<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
88 Käyttäjää paikalla!
0.0047600269317627
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945 1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1945_III | ASK_1945_IV_V | ASK_1945_I_II | HAK_1945 | Liite_1945_I_XII | PTK_1945_I | PTK_1945_II |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 1945
5:
6:
7: LIITTEET
8: I-XII
9:
10:
11:
12:
13: HELSINKI 1945
14: V A.LTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
15: . 1
16: A. Kevätistuntokaudella jätetyt aloitteet.
17:
18: SISÄLLYSLUETTE~O.
19:
20:
21: I. Perustuslakivaliolrnma.
22: Va.ltiopäiväjärjestystä., vaali- ja kielila.- Siv.
23: lda, tuomiotstuimia., virastoja, yliopistoa, 8. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 2~ Esityk·
24: poliisilaitosta., eläkkeitä., omaisuutta ja. sen antamisesta laiksi äänioikeu.sikära·
25: pääomia., vesivoimaa., lääninjakoa y. m. jan alentamise.sta valtiollisissa vaaleissa 34
26: koskevia. laki- ja toivomusa.loitteita. 9. Österholm m. fl., hemst. mot N:o 3: An·
27: Siv. gående a.vlåtande av proposition om änd·
28: 1. Wiik y. m., lak. al. N:o 1: Ehdotus laiksi ring av vallagen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 35
29: kansantuomioistuimesta . . . . . . . . . • . . . . • 7 9. Österholm y. m., toiv. al. N:o 3: Esityk-
30: 2. Sundström y. m., lak. al. N:o 2: Ehdotus sen antamisesta vaalilain muuttamiseksi 36
31: laiksi valtiopäiväjärjestyksen 37 ~:n 10. E. Pekkala y. m., toiv. al. N:o 4: Esityk·
32: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 10 sen antamisesta valtakunnanoikeuden ·jä·
33: 3. Kytömaa y. m., lak. al. N:o 3: Ehdotus senten valitseruistavan muuttamisesta . . 37
34: laiksi edustajanvaaleista annetun lain 11. Leikola y. m., toiv. al. N:o 5: Toimenpi-
35: muuttamisesta . . . . . . . . . . • . • • • . . . . . . . . • 11 teistä terveydenhoitoministeriön perusta·
36: 4. von Born m. fl., lagmot. N:o 4: Förslag miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
37: tili lag angående ändring av språklagen 18 12. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 6: Esityk-
38: 4. von Born y. m., lak. al. N:o 4: Ehdotus sen antamisesta eräiden viran ja toimen
39: laiksi kielilain muuttamisesta . . . . . . . • 20 haltijain eläkeoikeuden poistamisesta . . 39
40: 5. Hollsten m. fl., lagmot N:o 5: Förslag tili 13. K. Andersson y. 1n., toiv. al. N:o 7: Esi'
41: lag oni ändring av lagen angående den tyksen antamisesta sotilasoikeusasiamie·
42: språkkunskap, som skall av statsjänste- hen viran perustamisesta . . . . . . . . . . . . • . 40
43: man fordras . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 14. Roine y. m., toiv. al. N:o 8: Esityksen an-
44: 5. Hollsten y. m., lak. al. N:o 5: Ehdotus tamisesta välirauhansopimuksen perus-
45: laiksi valtion virkamiehiltä vaadittavasta. teella lakkautettujen järjestöjen omai-
46: "kielitaidosta annetun .lain muuttamisesta 25 suuden siirtämisestä valtion hallintaan . . 41
47: 6. Österholm m. fl., lagmot. N:o 6: Förslag 15. Ryömä y. m., toiv. al. N:o 9: Tutkimuk·
48: tili lag om ändring av lagen om grun· sen toimittamisesta sotiin .syyllisten ta-
49: derna för Helsingfors universitets orga- loudellisista mahdollisuuksista osallistua
50: nisation och lag om verkställighet av sagda. valtiotalouden vaikeuksien lieventämi·
51: lag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 seen . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
52: 6. Österholm y. m., lak. al. N:o 6: Ehdotus 16. Peltonen y. m., toiv. al. N:o 10: Toimen·
53: laeiksi Helsingin yliopiston järjestysmuo- piteistä maan vesivoimalaitosten ja vesi-
54: don perusteista annetun lain ja sanotun voimalähteiden ottamiseksi valtion omis-
55: lain täytäntöönpanosta annetun lain tukseen (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . 43
56: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 17. Peltonen y.nh, toiv. al. N:o 11: Toimen·
57: 7. E. Pekkala y. m., toiv. al. N:o 1: Esityk- piteistä pääomasijoitusten suunnitelma!·
58: sen antamisesta perustuslain säätäruis- lisen tarkkailun aikaansaamisek-si (Laus.
59: järjestyksen muuttamisesta . . . . . . . . . • . . 33 Pv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
60: IV Sisällysluettelo 1945.
61:
62: Siv. Siv.
63: 18. Huhta y. m., toiv. al. N:o 12: Toimenpi- ,24. Kmksinen y. m., toiv. al. N:o 18: Esityk-
64: teistä valtiolle lainattujen keinottelulla sen antamisesta HeLsingin yliopiston
65: hankittujen pääomien ottamisesta val- itsehallinnon lakkauttamisesta . . . . . . . . . 60
66: tion omaisuudeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 25. Smeds m. fl., hemst. mot N:o 19: An-
67: 19. Uusitalo y. m., toiv. al. N:o 13: Esityk- gående avlåtande av proposition om in-
68: sen antamisesta sotakulujen köyhäitä rättande av ett svenskt statsuniversitet
69: kansalta perimisen lopettamiseksi sekä i Helsingfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
70: eräiden henkilöiden omaisuuden ottarui- 25. Smeds y. m.,
71: toiv. al. N:o 19: Esityksen
72: seksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . • . 51 antamisesta ruotsalaisen valtionyliopis-
73: 20. Salmela-Jä:1·vinen y. m., toiv. al. N:o 14: ton perustamisesta Helsinkiin . . . . . . . . . . 62
74: Toimenpiteistä teollisen tuotannon jär- 26. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 20: Esityk-
75: jestämiseksi välttämättömiä kulutustar- sen antamisesta puun saannin .turvaami-
76: vikkeita silmällä pitäen (Laus. Vv:lta) 52 sesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 63
77: 21. J. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 15: Eräi- 27. Aaltonen y. m., toiv. al. N:o 21: Toimen-
78: den täyttämättä jätettyjen lnovutusvel- piteistä fascististen ja fascismille myötä-
79: vollisuuksien tekemisestä mitättömiksi . . 54 mielisten henkilöiden poistamiseksi po-
80: 22. P. Leskinen y. m., toiv. al. N:o 16: Esi- liisilaitoksesta .....•..............., . . . 66
81: tyksen antamisesta työväenjärjestöjen 28. Aaltonen y. m., toiv. al. N:o 22: Esityk-
82: vieraisiin käsiin joutuneen omaisuuden sen antamisesta valtiollisen poliisin lak-
83: palauttamisesta alkuperäisille omistajille 55 kauttamisesta ja uuden organisation muo-
84: 23. Jern m. fl., hemst. mot. N:o 17: Angående dostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
85: inrättandet av ett svenskt Vasa Iän . • . . 56 29. Lumme y. m., toiv. al. N:o 23: Äitienpäi-
86: 23. Jern y. m., toiv. al. N:o 17: Ruotsalaisen vän määräämisestä yleiseks\ juhlapäi-
87: Vaasan läänin perustamisesta . . . . . . . . . . 58 väksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
88:
89:
90: II. Lakivaliokunta.
91: Eikos-, yhdistys- ja painova.pauslakia, Siv.
92: työrauhaa, la.inhuudatusta, lastensuoje- Esityksen antamisesta laeiksi aviotto-
93: lua, oikeusavustusta, asunto-osakeyhtiöitä man lapsen oikeudellisen aseman paran-
94: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
95: 8. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 29: Esityk-
96: Siv. sen antamisesta laiksi vuoden 1918 val-
97: 1. K. Andersson lak. al. N:o 7: El1dotus lankumoukseen tai sen jälkeen SKP:n
98: laiksi työrauhan suojelemisesta annetun tai muiden kiellettyjen tai Iakkautettu-
99: lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 jan työväenjärjestöjen toimintaan osal-
100: 2. Räisänen y. m., lak. al. N:o 8: Ehdotus Hstuneiden henkilöiden vapauttamisesta
101: laiksi työrauhan suojelemisesta annetun syytteestä tai rangaistuksesta ja niiden
102: lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 seuraamuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85
103: 3. E. Pekkala y. m., toiv. al. N:o 24: Esi- 9. J. Järvinen y. m.,toiv: a1. N:o 30: Esi-
104: tyksen antamisesta yhdistyslain muutta- tyksen antamisesta eräiden säännöstely-
105: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 rikkomuksista rangaistujen armahtami-
106: 4. E. Peklcala y. m., toiv. al. N:o 25: Esi- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
107: tyksen antamisesta painovapauslain muut- 10. K. Anders8on y. m., toiv. al. N:o 31: Esi-
108: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 tyksen antamisesta nostomenettelyn ;yk-
109: 5. Riikonen y. m., toiv. al. N:o 26: Toimen- .sinkertaistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
110: piteistä lainhuudatus- ja kiinnitysasiain 11. K. Anders8on y. m., toiv. al. N:o 32: Esi-
111: käsittelemisen jouduttamiseksi maaseu- tyksen antamisesta vähävaraisten oikeus-
112: dulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 avustuksen järjestämisestä asianmukai-
113: 6. Tuominen y. m., toiv. al. N:o 27: Esityk- selle kannalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89
114: sen antamisesta vaarallisista rikoksen- 12. Kulovaara y.1n., toiv. al. N:o 33: Esityk-
115: uusijoista annetun lain kumoamisesta . . 81 sen antamisesta asunto-osakeyhtiöistä an-
116: 7. Salmela-Järvinen y. m., toiv. al. N:o 28: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 90
117: Sisällysluettelo 1945. V
118:
119:
120: III. Ulkoasiainvaliokunta.
121: :Ra.11ha.n vaJ.uljsta,mista, lähetystöjä., kolt- Siv.
122: talappa.laisia ja porosopimusta koskevia avustajanvirkojen perustamiseksi liihe-
123: toivomusaloitteita. tystöihin . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . 102
124: Siv. 3. T'llff'IVaen y. m., toiv. al. N:o 36: Määrä-
125: 1. Sergelius y. m., toiv. al. N:o 34: Valtion- rahasta sosiaaliavustajan viran perusta-
126: elimen perustamisesta rauhan valmistami- miseksi Lontoon ja Moskovan lähetystöi-
127: seksi ja vakauttaiDiseksi välttämättömien hin •................................. 103
128: tehtävien hoitamista varten . . . . . . . . . . . . 99 4. Kaijalainen, toiv. al. N:o 37: 'l'oimenpi-
129: 1. Sergelius 1n. fl., hemst mot. N:o 34: An- teistä porosopimuksen aikaansaamiseksi
130: gående upprättande av ett statsorgan för Suomen ja Neuvostoliiton välillä (Laus.
131: handhavande av för fredens beredande Mtv:lta) ............................. 105
132: och bef'astande erforderliga uppgifter . . 99 5. Kaijalainen y. m., toiv. al. N:o 38: Toi-
133: 2. Lappi-SeppäJlä y. m., toiv. al. N:o 35: Toi- menpiteistä kolttalappalaisten säilymisen
134: menpiteistä tärkeimpien ammattialojen turvaamiseksi (Laus. Siv:lta) ........• 106
135:
136:
137:
138: IV. Valtiovarainvaliokunta.
139: A. Verotusta, virkamiesten palkkoja ja Siv.
140: eläkkeitä., kansakouluja, rakentamista, 8. Frietsch, lak. al. N:o 16: Ehdotus laiksi
141: vuokria, sähkövoimaa, sosialisoimista, valtion viran tai toimen haltijain oikeu-
142: korvauksia, oma.isuudenluovutusta, siirto- desta eläkkeeseen annetun lain muutta-
143: väkeä y. m. koskevia. laki- ja toivomus- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132
144: aloitteita. 9. PeltfYMn y. m., lak. al. N:o 17: Ehdotus
145: Siv. laiksi tulo- ja omaisuusverolain 22 § :n
146: 1. Käkelä y. 1n., lak. al. N:o 9: Ehdotus muuttamisesta • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 134
147: laiksi toisesta omaisuudenluovutusverosta 111 10. Pusa y. m.. , ·lak. al. · N:o 18: Ehdotus
148: 2. P~·i y. m., lak. al. N:o 10: Ehdo- laiksi toisen korvauslain muuttamisesta 137
149: tus suhdanneverolaiksi . . . . . . . . . . . . . • • . 118 11. P. Tervo y. m.,
150: lak. al. N:o 19: Ehdotus
151: 3. Wiik, lak. al. N:o 11: Ehdotus laiksi vuo- laiksi omaisuuden lnovuttamisesta luon-
152: den 1918 kansalaissodan johdosta erotet- toiskorvausten suorittamista varten 13Q
153: tujen valtion toimenhaltijain eläkeoikeu- 12. Peltonen y, m., lak. al. N:o 20: Ehdotus
154: desta ..•............................. 123 laiksi korvausosakkeiden hallintoyhtei-
155: 4. Malkamäki y. m., lak. al. N:o 12: Ehdo- söstä annetun lain muuttamisesta .•.• 148
156: tus laiksi kansakoululaitoksen kustan- 13. Teittinen y. m., lak. al. N:o 48: Ehdotus
157: nuksista annetun lain 14 ja 21 § :n muut- laiksr uudisraivauksista jaettavista palk-
158: tamisesta (Laus. Siv:lta) ............. 124 kioista ja viljelysalojen laajentamisesta 14Q
159: 5. Malkamäki y. m., lak. al. N:o 13: Ehdo- 14. Pusa y. m., toiv. al. N:o 39: Toimenpi-
160: tus laiksi kansakoululaitoksen kustannuk- teistä toisen omaisuudenluovutusverolain
161: sista annetun lain 17 § :n muuttamisesta 4 §:n muuttamiseksi ................. 152
162: (Laus. Siv:lta) ....................... 125 15. Pilppula. y. m.,
163: toiv. al. N:o 40: Esityk-
164: 6. Järvi y. m·., lak. al. N:o 14: Ehdotus· laiksi sen antamisesta tulo- ja omaisuusvero-
165: kansakoululaitoksen kustannuksista anne- lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 153
166: tun lain 24 ja 28 § :n muuttamisesta 16. J. Järvinen y.1n., toiv. al. N:o 41: Ve-
167: (Laus. Siv:lta) ....................... 126 rosta vapaan tulorajan korottamisesta
168: 7. Hiekkala y. m., lak. al. N:o 15: Ehdotus toimeentulominimiä vastaavaksi ....... 155
169: laiksi kansakoululaitoksen kustannuk- 17. Lehtokoski y. m., toiv. al. N:o 42: Esi-
170: sista annetun lain 23 §:n muuttamisesta tyksen antamisesta aviopuolisoiden vero-
171: (Laus. Siv:lta) ...................... 128 tusta koskevien säännösten muuttami-
172: 8. Frietsch, lagmot. N:o 16: Förslag tili lag seksi tulo- ja omaisuusverolaissa • . . • . • 156
173: om ändring av lagen angående inneha- 18. Mmtonen y. m., toiv. al. N:o 43: Toimen-
174: vares av statstjänst eller -befattning piteistä varattomien verovelvollistell' ve-
175: rätt tili pension . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 rojäämien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 158
176: VI _Sisällysluettelo 1945.
177:
178: Siv. Siv.
179: 19. K()'ll;kkMi y. m., toiv. al. N:o 44: Esityk· sen antamisesta korvauslain muuttami-
180: sen ~~;ntamisesta yhdessä asuvien ja ti- seksi ................................. 172
181: laansa hoitavien sisarusperheiden oikeu· 31. Riihinen. y. m., toiv. al; N:o 56: Esityksen
182: desta lapsivähennyksiin valtion verotuk· antamisesta laiksi toisen korvauslain muut·
183: sessa ....................•........... 159 tamisesta . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
184: 20. J. Hakala y. m., toiv. al. N:o 45: Toi· 32. Kuittinen y. m., toiv. al. N:o 57: Esityk-
185: menpiteistä asevelvollisten maksuajan sen antamisesta itärajan kuntien alueilla
186: lykkäyksenalaisten verojen poistamiseksi 160 asuvien korvauksensaantioikeuden laajen-
187: 21. K1~jala y. m., toiv. al. N:o 46: Esityk· tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 175
188: sen antamisesta verovapauden myöntä· 33. Riihinen y. m., toiv. al. N:o 58: Esityk·
189: misestä sodasta kärsimään joutuneille •• 161 sen antamisesta laiksi ennakkokorvausten
190: 22. K()'ll;kkari y. m., toiv. al. N:o 47: Esityk· myöntämisestä toisen korvauslain mukaan
191: sen antamisesta verohelpotuksen myön· korvaukseen oikeutetuille .... ,. . . . . . . . . • 176
192: tämisestä eräille sotainvaliideille (Laus. 34. Pusa y. m., toiv. al. N:o 59: Esityksen
193: Työv:lta) .......•.•............••..... 162 antamisesta täysimääräisen korvauksen
194: 23. Sergelius, hemst. mot. N:o 48: Angående maksamisesta välirauhansopimuksen 14 ar·
195: avlåtande av proposition om ändring av tiklan perusteella Neuvostoliitolle palan·
196: lagen om avlöning i statens tjänster el· tettavasta omaisuudesta ............... 177
197: ler be:fattningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163 35. Riihinen y. m., toiv. al. N:o 60: Esityksen
198: 23. Sergelius, toiv. al. N:o 48: Esityksen an· antamisesta lisäkorvauksen maksamiseksi
199: tamisesta valtion viran tai toimen hal· eräille korvauslain mukaan korvaukseen
200: tijain palkkauksesta annetun lain muut- oikeutetuille .......................... 178
201: tamisesta . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . 164 36. Twrna y. m., toiv. al. N:o 61: Toimen·
202: 24. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 49: Toimen- piteistä teollisuudesta toimeentulonsa saa·
203: piteistä tie- ja vesirakennushallituksen neen siirtoväen . sijoittamisesta entiseen
204: sekä sen alaisten viran ja toimen halti- ammattiinsa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
205: jain palkkojen korottamiseksi . . . . • . . . 165 37. Hollsten, hemst. mot. N:o 62: Angående
206: 25. Pohjala y. m.,
207: toiv. al. N:o 50: 'foimen· avlåtande av proposition med :förslag till
208: pite:i.stä valtion toimissa olevien sairaan- lag om skatte:frihet :för beräknad :försälj·
209: hoitajattarien oikeuttamisesta laske· ningsvinst vid :frivillig :försäljning av
210: maan virkavuosikseen kunnallisissa tai jord till krigs:för:flyttade, :frontmän,
211: yksityisissä toimissa palvelemansa ajan 166 krigsinvalider och krigsänkor . . . . . . . . . . 182
212: 26. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 51: Toi· 37. Hollsten, toiv. al. N:o 62: Esityksen an-
213: menpiteistä Lapin Iäänin ja eräiden ra· tamisesta laiksi arvioidun myyntivoiton
214: jaseutupitäjien viran ja toimen haltijain verovapaudesta sotasiirtolaisille, rintama-
215: palkkauksen parantamiseksi . . . . . . . . . . 167 miehille, sotainvaliideille ja sotaleskille
216: 27. Simonen y. m., toiv. al. N:o 52: Toimen- tapahtuvassa vapaaehtoisessa maan myyn-
217: piteistä maalaiskirjeenkantajien palkkaus- nissä ..............................•. 183
218: ja työolojen järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . 168 38. P. Leskinen y. m., toiv. al. N:o 63: Toi·
219: 28. Sergelius, hemst. mot. N:o 53: Angående menpiteistä eräiden siirtovå'keen kuuluvien
220: avlåtande av proposition om ålderstilläg- henkilöiden maksamien vuokrien takaisin
221: gens beaktande vid bestämmande av inne- maksamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
222: havares av statstjänster eller -be:fattnin- 39. Wiik y. m., toiv. al. N:o 64: Toimenpi-
223: gar pensioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 teistä puu-, paperi- ja metalliteollisuu-
224: 28. Sergelius, toiv. al. N:o 53: Esityksen an- den sosialisoimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 185
225: tamisesta ikälisien huomioon ottamisesta 40. J. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 65: Tut-
226: valtion viran tai toimen lmltijain eläk- kimuksen toimittamisesta eräiden tuotan-
227: keitä määrättäessä •................... 170 toalojen ja luonnonrikkauksien valtion
228: 29. :Roine y. m., toiv. al. N:o 54: Esityksen valvontaan tai haltuun ottamisen mahdol·
229: antamisesta eräiden teloitettujen henkilöi- lisuuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 187
230: den omaisten toimeentulon turvaamiseksi 41. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 66: Toi-
231: eläkkeellä . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 171 menpiteistä virastotalon hankkimiseksi
232: 30. Kulovaara y. m., toiv. al. N:o 55: Esityk- maatalousministeriön asutusasiainosastolle
233: Sisällysluettelo 1945. VII
234:
235: Siv. Siv.
236: ja Maatalousseurojen Keskusliiton jälleen- 52. östen.<fon m. fl., fin. mot. N:o 6: Angåen-
237: rakennusvaliokunnalle . • . . . • . . . . . . . . . . . 189 de anvisande av anslag som understöd för
238: 42. Beppiilä y. m., toiv. al. N:o 67: Määrä- föreningen Brages urklippsverk (Laus.
239: rahasta Hämeenlinnan uuden naisvankilan Siv:lta) ................•.......•...•. 208
240: rakennustöiden jatkamista varten •..••. 190 52. östenson y. m., rah. al. N:o 6: Määrä-
241: 4&. Kannisto y. m., toiv. al. N:o 68: Määrä- rahan osoittamisesta Brage nimisen yhdis-
242: rahasta posti- ja lennätintalon rakentami- tyksen leikekokoelmaa varten {Laus.
243: seksi Ouluun . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . 191 Siv:lta) .............................. 210
244: 44. Uusisalmi y. m., toiv. al. N:o 69: Esityk- 53. Möttönen y.m., ral1. al. N:o 7: Määrä-
245: sen antamisesta lisäyksestä vuoden 1945 rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuk-
246: tulo- ja menoarvioon väliaikaisten raken- siksi hevosjalostusliitoille orivarsalaitu-
247: nusten rakentamiseksi Pohjois-Suomen tu- mien hankkimiseen ja kunnostamiseen
248: hotuille alueille . . . . . • . • . . . . . . . . . . • . . . 192 (Laus. Mtv:lta) ...................... 212
249: 45. Salo y. m., toiv. al. N:o 70: Esityksen 54. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 8: Määrä-
250: antamisesta Pyhäkosken voimaverkoston rahan osoittamisesta puutavaran siirtolai-
251: l'akentamisesta huomioon ottaen Kainuun toksen rakentamista varten Saimaan
252: ja Oulujokilaakson seutujen sähköntar- ja. Kymijoen vesistöjen välille (Laus.
253: peen ................................. 193 Kulkv:lta) .................•.•...•.•. 213
254: 46. Pookkönen y. m., toiv. al. N:o 71: Toi- 55. Heljas, rah. al. N:o 9: Määrärahan osoit-
255: menpiteistä itäisen rajaseudun ja hävite- tamisesta Iisveden-Haukiveden kanava-
256: tyn Pohjois-Suomen kansakouluolojen kor- töiden aloittamista varten (Laus.
257: jaamiseksi (Laus. Siv:lta) ............ 195 Kulkv:lta) .......................•••. 215
258: 56. Hi'l'vensalo y. m., rah. al. N:o 10: Määrä-
259: rahan osoittamisesta Iisalmen vesistön tul-
260: B. Ra.ha.a.si.a-aloitteita, jotka koskevat vavedenpinnan säännöstelytöiden alulle
261: määrärahojen osoittamista kulkulaitok- panemista varten (Laus. Mtv:lta) •.•• 217
262: siin sekä- taloudellisiin, sivistyksellisiin, 57. Sillanpää y. m., rah. al. N:o 11: Määrä-
263: sosialisiin y. m. tarkoituksiin. ral!an osoittamisesta !ainoiksi vesijohto-
264: yhtymille ja yhteispesuloille (Laus.
265: 47. Sundström y. m., rah. al. N:o 1: Määrä- Mtv:lta) .......................••.... 219
266: rahan osoittamisesta avustukseksi kan- 58. von Born, fin. mot. N:o 12: Angående
267: sainväliselle Naisten Rauhan ja Vapau- anvisande av anslag för uträtande av
268: den Liitolle (Laus. Ulkv:lta) .•.•.... 199 landsvägen mellan Vadet i Borg§. lands-
269: 48. Lumme y. m., rah. al. N:o 2: Määrärahan kommun och Kristineborg i Pernå (Laus.
270: osoittamisesta Heinolan reumatismiparan- Kulkv:lta) .....................•..... 221
271: tolan laajentamista varten (Laus. ,58. von Born y. m., rah. al. N:o 12: MääTä-
272: Talv:lta) •............................ 201 rahan osoittamisesta Porvoon pitäjän Va-
273: 49. Baariaho y. m., rah. al. N:o 3: Määrära- detin ja Pernajan Kristineborgin välisen
274: han osoittamisesta Kouvolan tyttölyseon maantien oikaisemista varten (Laus.
275: koulutalon rakentamiseksi (Laus. Siv:Ita) 2()13 Kulkv:lta) ...........•....•........ '.. 222
276: 50. Lumme y. m., rah. al. N:o 4: Määrära- 59. Alestalo y.nt., rah. al. N:o 13: Määrä-
277: han osoittamisesta nuorisokotien perusta- ral!an osoittamisesta sillan rakentami-
278: miseksi ja ylläpitämiseksi huomattavim- seksi Kokemäenjoen yli Friitalan losei-
279: pifn ~tökeskuksiin (Laus. Työv:lta) 205 paikan kohdalla (Laus. Kulkv:lta) •... 223
280: 51. Hiilelä y. m., rah. al. N:o 5: Määrära- 60. Okko '!!· m., rah. al. N:o 14: M'aärärahan
281: han osoittamisesta Lomaliitto r. y:n toi- osoittamisesta sillan rakennustöiden aloit-
282: mesta _ rakennettavia uusia perheenäitien tamiseksi Kirjamoinsalmen lossipaikalla.
283: lomakyliä varten (Laus. Työv:lta) .... 206 (Laus. Kulkv:lta) .................... 225
284: VIII Sisiillysluettelo 1945.
285:
286:
287: VI. Talousva.liokunta.
288: Apteekkilaitosta, sairaaloita, lastenhoi- Siv.
289: to&, väkijuomia y. m. koskevia. toivomus· piteistä terveydentilan parantamiseksi Ou-
290: aloitteita. lun ja Lapin läänien hävitettyjen kuntien
291: Siv. lasten keskuudessa . . • . . . . . . • . .. . • . • .. . 237
292: 1. Leikola y. m., toiv. al. N:o 72: Toimen- 6. Salo y. m., toiv. al. N:o 77: Määrära-
293: piteistä sairaanhoito- ja !Sairaalahenkilö- hasta Säräisniemen aluelääkäripiirin pe-
294: kunnan sosiaalisten olojen parantami- rustamista, lääkärin paikkaamista ja alue-
295: seksi ................................. 231 lääkärin asunnon rakentamista varten • • 23S
296: 2. Pohjala y. m., toiv. al. N:o 73: Toimen- 7. Salo, toiv. al. N:o 78: Määrärahasta alue-
297: piteistä lastenkotien siirtämiseksi lääkin- lääkärin viran peruRtamiseksi Paltamon
298: töhallituksen alaiseksi (Laus. Ltv:lta) •. 232 pitäjään ....................... , . . . . . 239
299: 3. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 74: 8. Salo, toiv. al. N:o 79: Määrärahasta alue-
300: Toimenpiteistä apteekkilaitoksen ottarui- sairaalan rakentamiseksi Ristijärven kir-
301: seksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 konkylään ............................ 240:
302: 4,. Voionmaa y. m., toiv. al. N:o 75: Toi- 9. Leikola y. m., toiv. al. N:o 80: Määrä-
303: menpiteistä väkijuomain kulutuksen supis- rahasta avustukseksi Suomalaisen saunan
304: tamiseksi . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235 ystävät r. y:lle tutkimussaunan rakenta-
305: 5. Kou1c1cari y. m., toiv. al. N:o 76: Toimen- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241
306:
307:
308:
309: VII. Laki- ja. taJousva.liokunta.
310: Kunna.llisverotusta ja kunna.llisva.a.leja, Siv.
311: köyhll.inhoitoa., vesioikeutta., ja.kolaitosta., 7. 8. Tervo y. m., toiv. al. N:o' 81: Esityk-
312: panttilaina.usta., metsästystä, kalastusta, sen antamisesta vesioikeuslain muuttami-
313: siirtoväkeä, raittiustyötä, teitä y. m. seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 260
314: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.. 8. Y. Manninen y. m., toiv. al. N:o 82: Esi-
315: tyksen antamisesta vesioikeuslain IV lu-
316: Siv. vun 2 §:n muuttamiseksi ......•.•...•• 262'
317: 1. Sormwnen y. m., Iak. al. N:o 21: Ehdotus 9. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 83: Esi-
318: laiksi maalaiskuntain kunnallislain 9 § :n tyksen antamisesta jakolaitoksesta anne-
319: muuttamisesta ........................ 247 tun asetuksen muuttamisesta . • . . • . • • . . 263
320: 2. Sormu-nen y, m., lak. al. N:o 22: Ehdotus 10. Hollsten, hemst. mot. N:o 84: Angäende
321: laiksi kaupunkien kunnallislain 10 § :n bestämmandet av finsk medborgares fö-
322: muuttJJ.misesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 249 delseort • • • . • • . • . • . . . • . . • . . . . • . . . • . . . • 264
323: 3. HoZlsten, lagmot. N:o 23: Förslag tili 10. Hollsten, toiv. al. N:o 84: Suomen kan-
324: lag om ändring av kommunallagen för salaisen syntymäpaikan määräämisestä •• 265
325: landskommunerna . . . . . . . . . . • • . . . . . . • . . 251 11. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 85: Esityk-
326: 3. Hollsten, lak. al. N:o 23: Ehdotus laiksi sen antamisesta äänioikeusikärajan alen-
327: maalaiskuntain kunnallislain muuttami- tamisesta kunnallisissa vaaleissa . . • . . . 266
328: sesta ...... , .......................... 253 12. V. Eskola y. m., toiv. al. N:o 86: Esityk-
329: 4. Mal"ko!mä1ci y. m., lak. al. N:o 24: Ehdo- sen antamisesta kunnallisverolainsäädän-
330: tus laeiksi maalaiskuntain kunnallisha.l- nön uudistamisesta nykyisiä verotusperi-
331: llimosta ja kunnallishallituksesta kaupun- aatteita vastaavaksi . . . . . . . . . . . . • . • . . . 267
332: geissa annettujen asetusten muuttami- 13. Kv,jala y. m.,toiv. al. N:o 87: Kunnal-
333: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . • . . . • . 255 lisverolainsäädännön uudistamisesta • . . . 269
334: 5. Batanio y. m., lak. al. N:o 25: Ehdotukset 14. Miettwnen y. m., toiv. al. N:o 88: Toimen-
335: laeiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta. piteistä kunnallisverorasituksen tasoittami-
336: annetun asetuksen ja tulo- ja omaisuus- seksi eri kuntien kesken . • . . . . . . . . • . • . 270
337: verolain muuttamisesta (Laus. Vv:lta) •• 257 15. Peltonem y. m., toiv. al. N:o 89: Esityk-
338: 6. E. Koivisto y. m., lak. a1. N:o 26: Ehdo- sen antamisesta perua- ja lapsivähennys-
339: tus laiksi metsästyslain 54 § :n muutta- ten määrien korottamiseksi kunnallisvero-
340: misesta .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. • . 259 tukseBSa .............................. 272
341: SisällJI'Sluettelo 1945. IX
342:
343: Siv. Siv.
344: 16. Soininen y. m., toiv. al. N:o 90: Esityk- 26. Lahtela y.1n., toiv. al. N:o 100: Toimen-
345: sen antamisesta useamman kunnan alueella piteistä isojaossa ja uusjaossa jaettavan
346: toimintaansa harjoittavan liikkeen vero- alueen teiden rakentamiseksi valtion toi-
347: tettavan tulon oikeudenmukaisesta jakami- mesta ................................ 293
348: sesta eri kuntien kesken .............. 274 27. Lehtokoski y. 1n., toiv. al. N:o 101: Nuor-
349: 17. Kwi8alo y. m., toiv. al. N:o 91: Esityk- ten väkijuomankäyttäjäin raittiiseen elä-
350: sen antamisesta manttaalikuntain lakkaut- mäntapaan palauttamista tarkoittavan
351: tamisesta ............................. 275 lainsäädännön aikaansaamisesta . . . . • . . . 295
352: 18. Kivisalo y. m., toiv. al. N:o 92: Esityk- 28. Kankainen y. m., toiv. al. N:o 102: Toi-
353: sen antamisesta laiksi kuntain oikeudesta menpiteistä kunnallisen raittiushuollon
354: pakkolunastaa suoalueita . . . . . . . . . . . . . . 277 järjestämiseksi . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297
355: 19. Peltonen y. m., toiv. al. N:o 93: Esityk- 29. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 103: Toimen-
356: sen antamisesta kaupunkien ja kauppalain piteistä huoltoavustuksen antamiseksi
357: oikeuttamiseksi pakkolunastusteitse saa- Pohjois-Suomen evakuoidulle väestölle
358: maan omistus- tai käyttöoikeuden kunnan vielä heidän palattuaan kotiseudulleen 299
359: alueella olevaan maapohjaan . . . . . . . . . . 279 30. Hieta1ten y. m., toiv. al. N:o 104: Esityk-
360: 20. P. Karjalainen y. m., toiv. al. N:o 94: sen antamisesta riistanpyyntioikeuden
361: Toimenpiteistä esikaupungeissa sijaitse- tekemisestä maanomistussuhteista riippu-
362: vien vuokra-alueiden lunastamisesta halti- mattomaksi . : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301
363: joilleen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283 31. Lepistö y. m., toiv. al. N:o 105: Toimen-
364: 21. Eydberg y. m., toiv. al. N:o 95: Esityk- piteistä maanteiden kunnossapidon kes-
365: sen antamisesta laiksi köyhäinhoitolain kittämiseksi samalle valtion viranomai-
366: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284 selle ................................. 302
367: 22. Mäkelä y. m., toiv. al. N:o 96: Esityksen 32 . .Möttöne1t y. m., toiv. al. N:o 106: Kun-
368: antamisesta uudeksi kalastuslaiksi . . . . . . 285 nan- ja kyläteiden ottamisesta valtion hoi-
369: 23. Räisänen y. m., toiv. al. N:o 97: Esityk- toon ............... ·.................. 303
370: sen antamisesta panttilainausliikkeen hin- 33. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 107: Toi-
371: joittamisen siirtämiseksi kuntien yksinoi- menpiteistä kyläjaoitukseen tehtävien
372: keudeksi ............................ . 286 muutosten helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . 304
373: 24. EiiMnen y. m., toiv. al. N:o 98: Esityk- 34. Pääkkönl31-ö y. m., toiv. al. N:o 108: Esi-
374: sen antamisesta siirtoväen huoltolaiksi .. 288 tyksen antamisesta kyläteiden ottami-
375: 25. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 99: An- seksi valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 305
376: gående ändring av bestämmelserna rö- 35. Meriläinen y.1n., toiv. al. N:o 109: Toi-
377: rande statens andel i utgifterna för ge- menpiteistä kunnan- ja kyläteiden otta-
378: nomförandet av skiftesregleringar ..... . 290 miseksi valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . • . 306
379: 25. Wickman y. m., toiv. al. N:o 99: Valtion 36. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 110: Poh-
380: osuutta jaonjärjestelystä aiheutuviin me- jois- ja Koillis-Suomen hävitetyillä alueilla
381: noihin koskevien määräysten muuttami- olevien kunnan- ja kyläteiden ottamisesta
382: sesta ................................ . 292 valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307
383:
384:
385: VIII. Sivistysvaliokunta.
386: Yliopistoa, koululaitosta, kirjallisuutta, Siv.
387: kirjastoja, sivistysjärjestöjä, mllinais- 3. Malkamäki y. m., lak. al. N:o 29: Ehdo-
388: muistOja y. m. koskevia laki- ja toivo- tus laiksi kansakouluun kuuluvan keski-
389: musaloitteita. koulun ja ammatillisen jatkokoulun pe-
390: Siv.
391: 1. Leppälä y. m., lak. al. N:o 27: Ehdotus
392: rustamisesta kokeilutarkoituksessa •... 316-
393: laiksi oppivelvollisuuslain 17 § :n muut- 4. Hieklcala y. m., lak. al. N:o 30: Ehdotus
394: tamisesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313 laiksi kansankirjastolain 6 ja 7 § :n
395: 2. E. Koivisto y. m., lak. al. N:o 28: Ehdo- muuttamisesta 318
396: tukset laeiksi oppivelvollisuudesta ja kan- 5. Leikola y. m., toiv. al. N:o 111: Tieteel-
397: sakoululaitoksen kustannuksista annettu- lisen tutkimuksen edistämistä suunnittele-
398: jen lakien muuttamisesta (Laus. Vv: lta) 314 van lautakunnan asettamisesta . . . . . . . . 320
399: X SisällY'sluettelo 1945.
400:
401: Siv. Siv.
402: 6. KuZovaara y. m., toiv. al. N:o 112: Mää- 17. Pohjannom y. m., toiv. al. N:o 123: Mää-
403: rärahasta vähävaraisten keksijäin tuki- rärahasta koulurakennuksen rakentami-
404: rahaston perustamista varten . . . . . . . . . 321 seksi Mikkelin tyttökoululle . . . . . . . . . . . . 340
405: 7. Kilpeläinen y. m., toiv. al. N:o 113: Ver- 18. Leppälä y. 1n., toiv. al. N:o 124: Käytän-
406: tailevan koululainsäädännön professorin nöllisten aineiden huomioon ottamisesta
407: viran perustamisesta Helsingin yliopis- kansakoulunopettajain valmistusta uudel-
408: toon tai Jyväskylän kasvatusopilliseen leen järjestettäessä . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 342
409: korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322 19. Pohjala y. m., toiv. al. N:o 125: Toimen-
410: 8. Sarlin y. m., toiv. al. N:o 114: Määrä- piteistä huonokuuloisten lasten kansa-
411: rahasta sosiaalipolitiikan professorin vi- koulunopetuksen järjestämiseksi . . . . • . . . 343
412: ran perustamista varten Helsingin yli- 20. Sillanpää y. m., toiv. al. N:o 126: Per-
413: opiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan 323 heenemännille ja kotiapulaisille välttä-
414: 9. Heljas y. m., toiv. al. N:o 115: Tutki- mättömän kotitalous- ja käsityötaidon ope-
415: muksen toimittamisesta ylioppilastutkin- tuksen sisä.llyttämisestä kansakoulun jat-
416: toa suorittamattomien opiskelumahdolli- ko-opetukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
417: suuksista korkeakouluissa . . . . . . . . . . . . . . 325 21. Seppälä y. m., toiv. al. N:o 127: Määrä-
418: 10. Malk<Mnäki y. m., toiv. al. N:o 116: Toi- rahasta Suomen museoliitolle paikallismu-
419: menpiteistä koulutoimen johdon keskit- seoiden toiminnan ohjaamista varten .... 346
420: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326 22. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 128:
421: 11. Pohjala y. m., toiv. al. ·N:o 117: Toimen- Toimenpiteistä rakennusammattimiesten si-
422: piteistä koululääkäritoiminnan lainsäädän- joittamiseksi maaseudun rakennustoimin-
423: nölliseksi järjestämiseksi oppi- ja ammat- nan ohjaamis- ja neuvontatehtäviin (Laus.
424: tikouluissa sekä niihin ve:uattavissa oppi- Ltv:lta) ............................. 347
425: laitoksissa (Laus. Talv:lta) ............ 327 23. Seppälä y. m., toiv. al. N:o 129: Esityk-
426: 12. Neva;lainen y. m., toiv. al. N:o 118: Suun- sen antamisesta lisäyksestä vuoden 1945
427: nitelman laatimisesta koululaitoksen ja tulo- ja menoarvioon Turun linnan tuli-
428: opetustoimen saattamiseksi uuden demo- palossa turmeltuneen pohjoisen siiven ve-
429: kraattisen suuntauksen ja kasvatusopin sikaton rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 348
430: vaatimuksia vastaavaksi . . . . . . . . . . . . . . . 328 24. östenson m. fl., hemst. mot. N:o 130:
431: 13. Järvi y. m., toiv. al. N:o 119: Toimen- Angående avlåtande av proposition med
432: piteistä koulujen terveydenhoidoe.sa ja förslag till lag om vården av fornminnen
433: oppilaiden terveydellisissä oloissa ilme- och kulturhistoriskt betydelsefulla bygg-
434: nevien puutteellisuuksien korjaamiseksi nadsminnen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
435: (Laus. Talv:lta) ...................... 330 24. östenson y. m., toiv. al. N:o 130: Esityk-
436: 14. Österholm, hemst. mot. N:o 120: Angåen- sen antamisesta laiksi muinaismuistojen
437: de avlåtande av proposition med förslag ja sivistyshistoriallisesti merkityksellis-
438: till lag om vården av elevernas hälsa i ten rakennusmuistomerkkien hoidosta . . 349
439: folkskolor och läroverk (Laus. Talv:lta) 332 25. Rydberg y. m., toiv. al. N:o 131: Toimen-
440: 14. Österholm, toiv. al. N:o 120: Esityksen piteistä psykopaattilaitoksen aikaansaami-
441: antamisesta laiksi kansa- ja oppi- seksi Keski-Suomeen (Laus. Talv:lta) .. 350
442: koululaisten terveydenhoidosta (Laus. 26. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 132:
443: Talv:lta) ............................ 334 Angående anslag till understöd åt Fin-
444: 15. Kankainen y. m., toiv. al. N:o 121: Toi- lands svenska sång- och musikförbund • . 351
445: menpiteistä lahjakkaiden vähävaraisten 26. Brommels y. m., toiv. al. N:o 132: Mää-
446: oppikoululaisten avustamiseksi valtion va- rärahasta avustukseksi Suomen ruotsa-
447: roilla ................................ 336 laiselle laulu- ja musiikkiliitolle . . . . • . 353
448: 16. Smeds m. fl., hemst. mot. N:o 122: An- 27. Kankainen y. m., toiv. al. N:o 133: Esi-
449: gående införande av engelakan i tyskans tyksen antamisesta kasvatustieteellisen kes-
450: ställe samt ryskans upptagande på lär- kuslaitoksen perustamisesta Helsinkiin . . 355
451: domsskolors timpian . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 28. Nevalwinen y. m., toiv. al. N:o 134: Toi-
452: 16. Smeds y. m., toiv. al. N:o 122: Saksan menpiteistä kulttuurijärjestöjen ja -ra-
453: kielen sijasta englannin sekä venäjän hastojen saattamisesta valtion valvon-
454: kielen ottamisesta oppikoulujen luku- taan ...••••••••••.........•..•..••••• 357
455: suunnitelmaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339 29. Ryömii y. m., toiv. al. N:o 135: Toimen-
456: Sisällysluettelo 1945. XI
457:
458: Siv. Siv.
459: piteistä Neuvostoliiton tieteellisiä perus- 31. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 137: Koulu-
460: teita koskevan keskuskirjaston ja -lai- talon rakentamisesta Siilinjärven keski-
461: toksen perustamiseksi maahamme 358 koululle . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . 361
462: 30. HiekkaJa y. m., toiv. al. N:o 136: Toimen- 32. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 138: Toi-
463: piteistä itseopiskelua varten tarpeellisen menpiteistä maaltapaon estämiseksi (Laus.
464: ammattikirjallisuuden valmistamiseksi ja Työv:lta) ............................ 362
465: käytäntöön saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 359
466:
467:
468:
469: IX. Ma.a.ta.Iousvaliokunta.
470: Maa- ja karjataloutta, asutusta. ja uudis- Siv.
471: raivausta, maan hankintaa ja sosialisoi- muuta kuin maatilataloutta harjoittatien
472: mista, maataloustuotteiden säännöstelyä., kiinteistönomistajain saattamisesta maan-
473: maatalouskouluja, metsätaloutta, kalas- hankintalain mukaan ensisijaisiksi maan-
474: tusta, kotitaloutta ja kotiteollisuutta, luovutusvelvollisiksi .................. 383
475: kerhotoimintaa y. m. koskevia l!lki- ja 13. Pusa y. m., toiv. al. N:o 142: Esityksen
476: toivomusaloitteita. antamisesta maanhankintalain muuttami-
477: Siv. sesta ................................. 384
478: 1. Pärssinen y.1n., Iak. al. N:o 31: Ehdotus 14. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 143: Asu-
479: laiksi maanhankintalain muuttamisesta .. 367 tuslainsäädännön uudistamisestll! . . . . . . . 385
480: 2. P. Tervo y. m., lak. al. N:o 32: Ehdotus 15. Simonen y. m., toiv. al. N:o 144: Tutki-
481: laiksi maanhankintalain 20 ja 48 § :n muksen toimittamisesta suurten maata-
482: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368 lousyksikköjen sosialisoimisen tarkoituk-
483: 3. Pusa y. m., lak. al. N:o 33: Ehdotus senmukaisuudesta ..................... 387
484: laiksi maanhankintalain 50 § :n muutta- 16. Soininen y. m., toiv. al. N:o 145: Maan
485: misesta .............................. 370 luovuttamisesta asutustarkoituksiin Rau-
486: 4. Virolainen y. m., lak. al. N:o 34: Ehdotus tavaaran kunnassa olevista puutavara-
487: laiksi maanhankintalain 65 § :n muutta- yhtiöiden maista .........•........... 390
488: misesta .............................. 372 17. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 146: Toi-
489: 5. Pyy y. m., lak. al. N:o 35: Ehdotus laiksi menpiteistä koeasutustilain antamiseksi
490: maanhankintalain 75 § :n muuttamisesta 373 niiden asukkaille alkuperäisillä hinnoilla 392
491: 6. Ikonen y. m., lak. al. N:o 36: Ehdotus 18. V. Eskola y. m., toiv. al. N:o 147: Selvi-
492: laiksi maanhankintalain 92 § :n muutta- tyksen toimittamisesta pientalouksien
493: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375 ratsionalisoimismahdollisuuksista 393
494: 7. Käkeli:i y. m., lak. al. N:o 37: Ehdotus 19. Riihimäki y, m., toiv. al. N:o 148: Toi-
495: laiksi maanhankintalain 92 § :n muutta- menpiteistä viljelyslaiduntalouden laajeil:-
496: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377 tamiseksi . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
497: 8. Pyy y ..1n., lak. al. N:o 38: Ehdotus laiksi 20. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 149: Esi-
498: viljelysmaiden väliaikaisesta vuokraami- tyksen antamisesta tilattoman väestön
499: sesta siirtoväelle annetun lain muutta- maansaantia helpottavista muutoksista
500: misesta .............................. 379 asutuslakiin .......................... 396
501: 9. Pusa y. m., lak. al. N:o 39: Ehdotus 21. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 150: Kaup-
502: laiksi perunanviljelyksen edistäruispalk- pakirjain antamisen jouduttamisesta koe-
503: kioista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380 asutustilain asukkaille . . . . . . . . . . . . . . . . 397
504: 10. Berner y. m.. , toiv. al. N:o 139: Toimen- 22. Tainio y. m., toiv. al. N:o 151: Esityksen
505: piteistä kasvinsuojelulaitoksen perusta- antamisesta Junastaruisoikeuden ulkopuo-
506: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 381 lelle jääneiden torpparien, vuokratilallis-
507: 11. Ytti y. m., toiv. al. N:o 140: Esityksen ten ja muiden vuokra-alueiden haltijain
508: antamisesta laiksi, jolla helpotetaan pa- itsenäistäruisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398
509: kollisen tilusvaihdon toimeenpanoa maan- 23. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 152: Määrä-
510: hankintalain soveltamisen yhteydessä .. 382 rahasta Laidunyhdistyksen toimintaa var-
511: 12. Ku.ittmen y. m.,
512: toiv. al. N:o 141: Toi- ten ............................•...•• 399
513: menpiteistä pääasiallisena ammattinaan . 24. Pyy y. m·., toiv. al. N:o 153: Toimenpi-
514: XII Sisällysluettelo 1945.
515:
516: Siv. Siv.
517: teistä pieneläjäin ja siirtoväen knrjun- piteistä maatalouskoeasemien perustami-
518: laidunkysymyksen järjestämiseksi ..... . 400 seksi ..•......................•...•.. ,. 42+
519: 25. Riihimij,ki y. m., toiv. al. N:o 154: Esityk- 39. Miettune11 y. m., toiv. al. N:o 168: Toi-
520: sen antamisesta laiksi karjanomistajain menpiteistä lohi- ja siikapitoisten jokien
521: laiduntamisoikeuden laajentamiseksi ... 401 ja niiden läheisten rannikkoalueiden ka-
522: 26. Simonen y. m., toiv. a1. N:o 155: Toimen- lakannan turvaamiseksi ........ , . . . . . • 425
523: piteistä pienviljelmien karjantalouden 40. Inlcinen y. m., toiv. al. N:o 169: Toimen-
524: tuotannon kohottamiseksi ............ . 402 piteistä ajanmukaisen kalataloudellisen
525: 27. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 156: Maa- ammattiopetuksen järjestämiseksi ...... 426
526: talouden kannattavaisuustutkimuksen ke- 41. Inlcinen y. m., toiv. al. N:o 170: Esityk-
527: hittämisestä .......................... . 404 sen antamisesta lisäyksestä vuoden 1945
528: 28. Teittinen y. m., toiv. al. N:o 157: Esityk- tulo- ja menoarvioon kalastustarvikkei-
529: sen antamisesta elintarviketuotannon li- den hankkimiseksi siirtoväkeen kuulu-
530: säämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405 ville kalastajille ................... ,'. . 427
531: 29. Kytömaa y. m., toiv. al. N:o 158: Toimen- 42. K. E8lcola y. m., toiv. al. N:o 171: Mää-
532: piteistä säännöstelyjärjestelmän muutta- rärahasta vähävaraisten erämaakuntien
533: miseksi niin, että luovutusvelvollisuu- maatalouskerhotoiminnan tehostamiseksi • . 428
534: tensa täyttänyt tuottaja saisi tuotan- 43. Pusa y. m., toiv. al. N:o 172: Määrä-
535: tonsa ylijäämän sijoittaa vapaaseen ku- rahasta maatalouskerholiitolle metsäker-
536: lutukseen ............................. 408 hotoiminnan edistämistä varten . . • . . . . . 430
537: 30. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 159: Maata- 44. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 173:
538: loustuotteiden hintojen korottamisesta Toimenpiteistä maaseudun rakennustoi-
539: tuotantokustannuksia ja palkkatasoa vas- minnalle välttämättömien rakennusainei-
540: taaviksi .............................. 410 den saannin turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . 431
541: 31. Vwolainen y. m., toiv. al. N:o 160: Toi- 45. Antila y. m., toiv. al. N:o 174: Toimenpi-
542: menpiteistä maataloustuotteiden hinto- teistä maataloudelle välttämättömien työ-
543: jen saattamiseksi tuotantokustannuksia ja käyttövälineiden valmistamiseksi koti-
544: vastaaviksi ........................... 412 maisissa tehtaissa . • . . . • . . . . . . • . . . . . . • . 432
545: 32. Kuiusela y. m., toiv. al. N:o 161: Vakaut- 46. Vilhula y. m.,
546: toiv. al. N:o 175: Raaka-
547: taruispalkkioiden maksamisesta ruokakun- puun hankintaa koskevien säännösten so-
548: nan omaan säännösteltyyn kulutukseen käy- veltamisesta siten, että pienviljelijäin
549: tetyistä maataloustu,otteista ............ 414 metsät säästyvät liikahakkuulta ...•.•• 438
550: 33. Pyörälä y. m., toiv. ul. N:o 162: Toimen- 47. E. Koi:visto y. m.,
551: toiv. al. N:o 176: Toi-
552: piteistä puutavarakaupassa käytännössä menpiteistä uudisraivauspalkkioiden ko-
553: olevien pistehintojen kumoaruisaksi . . . . 416 rottamiseksi eräissä Pohjois- ja Itä-Suo-
554: 34. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 163: Toi- men kunnissa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434
555: menpiteistä kodinhoitajatarkoulun perus- 48. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 177: Toi-
556: tamiseksi Sääruingin pitäjässä sijaitsevaan ~enpiteistä Pieksämäen ja Mikkelin vä·
557: valtion omistamaan Rauhanlinnaan ...... 417 lillä sijaitsevan suoalueen kuivattami-
558: 35. Sillanpää y. m., toiv. al. N:o 164: Toi- seksi ................................. 436
559: menpiteistä kotitaloustyön ratsionalisoi- 49. J. Koivisto y. m.,
560: toiv. al. N:o 178: Toi-
561: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 419 menpiteistä Kauhajoen pitäjässä sijaitse-
562: 36. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 165: An- van Koihnan suoalueen viljelykselle rai-
563: gående åtgärder för åstadkommande av' vaaruisaksi ..•...•..............•..... 437
564: hushållsarbetet underlättande förbättrin- 50. Rantamaa y. m., toiv. al.. N:o 179: Toi-
565: gar i landsbygdens hem •.... '• . . . • . . . . 421 menpiteistä Kurkijoen maamiesopistoa
566: 36. Wickmll!n y. m., toiv. al. N:o 165: Toi- vastaavan maataloudellisen oppilaitoksen
567: menpiteistä kotitaloustyötä helpottavien perustamiseksi Mikkelin lääniin . . . . . . . 438
568: parannusten aikaansaamiseksi maaseu- 51. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 180: Määrä-
569: dun kodeissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422 rahasta valtion kotiteollisuuskoulujen pe-
570: 37. Laine y. r~t., toiv. al. N:o 166: Toimenpi- rustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 439
571: teistä tuottajatalouksien nahanostolupien 52. Pääklcönen y. m., toiv. al. N:o 181: Toi-
572: myöntämisperusteiden korjaamiseksi . . . 423 menpiteistä emäntäkoulun perustamiseksi
573: 38. Tainio y.m., toiv. al. N:o 167: Toimen- Sotkamon kuntaan .................... 441
574: Sisällysluettelo 1945. XIII
575:
576: Siv. Siv
577: 53. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 182: Määrä- 57. Simonen y. ?n., toiv. al. N:o 186: 'l'oilnen-
578: rahasta emäntäkoulun perustamiseksi Ke- piteistä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan
579: mijärven kuntaan .........•........... 442 runkoviemäriverkostosuunnitelman toteut-
580: 54. Kaijtilairwn y. m., toiv. al. N:o 183: Toi· tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448
581: menpiteistä emäntäkoulun perustamiseksi 58. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 187: l\fälirä·
582: Lapin lääniin .•• , •......•••••.......•. 444 rahasta maanparannustöitä ja pienem-
583: 55. KO'UkkMi y. m., toiv. al. N:o 184: Kas- pien vesistöjen laskuja varten . . . . . . . . 450
584: vinviljelyskoeaseman perustamisesta Pu- 59. Simonen y. m.,
585: toiv. al. N:o 188: Toimen-
586: dasjärven pitäjään ••...•••............ 445 piteistä tapaturmakorvauksen ulottami-
587: 56. H®tala y. m., toiv. al. N:o 185: Valtion seksi metsä- y. m. ansiotöissä käytettä-
588: virjavaraston perustamisesta Ylivieskaan viin hevosiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452
589: Pohjois-Suomen siemenviljatarpeita var- 60. Kaijalairwn; toiv. al. N:o 189: Toimenpi·
590: ten 446 teistä poroaitojen korjaamiseksi ja ra-
591: kentamiseksi ... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 453
592:
593:
594:
595:
596: X. Työväenasiainvaliokunta.
597: Ka.nsa.nelä.kelaitosta, sairausvakuutusta, · Siv.
598: työaikala.kia, työpa.lkkoja, eläkkeitä., vuo- 9. Hautala y. m., toiv. al. N:o 191: Maata-
599: silomia, inviillideja, sotaleskiä ja -orpoja, loustulosta elävien vapauttamisesta kan-
600: äitJ.Ysavustusta, asuntojen rakentamista saneläkelain alaisuudesta . . . . . . • . . . . . . 4 i8
601: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitt.eita. 10. Twrunen y. m., toiv. al. N:o 192: Toimen-
602: Siv. piteistä kaivostyölainsäädännön aikaan-
603: 1. Sundström y. m., lak. al. N:o 40: Ehdo- saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 79
604: tus merityöaikalaiksi .................. 459
605: 11. Kauhanen y. m., toiv. al. N:o 193: 'l'oi-
606: 2. Twrunen y. m., lak. al. N:o 41: Ehdotus
607: menpiteistä työolojen järjestämiseksi kai-
608: laiksi kauppaliikkeiden ja toimistojen työ· vosteollisuudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480
609: oloista annetun lain muuttamisesta • . . . • . 464
610: 12. 0. Virtanen y. m., toiv. al. N:o 194: Toi-
611: 3. Twrwnen y. m., lak. al. N:o 42: Ehdotus
612: laiksi kauppa- ynnä eräiden muiden liik- menpiteistä laista kahdeksan tunnin työ·
613: keiden sekä liiketoimistojen aukioloajasta ajasta myönnettyjen poikkeusten lopet-
614: annetun lain muuttamisesta • . . . . . . . . . . . 466 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 481
615: 4. P. Tervo y. m., lak. al. N:o 43: Ehdotus 13. U. Ra.atikai?te1t y. m., toiv. al. N:o 195:
616: laiksi asevelvollisille sotatilanaikaisen Esityksen antamisesta työaikalain muut-
617: palveluksen perusteella myönnettävistä tamisesta pääasiallisesti metsä- ja uitto-
618: kodinperustamialainoista annetun lain työläisten työoloja silmällä pitäen . . . . 482
619: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 468 14. 0. Virtanen y. m., toiv. al. N:o 196: Maa-
620: 5. Malmivaara y. m., lak. al. N:o 44: Ehdo- työväen ja palvelijattarien saattamisesta
621: tus laiksi sotatapaturmalain 4 § :n muut· työaikalain alaisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484
622: tamisesta .................•....••..... 470 15. 0. Vi1·tanen y. m., toiv. al. N:o 197: Esi-
623: 6. Twrwnen y. m., lak. al. N:o 45: Ehdotus tyksen antamisesta naisten ja nuorten
624: laiksi työntekijäin vuosilomalain muut- työntekijäin palkkauksen uudelleen jär-
625: tamisesta ............................. 472 jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485
626: 7. K. Andersson y. m., lak. al. N:o 46: Eh- 16. · Miettmten y. m., toiv. al. N:o 198: Metsä-
627: dotus laiksi vapunpäivän järjestämisestä työpalkkojen korottamisesta ja palkka-
628: työntekijäin vapaaväiväksi eräissä ta· tarkkailun tehostamisesta ............. 486
629: pauksi<ssa annetun lain muuttamisesta .. 475 17. Muikku y. m., toiv. al. N:o 199: Esityk-
630: 8. Bryggari y. m., toiv. al. N:o 190: Tutki- sen antamisesta laiksi puutavaran työ-
631: muksen toimittami!!esta huoltoperiaat- mittauksesta .......................... 487
632: teelle rakentuvan työkyvyttömyys- · ja 18. Kulovaara y. m., toiv. al. N:o 200: Esi-
633: vanhuusvakuutuksen toimeenpanon mah· tyksen antamisesta työntekijäin vuosi-
634: dol!isuudesta ......................... 476 lomalain muuttamise~ta . . . . . . . . . . . . . . . 488
635: XIV Sisällysluettelo 1945.
636:
637: Siv. Siv.
638: 19. Jokinen y. m., toiv. al. N:o 201: Esityk- 34. Peltonen y. m., toiv. al. N:o 216: Toimen-
639: sen antamisesta työntekijäin vuosiloma- piteistä työmahdollisuuksien järjestämi-
640: lain muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490 seksi in valiideille . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 508
641: 20. Lång y. m., toiv. al. N:o 202: Esityksen "35. Hukari y. m., toiv. al. N:o 217: Toimen·
642: antamisesta työntekijäin vuosilomalain piteistä maan eri invaliidiryhmien oikeu-
643: muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491 dellisen aseman yhdenmukaistamiseksi . . 510
644: 21. Lepistö y. m., toiv. al. N:o 203: Metsä- 36. Lehtonen y. m., toiv. al. N:o 218: Toi-
645: ja uittotyöläisten lomakorvausrahojen menpiteistä sotainvaliidien avustus- ja
646: suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492 eläkemäärien koro'ttamiseksi . . . . • . • . . . 513
647: 22. E. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 204: Toi- 37. Järvi y. m., toiv. al. N:o 219: Toimenpi·
648: menpiteistä lomankäyttöpaikkojen hank- teistä sotainvaliidien elinkoron korotta-
649: kimiseksi ja ylläpitämiseksi . . . . . . . . . . 493 miseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 514
650: 23. :Ryömä y. m., toiv. al. N:o 205: Esityksen 38. Bryggari y. m., toiv. al. N:o 220: Toimen-
651: antamisesta täysipaikkaisen loman myön- piteistä invaliidikorvauksien korottami-
652: misestä synnyttäjille .................. 495 seksi nykyisiä elinkustannuksia va.staa-
653: 24. Tuominen y. m., toiv. al. N:o 206: Esityk- valle tasolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 515
654: sen antamisesta äitiysavustusten korot- 39. Koukkari y. m., toiv. al. N:o 221: Toi-
655: tamise.sta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496 menpiteistä kotiuttamisrahan suorittami-
656: 25. Frietsch, toiv. al. N:o 207: Perhelisälain seksi taannehtivasti eräille sotainvalii-
657: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497 deille ................................ 516
658: 25. Frietsch, hemsC· mot N:o 207: Angående 40. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 222:
659: ändring av lagen om familjebidrag .... 497 Toimenpiteistä perheellisten sotaleskien
660: 26. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 208: Toi· sairauskustannusten suorittamiseksi val-
661: menpiteistä huoltoeläkkeen suorittami- tion· varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 517
662: seksi sodan johdosta kuolleiden vanhem- 41. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 223:
663: mille eräissä tapauksissa . . • . . • . • . . . . . • 499 Esityksen antamisesta eräiden sotales·
664: 27. Kuusinen y. m., toiv. al. N:o 209: Esityk- kien tapaturmavakuutuksen järjestämi-
665: sen antamisesta eläkkeen maksamisesta sestä .•............................... 518
666: sodassa tai sodan johdosta poikansa me- 42. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 224: Toi-
667: nettäneille leskiäideille . . . . . . . . . . . . . . . 500 menpiteistä sotaleskien-, -orpojen ja -in·
668: 28. Lumme y. m., toiv. al. N:o 210: Sotaor- valiidien eläkkeiden korottamiseksi . . . . . . 519
669: voille sotatapaturmalain mukaan suori- 43. J. Hakala, toiv. al. N:o 225: Toimenpi-
670: tettavan huoltoeläkkeen muuttamisesta teistä työhuoltolain toimeenpanon tehos-
671: kaikille samansuuruiseksi . . . . . . . . • . . . . . 501 tamiseksi sotaleskien kohdalta . . . . . . . . 520
672: 29. Järvi y. m., toiv. al. N:o 211: Toimenpi- 44. J. Hakala, toiv; al. N:o 226: Toimenpi-
673: teistä perheellisten sotalaskien eläkkei- teistä sotaorpojen ammattikasvatuksen
674: den korottamiseksi . . . . . . . . . . • . . . . . . . • 502 tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521
675: 30. J. Wirtane~ y. m., toiv. al. N:o 212: Esi- 45. Leikola y. m., toiv. al. N:o 227: Toimen-
676: tyksen antamisesta lisäyksestä vuoden piteistä eräiden sodanaikaisessa asepal-
677: 1945 tulo- ja menoarvioon sellaisten per- veluksessa sairastuneiden hoidon järjes-
678: heiden avustamiseksi, joiden huoltajat tämiseksi (Laus. Talv:lta) ............ 522
679: ovat sodan aikana tehneet itsemurhan 46. Honkala y. m., toiv.. al. N:o 228: Toimen-
680: tai lomamatkalla tapaturmaisesti kuolleet 503 piteistä asepalveluksesta kotiutettujen
681: 31. Lehtokoski y. m., toiv. al. N:o 213: Toi- ammattikoulutuksen tehostamiseksi . . . . 523
682: menpiteistä yleisen pakollisen sairausva- 47. E. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 229: Mää-
683: kuutuksen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 504 rärahasta tuberkuloositoipilaiden ammatti-
684: 32. Lepistö y. m., toiv. al. N:o 214: Toimen- koulutuksen järjestämiseksi . . . . . . . . . . . 524
685: piteistä metsätyöläisten sosiaalisten olo- 48. Sundström y. m., toiv. al. N:o 230: Toi-
686: jen parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505 menpiteistä punaisten invaliidien aseman
687: 33. Peltonen y. m., toiv. al. N:o 215: Määrä- korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525
688: rahasta avustukseksi Suomen siviili- ja 49. Talvio y. rt~,., toiv. al. N:o 231: Toimenpi·
689: asevelvo1lisuusinvaliidien liitolle tuotan- teistä vuoden 1918 sotaan punaisten puo-
690: tolaitoksen rahoittamista varten . . . . . . 506 lella osallisumisesta aiheutuneen toimeen-
691: Sisällysluettelo 1945. XV
692:
693: Siv. Siv.
694: tulon edellytysten vähenemisen korvaa- tuskeskuksissa vallitsevan asuntopulan
695: miseksi . • . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526 poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536
696: 50. .llwmme y. m,, toiv. al. N:o 232: Työn- 58. Pusa y. m., toiv. al. N:o 240: Toimenpi-
697: tekijäin tapaturmavakuutuslain perus- teistä asuinrakennusten tehokkaaksi käyt-
698: teella myönnettävien elinkorkojen muut- tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 538
699: tamisesta kaikille lapsille samansuurui- 59. Pyy y. m., toiv. al. N:o 241: Toimenpi-
700: seksi ......•......................... 527 teistä omakotitalojen rakentamista var-
701: 51. Tainio y. nl., toiv. al. N:o 233: Esityksen ten annettavien kiinnityslainojen laina-
702: antamisesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ehtojen muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 539
703: ja menoarvioon avustuksiksi Pohjois-Suo- 60. Honkala y. m., toiv. al. N:o 242: 'l'oimen-
704: men tuhottujen alueiden vähävaraisilla piteistä asuntojen rakentamiseksi valtion
705: asukkaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528 viran ja toimen haltijain asunnonpuut-
706: teen poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
707: 52. P. Tervo y. m., toiv. al. N:o 234: Esityk-
708: 61. Honkala y. m., toiv. al. N:o 243: Esityk-
709: sen antamisesta sotatapaturmalain nmut-
710: sen antamisesta pienasuntotuotannon tu-
711: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529
712: kemiseksi valtion varoilla . . . . . . . . . . . . . 542
713: 53. Lappi-Seppälä, toiv. al. N:o 235: Toimen- 62. TWtVrnd> y. m., toiv. al. N:o 244: Esityk-
714: piteistä asuntorakennustoiminnan suori- sen antamisesta laiksi huoneistojen vuok-
715: tustapaan ja rahoitukseen kohdistuvan ratasaukse.sta (Laus. Vv:lta) .......... 544
716: tutkimustyön järjestämiseksi . . . . . . . . . . 531 63. Lepistö y. m., toiv. al. N:o 245; Esityk-
717: 54. Kulmala y. r~~,., toiv. al. N:o 236: Toimen- sen antamisesta metsä- ja lauttaustyö-
718: piteistä asuntorakennustuotannon lisää- väen asumukaista annetun lain muutta-
719: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546
720: 55. T'llliwna y. m., toiv. al. N:o 237: Esityk- 64. P. Tervo y. m., toiv. al. N:o 246: Esityk-
721: .sen antamisesta asutuskeskuksiin sijoit- sen antamisesta laiksi kodinperustamia-
722: tuneelle siirtoväelle myönnettävistä asun- lainoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547
723: nonhankintalainoista ........•.......•. 533 65. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 247:
724: 56. P._ Tervo y. m., toiv. al. N:o 238: Toimen- Angående åtgärder för utredning i zi-
725: piteistä siirtoväen asunnonsaannin tur- genarfrågan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
726: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535 65. Wickman y. n~., toiv. al. N:o 247: Toi-
727: 57. Lehtokoski y. m., toiv. al. N:o 239: Toi- menpiteistä mustaluiskysymyksen selvit-
728: menpiteistä kaupungeissa ja muissa asu- tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551
729:
730:
731:
732:
733: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
734: Puolustuslaitosta, metsäkaarttlaisia, työ- Siv.
735: velvollisuutta y. m. koskevia laki- ja 5. Jokinen y. m., toiv. al. N:o 251: Toimen-
736: toivomusaloitteita.. piteistä laissa määrätyn kahden vuoden
737: palvelusajan suorittaneiden asevelvollisten
738: Siv. vapauttamiseksi palveluksesta . . . . . . . . . . 563
739: 1. Kilpi y. m., lak. al. N:o 47: Ehdotus 6. N. Nurminen y. m., toiv. al. N:o 252:
740: laiksi asevelvollisuuslain 12 §: n muutta- Toimenpiteistä päämajan valvontaosaston
741: misesta .............................. 557 lakkauttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564
742: 2. Peltonen y. m., toiv. al. N:o 248: Toi- 7. Kallinen y. m., toiv. al. N:o 253: Toi-
743: menpiteistä puolustuslaitoksen uudelleen menpiteistä niiden säännösten uudistami-
744: järjestämiseksi .................. -, . . . . 559 seksi, jotka koskevat asepalveluksesta kiel-
745: 3. Kujanpä-ä y. m., toiv. al. N:o 249: Toi- täytymistä omantunnonsyiden perusteella 565
746: menpiteistä sotalaitosta koskevan lainsää- 8. Wiik, hemst. mot. N:o 254: Angående
747: dännön uudistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1Xi1 upphävande eller reformering av lagen om
748: 4. N. Nwrminen y. m., toiv. al. N:o 250: arbetsplikt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567
749: Toimenpiteistä upseeriston kansanvaltais- 8. Wiik, toiv. al. N:o 254: Työvelvollisuus-
750: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 lain kumoamisesta tai uudistamisesta ·'· 568
751: XVI Sisällysluettelo 19450
752:
753: Siv. Sivo
754: 9o Myllymäki Yo mo, toivo al. N:o 255: Esi- ja menoarvioon korvaukseksi erillisessii
755: tyksen antamisesta eräiden viran ja toi- työkomppaniasaa palvelleille •..•.••••. 0 571
756: men haltijain lakkautuapalkan lopetta- llo M~wr·i Yo mo, toivo al. N:o 257: Esityksen
757: misesta • • • • . • • • • . • • • • • • • . • • . • • • • • • . • • 570 antamisesta lisäyksestä vuoden 1945'
758: 10. Muuri y. m., toiv. al. N:o 256: Esityksen tulo- ja mr >arvioon korvauksen myön-
759: antamisesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- tämiseksi metsäkaartilaisille 00 00 0 0 0 00 0 572
760:
761:
762:
763: XII. Kulkula.itosvaliokunta.
764: Rautateitä, ma.a.nteitä; kunnan- ja kylä- Sivo
765: teitä., kanavia, siltoja, perkaustöitä. y. m. Jyväskylän ja Lievestuoreen asemien vä-
766: koskevia toivomusaloitteitao lille o o.• o.. 0 0 0.... o o.. 0. 0.•..•. 0... 00 0 594
767: Sivo 12. Jo Jä-rv·ilnen y.mo, toivo alo N:o 269: Toi-
768: 1. Lampinen Yo mo, toiv. al. N:o 258: Esi- menpiteistä rautatien rakentamiseksi Hei-
769: tyksen antamisesta rautatien rakentami- nolan kaupungista Heinolan-Sysmän-
770: sesta Helsingin läheiseltä rataosalta Hy- Hartolan-Joutsan-Leivonmäen-Toiva-
771: vinkään.:_Karjaan radalle 0•... oo. oo o o 577 kan maalaiskuntien kautta Jyväskylän
772: 20 Kirra Yo mo, toiv. al. N:o 259: Tutkimuk- kaupunkiin . o oo oo.. oo o•• o.••. o. o•.. 0 0. 596
773: sen toimittamisesta. Helsingin-Risteen · 13o Laitinen yo m., toivo al. N:o 270:. Määrä-
774: tai Peipohjan ratasuunnalla sekä Riihi- rahasta Savon-Karjalan yhdys1:adan
775: mäeltä tälle radalle johtavan poikkira- rakentamista varten o. o. o.• oo. o.. o o 0. 0 597
776: dan suunnalla o. oo. o. o oo o..•... o. o. o. o 578 14o Tukia yomo, toivo al. N:o 271: Tutkimuk-
777: 3. Kirra yo mo, -toiv. al. N:o 260: Huopa- sen toimittamisesta rautatien rakentami-
778: lahden-Ojakkalan rautatien rakentami- seksi Lappeenrannasta Savon radalle .. 598
779: sesta ••.•. o•...••. o.. o.. o. o o... o o o. o o 580 15o SM1kkonen Yo mo, toivo alo N:o 272: Tut-
780: 4o V alanne yo mo, toivo al. N:o 261: Huopa- kimuksen toimittamisesta rautatien ra-
781: lahden-Ojakkalan rautatien rakentami- kentamiseksi Parikkalan asemalta Kau-
782: sesta o oo o•.... o. o o. o o•... o. o.. o oo o o.. 581 rilan asemalle • o... o 00 0 0... 00. 0.. 0 0 0. 0 599
783: 5o Salmela-Järvinen y. mo, toiv. alo N:o 262: 16o Kauhanen Yo mo, toivo al. N:o 273: Toi-
784: Huopalahden-Ojakkalan raut;,~tien raken- menpiteistä rataosien Siilinjärvi-Sy.smä-
785: tamisesta o o. 0. 0 0•• o...... 0 0• 00.. o o oo o 582 järvi ja Joensuu-Ilomantsi rakennustöi-
786: 6. Kankainen yo mo, toiv. al. N:o 263: Toi- den alullepanemiseksi· 0 0 0 oooo. o.. o o 0. 0 600
787: menpiteistä yhdysradan aikaansaamiseksi 17o Rantamaa Yo mo, toivo alo N:o 274: Mää-
788: Huopalahdesta Selkiin .. o o. o oo o o. o oo o. 583 rärahasta Pieksämäen järjestelyratapi-
789: 70 Österholm mo flo, hemsto mot. N:o 264: han laajentamiseksi o o oo o o.. o oo o o o.. 00 601
790: Angående byggande av en järnväg mel- 18o Mo Pekkala, toivo al. N:o 275: Esityksen
791: lan Köklax och Lojo o oo o. o. o o o oo... o 585 antamisesta lisäyksestä vuoden 1945
792: 70 Österholm Yo mo, toivo al. N:o 264: Rau- tulo- ja menoarvioon Suolahden-Haapa-
793: tatien rakentamisesta Kauklahdesta Loh- järven radan rakennustöiden jatkamista
794: jalie . 0 00 o... 0. 00 0. o. oo o. o•. 0 o0 0. o. oo o 586 varten 603
795: 8o Kulovaam yo mo, toivo alo N:o 265; Rau- 19. Mo Pekkala, toivo al. N:o 276: Rauta-
796: tatien rakentamisesta Kauklahdesta Loh- tien rakentamisesta Suolahden-Haapa-
797: jalie 0 0 00. 0 00 0. 0 0 00 00 o0 oo o 0 00 0. 0 00 0. 0 o 587 järven radalta Viitasaaren kirkolle . o o o 604
798: 90 Kulovaara yo mo, toivo [1}. N:o 266: Toi- 20. Möttönen yo mo, toivo al. N:o 277: TutJ~i
799: menpiteistä rautatien rakentamiseksi Tu- muksen toimittamisesta rautatien rakenta-
800: rusta tai joltakin sen mhiasemalta Riihi- miseksi Seinäjoelta, Lapualta tai Här-
801: mäelle 0 .•...... o 0o 0. o o o..... 0. 00 0o o oo 589. mästä Siilinjärvelle o o oo o•..... o oo o o oo o 605
802: lOo Pilppula yo mo, toivo al. N:o 267: Toimen- 21. Vehkaoja yo mo, toiv. al. N:o 278: Toi-
803: piteistä rautatien rakentamiseksi Uudesta- menpiteistä Vaasan-Härmän rautatien
804: kaupungista Peipohjan asemalle . o. o o oo o 592 rakentamiseksi o . oo o oo o. o o ooo ooo o o oo oo 607
805: 11. Eo Pesonen y. mo, toivo alo N:o 268: Toi- 22o Hästbacka mo flo, hemst. moto N:o 279:
806: menpiteistä rautatien rakentamiseksi Hei- Angående byggande av en järnväg från
807: nolasta Jyväskylään tai sopivaan kohtaan Gamlakarleby tili Saarijärvi . oo oo oo oo o 608
808: Sisällysluettelo· 1945. XVII
809:
810: Siv. Siv.
811: 22. Hästbaoka y. m., toiv. al. N:o 279: Rau- rära-hasta tutkimuksen toimittamiaaksi
812: tatien rakentamisesta Kokkolasta Saari- Varkauden-Joroisten maantieltä Ranta-
813: järvelle .....••...............•..•.... 611 salmen kirkolle rakennettavan maantien
814: 23. K. Eskola y, m., toiv. al. N:o 280: Mää- suunnasta • . . • . . • • • • . . • . . • . • . . • . • . • • . . 631
815: rärahasta satamaradan rakentamista var- 38. Kinmmen y. m., toiv. al. N:o 295: Mää-
816: ten Ylivieskan asemalta Ryöppään meri- rärahasta Enonkosken Hanhivirralta
817: satamaan ............................ . 614 Heinäveden asemalle johtavan maantien
818: 24. Pyörälä y. m., toiv. al. N:o 281: Toimen- rakennustöiden aloittamista varten . . . 632
819: piteistä rautatien rakentamiseksi Vihan- 39. Soininen y. m., toiv. al. N:o 296: Mää-
820: uin asemalta Alpuan kylään Vihanuin pi- rärahasta Onnivaaran-Saarivaaran maan-
821: täjässä .............................. . 615 tien rakennustöiden aloittamista varten 633
822: 25. Salo, toiv. al. N:o 282: Rautatien raken- 40. Lepistö y. m., toiv. al. N:o 297: Määrä-
823: tamisesta Puolangan kaoliinialueelle 616 rahasta Toholammilta Eskolan asemalle
824: 26. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 283: Rau- johtavan maantien rakennustöiden jatka-
825: tatien rakentamisesta Sotkamon ase- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . 634
826: malta Kuhmoon ..................... . 617 41. Koukka1·i y. m., toiv. al. N:o 298: Oulusta
827: 27. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 284: Suomen- Vaalaan Oulujoen pohjoispuolitae johta-
828: lahden-Päijänteen-Saimaan kanavan ra- van maantien rakentamisen jatkamisesta 635
829: kentamisesta ......................... . 618 42. Salo y. m., toiv. al. N:o 299: Määrära-
830: 28. Kulovawra y. m., toiv. al. N:o 285: Mää- hasta Utajärven-Puolangan maantien
831: rärahasta Turun uuden lentokentän ra- tulvanalaisten tieosien pengerrystöitä
832: kentamista varten .................... . 619 varten ........................•...... 636
833: 29. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 286: Maan- 43. Salo y. m., toiv. al. N:o 300: Määrära-
834: tien rakentamisesta Espoon .Tupperin- hasta Puolangan-Kiehimän maantien
835: Dalsvikin asuntoalueelta Kilon aseman silta- ja tietöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 637
836: suuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621 44. Salo, toiv. al. N:o 301: Maantien raken-
837: 30. E. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 287: Maan- tamisesta Oulun-Nurmeksen radalta Ma-
838: tien rakentamisesta Heinolan kirkonky- namansaloou Oulujärven rannalla . . . . . . 638
839: lästä Kukkolan tienhaaraan Sysmän- 45. Salo y. m., toiv. al. N:o 302: Määrära-
840: Kalkkisen maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623 hasta Suomussalmen-Taivalkosken maan-
841: 31. Ki1·ra, toiv. al. N:o 288: Maantien oikai- tieltä lähtevän Selkoakylän maantien ra-
842: semisesta Äetsän aseman lähistöllä . . . . 624 kentamista varten . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . 639
843: 32. Penttala y. m., toiv. al. N:o 289: Tutki- 46. Pääkkönen y. 1n., toiv. al. N:o 303: Maan-
844: muksen toimittamisesta maantien raken- tien rakentamisesta Timoniemen kylätiestä
845: tamisesta Kauhajoen asemalta Kauhajoen Iivantiiran kylään Kuhmon kunnassa • . 640
846: Ikkeläjärven kylän kautta Jalasjärvelle 625 47. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 304: Mää-
847: 33. BryggOJri y. m., toiv. al. N:o 290: Maan- rärahasta Kuhmon ja Sotkamon kunnissa
848: tien rakentamisesta Valkeajärven ase- olevan Hietaperän-Pohjoislahden maan-
849: malta Kuusjärven ja Lapinjärven länsi- tien rakennustöiden loppuun saattami-
850: puolitae Reinikan tienhaaraan Virtain-- seksi .........•.................•.•.•. 641
851: Pihlajaveden maantiellä . . . . . . . . . . . . . . 626 48. E. Karjalainen y. m., toiv. al. N:o 305:
852: 34. Möttönen y. m., toiv. al. N:o 291: Tutki- Määrärahasta maantien rakentamiseksi
853: muksen toimittamisesta maantien raken- Hyrynsalmen-Moisionvaaran maantieltä
854: tamiseksi Karstulan pitäjän Pääjärven Suomussalmen .Tumaliskylään ..•....... 642
855: kylästä Soinin pitäjän Kolun kylään . . 627 49. Kaijalainen, toiv. al. N:o 306: Maantie-
856: 35. Ranta;maa, toiv. al. N:o 292: Toimenpi- rakennusohjelman laatimisesta Pohjois-
857: teistä maantien rakentamiseksi Säämin- Suomea varten . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . 643
858: gin pitäjän Pihlajalahden kylästä Ranta- 50. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 307: Toi-
859: salmen pitäjän Hiltulan kylään • . . . . . . . 628 menpiteistä Pohjois-Suomen hävitetyillä
860: 36. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 293: Mää- alueilla oleville kylä- ja kunnanteille ai-
861: rärahasta maantien rakentamiseksi Maa- heutuneiden vaurioiden korjaamiseksi . • 644
862: veden pysäkiltä .Täppilän kunnan Syvän- 51. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 308: Toimen-
863: sin kylään . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629 piteistä maanteiden rakentamiseksi Lapin
864: 37. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 294: Mää- läänissä . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . • . • . 640
865:
866: 8
867: XVIII Sisällysluettelo 1945.
868:
869: Siv. Siv.
870: 52. Miettwnen y. m., toiv. al. N:o 309: Mää- 61. Kaijalainen, toiv. al. N:o 318: Määrära-
871: rärahasta maantien rakentamiseksi Simo- hasta Kittilän-Kiistalan-Nilivaat·an ky-
872: joen rautatiesillalta Alaniemen lossille •. 646 lätien rakentamiseksi maantieksi ja otta-
873: 53. H. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 310: Mää- miseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . 655
874: rärahasta Akkunusjoen-Pahtaojan-Leh- 62. Kaijalainen, toiv. al. N:o 319: Toimen-
875: mikummun-Koivun asutustien kunnosta- piteistä maantien rakentamiseksi Sodan-
876: mista varten .......................... 647 kylän Kelujärveltä Savukosken Tanhuan
877: 54. Miett1~nen y. m., toiv. al. N:o 311: Ak- kylään ............................... 656
878: 63. J. Järv,inen y. m., toiv, al. N:o 320: Yh-
879: kunusjokivarren-Pahtaojan-Lehmikum-
880: mun-Koivun asutustien ottamisesta val- distetyn maantie- ja rautatiesillan raken-
881: tion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648 tamisesta Oravakiven salmeen .......... 657
882: 64. U. Raatikainen y. m., toiv. al. N:o 321:
883: 55. NU!kala y. m.1 toiv. al. N:o 312: Määrä-
884: Määrärahasta Hännilänsalmen sillan ra-
885: rahasta maantien rakentamiseksi Alator-
886: kentamiseksi .....•.• , • . . . . . . . . . . . . • • . 658
887: nion Kaakaman kylästä Ylitornion Mella-
888: 65. Salo, toiv. al. N:o 322: Määrärahasta
889: koskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 649 Tiikkajansalmen sillan rakentamista var-
890: 56. NU!kala y. m., toiv. al. N:o 313: Karun- ten ...•.....•......•.•...•........... 660
891: gin rautatieasemalta Palovaaran y. m. ky- 66. Salo y. m., toiv. al. N:o 323: Määrära-
892: lien kautta Ylitornion Kantomaanpäähän hasta sillan rakentamiseksi Oulujoen yli
893: johtavan tien ottamisesta valtion hoitoon 650 Utajärven kirkonkylän kohdalla ...... 661
894: 57. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 314: Toimen- 67. Pääkkönen y. m., toiv, al. N:o 324: Sillan
895: piteistä maantien rakentamiseksi Posion rakentamisesta Kontiolansalmen yli Kuh-
896: kunnan Aholasta Karjalaisen niemen mon-Suomussalmen maantiellä . . . . . . . . 662
897: kautta Mourujärven kylään .......... 651 68. Pohjannoro y. m., toiv, al. N:o 325: Esi-
898: 58. Kaijalainen, toiv. al. N:o 315: Toimen- tyksen antamisesta lisäyksestä vuoden
899: piteistä Syysjärven-Utsjokisuun maan- 1945 tulo- ja menoarvioon Mikkelin-Pien-
900: tien rakentamistöiden loppuunsaattami- Saimaan laivaväylän syventämistöiden lop-
901: seksi ... , ...........................•• 652 puun saattamiseksi • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663
902: 59. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 316: Maan- 69. Salo y. m., toiv. al. N:o 326: Toimenpi-
903: tien rakentamisesta Sallan kunnan Kur- teistä Kiiminkijoen yläjuoksun parkaa-
904: sun kylästä Ahvenselkään . . . . . . . . . . . . 653 rniseksi • . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 665
905: 60. E. Koivt'.sto y. m., toiv. al. N:o 317: 70. Kaijalainen, toiv. al. N:o 327: Toimen-
906: Maantien rakentamisesta Sallan Kellose- piteistä kahden veneveistämön perusta-
907: län pysäkiltä Sallan-Savukosken tielle 654 miseksi Taka-Lapin väestöä varten .... 666
908:
909:
910:
911:
912: Aloiteajan jälkeen jätetyt lakialoitteet.
913: I. Perustuslakivaliokunta.
914: Sotaan syyllisten rankaisemista koskeva Siv.
915: lakialoite, tus laiksi sotaan syyllisten rankaisemi-
916: Siv. sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669
917: 30. Paast'vuor·i y. m., lak. al. N:o 50: Ehdo-
918:
919:
920: IV. Valtiovarainvaliokunta.
921: Liikevaihtoveroa koskeva lakialoite. tus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
922: 61. Niukkanen y. m., aak. al. N:o 49: Ehdo- sesta .....•........................... 675
923: B. Syysistuntokaudella jätetyt laki- ja rahaasia-aloitteet.
924: SISÄLLYSLUETTELO.
925:
926: IV. Valtiovarainvaliokunta.
927: Ra.haa.sia-aloitteita, jotka koskevat mää- Siv
928: rärahojen osoittamista terveydenhoitoon, 72. Pyy y. m., rah. al. N:o 25: Korotetun
929: kUlkulaitoksiin sekä. taloudellisiin, sivis- määrärahan osoittamisesta posti· ja len·
930: tyksellisiin, sosiaalisiin y. m. tarkoituk- niitinlaitoksen virkailijain pukuavustuk·
931: siin, sia varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694
932: 73. Kannisto y. m., rah. al. N:o 26: Määrä·
933: Siv. rahan osoittamisesta posti- ja lennätin·
934: 62. P. Tervo y.1n., rah. al. N:o 15: Määrä- laitoksen henkilökunnan terveydenhoi·
935: rahan osoittamisesta. Otanmäki Oy:n pe· toa varten . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
936: rustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683 74. Leikola, rah. al. N:o 27: Määrärahan
937: 63. Niskala y. 1n., rah. al. N:o 16: Määrä· osoittamisesta uusien amanuenssipaikko-
938: rahan osoittamisesta Lapin läänin tu· jen järjestämiseksi Helsingin kaupun·
939: hottujen ja harvaanasuttujen seutujen gin ja Invaliidisäätiön sairaaloihin . . . . 696
940: sähkölinjojen rakennuskustannusten avus· 75. Tainio, rah. al. N:o 28: Määrärahan
941: tamiseen ............................. 685 osoittamisesta apulaisopettajan palkkaa·
942: 64. Sormunen, y. m., rah. aJ. N:o 17: M'åärä· miseksi Helsingin yleisen sairaalan sil·
943: rahan osoittamisesta korvauksen mak· mätautien osastolle .................. 697
944: samiseksi eräille lakkautetuille järjes· 76. Tainio y. m., rah. 1111. N:o 29: Määrära·
945: töille niiden menettämästä omai.suu· han osoittamisesta apulaislääkärin palk·
946: ·desta ....•........................... 686 kaamiseksi Helsingin yleisen sairaalan
947: 65. J. Wil·tanen y. m., rah. al. N:o 18: Mää- silmätautien osastolle . . . . . . . . . . . . . . . . 698
948: rärahan osoittamisesta Vaasan posti- 77. Kuittilwlt y. m., rah. al. N:o 30: Määrä·
949: talon rakentamista varten ....•..•.... 687 rahan osoittamisesta Heinolan reuma·
950: 66. Kannisto y. m., rah. ail. N:o 19: Määrä- parantolan laajentamista varten ...... 600
951: rahan osoittamisesta Oulun postitalon 78. Hietanen y. m., rah. al. N:o 31: Määrä-
952: rakentamista varten .••....•.......... 688 rahan osoittamisesta Nfruvanniemen sai·
953: 67. Järvi y. m., rah. al. N:o 20: Määrärahan raalan henktilökunnan asuntojen rakenta·
954: osoittamisesta Oulun postiautovarikon mista varten . . . . • • • . . • . . . . . . . . . . . . . . . 700
955: rakentamista varten ........•.•....... 689 79. Salo y. n~., rah. al. N:o 32: Määrärahan
956: 68. H. Pesonen y. m., rah. 3il. N:o 21: Mää- osoittamisesta Säräisniemen aluesairaa·
957: rärahan osoittamisesta. Kemin postitalon lan perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . 701
958: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 80. Salo y. m., rah. aJ. N:o 33: Määrärahan
959: 69. E. Koivisto y. nt., rah. al. N:o 22: Mää- osoittamisesta Ristijärven aluesairaalan
960: rärahan os<llittamisesta Tornion postita•lon perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 702
961: rakentamista varten .................. 691 81. Salo y.m., rah. al. N:o 34: Määrärahan
962: 70. Hulcari y. m., rah. al. N:o 23: Määrära· osoittamisesta aluelääkärin viran perus·
963: han osoittamisesta Valkeakosken posti- tamiseksi Paltamon pitäjään . . . . . . . . . 703
964: talon rakentamista varten ............ 692 82. Lahtela y. m., rah. al. N:o 35: Määrä-
965: 71. Riihinen y. m., rah. al. N:o 24: Määrä· rahan osoittamisesta apulaisaluelääkärin
966: rahan osoittamisesta Vainikkalan posti· palkkaamiseksi Kuusamon aluesairaa·
967: talon rakentamista varten •.. , , •... , . , 693 laan . , ..•..••••..................... 704
968: XX SiaällY'Sluettelo 1045.
969:
970: Siv. Siv.
971: 83. Malmivaara y. m., rah. al. N:o 36: Mää- 95. Saukkonen y. m., rah. ll!l. N:o 48: Mää-
972: rärahan osoittamisesta sotatuberkuloot- rärahan osOiittamisesta Par.ikkalan yhteis-
973: tisia varten perustettavan Nikkarilan koulun koulutalon rakennustöiden lop-
974: työhuoltolan ylläpitokustannuksiin . . • . 705 puun saattamiseksi .......... , . . . . . . . . 723
975: 84. E. Pesonen y. m., rah. aJ. N:o 37: Mää- 96. Kouklcari y. m., rah. rul. N:o 49: Määrä-
976: rärahan osoittamisesta avustukseksi Tu- rahan osoittamisesta valtion keskikoulun
977: berkuloosipotilaiden Liitolle ammatti- perustamiseksi Pudasjärvelle . , . . . . . . . . 725
978: koulutuksen järjestämiseksi vähävarai-
979: 97. Kaijalainen y. m., rah. wl., N:o 50: Mää-
980: silla tuberkuloottisille . • . . . . . . . . . . • . . . 707
981: rärahan osoittamisesta Kittålän yhteis-
982: 85. H. Pesonen, rah. rol. N:o 38: Määrära-
983: koulun koulutwlon rakentamista varten . _ 72(i
984: han osoittamisesta avustukseksi Kemin
985: ~8. Kaijalainen, rah. al. N:o 51: Määrä-
986: kaupungille lastenkodin rakentamista
987: varten •...••.••...•...•............. 708 rahan oso[ttamisesta Lapin kansanopis-
988: 86. Ahmavaara y. m., rah. al. N:o 39: Mää- ton raroennustöiden aloittamista varten . _ 727
989: rärahan osoittamisesta apulaisten palk- 99. Kilpi y. m., rah. al. N:o 52: Määrät·a-
990: kaa.mista varten Helsingin yliopiston han osoittamisesta teatteritaiteen tukemi-
991: lainopilliseen tiedekuntaan . . . . . . • . . . . 709 seksi ................................ 728
992: 81. Seppälä y, m., rah. al. N:o 40: Määrä- 100. Hiile:lii y. m., rah. al. N:o 53: Määrä-
993: rahan osoittamisesta kahta uutta suu- rahan osoittamisesta Tampereen kau-
994: rempaa ja kahta uutta pienempää do- punginorkesterin avustamiseksi . . . • . . . 729
995: l'lenttistipendiä varten Helsingin yliopis- 10L Seppälä y. m., rah. wl. N:o 54: Määrä-
996: to.ssa •.••.•.••....•..•............... 710 rahan osoittamisesta MulinaistieteelliseNe
997: SS. KöUi y. m., rah. llil. N:o 41: Määl·ärahan toimikunnalle .taide-esineiden entistämistä
998: osoittamisesta metsätalouden liiketie- varten .........•.................••.. 731
999: teen professorinviran perustamiseksi 102_ Voionmaa y, m., rah. al. N:o 55: Koro-
1000: Helsingin yliopistoon . . • . . . • . . . . . . . . . 711 tetun määrärahan osoittamisesta Muinais-
1001: 89. Leiikola y. m., rah. 11!1. N:o 42: Määrä- ·tieteellisel1e toimikunna~le . . . . . . . . . . . . . 732
1002: rahan osoittamisesta apulaisopettajan 103. Voionmaa y. m., rah. 811:. N:o 56: Koro-
1003: palkkaamiseksi Helsingin yliopiston sil- ltetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
1004: mätautien opetusta varten . . . . • . . . . . . 713 siksi erinäisille sivistysjärjestöille . . . . . . 733
1005: 90. Seppälä y. m., rah. al. N:o 43: Korote- 104. Voionmaa y. m., rah. al. N:o 57: Koro-
1006: tun määrärahan osoittamisesta Helsin- tetun määrärahan osoittamisesta kansan-
1007: gin yliopis.ton kemian laitoksen ylimää- tajuis-tieteellisiä luentoja varten . . . . . . 734
1008: räisten assistenttien palkkaamiseen ... 714 105. Voionmaa y. m., rah. al. N:o 58: Koro-
1009: !Jl. Seppälä y. m., rah. al. N:o 44: Määrära- tetun määrärahan osoittamisesta opinto-
1010: han osoittamisesta Helsingin yliopiston kerhotoiminnan <tukemiseksi _ ......... _ 735
1011: kirjaston ylimääräisten apulaisten paik- 106. Lumme y. m., rah. al. N:o 59: Korote-
1012: kaamista varten .........•......... - . 715 tun määrärahan osoittamisesta raittius-
1013: 92. Vilrkki y. m., rah. al. N:o 45: Korotetun työn tuk.emiseksi ..................... 737
1014: määrärahan osoittamisesta kotitalousope- 107. Voionmaa y. m., rah. al. N:o 60: Määrä-
1015: tuksen järjestämiseksi Helsingin yiliopis- rahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
1016: tossa .•.............................. 716 RauhanHitolle ........................ 738
1017: !J3_ Leppä y. m.,
1018: rah. al. N:o 46: Korotetun 108. P. Tervo y. m., rah. al. N:o 61: Määrä-
1019: määrärahan osoittamisesta avustukseksi rahan osoittamisesta urheilun edistämi-
1020: lcirkollisvirkakunnan •leski- ja orpokas- seksi .......••.................••.... 739
1021: salle •.....•.•.............•......... 718 109. Kaijala;i;nen y. m., rah, wl. N:o 62: Mää-
1022: 94. Smeds m. fl., fin, mot N:o 47: Angäende rärahan osoittamisesta sanomalehtimies-
1023: anvisande av anslag för övertagande i ten ulkomaisia opintomatkoja varten . . 740
1024: statens värjo av Kristnestads sv.enska 110. Scilmela-Järvvnen y. m., rah. al. N:o 63:
1025: samskola . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719 Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
1026: !J4. Smed8 y. 1n., rah. al. N:o 47: Määrä- Lomaliitto r. y:lle perheenäitien lomaky-
1027: rahan osoittamisesta Kristiinankaupun- Hen rakentamista varten . . . . . • . . . . . . . . 741
1028: gin ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi 111. Frietsch qn. fl-, fin, mot. N:o 64: An-
1029: valtion haltuun • . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . 721 gående anvisande av anslag för undel'-
1030: SisiUlysluettelo 1945. XXI
1031:
1032: Siv. Siv.
1033: stödjande av Sv,enska befolkningsförbun- 125. Leppälä y. m., rah. al. N:o 78: Korote-
1034: det !i. Fdnland . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 742 tun määrärahan osoittamisesta poronhoi-
1035: 111. Frietsch y. m., rah. al. N:o 64: Määrä- don edistämiseen . . . . . • . • . . . . . . . . . • . . . 762
1036: rahan osoittamisesta Svenska befolk- 126. Lahtela y. m.,
1037: rah. aJ.. N:o 79: Korote-
1038: ningsförbundet i Finland nimisen yh- tun määrärahan osoilttamisesta poronhoi-
1039: distyksen toiminnan tukemista varten 743 don edistämiseen . . • . • • . . . . . . . . . . . . . . 763
1040: 112. Frietsoh y. m., rah. al. N:o 65: Määrä· 127. Leppälä y. m., rah. al. N:o 80: Korote-
1041: rahan osoittamisesta Suomwlais-Amel'lik- tun määrärahan tlsoittamisesta siipikar-
1042: kalaisen Yhdistyksen toiminnan tukemi- jan- ja mehiläishoidon edistämiseen . . 765
1043: seksi ................................ 744 128. Leppälä y. m., rah. rul. N:o 81: Korote-
1044: 113. Tainio y. m., rah. al. N:o 66: Määrä· tun määrärahan oso!ittamisesta puutar-
1045: rahan osoittamisesta Suomi-Neuvosto· hanhoidon edistämiseen . . . . • . . • • . . . . . . 766
1046: Hitto-Seura r. y:n to!i.m!i.nnan tukemiseksi 746 129. Leppälä y. m.,
1047: rah. aJ.. N:o 82: Korote-
1048: 114. H. Manninen y. m., rah. al. N:o 67: tun määrärahan osoittamisesta kalastus-
1049: Määrärahan osoittamisesta Varkauden elinkeinon kohottamiseen . . . . . . . . . • . . . . 767
1050: toverihautatoimikunnan käytettäväksi 130. V. Ea1cola y. m., rah. aJ.. N:o 83: M'åärä-
1051: muistomerkin pystyttämistä varten ... 748 rahan osoittamisesta maatalouskerhoneu-
1052: 115. Lampinen y. m., rah. al. N:o 68: Mää· vojaopiston perustamista varten . . . . . . . 768
1053: rärahan osoittamisesta lainan antamista 131. Murtomaa y. m. rah. al. N:o 84: Korote-
1054: varten Turengin raakasokeritehtaan ra- tun määrärahan osoittamisesta maatalous-
1055: kentamiseksi ......................... 749 koulujen johtajapalkkioita varten . . . . . . 769
1056: 116. Hwutala y.1n., rah. al. N:o 69: Määrä- 132. Murtomaa y. m., rah. ll!l. N:o 85: Koro-
1057: rahan osoittamisesta kemiallisten savutus- tetun määrärahan osoittamisesta yksi-
1058: y. m. hallantorjuntamenetelmien tutki- tyisluen toistt1h -maatalousoppilaitosten
1059: mista varten . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750 ylläpitomenoihin . . . . . . . . . . .. . .. . .. . . . 770
1060: 117. Leppälä y. m., rah. al. N:o 70: Korote- 133. Brander y. m., rah. al. N:o 86: Määrä-
1061: tun määrärahan osoittamisesta maata- rahojen osoittamisesta Pohjois-Karjalan
1062: loudellisten seurain yleisiin kustannuk- maanviljelyskoulun toimintaa varten .. 771
1063: siin •....•.....•.............•....... 751 134. LeppäUi y. m., rah. aJ.. N:o 87: Koro-
1064: 118. Vilhula y. m., rah. al. N:o 71: Korote- tetun määrärahan osoittamisesta laidun-
1065: tun määrärahan oso!i.ttamisesta uudis- ja talouden kohottamiseen . . . . . . . • • . . . . • 772
1066: rwivauspll!lkk!i.oita varten .............. 754 135. Lmnpinen y. m., ral1. al. N:o 88: Koro-
1067: 119. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 72: Mää- tetun määrärahan osoilttamisesta avustuk-
1068: rärahan osoittamisesta AIV-rehun val- seksi Laidunyhdistykselle . . . . . . . . . . . . . 773
1069: mistuksen neuvojien paikkaamista var- 136. Leppälä y. m., rah. al. N:o 89: Korote-
1070: ten erityisesti pienviljelystiloilla . . . . . 755 tun määrärahan osoittamisesta kotitalou-
1071: 120. Leppälä y. m., rah. al. N:o 73: Korote- den edistämiseen . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 77 4
1072: .tun määrärahan osoittamisesta maanvilje- 137. Hiilelä y. m., rah. al. N:o 90: AHiärä-
1073: lyksen ja maatrulouden rakennustoimin- rahan oso!i.ttamisesta Adtoon kotitalous-
1074: nan edistäm!i.seen ..................... 757 keskikowlun käytännöllisten aineiden opet-
1075: 121. Leppälä y. m., rah. al. N:o 74: Korote- tajien palkkausta varten .•.•.•....... 775
1076: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- 138. Luostarinen y. m., rah. wl. N:o 91: :Mää-
1077: siksi maanviljelysseuroille ja Maatalous- rärahan osoittamisesta Varsinais·Suo-
1078: seurojen K·eskusliitolle karjatalouden men emäntäkoulun muuttamiseksi koti-
1079: edistämiseksi ........................ 758 talousopistokai . .. . . . . .. . .. . . .. .. . . .. 776
1080: 122. Leppälä y. m., rah. rul. N:o 75: Korote- 139. Virkki y. m., rah. rul. N:o 92: Määrära-
1081: tun määrärahan oso!i.ttamisesta avustuk- han osoittamisesta Kotkan talomtkoulun
1082: siksi karjanjalostusyhdistyksiHe ja son- ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . 777
1083: ninpi.toyhtymille ...................... 759 140. Jem m. fl., fin. mot. N:o 93: Angående
1084: 123. Leppälä y. m., 1·ah. al. N:o 76: Korote- anvisande av anslag för inrättande av en
1085: tun määrärahan osoittamisesta sianho~don husmodersskola med svenskt undervis-
1086: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 760 ningsspråk på Korsholm . . . • . . . . • . . . . . 778
1087: 124. Leppälä y. m., rah. al. N:o 77: Korote- 140. Jem y. m.,
1088: rah. al. N:o 93: Määrärahan
1089: tun määrii.rahan osoittamisesta lampaan- osoittamisesta ruotsinkielisen emäntä-
1090: hoidon edistämiseen ...•. , . . . . . . . . . . . . 761 koulun perustamiseksi KorshO<lmaan . . . . 780
1091: XXII Sisällysluettelo 19415.
1092:
1093: Siv. Siv.
1094: 141. Pusa, rah. al. N:o 94: Määrä1·ahan osoit- hoitoyhdistysten palVieluksessa ollevien
1095: tamisesta Haapaveden emäntäkomulle metsänhoidonneuvojien palkkausta varten 804
1096: kerhoneuvojaopetusta varten hankittavan 158. Lahtela y. m., rah. al. N:o 111: Määrä-
1097: rakennuksen kuntoonpanokustannuksiin . . 782 rahan osoittamisesta Kemijärvestä las-
1098: 142. Salo y. m., rah. a.l. N:o 95: Määrära- kevan Kemijoenniskan perkoomista var-
1099: han osoittamisesta kotitalouskoulun pe- ten ......•.••....•.•.•.•.•••..•..... 806
1100: rustamiseksi Säräisniemen pitäjään . . . 783 159. J. Wirtanen y. m., rah. al. N:o 112:
1101: 143. Pääkkönen y. m., rah. 111. N:o 96: Mää- Määrärahan osoittamisesta perhelisän
1102: rärahan osoittamisesta emäntäkoulun pe- maksamiseksi eräille kaksilapsisille per-
1103: rustamiseksi Sotkamoon • . . . . . . . . . . . • . 785 heille .•...•.•.........••....•.•...•. 808
1104: 144. Lahtela y. m., rah. al. N:o 97: Määrä- 160. Tuominen y. m., rah. al. N:o 113: Mää-
1105: rahan osoittamisesta emäntäkoulun perus- rärahan osoittamisesta avustukseksi
1106: tamiseksi Kemijärven kuntaan . . • . . . . . 786 Kaatuneiden omaisten r. y:lle huolto-
1107: 145. Pusa, rah. al. N:o 98: Määrärahan osoit- työn järjestämistä varten . . . . . . • . . . . . 809
1108: tamisesta kerhoneuvojakurssien toimeen- 161. M. Jä1·vinen y. m., rah. rul. N:o 114:
1109: panemista varten Haapaveden emäntä- Määrärahan osoittamisesta Invaliidien
1110: koululla . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . • • . . . . 788 Keskusliitto r. y:n toiminnan, tukemi-
1111: 146. Kuittinen y. m., rah. rul. N:o 99: Määrä- seksi ••.....•.••••••.••••••..••••... 810
1112: rahan osoittamisesta maatalouskerhoneu- 162. Hukar' y. m., rah. al. N:o 115: Määrä·
1113: vontakurssien toimeenpanemista varten . . 789 rahan osoittamisesta avustukseksi vuon-
1114: 147. Pusa y. m., rah. a;l. N:o 100: Korotetun na 1918 punaisten puolella invaliideiksi
1115: määrärahan osoittamisesta maatalous- tulleille . . • • . . . . . . • • . • . . • • . . • . • • . • . • . 812
1116: kerhotoimintaa varten ...•.•.•.••..•.. 790 163. H. Manninen y. m. rah. al. N:o 116:
1117: 148. Leppälä y. m., rah. wl. N~ 101: Koro- Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi
1118: tetun määrärahan osoittamisesta avustuk- talvisodan aikana poliittisista syistä tuo·
1119: seksi Suomen suovHj,eiysyhdistykselle . . 792 mituiUe, syytteessä o1lei1le tllii turvasäi-
1120: 149. Leppälii y. m., rah. a.l. N:o 102: Koro- lössä pidetyille . .. .. .. .. . . .. .. . .. . .. . 813
1121: tetun määrärahan osoittamisesta avus- 164. H. Manninen y.1n., rah. a.l. N:o 117:
1122: tukseksi salaojitusyhdistykselle 793 Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi
1123: 150. Leppälä y. m., rah. al. N:o 103: Korote- eräiUe wime sodan aikana pooiittisista
1124: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- syistä tuomitume, syytteessä olleiUe tai
1125: seksi Työtehoseuralle ..•.•.....•.•..• 794 turvasäiJössä pidetyille . . • . . . . . . . . . . . • . 814
1126: 151. Lehtokoski y. m., rah. aJ. N:o 104: Mää- 165. J. Järvinen y. m., rah. al. N:o 118: Mää-
1127: rärahan osoittamisesta Työtehoseurrulle rärahan osoittamisesta rautatien rakenta-
1128: kotita.louden rationalisoimistutkimuksiin miseksi Heinolasta Sysmän y. m. kuntien
1129: tarvittavan kodin perustamista varten . . 795 kautta Jyväskylään .................. 815
1130: 152. Leppälä y. m., rah. al. N:o 105: Koro- 166. Vesterinen y. m., rah. al. N:o 119: Mää-
1131: tetun määrärahan osoittamisesta avus- rärahan osoittamisesta Suolahden-Haa-
1132: tukseksi Pienviljelijäin Keskusliitolle •• 797 pajärven radan rakennustöiden jatka·
1133: 153. Kuusela y. m., rah. al. N:o 106: Koro- mista varten • • . . . . • . . . . . • • . . • • • • • . . • . 816
1134: tetun määrärahan osoittamisesta Pien- 167. E. Pesonen y. m., rah. !1!1. N:o 120:
1135: viJje<IijäJn Liiton toiminnan tukemiseen 798 Korotetun määrärahan osoittamisesta
1136: 154. Leppälä y. m., rah. al. N:o 107: Korote- Påeksämäen järjestelyratapihan aaajenta-
1137: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- lllista varten . . . . . . • . . • . • . . . . • . . . . . . . 817
1138: seksi Svenska lantbrukssällskapens i Fin- 168. Salo y. m., rah. al. N:o 121: Määrära·
1139: l:tud förbund nimise11e liitohle • . . . . . . . 800 han osoittamisesta rautatien rakentami-
1140: Ji);). J,ampin.en y.m.,'rah. rul. N:o 108: Koro- seksi Kontiomäen-Hyrynsalmen rarlalta
1141: tetun määrärahan osoittamisesta kotiteol- Puolangan kaol:hlnialueelle . . . . • . . . . . . . 818
1142: lisuusoppilaitosten yleisiin menoihin . . . . 801 169. Mustonen, rah. al. N:o 122: Määrära·
1143: Hill. Ikonen y. m., rah. al. N:o 109: Korote- han osoittamisesta rataosan Hyrynsalmi-
1144: tnn määrärahan osoirttamisesta kotiteolli- Pesiö--Kiantajärvi rakentamista varten 820
1145: nmsyhdistysten avustamista varten .... 802 170. E. Koivisto y. m., rah. a.l. N:o 123: Mää·
1146: 157. tlc~uklconen y. m., rah. al. N:o 110: Koro· rärahan osoittamisesta avustukseksi Ke·
1147: tetun määrärahan osoittamisesta metsän· min kaupungille Ajoksen syväsataman
1148: Sisällysluettelo 1945. XXIII
1149:
1150: Siv. Siv.
1151: aallonmurtajan rakennustöiden jatka- 181. Forss m. fl., fin. mot. N:o 134: _.\.n·
1152: mista varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 821 gäende anvisande av anslag för byg-
1153: 171. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 124: gande av en landsväg Vörä-Kvevlax 834
1154: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 182. Lepistö y. m., rah. al. N:o 135: Määrä-
1155: Kemin kaupungille pistolaiturån raken- rahan osoittamisesta Toholammilta Es-
1156: nustöiden loppuunsaattamista varten kolan asemalle johtavan maantien ra-
1157: Ajoksen satamassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822 kennustöiden jatkamiseksi . • . • . . . . . . . 835
1158: 172. Hollsten m. fl., fin. mot. N:o 125: An- 183. Salo y. m., rah. al. N:o 136: Korotetun
1159: gående anvisande av anslag för fortsät- määrärahan osoittamisesta Kainuun ja
1160: tande av byggnadsarbetena på den s. k. Pohjoos-Suomen maanteiden talviaurausta
1161: skärgärdsvägen i Pargas kommun . • . . . 823 varten .......•....................... 836
1162: 184. Salo y. m., rah. aJ. N:o 137: Määrära-
1163: 172. Hollsten y. 1n., rah. al. N:o 125: Mää-
1164: han osoittamisesta Puolangan-Vaalan
1165: rärahan osoittamisesta n. k. saaristotien
1166: maantien peruskorjausta varten . . . . . . 837
1167: jatkamista varten Paraisten kunnassa . . 824
1168: 185. Salo y. m., rah. al. N:o 138: Määrära-
1169: 173. Riihimiiki y. m., rah. aJ. N:o 126: Koro- han osoittamisesta Utajärven-Puolan-
1170: tetun määrärahan osoittamisesta Hon- gan maantiellä olevien tulvanalaisten
1171: kakosken asemalta Soikon-Lassilan tieosien pengertämistä varten . . . . . . . . 838
1172: maantielle johtavan tien ottamiseksi 186. Salo y. m., rah. al. N:o 139: Määrära-
1173: valtion hoitoon . • . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . 825 han osoittamisesta Paltamon-Puolangan
1174: 174. Miikki y. m., rah. al. N: o 127: Määrä- maantien korjaamista varten . . . . . . . . . . 839
1175: rahan osoittamisesta Immolan aseman ja 187. M~bstonen, rah. al. N:o 140: Määrärahan
1176: Säämingin pitäjän Sär!Wahden kylän vä- osoittamisesta maantiesuunnan tutkitutta-
1177: lisen tiesuunnan tutkimuksen loppuun mäseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi
1178: suorittamista varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . 826 Pyyvaaran tiestä Pärsämönlahden kautta
1179: 175. Tolonen y. m., rah. al. N:o 128: Määrä- .Juntusrannalle ....................... 840
1180: rahan osoittamisesta Kangasniemen- 188. Päölckönen y. m., rah. al. N:o 141: Mää-
1181: Pieksämäen maantien kunnostamista rärahan osoittamisesta Hietaperän-
1182: varten ....••.•..•...•..•.......••... 827 Pohjoislahden maantien rakennustöiden
1183: 176. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 129: Mää- jatkamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 841
1184: rärahan osoittamisesta Enonkoskelta Han- 189. Lahtela y. m., rah. al. N:o 142: Määrä-
1185: hivirran kautta Sappuun johtavan maan- rahan osoittamisesta Kemijärven-Luu-
1186: tien rakennustöiden jatkamista varten . . 828 suan maantien rakentamiseen . . . . . . . . 842
1187: 177. Kinnunen y. m., rah. al. N:o 130: Mää- 190. E. Koivisto y. m., rah. rul. N:o 143: Mää-
1188: rärahan osoittamisesta Enonkosken Han- rärahan osoittamisesta Sallan kunnan
1189: hivirralta Heinäveden asemalle johtavan Kelloselän rautatiepysäkiltä MukkaJaan
1190: maantien rakentamista tarkoittavan täys- johtavan maantien rakentamista varten 844
1191: koneellisen tutkimuksen toimittamista 191. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 144: Mää-
1192: varten ...........•................... 829 rärahan osoittamisesta Kursun-Ahvense-
1193: 178. Kinnunen y. m., mh. al. N:o 131: Mää- län maantien rakennustöiden jatkamista
1194: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- varten ............................... 845
1195: miseksi Pieksämäen-.Joroisten maantieltä 192. Kaijalaine?~, rah. al. N:o 145: Määrära-
1196: Sdikamäen pysäkihle ...•..........•... 830 han osoittamisesta Syysjärven-Utsjokii-
1197: 179. J. Järvinen y. m., rah. al. N:o 132: Mää- suun maantien rakentamista varten . . . . 846
1198: rärahan osoittamisesta Haamjoen-Sii- 193. P. Tervo, rah. al. N:o 146: M'åärärahan
1199: linmy1lyn tieosan rakentamista varten . . 832 osoittamisesta rajaseutujen sodan takia
1200: 180. Penttala y. m., rllih. al. N:o 133: Määrä- epäkuntoon menneiden kyläteiden kunnos-
1201: rahan osoittamisesta Seinäjoen-Kuorta- tamiseksi • • • . . . . . • • • • • . . . • . . . . . . . . . . . 84 7
1202: neen maantien rakentamista varten • . . • 833 194. J. Järvinen y. m., rah. al. N:o 147: Mää-
1203: 181. Forss y. m., rah. al. N:o 134: Määrä- rärahan osoittamisesta maantie- ja rauta-
1204: rahan osoittamisesta Vöynin-Koivul.ah- tiesiMan rakentamisekS!i. Oravakiven sal·
1205: den maantien rakentamista varten . . . . 834 meen ................................ 848
1206: XXlV Sisällysluettelo 1945.
1207:
1208:
1209:
1210: Syysistun<toka.udella jätetyt la.kialoitteet.
1211: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1212: Sotava.hinkoja, toista korvauslakia ja Siv.
1213: valtion metallitehtaita koskevia laki- 63. J. Raatikaine'n, lak. !1!1. N:o 52: Ehdotus
1214: aloitteita. laiksi .toisen korvauslain muuttamisesta .. 857
1215: Siv. 64. Nwkkane'n y. m., lak. al. N:o 53: Ehdo-
1216: 62. Kulovaara y. 1n., lak. al. N:o 51: Ehdo- tukset laiksi valtion metallitehtaista ja
1217: tukset laeåksi eräiden sodasta aiheutunei- laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 luvun ni-
1218: den vahinkojoo korvaamisesta ja toisen mikkeen muuttamisesta sekä 83 b § :n li-
1219: korvau~lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 853 säämisestä valtiopäiväjärjestykseen . . . . . 859
1220: •• ••
1221:
1222: VALTIOPAIVAT
1223: 1945
1224:
1225: LIITTEET
1226: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT
1227: ALOITTEET
1228:
1229:
1230:
1231:
1232: HELSINKI 1945
1233: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1234: •• ••
1235: VALTIOPAIVAT
1236: 194 5
1237:
1238: LIITTEET
1239: 1
1240:
1241: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1242: TOIVOMUSALOITTEET
1243:
1244:
1245:
1246:
1247: HELSINKI 1945
1248: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1249: Valtiopäiväjärjestyst_ä, vaali- ja kielilakia, tuomioistuimia, viras-
1250: toja, yliopistoa, poliisilaitosta, eläkkeitä, omaisuutta ja pääomia,
1251: vesivoimaa, lääninjakoa y.m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1252: 7
1253:
1254: I,t. - La.k. al. N:o 1.
1255:
1256:
1257:
1258:
1259: Wiik y. m. : Ehdotus laiksi kansantuomioistuimesta.
1260:
1261:
1262: E d u s kun n a U e.
1263:
1264: Aina siitä lähtien, kun viime syksynä ten ei pitäisi saada tottua siihen, että ne
1265: maassamme vaUinneen, ulkomaista fascis- kerta toisensa jälkeen saavat rankaisematta
1266: mia palvelleen taantumusjärjestelmän oli aiheuttaa kansalle tuhoa. Itsesäilytys-
1267: paJkko väistyä, on !kansamme keskuudessa vaisto jo vaatii esiintymään valtiomahtia
1268: yhä uudelleen esitetty vaatimus sanottua väärinkäyttäneiden henkilöiden suhteen ta-
1269: järjestelmää kannattaneiden vaikutusval- vaHa, joka pakottaa heidän seuraajansa pa-
1270: taisten henkilöiden rankaisemisesta. Tämä remmin kunnioittamaan kansan oikeutta ja
1271: vaatimus on kansamme oikeudentunnon omaa velvollisuuttaan vivkamiehinä tai
1272: 'luonnoll.inen Hmaisu. Sillä aikana, jolloin muuten vaikutusvaltaisina tekijöinä vailtio-
1273: ihmiskunta kävi toisinaan melkein toivotto- ja yhteiskuntaelämässä.
1274: malta näyttävää taistelua elintärkeiden ar- Syyllinen vv. 1939 ja 1941 puhjenneisiin
1275: vojensa pelastamiseksi, kyseessäolevat hen- Suomen sotiin on enenrmän tai vähemmän
1276: kilöt asettivat pienen kansanrme voimavarat se hallitseva luo1kka, joka ylipäänsä on,
1277: fascismin käy,tettäväksi. Ihmiskuntaa uh- omia luokkaetujansa silmäHäpitäen ja taan-
1278: kaavaa vaaraa täten lisättiin, mikäli meidän tumwkseilisen katsantokantansa nojalla, toi-
1279: vaitiostamme riippui; maallemme aiheutet- vonut sotaa ja rohkaissut vallanpitäjiä sitä
1280: tiin häpeätahra, jonka poistamiseksi se käymään. Mutta kokonaisten kansanluok-
1281: ehkä kauankin tulevaisuudessa saa ponnis- kien rankaiseminen ei ole mahdollista eikä
1282: taa. Kymmenien tuhansien Suomen miesten se ole välttämätöntä yHämainittujen pää-
1283: henki uhrattiin ,taistelutantereeHe, suun- määrien saavuttamiseksi. Riittää, kun ran-
1284: nattomia aineellisia arvoja hävitettiin ja !lu- kaisun kohteena ovat ne näkyvissä ja vai-
1285: kuisia tätä mieletöntä politikointia vastus- kutusvaltaisissa ;toimissa olleet henkilöt,
1286: taneita kansalaisianrme tuomittiin tämän jotka välittömämmin ovat sodat aiheutta-
1287: vastustamisensa takia pitkiin vapausran- neet tai niitä valmistaneet taikka niiden
1288: gaistuksiin jopa useat kuolemaankin. Eikä puhjettua aiheuttaneet niiden tarpeetto-
1289: siinä kyllin, vaan valheellisen sotapropa- man pitkistymisen ja täten yhä suurempia
1290: gandan avulla myrkytettiin kansamme oi- uhreja ihmishenkien menetyksen ja omai-
1291: keudentuntoa ja saatettiin täten sen vä- suuden hävityksen muodossa.
1292: hemmän arvostelwky'kyiset ain~kset tuke- Jotta nämä henkilöt tulisivat asianmukai-
1293: maan tuota niin oma:He kansaHemme kuin sesti rangaistuiksi, ei voida turvautua ny-
1294: ihmiskunnalle turmiollista politiikkaa. OJisi kyisiin tuomioistuimiin, jotka yleensä ovat
1295: mieltä kuohuttavaa, jos vastuullisessa ase- taantumukseHisten ainesten miehittämiä ja
1296: massa olleet ja kansamme johtajina esiin- va:lmiita niiden tahdon ja edun mukaisesti
1297: tyneet henkilöt saisivat näin paljon tur- toimimaan, ja jotka myös äskeisen sodan
1298: miota aikaansaada tarvitsematta vastata aikana ovat tämän mukaista toimintaa har-
1299: näistä ,teoistaan. Kansamme ,ei ole veren- joittaneet. On välttämätöntä asettaa tätä
1300: himoinen, mutta se on oikeutettu vaatimaan, tehtävää varten erikoinen tuomioistuin,
1301: ettei niin le~ldteHä sen oikeudentunnolla ja joka on peräisin kansanvaltaisista aineksista
1302: elineduilla. ja niiden hengen täyttämä. Erikoisesti tätä
1303: Tähän >liittyy käytännöllinen näkökohta, tehtävää silmälläpitäen asetettuna tällainen
1304: oikeutettu sekin. Taantumuksellisten aines- tuomioistuin tavaHista enemmän tuntisi vei-
1305: 8 1,1. - Kansantuomioistuin.
1306:
1307: voitusta tätä tehtäväänsä ja sitä kansaa Qaisissa jutuissa ole vaadittava syytetyn
1308: kohtaan, joka on sille tehtävän antanut ja syyHisyydestä muodollisesti sitovaa täyttä
1309: odottaa sen asianmukaista täyttämistä. varmuutta. Ei 'läheskään aina ole tällaisissa
1310: Kansantuomioistuimia on muutamissa .tapauksissa syntynyt asiakirjoja, jotka voi-
1311: maissa asetettu tuomitsemaan sentapaisia vat olla todistusikappaileina, ja kuitenkin
1312: r~oksentekijöitä joista tässä on kysymys. syyllisyys voi olla ilmeinen ja yleisesti tun-
1313: Niiden asettamistapa ei iiene yleensä ~iitty nettu. Tämän takia o'lisi kansantuomiois-
1314: nyt perinnöllisiin oikeudellisiin menettely- tuimelle annettava oikeus ~angettaa tuo-
1315: tapoihin eikä niin ole syytä :menetellä tääl- mionsa vapaan harkinnan perusteella. Täl-
1316: läkään. Yhteys nykyajan vaatimusten .lainen oikeus on varsinkin nyt sotavuosina.
1317: kanssa on tärkeämpi ja asianmukaisempi J.aajassa mittakaavassa myönnetty sotaoi-
1318: kuin yhteys perinteiden kanssa, jotka ovat keuksille, vaikka nHden käsittelemien jut-
1319: ehtineet joutua ristiriitaan nykyisten tar~ tujen ratkaisusta ei ole .riippunut lähes-
1320: peiden kanssa. Jotta kuitenikaan ei tarvit- kään niin suuret yleiset edut kuin ne, joista
1321: sisi ke~ksiä uusia ·elimiä kansantuomioistui- tässä on kysymys.
1322: men vaalia varten, ja koska nykyinen edus- Myöskään ei voida sitoa kansantuomiois-
1323: kuntamme kokoonpanonsa takia nauttii tuimen käsiä pa;kottamalla sitä liikkumaan
1324: luottamusta kansan keskuudessa, jonka luot- yksinomaan nykyisten rikosoikeudellisten
1325: tamuksen vahvistamiseksi eduskunnan olisi lakimääräysten puitteissa. Ei ole rikosla-
1326: käytettävä kai1kkia tilaisuuksia, pidämme kiamme säädettäessä osattu ottaa ihuomioon
1327: mahdollisena että eduskunta valitsisi suh- kaikkia meidän aikanamme poliittiseen ri-
1328: teellisiUa vaaleilla nyt perustettavan kan- kollisuuteen vaikuttavia seikkoja. Muuttu-
1329: santuomioistuimen. neissa olosuhteissa aikaisemmin rikollisena
1330: Katsoen tuomarikuntamme yleensä san- pidetty teko on voinut muuttua luvalliseksi
1331: gen taantumukselliseen kokoonpanoon ei - yleisen käsityskannan mukaan - ja
1332: olisi tehtävä kansantuomioistuimen jäse- päinvastoin on meidän aikanamme syystä
1333: nyyttä riippuvaksi nykyisistä tuomareille tai i1man syytä ik:rimina1isoitu lukuisia en-
1334: säädetyistä pätevyysehdoista. Riittää kun nen luvaUisia tekoja. Ei ole ai!kaa nyt tut-
1335: 1
1336:
1337:
1338: pätevyysehdoiksi säädetään tunnettu oikea- kia, mitä muutaksia ·laaja rikoslaikimme kai-
1339: mielisyys ja kansanvwltainen ajatustapa. paisi vastatakseen kyseessäolevassa suh-
1340: Sama kot~kee niitä yleisiä syyttäjiä, joita teessa nykyistä tarvetta. On syytä antaa
1341: edusikunnan olisi valittava kanteita kansan- ylimalkaisella säännöksellä kansantuomiois-
1342: tuomioistuimessa ajamaan. tuimelle oikeus määrätä hal'lkintansa perus-
1343: Paitsi että tasavallan presidentti sekä teella rangaistuksen suuruus, säätämällä
1344: kansantuomioistuin itse voisivat päättää so- vain missä puitteissa sen täHöin on Hikut-
1345: tasyyllisten asettamisesta syytteeseen, oHsi tava. Ehdotamme ikäytettäväiksi kuritus-
1346: sama orkeus varattava eduskunnalle. Täl- .huonerangaistusta, joka nytkin enimmäk-
1347: löin kuitenkin pidämme välttärrnättömänä, seen on säädetty poliittisluontoisista rikok-
1348: ettei vaadittaisi enemmistöä päätöksen te- sista.
1349: ilma varten tällaisesta asiasta. Pitää riittää, Tämän ohella ol.emme kuitenkin ehdotta-
1350: · jos jotakuta pidetään siinä määrin epäil- neet käytettäväksi myös omaisuuden mene-
1351: tynä kyseessä olevasta rikoksesta, että ko- tystä rangaistuksen yhtenä muotona. Ai-
1352: konaista neljännes eduskunnassa annetuista kana, jo1loin kansamme suuri enemmistö on
1353: äänistä pitää tarpeellisena asettaa hänet sotien joihdosta menettänyt suuren osan
1354: syytteeseen varmuuden saamiseksi siitä, omaisuudestaan, tuntuu oikealta että so-
1355: onko hän ja missä määrin syyllistynyt mai- taan syylliset itsekin menettävät omaisuu-
1356: nitunlaiseen rikokseen. tensa ikolmnaan tai ainakin osaksi, joskaan
1357: Kansantuomioistuimelle on varattava tar- se ei llihesik:ään riitä valtion rahallisten vai-
1358: peellinen oikeus kutsua rikoksesta epäilty keuksien helpottamiseen .tai menetetyn
1359: henkilö kuulusteltavruksi, ja pitää kansan- omaisuuden korvaamiseen kansalaisille.
1360: tuomioistuimella :myös oHa oikeus vangitut- Sanotun nojaHa ehdotamme,
1361: .taa hänet, jos tätä pidetään tarpeellisena
1362: hänen pa:konsa estämiseksi tai :muista, syistä. että Eduskunta hyväksyisi näin
1363: Asian laadusta johtuu myös, ettei täl- kuuluvan lakiehdotuksen:
1364: !,1. - Wiik y. m. 9
1365:
1366: Laki
1367: kansantuomioistuimesta.
1368: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä.
1369: määrätyllä tavalla, säädetään:
1370: 1 §. 5 §.
1371: Henkilöiden tuomitsemiseksi, jotka ovat lVIilloin kansantuomioistuin, asian tutkit-
1372: vuosina 1939 ja 1941 alkaneet Suomen so- tua:an sekä kuultuaan yleisen syyttäjän,
1373: dat aiheuttaneet, valmistaneet tai pitkittä- syytetyn tai kansantuomioistuimen kutsu-
1374: neet ja jotka virka- tai yhteiskunnallisen rmia todistajia ja vapaasti harkittuaan ikai:k-
1375: asmnansa takia ovat huomattavalla tavaHa kia asiaan vaikuttavia seikkoja, havaitsee
1376: voineet asiaan vaikuttaa, asetetaan kansan- syytetyn syyHisyyden tuHeen toteen näyte-
1377: tuomioistuin, jonka paikka on Helsingin tyiksi, tumnitikoon se syytetyn määräikai-
1378: kaupunki. seen tai elinkautiseen kuritushuonerangais-
1379: 2 §. tukseen sekä omaisuuden menetykseen, ko-
1380: Kansantuomioistuimeen valitsee ·edus- konaan tai osaksi, va1tion hyväJksi. Siitä
1381: kunta suhteellisilla vaaleilla kymmenen oi- .tuomiosta älköön armahdusta annettako
1382: keamielisyydestä ja kansanvaltaisesta aja- muuten kuin eduskunnan esityiksestä, josta
1383: tustavasta tunnettua Suomen kansalaista. on päätettävä kolmen neljänneksen enem-
1384: Kansantuomioistuin vrulitsee itse puheenjoh- mistöllä annetuista äänistä.
1385: tajansa ja ottaa tarpeeHiset :muut toimihen-
1386: kilöt.
1387: Kanteen ajamista varten kansantuomiois- 6 §.
1388: tuimessa eduskunta määrää yhden tai tar- Tämän lain mukaan kansantuomioistui-
1389: peen vaatiessa useita yleisiä syyttäjiä, joilla men käsiteltäväksi kuuluvia oikeusjuttuja
1390: pitää olla 1 momentissa mainittu pätevyys. älköön muissa tuomioistuimissa käsiteltä;kö.
1391: Jos sellaisen asian käsittely :muussa tuomio-
1392: 3 §. istuimessa jo on alkanut tai tuomio siitä on
1393: Kanteen nostamisesta 1 § :ssä tarkoitettua annettu tämän lain tullessa voimaan, rauet-
1394: henildlöä vastaan päättää 1) tasavallan pre- koon sen käsittely ja tuomio purkautukoon
1395: sidentti, 2) eduskunta siten, että, ellei pää- ja asia otettakoon kansantuomioistuimessa
1396: tös asiasta ole yksimielinen, toimitetussa uudelleen käsiteltäväJksi.
1397: äänestyksessä vähintään neljännes anne-
1398: tuista äänistä kanna,ttaa määrätyn henkilön 7 §.
1399: asettamista syytteeseen, tai 3) kansantuo- Tämän lain 1 § :ssä tamoitetut oikeus-
1400: mioistuin itse. jutut pantrukoon vireille ynden vuoden ku-
1401: Kun kanteen nostamisesta on päätetty, rluessa tämän Jain antamisesta 'lukien.
1402: ryhtyköön kansantuomioistuin viipymättä Ne oi:keusjutut, jotka 1 momentissa sano-
1403: toimenpiteisiin sen nostamiseksi, kutsuen tussa ajassa on pantu vireille, ratkaiskoon
1404: syytteeseen asetettavan henkilön kuulustel- kansantuomioistuin vuoden ajassa kun!kin
1405: tavaksi ja tarpeen vaatiessa vangituttaen jutun vireiHepanosta lukien, minkä jälkeen
1406: hänet. kansantuomioistuin laJkkautuu.
1407: 4 §.
1408: Kansantuomioistuin on päätösva:ltainen
1409: seitsemän jäsenen ollessa saapuvi1la. Ään- 8 §.
1410: ten mennessä tasan ratkaisee puhe.enjohta- Kansantuomioistuimen jäsenet nauttivat
1411: jan ääni, paitsi tuomiota annettaessa, jol- pa~kkaa valtion varoista samojen periaattei-
1412: loin olkoon voimassa se mielipide, joka syy- den mukaan kuin korkeimman oikeuden
1413: tetylle on edullisin. jäsenet.
1414:
1415: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1945.
1416:
1417: K. H. Wiik. Ville Pessi.
1418: 10
1419:
1420: 1,2. - Lak. al. N :o 2.
1421:
1422:
1423:
1424:
1425: Sundström y. m.: Ehdot'us laiksi valtiopäiväjä1·jestyksen
1426: 37 § :,n muuttamisesta.
1427:
1428:
1429: E d u s k u n n a ll e.
1430:
1431: V rultiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 mo- kuluttua ja v. 1934 vastaava päivämäärä
1432: mentti myöntää kansanedustajille oikeuden oli 74. Tämän johdosta eduskunta v. 1935
1433: tehdä kirjallisesti kysymyksiä valtioneuvos- totesikin, että tällainen menettely tekee
1434: ton jäsenelle. Puhemiehen kanssa sopimal- kansanedustajain erään tärkeän oikeuden
1435: Iaan ajalla antaa sitten se valtioneuvoston käytännössä miltei merkityksettömäksi.
1436: jäsen, jonka virka-alaan kysymys kuUJluu, V. 1937 valtiopäiviQlä esitettiin neljä kysy-
1437: suullisen tai kirjrullisen vastauksen ellei hän mystä, ja ainoastaan yhteen niistä annet-
1438: katso, että vastausta ei ole annettava, jol- tiin vastaus. Nämä muutamat esimerkit
1439: loin syyt siihen ovat eduskunnalle ilmoitet- osoittavat jo, että muutos, joka asettaa mää-
1440: tavat. räajan kysymyksen vastaamiseille, on vält-
1441: Tämä kansanedustajan oikeus saada vas- tämätön, ja tällainen ilisäys tietää sitä
1442: taus johonkin päivänpoUtavaan kysymyk- paitsi parlamentarismin kehittämistä eräässä
1443: seen tai kiinnittää huomiota epäkohtiin, suhrteessa, joka ei mitenkään ole vailla mer-
1444: jotka kaipaavat kiireenistä korjausta tai kitystä.
1445: tiedustella ministerin käsityksiä ja toimen- Koska oikeus kysymyksenitekoon on suu-
1446: piteitä niiden johdosta, menettää usein riarvoinen ja tärkeä sekä omiaan edistä-
1447: merkityksensä sen takia, ettei mainittu py- mään luottamuksellista yhteistoimintaa hal-
1448: kälä säädä määräaikaa, jonka kuiluessa vas- lituksen ja eduskunnan väJlillä, pyydämme,
1449: taus on annettava, joten asia vastauksen jotta tämä momentti tulisi tarkoitustaan
1450: saapuessa jo on voinut vanhentua. Kun tätä vastaavaksi, · ehdottaa,
1451: asiaa käS'iteltiin eduskunnassa maaliskuun
1452: 23 päivänä 1939 totesi eräs puhuja, että että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1453: esim. 1933 valtiopäivi.Jllä tehtyihin kysymyk- van lakiehdotuksen:
1454: siin vastattiin keskimäärin vasta 34 päivän
1455:
1456: Laki
1457: valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n muuttamisesta.
1458: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
1459: säädetyllä tavalla, muutetaan sanotun valtiopäiväjärjestyksen 37 § näin kuuluvaksi:
1460: 37 §. kirjallisen vastauksen viidentoista päivän
1461: Jos edustaja tahtoo valtioneuvoston jä- kUJluessa tiedon· saamisesta, ellei katso, että
1462: senen vastattavaksi tehdä kysymyksen tä- vastausta asian laadun vuoksi ei ole annet-
1463: män virka-alaan kuuluvasta asiasta anta- tava, jolloin syyt siihen ovat eduskunnalle
1464: koon sen kirja1llisesti laadittuna ja sisäJ~lyk ilmo]tettavat. Tällaisesta nsiasta äilköön
1465: seltään täsmällisenä .puhemiehelle, jonka eduskunnassa keskus·teltako älköönkä pää-
1466: tulee saattaa se valtioneuvoston jäsenen tie- töstä tehtäkö.
1467: toon. Puhemiehen kanssa sopimaliaan ajalla 2-4 mom. kuten voimassaolevassa laissa.
1468: antaa valtioneuvoston jäsen suUililisen tai
1469: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
1470: Cay Sundström. Yrjö Kallinen. Lassi Hiekkala.
1471: J.ohn Österholm. Hertta Kuusinen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
1472: 11
1473:
1474: 1,3. - Lak. al. N :o 3.
1475:
1476:
1477:
1478: Kytömaa y. m. : Ehdotus laiksi edustajanvaaleista annetun
1479: lain muuttamisesta.
1480:
1481: E d u s k u n n a 11 e.
1482: Kansanvaltaisen järjestelmän täydellinen puen siitä, miten ehdokaslistat on eri vaali-
1483: toteuttaminen edellyttää, että maan jokai- piireihin &ijoitettu. Jollei vaalijärjestelmää
1484: sella kansalaisella on samanlainen mahdolli- korjata, tulee tämä seikka vastaisissa vaa-
1485: suus äänellään myötävaikuttaa eduskunnan leissa erityisesti ilmenemään siirtoväen
1486: kokoonpanoon ja siellä tapahtuviin valtiol- edustuksen kohdalla. Siirtoväen ollessa
1487: listen kysymysten :ratkaisuihin. Tätä ta:r- hajaarrtuneena eri vaalipiireihin käy sille
1488: koittavaa suhteellisuusperiaatetta ei nykyi- vaik:ea•ksi saada yleensäkään tai ainakaan
1489: sissä eduskuntavaaleja koskevissa säännök- lukumääräänsä vastaavalla tavalla valituksi
1490: sissä kuitenkaan ole saatettu voimaan niin omia edustajiaan eri puolueryhmitysten
1491: oikeudenmukaisella ja täydellisellä tavalla piirissä. Kun käytännössä !lienee varsin
1492: kuin olisi mahdollista. Viimeisiä eduskunta- vaikeata turvata siirtoväen edustus säilyt-
1493: vaaleja koskevia tietoja ei vielä ole ollut tämällä sitä varten omia vaalipiirejä, olisi
1494: käyt•ettävissä, mutta aikaisemmissa edus- oikeudenmukaisuuden aikaansaamiseksi täs-
1495: kuntavaaleissa puolueet yleensä eivät ole säkin kohden vaalimenettely muutettava
1496: saaneet niiden lmko maan käsittävää yh- suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia entistä
1497: teistä äänimäärää vastaavaa edustajan- enemmän vastaavaksi.
1498: paikkamäärää. Niinpä vuonna 1939 toimi- Vaalijärjestelmän uusiminen onkin parin
1499: tetuissa eduskuntavaaleissa jakaantui 15 viime vuosikymmenen ajan ollut jokseenkin
1500: edustajanpaikkaa toisin k:p.in kokonaisääni- yhtäjaksoisesti päiväjärjestyksessä. Vuonna
1501: määrät olisivat osoittaneet. Samalla on ol- 1936 asetti valtioneuvosto asiantuntijoista
1502: lut todettava, että yhden ehdokkaan valit- kokoonpannun komitean harkitsemaan,
1503: seminen on vaatinut toisilta puolueilta millä tavalla v.oimassa olevaa vaalihxkia voi-
1504: huomattavasti suuremman äänimäärän kuin taisiin muuttaa siten, että suhteellisuus tu-
1505: toisilta ja että eri vaalipiireissä jää milloin lisi nykyistä paremmin toteutetuksi. Komi-
1506: minkin puolueen hyväiksi annettuja ääniä tean mietintö, johon sisältyy yksityiskohtai-
1507: varsin runsaastikin ylijääminä kokonaan nen ja hyvin perusteltu ehdotus edustajan-
1508: tehottomi·ksi. Milloin vaaliliitosta ei tule vaaleista annetun _lain muutoksiksi, jätet-
1509: yhtään valituksi, menevät kaikki sen hy- tiin valtioneuvostolle vuonna 1937. Ehdo-
1510: väksi annetut äänet täysin hukkaan. Jos tusta laadittaessa on otettu huomioon ne
1511: taas jollakin puolueella, jonka edustus huomautukset, joita aikaisempia vaalilain
1512: valtiopäivillä kaikissa tapauksissa on sekä korjausehdotuksia vastaan oli tehty. Kun
1513: luonnostaan lankeava että huomioon otet- komitean ehdotus ei kuitenkaan vielä ole
1514: tava tosiasia, on jossakin vaalipiirissä johtanut ·lainsäädäntötoimenpiteeseen, on
1515: ainoastaan sen verran kannattajia, että nykyisissä oloissa näyttänyt asianmukai-
1516: puolueella ei ole syytä muodostaa omaa selta asettaa ehdotus lakialoitteen pohjaksi
1517: vaaliliittoa, eivät siihen lukeutuvat, tässä siinä mielessä, että saataisiin syntymään
1518: vaalipiirissä asuvat kansalaiset voi millään yhä tarpeellisemmaksi osoittautunut vaali-
1519: tavalla tai ainakin vain rajoitetussa mää- lain uudistus. Komitean ehdotusta on siinä
1520: rässä käyttää ääntään oman aatesuuntansa kohden selvennetty, että huomioon otetaan
1521: hyväksi. vain ne puolueet, joilla joka tapauksessa
1522: Puolueiden oman sisäisen vaalitoiminnan tulee valtiopäivillä olemaan vähintään ikaksi
1523: järjestämisen kannalta aiheutuu nykyisestä edustajaa.
1524: järjestelmästä myös eräitä epäkohtia. Hen- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1525: kilöt, joilla on puolueessa yleistä kanna-
1526: tusta ja joita puolue eduskuntatyössään että Eduskunta päättäisi hyväksyä
1527: tarvitsisi, saattavat jäädä valitsematta riip- seuraavan lakiehdotuksen:
1528: 12 1,3. - Edustajanvaalit.
1529:
1530:
1531:
1532: Laki
1533: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
1534: Eduskunnan päätöksen mukais·esti muuteta!an 31 päivänä tammikuuta 1935 edusta-
1535: janvaaleista annetun iain 1 a, 21, 24, 25, 29, 30, 31, 33, 35, 41, 61, 66, 67, 68, 69,
1536: 72, 73, 74 ja 76 §, niistä 1 a, 35, 41 ja 67 § sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä:
1537: ~toukokuuta 1938 annetussa laissa, näin kuuluviksi sekä lisätään lakiin uudet 28 a,
1538: 37 a, 66 a, 66 b, 66 c ja 66 d § seuraavasti:
1539: 1 a §. 25 §.
1540: Eduskunnan kaksisataa edustajanpaikkaa Kahdella tai useammalla saman vaalipii-
1541: jaetaan vaalipiirien kesken niiden hengille- rin valitsijayhdistyksellä olkoon oikeus yh-
1542: kirjoitettujen asukkaiden lukumäärän mu- tyä vaaliliitoksi. ,
1543: kaan. .Sellainen yhtyminen tapahtuu siten, että
1544: Saman perusteen mukaan jaetaan vaali- kukin yhdistys antaa julkilausuman vaali-
1545: piirien kesken satakahdeksankymmentä liiton perustamisesta sekä tekee siitä ilmoi-
1546: edustajanpaikkaa. tuksen vaalipiirin keskuslautakunnalle vii-
1547: Sekä 1 että 2 momentista säädetyn edus- meistään toisenakolmatta päivänä ennen
1548: tajanpaikkojen jaon toimittaa valtioneu- vaali päivää.
1549: vosto hyvissä ajoin ennen kutakin vaalia, Älköön minkään vaaliliiton ehdo~kaita
1550: ja julkaistaan jaon tulokset asetuskokoel- olko useampia, kuin vaalipiiri saa valita
1551: massa. edustajia.
1552: Jos tasavallan pr•esidentti on määrännyt 28 a §.
1553: toimitettavaksi uudet vaalit, älköön uutta Vaaliliitolla sekä valitsijayhdistyksellä,
1554: edustajanpaikkojen jakoa suoritettako, vaan joka ei kuulu mihinkään vaaliliittoon ja
1555: noudatettakoon näissä vaaleissa viimeksi siten on erillinen, olkoon oikeus yhtyä tois-
1556: toimitettua jakoa. Tällaisessakin tapauk- ten vaalipiirien vaaliliittojen tai erillisten
1557: sessa on uusi jako kuitenkin toimitettava, valitsijayhdistysten kanssa yhdysliitoksi.
1558: jos viisi vuotta edellisestä jaosta on kulu- Ensimmäisessä momentissa mainitussa
1559: nut. tarkoituksessa on jokaisen niistä vaalilii-
1560: 21 §. toista ja erillisistä valitsijayhdistyksistä,
1561: Hakemuskirjat, jotka 20 § :ssä on mai- jotka pyrkivät yhdysliittoon, viimeistään
1562: nittu, tulee asiamiehen joko itse tai valtuu- neljäntenätoista päivänä ennen vaalipäivää
1563: tetun asiamiehen kautta antaa vaalipiirin Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslauta-
1564: keskuslautakunnalle viimeistään yhdeksän- kunnalle jätettävä kirjallinen, asianomaisen
1565: tenäneljättä päivänä ennen vaalipäivää. liitqn tai yhdistyksen asiamiehen allekir-
1566: Jos asiakirjat on annettu postissa kulje- joittama julkilausuma. Sellaisessa julkilau-
1567: tettavaksi niin aikaisin, että niiden olisi sumassa on mainittava niiden vaaliliittojen
1568: pitänyt viimeistään sanottuna määräpäi- nimitykset ja erillisten valitsijayhdistysten
1569: vänä lautakunnalle saapua, olkoon sekin järjestysnumerot, joiden kesken yhdysliitto
1570: pätevä. muodostetaarr, ynnä se vaalipiiri, johon ku-
1571: 24 §. kin vaaliliitto tai valitsijayhdistys kuuluu,
1572: Ilmoitus valitsijayhdistyksen ehdokaslis- sekä annettava vähintään yhdelle sanottu-
1573: tan muuttamisesta -on asiamiehen kirjalli- jen vaaliliittojen tai valitsijayhdistysten
1574: sesti tehtävä vaalipiirin keskuslautakun- asiamiehelle valtuutus toimia yhdysliiton
1575: nalle viimeistään toisenakolmatta päivänä asiamiehenä. Yhdysliitosta tehtävään ilmoi-
1576: ennen vaalipäivää, ja pitää sen olla niin tukseen nähden noudatettakoon mitä 20 § :n
1577: todistettu, kuin 20 § : ssä on sanottu. 3 momentissa on säädetty.
1578: Jos asiamies itse ei ole oikeutettu muu- Liitto tai yhdistys, joka kuuluu yhdys-
1579: tosta tekemään, on ilmoitukseen liitettävä liittoon, älköön liittykö toiseen yhdysliit-
1580: sellainen julkilausuma, kuin 23 §: n 2 mo- toon.
1581: mentissa on sanottu, ja tulee siinä olla 29 §.
1582: asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset Keskuslautakunta kokoontuu ensi kerran
1583: ovat omakätisiä. puheenjohtajan kutsusta viimeistään neljä-
1584: 1,3. - Kytömaa y. m. 13
1585:
1586: kymmentäviisi paiVaa ennen edustajanvaa- 33 §.
1587: lia valitsemaan sihteerin ja määräämään, Keskuslautakunta ryhtyköön heti tämän- ·
1588: minä aikoina ja missä paikassa asiakirjoja jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin, että kaikki
1589: vastaanotetaan, niin myös sen jälkeen kah- järjestysnumerolla varustetut' ehdokaslistat,
1590: deksantenaneljättä, viidentenäneljättä, seit- kukin otsakirjoituksineen, viipymättä yh-
1591: semäntenäkolmatta ja ensimmäisenäkolmatta dessä painetaan sillä tavoin, että ne tul·evat
1592: sekä tarpeen vaatiessa, kahdeksantenatoista samalle puolelle lehteä, järjestettyinä jär-
1593: päivänä ennen edustajanvaalia sekä vii- jestysnume!lonsa mukaan ja erotettuina toi-
1594: meistään toisena päivänä edustajanvaalin sistaan selvillä viivoilla.
1595: jälkeen kulloinkin viimeistään kello kaksi- Jos 31 § :n 3 momentissa mainitussa !ta-
1596: toista. pauksessa ja siinä säädetyn ajan kuluessa
1597: Sitäpaitsi kokoontuu Uudenmaan läänin valitsijayhdistys on antanut uuden hake-
1598: vaalipiirin keskuslautakunta ilmlmantena- muksen, ,jossa ne kohdat on oikaistu, joita
1599: toista sekä tarvittaessa kymmenent·enä päi- vastaan muistutuksia oli tehty, mutta joka
1600: vänä ennen edustajanvaalia 37 a § :ssä mai- muuten on muuttumaton, tai vaJitsijayhdis-
1601: nitun asian käsittelyä varten. tyksen asiamies on poistanut ehdokaslistasta
1602: henkilön nimen, jo:ka ei ole vaalikelp.oinen,
1603: 30 §. tai pannut varaehdokkaan ehdokkaaksi hä-
1604: Kahdeksantenaneljättä päivänä ennen nen tilalleen, esiteltäköön ja tarkastetta-
1605: edustajanvaalia esitellään ja valmistavasti koon nämä hakemukset ja ehdokaslistat
1606: tarkastetaan ne ha,kemukset, jotka ovat stJitsemäntenäkolmatta: päivänä ennen edus-
1607: saapuneet valitsijayhdistyksiltä, sekä ryh- tajanvaalia. Samassa kokouks•essa otetaan
1608: dytään ehkä tarpeellisten selvitysten hank- tutkittavaksi ne hakemukset, jotka ilman
1609: kimiseen. hakijan syytä ovat myöhästyneet. .Asian-
1610: mukaisesti oikaistuihin hakemuksiin kuulu-
1611: 31 §. vat ehdokaslistat sekä ne ehdokaslistat,
1612: Viidentenäneljättä päivänä ennen edusta- joista sellaisen henkilön nimi, joka ei ole
1613: janvaalia esitellään uudelleen valitsija- vaalikelp.oinen, on poistettu tai joihin vara-
1614: yhdistyksiltä saapuneet hakemukset sekä ehdokas on pantu ehdokkaaksi hänen tilal-
1615: niiden johdosta ehkä hankitut lisäselvityk- leen, monisteltakoon heti tämän jä;lkeen,
1616: set. niinkuin ylempänä on säädetty. Samoin
1617: Joo havaitaan, ettei hakemus ole asian- monisteltakoon myöhästyneisiin hyväksyt-
1618: mukaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys tyihin hakemuJksiin kuuluvat ehdokaslistat.
1619: ole laillisesti perust•ettu tai että valitsija-
1620: yhdistyksen ehkokaslistaan on otettu hen- 35 §.
1621: kilö, joka ei ole vaalikel poinen, annettakoon Siinä kokouksessa, joka alkaa ensimmäi-
1622: asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole senäkolmatta päivänä ennen vaalia, esitel-
1623: suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkää- Jään ja tarkastetaan saapuneet ilmoitukset,
1624: misen syy. jotka koskevat ennen julkaistuihin ehdokas-
1625: Jos 2 momentissa mainitun hylkäämisen listoihin tehtyjä muutoksia taikka vaaliliit-
1626: syynä on ollut, ettei ha!kemus ole ollut toja.
1627: asianmukaisesti tehty tai ettei valitsija- Ellei ilmoitusta voida hyväksyä, menetel-
1628: yhdistys o}e laillisesti perustettu, on valit- lään, niinkuin 31 § : n 2 momentissa on sa-
1629: tijayhdistys oikeutettu seitsemän päivän nottu.
1630: kuluessa antamaan uuden hakemuksen, Jos 2 momentissa mainitun hylkäämisen
1631: jossa ne kohdat on oikaistu, joita vastaan syynä on ollut se, ettei hakemus ole ollut
1632: muistutuksia on tehty. Jos hy1käämisen asianmukaisesti tehty, tai ettei vaaliliitto
1633: syynä on ollut, että valitsijayhdistyksen ole laillisesti perustettu, on vaaliliitto oikeu-
1634: ehdokaslistaan on otettu sellaisen henkilön tettu kahden päivän kuluessa antamaan
1635: nimi, joka ei ole vaalikelpoinen, on asia- uuden hakemuksen, jossa ne kohdat on
1636: miehellä oikeus saman ajan kuluessa pois- oikaistu, joita vastaan muistutuksia on
1637: taa listalta tämän henkilön nimi taikka, jos tehty.
1638: ehdokaslistassa mainitaan myöskin varaeh- Valitsijayhdistys, jonka ilmoitusta vaali-
1639: dokas, panna tämä, mikäli hän on vaalikel- liittoon yhtymisestä ei ole hyväksytty, ol-
1640: poinen, ehdokkaaksi poistetun tilalle. koon oikeutettu vaalipiirin keskuslautakun-
1641: 14 1,3. - Edustajanvaalit.
1642:
1643: nalta pyytämään ehdokaslistansa poista- Kuulutus on lähetettävä kai:kkien vaali-
1644: mista vaalilipusta. Tätä ~oskeva ilmoitus piirien keskuslautakunnille niiden toimesta
1645: on asiamiehen joko itse tai valtuutetun jaettavaksi vaalipiirin kunkin äänestys-
1646: asiamiehen kautta kirjallisesti tehtävä kes- alueen vaalilautakunnålle.
1647: kuslautakunnalle viimeistään 3 momentissa
1648: mainitun ajan kuluessa. Jos siinä asiakir- 41 §.
1649: jassa, jolla yhdistys on perustettu, asia- Vaalilautakunnan on pidettävä huolta,
1650: miestä ei ole nimenomaan valtuutettu päät- että vaalipiirin keskuslautakunnan julkai-
1651: tämään tästä toimenpiteestä, on ilmoituk- sema ehdokaslistojen lopullinen yhdistelmä
1652: seen Eitettävä sellainen julkilausuma, kuin ja 37 a § :ssä mainittu kuulutus ovat näh-
1653: 23 §: n 2 momentissa on sanQttu, ja tulee tävinä ja muutoinkin saatavina sekä vaali-
1654: tässä myös olla asiamiehen vakuutus, että huoneessa että viereisissä huoneissa ja etu-
1655: allekirjoitukset ovat omakätisiä. huQneissa.
1656: Hyväksyttyjen ilmoitusten johdolla on Vaalilautakunnan on myös pidettävä
1657: painettu yhdistelmä asianmukaisesti oikais- huolta siitä, että muidenkin keskuslauta-
1658: tava ja kaikki siinä olevat, samaan vaali- kuntien julkaisemat ehdD:Kaslistojen lopulli-
1659: liittoon kuuluvat ehdokaslistat numerojär~ set yhdistelmät ovat saatavissa vaalihuD-
1660: jestyksessä yhdistettävä yhteiseen kehyk- neessa.
1661: seen, jonka yläpuolelle merkitään vaali- 61 §.
1662: liiton otsakirjoitus. Vaaliliittojen keskinäi- Älköön 60 §: ssä mainitussa tapauksessa
1663: nen järjestys yhdistelmässä määrätään ar- ehdokkaan lopullinen vertausluku olko suu-
1664: valla. Tämän jälkeen keskuslautakunnan rempi sitä, joka hänelle olisi tullut, jos
1665: tulee varustaa ehdQkaslistat uusilla juok- siinä tarkoitettujen ääniryhmien ehdokkaat
1666: sevilla järjestysnumeroilla siten, että jär- olisi järjestetty suurimman vertausluvun
1667: jestyksessä ensimmäiseksi tulleeseen vaali- mukaan, jonka kukin heistä on saanut pu-
1668: liittoon kuuluvat ehdokaslistat varustetaan heenaolevissa ryhmissä, ja ehdokkaille siten
1669: entisessä numerojärjestyksessään ensimmäi- määrätyssä järjestyksessä olisi laskettu ver-
1670: sillä numeroilla, järjestyksessään toisen tausluvut 59 § :n 2 momentin mukaan.
1671: vaaliliiton listat samalla tavalla seuraavilla
1672: järjestysnumeroilla ja niin edelleen sekä 66 §.
1673: erillisiksi jääneet ehdokaslistat viimeisillä Ehdokkaiden 65 § :n d) kohdassa sano-
1674: j.ärjestysnumeroilla. Ellei keskuslautakunta tusta lopullisesta sarjasta julistaa keskus-
1675: hyväksy otsakirjoitus.ta, joka vaaliliittoa lautakunta edustajiksi valituiksi, sarjan
1676: tehtäessä on ehdotettu, taikka ellei ehdo- alusta lukien, niin monta ehdokasta kuin
1677: tusta siitä ole tehty, määrätköön lauta:kunta 1 a § :n 2 momentissa mainitun jaon mu-
1678: otsakirjoituksen, joka ilmaisee vain vaali- kaan tulee vaalipiirin osalle.
1679: liiton järjestyksen yhdistelmässä. Jos jDku on valittu kahdessa tai useam-
1680: Edellä tässä pykälässä mainitulla tavalla massa vaalipiirissä, on hän oleva sen vaali-
1681: syntynyt lopullisten ehdokaslistojen yhdis- piirin edustaja, jossa hänellä on suurin
1682: telmä monistettakoon heti painattamalla. vertausluku. Hänen paikkansa muissa vaali-
1683: piireissä täyttää kussakin vaalipiirissä se
1684: ehdokas, joka siinä vaalipiirissä olisi 67 §: n
1685: 37 a §. mukaan ollut hänen varamiehensä.
1686: Siinä Uudenmaan läänin vaalipiirin kes- Keskuslautakunta ilmoittaa sinä päivänä,
1687: kuslautakunnan kokouksessa, joka alkaa jolloin lautakunnan päätös on tehty, ketkä
1688: kolmantenatoista päivänä ennen vaalia, esi- ehdokkaat on täten valittu edustajiksi tie-
1689: tellään ja tarkastetaan 28 a § :ssä mainitut doksipanolla lautakunnan etuhuoneessa.
1690: julkilausumat. Ellei julkilausumaa voida Jos joku niistä, jotka on julistettu vali-
1691: hyväksyä, menetellään kuten 35 §: n 2 ja tuiksi, ei Dle ollut ilmoitetulla ja julkais-
1692: 3 momentissa on sanottu. tulla listalla, pitää keskuslautakunnan vii-
1693: Kun julkilausumat on lopullisesti käsi- pymättä tiedustella häneltä, suostuuko hän
1694: telty, laatii keskuslautakunta kuulutuksen vastaanottamaan edustajantoimen.
1695: siitä, mitkä vaaliliitot ja erilliset valitsija- Jos ehdokas kieltäytyy taikka ei kolmen
1696: yhdistykset ovat muodostaneet yhdysliit- päivän kuluessa tiedon saamisesta lukien
1697: toja. keskuslautakunnalle ilmoita suostumustaan,
1698: I,3. - Kytömaa y. m. 15
1699:
1700: täytetään avoin paikka, niinkuin 67 § : ssä ehdokkaat, jotka on julistettu valituiksi,
1701: sanotaan. asetetaan muiden edelle, viimemainittujen
1702: 66 a §. säilyttäessä keskinäisen järjestyksensä; :tä-
1703: Heti sen jälkeen kun vaalin tulos 66 § : n män jälkeen annetaan ryhmän ehdokkaille
1704: mukaisesti on julistettu, lähettäköön kes- uudet vertausluvut, kuten 59 §: n 2 momen-
1705: kuslautakunta siitä ilmoituksen Uudenmaan tissa on sanottu ;
1706: läänin vaalipiirin keskuslautakunnalle, liit- g) täten saatujen lopullisten ääniryhmien
1707: täen siihen viimemainitun keskuslautakun- kaikki ne ehdokkaat, joita ei aikaisemmin
1708: nan pyytämät, lopullisen vaalituloksen ole valittu, asetetaan lopullisten vertaus-
1709: määräämistä varten tarvittavat tiedot ja lukujensa suuruuden . mukaiseen järjestyk-
1710: laskelmien jäljennökset. seen; kunkin ehdokkaan kohdalle merkitään
1711: hänen vertauslukunsa, se lopullinen ääni-
1712: 66b §. ryhmä, johon hän kuuluu, sekä se vaali-
1713: Uudenmaan läänin vaalipiirin keskus- piiri, jossa hän 65 § :n mukaan on saanut
1714: [autakunnan tulee sen jälkeen menetellä suurimman vertausluvun; sanotusta sar-
1715: seuraavalla tavalla: jasta erotetaan kaksikymmentä ensimmäistä
1716: a) kaikki yksinkertaiset ääniryhmät, ehdokasta Ja lasketaan, kuinka monta näistä
1717: jotka joko välittömästi tahi, yhdistettyyn kuuluu kullekin vaalipiirille.
1718: ääniryhmään kuuluvina, välillisesti sisälty-
1719: vät yhdysliittoon, yhdistetään uudeksi ääni- 66 c §.
1720: ryhmäksi, jossa ehdokkaiden järjestys ja Jos joissakin vaalipiireissä 65 §: n mu-
1721: vertausluvut määrätään kuten 59 §:n 2 mo- kaan valittujen ja 66 b §: n g) kohdan mu-
1722: mentissa on sanottu; kaan erotettujen ehdokkaiden yhteenlas-
1723: b) erillisessä, yhdistetyssä ta,i yksinker- kettu luku ei ole yhtä suuri kuin 1 a §: n
1724: taisessa ääniryhmässä säilyttävät ehdokkaat 1 momentin mukaan saatu, ryhmittää
1725: sanotussa ryhmässä saamansa järjestyksen Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslauta-
1726: ja vertausluvut; kunta nämä vaalipiirit kahteen luokkaan
1727: c) 57 § :n 2 momentissa mainitut ääni- siten, että toiseen eli A-Iuokkaan mBl'kitään
1728: ryhmät, joiden vaalilippuihin on kirjoitettu ne vaalipiirit, joissa edellinen luku on jäl-
1729: saman henkilön nimi, yhdistetään yhdeksi kimmäistä suurempi, ja toiseen eli B-luok-
1730: ääniryhmäksi, ja on ryhmän vaalilippujen kaan ne vaalipiirit, joissa se on jälkim-
1731: yhteenlaskettu lukumäärä sanotun henkilön mäistä pienempi. Sen jälkeen menetellään
1732: vertauslukuna; seuraavasti:
1733: d) jos ehdokas on kahden tai useamman a) 66 b §: n mukaan saaduista lopullisista
1734: edellä mainitulla tavalla muodostetun ääni- ääniryhmistä otetaan huomioon ainoastaan
1735: ryhmän yhteisenä ehdokkaana, pysytetään ne, joiden sanotun §:n g) kohdan mukaan
1736: hänet siinä ryhmässä, jossa hän on saanut erotetuista ehdokkaista joku kuuluu A-
1737: suurimman vertausluvun, ja poistetaan luokan vaalipiiriin sekä joiden erottamatto-
1738: muista; mista ehdokkaista joku kuuluu B~luokan
1739: e) ne osamäärät, jotka on saatu tai saa- vaalipiiriin;
1740: daan jakamalla jokaisen täten syntyneen b) kullekin a) kohdassa mainitulle ääni-
1741: ääriryhmän vaalilippujen lukumäärä perät- ryhmälle merkitään se vertausluku, jonka
1742: täin luvuilla yksi, kaksi, kolme j. n. e., ase- on saanut ääniryhmän viimeinen erotettu
1743: tetaan vähenevän suuruuden mukaiseen ehdokas, joka kuuluu A-luokan vaalipiiriin,
1744: järjestykseen, jolloin kunkin osamäärän sekä se vertausluku, jonka on saanut ääni-
1745: kohdalle merkitään mihin ääniryhmään se ryhmän ensimmäinen erottamåton ehdokas,
1746: kuuluu; tämän sarjan alusta erotetaan kak- joka kuuluu B-luokan vaalipiiriin, ja muo-
1747: sll!ataa ensimmäistä osamäärää ja lasketaan dostetaan näiden vertauslukujen erotus;
1748: montako erotettua osamäärää tulee kunkin c) näin saaduista erotuksista valitaan
1749: ääniryhmän osalle; ääniryhmä, jonka eh.:. pienin;
1750: dokkaista ei kahta ole aikaisemmin julis- d) niistä kahdesta ehdokkaasta, joiden
1751: tettu valituksi, ;jätetään huomioon otta- ve11tausluvuista c) kohdassa mainittu ero-
1752: matta; tus on muodostettu, poistetaan 66 b § : n
1753: f) jokaisessa jälellä olevassa ääniryh- g) kohdan mukaan erotetust·a ehdokassar-
1754: mässä järjestetään ehdokkaat siten, että ne jasta se ehdokas, jonka vertausluku on suu-
1755: 16 1,3. - Edustajanvaalit.
1756:
1757: x-empi, ja asetetaan hänen tilalleen se, jonka kasta ole, lähinnä käyttämätön ehdokas
1758: vertausluku on pienempi; siitä yhdistetystä ääniryhmästä, johon
1759: e) jos tämän muutoksen jälkeen jossakin edellä sanottu ääniryhmä kuuluu. Ellei
1760: A- tai B-luokan vaalipiirissä valittujen ja varamiestä tälläkään tavalla saada, tulee
1761: ~rotettujen ehdo~kaiden yhteenlaskettu luku varamieheksi se ehdokas, jonka nimi olisi
1762: on yhtä suuri kuin 1 a §: n 1 momerutin mu- lähinnä erotettu, jos. 66 § : n 1 momentissa
1763: kaan saatu, poistetaan vaalipiiri siitä luo- säädettyä nimien erottamista olisi jatkettu,
1764: kasta, johon se kuuluu; ja jota ei ole julistettu edustajaksi vali-
1765: f) tämän jälkeen sovelletaan sanotuissa tuksi.
1766: luokissa jälellä oleviin vaalipiireihin uudel- Jos varamies tulee edustajaksi tai muu-
1767: leen a), b), c), d) ja e) kohdissa säädettyä toin poistuu, tulee keskuslautakunnan mää-
1768: menettelyä, kunnes kunkin vaalipiirin osalle rätä uusi varamies, noudattaen 2 ja 3 mo-
1769: on tullut sille 1 a §: n 1 momentin mukaan mentissa säädettyjä perusteita.
1770: säädetty luku edustajia taikka ei mikään
1771: .ääniryhmä enää täytä a) kohdassa mainit-
1772: tu~t ehtoa. 68 §.
1773: Saatuaan 66 d §: n 4 momentissa maml-
1774: 66 d §. tun ilmoituksen toimitutta!koon keskuslauta-
1775: Sittenkuin 66 b § :n g) kohdan mukaan kunta viipymättä kullekin vaalipiiristä
1776: erotettu kahdenkymmenen ehdokkaan sarja edustajaksi valitulle hänen valtakirjansa.
1777: on 66 c §: n säännöksien mukaan oikaistu Edustajan valtakirjan pitää olla näin
1778: julistaa Uudenmaan läänin vaalipiirin kes- kuuluva:
1779: kuslautakunta nämä kaksikymmentä ehdo- ,Edustajanvaalissa, joka toimitettiin ..
1780: kasta valituiksi edustajiksi, kunkin siitä päivänä ...... kuuta .... on N. N., asuva
1781: vaalipiiristä, jossa hän 65 §: n mukaan on . . . . . . . . . . . . valittu olemaan edustajana
1782: saanut suurimman vertausluvun. valtiopäivillä, tästä päivästä alkaen, kunnes
1783: Samana päivänä keskuslautakunta julis- tämänjälkeiset edustajanvaalit on toimi-
1784: taa 1 momentissa mainitun päätöksensä tie- tettu; ja olkoon tämä todistus edustajan
1785: doksipanolla :lautakunnan etuhuoneessa. valtakirjana." Paikka ja aika.
1786: Jos joku niistä, jotka on julistettu vali- Jos edustajanpaikka on joutunut avoi-
1787: tuiksi, ei ole ollut ilmoitetulla ja julkais- meksi, antaa keskuslautakunta valtakirjan
1788: tulla listalla, pitää Uudenmaan läänin vaali- sille, joka 67 § : n mukaan on poistuneen
1789: piirin keskuslautakunnan menetellä kuten varamies. Tässä tapauksessa pitää valta-
1790: 66 § :n 5 ja 6 momentissa on säädetty. kirjan olla näin kuuluva:
1791: Heti tämän jälkeen ilmoittaa Uudenmaan ,Sittenkuin .. päivänä ...... kuuta ... .
1792: läänin vaalipiirin keskuslautakunta muiden toimitetussa edustajanvaalissa N. N. oli va-
1793: vaalipiirien ikeskuslautakunnille, ketkä eh- littu olemaan edustajana valtiopäivillä ..
1794: dokkaat ovat tulleet valitui:ksi 1 momentin päivästä ...... kuuta . . . . alkaen, kunnes
1795: mukaan. senjä1keiset edustajanvaalit toimitettaisiin,
1796: 67 §. mutta edustajanpaikka hänen jälkeensä on
1797: Saatua•an 66 d § :n 4 momentissa mmm- tullut avoimeksi, on edustajanvaaleista ..
1798: tun ilmoituksen, määrää jokaisen vaalipii- päivänä ...... kuuta . . . . annetun lain
1799: rin keskuslautakunta kullekin vaalipiiristä 67 §:n mukaan N.N., asuva ............ ,
1800: valitulle edustaj.alle varamiehen, joka tulee valittu hänen sijaansa eduskunnan jäse-
1801: hänen tilalleen, jos ·edustajanpaikka tulee neksi ja olkoon tämä todistus edustajan
1802: .avoimeksi. Keskuslautakunta julkaisee pää- valta:kirjana. ". Paikka ja aika.
1803: töksensä tiedoksipanolla lautakunnan etu-
1804: huoneessa.
1805: Varamies määrätään siitä vaalipiiristä, 69 §.
1806: josta edustaja on julistettu valitUiksi. K·aikki vaaliliput on tämän jälkeen pan-
1807: Varamieheksi määrätään ~ähinnä käyttä- tava päällykseen, joka suljetaan keskus-
1808: mätön ehdokas siitä yksinkertaisesta ääni- lautakunnan ja sen puheenjohtajan sine-
1809: ryhmästä, josta valittu on saanut suurim- teillä, ja säilytettävä, kunnes lähinnä seu-
1810: man vertausluvun, ja ellei sellaista ehdo- raavat vaalit on toimitettu.
1811: I,s. - Kytömaa y. m. 17
1812:
1813: Kaikki laskelmat on yhdistettävä keskus- 74 §.
1814: lautakunnan ja puheenjohtajan sinettisi- Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka pi-
1815: teellä sekä säilytettävä pöytäkirjan liit- detään vaalilippujen laskemista ja vaalin-
1816: teenä. tuloksen määräämistä varten, ovat valitsija-
1817: Ne laskelmat, joista mainitaan 66 b, 66 c yhdistysten ja vaaliliittojen asiamiehet oi-
1818: ja 66 d § :ssä, säilyttää Uudenmaan läänin keutetut olemaan saapuvilla.
1819: vaalipiirin keskuslautakunta pöytäkirjansa Sama oikeus olkoon myöskin yhdysliiton
1820: eri liitteenä. asiamiehellä niissä Uudenmaan läänin vaa-
1821: 72 §. lipiirin keskuslautakunnan kokouksissa,
1822: Keskuslautakunnan pöytäkirjassa on mai- joissa 66 b, 66 c ja 66 d § :ssä mainitut las-
1823: nittava sekä kunkin, edustajaksi valitun, kelmat suoritetaan.
1824: että hänen varamiehensä nimi, ammatti tai
1825: toimi ja asuinpaikka. 76 §.
1826: Jos joku tahtoo valittaa edustajan vaa-
1827: 73 §. lista, tehköön sen kirjallisella valituksella,
1828: Keskuslautakunnan tulee heti ant·aa lää- joka viimeistään neljäntenätDista päivänä
1829: nin maaherralle ja vaalipiirin vaalilauta- siitä, kuin vaalin tulos 73 § :n mukaan jul-
1830: kunnille tieto vaalin tuloksesta sekä jul- kaistiin, Dn ennen kello kahtatoista annet-
1831: kaista se vähintään yhdessä paikkakunnalla tava sen läänin maaherralle, jossa valittaja
1832: ilmestyvässä sanomalehdessä. on merkitty vaalioikeutetuksi.
1833: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
1834:
1835: Ensio Kytömaa. Lassi Hiekkala.
1836: Bruno Sarlin. Rolf B. Berner.
1837: Sulo J. Teittinen. Yrjö Suontausta.
1838: H. A. Kannisto. Kalle Kauppi.
1839:
1840:
1841:
1842:
1843: 3
1844: 18
1845:
1846: I,4. - Lagmot. N :o 4.
1847:
1848:
1849:
1850:
1851: von Born m. fl. : Förslag till lag angående ändring av
1852: språklagen.
1853:
1854:
1855:
1856:
1857: 13 § i gällande spräklag av den 5 april I dlet,ta Sailllllilhl1h3JI1g horde .tä.aiikla rbwgas
1858: 1935 föl'lesikcri'V!er, a!tt ,i äroodie:, V1ruri e:x:pe- .under öv:ervägande, hUil'fUVJidia de1t iclm voro
1859: ditilo:n SllmJiL uJtfärdlas, högm myndåtglllelt hör skäol at,t åt,e11gå :tJilil den gaml1a, enikla och
1860: avf,art:ltia S!Wivelse :t11l läg~m :m~ghert pä ikLaJl'a grua1dsta.tsoo, :Mrt. :ÖVJeroct'diruad myndilg-
1861: di€1t sp,råik, som sisrtnämllida my;ndillghelt är h~t siktall slkl'i]tv;ä:x:la med unde.rol'~d
1862: sk:y1dåg art:lt 1] sailmn mwändla, så ock skri- myUJd~ghCit på det språk, som sisrtlnämn.dia
1863: ~eilse rti:l:l 1enspråJkig kOilllmUJJi eller ftlllillJart myndrighet är sikyldiJg ·amt jJ siaikien :anvä:ndia.
1864: sjäilvsrt;yrelseomrädie äVJensom deras myru- N u gäiLl,er ju :detta b1o1Jt i äl'lenden, iJ vililm
1865: dighert;,e[' på desstas språ:k". <exped~tion sik,a11 U1tfä11oos. Koo ,dJet s!kle i
1866: RikJbilgt rtruiklad och jä:mfövd med motsrva, dlessa fwU, kan det ·Ultan svårighert:, ske äVJen
1867: rande bestämmelser i språklagens tidigare i alla andra fall, då högre myndighet skri-
1868: avfart:tnmg iklam sena['e dJe1en ,av dert:1t~ slbadJ.. Vier tiil1 läg;De. MiaiilJ behöv;de iG~e då säil'-
1869: ganilJe ilmapp~~ be1ty;da alllJJia1t, äln a\~t aiLLa sikliillt. för y,rurje gång underSIÖlm, om ätr!en-
1870: S~Tii~elser från högme myniLigheit rtitll :en- delt är e\tt s. k. :experdiltillonsä.Dende 1ewl!er 'ej,
1871: sp:råkiga iklomaniune,rs och självslty,l'lelseom- vilikert:. säikerligen :icke :allt1id är så ,enikJelrt
1872: rå.cLens my;ndilighet,er s~mJ31 avfart.tas på dles- atrt kJl,rurgöm, :al1lil:1a :mi!rus:t i etlt lttidiligt sik:Je,dJe
1873: sas sp:råk BegräiilBllingen, aitt e:n sådan :av ärrende!ts behoodlitr:Lg. På ~deltta säät, b~!eVie
1874: Deg1el sikaH gällia b1Qbt är,endie, va,ri expe- äv1e;n sikriftväJdingen meU:a:n myndllighe:temm
1875: diJb~on uJtfärda,s, ilmn upp:enba,rli,geJJi ickJe enhe:til,i!ga1De -och betydilig1t tl'lediga11e, bl. a.
1876: hänfö:r1as rt:,ilil sisltllliänmda fruU, :ty då sikuUe dä:rigJenom, a,t,t båda my;ndighette:rilla då
1877: ju moment,ert:s S!ellla!le del i själv:a. v'wlm\t skuit1e ,a~rwända s1g ~~v samma StiWåik, Ii s\t,ä:l-
1878: vara meningslös och endast upprepa, vad ~e:t för a:ttt, såsrom nu ofta su:r och enilillg:t
1879: l'ledam fö,rm :del1en inm~ehåtFl,er, refJt.ersmn ten- lrag bä;r siille:, .cLen 'etna tskriver på siltit språJk
1880: språ:kig ~ammun och sjä.lvsty,l'lelsi8Illynoog- och dern aiDidm SIVai'IRJr på stirt,t.
1881: he't aU!tid är sikykLig a1tt :använda siJtlt SärskiJ1t fö,r fuommUIIllemna, vore: i denna
1882: språk. All sikriftvä.xlti:ng med 1e:nsprålcig del rern M,m~gång ttiJ11 ,de!t rtic:11~a~e syS\tenoort:,
1883: ilmillJlllJUnts myndigheit.er bö,r ra~1Jtså föns~ggå ~:VV behO'V•et påikJa,hlad. Nu hä;ruder .cLe:t ickJe
1884: på kommrmens sptråk, äv~el1J då de;t ä:r fråga sä,l:lan, •aibt ltiH :en lmmmun, som ik:anske ti
1885: om ä;rende, V·M'i iCXpiedrilt~oiTh .~clre Uitfä11dtas. rt1eorm är tvåspråki~, men iJ praikltiiken
1886: D å eme:t~,e,~ttid [agens slt1adga!Thden i :denna svreiilJSksptr:åildg, anlända f!Tån ts11:1a1tens myn-
1887: del i0~e äm killam, har d€1t månge:n gång d1gheter StffiriVlel:ser och haoolcim:gair på
1888: hämit, atlt. äVien €1IllSpråJk:iga siVie.rusik.a ikoillliffiu- finska, viJikia v•ederböraJllde kommUJJialmyn,-
1889: ruer fätit :nöj1a sig med frimsksp~åkiga; sikrii- dighet endast med srvårighe:t. förtsltå;r. Jäm-
1890: velSier itilll myc1oot förlång för dem. B[!. a,. likt mo:m. 2 uti nu ifrågavarande 13 § må
1891: har ,(Lert1Ja mträffait, då dert gäl:Lt U\t;a,nord~ iLägr1e myndighet icke nndlerlåJta. atlt ii3lkltr
1892: nmg av s\tJaJtsaMlag för o~i!kla. ·rundlamå.l hlk- itaga förlog~aiilJde, som ,giVli\ts på .cLelt andra
1893: som ock ri ,fi.J.1ooden J"Öm:nde fo1likförs:örjndng, spra~ert, om my,IlJdighelten äil' skyldi:g 1a1t.t
1894: a,rbe1ts~ro:frts11eglermg m. m. E1t1t förlty:dli- förs:tå .cLe~tsamrrm. Fö.r de komrrnUJllala myn~
1895: galllde av ifrågav<a.rnlllide srt:,adgaUJde v<ol'le dilgheiberna och befraittmllingshavrurna exist'era
1896: dälrf.ör a.N be:ho;vett påkru1lla\t; n:ågom: oik:Jar- idr.ce några ail1männa sp.råiklkompertxmsföre-
1897: het heträffoode J1agellliS rwt11Ja mening och s:kciflter, och dlert ilmm med slkäl ifrågasärt:.-
1898: syft.e t.wde lmappasrt föll'e:Ligga. ttas, i vmen urtsträcikning dle i tvåspiråkiga
1899: 1,4. - Born y. m. 19
1900:
1901: koliliillu:rller, särslk:iJllt. i de ltiihl deTIJ Hi.gme två- sp.rå:kiig'a ikommuners myndrighete·r, åJt-
1902: språk:ilga ilmoogooo hö!l1alThdie, äro siky'ld[ga millsto[lJe i såda.na kommUlle.r, där mimo-
1903: rutlt lkrurumt, och äJJJ !ll1008i Ii! vi!liklen måillJ die m1tet~en nndel'Sitiger en ltl1edj,e:diel av befolk-
1904: faM.i.skm kJruruna de bäoo srpcråJk€ill. ÖVJersäiU- mngen., s:lruililie hegagn.a sdg a.v dert srpcråJk,
1905: JJJing.shjä1p ilroTIJ vw]; i ei111 del fallil! t111grirpas, som ikomlilJUllJelllJ iil ooik!en äge:r ail1väJJJda, i
1906: me:n altit deitlta, som äcr bäde ;tidsödaiJJJd.Je., be- regel 31Urtså kommnneillS huvudsp,råik, det
1907: svärilig1t ooh koffisamJt, Slkaill behöv31 åicråga·- e:nda som ga,mnrt:era:r, art:rt:; sikrifltvä:xlmgen
1908: konlJIDJai äv;en f& a!tit säiloorsrtäJila •en irältrt me:d 'tyåt;föLjande handl.inga.r bli rätit upp-
1909: fö,I'Ståelsle av SikmVJelser och hamdJiii1ga;r, f,aitJtade och fö,mtådda. Mång81 främsrt pralk-
1910: som ÖVJersändas fråru sJtatens :tväspråJki1ga tisika omsltänilighelter :twa avgjor:t hätrfö.r.
1911: myndlighertJe,r, VJiilika efJt1er behov siko~a !lmnilliill På gmund a,v dJet omn an,fölldial ~lilM\tua vi
1912: exp,edlilaro på finsikJa ·elil,er SIV,ensk;a, är diock oss fö·resilå,
1913: ett. upp- och n;edvänt föirhåJllOOllde. De:t enda
1914: TIJrut11l'il1ga och rrikiti1g1a1 vome nog, altJt sltalteillS att Rik,sdagen måtte godkänna ne-
1915: högn:"~e myTIJdffigheber VJid berörim.g :med lt.vå- danstående lagförslag:
1916:
1917: Lag
1918: angående ~.ndring av språklagen.
1919: I •enlighet med riiksda,g.eM beslUJt silmU 13 § 'il språik:lagen, sådilllnlt sagda lagmun [y-
1920: der i tla,gen de.n 5 apr1l 1935, ,e,rhåUa följlwde ä:ndmde lydeJse:
1921: 13 §. Obero€illdie a.v i 1 momen<te1t illlgå!ende
1922: HögDe myn.dighe:t sik!a:11 ta,vfaitlta sik.I~iVieilse besltämme,lse må 'l.äg11e myn.dighe:t icloo un,_
1923: lthll l.ägll'e myJJJdi,ghert; på det Slprålk, som slislt- de11låJt,a artlt iaikiltatga förfogall1de, som giviil:s
1924: nä.mnda myndrighie:lt ä,r skyldiJg a1tt i s,aik!el!l på de:t 8illidm språliket, dä!l'leSJt myndighe1ten
1925: 001vända, så ock :sillriv;cls1e ·ti~l •eJlSpråJkig är sikyldlig a1trt fö,rsrtå dertsamma.
1926: ikomm1m ~~ner alllll1a1t sjä1vstyrelsesamhäJle
1927: äveTIJOOm deras mynilighet,e.r på c1esiSJaSI språik.
1928:
1929: He~:singfors den 18 apri.1 1945.
1930:
1931: Ernst von Born. Levi Jern. Ture Hellsten.
1932: 20
1933:
1934: 1,4. - Lak. al. N :o 4. Suomennos.
1935:
1936:
1937:
1938:
1939: von Born y. m.: Ehdotus laiksi kielilain mu1dtamisesta.
1940:
1941:
1942: E d u s ik u n n 'a 111 e.
1943:
1944: Huihitlik:uun 5 p.ä:ivärnä 1935 a;nnetun, voi. voot~ma, miltään epäselvyJittä t1ailin oiike:asta
1945: massaolevan kielilain 13 § : ssä säädetään, silsä'llyik:Sffltä ja rt:arlmituikseASrtla ~tuslkiru lietnJOO.
1946: ett:ä ,aStiassa, jOSISia oo toim]tusllcirja ,annet- Tässä. yMeydessä olisi myösllcin otelt\tava
1947: tam, on y1emmän viranomaisen ikirjoiltlet- ha11kitta.>Oaksi, ,eiJkö olisi, syytä p!3i1ata van-
1948: UlJV13i :alemmru~Le rvil13Jllomais:eHe menevä ikir- h!3iarn, yks:i.nilmrt.aåseen ja selvään pterussoon-
1949: j~limämsä sillä: ~e1e1iliä, jota v:IDmeiksiml3iiiDJiltltu töön, ett:ä yl$l!Illän viliraoomruisen on olmva
1950: virnm.Oilll3iineJ1 on 'rus:ila.ssta vel'Vo11iilliell1J !käyrt;;bä- rulemmallll v.iJrJaal'Omaisen !kanssa ik:iJrj>ee:nvailh-
1951: måJän, nåiln myös yiksi:kiel:iJseJile ilmJimail:1e tai dossa sli1hla lkieJlffiLåJ, jota 'Viilmeiks1maliniltun
1952: muuhle, iJtseh,ru1JlinJtoyhdyskuif11llailJLe selkä nii~ on v~eilvoH>isuus 1rusiJassa käy;ttää. Nyitihällll on
1953: den via:-anoma.ishl1e näiden lki1ellehlä". Illäin laita rv:ruin aslio:Ussa, joislta on aiilillJet-
1954: OJiJlmm :tU!11lcirtJtuna ja vermttUillJa lkieLi!La.iin /tava .tOJimiJtuslki:rja. Jos se o.:n: mruhdoi11ista
1955: Vi3l'lftai3NiJ1n säännöksiirn sen rvaa:-hemmass:a illiäissä ·tapauksiss!a, on se vruilkeulkmtta IIOOh-
1956: muodossa. itämiin sätännöiksen jwlikimmäiillien do:hli!Sita lkiailkissa muissakilnJ rtrupaulkisissa, jol-
1957: osa tuskm ooattrua me.rlkiltä muuta ikum eittä loin ylempi vim;nomaiillJelll ilci.rjoi<ttaa aJl.em-
1958: ilmiikllcien yLmnrrniäJ1Jbä vi!rrunomaiseLta yikslillde- malle. Silloin ei olisi tarve joka kevta
1959: ilis!1Jen kU:llJti]en Ja itseihrull~lllJtoyhdysikUllltiJen eriJkoiSJe~S~ti rtutikia, omlko ,MåJa n. s. ,toiJmiJtus-
1960: vrr,l'!3J1omalisill11e menevät ikirj•eilmäit on wruad.it- lki!rja~31'31ia vtai ,eiJkö, mi!kä seiJklka 1ei varmas-
1961: ta~ näiden ki!el!ellä. S,eililia!i!slt;a mjoiJtUS!ta, Jtikla.ain ru1n:a ole niimlkään m:eilppo oolvilttruä,
1962: leitroä tällLainen säimtö ikosildSJi min Målaa, .ei V'awillllkaa111 ,rus]run !käsilittelyn Wl;rhailse:ss:a
1963: josta rtOiirrn:iJtuslkirja on ·3lllllle:ttruv,a, .ei ilmei- vrullieessa. T·ä:il1ä :tavoin ;vivrunl{)iffi!ruislten v,äJli~
1964: sestilk:äoo voiJoo sovelitaa .vi:iJmelksWmaiinittunn ,Illell! ikJirje~eiiwaihto ituiL1si myöskin yhtooäi-
1965: !tap:auiksieen, si11Jlä siilloirnJha111 morruenlt!i[1 vili- semmäik:'si ja lkiil8le1l~est.i seilv,emmäJklSii, m.m.
1966: m~ osru oilisi :rus:iahlisesti tmlkoiltuiksieton sen vuoksi €1ttä molennrua:t 'Vim:nomaå.Sieit si:l-
1967: j:a oo wuin ilmrtJaisi sen, oorukä jo ,emsi,m_ loiln lkiäy;btäJ1siväJt sl8!Ill81a kieltä se!IlJ sij:aan
1968: mäinen osa sisältää, koska yksikielinen kunta etitä, lkutffl1 'lllyit uooim: tapahtuu ja iLa.in mu-
1969: ja itsehallintoviranomainen aina on velvolli- !k;a,an täyltyy "' ,tJwp,aihtua, totinen ilcirjoittaa
1970: nen käyttämään omaa kieltään. Kaiken kir- omailla !kJi,e1eHään j'a toilllJen V!3Sitrua Oillli3ililiaan.
1971: je:envruhdon ylkis.illcite1isen ilmnnrun viran- Yarsilnikin ik:u!ll'Iriili}e olisi vmiliempaillilJJ jär-
1972: omaisten ikaJnSS~a :tulee s!iis rtlaptaihrtua !kun- jestelmään palaaminen tarpeen vaatima.
1973: oon lkiiie!lehlä., silloiJnlkiln kun on !kysymys Nyky1sru srutltuu ei minkään ihaJrvom, ~ertJtä
1974: a,gilasiUa, josta Jto:imiJtusk:icrjaa ·e:iJ arrmert:a. ikullll1!ai!11e, j{)ika ,ehfkiäJ tieovi1a~a on iklalklSiilkie-
1975: Kurru ilruimookiaan il:am säätnnöks€1t rt:,äJ.tä. limloo, mutt,a ikäytänlliÖssä Q'Uort:Siiniki~elimen,
1976: osalrtnan eiv:ä,t o~e seilvält, on mo'lW!Stli tapah- saapuu va:ltiO!ll viranomaåså,Lta suoml8lllkiffii-
1977: tunut, ,eltJtä myöskin yiks;ikilieililsten ruotsi3J1ais- silä ikirj~Lmiä; ja ooillaikirjoj,a, joita :asillmJOiffiai-
1978: rben: lkUilltilen on rtäy;tyny;t ·tyy;tyä suomenikie- set lkunnaJHisviranOiffiruliseit vaJin vaåJvoiJn ym-
1979: lisåilln lkiirj~lrrnoo, suure!ks:i lhiailltaJksi \I1Jili.!Re. märitävät. Puih:eenaalevi3ill: 13 § :m: 2 momen-
1980: M. m. on itäillLruistw tap.aihrtu,n:ut, ikun orn: ohlut tin mulkiR!al1 ei alilempi vironOJ:ll:3liiTl,en s1aa OilJJa
1981: kysymys vru1tion märurrumhai!lll suorilttami- illloudruutMUal1Jta määräystä, joilm. on 'Ril111Jelttu
1982: sesrtla eri tJarlkdiJtutksiiin selkä myöski!n lkan- rboilsehla lkie1elil<ä, jos viranoma:ilsen ve1voilli-
1983: S3Jlllhuoltoa, työvoilman säJännöstieilyä y. m. suus on siltä yrrnmåJr,truä. K liDillrul1ilstel11 vi-
1984: lkoskievissa ffiSiioiooa. PUheenaolevaii1 siiänrn:ök- l'aTIIOmaislten ja; f,oiJmenhaltijJ31iJn adelui!la1idoota
1985: se:n Siellvenibälffiilnen olciiS!i. s8111vuoksi 1tar;peen ei 011e <JlemaiSS;a miltään yleisiä sä,åJnnöiksia ja
1986: I,4. - ~orn y. m. 21
1987:
1988: syystä voidaan asettaa kyseenalaiseksi, missä menelttelyTtapa o1isilkin, että vaMåon ~eunmät
1989: määrin heidän on kaksikielisissä kunnissa, VlimaJiliOIIIlaå.oot Ollilesman yMeydess:äi lkruksillcie-
1990: varsålnJkirr ik!aJkSiillciiEilistellll a~leunpaoo .ryhiffi!ä:äm .J.islten ikuiDlbiJein, w'm:nomaistoo !koossa, llJimJa-
1991: kuulurvissa ilmrunissa, osruttava ja va:rs±nlkiin, kiii1 scllaJisilssa ikum:Lissa, missä 'V'äihemmistö
1992: måss:ä mäiärllin he illodcllia ooaJavalt ik:umpaafidn on .piOOMllpi tirnm 1kolmas osa väiestÖISitä,
1993: lkiiElll!tä. Kääm.t:ällll.iaapunn voirt:l3:neen ehkä ikiäyrtmii.isi:vät sitä lkie.'l<tlä, jolta ikUIIIJillall oo
1994: eräl:issä <tlajpaiu[må~SS~a~ ltul"Vata, mutrt:a O!ll llmi- asi>assa ikäyiti€1ttävä, yloonsä Slil$ !kullilJa!lll pää-
1995: ,toolkliJru vaihlrn11 II1UrinJmrjsjta, !etltii ltä.~yy !kielitä, aåm.oa llllen<€i1Jt.lellyltapa, jolka raJilltaa iOOr
1996: !käy:tiliä rtläJhl:aås!ta j;ärjeste1mää, målkä orn selkä k·eert siitä, että kirjeenvaihto siih€ll liit-
1997: aikaa viepää ja vaivalloista että kuluja ai- ltyvme asilalkirj o:m€1ell oiikei111 k.äslitelliäro.J ja
1998: heutta:voo, lllillide.n !kirrjelimien ja •aBiJaJkirrjo- ymmärreltäänr. Mooot e.tupäiä.ssä ikäYJtärunöl-
1999: jen o:iilrea;n ymm:är:tä.misen: mi'illlisitl31llliseiksi, iL~s.elt selilk!31t puih.uwlit ~tämän puoilesta.
2000: jOO!tia ~låJhetJlJävät va:lJtiO!Ill !k~liseJt viran- YWlä J·ruusutUJllJ perust!(l•eJ.Ja ehdotamme,
2001: oormäset, joidreill ;t~a;r,peen tu'liLe:n ;täytyy voida
2002: a;rutaa Slelk:ä su()iffien- että •roo1:s!iiDikiel1iSiili ltoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2003: m:irt:illskJirjoja. Airnoo ~uoomoliliooll! ja oi!koo van lakiehdotuksen:
2004:
2005: Laki
2006: kielilain muuttamisesta.
2007: Eduskunmm päätöksen mukais•esti muutetaan kielilain 13 §, sellaisena kuin se on
2008: 5 päåvänä huhtikuuta 1935 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
2009: 1·3 §. Ensimmäås€SSä lllOI!lleillJtlissa l!llainiil:mSita
2010: Ylellllllllän vi•I1aiDJOmaisen on :J.ruadiifltava ikJi.r- määräybootä huoilåmatta eå 'aJel!llpli vi'l'OOJ-
2011: jelllllä ooe1llil1JailiLe viranomaiselle SliJllliäJ lkieleililä, omai:n~illJ S~aa oJ1La noud:rutrt:RIIlllaltta määräyslt:ä,
2012: jorOO; wrumeiksimainilltliD Yei1vohlisuus Oill asl~ joikia on annertltu tolistool1a ikietl•eJJä, jos vimaru.r..
2013: ikäJil;ltäiä, S/aJ1IlOirn llllyöslk!fut ikrirjeJI!llä yiksiikiJeli- oma;ioon on; ve:lvollrinoo si<tä y:mmåi"tämäääll·.
2014: seJilie lk:unlllJa1lll!e t~ iltseihahlmtoyhdysiknnnwl:le
2015: !kum myöski:n näiden V!iranomaJs:iihle nä:iden
2016: !ki~lelaä.
2017:
2018: Halsingissä huiht:ilkuun 18 päivänä 1945.
2019:
2020: Ernst von Born. Levi Jern. Ture Hollsten.
2021: 22
2022:
2023: 1,5. - Lagmot. N :o 5.
2024:
2025:
2026:
2027:
2028: Rollsten m. fl.: Förslag tiU lag om änd1·ing a·v la.gen
2029: angående den sprrJ,kkunskap, som skall av statstjänste-
2030: man fordras.
2031:
2032:
2033: T i U R i k s d a g e n.
2034:
2035: Under de senaste åren har man kunnat varit fwllet särskilt inom de högre ämbets-
2036: lägga märke till en stark tillbakagång av verken. Då det fortfarande finnes ett till-
2037: antalet tjänstemän och befattningshavare, räckligt antrul kunniga och för slika för-
2038: som obehindra:t och utan motvi1lja använda valtningsuppgifter utbildade personer med
2039: svenska språket. Detta har kommit till sy- svenskt modersmål, vilka samtidigt full-
2040: nes på många sätt - dels däri att man ahlt ständigt behärska finska språket, torde .
2041: oftare påträffar ett fela:ktigt och osvenskt man såsom orsak till de rådande missför-
2042: språk i expedi,tioner, som skola utfärdas på hållandena icke kunna skylla på att ·vi ieke
2043: svenska språket, dels dä:ri att många ha nödig tillgång till förfaren arbetskraft,
2044: tjänstemän i ärenden, som angå svensksprå- som behärskar landets båda språk. Det
2045: kig sakägare, begärlligt gripa efter varje svenskspråkiga folke[emerrtets eliminering
2046: tänkbar förevändning, som kan tyckas giva från den statliga och halvstatliga förvalt-
2047: dem möjlighet att skriva på finska språ- ningen, har visserligen kännba:rt reducerat
2048: ket, dels slutligen däri att den svenska all- utbildningskvoten för detta gebi.t, men för-
2049: mänheten a~lt oftare blir på ett mindre :ti~l hållandena kunna snabbt ändras, därest
2050: fredssitällande sätt bemött vid hänvändnin- förutsättningarna för erhållande av tjänst
2051: gar till myndigheterna. Om utvecklingen i tililbörilig grad korrigeras.
2052: ostört får fortgå, kan det [eda därhän, att I detta sammanhang kan framhållas, att
2053: finska :tjänstemän genom sina bristande ombud för Åbdlands svenskspråkiga kom-
2054: kunskaper i svenska språket eller genom muner vid ett senaste höst i Åbo stad hål-
2055: sin ovänliga inställning mot dem, som an- let möte efterlyste bättre kunskaper i
2056: vända detta språk, i praktiken i betydande svenska språket beträffande 1tjänstemän vid
2057: utsträckning tränga åt sidan språklagens länsstyrelsen, som stå i en intimare kontakt
2058: grundllagsenliga bestämmelser om sakäga- med kommunerna och :allmänheten; och an-
2059: res rätt att använda sit:t eget språk. såg sig mötet kunna kontstatera, att språk-
2060: Vid den tid, då grunden lades :till vår förhållandena vid denna länsstyrelse för
2061: nugällande språklagstiftning, funnos ännu närvarande icke voro rtillfredsställande ord-
2062: ett stort antal tjänstemän med svenskit mo- nade. Samma uppbttning kommer klart
2063: dersmål eller fullständiga kunskaper i t:iJll synes ute i våra svenska bygder be-
2064: svenska språket. :Man kom därför icke då träffande flertalet tvåsprå:kiga ämbetsverk
2065: rutt tänka på, att det även med avseende å med finska som flertalets språk. Förhål-
2066: ministerierna, de centrala ämbetsverken, landena hava sålunda förskjutits så väsent-
2067: överdomstolarna och de itvåspråkiga läns- ligt, att det är hög tid att efterlysa åt-
2068: styrelserna borde skapas säkerhet för att gärder från statsmruktens sida, genom vil'ka
2069: den svensksprå:kiga allmänheten blir bemött dessa myndigheter tillförsäkras ett nödigt
2070: av och kan vända sig till personer, som antal tjänstemän, som hava tilllräckiliga
2071: obehind:rat och ut:an motvilja uttrycka sig kunskaper i svenska språket. .
2072: 'På svenska språket. Under de senaste åren Lagen angående den språkkunskap, som
2073: har antalet tjänstemän och befattningsha- skall av tjänsteman fordras, innehåJller
2074: vare med svenskt modersmål undergått en fröet till en riktig lösning av detta prob-
2075: synnerligen stark minskning, och har detta lem. I § 1 mom. 1, sådant detta lagrum
2076: 1,5. - Rollsten y. m. 23
2077:
2078: lyder enligt lagen av den 7 juni 1935, sä- skap som av tjänsteman i tvåspråkigt äm-
2079: ges bl. a. att inom överdomstoil och inom betsdistrikt med svenska som fler.talets
2080: sådant ämbetsverk, vars ämbetsdistrikt till språk.
2081: någon del är tvåspråkig<t, tjänsteutövnin- Den utvidgade kunskap i svenska språket,
2082: gen på de dlika språken så vitt möjlig.t som på detta sätt skuUe tihlföras ett ämbets-
2083: skall, enligt grunder, som av statsrådet på verk, bleve av betydelse icke blott i de ären-
2084: framställning av vederbörande ämbetsverk den, som vederbörande tjänsteman själv
2085: fastställas, fördelas på skilda personer, var- handlägger. En sådan tjänsteman kunde
2086: vid av tjänsteman, vars tjänsteålligganden även i nödig utsträckning anlitas för att
2087: föru:tsätta användandet av endast det ena tillhandagå finskspråkiga tjänstemän inom
2088: språket, fordras samma språkkunskap som samma ämbetsverk eller myndighet med
2089: av tjänsteman inom enspråkigt område med råd och bistånd i ärenden, där dessa hava
2090: detta språk. Detta stadgande, som för öv- att skriva på svenska eller jämsides på
2091: rigt. blivit tillämpat. i alldelles för ringa finska och svenska. Av rulldeles särskiQd
2092: utsträckning, kan genom en viss ändring betydelse vore det att ämbetsverken hade
2093: bliva mycket mera ägnat att tjäna det tillgång till personer med ful!lständig kun-
2094: syftemål, varom nu är fråg.a. skap i svenska språket, då det gäller att
2095: För att. en rät.tvis och ändamålsenlig lös- avfa:tta eller granska den svenskpräkiga
2096: ning av förevarande spörsmål skall bliva texten i cirkulär och anvisningar samt i
2097: möjEg, måste lagen beakta, att en tjänste- kungörelser, anslag och andra :tiUkännagi-
2098: man, som vid arbetsfördelningen huvud- vanden liksom ock i tryckta blanketter och
2099: sakligen tilldelas svenskspråkiga ärenden, formulär.
2100: därjämte nästan allt.id kommer att hand- För genomförande av ovan antydda lös-
2101: lägga åtminstone ett visst. antal finsksprå- ning föreslå vi,
2102: kiga ärenden. Då hans tjänsteutövning hu-
2103: vudsakligen förutsätter användningen av att Riksdagen måtte antaga föl-
2104: svenska språket, så vore det sakenlligt, 31tt jande ·lagförs~ag:
2105: av honom skulle fordras samma språkkun-
2106:
2107:
2108:
2109: Lag
2110: om ändring av lagen angående den språkkunskap, som skall av statstjänsteman
2111: fordras.
2112: I enlighet med Riksdagens beslut skall 1 § lagen den 1 juni 1922 angående den
2113: språkkunskap, som skrull av statstjänsteman ford~as, sådant detta lagrum lyder i lagen
2114: den 7 juni 1935, erhålla följande ändrade lydelse:
2115: 1 §. koinmuner med olika språk, förmåga att i
2116: För erhållande av sådan statstjänst:, som tal och skrift använda landets andra språk.
2117: .förutsätter vid universitet eller högskola Inom överdomstol och sådant ämbetsverk,
2118: avlagd slutexamen, erfordras, med de i 2 vars ämbetsdistrikt till någon del är två-
2119: och 3 §§ nämnda undantag, a:tt den, som språkigt, skall tjänsteutövningen på de
2120: til:l!l sådan tjänst sig anmäJler, . ådagalagt, olika språken såvitt mö,jligt fördelas enligt
2121: att han fullständigt behä:rskar flertalets av grunder, som av statsrådet på framstäl·lning
2122: inbyggarna i ämbetsdistriktet språk. Där- av vederbörande överdomstol eller ämbets-
2123: u:töver skall av den, som till tjänst utnäm- verk fastställas, på skilda personer, och
2124: nes, om ämbetsdistriktet är enspråkigt, skall av tjänsteman, vars åligganden förut-
2125: fordras förmåga att förstå landets andra sätta användande av uteslutande det ena
2126: språk, samt, om tjänsten är domarbefatt- språket, fordras samma språkkunskap, som
2127: ning, även förmåga att i tal behjälpligt an- av tjänsteman inom enspråkig.t område med
2128: vända: det andra språket, men om ämbets- detta språk, samt av tjänsteman, va:rs
2129: distriktet är tvåspråkigt, eller, om till det- t.jänsteåligganden företrädesvis förutsätta
2130: samma höra tvåspråkiga ·kommuner eller användande av mindreta!lets språk, samma
2131: 24 1,5. - Kielilain muutta.mminen.
2132:
2133: språkkunskap som av tjänsteman i två- Närmare bestämmelser härom utfärdas ge-
2134: språki~ ämbetsdistrikt, där detta språk är nom förordning.
2135: :flertalets språk. Genom förordning stadgas ock, huruvida
2136: För erhållande av annan än i föregående och beträffande vilka tjänster förmåga att
2137: moment avsedd statstjänst erfordras för fullständig:t behärs'ka såväil finska som
2138: tjänsten nödig, ti1llräcklig språkkunskap. svenska skall erfordras.
2139:
2140: Helsingfors den 19 aprH 1945.
2141:
2142: Ture Hollsten. Albert Brommels.
2143: lVIatts Forss. 0. 0. Frietsch.
2144: Ernst von Born. Ebba östenson.
2145: Levi Jern. Nils Meinander.
2146: 25
2147:
2148: 1,5. - Lak. al. N:o 5. Suomennos.
2149:
2150:
2151:
2152: Hollsten y. m.: Ehdotus laiksi valtion virkamiehiltä vaa-
2153: dittavasta kielitaidosta annetun lain muuttamisesta.
2154:
2155: E d u s k u n n a 11 e.
2156: Viime vuonna on saattanut panna mer- lutettuja äidinkieleltään ruotsalaisia henki-
2157: kille sellaisten virkamiesten ja toimenhalti- löitä, jotka samalla ~ydellisesti hallitsevat
2158: Jam lukumäärän suuresti vähentyneen, suomenkielen, ei voitane vallitsevien epä-
2159: jotka esteettömästi ja vastenmielisyydettä kohtien syyksi sanoa sitä, ettei meillä ole
2160: käyttävät ruotsin kieltä. Tämä on ilmen- riittävästi saatavissa harjaautuuutta työ-
2161: nyt monin tavoin - osaksi siten, että yhä voimaa, joka hallitsee maan molemmat kie~.
2162: useammin löytää virheellisen ja epäruotsa- let. Ruotsinkielisen väestönosan syrjäyttä-
2163: laisen sanonnan ruotsin kielellä annettavissa minen valtion ja puolittain valtiolle kuulu-
2164: toimituskirjoissa, osaksi siten, että monet vista hallin1x>tehtävistä, on tosin tuntuvasti
2165: virkamiehet ruotsinkielisiä asianomistajia supistanut ruotsinkielisten koulutusmäärää
2166: koskevissa asioissa halukkaasti tarttuvat jo- tällä alalla, mutta olo~uhteita voiooan no-
2167: kaiseen ajateltavissa olevaan verukkeeseen, peasti muuttaa, jos viran saannin edelly-
2168: joka näyttää voivan antaa heille mahdal- tyksiä kohtuullisessa määrin korjataan.
2169: Esuuden kirjoittaa suomen kielellä, osaksi Tässä yhteydessä voidaan huomauttaa,
2170: vihdoin siten, että ruotsalaista yleisöä yhä että Turunmaan ruotsinkielisten kuntain
2171: useammin kohdellaan vähemmän tyydyttä- edustajat Turun kaupungissa viime syksynä
2172: vällä tavalla sen kääntyessä viranomaisten pidetyssä kokouksessa toivoivat, että olisi
2173: puoleen. Jos kehitys saa häiritsemättä näin nykyistä parempi ruotsin kielen taito niillä
2174: jatkua, niin voi se johtaa siihen, että suo- lääninhallituksen virkamiehillä, jotka ovat
2175: malaiset virkamiehet puutteellisen ruotsin- läheisessä kosketuksessa kuntien ja yleisön
2176: kielentaitonsa vuoksi tai epäystävällisellä kanssa; ja saattoi kokous mielestään todeta,
2177: asennoitumisenaan niitä kohtaan, jotka tätä etteivät kielisuhteet tässä lääninhallituk-
2178: kieltä käyttävät, käytännössä huomatta- sessa nykyisin ole tyydyttävästi järjeste-
2179: vassa määrin syrjäyttävät kielilain perus- tyt. Meidän ruotsinkielisellä maaseudul-
2180: tuslain mukaisia säännöksiä asianomistajan lamme ilmenee selvästi tämä sama käsitys
2181: oikeudesta käyttää omaa kieltään. useimmista niistä ik:aksikielisistä virastois-
2182: Siihen aikaan, jolloin nykyisen ki~lilain tamme, joissa suomi on enemmistön kieli.
2183: säädäntömme perusteet määrättiin, oli vielä Olosuhteet ovat siis niin olennaisesti muut-
2184: suuri joukko virkamiehiä, joiden äidinkieli tuneet, että on jo korkea aika vaatia sellai-
2185: oli ruotsi tai joilla oli ruotsin kielen täy- sia valtiovallan toimenpiteitä, joilla näihin
2186: dellinen taito. Senvuoksi ei silloin tultu virastoihin saadaan tarpeellinen määrä vir-
2187: ajatelleeksi, että myöskin ministeriöiden, kamiehiä, joilla on riittävä ruotsinkielen
2188: keskusvirastojen, ylioikeuksien ja kaksikie- taito.
2189: listen lääninhallitusten suhteen oli saatava Laissa virkamiehiltä vaadittavasta kieli-
2190: varmuus siitä, että ruotsinkielistä yleisöä ,taidosta on siemen tämän pulman ratkai-
2191: palvelevat sellaiset henkilöt ja että se voi semiseksi. Lain 1 §: n 1 momentissa, sel-
2192: kääntyä sellaisten henkilöiden puoleen, laisena kuin tämä lainkohta on kesäkuun 7
2193: jotka esteettömästi ja vasterumielisyydettä päivänä 1935 annetussa laissa, sanotaan
2194: puhuvat ruotsia. Viime vuosina on äidin- m. m., että ylioikeuksissa ja sellaisissa viras-
2195: kieleltään ruotsalaisten virkamiesten ja toi- toissa, joiden virka-alue joltakin osaltaan
2196: menhaltijain lukumäärä erittäin suuresti on kaksikielinen, on eri kielten käyttämistä
2197: supistunut, ja on näin tapahtunut etenkin edellyttävät virkatehtävät mikäli mahdol-
2198: ylemmissä virastoissa. Kun yhä edelleenkin lista jaettava perusteiden mukaan, jotka
2199: on olemassa riittävän suuri määrä taitavia valtioneuvosto asianomaisen viraston esityk-
2200: ja tuollaisiin hallintotehtäviin täysin kou- sestä vahvistaa, eri henkilöiden suoritetta-
2201:
2202: 4
2203: 26 1,5. - Kielilain muuttamminen.
2204:
2205: viksi, ja vaadittakoon silloin virkamieheltä, Se ruotsinkielen laajempi taito, joka tällä
2206: jonka virkatehtävät edellyttävät ainoastaan tavoin aikaansaataisiin virastoon, tulisi mer-
2207: toisen kielen käyttämistä, sama kielitaito kitykselliseksi muissakin kuin niissä asioissa,
2208: kuin virkamieheltä senkielisellä yksikieli- joita asianomainen virkamies itse käsittelee.
2209: sellä virka-alueella. Tämä säänn{is, jota Tuollaista virkamiestä voitaisiin tarpeen
2210: muuten on sovellettu aivan liian vähässä mukaan käyttää myöskin avustamaan sa-
2211: määrin, saattaa eräällä korjauksella palvella man viraston tai viranomaisen suomenkie-
2212: nykyistä paljon paremmin sitä tarkoitusta, lisiä virkamiehiä neuvoin ja toimin asioissa,
2213: josta nyt on puhe. joissa nämä kirjoittavat ruotsiksi tai rinnan
2214: Jotta tämän esilläolevan kysymyksen oi- suomeksi ja ruotsiksi. Aivan erikoisen mer-
2215: keudenmukainen ja tarkoituksenmukainen kityksellistä olisi, että virastoilla olisi käy-
2216: ratkaisu kävisi mahdolliseksi, on laissa huo- tettävissään ruotsinkielen täydellisesti taita-
2217: mattava, että virkamies, jolle työnjaossa via henkilöitä, kun on laadittava tai tarkas-
2218: annetaan pääasiallisesti ruotsinkielisiä tettava kiertokirjeitten ja ohjeitten sekä
2219: asioita, jokseenkin aina joutuu käsittele- kuulutusten ja julkipanojan ja muitten tie-
2220: mään jonkin märurän suomenkielisiä:kin doitusten samoin kuin painettujen lomak-
2221: asioita. Kun hänen viranhoitonsa pääasialli- keiden ja kaavakkeiden ruotsinkielisiä teks-
2222: sesti edellyttää ruotsinkielen käyttämistä, tejä.
2223: niin olisi asianmukaista, että ,häneltä vaa- Edellä viitatun ratkaisun toteuttamiseksi
2224: dittaisiin sama kielitaito kuin virkamieheltä ehdotamme,
2225: kaksikielisellä virka-alueella, jonka enem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2226: mistön kielenä on ruotsi. van lakiehdot1tksen:
2227:
2228: Laki
2229: valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain muuttamisesta.
2230: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 va1tion
2231: virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 7 päi-
2232: vänä kesäkuuta 1935 annetussa laissa, näin ikuuluv·aksi:
2233: 1 §. mukaan, jotka valtioneuvosto asianomaisen
2234: Pääsemistä varten sellaiseen valtion vir- ylioikeuden tai viraston esityksestä va:hvis-
2235: kaan, johon vaaditaan yliopistossa tai kor- taa, eri henkilöiden suoritettaviksi, ja vaa-
2236: keakoulussa suoritettu loppututkinto, vaa- dittakoon silloin virkamieheltä, jonka virka-
2237: ditaan 2 ja 3 § :ssä mainituin poikkeuksin, tehtävät edellyttävät ainoastaan ,toisen kie-
2238: että se, joka virkaan il:moittautuu, on osoit- len käyttämistä, sama kielitaito kuin virka-
2239: tanut täydellisesti hallitsevansa virka-alueen mieheltä senkielisellä yksikielisellä virka-
2240: asujainten enemmistön kieltä. Sen lisäksi alueella, sekä virkamieheltä, jonka virkateh-
2241: on vaadittava virkaan nimitettävältä, jos tävät edellyttävät etupäässä vähemmistön
2242: virka-alue on yksikielinen, maan toisen kie- kielen käyttämistä, sama kielitaito kuin vir-
2243: len ymmärtämistä sekä, jos virka on tuo- kamieheltä kaksikielisellä virka-alueella,
2244: marinvirka, myös toisen kielen välttävää missä tämä kieli on enemmistön kieli.
2245: suullista taitoa, mutta jos virka-alue on Pääsemistä varten muuhun kuin edelli-
2246: kaksikielinen tai virka-alueeseen kuuluu sessä momentissa mainittuun valtion vir-
2247: kaksi- tai erikielisiä kuntia, maan toisen kie- kaan, vaaditaan viran edellyttämä riittävä
2248: len suullista ja kirjallista taitoa. Ylioikeuk- kielitaito. Tarkemmat määräykset tästä an-
2249: sissa ja sellaisissa virastoissa, joiden virka- netaan asetuksella.
2250: alue joltakin osalta on kaksikielinen, on eri Asetuksella säädetään myös, onko ja mi-
2251: kielten käyttämistä edellyttävät virkatehtä- hin virkoihin vaadiHava taitoa täydellisesti
2252: vät mikäli mahdollista jaettava perusteiden hallita sekä suomea että ruotsia.
2253:
2254: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
2255: Ture Hollsten. Albert Brommels.
2256: Matts Forss. C. 0. Frietsch.
2257: Ernst von Born. Ebba östenson.
2258: Levi Jern. Nils Meinander.
2259: 27
2260:
2261: I,o. - Lagmot. N:o 6.
2262:
2263:
2264:
2265: Österholm m. fl. : J?örslag till kl,g om ~ändring av lagen
2266: mn gr1tnderna för Helsin,gfors ttniversitets organisation
2267: och lag om vm1kställighet av sagda lag.
2268:
2269:
2270:
2271: När doo TIJU gäHandie uruiV"ersitle!tsl,agsrt,idlt- motiy;en1ng 1av de Jenskiillda, par,agraf1erna
2272: :ruimgle:n i ap.rhl 1937 ,t,mts ,enhä:l1ig;t moitsltånd ickie ä1r nödvällidig.. T~llikomsrt.elll av dlen
2273: :från den sVierus1lm ~riJksda,gs:g;ruppeJliS slidia n~a statsV"etlensikiapil,ig1a faikullte!ben bert:.r
2274: kom ,tiJJl, beltraikJtlades doo icilm blo1t1t som för em. sven!Skisp,råkig pnofessur i famLt1etens
2275: den sv;e,nsklw befol!lmJill1g1en och dJe,n sVJensiiDa e~ootraila ,ä.mn,e, SltaitslkllllSkap, va,rig;enom
2276: kulturen otillfredsställande och orättmä- hela 1alrutaJ1elt SV1e1nsikspnåikig;a pnofessume.r
2277: !tig, dert flasltsrt:äJ,1dles d~l1tJiilil 'atrt den SJtod i 1Siku11e. bliv:a 1tjugusex. De ,rö,rtl!L~a: pm:ties-
2278: strid medi glrundl,atg;ens bestämmel~e,r. Fin- surerna ha från alla håll utdömts, varför
2279: ll3illlds sVIelllSika befolk:ning hwr ~Gkie upphört den tildig;a11e fö'l'leffiagna rö,rl:ig,a svensiksp·rå-
2280: 3JUt yx1ka på 1en g;runillåg l'!ev:ilsionl ,av denna k~~a p:mf,essuDe.n 1i: den ltieoJogisikia fakuJJte-
2281: olyck1Lig1a l,a,gsrtifwmg. Vid 1I'iksdagalrna lben nu tänkits oom 1e.n f,as!t prrof,essur i
2282: 1936 och 1939 ha i detta avseende från den kyrkohi!Storna.
2283: sve:nslm rilksdirugsgl'!uppens s~da motiooor in- Lagförslagens innehåll representerar en-
2284: [.äll1!lllaJts, utalllJ a1tt diessa dook av .ciksdagen l~git vär meniJng de mmsta .rimltg1a. och rärtrt:l-
2285: slU/tbeh3illdlllit:s. mätiga 13100pråik, som km:nna sJ;ä[[,aiS i fråga
2286: Dtm sv;enS~k:a ri'ksdag.sg;rupp'en ilmn icOOe om den S'Vlensik:Jspråki,g;a un~versiteltsuJl!dier
2287: underlåta att då denna riksdag påbörjar visninglen.
2288: sH1t atrbebe ruppil'lepa sima ikmav på 'eln ti"åt- På grund av v;ad ov:mn an.fö11ts, få vi
2289: telse i univ,ersiJteJtstlagm.itl:itruing;en, och den föreslå,
2290: framl:ätg~er ru sädaJJ.It syfte följi3iil1de 'lagför-
2291: Silag. De sammanfalila i huV'Udsak med att Riksdagen måtte antaga föl-
2292: ovannämnda m011:,iloner, -wvrför ,e,n näJ'Illlal1e jande lagförslag:
2293:
2294: Lag
2295: om ändring av lagen om grunderna för Helsingfors universitets organisation.
2296: I enlighet med Riksda~ens beslut 21 och 23 §§ i 1lagen den 14 juli 1923 sik:ola,
2297: a111gäoode ,grulllJoorn'a förr Helsiilll.gfors uJlliVIffi's~tets organisation, sådana de ilyda i lagen
2298: den 18 juni 1937 angående ändring av sagda •lag, samt 25 a § i la~en den 18 juni
2299: 1937 erhålla följande ändrade lydelse:
2300: 21 §. V•id p~e.voo.n1ig nnderviiSJnmg, förhör och
2301: UJJJdervisningsspråJk vid ua11iw~m~betet ä.1~o ~llilllJina sllm.l:l 1a:nvänd:as ,el,ev:e'IIJS språJk, för
2302: :Eimkiw och sv:eniS1kJa. såv~tit idue ämnet:s beslmf:iiooh:et anmt på-
2303: På f•iilliSilrn språ;kielJ; meddelas n'lllderv:ioolling k:ailll,ar.
2304: i a:Ua ,e.xameiiJSämnen. Främmande språk må sfusiom undervis-
2305: För de stiUdierwnde, viililms modersmiH är n~ngmpråk 'aJllvändrus v~d framstä1lilllmg trö-
2306: s'VIeillSika, 13JllOrdina:s undlerviiiSinå,ng på sv·emska racnde utJl.äJ1Jdsklt språk ~eU,er utlla~IJJdets ~it
2307: sprfuffiet, på s<äl1:1t dävom sä,mki!ltt srtadg;as. :t.errait,ur eUer !an:dlm förhåUa:nden:, så oclk, på
2308: Sv;erusik.a språk!et ilm.n äv;eu ~mvändas såsom grund a,v disp1e.ns, då amderv:iSil1iJn,g med:-
2309: undervism:i:n,gsspråk, då undervffincim.gsämniet delals 'av utl.äillldsk läTiar,e, som förordlnats
2310: är s'V'en~a ell:er wndra nordillsika, sprfuk, de a1t1t anlting;e:ru ,t,emporånt 1e1ilietr •elllilig;t. 84 §
2311: sikandma,visika 1änderuas il~uternlt,ur, ,ertn·o- i Deg1eringsfoNllien säso.m o11dlin~a,rie va,l'la
2312: gmfi och a:r1keologi 'eliler SVIeri,ge'-Fiilllilands lärave vicd unliv·emiibetet.
2313: rätltshåsito'l'lro..
2314: 28 1,6. - Helsingin yliopisto.
2315:
2316: 23 §. Salkägail~ va11e berä1:11Thga,d atlt amvänoo
2317: Bland den stud>emnde ungdomen ..,.e-vkar siD:!t ,egm; sprräk, filllsika eliller sv:esnka, och
2318: em. eilil•er f1e:oo rtM[ självsityrelse berr-äM:,ilg.ade på detSIIliillilla erhålliLa s.itna 1ex:poo~1:ro!lller.
2319: studenrtkårer äVieillSI()!IIL lllllllti1001er, viil.ika äg1a Sarrnma .rätt äga lär8!re, Sl1m:de!llltikår och na-
2320: rä:bt tåll självstyneloo samt dQsci:pili:n.är my;m.. tion.
2321: diighte.t över sirm. lllJedlemma,r såsom särskiLt Til1ikänniagi1Vatnde.ru ,rörandJe un.dlervmnm-
2322: är Sltadgmt. gen sikoil:a uttfä,roas på deit sprruk, på v:iillklelt
2323: nndervdsniThg1elll sikler. ÖW'iga för såväl
2324: 25a §. f;iJruslk_ som sv:enskspråkiga studlerande SlaJlllJt
2325: Såoom ämbetsspräk vid nniversitete:t a.n,.. ailil.mälllhiertJoo avoodda medd:eilanden ooh wn·
2326: värndes fMlska och sVlenska. sla,g sikola avfa1t11:ias på båda spcråken.
2327:
2328:
2329:
2330: Lag
2331: om verkställighet av lagen angående grunderna för Helsingfors universitets
2332: organisation.
2333: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
2334: 1 §. I g.rtUI1dläggande och förbe:ood:amd:e läro·
2335: De fasta och föränrle:rllliga. orvdioo,r:ie pro- kul'Sl€1I' bör svenskspOC'ålkdig nnd:ervisnilng stå
2336: fess~U~rer, SJOm föil' nä.nnaraa1dte finnas vid lt.ill buds. För såvi:tlt doo iUIIllderv:isnilngs-
2337: H:elBingfors univeJ'SåltJert:., omorgan:ise•ras verksamhet, som åligg.er de i 1 och 2 mmn.
2338: mån av behov sås.om fas.ta. nämnda lärarna, ej därtill förslår, ska11
2339: studielrondieina beredlas extra utnd:ervisnlimg,
2340: oom :av un:ivlffi'Sii!t.eitsl:ärare ,e:J.iLer tiilili ävenJtyrs
2341: 2 §. utmn un!ivers~t SltåleiiJJde a!l1lliM1 ikompe-
2342: Vid omorgallliiSaitione•n ·a.v prof:essur i en- :trenJt p!er-sotn mot sä,mkildJ :e:rsWt\tJn!ing med-
2343: lighet med 1 § skall iakttagas, att inne- deilas på sVIensika sp,räkJet. FÖT ändamål:et
2344: haV1aii'Inia .av rueda~ alllgivna ol'dlioorie p'l"o- sikall i Sltaltsföl'Silaget upp:tagas nödi:gt a;n-
2345: fessurer skola draga försorg om medde- silag.
2346: laal:de rav doo svensikspirållciga IUilldel.'Vlisnillng V:ad ova.n .i 3 momeJlltelt ä:'l" stadgait sik,an
2347: vid universitetet, varom stadgas i 21 § ä,ga mo1:svarande tiUämplllling med ~vseende
2348: 3 mom. av lag1en an,gåe:m:lie ,g~dema för på dlen persollliHiga u;rudierVlis:ninge'ru för de
2349: Ullliv;emitetelts OI'.ga,nisaltiollll. Föil' dessa pitlO:- SIV'€illSiksp.råkiga ISI1:mde:raillidien:a samt deras
2350: fessurer besrtämlllJeS följ,allldte läroområden~: examilllJllJ och förhör i die exallllwsämm. en, :i
2351: kyrkohistoria, civilrätt, straff- och process- vhlilm svooskspråki:g Uillldervisn~ng ej med-
2352: rärtJt, offenrti~g :rärt:rt;, fys:io~ogi, med:icirnsik oolas och Vl€derbö:ran:de iLämre icike fö,rmå'l"
2353: kemi, mre m:edåcin, ~gi, p.aiOOilogisik ana- meddtela sådrun Ullldervisn:i.Jllg på s:v~ensika.
2354: toiilli, h~a, fhl:oso:Di, ped.a:gogik och dåldaik-
2355: 'tiik, esteJtiik och rny~:ve lålbberalt111I', mocrnrn 3 §.
2356: filologi, ,nordisik f,Hologi, kmss:isika språk, De milillnarie och e:x:tnaorrooruarie pDof,es-
2357: statskunskap, nationalekonomi och sta- sorDer, på v:iiJ.ka anJloommer aibt rneddJe1a ru
2358: tistik, ma:tematik, fysik, kemi, zoologi, bota- 2 § 1 mom. omförmäld s:vJe~Imksp:råkig tu:ru1m-
2359: niiik, ~Oimfi och goo~ogj:, jordhooiksilära vism.lling, hi:JOO. :etlt lärtaiii'I'åd, vid vållielt, för-
2360: och lanltbru:kseikolllolllli samt sJlrogsskört:ool. handiling)arn~ iedias av •en därtilJ. bland ·diem
2361: Inom gränserna för statsförslaget, så ock för tre år i sänder utsedd professor .eHer,
2362: med dorrue,rade mede~ kUlnina äv;en allldirta p11o,. vid för:Daltl för denn:e, :aN e;n för 'lika iång
2363: :liess'I.Wer å!nrältita~S för här ravooddJ U!ndiervis~ :tilid uts:ed:d ernärtltare.
2364: lll:ing. LäroiiT'ådi€1t ägler :art:Jt, merd mrviil{leJs~ f,rå:n
2365: De sv:ensksprå;ki;ga, e:xltraor.diniM'ie perso- vad i 9, 10, 14, 16 och 25 §§ :lagen om
2366: DJe~1a p·rof:essooeil"ll!aJ, docemer.na och ·Övriga g1l'IUiildm-na för Rclsin,gfors utniversiJtet är
2367: lämre äro jämväili sikyMiga art::t draga fölt'- stadga1t, harndilägga följoode jäml:iikt s:agda
2368: Si0111g om den i 1 mom. näm:nda rmd•ervis- 1 a § :a,nn,a;rs å konffimor:imm re:Her faku1tlelt
2369: ruitngJell. anikommandle iWenderu:
2370: I,6. - Österholm y. m. 29
2371:
2372: 1) up:prätita t.jänstefömlag rtilll besämta.noo sådaoo i p~bffi"na 1-7 av 2 mom. om-
2373: av 1 2 § 1 mom. om.fö:rnnäloo profmsul'ler illämnda äreruden, Vihl:lm wngå doo f~:prå
2374: samlt :tlalga mitilalt:tv lthliL mrältmnde a.v i dertrt::a ikillga unde:rviJSIJJimgen clilier för densamma .:iJn-
2375: momelllt förutsatt;ta :nya profl(lSISIUI1er; räitt;a,die tjäooter ehlre.r fimsikltruhl!Ilide el,ever.
2376: 2) göm fö·m1ag 'Oill1 ;u,tnJäm:n,i:ng 1av perso-
2377: neil.ll ~extraordJ:iJn;ar.i;e proo:Dessor :för SVIffilSk- 4 §.
2378: språJkllig undervisiliiDg; Här ovan i 3 § nämnd o:rXHörande och
2379: 3) göm fömlag oon UJtnämniling ,av do- ha!ll;s ,e,rnä;tt:aille äll:~o med1ffi11111ia.r av de:t i
2380: eent för sverns!lmpråk:ig Uilldervisning, så ock 8 § i iJ.>a,gen OllllJ universå;teJt:elts org1an:isrutton
2381: upp.rätta ;tjä;nst,eförslag rt:rlilll besättande av :nämnda min;doo ~wnsMiitodum, lliikväL med
2382: läral'ltjä.nslt, Viatl1S 'IDill!ehava:r~e Ultnämines av beakt:ande av v.a,d i sista mOillllent:et av före-
2383: J{]ans1er, så:fmmt .tjänsltens ändlamål är ;a,tlt gå,ende paragmf stadg'laS.
2384: meddeil.a sVienSikspråkLg u~dervisnilllg;
2385: 4) !Utlnämna die för sv,ensiksrpråkig nnde;r- 5 §.
2386: visning ·erforderliga lärare, vilkas utnäm- För ~erhålLande av uniVJers,it,etsl:ärar-
2387: nande eljest skulle anlmmma på mindre rtjänsit el!Le:r -befmlltilllimg foooras, altlt sö~au
2388: kO!lliSisltori!um, ävmlJSom ;t.iWlsrutta. ~ära<l'le., som de:n Jt]U tjäillSit,en 'eliLe:r befrutltJJJLiligen full-
2389: erfordras f.ör den i 2 § 3 och 4 moan. 'om- stäJ1Jd!1gt beh ärsikm filllstk:a, ·ellter sVlenska
2390: fö.rmä;loo ~~trn SV~ensik:språilciga undiervillS!illn- sp:räk:ert i ffilllighert diäi!'!lllJed, på viJ.Jrot språJk
2391: ·goo; han äg1er meddela nnde~g.
2392: 5) avgiva Uitilåtande i wruliedni.ng av be.- Den språ:kik:ulll.sik:ap, som bö.r f.ordms av
2393: svär ÖVier rt:jäns1t:eföl"SI1:lvg ,tåJliL besättJtJainde av utan ausöikan UltlliäJm.nd ,eilJLer pe;rsOill!e:Ll ordi-
2394: sådian( ,tjänslt, va.n; änd!amål är art:Jt meddeil.a narie pro:fiesso:r, bestämmes i sambam.d llllied
2395: sVielll!Sksprå.:kig Uilidervisal.ing; di€1Il1llies utnämnli.ng.
2396: 6) överva!ka den sVienskispråJciga under- .Angående dlen språkkurruslmp annan ililll!e-
2397: visin:iJn.ge!ll; ~lt avgiva ruJtlåtallldern ;el!Le:r på haVia:re av tjällSit dler befalttni.tng vid nni-
2398: eg~e:t dmttativ g~einom kJansilter in:gå t,ill mege- Viersd:telte:t än läm~e hör äglll., sltadgas @elll.Om
2399: ringen med förslag, som avse ordnande av förorooilll!g.
2400: denJ srv~ensksp;rakig~a nndervillsnåing~en eller ;ut- I denlll!a pa,ra;graf föresikrivreru språkiknm-
2401: hildning av Jära.re tthlil. rt;jä.nst, vars tillllll!e- slm.p foM['IaS d.clke av ilJe!kitor lli UiUändskt
2402: haval'le är skylid:ig at1t nndtervtsa på sv;einSika språk
2403: s:präk:et ; samt 6 §.
2404: 7) besluta om utgivande av de stipendier Denna Ja,g Viertlmr ~ej ä.ndrillJg åi avsteeinde
2405: och :andra u.ndernttöd, vihlm 111tttryckilig;en .ä,m å hä,rförillllll!au ,Uit,nämnd personreiLl te~trn
2406: fö.rbehällna svenSikspråJkig~a d;ever e11Jter be- ordill!arie pro:fessors rättt ;aJtJt själv bestäinrma
2407: träffande viUm ;avgö.mndelt elll!mg:t fö·~oQ'd s1trt 'l.hll!dierv;isln,illgssp,råk.
2408: ruin;g, reg1emerut;e, illlstrukbilon ,e:lJter beslu:t
2409: mnkom.mer på lärarrädet. 7 §.
2410: AngåeUJde ha[}Jdlä;ggnilllg~e.n av äve[ljdein Vad i de:rnn.a ~ag är stadgart om faku[:tet
2411: vid det i 1 mom. nämnda lärarrådet, så gälLer ä Vleru ooimtioo.
2412: ock römnde sökande av ändring :i I.ämar-
2413: rådelts beslmJt ,l,äill!de i 11::i:UämpWiga delar t:illl 8 §.
2414: efterrättelse, vad om konsistorium och fa- Härj~elll!om
2415: upphä-"'es il·ag~en d;en 18 juni
2416: kuilluat är &tJa:dg~at. Be1träffiarude Iämr:rädet 1937 om verksitäUirghet a.v :la@e:n a,ngåJe:nde
2417: bör tiHämpa:s, v;ad ·~ 13 och 14 §§ av språk- ,gru.ndema fö·r Heoongfors 11mivemilt~ta
2418: 1a,g'leal! ä,r stadg~art. org~anåootion.
2419: I fö,mta mom. a:v d<enna pm•ag~raf 9 §.
2420: ruämndta p:vo:iiessol'ler 1taga inom ikvrnisitori'IIDl Närmar.e bestämmelser om verks·tälligheten
2421: e~JJer f~rukUiltre.t iekie deL i handtl:ägg'lllmg~erru av av die:rurua 1ag ·ntfävdas :g1000ffi förordnång.
2422:
2423: Helsllingfom dioo 19 taprilll 1945.
2424: John Österholm. Ture Hollsten. Nils Meinander.
2425: Levi Jern. Ebba östenson. J. E. Hästbacka.
2426: Ernst von Born. C. 0. Frietsch. Albin Wickman.
2427: J. 0. Söderhjelm. Ralf Törngren. Albert Brommels.
2428: Matts Forss.
2429: 30
2430:
2431: 1,6. - Lak. al. N :o 6. Suomennos.
2432:
2433:
2434:
2435:
2436: Österholm y. m.: Ehdotus laeiksi Helsingin yliopiston jär-
2437: jestysmuodon perusteista annetun lain ja sanotun lain
2438: täytäntöönpanostct annetun lain muuttamisesta.
2439:
2440:
2441: E d u s k u n n a ll e.
2442:
2443: Kun nykyisin voimassaoleva yliopisto- tarpeellista perustella niiden yksityisiä py-
2444: lainsäädäntö huhtikuussa 1937 syntyi ruot- käliä. Uuden valtiotieteellisen tiedekunnan
2445: salaisen eduskuntaryhmän yksimielisestä perustaminen vaatii tiedekunnan keskeisen
2446: vastustuksesta huolimatta, niin sitä ei pi- aineen, valtio-opin, ruotsinkielisen professo-
2447: detty vain ruotsalaista väestöä ja ruotsa- rinviran perustamisen,. minkä johdosta ruot-
2448: laista kulttuuria 1tyydyttämättömänä ja sinkielisten professorinvirkain lukumää-
2449: niille' epäoikeudenmukaisena, vaan senli- räksi ,tulisi kaksikymmentäkuusi. Kaikilla
2450: säksi todettiin, että se oli ristiriidassa pe- tahoilla on anneutu hylkäävä arvostelu
2451: rustuslain säännösten kanssa. Suomen vaihtuviSita professorinviroista, minkä joh-
2452: ruotsinkielinen väestö ei ole lakannut vaati- dosta varhemmin ehdotettu jumaluusopilli-
2453: masta tämän onnetltoman lainsäädännön pe- sen tiedekunnan vaihtuva ruotsinkielinen
2454: rinpohjaista muuttamista. Ruotsalainen professorinvirka nyt on suunniteltu kirkko-
2455: eduskuntaryhmä on vuosien 1936 ja 1939 historian kiinteäksi professorinviraksi.
2456: valtiopäivillä jättänyt tätä tarkoit1avia Lakiehdotusten sisältö edustaa meidän
2457: alo]tteita, eduskunnan kuitenkaan käsitte- mielestämme niiJtä vähimpiä kohtuullisia ja
2458: lemättä niitä loppuun. oikeudenmukaisia vaatimuksia, jotka voi-
2459: Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei tämän daan asettaa ruotsinkieliselle yliopisto-ope-
2460: eduskunnan aloittaessa työnsä voi olla tukselle.
2461: uudistamatta vaatimuksiaan, että yliopisto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2462: lainsäädäntöä on oikaistava ja !tässä tarkoi-
2463: tuksessa se esittää seuraavat lakiehdotukset. että Eduskunta hyväksyisi seur-act-
2464: Ne ovat pääasiallisesti samansisältöiset kuin vat lakiehdotukset:
2465: yllämainitut aloitteet, minkä vuoksi ei ole
2466:
2467: Laki
2468: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta.
2469: Eduskunnan pääitöksen, mukaisesti muutetaan Helsingin yliopiston järjestysmuodon
2470: perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 21 ja 23 §§, sellaisina kuin ne
2471: ovat 18 päivänä kesäkuuta 1937 sanotun lain muuttamisesta annetussa laissa sekä 18
2472: päivänä kesäkuuta 1937 annetun lain 25 a § seuraavasti:
2473: 21 §. lenä silloin kuin opetusaineena on ruotsi
2474: Yliopiston opertuskit)let ovat suomi ja tai muut pohjoismaiset kielet. Skandina-
2475: ruotsi. vian maiden kirjallisuus, kansatiede ja mui-
2476: Suomen kielellä annetaan opetusta kai- naistiede tahi Ruotsi-Suomen oikeushis-
2477: kissa tutkintoaineissa. toria.
2478: Niille ylioppilaille, joiden äidinkieli on Henkilökohtaisessa opetuksessa, kuuluste-
2479: ruotsi, järjestetään opetusta ruotsin kie- luissa ja tutkinnoissa on käytettävä oppi-
2480: lellä tavalla, mistä erikseen s:ääde1tään. Ruot- laan kieltä, mikäli aineen laatu ei toisin
2481: sin kieltä voidaan myös käyttää opetuskie- vaadi.
2482: l,6. - Österholm y. m. 31
2483:
2484: Vierasta kieLtä saatakoon käyttää opetus- 25 a §.
2485: kielenä ulkomaan kieltä tai ulkomaan kir- Yliopiston virkakielenä käytetään suomea
2486: jallisuutta tahi muita aloja esitettäessä, sa~ ja ruotsia.
2487: moin myös, erivapautuksen perusteella, kun Asiallisella olkoon oikeus käyttää omaa
2488: opetusta antaa ulkomaalainen opettaja, kieltään, suomea tai ruotsia, ja sillä saa-
2489: joka on määrätty joko rtilapäisesti tai halli- maan rtoimituskirjansa. Sama oikeus on
2490: :tusmuodon 84 § : n mukaan vakinaisesti ole- opet:tajalla, ylioppilaskunnalla ja osakun-
2491: maan opettajana yliopistossa. nalla.
2492: Tiedonannot opetuksesta tehtäköön sillä
2493: 23 §. kielellä, millä opetus tapahtuu. Muut niin
2494: Opiskelevan nuorison keskuudessa toimii suomen- kuin ruotsinkielisillekin opiskeli-
2495: yksi tai useampi itsehallintoon oikeutettu joille sekä yleisölle tarkoitetut tiedonannot
2496: ylioppilaskunta samoinkuin osakuntia, joilla ja julkipanot on laadittava kummallakin
2497: on oikeus itsehallintoon sekä kurinpiil:oval- kielellä.
2498: taan jäsent'0llsä suhteen niinkuin siitä erik-
2499: seen säädetään.
2500:
2501: Laki
2502: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain voimaanpanosta.
2503: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2504: 1 §. Perustavissa ja valmistavissa oppikurs-
2505: Helsingin yliopistossa nykyisin olevat seissa tulee ruotsinkielistä opetusta olla
2506: kiinteät ja vaihtuvat professorinvirat jär- tarjolla. Mikäli 1 ja 2 momentissa mainit-
2507: jestetään uudelleen tarpeen mukaan ldin- tujen opettajien opetustoiminta ei siihen
2508: t·eiksi. riitä, on opiskeleville hankittava ylimää-
2509: 2 §. räistä opetusta, jota ruotsinkielellä antaa
2510: Järjestettäessä 1 §: n mukaisesti uudel- eri korvauksesta yliopistonopettaja tai
2511: leen professorinvirkoja, noudrutettakoon, mahdollisesti yliopistoon kuulumaton muu
2512: että allamainittujen vakinaisten professorin- pätevä henkilö. Tähän tarkoitukseen on
2513: virkojen haltijain on huolehdittava sen valtion tulo- ja menoarvioon otettava :tar-
2514: ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen antami- peellinen määräraha.
2515: sesta, josta säädetään yliopiston järjestys- Mitä yllä on 3 momentissa säädetty so-
2516: muodon perusteista annetun lain 21 § : n vellettakoon vastaavasti ruotsinkielisten
2517: 3 momentissa. Näiden professorinvirkojen opiskelijain henkilökohtaiseen opetukseen
2518: opetusalaksi määrätään: Kirkkohistoria, si- sekä heidän tutkintoihinsa ja kuulustelui-
2519: viilioikeus, rikos- ja prosessioikeus, julkinen hinsa niissä tutkintoaineissa, joissa ei ruot-
2520: oikeus, fysiologia, lääketieteellinen kemia, sinkielistä opetusta anneta eikä asianomai-
2521: sisätautioppi, kirurgia, patologinen anato- nen opettaja kykene sellaista opetusta ruot-
2522: mia, historia, filosofia, kasvatus- ja opetus- siksi antamaan.
2523: oppi, estetiikka ja uudempi kirjallisuus,
2524: nykyaikainen filologia, pohjoismainen filo- 3 §.
2525: logia, klassilliset kielet, valtio-oppi, kansan- Ne vakinaiset ja ylimääräiset professorit,
2526: talous ja tilastotiede, matematiikka, fy- joiden tulee antaa 2 §: n 1 momentissa mai-
2527: siikka, kemia, eläintiede, kasvitiede, maan- nittua ruotsinkielistä opetusta, muodosta-
2528: tiede ja geologia, maanviljelysoppi ja maan- vat opettajaneuvoston jossa käsittelyitä
2529: viljelystalous sekä metsänhoito. Valtion johtaa heistä tätä varten kolmeksi vuodeksi
2530: tulo- :ia menoarvion puitteissa samoinkuin kerrallaan valittu professori ,tai tämän ol-
2531: myös lahjoitetuilla varoilla saa:takoon myös lessa estetty, yhtä pitkäksi ajaksi valittu
2532: muita professorinvirkoja perustaa tässä varamies.
2533: tarkoitettua opetusta varten. Opettajaneuvoston on, poiketen siitä,
2534: Ruotsinkieliset henkilökohtaiset ylimää- mitä on säädetty Helsingin yliopiston jär-
2535: räiset professorit, dosen:tit ja muut opetta- jestysmuodon perusteista annetun lain 9,
2536: jat ovat myös velvo]liset huolehtimaan 10, 14, 16 ja 25 § :ssä, käsiteltävä seuraa-
2537: 1 momentissa mainitusta opetuksesta. via, sanotun lain 1 a §: n mukaan muutoin
2538: 32 1,6. - Helsingin yliopisto.
2539:
2540: konsistorion tai tiedekunnan käsiteHäviä tissa mainitut professorit eivät konsisto-
2541: asioita: riossa eivätkä tiedekunnassa ota osaa sel-
2542: 1) laatia ehdollepano 1 momentissa mai- laisten 2 momentin 1-7 kohdissa mainit-
2543: nittujen professorinvirkojen täyttämiseksi tujen asiain käsittelyyn, jotka koskevat
2544: sekä :tehdä aloite mainitussa momentissa suomenkielistä opetusta tai sitä varten pe-
2545: edellyte.ttyjen uusien professorinvirkojen rustettuja virkoja tahi suomenkielisiä oppi-
2546: .perustamiseksi; laita .
2547: 2) tehdä ehdotuksia henkilökohtaisten yli- 4 §.
2548: määräisten professorien nimittämisestä ruot- Tässä yllä 3 § : ssä mainitut opettajaneu-
2549: sinkielistä opetusta varten; voston puheenjohtaja ja hänen varamie-
2550: 3) ;tehdä ehdotuksia dosenttien nimittä- hensä ovat yliopiston järjestysmuodosta an-
2551: misestä ruotsinkielistä opetusta varten, sa- netun lain 8 § : ssä mainitun pienen konsis-
2552: moinkuin myös laa.tia ehdollepano sellaisen torion jäseniä, ottaen kuitenkin huomioon
2553: opettajanviran täyttämis,tä varten, jonka sen, mitä edelHsen pykälän viimeisessä mo-
2554: haltijan kansleri nimittää, jos viran :tar- mentissa säädetään.
2555: ·koituksena on ruotsinkielisen opetuksen an-
2556: taminen· 5 §.
2557: 4) ni~ittää ne ruotsinkielisen opetuksen Yliopiston opettajanvirkaan tai -toimeen
2558: antamiseen ,tarvittavat opettajat, joiden ni- pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan tai
2559: mittäminen muutoin kuuluisi pienelle kon- toimeen pyrkivä täydellisesti hallitsee suo-
2560: sistoriolle, sekä myös määrätä ne ope.ttajat, men tai ruotsin kieltä sen mukaan, millä
2561: jotka tarvitaan 2 § :n 3 ja 4 momenteissa kielellä hänen on annettava opetusta.
2562: mainitun ylimääräisen ruotsinkielisen ope- Se kielitaito, joka on vaadittava hake-
2563: tuksen antamiseen; muksetta nimitetyltä tai henkilökohtaiselta
2564: 5) antaa lausuntoja valituksista, joita vakinaiselta professorilta, määrätään tämän
2565: tehdään ehdollepanosta sellaisen viran täy.t- nimittämisen yhrteydessä.
2566: tämiseksi, jonka tarkoituksena on antaa Yliopiston muiden viran- ja toimenhal-
2567: ruotsinkielistä opetusta; tijain kuin opettajain kielitaidosta sääde-
2568: 6) valvoa ruotsinkielistä opetusta sekä tään asetuksella.
2569: antaa lausuntoja tai omasta aloitteestaan Tässä pykälässä sääde,ttyä kielitaitoa ei
2570: kanslerin välityksellä tehdä hallitukselle vaadita vieraiden kielten lehrtoreilta.
2571: ehdotuksia, jotka tarkoittavat ruo,tsinkieli-
2572: .sen opetuksen järjestämistä tai opettajain 6 §:
2573: valmennusta virkaan, jonka haLtija on vel- Tämä laki ei muuta ,tätä ennen nimitet-
2574: vollinen opettamaan ruotsin kielellä; sekä tyjen henkilökoht•aisten ylimääräisten pro-
2575: 7) päättää niiden stipendien ja muitten fessorien oikeutta itse määrätä opetuskie-
2576: avustusten jaosta, jotka on varattu nimen- lensä.
2577: omaan ruotsinkielisille oppilaille tai joiden 7 §.
2578: suhteen päätän:tövaha on asetuksella, ohje- lVIitä tässä laissa on säädetty tiedekun-
2579: tai johtosäännöllä tahi päätöksellä määrätty . nasta on voimassa myöskin tiedekunnan
2580: opet:taj aneuvostolle. osastosta.
2581: Asiain käsittelyssä 1 momentissa maini- 8 §.
2582: tussa opettajaneuvostossa, samoinkuin myös Täten kumotaan Helsingin yliopiston jär-
2583: muutoksen haussa opettajaneuvoston pää- jestysmuodon perusteita koskevan lain voi-
2584: tökseen, noudatettakoon soveltuvin kohdin maanpanosta 18 päivänä kesäkuuta 1937
2585: m~tä on konsistoriosta tai tiedekunnasta annettu laki.
2586: säädetty. Opettajaneuvostoon sovellettakoon, 9 §.
2587: mitä ki·elilain 13 ja 14 § :ssä on säädetty. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
2588: Tämän pykälän ensimmäisessä momen- täntöönpanosta annetaan asetuksella.
2589:
2590: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
2591:
2592: John Österholm. J. 0. Söderhjelm. C. 0. Frietsch. J. E. Hästbacka.
2593: Levi Jern. Ture Hollsten. Ralf Törngren. Albin Wickman.
2594: Ernst von Born. Ebba östenson. Nils Meinander. Albert Brommels.
2595: Matts Forss.
2596: 33
2597:
2598: 1,7. - Toiv. al. N:o 1.
2599:
2600:
2601:
2602:
2603: E. Pekkala y. m.: Esityksen antannisesta perustuslain sää-
2604: tämisjärjestyksen muwttannisesta.
2605:
2606:
2607: E d u s k u n n a ll e.
2608:
2609: Voimassa olevan valtiopäiväjärjestyksen lyttää, että eduskunnan on lähitulevaisuu-
2610: 67 § : n mukaan on sääntönä, että perus- dessa .tehtävä vastaavia muutoksia myös
2611: tuslakiasia on jätettävä lepäämään ensim- pernstusla:keihin, ei ole oikein, ·että pieni
2612: mäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsi- edustajien vähemmistö voisi estää edusta-
2613: naisiin valtiopäiviin ja vasta silloin otet- 'jien suurta enemmistöä .toteuttamasta kan-
2614: tava lopullisesti päätettäväksi. Tästä on sakunnan edun mukaisten perustuslrukien
2615: poikkeuksena se, että tällainen ehdotus voi- voimaantulemista. Nykyinen tilanne vaatii
2616: daan täysistunnossa julistaa kiireelliseksi joustavampaa lainsäädäntöä. Näin ollen on
2617: päätöksellä, jota vähintään 516 annetuista kysymyksessä oleva valtiopäiväjärjestyksen
2618: äänistä on kannattanut, ja päättää lopulli- säännös kumottava, minkävuoksi esitämme-
2619: sesti jo samoilla valtiopäivillä. kin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2620: Valtiopäiväjärjestyksen mukaan voi siis sen,
2621: vähäinen määrä edus:tajia estää äänillään että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
2622: ' suurta enemmistöä samoilla valtiopäivillä toimenpiteisiin sellaisen lakiesityksen
2623: lopullisesti päättämästä perustuslain säätä- antamiseksi Edttskunnalle, että perus-
2624: mistä, muuttamista, selittämistä ja kumDa- tuslakia koskeva asia voidaan, sitä
2625: mista koskevaa ehdotusta, olkoonpa se kiireelliseksi julistamatta ja lepää-
2626: kuinka tärkeä tahansa. mään jättämättä, ratkaista samoilla
2627: Kun otetaan huomioon äskeisissä vaa- •v·altiopäivillä.
2628: leissa ilmitullut kansan tahto, mikä edel-
2629: Helsingissä 20 p'äivänä huhtikuuta 1945.
2630:
2631: Eino Pekkala. Toivo ){ujala.
2632: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg.
2633: Matti Huhta. Aaro Uusitalo.
2634: Arvo Riihimäki. Johan Toivo Järvinen.
2635: Yrjö A. Manninen. Aimo Aaltonen.
2636:
2637:
2638:
2639:
2640: 5
2641: 34
2642:
2643: I,s. - Toiv. al. N:o 2.
2644:
2645:
2646:
2647:
2648: Myllymäki y. m.: Esityksen antamisesta laiksi äänioikeus-
2649: ikärajan alentamisesta valtiollisissa vaaleissa.
2650:
2651:
2652: E d 111 s kun n a ll e.
2653:
2654: ÄänOOilloousikä<ra<j:a Otll m·li maissa 'erill.armen. Kokemus on osoittanut, että missä 18
2655: A:iikiaisemmin olril vaihlrlltiSiev'ana k:äsåltys:, etltä ViUotlta täyltltäiillehliLä on ää:nii01ilkieus, se •om
2656: lro:rmaJla.iseUa ,tUJ11ee oiUa v,errnJten v<artrt:nnut ollut omiaan lisäämään nuorison harrastusta
2657: ikä, 'ennen:kuilln hän on s;aaiViUtt.aillJUJt seHali- täffieisrllin yrubeiskamnaliliisim kysymyksiin·.
2658: sen: ik:ypswyden, e:ttä pysrt;yy a.rv1oilllJllJal1 it±- M. m. N~uvootoilrlli:tossa on rtodeutu, että
2659: llaTht~en: ni:in, 1e1t1Uä voi oirmis,tu.rneesrtli käy!Utää 18 vuotiaiden äänioikeus on osoittautunut
2660: oikieuJttaan j;a 'VIe~,voUiJSIUuta,an ,e,(Luskmrr1nian 1tal1koiltustawn v,asrt:,aavaksi. Viiimcioot .tiJed<Jit
2661: jäJslent'en vaJ.ri:ntruassa. Syk1:wllä 1944 merllHä- oso ittavalt, ·etttä muimakiiu: mruissa >aJ.,enne-
2662: 1
2663:
2664: ki:n aJ.mmetltirlln ääniolliki®~Sålkä-rajaa 21 V'llO'" \toon ääniloikeUISiiiklämj,aa.
2665: .teen, j.a vaöw il1win vmsitusrt:a,j:a1t a,iJm:is1em- Koska meiUäJkm om, ryhdy!ttävä rtnime'n-
2666: min vä]ttivät äänioikieiThden ,al,enibrum:isesltia pliltelilsiin sa~adlruks1emme nuor:ioom1 m'Uikiaan
2667: SJeura,avatl1, ·että 'eduslk:unJua,an itule'e vaJl,iNm.a yhrt1erislrurunahl1siiilin as~o~hm, on rtärkieätä,
2668: l,iJiaJ1 nnocia ,edrusta,jlila, s:uoniltletUJt, vaa~Lit 1eittä slllul'lemmall.e osa1a nuorisoa v.amrt:iaiMl
2669: oso]tltirv:at kuiltienlkin·, ·ertitä repäilly lei päitänyt oU!kerus 1Jrtt1aa osaru .vaJ.rtioliisåinJ va1ruLeihin
2670: paåikikaaiiJ.S,a.. EdUJSik:un:ruas;;aiilliDie on jo ai- kuin tähän asti. Sen vuoksi ehdotamme
2671: kaisemmm oillu1t llliUIOI1empia 'ed1111Sita,ji!ar kuin eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
2672: nyt. omJm.arn. Kmlurr1e,ert soitavuodet ovart
2673: osoilttalllieet. 11säks1iJ, 'että nuoriiso jo 15-18 että hall#us kiireellisesti laatisi ja
2674: vuoden: li1ässäkiln on jo:uJtunu,t sUJor·iiUtlamaan EduskunnaUe antaisi esityksen laiksi
2675: e11il:ailsm va1artiViia :beMävi,ä, joissa, O!n sa,aVIU- äänioikeusikärajan alentamisesta val-
2676: tetltu koklemuslta, y•lleist:e:n 1asiioidlen hoidOISsa. tiollisissa vaaleissa 18 vuoteen.
2677: Helsingissä 16 päii,vä:ruä huhtikuurta 1945 .
2678: ...
2679: Lauri Myllymäki Eino Kujanpää.
2680: Esa Hietanen. Aleksi Rinne.
2681: Aaro Uusitalo. Nestori Nurminen.
2682: Ville Pessi. Olga Virtanen.
2683: Aimo Aaltonen. Eino Tainio.
2684: Paavo Leskinen. TOO.v~o Kujala.
2685: Toivo I. Sormunen. Juho Hukari.
2686: Johan Toivo Järvinen.
2687: 35
2688:
2689: 1,9. - Hemst. mot. N :o 3.
2690:
2691:
2692:
2693:
2694: Österholm m. fl.: Angående avlåtande av proposition om
2695: ändring av vallagen.
2696:
2697:
2698: TiU Rruksdiag:en.
2699:
2700: De:ru l1Ill gäJll~iThde valil:agen uppfylil:e;r ständigt försl~g ,thltl VialilagiSCllefotrm och un-
2701: bl'lisltfäJlililig,t sriltt ändiamåJl ,a,t1t förverldiga damöjer äVioo :ailJa de ·skäl rtiJ:l 'a:nmärkinllin~
2702: p'roportio!l1Jailrubet1ens p;rmc,ip. P.aDtå:ernra er- ~a:r, sroanr r:ikrtruts; mot en rreform riJ dert syf:te
2703: hålla iclm deJt oanrt:ial mandaif:., som mo,tsv,a- det är fJ:'ågla om. Tmrtrs a11t har irnrg1en för-
2704: r:a,r ·dJerats rös1tsUrmmOil' .i h e:la il~iThdreit. Delt änd:rirnrg JwmmiJt trilJ. Sltånd och oträrt1t:V'isorna
2705: anrt:oail röstte,r, som erfordms för vailie~t av kvarstå aHtjämt.
2706: en kandidat, är för en del partier betydligt Vid 1938 års riksdag inlämnade svenska
2707: SitÖrre än förr ,an:dma. Särs:k:iilJt bli de små riksdra,gsgT~Uppen ei!lJ hiellliStälilrni:ngsmo!tion
2708: p~a.rtiller:rua lidJande rav de~t l1IUVarande syst,e- angfuendie än:&i:ng av Viaillrrug1.:m fu deit syftre
2709: ;me,t, aruen äVien de Sltörre luun:rua, '11ndier viSS111 som ov:an angiv:i1ts. Drffil upp1:1epardtoo v.irl
2710: förhåJJ:andien blillv!a födörderlrrude. följande riksdag. Då vallagsreformen emel-
2711: Fråg,an om Tiefmm :a,v vailil,a,g1e;n i 1Syft1e tleDtård icme bl1ivit fö,rVIerk.Lirgad, är dert nOO..
2712: ra:tt pmporrttioooili1:erteJU bätrt.re än h~t1thlls vändigt att ånyo länka riksdagens upp~
2713: skrulilre: ikomma tiiill s.in rrä.t\1, hrar braglts u.nder märksamhet på denna viktiga angelägen~
2714: riksdagens prövning genom ett antal mo- hE)t.
2715: tiooor. Ä V·ffil re,~ring1en ha1r re,rkänt diet Mied: hän,visn:ing rtill det som ovan fDam,-
2716: beräJbtirg1adie ] yrJ.mnde1t. :atit. pa:rtVi1ern:a' borde häH]ts sarmt rtirll hemstäililningsmoiriocnen
2717: bliva företrädda i riksdagen i större N: o 2 vid 1939 års riksdag föreslå vi
2718: ÖVierl'lemJSSitämmelse me:d deras röstts't(Yrilm, i vördsamt att riksdagen måtte hemstäHa,
2719: hela lrandet än fö·r cnärva:rande är f,alilie:t.
2720: I detta syfte ha framlagts frlere proposi- att regeringen så snart som möj-
2721: tå:oner och år 1936 ,WlJs~tit:e .reg,e:TI]ngen. en ligt måtte till Riksdagen överlärnna
2722: kOilllrlllritrte, som :erhö[l uppdrmg1et. :aitt pröva, p1·oposition om sådan ändring av
2723: på viilke:t sä:t1t Viail:l:a@en knnd:e ändras så vallagen att varje parti komme att
2724: rutt pmpnrtio:nailiitls!ten !kunde förV1erlclriJgn1s, i erhålla det antal riksdagsmandat,
2725: störi'e uts,träck:rumg än hi1ttills. Dtet be:tä,n~ som motsvarar partiets röststyrka i
2726: kiandre, som 1lwmmi:t:ten iJ fehruari 1937 :i:n- hela landet.
2727: lämrnade t:iJrl Sitlwtsrådielt, in:nehåUer :ert1t: full-
2728: Hetlsrin.gfors dten 19 ra,pril 1945.
2729:
2730: John Österholm. Ebba östenson.
2731: Levi Jern. C. 0. Frietsch.
2732: Ernst von Born. Nils Meinander.
2733: Matts Forss. Ralf Törngren.
2734: Albert Brommels. J. E. Hästbacka.
2735: Ture Hollsten. Albin Wli.ckman.
2736: Helmer Smeds. J. 0. Söderhjelm.
2737: Max Sergelius.
2738: 36
2739:
2740: 1,9. - Toiv. al. N :o 3. SuomenMs.
2741:
2742:
2743:
2744:
2745: Österholm y. m.: Esityksen antamisesta vaalilain muutta-
2746: miseksi.
2747:
2748:
2749: E d u s kun n a ll e.
2750:
2751: Nykyinen vaalilaki täyttää puutteellisesti tioneuvostolle jättämä mietintö sisältää
2752: tehtävänsä suhteellisuuden periaatteen to- täydellisen ehdotuksen vaalilakiuudistuk-
2753: teuttamisessa. Puolueet eivä;t saa sitä edus- seksi ja poistaa myös kaikki ne huomau-
2754: tajamäärää, joka vastaa niiden koko maassa tuksen aiheet, jotka on esitetty tarkoitetun
2755: saamien äänien kokonaislukua. Äänimäärä, laatuista uudistusta vastaan. Kaikesta huo-
2756: joka vaaditaan ehdokkaan valitsemiseen on limatta ei muutosta ole saatu aikaan ja vää-
2757: ,toisten puolueiden kohdaHa huomattavasti ryys on edeHeenkin voimassa.
2758: suurempi kuin toisten. Varsinkin pienet Vuoden 1938 valtiopäivillä ruotsalainen
2759: puolueet joutuvat kärsimään nykyisestä eduskuntaryhmä teki toivomusaloitteen vaa-
2760: järjestelmästä, mutta määrätyissä olosuh- lilain muuttamisesta edellä tarkoitetussa
2761: teissa myöskin suuremmat joutuvat kä:csi- mielessä. Se uudistettiin seuraavilla valtio-
2762: mään. päivillä. Kun vaalilakiuudistusta kuiten-
2763: Kysymys vaalilain uudistamisesta siten, kaan ei ole toteutettu, on välttämätöntä
2764: että suhteellisuus tähänastista paremmin uudelleen kiinnittää eduskunnan huomiota
2765: pääsisi oikeuksiinsa, on saatettu eduskun- tähän tärkeään asiaan.
2766: nan harkittavaksi useiden aloitteiden kautta. Edellä esitettyyn ja vuoden 1939 valtio-
2767: Myös hallitus on tunnustanut oikeutetuksi päivillä tehtyyn toivomusaloitteeseen n: o 2
2768: vaatimuksen, että puolueiden olisi tultava viitaten ehdotamme kunnioittavasti edus-
2769: edustetuiksi eduskunnassa koko maassa saa- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
2770: maansa äänimäärää paremmin vastaavalla
2771: tavalla kuin mitä nyt on asianlaita. Tässä että hallitus niin pian kuin mah-
2772: tarkoituksessa on annettu lukuisia esityk- dollista antaisi Eduskunnalle esityk-
2773: siä ja v. 1936 haHitus asetti komitean, joka sen vaalilain muuttamisesta niin,
2774: sai tehtäväkseen harkita, millä tavalla vaa- että jokainen puolue Siaisi sen mää-
2775: lilakia voitaisiin muuttaa niin, että suhteel- rän edustajanpaikkoja, joka vastaa
2776: lisuus voitaisiin toteuttaa tähänastista pa- puolueen koko maassa saamaa ääni-
2777: remmin. Komitean helmikuussa 1937 val- määrää.
2778: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
2779:
2780: John Österholm. Ebba östenson.
2781: Levi Jern. C. 0. Frietsch.
2782: Ernst von Born. Nils Meinander.
2783: Matts Forss. Ralf Törngren.
2784: Albert Brommels. J. E. Hästbacka.
2785: Ture Hollsten. Albin Wickman.
2786: Helmer Smeds. J. 0. Söderhjelm.
2787: Max Sergelius.
2788: 37
2789:
2790: I,to. - Toiv. al. N:o 4.
2791:
2792:
2793:
2794:
2795: E. Pekkala y. m.: Esityksen antamisesta valtaku.nnanoikeu-
2796: den jäsenten Valitsemistavan m!IJ!Uf;tannisesta.
2797:
2798:
2799: E d u s kun n a U e.
2800:
2801: Marraskuun 25 pä;ivänä 1922 annettu vailitsijamiesten valitsemista jäsenistä. Kun
2802: laki v:al,takunnanoikeudesta säätää, että eduskuooan vrulitsijamiesten on kwtsottava
2803: eduskunnan vailiitsijamiehet vallitsevat suh- tällaisissa oikeudenkäynneissä edustavan
2804: teelilisillla vwaleilla vain puo[et va1takun- maassa vallitsevaa yileistä oikeustajulll1laa
2805: rnrunoikeuden jäsenistä, kun :ta!as toinen herkemmin kuin ammattituomarien, olisi
2806: puOO.i Slffil. jäsenistä on määrättyjen virka- valiltsijamiesten saatava v:wlita kaikki va111Ja-
2807: asemain haltijoita. Täililainen valtakunnan- kunnanoikeuden jäsenet.
2808: oik!euden kokoonpano ei m~clestämme vas- Näin ollen esirtämme ,eduskunnan hyväk-
2809: rt:aa todeJJlisen kansrunv,a1Jil81ll ja parlamenta- sy;ttäväksi toivomuksen,
2810: rismin vaatimuksia, vaan tuomiovallan mi-
2811: nisterioikeudenkäynneissä tulisi kuulua joko että hallitus antaisi ensi tilassa
2812: kansaneduskunn'alle, kuten on as:iamlaita Eduskunnalle lakiehdotuksen, jonka
2813: esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvallloissa, mukaan Eduskunnan valitsijamie-
2814: taikka sirtten va!ltakunnanoikeudelle, joka hert valitsevat valtakunnanoikeuden
2815: on kokoonpantu yksi,nomarun eduskunnan kaikki jäsecnet.
2816: Helsingissä 20 päivänä huhtikuu1Ja 1945.
2817:
2818: Eino Pekkala. Toivo Kujala.
2819: Matti Huhta. Elli Stenberg.
2820: Aaro Uusitalo. Johan Toivo Järvinen.
2821: Arvo Rtihimäki. Sulo Muuri.
2822: Yrjö A. Manninen. Aimo Aaltonen.
2823: 38
2824:
2825: I,n. - Toiv. al. N :o 5.
2826:
2827:
2828:
2829:
2830: Leikola y. m.: Toimenpiteistä terveydenhoitoministeriön
2831: perustamiseksi.
2832:
2833:
2834: E d u s k u n n a ,11 e.
2835:
2836: Kansan terveys j<a :työkyky ov&t k3Jllsan Eläinlääk1ntä on monessa suhteessa ai-
2837: hyvLnvoinniille tärkeämmät kuin luonnon- van samaa kuin ihmisen lääkim.tä. Useat
2838: rikkaudet. Tästä syystä <m <erityisesti näitä taudit voiv;at jopa rtarttua elä;imistä ihmi-
2839: arvoja vaalilbtava. YhteiskunJta onkin siin ja samat apteekit hua1tavat niin hyvin
2840: useassa maassa oivaltanut 'terveyden ja työ- ihmisten kuin eläinten ~ääkkeet. On näim.
2841: kyvyn suuren merkityksen ja on sen mu- oHen 'aivan välttämätönttä, 1että eläinlää-
2842: kaisesti myöskin kiinnittänyt 1erityistä kintä siirretään saman keskityksen ailai-
2843: huolt<a Y'1eisen terveyden- ja saira3Jllhoidon seksi kuin ytleinen terveyden huoilto.
2844: aloille. Niinpä Englannissa on jo kauan Puolustuffiai!toksen lääkinnällisten asioi-
2845: ohlut erityinen terveysministeriö - The den lmskittäminen siviiliilääkinnän yhtey-
2846: lVIinistry of Health -, vaikka valtiolla siellä teen ol,isi varmaankin terveydellisistä oloista
2847: onkin varsin vähän terveydenhoido1lisia huolehtiville viram.omaisiilile suureksi 'eduksi.
2848: ~aitoksia. Samoin R3Jllskassa on terV'eyden- Terv;eys ja sairaus ovat yllieisiä i!lmiöitä eikä
2849: hoitoministeriö ja Neuvostoliitossa tervey- niitä ol,e syytä karsinoida keinotekoisiin
2850: denhoidon komisariaatti. vaikutusalueisiin.
2851: Pruitsi varsim.,aista terveydenho~toa sairaa- Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
2852: iloineen j'a apteekkeim.een kansan terv,eyden päätettäväksi toivomuksen,
2853: huoltoon kuuluu monia mui:ta hudltotoi-
2854: minnan haaroja. Invaliidit, aistivhvhliset, että hallitus ryhtyisi viipymättä
2855: vajaamieliset, alkoholistit y. m. yhteiskun- toimenp#eisiin e<rityisen terverydem-
2856: noo kov;aosruiset vaaJtivat ennen kaikkea [ää- hoitoministeriön perustamiseksi val-
2857: kertieteelll:isJtä huoltoa. Tästä syystä näiden- tioneuvostoon.
2858: kin valvonta ja hoirto olisi keski<tettävä ter-
2859: veydenhoidon yhteyteen.
2860: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1945.
2861:
2862: Erkki Leikola. Yrjö I. Antila.
2863: Matti Heikkilä. Martti 0. Kölli.
2864: Urho Saariaho. Jaakko Hakala.
2865: Jussi Lappi-Seppälä. Johannes Virtanen.
2866: Kosti Kankainen. Felix Seppälä.
2867: Lauri Järvi. Päiviö Hetemäki.
2868: Erkki ~oivisto. Matti Ytti.
2869: Teuvo Valanne.
2870: 39
2871:
2872: 1,12. - Toiv. al. N :o 6.
2873: •
2874:
2875:
2876: Myllymäki y. m.: Esityksen antamisesta e'f'!äiden viran ja
2877: toimen haitijain eliiJkeoikeuden poistamisesta.
2878:
2879:
2880: E d u s k u n n a 11 e.
2881:
2882: lVIaamme kansalaisten keskuudessa on voine olla sopusoinnussa maassamme nyt
2883: useina vuosina herättänyt paheksumista välttämättömäksi tulleen demokraat<tisen
2884: että useat siviili- tai sotapalveluksessa olleet kehityksen kanssa, on ilmeistä, että valtion
2885: viran- tai toimenhaltijat, jotka ovat olleet viran- ja toimenhaltijain joulukuun 30 päi-
2886: sopimattomia virkaansa tai tointansa hoi- vänä 1924 annettuun eläkeoikeuslakiin olisi
2887: tamaan, ovat omasta aloitteestaan niistä tehtävä eräitä muutoksia.
2888: erottuaan jo varsin nuorina saaneet eläke- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
2889: oikeuden ja useat jo kymmenenkin vuoden eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2890: ajan nostaneet valtiolta säännöllistä elä-
2891: kettä sii,tä huolimatta, että vielä täysissä että hallitus kiireellisesti laatisi
2892: voimissa ollen pystyisivät työllä itsensä esityksen laiksi, joka poistaa liittou-
2893: elättämään. Lisäksi on herättänyt suurta tuneita kansakuntia vast,aan kohdis-
2894: huomiota että useille viime aikoina ulko- tuneen toiminnan, sotasyyllisyyden
2895: maille paenneille on myönnetty suuria tai -rikollisuuden johdosta eroamaan
2896: eläkkeitä. joutuneiden viran- ja toimenhalti-
2897: Koska tällainen menettely ilmeisesti on jain eläkeoikeuden.
2898: kansamme _oikeustajunnan vastainen eikä
2899: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
2900:
2901: Lauri Myllymäki. Vilhelm Riihinen.
2902: Olga Virtanen. Toivo Kujala.
2903: Nestori Nurminen. Juho Mäkelä.
2904: Eino Kujanpää. Arvo Riihimäki.
2905: Konsta Talvio. Johan Toivo Järvinen.
2906: Toivo Lång.
2907: 40
2908:
2909: I,ts. - Toiv. al. N :o 7.
2910:
2911:
2912:
2913:
2914: K. Andersson y. m.: Esityksen atrotamisesta sotilasoikeus-
2915: asimmiehen viran perustOJmisesta.
2916:
2917:
2918: E d u s k u n n a ll e.
2919:
2920: Kaksi kertaa aikaisemmin, viimeksi vuo- Ne syyt, joilla mainitun viran perusta-
2921: den 1943 valtiopäivillä, on eduskunnassa mista edellisissä aloitteissa puolletaan, ovat
2922: tehty toivomusaloite sotilasoikeusasiamiehen edelleenkin olemassa, vieläpä suuremmassa
2923: viran perustamisesta. Edellisen aloitteen määrässä kuin v. 1943. Niinpä on julki-
2924: eduskunta hylkäsi, jälkimmäistä ei ,perus- suudessakin mainittu tapauksia, joissa
2925: tuslakivaliokunta ehtinyt käsitellä ennen ylempi sotilasviranomainen mielivaltaisesti
2926: valtiopäivien päättymistä. on kohdellut alaisiaan. Myöskin ,armeijan
2927: Aloitteissa on, paitsi muuta, huomautettu taloudenhoitoa ja sille myönnettyjen mää-
2928: siitä, että oikeusasiamiehen ja oikeuskansle- rärahojen käyttämistä olisi perinpohjin
2929: rin työtaakka on viime aikoina lisäänty- tutkittava, jotta puheet väärinkäytöksistä
2930: nyt siihen määrään, että sitä olisi huojen- saataisiin vaikenemaan, jos ne ovat perät-
2931: nettava, jotta asianomaiset ehtisivät riittä- tömiä, tai syylliset saisivat ansaitsemansa
2932: vän perusteellisesti käsitellä niille jätetyt rangaistuksen, sikäli kuin tutkimus osoit-
2933: kantelut ja anomukset. Edelleen ei noiden taisi väärinkäytöksiä tällä alalla esiinty-
2934: tointen haltijoilla yleensä ole ollut eikä neen.
2935: heiltä voida edellyttääkään erikoistuute- Sotilasoikeusasi.amieheltä olisi, ,paitsi ~ain
2936: musta sotilasalalla. Kun vastaava virka opillista sivistystä, vaadittava myöskin soti-
2937: Ruotsissa on osoittautunut tarkoituksen- lasasiaintuntemus.
2938: mukaiseksi sekä koska meillä erityisesti so- Edellä mainitun nojalla kunnioittaen
2939: tien vaikutuksesta olisi tarpeellista perus- ehdotamme eduskunnan hyväksy,ttäväksi
2940: taa mainittu virka, jonka haltijan, ,paitsi toivomuksen,
2941: hänelle tehtyjen valitusten ja kyselyjen
2942: käsittelemistä, myös tulisi oma-aloitteisesti että hallitus viipymättä valmistaisi
2943: valvoa liiankin usein muistutuksiin aihetta ja antaisi Eduskunnalle esityksen
2944: antavan laillisen menon ylläpitämistä ar- soh?asoikeusasiamiehen viran perus-
2945: meijassa, olisi hallituksen annettava sitä tamisesta.
2946: tarkoittava esitys eduskunnalle.
2947: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1945.
2948:
2949: Kauko Andersson. Walter Kuusela.
2950: Juho Pyy. Valfrid Eskola.
2951: G. Andersson.
2952: 41
2953:
2954: 1,14. - Toiv. al. N:o 8.
2955:
2956:
2957:
2958:
2959: Roine y. m.: Esityksen antamisesta välirauhansopimuksen
2960: perusteella lakkautettujen järjestöjen omaisuuden siirtä-
2961: misestä valtion hallintaan.
2962:
2963:
2964:
2965:
2966: VäJ.:i:I'I3JUhansopian:uksen pe>r!USiteel!la on järjestöjen :e:ntisistä hUQillJeistoisrta, 11miikä
2967: ma:assaanme ~alklmUJtett<u lulkuisia järjesttöjä. se:1väst:il pailjasltoo ailussa mJarunirtrtuj:en si-
2968: La:kJmurbetUit järj~estö;t ovait yl'e:en:sä [ahjowt- jaisjärjeSitöjen vihamillel!isen: ~uht1autumlJils,en
2969: ila'Theert; omaisuulbensa vasrta perllSitieltiUhlJJe uruJtJta demoiknmillbiSita surunrbau:turmista ja
2970: säätiöille ja järjestöille tai jo entuudestaan sitä ikiarnnartrtavi'a järjestöjä vasrt;a:an.
2971: oleville järjesiJöiJJLe. Ainoa oikea ilakkaute1Jtujen järjestöjen
2972: Näissä, JahjorutUJksda saallleissa järjesitöissä ommisn:mdem, preri:jä on yhltieis>llilmta, ikosikia
2973: on ~eenstä johta:vilJa paåkoilla samojia :tai se yksm voi vailvoa,, ettci !tuoma omaisuurbta
2974: :ainakin hyviin s:amanhrenikisitä hrenkiilö:iltä käyJtetä v:äEmuham.oop:iJmuksern vast<aislesti.
2975: kJuilln ~arrclat~tertmissakin. Nämä ilaikikiruu.t161tltu- S8imail1a val,tio myös v;o], luovultitlam.alla tä-
2976: jen järjeSitöje'DJ ormailisu,udeii1 saaneet järjes- män omaisuuden uusien todella demokraat-
2977: töt pyrkivätk:m k.arikiessa: ~oimiillllass~mn [JJOU- rt:dsten järjesltöj:® !kiäy1titöön, itehos1ta81 v:&Li-
2978: dat,taiillJaiain, n~iåJtä p(illiaaitlteita, jotka lalkkau- rauh8insopimrwksoo itäytlt:ämisitä ja demo-
2979: :tetuHi1a järjes;töillHä oil~, ikieräämälilä jäSielnik- kraatitlista ikiehi;tySJtä rrnaassamrrue.
2980: seien ~aikka'UIUerotuj:en järj:~öj,en jäooniä ja Edellä olteva111; perust,e~eliJ.,a ehdotamme
2981: lmiik:essa !1;oiminnass:aam. osoitl1:1aen vihamilieil:i- kunnioillt:ta:ern edluskun!llihl1 hyvälksyitltäväksi
2982: syy;ttä såJtä demoil:rnaa1ttista sunntaa Wlsltoon, :toivomuksen,
2983: joikia ny;t on maassamme alikanurt; ikehrm:tyä.
2984: Eriilooisen whaillhleJ:inern on näiden järjesftö- että haUitus antaisi Eduskunnalle
2985: jen suhde v:aslt!llpe:rustletltuilhiilll rwusHn demo- esityksen välirauhansopimuksen 20
2986: krwartt,isåilln j äil'jtestöihm ja j ä.rjestelmällisesit:i § :n seurauksena lakkautettujen jär-
2987: ot!lJ ikileili!Jertty huoncide:n salll~ti iThusi.Ha de- jestöjen omaisuuden siirtämisestä
2988: mokra:Mttisil'lla j ärjeiiSitöi~tä laikkiau:beltrtm.j:en valtion hallintaan.
2989: Helsingissä huMiknmn 16 pä,iväoo 1945.
2990:
2991: Eino Roine. Hugo Manninen.
2992: Eino Tainio. Jalmari Kulmala.
2993: Lauri Myllymäki. Toivo Kujala.
2994: Mauri Ryömä. Elli Stenberg.
2995: Aimo Aaltonen. Eino Kujanpää.
2996: Reino Uusisalmi.
2997:
2998:
2999:
3000:
3001: 6
3002: 42
3003:
3004: 1,15. - Toiv. al. N:o 9.
3005:
3006:
3007:
3008:
3009: Ryömä y. m.: Tutkimuksen toimittwmisesta sotiin syyUis-
3010: ten taloudellisista mahdollisuuksista osallistua valtio-
3011: talouden vaikeuksien lieve.ntämiseen.
3012:
3013:
3014: E d u s k u n n 1a l .11e.
3015:
3016: Va:Ltriomme 1täytet1tävänä orm,etitom~en so- suUJtensa. osa1liliiJs11ua. vaJJt:iJotaloUJt,emme va.~
3017: t:~ellliillJe seua:'lauilmilllla Ql1eva1t iiTlQill'eJt ikorvaus- k:euiksien l:iJeventämi8<een ov:a1t ID\}'"Ös vasrtJaa-
3018: vdvoU:isuud:ert: 'ase1:1t1avwt y,aJitiiOit,a1orUitemme vasti surlwemmrut.
3019: k:ovailJl,e koeitluksieihl,e. Sie'llltähden on ledll1S1:ta- EdeLlä san01tun perurSiteel.ila. 'ehdotamme
3020: j.ain itehitävänä hll!~irt;a,, miltoo nämä v~el kunnioiltt•woo ,edusikmmnan pääitelttäväJksi tto:i-
3021: voHJi~giUude,t. vnilti3lis:Um rt;äyrt:itää ,ilmau €fttä vomU!ksen,
3022: niLdoo rta,ak;k,a t1UJ11isi yhrt;,ä ms,Jmana paina- että hallitus mahdollisimn~an piwn
3023: mai8!TII selkä s~itiÖmiiä ei:Jtiä TIJäihi,n soti,imc antaisi Eduskunnalle esityksen sellai-
3024: syyllis1i,ä k:aooail'&isia.. TäJ:löm ikiin:tyy huo- tr;en pysyvän tutkimuskomitean pe-
3025: mio sruihen1, 1et1tä san~elll monet v::Uimeksimill,i,. 1·ustamisesta, joka suorittaisi tarvit-
3026: nitu:Usrta sekä a~lm:isemmilll vmotsiikaUJSi,a etrtä. tavat tutkimukset sotiin syyllisten
3027: OOJei11e,enkJi.n ltyöl!liiDen'nel~,essää:n ·erilaisit,en Jik- henkilöiden taloudellisista mahdolli-
3028: siJtyist:en, iOSUustoiJmillllll,aJil,itsrt:len ,tai vaJ1tion suuksist.a osallistua valtiotaloutemme
3029: pamJkilci:- tai muidoo rt~RiloudeUisrtlen lailtooten vaikeuksien lieventämiseen, sekä näi-
3030: jru yritystte,n johltohlenkiiJ1öinä ov;art; !looJ>änmeet den tutkimusten pohjalla ryhtyisi
3031: i1:~il,OOTIJ huomart1tavasti suurempia ilci:in~ asianmukaisiin toimenpiteisiin hei-
3032: teistä- y. m. omaisuuksia kuin mitä tavalli- ,dän liiallisen omaisuutensa käyttä-
3033: sillila l<..Jll1IlmlaritsåWla on hallusooalll, jottelll hei- miseksi hallituksen ja Eduskunnan
3034: dän s,ekä nJJahdoilJisUlll:t,ensa: 1ett,ä Vlelv;oilltir määräämiin tarkoituksiin.
3035: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
3036:
3037: Mauri Ryömä. Elli Stenberg.
3038: Matti Huhta. Remo Uusisalmi.
3039: Olga Virtanen. Antto Prunnila
3040: Konsta Talvio. Toivo Sormunen.
3041: Lauri Myllymäki. Johan Toivo Järvinen.
3042: 43
3043:
3044: 1,16.- Toiv. al. N:o 10.
3045:
3046:
3047:
3048:
3049: Peltonen y. m.: Toimenpiteistå maan vesimoimalaitosten ja
3050: vesivoimaZähteiden ottamiseksi valtion omistukseen.
3051:
3052:
3053: E d u s k u n n a I l e.
3054:
3055: Maamme vesivo1m1en hyödyksi käy:ttämi- Vesivoimatalouteen ja yle,ensä vesivoima-
3056: nen ttaloude:Uisen kehityksen ja yl<eisen hy- politiikkaan ei ma;amme valtiovaUan lta-
3057: vinvoinnin edistämiseksi on viime vuosikym- ho:Lta aikaisemmin ole kiinnitetty t,arpee[-
3058: meninä saavuttanut yhä suuremman mer- lista huomiota. Yksityisten omistajain mie-
3059: kityksen. Saada,anhan vesivoimailähteiden livaitaan on jäfunyt, haJluavatko he raken-
3060: rakentamisen kawbta maan trulouselämfun taa omistuksessaan olevat kosket vai ei j·a
3061: käyttöön suhteellisen halpaa voimaa sa- samaten heidän käsityksistään ja ahtaista
3062: mrulllia kuin voiman tuotantoon käy:tety1t kannat1t·avaisuuslaskelmistaan. on suuressa
3063: mruan puuvamt säästyvät muihin itarkoi- määrin riippunut, mihin suuntaan ja mille
3064: ftuksiin. Viitattakoon lisäksi siihen, että ailueille sähkövoimaa on johdetttu. Tästä
3065: koskivoima tekee mahdolliseksi maamme sekä yksityist1en käy:tettävissä olevien pää-
3066: rautateiden sähköistämisen, joka ennen pit- omi,en niukkuudesta onkin ollut seurauk-
3067: kää ilmeisesti 1tulee ajankohtaiseksi. sena, että koskivoimien rakentaminen on
3068: Maamme koskivoimilla ja niiden käyttö- suuresti hidastunUJt. Koskien vaikeasti sel-
3069: tavailla on erinomaisen suuri taJ.ouspoliitti- vitettäväJt omistussuhteet ovat osa!ltaoo <tätä
3070: nen kantavuus. Sähkövoiman ,tuotantoa ja toimintaa hidastUJttaneet. Koskiin kohdis-
3071: hankkimista voidaa;nkin pitää aivan erikoi- tunut kaupallilinen keinottelu on Esäksi mo-
3072: sen tärkieänä avainJtleoiffiisuutena. Niinpä nessa !tapauksessa tarpeettomasti kallista-
3073: siitä, missä määrin koskia mk;ennetaan ltai nut sähkövoiman hi:ntaa sekä myös os·w1taan
3074: jätetään rakentamatta, riippuu aivan olen- hidastanut koskien raken<tamistra. Kosket
3075: naisesti \l;aajojen talousalueiden kehitysmah- ovat joutuneet kauppata.varaksi, joka on
3076: dolhlisuudet. Samoin on aivan 1ensiarvoisen yhä korkeammasta hinnasta siirtyny:t kä-
3077: tärkeätä sekä voima;teolllisuuden itsensä että destä käteen tai on myös muodostunut yh-
3078: koko mwan talouselämän kannalta, että tymiä, jotka ovat hankkineet iltseUeen
3079: tämä rakentaminen sekä voimav,erkoo oh- omistusoikeuden useampHn koskiin ja sen
3080: Jaaminen tapaMuva;t suunnitelmaililisesti. kautta määräämisvallan seudulla lrehitettä-
3081: Siitä, mihin suuntaan voimaa johdetaan, vään sähkövoiman hintaan vahingoksi maan
3082: riippuu niilet ol,ennaisesti sekä näiden aluei- teollisuudelle ja yleiseffie eduUe. Vilelläkin
3083: den teollisuudet että maatalouden kehi1ity- vahingollisemmaksi maan edu!Ne tällainen
3084: miSJen mahdo:llisuus. Edel,leen täJl1lä seika!lla toimin1a vo~i tulla, jos siihen liittyy uilko-
3085: on suuri merkitys asutuspolitiikan kannalta, maista pääomaa. Maassamme ei puUJtu esi-
3086: si1lä voimajohtoj,en vetäminen määräty,il[e merkkejä toiminnast,a, jonka johdosta
3087: alueiHe tt.elree niiden piirissä sekä teollisuus- lm~kki huomattavimmat kosket tärkeim-
3088: ett-ä maatalousväes,tön asutuskasvun mah- missä vesistöissämme ovat o11,eet tämän kaii-
3089: do1[iseksi, kun taas voiman s~aannin puut- ltaisen kieinottelun a!laisina. Myös voima1ai-
3090: :tuminen hidastaa tätä kasvua. H uomiot'ba rtosten rakerutamilllen ja joMojen vetäminen
3091: ei oLe myöskään jätettävä, että voiman j,a ei suinkaan aina ole rt'ap.ahtunut rationali-
3092: valaistuksen saanti tarjoaa maamme eri sesti ja myös turlev:aa kehitystä aj,ate11en.
3093: seutujen ,asukkaille suuria mukavuuksia, Tämän johdosta jo v. 1919 edustajat Ryti
3094: edis,tää heidän tyytyväisyyttään sekä estää ja Kaskinen tekivät eduskunJta-aJloiMeen ve-
3095: marultapakoa. sivoiman hankkimista koskev,an [ain aikaan-
3096: 44 l,lG. - Vesivoimat valtion omistnkseen.
3097:
3098: saamiseksi. Aloite tarkoitti valtion kontrol- ten ;tarkoirbettujen 500 hv suurempien yksi-
3099: lin huomattavaa lisäämistä maan vesivoi- tyisten vesivoima:laitos;ten sekä vastaavan-
3100: mapolitiikkaan nähden sekä osaksi yksi- suuruisten ralmntamruttomien ves,ivoimien
3101: tyisten haJllussa olevien vesivoimien vail.tion ottaminen valtion omistukseen. Tämä mer-
3102: hai!Jtuun ot:Jtamista. Silloisen :ta:louspolirit1:i- kitsee sitä, että julkisten yhdyskunti<en,
3103: sen suunnan valEtessa rulo~te kuitenkin rau- s. o. valtion ja kuntien hallussa olevat voi-
3104: kesi. Ede1il.ämainit1u aloite, kuten ;tieteis- ma'laitokset jäisivät ;edeUeenkin niiden ha:l-
3105: oppiroi:n, osoittaa, että vesivoimi1en sosiali- tuun. Samaten ne yksi:tyiset voimalaitok-
3106: soimisvaatimuksella on oHut kannatltajia set, jotka tuot.tavi3.Jt voimaa vain määrä-
3107: pa:Utsi sosiailistisella myös porvarilliseNa ta- tylie 1teollisuuslaitokselle ja yhtymä1le ja
3108: hd1Jla. Maini,ttakoon, että v~esivoiman käyt- joita ei voida laaj,entaa tuottamaan voi-
3109: töönottamiseen [,iittyvien yleisten etujen maa myös vierasta käyttöä varten, jäävät
3110: suojelemiseksi valtiovalta on useissa maissa yksityisten omistajien haltuun. Sen sijaan
3111: ryhtynyt seHaisiin lainsäädäntö:toimenpitei- ne yksityisten fyysilEsten ta;i juridisten
3112: siin, joiden kautta määräämisvalta vesivoi- henkitlöiden omistamat 500 hv suuremmat
3113: miin on 1ehkäisty liiaksi joutumasta yksi- jo oLemassa olevat voimaJlaitokset, jotka ko-
3114: tyisten hailituun. Tämä on ollut verraten konaan tai enemmän kuin puolella kapasi-
3115: helppoa sieLlä, missä vesistöt pääasiaihlises:E lteetistaan tuottavat voimaa yleiseen kullu-
3116: kuu'luvrut v'altiolile, niin kuin on [aita useim- ltukseen tai jotka eivät omaan käyttöönsä
3117: missa Euroopan maissa. Niissä harvoissa tarvi,tse kosken koko rakennetrtav,issa mevaa
3118: maissa, joissa v,es·ivoimat suureksi osaksi voimaa, samoin kuin kaikki vielä rakenta-
3119: kuuluvat yksityis~He, on vastaava säännös- mattoma:t vesivoima1ähteet, on otett~ava val-
3120: tely johtanut laajoihin yk'lityisoikeuksien tion haltuun. V wLt:io voi myöhemmin har-
3121: mjoirtuksiin. hintansa mukaan [uovuHaa joi:takin vesi-
3122: Jos valtiovallan kontrollioikeuksien laa- voimaJlähteitä kunniLle tai seillaisil1e yksityi-
3123: jentaminen maamme vesivoimien käyttöön si:lle rt;,eollisuuksi1le, jotka tulisivat käyttä-
3124: nähden jo aikaisemminkin on ol,lut tarpeeil- mään koko tai ~ähes koko saa;tavan voiman
3125: [ista, on tämä [aajentami,nen nykyoloissa omiin tarkoituksiinsa. V a~ltion olisi samruten
3126: käynyt entistä välttämäitömämmäksi. Huo- [unast·ettava mahdollisesti osakeyhtiö-muo-
3127: mattava osa maamme vesivoimista joutui don edel~J71ttämiä osakkeHa rlukuunoUa-
3128: väJlirauhan jä;lkeen luovutetulle aluee~He, jo- matJta selJl,ais,ten vesivoimailaitosten :bai kos-
3129: ten voiman saanti ja s~en hankintamahdolli- kien osakkeet, joissa valtio jo ennestään
3130: suudet ova1t huomattavasti supistuneet. Sa- on osru1lisena. Maksu [unastetusta omai-
3131: manaikaisesti on kuitenkin sähkövoimrun suudesta olisi suoritettava arvioinnin perus-
3132: tarve suures,ti kasvanut. Syynä siihen on teella obligatioissa.
3133: ollut teo1J1isuustuotannon Hsääntyminen so- Ehdotetut toimenpiJt.eet perustuvat siis
3134: dan jä[keen, joka on johtunut osaksi ylei- osaksi tarkoituksenmukaisuus--, osaksi oikeu-
3135: sestä :tuotannon eQpymisestä ja osaksi vält- denmukaisuussyihin. Tarkoituksenmulmi-
3136: tämättömyydestä sotakorvausteollisuuden suussyyt ovrut seuraavat:
3137: kehittämiseen sekä toisaalta polttoaineiden 1. Vesivoimien käyttöön Eilttyvät valtion
3138: puutteesta johtuneesta sähkövoiman käy- intressi>t, jotka suuntautuvat vesivoimapoli-
3139: tön lisääntymisestä. Tuloksena onkin oHut, tiiklman, tedLlisuuspdlit1ikkaan, yleiseen
3140: että käytetty sähköenergiamäärä on tar- tailousp01litiikkaan, kulkulaitospolitiikkaan,
3141: peeseen nähden oso~ttJautunut riittämättö- asutuspolitiikkaan j. n. e., ovat niin elintär-
3142: mäksi. Tästä johtuen on uusien koskien ra- keät, ·e1Jtä vwltio ei voi [uovultrt:aa s~He kuu-
3143: kentamiseen kiireellisesti ryhdyttävä. Aloit- luvaa kontro[!li- ja ohjaamisoikeutta yksi-
3144: teita ;tähän suuntaan onkin viime aikoina ty,isillle.
3145: tehty, kuitenkm pääasiassa yksityiseltä ta- A. Vesivoimapolitiikka. V esivoimateolli-
3146: holta, jolloin nä~tä a!loiiteita jäävät rasit- suuden rationalisoiminen ja kehiMäminen
3147: tamaan edelläviitatut yksityisten hallussa vruatii, etltä voimalailtokset rakennetaan er~i
3148: olevaan voimaJteollisuuteen y'leensä liitty- v,esistöissä yhtenäisen suunnitehnan mu-
3149: vät epäkohdat. kaan.
3150: Paras ja tarkoituksenmukaisin keino val- B. Teollisuus- ja yleinen talouspolitiikka.
3151: tion kontrolJ.ioikieuden !laajentamiseksi olisi Vesivoimateollisuuden suunnittelemisen ja
3152: käsiltyksemme mukaan J"leistä ku:tutusta var- rakentamisen tulee tapahtua maan koko
3153: 1,16. - Peltonen y. m. 45
3154:
3155: t•eoHisuus- j~a tta!louspolitiilmu vaatimuksia 2. Koski on ~aajassa vesir.eitissä sijait-
3156: silmä;lläpitäen, ei vain nykyhetken kannat- seva luonnonrikkaus. Ei ole oikein, cltä
3157: tavuusnäkökoht~a, vaan myös 1tulevaisuutta koskivoiman käyttöoikeus kuuluisi vain sille
3158: ja maan trulousell:ämän suunnirtelmal~isuutta tai niiHe, jotka sa,tunnaisesti omistavat sen
3159: silmäilJläp:iJtä.en. maapaikan, jossa koski sijaitsee. E-ttä on
3160: C. Ku[kuJlaitospolitiikka. Vesivoimien ra- kysymys aivan toisewlaisesta omistusoikeu-
3161: keilitamisen tUJ1ee rt:•apahtua si!ten, että sa- desta kuin jonkin tavaJHisen maapaikan
3162: malla pidetää-n silmäililä vesistöjen kulku- omistuksesta, on ilman muuta selvää. Kos-
3163: kielpoisiksi saattamista (laivaliikenne), puu- kien omistaja naU'tltii itse asiassa sel[aista
3164: tavaran uittamista, maan kuivausta sekä etua, joka johtuu monien vieläpä epälu-
3165: kaJlastusmahdolilisuuksien edistämistä. lmisten maanomistajien omistuksesta ilman
3166: D. Valrt:ion sähkövoimantarpeen tyydyt- että hän rnä~He on millään tava1J.a korvaus-
3167: ltäminen. Vail.tion oma sähköenergian !tarve velvolilinen. Oikeuden vaatimustien mu-
3168: tulee lähiaikoina todennäköis-esti huomatta- kiaista on, että näin eri tahoi1l<le hajaantu-
3169: vasti kasvamaan valtion rteollisuustoimimrw neeSJta ,omistuksesta" johtunut hyöty kuu-
3170: lisääntymisen, rautateiden sähköistämisen ~uu yhteiskunnalle ja tullee yhteiskurnnan
3171: j. n. e. johdosta. Tämä tarve voi 'tulla tar- hyväksi.
3172: kotuksenmukaisimmin ja taloudellisimmin 3. Maan koskivoimat ovat suuresti rajoi-
3173: tyydytetykisi vain jos voimalähteet ja -lai- tetut. Kosken omist'aminen on siis tava·l-
3174: toks-et ovrut varltion hru1[ussa. ,Jaan monopolioikeus. Ei ole oikein, 'että
3175: E. Asutuspolitiikka. Sähköenergian han- tällaisesta monopoHst•a johtunut hyöty jat-
3176: kmtrua ohjruama1la valtio voi vaikuttrua myös kuvasti tuiLee yks~tyisen satunnaisen omis-
3177: suunnitelmallis,een asutuspoli1tiikkaan. tajan hyväksi. Yksiyisellä ei oLe oikeutta
3178: 2. Ottamal!}a yks~tyiset vesivoimaJlähteet nauttia rilil<l·aises:ta monopolista johtuvaa
3179: ja -laitokset valtion haltuun valtio voi es- ,ansiot1ta saatua 1tuloa", jota koko yhteis-
3180: tää niiillä 'tapahtuvan keinotte1un s-ekä rtästä kunta joutuu hänelle maksamaan.
3181: johtuvan sähkövoiman hinnan kiahlistumisen. Ede;1lä esitetyn perus-teella ·ei voida ,tuHa
3182: 3. Pääomista köyhässä maassamme vain muuhun rtuJlokseen, kui:n että maan vesivoi-
3183: valtiolla on käytettävissään sellaisia pää- m8JläMeet sekä y1eiseen käyttöön tarkoi:te-
3184: omia, jotka rtakaavrut voima,teohlisuuden tut yksityiset voimrulaitoks,et Iaitteineen
3185: mahddlilisimman tarkoituksenmukaisen ja edeNä ·esiltetyin rajoirtuksin on ote1t:tava val-
3186: nopean kehi1utämisen. tion omistukseen. Ehdotamme sen vuoksi
3187: V:esivoimalähteiden ja -laitosten vahion eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3188: haJltuun ottamisen puo1esta puhuvat seu-
3189: :t'>aavat oikeuderimukaisuusnäkökohdll!t: . että hallit1ts ensi tilassa ryhtyisi
3190: 1. Yksi,tyisen oikeuden, erikoisesti ,oi- toimenpiteisiin maan vesivoimalaitos-
3191: keude,n väärinkäJ'lttÖön", joka sisältyy sii- ten ja vesivoimalähteiden ottami-
3192: hen, 1että ltarpeeniset vesivoimat jätetään selksi valtion omistukse·en.
3193: rakentamatta, on väistyttävä yhteiskunnan
3194: oikeuden rticlrtä.
3195: Helsingissä 20 päivitnä huhtikuuta 1945.
3196:
3197: Onni Peltonen. Yrjö Kallinen.
3198: Penna Tervo. A. K. Paasivuori.
3199: Väinö Kivisalo. Jere Juutilainen.
3200: Matti Lepistö. • T. Bryggari.
3201: Juho Kuittinen. Isak Penttala.
3202: Juho Pyy. J. F. Tolonen.
3203: Heikki Simonen. Kauko Andersson.
3204: Edvard Pesonen. P. A. Karjalainen.
3205: Juho Karvonen. H. S. Pesonen.
3206: Otto Muikku. Yrjö Kilpeläinen.
3207: Valto Käkelä. Samuli Tervo.
3208: 46
3209:
3210: 1,17. - Toiv. al. N :o 11.
3211:
3212:
3213:
3214:
3215: Peltonen y. m.: Toimenpiteistä pääomasijoitusten suunni-
3216: telmallisen tarkkailun aikaansaamiseksi.
3217:
3218:
3219: E d u s k u n n a ll e.
3220:
3221: Yksityiskapitalistista tuotantoa ohjaa, ku- dattamalla tuotantotoiminnassa ja talous-
3222: ten tunnettua, voitto-periaate. Saavutetta- politiikassa pitkällä tähtäimellä laadittuja
3223: van voiton suuruus määrää tuotannon suun- tuotanto- ja talousohjelmia. Ennenkuin tä-
3224: nan, laadun ja laajuuden. Jos mahdollisuu- hän päästään, voidaan samaan päämäärään
3225: det voittoon jollakin alalla ovat muita aloja kuitenkin pyrkiä rajoitetumminkin valtio-
3226: paremmat, hakeutuu paaoma mielellään vallan toimenpitein.
3227: sille. Tilapäiset suhdanteet saattavat tehdä Tuotannon paisumisen ja noususuhdan-
3228: tietyn alan erittäin kannattavaksi, toisen teen eräänä tärkeänä edellytyksenä on luo-
3229: alan taas voidessa jostakin syystä jäädä tonannon vastaava laajentuminen. Luottoa
3230: heikommin voittoa tuottavaksi. Täten saat- myöntävillä rahalaitoksilla on siten varsin
3231: taa tuotanto toisin ajoin kiihtyä ja kehittyä keskeinen asema tuotannollisen elämän joh-
3232: erittäin nopeasti, jopa muuttua suoranai- dossa. Määräämällä, kenelle luottoa anne-
3233: seksi keinotteluksikin. taan, voivat luotonantolaitokset joko hillitä
3234: Tämä voitto-periaatteen mukainen yrit- tai kiihdyttää tuotantoelämää, samalla kuin
3235: täjätoiminta aikaansaa !taloudellisessa elä- niistä riippuu tuotannon suunta. 1920-lu-
3236: mässä heilahteluja, joiden vaikutus tunne- vun lopuHa vallinneeseen nousukauteen ja
3237: taan hyvin haitallisena. Tuotanto paisuu sitä seuranneeseen lamakauteen oli melkoi-
3238: toisin ajoin yli normaalien rajojensa, mutta selta osalta syynä se avokätisyys, jolla ra-
3239: lru;kee sitten taas vuorostaan näiden rajojen halaitokset. myönsivät ,luottoa varsinkin
3240: alle, niin että syntyy työttömyyttä ja sen teollisuudelle, mutta myös maataloudelle.
3241: mukana yhteiskunnallista hätää. Varsinkin Pyrkiessään myöskin itse pääsemään osalli-
3242: palkkatyöläiset tuntevat yksityiskapitalisti- siksi nousukonjunktuurien tarjoamista voi-
3243: sen talousjärjestelmän vallitessa elämänsä toista pankit vähitellen laajensivat luoton-
3244: ja toimeentulonsa ,epävarmaksi. Suhdantei- antoaan niin, että voitiin puhua suoranai-
3245: den vaihdellessa ovat he aina vaarassa jou- sesta luottoinflatiosta.
3246: tua työttömiksi, koska on pelättävissä, että Täten aikaansaatu epäterve tuotannon
3247: jollekin tuotannonalalle sijoitettu pääoma paisuttaminen aiheutti pian vastavaikutuk-
3248: ei jonakin hetkenä enää tuotakaan tarpeeksi sen, joka synnytti työttömyyttä, palkkojen
3249: suurta voittoa eikä tuotanto siten enää kan- alenemista ja väestön yleisen ostokyvyn
3250: nata. heikkenemistä. Luottolaitokset eivät kyen-
3251: Vaikkakin on myönnettävä, että kapitalis- neet sitä estämään.
3252: tiseen voiton tavoitteluun perustuvalla tuo- Ilmeistä kuitenkin on, että jos pääomien
3253: tantojärjestelmällä on eräitä hyviä puolia, käyttö ja sijoitukset alistetaan yhtenäiseen,
3254: ovat juuri suhdanneheilahtelujen syntymi- yhteiskunnan kokonaisetua valvovan johdon
3255: nen ja niiden aiheuttamat haitat kuitenkin ja tarkkailun alaisiksi, voidaan tuotannol-
3256: siksi turmiollisia, että niitä on pyrittävä lista toimintaa halutulla tavalla ohjata. Sitä
3257: sekä sosiaalisista että kansantaloudellisista voidaan joko edistää ja suunnata määrä-
3258: syistä suunnitelmallisesti estämään ja sen tylle alalle tai estää j.a hillitä riippuen siitä,
3259: sijaan ylläpitämään jatkuvaa ja tasaista tehdäänkö luotansaanti helpommaksi vai vai-
3260: työllisyyttä. keammaksi. Vaikka markkinataloudelliset
3261: Tähän avautuisivat luonnollisesti parhaat kannattavaisuusnäkökohdat tiettynä .ajan-
3262: mahdollisuudet ottamalla kaikki tärkeimmät kohtana jollakin alalla näyttäisivätkin suo-
3263: tuotannonalat yhteiskunnan haltuun ja nou- tuisammilta kuin eräillä muilla aloilla, ei se
3264: I,l 7. - Peltonen y. m. 47
3265:
3266: tällöin olisi ratkaisevaa tuotannon käyntiin lään, riittävä toimenpide, jotta yleinen etu
3267: panemiselle, jatkamiselle, lisäämiseHe, vä- tulisi nykyisten olosuhteiden ja lähimmän
3268: hentätmiselle tai lopettamiselle. Näistä sei- tulevaisuuden vaatimusten edellyttämällä
3269: koista päättäisi kansanta:louden ja yleisen tavalla huomioonotetuksi. Tällaisellakin
3270: edun mukaisesti luotonkäyttöä ja sijoituk- säännöstelyllä ilmeisesti voidaan raha- ja
3271: sia valvova johto. Se voisi täten huomatta- pääomamarkkinoita melkoisesti hallita. Pa-
3272: vassa määrässä vaikuttaa työllisyystilantee- rempiin tuloksiin todennäköisesti kuitenkin
3273: seen ja hillitä nousu- ja laskukausien vaih- päästäisiin, jos tärkeimmät luotonantolaitok-
3274: telua. set, kuten pankit, vakuutuslai,tokset j. n. e.
3275: Erikoisen :tärkeätä olisi tällaisen johdon kokonaan alistettaisiin yhteiskunnan määrää-
3276: olemassaolo myös sen vuoksi, että tuotanto- misvallan alaisiksi. Tätä vaativat sitäpaitsi
3277: toiminnassa jatkuvasti pysyisi tietty tasa- oikeudellisetkin näkökohdat. Eihän yleensä-
3278: paino välittömien kulutushyödykkeiden ja kään voi oHa oikein, että eri väestökerrok-
3279: pääomahyödykkeiden tuottamisen välillä. sista kootut raha- ja pääomavarat muodos-
3280: Vapaan yritteliäisyyden ja kontrolloimatto- tavat yksityisille yrittäjille ansiolähteen sillä
3281: man sijoitusvapauden vallitessahan usein tavaHa kuin nykyisin on asianlaita. Niin
3282: pyrkii käymään niin, että välittömien ku- ikään on väärin, että sitä tosiasiallista mää-
3283: lutushyödykkeiden tuottamiseen ei omisteta räämisvaltaa, minkä yhteisesti kerätyn pää-
3284: riittävästi huomiota, minkä vuoksi epämiel- Oman käytöstä päättäminen varsinkin suu-
3285: lyttäviä häiriöitä talouselämän kulussa aika rille liikepankeille antaa, saavat käyttää
3286: ajoin syntyy. Sijoitustoimintaa riittävästi vain muutamat harvat yksilöt, pankinjohta-
3287: valvottaessa sitävastoin on mahdollisuus jat. Rahapääoman käy.ttämisoikeushan mer-
3288: noudattaa määrättyä tasapainoa tuotannossa kitsee samalla yhteiskunnan reaalipääoman
3289: ja estää ikävien häiriötilojen syntymistä ja työvoiman käyttöoikeutta. Kenellä näet
3290: sekä siten ylläpitää yleisen elintason vaka- on vallassaan raha, hän tosiasiallisesti mää-
3291: vuutta. rää myöskin työntekijöistä ja voi :käyttää
3292: Y~leisen edun mukaista näin o1len kieltä- heitä ja heidän työvoimaansa omaksi hy-
3293: mättä on, että pääomien käyttöä yhteiskun- väkseen. On sen vuoksi luonnollista, että
3294: nan puolelta :määrätietoisesti valvotaan. määrääminen siitä, miten ja mihin tarkoi-
3295: Tämä valvonta voidaan osittain toteuttaa tuksiin luottoa myönnetään, mahdollisim-
3296: alistamalla luotonanto riittävän keskitetyn man täydellisenä kuuluu yhteiskunnalle tai
3297: johdon alaiseksi. Sodan aikana on meillä sen etuja valvovalle taloudelliselle johdolle.
3298: tämäntapaista luoton säännöstelyä pyritty Sodanjälkeisissä oloissamme on pankkien
3299: puolittain vapaaehtoista tietä noudatta- ja muiden !Luottolaitosten valtion määräys-
3300: maan. Luottoa eivät vallankaan rahalaitok- valtaan alistaminen tarpeen nimenomaan
3301: set ole saaneet myöntää vapaan harkin- myöskin siitä syystä, että meillä ilmeisesti
3302: tansa mukaan, vaan Suomen Pankin anta- lähiaikoina tulee vallitsemaan melkoinen
3303: mia ohjeita noudattamalla. Täten saavutet- pääomien puute. Kaikenlainen jälleenra-
3304: tiinkin luottomarkkinoilla järjestystä, joka kennus tarvitsee, niin pian kuin siihen täy-
3305: vallankin valtion oman lainaustarpeen dellä todella on mahdollisuus käydä käsiksi,
3306: vuoksi oli välttämätöntä. Niin pian kuin siinä määrin vapaita rahapääomia, etteivät
3307: pysyvärumin siirrytään rauhanomaiseen tuo- käytettävissä olevat varat siihen läheskään
3308: tantoelämään ja pääomien kysyntä :mitä eri- riitä. Jos valtio kykenisi huomattavassa
3309: laisimpiin tarkoituksiin yrittäjien taholta määrässä lyhentämään sodanaikaisia velko-
3310: suuresti kasvaa, on kuitenkin olemassa jaan, voisi tilanne ehkä olla olennaisesti
3311: vaara tämän järjestyksen häiriintymisestä toinen. Mutta siihen tuskin on mitään mai-
3312: ja yksityiskapitalistisen voitontavoittelun nittavia mahdollisuuksia. Pikemminkin voi
3313: pääseruisestä liian suuressa määrin ratkai- käydä niin, että valtion edelleenkin on tur-
3314: semaan tuotantoelämämme vastaista kehi- vauduttava uusien valtiolainojen liikkeelle-
3315: tystä. Jottei näin tapahtuisi, on valtioval- laskuun.
3316: lan riittävän tehokkain ottein ajoissa puu- Pääoman puutteen vallitessa ei luonnolli-
3317: tuttava asiain kulkuun. sestikaan ole yleisen ·edun mukaista, että
3318: Tällöin joudutaan luonnollisesti kysy- yksityiset raha- ja luottola:itokset saavat yk-
3319: mään, onko se, että rahalaitosten luotonan- sityiskapitalistisen voitto-periaatteen mukai-
3320: toa vain keskuspankin taholta säännöstel- sesti ratkaista, kenelle käytettävissä ofevat
3321: 48 1,17. - Pääom~sijoitusten tarkkailu.
3322:
3323: niukat pääomat annetaan ja minkälaisiin tään yleisten etujen mukaisesti. Edelleen
3324: tuotantotarkoituksiin varat sijoitetaan. Rat- näyttävät sijoitustoiminnan yhteiskunnan
3325: kaisevana ei suirrkaan saa olla yksin jonkin määräysvaltaan ottaminen, sen keskittämi-
3326: sijoituksen sen hetkinen yksityista1oude1linen nen ja valvonta välttämättömiltä, jotta kas-
3327: kannattavaisuus ja lyhytnäköinen voiton- vavan rahapääoman kysynnän johdosta uh-
3328: toive, vaan koko kansan yleinen etu ja maan kaava kol'kokannan nouseminen voidaan es-
3329: kansantalouden paras. Sijoitustarpeet on tää.
3330: tyydytettävä yleisen edun sanelemaa järjes- Edellä sanotun perusteeHa ei voida tulla
3331: tystä noudattaen, olkoonpa, että osa sijoi- muuhun kuin siihen, että pääomien käytön
3332: tuksista sillä hetkellä olisi vaikkapa mark- ja sijoituksen valvonta on tähänastista täy-
3333: kinataloudellisesti täysin kannattamattomia- dellisemmin otettava valtiovallan valvon-
3334: kin. Niinpä se suunnitelmallinen talouspoli- taan. Ehdotamme sen vuoksi kunnioittaen
3335: tiikka, jota Neuvostoliitolle maksettavien eduskunnan hyvämsyttäväksi toivomuksen,
3336: vahingonkorvaussuoritusten vuoksi ja muis-
3337: tltkin syistä pakostakin joudumme aina- että hallit1~s ensi tilassa ryhtyisi
3338: kin toistaiseksi ~aajassa mitassa harjoitta- sellaisiin toimenpiteisiin, että ainakin
3339: maan ja ylläpitämään, edellyt·tää tiettyjä, kaikkia tärkeimpiä pääomansijoituk-
3340: suhteellisen vaativiakin pääomasijoituksia. sia maassa suunnitelmallisesti tark-
3341: Tarvittavat varat niitä varten on saatava, kaillaan ja että tässä tarkoit1tksessa
3342: vaikka varmastikin joillakin sotrukorvaustuo- kaikki tärkeimmät raha- ja luottolai-
3343: tannon ulkopuolelle jäävillä aloilla liiketa- tokset alistet.aan joko suorastaan val-
3344: loudelliset voitonmahdollisuudet olisivat pal- tion määräämisvallan tai muuten riit-
3345: jonkin paremmat. Varat maalle välttämät- tävän tehokkaan, yleistä etua silmäl-
3346: tömiin tarkoituksiin voidaan ilmeisesti hank- läpitävän valvonnan alaisiksi, sekä
3347: kia vain siitä tapauksessa, että sijoitustoi- antaisi Eduskunnalle tarpeellisen esi-
3348: minta ei ole vapaata, vaan että siitä pääte- tyksen asiasta.
3349: Helsingissähuhtikuun 13 päivänä 1945.
3350:
3351: Onni Peltonen. Alpo Lumme.
3352: Väinö Kivisalo. Valfrid Eskola.
3353: Miina Sillanpää. E. Pusa.
3354: Juho Kuittinen. Jere Juutilainen.
3355: Aino Lehtokoski H. S. Pesonen.
3356: Viljo Rantala. Martta Salmela-Järvinen.
3357: Yrjö Welling. Juho Karvonen.
3358: Juho Pyy. Otto Muikku.
3359: Eetu Karjalainen. J. F. Tolonen.
3360: Isak Penttala. Varma K. Turunen.
3361: Elli Nurminen. Heikki Simonen.
3362: Väinö Voionmaa. P. A. Karjalainen.
3363: Jussi Raatikainen. Kau~o Andersson.
3364: Matti Lepistö. A. K. Paasivuori.
3365: Penna Tervo. T. Bryggari.
3366: Yrjö Kallinen. Kaisa Hiilelä.
3367: Atos Wirtanen. Aino Malkamäki.
3368: Urho Kulovaara. Uuno Raatikainen.
3369: 49
3370:
3371: I,ts.- Toiv. al. N:o 12.
3372:
3373:
3374:
3375:
3376: Bu.bta y. m.: Toirnenpiteistä valtiolle lait,attujen kei.not-
3377: teliUla hankittujen pääomien ottam;ises:ta valtion ainai-
3378: suudeksi.
3379:
3380:
3381: E d u s k u n n a ll e.
3382:
3383: Kaikille on tunnettua, että käyty sota osallistua kaikenlaisiin töihin. Suuri määrä
3384: aiheuttaa valtiotaloudelle vielä monien vuo- pienviljelijöitä on niinikään asemassa, jossa
3385: sien ajan eteenkinpäin niin suuria ylimää- välttämiittömän kaluston puuttuessa loppu-
3386: räisiä menoja, että va:l:tion talous joutuu vat edellytykset voimaperäiseen maatalous-
3387: niitten johdosta äärimmilleen rasitetuksi. tuotantoon. Noiden seikkain vaikutus ny-
3388: Tähän saakka on valtion tuloja ja menoja kyiseen tuotannon alhaisuuteen on niin
3389: koitettu pitää ,tasapainossa pääasiassa vero- huomattava, että niihin on syytä kiinnit-
3390: jen lisäämisellä. Tuota on perusteltu paitsi tää vakavaa huomiota, ei vain sosiaalisena,
3391: tulojen ja menojen tasapainoon saamisen vaan ennenkaikkea talouspoliittisena kysy-
3392: välttämättömyydellä erikoisesti sillä, että myksenä.
3393: sen avulla voidaan vetää markkinoilta pois Tuollaisten epäkohtien korjaaminen vaa-
3394: liikaa ostokykyä ja siten vähentää infla- tii sarjan uusia talouspoliittisia toimenpi-
3395: tion vaaraa. teitä, joista yhtenä on nykyisen valtiovelan
3396: Kieltämättä noilla toimenpiteillä on ollut huomattava supistaminen.
3397: perkästään finanssipoliittisesti asiaa arvioi- Suomen koko valtiovelka oli v. 1939 pyö-
3398: den tarkoitettu vaikutus tilapäisinä sodan rein luvuin 2.5 miljardia, jossa kotimaista
3399: oloista johtuneina toimenpiteinä. Rauhan n. 1.5 miljardia. Tunnettuahan on, että
3400: oloissa niiden jatkaminen nykyisessä tehos- 1930 luvulla hallitus pyrki vailmttamaan
3401: saan tulisi ennemmin tai myöhemmin joh- siihen, että jälelläoleva miljaardin ulkolai-
3402: tamaan kestämäittömään tilanteeseen. Siir- nen velka olisi voitu muuttaa kotimaiseksi.
3403: tyminen sodan oloista rauhan oloihin vaatii Pääoman omistajilla ei kuitenkaan ollut
3404: myöskin siirtymistä sodanaikaisista talous- lainaan liikeneviä varoja siinä määrin, että
3405: poliittisista toimenpiteistä sodan päättymi- hallituksen pyrkimys olisi toteutunut. So-
3406: sen luomia taloudellisia ja poliittisiakin dan aikana on valtion velka kohonnut jo
3407: olosuhteita vastaaviksi. Nvkvisen talous- lähemmäksi 70 miljardia. On pidettävä
3408: politiikan pääajatuksena t~le~ olla valtion selviönä, että kun sotaa edeltäneitten kah-
3409: menojen supistaminen kaikilla sellaisilla den vuosikymmenen aikana ei valtiolle
3410: aloilla, jotka eivät suuntaudu tuotannon liiennyt lainattavaksi kuin 1.5 miljardia,
3411: lisäämiseen, sodan aiheuttamien välttämät- kun taas hieman yli 5 vuoden kuluessa on
3412: tömien korvausten suorittamiseen ja ajan- lainattu noin 60 miljardia, on sodan aikai-
3413: kohtaisiksi tulleiden sosiaalist-en ja kult- sessa säännöstelypolitiikassa täytynyt olla
3414: tuuriolojen parantamiseen. sellaisia aukkoja, jotka ovat visseille pii-
3415: Rahan arvon vakaannuttamisen perusta reille tehneet mahdolliseksi joko suoranai-
3416: on tästälähtien oleva, ei niinkään paljon sen keinottelun tai keinotteluluontoisten
3417: ostovoiman markkinoilta pois vetämisessä, liikevoittojen avulla hankkia nimiinsä huo-
3418: vaan tuotantoedellytysten lisäämisessä. Tä- mattavia omaisuuksia. Koska tuo on tapah-
3419: hän asti noudatettu vero-, hinta- ja palkka- tunut samaan aikaan kun kansan suuren
3420: politiikka on johtanut siihen, ettei työmies enemmistön elinehdot ovat olleet säännös-
3421: saa riittävästi ravintoa voidakseen normaa- teltyinä äärettömän niukoiksi, on tuollaista
3422: ~isella tavalla työskennellä, eikä sellaista omaisuuden hankintaa pidettäYii niin suu-
3423: vaatetusta, mikä anta.isi mahdollisuuden ressa määrässä kansan suuren enemmistön
3424:
3425: 7
3426: 50 1,18. - Keinottelupääomat valtion haltuun.
3427:
3428: oikeustajuntaa loukkaavana ja kansan hä- esitämme eduskunnan päätettävä;ksi toivo-
3429: dällä keinotteluna, että on välttämätöntä muksen,
3430: saada siinä oikaisu aikaan. että hallitus ryhtyisi tutkimamt
3431: Koska sodan aiheuttamat menot muuten- missä määrin yksityisten ja rahalai-
3432: kin panevat valtion finanssiasiain hoidon tosten valtiolle lainaamissa varoissa
3433: ja kansan veronmaksukyvyn kovalle koe- on sodan aikana suoran tai epäsuo-
3434: tukselle ja koska valtiovelan nykyinen suu- ran keinottelun avulla hankittujn
3435: ruus korkomenojen kautta niitä suunnatto- pääomia ja kiireellisesti valmistuttoo
3436: masti lisää, on välttämätöntä päästä val- ja nntoo Ed1tskunnalle esityksen tuol-
3437: tiovelan huomattavaan vähentämiseen. laisten varojen valtion omaisuudeksi
3438: Yllämainittuihin seikkoihin nojautuen pnkkoluovuttamisestct.
3439: Helsingissä huhtikuun 21 päivänä 1945.
3440:
3441: Matti Huhta. Tyyne Tuominen.
3442: Konsta Talvio. Olga Virtanen.
3443: Matti Meriläinen. Johan Toivo Järvinen.
3444: Mauri Ryömä. Toivo Sormunen.
3445: Antto Prunnila. Reino Uusisalmi.
3446: Paavo Leskinen. Esa Hietanen.
3447: Elli Stenberg. Hertta Kuusinen.
3448: Ville Pessi.
3449: 51
3450:
3451: 1,19. - Toiv. al. N:o 13.
3452:
3453:
3454:
3455:
3456: Uusitalo y. m.: Esityksen antamisesta sotakulujen köyhältä
3457: kansalta perimisen lopettwmiseksi sekä eräiden henkilöi-
3458: den omaisuuden ottmniseksi valtion haltuun.
3459:
3460: E d u s ik: u n n a ll e.
3461:
3462: Ku<ten tllillitl€1ttua, ailte:utti sota ik:ans.aJ- vat julki rauhan tahtonsa ja korottivat va-
3463: lemme smmioo oorile.Th J:isälksi myös suuria roittavan ään.oosä, jotta väillty;iltäi.Sii·in sodan
3464: taJloudeJJisia mene:tyik:s]ä.. Tuotam.,tolaitdkset seumuiksåilita, mUJtta joallim jOihdOSita lkansa-
3465: pllirul:iim .pa:lrve:OOrn:roaJlll vairrr sO!tala ja ra.ppeu- ilaisia slll!jetti1n rvanllcilruhirn.
3466: tuirvat huOIIllaJtlt.,avasti uusi'lNlan p-uutteessa. K;un ikansailrta !ei !kysyttty, hru1urruako se so-
3467: :M:aart.aJ.ous rappeutui, siil:l:ä paTih:aan :t.yövoi- rtaa, ja ik:uiru siltä S;i[.1oi·n vallassa ohleit.ten
3468: m3JI1 oH!lessa w:mn:eij~1.ssa ei lrortm•n jä;än.eet, pirilcioo ltoimesrt:a esrteltti,:iJn kaiik:ik:i :rrllllJhdotll'i-
3469: etupäässä naiset, lapset ja vanhukset, voi- suudet vaiik:uttara ~~auhan hyvWksi ja ;koulll
3470: noot suorirt.taa !h·. ~:liil,r~ke,a; mootaloudessa väilit- nyt sotakuluja kannetaan vähävaraiselta
3471: tämäWimiä rtö]tå. Se !kävi heiHHe ylivoilma.i- kanS!altruk.ID, joika oli ralilian ik:annaiLla, on
3472: seiksi senkin vuoiks.i, että useissa rtapamiksissa tämä !heissä theräit!täiDyrt:, o.il.l,;eutettua suUittu-
3473: vieti1n rt:.ailOIDJpojan ainoaikm h•evonen ammei- musrta. He kä.sill1:!tävät, että ne suurOIIllista-
3474: jaan ja jäi pelto- y. m. muiden töiden teke- jat ja; muUit SO!taan syyJ:Lis'et dlntoilri.jat, joitlka
3475: mdnoo ikokona~an seiru varaan, jos srrui jostain hwlus.ivat sottala, :t.ahitoiwvt sen wvulJa saada
3476: 1 hevosen: tlaå.,naQmi. Kestää vuDsia enilllenikuin käsiinsä Karjalan luonnonrikkaudet ja tu-
3477: ' vauri{)Jt on ltäydeHises!ti korjaJtt.u. hota siellä vallllitsleNan järjestelmän, ovalt
3478: SodaTIJ joihdosta o.valt verort; sururesitru nous- velv()1liset maikSJamaan myös s'eiktka.ilunsa
3479: s.eet. Sotakuluja on peritttty rlmnsailta välit- ikUSI't.alnn:uik:siert. Tärrnän vuoksi es:Utä1Illille
3480: ~ilsinä ja vcälilttömiruä veroina j,a paikk{)Jlai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3481: nJOina. YrLeensä Oiru verortUB muodostunut sel~
3482: laiseksi, !että vähävaraillsen. !kansan eillärrnä. on että hallitus kiireellisesti valmis-
3483: muodootunut Sliert::ämäit1:ömälksi. Emtaoo on tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
3484: swurestri !Laskenut!:.. tyksen, jonka mukaan sotakulujen
3485: Maamme :vähäNai~runen lkruns:a OlllJ aina ol- periminen köyhältä kansalta heti kai-
3486: lut mruhan !kirurunrwhla ja vastusrl:.all1ut sot•a.a. kissa muodoissa lopetetaan, ja sotaan
3487: Vie!Lä slirhlom, !kun se selvästi nälkyi, että syyllisten, sotarikollisten ja sodasta
3488: marutrumrrne sull!IliDJiitelmailHsesrti johdettiin so- hyötyneitten keinottelijoitten omai-
3489: ta:aro. Neuvosrt:oli:irt:lt.oa V1astaan, Sleill yiks]l& ja suus otettaisiin valtion haltuun sota-
3490: joukkojärjestöt useissa tapawksissa iLausui- k,ulujen peittämiseksi.
3491: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
3492:
3493: Aaro Uusitalo. Tyyne Tuominen.
3494: Eino Tainio. Anna Nevalainen.
3495: Elli Stenberg. Yrjö Räisänen.
3496: Ville Pessi. Vilhelm Riihinen.
3497: Juho Mäkelä. Olga Virtanen.
3498: Lauri Myllymäki Aleksi Rinne.
3499: Arvo Riihimäki. Vihtori Pt'!etsäranta.
3500: Matti Meriläinen. Ville Puumalainen.
3501: Juho Hukari. Antto Prunnila.
3502: Reino Uusisalmi Emo Roå.ne.
3503: Toivo Sormunen. Johannes Mustonen.
3504: Toivo Kujala. Kalle Kauhanen.
3505: 52
3506:
3507: I,zo. - Toiv. al. N :o 14.
3508:
3509:
3510:
3511:
3512: Salmela-Järvinen y. m.: 'l'oihne,npiteistä teollisen tuota.nnon
3513: järjestämiseksi välttärmättömiii lw.Jutustarvikkeita sil-
3514: mällä pitäen.
3515:
3516:
3517: EdiUskunnallc
3518:
3519: K~msant.alou:temme on va.ilmassa ylillneaw- ja ·11aJaika-aiilreva.rrat olisi kai:kkiei:n 1ta,1oudel:Li-
3520: vaiheessa. Välirauhan :wpinmkseu edellyt- ~1mmiin ikäymerttävä. Jopa Yoirdiaan SIIIDOO,
3521: t~t s01takorvMllkset itwl1evat monien v;uo- että määrä1torssä mreile~ä ylksi1ty:ill!en yrilttle-
3522: s;iJen ,a,.jan rniieliemään lffi,:iJk;en ,ylijäämän", liäiJs.yys nåmenoma:an vaSitust:aa itäilitais:ia
3523: jopa enerrumä.nk&n ikialll:sa:ntulootamme. Tämä py1'!kirrnyksiä. Kun 'esiJm. m~B.ika.-<ameiden
3524: t•aas ·aiheuJtlt;!B./3.. s•en, että yh:-irJJen elilinjta.<;;o ·ei pum~l:it,een y,a.Uite.~S~a; ol,isi :ka.noo;rutaloudclilli~
3525: v<oi kohoba, etitä [k.a;nsaJa,isl:if;m on tduJtil:au- sestli 'ed:ullru31ta ,tuottaa vain sellaisia hyö~
3526: dUJt:t;ava en1t.istä I~U1H'I001p1a1a1n säästäväis:rY- dy:kk,eitä, joi,ta v:äl,tlbäim,åJtltlömiisti .t:arviitaan,
3527: teen ja pyr;1titävä supis1taw131an ikulut!Us!ta, mnt1ta jok~en valmistus ei t.arjo,a. riilitrtävää
3528: monesS(a:kin eri muodOL"Sa.. R·a:aka-~U..ineid;pn rnn'n t:iV:Oitlt.Oa., sa.a:tJ,a!a JilmiJtJiiJnen yrittJe1iäi-
3529: 1
3530:
3531:
3532: puute p!B.ikoiltt~B.,a :niin:ill12ään lt,YYitymä:än vä- syys pä;i,nvMt!Oin pyrkiä. ikäYil:it.ämäih1 rowlm-
3533: h.äffil. Kun 1ei ol1e, 1TIÖL'ltä wtlmis't'e'ta~:n, ei ruia:reita seldaiSit:en .ant.~kikJe:l·e~CLen 11 uort:.t.a.mi-
3534: voida my.öskää,n !lrulmt;t.aa. ~oon, j-otlm. tk;am:s.anmaillourliemsesti ovat vä-
3535: Täililaisessa tiliLantee~SS~a olisi mli>t.ä s U!Uri n hemmälllJ tärk:editä, mutlta jo~CLen myynlt,1-
3536: huomio kil:irnJIJ.Ji1JetJtävä siihen, ,e,ttä. ltuortan- voitto muodi()ISi!n:m heiHe ~edruil.1men1ma1ksi.
3537: nol,bmen ;työ kies!kilt\etitäisilin ·em>i SlidaSIS'a ilmn- Tuot1t1eidie~t k:estävyylteelll ja ;la:altUJlm ei
3538: sam lt<Oime,ffi111milon ika.nna1ta lkaffikilrein tär- myöslkään ki;i:nn},t,e;tä. ,ta.rpe,e:ksi huomi.ot.a,
3539: llreimpfuen !tilwtlteiden rtuottamisoon. Y'mli- vaan laatua lmonontamalla pyritään kiertä-
3540: SYYiboon ~ei meillä ll!J'!l:. 01l1e miOll!OO VIUOOL1l mään nii;tä. Inä.ä.räylffiiä, joi1ta hin:J:a,oo :ruiih-
3541: varoa, V'aa:n taV'oilt,teeiks.i on aiSiet,ettav'a 11:\uv- den säännöstelyn voimassaollessa tuotteille
3542: teutavilen lta.rvilkkJeiden :taclwi tuksenmrukai- :asefteil:a.an.
3543: s:uus. KtaH.iit;a: ,maikn-nUl11eiJta ja, rtyötä ei Laa,t,na. it!llas huonoil1ne:t;aa,n t.av.al:l!iJsiesti
3544: sai~1 roUISilroJta ltarv:iJl®eihimJ, j{Jitkia leiväitr o1e 1\lesltä.vyyden kl1S!t.a.nnu:kl9eil'lla:. TäSJtä on il:UOlll-
3545: vältt.ämätltömilä rroi joilta :hlmanikilin WJida:a.n IJJOtlili"iiCSSti Sleuma'llikiS!ena erutistä .UinJkarampi
3546: oU:a. Kja;uprul.J[set voi:tonlt,a.voiltt1elu:nä:kökoh- kubU:tustM·vilklkJe:]dtm p;uUJt;e. Kun lkulutus-
3547: dart pilt:äisi rliuD't,alllJoUJ ISUUll!111irf:e1l!1e.ssa jältitä.ä pvOSieSISii on rf:av;a1ldsita ,oopoompi, joudutaan
3548: sivumma1l,e. Täibelll :ei p:iibärusi ituovutrt:.a.a. ,es,im. hr.n:kkima.an •umsåa• .esineiltä p.aJjm1 '\lSielflm-
3549: maka-a'iine3ita teoilil,isuool,aåJt•o!kisiliUe, jo.tlm. :tluot- min kuin ennen. Onpa ollut havaittavissa
3550: tavat myyntiartikkeleita, joiden valmista- sellaistakin, että tehtaat suorastaan !kiel-
3551: n'lis•ta ha,rjoilbetman lähinnä v:a>in vo:irton täytyvät valmistamusta sellaisia tuotteita,
3552: saavuttamiseksi. Sensijaan olisi entistä j,Oitll:ia olis,~v:a't. omila:a1n edistämään säästä-
3553: suu11emp;aa huomiotta. k~mnrnt\ettävä seil>La:is- väisyJitbä., ikos!k:a .niliden va.1muislt.amin:en ooalt-
3554: ten laitteiden ja menetelmien !kehittämi- ltailsi h!idast.Uititlaa, cJ:;avam;n [mlutU:St.a, vähen~
3555: seen, joicl!e:n avull.a vcoidaa'n saada aikiaa.n :tää kysyntää ja mahdollisesti alentaa
3556: työn j~a m,ak,a-a:~neideln sääs1töä.. hii!t1ltoj,a. K!Uva;a.vana ;es1imetrkkiinä mainiJtta-
3557: On ltodet;bav;a, ·e1t1tä ykffityiuen yr.Lt!t~lliäi ikcoon t:älJais:effi,a, kä.}~t.äln;nölJ.äsyyrt:,een ja tar-
3558: syys 1ei tässä suht1ees:s:a parh:m:lJa mahdolli- k,oiltuksenmlllikaisuuteoo pyrkivää suunta:a
3559: seLla rtav:a[:La !kykene hyöd;yrt:Jtämä.än ikanslaJ1- jarruttavasta menettelystä eräs aivan lähi-
3560: Itia1out;ta,JP.Jlllle. 8e on a:i,van L~ia!Th iLähe,mesrt:i aikoina sattunut rf:apaus. .:VIuuan henkilö
3561: sidOitttu yks:ityisltruoudeJil~iJsle,en voritonrf:.avoit- on keksinyt käytännöllisen, suorastaan mul-
3562: ltel'l11ll1 voidatks!Cien syvent~ä ,raJtilm·.is:emoo.n ilisitavan menlc;tr!JE'l()'-tavan, jm11k/B., mUJlmrun
3563: probleeilllieja, mmf:len mams..~a. oLevat Yoinm- vDJi,CLala'll va1lmista~ m~IC·srt:'lelll j1a na:isr!Je;n; ailtus-
3564: I,2o. - Salmela-Järvinen y. m. 53
3565:
3566: vootJteilta., jaideil11 ikestboa;ika on momiilloorr~Ja,i tetaru1 ,todreUista ta:rvetta, ja kansa:llaJsroon
3567: Sfflti pfutiEliiDipi: ikm:in nykyisin ik:äy.iäillmössä.- käyttöä silmäl1~äp.itä:en ,eikä vairn ikauppa-
3568: olevin menetelmin valmistettujen. Tämän voiltoo rt:avootiteluar varben? Tämä on ik:ysy-
3569: ilooiksilnnlöln ilmymnrtöönoi1:ibaillrimroo ol,isi rtåioo·- mys, joftl::a herää miclissämmer ja johon
3570: llly;t siltä, ffiltiä maassa olev:Uen maJlm-a,inciden löytyy vairn yksri v:asltaus: meidån on ·tässä
3571: avulla olisi voitu vwlmistaa tavaroita paljon .nimlmm ika:iiloosSia. n11Uussail:cin yhrt:eiiS!eilämäs-
3572: pitempää kulutuSkautta varten ja säästö olisi sämme :rnäärntrlietoisesti pyrittävä järkevään
3573: oiHrut huomtatltaiVa sekä joikaislelll• yiksiltyisen ja ltalrkoiltuikselrumuikailsoon surunn1ttelml31llisuu-
3574: erutä myösk:iln likaJTISaillJi!alouden kanna~lta ikalt:- treen. V311rt:ålovaUan olisi ohjaa:vaihla ik.ädehlä
3575: sattUJr:W. Mirutta valili:!ka keksijäll! meootlteily- 1taJrtiUttava amo~dffi1 JruilkiUIIll1 ja Siala1:etltava
3576: :tapa on tuamUSitert:rr,u hyvWk:Si ja Mll! on rtarotantooilämämme pa1l'Wema;a.n ka!lliSalllJ to-
3577: sam11llt såiliiJe p~amTIJtrun, saatrt:oo käydä nruirn, de1låsia :tarpeårt:l!l. KatitiJ ikteilmmnöt ja me-
3578: 1etftei hän tällä pääse Olll!Ire1l:islmtlt;amaalll kan- netelmäJt:,, jotka ,to!dJel:la !edistävät iklaillSil:n-
3579: saamme, sillä mikään tehdas ei toistaiseksi trul.oudeltlislm. :tuo~an;toa, sä.ä:stäväit työltä tai
3580: ooo SllOO,UJnu:t o1ltaiJ:rua.an paite:nJtJtåa käytän- .työaånreirta, oLisi t;a11kom t.ut.lciitt.ava ja py-
3581: tÖÖ!n. j~a v~maa111 se::n illliUik>aislia ltuot- rriltJtävä sovelt~amw,an nititt.ä tkäyJtäntöön pal-
3582: OOirt:a. Syyksi! meiliell:clmåin. hyJllikä:äm:isoon on vel-enm~an yht;e,istä <e~too.. Käsåty~ mu-
3583: esitJOOty, että kleilmintö on ik:alllpalilåsestlil epä- ikraatn J~il talousclämän säännöslbeletmJisestä
3584: edluJ.iLimm,, ilooskla e:i, oJe syyitä tuottala ltalr- poiik:kieubeHiisis:sa oiloilssat suo ha:Nittruikse:l~1e
3585: vikilreita, j~llro. ovalt. iHd.an ikiest.ävil.ä ja eSitä- r:iirttävät vaJtruudret ltäslsiä suh~.
