Ehdotus l:a~ksi
10586: - n:o 5, österholmin y.m.: Ehdotus ISOtav.ahin:kol•aån muuttamisesta. Liitteet
10587: laiksi kansanopistojen v.altionavusta an- IV,17. ·s. 218. - Ks. Sotavahingot.
10588: netun lain muuttamisesta. Liitteet IV,3. - n:o 17, Määtän y.m.: Ehdotus laiksi
10589: s. 38 ja 40. - Ks. Kansanopistot. toisesta omai.suudenluovutu>Sverosta. Liit-
10590: - n :o 6, Hei n i ö n y. m.: Ehdotus laiksi teet IV,1s. s. 220. - Ks. OmaiJsuuden-
10591: valtion polttoainevarastosta. Liitteet IV,4. Juovutusvero.
10592: s. 42. - Ks. Polttoainevarasto. - n :o 18, M ä ä t ä n y. m.: Ehdotus laik,si
10593: - n:o 7, Aarnioko·sken y.m.: Ehdotus osakeyhtiöiden toi,sen omaisuudenluovu-
10594: laiksi metsästyslain muuttamisesta. Liit- tusveron .suorittami,sesta niiden omina
10595: teet VII,1. s. 69. - Ks. Metsästys. osakkeilla. Liitteet IV,19 . .s. 222. - Ks.
10596: - n:o 8, Esko 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi Omai·suudenluovutusvero.
10597: viljelyspalstojen luovuttamisesta tilatto- - n :o 19, Määtän y. m.: Ehdotus lta~ksi
10598: man väestön käytettäväksi. Liitteet IX,1. korvausosakkeiden hallintoyhteisöJStä.
10599: s. 93. - Ks. Tilaton väestö. Liitteet IV,20, s. 224. - Es. Korvauslaki.
10600: n :o 9, K i v i .s a l on y. m.: Ehdotus laiksi - n :o 20, Määtän y. m.: Ehdotus laiksi
10601: siirtoväen pika-asutustoiminnan johdosta omaisuuden luovuttamis.esta luontoi.slmr-
10602: tiloilta poisjoutuvien työntekijäin asutta- vausten suori ttami.sta v.arten. Lii tteet
10603: misesta annetun l.ain muuttamisesta. Liit- IV,21. 1s. 226. - Es. Korvauslaki.
10604: teet IX,2. s. 95. - Ks. Tilaton väestö. - n :o 21, L .e p p älä n y. m.: Ehdotus
10605: n :o 10, J{ i v i o j a n: Ehdotus laiksi kan- laiksi ISodan tai ·alueluovutuksen johdosta
10606: saneläkelaitoksen lakkauttamisesta. Liit- menetetyn sadon korVJa.ami·sesta. Liitteet
10607: teet X,1. s. 151. - Ks. Kansaneläkelaitos. IV,22. ,g. 235. - Ks. Korvauslaki.
10608: 4 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1944.
10609:
10610: n:o 22, Lahtelan y.m.: Ehdotus - n :o 23, Syrjäsen y. m.: Ehdotus
10611: laiksi palmllisen väestönsiirron aiheutta- laiksi oppivelvollisuudesta ·annetun l.ain
10612: mista poiklmuksi,s.ta vuonna 1944 toimi- muuttami•seksi. Li,itteet VIII,6. s. 247. -
10613: tetun kunnalli,sverotuk!sen perusteella toi- Es. Kansakoulut.
10614: mitJettava,ssa kirkollisverotuksessa ja seu- - n :o 24, J e r n i n y. m.: Ehdotus laiksi
10615: rakunnan a.vustami,se&sa. Liitteet VII,6. lää,nien luvusta. Liitteet 1,6. 'S. 203 ja
10616: 1S. 241. - Ks. Kirkollisverotus. 205. - Ks. Läänit.
10617:
10618:
10619:
10620: Rahaasia-aloitteet.
10621: Kevätistuntokaudella jätetyt.
10622: n:o 1, Joukasen y. m.: Määrärahan - n :o 2, H i r v en s a 1 on y. m.: Määrära-
10623: osoittamisesta Karvianjoen perkaustöiden han osoittamisesta Iisalmen vesistön tul-
10624: jatkamista varten. Liitteet IV,14. s. 61. vavedenpinn1m järjestelytöiden alullepane-
10625: - Ks. Perkaustyöt. mista varten. Liitteet IV,15. s. 62. -
10626: Ks. Perkaustyöt.
10627:
10628:
10629: Syysistuntokaudella jätetyt.
10630: - n:o 3, Pitkäsen y. m.: Määrärahan n:o 9, Lahtelan y. m.: Määrärahan
10631: osoittamisesta erinäisten edellisen maail- osoittamisesta emäntäkoulun perustami-
10632: man<Jodan aikana Suomen kansalaisille •sekJsi Kemijärven kuntaan. Liitteet IV,zz.
10633: koituneiden vahinkojen korvaamista var- .s. 279. - Es. Emäntäkoulut.
10634: ten. Liitteet IV,l6. 1S. 271. - Ks. Sota- n:o 10, Lampisen y.m.: Määrärahan
10635: v·whingot. osoittamisesta lainan antamista varten
10636: n:o 4, Törngrenin y.m.: Korotetun Turengin ra.a:kasokeritehtaan rakentami-
10637: määrärahan osoi ttami•sesta a vustukJseksi seksi. Liitteet IV,23. s. 281. - Ks. Raa-
10638: ruotsalaiselle kansalaiskorkeakoululle. Lii t- kasokeri tehdas.
10639: teet IV,17. s. 272 ja 273. - Ks. Ruotsa- n:o 11, Koiviston y.m.: Määrärahan
10640: lainen kansalaiskorkeakoulu. osoittamisesta li,säkorvauksiksi puolustus-
10641: n:o 5, L ö t h m a n-K o p o sen y. m.: voimain käyttöön vuokralle otettujen he-
10642: Määrärahan osoi tt,a.misesta käytännöllisen vosten omistajille era1ssa tapauksissa.
10643: lastenhoito-opetuksen järjestämiseksi koti- Liittet IV,24. s. 282. - Ks. Hevosten
10644: talousoppilaitoksiin. Liitteet IV,18. s. otto.
10645: 27 4. - Ks. Lastenhoito-opetus. n :o 12, M u 's t a s i ll a n y. m.: Korotetun
10646: määrärahan osoittamisesta. uudis- ja lai-
10647: n :o 6, K 1 e emo 1 a n y. m.: Määrärahan dunraivauspalkkioikJsi. Liitteet IV,25. s.
10648: osoittamisesta valtion maataloudellisten 283. - Ks. Laidun.
10649: oppilaitosten eräiden maatalousopettajain - n:o 13, Pyörä l ä n y. m.: Korotetun
10650: palkkauksen korottamiseksi. Liitteet IV,19. määrärahan osoittamisesta pienempien jo-
10651: •S. 275. - Ks. Ma·a.talous. kien keskeneräisten perkaustöiden jatka-
10652: n:o 7, K 1 e emo 1 a n y. m.: Määrärahan miseen. Liitteet IV,26. ,s. 285. - Ks. Per-
10653: osoittamisesta yksityisluontoisten maata- kaustyöt.
10654: loudellisten oppilaitosten eräiden maata- n:o 14, H o r e ll i n y. m.: Määrärahan
10655: lousopettajain palkkauksen korottami- osoittamisesta koneellisen ja taloudelli-
10656: seksi. Liitteet IV,zo. ,s. 276. - Ks. Maa- sen tutkimuksen toimittamiseksi rata-
10657: talous. suunnalla Heisinki-N ummela-Loimaa-
10658: n:o 8, H i 1 den i n y.m.: Määrärahan Riste. Liitteet IV,zr ..s. 286. - K,s. Rau-
10659: osoittamisesta opettajakandidaattien val- tatiet.
10660: mistuskurssien järjestämiseksi jossakin n:o 15, Kiviojan y.m.: Määrärahan
10661: alemmassa ruotsinkielisessä maatalouskou- osoittamisesta Ylivieskan-Ryöppään sa-
10662: lusSI~JJ. Liitteet IV,21. 'S. 277 ja 278. - tamar.a;dan rakentamista varten. Lii tteet
10663: Es. M.wa talous. IV,zs. s. 287. - Ks. Rautatiet.
10664: L,aik:i-, rahaasia- ja t;oivomusa.loitteet 1944. 5
10665:
10666: n:o 16, Teittisen y.m.: Määrärahan n :-o 19, La h te 1 a n: Määrärahan osoit-
10667: osoi ttamisest.a Savon valtatien oikaise- tamisesta maantien rakentamiseksi Sallan
10668: mi1sta ja parantamista varten. Liitteet kunnan Kursun kylästä Ahvenselkään.
10669: IV,29. 1s. 289. - Ks. Maarntiet. Liitteet IV,32. 's. 296. - Ks. Maantiet.
10670: n:o 17, Lahtelan y.m.: Määrärahan n:o 20, Pyörä 1 ä n y. m.: Määrärahan
10671: osoittamisesta Kemijärven kirkonkylän- osoittamisesta kyläteiden kuntoon ,saatta-
10672: Luusuan maantien rakennustöiden jatka- mise@si. Lii·tteet IV,33. s. 297. - Ks.