3586: väit kruilrwtttajia hanJ.ddnw.slta lll'Ut:ta t~ Edeliläolevaa11: v,jjrtatben ·ehootiaJilill1e iknm-
3587: illOPOOBSa· rt:ahdå.ssa. Ja tämä f5YY esiiteitään nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
3588: ~. joil~oin me'idän kiaikåtn •tavoim. p~ muksen,
3589: :täisi yrirt:Jtää, säästää ja :tulla omilHamme että hallitus t·yhtyisi toimenpitei-
3590: rt:oimero11 mahdQ!lilllisimm:an pitikälil~e! siin teollisen tuotantomme järjestä-.
3591: Ryhtymättä luettelemaan enempiä esi- miseksi sellaiseksi, että sen avulla
3592: ' merkikejä, joilta viim!eaåklaärta itapa.bltu- voitaisiin t1wttaa entistä enemntän
3593: mista löytäisi muitakin, voimme vain todeta, k(JifljSan elämälle ja toimeentulolle
3594: eittä tässä jos. missään yksityiseill! yrilti!leiLiäi- välttämättömiä kulutustarvikkeita,
3595: syyden ediut ja ikJammllJtailouden slelkä y®- etupäässä pitäen silmällä tuotteiden
3596: set ooult ovat jy:t1käsrt:å1 VlllSitaikJlmålll. Olliro tarkoituksenmukwisuutta ja kestä-
3597: meidän cyydyrbtävä edeilillelelllkiin, vasrtoin vyyttä sekä maan vähien raaka-aine-
3598: ilmåkilcia. järjJen v~, !toimllimoo;n :tuo- varojen mahdollisintman säästeliä.stä
3599: ia!nltooJ.ämässämme riil!IOOilJ asiamruukaisrt:a käyttöä, 1tiin ettei yksityisyrittäjien
3600: suUIIllllitelnmJ.llisurutma? Eikö nyt vihdoinilcin: karupallisen hy.ödyn tavoittelu olisi
3601: ole rtmiLl.u,t rullim .ryhtyä vailvo:IOOI8li1 tuotainii:Q- tuotteide?t lajien ja laadun määrää-
3602: elfunäämme Sliil1ä :tavalaa, etrt:ä rtava.roilta: ,tuo- jänä.
3603: Helsi!Ilgissä huhltlikuutn 19 päivänä 1945.
3604:
3605: Ma.r:tta. Salmela-Järvinen. Juho Pyy.
3606: Våblö Kivisalo. Heikki Simonen.
3607: Miina. Sillanpää. Juho Kuittinen.
3608: Aino Malkamäki. Va.lfrid Eskola.
3609: Aino Lehtokoski. K. Hakala. ~.
3610: Kaisa. Hiilelä. P. A. Karjalainen.
3611: Elli Nurminen. Walter Kuusela.
3612: Kauko Andersson. J. F. Tolonen.
3613: Samuli Tervo. Otto Muikku.
3614: H. S. Pesonen. A. K. Paa.sivuori.
3615: Alpo Lumme. Juho Karvonen.
3616: Edvard Pesonen. Penna Tervo.
3617: Yrjö Ka.llinen. Matti Lepistö.
3618: Vanna K. Turunen.
3619: 54
3620:
3621: I,21. - Toiv. al. N :o 15.
3622:
3623:
3624:
3625:
3626: J. Järvinen y. m.: E,räide1~ täyttämättä jätettyjen luovu-
3627: tusvelvoUisuuksien tekemisestä mitättmniksi.
3628:
3629:
3630: Eduskunnalle.
3631:
3632: Viitaten toivomusaioitteemme n: o 30 pe- luovutuksi1~a ennen välimuhatn voi-
3633: rusteluihin ehdotamme ,eduskunnan hyväk- maantuloa sodan vastustamistarkoi-
3634: syttäväksi toivomuksen, tuksessa tahi köyhyyden takia täyt-
3635: tämättä jätetyt, mutta vasta 'Väli-
3636: että kansanhuoltoviranornaisten mukan jälkeen suoritettavaksi tule-
3637: määräämät perusluovutukMa y.m. vat luovutusvelvoitukset tehdään mi-
3638: määräyksistä vastike- taikka sijais- tättömiksi.
3639: Helsingissä 21 1päivänä huhtikuuta 1945.
3640:
3641: Johan Toivo Järvinen. Reino Uusisa.Imi.
3642: Arvo Riihimäki. V. Metsäranta.
3643: Hugo Ma.nninen. Juho Hukari..
3644: Toivo Lång. Ville Puuma.lainen.
3645: Paavo Leskinen. Sulo Muuri.
3646: Antto Pru.nulla.
3647: 55
3648:
3649: 1,22. - Toiv. al. N:o 16.
3650:
3651:
3652:
3653:
3654: P. Leskinen y. m.: Esityksen antamisesta työväenjärjestö-
3655: jen vieraisiin käsiin jout1tneen omaisuttden palauttami-
3656: sesta alknperäisil.le omista.jil.le.
3657:
3658:
3659: E d u s kunnalle.
3660:
3661: Maassamme on oikeustoimin eri yhteyk- toimitalojen ja kiinteistöjen muodossa joko
3662: sissä la:kkautettu työväen erilaisia sekä aat- yksityisten tahi seurojen omistuksessa ja
3663: teellisia että taloudellisia järje$töjä ja nii- käytössä tahi esim. lakkautetun suojelus-
3664: den omaisuus on julistettu menetetyksi. kuntajärjestön peruina valtion takavari-
3665: Varsinkin vv. 1930-33 suljettiin lukuisasti kossa tahi joillekin säätiöille t.m.s. lahjoi-
3666: kaikkialla maassa työväentaloja ja työväen tettuna. Muuttuneiden poliittisten olojen
3667: omistamia kirjapainoja y.m. laitoksia.. Sul- takia ja jotta oikeutta ja kohtuutta. asiassa
3668: jettuina ollen ja niiden omistajajärjestö- toteutettaisiin, olisi tässä mainittu omai-
3669: jen ollessa estettynä toiminnasta ei tätä suus nyt palautettava takaisin alkuperäi-
3670: omaisuutta voitu oikealla tavalla hoitaa. ja sille omistajilleen.
3671: monien työväenjärjestöjen omaisuus jäi · Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
3672: velkomistietä myyntiin tahi, kun omistaja- nioittaen eduskunnan päätet,täväksi ,toivo-
3673: yhdistykset lakkautettiin, se myytiin viran- muksen,
3674: omaisten toimesta. Tällä tavalla suuri
3675: määrä työväenjärjestöjen omaisuutta tu- että hal-litus antaisi Eduskuwnalle
3676: houtui, kiinteistöjä ja irtainta siirtyi toi- esityksen, jolla työväenjärjestöiltä ja
3677: siin käsiin j.n.e. Useissa tapauksissa tällöin työväen taloudeUisilta yhdistyksiltä
3678: uusi omistaja sai omaisuuden miltei lah- vieraisiin käsiin joutunut omaisuus
3679: jaksi. Tätä omaisuutta on vielä suuret mää- palautetaan mnaisuuden alkuperäi-
3680: rät jälellä eri tahoilla maa$Sa, varsinkin sille omistajille.
3681: Helsingi.ssä huhtikuun 20 päivänä 1945.
3682:
3683: Paavo Leskinen. Lauri Myllymäki.
3684: Eino Pekkala. Eino Ta.inio.
3685: Aimo Aaltonen. Elli Stenberg.
3686: Hertta Kuusinen. Nestori Nurminen.
3687: 56
3688:
3689: I,2a. - Hemst. mot. N:o 17.
3690:
3691:
3692:
3693:
3694: Jem. m. fl.: .i! ngående inrättandet av ett svenskt V asa län.
3695:
3696:
3697: T i 11 R i lk s d a g e n.
3698:
3699: Frågam. oon åatadkoonmandet av •ny Jiins- swkiliga förutsäMmingar för en nyr~
3700: ind~ står tBJlilitj:ämt på da:go:rdn:ingen. 'll!V l:änen på spri&lig gl'und fö:nelilgga,
3701: Då gätbloorle illämsind~llnimg !i huvudsruk g·mm- emooan de.n: thyser den UiPPfattnMI.gen, .aålt
3702: dar sig på den indelning, som verkstä.ltldes ek011<llffiiska förurt:&ättlll:ingar altt nu IDJrätta
3703: år 1775, ~ det uppelllba.ri .artJt e>DJ 111yregle- f~e11e ;n,yw ~än iclce finnas. En hä;nvis.nilng
3704: ring är av nöden. Un.der d~ niära ltvå- t:iihl ~onomiska. OOilSitändigheter utgör dook
3705: hundm år ;ha förihå!l~ande:rua Ullloorgåttst.ora ieke tiHt~ädkilig;t m<litiJV för a.vv.isande ruv
3706: förändringar, ·villm pålkaiLla f!ll g·rundlig yrika.ndelt .på svooska Uin.
3707: justering av Järurl'öl'Valitnån:goos områden. Mångru saikslciH itala för mriirt:rt:.a.nde!t av
3708: Både med hänsyn: :t,iH foillkltliilil:v~ten oc;h t.ill1l et.t sven~kt V·asa läiTh me.d Vasa stad oom
3709: deru stora ölkningen av lä:nsförv.ai!Jt~ residensor.t. Trots den öwdörmg av Jy-
3710: uppgi-fter ik!r.äNes en ölm:ing av iLäine.ns ant.rul. vä$:y'Jiär.området tillil det tiihlrtJäro.lkrt:a. Melile:rsta
3711: I Sverige iinns dat iclre. miin.dre än 25 Wän, FinJlands Jäll:, som regeri~~tgen tidigaa·e
3712: och äve,n i förihåJHande rt:iU befolilming:ellJ år ploo.e;raJt, bl:ir V asa Hm ändoo!k aililltför stor1t
3713: länsi111delnmgen .mycl\:et mer utv·edkllad. I både ltiM omfrutmning och i•nvåna·nmtal. De
3714: vål1t land iha vi. sälker:t även OOhov a v rutt sv.e!ll8k- ooh :tvåspråikig.a ik:.()illl!ll1unel'na ooh
3715: lä<ne.ns allltail. ruvstw·ar,t ölkas. städermt i> ÖSltierbort:iten Ultgöra erut etlihet-
3716: Mot en mer oonfwt.tande il.änsre~lering hM' ~ig.t hosälttmiiingoom.•råde, SiOilll vore myelket
3717: eJM~tid oofö11ts, M:t struhens finainsiel!}Ja iämpil:i.glt artt båilda ett si1:rsllci11t förva.1tnin.gg-
3718: wage :för nä1waramde och under Jånlga :tiOOr område. Dcl.'OO. område :måste ä.ven ~
3719: frrumåt idke llllieldger en sådam. oofol'llll. Det vall'a •tirll1~ sto.I1t för rutt bi1lda. ett skhlt
3720: ikan dook ifräga.sätltas, om det är elroilW- J~. Eoo~ 1940 ärs statistiik: f.fumas dålr
3721: :miskt J.önanoo artlt upprätthåiHa så stora för- 145,291 invånare, av v:ilika 108,167 svenskar
3722: vw1tningsområden wt<t 4ess 1e4ande orgrun och 37,124 finnar.
3723: lmruppia$ fömnå överblicka de:n mångfa:ld T3!llke,n på , et;t s,vens'IDt ijim.: i österbolttan
3724: Up\l)gi:llter, SOIIl dålli!g~ oonlletroo dem. har enhälligt Oil1f~tta;ts a.v dess svenska be-
3725: Sta.tens 1mtNlSSiellJ ~e säkert 'bäff,tre ilmnmJa, foJarning 1Nlld~r il!~ 'Vå,r s;jll'VSIOOlndigmtmid.
3726: ti1lv~as om liilllen vore N'ere tiilll aJDJta- Redall1 den · 6 norvember · 1918 :inlläa:noodes
3727: let ocili. min.dre ti!lil omfånget. tillJ. Sltrutsrådelt en skrivclse av svensika öster-
3728: Vid en lll:yreg'leriii:Lg av il.!ämlindelnim.gen bottens kommunalförbund a.ngående bil-
3729: bör vad som stadgas i :50 § i regerings:for- drunde >aiV ett särsllciilit m aw V as.a ~ä.rus
3730: men beakta.s. I detta lagrum fastslås ut- svenska ik:oonmu:ll'er med Vasa stad l3iOll1
3731: tryckligen, att v:id nyreglering av förvalt- mOOeDSSltad. Sik:rivelsell1 för8llllleddes av ett
3732: :n.å!Digsområdms griilnser bör mtt.a.gas att beslrut fatJtat d:en 13 juili 1918 av ,SvelllSka
3733: områdena, däm . förhMlamdena det medgiiVa, österbo.'titens ,1laru:lsting", oc:h förslaget för-
3734: b1iva ensprälkiga:, fiflsk- eihl.er sve:nsiksprålkliga, ordades ~rmera av Jandshövdingen. Soken
3735: el!ler a1lt min.ori.1:.eiterna m00 8l1illi8Jt språik <har sedan dess beh;aruMrul-s i <>liika samnmm.-
3736: iiJ10Il1 d~ bliva. möj.ligast små. F1lere :hang ocll vunnlilt förord både av den s. ik.
3737: framstäUningar ha även gjorts Hll regerin- TwlelllheimOik.ommit:ten octh av la.gberednffi.
3738: gen med MllhålJlrun OIIll mrnttaJnde !aV skhl.da g'lell.
3739: sven.Ska lllini. Regeringen har docik: iclre 8ill- Fl"ågan om bil1da.nde av ~ sä.r9ki1t 11än
3740: se1lt sig 1ha s/kä1l :a.tt undersöik:a, i viiken mån av de svensk:- ooh ltJvåspråilriga tl8!lldsk00lllllu-
3741: 1,23. - Jern y. m. 57
3742:
3743: all6Nlia ocl1 Sltädema :ii österbotren är såhmda och framlägger förslag till ny länsin-
3744: fuillLt ulta'edd ooh 1mJiarilagd ooh !Jmn utrun delning, måtte beakta, att de svensk-
3745: svårighet real:iseras. och tvåspråkiga landskornrnunerna.
3746: Mted häJn'Visnilllg til1l vad ovwn anförts och städerna i österbotten avskiljas
3747: hemS!täilila w, till ett särskilt svenskt V asa län med
3748: att 1·cgeringen, då den planlägger V asa som residensstad.
3749: He~~ingfol1S den: 16 aprill 194:5.
3750:
3751:
3752: Levi Jern. John Österholm.
3753: Albin Wickman. Ra.lf Törngren.
3754: Albert Brommels. Ture Bollsten.
3755: Matts Forss. Ebba. östenson.
3756: Hekner Smeds. J. E. Bästba.cka.
3757: C~ 0. Frietsch. Brnst von Bern.
3758: G. Andersson. Nils Meinander.
3759: Oa.y Sundström.
3760:
3761:
3762:
3763:
3764: 8
3765: 58
3766:
3767: 1,23. - Toiv. al. N :o 17. Suomennos.
3768:
3769:
3770:
3771:
3772: J em y. m.: R1wtsalaisen Vaasan läänin perustamisesta.
3773:
3774:
3775: Ed u sk u n n a 11 e.
3776:
3777: Kysymys uuden läänijaon aikaansaami- uudestijärjestelyyn ikielehlisehlä pohjalla on
3778: sesta on )'lhä päiväjärjestyksessä. Kun rvoi- olemassa asiallisia edel:l;yltylksiä., !koska siHä
3779: massa oleva 1läänijalko perustuu pääasialli- on se käsitys, ettei useampien uusien lää-
3780: sesti siihen ja1koon, joka rtoteutettiin vuonna nien perustamiseen tärllä he.tikell.ä ole ,ta-
3781: 1775, ()fi ilmeistä, että uudestijärjest.ely on loudellisia. edellytyksiä. ViH.ta.us ltailoudeUi-
3782: välttämärtön. Näiden lä1hes ka:hdensadan siin se]kikoihin ·ei knitenlkaan {)l}e ;riit.tävä
3783: vuoden aiikana oloissamme on tapa:htunut syy ruotsa1M.sia :läänejä. !koskevan vallitimmk-
3784: suuria muUitoiksia, jotika vaa.tivat ;perus<teel- sen torjumiseen.
3785: !lista rtaDkistusta lääninha:llinnon a;loiHa. Useat asia:lliset syy.t puhuvat motsalaisen
3786: SeJm väkiluvun kasvun et1tä lääninihail.linnon Vaasan iläänin perustamisen ,puolesta. Vaa-
3787: tehtävien suuren lisääntymisen vuoksi on san kaupunlki ha.Uintopaiikkaikunitana. Huo-
3788: lä.änien [u!kumäärän lisääminen tar.peen. limatta Jyväskylän alueen siirrt:.ämisestä
3789: Ruotsissa on ikokru1aista 2,5 rlä.äniä, ja myös aiottuun Keski-Suomen 'lääniin, jota ha.lli-
3790: väestöä si1mälläp1t.äen 'lää.nijaiko on paljon :tus ai,kaisemmin on suunnitellut, V a:asan
3791: enemmän ikehittyn;yrt. Meidän maassamme 'lääni :lm1tenlki:n jää aivan liian suureksi
3792: on myös varmasti tarpeen lisätä meLkoisesti sekä laajuudelitaan että asukasluvrultaan.
3793: läänien !lukua. Pohjanma;an ruotsinlkieliset ja kalksilkieliset
3794: Laajempaa läänijärjestelyä vastaan kui- kunnat ja !kaupungit muodostavat yihite.näi-
3795: tenkin on esit.et.ty, et.tä valtion rahaillinen sen asutusalueen, joika olisi hyvin sopiva
3796: tila ei nykyisin dkä pit:kiin aikoihin ~eteen erityisen ihaMmtoo..lueen muodostamiseen.
3797: päin salli selrlaista uudistusta. Voidaan llmi- Tämä alue on myös lk:RJtsottava riitt.ävän
3798: t.enikm pitää kyseena;laisena, onko ,taloudel- suureksi eri 11ä.änin ,peruSitarrniseen. Vuoden
3799: lisesti ka:nn:ruttavaa säHyWi.ä niin suuria ihaJ- 1940 t.ilaston muka:a:n siellä on 145,291 asu-
3800: lintoalueita, että niiden johtavat elimet rt.us- kasta, joista 108,167 ruotsalaisia ja 37,124
3801: ki:n voivat 1haHita sitä tehtävien paljoutta, suomalaisia.
3802: joka ni:hlle siten joutuu. Valtion edut ltwli- Ajatuksen Pohjanmaan .ruotsalaisesta <lää-
3803: sivat va:runasti rpa.remmin valvotuiiksi, jos nistä on sen ruotsa:lainen väestö ylksimieli-
3804: ~läänejä olisi useampia ja niiden alueet pie- sesti omaksunut koko itsenäisyytemme ajan.
3805: nempiä. Jo marraskuun 6 päivänä 1918 jätet:tiin
3806: Läänijaawa uudeHeen järjeste,t,t.äessä on valitioneuvostol·le ruotsalaisen Pohjanmaan
3807: otettava huomioon. mitä hamtus:muodon lkurmrulisliirt:.on kirjehnä, jolka äwski erityi-
3808: 50 § : ssä säädetään. 'Tässä lainkohdassa sen läänin muodosta.mi!Sita Vaasan läänin
3809: säädetään nimenomaan, ~että thallirutoahlei- ·ruotsalaisista !kunnista Vaasa ihallintdlmu-
3810: den rajoja uudelleen järjestettäessä on var- punikim.a.. Krirje1män aiheena oli ,Ruotsailai-
3811: teenotettava, että alueet, mikäli asianhaarat sen Pohjanmoon maaikärä.jä.in" heinädmun
3812: sallivat, rt:.wleva.t yksiikielisiksi, suomen- tai 13 päivänä 1918 tekemä pää,tös, ja maa-
3813: ruots]nkielisiiksi, tai elt.tä ,to:isikicliset väihem- herra puolsi: sittemmin l€ihdotusta. Asiaa on
3814: mistöt nimä :t.ulevrut näin pieniksi nruin ma.h- si~tä lähtien käsitelty eri yht.eylksissä, ja sitä ,
3815: doHista. Hallirt:.ukseHe on whtyikin useampia ovrut puoltanee,t se~kä n. s. Tulenheimon ko-
3816: esityksiä. eri ruotsalaisten ~ä.änien perusta- mitea että rlainvaJmisteluikunta.
3817: misesta. Hallitus ei ikuiten:lroan ole lkrutsonut Kysymys erityisen läänin muodostami-
3818: aiheelliseksi tutkia, missä määrin läänien sesta Pohjanma·an ruotsinkielisistä ja katksi-
3819: 1,23. - Jern y. m. 59
3820:
3821: kieli.si.st.ä maa.laiskunnist.a ja kaupungeista es·ittäessään ehdotuksen uudeksi
3822: on niin ollen täysin tutkittu ja selvitetty ja läänijaoksi ottaisi huomioon, että
3823: voidaan vaikeuksitta toteuttaa. Pohjanmaan ruotsinkieliset ja kaksi-
3824: Edellä esilte:ttyyn viitruten ehdotaanme kieliset rnaalaiskunnat ja kaupungit
3825: eduskunnan pääOOtrt:.äväJksi ,toiv:omuiksen, eroitetaan erityiseksi ruotsalaiseksi
3826: Vaasan lääniksi Vaasa hallintokau-
3827: että hallitus suunnitellessaan ja punkina.
3828: Helsingissä huhtikuun 16 ,päivänä 1945.
3829:
3830: Levi Jern. John Österholm.
3831: Albin Wickm.an. Ralf Törngren.
3832: Albert Brommels. Ture Hollsten.
3833: Matts Forss. Ebba östenson.
3834: Helmer Smeds. J. E. Hästbacka.
3835: C. 0. Frietsch. Ernst von Born.
3836: G. Andersson. Nils Meinander.
3837: Cay Sundström.
3838: 60
3839:
3840: 1,24. - Toiv. a.l. N:o 18.
3841:
3842:
3843:
3844:
3845: Kuulinen y. m.: Esitykun amacmisesta Helsingin yliopis-
3846: ton itsehallinnon lakkauttarnisesta.
3847:
3848:
3849: E d u s k u n n a ll e.
3850:
3851: Voimassaolevan hallitusmuodon mukai- professorilla on enemmän sanottavaa nuori-
3852: sesti .taataan Helsingin yliopistolle täysi somme kasvatuksesta kuin sanokaamme edes
3853: itsehallinto. Tämä on johtanut siihen, että opetusministerinä tai valtiomme päämie-
3854: yliopisto on muodostunut eräänlaiseksi val- hellä tai valtioneuvostol<la kokonaisuudes-
3855: tioksi valtiossa, joka viime vuosina on muo- saan.
3856: dostunut epäikansanvaltaisen ajattelun tyys- Opetus ja korkeakouluopetus sen osana
3857: sijaksi ja johon nähden valtiovallalla ei ei saisi olla itsetarkoitus, vaan sen pitäisi
3858: ole juuri mitään sanomista. Toisaalta kui- olla välikappaleena yhteiskunnan jäsenten
3859: tenkin valtio ylläpitää tätä laitosta. Yli- ja palvelijoiden kasvatuksessa. Senvuoksi
3860: opiston tulisi kasvattaa, ei vain valtion kan- tulisi yhteiskunnan edustajilla samoinkuin
3861: salaisia, vaan myös sen virkamiehiä ja valtiovallalla ona oikeus valvoa ja tarpeen
3862: muita yhteiskunnan palvelijoita. Valtiolla vaatiessa puuttua myös yliopistomme si-
3863: ei ole nykyisellään riittävästi mahdolli- säisiin oloihin. · Ehdotamme siis' eduskun-
3864: suuksia valvoa, missä määrin yJiopiston nan päätettäväksi toivomuksen,
3865: henki, siellä harjoitettu opetus ja kasvatus että hallitus valmistaisi Eduskun-
3866: vastaa niitä tal'lpeita, joita yhteiskunnassa nalle esityksen hallitusmuodon muut-
3867: kulloinkin ilmenee. Se ei ole edes oikeu- tamisesta siten, että Helsingin yli-
3868: tettu erottamaan yliopiston virkailijoita ja opiston itsehallinto poistettaisiin ja
3869: opettajia, vaikka nämä osoittautuisivat täy- valtio-n ja yliopiston välinen sukde
3870: sin tehtäväänsä sopimattomiksi. Satunnai- m..ääriteltäisiin tm·koit1tsta<tn vasta<l-
3871: sesti korkeaan yliopistovirkaan joutuneella vasti.
3872: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
3873:
3874: Hertta Kuusinen. Anna Neva.lainen.
3875: Mauri Ryömä. Tyyne Tuominen.
3876: Olga Virtanen. Elli Stenberg.
3877: Reino Uusisalmi K. B. Wiik.
3878: Toivo Softnunen. Oay Sundström.
3879: Konsta Talvio. VUle Pessi
3880: 61
3881:
3882: 1,25.- Bemst. mot. N:o 19.
3883:
3884:
3885: Smeds m. fi.: Angående avlåtande am proposition om in-
3886: rättande a;v ett svenskt statsunimersitet i H elsi'l1{!fors.
3887:
3888: T i H R i ik s d a g e n.
3889: Unruvers~tetsfrågwn har länge utgjolit etrt: utan a.tt dess nppbyggande måstB taga rlång
3890: äm:ne. för sp1i!t oeh söndr~ng melrlan 1andets tid i anspråJk. De amedelbara följderna av
3891: tv,enrue llilltionarJit,eter. Genom st a.tsuni:versi- ett beslut om eilt dyBkt univ·ersiJtets rn-
3892: tetets förf1Il1Skn1ng år 1937 beskars den rälutande slrulle icke åsam:k·a staten, nänm-
3893: sven~lm folikdelens ilm1ture1tla b~hov på et1t värda kostnader. l\1an måstB ,tänlka si.g a:tt
3894: ödeB!<ligeDt säitlt. Landets sve:nslm fotllkstam inst1twtioner, bihlioltek oeh :laborntorier !tiili!
3895: bör doeJk Eika:vä~ som den fimska ha näJtt en början och, diir så är ni.idvändigt, ävBn
3896: ti.Jtl: ett eget 'll!ationellt univei1SiJt.et. Grund- för fra,ffiitiden förbli gemensamma oeh ~att
3897: a,~adgarudet om rt~l!lgodvseendet av de ski:lsmässwn ·1c;ke ge:nomföres så fnUständigt
3898: båda språJkgrupperoos iJ.mltul'ella behOiv en- att s'tude11terna icke hade .rätotighet abt
3899: :ligt en:ruhanda gnmder bör rtiHämpas även åhöra nndervi•sn:ing eUer uJtföm arbBt~n
3900: vad lk:u1tunlivets högSJta fonmer beträffar. ä:vren vid de:t andra univ:ersi•te,tet. Grund-
3901: Det är vår öv:e11tygelse ·atrt i:m·ättandet a v 1äggni:ngskostnaderna för det svensika sta:ts-
3902: ett svenskit startsuniver:;itet vid sidan av det universitet;e:ts inrstitutioner :komme •albt för-
3903: finsika ä.r den bäs:ta - och ~:;amtidigt den dela sig på Bn så lång rtidrymd a:tt de å1,liga
3904: enda SJlutg1l!J:iga - 1ösningen av den seg- ansla.gen i ikulturbudgBrten jämförda med
3905: aliitTIJa uni,vel1Sitetsfrågan oeJh 1at1t genom Bn dennas t.o.ta1lhelopp icke skuHe fr.a:msttå
3906: dy;liik lösruing den energi, som hirttiJlls för- såsom sy;nrnerligen s1tora ·oc:h helas;tande.
3907: brUJkarts på upprivande och ofruiktbara En a.Llva·rsammare invwndning är den att
3908: :tvister med ogynnsamma utriik:Bspoili!tiska en svensk högsko~a redan finnes i •la.ndct,
3909: å!ter<v~el1kniJng.ar, rkunde inriiktas r}Jå pos•itivt fastän av privat natur. Denna ligger emel-
3910: ikur1turslmpande a.rbete h·ela 1landeit 1tiH g.agn. lertid iflerifert inom det sveMka bosä;tt-
3911: Dert; rälr vår fö1~ho,ppnrng att den nya t~dens ningsområdet 00h amu för den Slkull i0ke
3912: demoikraJtiska ~deer fönt med sig en ],){)&iti- :v.ätl tjäna den svensika ungdomeM tutbik1-
3913: va.re inst·ä:ltlming <tili den na:tione:l•la minoriite- ning för aikaderniska tjänster och yrken.
3914: tens kul:tumltla strävanden än den som va;r Av de o111kring 1700 srtuderande rmed svenska
3915: råda~de. under :ätktfi11skhet:ens och spräk- oom modersmå<l viilil\;a före kriget voro
3916: föl1tryeikerts da.ga.r. Liika narturHgt som det i:nl<lk:rivna vid högskola i Fri·nland var blotrt;
3917: iär att den fi,nska de1en :a v vårt 1ands be- en 'lirten bråtkdel hemma i Åboland och på
3918: fo1kruirng i ~tt finsktt na,tion:el1t un1versirt:et Ålm11d. Den •wvgjm~da majo.riteten •mr
3919: sett det hög.sta måJle.t för s.i•na rkmltu:rerlla themma i Nyland. Ur denna ·l:Uk.som ävBn
3920: aspirationer, rlitka .rualturligt är det a:tt ;lan- ur andra synpunktrer synes huvudstaden
3921: dets svensika befo1kning dte1:srträvar en vara de:n enda :tänikbara .pla:tsen för det
3922: e.gen rhögslwla som rkröne1t på sin na:tionell.a svensika sta,tsuniversitetet. K:lm~t är att ij~,n
3923: tla:rl1,ur. Et.t svensk1t universi.tet får dock ej, de!ts svenska befoilkni,ng icke har ikraf•ter
3924: Wm 1litet som •ett fins'kt, bli en härd för at1t upprät1thäll:a .tvenne fullstäa1:di.ga tilögsko-
3925: itrångsyl1!t n:artiona,lism. lVIålet för universi- 1oLr. D~t är vär ÖVier.tygelse a,t:t d~t är anöj-
3926: tet.su~dervisningen bör va;ra i!H uppfosrtm ligt att samordna undervisnings- och forsk-
3927: en ungdom, som medveten Dm egenarten av nin.gsvmcksamheten ionom de håda högslko-
3928: sin ,nat:Lonella kulitur, dock fömnår t,ätnka [orna så att de bi,lda en enhet.
3929: ooh rr\!ännta internationellt. ~[ed !häPJvis:niTig tiill det ova11mnförda.
3930: M-run lkan irwända· att inrä:tta,ndet av en hemsrt:ä:Ha. vi,
3931: svenslk: thögstkola just nu i~la går ihop med
3932: de håi'It ansträngda SJtatsfinanserna. HärtH,J att regeringen måtte till Riksdagen
3933: år wtJt säga a•bt detsvensika srtatsu~iversitetet avlåta en proposition mn inrättandet
3934: U, dess 8lntrliga form med möjrligast fulls:tän- av ett svenskt statsuniversitet i H el-
3935: diga: .fa!lml:tet·er iCII\ie kan skapa.s på en gång, singfors.
3936: Helsirugfors den 20 april 1945.
3937:
3938: Helmer Smeds. M~:~,x Sergelius.
3939: 62
3940:
3941: I,2u. - Toiv. al. N:o 19. Suomennos.
3942:
3943:
3944: Smeds y. m.: Esityksen anta'misesta ruotsalaisen valtion-
3945: yliopiston perusta.misesta Helsinkiin.
3946:
3947: E d u s k u n n a ll e.
3948: Yliopistokysymys on kauan ollut riidan valtiony;liopistoa lopullisessa muodossaan
3949: ja eripuraisuuden aiheena maan molempien mahdollisimman rtäyde1lisine tiedekuntineen
3950: kansallisuuksien välillä. Suomalaistamalla ei voida luoda yhdellä kertaa, vaan että sen
3951: yliopisto 1937 rajoitettiin ruotswlaisen kan- rakentaminen vaatii pitkän ajan. Tällaisen
3952: sanosan sivistyksellisiä tarpeita kohtalok- yliopiston perustamispäätöksen välittömät
3953: kaasti. lVIaan ruotsalaisella kansanheimol1la seuraukset eivät aiheuttaisi valtiolle mai-
3954: täytyy kuitenkin, kuten suomalaisellakin, nit,tavia kustannuksia. On otettava huo-
3955: olla oikeus omaan kansalliseen yliopistoon. mioon, että laitokset, kirjasto ja laborato-
3956: Perustuslain säätämää kummankin kieli- riot aluksi ja, jos on välttämätöntä, vas-
3957: ryhmän sivistykseHisten tarpeiden valvon- taisuudessakin pysyvät yhteisinä, ja ettei
3958: taa samanlaisten perusteiden mukaan on eroa tehdä niin !täydellisesti, ettei ylioppi-
3959: sovellettava myös sivistyselämän korkeim- lailla olisi oikeutta kuunnella opetusta tai
3960: pien muotojen suhteen. Vakaumuksemme suorittaa töitä toisessakin yliopistossa.
3961: on, että ruotsrulaisen valtionyliopiston pe- Ruotsalaisen valtionyliopiston 1laitosten pe-
3962: rustaminen suomalaisen rinnalle on paras rustamislms,tannukset jakaantuisivat niin
3963: - ja samalla ainoa lopuLlinen - sitkeän pitkä:He ajanjaksolle, että vuosittaiset mää-
3964: yliopistokysymyksen ratkaisu ja että täl- rärahat sivistysbudjetissa sen kokonais-
3965: laisen ratkaisun avulla saa,tettaisiin ener- määrään verrattuna eivät esiintyisi erikoi-
3966: gia, joka tähän saakka on käytetty repiviin sen suurina ja rasittavina.
3967: ja hedelmättömiin kiistoihin epäsuotuisin Vakavampi vastaväite on se, että maassa
3968: ulkopoliittisin vastavaikutuksin, suunnata jo on ruotsalainen korkeakoulu, vaikkakin
3969: positiiviseen sivistystä luovaan työhön koko yksityisluontoinen. Se sijaitsee kuitenkin
3970: maan hyödyksi. Toivomuksemme on, että ruotsalaisen asutusah1een reunassa eikä
3971: uuden ajan demokraattiset aatteet tuovat sen vuoksi voi hyvin palvella ruotsrulaisen
3972: mukanaan myönteisemmän asennoitumisen nuorison kehittämistä akateemisiin virkoi-
3973: kansaHisen vähemmistön sivistyksellisiä hin ja ammatteihin. Niistä noin 1,700 opis-
3974: pyrkimyksiä kohtaan kuin ne, mitkä vallit- kelijasta, joiden äidinkieli on ruotsi, ja
3975: sivat aitosuomalaisuuden ja kielisorron päi- jotka ennen sotaa olivat Suomessa korkea-
3976: vinä. Yhtä luonnollista kuin, että maamme koulun kirjoissa, oli vain murto-osa kotoi-
3977: asujamiston suomalainen osa pitää suoma- sin Turunmaalta ja Ahvenanmarulta. Kiis-
3978: laista kansrullista yliopistoa sivistykseHisten taton enemmistö oli kotoisin Uudeltamaalta.
3979: tavoitteittensa korkeimpana pään1äärä11ä, Tältä niin kuin muiltakin näkökannoilta
3980: on, että maan ruotsa,Jainen väestö tavoitte- katsottuna tuntuu pääkaupunki olevan ai-
3981: lee omaa korkeakoulua kansallisen sivistyk- noa ajateltavissa oleva paikka ruotsalaista
3982: sensä kruunuksi. Ruotsalainen yliopisto ei yliopistoa varten. On selvää, ettei maan
3983: kuitenkaan, yhtä vähän kuin suomalainen- ruotsalaisella väestöllä ole voimia kahden
3984: kaan, saa muodostua ahdasmielisen nationa- täydel<lisen korkeakoulun ylläpitoon. Va-
3985: lismin pesäpaikaksi. Yiliopisto-opetuksen kaumuksemme on, että on mahdollista jär-
3986: päämääränä täytyy olla nuorison kasvatta- jestää opetus- ja tutkimustoiminta molem-
3987: minen, nuorison, joka on tietoinen kansal- missa korkeakouluissa siten, että ne muo-
3988: ~isen sivistyksensä omalaatuisuudesta, mutta dostavat kokonaisuuden.
3989: joka kuitenkin kykenee ajattelemaan ja Ylläesitettyyn viitaten ehdotamme edus-
3990: tuntemaan kansainvälisesti. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3991: Voidaan väittää, että ruotsalaisen kor-
3992: keakoulun perustaminen juuri nyt soveHuu että hallit,us antc~isi Eduskunnalle
3993: huonosti valtion kovasti rasitettuun talou- esityksen ruotsalaisen valtionyliopis-
3994: teen. Tähän on sanottava, että ruotsalaista ton perustamisesta Helsinkiin.
3995: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
3996: Helmer Smeds. Max Serg·elius.
3997: 63
3998:
3999: 1,26. - Toiv. al. N :o 20.
4000:
4001:
4002:
4003:
4004: Vennamo y. m.: Esitykse(lt untmnisesta pu:un saannin tur-
4005: vaamisesta annetnn lain m wuttamisesta.
4006:
4007:
4008: E d u s k u n n a 11 e.
4009:
4010: · Huhtikm:m 14 päivänä 1945 puun saan- puitteissa tulee lähivuosina ilmeisesti varsin
4011: nin turvaamisesta annetun lain, jonka lain suuressa määrin rasittamaan maamme met-
4012: puitteissa lähivuosina käyttöpuun ja puu- sänomistajia. Näin tulee asianlaita olemaan
4013: tuotteiden hankinta tulee tapahtumaan, mu- myös pienmetsän omistajiin nähden, joita
4014: kaisesti on kansanhuoltoministeriön yhtey- pääasiassa ovat pientilalliset. Vähäiseksi ei
4015: teen asetettu metsä- ja puutalautta edustava myöskään voitane arvioida sitä merkitystä,
4016: keskuselin, puuneuvottelukunta. Puuneu- mikä puun hankinnalla on maanhankinta-
4017: vottelukunnassa edustaa jäsenistä yksi lain nojalla muodostettaviin asutustiloihin,
4018: metsähallitusta, kaksi keskusmetsäseuroja, Iähinnä asutusviljelystiloihin nähden. Asu-
4019: neljä maatilan ja metsiin omistajia, joista tettavat ovat vähävaraisia tai sodasta kärsi-
4020: yhden tulee olla pienmetsänomistaja, kolme mään joutuneita ja heidän vastaisen toi-
4021: puujalostusteollisuutta ja kolme metsätyö- meentulonsa kannalta on erinomaisen tär-
4022: väkeä, joista yksi on pientilallinen. 3Iaini- keätä, että he saavat viljelystiloihinsa liite-
4023: tun lain nojalla asetetaan käyttöpuun tyksi sellaista metsämaata, että heillä on
4024: kauppa- ja hankintatoimintaa varten jokai- metsän puustosta jo lähivuosina taloudel-
4025: sen metsänhoitolautakunnan toimialueelle lista tukea.
4026: puulautakunt8, jota avustamaan yhtä tai Kun tarkastelemme sitä edustusta, joka
4027: useampaa kuntaa va1·ten voidaan asettaa puun saannin turvaamista koskevan lain
4028: puutoimikuntia. Puulautakunnan jäsenet luomista neuvottelevissa ja toimeenpane-
4029: määrää kansanhuoltoministeriö, sitten kuin vissa elimissä on olemassa, voidaan havaita,
4030: metsänhoitolautakunta, metsähallitus, Maa- että siitä joko kokonaan tai osittain puut-
4031: taloustuottajain Keskusliitto, tai milloin on tuu riittävä pienmetsän omistajien ja asu-
4032: kysymys ruotsinkielisestä metsänhoitolauta- tettavien edustus. Vaikka maanhankintalain
4033: kunnan toimialueesta, vastaava ruotsinkieli- mukaisten asutustoimenpiteiden pelätään
4034: nen järjestö, Suomen Puunjalostusteollisuu- huomattavasti vaikeuttavan, jopa vaaranta-
4035: den Keskusliitto ja Suomen Ammattiyhdis- van puun saantia yleiseen kulutukseen, ei
4036: tysten Keskusliitto r. y. ovat saaneet tilai- myöskään tähän puoleen ole kiinnitetty riit-
4037: suuden ehdottaa kukin yhtä jäsentä. Puu- tävää huomiota. Yleisenä piirteenä voidaan
4038: toimikunnassa on puheenjohtaja sekä kaksi havaita, että kysymyksessä olevat elimet on
4039: tai, jos puulautakunta sen johdosta, että lähinnä kokoonpantu ostajia ja myyjiä sil-
4040: toimikunnan alueella on valtion metsiä, niin mälläpitäen, jolloinka pienmetsän omista-
4041: päättää, kolme jäsentä. Puutoimikunnan jä- jatkin ovat joutuneet syrjäytettyyn ase-
4042: senet määrää puulautakunta varattuaan sitä maan. Kun puun saannissa lähivuosina il-
4043: ennen metsänhoitolautakunnalle tilaisuuden meisesti tulee olemaan vaikeuksia ja puuE.
4044: ehdottaa puheenjohtajan sekä asianomaiselle saannin turvaamista koskevan lain toteutta-
4045: metsänhoitoyhdistysten liitolle, jossa ovat misessa tulee esiintymään ristiriitoja, olisi
4046: edustettuina pääasiassa vain suuremmat ollut mitä toivottavinta, että edessä olevien
4047: metsänomistajat, tai ellei sellaista liittoa ole, vaikeuksien lieventämiseksi ja tasoittami-
4048: Maataloustuottajain Keskusliitolle ja Suo- seksi lain toimeenpanoa varten tarpeellisiksi
4049: men Puunjalostusteollisuuden Keskusliitolle katsottuihin toimikuntiin olisi otettu tasa-
4050: kummallekin yhtä jäsentä. puolinen edustus. Erittäinkin on niin asian-
4051: Käyttöpuun ja puutuotteiden hankinta Iaita kunnissa toimiviin puutoimikuntiin
4052: puun saannin turvaamista koskevan lain sekä puulautakuntiin nähden.
4053: 64 1,26. - Puun saannin turvaaminen.
4054:
4055: Kuntaan määrättävässä puutoimikun- nen tuntuu sitäkin oudommalta, kun puu-
4056: nassa tulee olemaan puheenjohtajana taval- toimikunnassa saattaa kyllä olla metsähalli-
4057: lisesti metsähoidonneuvoja sekä jäseninä tus edustettuna, vaikka kunnassa olisi esim.
4058: yleensä suurempien metsänomistajien ja os- vain yksi ainoa valtion virkatalo, kun taas
4059: tajien edustaja. Jos kunnan alueella on val- asutukseen käytettävää metsämaata saattaa
4060: tion metsiä, voi puulaut.akunta asettaa puu- olla tuhansia <hehtaareita.
4061: toimikuntaan kolmannenkin jäsenen, jonka Puulautak:unta, joka vahvistaa kullekin
4062: m€tsähallitus määrää. Puutoimikunnassa, metsälölle annottavat hakkuuosuudet, on ko-
4063: jonka ehdotusten .perusteella puulautakunta koonpantu pääasiassa samojen intressipii-
4064: vahvistaa hakkuuosuudet metsälöille, ovat rien edustajista kuin puutoimikuntakin. To-
4065: siis .pääasiassa edustettuina vain suurten sin Suomen Ammattiyhdistysten Keskuslii-
4066: metsien omistajat j'a puutavarayhtiöt sekä toHa on tilaisuus ehdattaa siihen edusta-
4067: metsähallitus. Pientilojen omistajat ja jansa, mutta varsinaisten .pi€ntilallisten ja
4068: maanhankintalain mukaan maan saantiin asutettavien edustus siitäkin puuttuu. Käy-
4069: oikeutetut, jotka tulevat olemaan lukumää- tännössä ei puulautakunnalla sitäpaitsi lie-
4070: räisesti varsin suuri ryhmä ja joiden talou- ne kovin suuria mahdollisuuksia yksityis-
4071: dellisiin mahdollisuuksiin hakkuumääräyk- kohtaisesti puuttua hakkuuosuuksien :tasa-
4072: set huomattavasti vaikuttavat, eivät ole toi- puoliseen jakoon varsinkaan pienten metsä-
4073: mikunnassa monastikaan edustettuina. Näin 1öidrn Ruhteen, vaan jako tapahtuu pää-
4074: ollen on olemassa se vaara, että jakoehdo- asiassa puutoimikunnan ehdotuksen perus-
4075: tukset eivät tule tasapuolisesti harkittua, teella. Kun pientilalliset ja asutettavat kui-
4076: vaan ·että pienille tiloille ja asutuksecn käy- tenkin muodostavat suuren väestöryhmäp,
4077: tettäville alueille määrätään kohtuuttoman jonka ·elinedut tässä ovat kysymyksessä ja
4078: suuria hakkuuosuuksia. TälEi tavoin ovat kun maanviljelys- ja talousseurojen hallin-
4079: hakkuut saatujen tietojen mukaan jo mo- nassa jo on useita tuhansia valmiita pika-
4080: nessa tapauksessa nmutoinkin suuntautu- asutustiloja, tuntuisi 'luonnolliselta, että
4081: neet. On todettu, että pika-asutustiloille on tiimä viiestäryhmä olisi myös edustettuna
4082: yhtenä vuonna annettu niin suuria hakkuu- puulautalmnna.'lSa.
4083: velvollisuuksia, ettei niitä tilan kotitarve- Puuneuvottdukunnassa on jo otettu huo-
4084: puun saantia vaarantamatta voida täyttää. mioon jossain määrin pienmetsän omistajat.
4085: Kun varsinkin asutettaville .pientilallisille Sitävastoin ei tässä elimessä ole otettu huo-
4086: pientenkin säännöllisten metsätulojen saanti mioon asutusviranomaisia, joiden toimenpi-
4087: 4)n erittäin tärkeätä ja maanhankintalain teillä on huomattava vaikutus koko :maan
4088: :tarkoituksena on varata perust€ttaville metsä- ja puutalouteen ja joiden hallin-
4089: uusille tiloille myös kohtuullinen määrä nassa on ja tulee olemaan ~ähiaikoina lmo-
4090: myyntimetsää, tulee sellainen menettely, mattavia metsiialueita, joilta ,jouduttaneen
4091: että kaikki myyntikclpoinen metsä viran- luovuttamaan puuta yleiseen kulutukseen
4092: omaisten määräyksestä yhdellä kertaa ha- huomattavasti enemmän kuin metsähallituk-
4093: kataan pois, herättämään varsin suurta tyy- sen <ha:llinnassa olevilta alueilta.
4094: tymättömyyttä. Saattaa kulua vuosikymme- Tuntuu siltä, että asutu;;toiminnan ,hai-
4095: nen .ennenkuin seuraavaan hakkuuseen voi- tallista" varkutusta puunhankintaan on
4096: daan ryhtyä. Kun monet maan luoYuttajat siinä määrin pelätty, eottä niin asutettavat
4097: ovat erittäin raskaasti ryht:y-neet hakkaa- kuin asutusviranomaiset on järjestel:rriälli-
4098: maan asutukseen todennäköisesti joutuvia sesti syrjäytetty. Puunhankintaa koskevat
4099: alueita ja nämii samat intressipiirit ovat kentällä suoritetut toimenpiteet ja asutuk-
4100: voimakkaimmin myös ,edustettuina puun- seen todennäköisesti joutuvilla alueilla suo-
4101: hankintaa johtavissa elimissä, on luonnol- ritetut hakkuut ovat kuitenkin antaneet sel-
4102: Hsta, etteivät maan saajat voi täydellä luot- laisen käsityksen näiden asioiden tilasta,
4103: tamuksella suhtautua puunhankintaviran- että voidaan odottaa uusien .puun hankin-
4104: omaisten toimenpiteisiin. Näin ollen olisi taa haitavien elinten toiminnasta a~heutu
4105: välttämätöntä, että kunnissa toimivissa puu- van vakavaa tyytymättömyyttä asutetta-
4106: toimikunnissa olisivat riittävässä määrin vien keskuudessa. Tyytymättömyyttä ja
4107: edustettuina myös pientilalliset ja maan epäluottamusta on omiaan huomattavasti li-
4108: saantiin oikeutetut, tai paikalliset asutus- säämään asutet.tavien asianmukaisen edus-
4109: viranomaiset. Näiden edustuksen puuttumi- tuksen puuttuminen. Kun asutettaviin kuu-
4110: 1,26. - Vennamo. 65
4111:
4112: luvat sodasta eniten kärsineet ja suhteelli- siin toimenpiteisiin puun saannin
4113: sen vähävaraiset, olisi heidän taloudellisten turvaamisesta annetun lain muutta-
4114: etujensa turvMmiseen kuitenkin kiinnitet- miseksi siten, että pientilan omista-
4115: tävä riittävää huomiota. jilla ja asu,tettavilla olisi asianmukai-
4116: Kaiken edellä lausutun nojalla esitämme nen edustus sanotun lain edellyttä-
4117: kunnioittaen eduskunnan päätettäväbi: :toi- missä neuvottelevissa ja toimeenpane-
4118: vomuksen, vissa elimissä ja toimikunnissa.
4119: että hallitus ryhtyisi asianmukai-
4120: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
4121:
4122: Ve~o Vennamo. S. Salo.
4123: Johannes Virolainen. Heikki Soininen.
4124: Martti Miettunen. T. N. Vilhula.
4125: Markus Niskala. Vihtori Vesterinen.
4126: Väinö Okko. Juhani Leppälä..
4127: 66
4128:
4129: 1,21. - Toiv. al. N:o 21.
4130:
4131:
4132:
4133:
4134: Aaltonen y. m.: Toimenpiteistä fascististen ja fascismille
4135: myötätmielisten henkt'Widen poistamtiseksi poliist'laitok-
4136: sesta.
4137:
4138:
4139: E d u s k u n n a 11 e.
4140:
4141: Demokraattisen suuntauksen toteuttami- rääntyneitä kansalaisia ja jopa sattumalta
4142: nen maamme valtiollisessa elämässä, niin paikalla olleita lapsiakin.
4143: ulko- kuin sisäpolitiikankin alalla, edellyt- Lapualaishulinoiden aikana poliisi yleen-
4144: tää m.m. hallinnollisten elinten ja laitosten sä osoittautui haluttomaksi estämään fas-
4145: puhdistamista demokratiaa vastustavista cistien harjoittamia laittomuuksia ja mieli-
4146: fascistisista ja niille myötämielisistä ainek- valtaa. Useissa todist·ettavissa tapauksissa
4147: sista. poliisi joko tekeytyi tietämättömäksi tapah-
4148: Ma.amme poliisilaitos on yksi niistä val- tumista tai pysytteli piilossa fascistien har-
4149: tion laitoksista, joka nykyisessä kokoonpa- joittaessa laittomuuksiaan.
4150: nossaan on osoittautunut olevan esteenä Tunnettua on myöskin se, että huomat-
4151: demokratian toteuttamiselle. tava osa poliisin henkilöstöstä on osallistu-
4152: Vaikkakaan poliisilaitoksemme henkilöstö nut aktiivisesti fascististen järjestöjen toi-
4153: ei kokonaisuudessaan olekaan kokoonpantu mintaan maassamme ja ·että useat heistä
4154: fascistisista ja niille myötämielisistä ainek- ovat jopa aivan avoimestikin osoittaneet
4155: sista, niin kuitenkin on todettavissa, että vihamielisen asenteensa demokraattisia pii-
4156: huomattava osa sen henkilöstöstä ja var- rejä kohtaan.
4157: sinkin päällystöstä on demokraattiselle Poliisin poliittisesta asennoitumisesta ja
4158: suuntaukselle vihamielistä. Tästä johtuu, menettelytavoista johtuukin, että se ei ole
4159: että varsinkin järjestyspoliisin asennoitu- saavuttanut työtätekevän kansan keskuu-
4160: minen työväenluokan ja muiden edistystä dessa arvovaltaa eikä luottamusta, vaan
4161: ja demokratiaa kannattavien piirien toi- päinvastoin vihaa ja halveksumista.
4162: mintaan on ollut jyrkän kielteistä. Tämä Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
4163: kielteinen asennoituminen on ilmennyt ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
4164: m. m. järjestyspoliisin usein väkivaltaisessa toivomuksen,
4165: ja barbaarisessa käyttäytymisessä demok-
4166: raattisten piirien kansalaiskokousten, kul- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
4167: kueiden y. m. hajoittamisessa. Lukuisat esi- toimenpiteisiin, että poliisilaitok-
4168: merkit eri puolilta maata kertovat tapauk- sesta poistettaisiin fascistiset ja fas-
4169: sista, jolloinka poliisit ovat silmittömässä cismille myötämieliset henkilöt.
4170: raivossaan piesseet patukoilla kaduille ke-
4171: •
4172: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
4173:
4174: Aimo Aaltonen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
4175: Eino Tainio. Eino Roine.
4176: Antto Prunnila. Elli Stenberg.
4177: Reino Uusisalmi. Toivo Sormunen.
4178: Lauri Myllymäki. Hugo Manninen.
4179: Toivo Kujala.
4180: 67
4181:
4182: I,2s. - Toiv. al. N:o 22.
4183:
4184:
4185:
4186:
4187: Aaltonen y. m.: Esityksen antamisesta valtiollisen poliisin
4188: lakkauttamisesta ja uuden organisation muodostamisesta.
4189:
4190:
4191: Ed u s kunnalle.
4192:
4193: Maaanm€. V·altidl'J:isessa elämässä trapaihtu- marunme vailltioJilisessa el!ämässä rtapa:htu-
4194: neen uuden, demok,raart:rtisen suuntautUJmisen; nutta fuscistisrt:a mu.ihlistusrt:a seurasi j!äJlilOOJll
4195: tort;euttrumin.en lkl:Ly<t:ännösså, rnin wlllm- kuin 'työväenj,ä,rjestöjen ~aUJttarriillsm, työväien-
4196: sisä;poHltiriikanlk:i[[}J alaNa, vaatii ehdottomasti Jeihtien rillmestymisen estiimisert, joulkkovan~
4197: tälli sUJUnJt.a;USita rvastusmviell! fascististe:ru ja girtsemis<et ja rtuihaiiJJSien demolkraltian ystä-
4198: ni:iJl[e myötän:nieilisrt:;eru a.illl•esten poistamista vien ttuomirt-sermdoot pil1:ikiksir ajoiiksi vankiloi-
4199: rvaJ1tiolil:iseJll' ja yhteislkrm:nwllis...tailoude:Uisen hin. Tälilöi[l]j osoittautui rvailrtioil.J·inoo poliisi
4200: elämämme joihto- ja rluottarmusrtehltäv:ilsltiä. vailppwalksi ja aikltiivise:ksi.
4201: Mwarrnme. ;va;LHolrlln:en poliisi on yiks:i niistä Vii!ttaJal!IlJme. myösiki:n ,va;lt,ioil1lrisen .poliisin
4202: rlarirtoiksislta, jolka Thyikyisessä ikolkoonpanos- v. 1937 1laart-;imaan suru1liOO[[}J lkuuiluisaan, ilu-
4203: saam. on vaikavwna esteenä demokr·atiran rto- :kuisia maamme lkanswlaisia, ja etriilraisia jär-
4204: •t.eurtrtamisellr1e. V a:lJtiolrlisellJ poiliisin tromi!I1ta jestöjä lkäsitltävään muisltioon, jossa luettel-
4205: on perrmstarrn:isestaaru Hilltien oH wt sullllinattu lut OO.istyksetn ja dem®mtian puoilesta ltoi'-
4206: ni1tiä pioLrejrä vast<aan', joltlka ovat toimineet mineet thenildlört; ja jå,rjeSJtöt ;leimattiin <lail-
4207: maran ja :kansan etuja ta<rikoirt-,t,availla ta.vana, ;liseilll yhJteiSkunrtJajä:rj:estyksen vastaisiksi: ja
4208: ja joiden ltoimrillllt:ru nyt on saan:ut y l<eistä joillka muiSition johdoSJta :m. m. siJJJloisen val-
4209: rtunilJJustusta oooJks.ee,n ilmnsan ·taholta. Mwam- rtiohliSietll poliisin pääJlrliik:kö, Esik:o Rieiklki, oli
4210: me ttyövåJenrluoklka ja ne muihin kansaniker- silttemmm pailwitettu eroamaan vi'ras,ta.an.
4211: rolksiin kurUJluvat piirit, jot!Jka ovat joihdon- Oman rluikunsa ansaitsee vailrtiroi!Ms·en polii-
4212: muika;isesti edustwneet ja adanoot demolkmat- sin sodanaikainen ,to,irminta, jolllorinlk.a sen
4213: tista suuntausta maassamme ja pyrkineet toimesta miclirvwlrt-aisesti itdj,etJtiiilJJ suurri
4214: ailkaams·aamaa'llJ hy.värt; ja rlu0ittamulksel1riset mäJärä maamme rkwnsala.isia rvuosikausilksi
4215: ·suhlteat [i1a~ki·in demokraattis]in maiihin ja :tuJ:'fVasäilöirhirllJ.
4216: vaminlkin Neuvostoliittoon, ovat jourtuneet V a:btio.l!li8e!I1 1po1iisin toimirrutaa ,tutJkivan
4217: jatlkurvam. vainOJllJ ja ajojwhdin !kohteeksi val- toimiikunnan :tie,toonr SOO!te:ttujen ikitrjoitus-
4218: rtioilrlisen p0i1iisimme taholta. ,ten, asialki,rjojen: ja 1tutJk:imusten p;erustoo~la
4219: Yhtenä osoårtulks,e:na valltioms,e:n; po.Hisin
4220: 1 o.n Jtodettavirssa, eittä vwlrtiohlise:n poliisin ltoi-
4221: [cy~kienemruttömyydesltå: ja hwluttomuudesta mesrt:.a ;pådä1tettyjä ja sell1 suojassa säily;te:t-
4222: rtoimiw detlllj()kraaibtåsen 'Vailitiojiärjestylkse:n ,tyjä henk:irlöi,tä on useissa ,t<aJpauiksissa tör-
4223: puor1esta nn se, e;t,tä maas818Jmme saattoi ik:el:Lsti ,pahoiill!p1deil:ty, ja erttä ltälhänastiset
4224: mellko vapaasti~ ja ,avoimeSiti ilmlhiltityä vaillit- rtutikimuikset rvii!tltaava.t wäide.n, soo suoji~R~.
4225: sev·wn vw1tioj,ärjesrtylksen vastainen fascisrti- tapahtuneiden ikuo[emalllltapaustelll' syylksi
4226: :nen: 1i11ke, jalka sitte:mmin johti ma:amme ra- pahoinpitelyn. Pa.rha:i!tlaan ikäyn,cissä oilevwt
4227: jqjen: uilikopUJolieUaikm s:uu~ ilmOtllliolta ihe- tutikirrnuikset v·ai1tio1lisen poliisi!ll: yihJteistoi-
4228: ·rätlti:iiooisliin n.lk. ·lapuailaishulinoihirL: ,työ- minnastru 1Sruksoo salaisen poiliisin iklarnss:a,
4229: välenrjärjestöj€[[}J itoiminnan selkä rtyöväienleih- lkurtlOO paikolaisrte.n 1uovuttaminlffili Gesta-
4230: distö:llJ ilmestymisen [aitrtomaan estämisoon, poi!Jle, ei!lltisen rvaiLtiolHsen poliisiilJJ poolMik:ön,
4231: ;työitältelkevien .val,irt-serrniren @runsaiiJJedustajien Anrtiliolll'in, osuus ,tunnetussa Pau!lsson-ju-
4232: vräkiva1taisoon lkarlkoittamisee'll! ~duskll.Th ttussa, tu1evat ·anta:m:aan ·lisärvalaistUS'ta sen
4233: :nasrt:.a., tunoottujoo ikansaila:istoo: lk:yydirtsemi- .m:utsriJarisyS!1JäväJl1lisyydestä ..
4234: siin, pahoinpi.telyiJrm ja jopa murrrhiinlk:i,ru ja Vru1tioHis,en purliisin poJiilttisessa asernnoi-
4235: virhdom avoimeen; ase~hliooen !kapinaan. Tåtä tumisessa välirauhanteon jälkeen 1944, ei
4236: 68 1,2 s. - Valtiollinen poliisi.
4237:
4238: ole oHut hava~ttavissa muutosta entiseen tämielisis;t,i:iJ ~lrenikilöistä ja hm nylkyisen
4239: verraten. Usea,t tiedoksi saa,t.e,trut tapauikset demOikraartrtisoo suuntauksen vaililitessa ei
4240: oso~t.ta.vat sen [<;ohdistane:e;n JmSik!eisen huo- voi tru~l'a lkysymyikseen :täi11aiS€!llJ poliittisen
4241: m:ion demoikrwattisten jä·rjestöj:en seikä ni~ ikoik00llipallffi1 omawvan :laitoksen säi:ly:ttä:mi-
4242: den to1Inihenki:löiden ja jäsenten rt.oiminnan nen, ehdota1111me eduskunnan hyv:älks,y:t,tä-
4243: tm~klkai:lurun, ikun sensijaan fascistie,n har- välksi toi,vomlllksen,
4244: joittaman demokratian vastaisen toiminnan
4245: tutkimiseksi ja estämiseksi 'ei si<ltä taholrt:a että hallitus k~iirecllisesti valmis-
4246: ole oma-aloitteisesti tehty mitään mainitse-. taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
4247: misen 'Wl'voista. sen laiksi, jolla valtiollinen poliisi
4248: EdelLä esitet,tyHrin perusteluihin vii:twte:n nykyisessä muodossaan, lakkautetaan
4249: ja kooka valllti011l:i:nen ,poliisi :lreniki:löstöönsä ja sen tilalle muodostetaan sopivaksi
4250: nähden on :tietl1:äv:ästi kokoonpantu suurim- katsottu organisatio demokraattisen
4251: maksi osa1ksi fascistisista ja. fascismi:He myö- järjestyksen turvaksi.
4252: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
4253:
4254: Aimo Aaltonen. Elli Stenberg.
4255: Eino Tainio. Eino Roine.
4256: Antto Prunnila. Toivo Sormunen.
4257: Reino UusisaJmi. Hugo Manninen.
4258: Toivo Kujala. Kaisu-Mirjami Rydberg.
4259: 1) \)
4260:
4261:
4262: 1,29. - Toiv. al. N:o 23.
4263:
4264:
4265:
4266: Lumme y. m.: Äitienpäivän määräämisestä yleiseksi juhla-
4267: päiväksi.
4268:
4269:
4270: E d u s k u n n a l l e.
4271: l\iaas.samme on Kotikasvatusyhdistyksen keneille äideille, sekä niille, jotka isän-
4272: aloitteesta vuodesta 1918 lähtien vietetty maan alttarille ovat joutuneet uhraamaan
4273: äitienpäivää. Mainittuna vuonna sitä tosin kalliin kasvatustyönsä hedelmän, että niille,
4274: vietettiin keskikesäisenä sunnuntaina silloi- jotka nykyhetken vaikeuksissa ponnistele-
4275: sista tunnetuista syistä vain harvoilla vat turvatakseen käsivarsia sille Suomelle,
4276: paikka!kunnilla, mutta alkuun oli päästy. jolm nykyhetken vaikeuksista on nouseva,
4277: V. 1919 siirrettiin päivän vietto toukokuun voinkin vakuuttaa, että maan hallitus tulee
4278: kolmanneksi sunnuntaiksi ja vuodesta 1927 tekemään voitavansa, jotta äidin kutsumus
4279: lukien on sitä vietetty toukokuun toisena saisi kaiken sen julkisen tunnustuksen ja
4280: sunnuntaina, joka on omaksuttu kansain- tuen, minkä terve, elämäntahtoinen yhteis-
4281: välis-eksi äitienpäiväksi. Äitienpäivän vietto kunta sille on velkaa."
4282: on alkanut Amerikan Yhdysvalloissa, jossa Muistettava on myös se kunnioitus ja ar-
4283: se 'On saanut laajat mittasuhteet ja se on vonanto, jota tasavallan presidentti on
4284: tunnustettu kansalliseksi juhlapäiväksi, jol- osoittanut äitienpäivälle.
4285: loin Yhdysvaltojen tähtilippu liehuu lmik- Valtiovallan taholta tuleva äitienpäivän
4286: kien julkisten rakennusten yllä puhumat- huomioiminen on saatava pysyväksi. Val-
4287: takaan yksityisistä rakennuksista. Päivästä tiovallan tulisi esimerkillään ja johtavalla
4288: on muodostunut siis valtakunnallinen, ra- arvovallanaan tukea ja kehoittaa kaikkia
4289: kentava, sitova ja kotien kasvatustyötä kansalaispiirejä äitienpäivää viettämään.
4290: alleviivaava kansaHinen juhlapäivä. Sen Toukokuun toinen sunnuntai olisi omistet-
4291: psykologista vaikutusta ei ole vähäksi ar- tava yleiseksi juhlapäiväksi, jolloin valta-
4292: vioitava. kunnan lippu liehuisi kaikkien valtion ja
4293: Suomessa on äitienpäivän vietto myös kuntien rakennusten yllä ja jolloin valtio-
4294: vuodesta vuoteen tullut yhä yleisemmäksi. valta kaikin käytettävissä olevin toimen-
4295: Kodit, !koulut, kirkko ja vapaat kansalais- pitein osoittaisi tunnustustaan Suomen
4296: järjestöt 'on saatu mukaan päivän viettoon. äideille. Erikoisesti olisi muistettava va-
4297: Julkinen sana ja radio ovat omistaneet rattomia ja sodassa tukijansa menettäneitä
4298: sille huomiota. Maan hallitus on myös tun- äitejä. Näin päivä muodostuisi koteja ja
4299: nustanut sen merkityksen. I;ausuihan pari kasvattajia tukevaksi ja rohkaisevaksi päi-
4300: vuotta sitten maan hallituksen edustaja väksi.
4301: Suomen äideille osoitetussa tervehdykses- Edelläolevan perusteella me allekirjoitta-
4302: sään: neet kunnioittaen ehdotamme eduskunnan
4303: ,Yhteiskunnassamme on tapahtunut mer- päätettäväksi toivomuksen,
4304: kittävä herääminen, joka on opettanut
4305: antamaan äidin työlle ja äidin kutsumuk- että hallitus ryhtyisi toirnenpite?:-
4306: selle entistä suuremman merkityksen. iKun siin toukokuun toisena sunnunta,ina
4307: maan hallituksen puolesta tänä äitienpäi- vietettävän äitienpäivän omistarni-
4308: vänä esitän tervehdyksen maan kovia ko- seksi maassn yleiseksi j1thlnpäiväksi.
4309: He1singissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
4310:
4311: Alpo Lumme. Aino Lehtokoski.
4312: Edvard Pesonen. Väinö Kivisalo.
4313: Kauko Anderson. Uuno Raatikainen.
4314: Kaisa Hiilelä. Samuli Tervo.
4315: Aino Malkamäki.
4316: •• ••
4317:
4318: VALTlOPAIVAT
4319: 19 4 5
4320:
4321:
4322: LIITTEET
4323: II
4324:
4325: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- ja TOIVOMUS-
4326: ALOITTEET
4327:
4328:
4329:
4330:
4331: HELSINKI 1945
4332: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4333: Rikos-, yhdistys- ja painovapauslakia, työrauhaa, lainhuudatusta,
4334: lastensuojelua, oikeusavustusta, asunto-osakeyhtiöitä y. m.
4335: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
4336:
4337:
4338:
4339:
4340: 10
4341: 1
4342:
4343:
4344:
4345:
4346: 1
4347:
4348:
4349: 1
4350:
4351:
4352:
4353:
4354: 1
4355:
4356:
4357: 1
4358:
4359:
4360:
4361:
4362: 1
4363:
4364:
4365: 1
4366: 75
4367:
4368: !1,1. - Lak. a.l. N :o 7.
4369:
4370:
4371:
4372:
4373: K. Andersson: Ehdotus laiksi työrauhan suojelemisesta
4374: annetU<n lain kumoamisesta.
4375:
4376:
4377: E d u s k u n n a ll e.
4378:
4379: Helmikuun 6 päivänä 1931 annettiin ~aki peräinen tal'koituskin on rajoittunut vain
4380: työrauhan suojelemisesta. Työväen keskuu- .työväenluokan vapaiden kansalaisoikeuksien
4381: dessa se yleisesti tunnetaankin työmaater- polkemiseen. Käytännössä mainittu laki on-
4382: rorilain nimellä, sillä se on käytännössä kin osoittautunut maallemme häpeäksi.
4383: osoittautunut häpeällisen lapualaisajan yhtä Maamme työväiki on kärsivällisesti odot-
4384: häpeälliseksi tuotteeksi. tanut, että hallitus olisi ryhtynyt tarvit-
4385: Valtiovalta olisi menetellyt viisaasti, jos taviin toimenpiteisiin lain · kumoamiseksi,
4386: se jo vuosia sitten olisi ryhtynyt toimen- mutta kun kuitenkaan niin ei ole tapahtu-
4387: piteisiin .työrauhasta annetun 'lain kumoa- nut, ei jäljelle ole jäänyt muuta mahdolli-
4388: miseksi. Sanottu la:kihan on ollut kotoisen suutta kuin edustajan yksityiseen aloiteoi-
4389: taantumuksen J71ksi voimakkaimpia rinta- keuteen turvautuminen.
4390: varustuksia taistelussa työväenluokkaa ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
4391: sen perustuslaiHisia oikeuksia vastaan. Maan
4392: sosia:a:lHainsäädännön alaauhan mainittu että Eduskunta hyväksyisi näin
4393: laki ei ole koskaan soveltunut, ja sen alku- kuuluvan lakiehdotuksen:
4394:
4395: Laki
4396: työrauhan suojelemisesta annetun lain kumoamisesta.
4397: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- Tämä Ia:ki .tulee voimaan päivänä
4398: taan työrauhan suojelemisesta 6 päivänä kuuta 194.
4399: helmikuuta 1931 annettu ilaki.
4400: Helsingissä huhtikuun 13 päivänä 1945.
4401:
4402: Kauko Andersson.
4403: 76
4404:
4405: II,2. - Lak. al. N:o 8.
4406:
4407:
4408:
4409:
4410: Räisänen y. m.: Ehdotus laiksi työrauhan suojelemisesta
4411: annettm lain kumoamisesta.
4412:
4413:
4414: E d u s k u n n a ll e.
4415:
4416: Työväenliikettä ja kansanvaltaista yh- edustaja Fagerholmin y. m. 1936 valtiopäi-
4417: teiskuntajärjestystä vastaan suuntautuneen ville jättämän työrauhan suojelemisesta an-
4418: lapuanliikkeen toivomuksen mukaisesti, :la- netun ilain kumoamista tarkoittavan laki-
4419: puanliikkeen, jonka rahoitti suurteollisuus aloitteen perusteluissa. Mainittu •lakialoite
4420: ja organisoivat suurteollisuuden asiamiehet, hylättiin ja sama kohtalo tuli ·allekirjoitta-
4421: antoi hallitus vuoden 1930 toisiHe valtio- neen Räisäsen samasta asiasta v: n 1941
4422: päivVlle 21 päivänä 1o1mkuuta esityksen valtiopäiviHä t-ekemän ilakialoitteen osaksi
4423: laiksi työrauhan suojelemisesta, mikä sitten, vielä perusteellisemmin, siHä eduskunta
4424: eduskunnan sitä jonkinverran il.ievennettyä, hylkäsi sen ajan tavan mukaan yksimieli-
4425: vahvistettiin 'laiksi 6 päivänä heLmikuuta sesti.
4426: 1931. Valtiopäivillä tehdyt yritykset hy- Vaikka tällä hetkellä ei olekaan todennä-
4427: lätä hallituksen esitys tai saada se edes yli köistä syy.tä otaiksua, että la!kia käytettäisiin
4428: vaalien äänestetyksi, eivät onnistuneet, vaan työnantajapiirien hyväksi sililä tavalla kuin
4429: sekavissa olosuhteissa, 'Lapualaisterr-orin rie- sitä säädettäessä lapuanliikkeen •loistoaikana
4430: huessa valittu eduskunta, jossa työväen oli kaavailtu käytettävän, on kuitenkin sel-
4431: edustus oli poikkeUJksellisen alhainen, hy- vää, että jos olosuhteet muuttuvat tullaan
4432: väksyi lain. sitä käyttämään työväkeä vastaan sen puo-
4433: Hallituksen esityksen perusteluista huo- ·lustaessa luvanisin ja oikeudentuntoaan vas-
4434: mataan että laki oli tyypillinen poikkeus- taavin keinoin etujaan ja oikeuksiaan työ-
4435: laiki, jonka tarkoituksena oli vaikeuttaa ja palkka:liikikeissä. Eikä ole mitään syytä
4436: palkkatyöväen pyi'kimyksiä elinehtojensa uskoa, että sitä yritettäisiinikään tehoisesti
4437: parantamiseksi. Selittelyt, että lain tarkoi- soveltaa .todellista työmaaterroria harjoitta-
4438: tuksena oli niin työntekijäin kuin työnanta- viin, oma- ja itsevaltaisiin työnantajiin. Se
4439: jainkin taiholta harjoitetun yksilöihin koh- ei liioin ole tarpeellinen työpaikoilla ehkä
4440: distuvan painostuksen ehkäiseminen, olivat tapahtuvien rikkomuksienkaan takia, koska
4441: jo hallituksen esityksen perusteluja vastaan niihin voidaan soveltaa yleistä !}a:kia. Näin
4442: katsottuna aivan liian läpinäkyviä. ,Tun- ollen olisi laki kiireellisesti kumottava.
4443: nettua on, että Suomi kuuluu niihin mai- EdeHä sanotun perusteella ehdotamme,
4444: hin, joissa työntekijät ovat jotenkin tur-
4445: vattomia työnantajain harjoittamaa työmaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4446: terroria vastaan", sanotaan aivan oikein van lakiehdotuksen:
4447:
4448: Laki
4449: työrauhan suojelemisesta annetun lain kumoamisesta.
4450: Eduskunnan päät()ksen mukaisesti lmmo-
4451: taan helmikuun 6 päivänä 1931 annettu laki
4452: työrauhan suojelemisesta.
4453:
4454: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
4455:
4456: Yrjö Räisänen. Esa Hietanen.
4457: 77
4458:
4459: II,3. - Toiv. al. N :o 24.
4460:
4461:
4462: E. Pekkala y. m.: Esitykse.n antamisesta yhdistyslain muut-
4463: tamiseksi.
4464:
4465: E d u s k u n n a 11 e.
4466: Yhdistymisvapautta rajoitettiin hyvin Yhdistysten perustamista vaikeutettiin
4467: jyrkästi 25/5 1934 annetulla lailla, joka huomattavasti monilla säännäksillä, m.m.
4468: muutti useita 4/1 1919 yhdistyksistä anne- sillä säännöksellä, että yhdistyksen rekis-
4469: tun lain säännöksiä. Niinpä Hsättiin yhdis- teröimisasiakirjoihin oli liitettävä selvitys
4470: tysten lakkauttamisperusteita. säätämällä, siitä, että yhdistyksen perustamista koske-
4471: että yhdistys voidaan lakkauttaa ei ainoas- van sopimuskirjan allekirjoit.tajat sam<>in-
4472: taan silloin, kun se toimii vastoin lakia ja kuin hallituksen jäsenet ja ne henkilöt,
4473: hyviä tapoja taikka vastoin yhdistyksen jotka ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdis-
4474: säännöissä määrättyä tarkoitusta, vaan tyksen nimen, nauttivat kansalaisluotta-
4475: myöskin silloin, kun yhdistys on tarkoitettu musta. Tätä säännöstä tulkittiin niin laa-
4476: lakia kiertäen jatkamaan jonkin lakkaute- jasti, että jo olemassa olevien yhdistysten
4477: tun Y"hdistyksen toimintaa. Tämän säännök- hallituksiin kiellettiin valitsemasta poliitti-
4478: sen tarkoituksena oh ehkäistä lakkautettu- sista syistä kansalaisluottamuksensa menet-
4479: jen työväenjärjestöjen jäseniä perustamasta täneitä henkilöitä. Myöskin säädettiin, että
4480: uusia yhdistyksiä ja sitä tulkittiin hyvin milloin on todennäköistä, että yhdistys on
4481: laajasti, niin että lakkautettujen järjestöjen :tarkoitettu toimimaan vastoin lakia tai hy-
4482: jäsenten oli miltei mahdoton olla mukana viä tapoja taikka lakia kiertäen jatkamaan
4483: vaikkapa vain vähemmistönä jotakin yhdis- jonkin lakkautetun yhdistyksen toimintaa,
4484: tystä perustamassa, jopa se asetti esteitä vaatikoon rekisteriviranomainen asiassa lau-
4485: heidän liittymiselleen jo olemassa oleviin sunnon siltä yleiseltä alioikeudelta, jonka
4486: yhdistyksiin. Aikaisempien säännösten mu- piirissä yhdistyksen ilmoitettu kotipaikka
4487: kaan vain tuomioistuin voi 'lakkauttaa yh- on, ja haast'attakoon asianomainen viraHinen
4488: distyksen, mutta nyt säädettiin, että eräissä syyttäjä siinä tarkoituksessa yhdistyksen
4489: tapauksissa sisäasiainministeriö 1tai maaherra hallituksen puheenjohtajan oikeuteen kuul-
4490: on oikeutettu kieltämään yhdistyksen 'toimin- tavaksi. Tämän säännöksen nojalla ovat re-
4491: nan jatkamisen toistaiseksi. Kielto on tosin kist€riviranomaiset estelleet useiden kansan-
4492: määräajassa alistettava tuomioistuimen vah- valtaisten järjestöjen perustamista.
4493: vistettava:ksi, mutta käytännössä on hallin- Vuonna 1934 annetulla lailla yhdistysla-
4494: nollisten viranomaisten lakkauttamispäätös kiin tehdyt muutokset ovat taantumusajan
4495: miltei aina merkinnyt yhdistysten lopullista perintöä eivätkä enää sovellu nykyisiin kan-
4496: lakkauttamista. Niini!kä:än säädettiin sellai- sanvaltaisiin oloihin, minkävuoksi ne on
4497: nen summaarinen oikeudenkäyntimenettely, poistettava. Samalla voitaisiin lakiin tehdä
4498: että päätöksessä, jolla julistetaan lakkaute- muitakin ajan vaatimia parannuksia.
4499: tuksi yhdistys, jolla on itsenäisiä haara- Edellä esitetyn nojalla esitämme eduskun-
4500: osastoja tai jonka jäsenenä on yhdistyksiä, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4501: voi tuomioistuin haaraosastoja tai jäsenyh-
4502: distyksiä kuultuaan julistaa myös haara- että hallitus kiireesti valmistu.ttaisi
4503: osastot tai jäsenyhdistykset lakkautetuiksi. ja antaisi Eduskunnalle esityksen,
4504: Edelleen säädettiin, että eräissä tapauksissa että yhdistyslaista poistetoo;n siihen
4505: voitiin irukkauttarnispäätöksessä julistaa yh- vuonna 1934 tehdyt muutokset ja
4506: distyksen omaisuus valtiolle menetetyksi, että lakiin tehdään muitakin mahdol-
4507: vaikkei säännönmukaisia edellytyksiä olisi- lisia parannuksia.
4508: kaan olemassa.
4509: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
4510:
4511: Eino Pekka.la. Yrjö A. Manninen. Johan Toivo Järvinen.
4512: Matti Huhta. Eino Tainio. Sulo Muuri.
4513: Aaro Uusitalo._ Toivo Kujala. Aimo Aaltonen.
4514: lrvo Riihimäki. Elli Stenberg.
4515: 78
4516:
4517: II,4. - Toiv. al. N :o 25.
4518:
4519:
4520:
4521:
4522: E. Pekkala y. m.: Esityksen antamisesta painovapauslain
4523: muuttamisesta.
4524:
4525:
4526: E d u s k u n n a 11 e.
4527:
4528: Pa;inovapauuta ,rajoi!tettiiiJlJ ilmomat.tavasti :1alllliaUJt€1ttujeillJ vasemrrnistotyöväen sa;noma-
4529: 31/7 1930 anne/tulla paårrlovapaUJtta mUJUltta- lehrtien, ik:amnattaj:iilJe hyviill v.aiik:eaJksi perus-
4530: vaJHa lai,lJla. AlJlruperäisen !lain; mukaan voi- taa uusia ile.ht.iä. Valll!han ·lain mulkoon voi-
4531: tiin ailk!ailmuti!nen paiookiTjoitus l<a[{Jkaurt:rt;aa itiin ~paiillolkirjoiltus ltllJOJll.ita }aJklkautetuksi
4532: vain 1tuomioistuimoo pääitöiksehlä. NyJt sää- enintään 3 ik:uukaud€1ksi :MuultetUiSSa laissa
4533: dettiin, että jos painOikirjoitus s~:Lt1ää s€11- pidOOMtltim ilaJklkautusailka 1 vuodelksi.
4534: 'laisen rillrolksen, josta on mäJä,rätlty rangais- Vuonna. 1930 anmetulla ilai!Ha paimova-
4535: tus rilkoslain 12 :luvussa ,tai 16 iluvun 8 tai pallSilaaci~n :tclldyJt muutoik.set ovat t.a>ailltu-
4536: 24 § :ssä, 'voi: oiJk!eusmmisJ!Jeri määrätä paino- mUAAjan permtöä eivältik:ä· enää soveill1u ny-
4537: kirjoituiks.e:n toiSJtais€1ksi i~lmUJtelt,t.avaJksi. kyisiin ikaJl.Saillvaltaisii:n Oilo:iJhin, minkä-
4538: TäJl!lamoo IIOOJäräys on kylJlä viimeistään vuoksi ne on poistettaV!a. Samalla voitai:siin
4539: 8 päivän ilrniLuessa alisltettava oilk!euden tUJt- 1akii'Il! meilrdä mu:iltalk:im aja.Il! vaatimia pa-
4540: ik:itltavaiksi, mutta [k)äytä:nnössä on oillreusmi- rannuiksi!a.
4541: nist.eriön laik!kauUtami'Sitoi:men,pide m.Rtei afina EdeiliHi; esitety:n, p<erustee:lila esibrumme edus-
4542: jä1ä,nyt il.opulli.seik:si. J,os pamolkirjoiltus on ilmmnan hyväiksy;tJtäVläiksi toi·vomulksen,
4543: mäJäriiJtty [aJk!ka:utettavaiksi, on :Lalklkauttami-
4544: sen lkatsotlt31Via lkosilrevan myös ~Haista että hallitus kiireesti valmistuttaisi
4545: muulta rpainJO:kirjo:iJtusta, jota julikaistaa.n ja antaisi Eduskunnalle esityksen,
4546: laJklkaurtetnn iPamolkirjootmksen vasti[{Jkeena. että painovapauslaista poistetaan sii-
4547: Tämän s:äännälksen taTikoiltuksena Olli estää hen vuonna 1930 tehdyt muutokset
4548: [aik:kaUJtetnn jullkaisun ikannattajiJa perusta- ja että lakiin tehdään muitakin mah-
4549: masta uu1lt.a juiJikaisua. Säämrnöstä on !käy- dollisia parannuksia.
4550: tännössä tulkittu erittäin laajasti. Se teki
4551: Helsingissä 18 prui'VIänä hoot:iJkuurtJa 1945.
4552:
4553: Eino Pekkala. Toivo Kujala.
4554: Matti Huhta. Elli Stenberg.
4555: Aaro Uusitalo. Johan Toivo Järvinen.
4556: Arvo Riihimäki. Sulo Muuri.
4557: Yrjö A. Manninen. Aimo Aaltonen.
4558: 79
4559:
4560: II,5. - Toiv. al. N :o 26.
4561:
4562:
4563:
4564:
4565: Riikonen y. m.: Toimenpiteistä lainhuudatus- ja kiinnitys-
4566: asiain kä.sittelemisen jouduttamiseksi maaseudulla.
4567:
4568:
4569: E d u s ik u n n a H 1e.
4570:
4571: Oikeudenhoidon järjestämiseSibä ,vruLtaikun- ei ainoasta,an siirrtoväeiLle, vaan myöslkin Tin-
4572: nan yihteytteen pallall!tetUJ1la rulueelJla 30 päi- tarrnamiehiJ11·e, oota~esikiiRe y. m. Tehtävä on
4573: vänä jou:luk.uuJta 1941 aiDilletun iLain n.ojwlla pa;rjon laajempi kuin a~koinoon !Pail.aute-
4574: oli ilainhuudatus- ja ilciinniltysasi,am lkäsit- tulilla 1a:1uool1la ja eräissä. mjas·erut;ukunnissa.
4575: rtcly SillJDJOtulJla a:lueella j'rurjestetty si1ten, etrtä Tarve saada I'ruiniliuudatus- ja k]:iJnnitySaJSiat
4576: tuomiOilmnnan ltuoonaxi vQi ma:iilltut asiat nopeasti ja mUJtlkattorrnasti ik:uillltoon :tulee
4577: ilciisnHä j,a T3ltlkaista :tu()[ni,olkUlliDJ8lll arlkis- olemaan sama ikui.n aikoinaan p~:~JlaUJtetulla
4578: rtoss:a illm31Th i1ruu1:.aJlmntaa. ToU!koaruun: 21 iPäi- a;luealila. Erotukisena vain tulee olemaan se,
4579: vänä 1943 ilamhuudatus- ja !kiinnitysasialim. 'emtä asuttaminen ja jäilileemaikentamin,e;n rtu-
4580: lkäJSitJtciyjärjes.tykse:n väliaiJkajges,ta muUJtta- l}ee tapaih:tum.aan !koiko valtaikunnan aluooHa
4581: misesta OOJimtun ·:Lain nojailila Oil1J srurnanlai- eilkä ainoa<S:taan mä:ä.ro,tyissä osissa maata.
4582: nen ik!äsit.rtJelyjlärjestys u:tot:et.tu myöskin ni~ TämåJn ·vuolksi o:lisi· i1ainihuudart;us- ja ikiin-
4583: hin muihin vw1taJlmnnam os:i,in., joissa se:liLai- niltJ71Sasiain ikäsitt,ely järjestettävä nopealksi
4584: nen jrurjestely sodasta johtuneiden poi!k- ja jousta:valksi kaikissa ,tuomioikunnissa
4585: ilmuksel1lislte:n o!lojen trukia kaltsottim ,ta;:vpeel- maal~a.
4586: liseiksi, jru ovalt nämä säännoksert ,edeilile:e.n- Niiden koikemusten pernsteel,la, joita
4587: ildn noudatettwvin:a määrätyissä ,tuomio1am- edeUä mainilttuj,e!ll! säännösten sove1tamis€Sta
4588: nissa ja kiäräj,äikulllJnissa. tähä111 mennessä on sa3Jtu, on voitu todetta,
4589: Ede'lWä mainittu :lwinhuudrutus- ja lkiinn,i- että! 1la:inhuudatus- ja kiinnitysasioideru lkä-
4590: tysrusioiden ikiäsittelyj,ärj.estys j oh'!mi aillroi- sibtelly Olli muo1dostunut vamill! mutlmtto-
4591: n:aan siitä, että maata omistavan, ikOitiseu- . maiksi< ja joUJtuisaiksi. Tämän ikoikemulksen
4592: dullOODJ p~aman väestön Olli lkih1ee>Hisesti perustecllla olisi mieJesltärrnme syytä sääJtää
4593: ryili.dy:ttävä jäilil:eenraJ'lrerutamaan sodan ih:ä~ &siassa pysyväinen laki. Uudisltus vrotai-
4594: vittämiä ik:Oitej,aan. Jäll,ee,nr.aikeiThtaanisleensa sii'll ,toimeenpanna e:vitllisenä ilmlko oiikeuden-
4595: väestö ylee:nsä ltal'Villtsi luottoa, joika myön- ikäy,rutilaitOiksen uUJdistamis€Sta r:ililppumatta,
4596: ne:!Jtii;n ainoasitaan fki,inn.itysvaikuutita vas- kuten kokemus on osoittanut. Siitä olisi
4597: taan. JotJta jä!lleenrailmrutamiseen voitiin illO- etuaJ tuomiolkuiilJtain rtuomarehlJ.e, !koska ~ain
4598: peasti ryih:tyä, oli 'rainojen vakuudeksi ltar- huuda.tus- ja ikiinnoirt:,ysasialt tulisivrut lheidäin
4599: vitta:vart; ru.i;aikirja;t sa:rutruva joutuisasti ja ikäsitel!täviikseen ympäri vuoden tasaisesti
4600: mUJ1Jkattomasti lkurutoon. Kurn maaseudu:l·la ·eiklä suurina :ryhminä, kUJtffil :nyikyisin kiåJrä-
4601: oillreuden istUJThtojen ilmirvaJlu'kuis;uus viliv·äs- ji1lä1 ikäsirte1tyinä tapahtuu. Ennen ika:illclooa
4602: rtytttOO asioidoo ikäs1tlteilJ71ä, oli ,ryhdyttävä asirusta olisi: suurta hyötyä suureilile yleisölle,
4603: edehl.ä '.lllainittuun [ainsäädii<rutötoimeen ja joka: saisi asi·ansa nopeaslti käsiteHyiikisi.
4604: järjestettävä 1lakuhuudaltus- ja ikiirm:iltys- E:Hei< asi:russa 'vielä ika:tsortrtaisi :voiltlavan sää-
4605: asioiden ik8ailttelly lkäräjien välirujoiUraikin Itää pysyväiSitä la!kia, oilisi ,laadittava airuJJkin
4606: mahdotlJLiseks~. .väJ1i,aikallinen 11alki oJemaan voimassa :väili:in-
4607: MeHlli. on jäJ:leen edessä vai1tava jälll~een~ t,ä;äru ikolme vu01tta., jotta siirtoväeiTh y. m.
4608: ra:kerunusOOhtävä ma.aseudu1la. On muodos·- asuJttaminen rt:iällt:älkin osaitta;an saa;taisiin
4609: t,etltava 1t~lat ja :ralkennettava il'aik:ennukset joUS!ta:vasti Juistamaan. Sen jä!likeen olisi
4610: 80 II,5. - Lainhuudatus- ja kiinnitysasiat.
4611:
4612: asiassa !VariDaanikitn nun pailjOill tlrokemuslba, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
4613: että uskallettaisiin ryhtyä pysyväisen lain toimenpiteisiin sellaisen lain aikaan-
4614: laadintaan. saamiseksi, että lainhuudattts- ja
4615: Edeililä o1evan perusteeMa ikunnioit,taen kiinnitysasiat maalla voitaisiin käsi-
4616: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi tellä ja ratkaista myöskin oikeuden
4617: toivOimlllks!en, istuntojen väliajoilla.
4618: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
4619:
4620: Lauri Riikonen. Eemil Pääkkönen.
4621: S. Salo. Heikki Soininen.
4622: Veilmo Vennamo. Akseli Brander.
4623: Lennam Heljas.
4624: 81
4625:
4626: U,6. - Toiv. al. N :o 27.
4627:
4628:
4629:
4630:
4631: TuomiBen y. m.: Esityksen antamisesta vaarallisista riko:k-
4632: u•n;u;luijoiSta, anm:etun lain k'Umoamis~ta..
4633:
4634:
4635: B d u s k u n n a 11 e.
4636:
4637: Vuosien 1929-33 maailmanpulan ai- mahdolliselle mieliva1lalle, toisaalta riistää
4638: koina ja sitä seuranneilla. vuosina, jol- heiltä viimeisetkin mahdollisuudet itsenai
4639: loin äärimmäisen oikeiston vaikutusvalta kehittämiseen jossakin hyödyllisessä amma-
4640: maamme asioissa oli erityisen suuri, sää- tissa ja elämäntapansa parantamiseen, ei
4641: dettiin ma:assamme eräitä lakeja, joiden ei voi soveltua minkään de-mokraattisen val-
4642: voida katsoa olleen maamme demokraatti- tion oloihin. Sillä on muistettava, että
4643: selle .kehitykselle onneksi. Niihin kuuluu monet näistä ,synnynnäisiksi" ammatti-
4644: 1
4645: vuonna 1932 hyvålksytty n. s. pakkolaitos- rikollisiksi leimatuista ja myös ennalta. m•
4646: eli ,pytty"-laki, jonka virallisena tarkoi- rätyistä henkilöistä ovat rikoksen tielle
4647: tuksena on suojella yhteiskuntaa yleiselle joutuneet nurjien kasvatUksellisten tai ia-
4648: ja yksityiselle turvallisuudelle vaarallisilta loudellisten olosuhteiden johdosta ja olisi-
4649: rikoksellisilta. Nyt on kuitenkin käytäntö vat ·kykenevät kehittymään yhteiskunnan
4650: muodostunut sellaiseksi, että tämän lain hyödyllisiksi jäseniksi, jos vähänkin suo-
4651: perusteella ova.t kymmenet, ehkäpä sadat- tuisia olosuhteita heille avautuisi.
4652: kin kansalaiset verraten viattomien näpis- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
4653: tysluontoisten y. m. rikkomusten takia saa- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
4654: neet kitua tällaisessa pakkolaitoksessa jopa
4655: kymmenenkin vuotta yli varsinaisen ran- että haUitus ryhtyisi toimenpitei-
4656: gaistusajan ilman tietoakaan vapautumi- siin ja, jo lähitJilwina antaisi Edus·
4657: sesta. Tällainen a:siaintila, joka toisaalta kun-nalle eSityksen .,, s. pakkolaitos-
4658: jättää kyseessäolevat kansalaiset alttiiksi eli ,pytty"-lain k'Umoamisesta.
4659: Helsingissä huMikutm 21 päivänä 1945.
4660:
4661: Tyyne Tuominen. Matti lleriWnen.
4662: MaUri Byömä. Alekai Bbme.
4663: Paavo Leskinen. Antto Pramdla.
4664: Elli Stenberg.
4665:
4666:
4667:
4668:
4669: 11
4670: 82
4671:
4672: II,T. - Toiv. a.l. N:o 28.
4673:
4674:
4675:
4676:
4677: Sa.lmela-.Tårvinen y. m. : Esityksen a.ntamisesta laeiksi
4678: aviottoman lapsen oikeudellisen asenwn parantamiseksi.
4679:
4680:
4681: E d u s k u n n a 11 e.
4682:
4683: Aviottoman äidin ja hänen lapsensa asema myöskin taloud~llisesti vastaamaan lapsen
4684: ei kuluneiden vuosikymmenien aikana ole, elatuksesta ja kasvatuksesta. Jokainen syn-
4685: huolimatta edistyneestä sosiaalisesta lainsää- tyvä lapsi on y>hteiskunnan kannalta yhtä
4686: dännititämme, huomattavarumin muuttunut. arvokas ja oikeutettu vaatimaan itselleen
4687: Y:hä vieläikin joutuu yksinäinen äiti talou- täysiä oikeuksia hyvään kotiin ja kasvatuk-
4688: dellisesti vaikeissa oloissa huolehtimaan yk- seen. Ja jos jotain erikoista suhtautumista
4689: sin lapsestaan ja jatkuvasti hän saa tuntea pidetään mahdollisena, tulisi sen ennenkaik-
4690: olevansa ylhteiskunnassa hyljeksityssä ase- kea kohdistua suosivampana juuri ni~hin
4691: massa. Häneen ja hänen lapseensa kohdistuu lapsiin, joilla ei ole toisen vanhemman tu-
4692: ooelleenkin muiden yhteiskunnan jäsenten kea eikä suojaa elämässään. Yhteiskunnan
4693: halveksuminen ja ylenkatse, joka raskaana tulisi olla isän sijaisena ja tukea yksinäisen
4694: taakkana synkentää omaan asemaansa syyt- äidin ponnistuksia iJ.apsensa puolesta sekä
4695: tömän lapsenkin elämää. Hyvin tavallista selvästi osoitettava, että sen myötätunto on
4696: on esim. sekin, että nainen synnytettyään hyljättyjen eikä hylkääjän puolella.
4697: joutuu jättämään paikkansa entisessä am- On väitetty, että myötä.mielisellä ja ym-
4698: matissaan, kun häntä ei enää katsota kyllin märtäväisellä kohtelulla ·annettaisiin :hyväk-
4699: ;,kunnolliseksi" :työskentelemään siinä. Tässä syminen epäsiveellisyydelle, joksi aviotto-
4700: suhteessa vallitsee täydellinen kaksoismo- mat suhteet leimataan ja että kova ja an-
4701: mali, sillä aviottoman lapsen isän yhteis- kara kohtelu on omiaan varoittamaan sille
4702: kunnalliseen asemaan ja maineeseen ei lap- tielle lähtemästä. Mitenkä perusteeton
4703: sen olemassaolo millään tavalla vaikuta, tämä väite on, sen voimme todeta, tar-
4704: vaan voi hän siitä huolimaJtta edelleenkin kastellessamme tilastoja, joista ilmenee,
4705: nauttia täyttä luottamusta ja kunnioitusta, että meillä vuosittain syntyy n. 5,000 avio-
4706: vieläpä esiintyä ,;·lahgenneen" naisen moraa- tonta lasta ja tämä määrä on pysynyt mel-
4707: lisena tuomi:tsijanalkin. kein muuttumattomana kymmeniä vuosia.
4708: Yhteiskunnassa esiintyvät· moraaliset kat- Vieläpä on todettavissa, että aikaisempina
4709: somukset eivät ole lainsäädäntötoimel).pitein aikoina aviottomien lasten lukumäärä on,
4710: muutettavissa. Mutta yhteiskunnan iait ja verrattuna esim. väestön lukumäärään, ollut
4711: laitokset voivat kuitenkin menest~ksellisesti suurempikin kuin nykyisin, vaikka epäile-
4712: näyttää hyvää esimerkkiä, ja olla edellä- mättä olosuhteet silloin olivat aviottomiin
4713: kävijöinä uuden, vapaamielisemmä.n katso- suhteisiin nähden vielä varoittavammat kuin
4714: muksen edistämisessä. Aviottomiin synnyt- nyt. Onhan nim. kuitenkin ollut huomatta-
4715: täjiin suhtautumisessa tällaista avarakatsei- vissa jonkinlaista helpottumista yleisessä
4716: suutta tarvitaan hyvin suuressa määrin. Ei mielipiteessäkin, senjälkeen kun lainsää-
4717: voi oila oikein ja yhteiskunnan terveen ke- däntö aviottomiin lapsiin nähden muutettiin
4718: hityksen mukaista, että jatkuvasti on ole- oikeudenmukaisemmaksi.
4719: massa kahdenlaisia lapsia, joita syntype- Luvattomia suhteita eivät huonot talou-
4720: ränsä mukaan jaoitellaan suosittuihin ja vä- delliset mahdollisuudet ja häpeän pelko ky-
4721: hemmän suosittuihin, eikä voi olla oikein kene poistamaan, mutta sensijaan se saattaa
4722: myöskään se, että aviomton ulkopuolella johtaa pyrkimykseen päästä vapautumaan
4723: lapsensa synnyttänyt äiti joutuu yksinään luvattoman suhteen seurauksista. Lääkärin
4724: II,7. - Salmela.Jiirvinen y. m. 83
4725:
4726: antamien tietojen mukaan ovat keskenmenot silloin voitaisiin keksiä entistä tehokkaam-
4727: viime aikoina lisääntyneet vallan peloitta- pia keinoja mabujen perimiseksi ja estä-
4728: vaBSa määräBsä ja on todettu, että niistä mään .pakoilua niiden suorittamisesta. Lap-
4729: hyvin suuri osa on n. s. rikollisia keskenme- siaan .huoltaville äideiHe tämän järjestel-
4730: noja. Arvellaan, että ainakin noin puolet män avulla tuotettaisiin paljon helpotusta
4731: avioliiton ulkopuolella alkaneista raskaus- ja heidän elämänsä saatettaisiin järjeste-
4732: tiloista päättyy keskenmenoon. Tämän su- tylle kannalle.
4733: rullisen asiaintilan parantamiseen eivät A viottoman lapsen aseman parantamiseen
4734: suinkaan johda rangaistusten koventamiset olisi muissakin suhteissa kiinnitettävä huo-
4735: vaan ennenkaikkea se, että pyritään turvaa- miota. Jos lapsi on tunnustettu, on hänen
4736: maan yksinäisen äidin asema ja hänen lap- oikeudeHinen asemansa sama kuin aviolii-
4737: sensa tulevaisuus, niin ettei hänellä ole sen tossa syntyneen. Muussa tapauksessa isälmi
4738: suurempia taloudellisia vaikeuksia lapseru~a julistetun velvollisuudet rajoittuvat elatus-
4739: vuoksi kuin avioliitossakaan olevilla ja en- avun suorittamiseen.
4740: nenkaikkea asettamaan myöskin lapsen isän Tärkein niistä oikeuksista, joita täten lap-
4741: entistä suurempaan sekä taloudelliseen että selta puuttuu, on perintöoikeus isän jälkeen.
4742: siveelliseen vastuuseen lapsen olemassa- Lapsi perii äitinsä, mutta isän jäämistöön
4743: olosta. hänellä ei ole muuta oikeutta kuin että ela-
4744: Heinäkuun 27 p: nä 1922 annetun, avio- tusapu turvataan tuomioistuimen tuomios-
4745: liiton ulkopuolella syntyneitä ilapsia koske- saan määräämän ajan.· Lapsen omaa syytä
4746: van ~ain mukaan tuomioistuimen 1ainvoi- ei ole, että hän on avioliiton ulkopuolelia
4747: maisella .tuomiolla lapsen isäksi julistettu syntynyt. Syy on tavallisimmin isän, joka
4748: henkilö on lapseen nähden elatusvelvollinen. aviolupauiksin tai aineellisilla eduilla on äi-
4749: Mutta tuomioistuinten määräämät elatllil- din vietellyt, mutta sitten jättänyt hänet
4750: avut eivät nykyisen rahanarvon vallitessa oma.n onnensa nojaan. On kohtuutonta, jopa
4751: suuriakaan auta lapsen ylläpidossa, tavalli- yleistä oikeudentajuntaa loukkaavaa, että
4752: sesti ne ovat n. 150-300 markan suuruisia tällainen lapsi ei perintöoikeudellisesti ole
4753: kuukautta kohden. Suuri epäkohta on siinä, samassa asemassa kuin saman isän aviolii-
4754: että näitäkin elatusapuja on monasti hyvin tosta syntyneet ~pset.
4755: vaikea saada perityksi. Muuttamalla asuin- Viimeaikainen lainsäädäntö on kiinnit-
4756: ja työpaikkaa mies voi jatkuvasti väistää tänytkin huomiota tähän epäkohtaan. Vuo-
4757: maksuvelvollisuuttaan ja varsinkin n.s. tila- den 1944 valtiopäivillä eduskunta hyväk-
4758: päistöiden tekijäitä tai vapaiden ammattien syi lain, jolla sotatapaturmavakuutuslain
4759: harjoittajalta on hyvin vaikea saada mak- aviovaimolD.e ja aviolapseNe myöntämät
4760: suja perityksi. Tämä sama epäkohta vallit- edut u~otetaan sellaisiin naisiin, jotka
4761: see myöskin eronneiden aviopuolisoiden las- olivat r~aina sodassa kaatuneesta mie-
4762: ten elatukseen määrättyjen elatusapujen pe- hestä, mutta eivät ennen miehen kuolemaa.
4763: rimisessä. Useassa tapauksessa elatusapua olleet suhdettaan vihkimisellä vahvistaneet.
4764: maksamaan tuomitun miehen onnistuu va- Kohdakkoin valmistuva komitean ehdotus
4765: pautua kaikesta vastuusta ja jättää lap- esityiksineen uudeksi työväentapaturmava-
4766: sensa kokonaan vaimon elätettäväiksi. Vasta kuutuslaiksi rinnastaa lain mukaan suoritet-
4767: sitten kun yksinäinen äiti tai eronnut vaimo tavien korvausten saamisen suhteen aviolap-
4768: joutuu turvautumaan yhteiskunnan apuun, set ja ottolapset sellaisten lasten kanssa, joi-
4769: puuttuu yhteiskunta asiaan ja saattaa vel- den isyys on joko tuomiolla tai miehen ja
4770: voittaa miehen työpalvelun uhalla suoritta- naisen välisellä sopimuksella vahvistettu.
4771: maan määrätyn elatusavun. Yllälausumamme perusteella ehdotamme
4772: Millä tavalla yhteiskunnan sitten olisi eduskunnan hyväks;yttäväksi toivomubeu,
4773: suhtauduttava perheensä huoltajiin, jotka
4774: lyövät laimin velvollisuutensa, olisi saatava että hallitus nopeasti valmistaisi
4775: selvitetyksi. Jotta äidit voisivat hoitaa lap- ja Eduskunnalle antaisi esitykMn
4776: sensa, olisi huoltoraha suoritettava heille sellaisiksi muuJoksikai ooimassa o~e
4777: yhteiskunnan varoista, jolloin isät joutuisi- viin lakeihin, jotka oZisioot omi.clan
4778: vat yhteiskunnan velallisiksi. Varmaankin tehostOttlUJiOin isän vastuuta aviotto-
4779: 84 11,7. - A-.iottoaid lapset.
4780:
4781: man lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vahvistettu, -saisivat saman perintä-
4782: ja että ne l.apset, joihin nähden isyys oikeuden kuin avioliitossa syntyneet,
4783: on jolw ttwmiolla tai sopirnuksella
4784: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
4785:
4786: Martta Salmela-Järvillea. Yrjö Kallinen.
4787: Våiaö Kivisalo. Juho Pyy.
4788: ftliiDa Sillanpää. Heikki Simonen.
4789: Aino ltlalkamäki. .Juho Kuittinen.
4790: Aino Lehtokoski. Yrjö Welling.
4791: 1ta.isa Hillelä. Valfria Bakola.
4792: B11i Nurminen. P. A. Karjalainen.
4793: Yrjö K. Jrupeläinen. Walter Kuusela.
4794: Sylvi-Kyllikki Jrupi. J . ..,, Tolonen.
4795: Kauko Andersson. Otto Muikku.
4796: Samuli Tervo. Juho Xarvonen.
4797: H. S. Pesonen. A. K. Paasivuori.
4798: Alpo Lumme. Matti Lepistö.
4799: Bd.vard Pesonea. Varma X. Turunea.
4800: 85
4801:
4802: U,s. - Toiv. al. N :o 29.
4803:
4804:
4805:
4806:
4807: Stenberg y. m.: Esityksen antatmisesta laiksi vuoden 1918
4808: vallanlcumoukseen tai sen jiitkeen SKP :n tai muiden
4809: kiellettyjen tai lakkautettujen työväenjärjestöje,n toimin-
4810: taan osaUistu-neUkn henkilöiden vctpauttamisesta syyt-
4811: teestä tai rangaistuksesta ja niiden seuraamuksista.
4812:
4813:
4814: E d u s k u n n a ll e.
4815:
4816: Uusi poliittinen suuntaus maassamme,- ollut pakotettu toimimaan laittomasti (ille-
4817: vilpitön ystävällisten suhteitten ylläpitämi- gaalisen.a) ja sitä vastaan on jatkuvasti
4818: nen yhtyneisi'in kansakuntiin ja erikoisesti kohdistettu ankara vaino valtiollisen polii-
4819: Neuvostoliittoon sekä pyrkimys täydellisen sin taholta. Siihen kuuluvia henkilöitä on
4820: demokratian aikaansaamiseen - edellyttää vangittu joukottain ja usein sellaisia lail-
4821: kaikkien niiden Suomen kansalaisten va- listenkin työväenjärjestöjen aktiivisia toi-
4822: pauttamista rangaistusuhkasta, jotka val- mihenkilöitä, joiden on epäilty kuuluvan
4823: tiollisen toimintansa kautta ovat tämän S. K. P:een, vaikka eivät ole siihen kuulu-
4824: uhkan alaisiksi joutuneet. neetkaan, ja Suomen oikeuslaitos on lan-
4825: Viime vuosien aikana on maassamme hal- gettanut heille raskaita tuomioita.
4826: lituksen taholta pyritty poistamaan sitä Kun fascismin nousu alkoi maassamme
4827: juopaa, jonka valla,rrkumouksen tapahtumat v. 1930 Lapuanliikkeen muodossa, lakkau-
4828: kansamme keskuuteen synnyttivät sekä an- tettiin vasemmistotyöväenliike maassamrne
4829: tama,an arvonsa ja kunniansa myös niille, kokonaan. Siihen kuuluvien järjestöjen
4830: jotka silloin vakaumuksensa puolesta kaa- jäsenistö ja niiden toimihenkilöt joutuivat
4831: tuivat punaisella puolella. Maaliskuun 7 ankaran vainon alaisiksi. Lukuunotta-
4832: p: nä 1944 eduskunta hyvruksyi hallituksen matta Lapuanliikkeen heihin kohdistamaa
4833: esityksestä lain ,Tasavallan presidentin ar- vainoa, jota ei hallitus virallisesti hyväk-
4834: mahdusoikeuden väliaåkaisesta laajentaJmi- synyt, vangittiin heitä joukottain ja tuo-
4835: sesta", n. s. Lex Tokoin, joka koski vallan- mittiin pitkäaikaisiin kuritushuonerangais-
4836: kumoukseen osallistuneiden amnahtamista tuksiin.
4837: yksityisissä tapauksissa, mutta joka oli niin Kaikki tämä on saanut aikaan sen, että
4838: suppea, että se edellytti ehkä vain yhden maastamme on jatkuvasti vaitioHisen vai-
4839: henkilön vapauttamista syytteestä vuoden non alaiseksi joutuneita henkilöitä siirty-
4840: 1918 vallankumoukseen osallistumisen nyt rajojemme ulkopuolelle, etupäässä
4841: vuoksi. Tämän lain voimassaoloaika on jo Neuvostoliittoon. Heidän kotimaahan pa-
4842: mennyt umpeen, eikä sillä· ollut mitään luutaan on edelleenkin estämässä syyte- ja
4843: käytännöllistä merkitystä. rangaistusuhka, vaikka nämä henkilöt ovat
4844: Koko Suomen itsenäisyyden ajan ovat toimineet täysin kansamme etua vastaa-
4845: kansalaisten järjestäytymis- ja toiminta- vassa hengessä, kuten viimeiset kehitysvai-
4846: oikeudet olleet maassa;mme niin rajoitetut, heet osoittavat.
4847: että suuri osa maamme työtätekevästä väes- Koska maamme nykyisen politiikan ai-
4848: töstä ei ole saanut itselleen vakaumuksensa kana pyritään toteuttaJmaan demokrntiaa
4849: mukaisia toimintamahdollisuuksia. Suomen myös siinä, teiltä vasemmistotyöväestökin
4850: Kommunistisella Puolueella ei ole ollut on saanut järjestäytymis- ja toimintamah-
4851: maassamme laillisia toimintamahdollisuuk- dollisuudet ja koska myös aikaisemmin
4852: sia, ennenkuin nyt välirauhansopimuksen kielletyn S. K. P: n toiminta nyt on sallit-
4853: jä1keen, vaikka kaikissaJ demokraattisissa tua, olisi oikeudenmukaista, että kaikki ne
4854: maissa on kommunistisen puolueen toi- henkilöt, joita vastaan voitaisiin nostaa-
4855: minta ollut sallittua. Senvuoksi on S. K. P. ~yyte vuoden 1918 vallankumoukseen osal-
4856: 86 II,s. - SKP:n jäsenten rangaistuksista vapauttaminen.
4857:
4858: listumisensa vuoksi tai sen jälkeen kien niiden henkilöiden oopatuttami-
4859: S. K. P: een tai muihin vasemmistotyöväen seksi syytteestä tai rangmstuksesta
4860: kiellettyihin tai lakkautettuihin järjestöi- sekä niiden seuraamuksista, jotka
4861: .hin kuulumisensa vuoksi vapautettaisiin ovat osallistuneet vuoden 1918 val-
4862: syytteestä ja heille valmistettaisiin mahdol- lankumoukseen tai sen jälkeen
4863: lisuus palata kotimaahansa. S. K. P: een tai muihin kiellettyihin
4864: Edellä olevoo perusteella me allekirjoit- tai lakkautettuihin työväenjärjestöi-
4865: taneet kunnioittaen ehdotamme eduskun- hin, ja että tämä syytteestä ta4 ran-
4866: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, gaistuksesta vapauttaminen tapah-
4867: tuisi yleisesti ilman, että näiden
4868: että hallitus antaisi kiireellisesti henkilöiden itse tat·vitsisi siitä va-
4869: Eduskunnalle esityksen laiksi kaik- pautusta anoa.
4870: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
4871:
4872: Elli Stenberg. Antto Prunnila.
4873: Lauri Myllymäki. Olga Virtanen.
4874: Kaisu-Mirjami Rydberg. Aimo Aaltonen.
4875: Hertta Kuusinen. Jalmari Kulmala.
4876: Arvo Riihimäki.
4877: 87
4878:
4879: Il,9. - Toiv. al. N:o 30.
4880:
4881:
4882:
4883:
4884: J. Järvinen y. m. : Esityksen antamisesta eräiden, säännös-
4885: tel!yrikkum'IJ..ksista va111}ittujen armahtamisesta.
4886:
4887:
4888: E d u s k u n n a 11 e.
4889:
4890: Sodlm aåilmna hUAmJJa:ttava määrä, vl8ll'Si.n- koja taikka vankilatuomioita, julistettava
4891: kin pienvitljelrujöiltä, 0130i1Jt;i myöt.ärt:nmtooan måltärt:Jtömiiksi.
4892: yhdistyneitä kansakuntia, Neuvostoliitroa, Edell:istent 1JisäJksil on saliLarlsia. påen!t.il.alJlå..
4893: kohta;aali si1:Jen, ebtä ikiclt:äytyåwät l!UOV!l1'1l1Ja.. sia y. m. 1Jalloustuootl3.jia, jotka eivät olre
4894: m.asta ID811ll1Ja1oust~.aall1, ilruJten villljaa, sodrun olohm. voiooert, eiväti ~
4895: rehua, !l:i.haa y. m. SOI1:altailioudoo: ltUJkieiruiselksi. syistä haJlun,n,ootilmJa;n täyltJtää hmlae il11100t-
4896: Sen si.j3&l moiille!t heistä tdcivålt ilmliaren voi'" ibuja luoV'lllt'USIIlliiäräyksiä. Nä.iihle on iLuetJtu
4897: tJavan.sa va;rus1:ialesslaan ellinrtarv.iJkllreihla po- srukJkoja 1JaliJkJm ovat penus... ja sij8Jis1uovu-
4898: liittisia vankeja ja metsäkaartilaisia sekä tuksirna jäänoot väilirnuhalllsopimuksen. jäil-
4899: näideln omaisia. Tästä :t~, milkä kOOIII t.uotteinl3. s110il'irbelttavilksi.. Nä.mäkiln
4900: on ilmeistä rauhan puolesta taistelemista, srulroit olåsi hyvåitlelttävä ja edeMä mailruituån
4901: ovat lllOilelt ~imioo ~ tuliloot ,tavom ~ylkikäyeynoot hroVIlltusve1vdlil.:iswudet
4902: ltuonri~l.lliksi: ..joiko sruklk~il1 taåJklka v~s j'lli1is1lettl3.va miltä.ttömiksil. Tämä ei! mie-
4903: r~. Syy;tJIJeiden pei'!USiteli\lllSSIIl. ~ ()1Je rnah.diOillllista ,iJlnmm. sitä varten
4904: tavallisimmin on selitetty olevan kyseessä Laa.dtittavaru :rnääräaillmislta laikiia. Se:n a.i-
4905: joko sä.ä.nlnöstel~.ilklkomukset tarukJk,a niskoilt- ~ .tm'lkoirtmlksessa ehdotamme
4906: telun aamettuja määräyksiä v~. Tälten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4907: on la111gelteittu suuri. mää.rä ,mngaJstulk:si.a,
4908: joista ~ mvärt; Oile V13.pautU:IlJOOt että hallitus kiireellisesti valmis-
4909: myöhemmin amretttujen aa"lll3hd'USbe!n no- taisi ja Eduskunnalle jättäisi laki-
4910: j~~ ilooslm. ~omiJOt. ov~t ~t joiko ~ ehdotuksen, jonka mukaan ennen
4911: nöstely- 1laiiJkllm lllisk:oittteil~.. välirauhan voimaantuloa sää-n.nöstel.y-
4912: He ovat ikämiiilloot taiklk.a joullnimlt lti1rsi- määräysten rikkomuksista ja luovu-
4913: rnää.n epäoillreute:tJtua. ramgaJistusta. Nyt tusten vastaisesta niskoittelusta an-
4914: heille olisi tehtävä oikeutti. Kä:rsityt ran- netut sakot ja linMtuomiot korva-
4915: gaistukset, oltivaltpa n:e rah:asaaclroja :tJa.ilkJ1m taan ne sovittaneille taikka peruute-
4916: vankilatuomioita, olisi asianomaisille valtion taan niiltä, joiden kohdalta t&ytän-
4917: varoista. suoriiOOttava: 1Jailroåsitn, ja oovDt'ta!- töönpano on kesken.
4918: ma:ttonwlt ~uikset, o1iva.tpa rahasak-
4919: Heilsirngissä 20 päivänä hUlhitikuuta 1945.
4920:
4921: Johan Toivo Järvinen. Reino Uusisalmi.
4922: Arvo Riihimäki. V. Metsäranta.
4923: Hugo Manninen. Juho Bukari.
4924: Toivo Lång. Ville Puumalainen.
4925: Paavo Leskinen. Sulo Muuri.
4926: Antto Prwmila.
4927: 88
4928:
4929: ll,to. - Toiv. al. N:o 31.
4930:
4931:
4932:
4933:
4934: K. Andersson y. m.: Esitykse.n antamisesta rwst~menette
4935: lyn yksinkertaistarniseksi.
4936:
4937:
4938: E dusikuiJlnal ile.
4939:
4940: 0. K:n mukaan hovioikeuden .tuomioon TälJain:en moni:mutlro,illJe.ll llllllOdohlåsuus
4941: tyytymättömän on suoritettava, jollei hän on va~dsta ja na111oottavaa sekä l:i-
4942: V'ä.hä.v&misu.uden v;u~ ole sålitä vapaiu- säiksli. vähävara.isiJilte 1niin il11lSiiltta;vaa, <että he
4943: Wttu, 200 ilml:l'lkiaill: sUJUt'Uiinoo illlOSitovaha, jos eivät useinkaan voi asiastaan KO :teen
4944: hän vielä asiaansa korkeimmassa oikeu- mennä. Nostorahan maksamin.en ja mer-
4945: d.esaa j01tiklwa. Hä:Ireni on ikUJiltenkån hovi- :lciintä sen suoriltuksiesta: ityyltyanälttöm~~
4946: oilkeuskruup.ungåssa Oilevan !tai muun 3Sia- ilmoituben yhteydessä hovioikeuden tuo-
4947: milehen :kia111tta tali henlci!löikohtaisesti jätlelt- Illioon olisi yhtä mutlkat<mta; llruiln Vleidnn
4948: tävä hovioikeuteen n. s. nostotiedustelu- itlmoilt~ alioikeuden päätökseen.
4949: kirj!El'll!l1iå, jossa tyyt~ttömyys iilmoiJtJe.1Joon, EdleUä €Siltcl.yn noj3Jhla ilmmnåoiil1:ioon: eh-
4950: vi!iltlrutoon llJOStoma.lksrnn malksamisoon: ja :ky- dotaJllll® edrusk,unnan hyvä:ksytt:lt:ävälksi :toi<-
4951: syitäiän i)mli!ndm hämen 1()11): ooelil.ee;n ~nell:el vomiuiksen,
4952: tävä säilyttääkseen puhevaltansa korkeim-
4953: massa oikeudessa. Kun hänen vielä on että hallitus antaisi Ed·uskunnalle
4954: lunastettava hovioikeuden nostopöytäikirja, esityksen laiksi, jonka m,ukaan tyy-
4955: jolllia hä.Ioot oiilreut.etlaian tasioo yldmmässä tymättömyyden ilmoitus hovioikeu-
4956: :asteessa jaJtlkamaan, :nooseva1:. ikul~Ut ja, asda- den päätökseen ja säädetyn 200 ma1·-
4957: miesp~ noin 1,000 marlkan paöikikeill1e, kan nostorahwn suorittaminen suo-
4958: j~n 200 Jlllai['llm.n nositomlm. <m vain mUJI'ito- 1'aan merkittäisiin hovioikeuden tuo-
4959: osa. siitä, mitä korkeimpaan oikeuteen pää- mioon ilman muita muodollisuuksia.
4960: seminen. tulee maksamaan.
4961: Helsin;gissä 16 pä:Lvänä huhtiilruurta 1945.
4962:
4963: Kauko Andersson. Uuno Raatikainen.
4964: Juho Pyy. Walter Kuusela.
4965: 89·
4966:
4967: II,n. - Toiv. al. N:o 32.
4968:
4969:
4970:
4971:
4972: K. Andersson y. m.: Esityksen m~tamisesta vähätvaraisten
4973: oikeusavustuksen jät'jestämisestä asianmukaiselle kan-
4974: nalle.
4975:
4976:
4977: Ed usik:unnalle.
4978:
4979: Haili1i:tU8llllu00on. mukaan Suomen. kansa- nyik:yåtren järjffi1lelmä köyhioo asmaJI!LJ'll-
4980: laiset ovat yhden'Ve~iset larun :edessä. Tä- noon ei WJStaa oi!looud~e;nm-'uilmåsruuden vaa-
4981: män oi:kJea,n: pe~t1:ioonl 1oteutUJll1imm ooel- timuksia, oUsi hallituksen ryhdyttävä
4982: lyittä.ä m. m. si1ä, että oilreudelllikäyn:ruissä kiiJrooliiisi;i;n toime.:n:p~teisiin, jotta kalikkiJin
4983: niin rikkaiallJla ikJud.n köyhäJl.Hi;lcin on samat oillreuiksiin saadaan valtion ~ja,jwt,
4984: mahdolJJisuUJde:t, poollusttaa oi!lrelllbtoon. Näin j<lltllm rn.aksulttru hnwlehr!Ji,vaJt nliiden oiik:erultta
4985: ei kJUirtJenik;aa.n ore ~. vaa.:n: yhä redeJ- käyvien oikeuksista, jotka heidän apuaan
4986: il€Je!l1 pältoo monåssa :mpauksissa. se w.nha varatltollll\lultiensa Vl10iksi. lmil:uavat käyitltää.
4987: ~,o~ että iLaki on rniinkui.n se 1UJeltala:n, Oilkieu!ksiJen :troillisi illisädmi .tark:lasti vailJvoa
4988: mikä .truls lllleDki1s!ee siltä, että se, jOlla 001 sitä, re11tä jolm.isielilru va:mttomalm asia~i
4989: vatl"3lai piailbta etlffi"iilt mrianajajalt, saalttaa seilila oru Wdellit !tehokas avrustaja llm!kerumn..
4990: voit1taa Miansa,, wHdmpa oiilreus o1ishlritn EdielJJä saillOitun nojalJ.a ~ eh-
4991: :rUiitavreljenJ prtlJOI]Jelila. Yhä edeililoon. siis ,Ti- dotaiilliillie oouSk.'l1Thll3Jll hyväiksytttäväksi. :toi-
4992: !kas malksaia rnhail.illa;, köyhä seii.Jkämtha1La". vQIIlll1liksen,
4993: KOOJ Qikeusvalltå~ piJt:OO. saada käytän-
4994: nössä toteutumaan se oikeana pidettävä että hallitus kiireellisesti antaisi
4995: vaaltimus, e1ttä V'alrojen puutteen: vuoksi k:e- EduskunnaUe esityksen vähävaratis-
4996: nre.llik!äätt oibmJbta ei jätetä oibudenkäyn- ten oikeusavustuksen järjestämisestä
4997: .:n:i:ssä asi.a.nmtubisesti pul()llustaamtm ja knm asianmukaiselle kannalle .
4998: Hei!singissä 21 päivänä hfl.th'tik!u;UJta 1945.
4999:
5000: Kauko Andersson. K. B. Wiik.
5001: Valfrid Eskola. Cay Sundström.
5002: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Hertta ltuusiaen.
5003: Eetu Karjalainen. Anna NevalaiD,en.
5004: Viljo Rantala. Otto Muikku.
5005:
5006:
5007:
5008:
5009: 12'
5010: 90
5011:
5012: Il,12. - Toiv. al. N:o 33.
5013:
5014:
5015:
5016:
5017: Kulovaara y. m.: Esityksen antwmisesta asuinto-osakeyh-
5018: tiöistä annetttn lain muuttamisesta.
5019:
5020:
5021: E d u s k u n n a ll e.
5022:
5023: V aitio on tähän asti suosinut asunto- osakkaille luovutettuihin huoneustoihin,
5024: osakeyhtiöitä yhtenä asunt<ikysymyksen vain harvoin näillä yhtiöillä on sellaisia
5025: ratkaisumuotona. Niille on annettu halpa- huoneustoja, joita voidaan sivullisilla vuok-
5026: korkoisia lainoja ja siten yrityksiin saatu rata, oikeastaan joskus muutamia, lisäksi
5027: osa:kkaiksi lukuisia oman kodin hankkijoita. ehkä jokunen liike- tai työhuone, siinä
5028: Yhtiömuodon käyttöön on kaupungeissa kaikki, ei niistä suuria tuloja saada.
5029: ollut pakko siitäkin syystä, että kun kalliita Toisin on laita muiden osakeyhtiöiden.
5030: tontteja ei ole koonattanut ostaa pikku ta- Niihin suoritettuja osakepääomia käyte-
5031: 1oja varten, on täytynyt turvautua yhtei- tään liikevaroina yhtiön omaksi hyödyksi,
5032: siin yrityksiin. Edelleen säädettiin 1926 ja niillä ansaitaan väliin erittäin hyvin.
5033: erityinen 'laki asunto-osakeyhtiöistä. Sillä- Jos niillä hankittu ·kiinteistö halutaan
5034: kin tahdottiin yhtiöiden muodostumista myydä, siihen tarvitaan vain yksinkertai-
5035: edistää, mutta tulos mainitusta laista ja sella äänten enemmistöllä tehty päätös,
5036: uudesta verotusjärjestelmästä alkaa muo- mutta asunto-osakeyhtiö ei saa ottaa edes
5037: dostuS~ !kohtalokkaaksi; verotus rasittaa käsiteltäväksi osakkaille luovutettujen huo-
5038: näitä yhtiöitä niin raskaana, että ne eivät neustojen myyntiä tai käyttää heidän asun-
5039: voi sitä kauan kestää. tojaan omiin tarkoituksiinsa. Verotettavaa
5040: Laki asunto-osakeyhtiöistä helmikuun 5 omaisuutta siltä yleensä puuttuu tai on se
5041: päivältä 1926 määrittelee heti alussa ra- hyvin vähäinen.
5042: kennukset yhtiön omaisuudeksi. Siinä ei Omaisuusverotuksessa on asunto-osake-
5043: ole päästy irti siitä perusajatuksesta, mille yhtiöillä v&in näennäisiä helpotuksia yksi-
5044: varsinaiset osakeyhtiöt rakentuvll!t. Mutta tyisiin verraten. Niin uuden verolain
5045: tätä kantaa ei ole voitu koko ~aissa johdon- 43 §: n mukaan myönnetään kaikille koti-
5046: mukaisesti seurata. Asunnot on sidottu maisille osakeyhtiöille ja säätiöille määrät-
5047: yhtiön osakkeisiin ja siten ne ovat joutu- tyjä huojennuksia ; taas toisesta omaisuu-
5048: neet samalla osa:kasten omiksi. Tässä denluovutusverosta annetaan 50 % alennus
5049: ru;;unto-osakeyhtiöt eroavat jyrkästi muista sellaisille asunto-osakeyhtiöille, joiden asun-
5050: osalreyhtiöistä, joissa yhtiökokous päättää tojen lattia-alasta on yli puolet osakasten
5051: kaikista omaisuutta ja sen hoitoa koske- hallussa. Asunto-osakeyhtiöt kuitenkin
5052: vista asioista. Asunto-osakeyhtiöllä sitä käyttävät pääomansa osalmsten hyväiksi
5053: vastoin ei ole minkäänlaista määräämis- eikä omakseen, mutta siitä huolimatta ne
5054: oikeutta talon huoneustoihin, vielä vähem- edellisessä aJ.ennuksessa rinnastetaan sellai-
5055: män se niitä omistaa. Asunto siirtyy aina siin yhtiöihin, jotka käyttävät varojansa
5056: toiselle niin pian, kun siihen oikeutetut vain ansaitsemiseen.
5057: osakkeet myydään tai joutuvat perintönä Näistä helpotulksista huolimatta verotus
5058: uudelle omistajalle. Kaupan hyvä:ksymis- muodostuu asunto-osakeyhtiöiden osakkaille
5059: oikeus tosin voidaan ottaa yhtiöjärjestyk- raskaammaksi ikuin muille. Heidän tulee
5060: seen, mutta sekin on rajoitettu ja perus- maksaa henkilökohtaista veroa osakkeis-
5061: tuu tavallisesti muihin seikkoihin eikä taan, kuten muidenkin. Näin ollen he oli-
5062: omistusoikeuteen. Yleensä osakehuoneus- sivat oikeutetut pääsemään vapaaksi yh-
5063: ton omistaja on samassa asemassa kuin yk- tiönsä vastikkeina maksettavMta omaisuus-
5064: sityisomaisuuden omistaja ainakin. Täten verosta, mutta niin ei ole laita. Samasta
5065: asunto-osakeyhtiöiden varat on sidottu omaisuudesta kuitenkin veroteta:an asunto-
5066: 11,12. - Kulo-vaa.ra y. m. 91
5067: osakeyhtiötä toistamiseen; ei siinä oteta Ne korkohuojennukset, mitkä asunto-
5068: laisinkaan huomioon osalclman omia velkoja osakeyhtiöille on suotu, ovat nyt jo men-
5069: i}tkä sitä, että vero on osakkaan maksettava neet sellaisten verojen maksuun, joita ei
5070: vastikkeiden eli yhtiövuokrien muodossa. ole kenelläkään muilla. Tähän tietysti
5071: I1isäksi vero on kohoneva (progressiivinen); huomautetaan, että kiinteistöjen arvo on
5072: taloa verotetaan sen suuruuden mukaan. noussut, joten niistä täytyy ottaa veroa.
5073: Verotus voi täten tapahtua hyvin korkean Tähän sopii vastata, että aivan samalla ta-
5074: v~rallisuustason perusteella. Kuvaavana valla ov&t nousseet yksityistenki.n kiinteis-
5075: esimerkkinä voimme mainita erään tosita- töjen arvot, mutta niiden omistajia ei !lro-
5076: pahtuman. Isoon asunto-osakeyhtiöön kuu- hoteta todellista varallisuuttaan korkeam-
5077: luu 100 yhden huoneen ja keittiön huo- malle omaisuustasolle eikä veroihin käy-
5078: neustoa. Niiden arvoa asuntoa kohti ei tettyjä menoja lueta tuloiksi seuraavan
5079: voida arvostella eikä verotuslautakunta vuoden verotuksessa; ei :minkään muun
5080: ole arvostellutkaan 80,000 markaksi huo- osakeyhtiön osakkeiden omistajain tarvitse
5081: neustoa kohti. Jos näiden omistajilla olisi maksaa yhtiön veroja.
5082: kullakin vastaava yksityinen asunto, olisi- Kertaarmme vielä lyhyesti asunto-osake-
5083: vat he toisesta omaisuudenluovutusverosta yhtiöiden verotuksessa havadtut kohtuutto-
5084: aivan vapaat, mutta asunto. .osakeyhtiön muudet:
5085: osakkadna he joutuvat maksamaan ml3init- 1. Omia varoja asunto-osakeyhtiöillä ei
5086: tua veroa 653,800 markkaa. Asiaa ei kau- ole; osakkeista saadut pääomat on käy-
5087: nista vähääkään se, että tämä täytyy suo- tetty osakkaille luovutettujen asuntojen ra-
5088: rittaa yhtiövuokrien eli vastikkeiden muo- kentamiseen, menoihin täytyy ottaa v&rat
5089: dossa. osakkailta, mutta tästä huolimatta nämä
5090: Tuloveroja tarkkaillessa saamme myös yhtiöt rinnastetaan muihin osakeyhtiöihin,
5091: todeta, että asunto-osakeyhtiöt ovat hyvin jotka pääomillaan ansaitsevat.
5092: vaikoossa asemassa. Niillä ei ole muita 2. Osakehuoneustoista verotetaan niiden
5093: tuloja kuin ne, mitkä ne saavat vastikkeina omistajia osa:kkeittensa arvosta ja tulovero-
5094: osakitailta talon hoitoa varten, jollei satu tuksessa huoneustot otetaan huomioon
5095: olemaan mainittuja harvoja muita huo- asuntoetujen nimellä, mutta sa:rnasta omai-
5096: neustoja kuin osakkaille luovutetut. Täten suudesta ja samoista tuloista verotetaan H-
5097: on jo siinä kylliksi urakkaa, että saa rahat säksi asunto-osakeyhtiötä; tämä viimemai-
5098: verojen maksuun, ja tähän asti on totuttu nittu vero on osakkaiden maksettava vas-
5099: olemaan siinä uskossa, että asia on sillä tikkeina eli yhtiövuokrina.
5100: selvä, :mutt111 tämä on harhakuva. Vuodesta 3. Vähävaraiset osakehuoneistojen omis-
5101: toiseen toistuu se sukkela temppu, että se tajat joutuvat maksamaan kohoneyaa
5102: rahaerä, rmikä tänä vuonna kannetaan vas- (progressiivista) omaisuusveroa talon suu-
5103: tikkeina ja suoritetaan veroina, luetaan ruuden mukaan, väliin monien miljoonain
5104: seuraavana yhtiön tuloiksi ja siitä verote- omistajien rinnalla, koska sitä määrättä~ä
5105: taan uudelleen. Siinä on todella keksintö, ei oteta laisinkaan huomioon :maksajain va-
5106: joka oveluudessa voittaa kaikki tähän asti rallisuustasoa, joten he joutuvat maksa-
5107: tunnetut. Emme väitä, että sen on joku maan paljon suurempaa veroa kuin heidän
5108: tahallaan suunnitellut, on vain johtunut varallisuutensa edellyttää.
5109: lakien ristiriidasta, jota ei ole osattu riit- 4. Asunto-osakeyhtiön veroihin käytetyt
5110: tavästi välttää. Pahin vika näyttää olevan vastikkeet lu<rtaan seuraavana verovuonna
5111: asunto-osakeyhtiölain rakenteessa ja seu- yhtiön tuloiksi ja verotetaan niistä uudes-
5112: rauksena siitä on, että asunto-osakeyhtiöt taan.
5113: saavat joka vuosi entistä suuremman veron Mutta miten nämä epäkohdat voidaan
5114: suoritettavakseen eikä pysähdystä näytä korjata YMikä on se kipein kohta, joka täy-
5115: tulevan milloinkaan, aina vain verojen ko- tyy parantaa ja miten parantaminen luon-
5116: hoami.st81. Tämä koskee sekä valtion tulo- tevimmin voi tapahtua Y Pyrkimyksenä tie-
5117: veroa että kunnanveroa. Myönnettäköön tysti täytyy olla se, että jolmism verotetaan
5118: rehellisesti, että yksityisilläkin on veroja, tulojensa ja varallisuutensa mukaan. Mui-
5119: mutta niiden ei tarvitse koskaan edellisen den päämäärien 'tavoittelun tulee olla kai-
5120: vuoden veromaar1a laskea seuraavana kelle verotuksella vierasta. Erityiset vero-
5121: vuonna tuloiksi. alennuksetkin ovat periaattees...<lit hyljättä-
5122: 92 I1,12. - Asunto-osakeyhtiöt.
5123:
5124: VJ.a, vaikka saattavat varsinkin sota-aikoina huoneustojen iwttia-alan mukaan, mutta jo
5125: väliin olla oikeutettuja. illmailSUUnnat vailkwttavat sen, että ikaiikis:ta.
5126: Edellä selostettuja epäkohtia ei kuiten- as1ID110ista ei ,tule yhtä a.rv.okikaita. Vasta
5127: kaan ole aiheuttanut sota, vaan onnistuma- ;1Ja<l® vailimistut.tua saart;e~ lkaåiklki seikat
5128: ton lainsäädäntö. Onnistumattoruin kohta ottaa huomioon. Os:alluikuja mää.råltiliessä.
5129: on epäilemättä itse asunto-osakeyhtiölain :tämä voidaan ;tehdä siten, että ote;~ jon-
5130: rakenteessa. Sen 1 § :ssä määritellään lkulll ikeskitasoHa oleva;ru asunnon OSalluvuiksi
5131: yhtiö asuntojen omistajaksi, mutta muualla .va:ihlmpa 1la1ttian neliöaJla. Siihen vel'ltaiilltm
5132: laissa asetutaan sille kannalle, että huo- on h~po eri huoneustoiH.e anrt:aa joko suu-
5133: neustoja omistavat yhtiön osakkaat. Juuri ·rempia !talhi pienempiä osalrukuja. Näitä
5134: tämä kaksimielisyys vie kaJksinkertaiseen mä:ärätessä voidaan lkaiklki seiikat otltaa ihuo-
5135: verotukseen. Näin ollen tärkeimmän kor- miOOilli ja j1311Jkaa järjestelyä, ikunnes :kailkki
5136: jauksen tulisi kohdistua siihen, että osak- ovat t.yy;ty:väisiä tai ainwkin enemmistö ne
5137: kaille luovutetut huoneustot selitetään 1hy;välksyy. Näiden osalUJkujen S;Umma voi
5138: epäämättömästi saajaiil todelliseksi omai- oJ.:la milkäi itaih8lll!Sa, sihlä ni,idoo tartkoitUiksena
5139: suudeksi. Täten kyseellinen laki muuttuisi on määJriiltä V•am osaikasil:.e.n ikeSikinäiset SOO-
5140: rakenteeltaan loogilliseksi, entinen kaksi- Iteet ja siten ne !kelpaavat. miltaiksi vastilk-
5141: mielisyys katoaisi. Tämä korjaus voidaan ilreita., omaisuusveroja ja mahdolllisia velko-
5142: lisäksi verrattain kivuttomasti tehdä, sillä jen jaotteiluja määdte1täessä. Viimema1nirt:-
5143: tuota kohtalokasta alkupykälää ei ole seu- tua toimenip'idettä, ·ei rtiety;slti ~tarvittaisi
5144: rattu muualla kuin verotuksessa ja laino- muuJ:loin ~~uin 'VararHclmtapau:ksissa; .ta;val-
5145: jen hoidossa. Hsissa oloissa ve:lat. suoriWtaa;n vastiiklkeina
5146: Ensin s:a:nanen 1lainoisrt:.a. Ilman niitä ei kemtyi:Uä varoiilla.
5147: oi!k:eastaa.n mitJiiJäln asunto-osaike.yhltiötJä :pe- Kun velat siimt.yvä.t osakast.eu vastuuHe,
5148: rusteta, siksi ve:hlmikysymys on e:r;iitti:iån itär- niin 1uOllll!Ollisesti ;nHden · ikäsill:ttely verotuk-
5149: lkeä. Ensi ehto lkdro y;htiöiden olemassa- sessa muuttuu rvastaavast.i. Ketään muuta-
5150: ol&le <m juuri sen järjestely. Kun asun:to- ikaan 1ei ~rOiteta erilkseen miS~täiän; varoista
5151: OS'allrey1htiö jäisi! pelikäks.i Won raikeDJtami- sen nojaillla., että niitä lkäy;tetäälll ve1kojen
5152: sesta ja hoidosta hoolehtivaiksi yihltooniliity- n1.alksuun, !kun ih:älll niiståJ lkerian on sääde-
5153: m:iilksi, niin silrt:.ä puuttuu iMikeiita siitä, että tyn: twoveron maiksalnult. Näin oil:len asunto-
5154: veloislta todehla vastataan, !koska kiirttteis- osakey;htiöiden osakastentulee saada vähen-
5155: töstä sen ,todellis.elks.i omaisuudelksi ei mo- tää tu<loista.an ne vasti:kikeina saadut erärt:,
5156: ruissa tapauiksissa jää !kuin ehJkä rippeiltä. miltlkä Olli ikäy;tet1ty velikojen k,uolettamiseen.
5157: V a;rsinikin lkimnittämättömien vellkoje111 an- - Ko11koioonioista ,taas on säädeil:lty verotus-
5158: d:ajat jäisivält millil:;ei rmalksu:t:adreita vahl<le. llaeissa e:riikseoo. Sovioottakoon nii,tä sä.ä-
5159: :MUitta tiälhäJn ei ole paiklko jourtU:a.; 1laikiin tu- dOksiä anyös asull!to-osalkeyhtiöilhin; er~kois
5160: lee 11isätä uusi pyikä1ä, jossa säädetään, että asellnaan ei ole syytä täss:äk:ääill! pyvkiä.
5161: yhltiön päätöksellä otetuista veilois:ta, vastaa Näi1hle perusteille ihruhmote1tu verotus jär-
5162: jokwinelll huoneuston omistaja s~llä osu1t-c jestyy ikiäyrtämn<ÖsSä aivan yfksinikentaisesti.
5163: deNa, minkä hänen ihuooeusltons:a muodostaa AsUJll!to-osaikeY'hrtJiötä rve.ootetaamJ niistä tu-
5164: yhrt:.iön varoista. Velat muuttuvaJt täten ioistaJ, mirtlkä se saa hail:lusswan olevista [mo-
5165: osaikasten .omiksi: veloiksi, yihltiö 111:iistä !Vas- neustoista tai· muusta omaisuudesta ja muita
5166: taisi ainoostoon sHtä osa:lta1, :mti määrä ~aiita asuntoeduista sen mulkaan, :miten.
5167: :sen omaisuutena olisi sivuHisiJJle vuokrwtil:a- suur&. ne lku:Hoinikin: arvosteiH00111: ol;eva.n.
5168: via ihuoneustoja tai mu.irt;a; varojw. Ta:as yhitiön verotetll:ava omaisuus jaetaan
5169: Jotta <tämä jalko ()Saik:asten ikesken, y.htiö yhtiöjärjesty~ksoon: otettujen osailU!kujen
5170: niihin [uettu:na, voiitaisiin tkäy:tänlnJössä :to- suiiiliiUilllla. Näiltä osannääriä saa jokainen
5171: •teuttaa, tu:lisi huoneustoil:. ltal'ikoiiill 3ll'Vostlelia osail.uikuansa vastaava:n määriilll;. Ajatelilaan,
5172: ja otltaa yihtiöjäJrjestykseen merikOOtä siilt:i, että yhtiön omaiSJUus olisi 2,000,000 mai1k-
5173: miten sumta osaa yhtiön omaisuudesta. iku- lkaa ja osa1u:lkujen summa 2,000; omaisuus
5174: •kin huoneusto vastaa. Täll:Laisia y1htiöjärjes- tuHsi oswluikua !kohti 1,000 mariklkaa, joten
5175: tyksiä .ohi jo olemassa. Osa\k:€lllliiilirä!t tälhin asliDllosta, jolka on saanut osalluvuk.soon 65,
5176: •tai'ilroituik:seen ei<Vä;t yleensä. !kelpaa, sillä :ne olisi: makseitt;ruva omaisuusveroa 65,000 mar-
5177: mäii.mtä:än ennen mlkentamista pääasiassa ika;n varoista. Käytännössä tämä tietysti li-
5178: 11,12. - KaJovaara y. m.
5179:
5180: sä.ttäisiin ooaJkkaan muuhun omaisuuteen, ·tään. Ainakin ikad•si lkolmanllleSta .asuntojen
5181: mut.ta missään .ta:p.a.uksessa eirvålt ikenenikäin .J.afbtia-alast& tutlee olla ~asten iha1hlussa.
5182: :varat twliEii ikahta ik.entaa rverotett:avilksi. Yh-
5183: ,tiökin satisi omaisuusveronsa huoo.eustojensa 2 §..
5184: :(l$V1ukujen muikaMI!. Tankoiin ;toteutettuna Asunto-os:aHreJihtiön velat eivät SoaJa ikos-
5185: :tämä veisi siiJhen, että pesultuvat ja maJlike- tkaam nousta yli lkaihden ilro~ osa-
5186: lhl.aittoot jäisivät yhrt:iön omaisuudeksi, mi- lkekhlniteistön arvosta. Ne ovat BaliOOiLla. osa-
5187: ~kätli se !llliistä ottaa vuo'kraa myöskin talon lkasten vellkoja;, joten jokainen osalk.as vas-
5188: cQSaikik&i!Lta, sarrMin .tietysti muut 'laitoikse.t ,taa niistä lhooneustonsa ar:volla. Ve}.lrojen
5189: ja yritykset, mihin yhtiön varoja on sijoi- maik:samisoon ik'äylf:.ettyjä vastitklkeilta ei lueta
5190: •tettu. yhtiön ituloiiksi.
5191: Tästä :kai!kesta saart:.taisi olda selkin va:ara
5192: 1
5193:
5194: ta.rjon8;, että ka~ketill:a:iset. yhtymät pynkisi- 3 §.
5195: vält iha.rjo1ttamaan ·laaj·a.alkin tliiiketttä asun.to- Verotusta, vast1iklkeiden ja vellkoj:en jaot-
5196: oQSaJlreyihltiöilksi naa.tnioitune.ina ja siten sii.r- itelua vamte:n on j'lhtiöjä,rjest~ mainit-
5197: ltäisivålt vruttuun veloistaan 1talon osaiklkaiJle:. tava, miron suunta osaikeikii!Illteistö:n osaa mi-
5198: Tämä ikai voitaisiin estää Y'ksinlker:taisimmin lkin: osaikehuonoeUSito tai liikeihuonoeusto 'WI&-
5199: s11lä sääd~lä, ~tä asunto-OSiaikeyihtiön ve- ,taa., jotta sen ja: sil1tä saadun tt.u!lon arvo
5200: •lat eivät saa nousta yli kahden iko1m.annek- voidaan tal'lkoin mälärlttä.
5201: sen ~~teistön arvosta. Tämä säädös
5202: Qlisi hyödy:1linen siitäkin syystä, et1:1tä s1Hä
5203: taa.ttaisiilll näiden j'lhtiöiden vaikava•ra:isuus. Vuoden 1926 Jaissa on toisena pydcii!länä
5204: NehäJn ova.t tavall1lisen kansan yMymiä, jo- viittaus rvarsinaiseen osalkeYJhtiölaJkiin. Jos
5205: ten ei ole aina takeita, eltltä. ni:ithm 1iittynee:t siltä WdellLa rt:arv1taan, siirrettälköön se. tä-
5206: .osa!l~Valt ~tujaan 1va:lvoa. män 1aiD lop.puun.
5207: Jo edellä tuli mainiltuiksi, e.t1tä it:äJlä Nämä; asUllJto-osakeyhtiöltain muU!Wkset
5208: uudallla järjestJeJmällä lopewttaisim ikaiksin- ilciis1ttä;äiksemme ·riilt.täisivät lkorjaamaoo. iky-
5209: .Jrortainen verotll'S, ilroSka osalkikai1lle luovu- seeltlisen verotuksen sen ikohdlll1ta. Mifijiän,
5210: lt-etut huoneustQt siintyisivät ni,hlen S8lajain mUii.ta verorulennuiksia !kuin mitkä anne~t.a:a;n;
5211: omaisuudeksi. Taloru suuruuteen perus;tuva lkailikilile osalkeytb.tiöi:He ja sä:ättiöi1le, ei enää
5212: verotus my&. <laikikaisi, sHtlä jokaista verotet- itarvirtlta1si. MiJlro1li seHaisia 'annetaan, t1:-uloo
5213: taisiin aillloas1laa!l11 omasta osuudestaan. Ke- ni:ithlä olila muita perusteita kuin verotusjär-
5214: .nenikäliiJn v.aa.timattoJOO;n asunnon omistajan jestelmå!lli 1heilktkoudet.
5215: .ei ltarviitsisi maiksaa iko:rilooan asteen v6roja. V eootuslalkeiihin :tietysti rbulisi tehdä! vas-
5216: Siinä menisi tkunnia dtl~& verojen maiksussa t.aaJVat selvennylkset. Niissä ~tosin' ~i näytä
5217: mi:1joonamiesten. riveissä, mutta tuskin s~tä ole.va.n. miltään, jota ei voisi sovelltaia edel!lä
5218: kulka.an ika.Lpaisi. Ja vmdom pii;ästäisiin esitte:ttyyn järjesw1mäiilllikin, mutta. selven-
5219: siitä j'ä,rjesteiLmästä,, jona ede!llisen vuoden ny.kset eivätt ole missä:än :laissa ;palhittooksi.
5220: verot ikieps.autetaan tll!loiiksi seuraavan vuo- VerottaJat voisivat muuten hi€11p0Siti !kulkea.
5221: den veratulksessa. entjsiä !llaltuja ja siitUä sarutrt:a:isi johtua monia
5222: ~~ uutdkset asunto...osalkeylhtiöla.tkiin <hah- ikävyyiksiä.
5223: mottuiswat esim. seuraaviksi: Asunto-osakeyhtiöiden verotus on 'lrohtuu-
5224: tOilt. >Seikin tiiyityy saada oiikeudel1illlukiais.elie
5225: 1 §. kamwtlJle, se1laiseiksi ikuin muidenkin. NäiJhiln
5226: Asuruto...osa:k.ej'lhtiönä pidetään sel<laist6 y!htiöilllm 1li!1ttyneitä ei saa ·asettala eriikoisten
5227: ylhtoonlliittymää, jonika t.a1'1koitutksena on ra- 'rasi.tUSitoo alaiseksi ain3lkaan nyikyän, jol-
5228: ikootaa: Y'hti.öllle ja siihen osaiklkailksi H~tlty ,Join asUIIlltoikysymys muU!tenJkm kiaipaa vaa-
5229: nei<hle omat asui& ~tai H.ilkethuoneustot ja limista, ja siell.ä, missä. tont1t ovat ika!Lli:ita,
5230: hoiroaa näin muodostnnultta lkiinteistöä sen asuntojen ita:l"Vitsijain yhteeniliittyminen on
5231: mulkaa.n lkll!1n ,tässä ~aissa ta.rkemmin säiäde- ainoa .pelMtusmaihdollisull'S.
5232: 94 II,u. - A6uu.to-osakeyhtiöt.
5233:
5234: Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo- että hallitus antaisi Eduskvln;n.alle
5235: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- esityksen 'muutoksista lakiin asunto-
5236: muksen, . osakeyhtiöistä, jotta asv.nto.,osal&eyh-
5237: tiöitten verotus tulee oikeudenmukai-
5238: selle kannalle.
5239: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
5240:
5241: Urho ·Kulovaara. Martta Salmela-.Tårvinen.
5242: Alpo Lumme. J. F. Tolonen.
5243: Kaisa. Hiilelä. Valfrid Eskola.
5244: Aino Lehtokoski. K. Hakala.
5245: Aino Malkamäki. G. Andersson.
5246: Yrjö Kallinen. Kauko Andersson.
5247: Yrjö Kilpeläinen. V<o Käkelä.
5248: Elli Nurminen•. Juho Pyy.
5249: Miina Silla.npää.
5250: •• ••
5251:
5252: VALTIOPAIVAT
5253: 19 4 5
5254:
5255:
5256: LIITTEET
5257: Dl
5258:
5259: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
5260: TOIVOMUSALOITTEET
5261:
5262:
5263:
5264:
5265: HELSINKI 1945
5266: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5267: Rauhan valmistamista, lähetystöjä, kolttalappalaisia ja
5268: porosopimusta koskevia toivomusaloitteita.
5269:
5270:
5271:
5272:
5273: 13
5274: 99
5275:
5276: Ill,t. - Toiv. al. N:o 34. III,1. - Hemst. mot. N:o 34.
5277:
5278:
5279:
5280:
5281: Sergelius y. m.: Valtionelime,n perustami- Sergelius m. fl.: Angående upprättande
5282: sesta 1·auhan val·mistcttniseksi ja vakautta- av ett statsorgan för handhavande av för
5283: tniseksi välttämättömien tehtävien hoita- fredens beredande och befäsfande erfor-
5284: inista va1·ten. def'liga uppgifter.
5285:
5286:
5287: E d u s k u n n a 11 e. T i ll R i k s d a g e n.
5288:
5289: Kahden tuhoisan sodan jälkeen on kan- Efter två förödande krig stär det klart
5290: sallemme selvinnyt, että rauhan säilyttämi- för värt folk, att fredens bevarande är en
5291: nen on yksi sen tärkeimmistä tehtävistä. av dess angelägnaste uppgifter. De flesta
5292: Useimmat kansalaiset ymmärtävät myös, medborgare inse, a;tt denna uppgift mäste
5293: että tälle tehtävälle on omistettava jatkuvaa ägnas en fortgående uppmärtksamhet och
5294: huomiota ja huolenpitoa sekä että rauhan omsor.g samt att det åligger statsmakterna
5295: turvaaminen ja lujittaminen kuuluu valtio- att trygga och befästa freden.
5296: vallan velvollisuuksiin.
5297: Tämän tehtävän onkin valtiovalta tähän Denna uppgift ha statsmakterna även hit-
5298: asti hoitanut, mutta monen mielestä täysin tills handhaft, men på ett enligt mängens
5299: väärällä ;tavalla: sota tuli, koska rauhan uppfattning fullständigt oriktigt sätt: kri-
5300: turvaaminen perustui väärälle pohjalle. get kom, emedan arbetet för fredens be-
5301: Epäonnistumisen syy on ilmeinen. ·Se on fästande vilat pä oriktig grund. Orsak:en
5302: siinä, että valtiovallan rauhanpyrkimysten tili misslyckandet ligger i öppen dag. Den
5303: painopiste oli sijoitettu peloittelupolitiikan, besticker sig däri, att tyngdpunkten för
5304: s. o. .puolustusvalmiuden alalle, eli sodan, statsmakternas fredssträvanden förlagts rtill
5305: eikä rauhan valmistamiseen. Tunnetun mui- skrämselpolitikens, d.ä. försvarsberedska-
5306: naisroomahiisen harhaopin: ,jos tahdot pens omräde, eller pä krigets förberedande,
5307: rauhaa, valmistaudu sotaan", ovat miltei och i<lke pä fredens. Den kända forn-
5308: ilman kritiik:lkiä omaksuneet useimmat hal- romerska villoläran: ,om du vill fred, sä
5309: litukset ja eduskuntaenemmistöt, jotka, sa- förbered kriget" har så gott SQm kritiklöst
5310: malla kuin kiitettäväUä tarkkuudella ovat godtagits av de flesta regeringar och riks-
5311: tutkineet jokaisen toisen rahansijoituksen dagsmajoriteter, vilka, samtidigt som de
5312: kannattavuutta, ovat sotilaallisiin tarkoi- med berömvärd noggrannhet prövat varje
5313: tuksiin empimättä myöntänem miljardeja annan penningplacerings räntabilitet, för
5314: i1man muuta kuin sotilaallisen asiantunte- militära ändamål utan tvekan beviljat mil-
5315: muksen, siis asianosaisen, omaa selvitystä. jarder utan annan prövning än den mili-
5316: Tämä on sitä hyljättävämpää, kuin mai- tära auktoritetens, d. v. s. den sakägandes
5317: nittu roomalainen sananparsi on itsessään egen. Detta är sä mycket mera förkastligt,
5318: ristiriitainen ja historia usein on todistanut som den romerska :frasen är självmotsägan-
5319: sen turmiolliseksi. de och historien upprepade gånger burit
5320: vittne om des~ fördärvlighet.
5321: Nyt on aika käsissä, että vihdoinkin myös Det är nu pä tiden, att även i det vik-
5322: tärkeässä työssä rauhan lujittamiseksi siir- tiga arbetet för fredens befästande övergå
5323: rytään asiallisiin menetelmiin ja käytetään iill sakiliga metoder, att använda medel, som
5324: keinoja, jotka ovat sopusoinnussa päämää- överensstämma med målet och icke, säsom
5325: rän kanssa eivätkä, ikuten :tähän asti käyte- de hittills anlitade, stä i Sikarpaste strirl
5326: tyt, mitä jyrkimmin sodi sitä vastaan. ll- med detsamma. Självfallet mäste freden
5327: meistähä.n on, että rauha on turvattava rau- tryggas med fredens medel, icke med kri-
5328: ha;n omin keinoin, eikä sodan keinoin, kuten gets, liksom varje uppbyggnadsarbete bör
5329: 100 Ill,I. - Valtionelin rauhan valmistamista varten.
5330:
5331: jokainen rakennustyö on suoritettava raken- utföras med byggnads- och icke med för-
5332: nus-, eikä hävitysvälinein. störelseredskap.
5333: Rauhantila v<>i tulla pysyväiseksi vain, Ett fredstillstånd kan bliva hestående
5334: jos se perustuu luottamukseen, vilpittömään blott, om det grundar sig på förtroende,
5335: ystävyyteen ja myönteiseen asialliseen yh- uppriMig vänskap och välvilligt sakligt
5336: teistyöhön. Sellaisen rauhantilan saavutta- samarbete. Att nå och vårda ett sådant
5337: miseen ja vaalhriiseen tulee senkin rauhan- fredstillstånd bör eftersträvas jämväl i det
5338: työn tähdätä, jota Suomen valtiovalta edus- fredsarbete som Finlands statsmakter före-
5339: taa. träda.
5340: Jo ennenkuin uusi valtioiden välinen jär- Redan innan en ny mellanstatlig institu-
5341: jestö luodaan maailmanrauhan, oikeusjärjes- tion skapas för världfredens, rättsordnin-
5342: tyksen ja kansainvälisen yhteistyön vakaut- gens och det internationella samarbetets be-
5343: tamiseksi, ttwlee, käsityksemme mukaan, Suo- fästande bör, anse vi, i Fin'land bildas
5344: messa perustaa pysyväinen valtionelin sitä ett .permanent statlig,t organ för ett fort-
5345: jatkuvaa, määrätiet<>ista ja pätevyyttä k.r- gående, målmedvetet och insiktsfu11t hand-
5346: syvää työtä varten, jota vaaditaan rauhan havande av de uppgifter som. erfordras för
5347: ja yhteistyön lujittamiseksi ja tähän mtty- fredens och samarbetets befästande och där-
5348: vien kysymysten valmistamiseksi ja tutkimi- med sammanhängande frågors beredande
5349: seksi, valti<>nelin, jolla tulisi olla oikeus och studium, vilket organ tillkomme rätt att
5350: tehdä esityksiä ja ehdotuksia eri ministe- göra framställningar och förslag till ol~ka
5351: riöille ja virastoille. ministerier och ämbetsverk.
5352: Mainittu valtionelin, j()lka lähinnä tulisi Det ifrågavarande statsorganet, som när-
5353: toimimaan ulkoasiainministeriön alaisena, mast borde underställas utrikesministeriet,
5354: keskittyisi suurin piirtein kahteen tehtä- skulle i huvudsak koncen:trera sig på tvenne
5355: vään: tieteelliseen tutkimustyöhön ja konst- uppgifter: ett vetenskapligt forskningsar-
5356: ruktiiviseen poliittiseen rauhant<>imintaan. bete och en konstruktiv politisk fredsverk-
5357: samhet.
5358: Tieteellisessä työssään sen tulisi tutkia - Det vetenskapliga arbetet skulle bestå i
5359: valtio- ja ikansainoi:keudellisen asiantunte- att under stats- och folkrättslig ,expertis stu-
5360: muksen tukemana - työmenetelmiä ja saa- dera arbetsmetoder och resu1tat inom så-
5361: vutuksia sellaisista kansallisista ja kansain- dana nationella och internati<>nella, perma-
5362: välisistä, pysyväisistä tai tilapäisistä laitok- nenta eller tillfälliga institutioner, domsto-
5363: sista, tuomioistuimista, kongresseista y. m., lar, kongresser o. s. v., som behandlat frågor
5364: jotka· ovat käsitelleet sodan ehkäisemistä ja ang. krigets hindrande och fredens befäs-
5365: rauhan lujittamista, soveltaa käyttökelpoi- tande, att itillämpa användbara metoder och
5366: sia menetelmiä ja 1tuloksia sekä yhdistää ne resultat och att sammanställa dem till ikuns-
5367: tieto- ja opetuslähteiksi sellaisten henkilöi- kaps- och undervisningsmaterial för den
5368: den erikoisvalmennusta varten, jotka pätei- förestående specialutbildningen av perso-
5369: sivät edustamaan Suomea kansainvälistä oi- ner, kompetenta att representera vårt land
5370: keusjärjestystä, yhteisymmärrystä ja ym- vid institutioner och kongresser i den in-
5371: teistyötä edistävissä laitoksissa ja kongres- ternationella rättsordningens och förståel-
5372: seissa. Tällöin tulisi myöskin kansantalou- sens samt det mellanfolkliga samarbetets
5373: dellista, kasvatusopillista ja psykologista tjänst. Även nationalekonomisk, pedago-
5374: asiantuntemusta olla rauhanelimene tarjona. gisk och psykologisk sakJninskap bör härvid
5375: -Edelleen tulisi yllä mainitun valtionelimen stå organet till buds. - Vidare bör här
5376: niiden enemmän tai vähemmän virallisten ovan nämnda statsorgan på basen av de mer
5377: esitysten p()hja,ila, jotka koskevat kansain- eller mindre <>fficiella förslagen till nyord-
5378: välisten suhteiden sodanjälkeistä uudestijär- ning av internatiohella relationer efter ik:ri-
5379: jestämistä, laatia asia:llinen yhteenveto, josta get utarbeta eli sakHg översikt med bl. a.
5380: m.m. selviäisivät yhteiset suuntaviivat. Mitä 1klarläggande av de gemensamma riktlin-
5381: tärkeintä· on, että yleisö maassamme koulu- jerna. Det är av synnerligen stor vikt, att
5382: jen, korkea:koulujen ja vapaan valistustyön a:Umänheten i vårt land genom skolan, hög-
5383: avulla sekä lehdistön ja radion välityksellä skolorna och det fria upplysningsarbetet
5384: perehdytetään ikonstruktiivisen oikeus- ja samt genoro press och radio sakligt informe-
5385: .vhteisymmärryspolitiikan sekä ikansainväli- ras om den konsttruktiva rätts- och samför-
5386: 111,1. - Sergelins y. m. 101
5387:
5388: sen yhteistyön periaatteisiin, menetelmiin, ståndspolitikens och ~et m~llaffi'{)Jkliga sam-
5389: tuloksiin, tehtäviin ja mahdollisuuksiin, ja arbetets principer, metoder, resilltat, upp-
5390: että sille annetaan tilaisuus vakavasti tu- gifter och möjligheter samt beredes till-
5391: tustua niihin! velvollisuuksiin, jotka joh- fälle att allva.rligt studera de förpli~elser
5392: tuvat kansainvälisestä yhteistyöstä. det internationella arbetet medför.
5393: Voidakseen rauhaa edistävästi vaikuttaa För att kunna göra en fredsgagnande in-
5394: ajank:Qhtaisiin kysymyksiin tulisi uuden val- s~f# i de alrtuella frågorna, bör det nya
5395: tionelimen olla yhteistyössä eri ministeriöi- &t~t&p:rga.net självfallet samarbeta med olika
5396: den ja keskusvirastojen kanssa, ja tietojen ministerier och centrala ämbetsverk, samt
5397: hanktkimiseksi sillä tulisi olla yhteys ullw- mäste för inhämtand.e av upplysningar stå i
5398: valtojen edustuksiin maassamme. Samoin kontakt med utländska representationer i
5399: sillä tulee olla suoranainen yhteys perustet- vårt land. Likaså bör det hava direkt
5400: tavaan uuteen kansojen liittoon, Kansain- kontakt med det nya förbund av Mtioner
5401: väliseen työjärjestöön ja johtaviin kansain- som skall grundas oeh med Internationella
5402: välisiin rauhanjärjatöihip. Myöskin on yh- A:J:betaorganisationen samt med de ledande
5403: teistyötä ylläpidettävä kotimaisiin, rauhan fredsorganisationerna. Vidare bör det u.pp-
5404: pu9lesta toimiviin kansalaisjärj~töihin, rätthålla samarbete m~ sådan.a inhemaJra
5405: jQiia, ~>n ~.N.S., Pohjola.-Norden yhdistys, medborgarsammanslutningar, vilka arbeta
5406: Suomen Rauhanliitto y. m. för freden: S.F.S., Före:qingen Norden,
5407: Finlands Fredsförbund m. fl.
5408: Ei voida tarpeeksi korostaa sen merki- Betydelsen av, att det föreslagna stats-
5409: tystä, että ehdotetun valtionelimen johtoon O:J:ganet frän börja.n lägges i rätta ihij.nder,
5410: alunpitäen joutuvat oikeat henkilöt, sellai- klln icke starkt nqg understrykas. Det
5411: set, jQt'ka perinpohjin tuntevat ja itse omak- måste ledaB av per$oner, som äro fört;rogna
5412: suvat rauhanliikkeen johtavat periaatteet ja moo ooh själva omfatta fl'edsrörelsens le-
5413: jotka tunne.tatln vil.pittömiksi, vakaumuksel- dande principer och Qm vjlka man vet, att
5414: lisibi, neuvotteluvalmiiksi ja aloitekykyi- de ~Q uppr:iktiga, överty~N~trogna, för-
5415: siksi. Näin muodostuneena tämä valtio.helin bandl1ngsvilliga ·och initiativrika. Så sam-
5416: voi myöskin ehdottaa henkilöitä, jotka vali- mansatt kan detta statsorgan även göra
5417: taan edustamaan Suomea kansainvä:lises.sä f:rrunställningar beträffande de personer,
5418: yhteisty&sä, ettei uudistuisi esim. sellainen Sfl:m utses att representel1t Finland i det
5419: pet'Os rauhantyötä kohtaan, että vastuun- melltJ,nfolkliga sapJ.arbetet, så att t.. ex. ieke
5420: alainen 'hallitus valitsee fascistimielisen ken- ett sådant svek mot fredsarbetet upprepas,
5421: I"aalin edustamaan Suomea aseistariisumis- att en fascistiskt sinnad g~neral av en an-
5422: ikonferenssissa. $varig rege:ring ut.ses att representera vårt
5423: land vid en avrustningskonferens.
5424: Lopuksi huomautettakoon, että edellä eh- Slutligen må. änl'!u päpekas, wtt utgifterna
5425: dotetun valtionelimen kustannukset muodos- för det här föreslagna statsorganet komme
5426: taisivat vain häviävän pienen murto-osan att utgöra blott en försvbmande Hten bråk-
5427: puolustuslaitolksen kustannuksista, jonka del av kostnaderna för försvarsmakten, vars
5428: rauhaa säilyttävä arvo on osoittautunut ko- fredsbevarande värde visat sig vara obe-
5429: konaan olemattomaksi. fintligt. ,
5430: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- Hänvisande till det ovanstående föres:lå
5431: nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- vi, att riksdagen' ville h~~tälla,
5432: muksen,
5433: että hallitus antaisi Eduskunnalle att regeringen måtte till Riksda-
5434: esityksen valtimelimen perustami- gen överUimna proposition om upp-
5435: sesta sellaisten tehtävien hoitamista rätta.nde av ett statsor{}(lln för hand-
5436: varten, jotka. ovat välttämättömiä havande av sådana uppgifter, som
5437: rauham, valmi.s<tamiseksi ja vakautta- äro erforderliga för fredens bere-
5438: miseksi. dande och befästande.
5439: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945. Helsingfors, den 20 april 1945.
5440: Max Sergelius. Kaisu-Mirjami Rydberg.
5441: Helmer Smeds. Onni Peltonen.
5442: Albelt Brommels. Yrjö Räiaä.nen.
5443: Matts Forss. Bino Pekkala.
5444: Cay Sundström. Yrjö Kallinen.
5445: 102
5446:
5447: III,z. - Toiv. al. Jf :o 35.
5448:
5449:
5450:
5451:
5452: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä tärkeimpien mn.matti-
5453: al,Qjen avustajanv~?·koje:n perustamiseksi 1iihetystöihin.
5454:
5455:
5456: E d u s k u n n a ll e.
5457:
5458: Maassamme on •lrehi!tys va~n Jll!OtlliliL!a ~t)' [ääJket~ lähellä orevden &o-
5459: adahla jäänyt jällreeni ympäröivien maiden jen (lääkärit, apteeklkihenkilöklmta, sai-
5460: kehitty'ksestä ~ käytyjen SOIIJioo. aå'- raa.nhoiltaja1:1tare!t) , IOOa1- ja me'tsältail.Ofllden
5461: kalna Jotta. eri maiden! väilii.DiellJ amm.atållili- edustajioo (ag.rollJOODJiJt, nretsä.n.hoiltajat,
5462: niiDk.i.n v:oorovailk:u'llUs saataåsiin riittävän maanviljelysinsinöörit) j. n. e. sijoittaminen
5463: ~ ja jotta seUI'IlliUikBe.na :tästä työs- ll1'8linilttuiihilln ;tehtävil:itn. Ehdoteituilllla virlm-
5464: kenmely eri ltallioudediliisllen ftoåmi;ntt:ojen aloiilil.a miehillä tulisi olla mahdollisuus toimia
5465: pä.äsisiJ lllllli!lSS3.3l p,a'l'lffilllll1i. Sffilll'aJallllaan kiim;beästil llliUil.Gm.a ed11Sibam:iJensa, moom;tJti-
5466: lDIUirlen kuJlbtuuriin:ail.den Vl8Staav.itenl illiLojen lruntiJe..n: vapaissa, järjeS!töissä vieraru:;sa
5467: kehilt~, .ooåsivat eräät m!t.amme uliro- Il11aaSSa selkä seUJI'ata myöskiill vailition. eri<
5468: moonedustmsta kooloovartJ IDJUutokset Ul:rpeelll. virastoissa main:itJttujoo runmatltimiest:en
5469: . V~ ilähetystöh'ffilllcilölrulman l'lin- lbyÖSkien'bel.yä voidakseen .tälteill saada rilittä..
5470: :oolle olisi 100h!bäV'ilimsä aootert.tava tärkeim- vän lk<iroooisilruvrun ted!u~ ammi8ltltJi.;
5471: pien ~jten a.ttaBhooja. milestieJll toimial:n.asta kuilln myöskm näiden
5472: Puheenaollevien vi•rkamilesten !tehtäviin 8JIIIiiOOtltitailojen lrehd,tylksestä ja läh:imvden
5473: ku'UI1nllisiJ yJllip;itää Jciimlt:eää yhreytrt.ä oman VUosilen truvoi.1:1ti€iesba.
5474: wmma.tt.i:alJa.nsaJ edmta1ji:in. ~ illlJilaBSa, seu- Edelilä esi<tert:ltyyn viitater~J ehdotamme
5475: m!ta. aJa.nsa. iklehi!tysbä tkilliml~ ja tiedoi.t. lronitti.oirt:lrum, ~um..nan hyvälksyt!läv-äksi
5476: taa. saavrute1Jirist:a ttuloiksista ik:O!tiJruruassla, toi.vOIII1uksen,
5477: a.rilma.ttijärjestöhlille ja illillllllllJtill.ehdist:ölre.
5478: Täl1lä 'llavom voita®m Who~ti sool'lalta että niiden maiden lähetystöi-
5479: eri alojen kJe.lritysttä ja saada illerveitä ja himme, joiden kanssa maamme 1iihi-
5480: huomioonotettavia ajatuksia oman mMmme vuosina joutuu tavallista vilkkaam-
5481: ammattielämän edel:Loon ioohilltJtämiseksi. Lä- paan kanssakäymiseen, permtettai-
5482: hinnä :tuiliisivat lkysymyksioon teknillisten ~'in tärkeimpien ammattialojen atta-
5483: adojm (IM'!kilci!tehdit, ~insinöörit ja :rake:nnus- shean virkoja.
5484: Hclsimgissä luuh1Jillruun 11 päivänä 1945.
5485:
5486: Jussi Lappi-Seppälä. Lauri Järvi.
5487: Erkki Leikola; Jaakko Hakala.
5488: Matti Ytti. Veikko Vennamo.
5489: Kyllikki Pohjala. Ensio Kytömaa.
5490: 103
5491:
5492: UI,3. - Toiv. al. N :o 36.
5493:
5494:
5495:
5496:
5497: Turunen y. m. : Määrärakasta sosiaaliavustajam, viran pel·us:-
5498: tamise.ksi Lontoon ja Moskovan lähetystih"hin.
5499:
5500:
5501: I<J d u s ik u ,n n a 1111 e.
5502:
5503: :Menneiden sotavuosien aikana ovat yh- asuntojen suurtuotannon järjestäminen on
5504: teytemme olleet ka:tkenneina useimpiin ilmeisesti myöskin sellainen kysymys, johon
5505: maihin. Näin on ollut erityisesti Englan- yhteiskunnan on entistä tehok!kaammin
5506: tiin ja Amerikan Yhdysvaltoihin nähden, puututtR~va. Kun maamme sosiaalipoliitti-
5507: puhumattakaan tietysti Neuvostoliitosta, nen lainsäädäntö ilmeisesti tulee lähivuo-
5508: jonka kanssa yhteydet olivat, kuten tun- sina edelleenkin huomattavasti laajentu-
5509: nettua, ennen sotiakin varsin rajoitetut. maan ja kehittymään entistä monisäikei-
5510: Tämä eristyneisyys on johtanut siihen, semmäksi, olisi mielestämme syytä ryhtyä
5511: että kansamme on ollut vaikea seurata kiinnittämään entistä suurempaa huomiota
5512: yleisen kehityksen kulkua maailmassa niin ulkomailla tässä suhteessa jo sa:avutettui-
5513: hyvin taloudellisella kuin yhteiskunnalli- hin kokemuksiin. Täten vältyttäisiin ke-
5514: sellakin alalla. Niinikään ovat katkenneet hitystä haittaavilt31 ja kenties suuriakin
5515: yhteydet vaikuttaneet sen, ettei ulkomail- arvoja tuhlaaviita kokeiluilta, joihin kansa-
5516: lakaan ole voitu seurata meidän maassamme kunnall~mme ei ole varaa varsinkaan nii-
5517: tapahtunutta kehitystä esim. sosiaalipoliit- den suurten taloudellisten menetysten
5518: tisella alalla. Kuitenkin on eri maissa jo vuoksi, mitkä ovat tulleet osa:ksemme suur-
5519: ennen sotaa ja varsinkin sen aikana tapah- sodan kestäessä.
5520: tunut huomattavia yhteiskunnallisia uudis- Sosiaalipolitiikkamme ohjenuorana ovat
5521: tuksia tai laadittu suunnitelmia sellaisten tähän saakka olleet Kansainvälisen Työjär-
5522: toimeenpanemista varten välittömästi sodan j€stön kongressien päätökset. Niitä on koe-
5523: päätyttyä. Niinpä esimerkiksi Englannissa tettu toteuttaa maassamme sikäli kuin on
5524: on valmisteltu useitakin suurta huomiota katsottu taloudellisia edellytyksiä siihen
5525: kaikkialla maailmassa saavuttaneita uudis- oleva,n. Mutta työjärjestön puitteissa saatu
5526: tussuunnitelmia, jotka kaiken todennäköi- koslmtus muissa maissa tapahtuvaan so-
5527: syyden mukaan tulevat perusteellisesti siaaliseen kehitykseen ei ole riittävä. Se
5528: muuttamaan Englannin yhteiskunnallisia ei anna täyttä kuvaa niin sanooksemme
5529: oloja. Tarkoitamme lähinnä sir William itse kentällä tapahtuvasta sosiaalisesta
5530: Beveridgen tunnettuja sosiaalisen turvalli- uudistustyöstä. Meillä ei ole mahdollisuuk-
5531: suuden ja täyden työllisyyden suunnitel- sia käyttää ulkomailla saatuja kokemuksia
5532: mia. Neuvostoliitossa sodan jälkeen tapah- hyväksemme oman maamme sosiaalisen
5533: tuvan sosiaalisen kehityksen valtaisuutta lainsäädännön kehittämiseksi. Tähän olisi
5534: voimme vielä toistaiseksi ainoastaan aavis- kuitenkin pyrittävä.
5535: tella. Mielestämme eri maissa tapahtuvan so-
5536: Maamme kaikinpuolisessa jälleenrakenta- siaalisen kehityksen seuraaminen ja omassa
5537: misessa joudutaan iLmeisesti suorittamaan maassamme tapahtuvan vastaavan kehi-
5538: ratkaisuja, joilla tulee olemaan syvältä 1uo- tyksen selostaminen ulkomailla olisi järjes-
5539: taava merlkitys yhteiskunnallisiin oloi- tettävä ul:komaanedustuksenrme yhteydessä
5540: himme. Eräitä sellaisia ratkaisuja olemme tapahtuvaksi. Kansainvälinen Työjärjes-
5541: jo suorittaneet. Viittaamme vain esim. tön jäsenyydestä ei tietenkään olisi luovut-
5542: maanhankintalak:iin, joka merkitsee suuri- tava. Mutta ainakin tärkeimpien maiden
5543: suuntaista mullistusta perinnäisissä maan- lähetystöihimme olisi, samalla kuin niiden
5544: omistusoloissamme. Kipeästi tarvittujen toiminta jälleen saadaan käyntiin, järjes-
5545: 104 111,3. - Sosiaaliavus.ta.ja Lontoon ja Moskovan lähetystöihin.
5546:
5547: tettävä myös erityiset sosiaaliattasheain vi- tyksemrme - monin verroin asianomaisten
5548: rat. Tämä voisi tapahtua joko siten, että toiminnasta. Täten voisinune samalla lä-
5549: asianomaiset virat perustettaisiin pysyväi- hentää maa,nune ja asianomaisten ulkoval-
5550: siksi, tahi siten, että vil'kojen haltijain tain kansojen suhteita toisiinsa.
5551: palkkaus järjestettäisiin esim. jonkin mi- Kaiken edelläolevan perusteella ehdo-
5552: nisteriön erikoisvaroista. Valtion vaikeaa •tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5553: taloudellista asemaa ajatellen viimemai- muksen,
5554: nittu yaihtoehto tunt11isi luonnollisim-
5555: malta. Toimenpiteen tuJ.otsellisuuden kl!Jl- että hallitus tutkituttaisi mahdol-
5556: na1ta katsottuna olisi parhain ratkaisu ·ilmi lisuuksia järjestää ainakin Lontoon
5557: kuitenkin se, että esim. muutamiin tär- ja Moskovan lähetystöihin erityisen
5558: keimpiin lähetystöihirmme perustettaisiin sosiaaliattashean viron sekä varaisi
5559: erityiset sääntöpaikkaiset sosiaaliattasheain valtion ensi vuoden tulo- ja meno-
5560: virat. Ne kustannukset, mitkä ·tästä aiheu- arvioesityksessä tähän tarkoitukseen
5561: tuv&t, korvautuvat - se on varma käsi- riittävän rnää1·ärakan.
5562: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
5563:
5564: V~a K. T~:o. .6.ino ~ki.
5565: Uuno Raatikainen. Valfrid '-~J~.
5566: ~ylvi-Kyllilsp ltilpi.
5567: 105
5568:
5569: UI,-t. - Toiv. al. N :o 37.
5570:
5571:
5572:
5573:
5574: lt~ijalainen: Toimenpiteistä po1·osopimtlksen aikaansaami-
5575: seksi Suomen ja Neuvostoliiton 'VäliUä.
5576:
5577:
5578: Eduskunnalle.
5579:
5580: ~fuanune päästyä jälileen: rauha.ll011lj3;is.iin <ilisi väJ.N:ämätön;tä, elttä S~n ja N:eu-
5581: Oilpihjn ()ijsb myö$1in poronlioit.oa !lroslkev:iflsa vrOEitoli~ton kfflilren,
5582: .saaJt.aåsiiln aiilman poro-
5583: kys~ iltäåsellä ·ra.jase;u:tualooeUamme aopiimus, ;jolra; ~ ik~alkin puolen
5584: S8lllt.8;va SuQlllJCII1 ja Neuvostoliiton vä~d!Uä 11ajoo asuville poronholdon · harjo1tta,jiHe
5585: noJ:.n,.aalit suhteet. Tämä edellyttää neu- edledJ.ytyb!et ja!~ 1elinkeinooan.
5586: vtlt,teluja mdempilen vailitåoiden v~Hillaä. Nii- Ehdotan sen V'Uoksi ooelilä ilausultltuun
5587: 41en ~ olisi: etenkiJn SUJOI!lJ.en viitaten kunnioitta(m ed~}{unnan p~ätet
5588: k.anna!tta. ~vottt:avoo. rkun obeitaaa1 huomiioon, tä.välksi :toivomuksen,
5589: että vli:li:rauhansopimuksen per~teella ta-
5590: paht'll!I)OOt ~111ovutukset ovat auUI'IeSiti että haUitus ryhtyjsi kiireelljsesti
5591: mu~t ol~eita: Pohjois-Suomen po- newvotteluihin pm;o~imuksen ai-
5592: ~eefut. Poronhoito on rnjaseudun ailuumsaamiseksi Suomen ja N eu-
5593: ~ie Jtä.riooä e!llinkcin01 ja sen vuoksi vostoliit01t välillä. · ·
5594: Heb:;illlg~ huhtiJlrnnn 16 päivänä 1945.
5595:
5596: Lauri Kaijalainen.
5597:
5598:
5599:
5600:
5601: H
5602: 106
5603:
5604: ID,o. - Toiv. al. N :o 38.
5605:
5606:
5607:
5608:
5609: Kaijalainen: Toimenpiteistä kolttalappolaisten sät71ymi.sen
5610: tu'I11Jaamiseksi.
5611:
5612:
5613: E dusku nnall ~e.
5614:
5615: Su.omen wuoVllllteittua ·väJllirauhansopimuik- suorit~, ovat meidän v~'tan11issa
5616: sen penust!OOilla P~n al'UIOOIII Neuvosto- oloissa.mmclrim: näyteliloot mel'lcilcy'kset:OOmän
5617: Hi.lt.<Jihle <ili ~tästä eräänä seUT61lllksena, että p;iellltä osaa. Lähå!l1!11ä olisi pyrittävä siihen,
5618: ai[,lliOOlm ~t ik.obtlt:ailappail~ meootti- että ikqlrttaillappalaisi.hle voit&isilim: j.ä.rjeStää
5619: vät 18Slllilru:ti1'lll001lSa ja s;amaili!Ja, myöslkrlm. hei- sellainen alue, joka elinkeinollisesti ja
5620: dän poronsa jäivält Neuvoatxiliirt:on p'll1011!€1He. myöskilll muissa !Sllhteissa. olåsi niin ltu.r-
5621: Maata1ousmmisteriön MiUJtmsasi~n va'lltw, että ltämä ru-kitåsoim seutuiihin ik:ii.nni
5622: toimesta on ~aadilttu suunni1elmru, jonka i!oosvoo;urt; k~ voisi ~tää Me-
5623: llliUikiaan :lrolillalt siJjoi!tetJtruisidn SuolllletU puo- mansa. Miahdohllisu.udert Itähän ·siLHä ailiruoolla,
5624: leiselle raja-alueelle sellaisille seuduille, joka ikoltiliLe <edellliä maind:tuSBa sijoitms-
5625: jotkla åJ.mastohllisest.i ja ney-ös mudssa suh- suunn~ on ehoooottu, ovat rei1ltistii
5626: teissa lähinnä vastaavat niitä alueita, joilla huoma.ttavlllSti .rajoirtetJ1lJillllOOt.
5627: kolrt:at aåklaisemmin: ovat rumneet ja elin~ KoilJtitioo rt:ooo1ta on tosin ilaruwtitu, tet.tä
5628: ke1nojaam. -- pooolllhoiltoo. ja kalastusta, - he hailiUJaVIllit aselttua Sliillle aJUJOOlile, ;jdlm hei-
5629: harjoittamoot. Sen sijaam. kysymys s:iJi<tä, dän vasta<iseik.si: asnrinalitree!ksoon illyt Qil ta.r-
5630: målt.en ko1Jtil!Le vo1ta<is:irun hamJldcia poroja;, komet:1Ju. Tämä on ymmärrettävää, !kun
5631: jotltia heidän v.::t;rsioo•ilnien eLinik.einl(),lli'!lt saåsti! OIWt~Ran huom:iJoon,, että puhoona oleva rul1U!6
5632: :tarvilttava1lll alkupäi1oman ja twisru turva- Oili !tällä pruo:Len rajaa ainoa mahdolilånie;n.
5633: tuksö., 011 vrelä ik.oikonaoo: rat:Jmisemalt.ta. Alil~rjo:irtJtoo.urt on lwiit:.enkin siiDä ikäsi-
5634: ~ on vaikiea, srlillli poroniLi.han lilloViU- li:yiksessä., mtä ik.oltt~en syvm ltoivo on S!llllda
5635: tusvelNohl.isuus SOita<v:uosina ja Lapi!n aliUJeiella aselttua j·äililren vapaasti! ilroko silhle ;aluecllie,
5636: suoriltetru.t ootatOOmet ovat porob.rjojamme jonka Tarton rauha aikooaan pirstoi, mikä
5637: a~cllwtmvastå vähentäJlieelt. Joka mpauk· käyltänn(;ssä merkiJtsisi sitä., 181ttä eri lrolrt:lta;-
5638: sessa olisi ilrorvams kollttilen :rruerueltt.ii.mistä sullrujoo jäsenet joutuivat hajailiOOen toisis-
5639: po:rotista pyrirtltävä jä;rjes:tämään heiil[~e ta:an. Ei va:iJn ik.ollttal:a.ppal181isten omailita
5640: luontoissuorituksena. kian:nalrt:a, vaan myöskin ikiansrutielteeillisesbi
5641: Ottaen huomioon sen t~n too1asila.n, on tämä kysymys sellainen, että uskon
5642: että kolttalappalai<>et ovat halki vuosisa.to- e~ti NeuvOSitoiliiton ;taholla lt~a
5643: jen na;rutt.ilnee:1J Vooäjän vailltåon eriltyistä van sitä kohtaan suurta mielenkiintoa.
5644: suojclrusta ja heiJLl•e on VJanh~t1aan rt:.oottu EdJeililiä ilausultmn p<erUSI:i€1e:Ua ehOO:taa:1
5645: erdnäisiä oNoouksia, joita myöskiln Suol!lii kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
5646: on parhaoosa. 1l1iU!lmam: ilro!etibanut sålilyl1:1tää, vomuksen,
5647: ei 1ilene mahdotonta,, etltleikö ilrolitltia ik.os-
5648: kievaa ik.ysymymii. niin hyv1m ~ asud.n- että hallitus koettaisi ailuwnsooda
5649: rultUoonsa Jrui,n eLinllreinojen.saikllin suhteoo Neuvostoliiton kanssa neuvottelut,
5650: parhaium voittaisi hoitaa Suomen ja Neu- joiden avulla pyrittätsiin ratkaise-
5651: vostol1ili.ton väl<isrliblä yhteisiUä noovottcluiHa. maan kolttalappalaisia koskeva ky-
5652: K·äsityksem mllikoon koltta:kysymys on pi~ symys sillä tavoin, että tämän kaln-
5653: kean:mån: ikuili1Jtuur:iik.ysym(YS ikmin! ta~loudel- satieteellisesti tärkeän ja mielen-
5654: lista ~aat.ua oleVIa, sihlä oo :lluloudeililiset jär- kiintoisen luonnonkansan siM?yminen
5655: j€Srelyt., joita ilroLUtilen ·Vill.obi on joudlllit.t.u tulisi turvatuksi.
5656: Helsingissä. huhtå·klu:un 16 p<ii.ivä.n:ä 1945.
5657: Lauri Kaija.lainen.
5658: •• ••
5659:
5660: VALTIOPAIVAT.
5661: 194 5
5662:
5663:
5664: LIITTEET
5665: IV
5666:
5667: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETYT
5668: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
5669:
5670:
5671:
5672:
5673: HELSINKI 1945
5674: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5675: A.
5676: V~rotusta, virkamiesten palkkoja ja eläkkeitä, kansakouluja,
5677: rakentamista, vuokria, sähkövoimaa, sosialisoimista,
5678: .korvauksia, omaisuudenluovutusta, siirtoväkeä y. m .
5679: .koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
5680: 111
5681:
5682: IV,t. - Lak. al. N :o 9.
5683:
5684:
5685:
5686:
5687: Käkelä y. m.: Ehdo,tus laiksi toisesta omais·uudenltto1Jutns-
5688: verosta.
5689:
5690:
5691: E d u s k u n n a 11 e.
5692:
5693: Sodan sekä aJlooluovustukse.n ja -vuo!k- sen ;tulisi edistää vapaaehtoåsltJakilln omai-
5694: mll!ksen johdosba y!ksiJtyisill!Le ikansaJaisiJlre suuden silliritymistä, VIU.osi'1ltaii.Jller1 verotus on
5695: aiheutuneiden välilbtömien omaisuusvahin- luOVUJtlliksoo esteenä. Kuru veroa ei voida
5696: lrojenJ ikorvooiilistoon ltarV'itt:lta.vat. varat - lä- ikiel'lta kailkikria.aillJ yhdelilä ikel'ltlaaJ suor.irt:rt:oo,
5697: hes 30 miljoordlia :rmr'kilma - 0111 rt:arkoiltus ei myöskää.ru ka:run:artla muutttaa omaisuuttlft
5698: ha:nhlcia ediUSikll:ThllJiliD, k!liLuvaa:JJ huhltiku:un 3 iLaaje:mmassa mllitaSS~aJ mhalksi. Vero pyri-
5699: päiDvänä hyväksymän toisen 0Irullisuudieniluo-- rt:.ääin. suor~ttamaan tuloislta ja omaisru.!Udlen
5700: vutusv.ero1ailin mukaisesti VIUOOt1tain ltoi- tuotosta., johloin VJerorasiltus siirttyy omai-
5701: moonpamrt:.a.val.ila lei'IillroisvrerotUiksel[a. suuden osaLta, !työn osaJl,le. K&lsML työstä
5702: Ed!usknmta siis - poiikteten halHJtuiksm SI3J8ltu •tiUJlo ·huJ.,ee tählöin sliootuksi mclkoisellt!a
5703: asfua ikoskievasm esityksestä - muut,ti osa11ta. korvaus1Jen suori11ltamisoon, j011oån
5704: kentaik:~i ttaJ:rllroiitertru:n omaisuooen va1tioo mah<lol1isuillidet saada veroltuksella
5705: siillrron vuooit'tallin uudisltuvaksi ituot:tovero- 1t.a:i !LamoiWla k&roon varoja muiliin tarkoi-
5706: tmilmeksi. Samailila rilJmi1:11J]i.ru se j ärjesrtJelanä, tuksiin vaarantuvat. Tämä on taas omiaan
5707: jolle haJiliiltubien: resåltys ja va~l.JtiJOva.roän va~keut1tamawn laajempien sooi:aal.istlen ja
5708: miJlJisOOriö.n ik~;rutl3ii.O!UdeUisen osaston muiJtten välttämältt.ömienkin uuilrls:tllSben to-
5709: f.i.rua.nssiJtoillllJik1IDJI1alll kiorval1Si1aiim.säädänrt:.öä :tlffilmtaJmllista. MarinåJttakoon, €11Jtä juuri näii-
5710: !k:oskieva miclmtö :ra.irelnitmillat. hlni ikdkemuks~in päädylhtiill Irtalåm3sa rtoi-
5711: Kun kysymyiksessä on lähes p.uOileen mi1- 1
5712: melell1ipa1Tht:ruessa "VUOSim.a 1936-1938 varus-
5713: j()()ll.MJI1 hllllllikioon lllOUSieV8.ln siil'ltoväen sijoi:t- tuspolilitiiilmn rahoiltltam:i.sleks·i reaalliomaisuu-
5714: tamllirum rtuott13iVOOill. rtJyöhö;ru :tählnm.ä sen en- den 1isäverotusta.
5715: tis:issä a,nun.rubcissa, ei siihen vOOda päästä Edel:l'oon on odotettavissa, lelttä ,raskas
5716: siten, että korvauksen saajille annetaan kä- vuosi.t1:13Jmeu om.Msuudeniluovutusvero voi
5717: teen arvopap.ereilta, joista he s.ilbten kymme- tUlOitita:a a,rvaam3lUOO.m:il8l seurauksia tta1o11S'ellä-
5718: oon vu~ Jeillclma'WIJt ilrorko- ja ikuoiLeltms- mässä, jolm etsiri aålna sel!laisia miU:cwtoja,
5719: kupolllke.ja. Omatoimioon elämän alilrnun joissa VJeilloromtUs väb.immllin rtumuu.
5720: pääoominJan roffi,lytJtää :työ. ja ltailOuskaluj,en Kertakailk1kin.en omaåsuudlen!1oovutusw~ro
5721: hanikftcimista, ma3.1taJlausma:an., asunltOitont- finanssirt:oirrniikUillJllalll! eh~ millQ-
5722: ;tåen, ikoneiden y. m. 11erualilomaisuuden saa.- dossa oli v:eron IIlliWtoo!n pa;rutu Ollllaisuuden
5723: m~ vBStaav:runJaatUJisen IIDJe:IlJelberty;n Ollllai- paklroluoVUitms. Sen taJ."koituiksena oli
5724: suuilim ffi,jaJilie. Tämä voidooru saaV'Uitrt:aa saada aillroa111 omaisuuks:ien ilrerltallmJihltri.;ruen
5725: V'8åiil si.>OOn, että ltoimoonpan•Ilill!M1 omailsuill- rt:aso]ttammen miel!l1Ullliilllin va~paaehlto:isestå,
5726: rum rtaaoitus, Q.Illlatisuuden s1ir.to wrowlvoUi- mutta tJarpoon va.a1tiessa myös pa:kikotietä.
5727: silta korvauksen saajille. Ja samalla siirto Tählaimn meootJtely ei SllJUmltailsi rasitusta
5728: on toimitbatltava Slilte:n, €/ttä se !tuottaa iiiliah- !työn osaliLe, vaan tbuoton verotuksei!Ja saa-
5729: dol~isi.mmOO vähän kianmDJtJaioud!el!l:isiilli ja ltav.art V!erOitulJOit voirt:~isirin käyrt::tää ikiOikOinai-
5730: raha.po1iilltltisia hailtltoja. TäUaioon omaisuu- suudessaa:n Illllrihm tamlroiltuikslii!lll. Verotus-
5731: dlffil ltaS<JLtus, jos se lraJ.illlt:ala:n toimeenpanna ja korvausrroonert:illelylJä voiltaisd:i111 :t:ullrea mar-
5732: verot~ muodoosa, va~hilli ilremkaikkiS!ta kan arvoa, k<JI'dm omaisuus otett:aiisiin sill.Je
5733: oma.isuudenilm.oVUJtJusverotusta. verotuksessa mää.rätysitä arvoslta. Vapaa-
5734: Edehli esiJWtltyä tarlroi!tusperää ei vO!ida ehtoåsissa ilmllllpoilss!a. lt:larjon!ta Hs:äiimltyisi
5735: vuOOfitaiool[a OllmHmUdeniJ.uOf\TUJtUISVerotuik- paikko-ffion illhaltessa, jolil!Oiin, siwtovä.en
5736: selJa saa'''ll.tttoo. Sen Slijaaa1, teUtä verobuik~ 1åsäällllzyvä OS!tokyky ei pääsisi san.ottavam-
5737: 112 IV,1. - Omaisuudenluovutusvero.
5738:
5739: min korottamaan reaaliomaisuuden hintoja. ~uunt.en: omadsu!uks1en ilrohdallta jyrlrenJll!elt-
5740: Kievtialk.amkildsen veron rask.aus pa:kotJtai~i tävä. Ma1n1tt:alkoon, etlt.ä Salksassa. jälU<een-
5741: veroVie:lvomset mullutt.amaan omaisUIUitltaalll raik!entamisltyön rahoiJttamislt:a vamen sää-
5742: rahruks1, j&iLoin myylllti s1lJU;lljjjaUJtuoo siåll'!to- deitJty omaisu~ero nousi 7 miil•j00111a11
5743: väeililie, joka m,aksuväJ:iJruee,n,ä voi käyrtJtää Rmik:n j3J sitä suurempien oma.isuub1en
5744: .illlidelOOehtoi\<;00 reaaliob1igaltlio1ta. VeOOlll si- kohdaillta 65 pf!OSeii11:iti:ill1J sawkika. Tshe!kko-
5745: rtominen. ooa:aJ.,iomJaisuudoo osaJ:ta ind.eksiin slowilci.assa. !taas v. 1920 säädieJtJty vastaava
5746: swisi looj3lt mnsal!asipi.iri.t mulkaan ltuk:e- vero oli 30 prooenttda. 30 miil.joorum. :kruu-
5747: mruan markan arvoa, jonJlm atleneminen nua yiilttä.vä;lt.ä määräilltä.
5748: ill!UJUSSia 11:apaulkse.ssa olisi vam hieidäa1 Voero ollisi m.ää.rärtJtävä yhdessä erässä !Jm,n_
5749: <e~tUll!S'a muk!aifita.. T~ä yht:ieyd!EJSSä on oottav~, murt:1ta verovclvolliseUe, joltla ei
5750: syytä mailllirt:.a, etltteil 'Villooirtltlainen: verotus olle mahdioil1isuUJtl1:a suori!ttaa veroa JlUJOllltiO'is-
5751: pySty settraama;an mhan aJ'Von ~!&lltumi suorirtJuiksena, oldsi v.amtltaw. oikeus SUOl'liJt-
5752: sesta johtuvaa •rlea:aHom.aisUJUdien: nomma.. taa ve.roitsa pu.oliiVlliOISiilbtrui.n kymlllielllesSä
5753: E!IDnkustan~nus:.. j·a tlrlclruhi.rutwndiC!ksi ovalt erässä. :Miik:äJ.i veron .1'111Skaudiesta johtu,eh
5754: vuodesta 1940 rioru:seelt Ylli 100:Ua, prosren- verovelvollinen tällöin joutuisi taloudellisiin
5755: r!lilil:a, om8lisu-uden verotusa;rvojw kasvaessa vwiJkleu!IOOm, oli.sru hä.ne11Je myöri:nettävä ikus.-
5756: sairuliit ajan ik!Uibuessa ltiil.astojlelll! :muk:aan vain sa:lcin yksity.istapan1iksessa harkiillnoo !llllll-
5757: 50:---60 p111osentiilil.a. N. s. anSiiotro arvon,. kaan hcl pOitukslia veron lll1Jillksussa.
5758: nousu luisuu ~ yhä suurremmassa mää- Vero <Jdm1 reaalliiloorm.isuuden osalita Slildolt-
5759: rässä reaa1io1lllaJis:uuden OOllis:tajilleln haltuun tava WkkuMlllt~ mihteluihln, joilta
5760: t.a1l.ettajilen jo'Uitu€1SS8J vas~taa:vastå mJencllt.ä- veroveJ.,volMoot .raha.n arvon mahdo'hllislesti
5761: mään säästöjäätri. u.1entu€8Sa, joUJtuisiJv.at doosaren.ään ltlasapuolli-
5762: Saa.VUJtt:al!lkseen t:arkoitn.llksensa omaisnm- see.n asemaan.
5763: .denJiooVUJtusverotuiksen rttuilJoo ruliai kiel'!taklailk- Omaisuudietnluov:utiUSve.ron mäiirä:iilmlistä
5764: :lciinJen:. Se oltisi p~vä - oin®i.Sitlllden- va11be.n o1isi verovelvoililålst:len !tehtävä ~
5765: ~IU.OVillJtus. ja maallllhrunlkintaiffikeja aprma nen ilmoiltus. K nn V~e~roo mää.rä.tJtä.essä. s:a~
5766: käy1btJäen - kiaJiiJtmnaan luonJOO.issuoriltuJk- maHa Vlahvistetaan veron mruks'lliOO; doovu-
5767: sima. Suuret <JSaJlroyhtiöt suomtaisimllt ve- ttebtavMI: om.aisu'll!den hiinlt;a,, on ve:rottusarvolt
5768: ronsa, miikäi!riJ niliiLlä ei Ole 'VIe:oonm:aksunm mää.rät1täv.ä toisilelll perustleitlten riruka~lill
5769: käytettävissä muuta korvausten suorituk- kuin taval[\isesm lt!Uotrt:o'.'lerot;u:ksessa.
5770: seen soVIeil:rt:.uvaa omaåsuUJtta, allJtamai!la va- Ede:Häolle'V!in perrustein esiltämme,
5771: paaosakkeita. V eronalaisen omaisuuden ala..
5772: raja olisi korotettava 160,000 markkaan ja että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
5773: saan~a~Ua oHsi v>e:J."'t.U:ksien p.rog;ressi,iv1isuutta van lakiehdotuksen:
5774:
5775:
5776: Laki
5777: toisesta omaisuudenluovtitusverosta.
5778: Eduslrunnan. päältöiksen mUJlm[ses,ti, joka on :tehity vrulltiopädJVäjä.rj€Stykse.n 67 § :ssä
5779: määrätyLlä tavaHa, säädieit.ä.ä.n:
5780: 1 §. :ei o1e lmlenterivllJ()Si, sen rt:ruHvuod~Em 'lo-.
5781: Varojen lumkikåmiseksi paiLvana pussa, jdr;a, pää1ttyil iähinn.ä ennen 31 .pä:i.
5782: k:uJuta, 194 amretu.ssa :toisessa korvaus- vaä joulnrlmUJtla 1944. .
5783: laissa; rtarlroiltetltujen korV'austen maksami- V·eroa ei !kuitenkaan suo:citeta 1 § :ssä
5784: seKsi oo ~ t.iiJrn;ä,n :Lruin illliUkaan: suori· ma.in1tUJn korvauslalin muik:.a~Bn suorirt:ert:lt.a-
5785: t~ttaw. 00Ililllisul1idienluov:ulti:Jsivleroa. va,Sita kon"auiksesta.
5786:
5787: 2 §. 3 §.
5788: T·ässä laåssa säädetty vero on suoriltett:a.va Verov€ilvol1isia tämän Jaån mu:lm!run ovat
5789: OOlli omaisru:uilm perustieei11a, jdlm veroveil.- ookä oo, jotka 19 p.äruvätnä ma.nraskmruita
5790: vo1iliiseilila olm bii~enl~Jemvuodlein 1944 på;ä;t- 1943 arnootrm tuilio- ja oma.isuusvWiain
5791: ·tyessä tait, jos wrov~1wliliisen· ·tiliVIUIOitena 2 liUV1ll1 säälllnöst!en muilman oVIIlit vel'rolllå.~-
5792: IV,1. -Käkelä y. m. 113
5793:
5794: set. suomtroamaan vero& oma•isuuden perus- la,in mukaan korvaamaMa vähintään 40,000
5795: rbeelilia,, ~bt,ä myöSikin sa.notun lain 10 §: n markkaa, on hän oikeutettu veronalaisesta
5796: 2 momenlt,in 1 ja 3 kohdassa. ltarlwi.ltetut oma:isuudestaan vähentämään sen n1äärän
5797: yhJteisöt. miikä hänelle silte111 on jäänYit ·korvaam:atta:
5798: Verovapaiita ovat !k.uMenikin ulkomaa:n Verowlvo.Uinen on oil\!euibet;bu vähienitii-
5799: ik:a.I1Siru1ari:set sekä 'll!likomais·et valtiot, yhrbeisöt mään veronala;iseSiba omaisuudestaan vero-
5800: ja ilaitokset. lautaJkamnan lra:rkinna.n mulman niiden tap-
5801: 4 §. pi:oidoo määrän, m~tikä hän on ikärsiny1t sen
5802: Tämän l·ai.n muk.a.an v:e-rotet,tava omaisuus ;t,akia, että häne,[}J sa~amilst:aan on vähennetty
5803: määrätään, m:ilkäli jätljempänä 1tässä sekä korva.us1a:in 35 § :.n nojaUa.
5804: 11 §: ssä ei toisin säädetä, tulo- ja omai- Yksfit.yånlen henlkRö, joUa on kotimaåses:sa
5805: suusVJerola,~n s-ä.än.nö•st.eru mukaan, kui1tenkin pankissa, säästöpankissa, osuuskassassa, pos-
5806: nJiru, etrt;ä Vai'oiJk:si ~uet.aan myös marrnitun :tisääst.öpanikissa ;bai osuuslnmlillill säästö-
5807: [a,in 33 § : n: 1 ja 2 kohdassa ,tarlwi,tetbtu kassassa muulLa kuin sheikki- 1tai siih:en
5808: omaisuus 160,000 markan arvon ylittävältä verra:t,taval.la ti1hllä 'va.~oja rtal[letiet,t:una, on
5809: osail.ltla. o~lreutettru v'eron·a,l:allisesta oma1isllludestbaan
5810: V3l:roillmi I111et.rurun niin !Lkää,n v:erovrelvolJ,i- vähentämään sanotitujen :tail1eitu:sten määrän
5811: SffilJ oikleus sel•la;is'e'en oma•isuut,ee.n, josta toi- 20,000 mm'lkka•a,n sa:a.kika sekä tärrn;ä.n mää-
5812: noo .toistaisekså. ;saa lt;uoltiO'n. V(movelvol,l:i~S<en rä:n y1i.lttävälrt;ä osal;t.a puolet, ~uit:enk:i!ll
5813: sanotnn oilkeude111 a.rvona pidetään sitä enintään 40,000 markkaa.
5814: mä~:i.rää, milioä jää jihljelil·e, kun •oma.isuuden
5815: käyvän hinnan mukaisesta arvosta vähen- 7 §.
5816: netään tuoton: saaj.a.n •etuuden arvo, [askiet- Tämän la1n mukaun määrätvSitä omaåsuu-
5817: tuna t1111o- ja oma1i.lsuusv,e:mla:~n 35 § :n 4, 5 destta oo vähenn,aff1lävä 20,000" mar~l\!kaa jo-
5818: ja 6 kohdassa ()llevile1n säälnlliÖISitlen mrrrlman. kaisle1ta sel·lad!Siel,t.a ,l,apsrel1ta, jorulm osalta
5819: V~erovel,voliliisen v:eronal~aiioseksi omruis!Uu- verovelvoHiseHe on vuodmr 1944 !tulon ja
5820: ooksru on myÖS ikalbsotltav:a se oma1isUIUIS, jota omaisUJudien peruste.eUa toimit,et:t.a,v:as·sa 1t.Uil0-
5821: d:;ulo- ja omaåsuusv·e.r:otulksessa :ai [uet·a hä- ja omaisuusv;er·oilAtks,essa myönnetlty ~atp.si
5822: Dieil1 Vieronala.is:eksi omruis!Uudekseen 6 päi- vähenlllystä.
5823: vänä ;elokuuta 1943 •eräilden ta11,etustoo ja 8 §.
5824: obhl,ga't~o.1den omJiJ.gjtajiUe myönnet1tävästä v,e- Jos verovelvo1Esen lt.ämän l·ad.n mruikaa.n
5825: ronhuoj'e:nTIJUkseSita :runnetun l'ain nojnl[,a. määrättävä omaisuus ei nouse 160,000 mark-
5826: MiUoi'lll verov-elv{)llJJintm sota.v.ahi.nikolaiklliern kaan, ~i så1~t:ä mene v·eroa.
5827: nojalil.a :ta] muurtJoin muuldia: kuin lkorVJaus-
5828: latin pe:I"UStooU'a on o~ffieultletltu :sa:ama3lll irom_·- 9 §.
5829: vaUSit.a tt.uhoUJtuneesta, vahi.ngoiHa1TIJOOSIIla. tai VBroa suorilte.taa:n, m'iikäJli 2 j.a 3 momen-
5830: ilroOOnneest.a•, tämän [~.irn mu1lroiall1 verona1ai- tissa ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
5831: seSita oma.isuudesti:a, on Slelwa1inen ko.rvaus muk:aa.n:
5832: :tuettava verovelvollisen va.roiksi. 7 k' .. Vero %ala-
5833: er~n va 10era rajan yli
5834: Omaisuus mk om.a•suuden
5835: '
5836: ala- menevästä
5837: raJan kohdalla omaisuuden
5838: 5 §. mk osasta
5839: Omaisuuden}uov:utiUISVie:ro!truksessa oma,i- 160,000-- 320,000 7,200 9.5
5840: sUiUS arvioidaan uud0l1een ja sen arvo mää-
5841: 320,000- 640,000 22,400 12.0
5842: rätään rt:tu1o- ja omaisuusV1erol•a1in mulroan 640,000- 1,280,000 60,800 15.0
5843: .siDte:n, l{llttä omaisurudtm käypänä hiTIJtana 1,280,000-- 2,560,000 153,600 20.5
5844: pidetään bruntaa., jo~a siMä on !lmti:ootitava 2,560,000-- 5,120,000 371,200 24.5
5845: Jtarlw~tukiSeernS~a; käyt,ett.ynä o1l:ee.n 31 päi-
5846: 5,120,000-10,000,000 896,000 29.0
5847: vänä joulukluulta 1944. 10,000,000- :tai 1enemmän 2,000,000 30.0
5848: TarkienilllJalt mää.räykset 1 momentlissa tar-
5849: lkoirbett'11ll aTVIi.loin.ntim_ p;ernst:eista antaa vaJ-
5850: tiiovammmmislteriö. Kotimainen a,su:nto-osakeyht.iö, asunto-
5851: osuuskunta, puoJ,i:kunn:aJ1i.nen :asnnlt·oyht.-iö
5852: 6 §. ja 5 päivänä helmirouUiba 1926 ann:e~tu;n
5853: Jos vevovelvolliselJe toisessa ikorvaUJSlaiissa asunrt:o.osak:eyht;iöl:a:in 25 § :ssä tarkoåJt;etrtu
5854: tarilroitetusti8J vahingosta on jäänyt sanot.Tin osaikeyht.iö, jonka omistaman railwnnuil-csen
5855:
5856: 15
5857: 114 IV,1. - Omaisuudenluovutusvero.
5858:
5859: h~0111cistojoo yhtoomasketusta lattiapillnt.a- sessä maalis- rtai vastaavasti syyskuussa on
5860: a1asta oli 31 pruvfulä joiUJlruilruUJta 1943 OSilllk- täysiä kymmeniä sadallln.€ksåa, korkoompi
5861: kiruidietn :tai jäsenltell1 omassa käyrt;OOsä vähin- lrui111 joulukuussa \"l"Lonoo 1944. Jos edellä
5862: tään kolmaS<JS~a, mUitta enillltään: puolet, tarko~tltu åndeksi wlooee sålten, että se
5863: suor:iltitoo veroa. 65 sadaiLta \tämän pyikäläin· kysymykse~ä oLevassa maailiis- \tai syys-
5864: mukaan il.Jask,etusta veromäärästä sekä 50 sar kuussa 0~1 ,tä~siä kymJ.ne.niä sa.daamelmia
5865: daJJta, j<JS >OSWkasiten tai jäsenten OllllaSl3ia; ailiempi kuin jouil.ruikuussa 1944, <ID ilrullimi-
5866: käytössä mwruiltttnna ajank.oMana ol·i enem- rtusta Oirul!isiullldieSita maiksrutmpan!tu, seUil"a.a-
5867: mäa:t kmn puol€1t il31ttiaplim.rta-ail.aSita. VMSial veronikianlnossa suoriltertltava veromäärä
5868: Sä:ästöpanilcihle itälmän pykäil:ä!n mullroan vastaavaslill alenoottava.
5869: lasik:€11mst:a. vemoot:a Ollli vähellilliet:tävä llmusllin- Jos w:rovcelvo:lJioon ·e1nsrunnn:äisessä ve.ron-
5870: :Joortaåsooa se määrä, j01111loo. se on 30 pälli- lm:nlll0Sl9a SIUOrtiJttaa koikO!llJaisuludessaan 1 m~
5871: vänä jouJ.:ukullllta 1942 sä:ästtöpaiilikikiielli ool~ men.ltissa lt,a,rikoirt;etrun Vleron, ei mamiltussa
5872: vi!tysltoimist<m dakikalllititamislesta ja siiJtä joh- moll1.elllJ1Jissa sääiLelttyä veronikorotiUSJta täl-
5873: tuvista toimoopirt:Jeisltä ,runnJe!trm lain llJOjwlia löin ttoimiteta.
5874: YUOnna 1944 suori,tta;nut sää,sttöpamkikllien
5875: sellv:iltysrahastoon. 13 §.
5876: Jos verovelvollislellle, joal!ka vero oillisi
5877: 10 §. tuil0- ja omaisuusverOILaiin muikaaa1 määrät~
5878: OmaisuudenluovUitusrv·eron määräämiSJtä tävä SOSiialåiSit.isiOOrn NeuvosrtotasaVIailJtalin Lii-
5879: val'lteill tul€e Vlerov€tlvohlrrsten anrt:.aa vero~ tolle luovutetulla tai vuokratulla alueella
5880: <iilimoirtms sen mukaan kuin si~tä erikseen sijaiitseV!ail!la pali!kkailw.nruiil.Ja, o,n, jäänyt jäl-
5881: :rniiäräitäätn. jeUe veroilllaJ.aislta olOOiisu.Uitita, on vero Sllilll()-
5882: tusta omaö.snmdiesita asianomaisen verolauta-
5883: 11 §. kurulliMll määråJtltävä, e1ilioo vailitåovaroillrumi-
5884: J<JS verov•elvoll:ioon varoihm såsäJ.Ityy: ruisteriö toisin määrää, sieillä, missä hiioolle
5885: 1) kälteistä rahaa, taWlielt:uksia, oh1iga- on mää;rältty tai vo:iJtaisMn määräitä rtuilo.. ja
5886: tiolilta, saaitaVlia tai oålkeus elrimik.ollikoon, eilä'k:- (Jiill81isuusvero VIUodoo 1943 rtmlO!Sita ja QIIllai,.
5887: koosoon tahi :kå!inteisrt;ö.n furotlto<m tWJk:ka lmJudoota.
5888: muuhrm seiUa.isleoo etuUitee!UJ; sekä 14 §.
5889: 2) muUJta kUJm 1 ikohdassa maillruiit1trua Omaisrruucllenilru.ovutusveroltuiksen toimi.tita-
5890: omaisuUJtta; vat tulo- ja omaisuusverohiS,ta varten ase-
5891: on hän.clJJe määrä;tltävä wro ikahdlessa mtut verola~ntaikrmnrut.
5892: erässä silt1ell:, etrtJä sfiJtä V1el'OS!ta, joika Vffi'()-
5893: ~1vo}Jdse:lta m®OO hä.nein ilroko verO!OOtJt;ru.. 15 §.
5894: -vasta omaisuru.desta&1, pa1l11llaoo. 1 ja 2 koh- V iffi"'OlJ määrääll1iinieinJ 0011 wliimlitetltiava sill.ä
5895: dassa taJ'Ikoiltetrun Jrumpalisenklim. omaiSIUIUS- aikana ja Sliinä järjtesrtylksessä, ikui!llJ siåltä
5896: ryhmän: ,ooafule se määrä, jolka vaSitaa sen eriiksoon mää.räitääll!.
5897: suhdetta yhteenlaskettuun omaisuuteen.
5898: Milloin vero 1 mvment.Ln mukaan 0111 16 §.
5899: mää:räJttävä ilmhdessa 'erässä ja verovelvolli- V ero~ talli tark:als1tms1arultaiknnia OIIll oihlreu-
5900: selilia oo velk.oj.a 1Jahi hän <ID o:hlreuJtetltu tettu, m:iJliloin se katsoo olevain si'.ihoo il-
5901: saamaan vähennYS!tå 6 tali! 7 § : n mukaoo, :nreisltä syy;tä, vaatilruaa:n hlmoiltusve~voUiioon
5902: orn 1eililllei1 Vieron määräämistä veilait ja sa- SIOp~vaksi 'lmrt:somasS~B.an y~eislessä aliohu-
5903: :notltu vähennys ,ens] sij•assa vähe!UJOOttävä dle!ssa. valahlans'a V~ahvisltJama,alll,, että vero-
5904: 1 1lliOIM!llrtm 1 kohdassa itarlroiltieW.iSit,a omJaJi... il.moituksessa mainiiJt:Ult J1:ruedot ovalt o.ikoot.
5905: sUiUidesta.
5906: 12 §. 17 §.
5907: Edellä 11 § : n 1 momentin 2 kohdassa Ve'ro erä.Wntyy liiJaJkseltta.vaiksi vwlitiova. .
5908: :tarkviit;ettustt.a omaåsruludiesltia mai!ffi'Urulpatntu, milnmillliisteriön määräämänä aiika!lla vuoona
5909: kussakin verondmnnossa .suomteltitava ver~ 1946. V•eroV'elvool.!iseWla oo kuiJtelll!kiin. oiik€!US
5910: mwä on, miikäli se Ollli 50,000 :lllJM'Iklma tai sUOI'iltt~Ra vero piUioJ.ivuOiSI:iJtillai'Ill iky:rnmeiilleSSä
5911: Sliitä SIUur>empi, ikoroteltt,a,va yh!tä moooolla erässä n.:iJ:iJruä ruiikoina, joltka valtiovarruim-
5912: :kymmeneJlä ood~llnimlmelila kuin lkotimaislten :millnis1Je:rliö määrää, mUitta nn hän itäililö:in
5913: tava~ain tuikikuhmtalindieksi ~äh~nnä edtclli- velvollinen suorittamaan korkoa 3 sadalia
5914: IV,1. -Käkelä y. m. 115
5915:
5916: kuil.mallcin kuud-en kuukauden
5917: Sle'Uil"1liai\·t8Jl.ita OSIIlikklee:t, jotka annmaan 1 moonenitiissa
5918: aja;n.jal1moil!t;a :Kulloink:iini 111alksamatlta. ole" llllllimliltussa 1talliroirtuksessa~ ovat l.eimave:oosta
5919: Vi8JlWe veromääräJr1e., huomioon ottaen 12 § : n vapoot.
5920: 1 iiOOlll.OO!tissa ~t;ar.kmtetrun !irllJdreksill! a.iheUJt- Måitä 1 mOlllffilJtissa Olli säädelti1:JY, ei koske
5921: :t.aJinian korotlliksen ltail. aillennlu!kslel. asU!IlJto-OSiaikeyhrbiötä, asurrut:o•oouusllruntoo,
5922: OS'allreyhtiön, joka 18 § : n mn:ilma'lli LIOOksiaa p.uolikrrumailiLilslt;a ruru.ntoyhrtiöltä ~ä 5 pä::iJ-
5923: VlffiiOOlS!IlJ Jtai osa:n sili:tä omiJia OSJakiloohlilaoo•, vämä. helmiik;uiUJtlll; 1926 anine1:,'11llJ asumJto-
5924: tU'lree Sllloritrbaa VJero sinä illtrlrooo ja SliiDnä osaJreyhtliölarun 25 § : ssä tarlk:oitt<elt:tura OiSiallre-
5925: järjestyksiessä, ikmilln V1ailibilovarai.nrrnmiislterr.iö yhifdöt:ä.
5926: määrää. Sanot.tuja osaJkkeå.ta tulee ~
5927: myös vroodclta 1945 jaeltltravaan voitltoon 19 §.
5928: kohdist<uvrioo osinkoik:uponil.den. MilJoin v:ei1'011J rt:ai. Vlffi"'OJ.''än surorilbtamnilllell
5929: määroojaSsa ik:äy VJerorvcl voUdscl[e vraiikooksi,
5930: voi astianom.aim.m [äänillnhaJ.'lirtus haikenruu!k-
5931: 18 §. sesta. myö.nltää häiooLle illlllksua.jail1 prutoo-
5932: Kotimalim.efn OOia!lreyhtåö, j()[ll[m verotert:ltava nystä e:ninJtälitn, kahden vuodoo ajaksi, jos
5933: omaisu'US 1tämän 1.aJin muik.aan on vähiJnJtään veron taiJ vre:roorän slllorirttam[S€Sita asete.
5934: 10,000,000 ma.rilclmla, 0tn vclvo1låiruen korot- too.n hyvä.ksyitJtävä vaikJuus, ja on VJerovcl-
5935: iilamaan oorallrepääomanoo iloollrrnaTIJrua osaillla vollisen täHöin suoritettava korkoa 7 sa-
5936: tai ale!nJtailllOOD; <>Saikkerirtrtensa !Thimeliliisralrvon dlaiLta vuodessa..
5937: illleil;j äm.nelilä osail.[a., niin!kJui!n. Sliiittä eri:ksreemJ Milliloim. vrerovelvoUineJllJ vo:iJ esiltltää ri:it-
5938: säädetään, sekä kä~ lt.Wte!n ~ tävän se:lrvilltylns.ein sititä, eitrtlä hän llllovult-
5939: ooaklreet V€:l'01.11 ~. joUtei vailrtliova- taessaan ~ maanhaatkimrt:lllJaiin
5940: raiillllllimJislteriö josookim. \tlll;pauiksleSSa tOiisin tai omaisuuden luovuttamisesta luontoiskor~
5941: määrää. vausten suorirtJ~Ii illl!lJilleitUII1 lrarun no-
5942: Mi:Lloiin 1 momet111ti.sm .taiDJrofuteitltu ooob- jailla, soo si&t:ä i:tseJ.tlte~n vaM.iron veililmsdltrau-
5943: yhroi.ö OII1 J;tmasibanut, omia osalkkeåltaaa1, on muksåla, OlllJ 1 rmomootissa: rtartkoit1ett,un illiä-
5944: osailrepää.omoo ilrorotus laskeilltava hmaSita- nrnnh8lhltiltuiksel!lJ myölllllJelttäv.ä häneJ.~e veron-
5945: ma•tltomtirru osaklkeirt:a vasrtaaV1asta osaikepää- maksussa J.ykkäystä siLtä OOJa!lita wroo ilmiJim.
5946: OIOOsrta. veroveJ.·voillånen voru samotiUiihla v;eJ.kasåltou-
5947: KOitima:is~hle ()OO;keyhroi.öl1e, jonka V1ero- m Uiksill.a sen sruorllitt:ara. Täihle V•eronosalioe
5948: lteittav8l omaisuus on pien~pi ikJuilln on V1eroveilvo1Hsen suori00tl:t;av8l korkioa 4 sra-
5949: 10,000,000 markkaa, mutta slllu:remp:] luu.iin da!ltta vuodessa.
5950: 5,000,000 markkaa, voi vwltiovaraimniniste- Mitä 2 mome:nltissra Oil1 sääd!eitty, soveN~
5951: riö myöiJJtää oillreudien suoriltlbaa si~re pillinr trulooOill v:asltaavaSiti myoo S1illoin', ikUlllJ Ve.I'Q-
5952: nu.n. Ollllla:ismrudenil.uovwtUSVIe:roru omillla osa:k- VieJ.volr1melli !toisen lror'V'a!USilra:iJn m urkaa•llJ SM
5953: il.ooiilila seil1 suuruåseil118J, kruilln 1 ja 2 momern- korv·aukseen oilkreumerttiurnla oblilglaltiioita.
5954: tissa O'll: säädetty. Krm verovclvoiLLinoo suomittaa ,rahana
5955: Jos se määrä, jolla osakepääoma 1 ja veron :tari Vleroerän, jonikra maiks:amisesslllJ hä.n
5956: 2 rml()lliDIDtllin mu:kaan Olli !lwroteltltam, ei ol:e tärrnän pykäJ.rälli illlJilikaoo on saarrtUit iLYJk-
5957: trasailll jaoiHi.:nJen ooaikkreen nimeJ.HmrvoUa, on käystt.ä, on 12 § : n 1 JlllJOmenrtål!lJ sä:ännöksiä
5958: kOII'O!tus rt:.oiiln.iJtertltava Sliilien lähiil!lJill.ä aiLellllr sovclh~utaV1a.
5959: paan mää.rään, joka voidaan SJaillotul[a. ·ni-
5960: meJllisarvoJ~a jaik:aa, j•a 0111 tä:Uöm maksrurull1- 20 §.
5961: patnnw1 ja osaldooill~a maksetlta.van veron V ail.lbrova,ooinmi.nilslteriö vo!i', miUOtin siili.etn
5962: v,äJ:iJnm erotus sruorirbetltrava rahana. on eriilmisita syytä, ha:rlcitnltansa. mrukoon
5963: Jos ta:rlmstusil.a.urtaik.unlt8l [a!invoimaise~[ra hakemuks~lta myö111t:ää vero~,voH.IiselJ.e roi-
5964: päältöksrel!Lää111 tai ~orilmi.n ha~[tim.t(}-oilrerus 0111 ikellld€n sruorittrt:oo v·erons;a, !tali: osalli siitt.ä
5965: korottanut tai alentanut 1 momentissa tar- arvopapeJ:'eli:IlJa, SJa.moin ikruillll muul1le ikmrun
5966: ikofubetrrun osa!IDeyhtiöllJ veronailiaåsen OJlll'a.isW- 2 mormenltissra rt:arkoitllertullte vermeJvorllåslelilie
5967: dtern määrää, on sramot~tro,ru mururtoslta vas- ositt.aisoo :ta;i täydelilisrelni vapMlltmlksen tä-
5968: talava wr01110sa surorilt~rt:ava Taha:na, sen män !lain muk.aa:n maksunnpamrrmn veron
5969: mU!lroan kuin mHiiovaril!itnrmånlislteriö mää- sekä sillJe kasvaneen veronHsäyksetn Slllorit-
5970: rää. tamisesta.
5971: 116 IV,1. - Omaisuudenluovutusvero.
5972:
5973: V a.~tiorueuvosto voi hakernuk~est:a myön- 24 §.
5974: tää .ulkoma,a,~a:iseUe rt:~ai 'll!~komaioo.Ue yhtei- Veronjä.rjest.elystä tehdyn haikemuben
5975: sölle ositta.isen rt:ai itäy•d€11isen va.panlituk:sen johdosta rt:ai:kka miHoin Vlerolrautaikrrunta rbeh-
5976: tämä:n lain muJm.an ma:kJsuunparumn v:e11on dystä ilmoitt.Uiksest.a rtai muruto.in on sa:atmJ<t
5977: sekä sille kasvaneen veronlisäyksen snlorilt- miedon vero.njärjestel(Yn 'll,iheesta j:a katsoo
5978: ttamisesta. v·a1thm ,edun järjestelyä Wl.Jaltirvan, 1on
5979: omaiisuudenluovut,usv1ero saadun se:lviJtyJ.men
5980: 21 §. ja 1a.ikraisemman V<eD(}ilmoituksen perustetella
5981: Jos V!erov,elv{)Ui!seli1e i•l:man hä:nen omaa uudelleen määrättävä säädetyssä järjresrtyk-
5982: syytänsä .~asilm.wirheen ta1i siähen verDa:tlta- sessä.
5983: Wlill :e.rehdy:ksen vuoklsi tahi sen johd{)Sita, S.e, joka on ma:ksannt suurelllJillJaJll veron,
5984: ~tttä ve:roiLaUJtaik:unta ,e~ ol·e asiaa joJ:bakilin ku:.in llli~tä häne1lte vreronjä.rjestelyn illlJUikaJan
5985: os<a~ta tutkillliut, {)n jää:nyt pan€1Ill!atttta sää- on t.uilev:a, osoiltteMtaikoon sa'WlllJa>an lään:Un-
5986: dert:.ty v:eDo tai osa s~itä, 1tehtäköön oikia.isn konttorista liikamaksu :takaisin. Sille,
5987: jäil.kiv;atattimu:ksin vi:im:eisttää.n toisen :lähinnä jonika tul•ee suori!tta.a !!:isää v'eDoa, rtai joka
5988: OOU!raavan rt:.u1o- ja omaisuu:sverotUiksen yh- ,ei 'ennen ol,e V!eroa maiklsa:nu:t,, :tu1ee vero-
5989: tteydtessä. lautakunnan puhetenjo.bitajan kllirjoilttaa v•e-
5990: Miil11oirr vero :t:aJi, osa siitä on jäänyt V<ero- ro1ippru hällien suor:Utetltarvalkseen :t.UJl•evasrt:Ja
5991: veJ.voU<iselwe panemaJtta it.ulo- ja omaislllus:- verosta, j'a on V·e.ro asianomaisen iääll!iJn,..
5992: V'erolta.in 98 § : ssä ma,inti!ttuSita syystä, on loonltitorin :toimesta häneil·tä ~ailllletltava. Va-
5993: häJnen Sllloriteltitava:kseeru viilimeåstä:än VU{)illJllla liltusa;~ka on :näissä t.apatuksissa, ~~lt,aVla
5994: 1950 ttoim~te1Jt:av.mstsa 1tulo- ja omaisuusvero- veroV1e1volMrseU~ siiltä, kun Vievolrippu on
5995: tU!ksiessa määräJt,tä:vä se {)ma:i:suudmlil'llOVIU- hä.n;elle todilstet!t.a.vasti anilletltu ja v3!ltion-
5996: ttuJsvero ynnä v·e:von :lisä, mi.J.~ä mailnit.usta. asilami·elml•l:e ve.ro1autailmnnan päätöbten
5997: syystä on jää:ny:t häneU.e pa.nema•t,ta. ant.am:ispäiväsrtä.
5998:
5999: 25 §.
6000: 22 §. 1\E:Hoin verovei vohlimen sen johdoSit.a, €ibtä
6001: Ve!lo,vdvollilsern ,tclee, saadaki&een !t·ehd.ä hän on olLut solba!J):a<h11elukrsessa ltaikrka mää-
6002: 6 §: ssä mainitun vähennyksen, asianomai- rättynä matanpuru:ustust.a 't.a:vko1ttaviiln 1beh-
6003: selllie verolJailut.akunn,aUte arut1ata se1vitys sano- tä.\'ilin rtai ltyöve1v011Wlliuu:s1aån nojalla !työ-
6004: ;tfUS;Sa pykälässä tba:rko~iletusta :tappiosta sa- hön, on !todisbettt.avaiSlti o1lut testynyt sääde-
6005: moiln lml!in11 siinä mainLtUSita va.hitngon \k()ilw- tyssä jä.rj•estyksessä val:iJtt<aillllllSit.a hä;nrtä
6006: nJailSIThääräsrbä s;E)kä siiltä suoritebta~asta ja kohdaJl'neesta, •tämän Ja:iln edtelrlyrttämästä
6007: s•a:ama.trt:a jääväsitä korv;auksesta. v:erotillklsesta, oru hän ,Oiikel11tetlt1U hakemaan
6008: muUitoSita maåillitibuoo verotu.ikseen v:aJ,irtJta-
6009: mahla ikolmenkylll[lOOnen päivän tkulue:ssa
6010: 23 §. est1een 1•aka:tJ1Jua sen [äänin tta.rlmsrt:mkturt:a-
6011: Jors 6 § :ssä ma:iru~Uiu :tappio :tai saamai1Jt,a kunitaan, jossa v·e:vo on maiksillunp'll:ntu.
6012: jää.nyt !korvaus, johon m<ähden ve.rov;el~ol
6013: J.iJnen on esiJttänyJt 22 § : ssä .tark01iteJtrm ~a·a 26 §.
6014: timuksen ja joka omaåsurudlenliUJoVilltUJSVIeroa Omaisuus, johon v;o1da,a,n vahvisltaa kiilli-
6015: mää,:vättltäessä on ot.eltitu huomioon, siJt,tem- n•itys, on koko siiihen omruoourt:~een kohdis-
6016: min rarsi<amomaisen lkorv;ausviilmn:omalisen ~.a,in tuvan oma:isuude:nJ.uovutu:sveron prantltilna,
6017: vo:iimaisetlla päätö:kseUä munw.tluru, on Vlero- ja obert:aan sa:n0tt1tu ve11o siilt1ä plllil'le:nlilllllla.la
6018: VielvoJ.~isell,La oikeus knmd!m1i lkuuk:,a'll!den iku- oilmudeli1a ik:tuin muut ~erot., julikisoiikeud~el
6019: 111iessa: se:n jälkeen hakea v•erolraUJt.aikunnaH:a Ese:t m.aksmit. ja suori1truflm~t seikä sa.amiselt
6020: V1emnj äTj•esteiLyä.. ja etuudet, joista omaisuus ori kiinnitetty
6021: l\fhliloim verovelvol!llisteilJre 1 momenJtissa iad, mullitDin panlttd:n:a:.
6022: mainituSita syystä olrisi paint,av,a suur.empi
6023: omaisou111drenJuoV111tusvero !lru~n m:ittä hä:nelr1e 27 §.
6024: on määräitlty, {)ill hän V•el~olhlilllen kuuden MiHoåJn v,erOVIeLvcohlån~m 19 pawan :syys-
6025: k~audern iku:Luessa s:ititä, !lrun: hä.n sai :t~e kuuta 1944 j·älikieen on myyrr1yt, ~ahjoiltlta
6026: don järjeSibelyn ailheest,a, tf:~tJlmmään asirasta nut rt:aiJ muuto~n 1ummtttanUJt v:e•ron~ra:ista
6027: v;ero1autaktmn'llil•Le hlmoåltuksen. oma;is11111tta,a,n, ä:l:l\Jöön v1eroa IITllää.rä.ttOOssä
6028: IV,1. - Käkelä y. m. 117
6029:
6030: hroVUJtusta otert.t.ako huomioon, jos voidaan lettava. Va>Lt.iovarainministeciöllå on va:Lta
6031: katsoa, että l'UJoVUJtus on ilme.ises'bi rtapah- ta.rpee.n mukaa111 a'ntaa vm'Onikantoon nåh-
6032: tllillut veron väHitämistarlkoitukSJeSSa ja; voi- den !tulo- ja omaisuusverosta a,nn·ertun [allin
6033: daaiDJ vero itäililö,in korOitltaa enintåän kak- säännöksistä poikk€avia määräyksiä.
6034: sinJrentaisleiksi.
6035: 29 §.
6036: 28 §. Tarkemmat määräykset 'tämän la,in täy-
6037: Tämän ilailn edelilyrtJtämään verotmksee:n, täntöönpanosta ja soveHamisesta antaa tar-
6038: muu:toikse.nhaJruun ja ilmoitus'V1elvol,Hsuu- vit!taessa vaM.iovaraiJnmilnistel']ö.
6039: teen seikä kanJtoon nähden sarrnoittlJ kuiln
6040: mururtoonkin alJOudaJteta~m·, ntilkäil:i; ltJässä Jaussa 30 §.
6041: ei ole Jtoism säädetty, sov:elit.uvin kohdin Tällä laiHa kumotl8an toisesrt'a omaisuu-
6042: rtml<>- ja omailsuusve,roffi:a. ann~e1hllli llflirr sään~ dlenll\lovut.usverosta päivänä kuuta
6043: nöksrili., kiuirtielll!kiflll ni:in, 1erutä sanotUlllJ l'ailn 1945 annettu laki.
6044: 38 § : n 1 momenJtiln säännöstä :ei ole sovel-
6045:
6046:
6047: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
6048:
6049: Valto Käkelä. Kauko Andersson.
6050: Penna Tervo. H. S. Pesonen.
6051: Juho Pyy. Edvard Pesonen.
6052: Otto Muikku. Paavo Leskinen.
6053: Juho Karvonen. Vihtori Metsäranta,.
6054: P. A. Karjalainen. Vilhelm Riihinen.
6055: E. Pusa. Toivo Sormunen.
6056: Juho Kuittinen. Johannes Mustonen.
6057: 118
6058:
6059: IV,z. - Lak. al. N:o 10.
6060:
6061:
6062:
6063:
6064: Paasivuori y. m.: Ehdotus suhdannflverolaiksi.
6065:
6066: E d u s k u n n a l1 e.
6067: Kun sotavuosien poikkeuksellisissa oloissa siksi vuodelta 1943. Sota jatkui meidän
6068: monien veronmaksajien tulot ovat nousseet maamme osailta kuitenkin vielä suurimman
6069: heidän säännöllisiä tulojaan huomattavasti- osan vuotta 1944, eivätkä sotasuhdanteet ta-
6070: kin suuremmiksi ja heidän veronmaiksuky- loudellisen elämän alalla suinkaan vieläikään
6071: ikynsä tästä syystä entisestään tuntuvasti ole sanottavasti muuttuneet. Näin oHen on
6072: kasvanut, on täUaiset tulonlisäykset vuosi,lta ilmeistä, että samanlaisia tulojen ja voitto-
6073: 1939, 1940, 1941, 1942 ja 1943 saatettu eri- jen lisäänt;ymismahdollisuuksia ik:uin edelli-
6074: tyisen suhdanneverotuksen alaiseksi. Tämän sinäik:in vuosina on vuoden 1944 aikanakin
6075: erikoisveron käytäntöönottamisen ensisijai- ollut olemassa. Tämän vuoksi olisi ollut
6076: sena perusteena on ollut valtion sodan :takia asiaHista, että suhdanneverola;ki olisi sää-
6077: moninkertaiseksi kasvanut varojen tarve. detty myöskin vuoden 1944 tulot käsittä-
6078: Sodasta johtuvien menojen peittämiseen täl- väksi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut,
6079: 'lainen verotusmuoto, joka 'lähinnä kohdistuu vaan on hallitus jostakin syystä jättänyt
6080: joko välittömästi :tai välillisesti sodan ai- uudistusesityksen tekemättä.
6081: heuttamiin voittoihin ja tulojen lisäyk- On myönnettävä, että meidän suhdanne-
6082: siin, onkin katsottava erikoisen sopivaksi ja verolaikimme varsinik:in ensimmäisinä vuo-
6083: pohjimmaltaan mitä oikeudenmukaisiinmille sina sisälsi eräitä iheikik:ouksia, minkä vuoksi
6084: perusteille ra:kentuvaksi. Samalla kun kan- suhdanneverotus jo alunperin sai osakseen
6085: san suurimman osan .tulot ja elintaso sodan varsin ankaraa arvostelua. 'fätä arvostelua
6086: kestäessä ja nimenomaan sodan rasitusten on myöhemmill'kin jatkuvasti harjoitettu,
6087: vuoksi joko alentuvat tai parhaassakin ta- vaikkei siihen myöhemmin enää ole ollut ai-
6088: pauksessa pysyvät ennallaan, avautuu mo- naikaan yhtä suurta aihetta kuin alkuvuo-
6089: niHe yksityisille ja usein kokonaisille elin- sina. Arvostelu ei kuitenkaan perustu niin
6090: keinoryhmi1lekin sodan muuttamissa olosuh- paljon itse verotuksen epäoikeudenmukai-
6091: teissa hintatason kohoamisen yhteydessä ta- suuteen kuin siihen, että asianomaiset vero-
6092: pahtuvan ylihinnoittelun, epäkuranttien tai lautaikunnat eivät lain soveltamisessa ole lä-
6093: muutoin ala-arvoisten varastojen Esäänty- heskään aina. ,löytäneet lain hengen mukaista
6094: neen raha:ksimuuttomahdollisuuden, varasto- menettelyä. Lakia ovat ~lautakunnat, osaksi
6095: jen pienentyessä niihin kätkettyjen salaisten taitamattomuudesta, soveltaneet Hian kaa-
6096: reservien esille tulemisen y.m. syiden joh- vamaisesti. Suurelta osailta on arvostelu
6097: dosta mahdollisuus saada suurempia tuloja kuitenkin selitettävissä myöskin siitä johtu-
6098: ik:uin ennen. Näin on 1aita varsinkin, kun va:ksi, että suhdannevero on melkein J'lksin-
6099: valtiovallan taholta ei tarpeeksi :lujin ottein omaan kohdistunut niihin piireihin, joilla
6100: valvota elinkeinoelämää, sen kehitystä ja on ollut etua siitä, että tämä verotusmuoto
6101: tuotteiden hintoja. Kun yksityisille ei luon- saadaan niin huonoon huutoon kuin mah-
6102: nollisestikaan ole myönnettävä mitään eri- d<illista. Julkisuudessa. suhdanneverotusta
6103: tyistä etua sellaisesta tuhoa tuottavasta on- vastaan suunnattu arvostelu on hyvin rat-
6104: nettomuudesta, kun millainen sota on, on kaisevasti ollut tietoisesti johdettua propa-
6105: katsottu oikeudenmukaiseksi säätää täUaisen gandaa ja mielipiteiden muokkausta, jonka
6106: edun saajille erikoisvero, jonka tuotto esi- tulokseksi osaltaan täytynee ~ukea se, että
6107: merkiksi vuonna 1942 oli 933 miljoonaa ~ain uusimista ei enää ole esitetty.
6108: markkaa ja vuonna 1943 1,325 miljoonaa Kun valtion rahataloudellinen asema kui-
6109: markkaa. tenkin edelleen välttämättä tarvitsee nekin
6110: Viimeksi ovat sodan johdosta lisääntyneet tulot, mitik:ä suhdanneverotuben avutla on
6111: tulot täten joutuneet suhdanneveron alai- mahdollisuus saada, ja kun tällainen sotavoi;t..
6112: IY,2. - Paasivuori y. m. 119
6113:
6114: tojen erikoisvei'Otus tiettävästi yhä vielä on sissakin oloissa, ei voitane tulla muuhun tu-
6115: voimassa ei ainoastaan sotaa käyvissä vaan lokseen kuin siihen, että suhdanneverotusta
6116: melkeinpä poikkeuksetta kaikissa puolueet- meilläkin on edeHeen jatkettava.
6117: tomissakin maissa, kuten m.m. Ruotsissa ja EdeHä sanotun perusteella kunnioittaen
6118: Sveitsissä, ja valllankin, kun suhdannevero- ehdotamme,
6119: tus, kuten sanottu, on katsottava erää!ksi
6120: kaikkien oikeudenmukaisimmaksi verotus- että Edusku1~ta. hyväksyisi seuraa-
6121: muodoksi sekä sota-aikana että rauhanomai- van lakiehdottiksen:
6122:
6123: Suhdanneverolaki.
6124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6125: 1 §. 3 §.
6126: Verovelvollisen, jonka tulo Jos verovelvollisen omaisuus on vuoden
6127: a) elinkeinosta, liikkeestä, vapaasta tai 1938 lopun ja verovuoden alun välisenä ai-
6128: muusta ammatista, kana lisääntynyt tai vähentynyt, on ensiksi
6129: b) kiinteästä .tai irtaimesta omaisuudesta, mainitussa tapauksessa verovuoden tulosta
6130: maatalouskiinteistöön :kuuluvasta metsä- vähennettävä kahdeksan sadalta sanotusta
6131: maasta saatua tuloa 1ukuunot.tamatta, tahi omaisuuden lisäyksestä ja jälkimmäisessä
6132: c) liiketoiminnasta tahi maa- tai metsä- tapauksessa siihen lisättävä kuusi sadalta
6133: taloudesta saadusta tantiemista, provisiosta, sanotusta omaisuuden vähennyiksestä.
6134: la:hjapa1kkiosta tai muusta seHaisesta hyvi- Milloin veronalaiseen yritykseen tai toi-
6135: tyksestä, minkä suuruus on riippunut yri- mintaan on edellä 1 momentissa sanottuna
6136: tyksen .tuottamasta voitosta, 'liikevaihdosta aikana kiinnitetty uutta velkapääomaa, on
6137: tai 1aajuudesta, verovuoden tulosta vähennettävä seitsemän
6138: on verovuoden a~kana si1lä tavoin lisään- sadalta sanotusta pääomasta.
6139: tynyt, kuin tässä 'laissa säädetään, Valtioneuvoston päätökseH.ä voidaan an-
6140: taikka joka sanottuna vuonna on saanut taa tarkempia määräyksiä, mitä on pidet-
6141: tuloa kiinteän tai irtaimen omaisuuden sa- tävä edellä 1 momentissa tarkoitettuna
6142: tunnaisesta ~uovutuksesta tai kiinteistöjen omaisuuden lisäyksenä t.a.i vähennyksenä.
6143: ammattimaisesta myynnistä,
6144: tulee 19 päivänä marraskuuta 1943 anne- 4 §.
6145: tussa tulo- ja omaisuusverolaissa säädetyn Verovelvollisen säännönmukaisena tulona
6146: veron lisäksi tämän lain mukaan suorittaa pidetää.n hänen edellä 1 § : n 1 momentin a,
6147: valtiolle suhdanneveroa. b ja c kohdassa mainitusta pääomastaan tai
6148: Vapaa suhdanneveroa suorittamasta on toiminnastaan verovuosina 1936, 1937 ja
6149: kuitenkin .luonnollinen henkilö tai kuolin- 1938, joita tässä laissa sanotaan vertailu-
6150: pesä, jonka :tulo- ja omaisuusverolain sään- vuosi!ksi, saamiensa, 5 päivänä joulukuuta
6151: nösten mukaan laskettava verovuoden vero- 1924 tulo- ja omaisuusverosta annetun lain
6152: tettava tulo ei nouse yli kuudenkymmenen- säännösten mukaan laskettujen .tulojen kes-
6153: tuhannen markan. kiarvoa korot.ettuna viidelläkymmenellä sa-
6154: dalta.
6155: 2 §. Ellei 1 momentissa mainittua pääomaa
6156: Tämän lain mukaan verotettavana tulon- tai toimintaa ole ollut jonrukin tai joinakin
6157: lisäyksenä pidetään sitä osaa verovelvollisen edellä mainituista ver.taihwuosista, pidetään
6158: 1 § : ssä mainitusta, tulo- ja omaisuusvero- säännönmukaisena tulona muiden puheena
6159: lain säännösten mukaan laskettavasta vero- olevien vuosien tulojen keskiarvoa tai, mi-
6160: vuoden verotettavasta tulosta, jäljempänä käli vertaHuvuosia on vain yksi, sanotun
6161: 2 momentissa mainittua tuloa lukuun otta- vuoden tuloa samoin viidelläkymmenellä sa-
6162: matta,. joka 3 § : ssä säädettyjen perusteiden da:lta korotettuna.
6163: mukaan vähennettynä tai lisättynä ylittää Jos veronalaisen tulon muodostuminen on
6164: verovelvollisen 1 § : n 1 momentissa maini- alkanut vuoden 1938 jälkeen, on säännön-
6165: tuista tulolähteistä saaman, 4 §: n mukai- mukainen tulo mä-ärättävä harkinnan mu-
6166: sesti mä.ärättävän säännönmukaisen .tulon. kaan vertaamalla muiden samanlaisten ve-
6167: 120 IV,2. - 8uhdanne\"ero.
6168:
6169: rovelvollisten vertailuvuosien tuloa tai so- neen osingon tai tantiemin luontoisia eriä
6170: veltama:Ha 3 §: n säännöksiä taikka muulla palkan, matka- tai edustuskulujen tahi
6171: sopivalla perusteella. muun sellaisen hyvityksen nimellä taikka
6172: Ellei edellä tässä pykälässä säädettyjä jos osakeyhtiön, osuuskunnan tai muun yh-
6173: perusteita voida soveltaa taikka jos tulon teisön osa:kkecnomistajalleen tai jäsenelleen
6174: hankkimisen tai muodostumisen perusteet taikka tämän puolisolle, lapselle, vanhem-
6175: aikaisemmin harjoitetun toiminnan laadun malle tai muulle omaiselle sanotuilla perus-
6176: muuttumisen vuoksi tai muusta syystä ovat teilla maksamat määrät ovat mainitun hen-
6177: olennaisesti muuttuneet taikka yrityksen kilön maksajan hyväksi tekemän työn tahi
6178: toiminnan tulokset alkuvaikeuksien vuoksi hänen suorittamiensa kustannusten arvoa
6179: ovat vertailuvuosina olleet heikot, määrä- suuremmat, älköön maksajan suhdanneveron
6180: tään säännönmukainen tulo niin ikään har- alaista tuloa laskettaessa sellaisista me-
6181: kinnan perusteella . noista vähennykseksi hyväksyttäkö enem-
6182: .Ä<lköön säännönmukaista tuloa kuitenkaan pää kuin kohtuulliseksi katsottava osa. 1\'Ii-
6183: määrättäkö viittäkymmentätuhatta markkaa käli suoritettua määrää voidaan pitää saa-
6184: pienemmä.k."Si eikä tulo- ja omaisuusverolain jan saamana osinkona, tantiemina tai
6185: 50 § :ssä tarkoitetun verovelvollisen osalta muuna suhdanneveron alaisena tulona, otet-
6186: vähemmäksi kuin kuudeksi eikä, milloin takoon se myös hänen suhdanneverotukses-
6187: kysymyksessä ei ole vertailuvuosina toimin- saan huomioon.
6188: tansa aloittanut yritys, enemmäksi kuin 7 §.
6189: kolmeksikymmeneksi sadalta verovelvolli'len Tätä lakia sovellettaessa on osakeyhtiön,
6190: verovuoden omaisuudesta. osuuskunnan ja keskinäisen vakuutuslaitok-
6191: sen edellä 4 §: n 1 momentissa tarkoitettuna
6192: 5 §. säännönmukaisena tulona pidettävä sano-
6193: Jos verovelvollisen tulon muodostumiseen tussa momentissa mainitun ·lain 13 § :n 4
6194: vaikuttavat, yksinomaan häneen kohdistu- ja 23 § :n 3 momentissa tarkoitettua vähen-
6195: vat poikkeukselliset syyt ovat vaikuttaneet tämätöntä tuloa.
6196: vertailuvuosien tai verovuoden verotetta-
6197: vaan tuloon siten, että näiden tulojen toi- 8 §.
6198: siinsa vertaaminen johtaisi suhdannevero- Tämän lain mukaan määrätty tulo, joka
6199: tukse.n tarkoituksen vastaiseen tulokseen, on alle neljänkymmenenviidentuhannen
6200: on sen vuoden tuloa, jona sanotut poikkeuk- markan, on suhdanneverosta vapaa.
6201: selliset syyt ovat olleet olemassa, oikaistava
6202: kohtuullisella määrällä. 9 §.
6203: Ä·lköön tantiemista, provisiosta, lahja- Veroa suoritetaan seuraavan asteikon mu-
6204: palkkiosta tai muusta senlaatuisesta tulosta kaan:
6205: saatua tulonlisäystä myöskään pidettäkö Veroa Vero alara-
6206: tulosta Veron jan yll me-
6207: Tuloluokka
6208: suhdanneveron alaisena suuremmalta osalta, mk
6209: alarajan
6210: kohdalla
6211: vakioerä nevästä
6212: mk osasta
6213: kuin millä verovelvollisen verovuonna saa- % %
6214: mien sanotunlaisten ja palkkatulojen yhtei- 45,000- 60,000 4 1,800 22
6215: nen määrä ylittää vertailuvuosien samojen 60,000- 75,000 8.5 5,100 26
6216: tulojen keskimäärän lisättynä viidelläkym- 75,000- 90,000 12 9,000 30
6217: menellä sadalta. 90,000-105,000 15 13,500 36
6218: Tulonlisäystä, jonka asunto-osakeyhtiö, 105,000-120,000 18 18,900 42
6219: asunto-osuuskunta, puolikunnallinen asunto- 120,000-150,000 21 25,200 46
6220: yhtiö .taikka asunto-o.'lakeyhtiöistä 5 päivänä 150,000-180,000 26 39,000 50
6221: helmikuuta 1926 annetun lain 25 § : ssä 180,000-240,000 30 54,000 54
6222: mainittu osakeyhtiö on saanut sen kautta, 240,000-300,000 36 86,400 56
6223: että osakkaHta tai jäseniltä on verovuonna 300,000- 40 koko tulonlisäyk-
6224: kannettu korotettua vastiketta, ä1köön las- sestä.
6225: kettako suhdanneveron alaiseksi tuloksi.
6226: Edellä 1 monumtin mukaan määrättyä.
6227: 6 §. veroa korotetaan kymmenellä sadalta, jos
6228: Jos todennä:köisillä perusteilla on syytä verovuoden tämän lain· 3 § : n mukaan
6229: katsoa verovelvollisen maiksaneen tai saa- enennetty tai vähennetty veronalainen tulo
6230: IV,z. - Paasivuori y. m. 121
6231:
6232: on enemmän kuin viisikymmentä sadalta 5) osuuskunnan verovuoclen aikana Jase-
6233: säännönmukaista tuloa suurempi, ja kah- nilleen palauttaman ylijäämän määrästä,
6234: dellakymmenellä sada1ta, jos verovuoden samoin kuin
6235: tulo on enemmän kuin säännönmukaisen tu- 6) ne muut selvitykset, jotka verovelvolli-
6236: lon kaksinkertainen määrä, sekä kolmella- nen ehkä haluaa suhdanneverotuksessa huo-
6237: kymmenenä sadal ta, jos verovuoden tulo mioon otettaviksi.
6238: on enemmän kuin säännönmukaisen tulon Edellä 5 §: n 3 momentissa tarkoitetun
6239: kolminkertainen määrä. asuntoyhtymän on sitä paitsi veroilmoituk-
6240: Kiinteän ja irtaimen omaisuuden satun- seensa liitettävä selvitykset siitä, miten suu-
6241: naisesta luovutuksesta sekä kiinteistöjen am- ret vastikkeet yhtymä verovuonna sekä
6242: mattimaisesta myynnistä saadusta, tämän vuosina 1936, 1937 ja 1938 on osakkailtaan
6243: 'lain mukaan verotettavasta tulosta verovel- tai jäseniltään kantanut näiden yhtymä-
6244: vollisen on maksettava suhdanneveroa 1 mo- suhteensa nojalla hallitsemista huoneis-
6245: mentissa olevan asteikon mukaan, kuitenkin toista.
6246: siten, että veroprosentti on vähintään kak- Jokaisen, joka verovuonna on maksanut
6247: sikymmentä sadalta. palkkaa, tantiemia, provisiota tahi edustus-
6248: tai matkakustannuksia taikka muuta sel-
6249: 10 §. laista etua tai konausta samalle henkilölle
6250: Jos edellä olevien säännösten mukaan yhteensä yli sadanviidenkymmenentuhannen
6251: määrätty suhdannevero ja se osa verovel- mm-kan, tulee tammikuun loppuun men-
6252: vollisen tulo- ja omaisuusverolain nojalla nessä paikalliselle verolautakunnalle lähet-
6253: määrätystä tuloverosta, joka hänelle tämän tää luettelo tällaisista henkilöistä ja heidän
6254: lain 2 § :n mukaan verotettavan tulon osan saamistaan hyvityksistä, elleivät sanotut tie-
6255: johdosta on aiheutunut, tulo- ja omaisuus- dot jo sisälly tulo- ja omaisuusverolain
6256: verolain 96 §: ssä mainittua veronkorotusta 83 §: n 5 kohdan mukaan armottavaan il-
6257: lukuun ottamatta, yhteensä ovat enemmän moitukseen.
6258: kuin seitsemänkymmentä sadalta sanotusta 12 §.
6259: tulon osasta, on verolautakunnan, molem- Suhdanneveron määräämisen toimittaa se
6260: pien verotusten saatua lainvoiman, verovel- verolautakunta, jonka tehtävänä on tulo-
6261: vollisen hakemuksesta poistettava tämän ja omaisuusveron määrääminen verovelvol-
6262: lain mukaisesta verosta se määrä, millä liselle.
6263: suhdannevero sekä sanottu osuus tulove- 13 §.
6264: rosta yhteensä ylittävät seitsemänkymmentä Suhdanneverotusta koskeva verolauta-
6265: sadalta mainitusta tulon osasta. kunnan päätös on annettava verovelvolli-
6266: selle tiedoksi siten, että hänelle virkateitse
6267: 11 §. toimitetaan asianmukaisin muutoksenhaku-
6268: Verovelvollisen on tulo- ja omaisuusvero- osoituksin ja tiedoksiantomerkinnöin varus-
6269: tusta varten tehtävään veroilmoitukseensa tettava ote lautakunnan pöytäkirjasta.
6270: Eitettävä suhdanneverotuksen toimittami- Sellaista verovelvollista, jonka tulo- ja
6271: seksi tarpeelliset selvitykset: omaisuusverolain mukaan verotettava vero-
6272: 1) 3 §: n 1 momentissa tarkoitetusta pää- vuoden tulo on yli viidensadantuhannen
6273: oman lisääntymisestä tai vähentymisestä, markan, koskeva verolautakunnan päätös,
6274: 2) verovuoden aikana kiinteän ja irtai- millä hänen maksettavakseen on pantu suh-
6275: men omaisuuden satunnaisista myynneistä danneveroa, on alistettava asianomaisen tar-
6276: saamistaan voitoista yksityiskohtaisine erit- kastu:;;lautakunnan ta:rkastettavaksi. Vero-
6277: telyineen, lautakunnassa olevalla valtionasiamiehellä
6278: 3) niiden maa- ja metsätaloustuotteiden on kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä,
6279: määristä, jotka 1 § : n 1 momentin a koh- kuin veroluettelo on asetettu verovelvollis-
6280: dassa mainittu verovelvollinen on omasta ten nähtäväksi, sekä verovelvollisella sa-
6281: tai 6 § :ssä tarkoitetun omaisensa maa- tai man ajan kuluessa siitä, kuin hän on 1 mo-
6282: metsätaloudesta yritykseensä ottanut, sekä mentissa mainituin tavoin saanut tiedon
6283: sanotuista raaka-aineista yritykseltä peri- verotuksesta, oikeus verolautakunnan pu-
6284: tyistä hinnoista, heenjohtajalle toimitettavalla kirjelmällä
6285: 4) ilmoitus verovuoden aikana maksetun tehdä muistutus verotusta vastaan, ja on
6286: tulo- ja omaisuusveron määrästä, puheenjohtajan, kuultuaan verovelvollisen
6287:
6288: 16
6289: 122 IV,2. - Suhdannevero.
6290:
6291: muistutuksesta valtionasiamiestä ja valtion antamisesta asianomaisille ja muutoiksen-
6292: pualesta tehdystä muistutuksesta verovel- hausta tähän päätökseen on voimassa, mitä
6293: vollista, .toimitettava täten kertyneet asia- siitä on tulo- ja omaisuusverolaissa sää-
6294: kirjat tarkastuslautakunnan puheenjohta- detty.
6295: jalle. Ellei muistutusta ole edellä mainitun 15 §.
6296: ajan kuluessa tehty, on verolautakunnan Milloin verovelvollinen on lyönyt bimin
6297: puheenjohtajan lähetettävä verolautakun- antaa tulo- ja omaisuusverotusta varten
6298: nan pöytäkirjanote sekä asiaa koskevat kir- veroilmoituksen ~tai liittää siihen edellä
6299: jat :heti tarkastuslautakunnalle. Olipa muis- 11 § : n 1 momentissa .tarkoitetut tiedot tahi
6300: tutusta tehty .tai ei, on ta:rikastuslautaikun- on antanut ne olennaisesti vaillinaisina
6301: nalla oikeus alentaa tai korottaa verolau- taikka jättänyt antamatta häneltä verotusta
6302: ta;kunnan toimittamaa verotusta. varten vaa;ditut Esäselvity!kset, on :häneUe
6303: Muulla kuin edellä 2 momentissa tarkoi- myös suhdenneverotuksessa asmettava sellai-
6304: tetulla verovelvollisella on oikeus valittaa nen veronkorotus, kuin tulo- ja omaisuus-
6305: verotuksesta tarkastuslautakunnalle tulo- ja verolain 96 § :ssä edellytetään.
6306: omaisuusverolain 102 §: n 2 momentissa Jos sen johdosta, että verovelvollisen
6307: säädetyssä ajassa siitä lukien, kuin hän suhdanneveronalaisten tulojen osalta .tulo-
6308: edellä määrätyin tavoin sai verotuksesta ja omaisuusverotuksessa toimitetaan jälki-
6309: tiedon. Verolautakunnassa toimiva valtion- verotus, tai muutoin siihen ilmaantuu ai-
6310: asiamies, jdka on tyytymätön tässä momen- hetta, on myös suhdanneverotukseen nähden
6311: tissa tarkoitettuun verolautakunnan päätök- toimitettava sellainen jälkiverotus, kuin
6312: seen taikka joka katsoo, että suhdanneveroa tulo- ja omaisuusverolain 97, 98 ja 99 § :ssä
6313: on asetettava verovelvolliselle, jonka mwk- tarkoitetaan.
6314: settavaksi verolautakunta ei ole veroa pan- 16 §.
6315: nut, valittakoon tästä kolmenkymmenen päi- Tämän lain edellyt.tämään verotukseen,
6316: vän kuluessa siitä, kuin veroluettelo on maksmmpanoon ja kantoon nähden sekä
6317: pantu asianosaisten nähtäväksi. Muutoin muutoinkin, mikäli tässä laissa ei ole toisin
6318: noudatettakoon tähän muutoksenhakuun säädetty, noudatetaan soveltuvin kohdin
6319: nähden tulo- ja omaisuusverolain 102 §: n tulo- ja omaisuusverolain säännöksiä. Ran-
6320: 2 momentissa olevia säännöksiä. gaistusseuraamll!ksiin nähden olkoon niin
6321: V erolautakunnan määräämä suhdanne- ikään vastaavasti voimassa, mitä tulo- ja
6322: vero on veronkunnossa suoritettava siitä omaisuusverolain 15 luvussa on säädetty.
6323: huolimatta, että verotus on alistettu tar:kas- Valtiovarainministeriöllä on oikeus tarpeen
6324: tuslautaikunnan tarkastettavaksi tai että sii- mukaan antaa veron määräämiseen sekä
6325: hen on haettu muutosta. maksuunpanoon ja kantoon nähden .tulo-
6326: ja omaisuusverolain säännöksistä poikkea-
6327: 14 §. via määräy!ksiä.
6328: Tarkastuslautakuntana toimii suhdanne-
6329: verotusta koskevia asioita käsiteltäessä tulo- 17 §.
6330: ja omaisuusverolaissa mainittu tarkastus- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
6331: lautakunta. Suhdanneveroasioita tarkastus- täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa val-
6332: ·lautakunnassa käsiteltäessä esittelee asian tioneuvosto.
6333: lautaktmnalle valtiovarainministeriön mää- 18 §.
6334: räämä esittelijä. Tätä 1akia sovelletaan verovuodelta 1944
6335: Tarkastuslautakunnan päätöksen tiedoksi toimitettavassa suhdanneverotuksessa.
6336: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
6337: A. K. Paasivuori. J. F. Tolonen. Väinö Voionmaa.
6338: Penna Tervo. Juho Karvonen. Isak Penttala.
6339: E. Pusa. P. A. Karjalainen. Juho Pyy.
6340: Valfrid Eskola. V. Kivisalo. Yrjö Kilpeläinen.
6341: Alpo Lumme. Uuno Raatikainen. Elli Nurminen.
6342: Otto Muikku. T. Bryggari. Martta Salmela-Järvinen.
6343: Edvard Pesonen. Varma K. Turunen. Aino Malka.mäki.
6344: Heikki Simonen. Kauko Andersson. Valto Käkelä.
6345: Kaisa Hiilelä. Yrjö Welling. Urho Kulovaara.
6346: H. S. Pesonen. Samuli Tervo. Juho Kuittinen.
6347: . 123
6348:
6349: IV,3. - Lak. al. N :o 11.
6350:
6351:
6352:
6353:
6354: Wiik: EhdAtus laiksi vuoden 1918 kansalaissodan johdosta
6355: erotettujen valtion tointenh4ltijain elä.keoikeudesta.
6356:
6357:
6358: Ed u s kun n a 11 e.
6359:
6360: Vuoden 1918 kansalaissodan jälkeen ero- lusvuotensa, mutta ei velvoittanutkaan otta-
6361: tettiin haJUinnollisessa järjestyksessä run- maan heitä takaisin. Itse asiassa olennai-
6362: saasti valtion paJlveluksessa olleita viran- nen osa erotetuista jäi takaisin ottamatta,
6363: ja toimenhaltijoita - rautatieläisiä, posti- saaden monet pitkät ajat perheineen kokea
6364: miehiä, vanginvartijoita y. m. - sentäh- kurjuudessa vallanpitäjäin koston seurauk-
6365: den, että he olivat kansalaissodan aikana sia.
6366: pysyneet työssä, tosin suojellen täten val- Näistä luokkavallan uhreista suuri osa
6367: tion kaJllisarvoista omaisuutta, tai osoitta- on tietenkin nyttemmin kuoleman kautta
6368: neet myötämielisyyttä työväen asiaa koh- vapautunut enemmistä kärsimyksistä. Mutta
6369: taan, tai jostakin muusta syystä joutu- monet ovat vielä elossa, joskin ~1leensä liian
6370: neet vallanpitäjäin epäsuosioon. Useissa vanhoja voidakseen ny:t enää päästä takai-
6371: tapauksissa riitti syyksi erottamiseen, että sin ,toimiinsa. Tässä suhteessa ei voida siis
6372: kyseessä oleva henk~lö oli ,menettänyt pääl- enää hankkia heille hyvitystä heitä kohdan-
6373: likön luottamuksen". Nämä henkilöt hää- neesta vääryydestä. Sitä vastoin valtio
6374: dettiin valtion omistamista asunnoista ja voisi vielä lieventää heidän kohtaloansa va-
6375: joutuivat muutenkin vainojen uhreiksi val- pautt.amaJlla nämä vanhukset kohtuullisen
6376: lanpitäjäin toimesta. eläkkeen avUJlla pahimmista taloudeillisista
6377: Seuraavina vuosina työväenedustajat mo- huolista. Tänä aikana, jolloin vallassaoleva
6378: nen monta kertaa yrittivät eduskunnassa luokka muutenkin on tuntunut osittain jo
6379: saada aikaan lainsäädännilll.isiä toimenpi- eräissä suhteissa katuneen entisajan ,pu-
6380: teitä vainottujen kohta1lon lieventämiseksi, naisia" vastaan tehtyjä vääryyksiä, tällai-
6381: mutta vain hitaasti ja puutteellisesti ne nenkin toimenpide olisi yhtä oikea kuin
6382: johtivat johonkin tulokseen. Sama koskee asianomaisi!lle henki1löille . tarpeeil.linen.
6383: 1t.ammikuun 25 päivänä 1924 annettua la- Ehdotan,
6384: kia, joka tosin oikeutti kurinpidollisesti ero-
6385: tetut, takaisin otetut palvelusmiehet laske- että Eduslmntet hyväksyisi näi-n
6386: maan eläkkeeseen nähden hyväkseen palve- kmtluvan lakiehdotuksen:
6387:
6388:
6389: Laki
6390: vuoden 1918 kansalaissodan johdosta erotettujen valtion toimenhaltijain eläke-
6391: oikeudesta.
6392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6393: Ne valtion entiset toimenhaltijat, jotka muut vastaavissa valtion toimissa olevat
6394: vuoden 1918 kansalaissodan johdosta ero- henkilöt, siihen luettuna kalliinajanlisäyk-
6395: tettiin toimistaan, saakoot valition varoista set ja vaJltion menoarvion puitteissa ehkä
6396: ~äkkeet samojen perusteiden mukaan kuin myönnettävät ylimääräiset avustukset.
6397:
6398: He!lsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
6399:
6400: K. H. Wiik.
6401: 124
6402:
6403: IV,4. - Lak. al. N :o 12.
6404:
6405:
6406: Malkamäki y. m. : Ehdot·us laiksi kansakoululaitoksern kus-
6407: tannuksista annetun lain 14 ja 21 § :n muuttamisestct.
6408:
6409: Eduskunnalle.
6410: Tuntipalkkiot ovat kansako'U!liUSSa perin la.i:lla. Nii:tä eru saa, korottaa lak~lll m'lllUitlta-
6411: aillUlliset, eiväit puo~talro:wn oppi- ja am- mat:ta ja siten; ne ova~t jääm.-eeit vii~'tä
6412: matltikoulujen paJikkiomä:ärisltä. Tästä ai- korotuksestakin osattomiksi. Elinkustan-
6413: heutuu, paiitsi Lihruei~tä epäoikeudenmukwi- nusten noustua ne ovat nykyään kohtuut-
6414: suurtta, myös vaikeus saada maa:taisk!ansar ttoman aiLhaiset ja aiheutitava,t; S'lllUria va-
6415: kool1Ui:1Jle käs~työnohjaaj.ia ja .tuntiopeJttajia:. himikoa kiamsaikou:lUJtodmen keh1tybclie.
6416: Samasta syystä kansa:koillnnope;t;t.ajart ~1V'ält Paitsi! :tuntirpa·lilrldon korotusta o:llisi: myös
6417: ole halukkaita ol:itamaan hot.iltaak.seen yli- välrbtä.mältöntä sää:tää, €1ttä ni:ihii:n voida!Ml
6418: rt:unreja, vars:imkaan miltä, jotka johtuvat vaste.d~s suorit:t;aa lisäysitä e.duskUillillBJn
6419: kom!lll1käynt:insä pää1t1täneen nuorison jat- myöntä.män määrärahan .pmibteissa.
6420: kuva.n opiS!kelun ja Si1viJstysharmSituslten EdelläoLevan perUSitieel~~ es,~tämme
6421: auttamisesta, ja :tiwkiemisesta.
6422: Epäkohtaan ei kurut.e:nikaan ole syynä Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
6423: ainoastaan tuUJtipaJkikioiden pie,nuus, vaan raavan lakiehdotuksen:
6424: myös se, että niiden määrät on sääd€1tty
6425:
6426: Laki
6427: kansakoululaitoksen kustannuslain muuttamisesta.
6428: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ka,nsakoUJlUJlaåit.Qiksen kmstannubåsta
6429: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun ila:in 14 ja 21 §, seHadsina kuin ne ovat 5 päi-
6430: vämä helmiiDuwta 1943 annemnssa [a,iJssa, 'k;wulnmaan seuraavasti!:
6431: 14 §. enintään kolmekymmentä viikikotrmtia. Li-
6432: Käsityönohjaaja saa palkkiota 1,500 säksi! :tul!evislt& Yl~tuiiDeista. maailaisiknrtma.n
6433: maruclma vuod€88a viikkotUII1llli~ta.. opettaja. saa va1tio1ta korvaUSitilll 1,500 mark-
6434: Opp·ivelvo1l;isU!lH1esta anneit1un ilain 24 § : n kaa V'iriklwtllrllll:lilrfa vro'Si!IlaiJsessa, ikransrukou-
6435: !llJOjailila o;tetiu poikiten ja tyHöj~en käsityön 1ussa ja 1,800 marlkilroa jatiko-opeituksrein ja
6436: opettaja sekä kothalouden opettaja saa sa- varharisnuorisotyön ailheurt:rt:amista ylitun-
6437: mwt palkka- ja. ·elä!ke.Jedui kuin yläkansa~ neiata.
6438: kouiLun opeittaja. l-EJ1oin viralEnren indieksi osoåtttaa reli:n~
6439: lmstannusten ikoholl11JeieJ1 huomaltlta:vasltil, voi-
6440: 21 §. daaal! käs~työnohjaajail[e 14 § : l1 ja ikansa,.
6441: Pa&kaedlnista, joitka lueite1laan II ja III lmuliunopettaja;lle !tämän pykällän 1 mo-
6442: :luvussa, ailalmnsrukouilinn ja ja.tkoluokkien mentii[]J mukaan makseitrt:.avaan ·tun:tipaiik~
6443: oplfM;aja on vmo1l,iillen op:et.tamaan reniill- kioon määrätä kal'liinajanlisää valtion
6444: iään kaksikymmentäneljä va,ilkkotU!lllt:iia SJelkä tulo- ja menoarvion mj<>riss:a.
6445: yl~ ja supiSJteltiUJ1 kmmaikoulun opet,taja
6446:
6447: He1singissä 17 pä~vänä huhtikuuta 1945.
6448: Aino Malkamäki. Elli Nurminen. J\lSSi Raatikainen.
6449: Albert Brommels. Martta Salmela-Järvinen. Kauko Andersson.
6450: Levi Jern. Väinö Kivisalo. Juho Kuittinen.
6451: Ebba östenson. Urho Kulovaara. Otto Muikku.
6452: Kaisa Hiilelä. Yrjö Kilpeläinen. Matti Lepistö.
6453: Lauri Järvi. Juho Karvonen. Edvard Pesonen.
6454: Miina Sillanpää. Penna Tervo. H. S. Pesonen.
6455: Alpo Lumme. Samuli Tervo. Yrjö Kallinen.
6456: Jere Juutilainen. Isak Penttala. Juho Pyy.
6457: 125
6458:
6459: IV,5. - Lak. al. N :o 13.
6460:
6461:
6462:
6463:
6464: Malkamäki y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoks({n kns-
6465: tanm~ksistct annetun lain 17 § :n m7tutta•rnisesta.
6466:
6467:
6468: E cl u s k u n n ~a 11 ,e.
6469: Oppiv;elvollisUJusla,in mukaan tulee lmu- omaa luokkahlHmetJta, ni;~n ei oLe ihme, jos
6470: pUillgissa oli~, ri~t,tä:vä määrä •kiansakoullllltiJ- tlrunno[~åsen jatkO-op,etuksen kehitys onkin
6471: hin Jii.J~tyv;ili, pääas~alHsesil~ käytäooöHiseen kaupun~eissa oHut p;y:sähdy!ksiss:ä ja 1000-
6472: e:Li:~mä.ä,n vaJmistavia jalt\koliLl:Okkia. 1\'Luuta,- reett.inen epäonnistnn:uJJt iH:.ad~rutko-opletus
6473: mi~SS~a wa,upUJlg1ei$a tämä säännös on to- sitkeästi säilynyt. Jos kaupunkien käytän-
6474: teUJt+etJtu ilaiQ1: rt:m~lmkrukisen muka:isesti ja nöllistä jatko-opetusta •tahdotaan kehittää,
6475: j111Jtkoluokart järj1esbetty ;aja;nmukaisitk:si oppi- on siitä kaupungeille annettavaa valtion-
6476: [ooThSIIl työhön kasva,tlba,v~ksi ja. valmiSitl!l- apua huomattavasti korotettava. Se on si-
6477: vmksii j.aJt-Jl.wlrortllluitksi. l\jjUJtta t.äHaiset hyvin täkin kohtuullisempaa, koska kaupungeille
6478: varusietUit 1kooiU!t, joita tkyl[oä oppil<aait ja oppilasmäärän mukaan suoritettava valtion-
6479: heidän hUiOH!Il<ja:nsa suosivat, 1t1Ulevart :työ- apu on rahan arvon alenBmisen vuoksi huo-
6480: pajoillleen, kone:ineen ja ope1tnsvä:l<ineiooen mattavasti pienentynyt entisestään. Edellä-
6481: lmuprmgU!l.11e. suhJt:e:elJ>isen ilmlLiiksi, ja ikun sanotun nojalla esitämme,
6482: kaup:umilm saa 1täsmäUee.n samalll! va1tion-
6483: avun, nykyään 500 ma,J'kkaa kllltillikin oppi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6484: ~asta ilrohdle:n, murut:ama;t,UJ11JtiseB.ta; ttooreetlti· van lakiehdotuksen:
6485: seSJta ,il.Jtailrouilrusrt:a, jotka ei tarv·i1tse edes
6486:
6487: Laki
6488: kansakoululaitoksen kustannuslain muuttamisesta.
6489: Eduskunnan päältöks~en mukaisestili mUiUtlerl:.wan ilmnsako:uiliUJLa.iitoberu kusta.nnuksista 8
6490: päiwänä kesäkuuta 1926 a.llill1etun lajn 17 §, ste[,Lmiserua fuuin se Ollli joulUtlruun 11 päi-
6491: vänä 1931 :aillllleitussa ~a.ma, ~uu~umaa:n seuQ'am'!asti:
6492: 17 §. Ka:nsa,lmulun jatik.o~opetuksien !tuottamista
6493: Kaupunk.ikiurnta ~a.a kaillsakou~ulailt,oksensa todel!li:sisrta kustannuksista d\ia,upunki saa
6494: yJJ~äpi!tälllli:seen val•tioltta vuosit•tain a<Vnstuk- v:alitffioHa ,a.vrustuk1Sen31 :lm1ksi koJ..manneslt:a.
6495: oona kutaikin v~arscim:affien kansakoulun oppi- Nä.ihm !krustill:nnltlrs~in JIUJelt,aan myös päivä-
6496: iLasltla iloohden mä.ä.~än, jo:rrlro sUJumlrtllden jatikiokoulun h!Uoneistojen vcuoikra-arvo !las-
6497: rva~ltåOillleuvoSito koLmilv,uoti~,udleksri: vahvis- iketJtuoo vaJition~mvoston määrä,ämi1en pe:rus·-
6498: rt:aa väh'im:tään 400 ja ~eninltään 500 ma:r- 1teåden muka:aiDJ. -.
6499: ikiaksi
6500: Helsin.gllissä 17 pä.i'vä.nä huh!tikuuta 1945.
6501: Aino Malkamäki Alpo Lumme. Samuli Tervo.
6502: Aino Lehtok!oski. Urho Kulovaara. Isak Penttala.
6503: Kaisa Hiilelä. Miina Sillanpää. Jussi Raatikainen.
6504: Jere Juutilainen. Yrjö Kilpeläinen. Kauko Andersson.
6505: Elli Nunninen. Otto Muiklm. Juho Kuittinen.
6506: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Juho Karvonen. . H. S. Pesonen.
6507: Martta Salmela-Järvinen. Matti Lepistö. Yrjö Kallinen.
6508: Väinö Kivisalo. Kalle Jokinen. Juho Pyy.
6509: Penna Tervo. Edvard Pesonen.
6510: 126
6511:
6512: IV,6. - Lak. al. N :o 14..
6513:
6514:
6515:
6516:
6517: Järvi y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustannuk-
6518: sista annetun lain 24 ja 28 § :n muuttamisesta.
6519:
6520:
6521: E d u s k: u 11 n a ll e.
6522:
6523: Koul!Urvimn.~ ovat jatlruvami py<Ylci- opettajåa hankkiimoon ylälroulu:nope~ttaja.n
6524: JlJOOt sirilioo, ~että a.l~WLOpertJtajioo pältlevyyttä ja silltoo ikoho1ttais:i: opelbta.jiSiton
6525: pätevyys oilåsi:iJ yhtä S!lliUII'i iJrui111 ylliika:nsa- tasoa:.
6526: ikouiLu:nopeltrt:iajåJen. SEmä itJail'kioilltuksessa val- Valll.ihastba.an kaUJpllllllkjjen ailailrou.lnmopter~
6527: tio Olli järj~yrt ailakoul'11IlopleltltJajiilJ.e ilrurs- jilllla Olli oililn:!Jt oiilreus yJ:äkouiLu:nop€1trtiajien
6528: seja y~ä:kouilnmopettajoo vllirlktakeilpo:iSiuru.den ;eMikllreeseelll. Säälllnönmuk:a~sbi: hcil1lä on
6529: saavuttamiseksi. Xskettäin eduskuntakin myös yHi.koul;unop€1btajrun. vil1kaikielp.oisiuua.
6530: 0111 ykslimrieil.ise,sltii päättänylt, €ltrtä. k:aik:sli- Selli sij.aoo maailiai'lk:ullllnan ailaikouil.'IIDOpetlta-
6531: oplertlta.jalisessa ltäydJeil1isressä klrunsakOUJlussa jaill', jo!!a 011 yHilk:oiUWunoprett&jtMll vilrklakeil~
6532: kmmnwJ1kin opettajan t!u[re olila yl:älmlllSa~ poisUJUS, tuiliee yHikomUIIlOperttajaJ!J eiläik:lreen
6533: ikou1Uilll0peittajm. ~ haikeUJtma villimeisebi virkav:uo-
6534: Alakoulunopettaja, joka saavuttaa ylä- deilrSielellJ Ylliälkouiliuam, v~:uilkka.pa v31iln väil.i-
6535: lrouliiiDIO'pretlta.joo viJI'IlrelkleilpoisUJuden ja saa aiJkruiSieks~ ope:1Jtajaikm. Tämä m€illletlteil.y, jo-
6536: ylälkouili11Ilope!1Jtadmw:iJrlaml, m€11leitrtää illykyi- hon ThYlkyilllle.n laki johltaa, ei o!~ tarlroiltuk-
6537: 8eill loonsäädlä:nm.ön lllJililma.n 'loorutetillkin ikiaildri senmukainen. Epäkohta poistuisi, jos ylä-
6538: enltiselt iilriiilUs:änsä, ja 1:asilwltaa.n hälllJen ikä- ikouilirmopetitajaill: virk:allrelpois11mdie:n orrooa.-
6539: liisään oiireUitlta.va1t V!Uotellsa vasta yläikO!ll- vaUe a!aikouhmopelttajail:Le lOOLla !too!ttaåsii!n
6540: ilUillJOIP~a.;ia:n v:ir'kialklelpoåsuUJdie:n saavuttami- oilk€1US yläkouiiUillOpe.<ttajan ~ä!klkJoosoon,.
6541: sen jäil.ilooen. Va.lrtion virllrnmiles sitä vastoin Edel!liäolevan pel1UISt·eeHa kunlllioilttaren eh-
6542: saa iikälåsää:nsä illähdem. [rukJea hyväkseen dot~amme,
6543: a1eliillmassiaJ v~I1a$a pailveilerrn:ansa ajaill.
6544: Saiii1ilill: p~tltoolll oltrt::amine:n käyt:älllt,öön että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6545: kauookoUJl'llltoimessa ill:llJOsltaisi alakoUJ1un- van lakiehdotuksen:
6546:
6547: Laki
6548: kansakoululaitoksen kustannuslain muuttamisesta.
6549: Edus1runoon pää;töksoo mukaisesltiJ mU!Ili1leitoon kaltlSillllroUJlruil.aitofks,EID kustannlllksåsta 8
6550: päivänä llmsäJkuJulta 1926 allllletrm laim. 24 j•a 28 §, viiliille:ksima:ir:nilttJu seilt~ Jrn:iJn
6551: se on 5 päitVä:nä h~a 1943 anoot,ussa, laissa, k!ThulLumaan seUfl'laaV'aSiti:
6552: 24 §. tultuaan virasta erotessaan oikeutettu jäl-
6553: .Malkansaikoulnn opetmaja, joka on Sliirtty- jeililä olievaiksi eiliillllajailrsleoo SOOilThala'll. voo-
6554: Ieylt y;1ä- tai supislteltnn ikiainsakouiliulll op1e1ltia- ltuista eiläikeltitä vaiLtliol,ta seu~raawmti:
6555: jan virkaan, olkoon oikeutettu ikälisään ylä- ja supiJS;trert:IUlll ka:nSiaikou!oo opelttaja
6556: nähden UiU!dessJai mrassaan~ Lukemaan hy- 20,000 maJ"kikaa; sekä .
6557: vä:kslElillSiä soo ajoo, jOilllk.a häill: sitä 1el'hl1J(ID aLai!mnJs,akoulrtm opeittffija 13,200 marikilma.
6558: on pätlevänä pailveililJut a[la.ikanS!akoo:llhJsm. Jos Vialkillnaislta tai väl:ia:i:ikais11:iaJ pämevä:ä
6559: optl!tltajaa ~emmin kohtaa paii'a:n1:!Ulll1J3;-
6560: 28 §. ton ,taillltiJ rtaikka joo hä.n mUJUitoo havaitaan
6561: Vakinailnen opte/tt.aja oildooom. 30-vu.Oitisten iili.llliailli <JmM syyrt;iiän .tilll[,eelll kyloonemälttö-
6562: op€1tustoirmre:n jälilreen ja 60 ViUOdien iliiän mäik.'3ål vi,rkaanoo ho~tamaa:n, myönnetään
6563: IV,6. -.Järvi y. m. 127
6564:
6565: hänelle erotessaan vuotuinen elinkautinen Asetuksellla voidoo.n määrä1tä, että eräissä
6566: apuraha, joka. vilisi vuot:lta; palvehleehl'e ws- kamsakouJ.:u:noperotajailJviroiSSia,, joiden ~aatu
6567: ltlaJa yhtä ncljänJil!esrt.ä edclilä mailllitusta täy- siltä vaaltilli, oikeus eilåikdreelll sruaiiT1isoon aJikala
6568: destä eiläJoomääräst:ä seikä ene:rrrmän pah"el- en;ne;n 60 vuoden ikää, :eiJ ku.i,t,enkaalli rai-
6569: JJecliLe iLisäksi: jO'kia pail.tveliill!V'IlOOleslta yhtä kiai.SielilJill.iin ik.um 55 vuo<:oon diäsOO•
6570: kahdeskymmenesosaa samasta määrästä, .Ail.181lransakou.Jnm opeftltajaHa, j<>lka nn ikiel-
6571: ~!lJilllll(lS 20 VIUIQI1:11:Jf1 pal'V'el!looJ.,lie tuJoo täysli painlenJ yl.!äkaJlSiaJlroullun opteltltajoo VJi,r'kaan,
6572: eliiJkWl!OOrä. Olli oikeus y;läJ1mcnsakou.~un opettajan eläk-
6573: Jos opeftlbaja muusta ·syystä saa erOillJ vi- tkeesoon.
6574: l'a!Sota&1, älköön Oilko OlillreuJte,tt1U saamalllill
6575: elä:ketrtä it!Wi: a:purah:a,a.
6576:
6577: He:lsing:jssä 18 päivänä hruhtiikiuuta 1945.
6578:
6579: Lauri Järvi. Alpo Lumme.
6580: 128
6581:
6582: IV,7.- Lak. al. N:o 15.
6583:
6584:
6585:
6586:
6587: Hiekkala y. m.: Ehdotus laiksi kansakoulttla.itoksen kus-
6588: tannuksistct annetun lai.n 23 § :n muuttmnisesta.
6589:
6590:
6591: Ed u s kun n a l1 ·e.
6592:
6593: Lakka;rut;uspalka.Ue joutuwl.H.e va~;t:ion vi- tion vi1"~Rn hal.tijorihin, ·ei ,tämä.n eroav.ai-
6594: ran haltåj<allie ma:ksetalilm: Iakka<utuspa<Lkkana suude.n säily,ttäminen ol-e oikeudenmu:kais<ta.
6595: ensirrnmä:is<enä vuonna !koko paJkkaus, :sellai- Siihen <ei oie syytä kmit.annuksia:lmail1! p.elä-
6596: sena kuin s1e ol] viran J<wka,t.essa, sekä s.i.tä if:len, .sillä lakkault.u:spal:kaU.e jollltunutt ~ansa
6597: Slffillrnavina V1uosina täyden ,eläkkeen määrä. koulunopelt.taja on nykyisin siia:~retrt:.ävä heti
6598: J_,akkautuspalkalle joutuvalle kansakoulun- Ui\lt<ee:n virkaan samassa kiunn!llssa tai•, ~~l,L'Cli
6599: opett.aja:lle suori1bert:aarn ·ensåmmäås•errä. vuo- seHa:i~ta ol·e avoinna, UIUJtle<en virkaaiTh mUIUSSia
6600: il:.ena vain rahapalkka j>a si<its Jähies puol,e:t lru;nnassa. La1kkaUJt:uspailkru1le pitem~
6601: palkkauksesta, nimittäin luontoisedut, jäte- aj,aiksi voi jäädä vain sella1isi1a sai.raaJ.loisia.
6602: Niän heti s<Uorit<t<amatta. Seumavan,a vuonna opet<t<ajia, joiden så•irtoa UUJt<Cien virkaan ei
6603: viilttä VUiO~rt:a vähemmän palVIehlult lmooa- pideltä mahdoHismm.. Näiden :tukumäii.rä on
6604: km"illunope:tltaja jää ,a,ivan ihruan ],aJkkaiUitus- niin vähäinen, et,tä vähän suu.oorilma~n ~iaJk
6605: pailikk:aa ja. s~tä kiauemmimlkin vi.rassa oillut ka.utuspal~®n maksaminen ,e,i merkiltse i!l1i-
6606: saa iliaklmrt1Jt:ruspa1kkana lillirrtJoasltaan yhtä. itään va;1b1on IDiell!amsa, mwtta as,ia:nomaisen
6607: monta ik<a.hdeskymmenesosaa :täydestä •elälk- opetitajan ~ohdal.la va;ikutus voi olLa, hy-
6608: k,eeSitä kurin hä,neltlä on virlm,vuosia, esrim. viniiDin ·ra,tlmis-eva.
6609: kymmenen vuotta pa;lve1·1Uit vain pUIOil<e:t: Edellä sanotun perusteella esitämme
6610: mälcl~oosrt:ä. VaiSitoa iJmks~ymmen,tä v"Uort:ta l{Junnioitta:en,
6611: palv1e111111t on samass!il. asemassa kuin valtion
6612: vhl-a:n haltija. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6613: Killn ~ansalkow1unopet1tajat melkein kai:- van lakiehdotuksen:
6614: kis'li!lJ ffiillissa suhteåssa on rinnast1ettu val-
6615:
6616:
6617: Laki
6618: kansakoululaitoksen kustannuslain muuttamisesta.
6619: Edtuskmma,n pääit.oksen m;rukais,eSiti muutetaan kansakoululai<to~en kus<tannU:ksista
6620: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 23 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä
6621: huhtikuuta 1931 annetussa ·laissa, kuulumaan seuraavasti:
6622: 23 §. pysyvä.ioon itoimeu ha1lrtijaksi, rt:ajJclm, jo1lei,
6623: Opettajalle, jonka virka lakkautetaan, on hän suostu vastJa!11nV/tltamaan .uutt.a: v.astoo-
6624: mrukse:t•tava 1aikkaruJtu:spaillkkia:, joka 'en.'lim- va;nla.ista vir~aa, johon hänet on siJ1rnert:,ty,
6625: mäisenä vuonna viran lakkauttamisen jäl- tai~k!a väliaik<aii.ses:t:i, klmnes sell<a.men virka
6626: koon vastaa hrunel,l.e vimsta ma;kse:trt:rua mha- vo~da,an :ta,rjort:a, hä:neU:e soveil,t,uv.aa ffii\liU'ba
6627: pallkllma ja 1uontoisle<tuj<a ja sen jä:lkieen op1ert:t,a.j.an virkaa.
6628: lm.llSiaikoolunope:t,tajaM~ va~1tion varoiSita rtä- S~ltä ajaltta, mim:ä op.etrt:aja vä~ia:ilm.islesti
6629: män ia,im: mulmalli maks:etJtavaa ltäytrt:å 1e~ä- hoitaa ~toista virkaa tai :toilllita,, 'llllaksietlba-
6630: lwtt:ä. Ku:ilt!en<kin ~alkkirua rt:,ämä oikeus·, troun koon hälliCHe ~·atkikautusp.aillkJk!aa <aii1!00Sillaan,
6631: opet:tta,ja v,a~ti:taan to;ise:en imansailmulunopet- mi<källli se on suurempill killin <tuon viran tai
6632: tajam: Viil1ka'an 1tai <tule·e va~Ltilon viran tai ~.oilffilen hoitamitsesrt:a. makselt,tu palk~a.
6633: IV, 7. - Hiekkala y. m. 129
6634:
6635: L.aadmUJtusp.a!lkilm maikselt:lruan samoim. iku~n matta., laJkikaa ku~oonilcin ikJunooJ1 oilreus
6636: vra;rsiminen p~. Johlrei ikm,nta siirrä saada v>ailitron Vlaroista illi'V'Uffiusta rlakkautus-
6637: l!ahlmu,tuspaHm1Ja olevailli op·etta.jraa avoirrma p3ll.kan maksamisroon. Sama olikoon [aikJi,
6638: OLevaan oprettaja;nv,irrikaan, j·OOlilm tämä :ol-isi jos kunta laiminlyö lakkautuspalkalle aset-
6639: Vleil:v:oilrlånen vaSitraa,nott~au, eikä myös- ,ta:rn:.aJnsa opetltrajan hlmoåltltamisoo koulu-
6640: kään oire hank!kiimJUJt kiOul!UhaJldiiltmk.Sie.n S1Hll~t,u halrLi.tukseUre, !kiurn häneHre tei vcoioo lt<lllrjota
6641: mUSita srihen, retltä virika jätetään tarjoa- VJi.rlma samassa !krr:un:nasoo.
6642:
6643: HelsiJThgiS(giä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
6644:
6645: Lassi Hiekkala. Urho Kulovaara.
6646: Aino Malkamäki. Alpo Lumme.
6647: Albert Brommels.
6648:
6649:
6650:
6651:
6652: 17
6653: 130
6654:
6655: IV,s. - Lagmot. N:o 16,
6656:
6657:
6658:
6659:
6660: Frietsch: F'örslag till lag om ä,ndring av lagen an,gående
6661: innehavares av statstjänst eller -befattni11f} rätt till pen-
6662: sion.
6663:
6664:
6665: Till Riksdag:en.
6666:
6667: Snart sagt Oltalri,ga ,gån~e,r har med e:llter- Hgt förhöjda. SåLUillda, har sl'llltJlönen för
6668: t,ryc:k fmmhällruts, aJtt. sta;tstjänsrtemännens tjällSit~mä.n och befatrtmingshavar.e S~tJ.g]t
6669: och de Sltalt1iga bef>l!ltrtmillngsiha\"arna.s lön.e- propor:tioosvris my01ret. mera, ån vad faliLet
6670: färhälillamdelll, vi&a ~~t lS!edan. tiden. efrt::er är moo den på gJ'lllit(hlönen beräikoodle pen-
6671: föl'l"a viirldskrig1et urtveclcli8lls på ~ett o[yck- sionen.
6672: lligt sätt, äro. syniDie:rilrngen o;till.fredSSitäHande. Genom ~öne~agen av dien 22 deoomber
6673: En 1liilmande värdiesätitnlling hJa,r VJederfa111ilts 1942 bLe.v denna orä1t1tvisa än mera påltaJg-
6674: den beharu:11ing, som i Finland ili aHmän:het lig än un.der de1n lt!i:diiga,r·e iönelagens g'il-
6675: koonmirt; stMJen\s pe.ns.iiOm.sltag!a,re rt:ilil deL t:Lghe,tsit.id. Ty jä.m1i}m. dien 'll(Ya [öneiagen
6676: Många bland drem hru särslkiJt undler senaste höjdles åldJen;,t;iililäggen p.ropor:bionellt mera
6677: tidi gjo1~ sorg1iga 1eda,r·enlmter av d:e1t faik- än respeiktive .grundlöner. Ä ven om häTom
6678: 1mm, att poosionsbeloppen med en myclket idoo f.imiThes nå.got ont a1tt säga. fo,r ;såvitt
6679: betydirunde efrtterS!läpning bris:t.fällllligit anpas- fråg1an gäUer lönJtaga,rna., så ha peniSiions-
6680: sruts e~t:er de våiLdsamt slte:grad~ p·rilS!en och taga.r'!llfcls: inJt,ressen dock ic:;ke tti!Hbö>rlli:gt
6681: nmnera ailtlnlliia1tQ Sleltit .a~ils riGkle Sltå ~ propor- beakttats vid if.någa:va.m:nde ,reform. Pro-
6682: tillon: :til1 :ooalvärdiet av de: löruer llifrågava- cenlbueilLt ha. pensionerllla, j äm&örda med
6683: ra,nde personer en gång. uppburit. THil a:n- :tönerna, avs:evär.t nedgå:tt. De urt:göm nn-
6684: märkni.ntgsvärd deil beror detrt:a nuisscförhål- mem i viss;a; fa·H licke ;ens fy11tio proce\I!Jt
6685: la,nde på principille1la :Del i; s>jätva lag~S~tift av V·edexböra.ndies .UOlll'hlle~[la sJ.u,tlön, ill1Jed1a;n
6686: n~ngen. de ,troitgal1e ] motsva,relllide fail:L sltigi•t .t:i1~
6687: Såsom den störtsta orätltvisa, vililmn vrid- ftemt,io proOOillt och mera1. Statsrådets &e-
6688: låder ,gähl~ pensi.OillJSsyst,em, ha,r berbeck- nasrt::e bes:1UJt. - av ·den 12 a;pril 1945 -
6689: nattS llltlt gwndiliöllien utgör !llll1dlerlaget för rörande dyl'ltidsrt:lililä.g;g, som IUndier inneva-
6690: pellJSionens beräik!niande och ickte silJllltlöruen, rande år slkola utbeta,las tili sro,tens pen-
6691: såsom faJile!t .tordte vaJra på de :fll€Sit~ jäm- sionstagare, förmår icke ändra här på-
6692: förbara områden. SåliUill<hl. be,rä.klnas p;e:n.- taitade missförhålWaillde, i 1ty ,3Jtt dyrtidst.]H-
6693: s:ionen för i ~)t,e;ns !tjänst mot rtilmilö:n iall- läggen berihlruas på p!e:nistionsbeloppen.
6694: siählda arbe;ta,re :enl:ig:t ve:derbörandles S!lut- En !roorrigering är så mycket. mera av
6695: lön. Och detrommJa tordie gä;l,lru lmromu- lJJöden oom det här rör såg om m•edbor.ga;re,
6696: :n.-erna samrt; kol1lil111Uiilllwa och ~,iJkam:n.de Sla/lll- vilka ikänna krjsr!Jidiens t,ryck myckCit hårlt.
6697: fund ävensom företag, vilika bevi:lja sm I ahl: synnerhiet~ i: de Qtägr;e ptens:ionskiLasserna
6698: funkltioo.ärer pmmion. .At1t mä.rika ä.r art:,t utgår penstionm ltill så rilnga belopp a,t,t
6699: gru:ndlörun i måm.ge;t f,aiLl och i ahl synner- exristtensminimmn obestridli1gen nnderslkri-
6700: hett i ·tider, då man opemrar moo ;rörlli:ga des. Det ätr .mgJen öve:rdrilit a.tt sä,ga, albt
6701: dyrtidstil>lägg eltc., utgör endasit, .e.n deil; av mån:ga ,av sta,t,ens p~ions;taga.re :numera
6702: den totalla !Lönen. Jämlte grt1111Jdlön emägges hefimna sig i uppooba.r IIIliisä.r. Man mås;te
6703: ju :liör närvamnde åldiffi'S-, dyrortts-, d(YJ'- roomma, ihåg ait1t die medbol'ga,re de1t här är
6704: tids- och fam1ljet•i~Higg S3Jilllt därjämJte öv- fråga, om äro gamla och ortkeslösa, urSitånd-
6705: riga av rtjänst:etn härillYibande iinikoll1Site.r så- sattita atlt Sika.ffa slig biförltjänst:er eUeil' altt
6706: som förriilttnings.arvodoo, ~tjämgörllingspoo tta ~Hita1tiv ~t.i.ili _åslrbadilrommantde av lättna-
6707: ninga:r o. s. v., viilika ju bl~vit rättt a:nsen- der i sirt:t ekonomiska och sooiala h~tryck.
6708: IV,s. - Frietsch. 131
6709:
6710: SjädvfaiLle;t blir detrt:a betryck aMt mera 6€8 befogad. Dlenna Slkul.Je föm:utom höjning
6711: källinha~ ju läJl:gU'e imisen varar. Dett. ä.r av ifråga,varande pi'OOOD.Itsalts ha /tåJl syfrt~e
6712: uppenbaJ'It nödvändigt atrtl man med diet a.t,t åstadkomma en sådan princiipieH för-·
6713: ruUm sna:rta.s1:e finner någon. wt.väg för wt1t ä.n<kmg av såltte.t för pensione.ns beräk-
6714: hjälpa dessa staiens ~trotjäna.rte UT det'ias nande att till grund för pensionen lägges
6715: verkligt svåra belägenhet. Det är en he- gmmdlönJens ooh åJderstiiHä.ggens samma.n-
6716: dierssak fö·r vå~t samhäl!le altrt så skell'. lagda oolopp.
6717: Enär det med hä:nsyn ,tiH; råda.nde för- Med hänvisning miJl de't ovalll anförd.a
6718: håHanden icke ter sig möjligt att åstad- föl'l€s,lår und.eml€clmad vördSiaimtt,
6719: !k01llill1a en väsrentwig förbät.tring :a.v 'Pffill-
6720: sio;nS!tiagaraw.s belägenhet utan en sklillliJg att Riksdagen måtte antaga föl-
6721: förhöjning av den: procen~, enilig!t vhl!k~ jande lagförslag:
6722: pensionen beräknas, måste en lagändring an-
6723:
6724:
6725:
6726:
6727: om ändring av lagen angående innehavares av statstjänst eller -befattning rätt tili
6728: pension.
6729: I eniltigihet med Riksdagoos besLurt skiaill 1 mO!Ill.lemJOOt a v 5 § lagen den 22 decemher
6730: 1942 am.gåJelllde :imm:ehav!M1es av sta.tstjänslt ·ehlrer -befa:ttning rätt tili peniSii'Oill rerhå:l<la
6731: följand.e äm.drede iLydelsre :
6732: 5 §. grundilölllell'nas och åld1e.rslthl~ns sam-
6733: FuM peJlSi<m Ultgår med sjultrtliofem pro- manilagda belopp, dock sMrmdra att högs~.a
6734: OOlllt av de riJ ~ Qin aVilöning lli Sl1:<11it1ens pe!USiiOtll slmH utgöra n:irt.tiot111soo ma:rk.
6735: tjä.ns1ter el!lier · befa!l:itnmgar fasrtstäHda
6736:
6737: Helsillllgfors d.en 20 apl'lhl 1945.
6738: 0. 0. Frietsch.
6739: 132
6740:
6741: IV, s. - Lak. al. N :o 16. Suomennos.
6742:
6743:
6744:
6745:
6746: Frietsch: Ehclot1lS laiksi valtion vit·an tai toimen haltijain
6747: oikeudesta eliikkeeseen annetun lain rntluttamisesta.
6748:
6749:
6750: E d u s k u n n a 11 :l e.
6751:
6752: Suorastaan lu~emattomia ~ertoja on pai- tee1lisesti paljon enemmän kuin peruspal-
6753: nokkaasti huomautettu siitä, että valtion kan mukaan laskettu eläke.
6754: virkamiesten ja toimen haltijain palkkaus- ,Joulukuun 22 päivänä 1942 annetun palk-
6755: olot, jotka viime maailmansodan jälkei- kaU.ain johdosta 1tämä vääryys tuli vielä il-
6756: sestä ajasta lukien ovat kehittyneet on- meisemmä:ksi kuin varhemman palkkal·ain
6757: nettomaan suuntaan, ovat .erittäin epä- ollessa voimaiSsa. Sillä ;uuden palkka~ain
6758: tyydy.ttävät. Samanlaisen arvostelun on mukaan korotettiin ikälisiä suhteellisesti
6759: saanut osakseen se tapa, joHa Suomessa enemmän kuin vastaavia peruspalkkoja.
6760: yleensä on kohdeHu valtioneläkkeen naut- Vaikkakaan tässä ei ole mitään moititt•a-
6761: tijoita. Monet heistä ovat varsinkin viime vaa mikäli on kysymys pa1kannauttijoista,
6762: aikoina saaneet surullisia kokemuksia siitä niin ei eläkkeen nauttija:in 'etuja ole tätä
6763: :tosiasiasta, dtä eläkemäärät, hyvin tun- puheena olevaa uudistusta toimeenpaJ:lltaessa
6764: tuvasti. myöhässä, on puutteellisesti sovi- otettu oikeudenmukaisesti huomioon. Palk-
6765: teLtu rajusti kohonneiden hintojen mukaan koihin verrarotuina ovat e~äkkeet prosentti-
6766: eivätkä nykyisin yleensä ensinkään ole määräisesti huomaJttavasti a1entuneet. Eläk-
6767: oikeassa suhteessa puheena olevain henki- keet .eivät nyttemmin eräissä tapauksissa
6768: itöiden aikanaan nauttimain palkkain reali- ole edes neljääkymmentä prosenttia :asian-
6769: arvoon. Huomattavalta osalta tämä epä- omaisen nimellisestä loppupalkasta, vaikka
6770: kohta johtuu peria:atueeliisigta virheistä itse ne aikaisemmin vastaavissa 'tapauksissa ova:t
6771: ilainsäädännössä. .kohonneet viiteenkymmeneen prosentltiin ja
6772: Voimassaolevan eläkejärjestelmän suu- enempääm.kin. VaWoneuvoston viimeisin
6773: rimpana vääryytenä on pidetty sitä, että päätös - huhtikuun 12 päivänä 1945 an-
6774: eläkkeen laskemisen pohjana on peruspalkka nettu - kaHiinajanlisistä, jotka kuluvana
6775: eikä iloppupalkka, kuten asianlaita lienee vuonna on suoritettava vaHion eläk~een
6776: useimmNla v•errattavlssa olevilla ailoi~la. nauttijoiHe, ei voi muuttaa tässä puheena-
6777: Niinpä [asketaan valtion palveluksessa tun- olevaa epäkoMaa, si:Uä JmHiinajanlisät [as-
6778: rtipalkalila oleville eläke ~oppupa:lkan mu- ketaUJn illäkemääräin pohjaHa.
6779: kaan. Ja samoin 'lienee laita kuntien sekä Korjaus on sitä ~arpeellisempi kun tässä
6780: kunnallisrten ja saman•tapaisten yhteisöjen on kysymys kansalaisista, jotka tuntevat
6781: kuin myös yksityisten yritysten, jotka pula-ajan paineen hyvin raskaana. Varsin-
6782: myöntävrut toimihenkilö~l,leen eläkkeen. On kin alemmissa eläkeluokissa suoritetaan
6783: huomattava, .että peruspalkka monissa .ta- 'eläke niin pienin määrin, että toimeentu:J.o-
6784: pauksissa ja eritoten aikoina, jofloin käyte- minimi on kiistämälttömästi a:litettu. Ei ole
6785: tään muuttuvia kalliinajanlisiä y. m. s., on ,ensinkään EioiteHua sa·noa, että monet val-
6786: vain osa kokonaispalkasta. Nykyisinhän pe- tion e1äkkeennauttijat nyttemmin ~lävät ]1-
6787: ruspalkan [isäksi suoritetaan ikä-, kalliin meisessä kurjuudessa. On muistettava, että
6788: paikkakumian, ka~liinajan ja perhelisiä sekä ne kanoo1:aiset, joista tässä on kysymys,
6789: tämän !lisäksi muita virasta johtuvia tuloja ovat vanhoja ja. voimattomia, kykenemät-
6790: kuten toimituspa~kkioifa, pallvelusrahoja tömiä hankkimaan itselleen lisätuloja tai
6791: j. n. e., ja niitähän on varsin huomattavasti ryhtymään a·loitteisiin hankkiakseen helpo-
6792: korotettu. Siten on virkamiesten ja toi- tuksia taloude~liseen ja yhteiskunnalliseen
6793: menhaltijain 'loppupalkka kohonnut suh- 1ahdinkoonsa. Luonnollisesti tämä ahdinko
6794: IV,s. - Frietsch. 133
6795:
6796: käy sitä tuntuvammaksi kuta kauemmin täytyy Jainmuutosta pitää aihee'Llisena. Tä-
6797: pula-aikaa jatkuu. On i·lmeisesti vä!lt,tämä- män tarkoituksena tulisi dlla paitsi pu-
6798: töntä, etJtä mi:tä piikimmin löydetään jokin heenaolevan prosenttimäärän korottaminen
6799: keino näiden va[tion uskollisten palvelijain S'ellaisen periaatt:eellisen muutoksen aikaan- ·
6800: auttamiseksi heidän 'todella vaikeassa ase· saaminen eiläkkeen laskemistapaan, elttä
6801: m~ssaan. On yhteiskunnanemme kunnia- ·eläkkeen perustaksi otetaan peruspalkan ja
6802: asia, •että näin tapahtuu. ikä!lisien yhteenlraskettu määrä.
6803: Kun valJitsevat olot huomioon ottaen ,ei Edelläesitetyn nojalila allekirjoittanut
6804: näytä mahdollise:ha saada o:lennaista paran- kunnioittaen ehdottaa,
6805: nusta aikaan eläkkeennauttijain asemaan
6806: kohtuullisesti korottamatta sitä prosentti- eftä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6807: määrää, jonka mukaisesti eläke [asketaan, van lakiehdotuksen:
6808:
6809:
6810: Laki
6811: valtion viran tai toimen haltijain oikeudesta eläkkeeseen annetun lain muuttami-
6812: sesta.
6813: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran ja toimenhaiHijain
6814: oikeudesta eläkkeeseen 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 5 §: n 1 momentti
6815: näin kuuluvaksi:
6816: 5 §. vahvistetuista peruspaHwista, kuitenkin si-
6817: Täyden e1äkkeen määrä on seitsemänkym- ten, :että korkein eläke on yhdeksänkym-
6818: mentäviisi sadalta valtion viran tai toimen mentätuhatta markkaa.
6819: haitijain palkkauksesta annetussa ·laissa
6820:
6821: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
6822:
6823: 0. 0. Frietsch.
6824: 134
6825:
6826: IV,9. - Lak. a.l. N:o 17.
6827:
6828:
6829:
6830:
6831: Peltonen y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusve-rol4iin
6832: 22 § :n muuttc~misesta.
6833:
6834:
6835: E d u s k u n n a ll e.
6836:
6837: Voimassaolevan tulo- ja omaisuusverolain taa, rluovutuksia on verotuksessa vaikea to-
6838: 22 § : n mukaan katsotaan veronalaiseksi tu- deta, ei niistä saatua myyntivoittoa kuiten-
6839: lloksi m. m. sellaisen kiinteän tai il.1taimen kaan olisi tarpeellista verottaa.
6840: omaisuuden satunnaisesta luovutuksesta Verotettavan kauppavoiton määrän las-
6841: saatu voitto, jonka myyjä on saanut osta- keminen voisi tapahtua esimerkiksi siten,
6842: malla tai vaihtamalla tai muulla niihin ver- että jos omaisuus on ollut luovuttajan
6843: rattavallla saannol1la vastiketta vastaan, jos omana, kiinteä vähintään kymmenen ja ir-
6844: omaisuus on ollut luovuttajan haUussa, tain vähintään viisi vuotta, veronalaiseksi
6845: kiinteä kymmentä ja irtain viittä vuotta tuloksi ka,tsottaisiin se osa luovutushintaa,
6846: lyhyemmän ajan. V erotettaviksi joutuvat jolla tämä yilittää omaisuudelle nelljäntenä
6847: siis vain sellaiset voitot, jotka on saatu vuonna ennen luovutusvuotta toimitetussa
6848: luovutettaessa edellä sanotuin tavoin saa- verotuksessa pannun arvon, mutta jos
6849: tua, luovuttajan halllussa yillä mainittua ai- omaisuus on ollut myyjän omistuksessa
6850: kaa !lyhyemmän ajan ollutta omaisuutta. edellä mainittua aikaa . lyhyemmän ajan,
6851: Jos luovuttaja sitä vastoin on saanut luo- veronwlaisen tulon muodostaisi myyntihin-
6852: vuttamansa omaisuuden muulla kuin edellä nan ja ostohinnan välinen erotus, mikäli
6853: mainituilla tavoHla tai jos 1tämä omaisuus 1luovutettu omaisuus on saatu ostamalla,
6854: on ol:lut hänen omanaan, kiinteä vähintään sekä, mikiiJli tämä omaisuus on saatu vaih-
6855: kymmenen ja irtain vähintään viisi vuotta, don, lahjan, perinnön tai testamentin
6856: ei siitä luovutettaessa saatu vastike ole mil- kautta !tahi naimaosana taikka avio-oikeu-
6857: tään osailta veroitettavaa tuloa. Tästä on den nojalla, myyntihinnan ja omaisuu-
6858: ollut seurauksena, että juuri sellainen omai- delle saantovuotta seuraavana vuonna toi-
6859: suus, josta luovutettaessa saatu vastike ei mitetussa tulo- ja omaisuusverotuksessa
6860: edellä mainitun tulo- ja omaisuusverolain pannun arvon välinen erotus. Jotta ei
6861: säännöksen mukaan ole veronalaista, on ny- kuitenkaan jouduttaisi kohtuuttomuuksiin,
6862: kyisten poikkeuksellisten olosuhteiden ai- olisi sikäli kuin kysymys ei ole ostamalla
6863: heuttamaa reaaliomaisuuksien arvojen nou- saadun, myyjän hallussa kymmentä vuotta
6864: sua hyväksi käyttäen pyritty muuttamaan lyhyemmän ajan olleen kiinteän ja viittä
6865: rahaksi, mikä, koska se on omansa !lisää- vuotta lyhyemmän ajan olleen irtaimen
6866: mään inflatioon johtavaa keinottelua, ei oma.isuuden luovutuksesta, verotettavan tu-
6867: nykyoloissa ole suotava. Tämän vuoksi ja lon ylimmäksi rajaksi vahvistettava 50 sa-
6868: ottaen huomioon valtion suuren rahantar- dalta luovutuksessa saadun vastikkeen ko-
6869: peen olisi tarkoituksenmukaista, että kaikki konaismäärästä.
6870: kiinteät sekä veronalaisen irtaimiston satun- Oikeana on pidettävä, että maataJlous-
6871: naisista luovutuksista saadut kauppavoitot kiinteistön luovutuksesta saatua voittoa
6872: saatettaisiin veronalaisiksi, riippumatta siitä, määrättäessä luovutushintaan lisätään, ku-
6873: kuinka kauan luovutettu omaisuus on Olllut ten nykyisenkin lainsäädännön mukaan
6874: luovuttajan omana ja millaiseilla saannolla :tehdään, kiinteistöitä e11ikseen ~uovutetta
6875: hän on sen saanut. Kun sellaisen irtaimen viksi haikattujen metsätruloustuotteiden ja
6876: omaisuuden, joka ei ole tulo- ja omaisuus- luovutukoosaa pidä,tetyn hakkuuoikeuden
6877: verolain mukaan veronaJlaista ja jota sen kantoarvo, vähennettynä samoilta vuosilta
6878: vuoksi ei tarvitse verotusta varten ilmoit- verotetuna metsäntuotolla. Tä1lainen lisää-
6879: IV,9. - Peltonen y. m. 135
6880: minen olisi kuitenkin rajoitettava luovu- toisilleen. Kuitenkin jos osakas, joka on
6881: tuksessa pidätetyn hakkuuoikeuden lisäksi saanut omaisuuden toisilta pesänosakkalilta,
6882: vain verovuonna ja viiden sitä edeltäneen myisi sen edelleen vieraalle kolmen vuoden
6883: vuoden aikana tapahtuneisiin metsätalous- kuluessa saannostaan lukien, o1lisi lainmu-
6884: tuotteiden ll.uovutuksiin. kainen vero osakastenkin kaupasta suori.tet-
6885: Asianmukaista edelleen on, että milloin tava.
6886: kysymyksessäolevaa omaisuutta verovelvol- Edellä sanotun suuntaisen esityksen hal-
6887: lisen hallinta-aålkana on kohdannut vahinko, litus antoikin vuonna 1942, mutta hylät-
6888: josta hän on saanut korvausta, tämä kor- tiin se silloin verraten niukalla äänten-
6889: vaus lisätään luovutushintaan, mikäli sitä enemmistöllä. Täd.lainen ll.ainmuutos on kui-
6890: ei ole käytetty tuhoutuneen tai vahingoit- tenkin nykyoloissa entistäkin tärkeämpi.
6891: tuneen omaisuuden uudistamiseen tai kun- Tämän vuoksi chdotammekin edellyttäen,
6892: nostamiseen. että vastaavat muutokset tehdään myös
6893: Jottei verotus aikaansaisi maatalousroiin- kunnallisverolakeihin,
6894: teistöjen pirstoutumista, on tarkoituksen-
6895: mukaista vapauttaa ku01linpesän osakkaat Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
6896: verosta silloin kun he myyvät osuuksiaan raavan lakiehdotuksen:
6897:
6898:
6899: Laki
6900: tulo- ja omaisuusverolain 22 § :n muuttamisesta.
6901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
6902: tun rt.uilo- ja omaisuusverolain 22 § näin kuuluvaksi:
6903: 22 §. sekä luovutuksessa pidätetyn hakkuuoikeu-
6904: V eronaJlaiseks·i satunnaiseksi voitoksi on den kantoarvo, vähennettynä samoilta vuo-
6905: myös katsottava irtaimen tai kiinteän omai- silta verotetuna metsäntuotolla.
6906: suuden satunnaisen luovutuksen tuottama Milloin 1 tai 2 momentissa tarkoitettua
6907: voitto määrättynä siten, että siksi !luetaan: omaisuutta on verovelvollisen hallinta-ai-
6908: 1) milloin omaisuus on ollut luovuttajan kana kohdannut vahinko, josta hän on saa-
6909: omana, kiinteä vähintään kymmenen ja ir- nut korvausta, lisättäköön korvaus luovu-
6910: ltain vähintään viisi vuotta, se osa luovu- tushintaan, sikäli kuin sitä ei ole käytetty
6911: tushinnasta, joka Jnloittää omaisuudelle nel- tuhoutuneen tai vahingoittuneen omaisuu-
6912: jäntenä vuonna ennen luovutusvuotta toi- den uudistamiseen •tai kunnostamiseen.
6913: mitetussa tulo- ja omaisuusverotuksessa MirHoin luovutetul;le omaisuudelle ei ole
6914: pannun arvon; sekä 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa
6915: 2) miltloin omaisuus on oLlut luovuttajan verotuksessa pantu arvoa tai tämä arvo ei
6916: omana, kiinteä kymmentä ja irtain viittä ole selvitettävissä, on sillä vastaavana ai-
6917: vuotta lyhyemmän ajan, se osa luovutus- kana ollut verotusarvo määrättävä tulo- ja
6918: hinnasta, joka ylittää luovuttajan omaisuu- omaisuusverolain säännösten mukaan.
6919: desta suorittaman ostohinnan taikka, jos Jos kuolinpesän osakas myy osuutensa
6920: Iuovuttaja on saanut omaisuuden vaihdon, pesään kuuluvaan omaisuuteen tai pesästä
6921: lahjan, perinnön tai testamentin kautta tahi saamaansa omaisuutta toiseLle kuolinpesän
6922: naimaosana taikka avio-oikeuden nojalla, osakkaal!le, on luovutuksesta saatua vasti-
6923: sen arvon, mikä omaisuudelle on pantu ketta pidettävä :tämän lain mukaan vero-
6924: saantovuotta seuraavana vuonna toimite- tettavana myyjän tulonavain siinä tapauk-
6925: tussa tulo- ja omaisuusverotuksessa. sessa, että ostaja luovutusta seuranneiden
6926: Maatalouskiinteistön luovutuksesta saa- kolmen vuoden kuluessa myy omaisuuden
6927: tua voittoa määrättäessä lisättäköön !luovu- kuolinpesään lmulumattomalle henkilölle,
6928: tushintaan luovuttajan omistusaikana, ei ja katsottakoon sanottu vastike tählöin saa-
6929: kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin vero- duksi sinä vuonna, jolloin jälkimmä:inen
6930: vuodelta ja sitä edeltäneiden viiden vuo- myynti tapahtui.
6931: den ajalta, kiinteistöitä erikseen luovutet- ~~lköön verotettavaa voittoa 1 momentin
6932: taviksi hakattujen metsätaloustuotteiden 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tai
6933: 136 IV,9. - 'fulo- ja omaisuusvero.
6934:
6935: kysymyksen ollessa seLlaisen omaisuuden Tämän pykäJlän säännöksiä sovellettakoon
6936: luovutuksesta, joka on saatu vaihdon, lah- vastaavasti omaisuuden osan luovutukseen.
6937: jan, perinnön ltai .testamentin kautta rtahi Tätä lakia on noudatettava kiinteän :tai
6938: naimaosana tai avio-oikeuden nojalla, kui- irtaimen omaisuuden satunnaisiin luovu-
6939: tenkaan määrättäkö suuremmaksi kuin vii- tuksiin, jotika ovat tapahtuneet 31 pä;ivän
6940: deksikymmeneksi sadalta luovutushinnasta. joulukuuta 1944 jälkeen.
6941:
6942: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
6943:
6944: Onni Peltonen. Yrjö Kallinen.
6945: J. F. Tolonen. Kaisa Hiilelä.
6946: P. A. Karjalainen. H. S. Pesonen.
6947: Viljo Rantala. Juho Karvonen.
6948: Heikki Simonen. Walter Kuusela.
6949: Edvard Pesonen. Uuno Ra31tikainen.
6950: Penna Tervo. A. K. Paasivuori
6951: Samuli Tervo. Valfrid Eskola.
6952: Aino Malkamäki.
6953: 137
6954:
6955: IV,1o. - Lak. al. N:o 18.
6956:
6957:
6958:
6959: Pusa y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain muuttamisesta.
6960:
6961:
6962:
6963: SyyslmUill 19 päivänä 1944 Neuvo.stoHir Kun sa,to ~uO'ntle,eltll!a,n on •to,iJSenlaa.tll!.iSlta
6964: 1tolile 1uoVIUI1leltu:hl.a .aJu,een~. ehdi,H:iin lmwk- kuin muu m:e1nete,tity omaisruus - se on lä-
6965: kiail.La; ,tehdä kevätkyJ:vöt. Työlt joudutrtiliru hinnä verraHavissa 1työpaJkkaran - P'mä:isi
6966: useiru suoråitrt:a:maa.:n l.ainavm,oiil.>la, joiH.a ha:n- korvaus meni\l:tety:stä sadost.a mäårältä 'El.l'ik-
6967: kit,tiilll siemeniä, väkiiaJllliJårt:.telirta, traiktori- seen U1JU1UJS!t1a ikorva;ukses1ta. Muussa !ta-
6968: y. m. muokika.U$pUia j. :n. 'e. Osa sadOISta pauksessa 'tois'en k<J,rWIIllS11ai:ru ,ai,mmus-
6969: sawtliårn pffias,tleitruks:i S!Ojtajtoim[en j.aloistta, ~ikko tutlree vähentämään myOOkin tsradiOSit:a
6970: osaillJ ottiva,t puolus,tusvoimait ik:äy;Wiönsä ja; suor:irt:i€1Ut:avaa korvausta,, Tämä ·.ei voi olla
6971: osa jä] krorjaa.ma,ttomam pel:Lolilie. lVIyöski,n ilmhrtu'll!hliiSitlili, koska lmoma1ttavra osa sadOOita
6972: pelastettu ~a:to on molllissa. tapa:urksiss;a, jou- on tulrlurt ;na;ltion harlltuurn j,a siitä 1tie,tä ylei-
6973: lt:.Ul11111t va,ras:toimismahdohliisuuks'ii\ln prnult.- s,een kUil,ut:U!k·SJe·en.
6974: rfm:esaa va;J,t,ion haJ.,~uum:. Tåltlöin on osasta E.delläolrevåil,l,a pel1US!t!ei1Ja ·ehdotramme,
6975: sart;oa ScH)r~terttur korv.a~US~ta, mutta v.a,rsin
6976: suuria määriä jout111'i mYlltlyiU'e j:a valtion että Edusktmta hyväksyisi seuraa-
6977: vi,lja.vra,raston hwl,tuun is;i,t,en, 1et:tei omis1trajaa van lcrkiehdotuksen:
6978: enää voitlu saada selvitlrlle eikä nä:i:n oHren
6979: häneHe klorvauslta suorirt::taa.
6980: Laki
6981: toisen korvauslain muuttamisesta.
6982: Eduskunnan päätöksen n1!llika:ioosti, joka olll! 'tehty vaH1iopäiväjärjes:tyksen 67 § :ssä
6983: säädeityUä ttava,1Ja, m'UJurt:•etara\ll: päivänä kuuta 1945 .'annetUill toisren Jrorvausllfl:in
6984: 6 § näin kuuluvak~i :
6985: 6 §. lVIiihloin korvauiksoenalraista omaisuurt:1ta
6986: Korv~ernaJra.ista oma,isUiutta kohd~,n 'kohdanneesreen vahin,koon sisältyy vhljan
6987: noosta vahingosta Sll!Ori,tetitra,va, !korvaus mää- rt:ai muun sadon menetyksiä, määräitään
6988: rä,tään, mik·äli jäljempänä e~ ltois,in sää- lrorva!US 1 momen.trin muJka,iseJSit] e~iks1een
6989: det,ä, 9 § :ss:ä säädety~n tavoin ~to~mit:e:trun vi:ljan ja sadon menei1:ykoosrt:ä ja erikseen
6990: a.rviiOiimisen pe.rAAtieel:la rtä.ysimäärä:isenä, jos llliUurta korva•tllkseJllarl'a:isrt:la oma.isu urt:1tra koh-
6991: vahingon suuruus on 1enrintään 500,000 danneesta va.hingoo1:ia..
6992: ma.rkkaa., ja miHo~n vahirngon suuruus on Kotima,ise1lre asuntQ-oooiiDeyhtiöUe, asunto-
6993: yli 500,000 markan, seuraavan asteikon osu~unna:H€ ja puoli:kam.naU:i;s:eUe .asu,n;to-
6994: nuukaan: yhtiöl:le sekä asJwmto-'Ofila~eyhtilöislt:ä 5 päi-
6995: Korvaus % vain:a helmimuuta 1926 ~nnetun J:ai.n
6996: Korvauksenalaisen Korvauksen alarajan yli
6997: menevästä
6998: 25 § : ssä rt:a,rko11lettruHe osaikeyhtå•.ön>e suori-
6999: omaisuuden arvo vakioerä
7000: mk mk omaisuuden ,t.ettava korvaus mää.rä!tää.n såit!eill, rEl!tt,ä s~
7001: osasta lasketaan 1 moment:in mllilmam. .erikse,en
7002: 500,000- 1,000,000 500,000 50 yhtei,sön joika.i.~en os,ak:ka:an 1t.a~ jäsenen
7003: 1,000,000~ 2,000,000 750,000 45 yht.ä huoneistoa va.~t,a.avasta osuudest<l.
7004: 2,000,000- 4,000,000 1,200,000 30 Yhteisön muuSit!3! korvarU!kse•na~raillsles:ta oma:i-
7005: 4,000,000- 8,000,000 1,800,000 15 suudtesrt:a 1nsketoon ,eriiktse.en korvauksletksi se
7006: 8,000,000'--16,000,000 2,400,,000 6 mää.rä, joka oo1no1ltua omaiSJuurti1Ja yht1eisön
7007: 16,000,000-32,000,000 2,880,000 2 koko oma,isu:udtest.a 1 momen1tin muka.ran
7008: 32,000,000- tai enem- laSiketlllS!ta korvauksesta suhtMllisesti vas-
7009: män 3,200,000 10 taa; ja on osakkaiHa •ta,i jäseniJ.lä, ;,;.it,t:e.n
7010: 138 IV,to. - Korvauslaki.
7011:
7012: kun yhteisön vcl13At on ma,kset,tu, OSUIUS Usea.mmaill kwin yhden 2 momdissa
7013: yhlteisön jootltav~ korvalliklgeen sam.ru;rsa .ta,rkoiootrm yhteisön osakkaan tai jäseruen,
7014: suhlbeessa, ilmilll heidän osuuksistaan on joka on om:ista:nut. samassa yhteisössä
7015: korvlausta ~asketltm. useampaan ilmin yhteen huo:n!e'istoon lkiu1111u-
7016: Miil1ron joku Qil ,oil.lUJt osakkaana t:a.i jäse- v,a,t osalklke:et. rt:ai osuudet, <tulee, sen mu-
7017: oonä illsellmrrJJa!SSit ilruin yhdi~ä 2 momen- kaan 1ruin siditä erilcse~e.n määrältään, iLmoi,t.-
7018: itia31a :mnkoitettW3S!al yhteisössä, [~HSroetaan itaa, miltä huoneåsitloaa;n vastruavasta oouu-
7019: korvaus s:anotlu$sa momellltissa säädetyin desta hän htaJ.'00/3. llrorvaukse.n Slalllotussa mo-
7020: ll:.avoiln erikselen yhtä hitloooistoa vastaavasta mentissa säädetyin ta,voin 1er~kooe:n lasklert:-
7021: osuudlesta arinoaSitiaia.n yhdessä yhteisössä. rtavaksi.
7022:
7023: He1sing.issä huhtikuun m päivä.nä 1945.
7024:
7025: E. Pusa. Juho Pyy.
7026: Juhani Leppälä. Penna Tervo.
7027: 139
7028:
7029: IV,11. - Lak. al. N:o 19.
7030:
7031:
7032:
7033:
7034: P. Tervo y. m.: Ehdotus laiksi ornaisuuden luovuttamisesta
7035: luontoiskorvausten suorittarnista varten.
7036:
7037:
7038: B d u s k u n n a ll e.
7039:
7040: Syyskuun 19 päivänä 1944 tapahtuneen kertakaikkisella omaisuuden siirrolla tapah-
7041: alueluovutuksen ja -vuokrauksen johdosta tuva suurien omaisuuksien tasoittaminen,
7042: aiheutui yksityisille Suomen kansalaisille merkitsee edellisen eduskunnan hyväksymä
7043: laadittujen arviolaskelmien mukaan huo- järjestelmä siir,tymi.stä varsin raskaaseen
7044: mattavasti yli 30 miljardin markan suurui- tuottoverotukseen. Kun omaisuuden tuotto
7045: set välittömät omaisuusvahingot. Edellisen voi syntyä ainoastaan työstä, siirtyy kor-
7046: eduskunnan kuluvan huhtikuun 3 päivänä vausten suorittamiseen tarvittavien varojen
7047: hyväksymän toisen korvauslain mukaan hankkimisesta syntyvä rasitus työn osalle
7048: näistä vahingoista korvataan ennakkoarvion sen sijaan, että se kertakaikkisessa omai-
7049: mukaan n. 65 prosenttia. Korvaus suorite- suudenluovutuksessa kohdistuisi pelkästään
7050: taan rahana, obliga.ti.oina ja korvausosak- omaisuuteen. Kansakunnan työn tuotto
7051: keiden ;hallintoyhteisön osuustodistuksina. tulee näin ollen vuosikausiksi sidotuksi mel-
7052: Varat korvauksiin on aikomus hankkia koiselta osaltaan korvausten suorittamiseen
7053: vuosittaisella omaisuudenl uovutusverotuk- siirtoväen kuitenkaan saamatta haltuunsa
7054: sella. omatoimiselle toimetmtulolle välttämå!töntä
7055: Edellämainittua järjestelmää ei voida pi- reaaliomaisuutta. Samalla vaikeutuu val-
7056: tää tyydyt,tävänä. Sen avulla ei saada tion mahdollisuudet kerätä verotuksella tai
7057: lähes puoleen miljoonaan henkeen nousevaa lainoilla varoja muihin tarkoituksiin, jolloin
7058: siirtoväkeä tarpeeksi nopeasti sijoitetuksi laajempien sosiaalis·ten ja muitten välttä-
7059: tuotannolliseen työhön eikä se myöskään mättömien uudistusten toteuttaminen vai-
7060: vastaa niitä rahapoliittisia periaatteita, keutuu.
7061: joita näin suuren taloudellisen kysymyksen Edelläolevilla perusteilla ei voi tulla
7062: järjestelyssä tällä hetkeUä olisi noudatet- muuta kuin samaan tulokseen, mihin valtio-
7063: tava. Kun korvaus suoritetaan rahana ja varainministeriön kansantaloudellisen osas-
7064: muina maksuvälineinä, on siitä seurauksena ton finanssitoimikunta korvauslainsäädän-
7065: sii11toväen ostokyvyn yhtäkkinen huomat- töä koskevassa mietinnössään päätyi. Sen
7066: tava lisääntyminen. Välttämättömien työ- mukaan korvauskysymys voidaan tällä ker-
7067: välineitten, •tarvikkeiden ja reaaliomaisuu- ralla ratkaista vain siten, että korvaukset
7068: den puutteessa siirtoväki ostokyvyllään tu- suoritetann niin pHkälle kuin mahdollista
7069: lee lähivuosina suuresti lisäämään ,tavaran luontoissuorituksina t. s. aikaansaamalla
7070: kysyntää. Tarjonta ei sensijaan vastaavasti joko pakollisesti tai vapaaehtoisesti todel-
7071: nouse, koska on todettavissa, että yleinen linen reaaliomaisuuden siirtyminen vero-
7072: inflation pelko estää kaiken kohtuuHiseen velvollisilta korvaukseen oikeutetuille. Sa-
7073: hintaan tapahtuvan reaaliomaisuuden myyn- malla voitaisiin saada aikaan :tarpeellinen
7074: nin. Tästä on seurauksena, että reaaliomai- hinnanm_uodostuksen valvonta ja näin käyt-
7075: suuden hinnat tulevat jatkuvasti nouse- tää korvausmenettelyä rahan arvon htke-
7076: maan edistäen siten rahan arvon a~ene miseen sen sijaan, että se nykyisessä muo-
7077: mista. dossaan merkitsee huomattavaa inflatoo-
7078: Hallituksen ehdottaman kertakaikkisen rista tekijää.
7079: omaisuudenluovutusverotuksen muuttami- Omaisuuden siirtyminen voidaan saada
7080: nen vuosittain uudistuvaksi verotukseksi ei toteutetuksi siten, että verovelvo1Hset, joilla
7081: myöskään näytä kansantaloudelHsesti vii- on korvausten suorittamiseen soveltuvaa
7082: saaHa. Sen sijaan, 'että toimeenpantaisiin omaisuutta, maksavat omaisundenluovutus-
7083: 140 lV,u. ·-- Luontoiskormukset.
7084:
7085: veronsa luovuttamalla veron maksuk.si vero- sillä perusteella, että sen toteuttaminen
7086: tusviranonlaisten 1nä.ärää.n1ää on1aisuutta tuottaa suuria käytännöllisiä vaikeuksia.
7087: sille verotuksessa määrätystä arvosta. Myös- Näitä vaikeuksia on kui.tenkin huomatta-
7088: kin vapaaehtoinen luovutus, joka tapahtuu vasti liioiteltu. Kun maaseudulla luontois-
7089: korvausobligatioita tai korvaussaamista vas- veron täytäntöönpanosta huolehtisivat vero-
7090: taan, voitaisiin hyväksyä veron maksuksi tus- ja maanharrkintaviranomaiset, ei mitään
7091: siten, että luovutetun omaisuuden arvoa lisäorganisatiota siellä tarvittaisi. Vain kau-
7092: vastaava osa korvauksesta tai korvausobli- punkeja ja kauppalaita varten olisi perus-
7093: gatiot käytettäisiin veron suorituksek.si. tettava uusia toimikuntia, koska maanhan-
7094: Ehdotettu järjestelmä yhdistettäisiin maan- kintaviranomaisten toimivalta ei yleensä
7095: hankintalakiin siten, että sanotun lain mu- ulotu asemakaavoitetulle alueelle. Kun omai-
7096: kaan tapahtuva maanluovutus luettaisiin suuden siirtyminen ehdotetaan tapahtu-
7097: sanialla luovutusta vastaavalta osalta omai- vaksi huomattavasti mutkattomammin kuin
7098: suudenluovutusveron mak.suksi. Siinä ta- esim. maanhankintalaissa, eivät käytännöl-
7099: pauksessa, että maanhankintalain mukainen liset vaikeudet luontoisverotuksen toteutta-
7100: luovutusvelvollisuus vlittää verovelvollisuu- misessa ole niin suuret kuin maanhankinta-
7101: den määrän, pitäisi ·luovuttajien ylimene- laissa. Eikä virkakoneiston lisärasitusta
7102: vältä osalta saada korvaus reaali- tai siihen voida pitää esteenä silloin kun kansan elin-
7103: verrattavana omaisuutena. Jollei taas luo- kysymykset ovat vaakalaudalla.
7104: vutu.s riitä veron maksuun, on maanluovut- lVIitä eri.tyisesti tulee maareformin toteut-
7105: tajan luovutusvelvollisuut.ta lisättävä niin, tamiseen, ei sitä maanhankintalain puit-
7106: että vero tulee luonnossa suoritetuksi. Maan teissa voida tarpeellisessa 1aajuudessa to-
7107: lunastushintaa koskeva maanhankintalain teuttaa. On välttämätöntä, että tähän tar-
7108: 65 § olisi samalla palautettava takai'lin koitukseen tarvittava maa saadaan verona,
7109: siihen muotoon, jossa hamtus esitti sen koska muussa tapauksessa maata ei saada
7110: eduskunnan hyväksyttäväksi. Suuryhtiöt tarpeeksi ja maan hinta .tulee nousemaan
7111: maksaisivat veronsa samalla tavalla kuin sellaiseksi, että maareformin toteuttaminen
7112: nytkin on suunniteltu ja niillä olisi oikeus tulee sekä maansaajille että valtiolle hyvin
7113: luovutettuaan rcaaliomaisuutta siirtoväelle kalliiksi. r~uontoisverona maata sen sijaan
7114: lunastaa vastaavasti takaisin veron mak- saataisiin niin paljon, et.tä myöskin lisä-
7115: suksi käyttämiään vapaaosakkeita. maantarve saataisiin tyydytetyksi ja maan
7116: Vain ne, joilla ei ole veron maksuun so- hinta voitaisiin samaHa pitää niin kohtuul-
7117: veltuvaa reaaliomaisuutta, ,joutuisivat mak- lisena, että elinkelpoisten tilojen perusta-
7118: samaan veronsa. rahana. Rea.aliomaisuuden minen ,tulee mahdolliseksi.
7119: osalta vero olisi tällöin sidottava indeksiin, Edelläolevin perustein ehdotamme,
7120: jotta tasapuolisuus verovelvollisten kesken
7121: saataisiin toteutetuksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7122: Luontoisveron säätämistä on vastustettu l'an lakiehdot1tksen:
7123:
7124: Laki
7125: omaisuuden luovuttamisesta luontoiskorvausten suorittamista varten.
7126: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
7127: määrätyllä tavalla, säädetään:
7128: 1 [uku. niin myös sellaisten yhteisöjen ja yhdys-
7129: Yleisiä säännöksiä. kuntien, jotka eivät ole verovelvollisia, luo-
7130: vutettava omaisuuttaan korvausta vastaan
7131: 1 §. .sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään.
7132: Luontoiskorvauksen suorittamiseksi niille,
7133: joilla on oikeus saada korvausta .. päivänä 2 §.
7134: . . . . . . kuuta 19. . annetun toisen korvaus- Omaisuudenluovutusverolla tarkoitetaan
7135: lain perusteella, on toisesta onuiisuuden- jäljempänä tässä laissa toise.sta omai.suudell-
7136: luovutusverosta . . päivänä ........ kuuta luovutusverosta . . päivänä ........ kuuta
7137: 19. . annetun lain mukaan verovelvollisten, 19 .. annetussa laissa säädettyä omaisuuden-
7138: IV,11. - P. Tervo y. m. 141
7139:
7140: luovutusveroa ja verovelvollisella sitä, joka Milloin verovelvollisen veronalaiseen omai-
7141: on velvollinen suorittamaan mainittua ve- suuteen sisälttyy kiinteätä omaisuutta, on
7142: roa. Niitä, joilla on oikeus saada 1 § :ssä siihen kuuluvasta pellosta ja viljelyskelpoi-
7143: tarkoitettua korvausta, sanotaan korvauk- sesta maasta samoin kuin tontti- ja metsä-
7144: sensaajiksi. maasta sekä muusta maapohjasta määrät-
7145: tävä luovutet,tavaksi vähintään niin monta
7146: 3 §. sadaunesta kuin verovelvollinen . toisesta·
7147: Ensisijaisesti on luontoiskorvauksia var- omaisuudenluovutusverosta annetun lain
7148: ten tämän lain mukaisesti luovutettava §: n momentissa olevan asteikon mu-
7149: omaisuutta, joka on korvauksensaajille tar- kaan on velvollinen veronalaisesta omai-
7150: peen elinkeinon harjoittamista tai asunnon suudestaan mainittua veroa suorittamaan.
7151: hankkimista varten taikka jonka laatuista Jollei luovutettavaksi tällöin voida sopi-
7152: omaisuutta he ovat menettäneet. vasti määrätä sanottua osaa kaikesta kiin-
7153: teistöön kuuluvasta erilaatuisesta tai -arvoi-
7154: 4 §. sesta maasta ja metsästä, on luovutettava
7155: Verovelvolliset voidaan jäljempänä mai- määrä otettava kokonaisuudessaan jostakin
7156: nituin rajoituksin määrätä luovuttamaan niistä, joHoin luovutettavan osan suuruutta
7157: Bellaista kiinteätä ja muuta siihen verrat- määrättäessä käytetään maan ja metsän
7158: tavaa omaisuutta sekä osakkeita, jotka ovat laatua tai arvoa toisiinsa verrattaessa
7159: omaisuudenluovutusveron alaista. .Jos vero- muuntolukuja, jotka valtiovarainministeriö
7160: velvomnen on luovuttanut tällaista omai- erikseen vahvistaa.
7161: suutta toiselle muutoin kuin tässä tai Mikäli verovelvollinen on Iuovuttanut tai
7162: pa1vana ...... kuuta 194. annetussa joutuu luovuttamaan omaisuutta maanhan-
7163: maanhankintalaissa edellytettyyn 'tarkoituk- kintalain mukaisesti tai on luovuttanut
7164: seen, on kuitenkin myös sen sijaan hankittu asutustarkoitukseen sellaista omaisuutta,
7165: omaisuus luovutusvelvoHisuuden alaista. jota sanotun lain § :ssä tarkoitetaan,
7166: Omaisuuden luovutusvelvollisuus ei koske otettakoon näin luovutetun tai luovutetta-
7167: muita kuin sellaisia osakkeita, jotka tuot- van omaisuuden arvo huomioon 1 ja 2 mo-
7168: tavat oikeuden hallita määrättyä liike- tai mentin säännöksiä soveUettaessa, kuitenkin
7169: asuntohuoneistoa tai jotka valtiovarainmi- niin, että 2 momentissa mainitun maan-
7170: nisteriö tätä tarkoitusta varten hyväksyy. luovutusvelvollisuuden vähennystä määrät-
7171: Luovutettavaksi ei myöskään saada mää- täessä vähennyksen suuruus lasketaan sano-
7172: rätä verovelvollisen vakinaista asuntoa eikä tussa momentissa tarkoitettuja muunta-
7173: hänen ammattinsa tai elinkeinonsa harjoit- lukuja tarpeen vaatiessa käyttäen, sadan-
7174: tamiseen välttämättömästi tarvitsemaansa neksina verovelvollisen veronalaiseen omai-
7175: omaisuutta. Omaisuutta luovutettavaksi suuteen sisältyvän kiinteistön pinta-alasta.
7176: määrwttäessä älköön taloudellisia kokonai- Jos verovelvollisen omaisuudenluovutus-
7177: suuksia haitallisesti pirstottako niin, et-tä veroa on vaHtuksen johdosta alennettu ja
7178: omistajalle jäävän osan käyttö tulisi hänelle hänen Juovutettavaksi määrätyn omaisuu-
7179: tarkoituksettomaksi tai taloudellisesti huo- tensa arvo sen vuoksi ylittäisi 1 momen-
7180: mattavan epäedulliseksi. tissa määrätyt rajat, älköön luovutusmää-
7181: räystä kuitenkaan peruutettako, jollei sen
7182: 5 §. voimassa pysyttämistä ole pidettävä ilmei-
7183: Vero>"elvol~inen voidaan määrätä tämän sesti kohtuuttomana. Sanotussa momentissa
7184: lain nojalla luovuttamaan omaisuutta enin- määrätyt rajat eivät myöskään koske omai-
7185: tään niin paljon, että sen arvo vas,taa suuden luovutusta, johon asianomainen luo-
7186: hänelle määrättyä omaisuudenluovutusve- vutusvelvollinen on antanut suostumuksensa
7187: roa, taikka, jos omaisuutta ei voida sopi- taikka joka tapahtuu maanhankintalain
7188: vasti jakaa tai kysymys on luontoiskorvauk- nojalla.
7189: sen suorittamiseen eritvisesti soveltuvas~ta 6 §.
7190: omaisuudesta, jonka o~istamisella ei ole Sellaiset yhteisöt ja yhdyskunnat, jotka
7191: verovelvoNiselle hänen varsinaisen elinkeino- eivät ole verovelvollisia, voidaan määrätä
7192: toimintansa kannalta oleellista merkitystä, luovuttamaan vain luontoiskorvauksen suo-
7193: omaisuudenluovutusveron kaksinkertaista rittamiseen erityisesti soveltuvaa omaisuutta,
7194: määrää. jonka omistamisella ei yhteisölle tai yhdys-
7195: 142 IV,u. -- Luontoiskonaukset.
7196:
7197: kunnalle sen ,toiminnan kannalta ole oleel- veron alaista omaisuutta, kuin mitä vero-
7198: lista merkitystä. velvollinen ilmoituksensa mukaan olisi ha-
7199: 7 §. lukas luovuttamaan.
7200: Luovutettavan omaisuuden arvoksi katso-
7201: taan omaisuudenluovutusveroa määrättäessä 11 §.
7202: vahvistettu arvo taikka, jos kysymys on Omaisuuden luovutuksesta tässä laissa
7203: - omaisuudesta, jonka verotusarvoa ei ole säädettyjen perusteiden mukaan päättävät,
7204: määrätty, omaisuudenluovutusveroa määrät- mikäli kysymys on kaupungissa ttai kauppa-
7205: täessä noudatettavien perusteiden mukaan lassa olevasta omaisuudesta, taikka osak-
7206: laskettu arvo. keista, mitkä tämän lain nojalla voidaan
7207: Jäljempänä tarkoitetaan omaisuuden ve- määråtä luovutettaviksi, jäljempänä tässä
7208: rotusarvolla 1 momentin mukaisesti mää- laissa määrätyt viranomaiset, ja omaisuu-
7209: rättyä arvoa. den luovutus toimeenpannaan sekä korvaus
7210: 8 §. määrä:tään ja suoritetaan .tässä laissa sääde-
7211: Jos verovelvollinen esittää selvityksen tyssä järjestyksessä. Kiinteän omaisuuden
7212: siitä, että hän on korvauksen saajalle va- taikka siihen kohdistuvan oikeuden osalta
7213: paaehtoisesti luovuttanut korvaussaatavaa edellä tarkoitettujen viranomaisten toimi-
7214: tai toisen korvauslain mukaisesti annettuja valta käsittää kuitenkin vain kaupungin tai
7215: korvausobligatioita vastaan kiinteätä omai- kauppalan asemakaavoitetulla alueella si-
7216: suutta, osakkeita, rakennusaineita tai _,tar- jaitsevat kiinteistöt.
7217: vi~eita, työkoneita tai muita työvälineitä, Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun
7218: eläimiä, huonekaluja tahi talous- tai vaa- omaisuuden osalta päättävät tämän lain
7219: tetustarvikkeita taikka muuta näihin ver- perusteella tapahtuvasta omaisuuden luovu-
7220: rattavaa pysyväiseen käyttöön tarkoitettua tuksesta maanhankintalaissa tarkoitetut vi-
7221: omaisuutta, hänet on omaisuuden luovutus- ranomaiset, ja luovutuksen toimeenpano
7222: hintaa vastaavassa määrin vapautettava sekä korvauksen määrääminen ja suorit:ta-
7223: omaisuuden luovutuksesta tämän lain mu- minen tapahtuvat sanotussa laissa sääde-
7224: kaan, kuitenkin niin, että 5 §: n 2 momen- tyssä järjestyksessä. :Milloin maanhankinta-
7225: tissa tarkoitetusta luovutusvelvollisuudestta laissa ei kuitenkaan ole asiasta säännöksiä,
7226: verovelvollinen voidaan vapauttaa vain siltä, on tätä lakia soveltuvin kohdin nouda-
7227: 5 §: n 3 momentin mukaan lasketulta osalta tettava.
7228: kuin hän vapaaehtoisesti on luovuttanut Jos verovelvollisella on omaisuutta eri
7229: maata korvauksensaajalle. paikkakunnilla ja sen luovutuksesta päättä-
7230: minen 1 ja 2 momentin säännösten perus-
7231: 9 §. teella on eri viranomaisten asiana, älköön
7232: Omaisuus, joka on otettu lukuun vero- päätöstä tehtäikö, ennenkuin siltä luovutuk-
7233: velvollisen omaisuudenluovutusveroa niää- sesta päät~tävältä viranomaiselta, jonka toi-
7234: rättäessä, on luovutettava tässä laissa sää- mialueella verovelvollisen omaisuudenluovu-
7235: dettyyn tarkoitukseen, vaikka se on siirty- tusvero määrätään, on hankittu asiasta
7236: nyt toiselle, jollei omaisuutta ole luovu- lausunto.
7237: tettu tässä tai maanhankintalaissa edelly- 12 §.
7238: tettyyn tarkoitukseen taikka luovuttamista Kaupungissa ja kauppalassa niin myös
7239: ole pidettävä ilmeisesti kohtuuttomana. jäljempänä 2 momentissa mainitussa ta-
7240: pauksessa maalaiskunnassa tekee omaisuu-
7241: denluovutusverotuksen toimittava verolauta-
7242: 2 luku. kunta, johon valtiovarainministeriön on tätä
7243: Luovutettavan omaisuuden määrääminen. tarkoitusta varten määrättävä korvauksen-
7244: saajia edustava yksi tai useampi lisäjäsen,
7245: 10 §. ehdotuksen verovelvollisen 11 § :n 1 mo-
7246: Verovelvollisella on oikeus ilmoittaa, mitä mentin mukaisesti luovutettavasta omaisuu-
7247: omaisuutta hän haluaisi tässä laissa säädet- desta. Jos verovelvollisella on muualla
7248: tyyn tarkoitukseen luovuttaa. Ilmoitus on omaisuutta, joka voidaan .tämän 1ain perus-
7249: tehtävä asetuksella määrättävässä järjes- teella määrätä luovutettavaksi, verolauta-
7250: tyksessä. Luovutettavaksi voidaan kuiten- kunnan on annettava 11 § :n 2 momentissa
7251: kin määrätä muutakin omaisuudenluovutus- tarkoitetuille viranomaisille tieto edellämai-
7252: IV,11. - P. 'fervo y. m. 143
7253:
7254: nitusta ehdotuksestaan sekä muut tämän jaksi. Puheenjohtajaksi tai jäseneksi maa-
7255: omaisuuden luovutuksen määräämistä var- rätty älköön kieltäytykö tehtävästä, ellei
7256: ten tarvittavat tiedot. hän kieltäytymisensä perusteeksi voi esittää
7257: Maalaiskunnassa on omaisuudenluovutus- syytä, jonka valtiovarainministeriö hyväk-
7258: veron määräävän verolautakunnan annet- syy.
7259: tava omaisuuden luovuttamisesta 11 § :n Toimikunta voi jakaautua jaostoihin.
7260: mukaan päättäville viranomaisille tämän
7261: lain soveltamista varten tarvittavat, lauta- 15 §.
7262: kunnan toimittamaa omaisuudenluovutus- Luovutustoimikunnan tehtävänä on, saa-
7263: verotusta koskevat tiedot. Jos verovelvol- tuaan verolautakunnan ehdotuksen luovu-
7264: linen omistaa sellaisia osakkeita, jotka tä- tettavasta omaisuudesta ja verovelvollisten
7265: män lain mukaan voidaan määrätä luovu- sitä vastaan tekemät muistutukset, päättää,
7266: tettaviksi, verolautakunnan on kuitenkin onko verovelvollisen taikka sen, jolle omai-
7267: tehtävä osakkeiden luovuttamisesta 1 mo- suus ehkä on siirtynyt, luovutettava omai-
7268: mentissa säädetty ehdotus. suutta tämän lain mukaisesti, sekä määrätä
7269: luovutettava omaisuus.
7270: Jollei luovutettavaksi määrättävän omai-
7271: 3 luku. suuden taikka 16 §: ssä tarkoitetun oikeu-
7272: Omaisuuden luovutus kaupungissa ja den verotusarvoa ole erikseen määrätty,
7273: kauppalassa. toimikunnan on se 7 § :n mukaisesti. arvioi-
7274: tava ja merkittävä arvo päätökseensä.
7275: 13 §.
7276: Kaupungissa ja kauppalassa on vero- 16 §.
7277: lautakunnan laadittava luettelo 12 §: n Rajoitettu esineoikeus, joka jollakulla on
7278: 1 momentin mukaisesti tekemistään ehdo- tämän lain mukaan luovutettavaksi mää-
7279: tuksista. Luettelo, jossa on mainittava luo- rättyyn omaisuuteen, raukeaa 27 § :n 1 mo-
7280: vutettavaksi ehdotettu omaisuus, on pidet- mentissa tarkoitetusta ajankohdasta, jollei
7281: tävä asianomaisten nähtävänä muutoin nou- luovutustoimikunta päätöksessään toisin
7282: dattamalla, mitä veroluettelon nähtävänä määrää taikka 2 momentin määräyksistä
7283: pitämisestä on 19 päivänä marraskuuta 1943 muuta johdu. Rauenneen oikeuden haltija
7284: annetun tulo- ja omaisuusverolain 100 §: ssä saa, jollei kysymys ole vuokraoikeudesta,
7285: säädetty. valtiolta omaisuuden omistajaJ.le 'tulevasta
7286: V erovelvollisella on oikeus kolmenkymme- korvauksesta oik·eutensa arvoa vastaavan
7287: nen päivän kuluessa sen päivän jälkeen, korvauksen valtion velkasitoumuksena, niin-
7288: jona 1 momentissa mainittu luettdo on kuin jäljempänä 6 luvussa säädetään.
7289: pantu nähtäväksi, kirjallisesti tehdä muis- Mitä edellä on oikeuden raukeamisesta
7290: tutus lautakunnan ehdotusta vastaan. Muis- säädetty, ei koske pantti.- tai pidätysoikeu-
7291: tutuskirjelmä on osoitettava jäljempänä den haltijaa, jolla on luovutettavaksi mää-
7292: 14 § :ssä tarkoitetulle luovutustoimikunna1le rätty omaisuus hallinnassaan. Näiden osalta
7293: ja annettava sanotussa ajassa verolauta- on noudatettava jäljempänä 30 § : ssä ole-
7294: kunnan puheenjohtajalle tai muulle vero- via määräyksiä.
7295: valituksia vastaanottamaan määrätylle hen- Milloin luovutustoimikunta on 1 momen-
7296: kilölle luovutustoimikunnalle lähetettäväksi. tin mukaisesti päättänyt muun kuin vuokra-
7297: oikeuden pysytettävwksi voimassa, sen on
7298: 14 §. viivytyksettä toimitettava jäljennös päätök-
7299: Luovutettavan omaisuuden määräämistä sestään oikeuden haltijalle.
7300: varten kaupungeissa ja kauppalaissa asete-
7301: taan kuhunkin lääniin yksi tai useampia 17 §.
7302: luovutustoimikuntia, sen mukaan kuin val- Ennenkuin osa kiinteistöstä määrätään
7303: tiovarainministeriö määrää. luovutettavaksi, on paika1la suoritettava
7304: Toimikunnassa on vähintään kolme valtio- katselmus. Maanmittauskonttori määrää
7305: varainministeriön määräämää jäsentä, joista luovu tustoimikunnan pyynnöstä katselmus-
7306: ainakin yhden tulee edustaa korvauksen lautakunnan puheenjohtajan ja toimikunta
7307: saajia. Valtiovarainministeriö määrää jon- määrää siihen kaksi jäsentä. Katselmus-
7308: kun jäsenistä toimikunnan puheenjohta- lautakunnan puheenjohtajan on kutsuttava
7309: 144 IV,u. --- Luontoiskor>aukset.
7310:
7311: katselmustoimitukseen saapuville omaisuu- on toimitettava asianomaisen verolautakun-
7312: den omistaja sekä julkisella kuulutuksella nan puheenjohtajalle tai muulle henkilölle,
7313: ne, joiden etua tai oikeutta toimenpide voi joka on määrätty vastaanottamaan vero-
7314: koskea. Näiden poissaolo ei kuitenkaan estä tusta koskevia valituksia, ja se on puheen-
7315: katselmuksen toimittamista. johtajan toimesta viivytyksettä toimitettava
7316: Katselmuslautakunnan on tehtävä ehdo- sanotulle toimikunnalle.
7317: tus luovutettavas.ta omaisuudesta ja arvioi- ,Jollei valitusta ole tehty, verolautakun-
7318: tava se sekä sitä rasittavat· oikeudet. nan puheenjohtajan on tehtävä päätöksen
7319: Katselmuslautakunnan on annettava eh- lainvoimaisnudesta merkintä siihen ja sen
7320: dotuksensa omistajan ja katselmuksessa saa- jäljennökseen sekä toimitettava päätös
7321: puvilla olleiden asianomaisten rtiedoksi, ja asianomaiselle ja sen jäljennös korvaus-
7322: näillä on oikeus neljäntoista päivän kuluessa toimikunnalle.
7323: ti.edoksisaannista toimittaa kirjalliset muis- 20 §.
7324: tutuksensa katselmuslautakunnan puheen- Luovutettavaksi määrätty omaisuus Jaa
7325: johtajalle luovutustoimikunnalle toimitetta- asianomaisen hoitoon ja hallintaan, kunnes
7326: vaksi. 21 §: ssä tarkoitettu korvaustoimikunta mää-
7327: Jos luovutustoimikunta on päättänyt kiin- rää, kenelle omaisuus on tuleva.
7328: teistön osan luovuttamisesta, sen on ilmoi- Omaisuuden osalta on noudatettava, mitä
7329: tettava siitä 21 § :ssä tarkoitetnlle korvaus- myymis- ja hukkaamiskiellon alaisesta omai-
7330: toimikunnalle, jonka asiana on huolehtia suudesta on voimassa. Korvaustoimikunnan
7331: sii,tä, että tarvittava jakotoimitus suorite- on niissä tapauksissa, joissa myymis- ja
7332: taan. hukkaamiskiellosta on ilmoitettava oikeu-
7333: Kustannukset, jotka aiheutuvat tässä py- delle tai muulle viranomaiselle, huolehdit-
7334: kälässä tarkoitetusta katselmuksesta ja jako- tava tällaisen ilmoituksen tekemisestä.
7335: toimituksesta, suoritetaan valtion varoista. Sillä, jonka oikeutta tai etua 2 momen-
7336: tissa säädetty rajoitus koskee, ei ole oikeutta
7337: 18 §. ,saada sen johdosta korvausta siinäkäi:in ta-
7338: Jos verovelvollinen on määrätty luovut- pauksessa, että omaisuuden luovutusta kos-
7339: tamaan omaisuutta verolantakunnan ehdo- keva määräys peruutetaan.
7340: tuksen mukaisesti eikä hän ole tehnyt muis-
7341: tutusta ehdotusta vastaan, häntä koskeva
7342: luovutustoimikunnan päätös on lopullinen, 4 luku.
7343: jollei kysymys ole päätöksestä, joka on K orvaustoimikunta.
7344: tehty 17 § :ssä tarkoitetun katselmuksen
7345: jälkeen. 21 §.
7346: Luovutustoimikunnan on annettava lopul- Tämän lain täytäntöönpanoa johtavana
7347: linen päätöksensä asianomaiselle tiedoksi ja elimenä toimii valtioneuvoston asettama
7348: lähetettävä sen jäljennös 21 §: ssä tarkoi- korvaustoimikunta. Toimikuntaan kuuluu
7349: tetulle korvaustoimikunnalle. Muut omai- puheenjohtaja ja vähintään neljä jäsentä.
7350: suuden luovutusta koskevat pää·töksensä Tarkemmat toimikuntaa koskevat määräyk-
7351: toimikunnan on annettava alkuperäisenä ja set annetaan asetuksella.
7352: jäljennöksenä asianomaisen kunnan vero-
7353: lautakunnalle, jonka on pidettävä ne asian- 22 §.
7354: omaisten nähtävänä, niinkuin 13 §: n 1 mo- Korvaustoimikunnan tehtävänä on käsi-
7355: mentissa on säädetty. tellä 19 §: n mukaisesti tehdyt valitukset
7356: sekä, sen mukaan kuin jäljempänä 5 -luvussa
7357: 19 §. säädetään, päättää luontoiskorvausten anta-
7358: Luovutustoimikunnan päätöksestä, joka misesta korvauksensaajille, niin myös hoi-
7359: 18 § : n 1 momentin mukaan ei ole 'lopulli- taa muut :tämän lain mukaan sille kuuluvat
7360: nen, on sillä, jota. päätös koskee, oikeus tai asetuksella määrättävät tehtävät.
7361: kirjallisesti valittaa jäljempänä 21 §: ssä
7362: tarkoitetulle korvaustoimikunnalle kolmen- 23 §.
7363: kymmenen päivän kuluessa sen päivän jäl- Korvaustoimikunta voi hakemuksesta
7364: keen, jona päätös on 18 §: n 2 momentin osaksi tai kokonaan pe:ruuttaa omaisuuden
7365: mukaisesti pantu nähtäväksi. Valituskirja luovntusta koskevan, tämän lain perusteella
7366: IV,11. - P. Tervo y. m. 145
7367:
7368: annetun määräyksen, jos luovutusvelvolli- sellaista omaisuutta, jota hän on menettä-
7369: nen on 8 § :ssä tarkoitetun ajankohdan jäl- nyt taikka jota hänen voidaan katsoa voi-
7370: keen vapaaehtoisesti luovuttanut sanotussa van tarkoituksenmukaisesti käyttää.
7371: momentissa mainittua omaisuutta korvauk-
7372: sensaajalle taikka siihen on muutoin eri- 26 §.
7373: tyisiä syitä. Jos erittäin painavat syyt sitä Päätös omaisuuden luovuttamisesta voi-
7374: vaativat, toimikunta voi peruuttaa myöskin daan tehdä jo ennenkuin arvioimislauta-
7375: 24 §: n mukaisesti antamansa päätöksen. kunnan päätös korvauksen määrästä on
7376: Toimikunta voi myös asianomaisen hake- lainvoimainen. Korvauksensaajan on kui-
7377: muksesta oikeuttaa luovutettavaksi määrä- tenkin siinä 'tapauksessa, että valtion asia-
7378: tyn omaisuuden asemesta luovuttamaan mies on päätöksestä valittanut, asetettava
7379: muuta omaisuutta 1taikka sallia verovelvol- korvaustoimikunnan hyväksymä vakuus.
7380: lisen, jonka olisi suoritettava omaisuuden- Jos hyväksyttävä vakuus asetetaan, päätös
7381: luovutusveronsa osaksi tai kokonaan rahana, voidaan tehdä siinäkin 'tapauksessa, että
7382: luovuttaa omaisuutta tämän lain mukai- verotusarvoa ei vielä ole lopullisesti vahvis-
7383: sesti. tettu.
7384: 27 §.
7385: 5 luku. Luontoiskorva.uksen antamista koskevassa
7386: päätöksessä on määrättävä, mistä päivästä
7387: Luontoiskorvauksen antaminen. omaisuuden omistusoikeus siirtyy korvauk-
7388: 24 §. sensaajalle. Samasta päivästä raukeavat
7389: Korvaustoimikunnan asiana on päättää myös omaisuutta rasittaneet oikeudet, sikäli
7390: 3 luvussa olevien säännösten mukaisesti luo- kuin niitä ei ole määrätty pysytettäväksi
7391: vutettavaksi määrätyn sekä maanhankinta- voimassa taikka mikäli kysymys ei ole
7392: lain nojalla valtiolle pakkolunastetun, maa- maanhankintalaissa säädetyssä järjestyk-
7393: talousministeriön sen jaettavaksi antaman sessä valtiolle pakkolunastetusta omaisuu-
7394: omaisuuden luovuttamisesta yhdelle tai desta.
7395: useammalle korvauksensaajalle. Sitä val'ten Korvaustoimikunnan päätös käy saanto-
7396: toimikunnan on sopivaksi katsomailaan ta- kirjasta ja on pätevä selvitys korvauksen-
7397: valla Umoitettava korvauksensaajille luon- saajan omistusoikeudesta päätöksessä tar-
7398: toiskorvaukseen käytettävissä olevasta omai- koitettuun omaisuuteen.
7399: suudesta. 28 §.
7400: Päätöstä älköön kuitenkaan tehtäkö, en- Korvaustoimikunnan pää;tös on annettava
7401: nenkuin omaisuuden luovuttamista tai pak- asianomaiselle luovutusvelvolliselle ja kor-
7402: kolunastamista koskeva päätös on tullut vauksensaajalle. Jäljennös siitä on toimi-
7403: lainvoimaiseksi. tettava valtiokonttorille.
7404: Korvauksensaajalle luovutetun omaisuu- Milloin päätös koskee kiinteätä omai-
7405: den verotusarvoa vastaava määrä vähenne- suutta taikka toisen maalla olevaa ra;ken-
7406: tään hänelle tulevas,ta korvauksesta valtio- nusta, joka hallintaoikeuksineen maahan
7407: konttorin toimesta. Jos korvauksensaaja jo voidaan maan omistajaa kuulematta luo-
7408: on saanut korvausobligatioi:ta, eikä hänelle vuttaa kolmannelle henkilölle, jäljennös
7409: vielä suorittamatta oleva osa korvauksesta siitä on lähetettävä myös oikeudelle ja, jos
7410: riitä edellä tarkoi,tettuun vähennykseen, kysymys on muusta omaisuudesta, josta
7411: hänen on valtiokonttorille palautettava tar- pidetään julkista rekisteriä, sitä pi.tävälle
7412: vittava määrä korvausobligatioita ennen viranomaiselle päätöksen edellyttämien mer-
7413: korvaustoimikunnan päätöksen antamista. kintöjen tekemistä varten.
7414: 25 §. 29 §.
7415: Tässä laissa tarkoitettua luontoiskorvausta Korvauksensaajana on oikeus saada hä~
7416: älköön, jollei erikoista syytä siihen ole, nelle luovutettavaksi määrättv omaisuus
7417: annettako korvauksensaajalle, joka maata- hallintaansa luovutusvelvollisell~ annettuun
7418: lousministeriön ilmoituksen mukaan saa korvaustoimikunnan päätökseen merkittyä
7419: maanhankintalain mukaan maata. Muutoin ku:ittausta vastaan siitä päivästä, josta sen
7420: on luontoiskorvauksia määrättäessä, mikäli omistusoikeus on 27 § : n 1 momentissa sano-
7421: mahdollista, korvauksensaajalle annettava tulla tava1Ia hänelle siirtynyt. Niin ikään
7422:
7423: 19
7424: 146 IV,11. - Luontoiskorvaukset.
7425:
7426: hänellä on oikeus saada omaisuutta koske- :Milloin verovelvollinen 5 § :n mukaan on
7427: vat asiakirjat sanotusta päivästä haltuunsa. joutmmt luovuttamaan omaisuutta enem-
7428: män kuin mitä hänen omaisuudenluovutus-
7429: 30 §. verovelvollisuutensa edellyttää, on hän oi-
7430: Jos luovutettavaksi määrätty irtain omai- keutettu saamaan luovuttamansa omaisuu-
7431: suus on 27 §: n 1 momentissa tarkoitettuna den siltä osalta, joka arvoltaan ylittää
7432: ajankohtana pantti- tai pidätysoikeuden no- hänelle määrätyn omaisuudenluovutusveron
7433: jalla muun kuin sen omistajan hallinnassa, maaran, korvauksena toisen korvauslain
7434: luovutusvelvollisen on annettava hänelle 22 §: n 1 momentissa tarkoitettuja obliga-
7435: kuuluva korvaustoimikunnan päätös kor- tioita tai korvausosakkeiden hallintoyhteisön
7436: va:uksensaajalle, jolla on oikeus siihen mer- osuustodistuksia.
7437: ikitsemäänsä kuittausta vastaan saada omai- Edellä 1 momentissa mainituille valtion
7438: suus pantti- tai pidätysoikeuden haltija1ta. velkasitoumuksille ja 2 momentissa maini-
7439: Tällä on oikeus, jos hän toimittaa pää- tuille obligatioille lasketaan korko siitä
7440: töksen valtiokonttoriin, saada omaisuuden päivästä, jona omaisuuden omistusoikeus
7441: omistajalle tuleva velkasitoumus, ja hänellä 27 § : n 1 momentin mukaisesti on siirtynyt
7442: on siihen sama oikeus, kuin mikä hänellä korvauksensaajalle. Samasta päivästä laske-
7443: :~dkaisemmin oli omaisuuteen. taan myöskin voitto-osuus niille korvaus-
7444: Mitä 1 momentissa on säädetty, on vas- osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistuk-
7445: taavasti sovellettava, jos luovutettavaksi sille, jotka 2 momentin mukaisesti anne-
7446: määrätty omaisuus on siirtynyt toiselle ja taan verovelvolliselle.
7447: 24 § :ssä tarkoitettu päätös on annettu enti-
7448: selle omistajalle. 33 §.
7449: 31 §. Omaisuutta luovut~taneelle tulevan velka-
7450: Jollei omaisuuden haltija luovuta omai- sitoumuksen, obligatiot tai osuustodistukset
7451: suutta, joka tämän ~ain mukaan on mää- valtiokonttori antaa asianomaiselle 29 tai
7452: rätty ~uovutettavabi, lääninhallituks~n 30 § : n mukaisesti kuitattuna taikka, jos
7453: asiana on pyynnöstä huolehtia siitä, että omaisuus on 31 §: n mukaisesti asianomai-
7454: tämä omaisuus hänel,tä otetaan. Tällöin on selta otettu, ,tätä koskevalla merkinnällä
7455: soveltuvin kohdin noudatettava, mitä ulos- varustettua korvaustoimikunnan päätöstä
7456: ottolaissa on tällaisen tapauksen varalta vastaan.
7457: säädetty. Niin ikään on valtiokonttorin asiana
7458: antaa rauenneen esineoikeuden haltijalle
7459: 6 luku. 32 § : n 1 momentissa tarkoitettu valtion
7460: Valtion velkasitoumukset. velkasitoumus.
7461: 32 §. 34 §.
7462: Edellä 3 luvussa olevien määräysten mu- V elkasitoumus, jota 33 §: ssä tarkoite-
7463: kaisesti omaisuutta luovuttaneella on oikeus taan, annetaan, jos omaisuudenluovutus-
7464: saada omaisuuden verotusarvoa vastaava, verosta on valitettu, sittenkuin omaisuuden
7465: hänen nimelleen asetettu valtion velkasitou- verotusarvo on lopullisesti vahvistettu. Sel-
7466: mus, jolle suoritetaan korkoa 4 sadalta laisen omaisuuden osalta, johon voidaan
7467: vuodessa ja joka erääntyy maksettavaksi vahvistaa muu kiinnitys kuin irtaimisto-
7468: viidentoista vuoden kuluessa sen asettamis- kiinnitys, älköön omistajalle annettako
7469: päivästä lukien, sen mukaan kuin valtio- edellä tarkoitettua korvausta (velkasitou-
7470: varainministeriö tarkemmin määrää. Mil- musta) ennenkuin hän on esittänyt asian-
7471: loin kuitenkin omaisuuteen on ollut rajoi- mukaisen selvityksen omaisuutta rasitta-
7472: tettu esineoikeus, joka 16 § :n 1 momentin neista oikeuksista ja kirjallisen vakuutuk-
7473: mukaisesti on pysytetty voimassa, taikka sen siitä, että hän, jos muita tai. sisällyk-
7474: jos oikeudenhaltija sanotun momentin mu- seHään suurempia oikeuksia myöhemmin
7475: kaan saa korvauksen oikeuden raukeami- ilmenee, ottaa niistä vastataksensa. Myö-
7476: sesta, tällaisen oikeuden arvo vähennetään hemmin ilmeuneen oikeuden haltijalle, joka
7477: omistajalle annettavan velkasitoumuksen ei ole saanut suoritusta omaisuuden omista-
7478: määrästä ja rauenneen oikeuden haltijalle jalta, maksetaan hänelle tuleva korvaus
7479: annetaan vastaava ve1kasitoumus. valtion varoista.
7480: IV,11. - P. TerYo y. m. 147
7481:
7482: Jollei 1 momentissa tarkoitetun oikeuden voiman saaneesta päätöksestä korvaustoimi-
7483: arvoa ole vahvistettu, valtiokonttori alista- kunnalle.
7484: koon asian korvaustoimikunnan käsiteltä- Korkeimman hallinto-oikeuden on niin
7485: väksi. ikään toimitettava edellä 1 momentissa tar-
7486: 35 §. koitetun valituksen johdosta antamansa
7487: Tässä laissa tarkoitetuilla valtion velka- pää:töksen jäljennös sanotulle toimikunnalle.
7488: sitoumuksUla saadaan maksaa sen omai-
7489: suudenluovutusvero, jonka nimelle velka- 38 §.
7490: sitoumus on kirjoitettu. Jos velkasitou- Jos jollakulla on lain taikka yhtiöjärjes-
7491: muksen määrä on veron määrää suurempi, tyksen tai muun sopimuksen perusteella
7492: asianomaisella on oikeus saada velkasitou- oikeus ,omistusoikeuden siirron tapahtuessa
7493: mus valtiokonttorissa asianmukaisesti vaih- lunastaa omaisuus, joka on tämän lain mu-
7494: detuksi. kaan määrätty luovutettava:ksi, älköön täl-
7495: Milloin velkasitoumuksen saaja on sen laista lunastusoikeutta sovellettako omistus-
7496: johdosta, ettei hän ole ajoissa saanut velka- oikeuden siirron tapahtuessa tämän lain
7497: sitoumusta, joutunut maksamaan omaisuu- nojalla annetun määräyksen tai 8 § :ssä
7498: denluovutusveroa rahana, hänellä on oikeus tarkoitetun vapaaehtoisen luovutuksen pe-
7499: saada valtiokonttorista hänelle tulevaa vel- rusteella.
7500: kasitoumusta annettaessa sen sijasta rahana 39 §.
7501: se määrä, minkä hän maksamaansa veroa Tämän lain nojalla annettavista päätök-
7502: olisi voinut velkasitoumuksella suorittaa. sistä ei suoriteta leimaveroa. Niin ikään
7503: V altiovarainmini.steriö voi, milloin siihen ovat tämän lain mukaan pakollisesti. tapah-
7504: on erityistä syytä, hakemuksesta sallia tuneet taikka 8 § :ssä tarkoitetut vapaa-
7505: velkasitoumusta käytettäväksi muunkin kuin ehtoiset omaisuuden siirrot leimaverosta
7506: 1 momentissa tarkoitetun henkilön omai- vapa31t.
7507: suudenluovutusveron maksamiseen. Valtio- 40 §.
7508: konttori voi erityisten syiden perusteella Joka vapautuakseen tässä laissa sääde-
7509: sallia velkasitoumuksen siirrettäväksi toi- tystä omaisuuden luovutuksesta taikka sitä
7510: selle. vaikenttaakseen salaa, hävittää tai vahin-
7511: 7 luku. goittaa omaisuutta taikka ,toimellaan eh-
7512: käisee tai vastustaa omaisuuden luovutuk-
7513: Erityisiä säännöksiä. sen täytäntöönpanoa, rangaistakoon, jollei
7514: 36 §. muualla ole ankarampaa rangaistusta sää-
7515: Jokaisen, joka tämän lain mukaan on detty, sakolla tai enintään kuuden kuu-
7516: velvollinen luovuttamaan omaisuutta, .tulee kauden vankeudella.
7517: asianomaisen viranomaisen kehotuksesta an-
7518: taa omaisuuden luovutuksen täytäntöön- 41 §.
7519: panoa varten tarvittavia tietoja. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
7520: täntöönpanosta annetaan asetuksella.
7521: 37 §. Asetuksella voidaan myös, sittenkuin
7522: Veron tarkastuslautakunnan tulee lähet- korvaustoimikunnalle kuuluva varsinainen
7523: tää jäl,jennös omaisuudenluovutusverovali- tehtävä on päättynyt, sille kuuluvat asiat
7524: tusta koskevassa asiassa antamastaan, lain- siirtää valtiovarainministeriölle.
7525: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
7526:
7527: Penna Tervo. Väinö Kivisalo. Walter Kuusela.
7528: Valto Käkelä. Valfrid Eskola. Martta Salmela-Järvinen.
7529: Yrjö Kilpeläinen. Erkki Paavolainen. Kauko Andersson.
7530: Elli Nurminen. E. Pusa. Kaisa Hiilelä.
7531: Edvard Pesonen. Juho Kuittinen. H. S. Pesonen.
7532: G. Andersson. Juho Pyy. Urho Kulovaara.
7533: Samuli Tervo. Alpo Lumme. Johaooes Virolainen.
7534: Otto Muikku. Yrjö Welling. Jere Juutilainen.
7535: Juho Karvonen. Yrjö Kallinen. Veikko Vennamo.
7536: J. F. Tolonen. P. A. Karjalainen. Vilhelm Riihinen.
7537: Varma Turunen. A. K. Paasivuori. Arno Tuurna.
7538: 148
7539:
7540: IV,12. - Lak. al. N :o 20.
7541:
7542:
7543: Peltonen y. m.: Ehdotus laiksi korvausosakkeiden hallinto-
7544: yhteisöstä annehm lain rnu1l!ttamisesta.
7545:
7546: E d u s kun n a ll e.
7547: Eduskunnan huhtikuun 3 päivänä 1945 se lain 8 § :n 3 momentin mukaisesti jou-
7548: hyväksymässä laissa korvausosakkeiden hal- tuu jossakin yhtiössä hankkimaan lisää
7549: lintoyhteisöstä, lain 7 § : ssä, säädetään, että osakkeita tai muuta yhtiön omaisuutta siinä
7550: haNintoyhteisöllä, joka omistaa sil:le toisen määrin, että se ratkaisevasti omistaa yh-
7551: omaisuudenluovutusverolain mukaan veron tiön osake-enemmistön, ilman äänivaHaa voi
7552: maksuksi luovutettavat osakkeet, suhtees- hoitaa yhtiön asioita ja vaJlvoa niitä yhtei-
7553: saan niihin osakeyhtiöihin, joiden osakkeita sön ja korvaukseen oikeutettujen etujen
7554: sen haltuun on joutunut, on kaikki muut mukaisesti. Lain tarkoituksenahan ei voine
7555: osakkeen omistajaille kuuluvat oikeudet, ol,la, että vähemmistö tällöin saisi yks·in
7556: paitsi äänivalta yhtiön yhtiökokouksessa. määrätä yhtiön asioista.
7557: Kun haUintoyhteisöllä, jonka asioita on Näyttäisi näin ollen välttämättömältä,
7558: hoidettava, kuten lain 8 § : n 1 momentissa että äänivalta yhtiöidE;ln yhtiökokouksissa
7559: sanotaan, liikeperiaatteiden mukaisesti ja olisi myöskin haillintoyhteisö'illä samoin oi-
7560: jonka näin oUen tulee pitää huolta siitä, keuksin kuin muil'lakin yhtiön osakkeen-
7561: että sille luovutettavien korvausosakkeiden omistajilla. Tämä olisi välttämätöntä sii-
7562: tuotto on mahdolEsimman suuri ja täten täkin syystä, että valtiovalta hallintoyhtei-
7563: vastaa siirtoväen oikeutettuja etuja, luon- sön välityksellä täl1lä tavoin saisi jonkinlai-
7564: noHisestikin täytyisi olla oikeus mahdolli- sen kontrdllioikeuden mahdo1lisimman mo-
7565: simman läheltä seurata asianomaisten osa- niin yhtiöihin, koska valtio yhtiöiden huo-
7566: keyhtiöiden toimintaa ja sitä siirtoväen mattavana saamamiehenä (verotulojen saa-
7567: etujen mukaisesti valvoa, on vaalan väärin, jana) sellaista oikeutta kieltämättä tarvit-
7568: että mainittu äänivalta on kie1lettv vhtei- see.
7569: söltä. Tämä äänioikeudettomuus t~1l~e to- Edellä sanotun pcrustee<lla ehdotamme,
7570: dennäköisesti muodostumaan korvauksiin
7571: oikeutetuille hyvinkin epäedulliseksi. Sitä- ettii Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7572: pa·itsi on kyseena'laista, mitenkä yhteisö, jos van lakiehclotttksen:
7573:
7574: Laki
7575: korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä annetun lain muuttamisesta.
7576: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä
7577: kuun päivänä 1945 annetun lain 7 § :n 1 mom. näin kuuluvaksi:
7578: 7 §. tiöihin, joiden osakkeita sillä on, kaikki
7579: Yhteisö omistaa siHe luovutetut osakkeet osakkeenomistajal:le kuuluvat oikeudet.
7580: ja yhteisöllä on suhteessa niihin osakeyh-.
7581:
7582: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
7583: Onni Peltonen. Martta Salmela-Järvinen. Yrjö Kallinen.
7584: A. K. Paasivuori. Samuli Tervo. Aino Lehtokoski
7585: Alpo Lumme. Isak Penttala. Urho Kulovaara,
7586: Kalle Jokinen. Kaisa Hiilelä. J. F. Tolonen.
7587: Otto Muikku. Uuno Raatikainen. P. A. Karjalainen.
7588: Juho Karvonen. Matti Lepistö. Walter Kuusela.
7589: Kauko Andersson. Edvard Pesonen. H. S. Pesonen.
7590: T. Bryggari. E. A. Raunio. Uuno Raatikainen.
7591: Väinö Kivisalo. E. Pusa. Penna Tervo.
7592: Valfrid Eskola.
7593: 149
7594:
7595: IV.13. - Lak. al. N :o 48.
7596:
7597:
7598:
7599: Teittinen y. m.: Ehdotus laiksi uudisraivat~ksista jaetta-
7600: vista palkkioista ja viljelysalojen laajentamisesta.
7601:
7602:
7603: E d u s k u n n a 111 e.
7604:
7605: HaHirtuksen esitystä laiksi varojen varaa- kunnessaan pahasti heikentyneeltä pelto-
7606: misesta uudisraivauksista jaet,tavia palk- a1a1tamme millään voida saada rii1ttävästi
7607: kioita varten tervehtii suureHa tyydytyk- elintarvikkeita, vaan tarvitaan välttämättä
7608: sellä jokainen, joka todella toivoo, ettei huomattavaa vi:ljelysalan lisäystä. Se on
7609: Suomen kansa enää joutuisi nykyistä suu- myöskin erittäin kiireellinen tehtävä, sillä
7610: rempiin elintarvikevaikeuksiin ja ettei vaikeudet meiUä, ~enemmän kuin muualla-
7611: maan koko talouselämä joutuisi ~täydellis~een kaan maai;lmassa, eivät ole suinkaan vielä
7612: sekasortoon. Vähitellen alkaneekin kaikil'le loppuneet, vaikka sota Europassa tuntuu-
7613: selvitä, etteivät riittämättömät tarvikkeet kin jo päättyneen. Elintarviketuotannon
7614: tule riittäviksi, vaikka niitä kuinka anka- ~isäystä, erikois~esti juuri viljelysal>aa. laa-
7615: rasti säännÖS'teHäisiin ja jaettaisiin. Va- jentamaLla, vaatii myöskin markan arvon
7616: littaa täytyy kuitenkin, että tämäkin haHi- säi,lyttäminen. Se on suorastaan avainky-
7617: tuksen toimenpide tulee vasta näin myöhäi- symys siinä suhteessa, sillä kuta enemmän
7618: sessä vaiheessa. Koko sota-aikana ei meiUä eEntarvikkeetJ vähenevät, sitä huikeampia
7619: nimittäin ole tehty yhtään mitään todella hintoja niistä maksetaan n. s. mustassa
7620: vaikuttavaa kotoisen elintarviketuotannon pörssissä ja: silloin eivät mitkään rahalliset
7621: lisäämis,eksi. Siitä onkin nykyinen va~kea palkankorotukset auta, olkoot ne kuinka
7622: tilanne oourauksena. Kuvaavinta on, että suuria tahansa. Sen sijaan, jos v~ljelysala
7623: elintarvikkeiden ostoon ja hankintaan ulko- saadam1 nopeasti laajenemaan, saadaan sen
7624: maiHa on vuosittain käytetty ainakin 2 mil- kautta paitsi elintarvikkeita myös muitakin
7625: jardia markkaa ja yhä vähenevien tarvik- vältrtämättömiä hyödykkeitä, kuten vaate-
7626: keiden jakeluun ja tarkkailuun s. o. kan- tus-, jalkine- y. m. tarvikkeita.
7627: sanhuoLlon menoihin on ku'luvana vuonna- Ha'l:lituksen esitys, niin oikeaan suuntaan
7628: kin jo talousarviossa ja lisätalousarviossa osunut kuin se onkin, ei kuitenkaan sel'lai-
7629: varattu varoja yhteensä 135,570,0DO mark- senaan johda oikeaan ja toivottuun tulok-
7630: kaa, jossa summassa ei vielä edes ole mu- seen. Uutta viljelysalaa ei nykyisin s~aada
7631: kana nykyisiä palkankorotuksia, puhumat- raivatuksi yksinomaan rahapalkkioilla, ol-
7632: takaan muista viime aikoina lisääntyneistä koot ne vähän suurempia tai pienempiä,
7633: menoista. Uusien viljelysten raivausavus- vaan täytyy raivaus,toimint'aa, suunnitel-
7634: tuksiin on talousarviossa sensijaan varoja taessa ottaa huomioon nykyajan poikkeuk-
7635: vain 5 mi,Jj. markkaa. Samaan aikaan on sdliset olot. Niillä, jotka raivaustoimin-
7636: metsänistutusten y. m. metsänparannustöi- taan ryhtyvät, täytyy olla edes jonkinmoi-
7637: den avustamiseen varattu 35 mi1lj. markkaa set takeet siitä, että he saavat osan lisää-
7638: eli 7 kertaa enemmän kuin viljelysten rai- mästään tuotannosta vapaasti käytettäväk-
7639: vausten avustamiseen. seen tuotantonsa ylläpitämiseen ja kehittä-
7640: Metsänparannustöiden välttämättömyyttä miseen. Jos maataloustuotannon lisäämi-
7641: ei ole syytä mi'Hään tavoin vähel"syä 1tahi seen 'tahdotaan pyrkiä, niin on kaikkien
7642: aliarvioida, mutta sittenkin olisi elintar- siinä työskentelevien saatava riittävä ra-
7643: viketuotannon lisääminen tällaisena aikana vinto, kotieläimiä on ruokittava nykyi:stä
7644: ollut monin verroin tärkeämpi kuin met- paremmin j. n. e. Ilman tätä ei tuotannon
7645: sänparannustyöt, jotka tuotta,vat hyötyä ai- lisäiimisestä tule mitään.
7646: kaisintaan 30 a 40 vuoden kuluttua. Myöskään ei uusi raiva<ttu viljelys lähes-
7647: Jokaiselle pitäisi i~lman muuta olla sel- kään aina tuota yhtä suurta satoa kuin
7648: vää, ettei suuresti vähentyneeltä ja kasvu- vanha pelto. Näistä syistä ei uutta peltoa
7649: 150 IV,13. - Uudisraivauspalkki()t.
7650:
7651: heti saa ·laskea koko määräLtään ;luovutus- aikaansaamisessa. Samoin on peittovhlje-
7652: velvolliseksi a!laksi säännöstelymääräysten lysmenetelmä huomioitava uusia viljelyksiä
7653: mukaista luovutusvelvollisuutta määräi- perustettaessa, koska senkin avulla voidaan
7654: täessä, vaan ainoastaan korkeintaan puo- molllissa tapauksissa elintarviketuotantoa
7655: leH.a mää,rärtään. Jos viljelijä tällöin on- verrattain pienillä kustannuksilla helposti
7656: nistuu saamaan suuremman sadon, on hä- ja nopeasti lisätä.
7657: nen saatava käyttää se työväkensä, kar- Vaikka näiden viljelystapojen kautta rai-
7658: jansa y. m. ruokintaan. vatuista viljelyksistä ei suoritettaisikaan
7659: Välttämätöntä Qlisi myöskin antaa maan- varsinaisia palkkioita, niin olisi tällaisille
7660: omistajHle voarmuus siitä, et•tei uuden vil- viljelijöille myönnettävä ainakin helpotusta
7661: jelysalan ·raivaus Lisää heidän maanluovu- luovutusvelvollisuudesta.
7662: tusvelvollisuuttaan, 5 päivänä toukokuuta Hallituksen esityksen perusteluissa mai-
7663: 1945 ann~tun maanhankintalain mukaista nitut rahapalkkiot tuntuvat kyHä riittävän
7664: maanluovutusvelvollisuutta määrättäessä. suurilta, mutta huomio kiintyy kUJitenkin
7665: Jollei näitä ehtoj·a täytetä, niin hyvin to- siihen, että suuremmille viljelijöille ehdote-
7666: dennäköistä on, ettei uutta vi·ljelysalaa lä- tut prosenttimäärät ovat kovin alhaiset.
7667: hiaikoina synny läheskään siinä mää11in Täl1aisena hätäaikana luulisi olevan yhden-
7668: kuin olisi välttämä:töntä, mikä olisi korvaa- tekevää, tuottawko kansa;kunnalle lisää elin-
7669: maton vahinko maaHe ja erittäinkin sen tarvikkeita suurviljelijä .tai pienviljelijä.
7670: kuluttajaväestölle, joka kaikkein ensiksi ja Pääasia on, että tuotanto lisääntyy. Kaikki,
7671: raskaimmin joutuu välttämättömyystarvik- jotka elintarvikkeita mei1le lisäävät, ovat-
7672: keiden puutteesta kärsimään. kin kansakunnan hyväntekijöitä ja niitä
7673: Tässä yhteydessä voidaan myöskin huo- olisi myös sellaisina kohdeltava.
7674: mauttaa, että nopea viljelysten raivaus hel- Myöskin ha11ituksen mainitsema koko-
7675: pottaa suuresti myöskin vaikeaa puutava- naismääräraha on aivan Hian pieni, aina-
7676: ratilannettamme, sillä vaikka viljelykset kin ensimmäisinä vuosina, jolloin tuotan-
7677: raiw11taan heikkometsäisiHekin alueille, llliin non lisäys olisi kaikkein välttämättömin ja
7678: karttuu siitä aina runsaasti puutavaraa. lciiree1lisin.
7679: Viljelysalojen laajentamiseen pyrittäessä ei Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
7680: ole jäJtettävä huomioonottamatta myöskään valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioit-
7681: kaskeamista, jolla monin paikoin on aivan taen ehdot·amme,
7682: viime aikoihin saakka saavutettu hyviä tu-
7683: loksia, ei ainoastaan viljantuotannossa, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7684: vaan myöskin uusien kelvollisten metsien van lakiehdotuksen:
7685:
7686: Laki
7687: uudisraivauksista jaettavista palkkioista ja viljelysalojen laajentamisesta.
7688: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7689: 1 §. jotka ovat luovuttaneet edellä mainituille
7690: Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1945, henkilöiLle peltoa tai viljelyslaidunta tai
7691: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuo- raivaavat näille luovuttamastaan maasta
7692: sittain tarpellinen siirtomääräraha uudis- peltoa tai viljelyslaidunta.
7693: ja laidunviljelyspalkkioiksi.
7694: Tästä määrärahasta voidaan myöntää 2 §.
7695: palkkiota: Edellä 1 § :ssä mainitusta määrärahasta
7696: 'a) viljelijöille, joiden peltoala uudisrai- voidaan toistaiseksi ja enintään vuoden
7697: vauksen kanssa on enintään 30 hehtaaria; 1948 loppuun myöntää uudisraivauspalk-
7698: b) pe1toa:larajoituksitta henkilöiHe, jotka kioita myös sellaisille vHjelijöille, joiden
7699: ovat siirtoväen pika-asutuslain tai maan- peltoala uudisraivauksen kanssa on yli 30
7700: hankintalain nojalla saaneet maata t~ai hehtaaria, sekä suorittaa se, samoin kuin
7701: jotka mainittujen lakien nojalla maansaan- sanotunladsille henkilöille aikaisemminkin
7702: tiin oikeutettuina ovat sitä V'apaaehtoisesti myönnetyt uudisraivauspalkkiot, viimeis-
7703: hankkineet, .tahi kiinteistön omistajille, .tään ennen vuoden 1950 päättymistä.
7704: IV,13. - Teittinen y. m. 151
7705:
7706: 3 §. kettakoon tällaisesta viljelysaLasta pelloksi
7707: :Maatalousministeriön hyväksymäJne yJeis- vain neljäs osa, kunnes alue on tullut to-
7708: hyödylliselle yhtymä;lle tai siihen verratta- delliseksi pelloksi raivatuksi.
7709: valle voidaan maksaa palkkiota sen omis-
7710: tamillaan tai ha1lllitsemiHaan mailla, jotka 7 §.
7711: luovutetaan asutustarkoitukseen, suoritta- lV.llilloin vrljelijältä pakkolunastetaan
7712: mista uudisraivauksista. maata asutustarkoituksiin 5 p: nä touko-
7713: kuuta 1945 annetun maanhankintalain mu-
7714: 4 §. kaan, älköön tämän lain nojaJlla tapahtunut
7715: Tämän lain nojalla v·a1tion varoista jaet- viljelys tai Jaidunalan raivaus lisätkö hä-
7716: tavat palkkiot ovat vapaat verosta. nen maan luovutusvelvollisuuttaan.
7717: Oikeutta näihin palkkioihin älköön ulos-
7718: mitattako. 8 §.
7719: 5 §. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
7720: Säännöstelymääräysten mukaista luovu- tamisesta annetaan asetuksella.
7721: tusvelvollisuutta määrättäessä laskettakoon
7722: sanottu ~uovutusvelvollisuus tämän lain 9 §.
7723: mukaan pelloksi raivatun kylvössä olleen Tällä lailla kumotaan varojen varaami-
7724: alan puolelta määrältä. sesta uudisraivauksista jaettavia pa:lklcioita
7725: varten 4 päivänä elokuuta 1944 annettu
7726: 6 §. laki, kuitenkin siten, että mainitun ~ain
7727: Milloin viljelys on perustettu kaskea- nojalla käytettäväksi asetettuihin varoihin
7728: maHa tahi peittoviljelystapaa käy:t.täen, las- nähden sovelletaan tämän lain määräyksiä.
7729:
7730: Helsin~ssä 8 päivänä toukokuuta 1945.
7731:
7732: Sulo J. Teittinen. Ensio Kytömaa.
7733: Kalle Kauppi. Samuli Simula.
7734: Bruno Sa.rlin. L. 0. Hirvensalo. ,.,
7735: La.ssi Hiekkala. Rolf B. Berner~ '
7736: Yrjö Suontausta. Eino Laitinen,
7737: H. A.. Kannisto. J. Erl. Pilppula.
7738: 152
7739:
7740: IV,14. - Toiv. al. N :o 39.
7741:
7742:
7743:
7744:
7745: Pusa y. m.: Toimenpiteistä toisen ornaisuude,nluovutusvero-
7746: lain 4 § :n muuttamiseksi.
7747:
7748:
7749: E d u s kun n a ll e.
7750:
7751: Toisesta omaisuudenluovutusverosta hy- tavat obligationsa tai osuustodistuksensa ra-
7752: väksytyn lain 4 §: n mukaan ei veronalaisiksi haksi taikka hankkivat elinkeinonsa harjoit-
7753: varoiksi lueta korvausta, jonka verovelvolli- tamiselle välttämätöntä omaisuutta. Tällöin
7754: nen toisen korvauslain mukaan on saanut joutuisi m. m. maanviljelijäväestö maksa-
7755: sodan tai alueluovutuksen taikka -vuokrauk- maan uusista tiloistaan omaisuudenluovu-
7756: sen hänelle aiheuttamien omaisuusvahinko- tusveroa, jollei heitä siitä erityisellä lain-
7757: jen johdosta. Mainittu säännös on kuiten- säädännöilä vapauteta. Ei ole verotuspoliit-
7758: kin siten kirjoitettu, että se käsittänee ai- tisestikaan järkevää suosia sellaisia omai-
7759: noastaan rahan, obligatiot ja osuustodistuk- suuksia, jotka sijoitetaan tuottamattomiin
7760: set, jotka toisen korvauslain perusteella ve- arvopapereihin ja samalla verottaa omai-
7761: rovelvolliselle korvauksena annetaan. V e- suutta, joka on tuottavan työn välineenä
7762: ronalaista olisi sitä vastoin maa tai muu omistajan ammatin harjoittamiseen välttä-
7763: omaisuus, jonka korvaukseen oikeutettu mätöntä.
7764: hankkii menettämänsä omaisuuden sijalle Edellä olevilla perusteilla ehdotamme
7765: siinäkin tapauksessa, että maksuna on käy- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7766: tetty toisen korvauslain mukaan saatua tai
7767: saatavaa korvausta. Voidakseen saada lu- että hallittts ryhtyisi toimenpitei-
7768: kea verovapauden hyväkseen korvaukseen siin toisen omaisuudenluovutusvero-
7769: oikeutetun tulisi . säilyttää korvaus siinä lctin 4 § :n mttuttamiseksi siten, että
7770: muodossa, jossa hän on sen saanut. Tällöin toisen korvauslain mnkaan suoritet-
7771: joutuisivat ne, joilla on varoja pitää rahansa tava korvatls samoinkuin omaisttus,
7772: sijoitettuna korvausobligatioissa ja korvaus- joka on hankittn sen sijalle, olisi
7773: JOBakkeiden hallintoyhteisön osuustodistuk- omaistludenlnovnt1lsverotttksessa ve-
7774: sissa, huomattavasti parempaan asemaan rovapaata.
7775: kuin ne, jotJka toimeentulonsa vuoksi muut-
7776: Helsingi'l!lä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
7777:
7778: E. Pusa. Valto Käkelä.
7779: 153
7780:
7781: IV,15. - Toiv. al. N :o 40.
7782:
7783:
7784:
7785:
7786: Piippula y. m.: Esityksen antamisesta tulo- ja omaisutts-
7787: vemlain 1nuuttamisesta.
7788:
7789:
7790: Ed usk unnaUe.
7791:
7792: Trulo- ja omaisuusverolain mukaan Jue- yrlimä,ä.räisen tuloveron määrää pienillä vi:l-
7793: taan maaibalouskiin:teistön tuloksi myös sen jelmi<J,]å kaiksillkerrtaiselksi, jopa enemmän-
7794: työn all'vo minilåi; verovelvo1rlisen ko,tona O•le- kin ja suuremmilla vi.ljelmi.lrlä saat·taa 1t1äillän:
7795: va.t la:pset ta1 muut perheenj•äsenet., jotika v~ero1lisärän mennä. jopa. kol]meneljännesrtä v·e-
7796: ennen V·erovuotrta ovat täyttäne•at 16 vuotta, rovelvohlisen ,työ.tU'los:ta. So,ta:laina ei tosin
7797: puolisoa rhvkuunottannat.ta ova.t ma1a- tai ole progressiivinen, mutta si:tä otetaau vasta
7798: mets·äikdouden h vvä1k:si ;tehneet. arv1oiJtuna 60,000 ma1.1kan .tu~os'ta., j01ten kaikki ve.ro.vel-
7799: rahassa si•irhen rni.ä,ä:rää;n, mirkäi siitä ·tyootä voJ,liset, joiden vero,tet:tava tulo ei nouse
7800: ollisi ollUJt paJlka.tulol:e henkirlöHe suor1tetrta:va. tärhän määrään, <YVa1t vapaa:t pa:koJEsesta so-
7801: N·äin siis rmaanrvilljelijän ja hän:en kortona talla.inan suorititmnisesta, mutta sen sijaan
7802: työtä;tekev1en last,ensa ja. muiden: perhee- joutuu sitäJ mailli~amaan se,Ha,inen pi·ooempi-
7803: seen ikuu:luvien 'VerovelvoH~sten työn a.rvo tulo.i:nerrkin, joka 1työskentelee wmthempi·ensa
7804: veroteta;run kii,nteistötuloj,en !kanssa yhd€is.Sä. vilj:e11InäMä vi;ljelijän: tulojen kanssa yhdessä
7805: Kun rmyös Y'Hmä:äräinen ;tulov;e:m 1lasike•taan vemt1erttuna ja näin ylh,teisverotuksena voi-
7806: tulo- ja; omaisuusverotuksessa maiksuunpan- daan sotalaina m:ä;ärätä verm.Uwin pienestä-
7807: mm ,tuloill mUikaan, tU'lee vi,Jjerli.jän ja thä.- kin: tulosta.
7808: nen rlastensa sekä muiden verovelvollisten Kun verotusvirranomaiset rliSJäik:si ovat so-
7809: l)erth.eenjäooni.err rtyön arvo myös rtälilöin yh- v:elt:a:neet laik:ia yhteisesrtä verottamisesta sii-
7810: teistu1ona verotetU:ksi. Samarlla ,tava1Ua mää- näikin ta.pa:UJkse&q,a,., että verovelvoiEsen ~las
7811: rätyn yMeisltulon :perust.ee.Ha r1askeltaan li- ten oHessa naimisissa, ja mol001pien .perl."'heen-
7812: säksi tulon perusteella menevän sotalainan j.äsenien tehdessä työt,W ma.ataJoudessa., saa-
7813: suuruus. daan ,tä:st.ä 'työstä se'll:aineitl mhapalikilm !kuin
7814: Kun selkä ,tulov;ero että ylimääräinen tulo- v1era:aUekin. työnrteikijärlile 011 rmalksettu, on
7815: vrero ovat jyvkä:sti progi'essiiiVmia, :tällainen heidän veronatiainen tulonsa siirtä ,huo.lima:t1ta
7816: yllteisverotus ikOiho,t.taa varsin rhuoma,ttavaslti yhdist:et.ty ikOiko maatalouskiinteimistötuloi-
7817: verojen lkOikonaismäärän 'Verrrut;tuna siirhen, hin saamatta t·erhdä verosta·an edes :lairn• mu-
7818: mitä samas.ta 1tulosta menisi, jos kunkiu ve- kaista la.psivähennystään, on. verotus tär1lä
7819: rove,lvo[Esen turlo verot.et:talisiin ·eriiks.een j•a ikothden muodostunut va.rsin poiikkeuksalli-
7820: samwlrla joikainen verovelvoHineJl saisi tehdä. seksi ja. ilwlltuut1t.omaiksi muirhin v;ähermpitu-
7821: lain edeHyJttämät 'lapsivähe.nnyikset häneHe ~oisiin veroverlvoHisiin ver.rart.tuna.
7822: asete-tuista veromäårist.ä. HuoHmatta si·itär, Lasten kntona .työskentelystä ei ole v.rlje-
7823: et;täi maanvii]jelijän kntona .työtä telkevien EjäJl[e miltään se'llaista eriikoisetua vieraan
7824: lasten työn a.rvo ei ole sen suurempi ik:uiill työvoiman lkäJ~t.töön v·erra,ttuna, et:tä se vil-
7825: miJlrä vasta1a1van .työn anvo olisi vieraan !hen- je:lijän kanna:l.t.aikaan rtelkisi minJkäänl:aista
7826: kilön tekemänä, vero kohoaa tämän takia jo Jisävemtusta oike,U't.et.urksi. Tä:st:ä huolirmatta
7827: varsin tavallisissakin tapauksissa kohtuut- verojen ja sntwla.inan :lis:äykseen rmenee !Var-
7828: tomaksi. EsinlelikJkin:ä mainittatkoon, että sin tavaJJisissa ta,pauksissa jopa puoJikin
7829: yhdoo kotona .työtä !teik,evän,, täydes·tä mie- vi·ljelmän: .puhdas:tuotosta. Tämä vaikut.taa
7830: hen .pailikasta verotettavan maanviajelijä:n :erit.täin rhai.taHisesti viljelmän liilkepääoma.n
7831: pojwn tyÖ/tulon veroitrtaminen yhdessä vilje- riilttävyy;teen. Tuota.nt.oedellyt)"<ksens:ä puo-
7832: lijän !tulon ka,nssa, lkohorbtaa tuloveroa ja ~esta sama,ss·a asemassa ollevat ma;anviljelijä:t
7833:
7834:
7835: 20
7836: 154 IV,15. - Tulo- ja omaisuusvero.
7837:
7838: tulevat siten myös •hyvin eri ,t.avalhla vero- Kurn rv8J1tion .tulove:wt.us siis on m.a.a.nvil-
7839: tetuilksi heidän ikotona työtä. teikevien las- j elij·än ikotona työtä tekevien lasten ~lta
7840: t-e.nsa :luv:usta rii!Ppuen. mi.tä suur,immll$a mäJärässä epäoiikeuden-
7841: Paitsi f!:alouoo1lisessa sUJhteessa mainitulila mUJka.inen ja näiden ,henikilöidoo avuMa vil-
7842: verotwksella on !huomwttava mel'lkitys myös j~tävien ma3Jtaloulksien ik!ann3Jl.ta il.isälksi
7843: maaseudun. väiestökysymyiksooä. On nimi•t- edttäin ihaitaiHinen saamme ikunnioilttoon
7844: täm ilJUOililllO:~lista, e.ttä näin m1ikara ikotona ehdot•t.aa edusikunn.a:n pliältettäv"äJksi toivo-
7845: työSkentelevien [asten verotUJS on omamsa muksen,
7846: va:ilkurbti8JIIl3Jan siihen suuntaan, •et•tä. nämä että hallitus ctntaisi esityksen tulo-
7847: mieoluummiu työskentelevä.t muua~la kuin ja omaisuusverolain muuttamisesta
7848: kotona; ja j<fu.taa sLten siiilnm, ,ffi:tä ma.a.n- siten, että nwanviljelijän kotona
7849: vi•ljeo1~jöide.n !lapset siirtyvä;t pois maata~ous työtä tekevien, 16 vuotta täyttänei-
7850: iyöstä ja •maaseudu:l:ta suuremmassa mää- den lasten ja m1tiden verovelvollis-
7851: !l"ässä kuin yleisedun ikarnnwllta. olisi suota- ten perheenjäsenien työn m·vo vero-
7852: 'Vaa.. tettaisiin e1·ikseen.
7853: Helsingissä 1huhit~kuun 28 päåvänä 1945.
7854:
7855: J. E. Pilppula. Samuli Simula.
7856: Tauno Saukkonen. M. 0. Lahtela. •,,
7857: Kalle Kirra.. Eino Laitinen.
7858: Lauri Ka.ijalainen. Heikki Soininen.
7859: Eino Möttönen. Albin Asikainen.
7860: Lenna.rt Heljas.
7861: 155
7862:
7863: 1V,I6, - Toiv. al. N:o 41.
7864:
7865:
7866:
7867:
7868: J. Järvinen y. m.: Verosta vapaan tulorajan km·ottmnisesta
7869: toimeentulominimiä vastaavaksi.
7870:
7871:
7872: E d u s k u n n a ll e.
7873:
7874: Kaikenlainen välillinen ja välitön vero- lain mukaisesti toimitettuna verotus hyvin
7875: tus on kaikkinakin aikoina ollut taloudelli- raskaana kohdistuu jo niin sanoaksemme
7876: ~esti heikoimmassa asemassa olevalle työtä- ;köyhäinhoitoasteella oleviin verotettaviin,
7877: tekevälle väestölle raskwana rasituksena. samaan aikaan kuin suurten tulojen ja
7878: Nyt voimassa olevan lain mukaisena valtion suurten omaisuuksien omistajat· verotuksen
7879: tulo- ja omaisuusvero, kun lisäksi ottaa progressiivisuudesta huolimatta pääsevät
7880: huomioon, että se on vain yksi monista suhteellisen helpolla.
7881: suunnilleen samalla 'tavalla vaikuttavista Lähtien siitä mielestäJlllme ainoasta oi-
7882: veroista, on jo ennen sotaa v·allinneissa keasta periaatteesta, että vähin elämiseen
7883: oloissa asettanut pienituloiset palkannaut- välttämätön tulo on vapautettava kaikesta
7884: tijat ja pienten omaisuuksien omistajat verotuksesta, esitämme eduskunnan hyväk-
7885: veronmaksajina epäoikeutettuun ja vai- syttäväksi toivomuksen,
7886: keaan asemaan. Verotus on kohtuuttoman
7887: raskaana kohdistunut pienituloisiin ja pien- että hallitus kiireellisesti antaisi
7888: ten omaisuuksien omistajiin. Lain salHma Eduskunnalle esityksen valtion tulo-
7889: verovapaan tulon ja omaisuuden määrä on ja omaisuusverolaissa määriityn ve-
7890: ollut liian pieni. Sodan seurauiksena ta- rosta vapaan tulorajan korottami-
7891: pahtunut rahanarvon aleneminen ja siitä seksi välttämätöntä toimeentulomi-
7892: johtuneet hintojen ja palkkojen markka.- nimiä vastaavaksi sekä omaisuus-
7893: määräiset muutokset, samoin kuin hintojen veron verovapaan rajan korottami-
7894: ja palkkojen keskinäisissä suhteissa tapah- seksi rahanarvon laskua vastaavalle
7895: tuneet muutokset ovat tehneet sen nykyis- tasolle ja että niin tulo- kuin omai-
7896: ten olojen vaatimuksia täysin vastaamatto- suusverotuksessakin otetaan käytän-
7897: maksi. On tapahtunut' työtätekevien ylei- töön tähänastista vielä raskaampi
7898: nen köyhtyminen. Se on suurin jo ennen- suurten tttlojen ja omaisuuksien ve-
7899: kin heikoimmassa taloudelliesssa asemassa rotus.
7900: olevien keskuudessa. Nyt voimassa olevan
7901: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
7902:
7903: Johan Toivo Järvinen. Arvo Riihimäki. Hugo Manninen.
7904: Nestori Nurminen. Lauri Myllymäki. Reino Uusisa.lmi.
7905: Antto Prunnila. Johannes Mustonen. ~ivo Xujala.
7906: Aaro Uuaitalo. Sulo Muuri. Vilhelm Riihinen.
7907: Konsta. Talvio. Eino Tainio. Olga. Virtanen.
7908: EiDo Roine. Vihtori Metsäranta. Toivo Sormunen.
7909: Toivo Lång. Juho Hukari. Ville Peasi.
7910: 156
7911:
7912: IV,~ 7. - Toiv. al. N:o 4:2.
7913:
7914:
7915:
7916:
7917: Lehtokoski y. m.: Esityksen antamisestct aviopuolisoiden
7918: verotusta koskevctin säännösten muuttamiseksi tUlo- ja
7919: mnaisunsverolaissct.
7920:
7921:
7922: E d u s k u n n a ll e.
7923:
7924: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusvero- aikoina on nyt yhä useammin avioliitoissa
7925: lain mukaan ovat aviopuolisot verovelvol- kummallakin puolisolla erityistä omaisuutta
7926: lisia heidän yhteenlasketun tulonsa ja omai- ja omia, varsinkin ansiotoiminnasta saatuja
7927: suutensa perusteella. Vain niitä puolisoita, tuloja. Tämä olevien olojen, käsitysten ja
7928: joiden avioliitto on päätetty verovuonna lainsäädännön muuttunut kanta olisi, jos
7929: tai jotka välien rikkoutumisen vuoksi asu- johdonmukaisuus- ja periaatteellisille näkö-
7930: vat erillään, verotetaan niinkuin eri vero- kohdille olisi annettu arvoa, vaatinut myös
7931: velvollisia. uudessa tulo- ja omaisuusverolaissa teke-
7932: Ensinmainittu tulo- ja omaisuusverolain mään säännöksi sen, että aviopuolisoita on
7933: säännös merkitsee ilmeistä taka-askelta avio- verotettava eri verovelvollisina.
7934: puolisoiden verotuskysymyksen järjeste- A viapuolisoiden verotuskysymyksen tar-
7935: lyssä. Vuoden 1924 tulo- ja omaisuusvero- kasteleminen puhtaasti käytännöllisten ja
7936: lain mukaan oli vaimoa erikseen verotet- kohtuusnäkökohtien valossa johtaa samaan
7937: tava siitä tulosta ja omaisuudesta, joka lain tulokseen, kuin mihin edellä on .päätytty.
7938: mukaan oli hänen hallittavanaan, ja 5 päi- On tosin väitetty, että aviopuolisoiden erik-
7939: vänä joulukuuta 1935 lisättiin lakiin vielä seen verottaminen merkitsisi sitä, että ne
7940: säännös, että miehen tuloksi ei ollut luet- puolisot, jotka molemmat ovat ansiotoi-
7941: tava sitä tuloa, minkii vaimo ansiotyöllä lm- messa, joutuisivat kohtuuttoman edulliseen
7942: din ulkopuolelta oli hankkinut. Lainvalmis- asemaan sellaisiin aviopuolisoihin verrat-
7943: telukunnan ehdotukse.~a uudeksi verolaiksi, tuna, joista vain toisella on ansiotuloa. Täl-
7944: Jonka presidentti Ståhlberg ja hallintoneu- löin on kuitenkin jätetty huomioon otta-
7945: vos Saarialho vuonna 1934 ovat laatineet, matta se seikka, että kotona olevan aviovai-
7946: on menty vieläkin pitemmälle ja ehdotettu mon kotitalouden hyväksi >tekemä työ var-
7947: säädettäväksi, että kumpaakin puolisoa on sin huomattavasti vaikuttaa puolisoiden ve-
7948: verotettava erikseen niinhyvin siitä tulosta ronmaksukykyyn. Tätä työtä, jonka rahal-
7949: ja omaisuudesta, joka lain, avioehdon taikka linen arvo alhaistenkin laskelmien· mukaan
7950: lahja- tai testamenttimääräyksen mukaan on vuosittain nousee miljardeihin markkoihin,
7951: hänen vallittavanaan kuin myös hänen ei ole pidetty eikä vaadithtkaan pidettä-
7952: osuuttaan vastaavasta osasta yhteisesti val- väksi verotettavana tulona. Toiselta puolen
7953: littavaa tuloa ja omaisuutta. ei taas ansiotyössä olevalle perheenäidille
7954: A viapuolisoiden verotuskysymyksen ke- ole myönnetty oikeutta tuloistaan vähentää
7955: hittymistä viimeksi mainitulla tavalla olisi- perheen kotiapulaisen palkkaa ja elantokus-
7956: kin ollut pidettävä oikeaan suuntaan käy- tannuksia. - Tätä perheenäidin kodissa ja
7957: vänä, joka tapauksessa oikeampana kuin kodin ulkopuolella suorittaman työn eri-
7958: sitä ratkaisua, minkä tämä kysymys voi- laista arviointia ei voida kohtuullisesti ta-
7959: massaolevassa tulo- ja omaisuusverolaissa soittaa sillä, että ansiotyössä olevalle per-
7960: on saanut. Uusi avioliittolainsäädäntö, joka heenäidille myönnetään, kuten tulo- ja
7961: tuli voimaan vuoden 1930 alusta lukien, on omaisuusverolaissa on tehty, oikeus vähen-
7962: saattanut aviopuolisot periaatteellisesti tasa- tää tuloistaan puol~t.
7963: arvoisiksi myöskin varallisuusoikeudellisessa Pienipalkkaisiin työläis- ja toiminaisiin
7964: suhteessa ja luopunut entisestä omaisuuden kohdistuvat yhteisverotuksen seuraukset
7965: yhteyde,;;tä. Päinvastoin kuin aikaisempina kaikkein raskaimmin. Verotusta erikseen
7966: IV,17. - Lehtokoski y. m. 157
7967:
7968: toimitettaessa heidän saamansa vuositulot niin hyvin valiokunta- kuin eduskuntakäsit-
7969: useissa tapauksissa olisivat niin pienet, ettei. telynkin aikana aviopuolisoiden verotusky-
7970: niistä, vähennykset huomioonottaen, voitaisi symys saada ohjatuksi oikeille raiteille.
7971: veroa asettaa. Toisaalta yhteenlaskettujen lVI. m. suuri valiokunta asettui ensimmäi-
7972: tulojen perusteella he taas joutuvat, kuten sessä mietinnössään sille kannalle, että avio-
7973: muutkin työssä tai toimessa olevat ansio- puolisoiden verottamista koskevat säännök-
7974: äidit, raskaamman verotuksen alaiseksi kuin set olisi uuteen tulo- ja omaisuusverolakiin
7975: muut verovelvolliset ollut otettava siinä muodossa, missä ne ai-
7976: Väite siitä, että aviopuolisoiden erikseen kaisempaan tulo- ja omaisuusverolakiin si-
7977: verottaminen merkitsisi ansiotvössä oleville sältyivät. Lakiteknillisistä syistä oli lmi-
7978: aviopuolisoille kohtuutonta ~tua muihin tenkin tästä muutosehdotuksesta, jonka
7979: aviopuolisoihin verrattuna, ei näin ollen eduskuntakin jo oli hyväksynyt, myöhem-
7980: kestä asiallista arvostelua. Kohtuus- ja oi- missä vaiheissa luovuttava. Kun ne koke-
7981: keudenmukaisuusnäkökohdat edellyttävät mukset, mitkä uuden tulo- ja omaisuusvero-
7982: päinvastoin, että aviopuolisoihin olisi vero- lain kysymyksessä olevista säännöksistä käy-
7983: tuksessa suhtauduttava samalla tavoin kuin tännössä on ehditty saada vain vahvistavat
7984: kaikkiin toisiinkin verovelvollisiin ja nimen- sitä käsitystä, että laissa omaksuttu avio-
7985: omaan rinnastettava heidät muihin yhteis- puolisoiden verotusjärjestelmä ei ole onnis-
7986: taloudessa eläviin ansiotyössä käyviin vero- tunut, olisi lakiin kiireellisesti saatava asian
7987: velvollisiin. vaatimat muutokset.
7988: Aviopuolisoiden verottaminen erikseen, Edellä lausutun perusteella esitämme
7989: eri verovelvollisina olisi siis nykyisiä oloja kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
7990: vastaava, oikeudenmukaisin ratkaisu. ,Jos vomuksen,
7991: tätä askelta kuitenkin pidettäisiin liian roh- että hallitus ensi tilassa antaisi
7992: keana, olisi aviopuolisoiden vemttamisessa Eduskunnalle esityksen sellaisista
7993: joka tapauksessa palattava aikaisemman muutoksista 19 päivänä marraskuuta
7994: .tulo- ja omaisuusverolain kannalle ja siten 1943 annettuun tulo- ja omaisuusve-
7995: miehen tuloista erotettava ainakin vaimon rolakiin, että aviopuolisoiden vero-
7996: ansiotulo sekä sellainen vaimon tulo, joka tuksessa palattaisiin samaan järjes-
7997: lain mukaan on hänen hallittavanaan. telmään, joka tulo- ja omaisuusvero-
7998: Kun hallituksen esitystä uudeksi tulo- lain muuttamisesta 14 päivänä joultt-
7999: ja omaisuusverolaiksi käsiteltiin eduskun- kuuta 1935 annet,ussa laissa oli omak-
8000: nassa vuoden 1943 valtiopäivillä, yritettiin suttu.
8001: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
8002:
8003: Aino Lehtokoski. Alpo Lumme.
8004: Uuno Raatikainen. Yrjö Kallinen.
8005: Aino Malkamäki. Martta Salmela-Järvinen,
8006: Miina Sillanpää. Onni Peltonen.
8007: Kaisa Hillelä. Urho Kulovaara.
8008: Elli Nurminen. Kalle Jokinen.
8009: Sylvi-Kyllikki Kilpi.
8010: 158
8011:
8012: IV,18. - Toiv. al. N :o 43.
8013:
8014:
8015:
8016:
8017: Mustonen y. m.: Toime;npiteistä vamttomien verovelvollis-
8018: ten verojiMimien poistamisesta.
8019:
8020:
8021: Ed u s kun n a ll:e.
8022:
8023: Jo em,nen sntia on suure~ta jouikoJ.Ita hei- SOita on ik.a,i:kJissa suht~issa, köyhdyittänyt
8024: kossa rt:&oudiel'LiS~eSS~a ~semassa o~eviR veron- ka.lllSaiillllllJe vähä.vamisrta osaaJ. Erillroisen
8025: malkw.j'iR ilman heidän OIOOa syyltään, mak- MSikaana painavat sodaJl seura.uilme;t :työtä-
8026: sukyvyttömyyden seurauksena, verot tai osa tlelkeviem, joukkojen s~tä OSiaa:, joika jo elllllen
8027: verojaJ jäänyru maksall181Uba. Nyt SOitilem. vuo- sortia olrli m.riiiJJJ hehlrossru taioudel.ihlsessa Me-
8028: sim!ru, n~idiem. iköyhdyittämissä ja muutenkin .tru:l.SOO, että sihä .maiksuikyvyitmömyyden Be!ll-
8029: s€'kavissa oloissa on rtätä tapahltu11!Ut vi!elä- ram!ks.ena jäivät verot ta1i Dsa veroja, mak-
8030: kirll ~mmassa määrässä. samatta, joteiJJJ rtunrtuu kohtuuttomailita, :etrllä
8031: Johtuen :mhanlarvon ,a,1enemiSiesta ja siitä, heitä nyt vaadi!taau maikoomaan !klaiikki
8032: että valtiovallan säännöstelytoimenpiteillä edcllisinä vuDsina maksamamta jää;noot ve-
8033: pai1kilroj1en: nOfUSu pysähdy:belttiiTIJ 21 3 siitä, rOit. Soo s1eurauiksena t!Uilrislli olema.:M1 SIUJuren.
8034: mihin ei1ilnlrus'll8innuksieit ikohosiv,at, on hei:- jo n.y.t hädän.a}aisessa asemassa olevan. ve-
8035: koimminl pai!Jkalttuj'en vapaissa töissäkin ronmaksajain joukon syökseminen suoranai-
8036: tyÖSiloon:IlJeilileidei!l palllmrm1am,ttijain ta:LO!Udel- seen häv:ilöön.
8037: liruen asmrua sodan. vuosina moodootunut E<1eJJ!Jä ooi:t1ety;n perust.eeil!a. esiltämme
8038: erikoiiSien heilkoiksi. Samoliln on tapahturuut edlusiffiunnan pää:b~utäväksi ltoivomuiksen,
8039: niidoo kob:dailrta, jotka ovat oliliOO!t asepal-
8040: veluksessa j;ru ,työveitvoli!Jisiuustöissä. So'ba- että hallitus ryhtyisi kiireenisesti
8041: kuuikausipaiillm1t ja päivåraham 1eivät oile V'as:- toimenpiteisiin sellaisen lain aikaan-
8042: talllOOelt il~iilffiän n10nruaailrisia pailkikoja ja saamiseksi, jolla ilmeisesti maksu-
8043: työvelvollisuustöissä oilev,ien pailikika on myös kyvyttömien veronmaksajain maksa-
8044: yleensä oH11t vapaissa ,töissä työsllrenb~1e- matta jääneet verot poistetaan ja
8045: vien paU®aa pienempi Myömtämä:Uä ase- että hallitus jo sitä ennen ryhtyisi
8046: ja työpailNelruiksessru o1ev:illil~e v:eroj1en ja m'U!i- toimenpiteisiin, että maksamatta jää-
8047: deirlcin maksujen ilykkä.äm~e,n kolmelksi neiden verojen periminen ennen la,in
8048: kuukaudeksi sen jä:l~een kun ase- tai työ- voimaantuloa keskeytetään.
8049: pailvel'US on päätityn)'it, 1tuo tosi,asia om.
8050: tunnustert:itmikin.
8051: Helsingissä 18 päivänä huhthlwurta 1945.
8052:
8053: Johannes Mustonen. Toivo Kujala.
8054: Sulo Muuri. Arvo Riihimäki.
8055: Lauri Myllymäki. Toivo Sonnunen.
8056: 159
8057:
8058: IV,19. - Toiv. al. N:o 44.
8059:
8060:
8061:
8062:
8063: Koukkari y. m.: Esityksen antamisesta yhdessä asuvien ja
8064: t1,?aansa haitavien sisarusperheiden oikeudesta lapsivä-
8065: hennyksiin valtion verotuksessa.
8066:
8067:
8068: E d u s k u n n a ll e.
8069:
8070: Kun käytännössä on huomattu suuri vaarantamatta, ja että maanviljelyskalus-
8071: epäkohta muutoinkin raskaassa verotuk- toa on varsinkin nykytilanteessa vähäva;rai-
8072: sessa siinä, että patriarkaalisesti yhdessä sen viljelijän äärimmäisen vaikea hankkia
8073: asuvien ja tilojaan yhdysviljelyksessä hoi- ja tekisi näin olLen uusien viljelmien pe-
8074: tavien perheiden ei sallita valtiolle vero- rustaminen maanviljelystarvikkeiden alalla
8075: tettaessa - toisin kuin kunnallisessa ve- yleisesti tunnettavan pulan entistään ki-
8076: rotuksessa - tehdä mitään n. s. lapsivä- reämmäiksi.
8077: hennyksiä, mistä johtuvat niin suuret Tähän viitaten ehdotamme eduskunnan
8078: omaisuudenluovutus-, ylimääräinen tulo- päätettäväksi toivomuksen,
8079: y. an. verot, että monet tällaiset maksaj1at
8080: pian menettävät talons&, olisi lainsäädäntö että hallitus antaisi Eduskunnalle
8081: tuossa suhteessa kiireellisesti korjattava. esityksen sellaisista muutoksista vctl-
8082: Mainitunlainen yhdysviljelys on varsi:nikin tion veroja koskeviin verolakeihin,
8083: marumme karuimmiUa ja heikkotuottoisim- että myös yhdessä asuvat, yhdysvil-
8084: milla viljelysseuduiUa olosuhteiden vaa- jelyksessä tilaansa hoitavat sisarus-
8085: tima, väistämätön· pakkotila,, joka aiheutuu perheet saisivat lukea hyväkseen lap-
8086: lähinnä siitä, että tilat ovat niin pieniä, sivähe,nnykset.
8087: ettei niitä voida jakaa niiden kantokykyä
8088: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
8089:
8090: Antti A. Koukkari. Mart.ti Miettunen.
8091: Markus Niskala. Erkki Koivisto.
8092: Kusti Eskola. J. Pyörälä.
8093: Yrjö Hautala. Kustaa Tiitu.
8094: Heikki Simonen. Toivo H. Kinnunen.
8095: Eino Laitinen. T. A. Vilhula.
8096: Aino Luostarinen. Albin Asikainen.
8097: Johannes Virolainen. Juhani Leppälä.
8098: M. 0. Lahtela. Lauri Riikonen.
8099: Lauri Kaijalainen. Yrjö Kilpeläinen.
8100: 160
8101:
8102: IV,zo. - Toiv. al. N :o 45.
8103:
8104:
8105:
8106:
8107: J. Hakala y. m.: Toimenpiteistä asevelvollisten tnaksnajan
8108: lykkäyksen alaisten verojen poistamiseksi.
8109:
8110:
8111: Eduskunna.He.
8112:
8113: He1lmiJkuun 9 p: nä 1945 annetulla lailla dottommuksiin, sillä ikyseis.ten anomusten
8114: verojen ja sotallainan maksamisessa myön- mä:ärä ;tarvi•tltavine :todistuksineen nmodos-
8115: neUä:vistä huojenmuksista 'eräi&Sä tapauk- tai.si sellaisen aineiston, että sen [\!äsrt;belle-
8116: sissa on periaa1t1teessa tehty ma:hdollisdrsi minen yil1t.een pai>l\ikaan ikeski:te!t.ty;nä veisi
8117: yleisestä la:ista poiirokeava verojen poistamis- tavattomasti a~kaa ja aiheuttaisi sieiHä suun-
8118: toimenpide sodan tai siitä johtuvien poik- na.N.o.ma:n 1työmä.ärän lisäyksen.
8119: keulkseHistffll olojen tä:hden oJ·enruaisesti vä- .Kun !kyseessä on vema.ten vä,hävaraisten
8120: hentyneen ma:ksUJkyvyn .ta:kia.. T·äihän ryh- maiksuv:elvol1l1sten, asema - maiksuajan :lyk-
8121: mään kJuuluvia maiksuve,1vo.Uisia ovat suu- käyshän un koskenut vain alle 8,000 mk: n
8122: reiksi osalks·i ne m>emiehet, jo,tJm. reservi:1äi- suuruisia vemja - ja kun il.isäksi mainitut
8123: sin:ä ,pwlveluiksessa olleina ovat osaliisia verorästit ·eivä't. ilmeisesti edusta nykyisil-
8124: 27. 6. 1941 a.nnetun asetuksen malksuaja.n lään v.wltion, kunti:en ja seumkuntien kes-
8125: iyk!käy:ksest:ä m•äissä tapauksissa se11laisena, iken ja:1mallitluessaan niiden tUilo- ja meno-
8126: !kuin se on muurt:.e·ttuna asetUiksiilta 6. 11. arv.ioissa suMeetltoman suuria summiru, näJyt-
8127: 1942, 30. 12. 1943 ja 16. 11. 1944, my·örutä- .tää asialliselta pyl'lkiä maini,ttujen verojen
8128: mästä malksuajan 1lyikkäy~ks•estä al1le 8,000 poistamiseen y:ksinllmr.tais;empia. rtei.tä. T.äitä
8129: mik:lli suuruisista v·eroista.. Tätä maksuajan: ltuikee vieilä se näk~lmihta, •että maiksuajan
8130: litkikäystå ihyväikseen :käytitän:eis.tä ei voi olla ily:rokä(Yksen pä:ä,ttyessä asepa.lveilu'ksessa ol-
8131: olemassa mit,ä;än yleistä :thlastoa, mutta a:r- ~eiden lkohda:lta suunni'l'1een samo.:i!hin aikoi-
8132: vaJt,t,avissa on, että seHa.is1ten ihenlki·löiden hin tulisi silloin alik!ava .ulosott01Virall101mais-
8133: lu'kumä!ärä on ve.rm:ten: •suuri. Esimecrikkinä 1:en itoimiruta herätt.ämä,än IJmo.miota; ~aa
8134: ma:iruiutaikoon, ·ett:ä Talillpereella suori.tetussa joissa piireissä.
8135: alustavassa ,tut,ki:mUiksessa on itodettu näiiden EdeHä •esitetyn perusteel1la. esitämme kun-
8136: henkilöiden :luvun :OiJ.evan n. 8,5()0 ja iheidän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8137: yh:teisten v:e,ro.I'ästiensä n. 14-15 miljoonaa vomUiksen,
8138: mank!kaa.
8139: Alussa maini.Jt,tu 'laiki edeUy.t.tä.ä valtiolle että hallitus kii1·eellisesti tutkisi,
8140: tulevan veron poistamisen rtapa:htuva'n hwke- mihin toimenpiteisiin voitaisiin ryh-
8141: mulksestla vatltiovarainministeriössä, jos !ky- tyä palveluksessa olleiden asevelvol-
8142: symyksessä on pieni summa. Käytännössä listen maksuajan lykkäyksen alais-
8143: ;tämän 1:.i~m lnoudat,tami·nen ikoik:o edellämai- ten verojen poistamiseksi ja antaisi
8144: nitun ihenikilöryhmä:n ikohda:Ha johtaisi mah- asiasta esityksen Eduskunnalle.
8145: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
8146:
8147: Jaakko Hakala. Päiviö Hetemäki.
8148: Lauri Järvi. Felix Seppälä.
8149: Martti 0. Kölli. Yrjö I. Antila.
8150: Urho Saariaho. Johannes Virtanen.
8151: Matti Ytti. Erkki Koivisto.
8152: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Leikola.
8153: Helena Virkki.
8154: 161
8155:
8156: IV,21. - Toiv. al. N:o 46.
8157:
8158:
8159:
8160:
8161: Kujala y. m.: Esitykse.u antamisesta verovapa1lden myön-
8162: tmnisestä sodasta kärsimään joutuneille.
8163:
8164:
8165: E dru skunnal 1 e.
8166:
8167: Sururi joUJkko maamme yks~tyis.iä kansa- dän menetyksensä, verrattuina muihin.
8168: laisia on joUJtnmut sod~ woiksi iki1rsimä.äm., maamme ikansaJ,a:istren menetyksiin, ova:t
8169: menettJ:.ä.en m. m. kotinsa, j,a hei.dän elä- suhiteebtoillia.n <raskaat. Kun J~loonsäkin on
8170: IIllän.sä on seru vuoksi vaåJlmU:tU!Thut. Suuci:m- py,ci.1Jtävä !OOSIQitrt:.ama~an ika.nsaJaist.en ;twlou-
8171: mi81Il ryhmän niistå, jotdm SiOd~n johdoo~ d!eU:isila! relämänmahdolJdsmUJks1a, olisi ky-
8172: ovat ikärsi~oot ta1oudeUrisi:ru menetyksiä, seessä olevassakim .asi!assa meruetclitävä :tå-
8173: muodostaa ika.rjala:men sili~toväki, mut1ta män peniaattJeen muikais·e!St,i.
8174: varsin huorruamtav'a on myöskin niiden llmn- Yksi keino edellämainittujen kansalaisten
8175: saiLaJismen lLuftw, jotkla re11i: puoi!JiJiLa ~ruta menetysten helpot:tantiseksi on veroV~a;pau
8176: ovat pommita1s.. y. m. sodasta joh1:.uviren dte:n myöntäminen sodasta ikämimi1än jou-
8177: vauriotidien vuolksi ikärsinem m;ooetyksiä. tnnei•Ue. On vMtit:ämäJtönitä, clitä h:e voisi-
8178: Nählle ikansada,isi!lle ~ei ole yhtlelislkJunnan w.t jJtse kiäyt1tää Mroin v;aiva.t, miit.ä. ooilitä
8179: tahoilta korva:ttn heidän ikärsimiään mene- nyt meruee V1eron m~suun, lta1<mte11Bia jäil-
8180: tyksiä ~lähimainkaan riit.tävässä määrässä. leenrailoon tmniseen.
8181: He ova.t nuo merue:tyksm jCJIUituneet ikäl"Si- Edelläolevaan vedoten esitämme edus-
8182: mään wstoiru omara it1aht.oruan. Nre tclme kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8183: vielä huomattavasti suuremmiksi: se, re:ttä
8184: he ovat olleet pakoitettuja perustamaan että hallitus kiireisesti valmistut-
8185: urudoo lrodm ja hamlkikri.maan tarlous-, vaat:e- taisi ja Edttskunnalle antaisi laki-
8186: y. m. tarpeensa ajankohtana, joliloin hiln- esityksen verovctpatcden myöntämi-
8187: nat ova,t !kohonneet moruillioor:t~aåsiksi. Hei- sestä sodasta kärsimään j01ltuneille.
8188: Hels:ing.issä huhJtiikuun 18 päivänä 1945.
8189:
8190: ToiV1o Kujala. Lauri Myllymäki
8191: Sulo Muuri. Ein:o Tainio.
8192: Eino Pekkala. Elli Stenberg.
8193: Toivo Lång. W. Metsäranta.
8194: Toivo Sormunen. Eino Kujanpää.
8195: Juho M'å.kelä. Aaro Uusitalo.
8196: Olga Viitanen. Konsta Talvio.
8197:
8198:
8199:
8200:
8201: 21
8202: 162
8203:
8204: IV,22. - Toiv. al. N :o 47.
8205:
8206:
8207:
8208:
8209: Koukkari y. m.: Esityksen antamisesta verohelpotuksen
8210: myöntämisestä eriilille sotainvaliideille.
8211:
8212:
8213: E d u s k u n n a 11 e.
8214:
8215: Varattomille ja vaikeavammaisille sota- massa asemassa, olisi vamman tai sairauden
8216: invaliideille tuottaa alentunut työkyky suu- heille aiheuttama haitta osaltaan tasoitet-
8217: ria vaikeuksia heidän ponnistellessaan pääs- tavissa verohelpotusten avulla.
8218: täkseen tyydyttävälle elintasoHe. Suuri osa Verohelpotuksesta pitäisi päästä osalli-
8219: heistä on joutunut siirtymään kokonaan seksi etupäässä vaikeavammaisten ruumiil-
8220: uuteen ammattiin. Tällöin heidän on, voi- lisen työn tekijäin, joille vamma tai sairaus
8221: dakseen hankkia toimeentulonsa turvaami- tuottaa suurimmat vaikeudet. Niiden sota-
8222: seksi riittävät tulot, käytettävä jälelle jää- invaliidien lukumäärä, jotka ovat menettä-
8223: nyttä työkykyään ja ruumiinvoimiaan mah- neet vähintään 30 prosenttia työkyvystään,
8224: dollisimman tarkoin. Vaikka sotainvaliidi tulee olemaan maassamme korkeintaan ehkä
8225: monessa tapauksessa saattaakin saada sa- n. 12-15,000. Sen vuoksi ei verohelpo-
8226: mansuuruiset ansiotulot kuin terve työn- tuksen hyväksyminen varmaankaan sanot-
8227: tekijä, hän ,tällaisen jatkuvan voimien liika- tavassa määrin vaikenttaisi valtion lähivuo-
8228: kulutuksen vaikutuksesta sekä henkisessä sien rahataloudellista tilannetta.
8229: että ruumiillisessa suhteessa kuluu loppuun. Työkyvyttömyysasteen selvittämiseksi
8230: Hän joutuu muutamien vuosien kuluttua olisi veroilmoitukseen liitettävä valtion :ta-
8231: yhä useammin sairastamaan ja jää tällöin paturmatoimiston päätös tai sen oikeaksi
8232: muihin työntekijöihin verrattuna entistä todistettu jäljennös tai, ellei päätöstä vielä
8233: epäedullisempaan asemaan. Sotainvaliidin ole annettu, lääkärinlausunto, josta ilme-
8234: elinikä on myöskin useimmiten tavallista nee, että työkyvyttömyysaste on vähintään
8235: lyhyempi. 30 prosenttia.
8236: Tämän johdosta olisi tärkeätä, että sota- Edelläolevaan viitaten esitämme eduskun-
8237: invaliideille taattaisiin riittävät edellytyk- nan päätettäväksi toivomuksen,
8238: set järjestää elämälleen kestävä pohja sil-
8239: loin, kun he omalla työllään pystyvät sen että hallitus antaisi Eduskunnalle
8240: vielä tekemään. esityksen sellaisista lainmuutoksista,
8241: Koska nykyiset korkeat verot rasittavat että sotainvaliideille, joiden työkyky
8242: varattornia ja vaikeavammaisia sotainvalii- on vähentynyt vähintään 30 prosent-
8243: deja huomattavassa määrin, ja koska he tia ja joiden ansiotulot eivät ylitä
8244: vaikka tällä hetkellä pystyisivätkin esim. 60,000 markkaa vuodessa,
8245: hankkimaan itselleen suurin piirtein saman- myönnettäisiin oikeus vähentää vero-
8246: suuruiset tulot kuin samassa työssä tai tettavista tuloistaan muiden lain sal-
8247: ammatissa olevat terveet työntekijät - limien vähennysten lisäksi 30,000
8248: ovat edellä selostetut näkökohdat huomioi- mm·kkaa.
8249: den terveisiin nähden paljon epäedullisem-
8250: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
8251:
8252: Antti A. Koukkari. Martti Miettunen. Markus Niskala.
8253: 163
8254:
8255: IV,2a. - Hemst. mot. N :o 48.
8256:
8257:
8258:
8259:
8260: Sergelius: Angående avlåtande av proposition om ändring
8261: av lagen om avlöning i statens tjänster eller befatl-
8262: ,ningar.
8263:
8264:
8265: T i ll R i k s d a g e n.
8266:
8267: Statens tjänstemän och -befattningsha- att regeringen matte till Riksda-
8268: vare ha under nu rädande exceptionella gen .(jverlämna proposition mn sådrl,n
8269: :förhållanden tilldelats dyrtidstillägg sär- ä,ndring av 2 § lagen den 22 decem-
8270: s:kilda gånger. Av detta berättigade löne- ber 1942 om avlöning i statens
8271: tillskott ha de irrte kommit i åtnjutande tjänster eller befattningar av att i
8272: förrän 1ångt efter det levnadskostnadsindex denna intages en bestämmelse om
8273: redan motiverat en löneförhöjning. Annat att till statens tjänstemän och -be-
8274: är däremot förhällandet med arbetarna, fattningshavare utbetalas Zönetill-
8275: vilkas löner redan i slutet av år 1942 blevo skott i enlighet med stegringen av
8276: bundna vid här nämnda index, och det- levnadskostnadsindex enligt samma
8277: samma är även numera förhällandet med grunder som ZQn,etillskotten för dyr-
8278: de flesta av våra städers befattningsha- tid utbetalas till statens övriga lön-
8279: vare. Ä ven statens befattningshavare böra tagare.
8280: av många orsaker bliva delruktiga av här
8281: äsyftade :förmåner, varför jag vördsamt
8282: föreslär, att riksdagen ville hemställa,
8283: Helsingfors den 16 april 1945.
8284: Max Sergelius.
8285: 164
8286:
8287: IV,23. - Toiv. al. N:o 48. Suomennos.
8288:
8289:
8290:
8291:
8292: Sergelius: Esityksen antamisesta valtion vimn tai toimen
8293: haltijain palkkattksesta annetwt lain muuttamisesta.
8294:
8295:
8296: E d u s k u n n a ll e.
8297:
8298: VaJLtion vi·ran ja !toimen hal,t.ijoii!Jle on ny- että hallitus antaisi Eduskunnalle
8299: kyisi1nä poilkilmuiksellisina aikoina oooottu esityksen sellaisesia muutoksesta 22
8300: lka1li<inajanlisää .useita lkeiJtoja. Tästä oikeu- päivänä joulukuuta 1942 valtion vi-
8301: ltet.usta .palkanEsästä !he ovat päässeet osal- ran tai toimen haltijain palkkauk-
8302: lisilksi vasta elinkustannusindeksin jo pitkät sesta annetun lain 2 § :ään, että sii-
8303: ajat sitrten rteihtyä lkorotutksen :peruste1luiksi. hen otetaan mää·räys, jonka rwukaan
8304: Toisin ·on siltä vastoin ,työläisten Jaita, !hei- valtion. viran tai toimen haltijalle
8305: dän pail.iklkansa k<un jo vuoden 1942 lopussa maksetaan palkanlisää elinkustannus-
8306: sidottiin mainittuun indeksiin ja samoin on indeksin nousun mukaan samoja pe-
8307: asian },a1ta useimpien kaupunkiemme toi- rusteita noudattaen, joilla kalliin-
8308: menihrultido~hin oohden. ::M:yös vai1tion toi- ajankorotus maksetaan valtion muille
8309: menhaJLtijain pirtää monista syistä 1tulila osal- palkannauttijoille.
8310: ilisiiksi tässä rta11koitetuista eduista., milllkä
8311: 1
8312:
8313:
8314: vuoksi ikunnioilttavasti ehdotoo eduskunnan
8315: päätettävälksi toivomuksen,
8316: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
8317:
8318: Max Sergelius.
8319: 165
8320:
8321: IV,24. - Toiv. al. N :o 49.
8322:
8323:
8324:
8325:
8326: Lahtela y. m.: Toimenpiteistä tie- ja vesirakennushallituk-
8327: sen sekä sen alaisten viran ja toimen haltijain palkkojen
8328: ko1·ottamiseksi.
8329:
8330:
8331: E d u s k u n n a ll e.
8332:
8333: Tie- ja vesirakennushallitukseLle ja sen kunnan hyväksymien tiesuunnitelmien y. m.
8334: alaisille viran- ja toimenhailtijoille kuu- töiden suorittamisessa, että siitä työvoiman
8335: Juvat tehtävät ovwt laajat ja monipuoli- puutteen vuoksi on tullut ta:louselämän ke-
8336: set ja sitä laatua, että niiden suorittami- hitystä viivyttävä jarru.
8337: nen vaatii nopeaa käsittelyä ja ratkaisua Kun :tie- ja vesirakennushallitus kaikkine
8338: sekä asiantuntemuksella tehtyä työtä. Että sen alaosastoineen ja toimeenpanevine kent-
8339: maini,ttu päämäärä saavutettaisiin edellyt- tämiehineen olisi saatava sellaiseksi, että
8340: tää se, että tehtävien suorittamiseen saa- se kykenee toimimaan niin, että siitä muo-
8341: daan sijoitetuksi maan parhaat voimat dostuu mahd01llisimman pian sellainen te-
8342: joillla on tahtoa ja taitoa suorittaa tehtä- kijä, joka kykenee hoitamaan sille kuulu-
8343: vänsä niin, että siitä on paras mahdollinen vat tehtävät nopeasti ja kunn01llisesti ja
8344: tulos saavutettavissa. Tämä tulos saavute- kun siihen ei päästäne muutoin kuin nos-
8345: taan vain silliä edellytyksellä, että palkkaus- tamalla palkat sellaisiksi, että saadaan teh-
8346: olot järjestetään sellaiseksi, että saadaan täviinsä pystyvät toimihenkilöt, ja lisäksi
8347: pystyvät miehet kU!llekin paikalle ja kun järjestetään niin, että mikäli saadaan kyke-
8348: saadaan, että ne myöskin pysyvät toimes- neviä ja työhaluisia henkilöitä, hei:lle mak-
8349: saan. setaan myöskin työtehoaan vastaava lisä-
8350: Jo pitemmän aikaa vuodesta toiseen palkka.
8351: on nähty, etteivät tie- ja vesirakennushal- EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme
8352: lituksessa ja sen alaisissa toimissa virkamie- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8353: het ja toimenhaltijat pysy, vaan muuttavat toivomuksen,
8354: paremmin pailkattuihin tehtäviin jatkuvasti,
8355: josta seuraa, etteivät tehtävät tule aikanaan että hallitus ottaisi kiireellisesti
8356: suoritetuiksi ja mikäli tulevat, viipyvät ne harkittavakseen, eikö tie- ja vesira-
8357: niin kauan, että siitä kärsii talouselämän kennusho;llituksen ja sen alaisten vi-
8358: kaikinpuolinen kehittäminen arvaamatto- ran- ja toimenhaltijain palkkoja olisi
8359: man suuria vaikeuksia ja vahinkoa monilla korotettava ja lisäetuja järjestettävä,
8360: aloil1la miespolvesta :toiseen jopa siinä mää- jotta toimiin saataisiin riittävä
8361: rässä, että tuntuu toisinaan kun kuulee va- määrä tehtäviinsä pystyvää työvoi-
8362: litettavan jatkuvasti työvoiman puutetta ja maa.
8363: siihen nojautuvaa vastustusta m. m. edus-
8364: Helsing.issä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
8365:
8366: M. 0. Lahtela. 1. lalo.
8367: 166
8368:
8369: IV,z5. - Toiv. al. N :o 50.
8370:
8371:
8372:
8373:
8374: Pohjala. y. m.: Toimenpiteistä valtion toimissa olevien sa:i-
8375: manhoitajatta·rien oikeuttarmisesta laskemaan virkOIVuo-
8376: sikseen kun.nollisissa tai yksit·yisissä toimissa palvele-
8377: mansa ajan.
8378:
8379: E d u s k u n n a 11 e.
8380:
8381: Valtion toimissa olevat sairaanhoitajat apua nauttivien järjestöjen palveluksessa
8382: ovat jääneet muita suhteellisesti samalla toimiviin j. n. e., joilla on oikeus laskea hy-
8383: toimialalla toimivia epäedullisempaan ase- väkseen se osa mainituissa toimissa palve-
8384: maan siinä suhteessa, ettei heillä ole oi- lemastaan ajasta, joka ylittää 4 vuotta.
8385: keutta laskea hyväkseen eläkkeeseen ja ikä- Oikeudenmukaista olisi, että sairaanhoita-
8386: lisään nähden virkavuosiksi kunnan, kunta- jat saisivat samanlaiset oikeudet kuin edel-
8387: yhtymän, yhtiön, yhteisön taikka valtion lämainitut työntekijät. Si:ksi ehdotamme
8388: apua saaneen laitoksen palveluksessa palve- eduskunnan hyvä:ksyttä väksi toivomuksen,
8389: lemaansa aikaa. Tällaiset oikeudet ovat ter-
8390: veyssisar- ja kätilölakien mukaan maini- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8391: tuilla työntekijöillä. siin, jotta valtion toimissa olevat sai-
8392: Sairaanhoitajia ei myöskään valtion vi- raanhoitajat saisivat eläkkeeseen ja
8393: ran- ja toimenhaltijoiden palkkauksesta an- ikälisään nähden virkavuosiksi laskea
8394: netussa asetuksessa 19 päivältä tammikuuta hyväkseen ajan, jonka ovat olleet
8395: 1943 rinnastettu yhtiön, yhteisön tai yksi- kunnan, kuntayhty"män, yhtiön, yh-
8396: tyisen palveluksessa toimiviin lääkäreihin teisön taikka valtion apua saan.een
8397: tai eläinlääkäreihin eikä erinäisten valtion laitoksen palveluksessa.
8398: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
8399:
8400: Kyllikki Pohjala. Ka.lle Kauppi.
8401: Helena Virkki.. Arno Tuuma.
8402: Erkki Leikola. Miina Sillanpää.
8403: Kosti Kankainen. Lauri Kaijala.inen.
8404: Lauri Järvi. Teuvo Valanne~
8405: Martta Sa.lmel&-Järvineu.
8406: 167
8407:
8408: IV,26. - Toiv. al. N :o 51.
8409:
8410:
8411:
8412:
8413: E. Koivisto y. m.: 'Toimenpiteistä Lapin läänin ja eräiden
8414: rajaseutupitäjien viran ja toimen haltijain palkkauksen
8415: parantamiseksi.
8416:
8417:
8418: E d u s tk: u n n a ,11 'e.
8419:
8420: Yileensä on tunnettua, et.tä syrjäisille ja tämisetksi olosuihtei>ta vastaavatksi, lkOSika lkä-
8421: haiWaan asUJtui,me seudu1He on vaikea saada sityiksemme mulk:aan ainoasta:an sirten asiaa
8422: pystyviä ja toimessaan pysyviä virlk:rumie- prurhaitlen: ja ,tehokilmimmin voidaa.n auttaa.
8423: hiä. Näin on ()lllut 'erittä.inlk.in irajaseutujen Sellaisena toimenpiteenä voi,taisiin aja;:tella,
8424: ja ikauikaisen Lapin 1laita. Asiaa ikoeltelttii:n että Lapin läänissä ja eräillä muilla hävi-
8425: aikoinaan a1Jit.taa siHä, että La;pilliillaassa ,t;etY'iltlä paiikikakunn~l,la pa1veJ.evi,lle viran ja
8426: myönnettiin vil'lkamieihiJllle ikalksinlkertaise.t ;toimen hailitijoiihle eli<ntasosta johituen mak-
8427: virlkavuodet. Eun La,pin ~Iääni me'hlooi:n tlro- settaisiin 1~2 pa;lkkausluolklkaa parempi
8428: konaan samoinkuin erää1t muutikin rajaseu- paWkilm /kuin muualhla Suomessa ja että he
8429: tup:iltäjäit ovat soitien johdosta perustool.H- saisivaJt tl uikea thyv·äikseen ,ainalkin lä:hlmmän
8430: sesti ituhoutuneelt, on vi,Dk~miehistöä sielmä. kymmenen vuoden aikana a.ina lkaiksinikel'ltai-
8431: suuressa llll:ä;ä,rin sii.11tynyt pois sellais:ille sen mää,rä:n virlka:vuosia..
8432: seuduiHe, missä olosuiht,eet, ov.at pa:remmat. Edel·lä esitet1tyyn. viitaten esitämme kun-
8433: JälJloonraikenll.IU.Styö näiHä seuduihla !tulee nioittaen: .edusikunnan hyväilrsY'ttäväiksi toi-
8434: kestämään pitemmän ajan. Virran ja rtoi- vomUJksen,
8435: men thaJ1tijoiJtten asunto-.01lot :tul,evart; !kauan
8436: olemaan puutteeHiset. Eiinkustannustaso on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8437: siellä poikkeuksellisen korkea. Monet muut- toimenpiteisiin Lapin läänissä ja
8438: kin vaikeudet sekä viranhoidossa että yksi- eräissä rajaseutupitäjissä palvelevien
8439: tyiselämässä ovat suuret. Kun kuitenkin on viran ja toimen haltijoitten palk-
8440: mitä tärlrei,ntä, että juuri :tänä jä;lilleenra- kauksen ja siihen liittyvien etuisuuk-
8441: ken:nuskautena sinne saada!lln maihdoHisim- sien järjestämiseksi sellaiseksi, että
8442: man rpiiJtevä ja !tehtäväänsä innostunut vir- sinne saadaan ntahdollisimman. pys-
8443: lkamieskunta, oUsi va:ltiovallan kiinnitettävä tyvä jct pätevä virkamieskunta.
8444: valkavaa !huomiota sen palikikauiksen järjes-
8445: Heilsingissä 18 päivänä thuihtikuuta 1945.
8446:
8447: Erkki Koivisto. Antti A. Koukkari.
8448: M. 0. Lahtela. Lauri Järvi.
8449: Martti Miettunen. Arvi Ahmavaara.
8450: 168
8451:
8452: IV,27,- Toiv. al. N:o 52.
8453:
8454:
8455: Simonen y. m.: Toimenpiteistä maalaiski1·jeenkantajie,n
8456: palkkaus- ja työolojen jä1·jestämiseksi.
8457:
8458:
8459: E d u s k u n n a ll e.
8460:
8461: Maassamme on tällä kerralla noin 3,000 asioissa kun, vallankin viime vuosina, jol-
8462: maalaiskirjeenkantajaa. Tämä yhteiskun- loin työvoimasta on yleensä ollut puutetta,
8463: nassamme varsin tärkeää tehtävää suorit- työntekijäin on ollut pakko olla vaatimassa
8464: tava ammattikunta ei ole riittävän voimak- jatkuvasti lisää palkkaa. Ne taas, jotka
8465: kaasti järjestäytynyt, mistä johtuen se ei niin eivät ole tehneet, ovat jääneet suoras-
8466: ole voinut milloinkaan kun muitten valtion taan nälkäpalkalle.
8467: palveluksessa olevien työntekijäryhmien :l\1itään eläke-etuja, kuten muilla valtion
8468: palkkaus- ja työoloja on järjestelty pitää työntekijöillä, ei maalaiskirjeenkantajilla
8469: puoliaan, vaan on aina jäänyt osattomaksi myöskään ole. Ainoastaan ne, jotka ovat
8470: niistä eduista, joita valtion toisille työn- onnistuneet hankkimaan itselleen ylimää-
8471: tekijäryhmille on varattu. räisen postiljoonin nimityksen, ovat päässeet
8472: Senjälkeen kun edllSkunta maaliskuun niistä osallisiksi, mutta hekin vain, siihen
8473: 10 p:nä 1936 lausui asiasta hallitukselle katsomatta kuinka kauan ovat valtiota pal-
8474: toivomuksen on heidänkin palkkaus- ja työ- velleet, siitä päivämäärästä kuin ovat nimi-
8475: oloihinsa kuitenkin ryhdytty kiinnittämään tyksen saaneet. Onkin sanottava, että val-
8476: edes jotain huomiota. Niinpä pääsivät he tiolle on suorastaan häpeä·ksi, että sen pal-
8477: ensi kerran v. 1938 osallisiksi työntekijäin veluksessa on niin heikosti palkattu ja lai-
8478: vuosilomalain edellyttämästä lomaedusta. minlyöty työntekijäryhmä kuin mitä maa-
8479: Vieläkään ei heidän asemaansa kuitenkaan laiskirjeenkantajat vielä tälläkin kerralla
8480: voida rinnastaa minkään muun valtion ovat. Heidän asemansa parantamiseksi
8481: työntekijäryhmän kanssa. Niinpä on hei- olisi mielestämme ryhdyttävä kiireellisesti
8482: dän palkkauksensa kokonaan riippuvainen toimenpiteisiin.
8483: postitarkastajan kanssa kussakin yksityi- Kaiken edelläsanotun perusteella kun-
8484: sessä tapauksessa tehtävästä sopimuksesta, nioittaen ehdotamme eduskunnan päätettä-
8485: mikä on aiheuttanut varsin suurta kirja- väksi toivomuksen,
8486: vuutta paikoissa, jotka lisäksi yleensä ovat
8487: niin heikot, ettei niillä, poikkeustapauksia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8488: lukuunottamatta, voida saada tehtäviin toimenpiteisiin rn,aalaiskirjeenkanta-
8489: kunnollisia työntekijöitä, mistä seikasta taas jien työ- ja palkkausolojen järjestä-
8490: aiheutuu monenlaista harmia ja ikävyyttä miseksi niin, että se vastaisi muiden
8491: postia käyttävälle yleisolle. vastaavien valtion työntekijäryhmien
8492: Edellämainittu palkkaustapa aiheuttaa työ- .fa palkkausoloja.
8493: lisäksi ainaista rauhattomuutta palkkaus-
8494: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
8495:
8496: Heikki Simonen. Elli Nurminen. Yrjö Kallinen. E. Pusa.
8497: Valter Kuusela. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Eetu Karjalainen. G. Andersson.
8498: Eino Raunio. ~sak Penttala. Juho Pyy. Matti Lepistö.
8499: Onni Peltonen. K. Hakala. Kaisa Hiilelä. Alpo Lumme.
8500: Samuli Tervo. J. F. Tolonen. Va.lfrid Eskola. Kalle Jokinen.
8501: Urho Kulovaara. Otto Muikku. Va.lto Käkelä. Uuno Raatikainen.
8502: Sulo Muuri. Jussi Raatikainen. Martta Salmela- Kauko Andersson.
8503: Juho Karvonen. Viljo Rantala. Järvinen. Miina Silla.npää.
8504: Väinö Kivisalo. Aino Malkamäki. H. S. Pesonen. Edvard Pesonen.
8505: Yrjö Kilpeläinen. Aino Lehtokoski. P. A. Karjalainen.
8506: 169
8507:
8508: IV,2s. - Hemst. mot. N:o 53.
8509:
8510:
8511:
8512:
8513: Sergelius: Angående avlåtande av proposition om ålders-
8514: til.Jijgge'M beaJdande vid bestiimtmande av inn~havar~s
8515: av statstjänste1· eUer -befattningar pensioner.
8516:
8517:
8518: T i 11 R i k s d a g e n.
8519:
8520: Innehavarc av statstjänst eller -befatt- narens pension bör därför utmätas även
8521: ning pensioneras enligt grunderna: 60 % med beaktande av intjänta ålderstillägg.
8522: av derr till tjänsten eller befattningen hö- En omständighet, som även ,trular för
8523: rande grundlönen. För i tjänst stående beaktande av principen om tillgodoräk-
8524: statsfunktionär Wlkomma ytterligare ål- nande av ålderstilläggen i ock för pension,
8525: derstillägg, vilka sistnämnda i en del löne- är faktum, att denna princip följes i de
8526: k!lasser uppgå till mev än 20 % av grund- skandinaviska länderna liksom även av stä-
8527: lönen. Detta tillskott i lön bortlämnas vid derna i vårt 1land, där procentsatsen på en
8528: pensionens utmätande. Skilllnaden i ;lön deJ dyrare orter vid pensionens utmätande
8529: före och efter avskedstagandet blir därige- torde överstiga 60 % av slutlönen.
8530: nom mycket kännbar. Under tiden av pen- Med hänvisning till ovanstående föreslår
8531: ningvärdets försämring blir pensionstagaren jag, aU riksdagen viHe hemställa.
8532: särskilt lidande, enär han i regel på grund
8533: av hög ålder eHer av annan orsak icke kan cät regeringen måtte till Riksda-
8534: skaffa sig extra inkomst, och sådan arbets- gen överlämna proposition om sådan
8535: givare, som icke Jager hänsyn till nämnda ändring av lagen angående inneha-
8536: omständighet, måste anses vara obillig. En vares av statstjänst eller -befattning
8537: medborgare, som troget tjänat staten under rätt till pension, att pensionen skUlle
8538: många år, bör kmma påräkna bättre lev- utgå med 60 % av grundlönens och
8539: nadsviJ.Ilkor på ålderdomens dagar än vad ålderstilläggens sammanlagda belopp.
8540: förhållandet för närvarande är. Statstjä-
8541: Helsingfors den 16 april 1945.
8542:
8543: Max Sergelius.
8544:
8545:
8546:
8547:
8548: 2Z
8549: 170
8550:
8551: .IV,2s. - Toiv. al. N :o 53. Suo1nenrws.
8552:
8553:
8554:
8555:
8556: Sergelius: Esityksen antamisesta ikälisien huomioon otta-
8557: misesta valtion viran tai toirne,n haltijain eläkkeitä mää-
8558: rättäessä.
8559:
8560:
8561: Eduskunnalle.
8562:
8563: Valrtion v~ran tai toimen haltija1n eläk- määrälttäiessä on sen vuoksi myös ikälisä
8564: keen perusteena on 60 % viran tai .toimen otettava huomioon.
8565: pft1r;uspaJlkaslta. Virasrsa olevalle vailrtion :toi- Iiciiilisien huomiooooUJ3i!Il1sen puoleata
8566: mil:l.enJkNöliUe makseltaa,n ·ltisä:k.si ikäJ.isää, eläiket:Jtä määrruttälessä puhuu myös se lt<lsi-
8567: jolkia eraassa pa[ikika:luokissa nousoo yJ,i asia, etltä It:ä;tä preriaaltetta :noudrut:e1lruan
8568: .20 %:iin p!flrnspailk:as.tla. Tämä pa!~anil:isä Sikand:iooV!iiain Jru:J.;issa samoin !kuin ~IMidän
8569: jätetään huomiotta däiiDetrt:ä määrältlt.ämsä. maaiDlllllie iiDaupung1ei·ssa, missä p.Dosrenltti~
8570: Palkan erotus ennen ja jälkeen •eron käy määrä reräil[ä kiaQ[iil:la paikJlroik<UJnniilila. e~lä
8571: täten hyvin tuntuvaksi. Varsinkin rahan Jmttä mä:ärärt,täessä nousoo yli 60% loppu-
8572: a.:rvon alentuanisen aikana joutUJU eläklmen- palkasta.
8573: llJlliUfiJtija eriirooisesti kärsimää.n, koska hän EdelJä !esi:tet1tyyn viärtart:1en 'ehdotan ediUs-
8574: iäklkyy:tenlsä vuoiksi tali iillJUUSifia, syystä ei
8575: 1 ik<U!lln.an päätettäväksi 1toivoin1Uksen,
8576: yil~e~ewä vo] ham:k!kia. yl1määräisiä ituloja,
8577: ja selila;isen ty;önan:ta.jHn, joka e] lkiitnn1tä että hallitus antaisi Eduskunnall.e
8578: huomiota mainittuihin olosuhteisiin, on esityksen :sellaisen muutoksen teke-
8579: katsottava menettelevän kohtuuttomasti. misestä valtion viran tai toimen hal-
8580: Kansa~ais:en, jokia Ttskolli<Sesrt:;i on palwUut 'tijain oikeudesta eläkkeeseen annet-
8581: v.a;litiolta vuosikan:ISllia., ~~uiloo saada. wmJmu- tuun lakiin, että eläke olisi 6{) %
8582: W:nsa päiivi.nä pare:mmartJ eliilllehdot ilru1n nyt. peruspalkan ja ikälisien yhteis-
8583: on ·as:iJan [tailta. Valtion p~lvelijain eläkietit.ä rnäärästä.
8584: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
8585:
8586: Max Sergelius.
8587: 171
8588:
8589: IV,29. - Toiv. al. N :o 54.
8590:
8591:
8592:
8593:
8594: Roine y. m.: Esityksen antamisesta e1·ä,iden teloitettujen
8595: henkilöiden omaisten toimeentulon turvaamiseksi tläk-
8596: keellä.
8597:
8598:
8599: E d u s k u n n a 11 e.
8600:
8601: Maamme Neuvostoliittoa ja muita yhty- Kun maassamme nyt ;todella pyritään
8602: neitä kansakuntia vastaan käymän sodan. osoittamaan, että aikaisempi poliittinen
8603: johdosta on useita :henkilöitä maasslllmme suuntaus on ollut virheellinen ja pyritään
8604: teloitettu. Syy heidän teloittamiseensa on korjaamaran tehtyjä virheitä, olisi tärkeä.tä
8605: oHut se, että he eivät ole voineet hyväksyä osoittaa se myös siHä, että annetaan teloi-
8606: niitä syitä, joilla tuohon sotaan on lähdetty, tettujen omaisille tarpeeksi suuri eläike,
8607: vaan ovat ymmärtäneet sen seurauksena joka ~taikaa heidän toimeentulonsa ja samalla
8608: olevan maamme itsenäisyyden tuhon ja de- osoittaa todella ymmärrettävän sen toimin-
8609: mokraattisen valtiojärjestyksen lopullisen nan olleen maamme etujen mukaista, jota
8610: tuholl!misen ja siksi lähteneet parhaaksi nuo teloitetut ovat harjoittaneet
8611: kataomillaan keinoilla taisteluun sodan lo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8612: pettamisen puolesta, ymmärtäen yhtyneit- nioittaen eduskunnan hyväksyttävii!ksi toi-
8613: ten kansakuntien v,oiton ainoaksi tavaksi, vomuksen,
8614: jolla maamme itsenäisyys voidaan turvata
8615: ja demokraattinen valtiojärjestys palauttaa että hallitus antaisi Eduskttnnalle '
8616: ja eteenpäin kehittää. Tässä taistelussaan esityksen yhtyneitten kansakuntien
8617: he ovat menettäneet henkensä. hyväksi toimimisen johdosta teloitet-
8618: UseiHa heistä on omaisia, joiden toi- tujen henkilöiden omaisten toimeen-
8619: meentulo ratkaisevasti on huonontunut hei- tulon turvaamiseksi tarpeeksi suu-
8620: dän teloittamisensa johdosta. rella eläkkeellä.
8621: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
8622:
8623: Eino Roine. Olga Virtanen.
8624: Tyyne Tuominen. Jalmari Kulmala.
8625: Hugo Manninen. Eino Kujanpää.
8626: Reino Uusisalmi. Ville Puumalainen.
8627: Antto Pmnnila. Kalle Kauhanen.
8628: 172
8629:
8630: IV,3o. - Toiv. al. N :o 55.
8631:
8632:
8633:
8634:
8635: Kulovaara. y. m.: Esityksen antamisesta korvauslain muut-
8636: tamiseksi.
8637:
8638:
8639: E d u s k u n n a ll e.
8640:
8641: J<jdustajat muistanevat, että suuren valio- kiinteistöt ovat olleet täydestäkin vakuutet-
8642: kunnan jaoston ehdotuksesta eduskunta tuja. On nimittäin muistettava, että ra-
8643: täydensi Pohjolan edustajien ja varmasti kennusaineitten ja työvoiman puute ja
8644: myös Pohjolan väestön suureksi tyydytyk-. vielä suoranainen hallituksen määräämä
8645: seksi Pohjois-Suomen sotavahinkojen kor- rakennuskielto on aiheuttanut sen, että
8646: vausta siten, että vahinkoa kärsinyt valin- tuhansissa lukien on pommitettuja raken-
8647: tansa mukaan saa korvauksen joko vakuu- nuksia asianomaisten syyttä edelleen maan
8648: tukseen perustuvan sotavakuutuslain tai tasalla. Ja jos niitä ryhtyy nyt tai myö-
8649: siirtoväen toisen korvauslain mukaan, jol- hemmin rakentamaan, on hinta moninker-
8650: loin saa korvausta siitä huolimatta, onko tainen.
8651: vakuuttanut omaisuutensa täydesti tai ei Korvauslain mukaan asunto-osakeyhtiön
8652: ollenkaan ja siihen vielä inflatiotakuun. osakehuoneiston omistaja saa korvausta yh-
8653: Eduskunta, joka tahtoi huolehtia kansan destä huoneistosta 500,000 markkaan asti
8654: elämisen mahdollisuuksista, teki tällöin ai- täydesti, niinkuin muutkin pienemmän tai
8655: van oikean päätöksen. .Mutta se edelly.ttää suuremman kiinteistön omistajat kiinteistös-
8656: myöskin sitä, että tehdyn päätöksen mu- tään, tämän lisäksi vielä inflatiotakuulla.
8657: kaista lakia olisi sovellutettava koko Suo- Jos näin korvattaisiin koko Suomen alueella
8658: men sekä irtaimisto- että kiinteistövahin- eikä vain Pohjois-Suomessa ja siirtoväelle,
8659: koa kärsineeseen vähävaraiseen kansaan. niin kaikki tuhoutuneet asunto-osaketalot
8660: On näet aivan yleistä, että vähävaraiset ja pienemmät yksityiset talot tulisivat toi-
8661: eivät vakuuta omaisuuttaan, taikka jos va- sen korvauslain mukaan lähivuosina raken-
8662: kuuttavatkin, niin useimmiten alihintaan. nustarvikkeiden saannista riippuen var-
8663: Näin on normaaliaikanakin, puhumattakaan masti rakennetui'ksi.
8664: nykyisestä ajasta, jolloin rahanarvon ale- Eikö näin juuri pitäisi tapahtua?
8665: nemisen takia tahtoo käydä samalla tavalla Nykyään on ennen kuulumaton asunto-
8666: varakkaammallekin. Tällaisesta tilanteesta pula. Eikö juuri näille, asuntonsa sodan
8667: on johtunut, että nykyisenä inflatio- ja ta- takia menettäneille ennen muita, olisi va-
8668: varanpuutteen aikana vähävaraisten sekä ir- rattava mahdollisuus rakentaa asuntonsa
8669: taimisto- että kiinteistöta•ppioitten korvaa- uudelleen? Tällä suuresti vähennettäisiin
8670: minen sotavakuutuslain mukaan on aikaan- huutavaa asuntopulaa, ja tästä hyötyisi
8671: saanut paljon aivan oikeutettua tyytymät- välillisesti asuntopulasta kärsivä väestö
8672: tömyyttä. Näin on Turussa, Helsingissä, yleensä, siirtoväkikin.
8673: Hangossa, Kotkassa, Haminassa, Kouvolassa, Pitemmälti perustelematta kunnioittaen
8674: Vaasassa, Oulussa sekä itäisellä rajaseu- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
8675: dulla ynnä muilla kaupunki-. sekä maaseu- toivomuksen,
8676: tupaikka:kunnilla. että hallitus kiireellisesti tutkitut-
8677: Sotavakuutuslain mukaan korvatut kiin- taisi sotavakuutuslain ja ensimmäi-
8678: teistövahinkojen korvaamiset ovat aiheut- sen korvauslain mukaan korvauksia
8679: taneet suuria tappioita ja täysin aiheellista samteitten asian ja antaisi Eduskttn-
8680: tyytymättömyyttä siitä huolimatta, että nalle sellaisen korvauslain täydentä-
8681: IV,3o. - Kulovaara y. m. 173
8682:
8683: misesityksen, joka takaisi koko Suo- t-älle vähintään toisen korvauslain
8684: men sotavahinkoja kiirsineelle väes- mukaiset korvaukset.
8685: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1945.
8686:
8687: Urho Kulovaara. John Österholm.
8688: Matti Lepistö. Albert BrQ.mmels.
8689: Eino Raunio. 0. 0. Frietsch.
8690: Walter Kuusela. Nils Meinander.
8691: Edvard Pesonen. Levi Jern.
8692: K. Hakala. Albin Wickman.
8693: Juho Karvonen. Yrjö Räisänen.
8694: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Kaisu-Mirjami Rydberg.
8695: Väinö Kivisalo. Kaisa Hiilelä.
8696: Onni Peltonen. Lauri Kaija.lainen.
8697: Jussi Raatikainen. Arno Tuuma.
8698: Uuno Raatikainen. Kalle Jokinen.
8699: Miina Sillanpää. Alpo Lumme.
8700: Aino Lehtokoski. Eino Roine.
8701: Aino Malkamäki. Jalmari Kulmala.
8702: Martta Salmela-Järvinen. Niilo Honkala.
8703: 174
8704:
8705: IV,31. - Toiv. al. N:o 56.
8706:
8707:
8708:
8709:
8710: Riihinen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi toisen korvaus-
8711: lain muuttamisesta.
8712:
8713:
8714: E d u s !k u n n a U_ e.
8715:
8716: Sffii,en seuraUiksena on Suomessa yli miston ikorvausta ja 1 luvun 3 § : ssä Otn
8717: 400,000 henki:löä mene,t,t.äny,t ilrortinsa ja jou- henlkilön kansalaisuudesta; jdhtuva rajoitus.
8718: tunut siirtolaisina sii~11tymään ~ruluee1ta toi- EdeUeen lain 24 § :ssä ei ole ikorvausmää-
8719: se1Jle. Raslkiaimmin ovat siirtolaisuudoo jou- rästä; ,tapahtuvista pidätyksistä vapautettu
8720: tuneet kolkemaa,n ne ikan.saJlruiselt, jort:lka ei- n. s. ennaik!koavUS!tusten muodossa hätään
8721: vålt omistanteet muUJta kuin seru mitä sota joutuneilhle siirtolais:Ul[e :m:alksettuja avustuk-
8722: ,tuhosi, tai minkä !he itU>~e siir,tyessä;ä:n saiva,t sia. Nä:irt:,ä :määräiltään rva11Sin ailihaisia avus-
8723: peilast,et!tua muJlmnaa;n ikulje~ttaen. tuiksia eiväJt sii,r,to~aisert ole voine:ert; lkä~ittää
8724: V1v. 1941-1944 sodan siirt:olaisert;, jotka muuhun kuin ik1peimmän puutwern: Hevit-
8725: menettivät sodassa työHään ansai,tun omai- ,tämiseen, joten on tlrohtuUJto:nta vä:illentää
8726: suutensa, ovat odott.taneet oikeudenmukaisrt:a niitä korvauksista. Vie~ä. on rlain 22 §: n
8727: ja nopeata korvausten suoritusta meneltylk- 1 :momentin :mukaan 1rahassa suoritelttavan
8728: sistään. Heidrut ollisi a.s'etettava ensisijailile korva.ulksen määll'ä, 20,000 mal'lklk:aa, lka!tsot-
8729: korvauksia jaettaessa. Työtätekevät siirto- 'tava tliia;n arhaiseksi.
8730: >laiset ja heidän .perheensä, joista1 olosuhtei- Siirtolaiset odottavat, että toisesta kor-
8731: den pailrosta n. 70,000 on joUJtun:ut turvau- vauslaista poiste,tll!an ikohdat, joissa ra.joi-
8732: tumaan hu(YltoaJpuun, eivät tule pääsemää~n :tJeta.oo siil'ltolaisen työltlään ~ansaitseman
8733: taJloude11isesti: turvatuiiksi, ellei !heidän ilmr- omaisuuden korvauksia. Tämän perusteena
8734: vauiksiaan malksert:,a ;täysimäär:äisinä, rajoit- ehdotamme edllSikunnail:le !hyvälksyttävärksi
8735: tamattomi:na ja ilyhyeHä maksuajaJltla. ,toivomulksen,
8736: Milkään ,rahal!linen korvaus e1 nykyisin
8737: vastaa ~todeltlisen menetylksen al'lvoa. Ain.oas- että hallittts valmistaisi ja Edus-
8738: taa,ru iluontaiskorvaus oilisi rtä;ysin oiikeuden- ku,nnalle jättäisi esityksen laiksi,
8739: mukai,nen, niin että annettaisiin ~lehmä. me- jolla poistettaisiin tai muutettai-
8740: net.etystä tlehmästtä, hevonen hevosesta j.n.e. siin toisessa korvauslaissa olevat siir-
8741: Kun itäihän järj,estelyyn ei ikui,t,enikaan v,i,ime toväkeen kuuluvan työllään ansaitse-
8742: maaliskuussa hyväksytyssä korvauslaissa man omaisuuden korvaamista 1'ajoit-
8743: ole menty, olisi ollut si,tä ~enemmän paiika:l- tavat kohdat, nimittäin: 1 luvun
8744: laan, ert:m an'ne!tussa laissa ei olisi aiheetta 1 § :n 3 momentti, 1 luvun 5 § :n 2
8745: rajoitet:tu iko11vausten matksull!. Ku.iltenikin momentti, 1 luvun 3 § sikäli kuin se
8746: siimolai1sten on o:lh1t paklko ihuoilll1ita, että koskee henkt'lön kansalaisnutta, ja 3
8747: maå;ruitussa :laissa sii,r,tolaisen ,työ1Qään ansait- lttvun 24 § :n 2 kohdassa 1nainittu
8748: seman omaisuuden rkorvauks.elle on asete,ttu ennukkoavustus; ja.
8749: rajoituksia. Lain 1 luvll!ll 1 §: n 3 momen- jolla lain 22 § :n 1 momentin mu-
8750: tissa on prulovalmutusrajoi!tus, 1 'luvun 5 § : n kaan rahassa mctksett(Jil)a korvaus ko-
8751: 2 momen!tti rajoiM:aa henkilälkohtaioon iTitai- 1·otettaisiin 50,000 markaksi.
8752: Helsingissä 16 päi,vänä hlilitiikuurta 1945.
8753:
8754: Vilhelm Riihinen. Reino Uusisalmi.
8755: Juho Mäkelä. Antto Prunnila.
8756: Konsta Talvio. Eino Kujanpää.
8757: Toivo Sormunen. Jalmari Kulmala.
8758: Eino Tainio. L. Myllymäki.
8759: 175-
8760:
8761: !V,a2. - Toiv. al. N :o 57.
8762:
8763:
8764:
8765:
8766: Kuittinen y. m.: Esityksen antamisesta itärajan kuntien
8767: altteilla asuvien korvauksensaantioikeude,n laajentami-
8768: seksi.
8769:
8770:
8771: E d u s k u n n a ll e.
8772:
8773: Sodan johdosta kärsimään joutuneet itä- Kuitenkin voimassa oleva korvauslaki
8774: rajan asukkaat ov:at olleet tyytymättömiä ei ole voinut olla niin laaja, että se myös-
8775: siihen, että vasta hyväksytty korvaUSilaki ei kin huomioisi ne korvauksen saajat, jotka
8776: ole myöntänyt heille korvausta kaikesta väliaikaisesti joutuivat muuttamaan pois
8777: siitä, mitä heidän osakseen on sodan kes- kotiseuduiltaan ja tämän väliaikaisen muu-
8778: täessä ja myös sen jälkeen tullut. TaJlvi- ton johdosta joutuivat menettämään suu-
8779: sodan päätyttyä rajan siirtyessä siihen ren osan omaisuudestaan. M. m. on tälle
8780: paikkaan, missä se nyt on, joutuivat monet matkalle jäänyt monelta työläiseltä jalki-
8781: talot jaetuiksi siten, että osa peltoja jäi ei- neet, vähäiset vaatteet, työkalut y. m., joita
8782: kenenkään maalle, joten varsinainen vilje- he eivät ole takaisin saaneet. Olemme kuul-
8783: leminen å:ila~la jäi paljon heikommaksi kuin leet, että hallitus antaisi sfJllaisen asetuk-
8784: mitä se olisi normaalioloissa oLlut. sen, millä nämä korvattaisiin. Jos näin
8785: Ensimmäisen korvauslain yhteydessä ei pian tapahtuu, olisi suotavaa, että asetuk-
8786: tätä asiaa kuitenkaan päätetty, vaan käy- seHa määrätty summa olisi ainakin yhtä
8787: tiin siitä monta neuvottelua jälkeenpäin. suuri kuin toinen korvauslaki edellyttää,
8788: Mutta asia jäi keskeneräiseksi eikä ratkaisua sillä työläisten menettämää omaisuutta on
8789: vieläkään ole kuulunut eikä esitystä asiasta vaikea saada, koska vaatetus on poikkeuk-
8790: jä,tetty tähän mennessä. Rajaseutuasukkai- setta korviketavaraa ja kaupoissa niitä ei
8791: den elämä on ollut vaikeampaa sentähden, ole.
8792: ett'ä monet ovat joutuneet kauemmaksi liike- Kuten sanottu, voidaan ·irtaimen omai-
8793: keskuksista ja puutt~ee1listen ~teiden takia suuden korvaus suorittaa asetuksella, mutta
8794: ovat pakotettuja kulkemaan entistä pitempiä kiinteistön korvaus· ja. siitä johtuvat hai-
8795: matkoja kauppoihin ja muihin liikepaikkoi- tat, joissa on käytettävä perusteellista har-
8796: hin välttämättömien 1tarpeitten hankkimi- kintaa, on toinen asia. On ilman muuta
8797: sen takia. Sillä varsinainen liikenne rajalle selvää, että näiden arviointi ja päätös kuu-
8798: ja sen läheisyyteen ei vielä ole olemassa luu eduskunnalle, mistä pikainen 1ain
8799: kuin muutamissa paikoissa raja-alueiJla. saanti olisi välttämätön.
8800: Tämä korjaus tietysti saadaan aikaan heti Edel~ä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
8801: kun muut kiireeHiset asiat on saatu läpi- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
8802: viedyksi. muksen,
8803: On myös mainittava, että sodan aikana
8804: ja sen loppuvaiheissa joutuivat rajaseudun että hallitus antaisi esityksen Edus-
8805: asukkaat muuttamaan pois kotiseudultaan kunnal-le itärajan kuntien alueilla
8806: aivan samalla tavalla kuin luovutetun ctstwien korvauksensaantioikeuden
8807: a1lueen väki. Sillä halhtuksen määräys oli laajentamiseksi siten, että kaikki so-
8808: sama kaikille evakuoidulla alueella ja mää- dasta kärsineet pääsevät niistä osal-
8809: räyksiä oli tinkimättä noudatettava. lisiksi.
8810: HeLsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
8811:
8812: Juho Kuittinen. Juho Karvonen.
8813: Varma K. Turunen. Otto Muikku.
8814: Juho Pyy.
8815: 176
8816:
8817: IV,33. - Toiv. al. N:o 58.
8818:
8819:
8820:
8821:
8822: Riihinen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi ennakkok01'-
8823: vattsten myöntämisestä toisen korvattslain mukaan kOJ·-
8824: vaukseen oikeutetuille.
8825:
8826:
8827: E d u s k u n n a ll e.
8828:
8829: Käytyjen sotien seurauksena on väestöä annetun avun yhteydessä tapahtunut siir-
8830: Karjalasta, Lapin ja Oulun iääneistä sekä tolaisten jakaminen kahteen ryhmään ja
8831: Porkkalasta joutunut siirtymään pois enti- köyhimmän osan syrjäyttäminen korvauk-
8832: siltä asuinsijoiltaan. Tämä siirtolaisväestö sen saannista on synnyttänyt oikeutettua
8833: on suurimmalta osaltaan sodan ja siirtymi- arvostelua ja paheksumista siirtolaisten kes-
8834: sen vuoksi menettänyt kaiken omaisuu- kuudessa.
8835: tensa, joutuen nyt elämään vailla välttä- Työtätekevien siirt<>laisten taloudellinen
8836: mättömiä talous- y. m. tarvikkeita. asema on nykyisellään sietämätön, mutta se
8837: Kotien jälleenrakentamiseen tai edes uhkaa vieUi:kin vaikeutua, ellei pikaisesti ja
8838: osittaiseen kunnostamiseen, jokapäiväiseen riittävässä määrässä myönnetä varoja hä-
8839: käyttöön välttämättömän irtaimiston han- dän lieventämiseksi. Siirtoväen korvauslaki
8840: kintaan, vaatetuksen .tai muiden tarvikkei- on kyllä hyväksytty, mutta jo ennen pit-
8841: den ostoon tarvittavia varoja ei omaisuu- källe siirtyvien korvausten suoritusta, olisi
8842: tensa menettäneillä siirtolaisilla ole ollut. pahin hätä viipymättä torjuttava.
8843: Varojen puute on myös tehnyt mahdotto- Edellä sanotun johdosta, ja sen perus-
8844: maksi ammattityövälineiden hankinnan ja teella, että, eduskunnan maaliskuussa 1945
8845: siten estänyt siirtolaisten pääsyn omaa hyväksymän toisen korvauslain täytäntöön-
8846: elinkeinoaan harjoittamaan. pallo, vahinkojen arviointi ja suoritusten
8847: Siirtolaisten puolesta on tästä heidän järjestely tulee viemään pitkän ajan, mihin
8848: hädänalaisesta asemastaan eri tavoin lähe- siirtolaisten avuntarpeen kii1ree'llisyyden
8849: tystöjen y. m. muodoissa tehty ilmoituksia vuoksi ei ole varaa, ehdotamme eduskunnan
8850: maan hallitukselle ja toivottu nopeita toi- päätettäväksi .toivomuksen,
8851: menpiteitä asian auttamiseksi. Tämän vuo-
8852: den helmikuun 9 päivänä hyväksyttiinkin että hallit1ts ensi tilassa valmistaisi
8853: eduskunnassa laki ennakkokorvausten mak- ja antaisi Eduskunnalle esityksen
8854: samisesta, mutta suurin osa siirtolaisista, laiksi riittävän suuren ennakkokor-
8855: ja nimenomaan juuri se osa, joka eläa an- vauksen myöntämisestä sellaisille
8856: karimman hädän ahdisrtamana, jätettiin Eduskunnan maaliskuussa 1945 hy-
8857: tämän lain ulkopuolelle. Laki myönsi en- väksyrnän toisen korvauslain mukaan
8858: nakkokorvaukset vain kiinteistön ja raken- korvaukseen oikeutetuille, joiden
8859: nusten menetyksistä. Tämä hädän hetkellä omaisuus on omalla työllä ansaittua.
8860: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
8861:
8862: Vilhelm Riihinen. Jalmari Kulmala.
8863: Reino Uusisalmi Juho Mäkelä.
8864: Yrjö A. Manninen. Toivo Sormunen.
8865: Antto Prun.nilå. L. Myllymä.ki.
8866: Eino Kujanpää. Eino Tainio.
8867: 177
8868:
8869: IV,34. - Toiv. al. N :o 59.
8870:
8871:
8872:
8873:
8874: Pusa y. m.: Esityksen antamisesta täysimääräisen korvauk-
8875: sen maksatmisesta välirauhansopimuksern 14 artiklan pe-
8876: rusteella Neuvostoliitolle palautettavasta omaisuudesta.
8877:
8878:
8879: E d u s k u n n a ll e.
8880:
8881: Välirauhansopimuksen mukaisesti ovat omistavat osuustoiminnalliset y. m. työväen
8882: eräät liikkeet, laitokset ja henkilöt joutu- yhteisöt, vaativat myöskin sosiaaliset syyt
8883: neet .palauttamaan Neuvostoliitolle omai- tässä tapauksessa täyden korvauksen suo-
8884: suutta, joka väestön siirron yhteydessä tuli rittamista.
8885: siirretyksi pois luovutetulta alueelta. Hy- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme
8886: väksyessään toisen korvauslain eduskunta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8887: poisti siitä hallituksen esitykseen sisälty-
8888: neen säännöksen, jo.n'ka mukaan korvaus pa- että hallitus antaisi Eduskun.nalle
8889: lautettavasta omaisuudesta olisi korvattu sellaisen lakiesityksen, jonka mukaan
8890: korvauslain mukaisesti. Onkin luonnollista, 19 päivänä syyskuuta 1944 Suomen
8891: että korvaus palautettavasta omaisuudesta ja Neuvostoliiton välillä tehdyn väli-
8892: suorttetaan pakkolunastuksesta voimassa- rauhansopimuksen 14 artiklan perus-
8893: olevien periaatteiden mukaisesti ja siis täy- teella Neuvostoliitolle palautettavasta
8894: simääräisenä. Tämä on sitäkin tarkoituksen- omaisuudesta suoritettaisiin sen omis-
8895: mukaisempaa, kun arvoltaan yli puolet pa- tajalle täysimääräinen korvaus val-
8896: lautettavasta Qmaisuudesta kuuluu sellai- tio,n varoista joulukuun 31 päivänä
8897: sille laitoksille ja yhti<iille, joiden osake- 1944 vallinneen hintatason mukai-
8898: enemmistön valtio omistaa. Kun palautet- sesti.
8899: tavasta omaisuudesta lisäksi melkoisen osan
8900: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
8901:
8902: E. Pusa. Juho Pyy. Penna Tervo.
8903:
8904:
8905:
8906:
8907: 23
8908: 178
8909:
8910: IV,a5. - Toiv. al. N:o 60.
8911:
8912:
8913:
8914:
8915: Riihinen y. m.: Esityksen antamisesta lisäkorvauksen tnak-
8916: samiseksi eräille korvauslain mukaan korvaukseen oikeu-
8917: tetuiUe.
8918:
8919:
8920: Ed usikun:naUe.
8921:
8922: Vuoden 1939 syksyHilä aJlkaJneen ja maa- vain: 10,000 ma.rlcliaa ja !loput obiligatioH!la,
8923: J.lskuussa 1940 ,päätltyneen n. s. trulvisodan joiden arvo niitä myytäessä :useassa tapauik-
8924: seurauiksena yli 300,000 SuOIIlleiii !kansalaista sessa oli 50-60% nime1lisarvosta, joten
8925: joUJtu.iJ siirtymään pois ikotiseudwii1taan. obli:g.atioide.n osalta korvausten arvo vastasi
8926: Täll1e väestönosaLle ~uvattHn siUom täysi tuskin! 20 % : ia. Ind€iks.itn nousu on yhä
8927: korvaus sen mooettämä.stä omaisuudesta. jatkunut; v. 1944 se oli 201 pistettä ja
8928: Korvausten järjestelyn viipymisen vu01ksi :tämän, vuoden tammi-.J:leilmiikuussa jo 204
8929: ja vuoden 1942 ikorvauslaissa Ollevien puuJt.. pistettä.
8930: teellil:isuUJksien johdoota on: ollut seurauk- VUJOden 1942 korvauslain suoritulkse!t jat-
8931: sena, 'e.ttä maJkseittavat ikorvauikset jäävält ikuvat vuoteen 1948. Mikäli indelksi ikoihoaa
8932: arvoltaan merkityiksettömiiksi, ~Hei maini- nykyisellä vauhdillaan, ennättää se mainit-
8933: tussa Haissa esiintyviå puutteita poist.eta. tuun vuoteen 1948 mennessä ikohota ikaJk-
8934: TaJ.visodan johdosta menetetYill omaisuu- sinlkertaiselksi vuoden 1939 mdeiksiin verra-
8935: den ikoll"Varumisesta annettiin eloikuussa 1940 iten. NäJnä !luv:UJt antavat aavistulkoon: niistä
8936: ii8Jki, jota :uuden, 1941 afukaneen sodan joh- mroretyiksistä, joita hinltojen nousu ja m-
8937: doota ei pantu täytäJntöön, ja eloikuussa deiksi.taJkuun pu:uttThlllin.en ikol'IVausdaista on
8938: 1942 :toinen lruki, jomlka perusteella !talviso- korvausten sruajille aiihewttanut. Tode:1Jliset
8939: dan ikorvauikse.t on suoritettu. TämiiD lain mene!tytkset ovat :näitäikm ilUJkuja suu.rem-
8940: muikaan ikorvaUikset maJkse:taam. jouJ:uJlruun illl8it, si~tä osoituik.sena ovalt varojen puut-
8941: 31 päivänä v. 1939 valtlinneen hintat,ason rteessa yhälkin ,:roJkentamattomrut SJii,r;tOOaisc..
8942: pe.ruste.ella. ikodit.
8943: Elinkustannrusindeiksi Otn ttllhnyrt; j~ MainirtUSS81 korvauslaissa myönnetään
8944: nousun syksystä 1939 alkaen. Tämä rahan- ikorvaus maiksettavaksi :täy.teen määrään
8945: arvoa alentava ilmiö oli selvästi havait- sHtä osa!llta, miikä ei ikohoa y.li 500,000 mar-
8946: tavissa vuoden 1942 korvauslakia ilaadirt- ikan. Lisälksi lain: perustelussa ronotaan:
8947: ltaessa. Tästä huolimatta ·ei ikorvausma:k- ,Tasapuolisuus vaati1i, ~että :vruhirn:got, aiheu-
8948: suja sidottu e1ilnikustannusinde.ksiin. tuikoot ne joiko vuoden 1939 tai VUOtlllll;R
8949: Korva.usmaJksuj,en viipyminen, lll;iiden suo- 1941 al!kaneesta sodasta, korvataan srumojen
8950: dttaminen kun alkoi vasta vuonna 1943, ja perusteiden mukaisesti."
8951: ltoisaa1ta indeiksin jatkuva ikohoaaninen on- Kun edUSiknnnan päätÖiksehlä marulis-
8952: lkin saattanut !korvausten arvon ja merki- kuussa vuonna 1945 viimeksi käydyn sodan
8953: tyksen ,pruhasti ihorjumaan. Vuoden 1942 korvauksille on myönnetty indeksitakuu,
8954: lkorvausl·ain ikmwaUSitoo arvon ailenemista niin siirtolaiset odottavat, että myös 1942
8955: on syytä lyhyesti tässä selvittää eräillä nu- korvauslain korvausoikeutetuille, jotka tal-
8956: meroi"Ha. visodan johdosta menettivät työllään an-
8957: EHnikustannusindeksi, joika vuonna 1939 sailtun omaisuutensa, ny.t suor1tettaisih1 in..
8958: olii 110 p.is,tet,tä, ikohosi vuoteoo 1942 183 delksin ikoihoamisesta ai.Jheutunut ko!'IVaUSiten
8959: pisteeseen. Todellinen ra:hanarvon OO.enemir- arvon menetys. Ehdotamme edellä sano-
8960: nen on rtätäJkin huimaavaa ihrutiPpaus.ta suu- tun joihdosta eduskunnalle hyväiksyJttäVIäiksi
8961: vempi. Korvaulksista maJkse.ttiin ,llafu.assa toivomuiksen,
8962: IV,35. - Riihinen y. m. 179
8963:
8964: että hallitus valmistaisi ja Edus-. tämä omaisuus oli omalla työllä an-
8965: kunnalle jättäisi esityksen laiksi, saittua, maksettaisiin joulukuun 31
8966: jonka mukaam, ni~1le vuonna 1942 hy- päivänä 1939 jälkeen tapahtuneen
8967: väksytyn korvauslain mukaan kor- elinkustannusindeksin nousun mukai-
8968: vaukseen oikeutetut"lle, joide.n menet- nen lisäkorvaus.
8969: Helsingissä 19 päivänä ihuihtilkuwta 1945.
8970:
8971: Vilhelm Riihinen. Sulo Muuri.
8972: Jalmari Kulmala. Reino Uusisalmi.
8973: Arvo Riihimäki. Johannes Mustonen.
8974: Hugo Manninen. Toivo Sormunen.
8975: Toivo Kujala. Vihtori Metsäranta.
8976: Olga Virtanen. Lauri Myllymäki.
8977: 180
8978:
8979: IV,aa. - Toiv. al. N:o 61,
8980:
8981:
8982:
8983:
8984: Tuurna. y. m.: ToVm.enpiteistä teoUisuudesta tomteentulonsa
8985: saaneen siirtoväen sijoiUatmisesta entiseen ammattiinsa.
8986:
8987:
8988: E d u s k u n n a ll e.
8989:
8990: Edellisen eduskunnan viimeisten laaja- lisuutta. Hankintasopimusten aikaansaa-
8991: kantoisten lainsäädäntötoimenpiteitten, m. miseksi vedottiin yksityisyrittäjiin. Nämä
8992: m. maanhankintalain ja toisen korvauslain eivät kuiterrkaan suhtautuneet myönteisesti
8993: tarkoituks-ena on siirtoväen hädänalaisen sopimuksen tekoon ilmeisesti peläten, että
8994: aseman edesauttaminen. Maanhankintalain .sota muodostuisi niin lyhytaikaiseksi, ettei
8995: toimeenpanon kautta saatanee, kuten uuden jperustettavia tuotantalaitoksia hankinta-
8996: hallituksen ohjelmakin edellyttää, maata- sopimuksen kautta saaduilla voittovaroilla
8997: iJ.oussiirtoväki mahdollisimman pian harjoit- ennätettäisi riittävästi kuolettaa. Hallituk-
8998: tamaan entistä elinkeinoaan. Sensijaan ei sen yritykset houkutella yksityisyrittäjiä
8999: valtiovalta ole kyennyt tekemään paljoa- edullisten teoslainojen tekoon johtivat sa-
9000: kaan sen siirtoväen aseman vakauttami- masta syystä kielteiseen tulokseen. Mutta
9001: seksi, joka on saanut toimeentulonsa asutus- oikeana hetkenä herätettiin uusi ajatus.
9002: keskuksissa ja teollisuudesta ja joka siirto- Yksityisyrittäjiä kehoitettiin laatimaan
9003: väki edustaa lähes puolta koko siirtoväen omat piirustukset tarvittavia tehtaita var-
9004: määrästä. Toinen korvauslaki ei riitä ten sekä esittämään kustannuslaskelmat nii-
9005: hankkimaan tälle siirtoväen osalle entistä den rakentamiseksi valtion lukuun. Raken-
9006: elinkeinoa. Vielä vähemmän lain täytän- nussuunnitelmien hyväksyttyä ja .tehtaiden
9007: töönpanon kautta kyetään jälleenrakenta- rakennettua valtio oikeutti yksityisyrit-
9008: maan sitä teo'llisuutta, josta huomattava osa . täjät vuokraamaan iaitokset tiettyä kor-
9009: tätä siirtoviilkeä sai elantonsa. Ja kuiten- vausta v~taan. Vuokra määrättiin joko
9010: kin edustaa sanottu siirtoväki yritteliäi- brutto- tai nettovaihdon perusteella ,tai
9011: syyttä, ik.oeteltua kykyä, ammattitaitoa ja tiettynä prosenttina rakennuskustannuk-
9012: -kuntoa, jota olisi tarkoituksenmukaisesti sista. Sopimuksiin sisältyi sitäpaitsi pykälä,
9013: käytettävä maan tuotantoelämän hyväksi. jonka mukaan yksityisyrittäjät oikeutettiin
9014: Kun uuden hallituksen ohjelman mukaan sodan jälkeen erinäisin ehdoin lunastama:an
9015: tuotantoelämämme tarkoituksenmukainen laitokset valtiolta, tavallisesti valtion oma-
9016: järjestäminen ja elvyttäminen on lähiajan kustannushintaan vähennettynä vuotuisten
9017: tärkein talouspoliittinen tehtävä ja kun kuoletusten määrä.
9018: hallituksen pyrkimyksenä on turvallisuuden Teoreettisesti valtio siis rakensi tehtaat
9019: harrkkiminen erikoisesti sodasta kärsimään omaan lukuunsa, mutta käytännössä sen
9020: joutuneille ja sen tavoitteena on täysityöl- tehtävä oli täysin rahataloudellinen. Yksi-
9021: lisyys, on teollisuudesta eläneen siirtoväen tyisyrittäjät eivät pelänneet oopimuksen-
9022: sijoittaminen työhön pikimmiten saatava teossa taloudellista, eivätkä yhteiskunnal-
9023: päiväjärjestykseen. Käsityksemme mukaan iista vaaraa, vaan myötävaikuttivat tinki-
9024: tämä tavoite voidaan nykyoloissa parhaiten mättä tämänlaatuisten tuotantolaitosten
9025: saavuttaa valtiovallan, yksityisyrittäjäin rakentamiseen.
9026: ja työläisten kesken aikaansaatavan yhteis- Niin pian kuin valtio oli vuokrannut teh-
9027: 'toiminnan avulla. .taat yksityisille yrittelijöille, heidän kans-
9028: Suunnitelman perusteeksi esitämme saan solmittiin laajasuuntaisia tuotantosopi-
9029: eräitä Amerikan Yhdysvalloissa saatuja muksia, joiden nojalla yrittäjäin voitto
9030: kokemuksia. rajoitettiin määrätyksi prosentiksi brutto-
9031: Toisen maailmansodan syttyessä ei Yh- voitosta, monessa tapauksessa n. 6 % :ksi.
9032: dysvalloissa ollut mainittavampaa sotateol- Sitä paitsi sopimuksessa määrättiin, että
9033: IV,aa. - Tuurna y. m. 181
9034:
9035: valtiolla oli oikeus ,to renegotiate the kentamisen, myötävaikuttaisi eritoten sel-
9036: oontracts", s.o. ottaa sopimus uudelleen laisen teollisuuden sekä suuremman että
9037: tasoitettavaksi. Tä:llä menettelytavalla pienemmän, aikaansaamiseen, joka kansan-
9038: kaikki kohtuuttomat voitot palautettiin taloudelliselta kannalta harkitaan nyky-
9039: valtiolle. oloissa tarpeelliseksi ja jota osakorvauksin
9040: Estääkseen yrittäjiä, joilla aikaisemmin ja pääoman puutteen vuoksi ei muuten
9041: oli ollut ainoastaan vaatimaton voitto tuo- saada rakennetuksi. Mutta ·erääksi pääeh-
9042: tannostaan, saavuttamasta liian suurta voit- doksi olisi tällöin asetettava, että yrittäjä
9043: toa sen johdosta, että valtio heidän kans- sijoittaa teollisuuteen siitä toimeentulonsa
9044: saan oli solminut vuokrasopimuksen, säädet- saaneen siirtoväen. Työsuhteen jatkuvai-
9045: iiin n. s. ,excess profit :tax", mikä vero suudella onkin sekä yrittäjäin että työläis-
9046: kohdistui lisääntyneihin teollisuusvoittoihin. ten kannalta mitä suurin merkityksensä.
9047: Kaiken tämän tuloksena oli, että hallitus Sotakorvausteollisuuden aikaansaamiseksi
9048: uskomattoman lyhyessä ajassa ja kohtuuUi- useilla aloilla, joilla Karjalassa saavutetut
9049: sin kustannuksin aikaansai sotatarpeiden työn tulokset ·tunnetaan, on esitmty esi-
9050: valmistamista varten tarvittavat tuotanto- merkki myös huomionarvoinen.
9051: laitokset sekä myöskin hankintasopimukset, Esitetyn nojalla ja tietäen, että kysymys
9052: jotka ovat olleet omiaan tuottamaan sota- vaatii selvitystä hallituksen puolelta, ehdo-
9053: tarvikkeiden ylivoiman liittoutuneille. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
9054: Edellä esitetyn esimerkin toteuttaminen täväksi toivomuksen,
9055: suomalaisissa oloissa vaatii tietenkin oman
9056: harkintansa. Se onkin vain esitetty eräänä että hallitus ottaisi kiireellisesti
9057: ehdotuksena, miten teollisuudesta elänyt valmisteltavaksi kysymyksen teolli-
9058: siirtoväiki, yrittäjä ja hänen kerallansa suudesta toimeentulonsa saaneen siir-
9059: hänen työntekijänsä voitaisiin saada sijoi- toväen sijoittamisesla entiseen am-
9060: tetuksi työhön ja toimintaan. Kokonais- mattiinsa ja että hallitus ensi tule-
9061: edun mukaista olisi, että valtio, joka kor- van vuoden talousarvioon varaisi
9062: vausmenette'lyllään on tehnyt ylivoimaiseksi tarkoitukseen riittävän määrärahan.
9063: luovutetun alueen teollisuuden jälleenra-
9064: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1945.
9065:
9066: Arno Tuurna. Juho Pyy.
9067: 182
9068:
9069: IV,37. - Hemst. mot. N:o 62.
9070:
9071:
9072:
9073:
9074: Rollsten: An.gåernde oolåtande oo proposition med förslag
9075: tiU lag om skattefrihet för beräknad försäljningsvinst
9076: vid friviUig försäljni'nlg arv jord till krigsförflyttadt,
9077: fronfmtän, krigsinvalider och krigsänkor.
9078:
9079:
9080: T i 1l R i k s d a g e n.
9081:
9082: Under rådande förhållan·den vore det av kommen fiktiv vinst ikan sålunda icke sak-
9083: största vikt att den frivilliga försäljningen enligt försvaras, och förhållandet bleve så
9084: av jord till krigsförflyttade, frontmän, mycket olyckligare, ifall en slik beskatt-
9085: krigsinvalider och krigsänkor snabbt och i ning skulle förhindra en i övrigt naturlig
9086: största möjliga omfattning skulle komma i och ur social synpunkt mycket önskvärd
9087: gång, men om så skall kunna ske, måste utveckling.
9088: sådana faktorer, som verka hindrande på I lagen om konjunkturskatt av den 30
9089: en sådan utveckling, möjligast effektivt december 1941 ha lagstiftarna även upp-
9090: undanröjas. burit tanken på skattefrihet för slik in-
9091: Ett av de hinder, som verkar bromsande komst genom att bestämma, att inkomst,
9092: på den frivilliga jordförsäljningen för som tillkommit genom frivillig överlåtelse
9093: ovanantydda ändamål, utgöres av särskilda för snabbkolonisation, icke skall anses så-
9094: bestämmelser i våra skattelagar samt till- som beskattningsbar inkomst vid konjunk-
9095: lämpningsförfarandet beträ:ffande dessa turbeskattning. Det vore förvisso av största
9096: bestämmelser. Om exempelvis en person betydelse, att den :frivilliga jordöverlåtelsen
9097: inom förloppet av ett år säljer mer än vid förverkligandet av nu förestående ko-
9098: tvenne jordområden, kan han betraktas lonisation skulle gynnas och stimuleras av
9099: som yrkesmässig försäljare av jord, även statsmakten genom avlyftandet av ett be-
9100: om han innehaft fastigheten i mer än 10 skattningshot, som är ägnat att i allvarlig
9101: år; och under sådant förhållande kan han grad bromsa en gynnsam utveckling av en
9102: beskattas för en försäljningsvinst, som ikan stor och betydelsefull fråga.
9103: bliva mycket betungande. I själva verket Med hänvisning till ovanstående får un-
9104: kan det knappast bli fråga om någon vinst, dertecknad vördsamt hemställa,
9105: även om en skenbar sådan kan påvisas, ty
9106: överlåtandet av realegendom mot en av att regeringen måtte skyndsamligen
9107: inflation kraftigt försämrad valuta, innebär avlåta proposition med förslag t~""ll
9108: i själva verket en ekonomisk uppo:ffring, lag om skatte{rihet för beräknad för-
9109: som han av omständigheterna och inför säljningsvinst vid frivillig försälj-
9110: hotet av att se sin jord tvångsanskaffad ning av jord till krigsförflyttade,
9111: för samma ändamål, anser sig böra accep-- frontmän, krigsinvalider och krigs-
9112: tera. Beskattningen av en sålunda upp- änkor.
9113: Helsingfors den 20 april 1945.
9114:
9115: Ture Hollsten.
9116: 183
9117:
9118: IV,a7. - Toiv. al. N:o 62. Suomennos.
9119:
9120:
9121:
9122:
9123: Rollsten: Esityksen antamisesta laiksi arwoidun myynti-
9124: voito,n verovapaudesta sotasiirtolaisille, rintamamiehille,
9125: sotainvaliideille ja sotaleskille tapahtuvassa vapaaehtoi-
9126: sessa maan myynnissä.
9127:
9128:
9129: E duskunnaUe.
9130:
9131: N ykyis:isstä oloissa oliisi m11Jä ltärkJeinitä verotrt:amista 1ei nidmi ohl:en voida; :asianmu-
9132: soodru vapaaehtoinen: maan myynti sota- ikJaisest.i puolusbala, ja rusian!loota !käv1si
9133: ffijrto1aisiJ1e, rintama.m1ehiJl1e, sotainvaiLii- sitäkin onnettomammaksi, jos sellainen
9134: deiille ja SOJtiaJ,esk;ilLe !käynrtiin: oopeasti j'a ve.11otus 'estäisi! muUiten ilru0i11'11ol.Hsta ja so.-
9135: mahdJOliLisimman SUUTies&a 1!ruajuUJdessa, siool:iseJ.Ita näJ.kJökanooJ:ta hyvin toivorttavaa
9136: mutta 'että 1ruiin voisi 1tapahtnm., on se:l:lOOsiet ikehltysiä.
9137: tteikiji:Lt, jotka vaikuttava,t tuoHaiSit:a kehi- Joulnliruun 30 päivänä 1941 anJlletussa
9138: tystä ehkäiseväslti, mahdollisimman ,teho!k- suhdan.nev;el'ola.iMa iainsäätäjäit oVIat myös
9139: kiruastl: poisrllettava. IQI1I1aks;uneet ajatuksen S€11la.ioon !tulon vero-
9140: Erään, nHstä €\Steistä, jotika vaåilmtmavat vaparu:desta määräämäHä, ,ertJtä ltu:loa, joka
9141: jal'ii.'UI1:if;aV1Mit~ vapaa1ehtoåseen maan myyn- O!ll: saatu vaJpaaehtoiseiJa 1uovwtulksella p,ika-
9142: rt;i]n yllä viiltatussa: ltarkoitU!ksiessa, muodos- rusutuslta vanten, 1eiJ ol'e katsottava verotet~
9143: rt:a.Wl,t erim:äiset V'ffi'oJaeissamme olevaJt mää- !tavaksi tuJ.oksi Slllhdienneverotllllksessa. Var-
9144: rävnkset sekä näiden määräysten oovelltamis- masti~ olisi mitä suurin me,rilciltys sillä, 'etlt:ä
9145: meoottcly. Jos esi.lmierlrilksi henikitlö yhden val!tio suosisi ja kiihoiilitaås1 vapaaehtoislta
9146: vuoden kuliuiessa myy 1e:noo1män kuin kaksi maan luovutusta nyt edessä olevaa asutta-
9147: maa-aluetta, voidaan hänet katsoa ammatti- mista 'toteutettaessa poistamalla verotus-
9148: maiseksi maa~n myyjäksi, wciJlclm :kiinteistö U:hain, jdka on omiaan arv~eluttavassa mää-
9149: olåsi oHIUit hänei1lä yli 10 vuotta, j'a min rin jarrnttamaa.J:li sUilN"en ja merkirtykooilili-
9150: ollen häntä voidaian v~erortrt:.aa myyntimiJ.. se.n kysymyksen. suortuisaa kehitystä.
9151: tOSita, mikä saat1too käydä hyvin ~rositta Edellä oLevaan vi1taten ehdotAaln: ikmmioit-
9152: vaksi. Oikeastaan voi 'tuskin mikään voitto taen ,eduslruTIID!an hyvälksytitävälksi toivo-
9153: tU!l.Ia kysymytksee:n, sillä Vla,ik/ka nruen:näinen ,mu!ksen,
9154: voitto void!a3Jl!kim. OSOLtltala, s;jsäJ,tyy rool~ että hallitus kiireellisesti antaisi
9155: o.maisuuden luovUJttamiseen inflation suu- Eduskunnalle esityksen laiksi sota-
9156: mes!ti huonontrumaa val'llll1ttaa WlSI1;.ruaJn itse siirtolaisille, rintamamiehille, sotain-
9157: asiassa ;1laloude1linien uhmUSJ, jonka hän valiideille ja sotaleskille tapahtu-
9158: ikiwtsoo wlvolmuude!ksee:n hyväksyä olojoo neessa vapaaehtoisessa maan myyn-
9159: pakosta ja nähdessään maansa uhatuksi nissä saaduksi arvioidun myyntivoi-
9160: joutua pakiko-otetuiksi samaan 1:arkoiltu!k- ton verovapaudesta.
9161: seen. Siten syntyneen kuvi,tellun voiton
9162: I:Ledsingissä luuhtfu:IJun 20 päivälnä 1945.
9163:
9164: Ture Hollsten.
9165: 184
9166:
9167: IV,as. - Toiv. al. N:o 63.
9168:
9169:
9170:
9171:
9172: P. Leskinen y. m.: Toimenpiteistä eräiden siirtoväkeen kuu~
9173: ,zuvien henkilöiden rmaksamtien vuokriem, takaisin maksa~
9174: miseksi.
9175:
9176:
9177: E d u s k u n n a 11 e.
9178:
9179: Sodan aikana 1941-44 jouduttiin toimit~ Knn tässä on kysymyksessä sota-ajan ra-
9180: tamaan laajoja väestönsiirtoja taistelu~ situsten i1meisen epätasainen jakaantuminen
9181: alueiksi jääneiltä tahi uhanalaiseksi tul~ eri kansalaispiirien kesken ja avoin kohtuut~
9182: leilta seuduilta muualle. Lappeenranta ym~ tomuus vuokralla asujia kohtaan, jotka
9183: päristöineen m. m. oli tällainen paikka~ muutenkin monella tavalla joutuivat kärsi~
9184: kunta, josta väestö joutui viranomaisten mään vahinkoa pakkosiiNon aikana, pyy-
9185: toimesta pakkosiirron ikautta Keski~ ja Länsi- dämme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
9186: Suomee.n, ensin kesä-heinäk. 1941 ja toi- päätettäväksi toivomuksen,
9187: sen kerran kesällä 1944. Kun väestö viran-
9188: omaisten luvalla sittemmin palasi takaisin että hallitus antaisi tutkittavaksi
9189: tapahtui niin, että vuokralaisina asujat jou- siirtoväen vuokra--asian ja jättäisi
9190: tuivat maksamaan talonomistajille huoneis- Eduskunnalle sellaisen lakiesityk$en,
9191: toistaan täyden vuokran koko siltä ajalta, että valtion varoista korvattaisiin
9192: minkä olivat pakkosiirron alaisina muualla. maksetut vuokrat tahi että talonomis~
9193: Tällöin jourtuiva,t hyvin monet, esim. sellai- tajat velvoitettaisiin maksamaan kan~
9194: set siirretyt, jotka eivät halunneet käyttää netut vuokrat tai vähintäii>n puolet
9195: hyväkseen yleistä virallista majoitusta, kus~ niistä korkoineen takaisin vuokran-
9196: tan,tamaan vuokramenonsa sanotulta ajalta maksajille.
9197: kahteen kertaan. Tällainen vuokramaksun
9198: kanto toimitettiin sekä liike- että yksityis-
9199: huoneistoista Lappeenrannassa.
9200: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
9201:
9202: Paavo Leskinen. Toivo Sormunen.
9203: Elli Stenberg. Johan Toivo Järvinen.
9204: Remo Uusisa.lmi. Olga Virtanen.
9205: 185
9206:
9207: IV,aa. - Toiv. al. 1{ :o 64.
9208:
9209:
9210:
9211:
9212: Wiik y. m.: Toimenpiteistä puu-, paperi- ja 1netalliteolli-
9213: suuden sosialisoimiseksi.
9214:
9215:
9216: E d u s kun n a B e.
9217:
9218: Viimekuluneet vuodet, jolloin muutamat teollisuustyön koko tuotosta. Vientimme
9219: korkeat henkilöt ovat rikollisella seikkailu- valtava enemmistö johtui mainituista kah-
9220: politiikanaan saattaneet kansat mitä sur- desta teollisuuden haarasta. Niillä oli siis
9221: keimpiin onnettomuuksiin, ovat entistä sel- hallitseva asema talouselämässämme, mutta
9222: vemmin osoittaneet miten välttämätöntä on, kovasti sitä väärinkäytettiin niin taloudel-
9223: että kansanvaltaisesti ajattelevat kansalai- lisesti kuin poliittisestikin. Usein Jainsää-
9224: set riistävät taantumuksellisilta aineksilta täjän on ·täytynyt koettaa järjestää ne
9225: niiden voimavarat ja pakottavat ne ·alistu- probleemat, jotka ovat johtuneet puutavara-
9226: maan kansan yhteiseen hyvään. Tällöin huo- yhtiöiden lainvastaisista maanhankinnoista.
9227: mio kiintyy uudestaan siihen seikkaan, että Katkerasti maanviljelijäväestö on saanut
9228: useimmissa maissa ja myös meillä Suomessa kokea niiden ostorenkaiden vaikutukset,
9229: taantumukselliset ainekset ennen muita ovat joita sahalaitokset ovat keskenään muodos-
9230: saaneet haltuunsa olennaisen osan kansallis.- taneet puutavara.in hintojen polkemiseksi;
9231: omaisuudesta ja saattavat käyttää sitä n. s. varsinkin pientilalliset on useasti saatettu
9232: säännöllisinäkin aikoina saattaakseen työtä- tällä tavalla vaikeaan asemaan, varsinkin
9233: tekevät kansankerrokset taloudelliseen ja koska sanotut ostorenkaat ovat käyttäneet
9234: sosiaaliseen riippuvaisuuteen sekä lisäksi myös sellaisia epälojaalisia liiketapoja, jotka
9235: epänormaalisina, rauhattomina aikoina häi- eivät ole sietäneet päivänvaloa. Monet ta-
9236: riöiden aikaansaamiseksi, jotka toisinaan lonpojat ovat täten joutuneet suorastaan
9237: uhkaavat koko kansan valtiollista itsenäi- puutavarayhtiöiden armoille, heidän omien
9238: syyttä ja olemassaoloa. Taloudellisiin voima- puUJtavayhtiöittensä ollessa jotenkin voimat-
9239: varoihinsa; nojaten varakkaat luokat taval- tomia taistelussa rikkaita kapitalistisia puu-
9240: H&esti myös saavuttavat sellaisen vaikutus- tavarayhtiöitä vastaan.
9241: vallan valtiossa hallitseviin piireihin, joka Vielä turmiollisemmaksi on usein muo-
9242: saattaa nämä palvelemaan pääoman etuja dostunut puutavarayhtiöiden suhtautumi-
9243: ja noudattamaan sen omistajain ohjeita, nen palkkatyöväkeen. Sitkeästi ne ovat
9244: vaikka toisinaan kansan suuren enemmistön kieltäytyneet solmimasta niitä työehtosopi-
9245: vahingoksi. muksia, jotka muissa maissa ovat edes
9246: Meidän kansamme, joka on köyhempi jonkinverran turvanneet palkkatyöläisten
9247: kuin useimmat suuret ja mahtavat kansa- etuja, ja vasta talvisodan puristuksessa
9248: kunnat, on sekin saanut katkerasti kokea työnantajisto suostui vihdoinkin periaat-
9249: pääoman mielivaltaa ja myös sen harjoit- teessa näitä sopimuksia solmimaan, niiden
9250: tamaa poliittista vaikutusvaltaa. Meidän käytännöllisen merkityksen jäädessä kuit1en.
9251: maamme suurin kansallinen omaisuus, metsä- kin siitä riippumaan, pystyvätkö työväen
9252: varamme, ovat joutuneet olennaiseksi osaksi ammatilliset järjestöt jatkuvastikin puolus-
9253: yksityisen pääoman haltuun ja maamme on tamaan työväen saavutuksia. Fascistinen
9254: taloudelliseen toimeentuloonsa nähden jou- lapuanliike syntyi osaksi sen johdosta, että
9255: tunut vallan olennaisesti siitä riippuvai- vientiteollisuutemme toivoi voivansa sen
9256: seksi. Säännöllisinä aikoina kaksi viiden- avulla niin murtaa työväen vastarinnan,
9257: nestä maamme •teollisuustyöväestä oli puu- että ne palkanalennukset kävisivät mahdol-
9258: ja p·aperiteollisuuden palveluksessa ja näi- lisiksi, joiden piti parantaa Suomen vienti-
9259: den osalle tuli niinikään kaksi viidennestä teollisuuden asemaa maailmanmarkkinoilla.
9260:
9261: 24
9262: 186 IV,3'9. -Puu-, paperi- ja. metaUitoollisuuden sosialisoiminen.
9263:
9264: Mitä raainta väkivaltaa käyttäen lapuan- valtiovallan piti hankkia itselleen määräävä
9265: liike todella saattoikin maamme työväen- vaikutus sotatarveteollisuuteen, ja monessa
9266: luokan hetkellisen voimattomuuden tilaan, muussa maassa laadittiin asiasta lakiehdo-
9267: josta pääoma hyötyi tavattomasti, mutta tuksia, ja supistettiin sanotun ,teollisuuden
9268: tästä työväen heikkoudesta, sen riittämät- voitonmahdollisuuksia. Jopa virallisissa
9269: tömästä ostokyvystä kärsi niin maatalous kansainvälisissäkin konferensseissa neuvo-
9270: kuin myös kotimarkkinateollisuus. Työ- teltiin sotatarveteollisuuden asemasta ja sen
9271: väeltä riistettiin joksikin aikaa miltei kaikki valvonnasta.
9272: kansalaisoikeudet; hävitettiin yhdistymis- Kaikki mainitut teollisuudet ovat siis
9273: ja sananvapaus, jopa supistettiin työmaa- sellaisia, joita valtiovallan pitäisi erikoi-
9274: terrorin avulla yleisen äänioikeudenkin mer- sesti valvoa, mikä tehokkaimmin kävisi
9275: kitystä työväelle. Mutta itse talouspulan päinsä ottamalla ne valtiovallan haltuun.
9276: aikana ja sen avulla pääoma tästä hyötyi; Mitä enemmän yksityisiä pääomia ehtii
9277: osakkeet kohosivat pörssissä mahtavasti, näille aloille kasaantua, sitä vaikeampi on
9278: samanaikaisesti kuin työväenluokka suureksi enää päästä asiassa tulokseen ja sitä enem-
9279: osaksi oli sellaisessa tilassa, että kuntien män sanottu pääoma voi saavuttaa valtio-
9280: täytyi antaa avustusta niillekin työläisille, valtaan sitä vaikutusta, joka vaikeuttaa
9281: jotka vielä olivat työssä. kaikkia ponnistuksia kansanvallan puolU&-
9282: Emme saa vaarantaa uudelleen niitä ar- tamiseksi pääoman valtaa vastaan.
9283: voja, joiden merkitys on käynyt ilmi m. m. Tässä mainitulla, eräiden teollisuuden-
9284: juuri niiden hyökkäysten valossa, joita haarojen ottamisella valtion käsiin allekir-
9285: demokratian viholliset ovat niitä vastaan joittaneet eivät tarkoita sellaista sosialisoin...
9286: kohdistaneet. Eikä kansallisomaisuuttamme tia, joka meidän mielestämme kyllä on ai-
9287: saa jättää alttiiksi taantumuksellisten ai- koinaan toteutettava yksityisen suurpää-
9288: nesten keinottelulle. Täytyy luoda takeita oman murtamiseksi ylipäänsä ja kansamme
9289: uusia romahduksia vastaan niin taloudelli- talous- ja yhteiskuntaelämän kohottami-
9290: sella kuin poliittisellakin alalla, mikäli se seksi korkeammalle tasolle. Ajatuksemme
9291: nykyisessä yhteiskunnassa on mahdollista. tarkoittaa tällä kertaa vain riistää yksityi-
9292: Sanottu koskee suuresti sitäkin teolli- seltä pääomalta muutamia sellaisia kapita-
9293: suutta, joka varsinaisesti hankkii aseita listis-monopolistisiksi muodostuneita aloja,
9294: sodankäyntiä varten ja jonka harjoittajat joilla sen valta merkitsee kansanvaltaa eri-
9295: siis erikoisesti hyötyvät kansallisuusvihasta koisesti uhkaavaa voimaa ja jotka - sil-
9296: ja sodista. Kysymys sotat?-rveteollisuuden mälläpitäen kansamme sekä nykyisyyttä että
9297: valvonnasta yhteiskunnallisilla toimenpi- tulevaisuutta - olisi kansanvallan puolus-
9298: teillä on monesti muissa maissa ollut käsi- tamiseksi ja lujittamiseksi mitä pikimmin
9299: teltävänä, jo ennenkuin tämän maailman- vapautettava yksityisen pääoman ylival-
9300: sodan antamia esimerkkejä oli. Jo ennen lasta. - Ehdotamme näin ollen eduskunnan
9301: sotaa myös Suomen metalliteollisuus suun- hyväksyttäväksi toivomuksen,
9302: nitteli asetuotannon tehokkaampaa kehi-
9303: tystä sen yhteistoimintaa vastaavan ulko- että lvallitus asettaisi komitean
9304: maisen teollisuuden kanssa. Siihen aikaan tutkimaan ensi tilassa, olisiko suur-
9305: oli jo huomattu, miten erikoisen vaarallista kapitalistiseksi muodostunut osa puu-
9306: on jättää tällainen, tarkoitukseltaan ja tavarateollisuudesta sekä paperi- ja
9307: usein toimintatavoiltaan mitä epämoraalisin sotatarveteollisuus saatettava valtion
9308: kapitalistisen toiminnan haara yksityisten lvaltuun tai millä muulla tavalla se
9309: rahamiesten hallittavaksi. Meidänkin maas- olisi asetettava tehokkaan yhteiskun-
9310: samme huomautettiin jo silloin siitä, että nallisen valvonnan alaiseksi.
9311: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
9312:
9313: K. H. Wiik. Ville Pessi Cay Sundström.
9314: 187
9315:
9316: 1V,4o. - Toiv. al. N :o 65.
9317:
9318:
9319:
9320:
9321: J. Järvinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta eräiden
9322: tuotantoalojen ja luonnonrikkauksien valtion valvontaan
9323: tai haltuun ottamise.n mahdollisuuksista.
9324:
9325:
9326: E d u s k u n n .a ll e.
9327:
9328: Eduskunnan kolme suurinta ryhmää on päästä niiden turvin hyötymään, vaan on
9329: Bopinut, että .taloudellisella wlalla on pyrit- hyödyn jakaannutt.ava tasapuolisesti kaik-
9330: tävä määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti kien kansalaisten osalle. Jotta pääomien
9331: johdettuun, yleistä elintasoa ja hyvinvoin- wlistaminen kansantalouden ja yhteiskun-
9332: tia kohottavaan talouspolitiikkaan. Täys- nan kokonaisetujen palvelukseen olisi mah-
9333: työllisyyttä .tavoitteena pitäen on kaikki dollista, on ne tarvittavassa ~laajuudessa
9334: reawliset edellytykset talous- ja tuotantoelä- otettava yhteiskunnan tai yleistä etua val-
9335: mämme elvyttämiseksi ja kohottamiseksi vovien elinten hallintaan. Erityisesti on
9336: hyväksikäytettävä. Sellaisia elinkeinoaloja, pidettävä huolta siitä, että n. s. sotakor-
9337: joilla on mahdollisuus lisätä ,tai synnyttää vausteollisuuden aloiUa ei yksityistä voit-
9338: uutta, joko oman maan kulutuksen tai vien- toa tavoi:tella. Nämä teoilisuudet on otet-
9339: nin kannalta tärkeätä ja arvokasta tuotan- tava vaJltion valvontaan ja hallintaan. Vuo-
9340: toa, on pyrittävä yleisen talousohjelman riteollisuutta on myös valtion :taholta riit-
9341: puitteissa kehittämään ja laajentamaan. tävän voimakkaasti hyväks.ikäy.te'ttävä.
9342: Sekä maataloudellista että varsinkin teol- Vientiteollisuuden keskittäminen ja ohjaa-
9343: lista ,tuotantoa on parhaan mahdollisen ko- minen on myös otettava valtion valvontaan,
9344: konaistuloksen aikaansaamiseksi rat.ionali- samoin ulkomahlle suuntautuvan sekä koti-
9345: soitava ja ohjattava kansantalouden etujen maisen kuljetuksen riittävän tarmokas kun-
9346: mukaisesti. Vuoriteollisuuteen ja koskivoi- toonsaattaminen ja valvonta. Kansalaisten
9347: mien rakentamisen avulla aikaansaatavaan terveyshuoNon kannatta tärkeä apteekki-
9348: maaseudun sähköistämiseen on erikoista ala on myös otettava valtion valvontaan.
9349: huomiota kiinnitettävä. MiLloin yksityinen On myös ,t<Jteutettava suurempien luon-
9350: yritteHäisyys ei osoi:t.a hwlua uusien tuo- nonrikkauksien kuten suurmaanomistuksen,
9351: tantoalojen valtaamiseen, on valtion teh- metsien ja ka;lavesien ottaminen valtion
9352: tävä aloite ja varattava tarpeelliset pää- hallintaan nHltä osilta mikäli ei ole vält-
9353: omat. TuotannoLlisen toiminnan suunnitte- tämätöntä jakaa niitä lisämaina vähävara-
9354: lun ja valvonnan on kuuluttava elimiHe, sille talonpojille, maatalous-siirtoväelle,
9355: joissa valtiovallan ohella eri etupiirit ovat maattomille invaliidei1le, en:tisille sotilaitlle,
9356: edustettuina ja jotka toimivat .taloudehlisen orvoille ja leskille. Samanlainen oikeus
9357: kansanvallan periaatteiden mukaan. On pi- maansaantiin nähden on myös varattava
9358: dettävä silmälJä, että tuotannon tuloksista nmle, jotka haluavat maataloudesta hank-
9359: riittävän suuri osa välittömästi palvelee kia välttämättömän toimeentuJonsa. Pientä
9360: varsinaisen kansan kulutustarpeita ja on ja keskivaraista talonpoikaistoa tämä suun-
9361: siten omansa kohottamaan elintasoa. nitelma ei koske, heidän maansa jääköön
9362: Se käsitys on saatava vallitsevaksi, että yksityiseen omistukseen, samoinkuin niiden-
9363: [uonnonrikkaudet ja luontaiset raaka-aine- kin, jotka maanhankinnan tai sen uusimis-
9364: varat ovat olemassa koko kansaa ja sen lakien kautta tulevat itsenäisiksi vHjeli-
9365: yleistä hyvinvointia varten. Samoin on ai- jöiksi.
9366: kaisempien sukupolvien keräämiä pääomia Suurteollisuuden, suurpankkien, vakuu-
9367: käytettävä lähinnä yJeisen edun sanelemailla tuslaitosten valtion haltuun ottamisen ·tu-
9368: tavalla. Yksityiset kapitalistit eivät saa lee olla tlähiaikoina suoritettava tehtävä,
9369: 188 IV,4:o. - Luonnonrikkaudet valtion valvontaan.
9370:
9371: koska valtion raha-asiat kaipaavat perus- että hallitus kiireellisesti asettaisi
9372: teellista korjausta. Nämä laitokset, varsin- komitean tutkimaan, mitä mahdolli-
9373: kin pankit, ovat sitäpaitsi yksityisten kä- suuksia on vuoriteollisuuden, koski-
9374: sissä omiaan saattamaan heikossa truloudel- voimien, sotakorvausteollisuuden, ap-
9375: lisessa asemassa olevat kansanosat yhä suu- teekkialan, vakuutuslaitoste,n, suur-
9376: rempaan riippuvaisuuteen omistavista ryh- teollisuuden, pankkien ja suurmaan
9377: mistä. ja -metsien ja kalavesien valtion val-
9378: Ylläolevaan viitaten esitämme eduskun- vontaan ja tarvittaessa haltuun Qtta-
9379: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, miseksi.
9380: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1945.
9381:
9382: Johan Toivo Järvinen. Paavo Leskinen.
9383: Lauri Myllymäki Matti Meriläinen.
9384: Vilho Riihinen. Hertta Kuusinen.
9385: Konsta Talvio. Anna Nevalainen.
9386: Reino Uusisalmi. Elli Stenberg.
9387: Toivo Sormunen.
9388: 189
9389:
9390: IV,4t. - Toiv. a.l. N :o 66.
9391:
9392:
9393:
9394:
9395: Lappi-Seppälä. y. m.: Toimenpiteistä virastotalon hankkWn.i-
9396: seksi maatalousministeriön asutusasiainosastolle ja Maa.-
9397: tolousseurojen Keskusliiton jälleenr<ikennusvalioklunnaUe.
9398:
9399:
9400: E d u s k u n n a ll e.
9401:
9402: Useiden valtion virastojen poikkeuksellisen suorastaan mahdottomaksi välttämättömän
9403: ajan aiheuttama laajentuminen ja toisaalta lisähenkilökunnan ottamisen. Edelläolevaan
9404: .samanaikaisesti tapahtunut rakennustoimin- viitaten ehdotamme eduskunnan päätettä-
9405: nan tyrehtyminen on aiheuttanut tilanah- väksi toivomuksen,
9406: tal1tta useissa valtion virastoissa. Varsin-
9407: kin maatalousministeriön asutusasiainosasto, että hallitus hankkisi tai pakotta-
9408: jonka ajankohtaiset tärkeät tehtävät edel- vissa tapauksissa rakennuttaisi riit-
9409: lyttävät kiireellisesti lisähenkilökunnan ot- tävän suuren virastotalon, johon va-
9410: tamista· maanhankintalain toimeenpanoa rattaisiin maatalousministeriön asu-
9411: varten, toimii hajoitettuna kolmeen eri ra- tusasiainosastoa ja sen alaisena toi-
9412: kennukseen ja näissåkin useihin toisistaan mivaa Maatalousseurojen Keskuslii-
9413: täysin erillisiin huoneistoihin. On luonnol- ton jiilleenmkennusvaliokuntaa var-
9414: lista, että tällainen ,asiantila vaikeuttaa ta- ten riittävät huonetilat.
9415: vattomasti viraston työskentelyä ja tekee
9416: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
9417:
9418: Jussi Lappi-Seppälä. Yrjö I. Antila.
9419: Juhani Leppälä. Arvi Ahmavaa.ra.
9420: E. A. Tutja. Erkki Leikola.
9421: Johannes Virtanen. Lauri Järvi.
9422: Martti 0. Kölli. Akseli Brander.
9423: Päiviö Hetemäki. Toivo Ikonen.
9424: J. E. Lampinen.
9425: 190
9426:
9427: IV,42. - Toiv. al. N :o 67.
9428:
9429:
9430:
9431:
9432: Seppälä y. m.: Määrärahasta Hämeenlinnan uudetn nais-
9433: vankilan rakennustöiden jatkamista varten.
9434:
9435:
9436: E d u s ik u n n a il. il. e.
9437:
9438: Senjihlkeen ikuin eduskunta ihuhtiikuun 29 huolimatta ei Olle va:1tiomme arvon e]kä
9439: p: nä 1938 oli uudelleen ikirirrmilt.tänyt huo- yleisen edun mukaista il.yikärt;ä Hämeen:lin•
9440: mionslll ll.muan rvirehllli Oihleeseen ikysymyik- nan: uuden naisvankilan iloosikeytyne.itä ra-
9441: seen Hämeen vRililian; !linnan !luovut.tami- kennustöitä tuonnemmaiksi, vaan on n11tä
9442: seiksi rvamlkilana ikäytöstä musooitruilroituksiin kiireisesti jatkettava, jotta v,angit >Voitaisiin
9443: ja ,lausunut odottavansa, että dlail<litus lopul- mlll.lhdollisimman pian siirtää pois vanhasta
9444: taikin saruttaa asian edUSikunn'an ,toivomaan linnasta, joka valtioneuvoston lokakuun
9445: ratkaisuun, esitlti !hallitus vuoden 1939 tulo- 15 p:illlä 1931 teikemän päätöksen muikaoo
9446: ja menoorviossa, että uusi: vanhlla nais- on sen jäJ.ikeen sählytettävä !historiallisena
9447: vanik:eja val'lten ra.Jkennettaisim vamlki!lan muistomerkikinä.
9448: hai!J.ussa olevalile Ojoisten rtil1aili1e ja että Ede~lä olevaan rviiJtaten pyydämme :kun-
9449: raikennustöiden Wkuunpamem.is:ta varotern nioirttaen ehdobtaa edusikunna:n päätettä-
9450: myöl1I.I.ett:ä:isiin 2,000,000 marlkan siiJI'Itomää- väksi toivomulksen,
9451: rämha. EduSikunoon hyväJksyttyä tämän
9452: ehdotuiksen ailikoiva.t :raikeillllustyöt, jotka että hallitus ottaisi vuoden 1946
9453: kuitooikin olli ikookey;te~ttävä, ikun varoja ,tä- tulo- ja menoarvioesitykseen 4,000,000
9454: ihän. ttarlkoituikseen ei ole myölliilleltty maiill!i- markan määrärahan Hämeenlinnan
9455: tun vuoden jälikeen. Tå:män lta.'kia on mo- uuden naisvankilan keskeytyneiden
9456: nessa su!hteessa rperm erpätarikoituiksenmukai- rakennustöiden jatkamiseksi, jotta
9457: rum ja puisten väliikatltojensa vuotksi ,tulen- vangit voitaisiin mahdollisimman
9458: va:araMe altis vaniha :linn.a yhä edeUeoo pian siirtää pois vankeinhoitotarkoi-
9459: vanlki!Iana, ja samalila kuin siten vaik.e:mte- tuksiin soveltumattomasta Hämeen
9460: taa.n va.niDlan kasvatuksellista te!htävä.ä, ase- vanhasta lin,nasta ja sen tutkimus-
9461: tetaan rvankien ,terveys, jopa el:ämä jaxbku- ja entistämistyöt tehtäisiin mahdol-
9462: vasti uhatuksi'. lisiksi.
9463: Nytkyisism ,taloude1lisista villlkeuiksista
9464: Helsingissä. ihuhtiikuun 20 päivänä 1945.
9465:
9466: Felix Seppälä. Martti 0. Kölli.
9467: Aino Malkamälå. Väinö Kivisalo.
9468: Hertta Kuusinen. Juho Hukari.
9469: Eino Kujanpää. Toivo Lång.
9470: Matti Heikkilä.
9471: 191
9472:
9473: IV,4a. - Toiv. al. N:o 68.
9474:
9475:
9476:
9477:
9478: Kannisto y. m.: Mää1rärahasta posti- ja lennätintalon raken-
9479: tamiseksi Ouluun.
9480:
9481:
9482: E d u s k u n n a 11 e.
9483:
9484: Postikonttori Oulun kaupungissa sijaitsee asemakaavaa rautatieaseman puoleiselle
9485: vuokrahuoneistossa. Tilanahtaus siellä vuosi osalle kaupunkia. Kun postikonttorin si-
9486: vuodelta on käynyt yhä tuntuvammaksi. joittaminen välittömästi rautatieaseman lä-
9487: Tämän johdosta jo useita vuosia sitten on heisyyteen, on liikenteen kannalta tärkeää,
9488: ryhdytty hankkeisiin oman talon saami- olisi nähdäksemme valtion kiireellisesti ryh-
9489: seksi Oulussa olevia postia ja lennätintä dyttävä· toimenpiteisiin tontin varaamiseksi
9490: varten. Sitä varten on tonttikin jo varat- kyseessäolevaa tarkoitusta varten sanotulta
9491: tuna. Sotavuodet ovat kuitenkin keskeyttä- alueelta.
9492: neet sanotun hankkeen edistymisen. Tämän johdosta ehdotamme eduskunnan
9493: Liikenne Oulun postikonttorissa on kui- hyväksyttäväksi toivomuksen,
9494: tenkin sotavuosinakin kasvanut tavattb-
9495: masti. On laskettu, että se vuodesta 1938 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9496: on lisääntynyt monikymmenkertaiseksi. Ti- siin tontin varaamiseksi Oulun ka1.1r
9497: lanne nykyisessä huoneistossa on senvuoksi pungista rautatieaseman välittömästä
9498: käynyt aivan sietämättömäksi, minkä vuoksi läheisyydestä postia ja lennätintä
9499: uuden talon saanti on käynyt päivän polt- varten rakennettavalle talolle ja sitä
9500: tavaksi kysymykseksi. sekä talon rakentamista varten ot-
9501: Oulun kaupmiki ilmapommitusten tuho- taisi tarpeellise,n mäiirärahan ensi
9502: jen johdosta suunnittelee paraikaa uutta vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen.
9503: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
9504:
9505: H. A. Kannisto. Sulo J. Teittinen.
9506: Jussi Annala.. ToiVIO Sormunen.
9507: Yrjö Kallinen. Arvi Ahma.vaara.
9508: Lauri Järvi.
9509: 192
9510:
9511: IV,44. - Toiv. al. N :o 69.
9512:
9513:
9514: Uusisalmi y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
9515: 1945 tulo- ja menoarvioon väliaikaisten rakennusten ra-
9516: kentamiseksi Pohjois-Suomen tuhotuille alueille.
9517:
9518: E d u s k u n n a 11 e.
9519: Tuhot, jotka saksalaiset joukot perään- on vasta väliaikaisesti korjattu, ovat kulje-
9520: tyessään panivat toimeen Oulun läänin tuskustannukset moninkertaistuneet, joka
9521: eräissä kunnissa ja Lapin läänin alueilla, seikka suuresti lisää vaikeuksia elintarvike-
9522: yksistään rakennuksiin nähden puhumatta- huoltoon ja jälleenra!kennustyön raaka-ai-
9523: kaan muusta omaisuudesta, ovat köyhälle neiden saantiin nähden.
9524: työtätekevälle Lapin kansalle sangen ras- Lapin kansa ei ole sotaa halunnut, eikä
9525: kaat. Lapin lääni, Kemin ja Tornion kau- siis ole syyllinen kärsimiinsä tuhoihin.
9526: punkia sekä eräitä niistä etelään päin ole- Mutta se on kuitenkin joutunut menettä-
9527: via paikkakuntia lukuunottamatta, on koko- mään talonsa ja kaiken muunkin omaisuu-
9528: naan raunioina. Ainoastaan sinne tänne tensa, joten kiireellinen valtion väliintulo
9529: raunioiden keskelle on jäänyt muutamia on ehdottoman tarpeellinen, sillä ennenkuin
9530: kyliä, joihin on jäänyt taloja, joista kor- voidaan sijoittaa asumaan kotipaikoilleen
9531: jaamalla on saatu mitättömän pienelle edes työkykyinen jälleenrakennus- y. m.
9532: osalle asukkaista asuntoja. Niiden epätark- työhänkin tarvittava työvoima, on saatava
9533: kojen tilastojen mukaan, joita on käytettä- kiireesti tilapäisiä asuntoja. Myöskin jo
9534: vissä, tuhosivat sa!ksalaiset täydellisesti 3,610 elintarvikehuollon kannalta on siellä ki-
9535: asuinrakennusta, 2,975 karjarakennusta, peästi tarvittavalle karjalle saatava suojia.
9536: 4,279 muuta talousrakennusta, kuntain y. m. Tämä voidaan parhaiten järjestää laitta-
9537: omistamia yleisiä rakennuksia 131, seura- maHa sinne valmiita parakkirakennuksia
9538: kuntien 33 ja yksityisten liikehuoneistoja sekä saunoja y. m. pienempiä talousraken-
9539: y. m. 171. Tiedot puuttuvat kokonaan Enon- nuksia väliaikaisiksi asunnoiksi ja karja-
9540: .tekiön ja Inarin kunnista. suojiksi. Nämä rakennukset voidaan suun-
9541: Asukkaat ovat olleet evakuoituina Oulun nitelmallisesti sijoittaa siten, että niitä
9542: ja Vaasan lääneissä sekä Ruotsissa. Nyt myöhemmin voidaan käyttää sannoina suu-
9543: kun evakuoituja palaa ja palautetaan koti- rempia karjatalouksia varten j. n. e .
9544: .paikoilleen, on asuntotilanne muodostunut Pohjolan väestö ei omin avuin voi suo-
9545: kestämättömäksi. On paljon sellaisia, joilla riutua näistä ;tehtävistä. Se tarvitsee kii-
9546: ei ole minkäänlaista asuntoa eikä karjalle reesti apua. Tämän johdosta ehdotamme
9547: suojaa. Asukkaat haluavat kaikesta huoli- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9548: matta päästä takaisin entisille kotipaikoil-
9549: leen yrittämään ja aloittamaan elämää että hallitus ottaisi heti 1945 vuo-
9550: uudelleen. He tietävät että heidän on joka den lisämenoarvioesitykseen riittävän
9551: tapauksessa palattava ja aloitettava kaikki määrärahan väliaikaisten rakennusten
9552: alusta, ja ,tarkoituksena onkin osittain saada rakennuttamiseksi Pohjolan tuho-
9553: jo keväällä kylvötöitäkin tehdy~ksi. Saunoja tuille alueille sekä että IIJaltio muu-
9554: y. m. paremmin säilyneitä huoneita on kun- tenkin nopeasti ja riittäm1lä toimen-
9555: nostettu tilapäisasunnoiksi. Kun ottaa vielä piteillään tukisi Pohjolan jälleenra-
9556: huomioon, että tuhotut maantiet ja sillat kennustyön käyntiinsaattamista.
9557: Helsingissä huhtikuun 21 päivänä 1945.
9558: Reino Uusisalmi. Paavo Leskinen. Anna Nevalainen.
9559: Antto Prunnila. Esa Hietanen. Olga Virtanen.
9560: Matti Meriläinen. Vilhelm Riihinen. Hertta Kuusinen.
9561: Elli Stenberg. Eino Tainio. Ville Pessi.
9562: Toivo Sormunen. Johan Toivo Järvinen. Aleksi Rinne.
9563: Matti Buhta. Konsta Talvio. Lauri Myllymäki.'
9564: Mauri Ryömä.
9565: 193
9566:
9567: IV,45. - Toiv. al. N:o 70.
9568:
9569:
9570:
9571:
9572: Salo y. m. : Esityksen antamisesta Pyhäkosken voimaver-
9573: koston rakentamisesta huomioon ottaen Kainuun ja Oulu-
9574: jokilaakson seutujen sähköntarpeen.
9575:
9576:
9577: E d u s k u n n a 11 e.
9578:
9579: Muutaman vuoden kuluttua saa Pohjois- masti haittaavat Jarvien rantojen tarkkaa
9580: Suomi Imatran voimalaitoksen veroisen säh- viljelemistä ja aiheuttavat jatkuvaa tulva-
9581: kölähteen, kun Oulujokeen rakenteilla oleva haittaa. Nämä, mielestämme pikkuseibt,
9582: Pyhäkosken voimalaitos pääsee käyntiin. olemme oileet valmiit kärsimään, kun
9583: Tämän ,Sammon" syntymistä ovat Kainuu olemme toivoneet Pyhäkosken voimalaitok-
9584: ja Oulujokilaakson seudut jo kauan odot- sen tuovan lähellemme kehittyvän teollisuu-
9585: taneet. Odottaessa on jätetty toimeenpane- den ja siitä johtuvan moninaisen hyödyn
9586: matta omien pienien sähkölaitosten perus- maataloudellekin.
9587: taminen. On pidetty luonnollisena, että Nyt kuitenkin olemme ihmeeksemme
9588: muu Suomi nyt vuorostaan auttaa Pohjois- kuulleet huhuja, että Pyhäkosken energia
9589: Suomea sähkötarpeen tyydyttämisessä, kun aiotaan tuoda Etelä-Suomen tarpeita tyy-
9590: me muiden mukana nurkumatta olemme dyttämään ja sen johtoverkosto suunnitella
9591: yhdessä rakentaneet Imatran Etelä-Suomen sitä silmällä pitäen. Tätä me Pohjois-Suo-
9592: tar:peita tyydyttämään. Paremman ajan men asukkaat emme voi sallia. Saadak-
9593: toivossa olemme sotien aikana ilman riittä- semme tästä aikanaan varmuuden, esitämme
9594: vää valaistusainetta haparoineet ~imeässä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9595: ja suorittaneet tehtäviämme samaan aikaan
9596: kun yhteisillä varoilla rakennettu Imatra että hallitus ·valmistaisi Eduskun-
9597: on jakanut energiaansa Etelä-Suomen ko- nalle esityksen Pyhäkosken voima-
9598: tien, katujen ja kujien valaisemiseksi. Sa- verkoston rakentamisesta siten, että
9599: moin olemme alistuen kuulleet suunnitel- Kainuun ja Oulujokilaakson seutu-
9600: mista, joiden avulla Pyhäkosken voima jär- jen nykyinen ja tuleva sähköntarve
9601: viä ja jokia patoamaHa Oulujoen latvave- tulee riittävässä määrin huomioon
9602: sillä nostetaan mahdollisimman korkeaksi ·otetuksi.
9603: ja jotka vedensäännöstelytoimenpiteet var-
9604: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
9605:
9606: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
9607:
9608:
9609:
9610:
9611: 26
9612: 194
9613:
9614: IV,46. - Toiv. al. N :o 71.
9615:
9616:
9617:
9618:
9619: Pääkkönen y. m.: ToW!.enpiteistä itäisen rajaseudun ja hä-
9620: vitetyn Pohjois-Suomen kansakouluolojen korjaamiseksi.
9621:
9622:
9623: Eduskunnalle.
9624:
9625: Ne maamme itäisen rajaseudun ja Poh- jääpi :tästä huolimatta vielä sen Ji~äksi ra-
9626: jois-Suomen kunnat, jotka sodan vuoksi kennettav.ien koulujen rakentamisessa kun-
9627: ovat menettäneet kansakoulurakennuksiaan, nille suuria kustannuksia kysyvä työ, mikä
9628: ovat joutuneet vaikeaan asemaan oppivel- saattaa käydä ennestään heikossa tailoudel-
9629: vollisuuden täytäntöönpanoa toteutet- lisessa asemassa oleville kunnillle ylivoimai-
9630: taessa jopa siinä määrin, ettei läheskään seksi.
9631: kaikille oppivelv01llisiHe lapsille voida an- Nykyisen kustannuslain mukaanhan kun-
9632: taa oppivelvollisuuslain säätämää kansakou- nat saavat koulujen rakentamiseen laki-
9633: luopetusta lähiaikoina eikä lähivuosinakaan määräistä avustusta 40% vahvisbetusta
9634: muuten, kuin ainoastaan koulujen rakenta- normaalihinnan määrästä ja ylimääräistä
9635: misen kautta, sillä vuokrahuoneistoja ei avustusta valtioneuvoston harkinnan mu-
9636: ole s·aatavissa muunlcin asutuksen tuhoutu- kaan sekä knoletuslainaa samassa suhteessa.
9637: misen vuoksi. Kun näinollen ylimääräisen avustuksen
9638: Useissa Pohjois-Suomen ja ItiirSuomen määrä on riippuvainen valtioneuvoston har-
9639: kunnissa oli kansakoulujen rakentaminen kinnasta sekä niistä määrärahoista, jotka
9640: vielä keskeneräinen sodan alkamisen ai- kulloinkin tarkoitukseen ovat varatut, jääpi
9641: koina, eikä tämä rakennustyö sota-aikana näinollen kuntien kustaunettavaksi ylimää-
9642: ole tunnetuista syistä edistynyt, vaan on räisen avustuksen määrästä riippuen ra-
9643: se 01llut kokonaan pysähdyksissä. Niistäkin kennuskustannuksista noin 30-50 %. Otta-
9644: koulurakennuksista, jotka olivat ennen sotaa malla huomioon vielä sen, että rakennus-
9645: rakennetut, tuhoutui huomattava määrä, toimi syrjäisillä rajaseuduilla, useinkin tiet-
9646: mikä suuresti pahensi tilannetta. Vertauk- tömien taipwleiden takana saattaa ylittää
9647: sen vuoksi ma·inittakoon, että m. m. Kuh- vahvistetun normaw1ihinnan määrän huo-
9648: mon kunnassa, jonka alue nykyisen piiri- mattavalla osalla, johonka ylitykseen ei val-
9649: jaon mukaan on jaettu 25 koulupiiriin, on tio avustuksella lain mukaan mitenkään ole
9650: tällä kertaa vain 7 koulupiirissä oma varsi- sidottu, jääpi tällaisessa :tapauksessa avus-
9651: nainen koulutalo olemassa. YhdeHä kou- tus vieläkin pienemmäksi, kuin mitä edelilä
9652: lul1la on kunnan väliaikaiset rakennukset on sanottu.
9653: ja 13 koulua on sijoitettuna vaatimattomiin Mainitun!laisessa asemassa olevat kunnat
9654: vuokrahuoneisiin ja 5 p.iirissä ei ole voitu joutuvat jo sinänsä koulurakennusten puut-
9655: avata koulua oJlenkaan senvuoksi, että kou- tumisen vuoksi vuokramaksujen ja puuttu-
9656: lut ovat tuhoutuneet ja vuokrahuoneustoja vien luontaisetujen korvausten muodossa
9657: ei ole saatavissa kaiken muunkin asutuksen suorittamaan sellaisia ylimääräisiä kustan-
9658: tuhoutumisen vuoksi. nuksia huomattavasti, joita ei crintamai-
9659: Sama on ~aita kaikissa niissä itäisen ja den kunnilla ole ja jotka ovat saaneet
9660: Pohjois-Suomen kunnissa, joissa sota on koulutalonsa rakennetuksi normaalisina ai-
9661: tehnyt hävitystä ja joissa koulujen raken- koina, eikä sota ole hävittänyt niitä, eikä
9662: taminen oli vielä kesken ·ennen sodan alka- liioin keskeyttänyt rakennus.toimia.
9663: mista. Myöskään tämä ei ole vaikuttamatta pä-
9664: Vaikkakin niiden koulujen ti1lalle, jotka tevien opettajavoimien saamiseen rajaseu-
9665: sodan kautta ovat tuhoutuneet, saadaankin dulrle ja menettää tämänkin kautta harvaan
9666: rakennustoimi rahoitetuksi valtion toimesta, asut.tujen seutujen kansakoulutoimi merki-
9667: IV,46.- Pääkkönen y. m. 195
9668:
9669: tystään ja tehoaan siihen nousevaan pol- tetyn Pohjois-Suomen vähävaraisten
9670: veen, jonka kasvattamisesta nyt hallitseva kuntien kansakouluolojen korjaami-
9671: polvi on vastuussa. Onhan tilastoilla to- seksi ja vielä rakentamatta olevien
9672: distettavasti esitetty, mitenkä Pohjois-Suomi kansakoulurakennusten rakentami-
9673: ja itäiset raja-alueet ovat väestön lisäämi- seksi lähivuosien aikana kokonaan
9674: sestä huolehtivia wlueita. valtion varoilla, ettei näille kunnille
9675: EdeHä esitettyyn viitaten rohkenemme asetettaisi kansakoulukustannuksiin
9676: kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä- ja niiden rakentamiseen nähden ras-
9677: väksi toivomuksen, kampaa kuormaa, kuin minkä ne
9678: kohtuudella jaksavat kantaa.
9679: että hallitus kiireesti laatisi suun-
9680: nitelman itäisen rajaseudun ja hävi-
9681: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
9682:
9683: Eemil Pääkkönen. Yrjö Hautala.
9684: S. Salo. Lauri Riikonen.
9685: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen.
9686: Eetu Karjalainen. Antti A. Koukkari.
9687: Otto Muikku. Markus Niskala.
9688: B.
9689: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
9690: kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin,
9691: sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
9692: 199
9693: IV,47. - Rah. at N:o 1.
9694:
9695:
9696:
9697:
9698: Sundström y. m.: Määrärahan osoittomtisesta avustitkseksi
9699: Kansainväliselle Naisten Roohan ja Vapauden LiitoUe.
9700:
9701:
9702: E d u s k u n n a ll e.
9703:
9704: Kansainvälisen Naisten Rauhan ja Va- päättyikin tnoninido'ksiseen ja kauniiseen,
9705: pauden Liiton Suomen osasto - Internatio- yli 94,000 nimeä käsittävään adressiin,
9706: nella Kvinnoförbundets för Fred och Fri- jonka ministeri Yrjö-Koskinen vei Suomen
9707: het, Finlands avdelning r. y. perustettiin kansan rauhantahdon ilmaisuna Aseistarii-
9708: tri Maikki Friberirin aloitteesta v. 1926 ja sumiskonferenssille Geneveen.
9709: on sen tarkoituksena ,koota Suomen naisia V. 1936 suoritettu nimenkeräys ,Peoples
9710: työskentelemään rauhanaatteen, sotien pois- Mandate to Governements" - Kansojen
9711: tamisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmu- vetoomus hallituksiin - jossa vaadittiin
9712: kaisuuden puolesta sekä ymmärtämyksen Kansainliiton !kautta tapahtuvaa nopeaa ja
9713: aikaansaamiseksi kansojen, kansanluokk:ien, yhteistä toimintaa kilpavarustelujen pysäyt-
9714: rotujen ja uskontunnustusten välillä. Tar- iämiseksi ja maailmantalouden vakiinnutta-
9715: koituksensa saavuttamiseksi osasto toimii miseksi kansainvälisten sopimusten avulla.
9716: edistämällä :kansainvälistä yhteistyötä eri Suomen hallitukselle jätetty 5-nidoksinen
9717: aloilla, valistuksen levittämistä kansainväli- adressi sisälsi melkein 84,000 nimeä.
9718: sistä ja yhteiskunnallisista kysymyksistä ja V. 1938-39 ja sen jälkeen tehty, koko
9719: nuorison kasvatusta ja opastusta rakenta- maata käsittävä avustustyö Suomeen saa-
9720: van rauhanihanteen hengessä". puneiden Keski-Europan pakolaisten hy-
9721: Valistustyö rauhanasian puolesta, jota väksi sosiaaliministeriön antaman rahan-
9722: ennen sotia tehtiin, perustui lähinnä Kan- keräysluvan turvin.
9723: sainliiton peruskirja:an ja Kelloggin sopi- V. 1940-45 on osasto auttanut siirto-
9724: mukseen ja tarkoitti Kansainliiton ja kan- väen- ja kunnallisen huollon osoit·tamia,
9725: sainvälisten sopimusten tunnetuksi teke- sodasta kärsineitä lapsirikkaita perheitä
9726: mistä meillä. Kirjoitettiin eri 1ehtiin ja rahalahjoin, ruoka- ja vaateavuin sekä jär-
9727: esitelmiä pidettiin omassa piirissä, yleisö- jestämällä säännöllisiä ompeluseuroja ja
9728: tilaisuuksissa ja n. s. Naisten päivillä eri ohjelmallisia tilaisuuksia, joista kaikista
9729: puolilla maata. Kansainvälisen yhteisym- menot nousevat lähes 100,000 markkaan.
9730: märryksen, oikeudenmukaisuuden ja rauhan- Olosuhteet, joissa menneinä vuosina on
9731: tahdon luomisessa on naisilla oma, suuri ja toimittu, eivät suinkaan ole olleet erikoisen
9732: ensitärkeä tehtävänsä. Kotimaisen työn suotuisat. Työ on vaatinut niin rahallisia
9733: ohella osallistuivat Suomen osaston toimi- uhrauksia, kuin rohkeutta ja uhrautuvaa
9734: henkilöt vuosina 1926-39 maailmanliittonsa mieltä tekijöiltään. Poliittiset ja taloudelli-
9735: kongresseihin ja neuvottelukokouksiin Eng- set vaikeudet ovat aina olleet rajoittamassa
9736: lannissa, Ranskassa, Sveitsissä ja Tshekko- mahdollisuuksia. Nyt ovat olosuhteet muut-
9737: slovakiassa, jolloin opetusministeriö myönsi tuneet. Suomi on saanut kestää kaksi vai-
9738: 3,000 mk:n matka-apurahan. Vuorovaiku- keaa sotaa ja pyrkii nyt jälleenrakennus-
9739: tus Pohjoismaihin on ollut vilkasta ja vuo- työssään osoittamaan todellisempaa rauhan-
9740: sittain on osallistuttu yhteisiin kokouksiin tahtoa ja voimakkaampaa suunnistautu-
9741: ja kongresseihin. mista kansainvälisen yhteistyön ja kansain-
9742: Tärkeimpinä työn tuloksina vQidaan mai- välisen yhteisymmärryksen merkeissä. Tässä
9743: nita: · työssä on naisten osuus ja heidän vastuunsa
9744: V. 1931-32 suoritettu nimenkeräys kan- erittäin suuri. Heillä on mahdollisuudet
9745: sainvälisen aseistariisumisen hyväksi, mikä edistää sitä ja johtaa sen vaikutus elämän
9746: 200 IV,47. - Suomen naisten Rauhan ja Vapauden Liitto.
9747:
9748: kaikille aloille, varsinkin kasvatuksen. tehootaa että laajenta:a työtään ajan vaati-
9749: Siksi olisi tärkeää että Suomen naisten muksia ja mahdollisuuksia vastaavaksi.
9750: rauhantahto ja heidän uhrautuva työnsä Koska kaikki on suoritettu yksinomaan va-
9751: saisi palvella yksinomaan myönteisiä voi- paaehtoisin voimin ja satunnaisten tulojen
9752: mia niin omassa maassa kuin kansainväli- ja lahjojen varassa, ehdotamme täten ikun-
9753: sen elämän aloilla. Rauhantyö on sitä si- nioittavimmin,
9754: vistystyötä, jota ilman pienet maat, kaik-
9755: kein vähiten Suomi tuskin voinee sä.Hy;ttää että Eduskunta vuoden 1946 tulo-
9756: paikkansa ja täyttää tehtävänsä kansakun- ja menoarvioon ottaisi 150,000 mm·-
9757: tien suuressa perheessä. kan suuruisen määrärahan Kansain-
9758: Kansainvälisen Naisten Rauhan ja Va- välisen Naisten Rauhan ja Vapauden
9759: pauden Liiton Suomen osasto katsoo siksi Liiton Suomen osastolle työvoiman
9760: tärkeäksi velvollisuudekseen yllämainittu- palkkaamiseen ja valistustoimintaan
9761: jen periaatteittensa mukaisesti toimien sekä esitelmien ja kirjallisuuden avulla.
9762: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
9763:
9764: Ca.y Sundström. Kaisu-Mirjami Rydberg.
9765: Kyllikki Pohjala.. Hertta. Kuusinen.
9766: Anna. Neva.la.inen. Tyyne Tuominen.
9767: Eino Roine. Toivo Kujala.
9768: Matti Buhta.. Hugo Manninen.
9769: Lassi Biekka.la.. Yrjö Kallinen.
9770: Ebba. östenson. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
9771: Heikki Soininen. Lennart Beljas.
9772: Aino Luostarinen. Väinö Voionmaa.
9773: 201
9774:
9775: IV,4s. - :Rah. al. N:o 2.
9776:
9777:
9778:
9779:
9780: Lumme y. m.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan reu.ma-
9781: tismiparantola.n laajentwmista varten.
9782:
9783:
9784: E d u s k u n n a ll e.
9785:
9786: Jo ennen talvisodan puhkeamista kiinni- tasolle, että sairaat jo tietävät, millä tavoin
9787: tettiin eduskunnan ja lääkäripiirien taholta heitä pitäisi hoitaa, mutta mitkään viran-
9788: huomiota reumaattisten .tautien arvelutta- omaiset eivät vielä ole järjestäneet heille
9789: vaan l·eviämiseen kansan vähävaraisten pii- hoitomahdollisuuksia."
9790: rien keskuudessa. Asiaa on lääkintöhalli- Sota-ajan poikkeuksellisista oloista huoli-
9791: •tuksen ja Suomen Punaisen Ristin toimes·ta matta on valtiovallan tukema L<>maliitto
9792: sittemmin tutkittu ja suunnitelmia laadittu perheenäitien lomanhuollon ohella kiinnit-
9793: toimenpiteiksi reliDlatismiin sairastuneitten tänyt huomiota reumaattisten tautien runte-
9794: työkyvyn palauttamiseksi. Mutta valitetta- iemiin kansalaisiin. Vuokrattuaan Heinolan
9795: vasti toimenpiteet niitten kymmenientuhan- kaupungilta kymmenen vuoden ajaksi
9796: sien kansalaisten tuskien lievittämiseksi, maamme nykyaikaisimman kylpylaitoksen
9797: jotka reumaattisista taudeista kärsivät, ei- on siellä liiton toimesta pantu alulle maam-
9798: vät ole johtaneet käytännössä mihinkään tu- me ensimmäinen ja uraa au:kova reuma-
9799: lokseen. Ruotsissa sensijaan on pitemmän tismiparantola. Ensimmäisen toimintavuo-
9800: aikaa sekä valtiovallan että kuntien toimesta den ajalla on noin 600 reumatismia sairaa-
9801: ylläpidetty useita nykyaikaisia reumatismi- tavaa saanut siellä nykyaikaista lääketie-
9802: parantoloita, joissa kymmenettuhannet reu- teellistä, fysikaalista ja vesihoitoa. Lukui-
9803: matismiin sairastuneet saavat nykyaikaista sat niistä potilaista, jotka laitoksen hoitoon
9804: lääkärinhoitoa. Oman maamme kohdalta on ovat saapuneet, ovat lähteneet sieltä työky-
9805: maamme tunnetuin reumatismin erikoislää- kyisinä jokapäiväisiin tehtäviinsä. Heinolan
9806: käri, professori Östen Holsti, lausunut: ,On kansankylpylaitosta on Lomaliitto päättänyt
9807: kulunut enemmän kuin 10 vuotta siitä, kun kehittää perustamalla parantolan yhteyteen
9808: ylilääkäri Viljo Rantasalo ja allekirjoitta- täydellisen klinikan potilaitten 'lääketieteel-
9809: nut suorittivat tutkimuksia nivelreumatis- listä tutkimista varten. Parantolan toimin-
9810: min levinneisyydestä maassamme sekä tilan taa valvoo Lomaliiton puolesta erityinen toi-
9811: vaatimien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. mikunta, johon kuuluvat professori Östen
9812: Todettiin nivelreumatismilla olevan niin Holsti, tohtorit Martti Kaila ja Veikko
9813: suuren levinneisyyden, että sitä on pidet- Laine.
9814: tävä yleisenä kansantautina ja sille olisi Yleisesti on todettu, että reumatismi on
9815: omistettava sama sosiaalinen huolto kuin vähävaraisen kansanluokan tauti, sillä va-
9816: aikaisemmin ensin •tuberkuloosille ja myö- rakkaimmissa kansalaispiireissä ei tauti ole
9817: hemmin veneerisille taudeille. Voidaan kui- ·läheskään samassa määrässä levinnyt. Sosiaa-
9818: tenkin nyt todeta, että ikäytännölliseHä lisilla seikoilla on yleisesti .todettu olevan
9819: alalla on toimittu hyvin vähän tilanteen pa- ratkaiseva merkitys taudin esiintymiseen
9820: rantamiseksi. Valistustyötä on kyllä suori- ja kehittymiseen nähden, samoinkuin am-
9821: tettu esiteimien ja kansantajuisten kirjoi- mattityön laadulla ja asunto-oloilla. Kylmät
9822: tu:ksien muodossa. Suomennos ruotsinmaa- ja vetoiset työhuoneet ovat lukemattomien
9823: Jaisen iää:kärin Gunnar Edströmin kirjoit- reumatismitapausten aiheuttajat. Järkipe-
9824: tamasta mainiosta teoksesta on saatu aikaan räisellä, tarpeeksi pitkäaikaisella hoidolla
9825: ja sillä on ollut niin suuri kysyntä sairait- on yleisesti saatu hyviä tuloksia. Asiaa tut-
9826: ten keskuudessa, että painos on loppuun- kineiden lääkärien twhoHa on laskettu, että
9827: myyty. Me olemme päässeet vähitellen sille maassamme on noin 16,000 reumatismia sai-
9828:
9829: 26
9830: 202 IV,4s. - Heinolan reumatismipa.mntola.
9831:
9832: rastavaa, jotka ehdottomasti kaipaisivat pa- m. m. siten, että Lomaliitolle tarkoitusta
9833: rantolahoitoa. varten myönnettäisiin valtion varoja.
9834: Jos yhteiskunnallista oikeudenmukai- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
9835: suutta ja kansan terveyden sekä sen työky- tamme,
9836: vyn säilyttämistä pidetään arvossa, on reu-
9837: maattisten tautien hoitoon kiinnitettävä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9838: huomiota. Vapaitten kansalaisjärjestöjen den 1946 tulo- ja menoarvioon 10 m~1-
9839: aloittamaa ja ylläpitämää toimintaa on vai- joonan markan määrärahan Heino-
9840: tionkin tuettava. Tämä voisi yhteensattu- Zan reumatismiparantolan laajenta-
9841: mia aiheuttamaHa tapahtua samanaikai- miseksi ja vapaapaikkojen varaami-
9842: sesti kuin Suomen Punaisen Ristin ~aaja seksi siellä vähävaraisille reumatis-
9843: kantoisia suunnitelmia ooelleen kehitetään, mista kärsiville kansalaisille.
9844: Helsingissä huhHkuun 18 päivänä 1945.
9845:
9846: Alpo Lumme. H. S. Pesonen.
9847: Valto Käkelä. Yrjö Kilpeläinen.
9848: Juho Kuittinen. Walter Kuusela.
9849: Yrjö Kallinen. Aino Malkamäki.
9850: Kauko Andersson. A. K. Paasivuori.
9851: Väinö Kivisalo. Isa.k Penttala..
9852: Kaisa Hiilelä. G. Andersson.
9853: Elli Nurminen. Heikki Simonen.
9854: Juho Karvonen. J. F. Tolonen.
9855: P. A. Karjalainen. Otto Muikku.
9856: Edvard Pesonen. Martta Salmela-Järvinen.
9857: Penna. Tervo. E. Pusa.
9858: Juho Pyy. Onni Peltonen.
9859: Yrjö Welling. Varma K. Turunen.
9860: Samuli Tervo. Jere Juuti.la.inen.
9861: 203
9862:
9863: IV,49. - Rah. al. N' :o 3.
9864:
9865:
9866:
9867:
9868: Saariaho y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kou.volttn fi1lt-
9869: tölyseon koulutalon rakentamiseksi.
9870:
9871: E d u s k u 111 n a U. e.
9872:
9873: Entinen Viipurin toinen rtyttölyseo, joka tthlanne käy mahdottomaksi järjestää, esim.
9874: perustettiin v. 1936 ja siirtyi Kouvolaan syksy.lJä 1946 on voimisteluJtu.ntien luku-
9875: t'lill.visodan jälkeen v. 1940, jatkaa edeLleen määrä yhteensä ainakin 68, nykyisin 51.
9876: toimintaansa KouV'olan tYitltölyseo-nimisenä Kotitaloutta ei myöskään syksyl'lä 1946
9877: 1. 10. 1940 rulkaen.. sruada sijoitetuksi nykyiseen ko:tita;louSluok-
9878: Tählä hetkelJ.ä koulussa, joka 0111 yliopis- kaan kansakoulun jatkoluokkien huoneis~
9879: toon johtava 9-luokkainen oppi!laitos, on tossa, kun jatkokoulu itse käytltää sitä 4: nä
9880: yhteensä 15 ~uokkaa, mutta 'luokki€111 luku- aamupäivänä. Mitään muutakaan mahdol-
9881: määrä tulee kasvamaan lukuvuonna 1945- lisuutta ei pruikkakunnalilia ole.
9882: 1946 17: ksi ja 1946-1947 19: ksi. Oppilas- Nyt jo koulu toimii sellaisessa •ahtaudessa,
9883: määrän kasvu on taasen olil.ut seuraava: että opetus on hajoitelttu 3 eri paikkaan.
9884: Pääasiassa se tapahtuu Kouvolan kansa-
9885: [ukuvuonna 1940-1941 yht. 142 oppilasta koulun jatkoluokkien rakennuksessa, josta
9886: 1941-1942 203 siUe on vuokrattu edellä mainitut 8 luokka-
9887: " 1942-1943 " 244 "
9888: huonetta. Luokista on siis 7 n. s. ,kiertä-
9889: " 1943-1944 " 338 "
9890: viä luokkia", ilman omaa luokk81huonetta.
9891: " 1944-1945 " 446 "
9892: Eräitä tunteja pidetään Kouvolan [yseolla,
9893: " " "
9894: silloin kun sie1lä sattuu diemaan iJ.uokkia
9895: Kouvolan tyittölyseo on kasvava koulu, vapaina. Käsityötä ja [aulua opetetaan seu-
9896: jonka oppilasmäärä vasta syksyllä 1949 rakuntakodissa.
9897: tulee olemaan normaali, koska silloin ny- Nykyisin on käytännössä osittainen vuo-
9898: kyisten pienien yläJ.uokkien ( ent. Viipurin rdluku. SyksY!hlä 1946, jolloin luokkien lu-
9899: koullun jäännöksien) asemasta on tämän kumäärä tulee olemaan 19, tulee !työsken-
9900: seudun aJlkuperäisten oppilaiden muodos- telyn jatkaminen olemaan sanomattoman
9901: tamat luokat. Laskujen mukaan tul·ee syk- vaikeata, koska ei ole toivoakaan sa:ada mis-
9902: syllä 1949 olemaan vähintään 600-560 op- tään lisätiloja. Jo ny:tkin pidetään oppi-
9903: pilasta. Ei ole näet syytä olettaa, että oppi- tunteja koulun käy:täviUä ja opettajahuo-
9904: lasmäärä, joka kouiluun pyrkii, vähenisi. neessa.
9905: Siltä paitsi seudun asutus, joka Kouvolassa RehtoriJ.1a ei o1e minkäänlaista kanslia-
9906: ja sen lähiympäristössä 15 km säteellä kä- huonetta, vaan hän !tekee työtä saman pöy-
9907: sittää 111. 35,000 asukasta, on suure1ta osrulta dän ääressä opet•tajahuoneessa, missä saat-
9908: m81ataomistamatonta väestöä, jonka täytyy :taa samanaikaisesti oUa toistakymmentä
9909: hankkia Japsiilleen ainakin keskikoulusivis- muuta opettajaa. Minkäänilaisia varasto-
9910: tys. paikkoja ei llliinikään ole kou[un kokoel-
9911: Nykyiset toimintamahdollisuudet ovalt miUe.
9912: sangen vaikeat. Luokkia on 15, mutta Koululla käy P'aJljon juniilla ja autoilla
9913: luokkahuoneita vain 8. Voimistelusali, joka kulkevia oppila1ta. Näitten on syötävä
9914: kooltaan on man pi€ni n. 40 oppilaan luo- eväänsä käytävissä, jossa usein samanaikai-
9915: kille, on jaettava kansakoulun jatkoluok- sesti työskentelee joku luokka. Kun näistä
9916: kien kanssa, joten on sangen vaikeata saada monet ovat [isäksi vähävaraisista kodeista,
9917: sinne sijoiitetuksi voimistelutunteja sellai- olisi erittäin tarpeehlista saada kouluruo-
9918: sina aikoina päivästä, että voimistelutunnit kailu järj.estetyksi. Se on [uonnollisesti
9919: vastaisivat tarkoitust•aan. Tulevina vuosina näissä oloissa mahdotonta.
9920: 204 IV,49. - Kouvolan tyttölyseo.
9921:
9922: Terveydellisistä syistä tulee työskentely kouluhallitus on 'lähemmin seil.ostanUJt huh-
9923: olemaan jopa vaarallista. Ajateltakoon sitä tikuun 7: ntenä 1941 päiväämässään ki·r-
9924: tomumäärää, mia:tkä esim. 500-600: kin op- joossä n:o 745. MaaJiskuun 1 päiväcnä 1939
9925: pilasta päivän mittaan aiheuttaa ahtaissa on Kouvalan kauppalahalil.itus päättäcnyt
9926: suojissa. Siivousta ja tuuletusta ei voida i lmais·eksi [uovu:t.taa Urheiluopiston ail.ueesta
9927: 1
9928:
9929:
9930: järjestää kylilin <tehokkaaksi, jos jokainen sopivan tontin.. (Kouluhwll1tuksen kirje n: o
9931: soppi aamusta iltaan on käytännössä. 771 maaliskuun 29. päivä;ltä 1939.)
9932: KasvatukstilliseLta kannaJLta käy tilanne Niinkuin kaikeSta edellisestä selvästi il-
9933: monessa suhteessa vaaralliseksi sillilä suu- menee, tarvitsee Kouvolan ltyttölyseo väJlt-
9934: ressa kouilussa, missä yli 50 % luokista tämättä oman koulu:talon. Sen vuoksi kun-
9935: kiertää iJ.man omaa ~uokkahuOineltta pai- lllioittaen ehdotamme,
9936: kasta toiseen kaikkien t·arvittavine välinei-
9937: neen, on aika vaikea saada pysymään Jär- että Eduskuta ottaisi vuoden 1946
9938: jestys ja hu&ellisuus. !tulo- ja menoarvio011, 20,000,000 mar-
9939: Kouiluha.illiJtus on jo sekä toissa vuonna kan määrärahan Kouvolan tyttö'ly-
9940: että viime vuonna menoarvion ybJteydessä se:on koulutalon, rakentamiseksi Kou-
9941: esittänyt, että Kouvolaill tyött0lyseo11e ra- volan kauppalaatn.
9942: kennettaisiin {)IDa talo, jonka järjestelyä
9943: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
9944:
9945: Urho Saariaho. Aino Malkamäki.
9946: Rlolf B. Berner. Erkki Paavolainen.
9947: Helena Virkki. Penna Tervo.
9948: Amo Tuurna. Valto Käkelä.
9949: Kauko Andersson. E. Pusa.
9950: 205
9951:
9952: IV,ciO.. - Ra.h. al. N :o 4.
9953:
9954:
9955:
9956:
9957: Lumme y. m.: Määrärahan osoittamisesta nuorisokotien pe-
9958: rustamiseksi ja ylläpitämiseksi huomattavimpiin väestö-
9959: keskuksiin.
9960:
9961:
9962: E d u s k u n n a ll e.
9963:
9964: Nuorison asema on väestökeskuksissa tul- tävä kuuluu kunnille. EHei kuitenkaan val-
9965: lut entistä vaikeammaksi. Jo pelkästään tion taholta puututa tähänastista voimak-
9966: asunnon saanti tuottaa voittamattomia vai- kaammin asiaan, niin tuskinpa monet kuu-
9967: keuksia. Asuntoahtaus tulee edelleen vallit- natkaan hankkeeseen rupeavat. Kun se saa-
9968: semaan monia vuosia kaikista ra:kennusyri- tetaan valtion taholta alulle, niin riippu-
9969: tyksistä huolimatta. Kaikkein raskain on- matta kotipaikkaoikeudesta voidaan nuoria
9970: niiden nuorten asema, jotka ovat orpoja, sijoittaa tarpeen tullen laajemmaltakin
9971: kodittomia, vanhempien hylkäämiä tai muu- alueelta yhteiseen nuorisokotiin. Ellei sitä
9972: ten heikoista olosuhteista. Asukkeina he mo- voida kaikkialle rakentaa, niin kenties voi-
9973: nasti hyvin epäviihtyisissä ja arveluttavissa taisiin vuokrata riittävän suuri huoneisto
9974: olosuhteissa sekä ohjausta vailla joutuvat sitä varten. Kasvatuksellisesti tällainen
9975: useasti harhateillekin. Tämän tähden olisi koti murrosikäiselle nuorisolle olisi mitä an-
9976: valtiovallankin taholta koetettava tukea tavin tuki ja apu. V aitiovallan taholta voi-
9977: heitä tänä ylimenokautena. Myös olisi hy- taisiin myös tällaisten nuorisokotien perus-
9978: vin tärkeätä, että he saisivat tarpeellisen tajiksi ja ylläpitäjiksi hyvä:ksyä sekä kun-
9979: ammattiopetuksen valmistuakseen riittävin nat että yksityiset lasten ja nuorten hy-
9980: edellytyksin omintakeiseen elämään. Vie- väksi työskentelevät yhtymät. Tällöin val-
9981: iläpä useasti sen jälkeenkin heidän palk- tionavun pitäisi olla riittävän suuri..
9982: kansa on niin matala, että he eivät omin- Kaiken edelläolevan perusteella me alle-
9983: avuin tule toimeen. kirjoittaneet kunnioittavimmin cehdotamme,
9984: Olisi perustettava nuorisokoteja näitä
9985: nuoria varten. Niihin voitaisiin ottaa poi- että Eduskunta ottaisi valtion ensi
9986: kia ja tyttöjä - joko yhdessä tai erikseen vuoden talousarvioon kaksikymmentä-
9987: - kansakoulukautensa päätyttyä ja pitää miljoonaa (20,000,000} markkaa, nuo-
9988: heitä ammattikoulutusaikansa ja mahdolli- risokotien perustamista ja ylläpitä-
9989: sesti myöhemminkin jos tiloja on aina esim. mistä varten huomattavimmissa
9990: 21 ikävuoteen saakka. Työssä ollessaan ihe väestökeskuksissa, joissa nuorilla on
9991: pystyisivät osan kustannuksistaan itse kor- mahdoUisuuksia ammattiopetuksen
9992: vaamaan. Voidaan huomauttaa, että teh- soontiin.
9993: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
9994:
9995: Alpo Lumme. Aino Lehtokoski.
9996: Uuno Raatikainen. Kaisa Hiilelä.
9997: Edvard Pesonen. Aino Malkamäki.
9998: Samuli Tervo. Väinö KivisaJo.
9999: 206
10000:
10001: IV,5t. - Rah. al. N:o 5.
10002:
10003:
10004:
10005:
10006: Billelä. y:. m..: Mä&rärahan osoittamisesta Lomaliitto 1·. y: n
10007: toitm.esta rakennett(l!Via, uusia perheenäitien lomakyliä
10008: varten.
10009:
10010:
10011: E dusku;nn.a.He.
10012:
10013: Jo enffimmäistä työoopMnmslillilciia. 1920-illur voo siitä olliaJ paljon apoo hänclie itse:lWeen
10014: vun alussa laadittaessa omaksui eduskunta ja iloa koiko p1erhoothle. ·
10015: selvästi lmrunan, 'ert:ltä pailikilm.työstä elävälle Vähäva.misJ!Jen ja lähmnä su;udperhe,:isltlell
10016: työväesitöililie olii v~r.rutltava VJUosittainen va- äiltiien kohdlll!ltta on perhoonäitren lOIIIUikysy-
10017: pa;!ll-laiika voimiw UJUSimåseksi wkoirt.ukJs.en..- mymä ryhltynylt hoi:mma.an LomaHitito:-nli-
10018: mu.kaWesitli käyitclyn VlliOSi:lom:an. a'V1Uilla. minen järjestö. Tämä järjestö, jonka joh-
10019: Uudessa vuoohlonm.larussa vuodlelrt:Ja. 1939 on <100Sia va1tioVI3illtlaJ on othlU.t ITIJUk,ana sen p1e-
10020: tämä peria.alte :wudel.Joon :flwtmustettu ja rustamiooSJta lähtiem:, oojaa ik;a,ikkilijn, yhiteis-
10021: lJOma-.,ai;lroj.a pidlenitä.mäll_ä ttehosteittu lomaili ilruntapiweålhin, SliJ~ä sen jäsoo:inä ov3.it Slelkä
10022: mei'Ilciitysltä. työntekijäin ammatilliset järjestöt että
10023: Palk:ikJrutyöstä elävien väesmöryhmien ulik:o- ltyönam.taj,ajä.rj,eatöt samoin.ik:um lukuiSia
10024: puo1el[e oWI)t ikJUJirt:enikim jääne€it ikokona;au joukko muita v®pailtJa ikrurusalalisjfu'jestöjä.
10025: pe:rhe.irtlten äidilit, joilta mei:hlä la$cll8lan o~e Liiton toimesta on eri puollilla maalta y;}ll.ä-
10026: van 700,000 scl1arisrna, joiden pruvitrt:.äiawn p.idetlty perhioonäirt:ren lomaikyliä, joissa vii-
10027: cyö.too.klka on rimm.astetrt:J&vissa. v~rsinaisiin meksi lrnl·U!llJeen ncljän vuoden a.iJkiania
10028: pal:kk.a.työlrusw. n. 5,000 perhoonäimitä on sa..runut ~apsålensa
10029: Yhteiskunnalle ei voi olla samanteke- kanssa viettää ilmhdoo virikorn lomam. voi-
10030: vää, millaisissa oloissa perheenäidit elävät. miensa IUJUSimåsie/ksi ja clämänrohilreuden pa-
10031: On ilmeinen ,Jmnsa,nrtJal<mdiel:linen lta,ppio, lan:utt.aanisetksi. Valrt:.ioV!allrtJa on yritystä tu~
10032: j.os perhoonäi:tioo sielnn- ja I'IUWil'idm_;vorimalt kenut 1novutt1Ja;rn:allila ,1Jiirtxm suurianmaksi
10033: unpuva;t iffi1Ille:Di aiJ1mansa ja heidän ty<i- lomakyläksi Punkaharjun entisen valtion-
10034: kykynsä. vähenee. E<i ole y~kshlön oma ~ hotellin. EdiUSikWllta on nJiin,1kääJ11 osoiltt:aiU-
10035: i!GlliUJ1:1trualko häill: iJJ:semlä lopp'lllllil1 ilyhym<!ä tunUJt asiaLJJe SUJOpeaiksii, s:H:lä se on 21 päi-
10036: aj:assa vai jalrmailro hän Slllor:ilttaa työtään vänä marr1askutUitia 1942 hyväksynyt toivo-
10037: v&nlmusvuooililn SWllklka. Se on ~ muksen, jossa s·e esittää, ,että hallitus
10038: lom:delloi!IJJen kysymys ja siltä lkia1III1a~ita on ma.hdol11isu1lilmi·en mullroan tuJcisii1 j1a ilehos-
10039: siis myös arvostellbava nlliirt:.ä yht~unna;n tairu :toimenpiteitä, joOitika tarlmitrt::a:vat le-
10040: 'toimen:piibeiltä, jDitlm ta:dlroittavam perheen" von ja vir!kistyik:se.TIJ järjlestämåsltä leDS:is:i-
10041: äidin työn helpotJt1a.mist~aJ ,ta.i häruen loma;n- jassa vähäva:Mistten, sunrioo pe:rhe:ild,oo äi-
10042: VdOIDSia järj,es,tä,måstä. V,äsyillyt, äiti ci deille". Tämän pääJtöksien perus1reliLa on-
10043: j~ ka.stva11Jt:M Wa:psiaJaill samaliLa ibavru1a ikllin Lo.maliimto saam.wt v.a;lti101n Via~ avus-
10044: kUJ~n 1eväJlJI1yt äirt:ål, eiikä hän voi innoit,taa :t.lusta suuriperheistoo äitie;n lo:rnahuollon
10045: miesrt:.ä;r.sä hänen 1työssänsä eiik:ä jaksa osal- j ärj•eSitäm:iseksi..
10046: listua hänen vapaa-aikojensa harrastuksiin. Se toimi.n:ta, jota LoiiDJailiilltito on v:ailltilo--
10047: Väsynyt äiJti ·tai vlaillmo teilooe Jrodrin hooki- VialLan ja vapa.ilttJen ika:n:slal:a!isjrurjlesitlöjen
10048: sm ilmapii1lin pdngoittilmee'ksli ja ä.rsytitä~ tlU!k:Je:maJilia voilltut yiLläp:iJtää, on perh~eu
10049: väiksii, 'eikä niinikään harvoin rt:;ämä oLe ffi!i,_ äitilen vail1tailsa:n l,ukumäärän huomioon ot-
10050: merkiksi jnul'iil avioeron syynä. YEmsirt:ltiU- ltia:en o11ut kurtle.DIIDin :a.ivan W11a,timaton:ta.
10051: nUJt äilt] 1ei jakisa p:iltää huo~:ta henkiseSttä To~min'ba olisi nylt saa;1nv.a Dlilln J.aj:e:rme-
10052: v'i1ley;CLesrtänsä. Jos 1työtr1 rasirt:tama ä:.ilti jos- tuk&iJ, ei1tä ~nmstä suu11e.m.mart: määrä;t suuri-
10053: kus vo1da.am. lähettää ~omruUe viirkis1tymäärn p.erheis~ä ja vähäv:amjffi:a, rt:.yöläi.JStäitejä s:a-
10054: ja ehkä s;ruama.run uusi:a heTiikisiä he.rät.t:eitä, rnoinkuin myöskin työssä käyviä ylirasittu-
10055: IV,5t. - Hiilelä y. m. 207
10056:
10057: neilta naåstyöläisdä ~va.t ,tiJI!låsuudten mr- että Eduskunta päättäisi ott~ val-
10058: ik~ 10i1Ili1111viletltoon varba tion vuoden 1946 tulo- ja menoar-
10059: vamen Mkennleltuissa lom:aJkylissä, lt:äysi- vioon 5 miljoonaa markkaa käytet-
10060: hQ!i/toloissa ja ik:ansla.000100:llJeåssia. Mutta aloiJ.. !täväksi Lomaliitto r. y:n toimesta
10061: tetrm roiminnam. lrehåJ1:Jtämi:nlen vaatii val- rakennettavia uusia perheenäitien
10062: tiovallan tukea. Siksi pyydämmekin kun- lomakyliä varten.
10063: nioittaoo eh.Q.o!ttaa,
10064: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
10065:
10066: Kaisa. Hiilelä. J. F. Tolonen.
10067: Aino Ma.lkamäki. Matti Lepistö.
10068: Martta Salmela-Järvinen. Heikki Simonen.
10069: Elli Nurminen. Samuli Tervo.
10070: Yrjö Kilpeläinen. Yrjö Kallinen.
10071: Alpo Lumme. Juho Pyy.
10072: Väinö Kivisalo. Edvard Pesonen.
10073: Kauko Andersson. Juho Kuittinen.
10074: H. S. Pesonen. E. Pusa.
10075: Walter Kuusela. Varma K. Turunen.
10076: Urho Kulovaara. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
10077: Juho Karvonen. Miina Sillanpää.
10078: A. K. Paasivuori. K. Hakala.
10079: P. A. Karjalainen. Jere Juutilainen.
10080: Penna Tervo. Eetu Karjalainen.
10081: Otto Muikku. G. Andersson.
10082: 208
10083:
10084: IV,52. - Fin. mot. N :o 6.
10085:
10086:
10087:
10088:
10089: östenson m. fl.: A.ngående anvisande av anslag som under-
10090: stöd för föreningen Brages urklippsverk.
10091:
10092:
10093: T i 11 R i k s d a g e n.
10094:
10095: Sedan år 1910 upprätthåller Föreningen Turistväsen, V etenslmp. Under rubriken
10096: Brage r. f. ett urklippsverk, som utgör ett Kommunalt ingå t. ex. uppgifter över kom-
10097: arkiv, i vilket allt, som i den svenska tid- munernas brandväsen, bostadsförhållanden
10098: nings- och tidskriftspressen skrivits om och byggnadsverksamhet, hälsovård, läkare
10099: svenskt kulturarbete, ingår ordnat efter och sjukhus, kyrkoförsamlingarna, kommu-
10100: vissa bestämda principer. Urklippen, som nal- oc.h stadsfullmäktige, tekniska verk
10101: beräknas till 20,000 a 25,000 årligen, ord- m. m. Under rubriken Näringar finna vi
10102: nas till en början i kuvert enligt ett visst underavdelningar för lantbruket, kreaturs-
10103: schema samt uppklistras sedan på lösa ark, skötsel, mejerihantering, skogsbruk, träd-
10104: som inbindas i mappar. gårdsskötsel m.m. samt fiskeri, handel, an-
10105: Schemat för urklippens ordnande utar- delsrörelse, sjöfart m.m. Inom Skolväsen
10106: betades redan 1911 av en för urklippsver- ingå underavdelningarna föredrag, pedago-
10107: ket tillsatt kommission och reviderades år gik, bibliotek, skolor och skoltyper, J.ärar-
10108: 1922 av en delegation, bestående av univer- nas och skolungdomens sammansl:utningar
10109: sitetsbibliotekarien Georg Schauman, uni- m.m.
10110: versitetskvestor Albert Hästesko, lektor Ei- Den ,topografiska avdelningen upptar stä-
10111: nar Pontan oc.h fil. dr., sedermera profes- derna i alfabetisk ordning och socknarna
10112: sor Otto Andersson. Brages urklippsverk landskapsvis i alfabetisk ordning.
10113: omfattar trenne huvudavdelningar: en bio- Det ligger i sakens natur, att de svenska
10114: grafisk, en allmän och en topografisk av- strävandena främst observerats, men i arki-
10115: delning. vet rymmes även ett rikligt, mera allmänt
10116: Den biografiska avdelningen, som för omfattande material, hänförande sig till
10117: närvarande beräknas omfatta över 70,000 hela landet. Bland sådana avdelningar må
10118: personer, innehåller a1la i tidningspressen nämnas Bildande konst med underavdelnin-
10119: ingående personaluppgifter jämte porträtt, garna måleri, skulptur, teater, musikliv
10120: dödsannonser och nekrologer, vidare recen- och film, vidare Idrott, Handel, Skolväsen,
10121: sioner över författares arbeten och kritiker Sociala frågor och Ko:rrlmunalt m.m. Den
10122: av utövande konstnärers konserter, upp- biografiska avdelningen omfattar självfallet
10123: visningar, konstutställningar m.m. även personer från den finskta1ande be-
10124: I den allmänna avdelningen samlas ma- folkningen.
10125: terial, som icke hänför sig till någon viss Då tio års urklipp insamlats, begynte
10126: ort, till skillnad från det speciellt ortsbe- uppklistringen av materialet. Detta arbete
10127: tonade materialet, som inordnas i den topo- har varit beroende av beviljade anslag och
10128: grafiska avdelningen. Inom båda dessa av- har kunnat upprätthållas endast tack vare
10129: delningar är materialet ordnat efter samma stora personliga uppoffringar och nitälskan
10130: schema. Bland huvudgrupper må Jiämnas för saken. UrkHppsverkets utgifter för år
10131: Djurskydd, Emigration, Föreningsliv, Hem 1945 beräknas stiga till c. 100,000 mk, vari
10132: och hushåll, Hembygdskunskap, Idrott, ingå föreståndarens och biträdets arvode
10133: Jaktvård, Kommunalt, Kommunikationer, samt utgifter för uppklistringsmaterialet.
10134: Konst, Litteratur, Militär, Naturhistoria, Brages urklippsverk tilldelades åren 1927
10135: Näringar, Politik, Skolväsen och folkbild- -1929 ett statsanslag på 15,000 mk, mot-
10136: ning, Sociala rörelser, Svenska frågor, sv~ande drygt 70-50 % av dåvarande
10137: Tekniskt, Tjänstemän och allmänna verk, utgifter. Depressionsåret 1933 nedskars
10138: IV,o2. - OriBnson y. m. 209
10139:
10140: statsanslaget till blott 3,000 mk, motsva- taget, villret med hänsyn tili det arbete, som
10141: rande 8-5 % av utgifterna. Hösten 1936 redan nedlag;ts på detsamma, och det vä:rde
10142: höj<IeB stataanslaget till 10,000 mk, vilket det kan ha för forskningen skuile inne-
10143: belopp beviljades under tre års tid. På bära en stor kulturell förlust.
10144: grund av kriget nedskars anslaget 1940 Med hänsyn tili det ovan sagda dga
10145: .tili 3,500 mk och 1941 tihl 2,300 mk och vi föreslå,
10146: llar sedan dess bibehållits vid denna summa,
10147: motsvarande endast 4--2 % % av utgif. att Riksdagen måtte i statsförsla~
10148: terna. get för år 1946 1tpptaga ett anslag,
10149: Såvida föreningen icke framdeles kan på- stort 30,000 mk, som understöa för
10150: rä;kna ett ihögre statsanslag, står den inför Brages urklippsverk.
10151: llote.t att tvingas upphöra med hela före-
10152: Helsingfors den 16 l!ipril 1945.
10153:
10154: Ebba östenson. Nli.ls Meinander.
10155: Levi Jern. Albin Wickma.n.
10156: C. 0. Frietach.
10157:
10158:
10159:
10160:
10161: 27
10162: 21'0
10163:
10164: IV152. - Bah. al. H :o G. s~ennos.
10165:
10166:
10167:
10168:
10169: östenson y. m.: Miiit-rärtmllin osoittttmisesta Brl(qe ftimisen
10170: yhdistyksen let.kekokoelmaa varten.
10171:
10172:
10173: E d u s k u n n a ll e.
10174:
10175: Vuodesta 1910 !lähtien on Brage-yhdis- Tiede. KunnaJllista-otsikon alla on esim.
10176: tys pitänyt leikekokoelmaa, arkistoa, johon tietoja kuntien palotoimesta, asunto-oloista
10177: kaikki mitä ruotsalaisissa sanoma- ja aika- ja rakennustoiminnasta, terveydenhoidosta,
10178: kauslehdissä on kirjoitettu ruotsalaisesta lääkäTeistä ja sairaaloista., seurakunnista,
10179: sivistystyöstä on järjestetty määrättyjä pe- kunnan- ja kaupunginvrultuustoista, teknil-
10180: riaatteita noudattaen. Leikkeet, joiden lisistä laitoksista y. m. Elinkeinot-otsikon
10181: vuotuinen maaTa arvioidaan 20,000- allta tapaamme alaotsikot, jotka käsittelevät
10182: 25,000:k:si, järjestetään aluksi kirjeenkuo- maataloutta, karjanhoitoa, meijeritaloutta,
10183: riin määrätyn kaavan mukaan ja liimataan metsänhoitoa, puutarhanhoitoa y. m. sa-
10184: sitten il'ltoarkeiUe, jotka sidotaan kansioi- moin kuin kalastusta, kauppaa, osuustoi-
10185: hin. minltaa, merenkwlkua y. m. Koululaitoksen
10186: Leikkeitten järjestäruiskaavion laati jo v. kohdalta löydämme esitelmien, kasvatus-
10187: 1911 kokoelmaa varten asetettu toimikunta opin, kirjastojen, koulujen ja koulutyyp-
10188: j,a tarkisti sen v. 1922 valtuuskunta, johon pien, opettajain ja oppilaiden yhdistysten
10189: kuuluivat yliopiston kirjastonhoitaja Georg y. m. alaosastot.
10190: Schauman, yliopiston kvestori Ailbert Häs- Topografisessa osastossa on kaupungit
10191: tesko, lehtori Einar Pontån ja :fil. toht., aakkosjärjestyksessä ja pitäjät maakunnit-
10192: sittemmin professori Otto Andel'ISson. Bra- tain aakkosjärjestyksessä.
10193: gen leikekokoelmassa on kolme pääosastoa: Asian laadusta johtuu, että ruotsalaiset
10194: biografinen, yleinen ja topografinen osasto. pyrinnöt on ensisijaisesti huomioitu, mutta
10195: Biografinen osasto, jonka nykyään laske- arkistossa on myös runsas, Y'leisempi ai-
10196: taan koskevan yli 70,000 henkHöä, sisältää neisto, joka koskee koko maata. Tällaisista
10197: kaikki sanomalehdissä olleet henkilötiedot osastoista mainittakoon Kuv,aamataide ja
10198: vrulokuvineen, kuolinilmoitukset ja muisto- sen alaosastot maalaus, kuvanveisto, teat-
10199: kirjoitukset, ede~leen arvosteluja kirjailijoi- teri, musiikkielämä ja filmi, edelleen Ur-
10200: den töistä sekä taiteilijain konserteista, heilu, Kauppa, Koululaitos, Yhteiskunnalli-
10201: näytännöistä, taidenäy,ttelyistä y. m. set kysymykset ja Kunnallista y. m. Bio-
10202: Yleiseen osastoon kootaan aineisto, joka grafinen osasto käsittää !luonnollisestikin
10203: ei !liity mihinkään määrättyyn paikkakun- myös suomenkieliseen väestöön kuuluvia
10204: taan erotukseksi erikoisesti paikallisluontoi- henkilöiltä.
10205: sesta aineistosta, joka järjestetään ltopogra- Kun kymmenen vuoden leikkeet oli
10206: fiseen osastoon. Molemmissa näissä osas- koottu, aloitettiin aineiston liimaus. Tämä
10207: toissa on aineisto järjestetty saman kaavan työ on o1lut riippuvainen myönnetyistä
10208: mukaan. Pääryhmistä mainittakoon Eläin- määrärahoista ja on sitä voitu ylläpi,tää
10209: suojelu, Siirtoliaisuus, Yhdistyselämä, Koti vain suurin henkilökohtaisin uhrauksin ja
10210: ja talous, Kotiseututieto, Urheilu, Riistan- haTrastuk:sesta asiaa kohtaan. Leikekokoel-
10211: hoito, Kunnaillista, Kulkulaitokset, Taide, man vuoden 1945 menojen arvioidaan nou-
10212: Kirjamsuus, Sotalaitos, Luonnonhistoria, sevan n. 100,000 markkaan, mihin sisälty-
10213: Elinkeinot, Politiikka, Koululaitos ja kan- vät esimiehen ja apulaisen pwlkkiot sekä
10214: .sansivistys, Yhteiskunnrulliset liikkeet, Ruot- liimaustarvikekustannukset.
10215: salaiset kysymykset, Teknillistä, Virkamie- Bragen leikekokoelma sai vuosina 1927-
10216: het ja yleiset laitokset, Matkaitluliikenne, 1929 15,000 markan vwltionavun, mikä vas-
10217: IV,52. - Ostoenson y. m. 211
10218:
10219: tasi runsaasti 70-50 prosenttia silloisista rempaa valtionapua, uhkaa sitä pakko ~uo
10220: kustannuksista. Pulavuonna 1933 alennet- pua koko yrityksestä, mikä huomioonottaen
10221: tiin valtionapu 3,000 markkaan, mikä vas- jo tehdyn työn ja sen merkityksen tutki-
10222: tasi 8-5 prosenttia kustannuksista. Syk- mustyölle olisi suuri sivistyksellinen mene-
10223: syllä 1936 korotettiin määräraha 10,000 tys.
10224: markaksi, mikä määrä myönnettiin kolmena Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme
10225: vuonna. Sodan johdosta alennettiin mää- ehdottaa,
10226: räraha v. 1940 3,500 ja v. 1941 2,300 mar-
10227: kaksi ja on se siitä lähtien ollut tässä mää- että Eduskunta vuoden 1946 t-ulo-
10228: rässä, joka vastaa vain 4-2 % prosenttia ja menoarvioon ottaisi 30,000 mar-
10229: menoista. kan määrärahan avustukseksi Bra-
10230: Ellei yhdistys vastaisuudessa saa Suu- gen leikekokoelmalle.
10231: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
10232:
10233: Ebba. östenson. Nlls Meinander.
10234: LeVi Jern. Albin Wickman.
10235: 0. 0. Frietsch.
10236: 212
10237:
10238: IV,a3. - Ra.h. a.l. H:o 7.
10239:
10240:
10241:
10242:
10243: Möttönen y. m.: . illäärärahan osoittamisesta lai1t~ ja
10244: avustuksiksi hevosjalostusliitoiUe orivarsalaitumien hank-
10245: kimiseen ja r,unnostamiseen.
10246:
10247:
10248: E d u s k u n n a 11 e.
10249:
10250: Tulevien vuosikymmenien aikana joutu- t€ilitu ol'lilaitumi<eili a,iJma~'• mutta
10251: vat .niin hyvin jälleenrakentaminen kuin varojen puutt;ees;ta johtuen ci yhteisiä 181itu-
10252: tuotannon lisääminenkin kohtaamaan huo- milal vielä ole ooatu 1läiheskään. ll.mildlrim ilrula-
10253: mattavia vaikeuksia työvoiman puutteen ta- ilrurutiin. Pter!US!tetUJista Jairtmm.istatk.i on
10254: kia. Tällöin tulee etenkin maa- ja metsä- enemmistö vieilli; varsin ·heikossa ruohon
10255: talouden kohdalla veto-ominaisuuksiltaan kasvukunnossa. Kun talvisodan jälkeen
10256: hyvillä työhevosilla olemaan arvaamattoman ~ suuri osa otettiin p:iJ'ka--atmitlllkseen,
10257: suuri taloudellinen merkitys. Jotta hevos- ovat orilloosvatus.mailldoHisuuoot ielnltisestääiDJ..
10258: kantaa voitaisiin tehokkaasti kehittää, olisi ikin suuresti vaiikeutuneet, eteilllkiD .:pien:iillä
10259: siitosoriiksi pyrittävä kasvattamaan jokai- :t.:i!loilll1a, jo:iJl!La muista: syistä itälhliln roohtäwään
10260: seDJ mTSaNuOO'illrer.ran parh:ruat )riks:i!löt. Ilman UJSe:illllkin olisi hyvält edeJ:lyrt:.yikset. TiLan-
10261: ori'V'al"SSIj'ffi1 :lwidurutamisnw:hdolliisuubta, jota netta voidaan hruormattavastli !korji8Jta lk:äyttä-
10262: täililä ilrerrt:aa on vain muutamissa .maakun- mäililä vailition varoja esim. 2,000,000 mk.
10263: ni.ssa;, aiiheuttwa <miikasvatus varsojen: kooäi- ha;lpaikorlroisiksi iainoiksi il.aidlliillten hrunikin-
10264: .sen :taililirnokinJll'an vuoksi: silksi pa;ljoo hu.olrt:.a :ta•an ja; 'avrustuksiiksi 1laiduTIItellJ ihoiltoon. V a-
10265: ja kiustaimulksila ja on samai1J1a, ,t,uloksil11:oom ·rtllt .tlJilisivat rtJar;koitUJksen millJkaisesti käytte-
10266: nii!Il: epäiva:rmrua, että paDha;itttenlk:Ln varuhem- tyiksi; jos Ille' myönnJettäisi:Ln iil'laMDJlile oovos-
10267: lYiW orivrursat laajoillla wluehlla yJJe:isemmin jalostuslirutt.ojen rväljrt;ytkset:Llii; lk:äJn1Jetitälv:älksi
10268: Whta.a.n ja vaiJl.l oo orivaDsoista, jot'ka s:at- ·edeliläoooittettunn t:a:nkoituikseen.
10269: 'tuvwt e!".iikoi51esti asiaan innootuneille. hooki- Edeil!laimai:nittuin perustein ehdotamme,
10270: löi:b1e, saaV'alt !kasvaa oriina. Kun näistä jou-
10271: dutaan valitsemaan siitosoriit, on selvää, että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
10272: mtci jalootustyoo aJlaiSieksi .tule ooH.aista tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
10273: mä:ä.:ciilä hyviä; siitoooriita ikuin hevoslmn~ kan suuru·isen määrärahan käytettä-
10274: noota olisi :tankmtuiksenmu!kaisin keinioin väksi halpakorkoisina lainoina ja
10275: Slliatavissa, rm:iJkä suurooti hidastUJtta:a he:vos- avustuksina hevosjalostusliitmJle ori-
10276: iltann.8ln it.ehoik.asta ikehilttämisitä . varsalaitumien hankkimiseen ja kun-
10277: .Ase1} til.an ikorjaa:miseiksi on maassamme nostamiseen.
10278: jo m01!Wn VU()Si\kymmerum aillmna p0i11nis-
10279: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
10280:
10281: Eino Möttönen. Heikki Vehkaoja.
10282: J. Pyörälä. Heikki Soininen.
10283: 213
10284:
10285: IV,;a. - Rah. al. N:o 8.
10286:
10287:
10288:
10289:
10290: Hirvensalo y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta puutamran
10291: siirtolaitoksen rakentamista vartMt Sairnceat~ ja ja Kymi-
10292: joen vesistöjem, välille.
10293:
10294:
10295: Eduskrunnalle.
10296:
10297: Vuode~~. 1941 val.tiopävillä tehdyssä raha- määritl 764,061 tonnia vuod~, olisi vas-
10298: aloitteessa n : o 9 selostettiin sitä tilannetta, 1Ja.is.11u.deBISa järjl€stettävä. Kun Sa:imoon
10299: mikä Saimaan vesistön laajaHa metsämva- ilmnavalll: modnilt.nsta w. 1929-1938 lirlbn-
10300: rain hankinta-alueella oli .syntynyt sen teestä Slll1Ul'!in osa oli puuUivaraa tai· san.
10301: kautta, että Saimaan kanava. oli joutunut ja,klste1ta, nimiltitrun puU!OO.wuma 635,246
10302: vieraisiin käsiin. ton., pilllllvaill<Ukelbta 43,645 W!n. sekä pa,J1~
10303: SalilllBSa aJ.oiltt!OOS'la ltehltii:n oolkoa. myös- rJa,, pahv:ia ja ;näiden~ 49.5 ton.
10304: killli silimä, miililä !tavoin kailk!1re:im halV!immiMa ~ VUOO<ess8J, 0!11: ikysymyrksellä ·en:t.-
10305: ku$tain.nll1ksiilW.. vo~ estää ltuholl;,a; puu- trun: suuri: me:rlk:itys maan t8ilo,udelie, WOO.
10306: tavaroiden hintojen laskeminen sillä Kanta-- sän~jlhll,e ja lkialiikilil\00 miilile, jortka .ta~
10307: Sl.lOilllJEm osw1la:, nrikä o1maåtta osalit3.run me- vaJ:.Ia :tai lt.JoiisielJa saavalt ansioläh.'OOe!nsä
10308: n~~~ ollisaanut pitää. huo1ta simtä, pUWllj.adostustoollisuu~ta. ·
10309: ertJtä iUlllroli'WlMl >kiaiuppaa metsä.riiklkialllbiemme N~ lruljetUI3Sillhtci.de.n voJ;Ii~ on
10310: tllil'Viin oli pysty;tlty ~tlbaJi:n yW.i:piltä.mään lllllellli:eitn kaiikfki Saåtrooan · vesii;;Wn sruc:re,.
10311: ja ~ eri lllJUoooissa Jaaj>ent.amaaclriin. aa~~meua bsvava, :uJ.osvietävä pUI\lltJavara
10312: Saimaan bnavan lll!eiiletJlksein k01'Vi.kkooksti ikiuil.jetet!l:a:va :raUJtalte.iil:se joilro ~ •ltåJi
10313: ehdo.telltliån 1tåssä a!Loitteessa mikletnnettavaksli jalostet:tuna me~ol[e jako ellSiiJn ja,
10314: pull!l:ia.~ shlrto1ailbe, jOillllm avulla ver- h:~aretltaV!Ilksi· tai ~ :etoorupäin
10315: raruta.iJn suuria puUJta.vaxaanooriä vmtWshln laiva:ttavaksi. Poikkeuksena on vain se raaka
10316: nopeaSti sirntää SaiJmrualt1 vesist<istä Pä.ijrun~ puurt:avara, jonlka Enso-Hrut.reit Osakeyhtiö
10317: toon "~töön ja pyydettiin edUSikU!llitaa voi kuJjettaa Lappleetllil'lall:na;n kaupungin
10318: tämän hankkeen toteuttamiseksi varaamaan lllOOlia. dleva.J.1a Rwrol&t siårtolai~Wkseldaoo~ ja
10319: v. 1942 memoorviOOIIl 6,250,000 lllil.il'b111 Kym~ O~ilreyhtiö MfuttyharjiUID. ooemam.
10320: mäfuoämh.a, jolla s~ ammruttrimilesten ~ruona olielvailita Ormdnitlaipail10011-Hor.tilmJI:ai·
10321: la~a;bimi:en laskleilmien liillll'kta.isestå lailvaväy- p~ siirt~lrotoikseJ.ilaan vedenja:lmj.run yli
10322: loo ruoppa!US ja ailil'ltollailte Qliisi saatu 1"&- Sailimiaan v~ Pä.injä7lllioon vtlSistöön.
10323: ken.nretuksi. Nä:issä 1apa'lllksism t,uloo ni:mi1Jtron knrl.jre!tru;
10324: Ed!u91run:oon kuilkuilaiJtosvaliokunJl:ia, jolta, olltlllllil&l, aiiV!all lyhyitä VJedenjabj8ill Jllill!t,-
10325: valtiovarailnv~ pyysi ~ am- ~ lluilmunottmillllaltta, redehloon ma 'an
10326: nm.ttlliv~ laUSilJI1toa, :hlnm.isi si!Jom puuta.vamn kuljet:ulksie:1le edwlislta :uritbta-
10327: yksimielåsem: miJe:li}:>littoonsä seura~twa1la ·~ mista.
10328: vailla: KUin p!UIWtavaran j:ailoot.amioon IOOmiliNllllr
10329: ..~ suUI'Ielll ja ID.a!ll:n ltailoude1l1e llliikollla on kOkemuksen mulk.aa.n yleensä
10330: t.ärlkJe.ä,n v~uoon. ~yhteydielt oouil:liseiThpaa ikurun sisäinml!lS'lla ja l'M 'an
10331: oman maan mjojen sisässä mel'IOOll ovait puutavamn rrurut.alteiit.se ikuljletil:ami:mm. i1y-
10332: ~tron jäilikoon ik.atkenne~et. Tämän hlntäikiln. iti€!tä, :nimit.täin LappoonratlJilaSt\3.
10333: johd~ QDJ ,tarpeen cyhtyä ltloimenp<ilt,eisliå:n Kotkwm, on noin ikaJksi ilrei'Itiaa MJ.liimp.a.a
10334: sa.l1QtUJ1ta ~OOiLUJOOlta Slll;affiva:n SU11JI'ell; ilmill1 k'lllljffi.u.~ ylempänä scloatetu.nJn:is:i:1lu
10335: IHl!~ ohj~ muWt:a !OOittltlejä Sleil1 silirt;oilrailltoks.i11a ja edeHeen Kyrnilijoon vesris-
10336: :määräpaiikikOOhålll.Ni.inåkään on tärkeätä rt.iil3sä uiM;anmUa, on itlrurpeeilli ryhityä toimen"
10337: harklilta, ~ Sa.imaam, !lmam,voo melkoi.tren pite:ishl:n, jotka !e:ilistävät :raa'mt ptlllllit.alvilllrllitl
10338: liilrenne, joka vv. 1929-1938 käsiltlti keslci- kuJjetusta Saima;al.rua. edeli!oon ~.
10339: 214 IV,:54. - Saimaan. ja Kymijoen. puutavaran. siirtolaitos.
10340:
10341: Edellä mainittujen vesiteiden tukkeutumi- miltä saman puuerän rmUJtateitse kdjertlta-
10342: :iiista johtuvien puutavaran kuljetusvaikeuk. miJnoen Lappreerul'3il1il1l8Sita Kotar..a.m tuliså
10343: 4tiM ~ oLisi ma'IMl. pUIIl:taV6!'Mll lllJ81ksamaan ja vWn jonlcim. Vel'lllill' ikork.oom-
10344: vesitse kuljetusta Saimaan vesistöstä Päi- maJt ikuin Pä.iljäm:teen pohjoispäästä Kot-
10345: jänltoon. VleSistöö.DJ illeh0l'itletl11ava seniklitn Vlllldksi, k&m.
10346: että p.uutamr,a voilllaisiilin jlllllootaa Päijän- V 1811iok:oota pooHaift sen VlUlOikai ailoitt!OOta
10347: toon v~ Vl8iikutlusp.iJi,~ffiä olevissa. jtlt- ja bJa1JUJaJa viielä ki.iJnlnffittää h oomiota siti!he:n
10348: ._1$~ ,taiilkllm; iktliV!alta sooman aloitteessa ehdotettuun järjestelyyn, että
10349: uiltJtovä.yJin p~dassa K~. Tåltä sililrttolailt.<Jiksen! il'laikiemalUS- ja; ~pirt:o
10350: va1'1tlen ollisi v.ad.ltron to~ ~ratkenn.61lbava iJrus!flaliDUJksat. voOO!ta;isilim., ilmitein eräiJilä Uliruto-
10351: irol:ome, mutta ydteilllelllJ ja b,ilklk:ife:n ilcii.yfbet- :ooiteilläkim: on o11ut. il.aita, periä siitä puu-
10352: tä.vä'llä ollevlll!, teholms Jlill'lti:avmoailli s:i:ilm:o1ai- !ta.v,anast181, jOilika laitos si!il"tää vOOen.jallmja;n
10353: tm ~ ja Pälijän:teen vesiatön väl.iUe, yli Siten menete11Jeru valitlio jorntm,isi an-
10354: jatJa. ikl:isilbelrt;;yä.n.ä. OLeva :a~l<llilte illa.rkoitlltata- lt,amiaian: v.amrt; ltMkoitulkseen Vraåln ~
10355: iW).. ~n s.UJUnni,1Jeil.ma airt:ä v.a.r- ja; tsal~ Die määrävuosilna konlroitn.oon ltta-
10356: ttlen: onklin otile- ja ~n.nushailil:iltmlk<Jelli ~--~-=-
10357: IWiiliUllliU'. "
10358: t~ ~ vuonm.a 1935, jossa. W- K~ ikumim±nkiin S()ta!ka.usi $ti · rt:.ämä.n
10359: ~ ~uksiet on lairv1oitu 6,250,000 ha.nk!koon ltoteutt;amisen ja k<:JSlm nyt
10360: ~. Timä. si:i~ on auoon<iiOO"Ltu M-oskoVJaiU :a:nikia.r.an väJltimuOO!n. jäH.reen
10361: Mä.nicyharjun l8SiffilmlllJ seutbu:Uilll, w'ben yiliem- oLemme jOUJtnnoot Saimaoo. llmnarvan ll!U.d!el-
10362: ·päni ~ Kymi Oaallreyhtiön sililnto- .1Joon ~. niiilll rohlretwrrume b.N{len
10363: ~took:m, ja. J1lU;l.isi ltoimimalalnl samojen peri- '0dlehlä sanotun noj,ailila sekä of!tMn hu.o-
10364: ~tbciden. illll1lban kuin selcirn, mut.ta 1&- mlioonJ työp;aib]dwjen rnousun ja :nmll"kml a.r-
10365: ~ .kruljet;uskyky <l!llsi .hu~v4llrt von laslremisen ikurmiloiltltlwn ehdotlt.M)
10366: Slllllil'!iJ, ni.miJtJtäålnJ y;Ji 26,000 :t~ V:OOJ'I()-
10367: .kJaiudessa lelW noin 650,000 mukba muklwu- että Eduskunta ottaisi mtoihn 1946
10368: ~ :llaii ~va määrii mn11llta; pUIUta.ova~ tulo- ja menom·vioon 10,000,000 mar-
10369: l13l8.. Laskel.m.ilen ~ p.llillltavaran kru1- ka.n määrärahan puutavaran siirto-
10370: jet~~ ,bUJl.isi.IV&t si.inä ~ laitoltsen rakentamiseew, Saimoon ja
10371: väl:illilli Saimwar-KQ1k.a :noin poo1e.t Bi:iti, Kymijoen vesistöjen välille.
10372: H6lsing.issä huht,ik'Ulllii1 17 pä:ivätiä 1945.
10373:
10374: L. 0. Hirvensalo. Elias Tukia.
10375: Aino Luostarinen. J. B. Lampinen.
10376: .A.beli Brander. Varma. K. T1U1Ulen.
10377: 21ö
10378:
10379: IV, r'ill. - Ba.ll. al. N :o 9.
10380:
10381:
10382:
10383:
10384: Heljas: Määrärahan osoittamisesta Iisvede1'tr--HU!!tkive<len
10385: launavatiWkn aloittami8ta varten.
10386:
10387:
10388:
10389:
10390: Iisveden-Haukiveden kooavahanke juon- Iisvedenr-Haukiveden kanavan vaikutus-
10391: .taa alkunsa jo edellisen vuosisadan ail.ku- piiri tulisi olemaan laaja ja kuuluisivat
10392: puoliskolta. Hankkeesta on ehdiltty itoteut- siihen Jäppilä, Karttula, Ka:nnonkoski,
10393: taa Säviän ja Kuttakosken kanavat viime Keitele, Konnevesi, Konginkangas, Pielavesi,
10394: vuosisadan loppupuolelilia ja Kolun, Keite~ Pihtipudas, Rauttalampi, Leppävirta, Suo-
10395: ll.een-Konneveden-Iisveden krunavat tämän nenjoki, Sumiainen, Tervo, Vesanto, Viitta~
10396: vuosisadan ensimmäiseJilä neljänneksellä. saari ja Äänekosken maalaiskunta sekä
10397: Puheenaolevasta hrunkkeesta on vi~lä to- Suo'lahden, Varkauden ja Äänekosken kaup-
10398: teutitamatta re1tin tärkein Iisveden-Hauki- pail.at. Näide:n 19 kunnan yhteinen pinta-
10399: veden kamava. wla on 903,040 ha, josta varsinaisia met-
10400: V allltioneuvoston asettaman kullrulaitosko- sämaita 796,070 ha. Tämän metsäalan vuo"
10401: mite.an. vuonna 1923 valmistuneessa mietin- ttuirnen tuotto on professori Yrjö llvessailon
10402: n(issä N: o 10 asetetaan kysymyksessä oleva tutkimuksen mukaan 3,616,000 m3.
10403: kanava aiwm ensi tiilaili1e rakennettavien Puheenaolevw1lta alueena on syntyny;t. huo-
10404: kooavien joukossa. Sitinä sanotaan m. m. IIJ.alttavoo suuri teol!lisuus. Suomenmaa ni-
10405: seumavaa: ,,Iisveden, Sorsaveden-Saimaan misen teoksen mukaan on alueella 48 sahaa,
10406: kanava, rakennettuna Sorsakosken tehtaan 2 puuhiomoa, 2 paperitehdasta, sel'lu[oosa-
10407: sivuitse Varkauden seutuville, tulee epäille- tehdas, 19 sähkölaitosta, 2 voima-asemaa, 2
10408: målttä jo sinänsä olemaam. suurimerki:tyksel- faneeritehdasta, 5 puusepäntehdasta, 4 ter-
10409: Hnen ja saamarun huomattavan iiikenteen vatehda.Sta, ltärpättitehdas, 9 rtiilitehdasta,
10410: välittääkseen. Sen päämerkitys tullee lrui- 5 konepajaa, 2 valimoa, laivaveistä:mö, hie-
10411: tenkin olemaan siinä, että se mttyy jat- notaetehdM, 650 jauhomyUyä, 26 osuus-
10412: kona rakenteH!la olevaan Keiteleen, Konne- meijeriä.
10413: vooen-Iisveden kanavaan. Viimemainittu Ellllllen sotaa toimiitetun tutkimuksen pe-
10414: kanava, jQka :tullee yhdistämääm.. aaajat vesi- rusteella päättyy kanavan kustannusarvio
10415: allueet mukaviilla väylillä toisiinsa, näyttää 128 mi:lj. markkaan. Talloud~Jailllen tutki-
10416: täydennyksekseen: vaativan, että Iisv:esi yh- mus on kuitenkin osoiittanut, että kanavan
10417: distetään kanavalla Suonteenselän ja Sorsa- rakentaminen on krunnattava yritys. Tähän
10418: veden kautta Saimaaseen." kanntattavaisuuteen on tie- ja vesiraken-
10419: Tie- ja vesimkennushailJitus :taas puoles- nushalilitus nojautunut pyrkiessään toteut-
10420: taan ~ausoonossaan lrulkulaitosten ja ylleis- tamaan kanavasuunnitelmaansa.
10421: oon töiden ministeriölile 1929 koskettelee Koo:avahankkeen pikainen toteuttaminen
10422: Iisveden-Haukiveden kanavakysymystä yh- on nyt tUJlllUtt erittäin ajankohtaiseksi juuri
10423: tyen sjjnä kulkulaitoskomitean kantaan lau- päättyneen onnettoman sodan johdosta. Me-
10424: suen m. m. , Tie- ja vesirakennushal[itus saa. netetYt Karjalan metsärikkaudet on. kor-
10425: kaikin puOO.in koonattaa ·tämän kanavan ra- vattava saattamalll:a. syrjässä olevat metsä-
10426: kentamista niin selvänä asiana, ettei sille alueet tehokkaamman käytön alaisiksi. Sota-
10427: uutta käsittelyä tarv.iita." Samatl!la tie- ja korvausten suorittamiseen ja vienti,teolilisuu-
10428: vesirakennushallitus asettaa tämän kanavan den jaltkamiseen enitisessä iliaajuudessaan
10429: rakentamisen ensi td,la:Ue rakennettavien ka- tarvita:an nykyistä runsaammiln puutava-
10430: navien joukossa. raa. Iisveden-Haukiveden kanavahanke
10431: 216 IV,55. - Iisveden-Haukiveden kanava.
10432:
10433: toteutettuna lisäisi huomattavasti te<11lisuu- Edelläolevaan viitaten ehdotan kunnioit-
10434: den puunsaantimahdolHisuuksia, lieventäisi taen,
10435: ha;lkopU!laa, lisäisi tälllä alueena metsänhoi- että Eduskunta vuoden 1946 tulo-
10436: don harrastusta sekä kohottaisi metsänhm- ja menoarvioon ottaisi 5,000,000 mar-
10437: toja, mikä osaMaan taloudellisesti vahvis- kan määrärahan Iisveden-H aukive-
10438: ·taisi alueen !Jaajan pienvi'ljelijäväestÖ!n ase- den kanavatöiden aloittamista var-
10439: maa. ten.
10440: Hel'iiingissä 12 päivänä huhtikuuta 1945.
10441:
10442: Lennart Heljas.
10443: 217
10444:
10445: IV,5~. - bh. al. N :o 10.
10446:
10447:
10448:
10449:
10450: Hirvensalo y. m. 1fläärärahatL osoittwnisesta Iisalmen vesis-
10451: tÖfl, tulvavedenpinnan säännöstelytöiden aluUepa'I'Umtista
10452: varte,n.
10453:
10454:
10455: B d u s k u n n a II e.
10456:
10457: Sota-aika on estänyt lukuisten sellaisten päävesistön muodostavat Onkiveden, Ner-
10458: taloudellisten hankkeitten toteuttamisen, koonjärven ja Poroveden järvet sekä siihen
10459: jotka säännöllisten olojen vallitessa olisivat liittyvät Kiuruveden, Vieremän ja Herne-
10460: jo vuosia. sitwn niiden kansantaloudellisen järven reitit sivuvesiteineen. Ensimmäinen
10461: kannattavaisuuden takia ehdottomasti tul- yritys puheenaolevan vesistön vedenpinnan
10462: leet toteutetuiksi. Yksi tällaisista suurista, järjestelykai tehtiin jo lähes kaksikym~
10463: koko pohjoisinta Savoa käsittävistä hank- mentä vuotta sitten, ja se johti .tutkimuk-
10464: keista on tulvavedenpinnan säännöstely sen toimittamiseen ja suunnitelman laatimi-
10465: Iisalmen vesireitillä, joka säännöstely toisi seen. Sittenkuin suunnitelma oli vuonna
10466: hyötyä Maaningan, Lapinlahden, Pielave- 1937 valmistunut, on vesistössä pidetty
10467: den, Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän vesioikeuslain mukainen katselmus ja vesis-
10468: !kuntien asukkaille. P~rusteeHinen suunni- tötoimikunta on äskettäin antanut luvan
10469: telma ja tarkat kustannuS- sekä kannatta- vedenpinnan järjestelyyn. Kustannusten
10470: vaisuuslaskelmat tätä suurisuUiltaista han- työn suorittamisesta on laskettu nousevan
10471: ketta varten on laadittu Savon maanvilje- kaikkiaan 6,870,000 markkaan. Veden jär-
10472: lysinsinööripiirin toimesta ja kun suunni- jestelyn kautta aikaansaatavan maanparan-
10473: telma v. 1937 tuli valmiiksi, on siitä sen nuksen raha-arvo nousee toimitetun tutki-
10474: jälkeen vesistötoimikuntakin antanut oman muksen mukaan 12,300,000 markkaan. Hyö-
10475: puoltavan lausuntonsa ja maataloushallitus tyalueesta on noin 5,000 hehtaaria viljel-
10476: on jo ainakin kaksi kertaa tulo- ja meno- tyä maata ja luonnonniittyä, jotka haital-
10477: arvioansa ottanut määrärahan tämän suun- lisista tulvista vapauduttuaan joutuvlllt heti
10478: nitelman toteuttamiseksi. - Eduskunta- välittömästi palvelemaan elintarviketuotan-
10479: piireissä tämä suunnitelma on sen kautta toa. Tämän lisäksi on noin 800 hehtaaria
10480: tullut tunnetuksi, että Kuopion l. läntisen alueesta erinomaista viljelyskelpoista maata.
10481: vaalipiirin edustajat ovat eri vuosina teh- Mainittava on vielä, että suunnitellun ve-
10482: neet aloitteita saadakseen valtion tulo- ja sistön järjestelyn kautta aikaansaadaan,
10483: menoarvioon merkityksi kiinteän määrära- kuten toimitettu virallinen tukimus osoit-
10484: han suunnitclmassa esitettyjen töiden al- taa, .paitsi maataloudelle huomattavaa hyö-
10485: kuun panoa varten. Niinpä kulkulaitosva- tyä myös uitolle ja vesivoimataloudelle sekä
10486: liokunta yksimielisessä lausunnossaan lokak. muille talouselämän aloille. Suurin hyöty
10487: 7 p :nä 1941 esittää asiasta seuraavaa: hankkeen tQteuttamisesta koituu kuitenkin
10488: maataloudelle sen kantta, että peltopinta-
10489: ,Aloitteessa mainitun hankkeen tarkoi- ala huomattavasti laajenee, jolla seikalla
10490: tuksena on saada Iisalmen vesistön haital- onkin erittäin suuri merkitys, kun maata-
10491: liset tulvako~keudet alenemaan siihen mää- louden .tuotantoa on lähivuosina pyrittävä
10492: rään, että aJavien rantamaiden järlriperäi- tehokkaasti edistämään vaikentuneen elin-
10493: nen viljeleminen kävisi mahdolliseksi. Hai- tarviketilanteen parantamiseksi. Tätä sil-
10494: tallisesta tulvatilanteesta kärsivien alueiden mälläpitäen maataloushallituskin on valio-
10495: laajuus on noin 5,800 hehtaaria, käsittäen kunnan saaman tiedon mukaan ehdotukses-
10496: noin 1,500 eri viljelmää. Tulvavedenpinnan saan ·tulo- ja menoarvioksi ensi vuodelle
10497: järjestelytyöt ja vedenpinnan säännöstely puo1tanut puheenaolevan työn suorittamista
10498: suoritettaisiin vesistössä, johon kuuluvan ja ehdottantlt, että 500,000 markan suurui-
10499:
10500: 28
10501: 218 IV,5G. - Iisalmen vesistö.
10502:
10503: nen määräraha myönnettäisiin työn alulle kunnan päätöksen on eduskuntakin yksi-
10504: panemista varten. Samalla maataloushalli- mielisesti hyväksynyt.
10505: tus on maininnut olevansa sitä mieltä, että Kun nyt kumminkin töiden alkuunpane-
10506: hanke on sen suuren taloudellisen merki- minen työvoiman puutteen takia ja muista-
10507: tyksen vuoksi verrattavissa suurten jokien kin hyvin ymmärettävistä syistä sodan ai-
10508: perka.ushankkeisiin ja että se sen vuoksi kana on jäänyt toteuttamatta ja kun maan-
10509: olisi suoritettava kokonaan valtion varoilla. nälkä sekä hyvien viljelysmaiden puute on
10510: Edellä esi.ttämiensä seikkojen nojalla va- yhä kasvanut ja kun siirtovwki, aseveljet
10511: liokunta pitää määrärahan myöntämistä ja maataloustyöväki kipeästi kaipaa omaa
10512: aloittaessa mainittuun tarkoitukseen erit- maata, niin olisi mielestämme jo yhdes-
10513: täin ,tärkeänä ja on, kun suunniteltu vesis- toista hetki heti ryhtyä tätä suunnitelmaa
10514: tön järjestely olisi mahdollisimman :pian toteuttamaan ja siksi rohkenemme aikai-
10515: suoritettava, sitä mieltä, että aloitteessa sempiin aloitteisiin (rah.al. n:o 10 v. 1941
10516: ehdotettu määräraha olisi myönnettävä valtiop. ja rah.al. n:o 2 v. 1944 valtiop.)
10517: tarkoitukseen." sekä edellä sanottuun viitaten ehdottaa,
10518: Valtiovarainvaliokunta mietinnössään n: o että Eduskunta ottaisi vu-oden 1946
10519: 59 v: lta 1944, joka koskee v. 1945 talous- t·ulo- ja menoarvioon 3,0{)().()0() milj.
10520: arvioon otettavia määrärahoja, esittää, että mwkan määr<iirr6han Iisalmi"' vesis-
10521: tämän hankkeen toteuttamiseksi voidaan ti)n tulvtWedenpin;nan. s(iiin..Wstely-
10522: käyttää työttömyysvaroja ja :tämän Valio- töiden alulle panemiseen.
10523: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1945.
10524:
10525: L. 0. Hirvensalo. Zl1i Nurminen.
10526: Antti J. :Rantamaa. Bino Laitinen.
10527: A. T. Malmivaara Lassi Hiekkala.
10528: Yrjö Kilpeläinen.
10529: 219
10530:
10531: IV,tH. -RaJa. a.l. lf:o 11.
10532:
10533:
10534:
10535: Sillaupää y. m. : Määri:ilrahOirf, osoittamisesta lahwiksi vesi-
10536: johtoyhtymiUe ja yhteispesuloille.
10537:
10538: E d u s k u n n a l [ e.
10539:
10540: Kot;iltaloU83!an ratsionailisoinnin !tärkeim- Valtion. pie.nviljelyskomitean v. 1938
10541: piä kysymyksiä on veden nosto ja kulje- suorilbtaman tutkimuksen mukaan oli
10542: tus, koska ne ovat raskaimpia tehtäviä maamme pienvilljelystaJlouksissa wsiäohtoja
10543: kotitaloudessa. vain 19.5% :Ua ja nämäkin vesijohdot oli-
10544: Vresikysymyksen järkiperäinen järjeste~y vat pääasi~ navettavesijohtoja sekä usein
10545: ei koidu kui"OOnka.an yksinomaan ma:alais- hyvinkin puutteeHisia. Arvion mukaam. ai-
10546: naisten raakaan työn keventämiseksi kodissa. noastaan n. 2-3 % : fla pienviilje:lmistä oli
10547: Se. on ensäuokkaisen tärkeä myöskin ka!n- täydOOlinoo vesijohto. Samanaikaisesti kuin
10548: santerveydelle. Viitattakoon vain pikkulas- 111äin oli laita kautta ·moon, oli yksityisiä pi-
10549: ten suureen kuolevaisuuteen, tuberkuioo- ltäjiä Etelä- ja Keski-Pohjanm~il.a, joissa
10550: siin ja ku:Ikut:a.uteihin. jopa 90 % :i.Na talouksista oli vesijohto.
10551: Veden kud.u:tus on hyvin vaiht.aleva eri Tällaisissa. !tapauksissa johtui vesijohtojen
10552: .talouksissa. Yleensä [asketaan maatalou- yleisyys siitä, että vesijohto-osull8kuntien
10553: dessa veden kulutuksen olevan kotitaJloudoo ja -yhtymien toimesta oli perustettu yhtei-
10554: tarpeis~in noill 30-40 L henkeä kohlti, ja siä vesijohtoja, joista vähävara.isetkin tallou-
10555: kotieläintl\lloudessa noin 45-60 1. nautayk- det Olivat kohtuuhintaan voineet kuBtan-
10556: sikköä kohti päivässä. Silloin kun vesi on taa :iJtselleen puuvesijohdon.
10557: 'Qnnetta.va, käytetään sitä ~uonnoHisesti Ruotsissa on viime vuosina v:esikysymyk-
10558: säästävämmin, vesijohdon ollessa taas run- sen. järjestämiseksi paremmaille kannaiJ.e
10559: saammin. tehty merkittäviä. aloitteita. Siellä on ase.
10560: Kurn veden kwlu:t.us on näin snul'i, voi rtettu valtion komitea suunnittelemaan toi-
10561: ymmäntää miten raskas työ veden kanito menpiteitä vesikysymyksen järjestämiseksi
10562: 001, varsinkin, jos matka on pitkä, ja Jisäksi paremmaihle kannalle. Tämä komitea ehdot-
10563: usein y!ämäkeä kuljettava. taa, että valtio jakaisi avustuksia ja lai-
10564: Vesikysymyksen tarkoituksenmukainen noja
10565: järjeste'ly työtehoa ja terveyttä si!lmälläpi- 1. uusien kaivojen rakentamiseksi ll:ei
10566: t~n on ma&'leudun vähäval'aisissa kodeissa vanhojen kU1Uto0111 paneiDiseksi niin,
10567: erititäin puutlieellise~Ha kann.allla. Tästä an- 6ttä jokais~ olisi. mahdollisuus riit-
10568: tavat Maaseudun asuntokomitean ja Pien- tävään ja hyvään kaivoveteen, sekä
10569: viljelyskomitean tutkimukset {)alljon puhu- 2. vesijohdon asentamiseen keittiöön, na-
10570: van kuvan. vettaan· ja pesutupaan sekä yksityisille
10571: Maaseudun ·asuntokomite.an v. 1937 suo- käsipumppulaitteen ja vesijohtoyhty-
10572: ritlt.aman tutkimuksen mukaan puurt:tui milae sähköpumpun hankkimiseen.
10573: 22 % :ata tutkituista ta!louskunnista mah- 3. 1ikaviemäl\in asentamiseen keilttiöstä,
10574: dollisuus kaivoveden käyttöön ja ni,istäkin, karjakeittiöstä ja pesutuv~a.
10575: joilla oli kaivo, loppui siitä vesi 19 % ::lta
10576: roesken vuoW;a. Tarkoi!tusta varten esitetään vaLtion ta-
10577: Kun kaivoa ei oldut ttJlO$Sa eikä naa.puris- lousarvioon vuosi.td:>aåln otettavaksi vähin-
10578: sakaan, näntl taloudct käyttivät järvi- tai iiän 3 milj. kruunua jaettavaksi ·avustuk-
10579: jokivettä tai noutivat veden savikuopasta sitta, 1 milj. kruunua perustamisl&inoina ja
10580: jopa ojastakin. 1 miij. kruunua parannuslainoina sekä,
10581: Matka, jonka. naiset joUJtuiva.t vesijoh. että näitä määrärahoja myöhemmin olosuh-
10582: don puu~ antamaan veden talou- teiden salliessa kol'Ot6ttaisiin.
10583: teensa, oli 45 % ~.ua &ale 25 m, 30 % :B;Ia 25 ·Veden kuljetuksen jälkeen on maa-
10584: -50 m, 13 % :1la 51--100 m, 6 % :l!la 161 seudun naisten raskaimpia ja huonoim-
10585: · -200 m ja 6 % :Ua yli 200 m. missa oloissa suoritettavia töitä vaatteiden
10586: 220 IV,57. - Vesijohtoyhtymät ja yhteispesulat.
10587:
10588: pesu. Työtehoseuran kotittalousosaston tut- teiden pesuun, mutta rinnan näiden .toi-
10589: kimusten muk:a&I vie vaatteiden pesutyö menpiteiden kanssa myöskin 111iiden kym-
10590: n. 11 % kaikista kotitalouden töistä. V rul- menientuhansien uusien asunto-jen keit-
10591: tion pienv.illjelyskomitean tutkimusten mu- tiön ja varastopaikkojen järjestämistä koti-
10592: kaan suori'bti 40 % tutkituista pienvi!ljelijä- tailoudsen !työtehoa silmi:illftäpitålen.
10593: t81louksista. vaatteiden pesutyön asuinkeitt- KotitaJlousaila on meildä suurimmalta
10594: tiössä, 38 % saunassa tai sen hatarasaa etei- osalta jäämyt t.elruit1lisistä uudistuksista
10595: sessä, 4% ulkona tail.vellakin ja 15% na- osattomaksi, siksi onkin maaseudun per-
10596: vettakeitJtiössä. Työtehoseuran kotita:lous~ heenemäntien ja heidän apu]ajstensa työ-
10597: osaston tutkimusten mukaan suoritetaan päivä vähintään kaksi loomaa niin pittkä
10598: vaatteiden huuhtominen maaseudutlla rt:.W.- kuin tammattirultan rt:,yöläisten. Ja siksi työ-
10599: vE!lla 40 % tail.ouksista ava;nnossa rt;ai ulkona voima paklanee :maaseudu1ta. On luonnol-
10600: kla.ivolla. lista ettei. elämä tällaisena voi jatkua, vaan
10601: Työskentely edelläselostetuissa olosuh- on siinä yhteiskunnan tultava avuksi. Tässä
10602: teissa on erittäin raskasta kysyen työnteki- on myöskin otetltava huomioon, että koti-
10603: jän voimia ja terveyttä. Ulkolaisten tutki- ltru1ous ei ole vain kuil.utuksen hoitamista,
10604: musten mukaan on vaart::teiden pesutyö met- vaan .että s:Hilä on kalllsruntailoudessa suuri-
10605: sältyöläåsen ja kivenhakkaajoo työn jä:lkeen arvoiilJe!ll merkitys. Siksi onkin v-aJ.tiovrul-
10606: eniten energiaa va;ativa työ. loo tehtävä myöskin uhrauksia kotitalous-
10607: Huomioonottaen IIle (jlosuhtJeet, joissa työn ajankohtaiseen raJI:sionalisointiin. Poh-
10608: vaaditeiden pesu maaseuduUa joudutaan janmaan vesijohto-osuuskoonat ovat erin-
10609: suorittatn8Jall, on iluonnolilista, että pesutyö omainen esimerkki siitä, mihin olisi pyrit-
10610: helposti aiheuttaa viilusturoissairauksia ja tävä muuaJllakin Suomessa. Asia.ta joudut~
10611: reumatimnia. Lundin yliopiston dosentin, taisi varmasti, jos eduskunta myöntäisi
10612: tri Edströmin lturtkimustJen mukaan ne am- määrärahan, josta myönnettäisiin ·perustet-
10613: ~ryhmät, joissa on eniten reumatismin taville vesijohto-osuuskunnille ja yhteispesu-
10614: uhreja, ovat juuri maaumoudessa ja seka- loil1e h&pakorkoisia ilainoja. Syrjäseutujen
10615: työssä työskenteilevät ruviset, !toisin sanoen asukkaill!le ltoaas, joiden .täytyy yksin hoiltaa
10616: seLlaiset, jotka nimenomaan !toimivat kar- vesikysymyksenä, voitaisiin myöntää pie-
10617: janhoidossa ja pesutyössä. nempiä avustuksia. Se kyllä ·kiihoittaisi
10618: V aatteiden pesuolosuhteiden parantami- heitä ratkaisemaan oman vesijohtokysymyk-
10619: seksi onkin Ruotsissa ryhdytty perusta- sensä.
10620: maan. yhteispesuloita, jotlm ovat mahdolli- Edellä sanotun perusreeHa ehdotamme,
10621: simman pi1!kliille koneellistettuja. Tällais-
10622: IOOn osuuspesuloiden :perUS'tamisen avusta- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
10623: miseksi ovart Ruotsin valltiopäivät myöntä- den tulo- ja menoarvioon 50,000,000
10624: neet vuosittain 100,000 kruunua. markan siirtomäärärahatn · käytettä-
10625: Ajatellessa meillä Suomessa mahdol- väksi lainoina vesijohtoyhtyinille ja
10626: lisuuksia maalaisnaisten työn keventä- yhteispesuloiden rakentajiUe sekä
10627: miseksi on välttämättömimpänä ja kii- avustuksina syrjäse-tttujen asukkai-
10628: reellisimpänä pidettävä lliekijöitä, jotka suo- den kuwnollisten kaivojen ta.i vesi-
10629: vat helpoitusta veden Jruljetukseen ja vant- . johtojen aikaansoomise'tn.
10630: ~elsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
10631:
10632: lWiina. Silla.npää. Helena Virkki. Tyyne Tuominen.
10633: Aino Lehtokoaki. Ebba. östenson. Anna Nevalainen.
10634: Aino Ma.lkamä.ki. Urho Kulovaa.ra.. Edvard Pesonen.
10635: Kaisa. Biilelä. Alpo Lumine. Va.lfrid Eskola.
10636: Elli Nurminen. Juho Kuittinen. Uuno Raatikainen.··.
10637: Martta. Sa.lmeJ.a....Järvinen. Samuli .Tervo. Yrjö Kilpeläinen. ·
10638: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Kauko Andersson. · K. Ha.kala..
10639: Kyllikki Pohjala. H. S. Pesonen. Kaisu-Mirjami Bydberg.
10640: Lauri M:urtomaa. Heikki Simonen. Hertta. Kuusinen. ··
10641: Aino Luostarinen. Våinö Kivisalo. Elli Stenberg.
10642: Mauti Ryömi.
10643: 221
10644:
10645: IV,5s. - Fin. mot. N :o 12.
10646:
10647:
10648:
10649:
10650: von Born: A.11(1ående anvisande av anslag f ör uträt(JJUie
10651: OlV landsviigen mellan V adet i Bo1"(Jå landskommu'lt! ock
10652: Kristineborg i Pernå.
10653:
10654:
10655: T i 11 R i k s d a g e n.
10656:
10657: Stora kustlandsvägen österut från Borgå anslag av 1,500,000 mark, som då arbetet
10658: stad, särskilt den c. 9.5 kilometer långa avbröts på hösten 1939 var så gott som
10659: sträckan mellan Vadet i Borgå landskom- helt och hållet använt. Då hade c. 30 %
10660: mun och Kristinaborg i Pernå, är synner- av arbetet utförts. Med beaktande av nu-
10661: ligen kurvig och brantbackig samt sålunda rådande pris- och lönenivå skulle för arbe-
10662: mycket svår att trafikera och öppenhålla tets slutförande behövas ännu, enligt y,erk-
10663: vintertid. För den st.ora biltrafiken på ställd sakkunnig beräkning, 9,500,000 mark.
10664: denna väg med bussar, lastbiler och post- Då det vore synnerligen önskvärt och ur
10665: bussar är den nämnda vägsträckan högst allmän trafiksynpunkt väl motiverat, att
10666: besvärlig. Där finnas i vardera riktningen ifrågavarande landsvägsbygge icke skulle
10667: minst tre backar, som förorsaka motorfordo- lämnas på hälft utan kunde fortsättas och
10668: nen mycken svåri;ghet och särskilt vinter- fullföljas, borde för ändamålet anvisas nö-
10669: tid ofta stagnation och trafikstöringar. digt anslag att tas i bruk, så snart det
10670: Dessutom slirta kurvorna och backarna allmänna läget på arbetsmarknaden det
10671: starkt på bilarnas maskineri och ringar. tilläte. För denna gång torde ett 3,000,000·
10672: Vägdelen, vars broar till största delen äro mark stort anslag vara titllfyllest.
10673: försedda med trälock och svaga, förmedlar På grund av det anförda tillåter jag mig
10674: den huvudsakliga trafiken ös.terut tili Östra föreslå,
10675: Nyland och Kymmene län. att Riksdagen må#e i statsförsla-
10676: För några år sedan sattes i gåug ett get för år 1946 upptaga ett belopp,
10677: landsvägsbygge, som avsåg att leda vägen stort 3;000,000 mark, för forlsät-
10678: runt omkring detta svårtrafikabla område tande av arbetet på uträtande av
10679: just mellan Vadet och Kristineborg. Pro- stora landsvägen österut från Borgå
10680: jektet därför jämte ett på 4,600,000 mark stad mellan V adet i Borgå lamls-
10681: slutande kostnadsförslag fastställdes 1938. kommun och Kristineborg i Pernå.
10682: För arbetets utförande har beviljats ett
10683: Helsingfors den 18 april 1945.
10684:
10685: Ernst von Born.
10686: 222
10687:
10688: IV,11s. - Rab. al. N:o 12. Suomettnos.
10689:
10690:
10691:
10692:
10693: von BOI'Il: Määrärahan ostlittamisesta Porvoon pitäjän
10694: V adetin ja Pet'1tajan Kristineborgin välisen maantien
10695: oikaisemista varten.
10696:
10697:
10698: E d '11 s k iU n n. a. H e.
10699:
10700: Porvoosta !itään päin johitMa sUJUri :l'Wl:- misleen on myönruettty 1,500,000 ~a.n
10701: tamaantde ja vars.imkiln Porvoon Va~tiill: määräraha, jolm milttei ik<llkonaan oli ilmy-
10702: ja Pel'IDJaja.n Kr.istilneborgm välinen 9.5 ilci- tetty ilmm työ syiks.y~~ä 1939 bsilre~iiD.
10703: lometl'lin pmt:uinen t:aivail on erikoiselli mu:t- Tä.Uöim oli: .noilll 00 pr~ ty(istä. tAeh!ty.
10704: ilm.isl:ä ja, jynk:käan:äkiSitä ja näin olilien · vai- Klun oteta;a;n h11001ioon ;nykyiilwn hinta- ja
10705: keasti iiikennöitävä ja talvella aukipidei- ~. ltarvittaåsiin !työn [op·puun soort; ..
10706: tävä. T,äJmä~n ibien aUltiobllSSie'in, OOuorJ:nJa- taanisoon ~ ~asimlltu;ntija-arvion: mu-
10707: Ml!toin ja pooitibusseiill. ha.rjoit,m.Uilre sUJU- lkoo~n v.ielä 9,500,000 ~.. .
10708: :reBe a,utoliådrentoolae on mainittu tienpä.tkä KU!ll olisi e.rit.täoim toivott.ava.a. ja yt~tä
10709: hyviin vallivaUoinen. Kumpoondcin suu:nltiaan llibnlne.näköikanlllalltta hyviill perusteltua, et-
10710: on vähmtään ikolllilie mäkeä, j<Jifik:a a,ihwtta· il:ei puhoona olieVM ltierakJenlllll18ta jälOOtltiiisd.
10711: v81t IlliOOitto.Ttia.joneuvoill.e !paitjon vatilreubila keslren 'V18.&1l e.ttä ~iltä jartJkiettaisiiln ja h.anilw
10712: ja va:rsi.nkilin w~isiaiikaan useia:u seisoolksia ltotltllllrtevtaJisdJin:,. oillisi :tariroitulksoon .osoåltet-
10713: ja iliiilrenn.e:häiriöiltä. Sitä pairt:si kulutta'Wl/t .tava ltarpoolJiirruen määräraha OIOOttaJVaiksi
10714: mutilrat ja il11liiJelt ikovooti a111tojoo ikoooistoa käyitän:töön nim pm ik:uilln työmar!OOooin
10715: ja ·re.nkailt:a. Tämä tli:en.oola) jonka shl.~alt suu- ylieinen ltila sen salilii. Tä!Uä ikootaa rulmei-
10716: r:imrnlaksi OSI3Jlmi. ovart; puupääil:lysteWä ja SJesti ritilttäisi 3,000,000 mai"lmi!li määrämha,
10717: he:ikllroja, vä1Jilttää pääaswiLisen lliilrentoon Edell·ä esitayn :noj·M~ rohkooen ehdot-
10718: ~~ päin litä-UudeH~ ja Kymen taa,
10719: manun. että Eduskunta vuoden 1946 tulo-
10720: Muutamia vuosia sitten pantiin käyntiin ja menoarvioon ottaisi 3,000,000
10721: tietyö, jonka tarlkoit'Uikseilm ol:i johitaa tie markan määrärahan Porvoosta itään
10722: tämän vaiareaslbi ilMkennöirtävän V adeti.n! ja johtavan suuren maalntien Porvoon
10723: Kristi.nleborg]n ail!uJoon ympäril. Sunmnåltclma maalmiskunnassa olevan V adetin ja
10724: ja~ 4,600,000 marlk:kaan !pääittyvä lkiusta.lm'US- Pernajan Kristineborgin väliseft osan
10725: a;rvio vah~in v. 1938. TyÖill S'llOl'liitta- oikaisutyön jatkamista varte1t.
10726: HelSiing:issä huh.tillruUill! 18 päåvänä 1945.
10727:
10728: Ernst von Born.
10729: 223
10730:
10731: IV,u.- Bah. al. •=o 13.
10732:
10733:
10734:
10735:
10736: Alestalo y. m..: Mi.iärärahan osoittwmisesta sillan rakema-
10737: 'ntiseltsi Kokemäen~n yli Friitala1~ lossipaikaf!, koltdalla.
10738:
10739:
10740: E d u s k u n n a ll e.
10741:
10742: Koska sillä Kokemäenjoen varrella ole- taan ja ihmiset pelastetuiksi siitä pois .
10743: valla vilkasliikenteisellä alueella, joka. ulot- . Kun tämmöis:issä tapauksissa joon alavir-
10744: tuu Porista Nakkilan kirkolle, ei ole mitään ralla olevien puomiesteiden takia on los-
10745: kiinteätä ylimenovälinettä, on tästä suuri silla kaatumisen mahdollisuus, niin käy
10746: haitta joen etelä- ja pohjoispuolella asu- joen ylikulku suorastaan hengenvaaralli-
10747: vien vauraiden asutusalueiden väliselle lii- seksi.
10748: kenteelle. Suuria vaikeuksia joen pohjois- Kuorma-autoliikennettä losseilla ei voida
10749: puolella asuville tuottaa erittäin se seikka, tyydyttää ollenkaan, koska rantaäyräät ovat
10750: että rautatie kulkee joen eteläpuolella. Joen niin korkeat, ettei raskasta kuormaa saa los-
10751: pohjoispuolella asuvien kaikki liike suun- silta nousemaan ylös eikä se lossilaitteiden
10752: tautuu siis yli joen rautatien liikennepai- heikkouden ta:kia muutenkaan ole mahdol-
10753: koille. Tämän lisäksi pohjoispuolella asu- lista.
10754: vien lukuisten tilallisten 'J)€ltoja sijaitsee Kuorma-autoliikenne juuri Friita;lan los-
10755: joen eteläpuolella, joten sekin vaatii kat- sin kohdalla olisi aivan välttämätön jo
10756: keamatonta ylipääsymahdollisuutta. yksin siitii!kin syystä, että kaikki seudun
10757: Ulvilan !kohdalla välittää ylikulkua kaksi saunan ja karkeamman soran ottopaikat
10758: lossia. Ulvilan aseman ikohda:lla oleva n.s. ovat joen pohjoispuolella. Soran kuljetta-
10759: Friitalan lossi on kunnan hallinnassa ja jien on nykyisin ajettava noin 3 pnk lii-
10760: hoidossa. Haistilan aseman kohdalla oleva kaa päästä:ksensä yli joen.
10761: lossi on valtion hallinnassa. Lossilaitteiden kunnossapysymistä nykyi-
10762: Liikenne Friitalan lossilla on saavutta- sin haittaa myös suuresti veden korkeuden
10763: nut nykyisin sellaisen laajuuden, että ti- vaihtelu joessa Harjavallan voimalaitoksen
10764: lanne uhkaa käydä kestämättömäksi. Paitsi takia. Se on noin 60 sm vuorokaudessa.
10765: paikallista liikennettä suuntautuu tälle los- Tämä ,tekee sen, ettei edes hevosella ilman
10766: sille maantieyhteyksien takia laajojen Ulvi- kuormaa aina kunnolla pääse yli.
10767: lan takaisten alueiden liikenne. Jos Frii- Friitalan lossin liikennepiiriin kuuluvat
10768: talan kohdalle saataisiin kiinteä silta, tämä Friitalan nahkartehtaan, Friitalan sahan,
10769: liikenne vielä monin kerroin !kasvaisi, koska Friitalan kaakelitehtaan ja Outokummun
10770: matkat juuri Ulvilan asemalle Ulvilan poh- kuparitehtaa:n monilukuiset työläiset. Yk-
10771: jois- ja itäpuolella olevilta alueilta ovat sistään Friitalan nahkatehtaan työnteki-
10772: iyhimmät. jöistä noin 200 käyttää joka päivä lossia.
10773: Etenkin syksyisin ja keväisin on tilanne Vuonna 1943 kootun tilaston mukaan !käytti
10774: täysin kestämätön, koska liikenne joen yli mainittua lossia keskimäärin 265 pyöräi-
10775: on silloin jääesteiden .takia keskeytyksissä lijää, 215 jalankulkijaa ja 38 hevosta päi-
10776: normaalioloissa noin 2-3 viikkoon kumpa- vittäin. Sen jälkeen on liikenne runsaasti
10777: nakin vuoden aikana. Syksyisin saattaa kasvanut, koska miehet ovat sodasta kotiu-
10778: keskeytys jatkua jopa 11-h kuukauden ajan tetut ja kuntaan on sijoitettu noin 1,000
10779: riippuen jääsuhteista. Näin tapahtui vii- sii11tolaista.
10780: meksi viime syksynä. Kun lossia hyyde- Kuten •kaikesta edelläolevasta näkyy, on
10781: esteistä huolimatta yritettiin pitää liiken- kiinteän sillan saaminen Friitalan lossin
10782: teessä, katkesi köysi ja lossilla olijat jou- kohdalle aivan välttämätön. Sillan saami-
10783: tuivat lossin mukana noin 5 km lossin seksi on Ulvilan kunta sitoutunut suoritta-
10784: lähtöpaikalta alas, ennenkuin se saatiin ran- maan 2 miljoonaa markkaa sekä kaikki
10785: 224 IV,59. -Kokemäenjoen silta.
10786:
10787: tarvittavat maa-alueet. Lisäksi on eräs yk- Lopullisen kustannusarvion laatiminen on
10788: ~sityinen lupautunut huomattavalla raha- vielä keskeneräinen, mutta tie- ja vesira-.
10789: määrällä sillan rakentamista avustamaan. kennushallituksesta saatujen tietojen mu-
10790: Kuten tunnettua hyväksyi eduskunta v. kaan tulisi riippusillan rakentaminen tällä
10791: 1938 valtiopäivillä ponnen, jossa määrät- hetkellä maksamaan n. 12 miljoonaa mark-
10792: tiin suoritettava:ksi tutkimus Ulvilan kun- kaa, josta summasta Ulvilan kunta y .m.
10793: ·nan Haistilan ja Friitalan lossipaikkojen suorittaisivat 2.5 miljoonaa mal"kkaa.
10794: välisellä alueella sillan rakentamisesta Ko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10795: kemäen joen yli. Hallitus jättikin tutki- kunnioittaen,
10796: mustyön suorittamisen tie- ja vesiraken-
10797: nushallituksen tehtäväksi ja tutkimus onkin että Eduskunta ottaisi 10,000,000
10798: suoritettu loppuun, jonka tutkimuksen markan määrärahan vuoden 1946 ta-
10799: perusteella silta tulisi rakennettavaksi Frii- lousarvioon sillan rakentamiseen Ko-
10800: Jtalan ylikulkupaikan läheisyyteen, joka on kemäem,joen yli Friitalan losstpaikan
10801: k.unta.la:istenkin tarkoitus ja koSka tämä kohdalle Ulvilan kunnassa.
10802: kohta soveltuu hyvästi tieverkostoonkin.
10803: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
10804:
10805: Ansh. .Alestalo. Yrjö Hautala.
10806: Antto Prunnila. Arvo Jl.ijb;mäki.
10807: Olga Virtanen. L. Myllymä.ki.
10808: Kalle Xirra. Kyllikki Pohjala.
10809: Ensio Kytömaa.. Amo Lehtokoski.
10810: Samuli Sdmula.. .Albm Asikainen.
10811: Lauri Laine. Heikki Soininen.
10812: Walter Kuusela. J. E. PUppula.
10813: Lauri Murtomaa. Antti J. Ra.ntamaa.
10814: J. E. Lampinen. Yrjö Kallinen.
10815: Miina. Sillanpää.
10816: 225
10817:
10818: IV,6o .. - Rah. al. N:o 14.
10819:
10820:
10821:
10822:
10823: Okko y. m. : Määrärahan osoittamisesta sillan rakennustöi-
10824: den aloittamiseksi Kirj(JII'noinsalmen lossipaikalla.
10825:
10826:
10827: Ed us krun:!llaU e.
10828:
10829: Lappeenram.Ili3111-Taipailsaarell! maanltie sa18.i001Il rtiliclilie ja olisd: siMitymdstä 1001001-
10830: lrullooe Kirj.amoimsala:nien yli ilossill.a, jossa mänJkin jos lossrun tå:l.aiLla o1is:U s:iillta, sillä
10831: 1i:ilke vuosi vuodeLta on !käynyt yhä våJk- tääLtä ikautt:a maltika Milkkletliin huolllialtta-
10832: ·kaiarnmabi. Kun lllliaiinrlmt111 maJaal.tie v. 1941 vasti lyhenee. Tämäkin on näkökohta, joka
10833: v:a:lm:imui iluuilitiiln tlroå silJoin, e~ttä lossill.a puhUJU s,ilillrun miloo.ruta~ p.uuiliesrt:a,
10834: tuJ~ ftoilmee.n. TosiJasi:alt ovi81tl knlite!llk:in Lapp.eenTiall!ll:all kaupungissa ja Launi.t-
10835: osoårtti8Jll00ft, että iloosi on olilUJt aJiv.a;n; riit- sallllll: •k:ruuppaillassa ja ilähiseuduåilla on pal-
10836: tämätön ja hidas iklulilruväiliime iiiD:lånåltuJ.la jon tYJÖifltömiä j.a on hciiLle ny:tilcim_ täy;tynyt
10837: i1:riletllä. Viime :kiesänä oo:il.lnenlciiksi et~ maantietöitä jäz:jestää. Kun on hyvin luul-
10838: päilivis:i:n ikyrnmeDi~ä aurtojla ja. hevosia saa- tavaa, että :työtrtömyysthl!Wllnle lähiaikoåm.la
10839: men molOOll!lliil.la mannoi11a jl()lU!tu:i odioltta- tulee huononemaan, olisi mainitun sillan
10840: illlOOJl: vool"'O!l!ll. Ja rn:uooooi:!UJi. odotusruilka :r'lalmnt~n omålllillJUJ p~oom. ;työ-
10841: useåln: 4-5 1tU:11!tllieiks1. ffiahtffilla! peDäkk:äi- tiiliamm.etta hicl poutamaan.
10842: senä rt.rulrvenJa on WOO<liiväyJä voiJtu piiitää S'\1- Ediellä mainiltru!ll pe~ Sl!lllliilUllle ilron.-
10843: l;am.a., iiD.IThtltia lwv:il.lnpma :talvina, joHIO!in ilos- oo1tt.a.en iehd!Oiti1laa,
10844: sia •ei vrodia käyttää, ailheutuu jäällä lktuilike-
10845: misesta :useilta haiJutoja j•a Jmlicilkon aikirurua että Eduskunta ottaisi vuoden
10846: syksy,iså!ll j:a ·lmväis:iin on sal.lmm y·lålkul!ku 1946 talousarvioon 3,000,000 markan
10847: useita p.äåv.iä olLutt kokonwa;n pysähdyfksissä. määrärahan • sillan rakennustöiden
10848: Viime alikoiTila nn kauutalkuJkuiliålooinnle Lap- aloittamiseksi Kirjamoinsalrnen lossi-
10849: peenr.anJtja--Miklk:eli siirtynyt täliLe Toopal- paikalla.
10850: Helsingissä 18 päivänä huhtillrourt::a 1945.
10851:
10852: Väinö Okko. Aapo Inkinen.
10853: Elias Tukia. Rolf B. Berner.
10854: Valto Käkelä. Helena Virkki.
10855:
10856:
10857:
10858:
10859: :39
10860: •• ••
10861: VALTIOPAIVAT
10862: 19 4 5
10863:
10864: LIITTEET
10865: VI
10866:
10867: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
10868: , ALOITTEET
10869:
10870:
10871:
10872:
10873: HELSINKI 1945
10874: VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
10875: Apteekkllaitosta, sairaaloita, Iastenhoitoa, väkijuomia,
10876: y.m. koskevia toivomusaloitteita.
10877: 231
10878:
10879: VI,1. - Toiv. al. N:o 72.
10880:
10881:
10882:
10883:
10884: Leikola y. m.: Toime,npiteistä sairaanhoito- ja sairaalahen-
10885: kilökunnan sosiaalisten olojen parantam,iseksi.
10886:
10887:
10888: E d u s k u n n alle.
10889:
10890: Sairaalahenkilökunnan asema on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme
10891: maassamme aina suuresti aliarvioitu. Sai- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10892: raanhoitajien työtä on väheksytty ja sai-
10893: raaloiden muutakin henkilökuntaa on pi- että hallitus viipymättä antaisi
10894: ·detty asemassa, johon sosiaalisia velvoituk- Eduskunnalle tarpeeUiset esitykset
10895: sia ei muka tarvitse kohdistaa. Asunto- sairaanhoito" ja sairaalahenk~"löku~
10896: olot, palkkaus, työaikasäädökset ja monet nan sosiaalisten olojen parantami-
10897: muut tärkeät kysymykset odottavat sairaa- seksi yhteiskunnan vaatimuksia .vas-
10898: lahenkilökunnan kohdalta pikaista ratkai- taavalle tasolle.
10899: sua.
10900: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
10901:
10902: Erkki Leikola. Jussi Lappi-Seppälä.
10903: Kyllikki Pohjala. Jaakko Hakala.
10904: Johannes Virtanen. Matti Y:tti.
10905: Helena Virkki. Urho Saariaho.
10906: Martti 0. Kölli. Teuvo Valanne.
10907: 232
10908:
10909: VI,z. - Toiv. a.l. N :o 73.
10910:
10911:
10912:
10913:
10914: Pohjala. y. m.: Toimenpiteistä lastenkotien siirtämiseksi lää-
10915: kintöhallituksen alaiseksi.
10916:
10917:
10918: E d u s ik u n n a ~ •l e.
10919:
10920: }faamme terveydelillloidolHsta lasteruhuol- puolen: 1118eiDMn ja illlaamme !lastenkodit
10921: :toa OllJ v.iime vuosina ikesikitetty ja tehos- eivät muUJtenikoon vMtaa nyikyajan ltervey-
10922: tettu varsinkin i1ainsäädäntötietä. Laiki yuei- denhoidollisia vaa1åmuiksia.
10923: sestä ~ilillloidosta, ,f:.eneyssisar- ja ikä- On luonnollista, että sah~.an:- ja .tervey--
10924: tilölialki sekä äitiys- ja piJkikulasten neuvola- delllho:ilto, jdka o;n ihajaililisena eri minist&
10925: :laJki :tuJ.evM. aivan uraa~au:kovasti vaiikutJta- riöissä, olisi ilreslkite.ttävä saiDaalll jOihtoon.
10926: maa;n juuri ·lastemme 1terveydeilllhoido1Hiseen Mutta jo ennen tätä olisi kuitenkin syy.tä
10927: ikehityikseen:. iki:i.roolQisesti saada ikunnan huohlossa olevat
10928: Tootuu lkuitenikin oudoLta, että ,te.rvey- la:ps~ terveydeHisen valvonnan aJ:aiooksi.
10929: dellihoidollisen 3.~iantuntemuiksen ulikopuo- T•ä.män perusteehla ehdotamme edUSikun-
10930: lelle jäävät ikunna;n huollossa olevat ~~set. naJll hy·väiksy.ttäväJksi :toivOIJJluksen,
10931: Maamme 1Lastenikodit jåävrut ikaiiken tämän
10932: uudistuiksen uilrrcopuole1!le siiksi, että niiltä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10933: hahlinnol.Hsesti ei olle ikeSikitetty siiihen ikes- siin maamme lastenkotien siirtämi-
10934: kusvirastoon, josta .maamme saill'aa:n~ ja seksi lääkintöhallituksen johtoon ja
10935: terveydelllhuoltoa johdetaan. r..~asten:kotien valvontaan.
10936: lapset oVla.t näin ollen jääneet aivan lapsi-
10937: Helsingissä hU!htiikuun 17 päivänä 1945.
10938:
10939: Kyllikki Pohjala. Miina Sillanpää.
10940: Erkki Koivisto. Aino Malkamäki.
10941: Lassi Hiekkala. Aino Lehtokoski.
10942: Arno Tuurna. Mauri Ryömä.
10943: Helena Virkki. Anna Nevalainen.
10944: Johannes Virtanen. Ma.tti Ytti.
10945: Niilo Honka.la. Aino Luostarinen.
10946: 233
10947:
10948: VI,a. - Toiv. al. N :o 74.
10949:
10950:
10951:
10952:
10953: K. Andersson y. m.: Toimenpiteistä apteekkila-itoksen otta-
10954: miseksi valtion haltuun.
10955:
10956:
10957: E d u s k u n n a 11 e.
10958:
10959: Kysymys apteekkilaitoksen uudelleen jär- mistBJ. Keskustelua on synnyttänyt ja yl-
10960: jestämisestä on ollut vireillä yli vuosi- läpitää sekä itse vanha järjestelmä, joka
10961: sadan. Sen, ettei laitoksen täydellistä uu- olisi uusittava, että erikoisesti se monopo-
10962: distamista vieläkään ole suoritettu, on sa- liasema, minkä toimilupi€n saajat melkein
10963: nottu johtuneen siitä, ettei ole päästy yk- säännöllisesti saavuttavat. Nykyinen hen-
10964: simielisyyteen, mitä järjestelmää olisi nou- kilökohtaisten toimilupien järjestelmä on
10965: datettava. katsottava aibnsa eläneeksi. Voimassa
10966: Jo vuoden 1923 v,altiopäivillä eduskunta olevan järjestelmän edel,leen säilyttämistä
10967: lausui hallitukselle toivomuksen apteekkilai- puoltavatkin enää vain sen tarjoamat muu-
10968: toksen uudelleen järjestämisestä. Loka- tamien harvojen liikkeenharjoittajain lä-
10969: kuun 22 päivänä 1926 hallitus 'antoikin hinnä heidän yksityistä eduntavoitteluaan
10970: eduskunnalle esityksen laiksi apteekkilai- pBJlvelevat liiketoiminnalliset pyrkimykset.
10971: toksesta. Eduskunnan tarkoitus ei ilmiten- Sen sijaan eivät toimilupien omistajat
10972: kaan liene ollut, että hallitus olisi raken- tunne mitään erikoista harrastusta apteek-
10973: tanut sanotun esityksensä henkilökohtaisen kilaitoksen kehittämiseen ja siihen huomat-
10974: toimilupajärjestelmän pohjalle, vaan että tava,an yhteiskunnalliseen tehtävään, jota
10975: esim. kunnat ja kulutusosuuskunnat olisi apteekkilaitoksen tulisi palvella. Nykyistä
10976: ollut saatettava oikeutetuiksi saamaan ap- järjestelmää ylläpitämällä edesautetaan
10977: teekkioikeuden sellaisen tullessa avoimeksi. vain muutamat harvat yksityiset liikkeen-
10978: Hallituksen esityksen ollessa eduskunnassa harjoittajat osallisiksi niistä huomattavist:a
10979: käsiteltävänä sosialidemokraattisen edus- tuloista, joita, apteekit nykyisin tuottavat.
10980: kuntaryhmän taho1ta voimakkaasti vaadit- Toisten ihmisten sairautta, hätää ja on-
10981: tiin apteekkilaitoksen ,kunnallistutta- nettomuuksia pääsevät täten muutamat
10982: mista". Eduskunta kuitenkin hyväksyi hal- harvat toiset käyttämään hyväkseen ja
10983: lituksen esityksen henkilökohtaisen toimi- muodostavat apteekit siten vain monien
10984: lupajärjestelmän käytäntöön ottamisesta. tavoitteleman tulolähteen.
10985: Apteekkilaitaksesta 4 päivänä tammi- On mitä luonnollisinta, ettei apteekkiliik-
10986: kuuta 1928 annetun lain muka,an oikeus keen avulla kenenkään yksityisen sam.ta
10987: apteekkiliikkeen harjoittamiseen on vain rikastua. Lääkkeiden pitäisi olla mahdolli-
10988: yksityisillä liikkeenharjoittajilla, kun sen simman halpoja, jotta niitä varattomatkin
10989: sijaan itse valtiokin syrjäytyy. Voimassa tarvittaessa voivat käyttää. Mikäli voit-
10990: olevassa laissa valtiolle on rumettu vain toja niistä kertyy, oJisi ne saatettava pal-
10991: eräänlainen , uskotunmiehen" tehtävä ja velemaan koko yhteiskuntaa, vieläpä nimen-
10992: velvollisuudet, kuten huolehtiminen apteek- omaan sillä tavalla, että ne vaikuttaisivat
10993: kien sijoittamisesta ja niiden sijaitseruis- ja jouduttaisivat terveydellisten olojen pa-
10994: alueiden samaten kuin apteekkitavarain ranemist~. Suositeltavimpana keinona tä-
10995: hintojen määräämisestä sekä apteekkioi- män päämäärän saavuttamiseksi on pidet-
10996: keuksien myöntämisestä. tävä sellaisten muutosten aikaansaamista
10997: Yleisesti myönnetään apteekkilaitoksen apteekkilajnsäädäntöömme, että valtio sopi-
10998: kaipaavan piJk:aista ja täydellistä uudista- vasti voi ottaa koko apteekkilaitoksen hal-
10999:
11000: 30
11001: 234 VI,3. - Apteekkilaitos valtion haltuun.
11002:
11003: liutaansa ja että sillä on oikeus koko että hallitus ensi tilassa tutkitut-
11004: maassa harjoittaa lääkeaineiden sekä tukku- taisi, mitä mahdollisuuksia on koko
11005: että vähittäiskauppaa. apteekkilaitoksen ottamiseksi valtion
11006: Edellä sanotun perusteella kunnioittaen haltuun, sekä, jos katsoisi siihen ai-
11007: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- hetta olevan, antaisi Eduskunnalle
11008: vomuksen, tarpeelliset esitykset asiasta.
11009: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
11010:
11011: Kauko Andersson. Väinö Voionmaa. Valfrid Eskola.
11012: Aino Lehtokoski. Juho Karvonen. Yrjö Welling.
11013: Viljo Rantala. Juho Kuittinen. Valto Käkelä.
11014: Eetu Karjalainen. Y:rjö Kilpeläinen. T. Bryggari.
11015: Alpo Lumme. Eino Raunio. P. A. Karjalainen.
11016: J. F. Tolonen. Heikki Simonen. Otto Muikku.
11017: Juho Pyy. H. S. Pesonen. Elli Nurminen.
11018: Walter Kuusela. Uuno Rallltikainen. • Isak Penttala.
11019: G. Andersson. Samuli Tervo. Jere Juutilainen.
11020: Yrjö Kallinen. K. Hakala. Aino Malkamäki.
11021: Kaisa Hiilelä. Martta Salmela-Järvinen.
11022: 235
11023:
11024: VI,4. - Toiv. al. N :o 75.
11025:
11026:
11027:
11028:
11029: Voionmaa y. m.: ·TM'menpiteistä viikijuomain kul,utuksen
11030: supistanniseksi.
11031:
11032:
11033:
11034:
11035: Hehniilmun 18 ·P: nä 1938 eduslkunta, to- ennen melikeirn .tuntemattoman naisallkO\ho-
11036: de.ten, että väJkijuomain kulutus ja juopu- Hsmin esiintyminen.
11037: mustapaukset oliJVat !tuntuvasti lLisääntyneet, .A!lkoh<Ylilhalrl~nnoo :tiiliänastiseit toimenpi-
11038: hyväJksyi toivomuksen, e:ttä rlm~litus ikiin.nirt- teet asiantilan parantamiseksi ovat olleet
11039: rtäisi JJ.uom•iota maan mirt.tius,tirlaruteesee:n ja ;riittämättömät eiik:ä edellämain]t,tu vaJ;tion
11040: ryihtyisi toimenpiteisiin, joiil1iru se katsoi ikomiteaJkawn: vie:lä ole saanut ehdotuksiaan
11041: asian illlJtavaTIJ aiihe;tta. HaJlitusik:in oli sitä ·vaJmiiksi.
11042: mteltJä, ettei mittiustilanne oHut rtyydy,trt;äv;ä., Kurn aJikrO\holikomitean :luvassa o[evan mie-
11043: ikoslkapa sre saman vuoden rtammiikuUJll 20 rtinnö.n vadmistumisen jäJ1kee.n, siinäkin. ta-
11044: päi'Vän·ä asetti ikom1tean tJarikasrtarrnaan vä- pauJ\'Sessa, että se J:äJJ.iaikoina saat.a:Jisiin,
11045: ik:ijuomalakiin ehdotettuja muutoksia ja todennäköisesti vie1ä menee pitkä aiilra en-
11046: tre:kemään ehdotuksia se11ais:ilk.si lairns.äärdä.n- nenJkuin siirhen sisä;1tyvä,t [aik:iesit,Yikset ova•t
11047: nöllisilksi ja muilksi toimenpite.ilksi, joiden rtuNeet eri asteissa: ~äsite1l,Yiiksi ja lopulta
11048: avui.hla voidaan parantaa raititiust~lannetta voimaansaatetuiksi, ei mielestämme voida
11049: ja edistää ikarnsanra~ttiutta. jäädä ylksi.nQlllaan odotrtamaan ni1tä, vaan
11050: Kysymys toimenpiteistä ra.ttiust.ilaruteen on jo 11Yit !kiireellisesti ryhdyttävä väliai-
11051: pararutamiseks± joutui siten: toistaiseksi pois lkaiffirm toimenpirteisiin, jo.Uka oJ.isi'VIIlJt, voi.-
11052: päiväjärjestyiksestä, kun jäätiin odottamaan m.assa siksi, kunnes uusi rlainsäädäntö ne
11053: vaution ikomitea;n rtyÖJ:li .tuloksia. Si1Hä aiik:aa lkorv·aa. Kysymyiksreen saattavat t.uU1a esim.
11054: kuiltenikm väkijuomalli !kUJlutus jatikuv:asti myynnin [o,petr!Jamirnen eräiliLä .pailk,ka,.~un
11055: voimaiklkaasti rliroäm.rtyi ja tra~ttiustila1Illt1e niihla, ytksityisten ostajain ostosmäfuien te-
11056: ihuononi. Sodan pUJllikeaminen syiks)"Hä 1939 hokas supistaJini[lren esirm. niin, ettei sama
11057: ;tosin joiksiikin aiikaa ik:eskeytlti rtämän ihuo- ostaja saa ,tUJhkart:JiheäJän suorittaa ostoksia ja
11058: noo ikehitylksen:, mut1ta vuodesta 1942 dä:h- V'åJkijuomain !hillltain niin suuri !korottami-
11059: tie.n ikulurtus j:ä!llee.n .a.lik:oi kasvaa, saavut- nen, e.ttä se rtodel~ ihilliltsee osrt;ajia, tai
11060: taen v. 1943 me·1kein rauhanajan vuosien muut .tarlkoituik:senmuik:a;ise.t keinot, - ellei
11061: :lmrlkeimma:n !kulutuksen määrän. Kansamme rkatsota voirtavarn .toimeenpanna yleistä vä:li-
11062: historiassa kohtaloiklka.:ana vuonna 1944, jol- aiikaista lkie1toa, joka al·lekiJ>joittaneiden
11063: •loin !tunnetuista syistä väikijuomain myynrti mielestä niissä oloissa, joissa !kansamme .nyit
11064: ja suu.redta osrulta annisikelukin oli koilme elää, olisi rasianmukaisin lto.imenpidre. Kan-
11065: ikuuik:aUJt,ta ldehlettynä, llmlutus kui.tenik:in saltamme ikysy:tään nyit sen ikaiikik:ia fyysil-
11066: vuoden muina ik:uUJkausina oli edcllioon vuo- ilisiä ja siveelrlisiä voimavaJ>oja, jotta se sel-
11067: den kulutusta nim pruljon suurempi, että viytyisi: suurima ·vaikeuksistrum:. Vakuuttu-
11068: koko vuoden myyntimäärä oLi 100 % aliko- neina siritä, että välkijuomat mitä suurim-
11069: !holirrrs:i lasik:ettuna ainoastaan 12.2 % pire- massa rmää:rässä ja mitä ikohtailoikik:aimma1la
11070: nemprir kuin v. 1943. .Sotatoimien rpäätty- ,ta vailila !häiriitsevä.t ja ehik:äisevält näiden voi-
11071: misen jäJilreen se yihä on pysynylt korkea:lla mavarojen kä;yittöä ja siten aiheuttavat
11072: ja kaikesta päättäen on edelleen kasva- ma:a.lle ja acansaiHe suuria onne:t.tomuuksia,
11073: Iru:USSa. Väikijuomain !käytön mukana ovat kunnioittaen es1tämme edusikunll1an !hyväik-
11074: myös juoppous ja allilrohoJismi lisääntYilleet. syrttäväiksi rt:.oivomuiksen,
11075: Erityisesti on huomiota herättäny.t meiWlä
11076: 236 Vl,4. - Väkijuomat.