10673: mista varten. Liitteet IV,3o. s. 291. - Kylä tiet.
10674: Ks. Maantiet. n:o 21, Nurmesniemen y.m.: Mää-
10675: n:o 18, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan rärahan osoi tt.amisesta Tikkalansalmen sil-
10676: osoittamisesta tieverkoston täydentämi- lan rakentamista varten. Lii tteet 1V,3 4.
10677: ~seksi Kuusamon ja Posion kuntien •S. 298. - Ks. Sillat.
10678: alueell:a. Liitteet IV,31. s. 294. - Ks.
10679: Maantiet.
10680:
10681:
10682:
10683: Toivomusaloitteet.
10684: Kevätistuntokaudella jätetyt.
10685: n :o 1, K a ll i a n: Esityksen antamisesta töön otetun tai muutetun sukunimen hy-
10686: reservistä palvelukseen kutsuttujen ääni- väksymisestä Suomessa. Liitteet II,5. s.
10687: oikeutettujen kansalaisten oikeuttamisesta 28. - Ks. Sukunimi.
10688: äänestämään otteilla maan rajojen ulko- n:o 9, Hongan y.m.: Toimenpiteistä
10689: puolellekin' sijoitetussa suomaLaisessa jouk- valtion viran ja toimen haltijain palk-
10690: ko-osastossa. Liitteet I,3. s. 12. - Ks. kauksen sitomi3eksi elinkustannusindek-
10691: Edustajanvaali t. siin. Liitteet IV,5. s. 44. - Ks. Virka-
10692: n :o 2, Erich i n y. m.: Esityksen anta- miehet.
10693: misesta armeijan oikeusasiamiehen toimen n:o 10, Frietschin y.m.: Valtion vi-
10694: perustamisesta. Liitteet 1,4. s. 13. - Ks. ran ja toimen haltijain palkkauksesta an-
10695: Oikeusasiamies. netun lain 2 § :n 2 kohdan muuttamisesta
10696: n:o 3, Lumpeen y. m.: Äitienpäivän 'siten, että palkkaukset sidotaan elinkus-
10697: määräämisestä kansalliseksi juhlapäiväksi. tannusindeksiin. Liitteet IV,6. s. 45. -
10698: Liitteet 1,5. s. 15. - Ks. Äitienpäivä. Ks. Virkamiehet.
10699: n:o 4, Te.ittisen y.m.: Esityksen an- n:o 11, Nikulan y.m.: Esityksen an-
10700: tamisesta määräalaan kohdistuvan omis- tamisesta viran tai toimen haltijain oi-
10701: tusoikeuden turvaamiseksi. Lii tteet II,1. keutta eläkkeeseen koskevan lain 5 § :n
10702: s. 21. - Ks. Omistusoikeus. muuttamisesta. Liitteet IV,7. s. 46. -
10703: "'"-- n :o 5, S i m o s en y. m., Sotatapaturmia Ks. Eläke.
10704: koskevien asiakirjain lähettämisestä kor- n :o 12, F u r u h j e 1m i n y. m.: Esityk-
10705: keimpaan oikeuteen postin välityksellä. sen antamisesta valtion viran tai toimen
10706: Liitteet II,2. s. 24. - Ks. Sotatapaturma. haltijain oikeudesta eläkkeeseen annetun
10707: n:o 6, Sillanpään y.m.: Esityksen lain muuttamisesta. Liitteet 1V,s. s. 47
10708: antamisesta kihloissa oltaessa tai avioliit- ja 48. - Ks. Eläke.
10709: tolupauksin siitetyn lapsen sekä äidin n :o 13, K. A n d e r s s on i n y. m: Eräi-
10710: oikeudellisesta asemasta, milloin 1sa on den valtionrautateiden palveluksessa ole·
10711: •sodassa kuollut. Liitteet II,3. s. 26. - vien henkilöiden työsuhteen muuttami-
10712: Ks. ;Lapset. sesta virkasuhteeksi. Liitteet 1V,9. 18. 49.
10713: n:o 7, Sillanpään y.m.: Esityksen - Ks. Rautatiet.
10714: antamisesta avioliiton ulkopuolella synty- - n:o 14, Wickmanin,y.m.: Esityksen
10715: neen lapsen oikeudesta siihen sukunimeen, a,ntamisesta kansakoululaitoksen kustan·
10716: j-ota äiti lapsen syntyessä on velvollinen nuksista annetun lain 5 § :n 2 momentin
10717: käyttämään. Liitteet II,4. s. 27. - Es. ja 15 § :n 3 momentin muuttamisesta.
10718: Sukunimi. Liitteet IV,1o. s. 50 ja 52. - Ks. Kansa-
10719: n :o 8, Kivi o j a n: Ulkomailla käytän- koulut.
10720: 6 L•aJki-, rahaa·sia- ja. t·oivomusal·oitteet 1944.
10721:
10722: n:o 15, Luukan y.m.: Esityksen anta- käytettäviksi. Liitteet IX,4. s. 101. -
10723: misesta valtion laivarahastosta annetun Ks. Asutustoiminta.
10724: lain muuttamisesta rannikkomerenkulkua n:o 27, Soinisen y. m.: Tutkimuksen
10725: silmällä pitäen. Liitteet IV,11. s. 54. - toimittamisesta raakapuun saantiin sovel-
10726: Ks. i.aivarahasto. tuvista yhtiöiden ja yksityisten metsi•stä.
10727: n:o 16, Raunion y.m.:JokioistenRau- Liitteet IX,5. s. 103. - Ks. Puutavara.
10728: tatie Osakeyhtiön osakkeiden hankkimi- n:o 28, Le p i s t ön y. m.: Selvityksen
10729: sesta valtiolle. Liitteet IV,12. s. 55. - hankkimisesta kauran viljelyksen lisäämi-
10730: Ks. Rautatiet. ·sen mahdollisuuksista. Liitteet IX,6. s.
10731: n:o 17, U. Hannulan: Määrärahasta 105. - Ks. Kauran viljelys.
10732: postitalon rakentamista varten Kemiin. n:o 29, Lampisen y.m.: Esityksen
10733: Liitteet IV,13. s. 56. - Ks. Kemin posti· antamisesta laiksi salaojitusavustuksista
10734: ja -lainoista. Liitteet IX,7. s. 107. - Ks.
10735: talo.
10736: Salaojitus.
10737: n:o 18, Pohjan no r on: Tarpeellisten n:o 30, Kääriäisen y.m.: Toimenpi-
10738: säännösten antamisesta siitä, mihin väes- teistä karjanlaiduntamismahdollisuuksi en
10739: törekisteriin eri paikkakunnilla asuvat laajentamiseksi. Liitteet IX,s. s. 109. -
10740: aviopuolisot ja heidän alaikäiset lapsensa Ks. Karja.
10741: on merkittävä. Liitteet VII,2. s. 71. - n :o 31, Pyy n y. m.: Lisäyksestä vuoden
10742: Ks. Väestörekisteri. 1944 tulo- ja menoarvioon palautetulla
10743: n :o 19, K u p arin y. m.: Metsästysmai- alueella sodassa tuhoutuneiden ja rap-
10744: den vuokrauksen sallimisesta ainoastaan piolle joutuneiden puutarhojen uudelleen
10745: metsästysseuroille. Liitteet VII,3. lil. 73. perustamista ja kunnostamista varten.
10746: - Ks. Metsästys. Liitteet IX,9. s. 111. - Ks. Puutarha.
10747: - n:o 20, Hong a n y. m.: Toimenpiteistä n:o 32, Pekkalan y. m.: Toimenpi-
10748: tyttölyseoiden lehtorinvirkojen järjestämi- teistä matalouskerhoneuvojaopiston ai-
10749: seksi. Liitteet VIII,1. s. 81. - Ks. Oppi- kaansaamiseksi. Liitteet IX,1o. s. 112. -
10750: koulut. Ks. Maatalous.
10751: n :o 21, Kukkosen y. m.: Koululaitok- n:o 33, Lampisen y.m.: Toimenpi-
10752: sen liikuntaklllsvatuksen j,a terveysopin teistä lantavarojen talteenottolaitteiden
10753: opettajain ja edustajain aseman järjestä- aikaansaamiseksi ja lannanhoidon paran-
10754: misestä. Liitteet VIII,2 . .s. 82. - Ks. tamiseksi pienviljelmillä. Liitteet IX,u.
10755: Oppikoulut. s. 115. - Ks. Lannanhoito.
10756: n:o 22, Pohjalan y. m.: Toimenpi- n:o 34, Pyöräiän y.m.: Puutavara-
10757: teistä yhtenäisen ja järjestelmällisen hen· kaupassa vallitsevan hintajärjestelmän ta·
10758: gellisen hoidon aikaansaamiseksi maamme soittamisesta. Liitteet IX,12. •S. 116. -
10759: sair.aanhoitolaitoksissa. Liitteet VIII,3. s. Ks. Puutavara.