11077:
11078: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi että, mikäli niiden aikaansaami-
11079: väkijuomain kulutusta tehokkaasti seksi tarvitaan Eduskunnan myötä-
11080: supistaviin väliaikaisiin toimenpitei- vaikutusta, antaisi niitä koskevia
11081: siin ja esityksiä.
11082: HeiJsingissä thuhtiilmun 12 ;päivänä 1945.
11083:
11084: Väinö Voionmaa. Aino Malka.mäki. Heikki Soininen.
11085: Alpo Lumme. Isak Penttala. J. E. Lampinen.
11086: Väinö Kivisalo. Martta Salmela-Järvinen. Juhani Leppälä.
11087: Edvard Pesonen. Valto Käkelä. Kyllikki Pohjala.
11088: Uuno Raatikainen. Miina Sillanpää. Levi Jern.
11089: Antti J. Rantam.aa.. Elli Nurminen. Albin Wickman.
11090: Kaisa Hiilelä. Kauko Andersson. · Albert Brommels.
11091: Samuli Tervo. K. Hakala. Matts Forss.
11092: Aino Lehtokoski. Lennart Heljas. Aino Luostarinen.
11093: 237
11094:
11095: Vl,5. - Toiv. al. N :o 76.
11096:
11097:
11098:
11099:
11100: Koukkari y. m.: Toimempiteistä terveydentilan parantami-
11101: seksi Oulun ja Lapin läänien hävitettyjen kuntien lasttn
11102: keskuudessa.
11103:
11104:
11105: E d u s k u n n a 11 e.
11106:
11107: Kuluvan talven aikana on Pudasjärven, jaa sotavuosina kohdanneen tuhon aiheut-
11108: Taivalkosken, Posion, Kuusamon y.m. Ou- tama maidon puute ja kun kuluneena sato-
11109: lun ja Lapin läänien koillisten kuntain kautena kohtasi seutua n. 80 % :n peruna-
11110: alueella todettu peljättävässä määrin kas- kato, on lapsille välttämätön tuoreravinnon
11111: vavaa lasten kuolleisuutta. Posion tunne- saanti nykyoloissa tällä seudulla tavatto-
11112: tuiksi tulleiden lasten kuolemantapausten man vaikeaa. Perheiden suuruudesta ja
11113: johdosta suoritti lääkintöhallitus paikan karjojen pienuudesta johtuen on myöskin
11114: päällä tutkimuksia ja totesi kuolemanta- vaatetuksessa välttämättömän villan ja nah-
11115: pausten aiheuttajaksi lähinnä itsepintaisen kan saanti nykyisten luovutusmääräysten
11116: paratyfus-epidemian, ryhtyen heti asian mukaan aivan mitättömän pieni tarpeeseen
11117: vaatimiin ehkäisytoimenpiteisiin. Näistä verrattuna.
11118: toimenpiteistä huolimatta on esim. Kuusa- Tähän viitaten ehdotamme edUSkunnan
11119: mossa todettu jatkuvasti epätavallisen lu- päätettäväksi toivomuksen,
11120: kuisia lasten kuolemisia, jotka ov·at herättä-
11121: neet yleistä hämminkiä ja turvattomuu- että hallitus antaisi kiireeUisesti
11122: den tunnetta ,poikkeuksellisen suurissa vai- tutkituttaa yleisen terveydenUlan ja
11123: keuksissa elävän väestön keskuudessa. Vii- sen edellytykset Oulun ja Lapin.
11124: meaikaisten kuolemantapausten aiheutta- läänien hävitettyjen alueiden ja eri-
11125: jana ei yleisen käsityksen mukaan ole enää koisesti alueen koz'llisten kuntain las-
11126: ollut e.m. epidemia, vaan aliravitsemuk-. ten keskuudessa ja ryhtyisi tarpeel-
11127: sesta, huonosta vaatetuksesta ja kurjista liseksi havaittuihin toimenpiteisiin
11128: asunto-oloista johtuva yleinen fyysillinen ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi.
11129: heikkous. Kun seudulla vallitsee lypsykar-
11130: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
11131:
11132: Antti A. Koukkari. Martti Miettunen. Markus Niskala.
11133: 238
11134:
11135: VI,a. - Toiv. al. N :o 77.
11136:
11137:
11138:
11139:
11140: Salo y. m.: Määrärahasta Säräisniemen aluel&ikäripiirin
11141: pe'I"UStamista, lääkärin palkkaa;mista ja aluelääkärin
11142: asunnon rakentamista varten.
11143:
11144:
11145: E d u s k u n n a 11 e.
11146:
11147: Allekirjoittaneen Salon tekemän aloitteen hitautta, miHä hallitukset ja asianomainen
11148: pohjalla päätti eduskunta v. 1928 valtiopäi- erikoisvirasto, lääkintöhallitus, on €duskun-
11149: villä maa:liskuun 28 päivänä Säräisniemen nan päätöstä ·toteuttanut. Se ei .todista
11150: aluelåälkäripiirin perus·t:ettavaksi ja touko- suurta arvonantoa •eduskunnan pää.töksiHe
11151: kuun 11 päivänä 1928 antoi TasavaJlan Pre- ja olisi nyt jo korkea aika eduskunnan pää-
11152: sidentti valtioneuvostOlUe toimeksi ryhtyä töksen ;toimeenpanoon.
11153: asian aiheuttamiin toimenpiteisiin. Tämä Jotta tämä kävisi mahdolliseksi ehdo-
11154: on sen jälkeen jo 17 vuotena aina toistettu tamme eduskunnan hyväksyttävä!ksi :toivo-
11155: hallituksen kertomuksessa ja v. 1944 kerto- muksen,
11156: muksessa on ilmoitettu lisäksi, että lääkin-
11157: töhallitus on laatinut suunnitelman Säräis- että hallitus ottaisi vuoden 1946
11158: niemen ja Kestilän kuntien yhteisen alue- valtion tulo- ja me.noarvioesitykseen
11159: lääkäripiirin perustamisesta, lääkärin asuin- 500,000 markan määrärahan Säräis-
11160: paikkana Säräisniemi. niemen aluelääkäripiirin perusta-
11161: Alkuperäisenä aloitteen tekijänä ja nöy- mista, lääkärin palkkaamista ja alue-
11162: rästi jo 17 vuotta odottaneena, lienee aUe- lääkärin asunnon rakentamista var-
11163: kirjoittaneella Salolla oikeus ihmetellä sitä ten.
11164: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
11165:
11166: S. Salo. EemU Pääkkönen.
11167: 239
11168:
11169: VI, 1. - Toiv. al. N :o 78.
11170:
11171:
11172:
11173:
11174: Salo: Määrärahasta a:tuelääkärinviran perustatmiseksi Pal-
11175: tatmon pitäjään.
11176:
11177:
11178: E d u s k u n n a ll e.
11179:
11180: Paltamon pitäjän keskus ja vanha kirkko vaan asutun ja heikkovaraisen kunnan on
11181: ovat isonvihan ajoilta asti sijainneet Oulu- kuitenkin vaikea kustantaa omaa kunnan-
11182: Jarveen 'Pistävällä Paltaniemellä. Kun lääkäriä. Senvuoksi olisi valtion aluelääkä-
11183: hiekkainen niemi hautuumaineen y. m. vyö- rijärjestelmää sovellettava myöskin Palta-
11184: ryy hiljalleen Oulujärveen on ollut pakko moon nähden, kuten jo ennestään on laita
11185: pitäjän keskuksen siirtämiseen, joka nyt laajan ja harvaan asutun Kajaanin kihla-
11186: onkin jo kehittynyt ylimaista laskevan kunnan muutamissa kunnissa. Sen vuoksi
11187: Emäjoen suuhun Kiehimään, joka onkin ehdotan kunnioittaen eduskunnan hyväk-
11188: paljon sopivampi ja keskeisempi paikka pi- syttäväksi toivomuksen,
11189: täjän kirkorrkyläksi.
11190: Kun uudesta Paltamon kirkonkylästä että hallitus ottaisi vuoden 1946
11191: (Kiehimästä) on matkaa Kajaaniin 40 km, valtion tulo- ja mett,oarvioesityk-
11192: käy m. m. äkillisissä sairaustapauksissa po- seensä 500,000 markan määrärahan
11193: tilaan matka lähimmän lääkärin luo vai- aluelääkärin pa:tkkaamista ja lääkä-
11194: keaksi, joten oman lääkärin saanti paikka- rin asunnon rakentamista varten,
11195: kminalle on käynyt välttämättömäksi. Har- Paltamon pitäjän Kiehimään.
11196: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
11197:
11198: S. Salo.
11199: 240
11200:
11201: VI,s. - Toiv. al. N:o 79.
11202:
11203:
11204:
11205:
11206: Salo: Määrärahasta aluesairaalan rakentamiseksi Ristijär-
11207: ven kirkonkylään.
11208:
11209:
11210: E d u s k u n n a ll e.
11211:
11212: Pohjois-Suomen sairaalaolojen kehityk- sairaalasta, että aluesairaalan perustaminen
11213: selle teki käänteentekevän parannuksen yli- sinne olisi tuiki ajankohtainen ja välttämä-
11214: johtaja Ryömän aikanaan alullepanema tön. Lisäksi vaivaa Kajaanin sairaalaa vielä
11215: harvaanasuttujen seutujen aluesairaalajär- edelleen pienen laajennuksenkin jälkeen
11216: jestelmä. Tuhannet ja taas tuhannet ihmi- ainainen potilastilojen puute. Sitä helpot-
11217: set ovat jo toiminnassa olevien aluesaira.a- taisi Ristijärvelle toivottu sairaala tuntu-
11218: lain avulla säästyneet ennenaikaisesta kuo- vasti. Kajaanin sairaalan ympärille jää
11219: lemasta saatuaan lähempänä avun kun vielä silti niin laaja alue, että se kykenee
11220: mitä oli laita aikaisemmin, jolloin potilasta aina täyttämään jokaisen vapautuvan poti-
11221: täytyi hyvinkin heikkona koettaa kuljettaa laspaikan.
11222: monien satojen kilometrien päässä oleviin Edellä olevaan nojaten esitän kunnioit-
11223: Kajaanin ja Oulun yleisiin sairaaloihin. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11224: Ylijohtaja Ry,ömän suunnitelmaan kuului muksen,
11225: aluesairaalan perustaminen jokaiseen Poh-
11226: jois-Suomen kuntaan. Hän tiesi, ettei sikä- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11227: läisillä harvaan asutuilla kunnilla ole siin aluesaimaJan perustamiseksi
11228: varaa kunnansairaalain perustamiseen ja Ristijärven kirkolle ja että se ottaisi
11229: ylläpitämiseen sekä lääkärin palkkaami- vuoden 1946 valtion tulo- ja ?neno-
11230: seen. arvioesity.kseensä määr,ärahan sairaa-
11231: Kainuun vähävaraisista kunnista on m.m. lan rakentamista ja aluelääkärin
11232: Ristijärvi niin kaukana Kajaanin yleisestä palkkaamista varten.
11233: Helsingissä 20 'Päivänä huhtikuuta 1945.
11234:
11235: S. Salo.
11236: 241
11237:
11238: VI,9. - Toiv. al. N:o 80.
11239:
11240:
11241:
11242:
11243: Leikola y. m. : Määrärahasta avustukseksi Suomalaisen Sau-
11244: nan Ystävät r. y:lle tutkimussaunan ra.ke,ntamista varten.
11245:
11246:
11247: E d u s k u n n a ll e.
11248:
11249: Sauna on suomalaisen kansankulttuurin ja kokeisiin tarpeellisia koneita ja kojeita.
11250: omaperäisimpiä laitoksia. Kautta vuosisato- Saunoja tulee kaksi - savusauna ja ulos-
11251: jen, niin kauan kuin kansamme historiaa savuava sauna. Paikka on luonnonkin puo-
11252: tunnetaan, on sauna jakanut puhtautta, lesta sopiva suomalaiselle saunalle, joten
11253: terveyttä ja virkistystä kansalle. Suuri on tänne tulevat ulkomaalaiset voivat siellä
11254: saunan osuus ollut suomalaisten urheilu- tutustua oikeaan suomalaiseen saunaan ja
11255: saavutuksiin. Se on ollut kansan kuntoi- keskellä Suomen pääkaupunkia.
11256: suuden ylläpitäjä vaikeinakin aikoina ja se Tutkimussaunassa tullaan panemaan toi-
11257: on estänyt monesti uhkaavien kulkutautien meen niin hyvin lääketieteellisiä ikuin puh-
11258: leviämisen. taasti saunateknillisiä kokeita. Niiden tu-
11259: Ei ole ihme, että suomalainen sauna on lokset koituvat kansanterveytemme yhtei-
11260: tullut erityisen huomion alaiseksi ulko- seksi hyväksi. Monet kysymykset, kuten
11261: mailla. M. m. naapurimaassa Ruotsissa, edullisimmat kiuaskivien laadut, uuniraken-
11262: jossa haluttaisiin sauna kansan kylpymuo- teet, sopivimmat saunamitat, lämmityssei-
11263: doksi, uhrataan suuria summia saunan le- kat y. m. kaikille tärkeät asiat, tulevat tä-
11264: vittämiseksi ja tutkimiseksi. män tutkimuslaitoksen kautta saamaan pä-
11265: Me suomalaiset olemme jäämässä oman tevän ratkaisunsa ja siten koituvat koko
11266: saunamme tutkiruistyössä jälkeen muista kansan hyväksi.
11267: maista. Meillä ei ole saunaa tieteellisesti Tutkimussaunaa varten on jo paikan
11268: tutkittu juuri ensinkään. Suurin syy on päällä tarvittavat kelohongat, mutta raken-
11269: ollut tarkoitustaan vastaavan tutkimussau- tamiseen tarvittavia varoja ei yhdistyksellä
11270: nan puute. V. 1937 perustettu ,Suomalai- ole.
11271: sen Saunan Ystävät r. y.", johon kuuluu Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
11272: jäseninä m. m. useita lääkäreitä, on asetta- neet kunnioittaen ehdottavat eduskunnan
11273: nut yhdeksi päämääräkseen suomalaisen hyväksyttäväksi toivomuksen,
11274: saunan tutkimustyön järjestelyn. Tätä
11275: työtä varten tarvitaan erityinen tutkimus- että hallitits ottaisi vuoden 1946
11276: sauna. Asia on jo niin pitkällä, että Hel- tulo- ja menoarvioesitykseern 1,000,000
11277: singin kaupunki on luovuttanut tontin sau- markan suuruisen määrärahan avus-
11278: naa varten meren rannalta Taivallahdesta. tukseksi Suomalaisen Saunan Ystävät
11279: Paikka on tutkimussaunaa varten sangen r. y :n tutkimussaunan rakentamiseen
11280: edullinen, koska se on lähellä suuria sai- ja kuntoonpanemiseen.
11281: raaloita, joista voidaan saada tutkimuksiin
11282: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
11283:
11284: Erkki Leikola. Leo Leppä.
11285: Teuvo Valanne. Kalle Kauppi.
11286: Jussi Lappi-Seppälä. Juhani Leppälä.
11287: Sylvi-Kyllikki Kilpi.
11288:
11289:
11290:
11291: 31
11292: j
11293: j
11294: j
11295: j
11296: j
11297: j
11298: j
11299: j
11300: j
11301: j
11302: j
11303: j
11304: j
11305: j
11306: j
11307: j
11308: j
11309: j
11310: j
11311: j
11312: j
11313: j
11314: j
11315: j
11316: j
11317: j
11318: j
11319: j
11320: j
11321: •• ••
11322: VALTIOPAIVAT
11323: 194 5
11324:
11325: LIITTEET
11326: VII
11327:
11328: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
11329: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
11330:
11331:
11332:
11333:
11334: HELSINKI 1945
11335: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11336: Kunnallisverotusta ja kunnallisvaaleja, köyhäinhoitoa, vesi-
11337: oikeutta, jakolaitosta, panttilainausta, metsästystä, kalastusta,
11338: siirtoväkeä, raittiustyötä, teitä y. m. koskevia
11339: laki- ja toivomusaloitteita.
11340: 247
11341:
11342: VU,1. - Lak. al. N:o 21.
11343:
11344:
11345:
11346:
11347: Sormunen y. m.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunna:llis-
11348: lain 9 § :n tnuuttamisesta.
11349:
11350:
11351: E d1usk u nn alle.
11352:
11353: 1\.LaaJ.a.isilrunltailn. krmooltllislain 9 § : n toi- oleva.t meoort1täväit kUlllil~iLisen äänioikeu-
11354: sen iil10JilJeiilltin 2) kohdrun nojailJla huomat- t,ensa. Vrutiollista äänioillooud11Jalan h.uol.tt.o-
11355: tava joukiko IlllaiMlliDe äänioillre:uJted:ltuja ikia.n- awn vaman joutrmoot :kJa:nsal~ mvät
11356: sal'aisia menettää äänrioiJlooultlensa va,lrt;uruJti6t- menetä vQi.rrn!a.ssa olev;ren vaJWliJ.ak.ile:rrurrue mu~
11357: tujen vaaJ.~. Tänä VUOllJlla ltoimitett~B~ :kaan. On i.hnrisru-voa aJlienJ1:1avaa, l€!btä hen-
11358: v:issa k:unmJailil.dsva~ äiillliOOlreutoosa IIIlle- kilöt, jotka eivält ole syypäiltä siihen, etttä
11359: nettä:rooiden lukumäärä tulee o1emaan poik.- ova~t joko voohoja 1tlruilk!ka mrtlmltoiln yhrt:ieis~
11360: lreulkt31elilisetn. sum~. Monivuotisen reservi- ik.urunan antamalll huol:toovUJil tarpeeam,
11361: p.rulvetlUJlJ ja muisltakilll syisltä nn äänivaJJtai- juuri avuttomuubensa rtl3.ikåla mooetltävält
11362: siilita ilmnsaJ.aisiWta jäänyt ~taV'ilksi kl1l1illiaUåoon ää.nOOi!keUitleinSa. Niirn iknllrOOnikin
11363: pmmurt: ikiruruoolJ:iset maksut suorilttama.tlta. IOOiJNä 1tapahrtmu, krm on kysymykstlssä kiu!Il-
11364: V~ail.'Simcim, 'll!UJ011et, juuri äJmio:iiloous-iikJäm- na.n whlfu'\llte1:ittujoo w~:i.
11365: jaaiJJ päässeet ik:anaaJ,a:iset ovat moTII6SSia lta- Edelilä sanotussa on iiLnueinen 'epäkohrba
11366: paUJksiessla. kykenemätJtöllliiäkin sanotituja olOOlla&'la. Se on myös 'ValJtiolilista ääni~
11367: maamuja suor~. Monoessa tapamk- oikeutta koskevan 1lain kanssa ·ristiriidassa.
11368: sessa ova.t iiTh!liksuiUil1p~t oiliLelat arv:ioihiill Ewäit ikia:nsala.iset menJetä vailttro1lillistla äärui-
11369: perustuvia ja epäoikeudenmukaisia, ja oikeuttaan sen takia, etteivät ole voineet suo-
11370: niin ollim YJlillvoimlaisw. malkseitt.aviksi. Mil- r.iJtlta.a maJksel1ltav:ilksi pruntuja v,altiJon: veroja,
11371: loin taas maksujen suoritus taikka peri- ta.ikika että oV~B~t jou1lUJ11JOOt hooii.Jtaav.un ya,_
11372: minen on oHut mahdollista, ovat kunnal- ra8.!ll. Ei siås ()l~e perus~te!Ltua ruhOOta säi-
11373: li.setkån lllliabut ibu[J.ieet suori!OOturl!ksi. lyltltiää myöSkään maa1a,iskJootain irn.mwJil.lis-
11374: On illllillcistä, et(te:ivä1t kaikki äänivailitaiset l181i!Sisa ilmnsaJaiste:n äänioiilreutta ra.jotiJtlbavilla
11375: k:.ansal18Jiset ik.ykiene iluik.ui!Siis&a tapauksissa kohtia. Epäoikeudenmukaisina. vanhentu-
11376: vaa:dlirtltroja malksuja suol'litJtamaan. TäBtä neiilla ja lmnsa,nva.lwsten lkäsitysteanme V38-
11377: seuraa, alussa SMliOitrm lailllkohdan muJmoo, mism sellailselt äänioilroeultrt:ia rajoruttavart;
11378: äänioillmuden moo€ltys. T<J131i,n, tämä voirt:ali- kohdat on kunnallislaistamme poistettava.
11379: siin våJitltää hiamikikimaililia varai1:Jtomlu,u.sto<lis- La.iln muutos rt;iissä, on ikd!iJroolilirum, jotJta
11380: ,tus äänioikeui1:1ta ~!eSOO. Mutta se on ensi jouiLuikuam ~IUSISa tOOmiltetta:vissa iknn-
11381: senloo1:nlioon rtoilmenpidie, mihin ~iset nanvaltuutettujen vaaleissa muutettua la-
11382: ewäm h~B~lua aliistua. Mietlurummin oliLa,run kia voitaisiin käytäntöön soveltaa. Tämän
11383: äälillioidreurt:rt:ai vMlilia. vuoksi ehdotamme,
11384: Edelleen on alussa mainitussa 3) kohdassa
11385: määräys, minkä lilJOjail~a kminruail~isik.odeiss,a ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11386: muissa köyhäilillhoi.ltdLaitoksissa hoidokikieima van lakiehdotuksen:
11387: 248 VII,1. - l\Iaalaiskuntain kunnallislaki.
11388:
11389:
11390: Laki
11391: maalaiskuntain kunnallislain 9 § :n muuttamisesta.
11392: EdllSilrunruaJl päätölkoon 1111UkJaiislest.i nmuOOtaaal 27 päivänä marooslruuta 1917 aJme-
11393: tu:n mrualaisikunitam lmm.n:alJ.åSII~dm. 9 §, sellaisena kuin se on 21 päiviiDä helmimul1:a
11394: 1925 'annetii1SSI3J laässa., ll!äiil); kuuilluvakS!i:
11395: 9 §. 1Wksen nojal~a on kia.TISa!laåsliUottamusta
11396: O.iJlreus valita v;a]tuuteltitmja on jokaisella vailla taikllm on lmlvoiton ill1Jil;an palveluk-
11397: mal3!1wisllrunll!an jäsem.eil1ä, sekä m:Ueh~Uä et!tä Siele:n ta.i WåseJ1 asilaa ajama~an. ; l;1ekä
11398: ll!aiscll.a, joliLa on Suomen k;ansa;laisoikeus 3) se, joka on !todisl1leititu syypääksi siri-
11399: ja j001a lffillllien vaalilv:oodJen alkiua on !täyt- hen, entä hän on km~a; vaa~
11400: tänyru ik:aksilkymmen!täyksö: vuotta ja joka ostanUJt 1tai myynyt ääniä itai ään~t
11401: viimeksi toirrnirtletUSSia henikikirjoilt.uksessa om. uoo.armlllli3Sia k!llm yhdessä vooLipamimssa
11402: klmllassa hoog.i.rl!liemjoi1leitltlu. t~ väkival[aJ[a ta;i uhkauikstelffi häirin-
11403: V aalioikeutma vahl[a on ilruitffillkin: nyt vaali!Vapautlta t,a,:iJ sitä yri,ttänyit, runa
11404: 1) se, jolm on holhouksoo alaisena; kolmaninoo. ik:ale:nitlerivuodlen ~oppuun, sii,tä
11405: 2) se, jolm mkiooden laillnvoirrnaåsen pää- lukien kruin päätös on saanut lrunvoiman.
11406:
11407: Helsing,jssä 19 päivänä hruhitilrourt:il 1945.
11408:
11409: Toivo 1. Sormunen. Jalmari Kulmala.
11410: Arvo Riihimäki. Sulo Muuri.
11411: Lauri Myllymäki. Matti Meriläinen.
11412: 249
11413:
11414: VII,z. ----. Lak. al. N :o 22.
11415:
11416:
11417:
11418:
11419: Sormunen y. m.: Ehdotus laiksi kaupttnkien kunnallislain
11420: · 10 § :n muuttamisesta.
11421:
11422:
11423: E d u s k u n n a 11 e.
11424:
11425: Kaupunkien kunnaLlislain 10 § : n toisen äänioikeutensa. Valtiollista äänioikeuttaan
11426: momentin 2) kohdan nojailla huomattava vaalilakimme mukaan kansalaiset eivät me-
11427: joukko maamme kansalaisia menettävät netä, vaikka ovat joutuneet huolltoapuun
11428: äänioikeutensa kaupungin valtuutettujen turvautumaan toimeentUJlonsa takia. On-
11429: vaaleissa. Tänä vuonna toimitet:tavissa kin ihmisarvoa alentavaa, että henkilöt,
11430: kaupunkien valtuutettujen vaaleissa äänioi- jotka eivät ole syypäitä siihen, että ovat
11431: keutensa menettäneiden 'lukumäärä tulee joko vanhoja taikka muutoin yhteiskunnan
11432: olemaan poikkeuksellisen suuri. Monivuoti- antaman avun varassa, juuri avuttomuu-
11433: sen reservipalvelun ja muistakin syistä on tensa takia menettävät kunnal!lisen äänioi-
11434: äänivaltaisilta kansalaisilta jäänyt makset- keutensa. Näin kuitenkin meillä tapahtuu
11435: tavaksi pannut kunnallliset maksut suorit- kun on kysymyksessä kaupungin valtuu-
11436: tamatta. Varsinkin nuoret, juuri äänioi- tettujen vaali.
11437: keus-ikärajaan päässeet kansalaiset ovat mo- Edellä sanotussa on ilmeinen epäkohta
11438: nessa tapauksessa kykenemättömiä sanot- olemassa. Se on myös ristiriidassa va!ltiol-
11439: tuja maksuja suorittamaan. Monessa ta- liseen äänioikeuteen oikeuttavan lain kanssa.
11440: pauksessa ovat maksuunpanot olleet ar- Eivät kansalaiset menetä vaJltiollista ääni-
11441: viointeihin perustuvia ja epäoikeuden mu- oikeuttaan sen takia, etteivät ole voineet
11442: kaisia, ja niin ollen ylivoimaisia maksetta- suorittaa maksettavaksi pantuja valtion ve-
11443: viksi. Milloin taas maksujen suoritus taikka roja taikka että ovat joutuneet huoltoavun
11444: periminen on ollut mahdollista, ovat kun- varaan. Ei siis ole perusteltua aihetta säi-
11445: na!llisetkJin maksut ;tulleet suoritetuiksi. lyttää myöskään kaupunkien kunnaltlis-
11446: On :i!lmeistä, etteivät kaikki äänivaltaiset 1laissa kansalaisten äänioikeutta rajoittavia
11447: kansalaiset kykene lukuisissa tapauksissa kohtia. Epäoikeudenmukaisina, vanhettu-
11448: vaadittuja maksuja suorittamaan. Tästä neina ja kansanvaltaisten käsitystemme vas-
11449: seuraa, alussa sanotun lain kohdan mu- taisina sellaiset äänioikeutta rajoittavat
11450: kaan, äänioikeuden menetys. Tosin tämä kohdat ovat kaupunkien ikunnaHislaista
11451: voitaisiin välttää hankkimalla varattomuus- poistettavat. Lain muutos tässä: on kiireel-
11452: todistus äänioikeutta haettaessa. Mutta se linen, jotta ensi joulukuun alussa toimitet-
11453: on senilaatuinen toimenpide, mihin kansa- tavissa kaupunkien valtuutettujen vaaleissa
11454: laiset eivät halua alistua. Mieluummin muutettua lakia voitaisiin käytäntöön so-
11455: oHaan vailla äänioikeutta. veltaa. Tämän vuoksi ehdotamme,
11456: Edelleen on ~lussa mainitun lain 3 koh-
11457: dassa määTäys, minkä nojahla kunna!llisko- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
11458: deissa ja muissa köyhäinhoitolaitoksissa van lakiehdotuksen:
11459: hoidettavana olevat menettävät kunnallisen
11460:
11461:
11462:
11463:
11464: 32
11465: 250 VI1,2. - K·aupunkien kunnallislaki.
11466:
11467:
11468: Laki
11469: kaupunlden kunnallislain 10 § :n muuttamisesta.
11470: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1917 anne-
11471: tun kaupunkien kunna!llislain 10 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä haimikuuta
11472: 1925 annetussa la:issa, näin kuuluvaksi:
11473: 10 §. töksen nojalla on kansa1laisluottamusta
11474: Oikeus valita vaJtuutettuja on jokaisella vailla 1taikka on kelvoton maan palveluk-
11475: kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä seen tai toisen asiaa ajamaan; sekä
11476: että naisella, jo!bla on Suomen kansalais- 3) se, joka on todistettu syypääksi sii-
11477: oikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua on hen, että hän on kunnalHsissa vaaleissa os-
11478: täyttäny,t kaksikymmenyksi vuotta ja joka tanut tai myynyt ääniä tahi äänestänyt
11479: viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa on useammassa kuin yhdessä vaalipaikassa
11480: kunnasa hengillekirjoitettuna. taikka väkival!lwlla tai uhkauksella häirin-
11481: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: nyt vaalivapautta tai sitä yrittänyt, aina
11482: 1) se, joka on holhouksen alaisena; kolmannen kalenterivuoden loppuun, siitä
11483: 2) se, joka oikeuden lainvoimaisen pää- lukien kuin päätös on saanut lainvoiman.
11484:
11485: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
11486:
11487: Toivo I. Sormunen. Jalmari Kulmala.
11488: Arvo Riihimäki. Sulo Muuri.
11489: Lauri Myllymäki Matti Meriläinen.
11490: 251
11491:
11492: vn,s. - Lagmot. N :o 23.
11493:
11494:
11495:
11496:
11497: Hollsten: Förslag till l(({J om ändrin.g am kommunallagen
11498: för landslwmmuner,na.
11499:
11500:
11501: T i ll R i k s d a g e n.
11502:
11503: En:ligt 6 § i korrununallagen för Iands- mun med 4,000 Ii.rmevå.rul.re 15 fu.hlmälk-
11504: kommUJllJertDJa ~v den 27 nowmhe.r 1917 ut- itige. Men om fo:Lkmii.ngrlJoo i den mindre
11505: ses komml111Ja[:liu1lmäikJt;ilge i landsikommu- kOlll!Il1fUIIlJe ÖVI~ger 2,000 med e:ndlast 1
11506: nerna rt:åJ_J, 1ett 31Thta1 från 11-41 ooiligt en: perso.n, äro båda iloommunema JibtiiJ.dda i
11507: på g.rund av folilmniängdoo iUppgjord Silml:a. :Eråga om aillbai1et fuilil:rnäJkJIJ]ge ooh a-00t-
11508: Medelst den 13 maj 1932 verksvälM änd- sty.I1ka vid .i:ntel1k:Oilllffiunala sammantrii.doo,
11509: ring av 38 § 2 mom. i samma 'Vag har eH och dook är k<>mmUlllellJ moo 4,000 pe.rso-
11510: sådant förhåltl~nde åstadkommlilts, a.tt vid ner dtubbelit större än doo andm !kommu-
11511: sammJa.:rli1Jrooe av ombud för fllema. ilromrnu~ oon s.amt dess !Wllprur:t. i ik<>Sitrulderna för
11512: ner v~rje kommuns ombud tillkommer så g:eme:nsaiDlJil förert:!llg ooh i]:nstå.tutioner VIWll-
11513: mång1a l'Ös11ler, SOIIl1J matsvaras av allllt!llilet J,ig,en ber:äktlllad i förhäUia:ndJe hä.rtllil[•.
11514: fullmäkti.g1e .i den förert:rädda koil1JillJUlll-en Om det beakJt;aa, albtl ellt jämförcloovis
11515: el!ler, i falili kommunoo har fhma ombud, stol'lt 3lilltail av vår.t iLands ikomrrnUJlller hava
11516: detta rÖ1311let!llil jämnit föroolart; ·:rroolJ!Wn iJ.rorn.- en fooikmängdi me:lilan 2,000 ooh 4,000 pJer-
11517: mnnens vidi sådant aamman.t.räd·e nä.rva- SIOOlier samt atlt dessa ikolllil1J1ID-er kOIIIlJillJa lll)t.t
11518: m.ndJe omlmd. för fMm:tidien i stor utsl:i11ä.Ciki:nillng vam hän-
11519: Genom dJenna l111gämdriill:g har frågaa:JJ Oilll Viisa.dla til!l e•tlt ai11Jtjämltl Uitöka1t samarbeite,
11520: WJt.aillet kommu:n:alfuJ:lmäikltigle .i kQmmuner sikm!H:e införaoom av oo ny stwleksgiru;pp
11521: av <illkla stoc1ekso:rd!J::ui!ng fätm ökad ooh mem med gräl:nsitatled; 3,000 innevånare icik:Je blotlt
11522: påtJagli:g llliktua.Jiltelt. Det har k0l1SI1:aoora/I:B, ska.pa möjdå;gheit.e.r thlil1 rärt:ll:,vmre relationer
11523: a1tt de iilJ11 gädlaill:de hestämmeil.Sier:n~ Oiil1 an- kommuner.na emclilarn: umn ävoo innebäm
11524: taJielt fuJl[ID.1JiiJkitllig1e icloo motsvara de ändrade :tiWimpan.dlett av en mer,a ~lclig kont.i:nirui-
11525: förutsät~, då dieitd:a :alllltial iclre rtlhliJ.... iteltl 'V1id fastsltliJ!1.andt a v aiiiltalet fuililmäik-
11526: rädcl.igt smilid:i.g1t är anpassart. rtlhll den ökade tige ri landms lkommnner. En sådian st~rä.
11527: folk11lä.ngUien:. Det måslte nämiLilgen !WilBieS vam. fÖI'IUitsiältter ävoo vidtiaga:ndet av en
11528: sk:äl1igt ooh rälttvislt, att •en väSie!Illtili.gt. större llirn:ande ändring beträffaill:de de sltom
11529: k<>mmun tt.i.l1lerrkäni:nJes st.örre in.fiyi1Jande V'id komill1UJilJell',, där maDJ !IHli gör hopp· frän
11530: avgöMilidiet a.v gemffil~Sllmma ämndoo, då oo 10,000 :tiliL 15,000 ooh dä,rif.rån tåWl 20,000
11531: sådan stör:oo kommun va.nJ.ig1ell även får illlJ:nJevänare. GenOiill l8ltt dä.r inföm en ny
11532: ~lcl.äda sig beitydlrig1t stö11re clwnomiskla för- storl.eiksglrnpp vid 13,000 saarut f~ytJta fölL
11533: p:likrbeilSiel'. Ävoo i övrtigt sy:nes det rikltitgt jande gropp rti:l1 16,000 slrulile en jämfö-
11534: ooh ändmnåJse,nlågt., altt den stiga;ndie kur- relsevis jälnnJt stilgandie ik.urva åstdOJillJ-
11535: van för aDJtiaillet mmmuool.fullmäkttig1e i mas, I\1Jta,IlJ a.tJt :antiail~et fuililmtäklt]ge behövde
11536: våra kommuoor göres mem jämn QCh na- ökas .u1too endast inbördes justerilngar fö:re-
11537: turtliig. tagas.
11538: De största olägenheiterna i dietta avseoode Emedt!llll oo ilagändri.ng i e.nlighet med
11539: stå aJ1:lt fi11Jl1a .i förhåliliand€11; mruiLan dle små dJessa syrrllpilliillkter d.ckJe Sllrulile mooföm ll!ågra
11540: och medelstora ikommunerna, som a:n:nars i som helst oläge:nheter utan fastmer göra
11541: långt större utst.räcktning än dte stora k.om- den ilrommun.aiLa oopreoontrutionen smidiigla.re,
11542: mUJlJel"'O. äro hänvislade ltiilfii samaroote 'Vid rätrtvisaa'e och mera wr'kilii,giliJeitsgmmdad,
11543: löSIWlldet av sina problern. Som exempeil.: må fö11eslår jag,
11544: a:nföms, atlt i en kOiillmlln moo 2,000 mme- att Riksdagen måtte antaga fö~
11545: vå:nare utses 13 fwlJmäktilge och i en ikom- ja~e ~förs~:
11546: 252 VII,3. - Maalaiskuntain kunnallislaki.
11547:
11548:
11549: Lag
11550: om ändring av kommunallagen för landskommunerna.
11551: I enlighet moo Riiksdagetns beslut slmH 6 § ikJomrrruUJLaUagen för iloo.ds:kommumrna
11552: den 27 november 1917, sä..dtlmrt; d!etlha lagrnm lyder i La~oo den 21 februari 1925,
11553: •erhålla följamde ändradle iLydelSie: ·
11554: 6 §. Supp1ean~ter för f1ulilimäik.tilige väljas 1tiH
11555: KommlUJJadfuililrrnäkitigle väiljas .ti.Jili sådarut dm. i kommu:n:aila v3ihlag'!m stadgade ooitrul'.
11556: an.rtlaJ:, 8Jt.t. :i ilandsllrommun, vars folkrrnä.ngd I Lappmarikens härad, i Kuolajärvi och
11557: eru1igt mOOI\Jailsilä.ngdoo UJtgör: Ram.ua ikomml1ll.ler av Kiemi härad, i Klllu-
11558: 1,000 eiliLer däl'!llnldler utses 11 saano, Pudasjärvi och Taivalikosikil lrommu-
11559: ÖV!er 1,000, me!lll ej över 2,000 13 111er av Ul,eå häm,d, i SUJOmussalmlli ikommUill
11560: 2' 000' " 3 000 " 15 av Kajana hämd srunt i Petsamo härad
11561: ;!.;~.~~
11562: " 3 000 " "
11563: 4·,000 "
11564: 17 må likväi mew .::1.
11565: ilandtshöv~.,ns ll:illllständ
11566: " ' ' " " " ' " 19 besltä.mmas om 'tillilsälttlalllide av etrt; mimdre
11567: " 4,000, " " " 6,000 " .
11568: wtal fuhlmä:ki1:;1ge, d ock ej f ä.rre än eilva.
11569: 6 000 8 000 21
11570: " ''"
11571: 8,000, " " " " " 10,000 ' "
11572: " 23
11573: "" 10,000, " " " 13,000 " 27
11574: " 13,000, " " " 16,000 " 31
11575: " 16,000, " " " 20,000 " 35
11576: " 20,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . " 41
11577:
11578: Helsilng:fors doo 19 aprill 1945.
11579:
11580: Ture Hollsten.
11581: VII,a. - Lak. al. N :o 23. Suomennos.
11582:
11583:
11584:
11585:
11586: Hollsten: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallislaw
11587: muuttamisesta.
11588:
11589:
11590: E d u s k u n n a ll e.
11591:
11592: Maa!laiskuntain marraskuun 27 päivänä Mutta jos pienemmän kunnan asulmsluku
11593: 1917 annetun kunnalilislain mukaan vali- ylittää 2,000 vaikkapa vain 1 henkilöllä,
11594: taan maalaiskunnassa kunnanvaltuutetJtuja ovrart molemmat kunnat samanv·eroiset val-
11595: 11--41 asukaslukuun perustuvan asteikon tuutettujen lukumäärän ja äänestysvahvuu-
11596: mukaalll. Saman [ain 38 § : n 2 momentin den puolesta kuntain väJlisissä kokouksissa,
11597: 13 päivänä toukokuuta 1932 tapaMunee:lla ja kuitenkin on 4,000 asukkaan kunta kaksi
11598: muutoksella on aikaansaatu sehlainen asiain- kertaa niin suuri kuin toinen kun:ta ja sen
11599: .ti!la, että useampain kuntain edustajain osuus yhteisten yritysten ja [aitosten kus-
11600: kokoontuessa on jokaisen kunnan edusta- rtl!innuksiin määritellään :tavallisesti tämän-
11601: jalla rniin monta ääntä kuin ,edustetussa mukaisesti.
11602: kunnassa on kunnanva1tuutettuja tai, jos Kun otetaan huomioon että verrattain
11603: kunna[ilia on useampia edustajia, on tämä monien maamme kuntien asukasluku on
11604: äänimäärä jaettu tasan kunnan selilaisessa 2,000 ja 4,000 henkhlön väliillä sekä että
11605: kokouks·essa läsnäolevain •edustaja~n kesken. nämä kunnat tulevaisuudessa ovat suuressa
11606: Tämä lainmuutos on saa:ttanlllt kysymyk- määrin pakotetu:t yhä [aajenevaan yhteis-
11607: sen erisuuruisten kuntain kunnanvaltuutet- toimirntoon ei uuden suuruusryhmän, jonka
11608: tujen lukumäärästä entistä tärkeämmäksi rajailukuna olisi 3,000 asukasta, käytän-
11609: ja ilmeisesti polttavammaksi. On todettu, töönottaminen vain [oisi mahdohlisuuksia
11610: •etteivät nykyisin voimassaolevat säännökset nykyistä oikeudenmukaisemmille kuntain-
11611: kunnanvaltuutettujen Jukumäärästä vastaa väilisillle suhtehlle, vaan 1toteuttaisi se myös-
11612: muuttunei,ta 'edeillytyksiä, kun tämä luku- kin asiaillisemman tasasuhtaisuuden maarn
11613: määrä ei kyll1in joustavasti ole sopeutettu kuntairn vailtuutettujen [ukumääriä vahvis-
11614: 1isääntyneeseen väkhlukuun. On näet pidet- tettaessa. Tuollainen pyrkimys ede:llyttää
11615: tävä kohtuullisena ja oikeudenmukaisena, myös samarnlaisen muutoksen toteuttamisen
11616: että olennaisesti suuremmalle kunnaHe suurten kuntain suhteen, joissa rnyt teh-
11617: myönnetään suurempi vaikutusvalta yhtei- dään hyppäykset 10,000:sta 15,000:een ja
11618: sistä asioista päätettäessä, koska tuollaisen siitä 20,000 asukkaaseen. Ottamalla siellä
11619: suuremman kunnan tavallisesti on sitoudut- käytäntöön uuden 13,000:n suuruusryhmän
11620: tava myöskin huomattavasti suurempiin ta- ja siirtämälllä seuraavan ryhmän rajan
11621: loudeil[isiin ve'lvoirtuksiin. Muutenkin näyt- 16,000: een saaJtaisiin v•errattain tasaisesti
11622: tää oikeaJlta ja tarkoituksenmukaiselta, että nouseva kaari, tarvitsematta [isätä valtuu-
11623: kuntiemme kunnanval1tuutettujen ·lukumää- rtettujen [ukumäärää, vaan toimittamaHa
11624: rän nouseva kaari saaJtetaan tasaisemmaksi vain eräitä sisäisiä tarkistuksi,a.
11625: ja [uonnollisemmaksi. Koska näiden näkökohtien mukainen lain-
11626: Suurimmat haitat tässä ovat pienten ja muutos ei aiheuttaisi minkäänlaisia hait-
11627: keskisuuruisten kuntain välisissä suhteissa, toja, vaan pikemminkin saart:taisi kullinailli-
11628: jotka kunnat muuten paljon laajemmassa sen edustuksen joustavammaksi, oikeuden-
11629: määrin kuin suuret ovat pakotetut yhteis- muk!aisemmaksi ja enemmän todeillisuus-
11630: toimintaan rartkaistessaan pulmiaan. Esi- pohjaiseksi ehdotarn,
11631: merkkinä mainittakoon, että 2,000 asuk-
11632: kaan ikunnassa valitaan 13 valtuutettua ja että Eduskunta hyväksyisi ser~u·aa
11633: 4,000 asukkaan kunnassa 15 valtuutettua. van lakiehdotuksen:
11634: 264 VII,s. - Maalaiskuntain kuanallislaki.
11635:
11636:
11637: Laki
11638: maalaiskuntain kunna.llisla.in muuttamisesta..
11639: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan marraskuun 27 päivänä 1917 annetun
11640: maalaiskunltain kunnaUislain 6 §, sellaisena kuin tämä 11ainkohta on helmikuun 21 päi-
11641: vänä 1925 annetussa [aissa, näin kuuluvaksi:
11642: 6 §. Valtuutettujen V'arajäseniä valitaan niin
11643: Kunn811lvaJlrtuutettuja vallitaan ma;ru1ais- monta kuin kunnallisessa vaalilaissa sääde-
11644: kunnassa, jonka väkilluku henkikirjan mu- tään.
11645: koon on: Lapin kihlakunnassa, Kuollajärven ja Ra-
11646: 1,000 tai vähemmän . . . . . . . . . . . . 11 nuan kunnissa Kemin kihlakuntaa, Kuusa-
11647: yli 1,000 vaan ei ylli 2,000 . . . . . . . . 13 mon, Pudasjärven ja Taivail.kosken kun-
11648: " 2,000 " " " 3,000 . . . . . . . . 15
11649: nissa Ouil.un kihllakuntaa, Suomussallmen
11650: " 3,000 " " " 4,000 . . . . . . . . 17
11651: kunnassa Kajaanin kihlalruntaa sekä Pet-
11652: " 4,000 " " ,, 6,000 . . . . . . . . 19
11653: samon kill'lakunnassa saatakoon kuitenkin
11654: maaherran iluvaUa määrätä pienempikin
11655: " 6,000 " " " 8,000 . . . . . . . . 21 määrä valtuutettuja asetettaviksi, ei kui1:oo-
11656: " 8,000 " " " 10,000 . . . . . . . . 23 krullll vähemmän kuin yksitoista.
11657: " 10,000 " " " 13,000 . . . . . . . . 27
11658: " 13,000 " " " 16,000-" . . . . . . . 31
11659: " 16,000 " " " 20,000 . . . . . . . . 35
11660: 20,000 .......................... 41
11661:
11662: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
11663:
11664: Ture Hollsten.
11665: 255
11666:
11667: VII,4. - Lak. al. N :o 24.
11668:
11669:
11670:
11671: Malkamäki y. m. : Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kun-
11672: nallishallinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungeissa
11673: annettujen asetusten muuttamise$ta.
11674:
11675: E d u s k u n n a 11 e.
11676: Vuoden 1943 valtiopäivillä eduskunta tettävä saada perheelle jonkinlaisia lisä-
11677: hallituksen esityksestä muutti kunnallis- tuloja, olisi kunnallisverotuksessa mieles-
11678: verotusta sekä kaupungeissa että maalla tämme palattava entisille raiteille ja perus-
11679: m. m. siten, että lain sallima perusvähennys vähennystä myönnettäessä käsiteltävä kuta-
11680: tuli määrättävä:ksi aviopuolisoiden yhteen- kin verovelvollista itsenäisenä veronmaksa-
11681: lasketun tulon perusteella eikä jokaisen jana, joka saa Jainmukaisen perusvähennyk-
11682: veronmaksajan kohdalta erikseen, niinkuin sen omien tulojensa perusteella, olkoonpa
11683: aikaisemmin oli ollut asianlaita. Yllämai- naimisissa tai ei. Suur- ja keskituloiset
11684: nittu lainmuutos on aiheuttanut suurta ja eivät ehdottamamme lainmuutoksen avulla
11685: oikeutettua tyytymättömyyttä laajoissa työ- missään tapauksessa pääse perusvähennyk-
11686: läis- ja heihin verrattavissa piireissä, koska sestä osallisiksi, ainoastaan kaikkein heikko-
11687: näiden keskuudessa aviopuolisoiden vähäi- tuloisimmat perheet, koska nykyään kansa-
11688: set tulot yhteenlaskettuina yleensä estävät laisten ansiotulot yleensä ylittävät ne raja-
11689: heidät saamasta minkäänlaista perusvähen- summat, joista perusvähennystä myönne-
11690: nystä. tään.
11691: Kun nyt lainsäätäjän tarkoitus ei voi Edelläolevan perusteella ehdotamme,
11692: olla ahdistaa ja puristaa näitä vähätuloisia
11693: perheitä, joissa vaimonkin olosuhteiden pa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11694: kosta, niukan toimeentulon takia on yri- vat lakiehdotukset:
11695:
11696: Laki,
11697: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11698: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta
11699: 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 10 kohta, sellaisena kuin
11700: se on saman asetuksen muuttamisesta 5 päivänä mooliskuuta 1943 annetussa laissa,
11701: näin kuuluvaksi:
11702: 82 §. kun tulo ei ole yli kymmenentuhannen
11703: markan, vähintään kolmetuhatta ja enin-
11704: 10) . Jos verovelvollisen henkilön tulo tään kuusituhatta markkaa, sen mukaan
11705: edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei kuin kunnanvaltuusto kutakin vuotta var-
11706: ole yli kahdenkymmenenneljän tuhannen ten päättää, sekä, kun tulo on
11707: markan, tehtäköön siitä vielä seuraava
11708: perusvähennys:
11709: yli 10,000, vaan ei yli 12,000 markan, 9/10 päätetystä vähennysmäärästä,
11710: 12,000, 14,000 8/1o
11711: " 14,000, " " " 16,000 " 7
11712: /10
11713: " "
11714: " 16,000, " " " 18,000 " 6/1o " "
11715: " 18,000, " " " 20,000 " 5/1o " "
11716: " 20,000, " " " 21,000 " 4/10
11717: " "
11718: " 21,000, " " " 22,000 " 3/10
11719: " "
11720: " 22,000, " " " 23,000 " 2/1o " "
11721: " 23,000, " " " 24,000 " 1/1o " "
11722: " " " " " " - - - -" - - - - - -
11723: ----
11724: 256 VII,4. - Kunnallishallitus.
11725:
11726:
11727: Laki
11728: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
11729: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
11730: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 4 kohta, sellaisena kuin se on saman
11731: asetuksen muuttamisesta 5 päivänä maaliskuuta 1943 annetussa laissa, näin kuulu-
11732: vaksi:
11733: 55 §. kun tulo ei ole yli kahdentoistatuhannen
11734: markan, vähintään viisituhatta ja enintään
11735: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo kahdeksantuhatta markkaa, sen mukaan
11736: edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei kuin kaupunginvaltuusto kutaikin vuotta
11737: ole yli kolmenkymmenentuhannen markan, varten päättää, sekä, kun tulo on
11738: tehtäköön siitä vielä seuraava perusvähen-
11739: nys:
11740: yli 12,000, vaan ei yli 14,000 markan, 9/10 päätetystä vähennysmäärästä,
11741: 8
11742: " 14,000, " " " 16,000 "
11743: 7110
11744: /1o
11745: "
11746: ,
11747: "
11748: ,
11749: " 16,000, " " " 18,000 "
11750: " 18,000, " " " 20,000 " 6j10 " "
11751: 5 /1o , ,
11752: " 20,000, " " " 22,000 "
11753: " 22,000, " " " 24,000 " 4j10 " "
11754: " 24,000, " " " 26,000 "
11755: 3/1o , ,
11756: 2 /1o , ,
11757: " 26,000, " " " 28,000 "
11758: 1
11759: " 28,000, " " " 30,000 " /1o , ,
11760:
11761:
11762: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
11763:
11764: Aino Malkamäki. Miina Sillanpää.
11765: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen.
11766: Juho Karvonen. Yrjö Kilpeläinen.
11767: Kyllikki Pohjala. Juho Pyy.
11768: Samuli Tervo. Urho Kulovaara.
11769: Aino Lehtokoski. Jussi Raatikainen.
11770: Alpo Lumme. Helena Virkki.
11771: Yrjö Kallinen. Aino Luostarinen.
11772: Eino Raunio. Lassi Hiekkala.
11773: Kalle Jokinen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
11774: Isak Penttala. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
11775: Juho Kuittinen. Heikki Simonen.
11776: A. K. Paasivuori. Uuno Raatikainen.
11777: J. F. Tolonen. Otto Muikku.
11778: Martta Salmela-Järvinen. T. Bryggari.
11779: Kauko Andersson. Väinö Kivisalo.
11780: Eetu Karjalainen. Ebba östenson.
11781: 257
11782:
11783: VU,5. - Lak. al. N :o 25.
11784:
11785:
11786: Raunio y. m. : Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain ku,nnal-
11787: lishaUinnosta annetun aset1tksen ja tulo- ja omaisuus-
11788: verolain muuttOJmisesta.
11789:
11790: E d u s k u n n a 11 e.
11791: Tulo- ja omaisuusverolakia vuonna 1943 nauttijat, joille vero määrätään verovuo-
11792: uudistettaessa siirryttiin maataloUS>kiinteis- den vähentämättömän tulon perusteella.
11793: töistä saatujen tulojen verottamisessa olen- Sellaisena aikana, jolloin rahan arvo
11794: naisesti toiseen menettelyyn kuin aikai- edelleen on laskemassa, olisi tietenkin kai-
11795: semmin. Maatalouskiinteistöstä saatuna tu- kille muillekin veronmruksajaryhmille edul-
11796: lona on nykyisen lain mukaan pidettävä lista saada suorittaa veronsa ainoastaan
11797: sitä puhdasta tuloa, jonka samanlaatuisten siitä tulomäärästä, minkä· useamman vuo-
11798: kiinteistöjen kunnassa arvioidaan viljellyn den tulojen keskiarvot osoittavat. Inflaa-
11799: maan ja luonnonniityn osalta verovuonna tion edistyessähän rahatulojen nimellis-
11800: päättyneenä ja kahtena sitä edeltäneenä :määrä jatkuvasti kasvaa, paitsi maatalou-
11801: talousvuotena sekä metsämaan osalta vas- dessa, yleensäkin. lVIitään todella perustel-
11802: taavina hakkuuvuosina keskimäärin anta- tua aihetta ei voine olla siihen, että yksi
11803: neen. Kun maataloustulojen verotus pe- veronmaksajaryhmä tällä tavoin asetetaan
11804: rustuu kunnallisverotukseen, muutettiin etuoikeutettuun asemaan. Tasapuolisen ve-
11805: vastaavasti maalaiskuntain kunnallishallin- rotuksen edellytyksenä täytyy pitää, että
11806: nosta annettua asetusta. Tämä muutos on kaikkia verovelvollisia verotetaan samalla
11807: kuitenkin rahan arvon jatkuvan alenemisen tavoin, toisin sanoen niistä tuloista, mitä
11808: vuoksi osoittautunut erehdykseksi. Huo- heillä kulloinkin on verovuonna ollut. Oi-
11809: mattava näet on, että kun rahan arvo ale- keutettua on kolmen vuoden tulojen keski-
11810: nee siksi nopeata vauhtia kuin meillä viime määrän käyttäminen vain siinä tapauk-
11811: aikoina on tapahtunut, on tapahtuneesta sessa, että verovuotta edeltäneiden vuosien
11812: lain :muutoksesta ollut seurauksena se, että tulomääriä korotetaan rahan arvon ale-
11813: maataloustulot ovat päässeet ja lain ny- nemista vastaavasti. Näin voisi tietysti
11814: kyisellään ollessa edelleenkin pääsevät menetellä käyttämällä korotusperusteena
11815: suhteellisesti alhaisemmilla veroilla kuin esimerkiksi virallista elinkustannusindeksiä
11816: ne veronmaksajat, joiden on maksettava taikka tukkuhintaindeksiä. Kun voimassa-
11817: veronsa aikaisempaa menettelyä noudat- olevien lakien mukaan tällaista korotusta
11818: taen vain verovuoden tulojen perusteella. ei kuitenkaan sen paremmin maataloustu-
11819: Ytksi veronmaksajaluokka pääsee nykyisin lojen kuin muidenkaan tulojen kohdalta
11820: suhteellisesti huomattavasti helpommalla voida suorittaa, vaatii oikeudenmukaisuus,
11821: kuin muut. Jos edellytämme, että rahan että maataloustulojen verotuksessakin siir-
11822: arvo vuosittain alenee esimerkiksi 20 %, rytään aikaisemman menettelyn kannalle.
11823: merkitsee se, että maatalouskiinteistöjen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11824: omistajat ja muut maataloudesta tuloa
11825: saavat pääsevät noin 32% alhaisemmalla että Eduskunta hyväksyisi se1traa-
11826: verolla kuin ne samansuuruisen tulon vat lakiehdotukset:
11827:
11828: Laki
11829: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11830: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten maalaiskuntain kunnallishallin-
11831: nosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 1 ja 2 kohdat sellaisina
11832: kuin ne ovat 19 päivänä marraskuuta 1943 annetussa laissa, näin kuuluviksi :
11833: 82 §. 1) Maatalouskiinteistöstä saatuna tulona
11834: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- on pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka
11835: datettava seuraavia säännöksiä: samanlaatuisten kiinteistöjen kunnassa ar-
11836: 33
11837: 258 VII,5. - Kunnallisverotus.
11838:
11839: vioidaan edellisenä talous- ja hakkuuvuo- lähetettävä valtioneuvostolle sekä toinen
11840: tena keskimäärin antaneen, huomioon ot- kappa:le asetettava soveliaassa paikassa kun-
11841: taen paikka:kunnaHa tavalliset käyttö- ja nan alueella verovelvollisten nähtäväksi
11842: kunnossapitokustannukset, työpalkat sekä neljäntoista päivän ajaksi siitä lukien, jol-
11843: kohtuulliset arvonvähenny'kset. Poronhoi- loin asiasta on ilmoitettu sillä tavoin, kuin
11844: dosta saatuna tulona on pidettävä sitä puh- kunnallisista tiedonannoista on säädetty,
11845: dasta tuottoa, minkä poronhoidon edelli- sitä päivää lukuunottamatta. Verovelvol-
11846: senä poronhoitovuotena arvioidaan palis- lisella, joka ei tyydy taksoituslautakunnan
11847: kunnan toimesta luettua, vuotta vanhem- päätökseen, on oikeus tehdä muistuttrksia
11848: paa poroa kohti keskimäärin antaneen, huo- päätöstä vastaan kirjelmällä, joka on nel-
11849: mioon ottaen paikkakunnalla tavalliset po- jäntoista päivän kuluessa siitä päivästä,
11850: rokarjasta aiheutuneet kustannukset. jona päätös on pantu verovelvollisten näh-
11851: 2) Taksoituslautakunnan, joka on va- täville, tätä päivää lukuun ottamatta, an-
11852: littu seuraavan vuoden taksoitusta toimit- nettava taksoituslautakunnan puheenjohta-
11853: tamaan, on ennen lokakuun 15 päivää teh- jalle; kuitenkin saatakoon muistutuskir-
11854: tävä päätös siitä, mihin määriin arvioidaan jelmä myös lähettäjän vastuulla määräajan
11855: viljellyn maan ja ~uonnonniityn vero- kuluessa toimittaa truksoituslautaikunnan pu-
11856: vuonna päättyneenä talousvuotena anta- heenjohtajalle maksetussa kirj,eessä postin
11857: man puhtaan tuoton keskimäärin nousseen välityksellä. Puheenjohtajan tulee muistu-
11858: hehtaaria kohti, luokitettuna erikseen maan tuskirjelmään merkitä, milloin se on hä-
11859: laadun ynnä tilusten sijoituksen ja, mil- nelle annettu 1tai saapunut, sekä viivytte-
11860: :toin se tarpeelliseksi katsotaan, erikseen lemättä toimittaa se valtioneuvostolle, ja
11861: kiinteistön aseman mukaan liike- ja ku- on kirjelmän oheen liitettävä taksoituslau-
11862: lutuspaikkoihin, sekä mihin määriin ar- takunnan muistutuksen johdosta antama
11863: vioidaan erilaisen ja eri osissa kuntaa si- lausunto sekä selvitys siitä, milloin taksoi-
11864: jaitsevan metsän vastaavan hakkuuvuoden tuslautakunnan päätös on asetettu nähtä-
11865: keskimääräinen puhdas tuotto hehtaaria ville. Valtioneuvoston on, hankittuaan
11866: kohti. Niin ikään on truksoituslautakun- asiasta asianomaisen lääninhallituksen lau-
11867: nan, mikäli kunta sijaitsee sellaiseHa sunnon, olipa taksoituslautakunna.n pää-
11868: alueella, jossa poronhoitoa siitä annettujen töstä vastaan tehty muistutuksia· tai ei,
11869: säännösten mukaan saadaan harj,oittaa, tehtävä verovuoden verotusperusteisiin ne
11870: mainitun ajan kuluessa päätettävä, mihin muutokset, jotka ovat tarpeen, jotta vero-
11871: määrään kunkin paliskunnan osalta arvioi- tus tulisi oikeaksi ja koko valtakunnassa
11872: daan edellisenä poronhoitovuonna vuotta yhdenmukaiseksi, sekä sen jälkeen vahvis-
11873: vanhempaa poroa kohti saadut tulot. Kap- tettava 1 kohdassa tarkoitetut, verotuk-
11874: pale taksoituslautakunnan sanottua pää- sessa sovellettavat perusteet.
11875: töstä verotusperusteista on viivytyksettä
11876:
11877:
11878: Laki
11879: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
11880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
11881: tun tulo- ja omaisuusverolain 15 § näin kuuluvaksi:
11882: 15 §. mioon ottaen paikkakunnalla tavalliset
11883: Maata1ouskiinteistöstä saatuna tulona on käyttö- ja kunnossapitokustannukset, työ-
11884: pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka sa- pa.lkat ja kohtuulliset arvonvähennykset.
11885: manlaatuisten kiinteistöjen kunnassa ar- Tätä tuottoa arvioitaessa noudatetaan,
11886: vioidaan viljellyn •n1aan ja luonnonniityn paitsi Ahvenanmaan maakunnassa, saman
11887: osalta verovuonna päättyneenä talousvuo- vuoden kunnallistaksoitusta varten vahvis-
11888: tena sekä metsämaan osalta vastaavana tettuja perusteita.
11889: hakkuuvuotena keskimäärin antaneen huo-
11890: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
11891: Eino RaUDio. Våinö Kivisalo.
11892: 259
11893:
11894: VII,a. - Lak. al. N:o 26.
11895:
11896:
11897:
11898: E. Koivisto y. m.: Ehdotus laiksi metsästyslain 54 § :n
11899: -tnuwttamisesta.
11900:
11901: E d u s k u n n a 11 e.
11902: Huhtikuun 6 päivänä 1934 annetun met- Kokemus on osoittanut, että maksamahla
11903: sästyslain 54 § :n mukaan, selilaisena kuin petoeläinten .tappamisesta 1;iittävän suuret
11904: se on joulukuun 4 päivänä 1942 annetussa palkinnot niitä parhaiten voidaan hävittää.
11905: laissa, on petoeläinten tapporahat määrätty Kun useimmat petoeläimet ovat vaikeasti
11906: seuraaviksi: sudesta 3,000 markkaa, ah- pyydystettäviä. ja niiden takaa-ajaminen on
11907: masta 2,000 markkaa ja karhusta 1,000 aikaa vievää työtä, olisi palkkioita huomat-
11908: markkaa, kuitenkin niin, että ennen 1/7 tavasti korotettava. Ottaen samalla huo-
11909: tapetuista ede1lämainittujen petoeläinten mioon sen, että sudenpoikasista jo seuraa-
11910: penikoista maksetaan vain puolet siitä. vana syksynä kehittyy täysi poron tappaja,
11911: Käytyjen sotien aikana petoeläimet varsin- on kohtuuhlista että niistä maksetaan myös
11912: kin maamme pohjois- ja itäosissa ovat ta- täysi palkkio. Kun ilves, joka viime vuo-
11913: vattomasti lisääntyneet. Niiden tuottamat sina on tavattomasti lisääntynyt, tuottaa
11914: vahingot porokarjoissa ovat vuosi vuodelta paljon vahinkoa poroiUe ja pienemmille
11915: lisääntyneet. Niinpä muutamissa paJliskun- kotieläimille, olisi myös siitä maksettava
11916: nissa lähes puolet vasoista on hävinnyt pe- palkkio.
11917: tojen suihin ja täysi-ikäisiäkin petojen tap- Kaiken edellä olevan perusteella ja va-
11918: pamia poronraatoja on ~öydetty jopa sata- kuutettuna siitä, että esitetyllä lainmuutok-
11919: määrin. Myös kotieläimille pedot varsirikin sella saavutetaan paremmat tulokset, varsin-
11920: syrjäisimmillä seudu:iJ.la tuottavat suuria kin kun työpalkat muutenkin ovat suuresti
11921: vahinkoja. Kun tilanne aina vain näyttää kohonneet, ehdotamme kunnioittaen
11922: pahentuvan ja koska petoeläimet ·aiheutta-
11923: vat suurta kansarrhuollollista vahinkoa sa- Eduskunnan hyväksyttäväksi näin
11924: malla kun ne saattavat .Yksityisten ~lin kuuluv.an lakiehdotuksen:
11925: keino<Jlämän harjoittamisen vaaranalai-
11926: seksi, on petoeläinten hävittämiseen kiinni-
11927: :te1.tävä mitä vakavinta huomiota.
11928:
11929: Laki
11930: metsästyslain muuttamisesta.
11931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1934 annetun
11932: metsästyslain 54 §, sellaisena kuin se on muutettuna 4 päivänä joulukuuta 1942 an-
11933: netussa laissa, näin kuuluvaksi:
11934: 54§. ahman ja ilveksen poikasista, jotka on :ta-
11935: Suden tappamisesta. suoritetaan vrultion pettu ennen heinäkuun 1 päivää, suorite-
11936: varoista 6,000 markan, ahman tappami~ taan poikasta kohti kuitenkin vain puolet
11937: sesta 5,000 markan, karhun tappamisesta täysikasvuisten eläinten rtappamispalkin-
11938: 4,000 markan ja ilveksen tappamisesta nosta.
11939: 3,000 markan suuruinen prulkkio. Karhun,
11940:
11941: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
11942: Erkki Koivisto. Lauri Järvi. Martti Miettunen.
11943: M. 0. Lahtela. Jussi l.appi-Seppälä.. Markus Niskala.
11944: Lauri Kaija1ainen. Eetnil Pääkkönen. A. T. Malmivaara.
11945: S. Salo. Lauri Riikonen. Toivo Ikonen.
11946: 260
11947:
11948: VII,1.- Toiv. al. N:o 81.
11949:
11950:
11951:
11952:
11953: 8. Tervo y. m.: Esityksen antamisesta vesioiketulain muut-
11954: tamiseksi.
11955:
11956:
11957: E d u s k u n n a 11 e.
11958:
11959: Sotien aiheuttaman tilanteen . johdosta on paikkakunnan väestön suuren enemmistön
11960: käynyt välttämättömäksi ottaa huomioon ja koko maanik:in etu vaatisi näihin toi-
11961: kaikki !keinot, joiden avulla maamme vil- menpiteisiin ryhtymistä.
11962: jelyspinta-alaa voitaisiin lisätä. Vesistö- Tuollaisesta erittäin vahingollisesta joen
11963: rikkaassa maassamme on vesistöjen sään- perkaussuunnitelman toteuttamisen estärui-
11964: nöstelemisellä saatu vallatuksi veden alta sestä esitettäköön tässä kuvaava esimerkki.
11965: huomattavan suuria aloja mitä parhaimpia Maamme itärajan takaa alkava Ilomantsin
11966: vHjelyskelpoisia maita, jotka sitten on ja Enson kuntien läpi virta·ava, Pielisjär-
11967: otettu viljelykseen kohottamaan paikka- ven vesistöön laskeva Koitajoki on n. 140
11968: kunnan väestön elintasoa ja hyödyttämään kilometrin pituinen. Sen rantaäyräät ovat
11969: koko kansantalouttamme. Maassamme on niin matalat, että joen kevätkesällä tul-
11970: kuitenkin v;eden alla vielä hyödyttöminä viessa, jäävät sen laajojen ranta-alueiden
11971: arvaamattoman suuria alueita, jotka veden- heinä- ja viljamaat tulvaveden alle, josta
11972: pinnan säännöstelyn kautta saataisiin hyö- useinkin vapautuvat vasta syksyllä. Näin
11973: tyä tuottaviksi ja jotka maanlaatunsa puo- tapahtuessa on kesän sato laajoilta alueilta
11974: lesta soveltuisivat mitä parhaiten viljelyk- kokonaan menetetty.
11975: seen. Paljon on niinikään veden v·aivaa- Ilomantsin kunnan kunnanvaltuuston ta-
11976: mia rantamaita, mikä haitta olisi myös poiS- holla on jo kauan ollut vireillä perkaus-
11977: tettavissa vedenpinnan säännöstelyn avulla. hanke. 1\'Iaatalousha.nitus laati vuonna 1929
11978: Voimassaolevan vesioikeuslain mukaan on suunnitelman Koitajoen perkaamiseksi.
11979: aloiteoikeus järven laskemiseksi ja joen Suunnitelmassa todettiin, että •ajatellun
11980: perkaamiseksi ainoastaan vesialueen omista- perkaustyön tuottama hyötyalue on !kaik-
11981: jiUa ollen kuitenkin, mitä joen perkaami- kiaan 7.467 ha., josta jo silloin viljeltyä
11982: seen tulee, kuivatusalueen omistajilla mah- 9 ha, luonnonniittyä 3.773 ha, viljelyskel-
11983: dollisuus saada hankkeeseen lupa, milloin poista suota ja korpea 585 ha, heikompaa
11984: sen harkitaan olevan tarpeellista vesipe- mutta kuitenkin hyötykelpoista maata yli
11985: räisen maan kuivattamiseen tahi muuhun 3,000 ha. Vesistötoimikunta kuitenkin
11986: yleishyödylliseen tarkoitukseen. Järven päätöksellään 5 päivänä lokakuuta 1935
11987: laskemiseen ja säännöllisesti joen perkaa- hylkäsi perkausluvan saamiseksi tehdyn ha-
11988: miseen vaaditaan, että enemmän kuin puo- kemuksen, sillä puutavaroyhtiöt, jotka suu-
11989: len vesistön omistajat sopivat sen laske- rimmalta osalta omistavat järvet, joiden
11990: misesta tai perhamisesta, mikäli hank- ranta-alueet ne ovat vuokranneet itsenäis-
11991: keella pääasiallisesti tarkoitetaan maan pa- tyttämilleen entisille maanvuokraajilleen
11992: rantamista ja mikäli sillä taas tarkoitetaan heinämaiksi, vastustavat joen perkaamista
11993: viljelyskelpoisen vesijätön saamista, vaadi- sillä perusteella, että se tuottaisi jossakin
11994: taan, että !kahden 1wlmasosan vesistön määrin haittaa joessa suoritettaville uitto-
11995: omistajat sopivat yrityksen toimeenpane- töille.
11996: misesta. Lainsäädännön nykyisellään ollen Maatalousministeriön asutusasiainosasto,
11997: voivat sanotunlaisten vesistöjen rannoilla jonka käsiteltäväksi asia saatettiin, on kat-
11998: olevat harvalukuiset suurmaanomistajat, sonut hankkeen toteuttamisen hyvin tär-
11999: etupäässä puutavaraosakeyhtiöt, estää jär- keäksi ja ajankohtaiseksi sekä hankkinut
12000: ven laskemisen ja joen perkaamisen, vaikka sen nykyisistä mahdollisuuksista lausunnon
12001: VII,7. - S. Tervo y. m. 261
12002: maataloushallitukselta. Antamassaan lau- ja -invaliideille luonnollisesti tuottaa suu-
12003: sunnossa maataloushallitus pitää perkaus- ria vaikeuksia, ellei Koitajoen perkansta
12004: hanikkeen toteuttamista tärkeänä ja asutus- saada pian suoritetuksi.
12005: kysymyksen kannalta kiireellisenä. Mutta Koska tiedämme, ettei esittämämme esi-
12006: puutavarayhtiöiden vastustaessa hanketta merkki ole ainoa laatuaan maassamme, niin
12007: ei sen· toteuttamiseen ole mahdollisuutta, edelläesitettyyn viitaten pyydämme kun-
12008: sillä voimassaolevan vesioikeuslain mukaan nioittavasti ehdottaa eduskunnan päätettä-
12009: tulee laskuhankkeeseen yhtyä laskettavan väksi toivomuksen,
12010: vesistön omistajia niin paljon, että he yh-
12011: teisesti omistavat enemmän kuin puolet että hallitus mitä kiireimmiten
12012: alueesta, ja tässä tapauksessa jo Enso- antaisi Eduskunnalle esityksen vesi-
12013: Gutzeit yksinään omistaa yli puolet oikeuslain muuttamiseksi siten, että
12014: alueesta. jotkut suurmaanomistajat eivät voisi
12015: Tulkoon mainituksi, että kun Ilomantsin estää yleishyödyllistä järven laske-
12016: kunta välirauhassa joutui Neuvostoliitolle mista ja joen perkoomista sekä että
12017: luovuttamaan pinta-alastaan noin kolman- aloiteoikeus ja oikeus määrätä yri-
12018: neksen, niin maan hankkiminen luovute- tyksen toimeenpanemisesta siirtyisi
12019: tulm alueelta siirtyneille maanviljelijöille, yleensäkin vesistöjen omistajilta kui-
12020: perheellisille rintamamiehille ja sotaorvoille vatusalueen omistajille.
12021: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
12022:
12023: Samuli Tervo. Varma. K. Turunen. O.tto Muikku.
12024: .Alpo Lumme. Penna Tervo. Heikki Soininen.
12025: Edvard Pesonen. Väinö Kivisa.lo. Lauri Riikonen.
12026: Juho Ka.Tvonen. Valfrid Eskola. A. K. Paasivuori.
12027: Akseli Brander. Kaisa Biilelä. Onni Peltonen.
12028: 262
12029:
12030: VII,s. - Toiv. :a,l, N :o 82.
12031:
12032:
12033:
12034:
12035: Y. Manninen Y• m.: Esityksen antamisesta vesioikeuslai"'
12036: IV luvun 2 § :n muttttatniseksi.
12037:
12038:
12039: E d u s k u n n a ll e.
12040:
12041: Ilomantsin kunnassa, joka pinta-alaltaan yrityksistä huolimatta on mainittu perkaus-
12042: on yksi maamm-e suurimpia, on siitä huoli- työ estynyt sen vuoksi, . että voimassa. ol.e-
12043: matta viljelyskelpoisen maan puu~ huomat- van vesioikeuslain eräitä säännöksiä hyyäk-
12044: tava. Tämä aiheutuu ensikädessä siitä, että seen käyttäen on vesialueen suurin onll$taja
12045: viljelykseen parhaiten sopivat alueet ovat Enso-Gutzeit Osa:keyhtiö a,.siaa vastustanut
12046: tulvavesien vaikutuksen alaisina. ja siten saanut yritykset kumoutumaan.
12047: Koko viljelty peltoala kunnassa, jonka Kun tässä kosketellussa tapauksessa on
12048: asukasluku on 12,818 henkeä, on vain 4,150 paikallisen väestön ja samalla ilmeisesti
12049: ha. Peltoalan vähäisyydestä johtuu, että myös kansantalouden etujen vastaisesti ta-
12050: omavaraisuus esim. leipäviljan osalta on voiteltu yksityistä etua yleistä oikeustajun-
12051: vain 13.5% säännöstellystä kulutuksesta. taa loukkaavasti jo vanhentuneen lainpai-
12052: Yli 1 milj. kiloa on leipäviljaa vuosittain kan perusteella, niin olisi viibttuun lakiin
12053: rahdattava muualta erittäin vaikeakulkui- tehtävä sellainen korjau,smuutos, että tässä
12054: sia maan~ ja kyläteitä pitkin koska muita suhteessa väestön toimeentulo- ja elinmah-
12055: kuljetusmahdollisuuksia ei ole. Tästä puo- dollisuuksille muodostuisi oikeudellisestikin
12056: lestaan taas aiheutuu, että Ilomantsin jo sellainen perusta, kun asian laatu ja luonne
12057: muutenkin köyhä väestö on pa.koitettu mak- vaatii.
12058: samaan välttämättämistä tarvikkeistaan Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
12059: 15 a 20% korkeamman hinnan - rahti- kunnan hyväksyttävä-ksi toivomuksen,
12060: kustannusten muodossa - kun mitä lähem-
12061: pänä rautatietä olevat maksavat. että hallitus antaisi kiireellisesti
12062: Sanottu ·epäkohta huomattavalta osaltaan Eduskunnalle esityksen 23 päivänä
12063: melko nopeasti olisi poistettavissa siten, hm~näkuuta 1902 annettm vesioikeus-
12064: että kunnan halki kulkevassa Koitajoessa lain IV ltwun 2 § :n muutta.misesta
12065: olevat eräät kosket perattaisiin. Tämän toi- sellaiseksi, että vesialueen osa.ka.sten
12066: menpiteen ansiosta saataisiin näet ensiluok- lukumääräinen enemmistö voisi päät-
12067: kaista ja helposti viljeltävää maata 5,000 tää ve,sistön säännöstelystä siitä huo-
12068: ha koko hyötyalueen ollessa yli 7,500 heh- limatta, vaikka eivät omistaisikaan
12069: taaria. puolta vesistön alneesta.
12070: J,ukuisista eduskunta-aloitteista ja muista
12071: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
12072:
12073: Yrjö A. Manninen. Akseli Brander.
12074: Otto Muikku. Juho Karvonen.
12075: Kalle Kauhanen. Heikki Soininen.
12076: Varma. K. Turunen.
12077: 26~
12078:
12079:
12080: VII,D. - Toiv. al. N:o 83.
12081:
12082:
12083:
12084:
12085: K. Andersson y. m.: Esityksen antamisesta jakolaitoksesta
12086: annetun aset1~ksen muuttamisesta.
12087:
12088:
12089: Ed u s k u ·n nalle.
12090:
12091: Voimassa olevan j·rukoJ.aitost.a [roskevan ensin lilihetet:tävä Lapin ilään.in maaherralle
12092: vuoden 1916 .asetu!ksen mu[m.an maanjako- ja pyydettävä ltätjä ;t.olmittarrnoon vailitus
12093: o~keuden .tuomioon tyy;tymälttömä:n on lähe- mä;å:roojass;a koi1keimpaan oikeuteen.
12094: :teWivä asianoma-isen Hilinin maaherran Täililamen •luonoottomuuden, jo'k:a myös
12095: kaultta; va1litUiksensa kol'lk:eimpaan oiikeutoon. tulee oikeutta ltarvitseviUe ~tarpeettoman
12096: 1\lainilltunlaisen säännöksen ·edehleen voimas- lka1liilksi, poistamiseik:si !kunnioittaen ehdo-
12097: sapysy1Jtämi,nen on ik:iusaililist.a: muodo:Hi- tamme edusikunnan hyväksy;ttävälksi toivo-
12098: suutdla silloin, kun valit.ta.ja .tai ihänen asia- muiksen,
12099: miehensä asuu Helsingissä ja ·voisi muitta että hallitus antaisi Eduskunnalle
12100: anutikilt,t.a suoraan vi•edä rval~tuslkirjelmän esityksen sellaiseksi muutokseksi ja-
12101: iJ.mrik:e:immaJn oiik:euden arkistoon. Nyikyään kolaitoksesta annettuun asetukseen,
12102: 1tämä !kuitenkin johtaisi siihen, ettei ikorik:ein että valitus maanjako-oikeuden pää-
12103: oikeus esim. väihäilsen muotov.irheen vuolksi töksestä korkeimpoon oikeuteen voi-
12104: voisi va:litusta edes ikäsite,hlä. Hclsing:iss:ä. daan jättää asianomaisen läänin maa-
12105: asuvan ~amiehen on 1kemijärveläisen asialk- herran ka.utta tai s~wraan km·keim-
12106: åmansa •puol·esta ik1rjoittama vaJlituslkirjeimä man oikeuden arkistoon.
12107: Hels1ng~ä 17 päivänä hUhtilkuwta 1945.
12108:
12109: Kaulro Andersson. Juho Pyy. Walter Kuusela.
12110: 264
12111:
12112: VU,to. - Bemst. mot. N :o 84.
12113:
12114:
12115:
12116:
12117: Bollsten: Ait"f}ående bestänt~nandet a·v finsk medborgares
12118: födelseort.
12119:
12120:
12121: T i ll R i k s d a g e n.
12122:
12123: Enligt hävdvunnen praxis bestämmes sålunda att, om exempelvis födelsen inträf-
12124: födelsoorten för finsk medborgare sålunda, far i sjukhus eller :förlossningsanstalt i
12125: att platsen för den fysi*a födelsen i främmande kom111un, denna främmande
12126: strängt inskränkt bemärkelse antecknas så- kommun blir betraktad som barnets :fö-
12127: som födelseort. Några bestämmelser härom delseort och, i fall födelsen inträffar 0111-
12128: torde icke föreligga, och då det nuvarande bord på ett fartyg exempelvis på Ålands
12129: förfarandet knappast kan anses vara ända- hav, detta fartyg på Ålands hav angives
12130: målsenligt., synes det vara anledning att som :födelseort o. s. v. För den :födda kan
12131: efterlysa lagstiftnings. eller administrativa en såda.n uppgift framdeles te sig rätt sä
12132: åtgärder för klarläggandet av denna fråga. intressant, men för samhället fyller den
12133: Födelseorten är en viktig primäruppgift, ingen reell uppgift. Förfarandet blir även
12134: på vilken många utredningar och mycken i hög grad otillförlitligt, dä utom kom-
12135: statisHk grundar sig. Det är meningen att munen inträffade födelser icke alltid bli
12136: man med ledning av födelseorten skall såsom sådana anmälda, utan ofta anteck-
12137: kunna leda sig fram och erhålla övriga nö- nas såsom i hemkommunen inträffade, d1\
12138: diga uppgifter 0111 en person, som av en det hela i huvudsak bygger rpä den re-
12139: eller ·annan anledning är ur stånd att själv gistrerade myndighetens kännedom om
12140: lämna slika uppgifter. I fattigvårdsstatis- varje enskilt fall.
12141: tiken försöker 111an klarlägga, i vilken mån I annan lagstiftning har uttryckligt be-
12142: dels inom kommunen födda och dels till stämts, att vistelse i sjukhus, beläget i
12143: kommunen inflyttade folkelement fallit annan kommun och besöksartad vistelse i
12144: samhället till last, och därför är man på främmande knmmun icke får beaktas vid
12145: byrån för social forskning vid socialmi- fastställande av vissa rättsgrunder för
12146: nisteriet mycket mån om att i varje sär- medborgaren. Så borde nödvändigt vara
12147: skilt fall få uppgift om födelseorten. Att fallet ocksä i fråga om bestämmandet a v
12148: den socia1politiska statistiken på senare tid födelseorten. Begreppet födelseort borde
12149: fortlöpande utbyggts och alltfort kommer ändras till födelsehemort, och som sådan
12150: att utvecklas, behöver knappast påpekas. skulle anses den ort, där barnets mor vid
12151: Vid släktforskningar åter försöker man ut- tidpunkten för födelsen har sitt bo oeh
12152: reda, huruvida inflyttningar från andra hemvist.
12153: orter förekommit, eller 0111 anorna utan Hänvisande till ovanstående anhå1les att
12154: avbrott löpa genom samma kommun. Klar- riksdagen måtte hemställa,
12155: het härom lämnar endast uppgiften 0111
12156: födelseorten. att regeringen rnåtte undersöka
12157: Såsom födelsoorten för närvarande och frågan om, bestämm.andet av finsk
12158: enligt tidigare metod registreras, bli såväl 1nedborgares födel~eort samt vidtaga
12159: forskningsresultaten som de statistiska bil- de administrativa eUer lagsti{tnings-
12160: derna synnerligen skeva och otillförlitliga. åtgärder, va.rtill denna undersökning
12161: Ett barns födelseort antecknas nämligen kan giva anledning.
12162: Helsingfors den 19 april 1945.
12163:
12164: Ture Bollsten.
12165: 26&
12166:
12167: VU,1o. - Toiv. al. N:o 84. Suomennos..
12168:
12169:
12170:
12171:
12172: Rollsten: Suomen luunsalaisen syntymäpaikan määt·äätni-
12173: sestä.
12174:
12175:
12176: E d u s k u n n a 11 e.
12177:
12178: Vakiintuneen käytätmön mukaan määrä.: sillä tavoin, etrtä jos synt;yminen esimer-
12179: tään Suomen kall83!laisen syntymäpaikka kiksi on tapahtunut vieraassa kunnassar
12180: siten, että fyysillisen syntymän paikka an- sijaitsevassa sairaalassa tai synnytyslaitok-
12181: karasti rajoitetussa mielessä merkitään syn- sessa, tämä vieras kunta katsotaan lapsen
12182: tymä.pai:ka.ksi. Mitään määräytksiä tästä tus- syntymäpaikaksi ja jos syntyminen tapah-
12183: kin on olemassa, ja kun nykyistä menette- tuu laivasslli esimerkiksi Ahvenanmerellä~
12184: lyä tuskin voidaan katsoa tarkotuksenmu- ilmoitetaan rtämä laiva Ahvenanmerellä
12185: kaiseksi, näyttää aiheelliselta koettaa löytää syntYJ:näpaikaksi j. n. e. Syntyneelie voi
12186: lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimen- seHainen tieto vastedes olla hyvin mielen-
12187: piteitä tämän kysymyksen s·elvittämiseksi. ldintoinen, mutta yhteiskunnan kannalta se
12188: Syntymäpaikka on tärkeä alkutieto, ei anna mitään ;todellista tietoa. Menet-
12189: johon monet selvitykset ja tilastot pe- tely muodostuu myös suuressa määrin epä-
12190: rustuvat. Tarkoituksena on päästä syn- luotettavaksi, koska kunnan ulkopuolella ta-
12191: tymäpaikan avulla tutkimuksessa eteenpäin pahtuneet syntymiset eivät aina tule sellai-
12192: ja saada muita tarpeellisia tietoja henki- sina ilmoitetuiksi, vaan usein merkitään
12193: löstä, j~ka syystä tai toisesta itse ei voi kotikunnassa ,tapahtuneiksi, kun kaikki pää-
12194: sellaisia tietoja saada. Köyhäinhoitotilas- asiallisesti perustuu rekisteriviranomaisen
12195: tossa koetetaan selvittää, missä määrin tuntemukseen jokaisesta yksityisestä ta-
12196: kunnassa syntyneet ja toisaalta kun- pauksesta.
12197: taan muuttaneet ovat joutuneet yhteiskun- Muussa lainsäädännössä on nimenomaan
12198: nan taakaksi, ja sen vuoksi sosiaaliministe- määrätty, ett~i oleskefua toisessa kunnassa
12199: riön sosiaalisessa tutkimustoimistossa, pide- sijaitsevassa sairaalassa ja käynnin tapaista
12200: tään tarklma: huolta siitä., että jokaisessa oleskelua vieraassa kunnassa saa ottaa huo-
12201: erityisessä tapauksessa saadaan tieto synty- mioon kansalaisten määrättyjä oikeusperus-
12202: mäpaikasta. Tuskin on tarpeen huomaut- teita vahvistettaessa. Niin olisi asianlaidan
12203: taa, että sosiaalipoliittinen tilasto on viime välttämättä oltava myös syntym·äpaikan
12204: aikoina jaJtkuvasti laajentunut ja tulee yhä määräämisessä:. Syntymäpaikkakäsite olisi
12205: edelleen kehittymään. Sukututkimuksissa muutettava syntymäkotipaikaksi, ja seHai-
12206: taas koetetaan. selvittää, missä määrin on sena olisi pidettävä sitä pail~kakuntaa, jossa
12207: tapahtunut muuttamisia muHta paikkakun- syntymisen tapahtnessa lapsen äidillä on
12208: nilta, tai ovatko esivanhemmat keskeytyk- asuntonsa ja olinpaikkansa.
12209: settä kuuluneet samaan kuntaan. Tähän Yllä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
12210: voi antaa selvyyden vain tieto synt;ymä- nan hyväksyttäväksi toivonmksen,
12211: paikasta.
12212: Siten kuin syntymäpaikka nykyisen ja että hallitus t1dkisi kysymyksen
12213: aikaisemman menetelmän mukaan rekisteröi- Su01nen kansalaisen syntymäpaikan
12214: dää:n, muodostuvat niin hyvin tutkimustu- rmääräämisestä sekä ryhtyisi niihin
12215: lokset kuin tilastoHiset tau1ukot huomatta- hallinnollisiin tai lainsäädiinn()llisiin
12216: vassa määrin kieroi:ksi ja epäluotetta:viksi. toimenpiteisiin, johon tärnä tutkimus-
12217: Lapsen syntymäpaikka merkitään nimittäin saattaa antaa aihetta.
12218: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
12219:
12220: Ture Bollsten.
12221: 34
12222: 266
12223:
12224: VII,u. - Toiv. al. N:o 85.
12225:
12226:
12227:
12228:
12229: Myllymä.ki y. m.: Esityksen anta·»iisesta äänioikeusikära-
12230: jan alentamisesta kunnaUisissa vaaleissa.
12231:
12232:
12233: E d u s k u n n a ll e.
12234:
12235: Kunnallinen äänioikeus oli aikaisemmin kohtaan. Äänioikeus on yksi tapa, jonka
12236: meHlä omaisuudesta ja tuloista riippuvai- avulla kansalaiset saadaan kiinnittämään
12237: nen. Kuitenkin se on jo lä:hes kolme ·vuosi- huomiota yhteisiin asioihin. On tunnettua,
12238: kymmentä ollut yleinen. Yleinen ja yhtä- että määrätyn väestöryhmän erikoiskysy-
12239: läinen äänioikeus onkin nykyisin tunnus- myksiä yhteiskunnan eri edustuslaitoksissa
12240: tettu ainoaksi oikeaksi. Ristiriita on siinä, ajavat parhaiten juuri sen omat edustajat.
12241: että varsinkin työtätekevä nuoriso joutuu Nuorison työ-, asunto-, kasvatus- y. m. oloja
12242: jo useita vuosia työtä tehtyään maksamaan edistämään tarvitaan siis ennenkaikkea hei-
12243: monenlaisia veroja ja siten ottamaan osaa dän omaa osallistumistaan näiden laitosten
12244: yhteiskunnallisiin rasituksiin, mutta ääni- työhön.
12245: oikeusikärajan ollessa 21 vuotta ei suurella Kun varsinkin viime vuosina nuoriso on
12246: joukolla nuoria kansalaisia ole mitään pää- muutenkin ottanut osaa monenlaisiin tehtä-
12247: tösva:Ltaa kunnallisissa asioissa. viin, on luonnollista, että kansalaisille
12248: Kun nykyisin eräissä maissa on valtiol- myönnettäisiin äänioikeus entistä nuorem-
12249: line.nkin äänioikeus 18 vuotiailla, voitaisiin pina. Tämän vuoksi olemmekin sitä mieltä,
12250: sitä suuremmalla syyllä kunnallisissa vaa- että on välttämättä saatava aikaan uudistus
12251: leissa äänioikeusikärajaa alentaa. Varsin- äänioikeusoloissamme ja ehdotamme edus-
12252: kin sota-aikana nuoriso on joutunut sellais- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12253: ten huvitusten ja muiden keveiden ajan-
12254: kulujen pariin, jotka ovat kehittäneet nuo- että hallitus kiireellisesti valmistut-
12255: ria ihmisiä väärään ja turmiolliseen suun- taisi ja antaisi Eduskttnnalle esityk-
12256: taan. Täten olisi suurta huomiota kiinni- sen äänioikeuden myöntämisestä kun-
12257: tettävä siihen, miten saadaan aikaan suu- nallisissa vaaleissa kaikille 18 'mtotta
12258: rempaa harrastusta yhteiskunnallisia asioita t(i;yttä,n eill e kansalaisille.
12259: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
12260:
12261: Lauri Myllymäki. Toivo Kuiala.
12262: Eino Kujanpää. Olga Virtanen.
12263: Sulo Muuri. Arvo Riihimäki.
12264: Toivo Sonnunen. Johannes Mustonen.
12265: 267
12266:
12267: VU,12. - Toiv. al. N:o 86.
12268:
12269:
12270:
12271:
12272: V. Eskola y. m.: Esityksen antamisesta kunnallisverol4in-
12273: säädännön 1tudistamisesta nykyisiä verotu~periaatteita
12274: vastaava.ksi.
12275:
12276:
12277: E d u s ik u n n a 1J e.
12278:
12279: OhjeLmajulistuksessaan ha11litus :lupa.si, llmuluvaiksi MeiHä on yJ1ä edelleen maik-
12280: että ,,rverotU!ksessa on oikeudenmukaisuutta settava kunnanveroa seMaisten perusteimten
12281: :noudatettava". Si·iltä, m1tä ve.rotuiksen oi- millkaan, jotika ovat jotenkin tar.ka:Heen
12282: ikeudenmuikaisuut€ien kuuluu, voidaan olla päinvastaiset verotuksen oikeudenmuikai-
12283: eri mieLtä, mutta pääperi:aa.t.teiden su'hteen suuSiperiaatte~Lle.
12284: val,1i~e esim. finanssi<wpineiden ikeslmu- To.imeentuJominimiä ei ensinnälkään jä-
12285: d€S.Sa jotenJkii:n suuri ytksimielisyys. Oiikeu- tetä verotuksesta vapaaiksi. lVIaaJlisikuun 12
12286: denmuik:aisen verotuiksen !katsotaan .tarlkoit- päivänä 1943 tehtyjen :lainmuutosten j'äl-
12287: tavan veronmaksuikyvyn muikaista verot.uSita. ik:een on perusvä1hennys maalaisikunnissa
12288: V eronmaiksuikyvy'n .t.aas katsotaan ikasva<v:an 3,000-6,000 marikikaa ja rkaupun:,o-eissa
12289: nopeammin ikuin tulon ja omaisuuden ja 5,{)()()-8,000 mal'lkik:aa. Näi.tlten määrien
12290: :kailkkeil1 rvähävaraisimp.ain olevan tykikä- riittämärttömyyden yihdenikään alenikilö.n :toi-
12291: näärn veronma'ksukykyä vaiUa. Viimeiksi- meentulon turvaajana ymmärtää jokainen,
12292: mainittujen veronmalksuikyvyn. ~puuttee&ta joka ,tietää, et;t.ä piirianielisairaaJ.an ruoka-
12293: johdetoon n. s. ltoimeentuJominimin :veOOJVa- twlousmenot Jwitopäivää ik:Oihti ov111t nykyä-än
12294: :pauden vaJatimus. Kokonaan .tai osittain ·16 .m.ar1kikaa eli 1äihes 6,000 mar~kikaa vuo-
12295: omaisuudeSita saadun eli rvwkauootun tulon dessa. Ja perusväJhennysmäärät sadalla
12296: ik:atsotaan synny;ttävän suurem1UM1' ja ,työllä, markalJa yJittävistä tuloista on :v.eroa 1ain
12297: varsinJdn ,työpaJiklkana, saadun eli vakaut- :mlill>:aan maiksettava pel"hee'ltlisenikin ikunta-
12298: :ta:m~t.toman itwlon pienemmwn veronmruksu- aaisen, ja kuuluUihan vaati:mattomimpaanikin
12299: ikyvyn, ja tfu:\tä miei.ipitee.stä tehdään se itoilmeentulloon muutaikin ik:uin ·ruoik:a!
12300: johrtopäältös, että verotuksen tulee rasittaa Verotus ei myöskään ole progressiivinen,
12301: enemmän edeJilist.ä ikuin jä;likimmäJstä laa- siHä veroa on maksettava yiksi äyri joikai-
12302: ltua olevaa ttuloa. Siilhoo käsitykseen, että se'lta sada:n maTikan tuloerä.ltä,. Jonkinlai-
12303: suuremmasta .tulosta ja omaisuudesta joh- nen Ji~vä progressiivisuud~n i1maus on se,
12304: tuva vel10ii111llaiksukyiky on enemmän ikuin että osittaisen: perusvåhennyiksen mä:ärii vä-
12305: swhtooHisesti suurempi ik:uin se, minikä .pie- :oonee tulon ikasva-essa, mutta perusvälhen-
12306: ill!empi antaaJ, perustetaan progvessiiv.isen eli n:ystä, osiHa.ista1kaan:, ei saada .tehdä ·a~van
12307: nousevan verotuiksen •v.a.atimus. riittämärt;,t,ömä:llJ •väihäisistä tuloista. EdeHä
12308: .Oso~tuiksena siitä, mit:en !kiistattomasti oi- mainittu lainmuutos oli rtässä kohdin suo-
12309: ikeina edel:lä kosketelituja verotusperioo.tteita ranainen ilmononnus, sinä, ennen sen voi-
12310: pidetään, on m. m. E. Nevall!linoon mai- maantuloa sai osittaisen perusvähennyiksen
12311: ninta, että ,progressiivisen verotuksen ja 'Mhdä maa:laislkun:nassa, jos tulo ei olilut yli
12312: vaikauootun :tu1lon an1ka:ramman ve;rottamisen 18,000 marikan, ja lkaupnng:issa, jos se ei
12313: ja itoimeen~tulominimin verovapauden vaati- ollut yli 20,000 mookan. Indelksi~uvun rmu-
12314: mukset ovrut se:kä verotuspoliittisessa ajatte- ikaan p~täisi vastaavain rajain olla ny:t yli
12315: aussa että yleisessä mie[i.pilt.eessä saavutta- 36,000 ja 40,000 mik:n. Ne ovat nylkyään
12316: neet joikseenkin täydellisen voiton ja myös- 24,000 ja 30,000 markkaa. Tämän il:isäksi
12317: ddn .tuntuvru1: vaiJkutuksen sivistysmaailma~1 rt:~htiin Iaikiin sekin huononnus, että vähen-
12318: verotuslainsäädäntöön ". 'll'ysoilkeutta ei ole seHa.ishlia ,pien1tuloisi:Ha
12319: Suomen ikunn:aJilisverolainsäädä,ntöä ei aviopuolisoi!11a, joiden yihteenl~ettu tulo
12320: voida katsoa viime~ksimainiHuun .p11riin on 1110i.ta mainit.tuja rajoja suurempi. En-
12321: 268 VI1,12. - Kunnallisverotus.
12322:
12323: nen 'laimnuutosta arvQSte1tiin kummankin Edehlä oleva osmttanoo, että !kunnaillis-
12324: av:iqpuolison rtulo eriksoon. verotus on: pe.rinpdhjalisen ja ,pikaisen uudis~
12325: V aikautetJtua tuloa ei Suome;n !kunnaJllis- tuiksm ~tarpeessa~ minikä vuoiksi Efudotamme
12326: verotu.ksessa veroteta :msikaammin kuin :v&- kunnioittaen eduskunnan päätettäväiksi toi-
12327: kaulttamatonta. Päinvastoin ikäy,titntö on vomuksen,
12328: joihtanut siiJhen, että ainoa tu~o, joika vero-
12329: tetaan todeHa tehokkaasti, on palkansaajan että hallitus antaisi kiireellisesti
12330: !tulo, mutta esim. metsätuloa, jota on proet- Eduskunnalle esityksen kunnallisve-
12331: :tävä lmilk!kein vaikautetuimpana, on vero- rolainsäädännön täydellisestä uudis-
12332: tettu huomattavasti rule ;tode1lisesta mää- tamisesta nykyisiä verotusperiaatteita
12333: riistää.n, kuten esim. metsä:verokom:itea on vastaavaksi.
12334: ,todennut.
12335: Helsingissä hu:ht1kuun 20 päivänä 1945.
12336:
12337: Valfrid Eskola. Kauko hdersson. Viljo Rantala..
12338: 269
12339:
12340: VD,u. - Toiv. al. N :o 87.
12341:
12342:
12343:
12344:
12345: Kujala. y. m.: Kttnnallisverolainsäädännön uudistamisesta.
12346:
12347:
12348: E d u s k u n n a 11 e.
12349:
12350: Kunnalliset verolait eivät meillä ole olleet isäntävero kohoaa asteettain viljelmän
12351: oikeudenmukaiset eivätkä niiden mukaan pinta-alan mukaan, olkoon sitten kysymyk-
12352: asetetut verot ole jakautuneet kohtuullisesti sessä pelto tai metsämaa. On myöskin vält-
12353: veronmaksajain maksukyvyn huomioon- tämätöntä, että maa luokitellaan entistä
12354: ottaen. Nykyisen kunnallisen verojärjestel- tarkemmin useampaan luokkaan sekä vyö-
12355: män mukaan ovat suurituloiset ja varak- hykkeet että maan laatu huomioon ottaen.
12356: kaammat väestönosat huomattavasti parem- Yleensä ovat kunnalliset verolait epäoi-
12357: massa asemassa kuin köyhät. keudenmukaiset tulosta verotettaessa, joi-
12358: Maatalouden verottaminen on suurmaan- den mukaan pienistä palkkatuloista vero-
12359: omistajille huomattavasti edullisempi kuin tettavat virkamiehet ja työläiset joutuvat
12360: pienviljelijöille kun esimerkiksi hehtaarilta kohtuuttoman rasituksen alaisiksi, jopa ny-
12361: määrätty verotettava tulo on samansuurui- kyisin siinä määrässä, että heidän elämänsä
12362: nen pieneltä kuin suureltakin viljelmältä. mahdollisuuksia vaaraunetaan kohtuutto-
12363: Käytäntö on myöskin johtanut siihen, että man korkealla verotuksella. Tässä tapauk-
12364: n. s. isäntävero on lähimain sama viljelmän sessa tulee verotusjärjestelmää uusia siten,
12365: !koosta riippumatta. Siten on pienen vil- että vero kohoaa jyl'kästi asteettain tulojen
12366: jdmän verotus hehtaaria kohti huomatta- suuruuden n1ukaan.
12367: vasti korkeampi kuin suurviljelmien. Li- On myöskin välttämätöntä korottaa ve-
12368: säksi joutuu vielä sellainen pienviljelijä, rottoman tulon rajaa siten, että se vastaa
12369: joka on pakoitettu ansiotyöh<:in rahan tar- välttämättömintä toimeentulominimiä.
12370: peensa tyydyttämiseksi, verotettavaksi ky- Ylläolevaan vedoten ehdotamme edus-
12371: symyksessä olevasta ansiosta, joten hän kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12372: joutuu samanaikaisesti n. s. isäntäveron että
12373: tuloveron alaiseksi. että hallitus valmistuttaisi ja an-
12374: Kun pienviljelmillä rakennukset ja taisi Eduskunnalle esityksen kaupun-
12375: yleensä maatalousirtaimistot tulevat suh- kien ja. maalaisk~ntain kunnallis-
12376: teellisesti kalliimmiksi kuin suuremmilla verolakien muuttamisesta niin, että
12377: viljelmillä niin on välttämätöntä verotus- vero asteettain kohoaisi tulojen suu-
12378: järjestelmän uusiminen siten, että verotus 1'Uuden mukaan ja että verovapaan
12379: hehtaaria kohti kohoaa asteettain viljelmän tulon rajaa .korotettaisiin..
12380: suuruuden mukaan ja että myöskin n. s.
12381: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
12382:
12383: Toivo Kuja.la. Arvo Riihimäki.
12384: Lauri Myllymäki.. Matti Huhta..
12385: Eino Tainio. Antto Prunnila..
12386: Aa.ro Uusitalo. Aimo Aaltonen.
12387: Eino Pekkala. Sulo Muuri.
12388: Johan Toivo Järvinen. Vihtori Metsäranta..
12389: Matti Meriläinen. Eino Roine.
12390: 270
12391:
12392: VU,H. - Toiv. al. N:o 88.
12393:
12394:
12395:
12396:
12397: Miettunen y. m.: Toirnenpiteistä kunnaUisverorasitt~~ksen.
12398: tasoittamiseksi eri kuntien kesken.
12399:
12400:
12401: Ed usk unn alle.
12402:
12403: Kunnallisverotuksen tasoittamisen tar- yleisesti lapsivähennykset liian pieniksi.
12404: peellisuudesta maan eri kuntien kesken on Valtakunnan vähävaraisimpien ja lapsirik-
12405: meillä keskusteltu la,a,joissa piireissä jo kaiden seutujen yleinen veronmaksukyky
12406: k~auan aikaa. Vaikka yl<eisesti on tunnus- on niin heikko, että parhaimpienkin veron-
12407: tettu verorasituksen jakaantuvan nykyisin maksajien kantokyky tulee helposti ylite-
12408: epäoikeudenmukaisesti ja asiasta on tehty tyksi ja se asettaa aht>ruat rajoitukset tar-
12409: aikanaan eduskunta-aloitteitakin, ei epä- koituksenmukaiselle verotukselle nykyisen
12410: kohdan korjaamiseksi ole saatu mitään ai- käytännön tiellä. Lainsäätäjän tarkoitus
12411: kaan. Kuntien taloudenhoidosta kokonaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saavutta-
12412: riippumattomien yleisten tekijäin osuus - misesta jää näin ollen toteutumatta juuri
12413: sosiaalisen ajattelutavan syventymisen ja siellä, jossa sitä kipeimmin kaivattaisiin.
12414: väestöpoliittisen val veutumisen vaikuttaess~a Kun väestöpoliittisista ja sosiaalisista
12415: yhä. suuremmassa mä,ärässä viime vuosien syistä lapsirikkaiden perheiden verokuor-
12416: aikana verolainsäädäntöön - on kuitenkin maa on pyrittävä oikeudemnukaisella ta-
12417: jatkuvasti kasvanut. Se on saattanut eri- valla huojentamaan, on yhteiskunnan huo-
12418: koisesti valtrukunnan vähävaraisimpien ja lehdittava siitä, että se tehdään käytän-
12419: lapsirikkaiden seutujen kunnat kunnallis- nössä mahdolliseksi myöskin valtakunnan
12420: verotuksessa entistä huonompaan asemaan. lapsirikkaimmiUa ja vähävaraisilla seu-
12421: Väestöpoliittisista syistä yhteiskunta on duilla.
12422: aivan oikein pitänyt tärkeänä lapsirikkai- Lapsirunsauden vaikutus kunnalliseen ve-
12423: den perheiden verorosituksen huojenta- roäyriin ei supistu ainoastaan siihen, mitä
12424: mista. On määrätty ne raja-"ai'vot, joiden 1apsivähennykset ;aiheuttavat. Sen vaiku-
12425: puitteissa kuntien on verotuksessaan pää- tus tuntuu kaikillRJ kunnallistalouden
12426: tettävä perus- ja ,Japsivähennysten suu- aloilla. Erikoisesti kansanopetuksen ai-
12427: ruus. Nykyisenä aikana, jolloin kustannuk- heuttamissa sekä huolto- ja terveY'denhoi-
12428: set suuren lapsiperheen kasvattamisessa tomenoissa lapsirunsauden vaikutus oh ~i
12429: ovat yleisen tarvikeniuklmuden johdosta van ratkaiseva.. Näissä menoissa, joissa
12430: huomattavasti kohonneet, jopa yli yleistä yleisen edun vuoksi ei saisi esiintyä liial-
12431: elinkustannusten nousua osoittavien viral- lista kitsautta, joutuvat lapsirikikaat, vä-
12432: listen indeksilukuj,elllkin, olisi lapsivähen- hävaraiset kunnat, joissa asutus on nuorta
12433: nysten ylärajoja korotettava, ennenkuin ja uudisasutuksen luontoista, niinkuin eri-
12434: lapsirikkaille perheille verotuksessa tehtäi- koisesti pohjoisilla ja itäisillä rajaseuduilla,
12435: siin riittävästi oikeutta. Perus.. ja lapsi- suuresti tinkimään. Sen ymmärtää jokai-
12436: vähennysten korottaminen nykyisten sään- nen ilman numerollista perustelua.
12437: nösten mukaan nostaa kuitenkin sa.man Kunnallisverorasituksen tasauksessa on
12438: kunnan muiden vero:ninaiksajien verotaak- senvuoksi pidettävä oikeaan osuneena sel-
12439: kaa. Tästä johtuen käytäntö on johtanut laista järjestelyä, joka tärkeimpänä perus-
12440: siihen, että mäinitu:issa vähennyksissä eri- teena ottaa huomioon alaikäisten lasten
12441: koisesti vähävaraisimmilla ja lapsirikkailla määrän kunkin kunnan .aJueella. Tämän
12442: seuduilla käytetään vain lain määräämän ohella olisi myÖSkin asutuksen vauraus,
12443: asteikon alarajaa lähenteleviä lukuja. Näin sekä väestön yleinen varallisuustaso ja ikun-
12444: siitä huolimatta, vaikka tunnustetaankin nallistaloudellisen aseman erikoisedut sopi-
12445: VII,14. - Miettunen y. m. 271
12446:
12447: vasti huomioitava. Valtion ja muiden suur- Yerotasauksen perusteet on saatava mei--
12448: yrittäjien liiketoiminta salllttaa määrätty- dän oloissamme sellaisiksi, että samalla
12449: jen kuntien alueilla antaa niin paljon kun ne tekevät oikeutta valtakunnan lapsi-
12450: edullisia verotuskohteita, että veroäyri rik:lmille ja vähävaraisille seuduille, ne
12451: siellä lapsirunsaudesta ja ehkä korkeista- siitä huolimatta edistävät säästäväistä ja
12452: kin lapsivähennyksistä huolimatta on kes- järkiperäistä kuntien taloudenhoitoa. Ruot-
12453: kirrnäi.iJ;äistä paljon aJha,isempi. On oikeu- sissa käytännössä olevaa kunnallisen vero-
12454: d.enmukaista, että· myöskin tällaiset teki- tasauksen perustetta, veroäyrin ylittäessä
12455: jät voidaan tasauksessa riittävästi huo- määrätyn keskitason, ei meidän oloissamme-
12456: mioida. voida pitää onnistuneena. Se johtaisi epä-
12457: Monet syrjäseutujen vähävaraiset kunnat taloudelliseen ja asi,a,ttomaan kuntien me-
12458: menettävät huomattavasti verotuloista sen- nojen paisutteluun niin saajiin kuin mak-
12459: vuoksi, että nykyisten lakien mukaan lii- sajiinkin kuuluvien kuntien taloudessa.
12460: ketoimintaa harjoittavat yritykset maksa- Edelläolevin perustein esitämme edus-
12461: vat tuloveroa vain niissä kunnissa, joissa kunnan päätettäväiksi toivomuksen,
12462: niiden kotipaikka ja jalostuslaitokset ovat,
12463: vaikka suuri osa tuotantoon kuuluvasta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12464: työstä suoritetaan raaka-Wneiden hankki- toimenpiteisiin kunnallisverolainsää-
12465: miseksi muilla alueilla. Raaka-aineen han- dännön uudistamiseksi niin, ettii
12466: kinta-alueisiin kuuluvien kuntien pitäisi kunnallisverorasituksen tasaus, eri-
12467: päästä myöskin oikeudenmukaisella tavalla koisesti maan lapsirikkaita ja vähä-
12468: osalliseksi näiden liikeyritysten antamasta varaisia seutuja ajatellen, voitaisiin
12469: verotuotosta. Kunnallisverorasituksen ta- oikeudenmukaisin perustein mahdol-
12470: sausta järjestettäessä olisi tämäkin asia lisimman pian toteuttaa maan eri
12471: tarkasti· harkittava.. kuntien kesken.
12472: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1945.
12473:
12474: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela.
12475: Eemil Pääkkönen. Antti A. Koukkari.
12476: Erkki Koivisto. Markus Niskala.
12477: Lauri Kaijalainen.
12478: 272
12479:
12480: VII,u. - Toiv. al. N :o 89.
12481:
12482:
12483:
12484:
12485: Peltonen y. m.: Esitykse-n a-ntamisesta pet'US- ia lapsiW..
12486: he-nwysten määrien korottamiseksi kunnallisverotuksessa.
12487:
12488:
12489: E d u s k u n n a 11 e.
12490:
12491: Kunnallisverotuksesta voilnassa o.Heitten Kun ottaa huomioon, että rahan arvo jo
12492: ,säännösten mukaan sai verovelvollinen aina silloin, kun kuunnallisverolakeja mainitulla
12493: vuoteen 1943 saakka maalaiskunnassa, jos tavalla muutettiin, oli alentunut yli 40 %,
12494: hänen tulonsa ei ollut yli 6,000 markan, vä- ei varsinkaan perusvähennysten korottami-
12495: hentää siitä 1,500-2,500 markkaa, sen mu- nen juuri ollenkaan parantanut kunnallis-
12496: kaan kuin kunnanvaltuusto kutakin vuotta verotuksessamme koko itsenäisyysajan val-
12497: varten päätti. Kaupungeissa oli, mikäli linnutta epäoikeudenmukaisuutta. Koro-
12498: tulot eivät nousseet yli 9,000 markan, tukset vastasivat oikeastaan vain elinkus-
12499: oikeus vähentää 2,000-4,000 markkaa. Tä- tannusindeksin osoittamaa rahan arvon ale-
12500: ten saattoi vielä vuonna 1943 1,600 mar- nemista. Mikäli verovapaa toimeentulomi-
12501: lmn tuloista maalaiskunnassa ja 2,100 mar- nimi olisi haluttu saada läheskään todel-
12502: kan tuloista kaupungissa joutua maksa- lisia, välttämättömiä elinkustannuksia vas-
12503: maan kunnallisveroa. N.s. verovapaa ioi- taavaksi, olisi rperusvähennysten määriä
12504: meentulominimi oli siten kunnallisvero- pitänyt korottaa huomattavasti enemmän.
12505: laeissamme säädetty aivan kohtuuttoman Sosialidemokraattien ;taholta esitettiinkin
12506: alhaiseksi. Olihan vallan mahdotonta aja- mainitussa, vuonna 1941 tehdyssä aloit-
12507: tella, että 1,600-2,100 markan vuositu- .teessa perusvähennysten korottamista maa-
12508: loista välttämättömien toimeentulokustan- S€udulla 4,000-8,000 markkaan ja imu-
12509: nusten jälkeen vielä olisi jäänyt jotakin pungeissa 6,000-10,000 markkaan. Vuonna
12510: verojen maksamiseen. Alle 15 vuoden ikäi- 1941 ei kuitenkaan rahan arvo ollut vielä
12511: sistä lapsistaan, joita verovelvollinen elätti, laskenut kuin suunnilleen puolet siitä, mitä
12512: sallittiin hänen sekä maalaiskunnissa että se oli kunnallisverolakeja kaksi vuotta myö-
12513: kaupungeissa valtuuston päätöksestä riip- hemmin edellä mainitulla tavalla muutet-
12514: puen vähentää 500-1,200 markkaa. Täten taessa. Jos välillä tapahtunut rahan arvon
12515: my,öskin lapsivähennykset olivat varsin al- aleneminen olisi otettu huomioon, olisi pe-
12516: haiset eivätkä voineet lähestulkoonkaan vas- rusvähennyksiä pitänyt aloitteessa esite-
12517: tata niitä todellisia menoja, mitä lapsista tyistä määristä tuntuvasti korottaa. Näin
12518: verovelvolliselle koitui. ei kuitenkaan v. 1943 tehty, koska porvaril-
12519: Kunnallisverolakimme olivat siten vuo- lista katsomusta edustavissa piireissä ei
12520: teen 1943 saa;kka varsin epäoikeudenmukai- vielä tällöin ollut riittävästi tässä suh-
12521: . set sekä vähätuloisia että varsinkin lapsi- teessa oikeudenmukaisen verotuksen kan-
12522: rikkaita perheitä huoltavia verovelvollisia nattajia. Veroja tahdottiin välttämättä
12523: kohtaan. Sosialidemokraattien taholta v. panna sellaistenkin kuntalaisten maksetta-
12524: 1941 tehty lakialoite johti kuitenkin v. 1943 vaksi, joilla varsinaista veronmaksukykyä
12525: ~iihen, että kunnallisverolakeja muutettiin ei ollut.
12526: niin, että mainittuja n.s. perus- ja lapsi- Kun inflatoorinen kehitys sen jälkeenkin
12527: vähennyksiä jonkin verran korotettiin. on edelleen verraten voimakkaana jatkunut,
12528: Perusvähennys on siten nykyisin maalais- on siitä luonnollisesti ollut seurauksena,
12529: kunnissa 3,000-6,000 markkaa ja kaupun- että niin hyvin pel'Usvähennykset kuin lap-
12530: kikunnissa 5,000-8,000 markkaa. Lapsivä- sivähennyksetkin nyt jälleen ovat kipeästi
12531: hennykset taas ovat nykyisin maalaiskun- korottamisen tarpeessa. Jotta vähennysten
12532: nissa 2,000-4,000 markkaa ja kaupunki- suuruus tosiasiallisesti vastaisi edes sitä,
12533: kunnissa 3,000-6,000 markkaa. mihin vuonna 1943 tapahtuneessa lainmuu-
12534: VII,lil. - Peltonen y. m. 273
12535:
12536: toksessa pyrittiin paasemaan, olisi ne pitä- Edellä sanotun perusteella esitämme edus-
12537: nyt säätää vuosittain kohoamaan samassa kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12538: suhteessa kuin yleiset elinkustannuksetkin
12539: nousevat. Vähennysmäärät olisi toisin sa- ettii hallitus kiireesti ryhtyisi sel-
12540: noen pitänyt saada jollakin tavalla sido- laisiin toimenpiteisiin, että jo vuo-
12541: tuiksi elinkustannusindeksiin, niin että ne den 1945 sama.ten kuin sitä seuma-
12542: nyt itsestään, ilman lainmuutosta, sopeu- vienkin vuosien tuloihin kohdistuvissa
12543: tuisivat kunakin ajankohtana vallitseviin kun?Wllistaksoit1lksissa kunnat vel-
12544: toimeen tulokustann uksiin. voitetaan horottamaan sekä n.s. pe-
12545: On väärin, että vähätuloisimmat ja köy- rus- j.a lapsivähennylrset että -muut
12546: himmät sekä lapsirikkaat verovelvolliset niihin verrattavat, voimassaolevien
12547: joutuvat sillä tavalla inflatoorisesta kehi- kunnallisverolakien sallimat huojen-
12548: tyksestä kärsimään, kuin nykyisin tapah- nukset vähintään samassa suhteessa,
12549: tuu. Kunnallisverolakeja olisi sen vuoksi kuin virallinen elinkustannusindeksi
12550: sopivalla tavalla muutettava. Muutoksen •v·erot·uksen toimittamisaikaan men-
12551: aikaansaamisen tarpee1lisuus näyttää tällä nessä •On noussut verrattuna sen kor-
12552: kertaa sitäkin välttämättömämmältä, kun keuteen vuosien 1942 ja 1943 vaih-
12553: elinkustannukset edelleenkin ovat jatkaneet teessa.
12554: nousuaan, viime aikoina jopa kasvavalla
12555: vauhdilla, ja rahan arvo Yastaavasti laske-
12556: nut.
12557: Helsingissä huhtikuun 13 päivänä 1945.
12558:
12559: Onni Peltonen. Kaisa Hiilelä.
12560: Väinö Kivisalo. Uuno Raatikainen.
12561: Miina Sillanpää. T. Bryggari.
12562: Aino Lehtokoski. Aino Malkamäki.
12563: Viljo Rantala. Yrjö Kallinen.
12564: Yrjö Welling. Urho Kulovaara.
12565: Juho Pyy. Alpo Lumme.
12566: Juho Kuittinen. Valfrid Eskola.
12567: Jere Juutilainen. E. Pusa.
12568: H. S. Pesonen. Eetu Karjalainen.
12569: Elli Nurminen. Isak Penttala.
12570: Väinö Voionmaa. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
12571: Jussi Raatikainen. Martta Salmela-Järviner~
12572: Matti Lepistö. Juho Karvonen.
12573: J. F. Tolonen. Otto Muikku.
12574: P. A. Karjalainen. Heikki Simonen.
12575: Penna Tervo. Vanna K. Turunen.
12576: Kauko Andersson. Atos Wirtanen.
12577: A. K. Paasinori.
12578:
12579:
12580:
12581:
12582: 35
12583: 274
12584:
12585: VII,16. - Toiv. al. N:o 90.
12586:
12587:
12588: Soininen y. m.: Esityksen a,ntmnisesta useamman kunnan
12589: alueella toimintaansa harjoittavan liikkeen verotettooan
12590: tt~lon oikeudenmukaisesta jakamisesta eri kuntien kes-
12591: ken.
12592:
12593: E d u s k u n n a ll e.
12594: Kunnallisen itsehallintomme voimassaolo- gissa ja liikkeen toiminta pääasiallisesti ta-
12595: aikana olemme saavuttaneet suuria tuloksia. pahtuu maaseudulla.
12596: 'l'ähän on ollut vaikuttamassa yleiseen ja Säännösten puuttuessa on hallinto-oikeu-
12597: yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva kun- dellinen lainkäyttö tällaisissa tapauksissa
12598: nallislakimme. vakiintunut sellaiseksi, että liikkeen vero-
12599: Kunnallisverolainsäädäntö ei kuitenkaan tettava tulo on jaettu asianomaisten kun-
12600: nykyoloissa kaikilta kohdiLtaan enää ole tien kesken. Mutta on aivan liian paljon
12601: tyydyttävä, jonka vuoksi se olisi uusittava. sellaistakin liiketoimintaa, jota esiintyy
12602: Monilla seuduilla valtakuntamme alueella maaseudulla, jolloin on katsottu voitavan
12603: on herättänyt tyytymättömyyttä se epä- verottaa vain siinä kaupungissa tai sillä
12604: kohta, että verolainsäädännössämme ei ole paikkakunnalla, jossa liikkeen kotipaikka ja
12605: säännöksiä siitä, miten verotus on toimitet- konttori sijaitsee.
12606: tava niissä tapauksissa, jolloin saman liik- Mielestämme olisi syytä kiirehtiä lain-
12607: keen toiminta tapahtuu useamman kunnan säädäntötoimenpiteitä, jotta epäkohdat tu-
12608: alueella. lisivat poistetuiksi.
12609: Puutavarayhtiöt joutuvat hankkimaan Ei ole asianmukaista, että jokaisessa yksi-
12610: raaka-ainetta useampien kuntien alueella. tyistapauksessa on hankittava ennakkopää-
12611: Kaikesta voitostaan yhtiöt maksavat veronsa tös verotettavan tulon jakamiseksi.
12612: kotipaikkakuntaansa. Myöskin on tarpeellista, että tarkistettai-
12613: On paljon niitä kuntia, joissa ei ole min- siin ne näkökohdat, joiden tulisi olla perus-
12614: käänlaisia teollisuuslaitoksia ja kuitenkin teena verotettavien tulojen jaolle.
12615: näistäkin kunnista puutavarayhtiöt hank- Maaluiskunnat ovat erikoisesti tämän ve-
12616: kivat huomattavat raaka-ainemäärät. Kun rotuslainsäädännön uudistusta odottaneet,
12617: juuri nämä kunnat ovat joutuneet raskai- koska maalaiskunnat ovat jako-osuuteen
12618: den verotaakkojen alle, olisi syytä jonkin- nähden jääneet huonompaan asemaan.
12619: ·laista verotasoitusta näiden kuntien saada, Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
12620: koska voimassaolevan kunnallislain mukaan kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12621: näidenkin kuntien on huolehdittava kaikista että hallitus harkitsisi, millä ta-
12622: kuntia koskevista rasituksista. voin useamman kunnan alueella toi-
12623: Sama mitä edellä olemme esittäneet kos- mint·aansa harjoiUavien liikelaitosten
12624: kee myös muutakin liiketoimintaa, jolloin kunnallisverotus olisi järjestettävä,
12625: saman liikkeen toiminta tapahtuu useam- jott.a verotettava tulo tulisi kuntien
12626: man kunnan alueella. kesken oikeudenmuka.isesti jaetuksi,
12627: Säännönmukaisesti tällöin on kysymyk- ja antaisi joko kunnallisverolainsää-
12628: sessä liikkeen :toiminnan jakautuminen si- dännön uudistamisen yhteydessä tai
12629: ten, että sen 'konttori tai kotipaikka sijait- erillisenä asiasta Eduskunnalle esi-
12630: see jossakin liikekeskuksessa tai kaupun- tyksen.
12631: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1945.
12632: Heikki Soininen. Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela. J. Pyörälä.
12633: Lennart Heljas. Vihtori Vesterinen. Lauri Laine. Juho Paksujalka.
12634: Lauri Riikonen. L. 0. Hirvensalo. Toivo H. Kinnunen. Kusti Eskola.
12635: Eemil Pääkkönen. J. E. Pilppula. Eino Laitinen. Lauri Murtomaa.
12636: Akseli Brander. Aino Luostarinen. Yrjö Hautala. Eino Möttönen.
12637: T. N. Vilhula. J. E. Lampinen. Antti A. Koukkari. Aapo Inkinen.
12638: Albin Asikainen. Juho Niukkanen. Antti J. Rantamaa. Martti Miettunen.
12639: E. Tukia. Väinö Okko.
12640: 275
12641:
12642: VII,t7. - Toiv. al. N:o 91.
12643:
12644:
12645:
12646:
12647: Kivisalo y. m.: Esityksen antamisesta manttaalikuntain lak-
12648: kauttamisesta.
12649:
12650:
12651: E d u s k u n n a II e.
12652:
12653: Kun maamme kunnalliselämä v. 1917 Kun manttaalikuntien laissa määrätyt
12654: kansanvaliaistettiin, jäivät manttaalikunnat tehtävät ovat täten vähentyneet, olisi ne
12655: edeHeen olemaan. Ne jäivät olemaan sen mitä on jäänyt, kauan sitten voitu siirtää
12656: vuoksi, että silloisten lakien mukaan mant- kunnille tai maataloustuottajain järjes-
12657: taaliinpannun ma·an omistajille kuului eri- töille. Tästä sekä manttaalikuntien lakkaut-
12658: näisiä ;tehtäviä, kuten teiden ja siltain te- tamisesta onkin tehty aloitteita aikaisem-
12659: keminen ja kunnossapito, kyytilaitoksen milla valtiopäivillä. Näiden yhdyskuntien
12660: kustantaminen, vankien kuljetus, käräjäjy- lakkauttaminen olisi ollut sitäkin luonnolli-
12661: väin maksaminen, käräjähuoneiden hankki- sempaa, kun kaupunkien kiinteistöjen omis-
12662: minen y. m. Näitä manttaalinomistajille tajilla ei ole mitään manttaalikuntia vas-
12663: vuosisatoja kuuluneita tehtäviä ei voitu taavaa julkisoikeudellista yhdyskuntaa.
12664: siirtää kaikkien kuntalaisten kustannetta- Syy, miksi manttaalikuntien lakkautta-
12665: viksi. mista pienviljelijäin keskuudessa halutaan,
12666: Sen jälkeen ovat manttaalikunnat vapau- on niiden harvainvaltainen äänioikeusjär-
12667: tuneet kaikista edellämainituista tehtävistä. jestelmä, joka perustuu manttaalin suuruu-
12668: Lokakuun 9 päivänä 1918 annettu laki ku- teen. Sen mukana muutamat suurmaan-
12669: mosi ra:kennuskaaren 25 luvun tienteko- ja omistajat voivat kuntakokouksessa äänestää
12670: kunnossapitovelvollisuutta koskevat kohdat kumoon kaikkien siihen saapuneiden pien-
12671: sekä v. 1883 annetun asetuksen teiden ja viljelijäin mielipiteen, vaikka heitä olisi
12672: siltain tekemisestä ja kunnossapidosta kuin kuntakokouksessa monia kymmeniä. Tällai-
12673: myös tuon kaiaren kyyditsemistä kosikevart nen asiaintila on pienviljelijäin ihmisarvoa
12674: säännökset, sekä niinikään v. 1883 annetun loukkaava. Ihmisen älykkyys ei riipu hänen
12675: asetuksen kyydinpidosta ja kestikievarita- omistamansa manttaalin suuruudesta eikä
12676: loista. Laki joulukuun 29 päivältä 1923 va- hehtaariluvusta. Kun kuntain asiat, jotka
12677: pautti manttaalinomistajat käräjäjyväin ovat paljon vaativampia ja monipuoiisem-
12678: maksamisesta, kesäkuun 17 päivänä 1925 pia, hoidetaan yleisellä äänioikeudella valit-
12679: annettu laki vapautti heidät vankienkulje- tujen luottamushenkilöiden kautta, niin tu-
12680: tuksesta ja heinäkuun 17 päivänä samana lisi näin tehdä manttaalikunnissakin. Aikai-
12681: vuonna annettu laki vapautti heidät velvol- semmin onkin tehty aloitteita myös mant-
12682: lisuudesta hankkia kihlakunnanoi:keuksiUe taalikuntien äänioikeusolojen kansanvaltais-
12683: käräjähuoneet. tuttamisesta, mutta ne, samoin kuin aloit-
12684: Täten manttaalikunnat ovat vähitellen teet näiden yhdyskuntien lakkauttamises-
12685: vapautuneet kaikista pakollisista tehtävistä, takin, ovat tulleet hylätyi·ksi.
12686: jotka on siirretty valtion kustannettaviksi. Manttaalikunnissa vallitseva harvainvalta
12687: Manttaalikuntien hoidettaviksi ovat enää on vastakkainen aikamme kansanvaltaisuu-
12688: jääneet vain lainajyvästöt, joiden perusta- den kehitykselle. Jos sellainen harvainvalta
12689: minen ja ylläpitäminen on vapaaehtoista, olisi vallinnut yhteiskuntaelämämme kai-
12690: ja jotka nekin ovat menettäneet entisen killa aloilla, ei maamme yhteiskunnallinen,
12691: merkityksensä. Tällaisia jyvästöjä onkin taloudellinen ja sivistyksellinen kehitys olisi
12692: enää vain harvoilla manttaalikunnilla ja voinut kohota sille tasolle kuin on kohon-
12693: vain Pohjois-Suomessa niillä on tuntuva nut. Kun nykyajan pyrkimys on kansanval-
12694: merkitys. lan toteuttaminen kaikilla aloilla ja samalla
12695: 276 VII,17. - Manttaalikunuat.
12696:
12697: harvainvallan hävittäminen, kuuluu mant- että hallitus ensi tilassa vctlmistut-
12698: taalikuntien lakkauttaminen siihen oleelli- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
12699: sena osana. sen manttaalikuntien lakkauttami-
12700: Edelläsanotun perusteella ehdotamme sesta ja niiden tehtävien siirtämisestä
12701: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi kunnille ja maan01nistajain järjes-
12702: toivomuks~n, töille.
12703: Helsingi'lsä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
12704:
12705: Väinö Kivisalo. Juho Kuittinen. H. S. Pesonen.
12706: Eino Raunio. Aino Malkamäki. Viljo Rantala.
12707: Walter Kuusela. Valfrid Eskola. Yrjö Kallinen.
12708: Heikki Simonen. Samuli Tervo. Alpo Lumme.
12709: Varma K. Turunen. Urho Kulovaara. Juho Pyy.
12710: Valto Käkelä. Edvard Pesonen. Elli Nurminen.
12711: Otto Muikku. Juho Karvonen.
12712: 277
12713:
12714: VII,1s. - Toiv. al. N:o 92.
12715:
12716:
12717:
12718:
12719: Kivisalo y. m.: Esityksen antamisestct laiksi ku,ntain oikeu-
12720: desta pakkolunastaa suoalueita.
12721:
12722:
12723: E d u s k u n n alle.
12724:
12725: Suomi on Euroopan suorikkaimpia maita. Luonnontilassa olevat suot ovat yleensä
12726: Sen pinta-alasta on lähes 1;3 soiden peit- nykyisille omistajilleen arvottomia. Kun
12727: tämä. Suoalueemme käsittävät summittais- maataloustuottajan on huomioitava ei aino-
12728: ten tietojen mukaan 102,200 neliökilomet- astaan viljelyksensä yleishyödyllisyys, vaan
12729: riä, ollen ne laajemmat kuin Tanskan, Hol- myös sen yksityistaloudellinen kannattavai-
12730: lannin ja Belgian valtakunnat yhteensä. suus, on todennäköistä, että laajat alat soita
12731: Kun Suomen peltojen yhteenlaskettu määrä edelleenkin saavat omistajainsa puolesta
12732: teki v. 1938 2,608,195 hehtaaria, niin ylit- jäädä luonnontilaan pitkiksi ajoiksi. Kan-
12733: tävät suoalueemme tämän määrän nelinker- santalouden kannalta ja muistakin syistä,
12734: taisesti. olisi kuitenkin tärkeätä saada soissa löyty-
12735: Soita on eniten maamme pohjois- ja itä- vät luonnonrikkaudet hyödylliseen käyt-
12736: osissa, mutta suuria suoalueita on sen töön. Tätä voitaisiin suuresti edistää säätä-
12737: keski-, länsi- ja eteläosissakin. Uudenmaan mällä kunnille oikeus pakkolunastaa käyt-
12738: läänissä on laskettu niitä olevan 72,400, tämättömiä soita omikseen.
12739: Turun ja Porin läänissä 312,000, Hämeen Suot olisivat kunnille hyödyksi monin
12740: läänissä 245,000, Mikkelin läänissä 431,900, tavoin. Kun maalaiskunnissa on vaikeata
12741: Kuopion läänissä 1,311,000 ja Vaasan lää- löytää työttömyysaikoina sopivia töitä työt-
12742: nissä 1,515,000 hehtaaria. Viipurin läänin tömillä teetettäväksi, tarjoaisi soiden kui-
12743: suurimmat suoalueet ovat menneet luovu- vattaminen runsaasti työtilaisuuksia ja sa-
12744: tetun alueen mukana, mutta tälle puolen malla 'tulisi tehdyksi sellaista työtä mikä on
12745: uuden rajankin jäi niitä paljon. Soita on omansa tuonnempanakin työttömyyttä pois-
12746: parin vuosikymmenen aikana raivattu jon- tamaan. Soiden kuivattamisella lisättäisiin
12747: kun verran viljelykselle, joten niitä on nyt viljelyskelpoista maata asutustarkoituksiin
12748: jonkunverran ·vähemmän kuin edellämaini- käytettäväksi. Kun kunnat äskettäin sääde-
12749: tut luvut osoittavat. Mutta sittenkin niitä tyn maanhankintalain toteuttamisessa voi-
12750: on vielä varsin paljon käyttämättöminä, vat menettää paljon maa-alueitaan, olisi
12751: aivan luonnontilassa olevina. Niinpä esim. tärkeätä että ne siten menettämiensä aluei-
12752: Hämeen läänissä on soita saman verran den tilalle voisivat hankkia soita .. Kun
12753: kuin peltojakin ja viidessä muussa maamme siirtoväen asuttamisen vuoksi muu asutus-
12754: läänissä on soiden ylivoittoisuus peltoihin toiminta on vaarassa pysähtyä, ehkä pit-
12755: verraten moninkevtainen. Vain Uudenmaan kiksi ajoiksi, voitaisiin sitä jatkaa viljelys-
12756: sekä Turun ja Porin lääneissä ovat pelto- kelpoisiksi kuivatettujen soiden turvin.
12757: alat suoalueita suuremmat. Myös puun säästämiseksi, kun metsäalam-
12758: Soistamme on lähes % rahka ja yli 1;3 mekin on huomattavasti vähentynyt, olisi
12759: mutasoita. Tämä suhde on kuitenkin eri luotava tähänastista suurempia edellytyksiä
12760: lääneissä vaihteleva. Niinpä esim. Uuden- polttoturpeen valmistamiselle ja käyttämi-
12761: maan ja Hämeen lääneissä on kumpaista- selle. Polttoturpeen lisäksi saataisiin sois-
12762: kin suolajia suunnilleen saman verran. tamme myös raaka-ainetta erinäisille teolli-
12763: Suot eivät yleensä esiinny yhtäjaksoisina suuksille, joiden laajentaminen väestön toi-
12764: suurina alueina, vaan pienempinä siellä meentulemiseksi on tarpeen. Kunnat voisi-
12765: täällä sijaitsevina laikkoina. vat soita kuivattamalla lisätä myös metsä-
12766: 278 VII,1s. - Suoolueet.
12767:
12768: alueitaan. Kaikella edelläsanotulla voisi- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
12769: vat kunnat kohentaa myös omaa talouttaan. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12770: Jos jokin kunta olisi tulokselliseen suon- toivomuksen,
12771: kuivatukseen yksinään heikko, voisivat eri
12772: kunnat ryhtyä tässä kohden yhteistoimin- että hallit~ts valrnistuttaisi ja an-
12773: taan. Kunkin suon lunastushinta olisi ar- taisi Eduskunnalle esityksen laiksi
12774: vioitava oikeuden ja kohtuuden mukaan. huntain oikeudesta pakkolunastaa
12775: Nykyään on tosin voimassa 7 p:nä elok. omikseen käyttämättömiä suoalueita,
12776: 1942 annettu laki turvesuon pakkolunas- .ioita kunnat voisivat kuivattaa asu-
12777: tuksesta. Kun sen mukaan ei voida pak- tustoirninJtaa, polttotu1·peen hankin-
12778: kolunastaa itse suoaluetta vaan ainoastaan taa, metsäalojensa lisäämistä ja eri-
12779: turpeenotto-oikeus määräajaksi, niin ei se nä~ten teollisuttksien r<aaka-ainehan-
12780: vastaa tarkoitustaan. Sen täydennykseksi kintaa varten, oUen kunkin suon
12781: tarvitaan tässä esitettyä pakkolunastus- lunastushinta määrättävä oikewlen
12782: oikeutta, jotta suoalue jäisi pysyväisesti §et kohtuuden mukaan.
12783: kunnan omaksi.
12784: Helsing·issä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
12785:
12786: Väinö Kivisa.lo. H. S. Pesonen.
12787: Eino Raunio. Viljo Rantala.
12788: Walter Kuusela. Yrjö Kallinen.
12789: Heikki Simonen. Aino Ma.lkam.äki.
12790: Varma K. Turunen. Alpo Lumme.
12791: Valto Käkelä. Juho Pyy.
12792: Juho Kuittinen. Va.lfrid Eskola..
12793: Samuli Tervo. Elli Nurminen.
12794: Edvard Pesonen. Juho Karvonen.
12795: Otto Muikku.
12796: 279
12797:
12798: VUI,19. - Toiv. al. N:o 93.
12799:
12800:
12801:
12802:
12803: Peltonen y. m.: Esityksen antamisesta kaupunkien ja kawp-
12804: paZain ()ikeuttamiseksi pakkolunastusteitse saamaan omis-
12805: tus- tai kä:yttöoikeuden kunnan alueella olevaan maa-
12806: pohjaan.
12807:
12808:
12809: B d u slk unn alrl e.
12810:
12811: Eri aloiUa tapa:htunut yht.eiskunnaUinen lunastuslain Toimaantulles:'\a vaUinneisiin
12812: kehitys on viime vuosina ennen nä:kemättö- olosuhteisiin ovalt myöhemmä:t rlai.nsäädäntö-
12813: mässä määrä:ssä 'lisännyt maanomistuksen ja ,toi.menpitt.eet satimeet .a~ka.an :huomattavia
12814: m8iaJ!lkåymtöön !liittyvien !kysymysten mer- muut01ksia nimenomaan kaupungin ja vas-
12815: kirtystä sosiaaJlisten ja ttaloudellisten tethtä- ttaavasti kauppalan alueen muodostamiseen,
12816: Yie:n ratlk,aisussa. Samassa suhteessa kuin alueen tkäytön järjestämiseen ja j·ärjestelyn
12817: ;\"'htii useammat .ilmiöt, joiden lk!ethittys .a.ilkai- ttoteut.t·amiseen näihden. Paitsi s~t,ä, että
12818: semmin j01ko yksinomaan tai .pääasiassa on kauppalan perustamiseen ei enää ole 1iitty-
12819: ollurt riippuvainen )'lksityistatloudeHisista ny;t palklkiOlunastusta sen jälkeen kun va;l-
12820: olosuhteista, oWltt joutuneet yJhteiskunnan .tio on rla:kannut ~athjoittamasta maata uusillle
12821: .toimenpi.teiden !kothtei!ksi, on .Yihteis!kunnal- ikauppaloi<He, ;tap.a!htuu kaupungin ja kaup-
12822: tlisten nä1k~k01htien ja YJksi.tyisetuje:n mutkaan pa,Lan alueen :laajentaminen ny!kyisin kll'll-
12823: rtapathtuvan maapohjan ~äytön välinen vas- narlilistm jaoi:tuksen muutoksena, joruka yh-
12824: tailoolhta :tulilut vthä selvemmä!ksi. On tluon- teydessä, lkaupunlki tai kauppala ei suin-
12825: nollistta, että · t•ämä ·ristiriita selvitmmin kaan enää sa.a omistusoikeutta ~aajentuvaan
12826: es~i'llltyy tilheissä asutuskes!kulksissa, !kuten alueeseensa. AlueliiltKJiksen ,toimeenrpanoHa
12827: kaurpun.geissa ja ikauppaJoissa, ja on tkoros- kuuta vairn saa mathdollisuuden yhdyskun-
12828: .tetuimmassa muodossaan thavailttavissa :tä:l- nan vastaisel:le :laajenemiselle eli asemakaa-
12829: ~aisten .asutuslkesikusterr suunnitteluun ja van ·laajentrumiseHe nii,tä eri .tarlkoittUJksia
12830: asemakaavoittamiseen liittyvien tehtävien va~ten, joi/hi.n ikysymy.ksessä oleva alue !ha-
12831: toteuttamisessa. ilutaan kunnan tarpeita sibnä.Häpitt:äen jaoi-
12832: Ai!kaisempina aikoina otli !kaupuniki:en ja ,t.ella ja: varata lkäytet.täväJksi.
12833: kaupp~.!Jlain <likeus tyydyttää maan tarvet- Vuoden 1931 asematkaavatlain voima.antul-
12834: .taa:n :patklkolunastulksen avulla o:leeHisesti ttua edustaa asemakaava voimassa olevan oi-
12835: ~aajempi Jmi•n mitä se nykyåän on. Ylei- ikeutemme mukaan kaupungin ja !kauppalan
12836: sesti rtunnustettuna periaatteena o1i ·van- ainoata yleistä julkista maankäyttösuunni-
12837: hempi::n.a aiUroina, että !kaupungille ja :kaup- :telmaa.. Asematkaavan 1aa.timinen jol!leikin
12838: pala:liLe oli s~tlä .perustet.taessa myös rturvat- alueelle ei n)1kyist.en säännösten mruk.aian
12839: tava omistusoi1keus alueeseensa. Kaupungit ;tiedä yleistä oikeutta lkunna[~e ailueen :paJk-
12840: ja vanihemmat tkaupipa:lat ovatkin tä-ten iruh- .kolurnastamis·een omistu!kse.ensa, rvaan rajoit-
12841: joitusmaina. saaneet thal:tuunsa niihin niitä tuvat paktkolunastnlkseeu ikohdiSituvat asema-
12842: perustettaessa määråtyn alueen. N1menoma:i- lka.ava!1ai:n säännökset erinäisiin laissa Jta:r-
12843: sest.i !lain perusteella voilt,iin lkaupun:gin ja lkoin .rajoitentuilhin eri.tyista.pauksiin. Sitten
12844: vastaavasti myös lkauprpatlan perustamiseen on kunnaJhle :tooin tehty maihdolliselksi pa!k:-
12845: ikäy;ttää ,paJklkolunastusta, ja myöskin pidet- ikO'lunastus sehlaiseen maahan nåthden, jonka
12846: tiin !kiistattomana, että niiden laadenltamista kä~ttö on asemaJkaavalla ja rajoiltaanl mää-
12847: wt.l'ten vo~tidn :lunastaa aJuei,ta, joi,ta sitten ,rättynä osoitettu. Sensijaan on nylkyisiä
12848: jamte'lilaan ja rakennustonttei.na edelleen .paikkolunastussiiännö!ksiä tulki:ttu siten, että.
12849: luo~tetaan:. paiklkolunastusoiikeutta ei voida myootäö.
12850: Näihin, niin !hyvin vuoden 1864 palklko- !kun.natlle asemaJkaavan uilikopuoleJ.la ol(:lvan
12851: ilunastusasetulksen tkuin vuoden 1898 pa!kko- a[ueen saamiseksi 'kunnan omistulkseen !käy-
12852: 280 VII,19. - Ma.an pakkolunastus.
12853:
12854: tet.täväiksi yleensä ikaupunkiah1een julkisen syntyisi kuitenkin nykyisellään vielä suu-
12855: järjestelyn ;laajentamista vanten. On väi- rempia '\'aikeUJksia nykyisessä paiklkoJ.Ulllas-
12856: tetty, että pa:J.clwluna.stuksen myöntäminen tusmenetJte:lyssä voimassa ole.van, maan P..r-
12857: omistusoiikeuden hm11kkimise1ksi yleisesti viointia koskevan periaatteen johdosta. On
12858: mä:äriteltyyn laajenemisa.lueeseen olisi vas- nimittäin rtosiasia, että, pakkolunastUSlllJCnet-
12859: toin pa:kkolunastuiksen tarkoitusta ja myös te"ly usein johtaa. hintoihin, jotika ihuoma,t-
12860: :muodoHisesti ristiriidassa n:)'kyisten pa!Wko- tavasti yHt.tävät jopa va.paiUa markikinoillla
12861: ihinastUSita ilrosikevien: säännösten kanssa. maksetut ja !keinottelun jo varsill! iko1~reiiksi
12862: Että nykyisiä säännöksiä yhteiskunnan !tar- nostama.t hinnat.
12863: ~w~tUJksenmulmisen kehityksen kannalta ei AsemaJkaavoitetuUakin alueena tapaihtuva
12864: voida pitää riittävinä ja että niistä nykyi- rakennustoiminta on usein epätaa'ikoituksen-
12865: se11ääii1 on johtunut ja jatkuvasti johtuu mukaista ja epätaloudellista. Kun ku:ruta ,ei
12866: vaikavan:laatuisia ·epäJkohtia tiheiden asutus- omista maata, ei sillä nykyisin ole !lllillhdol-
12867: keskusten ikcllit~ksessä, ikäy selväiksi :muu- :lisuutta e:h<käistä, e.t,tä; asutuSita kasvaa missä
12868: !tamista seuraavista v:ii.ttauiksista. .tahansa asemaka.avoiteturHa wlueel~a, milldil
12869: Tihieästi asuttujen asutus.l\'esikusten järki- johtaa hajanaisen ja epäta.r!koitUJksen:muJkai-
12870: ,perämen suunnittelu on viime aiikoina saa- sen ~dysikunnan muodostumiseen. Täilllai-
12871: nut yhä suuremman merkityksen. Vaatti- nen epä.tal'lko:Ltuksenmu'kainen a:'akennustoi-
12872: mus, että! ylhteiskunnan on .ta,r1koin vaivot- minta johtuu useimmiten siitä, että jolla-
12873: ,tava maan käy;t,töä, on tä&tä johtuen myös kin a!lueeHa sattuu o1emaal1! tonttimaa.n
12874: :tu1lut entistä voimaikkaammaiksi. Samalla on myyll!tiin halukas maanomistaja, lkun itaas
12875: käyny1t iilmeiseiksi, että pelkästään aseana- rakennustoimintaan joka. suhteessa p.arem-
12876: tkaavalainsäädännöllä, ei täitä päämääräJä min soveltuvan maa-alueen omis.tajru el
12877: saavuteta. Usein on kaupungeissa ja kaup- ma·a.ta myy, vaan od01t:taa maa,PQ!hja.n arvon
12878: paloissa oleva ma.apohja jakautunut erittäin jwtikuvaa nousua.
12879: \lukuisiin: pieniin palstoihin, joiden ti•lusra- On. yleisesti tunnettua, mi<Haisia vaiik:euk-
12880: joja ci voida ottaa huomioon .tarkoitulksen- sia ikaupungeiHa ja ikauppa;loillla, jotka ei-
12881: mukaista asemalkaavaa laadittaessa.. Teo- vät <I'iittävästi omista a•lueehlaan olevaa
12882: riassa on tosin mruh:daHis!ta rlaatia asema- maata, on asunrto1kysymy;ksen :hoidossa, jul-
12883: kaalva vanhoista ;thlus:rajoista 1·iippumrutta, kisten rakennusten rakentamisessa, puistojen
12884: mutta käyrtännössä tämä ei käy ill'iinll~ääll! ja muiden lepoajan viettoon tarkoitettujen:
12885: !helposti. Jo1lei ,tillusrajoja ainakin jossain laitosten järjestämisessä j. n. e. On ylei-
12886: ::määrin oteta huomioon, syntyy kunnaHe nen ilroikemus, että asemwkaavoissa varataan
12887: laajoja lkiinteistöihin kohdistuvia ilunastus- tällaisiin: .tarkoituksiin riitrt;.ämättömäs ti
12888: velv()Hisuuiksia. Asemakaavan teknHlisestä ailueita, milkä epäi,lemättä suureksi osaftrsi
12889: laatimisesta vastuussa olevat elimet ovrut jothituu vaiikeudesta Junastaa ikunnaHe maart:a
12890: sään.nö11isesti myös tietoisiru niistä t.a>loudel- koihtuuiLliseen: hi,ntaan. Varsinikin asuntopu-
12891: lisista ja juriidisista vaikeuksista, joita ian va11li:tessa n.ousee kiinteistöjen arvo jat-
12892: asemakaavan .to.teuttaminoo aiheutltaa, ja kuvasti .tarva1la, joik:a suurooti vaiikeuttaa
12893: .tämä joihtaaikin si~hen, että asemaikaava.elb.- maanomistulksen järrikiper.äistä järjes.tel;vä
12894: dotus useimmissa .tapauksissa on !kompro- kunnissa. Myöskin iiiikennealojen kehittä-
12895: missi, joka pitemmäl:lä .tä,htä.ime1lä arvostel- minen: edelly;ttäisi ~mtistä paremmin järjes-
12896: tuna ei suinkaan ole paras ei:kä aina edes tettyä yhteislkunnan taiholta .tapahtuvaa
12897: läheskään paras ratkaisu. Kun .ti•lusrajoista maanikä~tön va;lvonltaa. Liiike.nneväylien
12898: riippumaton .asemakaava on vruhvistettu, on järjestely tuottaa nyikyise1liilin vai:keU!ksia
12899: tontin arvolkikai:mman osan omistajalla oi- maaikysymysten vuoksi ja aiheuttaa arwla-
12900: keus 'lunastaa !tontin muut osat itselleen. mattoman suuria arvonnousuja yksityisille
12901: Tämä lunastustoim.i.tus !kohdistuu lku1te:rukin maanomistaj:ille.
12902: lkoko asema;kaavan alueclla suureen luku- Kaupungit ja kauppalat ovat yleensä
12903: määrään pieniä maailolhkoja ja muodostuu aina o1leet selvästi tietoisia siitä, miten
12904: asioiden luk:U:Illäärän. vuoksi lkOihtuuttoman täl'lkciiitä niiden jatkuvaille ja ,tarikoitlilksen-
12905: •kalliiksi verrruttuna se1laiseen menettelyyn, mUlkaise:He lke"hity:kseHe on n.iiden ail.uoolla
12906: että · kunnail.:la asemaikaavall! toteut1amiseksi sijaitsevan maapohjan omistUJSOilkeuden
12907: olisi oi!keus •lunastaa koiko alue thaltuUll!Sa. haruk:kiminen tkurunalle. Suur1mpana vailkeu-
12908: Jos tällainenkin malhdoHisuus olisi olemassa, tena tässä, olkoonpa omistusoiikeus ihanici;ttu
12909: Vll,19. - PeUonen y. m. 281
12910:
12911: v&paaehtoisella kaupalla tai paklmlunastus- selta selv1tystä kunnan pakkolunastusoiikeu-
12912: teitse, on aina ollut maan arvon lasJwmis- den •laajentamisesta maan hankkimiseksi
12913: ta,pa. Tämä on osittain johtunut kunnan asunto- ja teolli.suustarik:oituksiin. Ruotsin
12914: edustajain .tuntemusta terveestä ha;lut:to- kuluvan vuoden valtiopäivillä on niimhlciiän
12915: muu<Ws.ta maksaa !hintoja, jotka ovat syn- tehrt:y toivomusaloi<te, jossa esitetään kysy-
12916: tyneet keinottel11ll! !kautta tai ylittävä,t ·to- myksen vielä laajempaa selvittelyä .pyrki-
12917: deHiset arvot rtahi joiden aiheena on ol1lut myksenä päästä siihen, et.tä kunta saisi
12918: yihdyslkunnan omat ,toimenpi<teet ja sen luon- .täydellisen omistus- ja käyttöoikeuden
12919: noHinen ikcll.itys. Osaksi: sanottu :vaikeus on alueensa maap0u\jaan. Englannissa asetet-
12920: johtunut siitä, et,tä maan hinta pakkolunas- tiin samojen kysymysten selvittelyä va1~te:n
12921: tuksessa, mil:loin siilhen nykyisen •lainsää- 1tammikuussa 1941 erityinen ikomi1tea, jota.
12922: däJmön: a.htaissa puitteissa on voitu ryh:tyä, puiheenjahtajansa mukaan on kutsuttu Uibh-
12923: usein on osoittautunut nousevan va.pai:Ha watt-komiteak:s1 ja jontka mietintö esitettiin
12924: markikinoilla ,maksettavia hintoja ikoclmam- .pa.rJamentiLle syyskuussa 1942. Asia on sen
12925: mi!ksi. Nyikyisessä arviointitavassa on ilmei- j.älikeen oHut va:lmistel tavan a halli tutksessa,
12926: sesti vaikavia puutteita. Sääntö, e;ttä pak- joka ikesäJkuussa 1944 esitti sikäläisen ikäy-
12927: lkoluna.stet.usta maasta on suori-tettava .tä.nnön mukaan pa:da:mentiille asiaa :lrosike-
12928: ,täysi hinta", samoinkuin ne menetltelj'lta- van prOI!llemorian, jonika .ta1'1k:oiJtutksena oli
12929: vat, joita noudatetaan vapaaehtoisesti ikun- antaa parlamentille ja yleisöHe tilaisuus
12930: nahle myytävän maan M'voa laskettaessa, kes!kusteJuun asian joihdosta, ennenkuin yk-
12931: tietävä.t sitä, ·että myyjä saa hyväkseen sityiskohtais,ten ehdo,tusten valmistamiseen.
12932: myöskin sen 1taloude:Hisen edun, jota julki- ryhdyttä.isiin. U;t,hwatt-komi:tean ja Englan-
12933: sessa keSJkustelussa yleensä on :totuttu ni- nan haHitutksen promemorim1 periaaillteisiin
12934: mittämään ansiottomaksi arvonnousuksi ja ei tässä yhteydessä kuit.erukaan ole mahdol-
12935: jonka jo kauan vahlinneen käsityksen mu- lisuus tarkemmin puuttua.
12936: ilman, ku.n!han vain 'käy.tännoosä, sove1tuva Edellä esitetyt nä!kökohda,t johtavat mie-
12937: v1erotussysteemi voitaisiin keksiä, ainaikin lestämme kahteen johtopäåtökseen, joita
12938: osalksi on aratsottu kuuluvan yhteistkunna.lle. .tiH!lä kohden on< pidet1tävä 'tärkeimpinä. En-
12939: Ilmeistä ikuilten:kin on, että yksinomaan sinnäik:in on pidettävä selvänä, että ik:un
12940: arvonnousun verotuksen avuHa tätä kysy- kerran maan käytön tarkoituksenmukaisuu-
12941: mystä ei' voida ihoitaa. Sen sijaan näy,t,tää den valvo.miseksi on ilmeisesti ryhdy;ttävä
12942: ratkaisu olevan <löydettävissä järjestämällä nykyistä huomattavasti pitemmäJle mene-
12943: kaupungilJe ja ikaup.pa.lalle ylein~n paikko- viin ,toimenpiteisiin, on jotka sul1teessa pa-
12944: lunastusoitkeus tkunna.n alue.eilla olevaan remmin ikäy;t.ännön vaatimwksia vastaavaa,
12945: maapohjaan ja säätämällä, että maasta suo- että tämä va!lvonta järjestettäisiin siirtä-
12946: ritettava lunastushinta ei ole arvioitava mäUä maapoihjan omistus- tai käy.ttöo]keus
12947: ,täyden hinnan" periaatteen mukaan, rvaan !kaupungille tai kauppalaHe ikuin että vai-
12948: kohtuusperiaatetta noudattaen jättämäJlä vonta jär.iestetä:än 'lukuisilla maanomista-
12949: arviohinnan uilik:opuole1le arvonnousu, jotka jaan kahdistuviHa, maanik:·äy;ttöä. tkosikeviHa
12950: ilmeisest1 on aiheutunut keinottelusta tai rajoituksiHa ja velvoituksilla. Toiseksi vaa-
12951: kunnan omista toimenpiteistä ja yfrldyslmn- tii oikeus ja koihtuus, et.tä seHaisten arvo-
12952: nan luonnolJ.isesta tkeihityiksestä,. jen, jo:tJka syntyvät !kaupungin ;tai ik:auppa-
12953: Edcllä haihmoitetul1e tielle on meillä l&n QIIllista .toimenpiteistä ja yhdyskunnaJlJ
12954: eräässä erityistapauksessa jo lähdetty. 'l'ar- luonnollisesta kehityksestä, tu1oo ikuulua
12955: 'koitamme tä.lJlä sitä p8iktkolunastuslakia, yhdysik:unnalle itselleen i•lman, e:ttä yik:sityi~
12956: jonika: edellinen ·eduskunta hyväiksyi Rova- set siitä hyötyvät muussa ominaisuudessa
12957: niemen lkauppa:lan uudeltleenjä.rjestelyä var- ikuin yhdyskunnan jäseninä. JärjestämäJ.lä
12958: ten. Kysymys olisi ikuiterudn järjestettävä kaupu~1geiUe ja kauppa:loiHe maihdoHisuu-
12959: myös yleisesti. Saamme tässä yhteydessä det niiden ah1oolla sijaitsevaJJJ .maa.pohjan
12960: huomauttaa, että y1hteisik:unnan oiikeus maan- omistus- ja käyttöoikeuden si1rtämiseen
12961: käytön va:lvontaan selkä omistus- tai käyttö- !kunnalle luotaisiin perusta maapohjan '.mah-
12962: oikeuden sillitämiseen julkiselle yhdysik:un- dollisimman teho[cl{a.wlle ik:äy:tölle yhdysilnmc..
12963: mille on p8iraikaa valmistelun ailaisena nan ikaik!kien jäsenten hyvätksi. Tä.Hainen
12964: useassa maassa. Siten påälttirvät Ruotsissa järjeste!ly olisi varmaan myös omiaan vai-
12965: vuoden 1944 valtiopäivät pyytää haJlituk- kuttamaan vakaannuttavasti rahanarvoon.
12966:
12967: 36
12968: 282 VII,l9. - Maan pakkoluna.stus.
12969:
12970: On selvää, et.tä !kysymyksessä olevassa jär- ottaen, että .kosk:ete1lun kys:y"myiksen valmis-
12971: jestelyssä juillkioon yhdyskunnan edut ·eräin .telu vaartii 1haLHtuiksen !ha:t1kintaa, ehdotamme
12972: llrohdin ovat ristiriidassa yksityi&ten :henki- •eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12973: löiden tai ryhmien etujen kanssa. Joihto-
12974: truhdeksi void·aan ;täJllöin varmaankin tun- että hallitus kiireellisesti valmis-
12975: nustaa, ·eittä yiks:Ltyisen oiilooUJtta ei ole ,tar- tuttaisi lakiesityksen kaupunkien ja
12976: poot.tolllilsti välhennettävä, mut,ta yiksityisen kauppalain yleisestä oikeudesta pak•
12977: etuja ja rvanihentuneita. lkäsirtysrt:apoja ei kolunastusteitse kohtuulliseen hintaan
12978: rn.yöskäJiin olle asetettava lkansa•laisten yh!tei- hankkia itselleen omistus- tai käyttö-
12979: sen !hyvän ~de:He. oikeus kunnan (tlueella olevaan maa-
12980: EdeHä esite•btyyn viitruten ja huomioon- pohjaan.
12981: Helsingiss.ä !hUihtikuun 19 p.äiv:änä 1945.
12982:
12983: Onni Peltonen. Aino Malkamäki.
12984: Kaisa Hiilelä. Yrjö Kallinen.
12985: J. F. Tolonen. Otto Muikku.
12986: Walter Kuusela. Juho Karvonen.
12987: H. S. Pesonen. P. A. Karjalainen.
12988: Uuno Raa.tikainen. Väinö Kivisalo.
12989: Edvard Pesonen. A. K. Paasivuori.
12990: Valfrid Eskola. T. Bryggari.
12991: Samuli Tervo. Penna Tervo.
12992: 283
12993:
12994: Vll,2o. - Toiv. al. N:o 94.
12995:
12996:
12997:
12998:
12999: P. Karjalainen y. m.: Toimenpiteistä esikaupungeissa sijait-
13000: scvie.n vuokra-alueiden lunastamiscsta haltijoilleen.
13001:
13002:
13003: E d u s k u n n a 11 e.
13004:
13005: Kaupunkien ja kauppalain välittömään oikeutta lunastaa tontteja itselleen. Tästä
13006: läheisyyteen on aikanaan kehittynyt ja on koitunut ja jatkuvasti koituu suurta
13007: jatkuvastikin kehittyy varsin laajat asutus- haittaa talonomistajille, koska epävarmuus
13008: keskukset. l;ukuisissa tapauksissa on nämä maan omistussuhteissa useinkin ·estää ryh-
13009: alueet sittemmin liitetty kaupunkien tai tymästä väittämä ttömiinkin korjauksiin.
13010: kauppalain yhteyteen. Valtaosalta on tämä Kun asianlaita on jatkuvasti tällainen, on
13011: asutus omrukotiluontoista, ja ovat sitä har- tilanne esikaupunkien vuokramaalla asu-
13012: joittaneet kaupungeissa tai sen läheisyy- ville talonomistajille varsin huolestuttava.
13013: dessä työskentelevät työläiset sekä viran- ja Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
13014: toimenhaltijat. Hyvin useassa tapauksessa kunnan päätettäväksi toivomuksen,
13015: ovat näiden alueiden asujamet kuitenkin
13016: rakentaneet talonsa vuokramaalle. Kaupun- että hallitus kiireellisesti valmis-
13017: kien tai kauppalain laajentumisen vuoksi tuttaisi esityksen laiksi, jonka mu-
13018: on maapohjan reaaliarvo vuosien kuluessa kaan esikaupungeissa vuokraoikeutta
13019: kasvamistaan kasvanut, minkä vuoksi maan- nauttivat talonomistajat saisivat lu-
13020: omistajat eivät ole olleet halukkaita vuok- nastaa tonttimaansa omakseen yksi-
13021: rattuja tonttialueita myymään. tyisiltä ja yhtymiltä, joissa valtio' ei
13022: Asutuslainsäädännön kehittyessäkin on ole osakkaana, kohtuulliseksi katsot-
13023: tämä väestöryhmä jatkuvasti jäänyt vaille tavalla hinnalla.
13024: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
13025:
13026: Paavo A. Karjalainen. J. F. Tolonen. Elli Nurminen.
13027: Edvard Pesonen. K. Hakala. Väinö Kivisalo.
13028: Juho Karvonen. Yrjö Kilpeläinen. H. S. Pesonen.
13029: 284
13030:
13031: VII,21. - Toiv. al. N :o 95.
13032:
13033:
13034: Rydberg y. m.: Esityksen antamisesta laiksi köyhäinhoito-
13035: lctin ,muuttamisesta.
13036:
13037: E d u s k u n n a 11 e.
13038: Voimassa olevan köyhäinhoitolain 51 py- hansa voi uudestaan joutua turvautumaan
13039: kälään sisältyy määräys, jonka mukaan köyhäinhoidon apuun. Tapaukset, joissa
13040: jokainen on velvollinen kunnalle korvaa- kunnan apua nauttinut henkilö perinnön,
13041: maan siltä saamansa köyhäinhoidon. Lain arpajaisvoiton tai muun samantapaisen
13042: seuraavassa pykälässä tosin säädetään, että odottamattoman käänteen kautta muuttuu
13043: korvausta älköön otettako korvausvelvolli- todella hyvin toimeentulevaksi ja maksu-
13044: selta, jos harkitaan, että hän saamansa kor- kykyiseksi ovat niin harvinaisia, että niiden
13045: vauksen takaisin suorittamalla menettää suhteen on helppo antaa riittävän te-
13046: mahdollisuuden itsensä ja omaistensa elät- hokkaita erikoissäännöksiä. Köyhäinhoidon
13047: tämiseen. Käytännössä tällainen harkinta apuun turvautuminen on nykyoloissa siksi
13048: -kuitenkin on jatkuvasti johtanut siihen, nöyryyttävää, ettei ole oikeudenmukaista
13049: että asianomaiset viranomaiset ovat pyrki- jättää sen jälkilaskuja vuosikausilq;i ilman
13050: neet perimään kyseessäolevia köyhäinhoito- omaa syytään avuntarpeeseen joutuneen
13051: velkoja henkilöiltä, joiden taloudellinen kansalaisen suoritettaviksi.
13052: asema mitenkään ei sitä oikeuttaisi. Useissa työttömien kokouksissa maan eri
13053: Etenkin kuluneina sotavuosina lukuisten puolilla on niinikään viime aikoina kiinni-
13054: rintamasotilaiden, työvelvollisten, poliitti- tetty vakavaa huomiota siihen, että työttö-
13055: sista syistä vangittujen, n. s. metsäkaarti- mille aikaisempina vuosina köyhäinhoitovi-
13056: laisten ja sotapalveluksesta kieltäytyneiden rastojen välityksellä maksetut n. s. työttö-
13057: henkilöiden omaiset, samoinkuin työttömyy- myysavustukset olisi kerta kaikkiaan kuole-
13058: den, sairauden ja sotavahinkojen takia yh- tettava. Etenkin nykyisissä taloudellisissa
13059: teiskunnan apuun turvautuneet henkilöt ja olosuhteissa, elintason jatkuvasti alentuessa,
13060: heidän perheensä ovat joutuneet saamaan on varattomien vapauttaminen korvausvel-
13061: köyhäinhoitoavustusta. Hyvin monissa ta- vollisuudesta ja vanhojen köyhäinhoitovei-
13062: pauksi'lSa näin saatuja avustuksia on rien- kaiu kuolettaminen juuri sitä enna:kolta
13063: netty perimään takaisin asianomaisilta, estävää sosiaalista huoltoa, johon yhä
13064: vaikka heidän nykyinenkään toimeentulonsa useammalla yhteiskunnallisen huollon alalla
13065: ei ole välttämättömimmän toimeentulomini- pyritään.
13066: min yläpuolella. On tapauksia, joissa so- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
13067: dasta, vankilasta tai n. s. metsäkaartista kunnan päätettäväksi toivomuksen,
13068: palanneelle perheenhuoltajalle on esitetty
13069: maksettavaksi monien tuhansien markko- että hallitus kiireellisesti valmis-
13070: jen suuruinen köyhäinhoitovelka. tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
13071: On jo periaatteessa väärin, että ilman tyksen köyhäinhoitolain muuttami-
13072: omaa syytään taloudelliseen ahdinkoon jou- sesta sillä tavoin, että n. s. köy-
13073: tuneelta ihmiseltä vaaditaan takaisin yh- häinhoitovelkain takaisinmaksuvelvol-
13074: teiskunnan antama apu, jonka hän on käyt- lisuus ilrnan omaa syytään avuntar-
13075: tänyt alkeellisimpien elämismahdollisuuk- peeseen joutuneilta henkilöiltä .ia
13076: siensa ylläpitämiseen. Sitäpaitsi köyhäin- heidän perheenjäseniltään poistettai-
13077: hoitovelan takaisin maksaminen pysyttää siin, ja että jo perittäviksi asetetut
13078: asianomaisen taloudellisen aseman jatku- köyhäinhoitovelat kuoletettaisiin.
13079: vasti niin alhaisena, että hän milloin ta-
13080: He1singi'lSä huhtikuun 16 päivänä 1945.
13081: Ka.isu-Mirjami Rydberg. Anna Nevalainen. Mauri Ryömä.
13082: Elli Stenberg. Nestori Nurminen. Tyyne Tuominen.
13083: Aimo Aaltonen. Hertta. Kuusinen. Olga, Virtanen.
13084: Eino Tainio Yrjö Räisänen. Lauri :Myllymäki.
13085: Matti Huhta. Ville Peni. Cay Sundström.
13086: 285
13087:
13088: VII,22. - Toiv. al. N :o 96.
13089:
13090:
13091: Mäkelä y. m.: Esityksen antamisesta 'uudeksi kalastuslaiksi.
13092:
13093: E d u s kun n a H e.
13094: Voimassa oLeva ilm.last:uslai;nsäädä.ntömme Edellä mainittu, vuoden 1943 valtiiopäi-
13095: ei vastaa nyky.iSiten oloj1en ~seil::t.amria VJaaJti- vil:l~ jä>tetty halt!Ji!t.u:ksen ~esi,tys ra!k,entui
13096: muksia. Siihen sisältyvät kalakannan ke- si:lle pohja[•le, ·e!trt:·ä yhteisen kalaveden osa~k
13097: hi1:Jt:.änrist.ä ja hoitoa s~kä lml:astusta koiSilre- ilmat muodostavat :Jml,as;tmsikunnan, joka yh-
13098: vat monet rajoittavat määräykset ovmt suo- dessä muid!en samallllaist~n kanssa voi yh-
13099: rastaa,n vahi!Thg'OiliJJisila ilml:astaja:väooölre ja 'tyå kalast!UShoirtoyhtymäksi. Ka1.asit11Sikiun-
13100: koko ikansafllba1oudeJ1,emme. Myös kailave- nan ja kailastfmshoiltoyhtymän tehtävänä on
13101: sien omisllms ja halliruta on sang,en van- järjrestää aliUJOOl.Joo.n kailas1m'koon harjoitta-
13102: bia.naå!kaiJSieJ.,la ja puutt.eeU,ise1la :tavaii.Qa jä.r- minen ja kaiUppa, Huomioonottaen oon,
13103: j!estetty, ja såif:,em_ ~steltty :ka[~a;t.alouden ltyy- rettä m.. s. ybitleisistä vesiarlueista, s~is myös
13104: dytrt;ävä ,tuotto. lka.liastus:ktmtien ja ~alastushoitoyhtymie.n
13105: KailaVIedet maassamme ova:t; pä.äosaittaan asioista,, våiilme kädessä määräävät Y'ksi.rtyi,_
13106: ja:kirumaittomilin:a tkylä~untien yhteisiä, ei Siett !ti[anomistajat, täy:tyy !ilillaista !llsiamti-
13107: ilrui.ioontk:aan kiaåikiktien kyläru a:sukkaiden, Jaa ,edJeHfunatiiThiltuiS!ta syistä :pi:f;ä,ä hyvin va-
13108: VJaan aånoositlaan ikyläiSSä olev1en ;t;Hoj,etn l:itettavana,.
13109: omistajieru yhteisiä, 't:iJ,arirusa omis.tusoitlreu- Kansamme ,rav1tsemiseSJSa näyltte1Jee kl8;la-
13110: teen ilti:ittyv!im. Vuodren 1943 val!tiopäi- .talOIUS huomattavan suunta osaa. Sentähden
13111: vH1e jätetyn halrl!i:tuikslen 'es~tyksen perus- 'lmrlaitlaJoude.n kehittämi!S!clmi ja sen ka111tta
13112: ie:lfl1islsa iroa,lastuslrainsä.ädännön U!lvddst<ami- suuwm1man J.ro,lalSitrustuiloiksen sa,am:iseksi oHsi
13113: seksli; sanota,an, ett.t,ä ,,kailastuslaiooä:ädän- rbehitävä rroaikiki, miltä sillnffiin voådtaan tehdä.
13114: nön: ltärik:eimpi,ä Jt.ehtävi:ä on yhrteisten ka- Edte:Håolrevan perust,ooUa ehdot1amme redus--
13115: iavesie.n hoito ja tk,äyrtJtö silt.en:, ~ett•ä. :toisel1ta iJmnn:a.n p,ä.ä,teltitäväksi toivomuksen,
13116: pruolre.n yl:eiset kailatatloUJdiell!iset va.atimrrik- että hallitus valmistaisi ja an-
13117: set ja toislel1ta puo~en ved~n yht:eioomista- taisi Eduskunnalle esityksen uudeksi
13118: ji,en €idut Jt.u:lleVJalt riiltrt:ävässä määrässä huo- kalastuslaiksi, jonka mukaan kawve-
13119: miOOll!otetmåksi". J,a niinpä onik~n tuo ·esi- det järvi-, joki- ja merialueillamme
13120: tys •lrainsäädä:nnön iUUdrist.amiseiksi railren- tulevett valtion välittömän määräys-
13121: nlet.tU! ei ni•inkään pwljon ,yleisten kala,ta.- vallan alaisiksi niin, että yksityisten
13122: 1oudeU~ten: vaartillllmsben", va:a:n vresialru€1i~ tilojen ornistajien ja heidän perttsta-
13123: d~en omirsta.jren etuja s1lmärlrl!äpi:t,ä~n. miensa kalastuskuntien ja kalastus-
13124: Kiun nä,iden n. s. yMeisten v;esialueiden hoitoyhtymien hallintavalta niihin
13125: omisrtajien p.äämulolähtemä ~tavailMsesti ov1a>t loppuu, ja että itsensä kalastajien va..
13126: mrua,_, m~tsä- ja ikrarja'balous, j.a ilmlavesi!en paasti rnuodostmnat yhtymät yhdessä
13127: OllllistJukoost,a, saa:t<ava hy;öty on ,toi!S1arvoisena valtioelinten kanssa tulevat huolehti-
13128: tekijänä, m.i:i1n on JuonnoliLiSit:a., ~että he, !kun maan kalanhoitoon ja kald!stukseen
13129: on kysymys uudis1tuiksista. ja siinä mile1essä kuuluvien kysytnysten järjestämi-
13130: tehtäVJistä uhrau:ksista ik·a.lataaQuden hyväksi, sestä maan eri puolilla, sekä että jo-
13131: ova.t sangen :Mtsa1ta j,a v:almi~t; vai.n kor- kaiselle Suomen kansalaiselle taataan
13132: joomaan ;a.nsio:trt:.oma.n hyödyn. Tämä on samanlaiset perusoikeudet kalastuk-
13133: tuil.iLut J:i!Siäonll'ettolliUJUd€iksi vähävamiseUe sen harjoittamiseen kalavesillämme
13134: ikla.lMtajaväestö1le., joilm mu:wtien,ilma:n 1ei ole kaikilla laissa sallitttilla kalastusvä-
13135: lrovin orunJeil[isissa oloissa. lineillä.
13136: Helsing.issä huhtjkuun 20 pä,ivänä 1945,
13137: Juho Mäkelä. Aaro Uusitalo. Allitto Prunnila. Lauri Myllymäki.
13138: Sulo Muuri. Olga Virtanen. Nestori Nurminen. Reino Uusisa.lmi.
13139: Eino Tainio. Yrjö Räisänen. Vilhelm Riihinen. Konsta Talvio.
13140: Toivo Kujala. K. H. Wiik. Huugo Manninen.
13141: Arvo Riihimäki. Vihtori Metsäranta. Walter Kuusela.
13142: 286
13143:
13144: VII,23. - Toiv. al. N :o 97.
13145:
13146:
13147:
13148:
13149: Räisänen y. m.: Esityksen antamisesta panttilainausliikkeen
13150: harjoittamisen siirtämtiseksi kuntien yksinoikeudeksi.
13151:
13152:
13153: E d u s k u n n a 11 e.
13154:
13155: Ammattimaisen pan ttilainausliikkeen har- varainministeriön käsityksen mukaan me-
13156: joittamisoikeudesta 19 päivänä huhtikuuta nettely ei ole ollut lainmukainen, vaan sen
13157: 1898 annetun asetuksen mukaan voidaan kautta on kierretty asetuksen määräystä
13158: panttilainausliikettä ammattina harjoittaa korkeimman osingon maksamisesta siten,
13159: ainoastaan kaupungissa ja ,hyvää tekevää" että osinkoa on maksettu sellaiselle pää-
13160: tarkoitusta varten eikä sitä saa harjoittaa omalle, jota osakkeenomistajat eivät ole
13161: muu kuin kaupunkikunta tai tarkoitusta liikkeeseen panneet. Tämän johdosta valtio-
13162: varten perustettu osakeyhtiö. Asetuksessa neuvosto jätti aikanaan valtiovarainministe-
13163: on myös erinäisiä rajoituksia liikkeen voiton riön tehtäväksi ehdotuksen tekemisen Hel-
13164: käyttämiseen nähden. Asetuksen 8 § : n mu- singin kaupungille ammattimaisen pantti-
13165: kaan se voitto, mikä panttilainausliikkeestä lainausliikkeen kunnanistuttamisesta Hel-
13166: lähtee, on käytettävä ~ainauskoron alenta- singissä siten, että Helsingin kaupunki lu-
13167: miseen tai muuhun lainaehtojen huojenta- nastaisi kaupungissa panttilainausliikettä
13168: miseen, jolloin kuitenkin vuosivoitosta saa- harjoittavien yhtiöiden, Helsingin Pant-
13169: daan vähentää enintään 6% :n korko liik- Aktiebolagin ja Osakeyhtiön Helsingin
13170: keeseen pannusta pääomasta ynnä tarpeel- Panttilainakonttorin, osakkeet kunnalle.
13171: liset käyttökulut ja vararahastoon menevät Kun valtiovarainministeriö, helpottaak-
13172: määrät. Jos panttilaina uslaitos lopettaa seen kaupungille ehdottamansa suunnitel-
13173: toimintansa, joutuu, sittenkun kunta tai, man toteuttamista, ilmoitti myöntävänsä
13174: jos liikettä on harjoittanut osakeyhtiö, sen tähän tarkoitukseen tarpeellisen lainan val-
13175: osakkaat ovat saaneet takaisin, mitä ,liik- tion vanhuus- ja työkyvyttömyysrahastosta,
13176: keeseen ovat panneet", laitoksen koko muu teki Helsingin kaupunginhallitus kaupungin-
13177: omaisuus kunnalle käytettäväksi saman- valtuustolle ehdotuksen, että kaupunki os-
13178: laisen laitoksen hyväksi tai muuhun saman- taisi mainittujen yhtiöiden osakkeet kau-
13179: laiseen tarkoitukseen. punginhallituksen ehdottamalla tavalla.
13180: Vuonna 1935 kiinnitti valtiovarainminis- Helsingin kaupunginvaltuustossa ei asialle
13181: teriö huomiota siihen, että molemmat Hel- saatu kuitenkaan lain edellyttämää määrä-
13182: singissä toimivat panttilainausli.ikkeet ovat enemmistöä ja niin hylkäsi kaupunginval-
13183: useampia kertoja korottaneet osakepää- tuusto 18 päivänä syyskuuta 1935 kau-
13184: omansa ilman että osakepääoman korotusta punginhallituksen esityksen.
13185: olisi kokonaisuudessaan yhtiölle maksettu. Panttilainausliikkeen harjoittaminen meillä
13186: Yhtiöiden jakamatta jääneestä voitosta ja perustuu 19 päivänä huhtikuuta 1898 an-
13187: yhtiöiden kiinteimistöjen arvon nostami- nettuun asetukseen ammattimaisen pantti-
13188: sesta oli yhtiöille muodostunut vararahas- lainausliikkeen harjoittamisoikeudesta. Jo
13189: toja ja kun yhtiöt korottivat osakepää- siinä komiteassa, jonka työhön mainittu
13190: omaansa, jaettiin silloin huomattava määrä asetus perustuu, oli vakavia epäilyksiä siitä,
13191: vapaaosakkeita, joista osakkaat siten eivät voiko tällaisen liikkeen harjoittamista antaa
13192: ole suorittaneet mitään vastiketta yhtiöille, muille kuin kunnille. ,Komitean mielestä
13193: vaan on vastike otettu yhtiöiden omista on ilmiselvää", lausuttiin panttilainausliike-
13194: varoista. Asetuksen määräämä korkein komitean mietinnössä 28 päivältä kesä-
13195: 6 %: n osinko on kuitenkin suoritettu koko kuuta 1894, ,että panttilainausliike on lueL
13196: täten korotetulle osakepääomalle. Valtio- tava sellaisiin elinkeinoihin, jotka niihin
13197: VII,23. - Räisänen y. m. 287
13198:
13199: vaarallisiin väärinkäytöksiin nähden, mitä ryhdyttävä", ja ehdotti toivomusaloitteen
13200: niiden vapaasta harjoittamisesta saattaa hylättäväksi, mikä tapahtuikin - yksimie-
13201: syntyä, ovat järjestettävät erityisellä lain- lisesti, kuten asiat yleensä silloin ratkais-
13202: säädännöllä ehkäisevää laatua." tiin.
13203: Kokemus on osoittanut, että lainsäädäntö, Kun, kuten vuoden 1940 valtiopäiville
13204: jolla panttilainausli.ike meillä on järjes- jätetyn toivomusaloitteen perusteluista sel-
13205: tetty, ei ole ollut riittävän tehokas estä- viää, tässä on kysymys erittäin tärkeästä
13206: mään väärinkäytöksiä. Tähän nähden ja asiasta, yhä jatkuvan epäkohdan korjaami-
13207: kun epäkohtiin on vaikeata saada muutosta sesta, on se viipymättä yleisen edun nimessä
13208: ilman lainsäädännön apua ehdotti allekir- tehtävä. Ajankohta on siihen nyt myös
13209: joittanut Räisänen jo v: n 1940 valtiopäi- erittäin sopiva ja mielialat tässä eduskun-
13210: ville jättämässään toivomusaloitteessa nyt nassa toisenlaiset kuin edellisessä, jossa tä-
13211: voimassaolevan lain muuttamista niin, että mänluontoisiin esityksiin ei voinut odot-
13212: panttilainausliikettä voisivat harjoittaa vain taakaan muuta kuin vastustusta.
13213: kunnat. Kaikkeen edellä sanottuun viitaten eh-
13214: Edellä selostettu toivomusaloite joutui dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13215: vuoden 1944 valtiopäiväin laki- ja talous- vomuksen,
13216: valiokunnan käsiteltäväksi, joka ajan hen-
13217: gen mukaisesti lausui siitä, että ,kun pu- että hallitus kiireellisesti antaisi
13218: heenaoleva asia ei ole nykyään ajankohtai- Eduskunnalle esityksen pantti"tai-
13219: nen, vaan valtiovalta voi kiinnittää siihen 1U:tusliikettä koskevan lainsäädännön
13220: tarpeellista huomiota, milloin aihetta il- muuttamisesta niin, että panttilai-
13221: maantuu, valiokunnan mielestä ehdotettui- nausliikettä roisivat harjoittaa vain
13222: hin lainsäädäntötoimenpiteisiin ei nyt olisi kunnat.
13223: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
13224:
13225: Yrjö Räisänen. K. H. Wiik.
13226: Nestori Nurminen. Eino Kujanpää.
13227: Olga Virtanen. L. Myllym.äki.
13228: Eino Pekkala.
13229: 288
13230:
13231: Vfi,24. - Toiv. al. N :o 98.
13232:
13233:
13234:
13235:
13236: Riihinen y. m.: Esityksen antcmtiscstct siirtoväen huolto-
13237: laiksi.
13238:
13239: Ed u s kunnalle.
13240:
13241: Siirtoväen jatkuvan hädänalaisen aseman Tämän jatkuneen kelmon huoltotyön
13242: korjaamiseksi olisi nopeasti aikaansaatava aikana näyttää kokonaan unohdetun se
13243: ratkaisevia uudistuksia. Kaikki tähänasti- seikka, että nämä apua tarvitsevat siirtolai-
13244: set järjestelyt ovat osoittautuneet riittä- set ovat sotaan ja siitä johtuneeseen siirto-
13245: mättömiksi. Siirtolaisten keskuudessa on laisuuteen syyttömiä.
13246: herännyt oikeutettu epäilys siitä, että hei- Parhaillaankin on n. 80,000 siirtolaista
13247: dän kysymyksiälin ei edes ole pyrittykään sellaisessa asemassa, että heidän on pakko
13248: oikeudenmukaisesti järjestämään. Varsin- turvautua siirtoväen huoltoon. Minkälaista
13249: kin työtä·tekevien siirtolaisten kohdalla tämä tämä huolto on, siitä tässä esitettäköön
13250: käsitys on ollut hyvin ymmärrettävä. Tämä muutamia lukuja. Siirtolainen, jolle mak-
13251: siirtolaisosa on saanut jatkuvasti huomata, setaan n.s. huoltoraha, saa alle 15 vuotias
13252: että heidän oikeutettuja vaatimuksiaan ei 15 mk ja yli 15 vuotias 20 mk päivältä ja
13253: ole otettu ohjeeksi siirtoväen asioita jär- ilääninhallituksen erikoispäätöksellä voi-
13254: jestettäessä.. Riittävän tehokkaasti Bi myös- daan päiväraha kohottaa alle 15 vuotiselle
13255: kään ole toimittu suurimpaan hätään jou- 20 mk ja yli 15 vuotise1le 25 mk. Minis-
13256: tuneiden auttamiseksi. Tästä osoituksena teriön antamissa perusteluissa, joissa nämä
13257: {)n esim. nY't viimeksi 9. 2. -45 annettu en- päivärahat määrätään, sanotaan, että huol-
13258: nakkokorvauslaki kiinteistöjä ja rakennuk- toraha on tarkoitettu muona- ja asunto-
13259: sia omistaneille. Siirtoväestön valtava enem- menoihin.
13260: mistö, kiinteistöjä ja rakennuksia omista- Tuskin miltään taholta rohjetaan väit-
13261: mattomat, jätettiin ennakkokorvauksesta tää, että nykyisen hintatason perusteella
13262: osattomaksi huolimatta siitä, että tämä 20 a 25 markan päivittäisellä tulolla voi-
13263: siirtolaisväestö on elänyt ja elää parhail- daan saada edes välttämättömintä .toimeen-
13264: laankin mitä suurimmassa taloudellisessa •tuloa. On väärin puhua huollosta ja
13265: hädässä. vuokra- ja ruokarahasta, ellei todellakin
13266: Surullisin ja vaikein osa on ollut siirto- aiota nopeasti ryhtyä niitä suorittamaan.
13267: laisilla, jotka ilman omaa syytään ovat jou- Nyt maksetulla päivärahalla ei kyetä yhtä-
13268: tuneet turvautumaan siirtoväen huoltoon. kään näistä kolmesta ohjeeseen sisälty-
13269: Sieltä saatu apu on ollut riittämätön, västä kohdasta täyttämään.
13270: minkä lisäksi avun saanti on järjestetty Huollonjohtajille annetut toimintaohjeet
13271: syvästi siirtolaisten arvoa loukkaavaksi. ovat nekin kovin ristiriitaiset, samassa yh-
13272: Siirtolaiset ovat saaneet sen käsityksen, teydessä myönnetään avustusten antami-
13273: että tällaisen järjestelyn tarkoituksena on. nen ja toisaalta kielletään se. Onkin il-
13274: ollut karkoittaa avuntarvitsijat pois huol- meistä, että ohjeen laatijalla on ollut pyr-
13275: losta. Taloudelli<;essa hädässä olevien siir- kimyksenä saada niistä muodollisesti avun-
13276: tolaisten oikeutta turvattuun ja riittävään tarvitsijoille myönteiset mutta käytännössä
13277: toimeBntuloon ei ole tunnustettu. Hätään kielteiset. Ohjeista on tullut tuon toivo-
13278: johdetut, nyt oikeuksiaan vaativat siirtolai- muksen mukaiset, ja hyvänkin täytäntöön-
13279: set on koetettu kelvottoman huollon avulla panijan on vaikea kussakin kysymyksessii
13280: leimata vaivaisapua hakevaksi paariasluo- ratkaista, kuka on oikeutettu avustukseen
13281: kaksi. On tapauksia, joissa huollonjohtajat ja kuinka suuressa määrässä. Tämä ohjei-
13282: mitä törkeimmin solvaten ovat häätäneet den kehnous on osaltaan johtanut lukui-
13283: avunpyytäjät luotaan. siin mielivaltaisuuksiin. Siirtoväen huollon-
13284: VU,24. - Riihinen y. m. 289
13285:
13286: johtajat eivät myöskään yleensä ole itse- kuin siirtolaisena ollessaan ja useissa ta-
13287: näisesti pyrkineet ohjeen myönteiseen tul- pauksissa vaikeammassakin. Eihän heillä
13288: kintaan. kotiin palatessaan ole edes asuntoa mihin
13289: Työtätekevän siirtoväen suurin osa on majoittua. Työkalut, taloustavarat ja elin-
13290: sodan johdosta menettänyt ei vain kotinsa ta:vpeet ovat kaikki tuhoutuneet. On ym-
13291: ja tavaransa vaan niiden mukana yleensä märrettävää, että huoltorahan poistaminen
13292: kaiken omaisuutensa. Taloustarvikkeiden ·herättää oikeutettua tyytymättömyyttä täl-
13293: hankkiminen ei käy päinsä ilman rahaa. laisten palautettujen siirtolaisten keskuu-
13294: N.s. ennakkoavustukset, joita monien vai- dessa. Huoltorahan . poistaminen onkin
13295: keuksien jä1keen on anomuksesta maksettu, Pohjolan työtätekevän väestön hädänalaisen
13296: ovat loppuneet alkuunsa. Ennakkoavustus aseman huomioonottaen ·epaoikeudenmu-
13297: on siirtolaiselle myönnetty hänen teke- kaista.
13298: mänsä erikoisen anomuksen jälkeen ja vain Siirtolaiset odottavat, että nykyinen
13299: määrättyyn tarkoitukseen. Yksi tällainen eduskunta ja hallitus noudattaa heihin
13300: tarkoitus on työkalujen osto, mihin voidaan suhtautuessaan suurempaa oikeudenmukai-
13301: myöntää korkeintaan 1,500 markkaa! On suutta kuin edellinen eduskunta.
13302: :selvää, ·että näin mitättömällä rahamää- Edellä sanotun perusteella ja sen joh-
13303: rällä ei nykyisten hintojen vallitessa kyetä dosta, että maaliskuussa 1945 eduskun-
13304: hankkimaan mitään ammattityökalustoa. nassa hyväiksytyn korvauslain täytäntöön-
13305: Pitovaatteiden ja irtaimiston hankkimiseksi pano, vahinkojen arviointi ja maksusuori-
13306: myönnettävät ennakkoavustukset ovat vas- tusten järjesteiy tulee viemään pitkän ajan,
13307: taavanlaiset, ja muita .tarkoituksia varten ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
13308: ei näitä puutteellisiakaan ennakkoavustuk- vomuksen,
13309: sia ole myönnetty. Tämän ja jatkuvan tar-
13310: vikepuutteen johdosta siirtolaiset, jotka että hallitus ensi tilassct valmistaisi
13311: eivät omistaneet kiinteistöä tai rakennusta ja antaisi Eduskunnalle esityksen
13312: luovutetulla alueella, ja siten jäävät osat- siirtoväen huoltolaiksi, jossa turva-
13313: tomiksi 9 päivänä helmikuuta 1945 anne- taan siirtoväelle oikeus riittävään
13314: tun lain myöntämistä ennakkokorvauksista, huoltoon ja oikeudenmukaiseen lwh-
13315: ovat odottaneet, että heidänkin hätäänsä teluun ja
13316: lievennettäisiin. että tämä laki ulotettaisiin myös-
13317: Kun Lapin läänin tuhotuille alueille nyt kin niihin siirtolaisiin, jotka nyt
13318: palautetaan siirtolaisina olleita, lakkaa joutuvat palaamaan takaisin Lapin
13319: heiltä kaikki huoltoavustus, vaikka he ny- läänin tuhotuille alueille.
13320: kyoloissa ovat edelleen samassa asemassa
13321: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
13322:
13323: Vilhelm Riihinen. Jalmari Kulmala.
13324: Reino Uusisalmi. Juho Mäkelä.
13325: Yrjö A. Manninen. Konsta Talvio.
13326: Antto Pnmnila. i"oivo Sormunen.
13327: Eino Kujanpää. Eino Tainio.
13328: L. Myllymäki.
13329:
13330:
13331:
13332:
13333: 37
13334: 290
13335:
13336: VII,21>. - Hemst. mot. K :o 99.
13337:
13338:
13339:
13340:
13341: Wick.man m. fl.: A.'(l,gående .ändri'(l,g av bestämmelserna rö~
13342: ra-nde statens a$del i utgiftema för genomförandet av
13343: skiftesregleri'(l,gar.
13344:
13345:
13346: T i ll R i k s d a g e n.
13347:
13348: Gällande lagar och förordningar rörande initiativ :för skiftesregleringar i det när-
13349: skiftesväsendet i vårt land äro i många maste dömda att skrinläggas. Här måste
13350: avseenden föråldrade och bristfälliga och något göras, för att åtminstone icke de
13351: förty i behov av en grundlig revision och skiftesregleringar, som äro under utfö-
13352: framförallt en kodifiering. En genomgri- rande, skola bliva delägarna ekonomiskt
13353: pande nygestaltning av lagstiftningen på övermäktiga, eller avstanna.
13354: skiftesväsendets område kan .därför knap- Då genomförandet av en tidsenlig lag-
13355: past länge låta vänta på sig. De nya för- stiftning för skiftesväsendet i landet skulle
13356: hållandena i vårt land kräva på alla om- taga lång tid i anspråk, ha undertecknade
13357: råden ett effektivt utnyttjande av landets icke i detta sammanhang velat direkt yrka
13358: alla resurser, och då måhända främst jord- på en sådan, huru nödvändig den än vore,
13359: brukets. Då emellertid i stora delar av utan nöja vi oss med att hemställa, att
13360: vårt land otillfredsställande skiftesförhål- statsmakten ville ofördröjligen skrida till
13361: landen äro rädande har vår modernäring sådana ändringar i gällande bestämmelser
13362: i sådana delar av landet icke kunnat få rörande statens andel i de olika utgifter
13363: den utveckling, som varit nödigt för t. ex. som höra samman med ny- och storskiftes-
13364: vår fo1kförsörjning. Innan skiftesförhål- regleringar, att denna andel skulle, med
13365: landena undergått en radikal förbättring, beaktande av penningvärdet och andra fak-
13366: är det otänkbart, att jordbruket i sådana torer, kännbart höjas. Det är otänkbart,
13367: trakter, där otillfredsställande skiftesfö·r- att skifteslagsmedlemmar under nurådande
13368: hållanden äro rådande, skall kunna effek- förhållanden s'Kola kunna åvälvas samma
13369: tiviseras. andel i utgifterna för till ex. sådana väg-,
13370: Trots de föråldrade och invecklade be- torrläggnings-, jordförbättrings- och ut-
13371: stämmelserna för skiftesväsendet i vårt flyttningsföretag, som höra till skiftesregle-
13372: land, ha under de senaste årtiondena om- ringar, som enligt nugällande bestämmel-
13373: fattande ny- och storskiftesregleringar ge- ser åläggas dem. Redan under norinala ti-
13374: nomförts, eller påbörjats. Detta utvisar, der har statens andel i skifteskostnaderna
13375: att jordbrukarna ha lärt sig inse betydel- ansetts vara alltför obestämd och liten.
13376: sen av att få skiftesförhållandena förbätt- Under nurådande förhållanden kunna skif-
13377: rade, samt att behovet av skiftesreglerin- tesdelägarna icke utan en ökad ekonomisk
13378: gar är stort. hjälp :från statens sida genomföra skiftes-
13379: Men en skiftesreglering är icke blott en regleringar av större omfa:ttning.
13380: ömtålig :fråga av juridisk natur, den är Då skiftesregleringar äro av synnerli-
13381: även, tyvärr, en oerhörd ootungande eko- gen stor nationalekonomisk betydelse har
13382: nomisk angelägenhet för skiftesdelägarna. det synts oss motiverat anhålla om att re-
13383: Så har för de skifteslag, som före våra geringen ville skrida till snara och effek-
13384: krig började med skiftesregleringar av ett tiva åtgärder för att öka statens ekono-
13385: eller annat slag, på grund av de ändrade miska stöd för skiftesregleringarna i landet.
13386: ekonomiska förhållandena, fullföljaridet av
13387: det påbörjade arbetet blivit hart när omöj- På ovanstående grunder få vi vördsamt
13388: ligt. Av samma orsaker äro alla påtänkta föreslå, att riksdagen ville hemställa,
13389: VII,25. - Wickman y. m. 291
13390: att regeringen skyndsamt måtte med beaktande av pennin;gevärdet
13391: vid;taga sådana åtgärder, att rådande och andra faktorer, ändras så att
13392: bestämmelser rörande 8tatens andel statens andel i utgifterna för genom-
13393: i de kostnader som äro förenade med förandet a-u skiftesregleringar bleve
13394: ny- och storskiftesregleringar måtte, oosevärt st0rre.
13395: Helsingfors den 18 april 1945.
13396:
13397: Albin Wickman. E. A. Turja. Yrjö Hautala.
13398: Nils. Meinander. J. E. Hästbacka. Heikki Soininen.
13399: Levi Jern. Ture Hollsten. Albin Asikainen.
13400: Matts Forss. Walter Kuusela. H. A. Kannisto.
13401: Albert Brommels. Sulo J. Teittinen. Heikki Vehkaoja.
13402: Arvi Malmivaara. M. 0. Lahtela. Rolf B. Berner.
13403: Yrjö Suontausta.
13404: 292
13405:
13406: VII, 2 5. - 'l'oiv. a.l. K :o tl. Suomennos.
13407:
13408:
13409: Wickman y. m.: Valtion osuutta jaonjärjestel;ystä aiheutu-
13410: viin menoihin koskevien määräysten muuttamisesta.
13411:
13412: E d u s k u n n 'a ll e.
13413: Jakolaitoata maaSI)amme koskevat voi- Kun maamme jaikolaito.sta koskevan aj'an-
13414: massa. olevat 'lait ja määräykset, ovat mo- mukaisen lainsäädännön ~toteuttaminen vaa-
13415: nissa suhtei~ vanhentuneet ja puutteelli- tisi pitkän ajan, eivät allekirjoittaneet ole
13416: set ja niill ollen p13rusteellisen tarkistuk- tässä yhteydessä t~ahtoneet suorastaan vaa-
13417: sen ja ennen kaikkea kodifioinnin tar- tia sellaist~a, vaan olemme tyytyneet toi-
13418: peessa. J~akolaitoksen alaa koskevan lain- vomaan, että va:ltiova,lta ryhtyisi viipy-
13419: säädännön perusteellist1a uudistamista sen mättä sillä :tavoin muuttamaan valtion
13420: vuoksi tuskin voidaan pitkälti odottaa. osuuttra koskevia voimassa olevia määräyk-
13421: Uudet olosuhteet maassamme vaativat siä uus- ja suurjaonjärjestelyihin liitty-
13422: maamme kaikkien voimavarojen tehokasta vissä menoissa, että tätä osuutta, ott,aen
13423: hyväksikäyttöä kaikilla aloilla, ja niin ehkä huomioon rahanarvon ja muut tekijät, huo-
13424: ~lähinnä maataloudessa. Kun kuitenkin mattavasti korotettaisiin. On mahdohmta
13425: suurissa osissa maatamme jako-olot ova.t ajatellakaan, että jakokuntien jäsenet val-
13426: epä,tyydyttävä:t, ei pääelinkeinomme maan Etsevissa oloissa voitaisiin velvoittaa suo-
13427: sellaisissa osissa ole voinut päästä kehitty- rittamaan esim. sellaisissa jaonjärjestelyi-
13428: mään sillä tavoin, mikä olisi tarpeellista hin kuuluvissa, tierakennus-, kuivatus-,
13429: esim. kansanhuoltomme kannalta. Ennen- ma:anparannus- ja muuttotoimissa samat
13430: kuin jako-oloissa on 'tapahtunut radikaali- meno-osuudet, jotka heille määrätään nyt
13431: nen parannus, ei ole ajateltavissakaan, että voimassa olevien säännösten mukaan. Jo
13432: maanviljelystä voitaisiin tehostaa niillä normaarliaikoina oli valtion osuutta jako-
13433: seuduiHa, joissa jako-olot ovat .epätyydyt- kust,annuksissa pidetty liian epämääräisenä
13434: tävät. ja pienenä. Ilman lisättyä taloudellista
13435: Huolimatta maamme· jakol,aitosta koske- apua valtion taholta eivät jako-osak!kaat
13436: vista vanhentuneista ja monimutkaisista· nykyisissä oloissa voi t'Oteuttaa ~aajempia
13437: mä;äräyksistä on viime vuosikymmenien ai- jaonjärj estelyj ä.
13438: kana toteutettu tai ·aloitettu laajoja uus- ja Kun jaonjärjestelyillä on ,erityisen suuri
13439: isojakojärjestelyjä. Tämä osoittaa, että kansantaloudellinen merkitys, on meistä
13440: maanviljelijä.tr ovat oppineet näkemään pa- näyttänyt aiheelliselta pyytää hal1itusta
13441: rannet,tujen jako-olojen merkityksen sekä ryhtymään pilmisiin ja tehokkaisiin ;toimen-
13442: että jaonjärjestelyjen tarve on suuri. piteisiin valtion taloudelli-sen tuen iisäämi-
13443: Mutta jaonjärjestely ei ole vain arka- seksi jaonjärjestrelyissä maassamme.
13444: luontoinen oikeudetlista laatua oleva kysy- YHä olevin perustein ehdotamme kun-
13445: mys, vaan V'alitettavasti myös taloudellisesti nioittaen ,eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13446: tava.trtoman rasi,ttava jako-osakkaille. Siten vomuksen,
13447: on niiden jakokuntien osalta, jotka ennen
13448: sotia aloittivat eri·laisia jaonjärjestelyjä, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13449: alulle pannun työn päätökseen saattaminen sellaisiin toimenpiteisiin, että voi-
13450: muodostunut muuttuneiden taloudellisten massa olevia mäiiräyltsiä valtion
13451: olojen takia ~ähes mahdottomaksi. Samoista osuudesta niihin menoihin, jotka liit-
13452: syistä ovat kaikki aiotut jaonjärjestely- tyvät uus- ja suurjaonjärjestelyihin,
13453: aloitteet likipitäen tuomittu raukeamaan. rahanarvon ja muut tekijät huo-
13454: Tässä on jotain tehtävä, jotteivät rainakaan mioon ottaen muutettaisiin siten,
13455: ne jaonjärjestelyt:, jotka ovat :toimeenpanon että valtio,n osuus jaonjärjestelyjen
13456: alaisina, muodostuisi osakkaille taloudelli- toimeenpanornenoissa tulisi huomat-
13457: sesti ylivoimaisiksi tai keskeytyisi. tavasti suuremmaksi.
13458: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
13459: Albin Wickman. E. A. Turja. Sulo J.. Teittinen. Albin Asikainen.
13460: Nils Meinander. Arvi Malmivaara. M. 0. Lahtela. H. A. Kannisto.
13461: Levi Jern. J. E. Hästbacka. Yrjö Suontausta. Heikki Vehkaoja.
13462: Matts Forss. Ture Hollsten. Yrjö Hautala. Rolf B. Berner.
13463: Albert Brommels. Walter Kuusela. Heikki Soininen.
13464: VII,26. - Toiv. al. N:o 100.
13465:
13466:
13467:
13468:
13469: Lahtela y. m.: Toimenpiteistä isojaossa ja umjaossa jaet-
13470: tavan alueen teiden rakentamiseksi valtion toimesta.
13471:
13472:
13473: B d u s k u n n a ll e.
13474:
13475: Yksi kaikkein tärkeimpiä tehtäviä iso- tannuksista vastustavat talojen siirtoja,
13476: jaon ja uu.sjaon kunnolliselle suorittami- vaikka se kunnollisen jaon suorittamisen
13477: selle on, että jaettavalle alueelle ennen ti- kannalta olisi toteutettava.
13478: loille tulevien tiluspaLstojen sijoitusta suun- Asutustoiminnassa onkin omaksuttu se oi-
13479: nitellaan ja rakennetaan kaikki tarvittavat kea periaate, että milloin suurempia asutus-
13480: maantiet lukuunottamatta tilusteitä. Tällä alueita järjestetään, suunnitellaan ja raken-
13481: ,toimenpiteellä tehdään mahdolliseksi tarkoi- netaan alueelle tarvittavat tiet ennen asu-
13482: tuksenmukainen tiluspaLstojen sijoitus ja tustilojen muodostamista ja sitä pitäisi so-
13483: jaossa siirrettävien talojen paikkojen jär- veltaa myöskin isojaossa ja uusjaossa, koska
13484: jestäminen, koska siirrettäviä taloja ei nekin siltä osalta, mikäli se koskee tilojen
13485: voida kohtuudella vaatia siirtymään tiettö- alueiden ja rajojen asettamista, on asutus-
13486: mille erämaille. Teitten suunnittelemisella toimintaan verrattavaa työtä vieläpä usein
13487: ja rakentamisella ennen tiluspaLstojen si- mittasuhteiltaan paljon laajempaa kuin ta-
13488: joitusta voidaan välttää se suur,ta haittaa vallinen asutustoiminta.
13489: ja vahinkoa aiheuttava tiluspalstojen silpo- Asutustoiminnan yhteydessä valtion va-
13490: minen, joka on seurauksena silloin kun teitä roilla rakenneUavat tiet, mikäli .niistä ei
13491: rakennetaan jaetuille alueille. Tiet voidaan tule yleisluontoisia teitä, jaetaan tiestä hyö-
13492: myöskin paljon vapaammin suunnitella ja tyä nauttivien ja sitä käyttävien kunnossa
13493: rakentaa silloin kuin ei vielä ole tiluspals- pidettäväksi ja niin voitaisiin tehdä myös-
13494: toja sijoitettu eikä uusia siirrettävien talo- kin isojaon ja uusjaon yhteydessä raken-
13495: jen tonttipaikkoja e.roitettu ja niihin taloja nettujen teitten kunnossapitämiseen nähden.
13496: rakennettu, koska niitä ei tarvitse ottaa Jo se seikka, että nyt on olemassa laki
13497: huomioon teitä suunnitellessa, kuten joudu- maaseudun rakentamisesta ja siinä määrä-
13498: ,taan tekemään teiden rakentamisessa jae- tään miten ~ähelle tietä saa rakentaa, edel-
13499: tuilla viljelysalueilla ja alueilla, joihin on Jyttää, että tiet suunnitellaan ja rakenne-
13500: rakennettu rakennuksia. taan ennen tiluspalstojen sijoitusta, jotta
13501: Isojaon ja uusjaon suorittaminen on kan- tiedetään mihin rakennukset voidaan raken-
13502: santaloudeHinen tehtävä ja. sitä on myöskin taa niin, ettei niiden takia tarvitse tehdä
13503: vielä enemmän teitten rakentaminen. Kun tiehen mutkia, eikä rakennuksia purkaa
13504: näin on, on ne myöskin valtion toimesta ja pois tiealueelta, eivätkä satu liian lähelle
13505: varoilla suoritettava ja suoritettava siinä teitä.
13506: järjestyksessä, että tiet rakennetaan ennen Kun isojako ja uusjako aiheuttaa jako-
13507: jaossa suoritettavaa ,tiluspalstojen sijoitusta, osakkaille suuria kustannuksia ja kun tei-
13508: koska siten voidaan edistää tarkoituksenmu- den ain&kin yleisluontoisempien teiden teko
13509: kaista tiluspalstojen sijoitusta ja välttää on katsottava valtion tehtäviin töihin kuu-
13510: se vahinko, joka tiluspalstojen silpomisella luvaksi, olisi tiet rakennettava valtion toi-
13511: aiheutetaan. mesta eikä jätettävä jako-osakkaiden tehtä-
13512: Siitä vanhentuneesta järjestelmästä on väksi.
13513: luovuttava, että tiet on jako-osa:kasten ra- On suorastaan kohtuutonta, että jaetta-
13514: kennettava, koska se käytännössä johtaa ville alueille on tiet rakennettava jako-
13515: siihen, että jako-osakkaat, joille jaon suorit- osakkaiden kustannuksella, koska siten ra-
13516: tamisesta muutoinkin aiheutuu suuria kus- kennetut .tiet jo heti niiden rakennettua tai
13517: tannuksia, välttywkseen teiden rakennuskus- myöhemmin joutuvat muiden kuin jako-
13518: 294 VII,2 6. - Teiden rakentaminen.
13519:
13520: osakkaiden ikäyttöön vieläpä kunnan teiksi että luillitus ryhtyisi sellaisiin toi-
13521: tai valtion yleisiksi maanteiksi. menpiteisiin, että is6jaossa ja uus-
13522: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme jaossa jaettavalle alueelle tarvittavat
13523: kunnioittaen eduskunnan .päätettäväksi toi- tiet rakennetaan valtion toimesta.
13524: vomuksen,
13525: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
13526:
13527: M. 0. Lahtela. S. Salo.
13528: 295
13529:
13530: VII,27. - Toiv. a.l. N:o 101.
13531:
13532:
13533:
13534:
13535: Lehtokoski y. m.: Nuorten väkijuomainkä;yttäjäin raittii-
13536: seen elö;miiudapaan palauttamista tarkoittavan lainsää-
13537: dännön aikaansaamisesta.
13538:
13539:
13540: E d u s k u n n a 11 e.
13541:
13542: 'l'ammikuun 17 päivänä 1936 annetun alkoholinkäyttäjiin, joihin nähden alkoho-
13543: lastensuojelulain 8 §: n 2 momentin mukaan listilaki tai Iastensuojel ula:ki eivät ole so-
13544: huoltolautakunnan tulee ryhtyä toimenpi- vellettavissa."
13545: teisiin, jos lapsi tai nuori henkilö. on ta- Vastauksessaan eduskunta on siis katso-
13546: vattu juopuneena eikä häneen nähden ole nut tarpeelliseksi sellaisen täydennyksen
13547: ryhdyttävä alkoholistilaissa säädettylliin aikaansaamista lainsäädäntöön, että alkoho-
13548: toimenpiteisiin. Ojennus- ja suojelutoimen- listilain 3 § :ssä tarkoitetut huoltotoimen-
13549: piteiden soveltaminen 18 vuotta nuorempiin piteet, s. o. varoitus sekä siihen liittyvät
13550: ei kuitenkaan anna riittäviä takeita alka- tukevat ja ohjaavat toimenpiteet, saadaan
13551: van juopottelun ehkäisemiseksi, sillä nuori- ulotetuiksi nuoriin alkoholinkäyttäjiin sif-
13552: son suojeleminen väkijuomien turmiollisilta loinkin, kun alkoholistilakia, riittävien tun-
13553: vaikutuksilta edellyttää tarpeellisten' huol- nusmerkkien puuttuessa, ei vielä voida hei-
13554: totoimenpiteiden soveltamista myös varttu- hin soveltaa ja kun myöskään lastensuoje-
13555: neempaan nuorisoon. Voimassaolevat lait lulain 8 §: n 2 momenttiin nojautuminen ei
13556: ja asetukset eivät kuitenkaan anna yhteis- ole enää mahdollista asianomaisen täytettyä
13557: kunnalle riittäviä mahdollisuuksia ehkäistä 18 vuotta. Näin on jo eduskuntakin tode~
13558: varttuneemman nuorison alkavaa juopotte- nut lainsäädäntömme puutteellisuuden pu-
13559: lua. heenalaisessa suhteessa.
13560: Asian tähän puoleen kiinnitti huomiota Valmistellessaan aikanaan esitystä alko-
13561: myös eduskunta, vastatessaan hallituksen holistilaiksi sosiaaliministeriön raittius-
13562: alkoholistilakia koskevaan esitykseen. Mai- osasto, joka piti tärkeänä huoltotoimenpi-
13563: nittu eduskunnan vastaus oli seuraavansi- teiden soveltamista jo ennen varsinaisen
13564: ,sältöinen: ,Hallituksen esityilrsessä on vii- juopottelun alkamista, suunnittelikin juo-
13565: tattu siihen, että lapsiin ja nuoriin henki- puneena tavatun henkilön huollosta v:uonna
13566: löihin nähden voidaan niissä tapauksissa, 1931 annetun lain sulattamista alkoholisti-
13567: joita juopuneena tavatun henkilön huol- la:kiin ja siinä mielessä ehdotti uuden lain
13568: losta eräissä tapauksissa 8 päivänä touko- nimeksi ,Laki alkoholistien ja juopuneina
13569: kuuta 1931 annetussa lai'lSa tarkoitetaan, tavattujen henkilöiden huollosta". Maini-
13570: ryhtyä .lastensuojelulaissa edellytettyihin tun lakiehdotuksen 3 §: n mukaan tarkoi-
13571: huoltotoimenpiteisiin. Kun viimeksimainit- tettiin juopuneena tavatulla henkilöllä sitä,
13572: tuun lakiin sisältyvien huoltotoimenpiteiden joka ölematta alkoholisti oli päihtymyksen
13573: soveltaminen 18 vuotta täyttäneisiin ja sitä takia joutunut rikoslain voimaanpanemi-
13574: vanhempiin henkilöihin, jotka erityisesti sesta annetun asetuksen 21 § :ssä säädetty-
13575: saattavat olla alkavalle alkoholinkäytölle jen toimenpiteiden alaiseksi. Lakiehdotuk-
13576: alttiita, kuitenkin on rajoitettu ja riippuu sen 4 § :n mukaan oli tällai'len henkilön
13577: lähinnä. siitä, onko tällaiseen toimenpitee- suhteen, milloin se katsottiin tarpeelliseksi,
13578: seen jo ennen sa:nottua ikärajaa ryhdytty, varoituksen ohella ryhdyttävä eräisiin sa-
13579: pitää eduskunta tarpeellisena sellaisen täy- notussa pykä.lässä lueteltuihin tukeviin ja
13580: dennyksen aikaansaamista lainsäädäntöön, ohjaaviin toimenpiteisiin, kuitenkin vain
13581: että alkoholistilain 3 § :ssä tarkoitetut huol- sillä edellytyksellä, ettei juopumustapauk-
13582: totoimenpiteet saadaan ulotetuiksi nuoriin sesta ollut kulunut vielä vuotta. Ankaram-
13583: 296 VII,27. - Hattiustyö.
13584:
13585: pia toimenpiteitä, kuten esim. suojeluval- myöhään, se tulee vasta silloin, kun noori
13586: vontaa, ei sensijaan lakiehdotuksen mukaan henkilö on jo kehittynyt alkoholistiksi.
13587: voitu juopuneena tavattuun soveltaa, ellei Edellämainitut näkökohdat ja tosiasiat
13588: hän samalla täyttänyt alkoholistin tunnus- riittänevät osoittamaan, että on välttämä-
13589: merkit. Tässä muodossaan lakiehdotus ei töntä ryhtyä lainsäädäntötoimenpiteisiin,
13590: kuitenkaan hallituksen taholta saanut riit- jotka tähtäävät alkavan nuorisojuopottelun
13591: tävää kannatusta, ja niinpä rajoittikin ehkäisemiseen.
13592: halilitus oman esityksensä koskevaksi vain Kun ei ole suotavaa, että kysymyksessä
13593: sellaåsia henkilöitä, joid-en todetaan jatku- oleva raittiushuolto välittömästi liitettäisiin
13594: vasti viettävän juopottelevaa elämää. Mi- alkoholistihuoltoon esim. sisällyttämällä al-
13595: tään erillistä lakiehdotusta puheenalaisista koholistilakiin sitä koskevia säännöksiä,
13596: aloittelevista juopoista ei hallitus myöskään olisi aikaansaatava eri laki, jossa säädettäi-
13597: antanut eduskunnalle, ei alkoholistilain yh- siin, että jokaiseen julkisella paikalla juo-
13598: teydessä sen enempää kuin myöhemminkään, puneena tavattuun 25 v. nuorempaan hen-
13599: lastensuojelulain 8 pykälän 2 momenttiin kilöön nähden on ryhdyttävä varoitus- ja
13600: sisältyvää säännöstä lukuunottamatta. Tässä ohjaamistoimenpiteisiin sekä että tarpeen
13601: suhteessa on lainsäädännössämme siis edel- vaatiessa tällainen henkilö on asetettava
13602: leen olemassa aukko. raittiusv~tlvonnan alaiseksi. Erikseen oli'li
13603: Kun väkijuomain käyttö on viime aikoina harkittava, olisiko näiden toimenpiteiden
13604: levinnyt myös nuoriin ikäluokkiin, on kysy- toteuttaminen uskottava, kuten nyt allw-
13605: mys nuorten suojelemisesta väkijuomavaa- holistihuolto, huoltolaut&kunnalle, vaiko,
13606: ralta tullut jälleen ajankohtaiseksi. Kehi- koska tässä ,ei ole kysymys alkoholisteista,
13607: tyksen kulkiessa tähän suuntaan on korkea raittius1autakunnalle.
13608: aika ryhtyä lainsäädäntötoimenpiteisiin ti- Edelläesitetyn nojalla täten kunnioittaen
13609: lanteen parantamiseksi. Ei ole mitään syytä ehdotamme -eduskunnan hyväksyttäväk15i
13610: olettaa, että yleinen mielipide näissä oloissa toivomuksen,
13611: ryhtyisi vastustamaan niitä toimenpiteitä,
13612: joiden tarkoituksena on ehkäistä lisäänty- että hallitus kiireellisesti 1·yhtyis.i
13613: vän nuorisojuopottelun jatkuminen. Ellei toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
13614: alkavaa juopottelua nuorison keskuudessa nön aikaoosawrrtiseksi, jonka avulla
13615: ajQissa yhteiSkunnan toimenpiteillä estetä, nuoret väkijuomainkäyttäjät saadaan
13616: jos tarpeelliset lainsäädäntötoimenpiteet ly- palautetuiksi mittiiseen elämänta-
13617: kätään vuodesta toiseen, tulee apu liian p8an.
13618: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
13619:
13620: 4~9 Lehtokoski V·~ö Kivisalo. Matti ~stö.
13621: Miina tJi.Jhupäii. Samuli 'l'ervo: Bdvar.d Pesonen.
13622: ~'o M~kamäki. Uuno BMtikainen. Walter Kuuela.
13623: Kaisa Hiilelä. Jere~. IIartta s.imela-Järvinea
13624: Ai,e Lumm~. Jussi Raatikainen. 1\lllo Karvonen.
13625: 1Tåinö Voio'nmaa. Billo Raunio. Otto Muftdm.
13626: 291
13627:
13628: VII,28. - Toiv. al. N :o 102.
13629:
13630:
13631:
13632:
13633: Kankainen y. m.: Toimenpiteistä kunnallisen raittiushuol-
13634: lon järjestämiseksi.
13635:
13636:
13637: E d u s k u n n a ll e.
13638:
13639: HuorumtliDUit ~,ittiUSitHarme vaa,tålli mitä 1ee othl!ll, rai•ttiiiksiJ hurn.Iw!tltuja henkilöitä, ny-
13640: vakavmta hu<JilUii.QtJll. OSillbieeDJ. Ensi s[jassa kyisellään voi sitä hoitaa, koska lautakun-
13641: on vaältiovalilall1 käyre.ttävissä ol!evin aHw- tia: ei ~ileJ.ä ol.te ikum 'noin joka k.Oilm.an~
13642: holipolitittJisim; !keinoin v:äJrijiU.omain k,UJlm- krrmnassa ja ilwak,a 9 pä:iv.äuä hel11JåkUJuta
13643: tu.sta ci vai!l1 hiJll:ittävä., w1:a.n. myös srupis- 1932 a.nn€1tun väkijuomalain ja 15 päiväOO.
13644: ,tieittava. MUJtlta lllliå·den ohelkt. lt:arvitaa.n myös huhtrukJuiuita 1932 annetun raittiusla~UJta<kun
13645: rt:.oimenpit.e,itä, joiill1a saad~Ua.n: väkijuomaun tia ~van .asetukSJe.n :ll1l1lkaan n:iri.doo: teh-
13646: käy:t:täjä.t j$o koikona.an pidättymään nä.i- tävJJID ·ei ikuuliu väikijuomaån ikäYJiltäjärin ylk-
13647: doo oolllCiide.n käyt~ tai ailliaJkin huomruttta- siJ;öliLmen silmä:liJ.äpito ja käsittely.
13648: vasti supista;moon sitä. T.äila~ IOOi.menpi- T•ämän puheeooolevan, ilcipciisti kaiva.tJun
13649: ct:eitä ;ta!I'V1taaJ:1i eritilihl!k.ill! kysymyksen ol- uudtistuik:sen /U.ilka~ooksi a1lroho1ist:i-
13650: lessa a[!ka.viSitta väJldjumrm.iru !käy;t;Uij.istä, var- huoltotoimi- ja. raittiuslautakunnille kuulu-
13651: -sinkin nuorista henkilöistä, joiden juoma~ vien tehtävien hoitaminen on keskitettJ;ävä
13652: tavat .antavat aåhetlta p1eHi1t1ä heirlä.n Ollevan samalle lautakunnalle ja sen jäseniksi vailit-
13653: vaarasoo joutua juoppoutJeen. YhtiCiiskrun- :t.a.va näid!Eln mt1lwJ:uollitoist!Eln ja va:i!lmi~n
13654: nan V1elvolit.is'll!us on tällaisi\SSia itapaulks.issa teht.ävieru hoitamiooen PiEJrsoon:aJU:iBJ.illta omti-
13655: plll!uttiUa asiM!llJ ennenkuin ru'lli~t cll- nalisuubi:lJtaoo ja .eJ.ämäil1tavoiamaan sopivwt
13656: tivä,t huonon !tavan nouooltrtamisessa niin hien!k.Hm.. Näm 1l1ll1odosteltlli1 .ra.it.t:1us1a!uta-
13657: p;irtkä:hl~, teititä heit:ä on il~äsi>t~EJJitävä v8Jl'Slinai- kuirman tt:ehtäv:äksi :tä~Qöin. ooHså:: 1) aUm-
13658: sina allkohol:isteirua., jo.lJloilin y;leisen koloom!Uk- hoil.istien huolto, 2) väkijuomålen :kläytttöä
13659: sen mUJlroan lllJUIUtoksien aikaansaaminen hei- aloitt~e1evien nuor:teru ja väkiju<mtiiru 'lnren.e-
13660: dän 'eillinta,voissaan vaJ.iltettaiVI3.:lli 'US'cin on vien mruidoolcin hetllkrhlöidi8'11 k,äsJ1t1:Jely, 3)
13661: i1111ahdotonrt::a. Nykyisen hudtojärjfflteilu:n.än pai:k!kailrunnan väkijuomaolojen sllilmällä-
13662: aåkana tällwiooru väkijUOIIllJilen käyttäj<i:in mr. :ptito ja siiitä johtuVÖJein 'esitysten :teko drun-
13663: pooksli aikaisin p1uUJtd:iUm toimånltru ei! kwi:tetn,- naJMsli!Ure y. m. viram.~le, 4) :pai1klka-
13664: kaan ole oH'Uit mahdoRista, koska. 17 päili- !lru.mwilHsen ra.1tlt:illilltyön il®k!irt::t.äminen ja
13665: vänä tammi:k:uuta 1936 anne:tt111 a:lkohoiListti- ohjaamioon sekä :lruJma.n rsifue.n. myöll!tämtien
13666: ~alki redeilrlytltää hyvin p;]tkäililiet krehirtitynytt.ä VJaroj:e:n: jako ja niidlen käytön vaJvQ\llta,
13667: juopporutta enne:nkuilln zyhdty.tään sMnä sää- 5) k:unna1Hiisen .raitti'USipolri:tiiikan alaan ikunl-
13668: dettyihm ltoimoo;p·iteisiiru ja ilroslka m'OllleSSa liuviren ja muid<en n.:i:iil!le 'uslrottujen !behtäVii!en
13669: lru!nn~ aJkohoHst<ihuol.Jtoo hoit111Na Jmn!Ull- hOiilto .•esiin. rautonajol111van saamiseksli vaa-
13670: iilliell e1in ei ole iko:koonpan.ttu t.ällaisen: reri- dittavien raittiustodistusten antaminen
13671: koisl:aa.tuisen ,teht:ävän mellieSltykselUseHe j. n. e.
13672: lll\loNttamiseldie parha:aJ[a mahdollisella rt:a- Jos raiutiniSla.ll!t:akunniat muodrootJetJtaåsiin
13673: valda. KU'lliilaHisessa huoltolaissw yhtä vä- täJ.Jaås:iksi ja IDilille USikat,taisJi.in 'tåal1ä IIIWJi-
13674: hän ikn.oo aihlroh.ol:istllilalis:sa.:kaa.n tei määritellä niltut ~k!untnaJd.:isoon .ra:iJt1tiustyöhön ilruuil.uvat
13675: lautalk-ul1Jllall itai sen <ailkoholisltia:siam osas- tehtävät, ei nii.den asettaminen saisi jäädä
13676: ton tali jaooton jäsente.n pätevyysehtoja~ ei riippuvatk.sii lkrmtruin harlcintava:L1asita, va:a;n
13677: ed;es vaadirt:a iSiitä, et:tä. 1311ikohollisltåien. hud;to.. olisi ne säädteM:.ävä pak<litlisilksi kaå~ ~
13678: viralli)I[Uoost.en 'tuiisi 1i·tse olda mittilii!l:a. Ei nissa,, eikä alinoastaallli TJJiJsså. lkrum:llissa, joissa
13679: ~ös:kää.n se 1toi.n.en kunnallinea:l! el~n, :rai t- harjoi4Jetaau väkijuo:rooH.~, mllitä valoon
13680: ti'USlaill1laiku:nta, joH<e puhee.naoleva [,eh:tävä aakohoiHikomilooa, sanOillla:IJehd!issä ohleista mie-
13681: iuoooootaan ilruuluisi ja jonka jäsenlten tu- do1s1:a päättäl()ll', aikoo ehdot<taa..
13682: 298 VII,2s. - Rattiustyö.
13683:
13684: Edellli esitetty ehdotus lkunnalil.isen miJt. ehdotamme reduslmnnan hyväksyttäväksi
13685: tiustOOmrnnan kiehirt.tämi~si aihieultuu rlläHä 1loi•VOIIllruksen,
13686: al®lQa ooavutetruilsta kakmn:uksrista sekä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13687: meiHä et.tä Ruotsissa. Ruotsissa, jossa on jo siin kunnallisen raittiushuollon jär-
13688: neljännesv;uosisad<au ajan ol.liut [msääteistä jestämiseksi niin,
13689: ~oholistihuoltoa., rtiiJmän huoUiOOl: alaltla. toi- 1) että alkoholistihuolto ja muu
13690: miVIllit hellikiilöt yksimilclisesti vastustavat kunnallinen raittiuden edistämistoi-
13691: sen lkyrtJlremisltä muuhrun yhteisikulm.aHiseen minta keskitettäisiin samalle kunnal-
13692: huo1toon ja vaativat soo Llrehilttämistä y1ei- liselle, raittiutta lwrrastavista henki-
13693: seiksi yh11eiskunnalilisekis.i, pohjaJ,t.ruan [aa- löistä kokoonpannulle raittiuslauta-
13694: jaksi ja kaikJki väkijuomien väärinkäyttö- kunnalle,
13695: iJ<rMöt huomioonot;ta:va;ksi raht:iJUshuo.hloksi. 2) että tälle lautakunnalle uskot-
13696: Viliin sirtoo arv:eillWlilli voä.tavam. ed€8 j.ossain taisiin myös juoppouteen sortumisen
13697: määriin est.ä:ä :iJuniroä so-vtum.asta juoppou- vaarassa olevien henkilöiden huolto
13698: tete"Ill ja ltievi!btää :niitä vahimkoj·a, joita aliko- jlt
13699: holQ yhteiSkru:nnas:sa Mheuttaa1. 3) että raittiuslautakunnat säädet-
13700: Edcllä esitertyn pleim.Stt1oolla rkUllllllio.ittwen täisiin pakollisiksi kaikissa kunnissa.
13701: Helsrin:gissä huhtirklllun 19 pä:ivänä 1945.
13702:
13703: Kosti Kankainen. Johannes Wirtanen.
13704: Jaa.kko Hakala. Erkki Koivisto.
13705: Leo Leppä. A.. T. Malmivaara..
13706: Yrjö I. Antila. Arvo Salminen.
13707: 299
13708:
13709: VII,2o. - Toiv. a.l. N :o 103.
13710:
13711:
13712:
13713:
13714: Lahtela. y. m.: Toimenpiteistä huoltoavustuksen antanniseksi
13715: Pohjois-Suomen evakuoiduUe väestölle vielä heidän pa-
13716: lattua kotiseudulleen.
13717:
13718:
13719: E d u s k u u u a ll e.
13720:
13721: Niimkuin tunnettua on, eva!kJuoit1iu viime ole ~lypsäny1t 5 ~:btma ma.itoa päivässä. Lie-
13722: ~Y~ miLtl6i tlmiiklki Lapin [äänin noo itsestää.ru selvää, ~ttä ~ehmät, j<lltik:a ov·at
13723: väiestö jaJ osa Oul1L11 [ä.änm väiestöälkin kar- joutunoot revakuoimi'SIIl'a:tloollJraJ8;U ikävclre-
13724: join®n osa!ks:iJ O'Uiliun Jäinln eteliäosa:an ja m~n useita saltoja kilometrejä ja o1~
13725: V aasa.n Jää.ni•in se~kä Ruotsiin. EV!ailmomti maJtJkalfu viikik6lmusira. syyssra;teissa ja ep.ä-
13726: ol'i suor.1tettava nilin ik1il"l00Sti, että v1lj.a jäi säännölJisiss.ä oloissa ja: l$joitfUSp.aålkaiU.aan
13727: pelloille puimatta ja perunat maahan nos- ~ va.in 4 ik:g heiniä vuorolkaudesw cirk:ä
13728: :tama.t.ta sekä dcrtruimistosta, v>icläpä hiuomat- mitään väik:irehuja, ovat menettänoot mai-
13729: tava a;a pifto_ ja maaruu,vaattieåstaddn joko don rtuotrunnon miHlei oliemattomiin. Tästä
13730: kotiin tai määrätyille kokoaruispaikoille siir- seuraa, •että ne siilrtoii.W.se~t, joil•la lehmät
13731: mttyilinä. Evailmoidmi:n jälikleen saJksalialiset ovat olleet omassa hoidossa, ovat ilman omaa
13732: d.uhooivaffi tai po[tzbivat S'UIUretl määrän eva.- syy;tään jOIUituu•oot ni]irtä elä.ttäm:ään ositore-
13733: kluoid'UTh railU!elen koteja ja :m1uMa raik:•en:nuik- huilla. tuoi'tamattomina ja ne joiUa ne ovat
13734: si3 sekä evraikuoimat.ta jä:änyt:tä irtainJta olilJoot muiden hoidossa jorut.uvat. mabam.rutn
13735: omaisuUJtta. Eva:kuoidusta v-äestöstä on ooa elatuskustannuksia. Kun vielä kaiken li-
13736: på:ässylt paJoomWUlJ ikotiseludclleen jo viime säksi on siilintolre.rjaa sijoitettu :al:iJtuottan:to-
13737: v;uoden taåk&lla, osa /tämän vuoden aikana alueiUe, joihin heinätkin on pitänyt kuljet-
13738: ja osa on viielä palia)ama.tta ja jOIU!truu oLe- :taa kaultaa totishlta paå!kik:wk<tl:nnlitlrtar ja. ne
13739: maan evalkikomra.JtJkraJ.l,ruan aitnakiin. ;kiesä.än ovart; mabaneet laiHdsessa kam:pa.ssia&n. 3
13740: asti ~ehmäpä J'lli fkJesänikJID. mk 25 pelJJ'Il'iä kiiilo, on selvää, ootä sidll:W-
13741: Voitoossa o1ev;an Jainsäädäam.ön m'llkiruan väki on evakuoimisaikana kärsinyt huomat-
13742: on vatlotio ve'LvoUri.nen kiustantamaan lev8r tavan omailsuutens.a. menetykoo.n Jelätiliessään
13743: kuoinnista ja; ilrotååm. pal•81Utrukses:ta aiheutu- itseään ja ik:arjaansa. Selvää on ncy-öski:n
13744: vaJt mmwt · ja huolehtimaan Jeva:kuoidnn se, 1että seJJLaJi:nen siJisl'itokla.rja, jolm on jou-
13745: väestön ja llmrjan ;toimoonrtmlo.sta evalkru.oi- tmnut ikärsilmää.n lkulj~ johtuvan .ra-
13746: misadbna. EvakuoLdnn vlWStön ltoimoontu- siltuik:sien ja elä.mä.än j.rutikJuvast:iJ n<älrkälmoklin-
13747: loa va,I111en on rumettu hiuolJtoavustustal vaån Illalla koko ·evakuoimisajan, 1ei kot~im. pala!u-
13748: vähävaa.'laJist~en perheiden :työhön ikykene- tettunakaan, vaikka saisikin kunnollisen
13749: mättömiJJJ.Je J.ra.psåiliLe ja vanih.Uilmilde 10-20 hoidon, kyiken-e pitkiin aikoihin ·lypsämään
13750: maridma.n vuordk.ruu.t.ta kohden, josta on mJUUta !kuin osan sii,tä mai.tomää.räst.ä, minJkä.
13751: piltänYJt elää, maksaa vuoik:Mlt, iLämlllliltys- ja ISte Qlisi lypsänyt säärmöHisissä oloissa.
13752: vaJ.aistus:menot. Työhön dcyilrenevä ja varaik:- Kun siirtoväki, olipa sillä karjaa tai
13753: kaampi väesttö on sa:runut tulla !toimeen joko leli, on eVIalkuoimismatik:ahlaran iköyhtynylt ja
13754: työl!ää:n .ta1 velik8Ja tOOklemäJ.lä taikika kuitutlta- kun lf;uhallllJeeit ikod~t 011! poLtettu ja imaJn
13755: llladda erutisiä pä.äo:m.iaan. K,a.rjaHe, jota silir- Ollllaiisuusk:i:n suuneksi osaksi häv1te.tty jou-
13756: toväki on clä1rtänyt, on myöty heiniä aå:nowr tuu siirtoväki kotiseuduilleen päästyäänkin
13757: taan 4 :kg. Wehmää ja vuorokautta ikohti ja eiämä.än. vailiei:.s:sa oloissa, mo.nissa. ltapali.k-
13758: llliitä karjrast.a•, joka on ol:IJuit muidien hoi>- sisM paljon v~ Ikiuin mitä se
13759: •toon: si;imtettOOJa, on lkarjano:mistajan mak- eya,kJk~loon on elänyt, ja suomtta-
13760: setltava~ clätltäjäilile ruolcintaJrustann'UJksia 13 ·~ ~aa työtä raJrentaakseen uudet.
13761: ma.:clclma vuoroklatudelta lehmästä, jol.m ei kodit j•a ha'lllkkisa.kseen mlUU!t. 1t1aa-vilcloolet me-
13762: 300 VII,29. - Pohjois-Suomen väestön lmolti.lavustus.
13763:
13764: netettyjen tilalle. Sen vuoksi on elämisen noot tUih1:Jeä ikotiseud!Ulloon •ennen kuin sre on
13765: alkuun pääseminen varattomalle väestölle saa:tu jäUeellJraikenneituksi.
13766: erikoisestikin lapsirikkaiden perheiden isiHe Mainilutakoon villelä, rettä miikäti olemme
13767: ja äideille vaikeaa, joten olisi kohtuullista, saanoot itietOOIThlne, on La:pin ~äänimhaililli
13768: että sille siirtoväelle, jolle huoltoavustusta t1us ,tehnyt valltlion!euvostoU:e sam,a:n wun-
13769: on annettu sijoituskunnissa, annettaisiin ;taisen esitY'kaen.
13770: sitä edelleen kotiseudulle palautettunakin Edel:lä es~tettyy.n viåta;ten ehd01tamme
13771: ainakin niin pitkän ajan kuluessa. kuin on ilnnlnioittaen oousikl1l11lall p.ääMUävälksi ltoi-
13772: ollut siirrettynä pois kotikunnastaan, jotta vO'llliUiksen,
13773: he voisivat suorittaa hävitetyn omaisuutensa
13774: hatuikiroim1s.. ja jäl!leenrailrenn'USityötä ja pää- että hallitus t·yhtyisi toimenpiteisiin,
13775: sisivät teläm~n a:likmUl!. Huolt.ota:vustuftmen että sille Pohjois-Suomesta syksyllä
13776: antaminen hävi1let.yl~e kotiseudru:l:1e pa1a:ute- 1944 evakuoidulle väestölle, jolle
13777: tli1He vähäva.raiStel:le väest.öHe on :käsityk- sijoituskunnissa on annettu huolto-
13778: semnre n11Ukaan yhtä oilkeurt€ibtu :kuin mitä avustusta, annettaisiin sitä kotiseu-
13779: 'Sie on oltlurt sijoi,t;uslm:mmissatkin, eikä sitä dmle palautettunakin kallitukse'tl.
13780: pört:;ä;is1 iliakaJta: ant.amat;ta sen vu~, että 'määräämän ajan kuluessa ja sen an-
13781: hte ova:t. kotiseutubipUillJlSa vuoksi uSJkailita- tamien määräyste,n <mukaan.
13782: Helsingis.'lä huhibi:kluun 18 päivänä 1945.
13783:
13784: M. 0. Lahtela. Heikki SoilWlen.
13785: Erkki Koivisto. Lauri Kaije.WJlen.
13786: S. Salo. Martti Miettuueu.
13787: Markus Niskala.
13788: 301
13789:
13790: VII,3o. - Toiv. al. N :o 104.
13791:
13792:
13793:
13794:
13795: Hietanen y. m. : Esityksen antamisesta ~·iistanpyyntioikeu
13796: den tekemisestä maanomistussnhteista riippnmattomaksi.
13797:
13798:
13799: E d u s kun n a 11 e.
13800:
13801: Tunnet1tu :tosiasia on, •että oikeus pyydysc lisen tilan, johon äskettäin päät,tyneet sodat
13802: ;tää metsän 'riistaa aikana, jolloin, riistan ovat saat.tanee:t maamme rt.yötä,teilmvä,t iker-
13803: suojelua koskeva lainsäädäntö sen sallii, rdkset., ron: 1täHainenkin epäikoihta., joka, estää
13804: on meillä muodOSJtunll!t perin rajoitetuksi .tahi tuntuvasti ·rajoilttaa heidän lnHlihd<OHi-
13805: mallJta omista:mattomiltle ik:ansa,laisiHe sen suuik:siansa Tiistan .pyynnin avul,la parantaa -
13806: vuoiksi, että maan :omistajat, omistusoiik:eut- heilikoik:si ikäy;ny,ttä ruoikavaliotaan, pidettävä
13807: "taan ihyvä,kseen !käyttäen, ,pyrkivät .tämän sellaisena, jonka piik:ainen poi!'ltaminen ikuu-
13808: estämään, joko suoranaisesti kieltäen tämän 'luu vw1tiova!ll.an velvo.Hisuuksiin. ·
13809: o]keuden omistam~llaan maiUa ik.ahldlta Ylläolevaan vedoten esitämme eduskun-
13810: mui;lta paitsi: itsel,tään, :tahi siUen .asetta- nan hyväiksyttäväksr itoivomuksen,
13811: mllllla .riis1tan ~pyynnin ehdoksi haluamansa
13812: roaJksun. Tätä maksua taas ei<VIät köyhem- että hallitus valmistaisi Eduskun-
13813: piin väJestö:kerrOiksiin ik:uuiuvart: ,tava:Hises,ti nalle esityksen sellaisiksi muutoksiksi
13814: kykene maksamaan sen vuoksi, että kil- •voimassa olevaan lains·äädäntöön, että
13815: pamln varaik1~aampioo' ikanssa teik:ee sen heille riistanpyyntioikeus tulee maanomiS><
13816: mah.d<llttomaksi. tussuhteista riippumattomaksi.
13817: OttamaJHa :huOIIIlioon sen ruhtaan :ta,londel-
13818: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
13819:
13820: :8sa Hietanen. Aaro Uusitalo.
13821: Yrjö A. Manninen. Lauri Myllymäki.
13822: Kalle Kauhanen. Paavo Leskinen.
13823: 302
13824:
13825: Vli,3L - Toiv. al. N:o 105.
13826:
13827:
13828: Lepistö y. m.: 1'oimenpiteistä maanteiden ,kunnossapidon
13829: keskittämiseksi samalle valtion viranomaiselle.
13830:
13831: E d u s k u n n a ll e.
13832: SOitavuosien ikullll!eSSa ()111 maanrt:~iden sen V'111a81ton hal,lrussa. ol~evaa ,työvoima:a ja
13833: kunto hcilkentynyt 1erittäim. huomattavasti. ,työkoll!eJiJta käytiEltään ;eri viraslton alaisissa
13834: Syynä ,tähånJ on oHut påäas:Las:sa työvoiman töissä. :M:a1i:nirtaanpa, ert::tä yksistään ,työn-
13835: p,uute ja määrä.mhojen illiiukkuru.s. Miu:tta tekiijäin e'läime-:edut ovat erilaJset läänin-
13836: osittain on as:LaalllJ mikuttanwt myösikirr se hallituksen ja tie- ja vesirakennushallituk-
13837: hajanaisuus, mikä vallitsee sen johdosta, sen alaisissa tien kunnossapitotöissä. Joka
13838: että moon11X~iden krunnossa,p:iJto jaJlmantuu eri ,tapa'Uiksessa on selvää, ett:ei määrärahojen
13839: virastoihin, jolloinka ei työn johto, työ- käyUö tällöin muodostu tehokkaaksi eikä
13840: suorirtuks€rt 'eikä krurusto ja koneisto rtul'e joUSitMaksi.
13841: riittävän tehokkaasti hyväksi käytetyksi. V ~van mi~ain llliU.Ikraan on pe-
13842: MaaJllteidlen ta1mrura.us orr erutistä suu- ;r:ustoona ~tien iklmruossapidron s1irt.ämis~ksi
13843: :oommass:a, määrin siirrtynyt tie- ja. vesill'il- tie- ja wsårakieamushai1liiituiksel!l.e vaiiiL li,i-
13844: kennushall-i:tuksen suoritettava:ksi. Tätä var- kentee:rn vilkkaUJS. Rasikaimmin ras:i100!tut
13845: ten on hankittu runsaasti aurauskalustoa, tiet1 täten vain lain mukaan voidaan siir-
13846: m. m. kuorma-autoja mainitun viraston tää mainitun viraston kunnossapidettäviksi.
13847: käy:btöön. NHden käyttö moonteliden ikesä- TäMä rtavailila on . syilltynyilJ ja syntyy se
13848: a:i!kaåslessa ikunnoos:apidossa ilääninhaillituk- !kirjavuus, mJiikä nykyään rtäilillä a~ vail.-
13849: s:m ho1doosa olLevii!Ua lberiiElä rbuott,aa, hrunika- ~]tsere. Tarkoriltu:ksenrrnukaisrurus vallltåsi<, rettä
13850: ~Uilllk:siila. ja vaiilreuksia reWk:ä näidlen arutojen jos jollakin alueella tien kunnossapito siir-
13851: !käyJttö muoooSitu :täA:ien kylLin t!Elhoikkaaiksi. retään tuolle virastoll.e, niin sen haltuun
13852: EdeiliLeml, on :todrerttava ~e:ttä samassa tie- siJliloin olisli sirill:metltävä ka,i:kkiJ :tuon aJ.ruoon
13853: J:IlJeSitarl1pi.iirissä teiden krunossapidosll:a huo- ,tiJelt. - Kun rt1elakåikomirt:ea1li rt:,yÖ\t toden-
13854: lehtimilllJen ooa.utaa jalroantua1 t1re- ja. 'VIesi- näköisesti vielä kestävät jonkin aikaa,
13855: rakennusha~~;ituksen ja , il:ääninihal11rt'Uiksen olisi .ticl/akMDJ n;ylt jo ikri!ime:isestå: sa!Wtava
13856: ke,siioon. V Olipa esit1tää esimerkllmjä, etrt:ä Slellilairuen In1Uil1tos, e:ttä v.afutioo väwi,ctltömii.än
13857: Samilll tllienkin imunrrwssaprnto on kahCLern irnnnossapirtoon I®Jt.isltä Sl1ilhl'eiillil mää-
13858: eri viraston hallussa. Tä:lllJöin korueåston rässä voitadsiin ot:taa maanitreirt:ä.
13859: kä.yt,tö muodoffla:tu epä;tarkoitlulksienrmukai- Edellä olevan perusteella kunnioi,ttaen
13860: sclmi. Niinpä sraa!utailll rt:.apahtulll, e!ttä !tie- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
13861: ja v~arkell.nushail.litukse:n käytössä oil~va vcomruksen,
13862: t:i.ehöyil:ä noSibaa rteränsä yilös saapUi~
13863: silliLe osaHe: rtie,tå, joka on iläänimh:MihltlllikS!en että hallitus kiit·eellisesti valmis-
13864: hoidossa ja ajoo t!Elrä yilhä:äJ.ilä s1iiksi iknn- taisi tielakiin sellaiset muutokset,
13865: nes srruav;Uibtaa jäil~ SleilJ ooan :triJestä, joka joiden rnukaan maanteiden kunnossa-
13866: ku:rnU!U mali:nitun viiraston: halturun, sekä pito ·voitaisiin em,tistä suuremmassa
13867: päinv8Sitoirr. Vimstojen :taholrta seLvitleiliän, määrässä keskittää saman valtion vi-
13868: että tuottaa vaikeuksia kirjanpidossa ja ranomaisen välittömästi huolehditta-
13869: määrärahoje.n. ikäy:tön vaJ.vonnass~, jos toi- vaksi.
13870: Helsirngissä huhtiJruliD 20 päivä.nä 1945.
13871:
13872: Matti Lepistö. Juho Kuittinen.
13873: Onni Peltonen. Edvard Pesonen.
13874: Samuli Tervo. P. A. Karjalainen.
13875: Yrjö Kallinen. Juho Karvonen.
13876: A. K. Paasivuori H. S. Pesonen.
13877: J. F. Tolonen. Otto Muikku.
13878: Kauko Andersson. Heikki Simonen.
13879: 303
13880:
13881: VII,32. - Toiv. al. N :o 106.
13882:
13883:
13884:
13885:
13886: Möttönen y. m.: Kunnan- ja kyläteiden ottamisesta valtion
13887: hoitoon.
13888:
13889:
13890: Eduskunnalle.
13891:
13892: lVIaamme tieolojen kehittämisessä ei ole mainittujen rasi.tusten vähentämiseksi on
13893: päästy vielä läheskään siihen, mihin on ryhdyttävä jo ennenkuin täydellinen uudis-
13894: päästävä. Puhumattakaan siitä, että vielä tus saadaan aikaan. Kiireellisesti toteutet-
13895: on paljon seutuja, joiden tieyhteydet ovat tuja toimenpiteitä tässä suhteessa QVat
13896: puutteelliset tai olemattomat, on myös tei- m. m. kllllOOJl- ja kyläteiden kunnossapitoa
13897: den rakentamisesta ja niiden kunnossa pi- varten annettavien valtioavustuksi.en ko-
13898: dosta johtuvan suuren rasituksen jakautu- rottaminen, sekä kaikkien niiden kunnan-
13899: misessa paljon kohtuuttomuut:ta. Laajat ja ky·läteiden valtion haltuun ottaminen,
13900: kansalaispiirit ovat kokonaan vapautuneet joilla on huomat•tava yleinen liikenne.
13901: tierasituksista saaden kuitenkin nauttia tie- Vi.imeksimain1tunlaisia kunnan~ ja kylä-
13902: verkostomme 'tarjoamia etuja toisten kansa- teitä on tielakikomitean selvityksen mukaan
13903: laisten ollessa pakoitettuja kantamaan suu- maassamme n. 9,000 km. ja olisi ainakin
13904: ria rasituksia päästäkseen yhteyteen yleis- nämä tiet kiireellisesti julistettava va;ltion
13905: ten teiden kanssa. teiksi. Lisäksi olisi valtion teiksi asteet-
13906: Tämä kohtuuttomuus ei tule korjatuksi tain viipymättä otettava myös sellaiset kun-
13907: ennenkuin päästään siihen että valtio ottaa nan- ja kylä.tiet, jotka liikenneoloissa ta-
13908: rakentaakseen ja ylläpitääkseen kaikki yleis- pahtuvan kehityksen johdosta lähitulevai-
13909: luontoiset, siis sellaiset tiet, joiden käyt- suudessa muodostuvat yleistä liikennettä
13910: täminen on kaikille kansalaisille luvallista, palveleviksi teiksi, .tai joilla muuten on niin
13911: tai että tällaisten teiden rakentamista ja huomattava liikenne, että tien ylläpitämi-
13912: kunnossa pitoa tuetaan siksi suurilla val- nen tästä johtuen tuottaa tien osakkaille
13913: tion avustuksilla, että teiden osakkaat va- suuria rasituksia.
13914: pautetaan tierasituksista. Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
13915: Tällaisen täysin oikeudenmukaisen, mutta dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi ·toi-
13916: samalla laajasuuntaisen uudistuksen .toi- vomuksen,
13917: meenpanoa on aihe ryhtyä ki.ireeHisesti val- että haUitus valmistaisi esityksen
13918: mistelemaan. On selvitettävä, mikä merki- kunnan- ja kyläteiden rakentamisesta
13919: tys kunnan- ja kylä;teillä maamme liikenteen ja kunnossapidosta johtuvan rasituk-
13920: palveluksessa on ja tämän selvityksen pe- sen siirtämiseksi valtion kannetta-
13921: rusteella sekä huomioon ottamalla liiken- vaksi, sekä
13922: teen tarpeet, on laadittava ohjelma teiden että hallitus jo ennen mainitun
13923: rakentamisesta ja ylläpidosta johtuvan ra- esityksen valmistumista kiireellisesti
13924: situksen siirtämisestä valtiolle. ryhtyisi toimenpiteisiin kaikkien sel-
13925: On selvää, että tällaisen laajan ohjelman laisten kunnan- ja kyläteiden, joilla
13926: laatiminen ja toteuttaminen ottaa oman on huomattava yleinen liikenne, val-
13927: aikansa ja että joihinkin toimenpiteisiin tion haltuun ottamiseksi.
13928: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
13929:
13930: Eino Möttönen. Heikki Vehkaoja.
13931: J. Pyörälä. Heikki Soininen.
13932: 304
13933:
13934: VII,33. - Toiv. al. N :o 107.
13935:
13936:
13937:
13938:
13939: K. Eskola. y. m.: Toimenpiteistä kyläjaoitukseen tehtävien
13940: mttutosten helpottamiseksi.
13941:
13942:
13943: Ed u s kunnalle.
13944:
13945: Viitt®tell! 1toirvomusaloitooesoon n:o 20 1isääntyminen vastaisuudessa ilmeistä. Sen-
13946: (1943 vp.) ja si1ihen, että. postiosoittesclm.an- vuoksi ehdotamme eduskunnan päätettä-
13947: n~ ~iisäbi .tapahtiUu nu11saaståJ väärm- väksi toivomuksen,
13948: keY'ksi:ä ja t.a.rJ)Ie1Ertltomia matkoja erheel-
13949: lisen kylänimen harhauttamana ja kun siir- että hallitus ryhtyisi sellaisiin
13950: toväen uude:Uoon asutJt®misen yhteydessä ;toimenpiteisiin, että voimassa olevaa
13951: ltuilee va;I'Illl!llS1:i usein ·tapooltrumaa.n niin, kyläjaoitusta voitaisiin muuttaa siir-
13952: eitJtä shl•l"'tovälki .aset;etaan oou1001an palsta- tämällä muiden kylien keskellä oleva
13953: tilalle, joka. sijaitsee toisen kY'län alueella tila 1k'U(nnan tai omistajan aloitteesta
13954: kuin kantatila, on monien sekaannuksien toiseen kylään kuulttvalrsi.
13955: Helsirn~issä huht~kuun 13 p.äivä.nä 1945.
13956:
13957: Kusti Eskola. Lauri Laine.
13958: Y:rjö Hautala. Martti Miettunen.
13959: Eemil Pääkkönen. Antti A. Koukkari.
13960: Lauri Kaijalainen.
13961: 305
13962:
13963: VII,a4. - Toiv. al. N :o 108.
13964:
13965:
13966:
13967:
13968: Pääkkönen y. m.: Esityksen antamisesta kyläteiden otta-
13969: miseksi valtion hoitoon.
13970:
13971:
13972: E dusk u nnal!le.
13973:
13974: 1\'.Iaassanmre on iJ:u!kuisa jO'Ukko yleisiilll Kun useassa tapauks.essa harvaanasutuilla
13975: maan~ vermtltav1a tkyläteilitä, jotka seuduiUa on ·tiekunnan osakkaiden luku-
13976: ruiåden ikäyltön monipuolistumisen ja yleds- määrä vähäinen ja kunnossapidettävä tie-
13977: tymiSIEm vuoksi reivät otl•e e.nää tkyJäteilim osuus tulee pitkäksi, tuottaa tien kunnossa-
13978: V'enra:ttavisaa.. Täl:Laisiiksi ovalt muodostu- pitorasitus vähävaraisille tiekuntien osak-
13979: noot itii.:ise11ä •raja..;ailiueella. olevat ja vaJt.a- kaille kohtuuttomia rasituksia, joita he ei-
13980: kmn;mm rajaJille johtavat kylätiet seikä sel- vät jatkuvasti jaksa suorittaa sen valtion-
13981: laiset tiet, jotka yhdistävät eri asutuskes- avustuksen turvin, mitä tiekunna;t nykyisen
13982: kuksia ja maanteiltä toisirimsa. Kun kaålklci. tielainsäädännön mukaan ovat oikeutetut
13983: tässä asemassa olrevalt kyläti~t omt joutu- saamaan.
13984: neet maanteitse tapahtuvien puutavara- EdeHä esitettyyn viitaten rohkenevat
13985: y. m. ylciBiim. 11:-arpaisi.illl ver:oottav:Uen ilrolj·e- alWelkill'joirt:ltaneet kunnioilttrue.n oou$.u:nnam.
13986: tl1SI1loo ajojoo ikäybtööin ja tämän Hsäiksi päätettäväksi esittää toivomuksen,
13987: valltaklunn.an :i:täisellwe ro.jaHe johtamt ltiret
13988: muuhun valtakunnalliseen käyttöön ja että hallitus antaisi kiireellisesti
13989: tuJev8!t sitä j&ttkuv,ast.i ole.Ill00.11, on tähla:ir Eduskunnalle esityksen kyläteiden
13990: ~iss:a ta,pam:ksåssa väärin, etd:ä harvat kylä- ottamisesta valtion haltuun siinä
13991: teiden ~at joutJUvalt vastaamJU~ kun- kunnossa kuin ne vastaanottoaikana
13992: nosoo.p.idosta.. ovat·
13993: H~Jsin:gissä hruht<ikunn 16 päivänä 1945.
13994:
13995: Eemil Pääkkönen. O.tto Muikku.
13996: S. Sa.lo. Yrjö Htwtala.
13997: Eetu Ka.rjalamen. Martti Miettun•n.
13998: Markus Niskala.
13999:
14000:
14001:
14002:
14003: 39
14004: 306
14005:
14006: VII,a5. - Toiv. al. N:o 109.
14007:
14008:
14009:
14010:
14011: Meriläinen y. m.: Toi?nenpiteistä kunna'n- ja kylii.teidM~
14012: ottamiseksi valti(){n hoitoon.
14013:
14014:
14015: EdusikunnaHe..
14016:
14017: TaJoudcllinen ja si~tä j<ilituva liikenne- tllilllaan rakentamis- ja ik'lUlnossapitokuma;n-
14018: olojen !kehitys on jo johtanut ja on yhä nuksiin niillä teillä, jotka v·altio on joko
14019: suuremmassa määrin j01Mamassa siilhten, että ra:kleilJtMliut tai o1:Jtaruwt ylei.sinä :tn.aanJteinä
14020: suuri osa ikUJl!llan- ja ikyläteistä, jotka on kll11LOOSSiapitääkseen.
14021: rakennettu vain pai!ka~lise.n ve.ästön paiika:l- Oikeuden ja ikohJtUIUden m<ttkaisita on,
14022: lisen: tien ta~pe.en tyydyttämiseksi, ovrut että ktun:n.an- ja ikylätiet otetaan mahdoLli-
14023: menettäneet entisen 1luonteensa ja muuttu- simman pian vrulrtio:n haiLtuun ja tu.oliLa.isten
14024: neet myöskin raskaan puutavaran ja syrjäseUJtujten väestö itässä sru:hrt:<OOSSa saate-
14025: muun sellaisen kuljetukseen käytettäviksi ,tJaan S:~~Jmawn aSielllltaan jo nyt vaJ.Ition ra-
14026: yleisi!ksi teiiksi. Siitä johtuu, että ne a:iheut- kentwm.ien ja ylcisinä ma0011teinä hal!tuu:nsa
14027: tava.t kunniille ja ikylätieosalkikai:ll.e monin ot:tamillen teiden alucithla asuvien kanssa.
14028: verroin suuremmat kunnossapitokustannuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotaillllll~
14029: set kuin miltä niiden vain asianomaisten edn.lSk!unnwn hyväksyttäväksi ,to~vomu:ksen,
14030: omaan tliillrenteeseen käyttö vaatisi.
14031: On lisäksi syytä mainita, että kylätie- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14032: osaikkaina niiden aiheuttamien ·rasitusten siin kunnan- ja kyläteiden ottami-
14033: alaisena olevat syrjäseutujen asukkaat IVWl- seksi sellaisina kuin ne nyt o-vat
14034: taosalitaan ovwt italoud~llisesti heilkossa ase- mahdollisimman pian ·valtion haltuun
14035: massa olevia rpienviljelijöitä ja että he ilmi- jct kunnossapidettäväksi sekä anta,isi
14036: ken l.isäJk,sli :verollJJlla:ksajim:a joUJtuvat osallis- asiasta esityksen Eduskunnalle.
14037: Ifu~ 18 päivänä huhitikuuta 1945.
14038:
14039: Matti Meriläinen. Toivo Lång.
14040: Hugo Manninen. Eino Tainio.
14041: Jalmari Kulmala. Johan Toivo Järvinen.
14042: Kalle J. Kauhanen. Esa Hietanen.
14043: Antto Prunnila. Johannes Mustonen.
14044: Eino Kujanpää. Aleksi Rinne.
14045: Nestori Nurminen. Toivo I. Sormunen.
14046: Konsta Talvio.
14047: 307
14048:
14049: VII,ao. - Toiv. a.l. N :o 110.
14050:
14051:
14052:
14053:
14054: Miettunen y. m.: Pohjois- ja Ko~"llis-Suomen hävitetyillii
14055: alueilla olevien kunnan- ja kyläteiden ottamisesta val-
14056: tion hoitoon.
14057:
14058:
14059: E d u s lk: u n n a lrl e.
14060:
14061: Eduskunnassa on €räiden toivomusrulo~t koko maa.ta ikosikevalk:si - vrultion ha;ltuun
14062: teiden johdosta ai!kaise.mmirll! jo esiteuty toi- mitään rajoituksia •tekemättä. Tällä tavalla
14063: vomus, että selilaiset kunnam- ja kylätiet, hclpotelttaisiin thävitetyHä wlueehla juuri
14064: jotlka ovat muodostuneet iliikennepaikoi,hle :kaikista va:iJkeimmassa asemassa olevan
14065: j()ib.JtaviJksi !huomattavasti Jiiklennöidyiksi tu- maaseudun väestön etlämää ja rturvattaisiin
14066: loteik.si tai jotka ovrut maanteiden yhdys- näiHe monista muista eduista osattomiJksi
14067: teinä, otettaisiin 'siinä kunn·ossa, missä ne jääneille yhteiskunnan taholta edes a;1lkeerl-
14068: vastaanotettaessa ova.t, valtion haltuun lisen ikehityiksen ensimmäiset edetllytyikset.
14069: maOOJtemä ikunnoss:apidettäviiksi. EdelJäolevaan viitaten ethdo:ta:mme edus-
14070: Hävitetyn Pohjois- ja Koillis-Suomen vä- kunnan pää,tentävä!ksi toivomniksen,
14071: hävaraista ja suurissa vaikeuksissa elävää
14072: väestöä ajatellen ei tählainen puolittainen että Pohjois- ja Koillis-Suornen
14073: rrutkaisu ole ikuitenikaan dittävä. Epäoikeu- hävitetyillä alueilla kylä- ja kunnan-
14074: denmukainen ik:J71lä- ja ikunnantieras:Ltus olisi tiet otettaisiin viipymättä ilman ra-
14075: vihdoinkin otetta.va kokonaisuudessaan ai- joituksia kokonaan valtion haltuun
14076: nakin hävitetyn Pohjois- ja Koillis-Suomen maanteinä kunnossapidettäviksi.
14077: wlueella - elJei uudistusta voida ulottaa
14078: Helsingissä 17 päivänä huhti!kuUJta 1945.
14079:
14080: Martti Miettunen. Lauri Kaijalainen. Markus Niskala.
14081: •• ••
14082: VALTIOPAIVAT
14083: 194 5
14084:
14085:
14086: LIITTEET
14087: VIII
14088:
14089: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
14090: TOIVOMUSALOITTEET.
14091:
14092:
14093:
14094:
14095: HELSINKI 1945
14096: VAL'I.'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
14097: Yliopistoa, koululaitosta, kirjallisuutta, kirjastoja, sivistys-
14098: järjestöjä, muinaismuistoja, y.m. koskevia
14099: laki- ja toivomusaloitteita.
14100: 313
14101:
14102: VIII,l. - Lak. al. N:o 27.
14103:
14104:
14105:
14106:
14107: Leppä.lä y. m. : Ehdotus laiksi oppivclvollis·u,1tslain 17 §: n
14108: muuttamisesta.
14109:
14110:
14111:
14112:
14113: Lapsen oikeus päästä kou:J.,uun ei! saa olla vouoden oppimäärä, vwi:ktka villikkortnmtien
14114: riippuvainen hånlen Vllliilhempilemsa vaml.J.i- määrä on pailjon pienempi ja lisäksi lapset
14115: su~, synt.yperästä t.aill yhil:eislrunnalJi- uooimrrtlltlen vuO!tlta nuorempia kuin. kansa-
14116: ~ ~- Tämä yhtelsllrunooJ.ilisen koruLun vast.aavaJLa astoo1la. Kysymyksessä
14117: oikeu.denmuilffilisuuden vaat.imusrf:l8. ei konlu- On selvä oppjv.elvolHswuden kiel'ltämioon.
14118: lairtloksemme ku:ir!Jelllkiaan vielä nouda.ta. Jäiteitään oppima.t.tl8. kaiik:k;] muu, rn:ikä ei
14119: Niiilinpä meil1lä edleHeen oo oppåkouillujen ole oppi!koUJllllltl} pymttäiessä vä,llttämärt:öntä.
14120: v:a:1mistav1a kouluja, joissa varakkaimmalt Laslten ikas.VJa,tuksenika.a:n kanna;lta. se ei ole
14121: Vtailllhemmrut käytttävä1t ~aps€1Ilsa. T·ämä va- asi~.
14122: r&kkaiden lasten erislt:äminlen eri; ikoullllihå:n Jorf:lta :tämä vanha sääleylliisyyde:n jruoo
14123: jo si-nänsä on epäsosiaiW•1noo, mu,t,ta SIEID saataisiin poistetuksi, ehdotamme
14124: epäoilreud!enmukaisuus .tuJ.1ee paJjon t.llJThtn-
14125: vammaksi, krum. Olttaa huomi<lon, että rnäåssä Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
14126: kouluissa melkeiiDJ sä.äninö!Lliisesti ikoliDJeSSa raavan lakiehdotuksen:
14127: ''lllod<essa suorit~.an lmnsaikooJ.Qlin neljän
14128:
14129:
14130: Laki
14131: muutoksesta oppivelvollisuuslakiin.
14132: . Eduaku.nn.a.n päåJtoksen mukaisesti mUIUitetiMl!Il opprive1voHisuudesta 15 pä;ivänä huhti-
14133: kQ.uta .1921 annetun lain 17 § näin kumuvaksi:
14134: 17 §. Kou1uha!Hitus VJaJv<lkoon, etltä muutkin
14135: Oppiveilvo11islta 1aslta ,e[ saa orutaa oppi- kuin lrmmaJilisat kou1UJt, joissa ~
14136: :IJilla.ksi rel•Laisoon Jmmlmm, jossa ei opeteta opp~VIellvoiJimtulen SIUoriltitJa.mJiseen vaOOilitta-
14137: yhtä monrtla vii.Jkrootmlllti:a ja yhtä monta vaa opertustl8., rt:.ä)"tltävät 1 momerutissa mää-
14138: iLudru.V'll<lltta fkuin ikansakoulun vasrt:.aavalla. rätltyjen ehtojen ltisäksi muurte:nki111 rtarikoi..-
14139: ~- tuksensa.
14140:
14141: Helsingi.slsä 19 päivänä huhti:kuurta 1945.
14142:
14143: Juhani Leppälä.. Veikko Vennamo.
14144: Lennart Heljas. Yrjö Räisänen.
14145: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aino Malkamäki
14146:
14147:
14148:
14149:
14150: 40
14151: 314
14152:
14153: VUI,2. - Lak. al. N:o 28.
14154:
14155:
14156:
14157:
14158: E. Koivisto y. m. : Ehdotukset laeiksi oppive"bvoUis'Uudesttt
14159: ja kansakO'IJlulaitoksen kustannuksista a.nnettujen lakie1t
14160: muuttamisesta.
14161:
14162:
14163: E d u s k u n n a ll e.
14164:
14165: Kun yleinen oppivelvollisuus säädettiin, kein merkitys on siinä, että se takaa ~ap
14166: otettiin oppivelvollisuuslain 1 §: ään sään- sille koulunkäyntioikeuden. Nyt tämä oi-
14167: nös, jonka mukaan toistaiseksi olivat oppi- keus on hävinnyt harvaanasuttujen kun-
14168: velvollisuudesta vapautetut viittä kilometriä tien lasten enemmistöltä, usealta tuhannelta
14169: kauempana asuvat lapset niissä kunnissa, lapselta.
14170: joiden keskimääräinen asukasluku neliöki- Kun oppivelvollisuus ulotetaan näiden
14171: lometriä kohti ei nouse kolmeen. Kuten kuntien kaikkiin lapsiin, on samalla ·huo-
14172: lain sanamuodosta näkyy, oli ilmeisenä tar- ~ehdittava lasten, varsinkin vähävaraisten,
14173: koituksena, että tämä vapautus olisi voi- koulunkäynnin helpottamisesta oppilasasun-
14174: massa vain toistaiseksi. toloiden, koulumajoituksen sekä :kyydityk-
14175: Harvaanasuttujen kuntien kansakoulu- sen tehokkaalla järjestämisellä. Sen tähden
14176: toimi oli oppivelvollisuuden täytäntöönpano- kaivataan siitä lähempiä säännöksiä. Yhtä
14177: ajan kuluessa hiljalleen edistynyt, niin että välttämätöntä on, että valtion riittävä tuki
14178: koulunkäynti oli sielläkin suhteellisen tulee ~ailla taatU:ksi näille heikossa talou-
14179: yleistä. Sodat kuitenkin ovat äkkiä kes- dellisessa asemassa oleville kunnille.
14180: keyttäneet tämän kehityksen, vieläpä hä- Kun kouluhallitus v. 1943 esitti vastaavia
14181: vittäneet suuren määrän jo rakennettuja ~ainmuutoksia, se laski niiden tuottavan
14182: kouluja. Kun oppivelvollisuus alussa sano- valtiolle 8 milj. mal'kan vuotuiset ilmstan-
14183: tun säännöksen vuoksi koskee vain viittä nukset. On luonnollista, että kustannukset
14184: kilometriä lähempänä koulua asuvia lapsia, nyt, kun hävitetty alue on paljon laajen-
14185: ovat harvaanasuttujen hävitettyjen kuntien tunut, ovat tuntuvasti suuremmat. Koska
14186: lapset nyt suurimmaksi osa;ksi oppivelvolli- kuitenkin vain niiden avulla saadaan kan-
14187: suuden ulkopuolella. Tämä merkitseekin sakouluopetus järjestetyksi useille tuhan-
14188: sekä sitä, ettei vanhempien tarvitse lähettää sille rajaseudun ~apsille, ei ole syytä ilrns-
14189: heitä kouluun, että myös sitä, ettei kunnan tannustenkaan vuoksi jättää nykyistä huu-
14190: tarvitse huolehtia koulujen järjestämisestä tavaa epäkohtaa korjaamatta.
14191: heille, vieläpä lopuksi sitäkin, ettei val- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
14192: tiolla ole velvollisuutta tehokkaasti avustaa ehdotamme,
14193: kuntia näiden lasten kansakoulunopetuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14194: järjestämiseksi. Oppivelvollisuuslain tär- vat lakiehdotukset:
14195:
14196:
14197: Laki
14198: oppivelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta.
14199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti-
14200: kuuta 1921 annetun 1ain 1 § näin kuuluvaksi:
14201: 1 §. Toistaiseksi ovat oppivelvollisuudesta va-
14202: Suomen kansalaisten •lapset ovat oppivel- pautetut tylsämieliset ·lapset, joista sääde-
14203: volliset tämän lain mukaan ja tulee oppi- tään erikseen.
14204: velvollisuus voimaan alempana säädetyssä
14205: järjestyksessä.
14206: VIII,2. - E. Koivisto. 315
14207:
14208: Laki
14209: kansakoululaitoksen kustannuslain muuttamisesta.
14210: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
14211: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun [ain 19 § näin kuuluvaksi:
14212: 19 §. laille, jos heitä on vähintään kuusitoista,
14213: Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeu- järjestettävä oppilasasuntola, missä nämä
14214: den takia katsotaan välttämättömäksi nuo- lapset saavat kouluaikana ilmaisen täysi-
14215: rempia ja heikompia ~apsia saattaa kou- hoidon, mutta ovat velvolliset kohtuuden
14216: luun tai majoittaa koulun läheisyyteen, ot- mukaan suorHtamaan heille soveltuvia teh-
14217: takoon kunta harkintansa mukaan osaa van- täviä. Ellei asuntolaa ole järjestetty, on
14218: hemmille tästä johtuviin kustannuksiin. Jos oppilas oikeutettu sen sijasta saamaan riit-
14219: matka lähimpään kansakouluun on viittä tävän kyyditys- ja majoitus- ja ravintoavus-
14220: kil()metriä pidempi, tulee kunnan ottaa tuksen. Tästä johtuviin kustannuksiin on
14221: osaa saattamis- ja majoituskustannuksiin harvaanasuttu kunta oikeutettu saamaan
14222: lapsen ikään katsomatta. valtiolta 15 § :ssä säädetyn kahden kolman-
14223: Harvaan asutussa kunnassa on viittä ki- neksen Hsäksi avustusta 10-25 prosenttia.
14224: lometriä kauempana koulusta asuville oppi-
14225:
14226: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
14227:
14228: Erkki Koivisto. Lauri Kaijalainen.
14229: Lauri Järvi. Martti Miettunen.
14230: Antti A. Koukkari. M. 0. Lahtela.
14231: Markus Niskala. Reino Uusisalmi.
14232: 316
14233:
14234: VIU,s. - Lak. a.l. N:o 29.
14235:
14236:
14237:
14238:
14239: Malkamäki y. m.: Ehdotus laiksi kansakouluun kuuluvan
14240: keskikoulun ja a.mmatillisen jaotkokoub.cn perustaomisesta
14241: kokeilutarkoituksessa.
14242:
14243:
14244: E d u s k u n n a ll e.
14245:
14246: Kaikille on luotava samanlaiset taloudel- lahjakkaiden lasten mahdollisuuksien enen-
14247: liset mahdollisuudet koulu- ja ammattiopis- tämiseksi.
14248: keluun varallisuudesta, syntyperästä ja van- Kansakoulukomitea on niinikään esittänyt
14249: hempien yhteiskunnallisesta asemasta riip- ammatillisen päiväjatko-opetuksen järjestä-
14250: pumatta. Tämän periaatteen on Sosiali- mistä myös maaseudulle, jotta <tasaantuisi
14251: demokraattinen Työläisnuorisoliitto ottanut se epäsuhde, mikä nyt vallitsee kaupungin
14252: koulunuudistusohjelmaansa. Saman peri- ja maaseudun jatkokoulun välillä. Samoin
14253: aatteen kansakoulukomitea on hyväksynyt kuin keskikoulun suhteen, olisi tässäkin ko-
14254: esittäessään, niinkuin julkisuudessakin jo keilu välttämätön, jotta lopullisia suunni-
14255: on kerrottu, että keskikoululiitettäisiin kan- telmia tehtäessä vältyttäisiin erehdyksiltä.
14256: sakoulun osaksi ja tehtäisiin kaikki€» hen- Sen tähden olisi maalaiskunnille sallittava
14257: kisesti lahjakkaiden lasten kouluksi katso- ammatillisen päiväjatko-opetuksen järjestä-
14258: matta siihen, mikä syntyperä, varallisuus minen kohtuullisen valtionavun turvin.
14259: tai yhteiskunnallinen asema on heidän van- Kansakoulu on sosiaalisin kouluistamme.
14260: hemmillaan. Siinä opetus on maksuton, oppikirjat, kou-
14261: Komitean mietintö ei ole vielä ·lopulli- :lutarpeet ja kouluateria ilmaiset, pitkämat-
14262: sesti valmistunut ja vienee melkoisen ajan, kaisiHa kyyditys- ja majoitusavustusta
14263: ennenkuin sen pohjalla saadaan siihen sisäl- sekä vähävaraisilla vaate- ja muuta apua,
14264: tyvät koulu-uudistukset toteutetuiksi. Mutta niin ettei puute ole koulunkäynnin esteenä.
14265: niitä valmistettaessa olisi tärkeätä saada Raivattaessa kokeilun avulla tietä kansa-
14266: riittävästi kokemusta kansakoulun yhtey- kouluun liittyvälle keskikoululle ja ammatil-
14267: dessä, sen osana toimivista keskikouluista. liselle jatkokoululle myös kiirehditään yh-
14268: Kaupungissa kansakoululainsäädäntö ei tiet- teiskunnallisen oikeudenmukaisuuden to-
14269: tävästi olekaan kokeilun esteenä. Sen si- teuttamista koulutoimen alaHa.
14270: jaan maalaiskunta ei voisi nykyisen :lain Kun kysymyksessä on ainoastaan kokeilu,
14271: mukaan saada valtionapua kansakoulun yh- eivät kustannukset voi kohota merkitse-
14272: teyteen järjestämänsä keskikoulun ylläpito- viksi. On myös huomattava, että ainoastaan
14273: kustannuksiin. Voitaisiinpa väittää, ettei kokeilun avulla voidaan saada tarkat las-
14274: maalaiskunnalla olisi edes oikeutta järjes- kelmat tulevien koulu-uudistusten tuotta-
14275: tää sellaista koulua. Ja kuitenkin kunnal- mista kustannuksista.
14276: linen keskikoulu kansakoulun osana olisi Edellä olevan perusteella ehdotamme
14277: tarpeellisin juuri maalaiskunnissa ja kokeilu Eduskunnan hyväksyttäväksi scu-
14278: niissä oloissa varsin :tärkeää maaseudun 1·a.a.van lakiehdotuksen:
14279: VIII,3. - Malkamäki y. m. 317
14280:
14281: Laki
14282: kansakouluun kuuluvan keskikoulun ja ammatillisen jatkokoulun perustamisesta
14283: kokeilutarkoituksessa.
14284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14285: Sen estämättä, mitä muuten on säädetty, osanottoa kahden vuoden iltajatko-opetuk-
14286: on kunta kouluhallituksen luvalla kokeilu- seen.
14287: tarkoituksessa oikeutettu perustamaan ja Tässä laissa säädetyn koulun ylläpitämi-
14288: ylläpitämään kansakoulun osana sen nel- seen kunta saa valtionapua samojen perus-
14289: jän tai kuuden vuosiluokan pohjalle ra- teiden mukaan kuin varsinaisen kansakou-
14290: kentuvan keskikoulun, jossa vuosiluokkien lun osalta. Sen lisäksi kunnalle voidaan
14291: määrä on sama kuin valtion vastaavanlai- suorittaa lisäavustusta eduskunnan tarkoi-
14292: sessa keskikoulussa. tukseen myöntämästä määrärahasta.
14293: Samoin on maalaiskunnalla oikeus kansa- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
14294: kouluunsa järjestää päivä:kouluna toimiva töönpanosta ja kysymyksessä olevien koulu-
14295: yksivuotinen maa-, metsä- tai kotitaloudelli- jen järjestämisestä antaa opetusministeriö.
14296: nen jatkokoulu, jonka käyminen korvaa
14297: ----
14298: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
14299:
14300: Aino Malkamäki. Yrjö Kilpeläinen.
14301: Aino Lehtokoski. Otto Muikku.
14302: Kaisa Hiilelä. Juho Karvonen.
14303: Jere Juutila.inen. Matti Lepistö.
14304: Juho Kuittinen. Kalle Jokinen.
14305: Elli Nurminen. Penn.a Tervo.
14306: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Edvard Pesonen.
14307: Martta Salmela-Järvinen. Samuli Tervo.
14308: Väinö Kivisalo. Isak Penttala.
14309: Eino Raunio. H. S. Pesonen.
14310: Valto Käkelä. Yrjö Kallinen.
14311: Alpo Lumme. Jussi Raatikainen.
14312: Urho Kulovaara. Juho Pyy.
14313: Kauko Andersson.
14314: 318
14315:
14316: VIII,4. - Lak. al. N :o 30.
14317:
14318:
14319:
14320:
14321: Hiekkala. y. m.: Ehdotus laiksi kansa11kirjastolain 6 ja
14322: 7 § :n rnuutta;misesta.
14323:
14324:
14325: Ed u s kun n a 11 e.
14326:
14327: Voimassa olevan kansankirjastolain 6 §: n rakennusyrityksiin, joita valtio tukee.
14328: mukaan voidaan antaa rakennusavustusta Tämä prosenttimäärä olisi välttämättä ko-
14329: kirjastotalon rakentamiseen maalaiskun- rotettava 50: ksi ja samalla poistettava
14330: nille, kauppaloille, taajaväkisille yhdyskun- asukuslukuun perustuva rajoitus avustuk-
14331: nille ja myöskin kaupungeille, joitten asu- sen saannissa, sillä näyttää ilmeiseltä, ettei
14332: kasluku ei nouse 15,000: een, 20 % raken- maakuntakirjastojärjestelmä tule saamaan
14333: nuskustannusten koko määrästä sekä raja- sitä laajuutta, että keskuskirjastokysymys
14334: seudun ja vähävaraisten paikkakuntien tulisi sitä tietä yleisemmin ratkaistuksi,
14335: maalaiskunnille vastaavasti 30 %, jotapaitsi vaan on sen rinnalle luotava paikalliskes-
14336: rakennusten kunnossapitoon annetaan vuo- kusjärjestelmä, jonka toteuttamiseksi tiet-
14337: sittain 1% rakennusten arvosta valtioneu- tävästi onkin jo olemassa aloitteita.
14338: voston määräämän arvioperusteen mukaan. Kansankirjastolain 7 § :ssä on lisäksi
14339: Saman lain 7 §: n mukaan voidaan kun- maakunta- ja paikalliskeskuskirjastoina toi-
14340: nalle, jonka kirjasto toimii maakuntakir- mivien kirjastojen valtionavun saanti määri-
14341: jastona tai useiden kuntain kirjastotointa telty niin epämääräisesti, ettei sen varaan
14342: avustavana paikalliskeskuksena, ,valtioneu- voida tehdä mitään ennakkolaskelmia. Sik-,i
14343: voston harkinnan mukaan antaa lisäavus- olisi avustuksen suuruus laissa tarkoin mää-
14344: tusta eduskunnan tätä tarkoitusta varten riteltävä.
14345: myöntämistä varoista". Kun vapaalla sivistystoiminnalla tulee
14346: Edellä mainitut lain säännökset ovat kui- sodanjälkeisessä kansallisessa rakennustyössä
14347: tenkin osoittautuneet epäoikeudenmukai- olemaan entistäkin suurempi merkitys ja
14348: siksi ja myöskin epätarkoituksenmukaisiksi kun kirjastoilla on siinä mitä keskeisin
14349: ensiksikin siksi, että kaupungit niillä on asema, olisi tärkeätä saada kansankirjasto-
14350: jaettu kahteen ryhmään, niihin, jotka saa- lakiin kiireellisesti edellä mainitut muutok-
14351: vat valtion rakennusapua sekä niihin, jotka set ja täydenny,kset, että heti normaalisem-
14352: sitä eivät saa, vetämällä raja mielivaltai- pien taloudellisten olojen palattua voitai-
14353: sesti 15,000 asukasluvun kohdalle. Pahin siin ryhtyä kirjastotaloja rakentamaan.
14354: virhe on kuitenkin siinä, että rakennusapu Edellä lausutun perusteella kunnioitta-
14355: on aivan liian pieni kyetäkseen kannusta- vasti ehdotamme,
14356: maan kuntia rakentamaan kirjastotaloja,
14357: kun samalla myönnetään 50 % rakennus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14358: kustannuksista melkein kaikkiin muihin van lakiehdotuksen:
14359:
14360:
14361: Laki
14362: kansankirjastolain 6 ja 7 § :n muuttamisesta.
14363: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä huhtikuuta 1928 annetun
14364: kansankirjastola-in 6 ja 7 §: t näin kuuluviksi:
14365: 6 §. pänä mainittu maalaiskunta sekä kauppala
14366: Rakennusavustusta kirj astohuoneistoj en ja taajaväkinen yhdyskunta, niin myös
14367: rakentamiseen saa muu kuin tässä jäljem- kaupunki valtiolta 50 % mutta rajaseudun
14368: VIII,4. - Hiekkala y. m. 319
14369:
14370: ja vähävaraisten paikkakuntien maalais- jen perusteiden mukaan kuin kansakoulu-
14371: kunta 70% rakennuskustannusten koko- huoneistojen rakentamiseen ja kunnossapi-
14372: naismäärästä, jotapaitsi rakennusten kun- toon.
14373: nossapitoon annetaan vuosittain 1 % raken- 7 §.
14374: nusten arvosta valtioneuvoston määräämän Jos kunta suostuu siihen, että sen kan-
14375: arvioperusteen mukaan. sankirjasto toimii maakunta:kirjastona tai
14376: KaDSa~koulurakennusten yhteyteen sovi- useiden kuntien kirjastotointa avustavana
14377: teitujen erikoisten kirjasto- ja lukuhuo- paikalHskeskuksena, saa se lisäavustusta
14378: neitten rakentamiseen ja kunnossapitoon eduskunnan tä,tä tarkoitusta varten myön-
14379: saa maalaiskunta avustusta ja lainaa samo- tämistä varoista 20 % rakennusmenoista.
14380:
14381: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
14382:
14383: Lassi Hiekkala. Ensio Kytömaa.
14384: Albin Asikainen. J. F. Tolonen.
14385: Antti J. Rantamaa. Edvard Pesonen.
14386: Lennart Heljas. Hertta Kuusinen.
14387: Aino Luostarinen. Jussi Annala.
14388: Sulo J. Teittinen. Yrjö Kallinen.
14389: H. A. Kannisto. Alpo Lumme.
14390: Akseli Brander. Yrjö Kilpeläinen.
14391: 320
14392:
14393: VUI,ö. - Toiv. al. N :o 111.
14394:
14395:
14396:
14397:
14398: Leikola y. m.: 'l'ieteellisen tutkimuksen edistämistä s·uun-
14399: nittelevan lautakunnan asettamisesta.
14400:
14401:
14402: Eduskunnalle.
14403:
14404: TuotannoHioon toim:mnoo I~ehllitltäm:inen valtiovallan tutkimustyötä suosittava. Kai-
14405: on yhte,:Usikunnan hyvinvoinni:He ehdoton l\:essa 1tarkoiltu:kisenmukaisessa toim:i;nnru;;s:a
14406: edellytys. Tämä ei kuitenkaan onnistu il- ta,rvitlllan ikUtiteJllkin mäii•räJtietoinen ja selvä
14407: mBln edelrtävää pter:i.n.pohjaista tut~irrnus ohjaus.
14408: työtä. Tutlcim'llStyön suunna'Wll merkitys Ruotsissa ajatus valtiovallan entistä laa-
14409: onlcim. oivailil,e:tmu pa;irt:si EThgllannås:sa ja j1e:rnmast:a osailListOOltiseslta tutkimrustyön 11:Ju-
14410: Amer:i,lffissa erityisen ,tåJ1kteänä vamink.in kemisee.n ja ohj,a;amiooen trul.i esiil.le vuoden
14411: Neuvostoli.ittossa. Tämä ikäy s:elv:iJle jo se- 1943 valtiopäivillä ja sai suunnitelma mo-
14412: lailerrooLla ttieibeelEstoo ail:kakaus1ehtien seiloo- 1emp~en k.amaden hyväksymisen. Päätm-
14413: tukStia. tiin ehdottaa perustettavaksi erityinen val-
14414: Moossamme toimii useiJta korlremlwuluja, tilo.n rt:a1tkimUS11Jeuvosto - fors:k:nin.gsräd - ,
14415: joissa ti~e:teeU~Strtä tutk.imlus,työrtä voidJ8:8Jl joika 1edlistäisi tutlcirrnustyötä, ohjaisi siltä
14416: harjo:ilttaa. Yikisitty:ismilä va:roiJ1a on pe.rus- ja kolroaisi ka~lclci käytrt.ök,el poiset voilmat
14417: terttu erityisiä tUJtikimuslailtoiksia, j,a useita yhtei."leteu työhön. Aloite ilrosiki sillloin vaåm.
14418: yhdistyksiä on olemassa tieteellisen tut- lääketiedettä, mutta ajatuksena se on san-
14419: kimustyön ~edistäm:isleksi. Tutkimustyöhön gen luedlelmrull:]nen kaikk1en luovien ttiet~e:i
14420: ei kuittenika;an ruhra;ta ri~ttäväJslti varoja ,eikä oon ,a;la;lla.
14421: tutikimootyötä ole m:ä:ärätilettOO.sesrbi ohja1:1tu Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
14422: ja raitionaliooiltlu. On suorastaam anteeiksi- km.nnan hyväksyttäväksi toi\"omulkseifL,
14423: antamatonlta työvoimaill ja he:nkis:en luomis-
14424: kyvyn ltuhlaUSJta., te1:lt:ä :trueteeil.iLisen tutkija- että hallitus ottaisi harkittavaksi
14425: kypsyyden saanut ila:hjaikas henkilö joutuu erityisen tieteellisen ttdkimuksen
14426: uurrustamaan ltoisilllrvo:isissa rehtävissä. Tie- edistämistä suunnittelevan lautakun-
14427: demies pystyisi suorittamaan moninkertai- nan asettamisen, jonka lautakunnan
14428: sesti arvoikllmamman päivätyön, jos häneil.~ä tehtävänä olisi koeUaa löytää ke.i-
14429: olisi rHttävästi aputyövoimaa ;toisarvoåstem. noja tutkimustyön rationalisoimiseen
14430: tai ibe'lm:iJ.iListe.n tehtäv:i'en suorit~am:isoon. ja kaiken luovan henkisen työn mah-
14431: Samotin yhteiskun!l:a sa,isi entistä SUIUU'Iempia dollisimman tehokkaaseen käytäntöön
14432: työn tuloksila, jos tutikiljaUa oUSti ttarpool.l!i- ottamiseen, ja että hallitus asettaisi
14433: se:t tutkimusväJi!lliOOt. Krun tutkimustyö tämän lautakunnan käytettäviiksi riit-
14434: aina kohd:isrtmu yhteislk'liDllan ilrehilttym:iooen täviitn vuotuisen määrärahan sen tm·-
14435: ja suureksi OStaJksi sen taloudellisen hyviin- koitusperievn toteut!tami~eksi.
14436: voinuin parantamiseen, O'lisi erityisesti
14437: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
14438:
14439: Erkki Leikola. Johannes Wirtanen.
14440: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Koivisto.
14441: Päiviö Hetemäki. Helena Virkki.
14442: Yrjö 1. Antila. Felix Seppälä.
14443: Lauri Järvi. Jaakko Hakala.
14444: Martti 0. Kölli. Teuvo Valanne.
14445: 321
14446:
14447: VIU,e. - Toiv. al. N :o 112.
14448:
14449:
14450:
14451:
14452: Kulovaara y. m. : Määrärahasta vähämaraiste.n keksijäin
14453: tukirahaston perustamista varten.
14454:
14455:
14456: E d u s ik u n n a 11 e.
14457:
14458: Tuoltannon ko1hottaminen on se perusta, tännöHiseern: •to.teuttamiseen se~kä ain.eitlten
14459: jo'ka voi antaa hyvinvointia ikansoiW1e. Tuo- ,hankikimisen että työajan korvMmisen muo-
14460: tannon !kohottamista vaatii myös meidän dossa.
14461: maamme ny!kyinen sodanjäolkeinen tilanne. Er1ttäin so.piva ja arvovaltainen rahaston
14462: Se on välttämättömyys, jota ei voi jä1t.täii. perustaja olisi vrultio. Valtion tulo- ja me-
14463: huomioi.mat.ta. Olisi siis .talfu:oin varteenOitert- noarvioon voi:taisiin ottaa määräraha rahas-
14464: t.ava ne !keinot, joHla hyviin turl()lksiin pääs- ton peruspääomatksi ja halrlitus voisi asettaa
14465: täänr. rahaston hoitoikunnan, joka vastaanottaisi
14466: Ytksi täil~ainen !keino oHsi irhmisten !kek- iahjo1tuiksia ja lharlk:intansa mukaan avus-
14467: seliäisyyden avustaminen. KeksijäJkyky ei taisi keksijöitä ike:ksintönsä toteuttamisessa.
14468: läihes[{ään aina rtule sen osaksi, joLla on Raih.Mton perustamisessa voisi ajllitella myös
14469: kaiikki .ta1oudellisert ma:hdoHisuude.t ikyikynsä säätiömuotoa. TäHä tavrula järjestäen hy-
14470: toteuttamiseen. Varmas1ti usein jää monet vän asian avustaminen ei tulisi paljon mak-
14471: hyvät ikeiksinnöt ir1m1tulematta siiksi, •ettei samaan valtiolle, vaan ·laih.joi·ttajat pi:täisi-
14472: asiaillomaisella ole tarloudellista malhdolli- vät hu~len asian' rahoitt111misesta. Toteutta-
14473: l:mutta esi:ttää ikeiksirutöänsä !käytännössä. Ta- minen vaatisi vain raih.aston perustamista
14474: loudellisten mwhdoJiisuuksien puute voi ai- ja mainostamista. (Suomen ikwlttuuri.ra.hasto
14475: heuttaa myös sen, että looksintö !kuolee sen- ei ole vanha asia).
14476: takia, että !keksijä taloudehlisten toteutta- Edelläsanottuun vi1taten !kunnioittaen eh-
14477: mismalhdollisuuksien puut.tuessa j·wt.tää !kek- dotamme edusikunnan hyväJksylttäväksi toi-
14478: sintönsä ilmituom111tta ajatelJen, ett.ei ihän vomUiksen,
14479: siitä itse pääse mitenkään hyötymään.
14480: TäiHaiset esteet olisi poistettava. Olisi että hallitus ottaisi 1,000,000 mar-
14481: järjestettävä varoja ikeiksijäinr ltal1peentu:l- kan määrärahan vuoden 1946 tulo-
14482: 1en ikäy.t.ettäväik:si. Se olisi malhdoJlista .pe- ja menoarvioesitykseen vähävaraisten
14483: rusltamaJia rahasto, joika voisi .tarvittaessa keksijäin tukirahaston perustamista
14484: 1wustaa ikeiksijää saamailin !keksintönsä lkäy- varten.
14485: Helsirngissä 1huhtitkuun 17 päivänä 1945.
14486:
14487: Urho Kulovaara. Edvard Pesonen. J. Koivisto.
14488: Aino Malkamäki. J. F. Tolonen. Yrjö Suontausta.
14489: Miina Sillanpää. Niilo Honkala. Väinö Kivisalo.
14490: Alpo Lumme. Yrjö I. Antila. Kauko Andersson.
14491: Eino Raunio. Johannes Wirtanen. Kalle Jokinen.
14492: H. S. Pesonen. Urho Saariaho. Yrjö Kilpeläinen.
14493: Valto Käkelä. Kosti Kankainen. Elli Nurminen.
14494: Yrjö Welling. Erkki Paavolainen. Martta Salmela-Järvinen.
14495: C. 0. Frietsch. Elias Tukia. E. Pusa.
14496: Jussi Raatikainen. Anselm Alestalo. Valfrid Eskola.
14497:
14498:
14499:
14500: 41
14501: 322
14502:
14503: VIU,7. - Toiv. al. N:o 113.
14504:
14505:
14506: Kilpeläinen y. m.: V ertat7cvan koululainsäädännön profes-
14507: sorin viran perustamisesta H elsi11,gin yliopistoon tai Jy-
14508: v.iiskylän kasvatusopt7liseen korkeakouluun.
14509:
14510: E d u s k u n n a ll e.
14511: Koulutoimi on yhteiskunnan tärkeimpiä parin vuosikymmenen ajan säännöllisesti
14512: toimialoja. Ei vain sen tähden, että sen määräajoin hankkinut eri maiden opetus-
14513: tuottamat kustannuksetkin ovat valtavan ministeriöiltä tietoja koulutoimen kehityk-
14514: suuret, vaan ennen kaikkea siksi, että se sestä, ennen kaikkea koululainsäädännöstä,
14515: muovaa yhteiskunnan, kasvattaa sen tule- ja julkaissut ne aikakaus- tai vuosikirjois-
14516: vat jäsenet ja täyttää työllä jokaisen ihmi- saan taikka erikoisteoksissa, joista useat
14517: sen elämän usean vuoden aikana. Ja koulu- ovat varsin merkittäviä. Kal1'3ainvälisen
14518: toimi on jatkuvasti kehittymässä kaikissa kasvatustoimiston työ tarjoaa kuitenkin
14519: eri maissa. vain pohjan kussakin maassa suoritetta-
14520: Koululainsäädäntö muodostaa koulutoi- valle tutkimukselle. Sen suorittamiseen tar-
14521: men rungon ja samalla välineen, jolla kou- vitaan enemmän työvoimaa kuin on hallin-
14522: lutointa ohjataan ja kehitetään. Se on kui- nollisilla viranomaisilla. Sellaisen työn suo-
14523: tenkin monessa suhteessa puutteellinen ja rittaminen kuuluu lähinnä yliopiston tai
14524: kehittyy eri maissa hyvin eri tavoin. Mai- korkeakoulun opettajavoimille. Niinpä
14525: nittakoon esimerkkinä vain, että koululain- eräissä maissa onkin perustettu vertailevan
14526: säädännön määräys kansakoulumatkan pi- koululainsäädännön professorin virkoja.
14527: tuudesta on hyvin erilainen. Keski-Euroo- Tämän viran hoitajan velvollisuuksiin kuu-
14528: passa yleensä sallittu pisin matka on kolme luu tarkoin perehtyä eri maiden koululain-
14529: kilometriä, meillä viisi, Amerikan Yhdys- säädäntöön ja sen kehityssuunnitelmiin,
14530: valloissa, jossa koululaisten autokyyditys tutkia eri maissa olevien säännöksien etuja
14531: on yleistä, neljän penikulman matkat eivät ja puutteellisuuksia ja ennen kaikkea oman
14532: ole harvinaisia. Ruotsissa ennen sotaa ke- maan koululail1'3äädäntöä, luennoida ulko-
14533: hitys kulki nopeasti koulumatkan pitenemi- maiden kouluorganisatiosta, niin myös pyy-
14534: seen nimenomaan autokyydityksen varassa dettäessä antaa lausuntoja koululainsää-
14535: ja varmaan sodan jälkeen kehitys alkaa nä- dännön muutosehdotuksista.
14536: kyä kaikkialla. Oikean ja tulevaisuudessa- Katsoen, että vertaileva koululainsäädän-
14537: kin kestävän ratkaisun löytäminen koulu- nön professori olisi tarpeen myös meillä
14538: matkakysymyksessä merkitsee satojen, mil- joko Helsingin yliopistossa tai Jyväskylän
14539: joonien säästöä koulurakennuksissa. Mutta kasvatusopillisessa korkeakoulussa, esitämme
14540: ei vain koulumatkakysymys, vaan lukemat- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
14541: toman monet muutkin seikat koulutoimen toivomuksen,
14542: järjestämisessä vaatisivat jatkuvaa tieteel-
14543: listä tutkimusta, jotta hallintoviranomaiset että hallitus selvittäisi kysymyk-
14544: voisivat ehdotuksensa ja ratkaisunsa raken- sen, eikö olisi syytä perustaa H el-
14545: taa luotettavalle pohjalle. singin yliopistoon tai Jyväskylän
14546: Tässä suhteessa yleisesti kaikissa maissa kasvatusopilliseen korkeakouluun ve1·-
14547: vallitsevan puutteen poistamiseksi kansai.n- taile·v·an koululainsäädännön profes-
14548: Hiton suojassa kehittyi erillinen kansain- sm·in virka ja antaisi myönteisessä
14549: välinen kasvatusasiain toimisto (Bureau in- tapauksessa mahdollisimman pian,
14550: ternational d'education). Tämä toimisto on siitä esityksen Eduskunnalle.
14551: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
14552: Yrjö Kilpeläinen. Kaisa Hiilelä.
14553: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aino Malkamäki
14554: Alpo Lumme. Edvard Pesonen.
14555: Aino Lehtokoski.
14556: 323
14557:
14558: vm,s. '- Toiv. al. N :o 114.
14559:
14560:
14561:
14562:
14563: Sarlin y. m.: 111ää·tärahasta sosiaalipolitiikan professorin
14564: viran perustamista varten lielsingin yliopiston valtio-
14565: tieteelliseen tiedekuntaan.
14566:
14567:
14568: E d u s ik u n n a 11 e.
14569:
14570: Kun 'V1ime a1ikoma on ollut vaJmistelta- tarkoituksenmuumisen yliopisto-opetwksen
14571: vana kysymys rtrulous- ja yhteiskuntatieteel- avuHa.
14572: listen yliopiSJto-opintojen tehostamisesta, eri- Jos HeLsingin Y'liopistoon perustettaisiin
14573: koisesti silmällä pitäen virkamiesten val- puheena o:levaan oppiaineeseen vakinainen
14574: mistamista, oo asiaa harrastavissa piireissä opettajanvirtka, se olisi omansa myös edis-
14575: tulilut huomion alaiseksi se ep~tyydyttävä tämään tieteelJistä tutkimus:työtä täHä
14576: tila, joka meiUä tässä suhteessa nimenomaan alahla, jonika monet vaikea't !kysymykset !kai-
14577: sosiaaHpolitHkikaan näiliden on oUut val- paavat pätevää seivi,ttelyä. MeLlroinen osa
14578: lalla. näistä asioista tosin kuuluu ikansantaJous-
14579: Varsinainen sosiaalihaJlinto on: meidän tieteen aJaUe, mutta on luonnoUista, että
14580: maassamme vieJä v:erraten nuori, mutta sen tämän oppiaineen edustajait ensi sijassa
14581: palveluks.een on vuosien !kuluessa ja varsin- kohdistavat tutkimustyönsä tieteensä kes-
14582: kin aivan viime aiikoina kiinnitetty mel- keisiin kysymyili:siin ja s1ten sosiaa.I~politii
14583: koinen määrä virkamiehiä ja mui,ta toimi- ik:an ongelmat pyrkivät jäämään sivuasiaiksi,
14584: henkilöitä. Heidän työlleen olisi suureksi joHe ei ehditä omistaa niin paljon huomiota,
14585: hyödyksi, jos he oEsivat tehtäviinsä val- kuin ainew tä11keys vaaitisi. Samaa on sa-
14586: mistautuneet harjoittamalla ti:ete€1llisiä so- nottava sosiologias,ta., varsinkin sel!laisena
14587: siaa:lipoliittisia opintoja, nauttien yliopisto- kuin milJaiseksi sen tutkimus meidän maas-
14588: opetusta t~ltä alrul:ta. Useat heistä ovat sii- samme on viime vuosikymmeninä kcllitty-
14589: hen saaneet tilaisuuden Yhteiskunnallisessa nyrt; nyili:yajan Y'hteisikuntaelämä ja koti-
14590: Kortkeakoulussa, mutta niille, jotka valtion maan olosuhteet ov·art si'Lle jääneet yleensä
14591: yliopistossa ovat opiskelleet, on 'Vain eräitä vieraiksi. Talousoikeuden: tutkimus taas kä-
14592: perustietoja sosiaa1ipO'litiiikan työalohlta an- sittelee eri kysymyksiä vain lainop1Hiselta
14593: nettu ka:nsantaJoustieteen ja talousoiikeuden, kannalta.
14594: mahdollisesti myös sosiologian opiSikelun yh- Helmikuussa 1942 jä;ttivät professorit
14595: teydessä. Yhtenäistä ja jä.rjestelm~llistä Eino KaHa ja Edwin Lin1komies Helsingin
14596: opetusta nykyajan sosiaaHJpO'litiiikan eri haa- yliopiston ik:onsi'3<torille esityksen erityisen
14597: ·roista ei yliopistossa ole ohlllit tarjolla. San- sosiaalitieteellisen tiedeikunnan perustami-
14598: gen monet yliopistossa opiSikclevat nuoret sesta yliopistoon, mainiten perustettavien
14599: micllet ja naiset tuLevat kui,tenikin opin- uusien professo.riJJ.,vil'lkojen joukossa aivan
14600: .tonsa päätettyä-än rtyösikenteiemä:än lähinnä ·ensimmäisenä sosiaalipoliltiiikan. Tästä
14601: valtion, mutta yhä enenevässä määrässä asiasta on myöhemmin, .tammikuun lopussa
14602: myös kuntien sos,iaailihaililinnon sekä suur.ten 1943, myös Sosiaiipoliittinen Yihdistys j~t
14603: järjestöjen ja teollisuusla1tosten järjestä- rtäny:t opetusministeriöHe kirjelmän puol-
14604: män huoLtotyön palveluksessa, joka sota- taen sosiaalipolitiikan opetwksen järjestä-
14605: ajan olosuhteiden pakosta on tuntuvasti mistä yliopistossa vakinaiselle kannalle.
14606: :laajentunut ja joi:la pitk~t ajat tulee ole- Nyttemmin on yliopistoon päätetty perus-
14607: :maan mitä laajakantoisimpia tehtäviä hoi- taa erityinen vwlrtiotieteellinen tiedekunta,
14608: dettavanaailJ. Siihen nähden olisi 'VaLtion joka aloittaa ensi syksynä toimintansa. Nii-
14609: oman edun mukaista valmistaa tä:He työ- den uusien professorinvirkojen joukkoon,
14610: alaLle mahdollisimman p~tevää työvoimaa jotka täihän tiedelkuntaan ensi aluiksi tule-
14611: 324 VIII,s. - Sosiaalipolitiikan professorin virka.
14612:
14613: vat, ei !kuitell'kaan ole ehdotettu sosiarulipo- ja että tarikoitusta var.ten otettaisiin ensi
14614: litLill\lkaa, vaan se on suunnite<ltu jäbettä- vuoden menoarvioon määlrära:ha.
14615: vä!ksi myöhempään ajan!kohtaan.. Näin oHen Edellä esittämihlämme perustei:ltla ehdo-
14616: on vaara tarjona, ebtä puheena olevan viran tamme kunnioittaen eduskunnan päätetltä-
14617: perustaminen fyik!käytyy epämääräiseen .tu- välksi t.oivomUiksen,
14618: •levaisuuteen. Siihen merkityikseen ilmtsoen,
14619: miikä sosåaalipoHtii:kan tieteellisellä opetuk- että hallitus otta·isi ensi vuoden
14620: seiUa voisi oHa lähiaikojen moniluikuiSiten ja tulo- ja menoarvioesitykseensä 10
14621: vaikeiden sosiaalis.ten kysymysten selvitte- pääluokan IV luvun 1 momentin koh-
14622: lyssä ja pätevien toimihenikrlöiden valmis- dalle määrärahan sosiaalipolitiikan
14623: tamisessa ltäJlle. .työrulaHe, olisi mitä suota- professorin palkkausta varten val-
14624: vinta, että va1tiotie.teeHiseen tiedekuntaan tiotieteelliseen tiedekuntaan H elsin-
14625: viipymättä perustettaisiin se sosia1ipolitiikan gin yliopistossa.
14626: professorinvirlka, joika sinne on suunniteltu,
14627: Helsingissä huh!t.ilkuun: 18 .päivänä 1945.
14628:
14629: Bruno Sarlin. Ensio Kytömaa. Erkki Paavolainen.
14630: Sulo J. Teittinen. Yrjö Suontausta. Ralf Törngren.
14631: H. A. Kannisto. Miina Sillanpää. Arno Tuurna.
14632: Lassi Hiekkala. Alpo Lumme. Juhani Leppälä.
14633: Rolf B. Berner. Martta Salmela-Järvinen. Väinö Voionmaa.
14634: Kyllikki Pohjala. Urho Kulovaara. Cay Sundström.
14635: Kalle Kauppi. Sylvi-Kyllikki Kilpi. C. 0. Frietsch.
14636: 325
14637:
14638: VIU,D. - Toiv. al. N :o 115.
14639:
14640:
14641:
14642:
14643: Heljas y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta ylioppilastut-
14644: kintoa suorlttamattomien opiskelumahdollisuuksista kor-
14645: keakouluissa.
14646:
14647:
14648: E d u s k u n n a 11 e.
14649:
14650: Kuten tunnettua on Suomessa säätykierto ei kansakoulunopettaja oppikoulunopetta·
14651: ollut nopeampaa kuin monessa muussa jaksi, ei teknikko teknilliseen korkeakou-
14652: maassa; ja tästä johtuen on suuri määrä luun suorittamaan insinööritutkintoa j.n.e.
14653: kansan syvien rivien lapsista päässyt opin- Tästä on seurauksena, että monet lahjak-
14654: tielle ja saavuttanut korkeita oppiarvoja. kaat, käytännöllistä kokemusta omaavat
14655: Tämä suotuisa kehitys ei kuitenkaan mer- nuoret eivät pääse edistymään opinnoissaan
14656: kitse sitä, että demokratian erästä ·perus- eivätkä riittävän 'ammattitaidon puutteessa
14657: vaatimusta, joka koskee opintomahdolli- saa täysin määrin hyödyttää maan sivistys-
14658: suuksien järjestämistä kaikille lahjakkaille ja talouselämää.
14659: yksilöille, olisi voitu toteuttaa. Meillä on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14660: varsinkin maaseudulla huomattava määrä kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
14661: sellaista opinhaluista nuorisoa, joka ei joko vomuksen,
14662: varattomuuden tai opiskelumahdollisuuk-
14663: sien puutteen tähden voi päästä opintielle. että hallitus toimittaisi tutkimuk-
14664: Pahin epäkohta on kuitenkin siinä, että sen siitä, mitä 1nahdollisuuksia on
14665: nekin, jotka ovat lähteneet opintielle saa- ilman suoritettua ylioppilastutkintoa
14666: vuttaen jonkin alemman oppiarvon, eivät jatkaa opiskelua korkeakouluissa
14667: voi omalla alallaan jatkaa opintoja ja suo- niillä opiskelijoilla, jotka muissa
14668: rittaa korkeampia oppiarvoja Hman yliop- oppilaitoksissa ovat saavuttaneet
14669: pilastutkintoa. Niinpä eimaatalousteknikko määrätyn oppiarvon, ja antaisi
14670: pääse yliopistoon opiskelemaan agronomiksi, a-siasta esityksen Eduskunnalle.
14671: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1945.
14672:
14673: Lennart Heljas. Antti J. Rantamaa.
14674: 326
14675:
14676: VIII,to. - Toiv. al. N:o 116.
14677:
14678:
14679:
14680:
14681: Malkamäki y. m.: ·Toimenpiteistä koulutoimen johdo,. kes-
14682: kittämiseksi.
14683:
14684:
14685: E d u s k u n n a ll e.
14686:
14687: Suomen koululaitos lienee hajanaisemmin Luonnollisimmalta keskitykseltä tuntuisi
14688: ohjattu kuin minkään muun valtakunnan edelläsanotun koulutoimen yhdistäminen
14689: koulutoimi. Sen johto jakautuu pääosal- kouluhallitukseen, johon siten tulisi erityi-
14690: taan opetus-, maatalous-, kauppa- ja teol- nen ammattikasvatusosasto sosiaaliministe-
14691: lisuus- sekä sosiaaliministeriöön, puhumat- riön kasvatuslaitosten taas kuuluessa kan-
14692: takaan vähemmän merkitsevistä erikoiskou- sanopetusosaston toiseen jaostoon. Kuiten-
14693: luista, joita on muidenkin ministeriöiden ldn Ruotsissa, jossa tällainen järjestely oli
14694: johdettavana. Tiettävästi kaikissa muissa voimassa, on äsken perustettu opetusminis-
14695: maissa edelläsanottujen neljän ministeriön teriön alaisena erityinen ammattikouluhal-
14696: alaiset koulut johdetaan samasta ministe- litus, mi:kä siis osoittaisi, että ensin olleessa
14697: riöstä, nimittäin opetusministeriöstä ja lä- järjestelmässä on ollut vaikeuksia. Edelleen
14698: hinnä sen meidän kouluhallitustamme vas- on mahdollista, että opetusministeriöön ko-
14699: taavasta osastosta. keeksi järjestetty kouluasiain toimikunta
14700: Koululaitoksen johdon hajanaisuudesta vakinaistettaisiin ja sen työ tehtäisiin te-
14701: seuraa monia haittoja, jotka meilläkin ovat hokkaammaksi. Tahtomatta näin ennakolta
14702: tuntuvat. Koulutoimen kehittämisessä ei sulkea pois mitään mahdollisuutta esitämme
14703: oikea käsi tiedä, mitä vasen tekee. Tilan- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
14704: teen korjaamiseksi on opetusministeriön vomuksen,
14705: yhteyteen vuosi sitten kokeeksi järjestetty että hallitus kiireellisesti selvittäisi
14706: kouluasiain toimikunta. Niin paljon lienee kysymyksen, kuinka maan koulutoi-
14707: kokemus siitä jo osoittanut, että hajanai- men johto voitaisiin tarkoituksenmu-
14708: suuden haitat olisi ensi tilassa täydellisesti kaisesti keskittää, ja ryhtyisi sen
14709: poistettava. mukaisiin toimenpiteisiin.
14710: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
14711:
14712: Aino Malkamäki. Alpo Lumme.
14713: Kaisa Hiilelä. Urho Kulovaara.
14714: Martta Salmela-Järvinen. A. K. Paasivuori.
14715: Yrjö Kallinen. P. A. Karjalainen.
14716: Kauko Andersson. Juho Karvonen.
14717: Penna Tervo. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
14718: 327
14719:
14720: VIII,11. - Toiv. al. N:o 117.
14721:
14722:
14723:
14724:
14725: Pohjala y. m.: Toimenpiteistä koululääkäritoiminnan lain-
14726: säädännölliseksi järjestämtiseksi oppi- ja ammattikou-
14727: luissa sekä niihin verrattavissa oppilaitoksissa.
14728:
14729:
14730:
14731:
14732: Maamme oppi- ja ammattikouluissa, se- Sodan tuomat puutteeLliset asunto-olot,
14733: minaareissa, sairaanhoi1aj:artaropistoissa sekä vaiJrea elinta.rviketilanne ja al,entunurt hy-
14734: nwihl!n "\nermrt::t.av:issa oppilairtoiksissa on kou- g1eni'a ov,a;t suur~essa määrin heitkentänetert.
14735: lulääkäritoiminta ja 1Jerveydienhoidollinen kasvavan nuorisomme terveystasoo. Siksi
14736: valvoJlJta olltUJt hyvin pmtap:uolrista tai ei o1mi v1hdoinhln, j,a juuri nylt, vaJtiovalJan
14737: ole sittä o11enlkoon ol,emassa. T,ehokrullta, tahoilta kiinnitmtäv:ä vakavaa, huomiota
14738: järjeste:lmäl,listä ja yhdie.nmuikaista toimin- kouJunu<wioon t'erveydenho1don tehootami-
14739: taa tässä suMeessa on jo monet vuodiert. kai- seen.
14740: vattm varsinkin :knn kysymyksessä on ikä- Edelläol,evaaai: v:iittatell ehdotanmw edus-
14741: luokka, joka jo sUJl>JUJkypsyysilänkin vuoksi kunnan pääwttäväksi toivomuksen,
14742: on terveydellilislessä suhte:esoo erikoisen val-
14743: vOtllilan tarpeessa. Onhan näinä nuoruus- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
14744: vUJOOina esim. alttius saitrastJurnaan rtuber- toimenpiteisiin, jotta lainsäädäntö-
14745: l>iuloosiin huo:m:at.tavalll suuri. Mainituissa tietä aikaansaataisiin pakollinen,
14746: Imuluissa onkin sreikä oppilas- että opettaja- ajanmukainen ja yhtenäinen koulu,-
14747: piireissä varsin usem havadlt:tu avoinJta tu- lääkät·itoiminta ja terveydenhoidolli-
14748: OOrlmiloosia sa~:rostaVJia, jota Iooinilttua tau- men valvonta maamme oppi- ja am-
14749: tja nykyiset sotavuodet ovat olJoot omiaan mattikouluissa sekä niihin verratta-
14750: hUOlllllltAtavasti. Hsäämä:än. vissa oppilaitoksissa.
14751: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
14752:
14753: Kyllikki Pohjala. Miina Sillanpää. Mauri Ryömä.
14754: Erkki Koivisto. Anna Nevalainen. Ville Pessi.
14755: Lassi Hiekkala. Max Sergelius. Helena Virkki.
14756: Arno Tuuma. Matti Ytti. Johannes Wirtanen.
14757: Kaisu-Mirjami Rydberg. Felix Seppälä. Niilo Honkala.
14758: Hertta Kuusinen. Aino Malkamäki Aino Luostarinen.
14759: Aino Lehtokoski.
14760: 328
14761:
14762: VUI,12. - Toiv. al. N:o 118.
14763:
14764:
14765:
14766:
14767: Nevalainen y. m.: Suunnitelman laatimisesta koululaitok-
14768: sen ja opetustoimen saattamiseksi uuden demokraattisen
14769: suuntauksen ja kasvatusopin vaaNmuksia vastoovaksi.
14770:
14771:
14772: E d u s k u n n a 11 ;e,
14773:
14774: Laajoissa kamsalaå,spii:l'leissä on jo ikruuan laista mahdollisuutlta päästä oppikouluun.
14775: huolestUllleina hava1ttu, että maamme koulu- - Nykyinen koulumuoto jakaa oppilaat jo
14776: laitoksessa vallitsee demokratian vastainen lapsuusiässä epä.demokraruttisest.i kansru..'>!ou-
14777: ja sosiaalisista kysymyksistä välinpitämätön lmiliaisilin., joilla on va.rsinaisen kansan leima
14778: henki. Tämä ilrenoo.IDJne mi,el,enlaa.dull:e ja ja oppi,kmllulaisi,iftl, joi,ta p.id:etään maan
14779: perintei:l!Le vieros henkii p:esi~ytyi kouihLlai- tulevana sivistyneistönä. Täten sivistyksel-
14780: ,toftmoomme erikoisesti n. s. lapoolaåskau,t,ena Jiset luolkka;rajat. pystytetään jo lapmHls-
14781: ja on sren jälkeen sOitilen ai!kana si!eHä jait.- aste:eUa.
14782: kuvasti voilmistunut. Se on havaittavissa jo Paitsi ·epädemokraaJttåJncn, on koulu;la.i-
14783: ka.nsairouluissa, mutta varsinkin opp.i!kou- toksemme myös opetusmetood;eiltaan van-
14784: lJruissamme on :fascisltisten arutbeidten muikaJi- hentunut. Sen ope:1msohj,ehna:an srisä1t.yy
14785: nen ikiihlwiJSän:maaJHsuus usein muodosta- elävän 1e:lämän tarpreiJHe vierasta !kuollutta
14786: nUJt opp.ilaide:n ·arutt,eehlislen maailmankatso- Ue:t,oairuesta, mwtlta sen sijaan monet ny'ky-
14787: muksen p.ääsis;äil.lön. Demoilmaa.trtisten ko- ajaU1e 1tärkeät tilledonala:t on siinä jätetty
14788: rtien ja kouJJUn henlki on oUut ristil'liita:i:ruen, mi11Jei huomioirrnatta.
14789: :mikä seikka on aåheillttlanut vaikavia häi- K!ansassammc syntyooen voima!k:kaan de-
14790: Iiöitä lmulun1110risomme henk:isessä kehiJt;y:k- morkraalt.tis,en lili.~een oi:keus1tajunta va:rutii,
14791: sessä. <et.t.ä myös me:iUä, ikluten monessa maassa jQ
14792: MuOft;,oinsJa puo1es:ta 'lwulu}ru~toiksemrrne ei aHm.is,emmi,n on teh:ty, si.irrytään yhtenäi-
14793: myöskään tyydytä demokratian vaatimuk- .;"'en lwulujärje&t1elnuään, jok:a 1:a1kaa Jmi-
14794: sia. Nykyisen koulumuodon vallå1bessa jää l"iHe l1apsi.rl:le, vanhempi:en säädystä ja va-
14795: paljon todJeHa ilahjaikikiruilta ~ks]1öit,ä varat- ral!Lisuudesita riippuma,Ua, samat mahdolli-
14796: toiilJUuden vuoksi kaupungeissa ja asUJtus- suudet opint.ieHä. Demokmatrt:lise:n valtio-
14797: !keskUJksdssa, samoin vamttomuuden ja pit- järjestyksen sä;ily:misen ja :edelleen ik!ehitty-
14798: ikilen koulumatkoj,en Vl101ksi maaseudulila, miSien ehtona on, ·että ilrolm ka:nsal:la on ool-
14799: vail.rle korlmampaa op,etusta, heidän lahjansa .tamen pohjasiJvis:tys, joilta lähtien y:ksilö
14800: jäävät käy:tlt:ämättä juuri nii11lä a.loil1a, joilla voi hel'Posrti va.paå!den opintojen ika'U.Jtta
14801: ne parhaiten voisiv:at hyöd)~ttää ikoko maata hank!Ma :Uts:eUoon TIJe tå1ed01t ja taudot, miibkä
14802: ja iffiansaa. Toisaalrt,a opp~koulruihimme tu- hän ltäytt.äessään kansailaisV'elvohl:isuu:_lOOaan
14803: ~ee vuosittain paljon ~esk]nkerta,ista ja si- tarvirtsoo. Tämän päämäärän saavuttami-
14804: täkin huonOii11:p.aa oppil:asaiTIJesta, koska seksi sC~kä sivistykseLlilisrten luokkarajojen
14805: maa~amme valil.itsevan tavan mukaan mää- poistamiseksi, oHsi koulup:a~kojä.rjest1elmään
14806: rättyjen yhiteiskun:tap,:iJiri,en lapset mi1t,ei mahdute:ttava ainakin nyky,is;tä kesl\!ikoolrua
14807: poilkk<eukoot1ta menevät aina ~kork;eaikou1ui v,astaava taso. Se saaVUIOOtlta.isirin teeim. si-
14808: hin asti, vähälahjailsimmat hieiffiä jääden ten, etitä olisi kailkili1e yh:teinen 5-vuotilnen
14809: useampia kertoja il·uokalleen oppikouluissa. aikei'likoulu, 7-12 ikäv1uoteen, senjälikeen
14810: Täte:n näiden vähälahjra:istJen koulutUikseen 4-vuotinen linjajakoinen keskikoulu, jossa
14811: t.uhlrutrua;n l'lillnsaaslti yhteiskunnan val'loja, opP'ilaa,t opettajien suosituksen ja taipu-
14812: tuLlen heistä a:i!kanaan huonoja ope:tlt:ajia mwksilensa mukaan saislivat valita. joko rkir-
14813: ja huonoja vh'ikamr1ehiä, kun sitävastoin jallis-tieteelliselle tai käytännöllisen elä-
14814: todella Jahjadtk.aalla lapseUa :e1 ol'e minkään- män aloiHe viittaava,n Hnjarru. Keskilkoulu
14815: VII1,12. -Nevalainen. 329
14816:
14817: :lrestäisi 12-16 åJkäy.uolJeen, jolloin koolu- että hallitus viipymättä asettaiM
14818: pa:kko loppuisi. Osa oppliJaista sii.rttyisi. tunnetusti demokraattisiin aineksi·in
14819: työhön tai saamaan erikoista ammattiope- kuuluvista kansalaisista komitean,
14820: tusta ja todella liailijak;ka,rut siålrtyisivät 3 joka saisi tehtäväkseen harkita ja
14821: y.uotta kestävään ko11keakouJ:u:ihin johtavaan laatia suunnitelman siitä, miten kou-
14822: opiskeluun. Tämrunkin opisllrelun tulisi oHra lulaitoksemme ja koko opetustoi-
14823: .kajkiJllJe määrätyn Jahjakkuu.sa.stoon omaa- memme sekä henki että muoto saa-
14824: vitie maksuton. tettaisiin vastaamaan niitä vaatimuk-
14825: ViJltaten yilläolevaan ja koska perinpoh- sia, jotka maamme ottama uusi de-
14826: jaisen koUJlu-uudis:tluks:en toteuttrunirum on mokraattinen suuntaus ja nykyisen
14827: kansamme kailkkien demoikrarut.tisten. p.ii:ri:en kasvatustieteen saavutukset sille aset-
14828: yksimielinen. vaatimus, es1tämme kmmioi:t- tavat.
14829: tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
14830: sen,
14831: Helsingissä 19 päivänä huht.ilruuta 1945.
14832:
14833: Anna Nevalainen. Ville Pessi.
14834: Kaisu-Mirjami Rydberg. Eino Pekkala.
14835: Hertta Kuusinen. Johan Toivo Järvinen.
14836: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg.
14837: Aimo Aaltonen. Olga Virtanen.
14838: Hugo Manninen. Jalmari Kulmala.
14839: Toivo Kujala. Eino Roine.
14840: Juho Hukari. Matti Huhta.
14841: Kalle Kauhanen. Tyyne Tuominen.
14842: Vihtori Metsäranta. Cay Sundström.
14843: Sulo Muuri. Eino Tainio.
14844:
14845:
14846:
14847:
14848: 42
14849: 330
14850:
14851: VIII,13. - Toiv. al. N:o 119.
14852:
14853:
14854:
14855:
14856: Järvi y, m.: Toimenpiteistä koulujen terveydenhoido~ j(J;
14857: opp1'laide,n terveydellisissä oloissa ilmenevien puuH•dli-
14858: suuksien korjaamiseksi.
14859:
14860:
14861: E d u s kun n a ll c.
14862:
14863: Koululaisten terveydenhoito on tärkeä rin hoidosta vähemmän aikaa osallisiksi,
14864: asia. Se käy selville jo siitä, että koko kansa mitä ei voida pitää oikeana, varsinkin kun
14865: viettää koulussa ne vuotensa, jolloin tervey- he suurimmalta osrulta kuuluvat kansan sy-
14866: denhoito on ehkä kaikkein ratkaisevin. Jos viin kerroksiin, on heille varattava :tilaisuuH
14867: kansan terveydenhoitoa tahdotaan paran- maksuttorniin lääkärintarkastuksiin ja ham-
14868: taa, tarjoaa koulu siihen ensimmäisen ja mashoitoon koulun jälkeen tiettyyn ikään,
14869: parhaan mahdollisuuden. esim. 17 vuotiaiksi saakka.
14870: Kansakoulun terveydenhoitoa on jo ai- Koululääkärin ja terveyssisaren merkitys
14871: kaisemmin pyritty järjestämään ajan vaa- on vähäinen, jos se rajoittuu vuotuisiin op-
14872: timusten mukaan. Kansakouluilla on oHut pilaiden tarkastuksiin. I..~ääkärin havaitse-
14873: koululääkärinsä ja kouluhoitajattarensa. mat epäkohdat on poistettava. Niinpä esim.
14874: Lääkärilaissa määrätään, että kunnanlää- keuhkotautia sairastava opettaja, jota ny-
14875: kärin on hoidettava kansakoulun koululää- kyisin vielä ei osata varoa, niin kauan kuin
14876: kärin tehtävät. Kouluhoitajattaren tehtä- hän ei 01le ohlut parantolahoidossa, mutta
14877: vät on äskettäin siirretty kuntien terveys- jota sen jäilkeen aiheetta pelätään, olisi vel-
14878: sisarille. Huolimatta siitä, että kansakou- vollinen lääkärin määräyksestä ottamaan
14879: lun terveydenhoito on näin lailla järjes- virkavapautta taudin hoitamisajaksi ja, jos
14880: tetty, esiintyy käytännössä huomattavia tauti jo on liian pitkällä parantuakseen,
14881: puutteellisuuksia. Lääkärintarkastukset ei- virkaeron. Kummassakin tapauksessa opet-
14882: vät ole aina tarpeeksi perusteellisia eivätkä tajan taloudellinen asema olisi kohtuuden
14883: tapahdu tarpeeksi usein. Näyttää siltä, mukaan turvattava. Erityisen tärkeätä
14884: kuin kunnanlääkärin ja kunnan terveyssi- olisi, että keuhkotautia sairastavatlle opet-
14885: .saren tehtävissä sairaiden hoito ja muut tajalle aina tarjottaisiin vapaa parantola-
14886: toimet vaatisivat niin paljon aikaa, että hoito.
14887: koulun terveydenhoito jää liian vähälle Samassa asemassa kuin opettaja on tar-
14888: osalle. Osaksi voi tähän vaikuttaa sekin, tuntatautien suhteen myös koulun palve-
14889: ettei kunnanlääkäri saa koululääkärin teh- lusväki, vieläpä oppilaatkin. Erityistä huo-
14890: tävien hoidosta erityistä prulkkiota. Enem- miota olisi myös kiinnitettävä oppiJaiden
14891: män kuitenkin vaikuttanee se, etteivät kou- majoituspaikkoihin, jotka maan pohjois-
14892: lulääkärit ja terveyssisaret enää ole koulu- osissa eivät suinkaan ole parhaita, vaikka
14893: viranomaisten vrulvonnan alaisia. Erityi- harvan asutuksen takia hyvin yleisiä. Op-
14894: sen kysymyksen kansakoulun terveydenhoi- pilaiden majoitusta sel·laisiin taloihin, joissa
14895: dossa muodostaa oppilaiden hammashoidon on avointa keuhkotautia sairastavia, ei
14896: edistäminen. Hammaslääkäreitä on vasta saisi tapahtua. Terveyssisaren tulisi kiin-
14897: muutamissa kunnissa. nittää tällaisiin seikkoihin huomiota. Mitä
14898: Mutta jos kansakoulun terveydenhoidon edellä on sanottu keuhkotaudista, sopinee
14899: suhteen korjaukset olisivat tarpeen, on sitä muihinkin tartuntatauteihin. Ei ole syytä
14900: toivottava vielä ha~taammin muiden kou- ummistaa silmiä myöskään sukupuolitautien
14901: lujen osalta. Kaikki koulut olisi saatava tartuntavaaralta.
14902: säännölliseen lääkärinvalvontaan. Tähän asti melkein kokonaan laiminlyö-
14903: Kun ne lapset, jotka käyvät vain kansa- tyyn heikkojen ja sairaalloisten maalaislas-
14904: koulun, tulisivat lääkärin ja hammaslääkä- ten kesähoitoon olisi saatava parannus.
14905: VIII,t3. - Järvi y. m. 331
14906:
14907: Kaupunkien vähävaraiset lapset on koetettu Mutta kaikkein suurin merkitys varmaan
14908: kesiksi sijoittaa siirtoloihin, ja tällä on tie- olisi si11ä, että koulussa, sen opetuksessa ja
14909: tysti ollut suuri merkitys asutuskeskusten kasvatuksessa, entistä perusteeHisemmin kä-
14910: lasten terveydenhoidossa. Mutta myös maa- siteltäisiin terveydenhoitoa koskevia seik-
14911: seudulla on sairaalloisia lapsia, jotka köy- koja, suotaisiin enemmän tunteja urhei-
14912: hyyden, tietämättömyyden tai kotiolojen aJl- luUe ja ulkoilulle sekä tarkoin valvottaisiin
14913: keeHisuuden vuoksi taikka kestetyn vaka- kouluater.ioiden ravitsevaisuutta ja riittä-
14914: van taudin heikentämänä tarkoituksenmu- vyyttä.
14915: kaisen hoidon puutteessa suorastaan riutu- EdeLlä olevan perusteeNa kunnioittaen
14916: vat. Näille lapsille, jotka opettajat ja kou- . esitämme eduskunnan pärutettäväksi toivo-
14917: lulääkäri valitsisivat, olisi järjestettävä ter- muksen,
14918: veydenhoidollinen kesäsiirtola, mikä puh- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
14919: tauden, raittiin :iJlman, hyvän ruoan ja jat- toirnenpiteisiin koulujen terveyden-
14920: kuvan lääkärinhoidon avulla kohottaisi täl- hoidossa ja oppilaiden terveydelli-
14921: laisten lasten fyysillisen kunnon kestämään sissä oloissa ilrnenevien puutteelli-
14922: seuraavan talven koulutyötä. suuksien pikaiseksi korjaamiseksi.
14923: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
14924:
14925: Lauri Järvi. Erkki Leikola. Jussi Lappi-Seppälä.
14926: Niilo Honkala. Felix Seppälä. Yrjö 1. Antila.
14927: Leo Leppä. Penna Tervo. Päiviö Hetemäki.
14928: Erkki Koivisto. Alpo Lumme. Kosti Kankainen.
14929: Urho Saariaho. Max Sergelius. Yrjö Hautala.
14930: 332
14931:
14932: Vlll,H. - Hemst. mot. N:o 120.
14933:
14934:
14935:
14936:
14937: Österholm: Angående avlåtande av proposition med fiir-
14938: slag tiU lag mn vården av elevm·nas hälsa i folkskolor
14939: ock 1Jiroverk.
14940:
14941:
14942: T i ll R i k s d a g e n.
14943:
14944: Krigstiden med dess påfrestningar på inkallelse i värnplikt. Hälsokortet, som bör
14945: folkets hälsa har starkt understrukit bety- äga giltighet överallt i landet, borde upp-
14946: delsen av en rationell hälsovård i sko- rättas i överensstämmelse med det system,
14947: lorna. Visserligen har en del bemödanden som tillämpas i de nordisku grannländerna.
14948: gjorts på detta område i vårt land, men Det är av stor betydelse att eleverna till-
14949: skolhälsovården står dock på en anspråks· räckligt ofta underkastas läkarundersök·
14950: lös nivå och motsvarar icke moderna medi- ning. Elever som äro sjukliga eller svaga
14951: cir.ska och sociala fordringar. eller i sin omgivning hotade till hälsan,
14952: Skolhälsovårdens uppgift är i främsta böra undersökas minst en gång i terminen,
14953: rnmmet av förebyggande art och avser att varjämte elever som av lärare, sköterska
14954: skydda de unga och stärka deras motstånds- eller föräldrar anses i behov av särskild
14955: kraft att undgå eller utan framtida men observation, böra bli föremål för läkarkon-
14956: övervinna de sjukdomar, som under skol- troll. Samtidigt bör det tillses att lärarna
14957: åren hotar de växandes hälsa. Det gäller och övriga anställda vid skolan - städer-
14958: att skapa betingelser för att barnens fysiska skor, vaktmästare m. fl. - med hänsyn till
14959: och mentala utveckling kan fortgå så ostört sin hälsa också observeras av skolläkaren
14960: som möjligt. Detta är viktigt också ur syn- och vid behov undersökas. Elev eller an-
14961: punkten av barnens förmåga att tillgodo- ställd vid skolan, som till följd av sjuk-
14962: göra sig undervisningen, ty det är klart att dom eller lyte kan vara till men för bar-
14963: elever, vilkas krafter äro nedsatta, icke nen i skolan, bör underkasta si,g de före-
14964: kunna göra sig gällande i skolan på samma skrifter skolläkaren anser nödvändiga till
14965: sätt som deras friska kamrater. Det är förhindrande av skadliga inflytelser. Sö-
14966: uppenbarligen ett samhällsintresse att kande till tjänst vid folkskola ,eller läro-
14967: draga försorg om en skolhälsovård, som bi- verk bör till sin ansökan bifoga läkarintyg
14968: drar till att skydda det växande släktets över att han inte är behäftad med sjuk-
14969: hälsa och samtidigt ökar elevernas arbets- dom eller lyte, som kan göra honom olämp-
14970: effekt och framsteg i skolan. Därav drar lig för sin uppgift eller farlig för eleverna.
14971: samhället nytta också genom minskade kost- Det är naturligt att skolhälsovården har
14972: nader för sjukvården och annan social om- sina viktigaste uppgifter att fylla i omsor-
14973: \'årdnad. gen om elever på primärstadiet och främst
14974: Den ra tionella skolhälsovården bygger på i folkskolorna, men den är av stort värde
14975: principen att skolorna stå under uppsikt av också i läroverken, där det i frärnsta rum-
14976: en läkare och en skolsköterska. Den sist- met gäller att rikta uppmärksamheten på
14977: nämnda bör äga fullständig utbildning och tuberkulosfaran och de i pubertetsåldern
14978: vara väl förtrogen med sin uppgift, som förekommande mentala problemen.
14979: även innefattar kännedom om skolmentala En viktig sida av det skolhygieniska re-
14980: frågor. Eleverna böra antecknas på ett formprogrammet är även tandvården i sko-
14981: hälsokort, som registrerar deras hälsotill- lorna. I detta avseende råder ett länge er-
14982: stånd i skolan och som följer envar av dem känt behov, som bör tillgodoses i den må.n
14983: vid överflyttning till annan läroanstalt. De tandläkare stå till förfogande, ty försum-
14984: manliga eleverna uppvisa i sinom tid sitt mad tandvård kan vara orsak till allvar-
14985: hälsokort för uppbådsmyndigheterna vid liga sjukdomar.
14986: VIII,u. - Österholm y. m. 333
14987:
14988: Då hälsovården i våra skolor företer iögo- Med stöd av det som ovan framhällits
14989: 1lenfallande brister och i stort sett befin- föreslås vördsamt att riksdagen ville hem-
14990: ner sig på en efterbliven ståndpunkt, är ställa
14991: ilet nödvändigt att uppmärksamheten rik- att regeringen måtte förelägga
14992: tas på denna samhällsangelägenhet. Det Riksdagen förslag till lag om vår-
14993: erfordras en lagstiftning, som innehåller den av elevernas hälsa i •våra folk-
14994: nödiga föreskrifter angående tidsenliga åt- skolor och läroverk.
14995: gärder för vården av elevernas hälsa i
14996: folkskolorna och läroverken.
14997: Helsingfors den 20 april 1945.
14998:
14999: John Österholm.
15000: 334
15001:
15002: VII!,t4. - Toiv. al. N :o 120. Suom6'1f,ttos.
15003:
15004:
15005:
15006:
15007: Österholm: Esityksem antamisesta laiksi kansa- ja. oppi-
15008: koululaisten terveydenhoidosta.
15009:
15010:
15011: E d u s k u n n a ll e.
15012:
15013: Sota-aika ja sen kansan terv·eydelle ai- tuslaitosta vaihtaessaankin. Miespuoliset op-
15014: heut<tamat koettelemukset ovat voimakkaasti pilaat esittävät aikanaan terveyskorttinsa
15015: tähdentäneet kouluissa tapahtuvam. tervey- kutsuntaviranomaisiltle joutuessaan asevel-
15016: denhoidon merkitystä. Tosin maassamme vollisuuttaan suorittamaan. Terveyskortti,
15017: on tällä alalla jossain määrin ponnisteltu, jonka tulee ohla pätevä kaikkialla maassa,
15018: mutta terveydenhoito on kouluissamme kui- olisi laa.dittava sen järjestelmän mukaiseksi,
15019: tenkin Vaatiimattomalla tasolla eikä vastaa jota noudatetaan pohjoisissa naapurimaissa.
15020: nykyajan 1ääketieteellisiä eikä yhteiskun- On suurmerkityksellistä, että oppilaat
15021: nallisia vaatimuksia. riittävän useasti joutuvat lääkärintarkas-
15022: Kouluterveydenhoidon .tehtävä on ensisi- tukseen. Kivullois:ia rtai heikkoja tahi ym-
15023: jaisesti ehkäisevää laatua ja sen tarkoituk- päristönsä vuoksi terveydetlisesti uhanalai-
15024: sena on suojella nuoria ja vahv:istaa heidän sia oppi·laita olisi tarkastettava vähintään
15025: kykyään: välttää tai myöhemmittä vam- kerran ·lukukaudessa, minkä 'lisäksi Qääkärin
15026: moitta voi,ttaa ne sairaudet, jotka kou~u ol.Jisi säännöllisesti tarkkailtava sellaisia op-
15027: aikana uhkaavat kasvuiässä olevien ter- pilaita, jotka opettajan, hoitajattaren tai
15028: veyttä. On luotava ede1lytykset sil[e, että vanhempien mielestä ovat erikoisen tarkas-
15029: lasten ruumiillinen ja sielulHnen kehitys telun tarpeessa. Sama1la on huolehdittava
15030: voi jatkua niin häiriintymruttä kuin mahdol- siitä, että opettajat ja muut koulun palve-
15031: lista. Tämä on tärkeätä myöskin lasten ky- luksessa olevat - siivoojat.taret, vahtimes-
15032: keneväisyydelle hyötyä opetuksesta, sil~ä tarit y.m. -ovat terveytensä puolesta kou-
15033: selvää on, ·että ailikuntoiset oppilaM eivät lulääkärin 'tarkkailun alaisia ja tarpeen tul-
15034: voi koulussa menestyä yhtä hyvin kuin hei- len tutkitaan. Koulrm oppilaan tai sen pal-
15035: dän terveet toverinsa. On illmeisesti yhteis- veluksessa olevan, joka sairauden tai ruu-
15036: kunnan etujen mukaista huolehtia sellai- miinvian vuoksi voi olla vahingoksi koulun
15037: sesta kou!luterveydenhoidosta, joka osaltaan lapsill~e, on alistuttava n:iå.hin määräyksiin,
15038: suojelee nousevan polven terveyttä ja sa- joita ko~ulääkäri pitää tarpeellisina va-
15039: malla lisää oppilaiden työtehoa ja edisty- hingollisten vaikutusten estämiseksi. Kansa-
15040: mistä koulussa. Yhteiskunta hyätyy siitä taå. oppikoulun virkaan pyrkivän on hake-
15041: sitenkin, että saå.raanhoidon ja muun yh- mukseensa lHtettävä lääkärintodistus siitä,
15042: teiskunnallisen huollon kustannukset vähe- ettei häntä vaivaa sellainen tauti tai ruu-
15043: nevät. miinvika, joka voi saattaa hänet sopimat-
15044: Järkiperäinen kouluterveydenhoito raken- tomaksi tehtäväänsä tai vaaralliseksi oppi-
15045: tuu siRe periaatteelle, että koulut ovat iää- laiMe.
15046: kärin ja kou!luhoitajattaren valvonnassa. On luonnollista, että kouluterveydenhoi-
15047: Viimemainitun tUJlee olla täydellisesti kou- don tärkeimpiä ·tehtäviä on huolehtia alku-
15048: lutettu ja hyvin perehtynyt tehtäväänsä, asteen oppilaista ja etupäässä kansakou-
15049: johon myöskiin sisältyy koululaisiän sielullis- luissa, mutta sillä on suuri arvo myöskin
15050: ten kysymysten tuntemus. Oppilaat on mer- oppikouluissa, missä ensisijaisesti on kiin-
15051: kittävä terv.eyskorttiin, jossa on jatkuvat nirtetrtävä huomio tuberkuloosivaaraan ja
15052: merkinnät heidän terveydentilastaan kou- murrosiän sitelullisiin pulmiin.
15053: lussa ja joka aina heitä seuraa heidän ope- Kouluterveydenhoidon uudistusohjelman
15054: VIII,l4. -Österholm y. m. 335
15055:
15056: tärkeä kohta on myöskin hammaswnhoito teiskunnalliseen asiaan. Tarv,itaan lainsää-
15057: koulUJissa. Tässä suhteessa vallitsee jo däntö, jossa on tarpeelliset säännökset ajan-
15058: kauan tunnustettu tarve, joka on tyydytet- mukaisista toimenpiteistä kansa- ja oppi-
15059: tävä sikäli kuin hammaslääkäreitä on käy- koulujen oppilaiden terveydenhoidosta.
15060: tettävissä, sHlä Jaiminlyöty hammastenhoito Edelläesitetyn perust.ee1la. kunnioittaen
15061: voi olla vakavien sairauksien syynä. . ehdotan eduskunnan päätet1täväksi toivo-
15062: Kun koulujemme terveydenhoidossa on muksen,
15063: ilmeisiä puutteellisuuks,1a ja se on suurin eUä hallitus antaisi Eduskunnalle
15064: piirwin jiHkijättöiseiJJlä asteella, niin on esityksen laiksi kansa- ja oppikoulu-
15065: välttämätöntä kiinnittää huomio tähän yh- jemme oppilaiden terveydenhoidosta.
15066:
15067: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
15068:
15069: John Österholm.
15070: 336
15071:
15072: Vll!,n;. - Toiv. al. N:o 121.
15073:
15074:
15075:
15076:
15077: Kankainen y. m.: Toimenpiteistä lahjctkkaiden vähäva-ra-is-
15078: ten oppikoululaisten avustamiseksi valtion 1.mrm1la.
15079:
15080:
15081: E d u s kun n a B c.
15082:
15083: Koululaitolksemme kehityllrsestä viitme sillltaan eh.kä vasta koulun II :illa Juokalla
15084: vuosina käydyssä keskustelussa ei suinikaan voisi tällaisen avustUksen sall!minen tulla
15085: yksinomaan ole korostettu entiSitään iuikui- kysymykseen. Oppi<laan laihjrukikuuden ar-
15086: sampi•en ammatti:koulujen aikaansaamisen vosteleminen tulisi täillöin perustumaan
15087: viHttämättömyyttä, vaan myös - kansakou- asianomaisen koulun o.pettajaJkunnan ~au
15088: lukysymykseen tässä y<hteydessä sen enem- suntoon, väihävaraisuuden tot€aminen ·riip-
15089: pää puuttumatta - oppiikoulujen ja 'Var- puisi kunnallisviranomaisten erikoislo.malk-
15090: sinkin niiden Jukioluoilclde;n v&raa.mista etu- keelle kirjoittrumasta selvityksestä. Ensisi-
15091: päässä seHaisia oppi•lai.ta varten, joina laJl- jaisesti tulisi avustuksesta päästä osalHs:itksi
15092: jojensa puolesta on riittävät ihenkHölliset sellaisten maaseudun työläisikotien, joitten
15093: edellytykset korkeamman sivistyksen todel- JapsHla on niin pitikä kollihunatika, että hei-
15094: liseen omistamiseen. Yihteiskunnassahan on dän sijoiittamisensa vieraaseen täysihoitoon
15095: suorastaan ratkaiseva merkitys siHä, että on väistämätöntä. Varsinaisesta avustusten
15096: \kaikki maihdolliset ~oojat pääsevät ni.ille jakamisesta päättäisi kouluhallitus asian-
15097: soveltuvaan käy1täll1töön ja pwlvclukseen. omaisten oppikoulujen johtajien esi.tytksestä,
15098: Täytyy kuitenkin tunnustaa, että m. m. sel- jolloin nuhteettomaan käytökseen, erikois-
15099: laiset seitkll!t !kuin !kotien vähävaraåsuus ja lahjaik!kuuteen, j,lmeiseen aihikeruu:teen ja va-
15100: samalla niiden erää.]]llainen sosiaalinen wlem- nuttomuuden todellisuuteen olisi kiinn.i.t€t-
15101: muustunne ova,t tässä kohden asettaneet tävä <riittävä:ä huomiota. Samoin olisi pi-
15102: mi:Ltei ~ipääsemättömiä esteitä. Seurauk- dettävä s~lmällä avustuksen jatkuvaisuutta,
15103: sena on sitten, että nimenomaan oppikou- niin että oppHas, joka kerran apura:baa. saa-
15104: luissamme on usein puolivä;kisin: raaihattu ;tuaan sitä ed~lleen .tarvitsee, jatkuvasti tu-
15105: rikllmitten kotien vruhälll!hjaisia lapsia luo- lisi jaossa huomioonotetuksi. Oikeudenmu-
15106: kll!lita toiselle, kun taas· monet vähävaraisten ilmisuuden vuoksi avustUJkset olisi jaettava
15107: ikOttien laihjaikikaait ~apset ovat ainiaalksi jää- kruhteen ryhmään: a) niiHe, jotika voivat
15108: neet sy.rjäisiin va.rjostoihinsa - onnet.to- asua kotonaalll, korkeintaan 4,000 mal'lklkaa
15109: muudeksi iheiHe itseHeen ja a,rv·aamaitto- vuodessa; b) nii:He, joiden on sijoi.ttaudut-
15110: maksi vaihingolksi koko yhteiskunnaHe. t.ava vieraaseen täysi1hoitoon koulupaiikka-
15111: Mitä 'V01taisiin .tämän !kohtalokkaan epä- lkunnaUa, korkeintaan 8,000 markikaa vuo-
15112: kolhdan ikorjaamis·eiksi tehdä? dessa.
15113: Läiheisirrnpänä päämäärään johtavana toi- Kustannukset täUaisesta koululaisavustuk-
15114: menpiteenä on ikäsittääJksemme aja1teltava sesta voidaan ennakolta jo lilkimääräisesti
15115: vru1tion avustusta. Sen :tulisi avautua sel- arvioida. Maassammeihan on pariliaiHaan op-
15116: laisten koululaisten käytettäväksi, joiden pikoululaisia noin 70,000. Kun asiantunti-
15117: laihjat selvästi viittaavat oppiikouluopiske- joiden Qaske1mien muikaan voidaan ikansa-
15118: luun ja joitten ihuo~~taji·lta puurtkU'Vat täl- kouluastee1la todella ·laihjakikaiden oppiJai-
15119: laiseen opiske'luulll tarvittavat varat. Ja nyt, den lukumäärä arvioidakorkeintaan 9% :ksi
15120: kun iko:ko koululaitolksemme uudistaminen koiko oppilasmäärästä, tulisi näitä oppikou-
15121: o.n joutunut •mvti~tään vakavamman pohdin- Julaisten osalle noiu 6,000. Sen kokemuk-
15122: nan alais~ksi, olisi juuri tämä eri .taihoilla sen perusteella, mikä, Umulutyössä on saatu,
15123: jo aikaisemmin monasti esitetty 1toivomus saatetltaisiin otaiksua näistä o1evan vähäva-
15124: saatava vihdoinkin toteutetuksi. - Aikai- raisia noin 25 %, siis kai1kikiaan noin 1,500.
15125: VIII,15. - Kankainen y. m. 337
15126:
15127: Tämän mukaisesti kustannukset kohoaisi- kyymme ika.tsoen ole mikään y;livoimainen
15128: va:t valtionavustuksen toimeenpanosta kaik- yritys.
15129: kiaan suunni,Heen 9,000,000 martlffi:aan. Kun Kaiikikeen 1ede:lläesitettyyn viiltaten · ehdo-
15130: kuitenlkm ede!Lläolevan suunnitelman mu- tamme ilrunnioittaen eduskunnan ,päätettä-
15131: ikaan näitä a;puraihoja ,tuLtaisiin jalkamaan vå'ksi toivomuksen,
15132: lkes'kimäiärin rvain: kuudelle 'luokalle ikaih-
15133: deiksasta, äsloon mainittu 9,000,000 marlmn että hallitus ensi tilassa laatisi
15134: määrä vähenisi 7,000,000 markikaan. Luon- suunnitelman siitä, miten lahjakkai-
15135: noLlisesti, ,tällaiSita avustusto1min:taa voitai- den vähävaraisten oppikoululaisten
15136: siin ainaikin a:lUiksi iharjo1ttaa mclikoisesti avustaminen, valtion varoilla olisi so-
15137: rajoitertummassa muodossa. Kustannukset veliaimmin järjestettävä, antaisi siitä
15138: siltloin tuntuvasti alenisivat. Mutta edellä- esityksen Eduskunnalle ja varaisi
15139: mainitut numerot antavaJt riilttävän selvän tarkoitusta varten riittävän määrä-
15140: kuvan sHt.ä, että yHä,tarkoi~ettu avustus- rahan ensi vttoden talottsarvioon.
15141: suunnj,tetlma ei taioudelliseen ikestoky-
15142: He~lsingissä, 17 päivänä huth:tikuuta 1945.
15143:
15144: Kosti Kankainen. Leo Leppä.
15145: Erkki Koivisto. Johannes Wirtanen.
15146: Helena. Virkki. Erkki Leikola.
15147: Urho Saariaho. Felix Seppälä.
15148:
15149:
15150:
15151:
15152: ,.,
15153: -:::o
15154: 338
15155:
15156: VUI,16.- Hemst. mot. N:o 122.
15157:
15158:
15159:
15160:
15161: Smeds m. fl.: Angående införande av eriA{Jelskan i tyska.ns
15162: ställe swmt ryskans upptagande på lärdomsskolors tirn-
15163: plan.
15164:
15165:
15166: T i ll R i k s d a g e n.
15167:
15168: En av de viktigaste orsakerna till att våra nordiska grannländer har kunskap i
15169: vårt folk utrikespolitiskt varit och är så engelska redan i hög grad blivit hela fol-
15170: oupplyst, är den språkliga isoleringen. Det kets eller åtminstone stadsbefolkningens
15171: enda stora språk vår bildade klass behärs- egendom. Ett så litet land som Finland
15172: kar är tyskan, vilket i sin mån bidrog till har icke råd till språklig isolering. Det
15173: den nazistiska propagandans landvinningar är enligt vår åsikt icke skäl att vänta med
15174: inom vårt land före och under kriget. En- stärkandet av de stora världsspråkens ställ-
15175: gelskan, som utgör modersmål för över två- ning inom lärdomssko}an. Engelskan bör
15176: hundra miljoner människor och som efter utan att man inväntar den planerade re-
15177: · kriget såsom handels- och bildningsspråk formen av undervisningsväsendet så fort
15178: kommer att få en ännu mer dominerande som möjligt erhålla den framskjutna plats
15179: ställning i världen än förr, bör avlösa tys- inom skolschemat som tyskan nu har och
15180: kan som det första främmande språket i ryskan bör likas.å med det snaraste bere-
15181: våra lärdomsskolor. Jämsides härmed fram- das rum på lärdomsskolornas timplan.
15182: står kunskap i ryska såsom nödvändig för Med hänvisning till ovanstående anhålla
15183: vårt folk i dess egenskap av granne till vi. a;tt riksdagen måtte hemstäilla,
15184: Sovjetunionen. Ekonomiskt och kulturellt
15185: kommer detta språk i morgondagens Eu- att regeringen vidtar snabba åt-
15186: ropa och framför allt i Sovjetunionens gärder för införande av engelskan
15187: grannländer att spela en första rangens i tyskans ställe som det första ut-
15188: roll. Statsmakten bör enligt vår uppfatt- ländska språket i .våra lärdomsskolor
15189: ning stöda och uppmuntra alla utvägar ävensom för ryskans upptagande på
15190: att sprida kunskap i dessa tvenne viktiga dessa skolors timplan.
15191: språk inom alla lager av vårt folk. Inom
15192: Helsingfors den 20 april 1945.
15193:
15194: Helmer Smeds. C. 0. Frietsch.
15195: Ma.x. Sergelius. Nils Meinander.
15196: Ca.y Sundström.
15197: 339
15198:
15199: VIU,to. - Toiv. al. N:o 122. Suomennos.
15200:
15201:
15202:
15203:
15204: Smeds y. m.: Saksan kielen sijasta englawnin sekä venäjän
15205: kielen ottamisesta oppikoulujen lukusuunnitelmaan.
15206:
15207:
15208: E d u s ik: u n n a U e.
15209:
15210: Muuan vaikuttavimpia syitä siihen, että maissamme on englannin kielen taito suu-
15211: meidän kansamme on ollut ja on niin tietä- ressa määrin jo tullut koko kansan tai
15212: mätön ulkopolitiikan alalla, on kielellinen ainakin: kaupunki~aisväestön omaisuudeksi.
15213: eristäytyminen. Ainoa suuri vieras kieli, Nlin pienellä maalla kuin Suomella ei ole
15214: jota sivistynyt luokkamme hallitsee, on varaa kielelliseen eristäytymiseen. Käsityk-
15215: saksa, mikä puoles1aan edisti natsilaisen semme mukaan ei ole syytä viivytellä suur-
15216: propagandan menestymistä meidän maas- ten maailmankielien aseman vahvistami-
15217: samme ennen sotaa ja sen aikana. Eng- sessa oppikoulussa. Odottamatta suunni-
15218: lannin kielen, joka on yli !kahdensadan teltua opetuslaitoksen uudistusta on niin
15219: miljoonan ihmisen äidinkieli ja joka sodan pian kuin mahdollista englannin kielen saa-
15220: jälkeen tulee kauppa- ja sivistyskielenä tava saksan nykyinen valta-asema kouluissa
15221: saamaan maailmassa vieläkin hallitsevam- ja venäjän: kielelle on myös mi:tä pikimmin
15222: man aseman kuin ennen, täytyy tulla sak- valmistettava sija oppikoulujen lukusuunni-
15223: san sijasta oppikoulujemme ensimmäiseksi telmassa.
15224: vieraaksi kieleksi. Tämän ohella on venä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15225: jän ki~len taito vä<lttämätön meidän kan- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
15226: sallemme sen ollessa Neuvostoliiton naapuri.
15227: Taloudellisesti ja sivistyksellisesti tulee että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15228: tällä kieleliJ.ä huomispäivän Euroopassa ja toimenpiteisiin englannin kielen saat-
15229: ennen kaikkea Neuvostoliiton naapurimaissa tamiseksi saksan kielen asemesta en.
15230: olemaan ensisijainen merkitys. Valtiovallan sisijaiseksi ulkomaiseksi kieleksi op-
15231: .tulee meidän käsityksemme mukaan tukea pikouluissamme samoin kuin venä-
15232: ja edistää kaikkia keinoja näiden kahden jän kielen ottamiseksi näiden koulu,.
15233: tärkeän kielen taidon leviämiseksi kansamme jen lukusuunnitelmaan.
15234: kaikkiin kerroksiin. Pohjoisissa naapuri-
15235: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
15236:
15237: Helmer Smeds. 0. 0. Frietsch.
15238: Max Sergelius. Nils Meinander.
15239: Cay Sundström.
15240: 340
15241:
15242: Vlll,11. - Toiv. al. N :o 123.
15243:
15244:
15245:
15246:
15247: Pohjannoro y. m.: lJiläiirärahasta ko1tlurakennuksen raken-
15248: tamiseksi Mikkelin tyttökoululle.
15249:
15250:
15251: E d u s ik u n n a 1,1 e.
15252:
15253: l\iikikelin tyttökoulu menetti lkou.lut.aJlonsa !kotona ei!kä !koulussa ole rm:i;tään mathdolli-
15254: mainitun !kaupungin pommiltUiksessa trummi- suUJtta väliajan viettoon. LUJkujärjestystä
15255: lkunn 5 päivänä 1940. Koululla, joika nykyi- laadittaessa ei voida ottaa !huomioon niiden
15256: sin :työs!kellltelee lyseon mkennuksessa jat- oppilasten rtoivomulksia, jo,tka ikäyttävä:t
15257: ikoluokkien ja sotavammasairaalan poJiiklini- !koUJlumR.~tika:Haan junia ja autoja.
15258: lkan !kanssa, 011! ikäytössään kaiksi ttavaUista Eriikoisluoikista on voimistelusali raskaim-
15259: iuokikalhuonetta sekä yiksi huone, IV l, j<Jilm min kuormitemtu, siHä siltä tarvitsevalt tyttö-
15260: alunperin on tarkoitettu aamiaishuoneeksi. koulun 6, jatlkoluolk!kien 3 ja lyseoo 12 luolk-
15261: Tämä huone on epämukava, muodolitaan ikaa. TiHlaisessa ahtaudessa opetustyö ikätrsii
15262: pittlkä, kapea ja matrula, korkeus vain 2,40 m. ja o,pettaja.tkin josikus ymmärrettävästi vä-
15263: Taulun käyttö tälJ.aisessa !huoneessa on syvät ja tuskaa.ntuva.t. Tämä sali on Jisälksi
15264: äärimmäisen ityölä.istä ja karttaa ei voi ainoa paikika, jossa julkisia rtilaisuuiksia voi-
15265: lkäy,ttä:ä; ollenkaan, sillä sitä ei saa noste- daan pirtäJä.
15266: tuksi .taxpoollisen ikorlkealle. lt1ma pian pi- Vaikeinta on fty,ttÖikoulun :taloUSQPetuiksen
15267: laantuu ja tulee aihdistavaiksi ja tuuletus hoito mm::rt.a,man ooliömetrin ~attiapinta~aJaa
15268: ,täytyy .toimittaa ikeskOOJ .tullltia. tkäsittävässä ikeittiössä, meluniky:Hä.ism !kuu-
15269: Viereisestä, rvain sivuun vedettäväillä dennen luokan ylhteydessä. Siinä pitäisi
15270: oveHa eroitetusta ilyseon poiJkien veistosa- antaa varsinainen ttalousopetus ja suorittaa
15271: Hsta kuuluu ainainen m~lu ja paulke. Y lä- 1
15272: ikäytännö1linen työ, atterioida j. n. e. Pieni
15273: puole<lta :t.aasen ikuuluu voimistelevien oppi- sä:hlköhella ei r.iirtä oppiilaiden, rtöiden ikyp-
15274: Jasten' jallk:ain jysike. Voimistelusalista pois- sentämiseoo, varun ;täytyy käyttää myös
15275: tuvat oppilaat, eihtiä:kseen puilreu:tua enn.en vaih.timestarin ikeittiötä. Vaihtimestarin asun-
15276: tnnni·n !loppua, hrukevat vaaltteensa. vain non ikes1misin huone on opettajahuoneena.
15277: oven eroittamasta pulkuhuonoosta. Puku- Hänen thuonees100nsa ei pääse muuta ikuin
15278: huone on aihdas: eikä opphlailla ole ~t~lai opettajahuoneen ikau:t;ta. Näin valhtimestarin
15279: suutta siistiytyä voimistelutunnin jälkeen. koti on paitsi omassa, myös ope.ttajai!IlJ ja
15280: Koulun ,pommisuojassa, sä1hlköva:lossa ja oppiilasten a:lituisessa käytössä. Kansliaa ei
15281: huonosti tuuletettavassa, pidetään 22 viik- koulu11a ole. Oppilasten vaa:tteet on säliy-
15282: kotuntia, m. m. lkäsittyötunteja. tettä:vä ahtaissa käytärvissä. Sadepäivinä
15283: Lys:eon, tty,ttökouJ.un ja jatkoluokkien yh- vaaltteet eivät !kuivu, niitä saattaa kadota-
15284: teisessä käytössä ovat luonnonhistorian ja ki.n: j. n. e.
15285: ·luonnon<l!pin luoikat selro, piirustussali. Jotta
15286: 1 Ste seiJklka, että oppi1laat joutuvat tava-
15287: kailkiki voisivat niissä työskennellä, on 'luku- roineen kie11telemään !koko päivän luokasta
15288: järjestys laadittava seltlaisclrsi, että työ toiseen, a]heUittaa uno:htamisia ja tavaroi-
15289: päättyy vasta 18,05 ja tatlouspäivinä kello den häviämistä. Ja llmn samassa mken.nuk-
15290: 19 ja 20. sessa toimii monta koulua, joil~a kuNakin
15291: Tällaisesta epäsäännöllisyydestä on myös on oma järjesteJ.yrt;apansa, on rtuloo, että
15292: !kodeille haittaa. Samasta !kodista käy oppi- mitään j'lhteistä järJestystä ei synny. Myös
15293: lailta eihikä userummaitlrukin luQikruNa ja selkä se vaara on ta·rjona, e,ttä itavat :hö1tyvät,
15294: poikia että tyttöjä. Kodeissa joUJtuu ,ruoka ikuri ,löystyy ja valtion omaisuuden hoito
15295: odottamaan ikailken päivää, pi,tempimatlkai- ja va;lvonta ei voi oUa niin te!hokasta, kuin
15296: set o.ppi,laat eivät edes ehdi pistäy:tyälkäälll silloin ikun tarlkoin tietää, ikeMltä ja mitä
15297: VIII,1 7. - Mikkelin tyttökonlu. 341
15298:
15299: voi vaatia. Kasvatuiksellinen haitta ;tästä Uusi koulutalo olisi 1'81kennettava huomioon-
15300: hirvittä;väatä ahtaudesta. on myös se, että ottaen rinnalklkaisluokkien perustaminen.
15301: koko ik:oulu ei ole koskaan yihtä aiik:aa koossa, Miikik:elin rty.tilikoU!lun uusi koulurakennus
15302: joten yhteishengen ja traditioiden luominen oli ennen talvisotaa €llsimmäiSil:,en ·rakennet-
15303: on rnBJhdotolllta. Myöskään ei voi vapaa- tavien joukossa, piirustusten jo ollessa val-
15304: aikojen ohjausta koulun piirissä !hoitaa. miina. Koulun tonttiasiaikin on jo järjes-
15305: .Aihtaassa iluoikassa, ilman piJlaanJtuessa, sat- tyksessä.
15306: tuu usein pyörtyrnisiå, tila;päjstä 1h~:iilclroutta EdclJäsanottuun viitaten ik:unnioi.ttaen eh-
15307: y. m., mutta potHasta ei voida eristää, vaan datamme eduskunn~n päätettäväksi toivo-
15308: on lb.änet hoidettava 'luoikassa kesken koU!lu- mu'ksen,
15309: ,työtä.
15310: Kirjastohuoneen puutteesta ei myÖSikään että hallit1.1s kiireimmiten ryh-
15311: voi vaieta. tyisi toimenpiteisiin täysin ajanmu-
15312: Kouluun pyrikivie.n oppilaiden Juku- kaisen koulumkennuksen rakentami-
15313: määrä on vuosi vuodelta kasvanut. V. 1944 seksi Mikkelin tyttökoululle sekä ot-
15314: py;rlki ensimmäiseHe <luoik:alle 76 oppilasta. taisi valtion ensi -mtoden tulo- ja me-
15315: Rimwlllclm.isluoklkien perustamiseen ei lllyik:yi- noarvioesitykseen 10,000,000 markan
15316: sissä oloissa ole mitään mahdollisuuksia. määrärahan tarkoitusta varten.
15317: Helsingissä 12 päivä,nä huhtikuuta 1945.
15318:
15319: Arvo Pohjannoro. K. Hakala.
15320: Aino Luostarinen. Albin Asikainen.
15321: P. Karjalainen.
15322: 342
15323:
15324: VIII,1s.- Toiv. al. N:o 124.
15325:
15326:
15327:
15328:
15329: Leppälä y. m.: Käytännöllisten aineiden huomioon ottami-
15330: sesta kansakoulunopettajain va~mistusta uudelleen jär-
15331: jestettäessä.
15332:
15333:
15334: E d u s k u n n a 11 e.
15335:
15336: Kun Uno Cygnaeus tahtoi luoda kansa- tyinen seminaari, jossa maa-, metsä- ja koti-
15337: koululaitoksen, esitti hän ensiksi opettaja- taloudella sekä käsitöillä on keskeinen
15338: seminaarin perustamista. Vanha tunnettu . asema. Se valmistaisi näiden aineiden eri-
15339: sääntö on myös, että opettaja tekee koulun. koisopettajat, joita tarvitaan maalaiskansa-
15340: Niin paljon hyvää kuin kansakoulusta ja kouluissa yleensä ja ennen kaikkea jatko-
15341: sen työn tuloksista on monissa suhteissa opetuksessa. Toistaiseksi tällaista valtion
15342: sanottava, on sen heikkona puolena teoreet- oppilaitosta ei ole. Valtion komitea, joka
15343: tisuus ja vieraus käytännölliselle elämälle. toimi talousneuvos Hedvig Gebhardin joh-
15344: Se käy ilmi jatko-opetuksen tähänastisista dolla ja jo monia vuosia sitten antoi ehdo-
15345: vaikeuksista ja koko kansakoulun suhtautu- tuksensa tyttöjen käsityön- ja kotitalousopet- .
15346: misesta maalaiselämään. Opettajien vilje- tajien valmistuslaitoksen perustamisesta, on
15347: lysmaat eivät osoita opettajistossa sellaista jäänyt unohduksiin. Maa- ja metsätalouden
15348: yleistä maatalouden harrastusta, jota voi- sekä poikain käsityön opettajien valmista-
15349: tai~iin pitää suorastaan välttämättömänä misesta ei ole vielä julkisuudessa tehty
15350: maalaislasten opettajilla. Jäähän kansa- edes esityksiä. Ja kuitenkin kansakoulun
15351: koulu suurelle enemmistölle maalaislapsista jatko-opetus, jonka uudistaminen on :no-
15352: heidän ainoaksi koulukseen ja tulisi tämän peasti saatava aikaan, kaipaisi välttämättä
15353: senvuoksi voida kasvattaa ja ohjata heitä näiden aineiden erikoisopettajia, samoin
15354: tulevaan ammattiinsa, maatalouteen. Saa- kun opettajisto joukkoonsa näihin tärkei-
15355: daksemme muutoksen tässä mielessä opet- siin aineisiin harrastuneita jäseniä.
15356: tajistossa, on saatava muutos seminaareissa. Edelläolevan perusteella kunnioittaen esi-
15357: Komitea, joka äskettäin on ollut harkit- tämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
15358: semassa kansakoulunopettajien valmistusta muksen,
15359: ja jatkokoulutusta, on juuri antanut mie-
15360: tintönsä. Sen ehdotuksissa on kieltämättä että kansakoulunopettajain valmis-
15361: paljon parannusta entisiin oloihin, mutta tuS\ta uudelleen järjestettäessä pidet- ·
15362: siitä huolimatta on olemassa vaara, että täisiin erityistä huolta käytän'YbÖllis-
15363: uudistetuissakin opettajainvalmistusLaitok- ten aineiden aseman vahvistamisesta
15364: sissa kasvatus käytännölliseen elämään ja ja
15365: maa-, metsä- ja kotitalouteen ei tule tar- että Jwllitus ryht;yisi toimenpitei-
15366: peeksi vahvaksi, ellei siitä erikseen huo- siin sellaisen erikoisseminaarin perus-
15367: lehdita. Tärkeintä senvuoksi on, että sano- tamiseksi, joka valmistaisi maa-,
15368: tun komitean esittämien toimenpiteiden metsä- ja kotitalouden sekä käsityön
15369: lisäksi saadaan nopeasti perustetuksi eri- opettajia kansakouluja varten.
15370: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1945.
15371:
15372: Juhani Leppälä. J. E. Lampinen. T·oivo Ikonen.
15373: Juho Niukkanen. L. 0. Hirvensalo. Antti J. Rantamaa.
15374: J. Koivisto. Lauri Kaijalainen. Aino Luostarinen.
15375: Elias Tukia. Johannes Virolainen. Akseli Brander.
15376: S. Salo. Veikko Vennamo. Jussi Lappi-Seppälä.
15377: 343
15378:
15379: VIII,19. - Toiv. al. N:o 125.
15380:
15381:
15382:
15383:
15384: Pohjala y. m.: Toimenpiteistä huonokuuloisten lasten kan-
15385: sakouluopetuksen järjestämiseksi.
15386:
15387:
15388: E d u s k u n n a ll e.
15389:
15390: Oppivelvollisuuslain mukaan on jokainen joten heitä samalla paikkakunnalla on suh-
15391: kouluiässä (7-14 v.) oleva lapsi oikeutettu teellisesti liian vähän paikallisen erijrois-
15392: saamaan alkeisopetuksen, joka pystyy tur- koulun ylläpitoa varten, ei yksityisiä kuntia
15393: vaamaan hänen täysipainoista käytännöl- voida velvoittaa perustamaan ja ylläpitä-
15394: listä kansalaiselämää varten välttämättö- mään kyseeHisiä erikoiskouluja, vaan tulisi
15395: män henkisen kehityksen. Lain mukaan valtion ottaa ne huollettavakseen ja perus-
15396: huolehtii tästä opetuksesta yhteiskunta, s. o. taa niitä sopiviin keskuksiin.
15397: kunta ja valtio yhteisesti kansakoulujen Työn alkuunsaamiseksi olisi sopivinta
15398: kautta. asteettain kehittää koulukysymystä yhden
15399: Suomen Huonokuuloisten Huoltoliiton koulun ensimmäisestä luokasta alkaen täy-
15400: aloitteesta kouluhallituksen avustuksella delliseksi suunnitelman mukaiseksi seitsen-
15401: koottu laaja ja tieteellisesti tarkasti tut- luo'kkaiseksi kouluksi ja tämän ajan ku-
15402: kittu sekä erikoistutkimuksin täydennetty luessa laajentaa opetustoimintaa kokemuk-
15403: tilasto on tuonut esiin, että maamme kansa- sien perusteella tarpeenmukaisesti. Mutta
15404: kouluissa on ainakin 1,700 lasta, ,jotka ei- juuri senvuoksi olisikin tärkeää, että en-
15405: vät huonon kuulonsa vuoksi voi riittävässä simmäinen huonokuuloisten lasten koulu
15406: määrin käyttää hyväkseen heille annettua aivan ensitilassa saataisiin alkuun, jotta sen
15407: opetusta". aikaa kysyvässä kehitystyössä päästäisiin
15408: Tämän johdosta on Suomen Huonokuu- nopeammin eteenpäin, sillä kysymyshän
15409: loisten Huoltoliitto kouluhallitukselta ano- koskee huomattavaa lapsimäärää, jonka ke-
15410: nut, et·tä kouluhallitus ryhtyisi käytännöl- hitys tehokkaan alkeisopetuksen puutteessa
15411: lisiin toimenpiteisiin epäkohdan poistami- hidastuu heille kohtalokkaalla tavalla.
15412: seksi. Kouluhallitus onkin anomuksen joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme
15413: dosta tutkinut kysymystä koko laajuudes- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15414: saan ja havainnut että, kun yllämainitut
15415: 1, 700 huonokuuloista kansakouluoppilasta, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15416: jotka eivät huonokuuloisuutensa vuoksi toimenpiteisiin huonokuuloisten kou-
15417: kykene hyväkseen käyttämään heille oppi- luiässä olevien lasten kansakouhwpe-
15418: velvollisuuslain takaamaa alkeisopetusta, tuksen järjestämiseksi.
15419: asuvat hajallaan maamme eri kunnissa,
15420: Helsingissä huhtikuun 21 päivänä 1945.
15421:
15422: Kyllikki Pohjala. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
15423: Varma K. Turunen. Uuno Raatikainen.
15424: 344
15425:
15426: VIII,2o. - Toiv. al. N :o 126.
15427:
15428:
15429:
15430:
15431: Sillanpää y. m.: Perheenemiinnille ja kotiapulaisille vält-
15432: tämättömän kotitalous- ja käsityötaidon opetuksen sisöl-
15433: lyttämisestä kansakoulun jatko-opetuksee,n.
15434:
15435:
15436: E d u s k u n n a ll e.
15437:
15438: Alhmattiopetusta suunniteltaessa on siä ja välttämättömiä kaikille tytöille, niil-
15439: unohdettu perheenemännät, joiden on kat- ~ekin, jotka antautuvat erikoisammatti-
15440: sottu omaavan synnynnäisen taidon per- alalle, sen opin he tarvitsevat oman kotinsa
15441: heenemännän paljon vaativiin tehtäviin. Ne hoitoa varten. Ja silloin siitä tulisivat osal-
15442: harvat emäntäJkoulut, joita on olemassa, ne lisiksi syrjäseutujenkin tyttäret, jotka aina
15443: ovat varakkaampaa väestönosaa varten. tahtovat jäädä opista osattomiksi.
15444: Varsinaiset kansan lapset saavat alkaa elä- Kotitalousopetus näin järjestettynä tu-
15445: mänsä sillä opilla mitä ovat kansakouluissa lisi palvelemaan vielä toista laajakantoista
15446: saaneet. Perheenemäntien ammattiopetuk- asiata, nimittäin kotiapulaisammattikasva-
15447: sella on kuitenkin suuri kansantaloudelli- rtusta, tämä kysymys kun on myöskin päi-
15448: nen merkitys. Perheen hyvinvointi riippuu väjärjestyksessä. Yleinen vwlitushan on, et-
15449: suuressa määrin perheenemännästä jonka ~teivät nykyajan nuoret apulaiset ole am-
15450: pitäisi omata sekä taloudellista että kasva- mattitaitoisia, ja sitä he eivät QuonnoLHsesti
15451: tuskykyä. Mutta mistä hän on voinut näi- olekaan, missä he sen taidon olisivat oppi-
15452: den asioiden ohjausta saada. Useimmat ny- neet. Vaaditaan järjestettäväksi lukuisa
15453: kyajan kodit eivät .pysty tässä suhteessa määrä ammattikouluja kotiapulaisia varten,
15454: tyttärilleen opastusta antamaan, eikä pitäisi joista tuskin kuitenkaan saadaan vastaavaa
15455: olla varaa jättää perheenemäntien valtavan hyötyä. SHlä kotiapulaisammatti ei houkut-
15456: suuri ryhmä sitä opetusta vaille, jota kat- tele nuoria tyttöjä v31lmistautumaan am-
15457: sotaan jokaisen ammattityöläisen tarvitse- mattiin, siihen mennään vain sopivampaa
15458: van. työpaikkaa odottaessa. Mutta jos kaikki ty-
15459: Maassamme lasketaan olevan noin 800,000 töt saisivat kouluopetuksen yhteydessä aJlc
15460: kotitaloustyöntekijää, joiden suuremmalle keisopetusta kodinhoidossa, lastenkasvatuk-
15461: osalle kansakoulu jää ainoaksi kouluksi. Ja sessa ja kotitaloudessa, siis juuri niissä teh-
15462: näistä tulee sitten perheenemäntiä, joko tävissä mitkä kotiapulaisen työalaan kuulu-
15463: pienempien tai suurempien talouksien hoi- vat, olisivat he ainakin osittain perillä .työn
15464: tajia ja tulevan sukupolven kasvattajia, laadusta ja tehtävistä. Ne sitten, jotka aiko-
15465: joiden toiminnasta perheen taloudellinen va't jäädä ammattiin vakinaisiksi, niitä var-
15466: menestys ja hyvinvointi riippuu. Koko toi- ten tarvittaisiin ammattikouluja. Näin saa-
15467: minta lepää näin ollen vaistojen varassa. taisiin myöskin tä1Jlä a1laHa helpotusta ai-
15468: Näin ei voida tulevaisuutta ajatella, vaan kaan.
15469: on perheenemäntien alkeisammattikasvatus Tässä mielessä olisikin kansakoulujen jat-
15470: kytkettävä kansakoulun jatko-opetukseen. ko-opetus suunniteltava, jolloin opettajiksi
15471: Kansakoulujen jatko-opetus varsinaisella olisi kiinnitettävä pätevät talousopettajat,
15472: maaseudulla on vielä lapsipuolen asemassa, ja opetus järjestettävä kokopäiväopetuk-
15473: eikä se vastaa tarkoitustaan. Kun nyt on sella ja pitempiaikaisena kuin parin viikon
15474: suunnittelun alaisena kansakoulujen jatko- kurssina, jolla nyt kokeillaan. Siitä opetus-
15475: opetuksen järjestäminen, olisi se tyttöjen muodosta taas, jota nyt käytetään iltaope-
15476: opetusta silmällä pitäen muodostettava al- tuksena, jossa yksi ja toinen opettaa sivu-
15477: keisammattiopetukseksi naisten kotitaloudel- työnään, tuskin on vastaavaa hyötyä.
15478: lisissa tehtävissä, jotka tehtävät ovat yhtei- Kun jatko-opetuksessa on kysymys aivan
15479: VIII,2'0. - Kotitalous- ja käsityöopetus. 345
15480: '
15481: nuorista vielä kasvuijässä olevista tytöistä, enempi tunteja kotitalousopetukselle, joka
15482: tuntuu että liiallinen teorian opetus. siinä olisi asetettava erilliseksi oppiaineeksi ja
15483: menee hukkaan, kun sensijaan käytäntöön annettava myöskin käytännöllisenä opetuk-
15484: perustuva opetus saa heidät innostumaan sena.
15485: ja yrittämään parhaansa. Teoriat ne useim- Jatko-opetus ol,isi järjestettävä varsinai-
15486: miten heiltä unohtuvat mutta käytäntö jää seksi ammattiopetukseksi, kokopäiväopetuk-
15487: mieleen. sena, ja olisi se asetettava pakoJJliseksi kai-
15488: Itse kouluopetus olisi monessa suhteessa kille tytöille.
15489: uudistuksen tarpeessa, eikä vähimmin koti- Edellä olevan perusteeNa ehdotamme
15490: talous- ja käsityöopetusala!lla. Opetus on eduskunnan päätettäväksi ,toivomuksen,
15491: useimmin liiaksi kaavoihin kangistunutta.
15492: Esim. käsitöissä pitäisi reippaasti seurata että hallitus antaisi jo toimessa
15493: ajan vaatimuksia, ja jatkokoulussa jo ottaa olevan kansakoulukomitean tehtä-
15494: nykyaikana ja kaikkina aikoina niin tär- väksi valmistaa jatko-opetukseen si-
15495: keän opetuksen kuin ,vanhasta uutta" ja sältyvän kotitalous- ja käsityöope-
15496: paikkausopetuksen, jota vain harvoissa kou- tuksen niin suunniteltavaksi, että se
15497: luissa on opetusmuotona käytetty. antaisi tuleville perheenemännille ja
15498: Kun nyt kansakoulujen opetusta uudel- kotitalousapulaisille välttämättömän
15499: leen suunnitellaan, olisi siinä saatava kotitalotts- ja käsityötaidon.
15500: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
15501:
15502: Miina Sillanpää. Lauri Murtomaa. Ville Pessi.
15503: Aino Lehtokoski. Juho Pyy. Alpo Lumme.
15504: Elli Nurminen. Juho Kuittinen. Valto Käkelä.
15505: Martta Salmela-Järvinen. Samuli Tervo. Edvard Pesonen.
15506: Kyllikki Pohjala. Kauko Andersson. Valfrid Eskola.
15507: Aino Luostarinen. H. S. Pesonen. Uuno Raatikainen.
15508: Helena. Virkki. Heikki Simonen. Yrjö Kilpeläinen.
15509: Ebba östenson. Väinö Kivisalo. K. Hakala.
15510: Urho Kulovaara. Hertta Kuusinen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
15511: Walter Kuusela. Elli Stenberg. Tyyne Tuominen.
15512: Mauri Ryömä.
15513: 346
15514:
15515: VIII,21. - Toiv. al. N :o 127.
15516:
15517:
15518:
15519:
15520: Seppälä y. m.: Jtliiärärahasta Suomen museoliitolle paikal-
15521: lismuseoiden toiminnan ohjaamista varten.
15522:
15523:
15524: E d u s k u n n a ll :e.
15525:
15526: Maassamme on tänä .nykyä. 66 Slwm!(}.n lisd;a klllltrt,u:u.l1iku.via, jotika paitsi esin~in
15527: MuoooliåJ1Jtoon kiuucr.uvaa paillmillåsmruseota, myös näihin liilt:tyv,im, lwvi!n ja rt;rooin: ha-
15528: joilden looräämäJt il\!Oikioclmat, meikäJ.äioot olot vainno1L:UstaiVIa.t hisltorila~J,i.sJesti, kall1SiallltiletooL-
15529: h'U.Oilllli.OOIJ.Oittaoo, ovat sang1ern huomatt.aV!alt.. liisest:iJ ja pa.ilkail1:isestti ikiansan mwncisyytrt:ä
15530: MUitta mJUSiooidem. n1uiroatt varat ov.art; mheut-· ja Luovat ikosiklet.uStkJOh:t,:iJa nylkyisyy1Jelen. Tä-
15531: tan!oot sen, ei1Jtä. vaiin pm'~isoo ita;pauksessa män ohel1la :rruusoot voisivat nykyisltä pa~j.on
15532: ni1hm on voiJtu palil\!a.ta ammatt.:illrooil.utuks:en huoll13ltttav3lffiffim paJ;v;eliLa suuren yleisön
15533: Slll.iaiiJe'iita hoitajila, ilmrn sens:ija~an :rruuidlen on iliisäJksi VlamsinilQn ikou1ula:iitoslta, jos mweoi-
15534: oHJ\lit pakko turvaU!tua asilanharrrusta.ji,en u.h- den hoitajat olisiv31t syv•emmin perehrtyneet
15535: ramltuvaan tapuum.. Suomen "MUSIOOlii,Mio on aloonJSa, !lrnin tähäJn ~:i on o1lrut. mahdoiL-
15536: y1i 20-VUJOitisen rtoiminrt:ansa IWik!runa lklore;tta- lista. Jotta 1toiv~ttaviilll ltluilioil\!si:iln päästäi-
15537: nUit ikohottaa musteoitamme hajan:adseJta. ike- siin, t.arviltsevalt illlJUSie.oåJdten hoiitaja.t jatku-
15538: räRyast.eellta. :rruusooal:ioo~iLe ,tawltlle, järjtesttä- vasti neuvOlllt:aa ja opastusta, jOilm mä,ä.rä-
15539: mäiUä lyhyirt.ä :kurssi.- ja neuvollltatilaisuuk:- tiletoisesti pystyy ohj,a.amaan miUS!eoiden. kie-
15540: sia, Vlailvomall'a mUSieo:iJdten tto~mmt.aa selkä hiltystä ja kohot:taa ne nyikyis.tä merk:iJttä-
15541: mahdollisuutensa :mmilmall1 mu•u1la ltiaJVOOn vimmiksi kulttuuritekijöiksi. Tätä varlen
15542: huo1ehtimaJla ruidlen n:euvonnasta. Tämän oEsru vältt;äm:ätönJtä sa.8ida paikial:lrismusooiden
15543: työn on t1lehny,t mahdtoliHseksi yksity;istein toimi1illan ohjaillillliseen pät.evä he.nikiJ.ö, :rruu-
15544: uhmurtuv:aåsuus ja -harrastJus; sekä ope.tus- secmeuvoja, joka myös seuraama<l1a. vastaa.-
15545: mmiSJtteriön vuooilttain rahw..;arpajaist1en voit- vaa lloohiltystä lllOO.piU!mmalissa amba,:itsi mUSIOO-
15546: tovaroista myönJtäimä aViUStus, joSJt:a on e1ä.mäl,1emme uusia heråJt:te'ilt.ä.
15547: jae,titu apfUI'Illhoja \Li:iJttoon lmulruviiHle mu- Edehlä olevaan v~taten ehdO!taimme edus-
15548: seohlle ndtide:n t~et1eeUisle.n ja museaail.:ilslen k11I1Jl1Jarn p.ä.äiteltJtävälmi !toivomuksen,
15549: työn demiseiksi. Mu.tffia iktun Musoo1:Ui!to[tla
15550: on vain juoiksevi,a asioiita hoit.aMa sllihtt1eeri, että hallitus vuoden 1946 tulo- ja
15551: ci :tällä tavoin ole sa.rutu mUSieoiJ1Jamme pahe- menoarvioesitykseen ottaisi riittävän
15552: liemaan maamme lkuJ.rttuu.r1a siinä määrin, määrärahan Suomen Museoliitolle
15553: kuin nilhltlä llrokoo1mile.nsa nojaltla jo nYtt ol~i pOtikallismuseoiden toiminnan ohjaa-
15554: ed!enytY'ksiä. Ensi :biJiassa oUsi museoiden miseksi perustamalla museoneuvojan
15555: näyt.te:iJHeprun<JSSia ikiilllnåJtet:tävä huomiota sii- viran.
15556: hen, et<tä saadaan iLuoduksiJ selviä ja asia:l-
15557: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
15558:
15559:
15560: Felix Seppälä. Jaakko Hakala.
15561: Lauri Järvi. Martti 0. Kölli.
15562: Sulo J. Teittinen. A. T. Malmivaara.
15563: Väinö Kivisalo. Päiviö Hetemäki.
15564: Matti Ytti.
15565: 347
15566:
15567: VUI,22. - Toiv. al. N :o 128.
15568:
15569:
15570:
15571:
15572: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä rakennusammattimies-
15573: ten sijoittamiseksi maaseudun rakennustoiminnan ohjaa-
15574: mis- ja neuvontatehtäviin.
15575:
15576:
15577: E d u s k u n n a 11 e.
15578:
15579: Maaseudulla rakennetaan normaalivuo- työn palvelukseen ovat saaneet elämänteh-
15580: sina n. puolet koko maamme ra'k:ennusohjel- täväänsä valmistautuessaan korkeakoulussa
15581: masta. Sellaisina poikkeuksellisina aikoina tai teknillisissä kouluissa varsin vaillinaisen
15582: kuin nyt, jolloin jälleenrakennustyöt ja maaseuturakennusalaa koskevan koulutuk-
15583: siirtoväen sijoittamisesta johtuvat raken- sen.
15584: nustehtävät ovat käsillä, muodostaa maa- Edelläselostettuihin näkökohtiin viitaten
15585: seudun rakennustoiminta koko maamme ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
15586: rakennusohjelmasta valtaosan. muksen,
15587: Vaikka näin on asian laita, toimii kui-
15588: tenkin huonerakennusalan ammattimiehis- että silmällä pitäen rakennusam-
15589: tämme vain aivan vähäinen osa varsinai- mattimiesten, arkkitehtien, rakennus-
15590: sella maaseudulla tai sen rakennustoimin- insinöörien ja rakennusmestareiden
15591: nan hyväksi. Arkkitehtikunnastamme vain sijoittamista nykyistä huomattavasti
15592: kymmenkunta työskentelee maaseudulla s1turemmassa mitassa maaseudun ra-
15593: suoritettavan rakennustoiminnan ohjanta- kennustoiminnan ohjaamis- ja neu-
15594: työssä, satojen muiden omistautuessa kau- vontatehtäviin, hallitus ryhtyisi toi-
15595: punkien ja taajaväkisten yhdyskuntien ra- menpiteisiin erillisen opintolinjan
15596: kennustöiden suunnitteluun. Ra:kennusmes- perustamiseksi maaseuturakennus-
15597: tareistakin vain vajaat 20% toimivat maa- alalle antautuville teknilliseen kor-
15598: seudulla. Lisäksi on huomattava, että nekin keako1tluun ja teknillisiin opistoihin
15599: rakennusammattimiehet, jotka ovat ryhty- ja koul1dhin.
15600: neet maaseudulla suoritettavan rakennus-
15601: Helsingissii 18 päivänä huhtikuuta 1945.
15602:
15603: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Koivisto.
15604: Leo· Leppä. Cay Sundström.
15605: Felix Seppälä. Aaro Uusitalo.
15606: Lennart Heljas. Lauri Järvi.
15607: Jussi Annala. Erkki Leikola.
15608: Johannes Wirtanen. Veikko Vennamo.
15609: Ansh. Alestalo. Martti 0. Kölli.
15610: Matti Ytti. Max Sergelius.
15611: Matti Heikkilä. Jaakko Hakala.
15612: Arvi Ahmavaara. Urho Saariaho.
15613: Heikki Vehkaoja. Yrjö I. Antila.
15614: 348
15615:
15616: VIII,z3. - Toiv. al. N :o 129.
15617:
15618:
15619:
15620:
15621: Seppälä y. m..: Esityksen antamisesta lisätyksestä woden
15622: 1945 tulo- ja menoarvioon Turun linnan tulipalossa tur-
15623: meltuneen pohjoisen siiven vesikaton rakentamiseksi.
15624:
15625:
15626: E d u s lk u :n !ll a .l !l e.
15627:
15628: Sylksy:l:lä 1942 eduskunta ihy:väJksyi !kan- ehlkäisemiselksi. Ves:iikaå:t;o on paloturvaHi-
15629: sanedustaja A. HongaillJ ltelkemän rwhaasia- suusniikölkoih,tia silmä;l:läpitäen ajaJteltu ra-
15630: aioitteen 2,400,000 marlkan myöntämiselksi lkenne:btavalksi betoni:keihysraikenteerua. Li-
15631: Turun Unnan 26. 6. 1941 ;tu!lipalossa rtur- sä!ksi nn valtuuskunnan !tahoiLta eihdooottu,
15632: me1Jtunoon vanhan osa!ll rpe1ttämiscltsi että. nyikyään vaLlitsevan raikennusaineiden
15633: uudella :vesikatolla. SiLloin vahlinneiden puutteen italkia ikyseinen lka.t.to Mkennelttai-
15634: olosulhteiden takia määrärwha lkuitenlkiru jäi siin kahdessa erässä siten:, että tänä ikesänä
15635: me:rlkitsemäitt,å vuoden 1943 ;tulo- ja meno- peitettäisiin ainoastaan linnan pohjoinen
15636: arvioOilJ. siipi, jonlka ltu:hoUJtumisen vaara Olli suurin,
15637: Turu!ll !linna on asiantuntijoiden anlta- ookä seuraavana vuotena eteläinen siipi ja
15638: mien lausuntojen mukaan viime vuosien molemmat ,tornit. V•aLtuuslkunnaillJ tekemien
15639: a.ikailia pwhasti raunioitunut. Tosin peitet- 1lasikelmien mukaan poihjoisen siiven vesika-
15640: tiin 'V"/. 1941 ja 1942 Turun ili·nnan lkor- ton ja siihen ~1i:ttyvä:n y!linrmän väl1poihjan
15641: jaUSitöidten va1tuuskunnan rtoimesta ja raike.MJ.uslkustannuikset nousevat n. 1,750,000
15642: osaksi Ruotsista saaduin Jahjavarom tornit marikikaan.
15643: ja eniten u:hatut huoneet selkä muUirien har- Edellä olevaan viitaten ehdotrumme edus~
15644: jat iautailmtolksiHa, mutta tästä ihuolimatta ikunnan päätettä.välksi rtoivomu!ksen,
15645: linnan rappeutuminen on yhä jatkunut.
15646: Tämän vuolksi on va1tion ryhdyttävä lkiiree[- että hallitus ottaisi tämän. vuoden
15647: Hsiin toimenpiteisiin li!llllan pelastamiselksi. seuraavaan lisämenoarvioesitykseensä
15648: Va1tioneuvoston v. 1939 :asettama Turun 1,750,000 markan määrärahan käy-
15649: linnan !korjaustöiden valtuuS1kunta on !laa- tettäväksi T~tr·un linnan 26. 6. 1941
15650: tinut ehdotuksen Turun linnan rtäydeHistä tulipalossa turmelt·uneen pohjoisen
15651: enJtistämistä vartJen. Ensi vaiheessa olisi siiven vesikaton ja siihen liittyvän
15652: lmitenlkin vesilkatto sekä Y'lin rvä:li.poihja ra- ylimmän välipohjan rakentamiseksi
15653: ikennettava :linnan jatkuvan raunioitumisen alkavan kesän a.ik(l.na.
15654: Helsingissä hu!htikuun 19 päivänä 1945.
15655:
15656: Felix Seppälä. Leo Leppä.
15657: Yrjö Suontausta. Ebba östenson.
15658: Niilo Honkala. Lassi Hiekkala.
15659: Eino Roine. Juho Hukari.
15660: Erkki Koivisto. Arvi Ahmavaara.
15661: Urho Saariaho. Yrjö I. Antila.
15662: Martti 0. KöUi. Päiviö Hetemäki.
15663: 349
15664:
15665: VID,24.- Bemst. mot N:o 130. VIII.24. - Toiv. al. N:o 130.
15666:
15667:
15668: östenson m. fl.: Angåe<ndel avlåtande- av östenson y. m.: Esityksen antamisesta laiksi
15669: proposition med förslag till lag am vår- muinaismuistojern. ja sivistyshistoriallisesti
15670: de<n av f()'l"'!,mim,nem och kulturhistoriskt merkityksellisten rakefl,nusmuistomerkkien
15671: betydelsefulla byggnadsmiwnen. hoidosta.
15672:
15673: T ·iH R.iksdagen. E d u s k u n n a ll e.
15674: Den 2 apcil 1883 utfä11dadles en fö:rord- Huhtikuun 2 päivänä 1883 annettiin ase-
15675: niling angående fornJtida mnmesmäl'lkens fre- tus muinaisaikaisten muistomerkkien :rau-
15676: <Lwndte ooh bevamnde, ~m vilikJen dJe för- hoittamisesta ja suojelemisesta, jolla esihls- .
15677: hisitorislm ooh hisitorisika fastlaJ fomLäm- torialliset ja historiwlliset kiinteät muina.is-
15678: ni'lllg'ai'!Illt itogos rmder il:ag,ens skydd och be- jäännökset otettiin lain suojelukseen ja an-
15679: stämm.elser, itJJtfärdades rorande rtiJlvarata- nettiin määräyksiä muinaislöytöjen !talteen-
15680: ga.IliLat a:v for:nfynd. Därjälrutie inlllehöl1 otosta. Sen ohella ·asetus sisälsi eräitä mää-
15681: föoordmingen vissa bestämmelser röran.de räyksiä sivistyshistoriallisesti arvokkaiden
15682: :vårdien. ooh skyddet av ikulturhistoriskt vär- kirkollisten esineiden sekä kirkkojen ja
15683: diefllliLla kyrldrigla ilnv;entarier s:annrt; väg~l muiden julkisten rakennusten seinämaa-
15684: niingar o. d. i kyrkor och a;ndra offenJtliga lauksien y. m. s. hoidosta ja suojelusta.
15685: byggnader. Denna förfart:,tnialg, som för sin Tämä il.aki, jolla oli aikanaan ansionsa, on
15686: tid ickle saknade fömjänster, har u.nder vuosien kuluessa näyttäytynyt tärkeissä
15687: åoons l:opp visat s1g i viikitiga hänseenden kohdissa puuttoolliseksi. eikä se enää ole
15688: bristfälJig ooh de:n ha.r iclre möjliggjort cllt tehnyt mahdolliseksi kiinteiden muinais-
15689: effektiv;t Skydd av de fruna fornlämniin- jäännösten ja sivistyshistoriallisesti huo-
15690: ~ och de !k'Ult!Urhistorisk't be:tydelse- mattavien rakennusten tehokasta suojelua;
15691: :fiulla offent!Lig1a byggnaderna; byggnads- yksityisten: omistamia rakennuksia ei pu-
15692: vwk i privat ägo faiJa h. o. h. Ultanför heena oleva laki ensinkään koske.
15693: l.ag1ens häg:n.
15694: Dert; ityckes därför vara ren ang1elägoo Tämä asiaintila vaatii, että muinaismuis-
15695: uppgift amt u.ndellkas:ta lagsti:Etni~ om tojen ja rakennusmuistomerkkien hoitoa
15696: vården. av våra fo:muninnen och byggnilllds- koskeva lainsäädäntö otetaan tarkastetta-
15697: IIDnnen en revds:ion i syftte att ·Öilm dJeiSS vaksi, jotta sen tehokkuus lisääntyisi ja
15698: effektThviJtet ooh skapa garant&er för rutt de saataisiin takeita siitä, että ne arvot, joita
15699: välXi!ffil vi äga på dessa områden så vitrt: meillä on täilä alalla, voiiJia.isiin mahdolli-
15700: möjligtt bevacMs för efte.rvärlde:n. I detJta simman hyvin säilyttää jälkipolville. Tässä
15701: hänsoondoe sak.nas ickie möjilighetter atlt iUU- suhteessa saatettaisiin hyväksi käyttää niitä
15702: .godogöra. oos rerfarenhetl6r, Sl(){lll. vunni:ts kokemuksia, mitä asiassa on saavutettu
15703: i gMnnil.änderllJa, där -under de selliaStl6 d:e- naapurimaissa, joissa viime vuosikymme-
15704: 0011l11ierna en ny ila.:,OBtifrbning på om.rådet nien kuluessa on tällä alalla suoritettu uusi
15705: gooomföl"ts. lainsäädäntö.
15706: Unde:r hänvisnillg tiili ovanst.åoode få vi Edellä sanottuun viitaten kunnioit1:iaen
15707: vö:rds:am1t fö11eslå, art1t rilksdagien m.åtte hem.- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
15708: stä:lla, vomuksen,
15709: att regeringen måtte låta utreda, että hallitus tutkituttaisi, missä
15710: huruvida en ny lag om vården av määrin uusi laki muisnaismuistojen
15711: våra. fornminnen och kulturhistoriskt ja sivistyshistoriallisesti merkityksel-
15712: betydelsefulla byggnadsminnen vor·e listen rakennusmuistomerkkien hoi-
15713: av behovet påkallad och, mn så är dosta olisi tarpeen vaatima, ja, jos
15714: fallet, därom avge proposition till katsoo siihen syytä olevan, antaisi
15715: Riksdagen. asiasta esityksen Eduskunnalle.
15716: Helsingfors den 18 april 1945. Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
15717: Ebba östenson. C. 0. Frietsch.
15718: Ralf Törngren. · Albert Brommels.
15719: 350
15720:
15721: VIII,25, - Toiv. al. N :o 131.
15722:
15723:
15724: Rydberg y. m.: Toimenpiteistä psykopaattilaitoksen aikaan-
15725: saamiseksi Keski-Suomeen.
15726:
15727: E d u s k u n n a ll e.
15728: Maamme kasvatuslaitosten toimintaa on ohjelmasta. Jo nykyisinkin ovat Kasvatus-
15729: jo kauan vaikeuttanut se seikka, että näihin opillisen korkeakoulun psykologian laitos
15730: laitoksiin on pakko lähettää suuri joukko ja Järvilinnan vastaanottolaitos olleet jat-
15731: oppilaita, jotka eivät ole tavallisin kasvat- kuvassa yhteistyössä m. m. erilaisten tutki-
15732: tamiskeinoin ohjattavissa. Nämä sairasmie- musmenetelmien soveltamiseksi kotimaisiin
15733: liset oppilaat (psykopaatit), joihin kuulu- olosuhteisiimme. Varsinaisen psykopaatti-
15734: vat sairaaloisesti ärtyisät, häilyväiset ja laitoksen aikaansaaminen Jyväskylän lähei-
15735: viettielämässään epänormaalit, luonnesai- syyteen palvelisi epäilemättä erittäin an-
15736: raat yksilöt, vaikuttavat normaaleille lap- sicokkaasti myös tieteellistä lapsitutkimusta.
15737: sille tarkoitetuissa laitoksissa turmiollisesti Useat kaupungin läheisyydessä sijaitsevat
15738: tovereihinsa, vaickeuttavat opetus- ja kasva- sosiaaliministeriön alaiset kasvatuslaitokset
15739: tustyötä sekä aikaansaavat hankauksia myös tarvitsisivat nekin kipeästi psykopaattilai-
15740: laitosten suhteessa ulkomaailmaan. Laitok- toksen johdossa olevan psykiatrilääkärin ja
15741: sissa oppilaina olleet abnormit alaikäiset erikoiskoulutuksen saaneen henkilökunnan
15742: joutuvat usein laitoksesta päästyään yhä apua monissa muodoissa. Jyväskylän lähei-
15743: uudelleen rikosten tielle, koska heille taval- syyteen on lisaksi toivottu siirrettäväksi
15744: lisissa kasvatuslaitoksissa ei voida antaa nyt kotia vailla oleva Kylliälän kasvatus-
15745: sellaista hoitoa, jota heidän tilansa ehdotto- laitos, johon sijoitetaan vajaamieliset kas-·
15746: masti edellyttäisi. vatuslaitospojat. Sen oppilaista monet ovat
15747: Sielullisesti epänormaalisten oppilaiden paitsi vajaamielisiä myöskin psykopaatteja,
15748: käsittely ja kasvatus vaatisi näinollen ni- joten tämä laitos tarvitsisi psykiatrin asian-
15749: menomaan heitä varten suunniteltua lai- tuntemusta miltei yhtä suuressa määrässä
15750: tosta ja erikoiskoulutuksen saanutta henki- kuin varsinainen psykopaattilaitoskin.
15751: lökuntaa. Aivan välttämätöntä olisi, että Mikäli psykopaattilaitos saataisiin aikaan
15752: tällaisessa onnettomia lapsia ja nuoria kas- maassamme, siitä siis hyötyisivät paitsi eri-
15753: vattavassa laitoksessa olisi oppilaiden kä- koishoitoa ja -kasvatusta kipeästi kaipaavat
15754: sittelystä vastuussa psykiatrilää'käri. Vas- sairasmieliset lapset, myöskin koko maan
15755: taavanlainen psykopaattilaitos on aikaan- kasvatuslaitokset. Ne vapautuisivat taa-
15756: saatu m. m. Ruotsissa, ja on sen toiminta kasta, joka niitä nyt rasittaa psykopaatti-
15757: osoittautunut erittäin tulokselliseksi hel- oppilaiden muodossa, ja voisivat entistä
15758: pottaen myös suuresti normaaleille lapsille suuremmassa määrässä ja nykyistä parem-
15759: tarkoitettujen kasvatuslaitosten työtä. min tuloksin 'keskittyä oman tehtävänsä
15760: Monet erittäin huomioonotettavat tekijät suorittamiseen. Lisäksi psykopaattilaitoksen
15761: puoltavat sitä, että tällainen eri:koislaitos olemassaolo epäilemättä vähentäisi nuoriso-
15762: meillä olisi järjestettävä Keski-Suomeen rikollisuutta ja vaikuttaisi hedelmällisesti
15763: Järvilinnan vastaanottolaitoksen ja Jyväs- tieteelliseen lapsitutkimukseen maassamme.
15764: kylän kaupungin läheisyyteen. Mainittu Edellä olevan perusteella esitämme edus-
15765: vastaanottolaitos tarvitsisi toiminnassaan kunnan päätettäväksi toivomuksen,
15766: välttämättä psykiatrilääkärin apua. että hallitus viipymättä ryhtyisi
15767: Jyväskylässä sijaitsee Kasvatusopillinen toimenpiteisiin psykiatrilääkärin joh-
15768: korkeakoulu, johon on suunniteltu eri- taman psykopaattt"laitoksen aikaan-
15769: koista apukoulu- ja suojeluskasvatuslinjaa saamiseksi Keski-Suomeen Jyväsky-
15770: osana kansakoulunopettajain jatkokoulutus- län kaupungin läheisyyteen.
15771: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
15772: Kaisu-Mirjami Rydberg. Ville Pessi Aimo Aaltonen.
15773: Vihtori Vesterinen. Mauri Ryömä. Vilho Lehtonen.
15774: Hertta. Kuusinen. Elli Stenberg. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
15775: Onni Peltonen.
15776: 351
15777:
15778: VIII,26. - Hemst. mot. N:o 132.
15779:
15780:
15781:
15782:
15783: Brommels m. fl.: Angående anslag till understöd åt Fin-
15784: lands svenska sång- och musikförbund.
15785:
15786:
15787:
15788: T i II R i k s d .a g e n.
15789:
15790: Arbetet i s.ångkörer och stråkorkestrar är tili en sädan andlig idrott, som det ord-
15791: ett av de mest karakteristiska uttrycken nade sång- och musikarbetet är.
15792: för den finlandssvenska befolkningens vilja Emellertid är det numera inte möjligt
15793: att vårda och förkovra ett förpliktande fä- att upprätthälla verksamheten inom körer
15794: dernearv, dess ideeUa Iäggning och dess och orkestrar utan att ersätta dirigenterna
15795: mottaglighet f,ör musikens skönhetsvärden. för deras ansvarsfulla och krävande arbete.
15796: Den är inte minst ett uttryck för denna Om det ocksä än sä länge inte är möjiigt
15797: befol:knings strävan att utjämna de sociaia att tillförsäkra varje enskiid kör- och orkes-
15798: motsatserna. terdirigent ett blygsamt honorar för hans
15799: År 1939 var inom de 12 lokaia svenska arbete, är det däremot alldeies ofränkom-
15800: sång- och musikförbunden i landet verk- Iigt att garantera säng- och musikförbun-
15801: sanuna sammanlagt 136 sångkörer med dens reseiärare en tryggad ekonomisk exis-
15802: 3,402 medlemmar och 47 stråkorkestrar tens. Det har nämligen visat sig att för-
15803: med 416 medlemmar. De organiserade sän- bundsdirigenterna tili följd av deras osäkra
15804: garna och spelmännen, sammaniagt 3,818 ekonomiska ställning sett sig tvungna att
15805: personer, motsvarar mera än 1 % av Fin- lämna sin reselärarebefattning sä snart en
15806: lands svensk.a befolkning. För det kultu- säkrare utkomst yppat sig. Det vore en
15807: rella framätskridandet, nöjeslivets förädling beklaglig kulturell tillbakagång, om den
15808: och andlig uppbyggnad, särskilt på lands- aktningsvärda konstnärliga nivä, tili vilken
15809: bygden, torde säng- och musiksträvandena skickliga förbundsdirigenter drivit musik-
15810: inte kunna överskattas i det fria bildnings- kulturen på landsbygden, skulle sjunka tili
15811: arbetet. De ärligen äterkommande lokal.a följd av att goda musiker inte kan åta sig
15812: sång- och musikfesterna har alltmer fått förbundsdirigentens alltför J.ågt aviönade
15813: prägeln av bygdens stora kulturdagar, dä men krävande arbete.
15814: man samlas kring de livsvärden, som stän- Beträffande den svenska befolkningen i
15815: digt ger hembygdskärleken ny näring. Och Finland berör den nu aktueHa ungdomsle-
15816: de stora allmänna sång- och musikfesterna, darfrågan i hög grad körernas och orkest-
15817: av vilka den tionde skall hållas sommaren rarnas dirigenter. I den mån staten har
15818: 1946, har gestaltat sig tili fosterländska möjlighet att genom understöd främja det
15819: högtidligheter. · fria bildningsarbetet, är det därför natur-
15820: Sedan detta kulturarbete fått den stora ligt att härför avsedda statsmedel kommer
15821: omfattning det numera har, är det nöd- det folkliga sång- och musikarbetet tili
15822: vändigt att inom varje lokalförbund en godo.
15823: förbundsdirigent, d. v. s. en kör- och orkes- Finlands svenska sång- och musikför-
15824: terinstruktör, ansvarar för denna verksam- bund har tänkt sig följande plan för finan-
15825: het. Särskilt nu, när det gäller att försöka siering av sång- och musikförbundens verk-
15826: förmå landsbygdens ungdom att stanna samhet. Minimiutgiften för avlönande av
15827: hemma, är det angeläget att gestalta livet förbundsdirigent har beräknats tili 60,000
15828: på landsbygden så innehåiisrikt som möj- mk per förbund och år. Man har tänkt
15829: ligt och att skänka ungdomen möjligheter sig att häiften av detta beiopp eller 30,000
15830: .352 VIII,26. - Brommels y. m.
15831:
15832: mk skuHe hopbringas av det enskilda för- 1\fed stöd av vad ovan framhållits :före-
15833: bundet bl. a. genom anslag från de kOln- slår vi vördsamt att riksdagen måtte hem-
15834: muner, som bildar förbundets verksamhets- ställa
15835: omräde. Den andra hälften 30,000 mk
15836: ak.ulle utgöras av statsunderstöd. Då Hel- att regeringen måtte i propositio-
15837: .singfors svenska sångarförbund tills vidare nen angående statsförslaget för· år
15838: inte ~torde komma ifråga, skulle staten till- 1946 upptaga ett anslag, stort
15839: dela ettvart av de 11 övriga lokalförbun- 330,000 mark, Wl understöd åt Fin-
15840: den 30,000 mk ,per år, sammanlagt 330,000 lands svenska sång- och musikför·-
15841: mk per år. bund.
15842: Helsingfors den 19 april 1945.
15843:
15844: Albert Brommels. Ernst von Born.
15845: Albin Wickman. Ebba östenson.
15846: Levi Jern. Matts Forss.
15847: Ralf Törngren. Nils Meinander.
15848: Ture Bollsten. C. 0. Frietsch.
15849: Max Sergelius.
15850: 353
15851:
15852: VIII,26. - Toiv. al. N:o 132. Suomennos.
15853:
15854:
15855:
15856:
15857: Bromm.els y. m.: j}fä.ärärahasta avustulcseksi Snomen 1'ttot-
15858: salaiselle laultt- jct mnsiil~lciliitolle.
15859:
15860:
15861: E d u s kun n a ll e.
15862:
15863: Työskentely laulukuoroissa ja jousiorkes- Nyttemmin ei kuitenkaan enää ole mah-
15864: tereissa on luonteenomaisimpia ilmauksia dollista pitää. kuorojen ja· orkesterien toi-
15865: Suomen ruotsinkielisen väestön tahdosta mintaa käynnissä suorittamatta niiden joh-
15866: vaalia ja lisätä velvoittavaa isäinperintöä, tajiU.e korvausta heidän edesvastuullisesta
15867: sen ihanteellisesta luonteesta ja sen her- ja vaativasta t:yöstään. Vaikkaka'an ei tois-
15868: kästä soitannollisten kauneusarvojen vas- taiseksi ole mahdollista taata. jokaiselle yk-
15869: taanottavaisuudesta. Eikä se vähimmin ole sityiselle kuoron- ja orke.sterinjohtajallc
15870: ilmaus tämän väestön pyrkimyksistä tasoi- vaatimatonta palkkiota hänen toiminnas-
15871: tella vhteiskunnallisia vastakohtaisuuksia. taan, niin on sitävastoin vaUan välttämii-
15872: Vu~nna 1939 toimi maan 12 paika:lli- töntä taat.a laulu- ja musiikkiliittojen mat-
15873: .sessa ruotsalaisessa laulu- ja musiikkilii- kaopettajille turvattu taloudellinen .toimeen-
15874: tossa yhteensä 136 laulukuoroa, joissa oli tulo. On nimittäin osoittautunut, että liit-
15875: 3,402 jäsentä, ja 47 jousiorkesteria, joiden tojohtajat epävarman taloudellisen ase-
15876: jäsenmäärä oli 416. Järjestäytyneett. laula- mansa vuoksi ova.t katsoneet olevansa pako-
15877: jat ja soittajat, yhteensä 3,818 henkilöä, tettuja j&ttämään matkaopettajan toimensa
15878: vastasivat enempää kuin 1 prosenttia Suo- kun heille on ilmaantunut varmempi ·toi-
15879: men ruotsinkielisestä väestöstä. Vapaan meentulo. Olisi valitettavaa sivistyksellistii
15880: sivistystyön alalla ilmenevien laulu- ja mu- taantumusta, jos se kunnioitettava taiteelli-
15881: siikkiharrastusten merkitystä sivistykselli- nen t:aso, jolle taitavat lii~ttojohtajat ovai
15882: selle edistykselle, huvitteluelämän jalostu- kohottaneet maaseudun musiikkikulttuurin,
15883: miseUe ja henkiselle rakennustyölle, var- mata.loituisi sen johdosta, etteivät hyvät
15884: sinkin maaseudulla, ei voitane yliarvioida. soittotaiteilijaJt voi ottaa suorittaakseen
15885: Vuosittain pidettävät paikalliset laulu- ja liittojohtajan liian alhaisesti palkattu.a,
15886: musiikkijuhlat ovat yhä enemmän saaneet mutta vaa.tivaa työtä.
15887: seudun nuorten sivistyspäivien aseman, jol- Suomen ruotsinkielisen väestön osalta
15888: loin keräydj"tään niiden elämänarvojen ym- koskee nykyisin ajankohtainen nuorison-
15889: pärille, jotJm yhä antavat kotiseudunrak- ohjaaj.akysymys suuressa määrin kuorojen
15890: kaudelLe uutta voimaa. Ja suuret yleiset ja orkesterien johtajia. lVIikäli valtioNa on
15891: laulu- j•a musiikkijuhlat, joista kymmenes mahdollisuuksia avustuksin edistää vapaata
15892: pidetään kesäHä 1946, ovat muodostuneet >Sivistystyötä, on s,envuoksi luonnollista, että
15893: isänmaallisiksi juhlatilaisuuksiksi. kansanomainen laulu- ja musiikkitoiminta
15894: Tämän sivistystyön saatua sen suuren saa osansa tarkoitukseen käytettävistä val-
15895: laajuuden, mikä sillä on nyttemmin, on tion varois•ta.
15896: käynyt välttämättömäksi, että. jokaisessa Suomen ruotsala.inen laulu- ja musikki-
15897: paHmllislii!tossa on liitonjohtaja, t.s. kuoron- liitto on hahmoitellut seuraavan suunnitel-
15898: ja. orkesterinjohtaja vastaamassa tästä toi- man laulu- ja musiikkiliittojen toiminnan
15899: minnasta. Varsinkin nykyisin, jolrloin on rahoittamiseksi. Liittojohtajan palkkaami-
15900: yritettävä pysyttää maaseudun nuoriso ko- seksi oli vähimmäismeno 60,000 markkan
15901: tiseuduillaan, on tärkeätä saada maaseudun liit:toa ja vuotta kohti. On arveltu, ettii
15902: elämä mahdoHisimman sisältörikkaaksi ja kukin yksityinen .liitto hankkisi puolet tästii
15903: an<taa nuorisolle mahdollisuuksia. s-ellaisten määrästä eli 30,000 markkaa, m.m. saamalla
15904: henkisten kykyjensä harjoitteluun kuin on apurahoja niiltä kunnilta, jotka muodosta-
15905: järjestetty laulu- ja musiikkitoiminta. vat liiton toimialueen. Toinen puoli, 30,000
15906: 354 VIII,2 6. - Brommels y. m.
15907:
15908: markkaa, olisi valtioapua. Kun Helsingin ,ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
15909: ruotsalainen :laulajaliitto ei toistaiseksi tuHe vomuksen,
15910: kyseeseen, joutuisi valtio muille 11 pa,ikal- että hallitus esitykseensä vuoden
15911: ~isliitolle jakamaan vuosittain 30,000 ma,rk- 1946 tulo- ja menoarvioksi ottaisi
15912: ka:a liittoa. ja vuotta kohti, yhteensä 330,000 'ma1·kan suuruisen määrära-
15913: 330,000 markkoo vuodessa. han Suomen nwtsalaisen laulu- ja
15914: Edelläesitetyn perusteella kunnioittaen musiikkiliiton avustamiseksi.
15915: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
15916:
15917: Albert Brommels. Ernst von Born.
15918: Albin Wickman. Ebba östenson.
15919: Levi Jern. Matts Forss.
15920: Ralf Törngren. Nils Meinander.
15921: Ture Hollsten. C. 0. Frietsch.
15922: Max Sergelius.
15923: 355
15924:
15925: VIII,21. - Toiv. al. N:o 133.
15926:
15927:
15928:
15929:
15930: Kankainen y. m.: Esityksen cmtcmtisesta kasvatustieteellisen
15931: keskuslaitoksen pentstamisesta Helsinkiin.
15932:
15933:
15934: Ed u s kunnalle.
15935:
15936: Välirauhan solmiamisen jälkeen on kas- voa antavana elimenä. Lisäksi pitäisi lai-
15937: vatus- ja opetusolojen kehittäminen tullut toksen käytettäYänä olla stipendejä, joita
15938: entistä tärkeämmäksi. Kun otamme lmo- annettaisiin henkilöille, jotka ovat haluk-
15939: mioon, että maassamme on jo olemas.-sa tut- kaita suorittamaan tutkimuksia ajankohtai-
15940: kimuslaitoksia monia eri aloja varten, tun- sista ja laitoksen työskentelylle tärkeishi
15941: tuu luonnolliselta, että tarvitaan keskuselin kysymyksistä. -
15942: myös niitten olosuhteitten tarkkaamiseksi ja r~aitoksessa tarvittaisiin kasvatusopillinen
15943: tutkimiseksi, joissa ihminen kehittyy lap- kirjasto ja lukusali, jotka olisi järjestettävii
15944: sesta kansalaiseksi. Jo yhteiskunnan oman niin, että halukkaat kautta maan voisivat
15945: edun kannalta on sitä pidettävä välttämät- sieltä lainatta haluamiaan teoksia. Näitten
15946: t.. •. ..
15947: ,omana. pohja on jo luotu, koska Helsingissä toimi-
15948: Tällaiseksi keskuselimeksi on suunniteltu vassa ,Kasvatusopillinen kirjasto ja luku-
15949: sitä Kasvatustieteellistä Keskuslaitosta, sali"-nimisen säätiön kirjastossa on jo suun-
15950: jonka perustamisesta m. m. kouluhallitus nilleen 15,750 nidettä ja lisäksi voitaisiin
15951: on jo ainakin kaksi kertaa tehnyt esityksen siihen liittää kouluhallituksen noin 11,000
15952: opetusministeriölle. Sen tarpeellisuudesta nidettä käsittävä kirjasto.
15953: on niin kansanopetuksen kuin oppikoulun- Laitoksen yhteyteen olisi järjestettäv2[
15954: kin opettajaneuvostoissa tehty aivan yksi- koulumuseo, jota varten on jo pitemmän
15955: mielisiä päätöksiä. Myös eduskunta on ajan kerätty materiaalia, mutta jota ei o]e
15956: asiaa käsitellyt ja kehittänytkin sitä niin vielä lopullisesti muodostettu. Sen tulisi
15957: pitkälle, että vuoden 1940 tulo- ja meno- antaa selvä kuva koululaitoksemme kehityk-
15958: arvioon otettiin laitosta varten 132,000 sestä ja tarjota siten osaltaan varmaa p~h
15959: markan määräraha, mikä kuitenkin myö- jaa koulun uudistuspyrkimyksille.
15960: hemmin sodan johdosta poistettiin. Tähän laitokseen kuuluisi myös näyttely-
15961: Lyhyesti sanoen tämän keskuslaitoksen osasto, jossa olisi m. m. pysyväinen koulu-
15962: tehtävänä olisi tarkkailla niitä moninaisia kalusto- ja havaintovälinenäyttely. Siellii
15963: probleemoja, jotka esiintyvät eri koulumuo- saisivat ne henkilöt, jotka hankkivat kou-
15964: tojen opetus- ja kasvatustyössä, suorittaa luihin kalustoa ja opetusvälineitä, pätevää
15965: oma-alotteisesti tai eri virastojen, komiteain ohjausta voidakseen suorittaa tehtävänsä
15966: ja yhteisöjen kaipaamia näihin kouluihin tarkoituksenmukaisimmalla ja taloudelli-
15967: liittyviä tutkimuksia, toimia tälle alalle sesti edullisimmalla tavalla. Tämä osasto
15968: kuuluvana tiedoituselimenä sekä kotimaassa järjestäisi samalla niin itse laitoksessa kuin
15969: että ulkomaille päin ja herättää luentojen, muuallakin maassamme varsinkin erilaisia
15970: kurssien ja näyttelyjen avulla opettajis- uudempia pyrkimyksiä osoittavia oppilas-
15971: tossa, oppilaiden vanhemmissa y. m. harras- työnäyttelyitä ja herättäisi siten koulu-
15972: tusta ja mielenkiintoa kasvatus- ja koulu- maailmassa ja n. s. suuressa yleisöss~i mie-
15973: kysymyksiä kohtaan sekä järjestää jatko- lenkiintoa koulua ja kasvatusta kohtaan.
15974: koulutusta eri koulumuotojen opettajille. Laitokseen liittyisi myös filmi- ja kasva-
15975: Tämän laitoksen johtajana olisi tieteelli- tusosasto, jossa olisi m. m. koulutarkoituk-
15976: sesti tehtäväänsä valmistunut henkilö, jota siin soveltuvia filmikoneita sekä opetusfil-
15977: kutsuttaneen professoriksi. Hänen apunaan mejä ja jonka tehtävänä olisi lainata niitti
15978: pitäisi olla vähintään kaksi tutkimusasis- halukkaitten opettajien käytettäväksi.
15979: tenttia sekä pedagoginen lautakunta neu- Kasvatustieteellinen keskuslaitos voita-
15980: 356 VIII,27.- Kaukainen y. m.
15981:
15982: neen aluksi sijoittaa kouluhallituksen ra- Kirjasto ja lukusali ........ . 24,000 mk
15983: kennukseen, jossa on kohdakkoin tarkoitus Kalusto ................... . 50,000 "
15984: järjestää lisähuoneita ullakkokerrokseen, Valaistus ja lämmitys ..... . 20,000 "
15985: joten osa alakerroksesta vapautuisi laitok- Sekalaisia menoja ......... . 39,600 "
15986: sen käyttöön. Kalliinajan- ja kalliinpaikan-
15987: Laitos voisi aloittaa toimintansa jo syys- lisät sekä ikä- ja perhelisät 70,000
15988: kuun 1 päivänä 1946, jolloin siihen perus- "
15989: Yhteensä 400,000 mk
15990: tettaisiin laitoksen johtajan (professorin)
15991: virka (peruspalkka vuodessa 111,000 mark- Vaikka laitoksen laajentuessa myöhem-
15992: kaa), kahden tutkimusasistentin (a 77,100 min kustannukset jossain määrin kohoaisi-
15993: markkaa), kirjastonhoitajan (69,300 mark- vat, täytyy kuitenkin tunnustaa, että itse
15994: kaa), toimistoapulaisen (39,300 markkaa) tarkoitusta silmällä pitäen ne ovat sangen
15995: ja vahtimestarin (29,400 markkaa) virat. kohtuulliset.
15996: Laitoksen koko menosääntö v. 1946 olisi Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten saam-
15997: seuraava: me kunnioittaen ehdottaa eduskunnan pää-
15998: tettäväksi toivomuksen,
15999: Laitoksen· johtaja (professori)37,000 mk
16000: Kaksi tutkimusasistenttia ... .51,400 " että hallitus ensi tilassa antaisi
16001: Kirjastonhoitaja ........... . 23,100 " Eduskunnalle esityksen kasvatustie-
16002: Toimistoapulainen ......... . 13,100 " teellisen keskuslaitoksen perustami-
16003: V ahtimestari . . ............ .9,800 " sesta Helsinkiin ja jo ensi vuoden
16004: Pedagoginen lautakunta 7,000 " tulo- ja menoarviossa varaisi tarkoi-
16005: Luennoitsijoiden palkkiot ... . 5,000 " tusta varten 1·iittävän mää1·ärahan.
16006: Tutkimusstipendit ......... . 50,000 "
16007: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
16008:
16009: Kosti Kankainen. Urho Saariaho.
16010: Matti Ytti. Niilo Honkala.
16011: Leo Leppä..
16012: 357
16013:
16014: VIII,2s. - Toiv. al. N:o 134.
16015:
16016:
16017:
16018:
16019: Nevalainen y. m.: Toimenpiteistä kulttuurijärjestöjen ja
16020: -rahastojen saattamisesta valtion valvontaan.
16021:
16022:
16023: E d u s k u n n a ll e.
16024:
16025: l\laamme nyt astuttua demokraattisen ke- luva henkilö on saanut menehtyä tarpeel-
16026: hityksen tielle on koko edistyksellinen kan- lisen tuen puutteessa.
16027: samme omaksunut vakaumuksen, että uusi Koka kyseessäolevien säätiöiden ja rahas-
16028: henki on saatava syntymään myös viralli- tojen johdossa ei ole voitu havaita välttä-
16029: sessa kasvatustyössä, koululaitoksessa ja mättömiä :muutoksia tapahtuneen, joten
16030: koko sivistyselämässämme. Tällöin joudu- myöskään niiden työskentelyssä ei ole rat-
16031: taan toteamaan, että useat maassamme toi- kaisevia muutoksia odotettavissa ilman
16032: mivat erilaisia kulttuuritarkoituksia palve- valtiovallan toimenpiteitä, ehdotamme edus-
16033: levat yksityiset tai valtion kannatusta naut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16034: tivat säätiöt ja apurahastot työskentelevät
16035: hengessä, joka ei ole demokraattiselle kehi- että hallitus suorituttaisi tutki-
16036: tykselLe myönteinen. Palkintoja ja avus- muksen kyseessäolevien kulttuurisää-
16037: tuksia myönnetään mielellään vähemmän- tiöiden ja -rahastojen toiminnasta ja
16038: kin ansiokkaita tai kannatettavia henki- Ed11$k1tnn.alle tehtävän lakiesityksen
16039: löitä tai pyrkimyksiä varten, kunhan nii- avulla tai rnuuten huolehtisi niiden
16040: den suosituksena vain on demokraattiselle toiminnan saattamis;esta valtiovallan
16041: kehitykselle kielteisiä ominaisuuksia, :mutta valvontaan niin että uusi, demo-
16042: sitävastoin on voitu nähdä, että kulttuuri- kraattinen henki niidenkin toimin-
16043: elämämme ensimmäisiinkin edustajiin kuu- nassa tulisi taatuksi.
16044: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
16045:
16046: Anna Nevalainen. Elli Stenberg.
16047: Mauri Ryömä. Aleksi Rinne.
16048: Hertta Kuusinen. Johan Toivo Järvinen.
16049: Antto Prunnila. Konsta Talvio.
16050: Reino Uusisalmi. Lauri Myllymäki.
16051: 358
16052:
16053: VIII,2u. - Toiv. al. N :o 135.
16054:
16055:
16056:
16057:
16058: Ryömä y. m.: ·Toimenpiteistä Neuvostoliiton tieteellisiä pe-
16059: 1'tl$teita koskevan kesk1tskirjaston ja -laitoksen perusta-
16060: miseksi maahamme.
16061:
16062:
16063: E d u s kunnalle.
16064:
16065: Virallista kasvatustyöt~imme ja muuta si- toa, luentotoimintaa, opinto-ohjausta y. m.
16066: vistyselämäämmc nyt ryhdyttäessä uudis- ulkonaisia mahdollisuuksia. Sentähden eh-
16067: tamaan demokraattisessa hengessä on luon- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
16068: nollista, että niiden eräänä oleellisena piir- muksen,
16069: teenä tulee olemaan yhteistyö Neuvostolii-
16070: ton ja muiden demokrattisten valtioiden että hallitns asettaisi komitean val-
16071: kanssa. Sotavuosina on maassamme suun- mistamaan Neuvostoliiton tieteellisiä
16072: nattomasti lisääntynyt mielenkiinto niitä per'usteita koskevan keskuskirjaston
16073: tieteellisiä perusteita kohtaan, joiden poh- ja -laitoksen pentstamista maahamme,
16074: jalla Neuvostoliitto on saavuttanut loista- antaisi asiasta esityksen Eduskun-
16075: van sotilaaJUisen menestvksensä. Se filoso- nalle ja ryhtyisi tarpeellisiin toimen-
16076: fia, joka muodostaa neu~-ostoliittolaisen tie- piteisiin 1·iittävän taloudellisen tuen
16077: teen ytimen, on kuitenkin ,laaja tiede si- ttwvaamiseksi ennestään olemassaole-
16078: nänsä eikä ole helposti yleisemmin opiskel- ville samaa tarkoitusta palveleville.
16079: tavissa ilman asianmukaista keskuskirjas- letitoksille .in järjestöille.
16080: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
16081:
16082: Mauri Ryömii Elli Stenberg.
16083: Hertta Kuusinen. Antto Prunnila.
16084: Anna Nevalainen. Konsta Talvio.
16085: Olga Virtanen. Johan Toivo Järvinen.
16086: 359
16087:
16088: VIII;so. - Toiv. al. N:o 136.
16089:
16090:
16091:
16092:
16093: Hiekkala y. m.: Toimenpiteistä itseopiskelua varten tar-
16094: peellisen arwmattikirjallisuuden valmistam.iseksi ja kiilyt-
16095: töö.n saattamiseksi.
16096:
16097:
16098: E d u s k u n n a ll e.
16099:
16100: Va Hioneu vosto asetti muutamia päiviä kirjaHisuutta. Siksipä onkin tunnettu tosi-
16101: sitten opetusministeriön ehdotuksesta komi- asia, että ruotsinkielistemme keskuudessa
16102: tean harkitsemaan kysymystä, mihin toi- erikoisammattitaidot ovat yleensä korkeam-
16103: menpiteisiin on ryhdyttävä suuremman yh- malla tasolla kuin suomenkielisten, jotka
16104: tenäisyyden ja säästäväisyyden saavuttami- useinkin joutuvat toimimaan eräänlaisina
16105: seksi oppikirjain valmistamisessa kansa-, aputyömiehinä, vaikka heillä olisi muuten
16106: oppi- ja ammattikouluja varten sekä uusien yhtä hyvät edellytykset ammattipätevyyden
16107: oppikirjojen aikaansaamiseksi niillä aloilla, hankkimiseen.
16108: joilla niistä on puutetta. Samalla kuin Kun nyt jälleen- ja uudelleenrakennus-
16109: tämä aloite mielihyvin todetaan ja toivo- työn vauhtiin saamiseksi on järjestetty eri-
16110: taan sen johtavan käytännössä siihen, että laisia pikakursseja sodan vuoksi laiminlyö-
16111: oppikirja-alalla vallitseva sekavuus ja tuh- clyksi jääneen ammattikasvatuksen korvaa-
16112: laus tosiaankin viimeinkin saadaan päätty- miseksi sekä yleensä ammattipätevyyden
16113: mään sekä varsinkin ammattikouluissa ja kohottamiseksi, on siinä ollut suurena hait-
16114: korkeakouluissa vallitseva oppi_ ja kurssi- tana tarkoitukseen sopivan, välttämättömän
16115: kirjojen puute poistetuksi, on syytä nykyi- ammattikirjallisuuden puute, joka erikoisen
16116: sessä tilanteessa kohdistaa erikoista huo- kipeästi huomattiin jo rintamaopiskelussa.
16117: miota sellaisen ammattikirjallisuuden hank- Asiain näin ollen olisi välttämätöntä ryh-
16118: kimiseen, jonka avulla voitaisiin itseopiske- tyä kiireellisesti tehokkaisiin toimenpitei-
16119: lun ja vapaan sivistystoiminnan muodossa siin sellaisen ammattikirjallisuuden aikaan-
16120: kohottaa laajojen kansalaispiirien ammatil- saamiseksi, että eri aloille aikovat ja niillä
16121: 1ista tasoa. työskentelevät voivat lyhyessä ajassa ja
16122: Täytyy sanoa, että varsinkin suomenkie- mahdollisimman vähäisellä lisäohjauksella
16123: linen ammattikirjallisuus on meillä useim- oppia soveltamaan käytäntöön kirjassa an-
16124: milla tärkeilläkin aloilla jokseenkin koko- netut ohjeet, opit ja tiedot sekä että näitä
16125: naan olematon ja että me tuossa suhteessa ammattikirjoja samalla voisivat käyttää
16126: olemme auttamattomasti jäljessä toisista perus- ja pohjatietojen hankkimiseen myös-
16127: sivistysmaista. Tämä puute tunnetaan erit- kin ne, jotka suunnittelevat jatko-opiskelua
16128: täin kipeästi suomenkielisissä ammattimies- jossakin oppilaitoksessa tai muuten opinto-
16129: piireissämme, joissa on äsken m.m. perus- kurssien suorittamisessa.
16130: tettu Ammattikirjallisuuden Edistämisyh- Tässä yhteydessä voitaisiin myöskin ottaa
16131: distys asiaa ajamaan. V wpaassa sivistystoi- harkittavaksi, eikö valtion olisi itsensä ryh-
16132: minnassammekin on aivan liian suuressa dyttävä kiinteästi ohjaamaan tai mahdolli-
16133: määrässä jäänyt sivuun ammatillinen opis- sesti kustantamaan tällaista ammattikirjal-
16134: kelu ilmeisestikin siitä syystä, ettei ole ole- lisuutta. Tä:llä alalla on kysymys kansalais-
16135: massa suomenkielistä, tarkoitukseen sopi- elämän ja myöskin kansantalouden perus-
16136: vaa ammattikirjallisuutta. Ruotsinkielinen arvoista kuten yleisestä ammattitaidosta ja
16137: kansanosamme on tuossa suhteessa parem- työtehosta sekä sivistyskehityksen yleisestä
16138: massa asemassa, koska se voi melkoisessa suuntauksesta, johon valtiovalta ei voi suh-
16139: määrässä käyttää hyväkseen läntisen naa- tautua välinpitämättömästi eikä jättäytyä
16140: purimaamme suhteellisen runsasta ammatti- sivusta katsojan asemaan.
16141: 360 VIII,so. - Hiekkala y. m.
16142:
16143: Tärkeintä tässä vaiheessa kuitenkin on Edellä sanotun perusteella ehdotamme
16144: saada nopeasti aikaan ammattitaidon kohot- kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
16145: tamisessa ja työtehon voimistamisessa vält- toivomuksen,
16146: tämätön ammattikirjallisuus, jota tulisi olla
16147: saatavissa kaikissa kirjastoissa sekä hankit- että hallittts rinnan kansa-, oppi-,
16148: tavissa mahdollisimman halpaan hintaan. ammatti- ja korkeakoUlujen oppi-
16149: Tämä ei kuitenkan voi tapahtua ilman val- ja kurssiki1·jojen valmistus- ja ratio-
16150: tiovallan tehokasta taloudellista tukea. Val- nalisoimistoimenpiteitten kanssa ot-
16151: tion olisi rii:ttävin apurahoin ,tai muuten taisi kiireellisesti valmisteltavaksi ja
16152: sopivalla tavalla rohkaistava ja tuettava toteutettavaksi myöskin itseopiskelun
16153: ammattioppikirjojen kirjoittajia sekä edis- varten tm·koitet1tn ammattikirjaUi-
16154: tettävä kirjojen menekkiä ja tarkoituksen- suuden vabnistamisen ja käytäntöön
16155: mukaista käyttöä. saamisen.
16156: Helsingissä huhtikuun 18 päiYänä 1945.
16157:
16158: Lassi Hiekkala. Kalle Kauppi.
16159: Bruno Sarlin. Ensio Kytömaa.
16160: Sulo J. Teittinen. Eino Laitinen.
16161: Yrjö Suontausta. Akseli Brander.
16162: J. F. Tolonen. L. 0. Hirvensalo.
16163: Edvard Pesonen. Hertta Kuusinen.
16164: Jussi Annala. Yrjö Kallinen.
16165: Yrjö Kilpeläinen. Alpo Lumme.
16166: 361.
16167:
16168: VIII,31. - Toiv. al. N:o 137.
16169:
16170:
16171:
16172:
16173: Vennamo y. m.: Koultäalon mkentamisesta 'Siilinjärven
16174: lceslrikoul ulle
16175:
16176:
16177: E d u s k u n n a ll e.
16178:
16179: Eräs luovutetun alueen valtion oppikou- luokka- ja crikoi.slnokkahuoneiden puut-
16180: luista eli Sahnin keskikoulu toimii nykyisin teesta. Kun koulun nykyinen oppilasmäärä
16181: Siilinjärven kirkonkylässä, Siilinjärven on näin huomattava ja todennäköistä on,
16182: keskikoulu-nimisenä hyvin puutteellisissa että se tulevaisuudessa tulee ainakin nykyi-
16183: oloissa. Koululla ei ole käytettävänään sen suuruisena pysymään, on mielestämme
16184: omaa rakennusta, vaan on se työskennellyt kiireellisesti ryhdyttävä poistamaan koulun
16185: rinnan paikallisen kansakoulun kanssa tä- toiminnassa vallitsevia haittoja, ja olisi
16186: män koulurakennuksessa. Onpa ollut pakko tämä toteutettavissa siten, että Siilinjärven
16187: tilan ahtauden vuoksi vuokrata erästä luok- keskikoululle hankitaan uusi ajanmukainen
16188: kaa varten huone läheisestä yksityistalosta. koulutalo, johon voidaan ottaa ainakin 200
16189: Luovutetulla alueella toimiessaan oli Sal- oppilasta yhtäaikaa opiskelemaan.
16190: min keskikoulussa ennen talvisotaa noin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16191: 130 oppilasta. Tällä hetkellä on koulussa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16192: lähes 170 oppilasta, joista enemmistö on vomuksen,
16193: entiseen Salmin kuntaan kuuluneen siirto-
16194: väen lapsia. Keskikoulu olisi kuitenkin Sii- että hallitus Mireellisesti hankkisi
16195: linjärvellä jo seudun paikallistakin väestöä selon siitä, paljonko uuden ta.rkoitus-
16196: yarten tarpeen. Parhaalla tahdollakaan ei taan vctstaavan koulutalon rakenta-
16197: ole voitu järjestää riittävää tilaa nykyisille minen Siilinjärven keskikoululle tu-
16198: oppilaille, joiden opetus jatkuvasti vuosi lee vaatimaan valtiolta varoja, sekä
16199: vuodelta tulee huomattavasti kärsimään ti- että hallitus sen jälkeen viivytyksettä
16200: lanahtaudesta ja tarkoitukseen soveltuvien antaisi siitä Eduskttnnalle esityksen.
16201: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
16202:
16203: Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
16204: 362
16205:
16206: VIII,32. - Toiv. al. N :o 138.
16207:
16208:
16209: K. Eskola y. m.: 1'oimenpiteistä maaltapaon estärniseksi.
16210:
16211: E d n s k u n n a ll e.
16212:
16213: Niiden monien suurten itehtävi:en jou- mänsä rikastuttajin:a. Maaseutu on sensi-
16214: kossa, jotka sodan jälkeen vaativat osak- jaan unohdettu, sen nuorison ammailti- ja
16215: seen ,erityistä huomiota, on maaseudun ai- sivistyskasvatus pidetty 1toisarvoisena ja tu-
16216: nee1ilisen ja henkisen :elämän kehiHämi- lokset tästä yksipuolisuudesta rulkavat
16217: sellä oma tärkeä sijansa. NäJ~ttää näet maaJltapaon muodossa eritltä-in selvästi nä-
16218: siltä, :että maalais- ja lmupunki:laisasutnk- kyä. Esitelmä, jossa esitettiin monia käy-
16219: sen väJlisessä kilpailussa alkaa maaseutu tännöllisiä suunnitelmia päättyi ponsiin,
16220: jäädä mltkaisevasti jälkeen. lVIaata1ousvä- jotka kunnaUispäivien osanottaj•at yksimie-
16221: kieä on meiHä enää vain n. 50 % koko lises,ti hyväksyivä.t. Niissä mainittiin m. m.
16222: väestöstä, vastaavan määrän ollessa itsenäi- että koulu-uudistuksia toteutettaessa pyri-
16223: syyden a'lussa 65 %. Eriltyises:ti viime ai- iiiän mahdollisimman paljon parantamaan
16224: koina, kun sodanaikaiset työNtjoituk'3€:t maalaisnuorison sivistysmahdollisuuksia ja
16225: poistettiin, on väestön siil'tyminen kaupun- ottamaan tällöin nimenomaan huomioon
16226: keihin saamassa yhä suuremman laajuuden. maaseudun erikoiset olot ja sivistystarpeet
16227: Kun tämäJn suuntautumisen jaitlmmis:e:Ha ja että valtio •tukisi maaseudun vapaata
16228: tulisi olemaan kohtru1okkaat seuraukset lmnsansivistystyötä niin runsaasti, että ero
16229: maaseudun ja koko kansamme 'taloudelli- kaupunkien ja maaseudun nuorison sivis-
16230: selle ja kulttuuriselle elämäiJle, on asiaan t~'S- ja viihdytysmahdo1lisuuksien välillä
16231: alettu kiinnittää eri jä.rj,estöjen taholta vn- ~nataisiin tasoitetuksi.
16232: kavaa huomiota. l\skeittäin Helsingissä pi- Kun maal:tapaon seuraukse.t erikoisesti
16233: detyillä koko maata käshtävillä kunnaUis- huomioon ottaen lähinnä edessä olevat vuo-
16234: piiiv.illä maisteri V. Eskola piti esite1mi1n det, jolloin .elintarvik~tuotanrto on saatav•a
16235: maaseudun sivistystoiminnan ~tehostamiseR1 o kaikin käytettävissä olevin l~einoin nouse-
16236: ja maalt,apakoi[miön syistä ja niistä toi- maan, ovait ka:nsamme kokonaisedun kan-
16237: mmpite.istä, jotka olisivat t,arpee:Hisia ja na:J:ta kielteisiä, niin on valtiovallan velvdl-
16238: myöskin kiireellisiä epäkohdan poistami- lisuus .tukea niitä :toimenpiteitä, jotka maa-
16239: seksi. Esit-elmässä todettiin, cHä maa1ta- 1 seudun omassa piirissä on suunniteHu epä-
16240: paon syynä on taloudellisilla ja sosiaali- kohdan korjaamiseksi ja toisa.aa:ta ryhtyä
16241: silla tekijöillä keskeilllen asema. Maaseudun suunnitt:elema,an maaseudun koulu- ja am-
16242: täytyisi kyetä tarjoamaan samanlaiset ta- mattikasvatuks-en perusteellista uudista-
16243: loudeliliseit ja sivistykselliset mahdolilisuu- mista tasapuolisuuden saavubtamiseksi.
16244: d€t kuiin mitä on kaupungeissakin. Tämän Edellä maini·tun johdosta ehdO'tamme
16245: 'tasapainotilan saamiseksi 'tarvittaisiin kun- kunnioit·taen eduskunnan hyväksyttäväksi
16246: rtien ja val,tiovail:lan tahO'lta monia toimen- toivomuksen,
16247: pi-t:eitä s.ekä varojen myöntämistä suunni- että hallitus kiinnittäisi kiireisesti
16248: teltujen uudistuksicn toteuttamiseksi. Sillä vakavan h·uomion laa.jaksi pais1wan
16249: maaseutu on ratkaisevasti jäänyt hei- rnaaltapaon estämiseksi jct ryhtyisi
16250: kompaan asemaan niis,tä viimeisi'en vuosi- kaikkiin niihin 'toimenpiteisiin, joit-
16251: kymmenien luoman ll:'ehi:tyksen tuloksista, ten avulla kaupttnkien .in rnaaseudtm
16252: jotka ovat kaupungissa asuvien käytetHi- välinen tctlondo.llinen ja s1:vistyksel-
16253: vissä, heidän ta[oude1lisen ja henkisen elä- linen elämii saataisiin tasa-arvoiseksi.
16254: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
16255: Kusti Eskola. Lauri Laine. Markus Niskala.
16256: Yrjö Hautala. Lauri Murtomaa. Martti Miettunen.
16257: J. Pyörälä. Toivo H. Kinnunen. Eino Laitinen.
16258: Samuli Simula. Eemil Pääkkönen. Aapo Inkinen.
16259: Eino Möttönen.
16260: •• ••
16261:
16262: VALTIOPAIVAT
16263: 19 4 5
16264:
16265: LIITTEET
16266: IX
16267:
16268: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
16269: TOIVOMUSALOITTEET
16270:
16271:
16272:
16273:
16274: HELSINKI 1945
16275: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16276: Maa- ja karjataloutta, asutusta ja uudisraivausta, maan
16277: hankintaa ja sosialisoimista, maataloustuotteiden säännös-
16278: telyä, maatalouskouluja, metsätaloutta, kalastusta, koti-
16279: taloutta, kotiteollisuutta, kerhotoimintaa y. m. koskevia
16280: laki- ja toivomusaloitteita.
16281: 367
16282:
16283: IX,L - Lak. al. N:o 31.
16284:
16285:
16286: Pärssinen y. m.: Ehdottls laiksi maanhankintalain muutta-
16287: misesta.
16288:
16289: E cl u s k u n n a ll e.
16290: Vrnoden 1944 valtiopäiville jä:Le.ttiin haHi- sekä kun ki,eleUisieit näkökohdat s,i,irtovä>en
16291: <t:uks:en esitys N: o 157, johon sjsäl:tyJwen sijoiJbtam.is:e.ssa on riittävästi huomioitu
16292: ehdotuksen maanhankintalaiksi eduskunta maa,nha,nkinit.al:a,in edelJ:isessä di 91 § :1300,
16293: eri;näisin nmutoksin hyväiksyi kuluvan vuo- nilli:n yHä olevaan vå1irt:ahm rohke-ne1nme kun-
16294: den huhtikuun 3 p.äivä:nä. Kun. sanotun nioittaen :ehdot1taa,
16295: lain 92 § on: fuui,tl0<nkim varsin ;tul!lti:nnan
16296: vM>:a~neJJ j1a s1en toteu:t;taminen va:ike,ut;taa että Ecluskttnta hyväksyisi setlTaa-
16297: asianmuka,i>s·en s:i,joiltillSSillunnl~telma11 t,elma van lakiehdotuksen:
16298:
16299: Laki
16300: maanhankintalain muuttamisesta.
16301: Eduskunnan päätölmcn nmkai:S1est.i, joka on: rtehty v.a.Jtiopäiv.äjärj,estyksen 67 §: ssä
16302: säädert:;vUä ,t:a.vaHa, kmmotaan kuun päivänä 1945 annert:un maanhamki·nlta-
16303: hin 92 § ja. mmut',eltaa.n 53 § näirr1 lm.l!UJluvaksi:
16304: 53 §. Eri,tyi:sri,gtä syistä voi maraitaloiUsrminlisteriö
16305: Jos kii,ntce.i:-;.tön omis:taj:a :tal'11ti0o viiljeltly:n oitkcufbt,a,a maanlun:astusla,utaikunnan maa-
16306: ml3:an sijast:a luovuutaa Inaa.tailousketlpo'ista rää.mäån 1 momen1t1issa ,tl11rkoiiJt,eJ1n.m a.jan
16307: maa.ta, olikooill! häooUä si:ihen oiJkJeus, mriJiloin en~ntään viiden vuoden p·:iJtuise!ksti.
16308: maarul unastuslmllbaik:unt,a h3!I1kiltse!e sen ltia,r- l\faa1taJo11Sil11::iJnisteriö voi v~JV'oitltiaa rnaa.n-
16309: koi,tuk:s:enmuikai~'eks,i ja. s'e :pakkol~ffi omisrt:a:jan, joka 91 §: n sääntnöst~en joh-
16310: ,ta.va,n ,wltUJeen la13.juud!en huomioon otltiaielll cloota V'a:paUJtuu ma,a,n lu.ovutusrvelrvoU,isutu-
16311: on mahdoJE.s:ta, ,ehdolla, '.että härr ma;aill- ·dtoot,a, tahi luovuttaa. 't1ämän larr:n lt:arlmilit1uik-
16312: lu1nasrtmsilallutakurmJJa;n määräämjililä ehcloiUa siin maata itJa·i VJe~i1a1l:uet~ta. vähemmä,n kuin
16313: ja ajassa, jokia ei saa olJa: ko1mea vuot:ta mi,tä hän olisi j<J!UIUu;nut 1uovutil:amai31ll, jo!m
16314: :p~t,empffi, r:aiva.a. hänetl,tä paikkoJ.una.s:t'elhta.- miva,ubt.amaiR.n ministeriön määrä:äani.h1ä
16315: wv.s:ta aluees:ta. sa;ma.n s11urlllir3:en p;eltoal1a111 aikana. ja pa.:ikasita hänen luoiVUJtwkE:ens:a
16316: hyväksy1ti1:ävää.n vilj·el\Yskunitoon ja krovut- vähernnyk&eJJ mukt~an määrä1tyn, v;ähimitä.ä.n
16317: taa va.s:ta,a,va;n ~aJaJlJ pe~toa itli~a1n saadan käy- plltoliltlois.ta:ffiel'it.a,ise:n alueen ta1i suorir!Ja,-
16318: tettäväksi, paiikal2ita:, jonka ~mam1l>una,s:t!U& maa,n k,u'Sita.nnul\r..s·et sen mukaan kuin a,se-
16319: lautakunta määrää, kunnes raivaus on täy- tukse11l:a sääcl!e:tään. Ra1iva.uiksesta maksetrta-
16320: sin suoritettu. Raivausvelvo1Jisuus on sen vat fuusta.nnulreet on suori,t,etit,ava, moo;talouco-
16321: täytettävä, joka kulloinkin omistaa kiintei,s. nl'illlisteriöHe vnosi,t.t.ailll yhtä suurina 1eri:nit.
16322: tiÖin, ja OJJ itäUa,islesta. :ras~iiteo1keudesta 1teh- kolnwn vuoden ku1uoo~a·. Raiv.auav;el'Volli-
16323: t.ävä merlcint.ä mruarekisitieri<in, josta se voi- suus t&i k:usta.nnukset; on s.en muoritlert:ltava,
16324: da;an poistaa aå.no.ast,f!ill,n omisrt::ajan' ja ·t.il,an joka kuHoilnkin omistaa ~kciånte:isltön, ja en
16325: saajaill ylJte-iseSitä haJmmuksest1a ~tai tuomio- kmtannukS'iHa 1 momentissa. ;ta~koirtettu
16326: ista1iirrnen pä,ätökse!Uä. RaivaiUJSvelvoUisuu- paJJt.t~ -j·a :ehwiikeus.
16327: den itä.yt,tämiiSieS;t.ä joh1t1uvisrt:1a kust.a:nnu:ksis;ta
16328: OJJ kjånt1ejstö pa,n:tt.in:a j,a. ot1et.aan ne siitä
16329: p,a,,l1enunail1a oiikteudeH:a k~uin verot, juHds- Tämä laki tulee voim~,a11 päivänä
16330: oåkeudelolisl~t m.a.I~su1t ja suorirtuks1et sekä kl11ut.a 1945.
16331: nnmt s~wmis:et ja e.tuudet, jois;t:a. kiintei.s.tö
16332: on ki,inni:wtrty tai m;nutoin pa.ntlti·na.
16333:
16334: Helsingissä 19 päivänä. huhtikuuta 1945.
16335:
16336: Matti Pärssinen. Tauno Saukkonen.
16337: Aapo Inkinen. Eino Möttönen.
16338: Antti J. Rantamaa.
16339: ,a68
16340:
16341: IX,2.- Lak. al. N:o 32.
16342:
16343:
16344:
16345:
16346: P. Tervo y. m.: Ehdotus lail.:si maanhankintalain 20 ja
16347: 48 § :n muuttamisesta.
16348:
16349:
16350: B d u s kunnalle.
16351:
16352: Sodanaikaista väestönsiirtämistä koskevat suuksia. Mainitun lain mukaan on asunto-
16353: suunnitelmat oli laadittu siten, ettei m. m. tilan saamisen ehtona m. m., että asian-
16354: työnsaantimahdoHisuuksia oltu otettu riit- omaisella on syyskuun 19 päivänä 1944 tai
16355: tävästi huomioon. ,Jatkuva asuntopula estää maaliskuun 12 päivänä 1940 ollut hallitse-
16356: siirtoväen siirtymisen asutuskeskuksiin tai maliaan asuntotontilla oman perhee.11
16357: muille sellaisille seuduille, joilla työtä olisi asunto tai aloitettu sellaisen rakentaminen.
16358: saatavissa. Tämän kestämättömän tilanteen Lisärajoituksena on, ettei asuntotilaakaan
16359: auttamiseksi ei ole muuta keinoa kuin mah- voida perustaa alueelle, jolle on vahvistettu
16360: dollisimman voimakkaan asuntotuotannon asemakaava. iVlolemmat edellämainitut ra-
16361: aikaansaaminen. Karjalan jälleenrakennus- joitukset olisi poistettava ja laki saatava
16362: työssä vuosina 1941-l!.l44 saadut kokemuk- siihen muotoon, eWi sen perusteella voitai-
16363: set osoittivat, että asuntojen puutteessa siin myöntää asuntotontteja kaikille siirto-
16364: oleva väestö ansiotyönsä ohessa pystyy yl- väkeen kuuluville henkilöille, joilla on mah-
16365: liHtävän nopeasti rakentamaan itselleen dollisuuksia ja halua rakentaa itselleen
16366: asunnon, kun sille vain tarjoutuu siihen oman perheen asunto.
16367: mahdollisuutta. Senvuoksi olisi siirtoväelle Edelläolevilla perusteilla ehdotamme,
16368: annettava oman kodin· rakentamista varten
16369: välttämätöntä tonttimaata paljon laajem- että Edttshunta hyväksyisi se1trcw-
16370: massa mitassa kuin mihin maanhankinta- van lakiehdotuksen:
16371: laki nykyisessä muodossaan antaa mahdolli-
16372:
16373:
16374: Laki
16375: maanhankintalain muuttamisesta.
16376: Eduskunnan päätök'len mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
16377: säädetyllä tavalla, muutetaan päivänä kuuta 1945 annetun maanhankinta-
16378: lain 20 ja 48 § näin kuuluviksi:
16379: 20 §. neHe muutoin katsotaan tarpeelliseksi an-
16380: Siirtoväkeen kuuluvan henkilön maan- taa asuntotila.
16381: saannin edellytyksenä on: Maan saannin edellytyksenä on myös,
16382: 1) että hän syyskuun 19 päivänä 1944 että siirtoväkeen kuuluva henkilö on täysi-
16383: tai maaliskuun 12 päivänä 1940 on saanut valtainen. Erityisistä syistä voidaan siirto-
16384: ja edelleen haluaa saada pääasiallisen toi- väkeen kuuluvalle henkilölle kuitenkin
16385: meentulonsa tahi asunnon ohella osan toi- hankkia tila tai asuntotontti, vaikkei hän
16386: meentulostaan maatilataloudesta tai lmlas- alaikäisyytensä vuoksi itse hallitse itseään
16387: tuksesta; tahi eikä omaisuuttaan.
16388: 2) että hänellä jompanå kumpana juuri Maata ei anneta edellä tarkoitetulle hen-
16389: mainituista päivistä on ollut hallitsemai- kilölle, joka 18 §: ssä mainitulla luovute-
16390: laan asuntotontilla oman perheen asunto tai tulla tai vuokratulla alueella on harjoitta-
16391: aloitettu sellaisen rakentaminen taikka hä- nut tila- tai metsäkeinottelua tai jonka
16392: IX,2. - P. Tervo y. m. 369
16393:
16394: hallinnassa ollut tila on hänen syystään jää- jen pemstarnisella älköön vaikeutcttako tai
16395: nyt rappiolle tahi joka Suomen alueella ehkäistäkö jo vahvistetun asemakaavan tai
16396: omistaa kohtuulliseksi katsottavan määrän rakennussuunnitelman toteuttamista eikä
16397: maata tai vähintään niin paljon kuin hän uusien totcutettavina olevien suunnitelmien
16398: tämän lain mukaan voi saada. laatimista kaupungissa tai kauppalassa.
16399: Bvankelisluterilaisten ja kreikkalaiskato-
16400: listen seurakuntien virkataloista on jätet-
16401: 48 §. tävä pakkolunastamatta sellaiset 1 momen-
16402: Kiinteistöstä m 'saa ottaa tai pakkolu- tissa mainitusta katselmustoimituksen knu-
16403: nastaa: luttamisesta lukien vähintään kolmeksi vie1ii
16404: 1) viljelmälle tarpeeHista metsämaa ta, jäljellä olevaksi vuodeksi vuokralle arme-
16405: joka, sovellettaessa 8 §: n 2 momentin sään- .tut, enintään 9 §: ssä mainitun viljelystilan
16406: nöksiä, voidaan paikkakunnalle perustetta- suuruiset alueet, jotka Dvat ennen 1 pi.ii ,~i.iå
16407: valle viljelystilalle hankkia metsämaaksi; heinäkuuta 1944 kirjallisella sopimuksella
16408: 2) aluetta tai kylän yhteiseen veteen vuokratut asutuslain 1 § :ssä mainitut ehdot
16409: Dsuutta, joka vuokra-alueiden lunastami- täyttävälle henkilölle, .ioka perheineen asuu
16410: sesta voimassa olevan lainsäädännön mu- tällaisella alueella olevissa rakennuksissa tai
16411: kaan voidaan lunastaa; omissa rakennnlmissaan alueen läheisvv-
16412: 3) aluetta tai kylän yhteiseen veteen dessii. Samoin on pakkolunastamatta jät~t
16413: osuutta, joka ennen 1 päivää heinäkuuta tävä mainittujen seurakuntien papistolle
16414: 1D44 enintään 8 § :ssä mainitun viljelys- pa:lkkaetuina luovutetuista maista enintään
16415: tai 10 § :ssä mainitun kalastustilan suurui- mainitun viljelystilan suuruinen alue, mil-
16416: sena muusta kuin cvankelisluterilaisten tai loin tällainen maa on ennen sanottua 1 päi-
16417: kreikkalaiskatolisten seurakuntien virkata- vää heinåJkuuta 1944 :viranhaltijan hallinta-
16418: loista ja papistolle palkkaetuina luovute- ajaksi annettu vuokralle sillä asuvalle, tässä
16419: tuista maista on 78 §: n 1 momentissa mai- pykälässä mainitut ehdot täyttävälle hen-
16420: nitusta katselmustoimituksen kuuluttami- kilölle.
16421: scsta lukien vähintään kolmeksi vielä jäl- Jos kantatila Jaa suuremmaksi kuin
16422: jellä olevaksi vuodeksi vuokrattu joko asun- 8 §: ssä tarkoitettu viljelystila, on metsii-
16423: totarkoitukseen tai viljeltäväksi tahi kalas- maata paMwlunastettaessa pyrittävä jättii-
16424: tusta varten sellaiselle henkilölle, joka elä t- mään sitä kantatilalle, paikalliset olosuhteet
16425: tää itsensä kokonaan tai pääasiallisesti ruu- huomioon ottaen, kohtuullisessa suhteessJ
16426: miillisella työllä tai on sellaiseen henkilöön tilan viljelysalaan.
16427: taloudellisesti verrattava; l\Iilloin tämän lain tarkoituksiin kuiten-
16428: 4) alueita, joiHa tontti- tai teollisuus- kin erittäin pätevistä syistä katsotaan väl t-
16429: alueina tai muuten on huomattavasti suu- tämättömäksi pakkolunastaa kiinteistösti;
16430: rempi arvo kuin mihin ne voidaan tämän enemmän metsämaata kuin 1 momentissa
16431: lain tarkoituksiin käytettyinä arvioida. säädetään, voidaan tällaiselle kiinteistöl1c
16432: Tämän lain mukaan muodostettavien tilo- ant:w osuus .''hteismetsäiin.
16433:
16434: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
16435:
16436: Penna Tervo. E. Pusa.
16437: Onni Peltonen. A. K. Paasivuori
16438: Edvard Pesonen. Samuli Tervo.
16439: Jere Juutilainen. Juho Pyy.
16440:
16441:
16442:
16443:
16444: 47
16445: 370
16446:
16447: IX,3. - Lak. al. N :o 33.
16448:
16449:
16450:
16451:
16452: Pusa y. m.: Ehdottts laiksi maanhankintalai1t 50 § :n mmd-
16453: tamisesta.
16454:
16455:
16456: l'i d u s k u n n a ll e.
16457:
16458: Valtakunnan peltoalaa koskevat tilasto- On todennäköistä, että edellämainitulla
16459: tiedot eivät nykyisin vastaa läheskään to- toimenpiteellä tultaisiin saamaan melkoinen
16460: dellisuutta. Peltoala on nimittäin huomat- määrä sellaistakin peltoa, jota sen pienuu-
16461: tavasti suurempi kuin mitä tilastot osoitta- den tai sijainnin vuoksi ei voitaisi käyttää
16462: vat. Tämä johtuu siitä, että kiinteistöjen viljelys- tai asuntoviljelystilojen muodoota-
16463: omistajat verotus- ja kansanhuollollisista miseen. Nämä pellot voitaisiin antaa lisä-
16464: luovutussyistä pyrkivät ilmoittamaan pelto- maina mä:kitupa1aisille ja muille pienelä-
16465: alansa todellista pienemm&ksi. Salattujen jille, joilla on maasta puutetta. Maassam-
16466: peltoalojen osalta ei ole vuosikausiin suori- mehan on yli 200,000 sellaista pientilan
16467: tettu yhtä vähän valtiolle kuin kunnalle- omistajaa, joilla on peltoa vähemmän kuin
16468: kaan tulevia veroja eikä täytetty kansan- 5 hehtaaria. Lisäksi voitaisiin mainituista
16469: huoltoviranmnaisten määräämää luovutus- valtiolle otettavista maista tehdä laidun-
16470: velvoHisuutta. maita, asuntotontteja, vieläpä asuntovilje-
16471: Kun maanhankintalain mukaan maanluo- lys- ja viljelystilojrukin.
16472: vutusvelvollisuus voi tulla melko raskaasti Edelleen on kohtuullista, että ne kiinteis-
16473: kohdistumaan kaikkeen valtakunnan pelto- tön omistajat, joitten omistuksessa olevan
16474: alaan, olisi kohtuullista, että ne, jotka ovat kiinteistön tai kiinteistöjen peltopinta-ala
16475: kansalaisvelvollisuutensa hyvin täyttäneet, on suurempi kuin 200 hehtaaria, ovat vel-
16476: saisivat maanluovutusvelvollisuuteensa näh- volliset luovuttamaan siitä yli meneviin pel-
16477: den helpotusta. Tämä voisi tapahtua siten, toalansa asutustarkoituksiin.
16478: että viranomaisilta salassa pidetty peltoala Edellä olevilla perusteina ehdotamme,
16479: määrättäisiin kokonaisuudessaan luovutetta-
16480: vaksi asutustarkoituksiin. Poikkeuksena oli- että Eduskttnta hyväksyisi seuraa-
16481: sivat ne tilat, joiden kokonaispeltoa1a ei van lakiehdot1tksen:
16482: ylitä 10 hehtaaria.
16483:
16484:
16485: Laki
16486: maanhankintalain muuttamisesta.
16487: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
16488: määrätyssä järjestyksessä, muutetaan päivänä kuuta 1945 annetun maanhan-
16489: kintalain 50 § seuraavasti:
16490: 50 §. Jos 1 momentissa mainitulla henkilöllä
16491: Yksityisen henkilön omistamasta kiinteis- on kaksi tai useampia kotona asuvia lapsia,
16492: töstä tai hänen kiinteistöstä. hankkimastaan on sanotun henkilön omistama kiinteistö tai
16493: määräalasta, jota hän perheineen itse ti- hänen kiinteistöstä hankkimansa määräala,
16494: lalla asuen viljelee ja haiL~kii siitä pää- 1 momentissa mainitun Hsäksi, vapautettava
16495: asiallisen 'toh11eentulonsa, älköön maata pak- luovuttamasta toisesta lapsesta 9 §: ssä mai-
16496: kolunastettako enempää kuin, että samalle nitun viljelystilan kokoa vastaavan pinta-
16497: omistajalle jää 9 § :ssä tarkoitettu viljelys- alan ja jokaisesta seuraavasta lapsesta puo-
16498: tila. let edellä mainitusta pinta-alasta. Jos lapsi
16499: IX,3. - Pusa y. m. 371
16500:
16501: omistaa maata, vähennetään sen pinta-ala olkoon laki siitä peltoalasta, joka ylittää
16502: hänen osaltaan vapautettavasta pinta-alasta. kiinteistön omistajan verotus- tai kansan-
16503: Jos lapsen voidaan katsoa jatkuvasti saa- huoltoviranomaisiHe ilmoittaman peltopinta-
16504: van tai tulevan saamaan toimeentulonsa alan.
16505: muusta ammatista kuin maatilataloudesta, Samoin voidaan erityisistä syistä 1 ja 2
16506: ä1köön hänen osaltaan vapautusta myön- momentin säännösten estämättä pakkolunas-
16507: nettäkö. Erityisistä syistä voidaan edellä taa maata asuntotontiksi.
16508: mainittu vähennys myöntää myös ottolas- Jos yksityisen henkilön omistuksessa on
16509: ten ja viisitoista vuotta nuorempien lasten useampia kiinteistöjä tai hän on hankkinut
16510: osalta. useampia määräa1oja, voidaan maa, mikäli
16511: Jos kiinteistö on rappiolla tai jos kiin- se on tal'koituksenmukaista, pakkolunastaa
16512: teistön omistaa tila:keinottelija, voidaan myös siten, että tarkoitukseen otetaan yksi
16513: kiinteistö 1 momentin säännösten estämättä tai useampi kiinteistö tai määräala koko-
16514: pakkolunastaa kokonaan. naisuudessaan. TäHöin on omistajan toivo-
16515: MiUoin yksityisen henkilön omistuksessa muksiin kiinnitettävä asianmukaista huo-
16516: olevan kiinteistön tai kiinteistöjen yhteen- miota.
16517: laskettu peltopinta-ala on suurempi kuin Mitä 2 ja 4 momentissa on säädetty, nou-
16518: 200 hehtaaria, pakkolunastettakoon siitä yli- datettakoon soveltuvin osin jakamattamaan
16519: menevä peltoa:la kokonaisuudessaan. Sama kuolinpesään ja sen osakkaisiin.
16520:
16521: Helsingissä huhtikuun 20 päiYä.nä 1945.
16522:
16523: E. Pusa. Juho Pyy. Penna Tervo.
16524: 372
16525:
16526: IX,4. - Lak. al. N :o 34.
16527:
16528:
16529:
16530:
16531: Virolainen y. m.: Ehdotus laiksi maanh((nkintalain 65 §: n
16532: 1nuuttarnisesta.
16533:
16534:
16535: E d u s k u n n a ll e.
16536:
16537: Maanhankintalakia tarkoitta \'assa halli- verotuksessa. Koska maanhankintalain mu-
16538: tuksen esityksessä säädettiin, että jos kiin- kaista maan luovutusta pidetään maan
16539: teistölle, josta mainitun lain mukaan luo- omistajalle toisesta omaisuudenluovutus-
16540: vutetaan maata. on toisesta omaisuuden- verosta annetun lain muk·aan määrättävän
16541: luovutusverosta ·annetun <lain mukaan mää- veron suorituksena ja kun luovutetulla ja
16542: rätty arvo, tätä arvoa tai vastaavaa osaa vuokratulla alueella menetetyn maan arvo
16543: siitä on pidettävä maanluovutushintana. on toisen korvauslain mukaan määrättävä
16544: Mainittua säännöstä pidettiin välttämättö- tulo_ j.a omaisuusverosta annetun lain mu-
16545: mänä, jotta ei syntyisi epäselvyyttä, vaan kaan, on selvää, että vastaavaa hintaperus-
16546: myös käytännössä :päästäisiin siihen, että tetta on noudatettava myös maanhankinta-
16547: omaisuus toisen omaisuudenluovutusvero- lain mukaan luovutettavan maan arvioimi-
16548: lain, toi<>en korvauslain ja maanhankinta- sessa. Tämän vuoksi olisi maanhankinta-
16549: lain mukaan arvioidaan samojen perustei- lain 65 §: ää selvennettävä.
16550: den mukaan. Pika-asutuslakia toteutet- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme,
16551: taessa saadut kokemukset nimittäin osoitta-
16552: vat, että maan luovutuksessa hinta pyrki että Ed·usku1~t-a hyväksyisi sett-
16553: nousemaan huomattavasti yli sen arvon, raavan lakiehdot1tksen:
16554: johon maa arvioitiin omaisuudenluovutns-
16555:
16556: Laki
16557: maanhankintalain muuttamisesta.
16558: Eduslnuman päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
16559: säädetyllä tavalla, muutetaan päivänä kuuta 1945 annetun maanhankintalain
16560: 65 § näin kuuluvaksi:
16561: 65 §. Edellä 60 §: ssä ja 64 §: n 1 momentissa
16562: Alueelle tai osuudelle etuuksineen maa- mainituille rakennuksille, 58 § :n 2 momen-
16563: rätään se pa~kk-akunnan kohtuullinen käypä tin mukaan lunastetuille rakennuspuille
16564: hinta, mrkä sillä on katsottava olleen jou- sekä 59 § :ssä mainituille kotitarvepuillP
16565: ·lukuun 31 päivänä 1944 siihen tarkoituk- on samoin määrättävä 1 momenti'lSa sää-
16566: seen käytettynä, mihin se luovutetaan. detty hinta.
16567: Jos 1 momentissa -tarkoitettua hintaa vas- Jos tila tulee perust,ettavaksi valtion
16568: taava arvo jo on kiinteistölle tai alueelle metsämaaUe Oulun tai Lapin läänissä tai
16569: toisesta omaisuudenluovutusverosta päi- karuissa ja syrjäisissä osissa Kuopion tai
16570: vana kuuta 1945 annetun lain mu- Vaasan lääniä, voidaan maa ja sillä oleva
16571: kaan määrätty, on se tai vastaava osa siitä metsä sekä tilan ulkopuolelta valtion maalta
16572: pidettävä 1 momentissa tarkoitettuna hin- 1eimatut rakennuspuut antaa alle 1 momen-
16573: tana. tissa säädetyn hinnan sekä erityisistä syistä
16574: ilma iseksikin.
16575:
16576: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
16577:
16578: Johannes Virolainen. E. Pusa. Penna Tervo.
16579: 373
16580:
16581: IX,5. - ~k. al. N :o 35.
16582:
16583:
16584:
16585:
16586: Pyy y. m.: Ehdotus laiksi nwamll ankintalain 75 §: n muui-
16587: t(l!misesta.
16588:
16589:
16590: E d u s k u n n a ll e.
16591:
16592: :Maanhankintalain mukaan ei asutustilaa. taa, on edellämainitusta menettelystä seu-
16593: muodostettaessa katselmustoimitusta suori- rauksena, että varakkaammat maansaajat,
16594: teta yhtäjaksoisesti loppuun, vaan maan jotka itse voivat rahoittaa osan kauppahin-
16595: omistajille jätetään mainitun lain 75 §: n nasta, pääsevät tilojen saannissa huomatta-
16596: mukaan mahdollisuus vielä katselmustoimi- vasti. edullisempaan asemaan kuin ne, joilla
16597: tuksen alettua myydä maata vapaaehtoi- varoja tähän tarkoitukseen ei ole.
16598: sesti. Tästä tulee olemaan seurauksena, että Kuitenkin olisi jo sosiaalisista ja kansan-
16599: maansaantiin oikeutetut ryht:vvät useissa rtaJoudCJltlisistakin syistä suotavaa, että täUä
16600: tapauksissa kilpaHemaan keskenään maan hetkellä vaikeimmissa taloudellisissa oloissa
16601: saannista ja tarjoamaan maan luovuttajalle elävä siirtoväki ensisijaisesti asutettaisiin.
16602: kauppahintaa, joka voi huomattavastikin Sanotunlaista siirtoväen kesken syntyvää
16603: ~riittää maalle pakkolunastuksessa määrät- epätervettä kilpailua ei ole syytä suosia,
16604: tävän hinnan. Kun valtion rahoitus vapaa- minkä vuoksi ehdotamme,
16605: ehtoisissa kaupoissa rajoittuu vain siihen
16606: osaan hinnasta, mikä vastaa maanhankinta- ettii Edttsktm.ta hyväksyisi seuraa-
16607: lain 66 §: ssä määrättyä pakkolunastushin- van lakiehdotuksen:
16608:
16609:
16610: Laki
16611: maanhankintalain muuttamisesta.
16612: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
16613: määrätyssä järjestyksessä, muutetaan päivänä kuuta 1945 annetun maanhan-
16614: kintalain 75 § seuraavasti:
16615: 75 §. kunnan allekirjoitettava. Jollei aluetta tai
16616: Jos tämän lain tarkoituksiin halutaan osuutta valtiolle luovutettaessa luovuttajan
16617: kokonaan tai osaksi luovuttaa kiinteistö tai saannosta tai määräalan erottamisoikeu-
16618: määräala siitä taikka rakennus tai raken- desta esitetä selvitystä, on luovutuskirja
16619: nuspuita ja maanlunastuslautakunta kat- sen allekirjoitettava, joka kiinteistöä tai
16620: soo voivansa Juovutuksen hyväksyä sekä, määräalaa silloin omistajana hallitsee. Sää-
16621: kysymyksen ollessa tämän lain mukaan tiön tahi yhtiön, osuuskunnan tai muun yh-
16622: maan saantiin oikeutetulle henkilölle tapah- tymän puolesta on siHä tai niillä henki-
16623: tuvasta kiinteän omaisuuden Iuovutuksesta, Jöi<llä oikeus luovuttaa alue tai osuus val-
16624: luovutus ennen 74 § :n 1 momentissa maini- tiolle, jotka ovat oikeutettuja kirjoittamaan
16625: tun katselmustoimituksen alkamista tapah- sen nimen. Milloin alue tai osuus luovute-
16626: tuu asukkaanottolauta:kunnan osoittamalle taan valtiolle seura:kunnan tai kunnan
16627: henkilölle, älköön niitä tämän lain mukaan maasta tai muusta maasta taikka vesi-
16628: pakkolunastettako, vaan Iaadittakoon niistä alueesta, jonka luovuttamiseen voimassa ole-
16629: mainitulle henkilölle tai valtioHe luovutus- vien säännöksien mukaan vaaditaan viran-
16630: kirja, joka on luovuttajan ja sanotun hen- omaisen hyvä:k.-:yminen, on luovutus ilman
16631: kilön tai luovuttajaa ja maanlunastuslauta- tällaista hyväksymistäkin pätevä. Valtion
16632: 374 IX,;;. - l\laanhankintalaki.
16633:
16634: luovutuskirjaan perustuvaa saantoa älköön Jos 1 ja 2 momentin mukaan valtiolle luo-
16635: muutoinkaan moitittako, älköönkä siihen vutettava alue tai osuus rakennuksineen ja
16636: nähden olko noudatettavana, mitä maakaa- etuuksineen on tarkoitukseen soveltumaton,
16637: ren 1 luvun 2 § : ssä, sellaisena kuin se on tahi niistä vaadittu hinta on suurempi kuin
16638: 9 päivänä kesäkuuta 1933 annetussa laissa, 66 § :n 1, 2 ja 3 momentissa mainittu hinta,
16639: on säädetty kauppaan, va~htoon ja lahjaan älköön maanlunastuslautakunta niitä ostako.
16640: perustuvan ·luovutuskirjan oikeaksi todista- Milloin alue tai osuus on 1 momentin mu-
16641: misesta julkisen kaupanvahvistajan kautta. kaisesti luovutettu valtiolle, luettakoon se
16642: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatet- luovuttajan luovutusvelvollisuuden vähen-
16643: takoon myös soveltuvilta osin luovutettaessa nykseksi sen IDukaan kuin maan vapaaeh-
16644: aluetta ja osuutta sekä rakennusta ja ra- toisen hankkimisen järjestelystä annettissa
16645: kennuspuita kiinteistöstä, josta tämän lain laissa on säädetty.
16646: mukaan niitä ei. Yoitaisi pakkolunastaa.
16647: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1945.
16648:
16649: Juho Pyy. E. Pusa. Penna TerYo.
16650: B75
16651:
16652: IX,o. - Lak. al. N:o 36.
16653:
16654: Ikonen y. m.: Elulottts laiksi 1naanhankintalain 92 § :n
16655: muuttmnisestct.
16656:
16657: E d u s k u n n a 11 e.
16658:
16659: Sen maanhankintalain tarkoituksena, Kaksikielisissä maalaiskunnissa on maata
16660: jonka edellinen eduskunta viime maaEs- 740.000 ha eli 2.4 % Suomen maa-alasta,
16661: kuussa suuressa kiireessä sääti, on tehdä 152;000 ha peltoa eli 6.s % Suomen pelto-
16662: siirtoväen, sotainvaliidien, sotaorpojen ja alasta. Yli sadan peltohehtaarin tiloja on
16663: -leskien ym. maata tarvitsevien maan saanti näissä kunnissa 128 ja niiden yhteinen pel-
16664: niin helpoksi kuin suinkin, kuitenkin siten, topinta-ala 24,100 ha eli 20.5 % Suomen
16665: ettei maanviljelystä ammattinaan harjoit- kaikista suurtiloista. Sellaisia tiloja, joiden
16666: tavien taloupoitkien ja pienviljelijäin elä- pinta-ala on 25-100 peltohehtaaria, on
16667: mismahdollisuuksia liian paljon vai:keutet- 1,116 kpl. ja niiden yhteinen pinta-ala
16668: taisi. Sopusoinnussa tämän pyrkimyksen 43,700 ha, eli 7.8 % maan kaikista vas-
16669: kanssa laki asettaa valtion, yhtiöitten, kun- taavan kokoisista tiloista. Valtion omista-
16670: tien ja seurakuntien ohella myös rappio- masta peltopinta-alasta kuuluu näihin kun-
16671: tilan omistajat sekä sellaiset tilanomistajat, tiin kokonaista 12.8 %, kuntien omista-
16672: joka l1arjoittavat pääasiallisena ammatti- masta peltoalasta 24.8 %, seurakuntien
16673: naan muuta kuin maatilataloutta, ensisijais- omistamasta 8.1 % ja yhtiöitten omista-
16674: ten maanluovuttajien asemaan. Mutta la:ld mista peltoalueista 6.4 %, eli yhteensä yh-
16675: ei valitettavasti ole tässä suhteessa johdon- teisöjen maata 21,780 ha.
16676: mukainen, vaan on sen 92 § päinvastoin Jos säädetty laki jää voimaan, estää se
16677: omiaan vaikeuttamaan maan saantia Etelä- siirtoasutuksen leviämisen tällaisille valtion
16678: Suomen laajoilla, viljavilla alueilla, nim. ja eri yhteisöjen sekä suurtilojen maille,
16679: ruotsinkielisissä ja kaksikieiisissä kunnissa. jotka olisivat kaikkein soveliaimpia käytet-
16680: Tämä pykälä säätää m. m.: ,Siirtoväen täviksi asutukseen. On myös ilman muuta
16681: sijoittaminen on toimitettava siten, ettei selvää, eWi toisissa 'pitäjissä olevat maan-
16682: ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien luovuttajat joutuvat antamaan peltojaan
16683: luonnetta kielellisessä suhteessa muuteta, vastaavasti suuremman määrän edellisten
16684: kuitenkin niin, ettei maan luovutusvelvolli· edestä. Siten tämä laki asettaa maanomis-
16685: snuden aiheuttama taloudellinen rasitus tajat kahteen eri luokkaan: kaksikidisissä
16686: tule ruotsinkielisille maanomistajille -lievem- kunnissa asuviin etuoikeutettuihin, joiden
16687: mäksi kuin muiden. ei tarvitse luovuttaa maata edes suurilta
16688: Ruotsinkielisille maansaajille a nnetta- tiloiltakaan, eipä edes yhtiöittenkään maita,
16689: koon tiloja ensi sijassa ruotsinkielisen sekä kaikkiin muihin luovutusvelvollisiin,
16690: väestön asumilla yksikielisillä alueilla ja joita laki koskee kaitkessa ankaruudessaan.
16691: sen jälkeen kaksikielisillä alueilla." Seurauksena olisi, että kaksikielisten kun-
16692: Tämä sanamuoto tekee sen tulkinnan mu- tien maanviljelijät, jopa suurtilaHiset ja
16693: kaan, mikä sille eduskunnassa annettiin, rappiotilojen omistajat, pääsisivät rahalla,
16694: suomalaisten sijoittamisen ruotsalaisseu- jonka arvo voi jo vuoden kuluttua sitä-
16695: duille käytännössä mahdottomaksi. Jotta paitsi olla paljon pienempi, kun taas suo-
16696: näet esim. kuntaan, jossa asuu 60 % ruot- malais.seutujen, keskikokoistenkin tilojen
16697: sinkielisiä ja 40 % suomenkielisiä, voitai- omistajien, olisi sen sijaan pakko luovuttaa
16698: siin sijoittaa suomalaisia, täytyisi aina jo- perittyäki.n maata. Säädetyn lain tämä n.s.
16699: kaista neljää suomalaista kohden sijoittaa kielipykälä on siis mitä selvimmässä risti-
16700: kuusi ruotsinkielistä. Kun kuitenkin ruot- riidassa hanitusmuotomme säädöksen
16701: sirukielisiä maan tarvitsijoita on niin vähän, kanssa, jonka mukaan Suomen kansalaiset
16702: että ne kaikki saadaan hyvin mahtumaan ovat yhdenvertaiset lain edessä.
16703: ruotsinkielisiin kuntiin, joten ei niitä kak- Tätä pykälää vastaan puhuu myös se
16704: sikielisiin kuntiin riitäkään, niin siitä taas tosiasia, ettei ruotsalaisen maaseudun väestö
16705: seuraa:, ettei niihin voi niin ollen sijoittaa kasva juuri lainkaan. Niinpä vuosien 1900-
16706: suomalaisiakaan. 1942 välisenä aikana ruotsinkielisten maa-
16707: 376 l:X,c;. ·- ){aanhankintalaki.
16708:
16709: luiskuntien y[i.kiluku - Ahvenanmaata lu- tnihin suomenkielisiin kuntiin ja jättiiä
16710: kuunottamatta, - on pienentynyt määrästä harvemmin asutut ruotsinkieliset ja kaksi-
16711: 113,016 määrään 110,688 eli noin 2 %: lla. kieliset kunnat vapaiksi sijoitusvelvoHicSuu-
16712: Bdelleen on ruotsalaisvoittoisten kuntien- desta yhä enemmän autioituakseen.
16713: kin väkiluku knsYanut määrästä 103,970 Ruotsinkielisten maanomistajien etuoikeu-
16714: vain määrään 118,832 eli siis ainoastaan 11. tettuun asemaan saattamiseen rmomenkielis-
16715: U % ja tämäkin miltei yksinomaan sen ten maanomistajiCll, jopa pienviljelijäinkin
16716: snomenkielise.n väestön ansiosta. Vastaa- kustannuksella, ei ole mitään syytä, var-
16717: vana aikana on sitävastoin niiden kolmen sinkaan, kun ruotsinkielisten omistajien
16718: läänin suomenkielisten maaluiskuntien väki- suurtiloja jo tähänkin mennessä ovat suo-
16719: luku, JOlssa on myös ruotsinkielisiä ja malaiset muonamiehet ja palkolliset suurim-
16720: kaksikielisiä kuntia, kasvanut määrästä maksi osaksi viljelleet, joten ruotsinkielis-
16721: 732,299 määrään 928,543 eli 27 %, ja vas- ten suhteellisen suuri maaomaisuus on huo-
16722: taavasti koko maaseudun asukasluku on mattavissa määrin Suomen suomalaisen t;-ci-
16723: kasvanut määrästä 2,372,949 maaraan väen hien ja vaivannäön tulos. ··
16724: 8,006,991 eli myös n. 27 %. Tämä ero on Kun kaikki ruotsinkieliset maan saajat
16725: johtunut osaksi siitä, että ruotsinkielinen voidaan erittäin hyvin sijoittaa puhtaasti
16726: väestö lisääntyy paljon hitaammin sekä toi- ruotsinkielisiin kuntiin, ja kun niin ollen
16727: seksi siitä, että maaltapako heidän keskuu· säädetyn lain 92 §: n muka·an kaiksikieli'3iin
16728: destaan on oHut paljon suurempi kuin suo- kuntiin ei voitaisi sijoittaa lainkaan maan
16729: malaisten taholla. Siitä })Uolestann on ollut saantiin oikeutettuja, mikä suuresti vai-
16730: seurauksena, että ruotsinkieliset ja ruotsin- kenttaisi maanhankintalain toteuttamista ja
16731: voittoiset kunnat vähitellen autioituvat. olisi sitäpaitsi kohtuuton, jopa hallitus-
16732: Tilasto osoittaa, että asumistiheys jo nyt muodon hengen ja kirjaimen vastainen,
16733: on suomalaisissa kunnissa lähes kaksi ker- nii.n ehdotamme.
16734: taa suurempi kuin ruotsalaisissa kunnissa. että Eclushmta, 11wuttaen nwan-
16735: Olisi siis outoa, jopa järjen vastaista, sijoit- hankintalain 92 § :ää, hyväksyisi se1l-
16736: taa maansaajia. yksistään tiheämmin asut- nwvan lakiehdotuksen:
16737:
16738: Laki
16739: maanhankintalain 92 § :n muuttamisesta.
16740: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen (17 §: ssä
16741: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain 92 § näin kuuluvaksi:
16742: 92 §. tön asnrnil!a yksikielisillä alueilla ja sen
16743: Siirtoväen sijoittaminen on toimitettava jälkeen kala;~kielisillä alueilla.
16744: siten, ettei ruotsinkielisten kuntien luon- Suomenkielisen siirtoväen sijoittaminen
16745: netta kielellisessä suhteessa muuteta, kui- kaksikielisiin kuntiin cm pyrittävä siten
16746: tenkin niin, ettei maan luovutusvelvolli- suorittamaan, että haitat. ruotsinkieliselle
16747: suuden aiheuttama taloudellinen rasitu::; väestölle tulevat niin vähäisiksi kui.n mah-
16748: tule ruotsinkielisille maanomistajille lie- dollista. Tarpeen vaatiessa meneteltäköön
16749: vemmäksi kuin muille. kielellisten hankaluuksien välttämiseksi ku-
16750: Ruotsinkielisille maan saajille annetta- ten 53 §: n 3 momentissa on säädetty.
16751: koon tiloja ensi sijassa ruotsinkielisen Yäefl-
16752:
16753: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
16754: Toivo Ikonen. Antti J. Rantamaa. Juho Pyy. J. Erland Pilppula.
16755: Juho Paksujalka. Heikki Vehkaoja. Mt~~tti Miikki. Eino Laitinen.
16756: Helena Virkld. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen. Lauri Laine.
16757: Juhani Leppälä. T. N. Vilhula. Juho Kuittinen. Lauri Murtomaa.
16758: Johannes Virolainen. Samuli Simula. M. 0. Lahtela. Väinö Okko.
16759: Aino Luostarinen. EliM Tukia. Kusti Eskola. Markus NiskaJa.
16760: Eino Möttönen. Yrjö Hautala. Arno Tuuma. Martti Miettunen.
16761: Vllhelm Riihinen. Heikki Simonen. Arvo Riihimäki. Walter Kuusela .
16762: .Kustaa Tiitu. Edvard Pesonen. J. E. Lampinen.
16763: .377
16764:
16765: IX,1. - Lak. al. N:o 37.
16766:
16767:
16768:
16769:
16770: Käkelä y. m. Ehdohts laiksi nwanhankintalain 92 §:n
16771: mu1tttamisesta.
16772:
16773:
16774: Ed u s !kun n a il1 e.
16775:
16776: :Maanhankintalain 92 §: n mukaan voi- maanomi;;,tajia, jotka eiVat ole maanSRtan-
16777: daan maa:taloussii~tovä!keä sijoi·ttaa kdko- tiin oiikeu:teHuja, tulisi ruotsinikiel:isHlä
16778: naan tai osi·tta.in ruotsinldelisiin kuntiin a:lueiUa jäämään huomattavasti maata suo-
16779: vain siten, ~ttei !kuntlien luonuetta kie•1elli- men~ieEsiäJkin a:mtettavia vacrten.
16780: sessä sUJhrteessa muu,t.eta. Jos .tä,tä pykä•lää Suomenikie·lisen siirtoväen taholla ei ole
16781: tuilikittaisiin siten, e1Wi :kunta•an voidaan si- pyrkimystä asutustoiminnan varjoHa suo-
16782: joittaa suomenikielistä siirtoväkeä aina sii- ma;Jaisrtuttcaa ruotsi•nkielisiä alueita. Kun
16783: hen määrään saaiklka, et.teivät ikielilain edel- asutuikseen tary.ittava maa voidaan oibtaa
16784: lyW1mä;t k~eleHise.t suhteeit• muutu, ei pykä- siiHäikin .tavoin, ett.ei ruotsiniJ.delisten kuntien
16785: lä:n muuttamiseen olisi väiHtämätöntä ai- nykyinenikään kielellinen luonne muutu, on
16786: hetta. Kun sanotultle säännökseUe kui.ten:kiu tä·ll a is,ta nH.wnhanikinta1a p•aa ikä~t:ettävä.
16787: on tahdottu antaa seHainen tulrkinta, ettei lVIaanhanikinta!lain edellyttämää til usvaLhto-
16788: ruotsin- tai ikarlffiiikie'lisissä kunn•issra. tiillä menet•elmää ikäy.Uä<.ln vo]taisi•in ruotsink·i<.lli-
16789: hetkellä vallitsevia kielisuhteita saisi muut- si:l'lä: allueiUa suomenkielisten asutu!k:seen
16790: taa, ei tä:l:laista tulkintaa voida pi,tää oikeu- käytet;tälvä maa. koota .YJM•enäisiin aluei:siin,
16791: den eirkä tlwht.uuden mUikais.ena. Kun ruot- joista voitaisiin muodostaJa j01ko oma suo-
16792: sinJki~lis~Hä alueitll•a on suohtteeWse.sti huo- menki1eli:nen Umnta.nsa talikika 'liittää ne iä-
16793: mattava•sti enemmän yhtiöiden ja muiden himpään suomen,Jd!elis.een rfuun1taan. Näin
16794: ensisijtaJisten luovutusvelvoltlisien mairta kuin menertelJen voi•taisiin ruotsinkie.Jis1Häikin
16795: muua;Ha Suomessa, olisi ruots,inJkielisiltä alueiH:a maanluovutusve,lvoUisuus .tasapuo-
16796: alueil.ta otettava ja käyteM:ävä suomenkieli- Jisesti toteu1Haa lkie1inräikölmhtien si•tä eSitä-
16797: sen:kin siirto'Väen asutukseen ikairkki se maa, märt:,tä.
16798: miikä si.elrbä m3Janhan'ki·nta1ain mukaan asu- EdeHä oleviHa perusteilla ehdotamme,
16799: twks<e:en on !käytettävissä, !kuitenkin· niin,
16800: Cft,tä Porlkikalrun sii1~toväikeä ensisijaisesti si- että Edttslmnta hyväksyisi seut·aa-
16801: joitetaan n~i:h:in ikunt•iin. Siihen nähden, van lakiehdotttksen:
16802: että Ponk!karlan alueella vli pa·l;jon seHaisia
16803:
16804:
16805: Laki
16806: maanhankintalain muuttamisesta.
16807: Edusikunnan päii·töksen mukaisesti, jo!ka 011: tehty va:1tiopäiväjärjeSitY'ksen 67 §: ssä
16808: määrärtyHä tavallla, muutertaan päivän-ä kuuta 1945 annetun maanhankinta:lain
16809: 92 § seuraavasrti:
16810: 92 §. rasitus tu1le ruotsin!kie1lisiHe maanomistajille
16811: Siil'ltoväen siojoit.taminen on to.im1tettava lievemmäksi ikuin: muiden.
16812: s~ten, ettei mo.tsinkioelisten ja lmlksirkiclisrten Ruot.sinddeiisiHe maan s<aajiHe annetta-
16813: kurut-ien luonne.tlta kieJellisessä suhteessa koon tiloja ensi.sidassa ruotsi:nlfuie:lisen väes-
16814: muuteta, kuitenikin näin, et1ei maan luovu- tön aswmiHa yksiki:elisiHä a.luei:lla ja sen
16815: 1 usvelvollisuuden aiheuttama t.::l'loudellinen ;jä<l!k:een kaksiikie1isoiHä wlueHla.
16816:
16817: 48
16818: 3'78 IX, r. - Maanhankintalaki.
16819:
16820: Suomerukielisen siirtoväen sijoittaminen entisi~tä, kunnista joko perust.ama;Lla niistä
16821: ruotsin- tai tkaks:ilki.elisiin kuntiin on pyrit- uusia kuntia tai •lii:btämäl,lä ruesellaisen ilrun-
16822: tä'V'ä siwn suorittamaan, että haitat ruotsm- na.n rulueesoon, jonka kiel:eHisoon !luonteesioon
16823: kiel:iselle väestölle tulevat niin vähä.isiiksi t~tlä tavoin ei aiheuteta muurto.~. JoHei
16824: kuin :rooilidollisrt;a. Tä:Uöin on :ta.rpeen vaa- edehlälffiainittua menert::telyä voida k·äy,ttää,
16825: ti<essa palkik:olunast:ebtava.t alueet .tilusva.ih- menet~tä1köön ik1elellist:en hanik:a:hlUiksien
16826: toja ikäyttiien sijoitettava s~ten, et.tä ne välttämiseksi kuten 53 §: n 3 momentissa
16827: voida1am: hruHinn{)lllisessa suhteessa eroittaa on sä:ädet•ty.
16828:
16829: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
16830:
16831: Valto Käkelä. Samuli Tervo.
16832: Penna Tervo. Otto Muikku.
16833: Juho Pyy. E. Pusa.
16834: Juho Kuittinen. Yrjö Kilpeläinen.
16835: Kauko Andersson. Varma K. Turunen.
16836: H. S. Pesonen. Heikki Simonen.
16837: Juho Karvonen. Uuno Raatikainen.
16838: A. K. Paasivuori. P. A. Karjalainen.
16839: Yrjö Welling. Yrjö A. Manninen.
16840: Johannes Virolainen. J. F. Tolonen.
16841: Onni Peltonen. Kaisa Hiilelä.
16842: Alpo Lumme.
16843: 3'79
16844:
16845: IX,s. - Lak. al. N :o 38.
16846:
16847:
16848:
16849:
16850: Pyy y. m. Ehdot·u.s Z.aik'li viljeZ.ysmaiden väliaika.isesta v-uok-
16851: ra{tntisesta sii1·toväeUe annetun lain muuttamtisesta.
16852:
16853:
16854: B d u s k u n n a l l c.
16855:
16856: Viljelysmaidcn väliaikaisesta vuokraami- sijoitusta maataloustyöhön eikä niitä myös-
16857: sesta siirtoväelle 18 päivänä elokuuta 1944 kään pitäisi lukea viljelysmaan vuokraus-
16858: annetun lain 5 §: n mukaan valtiolle pika- velvollisuuden vähennykseksi. Tähän on si-
16859: asutustai'koituksiin 1uovutettu tai pakko- täkin vähemmän syytä, kun on voitu todeta,
16860: lunastettu sekä siirtoväelle myyty viljelys- että puheenaolevan lain toimeenpano on
16861: maa, jota luovuttaja ei ole ostanut takaisin, sujunut kaikkea muuta kuin tyydyttävällä
16862: otetaan saman omistajan tai sen, jolle hä- tavalla. Vudkramaiksi on tarjottu syrjässä
16863: nen oikeutensa sittemmin on siirtynyt pe- olevia niittyjä ja muita sellaisia maita, joi-
16864: rintönä tai testamentin nojalla tai seuraau- den viljeleminen vuoden vuokrasopimuksin
16865: tonsa puolesta niihin verrattavalla saan- on täysin mahdotonta.
16866: nolla, vuokrausvelvollisuuden vähennyksenä Kun maanhankintalain toimeenpano on
16867: huomioon. siirtynyt niin pitkälle, ettei siirtoväki sen
16868: Edellä mainittu säännös johtaa ilmeisiin perusteella voi päästä viljelemään omia tilo-
16869: kohtuuttomuuksiin. Niinpä kiinteistöstä, jaan tänä keväänä, pitäisi viljelysmaan
16870: jonka peltoaJla on vaikkapa yli 100 hehtaaria, vuokrausta erittäin kiireellisesti tehostaa.
16871: ei voida ottaa ollenkaan viljelysmaata vuok- TäHöin olisi poistettava kaikki ne luovutus-
16872: ralle, jos kiinteistön omistaja on joskus velvollisuuden rajoitukset, jotka eivät ole
16873: myynyt siirtoväelle jonkin sivutilansa. Kun aivan välttämättömiä.
16874: siirtoväki vuosina 1941-1944 palasi Kar- EdclUi olevilla perusteilla ehdotamme,
16875: jalaan, möi se useimmissa tapauksissa täällä
16876: omistamansa tilat. Näin ollen eivät aikai- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
16877: semmat viljelysmaan luovutukset tällä het- van lakiehdotuksen:
16878: kellä hyödytä millään tavalla siirtoväen
16879:
16880: Laki
16881: Yiljelysmaiden väliaikaisesta vuokraamisesta siirtoväelle annetun lain muuttamisesta.
16882: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka clen väliaikaisesta vuokraamisesta siirto-
16883: on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä väelle 18 päivänä elokuuta 1944 annetun
16884: määrätyllä tavaHa, kumotaan viljelysmai- lain 5 §.
16885:
16886: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1945.
16887:
16888: Juho Pyy. Penna Tervo.
16889: E. Pusa.. Toivo 11ronen.
16890: Arno Tuurna..
16891: 380
16892:
16893: IX,9. - Lak. al. N :o 39.
16894:
16895:
16896:
16897:
16898: Pusa y. m.: Ehdotus llriksi perunanviljelyksen edistiimis-
16899: 1Xtlkkioista.
16900:
16901:
16902: E d u s kun n a ll e.
16903:
16904: Peruna on leipäviljan jälkeen iärkcin l·n- avulla sellaista yritettävä. Se on siiäkin
16905: vintoaineemme. Sen viljelysala oli vuonna enemmän paikallaan, koska lisäalueen kyl-
16906: 1942 noin 66,500 ha, vuonna 1943 73,400 ha vöön saattaminen aiheuttaa huomattavasti
16907: ja vuonna 1944 67,600 ha. Normaalivuo- lisää työtä ja ylimääräisiä kustannuksia,
16908: sina sato riittää tyydyttämään kulutustar- niinkuin perunansiemenen halkomista, idät-
16909: peen, vieläpä osa siitä. voidaan käyttää tämistä, ylimääräisiä lannoituskustannuksia
16910: teollisuustarkoituksiin ja karjanrehuksikin. J. n. e.
16911: Huonoina satovuosina, niinkuin viime Kylvöalan lisääminen merkitsee m. m..
16912: vuonna, sato ei riitä kulutukseen. Senvuoksi vastaavasti suuremmalta alalta perunan
16913: olisi tärkeätä pyrkiä nopeasti lisäämään luovuttamista säännösteltyyn kauppaan.
16914: perunankylvöalaa niin suureksi, että sato 1'oisaalta palkkiovaroja tarvitaan vaan si-
16915: riittäisi tyydyttämään kulutustarpeen huo-- käli kuin kylvöalaa tosiaan saadaan lisä-
16916: noinakin vuosina. tyksi. Sopivan suuruisena palkkiona voita-
16917: Edellä mainituista kylvöalan suuruutta neen pitää 3,000 markkaa ha kohden. Palk-
16918: osoittavista luvuista havaitaan, että kai- kion avuBa olisi pyrittävä nimenomaan
16919: kesta perunanviljelysalan lisäämisen hy- pientilojen perunan kylvöalan lisäämiseen,
16920: väksi tehdystii propagandasta huolimatta ei koska näillä tiloilla suhteellisesti suuren
16921: O'le ollut mahdollisuutta saada kvlvöalaa karjamäärä.n ansiosta on lantavaroja lan-
16922: lisääntymään. Siinä suhlee&'>a t~rvita:m noitusta varten käytettävissä. Lisäksi
16923: siis tehokkaampia toimenpHeitä. näillä tiloiHa on tarvittava työvoima, jonka
16924: ·Maamme peltoalan suuri lisä~intyminen avulla lisääntyneet kylvö- ja korjuutyöt
16925: itsenäisyytemme aikana voidaan suurim- voidaan suorittaa. Senvuoksi palkkio olisi
16926: malta osaltaan laskea uudisraivauspalkkio- myönnettävä jo 0.1 ha:n suuruisesta pe-
16927: toiminnan ansioksi. Siksi samantapaista runa-alan li.sääntymisestä.
16928: palkkiotoimintaa olisi kokeiltava myöskin Edellä sanotun perusteella ehdotamme
16929: perunan kylvöalan lisäämisel"-'li. Pernnan-
16930: siemenen puute asettaa tällä kertaa sen Rduslmnnan hyväksyttäväksi sen-
16931: kylvöalan lisäämiselle erittäin suuria ra- 1'0.(Wan l.(lkiehclo'ltthsen:
16932: joituk'>ia. Siitä huolimatta olisi palkkion
16933:
16934: Laki
16935: perunanviljelyksen edistämispalkkioista.
16936: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16937: 1 §. nähden lisääntyneestä perunankylvöalasta.
16938: Pel'unanviljcslyksen edistämiseksi makse- Tarkempia määrä.vk.'Jiä annetaan asetuk-
16939: taan valtion varoista palkkiota 3,000 mark- sella.
16940: kaa ha kohden vuoden 1!}44 kylvöalaan
16941:
16942: Helsingissä 19 päh-iinii huhtikuuta 1945.
16943:
16944: E. Pusa. Penna Tervo. Juho Pyy.
16945: :]81
16946:
16947: IX,1o. - Toiv. al. N :o 139.
16948:
16949:
16950:
16951:
16952: Berner y. m.: Toimenpiteistä kasuinsuojel1tlaitol.'sen perus-
16953: tamiseksi.
16954:
16955:
16956: Ed u s kunnalle.
16957:
16958: Ma.ata1loustuotannossamme on viimeisien Osoituksena siitä, että ilahdut.tavaa ke-
16959: vuosikymmenien aikana kiinnitetty yhä hitystä kasvinsuojelualalla on maassamme
16960: suurempaa huomiota kasvitautien ja tuho- jo viime aikoina tapahtunut, on m. m. se,
16961: eläinten aiheuttamiin satotappioihin. Näi- että k,Yilvösiemenestä voidaan nykyisin las-
16962: den menetysten suruudesta on vaikeata kea :peitattavan noin 30 %, vastaavan lu-
16963: saada ehdottoman tarkkaa tilastoa, mutta vun ollessa viisi vuotta sitten vain noin
16964: seuraamalla säännöHisesti vuosittain kasvi- 9 %. Tähän suotuisaan kehitykseen on suu-
16965: tautien ja tuhoeläinten esiintymistä, on re·lta osalta vaikuttanut eduskunnan vuonna
16966: päästy kuitenkin tiettyihin keskimääräisiin 1943 peittauksen edistämiseen maatalous-
16967: prosenttilukuihin, joiden avulJa vahinkojen ministeriön tuotanto-osaston käytettäväksi
16968: suuruus voidaan normaaleina vuosina liki- myöntämä 2 n1iljoonan markan määräraha,
16969: määräisesti arvioida. joka on varmasti monin verroin maksanut
16970: Erään vuoden 1939 satoa koskeYan las- itsensä takaisin peittauksen avulla aikaan
16971: kelman perusteeMa on kasvitautien ja tuho- saatujen sadonlisäysten muodossa.
16972: eläinten aiheuttama satotappio arvioitu Satotappioiden ehkäisemiseksi olisi kas-
16973: kokonaisuudessaan silloisen rahan arvon vinsuojelutoimintaa vielä kuitenkin huo-
16974: mukaan 1,310 miljoonaksi markaksi, mikä mattavasti tehostettava. Tämä edellyttäii
16975: oli 18.s % koko sadon raha-arvosta. Vuo- kuitenkin nykyistä parempia mahdollisuuk-
16976: den 1941 satoja koskevan (muutamien vil- sia kokeilu- ja tutkimustoimintaan sel6i
16977: jelyskasvien osalta vuosien 1941--1944) näin saatujen tulosten soveltamiseen käy-
16978: :täydellisemmän laskelman perusteella on tännölliseen maanviljelykseen. 'l'ämän pää-
16979: arvioitu kasvitautien ja tuhoeläinten ai- maaran savuttamiseksi oljsi maahamme
16980: heuttaman vahingon olevan noin 2,500 mil- välttämättä perustettava ajanmukainen kas-
16981: joonaa markkaa vuodessa. vinsuojelulaitos.
16982: EEntarviketHannettamme silmälläpitäen Edelläesitettyihin perusteluihin viitaten
16983: olisi näin suurten vuotuisten satotappioi- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
16984: den ehkäisemisellä luonnollisesti erittäin tettäväksi toivomuksen,
16985: suuri .taloudellinen merkitys, semminkin
16986: kun tehokkaiden torjuntatoim<mpiteidcn että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
16987: suorittaminen tulee monin verroin halvem- toimenpiteisiin ka.svinsuojelulaitok-
16988: maksi kuin näin syntyvää sadonlisäystä sen s1t1mnittelemiseksi ja perustami-
16989: vastaavan elintarvikemäärän ostaminen ul- seksi.
16990: komailta.
16991: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
16992:
16993: Rolf B. Berner. J. E. Hästbacka. Konsta Talvio.
16994: H. A. Kannisto. Arno Tuurna. Johan Toivo Järvinen.
16995: Yrjö Suontausta. J. E. Lampinen. Matti Meriläinen.
16996: Bruno Sarlin. Kalle Kauppi. E. Pusa.
16997: Arvo Riihimäki. Ensio Kytömaa. Valfrid Eskola.
16998: Aleksi Rinne. Sulo J. Teittinen. Matti Heikldlä.
16999: Albin Asikainen. J. Koivisto. Martti 0. Kölli.
17000: L. 0. Hirvensalo. Aaro Uusitalo. Lassi Hiekkala.
17001: 382
17002:
17003: IX,n. - Toiv. al. N:o 140.
17004:
17005:
17006:
17007:
17008: Ytti y. m.: Esityksen antO!inisesta laiksi, jolla hel!potetaan
17009: pakollisen tilusvaihdon toimeenpanoa maanhantkintalain
17010: soveltamisen yhteydessä.
17011:
17012:
17013: E d u s kun n a ll e.
17014:
17015: Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton alueelle useiden kilometrien etäisyyteen ta-
17016: kanssa tehdyn välirauhansopimuksen takia iouskeskuksistaan, jolloin niitten viljelemi-
17017: on Suomi menettänyt viljelysmaata n. nen muodostuu luonnollisesti hyvin kannat-
17018: 300,000 ha. Tämä menetys vaikuttaa erit- tamattomaksi. Sopivilla tilusvaihdoilla on
17019: täin raskaasti maan elintarvikehuoltoon. tämäkin haitta usein korjattavissa, kun
17020: Kun samaan aikaan on maataloustuotanto joku tai muutamat tilat saavat yksin kaikki
17021: vanhoillakin viljelmillä huomattavasti alen- jäännöspalstat sopivina tiluksina ja toiset
17022: tunut, on viipymättä ryhdyttävä päättä- tilat saavat vastaavasti kylän tai jakokun-
17023: västi käyttämään kaikkia mahdollisia kei- nan muita ulkopalstoja.
17024: noja elintarviketuotannon lisäämiseksi. Nykyisen jakolainsäädännön mukaan on
17025: Edellisillä valtiopäivillä säädetty maan- tilusvaihto varsinkin, kun se tulee pakolli-
17026: hankintalaki tulee sangen perusteellisena seksi, aikaa vaativa toimenpide. Jo pakolli-
17027: uudistuksena entisestäänkin alentamaan sen tilusvaihtotoimituksen vireillepano on
17028: maataloustuotantoa siksi, kunnes uudet ti- mutkikas ja pitkällinen asia. lVIoittimisaika
17029: lat on varustettu tarpeellisilla laitteilla ja toimitusta vastaan on pitkä, koska käytet-
17030: rakennuksilla. Tämä haitta olisi kuitenkin tävissä on kaksi valitusastetta. lVIaanjako-
17031: tehokkaasti torjuttava ja siinä suhteessa oikeuksien vähälukuisuus ei riitä näin laa-
17032: olisi maanhankintalain toimeenpanon yh- jojen tilusvaihtoasioiden ratkaisussa. lVIaan-
17033: teydessä suoritettavilla tilusvaihdoilla erit- hankintalain toimeenpano ei kuitenkaan
17034: täin edullinen vaikutus. siedä pitkitystä, joten ehdotamme eduskun-
17035: l\:laanhankintalain 75 ja 76: nnen §: n nan päätettäväksi toivomuksen,
17036: mukaan tämä onkin mahdollista hyvin jous-
17037: tavasti maanlunastustoimituksen yhteydessä että hallitus kii1·eellisesti antaisi
17038: mikäli asia koskee uuden perustettavan Eduskunnalle esityksen lainsäädän-
17039: tilan etua. nöksi, jolla helpotettaisiin pakollisen
17040: Toisaalta myöskin maanluovuttajien etu tilusvaihdon toimeenpanoa maanha·n-
17041: puoltaa tilusvaihtojen käyttöä maanhankin- kintalain sovelluttamisen yhteydessä
17042: talakia sovellettaessa. Ilman tilusvaihtoa myöskin maanluomdtajien sopivaa
17043: voi käydä niin, että useille maanluovutta- tilttsjärjestelyä silmälläpitäen.
17044: jille jää pieniä tiluksia samalle sivumaa-
17045: I-Ielsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
17046:
17047: Matti Ytti. Martti Miettunen.
17048: Yrjö 1. Antila. Markus Niskala.
17049: J. E. Lampinen. Lauri Laine.
17050: Samuli Simula. Eino Laitinen.
17051: 38"
17052: IX,12. - Toiv. al. N:o 141.
17053:
17054:
17055:
17056:
17057: Kuittinen y. m.: Toimenpiteistä pääasiallisena ammattinaan
17058: muuta kuin maatilataloutta harjoittavien kiinteistönomis-
17059: tajain saattamisesta maanhankintalain mukaan ensisijai-
17060: siksi maanluovutusvelvollisiksi.
17061:
17062:
17063: E d u s k u n n a ll e.
17064:
17065: Maanhankintalain mukaan luetaan sellai- vat pitää huomattavan suuria tiloja hallus-
17066: set kiinteistönomistajat, jotka harjoittavat saan. Sen vuoksi pitäisi tällaisia kiinteis-
17067: pääasiaHisena ammattinaan muuta kuin tön omistajia pitää eusisijaisina maan Iuo-
17068: maatilataloutta ja joille maatila ei ole var- vutusvelvollisina, kuitenkin niin, että heille
17069: sinaisen ammatin harjoittamisen vuoksi tar- voitaisiin jättää sen verran maata, mikä
17070: peellinen, ensisijaisiksi luovutusvelvollisiksi katsotaan kohtuulliseksi harrastusmaanvil-
17071: vain siinä tapauksessa, että he eivät ole jelyksen harjoittamista varten.
17072: hyvin hoitaneet tilojaan. Jos sitävastoin Edelläolevilla perusteilla ehdotamme
17073: tila on hyvin hoidettu, eivät edellämainit- eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
17074: tuun .ryhmään kuuluvat kiinteistön omis-
17075: tajat ole velvolliset luovuttamaan maata että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
17076: enempää kuin nekään, jotka ainoana am- siin maanhankintalain muuttamiseksi
17077: mattinaan saavat toimeentulonsa maatalou- siten, että maata otettaisiin asutus-
17078: desta. tarkoituksia varten ensisijaisesti sel-
17079: _Kun alueluovutuksen ja -vuokrauksen laisten lciinteistöjen omistajien maista,
17080: johdosta suuri joukko ammattitaitoista jotka h&rjoittavat pääasiallisena am-
17081: maanviljelijäväestöä menetti maansa ja kun mattinaan rnuuta kuin maatilata-
17082: uuden maan saanti tälle väestölle tulee lout,ta ja joille maatila ei ole varsi-
17083: tuottamaan suuria vaikeuksia, ei voida hy- naisen nmmatin harjoittmnisen vuoksi
17084: väksyä, että n.s. harrastelijaviljelijät saa- tarpeellinen.
17085: Helsingis.sä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
17086:
17087: Juho Kuittinen. Valto Käkelä.
17088: A. K. Paasivuori. Otto Muikku.
17089: J. F. Tolonen. Juho Karvonen.
17090: Juho Pyy. Jere Juutilainen.
17091: Kauko Andersson. E. Pusa.
17092: Penna Tervo. P. A. Karjalainen.
17093: 384
17094:
17095: IX,13. - Toiv. al. N :o 142.
17096:
17097:
17098:
17099:
17100: Pusa y. m.: Esityksen antamisesta maanhankintalain rnuut-
17101: tmnisehsi.
17102:
17103:
17104: B d u s k u n n a 1 l e.
17105:
17106: Syyskuun 19 päivänä 1944 allekirjoitetun siten, että huonosti Yiljeltyjä maita anne-
17107: välirauhansopimuksen perusteella Neuvosto- taan ammattitaitoisen maataloussiirtoväen
17108: liitolle luovutetulla alueella oli noin 12,000 viljeltä väksi.
17109: sellaista tilaa, joitten peltoala oli vähemmän Bdellä olevilla perusteilla ehdotamme
17110: kuin 5 hehtaaria. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
17111: Maanhankintalain mukaan voidaan täl-
17112: laisten kääpiötilojen entisille omistajille että hallitus anta,isi esityksen
17113: vain poikkeustapauksissa antaa suurempi maanhankintalain muuttamiseksi si-
17114: tila kuin min.kä he aikaisemmin omistivat. ten, että siitä poistettaisiin sellaiset
17115: Kääpiöviljelyksen uusimiselle ei kuitenkaan määräykset, jotkc~ ovat esteenä siir-
17116: voida löytää mitään perusteluja. Se maata- toväkeen k1tuluville entisten käiipiö-
17117: lousammattitaito, jonka Karjalan kääpiövil- tt1ojen omistajille annettavien tilo.icn
17118: jelystilojcn omistajat omaavat, tulee koko muodostamiselle tarpeeksi sttn1·iksi ja
17119: maan edun kannalta parhaiten h:äytetyksi clinkelpoisiksi.
17120: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
17121:
17122: E. Pusa. Juho Pyy. Penna Tervo.
17123: 385
17124:
17125: IX,14. - Toiv. al. N:o 143.
17126:
17127:
17128:
17129:
17130: Riihimäki y. m.: Asutuslainsää<lännön uudistamisesta.
17131:
17132:
17133: Ed u s kun n a J l e.
17134:
17135: Ne monet asutuslain uudistukset, joita lehtimaan itsestään, samalla kuin ne pal-
17136: itsenäisyytemme aikana on toimeenpantu, velevat kansamme yhteistä etua.
17137: eivät ole poistaneet pahimpia epäkohtia Asutustoiminnan perustana ei saisi olla
17138: maanomistusoloistamme, puhumattakaan to- turhan tarkka pinta-alojen määrittely. Olisi
17139: dellisen maareformin aikaansaamisesta, mikä pidettävä ohjeena pinta-alamäärittelyssä
17140: aikoja sitten olisi ollut tarpeen kansamme sitä, mitä keskikokoinen perhe omalla työl-
17141: toimeentulon turvaamiseksi ja kansantalou- lään voisi viljellä, ja mitä sopivasti voitai-
17142: temme ohjaamiseksi terveelle perustalle. siin samaan viljelmään liittää.
17143: Äskettäin hajaantuneen eduskunnan hy- Asutustoiminnan alalla tarvitaan myös
17144: väksymä maanhankintalakikaan ei tule saa- keskitettyä, tarmokasta ja oikeudenmukaista
17145: maan aikaan parannusta kireäksi käynee- toimintaa. Tämä ei kuitenkaan ole mah-
17146: seen asutustilanteeseen. Se jättää n. s. van- dollista ennen kuin asutuslautakunnat ovat
17147: hat maantarvitsijat miltei entiseen ase- puhdistetut taantumuksellisista aineksista.
17148: maansa siitä huolimatta, että valtaosa Niinpä asutuslautakuntien kokoonpano on
17149: näistä maan 1tarvitsijoista on pienien kääpiö- uudistettava ajan vaatiman edistyksellisen
17150: viljelmien omistajia. On kokonaan maat- hengen mukaisesti, jolloin asutuslautakun-
17151: tomia'kin, kuten maatyöläisiä, muonamiehiä tiin olisi saatava nykyistä suurempi maan-
17152: ja palvelijoita, jotka ovat tehneet ja teke- tarvitsijain edustus.
17153: vät työtä maa- ja metsätaloudessa sekä Voimassaoleva asutuslainsäädäntömme,
17154: karjanhoitajina säälittävissä olosuhteissa. joka sisältää useita lakeja ja asetuksia, on
17155: Heidän keskuudessaan ilmenee myös voima- ristiriitainen, eikä edistä asutustoimintaa
17156: kas kaipuu päästä oman viljelystilan halti- muuttuneiden olojen edellyttämällä tavalla.
17157: jaksi. Varsinkin maalaisnuorisolle olisi Se aiheuttaa hankauksia ja sekavuutta asu-
17158: luotava mahdollisuudet oman kodin perus- tustoiminnan alalla, kuten esimerkiksi n. s.
17159: tamiseen, sillä siten tulisi paljon puheen- pika-asutuslain toimeenpanO&<;a on ilmen-
17160: aihetta antanut maaltapakokin jossain mää- nyt. Maantarvitsijain edut nykyisten la-
17161: rin estetyksi. kien puitteissa eivät tule oikeudenmukai-
17162: Tilastojen mukaan on olemassa suuri sesti huomioonotetuiksi. Sen vuoksi olisi-
17163: määrä mäkitupalaisia, joista toisilla on kin aikaansaatava yhtenäinen, keskitetty ja
17164: pieni perunamaapalsta, sekä vähän suurem- oikeudenmukainen asutustoiminta, ja sille
17165: pien palstojen viljelijöitä, joiden tilukset pohjalle olisi asutuslainsäädäntömme nvt
17166: rakennettava. Asutuslain tulisi turvata ~i
17167: eivät kuitenkaan salli edes hevosen pitoa. keus maansaantiin paitsi siirtoväelle ja en-
17168: Näi.den viljelmien läheisyydessä olevat ja
17169: tisille rintamamiehille myös n. s. metsäkaar-
17170: maanluovutusvelvollisuuden alaisiksi kat- tilaisille sekä niihin verrattaville ja heidän
17171: sottavat viljellyt ja viljelyskelpoiset maat
17172: olisi annettava lisämaiksi niille halullisille omaisil1een, työpalveluksesta vapautuneille,
17173: viljelijöille, joiden asuntojen ja entisien ti- sotaleskille ja -orvoille, maa- ja metsäta-
17174: loustyöläisille. Yleisenä ohjeena olisi pi-
17175: luksien läheisyydessä maat sijaitsevat. dettävä, että maata saavat kaikki ne, jotka
17176: Siirtoväki on myös saatava omatoimisesti oman ja perheensä työn avulla haluavat
17177: tuotantoa lisäämään. Uutta peltoa menete- maata viljellä.
17178: tyn tilalle on saatava raivatuksi, ja halu- Uuteen asutuslakiin olisi tehtävä sellai-
17179: kasta työteliästä työvoimaa saatava huo- nen maanjakoa koskeva säännös, että sen
17180:
17181: 49
17182: 386 IX,14. - Asutuslainsäädäntö.
17183:
17184: nojalla liian vähän maata omistavat pien- kitetyn esityks'en asutttslainsäädän-
17185: viljelijät ja mökkiläiset saisivat lisämaata nöksi, rnikä tekisi tarpeettomaksi ny-
17186: tilojensa läheisyydestä. Sen mukaan uudet kyisen monissa kohdin ristiriitaisen
17187: tilat olisi muodostettava niin, että entisille ja sekctvttutta aihettttcwnn lainsää-
17188: ja uusille viljelmille saadaan riittävästi vil- dännön, jn olisi pohjana laajan ja
17189: jeltyä, viljelyskelpoista ja laidunmaata, tiiydellisen maa1·etonnin toteuttnmi-
17190: samoin kuin metsämaata tarvittava määrä. selle; sekä
17191: Maata tulisi myös luovuttaa kohtuullista että tätä lakia laetdittnessa oikeu-
17192: korvausta vastaan etupäässä sotasyyllisten denmuknisesti otetnan huomioon siir-
17193: ja -rikollisten omistamista maista. 1\tlaan- toväen, entisten rintamamiesten, met-
17194: luovutusvelvollisia olisivat myös eri nimi- säkaartilaisten ja heihin verratta-
17195: set yhtiöt, säätiöt, maakeinottelijat, yksityi- vien sekä sot,nleskien ja -arpojen
17196: l>et suurtilalliset ja seurakunnat. maansnanti, kuin myöskin nyt pie-
17197: Edellä esitetyn nojalla esitämme edus- nillä tiluksillaan asuvien lisämaan
17198: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tarve, samoin kuin uusien tilojen pe-
17199: rustnminen sekä yleensä maantar-
17200: että hallitus kiireellisesti valmis- peen tyydyttäminen niille, jotka ha-
17201: taisi Eduskunnalle jätettäväksi yhte- luavat omaa ja perheensä työvoimaa
17202: näiselle pohjalle rakennetun ja kes- käyttäen maata viljellä.
17203: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
17204:
17205: Arvo Riihimäki. Aaro Uusitalo.
17206: W. Metsäranta. M111tti Meriläinen.
17207: Toivo Sormunen. Johan Toivo Järvinen.
17208: Eino Tainio. Antto Prunnila.
17209: 387
17210:
17211: JX,t5. Toiv. al. N:o 144.
17212:
17213:
17214:
17215:
17216: Simonen y. m.: Tutki-muksen toimittamisesta suurten maa-
17217: talous-yksikköjen sosialisoimisen tarkoituksemn,ukaisuu-
17218: desta.
17219:
17220:
17221: E d u s k u n n a ll e.
17222:
17223: Suomen talouselämä tulee vastaisuudessa, nykyistäänkin selvemmin kun siirtoväen ja
17224: kenties hyvinkin pitkäksi aja!ksi eteenpäin, muiden välttämättä asutettavien asuttami-
17225: olemaan hyvin rasitettu. Sotakorvausten nen tulee lisäämään pientilojen lukua ehkä
17226: suorittaminen, sodan aiheuttamien velkojen lähimain 50,000 tilalla, samalla kun se tulee
17227: maksaminen, invaliidien ja sotaorpojen vähentämään suurtilojen lU'kua ja pienentä-
17228: huolto, siirtoväen sijoittamisen aiheuttamat mään näiden hallussa olevia viljelysaloja.
17229: kustannukset ja monet muut tekijät ai- Kuitenkin alkaa jo olla yleisesti tunnettu
17230: kaansaavat sen, että talouselämämme on ja tunnustettu tosiasia, että kansantaloudel-
17231: ponnistettava kaikkensa, jos mielitään lisesti edullisinta maataloutta voidaan har-
17232: saada kansan elintaso pysymään siedettä- joittaa keskikokoisilla tahi sitä suuremmilla
17233: vänä ja vähitellen nykyisestään kohoamaan. tiloilla. Pientilat tosin tilastojen mukaan
17234: Sanottu koskee kaikkia ,tärkeimpiä talous- kilpailevat varsin menestyksellisesti suurem-
17235: elämän aloja. Tuotanto on saatava mahdol- pien tilojen kanssa useid€n peltokasvien, ku-
17236: lisimman tehokkaaksi ja samalla mahdolli- ten esim. perunain, rehu- ja juurikasvien
17237: simman vähin uhrauksin tapahtuvaksi. On tuottamisessa. Ovatpa pientilojen kokonais-
17238: päästävä siihen, että tuoteyksikkö voidaan sadotkin rehuyksiköiksi laskettuna kirjan-
17239: tuottaa entistä vähemmällä työn ja pää- pitotiloilla jonkunverran suuremmat kuin
17240: oman kulutuksella. suurilla tiloilla. Kirjanpitotulokset eivät
17241: Maatalous ei ole tässä suhteessa poikkeus. kuitenkaan anna täysin luotettavaa kuvaa
17242: Sillekin on asetettava vaatimus, että sen on kaikkien tilojen tuotannon keskinäisestä
17243: kyettävä tuottamaan mahdollisimman pal- suhteesta, sillä kirjanpitopientilat ovat il-
17244: jon mahdollisimman vähillä uhrauksilla. meisesti enemmän suuruusluokkansa keski-
17245: Maatalouden järjentäminen on siis tavoite, tasoa paremmin viljeltyjä kuin on asianlaita
17246: jonka toteutumista on kaikin :mahdollisin suurempien tilojen osalta. Näin voi pää-
17247: keinoin joudutettava. tellä siitä, että kirjanpitopientilojen osuus
17248: Suomen maatalous, niinkuin tunnetaan, kaikista pientiloista on monta vertaa pie-
17249: on erittäin pienviljelysvaltaista. Tilat on nempi kuin suuremmissa tilaluokissa ja että
17250: täällä jaettu pienemmiksi kuin yhdessäkään kirjanpitoa pitävät yleisesti vain kehitty-
17251: naapurimaassamme, jonka talouselämässä neet viljelijät. Suurtiloilla erotus on tässä
17252: maataloudella on keskeinen asema. l\faamme suhteessa ilmeisesti paljon vähäisempi.
17253: noin 250,000 yli 1 hehtaarin peltoa käsittä- Pientilojen tuotannon erikoisominaisuus
17254: västä tilasta on vain noin 750 yli 100 pelto- on se, että tuotteista kovin suuri osa :muu-
17255: hehtaaria käsittäviä ja noin 21,500 tilalla tetaan ihmisravinnoksi kotieläinten kautta.
17256: on peltoa 50-100 hehtaaria. Tätä osoittavana mainittakoon, että 100
17257: Näistä luvuista nähdään, että Suomen peltohehtaaria kohti oli ennen nykyistä sota-
17258: maatalouden tehostusprobleemi on ennen kautta alle 10 muunnettua hehtaaria käsit-
17259: kaikkea pien- ja keski'kokoisviljelmäprob- tävillä tiloilla 104-107 nautayksikköä, kun
17260: leemi. Ponnistelut maataloustuotannon edis- taas 50-100 ha: n tiloilla nautayksikköluku
17261: tämiseksi ja maatalouden järjestämiseksi on oli 67-68 ja yli 100 ha:n tiloilla 56-60.
17262: siten kohdistettava ennenkaikkea näihin ti- Tilivuonna 1942-43 olivat luvut vastaa-
17263: loihin. Näin on asianlaita vastahuudessa vasti B4-58 ja 44. Kun karjan kautta kul-
17264: 388 IX,15. - Maan wsialisoimiueu.
17265:
17266: kevat rehnyksiköt antavat paljon pienem- päätellä, että suurtilain viljelyksestä nykyi-
17267: män kaioriamäärän- yksin Yiljakin lypsy- sellä hallintamuodolla ei olisi ainakaan mai-
17268: karjan väkirehuna käytettynä Yain noin nittavampia haittoja. Kuitenkin olisi syytä
17269: puolet siitä, mitä siitä saadaan suoraan ih- tarkoin tutkia, eikö suurmaatalouden ja
17270: misravinnaksi käytettynä ja muiden koti- suurempien keskitilojen sosialisoimisesta
17271: eläinten kautta käytettynä paljon tätäkin voisi koitua määrättyjä etuja. Niinpä on
17272: vähemmän, - voidaan edellä sanotusta pää- ajateltavissa, että kansantaloudellisesti kul-
17273: tellä, että kansanravitsemisen kannalta kun loinkin erityisen .tärkeitten maataloustuo-
17274: otetaan huomioon vain kaloriamäärä, pien- tantoalojen korostaminen ei ilman sosiali-
17275: tilat ovat suurtiloja huonommat hehtaaria soitua suurtaloutta ole mahdollinen. Tähän
17276: kohti laskettuna. viittaa m.m. se, että esim. sokerijuurikkaan,
17277: Lisäksi on huomattava, että pientilat öljykasvien y.m. erikoisten kasvien viljelyä
17278: käyttävät tuoteyksikköä kohti hyvin paljon ei ole voitu nykyisen olotilan vallitessa
17279: enemmän työvoimaa kuin suuremmat tilat. yleistää ilman suuria palkkioita, eikä tuo-
17280: Niinpä tilivuosina 1934-37 käytettiin tantoa kokonaisuudessaankaan suunnata
17281: Etelä-I_oounais-Suomen kirjanpitopientiloilla elintarvikehuollon kannalta lähimainkaan
17282: muunnettua peltohehtaaria kohti 59 muun- täysin tavoitteita vastaavaksi. Tässä tieten-
17283: nettua miespäivää vuodessa maataloustyö- kin ovat vaikeat työsuhteet, puutteelliset
17284: hön, kun taas 50-100 ha: n tiloilla käytet- lanta- ja lannoitevarat y.m. tekijät sotavuo-
17285: tiin 29 ja yli 100 ha: n tiloilla 26 päivää. sina asettaneet vaikeuksia, mutta ilmeistä
17286: :Maatalouden antama kokonaistuotto työpäi- on, että ilman näitäkään ei. tuotantoa voida
17287: vää kohti oli samoina vuosina alle 100 ha: n joustavasti mukauttaa olosuhteiden ja
17288: tiloilla 68 markkaa, mutta yli 100 ha: n ja yleisen edun vaatimuksia vastaavasti ko-
17289: tiloilla 101 markkaa. Puhdastuottoa koske- konaan tahi melkein kokonaan yksityiseen
17290: vat luvut olivat vastaavasti 17 ja 26 mark- omistukseen perustuvassa maataloudessa.
17291: kaa. Ruotsissa taas on laskettu alle 5 ha: n Maataloustuotannon tehostamista ajatel-
17292: tiloilla saadun vv. 1939-40 yhtä työtuntia len on kiinnitettävä huomiota myös siihen,
17293: kohti 8 satoyksikköä, 5-10 ha:n tiloilla 10 että maassamme on, varsinkin pohjoisosissa
17294: satoyksikköä, mutta yli 50 ha: n tiloilla 19 maata, hyvin suuria viljelyskelpoisia soita,
17295: satoyksikköä. jotka nykyisin ovat kokonaan tnottamatta.
17296: Mainitut seikat osoittavat, että suurem- Näille, jos joillekin alueille olisi tarkoituk-
17297: pien tilojen säilyttäminen olisi kansantalou- senmukaista perustaa suuria, mahdollisim-
17298: dellism;ti hyvin tar'koituksenmukaista. man laajaan konetyöhön perustuvia maa-
17299: Meillä ei tätä päämäärää nykyoloissa lmi- talouksia. Erityisesti tällaisten maatalouk-
17300: tenkaan voida saavuttaa muuta kuin osit- sien muodostaminen sosialisoidun talouden
17301: tain, sillä jo mainittu pakollinen asutustoi- pohjalle tuntuu tavoittelun arvoiselta pää-
17302: lffiinta, vaikka sitä suunna ttaisiin niin pit- määrältä. Erityisesti tuntuu tarpeelliselta
17303: källe kuin äsken hyväksytty maanhankinta- sosialisoida ainakin osa suurtiloista siksi,
17304: laki sallii, uudismaalle, ei anna mahdolli- että näiden kautta voitaisiin saada selvyys
17305: suutta jättää suurtiloja koskemattomiksi siitä, millaiseksi maataloustuotteiden hinto-
17306: tahi päästää niitä edes vähäisellä maan luo- jen ja palkkojen keskinäinen suhde olisi
17307: vutuksella. Tästä huolimatta jäänee maa- asetettava. Nykyisinkin tämä suhde on
17308: hamme kuitenkin vielä kenties lähimain ikuisten erimielisyyksien aiheena.
17309: kolme tuhatta tilaa, joiden viljelysala on yli Maatalouden vastaista kehitystä ajatellen
17310: 50 hehtaaria ja ainakin muutamia satoja ti- tuntuu tarkoituksenmukaiselta myös se, että
17311: loja, joiden viljelysala on yli 100 hehtaaria. valtiolle asutettavaksi luuastettavien suur-
17312: Nämä tilat ovat osittain valtion, osittain tilojen jokin osa olisi lähiaikojen suurasu-
17313: yhtiöiden, mutta enimmäkseen kuiten'kin tuksen yhteydessä muodostettava kollektiivi-
17314: yksityisten omistuksessa. Niiden keskimää- talouden luontoiseksi. 'l'ällaiseen tähdätään-
17315: räinen tuotanto, kuten edellisestä jo selvisi, kin viime joulun edellä pidetyn sosialidemo-
17316: on ollut oloihimme katsoen ja .pienempiin ti- kraattisen puoluekokouksen hyväksymässii
17317: loihin verrattuna suhteellisen tyydyttävä ja lähiaikojen maatalouspoliittisessa ohjel-
17318: ovat ne myöskin elintarvikkeiden luovut- massa.
17319: tajina enimmäkseen koko hyvin täyttäneet Ei olisi millään tavoin ihmeteltävää,
17320: kansanhuollon vaatimukset. Tästä voisi vaikka Suomen valtio ei uudenkaan edus-
17321: IX,1 5. - Simonen y. m. 389
17322:
17323: kunnan ja hallituksen ohjaamana ilman suurempia maatalousyksiköitä meilläkin läh-
17324: muuta lähtisi hankkimaan haltuunsa suur- dettävä sosialisoimaan. Tietenkin voitaisiin
17325: tiloja muodostaakseen niistä sosialisoituja tästä asiasta hankkia selvyys myöskin puh-
17326: talousyksiköitä. Kuitenkaan ei voida sul- taasti kokeiluteitse, mutta kuluisi kovin pal-
17327: kea silmiä siltä, että Neuvostoliitossa sosia- jon aikaa, ennenkuin yksin tällä tavoin saa-
17328: lisoitu maata,lous on ilmeisesti antanut var- taisiin luotettava selvyys asiasta ja saattaisi
17329: sin hyviä tuloksia, senjälkeen kun sosiali- tämä sitäpaitsi johtaa kalliisiin virheelli-
17330: soimistoimenpiteiden suurista ja paljon uh- syyksiin, jotka olisivat vältettävissä, jos
17331: rauksia vaatineista alkuvaikeuksista oli sel- naapurimaassamme saadut kokemukset tar-
17332: viydytty. Kun näin on tapahtunut naapuri- koin .tutkittaisiin ja sen perusteella päätet-
17333: maassamme, niin mitä aihetta olisi olettaa, täisiin, millaisiin menetelmiin ne kehoittaisi-
17334: etteikö sosialisoitu suurviljelys meilläkin an- vat meidän maassamme ryhdyttäväksi.
17335: taisi hyviä tuloksia. Edelläoleviin perusteluihin viitaten esi-
17336: Puheenaoleva asia on joka tapauksessa tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17337: niin laajakantoinen, että sen kaikinpuolinen muksen,
17338: selvittäminen olisi mitä tärkein tehtävä. että hallitus uiipymättä selvityt-
17339: Tässä selvittelyssä olisi suurena apuna pe- täisi, olisiko suurien m!fLatalousyksik-
17340: rusteellinen tutkimus siitä, millaisia mene- köjen sosialisoiminen meillä tarhoi-
17341: telmiä noudatetaan Neuvostoliiton sosiali- tuksenmukaista, ja että tässä selvi-
17342: soidussa maataloudessa ja millaisia tuloksia tyksessä kiinnitettäisiin huomiota
17343: se on antanut. Vasta sen jälkeen kun täl- niihin kokemuksiin, joita sosialisoitn
17344: lainen selvitys on suoritettu, voidaan kes- maatalous on {(ntanut N euvostolii-
17345: täviin perusteluihin nojaten päätellä, onko tossa.
17346: Helsing·issä huhtikuun 18 päivänä 1945.
17347:
17348: Heikki Simonen. P. A. Karjalainen.
17349: Yrjö Kilpeläinen. Juho Karvonen.
17350: Walter Kuusela. H. S. Pesonen.
17351: Elli Nurminen. J. F. Tolonen.
17352: Alpo Lumme. Kauko Andersson.
17353: Väinö Kivisalo. T. Bryggari.
17354: Otto Muikku. Urho Kulovaara.
17355: Edvard Pesonen. Samuli Tervo.
17356: A. K. Paasivuori. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
17357: Yrjö Kallinen. K. Hakala.
17358: 390
17359:
17360: IX,16. - Toiv. al. N:o 14:5.
17361:
17362:
17363:
17364:
17365: Soininen y. m.: Maan luovuttamisesta asutustarlwittbksiin
17366: Rautwv~U.~~ran kunnassa olevista puutavarayhtiöiden
17367: maista.
17368:
17369:
17370: E d u s k u n n a :11 e.
17371:
17372: Rautavaaran pitäjä on kahden maakun- Edelleen on itsenäistytetty 17 4 lampuotia,
17373: nan Karjalan ja Savon rajalla. Se on muo- metsänvartijaa ja torppaa. Tämän lisäksi
17374: dostettu neljän pitäjän rajaperukoista. on kunta myynyt tai vuokrannut villjelys-
17375: Tämä rajanurkista kokoonpantu pitäjä on kelpoiset alueet maastaan.
17376: jääny,t kehityksessään naapuripitäjistä huo- Valtion maiden karuuden ja syrjäisyy-
17377: mattavas;ti jä:lkeen, se ei ole jaksanut den .takia on jouduttu perustamaan tiloja
17378: kestää ajan tuomia Yoimakkaita yhteiskun- myös vähemmän sopiville paikoi,lJe. Maan
17379: nallisia murrosaikoja. kysyntään ja huntavaan tarpeeseen nähden
17380: Kaikkein merkittävimpänä esteenä pitä- on asutustoiminta ollut aivan riittämätön.
17381: jän kehityksel1le ova:t olleet nurjat maan- Epäkohda;t maanomistusoloissa ovat edel-
17382: omistusolot. leen tavattoman suuret.
17383: Osoituksena siitä, mitenkä maanomistus Tilaston mukaan RautavaaraMa on
17384: RautavaaraJlla on jakaantunut, eri omis-
17385: tajaryhmien kesken mainittakoon, että pi- talollisia 427 perhettä
17386: täjän pinta-aiasta omistavat: tilaosakkaita 74
17387: mäkitupa;laisia 52 "
17388: Puutavarayhtiöt noin 44.9% vuokra:laisia . . . 42 "
17389: Valtio 30.8 työväkeä ..... . 335 ""
17390: Yksityiset " 19.6 " Yhteensä 930 perhettä.
17391: Kunta " 2A "
17392: Seurakunta " 1.5 " Tästä käy selville, että maata omista-
17393: Pika-asutustilat " O.s " mattornia on 429 perhettä eli 46 % per-
17394: " " heiden luvusta.
17395: Kuten tilastosta näkyy puutavarayhtiöt Tilaosakkaita, joilla on vain pienet til-
17396: ovat pitäjän suurin maanomistaja. Pitäjän kut maata, on lisäksi 8 %.
17397: parhaat viljelyskelpoiset maat ovat puu- Kaikilla tietenkään ei ole ede1lytyksiä
17398: tavarayhtiöil1ä ja sijaitsevat ne pitäjän maanviljelijöiksi, mutta joka tapauksessa
17399: keski-, länsi- ja eteläosissa, verrattain dä- maan nälkä on pitäjässä asuvalla väestöllä
17400: hellä teitä ja liikeväyEä. suuri.
17401: Vwltion omistuksessa oleva maa on ka- Edelleen on mainittava että 427 talolli-
17402: rua ja sijaitsee pitäjän itä- ja pohjois- sesta, mikä on 46% perheiden koko ~u
17403: osissa. Asiantuntijoiden mukaan valtion vusta, on noin 58 % se1laisia, joilla koko-
17404: maasta ort viljelyskelpoiset alueet asutettu, naispinta-ala on alle 30 ha. Sikäläisissä
17405: joten uusia asutm;tiloja ei sinne voida oloissa on sellainen tila liian pieni, silllä
17406: enää perustaa. viljelyskelpoista maata kul,lakin tilalla on
17407: Asutustoimintaa on Rautavaaral1la itse- rajoitetusti. Tämän vuoksi pitäisi ol1la suh-
17408: näisyyden aikana harjoitettu paaasiassa teellisesti metsämaata enemmän kun valta-
17409: valtion sekä kunnan omistamilla mailla. kunnan etelä- ja keskiosissa.
17410: Itsenäisyyden aikana vuoden 1~37 loppuun Kun Rautavaaran pitäjä on karua ja
17411: on perustettu 67 uutta viljelystilaa, 10 edellämainitut näkökohdat huomioon ot-
17412: asuntotilaa ja lisämaata annettu 7 tilalle. taen pitäjäläisillä on suuri maata.louskel-
17413: IX,16. - Soininen y. m. 391
17414:
17415: poisen maan tarve, olisi mielestämme syytä välimatkoilla saloiLla, jonne elin- y. m. tar-
17416: harkita, onko syytä siirtolaissijoitusta jär- vikkeiden kuljettaminen on toimitettava
17417: jestää mainittuun pitäjään. pääasiassa kantamalla.
17418: Suurimmat epäkohdat pitäjän köyhyy- Maanomistusoloissa olisi valtiova~lan ta-
17419: teen on havaittavissa siinä, kun asujamis- holta tehtävä ensi tilassa parannus, sinä
17420: tolta puuttuu maata, taikka on sitä Hian muu mjoitettu avustustoiminta on vaan
17421: vähän. tekohengitystä ja tilanne ei siHä korjaannu
17422: Alueen syrjäisyydestä johtuen pitäjä on kun ainoastaan hetkellisesti.
17423: saanut osakseen vähemmän huomiota ja Rautavaaran olojen parantamiseksi on
17424: huolenpitoa kuin monet muut kunnat. Sa- parhain ja tepsivin keino uusien tilojen
17425: moin kun eräät itärajan kunnat ovat olleet muodostaminen ja ;lisämaan hankkiminen
17426: unohduksissa, on sitä erikoisesti ollut Rau- niille, joilla maata on vähän.
17427: tavaara. Edehlä olevaan viitaten rohkenemme
17428: Vielä viime vuosisadan iloppuvuosikym- kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä-
17429: meniin asui Rautavaarana itsenäisempi väksi toivomuksen,
17430: kansa kun nykyään. Mutta kun vHme
17431: vuosisadan 1lopul1la puutavarayhtiöt alkoi- että haUitus kiireellisesti toimi-
17432: vat ostaa metsiä maapohjmoon, siir1tyivät. tuttaisi Rautavaaran kunnassa ole-
17433: tilat puutavarayhtiöiden hallintaan. villa puutavarayhtiöiden mailla maa-
17434: Tilat menivät aivan pi1lkkahinnoista ja perätutkimuksen, josta kävisi sel-
17435: entisistä viljelijöistä tuli palkkatyöläisiä ville astduskelpoisten maiden määt·ä,
17436: ja vuokralaisia. laatu ja sijainti sekä kuivatus- ja
17437: Tilojen siirtyminen yht-iöiUe kesti noin mivmtSmahdollisuudet, ja voimassa
17438: 30 vuoden ajan. Suurin siirtymisaika oli olevia lakeja soveltaen huolehtisi
17439: vuoden 1900 paikkeilla. Tilat, joiden p. a. siitä, että sanotuista maista luovu-
17440: oli 500-1,200 ha, hinnat vaihtelivat noin tettaisiin maatct tilattomille ja lisä-
17441: 300-800 markkaa tilaa kohti, kohoten maata liian pienille tiloille sekä tar-
17442: ostokauden lopulla tuhanteen markkaan. peen vaatiessa a.ntaisi Eduskunnalle
17443: Asutus Rautavaarana on hyvin hajal- esityksen asutuslainsäädännön muut-
17444: lista, mökit sijaitsevat monien k:illometrien tamiseksi.
17445: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
17446:
17447: Heikki Soininen. Varma K. Turunen.
17448: Akseli Brander. Eino Laitinen.
17449: Elli Nurminen. Lennart Heljas.
17450: Yrjö Kilpeläinen. Lauri Riikonen.
17451: Eemil Pääkkönen. Kalle Kauhanen.
17452: Juho Karvonen. Otto Muikku.
17453: Samuli Tervo. Yrjö Räisänen.
17454: Yrjö A. Manninen. Esa Hietanen.
17455: Hugo Manninen.
17456: 392
17457:
17458: IX, 17. - Toiv. al. N :o 146.
17459:
17460:
17461:
17462:
17463: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä koeastäustilain antami-
17464: seksi niiden asukkaille alkuperäisillä hinnoilla.
17465:
17466:
17467: E d u s k u n n a ll e.
17468:
17469: Valtion metsämaitten asuttamisessa ai- kohtuuttomalta. Viime vuosien poikkeuk-
17470: kanaan käytäntöön otetun erikoisasutus- sellisen !tilanteen huomioonottaen olisi tHat
17471: toimintalain mukaisten koeasutustilojen asukkaille annettava alkuperäisillä hin-
17472: viljelijöille on eräissä tapauksissa jo omis- noilla, vaikka ehtoja luonnollisista syistä
17473: tusoikeuden vahvistavat kauppakirjat an- johtuen ei olisikaan voitu kokonaan täyt-
17474: nettu. Valtioneuvoston tekemän päätöksen tää sopimuksenmukaisesti. Näin olisi teh-
17475: mukaan koeasutustilat voidaan antaa asuk- tävä sitäkin suuremmrulla syyllä, kun val-
17476: kaille aJlkuperäisi!llä hinnoilla, jos he ovat tion toimesta on kuluneiden vuosien ai-
17477: ehdot sopimuksenmukaisesti täyttäneet. kana koeasutustiloilla suoritettu sangen tu-
17478: Käytyjen sotien vuoksi ovat useimmat hoisia metsien hakkauksia, jotka ovat tilo-
17479: näistä koeasukkaista joutuneet olemaan jen arvoa iLaskeneet paljon runsaammin,
17480: useita vuosia r,intamalla, josta johtuen so- kuin mitä hakkuiden tulos on voinut tilo-
17481: pimuksenmukaiset ehdot eivät läheskään jen hintaa lyhentää.
17482: kaikilla ole tulleet aikanaan suoritetuksi. Edelläolevaan viitaten esitämme edus-
17483: Hinnoittelussa on nyt eräissä tapauksissa kunnan päätettäväksi <toivomuksen,
17484: menty sellaisiin kohtuuttomuuksiin, niin-
17485: kuin esim. Ranua:l:la, jossa rintamamiesten että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17486: koeasutustilojen hintaa on nostettu alkupe- siin voimassaolevien säännösten
17487: rä:isestä jopa 229 % :lla syystä, että asian- m1tuttamiseksi niin, että asukkaille
17488: omaiset eivät ole voineet ehtoja sopimuk- cmnettaisiin koeasutustilat alkuperäi-
17489: senmukaisesti täyttää. Tällainen menettely sillä hinnoilla, mikäli sopimuksen-
17490: nimenomaan rintamamiehiin kohdistuneena nwJcaisten ehtojen täyttämättä jät-
17491: tuntuu yhteiskunnan taholta mitä suurim- tämisen ei katsota aiheutuneen ta-
17492: massa määrin epäoikeudenmukaiselta ja hallisistct laiminlyönneistä.
17493: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
17494:
17495: Martti Miettunen. Markus Niskala. Lauri Kaijala.inen.
17496: IX,1s.- Toiv. al. N :o 147.
17497:
17498:
17499:
17500:
17501: V. Eskola y. m.: Sdvityksen toimittamisesta pientalottksien
17502: t·a tionalisoirnismahdollisuulcsista.
17503:
17504:
17505: E d u s k u n n a ll e.
17506:
17507: Suomen maataloudessa on pienviljelyk- mainituista luvuistakin huomataan, ovat
17508: sellä ratkaisevampi asema kuin useassakaan kaikkein heikoimmassa asemassa.
17509: muussa maatalousmaassa. Olihan jo v. 1941 Pientilojen suuri työmenekki satoyksik-
17510: .maassamme noin 231,000 tilaa, joiden vilje- köä kohti johtuu lähinnä siitä, että kone-
17511: lysala oli 1-15 hehtaaria. Tällaisten .tih työllä näillä tiloilla ei ole samaa asemaa
17512: jen luku tulee suuresti lisääntymään siir- kuin suuremmillla tiloiHa. Ja milloin pien-
17513: toväen, rintamasotilaiden ja muiden hei- <tilain talous on voimakkaammin koneellis-
17514: hin verrattavien asuttamisen takia lähi- tettu, tulee sen pääoman korko liian ras-
17515: vuosina. kaaksi, sillä koneiden käyttö näillä tiloilla
17516: Tästä huomataan, että pientilojen tuot- ei voi muodostua konetta kohti 'lähimain-
17517: tavuudella on kansantaloudeLlisestikin erin- kaan niin suureksi kuin suuremmiUa ti-
17518: omaisen suuri merkitys. Maatalouden kan- loi,lla. Päinvastoin voivat pientilat antaa
17519: nattavaisuustukimuksen tuloksista päätel- työtä eräille koneille vain muutamiksi päi-
17520: len tuottavatkin pientilat hehtaaria kohti viksi, pienimmillä pientiloilla jopa vain
17521: melkeinpä enemmän kuin suuvtilat . .Mutta muutamiksi tunneiksi vuodessa.
17522: pientilojen tuotanto on suhteellisen suu- Myöskin pienti<lojen kotitalous on suu-
17523: relta osrultaan karjantuotantoa, joka kaio- ressa järjentämisen :tarpeessa. Jo asunto
17524: riatuotannon kannalta jää suoraan ihmis- on useinkin tehty sellaiseksi, että tehokas
17525: ravinnoksi tuotettavien tuotteiden määrää työ siinä on mahdotonta. Muut rakennuk-
17526: pienemmäksi. Normaalioloissa tätä vastaan set, joiden ja asunnon väli<llä varsinkin
17527: kuitenkaan ei voitane esittää muistutuksia, pienviljelijäin naisväen on kuljetettava
17528: sillä kansanravitsemisessa tarvitaan paljon jopa kymmeniä kertoja päivässä, ovat ta-
17529: myöskin animawlisia tuotteita, joiden tuot- vallisesti kaukana ja kukin rakennettuna
17530: tamisessa pientilat ovat suhteellisen hy- erilleen. Kuluu näin ollen tavattomasti ai-
17531: vässä asemassa. Ero onkin lähinnä siinä, kaa ja voimia talousaskareiden suorittami-
17532: että pientilojen tuotanto vaatii niin hyvin seen, verrattuna siihen, mitä tapahtuisi jos
17533: hehtaarinalaa kuin tuoteyksikköäkin kohti rakennusjärjestelmä olisi keskitetympi.
17534: työtä paljon runsaammin kuin on asian- TäLlaisiin seikkoihin on kiinnitettävä eri-
17535: laita suuremmilla ti<loilla. tyistä huomiota nyt, jolloin, kuten jo vii-
17536: "Mitään aihetta ei ole omaksua sellaista tattiin, ollaan muutamassa vuodessa pako-
17537: käsitystä, että maataloustuotanto olisi suu- tettuja perustamaan maahamme kenties
17538: remmillakaan tiloilla meillä riittävän pit- useita kymmeniä ;tuhansia uusia pientiloja.
17539: kälUe järjestetty. Pientiloilla rationali- Pientilojen järjentämisvaatimus onkin niin
17540: sointiaste on vielä paljon alhaisempi. polttava ajan kysymys, että sitä ei saa ly-
17541: Tämä koskee erityisesti työn käyttöä, jolla kätä hetkeäkään tuonnemmaksi ..
17542: maataloustuotannossa on niin keskeinen Pientilojen talouden järjentämistarkoi-
17543: asema, että yli puolet maatalouden kustan- tuksessa on kiinnitettävä ennen muuta nii-
17544: nuksista on ·cyökustannuksia. On tärkeätä, den maasuhteisiin huomiota. Liian pienHle
17545: että työn menekki satoyksikkoä kohti saa- tiloi<lle on siten hankittava lisämaata ja
17546: daan vähenemään maataloudessa vleensä- niiden tilussuhteita ja -muotoja on muu-
17547: kin, mutta erityisen tärkeätä se o~ pien- tettava siten, että tehokas tuotanto niillä
17548: ti'lohlla, jotka tässä suhteessa, kuten edeHä- kävisi mahdolliseksi. Rakennusten uusimi-
17549: 394 IX, l s. - Piental(}udet.
17550:
17551: set on samoin tehtävä puheenaolevaa pää- Useiden muiden talousalojen järjentä-
17552: maaraa vastaavaksi. Salaojitustoimintaa mistä selvitellään parhaillaan osittain ta-
17553: näillä tiloilla on yhteiskunnan voimin li- loudellisten järjestöjen osittain valtion tu-
17554: sättävä. Rehunviljelykseen ja rehujen säi- kemana. Pienviljelyksen suureen ta~oudel
17555: ly.tystapoihin on kiinnitetHiYä paljon tä- liseen ja ehkä Yieläkin suurempaan sosiaa-
17556: hänastista enemmän huomiota. Kiin m;\·ös liseen merkityk<;een katsoen olisi erityisen
17557: yhteisten koneiden hyvl:iksi käyttöön näillä tärkeätä, että näiden tilojen talouden jär-
17558: tiloilla. Parhaiksi havaittujen kasvilaatu- jentämismahdollisuuclen kaikki puolet mah-
17559: jen viljeleminen on erityisesti pienti,loil1a dollisimman tarkoin ja mahdollisimman
17560: tärkeä, koska näiden hallussa on kovin pikaisesti selvitettäisiin. Tämä ei voi ta-
17561: suuri osa maamme peltoalasta, mikä ala pahtua ilman Ya1tiou suoranaista asiaan
17562: yhä vieläkin tulee lisääntymään . . Samoin ta1i:tumista.
17563: on piontilain karja, joka keskimäärin on Edellä sanottuun viitaten ehdotammekin
17564: tuntuvasti suurempien tilojen vastaavaa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk<>i
17565: ainesta huonompi, saatava nopeasti muut- toivomuksen,
17566: tumaan paremmaksi.
17567: Monia muitakin aloja voitaisiin luetella, että hallittts ·viipymättä suoritut-
17568: joiHa pientilojen taloutta olisi kohennet- taisi mahdollisimman pentsteellisen
17569: tava. On vain valitettavaa, että ne keinot, selvityksen pientctlmtksien jä1'jentä-
17570: joilla tähän päästäisiin, ova't vielä suureksi misma.hdoll,ismtksista jct tämän sel-
17571: osaksi selvittämättä._~ 1\IaataloudeUiset jär- vityksen jälkeen antaisi. ne esitykset
17572: jestöt tekevät minkä voivat asiantilan aut- Ecl1tskunn{tlle, Joihin asian katso-
17573: tamiseks-i, mutta työn tulokset osoittavat, taan antavan aihettn.
17574: että eteenpäin ei ole pääst~r läheskään toi-
17575: vottavwlla vauhdilla.
17576: Helsinigssä huhtikuun 20 päivänä 1940.
17577:
17578: Valfrid Eskola. Edvard Pewnen.
17579: Juho Pyy. Walter Kuusela.
17580: Viljo Rantala. Kauko Andersson.
17581: Väinö Kivi.sal<O. Matti Lepistö.
17582: T. Bryggari.
17583: 39&
17584:
17585: IX,19. - Toiv. al. N:o 148.
17586:
17587:
17588:
17589:
17590: Riihimäki y. m.: Toirne,npiteistä viljelyslaidttntalouden laa-
17591: jentamisehsi.
17592:
17593:
17594: E d u s k u n n a 11 e.
17595:
17596: Viitaten karjanomistajain laiduntamis- nön aikaansaamiseen, että viljelys-
17597: oikeutta koskevan, eduskunnalle huhtikuun laiduntalous tulevaisuuden laidunta-
17598: 19 pä-ivänä 1945 osoittamamme toivomus- mismuotona saada.an laajamittaiselle
17599: aloitteen n: o 154 perusteluihin ehdotamme pohjalle rakennetttksi ja käytännöl-
17600: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, lisenä helpotuksena pienkarjanomis-
17601: tajille heidän karjakantansa lisää-
17602: että hallituksen toimesta kiireelli- miseksi ja yleensä elintm·vikehuollon
17603: sesti 1·yhdytään sellaisen lainsäädän- parantamiseksi.
17604: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1945.
17605:
17606: Arvo Riihimäki. Johan Toivo Järvinen.
17607: Toivo Sormunen. Ville Puumalainen.
17608: Lauri Myllymäki. Matti Meriläinen.
17609: Eino Kujanpää. Antto Prunnila.
17610: Aaro Uusitalo. Wihtori Metsäranta.
17611: 396
17612:
17613: IX,2o. - Toiv. al. K :o 149.
17614:
17615:
17616:
17617:
17618: Miettunen y. m.: Esityksen antOtYnisesta tilattoman väes-
17619: tön maansaantia helpoittavista muutoksista asutuslakiin.
17620:
17621:
17622: E d u s k u n n a ll e.
17623:
17624: Nykyisestä asutuslaista käytännössä saa- Koeasukasjärjestelmästä olisi kokonaan
17625: tujen kokemusten mukaan ei valtion metsä- luovuttava ja tHat annettava suoraan
17626: maitten asuttaminen ole edistynyt han- kauppakirjoilla sellaisin rajoituksin, jotka
17627: kauksitta ja riittävän ripeästi. Yhtenä pa- ehkäisevät metsäkeinottelun.
17628: himpana syynä tähän on se, että valtion Valtion maista annettava viljelyskelpoi-
17629: metsämaitten asuttaminen on maatalous- nen maapohja o1isi annettava ilmaiseksi ja
17630: ministeriön asutusasiainosaston ohella alis- metsän hinnoittelu niin suoritettava, että
17631: tettu myöskin metsähallituksen alaisuu- tilat eivät joudu raskaan velkataakaan alai-
17632: teen. Valtion metsämaitten asuttaminen siksi.
17633: alisi vapautettav·a kokonaan metsähallituk- Rakennus-, raivaus- ja irtaimistohankin-
17634: sen holhouksesta, ennenkuin asutustoiminta nan rahoitus, palkkiot ja lainat, olisi niin
17635: käytännössä voi lähteä luistamaan. Tämä järjestettävä, että varattomille lapsirik-
17636: muutos asutuslakiin olisi viipymättä saa- kaii}lekin yrittäj-ille varataan mahdollisuus
17637: tava aikaan. työskenneLlä oman tilansa rakentamiseksi
17638: Asutuslakia olisi samassa yhteydessä ja~ raivaamiseksi.
17639: muutenkin uusittava niin, että omien va- Rakennusten suunnittelussa ei saisi esiin-
17640: rojen puutteesta huolimatta jokaiselle muut tyä liian pitkälle menevää holhousta, jotta
17641: edellytykset omaavalle yrittäjälle tehtäisiin asuntotarve tulisi .tyydytetyksi perheen
17642: oman tilan saanti elinkelpoisin edellytyk- suuruuden mukaan.
17643: sin mahdo}lliseksi. Siinä mielessä: olisi huo- Asutuslain toteuttamisessa olisi paikalli-
17644: miota kiinnitettävä m. m. semaaviin koh- sille asutusviranomais~lle annettava entistä
17645: tiin: enemmän vwltaa asioiden hoitamisessa.
17646: Maan pohjois- ja itäosissa olisi maata Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
17647: annettava niin riittävästi, etä Hlat tulisivat kunnan päätettäväksi toivomuksen,
17648: elinkelpoisiksi ja liian pienet tila;t saisivat
17649: lisämaata saman periaatteen mukaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17650: Riittävän kotitarvemetsän ohella olisi ti- toimenpiteisiin sellaisten muutosten
17651: loille annettava n. s. tukimetsää siinä mää- aikaansaamiseksi nykyiseen asutus-
17652: rin, että edellämainituissa osissa maata lakiin, jotka helpoittaisivat tilatto-
17653: usein maataloutta kohtaavan kadon tai man väestön maansaantia ja loisi-
17654: muitten onnettomuuksien sattuessa tila vat riittävän lujan taloudellisen ,ja
17655: voisi turvautua myös metsän myynnistä sosiaalisen pohjan voimaperäiselle
17656: saataviin tuloihin. asutustoiminnalle.
17657: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
17658:
17659: Martti Miettunen. Markus Kiskala.
17660: Antti A. Koukkari. Lauri Ka.ijalaiDen.
17661: 397
17662:
17663: IX,21. - Toiv. al. N:o 150.
17664:
17665:
17666:
17667:
17668: Miettunen y. m.: Kauppaki1·jain antamisen jotulttttamisesta
17669: koeasut1t.Stilctin asukkaille.
17670:
17671:
17672: E d u s k u n n a l :l e.
17673:
17674: Valtion metsämaitten asuttamisessa otet- loppukatselmukset on suoritettu. Hyvin
17675: tiin aikanaan käytäntöön n. s. erikoisasu- harvoissa tapauksissa näitä kauppakirjoja
17676: tustoiminta, jonka mukaan perustetuiUa on voitu kuitenkin tähän mennessä asuk-
17677: koeasutustiloilila vanhimmat viljelijät ovat kaiHe antaa. Kauppakirjojen viivästymi-
17678: eläneet jo 8-9 vuotta. Valtion ja koe- nen on mainittujen koeasutustilallisten kes-
17679: asukkaan välillä tehdyn viljelys- ja rai- kuudessa herättänyt pa1ljon levottomuutta
17680: vaussopimuksen mukaan koeaika on 5 ja oikeutettua katkeruuttak.in. Kauppakir-
17681: vuotta, jonka. kuluttua tila voidaan antaa jojen toimittamista kaikille asianomaisitUe
17682: kauppakirjaNa viljelijän omaksi, jos hän olisi senvuoksi kaikin tavoin joudutettava,
17683: on täyttänyt kaikki sopimuksenmukaiset jotta nämä taloudet vapautuisivat niitä
17684: ehdot. Mainittu vi1jelys- ja raivaussopi- kahlitsevasta valtion holhouksesta ja pääsi-
17685: mus on koeasukkaan kannalta sangen karu sivät omintakeisesti talouttansa kehittä-
17686: asiakirja, joka kaikissa suhteissa asettaa mään.
17687: koeasukkaalle raskaat velvollisuudet, mutta Edelläolevaan viitaten esitämme edus-
17688: ei anna koeasukasaikana mitään vastaavia kunnan päätettäväksi toivomuksen,
17689: oikeuksia. Tästä johtuen koeasukkaiden
17690: keskuudessa on hartaasti odotettu sitä että hallit1!-8 kiirehtisi erikoisasu-
17691: aikaa, jolloin omistusoikeudet tiloihin val- tustoimintalctin mukaisten koeasu-
17692: tion puolesta kauppakirjoilila vahvistetaan. tustilojen kauppaki1·jojen antamistct
17693: Valtioneuvoston ~tekemän päätöksen mu- kaikille niille asukkaille, jotka ovat
17694: kaan ei kauppakirjojen antamiseen edel·lä- sopimuksenmukaisen koeajan tilojct
17695: mainituille koeasukkailtle yleisesti ole mi- viljelleet.
17696: tään estettä, kun sopimuksenmukaiset
17697: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
17698:
17699: Martti Miettunen. Markus Niskala. Lauri Kaijalainen.
17700: 398
17701:
17702: IX,22. - Toiv. al. N :o 151.
17703:
17704:
17705:
17706:
17707: Tainio y. m.: Esityksen antamisesta lunastantisoikeuden ul-
17708: kopuolelle jääneiden torpparie,n, vtwkratilaUisten ja,
17709: muiden vuokra-alueiden haltijain itsenäistämisestä.
17710:
17711:
17712: E d u s k u n n a ll e.
17713:
17714: V. 1918 lokakuun 15 päivän ja sitä myö- vuokrwtilallisille on ensinnäkin se, että
17715: hemmin vuokra-alueiden lunastamisesta heitä vuokrasopimusten !}isäksi vieJ.ä useassa
17716: annettujen lakimääräysten ulkopuolelle tapauksessa rasittaa vuokrasopimusten
17717: ovat jääneet kaikki kaupunkien, yhteisöjen määräämät aitaus- y. m. kustannukset, sekä
17718: ja lahjoitusmailla olevat torpparirt. Näiden luoton puute raha1aitoksissa, koska he ei-
17719: lisäksi ovat vuokra-alueiden lunastamis- vät omista kiinteätä omaisuutta. Luoton
17720: oikeuden ulkopuoldle jääneet ne torppa- puute tekee torppareille ja vuokratilaUi-
17721: rit, jotka eivät olleet, syystä taikka toi- sille usein mahdottomaksi ryhtyä suurem-
17722: sesta, 6 päivänä marraskuuta 1936 vuokra- piin uudistuksiin kuten esim. viljelysten
17723: alueiden <lunastamista koskevien asioiden vi- voimaperäiseen uudistamiseen. Näin jää-
17724: reillepanoajan rajoittamisesta annetun <lain vät vuokraviljelmät, yMeiskunnalilisten olo-
17725: säätämässä ajassa lunastamista vh·eille pan- jen pakosta teknillisesti jälkeen yleisestä
17726: neet. kehityksestä ja vaikuttavat lamaannutta-
17727: Edellämainitull!laisten vuokratilallisten vasti koko yhteiskunnalliseen tuotantoon.
17728: lisäks{ on vielä olemassa ruotuväen ajalta Tällaisten torppien ja vuokratilojen
17729: torppia, jotka eivät ole päässeet itsenäi- esiityminen osoittaa ettei maamme koko
17730: siksi vuokratilallisten vapautusta koskevan talonpoikaisto ole vieläkään edes muodolli-
17731: lainsäädännön avulla. Näiden torppien sesti v·apaa. Näiden vuokratilallisten run-
17732: omistajina ovat joko valtio tai manttaali- sas olemassaolo meidän pienissä olois-
17733: talot siitä huolimatta, että torpat 'isossa- samme muodostaa suuren yhteiskunnallisen
17734: jaossa on erotettu pyykeillä itsenäisiksi epäkohdan, joka olisi vihdoinkin saatava
17735: torpiksi. poistetuksi.
17736: Näihin torppareihin ja vuokratilallisiin Edellä esitetyn epäkohdan poistamiseksi
17737: verrattavia ovat myös kuntien ja yhtei- esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
17738: söjen maiha asunto- ja kasvitarhatiloja muksen,
17739: vuokranneet vuokratilalliset ja sel1laiset että hallitus valmistuttaisi ja Edus-
17740: vuokra-alueet, joita ei ole varattu tai ei ole kunnalle antaisi viipymättä lakiesi-
17741: aiottukaan rakennuksia varten vuokratta- tyksen valtion, kuntien, yhteisöjen,
17742: viksi. Tämän laatuisten vuokra•tilojen yhtiöiden ja yksityisten mailla ale-
17743: vuokrasuhteet ovat tehdyt jokseenkin sa- vien torppareiden, vuokratilallisten
17744: moHla perusteilJa ja samall!la:isissa olosuh- y. m. vuokra-alueiden haltijain itse-
17745: teissa kuin varsinaisten torpparienkin näistämisestä ja tällaistMt alueiden
17746: vuokrasuhteet. muodostamisesta itsenäisiksi vilje-
17747: Yhteistä näille kaikille torppareille ja lys- ja asuntotiloiksi.
17748: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
17749:
17750: Eino Tainio. Konsta Talvio. Esa Hietanen.
17751: Toivo I. Sormunen. Matti Meriläinen. Johan Toivo Järvinen.
17752: Reino Uusisalmi Hugo Manninen. Jalmari Kulmala.
17753: Johannes Mustonen. Eino Roine. Lauri Myllym.äki.
17754: Sulo Muuri.
17755: 399
17756:
17757: IX,23, - Toiv. al. N:o 152.
17758:
17759:
17760: Lampinen y. m. : .;1Jäärärahasta Laidunyhdistyksen toimin·
17761: taa -varten.
17762:
17763: E d u s k u n n a ll e.
17764: Maamme koko laidunrehusato on vuosit- Edellä esitetty osoittaa no laajat ja tär-
17765: tain n. 1,250 milj. rehuyksikköä. Tämä on keät tehtävät, joita laiduntalouden alalla on
17766: nautayksikköä kohden vain n. 600 rehu- kotieläintuotannon lisäämiseksi lähivuosina
17767: yk'3ikköä. Käytännössä saadut laajat koke- suoritettava. Se edellyttää kuitenkin teho-
17768: mukset kuitenkin osoittavat, että viljeliyllä kasta neuvonta- ja suunnitelmatyötä ennen
17769: laitumella tuotettua laidunruohoa voidaan kaikkea juuri pienviljelijäin ja asutustilal-
17770: nautayksikköä kohden laiduntamisaikana listen piirissä.
17771: keskimääräisestikin hyväksi käyttää ainakin Laidunyhdistyksen tehtävänä on laidun-
17772: 800 rehuyksikköä. Jotta lehmiemme tuo- talouden edistämistyön johtaminen ja oh-
17773: tantokyky tulisi laidunkautena tyydyttä- jaaminen maassamme. Yhdistyksen toimin-
17774: västi hyväksi käytetyksi, olisi siis lai.dun- taa kuitenkin vaikeuttaa käyttövarojen riit-
17775: oloja parantamalla saatava tuotetuksi vuo- tämättömyys, sillä esim. kuluvana vuonna
17776: sittain lisää n. 500 milj. rehuyksikköä. on yhdistyksen saama valtionapu vain
17777: Vaikka tämä rehun lisäys ei tulisikaan ko- 600,000 markkaa eli 25 % suurempi kuin
17778: konaan lypsykarjalle käytetyksi, voidaan 1939. Kun otetaan huomioon matka-.
17779: kuitenkin varovaisestikin arvioiden laskea, palkka- y. m. kustannusten nousu, on mää~
17780: että maidontuotanto laitumilta lisääntyisi räraha aivan riittämätön toiminnan yllä-
17781: tällöin nykyisestään vähintään 500 milj. pitämiseksi edes aikaisemmassakaan laajuu-
17782: kilolla. Tämä tuotannon lisäys olisi sitä- dessaan. Laiduntaloutemme nopea tehosta-
17783: paitsi aikaansaatu mahdollisimman vähin minen on kuitenkin siinä määrin elintm·-
17784: kustannuksin. viketuotantoamme lisäävä ja samalla talou-
17785: Laiduntalouden keskeinen merkitys hyviä dellisesti edullisiin tuloksiin johtava toimen·
17786: ja parhaiten kannattavia tuloksia antavassa pide, että olisi erittäin tärkeätä saada lai-
17787: omavaraisessa karjan ruokinnassa on erityi- duntaloutemme edistämistyölle riittävät ta-
17788: sen selvästi käynyt ilmi nykyisissä olosuh- loudelliset edellytykset.
17789: teissa. Olisikin tärkeätä, että laiduntalou- Maanhankintalain perusteella muodostet·
17790: den tarjoamat suuret mahdollisuudet koti- tavien 1aidunalueiden suunnittelu, käytön
17791: eläintuotannon lisäämiseksi tulisiYat mah- johto ja valvonta tulee niinikään kuulu-
17792: dollisimman pian hyväksi käytetyksi. maan eduskunnan päätöksen mukaisesti
17793: Erityisen puutteelliset ovat meillä tunne- Laidunyhdistyksdle. Nykyisellä työvoimalla
17794: tusti pienviljelijäin laidunolot. Parannus- ei yhdistyksellä ole kuitenkaan riittäviä
17795: ten aikaansaaminen niihin edellyttää viljel- edellytyksiä hoitaa asiaa niin tehokkaasti
17796: tyjen laitumien käytäntöön ottamista, sillä kuin hyvien tulosten saavuttaminen ehdot-
17797: muuten ei pieniltä aloilta voida saada kar- tomasti vaatii. Edellä olevaan viitaten eh-
17798: jalle riittävästi rehua. Edelleen on otettava dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
17799: huomioon maanhankintalain perusteella syttäväksi toivomuksen,
17800: muodostettavat kymmenet tuhannet uudet
17801: tilat. Näiden tilojen laidunolot on alusta että hallitus ottaisi v: n 1946 tulo-
17802: alkaen pyrittävä järjestämään viljeltyjen ja menoarvioesitykseen kahden mil-
17803: laitumien pohjalle, jolloin kotieläinten kesä- joonan markan määrärahan Laidun-
17804: ruokinta muodostuu tyydyttäväksi ja pien- yhdistyksen laajentunutta toimintaa
17805: ten kotitarvemetsien laiduntamiselta sekä varten.
17806: suurien aitamäärien rakentamisesta välty-
17807: tään.
17808: He1<>ingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
17809: J. E. Lampinen. J-.ssi Anna.Ja,
17810: Kalle Kirra. .Antti J. Rantamaa.
17811: Akseli Brander.
17812: 400
17813:
17814: .IX,24. - Toiv. al. N :o 153.
17815:
17816:
17817: Pyy y. m.: 'l'vimenpiteistä 1)ieneläjäin jCi siirtoväen karjan-
17818: laidnnh ysymy ksen järjestämiseksi.
17819:
17820: :E d u s k u n n a ll e.
17821: Pienviljelijäin ja yleensä pieneläjäin viedä aikaa 2-3 vuotta, joten ainakin väli-
17822: karjanlaiduntamiskysymys on vuodesta aikaisesti olisi otettava huomioon karjan
17823: vuoteen ollut puheenaiheena ja siihen laiduntamiskysymys metsämailla kansanta-
17824: on jatkuvasti kiinnitetty eri aloittei- loudelliselta kannalta, ottaen huomioon sen,
17825: .denkin kautta eduskunnan huomiota. että metsämailla on ruohoa, joka tulisi var-
17826: Sen järjestäminen on kuitenkin koh- sinkin joutokarjan laiduntamisella talteen-
17827: dannut aina vastarintaa varsinkin met- otetuksi. Tämä olisi .tärkeää senkin vuoksi,
17828: sänomistajien puolelta. Entisten kaskiaho- että monilla seuduilla voitaisiin helpoittaa
17829: jen metsittyessä ovat metsälaitumet huo- pienviljelijäin ja siirtoväen karjan laidun-
17830: 11ontuneet, mutta karjatalouden vaatimukset vaikeuksia laajentamalla laidunoikeuksia
17831: ovat lisääntyneet, eikä nautakarja voi met- m. m. yhtiöiden, yksityisten suurmaanomis-
17832: sälaitumella käyden antaa nykyaikaisen kar- .tajain sekä valtion metsämailla. Hallitus
17833: jatalouden edellyttämää tuotantoa. Toi- on aikanaan asettanut tätä asiaa tutkimaan
17834: saalta on asiantuntevien taholla voitu to- komitean, jonka tehtävästä ei ole näkynyt
17835: deta, ettei lyhyempi jaksoinen metsänlai- <tuloksia. Se voi lopullisesti ja vastaista
17836: duntaminen aiheuta suurempia vahinkoja laidurrtamista varten selvittää myös kysy-
17837: metsän kasvulle, vieläpä ·on siitä joissakin myksen aiheuttaako karjan laiduntaminen
17838: tapauksissa etuakin. Erään :tutkimuksen metsämailla todella metsälle vahinkoa niin
17839: perusteella, jonka on toimi.ttanut vv. 1935- paljon kuin varsinkin metsämiesten keskuu-
17840: 1936 maisteri Tauno IJamminmäki, tuli hän dessa yleisesti oletetaan sekä voidaanko
17841: siihen tulokseen, että hävittämällä puutai- nautakarjan laiduntamista metsämailla pi-
17842: mien pahimmat viholliset, suurikokoiset ruo- tää jatkuvasti tarkoituksenmukaisena kar-
17843: hot ja varvut, saattaa lehmien 1aiduntami- jatalouden kannattavaisuuden kannalta
17844: sesta suorastaan olla hyötyä. Taimetto- sekä miten metsämailla laiduntaminen on
17845: malla metsämaalla ei laiduntaminen tee mi- arvosteltava kansantaloudelliselta kannalta.
17846: tään vahinkoa, päinvastoin saattaa valmis- Mutta nyt elämme varsin poikkeuksellisissa
17847: taa mahdollisuuden taimien kehitykselle. oloissa laidunkysymykseenkin nähden ja
17848: Jo,; sellaista metsämaata laidunnetaan en- vaatii se kiireellisiä toimenpiteitä siksi kun-
17849: nen hakkuita ja sen jälkeen rauhoitettaisiin nes m. m. siirtokarja on saatu sijoitet.tua
17850: karjalta edistäisi se maan nopeata taimet- vakiintuneisiin oloihin.
17851: tumista. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
17852: Jo viitattuun pieneläjäin karjanlaidun- kunnioit.taen eduskunnalle päätettäväksi
17853: oloihin tulee edessä olevana laidunkautena toivomuksen,
17854: entistä suuremmat vaikeudet, samoin kuin että hallit1ts kiireellisesti ttttkitut-
17855: siirtokarjoille, sillä siirtoväen aseman va- taisi, miten &aadaan vaikka väliaikai-
17856: kauttaminen on kesken ja he joutuvat kar- sesti järjestymään pieneläjäin ja sii?·-
17857: jaam;a ~aiduntamaan järjestymättömissä toväen ka.rjanlaidunkysymys, myös
17858: oloissa. Olisi siis pikaisesti saatava sel- yhtiöiden ja yksityisten stturmoon-
17859: ville miten on suhtaannuttava kotieläinten mnistaJain Ja valtion metsämailla, ja
17860: laiduntamiseen metsämailla. Maanhankinta- jos asia cmta.a aihetta, antaisi siitii
17861: 1ain mukainen asiain järjestely saattaa kiireellisesti esityksen EdnskunnaUe.
17862: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
17863: Juho Pyy. K. Hakala. V. Kivisalo.
17864: Walter Kuusela. Yrjö Welling. Elli Nurminen.
17865: Matti Lepistö. Jussi Raatikainen. Juho Karvonen.
17866: Aino Malkamäki Valto Käkelä. Uuno Raatikainen.
17867: H. S. Pesonen. Kauko Andersson. Miina .Sillanpää.
17868: Yrjö Kilpeläinen. Yrjö Kallinen. Edvard Pesonen.
17869: Otto Muikku. Kaisa Hiilelä. Penna Tervo.
17870: Juho Kuittinen. Samuli Tervo.
17871: 401
17872:
17873: IV,2o. - Toiv. al. N:o 154.
17874:
17875:
17876:
17877:
17878: Riihimäki y. m.: Esityksen antamisesta laiksi karjanamis-
17879: tajain laiduntamisoikeuden laajentamiseksi.
17880:
17881:
17882: E d u s k u n n a ll e.
17883:
17884: Nykyisin voimassaolevan tilusrauhoitus- on jo tehty, sen jatkaminen on juuri nyt
17885: lain käytäntöön 1tultua maaseudun pieneläjä- ensiarvoisen tärkeätä. Se on tärkeätä juuri
17886: väestön karjanhoitomahdollisuudet kävivät siksi, kun käytyjen sotien aiheuttamissa
17887: entistä vaikeammiksi. Maan pohjoisosissa olosuhteissa on karjakantamme huimaa-
17888: ja muuallakin harvempaan asutuilla seu- vasti laskenut, mistä siis tämänkin seikan
17889: duilla tapahtui lai.duntaminen aikaisemmin perusteella on ollut seurauksena karjatalous-
17890: kyläkuntien metsä- ja joutomailla omistus- tuotteiden romahdusmainen lasku. Tätä
17891: oikeudesta riippumatta. Tällöin oli vähä- tosiseikkaa on lisäksi pahentanut se, että
17892: maisilla pienviljelijöillä ja maattomillakin rehuntuotantomme on myöskin laskenut
17893: mahdolllsuus pitää karjaa toimeentulonsa sekä määrällisesti että laadullisesti, jolle
17894: turvaamiseksi. Til usra uhoituslain voimaan- rauhantilaan palattuakaan ei parempaan
17895: tultua tällaisten pieneläjäin karjanhoito- ole korjausta saatavissa, ellei pel11Steellista
17896: mahdollisuudet suuresti supistuivat. Ti- muutosta saada aikaan nurinkurisiin maan-
17897: lanne on muodostunut sellaiseksi, ettei omistus- ja laidunoloihimme. Ja koska vil-
17898: useasti vuokraamallakaan ole laidunta saa- jelyslaitumien perustaminen ja laiduntamiS-
17899: tavissa. Tällä tavoin on maaseudun pien- kuntoon saaJt.taminen on aikaa viepä toi-
17900: viljelijäväestöitä tullut riistetyksi sille mitä menpide, on sen toteuttamiseen laajamit-
17901: tärkein elinkeinomahdollisuus. taisesti viipymättä ryhdyttävä. Tähän on
17902: Voimassaolevaa tilusrauhoituslakia voita- vakavana kannustimena yhä paheneva elin-
17903: neen puolustaa sillä, että se osaltaan johtaa tarvetilanne varsinkin juuri karjatalous-
17904: perustamaan viljeltyjä laitumia sekä että tuotteiden osalta, mikä olisi saatava este-
17905: metsien nuorentamista voidaan menestyk- tyksi, että kansamme elintarvehuolto saatai-
17906: sellisemmin harjoittaa silloin kun karja siin turvatuksi ja kansantaloutemme vakiin-
17907: metsistä poistetaan. Mielestämme on asia nutetuksi kestävälle perustalle.
17908: kuitenkin niin, että viljeltyjen laitumien Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
17909: perustamiseen n€kin karjanomistajat, j,oilla kunnan päätettäväksi toivomuksen,
17910: siihen maanomistuS- y. m. seikkojen pohjalla
17911: olisi edellytyksiäkin, ryhtyvät vasta sitten että hallitus valmistaisi ja Edus-
17912: kun he tulevat tietoisiksi viljellyn laitumen kunnalle jättäisi esityksen laiksi,
17913: eduista. ,jonka mukaan kaikilla karjanomista-
17914: On siis asian myönteiselle kehittämiselle jilla olisi oikeus ilman korvausta,
17915: välttämätöntä laaja ja havainnollinen va- omistivatpa he rnaata tai ei, karjan
17916: listustyö. Mutta se ei yksistään riitä. Se lctiduntarniseen yhtiöiden, suurtilal-
17917: käytännön työ, jota vilj.elyslaiduntalouden listen, seurakuntien, valtion ja k1!n-
17918: kehittämiseksi käytäntöön sovellettunakin tien metsä- .ia joutomailla.
17919: Helsingissä 19 pä.ivänä huhtikuuta 1945.
17920:
17921: Arvo Riihimäki. Lauri Myllymäki Ville Puumalainen.
17922: Matti Meriläinen. Eino Kujanpää. Vihtori Metsäranta.
17923: Toivo Sormunen. Johan Toivo .Tårvinen. Aaro Uusitalo.
17924: .A.ntto Prunnila.
17925:
17926: 51
17927: 402
17928:
17929: IX,26. - Toiv. al. N :o 155.
17930:
17931:
17932:
17933:
17934: Simonen y. m.: Toimenpiteistä 1Jienviljelmien karjatalou-
17935: den tuotannon kohottamiseksi.
17936:
17937:
17938: E d u s kun n a ll e.
17939: luokka koko karja sännö~sti lypslinee
17940: Maassamme oli vuonna 1938 nautakarjaa
17941: 1,596,108 nautayksi:kköä. Niistä oli yli I 2,608 kg 2,763 kg
17942: kaksivuotiaita lehmiä 1,367,766 kappaletta. II 2,687 , 2,900 ,
17943: Suurin osa koko karjaluvusta kuului ti- III 2,926 , 3,128 ,
17944: loille, joiden peltopinta-ala oli alle 20 heh- IV 3,167 , 3,361 ,
17945: taaria, mikä siis osoittaa, että pientilat V 3,398 , 3,618 ,
17946: ovat yleensä karjavaltaisempia kuin suu- koko maan keskimäärän ollessa vastaavasti
17947: remmat tilat. Sataa peltohehtaaria kohti 2,783 ja 2,992 kg maitoa.
17948: oli meillä ennen sotiamme karjaa seuraa-
17949: vasti: 10 muunnettua peltohehtaaria kä.si!t- Edelliset tilastot osoittavat, että meillä
17950: tävillä tiloiHa 104-107 nautayksikköä, olisi ei vain pienviljelmien itsensä kannalta,
17951: 50-100 peltohehtaarin tiloilla 67-68 nau- vaan ja vallankin nykyisen elintarveniuk-
17952: tayksikköä ja yli sata peltohehtaaria käsit- kuuden aikana myöskin yleisen edun huo-
17953: tävillä tiloilla 56-60 nautayksikköä. Samaa mioiden mitä kiireellisimmin etsittävä kei-
17954: on sanottava myöskin pääomasuhteista. noja pienviljelmien karjatalouden tuotan-
17955: Niinpä tilivuonna 1937-38 oli kotieläimis- non kohottamiseksi ja niitä myöskin en-
17956: töpääoma muunnettua peltohehtaaria kohti nakkoluulottomasti käytettävä. Tähän asti
17957: 9 muunnettua hehtaaria käsittävillä tiloilla meillä on kokeiltu monenlaisia palkitsemis-
17958: 1,752 mk hehtaaria kohti ollen se 100 ja tukemistapoja, joilla on pyritty kiihoit-
17959: muunnettua hehtaaria käsittävillä tiloilla tamaan tuotantoa, mutta kuten näyttää, ei
17960: vain 1,194 mk hehtaaria kohti. Pienviljel- niillä ole päästy likikään toivottuihin tu-
17961: mien maataloudesta saaduista rahatuloista loksiin. Tähän on tietenkin ollut vaikut-
17962: muodostaa kotieläimistä saadut rahatulot tamassa varsin monet tekijät kuten esim.
17963: suurimman osan. Edellämainittuna vuonna riittävien ammattitietojen puute ja siitä
17964: ne olivat 81.3 % kun esim. 100 muunnet- sekä varattomuudesta johtuva karjasuojien
17965: tua peltohehtaaria käsittävillä tiloilla ne kehnous y.m. Hyvin ratkaisevasti vaikut-
17966: olivat vain 58.9 % ja kaikilla tiloilla keski- taa kesäruokintakauden tuloksiin myöskin
17967: määrin 69.4 %. se, että rpienviljelmillä ei yleensä o·le kun-
17968: Verrattaessa kotieläintaloutta pienempien nollisia laitumia. Ammatillisella neuvon-
17969: viljelmien ja suurempien viljelmien välillä nalla, meijeri- y.m. maataloudellisella yh-
17970: on siis todettava, että sekä pääomasuhtees- teistoiminna1la on kyllä tässäkin suhteessa
17971: saan että rahatulojen osalta on se pienvil- saatu myönteisiä tuloksia, mutta niidenkin
17972: jelmillä suhteellisesti paljon tärkeämpi ta- vaikutus muiden perusedellytysten puut-
17973: ~ouden osa kuin suurviljemillä. Siitä saa- tuessa on jäänyt odotettua vähäisemmäksi.
17974: tavaan taloudelliseen tulokseen olisi siis Niinpä ovat pienviljelijäin karjat jääneet
17975: pienviljelmillä kiinnitettävä siitä syystä melkein kokonaan esim. karjantarkastustoi-
17976: paljon suurempi huomio kuin suurviljel- minnasta sivuun, mitä osoittaa se, että esim.
17977: millä. Samaa kehoittavat myöskin lypsy- v. 1936 noihin yhdistyksiin kuuluvien kar-
17978: karjan tuotantoa oso:ittavrut numerot. jojen keskimääräinen lehmäluku oli 12.
17979: Vuonna 1936 ne olivat eri suuruusluokan Kun otetaan huomioon se tosiasia, että
17980: tHoilla nimittäin seuraavat: maamme on pienviljelysvaltainen maa,
17981: IX,2 G. - Simonen y. m. 403
17982:
17983: jossa myöskin kotieläintalous on ennenkaik- keillaan ja, jotka tietojemme mukaan ovat
17984: kea pienviljelystaloutta, niin edellämainit- siellä antane8t myönteisiä tuloksia. Paitsi
17985: tujen tuotantolukujen perusteellakin täy- kunnollisissa, nykyaikaiset vaatimukset
17986: tyy todeta, että pienviljelmien karjatalou- täyttävissä navetoissa ammattipätevyydellä
17987: den tuotantokysymys on ei vain pienvilje- suoritettu ruokinnan ja. hoidon tehostumi-
17988: lyskysymys, mutta myöskin vars~n ratkaise- nen, työvoiman säästö ja lantavarojen kuu-
17989: valta osaltaan kansantaloudellmen kysy- noHitien hoito puhuu tämän ajatuksen puo-
17990: mys, jonka onnistunut ratkaiseminen on lesta myöskin pienviljelijäperheiden äitien
17991: koko kansantalouden kannalta mitä kiireel- ja naisten työtaakan helpoittaminenkin.
17992: lisin ja tärkein. Edellälainatut tuotanto- Meillä ennestään tuntemattomana ja ylei-
17993: luvut osoittavat, että I-suuruusluokan ja selle ajattelutavalle vieraanakin sekä laa-
17994: V-suuruusluokan karjantuotannossa on eroa dultaan suuria taloudellisia arvoja sito-
17995: 790 kg lehmää kohti pienviljelmien tap- vana on tämän luontoisen selvityksen kat-
17996: pioksi. Jos joillakin toimenpiteillä onnis- sottava kuitenkin kuuluvan valtiovallan
17997: tutaan koko maan karjantuotanto kohotta- tehtäviin, joten rajoitummekin vain viittaa-
17998: maan V-suuruusluokan tuotannon tasolle maan niihin mahdollisuuksiin, mitä sitäkin
17999: merkitsee se usean sadan miljoonan maito- tietä käyttäen voisi olla käytettävissä pien-
18000: kilon lisäystä vuodessa, minkä rahallinen viljelmien karjataloustuotannon tehostami-
18001: arvo liikkuu milj·ardeissa markoissa puhu- sessa.
18002: mattakaan sen ravitsemusarvosta, mikä ny- Kaiken edellälausutun perusteella ehdo-
18003: kyisen yleisen elintarvikeniukkuuden ai- tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
18004: kana, ja ainakin, on myöskin huomioitava sen,
18005: tekijä. että hallitus toimituttaisi kiireelli-
18006: Ajateltaessa pienviljelmien karjantuotan- sesti ttdkimuksen siitä millä tavalla
18007: non kohottamista olisi mielestämme, paitsi pienviljelmiemme karjatalouden iuo-
18008: muita suoranaisia toimenpiteitä, käytettävä tantoa voitaisiin tehokkaammin ko-
18009: hyväksi myöskin edelläviitattuja yhteistoi- hottaa jc~ tässä tutkimuksessa ottaisi
18010: mintamuotoja niitä edelleen kehittäen. Yh- huomioon myöskin ne kokemukset,
18011: tenä tällaisena keinona olisi mielestämme mitä R1wtsissa on saatu pienviljel-
18012: ryhdyttävä kokeilemaan joko osuustoimin- mien yhteisillä navetoilla sekä tutki-
18013: nan tai muun yhteistoimintamuodon. rperus- muksen valmistuttua ryhtyisi sen
18014: teelle rakentuvilla rpienviljelmien yhteisillä edellyttämiin toimenpiteisiin.
18015: navetoilla, joiUa Ruotsissa parhaillaan ko-
18016: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
18017:
18018: Heikki Simonen. Penna Tervo.
18019: Yrjö Kallinen. Elli Nurminen.
18020: Alpo Lumme. Martta Salmela-Järvinen
18021: Matti Lepistö. Väinö Kivisalo.
18022: Uuno Raatikainen. J. F. Tolonen.
18023: Juho Kuittinen. Otto Muikku.
18024: Viljo Rantala. K. Hakala.
18025: Kauko Andersson. Juho Karvonen.
18026: Kaisa Hiilelä. Urho Kulovaara.
18027: Aino Malkamäki. A. K. Paasivuori.
18028: H. S. Pesonen. P. A. Karjalainen.
18029: Samuli Tervo. Edvard Pesonen.
18030: Isak Penttala. Varma K. Turunen.
18031: Yrjö Kilpeläinen. Valto Käkelä.
18032: B. Pw.sa.
18033: IX,:z&. - Toiv. al. N:o 156.
18034:
18035:
18036:
18037:
18038: Miettunen y. m.: JJfnata.Zouden kannattwvaisuustutkimuk-
18039: sen kehittiMnisestä.
18040:
18041:
18042: E d u s k u n n a ll e.
18043:
18044: Kysymys maatalouden kannattavaisuu- taisi1la edellytyksi•llä varustettuja tiloja,
18045: desta maan eri osissa on jatkuvasti aina tul- joissa jokaisesta työtunnista suori:tettaisiin
18046: lut esille, kun on keskusteltu tuotantokus- paikkakunnan palkkatason mukainen palkka
18047: tannuksia vastaavien ja oikeudenmukais- työntekijöille ja t]loja hoidettaisiin koko-
18048: ten maataloustuotteiden hintojen määräämi- naan valtion laskuun samanlaisin edellytyk-
18049: sestä. ViraHinen maatalouden kannattavai- sin, kuin yksityiset viljelijätkin samoilla
18050: suus,tutkimus meillä ei anna tosioloihin pe- alueilla maataloutta harjo~ttavat. Kannat-
18051: rustuvaa kuvaa todellisesta maatalouden tavaisuustutkimuksen aiheuttamat suoranai-
18052: keskimääräisestä kannattavaisuudesta. Ti- set menot olisi tietysti pidettävä erillään.
18053: lojen valinta on ollut sellainen, että kirjan- Näillä tiloilla selvitettäisiin kulloinkin .ajan-
18054: pitotilat ovat huomattavan paljon keskita- kohtaisesti minkälaisen palkan maatalouden
18055: son y,läpuolella. Kun kuitenkin tarkoituk- harjoittaja vaNitsevilla tuotteiden hinnoilla
18056: sena on objektiivisen kuvan saaminen ~to saa suorittamastaan työstä, kun tuotanto-
18057: dellisesta maata 1ouden kannattavaisuudesta,
18058: 1
18059: välineistön korko ja kuoletus huomioidaan
18060: olisi kirjanpitotilojen vaEnta eri osissa yleisten liikeperiaatteiden mukaan. Tämän
18061: maruta niin suoritettava, että tutkimus voisi tapainen pikatutkimus varsinaisen maaJta-
18062: todella kuvastaa tosioloihin perustuvaa kes- louden kannattavaisuustutkimuksen ohella
18063: kimääräistä kannattavaisuutta. Huomiota olisi hyvänä ohjeena tuotteiden hintoja jär-
18064: olisi tällöin kiinnitettävä myöskin siihen, jestettäessä maan eri osissa sellaiseksi, että
18065: että tutkimusaineiston keräämisessä voitai- maataloudesta 'toimeentulonsa hankkiva
18066: siin eliminoida mahdollisimman tarkoin pois väestö saisi myöskin työstään saman pal-
18067: kirjanpitotilojen ~isäntäväen kilpailumielestä kan, kuin asutuskeskustenkin työmarkki-
18068: johtunut pyrkimys kannattavaisuuden ko- noilla maksetaan.
18069: hottamiseen keinotekoisesti. Edelläolevaan viitaten esitämme eduskun-
18070: Kannat.tavaisuustutkimusta olisi niin ke- nan P'äätettäväksi toivomuksen,
18071: hitettävä meidän pienviljelysvaltaisessa
18072: maassamme, että voitaisiin tosioloihin perus- että hctllitus kiireellisesti selvityt-
18073: tuen nopeasti ja ajankohtaisosti selYittää, täisi millä tavalla maatalouden kan-
18074: minkälaisen palkan työstään saa eri osissa nattavaisuustutkimusta voitais·iin niin
18075: maata 1tuotantoa harjoittava maanviljelijä. kehittää, että nopeasti ja ajankohtai-
18076: Siinä tarkoituksessa olisi nykyisen maata- sesti voitaisiin todeta eri osissa maata
18077: louden kannattavaisuustutkimuksen rin- maatalouden tosioloihin perustuvct
18078: nalle saatava kokonaan va:ltion hoitama keskimääräinen kannattavaisuus ja
18079: maatalouden kannattavaisuuden pikatutki- sen perusteella maatalouden ha1·joit-
18080: mus. Tämä voisi tapahtua esim. niin, että tajan työstään saama palkka stw1'i-
18081: eri puoli1la maata erilaisilla tuotantoalueilla tettua työtuntia kohti erilaisilla tuo-
18082: olisi valtion kokonaan hoitamia keskinkcr- tantoalueilla.
18083: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1945.
18084:
18085: Martti Miettunen. Markus Niskala.
18086: Eemil Pääkkönen. Lauri Ka.ijalainen.
18087: Antti A. Koukkari. M. 0. Lahtela.
18088: J05
18089:
18090: IX,zs. - Toiv. al. N:o 157.
18091:
18092:
18093:
18094:
18095: Teittinen y. m.: Esityksen antamisesta elirrdarvihet1wtan-
18096: non lisäiimiseksi.
18097:
18098:
18099: E d u s k u n n a ll c.
18100:
18101: Sodasta johtuvien valtavien rakennus- ja on tämä ttiet,enkin vähen;tänyt toisten vilje-
18102: korjauS'l:öiden ohella on rneii~ä kaksi ~eh lyskasvien viljelysa:loja, ja siten, vaikkakin
18103: tävää, jotka ovat kaikkia muita tärkeäm- se on aiheuttanut jonkun verran lisäystä
18104: mät. Toinen niistä on elintarvikkeiden ja toisaalla, on se aikaans•aanut vähennystä
18105: 1ennen kaikkea leivän hankkiminen kansrul- 1toisawH.a, joten kokona:istulosta se ei ole suu-
18106: lemnw ja toinen taas puutavaran hankinta l'fl&tik~wn parantanut.
18107: kaikissa eri muodoissaan. Vaikkakin puu- Myöskin. on koe'tetrtu parantaa ti1annetta
18108: tavaran hankinta oman poilttopuun ja ra- yhä Jtiukentamwlla säännöstelyjärjestteimää.
18109: kennuspuunkin 'tarpeen 'tyydyttämiseksi, Siinä on jo menty ni~nkin pitkäNe, että se
18110: sekä rauhan ehtojen täy>ttämisen ja ulko- jo pahasti haittaa koko <tuotantoa, jonka
18111: mai&ten kauppasuMeitt;emmekin kenmaha vuoksi tilanne on s·enkin kant:ta pahentu-
18112: on ,ensiluokkaisen tärkeä, on leivän ja nut. Ei o1e kyUin selvästi käsitebty, että
18113: yJleensä elintarvikkeiden hankkiminen sit- yhä vähenevät tarvikkeet •eivät lisäänny,
18114: tenkin kaikkein tärkein. Siitähän koko- eivätkä twle riittäviksi vaikka nii,tä kuinka
18115: naan riippuu taJoudeHinen pystyssä pysy- säännösteltäisiin ja jaetta.isiin. 'l'uotannon
18116: misemme, viJeiläpä koko ,elämisemme ja <Yle- lisäykseen, mikä olisi tietänyt viljelysalojen
18117: misemmekin. laajentamista, s. o. uusien alueiden saatta-
18118: Kaikkihan ova<t tietoisia, e1ttä kotoinen mista tu~tamaan elintarvikkeita ja sitä
18119: ellintarviketuotam{omme on koko sota-ajan tietä todellista parannusta aikaan, ei ole ol-
18120: yhtämittaisesti vähentynyt. Se on johtunut •lenkaan tahdottu kiinnittää huomiota.
18121: osi<ttain sij:Ui, et<tei kaikkialla ole voitu suo- Ytli kaksi vuotta takaperin tehtiin edis-
18122: rirbtaa riittävästi viljelysten kunnossapito- rtyspuolueeseen lukeutuvien edusrtajien tae
18123: töitä, mutta ,ennenkaikroea se on aiheutunut hollta eduskunnassa a[oite, jossa ehdotettiin
18124: 1lan:tavarojen, etupäässä väkilannoihteiden ryhdyttäväksi viljelysten laajentamiseen no-
18125: yhtämiHaisesta vähenemisestä, mikä puoles- peita ja he·lposti 1toteutettavia kaskeamis- ja
18126: ta'an on aiheuttanUJt peltojemme kasvukun- peittoviljclystapoja apuna käyttäen, sekä
18127: non heikl~enemisen. Jai;tumien parantamiseen hakkaama1la pal-
18128: Entistäkin suuremmaksi tu~ee elintarviloo- j&aksi ruohon kasvul1e sopivia repaleisia
18129: tuotannon vähenemiUJen muodostumaan nY't metsäalueita, jotka sitten olisi helposti rai-
18130: kun olemme ~opuHisesti menettäneet Kar- v&ttavissa ja järjestettävissä laitumiksi.
18131: ja;lan ja PorkkaJlan aJUJeen sekä kun väki- Tämän a;loit<teen hytlkäsi kui,tenkin edus-
18132: lannoitteiden saanti on supistmmt mflkein kuntia maataJousvaliolnaman ehdotukses.ta,
18133: olemattomiin. eikä siihen muutenkaan kiinnitetty tarpeel-
18134: Toiselta puo1en täytyy sanoa, ettei meillä lista huomiota. Hylkävää kantaansa perus-
18135: sotien aikana ole 1tehty m:irtään todella vai- teli maatailousvaliokunta si1llä, eNei meiollii
18136: kuUavaa dintarviketuo:tantomme lisäämi- silloin oHut tälilaisiin tarkoi: uksiin <työ.-oi-
18137: seksi. On kyllä koetettu hakea apua yhä pa- maa kiiytettii.vissii, st:kä että sanottuja vil-
18138: henevaan tilanteeseen muuttamaHJla viljelys- jelystapojnkin käyNäen meni muka pari
18139: järjeste1mää nykyisellä peltoalallmnme, vuotta ennenkuin sitä tietä saataisiin uultta
18140: määräämällä EsäHäväksi m. m. rreipäviljan sa:toa. m tahdottu kehoittaa edes niitä-
18141: ja perunan viljelysaJlaa. UutJta koska pel- kään jotakin yrittämään, joi1la olisi siihen
18142: lon kokonaisa~a on tällöin pysynyt samana ollut mahdoHisunksia.
18143: 406 IX,2 s. - Elintarviketuotanto.
18144:
18145: Nyt on kUJjtenkin •tuo kahdenkin vuod\\n sijMU lähivuosina sitä tuskin on edes kal-
18146: aika jo kUJlunut umpeen ja. elintarvikkei- liilla ·hinnalla ja suurilla uhrauksillakaan
18147: den sruanti.im_ nähden o~emme pa1jon huo- saatavissa. KaikiSita edellä esit~tyistä syistä
18148: nommassa asemassa kuin mitä oilimme sil- olisi peLlonraivaustoimi,ntaan ryhdy;ttävä ai-
18149: iloin kaksi vuotta takaperin. On hyvin !luul- v·an kiiree:1lis·esti ja mahdolllisimman laa-
18150: tavaa ja varsin todenrnäköistäkin, etJtä edel- jassa mitassa.
18151: [een kahden vuoden kuluutua o1emme mo- Valtion omilla ja Pe:1lonraivaus 0. Y: n
18152: nin verroin vaikeammassa 'asemassa kuin toimenpiteillä, niin kiitettäviä ja kannatet-
18153: miJtä täl[ä haavaa olemme, jos annamme tavia kuin ne ov&tkin, ei tässä kuitenkaan
18154: asiain mennä samaa suuntaa, johon ne tä- pitkälUe päästä. Ainoan 'tode1lisen avun ti-
18155: hwn saakka ovat kullmneet ja näyttävät [anteeseen voi tuoda vain se, että niistä yli
18156: edclleen kulkevan. Merkit eivät meiHe oile 300,000 ti,lallisesta, jotka maassamme on,
18157: suinkaan lohdUilliset. Onhan koko Eurooppa kaikki ne, joilla on viljelyskelpoista maata,
18158: sodan runi1Je1ema, eikä s~eltä ole mitään toi- tahi ainakin niin suuri osa heis'tä, kuin
18159: voa saada [ähiaikoina apua, va.an näyt,tää mahdollista, raivaisi ·edes jonkun verran
18160: yleinen käsitys maai1massa olevan, että se uU!tta pelJ1.oa. Ainoastaarn mahdolilisimman
18161: itsekin 'on rnä[änhädän partaalla. Myöskin moniSJta raivioista karttuu tarpeeksi suuri
18162: valtamerentakaisten maiden elintarvikeva- yhtcia11en raivattu ala.
18163: rastojen ilmoitetaan olevan vähissä, joten Tietenkin olisi viJljelyksiä Qaajenn~tta.v-a
18164: niidenkin apu tulee olemaan hyvin rajoi- pääasiallisesti ltäyd~llistä pe<Uon raivausta
18165: tet,tu, koska ml!te1Jtavia on paljon ympäri suorit1tama:Ha, mutta myöskään kaskea-
18166: maa~lmaa. Tästä syystä kehoitt&akin liit- mista ja peittoviQjelystapaakaan ei saisi
18167: toutuneiden kansakuntien yhteinen avus- halveksia, missä ne ova.t mahdo11lisia ja edul-
18168: tusjärjestö UNRRA jokaista kansakuntaa lisia. Niiden avu1la sittenkin saadaan mo-
18169: auttamaan itse :iJtseään. nissa tapauksissa nopeammin ja vähim-
18170: On syytä kysyä, eikö juuri meidän olisi miillä kustannuksilla ainakin tilapäisiä tn-
18171: otettava tämä kehoitus wwteen, erittäinkin 'loksia aikaan ja niihinhän on nyt jo julki-
18172: kun meillä on siihen kaikki mahdollisuu- suudessakin kiinnitetty huomiota. Perin
18173: det. MeiUähän ei vieläkään, kaikista ma·an- tärkeää olisi myös metsien pa:ljaaksi hak-
18174: Iuovutuksistamme huo1imatta, puutu alaa kauksia rtoimirtettaessa pitää silmä.l[ä ja
18175: mihin viUelyksiä iaaj,entaa. Lisäksi meiil:lä edistää laiduna'lojen parantamista, .erittäin-
18176: on nyt käy~tettävissä kaikki se työvoima kin kun [aitumien puute siirtovälen karjan
18177: mikä meillä yileensä tulee lähivuosina o~e ruokinnan :takia käy entistä huutavam-
18178: maan. Onni onnet,tomuudessa on vielä se- maksi.
18179: kin, e;ttemme rakennusaineiden puutteen Tähän kaikkeen ei päästä jollei turvau-
18180: takia voi ryhtyä rakentamaan kaikkea sitä dut-a aikaisemmin jo koeteHnnn keinoon, rni-
18181: mikä olisi hyvinkin tarpeeHist,a vieläpä mit.täin ryhdytä suorittamaan riittäviä vil-
18182: vä!lttämä•töntäkin. Tämäkin antaa aiheen jelyspa;lkkioha niille, jotka uusia. villjelyk-
18183: suunna:ta kaikki vähänkin liikenevä tvö- siä raivaavat. Myöskin muissa suhteissa on
18184: voima elintarviketuotannon [isäämiseen. · :tuetibava sel<laisia viljelijöitä, jotka ryhtyvät
18185: On kyllä julkisuudessa jossain määrin täitä koko yhteiskunnalle aivan vä!lttämä-
18186: puhuttu uusi·en vilj,e]yst.en raivaamis•esta.
18187: 1 töntä tehtävää suorittamaan. Ei tarvinne
18188: On mainititu vrultion omasta raivaustoimin- ryhtyä pitemmältä tässä selittämään, e!Jtä
18189: nasta, jota suunnite1i1ruan ·asutustoimintaa vaikkakin e1intarviketuotannon lisääminen
18190: wwten. Myöskin on Pel:lonm:ivaus Oy. [u- on koko kansakunnalle välHämätöntä ei se
18191: va,nnut raivata 10 v. aikana: 300,000 ha si,ttenkään dle tärkeintä viljelijäin oma~1ta
18192: uutta peltoa, mutta senkin osuus aiv-an Qä- kannalta katsoen, vaan on se kaikkein tär-
18193: himpien vuosien osalta supistuisi hyvin vä- keintä juuri n. s. h~luttajaväestön kan-
18194: hiin, ensi kesänäkin niin mi;tärbtömään mää- na.!ta ka,tsoen.
18195: rään kuin 5,000 hehtaariin. Ja kuitenkin Niin raskasta työtä kuin mitä pehlonrai-
18196: juuri lähimpinä vuosina me kaikk!ein ki- vaus on, eivät sen suorittajat kykene nykyi-
18197: peimmin uut,t1a vi,ljdysa,laa tl:arvitsisimme. si'mä säännöstelyannoks]llaan suorirttanw.an.
18198: Niin pitkän ajan kuin kymmenen vuoden Jo 1tästäkin syy~tä 1tulisi heidän vältJtämäJttä
18199: kuluttua mei'llä kyHä on taas ulkolaista saada enemmän työnsä tuloksia käytettä-
18200: viJjaa hyvinkin halvaHa tarjolla, kun sen vikseen, kuin muiden. Myöskään ei uusi
18201: IX,2s. - Teittinen y. m. 407
18202:
18203: pelto il.äheskään aina heti tuota täyttä kes- Iyspa1kkioiksi jakaa vain ni·itä varoja, jotka
18204: kimääräistä satoa. Jotta kaikki nämä sei- tullo- ja menoarviossa on si<tä varten va-
18205: kat tulisivat huomioonotetuiksi, ei uutta ratJtu. Kun kuluvan vuoden 'tulo- ja meno-
18206: peltoa saisi elintarvikeJluovutuksessa lukea arvioosa on kuitenkin tähän .tarkoitukseen
18207: koko määrällitään ·luovutusveJlvollisuuden varolbtu niin vähän varoja, ettei niillä
18208: rulaiseksi :alaksi, vaan tulisi sen ~ensimmäi saada mitään aikaan ja kun tämä laki ny-
18209: sinä vuosina dl<la vapaa luovutusvelvoilli- kyisessä iti~anteessa muutoinkin on aivan
18210: suudesta, ainakin puole~ta ailalt,aan. Kas- tarkoitustaan vastaamwton, niin olisi tar-
18211: keamailla ltahi pe]ttovi!ljelykselle viljan kas- koitukseen varattava riittävästi varoja ja
18212: vuun saatettu ala !taas tulisi oUa vapa•a luo- ilakikin uusiJttava.
18213: vutusvelvoNisuudesta muulta osrulta, paitsi Kaiken edellä olevan noja~la esitämme
18214: siihen käY'tetyn s]emenen osalta. kunnioittaen ·eduskunnan pää,tettäväksi !toi-
18215: :i\1yöskään ei vi<lj>elysalan [aajent•aminen vomuksen,
18216: saisi aiheu11taa 'luovutusvelvollisuuden li-
18217: säys•tä maalta maanhankinta[ain mukaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18218: asutukseen otettaessa. Selvää nimittäin on, toimenpiteisiin elintarviketuotannon
18219: e.t,tä jos se tä!llaisen [isäyksen aiheuttaisi, lisäämiseksi omassa maassa uultta
18220: •ei kukaan mruanomis•taja ryhtyisi viljelyk- viljelys- ja laidunalaa raivauttamalla
18221: siään !laajentamaan vaikkapa hänelJe mak- ja &ttä vil}elyspalkkioiden suoritta-
18222: settaisiin villj.elyspaJlkkioi.takin. Vaikka näin- miseen varattaisiin kahtena lähivuo-
18223: kin meneteltäisiin ei tämä tietenkään es- tena 500,000,000 mk kumpaisenakin,
18224: täisi näitäkään aluei,ta asutukseen käyttä- sekä antaisi asiasta esityksen Edus-
18225: mästä. ktmnalle. Toimenpiteisiin olisi ryh-
18226: Viime e[okuun 4 p: nä annettiin tosin dyttävä niin nopeasti, että raivaus-
18227: laki varojen varaamisesta uudisraivauksista työt voitaisiin alkaa nyt heif;i kevät-
18228: ja~via pallkkioita va.rten, mutta sanotun töiden päätyttyi:i.
18229: lain mukaan voidaan uudis- ja [aidunvilje-
18230: Helsingissä 16 p: nä huhtikuuta 1945.
18231:
18232: Sulo J. Teittinen. Lassi Hiekkala.
18233: Bruno Sarlin. Rolf B. Bemer.
18234: H. A. Ka.D.Disto. Yrjö Suontauste..
18235: Bnsio Kytömaa.
18236: \
18237: 408
18238:
18239: IX,29, - Toiv. al. N :o 158.
18240:
18241:
18242:
18243:
18244: Kytömaa y. m.: (l'oimenpiteistii säännöstelyjärjeste~·män
18245: muuttamiseksi niin, että luovutusvelvollisuutensa tätyttä-
18246: nyt tuottaja saisi tuotantonsct ylijäämtän sijoittan vapaa-
18247: seen k1tlutukseen.
18248:
18249:
18250: E d u s k u n n a ll e.
18251:
18252: Ensi syksynä 'tulee kuluneeksi kuusi vuotta temmälle se jatkuu. Salakauppa, joka kaik-
18253: siitä ajankohdasta, jolloin talouselämän kine siihen liittyvine epäterveine ilmiöineen
18254: säännösteleminen oli poikkeuksellisten olo- on muodostunut omalaatuiseksi tilanteen
18255: jen vuoksi pantava alulle. Sanottuna ai- ratkaisijaksi, voitaneen eräiltä osiltaan su-
18256: kana on säännöstelyjärjestelmä laajentunut pistaa ankarin pakkotoimenpitein, mutta
18257: yhä uusille taloudellisen toiminnan alome riittävän tehokkaita tuloksia niillä tuskin
18258: ja sHnä noudatetut menetelmät vähitellen on saavutettavis.'la. Sekä kuluttaja- että
18259: kiteytyneet määrättyihin muotoihin. Sään- tuottajaväestön etujen kannalta olisikin sen
18260: nöstelyn ansiosta onkin m. m. ilman pysy- vuoksi pyrittävä hakemaan muita parannus-
18261: väisiä häiriöitä voitu maan kuluttajaväes- keinoja.
18262: tölle jakaa sille määrätyt elintarvikeannok- Eräänä sellaisena keinona on jo julki-
18263: set ja ilmeistä on, että säännöstelyä on suudessakin usein mainittu säännöstelyjär-
18264: myös tältä osalta eteenkin päin jatkettava. jestelmän osittainen uudistaminen. Uudis-
18265: Kun kuluttajaväestölle jaettuja elintar- tuksen on ajateltu tapahtuvan seuraavaan
18266: vikemääriä ei kuitenkaan ole voitu pitää suuntaan. Elintarvikkeiden tuottajien luo-
18267: riittävän korkeina, on kehitys sanotun kuu- vutusvelvollisuus olisi pysytettävä sellai-
18268: den vuoden aikana johtanut siihen, että sena, että sen perusteella saataisiin samalla
18269: säännöstellyn jakelun ulkopuolella tapah- tavalla kuin tähänkin asti tuotteita sään-
18270: tuva ruokatavaran hankinta on myös jatku- nösteltyyn kulutukseen. Määrätyn luovu-
18271: vasti laajentunut. Miten laajaksi tämä, tusvelvollisuutensa täyttäneille tuottajille
18272: oikeudelliselta kannalta katsoen lainvastai- taas olisi, nykyisestä menetelmästä poiketen,
18273: nen toiminta on paisunut, on vaikea nume- annettava oikeus sijoittaa :tuotantonsa yli-
18274: rollisesti osoittaa, muHa eri yhteiskunta- jäämä kulutukseen säännöstellyn jakelun
18275: piireistä saadut tiedot viittaavat siihen, ulkopuolella. Hinnanmuodostus olisi tällöin
18276: ettei puheena oleva, niin sanottu vapaa ilmeisesti jätettävä vapaaksi, kuten nytkin
18277: huolto ole niiden keskuudessa mikään :tila- on vastaavassa tapauksessa- laita. ,Järjes-
18278: päinen ja poikkeuksellinen ilmiö. Voidaan- telmään, joka tässä on vain lyhyin viit-
18279: han mainita, että eräissä valtiovallalle teh- tauksin hahmoiteltu, liittyisi eräitä huomat-
18280: dyissä, työpalkkojen korottamista koske- tavia etuja. Toiselta puolen sillä lopetet-
18281: vissa esityksissä on yhtenä perusteena ni- taisiin salakauppa ja saataisiin häviämään
18282: menomaan huomautettu säännöstelyn ulko- salakauppiaiden ammattikunta. Toiselta
18283: puolella hankittujen elintarvikkeiden kal- puolen on odotettavissa, että se tehokkaam-
18284: leudesta. min kuin pakolliset määräykset elvyttäisi
18285: Tilanne, joka tällä tavoin on elintarvike- elintarviketuotantoa, jonka lisääminen on
18286: säännöstelyssä syntynyt, aiheuttaa vaikeita tärkeimpiä elinkysymyksiämme.
18287: ristiriitoja. Syyllistymättä liioitteluun voi- Uutta järjestelyä vastaan voidaan kyllä-
18288: taneen sanoa, että lainkuuliaisuuden palk- kin tehdä eräitä periaatteellisia huomau-
18289: kiona on kuluttajalla puute ja. tuottajalla tuksia. Näille tuskin kuitenkaan voidaan
18290: taloudellinen menetys. Tämä asiaintila käy antaa ratkaisevaa merkitystä, kun on kysy-
18291: tietenkin sitä arveluHavammaksi, mitä pi- myksessä säännöstely, joka jo sinänsä on
18292: IX,29. - Kytömaa y. m. 409-
18293:
18294: luonteeltaan poikkeuksellinen ja ohimene- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo-
18295: väksi tarkoitettu. Sen sijaan on ratkaiseva tamme eduskmman päätettäväksi toivo-
18296: se kysymys, onko käytännössä mahdollista muksen,
18297: säännöstelyjärjestelmää tällä tavoin uudis-
18298: taa ja voittaa kaikki ne vaikeudet, jotka että hallittts ensi tilassa toirnitut-
18299: uudistukseen epäilemättä liittyvät m. m. sen taisi tutkimuksen siitä, onko ja miten
18300: vuoksi, että jakelussa tulisi esiintymään laajalti mahdollista, elintarvikkeiden
18301: rinnan säännösteltyjä ja säännöstelystä va- tuotannon elvyttämiseksi, niillä har-
18302: paita tarvikkeita. Saavutettujen kokemus- joitetun salakaupan lopettamiseksi ja
18303: ten nojalla olisi kuitenkin koetettava etsiä maksettujen ylihintojen alentami-
18304: ne keinot, joiden avulla tarpeellinen val- seksi, siil·tyä sellaiseen säännöstely-
18305: vonta ja tarkkailu voitaisiin toteuttaa. järjestelmään, että luovutttsvelvolli-
18306: Asian selvittämiseksi olisi tarpeen toimittaa suutensa täyttänyt tuottaja setisi tno-
18307: ennakkoluuloton tutkimus, jossa olevien tantonset ylijäämän sijoittaa vapaa-
18308: tosiolojen pohjalta lähtien harki:ttaisiin, seen kulutukseen, sekä ryhtyisi nii-
18309: missä määrin on mahdollista ryhtyä sään- hin toimenpiteisiin, joihin tutkimttk.
18310: nöstelyssä soveltamaan edellä mainittuja sen tulokset antat'Cd aihetta.
18311: uusia perusteita.
18312: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
18313:
18314: Ensio Kytömaa. Xa.lle Kauppi.
18315: Yrjö Suontausta. Sulo Teittinen.
18316: Rolf B. Berner. Bruno Sarlin.
18317: Lassi Hiekkala. H. A. Kannisto.
18318:
18319:
18320:
18321:
18322: 52'
18323: 410
18324:
18325: IX,so. - Toiv. al. N :o 159.
18326:
18327:
18328:
18329:
18330: Vilhula. y. m.: Maataloustuotteiden him,tojen korottamisesta
18331: tuotantokustannuksia ja palkhcdasoa vastaaviksi.
18332:
18333:
18334: E d u s kun n a ll e.
18335:
18336: .:VIaataloustuotteiden yleinen hintojen ko- kaan voittaa kaikki vaikeudet. Huomattava
18337: rotus maassamme tapahtui viimeksi vuonna nimittäin on, että myöskin maatalouden
18338: 1943. Tämän jälkeen on vain eräille maa- alalla, kuten kaiken muunkin tuotannon
18339: taloustuotteille myönnetty lyhytaikaisia alalla, tuotteiden hintakysymys on ratkai-
18340: tilapäisluontoisia kausikorotuksia. Maini- sevin tekijä tuotannon harjoittajalle. Ellei
18341: tusta vuodesta alkaen ovat maatalouden tuottaja saa tuotteistaan kunnollista hintaa
18342: tuotantokustannukset palkkojen yleisen jat- ei hänellä myöskään ole riittävän lujaa pyr-
18343: kuvan nousun vuoksi kohonneet, mihin on kimystä tuotantonsa kohottamiseen. Var-
18344: vaikuttanut myös kaikkien tarvikkeiden maa on, että monet vaikeudet, jotka nyt
18345: jatkuva hintojen nousu. Ja :parhaillaan on ovat maanviljelijöidenkin edessä voitaisiin
18346: suunnitteilla, kuten julkisuudessakin ·on jo ainakin huomattavalta osalta voittaa, jos
18347: mainittu, varsin huomattava maataloustyö- viljelijä saisi työstään edes kohtuullisen
18348: väenkin palkkojen korotus. Maataloustuot- ,palkan. Yleisenä pyrkimyksenä maata:lous-
18349: teiden hintojen runsas korotus mitä kii- tuotteiden hintojen korottamisessa olisikin
18350: reellisimmin on näin ollen täysin asiallisesti pidettävä sitä, että tuotteiden hinnat mää-
18351: puolustettavissa. Tällöin ei voida näiden rätään niin korkeiksi, että maanviljelijä voi
18352: tuotteiden hintojen korottamista ajatella ta- maksaa työntekijälleen yhtä suuren palkan
18353: pahtuvaksi vain elinkustannusindeksin nou- kuin muut tuotannonharjoittajat vastaa-
18354: sun pohjalla, koska viimeaikaiset kautta vanlaisesta työstä kykenevät työntekijöil-
18355: linjan tapahtuneet palkkojen korotukset leen maksamaan. Tämän vaatimuksen oi-
18356: eivät ole tällä pohjalla tapahtuneet, vaan keutusta ei pitäisi voida kenenkään kieltää.
18357: maataloustuotteiden hintojen korottaminen Vuonna 1943 tapahtunut maataloustuot-
18358: olisi suoritettava indeksistä riippumatta teiden hintojen korotus l'moritettiin n.s.
18359: ja pitäen silmällä vain maatalouden todel- tukipalkkioiden muodossa. Tämä järjes-
18360: listen tuotantokustannusten ja työpalkkojen telmä on maanviljelijöille varsin vastenmie-
18361: tosiasiallista kohoamista. linen ja sen antama ,tuki kohdistuu ennen
18362: Aivan yleisesti tunnustetaan maassamme, kaikkea kuluttajaväestön tukemiseen, jol-
18363: että maata'loustuotteiden hinnat ovat tällä loin kaikki varakkaatkin henkilöt tulevat
18364: hetkellä jääneet auttamattomasti jälkeen saamaan elintarvikkeensa varsin halvoilla
18365: yleisestä kustannusten ja työpalkkojen nou- hinnoilla. Näin ollen olisi paikallaan huo-
18366: .susta. Näin ollen on tällainen korotus tällä mioiden yleisessä palkkatasossa nyt tapah-
18367: hetkellä mitä oikeutetuin. ,Ja tämä korotus tunut varsin huomattava korotus, ottaa
18368: olisi suoritettava mitä kiireellisimmin ja harkittavaksi, eikö tukipalkkiojärjestelmä
18369: niin nopeasti että maanviljelijät, jotka par- voitaisi korvata riittävän suurella maata-
18370: haillaan valmistautuvat kevätkylvöjen te- loustuotteiden hintojen korottamisella ~uo
18371: koon, olisivat siihen mennessä selvillä sUtä, pumatta tässä yhteydessä kuitenkaan palk-
18372: mitkä hinnat he tulevat tämän kesäkauden kion maksamisesta siitä leipäviljasta, minkä
18373: sadostaan saamaan. Tämä olisi välttämä- tuottaja luovuttaa yli luovutusvelvollisuu-
18374: töntä senvuoksi, että sillä olisi mitä myön- tensa.
18375: teisin vaikutus maanviljelijöiden yrittäjä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme tä-
18376: henkeen ja he monista puutteista ja vastu:k- ten kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
18377: sista huolimatta koittaisivat parhaansa mu- toivomuksen,
18378: IX,so. - Vilhula y. m. 411
18379:
18380: että hallitus mitä kiireellisirnmin yhteydessä selvitettäisiin kysymys
18381: korQttaisi kaikkien säännöstelynalais- siitä, voitaisiinko tukipalkkiojärjes-
18382: ten 't'YI!OOtaloustuotteiden hinnat ko- telmä km·vata tuotteiden hintojen
18383: honneita tuotantok1tstannuksia ja muuten riittävcillä yleisellä korotuk-
18384: palkkatasoa vastaaviksi ja että tässä sella.
18385: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
18386:
18387: T. N. Vilhula. J. Koivisto.
18388: Ansh. Alestalo. Eino Laitinen.
18389: Matti lVIiikki. Aino Luostarinen.
18390: Albin Asikainen. J. E. Lampinen.
18391: Lauri Kaijalainen. Eino Möttönen.
18392: Heikki Vehkaoja. Lauri Mu:rtomaa.
18393: Kustaa Tiitu. J. Pyörälä.
18394: Eemil Pääkkönen. Lauri Riikonen.
18395: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
18396: Martti Miettunen. Samuli Simula.
18397: Väinö Okko. Markus Niska.Ia.
18398: Toivo H. Kinnunen. Veikko Vennamo.
18399:
18400:
18401:
18402:
18403: '
18404: 412
18405:
18406: IX,31. - Toiv. al. N:o 160.
18407:
18408:
18409:
18410:
18411: Virolainen y. m.: Toimenpiteistä maataloustuotteiden hin-
18412: tojen saattamiseksi tuotantokustannuksia va.staaviksi.
18413:
18414:
18415: E d u s k u n n a ll e.
18416:
18417: Kuluneiden sotavuosien aikana ovat maa- tuotto, joten maataloutta on jouduttu har-
18418: talouden tuotantoedellytykset varsin huo- joittamaan tappiollisesti. On selvää, ettei
18419: mattavassa määrin vaikeutuneet. Tämä tällainen asiaintila voi pHemmälti jatkua il-
18420: johtuu ensisijaisesti hintatilanteen maata- man, ettei siitä aiheudu suuria vaurioita
18421: louden kannalta epäedullisesta kehityksestä. koko mata1louden tuotantokoneistolle ja si-
18422: Maatalouden tuotteiden hintojen nousu ei ten koko kansantaloudelilemme. Sen vuoksi
18423: ole vastannut tarvikkeiden ja työpalkkojen olisikin ryhdyttävä toimenpiteisiin tässä
18424: nousua, minkä vuoksi maatalouden kannat- suhteessa esiintyvien epäkohtien korjaami-
18425: tavaisuusedelilytykset ovat ratkaisevassa seksi. Erikoisen tärkeätä olisi tällöin pa-
18426: määrin heikentyneet. Vielä on otettava rantaa tuotantoedellytyksiä maamme pien-
18427: huomioon, että maatalouden kokonaistuotto tiloilla, joiden mahdollisuudet kustannusten
18428: on väkilannoitteiden ja työvoiman puutteen alentamiseen ovM suhteenisen vähäisiä sekä
18429: vuoksi varsin suuressa määrin lnskenut, sellaisilla alueilla, joiden tuotantoedelletyk-
18430: minkä vuoksi kohonneita kustannuksia on set ovat keskimääräisiä heikommat.
18431: ollut vastaamassa määrältään entistä huo- Mitä erityisesti pientilojen kannattavai-
18432: mattavasti pienempi tuotto. Edellämaini- suuteen ,tulee, on huomattava, että vaikka
18433: tut seikat ovatkin aiheut•taneet sen, että maatalous tuottaakin tappiota, pienvi,ljeli-
18434: maataloustuotantomme määl"ä on viime vuo- jäväestö voi jonkin aikaa elintasoaan alen-
18435: sien aikana huomattavasti supistunut. Ta- tamalla harjoittaa tuotantoa. Mutta kun
18436: pahtuneesta epäedullisesta kehityksestä on tiedetään, että pienviljelysväestön elintaso
18437: varsinaisen maatalousväestön ohel!la joutu- jo ennen sotia oli varsin alhainen, huomat-
18438: nut kärsimään koko kansamme vähentynei- tavasti alempi kuin esim. useiden teol<lisuus-
18439: den elintarvikeannosten muodossa. Kun työväestöön kuuluvien väestöryhmien, mer-
18440: ulkomaiset tuontimahdollisuudet eivät lähi- kitsee pienviljelysväestön elintason jatkuva
18441: aikoina voine muodostua nykyisiä paljon- aleneminen erittäin suuria toimeentulovai-
18442: kaan suotuisammiksi, on ·ilmeistä, että kan- keuksia maatalousväestömme pääosalle. Täl-
18443: samme elintarvikehuolto täytyy perustaa laista kehitystä on yhteiskunnan toimenpi-
18444: pääasiassa oman maan tuotantoon. Sen tein päättävästi vastustettava ja turvattava
18445: vuoksi on vrulttämätöntä, että maatalous- mainitulle väestönosaille sellaiset tuotanto-
18446: tuot;teiden hintasuhteissa viipymättä suori- edel:lytykset, että se voi saada omasta työs-
18447: tetaan 'tarpeelliset korjaukset, jotka teke- tään kohtuullisen toimeentulon. Pientiloilla
18448: vät kannattavan maataJlouden mahdolli- riippuu viljelijän saaman pa1lkan suuruus
18449: seksi. Tatkaisevasti myytävistä tuotteista saata-
18450: Suori<tettuj en kannat tava:isuuslaskelmien vista hinnoista. Maataloustuotteiden hinta-
18451: mukaan oli maatalouden kokonaistuoton arvo kysymyksiä järjestettäessä olisikin meidän
18452: sa<tovuonna 1943-44 yhteensä hiukan y<li oloissamme pyrittävä siihen, että hintasuh-
18453: 11 miljardia markkaa ja kustannukset jon- teiden parantamisesta aiheutuva hyöty koi-
18454: kin verran pienemmät, joten maatalous tuisi ennen kaikkea varsinaisten pienviljel-
18455: mainittuna vuonna antoi vielä jonkin ver- mien ja muiden perheviljelmien hyväksi.
18456: ran puhdastuottoa. Sitä vastoin satovuo- Suoranaisen hintojen korottamisen ohella
18457: den 1944--45 laskelmat osoittavat, että lii- voitaisiin tällöin käyttää erikoistukipalk-
18458: kekustannus oli suurempi kuin kokonais- kioita, joita suoritettaisiin esim. kaikil<le
18459: IX,3l. - Virolainen y. m. 413
18460:
18461: alle 25 hehtaaria maatalousmaata käsittä- mainituilla alueilla määrättäisiin korkeam-
18462: vien viljelmien omistajille siten, että, palk- miksi kuin viimeksimainittuilla, kuten on
18463: kio olisi pienemmiHä tiloilla suurempi kuin asiaDJlaita tuotantokustannustenkin suhteen.
18464: suuremmitlla. Tällaisia erikoistukipalkkioita Tuotantoedellytysten eroavaisuuksia on jo
18465: olisi maksettava sekä peltoviljelys- että kar- tähän mennessä jossain määrin huomioitu,
18466: jataloustuotteista, mutta vain kuHakin v.il- mutta ei kuitenkaan riittävästi, minkä
18467: jelmäHä myytävistä tuotteista. Mikäli vuoksi vaikean elintarviketilanteemme pa-
18468: palkkioiden määrä tuoteyksikköä kohden rantamiseksi olisi maataloustuotannon edel-
18469: nousisi viljelmän pel toalan pienetessä, se
18470: 1 ~ytyksiä edellä mainituilla maataloudelli-
18471: olisi omiaan kiihoittamaan juuri pientilojen sesti epäedullisi<lla seuduilla voimakkaasti
18472: myyntituotantoa ja edistäisi mainittujen ti- parannettava.
18473: lojen tuotteiden kauppaansaantia. Ma:amme Maataloustuotteiden hintakysymys olisi
18474: marutaloudessa on pienviljelyksellä ja per- koko laajuudessaan viipymättä tarkistettava
18475: hevilljelmillä ollut kautta .aikojen ratkai- sitä silmällä ~pitäen, että kannattava tuo-
18476: seva merkitys. On välttämätöntä, että näi- tanto kävisi mahdolliseksi kiinnittämällä
18477: den tilojen tuotantokyky koetetaan käytJtää erityistä huomiota siihen, että pientilojen
18478: mahdollisimman tehokkaasti hyväksi nyt, ja maan eri osien erilaiset ~tuotantoedelly
18479: jolloin elintarviketilanteemme on erikoisen tykset ;turlevat huomioiduksi.
18480: vaikea ja siten helpottaa kansamme joka- Edelläolevaan viitaten esitämme eduskun-
18481: päiväisen ,Jeivän saantia. nan päätettäväksi toivomuksen,
18482: Myöskin maan eri osien erilaiset 'tuotanto-
18483: edellytykset olisi maataloustuotteiden hin- että hctllitus kiireellisesti ryhtyisi
18484: toja järjestettäessä nykyistä suuremmassa toimenpiteisiin maataloustuotteiden
18485: määrin huomioitava. Onhan tunnettua, että hintojen saattamiseksi tuotantokus-
18486: maa•twlouden harjoittamisen edellytykset tannuksia vastaaviksi kiinnittämällä
18487: ovat Lapin ja Oulun tlääneissä sekä Kuo- erityistä huomiota siihen, että pien-
18488: pion ja Vaasan läänien syrjäseuduilla huo- tilojen ja maamme M'i osien erilaiset
18489: mattavasti heikommat kuin eteläisissä lää- tuotantoedellytykset tulevat hintojct
18490: neissä. Nämä eroavaisuudet olisi huomioi- määriittäessä riittävässä määrin huo-
18491: tava siten, että tuotteiden hinnat ensiksi- mioiduiksi.
18492: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
18493:
18494: Johannes Virolainen. Toivo Ikonen.
18495: Martti Miettunen. Markus Niskala.
18496: 414
18497:
18498: IX,3z. - Toiv. al. N:o 16L
18499:
18500:
18501:
18502:
18503: Kuusela y. m.: Vakauttarnispal:kkioiden maksconisesta rwJ-
18504: kakunnan omaan säännösteltyyn knlutukseen käfytetyistä
18505: manta loustuotteista.
18506:
18507:
18508: E d u s k u n n a 11 e.
18509:
18510: Hallituksen antaman esityksen perus- ovat kuitenkin vakiinnuttaneet sellaisen
18511: teella määrärahan myöntämisestä kotimais- menettelytavan, että ensin varataan tuot-
18512: ten maataloustuotteiden hintojen vakautta- teita oman kulutuksen osalta ja ylijäämä
18513: miseksi ja niiden kauppaan saannin edistä- luovutetaan yleiseen kulutukseen. Seuraava
18514: miseksi, joka annettiin eduskunnalle 11 päi- laskelma osoittaa markkamääräisesti sen
18515: vänä kesäkuuta 1943, päätti eduskunta yk- tappion, joka nykyisestä käytännöstä koi-
18516: simielisesti lisäyksenä vuoden 1943 tulo- ja tuu jokaista omavaraisruokakunnan jäsentä
18517: menoarvioon myöntää 15 Pl. II luvun kohti vuosiH.ain.
18518: uudelle 37 momentille 700,000,000 markan
18519: arviomäärärahan käytettäväksi valtioneu- 180 kg leipäviljaa a 1: 05 . . . . . . 189: 00
18520: voston vahvistamien perusteiden mukaan 255.5 kg maitoa a 1: 10 . . . . . . . . . . 281: 05
18521: kotimaisten maataloustuotteiden hintojen 24 kg sianlihaa a 14: 00 . . . . . . 336: 00
18522: valmuttamiseksi ja niiden kauppaan saan- Yhteensä 806: 05
18523: nin turvaamiseksi; sekä oikeutti valtioneu-
18524: voston edellä tarkoitettujen menojen suorit- Laskelman perustaksi on otettu kansan-
18525: tamiseen käyttämään valtiolle sanotun vuo- huoltoministeriön aikuisten omavaraisruoka-
18526: den aikana kertyviä tuloja. Yllämainitun kunnan jäsenten annokset. Jos l'Uokakun-
18527: esityksen perusteluissa hamtuksen käsityk- nan jäsenluku on viisi henkeä on tappio
18528: sen mukaan vakauttamispalkkio olisi leipä- vuosittain 4,030 markkaa 25 penniä. Tosin
18529: viljan osalta n. 1 markka 5 penniä kilolta; viisihenkisessä perheessä on useammassa ta-
18530: suurimokauran osalta 70 penniä kilolta; pauksessa lapsiakin mutta laskelma ei tä-
18531: maidon osalta 1 markka 10 penniä kilolta ja män takia paljoakaan muuta, sillä lapset
18532: sianlihan osalta 14 markkaa kilolta. Käy- saavat samansuuruiset annokset lukuunot-
18533: tännössä ovatkin vakauttamispalkkiot liik- tamatta leipäviljaa, joka on kolmatta osaa
18534: kuneet suunnilleen näissä rajoissa. Oleelli- aikuisten annosta pienempi. On myöskin
18535: sinta mainitun esityksen perusteluissa oli muistettava, että suurin osa valtiolle aiheu-
18536: kuitenkin, että palkkioita maksettaessa otet- tuvien vakauttamispalkkioiden kustannuk-
18537: taisiin huomioon vain yleiseen kauppaan sista kootaan vuosittain maksettavalla yli-
18538: luovutetut tuotteet, joka maksuperiaate on määräisenä varallisuusverolla. Sellainen
18539: edelleerrkin käytännössä. Pidämme kuiten- viljelmän haltija, jonka omavaraisuusruo-
18540: kin tällaista palkkioiden maksuperiaatetta kakunnan jäsenluku on jopa kymmenenkin
18541: täysin epäoikeudenmukaisena. Sellaiset pie- ja kuluttaa kaikki tuotteensa omassa talou-
18542: nempien viljelmäin omistajat, jotka käyttä- dessa mutta siitä huolimatta saattaa jou-
18543: vät kaikki tahi suurimman osan maatalous- tua vuosittain maksamaan useamman tu-
18544: tuotteistaan oman perh(lensä ravinnoksi, ei- hatta markkaa ylimääräistä varallisuusve-
18545: vät pääse juuri nimeksikään osallisiksi va- roa, kärsii suoranaista taloudellista tappiota
18546: kauttamispalkkioista. Päinvastoin nykyinen nykyisin käytännössä olevasta maatalous-
18547: järjestelmä kehoittaisi heitä myymaan tuotteiden palkkiojärjestelmästä. Ainoa
18548: kaikki ,tuotteensa yleiseen kulutukseen ja oikeudenmukainen ratkaisu on, että vakaut-
18549: siirtymään n. s. korttitalouteen ja ostamaan tamispalkkiota maksetaan, sekä yleiseen
18550: elintarpeensa takaisin halvemmilla kulutta- kauppaan, että omavaraisru<Ykakunnan tar-
18551: jahinnoilla. Kansanhuoliolli~et määräyk'let peisiin tuotetuista, nykyisen lain mukaan
18552: IX,32. - Kuusela y. m. 415
18553:
18554: v~auttamispalkkioiden alaisista maatalous- että hallitus kiireellisesti antaisi
18555: tuotteista, sen perusteella, jonka kansan- Eduskunnalle esityksen kotimaisten
18556: ihuoltoministeriö kutakin vuotta varten erik- maataloustuotteiden hintojen vakaut-
18557: ~n määrää omavaraisruokakunnan jäse- tamispalkkioiden maksamisesta myös-
18558: nen annokseksi. kin niiden tuotteiden osalta, joita
18559: Edelläesitettyyn viitaten allekirjoittaneet käytetään ruokakunnan omaan sään-
18560: kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk- nösteltyyn kulutukseen.
18561: syttäväksi toivomuksen,
18562: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
18563:
18564: Walter Kuusela. Valfrid Eskola.
18565: Juho Pyy. Kauko Andersson.
18566: Kalle Jokinen. Juho Karvonen.
18567: Edvard Pesonen. Otto Muikku.
18568: Heikki Simonen. Uuno Raatikainen.
18569: Lauri Murtomaa. Wihtori Metsäranta.
18570: Toivo Sormunen. Jlatti Meriläinen.
18571: Juho Mäkelä. Arvo Riihimäki.
18572: 416
18573:
18574: IX,s3. - Toiv. al. N :o 162.
18575:
18576:
18577:
18578:
18579: Pyörä.lä y. m.: 'l'oimenpiteistä puutavarakaupctsscL kä;ytän-
18580: nössä olevien pistehinto.ien htmoromiseksi.
18581:
18582:
18583: E d u s k u n n a ll e.
18584:
18585: Koko ajan, jona valtioneuvoston päätös kuin ennen sotaa. On korkea aika luopua
18586: puutavaran pistehinnoista on ollut voi- tällaisesta pakkojärjestelmästä, joka ei tee
18587: massa, on se ollut omiansa herättämään oikeutta metsänomistajille, vaan tukee ai-
18588: suurta tyytymättQmyyttä maamme metsän- heettomasti puutavarayhtiöitä. Puutavara-
18589: omistajain piireissä. Tämä tyytymättömyys yhtiöiden rengastuminen on lopetettava ja
18590: onkin aivan iuonnollista, kun ottaa huo- annettava vapaaseen kilpailuun perustuva
18591: mioon, että tämän valtion taholta järjeste- ostovapaus kaikille saman piirin ostajille.
18592: tyn pakkotoimenpiteen turvin riistetään osa Ei tarvitse peljätä sitä, että puutavarayh-
18593: metsänomistajille kuuluvasta kantohinnasta tiöt maksavat liikaa. Kyllä ne laskea osaa-
18594: puutavarayhtiöille. Pistehintojen välttä- vat mikä kannattaa. Vapaus ja kilpailu
18595: mättömyyttä on perusteltu sillä, että se käsityksemme mukaan vaikuttaisi tuotan-
18596: estää rahanarvon alenemista ja vaikuttaa non kohoamiseen puutavaramarkkinoilla,
18597: terveesti talouselämän kulkuun ·inflatiota jota olevissa oloissa niin kipeästi kaiva-
18598: ehkäisevästi. Näin ollen on käsittämätöntä, taan.
18599: onko sen vaarallisempaa, jos se osa puu- Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
18600: tavaran hinnasta, mikä nyt pistehintojen nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
18601: vallitessa jääpi puutavarayhtiöille, tulisi va- väksi toivomuksen,
18602: paan ostokilpailun kautta siirtymään metsä-
18603: omistajille kantohinnan lisänä. Kuinka että hallitus viipymättä ryhtyisi
18604: turmiollista metsänomistajille on tämä val- toimenpiteisiin puutavamkaupassct
18605: tion pakkojärjestelmä, siitä on todistuksena olevien pistehinto.fen lwmoamiseksi
18606: hyvin lukuisat räikeät esimerkit eri puolilla .ia että vapaaseen kilpailttun perus-
18607: maata. Vaikka rahanarvo on laskenut alle tuva ostovapaus putdavarayhtiöillc
18608: puolen sota-aikana, niin silti puukuutio- palautettaisiin.
18609: metrin hinnat ovat 30-40 mk halvemmat
18610: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
18611:
18612: J. Pyörälä. Ansh. Alesta.lo.
18613: Kusti 'Eskola. Yrjö Hautala.
18614: Antti J. Rantamaa. Kustaa Tiitu.
18615: Heikki Soininen.
18616: 417
18617:
18618: IX,34. - Toiv. al. N:o 163.
18619:
18620:
18621:
18622:
18623: Luostarinen y. m.: 'l'oimenpiteist.ä hodinhoftajatarkoulun
18624: perustamiseksi Säämingin pitäjässä sijaitsevaan valtion
18625: omistarnaa1t Ratth ;mlinnaan.
18626:
18627:
18628: E d u s k u n n a ll e.
18629:
18630: Yhteiskunnan taholta on viime aikoina geista hakemaan, on se kerras:;aan mahdo-
18631: alettu kiinnittää ansaittua huomiota väestö- tonta, ellei tarkoitusta varten ole käyteWi-
18632: kysymyksiin; on suunniteltu ja :pantu toi- vissä erikoisesti koulutettua henkilökuntaa
18633: meksi äitiys- ja lastenhuollon alalla paran- n.k. kodinhoitajattarra eli ,kotisisaria ".
18634: nuksia, näin luoden edellytyksiä tulevan Tällaisia ,kotisisaria" on esim. naapuri-
18635: sukupolven terveeHe kehitykselle. Äitiys- maassamme Ruotsissa koulut-ettu jo v: sta
18636: avustuksia jaetaan, äitiys- ja lastenhoidon- 1920 alkaen, jolloin Uppsalan kotisisarkoulu
18637: neuvolaverkostoa laajennetaan yli maan, alkoi toimintansa. Meillä kodinhoitajain
18638: sekä vähävaraisille suurperheisille annetaan toiminta sai ensimmäisen alun vuonna 1931.
18639: taloudellista tukea kodinhoidossa. Toivotta- jolloin l\Iannerheim-liitto lähetti paikallis-
18640: vasti saamme pian haHitukselta esityksen osastoilleen kehoituksen ryhtyä toimenpitei--
18641: äi.tiyssuojelulaiksi, joka komitea-asteessa on siin liiton laatiman johtosäännön pohjalla.
18642: jo valmistunut. Tämän esityksen mukaan Aloite silloin näyttää kovin vähän kehitty-
18643: odottava äiti saisi nauttia ennen ja jälkeen neen eteenpäin, kunnes ensimmäisenä sota-
18644: synnytyksen hänelle tarpeellista lepoa. syksynä vuonna 1939 olevat olot an-
18645: Paitsi ansiotyössä oleville synnyttäjille on toivat pakottavau sysäyksen asialle. l\Iall-
18646: myös kodissa työskenteleville suunniteltu nerheim-liiton, maataloushallituksen ja val-
18647: lepo koulutettua kodinhoitajajärjestelmää tion terveydenhuolto-opiston yhteistyöllä
18648: apuna käyttäen. saatiin silloin aikaan opetusohjelma kodin-
18649: Maassamme lukuisissa pienviljelijäko- hoitajien kouluttamiseksi.
18650: deissa perheenemäntä yksinään huoleh- Maataloushallituksen ja Mannerheim-lii-
18651: tii. kodin ruoka- ja vaatetustaloudesta, ton yhteistoiminnalla järjestettiin heti täl-
18652: lastenhoidosta ja karjataloudesta, sekä kii- laisia pikakoulutuskursseja, paaasiassa
18653: reimpinä aikoina auttaa vielä ulkotöissäkin. kokovuotisen emäntäkoulukurssin suoritta-
18654: Mistäpä tällaiseen kotiin, esim. uuden pie-· neille. Koska kodin~oitajatar valmennetaan
18655: nokaisen tullessa, tai emännän muuten sai- maaseudun kotien avuksi, niin sitä hel-
18656: rastuessa, saadaan henkilö, joka emännän pompi heidän on työssään selviytyä, mitä
18657: sijaisena kykenee huolehtimaan kodin hoita- perehtyneempiä he ovat maalaiskodin moni-
18658: misesta kaikkine moninaisine tehtävineen. puoliseen kodinhoitoon ja siksi valmennus
18659: Tämän lisäksi huolehtimaan vielä sairaan- alunperin oli ajateltu emäntäkoulun poh-
18660: hoidosta joko kätilön, sairaanhoitajan eli jalla tapahtuvaksi. Nykyisin tämä kurssi
18661: lääkärin ohjeiden mukaisesti; sillä tällainen on tilapäisyytensä vuoksi kestänyt kaksi
18662: monilapsisen perheen äiti, ellei hän niin kuukautta, jonka jälkeen on kahden kuu-
18663: heikko ole, jotta vaatisi sairaalahoitoa, le- kauden .harjoittelu sairaalassa, minkä jäl-
18664: pää mieluummin kotona. Siten saa vuotees- keen on todistukset annettu. Näin on val-
18665: sakin ollen läheltä seurata rakkaaksi käv- mistunut tosin pieni joukko kodinhoitajia.
18666: nyttä kodinelämää ja sen jäsenten hy;-iil- joita monissa kunnissa on 1VIannerheim-lii-
18667: voinnista huolehtia. ton paikallisten osastojen palkkaamina,
18668: Pystyvän avun saanti maalaiskateihin on mutta myöskin monet kunnat ovat osoittau-
18669: aina ollut vaikeaa, mutta tällaisena aikana, tuneet yhä halukkaammiksi heidän palk-
18670: jolloin mukavuuksia riennetään kaupun- kaamisekseen.
18671:
18672: 53
18673: 418 IX,34. - Kodinhoitajata1·koulu.
18674:
18675: Kodinhoitajatartoimen kehittäminen py- tuina osallistuisivat, samoinkuin opettaja-
18676: syväiseksi merkitsee suurta apua ja hel- voimatkin tukisivat toisiansa. Näin vakinai-
18677: potusta maamme pienkotien rasittuneille sesti järjestettynä mielestämme kurssi voisi
18678: perheenemännille, jotka tähän asti ovat mo- kestää 4 kk, jonka jälkeen 2 kk harjoitte-
18679: nasti saaneet ahertaa yli voimiensa sairaa- lun voisi suorittaa esim. Savonlinnan val-
18680: nakin ollen, jopa, monasti sortua ennen- tion sairaaLassa, mi:kii on myös lähellä ja
18681: aikaiseen hautaankin. Ensimmäinen ehto jossa valvonta koulun taholta on myös
18682: tämän toiminnan pysyväiseksi luomiseksi P.elppoa. Niinpä kodinhoitajatarkoulutus
18683: on se, että saadaan pysyväinen kodinhoita- emäntäkoulukurssi siihen mukaan luettuna
18684: jatarkoulu, jossa valmistetaan jatkuvasti kestäisi 1 Yz vuotta.
18685: tarvittavaa henkilökuntaa, eikä jätetä hy- Näin avautuu uusi tärkeä työ maamme
18686: vää alkua tilapäisten pikakurssien varaan. naisille, mikä ei ole yksistään pelkkä am-
18687: Nyt jolloin suuri jälleenrakennustarve mattityö, vaan sanoisimmeko vallan kutsu-
18688: kysyy valtiolta kaiken rakentamismahdolli- mustehtävä, jonka suorittamisessa tarvitaan
18689: suuden, joten uusien koulutalojen saaminen sekä ruumiin- että sielunvoimia ja runsaasti
18690: viivästyy, olisi entisiä toisista tarkoituk- uhrimieltä. Mutta se on myös rikas ja elä-
18691: sista vapautuvia ja ehken vapautettavia mäntyydytystä antava työala nuorelle ihmi-
18692: käytettävä hyväksi. Valtion omistama, puo- selle, sillä avautuuhan siinä mahdollisuus
18693: lustuslaitoksen käytössä ollut Rauhanlinna toteuttaa sisintä itseään, halua palvella ja
18694: Säämingin pitäjän Lehtiniemessä olisi mie- olla hyödyksi lähimmäiselleen ja siten ra-
18695: lestämme sopiva paikka tällaisen koulun pe- kennukseksi koko rakkaalle isänmaalle.
18696: rustamiselle. Siinä melkein vieressä sijait- Edellämainitun nojalla allekirjoittaneet
18697: seva ja toimiva valtion omistama Säämin- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan päll-
18698: gin emäntäkoulu voisi palvella tätä uutta tettäväksi toivomuksen,
18699: koulua, samoinkuin emäntäkoulu tehoste-
18700: tun käytännöllisen lastenhoidonopetuksen että hc~llitus: ryhtyisi kiireellisesti
18701: aikaansaamiseksi tarvitseisi lisärakennuksia, tarpeellisiin toimenpiteisiin pysyv·äi-
18702: joten yhteistoiminnassa voisivat palvella sen kodinhoitajatarkoulun perusta-
18703: toisiaan. Varmaan uuteen kouluun olisi miseksi Säämingin pitäjässä sijaitse-
18704: tarvis järjestää käytännöllistä lastenhoidon- vaan valtion omistamaan Rauhanlin-
18705: opetusta eri-ikäisten lasten keskuudessa, na.an.
18706: johon molemmat koulut sopivasti lomitet-
18707: Helsingigsä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
18708:
18709: Aino Luostarinen. Miina Sillanpää.
18710: Helena Virkki. Toivo H. Kinnunen.
18711: Jussi Lappi-Seppälä. Albin Asikainen.
18712: J. F. Tolonen. J. E. Lampinen.
18713: Edvard Pesonen. Lennart Heljas.
18714: Kyllikki Pohjala.
18715: 419
18716:
18717: IX,a5.- Toiv. al. N:o 164.
18718:
18719:
18720:
18721:
18722: Sillanpää. y. m.: 1'oirnenzJiteistä kotit(tloustyön ratsionalisoi-
18723: rniseksi.
18724:
18725:
18726: E d u s kun n a 11 e.
18727:
18728: Valtavasti suurin ja unohdetuin työ- sesti järjestettyjä ja sisustettuja verrattuna
18729: armeiJa on kotitaloustyöntekijät Heitä työnmenekkiin, knn nämä työpaikat oli
18730: lasketaan olevan noin 700,000, suurin osa sisustettu epätarkoituksenmukaisesti.
18731: pienviljelijä- ja työläisperheen emäntiä, Kun senvuoksi nyt ryhdytään rakenta-
18732: jotka itse hoitavat taloutensa ja karjansa. maan kymmeniä tuhansia uusia koteja, on
18733: Heidän työaikaansa ei voida lakimääräyk- ajatellessa kotitaloustyöntekijäin työn ra-
18734: sillä rajoittaa, sillä suurin osa työskentelee sittavuutta ja terveydellisiä oloja sekii
18735: olo~sa, joita ammattientarkastajat ja ter- kodin yleistä viihtyisyyttä välttämätöntä,
18736: yeydenhoitoviranomaiset eivät voisi hyväk- että kotitalouden työpaikat alunperin suun-
18737: syä. Kun ammattityöläisillä on 48 tunnin nitellaan työtä säästäviksi. Tämä on tär-
18738: työviikko, on se useimmilla kotitalousalan keätä j.okaisen kodin naistyövoiman ja ter-
18739: työntekijöillä kaksinkertainen, jopa siitä veydellisten olojen kannalta. Turhaa sääs-
18740: ylikin. Lisäksi työ on sekä raskasta että täväisyyttä tässä suhteessa pitäisi nyt va-
18741: epäterveellistä, mistä ammattitaudit puhu- roa, koska se koituisi koko maaliekin kan-
18742: vat selvää kieltään. Onko näin ·ollen ihme, santaloudelliseksi vahingoksi.
18743: että maaltapako on tullut niin yleiseksi, Edellisellä istuntokaudella hyväksyttiin
18744: että se herättää huolestumista kaikissa yh- laki rakentamisesta maaseudulla ja kunnal-
18745: teiskuntapiireissä. On siis korkea aika listen rakennuslautakuntien asettamisesta,
18746: kajota itse asian ytimeen, työn helpotuksen joiden tulee ohjata rakennustoimintaa.
18747: aikaansaamiseksi kotital~l]:salalla, joka ala Mutta kokemus on ainakin tähän saakka
18748: on teknillisiin uudistuksiin nähden jäänyt osoittanut, etteivät maaseudun rakennus-
18749: lapsipuolen asemaan. Näiden uudistusten mestarit, puhumattakaan lautakuntien
18750: aikaansaamiseksi on yhteiskunnan tultava maallikkojäsenistä, ole ollenkaan ymmärtä-
18751: avuksi. Kotitaloustyön ratsionalisoimiseen neet tehtäväänsä kotitalouden ratsionalisoin-
18752: on nykyistä voimakkaammin ja määrätie- nin kannalta. Katsoen siihen, että niitä
18753: toisesti ryhdyttävä. virheitä, mitä rakennettaessa tehdään, ei
18754: Siinä valtavassa jälleenrakennustyössä, helposti voida korjata, olisi valtiovallan
18755: jota nyt aletaan suorittaa, olisi välttämä- puolelta ryhdyttävä erikoisiin toimiin ra-
18756: töntä kiinnittää erikoinen huomio siihen, 'kennuslautakuntien jäsenten valistamiseksi.
18757: miten jo rakennusaikana voitaisiin pienillä Niissä ohjeissa ja kursseissa mitä rakennus-
18758: kustannuksilla saada aikaan työtä säästäviä lautakuntien jäsenille tullaan antamaan,
18759: uudistuksia keittiön ja varastopaikkojen täytyisi yhtenä tärkeänä osana olla koti-
18760: t arkoi tuksenmukaise'ksi järjestämiseksi taloustyön ratsionalisoiminen. Erittäin tär-
18761: Työtehoseuran kotitalousosasto on suorit- keätä olisi, että rakennuslautakuntiin valit-
18762: tanut tutkimuksen keittiön sisustuksen vai- taisiin myöskin naisjäs·eniä ja lautakuntia
18763: kutuksesta kotitalouden työnmenekkiin varten laadittaisiin kotitalousratsionalisoi-
18764: eräässä kotitaloudessa. Tutkimuksessa kävi mistyötä käsittävä kirjanen, jonka laadin-
18765: ilmi, että mainitussa kotitaloudessa säästyi nassa olisi käytettävä Työtehoseuran koti-
18766: jokapäiväisissä kotitalousaskareissa (ruoan- talousosaston asiantuntemusta. Tätä kirjaa
18767: valmistus, leipominen ja siivous) päivittäin olisi otettava niin suuri painos, että sitä
18768: keskimäärin 3 työtuntia keittiön ja siihen voitaisiin jakaa myöskin rakentajille.
18769: liittyvien työpaikkojen ollessa käytännölli- :Uutta kotita.loustyön ratsiona1isoimisessa
18770: 420 IX,35. - Kotitaloustyö.
18771:
18772: ei voida py~uhtyii n1in uusiin rakennuksiin, tavat sadat tuhannet kotitaloc1Salalla työs-
18773: sillä vanhoissakin asumuksissa olisi uudis- kentelevät emännät ja apulaiset. Ja siinä
18774: tuksia aikaansaatava. Meillä voitaisiin ma.a. työssä tarvitaan sekä ohjausta, mutta myös-
18775: seudullakin asua paljon paremmin kuin kin valistusta. Eihän voi olla yhteiskun-
18776: yleensä asutaan, jossa useimmiten annetaan nalle samantekevää, tulevatko nuoret maa-
18777: asunnot ränsistyä, jossa huoneet riittävistä seudulta kaupunkeihin lyhempää työpäiväii
18778: poHtopuista huolimatta ovat kylmät ja kol- ja viihtyisiä koteja hakemaan, eikö ole
18779: kot, joissa lattiaveto on niin kova, ettei asiallisempaa, että nmkavuudet ja kodik-
18780: paljon .tee mieli paikallaan istua. Tällaisiin kuus viedään maaseudulle, jotka eivät asial-
18781: korjauksiin olisi useimmin työvoimaa lisesti maksa niin paljon, on vaan järje:s-
18782: omasta takaa, mutta ei vaan tule tehdyksi. telykysymys.
18783: Onko sitten ihme etteivät kodit vaikuta Edellä sanotun perusteella esitämme
18784: viihtyisiltä ja kodikkailta, sieltä puuttuu eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
18785: ensimmäinen kodikkuuden edellytys, siellä
18786: puuttuu lämpö. Nämäkin seikat olisi uudis- että hallitus asettaisi asiantuntijct-
18787: tuksia ajatellen huomioitava. kmnitean, joka saisi kiireellisesti
18788: Kotitalouden ratsionalisoimiskysymys on sttunnitella miten siinä valtavassa
18789: varsinkin maamme jälleenrakennustyötä mkennustyössä, ,jota nyt käydään,
18790: ajatellen kiiree1lisesti hoidettava. Sitä var- voit.aisiin !Vaikuttaa kotitaloustyön
18791: ten olisi asetettava komitea, joka kiireelli- ratsionalisointiin, ja miten yleensä
18792: sesti ryhtyisi valmistaviin toimenpiteisiin voitaisiin saada teknillisiä uudistuk-
18793: ratsionalisoimistyön ohjaamiseksi. Sitä odot- sia kotitaloustyön helpottamiseksi.
18794: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
18795:
18796: Miina Sillanpää. H. S. Pesonen. Alpo Lumme.
18797: Aino Lehto'koski. Yrjö Kilpeläinen. Valto Käkelä.
18798: Aino Malkamäki. K. Hakala. Edvard Pesonen.
18799: Kaisa Hiilelä. Kaisu-Mirjami Rydberg. Valfrid Eskola.
18800: Elli Nurminen. Hertta Kuusinen. Kauko Andersson.
18801: Martta Salmela-Järvinen. Elli Stenberg. Heikki Simonen.
18802: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Ville Pessi. Uuno Raatikainen.
18803: Walter Kuusela. Aino Luostarinen. Ansh. Alestalo.
18804: Kyllikki Pohjala. Helena Virkki. Väinö Kivisalo.
18805: Lauri Murtomaa. Ebba östenson. Tyyne Tuominen.
18806: Juho Kuittinen. Urho Kulovaara. Anna Nevalainen.
18807: Samuli Tervo. Juho Pyy. Mauri Ryömä.
18808: 421
18809:
18810: IX,36. - Hemst. mot. N:o 165.
18811:
18812:
18813:
18814:
18815: Wickman m. fl.: Angående åt,giirder för åstadkowmande
18816: GIV hushållsarbetet tt.nderliittande förbiittringar i lands-
18817: bygdens hern.
18818:
18819:
18820: T i ll R i k s d a g e n.
18821:
18822: Genom den av riksdagen nyss antagna riksdagens uppmärk.samhet vid denua vik-
18823: lagen om bygg·ande på landsbygden har tiga detalj i fråga om b.yggnadsverksam-
18824: en god grund lagts för den framtida bygg·- heten på landsbygden.
18825: nadsverksamheten i landet. Enligt denna
18826: lag regleras så att säga den yttre sidan På ovanstående grunder och hänvisande
18827: av byggnadsverksamheten, t.y lagen reglerar till motiveringen i hemställningsmotionen
18828: frågorna rörande b.yggnadsplatsen, b.ygg- N :o 38 vid 1944 års riksdag föreslå vi
18829: nadssättet, eldstäder och endel frågor av vördsamt att riksdagen måtte hemställa,
18830: mer eller mindre juridisk-organisatorisk
18831: natur. Då enligt vår mening lagen icke att regeringen ville låta ttndersöka
18832: beaktat den viktiga frågan om landsb.ygds- möjligheternct att med statens stöd
18833: hemmens praktiska inredning och möjlig- åstadkomma sådana tidsenliga för-
18834: heterna för åstadkommande av sådana tidS- bättringar i landsbygdens hem, sorn
18835: enliga förbä'ttringar och inredningar i lands- ttnderlätta httshållsarbetet, samt om
18836: b.ygdens hem, som äro egnade att under- resultatet av denna undersökning
18837: lätta husmödrarnas tunga och ansvarsfulla bleve positivt till Riksdagen över-
18838: arbete har det synts oss nödigt att fästa · lärnna proposition i ärendet.
18839: Helsingfors den 12 april 1945.
18840:
18841: Albin Wickman. Ebba östenson.
18842: C. 0. Frietsch. Ma.tts Forss.
18843: Albert Brommels. Yrjö Hautala.
18844: .J. Pyörälä. Kusti Eskola.
18845: Levi Jern. Jussi Lappi-Seppälä.
18846: Kyllikki Pohjala. Alpo Lumme.
18847: 422
18848:
18849: IX,36. - Toiv. al. N :o 165. S1tomennos.
18850:
18851:
18852:
18853:
18854: Wickma.n y. m.: Toimenpiteistä kotitalou.styötä helpotta-
18855: vien pat·annusten aikaansaamise1~si 1naaseudun kodeissa.
18856:
18857:
18858: Ed u s kunnalle.
18859:
18860: Eduskunnan äskettäin hyväksymällä ~ailla kiinnittää eduskunnan huomiota tähän tär-
18861: rakentamisesta maaseudutla on ilaskettu keään yksityiskohtaan maaseudun rakennus-
18862: hyvä perusta vastaiselle rakelmustoimin- toiminnassa.
18863: nail'le maassa. Tämä 'laki järjestelee raken- Edetllä esitetyil!lä perusteil!la ja viitaten
18864: nustoiminnan niin sanoaksemme ulkonaista vuoden 1944 valtiopjiivillä tehdyn !toivo-
18865: puolta, sillä laki sisältää määräyksiä r~ musaloitteen N: o 38 perusteludhin ehdo-
18866: kennuksen paikasta, rakennustavasta, tuli- tamme kunnioittavasti eduskunnan päätet-
18867: sijoista ja' koko joukon muista enemmän 'täväksi toivomuksen,
18868: tai vähemmän juriidis-organisatoorista ilaa-
18869: tua olevista kysymyksistä. Kun käsityk- että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
18870: semme mukaan laissa ei ole huomioitu tär- suuksia aikaansooda valtion avun
18871: keätä kysymystä maaseudun kotien käytän- turvin taloustyötä helpottavia ajan-
18872: nöilisestä sisustuksesta eikä mahdollisuuk- mukaisia pamnnuksia maase·udun ko-
18873: sista st!flaisten ajanmukaisten parannus·ten teihin, sekä, jos tämä tutkimu.s joh-
18874: ja sisustusten .åikaansaamiseen maaseudun taa myönteisiin tuloksiin, kiireelli-
18875: koteihin, jotka ovat omiaan helpottamaan sesti antaisi Eduskunnalle esityksen
18876: perheenäitien raskasta ja vastuunalaista asiasta.
18877: työtä, on meistä näyttänyt tarpeeHiiseilta
18878: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
18879:
18880: Albin Wickman. Ebba östenson.
18881: C. 0. Frietsch. Ma.tts Forss.
18882: Albert Brommels. Yrjö Hautala.
18883: J. Pyörälä. Kusti Eskola.
18884: Levi Jem. Jussi Lappi-Seppälä.
18885: Kyllikki Pohjala. • Alpo Lumme.
18886: 423
18887:
18888: IX,37. - Toiv. al. N:o 166.
18889:
18890:
18891:
18892:
18893: Laine y. m.: Toimenpiteistä t1wttajatalouksien ncthanosto-
18894: lupien m•yöntämisperusteiden korjaa-miseksi.
18895:
18896:
18897: E d u s !k u n n a ll e.
18898:
18899: Kun ikansallihuo1tominist.eriö1lä on oikeus Kun ik·ansanihuoltolauta;kunnissa ,ja:1kinei-
18900: valtwlain nojal,la antaa määräyksiä tuotlt.ei- den ostolupa-anonnvksia käsiteltäessä useim-
18901: d~n ja ,tarviklkeiden jakelusta, ei se ole tätä milten viita:taan tuot;tajata;louteen ikuuluvan
18902: tehtä:vää onnistunut suorit,tamaan niin, il!Uoja.n sa.amaan na1hikaosuuteerr . ja ikatso-
18903: etJt,e:iikö näissä asioissa edeUeen'kin·, monista ,t,aaill sen O'levan perusteena auomuiksen ihyl-
18904: parannuiksmta huolimat:ta, esiintyisi epätkoh- käämiseen, jäävät seJ.laiset maatailoudenihar-
18905: :tia, jotka mielestämme kaipaisiva.t piJmista. joittarjat, joide111 karjamäärä on väåläinen ja
18906: !korjausta. perhoonjä&ent,en lukumäärä suuri., ja1kine-
18907: E.rittäin suurena epäkohtana pidämme ja valjastarvilkejakeiussa illliin huonoon :ase-
18908: sitä, et<tä l'•aaikanahik:an luovutusvelvollisten maan, et<t,ä heHlä on edessään ylivoim.aåsia
18909: tuo:tJtaj&talouksien omaan ikäytJtöönsä saama vai:keu!ksia saadakseen edes sen verran jwl-
18910: na:hlkamäärä perustuu J71ksinomaan :teuras- ikineita, e:t:tä 'lapset voisiva,t ikäydä säännöl-
18911: ikarjan myynnirn yhteydessä hwvutetlm ,raa- !lis,esti koulua ja koitona olevat rtyöskennellä
18912: ilm:ruaihka'n mäårää,n, eikä n·whkan omaan karjatalous- ja u!lilmtöissä, seikä ettå ,tiLan
18913: !käJ<'lttöön saa;tavaa osuutJta määrä:btäessä. ole rhevostyövoima voitaisiin ikä.yttää ikY'lEn te-
18914: la.inJlman ot·ettu huomioon perheern jäsenten holkkaasti va·ljaspuutlteen s~tä estämrutltä.
18915: lukumäärää. Edellä es~t'ettyyn vii:ta,ten ehdotamme
18916: Kuten tunnettua on, saa tuot,taja nyikyis- ikunnioitt,aen eduskunnan päätettäväksi toi-
18917: rten määräysten muka.an valmiin nahikTan vomuksen,
18918: ostoluvan viidenneHe osa1le luovuttamastaan
18919: muunnetusta raaikanahkamääräs:tä. Tämä että hallitus ryhtyisi kiireesti sel-
18920: viidesosa orn, varsinkin seHaisissa pienem- laisiin toimenpiteisiin, että nahkan
18921: missä ,tuot.tajata:louksissa, joissa Juovutett.a- ostolttpia tuottajatalouksille myönnet-
18922: valksi ,tuilevan raraikanaJhkan myynitimä1ärä on täessä huomioitaisiin tal.oudessa va-
18923: pieni, niin Tä·häinen, ett<:i se riitä ikuin 1cinaisesti asuvien henkilöiden luku-
18924: murto-osalta sen tarpeeseen. Varsinkin jos maara sekä ·valjasnahka11; saanti(t
18925: p~rhoon hen:kilöluku on suuri, ei s~llä ole varten myöskin täysi-ikäisten hevos-
18926: ikäy:tännöHisesti katsoen mitään merki,tystä ten rnäärä.
18927: jalkineiden ja hevosva:ljaiden hankinnassa.
18928: Helsingissä 11 päivänä :lmht]kuut.a 1945.
18929:
18930: Lauri Laine. Lauri Murtomaa.
18931: Heikki Vehkaoja. Aino Luostarinen.
18932: Heikki Soininen. Samuli Simula.
18933: Eem.il Pääkkönen. Toivo H. Kinnunen.
18934: Yrjö Hautala. Eino Laitinen.
18935: Markus Niskala. Kusti Eskola.
18936: Martti Miettunen.
18937: 42-1
18938:
18939: IX,3s. - Toiv. al. N :o 167.
18940:
18941:
18942: Tainio y. m.: Toimenpiteistä maatalot~sl.;oneasemien perus-
18943: tamiseksi.
18944:
18945: E d u s kun n a ll e.
18946:
18947: Sumnen maanviljelyksen suurimpia heik- maanviljelyk<;cssii e1·ikoisen tärkeäksi. No-
18948: kouksia on oHut maanviljelyskoneiden peimmin :tilannetta voitaisiin korjata voi-
18949: puute varsinkin pienviljelijöiden t~loilla. makoneiden ha:nkkimisella mawtalouteemme.
18950: Siltä on osittain yritetty poistaa :ta:lonpoi- J\Iut:ta yksin voimakoneiden avulla ei ky-
18951: kaiston omakohtaisen osuustoiminnan kaut- symystä ratkaista. Saadaks·emme m&ata-
18952: ta, mutta tämäkin on ollut riittämwtön tyy- 1outemme kohoamaan siitä rappiotilasta,
18953: dyttämään nykyiaikaisen kehittyvän maan- mihin se sodan seurauksena on joutunut,
18954: vilj.elyksen tarpeita. Tämä onkin ollut yh- tarviittaisiin maatailouteemme monen muun-
18955: ·tenä syynä maanvilj·elyksemmc takapajui- kin ·lajin maanvilje'lyskoneita.
18956: suuteen ja heikkotuottoisuuteen. Näitä e1vat kuitenkaan pienvi·lj:elijä•t,
18957: Käytyjen sotien seurauksena ovat nekin jotka ovat vaLtaosana maa!lailoudessamme,
18958: vähäiset maanviJj·elyskoneet, mitä rauhan kykene hankkimaan. He eivä:t kykene hank-
18959: ail.mna oli hankittu, rappeutuneet ja kulu- kimaan edes sodan aikana käyttökelvotto-
18960: neeit suurelta os<a käy!tJtökelvottomiksi. miksi menneiden maatalousvälineiden tila~i]e
18961: Uusia kone~ta ei näiden rappeutuneiden ja uusia. Näin uhkaakin maatalouttamme,
18962: kuluneiden tilalil:e ole sodan aikana voitu varsinkin pientaloutta, risukarhin aikakau-
18963: hankkia, puhumattakaan uusimisesta ja pa- teen siirtyminen. Tämä olisi, ot,taen huo-
18964: rantamis,esta. mioon nykyisen niukan elintarviketilan-
18965: Maanviljelyskoneiden, etenkin maanmuok- teen, onnettomuus koko kansa:llemme. Siksi
18966: kauskoneidern rappeutuminen vaikutti ja onkin yht:e:iJskunnan v·elvollisuus puuittua
18967: vaikuttaa edelleenkin huomattavasti pelto- asiaan. V a'ltion toimesta olisi kiireellisesti
18968: jemme ,tuoton alenemiseen. Mies- ja hevos- ryhdyttävä toimenpiteisiin tukemana vähä-
18969: työvoiman tultua irroitetuksi maata,louden varaisten talonpoikien muodostamia maata-
18970: palveluksesta sotatehtäviirn, peltojen muok- 'lousosuuslnmtia ja pyriHävä sellaisia muo-
18971: kaus tuli koko sodan aikana huonosti suo- dostamaan.
18972: ritetuksi. Vielä viime syksynäkin syyskyn- Tällainen toimenpide ei kuitenkaan yksin
18973: nöt koko maassa saatiin vain osittain suo- tyydytä maata:louskonetarvebtamme. Vahion
18974: ritetuiksi, mutta varsinkin maan pohjois- olisi H.se niitä ryhdyttävä hankkimaan ja
18975: osassa ~tämä i:lmiö oli erikoisen suuri. muodostamaan maata:louskoneasemia, joi~ta
18976: Niinpä esim. p,erä-Pohjolan maatalousseu- talonpojilla olisi tHaisuus saada kohtuu1-
18977: ran alueella saatiin 9,000 h:n syyskyntö- 'lista korv·aus:ta vastaan :tarvi.tsemiaan maa-
18978: tavoitteesta vain 15 % suodte!tuksi. talouskoneita. Siksi esitämmekin eduskun-
18979: Maan .kasvukunnon parantamiseksi ja sen mm päätettäväksi toivomuksen,
18980: kautta elintarviketuotannon kohottamiseksi
18981: alisi välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimen- että hallitus k·iireellisesti valmis-
18982: piteisiin maanmuokkaus- ja yleensä maan- tuttaisi ja Eduskunnalle, antaisi esi-
18983: vilJelyskoneiden ja työväEneiden hankkimi- tyksmt laiksi valtion omistamain
18984: seksi. Varsinkin sodan seurauksena tapah- maatalouskoneasemien pen~tamisestH
18985: tuneen hevoskan:tamme huonontumisen ja .ia 1·yhtyisi sitä varten tarvittaviin
18986: pienentymisen johdosta käy voimakysymys toirncnpiteisiin.
18987: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
18988:
18989: Eino Tainio. Johan Toivo Järvinen. Konsta Talvio.
18990: Matti Meriläinen. Hertta Kuusinen. Toivo Lång.
18991: J a.lmari Kulmala. Toivo I. Sormunen. Mauri Ryömä.
18992: Johannes Mustonen. Eino Kujanpää. Tyyne Tuominen.
18993: Antto Prunnila. Nestori Nurminen.
18994: 425-
18995:
18996: IX,s9. - Toiv. al. N:o 168.
18997:
18998:
18999: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä lohi- ja siikapitoisien
19000: jokien ja niiden läheisten rannikkoalueiden kalakannan
19001: tui·vaamiseksi.
19002:
19003:
19004: E d u s k u n n a 11 e.
19005:
19006: Käytyjen sotien aiheuttaman tilanteen sutie.tä käyttämään. Tämä on oLlut kalas-
19007: vuoksi on t1:arve käyttää Suomen vesivoimia :tusasiain harrastajille masentava tosiasia.
19008: kasvanut suuremmaksi kuin aikaisemmin. Ottaen huomioon ne suuret ta•loudelliset ar-
19009: Tästä johtuen lähivuosina tuHaan m. m. vot, joista Perämeren, sekä siihen laskevien
19010: Pohjois-Suomen jokiin Pohjol,an Voima suurten jokien, •lohen ja siian ka[astuk-
19011: Oy:n :toimesta rakennuttamaan voima!laitos- sessa on kysymys, olisi todella surkea1t,a, jos
19012: pa;toja runsaasti. Vaikka 'tätä kehitystä rter- ne epäedulliset kokemukset, jotka eteläm-
19013: whditään mielihyvin maakunnan väestön pänä on saatu lohipor,taista ja ka:lahis-
19014: keskuudessa, on se samarlla kui<tenkin lm- seis,tä, mertautnisivat pohjoisessa.
19015: lastajaväestössä tulevaisuutta aja:tellen he- Ruotsissa on kokeiltu uutta menetelmää
19016: rättänyt vakavaa huolestumista. teollisuuden käyttöön va,ljastet,tujen Yir.to-
19017: Virtojen patoaminenimu ed!C"Lly:Mää useim- jen hlakannan säilyttämiseksi. On pyy-
19018: missa ,tapauksissa niin korkeiden suJkupa- dystetty järjestehniililisesti sii!toska:loja ja
19019: tojen rakentamista, ,e:ttä se estää kaaojen siirretty ne elävinä su:Jkupatojen yläpuo-
19020: nousemisen niiden vanhoiUe kutupaikoi•llt>. l,elle. Ot:taeri huomion kalapor:taitt•en tar-
19021: Samalla turmellaan suuri määrä sel1laisia vitseman Yesimäärän ja sen aiheut'taman
19022: koskia, joissa lohi ja siika aikaisemmin ovat tehonvähennyksen, on · tämä järjestelmä
19023: kuteneet. Ka:lojen kutupaikkojen turmele- oHut taloudellist>stikin eduiilista. Tärkeintä
19024: minen ja lohen sekä siian nousemisen es- kuitenkin on, että nl!enetelmä on osoi,ttau-
19025: tyminen ylempänä virroissa o:l-ev:i:He kutu- tunut lmlakannan säi:lyt,tämisel[e arvok-
19026: paikoiUe aiheuttaa suorastaa'n 'tuhoisia seu- kaaksi. Kalast,ajavä·estön ja vaMion omien
19027: rauksia ka1astajaväestöNe. Vahingot u[ottu- etujen mukaista olisi, että meilläkin mah-
19028: vat paitsi jokivarsille myöskin 'laajoiUe ran- dolilisimman pätevästi ja asian:tunt:emuk-
19029: IlikkoalueiHe. sella selvitettäisiin kiil1ee1lisesti, mi!ten mei-
19030: Koska valtio on saHinut ja sa,Hii yleis,en dän oloissamme voit<1isiin parhaaJ11a tavaHa
19031: edun niin vaatiessa teoilJlisuutemme padota huolehtia arvol}kaimpien lohen ja siian ka-
19032: ·lohi- ja siikapi:toiset virtmnme, se myös on lastusalueiden kalakannan jatkuvasta säily-
19033: samaHa. ott>anut its,elleen velvo1tuksen val- misestä niillä alueiUa, joissa kehittyvä teol-
19034: voa, että 'tl{)hdään kaikki mikä tehtävissä on, lisuus uhkaa turme:Ua ka,lojen hwnnolliset
19035: jotta kalastajaväestön ansiomahdollisuudet kutupaikat.