10760: 83. - Ks. Sairaalat. n :o 35, K u 11 b e r gin y. m.: Toimenpi-
10761: n:o 23, Lumpeen y.m.: Raittiusope- teistä palkkioiden suorittamiseksi määrä-
10762: tuksen uudistamisesta. Liitteet VIII,4. tyn vähimmäismäärän yli tuotetusta mai-
10763: s. 85. - Ks. Raittiusopetus. dosta. Liitteet IX,13. s. 117 ja 119. -
10764: n:o 24, Löthman-Koposen y. m.: Ks. Maito.
10765: Määrärahasta vapaan kansansivistystyön n :o 36, Määtän y. m.: Toimenpiteistä
10766: järjestämisen ja johtamisen tehostami- maataloudellisten neuvontajärjestöjen yh-
10767: seksi. Liitteet VIII,5. s. 87. - Ks. Kan- distämiseksi ja neuvontatyön keskittämi-
10768: sansivistys. seksi. Liitteet IX,14. s. 120. - Ks. Maa·
10769: n:o 25, Teit t i sen y. m.: SuurviljeJ. talous.
10770: mien perustamisesta valtion viljelyskel- n:o 37, Määtän y.m.: Toimenpiteistä
10771: poisille maille uusien asutustilojen muo- koti talousneuvojakoulutuksen lisäämiseksi.
10772: dostamistarkoituksessa. Liitteet IX,3. s. Liitteet IX,15. s. 122. - Ks. Kotitalous.
10773: 98~ - Ks. Asutustoiminta. n :o 38, W i c km a n i n y. m.: Toimenpi-
10774: n:o 26, Tolppasen y. m.: Pulavuo- teistä taloustyötä helpottavien parannus-
10775: sina rahansijoitusta varten pakkomyyn- ten aikaansaamiseksi maaseudun kodeissa.
10776: mssa ostettujen maatalouskiinteistöjen Liitteet IX,16. s. 124 ja 126.- Ks. Koti-
10777: pakkolunastamisesta asutustarkoituksiin talous.
10778: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1944. 7
10779:
10780:
10781: n :o 39, J u ne k s en y. m.: Kiinteän palveluksessa olevalle tai hänen omaisil-
10782: mieskotiteollisuuskoulun perustamisesta leen tapaturman johdosta suoritettavasta
10783: Perä-Pohjolaan. Liitteet IX,17. s. 128. - kertakaikkisesta korvauksesta. Lii tteet
10784: Ks. Kotiteollisuus. X,6. s. 159. - Ks. Merenkulku.
10785: n :o 40, L a m p i s e n y. m.: Korotetusta n :o 52, Ranta 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
10786: määrärahasta kotiteollisuusyhdistysten ja maaseudun asunto-olojen parantamiseksi.
10787: niiden ,asemassa toimivien muiden alue- Liitteet X,7. s. 161. - Ks. Asunto-olot.
10788: järjestöjen toiminnan tukemiseksi. Liit- n :o 53, Tuomi sen y. m.: Toimenpi-
10789: teet IX,1s. s. 129. - Ks. Kotiteollisuus. teistä sodasta palaavien asuntokysymyk-
10790: n :o 41, Luo s ta r i sen y. m.: Toimen- sen järjestämiseksi. Liitteet X,s. s. 164.
10791: piteistä käytännöllisen lastenhoidon ope• - Ks. Asunto-olot.
10792: tuksen järjestämiseksi koti talousoppilai-
10793: n :o 54, T o 1 p p ase n y. m.: Maaseudun
10794: toksiin. Liitteet IX,19. s. 131. - Ks.
10795: asunto-olojen parantamista varten annet-
10796: Lapset.
10797: n:o 42, La h te 1 a n y. m.: Määrärahasta tavien avustusten ja lainojen saantiehto-
10798: jen tarkistamisesta.· Lii tteet X,9. s. 166.
10799: emäntäkoulun perustamiseksi Kemijär-
10800: - Ks. Asunto-olot.
10801: velle. Liitteet IX,2o. s. 133. - Ks. Emän-
10802: täkoulut. - n :o 55, Ikosen y. m.: Toimenpiteistä
10803: n :o 43, Inkisen y. m.: Toimenpiteistä kansaneläkelaitoksen vakuutusmaksujen
10804: ajanmukaisen kalataloudellisen ammatti- periruistavan muuttamiseksi. Liitteet
10805: opetuksen järjestämiseksi. Liitteet IX,21. X,10. s. 167. - Ks. Kansaneläkelaitos.
10806: s. 135. - Ks. Kalastus. n:o 56, Vallan y.m.: Toimenpiteistä
10807: n:o 44, J u ne k sen y. m.: Kalanvilje- puolustuslaitoksen sodanaikaisessa palve-
10808: lyslaitoksen rakentamisesta Tornionjoen luksessa oleville suori tetta vaa ruokarahaa
10809: vesistöön. Liitteet IX,22. s. 137. - Ks. ja maksuajan lykkäystä koskevien ,sään-
10810: Kalastus. nösten ulottamisesta myös kotikuntansa
10811: n:o 45, W i r r a n niemen y. m.: Eräi- ulkopuolella työskenteleviin työvelvolli-
10812: den itärajan kuntien asukkaiden vapaut- siin. Liitteet X,11. s. 169. - Ks. Työ-
10813: tamisesta nahan ja villan luovutusvelvol- velvolliset.
10814: lisuudesta. Liitteet IX,23. s. 139. - Ks. n :o 57, 'Lumpeen y. m.: Sotaarpojen
10815: Nahka. työhuollosta annetun lain muuttamisesta.
10816: n:o 46, Koivurannan y.m.: Morri- Liitteet X,12. s. 171. - Ks. Sotaorvot.
10817: lapsisten pientilallisten vapauttamisesta n :o 58, Tuomi sen y. m.: Esityksen
10818: nahan ja villan luovutusvelvollisuudesta. antamisesta laiksi sotatapaturmalain muut-
10819: Liitteet IX,24. s. 140. - Ks. Nahka. tamisesta. Lii tteet X,13. s. 172. - Ks.
10820: n:o 47, T o 1 p pasen y. m.: Tutkimuk- Sota tapaturma.
10821: sen toimittamisesta Koitereen järven ja n :o 59, Kiviojan: Sotapalveluksessa
10822: Koitajoen vedenpinnan säännöstelemisestä. kuolleen omaisten eläkeoikeuden laajenta-
10823: Liitteet IX,25. s. 142. - Ks. Perkaus- misesta. Liitteet X,14. s. 174. - Ks.
10824: työt. Eläke.
10825: n :o 48, Lahtelan y. m.: Määrärahasta n:o 60, Kiviojan: Asevelvollisuuslain
10826: Kemijärvestä laskevan Kemijoen niskan sovel tamisasetuksessa rekisteri viranomai-
10827: perkaamista varten. Liitteet IX,26. s. 143. selle määrätyn asevelvollisuusikäisen kuo-
10828: - Ks. Perkaustyöt. lemaa koskevan ilmoitusvelvollisuuden
10829: n:o 49, U. Raatikaisen y.m.: Esi- poistamisesta. Liitteet XI,1. '8. 179. -
10830: tyksen antamisesta työaikalain muuttami- Ks. Rekisteri.
10831: sesta. Liitteet X,4. s. 156. - Ks, Työ- n:o 61, Koiviston y.m.: Esityksen
10832: aika. antamisesta hevosottolain muuttamisesta
10833: n :o 50, S i 11 a n p ä ä n y. m.: Toimenpi- ostojärjestelmään perustuvaksi. Liitteet
10834: tei,stä maataloustyöväen ja varsinkin kar- XI,2. s. 180. - Ks. Hevosten otto.
10835: janhoitoalalla työskentelevien työajan jär- n :o 62, Lepistö n y. m.: Esityksen an-
10836: jestämiseksi. Liitteet X,5. s. 157. - Ks. tamisesta hevosten ja ajoneuvojen otta-
10837: Karja. misesta sotavoiman tarpeisiin annetun
10838: n:o 51, Jokisen y. m.: Toimenpiteistä lain muuttamisesta. Liitteet XI,3. s. 182.
10839: muutettujen säännösten antamiseksi IP.eri- - Ks. Hevosten otto.
10840: 8 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1944.
10841:
10842: n :o 63, Lahtelan y. m.: Tientekorasi- rahasta Kittilän-Nili vaaran-Kiistalan
10843: tuksen tasoittamisesta. Liitteet VII,4. kylätien ottamiseksi valtion hoitoon. Liit-
10844: s. 74. - Ks. Maantiet. teet XII,5. :s. 192. - Ks. Maantiet.
10845: n:o 64, Heikkilän y.m.: Maantien n:o 69, Kaija l a i '8 en y. m.: Maantien
10846: rakentamisesta Tykölän tilan kohdalta rakentamisesta Sodankylän Kelujärveltä
10847: Tyrvännön pitäjä,stä Tampereen-Hä- Savukosken Tanhuan kylään. Liitteet
10848: meenlinnan maantielle Pälkäneen pi tä- XII,6. s. 193. - Ks. Maantiet.