19036: säilytetään jatkuvasti ja kalavesien omislta- Edelläolevaan viitwten esitämme edus-
19037: jien oikeudet turvataan. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
19038: KaJastajapiireissä ja ka:lastuselinkeinon
19039: harrastajien taholla ·tunnetaan hyvin yau- että hallitus kiireellisesti aset-
19040: riot esim. Kymijoen kalastusah1eella. Ah- taisi asiantuntijatoimikunnan selvit-
19041: venkosken voimalaitoksen pa:toamise'lJa pi- tämään, miten teollisuuden käyttöön
19042: lattiin 'lohen ja siian luonno:lliset kutupai- t·aljastettavien lohi- jct siikapitoisten
19043: kat, eikä ka,1akannan säilly.ttämistarkoituk- jokien ja niiden läheisten mnnikko-
19044: sessa rakennet1u keinotekoinen kalatie ja altdden kalalwnnan jatkuva säily-
19045: kalahissi ole toiminut niin, että siitä olisi minen voitai~iin meidän oloissamme
19046: ollut vastaavaa hyötyä. Hyvin harva. lohi parhaiten tut·vata, ja· ryhtyisi selvi-
19047: ja tuskin ainoakaan siika on saatu tätä nou- tyksen aiheuttamiin toirnenpiterisiin.
19048: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
19049:
19050: Martti Miettunen. Markus Niskala.
19051: 426
19052:
19053: lX,4o. - Toiv. al. N :o 169.
19054:
19055:
19056:
19057:
19058: Inkinen y. m.: Toimenpiteistä ajanmukaisen kalataloudel-
19059: lisen ammattiopetuksen järjest&miseksi.
19060:
19061:
19062: Ed usik:unnalle.
19063:
19064: Viitaten vuoden 1944 va1tiopä.iYillä jä- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
19065: tetyn toivomusaloitteen n:o 43 perustelui- toimenpiteisiin c~janmukaisen katata-
19066: hill , Toimenp.iteffitä ajanmukaisen ika;la;ta- loudellisen ammattiopetuksen järjes-
19067: loudeltli~ ammart:tiopetuiksern j ärjestämi- tämiseksi.
19068: seksi", ehdotamme eduskunnan päätettä-
19069: väksi toivomuksen,
19070: Helsingissä 19 päivänä hwhtilkuuta 1945.
19071:
19072: Aapo Inkinen. Tauno Saukkonen.
19073: J. Pyörälä. Johannes Virolainen.
19074: Arno Tuurna. Elias Tukia.
19075: J. E. Lampinen. Matti Heikkilä.
19076: M. 0. Lahtela. S. Salo.
19077: Heikki Soininen. Toivo Ikonen.
19078: Kusti Eskola. Lauri Murtomaa.
19079: J. E. PilppuJa.. L. 0. Hirvensalo.
19080: 427
19081:
19082: IX,H. - Toiv. al. N:o 170.
19083:
19084:
19085:
19086:
19087: Inkinen, y. m.: Esit·yksen antamisesta lisiilyksestä vuoden
19088: 1945 tUlo- ja menoa1·vioon kalastustaJ'vikkeiden han1tki-
19089: miseksi siirtoväkee,n kuulttville kalastajille.
19090:
19091:
19092: Ed u s kunnalle.
19093:
19094: Moskovan välirauhan mukaan luovutettu luovutetulle alueelle, joka on ollut k~lasta
19095: alue käsitti varsin laajan kalastusalueen. jiHe, jotka ennestään ovat köyhää kansaa,
19096: On 1askettu, eHä vuotuisesta !kal<antuotan- erittäin suuri .tappio. Uusien pyydyksien
19097: nostamme noin 1h ennen sotaa :tuotettiin hankkiminen on senvuoksi hyvin -wtikeaa,
19098: juuri luovutetulla alueella. Yleiskäsityksen sillä ka.lastustarvikkeiden hinnat ovat ko-
19099: saamiseksi ammattimaisen kalastuksen laa- honneet verrattuna ennen sotaill vallinnee-
19100: juudesta mainittakoon, et:tä Terijoen ja Säk- seen hintatasoon, kymmenkertaiseksi, jopa
19101: kijärven pWi.jien välisellä rannikolla oli eräissä tapauksissa enemmänkin.
19102: käytössä v. 1939 2,950 isoa merirysää, 6,000 Kun elintarviketuotantomme kanrualta
19103: isokokoista sHakkaverkkoa, 50 talvi- ja 62 olisi erittäin suotavaa, että nämä ammatti-
19104: kesänuottaa, noin 15,000-20,000 kuha-, taidon ja. kokemuksen ennestään omaavat
19105: si~ka- ja lahnaverldwa, sekä paljon muit·a kalastajat pääsisivät ammattiaan harjoit-
19106: pyyntivälinei:tä ja kalustoa. tamaan, olisi vä•lttämätöntä, että valtio rtu-
19107: Vuotuinen kalansaalis nousi 5-6 kisi avustusta ja halpa:korkoista :lainaa
19108: miljonaan kiloon yksistään merialueelta, myöntämällä roaJastajHle kaolastustarvikkei-
19109: vaiklka. enntm sotaa esim. kutusilakkaa ei den hankintaa.
19110: ollenkaan kannattanut pyytää. Tämän li- Edeilä esitettyyn viitwten ehdotamme
19111: säksi on otettava huomioon Laatokan ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19112: järviaineen tuotm1to, joka sekin oli varsin
19113: huomat:tava. että hallitus antaisi Eduskunnalle
19114: Kun kalastajaväestöstä varsin huomat- esityksen sellaisesta lisäyksestä kulu-
19115: tava osa oli jo palannut ennen 1944 kesä- van vuoden tulo- ,ia menoarvioon,
19116: kuussa venä•läisten suurhyökkäyksen alka- että siirtoväkeen kuuluville kalasta-
19117: mista entisille kalastuspaikoi1leen ammat- .iille myönnettäisiin jaettavaksi avus-
19118: tiaan harjoi:ttamaan ja pe~ääntyminen tuksina 1.5 milj. ja lainanct 3 mil.i.
19119: hyökkäyksen ·a.lkaessa muodostui tavatto- markkaa kalastustarvikkeiden hank-
19120: man kiireelliseksi, jäivät käytännöllisesti kimista vatten.
19121: katsoen kalastusvälineet melkein kokonaan
19122: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
19123:
19124: Aapo Inkinen.· Juho Paksujalka.
19125: 428
19126:
19127: IX,42. - Toiv. al. N:o 171.
19128:
19129:
19130:
19131:
19132: K. Eskola y. m.: Jlääriirahastn vähävaraisten erämaakttn-
19133: tien mantalouskm·hotoiminnan tehostamisekS'i.
19134:
19135:
19136: E d u s k u n n a ll e.
19137:
19138: Viimeisinä vuosina on ripeästi kehittynyt siin koko kunnan alueeUe muut,tuisi rahoi-
19139: maatalouskerhotoimint:a vaikuttanut mex•kit- tus:tilanne varmasti parema1ksi. Näin pääs-
19140: täväHä tava:l:la maaseudun ja myöskin kau- itäi,siin myös siihen, et,tä sy.rjäseuduiHekin
19141: punkien eilintarvikeoma,varaisuut~een. Tämän voitaisiin palkata kokovuotiset ja :ammatil-
19142: lisäiksi on ma,atalouSJkerhotoiminnaHa, var- lisesti ja kasvatuksellisesti pätevät kerho-
19143: sinkin maaseudun nuorison keskuudessa, neuvojat. Onhan ilman muuta selvää, et1tei-
19144: suuri kasva1tu1ksel<linen arvo. Erikoisen sel- vä:t hyvät kerhoneuvoja:t nyt, kun neuvo-
19145: västi on tämä havaittavissa siellä, missä on jista on kova puute, pysä!hdy kuin ,tilapäi-
19146: kyetty ,paU{lkaamaan kokovuotisia paikalli- sesti vähävamisiin :kuntiin, e:Hei sieHä heille
19147: sia lmrhoneuvojia, jotka varsinkin talven voida tarjota vähintään samoja pa>Hillrne1tuja
19148: aikana pidettävien erilaisten ilnmssien ja kuin varakkaissa kunnissa. Viimeksi mai-
19149: kHpai~lujen yhteydessä ovat olleet tilaisuu- nittu neuvonnan järjestely olisi tär1keää
19150: dessa vaikuttamaan nuorison 1henkiscen1kin myös siksi, että hyvällä ja innostavana ker-
19151: kasvatukseen. honeuvonnaUa olis,i niissä oloissa todella
19152: ~'[aata;lousministeriön antamien määräys- suuriarvoinen työala edessää.n.
19153: ,ten mUJkaan myön:t,ää marut,alouslkerhohitto Varsinais~essa kerhotyössä joudutaan
19154: paikallisille ker!hoelimitlle avustusta korkein- näillä vähävaraisilla seudui~Lla myös moni1n
19155: taalll saman summan, ruinikä ne p!ailkallisesti va,i,keuksiin. Köy;hien kotien kerilwlaisiJlla
19156: saavat kokoon. La,pin, Keski-Po:hjanmaan,- ei ole usein varaa kunnollist:en siemCJtten,
19157: Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois- ri:Lt:tävien väkilannoitteiden, siemenperunan
19158: Karjalan harvaanasutuissa, iköyhissä erä- tai välttämättömien työkalujen ostamiseksi.
19159: maapitäjissä on kuit,enkin riittävien pai- Siksi etenkin nämä varattomien kotien nuo-
19160: kaHisten varojen saaminen kevhoneuvontaan ret, joille kerhoneuvonta oma:toimisuut,ta ja
19161: tällä kerta1a vailkeaa j'a siksi nämä paikka- yritJteiiäisyyttä an:ta.vana olisi erittäin tervc-
19162: kunna,t sUJhtee11isesti niul\'koj.en: paikallis- tu1lurt:ta, jäävätkin :tavallaan jä1lkeen rinlta-
19163: varainsa johdosta. eivä1t saa va~l:tion kerho- maiden ikerihotyöstä, ,puhuma,t!taikaan, että
19164: määrärwhoistrukaan aluelaajuut:taan ja ker- :heHlä olisi varoja iän lisääntyessä kehittää
19165: honeuvojatarvettaan va,staavia avustus.eriä. ja mooi1puo1ist,aa ilm,rhoyritystään omaa am-
19166: Tästä aiheutuu, että näiden ~eutujen maa- mrut:i!His!ta '"almennustaan ja kodin tarvetta
19167: talouskerhoneuvonta rajoittuu ny:tki:n, kun silmä1läpi:täen.
19168: kerhotyötä ruo:k:Ja-aineiden hanikJkijana ja Näiden seutujen varttuneil1e ikerholaisi:J:le
19169: maa-, k01ti- ja me.ts.ätwloude.n aHmiden opet- olisi myös tä1~keää järjes1tää maamies-, :kar-
19170: tajana kipeästi itarvitt1aisiin kaikkialla, etu- janhoito- ja kot.it;a!louskou:luissa lyhyitä am-
19171: päässä asutuskeskusten ympäristöön, ellei mattialaa käsit:täviä kursseja. S:Lterr nämä
19172: näille väJhävaraisille .pa:ikkrukunniUe voida nuoret innoSJtuis.ivrut. omatoimiseen ammatti-
19173: järjestää vielä muuten lisäavustuksia. tietojens:a kartut:tamiseen ja saisivat samalla
19174: Kunnan avustuksia määrä't;täessä eivrut ni- pätevää opastustn käy;tännölli>S,issä. ,työsuo-
19175: mittäin ne kunnan johtO!henblö;t ole ensin- ri!tuksissa.
19176: kään ~halUJ~kaita avustusraihojen 'lisää;miseksi, Kun maatalouskerhotoiminta on hllpailu-
19177: joiden kodit j'a ympäristöt syrjässä olevina luontoista. ja kun siinä pa11ha.ille kerholai-
19178: jäävät vuodesta toiseen kerhoneuvonnan siHe jaetaan pa'l!ldn:toja, olisi kerhone.uvon-
19179: ulkopuolel-le. }lutta jos neuvontaa saa1tai- nan kehittymistä ajatellen mitä toivottu-
19180: IX,42. - K. Eskola y. m. 429
19181:
19182: vinta, että näiden .-ähä varaisten kun tien- Keski-Suomen piirissä ........ 10
19183: ldn hvville ikerholaisiMe voirtaisiin jailma pal- Polhjois-Savon ja Kainuun pii-
19184: kintoina pitkäaikaisesta ja tarkoituksen- r.issä ...................... 17
19185: mukaisffilta ilwrhotyöstä paltkintoi•ampai,ta, Pohjois-lCarjatlan piirissä . . . . . . 10
19186: marjapensaita, 1avai'ldmnoi•ta, retkeilyavus- Yhteensä 80 kuntaa
19187: tuksia j. n. e. Tämä on mahdollista kuiten-
19188: kin vain ulkopuolisesti sa3!ta:vien avustus- Edellä es.i{.ettyjcn .epä•kohtien poi•st,ami-
19189: :varain turvin, sillä nykyään eivät paikalli- seksi ja syrjäseutujen maa•t.alouskeTihotyön
19190: sesti ja kerholiitosta saatavat varat riitä ilmhit.tämist!ksi ehdotamme :kunnioittaen
19191: edes tarpeellisen neuvojakunnan palkkaa- eduskunnan pää:tettäväksi :toivonm:ksen,
19192: miseksi.
19193: Vähävaraisia kuntia on maR:talouskel'llO- että hallitus ottaisi 1.•1wden 1946
19194: Jiitoltl laske:lm~m mukaan maan eri osissa talouscwvio-esityks&en 3. ,; miljoonan
19195: seuraavasti : markan määrärahan vähävaraisten
19196: L:,upin läänin aluee;lla . . . . . . . . 15 erärnaakt~ntien maatalouskerhotoimin-
19197: Oulun läänin wlueella . . . . . . . . 15 nan tehostamista ja laajentamista
19198: Keslki-P01hj•anmaan piirissä . . . . 13 varten.
19199: Helsingissä huhtihmn 18 päivänä 1945.
19200:
19201: Kusti Eskola. Eemil Pääkkönen.
19202: Heikki Soininen. Yrjö Hautala.
19203: J. Pyörälä. M. 0. Lahtela.
19204: Markus Niskala. Matti Lepistö.
19205: Martti Miettunen. Lauri Kaijalainen.
19206: 430
19207:
19208: IX,4s. - Toiv. at N:o 172.
19209:
19210:
19211:
19212:
19213: Pusa y. m.: Määrärahastcb maatalousket·holiitoUe metsä-
19214: ke1·hotoi1ninnan edistämistä varten.
19215:
19216:
19217: E d u s k u n n a ll e.
19218:
19219: Jo ennen sotia osoiHautui taimien eten- talousopetuksen kannalta on tärkeätä, että
19220: kin kuusentaimien kasvatus erittäin sopi- metsän istutul'8essa tarvittavat taimet kas-
19221: vaksi maatalouskerholaisten toiminnan koh- vatetaan ja istutetaan niin monessa tapauk-
19222: teeksi.. Tämä metsäkerhotoiminnan nimellä sessa kuin se suinkin on mahdollista tule-
19223: toimiva toiminta on suunniteltu metsäope- vien metsänomistajien :toimesta. Siksi metsä-
19224: tuskomitean mietinnössä. Jos metsäkerho- kerhotoiminnan edistämiseen on tällä ker-
19225: toiminta olisi saanut rauhassa kehittyä tuo- taa kiinnitettävä erityistä huomiota. Sen-
19226: tettaisiin nykyään ilmeisesti. suurin osa vuoksi olisi paikallaan ja tarpeellista, että
19227: metsänparannustyössä tarvittavista taimista maatalouskerholiitolle myönnettäisiin sitä
19228: metsäkerholaisten taimistoissa. varten erityinen määräraha.
19229: Valtakunnan metsien arvioimisen yhtey- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
19230: dessä on todettu, että keinollista metsän- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19231: kasvun uudistamista olisi suoritettava noin vomuksen,
19232: 120,000 ha: n alalla vuosittain. Kivihiilen että hallitus vuoden 1946 tulo- ja
19233: puutteesta johtuneet lisääntyneet metsän- menoarvioesitykseen ottaisi 5,5 mil-
19234: hakkaukset suoritetaan nykyään sillä ta- joonan markan suuruisen maatalous-
19235: voin, että metsänkasvun nopean uudista- kerholiitolle annettavan määrärahan
19236: misen kannalta metsän istutusta olisi huo- metsäkerhotoiminnan edistämi.~tä var-
19237: mattavassa määrässä käytettävä. Metsä- ten.
19238: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
19239:
19240: E. Pusa. Penna Tervo. Juho Pyy.
19241: 431
19242:
19243: IX,44.- Toiv. al. N:o 173.
19244:
19245:
19246:
19247:
19248: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä maaseudun mkennus-
19249: toimtinnaUe välttämättömien rake,nnusaineiden saannin
19250: turvaamiseksi.
19251:
19252:
19253: E d u s kun n a 11 e.
19254:
19255: Rakennustarvikkeiden niukkuus rajoittaa sin monet vaikeasti saatavat rakennus-
19256: tällä hetkellä suuresti rakennustoimintaa. aineet, kuten esim. tiilet, voidaan maaseu-
19257: Rakennusaineitten käytön säännöstelyssä dulla .käyttää paljon tehokkaammin asunto-
19258: on tarpeen tiukka tärkeysjärjestys, jota pulan poistamiseen kuin kaupunkien kivi-
19259: johdonmukaisesti noudatetaan. Nykyisenä rakennuksia tehtäessä. MaaseudUlla tii-
19260: ajankohtana on erittäin tärkeätä, että ra- listä tehdään vain tulisijat. Yhden kivi-
19261: kennustarvikkeiden jakelussa huomioidaan rakennuksen tiilillä saadaan siten ·lämmi-
19262: vielä entistäkin ensiarvoisempana maaseu- tyslaitteet satoihin maalaistaloihin.
19263: dun rakennustoiminta, koska se on jatku- Edelläesitetyn johdosta ehdotamme kun-
19264: van elintarviketuotannon kannalta katsot- nioittaen, että eduskunta päättäisi esittää
19265: tava ajankohtaisesti välttämättömäksi toi- hallitukselle toivomuksen,
19266: minnaksi.
19267: Koska asutuskeskusten rakennustoiminta että hallitus ryhtyisi tarpeellisiksi
19268: kuitenkin myöskin pyrkii pääsemään yhä osoittautuviin toimenpiteisiin elin-
19269: vilkkaampaan käyntiin, joka seikka rajoit- tarviketuotannon jatkuvaisuuden
19270: taa maaseudun rakentamisen mahdollisuuk- vuoksi maahankintalain edellyttämän
19271: sia, olisi välttämätöntä tiukasti valvoa, että ja muun maaS!eudulla tapahtuvan
19272: maaseutu saa sen määrän rakennustarvik- välttämättömän 1·akennustoiminnan
19273: keita, jota se nykyisenä aikana. tarvitsee. rakennusmateriaalin saannin turvaa-
19274: On nimittäin lisäksi huomattava, että var- miseksi.
19275: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
19276:
19277: Jussi Lappi-Seppälä. Lauri Kaijalainen.
19278: E. Pusa. Albin Wickman.
19279: Veikko Vennamo. Erkki Koivisto.
19280: Päiviö Hetemäki.
19281: 432
19282:
19283: IX,Hi. - Toiv. al. N :o 174.
19284:
19285:
19286:
19287:
19288: Antila y. m.: Toimenpiteistä maataloudelle välttämättö-mien
19289: työ- ja käyttövälineiden 1:almistamiseksi kotimaisissa teh-
19290: taissa.
19291:
19292:
19293: E d u s kun n a 11 e.
19294:
19295: Yleisestä tarvikepulasta johtuen on viime Sanottuja tarvikkeita valmistavat koti-
19296: aikana maataloudessa käynyt Imutavaksi maiset tehtaat lienevät raaka-ainepulan
19297: erilaisten tarvikkeiden ja työvälineiden vuoksi lopettaneet välineiden valmistuksen.
19298: puute jopa siinä määrässä, ottä se jo osit- Välttämätöntä olisi kuitenkin, että val-
19299: tain haittaa ja vaikeuttaakin elintarvike- mistus saataisiin uudelleen käyntiin .ja tästä
19300: tuotantoa. Puutetta ei ole yksinomaan mai- syystä ehdotamme kunnioittaen edtLSkun-
19301: totalousvälineistä kuten kuljetusastioista nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19302: j. n. e. vaan myöskin työkalut, tadikot, la-
19303: piot y. m. ovat kokonaan loppuneet vapaasta että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19304: kaupasta. Kun ennen sotia hankitut vä- toimenpiteisiin, joilla kotimaiset· teh-
19305: lin1:let kohta lisäksi alkavat olla loppuun- taat scwtettaisiin tuottarnaan maata-
19306: kuluneita uhkaa maatalouttamme ja elin- latulelle välttämättörniä työ- ja kä·yt-
19307: tarviketuotarrtoamme tässä suhteessa väline- tövälineitä, ja että valtion puolesta
19308: pula, joka tulee huomattavas.;;;a määrin vai- varattaisiin tähän tarkoitukseen riit-
19309: keuttamaan käytävää tuotantotaistelua. tävästi nt-aka-aineita.
19310: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
19311:
19312: Yrjö I. Antila. E. A. Turja.
19313: Mar:tti 0. Kölli. A. T. Malmivaara.
19314: Matti Heikkilä. Felix Seppälä.
19315: Matti Ytti. Helena Virkki.
19316: Jaakko Hakala. Heikki Vehkaoja.
19317: J. Koivisto. Erkki Koivisto.
19318: Jussi Annala. Kustaa Tiitu.
19319: 433
19320:
19321: IX,46. - Toiv. al. N:o 175.
19322:
19323:
19324:
19325:
19326: Vilhula y. m. : Raakapuun hankintaa koskevien säännösten
19327: soveltamisesta siten, että pienviljelijäin metsät säästy-
19328: vät liikahakkuulta.
19329:
19330:
19331: E d u s k u n n a B e.
19332:
19333: Suuren raakapuun tarpeen vuoksi joudu- siten että tällaiset metsät säästettäisiin
19334: taan maassamme lähivuosina hakkaamaan hakkuilta sikäli että tilan kotitarvepuun
19335: metsiä varsin huomattavasti. Kuljetusvai- saanti jatkuvasti olisi omasta metsästä tur-
19336: keuksien vuoksi tulevat hakkuut yleensä vattu ja että tilalle jäisi myöskin riittävä
19337: sijoitettaviksi vesistöjen, teiden ja liike- tukimetsä.
19338: paikkojen ,lähettyville, josta seuraa, että Edellä esittämämme perusteella ehdo-
19339: näin sijaitsevat metsät joutuvat erittäin tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
19340: voimakkaasti hakatuiksi. Kun jopa pakol- väksi toivomuksen,
19341: lisiakin hakkuita sijoitetaan myöskin pien-
19342: viljelijöiden metsiin,· saattaa tästä olla seu- että hallitus soveltaisi raakapuun
19343: rauksena, kuten jo on tapahtunutkin, että hankintaa koskevia säännöksiä siten,
19344: tällaiset metsät tulevat kärsimään liika- että varsinaisten pienviljelijäin met-
19345: hakkuusta ja täten joutuu pienviljelijän sät säästyisivät liikakakkuilta pitäen
19346: talous liian kovalle koetukselle. Tämän silmällä viljelijän kotitarvepuun jat-
19347: vuoksi olisi voimassaolevia säännöksiä raa- kuvan saannin turvaamista om4Sta
19348: kapuun hankinnasta sovellettava pienvilje- metsästä sekä riittävän tukimetsän.
19349: lijöiden metsiin nähden hyvin varovasti ja .~äilymistä tilalla.
19350:
19351: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
19352:
19353: T. N. Vilhula. Eino Möttönen.
19354: Johannes Virolainen. J. Pyörälä.
19355:
19356:
19357:
19358:
19359: 55
19360: 434
19361:
19362: IX,47.- Toiv. al. N:o 176.
19363:
19364:
19365:
19366:
19367: E. Koivisto y. m.: Toimempiteistä uudismivauspalkkioiden
19368: korottamiseksi eräissä Pohjois- ja Itä-SUO<men kunnissa.
19369:
19370:
19371: E d u s k u n n a 11 e.
19372:
19373: Maatalouden heikkoon tuotantoon raja- Kokemus kaikkialta rajaseudulta on
19374: seuduilla on perussyynä peltoalan vähyys. osoittanut, että peltoalan laajennus on py-
19375: Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti pelto- syvällä tavalla nostanut väestön elintasoa
19376: alat ovat väestön lukumäärään nähden pie- ja toimeentuloa, samalla kun sillä on
19377: nempiä kuin missään muualla valtakun- suuri merkitys koko valtakunnankin elin-
19378: nassa. Tosin itsenäisyyden aikana talviso- tarviketuotannolle. Tehokkain keino pelto-
19379: taan saakka tapahtui hyvin ilahduttavaa alan laajentamiseksi on ollut uudisraivaus-
19380: kehitystä siinä suhteessa, sillä uutta peltoa palkkiotoiminta. Tämä väestön tukemistoi-
19381: tehtiin rajas{luduilla vuosittain noin 2,000 menpide on osoittautunut valtiolle ja yh-
19382: hehtaaria jopa parhaina vuosina 4-5,000 teiskunnalle ajanmittaan halvimmaksi, sa-
19383: hehtaaria. Saman aikaisesti on väestö kui- malla kun se on sosiaalisesti tarkoituksen-
19384: tenkin voimakkaasti kasvanut, minkä mukainen ja terve keino.
19385: vuoksi peltoalat asukasmäärään nähden ovat Uudisraivauspalkkiota maksetaan nykyi-
19386: aivan riittämättömiä. Sotien aikana työ- sin hehtaaria kohden Lapissa 2,40o.-:6,400
19387: voiman puutteen takia ei lisäystä ole ta- markkaa ja muualla rajaseuduilla 2,000--
19388: pahtunut juuri lainkaan. 4,800 markkaa. Ottaen huomioon tällä het-
19389: Osoituksena siitä, mitenkä pienet pelto- kellä vallitsevat työpalkat ja kustannukset,
19390: alat rajaseuduilla ovat, mainittakoon, että joiden mukaan raivauskustannukset raja-
19391: Lapissa peltoala asukasta kohden on vain seudulla nousevat vähintäin 15,000 mark-
19392: 16 aaria ja viljelmää kohden 1. 'i hehtaaria. kaan ha, ovat nykyisin maksettavat uudis-
19393: Samantapainen on tilanne eräissä Perä-Poh- raivauspalkkiot liian pienet, ainoastaan n.
19394: jolan kunnissa kuten Sallassa ja Kolarissa. 15-40 % kustannuksista. Kokemus on
19395: Koillis-Suomen ja Kainuun rajaseutukun- osoittanut, että liian pienillä palkkioilla ei
19396: nissa peltoala asukasta kohden vaihtelee peltoalaa saada lisääntymään, koska väestö,
19397: 20-22 aariin ja viljelmää kohden 1.7--t..2.u jonka on pakko elää pääasiallisesti sivu-
19398: hehtaariin. Pohjois-Karjalan rajaseutukun- ansioista, ei pellon raivauksen aikana pysty
19399: nissa vastaavat luvut ovat keskimäärin 42 palkkioiden avulla turvaamaan perheensä
19400: aaria ja 4 hehtaaria, mutta Ilomantsissa toimeentuloa. Palkkion tulisi sen vuoksi
19401: vain 34 aaria ja 2.s hehtaaria. olla niin suuren, että myös vähävarainen,
19402: Kun täydellisen leipäomavaraisuuden ansiotöistä elävä pienviljelijä voi antautua
19403: saavuttamiseksi peltoalan tulisi nousta pellonraivaukseen.
19404: henkeä kohden 80-90 aariin, osoittavat Että peltoala saataisiin itärajalla ja
19405: edellä esitetyt numerotiedot, mitenkä kau- Pohjois-Suomessa lisääntymään ja sitä tietä
19406: kana rajaseutualueet tästä tavoitteesta ovat. elintarvikkeiden tuotanto ja väestön elin-
19407: Niin kauan kuin peltoala pysyy näin pie- taso nousemaan, olisi palkkiot rajaseudulla
19408: nenä, tulee itärajan väestön toimeentulo maksettavat suunnilleen seuraavan suurui-
19409: olemaan epävarmaa, elintaso alhaalla ja sina:
19410: yleinen varallisuus sekä veronmaksukyky
19411: heikko.
19412: IX,47. - E. Koivisto y. m. 435
19413:
19414: Tilan peltoala Palkkio Palkkio koe-
19415: Kunta % kustan- hintaan
19416: ha nuksista mk/ha
19417: alle 3 80 12,000:-
19418:
19419:
19420:
19421: l
19422: Enontekiö, Inari, Utsjoki, Muonio, Kittilä,
19423: Sodankylä, Pelkosenniemi, Savukoski, 3 - 5.99 70 10,500:-
19424: Kolari, Turtola, Salla, Ranua, Posio, 6 - 9.99 60 9,000:-
19425: Kuusamo, Taivalkoski ja Suomussalmi .. 10-14.99 50 7,500:-
19426: yli 15 40 6,000:-
19427: Alatornio, Karunki, 'Ylitornio, Rovaniemi,
19428: Kemijärvi, Tervola, Kemin mlk., Simo, alle 3 70 10,500:-
19429: Pudasjärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Risti- 3 - 5.99 60 9,000:-
19430: järvi, Kuhmo, Rautavaara, Ilomantsi, 6 - 9.99 50 7,500:-
19431: Nurmeksen mlk., Pielisjärvi, Eno ja Tuu- 10-14.99 40 6,000:-
19432: povaara ............................ . yli 15 35 5,250:-
19433: Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- että hallittts ryhtyisi toimenpitei-
19434: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- siin uudisraivauspalkkioiden korotta-
19435: muksen, miseksi eräissä Pohjois- ja Itä-Suo-
19436: men kunnissa.
19437: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
19438:
19439: Erkki Koivisto. Helena Virkki.
19440: S. Salo. M. 0. Lahtela.
19441: Martti Miettunen. Erkki Leikola.
19442: Markus Niskala. Yrjö I. Aritila.
19443: Juho Paksujalka. Lauri Järvi.
19444: Reino Uusisalmi.
19445: 436
19446:
19447: IX,4s. - Toiv. al. N :o 177.
19448:
19449:
19450:
19451:
19452: Kinnunen y. m.: ·Toimenpiteistä Pieksämäen ja Mikkelin
19453: välillä sijaitsevan suoalueen kttivattamiseksi.
19454:
19455:
19456: l<J d u s kun n a ll e.
19457:
19458: Pieksämäen ja Mikkelin välillä, Savon toon. Sen kuivattamisella aikaansaataisiin
19459: radan itäpuolella mutta osittain myös kah- hyvin huomattavia etuja. Jo suoalueen
19460: den puolen rataa, sijaitsee suoalue, jonka reunamailla ja ympäristössä paranisivai
19461: suuruudeksi arvioidaan 15,000 ha. Tämä viljelysmahdollisuudet suuresti entisillä jo
19462: suoalue ulottuu Pieksämäen, Virtasalmen, raivatuilla mailla, ja uuden pellon raivaa-
19463: Haukivuoren, Juvan ja Mikkelin pitäjien mismahdollisuudet lisääntyisivät huomatta-
19464: alueille ja on se suurelta osaltaan aukeaa vasti. Samoin metsänkasvun paraneminen
19465: ja puutonta suota, osan taas ollessa kitn- suurilla aloilla olisi aivan ilmeinen, joten
19466: kasvuista metsää käsittävää suoaluetta. tässä olisi suuret koko kansantaloutta pal-
19467: Mainitun suoalueen kuivattamista on pai- velevat edut voitettavissa.
19468: kallisen väestön keskuudessa jo kauan har- Erikoisen ajankohtaiseksi tulee tämä ky-
19469: taasti toivottu. Mutta kun kyseessä on näin symys nykyisen polttoainepulan aikana sen
19470: suuri alue, ei sen kuivattaminen yksityistä vuoksi, että tämän suoalueen kuivattami-
19471: tietä ole mahdollista, varsinkin kun maan- sella avautuisivat samalla mahdollisuudet
19472: omistajat tällä alueella ovat suurimmaksi huomattavan suuren poHtoturvemäärän
19473: osaksi pientilallisia, joilla ei ole käytettä- tuottamiseen. Alueelta onkin jo Hiirolan
19474: vissään niitä laitteita ja hyvin huomattavia ja Kalvitsan asemien välillä olevalta n. s.
19475: varoja, joita tällaisen yrityksen toteutta- Vankisuolta hyvällä menestyksellä nostettu
19476: minen vaatii. Mikkelin läänin maaherra on aikaisemmin polttoturvetta. Kun turpeen
19477: kyllä aikoinaan kehoittanut asianomaisia kuljetusmahdollisuudet ovat hyvät Savon
19478: kuntia ryhtymään yhteistoimintaan asian radan kulkiessa suon välittömässä läheisyy-
19479: alkuunpanemiseksi, mutta ei kuivaushanke dessä, voitaisiin suolta valmistettu poltto-
19480: ole sitäkään tietä jaksanut lähteä alkuun. turve hyvin kuljettaa aina Etelä-Suomen
19481: Kun mainittu suoalue nykyisessä tilassaan kaupunkeihin ja tehtaisiin näiden poltto-
19482: kuitenkin on täysin tuottamatonta maata, ainepulaa lieventämään.
19483: aiheuttaen päinvastoin monenlaista haittaa Edellä olevaan viitaten kunnioittaen
19484: paikalliselle väestölle, olisi valtiovallan toi- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
19485: menpitein käytävä laatimaan puheenaole- vomuksen,
19486: valle alueelle kuivatussuunnitelma ja sen
19487: jälkeen ryhdyttävä alueen kuivattamiseen. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19488: Kun nykyisissä muuttuneissa oloissa toimenpiteisiin Pieksämäen ja Mik-
19489: joudutaan maa-alaa käyttämään entistä kelin välillä sijaitsevan suuren suo-
19490: tarkemmin, niin olisi tämäkin suoalue alueen kuivaussuun.nitelman la4timi-
19491: nyt viipymättä saatettava tuottavaan kun- seksi ja alueen kuivattamiseksi.
19492: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
19493:
19494: Toivo H. Kinnunen. Albin Asikainen.
19495: Yrjö Hautala. P. A. Karjalainen.
19496: Aino Luostarinen. J. F. Tolonen.
19497: Edvard Pesonen. Yrjö Kilpeläinen.
19498: Antti J. Rantamaa. Elli Nurminen.
19499: Lauri Kaijalainen. L. 0. Hirvensalo.
19500: Eino Möttönen.
19501: 437
19502:
19503: IX,49. - Toiv. al. N:o 178.
19504:
19505:
19506:
19507:
19508: J. Koivisto y. m.: Toimenpiteistä Kauhajoen pitäjässä si-
19509: jaitsevan Koihnan suoalueen viljelykselle t·aivaamiseksi.
19510:
19511:
19512: E d u s k u n n alle.
19513:
19514: Yli 20 vuotta sitten kuivatettiin Kauha- Kun aluemenetyksien tähden ja muista-
19515: joen pitäjässä oleva Koihnansuo valtion kin syistä uuden viljelysmaan raivaaminen
19516: avustuksella viljelykselle ottamista varten. on tullut ensiarvoisen tärkeäksi, on huomio
19517: Mainittu suo-alue on pinta-alaltaan yli ensisijaisesti kiinnitettävä sellaisiin vilje-
19518: 3,000 ha. Suomen Suoviljelysyhdistyksen fyskelpoisiin alueisiin, joissa on jo valmis-
19519: suorittaman tutkimuksen mukaan on alue tavia töitä suoritettu. Koihnan suoalueita
19520: viljelyskelpoisuudeltaan osaksi hyvää ja sivuaa Kauhajoen-Karvian maantie usean
19521: osaksi tyydyttävää maata. Kuivatus1a var- kilometrin pituudelta ja toiselta laidwltaan
19522: ten annetun avustuksen ehtona oli että se ulottuu Ikkeläjärven kylätiehen. Kulku-
19523: maanomistajain on raivattava kuivatettava yhteyksiin nähdenkin on siis alueen si-
19524: alue viljelykselle. Tämä onkin osaksi suo- jainti eduLlinen. Kun suon läheisyydessä
19525: ritettu niiden maanomistajain osrulta, jotka on huomwttavasti valtion metsämaita, voi-
19526: asuvat alueen läheisyydessä. Suurin osa daan a:lueeHe muodostaa suuri määrä edul-
19527: alueesta kuuluu lähel,lä Kauhajoen asemaa lisia viljelystiloja ja käyttää sitä myöskin
19528: asuville maanviljelijöiUe, joiden ulkometsä- lisämaiksi lähellä olevine pienille tiloille.
19529: pwlstoilla suo sijaitsee. Kun heidän talois- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
19530: taan on matkaa alueelle 20-25 km, on ym- esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
19531: märrettävää, etteivät he ole katsoneet kan- muksen,
19532: nattavaksi raivata ja viljellä näin etäällä
19533: olevaa maata, vaan ovat anoneet vapau- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
19534: tusta raivausvelvollisuudesta. Näin on suu-. toimenpiteisiin Kauhajoen pitäjässä
19535: rin osa alueesta, n. 2,000 ha jäänyt toistai- sijaitsevan Koihnan suoalueen vilje-
19536: seksi viljelykselle raivaamatta. Viljelyskel- lykselle raivaamiseksi.
19537: poisesta alueesta omistaa valtio n. 1 / 6 osan
19538: kuuluen se Kauran sotilasvirkataloon.
19539: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
19540:
19541: J. Koivisto. Isak Penttala.
19542: Heikki Vehkaoja. Heikki Soininen.
19543: Kustaa Tiitu. Yrjö I. Antila.
19544: J. E. Lampinen. Johannes Wirtanen.
19545: Matti Heikkilä. Vihtori Vesterinen.
19546: Jussi Annala. Aino Luostarinen.
19547: 438
19548:
19549: IX,5o. - Toiv. al. N :o 179.
19550:
19551:
19552:
19553:
19554: Rantamaa y. m.: Toimenpiteistä Kurkijoen maamiesopistoa
19555: vastaavan maataloudellisen oppilaitoksG,n perustamiseksi
19556: Mikkelin lääniin.
19557:
19558:
19559: E d u s k u n n a 11 e.
19560:
19561: Kun maamme menetti välirauhassa myös- tukee myös se, että siellä on ennestään toi-
19562: kin valtavan suuret alat viljeltyä peltoa, minut kaksi oppilaitosta, joitten jatkuva
19563: olisi näin syntynyttä tappiota pyrittävä toiminta kuitenkin vaatisi uutta järjestelyä.
19564: korjaamaan m. m. kohottamalla maatalou- Mikkelin läänin Rantasalmen kunnassa toi-
19565: denharjoittajien ammattitaitoa varaamaHa miva Kolkontaipaleen maamieskoulu nimit-
19566: heille jo kehitysiässä tilaisuus perehtyä tu- täin on sijainniltaan siinä määrin epäonnis-
19567: levan työalansa eri puoliin pätevän ohjauk- tunut, että sen toiminta on vuosittain hei-
19568: sen mukaan. Valtion taholta tulevan maa- kentynyt, joten sen jatkuva kehittyminen
19569: taloudellisen opetuksen tukeminen on osoit- kaipaisi uudestaan järjestelyä. Saman lää-
19570: tautunut yhä tarkoituksenmukaisemmaksi nin Joroisten kunnassa tähän asti menes-
19571: nyt, jolloin uuden maailmansodan luoma tyksellä toiminut Mikkelin läänin tietopuo-
19572: olotila seurauksineen on taas kerran aset- linen karjanhoitokoulu taas on nyt pika-
19573: tanut nähtäväksemme, miten ensiarvoisen asuttamisen johdosta joutumassa tilantee-
19574: tärkeä maan omavaraisuus elintarvikkeiden seen, josta se ei selviä, ellei sille hankita
19575: suhteen on. Ja kaikissa oloissahan tällai- mahdollisuutta uudessa paikassa toimin-
19576: nen kasvatustyö ajallaan, ja hyvin nopeas- taansa jatkaa, sillä viljelysten vähenemisen
19577: tikin, palkitsee runsaasti ne varat, mitä vuoksi se ei enää voi pitää riittävästi kar-
19578: siihen on uhrattu. jaa harjoitustilaa varten.
19579: Varsinkin olisi maan pääelinkeinon kehit- Näistä syistä olisi mielestämme Mikkelin
19580: tämiseksi toimivia oppilaitoksia sijoitettava läänin alueelle perustettava oppilaitos,
19581: sellaisille seuduille, missä niitä joko ei ole jonka tehtävänä olisi jatkaa Kurkijoen maa-
19582: aikaisemmin ollut tai, joilla niiden entinen miesopiston ennen harjoittamaa opetus-
19583: työskentely vaatii muutoksia ja täydente- tointa.
19584: lyä uusien olosuhteitten luomien vaatimus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19585: ten mukaan. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
19586: Uuden rajan toiselle puolelle jäi m. m. muksen,
19587: Kurkijoen maamiesopisto, joka oli palvellut
19588: tässä mainittua .tarkoitusta varsinaisesti että hallitus valmistuttaisi suunni-
19589: itä-suomalaisena maatalousoppilaitoksena jo telman ja antaisi Eduskunnalle esi-
19590: viime vuosisadan loppupuolelta. Kun sen tyksen sellaisen maataloudellisen op-
19591: toiminta täten on lakannut, olisi jo tästä- pilaitoksen perustamisesta Mikkelin
19592: kin syystä pyrittävä vahvistamaan alueluo- lääniin, joka jatkaisi alueluovutuksen
19593: vutuksen johdosta syntyneellä uudella itä- johdosta menetetyn Kurkijoen maa-
19594: rajalla sijaitsevien seutujen hyväksi koitu- miesopiston harjoittamaa opetus-
19595: vaa maatalousopetusta. Tätä näkökohtaa tointa.
19596: Helsingissä huhtikuun 11 päivänä 1945.
19597:
19598: Antti J. Rantamaa. Sulo J. Teittinen.
19599: Albin Asikainen. Kalle Kauppi.
19600: Edvard Pesonen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
19601: J. F. Tolonen. Aino Luostarinen.
19602: 439
19603:
19604: IX,u. - Toiv. al. N :o 180.
19605:
19606:
19607:
19608:
19609: Lampinen y. m.: Määrärahasta valtion kotiteollisuuskoUlu-
19610: jen perustamiseksi.
19611:
19612:
19613: E d u s k u n n a 11 e.
19614:
19615: Kotiteol1isuuden ja kotiteollisuusopetuk- tuksenmukaisissa oloissa ja tarkoituksen-
19616: sen osuus etenkin maalaisseudun tarpeiden mukaisin välinein kykenevien opettajain
19617: tyydyttämisessä ja sen vähäväkisen asuja- johdolla toimivina nämä oppilaitokset voi-
19618: miston toimeentulon turvaamisessa on muo- vat saavuttaa ympäristönsä luottamuksen ja
19619: dostunut elintärkeäksi. Se vaatii kohotta- ylläpitää sitä. Vain näillä edellytyksillä ne
19620: maan myöskin kotiteollisuusoppilaitosten voivat täyttää !tehtävänsä. On yleisesti tun-
19621: yleistä tasoa. Hyvät opettajavoimat on saa- nettua, että näiden oppilaitosten yleisiin
19622: tava niissä pysymään ja niihin pyrkimään menoihin näihin saakka myönnetyt valtion-
19623: sekä hyviä voimia opettajiksi valmistautu- avustukset eivät ole olleet riittäviä.
19624: maan. Ja koulujen huoneistot ja muut Kotiteollisuuskoulujen yleisen tason ko-
19625: varusteet olisi saatava nykyajan vaatimus- hottamiseksi on edelleen tärkeää, että saa-
19626: ten tasalle. daan toimeen hyvin varustettuja ja hyvin
19627: Kotiteollisuuden opettaja- ja neuvoja- hoidettuja esikuvallisia kouluja, jotka vai-
19628: voimista on vaikeaa puutetta. Huomattavan kuttavat innoittavasti toisiin. Nykyoloissa
19629: paljon näihin tehtäviin valmistautuneita koulut voivat muodostua tällaisiksi vain
19630: parhaita voimia on siirtynyt muille aloille. valtion omistamina. Muista maataloudelli-
19631: M. m. teollisuuden palveluksessa ja yksityi- sista opetuslaitoksista on sentään edes osa
19632: sinä yrittäjinä kotiteollisuuskoulun opet- valtion omistamia, varsinaisista kotiteolli-
19633: tajapätevyyden omaavat taitajat saavat niin suuskouluista ei ole ainoakaan. Tämä epä-
19634: hyvää ansiota, että entiset palkkausperus- kohta olisi saatava kiireimmiten poistetuksi.
19635: teet uusinekaan kalliinajan- y. m. lisineen Olisi viipymättä pyrittävä siihen, että val-
19636: eivät riitä pidättämään heitä opettajatoi- tion omistamia kotiteollisuuskouluja olisi
19637: missa eikä houkuttelemaan hakijoita näihin eri puolilla maata ja että kotiteolHsuusope-
19638: toimiin, ei myöskään innoittamaan pystyviä tuksen kaikki eri alat olisivat niissä edus-
19639: kykyjä hakeutumaan kotiteollisuusopistoon tettuina, niin myös, että niillä olisi hyvät
19640: ja valmistautumaan sitä tietä opettajiksi. opetushuoneet ja työvälineet sekä oppilas-
19641: Tilanne on muodostumassa kestämättömäksi, asuntola ruokail umahdollisuuksineen.
19642: jollei kotiteollisuusoppilaitosten opettajain Maassamme on erityisesti kyläseppien
19643: palkkausperusteita kiireimmiten tarkisteta puute ollut vaikea jo vuosikymmenen ajan.
19644: siten, että opettajain kokonaispalkkaus tule- Kotiteollisuuskoulujemme metallityö- ja
19645: van vuoden alusta ainakin lähimain vastaa maatalouden konekorjausosastojen varusteet
19646: heille toisaalla tarjolla olevia tuloja. ja opetus olisi sen vuoksi saatava niin kor-
19647: Opettajain tulot eivät kuitenkaan yksin keatasoisiksi, että ne innoittaisivat oppi-
19648: ratkaise tätä kysymystä. Koulujen huoneis- Iaita hakeutumaan näille osastoille, ja näitä
19649: tojen ja muiden varusteiden on myöskin osastoja olisi ilmeisesti saatava lisää, mi-
19650: täytettävä kohtuulliset vaatimukset. Muuten käli päteviä opettajia olisi saatavana. Tästä
19651: opetus ei voi menestyä, koulu ei voi nauttia ei kuitenkaan liene suuriakaan toiveita niin
19652: tarpeellista arvonantoa eikä opettaja voi kauan kuin meillä ei ole mitään opetus-
19653: viihtyä työssään. Tämän vuoksi on välttä- laitosta, missä maatalouskoneitten korjaus-
19654: mätöntä, että oppilaitosten muihinkin kuin ja metallialan opettajia valmistettaisiin.
19655: opettajapalkkauksen aiheuttamiin menoihin Toimintansa alkaneessa valtion mieskoti-
19656: saadaan riittävät määrärahat. Vain tarkoi- teollisuusopistossa on vain puutyöosasto.
19657: 440 IX,51. - Kotiteollisuuskoulut.
19658:
19659: Tähän opistoon olisi ensi :tilassa saatava maalaisväestömme tarpeiden tyydyttämi-
19660: myöskin maatalouskone- ja metallityöosasto. sessä, kunnioittaen esitämme eduskunnan
19661: Vakuuttuneina kotiteollisuustaitojen ja päätettäväksi toivomuksen,
19662: sen vuoksi myös tehokkaan kotiteollisuus- että hallitus ottaisi v-uoden 1946
19663: opetuksen ratkaisevasta merkityksestä laa- talousarvioesitykseetn riittävän suuren
19664: jojen vähäväkisten kansanainestemme toi- rnäärärahan valtion kotiteollisuuslwu-
19665: meentulon turvaamisessa ja maatalouden lujen perustamiseksi.
19666: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
19667:
19668: J. E. Lampinen. Aino Luostarinen.
19669: Antti J .. Rantamaa. Uuno Raatikainen.
19670: Toivo Ikonen. Heikki Vehkaoja.
19671: J. Koivisto. Kalle Kirra.
19672: Jussi Annala. Akseli Brander.
19673: Lauri Riikonen.
19674: 441
19675:
19676: IX, 52. - Toiv. al. N :o 181.
19677:
19678:
19679:
19680:
19681: Pääkkönen y. m.: Toimenpiteistä emäntäkoultm perusta-
19682: miseksi Sotkamon kuntaan.
19683:
19684:
19685: Ed u s kun n a II e.
19686:
19687: Nuorison amma,ttikasvatukseen olisi kiin- toistaiseksi poikien maatalousammattiopin
19688: nitettävä suurempaa huomiota maaseudulla, tarpeen kY'kenee 'tyydyttämään.
19689: kuin mitä tähän asti on tapahtunut. Tosiu- Onhan nykyisin yleisesti myönnetty oi-
19690: han meillä on laki sotaorpojen ammattikas- keaksi saada hankituksi nuorille perehty-
19691: vatuksesta j1a vähävaraisten nuorten am- mistä johonkin ammattiin, mikä varmasti
19692: mattiopetuksen avustamisesta, jotka tähtää- tulee V!astaisuudessa vaikutt.amaan myöskin
19693: vät maalaisnuorisonkin ammruttiopetuksen siihen, että nuoriso, joka on saanut edelly-
19694: mahdollisuuksiin valtion avustuksella. On tykset johonkin ammattiin maaseudulla, ei
19695: kuitenkin nykyiset ammattioppilaitosten op- koskaan tule hakemaan parempia etui-
19696: p~laspaikat sikäli riittämättömät, ettei tä- suuksia kaupungissa ja on tämä sosialisessa-
19697: män vuoksi useimmilla ole mahdollisuutta kin mielessä tuloksia tuottava.
19698: opetuksen saantiin. Emäntäkoulun paikkana Kainuussa voisi
19699: Varsinkaan maamme syrjäisillä seuduilla hyvin ajatella Sotkamoa, joka liikenteeseen-
19700: ei ole liioin mahdollisuuksia päästä mihin- kin nähden on hyvin sopiva ja josta on löy-
19701: kään oppilaitokseen tilanahtauden vuoksi: dettävissä sopiva paikka tällaiseen tarkoi-
19702: Niinpä Kajaanin kihlakunnassa ei nuorilla. tukseen.
19703: tytöillä ole mahdollisuutta ~iioin minkään- Kun on kysymys koko maakunnallisesta
19704: laiseen ma.at,a.lousalaan kuuluvan ammatti- as1as,ta ja kun tällaisen oppilaitoksen tarve
19705: opin saantiin, kun koko maakunnassa ei ole jo kauan aikaa Kajaanin tkihlakunnassa on
19706: muita oppHaitoksia kuin Seppä:1än maa- oivallettu, rohkenevat allekirjoittaneet
19707: mieskoulun yhteydessä kesäisin toimiva kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä-
19708: kotitalouskoulu, joka kykenee vain osit1tain väksi toivomuksen,
19709: tyydyttämään tämänkin tarpeen. Tämän
19710: vuoksi olisi erittäin tarpeellista saada Ka- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19711: jaanin kihlakuntaan perustetuksi emäntä- siin emäntäkoulun perustamiseksi
19712: koulu, jonka avul1a voitaisiin asiaa korjata Kajaanin kihlakuntaan ja että koulu
19713: tyttöoppilaisiin nähden. Poikia varten on sijoitettaisiin Sotkamon kuntaan.
19714: jo olemassa Seppäolän mwamieskoulu, joka
19715: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
19716:
19717: Eemil Pääkkönen. Yrjö Hautala.
19718: Eetu Karjalainen. Martti Miettunen.
19719: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
19720:
19721:
19722:
19723:
19724: 56
19725: 442
19726:
19727: IX, 53. - Toiv. al. N :o 182.
19728:
19729:
19730:
19731:
19732: Lahtela y. m.: ltf.äärä1·ahasta emäntäkoulun perustamiseksi
19733: Kemijärve,n kuntaan.
19734:
19735:
19736: E d u s k u n n a 11 e.
19737:
19738: Maamme pääelinkeinon, maatalouden, am- laisuus edes maan- ja kotitalousammatin
19739: mattikouluista, erikoisestikin naispuolisen käytännölliseen ja tietopuoliseen oppimiseen
19740: maaseutunuorison maa talousammattikou- omassa maakunnassa, niin on asia jälleen
19741: luista on maassamme ilmeinen puute. otettava esine toivossa, että eduskunta, jolta
19742: Maamme eteläosissa on vain muutamia on saatu monia korjauksia Perä-Pohjolan
19743: emäntäkouluja. Pohjoisimmat emäntäkou- väestön nostamiseksi siitä lapsipuolen ase-
19744: lut ovat Limingassa ja Haapavedellä. Näi- masta, johon se on aikojen kuluessa jää-
19745: den pohjoispuolella ei ole ollut yhtään nyt, tässäkin kauan vireiillä olleessa asiassa
19746: emäntäkoulua, vaikka enempi kuin puolet voisi vaikuttaa siihen, että puheena olevan
19747: maamme pituudesta on mainittujen koulu- koulun perustaminen toteutettaisiin mah-
19748: jen pohjoispuolella. Pohjoisin osa maas- dollisimman pian.
19749: tamme on siis tässäkin suhteessa jäänyt Perä-Pohjolaa varten perustettavan emän-
19750: lapsipuolen asemaan. Jo vuoden 1929 val- täkoulun sopivana paikkana on pidettävä
19751: tiopäiville jätti ed. Uuno Hannula useiden Kemijärven kuntaa m. m. seuraavilla pe-
19752: Perä-Pohjolan edustajain allekirjoittaman rusteilla:
19753: rahaasia-aloitteen n: o 55 emäntäkoulun pe- 1) Kemijärven kunta keskeisen asemansa
19754: rustamiseksi Kemijärvelle, jonka peruste- puolesta on sopiva m. m. e111äntäkoulua var-
19755: luissa lausuttiin m. m. :,Perä-Pohjolan Mart- ten ja voi parhaiten prulvella sitä laajaa
19756: taliitto on suunnitellut emäntäkoulun pai- aluetta, joka sen ympäristöllä on, kuten ed.
19757: kaksi Kemijärveä. Kieltämättä koulu tänne U. Hannula edel1lämainitun aloitteensa pe-
19758: sijoitettuna voisi parhaiten palvella koko rusteella toteaa.
19759: sitä laajaa aluetta, josta nyt on ollut puhe." 2) maatalousharrastus Kemijärven kun-
19760: Siitä huolimatta, että puheenaolevan emän- nassa on kautta aikojen oHut huomattavan
19761: täkoulun perustamiseksi Kemijärvelle on suuri. Mainittakoon, että m. m. kesällä 1943
19762: tehty sen jälkeenkin useita aloitteita ja että selviytyi Kemijärven kunta maataJloustuo-
19763: sen tarpeellisuus on useat kerrat eduskun- tannon lisäämiskamppailussa ensimmäisenä
19764: nassakin myönnetty, ei koulun perustami- Perä-Pohjolan maanviljelysseuran alueella
19765: sessa ole päästy lopulliseen tulokseen, vaan ja naapurikunta Pelkosenniemi Lapin maa-
19766: on se lykkäytynyt vuodesta toiseen. Tosin talousseuran rulueella;
19767: on suunniteltu Perä-Lappiin, johon on Ke- 3) Kemijärven kunnassa rtoimiva Martta-
19768: mijärveltä matkaa noin 400 km., sikåJläisiä yhdistys ja kymmenkunta paika~lista maa-
19769: Lapin oloja vastaavan emäntäkoulun perus- miesseuraa ovat kokouksissaan jo useita
19770: tamista ja se on sinne erikoisen ta-rpeellli- vuosia sitten käsitelleet tämän koulun pe-
19771: nen, mutta sillä ei vähimmässäkään mää- rustamiskymystä ja yksimielisesti pitäneet
19772: rässä voida tyydyttää sen emäntäkoulun koulun perustamisen Kemijärven kunnan
19773: tarvetta, joka tarvitaan Kemijärveä ja sen alueelle tarpeellisena ja toivovaJt edelleen
19774: ympäristöä varten, eikä Perä-Lapin koulun että sellainen heti perustettaisiin;
19775: opetusta voida niin järjestää, että se vas- 4) Kemijärven kunnan asukasluku vuo-
19776: taisi niitä oloja, jotka ovat Kemijärvellä ja den 1942 henkikirjojen mukaan oli 10,432
19777: sen ympäristössä. Kun näin on ja kun ja kunnassa on jo vuonna 1926 saatettu
19778: Perä-Pohjolan naispuolisella nuorisoilakin oppivelvollisuus täyteen voimaan ja sen
19779: on oikeus odottaa etrtä heillekin varataan rti- kansakouluissa on yli 1,000 lasta;
19780: IX,53. -Lahtela y. m. 443
19781:
19782: 5) Kemijärven kunnassa on myöskin 5- oMaa. Tämä siis osoittaa, että harr,astus
19783: luokkainen yhteiskoulu, jossa oli viimei- ammattiopetuksen saamiseen on Kemijärven
19784: sinä lukuvuosina 194 oppillasta. Ja viime . naispuolisella nuorisolla erikoisen suuri ja
19785: syksynä !toimitetussa sisäänkirjoituksessa varmana voidaan pitää, että siinä emäntä-
19786: hyväksyttiin Y'li 60 uutta oppilasta. Tämä koulussa, joka KemijärveLle perustetaan, ei
19787: koulu on myöskin jäänY't polttamatta, syk- tule olemaan oppi1lasten puutetta.
19788: syllä 1944 tapahtuneessa hävityksessä. Emäntäkoulujen perustamisella varmaan-
19789: Näiden koulujen ja myöskin ympärys- kin lisätään suuressa määrässä maaJtalous-
19790: kunnissa olevista maalaiskunnan kouluista harrastusta, maataloustuotantoa ja sen kan-
19791: päässeille tytöhlle on saatava maa- ja koti- nattavaisuutta, josta seuraa sam111lla, että
19792: taloutta opettava ammattikoulu ja sel1lai- valtakunnaHe vahingollinen naisten kau-
19793: seksi soveltuu sikäläisiin oloihin sovelletulla punkeihin pako vähenee.
19794: opetusohjelmal1la varustettu emäntäkoulu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
19795: erikoisen hyvin ja on myöskin aivan vält- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19796: tämäJtön. toivomuksen,
19797: Tässä yhteydessä on myöskin mainittava,
19798: että m]lloin Kemijärvelle on saatu kiertävä että hallitus ottaisi vuoden 1946
19799: kotitalous- :tai karjanhoitokoulu, on niihin tUlo- ja menoarvioesitykseen tarvit-
19800: ollut pyrkijöitä jopa viisi kertaa niin suuri tavan määrärahan emäntäkoulun pe-
19801: oppilasmäärä, kuin mikä on voitu Vastaan- rustamiseksi Kemijärven kuntaan.
19802: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
19803:
19804: M. 0. Lahtela. Veikko Vennamo.
19805: Aino Luostarinen. Martti Miettunen.
19806: Toivo Ikonen. Markus Niskala.
19807: Eemil Pääkkönen. S. Salo.
19808: Kusti Eskola. Eino Möttönen.
19809: J. Pyörälä. Antti A. Koukkari.
19810: Yrjö Hautala.
19811: 444
19812:
19813: IX,54. - Toiv. a.l. N:o 183.
19814:
19815:
19816:
19817:
19818: Kaijalainen: Toimenpiteistä ernäntäkoulun perustamiseksi
19819: Lapin lääniin.
19820:
19821:
19822: Ed us kunrn aii.J.e.
19823:
19824: On ytl.eisesti tunnettu tosiasia, että am- maultukset, joita kotitalouskouluviranomais-
19825: mattiopetus ei varsinkaan maaseudulila ole ten taholta on ,t,ällaista järjestelyä . vas-
19826: !läheskään tyydyttäväUä kannalla. Varsin- taan tehty, eivät tunnu vakuuttavilta, sillä
19827: kin Lapirn !läänissä tämä epäkohrta on ilmei- Lapin komitean ·ehdotuksen mukaan kum-
19828: nern ja vaatisi ripeitä !toimenpiteitä. Asian mallakin kouluNa olisi oma hallintonsa
19829: korjaamiseksi tehtiin jo sotaa edeilitäneinä sekä omat opettajansa j,a Laitokset muuten
19830: vuosina aloitteita ja suunnitelmia, joita va- toimisivat täysin erillisinä, joten kysymys
19831: litettavasti ei kuiternkaan ole kuin vasta ni- on vain siitä, ettei valtion varoja käytet-
19832: meksi toteutettu. Niirnpä on jäänyt toteut- täisi rbarpee1Jtomasti sellaiseen, missä käy-
19833: tamrutta !läänin eteläosaa varten tarkoiJte- tännöllisiUä järjestclyillä voidaan saada
19834: tun emäntäkouiun perustaminen, josta v. huomruttavia säästöjä aikaan.
19835: 1938 työnsä päättänYit Lapin komitea teki Järjestettäköönpä kuitenkin viimeksi mai-
19836: p.erustel'lun ehdotuksen. Kun !lähiaikoina nittu seikka miten tahansa, on :tärkeää, että
19837: <tulee esille sodassa tuhoutuneen Lapin lää- kysymyksessä oleva emäntäkouluh81nke vih-
19838: nin pienvrljelijäkoulun jä!lileemakentami- doinkin .toteutetoon. Ehdotan sen vuoksi
19839: nen, olisi syytä huomioida S•e ehdotus, minkä kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19840: Lapin komitea teki ja jonka mukaan emän- vomuksen,
19841: täkoulu voisi käyttää samaa havairntotilaa.
19842: Tämä säästäväisyysnäkökohta o1i huomion että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19843: arvoinen jo normaalioloissa, mutta sitä siin ernäntäkoulun perustarniselcsi
19844: enemmän on se sitä nykyisissä olosuhteissa, Lapin lääniin.
19845: joHoin maa on suuresti köyhtynyt. Ne huo-
19846: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
19847:
19848: Lauri Kaijalainen.
19849: 44ö
19850:
19851: IX,1111. - Toiv. al. N :o 184.
19852:
19853:
19854:
19855:
19856: Koukkari y. m.: Kasvinviljelyskoectseman perustamisesta
19857: Pudasjärven pitäjään.
19858:
19859:
19860: Edusrkunnalle.
19861:
19862: Viittaten 'Vuoden 1937 valtiopäivien ltoivo- esim. metsältöiden suor~ttamisen ja asutus-
19863: muswloitteeseen n: o 59 sekä huomioiden ne keskuksissa yleisesti tunnettavien työhön
19864: muuttuneet olosll!hteet, e:ttä Oulun lää.nilln sijoitusv,aikeuksien kannalta vaarallista ja
19865: koillirsten p.itäjäin YE-Iin, Yliikiimingin, Pu- epätervet1tä. ~eihityssuuntaa, ja ikosika toi-
19866: dasjärven, Puolangan, Taiva,Lkosken ja Kuu- saa,lta KoHlis-Po1hjanmaan 'lamaantunut
19867: samon pi,enviljelysta1oude;t ova,t äskeisten maatalous olirsi miltä p~immin saatava el-
19868: sotien ai-heu1Jta:mien ylirasitusten ja osaiksi pymää.n, ehdotamme eduskunnan ihyvälksyt-
19869: myöskin s~atovuosina 1942 ja 1944 näitä tä'Väiksi toivOIIlluksen,
19870: seutuja Mhdrunneen •vilja- ja perunaika;don
19871: johdoota sortuneet J.amruannustHaan, joika että hallitus antaisi Eduskunnalle
19872: pakottaa näiden seutujen nuorisoa jouikoit- esityksen kasvinviljelyskoeaseman ja
19873: tain muUJttamaan pois lkoltiseudultaan ja ha- sen yhteydessä toimivan pienviljelijä-
19874: ken:tumruan :teollisuus- ja asutusikeskuksiin koulun perustamisesta Pudasjärven
19875: ansiotöiden etsintään, ja huomioon ot:toon pitäjään Koillis-Pohjanmaan uudis-
19876: sen, että tällainen maataJ.oustyöhön :kelvol- ja asutustilallisten ammattitaidon ke-
19877: lisen nuorison jouik1kosiil'ltyminen merldtsoo hittämiseksi.
19878: Helsingissä huM.ikuun 18 päivänä 1945.
19879:
19880: Antti A. Koukkari. Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
19881: 446
19882:
19883: IX,56. - Toiv. a.l. N:o 185.
19884:
19885:
19886:
19887:
19888: Hautala y. m.: Valtion viljavaraston perustamisesta Yli-
19889: vieskaan Pohjois-Sumnen siemenviljatarpeita varten.
19890:
19891:
19892: E d u s k u n n a.ll e.
19893:
19894: Pohjois-Suomi pyritään monessa kysy- Mainittakoon, että Oulun läänin Talous-
19895: myksessä jättämään jopa kokonaankin osat- seuran ja kaikkien e. m. maanviljelysseuro-
19896: tomaksi valtiovallan yhteisestä huolenpi- jen a;lueella oli vuonna 1942 noin 35-
19897: dosta, jonka kautta varsin merkittäväitä 40 %: ia peltoai,asta viljakasveilla ja että
19898: osa•lta maamme eteläiset osat ovat vaurau- mainittuna vuonna oli viljakasvien kylvö-
19899: tensa luoneet. Näin on laita myöskin poh- ala yhteensä 105,037 ha kylvösiemenmäärän
19900: joissuomalaisen maatalouden. Maatalouden ollessa 22,440,320 kg. N. s. katoalueen ja
19901: osalta asemamme heikkous on havaittavissa Kuopion maanviljelysseuran alueen kylvö-
19902: myöskin m. m. siinä, että valtion vilja- alaa ja siementä vastaavat luvut olivat noin
19903: varaston toimintaa ei ole ulotettu tä- 5 % :ia pienemmät.
19904: hän mennessä. ollenkaan Pohjois-Suomen Katovuosia on viimeisillä vuosikymme-
19905: alueelle. Ja niinpä ei valtion viljavarast<Ja nillä valitetavasti sa+ttunut useita, ja ovat
19906: olekaan toistaiseksi Seinäjokea pohjoisem- 'tällä alueella hallan tuhOit olleet suurimmat
19907: pana. Näitä epätasaisuuksia olisi monista vv. 1923, 1928, 1935, 1942 ja 1944. Pu-
19908: syistä pyrittävä entistä kiinteämmin pois- humattakaan katojen aiheuttamista leipä-
19909: tamaan. viljavajauksista on kylvösiemenen menetys
19910: Valtion viljavaDaston tarve on Pohjois- kaikkein pahinta. Niinpä vuoden 1942 lm-
19911: Suomessa kiistaton ja tässä mielessä ovat- don jälkeen oli alueneuvojien ilmoittama
19912: kin monet maataloutta lähellä olevat jär- kevätviljan siemenvajaus jo Oulun läänin
19913: jestöt ja toimikunnat jo vuosia ponnistel- Talousseuran, Keski-Pohjanmaan-Kajaanin
19914: leet. Näistä mainittakoon m. m. Keski- ja Lapin maanviljelysseurojen alueella yh-
19915: Pohjanmaan Maataloustuottajain Liitto, teensä n. 5 milj. kiloa. Ja pahempiakin
19916: Pohjois-Pohjanmaan Maa taloustuoUajain katoja on sattunut esim. v. 1944.
19917: Liitto, maaherra Pehkosen johdoHa työs- Toistuvien ka:tojen vaikutusta voitaisiin
19918: kentelevä Pohjois-Suomen katokomite,a, Kes- kuitenkin huomattavasti vähentä:ä Pohjois-
19919: ki-Pohjanmaan Maanviljelysseura, Oulun Suomessakin, jos olisi riittävästi käytettä-
19920: läänin Talousseura, Perä-Pohjolan maan- vissä oloihin soveltuvia aikaisia siemenlaa-
19921: viljelysseura, Kajaanin maanviljelysseura tuja. Sen vuoksi olisikin pyrittävä nopein
19922: y. m. Siis kaikki edeHämainitut tunnustet- ja melko radikaalisinkin keinoin estämään
19923: tuja Pohjois-Suomen maataloutta lähellä myöhäisten laatmjen viljeleminen Pohjois-
19924: olevia järjestöjä. Näiden kaikkien järjestö- Suomessa, mutta siihen ohjelmaan sisältyy-
19925: j.en yksimielinen toivomus on kiirehtiä asi<aa kin juuri ensisijassa valtion viljavaraston
19926: sekä että Pohjois-Suomea varten rakennet- rakentaminen Pohjois-Suomen tarpeita pal-
19927: tavan valtion viljavaraston sopivin paikka velemaan. Sinä kansanta;loudellisestikaan
19928: on Pohjanmaan radan huomattavin risteys- ei suinkaan ole edullista, jos jatkuvana
19929: asema, Ylivieska, joka on muodostumassa päämääränä pidetään erikoispalkkioiden
19930: myöskin maakunnalliseksi keskukseksi. turvin tuotilaa aikaisten vilj,akasvien sie-
19931: Edelleen on Ylivieska;an rakennettavan mentä vain etelässä, koska niitä heikomman
19932: valtion viljavaraston vaikutuspiiriin luet- satonsa vuoksi ei ainakam1 riittävässä mää-
19933: tava myöskin Kuopion sekä samoin Pohjoisc rässä pa·lkkiotta tulla viljelemään. Mutta
19934: Karjalan maanviljelysseUTojen varsin huo- ennenkaikkea Pohjois-Suomen omat edut
19935: mattavat alueet. vaativat ehdottomasti pyrkimystä lähemmäs
19936: IX,56. - Hautala y. m. 447
19937:
19938: viljakasvien aikaisten laatujen omavarai- Kun juuri tällä hetkelHiikin on valtakun-
19939: suutta, joiden iuottamismahdoHisuudet ovat nassa mitä suurin huoli leipäviljan kasva-
19940: sentään hyvinä vuos~na melko pit!kä:lle ole- tuks·esta ja kyllvöa.lamääräyset on myös-
19941: massa hallaV'Uosienkin varaksi Ylivieskaan kin jaettu maanviljelijöille vähentämät-
19942: rakennettavan valtion viljavaraston vaiku- töminä siitä huolimatta, että tuhansilta
19943: tu.salueellakin. Ja sodan jäleltä voimape- kylväjiltä puuttuu kokonaan tai ainakin
19944: räistettävä Pohjois-Suomen maatalous tulee osittain kylvösi.emen ja jonka puutteen ko-
19945: toivottavMti tämän maininnan myöskin ~to konaan poistaminen on Etelä-Suomellekin
19946: deksi osoittamaan. Ja vaikka ei liikoja odo- ylivoimainen tehtävä, niin nämäkin koke-
19947: tetakaan, niin varmaan oman edullisen sy- mukset huomioon ottaen on asiamme oikea.
19948: säyksensä antaisi usein suurissa vaikeuk- Pohjois- ja Keski-Pohj,anmaan katokomi-
19949: sissa olevalle koko Pohjois-Suomen viljan tea lausuu 10. 1. 1944 valtioneuvostolle
19950: viljelykselle kaivattu valtion vi'ljavarasto. osoittamassa,an kirjelmässä kyseessä ole-
19951: Tämän tarvetta ei tee suinkaan olematto- vasta asiasta m. m. :
19952: maksi se, että Etelä-Suomessa on jo neljä ,K·atokomitea pitää Pohjois-Suomen vil-
19953: valtion viljavarastoa, sillä myöskään Poh- jan viijelyksen vaTmistamiseksi ja edistä-
19954: jois-Suomen lainajyvästöillä tai kaupa:Ui- miseksi erittäin tärkeänä, että valtion tu-
19955: silla osuuskunnillakaan ei ole varoja eikä kemistoimenpjteenä j,a valtakunnan siemen-
19956: muibakaan edellytyksiä korvata viljava.ras- 'tarpeen v~armistamiseksi perustetaan valtion
19957: ton puutetta. viljavarasto Ylivieskaan, ja että sanottu
19958: Se, että Pohjois-Suomessakin kuitenkin viljavarasto järjestetään siten, että se kulu-
19959: on edellytyksiä viljan viljelykselle, näkyy tusviljan varastoimisen ohella voi toimia
19960: m. m. tilastollisen vuosikirjan perusteena myös Pohjois-Suomeen sopivien siemenla-
19961: lasketuista s~atoluvuis,takin. jikkeiden varastona hallavuosien varalle."
19962: . Satotulokset Oulun ja Lapin lääneissä: Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
19963: Keskisadot kg/ha v. 1938.
19964: tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
19965: Vehnä Ruis Ohra Ka·.ua Seku!i Herne
19966: väksi toivomuksen,
19967: Oulun l. . 1827 1444 1652 1743 1677 että hallitus antaisi valmistaa
19968: Lapin l. . 1917 1683 1709 1624 1789 suunnitelman valtion viljavaraston
19969: Keskisadot kg/ha vv. 1931-1935: rakentamiseksi pääasiassa Pohjois-
19970: Koko maa 1711 1528 1421 1454 1632 Suomen siemenviljatarpeita varten
19971: Oulun l. . 1550 1400 1400 1400 1450 1000 Ylivieskaan.
19972: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
19973:
19974: Yrjö Hautala. Johannes Virolainen.
19975: Kusti Eskola. Albin Wickman.
19976: J. Pyörälä. Matti Lepistö.
19977: Toivo H. Kinnunen. Heikki Simonen.
19978: Lauri Kaijalainen. Urho Saariaho.
19979: Erkki Koivisto. Kustaa Tiitu.
19980: Matti Huhta. Reino Uusisalmi.
19981: Lauri Järvi. S. Salo.
19982: Martti Miettunen. Toivo I. Sormunen.
19983: Eemil Pääkkönen. Markus Niskala.
19984: Antti A. Koukkari. M. 0. Lahtela.
19985: 448
19986:
19987: IX,u7. - Toiv. al. N:o 186.
19988:
19989:
19990:
19991:
19992: Simonen y. m.: Toimenpiteistä Keski- ja Pohjois-Pohja.n-
19993: maan runkoviemäriverkostosuunnitelman toteuttamiseksi.
19994:
19995:
19996: Ed u s 1k u n n a 11 e.
19997:
19998: V astaist1a eEntarvehuo1t.oamme ja maata- satoja sekä moorä1tääin että tltaadu1taa.n ja
19999: loudesta elävän väestön toimeentuloa aja- vaiJkuttav.aJt lkannattavaisuuteen yl,eensii ihai-
20000: tellen olisi :meillä mahdoUisimman nopeasti tanisesti puhuma.ttaikaan .ainaisesta haUam-
20001: sa1atava raivatuks.i sen pel.toalan tilalle, vruarasta, milnkä pelossa ·parhainalkin vuo-
20002: minkä olemme menettäneet., vastaava määrä sina jouJtuu näiden ;aJueiden viJj.elijä elä-
20003: uutta peltoa. Samaa .edellyt.tää myöskin mwän. Niinpä pääasiassa näistä syils.tä ovat~
20004: maanlhankinta•lain mulkaan maansaantiilll oi- kin näiden HJlueide.n hehtaarisado.t jääneet
20005: :keutettujen henilcilöirtten toimeentulon rt:.ur- va1trukunnan ikeslki:määräistemä satomäärästä
20006: vaaminen. Tälhän t~a.:vkoitukseen meillä on- 'lmikikien !kasvien osalta useita satoja kiloja
20007: kin riittävästi viljelyske1poisi·a, vielä raivaa- huonommiksi, mistä joih:tuen myösikin ika:n-
20008: mattomia a:lueita. Monin paikoin llliiden nat.tava•isuus on oLlut heilkiko. Niinpä kun
20009: alueiden rtuot.tava viljel•e:minen ooelly.ttää esim. kirja111pitovuonna 1935 ikolko maan
20010: ku~tenikin scllaisten perustavaa Jaatua ole- maataloude:n ikannUJt.tavaisuuspros.entti oli
20011: vien esiltöiden suorittamista, joi!hin yksityi- 5.8 %, oli se Pohjois-Pohja:nmaa1la 3.8 o/o ja
20012: set vilje1·ijä.t ja vilje•lijäin yh.tymä.tikään ei- I..ounais-SuOilllessa 7.1 %.
20013: vät omin voimin !kykene. Näin on esim. Edellä :maånituis.ta syistä onkin kuivwtus-
20014: Keski- ja Pohjois.-POihjanmaa:lla, jossa rai- ikysymy'ksim P01hjoos-Pohjarunaallia aina
20015: vattujen alueidetn !kannattava viljeleminen kiinniwtty suurta !huomiota. Niinpä vuo-
20016: ede1ly.ttä.ä niin suuria kuivatus.töi·tä, että teen 1938 mennessä oli toteutettuja ikuiva-
20017: ooiden a•lueiden yJeisesti lheiklkovaraiset tuiksia suoritettu Oulun maruwiJjelysi'llSi-
20018: maanvilj·elijät ei:V'ät illJiilt.ä voi omin voimin nööripiirissä 102,531.39 hehltaarin ·ail.alle ja
20019: suorilttala. Kuitenlkin olisi näillä alueilla Perä-P<Jihjolan insinöör:i.piirissä 13,282.09
20020: huOillattavasti uudisrai vausmruhd<JIHis.uuksia- ihehtaarille eli siis )'lht. 115,813.48 ha:!J.le
20021: 'kin, jos ne vain voitaJsiin ikann.a:ttavasti ikustrunnusten hyötyalueen kolwnaispiln:ta-
20022: hyväiksikäy•ttää. Niinpä rviljelyskelpoisten alan ihelhtaarita. ikohtj tehdessä 750 mk. Millä
20023: maitten inVlellltoimistel•la saatujen ennakkotie- innoLla <lllaalWiljelijäit näin aVlautuncita vitl-
20024: tojen mulkaan on viljelyskelpoislt:a maata j.elysmaihdoltlisuuksia ova.t hyvälksitkäy·ttä-
20025: Keski-Pohjanmaan maanvhljelysseuran alu- noot, osoirtltaa se, että vuosina 1919-1930
20026: eella 44,087 ha ja Oulun läänin talousseu- .t.o:teutetuissa. viljelysprukon alaiffissa lkuiva-
20027: ran alueella 158,064 ha eli siJs yhteensä tustöissä oJ.i v. 1935-1936 suoritettujen
20028: 202,151 ha. Tä:hla.ist.en uusien alueiden, tarlkastusten mutkaan otettu tuottaVIaall
20029: tkäy;tettäiköönpä ne joko uusien :tilojen pe- käyttöön yli 24,000 hehtaaria, kun ehtojen
20030: rusmmiseen .tai entis.tetn lHa!Il pienien titlo- muilmrun olisi ollut otettava noin 13,000
20031: jen elinroelpoisuuden lisäämiseen, kansan- hehtaaria. Tällä :tavalla onlkin sa;a,tu pelto-
20032: taloudellinen arvo on nJiin suuri, että niliden alan Hsäys ollut näillä ailueRla voimakas eli
20033: hyväiksiikäy:ttöön olisi kiinni.tettävä lkailklki se mainittuna ailkana n. 20 % samanaiikaisren
20034: huomio, m~kä suilllikin rvoidaan. vä.estönHsäy1kseen verrHJttuna, mutta vielä-
20035: Ma:run. liilkamä~kyys ja sen aiiheuttruma kin se siJti on asukasta kohti pienempi kuin
20036: happamuus, voimakas routaantuminen ja al- nm.am eteläosissa, vai~a sen 'lmiilren järjen
20037: hainen lämpötila selkä niistä johtuva lylhyt nimessä piltäisi oLla suurempi.
20038: muokikall:Sikausi, fysiikaalisten ja lkemiallis- Ede1lä esitettyyn v.irita.ten onikJin; sanot-
20039: wn to-imintojen heilklkous j. n. e. alenJt.ava:t tava, että aja.te1taessa Keski- ja Pohjois-
20040: IX,57. - Simonen y. m. 449
20041:
20042: Pohjarumaan maatalouden tulevaisuurtJta ja omt vrul:litsevina myöskin Vaasan läänin:
20043: sen ikY'kyä sitoa it.a.pa:htuva rväestönJisäys puoleise<Ha osalla Keslki-Pohjanmaa.ta, jätti~
20044: palvelukseensa on ensimmäisenä ajate1tava vät erääJt edustajat vuoden 1939 valtiopäi-
20045: n.iiden iha~t.t,ojen '!)Oistrumista, joita maan vHle :toivomusaloi.tteen, jossa i€lhdottivat
20046: Hika märkyys maatalouden iharjoittamisclle edusk:UlhllJalll pruätettävälksi toivomuksen, että
20047: ruiiheuttaa ja joka lisäJksi hHjakseen, soistu- !hallitus ryJLtyisi ik:iir,ee1lisesti !toimenpitei-
20048: misilmiönä, jäytää myöskin metsätalouden siin runlk:ovi.emäriver!kostosulllllllitclman Jaa-
20049: perusteita. Tä:1lö.in on ik:uit€nkin vaJltioval- ltimiseksi Keslki-POihj.anmaaHe.. Maatalous-
20050: 1an tultava apuun. Näin onkin jo osittain vaJlioik:nn1a mietinnössään n: o 8 1940 asettui
20051: tapruhtnnut n. s. runkoviemärivel1kos.tosuun- lk:ann~ttamaan clldotusta, minkä eduskunta
20052: ni.telman muodossa. Se olisi vain saatava sitten heinäkuussa 1940 hyväksyikin. Näin
20053: suiJIDllJitelma-asteeltJa toteuttarnisasteeHe ja ollen on katsottava myöskin eduskunnan
20054: ennenlkailkikea juuri nyJt,, jolloin meidän yhtyneen käsi!tyksessä, että Keski- ja Poh-
20055: muutomk:in olisi luotava ma8it1a:loude~Hemme jois-Pohjanmaan runkoviemäriverkoston .to-
20056: sellaiset perusteet, että se voisi niihin noja- ~teuHaminen on kiireellinen ja tärkeä. Vali-
20057: ten mailld<>Uisimman palveluskyikyisenä suo- tettavasti väJliin tullut sota ja siitä johtunut
20058: riutua omasta os.astaan ikansantalouitemme ta:loudellisen uudistustoiminnan Jamautumi-
20059: kolkonai.suuden .terveh.dyttiimisessä. nen on estänyt ,tämänlkin varsin ,tärkeän ja
20060: Mrualislkuun 10 (p :nä 1938 rasetti valtio- laajaJkantoisen suunnitelman toteuttamisen.
20061: neuvosto toimikunnan, jonka ,tehtävälksi an- Kuitenkin lkun ny,t ajattelemme esim. maan-
20062: nettiin valmistaa ehdotus Oulun ja Lapin ihan:löntalailll tort:Jeuttamisen yhteydessä ta-
20063: <läänien jokirulueiden viemäriverikoston l<aa- pahtuvaa maanomistusolojen järjestelyä ja
20064: timista ja sen toteuttamiseksi tarpeellisia mwata:loudellisen 'Blirukeinotoiminnan yleistä
20065: pertkaustöitä var.ten !huomioonottaen, että ~vyttämistä noiilakin .alueilla, on edehlä-
20066: työt voitaisiin suorit.taa va1tioill1 toimesta esit.etynkin perusteella sanottaV'a, että mai-
20067: työttömyyden torjumista si!lmä!lläpitäen. n~tltu runlkoviemärivei'koSJton toteutt,a;minen
20068: Toimikunta jätti mietintönsä v:ru1tioneuvos- on 1tä:llöin noiden alueiden !kannattavan
20069: tolle 1 p:nä lokakuuta 1938. Mietinnössään, maatalouden ensimmäinen perusedellytys,
20070: milkä on eduskullllian lk:irjastosSta .edustajain joten se olisi lkiiroohlisesti tateuiettava.
20071: saatavissa, toimiikunta esi.ttää perusteHun Kaiiken edeHäsanotun perusteella kun-
20072: ehdotuksensa mainittua viemäriverkoston nioittaen ,ehdotamme edus:kunnan ihyväksyt-
20073: surmnit.t.eJua ja toteuttamist1a varten. täväik:si ltoivomukselll,
20074: Kun edeHäma,initltu ·toi.m:Ukunta rajoittui
20075: ehdotuksessaan vain Oulun ja Lapin Jää- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20076: nien alueille ja ikun samat syy,t, jotka ,toi- toimenpiteisiin Keski- ja Pohjois-
20077: m:Ukunnan ik:äsitte<lemä!Ilä alueelia vaikeutta- Pohjanmaan runkoviemäriverkosto-
20078: v~t ilmnna:ttavan maatalouden kehitystä, suunnitelman toteuttamiseksi.
20079: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
20080:
20081: Heikki Simonen. S. Salo.
20082: Matti Lepistö. Yrjö Hautala.
20083: Lauri Kaijalainen. J. Pyörälä.
20084: Antti A. Koukkari. Arvi Ahmavaara.
20085: H. S. Pesonen. Albin Wickman.
20086: Matts Forss.
20087:
20088:
20089:
20090:
20091: 57
20092: 450
20093:
20094: IX,5s. - Toiv. al. N:o 187.
20095:
20096:
20097:
20098:
20099: Lampinen y. m.: Mää1·ärahasta maanpamnnustöitä ja pte-
20100: nempien vesistöjen laskuja varten.
20101:
20102:
20103: E d u s kun n a ll €.
20104:
20105: Maamme menetettyä syyskuussa tehdyssä ajan kuin vesiperäisten maitten kuivatta-
20106: väJlirauhassa peltoa n. 300,000 ha on mah- minen. Siksi olisikin Inalaita1oustumannon !Li-
20107: dollisimman nopeasti saatava tila;Ue vas- säämiseksi huomio kiinni:tettävä ensitilassa
20108: taava peltoalan lisäys. Tulokseen voidaan vesiperäisten maitten kuivattamiseen. Tä-
20109: päästä kahta tietä: joko uusia viljelysruloja hän meil·lä onkin ed~llytyksiä koska val-
20110: pääasiassa metsämaista raivaama]Ja tai va- miita kuivatussuunnitelmia on runsaasti
20111: jaatuottoisia vesiperäisiä maita vilj~lyskun käytettävissä, kuten allaolevista maatalous-
20112: toon saattamalla. Viljelysten teko metsä- hallituksen insinööriosastoHa tehdyistä yh-
20113: maista raivaama!lla vaaJtii huomatta~asti teenvedoista selviää.
20114: suurempia työkustannuksia . ja pitemmän
20115: I) Maatalousha;llituksessa varoja odottavat suunniJt,elmat:
20116: Kustannus HyötyaJue, ha
20117: Hankkeiden
20118: P liri luku arvio Peltoa ia
20119: mk niittyä Muuta Yht.
20120: Helsingin maanvilj. ins. piiri ••••••• 0. 0 58 37,608,000 4,979 1,263 6,242
20121: Turun , ••••••• 0. 0 15 18,254,000 2,169 740 2,909
20122: Tampereen " " 0. 0 •••• 0 •• 21 30,205,000 2,495 1,838 4,333
20123: Kymen ," " ," •••••••• 0 0 35 17,077,000 1,849 2,527 4,376
20124: Karjalan " 42 7,291,000 1,010 1,190 2,200
20125: " "
20126: • 0 ••• 0 0 •••
20127:
20128:
20129:
20130:
20131: Savon " • 0 •• 0 ••••• 68 29,127,000 6,372 3,218 9,591
20132: Vaasan ", " ", • 0 •••••••• 31 12,570,000 1,732 685 2,417
20133: Kokkolan " •••• 0 ••••• 23 7,579,000 1,289 1,876 3,165
20134: Oulun " " " 50 9,238,000 677 2,513 3,190
20135: ,"
20136: •• 0 •••• 0
20137:
20138:
20139: " "
20140: 0 0
20141:
20142:
20143:
20144:
20145: Lapin 120 8,286,000 271 2,690 2,960
20146: " "
20147: 0 •••••••••
20148:
20149:
20150:
20151:
20152: Koko maassa 463 177,235,000 22,844 18,540 41,384
20153:
20154: II) Varojen !tarve:
20155: Hankkeltten Varojen tarve
20156: Työn vaihe luku ml!j. mk Huom.
20157: Maat. hallit. olevat suunnitelmat ....... . 465 180 milj.
20158: Piireissä lähiaikoina valmistuvat suunni-
20159: telmat ............................. . 100 30 Käytettävissä
20160: Keskeneräiset kaivuutyöt .............. . 520 65 " jo 65 milj.
20161: Vesistöjen laskut ..................... . 20 70 ",
20162: ------------------------~-----------------
20163: Yhteensä 1,105 345 milj.
20164:
20165: Yhteenvedot osoittavat 18/4 45, et'tä hyötyalueen oHessa n. 41,000 ha. Piireissä
20166: maataloushallituksessa varoja vastaavien, [ähiaikoina v:almistuvat suunnitelmat, kes-
20167: vailmiiksi suunniteltujen kuivatushankkeit- k!eneräiset k!aivuutyöt sekä vesistöjen las-
20168: ten hyötyalueisiin kuuluu n. 23,000 ha ve- kut käsittävät pellon ja niityn sekä koko-
20169: den vaivaamia p~ellto- ja niilttymailta koko naishyötyalueen osalrl:a lähes edeUisten suu-
20170: IX,tis. -Lampinen y. m. 451
20171:
20172: ruiset aJueet. Valmiiksi suunnitellut suu- Edeilläolevan perusteo11a pidämme .erit-
20173: rimmat a.il.ueet sijai:tsevat maamme etelä- täin tärkeänä, ~että halilitusvalta kiinnilttäisi
20174: osissa, missä 'edellytykset voimaperäiselle erikoisen suurta huomiota mainittujen töit-
20175: viljanviljelykselle ovat parhaat. Tämä on ten kiiree'Hiseen toteuttamiseen, koska jo
20176: V!aikean elintarviketilanteen kannalta eri- on olemassa valmiit suunn~telmat [aske1mi-
20177: koisesti huomioitava. Samoin ovat mainitut neen kymmeniätuhansia ha:·a käsilttävine
20178: eteläiset kuivatusalueet sopivaisuude'ltaoo aJueille ja työt voidaan wlkaa heti varojen
20179: parhaita maanhankintalain edellyttämiin tultua myönnetyiksi. Lisäksi on jo vaJlmiina
20180: tarkoituksiin. käytettäväksi maanviije[ysinsinööripiirien
20181: Jokaiselle on pitemmittä perusteluitta koulutettu amma;ttihenkilökunta sekä ;f:.yö-
20182: selvää, että kuivatushankkeisiin kuuluvat vä:lineetkin suurelta osa:lta. ·
20183: pelto- ja niittyalueet takaavat mahdollisim- Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
20184: man nopean ja runsaan tuotannon [isäyk- päätettäväksi toivomuksen,
20185: sen sekä siten tuottavat runsaan koron nii-
20186: hin sijoitetuille varoi-He. Nämä maathan että hallitus ottaisi .vuoden 1946
20187: eivät runsailta kasvinravintoaineita sisälltä- tulo- ja menoarvioesitykseM~ riittä-
20188: vinä vaadi Hsä:lannoitusaineHa, mitkä var- vän suureJn määrärahan maanparan-
20189: sinkin tählä kerta:a ovat vaikeasti ja kal- nustöihin ja pienempien vesistöjen
20190: liisti saatavissa. laskuihin.
20191: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1940.
20192:
20193: J. E. Lampinen. Antti J. Rantamaa.
20194: Kalle Kirra. J. Koivisto.
20195: M. 0. Lahtela. Heikki Vehkaoja.
20196: Matti Miikki. Jussi Annala.
20197: Aino Luostarinen. Samuli Simula.
20198: 452
20199:
20200: IX, 5o. - Toiv. al. N :o 188.
20201:
20202:
20203:
20204:
20205: Simonen y. m.: Toimenpiteistä tapctturrnakm'iJauksen ulot-
20206: tamiseksi metsä- y. m. ansiotöissä kiilljtettä·viin hevosiin.
20207:
20208:
20209: E d u s k u n n a 11 e.
20210:
20211: Vuoden 1943 valtiopäiville jätettiin aloite Iinaisia ja osittain vapaaehtoisuuden va-
20212: (vp. 1943 Liitteet I-XII sivu 146) toi- rassa, mikä ei anna täyttä oikeusturvaa, val-
20213: menpiteistä tapaturmakorvauksen ulottami- lankaan yksityisten työmailla työskentele-
20214: seksi metsä- y. m. ansiotöissä käytettäviin ville ajomiehille näyttää olevan asiallista pa-
20215: hevosiin. Maatalousvaliokunta käsitellessään lata asiaan uudelleen eduskunnassa. Tähän
20216: asian mietinnössään N: o 31-1944 pitää nii- näyttää olevan sitäkin suurempi syy kun ne
20217: den epäkohtien poistamista, joihin aloitteen hinnoitteluperusteetkin, joiden mukaan kor-
20218: perusteluissa viitataan, puolestaan kiireelli- vaukset suoritetaan, eivät vastaa vaUitsevaa
20219: senä. Joulukuun 14 p:nä 1943 on myöskin hintatasoa. Mielestämme olisi asia järjes-
20220: eduskunta asettunut samalle kannalle lau- tettävä lainsäädännöllä.
20221: suessaan, että metsähallitukselle olisi annet- Edelläsanottuun sekä siinä mainittuun
20222: tava oikeus käyttää lähemmin nimety1tä mo- eduskunta-aloitteen perusteluihin ja halli-
20223: mentilta varoja mainittujen tapaturmakor- tuksen kertomukseen viitaten kunnioittaen
20224: vausten maksamiseen metsähallinnon alai- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
20225: silla työmailla sekä että hamtuksen olisi vomuksen,
20226: ryhdyttävä toimenpiteisiin korvausmenetel-
20227: män yleistämiseen muillakin metsätyömailla. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20228: Tämän jälkeen onkin hallitus asian järjes- toimenpiteisiin metsä- y.m. ansio-
20229: tänyt toivottuun suuntaan, kuten kerto- töissä käytettäviä hevosia koskevan
20230: muksessa hallituksen toimenpiteistä vuo- tapaturmalainsäädännön aikaansaa-
20231: delta 1944 sivulla 14-15 mainitaan. Kun miseksi sekä antaisi asiasta esitykset~
20232: nämä toimenpiteet ovat kuitenkin vain puo- Eduskunnalle.
20233: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
20234:
20235: Heikki Simonen. Lauri Murtomaa.
20236: Yrjö Hautala. Martti Miettunen.
20237: J. F. Tolonen. Valfrid Eskola.
20238: K. Hakala. Edvard Pesonen.
20239: Heikki Pesonen. Lauri Kaijalainen.
20240: Otto Muikku. Eino Raunio.
20241: Valto Käkelä. E. Pusa.
20242: Vilho Lehtonen. Jussi Raatikainen.
20243: Paavo A. Karjalainen. Yrjö A. Manninen.
20244: Juho Karvonen. Kusti Eskola.
20245: Eetu Karjalainen. Arvo Riihimäki.
20246: Aaro Uusitalo. Matti Lepistö.
20247: 453
20248:
20249: IX,6o. - Toiv. al. N :o 189.
20250:
20251:
20252:
20253:
20254: Kaijalainen: Toimenpiteistä poroaitojen korjaamiseksi ja
20255: rakentam1:seksi.
20256:
20257:
20258: E d u s k u n n a 11 e.
20259:
20260: Niiden menetysten ohella, joita poron- huomattava, että asiaa hoidettaessa ei ole
20261: hoito on sotavuosina kärsinyt porokantaa kysymys yksinomaan puheena olevan väes-
20262: huomattavasti vähentäneen lihanluovutuk- tön tukemisesta, vaan kysymys saa laajem-
20263: sen ja myös sotatoimien johdosta, vaikeut- man kantavuuden kun muistetaan se tärkeä
20264: taa tätä elinkeinoa tällä hetkellä erityisesti osuus, mikä porotuotteilla on kansanhuol-
20265: se, että monet tärkeät poroaidat ovat rik- Iolle näinä vaikeina vuosina ollut. Yhä vai-
20266: koutuneet ja jääneet vaille tarpeellista hoi- keutuva elintarviketilanne kehoittaa sen
20267: toa. Poroaitojen kunnostaminen on sen vuoksi kiinnittämään myöskin poronhoidon
20268: vuoksi kiireellisimpiä tehtäviä ja siihen kohottamiseen ja tehostamiseen entistä suu-
20269: olisi viipymättä ryhdyttävä, jotta poron- rempaa huomiota.
20270: hQito pääsisi uudelleen elpymään. Ennen Ehdotan edellä lausuttuun viitaten kun-
20271: kaikkea on itärajalla olevien rikkoutunei- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
20272: den poroaitojen korjaaminen ja uusien ra- muksen,
20273: kentaminen niille alueille, joilla rajasuhteet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20274: ovat muuttuneet, sellainen tehtävä, joka ei toimenpiteisiin sodan aikana rikkou-
20275: siedä viivyttelyä jos tahdotaan huolehtia tuneiden poroaitojen korjaamiseksi
20276: siitä, että rajaseudun väestö pääsisi talou- ja uusien tarpeellisten poroaitojen
20277: dellisesti jälleen jaloilleen. Sitäpaitsi on mkentamiseksi.
20278: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
20279:
20280: Lauri Kaijalainen.
20281: •• ••
20282:
20283: VALTIOPAIVAT
20284: 194 5
20285:
20286: LIITTEET
20287: X
20288:
20289: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
20290: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET.
20291:
20292:
20293:
20294:
20295: HELSINKI 1945
20296: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20297: j
20298: j
20299: j
20300: j
20301: j
20302: j
20303: j
20304: j
20305: j
20306: j
20307: j
20308: j
20309: j
20310: .Kansaneläkelaitosta, sairausvakuutusta, työaikalakia, työpaikkoja,
20311: eläkkeitä, vuosilomia, invaliideja, sotaleskiä ja -orpoja, äitiys-
20312: avustusta, asuntojen rakentamista y. m. koskevia laki-
20313: ja toivomusaloitteita.
20314:
20315:
20316:
20317:
20318: 58
20319: 459
20320:
20321: X,1. - Lak. al. N :o 40.
20322:
20323:
20324:
20325:
20326: Sundström y. m.: Ehdotus merityöaikalaiksi.
20327:
20328:
20329: E d u s k u n n a ll e.
20330:
20331: Merimiehet ovat eri maissa joutuneet ole- kuitenkin niin raskasta ja vastuunalaista,
20332: maan vailla sellaista, työaikarajoitusta kuin että hänenkin työaikansa kohtuuden mu-
20333: on muilla työntekijöillä. Vain muutamissa kaan olisi rajoitettava, kuten muidenkin
20334: maissa merityöaikalait ovat perustuneet 8 työntekijäin, 48 tuntiin viikossa, jolloin 8-
20335: tunnin työaikaperiaatteeseen. Niin on asian- tuntista työpäivää olisi sovellettava mah-
20336: laita Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, dollisuuksien mukaan. Tämä periaate sisäl-
20337: Ranskassa, Australiassa ynnä eräissä muissa tyy m.m. siihen merimiesjärjestöjen ja lai-
20338: maissa. Mutta useimmissa maissa, kuten vapäällystöjärjestöjen yhdessä hyväksy-
20339: meilläkin, merimiehet ovat joutuneet lakien mään Lontoon sopimukseen, joka vahvistet-
20340: mukaan työskentelemään jopa 12 tuntia tiin viime vuoden lopussa ja joka tulee
20341: vuorokaudessa merellä kulussa oltaessa. käsiteltäväksi kansainvälisessä merityökon-
20342: Suomenkin merityöaikalain mukaan voidaan ferenssissa. Kun merimiesten työaika jaka
20343: kansimiehistöllä, keittiöhenkilakunnalla ja tapauksessa tullaan merenkulkumaissa su-
20344: määrä tapauksissa konehenkilökunnallakin pistamaan 48 tuntiin viikossa, on paikal-
20345: teettää työtä 12 tuntia vuorokaudessa sekä laan että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
20346: arki- että pyhäpäivinä. Vasta aivan äsket- nimessä meilläkin rajoitetaan merimiesten
20347: täin on meillä työehto- tai muilla työnte- työaika 48 tuntiin viikossa.
20348: kijäin ja ty.önantajain välisillä sopimuksilla Edelläolevan perusteella ehdotamme,
20349: rajoitettu työaika m.m. lähiliikenteessä
20350: määrätapauksissa 8 tuntiin vuorokaudessa että Eduskunta hyväksyisi seu·raa-
20351: ja 63 tuntiin viikossa. Merimiehen työ on van lakiehdotuksen:
20352:
20353:
20354:
20355: Merityöaikalaki.
20356: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20357: 1 luku. 3) henkilö, joka on otettu toimeen yksin-
20358: Yleiset säänniÖkset. omaan sairaanhoitoa varten;
20359: 4) radiosähköttäjä;
20360: 1 §. 5) radiopuhelimen hoitaja, joka on otettu
20361: Tätä lakia sovelletaan, jäljempänä mai- yksinomaan tähän toimeen;
20362: nituin poikkeuksin, työhön, jota suomalai- 6) laivanisännän perheeseen kuuluva
20363: seen alukseen toimeen otettu henkilö suo- henkilö aluksessa, jota käytetään lähiliiken-
20364: rittaa aluksen lukuun tai muutoin esimie- teessä.
20365: hen määräyksestä aluksessa.
20366: Tätä lakia ei soveHeta työhön, jota suo- 2 §.
20367: rittaa: Tämä laki ei koske
20368: 1) sellaisen aluksen päällikkö, jossa pääl- a) valtion alusta, jota käytetään puolus-
20369: likön lisäksi on toimessa vähintään kaksi tustarkoituksiin;
20370: merimiestä; b) hengenpelastusalusta sitä sellaisena
20371: 2) lääkäri; käytettäessä;
20372: 460 X,1. - Merit.yöaikalaki.
20373:
20374: c) koulualusta, joka ei yleisessä liiken- 2 luku.
20375: teessä kuljeta tavaraa tai matkustajia. Varsinainen työaika aluksessa, jota käyte-
20376: tään kaukoliikenteeseen.
20377: 3 §. 4 §.
20378: Tässä laissa tarkoitetaan Tämän luvun säännökset koskevat alusta,
20379: laivatyöllä 1 §: n 1 momentissa mainit- jota käytetään Suomen alueen ulkopuolelle
20380: tua työtä; ulottuvaan liikenteeseen tahi liikenteeseen,
20381: merimiehellä henkilöä, joka suorittaa lai- johon sisältyy matka, jolla alus tavallisissa
20382: vaty,ötä, johon tätä l.akia sovelletaan; oloissa joutuu olemaan keskeytymättömässä
20383: perämiehellä muuta aluksen päällystöön kulussa 12 tuntia pitemmän ajan (kauko-
20384: kuuluvaa henkilöä kuin päällikköä; liikenne).
20385: konMnestarilla konepäällystöön kuuluvaa
20386: henkilöä; 5 §.
20387: taloushenkilökunnalla henkilökuntaa, joka Merimiehen varsinainen työaika merellä
20388: on otettu toimeen laivaväen tai matkusta- saa, jos hänen laivaty,önsä on jaettu var-
20389: jien muonitusta tai palvelua varten tai tiovuoroihin eikä hän kuulu taloushenkilö-
20390: muihin toimiin, jotka ovat yhteydessä täl- kuntaan, olla vuorokauden kuluessa enin-
20391: laisten töiden kanssa, taikka toimistotyöhön tään 8 tunHa.
20392: tai muuhun senkaltaiseen tehtävään; Pyhäpäivinä älköön merimiestä, jonka
20393: päivämiehellä merimiestä, jonka laivatyö työ on jaettu vartiovuoroihin, velvoitettako
20394: ei ole jaettu vartiovuoroihin ja joka ei varsinaisena työnä merellä suorittamaan
20395: kuulu taloushenki1ökuntaan; muuta laivatyötä kuin 1) sellaista, joka on
20396: matkustaja-aluksella alusta, joka voimassa tarpeen aluksen kulussa pitämiseen, ohjai-
20397: olevien määräysten mukaan on katsastettu lemiseen tai navigoimiseen, ynnä näihin
20398: matkustaja-a! uksena; liittyvää työtä, joka ei siedä viiV'ytystä, 2)
20399: keskeytymättömällä kululla kulkua, jonka radiolennätin- ja radiopuheHnpalvelusta,
20400: kestäessä alus ei poikkea maihin tai muu- sekä 3) miehistön muonituksen vaatimaa
20401: ten ole yhteydessä maihin pitempää aikaa työtä.
20402: kuin kaksi tuntia kerrallaan; 6 §.
20403: vuorolw.udella aikaa. keskiyöstä keski- Päivämiehen varsinainen työaika merellä
20404: yöhön; on enintään 8 tuntia vuorokaudessa, kui-
20405: viikolla aikaa sunnuntaista kello 0 lauan- tenkin niin, että työaika viikossa saa olla
20406: taihin kello 24; enintään 48 tuntia sekä että pyhäpäivänä
20407: pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta :päi- ei päivämiestä saa velvoittaa varsinaisena
20408: vää, joka Suomessa on säädetty juhlapäi- työnä suorittamaan yhteensä enempää kuin
20409: vänä vietettäväksi; 1 tunti muuta laivatyötä kuin sellaista,
20410: kaukoliikenteellä liikennettä Suomen alu- joka säännönmukaisesti kuuluu hänen teh-
20411: een ulkopuolelle tai ulkopuolella. täviinsä eikä siedä viivytystä.
20412: Aluksen katsotaan koko matkansa ajan Päivämiehen varsinainen työaika merellä.
20413: olevan sellaisessa liikenteessä, jonka kauim- on, jollei toisin ole sovittu, oleva kello 6
20414: pana Suomesta oleva., matkaan kuuluva ja kello 20 välisenä aikana.
20415: kulkuvesi määrää, ei kuitenkaan sikäli kuin
20416: alus myrskyn, merivahingon tai muun pa-
20417: kottavan hädän vuoksi on joutunut sellai- 7 §.
20418: sen kulkuveden ulkopuoleHe, jonka oli Taloushenkilökuntaan kuuluvan merimie-
20419: määrä kuulua matkaan. hen varsinainen työaika merellä on enin-
20420: Työaikaa tämän lain mukaan laskettaessa tään 8 tuntia vuorokaudessa; pyhäpäivänä
20421: ei siihen lueta säännölliseksi määrättyä ruo- älköön kuitenkaan tällaista merimiestä vel-
20422: kailuaikaa eikä muutakaan laivatyön kes- voitettako varsinaisena työnä suorittamaan
20423: keytystä, mikäli merimies tällöin saa esi- 'muuta laivatyötä kuin sellaista, mikä on
20424: miehensä luvalla poistua työpaikalta ja tarpeen miehistön ja matkustajain muoni-
20425: olla vapaana ja keskeytys kestää vähintään tukseen ynnä muuhun välttämättömään
20426: 2 tuntia. palveluun, sekä helppoa puhdistustyötä.
20427: X,1. Sundström y. m. 461
20428:
20429: Taloushenkilökunnan varsinainen työaika rimiehen varsinainen työaika enintään 8
20430: merellä on, jollei toisin ole sovittu, oleva tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tun-
20431: kello 5 ja kello 20 välisenä aikana. tia viikossa, sekä
20432: Tämän pykälän säännöksiä .ei sovelleta taloushenkilökuntaan kuuluvan merimie-
20433: matkustaja-aluksessa suoritettavaan ty,öhön; hen ty,öaika enintään 8 tuntia vuorokau-
20434: ja on tämä työaika järjestettävä siten, että dessa, kuitenkin niin, että muun miehistön
20435: merimies saa vähintään 8 tunnin yhtäjak- laivatyön tai matkustajain palvelun asian-
20436: soisen lepoaj.an 24 tunnin kuluessa. . mukaisen jatkumisen niin vaatiessa tällai-
20437: Taloushenkilökunnan varsinainen työaika nen merimies saadaan, sanotun ajan lisäksi,
20438: on järjestettävä päällikön etukäteen vahvis- velvoittaa suorittamaan laivatyötä matkus-
20439: taman tai hyväksymän .työsuunnitelma.n taja-a:luksessa yhteensä enintään 2 tuntia
20440: mukaisesti. vuorokaudessa ja muussa aluksessa yh-
20441: teensä enintään 1 tunti vuorokaudessa.
20442: 8 §. Pyhäpäivänä älköön taloushenkilökuntaan
20443: Aluksen tullessa satamaan ja lähtiessä kuulumatonta merimiestä velvoitettako sata-
20444: sieltä on perämiehen varsinainen työaika massa suorittamaan muuta laivatyötä kuin
20445: vuorokaudessa enintään 10 tuntia ja muun yhteensä enintään 1 tunti tavallisesti esiin-
20446: taloushenkilökuntaan kuulumattoman meri- tyviä juoksevia tehtäviä ja helppoa puhdis-
20447: miehen enintään 9 tuntia, kuitenkin niin tustyötä; älköön myöskään taloushenkilö-
20448: että: kuntaa velvoitettako pyhäpäivänä varsinai-
20449: a) sellaisen konehenkilökuntaan kuulu- sena työnä satamassa suorittamaan muuta
20450: van merimiehen, jonka laivatyö merellä on laivatyötä kuin sellaista, mikä on tarpeen
20451: jaettu vartiovuoroihin, työaika ei saa olla miehistön ja matkustajain muonitukseen
20452: pitempi kuin hänen säädetty varsinainen ynnä muuhun välttämättömään palveluun,
20453: työaikansa merellä; sekä helppoa puhdistustyötä.
20454: · b) pyhäpäivänä ei merimiestä saa vel- Ta·loushenkilökuntaan kuulumattoman
20455: voittaa suorittamaan muuta laivatyötä kuin merimiehen työaika satamassa on oleva arki-
20456: 1) sellaista, joka on tarpeen aluksen ku- päivänä kello 6 ja kello 18 välisenä aikana
20457: lussa pitämiseen, ohjailemiseen tai navigoi- ja pyhäpäivänä kello 7 ja kello 9 välisenä
20458: miseen, ynnä niihin liittyvää työtä, joka aikana, jollei toisin ole sovittu tai ole ta-
20459: ei siedä viivytystä, 2) radiolennätin- ja pana asianomaisessa satamassa, sekä talous-
20460: radiopuhelinpalvelusta, 3) aluksen saapu- henkilökunnan työaika muussa kuin mat-
20461: misesta tai lähdöstä johtuvan selvityksen kustaja-aluksessa arkipäivänä kello 5 ja
20462: aiheuttamaa työtä, 4) matkustajain, näiden kello 19 ja pyhäpäivänä kello 6 ja kello 19
20463: matkatavarain sekä postin maihin viemisen välisenä aikana, jollei edellämainittu, sopi-
20464: ja alukseen ottamisen sekä vähäisten muona- muksesta tai tavasta johtuva työajan siir-
20465: ja laivatarvikemäärien alukseen ottamisen täminen aiheuta muutosta myöskin näihin
20466: aiheuttamaa työtä, 5) vähäisten kappale- aikoihin.
20467: tavaramäärien, niin myös sellaisen tavaran
20468: Iastaamisen ja purkamisen aiheuttamaa
20469: työtä, jonka lastaamista tai purkamista ei
20470: voida viivyttää ilman tavaralle siitä koi- 3 luku.
20471: tuvaa vaama, 6) helppoa puhdistustyötä Varsinainen työaika aluksessa, jotct käyte-
20472: ja kannen huuhtelua yhteensä enintään 1 tään lähiliikenteeseen.
20473: trmti sekä 7) mi,ehistön muonituksen vaa-
20474: timaa työtä. 10 §.
20475: Taloushenkilökuntaan kuuluvan merimie- Jos alusta käytetään muunlaiseen kuin
20476: hen varsinaiseen työaikaan nähden aluksen 4 § :ssä tarkoitettuun liikenteeseen (lähilii-
20477: tullessa satamaan ja lähtiessä sieltä on nou- kenne), on, milloin laivatyötä ei ole järjes-
20478: datettava 7 § :n säännöksiä. tetty niin kuin 2 luvussa on säädetty, var-
20479: sinainen työaika kulussa enintään 10 tuntia
20480: vuorokaudessa, kuitenkin niin että meri-
20481: 9 §. miestä ei saa velvoittaa varsinaisena työnä
20482: Aluksen ollessa satamassa on: suorittamaan laivatyötä enempää kuin 48
20483: taloushenkilökunta~m kuulumattoman me- tuntia viikossa.
20484: 462 X,l. - Merityöaikalaki.
20485:
20486: 4 luku. Ylityökorvaus, joka suoritetaan rahassa,
20487: Turvallisuuspalvelu ja ylityö. on oleva tunnilta, kun ylityö on tehty arki-
20488: päivänä, vähintään 1/150 ja, kun se on
20489: 11 §. tehty pyhäpäivänä, vähintään 1/75 meri-
20490: Edellä 2 ja 3 luvussa säädetyn varsinai- miehen kuukautisesta rahapalkasta.
20491: sen työajan lisäksi voidaan merimies vel- Ylityökorvaus on laskettava erikseen jo-
20492: voittaa suorittamaan laivatyötä, kun on ky- kaiselta kerralta, jona ylityötä on tehty.
20493: symyksessä: Aloitettu puolitunti on tällöin korvattava
20494: a) työ, joka on ehdottomasti tarpeen täytenä puolena tuntina.
20495: alusta, ihmishenkeä tai tavaraa uhkaavan Kun ylityö korvataan vapaa-ajalla, on
20496: vaaran takia; ylityöaikaa vastaava vapaa-aika annettava
20497: b) työ, joka on tarpeellinen merilain 51, samana vuorokautena, jona ylityö on tehty,
20498: 201 ja 202 § :ssä mainitun avun antami- taikka lähinnä edellisenä tai seuraavana
20499: seksi; taikka vuorokautena, joka ei ole pyhäpäivä.
20500: c) osanotto sellaisiin pelastus- ja palo-
20501: sammutus- sekä muilla turvallisuusväli-
20502: neillä pidettäviin harjoituksiin, joita toi- 5 luku.
20503: meenpannaan sen mukaan kuin siitä erik-
20504: seen on säädetty. Alaikäisen ylityö.
20505: 15 §.
20506: 12 §. Kuuttatoista vuotta nuoremmalle meri-
20507: Edellä 2 ja 3 luvussa säädetyn varsinai- miehelle on kello 20 ja !kello 7 välisenä
20508: sen työajan lisäksi voidaan merimies vel- aikana annettava vähintään yhdeksän tun-
20509: voittaa korvauksesta suorittamaan muuta- nin yhdenjaksoinen vapaa-aika. Tämän es-
20510: kin kuin 11 § :ssä mainittua laivatyötä tämättä saata:koon häntä kuitenkin käyttää
20511: (ylityö). sellaiseen laivatyöhön, josta mainitaan
20512: 13 §. 11 § :n 1 momentissa ja 13 § :n 2 momen-
20513: Ylityöhön saadaan merimiestä käyttää tin b ja c kohdissa.
20514: enintään 18 tuntia viikossa, kuitenkin niin
20515: että ylityötä ei saa teettää siinä määrin, että
20516: merimiehen laivatyöaika samana vuorokau-
20517: tena sen johdosta tulisi pitemmä:ksi kuin 6 luku.
20518: 12 tuntia. Erinäiset säännökset.
20519: Edellä tässä pykälässä säädettyä rajoi-
20520: tusta ei sovelleta ylityöhön, joka vaaditaan: 16 §.
20521: a) tarpeellisen vartiopalveluksen suorit- Merimiehelle on aluksen oHessa satamassa
20522: tamiseksi satamassa; annettava vapautusta laivatyöstä omien
20523: b) satamaviranomaisen määrääniän toi- asioittensa hoitamista varten kaksi kertaa
20524: menpiteen suorittamiseksi; kuukaudessa sellaisena päivänä, jolloin liik-
20525: c) sellaisen laivatyön suorittamiseksi, joka keet ja toimistot pidetään avoinna, kello 12
20526: aiheutuu matkan kestäessä tapahtuneesta alkaen tai sopimuksen mukaan muuna ai-
20527: laivaväen vähenemisestä; tai kana. Jollei alus pysähdy satamaan neljää-
20528: d) muun sellaisen laivatyön suorittami- kymmentäkahdeksaa tuntia pitemmäksi
20529: seksi, joka ei siedä viivytystä ja joka on ajaksi, älköön sellaista lomaa kuitenkaan
20530: tehtävä aikana, jolloin merimies ei muuten vaadittako, jos aluksen lähtö sen johdosta
20531: tämän lain mukaan ole velvollinen teke- viivästyisi.
20532: mään työtä. 17 §.
20533: Merimiehelle on aluksen satamassa ollessa
20534: 14 §. annettava vapautusta laivatyöstä täysi työ-
20535: Ylityökorvaus on suoritettava rahassa; päivä jokaista sellaista pyhäpäivää kohti,
20536: kuitenkin voidaan korvaus, kun on kysy- jonka hän kulussa oltaessa on tehnyt työtä.
20537: myksessä arkipäivänä toimitettavasta var-
20538: tiopalveluksesta satamassa taikka sellaisen 18 §.
20539: merimiehen työstä, jolla ei ole rahapalk- Merimiessopimuksessa oleva tämän lain
20540: kaa, antaa myös vapaa-ajan muodossa. v.astainen ehto olkoon mitätön.
20541: X,1. Sundström y. m. 463
20542:
20543: 19 §. 23 §.
20544: Kultakin päivältä, jona ylityö on suori- Jos päällikkö, perämies, konemestari, ta-
20545: tettu, on päällikön tai, hänen valvontansa lousosaston esimies tai laivanisäntä rikkoo
20546: alaisena ja hänen vastuuHaan, perämiehen, 19 §: n säännöksiä, rangaistakoon sakolla.
20547: konemestarin tai talousosaston esimiehen
20548: viimeistään seuraavana päivänä tehtävä yli- 24 §.
20549: työstä merkintä erityiseen, sosiaaliministe- Jos päällikkö, hankkiakseen itselleen tai
20550: riön vahvistaman kaavan mukaiseen ylityö- toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen
20551: päiväkirjaan. vahinkoa, on pitänyt väärin ylityöpäivä-
20552: Älköön ketään, jolle oikeutensa valvomi- kirjaa tai muuttanut sitä tahi sen hävittä-
20553: seksi on tarpeellista, kieliettäkö saamasta nyt, kätkenyt taikka tehnyt mahdottomaksi
20554: tarpeellista tietoa ylityöpäiv~kirjan sisäl- lukea, rangaistakoon enintään kahden vuo-
20555: lyksestä ja kirjallista otetta siitä. Laivan- den vankeudella.
20556: isännän on säilytettävä ylityöpäiväkirja Samoin rangaistakoon 'laivanisäntää, jos
20557: vähintään viisi vuotta sen päättämisestä ja, hän on tehnyt itsensä syypääksi 1 momen-
20558: jos siihen merkityn matkan johdosta sano- tissa mainittuun rikokseen tai jos siinä
20559: tussa ajassa pannaan vireille riita, kunnes mainittu rikos on tapahtunUJt hänen ;tie-
20560: riita on lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu. tensä ·tai tahdostansa.
20561: Mitä tässä on sanottu päälliköstä, koskee
20562: 20 §. myös perämiestä, konemestaria ja talous-
20563: Päällikön on huolehdittava siitä, että osaston esimiestä.
20564: kappale tätä lakia on nähtävillä aluksessa.
20565: 25 §.
20566: 21 §. Jos päällikkö laiminlyö 20 § :ssä sääde-
20567: Tämän lain noudattamista valvoo asian- tyn velvollisuutensa, rangaista:koon kymme-
20568: omainen tarkastusviranomainen, niin kuin nellä päiväsakolla.
20569: asetuksella säädetään.
20570: 26 §.
20571: 22 §. Virallisen syyttäjän on pantava syyttee-
20572: Jos päällikkö käyttää merimiestä 'laiva- seen tässä laissa mainitut rikokset.
20573: työhön vastoin tämän lain säännöksiä, ran-
20574: gaistakoon sakolla. 27 §.
20575: Samoin kuin päällikköä rangaistakoon Mitä merilaissa säädetään laillisesta tuo-
20576: laivanisäntää, jos 1 momentissa mainittu mioistuimesta ja oikeudenkäynnistä meri-
20577: rikkomus on tapahtunut hänen tietensä ja <>ikeusjutuissa, koskee myös tämän [ain
20578: tahdostansa. mukaan ikäsiteltäviä asioita.
20579: Tässä pykälässä säädettyyn rangaistuk-
20580: seen älköön tuomittako, jos voidaan näyt- 28 §.
20581: tää, ettei satamassa, jossa alus viimeksi Tämä laki tulee voimaan palVana
20582: kävi, voitu saada sitä riittävästi miehite- kuuta 1945, ja sillä kumotaan 26 päi-
20583: tyksi laivatyön järjestämiseksi tämän 1ain vänä huhtikuuta 1924 merimiehen työajasta
20584: mukaisesti. annettu laki.
20585:
20586: Helsingissä huhtikuun 1'9 päivänä 1945.
20587:
20588: Cay Sundström. Kauk<> Andersson.
20589: T. Bryggari. Elli Stenberg.
20590: 464
20591:
20592: X,z. - La.k. a.l. N :o 41.
20593:
20594:
20595:
20596:
20597: Turunen y. m.: Ehdotus laiksi kauppaliikkeidern ja toirnis-
20598: tojen .työoloista annetun lain muuttamisesta.
20599:
20600:
20601: E d u s !k u n n a rll e.
20602:
20603: SäännöUisen rt.yöajan pituus oo ikauppa- suoJ.'ii.tret1tava vain 50 % : '1la ikorote1Jtru paJ!kika,
20604: liiikikeiden ja toimistojen .työol01lai·ssa rajoi- vasltaarv:an !korotuksen olLessa toisiiMa rtyö-
20605: tettu 8 rtunn~ksi päivässä ja 47 lUunniiksi al1oiol1a 100%.
20606: viikossa. Työntelkijää ooadaam: tämän lisäksi Sitä, että li:illootyömteilcijäin: asema Olll ltälllä
20607: pitää ylityössä 48 tunrtira neljän v:i±kon tav01i.ill! yJlityöikorva:u.lkse.en, nähden muodos-
20608: aiikooa ja yilirteensä €llirnt:Wän 200 tuntia tunut n:äiln huoll!Oiks.i, ei voirda ptirbää oiikeana.
20609: vuodessa ·laissa Jähemmm määr~telrlyissä ta- Epäkohta, jonika mukaalll; ylityökorvaus
20610: pauksissa. Ylirtyösrträ on suorit1ettava VJähin- ilman muThta ,lka,tsotruan voitavan sisä:lly;ttää.
20611: tään 50 %: Ha korotettu pa!lkika. kuU'kausipalikik:aan, voidruaUJ 'poisrt:aa Jisää-
20612: Sunnurrutain a.jaiksi on työntekijäHe. an- mä.1lä :työololakidn: määräys, että oikeutta
20613: nettava vähintään 38 •tuntia ikäsirtJtävä yhtä- y:liityökorvauikseen :rajoittava 'ehrto :tai sopi-
20614: jaksoinen vi•iikikolepo.. Tämä ei iku~OOm.ik:ll!am.: mus oo mitätön.
20615: koslke rtyönteikijääi, joka on olltlJt .työssä Y'llirtyölkowaubn määrää, joka nylkyisirn
20616: maimo-, rle~pä- ;tai kuik:ik:aik!aupass.a, koska hä- on ik!ruiikissa .tapauiksissa va.i!Il! 50%, ei voida
20617: ndle on an1nerttava vain :v.asrt:oova yih.rtäjak- pitää kohtuullismlll!J. Sen 'VUoksi on l~rn
20618: soirnen vapaus muuna viikon aiikana. otettatv.a säännöksriä, joiden. mu'kiaan pyih.ä-
20619: Käytännössä ei s.äännöUi·nen ,työaika päivirsiu suo1~rtettava.sta ityösltä ja arkipäi-
20620: myymälä.a;lra:Ua rajoitu 47 rtunrt:iin ·viikossa. vinä ilmhden enscimmäise~n ylityötunrun jäl-
20621: Vahnisitelu- ja 'Vi1meistelytyöt joudutaan kieen yrliltyökorvaus on 100 %.
20622: myymäJ.öis.sä, huomattavaksi osalks·i suorit- P,ararmmsta ilmipaa m'litytioostå IThiiden rtyön-
20623: tamaan aukioloojan ulikopuoilcl1a y1iaikana. t:eikijäin asema, jo1Jk:a sää.nnölilåseslti joThtu-
20624: On 1aSiketJtu, ebtä myymälätyöntelkijöistä v.art:. suorilttama:am. pyhäJtyö:tä. Lam määrää-
20625: lmomatta'Va ooa joutuu ltäteru ylittämään mää 'Vähintäiä111 38 tunnin käsirtJtävää yh!tä-
20626: säännöLlisen työajan noin puolelila rtunni.Ua. ja.lksoista viilkilro1epo:a ei 01le iD:iJillä työll!!1eiki-
20627: Y,lirtyön rtleiroerrninen on usci1la H!iiketyö- jöi:Hä, kllit® maruto- ja 'leipäanyymälätyön-
20628: aJloi!Ua varsm rtava.Uista. Näirn on vamimlkin tckiijöir11ä, jotilm .työnsä :Laadun rvuoik:si jou-
20629: myyrrnäJLöissä, joissa joudutaan s:uoritrtacrnruan tuvrut rtyös.lkenteloemää:n sunnuiJlltalisin. Sen
20630: edeiHä jo mainiltun säännöHisem. rtyöajra~n yli- vuoksi on l~iill1 sruaJtarv:a pyihäpäiivism ltyös.
20631: tyiksen rlisäiksi yli>ty;öltä el'iilaisten ikausimyyn- ik!enrbe:Levioo rtyönteikijäin ikootuUJllristoo etu-
20632: tieru aikana, näYJ1lei.lkkullJ3Jin järj.esrt:ämisessä, jem varloonotmrrrusteksi seillaim.~n rtäydennys,
20633: inv•entoimistöissä j. n. e. Konttol'ieissa on: ett:ä mailto- j.a [eålpäanyymäil:ärtyön1le!JrijäJt tu-
20634: taasen varsinkin 1ti:l~npäätöstöiden a:ilmna ~eV'alt Slal3Jmaan yih.den· rtäyde!I1 'Vapaapäivän
20635: paljon y~ityörtä. YJityökorvallSiten maksa- vi!iikossa. Tärrn:ä O!l1! sirtäk:in tärikeämp.ää,
20636: minen on ik:Juirte:nikd,n jorbensakin •hamvmaåsta. koslka mruito~ ja r1ei:Päik:auppoj.en •työnteklijät
20637: TäiJllä jo!htuu siitä lkäy;tärmö.stä, että yli- useissa rta!Paulks:issa ov:att pa.lko.tettuja aloit-
20638: tyälkorvaus kart:sotaan voitavan sisä.J.ly;ttää tMUaan työnsä aiiikaisemmin ikum muut
20639: tava..lliooen ikuu!kausipiWlikilman. Seurauikserut myyrrnälä.tyÖtnslleikijät ja heidän yölepollSia
20640: on oHut se, ·entä 'lirilkeailoo rtyönteikijålt ovalt t;ämä syystä j·ää ai:ktamäärNMä 'll!äihden epä-
20641: joutuneet ltii.ssä suh'OOeSS!a pwljoo huonom- ed:uillloommalksi.
20642: pa:am. asemoo:n kuin ;pwl.lkkatyönteikijät useim- Ede1läo:1etviin perusteluihin v~~ten ilnm-
20643: milla muihla alo:iJl:La. Heidän asemansa on nlioi•tt,aen ehdotamme,
20644: myös s:iJkäJi huonompi, että py:häpäi~isinik:i!ll: että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20645: suor~tettavasta yHrtyöstä lain mUJkoon on van lakiehdotuksen:
20646: X,2. - Turunen y. m. 465
20647:
20648: Laki
20649: kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain muuttamisesta.
20650: Edru:lkUiDJnan pääitöksen :muikJOOsesti :muuteta.an kauppwliiiklkeiden ja toimistojen työ-
20651: olobrt.a jouluikuun 8 päivänä 1934 a1Ilni€1t.un :laill1 4 ja 6 § näin kuuluwksi:
20652: 4 §. 6 §.
20653: '(i. ja 2. mom. lkllrt:.en: voimassa Oi1Jevlassa (1., 2. ja 3. mo:rh. lkuten voimassa oLe-
20654: la:ifm.) vassa ·l:ais:sla. )
20655: YW1työstä, joka rtahdään 3 § :lll 1 momem- Työntekijälle, joka sunnuntaina on ollut
20656: tilBJ. sanotun •työajan :lisäksi, on suoritet- työssä maito- tai leipäkaupassa, on annet-
20657: taV'a bhdeLta ensimmäiseLtä tuiiJIDilil;ta väiliiD- tava vähintään kolmekymmentäkahdeksan
20658: tään viidelläkymmenellä prosentilla ja s·en tuntia käsittävä yhtäjaksoinen viikkolepo
20659: jä:llkeoo V'älhåntätän sad811la P'rosellllb11la !koro- muuna viikon aikarta.
20660: tettu pal'kika. Työstä, joka suorilteta.an sun- Työn1Jekijälle, jO!ka SliDnUllltain·a on ollut
20661: nu~ill1a, JcirikoHioorua juhlapäitvänä, å,tse- työssä kUJkk.aik!aupassa, orn annettava työhön
20662: näisyyspäå.vänä ttlai vapuntpäivänä, OIIl :mak- käy.t,et,tyä sunamntaå.l:epoo vasttaava yhttäj~
20663: settava vähffirutään sada:11a prooe~titltla koro- so1nen v:apaJU:S :muuna viilkon ailkana. Sama
20664: oottu palilclm. TyönrtJeJci.jäån oiikeutta yliityö- olkoon tLruiDi. muissakin ikauppwlillilklke,1ssä ja
20665: korvaukse:en rajoilttava ooto t1:tai so.påmus on toimistoissa, joissa. sä;ännöltlisesti pid&än
20666: mtiltätön. YJilltyöstä selkä siitä su@1tetus1la t.yöruteil.\iijää työssä surunrmttaioo ja joiden
20667: pailiklama on sanotuissa tapauiksissa myös toimi!llJll!a;n Jaa;tu oo:1lii vastaavan vapauden:
20668: pidettävä tluetteloa, j01ka on :vood:irt:rt:oossa arunettava:ksi muuna V'~itkon aålkana.
20669: näytatt.äJvä wmmwttillellltiarka8tajaili1e ja työn- Työntelkijää, joka ikilie1täytyy 1. ja 2. mo-
20670: taklijäin valtuutetu1le. menrt1ssa mainittuina .pä.iviruä työstä, äliköön
20671: siihelll palkOitetltaJko n:i1ssäikäiäJn .tapau!ks:issa,
20672: jolloin se1lamen rt.yö on. sallitltua.
20673:
20674: Helstingissä 20 päivänä thuhtilkuuta 1945.
20675:
20676: Varma K. Turunen. Yrjö A. Manninen.
20677: Elli Nurminen. P. A. Karjalainen.
20678: Eetu Karjalainen. Vilho Lehtonen.
20679: Uuno Raatikainen. Hugo Manninen.
20680: Heikki Simonen. Ville Pessi.
20681: Samuli Tervo. Eino Pekkala.
20682: Martta Salmela-Järvinen.
20683:
20684:
20685:
20686:
20687: 59
20688: 466
20689:
20690: X,a. - Lak. al. N :o 42.
20691:
20692:
20693:
20694:
20695: Turunen y. m.: Ehdotus laiksi kauppa,.. ynnä eräiden mui-
20696: den liikkeiden sekä liiketoimistojen aukioloajasta at~.-ne
20697: tun lain muuttatmisesta.
20698:
20699: E d u s k u n n a 11 e.
20700:
20701: Työaikaa koskeviin 'kauppatyölain mää- Aukiololain huomattavia puutteellisuuk-
20702: räyksiin liittyvät läheisesti n. s. aukiolo- sia on, että kunnallisilla säännöksillä voi-
20703: laissa olevat säännökset kauppaliikkeiden daan aukioloaikoja kesäkautena kaupun-
20704: ja liiketoimistojen aukioloajoista. Tavalli- geissa ja kauppalaissa vain pidentää, mihin
20705: seksi avoinnapitoajaksi on määrätty klo menettelyyn ei kuitenkaan ole ollut käytän-
20706: 8-18 ja lauantaisin klo 8-17. Maito-, nöllistä tarvetta. Senvuoksi on paikallaan
20707: leipä- ja kukkakauppoihin nähden on kun- saada lakiin määräys, jonka mukaan val-
20708: nanvaltuustoilla oikeus myöntää eräitä poik- tuustoille annetaan oikeus myös lyhentää
20709: keuksia. Kesäaikana voivat sanotut liik- aukioloaikoja kesäkautena ja siten lainsää-
20710: keet maaseudulla olla avoinna klo 7-19 ja dännössä vakiinnuttaa vallitseva, varsin
20711: sama on mahdollista myös kaupungeissa yleinen käytäntö, johon on päädytty lä-
20712: ja kauppaloissa, joiden valtuusto niin päät- hinnä terveydellisistä syistä, joskin myös
20713: tää. Joulun ja juhannuksen aattoina on viime vuosina vilkastunut palstaviljelystoi-
20714: liikkeet ja toimistot eräin poikkeuksin sul- minta on kireän elintarviketilanteen vuoksi
20715: jettava klo 15. Sunnuntaina, kirkollisena antanut virikettä aukioloaikojen lyhentä.mi-
20716: juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapun- seen.
20717: päivänä on liikkeet ja toimistot pidettävä Niinikään on aihetta tarkistaa sunnun-
20718: suljettuina lukuunottamatta m. m. maito-, taisin sallittavaa kaupantekoa koskevia
20719: leipä- ja kukkakauppoja, joita voidaan kun- määräyksiä. Välttämättömä:ltä ei tunnu,
20720: nan valtuuston luvalla pitää auki enintään että sallittu aikaväli on 5 tunnin pituinen
20721: kolme tuntia klo 6-11 välisenä aikana. klo 6-11, vaan on katsottava klo 7-11
20722: Käytäntö on viime vuosina johtanut sii- välinen aika riittäväksi. Myyntiaika voi-
20723: hen, että myymälät avataan klo 8,30 tai 9. daan myös sanottavitta haitaitta rajoittaa
20724: Toimistot ovat yleensä avoinna klo 9-17, kahdeksi tunniksi nykyisen kolmen tunnin
20725: mutta huomattavassa määrässä ne suljetaan asemasta.
20726: aikaisemminkin. Myös lauantaisin on liik- Juhla-aattoina tapahtuvaan sulkemiseen
20727: keiden ja toimistojen aikaisempi sulkeminen nähden on selvyyden ja yhtenäisyyden
20728: muodostunut yleiseksi. Kesäaikana tapah- vuoksi päästävä siihen, että kaikki aatot
20729: tuva aukiolaajan lyhentäminen on varsin tulevat samojen yleismääräysten alaisiksi.
20730: suuresti yleistynyt, niin että myymälät sul- Aikaisemman sulkemisen tulee kohdistua
20731: jetaan tuntia aikaisemmin. Sama lyhennys kaikkien juhlapäivien aattoihin, joten myös
20732: koskee yleensä myös toimistoja. Aukiolo- itsenäisyys- ja vapunpäivät tulevat rinnas-
20733: ajoista kesällä on päästy vapaaehtoista tetuiksi pyhäpäiviin.
20734: tietä sopimuksiin eri paikkakuntien johta- Nykyisin vain joulun ja juhannuksen
20735: vien liikkeiden välillä. Maidonmyynti pyhä- aattoina myymälät ja toimistot on lain mu-
20736: päivinä tapahtuu yleensä klo 8-11. Muina kaan suljettava viimeistään klo 15. On
20737: pyhien aattoina kuin joulu- ja juhannus- kuitenkin pyrittävä siihen, että eräät muut-
20738: aattoina ei myymälöitä suljeta tavallista kin huomattavat juhla-aatot saatetaan sa-
20739: aikaisemmin kuin aivan poikkeustapauk- maan asemaan aikaisempaan sulkemiseen
20740: sissa. Pääsiäislauantain työ on kuitenkin nähden. Tällaisista juhla-aatoista on ennen
20741: eräissä toimistoissa järjestetty kokonaan va- muita mainittava pääsiäis-, helluntai- ja
20742: paaksi. uudenvuodenaatot.
20743: X,a. - Turunen y. m. 467
20744:
20745: Edelläesitettyihin perusteluihin viitaten että Eduskunta hyväksyisi seurM-
20746: kunnioittaen ehdotamme, van lakiehdotuksen:
20747:
20748: Laki
20749: kauppa- ynnä eräiden muiden liikkeiden sekä liiketoimistojen aukioloajasta annetun
20750: lain muuttamisesta.
20751: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kauppa- ynnä eräiden muiden liikkei-
20752: den sekä liiketoimistojen aukioloajasta joulukuun 8 päivänä 1934 annetun lain 1, 2
20753: ja 3 § näin kuuluviksi:
20754: 1 §. 2 §.
20755: Myymälää, varastoa, parturin- ja käher- (1 mom., kuten voimassa olevassa laissa.)
20756: täjänliikettä ynnä muuta niihin verrattavaa Joulun, uudenvuoden, pääsiäisen, hellun-
20757: liikettä sekä liiketoimistoa älköön, mikäli tain ja juhannuksen aattoina on liikkeet ja
20758: tässä laissa ei toisin säädetä, pidettäkö toimistot 3 § :ssä sallituin poikkeuksin sul-
20759: avoinna arkipäivänä ennen kello kahdeksaa jettava kello viisitoista.
20760: eikä jälkeen kello kahdeksantoista. Kesä-
20761: kuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän väli-
20762: senä aikana saavat kuitenkin sanotut liik- 3 §.
20763: keet kaupungeissa ja kauppaloissa, joiden Asianomainen kunnanvaltuusto määrät-
20764: valtuusto niin päättää, sekä maaseudulla köön ajan, mikäli koskee:
20765: ohla avoinna kello seitsemästä kello yhdek- 1) maito-, leipä- ja kukkakauppojen auki-
20766: sääntoista. Kesäkuun 1 päivän ja syys- oloa, kuitenkin ottaen huomioon, ettei näitä
20767: kuun 1 päivän välisenä aikana eivät kuiten- kauppoja 2 § :ssä mainittuina päivinä saa
20768: kaan sanotut liikkeet kunnissa, joiden val- pitää auki kahta tuntia kauemmin eikä
20769: tuusto niin päättää, saa olla avoinna jäl- muuna aikana kuin kello seitsemän ja yh-
20770: keen kello seitsemäntoista. dentoista välisenä aikana, elleivät paikka-
20771: Lauantaisin, kirkollisten juhlapäiväin kunnan luonnonolot tai liikennesuhteet
20772: sekä itsenäisyys- ja vapunpäiväin aattoina vaadi poikkeuksia viimeksimainituin aika-
20773: on muut 1 momentissa sanotut 'liikkeet ja välin rajoihin, mikäli koskee maito-, ja
20774: ·toimistot paitsi parturin- ja kähertäjänliik- leipäkauppoja;
20775: keet suljettava tuntia aikaisemmin kuin (2), 3) ja 4) koh!ta kuten voimassa ole-
20776: .mitä edellä on säädetty. vassa laissa.)
20777: (3 mom., kuten voimassa O'levassa [·aissa.)
20778:
20779: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
20780:
20781: Varma K. Turunen. Yrjö A. Manninen.
20782: Elli Nurminen. P. A. Karjalainen.
20783: Eetu Karjalainen. Vilho Lehtonen.
20784: Uuno Raatikainen. Hugo Manninen.
20785: Heikki Simonen. Ville Pessi.
20786: Samuli Tervo. Eino Pekkala.
20787: Martta Salmela-Järvinen.
20788: ~68
20789:
20790: X,4. - Lak. al. N :o 43.
20791:
20792:
20793:
20794:
20795: P. Tervo y. m.: Ehdotus laiksi asevelvollisille sotatilan-
20796: aikaisen palveluksen perusteella myömnettävistä koclifl-
20797: perustannislainoista annetun lain muuttannisesta.
20798:
20799:
20800: E d u s k u n n a ll e.
20801:
20802: Marraskuun 24 päivänä 1944 hyväksyi deksi vuodeksi. Tästä on seurauksena, että
20803: eduskunta lain asevelvollisille sotatilan ikäluokkiin 1921-24 (alkupuolella synty-
20804: aikaisen palveluksen perusteella myönnettä- neet) kuuluvilta asevelvollisilta vaaditaan
20805: vistä kodinperustamislainoista ja myönsi kolmen vuoden palvelusaika, ennenkuin he
20806: tarkoitusta varten v. 1945 ajaksi 90 milj. voivat saada kodinperustamislainan. Mui-
20807: mk:n suuruisen määrärahan. Lain tarkoi- hin ikäluokkiin kuuluville on lainan saan-
20808: tuksena oli helpottaa monivuotiseksi veny- nin ehtona vain kahden vuoden palvelus-
20809: neen asepalveluksen johdosta vaikeaan ta- aika. Eräiltä anojilta on puuttunut kolmen
20810: loudelliseen asemaan joutuneiden asevel- vuoden palvelusajasta vain varsin lyhyt
20811: vollisten oman kodin perustamista. aika, mutta on anomukset siitä huolimatta
20812: Tämän lain säätäminen on avannut suu- täytynyt hylätä, kun taas toisille anojille
20813: relle joukolle nuoria ihmisiä mahdollisuu- on laina voitu myöntää lyhyemmänkin pal-
20814: den perustaa oman kodin. Huhtikuun puo- velusajan perusteella. Kun sodan ankarissa
20815: liväliin mennessä oli sosiaaliministeriön olosuhteissa suoritettua palvelusta voidaan
20816: asettamalle kodinpe.rustamislainatoimikun- paljon lyhyempänäkin pitää riittävänä
20817: nalle jätetty kaikkiaan 1,701 hakemusta, edellytyksenä lainan saantiin, katsomme,
20818: joista toimikunta on hyväksynyt 1,478 ja että lainan saannin ehdoksi hyvin riittää
20819: hylännyt 223. Myönnettyjen lainojen yh- yhden vuoden pituinen palvelusaika. Tästä
20820: teinen määrä nousee n. 21 milj. mk: aan. olisi m. m. se etu, että kaikki lainanhakijat
20821: Hylättyjen anomusten määrä on hiukan yli joutuisivat samanarvoiseen asemaan.
20822: 13 % lainahakemusten kokonaismäärästä. Lain 2 § : n 3 kohdassa asetetaan lainan
20823: Jo näinkin lyhyen ajan perusteella saatu saannin ehdoksi, ettei mies eikä nainen
20824: kokemus osoittaa, että lainan saannille ase- avioliittoa solmittaessa tai lainahakemusta
20825: tetut ehdot tulivat eräiltä kohdiltaan liian tehtäessä ollut täyttänyt 30 vuotta. Ase-
20826: ankariksi. Näin on laita varsinkin lain sen tettua ikärajaa on kuitenkin pidettävä
20827: kohdan osalta, jossa määritellään lainan liian alhaisena. Lähes 5 vuotta kestänyt
20828: saannin ehdoksi asetetun palvelusajan pi- sotatila ja sen aiheuttamat monenlaiset vai-
20829: tuus. Myöskin ikäraja avioliittoja solmit- keudet ovat asettaneet nuorten avioliitto-
20830: taessa on asetettu liian alhaiseksi. aikeille niin vaikeita esteitä, että ne on
20831: Lain 2 § : n 2 kohdassa sanotaan, että heistä riippumattomista syistä täytynyt ly-
20832: kodinperustamislainan myöntämisen edelly- kätä. Tästä syystä on useissa tapauksissa
20833: tyksenä on, että mies, lukuunottamatta käynyt niin, että asianomaiset ovat ehtineet
20834: säännönmukaista palvelusta vakinaisessa sivuuttaa nykyisessä laissa asetetun 30
20835: väessä, on ollut puolustusvoimien palveluk- vuoden ikärajan. Kun 35 vuoden ikärajaa
20836: sessa vähintään vuoden ajan. Tämä lain ei m. m. väestöpoliittisista syistä ole pidet-
20837: määräys on osoittautunut liian ankaraksi tävä liian korkeana, katsomme, että lainan
20838: jopa kohtuuttomaksikin sikäli, että se aset- saannin ehdoksi asetettava ikäraja olisi
20839: taa lainanhakijat ikäluokista riippuen eri- ainakin miesten kohdalta korotettava 35
20840: laiseen asemaan. 24/1 1941 säädetyn uuden vuoteen. Tällöin tulisivat lain piiriin jok-
20841: asevelvollisuuslain mukaan korotettiin ni- seenkin kaikki ne, joiden kodin perustami-
20842: mittäin säännönmukainen palvelusaika kah- sen helpottamiseksi tämä laki on säädetty.
20843: X,4. - P. Tervo y. m. 469
20844:
20845: Näiltä samoilta perusteilta lähti ilmeisesti Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo"
20846: myöskin hallitus, joka tehdessään asiasta 'tamme,
20847: ehdotuksen eduskunnalle, ehdotti ikärajaksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20848: 35 vuotta. van lakiehdotuksen:
20849:
20850:
20851: Laki
20852: a.sevelvollisille sotatilanaikaisen palveluksen perusteella myönnettävistä. kodinperus-
20853: tam.islainoista annetun lain muuttamisesta.
20854: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asevelvollisille myönnettävistä kodin-
20855: perustamislainoista 24 päivänä marraskuuta 1944 annetun lain 2 § näin kuuluvaksi:
20856: 2 §. 3) että avioliitto on solmittu 2 kohdassa
20857: Kodinperustamislainan myöntämisen edel- sanotun päivän jälkeen ja ettei mies avio-
20858: lytyksenä on sen lisäksi, mitä 1 § :ssä sää- liittoa solmittaessa tai lainahakemusta teh-
20859: detään: täessä ollut täyttänyt 35 vuotta eikä nainen
20860: 1) että molemmat lainanhakijat ovat vastaavasti 30 vuotta;
20861: Suomen kansalaisia tai että nainen tulee 4) että lainanhakijat, mikäli heitä ei ole
20862: avioliiton perusteella Suomen kansalaiseksi vihitty, ovat kuulutetut;
20863: ja että he vakuuttavat aikovansa jäädä 5) ettei lainanha:kijoilla ole tarpeeksi va-
20864: Suomeen asumaan ; roja oman kodin perustamiseen;
20865: 2) että mies on marraskuun 30 päivän 6) että lainanhakijain henkilökohtaiset
20866: 1939 jälkeen ollut puolustusvoimien palve- ominaisuudet ovat sellaiset, että heidän
20867: lUksessa vähintäin vuoden ajan tai että taloudellinen tukemisensa 1 § :ssä maini-
20868: hänet edellä mainitun päivämäärän jälkeen tussa tarkoituksessa yhteiskunnan kannalta
20869: palveluksen aiheuttaman vamman tai sai- on tarkoituksenmukaista; sekä
20870: rauden vuoksi on vapautettu sotapalveluk- 7) että hakemus tehdään asetuksella mää-
20871: .sfflta; rättävän ajan kuluessa .
20872:
20873: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
20874:
20875: Penna Tervo. Arno Tuurna.
20876: E. Pusa. Antti A. Koukkari.
20877: Valto Käkelä. Kauko Andersson.
20878: Walter Kuusela. Eino Raunio.
20879: Veikko Vennamo. Johannes Virolainen.
20880: Aino Malkamäki. Yrjö Kilpeläinen.
20881: Matti Lepistö. Kalle Jokinen.
20882: Jussi Raatikainen.
20883: 470
20884:
20885: X, Ii. - La.k. al. N :o 44.
20886:
20887:
20888:
20889:
20890: Malmivaara y. m.: Ehdot1ts laiksi sotatapahwmalain l §:n
20891: muu"btamisesta.
20892:
20893: E d u s k u n n a Ql e.
20894:
20895: Ratkaistessaan sotatuberku:lootJtisten ja lain alaisia tuberkuloositapauksia epäoikeu-
20896: eräiden muihin lbauteihin sairastuneiden denmukainen. Jos kerran puolustuslaitos
20897: korvausasioita valltion tapaturmatoimisto ottaa henk~lön pa:lveluskelpoisena sodaiilai-
20898: vähentää eräissä tapauksissa elinkoron mää- kaiseen palvcluks,een, jossa olosuhteet si-
20899: rää vedotoo. tammikuun 10 p:nä 1941 an- nänsä, kuten tiheä asuminen, tilaisuudet
20900: netun sotatapaturmalain 4 § :n 1 moment- kylmettymiseen ja infektioiden saantii.n,
20901: tiin verrattuna ~akiin korvauks~en suorit- ovat tuberkuloosin puhkeamisclt1e mahdolli-
20902: tamisesta sotapalv~eluksesta aiheutuneen simman edulliset, niin valtion olisi tapa-
20903: ruumiinvamman tai sairauden johdosta, an- turmakorvauksenaan myöskin olosuhteiden
20904: nattu maaHskuun 24 p :nä 1938, ja huhti- ansiosta syntyneestä sairaudesta vastattava
20905: lmun 12 p: nä 1935 annettuun työntekijäin täysimääräisenä.
20906: tapaturmavakuutuslakiin. EJ.okuun 18 p:nä Vaikkapa henkilö jo palvelukseen astues-
20907: 1944 oonettu laki korvauksen suorittami- saankin. sairastaisi tuberkuloosia, mutta kui-
20908: sesta sotapalveluksesta aiheutuneen ruu- tenkin parhaan kykynsä mukaan yrittäisi
20909: miinvamman tai sairauden johdosta anne- täyttää häincl1e määrätyt tehtävät, ei ole
20910: tun lain muuttamisesta ja samana päivänä oikein, että häntä tämän palvelusaUtiuden
20911: annettu [aki sotatapaturmalain muuttami- johdosta rangaistaan sflilä, että sodan olo-
20912: sesta eivät muu:ttooeet y1lämaini,ttuja lain- suhteissa pahentuneesta taudista maksetta-
20913: kohtia, joten sodan johdosta tuberkuloosiin vaa korvausta vähennetään.
20914: tai eräihin muihin tauteihin sa:irastuneidru Vielä suuremmalla syyl[ä valtio on kor-
20915: elinkorosta saatetaan vähentää huomattava vausvclvo'l:linen, kun henkilö on astunut
20916: määrä, jos asianomaisen suvussa on aikai- palvelukseen sairaudestaan täysin paranrtu-
20917: semmin ollut keuhkotautia tai jos hän itse neena tai itse koskaan sairastamattakaan,
20918: on aikaisemmin, vaikkapa vuosi~a sitten, sai- vaikkapa viimeksi mainitussa tapauksessa
20919: rastanut jookm keuhkosairauden, esim. joku suk~ain.en olisikin taudin sairastanut.
20920: keuhkokuumeen, puhumattakaan keuhkotu- Sodan aikana rintamapalvelusta tai rin-
20921: berkuloosista. Tällainen suvussa tai mie- trama-apupaJ.velusta suorittaviin soveHettuna
20922: hessä itsessään ilmennyt ,taipumus" otetaan korvauksen vähootämisperiaate on ~ehdotto
20923: yllämainittujen lainpaikkain mukaan huo- masti väärä, silliä ei tulipalon tai merion-
20924: mioon si:ten, että elinkorkoa vähennetään, nettomuudenkaan sattuessa kysytä, kenen
20925: jolloin vähennys koskee itse korvausperus- terveydentila salJlii pelastustoimiin ryhtymi-
20926: tetta ja on siten voimassa kaikkiin jatko- sen. Jokaisen velvollisuus on kykynsä mu-
20927: korvauspäätöksiinkin nähden. kaan auttaa. Sormin 'luettavissa Henevät
20928: Tietämän mukaan >Ci lääkärienkään mie- ne tapaukset, jolloin mies tautinsa salaa-
20929: lipide ol,e yksimielinen ja kiistaton siitä, maHa pyrkisi palvelukseen elinkoron saa-
20930: onko taipumusta aina olemassa suvuss,a, dakseen, mikäli niitä on.
20931: vaikka joku ~äheinen onkin tuberku[oosiin Erikoisesti sell:laiset henkrlöt, jotka ovat
20932: sairastunut, yhtä vähän kuin siitäkään, hoitaneet ,terveyttään ja tutkituttaneet
20933: onko esim. aikaisempi, täysin parantunut keuhkonsa, joutuvat kärsimään ollessaan
20934: keuhkokuume 'tehnyt henkilön alttiimmaksi !tietoisia mahdollisista vioistaan, kun taas
20935: tuberkuloosiin. rberveytensä hoidon iaimi.royöneet ovat eduil-
20936: Periaatteelliselta kannalta katsottuna on lisemmassa asemassa, koska heidän mahdol-
20937: lainsäädäntö arvostehaessa sotatapaturma- lisesta aikaisemmasta taudistaan ei o1e ole-
20938: X,5. - Malmivaara y. m. 471
20939:
20940: massa mitään merkintöjä. Sitäpaitsi su- On ilmeistä, että jos kerran henki[ön
20941: kurasitusta ja taipumusta koskevien mer- vamma sotavammaksi katsotaan, siis sairaus
20942: kinltöjen todenperäisyys sotatilan aikana on sodan aiheutt:amaksi, on korvaus aina mak-
20943: dl!lut vaikeasti tarkistettavissa. Merkinnät settava vähentämättömänä.
20944: niistä peru,gtunevatkin usein otaksumiin, Edellä olevaan viitaten esitämme ikun-
20945: sairastuneen omaaJl ilmoitukseen tai :irlmoit- nioittaen,
20946: tamaltta jättämiseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20947: van lakif.hdotuksen:
20948:
20949:
20950: Laki
20951: sotatapaturmalain 4 § :n muuttamisesta.
20952: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1941 annetun
20953: sotatapaturma;lain 4 § tnäin kuu:luvaksi:
20954: 4 §. välttääkseen kieltäytyy alistulnasta Jääkärin
20955: Korvaus voidaam. myös evätä, tai sitä vä- määräämään hoitoon, joka tarkoitt:aa hänen
20956: hentää, jos V'ahingoitiunUit tai sairastunut !työkykynsä parantamista.
20957: muu~ syystä kuin vaarw1lista leikkausta
20958:
20959:
20960: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
20961:
20962: A. T. Malmivaara. Felix Seppälä.
20963: Jaakko Hakala. Päiviö Hetemäki.
20964: Erkki Leilrola. Jussi Lappi-Seppälä.
20965: Urho Saariaho. Johannes ~htanen.
20966: Matti Ytti. Erkki Koivisto.
20967: Yrjö I. Antila. Helena Virkki.
20968: 472
20969:
20970: X,6. - Lak. al. N :o 45.
20971:
20972:
20973:
20974:
20975: Turunen y. m.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain
20976: muuttamisesta.
20977:
20978:
20979: E d u s k n n n a 111 e.
20980:
20981: Parturi- ja bmpoom.mtyöntJclci:jält eivät ;taJv~a siåil:mn ttilliruan, ikum missä se jo oli edus-
20982: ole v~elälkäJäm päässeet osa:hlisiksi ~auppatyö ilmnruiD 'telh!tyä asiasta myönltcioon pä.ä.tök-
20983: ilaJimsäädäninön .muka.Jsist:a p]t,emillJisltä vuosi- soo V. 1930.
20984: lomista, vl3liJkJkia he:idäit a:mnwJbtirusa. puoLesta TyöllltJek,ijäim: vuosiloma;laJkia on tä.hän
20985: voidaJan ~l~e.isesti rimma:staa li.ålkropu1ruisim, ruslti joudruttu 00VIei1tamaan ik!äytämitööill etu-
20986: ilruten m. m. 8/12 1934 OOffllelttuun lallcim päässä poilklkeuksel!lisimJa ailk:oima. V uoohl.o-
20987: ik:aup.pru- yrrmä eräiden muiden !li~l&eiden 1Illill11aim määräyiksiä on poikikeussä:ä.nnöksi:llä
20988: sekä Hillreitoimistojlen aukioloajasba sisäilty- monåoo. vuosina muutettu. VuosthlOII1alain
20989: vält sä;ännölmet oooilt1latvalt. EduSikumit:a ky]Jlä sovell.UJtuiksesta soodU:t koikemuikoot owt si-
20990: hyväiksyi v. 1930 silloiseen .I:i~keapuliais1aJkiillJJ ten ~ttain .puu1ltoo11isia.
20991: se~lliruioon muUitolksen, että .myösklin parturi- PitJkälJltisen Si<Xhm p·ä:ältyittyä oo työnteki-
20992: ja ikäh~ntäanöliålklkloot tu:li!Valt ilairn ~aJaisiiiksi. jäin huomio tk:irlirutYillyt sHhoo, että sodassa
20993: TälmiiJ muutos olisi tOiteutert:;tu.na merikimmyt o<l!loot työrutelkiijält ovat joultllillOOt vuooillo-
20994: rtämän ailiallli ltyönt€lk:ijöille melllroistru työolo- mtaJili sa:antiin nähden huonmrrpa:an asemarun
20995: jen par8JI1tumisit:a m. m. pilltemp:m vuosillo- kuin jatkuvasti <työm:antajllllilSa prulwl~
20996: milem. muodossa. T·asavwlm presiderutti hy- oliliOO:t. Sodasta palanneiililR työnmekijöFllä ei
20997: VIäik:sy>i tkuitemin vwlltioneruvoston esittellyssä 1lam mulkaan ol1e oiikeutt® JuJma hyväilmeen
20998: syysilmUSSJa 1930 ihaililirtukse:n lrirje:lmiilm•, jDBS~a tyÖSUJhiteesoon, jOI11ka peru:sltee}ila vuosilOillla
20999: oouglrummJrullle hlmodrtletltiiln·, ettiä 1:asavaililan liD!lJet3JaJI1, sitä a~aa, j0111Jka he ovM. ohloot
21000: 1
21001:
21002:
21003: p:oosidelllltti sid!hmli JkaJtsoom., emtä sosia;all:imi- ,ase- .tai työv~1vo11isuut1Ja:an SllOI'Iitt..aJinru:Gt..
21004: illJisiiJeriössä oli v]I'Irollä ikysymys tlmuppa-, Tästä on seul'131Uksena, etitä 'henikHö, jonika
21005: fronlttxmi- ja va,rasto1itiiklkeiden :työoloisro an- ei o1e trurvimrrll111t läilllteä ase- .t:ru] työvelvoHi-
21006: llJeltun lain uudistarrnåsoota m. m. otf::tarrna11a suUitroaan suoriltrt:amaan, vaan on saia1Il.Uit. ilroko
21007: huomiooilli Geneven ilmmsainvrul~oosä työlkon:- aja:n j.aJitikuvasti tyÖS!klemTI~eililä rotisessä työ-
21008: fe:renssö.ssa ikesäikuussa 1930 hyväiksy>ttty bn,. ;pl3lillmssaan, voi saada pitemmäim vuosiloma;n
21009: SlaJilllVJåJUrrlien sopimus, oH <hein:äikuun 18 päi- ilrnin .toilnelllJ työmrbelkijä-, joika OIIli Sllllllttanut
21010: 'Väruä päJätJtäalylt jälttää V•aib:v:ist.a.mrutta edus- s:amanaiJmilSlesti ltuilla 1työnallltajamsa p&ve-
21011: ikum,n:an 27/3 1930 vuoden 1929 ltoisii]Jla wul- luksoon, mutlta jo.utunUJt vä,1iiliä ase- taå työ-
21012: tiopäi'V"hlLä rtJehdyill. '1ail~i·aJloiltteen johdosta hy- wlvololisuutta.aollJ suorittamaoo. Tällainen
21013: V:äiksymäim ·eJlJdotU!ksen :La:ilksi ikauppa-, ikont- .tuntuu rtretenJki.n koht.uutto.ma11ta viimaks.i-
21014: tori- ja v•arastoliiikikciden työo1ais1ta. 24/10 .mainirtUSISia asemassa olevasta työntelkij.ästä.
21015: 1919 annetun 1ain mimiikikeen SJekä •eräiden Suuremrruat rtyönamroajat ja yloeemsä rue,
21016: pylkäliJellJJ muuil:itamisiesta. jo]hla riitti sosiaalista mi~ltä sodrun pirtlkit-
21017: HyvälksynräJttä jä.telttyjen: 1airn.muU:tos1:km <ty•essäilrin, maikso.i'Valt osapalikilma myös ase-
21018: ikautta olisivat myösildn parturi- ja .käiher- velvohlisuu:tt:aaJn suorittarrnassa ol!l.e.ill:le tyÖili-
21019: täjäliliilclreet tulleet yhdiSiteltyiJksi liikeapu- .telkijö111een. Täten he osoiJtthnrut ymm®mä-
21020: 'MisJaiiill soiWJMurtusa:l·aan, jort:e;n alan työn,te- v:änsä velvo:Llisurutensa :työ.nrt:oojöi!flääJn !koh-
21021: lrijät menettivät m. m. pitemmät vuosiloma- taan, jotlka jo111tllli'VIalt sotJa.pruhceluiksoon. He
21022: edrut. Myölm.:mminikä;än e.1 :bä1t.ä •ep.äkoMaa voirrnassapirtivät työnt<e<kijöihinsä siteitä,
21023: oiiJe ikorjamtu, joten ·as;m on .v;i·~meimikin saa- jotka siten eivät päässeet kokonaan ikatkea-
21024: X,6. - Turunen y. m; 473
21025:
21026: ma;a,n. Työn,tehljäJt puo1esltaam, eirväJt voitnoot ·rnäfu-äittäessä ikes:lreytynoon any~ll1 shl-
21027: olla työnantajiensa käytettävissä, mutta sil- :lom, iklltil! ;työn.tellcijä ase- tai työveilvOill>isuu-
21028: 10000. he eivä.t vo.iareet lll.i1t:ätäm.. tensa suorittamiren vuoksi Otn ollut estynyt
21029: VuositlOI001ialkilla 11/7 1941 muutettruessa työtä Slllor]Vtamasta, muM:a kuukauden lku-
21030: otrullksutlt:Jiå!DJ se tkrunlta, €11Jtåi ,työmeJkijä11ä, ~uessa ill1ainiltun ve:lvOihlistuuden ;täytettyääin
21031: ~ Olli ikutsuttu 'aoovel.vOihlisuutJtaJihll suorilt- Oll1 ryhtynyt jä1leem. t.yöhön. Jotita kov:i:n
21032: :tam:wn 'tai sota.tiWruu adika.na pa:lveJ.uksoon: !lyihyt 'työsuhde ennen ,ase- rtai työpa,lve1uk-
21033: tali mää:rotty työvelrvoLlisluus- illai muun oo1- OOe!llJ ·astm:mista, 1ei voisi p,ä;ästä iiYLää:rääväksi
21034: !l&isen ltaillu !DJOjaJlila ltyöhoo, o.n o.itkeus ~ukea työs.UihrtJeetn; jatkumisessa, O!ll ~~alfuiin oteltltava
21035: byväiksoon e:t1111Jeill ikeSke.ytystä jwtJkunUit ,työ- mäål'äys, että työsuhteen on ennen ase- tai
21036: swhde, jos ihäll1 kuu!IDaudoo druluessa maruni- työv€1lvol:Hsuudoo suo.riiitamioon ahmisrt:a
21037: tun v.elvoJJlisuudoo !J:äytettyään O!llJ a.·yhtyn,yt piltänyrt; j:ruf®ua väh1nrt:ää:n kuuden ikuwkau-
21038: jä1loon !työhön ( 6 § 3 mom.) . Saman lain doo aja1I11. Laiilie Oll1J fllnn.etmv.a /taru:lm.ehtiva
21039: 6 § 1 moonootillll mukaan ei ityösuhteetn, va.illmtus, jotm ikallikiki 30/11 1939 . jäJJkoon
21040: joollm peroobool[a :vuosi:loma ruunetaalll, :tätä rulle- .tai tyÖV'ellvohlisUJUttaaill suomttama.run
21041: l}adcia sovclletttaessa olJe k:wtsottava ikeslkeyty- jowtllil1100t !tllievat osaJ1lisilksi htim. suomi6ta
21042: TIIOOll! m. m. silllom, arun tyÖ!ntek<idä rese~l'vi:n eduislta.
21043: ihujoiltusrtJenJ ro:i Y'Hmäärä.isoon p3!lv~lu:ksoon Edeliläesillte'ttyihin, perUSitcluiihin viilbat.()on
21044: tlwffiUJ:misen ltalkiia on ohlUJt emynyit työtä suo- arunm,ioitttaen ehdo:tamme,
21045: .rilttam:astJa, mllltlta ootoon po.isltutttua on ryih-
21046: tynyt j,äJJ<OOill työhön,. Viimeikstirrnainilt.tua että Eduskunta hyväksyisi sem·aa-
21047: momoo.ttia olisi ,täydeamettävå iiDJääräyJksellä, van lakiehdohtksen:
21048: että ltyösuJhtoon ei ole lkaltootiliava vuosi~omaa
21049:
21050:
21051:
21052: Laki
21053: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
21054: Eduskunnan päätöksen muik&sesti llllJUUtetaaill hUih1:iikuU!llJ 21 pä!ivänä 1939 aametun
21055: i'ty~ijäiD vuosiW!nwlaru 4 ja 6 §, viitme.k simail!lti,tltu' pytkäJ:ä sellaisena ikui.n se on
21056: 11 ,pä]vämä :hei'll'äilnmta 1941 annJeltussa ~aissa, :näin kuuluviksi:
21057: 4 §. r.m,a,n esteen VlUoikffi,, joka on ikeSJtän,yt kerrail-
21058: Kauppaft]~kikeessä ja toimistossa, ynrnä nii- !laa!n enilntoon ikuwka.uden, tai synn(Vt!J::ämi-
21059: hån. vel'ra.ttavassa y.l'iltytksessä selkä pax:lm:rin- sen johdosta iaissa säädetyn 'aljan on o11ut
21060: ja kähertäjänliikkeessä työskentelevälle työn- estyn.yJt !J:.yötå suorilttamasta, mutta esteen
21061: takijä:Lle Olll all1!l1Jerbta.va ilralemerivuositli:ia.i:n poistuUtua Olll ryhtynyt jä1hlreen työ:hön. Työ-
21062: vuositloonaa, miJHoJ.,n työsuhde ennen 1 päi- suhtleml ei myöskää:n olLe ikaltsot,tava lk:es-
21063: vää syysilmurtJa on ikeSikey.tymärtltä. ja.tkrnmt liDey:tyOOetn, jos työuiteikijä sota.thlwn aJilkama
21064: väMn:bäälll tffiuusi ikuuikautta, yiksi viiik:ko, on kutswt1tu pa1v,eJulkseen tai määrälbty työ-
21065: ilrun ee on j111tJkunut vuoden, llrolksi viilkJwa, velvolwisuus- tai muu:ru selilatisen Jailll noj·rulla
21066: ·· ik;un, se on ja.tilmn:ut viisi vuotta, koilme viilk:- :työhön, llll!ik!äU 1työsuhde on väHtitömästi sitä
21067: km, seklä tlmlll Sle on jartkl.lll1'11t kymmenen ffilllJen jaltilmnut vähintään [ruudtm ilan:ulmu-
21068: vUOibtlt, yks~ ikuUJka'U.Si. del!l ajan ja työ:ruteikijå kuukauden iku[uessa
21069: mainitt.un v~lvo1lisuuden :täytettyään on :ryih-
21070: 6 §. !J:.yn.yit jäihl!een .työhön.
21071: TyösuhtJoon, jo:nika perus,t;eeiLla ·vuooiloma (2 m01n., kuten voimassa olevassa la.issa.)
21072: allllletruan, e:i 1t.äJtä 'laikia sovel~ert;ta.essa ole Sama oiik<eus 1lu:lma hyväkseen 'enn1en ikes-
21073: kaltro1Jtava iloosilmytycrueen, joo yrityiksen oanis- kleytystä j:a,t,'Jmnult ,työsuhde oi!Jkoon !työnte-
21074: taja tai hrultija vaihtuu !J:a1hi ikiun työn.tekijä kijällä, joka on kutsuttu asevelvollisuuttaan
21075: reaerVJitn hrurjoiltuslt<en :t.aå yHmääräJiseen pal- suori.ttamaau, tai joka on i!mtsult;tu sort;:aJtj!l,aJil
21076: vell.lllmeoo ikuts111Iliioon, iJ:aikia ltaiik:ka sclla.isen ailk:rurua '{)ailiveluikS!een tai määrä:tJty työvelvol-
21077: ~ud.en !tai muun ihäJ1leSlf:iä riippumatta- LLitsuus- ta.i muun ooHaisein 1ain noja!llla ,työ-
21078:
21079: 60
21080: 474 X,e. - Vuosilomalaki.
21081:
21082: hön ja jonlka ttyösu:hde 001 jl8illkunnt vä.hem- tun velvoliLisuude:n: täytettyääm. rllai esteen
21083: :mä;n kuin. 1 momentissa maåcitut kuusi poistuttua on ryhJtynytt jä1leen. työhön.
21084: ku~aubta, ta]kika joka saimuden tai syn...
21085: nyttäm.isen truk1a on estyn,yt !kauemm.m,
21086: kuin 1 momentissa 0111 sanottu, työtä suoriJt.. Tätä J.aJkia ou sovel1elbtava myös mmen
21087: tam.asta, mutta ~ukauden !kuluessa ma.irui- sen voimaa.ntuloo. synty;neisiin työsuhteiaiin.
21088:
21089: Hels1ngisaä 20 päiilväm:ä ilmhtilkuruJta 1945.
21090:
21091: Varma K. Turunen. Yrjö A. Manninen.
21092: Elli Nurminen. P. A. Karjalainen.
21093: Eetu Karjalainen. Vilho Lehtonen.
21094: Uuno Raatikainen. Hugo Manninen.
21095: Heikki Simonen. Ville Pessi.
21096: Samuli Tervo. Eino Pekkala.
21097: Ma.rtta Salmela-Järvinen.
21098: 475
21099: :X,T. •- Lak. al. N:o 46.
21100:
21101:
21102:
21103: K. Andersson y. m. : Ehdotus laiksi vapunpawan järjes-
21104: tämisestä työntekijäin vapaapäimäksi eräissä tapauksissa
21105: annetu.n lain muuttamisesta.
21106:
21107: E d u s k u n n a 11 e.
21108: Huhtikuun 21 päivänä 1944 eduskunta vokkaalla tavalla kunnioituksensa. Sanotun
21109: kolmannessa käsittelyssä hyväksyi hallituk- lain antamisella lienee tahdottu antaa jon-
21110: sen esityksen ·laiksi vapunpäivän järjestä- kinlainen vastalahja työväelle sen päätty-
21111: misestä työntekijäin vaparupäiväksi eräissä neiden sotiemme aikana antamien suunnat-
21112: tapauksissa. Sanottua lakia on sovellettu tomien uhrauksien vuoksi. Valtiovallan suo-
21113: saman vuoden toukokuun 1 päivästä alkaen. rittama toimenpide jäi kuitenkin puolinai-
21114: Eduskunnan päätös vapunpäivän säätä- seksi sen vuoksi, ettei vapunpäivää, työtä-
21115: misestä lailla työntekijäin vapaapäiväksi tekevien suurta juhlapäivää, itsenäisyyspäi-
21116: otettiin työväen keskuudessa vastaan rie- vän tapaan säädetty paikalliseksi vapaapäi-
21117: mulla ja tyydytyksellä, sillä toukokuun 1 väksi.
21118: päivä oli jo ennen sanottua lakia pitkä- Kun on kohtuullista ja pienen kulttuuri-
21119: aikaisen ja yleisen käytännön mukaan muo- valtion arvon mukaista säätää vapunpäivä
21120: dostunut työtätekevien suureksi juhla.päi- työntekijäin paikalliseksi va.paapäiväksi,
21121: väksi. Vapunpäivän säätäminen lailla työn- ehdotamme,
21122: tekijäin vapaapäiväksi osoitti, että silloinen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21123: valtiovalta halusi esittää työntekijöille ar- van lakiehdotuksen:
21124:
21125: Laki
21126: vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa annetun
21127: lain muuttamisesta.
21128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapunpäivän järjestämisestä työn-
21129: tekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa 27 päivänä huhtikuuta 1944 annetun lain
21130: 1 § näin kuuluvaksi:
21131: 1 §. ,tään viikon ajan lähinnä ennen sanottua
21132: Työntekijälle, jonka työ on senlaatuista, päivää. Kruppalepalkasta lasketaan päivä-
21133: että hän sunnuntaisin on vapaana työstä, palkka sen keskimääräisen päiväansion pe-
21134: on annettava arkipäiväkaikin sattuva va- rusteella, minkä työntekijä on vapunpäivää
21135: punpäivä vapaapäiväksi. lähinnä edellisen viikon aikana ansainnut.
21136: Edellä 1 momentissa mainitussa ·tapauk- Työskentelystä kauppaliikkeissä ja toi-
21137: sessa on työntekijälle maksettava täyttä mistoissa vapunpäivänä noudatettakoon,
21138: työpäivää vastaava palkka. Jos työtä teh- mitä siitä erikseen on säädetty.
21139: dään päivä-, tunti- tai kappalepalkalla, on
21140: palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin,
21141: että työsuhde työnantajan ja työntekijän Tätä lakia on sov.ellettava 1 päivästä
21142: välillä on keskeytymättä jatkunut vähin- toukokuuta 194 . alkaen.
21143: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1945.
21144: Kauko Andersson. A. K. Paasivuori. Yrjö Kilpeläinen.
21145: J. F. Tolonen. Valto Käkelä. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
21146: Heikki Simonen. Aino Malkamäki. Aino Lehtolmski.
21147: Urho Kulovaara. Onni Peltonen. Viljo Rantala.
21148: Edvard Pesonen. T. Bryggari. Yrjö Kallinen.
21149: Elli Nurminen. Otto Muikku. Kaisa Hiilelä.
21150: Jere Juutilainen. Penna Tervo. Uuno Raatikainen.
21151: Miina Sillanpää. Jussi Raatikainen.
21152: 476
21153:
21154: X,s. - Toiv. al. N:o 190.
21155:
21156:
21157:
21158: Bryggari y. m.: Tutki1nuksen toim-ittamisesta huoltoperiaat-
21159: teeUe mkentuvan työkyvyttömyys- ja vanhuusvakwu-
21160: tuksen toirneenpanon mahdollisuudesta.
21161:
21162: E d u s k u n n a 11 e.
21163:
21164: Kansaneläkevakuutusta suunniteltaessa kuutetulta kannetaan yksilöllinen vakuu-
21165: oltiin sosialidemokraattien taholla alunpe- tusmaksu ja pienimmätkin maksut merki-
21166: rin sitä mieltä, että ainakin vanhuuseläk- tään eläkelaitoksessa kunkin vakuutetun
21167: keet olisi ollut järjestettävä kokonaan huol- omalle henkHökohtaiselle tilille kansanelä-
21168: toperiaatteen pohjalle. Työkyvyttömyys- kelain säännösten mukaisesti. Tästä joh-
21169: vakuutus sitä vastoin oli mielestämme pa- tuen vakuutusmaksujen käsittely aiheuttaa
21170: remminkin järjestettävissä vakuutusperi- sekä kunnissa että eläkelaitoksessa melkoi-
21171: aatteen mukaan, mutta olisi se ollut toi- sen suuren työmäärän ja kustannukset ja.
21172: meenpantava yhdessä sairausvakuutuksen vaatii erikoisen suurta huolellisuutta ja
21173: _kanssa. Tämä kanta ei kuitenkaan saanut tarkkuutta. Kysymyksenalaista kuitenkin
21174: kansaneläkelakia säädettäessä riittävää on, onko yksilöllisen varausjärjestelmän
21175: kannatusta. Tästä huolimatta sosiwlide- säHyttäminen välttämätöntä ainakaan siinä
21176: mokraattinen eduskuntaryhmä oli myötä- ilaajuudessa kuin kansaneläkelaissa on edel-
21177: vaikuttamassa kansaneläkevakuutuksen ai- lytetty. Esimerkiksi aviovaimojen suuri
21178: kaansaamiseen huolimatta niistä monista ryhmä kuuluu suurelta osalta koko ikänsä
21179: epäilyksistä, joita tämän vakuutus-, huolto- vähimmäismaksujen suoritt.ajiin, joille va-
21180: ja säästöperiaatteille rakentuvan vakuutuk- kuutusmaksuvaroista myönnettävät eläk-
21181: sen monimutkaisen toimeenpanon suhteen jo keet pitäisi olla määrättävissä asia:llises:ti
21182: silloin taholtamme esitettiin. samoin tuloksin ilman yksilöUistä tilinpi-
21183: Kansaneläkelain toimeenpanosta nyttem- toakin. Kun vähimmäismaksujen maksajia
21184: min saatujen kokemusten perusteella voi- on noin puolet kaikista vakuutetuista eli
21185: daan todeta, että mainitut epäilykset eivät noin 1 milj. vakuutettua, ei heidän maksu-
21186: valitettavasti olleet aiheettomia varsinkaan jensa määrääminen, periminen ja tilien
21187: mitä tulee vakuutusmaksujen perimiseen ja pito näistä suinkaan ole vähäinen tehtävä.
21188: niiden käsittelyyn. Syitä hankauksiin mak- Edelleen voidaan asettaa kysymyksenalai-
21189: sujen perimisessä ja käsittelyssä on tosin seksi, onko erillisten vakuutusmaksujen
21190: itse vakuutusjärjestelmän ulkopuolellakin. määrääminen ja periminen ol,lenkaan tar-
21191: Sellaisina voitaisiin mainita ennen kaikkea koituksenmukaista ja eikö vakuutusmaksuja
21192: väestökirjanpidossamme ja sen hoidossa voitaisi sopivalla tavaHa yhdistää johonkin
21193: esiintyneet puutteet ja virheet, jotka eivät jo kannettavaan veroon ja periä sen yhtey-
21194: samassa määrin tule esiin verotuksessa. dessä.
21195: Mutta näitä syitä 1luettelemalla ei kuiten- Yksilöllistä vakuutusmaksun varausjär-
21196: kaan voida kumota sitä tosiasiaa, että kan- jestelmää on sen vaatimista melkoisista toi-
21197: saneläkevakuutusmaksujen käsittelyssä on meenpanokustannuksista huolimatta perus-
21198: esiintynyt huomattavaa ,kitkaa" ja että se teltu 1lähinnä taloudeLlisilla näkökohdilla.
21199: on ollut omansa vahingoittamaan kansan- Rahastoimalla vakuutusmaksut pitkiksi
21200: eläkevakuutuksen suosiota myöskin työ- ajoiksi ja sijoittamalla ne tuottavasti, voi-
21201: väestön ja muiden vähävaraisten väestöpii- daan eläkkeiden määrät siten saatavien kor-
21202: rien keskuudessa, joiden sosiaaliseksi tur- kotulojen turvin saada huomattavasti suu-
21203: vaksi vakuutus lähinnä on tarkoitettu. remmiksi kuin yksinomaan suoritetuilla va-
21204: Kansaneläkelain mukaan puheenaoleva kuutusmaksuiHa. Selvää onkin, että ta.lou-
21205: vakuutus rakentuu pääasiallisesti n. s. yksi- dellisHle näkökohdille on aina ja . etenkin
21206: löllisen vakuutusmaksun varausjärjestel- nykyisissä oloissa omistettava riittävästi
21207: män pohjalle. Sen mukaan kultakin va- huomiota ja että eläkkeiden täytyy perus-
21208: X,s. - Brygga.ri y. m. 477
21209:
21210: tua mahdollisimman kestäviin laskelmiin. [aiminlyönti maksujen suorituksessa vähen-
21211: Mutta eikö rahastoimista, mikäJi se on vält- tää sitä paitsi aina eläkkeen määrää ja on
21212: tämätöntä, voitaisi -suorittaa myös kollek- vähennys varsinaisen eläkkeen täydennys-
21213: tiivisesti. Sitä paitsi rahastoimisaHa on osassa ja lisäeläkkeessä suunnilleen yhtä
21214: myös varjopuolensa. Suurimpia näistä on monta prosenttia kuin lainminlyödyt mak-
21215: se yaara, joka rahastoja uhkaa aika-ajoin sut ovat vakuutetun suoritettavaksi määrä-
21216: toistuvan inflation taholta. Niinpä nyt ta- tyistä maksuista.
21217: pahtuneen inflati.on seurauksena kansan- Kansaneläkevakuutuksen toimeenpano
21218: eläkelaitoksen voidaan katsoa jo tähän men- kaipaisi siis tehokasta yksinkertaistamista
21219: nessä menettäneen 600-700 miljoonaa ja keventämistä etenkin maksujen perinnän
21220: markkaa rahastojensa reaalipääomista, joita osalta. Se olisi aikaansaatava työntekijän
21221: valtion suuren rahantarpeen vuoksi ei ole omaa vakuutusmaksuosuutta lisäämättä.
21222: voitu riittävästi turvata inflation varalta. Samallla olisi vakuutuksen tarjoamia eläke-
21223: Kun nämä rahastot ovat vasta alle 10 % etuja mahdollisuuksien mukaan parannet-
21224: siitä, mihin niiden pitäisi kohota, eivät me- tava ja laiminlyöntivähennyksiä jousta-
21225: netykset tällä kertaa ole olleet korvaamwt- vasti soveltaen tai muulla tapaa turvattava
21226: tomat. Mikään ei kuitenkaan voi taata, eläkkeet niillekin, joiden vakuutusmaksut
21227: etteikö uusi inflatio uhkaisi näitä rahastoja varojen puutteessa ovat jääneet suoritta-
21228: jähleen jonkin vuosikymmenen kuluttua, matta. Kun sosiaalivakuutuksen ja nimen-
21229: joLloin menetykset saattaisivat ol,la jo omaan myös työkyvyttömyys- ja vanhuus-
21230: monta vertaa suuremmat, jollei sijoituk- vakuutuksen ,alalla on kansaneläkevakuu-
21231: sissa ole tätä vaaraa ajoissa huomioitu. tuksemme toteuttamisen jäilkeen tapahtu-
21232: Seurauksena rahanarvon laskusta ovat nut monissa maissa merkittävää kehitystä
21233: myös kansaneläkevakuutuksen tarjoamat (Englannin Beveridge-suunnitelma y. m.),
21234: eläke-edut menettäneet melkoisesti arvoaan, olisi samalla syytä tutkia, mitä tämän kehi-
21235: mi:p.kä vuoksi niitä olisi jälleen korotettava. tyksen tuloksia mahdollisesti voitaisiin so-
21236: In:Blation johdosta kohoavat vakuutusmak- veltaa meidän oloihimme.
21237: sutulot kohottavat tosin vähin erin myös Edelläesitetyn perusteeNa ehdotamme
21238: vakuutusmaksuvaroista myönnettäviä el~k eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
21239: keitä; mutta eivät kuitenkaan inflatiota
21240: vastaavasti. Lisäeläkkeet taas ovat sidotut että hallitus ottaisi toimittaakseen
21241: elinkustannusindeksiin. Mutta kun eläk- perusteellisen selvityksen siitä, oli-
21242: keet alunperinkin ovat olleet kovin pienet, siko huoltoperiaatteen toteuttaminen
21243: olisi nii,tä välttämättä korotettava. Mai- kansaneläkelaissa säädetyn työkyvyt-
21244: nittakoon, että keskimääräinen työkyvyttö- tömyys- ja vanhuusvakuutuksen toi-
21245: myyseläke lisäeläkkeineenkin on nykyisin meenpanossa mahdollinen, ja ellei,
21246: vain vajaa 3, 700 markkaa vuodessa. Sitä niin millä muulla tavalla mainitun
21247: paitsi saattaa se laimirulyöntivähennys, joka vakuutuksen toimeenpanoa voitaisiin
21248: eläkkeestä tehdään vakuutusmaksujen jää- tehokkaasti yksinkertaistaa huo-
21249: dessä suorittamatrta, muodostua varsin huo- mioonottaen myös muissa maissa
21250: mattavaksi etenkin niitlle, jotka [ähiaikoina tällä alalla tapahtuneen kehityksen,
21251: suhteellisen lyhyen vakuutusajan jälkeen sekä antaisi asiasta Eduskunnalle
21252: joutuvat hakemaan eläkettä. Eläkettä ei tarpeelliseksi katsomansa esityksen,
21253: näet myönnetä lainkaan, ellei vakuutettu jossa myös edelläkosketeltu eläkkei-
21254: ole suorittanut ainakin puolta hänelle mää- den korottaminen huomioonotettai-
21255: l'ätyistä vakuutusmaksuista. Vähäisempikin siin.
21256: Helsingissä huht-ikuun 18 päivänä 1945.
21257: T. Bryggari. Onni Peltonen. Aino Lehtokoski. H. S. Pesonen.
21258: Väinö Kivisalo. Penna Tervo. Martta Salmela-Jär- A. K. Paasivuori.
21259: J. F. Tolonen. Väinö Voionmaa. vinen. Valfrid Eskola.
21260: Juho Karvonen. Kauko Andersson. Otto Muikku. Aino Lehtokoski.
21261: Walter Kuusela. Juho Kuittinen. P. A. Karjalainen. Yrjö Welling.
21262: Alpo Lumme. Jere Juutilainen. Viljo Rantala. Eetu Karjalainen.
21263: Uuno Raatikainen. Yrjö Kallinen. Heikki Simonen. Aino Malkamäki.
21264: Edvard Pesonen.
21265: 478
21266:
21267: X,9. - Toiv. al. N :o 191.
21268:
21269:
21270:
21271:
21272: Hautala y. m.: Maataloudesta elävien vapautta·misesta kott-
21273: saneläkelain alaisuudesta. .
21274:
21275:
21276: E d u s k u n n a 11 e.
21277:
21278: Taloudellisen hyvinvoinnin pa1vma saa- siksi, kun huoli jokaisesta eletystä päiviiBtä
21279: dettiin meidän tyokyvyttömyys- ja van- on ainakin maanviljelijäväestölle tarpeeksi
21280: huusvakuutuslakimme. Rauhallista kehi- raskas, ei huolenpito tuntemattomasta tule-
21281: tystä ja vakavaa rahanarvoakin silmällä vaisuudesta kansaneläkelaitoksen varassa.
21282: pitäen toteutettiin tuo suuri ajatus tai yri- kiinnosta maatalousväestöä. Sillä käsite-
21283: tys, mutta joka alkuunkaan ei saanut suin- tään liiankin hyvin, ettei kansaneläkelaito.o;.
21284: kaan jakamatonta ymmärtämystä, ei aina- voi vastaisuudessakaan vakuuttavasti tar-
21285: kaan maataviljelevän väestön keskuudessa. jota palveluksiaan ei ainakaan maanviljeli-
21286: Tahtomatta kieltää sitä hyvää tavoitetta, jöille. Siksi olisikin maanviljelijät, mikäli
21287: johonka tällä lainsäädännöllä on pyritty, he elävät puhtaasti. maataloustulosta, va-
21288: on nyt kuitenkin näkyvimpänä kansan sil- pautettava kokonaan kansaneläkelain alai-
21289: mäin edessä vain tavattoman suuri, raskas suudesta. Sillä maanviljelijät pyrkivät
21290: ja kallis virasto, virasto, jonka ylläpito oman työnsä kautta kodin ja peltojensa
21291: maksaa paljon ja joka sitoo myöskin paljon piirissä varautumaan inflatiovaaraa y. m.
21292: työvoimaa, työvoimaa, jolle kyllä kaiken rasituksia vastaan. Ja näin siis, kuten jo
21293: koetun jälkeen sekä edessämme olevien vuosisatojen aikana, omin toimin ja voi-
21294: suurten velvollisuuksien takia olisi hyödyl- min mutta kuitenkin maataloudelle ny-
21295: lisempääkin tehtävää. kyistä suurempaa ymmärtämystä toivoen,
21296: Kun meidän on nyt käytävä pitkällisen voisivat maanviljelijät edelleen vapaudes-
21297: sodan raunioille rakentamaan, niin laajassa saan varautua työkyvyttömyyden ja van-
21298: mielessä kuin on tunnettua, tulee valtiolla, huudenkin päivien varalta. Tämä vapaus
21299: kunnilla ja yleensä veronmaksajilla olemaan maanviljelijöille myönnettäessä ei tarvitse
21300: äärimmäisen raskaat ja kiristyneet talou- olla suinkaan esteenä niiden voimien luot-
21301: delliset olot. Ja tämä pitää erikoisesti tamukselle kansaneläkelaitokseen, jotka sitä
21302: paikkansa maanviljelijöihin nähden. Maa- haluavat ja tahtovat rasituksineen pystyssä
21303: talousväestö suhtautuikin, kuten edellä jo pitää.
21304: on huomautettu, alunperin hyvin suurella Viitaten siihen, p1itä edellä on sanottu,
21305: epäilyksellä kansaneläkelaitokseen. · Ja tä- kunnioittaen ehdotamme, että eduskunta
21306: hänastiset kokemukset eivät suinkaan ole hyväksyisi toivomuksen,
21307: olleet maanviljelijäin ja yhtä vähän mui-
21308: denkaan vakuutettujen kannalta rohkaise- että hallitus antaisi kiireesti tut-
21309: via. Sodan aiheuttama jatkuva rahan- kia, mitä mahdollisuuksia olisi puh-
21310: arvon alentuminen on tehnyt eläketurvan taasti maataloustulosta elävien va-
21311: melkein olemattomaksi. Ja tämä valitettava pauttamiseksi kansaneläkelain alai-
21312: mahdollisuus on aina olemassa. Samoin elä- suttdesta, sekä antaisi asiasta aika-
21313: kelaito'ksen, ainakin tähänastisilla sijoituk- noon esityksen Eduskunnalle.
21314: silla on verrannollisesti sama luonne. Ja
21315: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
21316:
21317: Yrjö Hautala. J. Pyörälä.
21318: Kusti Eskola. Emil Pääkkönen.
21319: Eino Möttönen. Toivo Kinnunen.
21320: Lauri Murtomaa. Markus Niskala.
21321: 479
21322:
21323: X,to.- Toiv. al. N:o 192.
21324:
21325:
21326:
21327:
21328: Turunen y. m. : Toime.npiteistä kaivostyölainsäädännön ai-
21329: kaansaamiseksi.
21330:
21331:
21332: E d u s k u n n a 11 e.
21333:
21334: Maamme kaivosteollisuus on viimeisen työntekijäin taholla. Jotta tähän voitaisUn
21335: kymmenen vuoden aikana kehittynyt huo- päästä, olisi viipymättä ryhdyttävä valtio-
21336: mattavaa vauhtia. Odotettua enemmän on vallan taholta toimenpiteisiin kaivostyölain-
21337: eri puolilta maata löytynyt arvokkaita mal- säädännön aikaansaamiseksi.. Tämän vuoksi
21338: mialueita, uusia kaivoksia on avattu monien olisi ensi tilassa selvitettävä ne epäkohdat
21339: odottaessa vielä vuoroaan. ja puutteellisuudet, joita kaivostyöntekijäin
21340: Lukuisten kaivoslöydösten johdosta on sosiaalisissa oloissa esiintyy, vertaUtava olo-
21341: vuoriteollisuustyön merkitys käynyt yhä jamme muiden maiden vastaaviin oloihin
21342: tärkeämmäksi ja kaivostyöntekijäin luku- ja luotava lainsäädäntö, joka oikeudenmu-
21343: määrä on huomattavasti. kasvanut. Moni- kaisesti ja riittävän tehokkaasti. turvaisi
21344: tuhantisen kaivostyöntekijäjoukon asema ei alati kasvavan kaivostyöstä toimeentulonsa
21345: kuitenkaan ole sosiaalisessa mielessä kehit- saavan ammattikunnan sosiaaliset edut.
21346: tyilyt niin ripeästi kuin tämä arvokas teol- Tässäkin suhteessa olisi maamme sosiaali-
21347: lisuuden ja tuotannon haara olisi edellyt- sella lainsäädännöllä mitä parhain tilaisuus
21348: tänyt, vaan ovat työntekijäin olot ja asema luoda uutta ja olla esimerkillisenä tien-
21349: jääneet melkeinpä samalle tasolle, missä ne näyttäjänä muiden maiden sosiaaliselle
21350: olivat maamme itsenäisyyden alkuaikoina. uudistustyölle.
21351: Puutteelliset työturvallisuusolot, liian pit- Puuttumatta lähemmin tämän laajan ky-
21352: kät työpäivät, lyhyet vuosilomat, terveyden symyksen yksityiskohtiin, joiden selvittely
21353: suojaamista koskevien riittävien määräys- olisi jätettävä kiireellisesti asetettavan, eri
21354: ten puuttuminen - kaikki Iiämä tärkeät etupiirejä käsittävän asiantuntijakomitean
21355: seikat ovat jääneet tarpeellista huomiota huoleksi, allekirjoittaneet kunnioittaen eh-
21356: vaille. Kaivostyölainsäädännön alalla ei ole dottavat, että eduskunta päättäisi lausua
21357: saatu sanottavia aikaan, ja nekin määräyk- toivomuksen,
21358: set kaivostyöläisten sosiaalisista oloista,
21359: joita on annettu, ovat hajallaan moniin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21360: eri lakeihin ja asetuksiin siroHeltuina. toimenpiteisiin kaivostyölainsäädän_
21361: Uusi tärkeä tuotannollisen elämän ala, nön aikaansaamiseksi.
21362: kaivosteollisuus, kaipaa korjauksia juuri
21363: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
21364:
21365: Varma K. Turunen. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aino Malkamäki.
21366: Kauko Andersson. Uuno Raatikainen. Valfrid Eskola.
21367: 480
21368:
21369: X,11. - Toiv. al. N:o 193.
21370:
21371:
21372:
21373: Kauhanen y. m.: Toimenpiteistä työolojen järjestämiseksi
21374: kaivosteollisuudessa.
21375:
21376: Ed uskiUJnnalLe.
21377: Kun moossamme säiide~tltiDin: kahdeiksan- maan isänsä ammaltti.lal, sillä seurauiksella.,
21378: tunnin työa:ilkal~iJld, oli ikaivostoohlisuUB että miehen :ikään ehdillttyään ovat am-
21379: vielä melikein o1emaltoota. m~ttiltaudin saarueilta ja ;työkyvy.ttömiä.
21380: Viime aikoina, varsinkin vv. 1939-1945, Tähän loojaan ikysyrrnykSelen ei de yh-
21381: on kaivosten rtiUotan.to suweslt!i ~aajentu.nut, t,e;iskiunnan taholta kiirmite1tty riiWivästi
21382: muodootaen kaivoffiouhoksim.een ja jalOSitUSI- huomiota. Sen vuoksi olisi va:ltiovaB.an ta-
21383: tehtameen .rip;eäslt] edistyvän erillisen oooui.. holta ryhdy:btävä toimen.p.ilteilsiin, joilla
21384: suushaaran, jonka palVleluksessa on jo nyt voilta.isiin. tehoikkaasti suoj:el~a maan ;arvok-
21385: useirta tuhansia työ~äisi:ä. kainta omaisuutta, elävää työvoimaa. Pyrki-
21386: Tämä teolHsu.us on verra.tttain nuori ja myksooä 1tul:isi oHa ensåsijaUa työväen suo-
21387: siitä syystä 'ei 'llllOnel:la[man liie:ne käsiltystä jelulain täydentäminen, täydellisen sosiaa-
21388: kaivoot1eollisluu.den työn vaaroi.Sita. Qisen huollon aikaansaaminen ja kuuden
21389: Edlusiku.nrum päältitämässä ikaivoslaiss:al to- tunnin työajan käytäntöön soveltaminen
21390: sin sanotaan, että ka;i,vosaJ:ueeJ.iLa on erilkoi- kaivostyössä.
21391: sen. ltal"kasiti valv;Q;ttava, että sruojalaitteet Koska meidän :rnaassam1ne< ;ei ole koke-
21392: ovrut knmnos.sa ja, ~että naisia ~ei ole lupa musta kuuden tunnin työaj~asta sanotulla
21393: ottaa ikaivootöåhin maan aHa elleivät he Olle alaUta, ja rulikomailrt:a sa:rudmrt tiedot ovat
21394: työnjohtajina. puutteeU:isia, oilisi haU:iJtruksen ase.tet.tava
21395: Tässä sdris jo on todetlm .työn vaaraJ.ld.- komitea, joika tutikisi ltyöoloja kaivoksissa
21396: suus. - ja ikai"'\COSitlooHåsrm<Lessa~ jotta sa:art::a:isiin ael-
21397: Tämä määci>telmä ku.itenikin on ikovm v.1tclyiksi~ onko ja millä aJ1oiUa ilroivostoolli-
21398: p.uuJtrteeliLiruen eilkä se ri<i.Jtä s1IDjel~maan :työ- suudessa mahdollisuus siirtyä kuusitunti-
21399: läisiä taparturmi.!lta ja ~ennen ikaiikikea am- seen työpäivään.
21400: mattitautivaaroilta. Luikuisat ovat ne ~ta Tähän komirtJeaan oiLisi '"a:l1i1ttava jäsen,ffi;
21401: pwuikset, joissa työmies on ruhjout:unmt siten, että hallitus asettaisi heistä osan,
21402: ku.ol.iooiksil kaävoslouhoksissa. VieHikin liU- a1an työväffilJ ammattili!iltto osan ja alan
21403: ku:isa:mun:at ovat ne ta1paukse.t, joissa työ- työväiffil paillmilMse:t jä;rjesiJÖit ooon alan työ-
21404: läiset ruhjoutuvat elinikäisiksi invalii- läisben asiantuntijoina.
21405: OOiiksi. Tämä ikaiikki on ikävää tilas~toa, EdeJ.iJ.ä effirt.etyn perustooHa ehdotam~
21406: mutta pah.inta on se, ~että yli yhde!ksänkym- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21407: merutä P•l"Osenrttåa kaii,vostyöläisistä on am-
21408: mattitautisia (meiallipöly keuhkoissa). että hallitus asettaisi komitea.n,
21409: Alan työläisten täysitehoinen rtyöikä onkin jossa e~dellä &sitetyt perusteet dte-
21410: vain 10-15 v. taan huomioon ja jonka tehtävänä
21411: Tämän jä1ikoon jou.t;uu työrrilles perhei- on tutkia, minkälaiset mahdollisuu-
21412: neen ffiämää.lll hyvin pfll'UJttleliLisen sosiooili- det on siirtyä kuusitwntise.en työpäi-
21413: sen huol~on turvm. Tä:stä on :taas se!llramk- vään kaivosteollisuudessa sekä miten
21414: se.na monia sooiaallisda haittoj'a 'esimerkiksi parhaiten voidaaln suojella alan työ-
21415: isän menet1et:tyä työkykynsä jou.tuvart va.r- läisiä ammattitaudeilta ja muilta
21416: sinikin pojart; usein!kin jo ~äisinä jaltikia- työn vaaroilta.
21417: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
21418: Kalle Kauhanen. Eino Roine. Aaro Uusitalo.
21419: Eino Pekkala. Anna Nevalainen. Hugo Manninen.
21420: K. H. Wiik. Paavo Leskinen. Toivo Lång.
21421: Lauri Myllymäki. Kaisu-Mirjami Rydberg. Ville Puumalainen.
21422: 481
21423:
21424: X,12. - Toiv. al. N:o 194.
21425:
21426:
21427:
21428:
21429: 0. Virtanen y. m.: Toimenpiteistä laissa kahdeksan tunnin
21430: työajasta myännettyjen poikkeusten lopettamiseksi.
21431:
21432:
21433: E d u s k u n n a 11 e.
21434:
21435: Jo vuonna 1917 hyväksyi Suomen edus- kimyksiä kohtaan, kuten jokainen, jolla on
21436: kunta kahdeksan tunnin työaikalain rajoit- ollut tilaisuus tutustua maamme vankila-
21437: tamaan kansalaistemme varsinaista työai- oloihin Riihimäen keskusvankilassa tai
21438: kaa. Mutta sen ohella, että tätä ~akia on muualla, on voinut havaita, jolloin tälllai-
21439: vastoin työntekijäin tahtoa pyritty sivuut- set työolosuhteet toisinaan estävät näiden
21440: ltamaan tai kiertämään, on eräitä työaloja, laitosten alempaakin henkilökuntaa kehit-
21441: esimerkiksi sairaala- ja vankhlatyö, joilla tymästä maassamme keskimääräisesti val-
21442: maamme lainsäädäntö oikeuttaa kahdeksaa aitsevalle sivistystasol[e ja muutenkin saa-
21443: tuntia huomattavastikin pitempien työai- vuttamasta ihmisarvoisen elämän mahdolli-
21444: kojen voimassapidon. suuksia.
21445: Täll.öin on kuitenkin huo:mattav·a, että Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21446: sellainen työ kuin sairaanhoito on erittäin että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
21447: 1-,askasta, vastuunalaista ja terveyttä koet-
21448: televaa. Toisaalta on todettava, että ky- että hallitus asettaisi valtionkomi..
21449: seessä olevien laitosten johtohenkilökunta tean tutkimaan mahdollisuuksia kah-
21450: usein henkisen kehittymättömyyden, puut- deksan tunnin työaikalaista tehtävien
21451: teellisten opintojen tai yksilöllisten pyytei- poikkeusten lopettamiseen varsinkin
21452: densä takia on vailla vähäisintäkin ymmär- silmälläpitäen sairaanhoito- ja van-
21453: tämystä demokraattisia alämänmuotoja ja kilatyötä.
21454: alaistensa työntekijäin sivistyksellisiä pyr-
21455: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
21456:
21457: Olga Virtanen. Konsta Talvio.
21458: Mauri Ryömä. Matti Meriläinen.
21459: Antto Prunnila. Elli Stenberg.
21460: Reino Uusisalmi. Johan Toivo Järvinen.
21461: Toivo Sormunen. Lauri Myllymäki
21462:
21463:
21464:
21465:
21466: 61
21467: 482
21468:
21469: X,t3. - Toiv. al. N:o 195.
21470:
21471:
21472:
21473:
21474: U. Raatikainen y. m.: Esityksen antamisesta työaikalain
21475: muuttamisesta pääasiallisesti metsä- ja uittotyö~äiste,n
21476: työoloja silmällä pitäen.
21477:
21478:
21479: E d u s k u n n a 11 e.
21480:
21481: Jo vuonna 1917 marraskuun 27 päivänä neuvostolle liian paljon valtaa määrätä
21482: annettiin maassamme laki kahdeksan tun- poikkeuksia lain säännöksistä.
21483: nin työajasta. Tuon tärkeän sosiaalisen Viimeksi mainitusta, valtioneuvostolle an-
21484: lain säätämistä tervehtivät suuret ,työläis- netusta laajasta vallasta ja sen runsaasta
21485: joukot ilolla. Annetun lain avulla tiesivät käytöstä on paljon huomautettu ja sen joh-
21486: he saavansa huomattavia parannuksia oloi- dosta on syntynyt rtyönteki,jäin keskuudessa
21487: hinsa. Niin tapahtuikin. Teollisuuslaitok- tyytymättömyyttä. Lisäksi se on aiheutta-
21488: sissa ja eräissä muissa työpaikoissa lyheni- nut useasti työntekijäin ja >työnantajain vä-
21489: vät työläisten ennestään pitkät työpäivät lillä erimielisyyttä. Eikä ihme, jos niin
21490: kahdeksaan rtuntiin. Ja ylitöistä, mikäli tapahtuu, sillä selvästi voidaan havaita,
21491: niitä on, varsinkin teollisuuslaitoksissa ,tee- että valtioneuvosto on myöntänyt jwtku-
21492: tetty, ovat työntekijärt saaneet lain mää- vasti, ilman pakoittavia syitä, poikkeuksia
21493: räämään korotetun palkan. Sivistykselli- ~lain käytäntöönpanossa. Monet 1työt, joi-
21494: sesii, terveydellisesti ja taloudellisesti on den teettämiseen on valtioneuvosto myön-
21495: puheena olevalla lailla ollut suuri merkitys. tänyt poikkeuksia, olisi voitu suorittaa yh-
21496: Kaikkialla huomaamme, että työväen hen- tähyvin kahdeksan tunnin .työpäiviä ikäyt-
21497: kinen, fyysillinen ja aineellinen elämä on täen kuin jatkamalla työpäivät 10 ~tunrti
21498: kohonnut ja välillisesti on päässyt tästä siksi. Valtioneuvostolle annettu valta myön-
21499: hyödystä osalliseksi myös koko yhteiskunta. tää poikkeuksia lain käytäntöön soveltami-
21500: Vaikka mainitulla lailla on kieltämättä sessa, ei ole suinkaan tarkoitettu sellaiseksi,
21501: ollut suuri merkitys ja se on huomattavassa että eräät yritykset, laitokset ja suuret työt
21502: määrin työläisten ja yhteiskunnan etujen jäisivät jatkuvasti lain ulkopuolelle, ikuten
21503: mukainen, ei sen avulla ole kuitenkaan saa- valitettavasti on tapahtunut. Poikkeusten
21504: vutettu kaHmea sitä, mihin työaikalain myöntäminen on sallittu lain mukaan vain
21505: avulla pitäisi päästä ja mihin lakia sää- silloin, kun työn suoritus ,työn teknillisen
21506: täessä on ollut pyrkimys. laadun, vuodenajan tai muiden pakottavien
21507: Lain suurin puutteellisuus ilmenee sen seikkain vuoksi ei ole mahdollinen".
21508: ensimmäisessä pykälässä, jossa mainitaan Kun lain tarkoitus on ulottaa kahdek-
21509: ,Tämä laki ei koske kotitaloutta, maanvil- san tunnin työaika, Hman poiilclreuksia, mah-
21510: jelystä ja sen sivuelinkeinoja eikä välittö- dollisimman monille aloille, niin kyllä sil-
21511: mästi maatalouden yhteydessä toimitettavia loin myös maamme elinkeinoelämässä 'toi-
21512: töitä". Mainitun lainkohdan mukaan jää sella tilalla olevat metsä- ja uittotyöt ko-
21513: kokonaan maamme pääelinkeino maanvilje- konaisuudessaan pitäisi kuulua kiinteästi
21514: lys ja sen sivuelinkeinot sekä kotitaloustyöt lain alaisuuteen. Metsä- ja uittotöiden teet-
21515: lain ulkopuolelle. Seurauksena siitä huo- tämiseen ei saisi myöntää poikkeuksia teet-
21516: maamme, että monta sataa tuhatta ruu- tää pitempiä työpäiviä kuin kahdeksan tun-
21517: miillista työtä tekevää kansalaista joutuu tUa tavallisella rtuntipalkalla. Jos kuitenkin
21518: tekemään edelleen työtä vähintään 10 tun- aivan välttämätön tarve vaatisi, voitaisiin
21519: tia, mutta lukuisissa 'tapauksissa huomatta- pakottavissa tapauksissa salli.a pitempikin
21520: vasti; enempikin vuorokaudessa. Lain suu- työpäivä, mutta kahdeksan tuntia ylimene-
21521: rin heikkous on käsityksemme mukaan vältä osalta pitäisi 'työnantajan maksaa lain
21522: siinä, että lain 12 § :ssä annetaan valtio- mäåräämä korotettu tuntipalkka. Käytäntö
21523: X,13. - U. Raatikainen y. m. 483
21524:
21525: osoittaa, että viimeksimainitut työt ovat hakkaustyöt suoritetaan melkein poikkeuk-
21526: olleet jatkuvasti valioneuvoston luvalla, lu- setta urakkatöinä ja muut työt, joissa käy-
21527: kuunottamatta lauttausväyläin varsinai- tetään tunti- ja päiväpalk:kaa, ovat sen
21528: silla eroittelupaikoilla tapahtuvia töitä, lain luontoisia, ettei niissä tarvitse missään suh-
21529: ulkopuolella. Tll.llaisesta menettelystä on teessa käyttää pitkää 'työpäivää. Metsä- ja
21530: ollut raskaita seurauksia. Etupäässä ne uittotöitä ,tarkkaillessa on otettava huo-
21531: ovaJt kohdistuneet työntekijöihin, mutta li- mioon sekin, että työläisten on melkein
21532: säksi koko yhteiskuntaan. Metsä- ja uitto- kaikkialla kuljettava aamuin ja illoin pit-
21533: työnantajat ovat teettäneet yleensä kaik- kät matkat t~öhön ja asuntoon, joka kul-
21534: kialla metsätöissä ja jokiuitoissa kymmen- keminen vähentää paljon heidän lepo- ja
21535: tuntisia työpäiviä ja vielä senkin lisäksi virkistysaikaansa sekä jatkaa muutenkin
21536: runsaasti ylitöitä, joista ei ole maksettu pitkää työpäiväänsä.
21537: ylityökorvausta. Pitkän ,työpäivän johdosta Edelläolevista perusteluista käy riittä-
21538: ovat tuntipalkat painuneet melkein kaik- västi ilmi, kuinka tarpeellinen on saada
21539: kialla alle kohtuuden, minkä vuoksi val- korjaus työaikalain säännöksiin ainakin
21540: tion asettamat palkkatarkkailijat joutuvat metsä- ja uitt<Ytöihin nähden. Tämän li-
21541: siitä työnantajille jatkuvasti huomautta- säksi tukee perustelujamme perustuslaki-
21542: maan. Ja kun huomautuksetkaan eiväit ole valiokunnan mietintö n:o 2 vuodelta 1936,
21543: riittävästi vaikuttaneet on valtiovallan täy- jossa mietinnössä valiokunta yksimielisenä
21544: tynYt määrätä palkkojen suuruus. Liian käsityksenään toteaa, että työaikalain tar-
21545: pitkästä työpäivästä ja sitä seuraavasta al- koitus on jäänyt tärkeiltä osiltaan jatku-
21546: haisesta palkasta johtuen joutuvat metsä- vasti saavuttamatta, koska valtioneuvosto
21547: ja uittotyöläiset yleensä normaaliaikanakin on antanut jatkuvasti siitä poikkeuksia.
21548: kärsimään suoranaista ravinnon puutetta. Senvuoksi valiokunta mainitussa mietinnös-
21549: Jo tästä seikasta sekä huonoista asunnoista sään toiV'ookin, että hallitus tutkituttaisi
21550: ynnä heikosta vaatetuksesta johtuukin, ~että kysymyksen mille työaloille kahdeksan tun-
21551: monet sairaudet tuhoavat parhaassa mie- nin työpäivä voitaisiin ulottaa ja antaisi
21552: huusi.ässä olevia nuoria työntekijöitä, mi- eduskunnalle esityksen työaikalakiin teh-
21553: hin meillä ei ole varaa. tävistä muutoksista. Täitä tutkimusta ei
21554: Kun työnantajat anovat poikkeuksia ole kuitenkaan vielä suoritettu eikä ~esitystä
21555: esim. uittotöihin, perustelevat he anomuk- nnnettu.
21556: siaan sillä, että pienillä uittoväylillä lop- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
21557: puu aikaisin ikevätvedet, joten ainoastaan kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21558: pitempiä työpäiviä teettäen voidaan saada e1ttä hallitus antaisi ensi tilassa
21559: työt suoritetuiksi. Perusteluissa on ooittain Eduskunnalle esityksen työaikalain
21560: perää muutamiin pieniin jokiuittoihin näh- säännösten muuttamiseksi siten, että
21561: den. Mutta isommiHa uittopaikoilla ei ve- ainakin metsä. ja uittotyöt tulevat
21562: den vähyys ole kuin harvoin haittana. Pie- kahdeksan tunnin työaikalain alai-
21563: nissä jakiuitoissa voitaisiin ottaa käytän- siksi niin ettei niiden teettämiseen
21564: töön työn suoritus esim. kahdessa vuorossa, valtioneiuvosto saa myöntää poik-
21565: koska työvoimaa on yleensä rauhanaikana keuksia niin paljon kuin on tapahtu-
21566: ollut liikaakin. Korotetuna palkailla sal- nut ja
21567: littu ylityö poistaisi myös niitä haittoja että jos. joissakin tapauksissa pa-
21568: mitä kahdeksan tunnin työaika saattaa kottavat syyt sellaiseen velvoittavat
21569: eräissä tapauksissa aikaansaada. Varsinai- pitää työnant,ajan suorittaa työnteki-
21570: sissa metsätöissä ja välittömästi niihin liit- jälle kahdeksam tuntia ylittäne,eUä
21571: tyvissä sivutöissä ei kahdeksan tunnin työ- työajalta lmin määräämä ylityökor-
21572: päivän ylittäminen ole tarpeellista. Metsän- vaus.
21573: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
21574: Uuno Raatikainen. Miina Sillanpää. Yrjö Welling
21575: Juho Kuittinen. Walter Kuusela. Valfrid Eskola.
21576: Alpo Lumme. Valto Käkelä. Eetu Karjalainen.
21577: Onni Peltonen. Aino Malkamäki. Martta Salmela-Järvinen.
21578: Kauko Andersson. Isak Penttala. Samuli Tervo.
21579: Edvard Pesonen. K. Hakala. Elli Nurminen.
21580: Juho Pyy. A. K. Paasivuori. Yrjö Kilpeläinen.
21581: Juho Karvonen. Kaisa Hiilelä. Väinö Kivisalo.
21582: Otto Muikku. Kalle Jokinen.
21583: ... 1.Z
21584:
21585:
21586:
21587: ' j l.' .. ·
21588:
21589: ,.._j •• •• ~ .. :. :r ·. '1: ' . ; -~
21590:
21591: ·l;. 'i;. ~· .· ,',
21592:
21593:
21594:
21595: - ... '.- · r\: ;c.i "< f·.
21596:
21597:
21598: · E.d.U.isku n n<än e,:·
21599:
21600: · 'Kysymys maaltapaosta sekä. paJvelij~tar m.joon; että: jt:\kairien ihniineh tarvitsee ja
21601: ptlhna öti vii:m:e aikoina .noussut esiin san- kaipaa 'sekä ·fyjsillistii -lepoa että.. henkistä
21602: gen kiitkevänä. Huomattavana. maaltapaon vi:dHstyr;;tä, . ymmärtää, miksi meille . ~»'
21603: syynä . on kohtuuttoman pitkä työpäivä, muodostunut .n. s. ·prulveli~atarprobleemi ja
21604: koska s·tut\.hin. työaikalain säädökset eivwt maa:ltapakoky8ymys. Jotta nämä vaikeu·
21605: koske maatyöläisiä ja ' palvelijattaria. det voitaisiin ratkaista tyydyttävällä ja oi-
21606: ·· :P'Illlvelijan työpäivä alkaa tav.aJllisesti klo ke-udenmukaisella . tavalht, olisi . niillekin
21607: ~5 aikaan aamulla ja lyhyttä. ruoka-aikaa työntekijäryhm.ille' taattava normaalit. tyii-'
21608: ltikuunotta~atta jatkuu katkeamatta iltaan olot, laajehtama~lla 8 tunnin työaikalaki
21609: kln 19~20, 'Jopa usein klo 21~22 ·saakka. myöskin heitä koskevaksi ja turvaamalla
21610: 'rästä huolimatta· mitkään säännölliset va- heille si,ten säännöstelty työaika ja sään-
21611: pa'a~iJ,jat ,eh;ät ole ke.ventämässä pitkää työ~ nölliset vapaahetket. ·
21612: päivää. , Mi,n~äänlaisia ylityötunteja tai : Ede>llä esitetyn perusteena ehdotamme
21613: niistä tulevaa prosenttikorvau,sta ei heilile eduskunnan hyväks·;yttäva'ksi toiv~muksen,
21614: lasketa.. He joutuvat suorittamaan kaiken
21615: työnsä siilwn kuukausiprulkkaan (m.aatY,öL ett-ä haUitus antaisi Eduskun-
21616: väki' tavallisesti päivä- .tai tuntipalkka:an)' nalle esityksen työaikålainsäännös"
21617: josta ovat työnantajäfisa Imussa ·työsuhteen ten muuttamisesta siten, että- maa-
21618: solllliessaan sopineet. .n.!.
21619: 1
21620: .. työv_äen ja palvel~jattarien työ t1tlisi
21621: 'Kun riäiri, on ~;tsia, j!l, kun ottaa huo~ 8 .tunnin :tyfJm"kalain t(laise'ksi. · ·
21622: :\
21623:
21624:
21625: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.;
21626: . .. ,i !- ~
21627:
21628: Olga Virtanen. Elli Stenberg.
21629: Anna Nevalainen. ~a~ Myllymäki .
21630: . Juh() Mäkelä. • , · · 'Toivo Kujala..
21631: Konsta. Talvio. Ville Pessi.
21632: .Aimo AaltOnen. · Kais~·Mirjami Rydberg.
21633: Oay Sundström. Hertta Kuusinen.
21634: Eino Tainio, 'J,'yyne Tuominen.
21635: Eino Kujanpää. M. Huhta..
21636: 'Sulo Muuri. Juho Hukari.
21637: X,u. - Toiv. al. N:o 197.
21638:
21639:
21640:
21641:
21642: ··o. :Virtanen YJ"Df(,: r.rBsfC1jliitn antamisesta naisten ja nuor-
21643: ten työntekijäin palkkauksen uudelleen järjestämisestä.
21644:
21645:
21646: E d u s k u n n a ll e.
21647:
21648: Yhteiskunnallinen ja taloudellinen · kehi• l'ot, y. m. maksavat. nais~llef; ,~iivtm ~~m~n
21649: tys on meidänkin maassalntne vetänyt 'mtj- kuin miehellekin. Energianlrtlh1itus 1., ~amåa
21650: sen entistä enemmän kodin piiristä 'tuotan- työtä suoritettaessa on suunnilleen ·snman-
21651: nolliseen elämään. Nainen on joutunut ja lainen, joten työvoimansa uusimiseen jå säi-
21652: joutuu edelleen kasvavassa laajuudessa huo- lyttämiseen nainen tarvitsee såmojå kuluja
21653: lehtimaan omasta toimeentulostaan. UseiSsa kuin mieskin. · · ·· ·
21654: tapauksissa perheellinen nainen on mie- Näin ollen palkkasuhd() on' ·epäor~~uden·
21655: hensä rinnalla joko perheen toimeentulon li- mukainen naisen tappioksi, ko.Ska sairianhii-
21656: sääjänä tai varsinaisena perheen elä~täjänä. set menot rasittavat naisen pieriempää tuloa
21657: Tässä suhteessa nainen esiintyy tasavertai- samalla tavalla kuin miehen ·suurempaa. ·
21658: sena miehen rinnalla. Viime vuodet ovat Edellä esitetty koskee myöskiri nuprta
21659: lisäksi osoittaneet, että riåinen kykenee suo- työvoimaa, joka joutuu suorittamaan l:Jsein
21660: riutumaan tehtävistään samalla tavalla kuin saman työn huomattavasti alhaisenimalla
21661: mieskin, niin henkisen kuin ruumiillisenkin palkalla. Nuoren työvoiman omistajan ener-
21662: työn alalla. gian kulutus - kasvuiässä olleen on :Vas-
21663: Työpalkkaa määriteltäessä suhtaudutaan taavasti vielä suurempi, joten hän ileri kor-
21664: naisen suorittamaan työhön kuitenkiu. ·eri vaamiseksi tarvitsee suhteellisesti enemmän
21665: tavalla kuin miehen. Tämä suhtautumistapa kuin jo. kasvunsa täyttänyt ..· · ·
21666: esiintyy sekä henkisen ·että rtimniillisen Edellä esitetyin perustein~ elidotanune
21667: työn paikkaamisessa, huolimatta siitä, että eduskunnan päätettäväksi toivmätiksen, ·
21668: työ tulee samalla tavalla suoritetuksi. Täten
21669: nainen siis on asetettu palkannauttij~na että hallit1.ts antaisi Edit!Htiu.nnalle
21670: toisarvoiseen ru3emaan miehen· rinnalla •ky- esityksen naisten ja nuorten työn-
21671: vyistään huolimatta ja saatettu imkaralli- tekijäin palkk,a'Ukscn jij,rj~stä,rnis'estä
21672: man taloudellisen puristuksen alaiseksi 'kuin sillä tavoin, että niin ruttrni{llis&iL
21673: mies. On kuitenkin otettava huomioon,' että kuin henkisen työn tekijälle mäkset-
21674: sellaiset elämän väl,ttämättömifdet kUin taisiin sama palkka sa!maSta .työ~ä
21675: puut tai polttoaineet, huoneen vuokrat, va-
21676: . ;"1
21677: ikään ja sukuptwleen katsoniatta. ·
21678: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
21679:
21680: Olga Virtanen. Eino Kujanpää.
21681: Anna Nevalainen. Sulo Muuri.
21682: Elli Stenberg. Toivo Kujala. , .
21683: Lauri Myllymäki Aimo Aaltonen.
21684: Juho M'åkelä. Kaisu-Mirjami Rydbf:rg: ,
21685: Konsta Talvio. Hertta Kuusinen. ·
21686: Ville Pessi. Tyyne Tuomillen~
21687: Cay Sundström. Matti Buhta. ·
21688: Eino Tainio. Juho Bukari.
21689:
21690: :'
21691: 486
21692:
21693: X,u;. - Toiv. al. N:o 198.
21694:
21695:
21696:
21697:
21698: Miettunen y. m.: Metsätyöpalkkojen korottamisesta ja palk-
21699: katarkkailun tehost,amisesta.
21700:
21701: E d u s k u n n .a ll e.
21702: Metsätyöväen palkkaus meidän maas- vosten ja tarvittavan väilineistön nopeasta
21703: samme on suhteelilisesti heikompi, kuin työ- kulumisesta, varsinkin nykyisen rehunpuut-
21704: väestön palkkaus muiden tuotantoalojen 'teen aikana. Maamme pienv,iljelijät ja hei-
21705: prulveluksessa. Suurimpana syynä tähän dän taloutensa ovat tässä suhteessa saaneet
21706: on ollut se, että metsätöistä valtavan suu- kantaa raskaan lisäkuorman, kun suorite-
21707: ren osan suorittavat metsien pienomistajat, tus,ta työstä ei ole maksettu riittävää kor-
21708: jotka omista metsistään ovat myyntejä suo- vausta. Osaltaan tästä on johtunut hevo-
21709: rittaneet hankintoina. Tämän lisäksi eri- senomistajien haluttomuus osallistua riittä-
21710: koisesti pienviljelijät kaikkialla maassa ovat väJllä teholla metsäajoihin. Lisäksi man
21711: maatalouden sivuansiotöinä turvautuneet pieni 1liikkumavara metsäajotaksoissa on
21712: metsätöihin 'laajassa mitassa. Niinpä var- vaikeiden luonnonesteiden sattuessa aiheut-
21713: sinkin hevosajot metsätöissä ovat melkein tanut myöskin erikoisesti Pohjois- ja Itä-
21714: yksinomaan pienviljelijäin sivuansiotyönä Suomen metsätyömailla hevosajoissa vai-
21715: suorittamia. Tällainen kehitys yleisten työ- keuksia.
21716: olojen kannalta on monessa suhteessa hyvin Hevosmiesten ja hakkuumiesten palkkoja
21717: myönteinen, mutta on siinä nimenomaan toisiinsa verrattaessa on suhde kehittynyt
21718: palkkauksessa esiintynyt epäkohtia, joihin entistä enemmän hevosmiesten kannalta
21719: yhteiskunnan taholta olisi saatava nopeasti epäedulliseen suuntaan. Hyväksyttyjen
21720: korjauksia. Näin on asianlaita erikoisesti urakkapalkkataksojen yhdistäminen niin,
21721: hevosenomistajien kohdalla metsä,töissä. että kaato ja ajo lasketaan yhteen kuulu-
21722: Hevosten hinnat ovat nykyisin oNeet jo vaksi, on käytännössä johtanut siihen, että
21723: useamman vuoden tavattoman korkeat. hevosmies yleisesti joutuu oman palkkansa
21724: Myöskin va:ljaiden ja ajokaluston arvo on kustannuksella nostamaan kaatomiehen
21725: entiseen verrattuna varsin korkea. Hevo- pa!lkkaa si1lloin, kun hyvistä kaatomiehistä
21726: nen valjaineen ja ajokrulustoineen edustaa on puute. Asia pitäisi voida käytännössä
21727: nykyisin pienviljelijän taloudessa niin joustavasti niin hoitaa, että hevosmies ei
21728: suurta paaomaa, että sen taloudellinen joudu omakohtaisesti kärsimään kunnolli-
21729: käyttö vaikuttaa ratkaisevalla tavalla koko sen ja tottuneen kaatotyövoiman puut-
21730: ta!louden yleiseen kannattavaisuuteen. Jo- teesta,
21731: kaiselle metsäajoissa itse mukana oHeeHe on Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
21732: tunnettua, että 2-3 kk. ajoaika vuosittain kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21733: metsätöissä rasittaa hevosta niin paljon,
21734: että tästä johtuen hevosen käyttöikä lyhe- että hallitus metsätyöpalkkoja jär-
21735: nee usealla vuodella siitä, mitä hevonen jestäessäii1t nostaisi työpalkat ny-
21736: kestäisi yksistään maataloustöihin käytet- kyistä oikeudenmukaisempaan suh-
21737: tynä. Sen lisäksi hevosen käyttöarvo las- teeseen muihin työaloihin verrattuna
21738: kee vuosittain raskaiden metsäajojen vuoksi ja tehostaisi palkkatarkkailua, ettei-
21739: maataloudessa varsin huomattavasti. vät hevosenomistajat metsäajoissa
21740: Metsäajotaksoja määriteltäessä ei tähän joudu epäedullisempaan asemaan,
21741: mennessä ole riittävästi huomioitu sitä met- kuin mitä nykyistä oikeudenmukai-
21742: sim.joista aiheutuvaa normaalista suurem- semmin normeeratut palkat edellyt-
21743: paa pääoman kuoletusta, joka aiheutuu he- tävät.
21744: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
21745: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
21746: Markus Niskala. Lauri Kaijalainen.
21747: 487
21748:
21749: X,h. -Toiv. al. N:o 199.
21750:
21751:
21752:
21753:
21754: Muikku y. m.: Esityksen a,ntarnisesta laiksi puutavaran
21755: työmittauksesta.
21756:
21757:
21758: E d u s k u n n a ll e.
21759:
21760: Vuoden 1937 valtiopäivillä hallituksen •tahallisesti viivytetyn, joten metsätyönanta-
21761: eduskunnalle antaman esityksen n: o 116 jat saavat ja.tkuvasti vaatia 1{}-25 %: n
21762: ilaiksi puutavaran työmittauksesta johdosta ylimittaa .työntekijältä ilman palkkakor-
21763: on eduskunta ilausunut toivomuksen, että vausta, mikä taas on ollut omiaan huomat-
21764: haLlitus otbaåsi kiiroolilisesti harkitt·avaksi, tavassa määrässä heikentämään metsätyö-
21765: mi1'lä tavoin [akia puutavaranmittauksesta läisten palkkatasoa.
21766: ja sen !edellyttämää m:i<ttaussääntöä voi- Kun ei ole oikeudenmukaista vaatia
21767: taisiin soveltaa myös työntekijäin "ja metsätyöläisiä enempää kuin muitakaan
21768: työnantajain välisissä työmittauksissa ja an- työntekijöitä suorit.tamaan työtä ilman käy-
21769: taisi siitä esityksen eduskunnalle. pää työpaikkaa, niin on välttämätöntä, että
21770: T.ämä:n jiilikeen on asia ollut käsit.el- metsätyönantajat veivoitetaan maksamaan
21771: tävänä eri instansseissa ja viimeisimmäksi työntekijöille palkkaa jokaiselta metrikuu-
21772: 3() päivänä marraskuuta 1944 on valtioneu- tiolta ilman ylimittaa.
21773: vosto sosialiministeriön esittelystä asettanut Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
21774: komitean tekemään ehdotuksensa. ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toi-
21775: Kun työntekijäin ja työnantajain koh- vomuksen,
21776: dalta on työmittaussäännön muutos ollut tä-
21777: ten jo lähes 8 vuotta vireillä eikä vieläkään että hallitus antaisi Eduskunrwlle
21778: ole ratkaisua tiedossa, niin asianomainen kiit·eeUisesti esityks~n puutOIVaran
21779: metsätyöläisten ammattiryhmä katsoo tältä työntekijäin ja työnantajain välisestä
21780: kohdaltaan tarpeen vaatimaa lainsäädäntöä työrnittauksesta.
21781: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
21782:
21783: Otto Muikku. Isak Penttala.
21784: T. Bryggari. Alpo Lumme.
21785: Elli Nurminen. J. F. Tolonen.
21786: Aino Lehtokoski Heikki Simonen.
21787: Samuli Tervo. Matti Lepistö.
21788: Valto Käkelä. P. A. Karjalainen.
21789: Yrjö Welling. Walter Kuusela.
21790: Juho Pyy. A. K. Paasivuori.
21791: Juho Kuittinen. Kaisa Hillelä.
21792: K. Hakala. Edvard Pesonen.
21793: Penna Tervo. Varma K. Turunen.
21794: Urho Kulovaara. Yrjö Kallinen.
21795: Juho Karvonen. Kauko Andersson.
21796: Yrjö Kilpeläinen. Viljo Rantala.
21797: H. S. Pesonen. Martta Salmela-Järvinen.
21798: Valfrid Eskola. Väinö Kivisalo.
21799: 488
21800:
21801: X,ts. - Toiv. a.l. N:o 200.
21802:
21803:
21804:
21805:
21806: Kulova.a.ra. y. m.: Esityksen antamisesta työnt~kijäin vuosi-
21807: lomalain muuttamisesta.
21808:
21809:
21810: E d u s k u n n a ll e.
21811:
21812: Puhutaan paljon kansalaisten tasa-ar- Työmiehiä, tehdastyöläisiä ja heidän
21813: 1
21814:
21815:
21816: vosta. Varsinkin nykyään katsotaan ole- perheittensä jäseniä . . . . . . . . . . . . . . 99
21817: van selvää ja luonnollista, että kansalaisia Liikemiehiä, iliikeapulaisia ja heidän
21818: olisi kohdeltava tasa-arvoisina. Mutta ei perheittensä jäseniä . . . . . . . . . . . . . . 21
21819: riitä, että siitä vain puhutaan. Kansalais- Virkailijoita ja heidän perheittensä
21820: ten tasa-arvoisuutta on myös käytännössä jäseniä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
21821: toteutettava. Konttoristeja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
21822: Työläisten vuosiloman pituus on yksi se:l- Ytlioppilaita ja korkoakoululaisia . . . . 4
21823: ~ainen asia, jossa, todelliset vuosiloman an- Poliisi-, rautatie- ja postihenkilökuntaa 7
21824: tamisen syy,t huomioonottaen, olisi korjaus Palvelijatta:ria ja maat. 1työl. . . . . . . . . 23
21825: :tässä suhteessa tehtävä. Viran ja toimen Opp_i- _ja ..~mmattikoululaisia . . . . . . . . 2
21826: haltijat ja työläiset ovat nykyään kuin Menm1eh1a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
21827: kaksi eri kastia, niin erilaiset ovat heidän Autoilijoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
21828: vuosilomansa Hman ~asiaillista syytä. Syy Kä~it!öläi~~ä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
21829: on vain se, että toinen on viran tai toimen TyonJohtaJia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
21830: haltija, toinen on työläinen. Tohtoreita ja maistereita . . . . . . . . . . . 3
21831: Joku sanoo, että virastossa työskentele- Sairaanhoit. ja kätilöitä . . . . . . . . . . . . 3
21832: minen on enemmän terveyttä rasittavaa Yht. 246
21833: kuin työläisen työ, ja siksi virka- tai toimi-
21834: huoneessa työskentelevä tarvitsee pitemmän On heippo nähdä, missä ammateissa on
21835: virkistysloman. Tämä ei kuitenkaan pidä suuri sairastunoitten luku. Näin ,tuberku-
21836: paikkaansa. Päinvastoin useimmat rtyöt loosissa, mutta useimmissa taudeissa on sai-
21837: tehtaissa pölyn, lian ja kaasujen vaikutuk- rastunoitten luvut suunnilleen samantapai-
21838: sesta ja hermoja kuluttavan työtahdin ta- set.
21839: kia rasittavat ihmistä paljon enemmän. Erinäisten kaupunkien työläiset, m. m.
21840: Monet raittiissa :ilmassa tehtävät työt taas Helsingin, Turun ja Tampereen, pääsevät
21841: työn raskauden takia kuluttavat ihmistä. suunnihleen saman pituiseen lomaan kuin
21842: Hyvänä rasittajana voi o1la myös kuumuus viran ja toimen haltijat, mutta Helsingissä
21843: ja kylmyys. ja Tampereella vasta liian monien vuosien
21844: Numerot elävästä elämästä osoittavat, jä!lkeen niinkuin tietääksemme valtion ko-
21845: että työläisten työ on enemmän terveyttä nepajoissakin. Elävä todellisuus sanoo täs-
21846: rasittavaa kuin virastortoimi. Sen osoittaa täkin hyvin selvästi vaatimuksensa, saman
21847: m. m. Varsinais-Suomen Parantolan viime parantolan vuosikertomuksen luvusta:
21848: vuoden vuosikertomuksessa luku:
21849: Parantolasta poistuneitten ikä,
21850: Poistuneiden potilaitten ammatti: näkyy seuraavasta:
21851: Opettajia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Miehiä Naiala Yht.
21852: Talollisia ja heidän perheittensä jäse- 6-10 v. 0 •••••••• 1 1 2
21853: niä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 11-15 , ••• 0 ••••• 2 6 8
21854: Pientilallisia ja heidän perheittensä 16-20 0 •• 0. 0 ••• 29 22 51
21855: jäseniä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 ~1-25 " 0. 0 •••••• 21 23 44
21856: "
21857: X,1s. - Knlovaara y. m. 489
21858:
21859: Miehiä Nai~la h t.
21860: nilla työläisilla taas saattaa ohla suurempi
21861: 26-30 T. ...•.•. 0. 16 20 36 palkka kuin osalla viran ja toimen halti-
21862: 31-35 •• 0 15
21863: •••••• 16 31 joita, vaikka vuosiloma on lyhyempi. Se
21864: 36--40 "" • 0 0. 240 ••• 0 12 36 ei siis ole pwlkkakysymys, vaan kastikysy-
21865: 41-45 • • • 0 16•• 0. 0 7 23 mys, joka 'on luonnotonta.
21866: 46-50 ",, ••• 0 4••• 0. 3 7 KansaJaisten tasa-arvoisuus ja työkun-
21867: yli 50 ••••••• 6 0. 2 8 toisuuden ylläpitäminen siis vaativat, että
21868: "
21869: Yhteensä 134 112 246 työläiset ja ylimääräisten tointen haltijat
21870: olisi saatettava heille kansalaisina kuulu-
21871: '"aan samaan asemaan kuin viran ja toi-
21872: Sairastuneitten luvut eri ikäkausina näyt- menhaltijat. Useitten työläisten dyhyitten
21873: tävät vaativan, että lomat olisi saatava ltäy- työsuhteitten vuoksi olisi kuitenkin työläi-
21874: simittaisina mahdollisimman lyhyen palve- siile varattava vuosilomaa tai lomakor-
21875: ~usajan jälkeen. Numerot puhuvat vaka- vausta myöskin lyhyistä palvelusajoista,
21876: vaa ja ymmäTrettävää kieltä. tietysti samassa suhteessa.
21877: Ehkä on lisäksi vielä huomautettava, Edelläsanotun perusteella: kunnioittaen
21878: että viran ja toimen haitijoissa on paljon ehdotamme eduskunnan hyväksyttäviiksi
21879: virkailijoita, joitten työkin on täysin sa- toivomuksen,
21880: maD!laista kuin työläisten. Se ero vain on,
21881: että he ovat vakinaisessa palkkaluokassa. että hallitus kiireellisesti antaisi
21882: Voitanee myöskin huomauttaa, että vuo- Eduskunnalle esityksen työntekijäin
21883: siloman pituus on palkkakysymys. Sitä se vuosilomalain muuttamisesta siten,.
21884: ei kuitenkaan ole, koska viran ja toimen että sanotun lain nojalla vuosilo-
21885: haltijoihla toisiUa on pieni palkka, liiankin maan oikeutetut saatettaisiin loma-
21886: pieni, ja toisilla huomattavankin suuri, etuihin nähden samaan asemaan vi-
21887: vuosiloman ollessa suunnilleen saman. Mo- ran ja toimen haltijain kanssa.
21888: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
21889:
21890: Urho Kulovaara. J. F. Tolonen.
21891: Miina Sillanpää. Väinö Kivisalo.
21892: Aino Malkamäki. Heikki Simonen.
21893: Alpo Lumme. Valfrid Eskola.
21894: Walter Kuusela. Kalle Jokinen.
21895: H. S. Pesonen. Kauko Andersson.
21896: Valto Käkelä. Otto Muikku.
21897: Eino Raunio. Elli Nurminen.
21898: Yrjö Welling. Yrjö Kilpeläinen.
21899: C. 0. Frietsch. Ma.Nta Salmela-Järvinen.
21900: Jussi Raatikainen. Yrjö Kallinen.
21901: Edvard Pesonen. Juho Pyy.
21902:
21903:
21904:
21905:
21906: 62
21907: 490
21908:
21909: X,19. - Toiv. al. N:o 201.
21910:
21911:
21912:
21913: Jokinen y. m.: Esityksen antamisesta työntekijäin vuosi-
21914: lomalain muuttamiseksi.
21915:
21916: E d u s k u n n alle.
21917: Vojmassaol~evassa työnrtekijäin vuosiloma- ranta.a, nä~ shlltä, ~ttä ne ol.oswhtoot,
21918: laissa (a,runettu 21 •päå.vänä hiuhJtiku,urta joissa. mootaloustyöväk:i ielLää jla; ltyöskoooo-
21919: 1939) säädiatään maat4llkmdessa ltyÖSikoot~e1e l,ee, itullieVOJt vielä ltoistaJiseiksi jäämään huo-
21920: väin työntekijäin vuosHomista m. m. seurrua- maltltavastiikin hoolllOilliililltki ikuin llllll:idoo.
21921: VIlilll: ,Kun työsopimus !koskee maanviJ.je- alojoo työnteik;iJjäiin. Varitklk.a 16Sim. V!ll~IIIllis
21922: [yiksoon tali sen silvueil.inllmilnoihin ilruuluv,ia treiHa olieva i100!3Jta~ouden rt;yöa.iJklaJJruki srarutJrui-
21923: tahi väHrt:;tömästi maa:talolli:1en yhrbeydessä s:iiin aliikooJlJ, n.i.in näy!tltää si!Ltä, etttä sen-
21924: tieh!täviä :töiJtä 1~1 lllll1uta selilOOsita ilmnlsi- kään nojalla ei sen eikä teollisuustyÖiläisten
21925: luontoista työtä, josSia tlOiman a:ntaminen olosuhteivt.en eri'laisuutta saada Jopurllisesti
21926: k~.ut,ena rtUJOttaåsåi vaikooksia ymtY'ksen tasoitetuksi.
21927: toiminooilile, laskretJruan. 1työsuhtoon ja.tlkmmi- HUOII1iioon ottaen maa,tailous.työvä!estön
21928: nen syyslmu:n 1 päivän: sijasta joutloowun sosia&:isten olosuhteiltiten ja heidiäJilJ työsuh-
21929: 1 päivään." Täit1en on jo i1tse lain sanon- t,eiltrt:lelns:a huOiilJOiil1imuus mruih!iln •työnte!kijä-
21930: n.assaki:n rmootailoustyörumtajitUe an.nelttu .ryhmåin verralbtuna seikä ma:a'tiallouscyön
21931: mahdollis1l!US a.nrtaa s:a:notun relinikretinon el'linomaiSien :mSkaan laadnm, on mileiOOs-
21932: a:la1la ltyöSlrenoolJev:hlJ.Je 1työntclcijöiilil.!e lain tä:mme täyls!in tkohtwu:Hista, e:titä .:trlooitaJou-
21933: määräämä v.uos:iloma vaillclmpra. rta:lvåsaikraltlin. den työntekijöitä hyvitettäisiin tämän
21934: Näim. oU1en mrualtailKl!Uden ltyöntelkiJrut jourtm- johdOS!tia :nykyisrt::ä pit.emmäHä ViUOSii10!llla[[a.
21935: vat VUIOIShloma~ed'lln sulllbee:n huOIIllaltt.avasti Saanatlla ol:im mieLestämme !tUJttkit.tava mah-
21936: toiseen asemaan kuin muut, esim. IOOolli- doWlisuuiksia muuttaa VUJOShloma;l~Rm IlllaJa,-
21937: suuden työntekijät, joi1~1e v:uooiil.oma r011 oo- :t.ruloUJStyöväikeä lkook!evia säädöksiä niin, ~trt:ä
21938: netJm,va kesäailkaiaa1. wwsiloma oillisi heillil~in anoobt.ava ikJesä-
21939: Ma.a,t,a:loUSityövä<en tyOOlot., :työpäivän pi- aikaan seik:ä. etttä loma olisi ~va hcilJe
21940: twuden .najoiltit:iama:tromruus ja viiikobtalisen ka.ikiissa ltJa,pa~ yhtäj8!ksoisenra.
21941: lomapäivän puut:tJumimm, ikUJteilli on ooim. Näillä perusteilLa ehdotamme eduskun-
21942: lai;ta ikarjataloustyöntelcijäå.n su.htoon, aset- nan pä'ätettäväiksi toivomuksen,
21943: .tawat tämän &an !työläiset y1oonsäJkö.;n !patl-
21944: jon hUIOil1iompaan asemaan ikuirn muiden atlo- etträ hallitus kiireellisesti antaisi
21945: jern työmetkiijät. Näiden sos~ben eltuj.en Eduskunnalle esityksen 21 päivänä
21946: eriil!aisfuudesta joh1:n1u v;a.rmaa.nkin osittain huhtikuuta 1939 annetun työnteki-
21947: myös se lllOOilta.pa:ko, jolm vi~meisten w.o- jäin vuosilomalain muuttamiseksi
21948: si.leml Mkaoo: on il:iin pelottava:lJa tav;aiHt(l niin, että ma.atalouden työntekijäin
21949: vähootänyit ma.at,aloude:n !työvoimaa ja vaa- mwsiloma säädettäisiin nykyistä pi-
21950: ra;Illtalll\llt it:ämrun ikansamme rt!Oii:rneenrtuloH€ ;temmäksi ja että loma olisi annet-
21951: elirnitä.TikleänJ !tuotannon aJ,a:n itoimi.nrt:a;a, tava asianomaisille työntekijö~1le
21952: Huolimatlta siJirt:Jä, että maatallo1ldea1 ltyön.- kesäaikana sekä kaikissct tapauksissa
21953: tekijäin sosiaalisiin oloihin on viime aikoina yhtäjaksoisena.
21954: kiinnitetty hnlomiot.a ja .niiltä y;riiOOtity pa-
21955: Helsil~issä 18 p·ruivänä. hu~uurt:.a. 1945.
21956: Kalle Jokinen. Heikki Simonen. Kaisa Hiilelä.
21957: Viljo Rantala. Walter Kuusela. E. Pusa.
21958: Eetu Karjalainen. Jalmari Kulmala.. Matti Lepistö.
21959: Edvard Pesonen. Juho Karvonen. Valto Käkelä.
21960: Eino Raunio. H. S. Pesonen. Urho Kulova.ara.
21961: Aino Malkamäki. Alpo Lumme. Juho Kuittinen.
21962: Onni Peltonen.
21963: 491
21964:
21965: X,2o. - Toiv. al. N:o 202.
21966:
21967:
21968:
21969:
21970: Lång y. m.: Esityksen antamisesta työntekijäin vuosiloma-
21971: lain muuttamiseksi.
21972:
21973:
21974: E d u s k u n n a ll e.
21975:
21976: Yhteiskunnallista turvattomuuden tun- myöskin epäoikeudenmukainen rajoitrtaes-
21977: netta ja epävarmuuden tilaa työntekijäin saan työntekijän oikeutta lornakorvaukseen
21978: keskuudessa on osaltaan ylläpitämässä se siinä tapauksessa, että hän joutuu purka-
21979: että kaikkien työnt·ekijäin samanlainen oi- maan työsuhteen useinkin vain sen vuoksi,
21980: keus lomaan tai loman korvaukseen ei ny- että hänellä on tiedossa uusi piternpiaikai-
21981: kyisin voimassa olevan ·työntekijäin vuosi- nen, ammattiaan ja .taipurnuksiaan vastaava
21982: lo:mallain mukaan dle taatltu. Varsinkin se- työpaikka.
21983: sonkiluontoisissa töissä, kuten rakennuksilla Vaikeaa on myöskin käsi.ttää, minkä
21984: työskente~evien kohdalta, on laki osoittau- vuoksi kuolleen työntekijän oikeudenomista-
21985: tunut puutteelliseksi. jat eivät olisi oikeutettuja saarnaan hänelle
21986: Lain 8 § : n 1 kohdan mukaan ehnät esim. kuuluvaa loman korvausta, mikä rajoitus
21987: sellaiset työntekijät, jotka ovat ol:1eet työssä esiintyy myös viimemainitussa lain koh-
21988: enemmän kuin 6 kk., mutta eivät 1 vuotta, dassa.
21989: saa 6 kk. ylimenevältä ajalta lomakorvausta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21990: Ja kuitenikin eduskunta sanotun iJ.ain sää- ·eduskunnan . hyväksyitt.äväksi toivomuksen,
21991: täessään on periaatteessa hyväksynyt työn-
21992: tekijälle maksettavaksi lyhyemmältakin että hallitus antaisi Eduskunnalle
21993: ajalta 1omakorvauksen, kuten työnrf:,ekijäin esityksen, jossa työntekijäin vuosi-
21994: vuosilomalain 9 § :n 1 kohdassa määrätään. lomaZaissa olevat edellämainitut puut-
21995: Sesonkitöiden luonteen huomioon ottaen teet ja rajoitttkset poistetaan.
21996: on sanotun ·lain 8 §: n 2 momentin 2 kohta
21997: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
21998:
21999: Toivo Lång. Toivo Kujala.
22000: Hugo Manninen. Reino Uusisalmi.
22001: Jalmari Kulmala. Eino Roine.
22002: Vilhelm Riihinen. Vihtori Metsäranta.
22003: Nestori Nurminen.
22004: 492
22005:
22006: X,:n. - Toiv. al. N :o 203.
22007:
22008:
22009: Lepistö y. m.: Metsä- ja uittotyöläisten lomakOf'Vausrakojern
22010: suorittamisesta.
22011:
22012: E d u s k u n n a 11 e.
22013: Metsä- ja uittotyöläisten lomakorvausra- edellyttämällä tav·aUa. Vuosilomamerkkej•ä
22014: hojen suorittamisesta on käytännössä ilmen- esim. ei va;ltion taho1ta ole tähän mennessä
22015: nyt työnantajien kesken eriLaisia menettely- toimitettu, jon!ka vuoksi korvaus on täyty-
22016: tapoja, jopa epäselvyyttäkin. Useassa ta- nyt suorittaa rahassa.
22017: pauksessa ei mainituiHe työntekijöHle ilman Lomakorvauskysymys on sosiaalisen lain-
22018: työntekijäin vaatimusta ja oikeudenkäyn- säädännön alaan kuuluvoa ·asia. Siksi on
22019: nin uhkaa makseta mainittua lomakor- alistettava haTikittavaksi, eikö yhtenäisen
22020: vausta. menettelytava;n saavuttamiseksi lomakor-
22021: Työntekijäin vuosilo:rruailaki 21. 4. 1939 vausrahojen suorittamisessa metsä- ja uitto-
22022: määrää lyhytaikaisissa 'töissä olleelle !työn- työläisille olisi valtioneuvoston taholta an-
22023: tekijälle, jonka .työsuhde on jatkunut vä- nettava työnantajille yhtenäiset ohjeet joko
22024: hintään kolme viikkoa, mutta ei kuutta niin, että mililili on kysymys henkilöistä,
22025: !kuukautta ja jolla siitä syys•tä ei ole oi- joille lomakorvaus !latn mukaan tulisi ky-
22026: keutta vuosilomaan, työsuhteen päättyessä symykseen, metsä- ja uittotöiden ltili.mmtik-
22027: maksettavaksi korvausta loman pitämistä suissa loma;korvauksena suoritetaan 3. 6 sa-
22028: varten 3.6 sada1ta hänen sinä aikana an- dalta kunkin työläisen tillissä tulevasta
22029: saitsemastaan rahaprulkasta, ylityöstä saatua rahapa:lkasta., ajotöissä tietenkin vain mie-
22030: ansiota kuitenkaan lukuunottamatta. hen ansion mukaan, tai sitten se suoritet-
22031: Valtioneuvoston päätöksessä 11. 7. 1941 ltaisiin lopputilissä. Nykyinen käytän.tö,
22032: lyhytaiikaisina pidettävistä töistä maksetta- joHoin lomakorvaus suoritetaan joko tilin-
22033: v.aan. vuosilomakorvaukseen nähden maini- maksun yhteydessä, •lopputilissä tai ei ollen-
22034: taan m. m. metsä- ja halonhahlmut niihin kaan, vaikuttaa häiritsevästi metsätöiden
22035: liittyvine kuljetuksineen, satamissa ja nii- suoritukseen ja saattaa työntekijät epävar-
22036: hin verrattavissa la.stauspaikoissa suoritet- muuteen il:ain heille suomista oikeuksista.
22037: tavat la.staus- j·a purkaustyöt sekä lauttaus- MetsäP'alkkatarkkailun yhteydessä olisi
22038: ja uittotyöt. valvottava, että työnantajat suorittavat lo-
22039: La.staus- ja pu~kaustöi!tä suorittaville makorvaukset työntekijöiLle.
22040: työntekijöiUe on korvaus työsuhteen päät- Edellä olevan perusteella ehdotamme
22041: tyessä suoritettava, vaikka työsuhde ei oli- kunnioittaen eduskunnan 'lausuttavaksi toi-
22042: sikaan jatkunut kolmea viikkoa. vomuksen,
22043: VuosHomalaiki määrää edelleen, että työn-
22044: antajan tulee suorittaa mainittu korvaus että hallitus antaisi yhtetnäiset oh-
22045: kiinnittämällä työntekijälle antamaansa. jeet metsä- ja uittotyöläisten loma-
22046: vuosilomakirjaan vuosilomamerkkejä kor- korvausten suorittamisesta; ja
22047: vausta vastaavasta arvosta. että metsäpalkkatarkkat1ijat vel-
22048: Käytännössä ei vuosilomalain määräyksiä voitettaisiin valvomaan, että lomakor-
22049: kuitenkaan ole voitu sovelluttaa aivan lain vausrahat työntekijöille suoritetaan.
22050: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1945.
22051: Matti Lepistö. Otto Muikku. Urho Kulovaara.
22052: Heikki Simonen. Kalle Jokinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
22053: Jussi Raatikainen. P. A. Karjalainen. Martta Salmela-Järvinen.
22054: Eino Raunio. Varma K. Turunen. Väinö Kivisalo.
22055: Valfrid Eskola. Samuli Tervo. Aino Malkaniäki.
22056: Walter Kuusela. G. Andersson. Isak Penttala.
22057: Edvard Pesonen. Penna Tervo. H. S. Pesonen.
22058: Juho Karvonen. J. F. Tolonen. Miina Sillanpää.
22059: T. Bryggari. K. Hakala.
22060: 493
22061:
22062: X,22. - Toiv. al. N:o 204 .
22063:
22064:
22065:
22066: . E. Pesonen y. m.: Toimenpiteistä lornankäyttöpaikkojtn
22067: hankkimiseksi ja ylläpitämiseksi.
22068:
22069: E d u s k u n n a ll e.
22070: V aitioneuvosto asetti heinäkuun 21 p: nä suoritettiin marraskuussa 1943 ja pitkäksi
22071: 1938 komitean kiireellisesti tutkimaan mah- osoittautunut nimi lyhennettiin Lomaliitto
22072: dollisuuksia loma-aikojen .tarkoituksenmu- r.y:ksi.
22073: kaiseksi käyttämiseksi ja .tekemään ehdotuk- Tämän ny.t oloissamme suurimman kansa-
22074: sensa toimenpiteitä varten tässä suhteessa laisjärjestön muodostavat kaikki työnteki-
22075: sekä laatimaan alustavat kustannuslaskel- jäin ammatilliset ja sivistykselliset järjestöt,
22076: mat. Komitea jätti mietintönsä valtioneu- kaikki työnantajajärjestöt, kaikki osuuskau-
22077: vostolle toukokuun 10 p: nä 1940. Tässä ko- palliset ja maataloudelliset keskusjärjestöt
22078: mitean mietinnössä oltiin sitä mieltä, että sekä kymmenet aatteelliset ja taloudelliset
22079: vaikka lomanvieton järjestely rakentuukin järjestöt ja yhtymät. Sääntöjen mukaan on
22080: lomansaajien ja vapaitten elinten toiminnan liiton tarkoituksena ,levittää ·tietoa oikean
22081: moninaisuuden ja niiden oman joustavuu- lomankäytön sosiaalisesta ja terveydellisestä
22082: den varaan, ei meilläkään voitane tulla toi- merkityksestä sekä edistää kaikkia niitä toi-
22083: meen ilman keskittävää elintä, jossa olisi menpiteitä, joiden pyrkimyksenä on loma-
22084: edustettuna paitsi lomantantajia ja -saajia kotien, kansankylpyläin, viikonloppumajo-
22085: myöS kunnat ja valtiovalta. Tällaiseksi ko- jen ja muiden kansan laajoille piireille tar-
22086: mitea ehdotti sosiaaliministeriön yhteyteen koitettujen halpojen lomankäyttöpaikkojen
22087: perustettavaksi erityisen lomankäyttötoimi- hankkiminen ja ylläpitäminen."
22088: kunnan, joSsa eräillä vaLtion hallinnon Neljän vuoden toiminta-ajastaan huoli-
22089: aloilla olisi edustajansa ja näitten lisäksi matta a}kaa Lomaliiton toiminta olla tun-
22090: tärkeimmillä vapailla järjestöillä ja harras- nettua yli maan. Noin 5,000 vähävaraista
22091: tuspiireillä omat edustajansa. ja suuriperheistä äitiä ja ylirasittunutta
22092: Sota-ajan keskeyttäessä jatkuvan työn lo- naistyöntekijää sekä joukko lapsia on saa-
22093: mankäy.tön järjestämiseksi ehdotti Työväen nut liiton ylläpitämissä JomakyHssä Punka-
22094: Matkailuliitto marraskuussa 1940 maamme harjulla, Suolahdessa y. m. 2 viikon vapaan
22095: ke8keiselle matkailujärjestölle, Suomen 1\'Iat- täysihoito~oleskelun. Liiton kansankylpy-
22096: k:ailijayhdistykselle, yhteistoimintaa erityi- Iässä Heinolassa saavat lähinnä reumaa,ttis-
22097: sen lomankäytön keskusjärjestön perusta- ten tautien runtelemat kansalaiset nykyai-
22098: miseksi. Aloite sai heti suopean vastaan- kaista lää:ke- ja kylpylähoitoa tuskiensa lie-
22099: oton, ja järjestöt asettivat yhdessä komi- vittämiseksi. Lomaliiton toiminnan tarkoi-
22100: tean asiaa valmistelemaan. Vaikkakin asia tuksena on yhteh:kunnallisen oikeudenmu-
22101: näin jäi olosuhteiden pakosta vapaiden kan- kaisuuden toteuttaminen ja työnsä ääressä
22102: salaisjärjestöjen edelleen kehitettäväksi, pi- väsyneiden ja sairastuneiden kansalaisten
22103: dettiin välttämättömänä, että valtiovaLta- työvoiman palauttaminen sekä elämänroh-
22104: kin olisi uudessa elimessä edustettuna. Ko- keuden kohottaminen, sillä kansalaisten työ-
22105: mitea laati tulevalle järjestölle, jonka ni- voima on tällä hetkellä yhteiskuntamme kal-
22106: meksi pantiin Lomankäytön Keskusliitto lisarvoisinta pääomaa. Kun vielä viit-
22107: r. y., sääntöehdotuksen, ja Aulangolla 18 .taamme siihen, että maassamme on perheen-
22108: päivänä helmikuuta 1941 liitto päätettiin äitien lisäksi noin 800,000 palkkatyöstä elä-
22109: perust4la kokouksessa, jossa edustettuina vää, joille ~ainsäätäjä on myöntänyt vuosit-
22110: olivat Suomen Matkailijayhdistyksen ja tain loma-ajan ja joille olisi valmistettava
22111: Työväen Matkailuliiton lisäksi Suomen Ret- mahdollisuus heidän varojensa edellyttä-
22112: keilymajajärjestö sekä valtiovallan puolesta mään ja tarkoituksenmukaisesti vietettyyn
22113: sosiaaliministeriö ja kulkulaitosten ja yleis- vuosilomaan, on lyhyesti .tullut osoitettua
22114: ten töiden ministeriö. Sääntöjen tarkistus I"'omaliiton yhteiskunnallinen tehtävä. Lii-
22115: 494 X,22. - Lomankäyttöpaikat.
22116:
22117: tol:la on o1lut illo todeta, että sen toimintaa entistä lujemmin ottein. Tässä .tarkoituk-
22118: ovat jäsenyydellään epäitsekkäästi tuke- sessa olisi esim. Kansanelälrelairtolksen raho-
22119: massa kaikki yhteiskuntapiirit ja sen työs- jen sijoitusmääräyksiä sikäli tarkistettava,
22120: kentelyn on monin tavoin tunnustanut että sen varoja voitaisiin käyttää uusien
22121: myöskin valtiovalta. lomakylien ja kansanparantolain rakentami-
22122: Kun Lomaliiton toiminta vallinneista seen sekä ylläpitämiseen. Mutta meillä olisi
22123: poikkeuksellisista oloista huolimatta on myöskin, kuten Ruotsissa, tunnustettava,
22124: päässyt kehittymään yhteiskuntaa terveesti että jos urheilu katsotaan kansan ruumiil-
22125: kohottavaksi ja sillä on lukuisia suunnitel- lisen kunnon ja työkyvyn säilyttämisen kan-
22126: mia uusien lomakylien, täysihoitolain ja vii- nalta valtion tuen arvoiseksi, niin olisi
22127: konloppukohteiden valmistamiseksi kansan myöskin tarkoituksenmukaisesti käytetty
22128: laajoille piireille, se toivoo saavansa tässä lakisääteinen vuosiloma tunnustettava voi-
22129: työssään valtiovallan tukea myöskin siinä mien uusimiseksi ja elämänrohkeuden ko-
22130: muodossa, että valtion omistamia kouluja ja hottaja:ksi. V a1tion myöntäessä veikkaus- ja
22131: laitoksia sekä muitakin kiinteistöjä luovu- raha-automaattien tuottovaroista melkoisia
22132: tettaisiin uusien lomakylien perustamiseksi määriä urheilulle ja muulle ruumiillista
22133: kansan laajoja piirejä varten. Mutta tämän !kuntoa kohottaville järjestöille, olisi niihin
22134: ohella olisi valtion taholta ryhdyttävä toi- lisättävä Työväen Matkailuliitto ja Loma-
22135: menpiteisiin, niin että kaupunkien ja suu- liitto, jotka pyrkivät vuosiloman .tarkoituk-
22136: rempien tehdasseutujen lähistöltä varattai- senmukaisella käytöllä ylläpitämään kansa-
22137: siin yksityisten ja yhtymien hallintaan jou- laisten työvoiman työkykyisenä säilymistä.
22138: tuneita maa- ja v·esialueita yhteisen kansan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22139: lomanvietto-, viikonloppu- ja retkeilykoh- eduskunnan päätettäväksi •toivomuksen,
22140: teiksi, sillä nykyisin ei lomanviettopaikkojen
22141: varaaminen kaupunkien ja taajaväkisten että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22142: yhdyskuntien lähistöltä ole mahdollista, sellaisiin toimenpiteisiin työntekijäin
22143: koska sopivimmat maa- ja vesialueet ovat vuosiloman käytön edellytysten tar-
22144: y<ksityisten omistuksessa. Tätä nykyiselle koituksenmukaiseksi edistämiseksi,
22145: kulttuuriyhteiskunnalle välttämätöntä toi- että sopivia maa- ja vedenranta-alu-
22146: mintaa on m. m. Ruotsissa laajasti selvitetty eita luovutettaisiin lomakylien, kan-
22147: ja monia asiaa edistäviä toimenpiteitä suun- sanparantolain ja viikonloppukohtei-
22148: niteLtu. den perustamista varten ja, mikäli
22149: Uusien loma:kylien, kansanparantolain ja sopivia alueita ei ole vapaaehtoisesti
22150: viikonloppukohteiden perustaminen ei kui- sootavina, sellaisia pakkolunastustietä
22151: tenkaan ole mahdollista ilman riittäviä pää- hankittaisiin, sekä että hallitus ryh-
22152: omia. Vapaitten kansalaisjärjestöjen toi- tyisi tarvittaviin toimenpiteisiin, jottct
22153: minta onkin oloissamme rajoittunut vain kansan laajojen kerrosten terveyden
22154: muutamien tuhansien vähävaraisten koh- ja ruumiillisen ·kunnon ylläpitämi-
22155: dalle. Lomaliiton toimesta on huomiota seksi rakennettavia lomakyliä ja kan-
22156: voitu kiinnittää pääasiassa vain perheenäi- sanparantoloita varten luovutettaisiin
22157: tien loma:nviettoon, laajojen palkkatyössä kohtuullinen osa veikkauksen ja ra-
22158: olevien kansalaispiirien jäädessä !kokonaan ha-automaattien tuottamasta voitosta,
22159: vaille ennakolta suunniteltuja edellytyksiä sekä myötävaikuttaisi siihen, että
22160: vuosiloman tarkoituksenmukaiseksi käyttä- Kansaneläkelaitoksen rahastopääomia
22161: miseksi. Jos uskotaan, että kansalaisten työ- sijoitustarkoituksessa niinikään käy-
22162: voima on yhteiskuntamme kallisarvoisinta tettäisiin samaan tarkoitukseen.
22163: pääomaa, tulisi yhteiskunnan itarttua asiaan
22164: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
22165: Edvard Pesonen. J. F. Tolonen. Penna Tervo. Aino Malkamäki.
22166: Alpo Lumme. P. A. Karjalainen. Onni Peltonen. Jere Juutilainen.
22167: Väinö Kivisalo. Juho Karvonen. Samuli Tervo. Juho Pyy.
22168: Heikki Simonen. Uuno Raatikainen. Juho Kuittinen. Yrjö Kilpeläinen.
22169: A. K. Paasivuori. Varma K. Turunen. G. Andersson. Elli Nurminen.
22170: Otto Muikku. Kauko Andersson. Eetu Karjalainen.
22171: H. S. Pesonen. Valfrid Eskola. Kaisa Hiilelä.
22172: 495
22173:
22174: X,23. - Toiv. al. N :o 205.
22175:
22176:
22177:
22178:
22179: Ryömä y. m.: Esityksen antamisesta täysipalkkaisen loman
22180: myöntämisestä synnyttäjille.
22181:
22182:
22183: E d u s k u n n a ll e.
22184:
22185: Huoli:rooJtta siiltä, 'et,tä maamme ~i nYittämään ja k:.asvamtamaa.n, ja etltä
22186: nen la.insäädällJtö sen .itsenäåsyysaillmna on maamme Vliime vru.~osånl8l käYJllliilt rikolliset
22187: huoma.tt.avasltå: ilrehiltityny;t, ei meiUä vileilä SQdat '0/Valt enltrisesltiäänlkin heikientänoot ilrolko
22188: joika su:hrllooss!ru olre päästy yhltä. piiltlkäJiLe :iJtsenä,isyy~e muutenkin jatlku-
22189: ilruiD kiehiit;tynoommiss:ä ooapuri.Iru:tissa. vasit,i:hieikentynyrtJtä vii!estöniLisääntymis-
22190: Tämä koolkoo m. m. synnytltläj-äin Memaa, t.ämm~. Sentähden ,ehdOitamme ,edJllSik:Jrm-
22191: vaikika sllitä lk:OOilrevat. KaJlSailnlliitoo:t suooi- nan hyväiksyttäväiksil toivomruiksoo,
22192: tUJkseit o.nllciJn mcihlä periootileessa. hyvälk-
22193: sytty oillreibi. Tässä yhltieydessä on myös että!. hallitus valmistelisi ja Edus-
22194: syyitä ik:i:in.n.iJttää hm.omi'Oita sirihen, elttä nyky- kunnalle antaisi esityksen laiksi,
22195: ruiikaitnEm väestötiede ilreJtsoo v~yk- joka takaa synnyttäjille yhden kuu-
22196: Siell1 va:rsiD ol~:lisestil riii:ppuv.an niistä olo- kauden täysipalkkaisen lomom työstä
22197: suhteisrta, joissa äilti jootUJU lapsensa syn- sekä ennen että jälkeen synnytyksen.
22198: Helsi.ng1iiSSiä huhJt:ilklull!Th 20 päiväillä 1945.
22199:
22200: Mauri Ryömä. Reino Uusisalmi.
22201: Olga Virtanen. Elli Stenberg.
22202: Antto Prunnila. Konsta Talvio.
22203: Johan Toivo Järvinen.
22204: 496
22205:
22206: X,z4. - Toiv. al. N :o 206.
22207:
22208:
22209:
22210:
22211: Tuominen y. m.: Esityksen antantisestct äit{,ysavustusten
22212: korottamisesta.
22213:
22214:
22215: E d u s k u n n a ll e.
22216:
22217: Xitiyshuolto on maassamme yhäti kehit- limäärää. Infla!toorinen kehitys maassamme
22218: tämisen tarpeessa. Äidit eivät useissa ta- on sen jäilkeen yhä jatkunut. Lisäksi on
22219: pauksissa tunne nauttivansa riittävässä yleisesti tunnettua, että virallinen elinkus-
22220: määrin yhteiskunnan taholta :tulevan suku- tannusindeksi, poikkeuksellisen ajan vuoksi,
22221: polven synnyttäjille oikeuden mukaan kuu- ei kuvasta todellisia elinkustannuksia maas-
22222: iluvaa huolta ja suojelua. samme, vaan nousevat ne melkoista suurem-
22223: Näin on etenkin äitiysavustuksenkin miksi, jonka johdosta avustuksen reaali-
22224: osa1ta, siUä nykyisin voimassa olevan lain määrä on hyvin huomattavasti laskenut.
22225: säätämä avustus on niin pieni, että äiti sen Maassamme vuosikausia vallinneen elin-
22226: saadessaan paremminkin tuntee nautti- tarvikeniukkuudesta johtuvan yleisen ali-
22227: vansa köyhäinhoitoapua, kuin yhteiskun- ravitsemustilan vuoksi äideille olisi varat-
22228: nan rtaholta hänelle ~uonnostaan lankeavaa tava taloudelliset mahdollisuudet kaiken
22229: todellista suojelua ja hoitoa. Sitäpaitsi se sen hoidon ja avun hankkimiseen, mikä ras-
22230: korvaa vain mitättömän pienen osan niistä kaudentilan ja synnytyksen aikana ja jäl-
22231: menoista, jotka Taskaudenaika, synnytys ja keen on välttämätöntä ja mikä kansanta-
22232: lapse:n ensivaatetus äidille aiheuttaa.. loudelliselta kannalta on ensiaTVoisen tär-
22233: Sen sijaan, että äitiyshuo1toa maassamme keää.
22234: tehoste.ttaisiin, on siinä nimenomaan tässä Edellä olevan perusteelJJ;a ehdotamme
22235: kohdin havaittavissa taantumusta. Äitiys- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22236: .avustuksen määrä oli ennen sotaa. 600 mk
22237: jokaista syntynyttä lasta kohti, 19 p:nä että hallitus kiireellisesti a-n-taisi
22238: marraskuuta 1943 säädetyHä lailla se koro- Eduskunnalle esityksen voimassa ole-
22239: tettiin· 1,000 mk: aan. van äitiysavustuslain säätämä-n. avus-
22240: Sodan aikana tapahtuneen mhanarvon tusmäärän korottamisesta ei vain
22241: alenemisen vuoksi korotetun avustuksen ennen sotaa voimassa olleen. reali-
22242: määrä vastaa tuskin korotuksen tapahttues- avustusmäärän tasolle, vaan huomat-
22243: saika.an sodan ed~llisen ajan avustuksen rea- tavasti sitä korkeammalle.
22244: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
22245:
22246: Tyyne Tuominen. Anna Nevalainen.
22247: Matti Buhta. Elli Stenberg.
22248: Olga Virtanen. Hertta Kuusinen.
22249: Paavo Leskinen. Vilhelm Riihinen.
22250: Matti Meriläinen. Antto Prunnila.
22251: Lauri Myllymä.ki. Mauri Ryömä.
22252: Konsta Talvio.
22253: 497
22254:
22255: X,25. - Toiv. al. N:o 207. X,25. - Hemst. mot. N:o 207.
22256:
22257:
22258:
22259: Frietsch: Perhelisälain muuttamise.~ta. Frietsch: A ngåe.nde ändring av lagen mn
22260: familjebidrag.
22261:
22262: E dusku nna:ll€. T~lJ RHr;sdagen.
22263: Kaikissa sivis.tysma~issa on jo kooan oi- I a.l:la iklu!lil:•urländerr har man :I'!e:<1an il.ä.n.ge
22264: vaJl.lettu ilunå8työvoiman ensila;rvoinoen me~· :insert:it den märrlskJ:iga arbertSkrra.ftoos st.om.
22265: kitys tuot:a.nnon :belkijånä, ja jo :tästä syystä betydelse oorn p:oodu:kltionsfaktor, och rre-
22266: on eri ~ ;tapahtuva huolenpilto :työ- dan av de:nrlia orsak har rtilhnanuta.gamdelt
22267: voimasta yJ~:iseslti :tll'll:IIRlStet'bn yhdeksi so- av arbetskraften i olika former a:lJmänt er-
22268: siarulålpo'litillmn tärlreimmäk& tclltäväksi. ikän:ts som en rav sooba1poliJti[rens viktigaste
22269: On hav'"aliittn, Btitä jokainen :t>Oimirlitailrelpoi- uppg1:fiter. Det har kol18taJOOrta.ts, att envrur
22270: nren y'kshlö merkirt:soo ilffinsailmnnaJ.[e a.rvo- v!Mksamhetsdugllig mdivid hetyder ett vär-
22271: krasta pääromaa. Mutita vasta meliko myö- defullt kapital för landet. Fö:mt rätt sent
22272: hään ()(ll aaertt!u tki:innffitt:ää hThOirll:iota välestö- har man dook bö,rjat ägnJa ;uppmä:rbamh,ert:
22273: kysymyiksoon loo;ienrmassa :lilliJel1essä ja eri- åt befolikn.IDgsfrågaJll i v:idst.räck;ta.re me-
22274: koisesti ll!iihi:n·, :useimmitffi1 vähävä:kiseen ruing och sä.nski:Lt å)t, die, o:lltast tilli de bre-
22275: kaniSilJllOS8Ill.l !kuuiiu.virin perheisiin, jotka daoo fultkliagren hörandie familj~er, SIOiffi
22276: lrnsvamtavat ill:usda y'ksi1öiitä ikansaikUllJnaJiLe. fostra nya individer för na.tionKm. Man
22277: On alelttu :tu1:kilal niiltä olasuhteilta, joisåa har börjat' undersöka de förhå1landen, under
22278: l;a.psiråiklk.a;art perhoot. joutuvat tältä ikansaJ.ti- v.ilka de barnr:ilka familje:rna nöd.,O!BS urt~
22279: SICill olem.assaoiLo.ru krolnalta elint:ärlooätä lteh- föra; för den :nationel:la €~}11 alivs-
22280: tävä.:änsä suoritrt::amaan seikJä mihin t<>imlen- v.iktiga uppgifrt samt viJ!ka §Jtgä.rder som
22281: pvteisii:n oWisi cyhdylttävä lirupsiperhei.den bordie vid!t;agas för understödande av fa-
22282: t:Uikremriseksi> ja niiden toimeeJJJtuil.on helpot- miljer med barn och underlättande av de-
22283: ta mi.seiksi. Ms uttkomst.
22284: Suuret perheet ovat useinrmissa rtapauk- De stora familj:ema höm i de flffita faill
22285: sissa, vähävaraisoon ika.nsanosaan kmuiluvia. :tili den minme bemedllade deilen rav foliket.
22286: Tämä on ['UOliDohlinen oo11001Us siitä taaous- Det,ta år en oo.tm:rlig föl:jd av d'en Ii diet
22287: dämfu!sä yleåsestru noudaitettavaSitla. perilaat- etkonomiska Jåvet ahlmälllt följda: principen)
22288: teesta, ~ samasta rtyösuoritukooslta mruk- att för samma: arbeltsprestartion rerligges
22289: setaan sama !korvlliUS riippumariJta työllJteki- saill11IIlJa VJederila.g, oberoende av det. l3lllltal
22290: jän ,tai yrittäjän huollettavana olevien per- famllij,emedlemma.r arheitsrtaglllrl1en ~er före-
22291: heenjii.slenlren iluVUSita. Tästä on seurauik- i:;aguren har ratt försörja. Härov följrer dret
22292: sena se ilineinen SiOBiiaalmen epäkohta, ffi1tä uppenba1ra sodala missförhåli!Jandet, art:rt de
22293: suuret perhoot., joita yhiiJeiSikumrum oLisi stora fulru:iJl;j.ermra, som samhänet f:raanom
22294: enn'ffi1 i!lllllita suosit:taVta., jou!buva't jatku- andrra borde gynna, foo:tt,gående nödgas Leva
22295: vasti elämään alhaislemmruhla 1el<i.1I1JtasoUa på en ,Jägrre JevnOOssrt:audla.rd än leills:amma
22296: kuin yksinäiset työntekijät ja pienet per- ~arbetstagare ooh Siiilå famhljter och !8.fbt. de
22297: heet, ja usea&Sa lta;pauksessa niiden on J.•a- i flrera faH måste :ruedp11essa, sin ikollBUiill-
22298: joit,et:tava klrliuitus1:<ari!Jl aHe kohtum!llisilksi tion under sikiilligbefunna grä.l1Sietr.
22299: krutootrtav:ien: ,rajojen.
22300: Tämän epälrohdlam_ pois:tamiooksi tai a.in·a- För avlägsnan.de av detta missfÖl'hål~
22301: kin Slel1 vadilru'lmsltJen l:iJeVJentämiselksli on py- 1arude ellerr åtmiiliSit.orue Hndraude av dess
22302: IWtty ta.soit.tamaan perheelJisyy;den a;iheut- v:e11lrningar har man i Oliriika länder gi6Ilom
22303: tamia ik.ust.annuksåla .eri maåssa erilaisin rtoi- olillro åtgärder strävat rt:LU wt1t :utjämna dre
22304: menpitein. Suomessa säädert:.;tim !tässä 'ta.r- IDootnader, som fam:iJljren förorsaikar. I Fim.-
22305: koirtuksessa 30 päivänä huhi!iikuuta 1943 . land stiftades i derl:lta syfoo rden 30 apciil:
22306: perhclisälaik!i, jonka miUikoon suurrel,le per- 1943 la~n OIIll famiJ.j<ebidrag, en1irgt viJk~en
22307: hoolrle, jossa on vähintään virisi aH:e 16- til.l ,S'torf.amilj" eller familj, som består
22308:
22309: 63
22310: 498
22311:
22312: vuotiasta :taikka koulunkäynnin il:a;~ työky- ay mi,n:.i fC~m ooru, vhlka, .ej fyililit 16 år
22313: vytt.ömyydte:n taikia ;perhoon huol[e~btavana ·eililer som följd av skoLgåillg !eihlier arbets-
22314: oleva;a. Lasta, suor:itetaoo 1astm aihe~Utta oförmåga försörjas av familjen, för ersä.tt-
22315: mi>e.n 1isäkusta.nnustoo. korvaamisrtJa val'ltlen ning av de av honom förol:'S~Wka<1e lt<illläggs-
22316: valtion varoista perhelisää. Tämän lain kostooderoo wlägg.es familjebidrag ur
22317: muilman suOil'liiteitaan avusrtmsta viidennestä statsmedeL Jämilffikt <1enn.a 1Lag mägges
22318: ja ikusitairoin S\OOrtaia!Vasta huoliLe:ttavana oLe- bidrng för det femte och varje följam.de
22319: vasta fupsesta, ja on iaiVUStukS€1ll saaillhlsen barn, som försörjes. Och fö,I'Itusälttnli'Illg för
22320: edellyrt;yksentä, ettei perhoonjäsen,te:n omai- erhållande av undierstödet är, ~a,tt familll:je-
22321: su'UB <eivätkä t-uilJQt nouse y,}:i määrä.tyn medlemm;wnas fÖiiiDÖg'eln.h!et och deras in-
22322: enimmäismäårän. kOilllSiber iooe ÖViel'Stiga etrt:. fix.e:m.t ma:rimi-
22323: belopp.
22324: KruiliUvan vuoden: aJ.ussa voimaan tulileiHa Genom :l,agändr::ingar, som tt.rädde i 1kra.f:t
22325: 1a.inmu'llll:loklsiUa laajmmetltiin pe.rheliisään i början taV i.nnJevar~lll'OO år, ffividg~ de
22326: oikeurbelttujen piiriä m. m. siten, 1etitä myös- thlJ: famillljebidrag be:M:lJtigadies !krets bl. a.
22327: ldn sellit:iselt vähin.t:ään iko1m<en l~apsen per- sålm;nda,, att jämvål sådiana fan:niJjer me.d
22328: heet, joirloo pääasi!ail1iTIJen huottaja on minsst tre barn:, viUms huVIIldsaildiga för-
22329: kuoliLut, voivait n~ saada perhelisää. sörja,re av1idit, nu ikurma ~erhåJl:La fami~lj:e
22330: bidrag.
22331: Väestölkomiltea ehdottdJ aikoinaan perhe- Befo1kmingskommiltten: föreslog på sin
22332: l'isää suoriflelttJavaksi lmliiki[ile ikolnJJell ilapsen itid, at1u familje:bidrag skuiH~e eriläggas åt
22333: ja siltä SUI\l!l'le:IllmilLe perheil1e. V ailition re- aU:a familj.er med ltre :eJ:1er :fl.e.re barn. Med
22334: hataJoudel:tisen 8lSiel1laU huom:ioonott&elll ei beakta.nde :av sta.tens finansileillia ~äge iknnlde
22335: tähän perhclisäJJrukia s~ lrn:Jlliten- man vid stif:tandiet av i~a,gen 1001 familljJC-
22336: kaan voitu mennä eikä nykytilanteessakaali bidrag ~åk.väi1 i(lllre .gå så ~å~., oeh ej hel-
22337: liene mahdQ].Jiisuuksia iain sovelitJamisalrot le-r [ nuvamnde iläge rboroe möjilåghete.r
22338: il~~e~~~i~een kai~i k?hnen ~~apsen perheet förefinnas för 'en rutvidgning av llalgens
22339: kastttavalr.sn;. K•.11Jt1W.!kin ohs1 suotava~a., t.hll:äm:pningsområde .till art:Jt omfatlta aUa
22340: kooka mon.ilapSÖ8tleln perhteiden :toimoonrtmlo fami.J.jer med ltl'le barn. Liik'Vä.L vore dffi:,,
22341: varsinkin: ma:a8Siammte nykyään valiLiltSievliss:a :em<edan fLerbams:familjel'IMB rutkomst spe-
22342: &osuhteissa on muodostunut entistä vai- ciellit under oo i vål'lt land för IThärv.a,rande
22343: keammaksi, että perhelisälaki voitaisiin jo räda.nde förhäJIIJa:nden:ru blim svårare ä:n
22344: tässä vailieessa 111loili1Jala myös ne~.jän lapsen förut, önsk:värt, att lagen om fami,ljebidrag
22345: IX;r~.eisiin; Jotta täm~n lai!l nojalla .voi- reda;n it deitt:a sikede ku:nde 1111tsträckas även
22346: taisiin, hillltaitMon ilm1l~llt11lSien huolTh'IOOn ttiil~ :fiami;ljer med fy,ra barn. För att man
22347: ottaen, nykyistä edes jonkin verran ~tuntu moo Sltöd: av ,dJerma lag, med beaktande arv
22348: vamm:in hetlpottaa liapsipe.rheiden toimoon- :rl'iisruvåns st.eg,rin.g, !kaH ikunna på e11Jt
22349: tUJloa ja kohotilaia. ndJiden ,eilinJtaooa, olisi Mminston~e rn någo:n. mån: mer !kännhart ISärt:;t
22350: perhelisän määrä samalla korotettava kak- än för närva.rande 111nrlm"llitta u:tkomst;ffil
22351: sinlrerta.mksi. för familjer med bar:n oeh höja deras ~ev
22352: oodsstam.dard, boroo :flamhljert.iJläg.gets be-
22353: lopp samtid~gt höjas tfiiD., OOit d111bbla.
22354: Ulä ~aUSIUJtufulilia piffi"USteilLa ehdOitan ediUs- På ovalll a:ill&d~a. g,runder föoosLår ja.g,
22355: kunln:am päät~ettävä:ks] ltoivomulkSie!Il, att rilksdag~en: vil[e besil:wta; i!lJemmäl:loa;,
22356:
22357: että hallitus ottaisi harkittavaksi att regeringen måtte till prövning
22358: kysymyksen upptaga frågan
22359: verhelis&määrä.n korottamisesta ny- om, höjande av familjebid1·aget till
22360: kyisestä kaksinkertaiseksi, sekä det dubbla, samt
22361: perhelisälain muuttamisesta siten, om sådan ändt·ing av lagen om
22362: että myöskin sellaiset perheet, joissa familjebidrag, att jiitmväl sådana
22363: on huollettavana vähintään neljä familjer, som ha minst fyra barn att
22364: lasta, olisivat perhelisään oikeutet- försörja, vore berättigade att (Whålla
22365: tuja. familjebidrag.
22366: Helsingissä huhtilkcuun 20 päivänä 1945. Helsingfors: den 20 ap~rH 1945.
22367: 0. 0. Frietsch.
22368: 49~
22369:
22370:
22371: X,26. - Toiv. al. N :o 208.
22372:
22373:
22374: E. Koivisto y. m.: Toimenpiteistä huoltoeläkkeen suo·ritta-
22375: miseksi sodan johdosta kuolleiden vanhemm~lle eräissä
22376: tapauksissa.
22377:
22378: E d u s k u n n a ll e.
22379: Voimassa olevan sotatapaturmalain mu- Ottaen huomioon, että sodassa kaatunei-
22380: kaan riippuu sodan johdosta kuolleen hen- den vanhemmil:le joka tapauksessa ennem-
22381: kilön vanhempien oikeus huoltoeläkkeeseen min tai myöhemmin joudutaan myöntä-
22382: siiltä, onko kuollut henkilö ennen vahingoit- mään ylimääräisiä eläkkeitä, jotka luonteel-
22383: tumistaan tai sairastumistaan huomatta- taan ovat enemmän tai vähemmän sellaisia
22384: vasti . heistä huolehtinut tai ohlut ryhty- armopaloja, joiden vastaanottaminen ei
22385: mässä heistä huolehtimaan. Tällainen ar- kaikille ole varsin mieluista, olisi miele8-
22386: vosteluperuste voi olla paikallaan, jos ky- tämme luovuttava nykyisestä korvausoikeu-
22387: symyksessä on lyhy;taikainen sota, kuten den perusteesta ja täksi perusteeksi mää-
22388: esimerkiksi talvisotamme. Tällä perusteeNa rättävä se tosiasia, ovatko sodan johdosta
22389: myönnetty korvaus joutuu kuitenkin varsin kuolleen vanhemmat hualtoeläkkeen tar-
22390: horjuvaille pohj:alle kysymyksen ollessa peessa. Kun esiintyy, kuten edellä jo on
22391: useampivuotisesta sodasta niin kuin nyt. viitattukin, lukuisia tapauksia, joissa avus-
22392: Toinen sotilas on joutunut olemaan sota- tuksen tarve ei esiinny vielä kaa~tumisen
22393: toimissa yhtäjaksoisesti lähes viisi vuotta. jälkeen; olisi sodan johdosta kuolleen van-
22394: Näin ollen ei täJHaisella henkilöllä ole ollut hemmat oikeutettava huoltoeläkkeeseen
22395: mitään mahdollisuutta huolehtia vanhem- myöskin myöhemmin ilmaantuneiden seik-
22396: mistaan ,tai ryhtyä heistä huolehtimaan. kojen perusteella.
22397: Toinen sotilas taas on välillä saanut työ- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
22398: tai muuta lomaa ja :tänä aikana avustanut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22399: vanhempiaan siinä määrin, että huolehti-
22400: misesta voidaan esittää valtion tapaturma- että hallitus ryhtyisi toimenpitei~
22401: toimistoHe korvaukseen riittävä selvitys. siin sotatapaturmalain 3 § :n muut-
22402: Mielestämme on kohtuutonta, että poi- tamiseksi siten, että sodan johdosta
22403: kansa menettäneiden asioita arvostellaan kuolleiden vanhemmille voitaitiin
22404: näin sattumanvaraisin perustein. Kun vielä suorittaa huoltoeläkettä jos heidän
22405: ajattelemme niitä tapauksia, joissa vanhem- havaitaan olevan huoltoeläkkeen tar-
22406: mat sodanaikaisissa oloissa ja ainoan tur- peessa ja että sellaiset vanhemmat,
22407: vansa sotapalveluksessa ollessa ovwt koetta- joiden huoltoeläkettä koskeva hake-
22408: neet viimeisillä voimiNaan elättää ·itsensä mus hylätään, olisivat oikeutettuja
22409: ja siinä onnistuneetkin, mutta sitten tämän viiden vuoden kuluttua hylkäyspää-
22410: turvansa menetettyään ovat luhistuneet töksen antamisesta uudelleen hake-
22411: surunsa ja sairaloisuutensa painamina tai maan ja saamaan huoltoeläkettä, jos
22412: muista syistä ja tulleet kykenemättömiksi he näyttävät, että heidän olosuh-
22413: huolehtimaan itsestään, eikä heiillä ole voi- teensa ovat tänä aikana niin muut-
22414: massa olevan lain mukaan mitään oikeut.ta tuneet, että he ovat huoltoeläkkeen
22415: korvaukseen, niin tuntuu ilmeiseltä, että tarpeessa.
22416: vwltiovalta on tällaisillekin vanhemmille
22417: jotakin velkaa.
22418: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
22419: Erkki Koivisto. Erkki Leikola. Martti 0. Kölli. Helena Virkki.
22420: Jaakko Hakala. Teuvo Valanne. Päiviö Hetemäki. Arvo Salminen.
22421: Jussi Lappi-Seppälä. Yrjö I. Antila. Urho Saariaho. Erkki Paavolainen.
22422: Niilo Honkala. Johannes Wirtanen. Felix Seppälä. Matti Ytti.
22423: Lauri J'årvi. Arvi Ahmavaara. Leo Leppä.
22424: X,21. - Toiv. a.l. N:o 209.
22425:
22426:
22427:
22428:
22429: Kuusinen y. m.: Esityksen cmtctmisesta eläkkeet~, 2l!4ksmni-
22430: sesta sodassa ta·i sodan johdosta poikctnsa menetläneille
22431: leskiäide,'lle.
22432:
22433:
22434: E d u s k u n n a ll e.
22435:
22436: Yoi.m.a&>aolevan 1lnin mukaan sodassa kaa- vain.en. ToisaaLta ikuitenikin: Jaki maaraa,
22437: tuneen tai !lilivinneen: aviovaimo saa määrä- että poiika on velvollinen lhuoilmtimaan. van-
22438: suuruisen eläJklkoon, oli lhän sitten varalka.s 'hemmistaan, minikä moni poika olisi tehnyt-
22439: tai vähävarainen. Vähävarai:nJenlk.aan äLti ei kin, ethlei oJisi sodassa mene.1JtäJ:eyit ihenikeään.
22440: seMijaan saa minlkäänlaista elälloottä. Hoo Kun äiti Wten on soda;n !kautta meroottä-
22441: voi saada pienen avustwksen, jos hanlk!kii .nyJt 1turvansa, olisi kohtuuililiSita, jos menetys
22442: &.'Uuren määrän ltodistulksia ja alistuu poliisL 1hä.neltl~ ikorvat:taisiin ja hänen toimoonltu-
22443: kuulusOOlun !tapaiseen twtkmtoon, lllli:kä an- lonsa turvattai.siin. Ennen:kailkkea. ~tämä
22444: taa. koko asiaLle ikerjäämisen luonteen. Uscin olisi .tarpeen tles:kiä1t.i~Ill lkoihOOlla, jotka ovrut
22445: tämäkin avustus siitä huolimatta evätään. menettäneet .ainoan .po]kansa. Eibän ,t;iiJUai-
22446: MOilli äiti ei ole uskaiJ.,mnut lainkarun 'läh- ne.n vanha äi'ti edes joultuisi ikaUWl• vailtion
22447: teä ~ lb:akuun, vaiklka on menettänyt apua nautt.imaan, kun nuori aviovaimo sen-
22448: ainoan rpoiikansa, ikOSika hänen olisi ~todistet sijaan sa:alttaa käyttää s~tä lhyväikseen vuosia
22449: tavasti osoitettava oLleensa ,pojan antamam: ja vuosikymmeniä.
22450: avun ta~ jo enn,en :t,ämän sotaan ~00. Esitämme siis eduskunnan päätettäväksi
22451: töäikin. Miehensä !kuoleman tai oman sai- toivomuksen, -
22452: rMtumisensa tai jonkin muun syyn vuoksi että hallitus antaisi Eduskun.nalle
22453: hän on keiJJties sittemmin joutunut asemaan, esityksen laiksi määräsuuntisen. eläk-
22454: jossa !lapsi~ saatu apu olisi kipeään ltar- ke!l3n antamisesta sellaiseUs Ze'ski-
22455: pe.et'IOOn. Hälnen on ikuiltenJkin ·tä;Uöiu enää äidille, jonka poika on sodassa kaa-
22456: vailkealta. saada itodistusta, että olisi aikai- twn!Ut tai hävinnyt tai mwu'ten so-
22457: semmin. o11ut poikansa ansiotuloista riippu- da.n johdosta menete·tty.
22458: Helsingissä 20 päivänä huht~kuuta 1945.
22459:
22460: Hertta Kuusinen. Matti Meriläinen.
22461: Mauri Ryömä. Anna Nevalainen.
22462: Antto Prunnila. Tyyne Tuominen.
22463: Olga Virtanen. Elli Stenberg.
22464: Reino Uusisalmi Cay Sundström.
22465: Toivo Sormunen. K. H. Wiik.
22466: Konsta Talvio. Ville Pessi.
22467: 501
22468:
22469: X,2s. - Toiv. al. N:o 210.
22470:
22471:
22472:
22473:
22474: Lumme y. m.: · Sotaorvoille sotatapaturmalain muko,rnt su.o-
22475: 1·itettavan huoltoeläkkeen rntHtttamisesta kft'ikille ~n~n
22476: suuntiseksi.
22477:
22478:
22479: E d u s k u n n a ll e.
22480:
22481: Sotaorvoille suoritetaan huoltoeläkettä sen mukaan mikä asema valtion .tai kun-
22482: sotatapaturmaJ.ain mukaan sen perusteella, nan toimihenkilöllä on. Sama koskee myos
22483: mikä asema heidän elatusvelvolliselil.aan yksityisiä työnantajia, jotka suorittavat
22484: kuollessaan on ollut. Tästä johtuu, että !lapsiavustusta. Varsinkin nykyaikana pi-
22485: nämä ilapset jaetaan kuuteen luokkaan ja täisi varata kaikille lapsille samanlaisia
22486: on huoltoeläke hyvin erilainen vaihdel!len mahdollisuuksia ammattiopetuksen saan-
22487: 1,656-3,960 nwrkan välil·lä vuodessa. Kal- tiin. Usein eivät lasten henkiset kyvyt
22488: liinajan lisänä on siihen suoritettu 30 %, riipu laisinkaan siitä mikä virka-asema tai
22489: joten summat ovat olleet nyt 2,152-5,148 työaste esim. isälhlä on olltllt.
22490: markan välillä. EdeLleen on kyseessä ko- Kaiken edelläolevan perusteella me alle-
22491: rottaa kalliinajaa lisää 10 %, joten alin kirjoittaneet kunnioittaen ehdotamme edus-
22492: eläke olisi 2,318 mk ja ylin 5,544 mk. Ero kunnan päätettäväksi toivomuksen,
22493: siis tulisi yhä räikeämmäksi.
22494: Ei ole luonnohlista, että !lapset näin jae- että hallitus ryhtyisi toime1lpitei-
22495: taan moniin !luokkiin vanhempiensa perus- siin lain muutoksen aikaansaami-
22496: teella. Kaikilla tulisi olla samat avustuk- seksi, jotta sotaorvoille suoritettava
22497: set ja mahdollisuudet. Eihän valtio enem- huoltoeläke kaikille lapsille suoritet-
22498: pää kuin kuntakaan anna 1apsiavustusta taisiin samansuuruisena.
22499: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
22500:
22501: Alpo Lumme. Aino Malkamäki
22502: Edvard Pesonen. Väinö Kivisa.lo.
22503: Uuno Raatikainen. Kauko Andersson.
22504: Aino Lehtokoski. Samuli Tervo.
22505: Kaisa. Hiilelä.
22506: 502
22507:
22508: X,2o. - Toiv. a.I. N :o 211.
22509:
22510:
22511:
22512:
22513: Järvi y. m.: T,oimenpiteistii perheellisten sotaleskien eliik-
22514: ket'den km·ottamtiseksi.
22515:
22516:
22517: E d u s k u n n a 11 e.
22518:
22519: Hintatason noustessa ovat sotaleshien massa, on sotamiehen lesken vaikea käsit-
22520: eläkkeet jääneet kohtuuttoman alhaisiksi. tää, että hänen olisi kuitenkin tultava vä-
22521: Ne eiV'åt eläkkeen nauttijoille anna enää hemmällä toimeen kuin upseerin lesken.
22522: tarkoitettua taloudellista tukea- puhumatta- Tässä lieneekin ilmeinen epäkohta olemassa,
22523: kaan tyydyttävän elintason turvaamisesta. joka on aiheuttanut paljon tyytymättö-
22524: V a.rsinkin -- suuriperheiset sotalesket ovat myyttä ja kärkevää arvostelua.
22525: tästä joutunoot kärsimään. S~ksi olisi vii- Edellä sanottuun viitaten allekirjoitta-
22526: pymättä saatava aikaan perheellisille sota- neet kunnioittaen ehdottavat eduskunnan
22527: leskille yleinen eliikkeiden korotus riippu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22528: matta lisähuoltoeläkkeiden anomisesta. Per-
22529: heettömiä, työkykyisiä sotaleskiä ei asia että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22530: koske.- - siin perheellisten sotaleskie'Jf: eläkkei-
22531: Käytäntö- on -myöskin - osoittanut, että den km·ottamiseksi elinkustan.nusten
22532: alemmissa korvausluokissa eläkkeet ovat nousua vastaavalle tasolle. ja suorit-
22533: suhteettoman pieniä ylempiin verrattuina. taisi samalla tutkimuksen -saUisilw
22534: Nykyisen säännöstelytalouden aikana, jol- valtion talous epiitarkoituk&e'ltmukai-
22535: loin yhteiskunnalliseen asemaan ja tuloihin siksi osoittauluneidM;, km"Vausluok-
22536: katsomatta kaikki ovat niin elin- 'kuin ku- kien poistamisen.
22537: lutm>tarvikkeisiinkin nähden samassa ase-
22538: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
22539:
22540: Lauri Järvi. Helen& Virkki.
22541: Erkki Koivisto. Leo Leppä.
22542: Jaakko Hakala. Urho Saariaho.
22543: Jussi Lappi-Seppälä. Yrjö I. Antila.
22544: Niilo Honkala. Martti 0. Kölli.
22545: Erkki Leikola. Päiviö Hetemäki.
22546: Teuvo Valanne. Arvo Salminen.
22547: Joh. Wirtanen. Matti Ytti.
22548: Felix Seppälä. Erkki Paavolainen.
22549: 503.
22550:
22551: X,3o. - Toiv. al. N:o 212.
22552:
22553:
22554:
22555:
22556: J. Wirtanen J> m.: Esityksen antarnisesta lisäy.ksestii vuo-
22557: den 1945 .tulo- ja menoarvioon sellaisten perheiden avus-
22558: tamiseksi, joiden huoltajat ovat sodan aikana te1uneet
22559: itsemttrhan tai lomamatkalla tapaturmaisesti kuolleet.
22560:
22561:
22562: I~ d u s k u n n a ll e.
22563:
22564:
22565: Sodan aikana useat sadat perheet menet- nittujen ylimääräisten eläkkeiden myöntä-
22566: tivät huoltajansa sellaisissa olosuhteissa, misen.
22567: että perhe ei ole voinut saada huoltoelä- Edellä sanotun johdosta allekirjoittaneet
22568: kettä. Näin on käynyt itsemurhan tehnei- kunnioittaen anovat, että eduskunta hyväk-
22569: deu tai lomamatkalla tapaturmaisesti kuole syisi toivomuksen,
22570: leiden henkilöiden p-erheiden, vaikka useiss~ että ha1litus antaisi tutkia koko
22571: tapauksissa ovat sodan aiheuttamat rasituk- laajuudessaan sodan aika'IW itsemur-
22572: set ja hermojännitykset ohleet syynä kuole- han tehneiden tai lomamatkalla ta-
22573: ma.ntapaukseen. Kun täJl.la:isia perheitä ei paturmaisesti kuolleiden henkilöiden
22574: voitane käsi.tellä sotatapaturmalain Y'leisten perrheiden hädänalaisen asetman ja
22575: periaatteiden mukaisesti, olisi avustus mää- antaisi esitykse-n riittävän . suuren
22576: rättävä ylimääräisten eläkkeiden muodossa. määräraham lisäämisestä kuluvan
22577: Siitä onkin jo tapaturmalaissa määräys, vuodmt tulo- ja menoarvioOfl, näilk
22578: mutta valtion talousarvioon varatun määrä- myönne.ttäviä ylimääräisiä eläkkeitä
22579: rahan pienuus v. 1944 esti pääosaJltaan mai- varten.
22580: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
22581:
22582: Johannes Wirtanen. Yrjö I. Antila.
22583: Teuvo Valanne. Erkki Koivisto.
22584: Felix Seppälä. Jaakko Hakala.
22585: Leo Leppä. Erkki Leikola.
22586: Martti 0. Kölli. Päiviö Hetemäki.
22587: Niilo Honkala. Erkki Paavolainen.
22588: Jussi Lappi-Seppälä. Matti Ytti.
22589: X,a1.- Toiv. al. N:o 213.
22590:
22591:
22592:
22593:
22594: Lehtokoski y. m.: Tonett.piteistä yleisen pakoUisett sait·as-
22595: vakuutuksen toteuttamiseksi.
22596:
22597:
22598: Eduskunnalle.
22599:
22600: Terveyden- ja sairaa;nihoidon rulwllla on tukse1llll1ukainen sai·rausvaikuutus, josta jo
22601: m8&1SMllme itsenäisyyden aiikana itapmtu- aiikaisemmin.ikin on :tehty esitylksiä. Sen
22602: ntlit thuomwttavaa edistystä. Tästä ihuoli- av:Wtla pyrittäisiilll siis ilääJkärin.- ja l'li&iraala-
22603: ma.tlta on ;tehOkkaan iliiäJkärin aYUIL ja !tar- ihoiltoa tarjoaunalla saattamaan sairastuneet
22604: vittavan Sairaanlhoido.n saanti väJhävaraiselle uudelleen työkyikyisiksi selkä antamaan fttehlie
22605: vä:estöll.e :truloU:dtel:lisist:a syistä usein. ;vai- taloudelllista t:UJkea sairauden a.bkwna. Va~
22606: keata, jopa joslkus mruhdotonltakin. Tästä !lruutus voitaisiin ilmeisesti ihoiltaa K.tansan-
22607: johtuvaa onnettomuutta tlisää vieJä se, että elä.kela.iwksen ~toimesta ja ail.aisena työky-
22608: asianomaisen ja hänen 'Pertheensä 'toimeen- vyttömyys- ja vanihuusvaikuutulksen y!htey-
22609: rtulomaihdolilisuudet kuluvat sairauden a.i- dessä, johon sai,ra1usvwkuutus luonoollisena
22610: tkana etmen IPårtJk!ää Joppuun ja että tietoi- :täydennylksenä 1liittyy.
22611: SU'US illästä pakottaa monen siir,tämään lää- Yleiselll sairausv;aikuutuiksen soVIelitammen
22612: kärin .avun: ja hoidon ih~ianioon :niin pit- edellyttää ikuitenikilll teihokikaan sa.irnaJla- ja
22613: tkäJlle !kuin maihdolHsta, kunnes se usei.n oo paranrtolaihoidon atlltamista. K1ID olosnthteet
22614: myöhäistä. t.ässä ikohden eivät maassamme ole nykyisin
22615: Tätä lturvattomuThtta sairaurtlt:a vastaan tyydyttävät, olisi, rinnan yleisen sairausva-
22616: olisi jo ailka ;ryhtyä po.isttamaan yhteiSkun- kuutuksen ·vmlmistelutöiden kanssa, ,ryh-
22617: n.ahl:isi.n toimOOJpitem. Asiaihan ei ole yh- dy:tltävä !k.iiroollisesti sairaala- ja !p&rantOla-
22618: teiskunnalleilman merikiJtyksetön, sillä onfhoo olojemme ikeih.ilttämiseen.
22619: ikamsam;t;aJloudehlistenkin etuje.n mUJkaiiSta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22620: että tuottavassa iässä olevien ilimist~n elämä eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22621: ja työkyky voidaan peJ.astaa niiu monessa
22622: tapauksessa ja niin IPiltkäHe ikuin mahdol- että hallitus t·yhtyisi kiireellisesti
22623: lista. Näiden py,flkimysten ltoteut.tamiseiks.i toimenpiteisiin yleisen pakollisen sai-
22624: ol'isi me~Hä vihdoin saatava aikaan tarlkoi- rausvakuutuksen toteuttamiseksi.
22625: Helsingissä ihuihtikuun 18 päivänä. 1945.
22626:
22627: Aino Lehtokoski. Samuli Tervo.
22628: Yrjö Kallinen. H. S. Pesonen.
22629: Edvard Pesonen. Elli Nurminen.
22630: Alpo Lumme. Yrjö Kilpeläinen.
22631: Kauko Andersson. Kaisa Hiilelä.
22632: Isak Penttala. Aino Ma.lka.mäki.
22633: Martta Salmela,.Järvinen.
22634: X.s2. - Toiv. a.l. N:o 214.
22635:
22636:
22637:
22638: Lepistö y. m.: Toimenpiteistä metsätyöläisten sosiaalisten
22639: olojen parantamiseksi.
22640:
22641: E d u s k u n n a ll e.
22642: :A'Ietsätöiden suorittaminen on maamme alaisena. Täille toimistolle on myös ollut
22643: talouselämän kuntoonsaattamiseksi ensiar- tarpeellista ottaa omia tarkastajia. Tämän
22644: voisen tärkeä, joiden suorittamiseksi on ~isäksi heiHe jaetaan vaatetus-, jalkine-
22645: ponnistettava kaikki voimaJt. Tällöin ei y. m. tarvikkeita, joiden jaossa myöskin on
22646: pitäisi unhoittaa niitä työntekijöitä, joi- väärinkäytöksen mahdollisuudet erittäin
22647: denka työn suorituksista tulokset riippuvat. suuret. Sekin vaatisi oman tarkkailunsa.
22648: Metsätyöläisten sosiaaliset olot ovat jatku- Edellisten lisäksi ammattien tarkastaj81t ja
22649: vasti olleet takapajuiset. Heidän asemansa erikoistarkastaja sosiaaliministeriöstä val-
22650: on ollut syrjäinen, omatoimisuus heikkoa vovat n. s. kämppälain toteuttamista. -
22651: ja siten heidän asemansa kohottaminen Nämä mainitut esimerkit osoittavat, että
22652: lainsäädännön ja muiden yhteiskunnan toi- metsätyöläisten sosiaalisten oikeuksien ja
22653: menpitein on jäänyt huomiota vaiHe. Näin huoltotyön valvonta on hajanaista ja siitä
22654: ei saa enää jatkua. Valtiovallan 1tulee kiin- johtuen myöskin aivan liian heikkoa. Olisi
22655: nittää metsätyökysymysten ohella myöskin harkittava eikö nämä vrulvontatoimenpiteet
22656: huomiota metsätyöntekijäin olojen korjaa- olisi keskitettävä kaikki yhdelle elimelle,
22657: miseen. johon olisi tarpeeHinen yhteys eri viras-
22658: Harkittaessa toimenpiteitä metsä- ja uit- toista ja joissa olisi edustettuna työnteki-
22659: totyöläisten sosiaalisten olojen korjaami- jäin ja työnantajain edustajat. - Tähän
22660: seksi on ensi kädessä kiinnitettävä huo- mahdollisesti tarvittava lainsäädäntö olisi
22661: miota heidän asunto-oloihinsa ja niiden viih- kiireel1lisesti aikaansaatava.
22662: tyisyyteen, ravitsemustilanteen parantami- Sen perusteella mitä edellä olemme kos-
22663: seen, tarvikehuoltoon, työaikaan, työpai- keteHeet pidämme tärkeänä, että hallitus
22664: kalle kulkemisessa ajan huomioon ottami- kiireemsesti tutkituttaisi ja valmistaisi esi-
22665: seen, työmittauslain aikaansaamiseen ja tyksen metsätyöläisten sosiaalisten olojen
22666: kunnollisen ja tehokkaan tarkastuksen ja parantamiseksi ja tarkastuksen ja valvon-
22667: va;lvonnan aikaansaamiseen metsätyöläisten nan yhtenäistyttämiseksi. Kunnioittaen
22668: oikeuksien valvomisessa, mainitaksemme ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
22669: muutamia tärkeimpiä toimenpiteitä. Näistä vomuksen,
22670: onkin jätetty eduskunna'lle eräitä toivomus- että hallitu.s kiireellisesti val·rnis-
22671: aJoitteita. taisi esityksen metsätyöläisten sosiaa-
22672: Nykyisin harjoitetaan sosiaaliministeriöi1 listen alojen para.ntamiseksi ja että
22673: toimesta metsäpalkkatarkkailua. Kansan- tällöin hm·kitta,isiin rnetsätyöläisten
22674: huoltoministeriön taholta jaetaan metsätyö- oloja koskevan tarkastuksen ja val-
22675: läisille lisäravintoannoksia metsätyömaitten vonnan yhtenäistyttämistä ,ja tehos-
22676: muonitustoimiston kautta ja valvonnan tamista.
22677: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
22678: Matti Lepistö. J. F. Tolonen.
22679: Heikki Simonen. Isak Penttala.
22680: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Kauko Andersson.
22681: Onni Peltonen. Juho Kuittinen.
22682: T. Bryggari. P. A. Karjalainen.
22683: Samuli Tervo. Juho Karvonen.
22684: Yrjö Kallinen. Edvard Pesonen.
22685: A. K. Paasivuori. Otto Muikku.
22686: 64
22687: 506
22688:
22689: X,aa. - Toiv. a.l. N :o 215.
22690:
22691:
22692:
22693:
22694: Peltonen y. m.: Mäijrärahasta avust·nkseksi Sumnett siviili-
22695: ja .aseveZvoUisuusinvaUidien liitolle t~wtantol4itokse.n ra-
22696: koittarnista varten.
22697:
22698:
22699: Edus!k;n:nnalle .
22700:
22701: •Jo aotien ahlro;na ja 00eill1oon S!Oftiten piät- SuOilllien Si>V~iLi:. ja Asev€il.vohl:isuusinva-
22702: tymisen jälkeen on suurille sotainvaliidiryh- liidillen Liit()n toimffltla !RWitteltltii:n maas-
22703: mille annetttl huoltolain nojalila ammatti- samme aikoinaan :i,nva!Liidlien ltyöhtuolltotoi-
22704: opeltmsta heidän: VHIDJooansa vasltaaviin Ini:nita, joka sirtJOOmmill1, ~un ~
22705: uusiin .ammatt-e.i:hin. Koulwtus Olll luoo.- siit~ ol~~a~ osoirt:.~~.utUilleet. myö~i,
22706: nollisesti ollut pikakoUJlutusta ja. sitä on sotaltl:wallid1.en ;tyohuolto1a.illil. sa:adle1Jtlllll
22707: annettu paria varsinaista ammattioppilai- ·lakisääteiselle pohjaJ.le sotlllinva1iidien osalta.
22708: W8ta !l'Uikun:m1oUtama1::ta uooia.t vähemmän Edellä maindltnn Jirlrt:.on rt:iOimeBt& r$Jeill.ntet-
22709: tyy~tävien t.ilapäis1:en kurssiell! m!UOdoosa. tiin myös Hclsingin ~ähistöhlte Westendiiill
22710: Yloonsiilkilll on: koulutrusaJJm olllut varsin maa:n ensimllllä:illlen linvaJ.:iidteille ta.rkoiltetltu
22711: tyhYJt ~ suinban aina .riittävä takaa- ammatltiopphlad.ttos, joosa sen valrmistuanisien
22712: maan tyydy:ttävän ammaltt:iJt.aådon bSaiantia.. jälkeen useat sada;t inval.iid~ omt saaalJOOt
22713: Soda:naiikais.en ttyövoi:maal p.uut1:1eeil1 VIUoksi laadtrclJLises:ti ~nsiJ.111o!kkaista ammattrt:oope-
22714: on ootaånva;J..itidit tkuiltmlilcin ama viime a•i- tUSlta. Suome.n Sivi[I,i_ ja Ase\'leJl:vo1ilåswus-
22715: koihilll ~ sa<lllt.u .suul'limnualtlllt osaJ.:t.a inva1iidien Liitto on myös kiirmittänyt huo-
22716: sijoåretu:iksi työpaiik!koihin. Työvo]mapuJ.an miota !ed:eilllä ikosketteltill'Ulll mva:l:iidien työt-
22717: l:ilevmtt.yessä on nyrt; jo kui<tenlrin havait- tömyysva.araJailll, jota on ole:rnassa nimJen:-
22718: tavissa, eltitä työlrun.noltaJa.n heiikommwt ~ill OIOOall1 ltitlapäisikumseilla ikou:Lurtetrt:ujen, riillt~
22719: vailiidit ovat. vaarassa jäädä työttömiksi, ja >t:ämätrt:.örrnän ammat;titaidon saaooden :in-
22720: työttömyyrt;tä esiintyykin heidän keskuu- valihl.iten kohda:Ll:a. Liiton toimesta 001 vaJ-
22721: dessaan jo joltisessakin määrässä. On luon- mistet.tu yksity:iskohtaiset surn:uniJteilJmal eri-
22722: nollista, että invaliidit, jotka koulutuk- tyisen ,tuotantolaitoksen perustamisesta,
22723: sensa h.ffilkk.OIUdesrt:•a johtUJen edUS1tavat hei- mikä :tuotantolaitos tulisi sijoitettavaksi
22724: kOiiillpaa työvoimaa, ltyöttÖiffiyydoo uha:tessa W estendin invaliidien ammattioppilaitok-
22725: eiiBimmäisinä joutuvwt rt;yöttölllliksi. Voi- SI811 läheisyyrt;oon. TUJ01:antora.itdksen on
22726: daan olettaa, että iillvaliidtit. 1toisaa1lta. valli1- suUl1lll1telrt:u voivarr ottaa prulve:lJukseiensa
22727: mansa ja toisa:aJlta heikomman ammfl<ttitai- 60-80 iillvaJiidia. Se olisi · tar'koilbeittu er:i-
22728: ,tonsa; · ta:kia tulevaJt norma:aiiolOSIUhlteåssaiki.n tydsesti niiltä .inva1iideja. v:RII'II:en~ jotka. joko
22729: kärsimään jossakin: m:äär,in työttömyyttä. vammansa ltai muide.n syiden ibalkia eivä;t
22730: Imvaliidien !keskuudessa esiintyvän työt- a;ilkaåstemmil1a, amma:tt.illmu:ssei:Ua oJ.e saavwt-
22731: itö:myyd>eJlJ poistamise!lrsi seHaisessta I!IliUO- t.ailleet rii'!Jtävää aanmart:ltilta.iltloa TäJ.l:atisia
22732: doosa.; ~ttä hcil1te samalla ta.rjOJtaan rt:hlad.- inva.liidteja voidarun olettaa o1evan suhlteel-
22733: suus jatkuvan amma.tJtiopetuksen sa:antiin, Irlsen l'U!IlSI3.:astå, siLlä useat amanattikurssit
22734: ondci.n väJ.:t.'tämättä ryhdyt!tävä Jtoinmnp.itlieii- oVIalt oldoot vaTISin ~yhyet. ja eiilliintää.nJ VIUO-
22735: siin. Invaliidityöttömyyden poist:aminen ja dlen ilresrt:läväit. On: rt:ä.rkleätä, elttä ammrubti-
22736: illsiiaanmattiopetulksen a1nJt.rummen on arlikaan- :kurssilnsa poo;ttänyt i·nvalio väJ.ilttömästi
22737: saatavissa pernstamalila invaiU,i~ ta.rlroi- sen jälkoon saadaan sijotitettuksi työhön,
22738: tatJtuja; omia rt::untantolait.olksia, · jotka työ- koska muussa tap:a:uikses:sa on VllWil"l\iila, leltltä
22739: voimaan käyrt:ltäväit Y'ksm011llaa11- :baå ISI1u:rilffi- •asianomaåtnen 'työtrtömyym:i:k.aru!J ltaam:tuu
22740: maiksi osalksi .i.nvalriideja ja joissa, käyltån- oppimassaan a'!nma:utithaåd<OtSSa, ja menettää
22741: .nöJlisen työn muodossa samrulla votid.aan nopeastU: hllllunsa omatoimisteen yrittämi-
22742: antaa j>Wtko-opetusf.a sieHä työskent:ehwiHe. seen. Uhratmrt:; amma.t:tiopetu:silrurssit meoo-
22743: X,33. - Peltonen y. m. 507
22744: vät ttälilöitn ihuhlmwn ja as.iiaooo:na;~nen voi niootty hy~in rnäkoÖilrohtåin: polljon
22745: olla paJlrot.etJtJu antautunm.an hälllelltLe vähem- hUJOOlliOitJa,, RailrellliliUS on arvioitu ooin 15
22746: män sopivaliLe aanmai1:JtliailaJ1;e. miJ.j. marilmks1, minkä ~l!isälksii lailt:oksen iko-
22747: Tuotalnltola:itoksen paiLv!elliUJkseen tutLeva,t neistus ja. muu sisustus rtuloo ~
22748: invaliidit ovat laitokseen t~avaUisessa ltyö- a.rviollta 6 mi~~j. ma.r!kilooa.
22749: suht.ee&'lla saaden palikikaa !kl1lten mu:utkin Suomen Siviili- ja AsievellvoHiisuusim.vailiii-
22750: työn.'Wlcijät ja hoolehitile:n ~kaJ.iLaa.n OlOOSta diren ·Liit.t.o eåJ rtähäin mennessä olle SIWJI1ut
22751: <toimeenJtmJ.osba.an. Tuota:ntolaå1los. ei näiln eri hoo1toliaitomensa rra~ ilafin--
22752: oliloo ofu VIILI'Simlaå<nen hUIOilJtola1t,os, vaan ilman IIWiUStml'l!ta varltion varoista. Siiltä !h.UI()-
22753: eräänlainen väliast'e ammattiopetusvaiheen Jimatta liitto on omin toimin pystyttänyt
22754: ja ~tavailil:isen lty<issäo:lon vä:LiHä. T;uotanto- W est:endin ilnvaHiidien >alll1Il1lllttiop,p:hlailt.ok-
22755: 1ait<JtkseiHw rtuil.isi oltemaam: nri:tä tä,rk.ein !Ilrel'- · sen, Si€il1 jä:likoon TuUl'holarulssa sijlllliit:sevan
22756: kitys :toisaalta jat:kokoulult;usta, a.nrt:avooa mvwHiidien ~oma- jar kJuimsiko_{Lillli )a ntken-
22757: lailtdkseina ja toisalalta 11liiden työttömien ;ta:a parba1l[aan Espoon; pitäjäå.ii( K~
22758: mvaJ.åödioo sijoiltllSplaikkruna., j<Jitlk,a eivät m11Illan a:lueel:le marun renl3åmmäistä vaållma-
22759: heti pääse sijoilMmmaaJl! vapail.ilte :työmar!kki- vammaisten ånmliiditen cyölrotia. Nyt SU.Ulll-
22760: :noiilile. ni.Wltavan tuotantolaitoksen koneistuksen ja
22761: Tu~ on suUll111ireltu J.'lllik.lenlnet- sisustuksen, arviolta 6 mHj. maT~, liitto
22762: tav:aiksi WleStendin mvaliWieDJ ammatltiioppii- on suunnitellut itse kokonaisuudessaan mak-
22763: ,]aitoksen välittömään 1läheisyyteen, koska savansa. Tuotantolaitoksen rakennu.skuStan-
22764: mol>eillllllJM; ilarutoilmet voiV'alt :tuotoo;nollisessa nuiksiin sen sijaan .tarvittaisiin välttämättä
22765: mbclessä rtäyderutää toisiaan. Tuotarutpla.i- valtion varoja.. Huomioonottaen lii:ton tä-
22766: toksen rakennuspiirustukset ovat valmiit hänastiset, kokonaan ilman valtion avustusta
22767: ja ne on iJ.aatmut aTikik1tooti: 0Jav1 Sorlt.ta. aika:ansaamat huoltolaitO'kset olisi joka suh-
22768: RrulrenDJUikse.n :t.iilaViU'llS on ilähes 8,000 m3. tleessa p.aiiikaUoon, etltä v:ailltiovailtl!likin nyt
22769: KuilikuJaiWsten ja y~ist1en lt.öidren mi.nliste- lt'OOtamitolaiiWksen tOIOOurt.tamisessa. ,tukisi Uri~
22770: riön rokeOOusaiSiainooa!St<O on hyväiksynyt rton t.O!irrnmtaa, jOikia, jo niin :tiUJl~Jlisesti
22771: ra:kienn!USSUU'll'l1ite1man ja, se on sisä.Uytetty on ikohdisltun'U,t, maamme ka.iklkiilln. ili1V!ail.ii-
22772: valtakunnan n. s. B-ohjelmaan, jonka ku1ku- deihin :ka.tsouna1ti1:18J siilioo., oniko ·pysyvamen
22773: 1ailt.ositen: ja Jileis:tlen ,töiden rni>nist::e11iö on VaJIUiffia aå:heurt:mrut sodla:n vai romhan toi-
22774: vahWstanut. mista.
22775: Edellä ikooket:ell un tu01ti3.Jl!to:la1toksen EdeLlä esi:t8t:tyy;n . viiitaiten ehdotamme
22776: suunn1tlte1Jussa on met.amtyöalaJU >em h>aa- 'kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi •toi-
22777: roiltle allJOOt,tu pääpaino. Tuotantolarittdk- vomu'ksim, .
22778: seen on: suU!Dilli1t~elitu täydeBdSielt roult~a:- ja että hallitus ottaisi vuoden· 1946
22779: messinhlvalimot, niklaamo, koneistamo j. n.e. .valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
22780: Laitokseen sisäiltyy edel~een hienomekaniik- 15 milj. markan suuruisen määrä-
22781: kojen työpajoja, ookä reräiden muWen am- rahan Suomen Sivi~U. ja Asevel-
22782: IOO!tti&ojen työtupia. Lisäksi on ~ailtoksoon vollisuusin.valiidien Liitolle myönn.et-
22783: suull!Il!ite1tiU sen pa[vcliUiksressa oleva111 hein- täväksi ctvustukseksi liiton toimestct
22784: !ld:1Öik!ll11Jilia;n ruo1milu- ja. permhuonoot. ja rakennettavan tuotantolaitoksen m-
22785: ~a:iltoksen. summiti1:1elussa on muUJ1:~enikin !khl>n- hoitu.sta varten.
22786: Helsingissä huhtikuun 13 pä,ivänä 1945.
22787:
22788: 0. Peltonen. Yrjö Kallinen. .
22789: Aino Malkamäki. Martta. Sa.Imela.-Järvintm.
22790: Urho Kulova.a.ra. J. F. Tolonen.
22791: Miina Sillanpää. Kaisa Hiilelä.
22792: Otto Muikku. Juho Karvonen.
22793: P. A. Karja.la.inen. Walter Kuusela.
22794: Alpo Lumme. H. S. Pesonen.
22795: Heikki Simonen. Väinö Kivisalo.
22796: Edvard Pesonen. Uuno Raatikainen.
22797: Penna. Tel'Vo. A. K. Pa.a.aivuori.
22798: Samuli Tel'Vo. VaJfrid Eskola.
22799: 508
22800:
22801: x_go~. - Toiv. al. N :o 216.
22802:
22803:
22804:
22805: Peltonen y. m.: Toimenpiteistä työmahdollisu.uksiett jä1·-
22806: jestämiseksi invaliideille.
22807:
22808:
22809: B d u s k u n n a 11 e.
22810:
22811: Sen yhteiskunnall.:isen probleemin hoi- sodan jälkeen toimeen invaliidien ·työhön-
22812: dossa, jonka invaliidikysymys muodostaa, sijoittamisessa noudattamalla vapaaehtoista
22813: on ensisijaiseksi pyrkimykseksi tunnus- suhteellisuusjärjestelmää. Viranomaisten
22814: tettu työmahdollisuuksien ja työtilaisuuk- kehoituksesta ilmoittautui .työnantajia, j<Jtka
22815: sien järjestäminen invaliideille. Sota- olivat ha~ukkaita ottamaan palvehlikBeensa.
22816: inva.liidien osaLta tähtää tähän se työhuolto- invaliideja. SitoutumaHa ottamaan heitä
22817: toiminta, joka ny:t päättyneen sodan aikana palvelukseen määrätty suhdeluku yrityksen
22818: SOO:tiin alkamaan ja joka käsittää. tärkeim- koko työntekijämäärästä, sai yritys kor-
22819: pänä osanaan ammattikasvatuksen sekä sen vaukseksi valtiolta määrättyjä. hankinta-
22820: lisäksi työväline- ja raaka-aineavun ja. työ- etuja. Tämä järjestelmä, n. s. King's Na-
22821: hön sijoituksen. Mitä työtilaisuuksien han- tionall Roll, oli senaikaisissa oloissa suh-
22822: kintaan tulee, on sekä SO't-ainvaliidien että teellisen tehokas, mu:tta on havaittu, ettei
22823: muiden invaliidiryhmien :työn hankinta so- se nykyoloissa enää riitä >tyydyttämään in-
22824: dan aikana ollut suhteellisen helppoa. Kai- valiidien työhönsijoitustarvetta. Sanottu
22825: killa aloilla va;llinnut työvoimapula on ai- järjestelmä koski vain varsinaisia sotainva-
22826: heuttanut sen, ett-ä myös vajaakuntoinen liideja, mutta nyt on nähty välttämättö-
22827: työvoima on yleensä vaiikeudetta pystynyt mäksi ulottaa •työhönsijoitustoiminta kaik-
22828: sijoittautuma.an työmarkkinoHle. Tilanne kiin invaliidiryhmiin. Englannissa on in-
22829: on . kuitenkin muuttumassa ja osittain jo valiidihuoltokysymyksiä valmistellut n. s.
22830: jyrkästi muuttunutkin sodanaikaiseen ver- Tomlinson'in komitea, joka vuosina 1941-
22831: rattuna. Jo nyt ·esiintyy erinäisten inva- 42 laati ehdotukset vajaakykyisten huol-
22832: liidiryhmien keskuudessa työttömyyttä ja losta. Komitea ehdottaa •lakia, jonka mu-
22833: on pelättävissä, että se edelleen pyrkii li- kaan jokainen työnantajå olisi velvollinen
22834: sääntymään. Kun invaliidit missään ta- ottamaan palvelukseensa. määrätyn prosen-
22835: pauksessa eivät pysty toimeentulemaan pel- tin vajaakykyisiä henkHö1tä. Kuinka suuri
22836: kästään heille maksettavan elinkoron turvin tämä suhdeluku tulee olemaan, ei vielä -tie-
22837: ja kun Esäksi on olemassa paljun sellaisia detä, sillä tämän sodan aiheuttamien inva-
22838: invaliideja, jotka nykyisin eivät saa min- liidien lukumäärä ei luonnollisesti vielä ole
22839: käänlaista rahallista tukea enempää vakuu- tiedossa. Luonnollista myös on, että suhde-
22840: tuslaitoksilta kuin valtioltakaan, olisi val- lukujen tulee vaihdella työnantajain laa-
22841: tiovallan taholta kiireellisesti ryhdyttävä dun mukaan. Kaikkein raskain metalliteol-
22842: toimenpiteisiin työtilaisuuksien· järjestämi- lisuus voi tuskin tarjota toimia invaliideille
22843: seksi invaliideHle. Nykytilanteessa näyttäy- samassa •laajuudessa kuin kevyt metw11i-
22844: tyy siltä, että sillä vapaaehtoisuuden poh- teollisuus tai hienomekaniikka. Sellaiset
22845: jalla, jolla invaliidien työhönsijoitus tähän suuret teoHisuusyhtym:ät kuin Ford ja eng-
22846: asti on tapahtunut, ei kysymyksen hoito lantilainen Austin-yhtymä ovat vaikeudet.ta
22847: myöhemmin enää ole .mahdol·lista. pystyneet sijoit;tamaan tehtaisiinsa 10%
22848: InvaHidien työhönsijoitusprobleemin ke- vajaatyökykyisiä työntekijöitä. On myös
22849: hitys näyttää myös muissa sotaan osaUistu- ajateltu, että määrätynlaiset ammatit, jotka
22850: neissa maissa muodostuvan samanlaiseksi, eivät vaadi suuria r:uumiinvoimia, varattai-
22851: kuin yllä Suomen osalta on 'luonnehdittu. siin yksinomaan invaliideille. On •luonnol-
22852: Niinpä tultiin Englannissa viime maailman- lista, että valtion ja kuntien tällöin tulisi
22853: X,34. - Peltonen y. m. 509
22854:
22855: näyttää hyvää esimerkkiä. Erityisiä toi- sijoitustoiminnan helpoittamisetksi aikaan-
22856: menpiteitä on suunniteltu sellaisen menet- saadaan erityisiä nimenomaan invallideiUe
22857: telyn ehkäisemiseksi, että työnantaja koet- tarkoitettuj•a tumantolaitoksia, joissa heille
22858: taa täyttää suhdelukunsa työntekijöillä, voidaan varata toimipaikkoja sekä samalla
22859: jotka ovat mahdollisimrn!an lieviä invalidi- antaa jatko-opetusta heidän ammattikoulu-
22860: teettitapauksia·, jolloin vaikeammat rtapauk- tuksensa täydentämiseksi. Kun kuitenkin
22861: set jäisivät .työhönsijoituksen ulkopU<Ylelle. on ilmeistä, että nämä toimenpiteet eivät
22862: On [uonnollista, että vaikeavammaisten in- riitä invaliidien työttömyysuhan poistami-
22863: valiidien sijoitus kaipaakin tämänkaltaisia seksi, olisi ikiiTeellisesti ryhdyttävä valmis-
22864: erityistoimen piteitä. telemaan säännöksiä, joiden nojalla yksityi-
22865: Myöskin Ruotsissa on kysymys invalii- set työnantajat voidaan velvoittaa otta-
22866: dien työhönsijoituksesta oHut erityisen val- maan palvelukseensa mää:rätyn suhdeluvun
22867: mistellun alaisena. Jo Jokakuussa 1943 ase- yritystensä koko työntekijämäärästä vajaa-
22868: tettiin vajaatyökykyisten invaliidien ase- työkykyisiä invaEideja. Tässä työhönsijoi-
22869: maa selvittelemään erityinen komitea tuksessa olisi otettava huomion sekä sota-
22870: maaherra Hilding Kjellmanin puheen- invaliidi>t että muista syistä työkykynsä me-
22871: johdolla. Vaikkakaan sotainvaliidiprob- nettäneet henkilöt. Samoin olisi huolehdit-
22872: leemi ei Ruotsissa ole ollut kärjistä- ·tava siitä, että työhön sijoitetuilie inV'alii-
22873: mässä vajaatyökykyisten henkilöiden ky- deille suoritetaan työstään sama palkka
22874: symystä, on sielläkin katsottu välttä- kuin muillekin työntekijöihle.
22875: mättömäksi erityiset toimenpiteet nimen- Edellä esitettyyn viitaten ja huomioon-
22876: omaan invaliidien työhönsijoitustoiminnan ottaen, että kysymyksen valmiStelu vaatii
22877: järjestämiseksi. Saatujen ennakkotietojen hallituksen harkintaa, ehdotamme edus-
22878: mukaan komitea tulee ehdottamaan ensi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22879: sijassa valtion ja kuntien toimipaikkojen
22880: varaamista osittain työkykyisille, minkä että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
22881: jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin yksityis- toimenpiteisiin valtion ja m:uiden
22882: ten työnantajain toimipaikkoj·en sa.amlseksi julkisten yhdyskuntien toimi- ja työ-
22883: määrätyssä suhdeluvussa invaliidien käyt- paikkojen varaamiseksi maan inval&i-
22884: töön. dien kiityttoon sekä että haUitus jat-
22885: Kuten alussa on viitattu, on invaliidien kuvasti seuraisi invaliidie'fl. työUi-
22886: työllisyyskysymys meilläkin sodan päätty- syyskysymyksen kehitystä ryhtyen
22887: misen johdosta jo muodostunut ja on yhä heti tila.nteen sitä ,vaatiessa toimen-
22888: edelleen muodostumassa polttavaksi. On piteisiin sellaisen lainsäiidiinnön ai-
22889: vaadittava, että ensi sijassa valtion ja myös kaansaamiseksi, että yksityisetkin
22890: muiden jullristen yhdyskuntien on entistä työnantajat voidaan ·velvoittaa va-
22891: suuremmassa laajuudessa varattava toimi- raamtaan ·määrätty osa yritystensä
22892: pa~kkoja invaliideja varten. Niinikään on työpaikoista vajaatyökyli!J!isille hen-
22893: pidettävä tärkeänä, että invaliidien työhön- kilö~"lle.
22894:
22895: _Helsingissä huhtikuun 20 p~ivänä 1945.
22896:
22897: Onni Peltonen. Aino Malkamäki
22898: Kaisa Hiilelä. Yrjö Kallinen.
22899: J. F. Tolonen. Otto Muikku.
22900: Martta Salmela-Järvinen. P. A. Karjalainen.
22901: Juho Karvonen. Aino Lehtokoski.
22902: P. A. Karjalainen. Alpo Lumme.
22903: Heikki Simonen. H. S. Pesonen.
22904: Edvard Pesonen. Walter Kuusela.
22905: Penna Tervo. Uuno Raatikainen.
22906: Samuli Tervo. A. K. Paasivuori
22907: Valfrid Eskola.
22908: 510
22909:
22910: :X,s·~·. - Toiv. a.l. N :o 217.
22911:
22912:
22913:
22914:
22915: Hukari y. m.: Toimenpiteistä ·maan eri i.nvaliidi1'YMnien
22916: oikeudellisen aseman yhdenmukaistamiseksi.
22917:
22918:
22919: E d u s k u n n a ll e.
22920:
22921: Kun yhteiskuntamme rauhanomaisten järjestettäisiin mahdollisimman suuren yh-
22922: olojen palattua entistä enemmän on omis- denmukaisuuden pohjalle. Ei ole oikeuden-
22923: tauduttava sosiaalisten epäkohtien korjaa- mukaista, että korvaus, kuten nykyisen so-
22924: miseen ja syrjäytetyssä ja hädänalaisessa tatapaturmalain mukaan on laita, suorite-
22925: asemassa olevien kansalaisten aseman pa- taan sotilasarvon tai vuositulojen perus-
22926: rantamiseen, olisi tässä toiminnassa ensi- teella määrättävissä eri korvausluokissa_
22927: sijaisesti kiinnitettävä huomiota yhteiskun- Kun upseeriarvoiset henkilöt ovat yleensä
22928: nan kaikkein kovaosaisimpien, ensi sijassa henkisen työn tekijöitä, joille useimmissa
22929: invaliidien ja heihin verrattavien asemaan. tapauksissa on vammastaan paljon vähem-
22930: Nyt päättyneiden sotien aikaiset huolto- män haittaa kuin ruumiillisen työn teki-
22931: toimenpiteet ovat perin yksipuolisesti koh- jöille, hyötyvät he aiheettomasti nykyisestä
22932: distuneet vain sodan johdosta invaliideiksi korvausluokkajärjestelmästä. Yhtä vähän
22933: tulleiden henkilöiden avustamiseen, kun oikeaan osunutta on korvauksen suoritta-
22934: taas muut aivan samassa asemassa olevat minen vuositulojen perusteella, sillä sodassa
22935: henkilöt, joiden vamma johtuu muista pitkän aikaa olleilla ei useampaan vuoteen
22936: syistä kuin sodasta, ovat saaneet jäädä ole ollut mitään tilaisuutta ansiotulojen
22937: toisarvoiseen asemaan. Eri invaliidiryhmien hankkimiseen.
22938: oikeus korvauksiin on järjestetty eri lakien Maamme siviili-invaliidit ovat sotainvalii-
22939: mukaan, jotka monessa suhteessa eroavat deihin verrattuna tähän asti olleet täysin
22940: huomattavasti toisistaan. Tästä on johtu- syrjäytetyssä asemassa. Heille tulevat kor-
22941: nut, llttä vamman laadun ja vaikeuden puo- vaukset ovat järjestään sotainvaliidien kor-
22942: lesta täysin samankaltaiset invaliidit ovat vauksia pienemmät eikä heillä myöskään
22943: joutuneet heille tuleviin korvauksiin näh- ole edes oikeutta sellaiseen ammattiopetuk-
22944: den erilaiseen asemaan, mikä seikka ei ole seen ja työhuoltoon, joka sotainvaliidien
22945: voinut olla herättämättä katkeruutta huo- osalta ori järjestetty. 8otainvaliideillekin
22946: nompiosaisten keskuudessa. Tässä yhtey- nyt annettavaa ammattiopetusta ei voida
22947: dessä on syytä erityisesti kiinnittää huo- pitää tarpeeksi .tehokkaana, kun ammatti-
22948: miota vuoden 1918 sodassa vahingoittunei- kurssit melkein poikkeuksetta ovat liian
22949: den ja sairastuneiden samoinkuin heidän lyhyet. On vaa·dittava, että sotainvaliidien
22950: omaistensa syrjäytettyyn asemaan. Ne yli- ammattiopetusta ja muuta työhuoltotoimin-
22951: määräiset avustukset, joita vuodesta 1941 taa tehostetaan ja samalla on myöskin
22952: lähtien on suoritettu vuonna 1918 punai- muille invaliidiryhmille järjestettävä tilai-
22953: sella puolella vahingoittuneille tai sairas- suus valtion kustantamaan ammattiopetuk-
22954: tuneille, ovat jääneet kovin riittämättö- seen ja muuhun työhuoltoon.
22955: miksi, ja yhdenmukaisuuden vuoksi voi- Eduskunta on jo viime valtiopäivillä
22956: daankin vaatia, että heille nyt suoritettai- kiinnittänyt hallituksen huomiota siihen
22957: siin korvaukset samojen perusteiden mu- epätasaisuuteen ja epäoikeudenmukaisuu-
22958: kaan kuin äskettäin päättyneissä sodissa teen, joka eri invaliidiryhmien välillä val-
22959: vahingoittuneille ja sairastuneille. litsee heidän korvausoikeuttaan järjestele-
22960: Käsittääksemme on myös välttämätöntä, vissä laeissa. Eduskunnan tällöin lausu-
22961: että maan eri invaliidiryhmien keskinäinen man toivomuksen johdosta on heinäkuussa
22962: tasavertaisuus yleen-;;äkin tunnustettaisiin 1944 tosin asetettu komitea tekemään eh-
22963: ja että invaliidihuoltomme joka suhteessa dotusta sota- ja sotilastapaturma1ainsäädän-
22964: X,:H;. - Hukari y. m. 511
22965:
22966: nön yhdenmukaistuttamiscsta. Komitean miseen, joita iuvaliideille vammastaan ai-
22967: työ ei kuitenkaan liene vielä päässyt kun- htmtuu.
22968: nolla alk~maan, minkä lisäksi on todettava, Kun on pelättävissä, että invaliidien kes-
22969: että kysymys eri invaliidiryhmien oikeu- kuudessa joka tapauksessa ainakin ajoittain
22970: dellisen aseman tasoittamisesta on laajempi tulee. esiintymään työUömyyttä, mikä joh-
22971: ei,kä rajoitu vain sota- ja sotilastapatur- tuu heidän tähänastisesta suhteellisen hei-
22972: malainsäädännön yhdenmukaistuttamiseen. kosta ammattiopetuksestaan, on pyrittävä
22973: Nähdäksemme on välttämätöntä, että kysy- aikaansaamaan sellaisia erityisesti invalii-
22974: mys maan eri invaliidiryhmien oikeudelli- deille tarkoitettuja tuotantolaitoksia, joissa
22975: sen aseman yhdenmukaistuttamisesta on he saavat työpaikan ja samalla tilaisuuden
22976: välttämättä otettava koko laajuudessaan lisätyn ammattiopetuksen saantiin. Eri-
22977: kiireellisen valmistelun alaiseksi pyrkimyk- tyistä huomiota on myös kiinnitettävä nii-
22978: senä aikaansaada mahdollisimman suuri ta- den invaliidien huoltoon, jotka ovat me-
22979: savertaisuus eri invaliidiryhmien välillä. nettäneet hermostonsa tasapainon tai sor-
22980: Samassa yhteydessä olisi myös kiinnitet- tuneet alkoholismiin. Heidän hoitonsa olisi
22981: tävä huomiota invaliideille nyt suoritetta- luonnollisesti kustannettava valtion va-
22982: vien korvausten riittämättämyyteen asian- roilla.
22983: omaisten toimeentulon turvaamiseksi. Kor- Mitä edellä invaliideista on sanottu, pitää
22984: vauksia olisi perusteellisesti suurennettava paikkansa myös sokeiden osalta. On vaa-
22985: ja kaikin keinoin pyrittävä takaamaan dittava, että valtion lakisääteisen huollon
22986: näille kovaosaisille ihmisarvon mukaiset tulee kohdistua siviilisokeihin aivan yhtä
22987: elämisen mahdollisuudet. Varsinkin useam- tehokkaana kuin sotasokeihinkin. Sosiaali-
22988: pia vuosia sitten myönnetyt elinkorot ovat ministeriön toimesta nykyisin suoritettava
22989: elinkustannusten nousun johdosta menettä- sokeusavustus, jota maksetaan muille kuin
22990: neet jokseenkin kokonaan merkityksensä, sotasokeille, on vain murto-osa sotasokeille
22991: kun niihin myönnettyjä väliaikaisia kalliin- tulevasta korvauksesta ja on muutenkin ra-
22992: ajanlisäyksiä ei voida pitää läheskään riit- kennettu avustuksen saajaa nöyryyttävän
22993: tävinä. Erityisen tärkeätä on, että invalii- avustuksen tarpeen tutkimisen pohjalle.