10849: jiilssä. Liitteet XII,1. s. 187. - Ks. Maan- n :o 70, L a h te l a n y. m.: Liikennepai-
10850: tiet. koille johtavien tuloteiden ja maanteitä
10851: n :o 65, Aarniokosken y. m.: Maan- yhdistävien teiden ottamisesta valtion hoi-
10852: tien rakentamisesta Niinisalon pysäkiltä toon. Liitteet XII,7. s. 194.- Ks. Maan-
10853: Karvian pitäjän Kantin kylään. Liitteet tiet.
10854: XII,2. s. 188. - Ks. Maantiet. n :o 71, Lahtelan y. m.: Pohjois-Lapin
10855: n:o 66, Lahtelan y. m.: Määrärahasta tieolojen järjestämisestä. Liitteet XII,s.
10856: Kemijärven kirkonkylän-Luusuan maan- s. 195. - Ks. Maantiet.
10857: tien rakennustöiden loppuun saattamista n:o 72, Lahtelan y. m.: Kyläteiden
10858: varten. Liitteet XII,3. s. 189. - Ks. kunnossapitovelvollisuuden laajentami-
10859: Maantiet. 'sesta. Liitteet VII,5. s. 75. - Ks. Kylä-
10860: n:o 67, Lahtelan y.m.: Maantien ra- tiet.
10861: kentamisesta Sallan kunnan Kursunky- n :o 73, Österholm i n y. m.: Toimen-
10862: lä,stä Ahvenselkään. Liitteet XII,4. s. 191. piteistä maaseudun ja saariston postiyh-
10863: - Ks. Maantiet. teyksien parantamiseksi. Liitteet XII,9.
10864: n :o 68, Kaijalaisen y. m.: Määrä- s. 196 ja 198. - Ks. Postinkuljetus.
10865: ASIALUETTELO.
10866: A s i a 1u ette 1o.
10867: A. E.
10868: Ajoneuvot: - Ks. Hevosten otto. Edustajanvaalit: Ed. Kallian toiv. al. n :o 1
10869: esityksen antamise~sta reservistä palveluk-
10870: Ammattiopetus: - Ks. Kalastus. seen kutsuttujen äänioikeutettujen kansa-
10871: laisten oikeuttamisesta äänestämään ot-
10872: Armeija: - Ks. Oikeusasiamies. teilla maan rajojen ulkopuolellekin sijoi-
10873: tetussa suomalaisessa joukko-osastossa.
10874: Asevelvollisuus: - Ks. Eläke. Rekisteri. Liitteet 1,3. s. 12. L. Prv:aan 71.
10875: Ks. Valtiopäiväjärjestys.
10876: Asiakirja: - Ks. Sotatapaturma.
10877: Elinkustannukset: - Ks. Eläke. Virkamie-
10878: Asunto-olot: Ed. Rantalan y. m. toiv. a1.
10879: het.
10880: n:o 52 toimenpiteistä maaseudun asunto-
10881: olojen parantamiseksi. Liitteet X, 7. s. 161.
10882: L. Työv:aan 79. Eläke: Ed. Aattelan y. m. lak. al. n :o 4
10883: Ed. Tuomisen y. m. toiv. al. n :o 53 toi- laiksi valtion viran tai toimen haltijain
10884: menpiteistä ,sodasta palaavien asuntoky- oikeude,sta eläkkeeseen annetun lain
10885: symyksen järjestämisek~si. Lii tteet X,s. muuttamisesta. Liitteet IV,2. s. 36. L.
10886: s. 164. L. Työv:aan 79. Vv:aan 67.
10887: - Ed. Tolppasen y. m. toiv. al. n :o 54 maa- - Ed. Nikulan y. m. toiv. al. n:o 11 esityk-
10888: seudun asunto-olojen parantamista varten sen antamisesta viran tai toimen halti-
10889: annettavien avustusten ja lainojen saanti- jain oikeutta eläkkeeseen koskevan lain
10890: ehtojen tarkistamisesta. Liitteet X,9. 5 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,7. s. 46.
10891: s. 166. L. Työv:aan 79. L. Vv:aan 76.
10892: Ed. Furuhjelmin y. m. toiv. al. n :o 12
10893: Asutustoiminta: Ed. Teittisen y. m. toiv. al. esityksen antamisesta valtion viran tai
10894: n :o 25 suurviljelmien perustamisesta val- toimen haltijain oikeudesta eläkkeeseen
10895: tion viljelyskelpoisille maille uusien annetun lain muuttami,sesta. Liitteet IV,s.
10896: a~sutustilojen muodostamistarkoituksessa. s. 47 ja 48. L. Vv:aan 76.
10897: Liitteet IX,3. s. 98. L. Mtv:aan 77. - Ed. Kiviojan toiv. al. n :o 59 sotapalve-
10898: - Ed. T~olppasen y. m. toiv. al. n:o 26 pula-
10899: 1 luksessa kuolleen omaisten eläkeoikeuden
10900: vuosina rahansijoitusta varten pakko- laajentamisesta. Liitteet X,14. s. 174.
10901: myynnissä ostettujen maatalouskiinteistö- L. Työv:aan 79.
10902: jen pakkolunastamisesta asutustarkoituk- Ks. Kansaneläkelaitos.
10903: siin kij.ytettäviksi. Liitteet IX,4. s. 101.
10904: L. Mtv:aan 77. Emäntäkoulut: Ed. L~ahtelan y. m. !'ah. al.
10905: Ks. Tilaton väestö. TI :o 9 :määrär,ahan osroittamise,sta emäntä-
10906: ikoulun penl!st,amisek,si Kemijärven kun-
10907: Avioliitto: - Ks. Lapset. Sukunimi. Väe-stö- t~aan. Liitteet IV,22. s. 279. L. Vv:aan
10908: rekisteri. 689.
10909: Ed. Lahtdan y. m. t~oiv. 1al. n:o 42 määrä-
10910: Aviottomat: - Ks. Sukunimi. r~ahasta emäntäkoulun perustamiseksi Ke-
10911: 4 Asialuettelo 1944.
10912:
10913: mijärvehle. Liitwet IX,2o. s. 133. L. Kalastus: Ed. Inkisen y. m. toiv. al. n:o 43
10914: Mtv:aan 78. toimenpiteistä ajanmukaisen kalataloudel-
10915: - Ks. Kotitalous. lisen ammattiopetuksen järjestämiseksi.
10916: Liitteet IX,21. s. 135. L. Mtv:aan 78.
10917: Erotettu lohkotila: .- Ks. Omistusoikeus. - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 44 kalan-
10918: viljelyslaitoksen rakentamisesta Tornion-
10919: joen vesistöön. Liitteet IX,22. s. 137.
10920: H. L. Mtv:aan 78.
10921: Halot: - Ks. Polttoainevarasto. Puutavara. Kansakoulut: Ed. Syrjäsen y. m. l<ak. al.
10922: n:1o 23 lailksi oppivelvolli•suudesta annetun
10923: Hengellinen hoito: - Ks. Sairaalat. [•ain muutta~mi,s·eksi. Liitteet VIII,6. s.
10924: 247. L. Siv:·aa:n 1558.
10925: Hevosten. otto: Ed. Koiviston y. m. !'ah. al. - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:·o 14
10926: n :o 11 määrä.11ahan os•oi ttamisest•a ILsä- esitymsen antamisesta ilmns·a<koululaitok;sen
10927: ~orv.auJk;seik<Si puolustus·V'oimain !käyttöön
10928: kustannu:ksist·a .annetun l•ain 5 § :n 2 mo-
10929: vuolkra.He otettujen. hevosten omistajiUe mentin j,a 15 § :n 3 mo.mentin muuttami-
10930: erä1ssä tap·au'msi•s.sa. Liitteet IV,24. s. 282. sesta. Liitte.et IV,l•O. s•. 50 ja 52. L.
10931: L. Vv:.a·an 689. Vv:aan, j-on!k•a tulee pyytää Siv:n. :I.au-
10932: - Ed. K·oiviston y. m. toiv. al. n:o 61 esi- sll!nto 76.
10933: ty>ksen .antamisesta hevosottolain muutta-
10934: mitlesta ostojärjestelmään perustuv·alksi. Kansaneläkelaitos: Ed. Kiviojan lak. al.
10935: Liitteet XI,2. s·. 180. L. Puolv:•aan 79. n :o 10 laik.si kansaneläkelaitoksen lak-
10936: - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 62 esi- kauttamisesta. Liitteet X,1. s. 151. L.
10937: tyksen antamisesta hevosten ja ajoneuvo- Työv:aan 71.
10938: jen ottamisesta sotavoiman tarpeisiin an- - Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 55 toimen-
10939: netun lain muuttamisesta. Liitteet Xl,3. piteistä kans~neläkelaitoksen vakuutus-
10940: s. 182. L. Puolv:aan 80. maksujen periruistavan muuttamiseksi.
10941: Liitteet X,10. s. 167. L. Työv:aan 79.
10942: Hinnat: - Ks. Puutavara.
10943: Kansanopistot: Ed. Österholmin y. m. lak. al.
10944: Huolto: - Ks. Sotaorvot. n :o 5 laiksi kansanopistojen valtion-
10945: avusta annetun lain muuttamisesta. Liit-
10946: I. teet IV,3. s. 38 ja 40. L. Vv:aan, jonka
10947: tulee pyytää Siv:n lausunto 67.
10948: Iisalmi: - Ktl. Perkaustyöt.
10949: Kansansivistys: Ed. Löthman-Koposen y. m.
10950: Ikälisä: - Ks. Eläke. Virkamiehet. toiv. al. n:o 24 määrärahasta vapaan
10951: kansansivistystyön järjestämisen ja johta-
10952: Ikäraja: - Ks. Edustajanvaalit. Valtiopäi- misen tehostamiseksi. Liitteet VIII,5.
10953: väj ärjestys. s. 87. L. Siv:aan 77.
10954: Indeksi: - Ks. Eläke. Virkamiehet. Karja: Ed. Kääriäi.sen y. m. toiv. al. n :o 30
10955: toimenpiteistä karjanlaiduntamismahdol-
10956: J. lisuuksien laajentamiseksi. Liitteet lX,s.
10957: ·s. 109. L. Mtv:aan 77.
10958: J~kien perkaukset: - Ks. Perkaustyöt. - Ed. Sillanpään y. m. toiv. al. n :o 50 toi-
10959: menpiteistä maataloustyöväen ja varsin-
10960: Jokioinen: - Ks. Rautatiet. kin karjanhoitoalalla työskentelevien työ-
10961: ajan järjestämiseksi. Liitteet X,5. s. 157.
10962: Järvien perkaukset: Ks. Perkaustyöt. L. Työv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
10963: lausunto 79.
10964: K. - Ks. Maito.
10965:
10966: Kaatuneet: - Ks. Lap•set. Rekisteri. Karjakot: - Ks. Karja.
10967: Asialuettelo 1944. ö
10968:
10969: Karjala: - Ks. Korvausl•a!ki. K'()rvausmetsät. netetyn sadon ikorva.a:mi.sesta. Liitteet
10970: Omaisuudenluovutusvero. Sotavahingot. IV,22. s. 235. L. Vv:a·an. 1434.
10971: Ks. Korv•ausmetsät. Omaisuuden1uovutus-
10972: Karvianjoki: - Ks. Perkaustyöt. V€ro. Sotav·ahingot.
10973:
10974: Kauran viljelys: Ed. Lepistön y. m. toiv. al. Ko:rvausmetsät: Ed. Hei.kkilän y. m. latk. ·al.
10975: n :o 28 selvityksen hankkimisesta kauran fil:o 14 laiksi maan.hanikintal'ain noj&lla
10976: viljelyksen lisäämisen mahdollisuuksista. p€rustettavista awrvausm€tsistä. Liittoot
10977: Liitteet IX,6. s. 105. L. Mtv:aan 77. · IX,27. s. 255. L. Mtv:a·an, jonka tulee
10978: pyytää l•ausunto Vv:lta 1327.
10979: Kemijärvi: - Ks. Emäntäkoulut. Perkaus-
10980: työt. Kotitalous: Ed. Määtän y. m. toiv. al. n:o 37
10981: toimenpiteistä kotitalousneuvojakoulutuk-
10982: Kemin postitalo: Ed. U. Hannulan toiv. al. sen lisäämi.seksi. Liitteet IX,lli. s. 122.
10983: n :o 17 määräraha.sta postitalon rakenta- L. Mtv:aan 78.
10984: mista varten Kemiin. Liitteet IV,l3. - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 38 toi-
10985: s. 5·6. L. Vv:aan 76. menpiteistä taloustyötä helpottavien pa-
10986: rannusten aikaansaamiseksi maaseudun
10987: Kerhoneuvonta: - Ks. Maatalous. kodeissa. Liitteet IX,16. s. 124 ja· 126.
10988: L. Mtv:aan 78.
10989: Kihlaus: - Ks. Lapset. Ks. Emäntäik•oulut. Lapset. Lastenhoito-
10990: opetus.
10991: · Kirkko: - Ks. Sairaalat.
10992: Kotiteollisuus: Ed. Juneksen y. m. toiv. al.
10993: Ki:rkollisve:rotus: Ed. L•ahteJ.an y. m. lak al. n :o 39 kiinteän mie·skotiteollisuuskoulun
10994: n.:o 22 laiksi pakollisen väestönsiirron perustamisesta Perä-Pohjolaan. Liitteet
10995: .aihtmtt•amista poiklkeu!ksi.sta vuonna 1944 IX,17. s. 128. L. Mtv:aan 78 .
10996: toimitetun kunnaHilsvel'otuks~m perus- - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 40 koro-
10997: teeUa to.i.mitett·avass·a kirkollisverotutk- tetusta määräraha.sta kotiteollisuusyhdis-
10998: ,se.s•s·a j.a seur·akunnan ·avustami.sessa. Liit- tysten ja niiden asemassa toimivien mui-
10999: teet VII,6. s. 241. L. Ltv:aan 154'0. den aluejärjestöjen toiminnan tukemi-
11000: seksi. Liitteet IX,18. s. 129. L. Mtv:aan
11001: Koitere: - Ks. Perkaustyöt. 78.
11002:
11003: Korkeakoulu: - Ks. Ruotea}ainen kansaJ.ais- Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Kansakoulut.
11004: iko:rJreak<>ul u. Kansanopistot. Kotitalous. Kotiteollisuus.
11005: L·astenhoi to-opetus. M.aa t.aious. Oppiikou•
11006: Korkein oikeus: - Ks. Sotatapaturma. lut. Raittius-opetus. Ruots·al·ainen ik•ansa-
11007: ]•aiskorlkeaikoulu.
11008: Korvaus: - Ks. Hevosten otto. Sotavahin-
11009: got. Kylätiet: Ed. Pyörälän y. m. r•ah. •al. n:o 20
11010: tmäärär·ahan osoittamisesta :ky.Jäteideil.
11011: Korvauslaki: Ed. Määtän y. m. 118ik. aJ. :n:o 15 ikuntoon s·aatt.amiseks<i. Liitteet IV,33.
11012: toi.sek.si !korv·ausl.aiiksi. Liitteet IV ,16. s. 297. L. Vv:•a·an 689.
11013: s. 211. L. Vv:•aan 1415. - Ed. L.ahtelan y. m. toiv. al. n:o 72 lky-
11014: Ed. :Määtän y. m. Jatk. al. n:o 19 ].aiiksi ]äteiden kunnossapitovelvoUi·suuden J·a·a-
11015: ikorvausoS'aik:keiden hallintoyht·eisöstä. Liit- jentamis€sta. Liittoot VII,5. s. 75. L.
11016: teet IV,20. s. 224. L. Vv:·a.an 1418. Ltv :·llian 80.
11017: Ed. Määtän y. m. ]ak. al. n:o 20 lai<ksi Ks. Maantiet.
11018: <J•maisuuden :luovutt•amisesta ~uontoi·sik•or
11019: v.austen suorittamist·a v.arten. Liitteet L.
11020: IV,:.n. ·s. 226. L. Vv:aan 1418.
11021: Ed. Leppäiän y. m. laik. •al. mo 21 1atilksi Laidun: Ed .. MustasilJ.an y. m. rah. ·al. n:o 12
11022: s•odan t·ai alueluovutuksen johdosta me- •korotetun määrärahan osoittamisesta
11023: 6 .Mialuettelo l944. ·
11024:
11025: uudis- ja 1·aidunraiv,ausp.a1klkioiiksi. Liit- ....... Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 17 määJ:ä-
11026: teet IV,25. s. 283. L. Vv:a.an 689'. r·ahan OIS'Oittamisest.a Kemijärven kil'kon-
11027: - Ks. K·arj.a. kylän-Luusuan maanti·en rake·nnustöiden
11028: ja tkami.sta varten. Liitteet IV,30. s. 291.
11029: Laivarahasto: Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o L. V v :1aan 689.
11030: 15 esityksen antamisesta valtion laivara- - Ed. Lahtel<an y. m. rah. •al. n :o 18 määrä-
11031: hastosta annetun lain muuttamisesta ran- rahan osoittamisest.a tieve11koston täyden-
11032: nikkomerenkulkua silmällä pitäen. Liit- tämiseksi Kuusamon j.a Posion kuntien
11033: teet IV,u. s. 54. L. Vv:aan 76. 'alueeUa. Liitteet IV,31. s. 294. L. Vv:aan
11034: 689.
11035: LannanhQito: Ed. Lampisen y. m. toiv. al. - Ed. Lahtelan rah. al. n:'O 19 määrärahan
11036: n :o 33 toimenpiteistä lantavarojen tal- osoitt,ami:se•st•a maantien r·akentamisek&i
11037: teenottolaitteiden aikaansaamiseksi ja SaHan kunnan Kursun kylästä Ahvensel-
11038: lannanhoidon parantamiseksi pienviljel- \k;ään. Liitteet IV,32. s. 296. L. Vv:.aan
11039: millä. Liitteet IX,ll. s. 115. L. Mtv:aan 689.