22994: deiHe pyritään varaamaan mahdollisuudet Siviilisokeiden saama yhteiskunnan tuki
22995: työpaikan saantiin. Ensisijaisesti olisi val- olisi muutettava avustuspohjalta eläkkeen
22996: tion laitokset velvoitettava varaamaan nii- muotoiseksi ja saatava samansuuruiseksi
22997: hin kuuluvia toimia täyttäessään ja työvoi- kuin sotasokeillekin suoritettava elinkorko
22998: maa ottaessaan toimipaikkansa invaliideille, lisäyksineen. Jaettaessa sekä ulkomailta
22999: jotka muuten ovat työtä vailla. On tie- että kotimaasta hankittavia työaineita so-
23000: dossa, että viime aikoina on esiintynyt käy- keille ovat siviilisokeat tähän asti saaneet
23001: tännössä tapauksia, joissa valtion, varsin- olla peräti toisarvoisessa asemassa. Esim.
23002: kin puolustuslaitoksen alaiset laitokset, ovat harjatyötä varten tarvittavia raaka-aineita
23003: työvoimaa vähentäessään irtisanoneet ensi- jaettaessa eivät siviilisokeat ole saaneet
23004: sijaisesti invaliideja ja leskiä samalla kun edes kolmatta osaakaan siitä, mitä sota-
23005: laitoksen palvelukseen on jätetty täyskun- sokeille on jaettu, mikä on johtanut tuo-
23006: toista ja ilman huoltovelvollisuutta olevaa mittavaan keinotteluun ja raaka-aineiden
23007: työvoimaa. Niinikään olisi huolehdittava edelleen myyntiin. Työaineet olisi viran-
23008: siitä, että sekä julkiset että yksityiset työn- omaisten toimesta jaettava tasapuoliSesti
23009: antajat suorittavat työssään oleville inva- kaikille sokeille. Siviilisokeiden ammatti-
23010: Jiideille täyden palkan. Käytännössä on opetus ja työtoiminta on myöskin jäänyt
23011: usein esiintynyt tapauksia, joissa invalii- huomattavasti huonompaan asemaan, kuin
23012: deille, jotka suorittavat aivan saman työn mitä asianlaita on sotasokeiden osalta.
23013: kuin tervekin työntekijä, kuitenkin on py- Tälläkin kohden on kohtuullisena vaatimuk-
23014: ritty suorittamaan pienempää palkkaa viit- sena pidettävä, että kaikkia sokeita olisi kä-
23015: taamaHa siihen, että invaliidi saa valtion va- siteltävä samojen periaatteiden mukaan.
23016: roista elinkorkoa. Tämä seikka ei kuiten- Mitä tulee siihen hallintokoneistoon, joka
23017: kaan missään tapauksessa saa vaikuttaa nykyisin hoitaa invaliidien ja muiden hei-
23018: palkkaa alentavasti, sillä vähäinen elin- hin verrattavien lakisääteistä huoltoa, voi-
23019: korko kuluu kokonaisuudessaan eikä aina daan siinä havaita valitettavaa hajanai-
23020: 1·iitäkään niiden erityisten menojen maksa- suutta. Rahakorvausten suorittaminen on
23021: ~512 X,35. - lnvaliidiryhmien oikeudellinen asema.
23022:
23023: tosin järjestetty jonkinverran yhtenäisem- nan nykyisestä hajanaisuudesta on. paas-
23024: min niin, että nämä asiat yleensä on kes- tävä. Sotainvaliidienkin työhuolto on puh-
23025: ·kitetty Valtion Tapaturmatoimiston hoi- taasti sosiaalista toimintaa, joka millään
23026: toon. Kuitenkin myöntää sosiaaliministeriö tavoin ei kuulu puolustusministeriön alai-
23027: suoraan monenlaisia avustuksia, jotka hai- suuteen. Luonnollisempana on pidettävä,
23028: tatta voitaisiin nekin siirtää Valtion Tapa- että sekä sotainvaliidien, sotaleskien ja sota-
23029: turmatoimiston hoidettaviksi. Sensijaan on orpojen että siviili-invaliidien työhuoltotoi-
23030: työhuoltotoiminta tällä hetkellä varsin ha- minta keskitetään erityisen joko sosiaalimi-
23031: janaista. Sotainvaliidien työhuollosta huo- nisteriöön taikka sen alaiseksi erilliseksi eli-
23032: lehtii 7/8 1942 annetulla lailla perustettu meksi perustettavan viraston käsiin.
23033: puolustusministeriön alainen sotainvaliidien Edellä esitettyyn viitaten ja huomioon-
23034: työhuoltovirasto ja sotaleskien ja sotaorpo- ottaen, että 'kosketeltujen kysymysten val-
23035: jen työhuollosta taas sosiaaliministeriöön mistelu edellyttää hallituksen harkintaa, eh-
23036: 30/4 1943 annetulla asetuksella perustettu dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23037: väliaikainen työhuoltotoimisto. Tämän li- vomuksen,
23038: säksi on toiminnassa erityinen sotainvaliidi- että hallitws kiireeUisesti valrnis-
23039: huollon tarkastajan toimisto, joka sekin on tuttaisi esityksen rnaan eri invaliidi-
23040: puolustusministeriön alainen. Muiden kuin ryhrnien oikeudeUisen asernan yhden-
23041: sotainvaliidien työhuolto on toistaiseksi ko- mukaistuttamisesta niin heiUe tule-
23042: konaan järjestämättä. Samalla kun on pi- viin korvauksiin kuin työhuoltoon
23043: dettävä luonnollisena, että rahakorvaus- nähden samalla kiinnittäen huomiota
23044: .asiat edelleen hoidetaan Valtion Tapatur- sokeiden asemaan, työhuoltotoimin-
23045: matoimistossa, jolla niistä nykyisinkin on nan tehostamiseen, työpaikkojen va-
23046: enemmän kuin tarpeeksi hoidettavaa, on mamiseen invaliideille ja näitä
23047: vaadittava jo tarkoituksenmukaisen virasto- asioita hoitavan nykyisen haUinto-
23048: järjestelyn nimessä, että työhuoltotoimin- organisation .färkipet·äistämiseen.
23049: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
23050:
23051: Juho Hukari. Konsta Talvio.
23052: .Aaro Uusitalo. Matti Huhta.
23053: Kalle J. Kauhanen. Lauri Myllymäki.
23054: Hugo Manninen. Tyyne Tuominen.
23055: Mauri Ryömä. Ville Pessi.
23056: Eino Roine. Kaisu-Mirjami Rydberg.
23057: Johannes Mustonen. Hertta Kuusinen.
23058: Jalmari Kulmala. lYIMti Meriläinen.
23059: Johan Toivo Järvinen. Eino Tainio.
23060: Antto Prunnila. Olga Virtanen.
23061: Aleksi Rinne. Toivo I. Sormunen.
23062: :Nestori Nurminen. Eino Kujanpää.
23063: Toivo Lång.
23064: 513
23065:
23066: X,s6.- Toiv. al. N:o 218.
23067:
23068:
23069:
23070:
23071: Lehtonen y. m.: Toimenpiteistä sota.invaliidien avustus- ja
23072: eläkemäärie,n korottamiseksi.
23073:
23074:
23075: E d u s ik u n n a 11 e.
23076:
23077: Nykyisen ajan moninaiset v&ikeudet ovat meentuJ.oon puhuma,t1twkaan siitä, että sillä
23078: mitä raskaimmin kOihdanneet viimeisten tulisiva;t toimeen rtä;l,laisen invail:iidi'n lukui-
23079: kalhden sotamme jOihdostJa: invaliidei.iksi jou- sat perheenjäsenet ja ihuoUettavatt.
23080: <tuneilta, heidän perheitään twhi ihuol,letta- Samoin ovat osi't1tainkin invruliideiiksi jou-
23081: viarun. tuneet heille myönnettyihin korvausmääriin
23082: Nykyajan sosiaalinen ajat.telU!ta.pa edel- nä!hden yhtä epäoiikeudenmuikaioossa ase-
23083: ·lyttää., ·e!ttä Yihteisikunna:n on annettava 'tu- massa.
23084: kensa ja a.pun.sa niiHe, jonka ieivät: omin Ei ole valtiollemme kunniaksi se, e.t1tä ko-
23085: voiJm.in selviydy heitä ikoihdanne.esta onnetto- konaan ,tai ositta:imkin :työkykynsä menet-
23086: muudesta, mihin !he ovat sy~yJttömiä. rt.äneet so1tainvaliidi,t joutuvrut elämään suu-
23087: V allition itapa.tumnatoimisto, joka r,a,tkaisee Dessa ~puutteessa.
23088: invaliideiHemme maksettavat eläJkikeet ja. Näin o~len ehdotamme ikunn:ioi1ttaen edus-
23089: avust.UJkset, osoi!tt.aa nJ'lkyisin nämä mwksu- kunnan .pääterbtäväiksi .toivomuiksen,
23090: mäårät riitt.ämät.töminä. Ei ole Ilmnni,aksi
23091: valtioJ.lemme, jos kätensä •tai ja·likansa me- että hallitus ryhtyisi viipymättä
23092: ne.ttän,ee-lile ja näin ol'len ikOikonaan työky- kiireellisiin toimenpiteisiin sotainva-
23093: VYrttömäksi joutuneelle annetaan vajaan liidien avustus- ja eläkemaksujen ko-
23094: 10,000 maa:ikan suuruinen vuotuinen e.läJke. rottamiseksi, .ia antaisi Eduskunnalle
23095: TäRain.en summa ei lähimainikaa:n riitä ·edes sitä tarkoittavan esityksen.
23096: asianomaisen omarko:htaiseen vuotuiseen toi-
23097: Helsingissä hU!htikuun 16 päivänä 1945.
23098:
23099: Vilho Lehtonen. Nestori Nurminen.
23100: Yrjö Räisänen. V. Puumalainen.
23101: Sulo Muuri. Eino Kujanpää.
23102: Juho Mäkelä. Kalle Kauhanen.
23103: Eino Pekkala. Johannes Mustonen.
23104: Mauno Pekkala. Eino Roine.
23105: Yrjö A. Manninen. Reinh, Svento.
23106:
23107:
23108:
23109:
23110: 65
23111: 514
23112:
23113: X,37. - Toiv. al. N:o 219.
23114:
23115:
23116: Järvi y. m.: Toimenpiteistä sotainvaliidien elinkoron korot-
23117: tamiseksi.
23118:
23119: E d u s k u n n a ll e.
23120: Sotainvaliidien erikoisasema yhteiskun- yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sil-
23121: nassa on alunperin lainsäätäjänkin taholta mä;llä pitäen. Oikeudenmukaisinta olisi,
23122: tunnustettu vakuuttamalla heil'le erikoisella joka on invaliidien keskuudessa Y'leinen
23123: lailla oikeus vammansa [aadun edellyttä- mielipide, että elinkoron suuruus on riip-
23124: mään elinkorkoon ja sopivan työhuollon puvainen vain yksinomaan vamman laa-
23125: saamiseen. Varsinkin viimeksimainitussa dusta. Koko korvausluokkasysteemi olisi
23126: suhteessa on tehty tunnustusta ansaitsevaa näin ollen poistettava. Täl,löin tehtäisiin
23127: työtä, johon invaliidit itse ovat suhtautu- lähinnä palvelus invaliidien vrultaosrulle, so-
23128: neet erittäin myönteisesti, koska he yleensä tamiehille ja aliupseereille. Mutta niin pi-
23129: ovat vastuuntuntoista väkeä, jotka halua- täisi tapahtuakin, sillä useimmat heistä te-
23130: vat [ähinnä omalla työllään turvata oman kevät raskasta ruumii,Hista työtä, joka
23131: ja perheensä toimeentulon. luonnollisesti myöskin eniten ajan oloon
23132: Useissa tapauksissa invruliidien sodassa kuluttaa sotavammaisen -heikentynyttä fy-
23133: saarnat vammat ovat kuitenkin siinä mää- siikkaa.
23134: rin vähentäneet heidän työkykyään heille Jotta valtiovalta todella täyttäisi sotain-
23135: soveltuvissa erikoisammateissakin, että elin- valiide]lle usein antamansa lupaukset riit-
23136: koron ja siihen liittyvän lisäysosan ja täy- 1tävän taloude1lisen tuen antamisesta, olisi
23137: dennyskoron saaminen on välttämätön lisä sotainvaliidien ammattikoulutusta ja yleensä
23138: tyydyttävän elintason turvaamiseksi. Elin- elinkeinon harjoittamista koskevia tu-
23139: korkoa maksetaan, kuten tunnettua, kuu- kemistoimenpiteitä tehokkaasti jatkettava
23140: dessa eri korvausluokassa riippuen asian- ja sen ohella elinkorot korotettava nykyistä
23141: omaisen sotilasarvosta. 100 %: n työkyvyt- hintatasoa vastaaviksi, poistamalla samaUa
23142: tömyyttä vastaava elinkorko eri ilttokissa on korvauksen perusteena oleva luokittelu.
23143: 8,280: - , 9,000: - , 10,800: - , 12,600: -, Kohtuullinen korotus olisi elinkorkojen
23144: 16,200: - ja 19,800: -. Korvaussummat maksaminen kaikille nykyisen viidennen
23145: ovat siis varsin pieniä ja ero alimman ja korvausluokan mukaisina, joka merkitsee,
23146: Y'limmän luokan välillä melko huomattava. että sotamiehen ja korpraalin vuotuinen
23147: Yleensä invaliidien keskuudessa pidetään- 100 %: n työkyvyttömyyttä vastaava elin-
23148: kin koko korvausluokittelua epäonnistu- korko korotetaan 8,280:sta markasta 16,200
23149: neena ja korvausmääriä liian alhaisina. markkaan.
23150: Va.Ltaosa invaliideista, eli noin 85 %, saa Edellä esitetyn nojal1a esitämme kun-
23151: korvauksen ensimmäisessä korvausluokassa, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
23152: toisessa 12 %, kolmannessa 1% ja neljän- muksen,
23153: nessä 2 %. Koska elinkorko siihen kuulu- että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
23154: vine lisineen muodostaa invruliidin tuloista toimenpiteisiin sotainvaliidien elin-
23155: useimmiten vain vähäisen osan, jää hänen koron korotta;miseksi vallitsevan
23156: lopullinen elintasonsa riippumaan lähinnä hintatason mukaiseksi ja samalla an-
23157: muista tu>loista, jotka eri invaliideilla tie- taisi esityksen sotatapaturmalain
23158: tenkin ovat varsin erilaisia. Eri luokissa muuttamisesta siten, että nykyinen
23159: maksettu elinkorko ei siis millään tavrulla voimassa oleva luokittelu korvaus-
23160: säännöstele invaliidin taloudellista asemaa perusteena poistetaan.
23161: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
23162: Lauri Järvi. Erkki Koivisto. Erkki Leikola. Päiviö Hetemäki.
23163: Yrjö I. Antila. Martti Miettunen. Jussi Lappi-Seppälä. Penna Tervo.
23164: Arvi Ahmavaara. Jaakko Hakala. Helena Virkki. H. A. Kannisto.
23165: Matti Heikkilä. Kyllikki Pohjala. Matti Ytti. Lassi Hiekkala.
23166: Martti 0. Kölli. Felix Seppälä. A. T. Malmivaara. Yrjö Kilpeläinen.
23167: Elli Nurminen.
23168: 515
23169:
23170: X,as. - Toiv. al. N:o 220.
23171:
23172:
23173: Bryggari y. m.: Toimenpiteistä iwvaliidikorvauksien korot-
23174: tamiseksi nykyisiä elinkustannuksia vastaavalle tasoUe1.
23175:
23176: E d u s k u n n a 11 e.
23177: Elinkustannusten jatkuvasti kallistuessa jaan markan ja parhaimmassa tapauksessa
23178: ja rahanarvon alentuessa ovat tästä eniten vajaat 10 markkaa! Erikoisena epäkohtana
23179: joutuneet kärsimään vähävaraiset kansalais- on mainittava, että niille elinkoron saajille,
23180: piirit. Palkannauttijat ovat vähitellen voi- joiden työkyyYn menetys on vähäisempi
23181: neet hankkia itselleen edes osittaisen kor- kuin 30 %, ei koko aikana ole suoritettu
23182: vauksen menetetyistä reaalipalkoistaan, minkäänlaista kalliinajanlisäystä, vaan on
23183: mutta kaikkein huonoimmassa asemassa ovat heidän elinkorkonsa edelleen samansuurui-
23184: olleet ne kansa.laisryhmät, jotka i,oimeentu- nen kuin ennen sotia.
23185: lossaan ovat riippuvaisia eläkkeestä tai sii- Enemmittä perusteluitta havaitaan, että
23186: hen rinnastettavasta elinkorosta. Erityisesti niitä toimenpiteitä, joihin valtiovallan ta-
23187: ne henkilöt, jotka toimeentulonsa turvaami- holta jo useampia vuosia sitten on ryh-
23188: seksi ovat saaneet joko valtion varoista tai dytty elinkorkojen väliaikaiseksi korottami-
23189: tapaturmavakuutuslaitosten toimesta suori- seksi, ei enää nykyoloissa voida pitää lain-
23190: tettavia elinkorkoja, ovat joutuneet erittäin kaan riittävinä. Kun valtiovalta työpalk-
23191: vaikeaan asemaan siitä syystä, että elinkor- kojen säännöstelyssäkin on katsonut asian-
23192: koihin tähän asti maksetut vähäiset kal- mukaiseksi siirtyä elinkustannusten nousun
23193: liinajanlisäykset .eivät lähestulkoonkaan ole täyden kompensation pohjalle, olisi vas-
23194: riittäviä peittämään elinkustannusten nou- taava menettely sitäkin välttämättömämpi
23195: sua. Yleisesti tunnettua on, että työky- elinkorkojen kohdalla, jotka, kuten alussa
23196: kynsä menettäneet invaliidit elinkorkojen on mainittu, monessa tapauksessa alunpe-
23197: pienuuden vuoksi jo aikaisemminkin ovat rinkin ovat olleet toimeentulominimiä pie-
23198: eläneet erittäin niukoissa oloissa ja jopa nemmät.
23199: toimeentulominimiä pienempien tulojen va- Kysymys työntekijäin tapaturmavakuu-
23200: rassa. Tämä koskee varsinkin niitä henki- tuslain uudistamisesta lienee jo useamman
23201: löitä, jotka nauttivat elinkorkoa työssä vuoden ajan ollut erityisen valtionkomitean
23202: taikka liikenteen johdosta sattuneiden tapa- valmisteltavana. Kun komitean työn tulok-
23203: turmien perusteella. Työntekijäin tapa- sista ei näy olevan mitään tietoa ja komi-
23204: turmavakuutuslain mukaiset elinkorot ovat tean mietinnön valmistumisesta ei ole var-
23205: alunperinkin olleet niin vähäiset, että täl- muutta, olisi kysymys sekä työntekijäin
23206: laisen elinkoron saajat rahan ostovoiman tapaturmavakuutuslain että muiden inva-
23207: heikentyessä nyt ovat joutuneet kerrassaan liideja koskevien korvauslakien mukaisten
23208: kestämättömään tilanteeseen. Valtioneuvos- elinkorkojen korottamisesta nykyisiä hinta-
23209: ton 19/6 1941 antamalla päätöksellä järjes- olosuhteita vastaaviksi kiireellisesti otettava
23210: tettiin tosin näille elinkoron saajille vä- valtioneuvostossa erityiseen valmisteluun.
23211: häisiä ka;lliinajanlisäyksiä, muitta ne olivat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23212: peräti riittämättömät, ja samaa on sanot- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23213: tava niistä kalliinajanlisäyksistä, joita myö- toivomuksen,
23214: hemmän, valtioneuvoston 23/7 1943 anta-
23215: man päätöksen nojalla on suoritettu. Täy- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23216: sin työkyvyttämän miesinvaliidin, jonka toimenpiteisiin työntekijäin tapa-
23217: työkyvyttömyysaste siis on 100 %, saama turmavakuutuslain ja muiden inva-
23218: kalliinajanlisä vaihtelee 300 markasta 3,600 liideja koskevien korvauslakien kor-
23219: markkaan vuodessa tehden siis päivää kohti vausmäärien korottamiseksi nykyisiä
23220: laskettuna alhaisimmassa tapauksessa va- elinkustannuksia •vastaavalle tasolle.
23221: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
23222: T. Bryggari. A. K. Paasivuori. P. A. Karjalainen. Alpo Lumme.
23223: H. S. Pesonen. Viljo Rantala. Aino Lehtokoski. Juho Kuittinen.
23224: Onni Peltonen. Uuno Raatikainen. Väinö Voionmaa. Eetu Karjalainen.
23225: Penna Tervo. Valfrid Eskola. Kauko Andersson. Yrjö Kallinen.
23226: Juho Karvonen. Otto Muikku. Yrjö Welling.
23227: 516
23228:
23229: X,39. - Toiv. al. N :o 221.
23230:
23231:
23232:
23233:
23234: Koukkari y. m.: Tointenpiteistä kotiuttamisrahan stt01·it-
23235: tamiseksi taanmehtivasti eräille sdtainvaliidelille.
23236:
23237:
23238: E d u s k u n n a 11 e.
23239:
23240: Niille puolustusvoimista kotiut~etuille so- päästyään tulee olemaan vielä suuremmat
23241: tavammasairaaloiden ja -poliklinilcltojen vaikeudet voitefJtavanaan kuin kotiutetuilla
23242: sekä sotilaspiirien kirjoissa oleville reservi- terveillä asemiehillä, jotka saivat kotiutta-
23243: läisille, joiden korvausasiaa ei ole ratkais,tu misrahaa 1. 8. -43 alkaen kotiuttamiseen
23244: va:1tion tapa turmatoimistossa, suoritetaan saakka. Olisi pyrittävä siihen, ettei kotiut-
23245: 9. 7.1943 annetun päiväraha-asetuksen edel- tami.nen vaikenttaisi niiden reserviläisten
23246: 1yttämiä taloudellisia etuja siihen asti, kun- taloudellista asemaa, jotka vammojensa ta-
23247: nes valtion ,tapaturmatoimiston korvauspää- kia joutuvat jäämään sairaalahoitoon tai
23248: tös on anneHu. Pääesikunnan varainhoito- muuten ansiotyöstä syrjään, kun sen sijaan
23249: toimis:ton päätöksen mukaan ei kuitenkaan heidän terveet toverinsa kotiuttamisen jäl-
23250: kotiuttamisrahaa enää suoriteta 30. 11. -44 keen ovat päässreet työhön käsiksi. Kun
23251: jälkeiseltä ajalta sillä perusteella, että päi- sotavammasairaaloitten ja -poliklinikkojen
23252: värahaa pidetään yleisen kotiuttamisen jäl- sekä sotilaspiirien kirjoissa on suhteellisen
23253: keen tapaturmakorvauksen luontoisena si- pieni määrä reserviläisiä ja heidän luku-
23254: käli, ettei sen perusteella enää suoriteta määränsä tasaisesti pienenee, ei kotiutta-
23255: kotiuttamisrahaa tai mitään vastaavia etuja. misrahan maksaminen 30. 11. -44 jälkei-
23256: Kun vielä hoidossa tai :toipumislomalla ole- seltä ajalta aiheuttaisi valtiolle kovinkaan
23257: vien sotainvaliidien taloudellinen asema ei suuria lisämenoja, ja kun nykyinen järjes-
23258: tietenkään millään :tavoin ole parantunut tely on aiheuttanut sotavammasairaaloiden
23259: sen johdosta, että heidät on kotiutettu, potilaitten keskuudessa suurta katkeruutta,
23260: vaan päinvastoin jatkuvasti huononee mitä esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
23261: kauemmin he joutuvat olemaan sairaalassa muksen,
23262: ja ansiotuloja vailla, olisi mitä suotavinta,
23263: että heillä olisi oikeus saada kotiuttamis- että hallitus~ ryhtyis·i sellaisiin toi-
23264: rahaa yhtä hyvin kuin päivärahaakin sii- menpiteisiin, että kotiuttamismhaa
23265: hen asti, kunnes korvausasia on ratkaistu sttoritettaisiin sotainvaliideille taan-
23266: valtion 1tapaturmatoimistossa. Täten heidän nehtivasti 30. 11. 1944 lukien siltä
23267: asemansa olisi sama kuin ennen puolustus- ajalta, jolta he sotilaspiirin tai sota-
23268: vcoimien kotiuttamista, mitä on pidettävä vammasairaalan kirjoissa olevina saa-
23269: oikeudenmukaisena huomioonottaen myös vat tai ovat saaneet mttut päiväraha.-
23270: sen, että kotiuttamisrahan suorittamisesta asetuksen edellyttämät taloudelliset
23271: olisi hyötyä etenkin vaikeasti haavcoittu- edut eli siis siihen asti, kunnes he
23272: neille, pitkäaikaisessa sairaalahoidossa ol- ovat saaneet päätöksen valtion tapa-
23273: leille sotainva1iideille, joilla sairaalasta turrnatoimistosta.
23274: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
23275:
23276: Antti A. Koukkari. Martti Miettunen. Markus Niskala.
23277: 517
23278:
23279: X.4o. - Toiv. al. N :o 222.
23280:
23281:
23282:
23283:
23284: Lappi-Seppälä y. m.: Toime,npiteistä perheellisten sotales-
23285: kien sairauskustannusten suo1·ittamiseksi valtion va-
23286: roista.
23287:
23288:
23289: E d u s k u n n a ,11 e.
23290:
23291: 1SotaJe&ki on perheensä yksinomainen sairawksissa osattomiiksi yleisen rta;pllJtumna-
23292: huo1taja. Kun ihä,n sai,r.astuttuaan menettää vaJkuutuksen suoma~ turvasta, ikosika hy-
23293: selkä ansiotuloosa ,että jorutuu maksamaan vin monet ovat saaneet työhu()l1tona ammat-
23294: saimuden ai!heurt,tamat yJimäär·ä,iset menot, tikoulutniks,en kotona ,tapahtuvaa aillJillB;tin-
23295: ailheUJttaa sairaus t.äiten hänelle väl<ittömästi iharjoi,1Jtamista var.ten.
23296: t.aloude!llisia vaikeuksia, joita ei hurutoelä- Ede1läesit,ettyyn ·vi:iJtate.n eihdo.tamme kun-
23297: kettä :määräittäes.sä ole ennakolta voitu ottaa nioitttaen eduskunnan rhyväiksyttäväksi toi-
23298: huomioon. Lisä;menoja aiheuttavat hänelle vomuksen,
23299: samana tava:lla lasten sakaude.t. Tosin
23300: näissä tapauksissa on ma:hdoHisuus saada että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
23301: erikoisanomU'kse1la Msähuoltoeläike.ttä, mutta menpiteisiin, että perheellisten sota-
23302: suurin osa tarvitse~ista on .anomu:ksiin pe- leskien lääkärintarkastuspalkkiot, lää-
23303: reihtymättö:miä henkilöiltä, jotka eivä;t itse ke- ja sairaalamaksut suoritettaisiin
23304: sitä osaa anoa ja kipeän tarpeen vaatima valtion varoista samaan tapaan kuin
23305: apu jää useimmiten saamatta. I-1isäksi jää- ne maksettiin reserviläisten per-
23306: vät vielä useimmat sotalesket tapaturma- heille sodan aikana.
23307: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
23308:
23309: Jussi Lappi-Seppälä. Teuvo Valanne.
23310: Niilo Honkala. Erkki Paavolainen.
23311: Jaakko Hakala. Felix Seppälä.
23312: Yrjö .1. Antila. Arvi Ahmavaara.
23313: Johannes Wirtanen. Helena Virkki.
23314: Leo Leppä. Päiviö Hetemäki.
23315: Erkki Koivisto. Martti 0. Kölli.
23316: Erkki Leikola. Arvo Salminen.
23317: Matti Ytti.
23318: 518
23319:
23320: X,41. - Toiv. al. N :o 223.
23321:
23322:
23323:
23324:
23325: Lappi-Seppälä y. m.: Esityksen antamisesta eräiden sota-
23326: leskien tapat11,rmavakuutuksen järjestämisestä.
23327:
23328:
23329: E d u s k u n n a ll e.
23330:
23331: Viit81ten aLlekirjoittaneen y. m. eduskun- että hallitus valmistaisi esityksen
23332: naUe 18. 4. 45 jäJ1Jtärrnään iboivomusaloit.tee- sellaisten sotaleskien tapaturmava-
23333: seen n:o 222, joka koskee perheeillisten sota- kuutuksen järjestämiseksi, jotka ei-
23334: lreskiren lääkär:imJllarlmS!tusp,all~ioiiba sekä vät ole tapaturmavak1tutettttj(t työn-
23335: lääke- ja saima1apall!klkJ1oiita sekä tämän antajan puolesta.
23336: aJlo]tteen perusteluihin ,ehdotamme !kun-
23337: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23338: vomUJksen,
23339: Helsing1ssä huhitikuuu 20 päivänä 1945.
23340:
23341: Jussi Lappi-Seppälä. Penna Tervo.
23342: Jaa.kko Hakala. Felix Seppälä.
23343: Yrjö I. Antila.
23344: 519
23345:
23346: X,42. - Toiv. al. N :o 224.
23347:
23348:
23349:
23350:
23351: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä sotaleskien, -m·pojen ja
23352: -invaliidien eläkkeiden korottamiseksi.
23353:
23354:
23355: E d u s kun n. a 11 e.
23356:
23357: SotaJ;esk,i;en,- -orpojen ja ..:invaJliidi,en eläk- j.a -:invaliidien ·eläkik€ieit yleiseen plllilikllro-
23358: keet OV'at nyky:istenJ ikohon[IJeiden ,eHrukus- tasoon ja etinkustan.ruu!lmihll vm~mttuna jää-
23359: :taJlllluste.n johdosrt;a ikäyTlleet meililä ri~ntä illeet ruiva:n ikohtuurt:.to.man: alhaisiksi
23360: mäittömitks:i. A;lnnp;erinikin säädettlilli. ne Edlehl>äoJ.;evaan viirtalten ,es[1Jämme OO'US-
23361: suu:ruudelina:an ooliaiffiiksi, ·e!Jtä näiden so- kUllll1illin pääJt;erotäväiksi 11Joivomuksen,
23362: dasta en~bm kärsimään joUJbunmden åhmis-
23363: tetn ;asema jäi he~ommaiksi siltä ;elintasoa, ett,ä hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23364: mihi111 hei!Jä olisivat oll~elt mahdolilisruUJdet toimenpiteisiin sotaleskien, -orpojen
23365: ili.ITIJlilll sodan heidän ikohdalilee:n .tuomm ikor- ja -invaliidien eläkkeiden korottami-
23366: vruaunattomia menetyksiä.. Kun ny.t ilmi- seksi niin, että nämä sodasta eniten
23367: lcilla aloi!l[a OTIJ ikoh0illil1eiden oonkJustailJniufs- kärsimään joutuneet saisivat kohon-
23368: ten johdosta palkkoja korotettu huomat- neita elinkustannuksia vastaavat
23369: tavan paljon, ovat sotaleskien, -orpojen riittävät eläkkeet.
23370: Helsingissä 12 päivänä huht.ikuUJta. 1945.
23371:
23372: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
23373: Eemil Pääkkönen. Markus Niskala.
23374: Lauri KaijaJainen.
23375: X,43. - Toiv. al. N :o 225.
23376:
23377:
23378:
23379:
23380: J. Hakala.: Toime,npiteistä työhuoltolain toimeenpanon te-
23381: hostamiseksi sotaleskien kohdalta.
23382:
23383:
23384: Ed usk un nall,e.
23385:
23386: Sot&ookioo huollossa muodOSttaa he.illle TyönhuoLtolain sisäLtämistä mahdolli-
23387: l.aiilila SiääOOUty rtzy-öhuol!to ~rittäilln rtärlooän, suUJksista on rt:tämäat ohcll~ humnalttava sota-
23388: OSOOJ. Kiaikkiäall.lJ !l.Mkieitaan :tiililä he:tlreliä l~iem. työhön sijoitus, jOlta ltiiletämäni mu-
23389: sotaleSikJiä olevan noin 27,000 ja heidän kaan: on toistaiseksi! verl'lllltitain vähän ikäy-
23390: keski-ikänsä noin 25-26 vuotta. Näistä tetty. Samoin lain tarjoama tilaisuus työ-
23391: nom 10,000 atrv.ioidoon ituillevan ooailliffiiksi vällineavun saamiseen on sotaleski1tä jiilä-
23392: mti[l s1101IliaS/tla ammattillroul'Thtu!k:seslta. Tä- ny:t sn:urim; piillirtem lkäyrttämä.ttä.
23393: härrt melliD.!eSSä on ilroutlutertltu itai kouilu!Wtita- Edellä olevan huomioon oltrt::ruen 1es:ittän
23394: v;itna noin 1,750 SIOitailMmä. Kun yhte:is- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
23395: kiumllan ja sowl~lrel1J .]tsen:säkin ikan.nalrt,a toivomuksen,
23396: on tär'k.OO.tä, ~etitä 31ffirrll8ltt:istati,t.oa v•a:iHa ole-
23397: Viat mahdotltlisl:itinm&l: n!Opteasti pääsevät että hallitus ottaisi tutkittOIVaksi,
23398: kiinni ;työhön ja tulevat koulutetuik!si, on mitä voitaisiin tehdä työhuoltolwin
23399: syytä nopOOSiti ryhtyä rtehootamaam., ·wm- toimeenpanon tehostamiseksi sota-
23400: mattikoulutusta. leskien kohdalta.
23401: Helsingissä huhti!kuun 20 päivänä 1945.
23402:
23403: Jaakko Hakala.
23404: 521
23405:
23406: X,H.- Toiv. al. N:o 226.
23407:
23408:
23409:
23410:
23411: J. Hakala: Toimenpiteistä sotaarpojen ammattikasvatuksen
23412: tehostamiseksi.
23413:
23414:
23415: E d u s k u n n a ll e.
23416:
23417: Maassamme lasketaan sotaorpoja olevan laatikkoon. Edelleen jarruttavana seik-
23418: noin 37,000. Heidän huoltonsa jakaantuu kana on ollut eräin ajoin maassamme ylei-
23419: eläkkeisiin ja työhuoltoon, joista viimemai- sesti tunnettu ammattikoulutuspaikkojen
23420: nittu on luonteeltaan erittäin sosiaalinen ja puute, joka tulee vastaisuudessa, kun sota-
23421: pyrkii rpitämään huolta sotaorpojen sijoit- orpojen ammattikasvatus tulee yhä suurem-
23422: tamisesta mahdollisimman tuottavina jäse- pien ryhmien kohdalla ajankohtaiseksi, en-
23423: ninä yhteiskunnan koneistoon. Tärkein osa tistä pahemmaksi. Myöskin ammatinvalin-
23424: tässä on toistaiseksi heidän ammattikasva- nan ohjauksen puute on omiaan viivästyt-
23425: tuksensa, jonka kustannuksista yhteiskunta tämään työhuoltoa, koska ei voida olettaa
23426: lain mukaan vastaa aina 100 % :iin saakka. kolmetoistavuotiaan vielä osaavan päättää,
23427: Tarkastettaessa lain tarjoaman mahdol- mihin ammattiin hänen taipumuksensa viit-
23428: lisuuden hyväksikäyttöä todetaan, että tänä taavat eikä hänen äitinsäkään aina ole kai-
23429: vuonna on yli 13 vuotiaita, siis ammatti- kista mahdollisuuksista selvillä. Olisi ilmei-
23430: koulutusijässä olevia, sotaol'!poja noin 5,000, sesti onnellisinta, jos maan jokaiseen kun-
23431: joista koulutettavana olevia tai jo koulu- taan saataisiin sosiaalista vastuuta tunte-
23432: tettuja on 1,701, siis noin 34 %. Kun vien kansalaisten muodostama sotaorpojen
23433: yleensä kansakoulun käyneistä, vuosittain työhuollon neuvottelukunta, joka rperehdy-
23434: 60,000 Japsesta noin 50 % jatkaa opinto- tettäisiin asiaan ja jonka toimintaa keski-
23435: jaan, on tässä sotaorpojen kohdalla paljon tetysti ohjattaisiin ja valvottaisiin.
23436: korjattavaa. Ammattikoulutuksesta osalli- Edellä olevan perusteella esitän edus-
23437: seksi tulleiden sotaorpojen pienilukuisuus kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23438: johtunee ensinnäkin heidän päähuoltajansa
23439: kuoleman kautta heikontuneesta elintasosta että hallitus tutkisi, mihin toimen-
23440: ja leskiäidin osalle tu~evista monista huo- piteisiin voitaisiin ryhtyä sotaarpo-
23441: tlehdittavista asioista, joiden ohessa lasten jen työhuollon, erikoisesti ammatti-
23442: ammattikoulutusmahdollisuus jää huomioon kasvatuksen, tunnetuksi tekemiseksi
23443: ottamatta, ja toiseksi nykyisen sotaorpojen heidän huoltajiUeen, ammatt~v,alin
23444: työhuollosta huolehtivan järjestelmän ikan- nan ohjaamisen tehostamiseksi, am-
23445: keudesta ja valvonnan puutteesta. Esi- mattikoulutuspaikko jen varaamiseksi
23446: merkkinä mainittakoon, että jonkun sota- ensisijaisesti riiPtävästi sotaarvoille
23447: orvon ammattikasvatussuunnitelma on voi- ja tämän toiminnan tehostetun suo-
23448: nut jäädä vuoden ajaksi makaamaan kun- rituksen valvomiseksi.
23449: nallisen työhuoltoviranomaisen ,työpöytä-
23450: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
23451:
23452: Jaa.kko Hakala.
23453:
23454:
23455:
23456:
23457: 66
23458: 522
23459:
23460: X,4a. - Toiv. al. N:o 227.
23461:
23462:
23463:
23464:
23465: Leikola y. m.: Toimenpiteistä eräiden sodanaikaisessa ase-
23466: palveluksessa sairastuneiden hoidon järjestämiseksi.
23467:
23468:
23469: E d u s k u n n a ll e.
23470:
23471: Sotatoimien aikana ovat useat rintama- alkusyynä onkin rintamaelämän rasitukset
23472: tehtävissä palvelleet henkilöt saaneet kra- ja ilmenevät usein niin ankarassa muo-
23473: naattikeskityksissä tai muissa vaikeissa ti- dossa, että asianomaisten työkelpoisuus
23474: lanteissa hermojärkytyksiä, jotka ovat ai- siitä tuntuvasti kärsii, onpa tapauksia, että
23475: heuttaneet heidän työkykynsä alentomisen se on mennyt kokonaankin.
23476: jopa toisinaan t,ehneet heidät entiseen am- Edellä esitetyn johdosta allekirjoittaneet
23477: mattiinsa kokonaan kelpaamattomiksi. Täl- ehdottavat kunnioittaen, että eduskunta
23478: laiset henkilöt tarvitsevat oman ja per- hyväksyisi toivomuksen,
23479: heensä toimeentulon turvaamiseksi yhteis- että hallitus
23480: kunnan apua. He eivät kuitenkaan saa 1) ryhtyisi viipymättä toimenpitei-
23481: valtiolta tapaturmakorvausta. siin hoitolaitoksen perustamiseksi sel-
23482: Myöskin sodan aikana kenttäelämän epä- laisia hermovamman saaneita varten,
23483: terveellisissä olosuhteissa on asepalveluk- jotka eivät saa invaliideille kuuluvia
23484: sessa olleiden keskuudessa tuberkuloosi huo- etuja,
23485: mattavasti lisääntynyt. Kun nykyisen ta- 2) harkitsisi keinoja, joilla voitai-
23486: paturmalain mukaan vain harvoille sodan siin sota-aikana tuberkuloosiin sairas-
23487: aikana tuberkuloosiin sairastuneille voidaan tuneille varata riittävä määrä ilmai-
23488: myöntää tapaturmakorvausta, on huomat- sia hoitopaikkoja ja
23489: tava osa heistä nyt vailla yhteiskunnan tu- 3) huolehtisi myöskin siitä, että
23490: kea. Samoin on laita sodan aikana reu- sodan aikana reumaattisiin tauteihin
23491: maattisiin tauteihin sairastuneiden. Reu- sairastuneet saavat tilaisuuden vält-
23492: maattiset taudit sitäpaitsi monissa tapauk- tämättömän hoidon saamiseksi sai-
23493: sissa ilmenevät vasta jälkeen päin, vaikka raaloissa ja kansankylpylöissä.
23494: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
23495:
23496: Erkki Leikola. Yrjö I. Antila. Leo Leppä.
23497: Jaakko Hakala. Johannes Virtanen. Helena Virkki.
23498: Jussi Lappi-Seppälä. Teuvo Valanne. Päiviö Hetemäki.
23499: Erkki Koivisto. Martti 0. Kölli. Erkki Paavolainen.
23500: Niilo Honkala. Urho Saariaho. Matti Ytti.
23501: 523
23502:
23503: X,46. - Toiv. al. N :o 228.
23504:
23505:
23506:
23507:
23508: Honkala y. m.: Toimenpiteistä asepalveluksesta kotiutettu-
23509: jen ammattikoulutuksen tehostamiseksi.
23510:
23511:
23512: E d u s k u n n a ll e.
23513:
23514: Asepalveluksesta kotiutettujen miesten selle on ollut teollisuuslaitosten halutto-
23515: ammattikoulutus, joka järjestettiin tapah- muus ottaa kurssilaisia harjoittelijoiksi,
23516: tuvaksi n. k. ammattipikakoulutuksena, on koska teollisuuslaitosten on maksettava
23517: edistynyt hitaasti, niin että vain suhteelli- 75% kurssilaisten päiväpalkasta. Tällaiset
23518: sen vähäinen osa on tähän mennessä pääs- esteet on kuitenkin saatava poistetuiksi.
23519: syt koulutuksesta osalliseksi. Erityisesti on Kotiutetuissa nuorissa miehissä ilmen-
23520: eräissä kaupungeissa koulutusta voitu jär- nyt opinhalu on todistus heidän elinkelpoi-
23521: jestää niin vähäisessä määrässä, ettei se suudestaan ja terveestä halustaan saada oi-
23522: Hkimainkaan tyydytä ilmennyttä tarvetta. kea ote elämästä. Valtion velvollisuus on
23523: Suurin osa opinhaluisista nuorukaisista on tukea tätä nuorta polvea sen vakavassa pyr-
23524: joutunut jatkuvasti jäämään tilapäistöiden kimyksessä valmistua hyödyllisiksi kansalai-
23525: varaan. Tämän osoittavat selvästi seuraa- siksi yhteiskunnassa.
23526: vat esimerkit: Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
23527: pyrkijöitä: kursseilla: •;, neet kunnioittavasti esittävät eduskunnan
23528: Helsinki ....... 2,850 812 28 hyväksyttäväksi toivomuksen,
23529: Vaasa ......... 2,252 648 29
23530: Kuopio ••••• 0 •• 1,800 447 24 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
23531: Turku ......... 1,658 354 21 siin asepalveluksesta kotiutettujen
23532: Tampere ....... 1,410 325 23 miesten ammattikoulutuksen tehosta-
23533: Pori •••• 0 ••• 0 •• 1,102 148 13 miseksi niillä paikkakunnilla, joilla
23534: sitä ei ole saatu tähän mennessä tyy-
23535: Eräänä esteenä koulutuksen järjestämi- dyttävästi toteutetuksi.
23536: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
23537:
23538: Niilo Honkala. Leo Leppä. Yrjö Hautala.
23539: Lauri Järvi. Erkki Koivisto. Matti Ytti.
23540: Urho Saariaho. Teuvo Valanne. Erkki Leikola.
23541: Jussi Lappi-Seppälä. Yrjö Suontausta. Penna Tervo.
23542: Martti 0. Kölli. Kusti Eskola. Eero Mäkinen.
23543: Felix Seppälä. Johannes Wirtanen.
23544: 524
23545:
23546: X,47.- Toiv. al. N:o 229.
23547:
23548: E. Pesonen y. m.: Jl:läiirärahasta tuberkuloositoipilaidern am-
23549: mattikoul1duksen jä?"jestäm·iseksi.
23550:
23551: E d u s k u n n a ll e.
23552: Sotien johdosta on tuberkuloosi runsaasti yhteyteen tai erikseen järjestettävä asian-
23553: 'levinnyt. Siihen ovat vaikuttaneet vaikeu- mukaisia toipilaskoteja, joissa annettaisiin
23554: tuneet elintarvike- ja asuntotilanne sekä toipilaille sopivaa ammattikoulutusta. Kun
23555: vähentyneet hoitomahdo1lisuudet. Kun suu- monikaan heistä ei voi terveyttään vaaran-
23556: rin osa parantoloistamme joutui sotasairaa- tamatta harjoittaa Eian raskasta tai muu-
23557: loiksi, ei tuberkuloosipotilaiden hoitoon ten sopimatonta entistä ammattiaan, olisi
23558: voitu kiinnittää tarpeellista huomiota. erittäin hyödyllistä totuttaa heidät jo osit-
23559: Vaikkakin ti<lanne sodan päätyttyä on huo- tain parantola-aikana ja sen jälkeen sopi-
23560: mattavasti helpoittunut, eivät nytkään lä- villa kursseilla johonkin toipilaiden henki-
23561: heskään ka:ikki hoidon tarpeessa olevat tu- siä ja fyysinisiä voimavaroja vastaaviin
23562: berkuloosia sairastavat saa hoitoa koska ammatteihin. Siten autettaisiin mahdolli-
23563: hoirtopaikkoja on nyt entistäkin vähemmän, simman moni toipilas uuden elämän alkuun
23564: sillä useita parantoloitahan jäi ~uovutetulle ja omalla työllään toimeentuleviksi hyödyl-
23565: alueelle ja osaksi maamme: parantolapaikat lisiksi kansalaisiksi.
23566: ovat edeHeenkin sotasairaaloina. Kun yhteiskunnrulla on ollut mahdolli-
23567: Tilannetta vaikeuttaa lisäksi se kun suuksia kiinnittää mone!lla tavalla huomiota
23568: useimmat parantoloista pääsevii;t toipi,laat m. m. invaliidien, sotaleskien y. m. heihin
23569: eivät ole siinä kunnossa, että he terveyt- verrattavien ammattikoulutukseen ja on se
23570: tään vaarantamatta voisivat osaHistua suu- antanut erittäin hyviä tuloksia, olisi kor-
23571: rempia ruumiillisia ponnistuksia vaativiin kea aika järjestää sopivaa ammattikoulu-
23572: entisiin ammatteihinsa. Heikentynein voi- tusta niille tuberkuloosipot:UlaiHe, joille se
23573: min raskaassa työssä on jokapäiväisen lei- katsottaisiin välttämättömäksi.
23574: vän hankkiminen monelle heistä ollut suo- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
23575: rastaan mahdottomuus. Ennen pitkää hei- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
23576: dän terveytensä sortuu uudelleen ja he saa- vomuksen,
23577: vat aloittaa jäl~een parantolapaikkojen odo-
23578: tuksen ja uuden hoitokauden. Si,ten huk- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
23579: kautuu paljon kallista aikaa ja työvoimaa siin ammattikurssien järjestämiseksi
23580: sekä aiheutuu uusia suorana.isia kustannuk- tuberkuloositoipilaille sekä
23581: sia valtiolle, kunnil'le ja asianomaisille Hsel- että hallitus ottaisi v. 1946 tulo-
23582: leen. ja menoarvioesitykseen mäiirärahan
23583: Saadaksemme tässä suhteessa aikaan edes tuberkuloositoipilaiden ammattikou-
23584: joitakin parannuksia, olisi parantoloiden lutuksen järjestämiseksi.
23585: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä . 1945.
23586: Edvard Pesonen. J. Koivisto. Albin Asikainen.
23587: Alpo Lumme. Lassi Hiekkala. Toivo H. Kinnunen.
23588: Samuli Tervo. Juho Karvonen. Antti J. Rantamaa.
23589: J. F. Tolonen. Aino Lehtokoski. Eetu Karjalainen.
23590: T. Bryggari. Isak Penttala. Jussi Raatikainen.
23591: Otto Muikku. Toivo Ikonen. Onni Peltonen.
23592: Elli Nurminen. Valto Käkelä. Kalle Jokinen.
23593: Yrjö Kilpeläinen. J. Eri. Pilppula. Johan Toivo Järvinen.
23594: Yrjö Welling. Varma K. Turunen. Heikki Soininen.
23595: Juho Pyy. G. Andersson. Aino Luostarinen.
23596: Valfrid Eskola. Miina Sillanpää. Paavo A. Karjalainen.
23597: Heikki Simonen. Matti Lepistö. Kaisa Hiilelä.
23598: Walter Kuusela. K. Hakala. Yrjö Kallinen.
23599: Aino Malkamäki. Martta Salmela-Järvinen. Penna Tervo.
23600: Juho Kuittinen. Uuno Raatikainen. H. S. Pesonen.
23601: Eino Raunio. A. K. Paasivuori. Toivo Lång.
23602: E. Pusa. Väinö Kivisalo. W. Metsäranta.
23603: Yrjö Räisänen. Kauko Andersson. Yrjö A. Manninen.
23604: Jere Juutilainen.
23605: 525
23606:
23607: X,4s. - Toiv. al. N :o 230.
23608:
23609:
23610:
23611:
23612: Sundström y. m. : Toimenpiteistä punaisten invaliidien ase-
23613: man korjaamiseksi.
23614:
23615:
23616: E d u s k u n n a ll e.
23617:
23618: Maamme lukuisten invaliidien keskuu- siin suorittamaan korvausta ainakin samo-
23619: dessa vallitsee eri inviliidiryhmien välillä jen perusteiden mukaan kuin korvauksia on
23620: valitettavaa epäyhtenäisyyttä ja epätasai- maksettu toisella puolella vuonna 1918
23621: suutta, mikäli on kysymys eri ryhmiin kuu- invaliideiksi tulleille. Oikeus ja kohtuus
23622: kuville invaliideille tulevista eduista ja oi- vaatisi myös, että korvaukset suoritettaisiin
23623: keuksista. On myönnettävä, että invalii- taannehtivasti vuodesta 1918 alkaen eli siis
23624: deille yleensäkin tulevat, lakiin perustuvat siitä ajankohdasta, jolloin asianomaiset työ-
23625: edut ovat niukat ja riittämättömät niissä- kykynsä menettivät ja tulivat invaliideiksi.
23626: kin tapauksissa, jolloin tällaisia etuja inva- Edellä ehdottamamme korvausten järjes-
23627: liideille suoritetaan, mutta lisäksi on todet- tely ei valtiolle merkitsisi sanottavaakaan
23628: tava, että on olemassa joitakin invaliidiryh- _ taloudellista rasitusta. Suuri osa vuonna
23629: miä, jotka tässä suhteessa ovat jääneet 1918 haavoittuneista henkilöistä on jo kuol-
23630: kokonaan syrjäytettyyn asemaan. Tällöin lut, joten korvaukseen oikeutettujen piiri
23631: tulevat lähinnä kysymykseen vuonna 1918 jäänee varsin vähäiseksi. Valitettavaa on,
23632: punaisella puolella invaliideiksi tulleet hen- että yhteiskunnallamme ei tällä hetkellä ole
23633: kilöt. Aina vuoteen 1941 asti saivat nämä käytettävänään täydellisiä tietoja punaisten
23634: invaliidit olla kokonaan vailla välttämä- invaliidien lukumäärästä. Tämän vuoksi
23635: töntä huoltoa ja ne ylimääräiset eläkkeet, olisi tärkeätä, että korvauskysymyksen yh-
23636: joita vuonna 1941 varatun arviomäärära- teydessä koko laajuudessaan selvitettäisiin
23637: han puitteissa on suoritettu valtioneuvoston tämän invaliidiryhmän suuruus ja heidän
23638: samana vuonna vahvistamien perusteiden ialoudelJiset olosuhteensa.
23639: mukaan, ovat jääneet peräti riittämättö- Edellä sanotun perusteella esitämme
23640: miksi. Sanotuilla ylimääräisillä eläkkeillä eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
23641: pyrittiin tosin korjaamaan sitä epäoikeu-
23642: denmukaisuutta, mikä näiden n. s. punais- että hallitus kiireellisesti suoritut-
23643: ten invaliidien osaksi oli tullut aina vuo- taisi selvityksen punaisten invalii-
23644: teen 1941 asti. Inhimillisyyden nimessä on dien htkumäärästä ja heidän alais-
23645: kuitenkin todettava, että nyt maksetuilla taan sekä ryhtyisi toimenpiteisiin
23646: vähäisillä korvauksilla ei ole pystytty kor- heille suoritettavien taannehtivien
23647: vaamaan niitä useinkin arvaamattomia kär- korvausten järjestämiseksi vähintään
23648: simyksiä ja vaikeuksia, jotka ovat olleet pu- samojen perusteiden mukaan kuin
23649: naisten invaliidien osana itsenäisyytemme korvauksia on maksettu vuonna 1918
23650: ajan. Käsittääksemme olisi oikeuden ja valkoisella puolella invaliideiksi tul-
23651: kohtuuden mukaista, että vielä elossa ole- leille.
23652: ville punaisille inva!liideille nyt ryhdyttäi-
23653: Helsingissä huhtikuun 14 päivänä 1945.
23654:
23655: Cay Sundström. Yrjö Kallinen.
23656: Hertta Kuusinen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
23657: Mauri Ryömä. Ville Pessi.
23658: Aaro Uusitalo. Elli Stenberg.
23659: 526
23660:
23661: X,49. - Toiv. al. N :o 231.
23662:
23663:
23664:
23665:
23666: Talvio y. m.: Toimenpiteristä vuoden 1918 sotaan punaisten-
23667: puolella osallistumisesta aiheutuneen toimeentulon edel-
23668: lytysten vähenemisen korvaamiseksi.
23669:
23670:
23671: E dustk u nn alle.
23672:
23673: YleinJe:n k:äs.iltys maassamme n~kyäii!n on, ikadsin ,entisiin, toimiins1a eivätkä myÖSikään
23674: että ne rangaistukset tai muut vaikeudet, saaneet taloudellista menetys:tään vast·aa-
23675: joihin maamme ilrnmsalaiset ovat jorwtmmet vaa korvausta tai eläkettä.
23676: li~tltoUJtrmeita ikansakunti•a tai ylipäänsä Koska ylimalkaankaan ei ole oikein, että
23677: demokmatrtåsta tkebj,tystä imhta:an suopei- ilrnmsaLa.isert ilman omaa. syytään joutuvaJt
23678: den mie1lipiteidensä !bai pyr:kimysrtlensä puutteoo3llaisoon asemwan, piUhrumatrbatkaan
23679: johdosta, ovwt olleet iepäoike.uden:mukaiSiia siitä, ·että he joutuisivat siihen ansiokkaan
23680: ja oonvJl,en hcidän miden johdosta kärsi- kansalaistoiminrbans:a johdosta, 1ehdorbamme
23681: mäTisä meootykset hyvitystä lmipoovia. edll.Sikru.rman hyväksy;tJtäväksi toivomu:ksen:,
23682: Tämä yleh:tm1: ikäsitys 1e1i kuiiwilllkaa:n vi'elä
23683: ikaikil~a aloN[:a ole saanut wstaavaa sovel- että hallitus mahdollisimman pian
23684: lirutUSita käytännössä. Niinpä voidaan to- ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin
23685: deta, että useat vuoden 1918 kansalais- oikeudenmukaisen hyvityksen jär-
23686: sot3lamme punaisella puoil1ffilla oSialltlillstU1liCiet jestämiseksi niille maamme kansa-
23687: rrn.aamme !kansalaiset :t&i heidän omaisensa laisille, jotka oman tai omaistensa
23688: tämän johdosta. ovat mooert:ltlällleet JtoimeTISia, osallistumisen vuoksi vuoden 1918
23689: elälkooilkeurt:Jens:a, 'berv;eytensä 1Jai muita toi- kansalaissotaamme punaisella puo-
23690: meellitulonsa edeHYJty'ksiä. Esimerkiksi mo- lella ovat menettäneet toimensa,
23691: nert mutatie- tai postNruiltoksen p3ilveluk- eläkeoikeutensa, terveytensä tai
23692: sessa oltloot henikilllöt eivält oLe pä3sse,et ta- muita toimeentulonsa edellytyksiä.
23693: Helsiingissä huhtilkUlllll 20 päivänä 1945.
23694:
23695: Konsta Talvio. Reino Uusisalmi.
23696: Toivo Sormunen. Toivo Sormunen.
23697: Antto Prunnila. Elli Stenberg.
23698: Mauri Ryömä. Lauri Myllymäki.
23699: Olga Virtanen. Johan Toivo Järvinen.
23700: 527
23701:
23702: X,5o. - Toiv. al. N:o 232.
23703:
23704:
23705:
23706:
23707: Lumme y. m. : Työntekijäin tapaturmavakuutuslain perus-
23708: teella m,yönnettävien elinkorkojen muuttamisesta kaikille
23709: lapsille samansuuruiseksi.
23710:
23711:
23712: E d u s k u n n a l.l·e.
23713:
23714: Työntekijäiil1 ,tapatuamm;VIaik;uUJtuslain mu- seuraknmnart ja yksityiset työnantajat.
23715: kaisia ,eJ.jm:korkoja ei SUJOiriilteta !lapsåiHe sa- Näin: olisi menieitelrtävä eltinkorlkoonilcin näh-
23716: mansuuruis~na vaan oon: m'llkcises,ti, mihin den. Silk.si me ,aJl,eJkirjoitta1lleeit redeil.:liseen
23717: kymmeoostä palikilrolooikJaslta he~~dän .tapa- viirtat1en kunrn~oilttaen ehootaillljlllJe ~eduslkun
23718: turman !Uhriksi joUJtunoot vanhempansa. nan päät,etrtäväksi rtoivomu:ksten,
23719: ovat kuuluneet. Se 1ei oLe luonnol~jsta.
23720: EjaåikJitHe [apsi.H:e on va,rartttava samat ilwh- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
23721: tUJuliliset ~el:imdroa'01t j1a. sen ikarutta, mahdoHi- siin lain muutoksen aikaansaami-
23722: suudet ammathllis1een ja hffillkiseen ikehilt.yk- seksi, jotta työntekijäin tapaturma-
23723: ooen ikykyjem.sä muikala.n. Valtio jo ilapsi.- vakuutuslain perusteella myönnettä-
23724: avustuiksissaan: myö:rutää kaikiU:e lapsi.IJJe vät elinkorot suoritettaisiin kaikille
23725: samat avusrtiUikseit. Samoi1n t1ekevät 'kunna:t, lapsille samansuuruisina.
23726: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
23727:
23728: Alpo Lumme. Väinö Kivisalo.
23729: Edvard Pesonen. Kauko Andersson.
23730: Uuno Raatikainen. Kaisa Hillelä.
23731: Samuli Tervo. Aino Malkamäki.
23732: 528
23733:
23734: X, 51. - Toiv. al. N :o 233.
23735:
23736:
23737:
23738:
23739: Tainio y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
23740: 1945 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi Pohjois-Suomen
23741: tuhottujen alueiden vähävaraisille asukkaille.
23742:
23743:
23744: E d u s kunnalle.
23745:
23746: Tuho, minkä saksaJaioot imtslijouikot. pe- :tava,r:ain samoinkuin raikennUtSit.avamin
23747: räyt.yJessäänJ aiikoonsaivat Ou:lam ja Lapin hlnrua,t omt :kJuljetiUSkus1JannUS11:1en ikoho-
23748: tläänin alueilla, kävi köyhälle työtätekevihlle t1essa Pohjolassa' nousseet samassa suhteffiSia.
23749: Pohjolan vä;estÖIUe ~allglen ra.sklaruk:si. Juil- Ehmto- ja r:aikennuskustannuJkset Pohjo-
23750: kaisitujen >epäv.~rail:l:isibm tietoj•en muiroaan lassa tulevat 1täJten hruomat:tav:asti ilm:liliilm-
23751: ttuhos:i:vat saksalaliset Lapin läänin aliUJeella miksi kuin muu&l:1a Suomessa. Pohjois-
23752: 10,862 asuin-, talous- j>a ilmrjarakelll1usta, Suomi on :ailkaisemmirrlciln ,aiDJw &'LUit vähä-
23753: 335 kulll1:iain-, yhrt,eisöj>en ja yiks.ityist.en v,araisrta, Slen viWSitö suu:rilll1mrullta O'Saillt:a
23754: liikehuoneistoa ja julkista rakennusta. iköyhää pritei!lviJljeJ.ijäväeSitöä ja p~eille:n Mt111-
23755: Tämän l.isäksi tuhositvrut saikswlaiiset rt-.ai :1m- non omaavia paHclmtyö1äiJSi:ä, joilla 1ei ol·e
23756: houtui sota,to:imien yhteydessä Pohjolan ·a1kaåsempila sä.äs,töjä. Lisäksi on väestöä
23757: väJestöltä suul'lelt ,määrät v;aa,tt>e,i:ta, :taJ.(Jus- nyt köyhdyibtänyt sod.atn, ·evakuoimisen
23758: ja ltyökalruj:a, ikJarj.a;a j. ill. 1e. Niinpä esim. y. m. tuomat ra.s~ituiroset. Kun väes:töä n~t
23759: 5,000 asUJlmst,a, ikäsiltitävän Posion ilmnnan palautetaan 1tuho1truihltekin ailmiH1e, tkäy ti-
23760: ruueelll•3J .tuhoutui 451 perheeJtä vaatitJe,e;t lam.ne lmstälmärt:ltömäiksii>. Pohjolan vähäv:a.-
23761: koikJonaalll, 157 perheclrtä puoileksi j. n. 1e. rainen väestö ei omin voimin voi päästä
23762: Saman kullillan ruUJeella rbuhoutui :työ- ja jäH:eematk•entama3Jill ttuhottuja kotejruan.
23763: ma,atalouslwilleet lrokonaan 453 tHailrf:la, puo- Jäl1eenmikennuiksoon myönne1ttäv:ä 20,000
23764: leiksi 183 ja lwlmannekoolla 79 rt;,hl:ail:ba. :mk ~aina 1ei tältä tiillannetlta peilasta.. Tarvirt-
23765: Yl:1tornion kunnan alu:eeltla. ltruhoutui 358 t:aisim mtkaisevamprua it:uik:cea1 yhltffiskurrman
23766: k!Oitileläimtä. taholta. Tuota tu:kiea ,t,a,rvffit;baisi,in viivyt-
23767: Koiko :tuhon suur:uus Pohjo[assa on v;i,el:ä ;te;1emru1Jtä, Slillä pohjol;aSISa 11mhot111ilile al,uei:lle
23768: vaiike.as;ti a.rv1oitavissa;, siH.ä vä1est:Ön :omai- olisi saa;tava pHmisesti m. m. väili:a1ik:aisia
23769: suu:trt:a on tuhowtunut monella, eri .taVJaU,a., r:a:kenmruksiJa,, joita vä.hävam.]nen vä,estö 1ei
23770: ilmtten •ev,ailmoimisen yht,eydessä j. n. e. omm avuin saa rakenneturiiksi.
23771: Täm.ä.n lisäksi on vaiikieast.i .arv.ioirtavissa se Ottaen huomioon Pohjolan leriimoisase-
23772: väliämem: ta:ppio, mikä johitui krulkurväli- man, esitämme eduskunnan päätet>täväksi
23773: neidien tuhoultumisoot:a. Joniki:rulaiisen käsi- tOltVOIDukse!n,
23774: tyksen ,1Jfusitä s.aa, huom~oilmwlla kuiljetuskus- että hallitus antaisi esityksen 7
23775: tannuiksi,en: hruimall!v;an noiUJsun, miikä on milj. markan st~uruisen määrärahan
23776: ,tapahtunut P1erä-PohjoiLassa. Niinpä ·esim. lisäyksestä kuluvan vuoden tulo- ja
23777: p.uimakotl1e·en tku:ljebtaminen KemijärVJeHie menoarvioon jaettavaksi Pohjolan
23778: ;1JUl,ee maksamaan j.ultkais!lmj,en tåletoj>en mu- tuhottujen alueiden ahdingossa ole-
23779: k>aan 10,000 mk; 115,000 mk maiksavan ville vähävaraisille, etenkin suurper-
23780: pa.rwlci!Il ilrulje,ttauTIIinen Iv.awoon .IllJalkooa heisille, asukkaille suoranaisena avus-
23781: 117,000 mk. ElinrtlarVJe- ja yleensä fkul,utUJS- tuksena.
23782: HeJ.s,i:ngmä huhtikuun 17 päivänä 1945.
23783:
23784: Eino Tainio. Eino Kujanpää.
23785: Johannes Mustonen. Nestori Nurminen.
23786: Matti Meriläinen. Konsta Talvio.
23787: Jalmari Kulmala. Toivo Lång.
23788: Toivo I. Sormunen. Johan Toivo Järvinen.
23789: 529
23790:
23791: X, 52. - Toiv. al. N :o 234.
23792:
23793:
23794:
23795:
23796: P. Tervo y. m.: Esityksen antamisesta sotatapaturmalain
23797: muuttamiseksi.
23798:
23799:
23800: E d u s k u n n a ll e.
23801:
23802: Tammikuun 10 päivänä 1941 säädetty Esittämämme laatuisen parannuksen te-
23803: sotatapaturmalaki on siihen myöhemmin kemisellä sotatapaturmalakiin saavutettai-
23804: tehdyistä lukuisista korjauksista ja paran- siin lisäksi se etu, että se :muodostuisi kor-
23805: nuksista huolimatta käynyt nykyoloissa vauksen määräämisen osalta huomattavasti
23806: vanhentuneeksi. Erikoisesti on täten lain yksinkertåisemmaksi ja nyt myönnettävät
23807: p€rusteeHa myönnettävien !korvauksien laita, kalliinajan lisät ja lisähuoltoelä:kkeet voi-
23808: jotka ovat tapahtuneen inflation vuoksi taisiin tarpeettomina poistaa.
23809: jääneet riitt.ämättömiksi. Kun ~aki H- Voimassaoleva sotatapaturmalaki asettaa
23810: säksi sisäLtää eräitä suoranaisia 'epäoikeu- kaatuneiden muut omaiset, kuten vanhem-
23811: denmukaisuuksia, on tarpeellista ryhtyä mat, alaikäiset veljet tai sisaret, jotka ovat
23812: toimenpiteisiin sen korjaamiseksi. olleet kaatuneen ansiotulosta riippuvaisia,
23813: Ensiksi on syytä kiinnittää huomiota nii- hyvin epäoikeutettuun asemaan. Lain 16
23814: hin perusteisiin, jotka laissa on vahvistettu §: n 5 momentin mukaan myönnetään heille
23815: päivärahan ja elinkoron määräämistä var- huoltoeläkettä harkinnan mukaan, korkein-
23816: ten. Ne on määritelty lain 7 § :ssä, jossa taan sotaleskien eläkkeen suuruinen määrä.
23817: on lähdetty siltä pohjalta, että korvauk- Käytännössä ovat myönnetyt eläkkeet
23818: seen oikeutetut on luokiteltu sotilasarvonsa useissa tapauksissa jääneet tämän määrän
23819: tai siviilielämässä saamiensa tulojen perus- alle, alimman eläkkeen ollessa mk 2,400: -
23820: teella. Tällainen luokittelu, joka asettaa vuodessa, johon nykyisin automaattisesti
23821: kansalaisten taistelussa maan puolesta anta- lasketaan 30 % : n kalliinajan lisäys. On
23822: man uhrin ,eriarvoiseen asemaan, on kat- ilman muuta selvää, että näin [pienet eläk-
23823: sottava vääräksi. Yhtä vähän hyväksyt- keet eivät tarjoa saajilleen toimeentulon
23824: tävä on se periaate, että sotavamman kärsi- turvaa. Jo lainsäätämisaikanakin ne oli
23825: neiden kansalaisten keskuudessa pyritään katsottava kohtuuttoman alhaisiksi, mutta
23826: annettavissa korvauksissa säilyttämään hei- inflation tapahduttua niiden voidaan sa-
23827: dän aikaisempi yhteiskunnallinen luokka- noa menettäneen kokonaan merkityksensä.
23828: jakoisuutensa. Oikeampaa on, että kaikkien Erikoisesti on kaatuneiden vanhempien
23829: sodassa antamat uhrit katsotaan yhtä ar- asema käynyt epäoikeudenmukaiseksi ja
23830: vokkaiksi ja että heille tältä pohjalta läh- säälittäväksi. Heidän kohdaltaan on nimit-
23831: tien suoritetaan omatoimisen elämän riittä- täin useissa tapauksissa huomattava, että
23832: västi tukeva korvaus samojen perusteiden on kysymys henkilöistä, jotka jatkuvasti
23833: mukaan. menettävät vanhuuden ja sairauden vuoksi
23834: Edellä olevalta pohjalta lähtien käy lain työkykyänsä ja joiden toimeentulo käy
23835: 8 §: ssä oleva päivärahan ja elinkoron mää- ajanmittaan yhä vaikeammaksi. Tällöin he
23836: räävä taulukko tarpeettomaksi. Sen tilalle normaalisesti tulevat yhä enemmän riippu-
23837: olisi määrättävä kaikille yhtä suuri päivä- viksi lapsistaan, varsinkin pojistaan, jotka
23838: raha ja elinkorko, jonka vahvistamisessa usein vanhuuden päivinä elättävät heidät
23839: huomioitaisiin hintatasossa tapahtunut kokonaan. Se korvaus, jonka valtio nyt
23840: nousu siten, että se täysimääräisenä myön- voimassaolevan sotatapa turmalain mukaan
23841: nettäessä takaa edes niukan toimeentulon. myöntää heille tästä menetetystä vanhuu-
23842: Vastaisen inflatoorisen kehityksen varalta den turvasta, ei alkuunkaan vastaa heidän
23843: olisi elinkorko kytkettävä hintatason vaihte- menettämäänsä taloudellista tukea. Jos elin-
23844: luun inflatiotakuulla. koron määrä edellä esittämällämme tavalla
23845:
23846: 67
23847: 530 X,52. - Sotatapaturmalaki.
23848:
23849: korotetaan ja samalla määrätään, että kaa- että hallitus ryhtysi pikaisiin toi-
23850: tuneiden vanhemmille ja muille omaisille menpiteisiin valmistaakseen esityk-
23851: lain 16 § :ssä kosketelluissa tapauksissa on sen tammikuun 10 päivänä 1941
23852: suoritettava korvausta samojen perusteiden anne~un sotatapaturm.alain muutta-
23853: mukaan kuin kaatuneen vaimollekin, kor- miseksi siten,
23854: jautuu tämä epäkohta huomattavasti. 1) että päivärahan ja elinkoron
23855: Myöskin se asteikko, jonka perusteella määt·äämisessä käytetty asteikko pois-
23856: lain 10 §: ssä kosketeltu työkyvyttömyys- tettaisiin ja kaikille korvaukseen oi-
23857: aste määritellään, on herättänyt runsaasti keutetuille suoritettaisiin samansu~t
23858: arvostelua. Varsin yleinen on se käsitys, ruinen, nykyisiä olosuhteita vastaa-
23859: että työkyyyttömyysasteen määrittelyssä vaksi korotettu korvauS!;
23860: ovat liian suuressa määrässä päässeet vai- 2) että kaatuneen muille omaisille,
23861: kuttamaan valtion varojen säästämisnäkö- vanhemmille ja alaikäisille sisarille
23862: kohdat. Vaikka niilläkin on tietysti oma suoritettaisiin samanlainen korvaus
23863: tärkeä arvonsa, on sotavammaisen oikeus kuin kaatuneen •v·aimollekin;
23864: kuitenkin asetettava sikäli etualalle, ettei 3) että hallitus ottaisi tarkistet-
23865: hän valtion etujen vuoksi joudu kärsimään tavaksi sen asteikon, jonka mukaan
23866: vääryyttä:. Tältä pohjalta lähtien olisi tämä määritellään vamman saaneen työky-
23867: asteikko korjattava. vyttömyysaste.
23868: Kaiken edellä olevan perusteella esi-
23869: tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23870: muksen,
23871: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
23872:
23873: Penna Tervo. Kauko Andersson.
23874: E. Pusa. Walter Kuusela.
23875: Valto Käkelä. Johannes Virolainen.
23876: Eino Raunio. Veikko Vennamo.
23877: Aino Malkamäki. Yrjö Kilpeläinen.
23878: Matti Lepistö. Kalle Jokinen.
23879: Jussi Raatikainen. Arno Tuurna.
23880: 531
23881:
23882: X,53. - Toiv. al. N:o 235.
23883:
23884:
23885:
23886:
23887: Lappi-Seppälä: {!'oimenpiteistä asuntorakennustoimimtan
23888: suoritustapaan ja rahoitukseen kohdistuvan tutkilmus-
23889: työn järjestÖ!miseksi.
23890:
23891:
23892: E d u s k u n n a ll e.
23893:
23894: Asunto-olojen kehittäminen ja uusien Suomen Arkkitehtiliiton Jälleenrakennus-
23895: asuntojen tuottaminen ovat tämän hetken toimisto on jo useampia vuosia kwlkulaitos-
23896: ja lähivuosien tärkeimpiä kysymyksiä yh- ten ja yleisten töiden ministeriön sekä eräi-
23897: teiskunnassamme. Ennen sotaa asuntotuo- den säätiöiden myöntämien apurahojen tur-
23898: tannossa käytetyt menetelmät, jotka perus- vin ja yhteistoiminnassa Valtion Teknilli-
23899: tuivat suurelta osalta liiketoimena harjoi- sen Tutkimuslaitoksen eri laboratorioitten
23900: tettuun asuntorakennustoimintaan, eivät kanssa monipuolisesti tutkinut asuntokysy-
23901: nykyisissä ja yhä vaikeammaksi käyvissä myksiä ja on siHä mahdollisuus johta-
23902: olosuhteissa aina yksin pysty takaamaan van rakennusammattikunnan kollegiaaHise-
23903: riittävää ja tarkoituksenmukaista asunto- na tutkimuslaitoksena selvittää näitä kysy-
23904: tuotantoa. Yhteiskunta on pakoitettu en- myksiä. Työskentelyn jatkamista ja syven-
23905: tistä suuremmassa määrin ohjaamaan ja tämistä varten tarvitaan kui,tenkin valtion
23906: tukemaan tätä toimintaa, jopa pakoitta- tukea.
23907: vissa tapauksissa suoranaisesti itse harjoit- Viitaten edelläoleviin perusteluihin ehdo-
23908: tamaan asuntojen rakentamista. Valitetta- tan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
23909: vasti ei yhteiskunnan tahol,ta ole kuitenkaan väksi toivomuksen,
23910: kiinnitetty tarpeeksi huomiota asuntotuo-
23911: tannon tekniLliseen ja taloudelliseen tutki- että hallitus valrnistaisi esityksen
23912: mukseen. Osittain täs,tä syystä johtuen on asuntorakennustoi-minnan suoritusta-
23913: asuminen meillä kaHiimpaa kuin missään paan ja rahoitukseen kohdistuvan
23914: muussa maassa, samalla kun asuntojen koko tutkimustyön järjestämiseksi Suomen
23915: on entisestään yhä pienentynyt. Asunto- Arkkitehtiliiton avulla ja 500,000
23916: tuotantoon vaikuttavien tekijöiden selvit- markan määrärahan myöntämiseksi
23917: tely tulee perusteellisesti vaikuttamaan tarkoitusta V(trten mainitulle liitolle.
23918: asuntokysymyksen onnelliseen ratkaisuun.
23919: Helsingissä huhtikuun 21 päivänä 1945.
23920:
23921: Jussi Lappi-Seppälä.
23922: 532
23923:
23924: X,54. - Toiv. al. N:o 236.
23925:
23926:
23927:
23928:
23929: Kulmala y. m. : Toimenpiteistä asuntorakennust1wtamnon
23930: lisäämiseksi.
23931:
23932:
23933: Ed uskunnaUe.
23934:
23935: Nykyisen vaikean asUl1itotilanteen joh- pian kuin mahdoUista, ottaen huomioon
23936: dosta, jossa, perheehl:is:iill:ä ·ei ole mahdohli~ kJaiiken rakennusmateriaalin wulmistu!kse:n,
23937: suutffi oo;ada 1edes vä:liHisiäJkään asiUJmuksia varsinkin !IlJe, jotka V1oidiaill:n !kotimaassa täy-
23938: asUJttruvaikseen, mi:kä kioolwe !kolk:o maa,ta, sin valmiSJtaa,, kuten s~melnitti, !k,alikki, rbi~elt,
23939: kaupunJlreja, :taaj~wäkisiä yhdyskuntäa !kuin p-uutavara y. m. :ta.rvi~ea,illJ,e,et.
23940: myös ma.aseUJtua,, olisi Oltettava hruomioO'll Näin DHen val1tion on ilåhde,ttävä rtältä
23941: se'llVaavaa. suun'fll~tme1ua johtamaan sitien, .että kunn13.1t
23942: Titljanne on t.ässä suhteessa muodostunut saadaan suunnitelman mukaisesti ja riittä-
23943: ruim vailroalksi, •eltt<ei pelkkä järj.estely Vlail- vässä määrässä varaamaan alueita •asuin-
23944: milimten .railrenniu:sten ilrohCLailrt:a .enää riit.ä. rakennuSituorta:nt,oa vart,en. Samrulil18J valltion
23945: Tilrunteen sclvittämislekm on sa,ataVIa aikaan ja ikuntair:u on: myös :ryhdyrt;tävä sel1laisiin
23946: uJutta voimaperämtä .asmlltloDalruennuSituo- :toirtnenp.m.eis;iiJn, •että 11ahoitms om: ~dol
23947: tantoa. Ei riitä että vain teollisuutta var- lista jä.rj,estää n:iJin, ·että se S'UJO kai.lkiem
23948: ten raJkenlliUStuortru:utoa ~isätään. ede-Hy.ty!ks:en asuintuobainnon iisäämiseen•.
23949: Mutta tämän herbken 1tilanne on 'torutt:Uen, Näi:n oH~n esitämme !k:unnioirttaen ooms-
23950: pääomien ja mkleiiliJlUSWrviiik!looitten 'a1rulila kunm:an päätetltäväiktSi toivomuksen,
23951: muodostunut ooUaiseiksi, 1etteil nykyisiä vaa- että hallitus kiireellisesti laatisi ja
23952: rtimuksiia vastaa.va ·tarve aSIU111totuot,annoos;a Eduskunnalle antaåsi ehdotuksen
23953: o~e mahdollista 1toterumtaa yksi.tyåstä :ti,etä. laiksi, jonka kautta olisi mahdollista
23954: Siiksi OIIl V1alition j•a kUIIl.tam ikiiin:nite1ttävä saada aikaan asuntorakernnustuotan-
23955: tähän huomiota, jotta. :asuntotuortrultoa voi- toa nykyistä tarvetta vastaavassa
23956: ta:islliiiiJJ awilttaa l]aajlemmas.sa mrirt:.assa nii:n määrässä.
23957: Helsingissä huhlti!k.ruun 19 päivänä 1945.
23958:
23959: Jalmari Kulmala. Olga Virtanen.
23960: Vilhelm Riihinen. Eino Kujanpää.
23961: Sulo Muuri. Eino Roine.
23962: Antto Prunnila. Vihtori Metsäranta.
23963: Toivo Kujala. Toivo Lång.
23964: 533
23965:
23966: X,o5. - Toiv. al. N:o 237.
23967:
23968:
23969:
23970:
23971: Tuuma y. m.: Esityksen antamisesta asutuskeskuksiin si-
23972: joittuneelle siirtoväelle myönnettävistä asunnonhankinta-
23973: lainoista.
23974:
23975:
23976: E d u s k u n n a ll e.
23977:
23978: V:uodien 1942 vaLtion tulo- ja nueno- joihin se myös on muwt1ta~n:ut ja siten lttul-
23979: arviossa varattii~1n 19· PL II iuvun 12 mo- 1ut osaltaJ3.!11 vaiilmuttammarr näide11 llmntruen
23980: n1ootin !lrohdana ,er1tyi[Jjen määrämha, muwtenkiin: ää;~~immiHe,en ikärjistynyt.tä.lllSUJilr
23981: suuruudclltaaLn 200 mil.j. mall'ldkaa, ra:lren- tot[J,runn,ettrt:a.
23982: nuslainoilksi l:uoVU!teltun alueml! asurt:tusik:es- On selvää, ,ei:Jtä lopuHinen parannus asu-
23983: kuiksissa itapahtuva1a jä:l:Leenm®enn:u~S~toi:mil.n ibusk;eskustlen nyikyisoon. asnJ:ntopu!laan voi-
23984: .twa vwt1en. Mil1'uttuneiden Ollosu:hlt,eiden daan saada vain voimakkaan uudisraken-
23985: johdosta 'ei tältä mää,rärahaa ikuri:benika:an nusto~minillJa;n lmurtta. Aslunrtojen stäännös~
23986: käy;tett.y aJ~u peväiseen rt:a.rkoitulmeens:a,, tffiyl1lä, johon jo on Vla.r.sån suuressa !laa-
23987: vaan s1e siirretrtliliJJJ s.imtemmin vailtion .J.:ai- juudess1a oHUJt pakko turvautua., voidaan
23988: nausrahastoon. Joulukuun 15 päivänä 1944 pulaa jossaiu määrin 1l:iev,ent.ää, mutrt:a pois-
23989: pienasuntol,ainoisrt:a a;nnetu1JI3J la,]J.i!Ja määrät- tJert;tavissa: se on va:.iln uusia asun,toj:a rt:ru.olt-
23990: tiin sanOittu 200 milj. :markan määrämha t,amwUa. VäliDauharnitleo!n jä:likleisdnä !kuuilmu-
23991: kä.yrt;ettävä®sri hailpakorlmisiks:i ikuoletusl~i si,na oruk:in voi1tu ha.vaita, :että hwlua j'a
23992: noilksi iknnniJliLe ja kUllltie.n välitykseUä. yriJute11äisyyHä rakennustoimintaan on
23993: y:l~ishyödyHisiil.1le yh:ty:mi['lle sodan aiheutta- maan asutuSikieskuiksissa runsaasti> ol·emassa.
23994: man Mlllllltopulam hrupoitJt~amiseiksi asutus- Siirtoväen kohdalta on asia 'kiuitenikin rtoi-
23995: kesikuksiiin rokennett13.v:ia pilenasuntoja va1r- nen si:itä syystä, ,et1bä. he useimmissa tapauk-
23996: 11en. Huomattava osa sarrwitoota mää.rä.- sissa ov;at, ilman roken,nusyrit,tdiiä.isyytoon
23997: rahas1Jll on jo ·tähän mermessä ~äytert:,ty tarv,]ttav ia pääomia men:ete1t:tyään omaisruu~
23998: 1
23999:
24000:
24001: pienasrunoolainoiiksi ja ,a:luSJtavila ti,edusteluj'a tensa: lumUJtietuJ:laJ allu:eeUa.
24002: on sosiaaJ.imin:ister]ö·lie soopwmt: nirin pail- Aikais,empi eduskunta on: ,istuntoikaurtlensa
24003: joilli, ,ertJtä ik~o ikysymyiksessäoleva: määrä- lopussa hyväksyn\)'it, ha~il:ituiks1en, ,es]tyikoon
24004: raha voida,an, p·~tä:ä varattuna. lruiiksi sili,rtovruen j·a mnrflam~sotilaiden rumt-
24005: TU'nnetitua on, ,että maan asurt:,uskesffiuk- tam:isen mhoi!t1tamises.ta, jota kiutitenikoolll ei
24006: sissa vaJHitse:e nylkyään 1ennennäiiDemättömän vie1ä ole vahV~ilste>ttu. Lain tairlko:]tuks€[JJU,
24007: vmkea ~~nntopu!a.. Se on johtunut ennen on turv·a1ta siirtovä;en ja rinJta:maoothl;a~den
24008: kaikkea asunrronraikeiinustoiminnan jok- asUJtioomis:en ralwrirtms, mUJttru se rajoittuu
24009: seenik;iln rbäydeHiisestä kJes~eytym:is1esitä sota- 1 §: nsä rnulka,an v.ahr n:i!ihin henk!ilöihin,
24010: vcu:osioo aikaJJJa, minlkä '1isäiksi myös sota- jotka nut1anhankinJtalain. mlrlroaal OV'\3lt rnoorn
24011: VIaUI1iort; ovat prul1a1a pruhe!I1Jtan1ee!t EriilmiSietn s:aanti:im, o:iJkeurtetituj,al. As1UJtusbskuksiin ha-
24012: voimakkaana ,asuntopulaa ,ed.Je;He,en kärj is- k:euturre,en sii,rtovämr OS1ail!t1a. on hei,d.Jän
24013: tävänä ibe~i.jä,nä on :muist1et1tava ~uov:utetun asu!IlJt()itarpeensa tyydytt.ämiseksi: tarv.iJtt.ava
24014: a.lue1e:n ik'aupun~ista j.a muil.sta asutusikes- tall01udelliineru tuki nä:inoHen snnreiksi 'Osaksi
24015: kuksislti8l murm Suomru ,aJueeHe sii,l'ityneeii vi~lä järjtes:t,ämäittä. .Asutrusik·eSikuiksiin si-
24016: Vlå.iestö.II ru;;unllt0nrta1'pe1en 'tyydymtäminen. joittuneen si itrttovä1en asuntoitarpeen :tUJrvaa-
24017: 1
24018:
24019:
24020: On humnoHiista, et.tä !ka,upuii~eista ja minen :edieil[y,tJtäisi vä.lrtt:ämä,ttä, 'etitä hieiHe
24021: muåsta asu.t.uskesikuiks:islta kotoisin oleva järjestettäisillin mahdoJHsuus oma-ailottei-
24022: väest.ö on: voinUit l·öytä.ä i,tse[[,eeu t oimemr-
24023: 1 seen ,11aJkennusyrit!t,eil:i:ä.is~ytoon ja eittä heilile
24024: tulomahdolilåsu:uiksia vaiu vasltaaVlU!Il[aisrisSJa; tätä rt:aJJkoiltusta v:ar11en vamttaisiin rili!btä-
24025: aswtnwlmskuiksissa muun Suomen ailue:e>lla, vässä määrässä val,tion va,rois,ta anne1ttavia,
24026: 534 X,55. - Siirtoväen asunnonhankinta.
24027:
24028: edJuUisilia lru~navaroja. Tässä suhi1Jeeasa 'e,i on käy:tetty koikonaan mu:iJri'lll Jta,rlmilt.uksiin
24029: myöskään jou1:ulku:un 15 päå,vänä 1944 am.- e]kä oil•e tu:lliut mtoväen hyväksi. Kau-
24030: n:ettu l~i pilenasUJilltolainoista riirtlä tyydylt.- pu:nkila.issiiTit.oväehle myönnelttäWss.ä asun-
24031: :tämää,n si:ilrtovä•en oikeutettuja V~aaJtimuJkså.~a,, noilhaillikåJnitallrarinoissa voitaisiin muuten
24032: • si:l:1ä sanotun lailn mu!kaan vo.idaa.n n. s. suunnilil~en noUJdJa.t1t.aa niiltä e.htoj,a, jrota
24033: pien:asuntol:a;iJnoja myörubää valin ku;n;niiliJ.,e p.]enrusUDJtoilai:noisrtla raillillleltun :Lailn ja SieJl so-
24034: ja kuntien vä:hlrt;ykooHä oosiaal:iministe.riön vellt.amisesta annet/Uill va!lttioneuvoston pä.ä-
24035: hyvä1ksymille JileishyödyllisiHe yhtymi1le. töksten mu!kaa:n nykyiffin nouda.tletruan.
24036: TärkeäJt:ä olisi, 1et.tä kum!t,ien ja. y1eishy<ödyl- EooB:ä esilt.~ttyyn viilt!lllten ja tietoisina
24037: ~istle;n yhityiilllilen ha1rjoittlllrrnan ra:kiennUSitoi- siJiJtä, 1että ~edelilä koSikelteHu:n kysymyksen
24038: minnan lisäiksi ka1Upunilcil:aisffiir:toväki1 saisi v•almist1el u vaa~ti,i htall~tuksen hiark,intaar,
24039: mahdoLl:isuudet myös oma,t.oimireen ,raiken- ehdotamme kunnioitta.en eduskunnan hy-
24040: nustoiminltaan. Tämä olisi järj•estettävissä väiksyt.täväbi tO!ivomuksen,
24041: siJt,en, 1eUä såiir:toväelile myönnettltäviä as'Uill-
24042: tolralimoja va.~1te.n vamttlllisiin ikäyt~t.t.ävällmi että hallitus ottaisi kiireellisesti
24043: riittävän suuri määrämha. Tätä v:ruati- harkittavakseen kysymyksen asutus-
24044: mUSita on pidet1tävä kohtJUullisena senkiin keskuksiin sijoittuneelle siirtoväelle
24045: vuoksi, ,eJt:tä :lm.upunkiHai1ssiirtoväen t•a,rp;ei- myönnettävistä asunnonhankintalai-
24046: si!iln jo vam.ttiiin, kut:en alussa on maiiniJttu, noista ja antaisi Eduskunnalle esi-
24047: vuod1en 1942 tJUlo- j1a menoarviossa huommt- tyksen asian aiheuttamiksi lainsäi.i-
24048: t:ava mää,rämh:a, joka sittemmin kuitenkin däntötoimenpiteiksi.
24049: I-:J:.elsingi,ssä huhtikuun 12 päivänä 1945.
24050:
24051: Arno Tuuma. Felix Seppälä. Valto Käkelä.
24052: Juho Pyy. Helena Virkki. Vilhelm Riihinen.
24053: Jussi Raatikainen. Urho Saariaho. Tauno Saukkonen.
24054: Penna Tervo. Juho Kuittinen. Aapo Inkinen.
24055: Erkki Paavolainen. S. Salo. Rolf B. Berner.
24056: 535
24057:
24058: X, 56, - Toiv. al. N :o 238.
24059:
24060:
24061:
24062:
24063: P. Tervo y. m.: Toimtenpiteistä siirto-väen asunnonsaannin
24064: turvaamiseksi.
24065:
24066:
24067: E d u s k u n n a 11 e.
24068:
24069: Sotatoimien ja alueluovutuksen johdosta selJaisille paikkakunnille, joista työtä olisi
24070: tapahtunut väestönsiirto toimeenpantiin si- saatavissa.
24071: ten, ettei siirtoväen toimeentuilomahdolli- Edellämainittu tilanne on jo tällä het-
24072: suuksia sanottavasti otettu huomioon. Täl- keNä kestämätön, minkä vuoksi .ehdotamme
24073: löin joutui teollisuus- y. m. ammattityö- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
24074: väestö sijoitetuksi sellaisHle paikkakunnille,
24075: joilta ei ole ollut mahdol1lisuutta saada että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
24076: työtä ja toimeentuloa. Osa työväestöstä on toimenpiteisiin jotta siirtoväen asun-
24077: sen vuoksi hakeutunut asutuskeskuksiin, nonsaanti asetettaisiin kaikissa huo-
24078: mutta suuri osa asuu edelleenkin alkuperäi- neenvuokralautakunnissa ensi sijalle
24079: sissä sijoituskunnissaan valtion huoltoavus- ja että tarpeen vaatiessa asutuskes-
24080: tuksen varassa. Asian korjaamisen esteenä kuksista siirrettäisiin pois sellaista
24081: on ollut ennen kaikkea asutuskeskuksissa väestöä, jolle tällaisella paikkakun-
24082: vaLlitseva asuntopula. Kun pakkomajoi- nalla asuminen ei ole elinkeinon
24083: tusta ei (j1e käytetty, ei siirtotyöväestö ole harjoittamisen tai toimeentulon kan-
24084: päässyt asunnon puutteessa muuttamaan nalta välttämätöntä.
24085: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä. 1945.
24086:
24087: Penna Tervo. E. Pusa.
24088: Onni Peltonen. A. K. Paasivuori.
24089: Edvard Pesonen. Samuli Tervo.
24090: Jere Juutilainen. Juho Pyy.
24091: 536
24092:
24093: X,fi7. - Toiv. al. N:o 239.
24094:
24095:
24096:
24097:
24098: Lehtokoski y. m.: Toimenpiteistä kaupun.geissa ja muissa
24099: asutuskeskuksissa vallitsevan aS1t,ntopulan poistamiseksi.
24100:
24101:
24102: E d u s k u n n a 11 e.
24103:
24104: Maan asutuskeskuksissa vallitsee nykyi- mainittua lukua voidaan pitää eräänlaisena
24105: sin, kuten yleisesti on tunnettua, ennen maksimilukuna.
24106: näkemättömän vaikea asuntopula. Pula ai- Maaseudun asuntotilanne on melkein
24107: heutuu etusijassa rakennustoiminnan mel- yhtä vaikea. Luovutetun alueen maalais-
24108: kein täydellisestä keskeytymisestä sotavuo- kuntiin jäi noin 85,000 asuntoa. Tämän
24109: sien aikana ja sen 1lisäksi kaupungeista ja lisäksi tulee vielä nykyisen sodan vauriot,
24110: muista asutuskeskuksista kotoisin olevan siir- joista ei ole lähempiä tietoja. Uusien asun-
24111: toväen sijoitltumisesta V'astaavanlaisiin asu- tojen säännöllinen tarve oli maaseudulla
24112: tuskeskuksiin Kanta-Suomen alueella. Äsket- ennen sotaa noin 8,000 asuntoa vuodessa.
24113: 1täin v.a:lmistuneet, sosiaalisen tutkimustoimis- Kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa
24114: ton suorittamat laskelmat osoittavat, että rakennettiin vuonna 1938, jolloin rakennus-
24115: vuosina. 1939-1944 tapahtuneet väestönsuh- tuotanto niissä oli suurin, 8,000 asuntoa
24116: teiden muutokset ovat näinä vuosina 1isän- vuodessa ja maaseudulla oli asuntotuotanto
24117: neet asunnontarvetta noin 56,000 asun- 1930-luvulla arviolta noin 14,000 asuntoa
24118: nolla. V astaavina vuosina rakennettiin asu- vuodessa.
24119: tuskeskuksissa noin 23,000 asuinhuoneistoa, Yllä mainituista luvuista voidaan ar-
24120: josta luvusta on kuitenkin vähennettävä vioida, että maassa sekä asutuskeskuksissa
24121: molempien sotien aikana tuhoutuneet ja että maaseudulla tarvitaan ainakin 10-15
24122: pahasti vaurioituneet asunnot. Molempien vuoden ajan erittäin vilkasta rakennustoi-
24123: sotien asuntomenetykset voidaan pyörein mintaa, ennenkuin sodan aiheuttama vajaus
24124: luvuin arvioida 9,000 asunnoksi, joista on täytetty ja asuntotilanne uudelleen al-
24125: 3,400 talvisodassa ja 5,600 viime sodassa. kaa tasaantua.
24126: Kun asuntotuotanto vuosina 1939-1944 Edessä olevan valtavan laajan llakennus-
24127: käsitti 23,000 asuntoa, oli asuntokannan li- ohjelman toteuttaminen ei luonnollisesti-
24128: säys vastaavina vuosina tosiasiassa vain kaan saata olla mahdollista ilman valtion
24129: 14,000 asuntoa. Sanottua 14,000 asunnon voimakasta tukea. Maaseudun osalta on
24130: lisäystä asuntokannassa sotavuosina vastaa eduskunta jo viime valtiopäivillä hyväksy-
24131: 56,000 asunnon tarve, joten asuntokannan nyt tätä tarkoittavia lakiehdotuksia, joita
24132: vajaus tällä hetkellä näiden laskelmien mu- kuitenkaan kaikkia ei vielä tähän mennessä
24133: kaan on 42,000 asuntoa. Ennakkolaskel- ole vahvistettu. Kaupunkien ja muiden
24134: missa, jotka suoritettiin syyskuussa 1944, asutuskeskusten osalta on tilanne kuitenkin
24135: laskettiin vastaava vajaus vieläkin suurem- paljon heikompi. Tosin meillä joulukuussa
24136: maksi eli noin 52,000 asunnoksi. Lukujen 1940 hyväksyttiin erinäisiä uusia lakeja,
24137: eroavaisuus johtuu useimmista eri tekijöistä joiden perusteella vruLtion varoista voidaan
24138: ja pääasiassa siitä, että osa kupungeista ja myöntää omakotilainoja, n.s. perheasunto-
24139: kauppaloista kotoisin olevasta siirtoväestä lainoja ja n.s. asunto-osakeyhtiölainoja.
24140: on toistaiseksi vielä jäänyt asumaan maa- Näihin tarkoituksiin varatut varat, jotka
24141: seudulle, kun sijoittumismahdollisuuksia alunperinkin olivat suhteellisen vähäiset,
24142: asutuskeskuksiin Kanta-Suomen alueella ei ovat kokonaan riittämättömät nykytilan-
24143: ole ollut olemassa. Asuntokannan todelli- teen saneleman rakennusohjelman toteutta-
24144: nen vajaus näyttääkin tällä hetkellä olevan miseen. Tilannetta ei myöskään paljon
24145: näiden kahden mainitun luvun välillä eli auta, että joulukuun 15 päivänä 1944 an-
24146: siis 42,000-52,000 asuntoa, jolloin viimeksi nettiin laki n.s. pienasuntolainoista, jolloin
24147: X,57, - Lehtokoski y. m. 537
24148:
24149: 200 milj. markan suuruinen määräraha va- joita valtiovallan taholta tässä suhteessa
24150: rattiin pienasuntojen rakentamiseen kau- on laadittu ja tähän mennessä julkisuuteen
24151: pungeissa ja muissa asutuskeskuksissa. Tä- saatettu, ovat kuitenkin riittämättömiä ja
24152: mäkin määräraha on ilmoituksen mukaan koko kysymyksen ratkaisuun pyrkivää ko-
24153: jo jokseenkin kokonaisuudessaan joko käy- konaisohjelmaa ei ole laadittu eikä valmis-
24154: tetty tai varattu. teltu.
24155: Todellista parannusta nykyiseen asunto- Edellä olevan johdosta ja tietoisina siitä,
24156: pulaan ei voida odottaa millään muulla että edellä kosketeltujen kysymysten val-
24157: tavoin kuin riittävän rakennustoiminnan mistelu vaatii hallituksen tarkkaa edeltä-
24158: kautta. Rakennusmateria~alin puute ja ko- vää harkintaa, esitämme eduskunnan hy-
24159: honneet rakennuskustannukset tekevät luon- väksyttäväksi toivomuksen, .
24160: nollisesti välttämättömäksi tinkiä rakennet-
24161: tavien asuntojen suuruudesta ja laadulli- että hallitus kiireellisesti kiinnit-
24162: sesta tasosta, mutta kunnollisia uusia asun- täisi huomiota maan kaupungeissa
24163: toja on joka tapauksessa rakennettava. ja muissa asutuskeskuksissa vallitse-
24164: Mikäli ne teknilliseltä varustukseltaan saa- VIin asuntopulan vaikeuteen ja laa-
24165: tetaan kohtuullisia vaatimuksia vastaaviksi dituttaisi suunnitelman asuntopulan
24166: ja varustetaan m. m. perheenemännän työtä poistamiseksi tarvittavan rakennus-
24167: helpoittavi1la laitteilla, voidaan nykyolois- toiminnan käyntiinsaattamisesta an-
24168: sakin epäilemättä tyydyttäviä asuntoja taen Eduslkttnnalle ensi tilassa esi-
24169: tuottaa. Ei voida ummistaa silmiä siltä to- tyksen asian ehkä aihmtttamiksi lain-
24170: asialta, että asuntopulan jatkuva kärjis- säädänf;lötoimenpiteiksi, niin . myös,
24171: tyminen muodostaa mitä vakavimman yh- että asuntopulan poistamiseksi vält-
24172: teiskunnallisen tyytymättömyyden aiheen, tätmättömän rakennustoiminnan ra-
24173: jota valtiovallan pikaisin toimenpitein olisi hoittamiseen varattaisiin riittäm'än
24174: käytävä poistamaan. Ne suunnitelmat, suuri määräraha.
24175: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
24176:
24177: Aino Lehtokoski. Yrjö Kallinen.
24178: Uuno Raatikainen. Martta Salmela-Järvinen.
24179: Aino Malkamäki. Onni Peltonen.
24180: Miina Sillanpää. Urho Kulovaara.
24181: Kaisa Hiilelä. Yrjö Welling.
24182: Elli Nurminen. Kalle Jokinen.
24183: Alpo Lumme. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
24184:
24185:
24186:
24187:
24188: 68
24189: 538
24190:
24191: X,5s. - Toiv. al. N:o 240.
24192:
24193:
24194:
24195:
24196: Pusa y. m.: Toimenpiteistä as1dnrakenmisten tehokkaaksi
24197: käyttämiseksi.
24198:
24199:
24200: E d u s k u n n a ll e.
24201:
24202: Erityisesti siirtoväen keskuudessa va.Hit- Edelläolevilla perusteilla ehdotamme,
24203: see suuri asuntopula. Uusien väLttämättö- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24204: mien asuntojen rakentaminen tulee viemään
24205: aikaa. Senvuoksi olisi tällä hetkellä käy- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
24206: tettävissä oleva asuntomäärä jaettava koh- siin sellaisen lainsäädännön luomi-
24207: tuus- ja tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia seksi, että maassa tällä hetkellä ole-
24208: noudattaen. Olisi lähdettävä siitä, ettei ku- vat asuinrakennukset tulisivat mah-
24209: kaan saa pitää omassa tai perheensä hal- dollisimman tarkasti käytettäviksi
24210: lussa enempää kuin yhden asunnon. Kaik- vaikean asuntopulan lievittämiseksi
24211: kien niitten, joi!lla on kaupungeissa tai asu- ja että tässä tarkoituksessa jokainen,
24212: tuskeskuksissa olevan varsinaisen asuntonsa jolla on asuinrakennuksiksi kelpaa-
24213: il.isäksi maatiloja ja huviloita y. m. s., olisi via rakennuksia varsinaisen asun-
24214: luovutettava ne asutus- ja omakotitarkoi- tonsa lisäksi, velvoitettaisiin luovut-
24215: tuksiin käytettäväksi, mikäli kohtuussyyt tamaan ylimääräiset asunnot yleisiin
24216: eivät joissakin yksityistapauksissa toisin asutus- ja asumistarkoituksiin.
24217: määrää.
24218: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
24219:
24220: E. Pusa. Penna Tervo. Juho Pyy.
24221: 539
24222:
24223: X,59. - Toiv. al. N:o 241.
24224:
24225:
24226:
24227:
24228: Pyy y. m. : Toimenpiteistä omakotitalojen rakentamista ·var-
24229: ten annettavien kiinnityslainojen lainaehtojen muuttami-
24230: seksi.
24231:
24232:
24233: Ed u s kun n a 11 e.
24234:
24235: Omakotirakennus toiminnalla ennen sotia rahalaitosten saatavien vuoksi, joista las-
24236: saatiin aikaan huomattavia parannuksia vä- kettiin kuntien lunastaneen satakunta. Väli-
24237: hävaraisen väestön asunto-oloihin koko rauhaan päästyä tulee suurempien yrittä-
24238: maassa, samoin erittäin huomattavasti ~uo jien ja valtion rakennustoiminta huomat-
24239: vutatu:iilla a:1ueiJ<la kaupunki·en iteollisuusyh- tavammin saamaan käyttöönsä myöskin
24240: dyskuntien ympäristössä ja edelleen var- yksityisten rahalaitosten luotot ja pienasun-
24241: sinaisella maaseudulla oman tontin ja vuok- non rakentajien luoton saanti yhä tulee
24242: ratontin omistajain piireissä_ Luovutettu- tiukemmaksi. Erittäinkin suuret vaikeudet
24243: jen alueiden vähävaraiset rakentajat joutui- tulee kohtaamaan siirtoväkeen kuuluvi<l
24244: vat jättämään väestösiirron kautta asumuk- pientontin omaavia omankodin rakennus-
24245: sensa, joutuen muun Suomen alueille en- yrittäjiä ja invaliideja sekä sotaleskiä.
24246: nestään vaikeisiin asunto-oloihin varsinkin Heidän luotousaantinsa yksityisiltä vaikeu-
24247: kaupungeissa ja taajaväkisissä väestökes- tuu siitäkin syystä, ettei luontonantajapii-
24248: kuksissa. Siirtoväestä voitanee laskea ehkä reissä heitä tunneta siinä määrin kuin ,en-
24249: tuhansissa tontinsaantoon oikeutettuja, nen kotipaikkakunnillaan.
24250: jotka rakennustoiminnassaan tulevat käyt- Jotta oman kodin rakentajat voitaisiin
24251: tämään ennestään tunnettua suuntaa ha- pelastaa niistä vaikeuksista, joihin he yksi-
24252: kiessaan rakennuslainaa, maatalous- tai so- tyisten lainojensa vuoksi joutuivat ja estet-
24253: sialiministeriöltä omakotitoimintaan vara- täisiin vastaisesti heidät joutumasta edellä-
24254: tuista varoista. viitattuihin vaikeuksiin, olisi valtiovallan
24255: Ennen sotia omakotirakennustoimintaa tultava heille avuksi. Tämän tulisi tapah-
24256: edistettiin valtion ja kuntien puolelta anta- tua siten, että omakotilainoja myönnettäi-
24257: malla oman kodin rakentajille lainoja enin- siin lainanottajille nykyistä suurempi osa
24258: tään 40 % rakennuskustannuksista. Mutta rakennuskustannuksista. Omakotirahastosta
24259: nämä valtion ja kuntain myöntämät lainat myönnettävien lainojen lainausehtoihin olisi
24260: eivät riittäneet tyydyttämään näiden raken- tehtävä sellainen muutos, että valtion huo-
24261: tajien Juoton tarvetta. Niinpä sellaiset pien- keakorkoista lainaa voitaisiin antaa oman-
24262: asuintaloj.en rakentajat, joilla ei ollut omia kodin rakentajille seitsemänkymmentäviisi
24263: varoja ja jotka eivät itse olleet rakennus- prosenttia hyväksytyistä rakennuskustan-
24264: työn alalla ammattimiehiä, joutuivat val- nuksista ja siirtoväkeen kuuJ.uville, invalii-
24265: tion ja kuntien myöntämien rakennuslai- deible ja sotaileskiUe mahddLlisesti koko kus-
24266: nojen lisäksi hankkimaan korkeakorkoista tannusmäärään asti, sekä että näiden oma-
24267: luottoa yksityisiltä rahalaitoksilta. Tästä kotirakennuslainojen korko määrätään asu-
24268: oli seurauksena, että monet joutuivat vel- tuslainoista maksettavaan alimpaan korko-
24269: kojensa vuoksi vaikeuksiin, valtiolta saatu- määrään. Edellämainitun suuruisia lainoja
24270: jen lainojen korko ja kuoletus jäi sään- olisi sallittava käyttää myös rakenteilla
24271: nöllisesti maksamatta, varsinkin vaikeina olevien ja jo rakennettujen omakotitalojen
24272: työttömyysvuosina, kuten esim. 1931 jäi entisten yksityisluottojen vakauttamiseen,
24273: korko- ja lyhennysma,ksuista rästiin 26.6 %, sekä esim. inva;liidi·en ja sotaleskien saa-
24274: v. 1932 oli rästejä 27.5 %, 1933 29.5 % malla pientontilla valmiin asunnon ostohin-
24275: ja 1934 25.2 %. Pakkohuutokauppaan jou- taan, mikäli se vastaa omankodin raken-
24276: tui useita satoja omakotitaloja yksityisten nuksesta annettuja säännöksiä, joka olisi
24277: 540 X,59. - Omakotitalot.
24278:
24279: yhteiskunnankin kannalta monestakin syystä kannatuksen myöskin kuntien taholta. Ny-
24280: tärkeää. Kun näin menetellään pelastetaan ,kyisen asuntopulan aikana on mielestämme
24281: huomattava osa omankodin rakentajista myös tärkeää edistää tällaista rakennustoi-
24282: luottosuhteiden vaikeuksien vuoksi sortu- mirutaa vapaammin kuin aikaisemmin sa-
24283: masta. Ennenkaikkea päästään nopeimmin moin kuin huolehtia siitä, ettei lainansaan-
24284: lieventämään nykyistä asuntojen puutetta. no11e aseteta estettä siinäkään tapauksessa,
24285: Käsityksemme mukaan pienasuntorakennus- että- hankitu1la asuintonrtillla on ennestään
24286: toiminnalla on tässä suhteessa nopeampi jonkinlainen asuinrakennus jos se korjataan
24287: kehityksen mahdollisuus tuoda huojennusta rakenteellisesti vastaamaan omakotitoimin-
24288: asuntojen puutteeseen. Sillä useimmat ton- nan vaatimuksia.
24289: tin hankkijat ovat rakennustyöhön pysty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24290: viä ja käytäntö on aikaisemminkin osoitta- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
24291: nut, että he ilta- ja vapaapäivinään oman toivomuksen,
24292: perheensä avustamina suorittavat monissa
24293: tapauksissa kokonaan rakennustyöt. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
24294: Jo ennen sotavuosia ilmeni omakotitoi- siin valtion omakotitalojen mkentn-
24295: mintaan varatuista varoista puutetta. Osaksi mista vnrten nnnettavien kiinnitys-
24296: siitäkin syystä lainahakemuksia lykkääntyi, lainojen lainaehtojen muuttamiseksi
24297: eikä moniin vuosiin ennen sotia eikä sen niin, että omakotitalojen rakentajille.
24298: jälkeen ole valtion tulo- ja menoarvioon myönnettävän 1·akennuslainan SU1i-
24299: otettu määrärahaa omakotirahastojen vah- ruus olisi enintään seitsemänkym-
24300: vistamiseen, joten siihen olisi hallituksen mentäviisi prosenttia hyväksyt1}istä
24301: kiireellisesti kiinnitettävä huomiota. Oma- rakennuskustannuksista ja siirtovä-
24302: kotimäärärahojen kautta saadaan omakoti- kelen kuuluville, invaliideille ja sota-
24303: rakennustoimintaa edistettyä kaupunkien ja leskille myönnettävä mahdollisesti ko-
24304: kauppwlain ympärillä, taajaväkisissä yhdys- konaiskustannul~sia vaStaava, että
24305: kunnissa ja varsinaisella maaseudullakin. näitiä lainoja voitaisiin käyttää myös
24306: Asunto-olot useilla paikoin maaseuduilla on rake~ntoeUa oleviin ja jo rakennettui-
24307: vähävaraisten kesken varsin heikolla kan- hin omakotitaloihin myönnettyjen
24308: nalla. Näiden parantamiseen on jatku- yksityisluontoisten ltwttoje1t vakaut-
24309: vasti aloitteiden kautta kiinnitetty edus- tamiseen, sekä eHä omakotirakennus-
24310: kunnan huomiota ja siihen on varattukin lainojen korko määrätään alimman
24311: osiksi varoja. Tarkoituksenmukaisimmin se asutuSilainoista maksettavan koron
24312: tapahtuisikin omakotirakennustoiminnan määräiseksi.
24313: kautta, joka ennen sotia sai huomattavan
24314: H'i'lsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
24315:
24316: Juho Pyy. Juho Kuittinen. Otto Muikku.
24317: Kauko Andersson. K. Hakala. Alpo Lumme.
24318: Walter Kuusela. Yrjö Welling. Uuno Raatikainen.
24319: Kaisa Hiilelä. Valfrid Eskola. Penna Tervo.
24320: Aino Malkamäki. Yrjö Kallinen. Miina Sillanpää.
24321: H. S. Pesonen. Matti Lepistö. Jussi Raatikainen.
24322: Elli Nurminen. Samuli Tervo. Valto Käkelä.
24323: Juho Karvonen. V. Kivisalo. Edvard Pesonen.
24324: 541
24325:
24326: X,6o. - Toiv. al. N :o 242.
24327:
24328:
24329:
24330:
24331: Honkala y. m.: Toimenpiteistä asuntojen rakentamiseksi
24332: valtion viran ja toimen haltijain asunnonpuutteen pois-
24333: tamiseksi.
24334:
24335: E d u s k u n n a ll e.
24336:
24337: Asuntopulan jatkuvasti kiristyessä ovat mahdollisuuksia, kiireesti olisi ryhdyttävä
24338: kaupunkien, erityisesti Turun ja Helsin- rakentamaan työväestölleen asuntoja. Val-
24339: gin, huoneenvuokralautakunnat kiinnittä- tion mahdollisuudet rakennustoimintaan
24340: neet huomiota siihen, että niiden kortis- ovat epäilemättä joka tapauksessa parem-
24341: ;toissa olevien asunnonhakijoiden joukossa mat kuin yksityisten ja kuntien.
24342: on huomattava lukumäärä va'l,tion viran Edellä esitetyn perusteeLla allekirjoitta-
24343: ja toimen haltijoita, m. m. Turussa yli 250 neet kunnioittaen esittävät eduskunnan hy-
24344: valtion palveluksessa olevaa. Kaupunkikun- väksyttäväksi toivomuksen,
24345: nat ovat kiinnittäneet useita kymmeniä mil-
24346: joonia asuntopulan helpoittamista tarkoi,t- että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
24347: tavaan rakennustoimintaan. On senvuoksi siin asuntojen rakennuttamiseksi val-
24348: kohtuutonta, että va1ltio jättää asuntoa tar- tion vira.n ja toimen haltijoita varten
24349: vitsevan työväkensä kokonaan kaupunkien sellaisilla paikkakunnilla, joilla asun-
24350: asunnontuotannon varaan samanaikaisesti topula on vaikea.
24351: kuin kaikkien työnantajien, jorvla vain on
24352: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
24353:
24354: Niilo Honkala. Teuvo Valanne.
24355: Lauri Järvi. Yrjö Suontausta.
24356: A. T. Malmivaara. Sulo J. Teittinen.
24357: Urho Saariaho. Erkki Leilwla.
24358: Leo Leppä. Eero Mäkinen.
24359: Felix Seppälä. Ensio Kytömaa.
24360: 542
24361:
24362: X,61. - Toiv. al. N:o 243.
24363:
24364:
24365:
24366:
24367: Honkala y. m.: Esityksen antamisesta pienasu.ntotuotan-
24368: non tukemiseksi valtion varoilla.
24369:
24370:
24371: E d u s k u n n a ll e.
24372:
24373: Asuntopula on eräs tämän hetken vai- pymättä olisi ryhdyttävä, koska ullakko-
24374: keimpia pulmakysymyksiä, jota tähänasti- asunnot on aikaansaatavissa paljon pienem-
24375: silla toimenpiteillä ilmeisesti ei ole kyetty mällä materiaalilla kuin kokonaan uudet
24376: ratkaisemaan. Rakennustoiminta on jäänyt :talot. UlkomaiHa ullakkotiloja on ryhdytty
24377: suhteellisen vähäiseksi ja sekin, mitä on jo normaaliaikoina hyväksikäyttämään.
24378: saatu alulle, uhkaa pysähtyä raaka-a'ineiden MeiHäkin on hallituksen toimesta kehoi-
24379: puutteen vuoksi. Suurten huoneistojen ja- 'tettu tekemään rakennus- ja paloturvalli-
24380: kaminen, johon väliaikaisena toimenpiteenä suussääntöihin sellaisia muutoksia, että ul-
24381: on turvauduttu, ei ole huomattavammin lakkoasuntojen rakentaminen kävisi mah-
24382: kyenny,t poistamaan asuntopulaa muiden dolliseksi. Käytännössä ullakkoasuntoja
24383: kuin yksinäisten henkilöiden kohdalta. Vai- kuitenkaan ei ole ryhdytty juuri nimeksi-
24384: keimmassa asemassa oleviUe asunnon tar- kään rakentamaan, mikä johtuu sii,tä, että
24385: vitsijoille, lapsiperheille, suurhuoneistojen se ei nykyisen vuokratason vallitessa ole
24386: jakamisella ei ole sanottavastikaan saatu kannattavaa.
24387: asuntoja. Perheen sijoittaminen toiseen Huomattava määrä hyviä asuntoja saa-
24388: perheeseen yhteistä keittiötä käyttäen on taisiin, jos suurhuoneistoista luovutettavat
24389: niin vaikeata, että elämä useissa tapauksissa osat eristettäisiin erillisiksi huoneistoiksi ja
24390: muodostuu molemmiUe osapuoliHe sietämät- varustettaisiin keittiöiUä ja mukavuuksHla
24391: tömäksi. sekä omalla sisäänkäynnillä. Tämä ei ny-
24392: Asunnon hakijoista on noin 70% sotien kyisin ole käytännössä mahdollista, koska
24393: aikana avioliiton solmineita pareja. Yhteis- ht;wneenvuokralautakunnan valtuudet mää-
24394: kunnan terveen kehityksen kannalta on rätä korjauksia ulottuvat vain 6 kuukauden
24395: mitä tärkeintä, että näillä parhainta työ- vuokraa vastaavaan summaan. Olisi sitä-
24396: voimaa edustavilla perheillä on välttämättö- pai,tsi kyseenalaista kestäisikö talojen äärim-
24397: mät e'lämisen edellytykset, siHä heistä ei miHeen rasitettu talous näitä lisäkustan-
24398: ainoastaan riipu työn suoritus yhteiskun- nuksia. Sen vuoksi olisi valtion osallistu-
24399: nan jälleenrakennuksella, vaan myöskin minen niihin välttämätöntä.
24400: uuden sukupolven syntyminen ja kehitty- Puurakenteisten pienasuntojen tuottami-
24401: minen. seen on edelleenkin mahdollisuuksia, var-
24402: Harkittaessa keinoja asuntopulan lievit- sinkin jos kaikki yks1tyisyrittäjät saadaan
24403: tämiseksi on päähuomio kiinnitettävä kol- 'mukaan, niin että kaikki raaka-ainelähteet
24404: meen seikkaan: tulevat käytetyiksi. Nykyisen vuokratason
24405: 1. On aikaansaatava perheelle soveltuvia, vallitessa näyttää kuitenkin sHtä, että val-
24406: keittomahdollisuuksilla varustettuja asun- tion on ryhdyt,tävä tätäkin rakennustoimin-
24407: toja; taa tukemaan.
24408: 2. Asunto on aikaansaatava mahdoJ.li- Edellä esitettyjen toimenpiteiden ripeä
24409: simman vähäisellä määräillä sellaista mate- aikaansaaminen on nykyisen tiukan raaka-
24410: riaalia, joka on vaikeasti saatavissa; ainetilanteen vallitessa ainoa keino asunto-
24411: 3. Asuntojen aikaansaaminen on tehtävä pulan tehokkaaksi lieventämiseksi sillä ta-
24412: taloudellisesti kannattavaksi. voin, että ihmisarvoisen elämän edellytyk-
24413: llilakkotilat ovat sellainen hyvinä aikoina set säilytetään ja kotien muodostaminen yh-
24414: syntynyt reservi, jonka käyttämiseen vii- teisasunnoiksi vältetään. T~l>loudellisen kan-
24415: X,61. - Honkala y. m. 543
24416:
24417: natJtavaisuuden aikaansaamiseksi ja jotta toi- noja, jotka olisivat määrävuodet korottornia
24418: minnan alkamiselle annettaisiin rihtävän ja kuoletusvapaita.
24419: voimakas sysäys, olisi valtion ryhdyttä:vä EdeHä esitetyn perusteella allekirjoiltta-
24420: toimintaa taloudeHisesti tehokkaasti tuke- neet kunnioittavasti esittävät eduskunnan
24421: maan. Olisi annettava valtion varoista hyväksyttäväksi toivomuksen,
24422: asunnontuotantopwlkkioita, joita maksettai-
24423: siin määrätty prosenttimäärä kustannuk- että hallitus kiireellisesti valmis-
24424: sista, korkeintaan kuitenkin määräsumma taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
24425: esim. 20,000 markkaa asuntoa kohti. Toi- sen pienasuntot1wtannon tukemiseksi
24426: sena keinona voitaisiin harkita avustuslai- valtion varoilla.
24427: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
24428:
24429: Niilo Honkala. Erkki Koivisto.
24430: Lauri Järvi. Teuvo Valanne.
24431: Jaakko Hakala. Yrjö Suontausta.
24432: A. T. Malmivaara. Sulo J. Teittinen.
24433: Urho Saariaho. Urho Kulovaara.
24434: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Leikola.
24435: Leo Leppä. Eero Mäkinen.
24436: Felix Seppälä. Ensio Kytömaa.
24437: 544
24438:
24439: X,62. - Toiv. al. N :o 244.
24440:
24441:
24442:
24443:
24444: Tuuma y. m.: Esityksen antamisesta laiksi huoneistojen
24445: vuokratasauksesta.
24446:
24447:
24448: E d u s k u n n a ll e.
24449:
24450: Rakennustoiminnan sodanaikaisesta kes- duttu havaitsemaan, että kuukausivuokra
24451: keytyksestä, sotavahingoista ja alueluovu- neliömetriä kohti laskettuna saattaa nousta
24452: tU:ksista aiheutuneiden väestönsiirtojen joh- 50-70 markkaan. Kun on ilmeistä, että
24453: dosta vallitsee maamme asutuskeskuksissa rakennuskustannukset eivät pitkään aikaan
24454: nykyisin ennen näkemättömän vaikea asun- tule ainakaan laskemaan, tulevat .asuntojen
24455: topula, joka on tehnyt välttämättömäksi vuokrat riippuen asuntojen valmistumis-
24456: turvautua äskettäin yhä ankarammaksi käy- ajasta olemaan hyvin erilaiset. Koska elin-
24457: neeseen asuntojen säännöstelyyn. Lopul- kustannusindeksi ainakin toistaiseksi laske-
24458: lista parannusta nykyiseen tilanteeseen ei taan ja palkkatasoa pyritään säännöstele-
24459: luonnollisestikaan voida saavuttaa millään roään ennen sotaa valmistuneiden rakennus-
24460: muulla tavoin kuin riittävän uudisraken- ten vuokrien mukaan, merkitsee vuokrata-
24461: nustoiminnan kautta. Uudisrakennustoimin- son epäyhtenäisyys suurta yhteiskunnallista
24462: nalla on kuitenkin tällä hetkellä voitettava- epäoikeudenmukaisuutta. Kun lisäksi ote-
24463: naan monia vaikeuksia, joista rakennusma- t,aan huomioon, että huomattava osa uudis-
24464: teriaalien puute lienee suurin. Uudisraken- a:suntojen vuokralaisista on varsin vaikeassa
24465: nustoiminnan kautta aikaansaataviin uusiin taloudellisessa asemassa, kuten siirtoväki ja
24466: asuntoihin liittyy kuitenkin lisäksi eräs sota-aikana avioliittoon menneet rintama-
24467: epäkohta, jonka poistaminen välttämättä miehet, ovat valtiovallan toimenpiteet vuok-
24468: edellyttää valtiovallan toimenpiteitä. Nyt ratason yhteinäistämiseksi epäilemättä tar-
24469: rakennettavien asuntojen vuokrat muodos- peen. Tällaisella toimenpiteellä on myös
24470: tuvat nimittäin niin kalliiksi, että laajem- merkitystä asunnonrakennustoiminnan el-
24471: mat väestökerrokset eivät voi tällaisia vyttäjänä myöhemmässä vaiheessa. Nyt ra-
24472: vuokria suorittaa. Nykytilanteessa tarvi- kennettavat huoneistot, jollei vuokria saada
24473: taan ehdottomasti valtiovallan toimenpiteitä alennetuksi, tulevat menemään vain varak-
24474: uudisrakennusten vuokratason a,lentami- kaimpien asunnontarvitsijain käyttöön.
24475: seksi. Laajempia väestöryhmiä varten tarkoitettu
24476: Tehokkaan vuokrasäännöstelyjärjestelyn asunnonrakennustoiminta edellyttää sen
24477: sitomina ovat vanhojen, ennen sotaa raken- vuoksi välttämättä toimenpiteitä vuokrien
24478: nettujen kiinteistöjen vuokrat nousseet so- alentamiseksi. Yleisesti ei vielä ole tiedossa,
24479: tien aikana suhteellisen vähän ollen vuokra- miten erinomaisen korkeiksi nykyisin ra-
24480: kustannusindeksi, jossa vuoden 1939 taso kennettavien huoneistojen vuokrat muodos-
24481: on merkitty 100: lla, nykyisin vain jonkun tuvat. Kun tietoisuus siitä leviää, tulee se
24482: verran yli 120 elinkustannusindeksin kohot- olemaan mitä vakavimpana tyytymättö-
24483: tua vastaavana aikana lOO:sta 204:ään ja myyden aiheena, jollaisen syntymiseen yh-
24484: rakennuskustannusindeksin vieläkin enem- teiskunnalla ei ole varaa.
24485: män. Nykyisin arvioidaan, että nyt raken- Valtiovallan huomiota on jo viime vuo-
24486: nettavissa kiinteistöissä rakennuskustannus- den puolella kiinnitetty edellä selostettuun
24487: ten edellyttämä vuokra tulee olemaan yli epäkohtaan ja vaadittu toimenpiteitä asian
24488: kaksinkertainen verrattuna vastaavanlai- hoitamiseksi. On esitetty, ·että uudismken-
24489: sissa, ennen sotaa rakennetuissa kiinteis- nusten vuokrien alentamiseksi olisi otettava
24490: töissä sijaitsevien huoneistojen vuokraan. käytäntöön n.s. vuokrantasausjärjestelmä,
24491: Välirauhan solmimisen jälkeen valmistu- jonka. tarkoituksena on, että uudisrakennuk-
24492: neissa kiinteistöissä on käytännössäkin jou- sissa sijaitsevia huoneistoja varten suoritet-
24493: X,62. - Tuurna y. m. 545
24494:
24495: taisiin toistaiseksi ja siihen asti, kunnes vuokrantasausavustusten käytäntöönottami-
24496: vanhojen huoneistojen vuokratason joiden- sesta ovat niin vuokranantaja-·kuin vuokra-
24497: kin ylimenovuosien kuluessa sallitaan laispiirienkin edustajat yksimielisesti kan-
24498: nousta uusien huoneistojen rakennuskus- nattaneet. Asia ei valtioneuvostolle viime
24499: tannusten edellyttämälle tasolle, neljännes- vuoden puolella tehtyjen ,esitysten johdosta
24500: vuosittain vuokrantasausavustusta, jonka toistaiseksi kuitenkaan ole johtanut tulok-
24501: avulla huoneistossa asuviita asukkailta pe- seen. Edellä lausutun nojalla ja tietäen,
24502: rittävä vuokramaksu saadaan alennetuksi että kysymys vaatii erityistä selvitystä hal-
24503: suunnil<leen vanhojen huoneistojen vuokra- [ituksen puolelta, ~ehdotamme kunnioittaen
24504: maksua vastaavaan määrään. Vuokranta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24505: sausavustus olisi suoritettava valtion va-
24506: roista ja ottaisi valtio uudishuoneistojen että hallitus ottaisi kiireellisesti
24507: asukkaiden osalta suorittaakseen osan näille 'V'almisteltavaksi kysymyksen vuok-
24508: muuten tulevasta vuokramaksusta, mikä osa rantasausjärjes;telmän käytäntöön-
24509: suoritettaisiin valtion varoista siihen asti, ovtamisesta tarkoituksena alentaa nyt
24510: kunnes vanhojen ja uusien huoneistojen rakennettavissa uudisrakennuksissa
24511: vuokrataso muutaman vuoden ylimenokau- sijaitsevien huoneistojen vuokrataso
24512: den jälkeen on saatu yhtenäistymään. Sal- suunnilleen ennen sotaa rakennettu-
24513: littaessa vanhojen huoneistojen vuokratason jen huoneistojen vuokrien tasolle ja
24514: vähitellen kohota tulisi valtion osuus luon- että hallitus antaisi Eduskunnalle
24515: nollisesti vastaavasti pienenemään. esityksen asiasta johtuvaksi lainsää-
24516: Ehdotusta valtion varoista suoritettavien dännöksi.
24517: Helsingissä huhtikuun 11 päivänä 1945.
24518:
24519: Arno Tuuma. Kyllikki Pohjala. Urho Saariaho.
24520: Ebba östenson. Felix Seppälä. Johannes Wirtanen.
24521: Sulo Heiniö. Lauri Järvi. Arvo Salminen.
24522: Jussi Raatikainen. Erkki Koivisto. Niilo Honkala.
24523: E. Pusa. C. 0. Frietsch. Bruno Sarlin.
24524: Penna Tervo. Nils Meinander. Aapo Inkinen.
24525: Erkki Paavolainen. Leo Leppä. Tauno Saukkonen.
24526:
24527:
24528:
24529:
24530: 69
24531: 546
24532:
24533: X:,aa. - Toiv. a.l. N:o 245.
24534:
24535:
24536:
24537: Lepistö y. m.: Esityksen antamisesta metsä- ja lauttaus-
24538: työväen asumuksista annetun lain muuttamisesta.
24539:
24540: E d u s kun n a 11 e.
24541: V. 1928 säädettiin laki metsä- ja laut- joissa työntekijöillä on tilaisuus saada läm-
24542: taustyöväen asumuksista. Käytännössä mintä, ravitsevaa ruokaa. Vallankin suu-
24543: saatu kokemus on osoittanut, että laki pi- remmille kämppätyömaille pitäisi velvoittaa
24544: täisi eräiltä kohdin tarkistaa. V. 1938 jätti rakentamaan erikoiset ruokailu-, keittiö-,
24545: ed. J. Raatikainen y.m. eduskunnalle laki- kellari- y.m. huoneet.
24546: aloitteen, jossa esitettiin muutoksia lain Erikoisesti uittotyöläisten asunto-oloissa
24547: 1 § :ään. Aloitteessa ehdotettiin lakia on paljon toivomisen varaa. Niinpä puut-
24548: muutettavaksi niin, että siinä olisi määrätty tuvat näiltä työntekijöiltä yleisesti asun-
24549: työnantajain velvollisuudeksi lämmityksestä not. Näin on asianlaita varsinkin asutuilla
24550: ja puhtaanapidosta huolehtiminen sekä kiel- seuduilla. Työt joudutaan suorittamaan
24551: lettäisiin vuokran periminen työntekijöiltä. valtaosaltaan yön aikaan, mutta uittoväy-
24552: Eduskunta kuitenkin hylkäsi mainitun lien var11eiLla olevissa taloissa ei ole työn-
24553: aloitteen ja lausui toivomuksen, että halli- tekijöille työnantajien taholta varattu omaa
24554: tus antaisi eduskunnalle esityksen metsä- huonetta, jossa he saisivat levätä, vaan
24555: ja lauttaustyöväen asumuksista annetun ainoiksi lepopaikoiksi jäävät usein jokivar-
24556: lain selventämisestä ja korjaamisesta. ret, niittyladot y.m.s. paikat, joiden epä-
24557: Eduskunnan päättämän toivomuksen lau- terveellisyys ja epämukavuus on ilmeinen.
24558: sumisesta on kulunut jo seitsemän vuotta Metsä- ja lauttaus- sekä uittotyöväen
24559: eikä hallitus vieläkään ole antanut pyy- asunto-olojen tarkastus on sitäpaitsi nykyi-
24560: dettyä esitystä. Metsä- ja uittotyöt ovat sen lain mukaan täysin epätyydyttävästi
24561: viimeisinä vuosina käyneet maalle entistä järjestetty. Sosiaaliministeriössä oleva yksi
24562: tärkeämmiksi, voi,pa sanoa, että niillä tällä tarkastaja ei kykene huolehtimaan tämän
24563: hetkellä on maamme talouselämässä avain- laajan työalan asuntojen tarkastuksesta ja
24564: asema. Näitä 1töitä tek<evien työläisten so- ammattientarkastajilta puuttuu edellytyk-
24565: siaalisia oloja olisi senvuoksi pyrittävä set siihen. Asuntojen tarkastus olisi tästä
24566: myöskin kehittämään ja tällöin ovat asunto- syystä yhdistettävä metsätyöpalkkatarkkai-
24567: olot ensi sijalla. Niissä olisi kiinnitettävä luun.
24568: huomiota ei ainoastaan terveydellisiin nä- Edellä olevan !perusteella kunnioittaen
24569: kökohtiin, vaan myöskin viihtyisyyteen. ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
24570: Nykyisen elintarviketilanteen takia olisi muksen,
24571: valtiovallan jatkuvasti pidettävä huolta että hallitus kiireellisesti antaisi
24572: työläisten muonituksesta, jopa velvoitet- Eduskunnalle esityksen metsä- ja
24573: tava työnantajia entistä lukuisammin jär- laut,taustyöväen as1vmuksista annetun
24574: jestämään metsätyömaille yhteisruokaloita, lain muuttamisesta.
24575: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1945.
24576: Matti Lepistö. Otto Muikku. J. F. Tolonen.
24577: Jussi Raatikainen. Urho Kulovaara. K. Hakala.
24578: Heikki Simonen. Martta Salmela-Järvinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
24579: Walter Kuusela. Kalle Jokinen. Väinö Kivisalo.
24580: Eino Raunio. Samuli Tervo. Aino Malkamäki.
24581: Valfrid Eskola. P. A. Karjalainen. Isak Penttala.
24582: Edvard Pesonen. Varma K. Turunen. H. S. Pesonen.
24583: Juho Karvonen. G. Andersson. Miina Sillanpää.
24584: T. Bryggari. Penna Tervo.
24585: 547
24586:
24587: X,M. - Toi\T. al. N:o 246.
24588:
24589:
24590:
24591:
24592: P. Tervo y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kodinperusta-
24593: mislainoista.
24594:
24595: Ed us k u n n a 11 e.
24596: Solmi.ttujen avioliittojen määrää koskeva varaten samalla tähän tarkoitukseen v. 1945
24597: tilasto osoittaa, että niiden lukumäärä aikana käytettäväksi 90 miljoonaa mark-
24598: useihin muihin maihin verrattuna on meillä ·kaa. Tällä toimenpiteellä on jo helpotettu
24599: vuosittain suhteellisen alhainen. Keskiväki- tuhansien nuorten oman kodin perusta-
24600: luvun tuhatta henkeä kohti on avioliittoi- mista, joka muuten olisi ilmeisesti täyty-
24601: suus tällä vuosisadalla vaihdellut 9. 7: stä nyt lykätä yllämainituista syistä myöhäl-
24602: 6. 6: een. · Myös avioliittoon menevien keski- sempään ajankohtaan.
24603: ikä on jatkuvasti kohonnut. Kumpikin Ensimmäinen askel on meilläkin siis jo
24604: näistä seikoista vaikuttaa epäedullisesti syn- otettu tällä yhteiskunnan kannalta erittäin
24605: tyneisyyteen, joka maassamme osoittaa huo- tärkeällä tiellä. Kun viime marraskuussa
24606: lestuttavaa laskusuuntaa. säädetty laki kuitenkin rajoittaa kodinpe-
24607: V akavimpana syynä vähäiseen avioliit- rustamislainojen myöntämisen vain niihin
24608: toisuuteen ja kohoavaan avlioliittoikään miehiin, jotka ovat olleet asepalveluksessa,
24609: ovat epäilemättä yhteiskunnassa vallitsevat ja lisäksi vielä vaaditaan varsin pitkää ase-
24610: taloudelliset olot. Heikko taloudellinen palvelusta, jää huomattava määrä avioliit-
24611: asema ei nimittäin voi olla vaikuttamatta .tokelpoista nuorisoa tämän lain ulkopuo-
24612: siihen, että useat nuoret henkilöt siirtävät lelle. Näin on laita ensinnäkin niiden
24613: naimisiin menonsa myöhempään ikäkauteen, nuorten miesten, jotka eivät ehtineet olla
24614: mistä usein seuraa, että avioliitto jää solmi- asepalveluksessa ·edellämainitun lain vaati-
24615: matta. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä maa aikaa tai olivat muissa tehtävissä. Li-
24616: huomiota varsinkin siihen avioliiton solmi- säksi kasvattavat jo lähimmät vuodet uusia
24617: mista ehkäisevään seikkaan, että monelta avioliittokelpoisia ikäluokkia. Kun taloudel-
24618: naimisiin menoon halukkaalta nuorelta hen- liset olosuhteet ·useiden lähimpien vuosien
24619: kilöltä kokonaan tai osittain puuttuu varoja aikana ilmeisesti tulevat pysymään varsin
24620: kodin perustamisesta ja tarpeellisen asunto- vaikeina, olisi yhteiskunnan tuettava myös
24621: irtaimiston hankkimisesta aiheutuvien ker- näiden nuorisopiirien kodin perustamista.
24622: tamenojen suorittamiseen. Parempien edel- Tarvittaisiin siis sellainen laki, jonka pe-
24623: lytysten luominen tässä kohden on näin rusteella voitaisiin myöntää kodinperusta-
24624: ollen sosiaalisista ja väestöpoliittisista syistä mislainoja sellaisille avioliittoon aikoville
24625: vhteiskunnan kannalta .tärkeätä. nuorille, jotka eivät sisälly marraskuun 24
24626: · Nykyinen aika vaikuttaa avioliittojen päivänä 1944 säädetyn kodinperustamislain
24627: muodostamiseen entistä enemmän ehkäise- piiriin. Tämä uusi laki voisi rakentua suun-
24628: västi. Kodin perustamiseen tarvittavien ·esi- nilleen samoi1le perusteille, kuin .edellämai-
24629: neiden puute ja niiden erittäin korkeat nittu laki sillä muutoksella vain, että ase-
24630: hinnat asettavat usein voittamattomia es- tettavien ehtojen joukosta puuttuisivat ase-
24631: teitä nuorten avioliittohankkeille. palvelusta koskeva. Kun sotatilanne on il-
24632: Avioliittojen helpottamiseksi on useissa meisesti lykännyt myöskin sellaisten avio-
24633: muissa maissa, m.m. Ruotsissa o.tettu käy- liittohankkeita, jotka eivät ole olleet suora-
24634: täntöön kodinperustamislainajärjestelmä. naisessa asepalveluksessa, voisi asetettava
24635: Samalle kannalle siirryttiin myöskin meillä ikäraja ainakin miesten kohdalta olla 35
24636: viime syksynä, jolloin eduskunta hallituk- vuotta.
24637: sen esityksestä hyväksyi lain asevelvollisille Kun edullisten kodinperustamislainojen
24638: sotatilanaikaisen palveluksen perusteella myöntämisen tarkoituksena on auttaa nuo-
24639: myönnettävistä kodinperustamislainoista ria menemään avioliittoon mahdollisimman
24640: 548 X,64. - Kodinperustamislainat.
24641:
24642: varhain ja kun nuorena perustetut aviolii- detyn lain edellyttämiä lainoja varten va-
24643: tot tilaston mukaan ovat yleensä; 'l:apsirik- ratusta 90 milj. markan määrärahasta, riit-
24644: kaampia, olisi meillä, niinkuin eräissä muis- täisi nyt esittämämme lain edellyttämiä lai-
24645: sakin maissa, laki säädettävä siten, että jo- noja varten aluksi ehkä hiukan pienempi
24646: kaiselta syntyneeltä, elinkelpoiselta lapselta määräraha, esimerkiksi 60 milj. markkaa.
24647: vähennettäisiin osa lainan takaisinmaksu- Jos sensijaan harkittaisiin aiheelliseksi yh-
24648: velvollisuudesta. Sopivalta perusteelta tun- distää kaikki lainoja tarvitsevat saman lain
24649: tuu esim. 20 % lainasta jokaiselta lapselta. piiriin, olisi määrärahaa vastaavasti suu-
24650: Viidennen lapsen jälkeen tulisi lainansaaja rennettava.
24651: tällöin kokonaan vapautetuksi takaisinmak- · Kaiken edelläolevan perusteella esitämme
24652: suvelvollisuudesta. Tällä toimenpiteellä var- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24653: maan edistettäisiin perheiden lapsirikkautta
24654: ja korvattaisiin sotien aiheuttamaa väestön- että hallittls kiireellisesti antaisi
24655: menetystä. Edus,kunnalle esityksen sellaiseksi
24656: Säädettävän lain perusteella myönnettä- laiksi, jonka perusteella voitaisiin
24657: viä lainoja varten olisi varattava määrä- v. 1946 alusta lukien my.i)ntää kodin-
24658: raha vuoden 1945 menoarvioon. Kun mel- perustamislainoja kaikille tällaisen
24659: koinen osa nuorisostamme tänä vuonna saa lainan tarpeessa oleville, avioliittoon
24660: näitä lainoja marraskuun 24 p: nä 1944 sää- meneville n1wrille.
24661: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
24662:
24663: Penna Tervo. Jaakko Hakala.
24664: A. K. Paasivuori. A. T. Malmivaara.
24665: Martta Salmela-Järvinen. Matti Ytti.
24666: Elli Nurminen. Juho Pyy.
24667: Yrjö Kilpeläinen. Kauko Andersson.
24668: Johannes Virolainen. Toivo Kujala.
24669: Jere Juutilainen. Alpo Lumme.
24670: E. Pusa. Kaisa Hiilelä.
24671: Valto Käkelä. Lassi Hiekkala.
24672: Yrjö Suontausta. Jussi Lappi-Seppälä.
24673: Lauri Järvi. Otto Muikku.
24674: 549
24675:
24676: X,65. - Hemst. mot. N:o 247.
24677:
24678:
24679:
24680:
24681: Wickman m. fl.: Angående åtgä,rdet· fö1· utredning i zige-
24682: narfrågan.
24683:
24684:
24685: T i ll R i k s d a g e n.
24686:
24687: I det moderna samhället strävar man till att leva ett asocialt och i många fall omo-
24688: att väcka hos varje medborgare en känsla raliskt liv. Orsaken till att de.tta folk bli-
24689: av medborgaransvar och samhällssolidaritet. vit vad det är, torde stå att finna hos det
24690: A~1a asociala individer betecknas med rätta samhälle, till vilket dessa nomadmänniskor
24691: som mer eller mindre ovärdiga medborgare. i tiden kommo. Man har i de länder, ;till
24692: V arje människa bör känna sig höra sam- vilka zigenarna anlänt, knappast gjort allt
24693: man med andra och äga en uppgift eller vad som kunnat göras för att av dem skapa
24694: ett kall a:tt fylla i samhället. samhällsdugliga medborgare. Det som en-
24695: För att väcka och utveckla social med- skilda medborgare och humanistiska orga-
24696: borgarkänsla ha olika organisationer och nisationer sporadiskt gjort för att för-
24697: individuella krafter varit i verksamhet. Så bättra zigenarna och deras tillvaro, är vis-
24698: har t. ex. statsmakten genom olika slags serligen värt allt erkännande, men som
24699: skolor, folkbildningsinstitut och vårdanstal- något fullödigt och målmedvetet arbete i
24700: ter gjort mycket för att förverkliga den samhällets sociala intresse kan man icke be-
24701: sociala samhörighetsiden. Ä ven kyrkan och teckna detta arbete. I ärlighetens namn
24702: de religiösa organisationerna ha varit med måste vidgås, att samhället mer eller min-
24703: i detta arbete, likaså en mängd kulturella dre bokstavligt överlämnat zigenarna åt
24704: och ideella organisationer. Dessutom ha landsvägen, att där odla och utveckla sina
24705: enskilda personer ägnat tid och krafter i inneboende anlag -- som ingalunda äro
24706: syfte att skapa en god samhällsanda och enbart goda. Därav har det kommit sig,
24707: gemensamhetskäMla. att zigenarna blivit illa kända i samhället.
24708: Man skulle tycka, att efter allt vad som Alla som i det praktiska livet och i tid-
24709: gjorts och göres det icke mera borde fin- ningspressen haft tillfälle iakttaga zigenar-
24710: nas medborgare eller folkgrupper i detta nas 'levnadssät't ha säkerligen undrat om
24711: land, som icke skulle känna en djup sam- ej samhället i sitt eget och zigenarnas
24712: hörighet med vårt samhälle och dess strä- intresse borde göra något för att få ~en änd-
24713: vanden. Det borde i detta nu stå klart för ring till stånd ifråga om zigenarnas lev-
24714: en var, att samhället behöver varje medbor- nadssätt och -förhållanden. Mycket skulle
24715: gare, liksom varje medborgare behöver sam- vara vunnet om dessa hemlösa och kring-
24716: hällets stöd och skydd. Tyvärr måste det flackande människor kunde bliva bofasta
24717: konstateras, att det återstår mycket att och komma under kulturens och religionens
24718: önska ifråga om medborgarnas känsla av inflytande. Man måste antaga, att även
24719: samhörighet och samhällssolidaritet. Detta detta folk genom lämplig utbildning och
24720: gäller icke blott ifråga om enskilda indivi- fostran skaH kunna inlemmas i samhälls-
24721: der, utan till och med om hela folkgrupper. kroppen som dugliga arbetare av olika
24722: Vi tänka i detta sammanhang på zi~e slag. Det gäller blott för samhället att
24723: narna. Av någon anledning har denna finna de rätta medlen och metoderna att
24724: folkspillra, icke blott hos oss, utan i de nå målet: zigenarfolkets danande tili goda
24725: flesta kulturländer, kommit att få en sär- och samhällsnytttiga medborgare.
24726: ställning i samhäl1et. Man kan knappast I många Iänder har statsma;kten på all-
24727: anse zigenarna vara mindre begåvade än var tagit ihop med zigenal'!problemet. Där-
24728: andra människor eller predestinerade till vid har man kommit till ganska goda re-
24729: 550 X,6 5. - Mustalaiset.
24730:
24731: sultat. I Norge har man nå;tt ganska långt skovärdigt och samhällsnyttigt liv än hit-
24732: beträffande arbekt för zigenarna, i Sve- tills. Redan nu har detta folk, trots sitt
24733: rige har statsmakten också på sista tiden förnedringstillstånd, kunnat uppvisa exem-
24734: börjat intressera sig för denna sak Så har pel på en viss pliktkänsla och offervilja
24735: t. ex. en statskommitte tillsatts med upp- för det land, som i stort sett endast gett
24736: draget att grundligt undersöka zigenarfrå- dem andel i landsvägarnas och hemlöshe-
24737: gan och framkomma med förslag till dess tens frestelserika värld. Det ikan icke vara
24738: lyckliga lösning. väll'digt ett kristet kulturfolk atrt så för-
24739: Hos oss har på långa tider ingenting summa en folkgrupp, att man knappast ens
24740: blivit gjort för att bringa reda i denna in- känner till denna folkspillras numerär, än
24741: vecklade angelägenhet. Zigenarna hos oss mindre dess möjligheter a:tt kunna omdanas
24742: ha knappast kommit i beröring med stats- till en värdig lem i samhällskroppen.
24743: makten än då det gällt att inför domsto- På ovanst.ående grunder föreslå under-
24744: len svara för begångna brott dler avtjäna tecknade vördsamt., att riksdagen ville hem-
24745: straff för försyndelser. Därf.ör synes det, ställa,
24746: som om denna försummade folkgrupp på att regeringen måtte vidtaga nö-
24747: allvar borde bli föremål för ett målmedve- diga. åtgärder för åstadkommande av
24748: tet, pos:itivt intresse från startsmaMens s:irla. en grundlig utredning i zigenarfrå-
24749: Helt. säkert skall ett sådant auktoritativt gan i syfte att skapa möjligheter för
24750: arbete bidraga till att göra det möjligt för en omdaning av zigenarna h'll god(t
24751: zigenarna at,t börja leva ett mera männi- och bofasta tnedborgare.
24752: Helsingfors den 12 april 1945.
24753:
24754: Albin Wickman. Kusti Eskola.
24755: Ebba östenson. J. Pyörälä.
24756: Yrjö Hautala. Levi Jern.
24757: Alpo Lumme.
24758: 551
24759:
24760: X,65, - Toiv. al. N :o 247. Suomennos.
24761:
24762:
24763:
24764:
24765: Wickm.an y. m.: Toimenpiteistä mustalaiskysymyksen selvit-
24766: tämiseksi.
24767:
24768:
24769: E d u s k u n n a 11 e.
24770:
24771: Nykyaikaisessa yhteiskunnassa pyri,tään nalJisesti erikoisasemaan. Mustalaisia ·tuskin
24772: jokaisessa kansalaisessa herättämään kansa.. voitaneen pi·tää vähemmän lahja;kkaina kuin
24773: luisvastuun ja yhteiskunnallisen solidaari- muita ihmisiä, eikä voitane sanoa, ·että he
24774: suuden tunnetta. Jokainen yhteiskunnan- ovat ennaLta määrätyt viettämään yhteis-
24775: vastainen yksHö leimataan syystä kylläkin kunnan vastaista ja useissa ttapauks:issa mo-
24776: enemmän tai vähemmän epäkelvoksi ka:nsa- raalitonta elämää. Syy siihen, miksi tämä
24777: laiseksi. Jokaisella ihmisellä täytyy olla kansa on tullut sellaiseksi kuin se on, lienee
24778: yhteenkuulu~aisuuden tunnetta ja elämän- löydettävissä siinä yhteiskunnassa, johon
24779: tehtävä tai kutsumus täytettävänään yhteis- nämä kiertelevä t ihmiset aikoinaan asettui-
24780: kunnassa. vat. Tuskinpa niissä maissa, joihin musta-
24781: Eri järjestöt ja yksityiset ovat työsken- laiset ovat aset•tuneet asumaan, on tehty
24782: nellEiet herättääkseen ja kehittääkseen yh- kaikkea, mitä tehtävissä olisi ollut, jotta
24783: teiskunnallista kansalaistunnetta. Niinpä on heistä olisi saatu yhteiskuntakelpoisia kan-
24784: esim. valtiovrulta yhteiskunnallisen yhteen- salaisia. Se, mitä yksityiset kansalaiset j·a
24785: ikuuluvaisuusaatteen toteuttamiseksi työs- ihmisystävälliset järjestöt aika ajoin ovat
24786: kenneilYJt ylläpitämällä kouluja, kansansivis- tehneet mus•talaisten ja heidän olemassa-
24787: tysopistoja ja huoltolai•toksia. Myös kirkko olonsa parantamiseksi, ansaitsee kaiken tun-
24788: ja uskonnolliset järjestöt ovat jossain mää- nustuksen, mutta miksikään täysipainoiseksi
24789: rin ottaneet osaa tähän työhön samoin kuin tai määrätietoiseksi työksi ei tätä työtä
24790: eri sivistys- ja aatteelEset järjestöt. Sitä- voida nimittää yhteiskqnnan edun kannalta
24791: paitsi yksityiset henkilöt ovat uhranneet . katsoen. Totuuden nimessä on sanottav·a,
24792: aikaansa ja voimiansa hyvän yhteiskunta- että yhteiskunta sananmukaisesti suurem-
24793: hengen ja yhteistunteen iluomiseksi. massa 1ai pienemmässä määrässä on työn-
24794: Saattaa rtun,tua siltä, että kaiken sen jäl- tänyt mustalaiset maantielle antaen heidän,
24795: keen, mitä on tehty ja tehdään, ei enää siellä kasvruttaa ja kehittää itsessään piile-
24796: tässä maassa pitäisi olla kansalaisia tai viä taipumuksia, jotka eivät aina suinkaan
24797: kansanosia, jotka eivät tuntisi syvää yhteen- ole yksinomaan hyviä. Tästä johtuu, että
24798: kuuluvaisuuden tunnet•ta yhteiskuntaamme mustalaisia on ymmärretty väärin ja että
24799: ja sen pyrkimyksiä kohtaan. Nykyisissä heistä on kehittynyt yhteiskunnan Jois-
24800: oloissz.. täytyy jokaisella olla selvää, että eläjiä. Jokainen, jolla on ollut tilaisuus
24801: yhteiskunta tarvitsee jokaisen kansalaisensa käytännöllisessä elämässä ja sanomalehti-
24802: samoin kuin jokainen kansa.lainen tarvitsee tietojen perusteella tutustua heidän elämän-
24803: yhteiskunnan tukea ja turvaa. V alitetta- tapoihinsa ja edesottamuiksiinsa, on var-
24804: vasti täytyy todeta, että on paljon toivo- maankin ihmetellyt, eikö yhteiskunnan oman
24805: misen varaa kansalaisten yhteenkuuluvai- · ja mustalaisten edun nimessä ole tehtävä
24806: suuden ja yhteiskunnallisen solidaarisuuden jotain mustalaisten elämäntapojen ja olo-
24807: tunteissa. Tämä ei pidä paikkaansa vain suhteiden muuttamiseksi. PaUon olisi sarutu
24808: yksityisiin kansalaisiin vaan kokonaisiin aikaan, jos nämä kodittomat ja ympäri-
24809: kansanosiin nähden. Ajattelemme ltällöin kuljeskeleva:t ihmiset saataisiin vakinaisesti
24810: mustalaisia. Jostain syystä on tämä kan- asutetuiksi sekä sivistyksen ja uskonnon
24811: sanosa ei ainoastaan meillä vaan useim- vaikutuksen alaisiksi. Täytyy olettaa, että
24812: missa sivistysvaltioissa joutunut yhtei.skun- tämäkin kansa sopivia kehitys- ja kasv·atus-
24813: 552 X,65. - Mustalaiset.
24814:
24815: keinoja käyt,täen saadaan liitetyksi kelvol- osaltaan vaikuttaisi siihen, että mustalai-
24816: liseksi eri työaloilla työskenteleväksi jäse- sille luotaisiin mahdoiJ.lisuudet alkaa elää
24817: neksi yhteiskuntaruumHseen. Yhteiskunnan ihmisarvon mukaisemmin ja yhteiskuntaa
24818: on ainoastaan löydettävä oikeat keinot ja hyödyttävärumin kuin tähän asti. Jo nyt
24819: järjestelmät saavuttaakseen päämäärän: on tämä kansa huolimatta alennustilastaan
24820: muovaillakseen musta1aisista hyviä ja yh- saattanut osoittaa esimerkkejä eräänlai-
24821: teiskunnalle hyödyllisiä kansa}aisia. sesta velvollisuuden tunnosta ja uhrimielestä
24822: Monessa maassa on valtiovaLta toden- maata kohtaan, joka suurin piirtein on
24823: teolla työskennellyt mustalaiskysymyksen antanut heille ainoastaan oikeuden kuljek-
24824: ratkaisemiseksi. Tiiliöin on saavutettu melko sia maanteillään ja kodittomana viettelyksiä
24825: hyviä tuloksia. Norjassa on päästy sangen 'täynnä olevassa maailmassa. Ei ole kristil-
24826: pitkälle mustalaisten hyväksi suoritetussa lisen sivistyskansan arvon mukaista niin
24827: työssä ja Ruotsissa on valtiovalta viime laiminilyödä erästä kansanosaa, että tuskin
24828: aikoina osoittanut kiinnostusta tähän asiaan. tiedetään tämän pienen kansallisuuden luku-
24829: Niinpä on esim. asetettu valtion komitea määrää enempää kuin sen mahdollisuuksia
24830: tutkimaan perusteellisesti mustalaiskysy- tu1la kasvrutetuksi yhteiskuntaruumiin kel-
24831: mystä ja esittämään ehdotus sen onnelli- volliseksi jäseneksi.
24832: seksi ratkaisemiseksi. Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet
24833: Meillä ei ale pitkiin aikoihin tehty mitään kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
24834: tämän sekavan kysymyksen selvittämiseksi. syttäväksi toivomuksen,
24835: Mustalaiset ovat tuskin joutuneet te~emi.
24836: siin valtiovallan kanssa muulloin kuin sil- että hallitus ryhtyisi tarpeen vaati-
24837: loin, kun he ovat joutuneet tuomioistui- miin toimenpiteisiin mustalaiskysy-
24838: missa vastaamaan rikoksista tai kärsimään myksen perinpohjaiseksi selvittämi-
24839: rangaistusta hairahduksista. Sen vuoksi seksi luodakseen mahdollisuudet sille,
24840: olisi valtiovallan ,toden teoHa osoitettava että mustalaisista voitaisiin kasvat-
24841: määrätietoista ja posi,tiivista mielenkiintoa taa hy.viä ja vakinaisesti asuvia kansa-
24842: tätä Jaiminlyötyä kansanosaa kohtaan. Ai- laisia.
24843: van varmasti tällainen arvovaltainen työ
24844: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
24845:
24846: Albin Wickman. Kusti Eskola.
24847: Ebba östenson. J. Pyörä.lä.
24848: Yrjö Hautala. Levi Jern.
24849: Alpo Lumme.
24850: •• ••
24851:
24852: VALTIOPAIVAT
24853: 19 4 5
24854:
24855: LIITTEET
24856: XI
24857: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
24858: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
24859:
24860:
24861:
24862:
24863: HELSINKI 1945
24864: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
24865:
24866:
24867: 70
24868: Puolustuslaitosta, metsäkaartilaisia, työvelvollisuutta y. m.
24869: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
24870: 557
24871:
24872: XI,1. - Lak. al. N :o 47.
24873:
24874:
24875:
24876:
24877: Kilpi y. m.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain 12 § :n
24878: muuttamisesta.
24879:
24880:
24881: E d u s k u n n a 11 e.
24882:
24883: Asevelvollisuuslaissa pidetään ruumiin- laissa määriteltävä vajaamielisyys asevelvol-
24884: vikaa ja parantumatonta tautia aiheena va- lisuuden esteeksi. Toimeenpanoasetuksessa
24885: pautumiseen asevelvollisuuden suorittami- olisi lähemmin määriteltävä vajaamielisyy-
24886: sesta, mutta sen sijaan .ei laissa ole min- den korkein aste, mikä katsotaan asevelvol-
24887: käänlaisia määräyksiä siitä, että myös va- lisuuden suorittamisen esteeksi. Todistus
24888: jaamielisyys on pätevä este asevelvollisuu- apukoulusta olisi jo riittävä seikka, samoin
24889: den suorittamiselle. Mielisairaat ja tylsä- asiaa ymmärtävän lääkärin lausunto. Epä-
24890: mieliset eivät voi kutsuntoihin saapua ja varmoissa tapauksissa olisi käytettävä rpsy-
24891: vapautetaan asevelvollisuudesta tavallisesti kiatrin apua.
24892: lääkärintodistuksen perusteella. Sen sijaan Alokkaiden koulutuksessa on kokemus jo
24893: on maassamme sattunut ta'Pauksia, että osoittanut, että psykoloogista koulutusta ja
24894: vähämielisiä, jotka eivät ole lapsuudessaan tietoa vailla oleva aliupseeristo saattaa
24895: vajaamielisyytensä vuoksi kyenneet käy- :käsitellä vajaamielistä vain uppiniskaisena
24896: mään minkäänlaista koulua ja jotka eivät ja tottel.emattomana alokkaana. Hänessä
24897: yleensä myöhemmin kykene itse elättämään piilevät epäsosiaaliset piirteet puhkeavat
24898: itseään oppiessaan vain kaikista yksinker- ymmärtämättömässä ympäristössä rikolli-
24899: taisimpia ammatteja ja joita kaikissa olo- siinkin tekoihin. Eräät suurempien kau-
24900: suhteissa pidetään oikeuskelpoisuutta vailla punkien apukoulujen opettajat ovat saatta-
24901: olevina, on asevelvollisuuskutsunnoissa hy- neetkin todeta, että monien heidän .entisten
24902: väksytty armeijaamme. Vielä yleisempää oppilaittensa tie on asevelvollisuusaikana
24903: on, että sellaiset vajaakykyiset, jotka lue- kulkeutunut kaikenlaisiin rangaistuskomp-
24904: taan heikkomielisten ryhmään kuuluviksi :panioihin ja sotilasvankiloihin ja .että pojat,
24905: ja jotka suotuisissa olosuhteissa ovat !kau- jotka •toisenlaisissa olosuhteissa olisivat ke-
24906: pungeissa käyneet apukoulun ja maalais- hittyneet hiljaisiksi, vaatimattomiksi työn-
24907: oloissa saattaneet käydä joitakin luokkia tekijöiksi, ovat kasarmikurin ja -komennon
24908: kansakouluakin, on hyväksytty asevelvolli- sekä ymmärtämättömän toveripiirin vaiku-
24909: siksi :kutsunnoissa. Kun kuitenkin aikuista, tuksesta sortuneet vankiloiden asukkaiksi.
24910: jonka älytaso ei nouse yli 12 vuotiaan Asevelvollisuuden suorittaminen kuuluu
24911: tasoa ja jolla lisäksi aina on vaikeuksia sekä ruumiillisesti terveille että henkisesti
24912: sopeutua normaalisten nuorten toveripii- normaaleille nuorille miehille, mutta ei sovi
24913: riin, ei olisi ilman muuta lähetettävä ase- sairaille eikä vajaamielisille.
24914: palveluun, koska he vajaamielisyytensä ja Yllä lausutun nojalla ehdotammekin,
24915: muista nuorista poikkeavan olemuksensa
24916: vuoksi joutuvat toveriensa pilkan ja ym- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24917: märtämättömän kohtelun alaiseksi, olisi v.an lakiehdotuksen:
24918: 558 XI,1. - Asevelvollisuuslaki.
24919:
24920:
24921: Laki
24922: asevelvollisuuslain muuttamisesta.
24923: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 p: nä kesäkuuta 1932 annetun
24924: asevelvollisuuslain 12 § näin kuuluvaksi:
24925: 12 §. tyjen lukumäärä ei riitä vakinaisen väen
24926: Joka kutsunnassa toimitetussa tarkastuk- pysyttämiseksi miesluvultaan sen vahvui-
24927: sessa ruumiinvian, kivulloisuuden tai vajaa- sena, kuin maanpuolustuksen kannalta on
24928: mielisyyden vuoksi näyttää pysyvästi kyke- tarpeen, voidaan kuitenkin 1 momentissa
24929: nemättömälitä aseelEseen pallvelukseen, va- mainittuja asevelvollisia rauhan aikanakin
24930: pautetaan rauhan aikana toistaiseksi palve- kutsua sellaiseen palvelukseen, josta heidän
24931: luksesta vakinaisessa väessä, mutta voidaan terveydelleen tai mielentilalleen -ei harkita
24932: liikekannallepanon sattuessa, jos hänet olevan vaaraa.
24933: uudessa tarkastuksessa huomataan kyikene- Jos jossakussa kutsutussa on semmoinen
24934: väksi aseelliseen palvelukseen tai muuhun vaikea ruumiinvika, parantumaton tauti tai
24935: toimeen, tehtävään tai työhön maanpuolus- hänet on katsottava vajaamieliseksi, vapau-
24936: tusta varten, palvelukseen kutsua. tettakoon hänet kokonaan asevelvollisuuden
24937: Mikäli aseelliseen palvelukseen hyväksyt- suorittamisesta.
24938:
24939: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
24940:
24941: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aino Lehtokoski.
24942: Helena Virkki Aino Malkamäki.
24943: Lennart Heljas. Kaisa Hiilelä.
24944: Lauri Kaijalainen. Cay Sundström.
24945: Yrjö Kallinen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
24946: Ebba östenson.
24947: 559
24948:
24949: XI,2. - Toiv. al. N :o 248.
24950:
24951:
24952:
24953:
24954: Peltonen y. m.: Toimenpiteistä puolustuslaitoksen uudel-
24955: leen järjestämiseksi.
24956:
24957:
24958: E d u s k u n n a ll e.
24959:
24960: Suomen ja Neuvostoliiton välillä 19 päi- kuten ennen sotia yleisesti väitettiin. Pyr-
24961: vänä syyskuuta 1944 tehdyn välirauhanso- kiessämme säilyttämään itsenäisyytemme on
24962: pimuksen mukaisesti suorit,ettiin meillä ar- meidän turvauduttava olennaisesti muihin
24963: meijan demobilisatio sopimuksessa maini- keinoihin kuin aseisiin. Neuvostoliiton naa-
24964: tun määräajan kuluessa. Armeijamme jäi purina meidän on ylläpidettävä ystäväJlisiä
24965: täten rauhanaikaiselle kannalle, niin että suhteita. ja keskinäistä kanssakäymistä eikä
24966: asepalveluksessa nyt on vain yksi ikäluokka suinkaan enää kuviteltava, e;ttä suhtei-
24967: sekä ennen sotia. vallinneita olosuhteita tamme tämän maan kanssa vastedes selvi-
24968: vastaava määrä värvättyjä joukkoja ynnä te1täisiin ase Jrädessä. Kun myöskin Saksa
24969: vakinaisessa palveluksessa olevaa päällystöä tässä sodassa tulee lyödyksi, katoaa pit-
24970: ja. alipäällystöä. käksi ajaksi myöskin se uhka, mikä siltä
24971: Se tilanne, mikä Euroopassa sen jälkeen taholta on ollut meitä peloittamassa. Mil-
24972: on syntynyt, ja oma valtiollinen asemamme tään muulta taholta tulevaa vaaraa torjuak-
24973: ei ilmeisestikään voi olla vaikuttamatta puo- semme meidän tuskin myöskään kannattaa
24974: lustusvoimiimme, sen tehtäviin ja merki- ajatella sodan köyhdyttämälle ja uuvutta-
24975: tykseen eikä puolustuslaitoksemme ylläpitä- malle maalle ja kansalle raskaaksi käyvän
24976: miseen. Tuntuu luonnolliselta, että jonkin- puolustuslaitoksen säilyttämistä.
24977: laisia uudelleenjärjestelyjä on tehtävä. Niissä järjestelyissä, joita tulevan maa-
24978: Maanti·eteellinen asemamme samaten kuin ilmanrauhan .turvaamiseksi toimeenpan-
24979: vailankin 1930-luvulla Euroopassa yhä naan, saattaa tietenkin tulla ·esiin kysymys
24980: ilmeisemmäksi käynyt suurvaltojen välis- joidenkin sotilaallisten velvoitusten mää-
24981: ten suhteiden jännittyminen aiheuttivat, räämisestä meidänkin maamme kannetta-
24982: että puolustuskuntoisuuttamme niissä vaksi. Meidän on mahdollisesti osallistut-
24983: oloissa pyrittiin tehostamaan maan itsenäi- tava osaltamme kansainvälisten !turvalli-
24984: syyden ja koskemattomuuden turvaami- suusjoukkojen muodostamiseen. Suomen
24985: seksi. Yhtä luonnollista 'ei kuitenkaan ollut osuus ei täUöin kuitenkaan voine tulla ko-
24986: se, että puolustuslaitoksen ylläpitämistä ja vin vaativaksi. Yksin sitä silmälläpitäen
24987: kehittämistä samoinkuin maanpuolustusky- emme sen vuoksi tarvitse armeijaamme ja
24988: symyksiä yleensäkin, vallankin porvarillis- puolustuslaitostamme siinä laajuudessa,
24989: ten piirien taholla, harrastettiin liian yksi- kuin millainen se nykyisin on. Meille riit-
24990: puolisesti. Itsenäisyyttämme uhkaavaa vaa- täisivät ainakin väliaikaisesti nykyistä huo-
24991: raa vainuttiin yleisesti vain idästä päin mattavastikin vaatimattomammat puolus-
24992: kiinnittämättä huomiota siihen, että sitä tusvoimat. Muutenkaan ei mielestämme ole
24993: saatettaisiin uhata myöskin toiselta taholta. ajateltavissa, että se monessa suhteessa
24994: Vuosina 1939-1940 ja 1941-1944 käyty- suuresti muuttunut poliittinen tilanne, jo-
24995: jen sotien jälkeen ja suursodan lopputulok- hon olemme joutuneet, sallisi meidän jättä-
24996: sen nyttemmin ollessa kaikille selvän, on vän puolustuslaitoksemme nykyiselleen,
24997: selvää, ettei puolustuslaitoksellamme aina- ilman asianmukaisia uudelleen järjestelyjä.
24998: kaan lähimpinä vuosina voi ajatella olevan Ne syyt, joiden vuoksi puolustuslaitok-
24999: itsenäisyytemme turvaamisen kannalta kat- semme ainakin väliaikaisesti olisi uudel-
25000: soen sellaista merkitystä, että sen mahdol- leen järjestettävä, ovat siten mielestämme
25001: lisimman voimakkaana säilyttäminen olisi riittävän selvät. Toimenpiteen päätavoit-
25002: valtiollis·en olemassaolomme perusehtoja, teena täytyy ,tietenkin olla sen rasituksen
25003: 560 XI,2. - Puolustuslaitoksen uudelleen järjestäminen.
25004:
25005: supistaminen, mitä puolustuslaitos maalle kaksi ikäluokkaa. Mikä merkitys tällä olisi
25006: ja kansalle merkitsee. Kuluneina sotavuo- puolustuslaitoksen palkkamenoissa, on il-
25007: sina on tämä rasitus ollut siksi ylivoimai- man muuta selvää.
25008: nen ja raskas kaikille kansalaisille, että jo On tunnettu tosiasia, että puolustuslai ·
25009: senkin vuoksi .lähivuosina on pyrittävä pää- toksen taloudenhoito ei läheskään aina joka
25010: semään mahdollisimman vähällä. V aUiota- suhteessa ole ollut valtion etujen mukaista.
25011: loudellisesti käy uusissa olosuhteissa, jolloin Sotatalouden .tarkastus voinee tässä suh-
25012: päähuomio pakostakin on kiinnitettävä so- teessa esittää hyvinkin painavia huomau-
25013: dan aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen tuksia. Luonnollista sen vuoksi on, että
25014: ja maan jälleenrakentamiseen sekä sosiaa- puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelyn yh-
25015: listen olojemme perinpohjaiseen uudistami- teydessä tehokas .tarkkailu ulotetaan juuri
25016: seen ja parantamiseen, mahdottomaksi ja varojen käyttöön. Puolustuslaitoksessa val-
25017: ylivoimaiseksi osoittaa kovin suuria summia litsevan epädemokraa:ttisen hengen kansan-
25018: puolustustarkoituksiin. Puolustusmenoja on vaitaiseksi ja uuden asemamme vaatimuk-
25019: voimakkaasti ja ratkaisevasti supistettava. sia vastaavaksi saattaminen puolestaan edel-
25020: Maan jälleenrakentamisen kannalta on niin- lyttää määrättyjä uudistuksia upseeriston
25021: ikään tarpeellista, että sekin osa maan työ- ja alipäällystön koulutuksessa ja kasvatuk-
25022: voimaa, mikä nykyisin asevelvollisuutta sessa samoinkuin yleisessä valistustoimin-
25023: suoritta•essaan melkein kokonaisuudessaan nassakin ja sen ohjauksessa. On pyrittävä
25024: on katsottava tuottamattomaksi ja hukkaan siihen, että upseerikunnan keskuudessa ei
25025: meneväksi, käytetään hyödy.Uisesti. Uudel- esiinny ajattelutapa, joka saattaisi vahin-
25026: leenjärjestelyihin on pakko mennä myöskin goittaa maatamme sen nykyisessä, ystäväl-
25027: sen vuoksi, että puolustuslaitoksen piirissä il.iseen naapurisopuun ja asioiden rauhan-
25028: ja varsinkin sen ylimpien upseerien kes- omaiseen ratkaisuun pyrkivässä politiikassa.
25029: kuudessa useasti todettu fascistinen ja epä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25030: demokraattinen henki såadaan häviämään. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25031: Esittämämme näkökohdat puhuvat erikoi-
25032: sesti sen puolesta, •että asevelvollisuusaikaa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
25033: on tuntuvasti nykyisestään lyhennettävä. siin puolustuslaitoksen uudelleenjär-
25034: Nykyisissä oloissa riittäisi käsityksemme jestämiseksi kuuden kuukauden ylei-
25035: mukaan hyvin kuuden kuukauden palvelus- sen asevelvollisuuden pohjalla;
25036: aika. Tämän ajan kuluessa, vallankin jos että puolustuslaitoksen talouden-
25037: koulutusta samanaikaisesti tehostetaan, voi- hoito saatettaisiin joka suhteessa
25038: daan kyllä antaa sellainen peruskoulutus, tarkoitustaan vastaavaksi ja v-altio-
25039: että se näissä oloissa voidaan katsoa riittä- talouden etujen mukaiseksi;
25040: väksi. Asevelvollisuusajan :lyhentäminen että hallitus kiinnittäisi huomiota
25041: puoleen entisestä merkitsisi myöskin sitä, armeijan upseeriston ja alipäällystön
25042: että vakinaista päällystöä ja alipäällystöä keskuudessa vallitsevan hengen kan-
25043: voitaisiin suunnilleen puolella vähentää, sanvaltaistamiseen ja pitää huolta
25044: koska kunkin ikäluokan koulutus vaatisi siitä, että nämä saadaan riittävästi
25045: puolta lyhemmän ajan kuin aikaisemmin, tajuamaan maamme nykyisen ase-
25046: niin että sama päällystö ehtisi kouluttaa man heille asettamat velvollisuudet.
25047: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
25048:
25049: Onni Peltonen. Martta Salmela-Järvinen. E. Pusa.
25050: Aino Malkamäki. Samuli Tervo. Aino Lehtokoski.
25051: Miina Sillanpää. Isak Penttala. Urho Kulovaara.
25052: A. K. Paasivuori. Viljo Rantala. T. Bryggari.
25053: Alpo Lumme. Yrjö Kallinen. H. S. Pesonen.
25054: Kalle Jokinen. Kaisa Hiilelä. J. F. Tolonen.
25055: Juho Karvonen. Uuno Raatikainen. P. A. Karjalainen.
25056: Otto Muikku. Matti Lepistö. Walter Kuusela.
25057: Kauko Andersson. Edvard Pesonen. Heikki Simonen.
25058: Väinö Kivisalo. Eino Raunio. Penna Tervo.
25059: Valfrid Eskola.
25060: 561
25061:
25062: XI,a. - Toiv. al. N :o 249.
25063:
25064:
25065:
25066:
25067: Kujanpää y. m.: Toimenpiteistä sotalaitosta koskevan lain-
25068: säädännön 'ltudistamiseksi.
25069:
25070:
25071: E d u s k u n n a 11 e.
25072:
25073: Maamme vapauduttua sodasta, merkitsi Sotaväen rikoslaissa ja järjestyssään-
25074: se myöskin armeijan asettamista rauhan- nöissä on paljon tarkistamisen varaa. Sa-
25075: aikaiselle kannalle. Mutta armeijamme si- moin armeijan oikeusistuinten kokoonpa-
25076: säinen tila jäi kuitenkin täydellisesti enti- nossa.
25077: selleen. Niinpä koulutuskeskuksissa ja Asevelvollisten terveydenhuollossa on suu-
25078: muissa armeijan laitoksissa vallitsee yhä rimpana puutteena ollut se, että on kiel-
25079: edelleenkin sama skisma päällystön ja soti- letty oikeus kääntyä haluamansa siviililää-
25080: laiden kesken kuin ennenkin. N. s. preussi- kärin puoleen hoidon saamiseksi.
25081: lainen kuri on yhä edelleenkin vallalla. Asevelvollisilta kielletään usein loma-
25082: Voimassaolevien lakien ja asetusten mu- oikeus kurinpidollisista tai kokonaan mieli-
25083: kaan on asevelvollisten vapaa-aika rajoi- valtaisista syistä. Työ- ja opiskelulomien
25084: tettu olemattomaksi ja täten asetettu sulku järjestämiseen ei ole kiinnitetty riittävää
25085: heidän vapaille harrastuksilleen ja sivii- huomiota.
25086: lissä tarvitsemansa ammattitaidon kehittä- Ylläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25087: miselle, kerho-opiskelulle ja yleensä tieto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25088: tasonsa kohottamiselle. vomuksen,
25089: Armeijan kantapäällystön ja kanta-ali-
25090: päällystön tietotaso ja sen harjoittama että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25091: kasvatustyö ei nykyisellään vastaa de- toimenpiteisiin voimassaolevien sota-
25092: mokraattisen maan armeijan vaatimuksia. väen lakien, asetusten ja ohjesääntö-
25093: Samaa on sanottava elämäntavoista näissä jen muuttamiseksi siten, että ne vas-
25094: piireissä. Juopottelua ja siveettömyyttä il- taavat demokraattisen maan armei~
25095: menee huomattavasti. jalle asetettavia vaatimuksia.
25096:
25097:
25098: Eino Kujanpää. Sulo Muuri.
25099: Jalmari Kulmala. Eino Roine.
25100: Nestori Nurminen. Eino Tainio.
25101: Juho Mäkelä. Reino Uusisalmi.
25102: Toivo Sormunen. Antto Prunnila.
25103: Matti Huhta. Olga Virtanen.
25104: Esa Hietanen. Vihtori Metsäranta.
25105: Vilhelm Riihinen.
25106:
25107:
25108:
25109:
25110: 'l1
25111: 562
25112:
25113: XI,4. - Toiv. al. N :o 250.
25114:
25115:
25116:
25117:
25118: N. Nurminen y. m.: Toime.npiteistä upseeriston kansanval-
25119: taistamiseksi.
25120:
25121:
25122: E d u s kun n a 11 e.
25123:
25124: Suurelle osalle armeijan upseeristoa on ton varsinaisesta kansasta. Sille ovat olleet
25125: ollut ominaista demokratian vastainen vieraita työtätekevien asiat. Sitä on ope-
25126: henki. tettu suhtautumaan vihamielisesti työväen
25127: Upseeristomme on huomattavalta osaltaan toimintaan. Tässä mi·elessä on upseeristolta
25128: saanut Saksassa ennen vuotta 1918 n.s. kielletty käynti työväentalolla j.n.e.
25129: preussilaisen koulutuksen, joka on vienyt Tämä sama henki on näkynyt siinä kas-
25130: meillä upseeriston kasvatuksen kansanval- vatuksessa mitä upseeristo on istuttanut
25131: lalle vieraisiin uomiin. sotilaisiin.
25132: Esimerkkeinä mainittakoon m. m. vuoden Käytyjen sotien aikana tuli erikoisesti
25133: 1918 tapahtumat ja vuoden 1930 jälkeinen näkyviin demokratialle vihamielinen henki
25134: aika lapualaishulinoineen, joihin liittyi upseeriston keskuudessa. Se oli fascismia,
25135: €Sim. presidentti Ståhlbergin kyyditys. Näi- natsismia ihannoivaa. Teot olivat myös sen
25136: hin tekoihin osallistuivat Suomen armeijan mukaisia. Suoranaiset raakuudet miehiStöä
25137: vastuunalaisillakin paikoilla olevat upsee- kohtaan eivät rajoittuneet joihinkin yksi-
25138: rit. Mäntsälän kapina on toisena esimerk- tyistapauksiin.
25139: kinä siitä, mihin demokratian vastainen kas- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
25140: Ya.tus vie upseeriston. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25141: Upseeriston koulutuksessa on ollut hal-
25142: litseva sija kansalliskiihkoisella opetuksella, että hallitus ryhtyisi t<Jimenpitei-
25143: joka on synny:ttäny:t Suur-Suomi-haaveita siin fascistimielisten ja kansalli'skiih-
25144: ja johtanut sen mukaisiin tekoihin. koisten upseerien poistamiseksi vi-
25145: Upseereiksi ovat päässeet vain valtiolli- r<Jistaan ja upseerikoulutuksen saat-
25146: sen poliisin ja päämajan valvontaosaston tamiseksi demokratian vaatimuksia
25147: suosittelemat henkilöt, jotka on pyritty kas- vast.aavalle tasolle, ottaen huomioon,
25148: vattamaan erikoiseksi kastiksi, ,yläpuolella että upseeriston perusaines olisi läh-
25149: oleviksi ", jotka tekevät mitä tahtovat soti- Wisin työläisten ja talonpoikien kes-
25150: laiden ollessa vailla ihmisarvoa, vailla omaa kuudesta, mikä olisi takeena kan-
25151: elämää, kokonaan upseeriston mielivallasta sanvaltaisen järjestelmän lujittumi-
25152: riippuvaisia. selle maassamme.
25153: Tällainen kasvatus on eristänyt upseeris-
25154: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
25155:
25156: Nestori Nurminen. Eino Tainio.
25157: Eino Kujanpää. Reino Uusisalmi.
25158: Jalmari Kulmala. Antto Prunnila.
25159: Juho M'åkelä. Olga Virtanen.
25160: Toivo Sormunen. Matti Huhta.
25161: Vilhelm Riihinen. Aimo Aaltonen.
25162: Vihtori Metsäranta. Paavo Leskinen.
25163: Matti Meriläinen. Lauri Myllymäki.
25164: Sulo Muuri. Elli Stenberg.
25165: Eino Roine. Toivo Kujala.
25166: Toivo Lång.
25167: 563
25168:
25169: Xl,5. - Toiv. al. N :o 251.
25170:
25171:
25172:
25173:
25174: Jokinen y. m.: Tointenpiteistä laissa määlrätyn kahde'n v1W-
25175: den palvelusajan suorittaneiden aseveZvoUisten vapautta-
25176: ntiseksi palveluksesta.
25177:
25178:
25179: E d u s k u n n a ll e.
25180:
25181: Eduskunta hyväksyi joulukuun 20 päi- ruutta asevelvollisten keskuudessa, niin
25182: vänä 1940 lain asevelvollisuuslain muutta- odotamme, että hallitus ryhtyy kiireellisiin
25183: misesta, jolla lailla m. m. asevelvollisuus- toimenpiteisiin vuonna 1925 syntyneiden
25184: aika määrättiin 2 vuodeksi. Käytäntö on asevelvollisten vapauttamiseksi.
25185: nyt kuitenkin osoittanut, ettei armeijan Tämän vuoksi esitämme eduskunnan hy-
25186: johto ole soveltanut ainakaan vuonna 1925 väksyttäväksi toivomuksen,
25187: syntyneisiin asevelvollisiin tuota kahden
25188: vuoden palvelusaikaa, vaan saavat he suo- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
25189: rittaa asevelvollisuutta yli 3 vuotta. Kun siin kaikkien niiden asevelvollisten
25190: tämä menettely ei ole käsityksemme mukaan vapauttamiseksi, jotka ovat suoritta-
25191: voimassaolevan lain hengen mukainen ja neet laissa määrätyn 2 vuoden palve-
25192: kun tämä tulkinta on herättänyt katke- lusajan.
25193: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
25194:
25195: Kalle Jokinen. Urho Kulovaara.
25196: Juho Karvonen. Juho Kuittinen.
25197: Onni Peltonen. Jalmari Kulmala.
25198: Uuno Raatikainen. H. S. Pesonen.
25199: 564
25200:
25201: XI,G. - Toiv. al. N :o 252.
25202:
25203:
25204:
25205:
25206: N. Nurminen y. m.: Toimenpiteistä päätnajan vcilvQ'II.ta-
25207: osaston lakkauttamiseksi.
25208:
25209:
25210: E d u s k u n n a ll e.
25211:
25212: Suomen armeiJassa on rauhanaikaisissa- Valvontaosaston toimenpiteet muodostui-
25213: kin oloissa herättänyt laajoissa, etenkin vat sodan aikana suorastaan lainvastaisiksi.
25214: työtätekevään luokkaan kuuluvissa piireissä V altioHisen poliisin toimintaa tutkimaan
25215: oikeutettua tyytymättömyyttä se tapa, hallituksen asettama toimikunta on joutu-
25216: miHä eri yhteiskuntapiireihin kuuluviin nut toteamaan tutkimuksiensa yhteydessä
25217: nuorukaisiin on suhtauduttu. Onhan ar- monia rtapauksia, jotka viittaavalt valvonta-
25218: meijan palvelukseen astuneet nuorukaiset osastossa tapahtuneisiin väärinkäytöksiin ja
25219: luokiteltu eri ,karsinoihin" valtiollisen jopa rikoksiinkin. Perusteellinen tutkimus
25220: ajattelutavan perusteella. Useasti pelkkä tämän laitoksen toiminnasta ja toimikun-
25221: työväenluokkaan kuluminen on aiheuttanut nan asettaminen sitä varten on ollut vält-
25222: sotilaskantakirjaan merkinnän kansa;lais- tämätön toimenpide. Mutta se ei yksin
25223: kuntoisuudesta huonoimmalla numerolla. riitä, sHlä päämajan valvontaosaston pal-
25224: Ne nuorukaiset, jotka ovat saaneet tällai- veluksessa on ollut ja on edeHeenkin suu-
25225: sen merkinnän sotilaskantakirjaan, joutui- rimmalta osalta henkilöitä, jotka ovat viha-
25226: vat useassa tapauksessa valvonnan alaisiksi, mielisiä demokraattiselle suuntaukselle val-
25227: ja rtätä valvontaa harjoittavan elimen vai- tioelämässä. Useat heistä ovat kuuluneet
25228: non kohteiksi. faseistisinä .Jakkautettuihin järjestöihin nii-
25229: Erikoisesti nyt käytyjen sotien aikana den toimihenkilöinäkin. Tällainen ei ole
25230: on tällainen ,valvonta" muodostunut suo- mitenkään sopusoinnussa demokraattisesti
25231: rastaan järjestelmälliseksi vainoksi. Pää- hallitun valtion toiminnan kanssa. Se on
25232: majan vwlvontaosasto, jonka tehtävänä on suurena vaarana ei ainoastaan armeijassa
25233: ollut 1tämänlaisen järjestelmän ylläpitämi- vaan valtiollisessa elämässä yJeensäkin de-
25234: nen, on häikäilemättömästi käyttänyt kaik- mokratian kehittymiselle maassamme.
25235: kia keinoja jokaista yksilöä kohtaan pie- Tähän perustuen esitämme eduskunnam
25236: nimmästäkin vallvontaosaston ajatustavan päätettäväksi toivomuksen,
25237: vastaisesta lausunnosta. Pelkkä epäilyskin
25238: on ·riittänyt tällaisen vainon perusteeksi. että hallitus ryhtyisi kii1·eellisii1t
25239: Jokainen Suomen armeijan sotilas, joka toimenpiteisiin päämajan valvonta-
25240: on joutunut tavalla taikka toisella koske- osaston lakkauttamiseksi.
25241: tuksiin tämän jaoston ja sen menettelyta-
25242: pojen kanssa, ajattelee vastenmielisyydellä,
25243: jopa kauhu1lakin tuota kosketusta.
25244: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
25245:
25246: Nestori Nurminen. Sulo Muuri.
25247: Antto Prunnila. Eino Tainio.
25248: Reino Uusisalmi. Eino Roine.
25249: Hugo Manninen .. Konsta Talvio.
25250: Aimo Aaltonen. Esa Hietanen.
25251: Aaro Uusitalo. Ville Pessi.
25252: Juho Hukari.
25253: 565
25254:
25255: XI,1. - Toiv. al. N:o 253.
25256:
25257:
25258:
25259:
25260: Kallinen y. m.: .Toimenpiteistä niiden säännösten uudista-
25261: miseksi, jotka koskevat asepalveluksesta kieltäytymistä
25262: omantunnonsyiden pet·usteella.
25263:
25264:
25265: I~ d u s k u n n a ll e.
25266:
25267:
25268: Kesäkuun 30 päivänä 1932 annetun ase- syytejutuissa ·langettamat rangaistukset
25269: velvollisuuslain 34 § :ssä säädetään, että ovat olleet hyvin erilaisia. Toiset kenttä-
25270: sellaisten asevei vollisten käyttämisestä työ- oikeudet ovat katsoneet asianomaisen jät-
25271: palvelukseen, joita omantunnonsyyt estävät täneen täyttämättä sen palvelusvelvollisuu-
25272: suorittamasta sotapa:lvelusta, on voimassa, den, joka ohjesääntöjen •tai erityisten mää-
25273: mitä siitä erikseen on säädetty. Mainitussa räysten mukaan on hänelle kuulunut sekä
25274: asevelvoLlisuuslain pykälässä tarkoitetut nojautuen sotaväen rikoslain 157 § :n. 3
25275: säännökset ovat 29 päivänä toukokuuta momentin säännöksiin aangettaneet syyte-
25276: 1931 annetussa laissa aseveilvollisista, jo1ta tyn ;lyhytaikaiseen, noin 2-3 kuukauden
25277: omantunnonsyyt estävät suorittamasta sota- vankeusrangaistukseen; toiset kenttäoikeu-
25278: palvelusta, sekä tämän Jaiu täytäntöönpa- det ovat katsoneet asianomaisen syy-llisty-
25279: nosta 4 päivänä kesäkuuta 1931 annetussa neen kie1täytymise€ll täyttämästä esimie-
25280: asetuksessa. hen palveluksessa hänelle antamaa käskyä,
25281: Vastamainitun lain 1 § : ssä säädetään: josta sotaväen rikoslain 98 §: n b-kohdan
25282: ,Asevelvollisen, jota uskonnolliseen tai mukaan syyllinen sodan aikana voidaan
25283: muuhun tähän verrattava:an vakaumukseen tuomita kuritushuonerangaistukseen vähin-
25284: perustuvat omantunnonsyyt estävä•t suorit- tään kahdeksi ja enintään seitsemäksi vuo-
25285: tamasta sotapalvelusta asevelvollisuuslaissa deksi taikka vankeuteen vähintään kuu-
25286: säädetyssä järjestyksessä, sallittakoon huo- deksi kuukaudeksi, sekä langettaneet syy-
25287: lellisen tutkimuksen p~rusteella rauhan ai- tetyn pitkäaikaiseen vapausrangaistukseen,
25288: kana täyttää asevelvollisuutensa palvele- saamiemme tietojen mukaan jopa kuuden
25289: maHa: vuoden kuritushuonerangaistukseenkin.
25290: 1) sairaanhoi1tajana tai muuna aseetto- Koska lainsäätäjä on katsonut, että •ase-
25291: mana puolustuslaitoksessa; tai velvollinen, asevelvoHisuuslain 1 §: n sään-
25292: 2) valtion hyväksi valtion muussa laitok- nöksistä poikkeamalla, uskonnoHiseen tai
25293: sessa." muuhun siihen verrattavaan vakaumukseen
25294: Asevelvollisuuden täyttäminen aseetto- perustuvien vakavien omantunnonsyiden
25295: mana puolustuslaitoksessa tai työvelvolli- perusteella voidaan huolellisen tutkimuksen
25296: sella lain määrittelemillä edellytyksillä on jälkeen sallia täyttää asevelvollisuutensa
25297: siis mahdollista ainoastaan rauhan aikana, sairaanhoitajana tai .muuna aseettomana.
25298: mutta ei sodan aikana. Tästä seuraa, että puolustuslaitoksessa taikka työvelvollisena
25299: molemmissa viimeksi käydyissä sodissa on valtion muussa lai•toksessa rauhan aikana,
25300: esiintynyt lukuisia tapauksia, joissa asevel- niin ei pitäisi olla mitään periaatteellisia
25301: vollinen, joka uskonnolliseen tai muuhun syitä, jotka estäisivät sovelluHamasta sa-
25302: tähän verrattavaan vakaumukseen perustu- moja säännöksiä tämänlaisiin aseve.Jvolli-
25303: vista omantunnonsyistä on kieltäytynyt · siin myös sodan tai sotatilan aikana, siHä
25304: aseellisena suorittamasta hänelle sotapalve- eiväthän asianomaisen asevelvollisen vaka-
25305: luksessa määrättyjä tehtäviä tai sotapalve- vat omantunnonsyyt ole rauhantilan vaih-
25306: luksessa kantamasta asetta, tästä kieltäyty- duttua sotatilaan muuttuneet, mikäli ky-
25307: misestä on pantu syytteeseen ja tuomittu symys tosiaan on todellisesta vakaumuk-
25308: rangaistusseuraamukseen sotatuomioistui- sesta. Tämä onkin otettu huomioon :r:q. m.
25309: messa. Eri kenttäoikeuksien tällaisissa Ruotsin asevelvoHisuussäädännössä, jossa
25310: 566 XI, 7. - Ase palveluksesta. kieltäytyminen omantunnonsyistä.
25311:
25312: kysymyksessä olevien asevelvollisten salli- seeri, asianomainen sotilaspappi sekä, mi-
25313: minen suorittaa asevelvollisuutensa aseetto- käli mahdollista, siviilipappi". On huo-
25314: mina tai työvelvollisina ei ole rajoitettu mattava, että kyseessä olevat asevelvolliset
25315: ainoastaan rauhanaikaan. Niin olienee edustavat kantaa, joka on lainsäätäjän tun-
25316: asianlaita myös Englannin asevelvollisuus- nustama, mutta joka periarutteellisesti eroaa
25317: lainsäädännössä. ammattisotHaiden asenteesta. Toisekseen
25318: 4 päivänä kesäkuuta 1931 annetussa ase- toimikunnan pyrkimyksenä ei saa olla ky-
25319: tuksessa asevelvollisista, joita omantunnon- symyksessä olevan asevelvollisen kannan
25320: syyt estävät suorittamasta sotapalvelusta, nujertaminen vaan ainoastaan sen toteami-
25321: sen 2 §: n 2 kohdassa, määrätään, että nen. Senvuoksi ei ole asirullista, että jouk-
25322: asianomaisen asevelvollisen kantaa on ,mitä lm-osaston komentaja kutsuu toimikuntaan
25323: huoleHisimmin" tutkittava, jotta toimi- sen kaikki jäsenet, vaan asevelvollisella täy-
25324: kunta, joka asiasta antaa lausunnon, ,saisi tyisi oHa oikeus kutsua siihen myös oman
25325: oikean vakaumuksen asiasta ja selvyyden kantansa edustaja ja puolustaja.
25326: siitä, että hakemuksen syyt ovat todellisia". EdeHä esitettyyn viittaamalla ehdotamme
25327: Rohkenemme huomauttaa siitä, ettei asetuk- eduskunnan hyväksyttäväJksi toivomu~n,
25328: sen samassa kohdassa määritelty tutkija-
25329: toimikunta ole tarkoitustaan eikä myöskään että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
25330: kansanvrultaisia periaatteita vastaavasti ko- siin as131palveluksesta kieltäytymisiä
25331: koonpantu. Asetuksessa sanotaan: ,Jouk- omantunnonsyiden perusteella koske-
25332: ko-osaston komentaja antakoon asian tutki- vien säännösten uudistamiseksi edellä
25333: misen toimikunnalle, johon kuuluu esiup- esitetyllä tavalla.
25334: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
25335:
25336: Yrjö Kallinen. Otto Muikku.
25337: Onni Peltonen. Yrjö A. Manninen.
25338: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Isak Penttala.
25339: A. K. Paasivuori. Anna Nevalainen.
25340: Kauko Andersson. Samuli Tervo.
25341: Urho Kulovaara. H. S. · Pesonen.
25342: Viljo Rantala. P. A. Karjalainen.
25343: Kaisa Hiilelä. Yrjö Räisänen.
25344: Juho Pyy. Cay Sundström.
25345: T. Bryggari. Lassi Hiekkala.
25346: Yrjö Welling. Hertta Kuusinen.
25347: Heikki Simonen. Miina Sillanpää.
25348: Walter Kuusela. Kyllikki Pohjala.
25349: Juho Kuittinen. Vanna K. Turunen.
25350: Väinö Kivisalo. J. F. Tolonen.
25351: Alpo Lumme. G. Andersson.
25352: Aino Lehtokoski. W. Metsäranta.
25353: Aino Malkamäki. Paavo Leskinen.
25354: Arvi Ahmavaara. Väinö Voionmaa.
25355: Max Sergelius.
25356: 567
25357:
25358: XI,s. - Hemst. mot. N :o 254.
25359:
25360: Wiik: Angående upphävande elle1· reformering av lagen
25361: om arbetsplikt.
25362:
25363: T i 11 R i k s d a g e n.
25364: Bland de lagar, sorn hos oss stiftades Det framhölls, att lagen lätt kunde komma
25365: under de sista åren av 1930-talet i syfte att missbrukas för klassintressen och att
25366: att rnöta den redan anade krigsfaran, in- tydligen inflytelserika intressegrupper till
25367: tager lagen ·Om arbetsplikt av år 1939 ett densamma anknöto förhoppningar i denna
25368: bernärkt rurn. Dess uppgift var .att under riktning. Men dessa varnande röster vunno
25369: krigstiden och delvis redan dessförinnan föga gehör. La,gen stadgades i väsentlig
25370: ställa rnedborgarnas arbetskraft till stats- mån sådan den av regeringen föreslagits.
25371: rnaktens förfogande för rnilitära arbeten, Icke heller beaktades de från mycket kom-
25372: men delvis också för andra syftemål. Före- petent håll uttalade varningarna för att i
25373: bilden hade utan tvivel fåtts från de vanlig lagstiftningsordning antaga denna
25374: fascitiska länderna, där rnedborgarnas alla lag, som så betänkligt lederade grundlags-
25375: friheter och intressen hänsynlöst offrats för stadgade medborgerliga rättigheter.
25376: de rnaktägandes krigspolitik och andra där- Under den tid lagen tiHampats har det
25377: till sig anslutande intressen. Lika in- nogsamt trätt i dagen, hur befogade de
25378: ställda kretsar måtte också hos oss ha in- då framställda ändringsförslagen varit.
25379: verkat på lagförslagets Iinda oeh formu- Lagen har vållat en tryckande ofrihet och
25380: lering. Sålunda, när till arbetet för lands- givit anledning till en myckenhet godtycke.
25381: försvaret fogades arbetet för befolkningens Därjämte har den för de arbetande med-
25382: uppehälle, var detta en godtycklig utvidg- fört ökat ekonomiskt betryck. Det är få
25383: ning av begreppet landsförsvar, men denna lagar, som i vårt land i så hög grad ådra-
25384: utvidgning dikterades av arbetsgivarintres- git sig den arbetande befolkningens ovilja.
25385: sen: det var gott för de kretsarna att få sig 'l'y det t.illstånd vari den bragts de arbe-
25386: genom statens försorg billig arbetskraft till- tande har 'i många fall i hög grad närmat
25387: handahållen. Givetvis klädde sig den sig slaveriet.
25388: ägande klassens intressen oekså vid detta Det är hög tid att arbetspliktslagen blir
25389: tillfälle i fosterländskhetens kåpa. upptagen till skärskådande nu, då kriget
25390: Från synpunkten av arbetarklassens in- är över och en av alla demokratiska med-
25391: tressen företedde arbetspliktslagen flera borgare åstundad återgång tili normala för-
25392: betänkliga stadganden. Den medgav rätt hållanden måste äga rum. Sagda lag är
25393: till besvär över besluten om lönen, men icke en undantagslag; dess giltighetstid är
25394: icke över besluten i de ännu viktigare frå- obegränsad. Men det är orätt att den allt-
25395: gorna om förordnande tili arbete och om fort hänger som ett Damoklessvärd över
25396: arbetets art. Vidare kunde en arbetare den arbetande klassen, ett svärd som kan
25397: mot sin vilja sändas till annan ort och så- börja svängas ånyo, som förhållandena
25398: lunda skiljas från sin farnilj. Också de ändras därhän att man på arbetsgivarhåll
25399: s. k. samvetsömma kunde sättas i rnilitära finner sig betjänt av att åter få lagen satt
25400: arbeten. Med en representation för arbe- i verkställighet. Den massa erfarenheter
25401: iarna inorn de för arbetspliktens genom- man fått av denna lag utgör nödig grund
25402: förande tillsatta organen var det illa be- för dess bedömande. - Jag föreslår att
25403: ställt; valet berodde av kommunalfullmäk- riksdagen måtte hemställa,
25404: tige, vilkas sammansättning på många orter
25405: icke garanterade en saklig behandling av att regeringen måtte med det sna-
25406: denna sida av saken. Icke heller utsade la- raste tillsätta en kommitte med upp-
25407: gen, huru en representants egenskap av ar- drag att undersöka, huruvida ett vid-
25408: betarrepresentant skulle konstateras eller rnakthållande av lagen om arbets-
25409: huruledes hans handlingssätt i enlighet med plikt är oundgängligt och i så fall
25410: arbetarnas intresse skulle vara tryggat. vill~a ändringar borde i densamma
25411: Bland arbetarbefolkningen väckte detta vidt,agas, samt att regeringen seder-
25412: lagförslag vid sitt framträdande och under rnera rnåtte förelägga Riksdagen den
25413: sin behandling i riksdagen oro och ovilja. proposition härav torde föranledas.
25414: Också i riksdagen höjdes varnande röster.
25415: Helsingfors den 21 april 1945.
25416: K. H. Wiik.
25417: 568
25418:
25419: Xl,s. - Toiv. al. N:o 254. Suomennos.
25420:
25421:
25422:
25423:
25424: Wiik: Työvelvollisuuslain kumoamisesta tai uudistamisesta.
25425:
25426: E d u s k u n n a ll e.
25427:
25428: _ Niistä laeista, joita meiHä säädettiin tajaominaisuus olisi todettava tai miten hä-
25429: 1930-luvun viimeisinä vuosina tarkoituk- nen toimintatapansa sopusoinnussa työläis-
25430: sena valmistautua jo aavistettuun sodan- ten etujen kanssa olisi oleva turvattu.
25431: vaaraan, on työvelvollisuuslailla vuodelta Työläisväestössä tämä lakiehdotus, kun
25432: 1939 huomattava sijansa. Sen tehtävänä siitä annettiin esitys ja sitä käsiteltiin edus-
25433: oli sodan arkana ja osittain jo ennen sitä kunnassa, herätti levottomuutta ja vastus-
25434: saattaa kansalaisten työvoima valtiovallan tusta. Myös eduskunnassa kuului varoit-
25435: käytettäväksi sotilaallisia töitä, mutta osit- tavia ääniä. Esitettiin, eUä la;kia helposti
25436: tain myös muita tarkoituksia varten. Esi- voitaisiin käyttää väärin luokkaetujen hy-
25437: kuva on epäHemätbä saatu fascistisista väksi ja että ilmeisestikin vaikutusval-
25438: maista, joissa kansalaisten kaikki vapaudet taiset eturyhmät kiinnittivät siihen tähän
25439: ja edut oli häikäilemättä uhrattu vallanpi- suuntaan käyviä toiveita. Mutta nämä va-
25440: täjien sotapolitiikalle ja muille siihen liit- roittavat äänet saivat vähän kannatusta.
25441: tyville intresseille. Samalla tavoin asennoi- Laki säädettiin oleellisilta osiltaan sellaisena
25442: tuneet piirit lienevät meilläkin vaikuttaneet kuin hallitus oli esittänyt. Ei myöskään
25443: 'lakiehdotuksen henkeen ja muotoiluun. otettu huomioon hyvin päteväitä taholta
25444: Niinpä kun työhön maanpuolustuksen hy- lausuttuja varoituksia siitä, että tavalli-
25445: väksi liitettiin työ väestön tQimentulon hy- sessa lainsäädäntöjärjestyksessä hyvä:ksyt-
25446: väksi, tämä oli maanpuolustuskäsitteen mie- tiin tämä laki, joka niin arveluttavasti louk-
25447: livaltaista laajentamista, mutta tämän laa- kasi perustuslaissa säädettyjä kansalaisoi-
25448: jentamis·en sanelivat työnantajaintressit: keuksia.
25449: näille piireille oli sopivaa saada valtion toi- Lain sovclluttamisaikana on selvästi kay-
25450: mesta käytettäväkseen halpaa työvoimaa. nyt ilmi, miten oikeutettuja silloin esitetyt
25451: Tietenkin verhoutuivat omistavien luokkien muut:osehdotukset olivat olleet. Laki on
25452: edut tässäkin tapauksessa isänmaallisuuden aiheuttanut painavan vapaudenpuutteen ja
25453: kaapuun. antanut aihetta paljoon mielivaltaan. Sen
25454: Työläisluokan etujen kannalta työvelvol- ohella on se ty·öläisille tuonut mukanaan
25455: lisuuslakiin sisältyi useita arveluttavia lisääntyvää taloudellista ahdinkoa. Harvat
25456: säännöksiä. Se myönsi valitusoikeuden lait maassamme ovat niin suuressa määrin
25457: palkkapäätöksistä, mutta ei työhön määrää- saaneet osakseen työläisväestön paheksumi-
25458: mistä ja työn laatua koskevia vielä tär- sen, sillä se tila, johon se on saattanut
25459: keämpiä kysymyksiä koskevista päätöksistä. työtä t·ekevät, on monissa tapauksissa suu-
25460: Edelleen voitiin työläinen vastoin tahtoaan ressa määrin lähennellyt orjuutta.
25461: lähettää toiselle paikkakunnalle ja siten On korkea aika ottaa työvelv<Yllisuuslaki
25462: erottaa perheestään. Myös n. s. omantun- tarkasteltavaksi nyt, kun sota on päättynyt
25463: nonarkoja saatettiin panna sotilaallisiin töi- ja kaikkien demokraarotisten kansalaisten
25464: hin. Työläisten edustuksen laita työvel- odottaman paluun normaaleihin oloihin on
25465: vollisuuden toimeenpanoa varten aset•etussa tapahduttava. Sanottu laki ei ole poik-
25466: elimessä oli huono; vaali riippui kun- keuslaki; sen voimassaoloaika on rajoitta-
25467: nanvaltuustoista, joiden kokoonpano mo- maton. Mutta on väärin, että se yhä edel-
25468: nilla paikkakunnilla ei taannut tämän puo- leen Damokleen miekan tavoin riippuu työ-
25469: len asiallista käsittelyä. Laissa ei myös- tätekevän luokan ylänuolella, miekan, joka
25470: kään Jausuttu, miten edustajan työläisedus- voi alkaa uudestaan heilua, kun olosuh-
25471: XI,s. - Wiik. 569
25472:
25473: teet muuttuvat siihen suuntaan, että työn- että hallitus mitä pikimmin aset-
25474: antajaluO'kka havaitsee itselleen hyödylli- taisi komitean tutkimaan, onko työ-
25475: seksi saada laki jäHeen toimeenpannuksi. velvollisuuslain voimassa pysyttänni-
25476: Tästä laista saatujen kokemusten määrä nen välttämätäntä, ja jos on, mitä
25477: muodostaa tarvittavan pohjan sen ,arvos- muutoksia siihen olisi tehtävä, sekä
25478: telemiseksi. Ehdotan eduskunnan hyväk- että hallitus antaisi · Eduskunnalle
25479: syttäväksi toivomuksen, siitä aiheutuvan esitykse,n.
25480: Helsingissä huhtikuun 21 päivänä 1945.
25481:
25482: K. H. Wiik.
25483:
25484:
25485:
25486:
25487: 72
25488: 570
25489:
25490: Xl,9. - Toiv. al. N :o 255.
25491:
25492:
25493:
25494:
25495: Myllymäki y. m.: Esityksen antamisesta et·äiden viran ja
25496: toimen haltijain lakkaut1~spalkan lopettamisesta.
25497:
25498:
25499: E d u s k u n n a ll e.
25500:
25501: Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen ja ainakin etulinjojen takana verraten edulli-
25502: eräiden puolustuslaitoksen virkojen ja toi- sissa oloissa eikä niin ollen taloudellista
25503: mien lopettamisen tähden on suuri määrii huolenpitoa kaipaa.
25504: korkeimmissa!kin palkkaluokissa olleita hen! Koska suurin osa sodan johdosta kärsi-
25505: kilöitä joutunut lakkautuspalkalle. Sitä vas- mään joutuneista ei saa yhteiskunnalta tu-
25506: toin varsin laajoja kansalaispiirejä on ny- kea siinä määrin kuin välttämättömästi tar-
25507: kyisen tilanteen johdosta joutunut muutta- vittaisiin, olisi paikallaan, että kyseessä ole-
25508: maan toimialojaan saamatta mitään kol'- vien terveiden ja hyvissä oloissa eläneiden
25509: vausta entisten toimiensa perusteella. henkilöiden lakkautuspalkat lopetettaisiin
25510: Kiinnitämme nyt huomiota ensiksikin sii- ja siten vapautuvat varat käytettäisiin in-
25511: hen, että osa kyseessä olevien sotilaallis- valiidien, sotaarpojen ja Ieskien hyväksi.
25512: luontoisten virkojen entisistä haitijoista on Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
25513: omaksumhmsa poliittisten mielipiteiden poh- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25514: jalla kaikella tarmollaan toiminut liittoutu- muksen,
25515: ·neiden sotaponnisteluja vastaan ja että hei-
25516: hin nähden sovellettu käytäntö nyt on ollut että hallitus kii1·eellisesti anta:iRi
25517: varsin toisenlainen kuin mitä maassamme Eduskunnalle lakiesityksen välirou.
25518: aikaisemmin on tullut lakkautettujen jär- hctnsopimuksen nojalla lakkautettu-
25519: jestöjen toimihenkilöiden osaksi. jen järjestöjen tai muiden puolustus-
25520: Toiseksi kiinnitämme huomiota siihen, laitoksen lakkautettujen virkojen ja
25521: että maassamme on nykyään kymmeniätu- toimien haltijoille. myönnettyjen lak-
25522: hansia invaliideja, sotaorpoja ja -leskiä ja kautuspalkkojen lopettamisesta ja si-
25523: muita sodasta kärsimään joutuneita, joiden ten vapautuvien varojen käyttämi-
25524: avustaminen vaatii suuria summia, mutta sestä sodan johdosta kärsimään jmt-
25525: että sensijaan suojeluskuntain samoin kuin tuneiden puutteenalaisten henkilöi-
25526: suuri osa muunkin puolustuslaitoksen vir- den huoltamiseen.
25527: kailijoita oli sodan ajan kotirintamalla tai
25528: Helsingissä huhtikuun 20 piiivänä 1945.
25529:
25530: Lauri Myllymäki. Olga Virtanen.
25531: Konsta Talvio. Nestori Nurminen.
25532: Vilhelm Riihinen. Eino Kujanpää.
25533: Juho Mäkelä. Johan Toivo Järvinen.
25534: Toivo Kujala. Toivo Lång.
25535: 571
25536:
25537: XI,to. - Toiv. al. N:o 256.
25538:
25539:
25540:
25541:
25542: Muuri y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden 1945
25543: tulo- ja menoarvioon korvaukseksi erillisessä työkomp-
25544: paniassa palvelleille.
25545:
25546:
25547: E d u s k u n n a 11 e.
25548:
25549: Syyskuun 2 päivänä 1941 siirrettiin 286 olevalle sotilaalle tai työpalvelusvelvolli-
25550: poliittista turvasäilöläistä Köyliön varavan- selle.
25551: kilasta Riihimäelle ja vapautettiin siellä 'Se, että osalle on jälkeenpäin maksettu
25552: muodollisesti turvasä~löstä sekä liitettiin sotakuukausipalkka ja päivärahat, ei suin-
25553: heistä suurin osa asepalveluun Suomen ar- kaan ole esteenä sille, että näissä ryhmityk-
25554: meijan riveihin. Saman kuun 25 p: nä sissä palvelleet ovat oikeutettuja saamaan
25555: aseelliseen palvelukseen määrätyt riisuttiin korvauksen siltä ajalta, minkä joutuivat
25556: aseista ja heistä muodostettiin n. s. erilli- työleireillä olemaan. Useat heistä menetti-
25557: nen työkomppania. vät terveytensä ja työkykynsä ja ovat nyt
25558: On yleisesti tunnettua millaiseen asemaan kykenemättömiä huolehtimaan omasta ja
25559: työpalvelusvelvolliset joutuivat. He jou- perheensä toimeentulosta.
25560: tuivat näkemään suoranaista nälkää ollen Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
25561: pa!koitettuja käyttämään ravinnokseen pet- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25562: tua, ruohoja j. n. e. Talvipakkasessa pako-
25563: tettiin heidät työskentelemään repaleisissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25564: kesävarusteissa. Yhteys omaisiin oli alku- toimenpiteisiin korvausmäärärahan
25565: aikoina pitemmän ajan kokonaan kiellet- myöntämiseksi erillisessä työk01np-
25566: tyä, joten pidätetyillä ei ollut tilaisuutta paniassa palvelleille ja että määrä-
25567: osallistua taloudellisten y. m. asioitten hoi- mha käsitettäisiin kokonaisuudessaan
25568: tamiseen. Toisin sanoen he joutuivat ole- arvimnäärärahana ja maksettaisiin
25569: maan koko ajan vailla niitä oikeuksia, jotka lyhentymättömänä korvauksena saa-
25570: kuuluivat jokaiselle armeijan palveluksessa jalle.
25571: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
25572:
25573: Sulo Muuri. Ville Puumalainen.
25574: Eino Tainio. Matti Huhta.
25575: Toivo Kujala. Aaro Uusitalo.
25576: Johan Toivo Järvinen. Antto Prunnila.
25577: Arvo Riihimäki. Jalmari Kulmala.
25578: Yrjö A. Manninen. Vilho Riihinen.
25579: Hugo Manninen. Juho Hukari.
25580: Eino Roine. Eino Kujanpää.
25581: Nestori Nurminen. Juho Mäkelä.
25582: Toivo Lång. Wihtori Metsäranta.
25583: Reino Uusisalmi. Johannes Mustonen.
25584: .572
25585:
25586: XI,u. - Toiv. a.l. N:o 257.
25587:
25588:
25589:
25590: Muuri y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
25591: 1945 tulo- ja menoarvioon k01·vauksen nt·yöntänniseksi
25592: metsäkaartilaisille.
25593:
25594: Ed u s kun n a 11 e.
25595: .Aset1men vastustamaan rikollista sotaa, Tähän men111essä ei hallituksen taholrtn
25596: jota ikäytir1n 1iilttoutnnei:ta kansakunltia ol:e vielä ryhdytty m~hinkään toimenpiltci-
25597: (NeuvOSitoliiutoa) vastaan, moruet ki~ltäytyi ffiin Jrorvauksoo myöntämis.eiksi edeUämaå:ni-
25598: vät noudattamasta palvieluiks,oon ast1Nllis- ,tuiHe.
25599: määräyksiä, es~miehen ant~amia !käskyjä tai Edusikunnan tekemä påätös korvauksen
25600: lrorkasivlllt p&velu:ks:esta ja joutuivat rt;uo- myöntämisestä turvasäilOläis:UHe ja pol<Liltti-
25601: mituilksi metsäkaarrt;:iila:isina tai mrui<sta liH- sHtle vangeiilrle oli epäoitkieudenmuk:ain.en
25602: toUJtuneille myötämielisistä :tooista rtai pii- myös sikäli, ~että korvauksen uiliropuoLell.('
25603: 1estlrolmnäälll k<jko sotien ajan. Knn ky- jät<ett:Uin kaikki lille, jotka1 ovat syyl~isty<DJoot
25604: soossäolevat hel1ikHöt tärben menettivätt, mah- ~tekoon, joka voidaan< sisällyttää rikoslain
25605: dolrl·isuud~t omaisterusa huoltamisoon ja 34 ~luvun a~laisuutoon, t. s. henki!löt, jotka
25606: huolenpitOOllJ tarloudrestaan, joutuivat hei- useasti irtsensä uh1.1aJten uskalsivat ase kä-
25607: däill: perheensä er~täin tiukkaan taJ.oudielli- dessä nousta saksarlaisia ja heidän suoma-
25608: seen asemaan, oll!eJli monissa tarpauksirssa laisia liittolaisiaan vastaan. Olisi odottanut,
25609: pakoitrertt.uja välrt:rtämä.tt.ömirrnmäJll rtoimoon- elttä edusikunrta ,tuomitessaan soda.naikaåsoo
25610: tulonsa turvaamisei.lmi myymä.än ja pant- politiikan oHsi asett.anH.Lt heioot ensimmäi-
25611: taamaan tarve-esineitään ja muuta omai- siiksi korvauksen sra,aj.:iJen jomkoon.
25612: suu1rta.a.n s~ekä teikemään v:elikaa. Tuomi- Edellä esitetyn pe.m1steella ehdotamme
25613: tuilta evättiin päivärahan saanti, joten kunnioilttaen e-duskunnan päätet•täväksi ltoi-
25614: on-uaioot eivät myöskään saa.neet sotakruu- vomuikoon,
25615: kausipa:1Mma, VUOikr8!- rtai muuta avustusta. 1) että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
25616: Yllämallin:Utuista syistä t!uomittut ja jmtJm- toimenpiteisiin määrärahan myöntä-
25617: vasti piilreslkel:l,oot reivärt; joutunetet ~ä<rsi miseksi metsäkaarWaisille ja kaikille
25618: mään ainoastaan taloudevlisestj, vaan myös niille, jotka ovat joutuneet kärsi-
25619: fyysillisesti, sil:lä onhan ylreisesti tunnetttua, mään liittoutuneiden kansakuntien
25620: millais·en rlmhbelnn aJaiseksi he jowtu1vat (Neuvostoliiton) hyväksi suoritta-
25621: vRlrukiiloissa ja millaisissa oloissa he p:ii- rniensa tekojen johdosta,
25622: lesikelress.ään joutuivat elämään. Monet 2) että k01·vaukseen oikeutettuja
25623: me.nert.tjväJt terVleyrtlensä ja samalla työky- olisivat myös rikoslain 34 luvun m1l-
25624: kynsä koilm elinajaiksi, ol~en nyt kykene- kaan tuomitut poliittiset vangit,
25625: mä:ttömiä vasta:Usuudessa:kaa:n huolehtimaran 3) että korvattavaksi määrätty aika
25626: omasta ja perheensä toimeentulosta. la:sketaan talvisodan alkamisesta 30.
25627: Epäo:Ukeu1Je1mssa asemassa ovalt oHeert 11 .•39 lähtie·n 19. 9. -44 saakka ja
25628: myös n. s. kolmen marJmn työpalve1u:v;el- että määräraha kokonaisuudessaan
25629: volliset, jortka epäJuotet.tuina henkilöinä käsitellään arviomäärämhana ja
25630: pa:koiteitt.iin prulvelemaan edlmismuodostel- maksetaan lyhentärnättömänä k01·-
25631: missa v3!]lila ootiilahlle kuuluvia oiiloouksia. vauksen saajalle.
25632: HeJsin.gistsä huhHkuuru 18 päivänä 1945.
25633: Sulo Muuri. Eino Kujanpää. Jalmari Kulmala.
25634: Eino Tainio. Vihtori Metsäranta. Hugo Manninen.
25635: Aaro Uusitalo. Reino Uusisalmi. Juho Hukari.
25636: Matti Meriläinen. Ville Puuma.lainen. Nestori Nurminen.
25637: Antto Prunnila.. Matti Huhta.. Juho Mäkelä.
25638: Yrjö A. Manninen. Johan Toivo Järvinen. Toivo Lång.
25639: Vilhelm Riihinen. Arvo Riihimäki. Johannes Mustonen.
25640: Eino Roine. Toivo Kuja.la..
25641: •• ••
25642:
25643: VALTIOPAIVAT
25644: 19 4 5
25645:
25646:
25647: LIITTEET
25648: XII
25649:
25650: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
25651: ALOITTEET
25652:
25653:
25654:
25655:
25656: HELSINKI 1945
25657: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
25658: Rautateitä, maanteitä, kunnan- ja kyläteitä, kanavia, siltoja,
25659: perkaustöitä y. m. koskevia toivomusaloitteita.
25660: 577
25661:
25662: XD,1. - Toiv. a.l. N :o 258.
25663:
25664:
25665:
25666:
25667: Lampinen y. m.: Esityksen antamisesta r·autatien mken-
25668: tamisesta Helsingin läheiseltä rataosalta Hyvinkään-
25669: Karjaan radalle.
25670:
25671:
25672: E d u s kun n a He.
25673:
25674: Helsingin ja Satakunnan yhdistäminen gistä Hyvinkään-Karjaan radalle. Mikäli
25675: .suoralla poiliDkimdalla on ollut eri aikoina nyt tietoon on rt;,ulhtt-, olis~ hanke rau:enm:ä
25676: €Sillä viime vuooisadad1t:a .alikruen. V lUOden m~ä on mirtä va:lirt:.ettav.ilnJta ja. olisi uudel-
25677: 1888 va~t.iopäivil1Lä, joiliJ.oin Tamperoon- l'een €SiliLe otettava. RrutasullliillJaSita on
25678: Porillll ra:ta itUili pä1äi1:1e.ttyä I'laike:n:ta~a., on sen- ·tehty useiita eri suun1tamtikimuksia ja: las-
25679: jällloooo :t1ehity ruooita e·ri aiJ.oiit,teirta myös ra- ikelm:iJa, joiden pohja:lla on mahdoUisuus
25680: dan aika~a.nsaamiseiksi V·i:ljav:iJen ja metsä- nopeasti saa11:taa asia päältökseen. Mainitnn
25681: rikkaitten Länsi-Uudenmaan, Hämeen- ja raitaosan l,asilmlmiissa: ei tru,iJsi Iwrmminlkarun
25682: Satakunnan pitäjien halki Loimaanjoen pä,ährnomiot·a kii:nnilttää pi,eniiln I'laik:lennus-
25683: laaiksoOill. NykJ1tilant.eessru ei tkoko raita- kustammsten eroavaisuuiksi.in, vaan pää-
25684: hanklkeen toteuJt:Jtamine.n kulliilTiinikaan ehikä huomio oLisi asete.tltav;a siihen, mi:ikä tuiLe-
25685: tule kysymykseen taloudellisista y.m. syistä, vaiooutita silmä.Uäpilt:äe.n veis1 parha.tiJmpaalll
25686: mut1ta rndlan alkuosa He[singis1t:ä Hyvin- taloudelliseen iliikiCnneolojen rrutikaisunn.
25687: kään-Karjaan radalle olisi mitä kiireelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme
25688: simmin ai:ka:an saatava, välirauhan ehrto- kunnioi:ttaen eduskunnan pärutettäväJksi toi-
25689: je:n muUJtta.essa J:iiikienneo[ot rantarada:Ua vomniksen,
25690: (H~i-Tmwu), mitkä huomattavaS!ti että hallitus kiireellisesti antaisi
25691: pidensi mainittujen suurten liikekeskusten Eduskunnalle esityksen radan ra-
25692: välistä murt:a:tiemart:1lma. kentamisesta II elsingin läheiseltä
25693: HaU~tus ottiiki1n viime vtwden puolcll.a mtnosalta II yvinkään-J(a1·jaan ra-
25694: ohje~lmruansa radan raike:rutamisen Helsin- dalle.
25695: Heii.Singissä · 20 päivänä huht:iJkuuta 1945.
25696:
25697: J. E. Lampinen. Ansb. Alesta.lo. Lauri Laine. .i
25698:
25699:
25700:
25701:
25702: 73
25703: 578
25704:
25705: XII,2. - Toiv. al. N:o 259.
25706:
25707:
25708:
25709:
25710: Kirra y. m. Tutkim:uksen toimittamisesta H elsingin-Ris-
25711: teen tai Peipohjan ratasuu.nnaUa sekä Riihimäeltä tälle
25712: radalle johtavan poikkiradan suunnalla.
25713:
25714:
25715: E d u s k u n n a ll e.
25716:
25717: Nykyinen rautatierakennusohjelma sisäl- kunnan huomiota tähän asiaan muun Suo-
25718: tyy 3. 6. 1938 annettuun lakiin rautatiera- men ja vastaisen rautatierakennusohjelman
25719: kennuksista vuosina 1939-46. V altioneu- kannalta katsottuna.
25720: vostolla on oikeus määrätä, milloin kunkin Muun Suomen ja vastaisen rautatiera-
25721: tässä laissa määrätyn radan rakennustyöt kennusohjelman kannalta on varsinkin
25722: on aloitettava sekä rautatierakennuksiin ja kaksi näk,ökohtaa tärkeätä. Ensinnäkin on
25723: ,työttömyyden iieve111tämiseen myönnetty- jo vuosikymmeniä vireillä oHut kysymys
25724: jen määrärahojen puitteissa myöntää tar- suoran yhdysradan aikaansaamisesta vilja-
25725: koitukseen 'tarvittavat varat. van ja väkirikkaan Satakunnan sekä Hel-
25726: Jos olot olisivat normaaliset, ei monien singin välillä lopulta saatava onnelliseen
25727: ratakysymysten esilleottaminen tulisi kysy- päätökseen ja toiseksi on Viipurin ja Itä-
25728: mykseen niin kauan kuin tässä laissa edel- Karjalan menetys tehnyt välttämättömäksi
25729: ly.tetyt rada;t ovat rakentamatta. Muuttu- entistä paremman liikenneyhteyden Itä-
25730: neet olosuhteet ovat kuitenkin saaneet ai- Suomen sekä Länsi-Suomen talvisatamien
25731: kaan sen, että eräitä ratakysymyksiä on Turun, Rauman ja Mäntyluodon välillä.
25732: pakko hoitaa lain muodossa hyväksytyn Edellisen tarkoitusperän saavuttamiseks;
25733: rautatierakennusohjelman ulkopuolella ja olisi aikaansaatava suora yhdysrata Hel-
25734: sen rinnalla. N-iinpä on Porkkalan menetys singistä Risteelle t?i Peipohjaan, joka rata-
25735: aiheuttanut sen, että Turun ja Helsingin suunta, niinkuin mainittu, on jo useita vuo-
25736: välinen ratayhteys on yhdysradan avulla sikymmeniä ollut päiväjärjestyksessä. Jäl-
25737: koitettava saada aikaan lyhempää tietä kimäinen tarkoitusperä tulisi toteutetuksi,
25738: kuin nyt on mahdollista jo ennen kuin jos lisäksi Riihimäeltä rakennettaisiin yh-
25739: voimassa olevan rau:ta1tielain edellyttämät dysrata tälle uudelle Helsingin-Risteen tai
25740: uudet radat on saatu rakennetuksi. Peipohjan radalle.
25741: Tälle yhdysradalle, joka jo on ollut m.m. Näitä näkökohtia silmällä pitäen olisi
25742: valtioneuvoston käsiteltävänä, on ehdotettu muuttuneiden olosuhteiden aiheuttama Hel-
25743: kaksi suuntaa, nimittäin Kauklahti-I.~ohja singin-Turun yhteyttä palveleva yhdys-
25744: ja Huopalahti-Ojakkala ,tai Otalampi tai rata jo alun pitäen rakennettava sillä ta-
25745: Selki. J·ostakin syystä ei valtioneuvos,to voin, että se tyydyttäisi myöhemmin raken-
25746: kuitenkaan ole katsonut voivansa antaa esi- nettavan Helsingin-Risteen tai P.eipohjan
25747: tystä a.<;iasta, vaikka kysymys onkin ollut radan sekä siihen liittyvän Riihimäeltä tule-
25748: käsittelynalaisena. van, Itä-Suomen liikennettä palvelevan
25749: Kun muun Suomen ja vastaisen rauta- poikkiradan tarkoitusperiä. Rata olisi ,toi-
25750: tierakennusohjelman kannalta on tärkeätä, sin sanoen rakennettava Huopa·lahden-
25751: kumpi näistä suunnista valitaan, vaikka Ojakkalan suunnassa, joka suunta melkein
25752: asia puhtaasti Helsingin-Turun yhdysra- yhtä hyvin kuin Kauklahden-Lohjan
25753: dan kannalta ei olekaan kovin tärkeä, koska suuntakin palvelisi Turun-Helsingin yh-
25754: matkaero Helsingistä Turkuun ehdotetun dysradan liikennettä ja sen lisäksi olisi
25755: Huopalahden-Ojakkalan radan kautta alkuosa myöhemmin rakennettavasta Huo-
25756: olisi vain n. 4 km pitempi kuin ehdotetun palahden-Karkkilan-Forssan-Risteen tai
25757: Kauklahden-Lohjan radan kautta, niin p,eipohjan radasta. Tämä viimemainittu
25758: pyytävät allekirjoittaneet kiinnittää edus- rata olisi tärkeä paitsi viljavan ja myös
25759: XI1,2. - Kirra y. m. 579
25760:
25761: teolli.suuskeskuksena entistä tärkeämmäksi olosuhteet sen ehdottomasti vaativat, ehdo-
25762: kehittyvän Satakunnan yhdysratana maan tamme kunnioitta€n eduskunnan päätet-
25763: pääkaupunkiin myös tärkeiden teollisuus- täväksi toivomuksen,
25764: keskusten Forssan ja Karkkilan yhdysra-
25765: tana Helsinkiin ja koko muuhun Suomeen. että hallitus toimituttaisi tutki-
25766: Kun emme kuitenkaan halua, että nor- muksen Helsingin-Risteen tai Pei-
25767: maalioloja silmälläpitäen hyväksytty, voi- pohjan ratas~tunnalla sekä Riihi-
25768: massa oleva rautatiela;ki jätettäisiin toteut- mäeltä tälle radalle johtavan poikki-
25769: tamatta sen kauemmin kuin muuttuneet radan sutmnalla.
25770: Helsingissä huhtikuun 20 pä.ivänä 1945.
25771:
25772: Kalle Kirra. Kyllikki Pohjala.
25773: V:ilho Lehtonen. Alpo Lumme.
25774: Ka.lle Kauhanen.
25775: 580
25776:
25777: Xll,3. - Toiv. al. N :o 260.
25778:
25779:
25780:
25781:
25782: Kirra y. m.: Huopalahden-Ojakkalan rautatien rakenta-
25783: misesta.
25784:
25785:
25786: E d u s k u n n a ll e.
25787:
25788: Viitaten näillä valtiopäivillä tekemäämme että hallitus etMi tilassa antaisi
25789: toivomusaloitteeseen n:o 259, jossa anotaan, Eduskunnalle esityksen H elsingiflr--
25790: että hallitus toimituttaisi tutkimuksen Hel- Turun yhdysliikennetrtä palvelevan
25791: singin-Risteen tai Pei:pohjan ratasuun- H uopalahden-0 jakkalan radan ra-
25792: nalla sekä Riihimäeltä täUe radalle joh- kentamisesta.
25793: ·tavan poikkiradan suunnaUa, pyydämme
25794: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päåltet-
25795: täväksi ,toivomuksen,
25796: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
25797:
25798: Kalle Kirra. Kyllikki Pohjala..
25799: Vilho Lehtonen. Alpo Lumme.
25800: Ka.lle Kauhanen.
25801: 581
25802:
25803: Xll,4. - Toiv. al. N :o 261.
25804:
25805:
25806:
25807:
25808: Val&Dne y. m.: Huopalahden-Ojakkalan rautatien raken-
25809: tamisesta.
25810:
25811:
25812: E d u s k u n n a 11 e.
25813:
25814: Vuoden 1944 'loppupuoleHa katkesi lii- 'fut.kittujen ratasuuntien lasketut mitat
25815: kenne Helsingin-Turun rantaradalla ja ja kustannukset. ovat seuraavat.
25816: oli t.ämä liikenne senjälkeen suunnattava Huopalahti-Ojakkala: pituus 34 km.,
25817: kulkemaan Hyvinkään kautta. Siitä pitäen matka Helsinki-Turku 209 km., kustan-
25818: on pidetty välttämättömänä ja kiiree1lisenä nukset (vuoden 1935-37 hintatason mu-
25819: rautatien rakentamista Helsingistä Hyvin- kaan laske.ttuna) 95.5 milj. mk (rata 77.9
25820: kään-Karjaan radalle. · mmk., Ojaikkalan aseman laajennus 12.9
25821: Rautatiehallitus on asiassa kiireellisesti mmk. ja Huopalahden aseman työt 5.a
25822: toimittanut tutkimuksia ja <tehnyt esityk- mmk.).
25823: sensä valtioneuvostolle ehdottaen rautatien Kauklahti-Lohja: pituus 32.11 km.,
25824: rakentamista joko Huopalahdesta-Ojakka- matka Helsinki-Turku 204 km. ja kus-
25825: laan, Kauklahdesta Lohjalle tai Huopalah-. tannukset 126 mmk. (rata 109.7 mmk,
25826: desta-Selkiin. Kauklahden aseman ~aajennus 2. 7 mink. ja
25827: VaWoneuvosto kuitenkin on päättänyt Lohjan aseman siirtäminen 13.6 mmk.).
25828: antaa ratahankkeen raueta. Huopalahti-Selki: pituus 34 km., matka
25829: Kun tästä halEtuksen yllättävästä pää- Helsinki-Turku 220 km., kustannukset
25830: töksestä huolimatta yhdysrata kuitenkin on 73.7 mmk. (rata 56.11 mmk., Selkin aseman
25831: rakennettava, olisi tutkituista ratasuunnista rakennus 11.6 mmk. ja Huopalahden ase-
25832: asetettava ensi sijalle Huopalahd-en-Ojak- man laajennus 5.6 mmk.).
25833: kalan suunta. Tässä tulisi rata kulkemaan On vielä useita muitakin syitä, jotka
25834: keskellä sitä kolmiota minkä jo olemassa puolustavat Huopalahden-Ojakka.lan rata-
25835: olevat radat muodostavat ja olisi tämä suuntaa. Mainitsemme tässä muutamia
25836: ratasuunta myöskin sopivin ~ähtökohta niistä. Helsingin huoltotilanteen kannalta
25837: niille uusille radoi1le, joita aikanaan raken- on se edullisempi kuin suuria leikkaustöitä
25838: nettaneen Saloon sekä Loimaan jokilaak- vaativa Lohjan suunta. Helsingin kaupunki
25839: soon ja edelleen Satakuntaan. on päättänyt avustaa valtiota 20 milj.
25840: Ratasuunnan puolesta puhuu myöskin mk: lla Huopa.lahden-Ojakkalan radan ra-
25841: se, että Huopalahden-Ojakkalan rata tu- kentamisessa.
25842: lisi huomattavasti halvemmaksi rakentaa Edellä olevaan viitaten saamme kun-
25843: kuin Kauklahden-Lohjan rata, eikä matka nioittae-n ehdottaa. eduskunnan päätettä-
25844: Turkuun kuitenkaan tulisi kuin 5 km. tpi- väksi toivomuksen,
25845: temmäksi kuin Kauklahden-Lohjan suun-
25846: taa käyttäen. Huopalahden-Ojakkalan että hallit·us kiireellisesti antaisi
25847: ratasuunnan on rautatiehallituskin asetta- EduskumwUe esitvksen Huopalah-
25848: nut etusijalle tutkituista kolmesta rata- den--Oja.kkalan mutatien rakenta-
25849: suunnasta. Helsingin Kauppakamari aset- misesta.
25850: tunee puoLtamaan samaa ratasuuntaa.
25851: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
25852:
25853: Teuvo Valanne. Jussi Lappi-Seppälä.
25854: Kyllikki Pohjala. Martti 0. Kölli.
25855: J:rkki Leikola. Päiviö Hetemäki.
25856: 582
25857:
25858: XII,5. - Toiv. al. N :o 262.
25859:
25860:
25861:
25862:
25863: Salmela-Järvinen y. m.: Huopalahden-Ojakkalan rauta-
25864: tien rakentarmisesta..
25865:
25866:
25867: E d u s kun n a ll e.
25868:
25869: Helsingin-Turun rautatieyhteyden ka't- jolla sijaitsee kymmeniin tuhansiin hehtaa-
25870: keaminen Porkkalan alueen tultua vuokra- reihin nouseva valtion metsäalue, ja jDnka
25871: sopimuksella Neuvostoliiton haltuun on jou- alueen polttopuut on kuljetettava pitkien
25872: duttu kysymyksen eteen miten voitaisiin kiertoteiden kautta tyydyttämään pääkau-
25873: nyt liikennöitävää yhteyttä Turkuun lyhen- pungin polttopuutarvetta.
25874: tää sen kulkiessa Hyvinkään kautta. Asiasta Edellä viit.taamiimme näkökohtiin nähden
25875: tehtiin jD esityk.'!iä aikanaan valtioneuvDs- olisi maan talouselämän kannalta mitä tär-
25876: tolle, jolla olikin tarkoituksena antaa esitys keintä, että päiväjärjestykseen tulleen Diko-
25877: eduskunnalle kuluvan vuoden lisämeno- radan yhtymäkohta Hyvinkään-Karjaan
25878: arvion yhteydessä, mutta josta se kuitenkin radassa olisi juuri Ojakkalan asema, joka
25879: poistettiin. •maastollisten tutkimusten ja koko ratasuun-
25880: Matkaa huomattavasti lyhentäisi oikora- nan edullisuuden vuoksi tulisi kaikkein huo-
25881: da.n rakentaminen Huopalahdesta Ojakka- keimmaksi aikana, jolloin valtion varoja pi-
25882: laan, jolloin päästäisiin myöskin seudulle täisi säästää mahdollisimman paljon.
25883: joka ympäristöalueineen tulisi tukemaan Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
25884: pääkaupunkia elintarvikkeilla ja polttoai- taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
25885: neilla. Lisäksi rata rakennettuna Ojakka- toivomuksen,
25886: laan tukisi sitä pyrkimystä, joka myöhem-
25887: mässä vaiheessa yhdistäisi Karkkilan ja Lou- että hallitus kii1·eellisesti antai._~i
25888: nais-Hämeen teollisuusalueet normaa:liraitei- Eduskunnalle esityksen normaalirai-
25889: sen radan piiriin. Lisäksi tulisi tämä rata- teisen mdan rakentamiseksi Huopo-
25890: suunta jos se rakennettaisiin Porin radalla lahden ja Ojakkalan asemien välille.
25891: Risteen asemalle saakka kulkemaan seutua,
25892: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
25893:
25894: Martta Salmela-Järvinen. Väinö Kivisalo.
25895: Eino Raunio. Edvard Pesonen.
25896: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Kalle Kauppi.
25897: Lassi Hiekkala.
25898: 583
25899:
25900: XII,6. - Toiv. al. N:o 263.
25901:
25902:
25903:
25904:
25905: Kankainen y. m.: Toitme.npiteistä yhdysradan aikaansaami-
25906: seksi H1wpalahdesta Selkiin.
25907:
25908:
25909: E d u s kun n a ll e.
25910:
25911: Kuten yleisesti tunnettua on, aiheutui Jopa yksin pääkaupunkimme elintarvetuo-
25912: välirauhan solmiamisesta sellainen muutos tantoa silmälläpitäen on tällaisen uuden lii-
25913: Helsingin ja Turun kaupunkien väliseen kenneväylän aikaansaamista pidettävä enem-
25914: rautatieliikenteesecn, että n. k. Turun ranta- män kuin suotavana.
25915: radan sijasta oli ryhdyttävä käyttämään Muita asiaan vaikuttavia näkökohtia
25916: Hyvinkään-Karjaan radan tarjoamaa yh- tässä mainitsematta jää loppuarvioinniksi
25917: teyttä. Näin pidentyneestä rautatiemat- joka tapauksessa, että tärkeysjärjestyksessä
25918: kasta johtuvat hankaluudet havaittiin kui- on tämä yhdysratahanke asetettava ensim-
25919: tenkin heti alussa niin ilmeisiksi, että sel- mäiselle sijalle. Ja taas eri vaihtoehtoja
25920: laisen uuden yhdysradan aikaansaamista, toisiinsa verrattaessa .näyttää ilmeiseltä,
25921: joka sopivammalla tavalla liit,täisi Turun että Huopalahden-Selkin suunta on paras
25922: rannikkoradan Hyvinkään-Karjaan ra- mahdollinen. Radan pituus tulisi täällä ole-
25923: taan, pidettiin sekä matkustaja- että tavara- maan vain vähän yli 34 kilometriä. Rum-
25924: liikenteen kannalta kiireellisenä välttämät- puja ja siLtoja olisi rakennettava suhteelli-
25925: tömyytenä. Tästä johtuen kulkulaitosten sen vähän. Jos tuonnempana olisi rataa jat-
25926: ja yleisten töiden ministeriö jo viime vuo- kettava, kuten jo on suunniteltu, Satakun-
25927: den lokakuussa kehoitti rautatiehallitusta .taa kohti Porin radalle saakka, soveltuisi
25928: toimittamaan tutkimuksia maastossa kaik- Selki tällöin kyseeseen tulevaksi risteysase-
25929: kien eri mahdollisuuksien selvittämiseksi maksi erittäin hyvin, kun taas Lohjan suun-
25930: tässä asiassa. Mikäli olemme saaneet tietää, nan epäedullisuus nimenomaan tässä suh-
25931: ovat nämä tutkimukset nyttemmin loppuun teessa on selvästi todettu. Ratkaisevim-
25932: suoritetut, ja uuden yhdysradan päätepis- maksi jää kuitenkin kustannusten vertailu
25933: teinä on tällöin katsottu voivan tulla kysy- jo mainittujen eri ratasuuntien kesken.
25934: mykseen joko Kauklahti-Lohja tai Huopa- Rautatiehallituksessa lasketun arvion mu-
25935: lahti-Ojakkala tai Huopalahti-Selki. kaan kohoaisivat kustannukset Huopalahden
25936: Odottamatta on sanomalehdissä olleista -Selkin suunnalla noin 5,800,000 mark-
25937: uutisista saatu kuitenkin sellaisia tietoja, kaan ratakilometriä kohden, kun ta:as Huo-
25938: joiden mukaan koko tämän yhdysratahank- palahden-Ojakkalan suunnalla ne nousi-
25939: keen pitäisi raueta. Jos niin todella kävisi, sivat 7,900,000 markkaan ja Kauklahden-
25940: merkitsisi se ei ainoastaan anteek.siantama- Lohjan suunnalla 11,800,000 markkaan. Sa-
25941: tonta saamattomuutta rautatieverkostDmme moin kokonaiskustannukset, mitkä on las-
25942: kehittämisessä, vaan myös niitten monien kettu 258,000,000 markaksi Huopalahden-
25943: hankaluuksien jatkumista, joiden suhteen Selkin suunnalla, ovat huomattavasti alhai-
25944: mainittua rataa käyttävä yleisö on jo ehti- semmat kuin toisissa vaihtoehdoissa, jopa
25945: nyt usein esittää valituksiaan. Täytyyhän kokonaista 41% alhaisemmat kuin Kauk-
25946: muistaa, että tässä on kyseessä maan pää- lahden-Lohjan suunnalla. Sitäpaitsi on
25947: kaupungin ja sen jällteen suuruusjärjestyk- huomioonotettava, että suosittelemallammc
25948: sessä kolmannella sijalla olevan kaupungin suunnalla tulisi rata kulkemaan hyvin asut-
25949: välisestä yhteydestä. lV1utta ei kyllin siinä. tujen maanviljelysseutujen halki. Tiedos-
25950: lVIyös tällä hetkellä välttämättömimpiä ul- samme myös on, että juuri tälle suunnalle
25951: komaisia yhteyksiämme länttä kohti välittä- olisi m.m. Helsingin kaupunki valmis myön-
25952: vänä rautatienä on sillä aivan ensiarvoisen tämään ainakin 20,000,000 markan avustuk-
25953: tärkeä merkitys koko valtalnmnallemme. sen.
25954: 584 XII,6. - Huopalahden-Sellin rata.
25955:
25956: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme toimenpiteisiin yhdysradatt aikaan-
25957: eduskunnan pä.ätettävä!ksi toivomuksen, saamiseksi II uopalahder~r-Selkin
25958: suunnalla ja antaisi as~asta esityksen
25959: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin Eduskunnalle.
25960: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
25961:
25962: Kosti Kankainen. Johannes Wirtanen.
25963: Jussi ·Lappi-Seppälä. Erkki Koivisto.
25964: Brkki Leikola.. Helena Virkki.
25965: 585
25966:
25967: Xll,7. - Bemst. mot. N:o 264.
25968:
25969:
25970: Österholm m. fl. : An.gående byggande av en järnväg ntel-
25971: lan Köklaks och Lojo.
25972:
25973: T i ll H, i k s d a g e n.
25974: Alltsedan den direkta järnvägsförbindel- centrum. Dä Lojo köpiug ligger på den
25975: sen mellan Helsingfors och Åbo avklipptes linje, som betecknar det kortaste avståndet
25976: genom att sträckan Bobäck-Solberg på mellan Helsingfors och Åbo, är det natur-
25977: kustbanan gick förlorad genom utarrende- ligt att I1ojo skall bilda anslutningspunkten
25978: ringen av Porkala-området, har det fram- f'ör sammanbindningsbanan mellan kust-
25979: stått som ett oundgängligt behov att så banan och Hangö-Hyvingebanan. Denna
25980: snart som möjligt skapa en ersättning, som sträckning tillfredsställer också bättre än
25981: befriar trafiken från att gå den långa om- någon annan av de nämnda projekten de
25982: vägen över Hyvinge. Härvid måste man trakters trafikbehov, som genom Porkala-
25983: beakta icke allenast betydelsen av en direkt områdets utarrendering förlorat sina järn-
25984: och så kort förbindeL'>e som möjligt mellan vägsförbindelser, en 01nständighet som bör
25985: Helsingfors och Åbo utan även de trakters tillmätas stor betydelse.
25986: trafikbehov, vilka genom Porkala-områdets De herälmingar, som verkställts rörande
25987: utarrendering gått miste om sina järnvägs- kostnaderna för de tre ovannämnda järn-
25988: förbindelser och försatts i en isolering, som vägslinjerna, ha visserligen gett vid handen
25989: hämmar utvecklingen och vållar stora olä- att kostnaderna för sträckan Köklaks-
25990: genheter. Den naturliga utvägen ur de Lojo skulle stiga till 441 milj. mark, medan
25991: svårigheter, som sålunda uppkommit, är att hanan Hoplaks-Ojakkala skulle kosta 334
25992: bygga en sammanbindningslinje från ku.st- milj. och Hoplaks-Selki 258 milj. mark.
25993: banan till Hangö-Hyvingebanan. Frågan Skillnaden är icke så betydande att den
25994: om huru denna järnväg skall dragas bör kunde inverka på frågan om vilket projekt,.
25995: anses vara utredd genom de undersöknin- som ur allmän synpunkt är det fördelakti-
25996: gar, som på uppdrag av kommunikations- gaste. ]:i'ördelarna av det rörstnämnda pro-
25997: ministeriet utförts av järnvägsstyrelsen. jektet är så stora att de vida överväger
25998: Av de tre alternativ, som härvid kommit den merkostnad det förutsätter.
25999: i fråga, nämligen Köklaks-Lojo, Hoplaks Då byggandet av en sammanbindnings-
26000: -Ojakkala och Hoplaks-Selki, har kommu- bana mellan kustbanan och Hangö-Hyvin-
26001: nikationsministeriet ställt den förstnämnda gebanan är en brådskande angelägenhet i
26002: i främsta rummet, framförallt därför att anseende till de olägenheter, som göra sig
26003: den erbjuder möjlighet att genom banans gällande under de nuvarande ytterst otill-
26004: fortsättning från Lojo till Salo skapa en fredsställande förhållandena, är det · nöd-
26005: förbindelse mellan Helsingfors och Åbo, vändigt att riksdagen ägnar uppmävksarn-
26006: som inte allenast är 18 km kortare än kust- het ät denna viktiga sak i syfte att på-
26007: banan utan dessutom går genom trakter, skynda frågans lösning.
26008: vilka på grund av sitt lantbruk och sina På grund av vad som ovan framhållits
26009: skogstillgångar böra förenas med järnvägs- föreslå vi vördsamt att riksdagen måtte
26010: nätet och varvid särskilt dessa nejders be- besluta hemställa,
26011: tydelse för huvud'ltadens livsmedelförsörj-
26012: ning bör beaktas. Vidare är det en viktig att regeringen ville så snart so1n
26013: ,synpunkt att Lojo köping är ett snabbt möjligt övM·lämna proposition an-
26014: växande samhälle, som jämte närliggande gående byggande cw en järnviig
26015: områden bildar ett betydande industri- mellan Köklalcs och Lojo.
26016: Helsingfors den 17 april 1945.
26017: John Österholm. G. Andersson. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
26018: 0. 0. Frietsch. Ebba östenson. Miina Sillanpää.
26019: Kaisu-Mirjami Rydberg. Albin Wickman. Rolf B. Berner.
26020: Oay Sundström. Nils Meinander. Ture Bollsten.
26021: 74
26022: 586
26023:
26024: XII,7 - Toiv. al. N:o 264. Suomennos.
26025:
26026:
26027: Österholm y. m.: Rautatien rakentamisesta Kauklahde;sta
26028: LohjaUe.
26029:
26030:
26031:
26032: Sii•tä ,lähtien kun suora rautatieyhteys mattavan t.eollisuuskeskuksen. Kun Lohjan
26033: Helsingistä Turkuun katkesi Luoman ja kauppala on sillä :linjalla, joka merkitsee
26034: Päivölän väJlisen rannikkoradan osan Pork- suorinta tietä Helsingistä Turkuun, on
26035: kalan alueen vuokrauksen vuoksi tuLtua luonnollista, että Ijohjan on o'ltava rannik-
26036: menetetyksi, on ollut ehdottoman tarpeen koradan ja Hangon-Hyvinkään radan yh-
26037: vaatimaa niin pian kuin mahdollist>a luoda dysradan 12_äätekohtana. Tämä rei:tJti tyy-
26038: vastine, joka vapauttaa lii~enteen pitkästä dy:ttää myös paremmin kuin mikään muu
26039: Hyvinkään kiertotiestä. Tällöin ei ole kiin- mainituis,ta suunnitelmis1ta niiden seutujen
26040: nåt·e·ttävä huomiota vain suoraan ja mah- 1liikenteen tarpeet, jotka Porkkalan alueen
26041: dollisimman ~yhyeen yhteyteen Helsingin ja vuokrauksen johdosta ovat men~tJtäneet
26042: Turun vä:li~~ä vaan myös niiden seutujen rautatieyhtey•tensä, mille seikalle on annet-
26043: liikennetarpeisiin, jotka Porkkalan alueen tava suuri merkitys.
26044: vuokrauksen johdosta menettivät rautatie- Niistä arvioista, jotka on laadittu kolmen
26045: yhteytensä ja jäivät eristet·tyyn asemaan, edellllä mainitun ratasuunnan kustannuk-
26046: joka .estää kehityksen ja tuottaa suuria ha,n- sista, on tosin ilmennyt, .että Kauklahden
26047: kaluuksia. Luonnollinen selviytymiskeino -Lohjan väEn kustannukset nousisivat 441
26048: tät,en syntyneistä vaikeuksista on rakentaa milj. markkaan: kun taas Huopa!lahden-
26049: yhdyslinja rannikkoradalta Hangon-Hy- Ojakkwlan rarta maksaisi 334 milj. ja Huo-
26050: vinkään radaHe. Kysymyksen siitä, miten palahden-Selkin rata 258 milj. markkaa.
26051: tämä ratalinja olisi vedettävä, täytyy kat- Erotus ei ole ni:in suuri, että se vaisi vai-
26052: soa 'tU'l1leen ratklaistuksi niissä tutkimuk- kuttaa sen kysymyksen ra.tkaisuun, mikä
26053: sissa, jotka rautatieha'Jilitus ku[kulaitosmi- suunn:Lt,elma yleiseLtä ~annalta olisi edulli-
26054: nisteriön kehoituksesta toimitti. Niistä sin. Ensinmainitun suunnitelman edut ovat
26055: vaihtoehdoista, jotka 1tällöin ovat tulleet niin suuret, että ne merki•tsevät paljon
26056: kysymykseen, nimittäin Kauklahti-Lohja, enemmän kuin sen edellvttämät kustannus-
26057: Huopalahti-Ojakkala ja Huopalahti- Esät. ..
26058: Selki, on kulkulaitosministeriö asettanut Kun rannikkoradan ja Hangon-Hyvin-
26059: ~msinmainitun ensimmäiselle s•ijaillc <lähinnä kään radan yhdysrata on kiir,eeninen niiden
26060: sen vuoksi, että rataa ja:tkettaessa Ijohjalta haittojen vuoksi, jotka nykyiset eri:ttäin
26061: Sa!loon 'luotaisiin H,elsingin ja Turun vä- epätyydyttävät olosuhteet aiheuttavat, on
26062: lille yhteys, joka on 18 kilometriä lyhyempi välttämätöntä, että eduskunta kiinnittää
26063: kuin rannikkorata ja joka sitä paitS<i kulkee huomiota tähän tärkeään asiaan kiirehtiäk-
26064: sel'lais ten seutujen halki, jotka maan.vilje-
26065: 1
26066: seen kysymyksen ratkaisua.
26067: lyksensä ja metsävarojensa vuoksi oiisi yh- Edellä esit,etyn nojailla ehdotamme kun-
26068: distettävä rataverkostoon, jolloin erikoisesti nioittavasti .eduskunnan päätettäväksi toi-
26069: on otettava huomioon näiden seutujen mer- vomuksen,
26070: kitys pääkaupungin el1intarvikehuollalile. että hallitus mahdollisimman pian
26071: Edelleen on tärkeä näkökohta, että Lohjan antaisi Eduskunnalle esityksen rau-
26072: kauppala on nopeas'ti kasvava yhdyskunta, 'tatiern rakentamisesta Kauklahdesta
26073: joka ympäri-;tönsä kanssa muodostaa huo- Lohjalle.
26074: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
26075:
26076: John Österholm. G. Andersson. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
26077: C. 0. Frietsch. Ebba östenson. Miina. Sillanpää.
26078: Kaisu-Mirjami Rydberg. Albin Wickma.n. Rolf B. Bemer.
26079: Cay Sundström. Nils Meinander, Ture Hellsten.
26080: 587
26081:
26082: Xll,s. - Toiv. al. N: o 265.
26083:
26084:
26085:
26086:
26087: Kulovaara y. m.: Rautatien mkentconisest(t Kaukla.hdesta
26088: Lohjalle.
26089:
26090:
26091: E d u s k •u n n a 11 e.
26092:
26093: Suonwn vuokrattua Keuvostolirt.olle Pork- d:an oikomi~>eon ja pa:ra.ntamiseen uhrattiin
26094: kalan ahw.en, kat~esi Hel.~i,ngin ja. Turun ra:uha.n a.]kana huoma:tt.av,ia summia, jotta
26095: samoin kuin Helsingin: ja Hangon väl,i:nen junien kuLkunopeutta olisi voitu lisäitä ja
26096: suora ra.wtatieyht.eys. Liik!enne:ttä näiden ma:tkustusaikaa lyhentää. 1
26097:
26098:
26099: paikika:kunti,en väliLlä on sen jälk·een yJ.Iä- Mut:ta on muitakin syitä, jotka vaa1ti:vat
26100: pidet;t:y Hyvin:kään kauHa, minkä johdosta. sa mansuuntaitsta ,ra:tlk:a.isua. Lounais-Suomi
26101: vä,lima:tJka Hffi,sin.gi,stä Karjaa;n-Turun ja on maamme parasta maanviljelys- ja karja-
26102: Karjaan~Hangon ra't,aosien hikennepai- ta,lousal:uet:ta; }osta Helsing1n o:n nyt saa-
26103: koil1e on pidentynyt 71 km ja Karjaa:n- tava en,t.i:stä runsaammin 1e~åntarvi:kik>eit:a.
26104: Tähtelän rattaosan 'l;i,ik·ennepaikoiUe vielä Si:eHä ovat myös Turun saariston ja Ah-
26105: paljon :enemmän. SanmHa menete<ttåin Hel- venanmaan kal;av,ede:t, joiden antimia pää-
26106: singin elintarvikehuollolle tärkeä alue, j<mka kaiupun:ki niinikään ik3'i:p:aa 'ent]srt:.ä Idpeäm-
26107: iähettämät tuotteet on nyt. koetottava hank- 'Inin sen jäiik:ieen kuin s;e on menettänyt
26108: kia eitäämmälrtä. Tä:t:en sy.rrtyn)'it. ·epäkohta :sum~en osan va:nhois•ta kalanhankinta-:alueis-
26109: tuntuu si,tä hai:t.a[Jisemmalta, kun Hels:im- taa:n, mm. läheisen j:a, !Suur:iarvois:en Pork-
26110: gin väkiluku samaa,n a·i:k1aan on alkanru1t kalan. Kun el.iOCl!tarviJ.~:k:eista useat ovmt
26111: lisää.ntyä ·eriibtäin voimaikk:a;as:ti. On sen helposti pila:a.n:tuvia, on niiden: kulj.etus
26112: v:uok:si ollut luon:noHiist.a, teit:tä on :t:ehty suori1beNava nopeasti.
26113: esityksiä :täten syntyneen epäkohdan kor- Ei oLe myös1kää:n sivuut:etit.ava si:tä sevk-
26114: jaa.n:Liseksi. Vali:tet!tavasti nämä .esitykset kaa, että Hel:simki ;tu:l:e,e :kovina p.a1clmstal-
26115: eivä:t kui:tJenkaan ole v'i:elä vieneet myöntei- vina ed<eHoen .tarv;its·emaan Ha:nkoa ja
26116: seen tuloikseen. osaksi Tu1~lmakin talvisatamana1an. Anka-
26117: Pa11empi rau.ta;tieyhteys Helsingistä län- :cim:a ta.l vina tämä liiimnne saattaa paisua
26118: teen on kui:benk:i;n välltt:ämätön monesrt:aikin melko suureksi, j.a sii!tä s:elviytymi·nen on-
26119: syystä. Sitä vruati:i jo yksist;ään Helsingin kin monesti vaatinut rautateiltä mitä suu-
26120: ja Turun vä1linten vilkas henkilöliiken.llle. rimpia ponnistu!k,sia. 1\;li!tä lyhempi väli-
26121: Tämän 1:iiikell!b:~en merbtyst.ä lisää vitelä maMrn ,ta:l:visatamis.ta Hel:s.ink~in on, sitä
26122: erikoisesti 'se se:iifuka, että siihen 1sisä<l:tyy paremmin ja huokeammin voidaan tämäkin
26123: huoma:t:tava maara kansa;invällistä [:i!illmn- liikienne hoitaa.
26124: nettä. Onhan Helsingin-Turun-Tukhol- Kaikki Jedellii esitety:t seikat vaat1ivat si·is
26125: man linja meidän tärkein ulkomainen lii- paino[rka.aslt.~, e:ttä väliimwttka Helsingin ja
26126: ke:nneDei,t.trmme. Todmmäköistä myös on, Tumn samoin kuin Helsingin ja H.a;ngon
26127: et:t,ä liiililenneyhbey•temme 1älllteen 1tule.vat välillä on saatava lyhenemään niin paljon
26128: sodlan jä:ltlmen renti:sesrt:ää111kin vilkastumaan. kuin mahdol].l:~sta. Ra•wtat:i~eh:aU:Utuksen .toi-
26129: Tämän suuren ja rt;ä.rJwä:n [i>ilkenit,e:en v;aat.i- miHama:t t1utkimuikset ovat: oso.itlta:llleet, :etJt.ä
26130: mukse.t Heltsingin-Turun ~a,u:ta.ti.e:n on en- suurin lyhennys s,aa.da.an aikaan ·ra:kenta-
26131: mm kai;kkea ,tyydy:t:et:tävä, ja olisi: huo- ma.Ua yhdys11a1ta• Kauiklahden asema:l1ta Loh-
26132: nosti ha,rki!t:trua jättt:ää ne huomioonott<a- jan asemalle. Tämän :mdan pituus olisi
26133: ma:Ma. muiden vähemmänarv.ois·t·en :ta•vpe:i- n. 32 km ja ,l.yhentäisi se Helsingin ja
26134: den vuoksi. NäiStä vaatimuksista· ·taas on Turun välisen rautatiema:tkan 271 ikm: siä
26135: :tä11lmin se, •että päätepisrt::eestä toise1en pääs- 204 lmn: iin,, jo1ten puheena oleva mat1ka
26136: ·tään mahdoUisimman suoraan ja nop,easti. tultisi tämän rad~m ra1kentamisen jälilmm1
26137: Tunnetitua on, että Helsingin-T.urun ra- olemaan vai•n 4 km pi:t:empi l\Jui,n vanhaa
26138: 588 XII,s. - Kauklahdeu-Lohjan mta.
26139:
26140: Helsingin-Turun rataa myöten. Se että let kaikesta; Hangon radalrt:,a läheteltystä
26141: tämä mm ,tulisi ,1113Jksamaan jonkin kym- tavarasta, joukossa m. m. huomattavan mää-
26142: 111\00.00J miljoonan markkaa enemmän !kuin ,rän halkoja. Tästäikiliu syystä on ta.rlroi-
26143: pohjoisempaa kulkeva yhdysrata,, on ik<Jiko- tuksenmuilmisinta valiiJta Lohja yhd~sradan
26144: naan :toisarvoine.n seiklka siililo~n., kun on toiseksi pää:t;ep.isteeksi.
26145: kysymys niin tä~keästä liikenteestä kuin Kwiiken edlelilä tesittetyn perusteclla ehdo-
26146: täs.%. Ne miljoona:t ansaitaan si1trupaitsi ;tamme kunnio~ttaen eduskunalJili!l! pä.ärt::että-
26147: enn,en piiikää ttaka.isin sillä säästö>Hä, jolrn välksi toivomuksen,
26148: saada® käy;t.tännählä 'lyhempää kulikutiletä.
26149: Lohja orJJ, ottamaU1a huomiQOl1 myös että hallitus kiireellisesti valmis-
26150: Lohjan kauppala;n, itsekin huomaltitava asu- 'taisi ja Eduskunnalle antwisi esityk-
26151: tus-, :teollisuus- ja lriiikennealue, jonka lii- sen normaaliraiteisen radan raken-
26152: kenlliepamlmt lähettävätt vuosi,ttairn melkoiset ta1niseksi Kauklahden ja Lohjan ase-
26153: m:äärät rt:avara:a raUitateitse. Niinpä ne mien välille.
26154: vuonna 1938 [ähettivät eoo:mmän kuin .puo--
26155: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
26156:
26157: Urho Kulovaara. Leo Leppä.
26158: Aino Lehtokoski Eino Roine.
26159: Aino Malkamäki. Yrjö Suontausta.
26160: Kalle Jokinen. Sam\lli Simula.
26161: 589
26162:
26163: XII,9. - Toiv. al. N :o 266.
26164:
26165:
26166:
26167:
26168: Kulovaara y. m. : Toimenpiteistä rautatien rakentamiseksi
26169: Turusta tcti joltakin sen lähiasemalta RiihimiieUe.
26170:
26171:
26172: E d u s k u n n a 11 e.
26173:
26174: Kysymys rautatien rakentamisesta Turun man pitkän kiertotien. Puheena oleva rau-
26175: ja Riihimäen välille on ollut vireillä vuosi- tatie poistaisi tämän epäkohdan ja varmis-
26176: kymmenien ajan. Kun ns. ,suuri kulkulai- taisi samalla talviliikenteen säännöllisyyttä.
26177: toskomitea", joka asetettiin vuonna 1917, Näin perustellun kulkulaitosvaliokunnan
26178: julkaisi mietintönsä vuonna 1921, ehdotti kannan omaksui sitten huomattavalla enem-
26179: se siinä, että ensimmäiseksi rakennettavien mistöllä myös suuri valiokunta. Mutta vii-
26180: ratojen joukkoon otettaisiin Turun-Riihi- sivuotisohjelmaa lopullisesti ratkaistaessa
26181: mäen rata. Tämän radan rakentamista pe- Turun-Riihimäen rata jätettiin kuitenkin
26182: rustelWn erikoisesti sillä, että se tulisi pal- siitä pois. Kun sittren vuoden 1938 valtio-
26183: velemaan Venäjältä länteen ja päinvastai- päivillä 01li käsitehävänä esi1tys •laiksi rauta-
26184: seen suuntaan kulkevaa kauttakulkuliiken- tierakennuksista vuosina 1939-1946, kul-
26185: nettä, jonka komitea arveli voivan kehittyä kulaitosvaliokunta asettui taaskin puolta-
26186: huomattavan suureksi. .Sitäipaitsi komitea maan .tämän radan rakentamista. Kun se ei
26187: katsoi radalla olevan paikallistakin merki- kuitenkaan ollut sisältynyt hallituksen esi-
26188: tystä. Kun olojen kehitys ei sitten kulke- tykseen, josta hallitus 'Piti kiinni, ei asia
26189: nutkaan komitean ·edellyttämään suuntaan, vielä tällä:kään kertaa johtanut myöntei-
26190: lykkääntyi tämän radan rakentaminen. Sitä seen ratkaisuun.
26191: ovat kuitenkin vaatineet monet muutkin Nyt ovat olosuhteet perin pohjin muut-
26192: tärkeät syyt, minkä vuoksi asia on jatku- tuneet niin meidän maassamme kuin muu-
26193: vasti ollut esillä, saaden aina laajaa kanna- allakin maailmassa. Neuvostoliiton ja länsi-
26194: tusta osakseen. Niinpä eduskunnan kulku- valtojen välillä on syntynyt vilkas yhdys-
26195: laitosva:liokunta, laatiessaan vuoden 1932 liikenne ja todennäköistä on, •että tämä
26196: valtiopäivillä ehdotuksensa lähimmän ajan tulee sodan jälkeen jatkumaan vieläkin vilk-
26197: rautatierakennusohjelmaksi, asetti Turun- kaampana. Kauttakulkuliikenteelle ·on näin
26198: Riihimäen radan kolmannelle tilalle raken- ollen taas olemassa edellytyksiä ja meidän
26199: nettaviksi ehdottamiensa ratojen ryhmässä. on huolehdittava siitä, että kykenemme
26200: V aHokunnan ehdotus tuli kuitenkin niu- omalta osalta palvelemaan sitä. Tämä vaa-
26201: kalla enemmistöllä kokonaisuudessaan hylä- tii välttämättä rautatien rakentamista Rii-
26202: tyksi. Kun sittemmin esitys viisivuotisohjel- himä•eltä Turkuun. Mainittakoon, että kaut-
26203: masta 1934-1938 joutui eduskunnan har- takulkuliikenne Suomen kautta Venäjälle
26204: kittavaksi, kulkulaitosvaliokunta asettui ja Venäjältä ennen ensimmäistä maailman-
26205: uudelleen kannattamaan puheena olevaa ra- sotaa osoitti nopeaa kasvua, kohoten jo mai-
26206: taa. Valiokunnan mielestä radan huomat- nittaviin määriin. Niinpä tässä liikenteess~i
26207: tavin merkitys oli siinä, että se olisi maan kuljetettiin tavaraa vuonna 1911 16,950
26208: sisäo~ista ulkomaille suuntautuvan vientilii- tonnia, vuonna 1912 19,130 tonnia ja
26209: kenteen välittäjänä. Kun tärkeimmät vien- vuonna 1913 24,155 tonnia. Tämä seikka
26210: titavara.mme etsivät et,eläisiä ja talvisin juuri teki kysymyksen puheena olevan ra-
26211: etenkin lounaisia satamia, joissa meri on dan rakentamisesta noihin aikoihin ajan-
26212: pisimmän ajan sulana ja liikenne jatkuu kohtaiseksi.
26213: kautta .talven, joutuu maan itä- ja koillis- Mutta oman maamme oloissakin tapahtu-
26214: osissa sijaitseviita lähtöpaikoilta Turkuun neet muutokset tekevät tämän radan entistä
26215: menevä vientitavara kulkemaan tarpeetto- tarpeellisemmaksi. Uusien rajojemme vuoksi
26216: 590 XII,D. - Turun-Riihimäen rata.
26217:
26218: teollisuutemme on tästä lähtien sijoittaudut- Teollisuus työväestöineen ei kuitenkaan
26219: tava lännemmäksi, kuten jo on ·osaksi ta- ole ainoa, jonka on ollut siirryttävä län-
26220: pahtunutkin. Tämän johdosta myös lii- nemmäksi, vaan myös valtaisan määrän
26221: kenne suuntautuu enemmän lännempänä maatalousväkeä on nyt etsittävä itselleen
26222: oleviin satamiin. Kulkuyhteydet noihin sa- maata muualta. Kun Lounais-Suomi on
26223: tamiin on sen vuoksi saatava mahdollisim- maan parasta viljelysseutua, jossa on vielä
26224: man hyviksi. Paha puutteellisuus tässä käyttämätöntäkin viljelyskelpoista maata,
26225: suhteessa on kuitenkin juuri se, josta vuo- tulee melkoinen määrä siirtoväkeä varmasti
26226: den 1932 valtiopäivien kulkulaitosvalio- asettumaan näille seuduille. Rautatie puo-
26227: kuiLta huomautti, että nimittäin Turkuun lestaan helpottaisi tätä asutustoimintaa sa-
26228: päästään vain tarpeettoman pitkää kierto- malla kun toiselta puolen yhä tihenevän
26229: tietä myöten. Kun lisäksi Helsingistä län- väestön liikennöimistarve tekisi sellaisen
26230: teen johtava sisäväylä ei enää liene käy- saamisen entistä suotavammaksi.
26231: tettävissä, on Helsingin ta1viliikenteen yllä- Maamme on rauhanteossa menettänyt
26232: pitäminen entistä hankalampaa. On myös huomattavan osan metsiään ja samalla myös
26233: otettava huomioon, että Hangon-Hyvin- vientima.hdollisuuksiaan. Nämä menetykset
26234: kään radan suorituskyky voi talvisaikaan on nyt koetettava korjata parantamalla
26235: joutua kovalle koetukselle sen jälkeen kuin metsänhoitoa ja käyttämällä metsiä entistä
26236: Helsingin ja Turun välinen tärkeä liikenne, tarkemmin. Rautateillä on metsänhoidon
26237: joka ei ainakaan pikajunien osalta siedä kannalta merkitystä varsinkin siinä suh-
26238: viivytyksiä, on ollut 1pakko ohjata kulke- teessa, että ne tekevät pienemmänkin puun
26239: maan tämän radan kautta. oton metsästä mahdolliseksi tai helpottavat
26240: Rautateiden kannalta asiaa pohdittaessa sitä niin, että voimaperäinen metsänhoito
26241: on syytä vielä kohdistaa huomiota pariin alueella voidaan toimeenpanna. Erääs.;;ä
26242: muuhunkin seikkaan. Ensinnäkin siihen, vuonna Hl33 julkaistussa. tutkielmassa met-
26243: että Turun-Riihimä,en radan rakentami- sähallituksen silloinen ylijohtaja, nykyinen
26244: nen helpottaisi tuntuvasti rautatien liik- pääjohtaja ja ministeri Mauno Pekkala 1au-
26245: kuvan kaluston työtä talviliikenteen aikana. sui, että Turun-Riihimäen välillä jää laa-
26246: Kun kuljetusmatkat ovat talvisin huomat- joja seutuja ellei ulkopuolelle hankintapii-
26247: tavastikin pitemmät kuin kesäisin, lisää se rin, niin kuitenkin sijaitsemaan siksi epä-
26248: suuresti sekä veturien että vaunujen tar- edullisesti, varsinkin mikäli pienemmästä
26249: vetta. Kovina pakkastalvina tavaraa mo- puutavarasta on kysymys, että kantoraha
26250: nesti ruuhkaantuu suuret määrät, milloin tulee olemaan kohtuuttoman pieni. Samalla
26251: Hankoon, milloin Turkuun, pelkästään sen hän osoitti Turun-Riihimäen radan vaiku-
26252: vuoksi, että rautateillä ei ole riittävästi tuspiirin metsäpinta-alan ja kasvulukujen
26253: liikkuvaa kalustoa tavaroiden kuljettami- perusteella voitavan luotettavasti suunni-
26254: seen. Tästä aiheutuu varsinkin liikennöitsi- tella perustettavaksi puunjalostuslaitoksia
26255: jöille harmia ja kustannuksia. Ja vielä ja ennen kaikkea paperiteollisuuslaitoksia
26256: toinen seikka. Sellaisina talvina, jolloin lii- Lounais-Suomeen. Paperipuun kuljettajana
26257: kenne on ollut ohjattava kokonaan varsi- Turun-Riihimäen radalla tulisi silloin ole-
26258: naisiin talvisatamiin, Hankoon ja Turkuun, maan ensiluokkai':len tärkeä merkitys. Myös
26259: on ollut pakko myöntää n. s. rah1:itasoituksia, sahatavaran viennille tämä rata koituisi
26260: niin että esim. Riihimäen itäpuolella ole- eduksi. Sen rakentamisella maamme vienti-
26261: vilta liikennepaikoilta Turkuun mennyt mahdollisuudet saisivat näin ollen tervetul-
26262: tavara on saatu kuljettaa samalla rahti- leen lisän. Kun alue sijaitsee lähellä sata-
26263: maksulla kuin Hankoonkin lähetetty tavara, maa ja lisäksi satamaa, johon laivarahdit
26264: vaikka matka Riihimäeltä Turkuun on huo- talvisaikaan ovat huokeammt kuin pohjoi-
26265: mattavasti pitempi kuin Hankoon. Näin sempiin satamiin, tulisivat kuljetusmaksut
26266: ovat Turkuun lähetetyt tavarat saaneet niin maitse kuin meritse huokeiksi, mikä
26267: kulkea osan matkasta rahtivapaasti, mikä viennin kannalta on tärkeää, kun otetaan
26268: tietenkin koituu rautateille tappioksi. Jos huomioon maamme etäinen asema, joka jo
26269: sen sijaan rakennetaan rautatie Riihimäeltä muutenkin tekee kuljetuksen pitkäksi ja
26270: Turkuun, jolloin välimatka näihin talvisata- kalliiksi.
26271: miin tasoittuu huomattavasti, ei tällaisia
26272: ilmaisia kuljetuksia enää tarvita.
26273: XII,9. - Kulovaara y. m. 591
26274:
26275: Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo- että hallitus sisällyttiiisi vuonna
26276: tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä- 1946 tehtävään esitykseen rautatie-
26277: väksi .toivomuksen, rakervnuksista norrnaalimiteisen rau-
26278: batien Turusta tai joltakin sen lähi-
26279: asemalta Riihimäelle.
26280: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
26281:
26282: Urho Kulovaara. J. E. Pilppula.
26283: Aino Malkamäki. Niilo H,onkaJa.
26284: Ture Hollsten. Alpo Lumme.
26285: Penna Tervo. Aino Lehtokoski.
26286: Valto Käkelä. Kalle Jokinen.
26287: Ralf Törngren. W. Metsäranta.
26288: Anna Nevalainen. Eino Roine.
26289: Yrjö Suontausta. Jalmari Kulmala.
26290: Leo Leppä. Aimo Aaltonen.
26291: Samuli Simula.
26292: 592
26293:
26294: XII,1o. - Toiv. al. N:o 267.
26295:
26296:
26297:
26298:
26299: Piippula y. m.: 'l'oimenpiteistii mnta.tien rakentamiseksi
26300: U1tdestakaupungista Peipohja,n asemalle.
26301:
26302:
26303: E d u s k u n n a ll e.
26304:
26305: Kysymys mutatien rakentamisesta Uudes- ei ole silloin huomioitu sitä mikä merkitys
26306: takaupungista sisämaahan joko Peipohjan tällä yhdysradalla myöskin jo silloisissakin
26307: asemalle tai johonkin muuhun sopivaan oloissa ja vielä suuremmassa määrässä nyt
26308: paikkaan Satakunnan radalla on ollut vi- muuttuneissa olosuhteissa tulisi olemaan si-
26309: reillä jo usean vuosikymmenen ajan. Tä- sämaan ja Itä-Suomen liikenteelle.
26310: män yhdysradan tärkeä merkitys maamme Tämän yhdysradan tärkeydestä ja vält-
26311: liikenneolojen kehittämiselle onkin yleisesti tämättömyydestä nykyisissä oloissa ja otta-
26312: tunnettu. Myöskin eduskunta ja rautatie- malla huomioon myöskin maakunnalliset
26313: viranomaiset ovat myötämielisesti suhtautu- olosuhteet ei voitane olla eri mieltä. Jos
26314: neet tähän ratahankkeeseen joskin taloudel- tarkastaa kartalla nykyistä Länsi-Suomen
26315: liset syyt ja viimeksi kuluneet sotavuoden rautatieverkostoa, niin täytyy jokaisen puo-
26316: ovat olleet esteenä sen toteuttamiselle. lueettomasti asiata arvostelevan myöntää,
26317: Uudenkaupungin-Peipohjan väliselle rata- että rautatieverkosto tällä osalla maa ta on
26318: osalle laadittiin jo vuonna 1890 tarkka vailla luonnollisia yhteyksiä. Matka esim.
26319: suunnitelma ja yksityiskohtainen kartoitus. Satakunnasta Turkuun läänin pääkaupun-
26320: Tämän jälkeen suoritettiin tällä linjalla kiin ja samalla tärkeimpään satamakaupun-
26321: v. 1929 puolikoneellinen täydentävä tutki- kiin voi tapahtua rautateitse vain pitkim1
26322: mus, joka osoitti sen, että aikaisemman kiertomatkojen kautta. Niinpä on Inainit-
26323: suunnitelman mukaisesti olisi kysymyksessä tava, että matka Porista ja sen ympäris-
26324: oleva yhdysrata silloisissakin olosuhteissa töstä Turkuun on nykyisin 305 km, kun se
26325: tarkoituksenmukaisimmin rakennettava. Tä- sensijaan suunnitellun yhdysradan kautta
26326: män lisäksi on vuoden 1933 valtiopäiville tulisi olemaan 180 km. Jo vksin tällainen
26327: jätettyjen sanottua ratasuuntaa koskevien huomattava rautatiematkan l),hcneminen tu-
26328: toivomusa'loitteiden ja eduskunnan niiden lisi suuresti vaikuttamaan radan laajan
26329: johdosta päättämän toivomuksen mukaisesti hyötyalueen taloudelliseen kehitykseen. Sei-
26330: suoritettu tutkimus siitä, mikä eri ehdote- näjoen-Parkanon rataosan valmistuttua ja
26331: tuista yhdysratasuunnista parhaiten vas- sen yhdistämisellä suunniteltuun Peipoh-
26332: taisi liikenteen tarpeita. Vuoden 1938 val- jasta Uuteenkaupunkiin johtavaan rataan
26333: tiopäivillä käsiteltäessä hallituksen esitystä saataisiin koko Pohjois-Suomen suurelle
26334: laiksi rautatierakennuksista vuosina 1939- liikenteelle suorin yhteys ei ainoastaan Tu-
26335: 1946 oli käsiteltävänä myöskin lakialoite, run talvisatamaan vaan myöskin kaikinpuo-
26336: että tähän hyväksyttävään rakennusohjel- lin edulliseen Uudenkaupungin satamaan.
26337: maan otettaisiin Uudenkaupungin-Peipoh- Olosuhteiden suuresti muuttuessa viime
26338: jan välinen yhdysrata. Tällöin kulkulaitos- syksynä hyväksyttyjen välirauhan ehtojen
26339: valiokunta ja samoin eduskunta asettuivat johdosta siksi että maan itäisten seutujen
26340: sille kannalle, että tämä yhdysrata tulee tärkeimmät liikenneyhteydet varsinkin ulko-
26341: ajankohtaiseksi vasta sen jälkeen kun on maankaupalle ovat kokonaan katkenneet.
26342: saatu suunniteltu suora rautatieyhteys Sei- tulee tämä suuri liikenne myöskin maan
26343: näjoelta Parkanoon. Tällöin on otettu huo- itäisistä osista nyt suunniteltavaksi lähinnii
26344: mioon vain suoran liikenneyhteyden merki- Pohjanlahden satamiin, joiden joukossa
26345: tys pohjoisesta käsin maan tärkeimpään Uudenkaupungin satamaHa on tässä suh-
26346: taJvisatamaan Turkuun. Niinkään paljon teessa erittäin hyvänä ja edullisena sata-
26347: XII,1o. - Piippula y. m. 593
26348:
26349: mana suuret edellytykset myöskin talvi- ole mahdoLlisuuksia hoitaa sitä raskaan ta-
26350: ]aivaliiken teelle. varan liikennettä, joka rautatieverkoston
26351: Tämä rata tulisi kulkemaan myöskin hy- yhtenäisyyden puutteessa nyt on suoritet-
26352: vin asuttujen laajojen viljelysseutujen tava yksinomaan maanteillä. Sen on viime
26353: kautta, joten maataloudellisella tuotannolla vuosien ja erikoisesti sota-ajan kokemukset
26354: tulee olemaan liikenneolojen parantuessa mitä selvimmin osoittaneet, että ainoa toi-
26355: varsin suuret kehittymisen mahdollisuudet. menpide nykyisin suurin vaikeuksin ja kor-
26356: Juuri tämän ratasuunnan varrella on suu- keilla tavaran kuljetusmaksuilla ylläpidet-
26357: ria suoalueita, jotka on yksityisten suurin tävän suureksi muodostuneen autoliikenteen
26358: uhrauksin ja osaksi myöskin valtionavus- tilalle on saatava nopeasti järjestetyksi yh-
26359: tuksella kuivatettu ja raivattu ensiluokkai- tenäinen rautatieliikenne rakentamalla ky-
26360: siksi viljelysmaiksi. Näiden seutujen ta- symyksessä oleva yhdysrata.
26361: loudellinen kehitys on ollut puutteellisista- Kaiken edellä esitetyn perusteella saamme
26362: kin kulkuyhteyksist~ huolimatta varsin voi- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
26363: makasta ja kun nämä alueet saataisiin pa- täväksi toivomuksen,
26364: rempaan liikenneyhteyteen, antaisi se ke-
26365: hityksen jatkuvaisuudelle yhä suuremmat että hallitus laatiessaan esitystä
26366: mahdollisuudet. uusien rautateiden rakentamisesta
26367: Erikoisesti olisi tämän radan rakenta- ottaisi siihen rautatien rakentamisen
26368: mista kiirehdittävä siitä syystä, että liiken- Uudestakaupungista Peipohjan ase-
26369: teen sodan jälkeisissä o[oissakin taas laa- malle tai johonkin muuhun sopivaan
26370: jentuessa e1 näiden seutujen maanteillä paikkaan Satakunnan radalla.
26371: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1945.
26372:
26373: J. E. Pilppula. Ansh. Alestalo.
26374: Samuli Simula. Kalle Jokinen.
26375: J. Pyörälä. Vihtori Metsäranta.
26376: Walter Kuusela. Urho Kulovaara.
26377: Lauri Murtomaa.
26378:
26379:
26380:
26381:
26382: 75
26383: 594
26384:
26385: XII,11. - Toiv. al. N :o 268.
26386:
26387:
26388:
26389:
26390: E. Pesonen y. m.: 1'oi1nenpiteistä rautatien rakentamiseksi
26391: Heinolasta JyväskyUiän tai sopi·vaan kohtaan Jyväsky-
26392: län ja Lievestuoreen ase1nien ·välille.
26393:
26394:
26395: E d u s k u n n a 11 e.
26396:
26397: RaiU!tartien rakentamå:11en Päijänteen iitä- ,t,ahallll .tu~isi kwhlmmaan: 1sel~'aisten metsä-
26398: puolits~ Heilrola,n ilmultlta Jyväsikytl•äJän on rikka:ideifl. serut,ujen ha[ki, mitikä ovat huo-
26399: ohl.ut eri vruilroissa:an: va[lti.orpäiviHä pohdit- noj,e.n ja epOO.dillUist~TIJ uit.toväylillen var-
26400: tavaJID läh€8 kuusi!kymmentå vuonta. S1en sillila s~kä kauilmna iJ.iiilookeskuksista.. Kun
26401: :tarpeellisuus suoranaisena liikeyhteytenä valrt,ioU~i:n on rt.äililä al.weella suu:oot meltsä-
26402: vi,ljavien, hyv~n a.suttujen ja. me:tsä.rik!kai- a,lueet, &isi vaitiom!k~n eitm: 'radasta mehlmi-
26403: de.n ainei:den kai!Nlalita on tode,t,tu suuri- ne.n. Sit;en avautuisi mahdol:lisuus myöskin
26404: arvoiseksi. p~enen puuta.va.ran kUJtem. paperipuun ja
26405: Tämän radian railrerutanu.nen rta.Dkoiltitaisi haJJlroj;en markk1noillie ltolirnittruniseen•. Ny-
26406: 1uonnolEsta. ja kaman ka1ival1ltua. 'para.Il!nJmsta kyisinhän niillä on kasvava kysyntä, mutta
26407: Keski- ja Etelä-Suomen välisiin kulkuyh- niiden meneikia.lä on vastassaan varsin suu-
26408: teyksiin. Jyväskylän-Suolahden-Haapa- Det ikulj<eltUSIVailk!eudelt. Myösk1n teoUisuu-
26409: järven ra.darn tU!ltua hyvä:rnsytyiksi, pide.t~än den syrutymistä ja ikehi:tltämistä. olisivat
26410: välttämättömänä suoran, yhdistävä.n ooniko- omiansa ·eriko~sestiJ edis1tä.mään radan va,i-
26411: I~adan rakellltami~ta H·ein&asta J yväsky- kutusaJ.uee.Ua O:l!evat, lukuisat kosk:ert. V'au-
26412: lään. TäilJä muJtaltieUä on pu:ol•e1Haan pailtsi ra:istal kunnista saa.t,aisii,n myös 1clintarpeita
26413: sitä, etrt.ä se haililmisisd: mahdollisimman llres- y. m. tarvik:keita samalla kun ne olisivat
26414: keltä kysymyksessä o:J.,eva:n ·rauta,t]et:tömän huoma:t1tavm tavarain kulj<etJta.jro. Näilll ol-
26415: alueen, myös se että lyhentäisi Jyväskylästä [,en ra111ta1t]e antaisi maakulllnan ,tailoudelJ.i-
26416: ja Keski-Suomesta matkaa Helsinkiin 72 km, s,elfue ,elämä'lJl,e varsin suuri1a, kehitysmahdol-
26417: vieläpä Ylivieskasta ja sen pohjoispuolelta l~suuksia.
26418: Haapajärven-Jyväskylän-Heinolan kautta Rau:hant.eon jältk:~een on mutrutieV!e.rikos-
26419: olisi matka lähes 70 km lyhyempi kuin Sei- tomme ~SUpistunut huoma1:1ta.vasrti ja mrtmlt.-
26420: näjoen Tampereen kautta. Näin ollen on ;tuneat o~osuhbe1eit <>vat antaill.€1e:t shl!le uusia
26421: Hmeistä, ·että Jyväskylästä ja. sen [ähi- 1tehtäv•iä. Se se:irnka, •etrtä Saimaan kanav·a
26422: ympäristö.n teoHisuusla.irt,ok1sis:ta sekä koko 1e;i oLe ·enää käytetltä'"issämme, aih€.UJtltaa
26423: 1aajan Keski-Suomen vieläpä Pohjois-Poh- sen, ~että Sa.vost•a tuil·evru puutavara on rny;t;
26424: jamn.aank.in Etruä-Huomen satamiin sm:urn- :entisrtä enemmän alett1ava ikulj!eHaa vilenti-
26425: t:au.tUV!8J illavara- oomomkuin, h:Cillki~öliåkem. sa:tamaaitli ikäymtämäUä Ja,aj.ennet:ussa miltassa
26426: nekin huoma,1Jtavimmailita ooailltaan Sll:illntau- Savon rataa. Ilmeistä on) että tämä lisään-
26427: tuilsi juuri Kesk:~-Suomen ja I,tä-Hämeen· tynyt liikenne t:u:!Jee kovast•i rasit.t:ama~n
26428: ~atojoo ikautrta, joten jo yksistään huo- kyseelliSitä raut!111ti:etä. Näi,n oUen olisi ,ajan-
26429: ma~Uava kauttakuiiJlmliillrenn'e ,a,nt'aa 1takeet ikohlt:aislta ry httyä suurn:nirtrt:el1emaa.ru uutlila
26430: rataosan kannatta.va.isuudesta. .ra:taa, joUe voitaå.siin si1i,rtää se osa raskast1a
26431: Kysymyksessä olevalla rarlaHa ei ole kui- Li:illmnn~ttä., milkä Savon radalil.1e 11U!l•ee Keski:-
26432: tenkaan IJMil'!lriitystä vaån kaU!ttaJmu.ltlm<Iiiken- SUJQmesta;. Ratmmunta HeitnoLa-Jyväsik.ylä
26433: :t.een kannaLta, vaan puoltavat sen rakern- o.n nyt tullu:t1 ltäst;ä syysitä huomion koh-
26434: ,t>a.misrt:.a paikai!Jliset 1edrut ja t'arpoo:t. RaeLa.n tooksi. Myöskin mom~t mu:U!t syyt., joi:ta
26435: vaikUJtuspiirimhän pyrkiN~t laa.jatt Itä-Hä- täa>ä emme ta11kemmiru esi.lt1:~le, puhuvat
26436: mOOD! seudut sankllroiirue metsinteen j·a wm- ·.Mda1n raik:Jentamåsen poolesta.
26437: raine maanvi~jelyiksine:en. Su:unni<te'ltu ra- M~tä rad:an rakennuskustannuilrsilin tUlLee,
26438: XII,11. - E. Pesonen y. m. 595
26439:
26440: m~u SUJU[111:iJtlelli1::u Itä-Hämelffil rata, nrerikittys, oiliisi ttäi-,!reää saada se mahdolli-
26441: jOs se ilruilJkJisi He:inoiLasta. Sysmän, Hwrto- simman mopoosti 01lll:1elhlisle Tlaltka.isuun.
26442: [an, JoUII:san, L~i:vOilli!Iläen ja Toivaiiran kun- Eooll·ä dteVOOJ:lJ viitaiten :pyydämme ikun-
26443: t;ien kaUitJW. Jyväskylänr----Pieiksämäen ~ro n:ioittaoo ehdottaa edJusilruimrun päältettä.-
26444: diaill.w sopivailtl.e kohdalle Jyväskyllimi ja Lie- väiksru toivOIIlliUksen,
26445: vestuoreen iasOOtiten välri,ltLe, ooullisesrta. maas- että hallitus toimituttaisi tutki-
26446: tosta ja vähäisistä siJtarabnteista johtuen Jnuksen normaaliraiteisen rautatien
26447: suhtooltLisen .edulilåseiksi. KysooHinen rart:a- rakentamiseksi Heinola-sta Jyväsky-
26448: suunta on aikanaan noin 50 vuotlta sitt:en lään tai jollekin sopivalle kohdalle
26449: tUltlk!ilttu, murtta ny:t saa.ttav,at muu1.tuneet Jyväskylän ja Lievestuoreen asemien
26450: taloudelliset ja valtiolliset olosuhteet pu- välille Jyväskylän-Pieksämäen ra-
26451: hua sen seåkan puolJMila·, että suunnitelmaa dalla sekä sisällyttäisi sanotun ra-
26452: olisi tarlkastettava. Kun Hei:no1an-Jyväs- dan seuraavaan rautatierakenmts-
26453: kyllin reutat~~kysymykse~[ä on va.min la.a.ja ohjelmaan.
26454: Helsingissä hu:hititkuun 17 päi'Vänä 1945.
26455:
26456: Edvard Pesonen. J. F. Tolonen.
26457: Sulo J. Teittinen. Antti J. Rantamaa.
26458: Toivo H. Kinnunen. Paavo A. Karjalainen.
26459: Heikki Simonen. Toivo Lång.
26460: Lassi Hiekkala. Johan Toivo Järvinen.
26461: Albin Asikainen. K. Hakala.
26462: 596
26463:
26464: XU,12. - Toiv. al. N:o 269.
26465:
26466:
26467:
26468:
26469: J. Järvinen y. m.: Toimenpiteistä rautatien rakentamiseksi
26470: Heinolan kaupungistc~ H einolam-Sysmän-Hartolan--
26471: Joutsan-Leivonmäen-Toivctkan maalaiskuntien kootta
26472: Jyväskylän kaupunkiin.
26473:
26474:
26475: E d u s k u n n a ll e.
26476:
26477: Rautateiden rakentamiskysymyksessä ny- timahdollisnuksien kasvaessa huomattavasti
26478: kyisissä vaikeissa oloissa on tietysti välttä- lisääntymään. Valtion saama hyöty laa-
26479: mättä huomioonotettava, missä määrin nii- joista tuolla alueella sijaitsevista metsistään
26480: den avulla on mahdollisuus lisätä ja syn- olisi myöskin huomioon otettava.
26481: nyttää uutta joko oman maan kulutuksen Heinolan rautatiesilta on aikoinaan edellä
26482: tai viennin kannalta tärkeää tuotantoa. esitettyyn suuntaan ajatelluu radan raken-
26483: Sellaiseksi rautatiBksi tulisi muodostu- taminen silmämääränä ollen huomattavin
26484: maan Heinolan kaupungista Heinolan, kustannuksin mkennettu.
26485: Sysmän, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen ja Rautatien jatkaminen Heinolasta Itä-
26486: Toivakan maaTaiskuntien kautta Jyväsky- Hämeen kautta .Jyväskylään on taloudelli ..
26487: lään rakennettava rautatie. Radan välittö- sesti kannattavin niistä suunnitelmista,
26488: mään vaikutuspiiriin kuuluisi lisäksi Per- joita radan rakentamiseksi. eteenpäin Hei-
26489: tunmaan läntisin osa, Luhangan kunta ko- nolasta on tehty. Rakennettavaksi ehdo-
26490: konaisuudessaan ja Korpilahden kunnan tetuna rautatiellä voitaisiin mitä voimak-
26491: Päijänteen itäpuolinen osa. kaimmin edistää laajan ja suuria taloudel-
26492: Maamme eteläosan kulutu._<; ja vientikes- lisia mahdollisuuksia omaavan seudun ta-
26493: kukset tulisivat tämän verrattain lähellä loudellista nousua.
26494: sijaitsevaksi rakennettavan rautatien vaiku- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
26495: tusalueelta saamaan, vielä liian vähän ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26496: nykyisin vaikeasti markkinoituja metsä-
26497: taloustuotteita, varsinkin pientä puutava- että hallit,us toimituttaisi ttdki-
26498: raa, kuten paperipuuta, halkoja ja faneeri- muksen ja ottaisi uusien rautateiden
26499: puuta. mkentarnista suunniteltaessa ensim-
26500: Runsaiden metsärikkauksien varassa syn- mäisten jo'ukkoon nonnaaliraiteisen
26501: tyvä teollisuus tulisi luonnollisesti lisää- mutatien mkentamisen Heinolan
26502: mään paikallista teollisuutta. Niinikään kaupungista li einolan, Sysmän, Har-
26503: olisi se omiaan kohottamaan koko Itä- tolan, Jontsan, Leivonmäen ja Toi-
26504: Hämeen maa- ja karjatalouden tuotantoa. vnkan maalaiskttn tien kattttct J yviis-
26505: IJaajojen järvialueiden kalastus tulisi vien- kylään.
26506: Helsingissä 19 päivä.nä huhtikuuta 1945.
26507:
26508: Johan Toivo Järvinen. Eino Tainio.
26509: Nestori Nurminen. Vihtori Metsäranta.
26510: Antto Prunnila. Juho Hukari.
26511: Aaro Uusitalo. Hugo l/Ianninen.
26512: Konsta Talvio. Reino Uusisalmi.
26513: Toivo Kujala. K. Hakala.
26514: Vilhelm Riihinen. Edvard Pesonen.
26515: Toivo Lång. Arvo Riihimäki.
26516: Lauri Myllymäki. Olga Virtanen.
26517: Sulo Muuri. Toivo Sormunen.
26518: 597
26519:
26520: XII,13.- Toiv. al. N:o 270.
26521:
26522:
26523:
26524:
26525: Laitinen y. m.: Jläärärahasta Savon-Karjalan yhdysradan
26526: mkentamista varten.
26527:
26528:
26529: l<} d u s k u n n a ll e.
26530:
26531: Jo kauan Savon ja Karjalan yhdistämi- saantiin alueen metsistä. :Myöskin Juankos-
26532: nen rautatiellä, jotta nämä laajat maakun- ken tehdas, Imikunlahden kuparilöydöt ja
26533: nat pääsisivät läheisempään kosketukseen Nilsiän lasihiekka-alueet pääsisivät radan
26534: keskenään, on ollut vireillä. Ensimmäisen yhteyteen, joka helpottaisi tavarain kulje-
26535: aloitteen tämän radan rakentamisesta ,teki tusta ja raaka-aineen saantia lasiteollisuu-
26536: jo vuoden 1898 valtiopäivillä talonpoikais- dellemme. Myöskin Tuusniemellä sijaitseva
26537: säädyn edustaja Paavo Kasurinen. Asiaa Paakkilanniemen asbestiteollisuus pääsisi
26538: on senjälkeen pidetty vireillä vuosikymme- radan vaikutuspiiriin.
26539: nien ajan, kunnes vihdoin vuoden 1938 val- Sodan johdosta olemme paljon köyhty-
26540: tiopäivillä rautateiden rakennusohjelmaa neet. Sotakorvaukset ja jälleenrakennus
26541: vahvistettaessa päädyttiin siihen, että Savon kysyvät paljon varoja. Siksi meidän on saa-
26542: ja Karjalan yhdistävä rata pääsi tähän oh- tava käyttöön ne uudet voimavarat ja
26543: jelmaan. Tämän radan, joka alkaisi Sysmä- raaka-aineet, mitkä ovat käytettävissämme.
26544: järveltä ja päättyisi Siilinjärvelle noin 20 Tämän radan varrelle sen lyhyydestä huoli-
26545: km Kuopiosta pohjoiseen, pituus on 105 km matta liittyykin aivan erikoisessa määrässä
26546: ja olisi sen edellä mainitun suunnitelman näitä mahdollisuuksia. Tämän radan raken-
26547: mukaisesti pitänyt valmistua 1946. Sota tuli taminen tulisi avaamaan tien näiden mah-
26548: kumminkin väliin ja ehkäisi tämän raken- dollisuuksien kävtölle.
26549: nusohjelman. Nyt kumminkin, jolloin Yhtenä puole.;;_a tämän radan rakentami-
26550: olemme päässeet jälleen rauhanomaisiin sessa voidaan pitää myöskin sitä, että siinä
26551: oloihin, on entisten jo valmiiden suunnitel- saataisiin sopivaa työtä työttömyyden torju-
26552: mien toteuttaminen otettava harkittavaksi. miseksi, joka esiintyy ainakin ajot:tais·ena
26553: Sodan johdosta muuttuneet olot saattavat Kuopion kaupungissa.
26554: asettaa näiden suunnitelmien toteuttamiselle Edellä olevan .pemsteella ja viitaten sii-
26555: esteitäkin, mutta ne asettavat samalla myös- hen, että keskeytynyttä rautateittemme ra-
26556: kin velvoituksia. Rautateiden varsien ja rin- kennusohjelmaa olisi käytävä jälleen vähin
26557: tamaiden metsävaroja on sotavuosina voi- erin toteuttama,a.n, ehdotamme kunnioittaen
26558: makkaasti kulutettu kun sen sijaan syrjäi- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
26559: sempien seutujen metsät ovat säästyneet.
26560: Kuljetusvälineiden puute asettaa esteitä että hallitus ottaisi tulevan vuoden
26561: syrjäisempien seutujen metsävarojen käy- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
26562: tölle. Jo tässä suhteessa laajan alueen muo- suuren määrärahan S(I;Von ja Karja-
26563: dostaa juuri Savon ja Karjalan ratojen vä- la.n yhdysradan rakennustöiden aloit-
26564: linen alue. Radan saaminen tulisi avaa- tamiseksi.
26565: maan uudet mahdollisuudet puutavaran
26566: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
26567:
26568: Eino Laitinen. Elli Nurminen. Aino Luostarinen.
26569: Lassi Hiekkala. Samuli Tervo. Akseli Brander.
26570: Lauri Riikonen. Lennart Heljas. Albin Asikainen.
26571: Eemil Pääkkönen. Heikki Soininen. Yrjö Räisänen.
26572: Yrjö Kilpeläinen. Toivo H. Kinnunen. Hugo Manninen.
26573: Esa Hietanen.
26574: 598
26575:
26576: XII,H. - Toiv. al. N :o 271.
26577:
26578:
26579:
26580:
26581: Tukia y. m.: T1dkimu.kse,n toimittamisesta rautatien raken-
26582: tamiseksi Lappeen1·annasta Savon radalle.
26583:
26584:
26585: Ed u s kunnalle.
26586:
26587: Talouselämän kehitykselle on välttämä- olemaan erittäin merkityksellinen tul,evaa
26588: töntä nopeiden ja vähemmän aikaakysyvien kauttakulkuliikennettä silmällä pitäen.
26589: liikenneyhteyksien järjestäminen eri maa- Paitsi kauttakulkuliikennettä, tulisivat tä-
26590: kuntien välille. SamaHa kuin se helpot- män radan piiriin Etelä-Saimaan ja Kuo-
26591: taa vientitavaroiden kuljetusta vaikuttaa se limojärven vesistöalueiden laajat puurik-
26592: elvyttävästi koko sen alueen ,taloudelliseen kaat metsäalueet helpottaen osaltaan puu-
26593: kehitykseen, joka joutuu liikennepiiriin. tavaroiden saantia Etelä-Suomessa.
26594: Näitä näkökohtia silmällä pitäen on teolli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
26595: suus- ja maatalousväestön taholta lausuttu kunnioittaen ·eduskunnan pää;tettäväksi toi-
26596: toivomuksia suoran rautatieyhteyden saami- vomuksen,
26597: seksi Lappeenrannasta Mikkeliin. Nykyään
26598: ikulkee rautatieliikenne Savoon ja Pohjois- että hallitu.s ensi tilassa toimitut-
26599: Suomeen kiertoteitse Kouvolan kautta. Ra- taisi tutkimuksen rautatien rakenta-
26600: kentamalla rautatie Lappeenrannasta suo- mista varten Lappeenrannasta Le-
26601: raan Savon radalle Mikkelin lähistölle !ly- min, Savitaipaleen, Suomenniemen
26602: henee matka yli sadalla kilometrillä. Tä- ja Ristiinan pitäjien kautta Mikke-
26603: män oikoradan merkitys Etelä-Saimaan ja liin tai johonkin muuhun sopivaan
26604: Pohjois-Suomen Hikenteen välittäjänä tulee paikkaan Sm·on radalle.
26605: Helsingissä huhtikuun 11 päivänä 1945.
26606:
26607: Elias Tukia. Antti J. Rantamaa.
26608: Valto Käkelä. Väinö Okko.
26609: Paavo Leskinen. Jere Juutilainen.
26610: K. Hakala. A.lbin Asikainen.
26611: Paavo Karjalainen.
26612: 599
26613:
26614: XII,t5. - Toiv. al. N:o 272.
26615:
26616:
26617:
26618:
26619: Saukkonen y. m.: TutMmuksen toinnittamisesta rautatien
26620: rakentamiseksi Parikkalan asemalta Kaurilan asemalle.
26621:
26622:
26623: Eduskunnalle.
26624:
26625: Niinkuin tunnettua, joutui Suomi syys- Koska ny.t siis maamme talouselämän
26626: kuun 19 päivänä 1944 solmitussa välirau- nopea elvyttäminen, jälleenrakennustyö, so-
26627: hassa luovuttamaan taas suurimman osan takorvaussuoritukset ja monet muut niin
26628: Karjalaa ja sen mukana myöskin osan Kar- tunnetut kuin tuntemattoma.tkin tekijät
26629: jalan radasta. Samassa rauhassa joutui vaativat nopeasti ponnistamaan liike- ja
26630: myöskin Saimaan kanava ja sen käyttämi- talouselämää eteenpäin ja etsimään uusia
26631: nen maamme liikenteelle merkityksettö- tulolähteitä, on tällaisten tulolähteiden jou-
26632: mäksi. Nämä molemmat valtasuonet muo- kossa mainittava m.m. juuri Pohjois-Karja-
26633: dostivat sen elinhermokeskuksen, jonka lan metsä- ja vuoriteollisuus. Mutta niin
26634: ympärille ·laajan Itä-Suomen :Jiike.clämä kauan kun ei ole suoraa liikeyhteyttä edel-
26635: keskittyi myöskin nykyisen jälellejääneen lämainituilta alueilta Vuoksenlaaksoon,
26636: Karja1ankin osalta. jossa esim. Outokummun raakamalmit jalos-
26637: Kun nyt kaksi rataa päättyy aivan tetaan, ei rikkauksia voida täydellisesti hy-
26638: umpisuolen tavalla, nimittäin nykyinen väksi käyttää.
26639: Joensuun-Kaurilan rata, joka on osa n.s. Kun rataosat Simpele-Parikkala pian
26640: Karjalan radasta ja Savonlinnan-Parik- yhdistetään, johon tarkoitukseen eduskunta
26641: kalan rata, joka on osa n.s. Savonlinnan- myönsi tämän vuoden lisätulo- ja. meno-
26642: Elisenva:ruron radasta 1 niin Pohjois-Karjalan, arviossa jo 25,000,000 markan määrärahan-
26643: joka solmitussa välirauhassa jäi melkein kin tämän vuoden osalle töiden alkamiseksi.
26644: •kokonaan NJnky-Suomeen valtaisine 'luon- on aivan ~uonnollista, että rataosat Parik-
26645: nonrikkauksineen, maakunnan ·liike-elämää kala-Kaurila myöskin on yhdistettävä.
26646: ei voida täysin tyydyttää siUä KauriJan- Silloin pelastuta·an Savon radan liialliselta
26647: Joensuun-Pieksäm:äen radalla, joka. yh- kuormitukselta ja vieläpä sen kaksiraitei-
26648: distää Pohjois-Karjalan Savon rataan. seksi muuttamisesta.
26649: Samalla Savon-rata, joka on liikakuormi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
26650: tettu, mikä seikka alkaa vaatia sen kaksi- kunnioittaen eduskunnan pää•tettäväksi toi-
26651: raiteiseksi muuttamista .ainakin Pieksämäen vomuksen,
26652: -Kouvolan välille, on liian pitkä :tie Poh-
26653: jois-Karjalasta ~ähimpäänkin merisatamaan että hallitus kiireellisesti toimitut-
26654: Kotkaan, joka lisää suur.esti rahtikuluja ja taisi tutkimuksen mutatien rakenta-
26655: sitoo myöskin rautatiekalustoa tarpeetto- rnist(t varten Parikkalan asemalta
26656: masti. Kun ei myöskään uittoväyliä voida Savmvlinnan-Parikkalan radaltct
26657: käy;ttää eikä lauttausta harjoittaa meren Kaurilctn asemalle Joen~un-Kan-
26658: rantaan kuljetettava1le varsinkin sahatulle 1·ilan radalla ja 1·yhtyisi tutkirn~tk
26659: puutavaralle, on suoran rautatieyhteyden sen tuloksen johdosta asian vaati-
26660: saanti Joonsuun-Kaurilan välisclrtä rata- miin toimenpiteisiin.
26661: osalta Kotkaan ensiluokkaisen tärkeä.
26662: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1945.
26663:
26664: Tauno Saukkonen. Aino Luostarinen. Heikki Soininen.
26665: 600
26666:
26667: XII,16. - Toiv. al. N:o 273.
26668:
26669:
26670:
26671:
26672: Kauhanen y. m.: Toimenpiteistä mtaosien Siilinjärvi--Sys-
26673: mäjäJ'·vi jct Joensuu-Ilomantsi rakennttstöiden aluUe-
26674: panemisesta.
26675:
26676:
26677: E d u s k u n n a 11 e.
26678:
26679: Eduskunnassa on viime vuosikymmenen että rata valmiiksi tultuaan edistää syr-
26680: aikana tehty useita aloitteita keskimaan jäseutujen asutustoimintaa ja siirtoväen
26681: poikkiradan rakentamisesta, joka yhdistäisi sijoittamista harvemmin asutuille seuduille;
26682: Pohjois-Karj.alan, Pohjois-Savon ja Keski- että rata edistää sekä vailtion että myös-
26683: Suomen maakunnat Pohjanlahden merisata- kin yksityisten metsätaloutta, hakkuita ja
26684: mien yhteyteen. kuljetusta, helpottaen siten tehtaiden raaka-
26685: Jo kohta umpeen kuluneessa 8-vuotis- aineiden saantia ja polttopuun tarvetta; ja
26686: ohjelmassaan pä.ätti eduskunta normaali- lopuksi
26687: raiteisen rautatien rakennettavaksi Siilin- entä radan rakentaminen edistää näiden
26688: järven asemalta Savon radalta Sysmäjär- alueiden moonvirljelystä ja karjanhoitoa
26689: ven asemalle ja ,Joensuusta Ilomantsiin. sekä ~edistää maataloustuotrteiden asurtus-
26690: Tätä eduskunnan päätöstä ei ole vielä kesku'ksiin kuljetusta hyödyttäen siten tuot-
26691: saatettu käytäntöön, vaikka tämän radan tajia sekä kuluttajia.
26692: tarpeellisuus on ·entisestään suuresti lisään- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26693: tynyt jo senkin kautta, että kuljetuksille kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
26694: sopiva vesireitti on sodan seurauksien vomuksen,
26695: kautta joutunut pois käytöstä.
26696: Tämän radan rakentamista kiireellisenä että hallittts Eduskunnan vuonna
26697: puoltaa m.m. sekin, 1937 tekemän päätöksen mukaisesti
26698: että · rata jo teonalaiseksi jouduttuaan saattaisi lcii1·eellisesti työt alulle m-
26699: tarjoaa työtä pienviljelijöille sekä näille taosallct Siilinjä1·vi-Sysmäjärvi sekä
26700: alueille siirtyneelle lukuisalle siirtolaisväes- J oensuu-Ilornantsi.
26701: tölle, samoin Kuopion ja Outokummun ra-
26702: kennustyöläisille;
26703: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
26704:
26705: Kalle Jalmari Kauhanen. Juho Karvonen.
26706: Hugo Manninen. Eero Mäkinen.
26707: Esa Hietanen. Yrjö A. Manninen.
26708: Varma K. Turunen. Vilho Lehtonen.
26709: Otto Muikku. Yrjö Räisänen.
26710: Samuli Tervo.
26711: 601
26712:
26713: X~l,I7. - Toiv. al. N:o 274.
26714:
26715:
26716:
26717:
26718: Rantamaa y. m.: :lläärät·ahasta Pieksämäen järjestelyrata-
26719: pihan laajentamiseksi.
26720:
26721:
26722: g d u s k u n n a ll e.
26723:
26724: Jo muutamia vuosia ennen talvisotaa, Edellä mainittujen epäkohtien korjaami-
26725: mutta varsinkin sen aikana sekä erittäin seksi olisi asiantuntijain antamien lausunto-
26726: sen jälkeen kuin välirauhansopimuksessa jen mukaan ryhdyttävä viipymättä seuraa-
26727: lopullisesti Suomi on menettänyt osan Kar- viin uudistuksiin ja rakennustöihin:
26728: jalaa, on rautatieliikenne varsinkin uuden
26729: itärajamme suuntaan ·kulkevilla päälinjoilla Rakennettava uusi halkorata-
26730: käynyt yhä raskaammaksi ja vaikeammaksi. piha, kustannusarvio . . . . 2,900,000: -
26731: Eräs vaikeimpia rautatieliikennesolmukoh- Rakennettava koimeri tavara-
26732: tia on Pieksämäki. Sen kautta kulkeva lii- junan tuloraiteen lisä . . . 2,000,000: --
26733: kenne on suurin suunnassa pohjoisesta ete- Rakennettava uusi tavarama-
26734: lään ja päinvastoin, mutta myöskin idästä kasiini sekä laajennet.ta va
26735: etelään ja idästä länteen ja päinvastoin on järjestelyratapihaa . . . . . . 5,500,000: -
26736: varsinkin tavarakuljetus merkittävä. Pää- Järjestettävä suoranainen
26737: osan muodostaa massatavara, kuten halot ja lähtötie Huutokosken suun-
26738: puutavara, mutta myöskin matkustajalii- nan tavarajunille ratapi-
26739: kenne on viime vuosina lisääntymisestään han lähtöraideryhmältä . . 1,500,000: -
26740: lisääntynyt. Näin ruuhlmutuneen liiken- Rakennettava kaksoisraide
26741: teen pahimmista epäkohdista mainittakoon Huutokosken suuntaan
26742: tässä, että melkein kaikki junat on Piek- henkilöratapihalta alkaen . 800,000: -
26743: sämäen risteysasemalla hajoitettava ja pan- Ratapihan laajennukseen
26744: tava uudestaan kokoon, ennenkuin ne pää- käy.tettäväksi lisäraiteisiin 425,000: -
26745: sevät jatkamaan matkaansa. Vaunujen -----
26746: eli yhteensä mk 13,125,000: -
26747: uudestaan kuormaaminen on nyttemmin
26748: suurempi kuin koskaan aikaisemmin, josta
26749: johtuu, että vaikka ratapihaa on viime vuo- Alan ammattimiesten antamien asian-
26750: sina laajennettu Huutokosken-Joensuun tuntijalausunnoitten mukaan sekä tehtyjen
26751: radan lisää tultua, ei ratapiha nyttemmin kustannusarvioitten perusteella tulisivat
26752: enää kykene edes tyydyttävästi nielemään suurimmat epäkohdat Pieksämäen rautatie-
26753: sitä yhä suureutuuutta liikennettä, joka sen asemalla näillä uudistuksilla, rakennuksilla
26754: kautta kulkee. ja kustannuksilla poistetuiksi, ja nykyään
26755: Edelleen on mainittava ne vaikeudet, niin hankalina tuntuvat vaikeudet voitet-
26756: jotka johtuvat siitä, että tätä nykyä on taisiin. Tuskin on tarpeellista mainita, että
26757: junat paineHava ratapihan eteläpään ryh- täten hyötyisi liikenne kaikilla niillä pää-
26758: män kautta, ennenkuin ne kykenevät lähte- suunnilla, pohjoiseen Kuopion suuntaan,
26759: mään Huutokosken suuntaan taikka sahat- etelään Kouvolan suuntaan, 1tään sekä Sa-
26760: tavat sen pohjoispään kautta. Nämä molem- vonlinnan-Parikkalan että Huutokosken-
26761: mat menettelytavat ovat erittäin hankalia Varkauden-Joensuun suuntaan ja vih-
26762: ja lisäävät järjestelytöitä sekä kuluttavat doin Pieksämäen-.Tyväskylän-Haa pamäen
26763: muutenkin niukkaa aikaa. Ehkä on myös suuntaan, joihin sekä tavarakuljetus että
26764: syytä kiinnittää huomiota niihin menoihin, henkilöliikenne Pieksämäeltä viime vuosina
26765: mitkä syntyvät n. R. ylituntipalkoista. on vain lisääntymistään lisääntynyt.
26766:
26767: 76
26768: 602 XII,17. - Pieksämäen järjestelyrata piha.
26769:
26770: Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme- jestelyratapilwtn laajentamiseen, uu-
26771: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, sien raiteitten rakentamiseen y. m.
26772: ' paranm{,ksiin yhteensä 13,125,000
26773: että haUitus ottaisi vuoden 1946 markkaa.
26774: tulo- ja menoarvioon Pieksämäen jär-
26775: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
26776:
26777: Antti J. Rantamaa. Heikki Vehkaoja.
26778: Akseli Brander. Lennart Heljas.
26779: Jussi Raatikainen. Edvard Pesonen.
26780: Eino Laitinen. J. F. Tolonen.
26781: Toivo H. Kinnunen. K. Hakala.
26782: Albin Asikainen. L. 0. Hirvensalo.
26783: Yrjö Kilpeläinen. Eino Möttönen.
26784: Varma K. Turunen. Aino Luostarinen.
26785: Lassi Hiekkala. Arvo Pohjannoro.
26786: Samuli Tervo. Uuno Raatikainen.
26787: Lauri Kaijalainen. Otto Muikku.
26788: J. Pyörälä. Yrjö A. Manninen.
26789: Esa Hietanen. 0. Peltonen.
26790: Heikki Soininen. Lauri Riikonen.
26791: 603
26792:
26793: XU,1s. - Toiv. al. N:o 275.
26794:
26795:
26796:
26797:
26798: M. Pekkala: Esityksen antamisesta lisÖ!yksestä vuoden 1945
26799: tulo- ja menoa1·vioon Suolahden-Haapajärven radan
26800: rakennustöiden jatkamista vartern.
26801:
26802:
26803: E d u s k u n n a ll e.
26804:
26805: Suolahden-Haapajärven rauta tiellä, mraiicittu työ on jo väliairkais~stJi sarutu
26806: jonka rakentaminen on päätetty huhtikuun mellko SIUJUI'Ie'l!ta osalta suori:tetuiksi, ikaltroi-
26807: 20 päivä.nä 1934 annetulla 1ai1la rauta;tie- simme suotavaksi, että tämä Keski-Suo-
26808: rakennuksista vuosina 1934-1938 ja jonka meM1e 1täilllooä mut.rutierraiken:nus jäU1een saa-
26809: piturus on 167 km, on ~a;lmistfunut H.ik€ll- taisiin k:äy;nt~in. On syyitä huomata, elttä
26810: nöiltävään lmn:toon 7 km p1tuine,n raitaosa nyt jo itähän ~ata;oo uh~a:tut v.a.r·srin hoo-
26811: Suolrahtli-Ääni8kosiki ja on sH'1ä osalia myös mattavrart varat ,eivät <ennen radra:n valmis-
26812: r1i:iikenne .aloitettu. Lisäksi on main~t.un ;tumista 1tuJ.e a.ntamaan rtäy;tltä korvaUSita.
26813: rautwtien: pohjoispäässä Haapajärv,en jra. Lisäksi raita va!lmistuttUJaan: 'kev:entäri:si :Li~i
26814: Kumisevan liikennepaiJkikojen V'äliUä myös :lootnJruettä Haapamäen ja Yiliv:~llSkan väJLi-
26815: suorirt.ettu osa rrakiennUJStöistä. sellä rataosalla ja samalla saataisiin käYJt-
26816: Ed~l,J,ä ma.irui;tutt työ,t alo.it:e1tbin loka- töön viimeksi mainitun rataosan sorastami-
26817: kuussa 1938, mu:tlta jouduttiin niitä sooon seksi kipeästi tarvit.tavaa soraa: ralkennet-
26818: a1ettura rajoittamrua.n 't)"övoiman puUJt1Jeen rtava.n rrada.n vam-elrtla.
26819: v1uoksi: heti melkoisesti. Tilanne on muta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
26820: t~erakennulkse:n ooaMa yhä vai~eutwnut sa:a- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
26821: miemme 1ti~t1oj'Em mukaan siikätlli,. etitä työt
26822: nykyisi:n tä:Hä muta~t>ier~ennuks1ella :käy- että hallitus ensi tilassa antaisi
26823: tännöUisesti ka:tsoen ovat seisa:uiksissa. Ra- Eduskunnalle esityksen lisäyksestä
26824: dan: työvoima ja ,t)"Öllljohto on tääMä siir- kuluvan vuoden t'ulo- ja menoarvioon
26825: retty Pohjois-Suomen kiireeHisiUe radan- Sttolahden-Haapajiirven radan ra-
26826: korjauksiliLe. Krm n)'it kuiltenlkiin V'1imeksi kentctmistöiden jatkamista varten.
26827: Helsingissä 21 päivänä htlhtikuuta 1945.
26828:
26829: Mauno Pekkala.
26830: 604
26831:
26832: XII,19. - Toiv. al. N :o 276.
26833:
26834:
26835:
26836:
26837: M. Pekkala: Rautatien mkentamisesta Suola.hden-Haapa-
26838: jiirven mdalta ·Viitasaaren kirkolle.
26839:
26840:
26841: E cl u s k u n n a ll e.
26842:
26843: Rakenteilla olevan Suolahden-Haapa- Kannonkoski-nimiseltä paikalta. Haarara-
26844: järven rautatien vaikutusalueen huomioon dan pituudeksi tulisi edellisessä tapauksessa
26845: ottaen pidämme tärkeänä, että Viitasaaren n. 31 km ja jälkimmäisessä joitakin kilo-
26846: kirkonkylä yhdistetään haararadalla tähän metrejä enemmän. Kannonkosken rata olisi
26847: rataan. Viitasaari on Saarijärveltä pohjoi- sikäli edullisempi, et.tä sieltä voitaisiin ra:taa
26848: seen radan lähiympäristön suurin asutus- jatkaa länteenpäin ja tulisi haararadasta
26849: keskus ja kauppapaikka. Se jää kuitenkin osa Keski-Suomen poikkirataa.
26850: mainitusta Suolahden-Haapajärven ra- Edellä esitetyn nojalla ehdotan edus-
26851: dasta syrjään, niin että lähimmälle liikenne- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
26852: paikalle on maantiematkaa kolmisenkym-
26853: mentä kilometriä. Viitasaaren suuruinen että hallitus toimituttaisi tutki-
26854: paikkakunta ansaitsee kuitenkin tulla yhdis- muksen rautatien rakentamiseksi 8-uo-
26855: tetyksi rataverkkoon. Tällainen haararata lahden-H aapajärven 1·akenteilla ole-
26856: voit-aisiin rakentaa esim. suunnitellulta Va- valta mdaltrt Viitasaaren kirkolle.
26857: rasen liikennepaikalta tai ctcläisemmältä
26858: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1945.
26859:
26860: Mauno Pekkala.
26861: 605
26862:
26863: XII,2o. - Toiv. al. N :o 277.
26864:
26865:
26866:
26867:
26868: Möttönen y. m.: 'l'utkimuksen toimittamisesta rautatien ra-
26869: kentamiseksi Seinäjoelta, Laznwlta tai Härnvästä Siilin-
26870: jiirvelle.
26871:
26872: B d u s kun u a 11 e.
26873: Jo monien vuosikymmenien aikana on ,Vaikka kysymyksessä olevaa aluetta hal-
26874: Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa suun- koo monet puiden uitolle varsin sopiva1t
26875: niteltu n. s. Keskimaan poiikkirata-a, joka vesiväylät, eivät nämä kuitenkaan vähennä
26876: yhdistäisi nämä ma<akunnat toisiinsa ja .ehdotetun radan metsätaloudellist-a· merki-
26877: saattaisi Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon tystä. On nimittäin huomattava, että uitto-
26878: ja Keski-Suomen maakunnat Pohj·anmaan matkat alueen keskusjärvi~tä mereen oyat
26879: maakunnan ja Pohjanlahden monien meri- varsin pitkät. Niinpä Keiteleen laskukoh-
26880: satamien yhteyteen. dasta Xänekoskelta Kotkaan on uit1toYäylää
26881: Tulevaan rautatiera!kennusohj.elmaan on myöten matkaa n. ;)60 km. Kivij~1n:eltä
26882: .eduskunta hyväksynyt rakenneUavaksi ra- Kotkaan 534 km ja Pielavedeltä Kotkaan
26883: .dat m. m. Siilinjärveltä Sysmäjärvelle ja kokonaista 560 km. Että näin pitkät kulje-
26884: Joensuusta Ilomantsiin. Eduskunta on siis tukset ovat omiaan suuresti vähentämään
26885: päättänyt rakentaa Savon-Karjalan poik- metsien kantohintaa, on itsestään selvää.
26886: kiradan. Nämä rakennettavaksi päätetyt Vaikka kohta järeimpiä tukkeja vidä kan-
26887: radat ovat ensimmäisiä. osia esittämästämme nwttaa uittaa aina alueen latvavesiltä
26888: PQhjanmaan-Savon-Karjalan poikkira- saakka Lahden ja Kotkan suursahoille, te-
26889: dasta. kee uiton hitaus pienen puutavaran kulje-
26890: Valtioneuvoston vuonna 1932 asettama tuksen lauttausvä.yliä myöten meren ran-
26891: kulkulaitoskomitea on mietinnössään uusien taan saakka täältä kannattamattoma:ksi,
26892: ratojen rakent'amisesta korostanut sitä, että sil:lä kun puut saapuvat perille vasta syk-
26893: niiden tulisi kulkea vienti- ja tuontiliiken- symyöhäHä, on pienen puutavaran hukku-
26894: teen suuntaisesti. Edellä mainittu Pohj,an- misprosentti sangen suuri, jotapaitsi on
26895: maan-Savon-Karjalwn yhdysra:ta mitä epävarmaa kerkiävätkö puut aina la1t.va-
26896: parhaiten täyttää tämän uusil1e radoille vesiltä samana kesänä Kotkaan saakka."
26897: asetetun vaatimuksen, sillä tätä mtaa käyt- Kun tässä lausunnossa mainituista Keski-
26898: täisi Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Keski- Suomen vesistöistä on Kymijoen varrella ja
26899: Suomi puutavaran ja maataloustuotteiden Suomenlahden rannoilla oleville suurille
26900: ja tarvikkeiden kuljetukseen. Ja tä1tä rataa puunjalostuslaitoksi'lle puiden uittomatkat
26901: käyttäen nämä maakunnat voisivat pa,rhai- näin pitkät ja 'lähempänä olevat puunjalos-
26902: ten tuott.aa maataloudelle ja teollisuudelle 'tus1aitokset eivät ehdi riittävässä määrin
26903: väLttämättömiä tarvikkeita. käyttää tämän laajan alueen metsien tuot-
26904: Kun PohjQis-Karjalassa, Pohjois-Savossa toa, niin johtuu siitä, että puutavaroiden
26905: ja Keski-Suomessa on ·laaj.at alueet hyvä- kantohinna1t ovat Keski-Suomessa huomat-
26906: kasvuisia metsämaita, niin puutavaran ja tavasti halvemmat kuin useissa toisissa
26907: puutavarasta valmistettujen jalasteitten maakunnissa.
26908: kuljetus tulisi ehdottama:Ha:mme radalla Myöskin metsänhoidon kannalta välttä-
26909: muodostumaan varsin suureksi ja tekisi si- mättömästi haka:ttavan ja polttopuuksi erit-
26910: ten radan hyvin kannattavaksi. ,täin sopivan pienen puutavaran menekki
26911: Metsähallituksen liikenneosaston pääl- kuljetusvaikeuksien vuoksi on Keski-Suo-
26912: likkö metsäneuvos Adolf Burgman on eh- messa laajoilla alueilla aivan olematon.
26913: dottamasta.mme ratasuunnasta antanut m. m. Pohjois-Savossa ja Pohjois-KarjaU.assa on
26914: Keski-Suomen metsätalouden kannalt-a seu- tämän puutavaran menekki niin vähäistä,
26915: raavan .lausunnon: että sillä ei ole metsanhoidoHe sanottavaa
26916: 6o6 XII,2o. - Etelä-Pohjanmaan-Savon rata.
26917:
26918: medritystä. Ehdottamamme suora rauta- Ha!apamäen radalta Iisalmen-Ylivieskail
26919: tieyhteys väkirikkaalle ja lukuisia teolli- radalle on matkaa n. 150 km. Myöskin
26920: suuslaitoksia omaavalle Etelä-Pohjanmaalle SuoLahden-Haapajärven ja Pohjanmaan
26921: lisäisi suuresti pienen puutavaran menek- radan välille jäävä alue on ainakin yhtä
26922: kiä edellämainituista· metsärikkaista maa- laaja kuin mitä äsken mainitut rautatietä
26923: kunnista. ,Ja tämä rata avaisi näissä maa- vailla olevat maakunnat ovat. Ehdotrta-
26924: kunnissa entistä laajemmat ja eduHisem- mamme ra:tasuunta ratkaisee mielestämme
26925: mat. myyntimahdollisuudet myöskin puun onnistuneella tavalla rautatiekysymyksen
26926: jalostuslaitoksiin kelpaaville ja u:losvietä- myöskin Pohjanmaan puoleisen alueen ete-
26927: ville metsien arvokkaimmille puutavaroille. läisessä osassa.
26928: Ehdottamamme rata näin lisäisi metsiitu- Huomioon on edelleenkin otettava, että
26929: loja yksityismetsäomistajille ja si1lä olisi Karjalan luovutuksen jä,lkeen t·ämän rata-
26930: myöskin huomattava merkitys tulojen li- suunnan vaikutusalueelle on pysyvästi siir-
26931: sääjänä valtion metsätaloudelle, sillä kai- tynyt ik:ymmeniä tuhansia siirtoväkeen kuu-
26932: kissa edellämainituissa maakunnissa, mutta luvia maanviljelijöitä y. m. ammatinhar-
26933: erittäinkin Keski-Suomessa on valtiolla laa- joittajia, ja heidänkin vastaisten elämisen
26934: joja metsämaita. ehtojen helpoittamisen kannalta olisi ensi-
26935: Keski-Suomen ja Pohjois-Savon läntisen arvoisen :tärkeää saada syntymään tarpeen
26936: osan maatalous kärsii myöskin pitkistä va:atirma korjaus näihin varsin vaikeisiin
26937: maantielmljetuksista. aiheutuvista korkeista liikennealoihin. Kun ehdottamallamme ra-
26938: auto- ja hevosrahdeista. VäkHantojen y. m. 'tasuunnalla ei ole toimitettu sellaista tutki-
26939: raskaiden maa:taloust&rvikkeiden ja raken- musta, joka voisi antaa tarpeellisen selvi-
26940: nusaineiden kuljetus monia, kymmeniä jopa tyksen tämän tärkeän ratasuunnan talou-
26941: satoja kilometrejä lisää suuresti marutalou- dellisista y. m. mahdollisuuksista, niin täl-
26942: den kustannuksia. Samoin maatalouden ·lainen tutkimus olisi 'ensi tilassa toimitet-
26943: myyntituotteiden kuljetus pitkiä matkoja tava, niin että hallitus, eduskunta y. m.
26944: rautatieasemille tai muihin liikekeskuksiin maamme rautatiepolitiikasta määräävät pii-
26945: alentaa tuntuvasti maataloustuotteiden hin- rit voisivat saada oikean käsityksen ehdot-
26946: toja ja vaikeuttaa siten ma,ataloudesta elä- tama.mme radan rakentamisen välttämättö-
26947: vän väestön toimeentuloa. myydestä.
26948: Eduskunnan aikaisemmin päättämä rau- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
26949: tatie Suolahdesta Haapajärvelle avaa mo- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
26950: nien Keski-Suomen kuntien asujamiHe hy- vomuksen,
26951: vän IiikenneyMeyden muihin osiin maata.
26952: lVIutta sii·tä huolimatta jäävät rautatietä että luillitus ensi tilassa toimitut-
26953: vaille laajat alueet Pohjanmaalla, Keski- taisi tutkimuksen mutatien 1'akenta-
26954: Suomessa ja Pohjois-Savon läntisessä osassa. mista varten Seinäjoelta, Lapualta
26955: Rakennettavaksi päätetyi1tä Suolahden- tai Härmästä Kannonkosken, Keite-
26956: Haapajärven radatlt!3. on matkaa Savon ra- leen ja Pielaveden pitäjien kautta
26957: dalle n. 120 ik:m, kun taas Pieks:·ämäen- Siilinjärvelle.
26958: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1945.
26959:
26960: Eino Möttönen. Eino Laitinen.
26961: Isak Penttala. Kustaa Tiitu.
26962: Heikki Soininen. E. A. Turja..
26963: S. Salo. Heikki Vehka.oja.
26964: J. Pyörälä. Jussi Raatikainen.
26965: L. Laine. Bruno Sarlin.
26966: Lennart Heljas. Päiviö Hetemäki.
26967: Matti Pärssinen. Antti J. Rantama.a.
26968: Jussi Annala.. Toivo H. Kinnunen.
26969: Lassi Hiekkala. Vlhtori Vesterinen.
26970: 607
26971:
26972: XII,21. - Toiv. al. N :o 278.
26973:
26974:
26975:
26976:
26977: Vehkaoja y. m.: Toimenpiteistä Vaasan--Härmän rauta-
26978: tien rakentamiseksi.
26979:
26980:
26981: E d u s k u n n a 11 e.
26982:
26983: Viitamen 1929 valtiopäiville jätetyn toi- että hallitus määräisi kiireellisesti
26984: vomusaloitteen n: o 66 perusteluihin1, tutki- toimeenpantavaksi koneellisen tutki-
26985: muksen toimittamisesta Vaasan-Härmän muksen rataosalla Vaasa-Härmä ja
26986: rautatien mkentamiseksi, pyydämme ehdot- harkitsisi tämän rataosan rakenta-
26987: taa eduskunnan .päätettäväksi wivomuksen, mista mahdollisena vamtyörnaana.
26988: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
26989:
26990: Heikki Vehkaoja. E. A. Turja.
26991: Kustaa Tiitu. J obannes Wirtanen.
26992: Erkki Leikola.
26993: .608
26994:
26995: XII,22. - Hemst. mot. N:o 279.
26996:
26997:
26998:
26999:
27000: Hästbacka m. fl.: .tngåll!nde bygglmde av en järnväg från
27001: Gmnlakarleby till Saa1·ijärvi.
27002:
27003:
27004: T i 1 l R i k s d a g e n.
27005:
27006: HänviSilWde till motiv·eri,ngen uti den liga mån betjänar det värdeslm.pande nä-
27007: tiH 1938 års ri>ksdag irrlämnade lagmotionen ringsl,ivet. Genom atit förilmrta ikörvä.garna
27008: n: o 34 samt till kommunikationsutskottets fö,r sikogsailster ooh andrru råva:ror thl~ jä.rn-
27009: giv,na, utlåt<a!nde 1 bet:änikaillldet n: o 8 vid vä.garna och m~nska avs:tånden ,till ham-
27010: 1944 års 11iiksda.g såsom sva.r på hiemstwl:lan narna kan man nedbri:nga fraMlkJosrtma,derna
27011: QIITl hyggande av ;en hana från Gamlaikar- bådre för urt;.rikeshandel:n och ·den: in.rre v•aru-
27012: tehy till Sm11rijärv;i i anshlit.ning ti~l Suo- disltributionen och möjl:ilg.göra. •e1trt: eff,e:kti-
27013: lahti-Haapajärvi järnvägsbygge, få vi vare u:tnyttja.nde av jä1rnvägens vagns-
27014: ytt.erli.gar'e anföra följande. par'k, vilket nu är hö.gst nöd:vändigt.
27015: Då man 'planerar n~a jä~nvägS!Siträcknin Vid planerandie av nya järuväga.r är de•t
27016: gar hör JllM1J äVItm •ta.ga med :i, heräiknin- av vikt att de s. !k. sm:nfärds,elgeogra.fislm
27017: g~en, at1t syf1t.emiHet med: det nu pågåend:e hnj:erna hli så dragna, a:t;t för 1andets
27018: världsil\irig~et s~nbrudigen Vlaritt att sök:a oli1ka område11 sllmpas c1e.ntralhaii:nna.r med
27019: vinna hiermvälde •Över världSilllarknaden ,et:t värde:Eullt llppland. För induslt.rin: äro
27020: och d:ärjämt•e a:tt nå •en stöm'!e fuJ1ändning de •e'konomisikt.-geo~raf.isilm faiktorerna., så-
27021: atv pr-odrulllitiolliSappara;t,en för o1iika behov. som råvarUitillgå:n,<l'ffil och trJmsporrt:proble-
27022: Grundtema<t förr bygga.nde av järnvägar men, a•v s!törst'a betydleJ.se v.id åstadilwm-
27023: har även från f-örsrt:a början va.ri:t •a1tt ge mandeit 'aV •en ikon[mmensdruglitg produiktion.
27024: dessa vägar en s:träckning, som stimulerar T•iU 'en vä.rdes~\lapande produktion hör
27025: utvecklingen och näringslivet i sådana fmmfö-r aHt jordbruke1t och ind<U.Srt;m:n,
27026: landsdelar, som ha varit vanlottade genom vilka kompl,et:t>era varan.dra li'koom män-
27027: frånvaro av bättre kommunikationer före nisikolk:roppens armar. Näringsl:iV>Cit bör in-
27028: järnvägarnas tid, men som frånsett detta riktas så, a>t1t den: ~nhemsika prodUiktionen
27029: erbjödo utvecklingsmöjligheter. Det'ta är lm,n g•e >C!tit tillfr,edsställa.nde tekonomiSikt ut-
27030: något som bör beaktas då vårt land nu byte .och UJthävda korukur-rens med dten
27031: skrider tili att återuppbygga vad som ge- uhl•wndslm p:rodUJktione:n utan .a1Jt höga
27032: nom kriget blivit förstört. skyddstu[[arr teU·er subven,tioilller från sta~ens
27033: Såsom vi 11edan alla känn:a rt.i'll, kommer :si·da bli behövHga. EXJempel, fran sikilda
27034: vårt land efter krigets slut att s>tå inför Iänder visa, att irn;g1enil:iiDg va.rit mer iepoik-
27035: <ett 1tungt ;samhällsuppbyggande :arbete. @Ö•rand:e f.ör ·ett lands >ekonomisllm, urt:.v·eck-
27036: Det gäUer albt så snabbit oom möj•1igt åitrer- ling än ebt järnvägsnä1t, som batjänar }an-
27037: vtilnna och ikomp~·e:tlt.era genom nyodJ.in1gar dets olh delar och befrämja1r ltranspor-
27038: och ny.a indusltri-ella an:l.äg,gnin.ga.r vad SQIITl 'terna på hilligast.e säitt. Det är ju i de
27039: fö-vlorats, förstö:rts och för:DaUit under flesta fall fraktkostnaderna tili och från
27040: krigsåren. V1id utfömnde<t av åte·rupph~~g hamnarna, som fö-:rdyra va.ru;t,i:l.lv•erknin:glen
27041: nadsarbetet gäller det främst att utnyttja och mitnska :ett lands möjlighe,t att u:tstå
27042: fö,rhandenvara:nde p-roduM.ion.skmfter, a:tt kon:kurl"ens på världsmarknaden.
27043: uppdaga nya råvaru!källor f.ör lträföräd- Värt Jan·ds ekonomisika utVieekling har
27044: lingsindustrin och gruvdriften samt att ra- hiltt.ills av oli:ka orsatke,r försiggåJt.t gansika
27045: tionellt utn)~t.tja redan :cxistle,rande. Et.t ojämnt i ol1ika delar av 1andet. Närings-
27046: av hjälpmedlen härvid är utbyggandet av livets tyngdpunlkt har kommi.t a.tlt []gga
27047: vårt järnvägsnärt så, a:t.t de:t i s:törsta möj- söde,rut. För s:tor vikt har även lagts vid
27048: XI1,22. - Hästbacka y. m. 609
27049:
27050: attt få alla jär.nvägsprojoot realiSiera.die i dusrt;ri.er, SOil1l stwllen och eookilda. iUppföl1rt
27051: öst.rw (LeiJ.,eu av l·andiet, ofta med åsidoollit- under kr~gsåre,n.