11040: 78. - Ed. Lahtel,an y. m. t1oiv. al. n :o 63 tien-
11041: tekor·a,situksen tasoittamisesta. Liitteet
11042: Lapset: Ed. Sillanpään y. m. toiv. al. n:o 6 Vll,4. s. 74. L, Ltv:a.an 80.
11043: esityksen antamis~sta kihloissa oltaessa
11044: tai avioliittolupauksin siitetyn lapsen - Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 64 maan-
11045: tien rakentamisesta Tyköiän tilan koh-
11046: sekä äidin oikeudellisesta asemasta, mil-
11047: dalta ·Tyrvännön pitäjästä Tampereen-
11048: loin isä on soda·ssa kuollut. Liitteet Il,3.
11049: Hämeenlinnan maantielle Pälkäneen pitä-
11050: s. 26. L. Lv:aan 73.
11051: jässä. Liitteet XII,l. s. 187. L. Kulkv:aan
11052: - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 41 toi-
11053: 80.
11054: menpitei·stä käytännöllisen lastenhoidon
11055: opetuksen järjestämiseksi kotitalousoppi- - Ed. Aarniokosken y. m. toiv. al. n:o 65
11056: laitoksiin. Liitteet IX,l9. s. 131. L. maantien rakentamisesta Niinisalon pysä-
11057: Mtv:aan 78. kiltä Karvian pitäjän Kantin kylään.
11058: Liitteet XII,2. s. 188. L. Kulkv:aan 80.
11059: Lastenhoito-opetus: Ed. Löthman-K•oposen - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 66 määrä-
11060: y. m. rah. •al. n :o 5 määrärahan osoitta- rahasta Kemijärven kirkonkylän-Luu-
11061: misesta käytännöllisen l.astenhoito-'opetuk- •suan maantien rakennustöiden loppuun
11062: sen järjestämis~ksi kotit·alousoppiJaitok- saattamista varten. Liitteet Xll,3. s. 189.
11063: siin. Liitteet IV,ls. s. 274. L. Vv:'a•an L. Kulkv:aan 80.
11064: 688. Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n :o 67 maan-
11065: tien rakentamise.sta Sallan kunnan Kur-
11066: Liikuntakasvatus: - Ks. Oppikoulut. sunkylästä Ahvenselkään. Liitteet Xll,4.
11067: s. 191. L. Kulkv:aan 80.
11068: Lohkotila: - Ks. Omi•stusoikeus.
11069: - Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 68 mää-
11070: J..oma: - Ks. Merenkulku. rärahasta Kittilän-Nilivaaran-Kiista-
11071: lan kylätien ottamisek<si valtion hoitoon.
11072: Läänit: Ed. J ernin y. m. Ia<k. al. n :o 24 Liitteet Xll,5. s. 192. L. Kulkv:aan 80.
11073: laiksi läänien luvus.ta.. Liitteet 1,6. s. 203 - Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n :o 69
11074: ja. 205. L. Prv:a,an 1579<. maantien rakentamisesta Sodankylän Ke-
11075: lujärveltä Savukosken Tanhuan kylään.
11076: Liitteet Xll,6. s. 193. L. Kulkv:aan 80.
11077: M. - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 70 lii-
11078: kennepaikoille johtavien tuloteiden ja
11079: Maailmansota: - Ks. Sot.avahingot. maanteitä yhdistävien teiden ottamisesta
11080: Maanhankintalaki: - Ks•. K'orvausmet;;;ät. valtion hoitoon. Liitteet Xll,7. s. 194.
11081: L. Kulkv:aan 80.
11082: Maantiet: Ed. Teittisen y. m. rah ..al. n:o 16 - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 71 Poh-
11083: määrärahan os1oitt·amis·esta SaV'on v.alta- jois-Lapin tieolojen järjestämisestä. Liit-
11084: tien 10ilk·aisemista j.a parant·amista v•arten. teet XII,s. s. 195. L. Kulkv:aan 80.
11085: Liitteet IV,29. •s. 289. L. Vv:a·an 689. - Ks. Kylätiet. Sillat.
11086: Asialuettelo 1944. 7
11087:
11088: Maaseutu: - Ks. A·sunto-olot. Metsästys: Ed. Aarniokosken y. m. lak. al.
11089: n ;o 7 laiksi metsästyslain muutt~tmis~sta.
11090: Maatal.,us: Ed. Kieemolan y. m. r~ah. al. Liitteet VII,l. s. 69, L. Ltv:aan 68,
11091: n :'0 6 määrär.a:O:an •osoittamisesta V·alti,on - Ed. Kuparin y. m. toiv. al. n:o 19 met-
11092: maataloudellisten oppilaitosten eräiden sästysmaiden vuokrauk.sen sallimisesta
11093: ma·at,aLous·opettajain paltkkawks.en !kor'Otta- ainoastaan . metsästYJsseuroille. .Lii tteet
11094: mi•seksi. Liitteet IV,19. s. 275. L. Vv:a•an .VII,3. s. 73. L. Ltv:aan 77.
11095: 688.
11096: ,.- Ed. Kleemolan .y. m. rah. •al. n :o 7 määrä- Metsätalous: - Ks. Polttoainevarasto. Puu-
11097: rahan os,oitt.amisesta yik.sityisluontoisten tavara.
11098: ma.at.aioudeHisten oppil:ait•osten eräiden
11099: ma'lltal•ousopettaj.ain palikkauksen korotta- 1\'lieskotiteollisuuskoulu: - Ks. Koti teolli-
11100: miseksi. Liitteet IV,20. s. 276. L. Vv:,aan suus.
11101: 689,
11102: Ed. Hildenin y. m. r.ah. al. n :o 8 määrä- Määräala: ..-- Ks. Omistusoikeus.
11103: raha·n osoi ttamisest•a opettaj·akandida•a t-
11104: tien valmi,stus•ku!'1s•sien järj·estämiseksi jos-
11105: sa•kin •alemmassa ruotsinkielise.ssä ma•a-
11106: talouslmulUISsa. Liitteet IV ,21. s. 277 ja N.
11107: 278. L. Vv:.a.an 689.
11108: -Ed. Pefuk·al•an y.m. toiv. al. n:o 32 toi- Nahka: Ed. Wirranniemen y. m. toiy. al. n:o
11109: menpit·eistä maataJ.ous kerhoneuvoj.aopis-
11110: 1 45 eräiden itärajan kuntien asukkaiden
11111: ton a~k.aans•aami•seksi. Liitteet IX,10. s. vapauttamisesta nahan ja villan luovutus-
11112: 112. L. Mtv:a.an 77. velvollisuudesta. Liitteet IX,23. s. 139.
11113: Ed. Määtän y. m. toiv. al. n:o 36 toimen- L. Mtv:aan 78.
11114: piteistä maataloudellisten neuvontajärjes- - ,Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o- 46
11115: töjen yhdistämiseksi ja neuvontatyön kes- monilapsisten pientilallisten vapauttami-
11116: kittämisek.si. Liitteet IX,14. s. 120. L. ISesta nahan ja villan luovutusvelvolHsuu-
11117: Mtv:aan 78. desta. Liitteet IX,24. s. 140. L. Mtv:aan
11118: Ks. Asutustoiminta. Karja. Lannan hoito. 78.
11119: Salaojitus.
11120: Neuvontatyö: - Ks. Maatalous.
11121: Maito: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 35
11122: toimenpiteistä palkkioiden suorittamiseksi
11123: määrätyn vähimmäismäärän yli tuote- 0.
11124: tusta maidosta. Liitteet IX,13. s. 117 ja
11125: 118. L ..Mtv:aan 78. Oikeusasiamies: Ed. Erichin y. m. toiv. al.
11126: n :o 2 esityksen antamisesta armeijan
11127: oikeusasiamiehen toimen perustamisesta.
11128: Merenkulku: Ed. ,Jokisen y. m. lak. al. n:o 11 Liitteet l,4. s. 13. L. Prv:aan 71.
11129: laiksi merimieslain 26 § :n muuttamisesta.
11130: Liitteet X,2. s. 152. L. Työv:aan 71. Ojitus: - Ks. Salaojitus.
11131: - Ed. Jokisen y. m. lak. al. n :o 12 laiksi
11132: merimiesten vuosilomalain muuttamisesta. Omaisuudenluovutusvero: Ed. Määtän y. :m.
11133: Liitteet X,3. ·s. 154. L. Työv:aan 71. latk. ral. n:o 17 Jai,k.si toisest•a omaisuuden-
11134: -·Ed. Jokisen y. m. toiv. al. n:o 51 toimen- tluovutusv·erost.a. Liitteet IV,18. s. 220.
11135: pitei.stä muutettujen säännösten antami- L. Vv:.aan 1418.
11136: seksi meripalveluksessa olevalle tai hänen Ed. MääJtän y. m. 1-ak. •a•l. n:.o 18 l·ailksi
11137: omaisilleen tapaturman johdosta suoritet- osaikeyhtiöiden toisen omaisuudenluovu·
11138: ta va.sta kertakaikkisesta korvauksesta. tus.veron suorittami·se.st•a niiden omilla
11139: Liitteet X,6. s. 159. L. Työv:aan 79. osalkkeiUa. Liitteet IV,19. s. 222. L.
11140: - Ks. Laivarahasto. ;Vv:.a·an 1418.
11141: ~ Ks. Korv·ausi.a:ki. K·orv.aus.metsät. Sota·
11142: Merimiehet: ...,.. Ks. Merenkulku. vahingot.
11143: 8 Asialuettelo 1944.
11144:
11145: Omistusoikeus: Ed. Teittisen y. m. toiv. al. - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n :o 2 mää•
11146: n:o 4 esityksen antamisesta määräalaan rärahan osoittamisesta Iisalmen vesistön
11147: kohdistuvan · omistusoikeuden turvaami- tulvavedenpinnan järjestelytöiden alulle-
11148: seksi. Liitteet II,l. s. 21. L. Lv :aan 72. panemista varten. Liitteet I·V,t5. s. 62.
11149: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau-
11150: Opettajat: - Ks. Maatalous. sunto 71.
11151: - Ed. Tolppasen y. m. toiv. al. n:o 47 tut-
11152: Opistot: - Ks. Kalastus. Kansanopistot. kimuksen toimittami.sesta Koitereen jär-
11153: Maatalous. ven ja Koitajoen vedenpinnan säännös-
11154: telemi.sestä. Liitteet IX,25. s. 142. L.
11155: Oppikoulut: Ed. Hongan y. m. toiv. al. n:o Mtv:aan 78.
11156: 20 toimenpiteistä tyttölyseoiden lehtorin- - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 48 määrä-
11157: virkojen järjestämiseksi. Liitteet VIII,t. rahasta Kemijärvestä laskevan Kemijoen
11158: s. 81. L. Siv:aan 77. niskan perkaamista varten. Liitteet
11159: - Ed. Kukkosen y. m. toiv. al. n:o 21 kou- IX,26. s. 143. L. :Mtv:aan 78.
11160: lulaitoksen liikuntaka·svatuksen ja ter-
11161: veysopin opettajain ja edustajain aseman Peruspalkka: - Ks. Eläke. Virkamiehet.
11162: järjestämisestä. Liitteet VIII,2. s. 82. L.
11163: Siv:aan 77. Perä-Pohjola: - Ks. Emäntäkoulut. Kalas-
11164: tue. Kotiteollisuus. Kylätiet. Maantiet.
11165: Oppilaitokset: - Ks. E.mäntälkoulut. L·as- Nahka.
11166: tenhoito-·opetus. M·a·atalous. Ruots·al·ainen
11167: !kansal·aiskorlkeakoulu. Pienviljelys: - Ks. Lannanhoito. Nahka.
11168:
11169: Oppivelvollisuus: - Ks. Kansakoulut. Pika-asutus: - Ks. Tilaton väestö.
11170:
11171: Polttoainevarasto: Ed. Heiniön y. m. lak. al.
11172: n:o 6 laiksi valtion polttoainevarastosta.
11173: P. Liitteet IV,4. s. 42. L. Vv:aan 68.
11174:
11175: Pakkolunastus: Ks. Asutustoiminta. Posti: - Ks. Kemin postitalo. Sotatapa-
11176: turma.
11177: Pakkomyynnit: Ks. Asutustoiminta.
11178: Postinkuljetus: ·Ed. Ö·sterholmin y. m. toiv.
11179: Palautettu alue: - Ks. Puutarha. Tulo- ja al. n:o 73 toimenpiteistä maaeeudun ja
11180: omaisuusvero. saariston postiyhteyksien parantamiseksi.
11181: Liitteet Xll,9. s. 196 ja 198. L. Kulkv:aan
11182: Palkkaus: - Ks. Eläke. K'ansakoulut. M.aa- so.
11183: talous. Oppikoulut. Raut·atiet. Työvel-
11184: volliset. Virk·amiehet. Pulavuodet: - Ks. Asutustoiminta.
11185:
11186: Palkkiot: - Ks. L•aidun. Maito. Puolustuslaitos: Ed. Kivioj-an },wk. al. n:o 13
11187: ].aitksi korv-auksen suorittamisesta sota-
11188: Papit: - Ks. Sairaalat. p•aJveluJkseeta ,aiheutuneen ruu:miinv.am-
11189: man tai s•airauden johd<>sta 'annetun ~·a.in
11190: Perkaustyöt: Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. muuttamises·t·a. Liitteet X,15. s. 263. L.
11191: n :o 13 llmrotetun määrär·ahan osoi ttami- Työv:·a•an, j•onka tU!lee pyytää Pu<>lv:n
11192: •sesta pienempien jokien keskeneräisten ilausunto 368.
11193: perlkaustöiden jatkamiseen. Liitteet IV,26. - Ks. Edu.st,ajanva,a1it. Hevo·sten otto. Oi-
11194: s. 285. L. Vv:·a·an 689. !keus.asiamies. Työve1v·olli.set. V,aitiopäivä-
11195: - Ed. Joulk:asen y. m. r.ah. •al. n: o 1 määrä- jä,rjestys.
11196: rahan osoittamise·sta K•arvianjoen per-
11197: ik.austöiden jatkamista varten. Liitteet Puutarha: Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o. 31
11198: IV,l4. s. 61. L. Vv:a:an, jonka tulee pyy- lisäyksestä vuoden 1944 tulo· ja meno-
11199: tää Mtv:n lausunto 71. arvioon palautetulla alueella sodassa tu-
11200: Asialuettelo 1944. 9
11201:
11202:
11203: houtuneiden ja rappiolle joutuneiden Rekisteri: Ed. Kiviojan toiv. al. n:o 60 ase•
11204: puutarhojen uudelleen perustamista ja velvolli·suuslain soveltamisasetuksessa re-
11205: kunno-stamista varten. Liitteet IX,9. s. ki.steriviranomaiselle määrätyn asevelvol-
11206: 111. L. Mtv:aan 77. lisuusikäisen kuolemaa ko·skevan ilmoi-
11207: tusvelvollisuuden poistamisesta. Liitteet
11208: Puutavara: Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o Xl,L s. 179. L. Puolv:aan 79.
11209: 27 tutkimuksen toimittamisesta raaka- - Ks. Väestörekisteri.
11210: puun saantiin soveltuvista yhtiöiden ja
11211: yksityisten metsistä. Liitteet IX,5. s. 103. Reserviläiset: - Ks. Edustajanvaalit.
11212: L. Mtv:aan 77.
11213: - Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 34 puu- Ruokaraha: - Ks. Työvelvolli.set.
11214: tavarakaupassa vallitsevan hintajärjestel-
11215: män tasoittamisesta. Liitteet IX,12. s. Ruotsalainen kansalaiskorkeakoulu: Ed. Törn-
11216: 116. L. Mtv:aan 78. grenin y. m. 11ah. ·al. n :o 4 ·korotetun mää-
11217: rär,ah:an osoittamisest•a :avustu!kseksi ruot-
11218: R. o&alai.selle ikansalaiS'korkeakoululJe. Liit-
11219: teet IV,17. S•. 272 j.a 273. L. Vv:.aan 688.
11220: Raakapuu: - Ks. Puutavara.
11221: Ruotsinkieli: - Ks. M·aat.alous.
11222: Raa.kasokeritehdas: Ed. Lamp.i:sen y. m. flah.
11223: •al. n:o 10 määrärahan os·oittami•sesta i'ai· Ruumiinvamma: - Ks. Puolustusl,aitos•.
11224: nan .antamista varten Turengin 11a•aJk·a·
11225: •s•O'keritehta•an rwkentamiselksi. Liitteet
11226: IV,23. s. 281. L. Vv:,a·an 689. S.
11227: Rahansijoitukset: - Ks. Asutustoiminta. Saaristo: - Ks. Kansakoulut. Postinkulje-
11228: tus.
11229: Rahastot: - Ks. Laivarahasto.
11230: Sairaalat: Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n:o 2.2
11231: Raittiusopetus: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. toimenpiteistä yhtenäisen ja järjestelmäl-
11232: n:o 23 raittiusopetuksen uudistamisesta. lisen hengelli·sen hoidon aikaansaamiseksi
11233: Liitteet Vlll,4. s. 85. L. Siv:aan 77. maamme sairaanhoitolaitok•sissa. Liitteet
11234: VIII,a. s. 83. L. Siv:aan 77.
11235: Rannik!komerenkulku: - Ks. Laivarahasto.
11236: Saimus: - Ks. Puolustusl.aitos.
11237: Rautatiet: Ed. Horellin y. m. rah ..al. n:o 14
11238: määrärahan osoittamisesta koneelli.se.n ja Salaojitus: 1Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o
11239: taloudellisen tutki,muk,sen toi:mittamiseksi 29 esityksen antamisesta laiksi ·salaojitus-
11240: I'ata•suunniJ.I.a Helsinll.d-Nummella-Loi- avustuk.sista ja -lainoista. Liitteet IX, 7.
11241: ma:a,.......{Riste. Liitteet IV,27. s. 286. L. s. 107. L. Mtv:aan 77.
11242: Vv:•a·an 689.
11243: - Ed. Kivioj·an y. m. r·ah. al. r.n :o 15 määrä- Satamarata: - Ks·. R·aut.atiet.
11244: rahan oooittamioost.a Ylivieslk·an-Ryöp·
11245: pään satamar·adan 11akentamis·ta v•arten. Siirtoväki: - Ks. KorViaUBla.ki. Omaisuu-
11246: Liitteet IV,28. s. 287. L. Vv:.aan 689. denluovutusvero. S~otav;ahingot. Ti!Jaton
11247: - Ed. K. Auder•ssonin y. m. toiv. al n:o 13 väestö.
11248: eräiden valtionrautateiden palveluksessa
11249: olevien henlkilöiden työ•suhteen muutt-ami- Sillat: Ed. Nurmesniemen y. m. rah. ·al. n:o 21
11250: sesta viriJm,suhteeks·i. Liitteet IV,9. s. 49. määrär.ahan 1osoittami,sesta T·Hclmlansai-
11251: L. Vv:a·au 76. men sillan r·akentamista v-arten. Liitteet
11252: - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o 16 Jo- IV,34. s. 298. L. Vv:<a,an 689·.
11253: kioisten Rautatie Osakeyhtiön osakkeiden
11254: hankkimi·sesta valtiolle. Liitteet IV,12. Sivistystyö: - K.s. Kansansivistys.
11255: s. 55. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
11256: Kulkv:n lausunto 76. Sokeritehdas: - K•s. Rarukasolkeritehdas.
11257: 10 Asialuettelo 1944.
11258:
11259: Sota: - Ks. Asunto-olot. Lapset. Tilaton väestö: Ed; Eskolan y. m. lak. al.
11260: n :o 8 laiksi viljelyspalstojen luovuttami-
11261: Sotaorvot: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 57 sesta tilattoman väestön käytettäväksi.
11262: sotaorpojen työhuollosta annetun lain Liitteet IX,l. s. 93. L. Mtv:aan 68.
11263: muuttamisesta. Liitteet X,12. s. 171. L. 'Ed. Kivisalon y. m. lak. al. n :o 9 laikgi
11264: Työv:aan 79. siirtoväen pika-asutustoiminnan johdosta
11265: tiloilta poisjoutuvien työntekijäin a~su t-
11266: Sotapalvelus: - Ks. Elätke. PuQlustusl,aitos. tamisesta annetun lain muuttamisesta.
11267: Liitteet IX,2. s. 95. L. Mtv:aan 68.
11268: Sotatapaturma: Ed. Simosen y. m. toiv. al.
11269: n :o 5 sotatapaturmia koskevien asiakir- Tilus: - Ks. Omistusoikeus.
11270: jain lähettämisestä korkeimpaan oikeu-
11271: teen postin välityksellä. Liitteet Il,2. s. Toimenhaltijat: - Ks. Eläke. Virkamiehet.
11272: 24. L. Lv:aan 72.
11273: - Ed. Tuomisen y. m. toiv. al. n :o 58 esi- Tornio: - Ks. Kalastus.
11274: tyksen antamisesta laiksi sotatapaturma-
11275: lain muuttamisesta; Liitteet X,13. s. 172. Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Luukan y. m.
11276: L. Työv:aan 79. lak. al. n :o 3 laiksi eräiden alueiden val·
11277: takunnan yhteyteen palauttamisen ai-
11278: Sotav,ahingot: Ed. Määt.ä'n y. m. lak al. n:o heuttamista poikkeussäännöksi.stä tulo- ja
11279: 16 laiksi sot,av·ahinkolain muuttamisesta. omaisuusverosta annettuun lakiin anne-
11280: Liitteet IV,17. s. 218. L. Vv:~a,an 1418. tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,1.
11281: Ed. Pitkäsen y. m. rah. al. n :'o 3 määrä- s. 33. L. Vv:aan 67.
11282: rahan 'O'soittamisesta erinäi,sten edellisen
11283: ·maailmansodan ai,k:ana Suomen kans:al,ai- Tnrenki:
11284: sille tkoituneiden v~ahin!kojen !kona,amista
11285: varten. Liitteet IV,16. s. 271. L. Vv:a an 1 Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
11286: 688.
11287: - Ks. Puolustuslaitos. Työaika: Ed. U. Raatikaisen y. m. toiv. al.
11288: n :o 49 esityksen antamisesta työaikalain
11289: Sukunimi: Ed. Sillanpään y. m. toiv. al. n :o 7 muuttamisesta. Liitteet X,4. s. 156. L.
11290: esityksen antamisesta avioliiton ulkopuo- Työv:aan 79.
11291: lella ~syntyneen lapsen oikeudesta siihen
11292: sukunimeen, jota äiti lapsen ·Syntyessä on Työhuolto: - Ks. Sotaorvot.
11293: velvollinen käyttämään. Liitteet Il,4. s.
11294: 27. L. Lv:aan 74. Työsuhde: - Ks. Rautatiet.
11295: Ed. Kiviojan toiv. al. n :o 8 ulkomailla
11296: käytäntöön otetun tai muutetun suku- Työvelvolliset: Ed. Vallan y. m. toi v. al. n: o
11297: nimen hyväksymisestä Suomessa. Liitteet 56 toimenpiteistä puolustuslaitoksen so-
11298: Il,5. s. 28. L. Lv:aan 76. danaikaisessa palveluksessa oleville suori-
11299: tettavaa ruokarahaa ja maksuajan lyk-
11300: Suurviljelys: - Ks. Asutustoiminta. käystä koskevien säännösten ulo,ttami-
11301: sesta myös kotikuntansa ulkopuolella
11302: työskenteleviin työvelvollisiin. Liitteet
11303: X,ll. s. 169. L. Mtv:aan 79.
11304: T.
11305: Taloustyö: - Ks. Kotitalous. U.
11306:
11307: Tapaturma: - Ks. Merenkuliku. Puolustus- Ulkomailla otettu sukunimi: - Ks. Suku-
11308: laitos. Sot~at,ap·aturma. nimi.
11309:
11310: Terveysoppi: - Ks. Oppikoulut. Urheilu: - Ks. Oppikoulut.
11311:
11312: Tiet: - Ks. Kylätiet. Maantiet. Rautatiet. Uudisraivaus: - Ks. Laidun.
11313: Asialuettelo 1944. 11
11314:
11315:
11316: V. Ed. Frietschin y. m. toiv. al. n:o 10 val-
11317: tion viran ja toimen haltijain palkkauk-
11318: Vaalilaki: - Ks. Edustajan vaalit. Valtio- sesta annetun lain 2 § :n 2 kohdan muut-
11319: päiväjärjesty,s. tamisesta siten, että palkkaukset sidotaan
11320: elinkustannusindeksiin. Liitteet IV,6. s.
11321: Vaalioikeus: - Ks. Edustajanvaalit. Valtio- 45. L. Vv:aan 76.
11322: päiväjärjestys. Ks. Eläke. Rautatiet.
11323:
11324: Vahingot: - Ks. Sotav,ahingQt. Virkasuhde: - Ks. Rautatiet.
11325:
11326: Valtion laivarahasto: - Ks. Laivarahasto. Voimistelu: - Ks. Oppikoulut.
11327:
11328: Valtion maat: - Ks. Asutustoiminta. Väestörekiste1·i: Ed. Pohjannoran toiv. al.
11329: n :o 18 tarpeellisten ,säännösten antami-
11330: Valtion polttoainevarasto: - Ks. Poltto- sesta siitä, mihin väestörekisteriin eri
11331: ainevarasto. paikkakunnilla a'suvat aviopuolisot ja
11332: heidän alaikäiset lapsensa on merkittävä.
11333: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Kekkosen y. m. lak. Liitteet VII,2. s. 71. L. Ltv:aan 77.
11334: al. n:o 1 laik,si valtiopäiväjärjestyksen
11335: 6 § :n muuttamisesta. Liitteet I,1. s. 7.
11336: L. Prv:aan 66. Y.
11337: Ed. Raunion y. m. lak. al. n :o 2 laiksi
11338: valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 § :n muut- Yhtiöt: - Ks. Puutavara.
11339: tamisesta. Liitteet I,2. s. 10. L. Prv:aan
11340: 67.
11341:
11342: Verotus: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Ä.
11343: Viljelyspalstat: - Ks. Tilaton väestö. Äiti: - Ks. Lapset.
11344:
11345: Villa: - K-s. Nahka. Äitienpäivä: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al.
11346: n :o 3 äitienpäivän määräämisestä kansal-
11347: Virkamiehet: Ed. Hongan y. m. toiv. al.. liseksi juhlapäiväksi. Liitteet I,5. s. 15.
11348: n :o 9 toimenpiteistä valtion viran ja toi- L. Prv:aan 72.
11349: men haltijain palkkauksen sitomisek-si
11350: elinkustannusindeksiin. Liitteet IV,5. s. Äänioikeus: - Ks. Edustajanvaalit. Valtio-
11351: 44. L. Vv:aan 76. päiväjärjestys.
11352: 1
11353: 1
11354:
11355:
11356:
11357:
11358: 1
11359: 1
11360:
11361:
11362:
11363:
11364: 1
11365: 1
11366:
11367:
11368:
11369:
11370: 1
11371: 1
11372:
11373:
11374:
11375:
11376: 1
11377: 1
11378:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025