27052: tande av övdga ilandsdel1M~s berä1tti1gade Järnvägsstyl1eiSffil har äVIOO [ eut UJrtlå-
27053: inJtrlessien. tandJe framhållit, at1t nya järnvägar böra
27054: Doo svåraste ooh på samma ,gång mest byg;gas så, at.t dle li högsta. möjliga, ,grad
27055: centrwla frägar.L är uu, hThl"ll e.n slut1ig aN- bidraga :thll :artit höja värdert på staltens och
27056: vägming mellan de sikilda Jandsdelarna ·elliSikildas skogar, och så wbt de främja jord-
27057: slml1 fås ,tilJ stånd och oo slutlig jämn- brukets och industrins utvecikling samt
27058: viikt meHa,IlJ prod11ik:Jt.L<m ooh konsumtion lindra fraktkostnaderna både för expo:rt-
27059: och sta:dga utd, vål'lt lands rekon()[llliska liv. och importva.ror utaJlJ att i nfunnvärd g~rad
27060: Som vår personliga åsiktJ vilja vi i detta minska inkomst1erna för .oodan färdiig-
27061: oommanhar.Lg fra.mhå.Jla, a,tt deltta häslt kan byggda banor. Dessa syurpllJillm,er är det
27062: åstadkommas, om J.andelts oJilka dielar ba.iva skäl att nn bea:kta mer äm. :tlidigame, då vi
27063: något så nä.r jämstäHdia ·ii fråga om möj- genom fmdsöveJ~emskommelsen med Sovjelt-
27064: lighet.erna a1tt ·Öika dien värdesikapa.nde pro- unionen förlorat en så stor del av vårt
27065: duautionen, och så amt •envar landsdel ka.n land, både odlad och odlingsbar jord samt
27066: b~~~ en nyrt;.tig kugge i piwlllli:<tion~Smaskme sk01g och skogsmarlker, och ha att fullgöra
27067: rie:t.. våra förpliktelser av vad k.rig;et påla.gt oss
27068: Etit ri:kt U'PP~IaaH:IJ ooh veriksamhetsfälJt för 3N oJj;]m slag ooh äv;en a:tt föda vårt folli:
27069: dJen värdeskapand1e p.rod!Uiktioruen ligger inom snävare gränser. Eu järnväg, dra-
27070: meHan Y xpila dijuphamn och det lim~e av gen f.rån Yxpila djuphailll11 till ånJandet,
27071: la;nde1t dert s. k. Keslki-Suomi. D~tta om~ sku:l1e i stor ultsträcilming bidraga l:tiJN artt
27072: råd'e utgör nu en stor :tillgång för [.a,nd,e,t, fylla vad som :nu brisrter ooh gö,ra ett viltit
27073: varför delt bör Ultn)"ttjas v1d återuppbygg- oeh rikt område med olika slags ll'åämnen
27074: il1.a~rbetet för .a;tlt slkänilm jämvikt och både för träförädliugs- ooh metalLiudustrilll
27075: stadga åt laiDJdets .~onomiska liv. till en uyttig kugge i vårt lands förny·else-
27076: Yxplli1a harrni!1 är 'en m landlets fö,r- utve0kling e:bter ~riglelts sl urt .tiU f11omma
27077: nämsta hamnar, som länge tilldragit sig ickte hlOitt för landsdel~n, UJta.n jämvii;l ffu
27078: fMkmännens uppmärksamhet, vilket fram- hela landet. Vi viija ytterligare under-
27079: går t. •ex. av hamnkommi:tlt.ens betänkande stryka, at1t det ur hela landets syupunkt
27080: av år 1925. Då fö11eslogs Yxpila hamn 'biU sett är bättoo, om utv,eck:l.i,ngsmöjli:ghe-
27081: eenrtmlhamn för Me:lJ·erslt:a Ö:slterbotten. rt;,erna bli jäm:na11e fördelade genom ,trans-
27082: För såväl jordbruket som :iudusrtrin s'k!uHe pol'ltvägar ti:ll haillfilfiiUII'Ilia, rty därigeuom rel'-
27083: e'n järuväg mellan Yxpil.a; hamn och iruau- nås även en jämnare befolkningsfördelning
27084: d€:t be11eda stora utViecMingsmöjligheter, ·tiH uyrtt.a f.ör deill värdeslmpande produk-
27085: rty fö,rutom att linj1en Slkär •ett grusområdle, ltronen, jordbrukert; ·och indusil:rin.
27086: ;t.jänl±gt för baHastgrus för de ösJ:,erbot,t- G.aml,akarl,eby-Saal'~järvi hanan slkulLe
27087: niska ooh no~11a bandeil1a,11na, skär deu ävem. utgöra ·en '11tjämi!1ing i den osU'llda UJtv·eck-
27088: kronoslkogsmarlrer på c :a 6 mil sarrrurt ge- ling landets näiringsliv fåJtt rgenom a.tt j.ärn-
27089: iThom1öpre.r 1ett Slkogrilkt jordbruksom~åde, vägsbyggeu hi.ttills förlagts för mycket
27090: dä.r möjUghet :Dö·r oo 1önsam gruvdrift iclke söd!er- och ·Öist,erut. Om sagda hana och dess
27091: ä.r utes•lut1en, ~och där den odlad!e jorden räntabil.i:rtet ha faekmän 'På områdlet äv;en
27092: är ;t.ill )"titerl1ighet. uppdel1ad Ji, småbruk. urtJta1at sig mycket fördelalktigt. Sålun:da
27093: Denna uppdelning har icke skett i brist yttra1r jä.ruvägSSityrelsen i sirt:rt;. UJtlåta.nde år
27094: på odiingsba.r jmd, utan på grund av rutt 1929, då icim mind11e oo 37 järnvä.gspro-
27095: jorohruikiet idm löoor s1ig på lång;t aVIS:tånd jekt s·todo på dagordningen, att Gamlakar-
27096: från järnväg. Som ·@e.mpel kan :nämnas, l:eby-Suolahti-ba.nan är hiJE.gast byggd
27097: rutt c:a 40 proc. 1av dJe egentliga jordbru- och 'rut:t den i·fråga om det 'ekonomiska ut-
27098: ikarna inom ifråg.a.va;mnde r.ayon bo på et't bytlet står främS~t Mand aLla a1k.tuell.a järn-
27099: avstånd av 4 a 10 mil från nämnas.te järn- vägsprojekt samt att projektet var det
27100: vä.g. Denna bansträckning komme även atit 1enda som blivi't fullständigt undemök,t i
27101: få sltor betydels'e för landets jmdbruk och t:ellmiskt avseende.
27102: för den av sta,1Jen uppfö.rda sU'perfosfat- Vi äro full:t Öv·ertygade om, att därest
27103: fabriiken i Y xpiila haillfilfi jämte 1arndm in- llro~tnadsberäkningar,na på nytt skul.l:e rupp-
27104:
27105:
27106:
27107: 77
27108: 610 XII,22. - Kokkolan~Saarijärven rata.
27109:
27110: göras f.ör alla orool:is,erade jämvägsprojeikt vägsbyg.gen :denna ham.Siträciknrog upptages
27111: ,i f~ndet, så ikomme ränrt::abiliit.et•en för årt:er- i programmet. Vi ruro medvetna om att
27112: stående delen av Gamlakarleby-Suolahti det 'eikonomisika läg~et och brislten på bygg-
27113: hanan a:tt bli mycil~et fördelaiktigame j•äm- nadsma.terial främS1t järn nu är sådant,
27114: förd med a:nd,ra banor, sedan den dyrast'e aJtt man idre iil!U olllllidelbart ilmn upp.taga
27115: slträcikan är byggd mellan Sa~rijärvi och a;ndra järnvägsbyg.gen än va;d som är nöd-
27116: Suo1ahlti. Det:ta bet,mgas icke minst av atit vändigtt. för artJt utjämna de ;rubbninga;r,
27117: på den åt:erntående ba:nsiträcikan icl{Je före- som :liredsövere:nsikommelsen gjort åJ [a.ndets
27118: finnas nämnvärda brobyggnader, som järnvägsnäJt. Men då det är aJtt föl'!l1tse,
27119: höja byggnadslmSJtnadlerna och ~•tt ma:riiDen art;,t Jlege['1ngeiru nndJe,r denna riiksdagsperiod
27120: är jämn och lämplig så at't banvallsarhe- ikommer a;tt uppg·Öra 'en plan fö,r :nya järn-
27121: ten i stor omfattning kunde utföras med vä.gshy.ggen, ha vi v:el,a.t fästa :uppmärksam-
27122: användning a1v s. ik. Pellonraivausma:skiiller, heten på några allmänna synpunkter, som
27123: v;iJ.kelt förf•a.raill'de är ägna1t a.tt, i hög grad ta:la för ·en järnväg från GarrnJaka.r1eby
27124: nedbringa arbetskostnaderna. även vid järn- till Saarijärvi, ty det nuvamnde läget är så-
27125: vägsbyggen. dant atJt vårt land noga bör pröva, även
27126: Vid anJ.äggoode 1av nya jämvägsbyggen vid a.niläg.gande av nya järnvägar, vad som
27127: hör uppmärks.amheten fästas på hur det bäst gagnar 1an<Let, ty lk~et ha;r nogsa.mt
27128: hamnområCLe är besilmffrut, dlit ten ny järn- giv~t belägg på v·a.d 1en ikortsynt 'egoffi,tisk
27129: väg 1eder, om däil' fim.ns tillräckligt med politik kan medföra för omvälvningar till
27130: upplagspla:tser och UJtv·ecklingsmöjligh{)ter skada för landet.
27131: för nya anläggningar stora kostnader utan Med stöd av de1t ovoo anfö•rda fö11eslå
27132: artt medföras. I sist anty;tt avseende är vi fö11ty,
27133: Y xpila hamnområde det främsta. i· hela la;n-
27134: det, ,en omständighet oom hör beaktas i att regeringen i sin proposition
27135: deJtrt::a sammanha,ng. om byggande av nya järnvägar
27136: De saldigt grundade uppgifter vi här- måtte upptaga byggandet av en
27137: med lämnat om nylttan av ifrågavarande järnväg från Gamlaka.rleby till Saa-
27138: järnväg böra motsvara en förhoppning a,t.t rijärvi i anslutning t~'ll S1wlahti-
27139: vid uppgö.rande av pla;nen för nya järn- H aapajärvi järnvägsbygge.
27140: Helsingfors den 14 aprjil_ 1945.
27141:
27142: J. E. Hästbacka. Yrjö Hautala.
27143: Matti Lepistö. Albin Wickman:
27144: Kusti Eskola.
27145: 611
27146:
27147: Xfi,22. - Toiv. al. N:o 279. Suo-mennos.
27148:
27149:
27150:
27151:
27152: Hästbacka y. m.: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta Saa-
27153: rijärvelle.
27154:
27155: E d u s k u n n a 11 e.
27156:
27157: Viitaten vuoden 1938 va1tiopäivillä teh- koja satamiin voidaan supistaa sekä ulko-
27158: dyn lakialoit~teen n:o 38 perusteluihin sekä maankaupan että maan sisäisen tavarain-
27159: kulkulaitosvaliokunnan mietinnössään n:o 8 jaon rahtikustannuksia ja tehdä rautatei-
27160: vuoden 1944 valtiopäivillä antamaan lau- den vaunuston tehokkaampi käyttö mahdol-
27161: suntoon vas,taukseksi toivomukseen rauta- liseksi, mikä nyt on tuiki välttämätöntä.
27162: tien rakentamisesta Suolahden-Haapajär- Suunnitel,taessa uusia rautateitä on tär-
27163: ven rautatierakennuksen yhteydessä Kokko- keätä, että n. s. liikenne-maantieteelliset ra-
27164: lasta Saarijärvelle esitämme lisäksi seuraa- jait vedetään siten, että maan eri puolille
27165: vaa. muodostuu keskussatamia arvokkaine taka-
27166: Uusia rautateitä suunniteltaessa on myös maineen. Teollisuudelle ovat 'taloudellis-
27167: otettava huomioon, että nyt riehuvan maantieteelliset tekijät, kuten raaka-aineen
27168: maailmansodan tarkoituksena on ilmeisesti saanti ja kuljetuskysymys, mitä tärkeim-
27169: ollut koettaa voittaa maailmanmarkkinoi- mät kilpailukykyisen tuotannon aikaansaa-
27170: den herruus ja sen ohella saavuttaa entistä misessa. Arvoja luovaan tuotantoon kuu-
27171: täydellisempi tuotantokoneisto erilaisia .tar- luvwt ennenkaikkea maanviljelys ja teolli-
27172: peita varten. Perusajatuksena rautarteitä suus, jotka täydentävät toisiaan ihmisruu-
27173: rakennettaessa on myös alusta alkaen ollut miin jäsenten tavoin. Elinkeinoelämä on
27174: ulottaa nämä tiet niihin seutuihin, jotka suunnattava siten, että kotimainen tuotanto
27175: ovat ennen rautateiden aikaa jääneet osat- voi antaa tyydyttävän taloudellisen tulok-
27176: tomiksi paremmista kulkuyhteyksistä, mutta sen ja kestää kilpailun ulkomaisten tuottei-
27177: joilla siitä huolimwtta on kehitysmahdolli- den kanssa, ilman että siihen tarvitaan
27178: suuksia. Tämä on otettava huomioon, kun korkeita suojelustulleja tai avustuksia val-
27179: maassamme ryhdytään nyt jälleenrakenta- tion taholta. Eri maiden esimerki1t osoitta-
27180: maan sitä, mitä sota on hävittänyt. vat, ettei millään ole ollut sen käänteen-
27181: Kuten jo kaikki tiedämme, on sodan tekevämpi merkitys maan taloudelliselle ke-
27182: päätyttyä maallamme edessään raskas yh- hitykselle kuin rautatieverkostolla, joka
27183: teiskunnallinen rakennustyö. Silloin on hyödyttää maan eri osia ja edistää tava-
27184: niin pian kuin mahdollista uudisviljelyk- rainkuljetusta halvimmaUa tavalla. Useim-
27185: sillä ja uusilla teollisuuslaitoksilla korjat- missa tapauksissahan rahtiku8tannukset
27186: tava ja täydennettävä se, mitä sotavuosien vienti- ja tuontisatamiin kallistavat tava-
27187: aikana on menetetty, hävi:tetty ja päässyt lloiden hintoja ja pienentävät maan kilpai-
27188: rappeutumaan. Jälleenrakennustyössä on lukykyä maailmanmarkkinoilla.
27189: lähinnä tehokkaasti käytettävä hyväksi saa- Meidän maamme eri osien ta;loudellinen
27190: tavissa olevia tuotantovoimia, löydettävä kehitys on eri syistä ollut tähän asti san-
27191: uusia puunjalostusteollisuuden ja kaivos- gen epätasainen. Elinkeinoelämän paino-
27192: työn raaka~ainelähteitä sekä järkiperäisesti piste on jäänyt etelään. Liian suuri paino
27193: käytettävä jo nyt olevia. Eräs apukeino on myös pantu sille, että kaikki maan itä.-
27194: tällöin on rautatieverkosrtomme kehittämi- osaa koskeva•t _rautatiesuunnitelmat saatai-
27195: nen siten, että se mahdollisimman suuressa siin toteutetuiksi, usein syrjäyttämällä
27196: määrin hyödyttää arvoja luovaa elinkeino- maan muiden osien oikeutetut intressit.
27197: elämää. LyhentämäUä metsätuotteiden ja Nykyhetken vaikein ja samalla keskeisin
27198: muiden raaka-aineiden kuljetusetäisyyksiä kysymys .on, miten saada aikaan lopulli-
27199: rautatek'!en varsille ja pienentämällä mat- nen tasoitus maan eri osien välillä sekä
27200: 612 XI1,22. - Kokkolan-Saarijärven rata.
27201:
27202: lopullinen tuotannon j.a kuJ.utuksen tasa- tymiseen ja siten, että ne edistävät mu..n-
27203: paino ja vakavuus maamme taloudellisessa viljelyksen ja teollisuuden kehitystä sekä
27204: elämässä. Hen:kilökohtaisena mielipitee- huojentavat vienti- ja tuontitavaroiden
27205: nämme haluamme tässä yhteydessä esittää, rahtikustannuksi.a, ilman että ne mallitta-
27206: että tämä voidaa,n parhaiten saada aikaan, vassa määrässä vähentävät jo olemassa ole-
27207: jos maamme eri osat tulevat suurin piir- vien ra;tojen tuloja. Nämä näkökohdat on
27208: Itein tasa-arvoisiksi arvoa luovan tuotan- nyt syytä huomioida entistä enemmän, kun
27209: non lisäämismahdollisuuksia koskevassa ky- olemme rauhansopimuksessa Neuvostoliiton
27210: symyksessä, niin että maamme jokainen kanssa menettäneet niin suuren osan maa-
27211: osa voi muodostua hyödyliliseksi ra;ttaaksi tamme, viljeltyä ja viljelyskelpoista maata
27212: tuotantokoneistossa. sekä metsiä j·a metsämaita, ja kun meidän
27213: Rikas uusia arvoja luovan tuotannon ta- on täytettävä erhlaiset sodan aiheuttamat
27214: kamaa ja työkenttä sijai,tsee Ykspihlajan velvollisuudet ja myös elätettävä kansamme
27215: syväsataman ja n. s:. Keski-Suomen sisä- ahtaampien rajojen sisällä. Rautatie Yks-
27216: maan välissä. Tällä alueella on maamme pihlajan syväsatamasta sisämaahan auttaisi
27217: kannalta suuret taloudelliset kehitysmah- suuressa määrin korvaamaan nyt vallitse-
27218: dollisuudet, minkä takia sitä on käytettävä vat puutteet ja saattamaan 1aajan ja eri-
27219: hyväksi jälleenrakennus,työssä talouselä- laisista rawka-aineista rikka;an alueen sekä
27220: mämme saamiseksi tasapainoon ja va;kaal1e puunjalostuS- ja metalliteoJlisuuden kan-
27221: pohjalle. naLta täl'keäksi pyöräksi maamme uudessa
27222: Maamme parhaita satamia on Ykspihla- kehityksessä sodan päättymisen jälkeen, ei
27223: jan satama, joka jo kauan on vetänyt vain hyödyksi maamme tälle osa;lle, vaan
27224: ammattimiesten huomion puoleensa, mikä myös koko maallekin. Tahdomme erityi-
27225: käy. ilmi esim. satamakomitean mi.etinnöstä sesti korostaa, että koko maan kannalta on
27226: vuodelta 1925. Silloin ehdotettiin Ykspih- parempi, jos srutamiin johtavien kuljetus-
27227: lajan satamaa Keski-Pohjanmaan keskus- teiden tarjoamat kehitysmahdollisuudet ja-
27228: swtamaksi. Niin hyvin maanviljelykselle 'lmutuvat tasaisemmin, sil~ä siten saataisiin
27229: kuin teoillisuudelle .tuottaisi Ykspihlajan sa- myös väestö jakautumaan tasaisemmin, hyö-
27230: taman ja sisämaan välinen rautatie suu- dyksi tuotannolle, maanviljelykselle ja teol-
27231: ret kehitysmahdollisuudet, sillä paitsi sitä, lisuudelle.
27232: että linja leikkaisi sora-alueen, joka on Kokkolan-Saarijärven rruta merkitsisi
27233: sopivaa täyltesoraksi Pohjanmaan ja poh- tasoitusta siinä epäterveessä kehityksessä,
27234: joisilla rataosilla, se halkoo myös kruunun jonka maamme elinkeinoelämä on saanut
27235: metsämaita noin 6 penikulman pituudelta sen takia, että rautrutierrukennukset on .tä-
27236: sekä kulkee metsäisen maanviljelysalueen hän saakka sijoitettu liiaksi etelään ja
27237: kautta, missä on mahdollisuus kannattavaan itään. Sanotusta radasta ja sen kannatta-
27238: kaivostyöhön ja missä viljelty maa on kaut- vaisuudesta ovat ailan amma;ttimiehet ·anta-
27239: ta;altaan pienviljelyksiä. Näin ei ole ta- neet hyvin eduHisia lausuntoja. Niinpä to-
27240: pahtunut viljelyskelpoisen maan puut- teaa rautatiehallitus lausunnossaan vuonna
27241: teesta, vaan senvuoksi, ettei maanviljelys 1929, jolloin oli kokonaista 37 rautatie-
27242: kannata niin kaukana rautatiestä. Esimerk- suunnitelmaa päiväjärjestyksessä, että Kok-
27243: kinä voidaan mainita, että n. 40 % varsi- kolan-Suolahden ra;ta tulee halvimmaksi
27244: naisista maanviljelijöistä kyseessä olevassa ja että se ~taloudellisen hyödyn suhteen on
27245: piirissä asuu 4-10 perukulman päässä lä- ensimmäisellä sijalla kaikista ajankohtai-
27246: himmästä rautatiestä. Tämä rata tulisi sista rautatiesuunnitelmista sekä että suun-
27247: merkitsemään paljon maan maataloudeHe nitelma oli ainoa, joka oli täydellisesti tut-
27248: ja valtion Yikspih1ajan satamaan rakenta- kittu teknillisessä suhteessa.
27249: malle superrosfaattitehta;alle sekä muiLle Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että
27250: teollisuuksille, joita valtio ja yksityiset so- mikäli maamme kaikkien toteuUamattomien
27251: tavuosina ovat perustaneet. rautatiesuunnitelmien kustannuslaskelmat
27252: Rautatiehallitus on myös eräässä lausun- laadittaisiin uudelleen, tulisi Kokkolan-
27253: nossaan esittänyt, että uusia rautateitä Suolahden jälellä olevan radan kannatta-
27254: on rakennettava siten, että ne mahdollisim- vaisuus muihin ratoihin verrattuna paljon
27255: man suuressa määrässä myötävaikuttavat edullisemmaksi, sit,ten kuin kalliimpi rata-
27256: valtion ja yksityisten metsien arvon lisään- osa Saarijärven j·a Suolahden väHllä on
27257: XII,22. - Hästbacka y. m. 613
27258:
27259: rakennettu. Suuvessa määrin !tämä johtuu ei voida ryhtyä muihin kuin niihin rauta-
27260: siitä, että jälellä olevalla rataosalla ei ole tierakennuksiin, jotka ovat välttämättömiä
27261: mainittavia siltarakennuksia, jotka kovatta- tasapainon palauttamiseksi niihin häiriöi-
27262: vat rakennuskuSitannuksia, ja että maasto hin, joita rauhansopimus on aiheuttanut
27263: on tasaista ja soveliasta rntavallitöiden suo- maamme rautatieverkostossa. Mutta kogka
27264: rittamiseksi suurelta osaltaan n. s. pellon- on odotettavissa, että hallitus tämän edus-
27265: raivaus:koneit!la, mikä on omiaan suuressa kunnan aikana laa;tii uusia raurtatieraken-
27266: määrin supistamaan työkustannuksia myös nuksia koskevan suunnitelman, olemme tah-
27267: rautatiera:kennuksilla. toneet kiinnittää huomiota muutamiin ylei-
27268: Uusia rautatierakennuksia suunnitel- siin näkökohtiin, jotka puhuvat Kokkolan
27269: taessa on kUnnitettävä huomiota siihen, -Saarijärven rautartien puoiesta. Ny:kyin~m
27270: minkä laatuinen se satama-alue on, johon ~tHanne on sellainen, että maamme on !tar-
27271: uusi rautatie vie, onko siellä riittävästi va- koin harkittava myös uusia rautateitä
27272: rastopaikkoja sekä kehitysmahdollisuuksia suunniteltaessa, mikä parhaiten hyödyttrtää
27273: uusille laitoksi~le ilman suuria kustannuk- maata, sillä sota on riittävästi osoittanut,
27274: sia. Viimeksi mainitussa suhteessa Ykspih- mitä mullistuksia ja vahinkoja lyhytnäköi-
27275: lajan satama-alue on maamme ensimmäi- nen egoistinen politiikka voi maalle ai-
27276: nen, s.eilffia, johon tässä yhteydessä on kiin- heuttaa.
27277: nitettävä huomiota. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27278: Kyseessä olevan rautatien hyödystä tärten siis,
27279: antamiemme ,asiallisesti perusteitujen tieto- että hallitus uutta rautatieraken-
27280: jen pitäisi olla riittäviä toivomukselle, että nusohjelmaa koskevaan esitykseensä
27281: uusia rautatierakennuksia suunniteltaessa ottaisi rautatien rakentamisen Suo-
27282: tämä rautatie otettaisiin ohjelmaan. Olemme lahden--Haapajärven rautatieraken-
27283: tietoiset siitä, että maamme taloudellinen nuksen yhteydessä Kokkolasta Saari-
27284: tila sekä rakennusaineiden, ennenkaikkea järvelle.
27285: raudan puute ovat sellaiset, että nyt heti
27286: Helsingissä huhtikuun 14 päivänä 1945.
27287:
27288: J. E. Hästbacka. Yrjö Hautala.
27289: Matti Lepistö. Albin Wickman.
27290: Kusti Eskola.
27291: 614
27292:
27293: XII,zs. - Toiv. al. N :o 280.
27294:
27295:
27296:
27297:
27298: K. Eskola y. m.: Määrärahasta satamaradan rakentamista
27299: varten Ylivieskan asemalta Ryöppäiin merisatamaan.
27300:
27301:
27302: E d u s k u n n a 11 e.
27303:
27304: Viitaten rahaasia-aloitteeseen n :o 15 talousarvioesitykseen 36 miljoonan
27305: (1944 vp.) j,a lakialoitteeseen n:o 27 (1944 markan mäiirärahan normaaliraitei-
27306: vp.) ehdotamme eduskunnan päätettäväksi sen satamaradan rakentamiseen Yli-
27307: toivomuksen, vieskan asemalta Ryöppäiin merisata-
27308: että hallitus ottaisi vuoden 1946 maan.
27309: Helsingissä huhtikuun 14 päivänä 1945.
27310:
27311: Kusti Eskola. Antti A. Koukkari.
27312: Yrjö Hautala. Eino Möttönen.
27313: J. Pyörälä. Heikki Simonen.
27314: 615
27315:
27316: XII,24. - Toiv. a.I. N :o 281.
27317:
27318:
27319:
27320:
27321: Pyörälä y. m.: Toimenpiteistä rautatien rakentamiseksi Vi-
27322: hannin asemalta Alpuan kylään Vihannin pitäjässä.
27323:
27324:
27325: E d u s k u n n a 11 e.
27326:
27327: AJankohtaisena ja kansantalouden kan- v~tsemruan valtavia maar1a soraa ja tämän
27328: nalta huomionarvoisena kysymyksenä on kautta voitaisiin kaupunkien rakennustoi-
27329: otettava esiHe normaaliraiteisen noin 14 km mintaa.kin suuresti helpottaa.
27330: pituisen sivuradan rakentaminen Pohjan- Myöskin Arlpuan kylän rtakama.at ovat
27331: maan radalta Viliannin ·asemalta Alpuan erittäin metsärikkaita seutuja, joista vuo-
27332: kylään. Radan rakentamisen tärkeänä ai- sittain tuodaan kymmeniä tuhansia kuutio-
27333: heena on Alpuan kylän vieressä sijaitseva metrejä halkoa y. m. puutavarara yleiseen
27334: noin 450 ha suuruinen polrttoturvesuo, joka kulutukseen. Rautatie puutavarakuljetuk-
27335: tutkittaessa on huomattu suurelta osaltaan sen kannalta:kin katsoen olisirtarpeellinen ja
27336: sisäLtävän aina 4 m vahvasti ensiluokkaista tulisi epäiLemättä vaikuttamaran helpott·a-
27337: raaka-ainetta, josta on laskettu tulevan 5- vasti kireään polttoainetilanteeseen.
27338: 6 milj. kuutiom. polttoturvetta. Suolle on Tässä yhteydessä on mainittava, etJt,ä
27339: jo alusta:vasti rakennettu tehdasrakennuk- maasto kyseellisen radan rakentamiseHe on
27340: sia koneellista polttoturpeen valmistusta erittäin suotuisa, pelkikää hiekkakangasta
27341: varten ja !kuuluu alue ny;kyään toiminimi eikä tarvita rakentaa, ainoatakaan siltaa.
27342: Veljekset Åströmille Oulusta. Varma myöskin on, että toiminimi Veljek-
27343: Toisena tärkeänä aiheena radan raken- set Åström osallistuu huomattavalla osalla
27344: nukselle on Alpuan kylän kohdalla sijait- rakennuskustannuksiin, kun polttoturpeen
27345: seva korkea, noin 15 km pituinen vuori, kuljetuskysymys muuten tuottaa suuria vai-
27346: joka sisältää miljoonia kuutiometrejä aivan keuksia ja tulee kalliiksi.
27347: erinomaista monilaatuista soraa, joka sopii Edelläolevaan viitaten pyydämme ,kun-
27348: rautateiden tarpeisiin kuin myöskin raken- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
27349: nuksiin, betoni-, tiili- y. m. soraksi. Kun väksi toivomuksen,
27350: saatujen tietojen mukwan vaWonrautatiet
27351: ilwko Pohjois-Suomessa kärsivät kuunoHisen että hallitus toimittaisi tutkimuk-
27352: soran puutetta, niin ottamalla nämä valta- sen ,normaaliraiteisen noin 14 hm:n
27353: vat sora-alueet liikennepiirin yhteyteen si- pituisen sivuradan rakentamisesta
27354: vuradan ra:kentamis~m avulla, sor·an tarve Pohjanmaan radalla V ihannin ase-
27355: Pohjois-Suomen rautateillä tulee tämän malta Alpuan kylään ja antaisi ai-
27356: kautta melkein ainiaaksi poistetuksi. Myös- kanaan esityksen Eduskunnalle m-
27357: kin lähikaupunkien suuresti elpyvä raken- dan rakentamisesta.
27358: nustoiminta tulee lähitulevaisuudessa tar-
27359: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1945.
27360:
27361: J. Pyörälä. Kusti Eskola.
27362: Antti A. Koukkari. M. 0. Lahtela.
27363: Yrjö Hautala. J. E. Pilppula.
27364: T. N. Vilhula.
27365: 616
27366:
27367: XII,z5. - Toiv. al. N :o 282.
27368:
27369:
27370:
27371:
27372: Salo: Rautatie,n rakentamisesta Puolangan kaoliinialueeUe.
27373:
27374:
27375: E d u s ik u n n a ll e.
27376:
27377: Kuten tunnettua,, itodietlt.iin noin p.a<rikym- (50 ikm) !lähimmä;Ltä PaJ.mmon ra.utartJi,ease-
27378: meu~tä VlUOitta rt::aikaperin Kainuussru n. s. mwLta,. Tavarailli .raskauden v,uoksi itu'loo sen
27379: v,ailikeallJ saVien (ilmiOliti!ruim) ~esrntymiä. T<ut.- kuljetus a.utoil.1a !lmJ.liiilmi, ikiun kuJ.j,eltustie-
27380: ikiiJtt.a,esoo toCLetttiin PUJol<angau kunnan ikin (Kiehimän moontille) on lta.va:hlåsta
27381: a:l.ueell:a sanottua miuel.'lllaHru }.öy:tyväu !laa- ,:rnäftriSieiiDpi. Ainoo oilkea ja l1.<ehokas relt-
27382: joja ja vruhvoja. iloormiksia. Nykyis.im.. on sa- kaisu ikuljetuiksen järjesttänriseksi on joko
27383: notut ikaoliinia:lluoot oston ja va:llta.uiksen normaail::it- taru ik:ap<ea,rn:Lt,eisen mutart:Len cr.>a-
27384: kautta jou/tunoot Pa1raiSitlen Kal.ikkiosaike- kentaminen joko Oulun-Nurmeksen rau-
27385: ybtiä<1le joka ail.oittllla ath:ooeUaallJ ikaivOSJtyön tatieltä 1tai Kontiomäen-Hyrynsalmen ra-
27386: niin piam kun työväen- y. m. rakennukset dalta, matka molemmilta n. 40 km.
27387: ova;t valmisltuneet. Pian saa.nemme siis Edellä olevaan nojaten ·ehdotan 'eduskun-
27388: toivoa, että niimooiln huomaittarva rahaerä nan hyväiksytttäväiksi :toiv;omuiks,en,
27389: ikiun 40-50 mhlj, mk v.uositrt:a;in., milkä
27390: ulkoisen kaoliinin !tu<Ointiitn on mennylt, jää että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27391: lkoitimaaha.n. Kotoäsen raaka-aineen käyt- toimenpiteisiin joko normaali- tai
27392: töön siirtym'hllJeu ikäy muutoo p.aOOolliiseiksi- kapearaiteisen rautatien rakentami-
27393: lkin, sHlä sotMllikanta vähemltyllie.en ltonnislton seksi Puolarngarn kaoliinialueelle sopi-
27394: pu.ure sa.lEtii maahrun tuotavaksi vain kaik- vaksi katsomaUaan asemalta Oulun
27395: kein välittämäutömintä. -Nurmeksen rautatieltä tai mahdol-
27396: Pahin haitt;ta Puolangan ikaoliinin käy- lisesti Kontiomäen--Hyrynsalmen ra-
27397: tölle on iku:ilte'!likiln teSMillltymäu ,e,täisyys dalta.
27398: Helsiilllgissä 20 päivänä huhrtikuu,ta 1945.
27399:
27400: S. Salo.
27401: 617
27402:
27403: Xfi,26 - Toiv. al. N :o 283.
27404:
27405:
27406:
27407:
27408: Pääkkönen y. m.: Rautatien rakentamisesta Sotkamon ase-
27409: malta Kuhmoon.
27410:
27411:
27412: E d u s k u n n a ll e.
27413:
27414: Sil~oin kun Kontiomäen-Nurmeksen rata- syistä ole voitu hakata, varsinkaan pientä
27415: osa1la oleval:ta Vuokatin asemalta rakennet- tavara:a.
27416: tiin pistoraide Sotkamoon, esitettiin toivo- Myöskin pitäjään tuotavan tavaran iJml-
27417: muksia radan jatkamisesta Kuhmoon. Tätä jetukse.t helpottuisivat j,a vältyttäisiin pit-
27418: asiaa ei ole myöhemminkään unohdettu, kien maantiemwtkojen kuljetusten vuoksi
27419: vaan on tämä rautatiehanke ollut esillä Kuh- suoritetta:vista rahtia:vustuksista. Muuten-
27420: mon kunnan kunnanvaltuuston aloitteesta kin rautatien avuHa: helpotettaisiin talous-
27421: vuosien 1929-1931 aikoihin, jolloin kun- elämän kehitystä ja saataisiin mahdolliseksi
27422: nanvaLtuuston pyynnöstä rautatiehallitus sellaistenkin taloudenhaarojen ,elpyminen,
27423: toimitti puoli'koneellisen ja taloudellisen mihin nykyisin ei ole mahdollisuutta.
27424: ·tutkimuksen rautartien rakent·amisesta Sot- Rautatien tarjoamien mahdollisuuksien
27425: kamosta Kuhmoon. kautta voidaan myöskin ottaa Outojoen ja
27426: Tällöin oli esitetty 'laskelmia radan kan- Lentuan koskien koskivoimat yhteiskunnan
27427: nattavaisuudesta, mitkä osoittivat hankkeen pa.lvelukseen ja tehdä tämän kautta mah-
27428: edullisuuden. dolliseksi pienteollisuuden harjoittaminen
27429: Nykyisin on kaiken pienen puutavaran paikkakunnaHa.
27430: kysyntä viimeisten vuosikymmenien aikana Aloitteen muodossa ei voida kaikkea
27431: huomattavasti lisääntynyt, mutta on täHai- sitä tuoda esille, mikä asiaan vajkuttaa eikä
27432: sen puutavaran uitto pitemmillä matkoilla se lienee tarpeellistakaan sen vuoksi, että
27433: hankalaa ja sen hukkumisprosentti suuri, jo toimitettu tutkimus osoitta·a ratahank-
27434: varsinkin koivupuulle. T,ämän vuoksi on keen kannattavaisuuden ja lopullinen tut-
27435: pienen puutavaran hakkaus ja uitto kulu- kimus selvittää sen lopullisesti.
27436: tuspaikoille kannattamatonta. Autolmlje- Edellä esitettyyn viitaten rohkenevat
27437: tuksetJkaan eivät maJtkoj-en pituuden vuoksi all(Jkirjoitta.neet :eduskunnan päätettäväksi
27438: voi tul:la kysymykseen suuremmassa mää- kunnioittaen esittää toivomuksen,
27439: rässä mutatielle ja kulutuspaikkoihin, var-
27440: sinkin nykyisen autokannan aikana. että hallitus ottaisi ensitulevaan
27441: Kuhmon kunnan alueella olevilla laa- rautateiden rakennusohjelmaan rau-
27442: joi11a metsämailla on vielä suuret a~ueet tatien rakentamisen Sotkamon ase-
27443: aivan koskemattomia metsiä, joita ei uitto- malta K uknwon.
27444: matkojen p]tuuden vuoksi kannattavaisuus-
27445: Helsingissä huhti·kuun 18 päivänä 1945.
27446: 1
27447: Eemil Pääkkönen. Yrjö Hautala.
27448: T. N. VUhula. Eetu Karjalainen.
27449: Lauri Riikonen.
27450:
27451:
27452:
27453:
27454: 7S
27455: 618
27456:
27457: XII,21. - Toiv. al. N:o 284.
27458:
27459:
27460:
27461:
27462: Vilhula y. m.: Suomenlahden-Päijänteen-Saimaan kana-
27463: van rakentamisesta.
27464:
27465:
27466: E d u s kun n a 1 J.e.
27467:
27468: LiåJkenne- ja kulje1tuooilojen ikleh]ttämi- Seudut, joiden kau1tta kanava1t olisi m-
27469: seksi on yl,eensä ilmiiklissa. maåss'a pyri.tty ,m- roennetitava samoinikum krunav:iJen suuruus
27470: iklen~tam;a:an kanavia niin suunessa määrin olisi luonnollisesti selvitettävä yksityiskoh-
27471: kuin tähän on ollut mahdolli:suwksi:a. Nä]n ,ta;isoo tutlkimuks'elli avuUru. Tässä yhtey-
27472: on oHut ooi.an laillt:a myöskin niissä maåssa, dessä olisi myöskin tutkittava, mahdOill:isuu-
27473: joissa luonnonsuhteet pitkine talvineen ovat det vo]tais]]nik:o ja mi1ten Päijänt~estä poh-
27474: meildän olojamme va:staam11t. My~öslkin joiselen olevat vesisltöt wi:rua Ee5Jteileesoon
27475: meillä rbuhansien järvien maassa on ikama- sooJclm yhdiJstää samaan ka.navaverkostoon.
27476: via pyritity raiklentamaia.n ja täitä toimin- T·eiklnill<isesti täHaisen krunavavm-ikoston
27477: rtJaa olisi 'edeU•eenikån j 1alt~mttava. Ja nimen· luominen on mahdoll<isrta, ja mitä lta:aB it1J!l,eie
27478: omaan 1tällä he·tlkdlä, jolloiin tärk,ein ikrulla- :työn taloudellisoon puoleen, ei tämänikääm.
27479: vamme, Saimaan ikanava, on jo:tlJtrmut pois 1tarvitsisd, pelotltaa, s1Uä työ olisi lluonnoilli-
27480: käytöstä, on aså.,a ituHut meillä varsin ajan- seslti suunnitelrtava. suoritettavaksi riittävän
27481: kohtaiseksi. S<a,imaan kanavan mernertys pitkän ajan kul,uessa. Huomaltrtava myös-
27482: olisi pyritrtävä korvruamaan. Tämä voisi kin on, 1että tä:llaisoo suunnitclillllitll ltoteut-
27483: tapahtua siten, 1että suurimmat siSaJa·r- ltamis,elila tulisi kaikissa oLosuhteissa jwtk:u-
27484: v,emme yhdås1tettäisiin ikanavaH,a IIliel'leen. vwsti ol·emaam: moon taloudeHe m1tä suurin
27485: Tällaisia, sisäv·esiä ova.t ennen ikaikikea merkitys, kun maan eteläosa Suomenlah-
27486: Saåmaa ja. PäijänmJe. Parhailten voiJtaJisiin desta ,wina 300-500 km: n etäisyydelle
27487: Saimaan kanavan meneltys :lmrvmta si:tem, sa:a:kka ;tulisi v~esiikuij<etluiksen kautta yhdås-
27488: että Suomenlahti yhdistert;täisiin kanavalla tetyksi mereen.
27489: Päijänt,eeseen jru tämä €delleen SaJimaa- Edellä esitetyn perusrtJe:elila 1ehdotaillllllle
27490: seen. Täll.ai~en lmnav:ave:l'koston ikaUJtta kunnioittaen eduskunnan pääitettäväksi
27491: saamettaisiin yksi maamme !t,ärkeimmistä toivomuks1en,
27492: ta:1ouoolweista, sisämaa, meren yhteyteen.
27493: Tä:llä ·tulisi olemaan, ottaen huomioon v~esi että hallitus laatisi kiireellisesti
27494: kuljetuksen hrulpuus muuhun ku[jetukse'en suunnitelman Suomenlahden yhdis-
27495: verrattuna, vars1n suuri merkitys Keski- tämisestä kanavalla Päijänteeseen ja
27496: Suomen, Sav;on, Kiarjalan j:a itä~en Hä- sen kautta Saimaaseen sekä ryhtyisi
27497: meen talouselämäUe, miinkä !isäksi sillä toteuttamaan suunnitelmaa niin no-
27498: olisi laajaikanltoinen merkitys ikoiko maan ta- peasti kuin taloudelliset edellytyk-
27499: loudeUe. E:tenlkin ~raska:an ;tawaran, ikuten semme sallivat ja että samassa yh-
27500: puuraruka~allineen j1a myöskin valmiiden teydessä selvitettäisiin myös kysy-
27501: tuotte1den ikulj,eltus trnmi vesiteiise huoiiOOJt- mys siitä, voitaisiinko ja miten Päi-
27502: tavast] halVIemm:ailmi kuin muuta ikulj,etus- jänteestä pohjoiseen oleva Keiteleen-
27503: tapaa käyt,täen ja va<iikutta.ilsi ~ilmeis,esfti vesistö yhdistää samaan kanavaverk-
27504: korOittavasti myöskin puuraaka-aineen hin- koon, sekä anta.isi asiasta esityksen
27505: toihin. Eduskunnalle.
27506: Helsingissä 9 päivänä huhtiikuwta 1945.
27507:
27508: T. N. Vilhula. Vihtori Vesterinen. 0. Peltonen.
27509: 619
27510:
27511: XII,28. - Toiv. al. N:o 285.
27512:
27513:
27514:
27515:
27516: -Kulovaara y. m. : Määrärahasta Turun uuden lentokentän
27517: rakentmmista varte,n.
27518:
27519:
27520: E d u s k u n n a ll e.
27521:
27522: Turun !kaupungissa sijaitseva lentokenttä entistä parempi. Uuden kentän alustavat
27523: on ensimmäinen siviili-ilmailua palveleva kustannusla$:elmat päättyvät n. 60<---70 mil-
27524: lentokenttä maassamme. Tämän johdosta joonaan markkaan.
27525: on luonnollista, etteivät ne va:atimukset, Puolustusvoimien kotiuttamisen yhtey-
27526: jotka kentälle sitä rakenne>ttaessa asetettiin, dessä syntyneen työttömyyden torjumiseksi
27527: enää vastaa nykyaikaisen lentoliikenteen otettiin tämän n. s. Ruskon lentokentän
27528: tarpeita:. Lentokoneitten nopeuden kasvu I'akentaminen työttömyysohjelmaan. Sen
27529: ja raskaitten tyyppien käytäntöön otto on jä:llreen kun Turun kaupunginvaltuusto oli
27530: asettanut lentoikent~lle aikaisemmin täysin tammikuun 3 päivänä 1945 suostunut osal-
27531: arvaamattomia vaikeuksia. Kenttien kanto- listumaan uuden kentän rakennustöihin
27532: kyky ja kiitoteiden pituutta koskevat mää- 10% :illa, kuitenkin korkeintaan 16 miljoo-
27533: räykset ov;at tulleet aikaisempiin verrat- nalla mal'kalla ja ehdolla, että kaupunki
27534: tuina. paljon va:ativimmiksi ja aikaisempi saa entisen lentokenttäalueen, jonka kau-
27535: aj81tus vesHentoliikenteen ja maalentoliiken- punki omistaa, takaisin vapaaseen halliin-
27536: teen yhteistyöstä on osoiUautunut käytän- taansa, myönsi valtioneuvosto kentän raken-
27537: nössä täysin paikkansapitämättömäksi. Ja nustöiden aloittamiseen 20 miljoonan mar-
27538: tälle viimemainitulle näkökohdalle on Tu- kan määrämhan. Tämän turvin onkin ken-
27539: run lentokentän paikkaa aikaisemmin maa- ·tän ralrennustyöt pantu aluHe valtion työt-
27540: rättäessä •annet,tu varsin huomattava mer- tömyystyönä. Työt ovat tähän mennessä
27541: kitys. kuitenkin edistyneet varsin hitaasti, 1työssä
27542: Kun siis Turun kenttä ei en.,ää vastaa ny- kun on ollut n. 300 miestä, eikä työnteki-
27543: kyailmisen ·lentoliikenteen sille asettamia jäin määrää eräiden teknillisten vaikeuk-
27544: vaatimuksia, on jo pitemmän aikaa valtion sien twkia ole voitu huomattavasta työvoi-
27545: viranomaisten taho>lta tutkittu mahdolli- matarjonnasta huolimatta lisätä. Kun kui-
27546: suuksia olosuhteiden parantamiseen. Täl- tenkin nykyaikaisen lentokentän aikaan-
27547: löin on todettu, ettei nykyistä kenttää voida saaminen Turun lähiympäristöön on koko
27548: asemans·a ja maanlaatunsa takia laajennus- maan siviililentoliikenteen kannalta ehdot-
27549: ja vahvistustöiden avulla kunnostaa nyky- toman välttämätöntä, olisi harkittava mah-
27550: ajan vaatimusten mukaiseksi. Näin ollen dollisuuksia rakentaa kent>tä varsinaisena
27551: on ollut pakko koettaa löytää kokonaan uusi va:ltion työnä, jolloin kentän va;lmistuminen
27552: alue, jolle ra!kennettaisiin täysin nykyaikai- ei olisi yhtä suuress'a määrässä ~iippuvai
27553: nen raskastakin lentoliikennettä palvele- nen työmarkkinoiden heilahduksista. Ken-
27554: maan kykenevä lentokenttä. Tähän tarkoi- tän valmistumista olisi kiirehdi.ttävä nimen-
27555: tukseen sopiva alue onkin löydetty n. s. omaan siitä syystä, että lähiaikoina päätty-
27556: Ruskon numme1ta. Paikka sijaitsee kau- vän maailmansodan jälkeen 1tulee siviili-
27557: pungin pohjoispuoleHa n. 6-8 km etäisyy- ilmailu varmaan ennen näikemättömällä
27558: deHä siitä. Maasto on tarkoitukseen varsin tavalla kehittymään ja eri maiden ja maan-
27559: sopivaa nummimaata, joten kentän kuivaa- osien välille tuHaan avaamaan uusia lento-
27560: minen ei tule tuottamaan vaikeuksia. Uusi linjoja. LuonnoHista silloin on, että myös-
27561: kenttäalue sijaitsee myöskin jossain määrin ikin meidän mMssamme tulee olla kenttiä,
27562: korkeammal:la nykyistä kenttää, ja on si- jotka voivat vastaanottaa val>bamerentalmi-
27563: ten lentoliikenteen kannalta tarkoitukseen senkin lentoliikenteen, jotta maamme ei
27564: 620 XII,2s. - 'furun lentokenttä.
27565:
27566: jäisi tästä syystä syrJaan uusien lentoreit- täytyä oman saamattomuutemme takia tässä
27567: tien suuntia vahvistettaessa. Yhtä luonnol- kilpailussa syrjään.
27568: lista myöskin on, että :tä:llaisen kentän tu- Kail.,keen edellä olevaan viitaten pyy-
27569: 'lee sijait,a Lounais-Suomessa, koska lento- dämme me allekirjoittaneet kunnioittaen
27570: yhtiö't lännen ja idän välillä ,luonnollisim- esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27571: min kulkevat juuri tätä tietä. Kentän tu- muksen,
27572: lee myöskin sijaita lähellä suurehkoa kau-
27573: punkia, jotta matkustajahuolto voidaan että. hallitus kiit·eellisesti antaisi
27574: järjestä:ä mahdollisimman hyvin. Näitten Eduskunnalle esityksen määrärahan
27575: periaatteiden mukaan on naapurimaamme ottamisesta lisäyksenä kul'U!Van vuo-
27576: Ruotsi valrrnistautunut osallistumaan maail- den tt~lo- ja menoarvioorn Turun
27577: man lentoliikenteen järjestelyyn, eikä uuden lentokentän rakentamista var-
27578: meiHä olisi missään tapauksessa varaa jät- ten.
27579: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1945.
27580:
27581: Urho Kulovaara. Jaakko Hakala.
27582: Vihtori Metsäranta. Eino Möttönen.
27583: Lennart Beljas. Cay Sundström.
27584: Aino Malkamäki. Nils Meinander.
27585: Alpo Lumme. Albin Wickman.
27586: 621
27587:
27588: XII,29. - Toiv. al. N :o 286.
27589:
27590:
27591:
27592:
27593: Myllymäki y. m.: lViaantien rakentamisesta Espoon Juppe-
27594: rin--Dalsvikin asuntoalueelta Kilon aseman suuntaan.
27595:
27596:
27597: E d u s k u n n a ll e.
27598:
27599: Kuten tunnettua on Espoon kuntaan Hel- naisten asukkaiden kullmmatka, joiden työ-
27600: singin pitäjän raja-alueelle viime vuosien paikka on Leppävaarassa tai Kilossa.
27601: aikana muodostunut Jupperin ja Dalsvikin Jos Dikotie tämän esityksen mukaisesti
27602: taajaväkinen asutusalue. Alueen asukasti- yhdistäisi Jupperin ja Dalsvikin pals,toitus-
27603: heyttä osoittaa jo se seikka, että Jupperin alueet Helsinkiin, lyhenisi matka Helsin-
27604: alueelle on erotettu 304 ja Dalsvikin alueelle kiin 12-13 kilometriin.
27605: 598 asuntotonttia. Useimmat näistä on täy- Välttämätöntä myöskin on, että Jupperin
27606: sin valmiiksi rakennettu. V·akinaisina asuk- palstoitusalueella sijaitsevat Tammipääntie,
27607: kaina alueilla on useita satoja rt:,yöläisper- Palomäentie, Niitt,tytie ja Kuusitie sopivaan
27608: heitä, joitten päämiehet hankkivat perheil- kDhtaan rakennetun välitien avulla liitettäi-
27609: lensä toimeentulon pääasiassa rteollisuus- siin huippuosastaan yhteen.
27610: y. m. kanpunkilaiselinkeinDista Helsingin On selvää, että tiekysymyksen ratkaisulla
27611: kaupungissa, Kilossa tai Leppävaarassa. edellä selostettuun 'tapaan on Jupperin ja
27612: Tämän asutusalueen tieolot Dvat jatku- Dalsvikin asutusalueen monisataiselle väes-
27613: vasti perin ,takapajuisella kannalla. Matka tölle aivan ·ensi•arvoinen merkitys. Lisäksi
27614: esim. Jupperista Helsinkiin on suoritettava tiekysymyksen tällainen ratkaisu johtaisi
27615: kulkemalla aluksi useita kilometrejä aivan siihen, että nekin asutusalueen palstan omis-
27616: päinvastaiseen suuntaan Hämeenkylään tai tajat, jatka huonojen kulkuyhteyksien
27617: toista tietä niinikään vastakkaiseen suun- vuoksi ·eivät ole vielä halunneet rakentaa
27618: taan Viherlaaksoon, ja sitten kie11tiien Pi- pah~tojaan rtai ovat rakentaneet niille ai-
27619: täjänmäen kaut1ta Helsinkiin. Täten tulee noastaan kesänviettomajoja, heti kunnos,tai-
27620: matka Jupperista ja Dalsvikista Helsinkiin sivat ja rakentaisivat palstoilleen kautta
27621: n. 20 km:n pituiseksi•. Perheen päämiehen vuoden asuttavia asuinrakennuks~a ja siir-
27622: jokapäiväistä edestakaista matkaa Helsin- :tyisivä;t perheineen niihin, mikä merkitsisi
27623: kiin voitaisiin kuitenkin lyhentää n. 5-6 osaltaan huomattavaa helpoitusta pääkau-
27624: kilometrillä, jos suora tieyhteys rakennet- pungin nykyisin vaikeassa asuntotilanteessa
27625: taisi·in Helsingin kaupunginhallituksen ja olisi sosiaaliselta kannalta muutenkin
27626: suunnitteleman n. s. Tarvon tien avulla Hel- suositeltavaa. Ehdottamamme tien rakenta-
27627: singistä Etelä-Leppävaaran kautta Kiloon minen antaisi lisäksi hyödyllistä ja tuotta-
27628: ja siitä pohjoista kohti Jupperin ja Dals- vaa työtä kaupungin ja sen lähialueiden
27629: vikin palstoitusalueiden rajalla sijaitsevan työttömälle väestölle. Asutusalueen väestön
27630: Snellbackan tilan kohdalle. Tältä Snell- huonot kulkumahdDlli.suudet pääkaupunkiin
27631: backan ,tilan kohdalta haarautuisi tie kah- ja toimipaikkoihinsa yleensä ovat muodDstu-
27632: teen suuntaan, lännenpuoleinen haarautuma neet erikoisen sietämättömiksi nykyisenä
27633: kulkisi Dalsvikin yhdyskunnan keskustaan ajankohtana, jolloin kulkuvälineinä on jou-
27634: ja toinen haarautuma jatkuisi Jupperin duttu käyttämään epävarmoja puukaasutin-
27635: tieverkoston yhteyteen Niitty- ja Tammi- autoja, jotka aina ovat ylikuormitettuja ja
27636: pääntietä pitkin Kaivostien ja Tammipään- kulkuvuoroiltaan epävarmoja, jotenka ku-
27637: tien risteykseen. kaan työhön menijä ei milloinkaan voi olla
27638: Täten lyhentyisi myöskin usealla kilo- varma työpaikalleen pääsySitään työajan
27639: metrillä niiden Jupperin ja Dalsvikin vaki- alkamishetkellä. Tällainen huono kulkuyh-
27640: 622 XII,29. - Espoon Jupperin-Dalsvikin tie.
27641:
27642: teys on osaltaan tava•ttomasti lisännyt vähä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27643: varaisen asujamiston jo muutenkin kohon- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27644: neita toimetJntulo:kustannuksia.
27645: Kyseessä olevan oikotien rakentamisesta että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
27646: toivovat myöskin Leppävaaran liitoalueen ja sen valtatien rakentamisesta Espoon
27647: Jupperin asutusalueen välillä sijaitsevan Jupperin---Dahlsvikin asuntoalueelta
27648: Trastmossan huvilayhdyskunnan asukkaat Kilon rautatieaseman suuntaan ja
27649: olevan itselleen suuren avun, sillä heidän on ryhtyisi kii1·eellisiin toimenpiteisiin
27650: nykyisin pakko käyttää yksityisiä tilusteitä tämän tien aikaansaamiseksi.
27651: päästäkseen yhtey.teen Leppävaaran, Kilon
27652: ja pääkaupungin kanssa.
27653: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
27654:
27655: Lauri Myllymäki. Hugo Manninen.
27656: Aaro Uusitalo. Johan Toivo Järvinen.
27657: Konsta Talvio. Toivo Lång.
27658: Olga Virtanen. Paavo Leskinen.
27659: Vilhelm Riihinen. Wihtori Metsäranta.
27660: Arvo Riihimäki. Juho Hukari.
27661: Ville Puumalainen.
27662: 623
27663:
27664: XII,ao. - Toiv. al. N :o 287.
27665:
27666:
27667:
27668: E. Pesonen y. m.: Maantien rakentamisesta Heinolan kir-
27669: konkylästä Kukkola,n tienhaaraan Sysmän-Kalkkisen
27670: maantiellä.
27671:
27672: E d u s k u n n a 11 e.
27673: Sysmän ja HeinoLan väliruoo iUikenrue on näiltä aluehlta puutavaran ja ~elirut.ar~ei
27674: ol.lUit jatlmvami V1eJ1ralte.n hankalaa, van- den kuljetuks,eHe rautra:tiel'le ja samalla yhä
27675: han, kape8in, mäkisen ja reri:i:JtäJin mutkai- rlaajenevalle Heinolan teollisuusyhdyskun-
27676: sen ma:anti,e,n johdosta. Viime vuos>ina :na.Ue. Täten uus] :ti,e moneHa 1tavalla a.n-
27677: jrutJkuvasti Jisääntynyt lii:i.kJmme on :asettanut ta.is'i pa.iikkaJl;:;unnan 1taloud:eHisell:e Jrehityk-
27678: . nylkyisiHe mootlt.oriajoneuvoirUe aivan. voit- seUe varsm suuria keh~tysmahdoUisuuksia
27679: tamattomia v~euks:ia v,a.rsinkin rtalven varsinkin kun näille se,udu:il1e on synty-
27680: aiJk,ana, joHoin kapea, mäJk}nen rt.]e aiheut- mässä sa,tojru uusi:a asutustiloja.
27681: taa suuria l:irifk,enruevaiilmuksia:. Kun ta~vi Maasrto suunnitteilla ol<.evaUa tieosalla
27682: sin nykyisillä ajoneuvoilla ei voida ~iiken on v,ermten ,edullinen .ti,en ra&entamis1elle
27683: nöidä Kalkilcisten ;t,ie:tä suu11ten mälöen joh- kosika suurin osra siitä on tasaista marus1toa
27684: dostru e'ikä Pulkikilan ha.rjutietä lossausvai- ·~ä kysy sururia. 'must.annuksä,a. Kun mai-
27685: kleuks]en jDhdosta, suUllltaUJtuu Sysmäsrtä nirttu 1tie l.uont1eeltaan on yleinen ikautta-
27686: Lahrteen ja yleensä 1ete.lään päm ikäypä kulkut]e, olisi se vailtion toimesta rn~ennelt
27687: niJi.rn heilllkilö- kuin ttavaa-a:Hilllmrmeikin Heino- rta;va ja, kunnoos,apidettävä, koska sen •ra-
27688: lan kautta Lahteen aiheuttaen sitten enti- klentaminen paikalllisin voimin 1tuottanee
27689: sestäänkin ylikuorma,tu:U.e Heino:Lan ti:eHe ylivoimai,siia v:aHmuiksia.. Tästä syysrt.ä olisi
27690: ylivoimaisi:a vaikieuksia vM·sinkin nyt, jo1- väl ttämä:töntä, ~että valt.ion t:ahol1ta suoritet-
27691: lorin siinä varsinarusen henkiJöliikenteen taisiin asianmuikaisret turtJlillmukset tiesuun-
27692: ohella on suuri puut,avaran ja ~linta.rvik nan mää1räämi,seksi ja ikmsltam.nus'a1rvion
27693: ~eiden kuUe,tus_ laatimis.eiksi, joihin !illusrtannuiks:iin rasian-
27694: Tilarutee,n helpoi:ttamiseksi on suunnit,elrtu osaiset kunnatkm :i~meisestii osaUi:sttuv,alt.
27695: suoran oikot]en ra:kient.amisrta Heinolan ki,r- Edellä olevan prerusteeUa ja katsoen tä-
27696: konkylästä Ma,rjoniemen kautta Kukkolan män t~en merkttyksreen Itä-Hämeen ikuliku-
27697: tienhauraan Sysmän-Kalkkisen maantiellä. yhteyksien parantaljruna, pyydämme kulli-
27698: Suun:ni:te11m tie on 26 km pd:tuiruen ja siitä nioritJt:a:en ehdottaa eduslkunna.n hyväksyt1tä-
27699: on jo 16 km va~mista ikylätietä_ Uutta väksi rt:,oivomuksen,
27700: t:ue1tä olisi näin ollen ra:IDennetrt:ava 10 km
27701: samalla klttim. vanha pa,iikiaLlis.tie on kunn<ls- että hallitus toimituttaisi tutki-
27702: rtettava ylreistä 'liikennettä vastaavaksi·. muksen rnaantien rakentamiseksi
27703: Suunn]teltu ~t~e iyhentäisi mat,kaa SysntiiSitä Heinolan kirkonkylästä Marjonie-
27704: Heinolaan enemmä,n kuin viidenimu Dsoan men kautta Kukkolan tienkaaraan
27705: eli 12 km ja se ha-Jikaisisi mahdollisimman Nuorariwisissa Sysmän-Kalkkisen
27706: ikJesk·e1tä varsin IS!UUl'en tiettömän -alueen. maantiellä sekä 1·yhtyisi asian vaati-
27707: Tåen vaiJk:UJtuspiiriån 'tuHsivat tällö·in laa- miin toimenpiteisiin tien rakentami-
27708: jat asut•usal.ueet ja suuret metsäma:at. seksi.
27709: Sirten avaUJt,uisi pa.remmat mahdollisuudert
27710: Hclsingissä hruh:t]kuun 19 päivänä 1945.
27711: Edvard Pesonen. Aino Luostarinen.
27712: Sulo J. Teittinen. J. F. Tolonen.
27713: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
27714: Toivo Lång. Paavo A. Karjalainen.
27715: Johan Toivo Järvinen. Lassi Hiekkala.
27716: Albin Asikainen. K. Hakala.
27717: 624
27718:
27719: XII,a1 - Toiv. al. N:o 288.
27720:
27721:
27722:
27723:
27724: Kirra: Maantien oikaisemisesta Äetsän aseman lähistöUä.
27725:
27726:
27727: E d u s k u n n a ll e.
27728:
27729: Lauttakylästä Äetsän asemalle johtavalla Kun parannustyö on vielä toteuttamatta
27730: maantiellä Meskalan ja Pehulan kylien ja vilkastunut maantieliikenne on siitä jou-
27731: kohdalla lähes 2 km: n päässä asemalta tunut yhä tuntuvammin kärsimään, olisi
27732: esiintyy erittäin jyrkkä mäki ja sen alla 'tämä parannustyö, jonka kustannukset nyt
27733: hyvin äkkimutka maantiekaarre, jotka ovat asiarutuntijan laskelman mukaan nousevat
27734: suurena haittana vilkkaalle maantieliiken- 250,000 markkaan, kulkulaitosten ja yleis-
27735: teelle. Liikenteen lisääntyminen Lauttaky- ten töiden ministeriön toimenpiteestä suori-
27736: lästä Äetsän asemalle on viimeisten vuosien tettava.
27737: kuluessa ollut varsin huomattava. Henkilö- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
27738: liikenne on lisääntynyt noin 100 %: lla ja nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
27739: tavaraliikenne 70 %: lla. muksen,
27740: Kysymyksessä olevasta tie-esteestä on jo
27741: toistakymmentä vuotta sitten laadittu pa- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
27742: rannussuunnitelma, jonka kulkulaitosten ja toimenpiteisiin Äetsän asemalle joh-
27743: yleisten töiden ministeriö on marraskuun tavalla maantiellä n. 2 km mainitulta
27744: 27 päivänä 1934 vahvistanut toteutetta- asemalta olevan mäen ja sen alla
27745: vaksi. Suunnitelman mukaan tulisi paran- olevan maantiekaarteen muodostaman
27746: nustyöt suoritettavaksi n. 0.5 kilometrin vaikean tie-esteen poistamiseksi.
27747: matkalla ja olivat kustannukset silloin las-
27748: ketut nousemaan 75,000 markkaan.
27749: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1945.
27750:
27751: Kalle Kirra.
27752: 626
27753:
27754: XU,s2. - Toiv. al. N:o 289.
27755:
27756:
27757:
27758: Penttala y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra-
27759: kentamisesta Kauhajoen asemalta Kauhajoen lkkeläjär-
27760: ven kylän kautta J alasjiirvelle.
27761:
27762: E d u s tlu1 n n a 1 hl.
27763:
27764: Eruuhajoe.n Ilkllooläjärvoo !kylään on~ malt- Lilsäiksi on Ka.uhajoel!La yli 3,000 hta:n
27765: droa Kauhajoen as.emalta nykyistä iJ1lla.Ml- suuruinen Koihnansuo, joka on jo osittain
27766: tietä ja kylättietä piJtkin 3'1 ikilometriä. Tie tkuivatettu, ja jossa rboimiiOO!ttuj,en tUibki-
27767: tekee suul'len kam1~01ksen hieikkaikankiai:lla. mus1Jen perusi!Je,ella. 0[]] todelttu oltevan noin
27768: Jos raikJennettaisiJi,n suo~empi tie, !lyhenis'i 2,000 ha:n al~ vhlj,e:lysilmlpois1a maata.
27769: maltika 19 kilometrilksri. Uusi suunnitieltu Tästä Koihnan suoalueesta, kun se ehditään
27770: 1tie 'tiUlisi aluiks.i !k~ffillaJan 1 ikilomffi:rin raivruta viljclyiksell1e, ttUJlisi noin puolet ikuu-
27771: matikan vanhaa maa;rut.iJetä, josta •erkanee lumaam surmnit,el.J.nn tien va~kuituspiiritin.
27772: noin 7 ki1ometi'illl piJtuinen kylät~e Sahan- Edellämainittujen suoalueiden viljelykseen
27773: kylä-nimiseen sivukylään. Sahankylästä rativaa.misen 1ede.lly:tyksenä kurutenikin on
27774: Ikkeläjärven kylään on mrutkaa 11 kilomet- suUJnnit.ellun ma,a,ruti.en ai:lm:ansa:a.minen.
27775: riä. Väl,imatika on tasaista, suuriJllJIIUIJksi Iklkeläjärv;en ja SahaDJkylissä on oouk-
27776: ooa:ksi viilj1ely-*e!lpoista maata, 'eiikä raiklen- !kaMa yhteensä n. 800 helllieä, joten tnäidien
27777: tnettavaUe tielle ,ta.rvitsisi raikeilllta81 siltoja kyläläisten 12 ikiilometrin matJmn lyhennys
27778: muuta kuin kahden 'P·ienen pUJ~on ylittse. .rauJtati!eHe suuresti helportrt::ais<i he1dän lii-
27779: Suun.nirtJeHu[)j rtilen llähelisyydiessä on huo- ikJennetttään.
27780: mattavan suuri, hyvää soraa sisältävä Ra1mnnettava:ksii päätetyn Seinäjoffil'-
27781: kangas, joma saisi soran rakennettruvaUe Pa~kanon raut;a,1Ji,en va.lmistut1tua, olisi suun-
27782: t~eUte ja hel potttaisti tien raikeDJtaminen so- n:ittelJtua tietä jaitikJet1Jbava. I!kikeläjärv.en ky-
27783: ran kulj,etustta maarutieUe muuaiU.ekin.. lästä J.aLasjärvellJe, jolloin tttie tu:lisi palv,e:Le-
27784: Tutkitta1essa vi:ljelyskelpoisi•a maita Kau- maan laajan: paika:llisli,iikenrteen lisäksi
27785: ha.joella 0[]] todettu suunniJt•eil un :tien var- myöskin suul'en alUJe'e'n liiiken,ne:ttä rauta-
27786: rella yhden kil<Jmetri•n 'etäisyydellä ttie- tielLe. Ja olisilkin ttli,esuunt:aa tutkittaessa
27787: suunnan moLemmin puolin ·oilevan viUelys- asirunmuikaislt:a i1Joimittaa samana rt:rutkirrnus
27788: kelpoista maarta seuraavaJSti: JalaJSjärvel1e asti.
27789: Edelläoltev;an perustt:eella ikunnioitJtaJen eh-
27790: Sahannev:an rbutlkimUJSalue n:o 1 792.50 ha dotamme eduskunnan pääte:tltäväksi toivo-
27791: 2 163 muksen,
27792: " " " 3 321.12 "
27793: " " " 4 493.66 ", että hallitus kiireellisesti toimi-
27794: Tuhkanevan tuttaisi tutkimttksen maantien rar
27795: ", " 5 144
27796: " " ", kentarnisesta Kauhajoen asemalta
27797: Isoluoman neva ............. 150 Kauhajoen Ikkeläjärven kylään jct
27798: 2,064.28 ha sieltä edelleen J alasjärvelle.
27799: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
27800: Isak Penttala. Yrjö Kilpeläinen. Alpo Lumme.
27801: J. Koivisto. Juho Kuittinen. Aino Lehtokoski.
27802: Kalle Jokinen. :rllatti Heikkilä. Martta Salmela-Järvinen.
27803: Eino Raunio. Johannes Wirtanen. Eetu Karjalainen.
27804: J. Pyörälä. Jussi Annala. Juho Pyy.
27805: Valfrid Eskola. Antti J. Rantamaa. Miina Sillanpää.
27806: Kaisa Hiilelä. Matti Pärssinen. Edvard Pesonen.
27807: Aino Malkamäki. .Lennart Heljas. Matti Lepistö.
27808: Uuno Raatikainen. J. F. Tolonen. Heikki Soininen.
27809: Elli Nurminen. Kustaa Tiitu. Aleksi Rinne.
27810: 79
27811: 626
27812:
27813: XII,ss. - Toiv. al. N :o 290.
27814:
27815:
27816:
27817:
27818: Bryggari y. m.: Maantien rakentamisesta Valkeajärven.
27819: asemalta K uusjärve,n ja Lapinjärven länsipuolitse Rei-
27820: nikan tienhaaraan Virtairtr-Pihlajaveden maantiellä.
27821:
27822: E d u s k u n n a ll e.
27823:
27824: Pihlajaveden pitäjässä Vaasan lääniä näille seuduille ei voida ajatellakaan edellä-
27825: ovat '!OOantieolot erittäin epätyydyttävät. mainitun huomatt·avan asutusalueen ·tälle
27826: Tämä koskee ,erikoisesti pitäjän läntistä seudulle muodostamista, vaikka siihen olisi-
27827: osaa, jonka huomattava vesistöa1ue eroit- kin mitä parhaat luontaiset edellytykset.
27828: taa pitäjän itäosasta ja jossa maantietä ei Onhan •luonnollista, että ilman kunnollista
27829: ole ensinkään. Pitäjän länsiosassa on kui- maantietä liikepaikoille ei maatalouden har-
27830: tenkin järvialueen 'länsipuolella asutusta joittamiselle ole ikannattavaisuuden edelly-
27831: varsin huomattavasti ja parhaillaan on tyksiä.
27832: sinne suunnitteilla huomaUavan laaja uudia- Tien perustamista nyt kysymyksessä ole-
27833: asutus, mikä tulisi käsittämään ainakin valle alueelle on kunnan viranomaisten ta-
27834: noin 30 uudistilaa. Huomattava myöskin holta jo hyvin pitkät ajat ajettu niiden
27835: on, että järvialueen länsipuolella sijaitsee kuitenkaan johtamatta tulokseen. Kyseel-
27836: hyvin laaja:t valtion metsäalueet, joista Esen tien tulisi kulkea Valkeajärven ase-
27837: puutavaran kuljetus tuottaa hyvin suuria malta Haapamäen-Seinäjoen välisellä ra-
27838: vaikeuksi·a. Tästä syystä onkin tällä tu- taosaUa Kuusjärven ja Lapinjärven länsi-
27839: hansien hehtaarien alaisella Niini,lammen puolitse n. s. Reinikan tien haaraan Vir-
27840: valtion metsäalueena voitu suorittaa hak- tain-Pihlajaveden maantiellä, josta se jat-
27841: kauks~a vain rajoitetussa määräsS'ä. Paitsi kuisi jo valmista tietä pitkin Piiliu pysä-
27842: metsän käyttöä valtion metsämailla vaikeut- kiUe Porin-Haapamäen radalla. Maasto-
27843: taa maantien puute näillä seuduilla erittäin kin näillä seuduilla olisi suhteeLlisen edul-
27844: huomattavasti myöskin yksityisten metsän- linen tien rakentamiseksi.
27845: omistajien metsänkäyttöä, vaikka yksityi- Kun edellä koske,tellun maantien aikaan-
27846: silläkin metsänomistajilla olisi näiUä seu- saaminen olisi esi.ttämillämme perusteilla
27847: duilla varsin hyvät metsät. Koska kun- seudun metsärikkauden ja asutUSJkelpoisuu-
27848: nan tulot on kovin rajoitetut senkin vuoksi, den vuoksi yleiseltäkin kannalta erittäin
27849: että puutavaraosakeyhtiöt ja v;altio omista- tarpeellista, ehdotamme kunnioi1ttaen edus-
27850: vat noin puolet kunnan pinta-alasta, mikä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
27851: vaikuttaa tulojen pienenemiseen, niin olisi
27852: ikyseellinen maantie valtion v•aroilla raken- että hallitus laatisi kiireellisesti
27853: nettava. suunnitelman maantien rakentami-
27854: On myöskin mainittava, että maatalou- seksi Valkeajärven asemalta K uus-
27855: den harjoittamiselle tuottaa tieyhteyden järven ja Lapinjärven länsipuolitse
27856: puute näillä seuduilla suuria vaikeuksia. Reinikan tienhaaraan V irtairtr-Pih-
27857: Näin on asiarrlait·a sekä nykyisiin viljelmiin lajaveden maantiellä Pihlajavede,n
27858: että myöskin nyt perustettaviin viljelmiin pitäjässä.
27859: nähden. Ilman maantien aikaansaamis·ta
27860: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
27861:
27862: T. Bryggari. V. Puumalainen.
27863: T. N. Vilhula. Vilho Lehtonen.
27864: 627
27865:
27866: XII,34. - Toiv. al. N :o 291.
27867:
27868:
27869:
27870: Möttönen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
27871: rakentamiseksi Karstulan pitäjän Pääjärven kylästä
27872: Soinin pitäjän Kolun kylään.
27873:
27874: E d u s ik: u ill! nalle.
27875: KunnolJishm mruaruteåiLen me.rlkitys koko kin koskiin kylän seuduille. Uittoväylät
27876: ilronsaknntanune 'elämälLe on todettu rer]t- ovat sitäpaitsi varsin heikot. Todistuksena
27877: täin suureksi sekä taloudellisessa että ikruir tien merkityksestä puutavaran kuljetukselle
27878: kissa muissrukin suhteissa. Teiden ikaUJtta voidaan mainita, että nyt jo näillä seu-
27879: pyriJtään saa;ttamaan ,eri patik!lmkuntia ja duilla olevat paikkakuntalaisten vähäisillä
27880: maamme 'eri osia läheiseen vuorovailrultuik- varoillaan tekemät yksityisluontoiset tien
27881: soon lm~enään ja siJten helpotttamaan ikan- tapaiset joutuvat jatkuvasti erittäin ras-
27882: salais,ten toimeentuloa. T·eiden tarv,e maas- kaasti puunkuljetuksen ylikuormittamiiksi
27883: samme on vielä yleensä hyv.m suuri, mutta ja särkyvät nopeasti kulkukelvottomiksi.
27884: ennen !kruikkea n1i,tä p1täisi ra:k!enta1a seu- Tämän tiesuunnan varrella olisi lisäksi
27885: duille, joissa ttieverkosto on heikkoa tarpee- kolme erittäin hyvää hiekkapaikkaa, joilta
27886: seen nähden ja joiHe s,euduiUe teitä trelille- voitaisiin ajaa hiekkaa lähiseudun maan-
27887: mäliä vo,it1aisiin yhdiSitää entisttä sopivam- lteille, mikä nykyisin on miltei mahdotonta.
27888: min laajempia alu,eita ,tois11nsa. Silmäys Mainittava myöskin on, että tämän maan-
27889: kartalle on omiaan :todistamaan, 'että Kars- tien varrella on kansakoulu, jolle nyt ei
27890: tulan ja Soim:in pitäjän mjamaiUa Vaasa.n päästä maantietä myöten ollenkaan. Tien
27891: läänissä on vielä huomattava. alUJe, joUe vaikutuspiiriin tulisi myöskin huomattavat
27892: itä-länsi-suunnassa kulkeva yhdystie olisi määrät valtion metsiä Luomaan kruunun-
27893: välttämätön. Tarlmitamme KarSitman p1tä- maasta.
27894: jässä KarSitulan Pylkönmruen maaJJJtffielJtä Niin välttämätön kuin tämä tie kyseeili-
27895: Anttilan tien risteyksestä Kangasahon ja selle alueelle olisikin, ei tällä suunnalla ole
27896: Aution ookä Soinm pitäjässä oleva.n Kolun vielä voitu suorittaa tien suunnan suhteen
27897: kylän käsittävää aluetta. yksityiskohtaista tutkimusta, johtuen tämä
27898: Näiden kylåcen kaUJ1lta ikulkeva maarut:iJe pääasiassa asukkaiden vähävaraisuudesta.
27899: yhdistäiSii Keski--Suomen mahdoUisimm~m Mielestämme olisi kuitenkin tien suunnan
27900: lyhyellä matkaHa Pohjanmaahan, joten tutkimus kiireellisesti 'toimeenpantava.
27901: tiellä si;tten olisi huommttava yleinen mer- Edellä esitetyn perusteella ja pitäen tar-
27902: kitys. Mutta ikyseelHseUe paåtk!krukrmmaHe peellisena, että näidenkin seutujen asuk-
27903: tämän tien merkitys olisi myös 'eritttäin kaat pääsisivät nauttimaan niitä etuja ja
27904: suuri. Tie yhdistäisri toisitirnsa neljä valtion oikeuksia, joita maantie voi kullekin seu-
27905: hallussa olrevaa maantmtä ja ikulkisi vä:ki- dulle mukanaan ,tuoda, ehdotamme kun-
27906: ri!kkaiden, mutta vähävaraisen piJenv:iljelijä- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
27907: väestön asutt:amien ikylruknntien katUJtta. muksen,
27908: Ti!en kautta lyhe,nisi asutklmiden yhteys että hallitus toimituttaisi tutki-
27909: kuntiensa ik~rkonik:yliin huoma!ttavasti. M111tta muksen maantien rakentamista var-
27910: erittäin suuri merkitys tällä tiellä olisi ten Karstulan pitäjässä Pääjärven
27911: puutavaran kuljetukselle kun seutu on hy- kylässä olevasta Anttilan tienris-
27912: vin metsärikasta ja nykyisin joudutaan teyksestä Kangasahon ja Aution ky-
27913: sieltä uittamaan Vahanganjärven kautta lien kautta Kolun kylään Soinin pi-
27914: jolloin uitto tulee noin 50 km pitemmäksi täjässä.
27915: kuin jos puut voitaisiin kuljettaa tietä pit-
27916: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
27917: Eino Möttönen. T. N. Vilhula.
27918: Uuno Raatikainen. Kusti Eskola.
27919: Toivo H. Kinnunen.
27920: 628
27921:
27922: XI1,35. - Toiv. al. N :o 292.
27923:
27924:
27925:
27926:
27927: Rantamaa y. m.: Toim&npiteistä maamtien rakentamiseksi
27928: Säämingin pitäjän Pihlajalahden kylästä Rantasalmen
27929: pitäjän Hiltulan kylään.
27930:
27931:
27932: E d u s k u n n a 11 e.
27933:
27934: Kuten yleisesti on tunnettua, on maaseu- Jos Pihlajalahden ja Hiltulan maantie ra-
27935: dulla asuvan väestön :kannaLta ensiarvoisen kennettaisiin olisi siitä siis m. m. seuraavat
27936: tärkeätä, että olisi käytettävissä mahdolli- edut: saavutettaisiin suora yhteys Sulkavan
27937: simman hyviä lii,illenneyhteyksiä rautateiHe -Savonlinnan ,tieltä Mikkelin:-Kuopion
27938: ja ennestään oleville valtamaanteille. Vali- .tielle, kolmen mainitun kansakoulun piirissä
27939: tettavasti tässä suhrteessa on vie~ä paljon olevat talot ja niiden oppivelvollisuusikäiset
27940: tehtävää, ennenkuin syrjäkylien asukkaat lapset saisivat kunnolliset yhteydet koulul-
27941: pääsevät osallisiksi kunnollisten liikenne- leen, ja yhteydet Hiltulan mylly- ja sahalai-
27942: yhteyksien .tarjoamista •eduista. toksille palvelisivat kolmen pitäjän alueella
27943: Eräs tärkeäksi arvioitava korjaus tässä sijaitsevien kyläkuntien verraten laajaa asu-
27944: suhteessa olisi saada maantie Säämingin pi- jamistoa, joka tähän asti on saanut kärsiä
27945: täjän Pihlajalahden kylästä Rantasalmen tien puutteen aiheuttamista vaikeuksista.
27946: pitäjän Hiltulan kylään. Mainittujen kylien Kun liikenne mainittujen :kylien välillä
27947: välillä on nykyään sekä osaksi hevosajokel- on kuitenkin välttämätön, on ylimuistoisen
27948: poista että osaksi ainoastaan jalan kuljetta- käy;tön synnyttämänä olemassa jonkinlainen
27949: vaa korpipolkua, mistä johtuu että liikenne korpipolku taipaleella Pihlajalahti-Pölläs-
27950: näiden kylien välillä on käytännöllisesti kat- kylä-Hartikkala edelleen Hiltulaan, mutta
27951: soen mahdoton. Tien vaikutuspiiriin kuu- siinä on m. m. kaksi vähäistä silttaa, joitten
27952: luu tällä hetkellä noin 500-600 asukasta, rakentaminen vältettäisiin, jos Hartikka-
27953: jotka jakautuvat Säämingin pitäjän puo- lasta rakennettaisiin suora yhteys Taskilan
27954: lella oleviin 30 taloon ja Rantasalmen puo- kautta Hiltulan koululle. Välimatkat ovat
27955: lella oleviin 22 ,taloon sekä sen lisäksi vielä seuraavat: Pihlajalahti-Pölläskylä-Har-
27956: eräitä taloja Sulkavan pitäjän puolelta. tikkala 7.8 km, Har.tikkala-Taskila 6 km,
27957: Edelleen on tien vaikutuspi·irissä seuraavat joten anottavaa tietä on yhteensä 13.8 kilo-
27958: kolme kansakoulua: Säämingin pitäjän Pih- metriä.
27959: lajalahden ja Pölläskylän koulut sekä Ran- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
27960: t;asalmen pitäjän Hiltulan kylän kansakoulu. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
27961: Edelleen on huomattava, että Hiltulan ky- :toivomuksen,
27962: lässä on saha- ja myllylai,tos, joita Pihlaja- että hallitus toimituttaisi tutki-
27963: lahdenkylän asukkaat käyttävät sekä että muksen maantien rakentamiseksi
27964: posti kannetaan Pölläskylän koululle Hil- Säämingin pitäjän Pihlajalahden ky-
27965: tulan laiturivaihteella olevasta postitoimi- lästä Rantasalmen pitäjän Hiltulan
27966: paikasta, mutta se on kuljetettava jalkapos- kylään sekä antaisi aikanaan Edns-
27967: tina, koska tietä ei kykene hevosella liiken- kunnalle esityksen kyseessäolevan
27968: nöimään. maantien rakentamisesta.
27969: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
27970:
27971: Antti J. Rantamaa. J. F. Tolonen.
27972: 629
27973:
27974: Xll,3G. - Toiv. al. N:o 293.
27975:
27976:
27977:
27978:
27979: Rantamaa y. m.: Jläärärahasta maantien rake,ntamiseksi
27980: 1l:faooeden pysäkiltä Jäppilän kunnan Syvänsin kylään.
27981:
27982:
27983: E d u s k u n n a ll e.
27984:
27985: Pieksämäen-Huutokosken rataosalla si- tehtaan raaka-ainemäärät kuljetettava pit-
27986: jaitsevasta Maaveden pysäkistä on vuosi kää kiertotietä ensin Jäppilän kirkonkylään
27987: vuodelta tullut yhä tärkeämpi liikenne- (matkaa Maavedeltä n. 12 km) ja sieltä
27988: paUilia. Ensinnäkin sen laajat lähiympä- edelleen Pieksämäen rautatiealueelle (mat-
27989: ristöt ovat tunnettuja metsäpitäjiä, joista kaa Jäppilän kirkolta n. 18 km), missä ne
27990: jokaisena ajokautena kuljetetaan suuret lastataan rautatievaunuihin, joissa vihdoin
27991: määrät puutavaraa, sekä järeätä sahatuk- kuljetetaan edelleen takaisin Maavedelle
27992: kia että pinotavaraa, mutta erittäinkin (matkaa Pieksämäen asemalta Maaveden
27993: polttopuuta, juuri Maaveden pysäkiltä edel- pysäkille rautateitse n. 25 km).
27994: leen muualle kuljetettavaksi. Toiseksi l\laa- 'l'ämä pitkä ja monia hankaluuksia eri-
27995: veden pysäkillä sijaitsee suuri Enso-Gut- koisesti myös Pieksämäen muutenkin yli-
27996: zeitin tervatehdas, jonka raaka-aine tuodaan kuormitetulle liikennekeskukselle tuottava
27997: sinne laajoilta aloiLta kautta lähikuntien epäkohta korjautuisi, jos rakennettaisiin
27998: ja varsinkin Joroisten ja Jäppilän pitäjistä. maantie Maaveden pysäkiltä Varkauden-
27999: Tämän yhäti lisääntyvän liikenteen suu- Pieksämäen maantielle johtavalle, ennestään
28000: rena haittana on kuitenkin eräs paljon han- autokelpoiselle ja Jäppilän kunnan Syvän-
28001: kaluuksia ja vaikeuksia tuottava epäkohta. sin kylään saakka ulottuvalle maantielle,
28002: Kun nimittäin Maaveden liikenneyhteydet jonka rakentamista valtio aikoinaan huo-
28003: rautateitse ovat varsin hyvät sekä Pieksä- mattavasti avusti, mutta jonka arvo ja mer-
28004: mäen suureen liikennekeskukseen että myös kitys nousisi vallan käänteentekevästi, jos
28005: Huutokosken-Savonlinnan suuntaan ja sa- sitä jatkettaisiin nykyisestä loppukohdas-
28006: moin Huutokosken-Varkauden-Joensuun taan ainoastaan n. 4,200 metriä, jolloin
28007: suuntaan, ja kun maanteitse päästään Maa- syntyisi liikenneyhteys suoraan Maaveden
28008: veden pysäkille hyvin Juvan, Virtasalmen, pysäkille saakka.
28009: Joroisten ja Pieksämäen pitäjistä, joista Edellä selostettujen, puutavaran kulje-
28010: puutavaraa tänne kuljetetaan, niin sitä vas- tusta koskevien, taloudellisesti erittäin huo-
28011: toin Maaveden pysäkin välittömässä vaiku- mattavien 'etujen <lisäksi on mainittava, entä
28012: tuspiirissä olevasta Jäppilän pitäjästä ei näin valmistuvan, mutta nyt puuttuvan
28013: ole maantieyhteyttä tähän tärkeään liiken- tien vaikutuspiirissä on Jäppilän kunnan
28014: nepaikkaan, Maavedelle, ensinkään. Syvänsin kansakoulupiirissä jo tällä het-
28015: Tästä puutteesta kärsii ensinnäkin se kellä 25 taloa ja Joroisten kunnan Maa-
28016: huomattavan suuri puutavaran kuljetus, veden kansakoulupiirissä 15 taloa, joiden
28017: joka juuri Jäppilän metsäpitäjästä suun- kaikkien liikenne suuntautuu pääasiassa
28018: tautuu Maaveden pysäkille. Sieltä nimit- Maaveden pysäkille, ja joista oppivelvolli-
28019: täin kuljetetaan huomattavat määrät var- suusikäisten lasten on varsinkin kelirikon
28020: sinkin pinotavaraa ja polttopuuta rautatien aikana erittäin suurten vaikeuksien takaa
28021: varteen mainitulle pysäkille sekä erittäin kuljettava kansakoulussa, jopa paikoin vaa-
28022: paljon raaka-ainetta Maaveden tervateh- rallisten vesiperäisten korpimaastojen läpi.
28023: taalle, joka sijaitsee Maaveden pysäkin vä- Puuttuvan maantien - n. 4 km - ra-
28024: littömässä läheisyydessä ja aivan rautatien kentamisen aiheuttamat kustannukset (ar-
28025: varressa. Maantien puuttumisen vuoksi on violta noin 150,000-175,000), jotka eivät
28026: nämä huomattavat puutavaran ja terva- nousisi senkään vuoksi korkeiksi, että mi-
28027: 630 XII,36. - Maaveden-Syvänsin tie.
28028:
28029: tään varsinaisia vesistön ylittämisiä eikä nopeasti määrän päähänsä, mainitulle pysä-
28030: siltoja tarvita, eikä maastossa ole vuoria kille siellä edelleen rautatievaunuihin las-
28031: eikä edes korkeita mäkiäkään, ja kun tien tattavaksi taikka tehtaan käyttöön ja val-
28032: suuntana voidaan noudattaa ylimuistoisen mistukseen.
28033: käytön synnyttämää talvitien pohjaa, tuli- Tämän vuoksi kunnioittaen ·ehdotamme
28034: sivat täysin määrin korvatuiksi, jos tämä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28035: suurta huojennusta ja monia etuja pal-
28036: veleva, verraten lyhyt matka valtion va- että hallitus ottaisi vuoden 1946
28037: roilla rakennettaisiin maantieksi, jota myö- tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
28038: ten lapset pääsisivät kouluilleen, kahden rärahan maantien rakentamiseksi
28039: kunnan rajaseudussa asuva väestö nopeasti Pieksämäen-Huutokosken rataosalla
28040: sekä Jäppilän kirkonkylään, (josta matkaa sijaitsevalta Maaveden pysäkiltä
28041: esim. Varkauden kauppalaan n. 20 km) Varkaude11r-Pieksämäen maantielle
28042: että varsinkin Maaveden pysäkille, ja eri- johtavalle Jäppilän kunnan Syvän-
28043: koisesti huomattava puutavaran sekä terva- sin kylään saakka ennestään ulottu-
28044: tehtaan raaka-aineen kuljetus suoraan ja valle maantielle.
28045: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
28046:
28047: Antti J. Rantamaa. Sulo J. Teittinen.
28048: Albin Asikainen. J. F. Tolonen.
28049: Edvard Pesonen. Matti Pärssinen.
28050: Arvo Pohjannoro. Lassi Hiekkala.
28051: 631
28052:
28053: XII,37. - Toiv. al. N:o 294.
28054:
28055:
28056:
28057:
28058: Rantamaa y. m.: Määrärahasta tutkimuksen toimittamiseksi
28059: Varkauden-Joroisten maantieltä Rantasalmen kirkolle
28060: rakennettavan maa.ntien suunnasta.
28061:
28062:
28063: E d u s k u n n a ll e.
28064:
28065: Vuoden 1936 valtiopäivinä tehdyn toivo- ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28066: musaloitteen n: o 111 johdosta on edus- maantien rakentamiseksi toimitetun tutki-
28067: kunta lausunut hallitukselle toivomuksen muksen nojalla sopivimmaksi katsottua
28068: tutkimuksen toimittamisesta maantien ra- suuntaa va~kauden-Joroisten maantieltä
28069: kentamiseksi Varkauden-Joroisten maan- RantasalmeUe".
28070: tieltä joko Teemassaaren ja Torasaaren ky-
28071: lien taikka Kerisalon ja Haapaniemen Kun toivomusaloi1tteessa n:o 11 v.1936 ja
28072: kautta Rantasalmen kirkol<le. 'l'ämän jäl- toivomusaloitteessa 79 v. 1939 perusteellisesti
28073: keen on tie- ja vesirakennushaHitus toimi- ja yksityiskohdittain esitetyt ja todistusai-
28074: tuttanut kyseessä olevan maantietutkimuk- neistoilla näytety;t epäkohdat edelleen jat-
28075: sen kolmea vaihtoehtoista suuntaan, ja on kuvat, ja kun eduskuntakin on pitäny.t
28076: eduskunta allekirjoittaneen ed. Rantamaan ,kysymyksessä olevaa maantietä erittäin
28077: toivomusaloitteen n: o 79 vuodelta 1939 joh- täl'keänä ", niin olisi nyt varwttava määrä-
28078: dosta todennut, että ,suunnitellulla maan- raha tämän tutkimuksen toimittamiseksi,
28079: tiel,lä on suuri merkitys huomattavien Var- jotta asia vihdoinkin pääsisi siihen vaihee-
28080: kauden ja Rantasalmen asutuskeskusten seen, että kaikkien virwllisten elimien yksi-
28081: yhdistäjänä ja sen varsiHa asuvan väestön mielisesti tärkeäksi, jopa välttämättömäksi
28082: elinmahdollisuuksien helpottajana. Lisäksi toteama maantie voitaisiin rakentaa.
28083: osoittaa Savonlinnan-Rantasalmen-Var- Edellä esitetyn nojalla esitämme kun-
28084: kauden välillä ylläpidetty taajavuoroinen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28085: Hnja-autoliikenne, että maantiellä .tulisi ole- vomuksen,
28086: 1
28087:
28088:
28089: maan merkitys'tä myös kauttakulkutienä.
28090: Eduskunta pitää kysymyksessä olevaa että hallitus ottaisi vuoden 1946
28091: maantietä erittäin tärkeänä, minkä vuoksi tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
28092: ha:llit.uksen olisi ryhdy•ttävä .toimenpiteisUn lisen määrärahan tutkimuksen toi-
28093: sen rakentamiseksi. Eduskunta ei ole tässä mittamiseksi Varkauden-Joroisten
28094: yhteydessä tahtonut lausua mieltään tien maantieltä Rantasalmen kirkolle ra-
28095: suunnasta, vaan on jättänyt _sen asian- kennettavan maantien suunnan mää-
28096: omaisten viranomaisten harkittavaksi ja räämiseksi joko Torasalon-Teemas-
28097: päätettäväksi." saaren taikka V oinsalmen-Sian-
28098: Niinpä eduskunta 17 päivänä toukO- leuan kautta.
28099: kuuta 1940 on päättänyt lausua toivomuk-
28100: sen,
28101: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
28102:
28103: Antti J. Rantamaa. Lassi Hiekkala.
28104: Aino Luostarinen. Toivo H. Kinnunen.
28105: Yrjö Kilpeläinen. L. 0. Hirvensalo.
28106: K. Hakala.
28107: 632
28108:
28109: XU,ss. - Toiv. al. N:o 295.
28110:
28111:
28112:
28113:
28114: Kinnunen y. m.: Määrärahasta Enonkosken H anhivirralta
28115: H einärveden asemalle johtavan maantien mkennustöiden
28116: aloittamista varten.
28117:
28118:
28119: E d u s kun n a ll e.
28120:
28121: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on omat välttämättömät vaatimuksensa juuri
28122: esitetty v. 1936 valtiopäiville jätetyssä toi- tämänkin tien rakentamiseen uuden rajaseu-
28123: vomusaloitteessa n:o 114 (Liitteei I-XIII, dun rlähikuntien liikennettä silmälläpitäen.
28124: sivu 841 ja 842) sekä v. 1939 jätetyssä rah. Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
28125: aloitteessa n:o 89 (Liitteet I-XIII sivu tettäväksi toivomuksen,
28126: 220) ja huomauttamalla lisäksi, että maan-
28127: tien: tarpeellisuus kyseessä oleville seuduille että hallius ottaisi vuoden 1946
28128: on käyny,t entistäkin välttämättömämmäksi tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
28129: väestön lisääntymisen, joka johtuu uuden peeksi suuren määrarahan Enonkos-
28130: asutuslain mukaan alueelle perustettavien ken H anhivirralta Ihamaniemen--
28131: useiden kymmenien uusien tilojen muodos- Pyylinsaaren kautta ja edelleen joko
28132: tamisesta, sekä rautatien Varkaus-Joensun Sompasaaren-Säynekosken, taikka
28133: valmistuttua Heinäveden asemalle etelästä K uja,rinsaaren-V aaluvirran kautta
28134: päin suuntautuvan suuren liikenteen vuoksi. Heinäveden asemalle johtavan maan-
28135: Samoin valtakunnan uuden rajan vetämi- tien rrakentamisen aloittramista va1·-
28136: nen näiden seutujen läheisyyrt.een asettaa ten.
28137: Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1945.
28138:
28139: Toivo H. Kinnunen. Albin Asikainen.
28140: Antti J. Rantamaa. J. F. Tolonen.
28141: Edvard Pesonen.
28142: 633
28143:
28144: Xfi,a9. - Toiv. al. N:o 296.
28145:
28146:
28147:
28148:
28149: Soininen y. m.: Määrärahasta Onnivaaram-Saarivaaran
28150: maantien rakennustöiden aloittamista varten.
28151:
28152:
28153: E d u s k u n n a 11 e.
28154:
28155: Vuotena 1939 kulkulaitosministeriö hyl- puutavaran kuljetus kävisi mahdolliseksi
28156: käsi noin kaksituhatta kylätiealoitetta, nii- kulutuskeskuksiin.
28157: den joukossa m. m. Onnivaaran-Saarivaa- Tien vaikutuspiirissä oleva väestö on
28158: ran maantie, joka .a!Lkaa K!aavin pitäjän köyhää väkeä, tämän on ottanut aikaisem-
28159: Onnivaaran kyläs•tä ja päättyy Lui<konlah- massa vailieessa huomioon tie- ja vesira-
28160: den-Polvijärven maantiehen Saarivaaran kennushallitus, koska on esittänyt 85 %
28161: kylän kohdalla. Maantiestä on tiehoito- valtion avustusta mainitun tien rakenta-
28162: kunta laadituttanut Karjalan tiepiirin miseen.
28163: Joensuun konttorin kautta tutkimuksen Aikaisemmin on jo rakennettu maantie
28164: ja kustannusarvion, joka silloin teki Luikonlahden-Juuan maantieltä Siva:kka-
28165: 500,000: - , mutta nykyisen rahan arvon vaaran kylästä Rovevaaran kautta Onni-
28166: mukaan ei vastaa tientekokustannuksia. vaaraan. Kun tien vaikutuspiirissä ole-
28167: Kysymyksessä olevasta tiestä ovat kaikki valle vähävaraiseHe väestölle on välttämä-
28168: lausunnot myönteisiä. Myöskin tie- ja vesi- töntä, että kauttakulku Onnivaara-Saari-
28169: rakennushallitus on tien tarpeellisuudesta vaara tulisi tämän maantien rakentamisen
28170: antanut puoltavan lausunnon. Sodan kautta mahdolliseksi ja kun suuret metsä-
28171: vuoksi on tien 11akentaminen saanut kulku- varat tulisi tämän kautta käytettäväksi
28172: laitosministeriössä hylkäävän päätöksen. yleiseen kulutukseen rohkenemme ehdottaa
28173: Kun tien pituus on ainoastaan 8 km eduskunnan päwtettäväksi toivomuksen,
28174: 30 m ja koska tien vaikutuspiiriin kuuluu
28175: Jaajoja metsäalueita, joissa myöskin poltto- että hallitus ottaisi vuoden 1946
28176: puiksi on saatavana suuret määrät :puu- tulo- j.a menoarvioesitykseen 500,000
28177: tavaraa, olisi vallitsevan polttopuun puut- markan suuruisen määrär.ahan Onni-
28178: teen vuoksi mitä tärkeintä, että mainittu vaaran-Saarivaaran maantien ra-
28179: tie rakennettaisiin valtion toimesta jotta kennustöiden aloitta:mista varten.
28180: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1945.
28181:
28182: Heikki Soininen. Lennart Heljas.
28183: S. Salo. Eino Laitinen.
28184: Samuli Tervo. Kalle Kauhanen.
28185: Eemil Pääkkönen. Yrjö A. Manninen.
28186: Akseli Brander. Lauri Riikonen.
28187: Eero Mäkinen. Varma K. Turunen.
28188: Otto Muikku. Juho Karvonen.
28189:
28190:
28191:
28192:
28193: 80
28194: ()34
28195:
28196: XII,4o. - Toiv. al. N :o 297.
28197:
28198:
28199:
28200:
28201: Lepistö y. m.: Määrä:rahasta Toholanvm~'lta Eskolan asemalle
28202: johtO!Van maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
28203:
28204:
28205: E d u s k u n n a ll e.
28206:
28207: Taholammin maantieltä Kannuksen-Sie- ajaa, joten rakentema olevan Eskolan tuen
28208: vin maantielle on Eskolan asemalle johtu- työt pi,täilsi ,jatkaa ainakin niin pitkälle,
28209: van maantien rakennustyöt aloitettu v. että sitä olisi mahd<>llmuus autolla liiken-
28210: 1939, mutta sodan johdosta jouduttiin ne nöidä. Siten päästäisiin kunnostamaan
28211: keskeyttämään. Tämän tien saaminen liiken- Kannuksen-Kivijärven valtamaantie sekä
28212: nö:i!tävään kuntoon olisi saatava kiireelli- kunnan hoidossa oleva n. s. Pohjapuolen
28213: sesti toteutetuksi. Sotavuosien aikana ovat maantie Toholammilla.
28214: Toholammin kunnassa olevat maantiet jou- Puuttumatta tässä yhteydessä Toholam-
28215: tuneet soran puuttumisen takia kerrassaan min-Eskolan maantien tarpeellisuuteen
28216: rappiolle. M. m. viime keväänä kelirikon muissa suhteissa, ehdotamme kunnioittaen
28217: a.ikana oili autolii:kenne Toholammille asial- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
28218: lisesti useita päiviä keskeytyksissä maan-
28219: tien huonon kunnon ,takia. Ainut kun- että hallitus ottiaisi ensi vuoden
28220: nollinen sora taasen on saatavissa Taho- tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
28221: lammin-Kannuksen tieltä n. 6.5 km päästä vän suuren määrärahan rakennustöi-
28222: <>levasta Eskolan soraharjusta. Sitä ei kui- den jatkamiseksi Toholammilta Es-
28223: tenkaan ole voitu viime vuosina hevosilla kolan asemalle johtavalla maantiellä.
28224: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
28225:
28226: Matti Lepistö. Heikki Simonen.
28227: Kusti Eskola. Nestori Nurminen.
28228: 635
28229:
28230: XII,4L - Toiv. al. N :o 298.
28231:
28232:
28233:
28234:
28235: Koukkari y. m.: Oulusta Vaalaan Oulujoen pokjoispuolitse
28236: johtavan maa.ntien rakentamisen jatkamisesta.
28237:
28238:
28239: E d u s k u n n a ll e.
28240:
28241: Oulun seudun nykyvuosina huomatta- lujoen pohjoispuolitse, ollen suunnitelma
28242: vaksi, kasvaneelle ja, kahden suurvoimalai- valmiina Vaalaan asti. Pai,tsi polttoaineen
28243: toksen pian valmistuessa, entisestään yhä hankintojen kannalta on mainittu tie rat-
28244: kasvavalle :teollisuudelle tuo,ttaa jatkuvasti kaisevan tärkeä seudun uudisasutusta pal-
28245: kiusallista haittaa polttoaineen hankinnoissa velemaan, sillä Oulujokilaakson pohjois-
28246: se, ettei tien puutteessa voida riittävällä ta- puoliset maat ovat valtion aiemmin suo-
28247: valla käyttää hyväksi Oulujoen pohjois- rittamien maatutkimusten mukaankin laa-
28248: puolella Sanginjoen ja Utosjoen välillä ole- dultaan seudun .parhaimpia ja viljelyskel-
28249: via säästyneitä metsiä ja erittäin hyviä poisimpia ja tarjoavat vähin kustannuksin
28250: polttoturvesoita. Tähänastisissa kuljetuk- mahdollisuudet lukuisten uudistilojen pe-
28251: sissa, jotka suuntautuvat Oulun-Kontio- rustamiselle.
28252: mäen rautatielle, on ajosiltoja vailla oleva, Tähän viitaten ehdotamme eduskunnan
28253: vaikeasti ylitettävä Oulujoki aiheuttanut ' päätettäväksi· :toivomuksen,
28254: moninkertaisten kuormausten ja purkausten
28255: pakon ja näin ollen n. miljoonan markan että hallitus jatkaisi kiireellisesti
28256: lisämenot vuotuisiin kuljetuskustannuksiin. maantien rakentamista Oulusta Ou-
28257: Oulusta alkaen tehtiin sotien edellä työttö- lujoen pohjoispnolitse Vaalaan.
28258: myystöinä n. 38 km valmiiksi maantietä On-
28259: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1945.
28260:
28261: Antti A. Koukkari. Lauri Järvi.
28262: Heikki Simonen. Kusti Eskola.
28263: Yrjö Hautala. J. Pyörälä.
28264: Lauri Kaijalainen. Toivo H. Kinnunen.
28265: M. 0. Lahtela.
28266: 636
28267:
28268: XU,42. - Toiv. al. N:o 299.
28269:
28270:
28271:
28272:
28273: Salo y. m.: Määrärahasta Utajärven-P1wlangan maantien
28274: tulvanalaisten tieosien pengerrystöitä varten.
28275:
28276:
28277: E d u s k u n n a ll e.
28278:
28279: Utajärveltä Puolangan kautta Suomus- va:t tiepätkät eivät ole pitkiä, yhteensä
28280: sailmelle johtava maantie kulkee Utajärven muutamia sa;toja metrejä, joten tien pen-
28281: kunnan alueella Sangin ja Juorkunan ky- gertäminen ei vaatisi kovinkaan suuria kus-
28282: lien kohda1la niin alavilla seuduilla, että ,tannuksia. Asiantilan korjaamiseksi lie-
28283: Kiiminkijoen tulviessa keväisin tie joutuu neekin Oulun tie- ja vesirakennuspiirin
28284: parissa kolmessa kohdin tulvan aLle jopa puolesta jo laadittu kustannuslaskelma,
28285: parinkin viikon ajaksi. Liikenteen keskey- mutta on työn toimeenpano aina siirtynyt
28286: tyminen synnyttää oikeutettua katkeruutta vuodesta toiseen. Jotta työ viipymättä voi-
28287: tien :tarvitsijoille, kun ei ole mahdollisuutta taisiin suorittaa, olisi tarkoitusta varten
28288: minkäänlaisen kyydityksen ja tavaran kul- varattava määräraha ensi vuoden ta,lousar-
28289: jetuksen saamiseen tulvapaikkojen vä:liin vioon.
28290: joutuvalla tieosa1la, tulva-aika kun usein- EdeLlä olevaan viitaten esitämme kun-
28291: kin sattuu samaan aikaan kevättoukotöiden nioittaen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toi-
28292: kanssa, jolloin hevoset tienvarsilla on tark- vomuksen,
28293: kaan peltotöissä. Ilman kannettavaa matt- että hallitus ottaisi vuoden 1946
28294: kaan lähtenyt matkustaja voi jotenkin jak- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
28295: saa kulkea jalkaisinkin tämän 20 km. pi- 300,000 markan määrärahan Uta-
28296: tuisen vä:litaiprnleen, mutta kaiken välttä- järven-Puolangan maantiellä ole-
28297: mättömimmänkin tavaran kuljetus on sil- vien tulvanalaisten tieosien pengM·-
28298: loin aivan toivotonta. Tulvan alle joutu- rystöitä varten.
28299: Helsingissä huhtikuun 15 päivänä 1945.
28300:
28301: S. Salo. Eemil Pääkkönen. M. 0. Lahtela.
28302: 637
28303:
28304: Xll,4a. - Toiv. al. N :o 300.
28305:
28306:
28307:
28308:
28309: Salo y. m.: JJfäärämhasta Puolangan-Kiehimän maantien
28310: silta- ja tietöitä varten.
28311:
28312:
28313: E d u s k u n n a ll e.
28314:
28315: Jo muutamia vuosia ennen sotaa toimi- korjatuiksi, jotka pa:kottava1t autot kulke-
28316: tettiin valtion puolesta tutkimus Paltamon maan puolella tavallisesta kuormasta. Mai-
28317: asemalta Puolangalle menevän n. s. Kiehi- nitun tutkimuksen perusteella tehty kus-
28318: män tien uudelleen rakentamiseksi, mutta tannusarvio lienee ollut 3 milj. mk seu-
28319: Jai töiden alkaminen tunnetuista syistä duilla, sisältyen siihen huomattavia oikai-
28320: odottamaan parempia aikoja. Mainittu tie, suja, jotka olisivat lyhentäneet matkaa n.
28321: joka kulkee n.s. Kainuun selän laitamia, ra- 4 km. Kun mainitulla tiellä olevat, tois-
28322: kennettiin alkuaan vain tavallisen kylätien takymmentä isompaa ja pienempää siltaa
28323: luontoiseksi, siihen viittaa jo se pieni mää- viime syksynä perääntyvien saksalaisten
28324: räraha, noin 50,000 mk, joka tietä varten toimesta tuhottiin, olisi uusien siltojen ra-
28325: silloin valtiolta saatiin. Kun tien pituus kentamisessa nyt otettava huomioon tehty
28326: on 64 km, tuli tiekilometriä kohti siis vain tutkimus ja sen mukaiset tien oikaisut.
28327: vajaa ;tuhat markkaa, jollaisella summaHa ei Jotta tämä kävisi mahdolliseksi pyy-
28328: silloinkaan, - noin 45 vuotta sitten - tie- dämme edellä olevaan viitaten kunnioittaen
28329: tenkään kunnollista maantietä aikaansaatu. ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28330: Oulun-Nurmeksen rautatien vaJmistuttua vomuksen,
28331: muodostui tiestä kuitenkin Puo:langan tär-
28332: kein ja lyhin tie asemaLle, jona se nyt on, että hallitus ottaisi vuoden 1946
28333: huolimatta sen mäkisyydestä ja mutkaisuu- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
28334: desta, sekä vain n. 4--5 metrin leveydes- 1 milj. mk määrärahan Puolangan--
28335: tään. On luonnollista että jo kauan on Kiehimän maantiellä suoritettavia
28336: toivottu saatavan edes pahimmat nousut silta- ja tietöitä varten.
28337: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1945.
28338:
28339: S. Salo. Ansh. Alesta1o.
28340: Eemil Pääkkönen. M. 0. Lahtela.
28341: 638
28342:
28343: XII,44. - Toiv. al. N :o 301.
28344:
28345:
28346:
28347:
28348: Salo: Maantie11. rakentamisesta. Oulu11r-Nurmeksen radalta
28349: Manamansaloon Oulujärven rannalla.
28350:
28351:
28352: E d u s k u n n a 11 e.
28353:
28354: Paltamon pitäjän maantieverkosto Oulu- ajankohtainen. Sen vuoksi ehdotankin kun-
28355: järven pohjoispuolella kaipaa kipeästi ti- nioittaen eduskunnan hyv·äksyttäväksi toi-
28356: hentämistä ja monien suurien kylien yhdis- vomuksen,
28357: tämistä maantien avulla Oulun-Nurmeksen
28358: rauta,tieliikenteeseen ja samalla Kiehimästä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
28359: Vaalaan kulkevaan maantiehen. Tässä mie- siin maantien rakentamiseksi joltakin
28360: lessä olisi maantien rake:rutaminen joltakin sopivaksi katsotulta asemalta tai py-
28361: sopivaksi katsotulta asemalta tai pysäkiltä s.äkiltä Oulu11r-Nurmeksen radalta
28362: sanotulla radalla ·erittäin tarpeellinen ja Ma.namansaloon Oulujärven rannalla.
28363: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
28364:
28365: S. Salo.
28366: 639
28367:
28368: XII.45. - Toiv. al. N:o 302;
28369:
28370:
28371:
28372:
28373: Salo y. m.: Määrärahasta Suomussalmen-Taivalkosken,
28374: maantieltä lähtevä,n Selkoskylän maantien rakentamista
28375: varten.
28376:
28377:
28378: E d u s k u n n a 11 e.
28379:
28380: Kainuun tieverkosto on vielä hyvin harva, Yksi ;tällainen valtion toimesta rakennet-
28381: varsinkin kun on puhe valtion kunnossa- tava tie on Suomussalmen Selkoskylän
28382: pitämistä maanteistä. Tienpuutetta edes maantie. Jo v. 1939 ehdotti tie- ja vesi-
28383: jollain tavalla poistaakseen ovat asukkaat rakennushallitus sanotulle tielle työmäärä-
28384: omatoimisesti rakentaneet useita kymmeniä- rahaa. V. 1940 oli työn aloittamista varten
28385: kin kilometriä pitkiä kyläteitä, saaden nii- jo talousarviossa määräraha, mutta jäi ra-
28386: hin jonkun määrän rakennusavustusta val- kentamisen alkaminen sodan vuoksi silleen .
28387: .tiolta. Kokemus on nyt jo kuitenkin osoit- Sano.ttu maantie olisi nyt lopultakin saa-
28388: ,tanut, että 1tällaist>en pitkien kyläteiden jart- ·tava rakennetuksi, varsinkin kun se vain n.
28389: kuva kunnossapito käy niiden osakkaille yli- 17 km pituisena ei vaadi tavattornia kus-
28390: voimaiseksi, varsinkin kun niiden käyttä- tannuksia.
28391: jiksi on tullut puutavarayhtiöt, joiden ras- Tässä mielestä ehdotamme eduskunnan
28392: lmassa lastissa oleva;t autot särkevät tien hyväksyttäväksi toivomuksen,
28393: pohjia myöten. Ja yhtiöitä ja muita tila-
28394: päiskäyttäjiä on usein hyvin vaikea saada että hallitus ottaisi v. 1946 valtion
28395: pysyviksi korjausvelvollisiksi. Kun tien tulo- ja menoarvioesitykseensä 500,000
28396: käyttö näin hyödyttää laajempia piirejä markan määrärahan Suomussalmen-
28397: kuin tien varrella asujia, olisi varsimt!ista Taivalkosken maantieltä lähtevän
28398: maantieverkostoa Kainuussa nopeasti tihen- Selkoskylän maantien rakentamista
28399: nettävä. varten.
28400: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
28401:
28402: S. Salo. Eemil Päakkönen.
28403: 640
28404:
28405: XU,4e. - Toiv. al. N :o 303.
28406:
28407:
28408:
28409:
28410: Pääkkönen y. m.: Maantien rakentamisesta Timoniemen
28411: kylätiestä Iivantiiran kylään Kuhmon kunnassa.
28412:
28413:
28414: E d u s kun n a ll e.
28415:
28416: Kuten on tunnettua, on maamme itäisen ovwt rajoitetut ja kärsii heidän taloudel-
28417: rajaseudun maantieverkosto harvaa, mikä linen elämänsä siitä, eikä sillä ole minkään-
28418: aiheuttaa siellä asuvan väestön toimeentu- laisia edistymisen mahdollisuuksia nykyi-
28419: ~oUe suuria vaikeuksia jo muutenkin ras- sissä oloissa, vaikka luonnon tarjoamat
28420: kaissa ja puutteellisissa taloudellisissa edellytykset olisivat kuinka hyvät tahansa.
28421: oloissa. Liikenneyhteyksien puute haittaa Ei ainoastaan taloudellinen puoli kärsi
28422: suurimmin taloudellisen elämän nousua ja tästä, vaan myöskin äkillisten sairastapaus-
28423: vaurastumista, mihinkä olisivat edellytykset ten sattuessa on lääkärin avun ja muunkin
28424: olemassa, kun saadaan tieverkostoa paran- hoidon saanti kelirikkojen aikana mahdo-
28425: netU:ksi. tonta ja niinpä onkin monet sairaustapauk-
28426: Myöskin tieverkostoa lisäämällä helpoite- set vaatineet ihmishenkien menetyksiä sen
28427: taan uutta asutustoimintaa ja uusien asu- vuoksi, kun kulkuvaikeuksien takia ei
28428: tustilojen muodostumista, mihin ei muuten ajoissa ole saatu tarpeellista hoitoa.
28429: ole suuriakaan mahdollisuuksia olemassa ja Myöskään kansakoulutoimeen ei voi olla
28430: saavat asutuskelpoiset maat tämän vuoksi haitallisesti vaikuttamatta kulkuyhteyksien
28431: levätä luonnontilassa, tuottamatta sitä hyö- puute, sillä ovathan maantiet yhdyssiteenä
28432: tyä, mikä niistä voidaan saada ja irtol.ais- kunnan, kotien ja koulujen kesken ja antaa
28433: väestö pysyy edelleenkin epätoivoisessa ti- maantie koululle yhdistävän vaikutuksen
28434: lassaan sen vuoksi, ettei ole mahdollisuuk- kunnan muihin osiin.
28435: sia omatoimisuuden kautta saada aikaan Edelläesitetyn perusteella rohkenemme
28436: oman kodin rakentamista eikä raivaamista kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
28437: vaikeiden liikenneolojen vuoksi. syttäväksi toivomuksen,
28438: Sillä alueella Kuhmon kuntaa, joka kä-
28439: sittää Nivan, Juttuan ja Iivantiiran kylät, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28440: ei ole minkäänlaista kulkutietä olemassa, toimenpiteisiin maantien mkentami-
28441: ainoastaan kint.tupolut .suoportaineen, ja seksi K uhman kunnassa olevasta n. k.
28442: asuu 1tällä alueelila huomattavan suuri 'l'imoniemen kylätiestä Nivan kylän
28443: väestö. Sen toimeentulomahdollisuudet kautta Iivantiiran kylään.
28444: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
28445:
28446: Eemil Pääkkönen. M. 0. Lahtela.
28447: S. Salo. Otto Muikku.
28448: Eetu Karjalainen. Yrjö Hautala.
28449: 641
28450:
28451: Xfi,47. - Toiv. al. N:o 304.'
28452:
28453:
28454:
28455:
28456: Pääkkönen y. m.: Määrärahasta Kuhmon ja Sotkamon kun-
28457: nissa olevan Hietaperän-Pohjoislahden maantien ra-
28458: kennustöiden lopputtn saattamiseksi.
28459:
28460:
28461: E d u s k u n n a 11 e.
28462:
28463: Sotatilan vuoksi olivat rakennustyöt kehitykseen, pidämm:e senvuoksi tien ra-
28464: keskeytettävät Kuhmon ja Sotkamon kun- kennustöiden loppuun saattamista tär-
28465: nissa olevalla ,Hietaperän-Pohjoislahden" keänä.
28466: maantien rakennustyömaalla. Kun nyt ,työ- Edellä esitettyyn viitaten rohkenevat
28467: väen vapauduttua puolustuslaitoksen pal- allekirjoittaneet eduskunnan pärutettäväksi
28468: ve~uks€sta voidaan ryhtyä jatkamaan kes- ehdottaa toivomuksen,
28469: keneräiseksi jääneitä töitä ja käydä käsiksi
28470: siihen luovaan työhön, mikä tehokkaim- että hallitus ottaisi vuoden 1946
28471: malla tavalla voisi vaikuttaa maamme ta- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
28472: louselämän kohottamiseen ja kun mainitun lisen määrärahan Kuhmon ja Sotka-
28473: tien vaikutuspiiri tulee olemaan ilca.aja ja mon kunnissa .alevan H ietaperän-
28474: vaikuttaa tien saanti laajalla alueella asu- Pohjoislahden maantien rakennustfii-
28475: vwn maatalouden nousuun ja muuhunkin den lopputtn saattamiseksi.
28476: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
28477:
28478: Eemil Pääkkönen. Eetu Karjalainen.
28479: S. Salo. M. 0. Lahtela.
28480: Yrjö Hautala.
28481:
28482:
28483:
28484:
28485: Ht
28486: 642
28487:
28488: XII,4s. - Toiv. al. N:o 305.
28489:
28490:
28491:
28492:
28493: E. Karjalainen y. m.: Määrärahasta maantien rakentOimi-
28494: seksi Hyrynsalmen-Moisiowvaaran maantieltä Suomus-
28495: salmen Jwmaliskylään.
28496:
28497:
28498: E d u s k u n n a 11 e.
28499:
28500: Hyrynsalmen kunnan itäpuolella on van tietöntä ja sairas saatu - tavallisesti
28501: Hakokylä ja samalla suunnalla Suomussal- paa.rilla kantaen- maantien varteen ja vii-
28502: men kunnan puolella Jumaliskylä, joihin ei mein ehkä lääkärin luokse on se useimmiten
28503: ole vielä mitään •tieyhtey:ttä. Kummassakin liian myöhäistä. Näiden kyläkuntien väestö
28504: kylässä on useita kymmeniä asumuksia ja; on poikkeuksetta ansiotöistä riippuvaista,
28505: perheet lapsirikkaita kuten yleensäkin Kai- eikä heillä sen vuoksi ole mahdollisuutta,
28506: nuussa. Väestö näissä on pääasiassa aivan kun kyseessä on näin pitkä matka, esim. iky-
28507: köyhää ja nekin jotka jotakin omistavat vä- lätien rakentamiseen.
28508: hävaraisia. Vain jollakin harvalla oli rau- :Monella tavalla on valtiovalta sotien edel-
28509: hanaikanakin mahdollisuus talvella rekikelin lisinä itsenäisyyden vuosina ojentanut aut-
28510: aikana kuljettaa raskasta kulutustavaraa tavan kätensä laajoissa Kainuun erämaissa-
28511: kuten suolaa ja jauhoja kesänajaksi. Suu- kin asuvien ihmisten toimeentulomahdolli-
28512: rimman osan väestöstä oH nämäkin raskaat suuksien parantamiseksi. Maantien raken-
28513: kulutustavarat kuljetettava kesän aikana taminen, jota on anottu jo useita kertoja,
28514: kantamalla. Nykyisen såännöstelyta1ouden saattaa vasta nämäkin kylät välttämättö-
28515: aikana on kaikkien kantamalla kuljetettava mään yhteyteen valtatiehen ja tuo siten
28516: kesän aikana tarvitsemansa tavarat. Kun tuntuvan helpotuksen niiden väestön tuka-
28517: matkaa Hyrynsalmen kirkolta, joka on lä- laan asemaan. V aitiovallan velvollisuus
28518: hin kauppapaikka ja lähin rautatieasema, olisi kiireimmiten ryhtyä toimenpiteisiin tä-
28519: on Hakokylään n. 20 kilometriä ja Jumalis- män vuosikymmeniä hartaasti odotetun ~tie
28520: kylään lähes 40 kilometriä, eikä vesistöistä- asian järjestämiseksi.
28521: kään ole tällä lta.ipaleella mitään apua, kä- Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietin.-
28522: sittää ilman erikoista mielikuvitusta mikä töön n: o 9 (1935 vp.) sekä eduskunnan 7
28523: rasi.tus näi1le erämaan asukkaille muodostuu päivänä marraskuuta 1935 jo lausumaan
28524: jo välttämättömien kulutustavaroid€11 kul- toivomukseen, jota kuitenkaan ei ole toteu-
28525: jettamisesta. Vakavampi sairastuminen joh- tettu, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
28526: taa useimmiten kuolemaan. Hyrynsalmen hy:väiksyttäväksi toivomuksen,
28527: kirkolla oli lääkäri ja aluesairaala, mutta
28528: saksalaisten polttaessa viime syksynä Hy- että hallitus ottaisi vuoden 1946
28529: ry:nsalmen kirkonkylän tuhoutui myös alue- talousarvioesitykseen 1,400,000 mar-
28530: sairaala ja lääkärikin siirtyi Ristijärven kan siirtomäärärahan maantien ra-
28531: kirkonkylään, joten matkaa lähimmän lää- kentamiseksi H yrynsalmen--M oision-
28532: kärin luokse kertyy edellä mainituista ky- vaaran maantieltä H alwkylän kautta
28533: listä 50-70 kilometriä. Kun tästä mat- S1tomussalmen J utnaliskylään.
28534: kasta ensimmäiset 20-40 kilometriä on ai-
28535: Helsingissä huhtikuun 19 päivänä 1945.
28536:
28537: Eetu Karjalainen. Eemil Pääkkönen.
28538: Heikki Simonen. L. 0. Hirvensalo.
28539: Edvard Pesonen. H. A. Kannisto.
28540: 643
28541:
28542: XII,49. - Toiv. al. N:o 306.
28543:
28544:
28545:
28546:
28547: Kaijalainen: Maa.nti~rakennusohjelman laatimisesta Poh-
28548: jois-Suomea varten.
28549:
28550:
28551: E d u s kun n a B e.
28552:
28553: Viime syksyn sotatapahtumien aikana kyläryhmien sa:attamista liikenneyhteyteen.
28554: Pohjois-Suomessa olivat saksalaisten hävi- Tällaisia kyliä Lapin alueella on esim. So-
28555: tyksen kohteina asutuskeskukset ja yleensä dankylän Rajala. .Samaten on Kittilän
28556: valtateiden varsilla oleva asutus. Sen si- Kallon ja Kolarin Kurtakon yhdistäminen
28557: jaan eräitä poikkeuksia lukuunottamatta maantiellä nyt jos koskaan ajankohtainen
28558: monet syrjäkylät jäivät ehjiksi tai kärsi- ja tärkeä. Tämän luontoisia esimerkkejä
28559: vät suhteellisen pieniä vaurioita. Asukkai- voisi paitsi Lapista luetella muualtakin
28560: den palatessa hävitetyille alueille ja ryh- Pohjois-Suomen hävitetyiltä alueilta Kai-
28561: tyessä jälleenrakennustoimintaan tulevat nuuta myöten. Näyttää ilmeiseltä, että
28562: useimmat syrjäkylät rakennusvaiheen ai- näitä alueita koskevat tiesuunnitelmat kai-
28563: kana tästä syystä näyttelemään hyvin tär- paavat tarkistusta ja uutta luokittelua,
28564: keää osaa. Niihin joudutaan sijoittamaan jotapaitsi alueluovutukset ovat nostaneet
28565: kodittomaksi jäänyttä väestöä ja myös ·elin- esille aivan uusiakin tiekysymyksiä, jotka
28566: tarvikehuollon suhteen takamaiden asutuk- kiireellisesti olisi suoritettava.
28567: silla on näissä oloissa entistä tärkeämpi Viitaten siihen mitä edellä on lausuttu,
28568: merkitys. ehdotan kunnioittaen eduskunnan päätet-
28569: Tästä seuraa, että syrjäkylien liikenne- täväksi toivomuksen,
28570: oloihin olisi nyt kiinnitettävä aivan eri-
28571: koista huomiota. Samaan aikaan kun val- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28572: tateitä sodan jäljiltä kunnostetaan, olisi toimenpiteisiin muutt1tneita olosuh-
28573: ryhdyttävä toteuttamaan eräitä kauan vi- teita vastaaV'an maantierakennusoh-
28574: reillä olleita tiehankkeita, jotka tarkoitta- jelman laatimiseksi Pohjois-Suomea
28575: vat kaukana vaitaJtiestä olevien kylien rta:i varten.
28576: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
28577:
28578: Lauri Kaijalainen.
28579: 644
28580:
28581: Xfi,5o. - Toiv. al. N :o 307.
28582:
28583:
28584:
28585:
28586: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä Poh,jois-Suomen kävite-
28587: tyt1W. alueilla olevt'lle ktyli.i,. ja ku,nnanteille aikeutunei-
28588: den vaurioiden korjaamiseksi.
28589:
28590:
28591: E d u s k u n n a 11 e.
28592:
28593: Pohjois-Suomen sotatoimien yhteydessä, nekelpoiseksi järjestämisessä, on pidettävä
28594: muiden suurten tuhojen ohella, joutuivat todennäköisenä, että siellä rei tunneta riit-
28595: kylä- ja kunnantiet pahojen hävitysten tävää mielenkiintoa kylä- ja kunnanteillä
28596: kohteiksi. Niinpä räjäytettiin eräitä huo- sattuneiden suurimpie:n:kaan vaurioiden kor-
28597: mattavcan suuria siltoja, jotka aikanaan on jaamiseen. Voidaan helposti yrittää sel-
28598: rakennettu useampien kuntien toimesta val- laista ratkaisua, että kylätiekunnat joutui-
28599: tateille, jotka myöhempien tienoikaisujen sivat itse korjaamaan vaurionsa ja pyytä-
28600: tai siltajärjestelyjen vuoksi ovat jääneet mään avustusta siihen valtiolta. Tämä jär-
28601: kyläteinä hoidettaviksi. Tällaisten kylätei- jestely ei kuitenkaan hävitetyn alueen ylei-
28602: den merkitys pailmlliselle asutukselle on sesti heikkojen elämän edellytysten vuoksi
28603: useimmiten niin tärkeä, että tuhottujen saa tulla kysymykseen. On pidettävä aivan
28604: siltarakennusten uudelleen rakentaminen välttämättömänä, että valtio rakentaa hä-
28605: on saatava viipymättä käyntiin. Hävitetyn vitety.t sillat ja korjaa muutkin tuhot kyJä-
28606: alueen muista suurista tuhoista ja väestön ja kunnanteillä rinnan varsinaisten valtion
28607: vähävaraisuudesta johtuen ei ipaikallinen hallussa olevien .teiden kunnostamisen
28608: väestö kykene tällaisia suurempia silta- kanssa.
28609: rakennuksia itse rakentamaan, eikä muita- Edelläolevaan viitaten esitämme edus-
28610: kaan sodan tuottamia hävityksiä kyläteillä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
28611: korjaamaan.
28612: On pidettävä riidattomasti selvänä, että että h.allitus ryhtyisi toimenpitei.
28613: nämä sodan tuomat vauriot kylä- ja kun- siin Pohjois-Suomen häJvitetyiUä
28614: nanteiiLle on valtion täydellisesti korvat- alueilla kylä- ja kunnanteille synty-
28615: rtava. Kun tie- ja vesirakennushrullituk- neiden vaurioiden korjaamiseksi val-
28616: sella 'llyt on kuitenkin valtavan paljon tion toimesta rinnan valt>ion teillä
28617: tehtävää varsinaisten valtion .teiden liiken- suoritettavien korjausten kanssa.
28618: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
28619:
28620: Martti Miettunen. Markus Niskala. Lauri Kaijalainen.
28621: 645
28622:
28623: Xll,51. - Toiv. al. N:o 308.
28624:
28625:
28626:
28627:
28628: Lahtela y. m.: Toimenpiteistä mMnteiden rakentamiseksi
28629: Lapin wänissä.
28630:
28631:
28632: E d u s k u n n a 11 e.
28633:
28634: Lapin läänissä on laajoja alueita, joissa jota ennen sotaa suoritettiin Lapissakin.
28635: ei ole minkäänlaisia teitä, joita voisivat Aluksi voitaisiin suorittaa Lapissa komi-
28636: sikäläiset asukkaat kulkea niille harvoHle tean ehdottamien tarvittavien kevytraken-
28637: maanteille, joita siellä on. Sen komitean, teisten (erämaanteitt.en) ja polkuteiden ra-
28638: jonka valtioneuvosto asetti huhtikuun 17 kentamisia sinne missä niitä kipeimmin
28639: päivänä 1935 harkitsemaan toimenpiteitä tarvitaan ja mitkä johtaisivat jo rakenne-
28640: Lapin taloudellisten olojen parantamiseksi, tulle maantielle, että asukkaat voisivat niiltä
28641: valmistaman ja valtioneuvostolle huhti- päästä kesän aikana.kin maanteille ja maan-
28642: kuun 8 päivänä 1938 jättämän mietinnön tieltä kotiinsa. Kevytrakenteisten ja polku-
28643: mukaan (komiteamietintö N: o 8 - 1938) teitten rakentaminen ei kysyisi suurta työ-
28644: tarvittiin Lwpin alueena 893 km maanteitä, voimaa eikä niihin tarvittaisi suuria pää-
28645: 633 km kevytrakenteisia maanteitä (erä- omia. Niiden rakentamisessakin voitaisiin
28646: maa.nteitä) ja 131 km 1polkuteitä. Näiden säästää aikaa ja rahoja rakentamalla ne
28647: teiden rakennussunnitelman toteuttamiseksi aluksi sellaisiksi, että niitä voidaan kulkea
28648: ehdotti komitea säädettäväksi lain, jonka paremmin kuin tietöntä erämaata. Myö-
28649: mukaan edellämainitut tiet oli rakennet- hemmin voidaan niitä korjata ja rakentaa
28650: tava vuosina 1939-1948. Komitean ehdot- tien tarvetta vastaaviksi maanteiksi.
28651: tamaa lakia ei ole annettu. Tämä johtunee Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
28652: siitä, että maamme joutui noin puolitoista kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
28653: vuotta sen jälkeen kun komitean mietintö toivomuksen,
28654: valmistui, sotaan, joka keskeytti komitean
28655: ehdottaman Lapin tieverkoston rakentami- että hallit1ts ryhtyisi toimenpitei-
28656: sen samoin kuin muutkin Lapiri taloudel- siin maanteiden rakentamiseksi La-
28657: listen olojen parantamissuunnitelmat. pin "[äänin pohjoisosaan siinä mää-
28658: Kun nyt olemme päässeet sodasta eroon rin kuin se nykyisissä oloissa on
28659: on velvollisuutemme yrittää tehdä par- mahdollista ja että Lapin läänin
28660: haamme Lapin puutteellisten tieolojen saat- maantic·verkoston rakentamista var-
28661: tamiseksi tyydyttävälle tasolle ja valmis- ten valmistettaisiin suunnitelma ja
28662: tautua jatkamaan Lapin tieverkoston ra- annettaisiin Eduskttnnalle esitys sen
28663: kentamista ja sitä olojen kehittämistyötä, toteuttamiseksi.
28664: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
28665:
28666: M. 0. Lahtela. S. Salo. Eemil Pääkkönen.
28667: 646
28668:
28669: XII,o2. - Toiv. al. N :o 309.
28670:
28671:
28672:
28673:
28674: Miettunen y. m.: Määriilrahasta maantien rakentamiseksi
28675: Simojoen rautatiesillalta Alaniemen wssille.
28676:
28677:
28678: E d u s k u n n a ll e.
28679:
28680: Heinäkuun 25 p: nä 1934 määräsi tie- ja ole minkäänlaista maantietä. Kulkuyhteys
28681: vesirakennushallitus Perä-Pohjolan tie- ja runsasvetisen ja vuolaan Simojoen ylitse
28682: vesirakennuspiirin piirikonttorin toimesta joen pohjoispuolella olevalle maantielle on
28683: tutkittavaksi tiesuunnan uuden maantien varsinkin keväisin äärimmäisen vaikea.
28684: rakentamista varten Simojoen rautatiesil- Paikallisen väestön tarvetta merkittä-
28685: lalta Simojoen eteläpuolitse Alaniemen los- vämpi on kuitenkin se yleinen etu, joka
28686: sille Simon pitäjässä. tien rakentamisella saavutettaiSiin sen-
28687: Tämän tutkimuksen jälkeen tie- ja vesi- vuoksi, kun tien rakentamisen jälkeen väl-
28688: rakennushallitus jouluk. 30 p:nä 1937 lä- tyttäisiin niiltä vaikeuksilta, jotka liiken-
28689: hetti kirjelmässä N :o T-4479/10532 tielain teelle aiheuttaa Simojoen ylitys Alaniemen
28690: mukaisessa järjestyksessä laaditun suunni- lossissa. Varsinkin nykyisin, jolloin kulu-
28691: telman ja 4,700,000:- päättyvän kustan- tuskeskuksien lisääntyvän polttopuutarpeen
28692: nusarvion kulkulaitosten ja yleisten töiden vuoksi olisi Simojokivarrenkin metsiä saa-
28693: ministeriölle, joka hankittuaan suunnitel- tava entistä enemmän autokuljetuksilla Ke-
28694: masta tielain 70 § :n edellyttämät lausun- miin, on tämän maantien rakentamisen tar-
28695: not, hyväksyi 12 p:nä huhtikuuta 1939 pu- peellisuus tullut entistä polttavammaksi.
28696: heenaolevan suunnitelman ja lähetti tiedon EdelläolevJt,an viitaten ehdotamme edus-
28697: tästä päätöksestä Lapin lääninhallitukselle kunnan päätettäYäksi toivomuksen,
28698: ja Simon kunnalle.
28699: Vuoden 1939 joulukuussa syttynyt sota että hallitus ottaisi vuoden 1946
28700: keskeytti kuitenkin toimenpiteet tämän tulo- ja menoarvioes~'ltykseen riittä-
28701: tierakennuksen aikaansaamiseksi. vän suuruisen määrärahan maantievn
28702: Suunnitellun tien, jonka pituus on 24- rakentamise'ksi Simojoen rautatiesil-
28703: 25 km, merkitys paikalliselle väestölle on lalta Simojoen eAteläpuolitse Alanie-
28704: erittäin suuri, kun eteläpuolella Simojokea mM lossille.
28705: rautatiesillalta Alaniemen lossiin saakka ei
28706: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
28707:
28708: Martti Miettunen. Markus Niskala.
28709: 647
28710:
28711: XII,lls. - Toiv. al. N :o 310.
28712:
28713:
28714:
28715:
28716: H. Pesonen y. m.: Määräraha-sta Akkun1tsjoen-Pahtaojan
28717: -Lehmikummun-Koivun a.sutustien kunnostamistavar-
28718: ten.
28719:
28720:
28721: E d u s k u n n a 11 e.
28722:
28723: Aikoinaan rakennettiin valtion toimesta tustoimintaa nykyisestään mahdollisuus
28724: Kemin maalaiskunnan alueelle Akkunus- vielä huomattavasti lisätä, niin valtion kun
28725: joen asutusalueen ma>antie, joka kulkee yksityistenkin omistamilla mailla. Samoin
28726: Tervolan alueella Puhtaojan ja- Lehmikum- näillä alueilla on melkoisen runsaasti polt-
28727: mun asutusalueitten kautta ja päättyy Ke- topuumetsiä, joiden käyttöön saaminen on
28728: mijoen itäpuolella Rovaniemen maantiehen Kemin kaupungin ja sen väestön kannalta
28729: lähellä Koivun rautatieasemaa. Maantien katsoen erittäin tärkeää. Näistä ja muista
28730: pituus on noin 70 km, josta Kemin maa- syistä on tien kunnostaminen aivan välttä-
28731: laiskunnan alueella 40 ja Tervolan kunnan mätöntä, sillä nyt jo osa tien varrella ,asu-
28732: alueella 30 km. vaa väestöä suunnittelee sieltä poismuut-
28733: Alkujaankin tämä tie rakennettiin lu- tamista, koska sinne ei voida tiekurjuuden
28734: vattoman heikosti ja kun sitä ei ole juuri vuoksi kuljettaa edes huollon kannalta vält-
28735: koskaan teon jälkeen kunnostettu, vaikka tämättömiä kulutus- ja elintarvikkeita.
28736: varojakin siihen on ennen sotia myönnetty, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
28737: niin on sillä liikennöiminen aina ollut han- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
28738: kalaa. Mutta senjälkeen kun saksa1aiset
28739: joukot useana kesänä maastovaunumaan että hallitus ottaisi vuoden 1946
28740: rikkoivat rtien aivan kokonaan, on liiken- tulo- ja menoarvioesitykseen 1,500,000
28741: nöiminen sulanmaan aikana ollut aivan markan määrärahan Akkunusjoen-
28742: mahdotonta hevosajoneuvoi1la ja polkupyö- Pahtaojan- Lehmikummun-Koivun
28743: rihlä puhumattakaan moottoriajoneuvoi.sta. asutustiern kuntoon saattamista var-
28744: Sanotun maantien varrella Kemin maa- ten, mistä määrärahasta 1,000,000
28745: laiskunnan alueella on viisikymmentä asu- markkaa tulisi Kemin maalaiskun-
28746: tustilaa ja itsenäistä ,torppaa ja suunnil- nan alueella olevan maantieMsan ja
28747: leen sama määrä myös Tervolan kunnan 500,000 markkaa Tervolan kunnan
28748: alueella, ollen näiden omistajat aivan poik- alueella olevan osan kunnostamista
28749: keuksetta vähävaraisia ja suuriperheisiä varten.
28750: uudisraivaajia. Mainituilla alueilla on asu-
28751: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1945.
28752:
28753: H. S. Pesonen. Martti Miettunen.
28754: Eino Tainio. Markus Niskala.
28755: 648
28756:
28757: Xll,54. - Toiv. al. N:o 311.
28758:
28759:
28760:
28761:
28762: Miettunen y. m.: Akkunusjokivarren-Pahtaojanr-Lehmi-
28763: kummun-Koiv'ttn asutustien ottantisesta 'Valtion hoitoon.
28764:
28765:
28766: E d u s k u n n a n e.
28767:
28768: Akkunusjokivarrcn- Pahtaojan-Lehmi- varren asutusalueet Kemijoen itäpuolen
28769: kummun-Koivun asutustie Kemin mlk: n yleiseen maantiehen. Se on siten muodos-
28770: ja Tervolan pitäjien alueilla, on viime vuo- tunut asutuskeskuksiin johtavaksi, huomat-
28771: sien aikana joutunut kulutuskeskuksien tavasti liikennöidyk,si tieksi, jonka yleinen
28772: polttopuutilanteen kiristyessä palvelemaan merkitys on vuosi vuodelta kasvanut. Ot-
28773: suuressa määrin yleistä liikennettä. Kemin taen huomioon alueen uudisasutuksen ja
28774: kaupungin pohtopuutarpeesta on suurin sen monissa vaikeuksissa elävän väestön ah-
28775: osa kuljetettu Akkunusjokivarren metsistä taasti rajoitetut taloudelliset edellytykset,
28776: ja Tervolan puoleisella osalla on Runkauk- sekä tien yleistä etua palvelevan suuren
28777: sen ja Lehmikummun asutusalueilta ja tien merkityksen, olisi välttämätöntä tämä tie
28778: varrella olevista muista metsistä puutavaraa sen nykyisessä kunnossa ottaa valtion hal-
28779: kuljetettu runsaasti Koivuun valtion rauta- tuun kokonaisuudessaan maantienä kunnos-
28780: teiden tarvetta varten. Raskaan liikenteen sapidettäväksi.
28781: vuoksi on tämä tie pahasti kärsinJit, ollen Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
28782: ajoittain hyvin vaikeasti liikennöitävässä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
28783: kunnossa. Tien merkitys edellämainitussa
28784: tarkoituksessa on ollut niin suuri, että sitä että Akkunusjokivar1·en - Pahta-
28785: on jouduttu kaikista vaikeuksista huoli- ojanr-Lehmikummun-Koivun asu-
28786: matta pitämään aurauksella auki talvikelin- tustie Kentin mlk:n ja Tervolan pi-
28787: kin aikana. täjien alueilla otettaisiin viipymättä
28788: Mainittu tie, pituudeltaan n. 65 km, yh- sen nykyisessä kunnossa valtion hal-
28789: distää ainoana kulkutienä kahden pitäjän tuun maantienä kunnossapidettii-
28790: väkirikkaat Runkauksen, Lehmikummun, väksi.
28791: Pahtaojan, Sompujärven ja Akkunusjoki-
28792: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
28793:
28794: Martti Miettunen. Markus Niskala.
28795: G49
28796:
28797: XU,55. - Toiv. al. N :o 312.
28798:
28799:
28800:
28801: Niskala y. m.: Määrärahasta maantien mkentamiseksi Ala-
28802: 'torniorn Kaakaman kylästä Ylitornion MeUakoskelle.
28803:
28804:
28805: E d u s k u n n a ll c.
28806:
28807: Käydyn talvisotamme jälkeen astui päivä- alueet, joissa nykyaikainen koneellinen pel-
28808: järjestykseen Pohjois-Suomessa n. s. ,Lapin lonraivauskin voi tulla kysymykseen.
28809: kolmion" asuttaminen Karjalan siirtoväellä. Paikalliselle ja lähiympäristöjen asutus-
28810: A1ueen rajat ovat idässä Kemijoki, lännessä toiminnalle näiden teiden rakentamisella on
28811: Torniojoki ja pohjoisessa Ylitorniolta Hava- myös erikoinen merkitys alueen keskeisen
28812: niemelle johtava maantie. Karjalasta siirto- maantieteellisen aseman vuoksi. Uudisasuk-
28813: väkeä ei alueelle ehditty sijoittaa, eivätkä kaiksi siirtyjien on aina edullisempi siirtyä
28814: sen maansaantitoivomukset nytkään ole pienen matkan varsinaiselta kotipaikaltaan,
28815: ulottuneet näin pohjoiseen. Sensijaan sa- kuin kaukaiseen korpeen. Sen lisäksi myös-
28816: nottu alue on nyt viimeksi esitettyjen suun- kin Karungin ja Alatornion kuntien van·
28817: nitelmien mukaan aja.tel,tu Petsamon sii~to hojen .tilojen omistajille tien merkitys on
28818: väen sijoituspaikaksi. aivan ensiarvoinen. Niiden ulkometsät si-
28819: Tämän Petsamon siirtoväen sijoitussuun- jaitsevat suunnitellun tien varrella 30-40
28820: nitelman toteuttamisen ensimmäisenä edel- km. matkan takana varsinaisilta tiloilta.
28821: lytyksenä on, että ·mainittu alue halkais- :Metsien hyväksikäyttö hevoskuljetuksella ei
28822: taan maantiellä, jonka lähtökohtana on Ala- voi .tulla nykyisin kannattavasti kysymyk-
28823: tornion kunnan Kaakaman kylä: ja siitä seen, kun metsät vielä kaiken lisäksi ovat
28824: noudattaen Tieksojocn suuntaa Arpelan, Kemijokeen johtavien vesistöjen varrella.
28825: Kaisajoen ja Val'ajärven kylien kautta Tornion ja Kemin kaupunkien sekä nii-
28826: Mellakoskelle, jossa se yhtyisi Ylitornion den lähiympäristöjen kireään polttopuuti~
28827: Lohijärveltä :Muurolaan suunnitellulle tielle. lanteeseen tämä tie vaikuttaisi varsin suu-
28828: Toinen poikkitie olisi rakennettava Vara- resti, kun alueen metsät, jotka tähän asti
28829: järvi-Kätkäjärvi-Loue. Edellämaini- ovat olleet kokonaan käyttämättä, tulisivat
28830: tuista tiesuunnista on osa Arpela-M:ella- hyödyttämään lyhenevien kulkuyhteyksien
28831: koski ja Lohijärvi-Muurola otettu aika- takia juuri näi.tä asutuskeskuksia.
28832: naan Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
28833: komitean mietintöön. 'l'iesuuntia ei ole kui- kunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
28834: tenkaan vielä ,tutkittu.
28835: Karungin ja Alatornion kuntain valtuus- että haUitus kiireellisesti suoritut-
28836: tot samoinkuin Tornionlaakson kuntain toi- taisi Alatornion kunnan Kaakam(Jql,
28837: mikunta, jonka muodostavat kaikki Tor- kylästä Arpelan, Kaisajoen ja V ura-
28838: nionlaakson kunnat, ovat useita kertoja ano- järven kylien kautta Ylitornion kun-
28839: neet tieosan Arpela-Mellakoski rakenta- nan Mellakoskelle suunnitellun maan-
28840: mista. tien sekä siihen välittömästi liitty-
28841: Nyt sa,notun alueen tieverkoston rakenta- vien Lohijärven--Mellakosken-Muu-
28842: misella aikaisemmin suunni,teltua täydelli- rolan ja V arajärven-Kätkäjärven--
28843: sempänä on aivan ensiarvoinen merkitys Louen poikkiteiden suuntatutkimuk-
28844: Petsamon siirtoväen asuttamiselle. Tällä sen ja ottaisi vuoden 1946 talous-
28845: alueella ovat mitä edullisimmat asutusmah- arvioesitykseen määrärahan puheena-
28846: dollisuudet, sillä siellä sijaitsevat Perä-Poh- olevien teiden r·akentamiseksi.
28847: jolan parhaat maat, sellaiset yhtenäiset suo-
28848: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1945.
28849:
28850: Markus Niskala. Martti Miettunen. Lauri Kaijalainen.
28851: 82
28852: 650
28853:
28854: Xll,li6. - Toiv. al. N :o 313.
28855:
28856:
28857:
28858:
28859: Niskala. y. m.; Karu'liA!}in rautatieasemalta Pal,vaMan y. m.
28860: kylien kautta Ylitornion Kantomaanpäähän johtavan
28861: tien ottamisesta valtion hoitoon.
28862:
28863:
28864: E d u s k u nn a 11 e.
28865:
28866: Karungin asemalta Palovaaran, Nahkiais- tamien vaurioiden korjaamisesta, mikä hei-
28867: ojan, Martimon ja Törm.äsjärven kylien dän kohdaltaan on mahdottomuus. Niille
28868: kautta Ylitornion Kantomaanpäähän joh- kunnille, joiden aluetta tie ku1kee, nimit-
28869: tava tie, joka aikoinaan rakennettiin osit- täin Karungin ja Yltitornion kunnillle, sen
28870: tain kyläntienä ja osittain kuntien toimesta kuntoonpano tuottaa myös ylivoimaisia
28871: valtion avustuksin, on viime vuosien aikana vaikeuksia. Asialle ei voi löytää muuta
28872: ollut jokseenkin täydellisesti vailla huolen- ratkaisua, kuin että sanottu tie saatetaan
28873: pitoa ja kunnostamista. kuntoon valtion varoilla ja otetaan koko-
28874: Edellisinä vuosina, jolloin tien kunto oli . naan valtion hoitoon. Näin olisi tehtävä
28875: vielä sellainen, että sillä voitiin liikennöidä, sitäkin suuremmalla syyllä, kun tien suu-
28876: käytettiin tietä runsaasti puutavaran kulje- rimpina käyttäjinä paikallis- ja kauttakul-
28877: tuksiin. Nämä kuljetukset rasittivat tätä kuliikenteen ohella olivat valtion rautatei-
28878: kevytrakenteista tietä varsin suuresti, den puutavaran hankkijat ja on mahdol-
28879: mutta säilyi se vielä liikennöitävässä kun- lista, että niin tulee vastakin olemaan.
28880: nossa. Viime syksyisten sotatoimien aikana Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
28881: tie joutui niin raskaan liikenteen alaiseksi kunnan päätettäväksi toivomuksen,
28882: - siltojen, rumpujen sekä tiepenkereenkin
28883: särkyessä - että sen merkitystä tienä ei että Karungin rautatieasemalta
28884: useissa kohdin voi ottaa enää huomioon Palovaaran, Nahkiaisojan, Martimon
28885: ilman perusteellista kunnostamista. ja Törmäsjärven kylien kautta Yli-
28886: Vaikka tien tarve sen varrella asuville tornion Kantomaanpäähän johtava
28887: vähävaraisille pientilallisille on korvaama- tie kunnostettaisiin valtion varm"lla
28888: ton, ei heillä ole mahdollisuuksia tien kun- ja otettaisiin valtion hoitoon.
28889: nossapitoon, puhumattakaan sodan aiheut-
28890: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
28891:
28892: Ma.rkus Niska.la.. IIartti Miettunen.
28893: 651
28894:
28895: XII,II7. - Toiv. al. N:o 314.
28896:
28897:
28898:
28899:
28900: Lahtela, y. m.: Toimenpiteistä ma<Jntien t•akentmniseksi Po-
28901: sion kunnan Aholasta Km·jalaisen niemen kautta Mou-
28902: t•ujät·ven kylään.
28903:
28904:
28905: E d u s k u n n a ll e.
28906:
28907: Kemijärven-Kuusamon maantie kulkee Puheena olevan tien pikainen rakentami-
28908: Posion kuntaan kuuluvan Maaninkavaa- nen olisi tarpeellinen myöskin sen vuoksi,
28909: ran kylän kautta. Tästä kylästä on raken- että Posion kunnassa on isojako keskissä ja
28910: nettu mainittuun Posion kuntaan kuulu- edistynee se parissa vuodessa siihen vai-
28911: vaan 1\Iourujärven kylään noin 10 km pi- heeseen, että tilojen keskeistä palstojen si-
28912: tuinen tie. Komitea, jonka valtioneuvosto joitusta ja taajoissa kyläryhmissä olevien
28913: marraskuun 21 päivänä 1935 asetti suun- talojen uusille paikoille siirtämistä voidaan
28914: ni·Helemaan Kainuun ja Perä-Pohjolan rta- suunniteUa. Rakentamalla tie ennen tilus-
28915: louselämän kohottamista, antamassaan mie- palstojen sijoitusta voitaisiin ,tiluspalstat
28916: tinnössä (Komitean mietintö N: o 10 v. sijoittaa sopivasti tien mukaisesti ja siir-
28917: 1938) on· katsonut tarpeelliseksi ja ehdot- rettävien talojen !paikatkin järjestää tien
28918: tanut rakennettavaksi maantien Rovanie- varteen jlj. välttää se tiluspalstojen silpo-
28919: men-Posion maantieltä Posion kil~konky minen, joka on seurauksena, jos maantie
28920: län Aholasta Karjalaisen niemen kautta suunnitellaan ja rakennetaan vasta sen
28921: 1\Iourujärveen, johon edellämainittu 1\Iaa- jälkeen kun tiluspalstojen sijoitus on suori-
28922: ninkavaaran-:Mourujärven tie on raken- tettu.
28923: nettu. Tämän Aholan-Mouhijänen tien pi- Kun Kuusamon ja Posion kunnan iso-
28924: tuus tulisi olemaan noin 40 km. Tämä tie jako suoritetaan yhtenä toimituksena ja
28925: tulisi kulkemaan Posion kuntaan kuuluvan huomattava osa Kuusamon kunnan itäistä:
28926: verrattain suuren Suolijärven vesistön itä- osaa on luovutettu Venäjälle ja luovutetun
28927: puolitse ja saattaisi tieyhteyteen sen huo- alueen maansa menettänyt siirtoväki on
28928: mattavan suuren asujamiston, joka maini- asutett.ava ja myöskin sotainvaliideille, so-
28929: ,tun vesistön itäpuolella tiettömillä alueilla taleskille ja sotaarvoille sekä rintamamie-
28930: asuu. Samalla se avaisi edellä mainitun hille on maata hankittava, olisi tämä tie
28931: Maaninkavaaran ja Mourujärven kylien tähänkin nähden tarpeen, koska ei ole
28932: asukkaille suoran tieyhteyden oman kun- kohtuullista että heitä asutetaan tiettömiin
28933: rtansa kirkonkylään. Ilman tämän tien ra- korpiin.
28934: kentamista joutuvat Posion kirkonkylän ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
28935: l\{ourujärven kylän välillä olevien kylien kunnioittaen eduskunnan hyväksyt•tävä!ksi
28936: asukkaat elämään tiettömällä aineella sekä toivomuksen,
28937: Mourujärven ja Maaninkavaaran k)"lien
28938: asukkaat päästäkseen oman kuntansa kes- että hallitus ryht11isi pikaisiin toi-
28939: kukseen kiertämään Sallan tai Kuusamon menpiteisiin maantiesmmnan tutki-
28940: kunnan kautta, joista ensiksi mainittu miseksi, tiealueen eroittamiseksi ja
28941: reiW on Mourujärven kyläläisille yli 70 tien mkentamiseksi Posion kunnan
28942: km ja viimeksi mainittu reitti yli 110 km Aholasta Karjalaisen niemen kautta
28943: pirtkä, vaikka matka tien rakennetuksi tul- Mourujärven kylään.
28944: tua olisi ainoastaan noin 40 km.
28945: Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1945.
28946:
28947: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
28948: 652
28949:
28950: XU,5s. - Toiv. al. N:o 315.
28951:
28952:
28953:
28954:
28955: Kaijalainen: Toimenpiteistä Syysjä1·ven-Utsjokisuun
28956: 1naantien rakentamistöiden loppuunsaattamiseksi.
28957:
28958:
28959: E d u s k u n n a ll e.
28960:
28961: Petsamon luovutuksen johdosta on Uts- heessa maamme pohjoisimpaan kylään,
28962: joen pitäjä joutunut entistä eristetympää;th Nuorgamiin. Alustavia töitä Syysjärven-
28963: asemaan. Kesäkelin aikana on aikaisemmin Utsjokisuun tieosalla on jo tehty, joten ky-
28964: voitu elintarvikkeet toimittaa Utsjoelle symys tälJä kertaa on tämän tieosan raken-
28965: Petsamon kautta, mutta nyt ei liikennöimi- nustöiden loppuun suorittamisesta.
28966: nen Petsamosta Skiippakurun kautta Uts- Monet tärkeät tiehankkeet Lapissa ovat
28967: joelle enää ole mahdollista, joten Utsjoen erityisesti viime vuosina kaatuneet siihen,
28968: pohjoisosan asujamiston saattaminen liiken- että kun samaan aikaan jollakin seudulla
28969: neyhteyteen muun Suomen kanssa on kii- tässä laajassa maakunnassa on ollut suori-
28970: reellinen ja välttämätön toimenpide. Paitsi tettavana sodan aiheuttamia tietöitä, ovat
28971: väestön huollon kannalta on muistakin tiettömien syrjäseutujen asukkaat saaneet
28972: syistä tärkeää, että maamme pohjoisin alistua siihen, että heitä koskevat tiealoit-
28973: kolkka saatetaan maantien avulla muun teet on säännöllisesti hylätty. Toivottavasti
28974: maan yhteyteen. Maassamme ei ole toista nyt tehdään Utsjoen asukkaille lopultakin
28975: niin laajaa ja niin unohdettua seutua kuin oikeutta. Ellei niin tapahtuisi ja edellä
28976: Utsjoki, joka ei ehtinyt päästä osalliseksi mainittu utsjokelaisille elintärkeä maantie
28977: niistä parannuk<sista ja uudistuk<sista, jotka yhä jäisi rakentamatta, on käsittämätöntä,
28978: rauhallisen rakennustyön vuosina ennen miten jälleenrakennustoiminta Utsjoella
28979: sotia erityisesti liikenneolojen alalla koi- käy päinsä ja miten pitäjän asukkaat voi-
28980: tuivat monien muiden seutujen hyväksi. vat selviytyä siitä tukalasta asemasta, mi-
28981: Tämä epäkohta olisi nyt viipymättä korjat- hin he ovat sodan vuoksi joutuneet.
28982: tava. Tähän on sitäkin enemmän syytä, Viitaten siihen, mitä edellä on lausuttu,
28983: kun jälleenrakennustyö Utsjoella joudu- ehdotan kunnioittaen eduskunnan päätettä-
28984: taan muutenkin suorittamaan vaikeammissa väk<si toivomuk<sen,
28985: olosuhteissa kuin missään muualla. Olisi
28986: kohtuullista, että Utsjoen asukkaiden vai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28987: keaa asemaa helpotettaisiin saattamalla toimenpiteisiin Syysjärven--Utsjoki-
28988: heidät maantieyhteyteen. suttn maantien rakennustöiden lop-
28989: Tämä on toteutettavissa siten, että Kaa- puun saattamiseksi ja sanotun maan-
28990: masesta Sy,rsjä.rvelle johtavaa maantietä tien jatkamiseksi edelleen Nuorgamin
28991: jatketaan Utsjokisuulle ja seuraavassa Vai- kylään.
28992: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
28993:
28994: Lauri Kaijalainen.
28995: 653
28996:
28997: XU,e~9. - Toiv. al. N :o 316.
28998:
28999:
29000:
29001:
29002: Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta SaUan kunnan
29003: J(u1·sun kylästä A.hvenselkään.
29004:
29005:
29006:
29007: E d u s k u n n a 11 e.
29008:
29009: Maantien rakentamista Kemijärven-Sai- kunta tietä rakentamasta tarkoituksella,
29010: lan maantiestä Sallan kuntaan kuuluvan että se rakennetaan valmiiksi val.tion toi-
29011: Kursunkylän kohdalta pohjoiseen Ahven- mesta.
29012: selän ,taloon asti on pidetty pitkät ajat tar- Puheenaolevan tien rakentaminen on eri-
29013: peellisena sanotulla tiesuunnalla olevien koisen tarpeellinen siihenkin nähden, että
29014: asukkaiden ja valtion metsätalouden sekä siitä tulee Kemijärven-Sallan rautatiellä
29015: asutuksen levenemisen vuoksi. Kun maan- olevalle Kursun asemalle ainoa pohjo:iseStta
29016: tietä ei rakennettu valtion toimesta, perus- johtava tulotie, jota voidaan kuljettaa laa-
29017: tivat :tien vaikutuspiirissä olevat asukkaat joi1ta valtion metsämailta puutavaraa mai-
29018: kylätiekunnan, jonka avulla uskoivat saa- nitulle rautatieasemalle ja siten huomatta-
29019: vansa rakennetuksi ,tämän noin 32 kilomet- vasti lisätä valtion metsien puutavaran ar-
29020: rin pituisen tien. Tiekunnalle myönnettiin voa ja rautatien tuloja. Tästä tiestä tulee
29021: sittemmin valtion avustus mainitun tien ra- siis rautatielle johtava tarpeellinen tulotie,
29022: kentamiseen ja tiekunta alkoi sitä rakentaa joka on ·erikoisen tarpeellinen valtion
29023: vuonna 1934. Ennenkuin .päästiin tien poh- metsätaloudelle ja asukkaille sekä sille asu-
29024: jaustyössä edes puoliväliin, osoittautui ettei tustoiminnaHe, joka on järjestetty tämän
29025: !tietä voitu rakentaa myönnetyn valtionavun tien varteen ja ,tullaan vastaisuudessakin
29026: turvin ja tien rakennustyö keskeytyi. Kes- järjestämään, koska siellä on hyvät asutus-
29027: keytyksen aiheutti pääasiassa rakennusai- mahdollisuudet. Mainittakoon vielä, että
29028: kana tapahtunut huomattavan suuri työ- tien vai:lmtuspiirissä on 1tutkittu yli 4,000
29029: palkkojen nousu ja siitä johtuva valtion- ha soita ja niistä on todettu olevan hyvin
29030: avustuksen rii,ttämättömyys ja osaltaan viljelyskelpoista 3,800 ha, huomattava osa
29031: myöskin se, että sen jälkeen kuin tiekunta erikoisen hyvää. Kun sanotun tien vaiku-
29032: perustettiin, on tiesuunnan varrelle perus- tuspiirissä olevat maat ovat asutukselle
29033: tettu suuri asutusalue, johon tulee huomat- erikoisen sopivia ja Sallan kunnan väestöä
29034: tava määrä uusia asutustiloja, joiden puo- on uusille alueille asutettava huomattavan
29035: lesta ei kukaan yhtynyt tiekuntaan. Näin paljon sen alueluovutuksen johdosta, mikä
29036: jäi rakennustyö silloin kesken ja on edel- on Sallan kuntaa kohdannut, on tien raken-
29037: leen siinä tilassa, ettei sitäkään osaa, jota taminen jo yksin tämän vuoksi mahdolli-
29038: rakennettiin, voida liikennöidä, koska m. m. simman pian toteutettava.
29039: rummut jäivät paikoilleen asettamatta. Jo Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
29040: se seikka, että tiestä tulee noin 32 kilo- kunnioittaen eduskunnan pää1tettäväksi toi-
29041: metriä pitkä, osoittaa, että sen rakentami- vomuksen,
29042: nen kylätienä sikäläiselle vähävaraiselle
29043: suurelta osalta ansiotöistä elävälle väestölle että hallihls ryhtyisi rnahclollisirn-
29044: on ylivoimainen tehtävä. Tämän ja myös- rnctn pikaisiin toimenpiteisiin maan-
29045: kin sen vuoksi, että tien vaikutuspiirissä tien rakentmniseksi Salla.n k1tnnan
29046: olot muuttuivat oleellisesti, vapautettiin tie- K·ursun kyliistä Ahvenselkään.
29047: Helsingissä huhtikuun 15 päivänä 1945.
29048:
29049: M. 0. Lahtela. S. Salo.
29050: Erkki Koivisto. Lauri Kaijalainen.
29051: Eemil Pääkkönen.
29052: 654
29053:
29054: XU,ao. - Toiv. al. N:o 317.
29055:
29056:
29057:
29058:
29059: E. Koivisto y. m.: Maantien rakentamisesta SaUan Kello-
29060: selätn pysäkiltä SaUan-Savukosken tieUe.
29061:
29062:
29063: E d u s kun n a 11 e.
29064:
29065: Syyskuun 19 päivänä 1944 solmitun väli- kaille erittäin vaikeaksi ja tulevat yksin-
29066: rauhan määräämä valtakunnanraja kat- omaan kuljetuskustannukset vaatimaan va-
29067: kaisi tieyhteyden Kemijärven-Sallan ra- roja ehkä saman verran kuin esitetyn tie-
29068: dalta ja maantieltä Saijan-Savukosken pätkän rakentaminen tulee maksamaan.
29069: asutuskeskuksiin. Tämän johdosta joutui Rakennettavaksi esitetyn tien vaikutus-
29070: viimemainittujen kylien noin 2,500 asu- alueella sijaitsee lisäksi valtion toimesta
29071: kasta käsittävä väestö eristetyksi lähim- ennen sotia raivattu asutusalue ja sen jat-
29072: mistä rautatie- ja maantieyhteyksistä niin, kona Sallan-Savukosken tien eteläpuolella
29073: että heidän nykyinen kulkumahdollisuu- oleva yli 40,000 hehtaaria käsittävä vilje-
29074: tensa läl1immälle rautatielle on 100-160 lykseen otettavaksi suunniteltu ja tutki-
29075: kilometriä pitkä kiertotie Pelkosenniemen muksissa erittäin hyväksi maanviljelys-
29076: kautta Kemijärven asemalle. Rakentamalla alueeksi todettu suoalue. Näille ~alueille on
29077: yhdystie Saijan kylästä Mukkalan tai Raa- tarkoitus sijoittaa suurin osa luovutetun
29078: rtikan talojen kohdalta Kelloselän pysäkille, Sallan alueen väestöstä. Kun tämän vuoksi
29079: matka Saijan kylästä rautatielle lyhenisi jo lähiaikoina tälle alueelle on pakko ra-
29080: 100-140 km j.a Savukosken puolelta 40- kentaa tarpeelliset tieyhteydet, olisi esi-
29081: 100 km. Kun edellämainittujen Saijan tetty tie nyt rakennettava siten, että se
29082: y. m. asutuskeskusten tieyhteys Sallan kun- samalla muodostuisi mainittujen asutus-
29083: nan uuteen keskuspaikkaan, sijoitettiinpa alueitten tarvitsemaksi valtatieksi, samalla
29084: se mihin radan varrella olevaan kylään ~ta kun se yhdistäisi rauhansopimuksen kat-
29085: hansa, kulkee nykyisin sano:ttua Kemijärven kaisemat tieyhteydet toisiinsa. Tie tulisi
29086: kautta johtavaa maantietä pitkin, ollen tällöin johtamaan myös oikotienä valtion
29087: matka tällöin yli 200 km ja tieyhteyksien Saijankylän pohjoispuolella omistamille
29088: kulkiessa kolmen vieraan pitäjän ha1ki, on metsätyömaille ja kunnan ainoalle suurem-
29089: selvää, mitä vaikeuksia tällaiset yhteydet malle poronhoitoalueelle, joille :tarvittava
29090: tulevat aiheuttamaan muutenkin vaikeissa työvoima ynnä moninaiset muut tarvik-
29091: olosuhteissa eläville kunnan asukkaille. keet parhaiten ja halvimmin voidaan kul-
29092: Käytyjen sotien aikana hävitettiin nämä jettaa tätä yhteyttä käyttäen.
29093: asutusalueet perusteellisesti ja on alueen Kaiken ·edellä oleva,n perusteella sekä li-
29094: väestö edelleenkin kotiseudulleen palautta- säksi huomioiden sen seikan, että maasto-
29095: matta. Jälleenrakennustyöhön joudutaan suhteet rakennettavalla, kaikkiaan 14 km
29096: näillä seuduilla kuljettamaan huomattavia pitkällä tiealueella ovat erittäin edulliset,
29097: rakennusainemääriä, ei yksinomaan asun- esitämme kunnioittaen eduskunnan päätet-
29098: tojen rakennukseen tarvittavia, vaan myös täväksi toivomuksen,
29099: siltojen ,tekoon y. m. yleisiin tarkoituksiin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
29100: rakennettavien laitosten tarvikkeita. Jos toimenpiteisiin Sallan Kelloselän py-
29101: edellämainitut tarvikkeet kuljetetaan ny- säkiltä Sallan-Savukosken tielle so-
29102: kyisten maantieyhteyksien kautta, nousevat pivimpaan kohtaan johtavan yhdys-
29103: kuljetuskustannukset sellaisiin määriin, että tiesuunnan tutkimiseksi sekä maini-
29104: jälleenrakennustyö käy paikkakunnan asuk- tun rnaantien rakentamiseksi.
29105: Helsingiss'ä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
29106:
29107: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
29108: 655
29109: XU,at. - Toiv. al. N :o 318.
29110:
29111:
29112:
29113:
29114: Kaijalainen: MääräJrahasta K ittilän-Kiistalan-N~"livaa
29115: ran kylätien rakentamiseksi maantieksi ja ottamiseksi
29116: valtion haltuun.
29117:
29118:
29119: E d u s k u n n a ll e.
29120:
29121: Eduskunta on jo aikaisemmin kehoitta- tuista kylistä siksi aikaa kuin jälleenraken-
29122: nut hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin nustoiminta tuhotuilia alueilla on suori-
29123: Kittilän-Nilivaaran-Kiistalan kylätien ra- tettu. Tästä syystä olisi välttämätöntä,
29124: kentamiseksi maantieksi ja ottamiseksi val- että sodalta säästyneet kylät nopeasti saa-
29125: tion haltuun. Tätä kehoitusta ei kuiten- tettaisiin liikenneyhteyteen pitäjän keskuk-
29126: kaan ole noudatettu. sen kanssa. Tällä tavoin helpotettaisiin
29127: Puheena olevan tiekysymyksen aikaisem- niiden ihmisten asemaa, joiden on ryhdyt-
29128: mat vaiheet ovat eduskunnalle ennestään tävä rakentamaan uusia koteja menettä-
29129: tunnetut, joten tässä yhteydessä on tarpeel- miensä sijaan. Näinollen on kunnollisen
29130: lista huomauttaa vain siitä, että saksalaiset maantien saanti Kittilän-Nilivaaran-
29131: vetäytyessään pois paikkakunnalta räjäyt- Kiistalan välille muodostunut entistäkin
29132: tivät kaikki tiellä olleet sillat, jotka tosin tärkeämmäksi.
29133: olivaJt huonossa kunnossa, mutta kuiten- Ehdotan sen vuoksi edellä lausutun no-
29134: kin vielä sellaisia, että liikenne ainakin jahla kunnioittaen eduskunnan päätettä-
29135: hevosajoneuvoilla olisi niiden kautta ollut väksi toivomuksen,
29136: mahdollista. Nyt on tämä laajoja kylä-
29137: ryhmiä yhdistävä tie !kaikenlaiseen liiken- että hallitus ottaisi ensi vuoden
29138: teeseen täysin kelvoton. Kun Kittilän kir- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
29139: konkylää, samoin kuin eräitä muita sanotun rahan K ittilän-Kiistalan-Nilivaa-
29140: pitäjän alueita, on kohdannut perusteelli- ran kylätien rakentamista varten
29141: nen hävitys, joutuvat sellaiset syrjäkylät, maantieksi ja ottamiseksi valtion hal-
29142: jotka, kuten Nilivaara ja Kiistala, ovat säi- tuun.
29143: lyneet, ottatnaan vastaan asukkaita tuho-.
29144: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
29145:
29146: Lauri Kaijala.inen.
29147: 656
29148:
29149: XII,62. - Toiv. al. N:o 319.
29150:
29151:
29152:
29153:
29154: K-aija.lainen: Toimenpiteistä vntaantie.n rakentamiseksi So-
29155: dankylän Kelujärveltä. Savukosken Tanhuan kylään ..
29156:
29157:
29158: E d u s k u n n a ll e.
29159:
29160: Saksalaiset. hävittivät vetäytyessään Poh- mäisiä ehtoja, että heidät saatetaan liiken-
29161: jois-Suomesta perusteellisesti Tanhuan ky- neyhteyteen. Näin ollen on maantien jat-
29162: län, joka sijaitsee Savukosken ja Sodan- kaminen Kelujärveltä Tanhuaan kiireelli-
29163: kylän pitäjien rajalla. Kylä sijaitsee tiet- simpiä tehtäviä. On vaikea ajatella, miten
29164: tömien taipaleiden takana. Lähin Hikekes- tällaisessa tuhotussa erämaakylässä elämä
29165: kus, mistä Tanhuan kyläläiset hankkivat voi uudelleen elpyä, ellei liikenneoloja saa-
29166: m. m. elintarvil>Jkeensa on Sodankylän kir- teta viipymättä tyydyttävälle kannalle.
29167: konkylä. Tien rakentaminen Sodankylän Ehdotan sen vuoksi kunnioittaen edellä
29168: kil'konkylästä Tanhuaan on ollut vireillä jo olevan nojaJ.la eduskunnan päätettävi:i:ksi
29169: n. 40 vuotta, mutta suunnitelmasta on vasta toivomuksen, ·
29170: edellä mainitun kirkonkylän ja Kelujärven
29171: välinen osa teteutettu. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29172: Jotta Tanhuan kylän asukkaat voisivat toimenpiteisiin maantien rakentami-
29173: selviytyä siitä vaikeasta asemasta, mihin he seksi Sodankylän Kelujärveltä Savu-
29174: sodan johdosta ovat joutuneet, on ensim- kosken Tanh1tan kylään.
29175: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
29176:
29177: Lauri Ka.ijalainen.
29178: 667
29179:
29180: XII,6s. - Toiv. al. N:o 390.
29181:
29182:
29183:
29184:
29185: J. Järvinen y. m.: Yhdistetyn maantie- ja rautaties1'1lan
29186: rakentamisesta Oravakiven salrneen.
29187:
29188:
29189: E d u s k u n n a 11 e.
29190:
29191: Jo vuonna 1939 valtion talousarvioon hy- talvisin kelirikoista johtuvia liikenteen vai-
29192: väksyttiin määräraha sillan rakentamiseksi keutumisia ja pysä.hdyksiä.
29193: Ha11t.olan-Joutsan väliselle :maantielle Ora- Hartolan ja Joutsan maaTaiskuntien val-
29194: vakiven salmen yli. Määrärahaa myönnet- tuustot äskettäin asiaa käsitellessään ovat
29195: täessä otettiin huomioon myöhemmin raken- päätyneet toteamaan, että sUlan rakenta-
29196: nettavaksi joutuvan rautatien suunta, niin minen Oravakiven salmen yli on välttä-
29197: että silta oli suunniteltu rakennettavaksi mätön ja kiirellisesti toteutettava.
29198: yhdistetyksi maalllti.e- ja rautatiesillaksi. Edellä esitet,tyyn viitaten esitämme edus-
29199: Sodan johdosta tuo suunnitelma on jää.- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29200: nvt toteuttamatta. että kaUitus ryhtyisi kiireellisiin
29201: • Hartolan-Joutsan välinen tie on tärkeä toimenpiteisiin yhdistetyn maantie-
29202: kauttakulkutie. · Mutta salmen yli lossin ja rautatiesillan 1·akentamiseksi Ora-
29203: avulla liikennöiminen aiheuttaa erittäinkin vakiven salmeen.
29204: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1945.
29205:
29206: Joha.n Toivo Järvinen. Eino Tainio. Toivo Kujala.
29207: Nestori Nurminen. Vihtori Metsäranta. Edvard Pesonen.
29208: .A.ntto Prunnila. Juho Bukari. ArVo Riihimäki.
29209: .A.a.ro Uusitalo. Hugo Manninen. Lauri Myllymäki.
29210: Konsta. Talvio. Reino Uusisalmi. Vilhelm Riihinen.
29211: Eino Roine. K. BalmJa. Toivo Läng.
29212: Olga Virtanen. Sulo Muuri. Toivo Sonnunen.
29213:
29214:
29215:
29216:
29217: 88
29218: 668
29219:
29220: XII,64. - Toiv. al. N :o 321.
29221:
29222:
29223:
29224:
29225: U. Baa.tikaluen y. m.: Määrärahasta Hännilänsa'lmen siUam,
29226: rakentamiseksi.
29227:
29228:
29229: E d u s k u n n a 11 e.
29230:
29231: On tunnettua; että maamme maanteiden saaren kirko1ta etelään päin. Hännilänsal-
29232: huolto ja kunto <On vielä verraten heikko. men liikenne on erittäin vilkasta kaikkina
29233: Vain harvat maantiet on rakennettu ja vuoden ja vuorokausien aikoina. ·Vilkas hi-
29234: kunnostettu riittävän hyvin nykyistä vil- kenne johtuu etupäässä tien val,ta-asemasta
29235: kasta moottoriajoneuvoliikennettä var,ten. ja suuren paikkakunnan paikallisesta lii-
29236: Sitäpaitsi häiritsevät liikennettämme maan- kenteestä. Hyvin usein sattuu ~tapauksia,
29237: teillä suuresti lukuisat lossit, joita on valta- että matkustajat joutuvat odottamaan tun-
29238: kuntamme pääteilläkin hidastuttaen kulkua tikausia ennen kuin pääsevät salmen yli,
29239: ja aiheuttaen valtiolle jatkuvasti suuria me- koska lossi ei ehdi kuljettaa matkustajia
29240: noja. riittävän nopeasti. Suurimmat vaikeudet
29241: Sodan edellisinä rauhanvuosina pyrittiin Hännilänsalmen lossipaikalla esiintyvät
29242: tosin voimakkaasti maanteiden kuntoa pa- kuitenkin syys- ja kevättalvella. Aivan joka
29243: rantamaan ja lossi- y. m. vaikeuksia poista- talvi on todettavissa syksyisin ja keväällä
29244: maan, mutta väliin tullut sota keskey;tti heikkojen jäiden aikana autoliikenteen osit-
29245: toiminnan. Näin jäi paljon suunniteltuja tainen pysähtyminen. 'l'ämä johtuu siitä,
29246: tärkeitä tierakennus- ja korjauspuuhia to- että lossiväylää ei voida pitää millään kei-
29247: teuttamatta. Kesken jääneistä rakennus- nolla talvella jatkuvasti auki ja kun väylän
29248: töistä mainittakoon esim. Helsinki,..-J yväs- jäässä ollessa ei jää kestä ;tai on paksun
29249: kylä-Oulu-Petsamo valtamaantien perus- vesikerroksen peittämä, pysähtyy kulku sil-
29250: parannustyöt. Mainitun tien peruskorjausta loin useasti moneksi päiväksi. Kun puheena
29251: varten ,tehtiin jo asianmukainen kartoitus oleva tie, jolla lossi sijaitsee, on maamme
29252: ja luultavasti kustannusarvio. Tien perus- suurimpia valtateitä ja kun sen kautta sen
29253: parannuss"Uunnitelmiin kuului myös poistaa lisäksi suuntautuu Pihtiputaan ja Viita-
29254: tiellä olevat lossit, rakentamalla sillat niiden saaren väkirikkaiden pitäjien liikenne Jy-
29255: tilalle. Siltoja ei ehditty kuitenkaan raken- väskylään päin, saattaa hyvin ymmärtää
29256: taa vaan jäivät nekin kuten muutkin ra- miten suuri haitta aiheutuu lossista ylei-
29257: kennuspuuhat toteuttamatta. selle sekä paikalliselle liikenteelle.
29258: Kun nyt sota on kohdaltamme loppunut Hännilänsalmen leveys on 495 metriä.
29259: ja siirrymme rauhantöihin on luonnollista, Kummaltakin puolen on salmea pengerretty
29260: että keskenjääneet maantietyötkin aletaan 165 metriä eli yhteensä 330 metriä. Penger-
29261: uudestaan. Uusia maantienrakennustöitä tämätön osa on myös 165 metriä, jolla osalla
29262: alettaessa ja kesken jääneitä töi,tä jatket- välittää liikem1että 12 tonnin kantoinen te-
29263: taessa ei suinkaan voida sivuuttaa alulle räslossi. Salmen suurin syvyys on noin 14
29264: pantua Helsingin-Petsamon valtamaantien metriä. Kun Hännilänsalmen yli suuntau-
29265: peruskorjausta, vaan on sitä työtä jatket- tuvaa liikennettä ei voida koskaan poistaa
29266: tava. Tällöin on aivan ensiarvoisen tärkeää er1ttäin pitkän kiertomatkan vuoksi ja kun
29267: huomioida mainitulla itiellä olevat lossivai- kustannukset sekä liikennevaikeudet ovat
29268: keudet. Lossien tilalle on ryhdyt,tävä kii- jatkuvasti suuret emme näe muuta keinoa
29269: reellisesti rakentamaan siltoja. Kaikkein kuin sillan rakentamisen salmeen.
29270: ensimmäiseksi pitäisi rakentaa silta puheena EQ:ellä esitettyihin perusteluihin viitaten
29271: olevalle tielle Viitasaaren pitäjään Hänni- rohkenemme kunnioittaen esittää eduskun-
29272: länsalmeen, joka sijaitsee n. 4.5 km Viita- nan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
29273: XII,64. - U. Ba..atikaine.n y. m.
29274:
29275: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi valtion tUlo- ja menoarvioesil1J~n,
29276: toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi tarvittavan määrärahan, töiden aloit-
29277: Viitasaaren pitäjän Hännilänsalmeen tamista varten.
29278: ja sitä varten ottaisi vuoden 1946
29279: Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 19,15.
29280:
29281: Uuno Raatikainen. Eino Möttönen. · Onni Peltonen.
29282: 660
29283:
29284: Xfi,a5. - Toiv. a.l. N :o 322.
29285:
29286:
29287:
29288:
29289: Salo: Määrärahasta Tiikkajan.saltMn sillan rakentau~ista
29290: varte'n,
29291:
29292:
29293: E d u s k u n n a 11 e.
29294:
29295: Perääntyessään tuhosivat saksalaiset jou- kennöi Kajaaniin ja sen kautta Etelä-Suo·
29296: kon Kainuun tärkeitä ja vasta hiljakkoin meen. Jotta sanottu silta voitaisiin ensi
29297: rakennettuja siirtoja. Uskon, että vrultio- tilassa uudelleen rakentaa esitän kunnioit-
29298: vaha voimiensa mukaan rakentaa niitä taen eduskunnan hyväksyttäväksi tqivo-
29299: uudelleen, mutta kysymys on nyt siitä, muksen,
29300: mitä rakennettavista silloist'a pidetään kaik.
29301: kein tärkeimpinä ja kiireellisimmin raken- että hallitus ottaisi vtwden 1946
29302: nettavina. Yksi täillainen on mielestäni valtion talousarvioesitykseen.sä 1 mil-
29303: Hyrynsalmen kirkonkylässä oleva Tiikka- joonan markan ?niiärämhan sillan
29304: jansalmen silta, jonka. kautta koko laaja rakentamiseksi Tiikkajansalnteen H y-
29305: ylämaa, Suomussalmi, Taivalkoski y.m. lii- rynsalmen kirkonkylässä.
29306: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1945.
29307: S. Sa.lo.
29308: 661
29309:
29310: XII,66. - Toiv. a.l. N :o 323.
29311:
29312:
29313:
29314:
29315: Salo y. m.: Mäiiräralw.sta sillan rakentantiseksi Oulujoen
29316: yli Utajärve"' kirkmlr;yUi,, kohdalla.
29317:
29318:
29319: Eduskunnalle..
29320:
29321: Utajärven asemalta ylimaahan lähtevällä nuksia. Kun sanotulla tiellä on jo aika
29322: Puolangan maantiellä on Utajärven kir- vilkas liike, tuottaa mainitun, hankalakul-
29323: kolla Oulujoen yli johtava lossipaikka. Vir- kuisen :J.ossin käyttö suurta viivytystä ja
29324: tavuuden vuoksi voi leutoina talvina lii- autoilla tapahtuva, Utajärven asemalle tu-
29325: kenne joen yli jäitse käydä vain muuta- leva ja yötä päivää jatkuva halko. ja muun
29326: mina kuukausina, muuna aikana on lii- puutavaran kuljetus aika suuria vaikeuksia,
29327: kenne lossipaikan mataluuden ja ylempää puhumattakaan henkilö- ja muun tavaran
29328: tulevan jääsohjon (supon) vuoksi perin liikenteestä. Kaiken lisäksi on lossipaikka
29329: hankalaa ja keskeytyy se usein vuorokau- kirkonkylässä, jossa paikallinenkin liike on
29330: siksi. Vähävetisinä kesinä on lossipaikka vilkasta.
29331: niin matala, että on ollut pakko ruoppaa- Seutukunta ja ylimaat odottavat, .että
29332: malla pitää roomuväylää syvempänä, mutta Utajärven siltakysymys saisi ensitilassa suo-
29333: jonka väylän virtaava vesi taas pian täyt- tuisan ratkaisun.
29334: tää hiekalla. On selvää että tällaiseen työ- Edellä olev,aan viitaten esitämme kun-
29335: hön käytetyt varat ovat joka vuosi huk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ,toi-
29336: kaan heitettyjä. vomuksen,
29337: Sanotusta, noin 400 m. levyisestä !ossi-
29338: paikasta on 4/5 niin matalaa, että tie sii- että hallitus ottaisi vuoden 1946
29339: hen saataisiin riittävin vesiaukoin penger- valtion tulo. ja menoarvioesitykseen
29340: tämällä ja muukin osa vain noin 3-4 1 milj. mk määräroltan si.llan raken-
29341: metrin syvyistä, joten sillan rakentaminen tamiseksi Oulujoen yli Utajärven
29342: ei siihen aiheuttaisi kohtuuttomia kustan- kirkolla.
29343: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1945.
29344:
29345: S. Salo. Ansh. Aleat&lo.
29346: Eemil Pääkkönen. •. o. Lahtela..
29347: 662
29348:
29349: XII,67 .. - Toiv. al. N :o 324.
29350:
29351:
29352:
29353:
29354: Pääkkönen y; m.: SiUan rakentamisesta Ko,ntiolansalmen
29355: yli Kuhmon-Suomussalmen maantiellä..
29356:
29357:
29358: E d u s k u n n a 11 e.
29359:
29360: Kuhmon~Suomussalme:n. maantiellä -o>Ie- töstä lähes puolet tien vaikutuspiil'i$ä ja
29361: van K<mtiolansalm~ yli!tys proomulQa ovat tämän väestön kaikki elin~ kuin myös-
29362: käypi .liikenteelle erittäin vaikeaksi. Var- kin muut tarvikkeet· saatava kuljetetuksi,
29363: sinkin talviliikenteen aikana ja erikoisesti tuottaa salmen yHttäminen epävarmuu-
29364: syksyisin sekä keväisin kelirikkojen aikana tensa ja keskeytymisien vuoksi suurta han-
29365: pysähtyy liikenne sanotulla •tiellä pitkiksi kahmtta ja on samalla vaarallinenkin ..
29366: ajoiksi. Veden käynnin vuoksi jäätyy sal- Edelläolevaan vHtaten rohkenevat alle-
29367: men jää sikäli heikoksi, -ettei se talvikuu- kii·joi:ttaneet kunnioittaen esittää eduskun-
29368: kausinakaan ole varmaa autojen ajon kestä-. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29369: vyydelle ja usein on sattunut autojen vajo-
29370: amisia .jään alle. - - että haUitus toimituttaisi tutki-
29371: Kun· mainitulla tiellä on liikenne· melkoi~ tnuksen s~"llan rakentamiseksi Kuh-
29372: sen suurta, onhan tie kauttakulkutienä Suo. mon-Suomussalmen maantiellä ole-
29373: mus8almelle ja asuu;-Kuhmon -kunnari väes- . vaan Kontiolansalmeen.
29374: . ..
29375: Helsingissä huhtikuun 17 ~äivänä 1945.
29376:
29377: . ... ' Eemil· Pääkkönen• M. 0. Lahtela.
29378: Eetu Karjalainen. Yrjö Hautala.
29379: 66~
29380:
29381: XII,6s. ~ Toiv. al. N:o 325.
29382:
29383:
29384:
29385:
29386: . Pohjannoro y. m.: Esityksen anta·misesta lisäyksestä vuo-
29387: den 1945 tulo- ja menoarvioon. Mikkeli11r-Pien-Saimaom.
29388: laivaväylän syventämistöiden loppuun saattamiseksi.
29389:
29390:
29391: E c1 u s k u n n a 11 e.
29392:
29393: Kesällä 1940 toimitettiin Mikkelin-Pien- ven. Jotta työ valmistuisi kesään mennessä,
29394: Saimaan välisen 46 km pituisen väylän on senvuoksi padot rakennettava jo syk-
29395: perusmittaukset ja tammikuun 20 päivänä syllä ja vie niittenkin valmistaminen aikaa
29396: 1941 valmistui ehdotus sen kunnostamisesta useita kuukausia. Kulkulaitosten ja .yleis-
29397: 2.4 metriä syvältäville aluksille. Tarpeelli- ten töiden ministeriön laskelmien mukaan
29398: nen määräraha ei voinut tietenkään sisäl- tarvittaisiin väylän kunnostamistöiden täy-
29399: tyä vuoden 1941 varsinaiseen talousarvioon, sin valmiiksi saattamiseen varoja 4,400,000
29400: mutta kun työ oli välttämättä suoritettava, markkaa, jotka tulisi saada käytettäväksi
29401: myönsi eduskunta vuoden 1941 toisessa jo vuonna 1945, jotta itse louhintatyö voi-
29402: lisämenoarviossa tarkoitukseen 3 miljoonaa taisiin suorittaa kevättalvella 1946. Näin
29403: markkaa. Väylän kunnostamista pidettiin ollen tulisi määräraha sisällyttää kuluvan
29404: välttämättömänä ei vain siitä syystä, että vuoden lisämenoarvioon.
29405: se saataisiin samanlaiseksi kuin Saimaan Saimaan vesistö on puutavaraan nähden
29406: vesistön muut väylät, vaan myös ja ehkäpä maamme parhaita ylituotantoalueita eikä
29407: lähinnä sillä perusteella, että puutavara- meillä ole varaa jättää käyttämättä hyväksi
29408: tilanne edellytti kaikkien Saimaan satamien sen puutavaramääriä. Saimaan kanavan
29409: ja siis myös Mikkelin sataman täysitehoista jäätyä pois liikell'teestä on kuljetus toi-
29410: käyttöä tuotteitten saamiseksi kulutuspaik- mitettava rautateitse Mikket1in ja muiden
29411: kakunnille maassamme. Oli kansantalou- satamien kautta. Kaupunki on koneenistut-
29412: dellisesti epätyydyttävää, että alusten oli tanut satamansa Sisä-Suomen parhaaksi ja
29413: liikennöitävä puolin lastein. rakentanut laitureita joka vuosi ja on nyt
29414: Sodan takia työvoimatilanne kiristyi aikeissa, kuten valtioneuvostolle lähetetty
29415: suna maarm vuosina 1941-1944, että suunnitelma osoittaa, vielä uhrata 5,100,000
29416: asianomainen piiri-insinööri ei saanut val- markkaa tänä vuonna uuden satama-alueen
29417: miiksi vuoden 1944 loppuun mennessä kuin rakentamiseen (Pursialaan), jolloin Sai-
29418: toisen kalliopohjaisista salmista eli Väätä- maan yleisesti tiedossa oleva liikenneruuhka
29419: mönsalmen sekä liejupohjaisista salmista saataisiin osittain poistetuksi. Näinollen on
29420: suurimman osan. Toista kalliopohjaista sal- asianmukaista, että valtiovallan puolesta
29421: mea ei piiri-insinööri ryhtynytkään syven- loppuun saatetaan mahdollisimman nopeasti
29422: nyttämään, mihin toimenpiteeseen hän sai ja viimeistään vuoden 1946 purjehduskau-
29423: valtioneuvostolta luvan syyskuun 7 päivänä teen mennessä Mikkelin-Pien-Saimaan lai-
29424: 1943 osoitettuaan määrärahan tarkoitukseen vaväylän ikunnostamistyö.
29425: riittämättömäksi. Hintataso olikin muuttu- Edellä esittämämme perusteella pyy-
29426: nut huomattavasti. Seurauksena tästä on dämme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
29427: ollut, että väylästä on toinen kalliopohjai- päätettäväksi toivomuksen,
29428: nen salmi eli Siikasalmi edelleen louhimatta
29429: ja jäännösvarat 900,000: - on peruutettu että hallitus kiireellisesti antaisi
29430: valtiolle tuloiksi. Eduskunnalle esityksen 4,400,000
29431: Siikasalmen louhiminen on suoritettava markan määrärahan ottamisesta li-
29432: kuivapatojen välissä ja vie aikaa koko tal- säyksenä kuluvan vuoden tulo- ja
29433: 664 XII,6s. - Mikkelin-Pien-Saimaan laivaviylä.
29434:
29435: menoarvio~n MikkeHn-Pien-Saima(J,n pwn saattam.iSe.ksi ensi purjehdus-
29436: laivaväylän syventämistöick1l lop- kauteen mennessä.
29437: Helsingissä huhtikuun 11 päivänä 1945.
29438:
29439: Arvo Pobja.nnoro. .A.ino Luosta.rinen.
29440: Edvard Pesonen. Akseli Brander.
29441: J. F. Tolonen. Albin Asika.inen.
29442: Antti J. Rantamaa. Toivo B. Kinnunen.
29443: K. Hakala. P. Karjalainen.
29444: 665
29445:
29446: XII,og - Toiv. al. N:o 326.
29447:
29448:
29449:
29450:
29451: Salo y. m.: Toimenpiteistä Kiirninkijoen yläjuoksun pet·-
29452: kaamiseksi.
29453:
29454:
29455: E d u s k u n n a ll e.
29456:
29457: Vallitsevan kireän puutavaran tarpeen nukset tiert:enkin piooent.ävät metsien osto-
29458: vuoksi olisi tärkeätä, että puu metsistä jou- arvoa ja polkevat kantohinnat kivikkoisten
29459: tuisi mahdollisimman nopeasti kulutus- ja jokien varsilla paljon hwlvemmiks1 kuin
29460: jalostuspaikoille. Tätä estää kuitenkin pa- toisten jokien varsilla, vaikka uittomatka
29461: hasti monien jokiemme huono uittokyky, olisi yhtä pitkäkin. Jokien perkaukseen
29462: jotka - vaikka vettä olisikin riittävästi - olisi siis nopeasti uhrattava välttämättömät
29463: ovat perkaamattomia ja kivisiä ja uitoissa varat, jos mieli saada puutavara jokisuille
29464: aiheuttavat työtä lisäävää ruuhkautumista. mahdollisimman halvoin kustannuksin ja
29465: Näin on m.m. ,laita Pohjois-Kainuusta läh- nopeasti.
29466: tevän Kiiminkijoen. Sen latvoilla on vielä Tässä mielessä ja yllä oleyiin seikkoihin
29467: metsissä huomattava määrä raskasta puu- nojaten esitämme eduskunnan hyväksyttä-
29468: tavaraa sekä yksityisten että varsinkin val- väksi toivomuksen,
29469: tion metsissä. Pienempi puutavara aina jo-
29470: tenkin ui kivikkoisessakin koskessa, mutta että hallitus ryhtyisi kiit·eellisiin
29471: järeämmän sahatavaran kulku on hidasta toimenpiteisiin Kiirninkijoen yläjuok..
29472: ja kustannuksia aiheuttavaa, kun koskien sun perkaamiseksi nopeata ja vähem-
29473: väylät on pakko joka uittokaudeksi keino- tnän kustannuksia aiheuttavaa puu-
29474: tekoisesti puutavaralla kaventaa (otvittaa) tavamn uittoa silmälläpitäen.
29475: veden nostamiseksi koskessa. Uittokustan-
29476: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1945.
29477:
29478: S. Salo. .Ansh. .Alestalo.
29479: Eemil Pääkkönen. M. 0. Lahtela.
29480:
29481:
29482:
29483:
29484: 84
29485: 666
29486:
29487: XII,7o. - Toiv. al. N :o 327.
29488:
29489:
29490:
29491:
29492: Kaijalainen: Toimenpiteistä kahden veneveistämön perus-
29493: tamiseksi Taka-Lapin väestöä varten.
29494:
29495:
29496: E d u s k u n n a ll e.
29497:
29498: Äskettäin myönsi valtioneuvosto määrä- möltä ei vastanne tarkoitustaan niin etäälle
29499: rahan veneveistämön perustamiseksi Poh- kuin Utsjoelle ja on hyvin kyseenalaista
29500: jois-Suomeen. Veistämö tulee sijaitsemaan myöskin Inariin ja Enontekiölle. Tuskin
29501: Lapin läänin eteläosassa ja sen tarkoituk- muuta käytännöllistä ratkaisua löydetään
29502: sena on valmistaa veneitä Kemijoen ja kuin että perustetaan Taka-Lappia varten
29503: Tornionjoen vesistöjen varsilla asuvalle kaksi pienempää veneveistämöä, joista toi-
29504: väestölle, jonka veneistä saksalaiset suurim- nen sijaitsisi Inarijokivarressa ja toinen
29505: man osan muun ohella hävittivät. Muoniossa. Omat hankaluutensa on tällä-
29506: Toimenpide on täysin paikallaan, mutta kin järjestelyllä, mutta sillä tavoin Taka-
29507: valitettavasti tämä veistämö ei voine etäi- Lapin asukkaat joka tapauksessa pääsisivät
29508: sen asemansa ja kuljetusolojen vuoksi tyy- nop.eimmin veneisiin käsiksi.
29509: dyttää Taka-Lapin väestön tarpeita. Vai- Ehdotan sen vuoksi kunnioittaen edus-
29510: keimmassa asemassa on Utsjoen pitäjän kunnan päätettäväksi toivomuksen,
29511: väestö, josta suurin osa joutuu käyttämään
29512: vesireittejä. Saksalaisten vetäytyessä Poh- että hallitt~s ryhtyisi toimenpitei-
29513: jois-Suomesta Tenojokivarrelle jäi tuskin siin kahden veneV'eistämön perusta-
29514: ainoatakaan ehjää venettä. Samanlaisia miseksi Taka-Lapin väestöä varten,
29515: menetyksiä on väestö kärsinyt Taka-Lapissa joista toinen sijaitsisi JJ!uoniosMt ja
29516: monin paikoin muuallakin. Veneiden kulje- toinen 1narijokivar1·essa.
29517: tus perustettavaksi päätetyltä. veneveistä-
29518: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1945.
29519:
29520: Lauri Kaija.la.inen.
29521: •• ••
29522:
29523: VALTIOPAIVAT
29524: 19 4 5
29525:
29526: LIITTEET
29527: 1
29528:
29529: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN ALOITEAJA:N JÄLKEEN
29530: LÄHETETTY SOTAAN SYYLLISTEN RANKAISEMISTA
29531: KOSKEVA LAKIALOITE
29532:
29533:
29534:
29535:
29536: HELSINKI 1945
29537: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
29538: 669
29539:
29540: I,ao.- Lak. al. N:o 50.
29541:
29542:
29543:
29544:
29545: Paasivuori y. m. : Ehdotus laiksi sotaan syyllisten rankai-
29546: semisesta.
29547:
29548:
29549: E d u s k u n n a ll e.
29550:
29551: Hallitus on elokuun 21 päivänä 1945 sotarikokset. Edellisiin luetaan hyökkäys-
29552: jättänyt eduskunnalle esityksen laiksi so- sotien suunnitt·elu ja käyminen, kun taas
29553: tasyyllisten rankaisemisesta. Esityksen mu- sotarikoksiksi määri.tellään rilmkset sodan
29554: kaan ne henkilöt, jotka hallituksessa rat- lakeja vastaan.
29555: kaiseva:lla .tavalla ovat vaikuttaneet Suo- Vä1lirauhansopimuksen 13 ar.tiklassa puhu-
29556: men [iittymiseen sotaan vuonna 1941 Sak- taan ainoastaan viimemainituista rikoksista.
29557: san rinnalla yhdistyneitä kansaktmtia vas- Näin ollen ei välirauhansopimuksesta mie-
29558: taan tai estäneet sodan arkana rauhan ai- tlestämme saada tukea hallituksen esityksen
29559: kaansaamista, olisi tuomittava virka-aseman tapaisehle Iakiehdotukselle. Suomen .tapauk-
29560: väärinkäyttämisestä valta:kunnan vahingoksi sen suhteen ei ole mitään selvyyttä ole-
29561: kuritushuoneeseen elinkaudeksi tai määrä- massa siitä, että aikaisemmin esitetty jaoit-
29562: aja:ksi tai vankeuteen. Syytteet käsittelisi •telu sotasyyllisiin ja sotarikollisiin olisi
29563: erityinen sotasyyllisyysoikeus. Tämän oi- kansainvälisten päätösten mukaan yhdis-
29564: keuden jäseninä olisi esityksen mukaan tetty yhdeksi sotadkoUisuuskäsiUeeksi. Kä-
29565: 3 lainoppiuutta viDkatuomaria sekä 12 edus- sityksemme mukaan .rikokset rauhaa vas-
29566: kunnan valitsemaa jäsentä. Syytteen nos- taan olisi alistettava kansainvä!lisen tuomio-
29567: tamisesta päät~täisi valtioneuvosto oikeus- istuimen harkittavwksi, koska tämän kysy-
29568: kansl·erin esityksestä. myksen käsittely ei voi olla maan sisäinen
29569: Hallituksen esityksessä vedotaan Suomen asia, vaan kansainvälinen asia.
29570: tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasa- Ha[litus on kuitenkin ilmoittanut, että
29571: va'ltain Liiton sekä Ison-Britannian ja se pi.tää välttämättömänä myös sotasyylli-
29572: Pohjois-Irlannin Yhtyneiden Kuningaskun- syyskysymyksen käsittelyä maan sisäisenä
29573: tien vä!lillå 19 päivänä syyskuuta 1944 teh- asiana. Tietämättä hallituksen perusteluja
29574: dyn välirauhansopimuksen 13 artiklaan. Laki tähän kannanottoansa katsomme luottamuk-
29575: katsotaan .täten annetuksi tämän artiklan sesta hallitukseen ja uskoen, että sillä myö-
29576: määräysten täyttämiseksi. Käsityksemme hemmin on esitettävänä kyllin vanka:t pe-
29577: mukaan olisi laissa noudatettava .tässä ar- rustelut kantansa tueksi, haHituksen linjan
29578: tiklassa annettuja määrä)'lksiä sekä liittou- olevan tämä kertaa ainoan valinnan mah-
29579: tuneiden valtojen myöhemmin hyväksymiä dollisuuden kysymyksen ratkaisemiseksi.
29580: periaatteita. Mielestämme hallituksen esi- Mielestämme olisi kuitenkin tällekin tielle
29581: tys ei kuitenkaan ole sopusoinnussa 13 lähdettäessä säilytettävä ylimmät oikeus-
29582: artiklan eikä liit.toutuneiden valtojen Bio- periaatteet, joista poikkeaminen merkitsee
29583: kuun 8 päivänä 1945 sotarikolllisten syyt- jyrkkää siirtymistä oikeusvaltion pohjalta.
29584: tämistä ja rankaisemista koskevan sopimuk- Kun otetaan huomioon, •että sodan voitta-
29585: sen kanssa. VäErauhansopimuksen 13 ar- jien katsomuksen mukaan - jonka mukaan
29586: t~klan mukaan Suomi on sitoutunut yh- meidän on tässä asiassa .toimittava- Suomi
29587: teistoimintaan lii.ttoutuneiden valtojen on kaksi kertaa rikkonut rauhan hyökkää-
29588: kanssa sotarikoksista syytettyjen henkilöi- mältlä Sosialististen Neuvostotasavaltain Lii-
29589: den pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi. Mai- ton kimppuun ja myöhemmin vuonna 1941
29590: nitussa Lontoon sopimuksessa taas eritel- yhdistyneitä kansa:kuntia vastaan, olisi näi-
29591: lään toisaalta rikokset rauhaa vastaan ja den rikosten pohja ja laatu perusteellisesti
29592: 670 1,30. - Sotaan syyllisten rankaiseminen.
29593:
29594: selvitettävä. Ottaen huomioon, että Suomi periaatteet. Kaikki asioiden kehitykseen
29595: on joutunut kahdesti vaLtakunnalle onnet- tode:J.la syyllistyneet on saatettava rangais-
29596: tomuutta tuottaneisiin sotiin, olisi selvitet- tukseen, koska •emme voi hyväksyä sitä,
29597: tävä ja tuomittava ne henkilöt, jotka poh- että syyte.ttyjen ja rangaistujen piiriä ra-
29598: jimmaltaan ovat tähän asian kehitykseen joitetaan pelkästään poliittisten .tarkoituk-
29599: syyllistyneet. Tällöin olisi tutkimukset aloi- senmukaisuusnäkökohtien perusteella.
29600: tettava v. 1939 sodan alkuun johtaneista Edellä sanotun perusteella on myöskin
29601: syistä ja v. 1939-40 sodankäynnistä Qäh- selvää, et·tä asioiden selvittely ja ennen
29602: tien. Tosin on myönnettävä, että tämä vaihe kaikkea syytteeseenpano on annettava puo-
29603: tuli osaltaan selvitetyksi Moskovan rau- ilueettomalle elimelle. Mielestämme esityk-
29604: hassa v. 1940, mutta ,tällöin ei ollut sel- seemme olennaisesti liittyy se, että syyttei-
29605: villä se, että Suomi joutuisi uudelleen so- den nostamista ~ei saa määrätä valtioneu-
29606: taan. N. s. talvisota joutuu uuteen valais- vosto, jonka kokoonpano jatkuvasti on
29607: tukseen muodostuttuaan kiistämättä poh- muutosten alainen ja jonka jäseninä saattaa
29608: jaksi seuraavalle sodalle. olla henkilöitä, joita vastaan syyte sotaan
29609: Esityksemme pääpyrkimyksenä on se, syyllisyydestä olisi nostettava. Sen vuoksi
29610: että tässä yhteydessä saadaan selvitetyksi ehdotammekin, että syytteeseenpanosta päät-
29611: ne henikilöt, jotka ovat olleet syypäitä täisi eduskunnan valitsema syyttäjistö,
29612: maamme politiikan onnettomaan kehityk- jonka jäseninä olisi oltava henkilö~tä, jotka
29613: seen. Nämä henkilöt olisi myöskin saatet- eivät vastuunalaisessa asemassa ole osallis-
29614: tava asianmukaiseen rangaistukseen, jotta ,tuneet sotapolitiikkaan ja jotka myöskin
29615: kansamme voisi uudessa ,;tilanteessa ottaa valitsisivat syyttäjän syytettä ajamaan.
29616: sen suunnan, joka tekee sime mahdolliseksi Oikeudenkäynnin on tietenkin olltava jul-
29617: jatkuvwt elämän mahdollisuudet. kinen.
29618: Teemme tämän aloitteen tietoisina siitä, Edel[ä esitetyn perusteella ja viitaten
29619: että se johtaa sotarikollisten piirin huo- valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdo-
29620: mattavaan laajennukseen. Kun hallituksen tamme,
29621: esittämälle !linjalle edellämainituista syistä
29622: kuitenkin nähtävästi on pakko mennä, on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29623: siinä1kin säilytettävä edellämainitut oikeus- van lakiehdotuksen:
29624:
29625: Laki
29626: sotaan syyllisten rankaisemisesta.
29627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
29628: määrätyllä .tavalla, säädetään Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain
29629: Liiton sekä Ison-Britannjan ja Pohjois-Irlannin Yhtyneen Kuningaskunnan vä-
29630: 'lillä 19 päivänä syyskuuta 1944 tehdyn välirauhansopimuksen 13 artiklan määräys-
29631: ten täyttämiseksi seuraavaa:
29632: 1 §. jäsenten ja oikeuskanslerin vi~katointen
29633: Joka poliittisesti tai so:tilaaHisesti vas- lainmu4isuutta 25 päivänä marraskuuta
29634: tuunalaisella paikalla ollen on ottanut osaa 1922 annetun lain 7 §: ssä on säädetty,
29635: vuonna 1939 Sosialististen Neuvostotasaval- älköön estä;kö tuomitsemasta rangaistuk-
29636: tain Liittoa tai vuonna 1941 mainittua val- seen tasavallan presidenttinä ja valtioneu-
29637: takuntaa ja Ison-Britannian ja Pohjois- voston jäsen~mä toiminutta henkilöä 1 mo-
29638: Irlannin yhtynyttä kuningaskuntaa vastaan mentissa ,tarkoitetusta teosta.
29639: käytyjen sotien suunnitteluun, valmiste-
29640: luun, aloittamiseen ja käyntiin, tuomitta- 2 §.
29641: koon valta;kuntaa vahingoittavasta .toimin- Tässä laissa .tarkoitetut syytteet käsitte-
29642: nastaan kuritushuoneeseen määräajaksi tai lee erityinen sotasyyllisyysoikeus.
29643: elinkaudeksi taikka vankeuteen. Sotasyyllisyysoikeuteen ikuu~uu puheen-
29644: Mitä haHitusmuodon 47 §:ssä ja eduskun- johtajana korkeimman oikeuden presidentti
29645: nan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston ja jäseninä korkeimman hallinto-oikeuden
29646: I,ao. - Paasivuori y. m. 671
29647:
29648: presidentti, Helsingin yliopiston <lainopilli- 4 §.
29649: sen tiedekunnan professori, jonka ynnä va- Syytettä sotasyyllisoikeudessa ajaa 3 § :ssä
29650: ramiehen mainittu tiedekunta valitsee kes- mainitun syyttäjistön määräämä syyttäjä.
29651: kuudestaan, sekä 12 muuta jäsentä, jotka
29652: ynnä tarvittavat varajäsenet edllilkunnan 5 §.
29653: valitsijamiehet valitseva.t suhteellisilla vaa- Oikeus syyttää tässä [aissa tarkoitetusta
29654: leilla. Jos korkeimman oikeuden tai kor- rikoksesta olkoon rauennut, jollei syyttä-
29655: keimman hal'linto-oikeuden presidentti on jistö ole vuoden 1945 aikana määrännyt
29656: esteeilinen .tai estynyt, kutsutaan hänen syytettä noste.ttavaksi.
29657: sijaansa jäseneksi saman ,tuomioistuimen
29658: vanhin jäsen. Puheenjohtajan sijaan astuu 6 §.
29659: tarv~ttaessa korkeimman hallinto-oikeuden Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
29660: presidentti. on sotasyyHisyysoikeuteen nähden soveltu-
29661: vin osin noudatettava, mitä valtakunnonoi-
29662: 3 §. keuden ja sen puheenjohtajan toiminnasta
29663: Syytteen nostamisesta sotasyyllisoikeu- on voimassa.
29664: dessa määrää 5-jäseninen syyttäjistö, jonka Sotasyyllisyysoikeudessa tuomittujen ar-
29665: tarpeellisine varajäsenineen eduskunnan va- mahtamisesta on kuitenkin voimassa, mitä
29666: litsijamiehet valitsevat suhteellisilla vaa- .tasavalJan presidentin armahdusoikeudesta
29667: leilla. on :hallitusmuodossa säädetty.
29668:
29669:
29670: Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1945.
29671:
29672:
29673: A. K. Paasivuori. Otto Muikku. Väinö Kivisalo.
29674: Miina Sillanpää. Eino Raunio. Elli Nurminen.
29675: Aino Lehtokoski Matti Lepistö. Aino Malkamäki.
29676: Jere J uutilainen. Väinö Lesldnen. Uuno Raatikainen.
29677: Juho Kuittinen. Juho Karvonen. Penna Tervo.
29678: Isak Penttala. Varma K. Turunen. Alpo Lumme.
29679: Valto Käkelä. Yrjö Kilpeläinen. 0. Peltonen.
29680: Jussi Raatikainen. Heikki Simonen. Samuli Tervo.
29681: •• ••
29682:
29683: VALTIOPAIVAT
29684: 194 5
29685:
29686:
29687: LIITTEET
29688: IV
29689:
29690: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN
29691: LÄHETETTY LIIKEVAIHTOVEROA KOSKEVA LAKIALOITE
29692:
29693:
29694:
29695:
29696: HELSINKI 1945
29697: V.ALTIONEUVOSTON KIRJ.AP.AINO
29698: 6'75
29699:
29700: .xv,a1. - La.k. aJ. H:o 4:9.
29701:
29702:
29703:
29704:
29705: Niuklmn~n y. m.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muut-
29706: tamisesta.
29707:
29708:
29709: E d u s k ru n n a il.l e.
29710:
29711: Liikevaihtovero on suurelta osalta muo- asemassa olevien kansalaisten maksettava
29712: dostunut sodan ja alueluovutusten johdosta liikevaihtoveroa UJSeita kymmeniätuhansia
29713: kotinsa ja omaisuutensa menettäneiden eri~ markkoja perhettä kohti. TäJUän väestön
29714: koisveroksi sen vuoksi, että heidän on pa;kko lukumäärän huomioonottaen tulisi se siten
29715: uudelleen !hankkia kaikkea sellaista omai- suorittamaan ehdotettua 20 % :n lii:kevaihto-
29716: suutta, mitä ihminen välttämättä tarvitsee vema jo rakennustensa osalta ehkä tuhansia
29717: asumisensa ja elämänsä järjestämiseen ja miljoonia. Jotta tällainen kohtuuttomuus
29718: jota niiden ei tarvitse ostaa, joiden omai- ei toteutuisi olisi niiden tavaroiden jouk-
29719: suus on sää.stynyt. Kun ne korvaukset, koon, jotka ovat liikevaihtoverosta vapaat,
29720: joita valtio sodasta eniten kärsimään jou- sanotun lain 5 §: ään lisättävä säännös, että
29721: tuneille suorittaa, eivät yleensä lähimain- liikev:aihtoverosrta on vapaa myös omien
29722: kaan vastaa kärsittyjä vaurioita ja ikun asumusten ja taloUJSrakennusten rakentami-
29723: sanottu väestö on muutenkin poikkeukselli- seen tarvittavien, ostoluvalla hankittavien
29724: sen vaikeassa asemassa, on heidän tällainen ra!kennustarvikkeiden myynti siirtoväkeen
29725: verottamisensa sitäkin kohtuuttomampi. ja muuhun sodan johdosta asunnottomaksi
29726: Sotien ja alueluovutusten johdosta me- jääneeseen väestöön kuuluville henkilöille
29727: nettivät sadattuhannet kansalaiset kotinsa sekä sotaleskille ja sotainvaliideille. Otta-
29728: ja asumuksensa ja lk:ymmeniltätuhansiHa ne malla huomioon, että tällaistenkin raken-
29729: tuhoutuivat. Heidän on pakko ne uudel- nustarvikkeiden myynti on nykyään viran-
29730: leen rakentaa ja ostettava siinä tarvittavat omaisten toimesta tarkalleen säännöstelty,
29731: rakennustarvikkeet ja maksettava niistä ei näiden tarvikkeiden vapauttaminen liike-
29732: korkea liikevaihtovero. Samoin on raken- vaihtoverosta tuottaisi myöskään suurempia
29733: nettava asumukset tuhansille sotaleskille, kontrolli vaikeuksia.
29734: sotaorv:oiHe ja invaliideille. Nykyisen hinta- Edellä lausuttuun viitaten ja valtiopäi-
29735: tason vallitessa olisi vaatimattomienkin väjärjestyksen 32 §: ään nojautuen esi-
29736: asuin- ja talousrakennusten rakentamiseen tämme,
29737: tarvittavista, ostettavista rakennustarvik- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29738: keista hallituksen esityksen mukaan tässä van lakiehdotuksen:
29739:
29740:
29741: Laki
29742: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
29743: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuUJta 1941 anne-
29744: tun liikevaihtoverolain 5 § näin kuuluvaksi:
29745: 5 §. ik:oksien, maanviljelyskalkin ja väkilannoit-
29746: Liikevaihtov·erosta on vapaa: teiden myynti;
29747: 1) !tupakkav:alm:is.teiden ja vä!kijuomien 4) sanoma- ja aik:rukau.slehtien sekä tie-
29748: myynti; teellisten julkais.u.sarjojen ja niihin sisäl-
29749: 2) veden, valokaasun ja sähkön myynti; tyvien julkaisujen myynti;
29750: 3) pohtopuiden ja -turpeiden, hii:lien, 5) nettovetomääräLtään vähintään ikym-
29751:
29752: 2
29753: 676 IV,61. - Liikevaihtovero.
29754:
29755: menen rekisteritonnin suuruisten alusten kauran, rehuselluloosan, rehuikivennäisai-
29756: myynti; neiden, väkirehujen, kotieläinten ruokin-
29757: 6) leivän, luikuun ottamatta leivoksia, nassa käytettyjen teollisuuden jäteaineiden
29758: keksejä, ikaakkuja ja niihin verrattavia lei- ja AIV-rehuliuoksen myynti; sekä
29759: pomotuotteita, sekä leipäviljan, perunan, 8) omien asumusten ja talousrakennus-
29760: suola~tun silakan ja suolatun muikun, mai- ten rakentamiseen tarvittavien, ostoluvalla
29761: don, kerman, voin, margariinin, juuston, hankit.tavien rakennustarvikkeiden myynti
29762: piimän, talouskaljan, jalostam.attoman li- siirtoväkeen ja muuhun sodan johdosta
29763: han, tuoreen kalan ja kananmunain myynti, asunnottomaksi jääneeseen väestöön kuulu-
29764: mikäli se ei tapahdu ravintola-, ruokala- tai ville henkilöille sekä so:taleskille ja sota-
29765: kahvilaliikkeessä; invaliideille.
29766: 7) jauhatusjätteiden, lkorsirehun, rehu-
29767:
29768: Helsingissä 8 .päivänä !kesäkuuta 1945.
29769:
29770: Juho Niukkanen. Erkki Koivisto.
29771: Juhani Leppälä. Toivo Ikonen.
29772: Lauri Kaijalainen. Juho Paksujalka.
29773: Helena Virkki. Antti A. Koukkari.
29774: Johannes Virolainen. Aapo Inkinen.
29775: J. Pyörälä. Matti Pärssinen.
29776: Martti Miettunen. Matti Miikki.
29777: Markus Niskala. Juho Pyy.
29778: Arno Tuuma.
29779: •• ••
29780: VALTIOPAIVAT
29781: 1945
29782:
29783:
29784: LIITTEET
29785: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
29786:
29787:
29788:
29789:
29790: HELSINKI 1945
29791: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
29792: •• ••
29793:
29794: VALTIOPAIVAT
29795: 19 4 5
29796:
29797: LIITTEET
29798: IV.
29799:
29800: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
29801: LÄHETETYT RAHAASIA-ALOITTEET
29802:
29803:
29804:
29805:
29806: HELSINKI 1945
29807: VALTIONEUVOSTON ~RJAPAINO
29808: 1
29809: 1
29810: 1
29811: 1
29812: 1
29813: 1
29814: 1
29815: 1
29816: 1
29817: 1
29818: 1
29819: 1
29820: 1
29821: 1
29822: 1
29823: 1
29824: 1
29825: 1
29826: 1
29827: 1
29828: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista ter-
29829: veydenhoitoon, kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivistyk-
29830: sellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
29831: &83
29832:
29833: IV,a2. - Rah. al. N :o 15.
29834:
29835:
29836:
29837:
29838: P. Tervo y. m.: Määrä1·ahan osoittamisesta OtanmJ.iki Oy:n
29839: perustamista varten.
29840:
29841:
29842: Ed u s kun n a He.
29843:
29844: Vuodesta 1870 vuot,een 1939 nousi maail- elämän tärkeimpiä perusraaka-aineita, joi-
29845: massa muokatun teräksen kulutus henkeä den saannista olennaisesti riippuu ,tuotam.-
29846: kohti keskimäärin 3,5 % vuosittain edetlli- non suuruus ja siis myös vwestön elintason
29847: seen vuot.een verrM:tuna. Suomen raudan- korkeus, niin on meidän i•tsemme, saavut-
29848: kulutus nousi vuosien 1920 ja 1939 väli- :baaksemme ennen sotaa vallinneen elintason
29849: senä aikana niinikään n. 3,5 % vuosittain. ja halutessamme korottaa kansamme elin-
29850: Vastaavana aikana oli raudankulutuksen tasoa samaa vauhtia kuin muut kansat,
29851: nousu Ruotsissa n. 5,5 % ja Englannissa huoJ.ehdi.t;tava, että. rauta!ll valmistetaan
29852: 3,9 %. Raudankulutus oli vuonna 1939 omassa maassamme omista raaka-aineista.
29853: meihlä n. 80 kiloa, Ruotsissa hyv&n joukon Ennen sotaa oli pääasial[isin raudoo-
29854: yili 200 kiloa ja Yhdysvamoissa yli 500 kiloa raaka-aineemme rautaromu, jota saatiin
29855: henkeä kohti. Ennen nykyistä sotaa ei vuosittain n. 40.000 tonnia. Ei ole toden-
29856: maassamme voinut havaita mitään merk- näköistä, että <lähivuosina saisimme sen suu-
29857: kejä raudankwlutuksen kasvun hidastumi- rempia määriä rauta.romua, koska keräys-
29858: sesta ja huomioonottaea, ·että raudankulu- arlue on alueluovutuksen takia pienentynyt
29859: tuksemme henkeä kohti oli vuonna 1939 ja raudankulutuksemme on sodan aikana
29860: vain :n. 1 /g Ruotsin ja n. 1/7 Yhdysvalto- ollut huomattavasti pienempi kuin ennen
29861: jen vastaavasta kulutuksesta, täytyy pitää sotaa.
29862: todennäköisenä, että nyt rauhan olojen pa- Toiseksi tärkein raudan raaka-aineemme
29863: lattua raudankulutuksemme vuosittainen ennen s0taa oli Outokummun kiisun pasu-
29864: nousu tulee olemaan ainakin entisen suu- ·tusjät·e. Tähänastisten tulosten mukaan ja
29865: ruinen e:li n. 3.5 %. Oma raudankulutuk- huomioiden käs1ttelyssä tapahtuvat häviöt
29866: semme nousee täHöin vuoden 1939 300.000 soodaan 100.000 tonnista Outokummun
29867: toonin määrästä 500.000 ·tonniin vuonna raoakama.lmia. keskimäärin n. 9.500 tonnia
29868: 1952 ja 600.000 tonniin vuonna 1956. Seit- raakarautaa. Vaikkakin Outokummun mal-
29869: semänä ~ähimpänä vuotena tarvitaan lisäksi min tuotanto kohoaisi· vuoden 1939 n.
29870: ·lähes 100.000 tonnia vuosittain sotakor- 400.000 tonnin tuotannosta 600:000 tonniin,
29871: vaustuotteiden vailmistukseen. tietäisi se vain vajaat 20.000 raakarauta-
29872: Ennen sotaa ostimme ulkomailta vuosit- tonnin [isäys,tä vuodessa. Iilmeistä on, että
29873: tain n. 250.000 tonnia reriliaisia rauta- ja raudanvalmistuksessa on turvauduttava
29874: terästuott.eita. Tämän tuonnin maksuksi varsinaisiin rautama:lm:eihin ja silloin ensi-
29875: käytettiin vientitavaraa, pääasiassa saha- sij·assa Otanmäen rautamalmiin.
29876: tavaraa, selluloosaa ja paperia. Alueluovu- Otanmäen rautamalmin rröysi vuonna 19:t8
29877: ltuksen takia menetimme huomattavan mää- Geologinen !toimikunta. Toimikunnan aloit-
29878: rän metsiä, jotenka on todennäköistä, et- tamia malmialueen tutkimuksia jatkoi val-
29879: temme saavuta emmekä ainakaan ylitä ai- tion ja sen yhtiöiden omistama Suomen
29880: kaisempaa metsätuotteiden tuotantomäärää. Malmi Osakeyhtiö. Malmialueen va[taus-
29881: Kun osa tästäkin :lähivuosina menee sota- eikeudet siirtyivät vuonna 1940 viimeksi-
29882: korvauksrena, niin meillä on nykyään mah- mainitun ha!Jtuun. Suoritettujen :tutkimus-
29883: dollisuus ostaa pwljon pienempiä määriä ten .,m:u.k:aan päämalmiahre, jökla kokonaan
29884: mutaa ja terästä kuin .ennen sotaa. Kun <Sijmtsee valtion maalla, sis'ä!l:tää viidennek-
29885: rauta ja ter-äs ovat kailren tuotannolHsen s~Uäiin ja vain 140 me1rin .keskisyvyyteen
29886:
29887:
29888: 3
29889: 684 IV,62. - Otanmäki Oy.
29890:
29891: ~askie:n n. 10,3 milj. tonnia malmia. Ma:l- ttajat r. y., Rakennusinsinööriyhdistys r. y.,
29892: mia on kuitenkin tavattu viellä 300 metrin- Suomen Autokorjaamoiden- ja ~iikkeiden
29893: kin syvyydessä. Liitto r. y., Suomen Pienteollisuuden Kes-
29894: Jo :tammikuussa 1941 Suomen Ma;lmi kusliitto, Suomen Putkiasentaj·ain Yhdistys
29895: Osakeyhtiön silloinen johtaja teki yhti()n r. y. ja Suomen Rakennusmestarilliitto r. y.
29896: vähän aikaisemmin uusitll'lie johtokunnaHe jättivät valtioneuvosto~le perustellun esi-
29897: esityksen Otanmäen malmin hyväksikäytön tyksen siitä, että valtioneuvosto ryhtyisi
29898: aloittamisesta. Johtokunta hylkäsi esityksen mahdollisimman kiireellisesti toimenpitei-
29899: perustaen pää;töksensä puheenjoht·ajansa siin osakeyhtiön perustamiseksi, jonka teh-
29900: kokouksessa laatimaan laskelmaan käyttö- tävänä olisi heti ryhtyä Otanmäen rauta-
29901: kustannuksista, jotka oli arvioitu suhteetto- malmin hyväksikäY'ttöön.
29902: man korkeiksi. Kun johtokunta lisäksi 15 Mailmia oo osoitettu löytyvän riittävästi
29903: p:nä :tammikuuta 1942 jättämässään [au- piltkäaikaistakin suurta ilonhintaa varten,
29904: sunnossa oli mielivaltaisesti a:lentanut ruot- ma~min rikast·amiuen on todettu hellpoksi,
29905: salaisen teräsasilllJ1tuntijan arvioiman rau- samoin on todettu saatavan rautaa rauta-
29906: dansaannin ja tämän nojaJila päätyny,t vir- rikasteeseen Qouhittua tonnia kohti ilaskien
29907: he.ellis,een johtopää<tökseen ma:lmin ka:nnat- yhtä paljon kuin nykyään Ruotsin rauta-
29908: tavaisuudesta, niin va1ltioneuvosto asett·i teolHsuuden käyttämistä rautamalmeista
29909: kesäkuun 3 p :nä 1942 erikoisen :toimikun- saadaan ja näistä rautarikasteista on to-
29910: nan, Otanmäen toimikunnan, johon kut- dettu saatavan mitä ·ensiluokkaisinta te-
29911: suttiin 6 kokenutta insinööriä, antamaan rästä. Kun Otanmäen malmista raudan H-
29912: lausunnon Otanmäen ma:lmista ja tekemään säksi ilman mitään huomattavia lisäkustan-
29913: ehdotuksen sen hyväksikäyttämisestä. Toi- nuksia saadaan. huomattavia määriä arvok-
29914: mikunta antoi alustavan iJausunnon helmi- kaita rt.itaani- ja vanadiinituotteita on il-
29915: kuun 18 p: nä 1943. LopuJ:lisessa: lausunnos- meisvä, että Otanmäen ma[min ja;lm~tus tar-
29916: saan mai.!Jliskuun 11 p: nåJ 1944 toimikunta peeksi suuressa mittakaavassa ja saatu rauta
29917: aivan yksimielisesti totesi: valssaustuotteiksi jalostettuna, tulee <Ylemaan
29918: 1) että Otanmäen esiintymä on nykyään hyvin kannattava yritys. V aitioneuvostolle
29919: tunnetuista ja tutbtuista rautamalmeis- jäte'tyissä esityksissä on kaikissa päädy.t.ty
29920: tamme paras ja huomattavin; ehdotukseen, että malmia [ouhittaisiin vuo-
29921: 2) että aikaisempi ma!lmiarviointi mal- dessa 500.000 tonnia, jolloinka saataisiin n.
29922: min laatuun ja määrään sekä siitä saa;ta- 110.000 tonnia kauppaterästä. Tämän oh-
29923: vaan rautamäärään nähden pitää paik- jelman iäpiviemiseksi tarvitaan laskelmien
29924: kansa; mukaan n. 1.750 milj. markka:a. Kun
29925: 3) 'että Norjassa ja Ruotsissa jalostetaan toiminta parhaiten olisi järjestettävä osake-
29926: randaksi köyhempiäkin rautamalmeja kuin yhtiön muotoon, jolloinka osa tarv~ttavasta
29927: Ortanmäen ma;lmi on; pääomasta on hankittavissa [ainaustietä,
29928: 4) että huomioonoUaen Otanmäen mal- tarvitaan yhtiön osakepääomaksi arviolta.
29929: min sisältämät ilmeniitin ja v·anadiinin se 800 milj. markkaa. Raudanva!lmistus olisi
29930: on Ruotsissa ja Norjassa ja!lostettuja mal- sa:atava käyntiin mahd<Yllisimman pi,an lm.h-
29931: meja p:aremp'a:a; sekä den vuoden kuluessa. Kaikkeen ylläole-
29932: 5) että prof. Wibergin menetelmä sovel- vaan viitaten ehdotamme kunnioittaen,
29933: tuu hyvin Otanmäen magnetiittirikasteiden
29934: ja!lostamiseen käyttämä[lä yksinomaan koti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
29935: maisia polttoaineita ja etJä tuloksena saa- tulo- ja mer~~oarvioon 800.000.000
29936: daan erikois'e:n hyvää rautaa, ja ehdotti, nwt·kan suuruise:n määrärahan Otan-
29937: että mwmin hyväksikäY'ttöön olisi heti ryh- mäen rautamalmin hyväksikäyttämi-
29938: dyttävä. seksi ja perustetbavan Otanmäki
29939: Elokuun 17 p: nä 1945 Hienomekaaninen Oy :1t osakepääoman merkitsemiseksi.
29940: Teollisuus r. y., Metalliteollisuudenharjoit-
29941: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
29942: Penna Tervo. Atos Wirtanen. Urho Kulovaara.
29943: A. K. Paasivuorl. Valto Käkelä. Otto lYiuildru.
29944: P. A. Karjalainen. Yrjö Kallinen. Walter Kuusela.
29945: E. Pusa. K. Andersson. H. S. Pesonen.
29946: Varma K. Turunen. Uuno Raatikainen. J. Kuittinen.
29947: Väinö Leskinen. J. F. Tolonen.
29948: 685
29949:
29950: IV,6a. - Rah. al. N':o 16.
29951:
29952:
29953:
29954:
29955: Niskala y. m.: MääräraJuun osoittamisesta Lapin Winin tu-
29956: kottujen. ja karvaana;suttujen. sewtujen. sähkölinjojen
29957: rakennuskustannusten avustamiseen.
29958:
29959:
29960: E d u s k u n n a 11 e.
29961:
29962: Maaseudun sähköistäminen meidän maas- on Pohjois-Suomen voimantarve maaseudun
29963: samme on edistynyt verrattain hitaasti. sähköistystä varten ratkaistu voimalaitok-
29964: Keskimäärin on koko maan maaseudusta sen teollisuutta palvelevan varsinaisen tar-
29965: säili'köistetty vasta n. 50%. Voiman sosiaa- koituksen ohella. Samanaikaisesti kun voi-
29966: linen, yleistä etua palveleva kaukosiirto ja malaitosta rakennetaan, olisi kuitenkin ryh-
29967: siitä riippuva maaseudun sähköistys on dyttävä rakentamaan voimansiirtolinjoja
29968: vielä pahasti takapajulla. Harvaanasutut maakuntaan, että päästäisiin sähkön käyt-
29969: j!a syrjäiset seudut eivät kykene ilman huo- töön heti voimalaitoksen valmistuttua. Yk-
29970: mattavaa valtion apua rakentamaan kalliita sityistä yritteliäisyyttä kyläkuntien perus-
29971: voimansiirtolinjoja yksityisen ja kunnalli- tamien sähköyhtymien muodossa on jo
29972: sen yritteliäisyyden varassa. Senvuoksi eräin paikoin esiintynyt, mutta taloudelli-
29973: olisi valtion ohjattava ja tuettava maaseu- set ,edellytykset ovat yleensä heikot voiman-
29974: dun sähköistystä siinä laajuudessa, että siirtolinjojen rakentamiseen. Ilman huo-
29975: kaikki kohtuullisin kustannuksin sähköistet- mattavaa valtionapua ei yritys onnistu,
29976: tävät alueet saataisiin lähivuosina sähköis- varsinkaan etäisemmillä ja harvaanasutuilllll
29977: tetyksi. seuduilla. Jo ensi vuoden talousarvioon
29978: Lapin lääni on harvaanasuttuna ja vailla olisi saatava määräraha, josta voitaisiin
29979: maakunnallista voimakeskusta tähän saakka avustaa tarvittavien sähkölinjojen rakenta-
29980: elänyt suurimmalta osalta kokonaan vailla mista Lapin läänissä. Kun kustannukset
29981: sähköä ja sen tuomia monia etuja. Siinä linjojen rakentamisesta eri seuduilla talous-
29982: rakennusvaiheessa, jota hävitetty Lapin yksikköä kohti muodostuisivat asutuksen
29983: Hiäni parhaillaan elää, tunnetaan sähkön inukaan erilaisiksi, olisi asiantuntijain sel-
29984: puute entistä kipeämmin. Paitsi Lapin pit- vitettävä, missä määrin eri alueilla olisi
29985: kän ja pimeän syksy- ja talviajan valais- valtion avustusta annettava.
29986: tustarkoituksiin, tarvittaisiin sähköä kehit- Edelläesitetyn nojalla ehdotamme kun-
29987: tyvän ja nousevan maatalouden sekä muun nioittaen,
29988: tuotantoelämän moninaisiin tarpeisiin. että Eduskunta ottaisi vuoden
29989: Pohjolan Voima O.Y. rakentaa parhail- 1946 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
29990: laan Isonhaaran voimalaitosta Kemijokeen. markan määrärahan Lapin läänin
29991: Suunnitelmien mukaan pitäisi voimalaitok- tuhottujen ja harvaanasuttujen seu-
29992: sen valmistua jo lähimmän parin vuoden tujen sähkölinjojen rakennuskustwn,-
29993: aikana. Kun tämä voimalaitos valmistuu, nusten avustamiseen.
29994: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1945.
29995:
29996: Markus Niskala. Martti Miettunen.
29997: 686
29998:
29999: IV,64. - Rah. al. N:o 17.
30000:
30001:
30002:
30003:
30004: Sonaunen y. m.: MäiiP'iirrakfkn osoittannisesta korvauksen
30005: maksamiseksi ~'l'iiiUt lakkautetuille järjestöiU-e niiden
30006: mernettiirmiist.ä mnaisuudesta.
30007:
30008:
30009: E d u s kun n a 11 e.
30010:
30011: Hallituksen esityksessä la1ksi eräiden lak- töille myös varattava tilaisuus saada kor-
30012: kautettujen yhdistysten toimitalojen pa- vaus mfmettämästään omaisuudesta.
30013: lauttamisesta jätetään takaisin palauttami- Edellä esittämäämme nojaten ehdotamme,
30014: sen tai korvauksen ulkopuolelle kaikkien
30015: sellaisten järjestöjen omistamat kiinteistöt, että Eduskunta ottaisi vuoden
30016: jotka ovat tuhoutuneet tai puretut. Koska 1946 tulo- ja menoarvioon 20 miljoo-
30017: tälQainen menettely saattaa järjestöt, joilta nan markan määt·ärahan sellaisten
30018: aikoinaan riistetty omaisuus on tuhoutunut lakkautettujen järjestöjen, joiden
30019: tai pois siirretty ilman omaa syytä, epä- talot ovat joko tuhoutuneet tai pois-
30020: oikeutettuun asemaan, olisi näille järjes- siirretyt, t{)imitalojen korvaamiseksi.
30021: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
30022:
30023: Toivo I. Sormunen. Vi.Ulelm Riihlnet. Bino Ta.inie.
30024: 687
30025:
30026: IV,65. - Rah. al. N:o 18.
30027:
30028:
30029:
30030:
30031: J. Wirtanen y. m.: Määränihan osoittamisesta Vaasan posti-
30032: tal()ff, rfikmtamista V(lfften.
30033:
30034:
30035: E d u s k u n n a ll e.
30036:
30037: Kuten tunnettua on Vaasan posti- ja määräralha, mutta ik:un ei ole ollut mitään
30038: lennätillikonttorin huoneisto toistakymmentä tietoa siitä, milloin lisämääräraha olisi saa-
30039: vuotta ollut tarkoitukseensa aivan SQpima- tavissa, ei ny;kyisen kireän rakennustarvike-
30040: ton ja ahdas. Kun konttorin monet osastot pulan aikana ole rakennustöihin voitu ryh-
30041: ovat sijainneet useassa eri paikassa kau- tyä. Kun Vaasan posti-, lennätin- ja val-
30042: punkia on se ollut suureksi haitaksi postia, tionpuhelinliikenne, joka viime vuosien
30043: lennätintä ja valitionpuhelinta käyttäväHe aikana on moninkerltaistunut., vaatii pikai-
30044: yleisölle puhumattakaan niistä suurista vai- sesti oman toimitalon aikaansaamista, ehdo-
30045: keuksista, joissa virkwkunnan on toimittava tamme kunnioittaen,
30046: tällaisissa olosuhteissa. Vaasan postitaloa
30047: varten on ostettu jo tontti keskeiseltä ja että Eduskunta ottaisi vuoden
30048: postiliikenteen kannalta katsoen edulliselta 1946 tulo- ja menoarvioon 30,000,000
30049: paikalta lä!hellä rautatieasemaa. Rakennus- markan määrärahan Vaasan postita-
30050: töiden aloittamiseksi on kuluvan vuoden lon rakentamista varten.
30051: tulo- ja menoarvioon otettu 5 milj. mk
30052: Helsingissä lokakuun 18 päivänä 1945.
30053:
30054: Johannes Wirtanen. Mikko Järvinen.
30055: 688
30056:
30057: IV,66, - Ra.h. al. N:o 19.
30058:
30059:
30060:
30061:
30062: Kannisto y. m. : Määrärahan osoittamisesta Oulun posti-
30063: talon mkentamista varlen.
30064:
30065:
30066: E d u s k u n n a ll e.
30067:
30068: Oulun postikonttori on jo useampien tamista varten ovatkin valmiit ja nousee
30069: vuosien ajan työskennellyt aivan liian ah- kustannusarvio 35 miljoonaan markkaan.
30070: taissa vuokratiloissa, josta sekä liikenteen Kun posti- ja lennätinhallitus on jo hank-
30071: ·hoito että yleisön palvelu ovat suuresti kär- kinut postitaloa varten tontin, olisi tär-
30072: sineet. Minkäänlaista liikenteen kehittä- keätä, että töihin ryhdytään mahdollisim-
30073: mistä ei näissä tiloissa voida toimittaa. man pian.
30074: Kun Oulun teollisuuslaitosten lukumäärä EdelLiseen viitaten ehdotamme,
30075: yhä lisääntyy, lisääntyy samalla :myöskin
30076: paikkrukunrran posti-, lennätin- ja ·puhelin- että Eduskunta ottaisi vuoden
30077: liikenne. Kun tilanne on käynyt aivan kes- 1946 tulo- ja menoarvioon 35,000,000
30078: tämättömäksi, olisi välttämätöntä ryhtyä markan määrärahan Oulun posti-
30079: pikaisiin toimenpiteisiin postitalon rakenta- talon rakentamista varten.
30080: miseksi Ouluun. Suunnitelmat talon raken-
30081: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
30082:
30083: H. A. Kannisto. Lauri J"årvi.
30084: 689
30085:
30086: IV,67.- Rah. al. N:o 20.
30087:
30088:
30089:
30090:
30091: Järvi y. m.: Määräraltan osoitta-misesta Oulun .postiauto-
30092: varikon rakentamista varten.
30093:
30094:
30095: E d u s k u n n a 11 e.
30096:
30097: Oulun postikonttorin autovar1kko sijait- postiautovarikkoa. Oulun kaupungilta on
30098: see sietämättömän ahtaissa ja epäterveelli- jo vuokrattu tontti :tätä varten. Piirustuk-
30099: s1ssä vuokratiloissa. Tämän autovarikon set ja 9 miljoonaan marlkkaan päättyvä kus-
30100: kehnouden ja ahtauden takia ei postiauto- tannusarvio ovat myöskin valmiina. Edel-
30101: liikennettä voida ylläpitää Pohjois-Pohjan- Eseen viitaten ehdotamme,
30102: maalla sillä teholla, jota välttämätön tarve
30103: vaatii. Kun mitään mahdollisuutta ·ei ole ettkä Eduskunta ottaisi vuoden
30104: saada paikkakunnalla vuokratuksi tarpeeksi 1946 tulo- ja menoarvioon 9,000,()00
30105: tilavaa ja tarkoitulksenmukaista rakennusta markan määrärahan Oulun posti-
30106: postiautovarikkoa varten, olisi kiireellisesti autovarikon rakentamista varten.
30107: ryhdyttävä ra;kentamaan paikkakunnalle
30108: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
30109:
30110: Lauri Järvi. H. A. Kannisto.
30111: 690
30112:
30113: IV,as. - Rah. al. N:o 21.
30114:
30115:
30116:
30117:
30118: B. Pesonen "$· m.: Jfäärärahan osoittatmisesta Kemin posti-
30119: talon rakentamtista varte,n.
30120:
30121:
30122: E d u s k u n n a 11 e.
30123:
30124: V. 1946 tulo- ja menoarvioesitykseen ei talo. Mutta kuluvan vuoden menoarviossa
30125: ole otettu lainkaan määräraihoja Kemin varattu 8 milj. markan :määräraha on niin
30126: uuden postitalon rakentamista varten, pieni, ettei sillä pääse !kunnolla alkuunkaan,
30127: vaiklka kuluvan vuoden menoarvioon onkin sillä nykyisten arvioiden mukaan tekevät
30128: merkitty töiden aloittamista varten 8 milj. talon rakennuskustannukset 28 milj. mark-
30129: mk siirtomääräraha. kaa. Mutta ottamalla huomioon sen, että
30130: Kemin posti- ja hmnätinkonttori on jo tarkoitukseen on jo hankittu tontti ja va-
30131: useamman vuoden ajan toiminut sietämät- rattu edellä mainittu määrä varoja, riittäisi
30132: tömän ahtaissa vuokrahuoneistoissa kol- rakennustöiden alulle saantiin pienempikin
30133: messa ja jopa neljässäkin eri paikassa, jo- summa.
30134: tenka tilanne on muodostunut kerta kaik- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
30135: kiaan aivan kestämättömäksi, niin suuren ehdotamme,
30136: yleisön kun postin ja lennättimen hoidon-
30137: kin kannalta katsoen. Ja kun Kemissä ei että Eduskunta ottaisi vuoden
30138: ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada 1946 tulo- ja meno(l;rvioon 10,()(){),000
30139: vuokrata konttoria varten lisätiloja, niin markan määrärahan Kemin uuden
30140: on posti- ja lennätinkonttoria varten saa- postitalon rakentamista varten.
30141: tava sinne mahdollisimman pian oma toimi-
30142: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1945.
30143:
30144: H. S. Pesonen. Erkki Koivisto.
30145: 691
30146:
30147: IV,69. - Rah. al. N :o 22.
30148:
30149:
30150:
30151:
30152: B. Koivisto y. m.; Mäiirärahan osoittamisesta Tornion posti-
30153: talon rakentamista varten.
30154:
30155:
30156: E d u s k u n n a ll e.
30157:
30158: Jo pitemmän aikaa on Tornion vuokra- olisi tärkeää, että Tornion postitalon raken-
30159: huoneissa toimivassa posti- ja lennätinkont- tamiseen ryhdyttäisiin jo ensi vuoden
30160: torissa vallinnut sietämätön tilanahtaus. aikana.
30161: Senjälkeen kun Tornion paikallinen puhe- Rakennuksen kustannusarvio nykyisen
30162: linkeskus on lunastettu valtiolle, on tilanne paikka- ja hintatason mukaan on 15 miljoo-
30163: vielä pahentunut. Kaupungissa ei ole mi- naa markkaa. Ottaen huomioon valtakun-
30164: tään mahdollisuutta saada vuokratuksi tar- nan vaikean rahataloudellisen tilan seo'kä
30165: koitukseen lisätiloja. Näin ollen ei ole rakennusaineiden niukkuuden, olisi töiden
30166: muuta mahdollisuutta kuin kiireellisesti aloittamiseen varattava ensi vuodelle vain
30167: Fakentaa oma postitalo. Sitä vaatii myös puolet kustannusarviosta, eli 7lf2 milj.
30168: se seikka, että Tornio on valtakunnan raja- markka'a.
30169: kaupunki. Kaupunginvaltuusto on tarkoi- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
30170: tukseen lahjoittanut posti- ja lennätinlai- dotamme,
30171: tokselle postitaloa varten sopivan tontin,
30172: kuitenkin sillä ehdolla, että rakennustöihin että Eduskunta ottaisi vuoden
30173: ryhdytään viimeistään v. 1946 aikana. Jot- 1946 tulo- ja menoarvioon 7,500,000
30174: tei tämä lahjoitus menisi hukkaan ja että marka;n, miiirämha'lt, Tornion posti-
30175: Tornion posti- ja lennätinkonttorissa. val- talon rakennustöiden aloittamista
30176: litseva tilanahtaus saataisiin poistetuksi, varten.
30177: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
30178:
30179: Erldd Koivisto. H. S. Pesonen.
30180: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
30181: 692
30182:
30183: IV,1o. - Rah. al. N:o 28.
30184:
30185:
30186:
30187:
30188: Hukari y. m.: Määrärahan osoittamisesta Valke-akosken pos-
30189: titalon rakentamista varten.
30190:
30191:
30192: E d u s k u n n a 11 e.
30193:
30194: Valkeakosken posti- ja ilennätinkonttori tehdyn suunnitelman mukaan. Taloon on
30195: !työskentelee huoneistossa, joka ei vastaa tarlkoitus sijoittaa vuokralle myöskin Val-
30196: tavallisen maaseututoimipaikan huoneistoa. keakosken poliisivartiokonttori. Taloa var-
30197: Kauppalan vrukiluku on paljon päälle 6,000 ten on jo hankittu tonttikin erittäin k:es-
30198: hengen. Teollisuuslaitosten ja yhä lisään- keiseltä paikalta. Valkeakosken postita-
30199: tyvän asutuksen postiliikenne keskittyy lon kustannusten on lasikettu nousevan
30200: Valkeakosken posti- ja lennätinkonttoriin, 7,300,000 markkaan.
30201: jossa tilanahtaus on äärimmäisen vakava. Edelliseen viittaamalla ehdotamme,
30202: Tilavamman ja tarkoituksenmukaisemman
30203: vuokrahuoneiston saanti posti- ja lennätin- että Eduskunta ottaisi vuoden
30204: konttoria varten on mahdotonta, minkä 1946 tulo- ja menoarvioon 7,300,000
30205: vuoksi olisi viipymättä ryhdyttävä raken- markan määrärahan Valkeakosken
30206: t·amaan paikkakunnaJlle omaa postitaloa jo postitalon mkentamista varten.
30207: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
30208:
30209: Juho Bulm.ri. L. Myllym.ä.ki.
30210: 693
30211:
30212: IV,11. - Rah. al. N:o 24.
30213:
30214:
30215:
30216:
30217: Riihinen y. m.: Määrät·ahat~ osoittamisesta Vainikkalan pos-
30218: titalon rakentamista varten.
30219:
30220:
30221: E d u s k u n n a 11 e.
30222:
30223: Vaini~kalan raja-aseman asemarakennuk- paikkana. Talon piirustukset ovat valmiina
30224: sessa toiminut Vainikkalan postitoimisto on ja on taloa varten vuoikrattu tontti rauta-
30225: muuttuneiden olosuhteiden luoman tilan- tielaitokselta. Talon kustannusten arvioi-
30226: teen vuoksi pitänyt siirtää täysin sopimat- daan tällä hetkellä nousevan 2,500,000
30227: tomaan, ahtaaseen ja epäterveelliseen vuok- markkaan.
30228: rahuoneistoon. Paremman virkatilan vuok- Edelliseen viittaamalla ehdotamme,
30229: raamismahdollisuutta ei paikkakunnalla ole.
30230: Oman postitalon pikainen rakentaminen että Eduskunta ottaisi vuodet~
30231: Vainil~kalaan on olojen pakosta käynyt 1946 tulo- ja menoarvioon 2,500,000
30232: välttämättömäksi. Tätä vaatii myös Vai- markan määrärahan Vainikkalan pos-
30233: nikkalan uusi asema valtakunnan rajaposti- titalon rakentamista varten.
30234: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
30235:
30236: Vilhelm Riihinen. Toivo I. Sormunen. Eino Tainio.
30237: 694
30238:
30239: IV,12. - Rah. al. N:o 25.
30240:
30241:
30242:
30243:
30244: Pyy y. m.: Korot~tu,n määrärahan osoittmnisesta posti-- ja
30245: lennätinlaitoksen v~rkailijain pukuavustuksia varten.
30246:
30247:
30248: E d u s k u n n a 11 e.
30249:
30250: Aikaisemmin on posti- j.a lennätinlaitok- Dlisi pukuavustus edellämainituille vakinai-
30251: sessa posti:ljooneille, autDvarikon esimie- s~lle ja ylimääräisille vilkaillijoille korotm.-
30252: hille, aut<lnkuljettajille ja vahtimestareille tava väihintään 2,500 markaksi henkeä kohti
30253: maksettu pukuavustusta 1,800:- henkilöä vuodessa.
30254: kohden vuosittain. On välttä.mät&ntä, että Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
30255: edellämainitut henkilöt, jotka Dvat välittö- kunnioittaen,
30256: mästi yleisön kanssa ikosketuksessa, Dlisivat
30257: edelleenkin yhtälaisesti puetut, jotta yleisö että Eduskunta ottaisi vuoden
30258: heidät tuntisi. 1946 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30259: Tähän saail~ka maksettu pukuavustus on ykteensä 3,4(){),000 markkaa posti- ja
30260: jatkuvasti kohonneiden hintojen takia osDit- lennätinlaitoksen virkailijain puku-
30261: tautunut aivan liian pieneksi. Tästä syystä avustusten koroUatmista varten.
30262: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
30263:
30264: Juho Pyy. Jussi Raatikainen.
30265: Penna Tervo. H. S. Pesonen.
30266: Edv. Pesonen.
30267: 695
30268:
30269: IV,1a. - Rah. al. N:o 26.
30270:
30271:
30272:
30273:
30274: Kannisto y. m.: Mii&rärahan osoittamtisesta posti- ja lennä-
30275: tinlaitoksen henkilökunnan terveydenhoitoa varten.
30276:
30277:
30278: E d u s k u n n a II e.
30279:
30280: Posti- ja lennätinlaitaksen noin 16,000 palkkio Ollisi 86,000 mk ja saira.anhoitajat-
30281: henkilön suuruisen henkilökunnan tervey- rta:ren 37,200 mk sekä niihin säädetyt kal-
30282: denhoitoon ei ole valtion taholta kiinnitetty liinajan- ja kalliinpaikanlisät ja tarvitta-
30283: tarpeellista huomiota. Nii11pä ei laitoksessa vaa kalustoa varten olisi varattava 500,000
30284: ole työnantajan puolesta edes lääkärejä mk.
30285: kuten suurissa yksityisissä yrityksissä ja Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen
30286: eräissä vaitionkin laitoksissa. Kun tämä ehdotao:nme,
30287: tärkeä sosiaalinen kysymys on hoitamatta,
30288: olisi tärkeätä saada laitokseen ylimääräinen että Eduskunta ott·aisi vuoden
30289: ylilääkäri ja sairaanhoitajatar, jotka suun- 1946 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V
30290: nittelisivat laitoksen henkilökunnan tervey- luvun kohdalle posti- ja lennätinlai-
30291: denhoidon. Laitoksessa on paitsi varsinaista toksen henkilökunnan terveydenhoi-
30292: virkailijakuntaa myös korjauspajoja ja va- toa varten 633,000 markan määrä-
30293: riikkoja sekä muita työpaikkoja, joissa on rahan.
30294: lukuisasti työntekijöitä. Ylilääkärin vuosi-
30295: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1945.
30296:
30297: H. A. Kannisto. Sulo Heiniö.
30298: M. 0. Lahtela. T. Sormunen.
30299: 696
30300:
30301: IV,74. - Rah. al. N:o 27.
30302:
30303:
30304:
30305:
30306: Leikola: Määrärahan osoittarmisesta uusien a?n(l(tl,uenssipaik-
30307: kojen järjestiilmiseksi Helsingin kaupungin ja InvaUidi-
30308: sä:ätiön sairaaloihin.
30309:
30310:
30311: Ed uskunna[le.
30312:
30313: Lääkärikoulutuksen yhtenä tärkeänä silllä ilman •tä:llaista käytännölEs'tä toimilll-
30314: osana on [ääketietoon kandidaattien pal- taa jää lääkärikoulutukseen paha aukko.
30315: velu <amanuensseilla Halsingin yleisen sai- Äsk~ttäin on kaupungin ja y[iopiston vä-
30316: raalan eri osastoilla. Kun rtählä tavoin ei li:l[ä saatu aikaan sopimus neljän uuden
30317: kui:tenkoon ole sa81tu riittävästi amanuens- amanuenssinpaikan järjestämisestä, joista
30318: sinpaikkoja käytettäväksi, on yliopiston ja kaupunki ei myöskään pyydä mitään kor-
30319: Helsingin kaupungin vä:lil[ä ollut voimassa vausta, mutta amanuenssien paikkaamiseen
30320: sopimus amwmenssinpaikkojen järjestämi- tarvittaisiin uut•ta määrärahaa 48.000 mk.
30321: sestä myös eräisiin kaupungin sairaaJloihin. Myöskin Ruskeasuolla sij.aitseviln Invailiidi-
30322: Kaupunki ei ole pyytänyt tästä mitään kor- säätiön sairaalan johto on ilman korvausta
30323: vaust,a, mutta amanuensse~lle on makse•ttu suostunut järjestämään ko:lme amanuenssin-
30324: pientä pa[kkiota., joka on ollut 1000:- mk paikkaa, joiden amanuenssien palkkaami-
30325: kuukaudessa. Kaupungin sairaaloissa on soon tarvi:til,an vuodessa uutta rahaa 36.000
30326: ollut tällaisia paikkoja yhteensä 18, ja mk. Ehdotan kunnioittaen,
30327: menoarviossa on näitä varten varattuna
30328: 216.000 mk. Tämäkään amanuenssien paik- eUä Eduskunta ottaisi vuoden 1946
30329: kojen määrä ei ole riittävä. Sodan ai- tulo- ja menoarvioon yhteensä 84.000
30330: kana on suuri! määrä [ääketiert.een kandi- markan määrärahan seitsetmän uudern
30331: darutteja valmistunut :lisensiaatiksi iilman amanuenssipaikan järjestämiseksi
30332: että heillä on ollut ~tilaisuutta palvella ama~ Helsingin kaupungin ja I nvaliidisää-
30333: nuensseina sairaaloissa. Tämä amanuenssi- tiön sairactloihin.
30334: palvelu on nyt järjestettävä jälkeenpäin,
30335: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
30336:
30337: Erkki Leikola.
30338: 697
30339:
30340: IV,n. - Bah. al. N:o 28.
30341:
30342:
30343:
30344:
30345: Tainio: Mäiirärahan osoittamisesta apulaisopettajan palk-
30346: kaamiseksi H elsi1'l<gin yleisen sairaalan silmäta~Utien osas-
30347: tolle.
30348:
30349:
30350: E d u s k u n n a ll e.
30351:
30352: Yliopiston sitlmäklinikan rakennustyöt sessa yLiopiston silmäsairaalassa annettava
30353: pantiin ensimmäisen kerran alulle v. 1914, opetusta 40: n kandidaatin suuruisille kurs-
30354: jolloin sota ne keskeytti. Nykyisin ovat seille. Opettajia on vain kaksi, professori
30355: nämä rakennustyöt kolmannen kerran aloi- ja apulaisyil_ilääkäri. Vertauksen vuoksi
30356: tetut, mutta vasta louhimisvaiheessa. Sil- mainittakoon, että kirurgiassa ja sisätauti-
30357: mätautien hoito ja opetus tapahtuu siis opissa on kummassakin kolme professoria
30358: edelleen yksityistalossa Mariankatu 14, jota ja kolme apulaisopettajaa sekä vielä yli-
30359: koskaan ei ole rakennettu sairaalaksi ja määräisiä opettajia huolehtimassa samojen
30360: joka on tähän tarkoitukseen täysin sopima- kandidaattiryhmien opetuksesta. On il-
30361: ton, kuten lukuisat kansanedustajat, halli- meistä, että silmätaudit, joita voidaan näyt-
30362: tuksen jäsenet, valtion tilintarkastajat ovat tää ja opettaa vain erikoiskojeitten avulla,
30363: vuosien, jopa vuosikymrrnenien aikana to- tulevat tällä tavoin huonosti opetetuiksi.
30364: denneet. Uuden klinikan valmistuminen Edellisen perusteella ehdotamme,
30365: tulee kaikille tunnetuista syistä vielä kauan
30366: viipymään. Tämän vuoksi olisi paikallaan, että Eduskunta ottaisi vuoden
30367: että klinikan käytettävissä oleva opetus- ja 1946 tulo- ja menoarvioon 52,500
30368: lääkärityövoima, edes se, olisi jotakuinkin markan suuruisen määrämhan yhden
30369: tyydyttävä ja osaltaan korvaisi sairaalan apulaisopettajan palkkaamista varten
30370: muut suuret puutteet. Helsingin yleisen sairaalan silmätau-
30371: Tällä haavaa on erinomaisen puutteelli- tien osastolle.
30372: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1945.
30373:
30374: Eino Tainio.
30375: 698
30376:
30377: IV,76. - Rah. al. N:o 29.
30378:
30379:
30380:
30381:
30382: Tainio y. m.: Määrä1·aihoin osoittamisesta apulaisläiikiirin
30383: palkkawmiseksi H elsi,n.gin yleisen sairaalan s~1mätautien
30384: osastolle.
30385:
30386:
30387: E d u s k u n n a ll e.
30388:
30389: Silmäpotilaitten luku on nykyisin paJjon myys nykyisen jonotuksen johdosta saatai-
30390: suurempi kuin silmä:klinikkaan heitä mah- siin loppumaan.
30391: tuu ja voidaan sanoa, että silmiä menete- Edellisen perusteella ehdotamme,
30392: tään päivittäin puutteellisten hoitomahdol-
30393: lisuuksien takia. Tämän vuoksi olisi mitä että Eduskunta ottaisi vuoden
30394: välttämättömintä, että sairaalan lääkärityö- 1946 tulo- ja menoarvioon 49,500
30395: voima olisi sellainen, että sen avulla voitai- markan suuruisen määrärahan yhden
30396: siin käyttää hyväksi edes nykyisen silmä- uuden apulaislääkärin palkkaami-
30397: klinikkarakennuksen suomat mahdollisuuQ.et seksi Helsingin yleisen sairaalan sil-
30398: ja että potilaitten oikeutettu tyytymättö- mätautien osastolle.
30399: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1945.
30400:
30401: Eino Tainio. Mauri Ryömi.
30402: 699
30403:
30404: IV,n. - Rah. al. N:o 30.
30405:
30406:
30407:
30408: Kuittinen y. m.: Määränihan osoittwmisesta Heinola.n reu-
30409: maparantolan la-ajentamista varten.
30410:
30411: I1J d u s k u n n a ll e.
30412: Maamme lääkäripiirien taholta on to- ovat saapuneet, ovat lähteneet sieltä joka-
30413: dettu, että reumaattiset taudit, lähinnä ni- päiväisiin tehtäviinsä työkykyisinä.
30414: velreumaJtismi, ovat levinneet tässä maassa Yhteiskunnalle ei voi olla yhdentekevää,
30415: arveluttavan nopeasti. Nyt voidaan jo sa- miten kansalaisten työvoima reumaattisten
30416: noa, että reumatismi on muodostunut todel- tautien runtelemana tuhoutuu. Että apua
30417: liseksi kansantaudiksi, joka on verrattavissa tarvitsevia on paljon, siitä on Heinolan
30418: vain tuberkuloosiin. Vaikka näin on to- reumaparantolan potilasmäärä päivän sel-
30419: dettu ja toimenpiteitä !lääkintöhallituksen vänä todistuksena. Tuhannet reumatismia
30420: ja Suomen Punaisen Ristin taholta on sairastavat ovat pyrkineet hoitoon, mutta
30421: suunniteltu, ei käytännössä kuitenkaan ole vain pieni murto-osa heistä on voitu ottaa
30422: vielä päästy edes alkuasteelle. Kymmenet- laitokselle. Kun Heinolan reumaparantolan
30423: tuhannet reumaattisia tauteja sairastavat lääketieteellisestä puolesta vastaavat pro-
30424: kärsivät jatkuvasti tautinsa aiheuttamista fessori Östen Holsti, lääkintäeversti Joh.
30425: tuskista saamatta siihen nykyajan lääketie- Heinonen, tohtori Martti Kai,la, sekä Hei-
30426: teen jo tähän tautiin löytämiä hoitomene- nolan reumaparantolan ylilääkäri, tohtori
30427: telmiä. Veikko A. Laine, voidaan parantolan lääke-
30428: Kaikissa pohjoismaissa, lähinnä Ruotsissa tieteellisen puolen katsoa olevan .täysin luo-
30429: on asiaan kiinnitetty jo pitemmän aikaa tettavissa .ia pätevissä käsissä.
30430: aivan erikoista huomiota. Niinpä Ruotsissa Edustajien Alpo Lumpeen, Valto Käke-
30431: saa vuosittain n. 20,000 ihmistä parantola- län, Juho Ku~ttisen, Yrjö Kallisen y. m;
30432: hoitoa reumaattisten tautien aiheuttaman eduskunnalle jättämä rahaasia-aloite n: o 2
30433: menetetyn työkyvyn palauttamis.eksi. Loma- on saanut eduskunnan ta:lousvaliokunnalta,
30434: liitto r.y., jonka muodostavat valtiovallan jol:ta valtiovarainvaliokunta on pyytänyt
30435: mukana ollessa kaikki maamme huomatta- !lausuntoa, yksimielisen kannatuksen. Ta-
30436: vimmat vapaat kansalaisjärjestöt ja talou- lousvaliokunt,a katsoo, että edustajien Alpo
30437: delliset yhtymät, on meiHä yrittänyt saada Lumpeen y. m. !tekemä aloite on ajankoh-
30438: alulle reumaparantolaa. Liiton toimesta on daltaan erittäin tärkeä ja tarpeellinen ja
30439: Heinolan kaupungilta 10 vuoden ajaksi . toivoo, että aloitteessa esitetty 10 miljoonan
30440: vuokrattu maamme nykyaikaisin kylpylai- markan määräraha Lomaliitto r. y:lle Hei-
30441: tos, josta korjaus- ja uudistustöitten jä,l.. nolan reumapa11antolan ~aajentamiseksi otet-
30442: keen on muodostettu maamme ensimmäinen taisiin vuoden 1946 valtion tu,lo- ja meno-
30443: reumaparantola, jossa tällä hetkellä on jo arvioon.
30444: olemassa 70 vuodetta potilaita varten. Pa- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme,
30445: rantolalle on hankittu monia uusia lääke-
30446: tieteellisiä kojeita ja laitteita sekä on saa.tu että Eduskunta ottaisi vuoden
30447: m. m. Ruotsista !lahjana täydelliset röntgen- 1946 tulo- ja rnenoarvioon 10,000,000
30448: laitteet. Heinolan reumaparantolassa on en- markan määrärahan li einolan reu-
30449: simmäisen toimintavuoden ajalla yli tuhat maparantolan laajentamiseksi ja va-
30450: reumatismia sairastavaa saanut nyky- paapaikkojen varaamiseksi siellä vä-
30451: aikaista lääketieteellistä hoitoa. Lukuisat hävamisille reurnatismista kärsiville
30452: näistä potilaista, jotka laitoksen hoitoon kansalaisille.
30453: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1945.
30454: Juho Kuittinen. Penna Tervo. J. F. Tolonen.
30455: A. K. Paasivuori. Otto Muikku. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
30456: Uuno Raatikainen. Edvard Pesonen. Juho Pyy.
30457: 5
30458: 700
30459:
30460: IV, 7 s. - Rah. al. N :o 31.
30461:
30462:
30463:
30464:
30465: Hietanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Niuvannierm.en
30466: sairaalan henkilökunnan aswntojen rakentamista varten.
30467:
30468:
30469: E d u s kun n a ll e.
30470:
30471: Niuvanniemen sairaalan henkilökunnan jaamisen tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat
30472: asunto-olot ovat jo pitkähkön ajan olleet sairashoidon näkökannalta katsoen, pitäi-
30473: sietämättömän huonossa kunnossa. Asun- simme suotavana, että ylempänä mainit-
30474: not ovat kehnoja ja ahtaita. Hyvin mo- tuun lääkintöhallituksen ehdotukseen kiin-
30475: nessa tapauksessa joutuu 3-4 henkilöä asu- nitettäisiin eduskunnassa tarkempaa huo-
30476: maan huoneessa, jonka ilmakuutiotila on miota.
30477: asukasluvun huomioonottaen aivan riittä- Vaihtoehtona snna tapauksessa, ettei
30478: mätön. Näin on asian laita lähinnä talous- eduskunta katsoisi voivansa suostua nyt
30479: henkilökunnan ja perhee~listen kohdalla. vuonna 1946 menoarvion yhteydessä otta-
30480: Myöskin lääkintöhallitus on mainitun maan huomioon lääkintöhallituksen ehdot-
30481: epäkohdan todennut ja siinä tarkoituksessa tamaa määrärahaa, esittää Niuvannierrnen
30482: tehnyt jo vuoden 1945 ensimmäiseen lisä- sairaalan henkilökunta, eWi heille varattai-
30483: menoarvioon ehdotuksen 9,150,000 markan siin mahdollisuus sairaalaan kuuluvasta
30484: suuruisen määrärahan myöntämisestä Niu- maa-alueesta ostaa tai vuokrata 1,500 m2
30485: vanniemen sairaalan henkilökunnan asun- suuruisia tontteja asuntojen rakentamista
30486: tojen kohentamiseksi. Tämä ehdotus !kui- varten.
30487: tenkin hylättiin, ja senvuoksi lääkintöhal- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
30488: litus uudisti sen Jaatiessaan vuoden 1946
30489: menoarviota. että Eduskunta ottaisi vuoden
30490: Valtiovarainministeriön hylkää vä kanta 1946 tulo- ja menoarvioon 9,150,000
30491: tässä asiassa lienee perusteltavissa valtion markan suur1~isen määrärahan Niu-
30492: rahataloudellisten vaikeuksien näkökannalta vanniemen sairaalahenkilökunnan
30493: katsottuna. Ottamalla :kuitenkin huomioon asuntojen rakentamista varten.
30494: sairaalan henkilökunnan asunto-olojen kor-
30495: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
30496:
30497:
30498: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
30499: 701
30500:
30501: V,79. - Rah. al. N:o 32.
30502:
30503:
30504:
30505:
30506: Salo y. m.: Määrärahcun osoittamtisesta Säräisniemen alue-
30507: saira&an perustamista vm·ten.
30508:
30509:
30510: E d u s k u n n a ll e.
30511:
30512: Allekirjoittaneen Salon aloitteesta päätti Sanottu eduskunnan päätös ei kuitenkaan
30513: eduskunta jp v. 1928 valtiopäivillä perus- nähtävästi kerinnyt hallitukseen siksi, kun
30514: taa valtion aluesairaalan Säräisniemen kun- siellä menoarviota valmisteltiin, koska sen
30515: taan. Hallitus antoi sittemmin päätöksen esitykseen ei sisälly määrärahaa mainittuun
30516: toimeenpanon lääkintöhallitukselle, mutta tarkoitukseen. Jotta siis lopultakin edellä
30517: jostain syystä ei sanottu virasto vielä tähän mainitut kaksi eduskunnan päätöstä tulisi-
30518: mennessä, kun eduskunnan päätöksestä on vat täytäntöönpannuksi, kunnioittaen ehdo-
30519: kulunut jo 17 vuotta, ole eduskunnan ja tamme,
30520: hallituksen päätöstä pannut toimeen.
30521: V. 1945 valtiopäiville tehtiin sitten toi- että Eduskunta ottaisi vuoden
30522: vomusaloite n:o 78 määrärahan ottamiseksi 1946 tulo- ja menom·vioon 1,000,000
30523: v. 1946 talousarvioon sanottua tarkoitusta markan määrärahan aluesairaalan
30524: varten. Talousvaliokunnan yksimielisestä perustamista varten Säräisniemen
30525: kehoituksesta sitten eduskunta samoin yksi- kirkolle tai sen läheisyydessä olevan
30526: mielisesti kehoitti hallitusta ottamaan mää- Vaalan aseman seudulle.
30527: rärahan v. 1946 talousarvioesitykseensä.
30528: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1945.
30529:
30530:
30531: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
30532: 702
30533:
30534: IV,s:o, - Rah. al. N:o 33.
30535:
30536:
30537:
30538:
30539: Salo y. m. : Mäiiräi·akan osoittamisesta Ristijä1·ven aluesai-
30540: raoJan perustamista varten.
30541:
30542:
30543: Ed u s kunnalle.
30544:
30545: Toivomusaloi.tteessa n: o 79 tämän vuoden tukseensa ja kun kestää useita vuosia, en-
30546: valt,iopäivine esit'ettiin, että hallitus ryh- nenkuin pommituksessa rtuhoutunu.t Hyryn-
30547: tyisi toimenp~teisiin aluesa.irooJ.an perusta- salmen aluesairaaLa tul'Ce uudelleen raken-
30548: miseksi Ristijärven kirkollle ja että se ot- netuksi ja pääsee toimimaan.
30549: taisi vuoden 1946 valtion 1tulo- ja meno- Sanottu 2-kerroksinen suojeluskuntatalo
30550: arvioesitykseensä määrärahan sairaalan ra- on riittävän t~lava sairaalaa, Qääkärin asun-
30551: kentamista ja aluelääkärin palkklaamista toa jra. hoitajatJtarienk.in asuntoja varten. Se
30552: val.'ten. on keskuslämmityksellä varustettu ja kun
30553: Käsitellessään aloitetta talousvaliokunta se nyt on kunnan hallinnossa, joka sitä on
30554: kuuili asiam:tuntijana lääkintöhaillituksen tarjonnut aluesairaalaa vacten, ei valtiolla
30555: pääjohtaja Reinik!aista, joka iQmoitti, kuten milloinkaan muulloin ole niin edullista mah-
30556: va;liokunnan mietinnöstäkin ilmenee, että dollisuutta aluesairaalan perustamiseen. Sen
30557: hän on jo ryhtynyt toimenpiteisiin kun- muodostamilllen ja sisustJamjnen sairaalan
30558: nalle Jahjoitetun, Ristijärven kirk011la ole- tarkoituksiin ei vie suuria pääomia, varsia-
30559: van suojeluskuntatalon järjestämis•eksi sai- kin kun roaluston hankkimisesta ei ol:e Qain-
30560: raalaksi. Tämiim. tiedon perusteena. valio- koon menoja.
30561: kunta si.tten hylkäsi sanotun aQoitteen niin- Kaikkeen yHämainittuun nojaten ja en-
30562: kuin Quonnol:lista olikin. nenkaikkea kansakoulutaQon nope3.sti saami-
30563: Tähän mennessä ei: kuitenkaan saadun seksi alkuperäiseen tarkoitukseensa ehdo-
30564: tiedon mukaan ole ryhdytty mihinkään tamme lm:anioitta,en,
30565: pääjohtaja Reinikaisen iilmoittJamiin toimen-
30566: piteisiin, vaikka Ristijärven kunnan puo- että Edttskunfia ottaisi vuoden 1946
30567: lesta on jo useaan otteeseen pyydetty siellä tulo- ja menoarvioon 200.000 markan
30568: nykyi:sin rtilapäisesti sijaHsevan Hyryasal- määrärahan Ristijärve-n aluesairaa-
30569: IIDI€1n ~lues:aimaiLalll si:~rtämis1tä :pois :lmnsa- lan perustamista varten kunnan
30570: kou[ult,a sanotUJlle suojeluskuntata:lolJle, kos- omistamaan suojeluskuntataloon ja
30571: ka kouluv;iranomaiset vruativat kansakoUJlu- smwttm talon muodostamista varten
30572: talon saamista jälleen alkuperäiseen tarkoi- sctmalla aluelääkärin astmnoksi.
30573: Helsingissä 22 päivänä Qokalmuta 1945.
30574:
30575: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
30576: 703
30577:
30578: IV,s1. - Rah. al. N:o 34.
30579:
30580:
30581:
30582:
30583: Salo y. m.: Määrät·ahan osoittamisesta alueläiikät·in vi-ran
30584: perustarmiseksi Paltarmon pitäjoon.
30585:
30586:
30587: E d u s k u n n a ll e.
30588:
30589: Viittaamme v. 1945 valtiopäiville tehtyyn rin tarve laajan pitäjän keskuksessa on yhä
30590: toivomusaloitteeseen n: o 78 ja lisäämme kasvava, mutta kunnan lF-~ 1 -r.<- varat estä-
30591: siihen seuraavaa: vät oman kunnanlääkärin palkkauksen.
30592: Paltamon ajanmukaisen ja tilavan suoje- Edellä olevaan nojaten ehdotamme kun-
30593: luSikuntatalorr jouduttua nyt kunnan omis- nioittaen,
30594: tukseen, joutuu Paltamon aluelääkärinviran
30595: perustaminen ja lääkärin asunnon hankki- että Eduskunta ottctisi vuoden
30596: minen uuteen suotuisaan vaiheeseen. Talon 1946 tulo- ja menom·vioon 150,000
30597: muodostaminen lääkärin asunnoksi ja vas- markan määrärahan Paltamon enti-
30598: ta.anottohuon•eeksi ei tietääksemme kohtaa sen suojeluskuntatalon muodosta-
30599: muuta kuin kiitollista myötätuntoa kunnan mista varten aluelääkärin asunnoksi
30600: puolelta, eikä vaatisi suuria sisustamis- tai ja aluelääkärin palkkaamista varten
30601: muita muodosta:misvaroja valtiolta. Lääkä- Paltarnon pitäjään.
30602: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1945.
30603:
30604: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
30605: 704
30606:
30607: IV,s2. - Rab. al. N :o 35.
30608:
30609:
30610:
30611:
30612: · Lahtela y. m.: lliäii;rärahan osoitta.misesta apu.laisa1uel00kä-
30613: rin palkkammiseksi Kuusamon aluesaimalaan.
30614:
30615:
30616: E d u s k u n n a ll e.
30617:
30618: Kuusamossa on aluesairaala ja vain yksi kun matka muihin sairaaloihin on tavatto-
30619: aluelääkäri. Kuusamon kunnan asukasluku man pitkä, aivan riittämätön. Olisi välttä-
30620: on nykyään yli 12,000. Paikallisen väestön mätöntä, että alueläiilkäri saisi apulaisen.
30621: lisäksi siellä ,on huomattavan paljon muu- Apulaisaluelääkäriä ei kuitenkaan voitane
30622: alta jälleenrakennus-, metsä- ja muita laittaa, ellei siihen tarkoitukseen oteta tulo-
30623: töitä varten siirtynyttä väestöä. Kuusamon ja menoarvioon tarpeellista määrärahaa.
30624: lrunnassa hävitettiin suuri määrä taloja Edellä esitettyyn viitaten ja kun apulais-
30625: syksyllä 1944 ja meni kunnan alueesta huo- aluelääkärin saaminen Kuusamoon lääkintö-
30626: mattavan laaja osa välirauhansopimuksen hallituksenkin käsityksen mukaan on tar-
30627: mukaan Neuvostoliitolle. Väestö on syksyllä peellinen ehdotamme kunnioittaen,
30628: 1944 toimeenpannun hävityksen ja alueluo-
30629: vuturksen vuoksi joutunut elämään sangen että Eduskunta ottaisi vuoden
30630: puutteellisissa oloissa,joissa sairaustapauk- 1946 tulo- ja menoarvioon 120,()(){)
30631: sia hyvin ymmärrettävistä syistä sattuu markan määrärahan apt~laisaluelää
30632: runsaasti ja joka on altis kaikenlaiselle kul- kärin palkkaamiseksi K uu.samon
30633: kutaudille. Niin suurelle väestömäärälle, alu.esairaalaan.
30634: mikä siellä on, ,on yksi lääkäri, varsinkin
30635: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1945.
30636:
30637: M. 0. Lahtela. Erklki Koivisto.
30638: Antti A. Koukkari. Eino Tainio.
30639: Yrjö Hautala. H. A. Kannisto.
30640: 705
30641:
30642: IV,s3.- Ra.h. al. N:o 36.
30643:
30644:
30645:
30646:
30647: Malmivaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta sotatuberku-
30648: loottisia varten perustettavan Nikkarilan työhuoltolan
30649: ylläpitokustannuksiin.
30650:
30651:
30652: E d u s k u n n a ~ 'l e.
30653:
30654: Sotainvaliidien joukossa ovat joutuneet jaJlostustehta,assa työmahdollisuudet sekä
30655: erityisen vaikeaam. asemaan sotatuberku- heidän vielä :tarvitsemansa jä!lkihoito. Sa-
30656: loottiset, joiden yhteisen lukumäärän [aske- mal:la tarjoaisi laitos mahd()llllisuuden am-
30657: taan maassamme olevan 111om 6.000-7.000. mattiopetuksen saantiin sellaisille sota-
30658: Heidän huoltonsa, joka tähän asti on ollut tuberkuloottisiHe, jotka eivät sairautensa
30659: SotainvaJiidien Veljesliitoo ;tehtävänä, on vuoksi enää pysty en'tis•een ammattiinsa.
30660: ollut vaikoota sen tähden, ettei heilJe tar- Myöhemmin tulisi toiminta laajennetta-
30661: tunnanv•aarasta johtuvan epäluuloisuuden vaksi, niin että :la.itos voisi vastaanottk!a
30662: vuoksi ole voitu järjestää :työpaikkoja, minkä noin 50 toipiiLast·a perheineen, joten laitos
30663: ilisäksi järjestetyt työpaikat ni,iden epäter- viime vaiheessa tu[isi tarjoamaan turvapai-
30664: vee!llisyydest.ä ja työn raskaudesta johtuen kan sellaisihle tuberkuloosi-invaJliiddHe,
30665: ovat usein olleet potilaille suorastaan va- joillla sairautensa vuoksi ei muualla ole
30666: hingol[isia. Näin oHen sotatuberkuloottiset mahdollisuutta elämänsä jatkamiseen.
30667: ovat ehkä vieläkin raska,ammin kuin muut Laitoksen työskentelyn a·lkamista hait,taa
30668: inva1iidit joutuneet kärsimään käytyjen so- kuitenkin tä[lä hetkel[ä käy:ttövarojen
30669: tien jälkiseurauksista eläen moni heistä puute, mikä seikka uhkaa estää alullaan
30670: täillä hetk~llä hyvinkin vaikeissa olosuh- olevan suunnitelman toteuttamisen. Tarvit-
30671: teissa. tava määrä o:n kaikkiaan 1.6 milj. markl\laa,
30672: Sot:a.invaliidien V eljesliiton alaosasto So- josta osa tulisi käyteHäväksi sairaanhoito-
30673: ltatuberkuloottiset r. y. on 111yt ryhtynyt toi- henkilöstön ja lääkärin paJkkaamiseen, osa
30674: menpiteisiin erityisen rt-yöhuoilto[an perus- toipilaitten hoito- ja opetuskustannuksiin
30675: tamiseksi tuberkuloosi-invaliideja varten. sekä osa ·laitoksen ed~meen kehittämiseen.
30676: Tässä tarkoituksessa on veljesliitto hankki- Tarkoituksena on, että laitos nyt myönnet-
30677: nut käyttöönsä läheträ Pieksämän .kauppa- tävi~n varojen turvin voidaan saattaa it-
30678: laa sijaitsevan Nikkarillan parakkikylän, sensä lmnnattavaksi, niin että se tu[evai-
30679: joka aikaisemmin on ()lllut ammuslataamona suudessa itse tu[ee huo1ehtimaan ylläpi-
30680: ja jonka kuntoonsaattamista vart•en Ruot- dostaan ja edelleen keh~ttämisestään.
30681: sista 0111 luvattu riittävät varat. Sanottu Kun mainitun laitoksen tarkoituksena on
30682: kylä käsittää noin 20 rakennusta, jotka Ju- lieventää niitä vaikeasti hoidettavia esteitä.
30683: vaUujen vaxojen ,turvin voidaan saattaa jotka sotatuberkuloottist'a kohtaavat hänen
30684: taJlvikuntoon siinä määrässä, että kyilään pyrkiessään takaisin yhteiskunt.aa hyödyttä-
30685: heti voidaan sijoittaa ainakin 25 sotatu- vaan siviilitoiminta:an, on yhteiskunnan
30686: berkuloot:tista, joista 5 invaliidia perhei- oman edun mukaista tukea joka.ista yri-
30687: neen ja joille täl:löin voidaan varata ia- tystä, joka tarkoittaa sotatuberku:loottisten
30688: tausrakennnksesta kulllllostet,tavassa puun- saattamista yht~iskuntaa hyödyttäviksi
30689: 706 IV,s3. - NikkariJan työbuoltola.
30690:
30691: kansa1aisiksi. Senvuoksi ja tuntien nyt ky- kan määrät·ahan Pieksämän kauppa-
30692: symyksessädlevan invail:iidiryhmän tuka~an lan läheisyyteen sotatuberkuloottisia
30693: aseman ehdotamme kunnioittaen, varten perust.ettavan Nikkarilan työ-
30694: huoltolan ensimmäisen vuoden yllä-
30695: e)ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1946 pitokustmmuksia sekä laitoksen edel-
30696: tulo- ja menoarv~oon 1.600.000 mar- leen kehittämistä varten.
30697: Helsingissä 19 päivänä lolrokuuta 1945.
30698:
30699: A. T. Malmiva.ara. Erkki Koivisto.
30700: Penna Tervo. Yrjö Kilpeläinen.
30701: Jaakko Hakala. Elli Nurminen.
30702: Päiviö Hetemäki. Antti A. Koukkari.
30703: Martti 0. Kölli. Lauri Järvi.
30704: Yrjö Suontausta. Erkki Leikola.
30705: Samuli Simula. Urho Saariaho.
30706: Kustaa Tiitu. Eino Laitinen.
30707: Matti Ytti.
30708: 707
30709:
30710: IV,s4. - Rah. al. N :o 37.
30711:
30712:
30713:
30714:
30715: E. Pesonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
30716: Tuberkuloosipotilaiden LiitoUe atm/YIWttikmdutuksen jär-
30717: jestämiseksi vähiimaraisille tuberkuloottisille.
30718:
30719:
30720: E d u s k u n n a ll e.
30721:
30722: Vuoden 1945 valtiopäiville jätettiin toi- ria kansantaloudellisia tappioita, on Tuber-
30723: vomusaloite n:o 229 (Liitteet I-XII, siv. kuloosipotilaitten Liitto ilmoittanut otta-
30724: 529) toimenpiteistä ammattikoulutuksen neensa päämääräkseen tämän epäkohdan
30725: järjestämisestä tuberkuloositoipilaille sekä poistamisen pyrkimällä järjestämään am-
30726: että hallitus ottaisi v. 1946 tulo- ja meno- mattikursseja vähävaraisille tuberkulootti-
30727: arvioesitykseen määrärahan tuberkuloositoi- sille ja rahoittamana heidän opiskeluaan
30728: pilaiden ammattikoulutuksen järjestämi- yleisissä ammattioppilaitoksissa. Viitaten
30729: seksi. Työväenasiainvaliokunta käsiteltyään sanottuun toivomusaloitteeseen ja työväen-
30730: aloitteen tuli myönteiseen tulokseen ja asiainvaliokunnan mietinnön perusteluihin
30731: eduskunta hyväksyi toivomuksen yksimieli- ehdotamme kunnioittaen,
30732: sesti.
30733: Ottaen huomioon sen tosiseikan, että tu- että Eduskunta ottaisi vuoden
30734: hansia tuberkuloottisia on tällä hetkellä 1946 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
30735: uuden työkyvylleen sopivan ammatin tar- markan mää1·ärahan Tuberkuloosipo-
30736: peessa voimatta ollenkaan hyödyttää yhteis- tiladtten Liitolle ammattikoulutuk-
30737: kuntaa ennen uuden ammatin oppimista ja sen järjestämiseksi vähävaraisille
30738: että heidän sanoisimmeko näennäinen työ- tuberkuloottisille.
30739: kyvyttömyytensä aiheuttaa maallemme suu-
30740: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
30741:
30742: Edvard Pesonen. Valto Käkelä. E. Pusa.
30743: Alpo Lumme. Walter Kuusela. Johan Toivo Järvinen.
30744: J. F. Tolonen. Vilho Hj. Lehtonen. Yrjö Kilpeläinen.
30745: Aino Luostarinen. Juho Kuittinen. Helena Virkld.
30746: Samuli Tervo. Tauno Saukkonen. Uuno Raatikainen.
30747: Otto Muikku. Eino Raunio. P. A. Karjalainen.
30748: Yrjö Räisänen. Toivo H. Kinnunen. W. Metsäranta.
30749: ToiV'o Lång. Albin Asikainen. Heikld Vehkaoja.
30750: Antti A. Koulclrari. Urho Kulovaara. Lauri Murtomaa.
30751: Juho Karvonen. Jere Juutila.inen. Penna Tervo.
30752: A. K. Paasivuori. H. S. Pesonen. Juho Pyy.
30753: 708
30754:
30755: IV,s5. - Rah. al. N :o 38.
30756:
30757:
30758:
30759:
30760: H. Pesonen: Mäiirät·ahan osoittamisesta a1.1'UStukseksi Kemin
30761: kau;pungiUe lastenkodin rakentamista vm·ten.
30762:
30763:
30764: E d u s k u n n a 11 e.
30765:
30766: Kemin kaupungin väestön huomattavan tielle, joka on sopimatonta ja niinollen hy-
30767: enemmistön muodostavat työläiset ja muut vin valitettavaa lasten kannalta.
30768: vähävaraiset kansalaiset, jotenka siellä oli Mutta kun Kemin kaupungilla on nyt
30769: jo ennen sotia huomattava määrä lapsia rakennettavana muutamia tuhoutuneita
30770: sijoitettuna lastenkotiin ja nyt olisi sijoi- ~ansakouluja sekä uusittava tarkoituk-
30771: tettavia orpolapsia huomattavasti enemmän. seensa sopimaton ja muuten puutteellinen
30772: Mutta Kemin kaupungilla ei ole nyt lasten- kunnalliskoti, niin kaupunki ei kykene lähi-
30773: kotia olemassa, sillä saksalaisten joukkojen aikoina omin voimin rakentamaan tuiki tär-
30774: majoituspaikkana ollen lastenkoti paloi po- keää lastenkotia, ellei sitä valtio siinä auta.
30775: roksi, jonka jä!lkeen saksalaiset rakensivat Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
30776: sille paikalle jonkunlaisen rakennuksen, ehdotan,
30777: jonka sitten lähtiessään myös polttivat pe-
30778: rustuksiaan myöden. Tämän vuoksi lasten- että Eduskunta ottaisi vuoden
30779: kodissa olleet ja uudet sinne kuuluvat lap- 1946 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
30780: set ovat nyt olleet useita vuosia sijoitet- 1narkan miiärärahan avustukseksi
30781: tuna whtaaseen ja muuten sopimattomaan Kemin kaupt<ngille lastenkodin ra-
30782: kunnailliskotiin ja milkä minnekin mieron- kentamista varten.
30783: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1945.
30784:
30785: H. S. Pesonen.
30786: 709
30787:
30788: IV,s6. - Rah. a.l. N :o 39.
30789:
30790:
30791:
30792:
30793: Ahmavaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta apulaisten
30794: pa.lkkaamista vwrten II elsingin yliopistorn lainopiUiseen
30795: tiedekuntaan.
30796:
30797:
30798: E d u s k u n n a ll e.
30799:
30800: Helsingin yliopiston lainopillinen tiede- lainen järjestely ei ole asiamnukainen, olisi
30801: kunta on jo pitemmän ajan joutunut kär- asia nyt hyväksyttävän menoarvion puit-
30802: simään opettajavoimien puutetta. Oppilait- teissa korjattava ja tarvittava määräraha
30803: ten lukUillläärän lisääntyessä ovat sanotun osoitettava yliopistoviranomaisten käytettä-
30804: tiedekunnan professorit nykyisin joutuneet Yäksi. Määrärahaa arvioitaessa olisi palk-
30805: tavattoman työtaakan rasittamiksi, kun he kio määrättävä samaksi kuin muissa tiede-
30806: varsinaisen opetustoimintansa ohella ovat kunnissa on korkeampi assistenttipalkkio eli
30807: joutuneet tarkastamaan valtavan oppilas- 49,500 markaksi, koska tarpeeksi päteviä
30808: määrän ainekirjoitukset, koetehtävät ynnä juristeja ei alemmalla palkalla voida toi-
30809: muut harjoitelmat. Tätä työtaakkaa keven- meen saada.
30810: tämään on aika ajoin palkattu erityisiä Edellä olevaan viitaten ja kun ilman
30811: avustajia, joille palkka on suoritettu mil- tällaisia apulaisia tieteellinen opetus eräissä
30812: loin milläkin menoarvioon otetuilla varoilla. lainopillisen tiedekunnan aineissa käy mah-
30813: Viime kevätlukukaudella on edellämainit- dottomaksi ja varsinkin, kun juuri suunni-
30814: tuja apulaisia sanotussa tiedekunnassa ollut tellaan opetuksen saamista intensiivisem-
30815: 5, 3 lakitieteenkandidaattia ja kaksi vara- mäksi ja opiskelu vähemmän aikaa kysy~
30816: tuomaria, joista kol!Illella on ollut palkkaa väksi, ehdotamme kunnioittaen,
30817: 5,580 markkaa, yhdellä 5,780 markkaa ja
30818: yhdellä 6,180 markkaa kuukaudessa. Palk- että Ed1tskunta ottaisi vuoden
30819: kaus heille on suoritettu ylimääräisiä vi- 1946 tulo- ja menoarvioon 247,5()[)
30820: rastotöitä varten varatusta menoerästä kul- markan suur·uisen määrärahan vii-
30821: kulaitosten ja yJeisten töiden ministeriön den apulaisen palkkaamista varten
30822: antaman määräyksen mukaisesti, joka mi- Helsingin yliopiston lainopilliseen
30823: nisteriö näin ollen myös on joutunut mää- tiedekttnta.an.
30824: räämään heidän toimipaikkansa. Kun täl-
30825: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
30826:
30827:
30828: Arvi Ahm.avaara. Arvo Salminen.
30829: Martti 0. Kölli. Päiviö Hetemäki.
30830: Ensio Kytömaa. Kalle Kauppi.
30831: 710
30832:
30833: IV,s7. - Rah. al. N:o 40.
30834:
30835:
30836:
30837:
30838: Seppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta kahta uutta suu-
30839: remt.paa ja kahta uutta pienempää dosenttistipendiä ·var-
30840: ten H e.lsingin yliopistossa.
30841:
30842:
30843: E d u s k u n n a ll e.
30844:
30845: Helsingin yliopiston menosaannossa on ainakin siinä määrin, että voitaisiin perus-
30846: nykyään 19 suurempaa dosenttistipendiä (a taa 2 uutta suurempaa dosenttistipendiä a
30847: 62,100 mk) ja 22 pienempää (a 33,000 mk). 62,100 mk ja 2 uutta pienempää dosentti-
30848: Kun dosenttien lukumäärä on viime vuo- stipendiä a 33,000 mk. Täten tuettaisiin
30849: sina suuresti noussut, on tämä dosenttisti- paitsi tieteellisen työn myös opetuksen te-
30850: pendien määrä alkanut käydä riittämättö- hostumista.
30851: mäksi, mistä seikasta varsinkin matemaat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
30852: tis-luonnontieteellinen osasto ja maatalous- kunnioittaen,
30853: metsätieteellinen tiedekunta ovat valitta-
30854: neet. Liswksi on toimintansa aloittaneelle että Eduskunta ottaisi vuoden
30855: valtiotieteelliselle tiedekunnalle myös varat- 1946 tulo- ja menoarvioon 190,200
30856: tava joitakin dosenttistipendejä. Kun do- ma1·kan määrärahan kahta uutta
30857: senteilla ei ole mitään palkkaa ja monet suurempaa dosenttistipendiä a 62,100
30858: intensiivistä tutkimustyötä harjoittavat do- mk ja kahta uutta pienempää do-
30859: sentit jäävät nykyään vaille dosenttistipen- senttistipendiä a 33,000 mk va1·ten
30860: dien suomaa taloudellista tukea, olisi vält- Helsingin yliopistossa.
30861: tämätöntä tämän määrärahan lisääminen
30862: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
30863:
30864:
30865: Felix. Seppälä. Erkki Koivisto.
30866: Arvo Salminen. Yrjö Suontausta.
30867: Kalle Kauppi. T. N. Vilhula.
30868: Matti Heikkilä. Sulo Heiniö.
30869: Teuvo Valanne. Arno Tuurna.
30870: Päiviö Hetemäki. Arvi Ahmavaa.ra.
30871: Erkki Leikola. Rolf. B. Berner.
30872: Jaakko Hakala. A. T. Malmivaara.
30873: Matti Ytti.
30874: 711
30875:
30876: IV,ss. - Rah. al. N :o 41.
30877:
30878:
30879:
30880:
30881: Kölli y. m.: ltläärärahan osoittamisesta metsätalouden liike-
30882: tieteen pro{68sorinviran perustamiseksi Helsi11.{Jin yli-
30883: opistoon.
30884:
30885:
30886: E d u s k u n n a ll e.
30887:
30888: Kun Helsingin yliopistossa suoritettava ilmeisesti kestämättömäksi, mm pian kuin
30889: metsätaloudellinen virkatutkinto - nykyi- nykyinen dosentti siirtyy yliopiston ulko-
30890: seltä nimeltään metsätutkinto - monien puolelle kunnollisesti palkattuun vakinai-
30891: viivytysten jälkeen v. 1944 perusteellisesti seen toimeen.
30892: uusittiin, saatiin tähän tutkintoon jo kauan Jo 1920-luvulla oltiin metsätaloudellisissa
30893: sitten välttämättömä;ksi todettu taloustie- järjestöissä yksimielisiä siitä, että Helsingin
30894: teellisten aineiden lisäys. M. m. anetsätalou- yliopistoon oli saatava metsätalouden liike-
30895: den liiketiede, josta aiemmin vain hajanai- tieteeseen oma professorin virka. Korkeim-
30896: sia osia oli sisällytetty muihin aineisiin, man maa- ja metsätalousopetuksen kehittä-
30897: määrättiin nyt itsenäiseksi pakolliseksi pää- mistä suunnitellut valtion komitea tekikin
30898: aineeksi useimmilla opintolinjoilla. v. 1930 antamassaan anietinnössä siitä ehdo-
30899: Opettajavoimia ei ole kuitenkaan tähän tuksen. Sittemmin on myös Helsingin yli-
30900: mennessä saatu sellaisiksi, että ne vastaisi- opiston konsistori maatalous-metsätieteelli-
30901: vat tätä uutta opetus- ja tutkintojärjestel- sen tiedekunnan esityksestä tehnyt tämän
30902: maa. Metsätaloudellisia pääaineita on met- saman ehdotuksen.
30903: sätutkinnon eri linjoilla yhteensä seitsemän. 1930- ja 1940 luvuilla tapahtunut kehitys
30904: Kaikissa muissa on kussakin oma professo- on tehnyt tämän viran vielä entistään
30905: rin virka, mutta kolmea taloustieteellistä tärkeämmäksi. Tarkoitukseen tarvittaisiin
30906: pääainetta varten on vain yksi yhteinen 190,200 markkaa, josta 111,000 mk on pe-
30907: professorin virka, jonka haltijan on vas- ruspalkkaa ja 7,200 mk kalliinpaikan li-
30908: tattava metsätalouden kansantaloustieteestä, säystä sekä kalliinajanlisäyksiin vastaavasti
30909: metsätalouden liiketieteestä ja metsätalou- 72,000 mk.
30910: den markkinaopista. Metsänomistajien kaupallinen yhteistoi-
30911: Vertauksen vuoksi mainittakoon, että minta oli 1930-luvulla laajenemisen ja sisäi-
30912: maatalouspuolella on vastaavissa aineissa jo sen lujittumisen vaihetta. Sota-aika on he-
30913: kohta neljännesvuosisadan ajan ollut kaksi rättänyt metsänomistajissa yhä suurempaa
30914: eri professorin virkaa. harrastusta näihin kysymyksiin, ja sodan
30915: Tehtävä olisi yhdelle miehelle täysin mah- jälkeiset tapahtumat viittaavat yhä laaje-
30916: doton jo oppirlasmäärän ollessa kohtuulli- nevaan toimintaan tällä linjalla. 'rämä ke-
30917: nenkin, saatikka nykyisen oppHastulvan hitys tulee ilmeisesti sitomaan entistä enean-
30918: aikana. Metsätalouden liiketieteen opetus män metsänhoitajia, joilla pitäisi olla jo
30919: on saatu väliaikaisesti hoidetuksi vain siten, alun perin kunnollinen liiketaloudellinen
30920: että yliopiston ulkopuolinen henkilö sivu- koulutus. Puutteellisen opetu:k._<;en saaneiden
30921: työnään avustaa siinä ja että tässä aineessa miesten erehdykset ja heidän vähittäinen
30922: sattuu olemaan pätevä dosentti, joka on perehdyttämisensä käytännössä sellaisiinkin
30923: suostunut väliaikaisesti keskittymään koko- seikkoihin, jotka voitaisiin jo yliopisto-
30924: naan yliopiston töihin. Tällaisena opetus asteella hyvin opettaa, tulee metsänomista-
30925: kuitenkin jää hajanaiseksi, eikä sen jatku- jakunnalle kohtuuttoman kalliiksi.
30926: vaisuus ole taattu. Tilanne muodostuukin Metsäteollisuuden palvelukseen joutuvat
30927: 712 IV,ss. - Helsingin yliopisto.
30928:
30929: metsänhoitajat ovat aina tarvinneet metsä- kaisiin palkkasuhteisiin pakottaa kiinnittä-
30930: talouden liiketieteen tuntemusta paljon mään riittävästi huomiota vaikeaan ongel-
30931: enemmän kuin heidän yliopisto-opintoihinsa maan metsätalouden palkkaperusteista.
30932: on sisältynyt. Edessä olevat taloudelliset Tämän elinkeinon monimuotoisissa ja eri-
30933: vaikeudet ja metsäteollisuuden hoidetta- koislaatuisissa oloissa se vaatii sekä tutki-
30934: viksi joutuvat suuret tehtävät ilmeisesti joilta että tutkimustulosten käytäntöön so-
30935: )"hä lisäävät näitä tarpeita. veltajilta huoma,ttavaa metsätalouden liik-e-
30936: Valtion metsissä vallankin laajoiksi muo- tieteen tuntemusta.
30937: dostuneet hankintahakkuut ja niihin ver- Kysymyksessä on siis ala, jonka opetuk-
30938: rattava muu liiketoiminta tarvitsee niin sen kehittämistä nykyoloissa vaativat kaik-
30939: ikäKn tällaisen koulutuksen saanutta väkeä. kien metsätalouteen osallistuvien piirien
30940: Muistettakoon vain valtion tilintarkastajien edut.
30941: äskettäin metsähallituksen hankintahak- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
30942: kuista esittämiä huomautuksia.
30943: Mitä taitavammin metsätalouden liike- että Eduskunta ottaisi vuoden
30944: puoli on järjestetty, sitä suurempi mahdol- 1946 tUlo- ja menoarvioon metsäta-
30945: lisuus tällä elinkeinolla on maksaa työväes- louden liiketieteen professorin palk-
30946: tölle kunnollisia palkkoja. Pyrkimys oikeu- kaamiseksi Helsingin yliopistoon
30947: denmukaiseen palkkatasoon ja oikeudenmu- 190,2()() markan määrärahan.
30948: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
30949:
30950: Martti 0. Kölli. H. A. Kannisto.
30951: Jussi Lappi-Seppälä. J. Söderhjelm.
30952: Matti Heikkilä. T. N. Vilhula.
30953: Lauri Laine. Samuli Sim.ula.
30954: 713
30955:
30956: IV,s9. - Rah. al. N :o 42.
30957:
30958:
30959:
30960:
30961: Leikola: ~Määrärahan osoittamisesta apulaisopettajan pa7lc-
30962: kamrniseksi Helsingin yliopistossa silmätautien opetusta
30963: varten.
30964:
30965:
30966: E d u s k u n n a l I e.
30967:
30968: Opettajavoimien puute on erityisen hai- että Eduskunta ottaisi vuodem 1946
30969: tallisesti vaikeuttamassa silmätautien opis- tulo- ja men<Jarvioon yhteensä 59.300
30970: kelua yiliopistossa. Kun opetuksen tulee markan suuruisen määrärahan, josta
30971: olla mahdoll1isimman henkhlökohtais>ta juuri paUr,kiota 52.500 mk ja kalliin pai-
30972: tässä oppiaineessa, ei suuren oppilasmäärän kan lisää 6.800 mk, yhden apulais-
30973: takia nykyinen opettajisto ennätä riittävän opet<tajan palkkaamiseksi Helsingin
30974: tehokkaasti ohjata oppilaita, vaan syntyy yliopistoon silmätautien opetusta var-
30975: ruuhkaa ja opintovajausta. Ehdotan kun- tern.
30976: nioittaen,
30977: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
30978:
30979: Erkki Leikola.
30980: 714
30981:
30982: IV,9o .. - Rah. al. N:o 43.
30983:
30984:
30985:
30986:
30987: Seppälä y. m.: Korotetun m,ääräraluJ;n osoittamisesta He l-
30988: singin yliopiston kemian lwitoksen ylimääräisten assis-
30989: tentUen palkkaamiseen.
30990:
30991:
30992: E d u s kun n a ll e.
30993:
30994: Ti1tä nykyä on Helsingin yliopiston ke- kaan henkilöä ·assistentin tehtäviä hoita-
30995: mian laitoksessa n. 700 opiske;lijwa. Heidän maan. Kun ottaa huomioon kemian tärkey-
30996: opetusrtaan ja ohjaamistaan varten on kulu- de;n oppiain~ena sellaisenaan ja mui!lle tie-
30997: van vuoden me;noarvh>on varattu 282,600 teille sekä sen merkityksen maamme voimak-
30998: markan määräraha y[imääräiste;n avusta- kaasti kehdttyvälle kemialHsel:le teollisuu-
30999: jien palkkaamiseksi. Tli!Uä määrärahalla on delll~, on luonnolEsta, että kemian laitok-
31000: palkarttu tarvittava vähimmäismäärä 15 sen assistentit asetet00111 palkkauksessaa..J.
31001: ylimääräistä assistenttia, joiden kuukausi- samaan asemaan kuin yliopiston muiden
31002: palkkio vuoden a1lussa oli ainoastaan 1,350 vastaavien laitosten assistentit. Tämän
31003: mk. Krm kuluvan vuoden lisämenoarvioon vuoksi on vä1ttämätöntä, ettlä 1946 tulo ja
31004: saatiin lisäystä tilapäisten opettajien palk- menoarvioon otetaan määräraha kemi,an
31005: kaamiseksi tarkoitettuun määräraha·an, on laitoksen 15 yliimääräisen assist.ent.in paJlk-
31006: nruiden ylimäädiJist•en assistenttien pa[k- lkoomiooe;n', jo.isita 8:Ha olisi 2,600 iffilk:n ja,
31007: kausta voitu jonkin verran parant•aa, joten 7: llä 2, 450 mk: n kuukausipalkkio. Tähän
31008: se osaJlla on 2,600 mk ja osalQa 2,450 mk tarvittaisiin 455,400 mk. Nämä toimet
31009: kuukaudessa. Valtiovarainministeriö on 28 olisi iisäksi julistettava vaQtion yl,imääräi-
31010: p :nä viime toukokuuta suostunut siihen, siksi toimiksi, jQten niiden haltijat voisivat
31011: että näiden toimenhaltijain palkkiota saa- saada myös ka1liinpaåkan- j•a. kal11ii:najan-
31012: daan, mikäli toimet eivät ole sivutoimia, 1isää. KalmnpaikanHsiin tarvi1ttaisiin yh-
31013: korottaa vailtioneuvoston ka1liinajanlisis:tä teensä 72,000 mk. Koko määräraha olisi
31014: rbelmmän päätöksen mukaisia kalliinajanJli- siten 527,400 mk. Mutta kun tätä varten
31015: siä vast.oovasti. nykyään on olemassa 282,600 mk, olisi tar-
31016: Tämä järjestely, joka perustuu Qisämeno- v;il!tava lisäys 244,800 mk.
31017: arvioon, on kuitenkin voimassa vain ttämän EdeQlä esit~ttyyn viita ten ehdot·amme
31018: 1
31019:
31020:
31021: vuode;n loppuun. Kun ilmeisesti jostakin kunnioittaen,
31022: 1erehdyksestä johtuen 1946 tulo- ja meno-
31023: arvioon 'ei oile varattu määrärahaa 15 yli- eUä Eduskunta ottaisi vuoden
31024: määräisem: •assistentin toimen perust.ami- 1946 tulo- ja menoarvioon 244,800
31025: seksi kemian laitokseen, joutuu ylriopiston mo,rkan määrärahan II elsingin yli-
31026: suurimman 1laitoksen toiminta pysähdyksiin opiston kemian laitoksen 15 ylimää-
31027: ensi vuoden .alusta, sil:lä niin riittämwttö- räisen assistentin palkkaarnista var-
31028: mäHä korvaukooHa kuin 1,350 mk:n kuu- ten.
31029: kausipalkkidHa ei varmaan saada ainoata-
31030: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
31031:
31032: Felix Seppälä. Teuvo Vala.nne. Sulo Heiniö.
31033: Arvo Salminen. Päiviö Hetemäki. Arno Tuuma.
31034: ~a.lle ~a.uppi. Yrjö Suontausta. Arvi Ahmava.a.ra.
31035: Matti Heikkilä. T. N. Vilhula.. Rolf. B. Berner.
31036: Erkki Leikola.. Ja.a.kko Hakala. Erkki ~oivisto.
31037: A. T. Malmivaara. Matti Ytti.
31038: 715.
31039:
31040: IV,9t. - Rah. al. N:o 44.
31041:
31042:
31043:
31044:
31045: Seppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
31046: opiston kirjaston ylimääräisten apulaisten palkkaamista
31047: varten.
31048:
31049:
31050: E d u s k u n n a ll e.
31051:
31052: Kun pari vuotta sitten Helsingin yJi- ensi vuonna käyttää muihin tarkoituksiin
31053: opiston kirjaston ~manuenssien asema jär- senkään vuoksi, että se kirjojen hintojen
31054: jestettiin, tapahtui se siten, et:tä kirjaston ja sitomiskustannusten sekä u[komaallaisen
31055: käytettävänä ollut määräraha yilimääräisiä valuutaal kurssien suuren nousun vuoksi on
31056: aputiaisia varten poistettiin. Tämän jälkeen muutenkin aiv&n riittämätön. Asiain näin
31057: kirjastolla. ei ole omut mitään määrärahaa, ollen olisi yliopiston JI,irjastolle palautet-
31058: mistä olisi voitu suorittaa kirjaston har- tava määräraha yilimääräisiä apulaisia var-
31059: joittelijoiden vaa,timattomat palkkiot sekä ,ten 150,000 markan suuruisena.
31060: 2en tarvitseman satunnaisen työvoiman Tämän vuoksi ehdotamme kunnioi,t'taen,
31061: palkkiot. Määrärahan puutteessa on näi-
31062: hin tarkoituksiin oHut pakko käyttää kir- että Eduskunta ottaisi vooden
31063: jaston hankinta- ja sidontamäärärahaa. 1946 tulo- ja menom·vioon 150,000
31064: Pairt&i, että tälilai:nen menettely ei ole lain- markan suuruisen määrärahan H el-
31065: ka:an asianmukaista, 'ei kirjojen hankkimi- singin yliopiston kirjaston ylimää-
31066: se-en ja sitomiseen varattua määrärahaa voi räisten apulaisten palkkausta varten.
31067: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
31068:
31069: Felix Seppälä. C. 0. Frietsch.
31070: M. Järvinen. Arvi Ahma.vaara..
31071: Nils Meinander.
31072:
31073:
31074:
31075:
31076: 7
31077: 716
31078:
31079: IV,92. - Rah. a.l. N :o 45.
31080:
31081:
31082:
31083:
31084: Virkki y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta koti-
31085: talousopetuksen jä1·jestämiseksi Helsingin yliopistossa.
31086:
31087:
31088: E d u s kun n a 11 e.
31089:
31090: Jo rauihan aikana todettiin, että SuO!lllessa timwkset ruokatu1oudel1ekin. Kansanhuol-
31091: on kansanl.1avitsemuksessa paljon sellaisia •lon pääponnistukset ova.t luonnol,lisesti koh-
31092: puutteita, jotka estävät <ruumiillista ja hen- distuneet tuotannon ja jwkelun :organisoi-
31093: kistä kehitystä ja väJhentävät ruumiin vas- miseen kokonaan muuttuneissa olosuhteissa.
31094: tustuskykyä tauteihin nähden. Tästä antaa Samalla on yritetty myös ohjailla hyödyk-
31095: selvän !kuvan m. m. kansanravitsemiskomi- keiden säilyttämistä, jalostamista ja ikoti-
31096: tean kevää1lä 1936 suorittama tutkimus.
31097: 1 va:J:mistusta sekä muita pula-ajan toimen-
31098: Mutta erikois~sti sota-'aika. on kouraan- piteitä kodeissa, mutta näissä py,I1kimyksissä
31099: tuntuvasti jokaiselle kansalaiselle osoitta- on ilmennyt melkoista neuvottomuutta, eikä
31100: nut, miten tärkeä merkitys ravitsemuk- niiden kannattavaisuuttakaan ole yleisesti
31101: sella on kaikelle inhimi1liselile toiminnaHe. oiva<ll€ttu. Tärke~mpänä syynä tuohon ruo-
31102: Mutta 'ravitsemuskysymyksellä on tervey- kataJlouden heikkoon rrnukautumiskykyyn on
31103: dellisten ja viihtyisyysnäJkökohtien lisäksi .epäi<lemwttä ollut se, että Suomessa ruoka-
31104: suorastaan valtava kansantaloudeHinen mer- talouden opetukseNa ja. ohjauksena ei vielä
31105: kitys·. Ruokatalouden hyvän tai huonon ole kyHiksi syvällistä tietopuolista pohjaa
31106: hoitamisen tavatonta kans:anta<loudeHista eikä mahdol<lisuuksia ajanikohtaisimpienkaan
31107: merlkitystä osoittaa se tosiasia, että Suo- tutkimusten suorittamiseen. Täten on ruo-
31108: men kansan ru()kata;lousikustannus nousi jo kata:J.ouden iTIJtr.essejä edustaviita elimiltä
31109: noNUaalivuosina summaan, joka oli noin myös puuttunut se i1tsenäisyys ja arvovalta,
31110: puolet koko siililoisesta kansaJlistulostamme. jonka ne välttämättä tarvitsisivat voida:k-
31111: On näin o1len helppo oivaltaa, että suh- seen menestykseNä selviytyä ,laajaikantoi-
31112: teellisen vähäisenkin yleisen rationalisoin- sisba tehtävistään.
31113: nin aikaansaaminen kansamme ruokatalou- Ottaen huomioon edellä esitetyt näkökoh-
31114: dessa voisi mel:1kitä monissa miljoonissa ar- dat alleki,rj:oittaneet katsovat, että korkeim-
31115: vioitava:a kansa;ntaloudellista säästöä. man ravintotaJousopetuks·en saattaminen
31116: Kun kotitalous muodostaa omalaatuisen tietedliseHe pohjalle on toimenpide, jonka
31117: kokonaisuuden, jolla on omat bioloogiset, kiireellinen toteuttaminen on osoittautunut
31118: materiaaliset, tclmilliset, sosiaaliset, ta;lou- ratkais·evaiksi edellytykseksi yhteiskuntamme
31119: delliset ja psykoloogisetkin oswtekijänsä, perusyksi'kön, kodin toiminnan rationa;lisoi-
31120: on kotita!louden ohjaaminen kwlttuuriyh- miseHe ekonomiselta ja kansanterveydelli-
31121: rteiskunnassa rakennettava monipuolisen tie- seltä kannalta.
31122: teellisen tutkimuksen pohjalle. Aivan sa- Toimenpiteen toteuttamista varten on yli-
31123: moin kuin esim. maa- ja metsätaloudessa on opistoon perus•tettava seuraavat virat ja
31124: kotitaloudessa!kin melkoinen osa sille tär- toimet:
31125: keästä tutkimustyöstä suoritettava nimen-
31126: O!llla:an sen omassa piirissä ja sen omia olo- Ravintokemian kiinteän ylim. professorin
31127: suhteita silmälläpitäen, jotta tutkimuksen pa·lkkausta vart•en 105,300 markkaa;
31128: tul:okset olisivat :pätevästi soveUettavissa Ruoanvalmistusopin opettajan p:a;lk!kausta
31129: opetukseen ja elävään käytäntöön. varten 73,200 markkaa;
31130: Monivuotinen sotatila ,lukemattomine seu- Kodinhoito-opin opettajan palkkausta
31131: raamuksineen asetti uudet ja ankarat vaa- varten 69,300 markkaa;
31132: iV,92. - Virkki y. m. 717
31133:
31134: Ravintokemian laitoksen vahtimestarin Kun opetus pääsisi alkamaan syyskuun
31135: pa]Jkkausta varten 31,200 marlkkaa; 1 päivänä 1946 :tarvittaisiin % vuotuisista
31136: Ravintok€1Illian Jairt;oksen vuotuinen siir- menoista eli 106,500 mal'lkkaa.
31137: tomääräraha 40,000 markkaa; EdeHä oleviin perUSiteluilhin viitaten
31138: Ravintokemian laitoksen sisustamista var- ehdotamme !kunnioittaen,
31139: ten ikertakaikkinen määräraha 400,000 että Eduskunta ottaisi vuoden
31140: mai'kikaa; sekä 1946 tulo- ja menoarvioon 1,106,500
31141: Ravintokemian Jaitoiksen opetus- ja tut- markalla korotetun miiiirärakan koti-
31142: kimusvälineiden hankintaa va11ten kerta talousopetuksen järjestämistä varten
31143: kaikkiaan 600,000 ma.rkka:a. Helsingin yliopistoon.
31144: llelsingissä 19 ;päivänä lokakuuta 1945.
31145:
31146: Helena Virkki. Yrjö Kilpeläinen.
31147: Aino Luostarinen. Toivo Ikonen.
31148: Kyllikki Pohj.a.la. Xalle Kauppi.
31149: L. 0. Hirvensa.lo. Erkki Leikola.
31150: Erkki Koivisto. Edv:ard Pesonen.
31151: Urho Saariaho. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
31152: A. T. Malmivaara. .Akseli B:nmder.
31153: Johannes Virolainen. Martta Salmela-Järvinen.
31154: E. Pusa.. Ebba östenson.
31155: Päiviö Hetemäki.
31156: 718
31157:
31158: IV,93. - Rah. al. N :o 46.
31159:
31160:
31161:
31162:
31163: Leppä y. m.: Korotetun mää1'ärah01n osoittamisesta avustuk-
31164: seksi kirkollisvirkakunn01n leski- ja orpokassalk
31165:
31166:
31167: E d u s !k u llJ n a ll e.
31168:
31169: Valitio on myönltäny,t vu<>Shlltruin ikirilrollisr- pieniksi. Niin: vaMitseebn :kassasta el.älk!attä
31170: v]~llmn~n . il€Slci- ja o~p~~!. niin- naurt:ltivien: leslden ja orpojen ikeslkuudess:a.
31171: kmn mUJiJlleik:in maassa ltmmliVIlle eliä!kebs~ amikam puute. Monert: heistä 1tuleva1t ,to:i.meen
31172: soiJille, avustus/ta. Tämä a'VUSitus on kirikoUis- vain hyväsydämilSlt.en :iilHnisten avustuikse!Ua,
31173: vir\kallmllll13!n lesiki~ ja o~ suori- !toisten Imuttiessa iköyhäinlhoidonikin avus-
31174: tertltu nilliilile !kruoli:npesiWLe, jo1Jka oW!lt synty- ibusita. Elä!ketrt:ä naUittivalt ovat pääasi!assa
31175: neet •ennen ajankiohrt::aa 1. <5. 1.927 eli ilressa11 valllhulksia tai muUJten työhön kykene:rrlät-
31176: n1. s. v·anJ.hoihle. !kruotilnlpesillle., joi,tten :huol!ba- itömili, jotka ffiv·äit voi työllään mirt:ä.än enää
31177: ja,t ovaJt suoriltltlmeet a:iikallJillan ma!ksUillBa ansa:iita. Kassa itse ei: voi mil1lääu itavailla
31178: ilmssaan tkulitJamaruro:issa. Kun ikuJJt;ama.r!kan \k:orotrt:aa matksamiaan elällrikeiltä, mu1tlba ovaJt
31179: larv;o mwruiil~a11 johdosta iLaslk:i iky;:m- ftmssa;n ooaikkaa,t. kesilmudestaan ikerä.Imoot
31180: menenttoon osaa11sa, jäivä:t !kassan s:äänrtö- valltiooouvoston !kassan sääntöiillin vahvis-
31181: jenmuik:aioot eliiJklkoot, jotka va,i!hteli.vart:. itaman sä.änn0kse11 oojal1a: avUSitus:ta ja.e~t
31182: 480 mavkMta 4,800 markllma11 vuddiessa, :tavaJksi erirtltäin !hädä.uaJaisessa asemaSSia
31183: kovin miitä11Jtöm~ksiJ, jdten va1Jtånn tuiki oli oleville. Mutta tärrnä noin puoloon mi:ljoo-
31184: välltltämäJt.ön. Tältä tuik:oo valtio on rtJä:hän •naaillJ marikikoon nouseva erä on ikuJi:n pisarn
31185: sa;aftdm ainltanrrut vi€!läpä viilme vuooma !koro- meressä sen huultavan hädän lkesik:eihlä, m~kä
31186: tert:Jtuna, !kia11Hinajan1isi11ä. leS!kien ja orpojen keslkuudessa. vallli1tsee.
31187: Touik:Ol.rnun 1 !päivänä 1927 astui !kassama Edellli olevan johdioata ·ehdot41Jmme ikun-
31188: voimaai!lJ uusi ohjesääilitö, ja ilaslkert:Jtiin Sliinä nio~trt:aen,
31189: eNilldtee:t ja vuosimaiksUit wllaisiJksi ikuin
31190: niissä oloissa ja sen palikikwuikslen ;perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
31191: toolila, mikä ikirlrollisvirikakunnan: jäsenåBie tulo- ja menoorvioon kirkollisvirka-
31192: v. 1922 ila;i11la va.hviJSitettäi.n, voiti:lin ikohtuuil- kunnan leski- ja orpokassalle
31193: l:iselksi !lroitsoo. Niin ttulivat eläikikoot vaåJh- 1,500,000 nwrkan suuruisen lisä-
31194: te1ieloo;an 1;,•500 marka•sta 9,000 marikik:a;an ntäärärahan, joka vast:oo 50 % kas-
31195: "VllJOdessa, p~ispoje.n kuolilllpesiten eläilllieid:en san n. s. uusille kuolinpesille suori-
31196: nQ!UStessa 12,000 markft\:aan vuodessa. Kun tettavista vuotuisista eläkkeistä, ko-
31197: marlmn arvo j•ä1le:en on 1~enut lllJOiill vi:iJ.. rotettujen eläkkeitten '»'UJ,ksamiseksi
31198: dierunekseen 'ellillen sotia olleeslba arv0Sitaa11, jälkeen 1. 5. 1927 kassassa synty-
31199: <1W11t yilJ1ämain.iltUJt <eläikikee,t ikä:ynee:t ylen neille k1wlinpeB't?le.
31200: Helsingissä 23 päivä:nä. [oikaikuut.a 1945.
31201:
31202: Leo Leppä. Arv.o Pohjannoro.
31203: A. T. Malmivaara. Yrjö I. Antila.
31204: Johannes Wirtanen. Yrjö Suontausta.
31205: 719
31206:
31207: IV,94. - Fin. mot. N :o 47.
31208:
31209:
31210:
31211:
31212: Smeds m. fl.: Angående anvisande av anslag för överta-
31213: gande i s'tatens vät·jo av K1·istinestads svenska samskola.
31214:
31215:
31216: Till Riksdagen.
31217:
31218: På skolstyrelsens program för strutens Kristinestads svenSika samskola har, så-
31219: övertagande av p.riva'ba ~ärdO'JllSSkolor ihar som. skolsty:relsen i sitt förslag .tiltJ. sk<Jlans
31220: sedan snart tjugo år ståt:t det enda stu- övertagande av staten från och med hösten
31221: dentdimitterande läroverket i södra delen 1937 påpeka.r, e'tt sk()!lhus som är synner-
31222: ac österbottens svenskbygd, Kristinesltads Iigen ändamåJlseniigt byg~t oOO. som i detta
31223: svellS'ka samskola. DetJta läroverk har sedan hänsoonde Sltäliler .sko'hm i en sålr!klass bland
31224: det 1902 Mev en fuUständig, åttaMassig alla de lärdomsSikolor, vil!ka av undervis-
31225: lärdomsskola visa,t en stadigt stigande elev- .ningsministeriet föreslagits och tagits i sta-
31226: frekvens. Läsåret 1910-1911 uppgiek an- ,tens vård. Denna skolbyggnad byggdes
31227: talet i Kristinestads svenSika samsko'la in- med stora uppofftringar åren Hl24-1925
31228: skrivna lärjungar :tiii 114, läsåret 1920- av staden Kristinestad och de 001givande
31229: 1921 ,tiU 147, läsåret 1930-1931 tiH 180 · landskommunerna Sideby, I1appfjärd,
31230: och vid ingången av hooHerminen 1945 Tjöck, Närpes oeh Övermark. Byggnads-
31231: tiH 199. Denna utveckling beror mycket kostnadema stego tl!ll 2,864,000 mk, va.rav
31232: på det stigande hi'ldningsintresset :hos a1l- i statsunderstöd erhöHs 1,000,000 mk eller
31233: mogen i de sve.nsksprå.kiga soclmarna runt ej :stort m.e•r ä.n en tredjedeJl. Enba:rt
31234: Kristinestad. Medan denna vidsträckta Kristinestad fick ilkläda sig en byggnads-
31235: landsbygd från Korsnäs-Pörtom i norr kostnad på 1,200,000 mk. Utgifter.na för
31236: tili Sideby i söder ti1l en början endast upprrutthål,landet av den svenska lärdom-
31237: i liten utsträckning levererade elever till skaleundervisningen har även sedan dess
31238: 'landsde'lens enda !lärdomsskola, hä,rSJtamma-r utgjort en sto.r tunga för stadens invånare.
31239: numera huvuddelen av skolans ~levkår f,rån Frågan om. Kristinestads svenska samsko"
31240: denna [andsbygd. Av det nuvarande elev- 'l~s övertagande ·av staten har tidigare
31241: antalet äro 34.7 % (69) rekryterade fråm tv:enne gånger i form. ·av finansmotioner,
31242: Kristinestad, 51.s % (103) från den om- inläm.nade från svenska riksdagsgruppens
31243: givande }andsbygden med Seinäjoki och sida, varit före i ·riksdagen. Den första av
31244: 13.5 % (27) från övriga delar av [andet. dessa motioner inlämnades 4. 11. 1930, men
31245: Denna utveckling måste hälsas med mycket avslogs efter en rrutt ingående debatt, var-
31246: stor glädje av var och en för demokratins under bl. a. dåvarande undervisningsminis-
31247: saik: !kännande medborga.re. Den högre bild- tern och skolsty.relsens chef stödde motionä-
31248: ning€n, som. 1tidiga,re var ett privi1legium rernas yrkande, med kn~pp majoritet -
31249: fö!' städernas invånare och i synnerhet de rösterna föHo i den Ö!ppna voteringen 92
31250: burgna kretsarna, håHer på •att sprida sig mot 81. Den •andra inJämnades 21. 10. 1936
31251: till den lång,t i:n i vår tid tämligen igno- och Mev i rprincip understödd a.v kultur-
31252: ranta 10ch för boMig bildning ointresserade utskottet. Utskottet säger i sitt utlåtrunde
31253: småbruka:rbefolkningen i landsdelen. Detta bl. a. ,skolans övertagande av staten för-
31254: är en garanti för att [~mdsbygdens studie- svaras, ........ , redan enbart därav a'tt
31255: begåvningar mer wn hittills komma att skolan, s001 är en av landets ä.Jdsta lär-
31256: tillvara:tagas och för •att denna landsbygds dOllllsskolor, ligger långt horta från övriga
31257: intressen i de lhögre insta.nserna inom för- svenskspråkiga statslä.rover.k, i en stad, som
31258: valtning och styrelse komma att försvaras har över 2,000 svenskta.lande invånare och
31259: av bygdens egna söner. som med sina omgivningar bildar ett enhet-
31260: 720 IV,94. -- Kristiinankaupungin ruot~alainen yhteiskoulu.
31261:
31262: ligt svensksprålkigt bosättningsområde ". oeh ändamåJlsenligt inredd och genom pe-
31263: Även denna gäng blev 6mellertid förslaget slUJt av 24. 3. 1931 ha delägarna utfäst sig
31264: om sikolans övertagande av staten föl'lkas- att överlåta fasti~heten i dess helhet med
31265: tat av riksdagen med 96 röster mot 84 i byggnad ocih tomt till staten mot a.tt denna
31266: den öppna voteringen. förbinder sig att upprätthlHla skolan som
31267: Det synes ofta ha beratt på.en ren tillfä!l- ett fullstän:digt, studentdimitterande läro-
31268: 'lighet att Kristinestads svenska saiiDSkola verk.
31269: il'lke redan i ,ett tidigare skede övertagits 5. Staten har redan från och med 1. 9.
31270: av statsveriket. Sälunda erkänner under- 1929 övertagit det finsksprå:kiga ~äroverlket
31271: visningsministe:m under riksdagsdebatten i Kristinestad i sin vård.
31272: 13. 12. 1930, 1att han blobt på grund av Enligt ika:Jkyler, som up!pgjorts på skol-
31273: ett beklagligt förbiseende lämnat skolsty- sty;re!lsens S'vensika avdelning, skulle då kost-
31274: relsens försl!ag om skolans ,tagande i sta- nader.na för ett statslärov,erk av saanma
31275: tens vård från och med 1. 9. 1931 obealktat storleik som Kristinestads svenska s3!msikola
31276: vid sitt 'll!ppgörande av budgeten för 10 up,pgå ti]l 1,166,900 mk, lärarnas ålders-
31277: ihuvudtiteln i statsförslaget för år 1931. ocih dyrtidstillägg oberäJkrrade, och då det
31278: De omständigheter, villka ikommit alla nuvarande statsbidraget uppgår Wl 631,600
31279: ansvariga my.ndigheter att under ärendets rm:k samt elevernas te1~minsavgifter för ett
31280: tidigare behandling stöda förslaget om helt ,}äsår uppgå tin 140,000 ank, et.t an-
31281: Kristinestads svens~a samsikolans överta- slag O!lll 395,600 mk förslå tiJl.l upprått-
31282: gande av sta,ten, är,o i ikorthet följande: hållande av skolan med statsmedel under
31283: 1. Skolan är det enda studentdimitte- ett ~äsår. Fö.r de fyra !lllånaderna 1. 9. 1946
31284: rande lwroveri~et för en vidsträckt svenslk- till 31. 12. 1945 skulle kostnaderna då stiga
31285: ibygd med ett invånarantal på nära 30,000 till i rurut tal 130,000 !lllik.
31286: personer. Med hänvisning tili ovanstående få un-
31287: 2. Den har med anor från Kristinestads del'lteeknade vördsamt föreslå,
31288: pedagogi, grundlagd 1653, nära trehundra-
31289: åriga trladi,tioner. att Riksd;agen i statsföt·slaget för
31290: 3. UpprätthåHandet av denna skala utgör 1946 ville upptaga ett anslag, stort
31291: en stor tunga för den ie!ke välsituerade be- 130,000 'ntk, för övertagande från och
31292: folilmingen i staden Kristinestad och de om- med 1. 9. 1946 i statens värjo av
31293: ikringUggande [ands:kommunerna. K ristinestads svenska samskola.
31294: 4. Skol!byggnaden är modern, välbyggd
31295: Helsingfors den 22. 10. 1945.
31296:
31297: Helmer Smeds. C. 0. Frietsch. Ebba östenson.
31298: MattB Forss. Max Sergelius. Albin Wick:m&u.
31299: Levi Jern. Ture Hollsteu. John ÖSterholm.
31300: 721
31301:
31302: IV,9l.- Rah. al. N:o 47. Suomennos.
31303:
31304:
31305:
31306:
31307: Smeds y. m.: Määrärahan osoitta·misesta Kristiinankaupun-
31308: gin 1·uotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi vnltion hal-
31309: tuun.
31310:
31311:
31312: E d u s k u n n a l J e.
31313:
31314: Yks:iJty.isten oppi!lmulujen: ot1tamis,ta. val- elimissä vastaisuudessa. puol.tamaan seudun
31315: tion hwltuun koskevassa kouluhaUi.tuksen omat pojat.
31316: ohjelmassa on jo lä:hes k·aksiikymmentä Kristiinankaupungin rootsalaisella yhteis-
31317: VlUJOtta ollut Pohjanmaan ruotsa1lais:alueen koululla on, kuten koulUJhaHitus kowun
31318: eteläosan ainoa yliopistoon johtava oppi~ ottamista val.tion hailtuun syksystä 1927 lu-
31319: koulu, Kristiinankaupungin ruotsalainen kien koskevassa ehdotuksessaan huomaut-
31320: yhtteisikou1u. Tämän oppiilaitoksen oppilas- taa, erinomaisen 1tavkoituksenmukaisesti ra-
31321: määrä on säännöllisest1i noussut sen jälkeen kennettu lkoulutalo, joka tässä suhteessa
31322: , kun koulusta v. 1902 ,tuli täyd€1Hnen 8- asettaa tämän !lroulun ·erikoisa.semaan niiden
31323: luokkainen oppikoulu. Lukuvuonna 1-910>---- !koulujen joukossa., jotka opetusministeriö
31324: 1•911 oli Kristiinan ruotsa[aisen yhteiskou- on ehdidttanut otettavilksd ja on otettu v~
31325: lun l()ppi~aiden ·luku 114, lukuvuOfiina 1.920- tion haltuun. Tämän !koulutalon rakensivat
31326: 1921 147, lukuvuonna 11930-1931 180 ja vuosina 1924-1925 suurin ulhrauksin Kris-
31327: syyslukukauden v. 1945 1alkaessa 199. Tämä tiinankaupunki ja si,tä ympäröivät maalais-
31328: kehitys. aiheutuu suureksi osaiksi sivistys- ikunnat Sidepyy, Lappväärtti, Tiukka, När-
31329: harrastusten nousUslta raJhvaan parissa Kr'is- piö ja Ylimatikku. Rakennusikustannulkset
31330: <tiinankaupungin ympäriSttön ruotsalaispi,tä- nousivat 2,864,000 markikaan, mistä vaLtio-
31331: jissä.. Kun tämä laa:ja maaseutu Kors- apua oli 1,000,000 markkaa eli; siis vain
31332: nääsistä ja P.ir.ttikyläs,tä pohjoisessa Side- vähän y:Li. ilwlmannen osan. Yksin kaupunki
31333: pyy;hyn etelässä aluksi vain niukasti 1läihetti sai maikswa ralkennusikustannuksia 1,200,000
31334: oppilaita ·tämän seudun ainoaan oppi- mar'klkaa. Ruotsalaisen oppikouluopetuiksen
31335: •kouluun, on sen sijaan nykyiSiin valtaosa yl!li:Lpito on myös sen jälkeen ollut suurena
31336: koulun oppHaista kotoisin ;t.älili seudulta. !kaupungin asuikkruitten rasituksena.
31337: Nykyisestä oppilasmäärästä on 34.7% (6 9) 1
31338: Kysymys Kristi1inank8lupungin ruotsalai~
31339: K:dstiinankaupungista;, 51.s % (103) ympä- sen yhteiskoulun ottamisesta valtion h3il-
31340: ristön mruaseudul>ta Seinäjoki muika.an luet- tuun on jo kaksi: k€11taa aikaisemmin ol·lUJt
31341: tuna ja 13.5 % (27) maan muista os.ista. eduskunnassa esillä ruotsalaisen kansanpuo-
31342: Täl[aista kehitystä tervehrti1i tyydy.tylksen lueen 1taholt.a jätettyjen mhaasia-aloi.tteiden
31343: ,tuntein jokainen demokraat,tisel1le kehi,tyk- muodossa.. Ensimmäinen näistä aloitteista
31344: selle myötämielinen !kansalainen. Korkeampi 1tehtitin 4. 11. 1·930, mutta hylffittiin varsin
31345: sivistys, jdka aikaisemmin oli: kaupunkien perusteel!lisen keskustelun jälkeen, jossa
31346: asukkaitten ja varsinluin varaik!kai.tten pii- m. m. siHoinen opetusministeri ja koulu-
31347: ,rien yksinoikeutena, on !leviämässä tämän ihalEtu'ksen ylijohtaja tuki aloitetta, niu-
31348: maaseudun pienviljelijäväestön pariin, joka kalla enemmistöllä äänten ollessa aVtOimessa
31349: :meidän aikoihimme asti on pysynyt varsin äänestyksessä 92-81. Toinen aloite rtehtiin
31350: tiatämä'ttömänä ja kirjasiVIistyksestä välilt- 21. 10. 1936 ja si,tä siVIistysvalioilrunta peri-
31351: rtämät.tömänä. Tämä on takeena siitä, eWi 'aa.tteessa kannatti:. Valiokunta sanoo mie-
31352: maaseuldtun opin1haluiset paremmin 'kuin tinnössään m. m. että koulun ottamista val-
31353: tiilhän asti pääsevä1t esiin ja että. tämän tion haHuun tukee jo yksin sekin, että
31354: alueen etuja. ,tulevat ha;Jlinnon ylemmissä koulu, joka on maan van!h.impia oppikou-
31355: 722 IY,94. - Kristiinankaupungin ruotsalainen yhteiskoulu.
31356:
31357: luja, sija~tsee kaukana muista ruotsinkieli- 4. Koulurakennus on ajanmukainen, hy-
31358: sistä valtion oppikouluista, kaupungissa, vin rakennettu ja tarkoituksenmukaisesti
31359: jossa on yli 2,000 ruotsi:nkieil.istå asukasta sisustettu ja 24. 3. 1931 tehldtyllä pääJtök·
31360: ja yhdessä ympäristönsä, !kanssa muodostaa sellä ovat osalklkaat sitoutlllneet il.UoVUJtta-
31361: yhtenäisen ruotsinkielisen asutusalueen. maan kiinrteistön kokonaisuudessaan raken-
31362: Myös. tällä kerral~a ehdotus koulun ottami- nuksineen ja ton1Jteineen val1ti0ihle milkäLi
31363: sesta vailtion hw1tuun kuitenikin hylättiin ,tämä sitoutuu: ylläpitämään koulua rtäydel-
31364: eduskunnassa avoimessa äänestyksessä 96 l!isenä, yLiopistoon johtavana oppilaitok-
31365: äänellä 84 vastaan. sena.
31366: Näyttää usein johtuneen puhtaasta sa•tltu- 5. Vail.tio on jo 1. 9. 1929 lukien ottanut
31367: masta, ettei Kristiinankaupungin ruotsa- haltuunsa Kris<tiinankaupungin suomenlkie-
31368: [aista y;hlteioskoulua jo aikaisemmassa vai- lisen op.piJaitoksen.
31369: heessa ole otettu valtiolJe. Niinpä tun- KouJ.uha!Htuksen ruotsinkielisen osaston
31370: nusti opetllSministeri eduskuntakeskuste- laskelmien mukaan: tmlisiva.t Kristiinan/kau-
31371: [ussa 13. 12. 1930, että ·hän vain valitet- pungin ruotsalaiSien yhtei~koulun suurui-
31372: 'tavan erehdyksen vuoksi oli laatiessaan sen valtion koulun kms:tannukset Ollemaan
31373: vuoden 1931 tulo- ja menoarvion 10 pää- 1,166,900 mai'lrkaa. ilman ope'ttajain ikä-
31374: luokkaa jättänyt huomioonottamatta lkouiu- lisiä ja kalliinajankorotuksia, ja kun nyikyi-
31375: hal1ituksen ehdotuksen koulun ottamisesta nen valtionavustus on 631,600 markkaa ja
31376: valtion haltuun 1. 9. 1931 lukien. oppilaiden lukukausimaksut koko J:u:kuvuo-
31377: Ne seikat, jotka ovat saaneet kaikkii vas- delta nousevat 140,000 markkaan, tuJiSii
31378: tuun~laiset viranomaiset asian :aikaisem- 395,600 markan määräraha riit.tämään kou-
31379: missa käsittelyva]heissa kannattamaan elh-
31380: 1
31381: lun ylläpitämiseen 1U!lruvuoden ajan. Nel-
31382: dotusta Kristiinankaupungin ruotsalaisen jältä kurukaudelta 1. 9. 1946 alkaen 31. 12.
31383: yhteiskoulun ottamisesta valtion ha1ltuun, 1946 asti kus,tannu'kset sinoin nousisiva1t
31384: ovBJt s.euraava1t : pyörein Juvuin 130,000 markkaan.
31385: 1. Koulu on ~aajan, noin 30,000 asukasta Edellä e.sirtettyyn vi·irtaten ailekirjoiHa-
31386: käsittävän ruotsalaisseudun ainoa ylioJ)is- neet kunnioittavasti ehdottavart:,
31387: ltoon johtava oppilaitos.
31388: 2. Sillä on juonrtaen juurensa v. 1653 että Eduskunt.a vuoden 1946 tulo-
31389: perusltetusta Kristiinankaupungin koulutoi- ja menoarvioon ottaisi 130,000 mar-
31390: mesta looes 300-vuotiset perinteet. kan määrärahan K ristiinankaupun-
31391: 3. Tämän !koulun yUäpito on Kdstiinan- gin ruotS:alaisen yhteiskoUlun otta-
31392: kaupungin ja sen ympä11istön vähaväkiselle miseksi 1. 9. 1946 alkaen valtion
31393: väestölle suurena rasituksena. haUu1m.
31394: Helsingissä 22 päivänä [okakuuta 1945.
31395:
31396: Helmer Smeds. Max Sergelius.
31397: Ma.tts Forss. Ture Bollsten.
31398: Levi Jern. Ebba östenson.
31399: C. 0. Frietsch. AlbiD. Wickman.
31400: J oha1 Österholm.
31401: 723
31402:
31403: lV,95. - Rah. al. N:o 48.
31404:
31405:
31406:
31407:
31408: Saukkonen y. m.: jjfiiäräralU/!n osoittwrnisesta Parikkcilan
31409: yhteiskoulun koulutalon rakennustöiden loppuun saatta-
31410: miseksi.
31411:
31412:
31413: E d u s ik u n n a II e.
31414:
31415: Kesäkuun 30 pä!ivänä 1941 Pariikikalan :tavartJnom~ epäeduiltliooksi: ilmilk!k1en 1t.arviik-
31416: yhooiskou1rm koU!liU/tla1o paloi sotaitoimien :keiden Mtm~t llJO!USiva:t yJ].i saJta prosenJttm,
31417: yhteydessä. Tämän jäilikOOllJ on ikouiliu ;toi- 1t1mtuva oli korotUJS myös ityöpa:likoissa.
31418: minut VUJOrolU!lrna :kicytfuäen Parii]_{lka,laJl Syyskuun 17 päiV'änä 1945 pitämässää111
31419: Kangaskyilän ikansaJwulun Daikennuiksoosa. koikouiksess:a johttoilrnnta, :huomasi, etitä se
31420: Jo syiksyllä 1944 käv;i ilmeis~ksi, e1ltä :työs- ei enää kykene viemään: :cyllkennrusyrirtystä
31421: kentely main:iJtuissa soojissa on s~:uraavana eteenpäin. Pääitettiiln ikääntvrä tkoUilru:a käy-
31422: vuonna mailidatxm, kosllm kou1u.n haHussa vi!en laSJten V'anhempien pul(}leen ja 110\ka-
31423: ohlut yhden opettajan asulllto oli keväällä lkuun 7 päivänä o<11 heillä yleioon lroarot1s,
31424: 1945 luovutel1:1tawt. Tämä merki<tsi kolmen jonika :tuloksena oli, että pä®tetJtiin ikäämtyä
31425: luoiklkahUJOilieoo menetySINi.. Kun Esälksi syk- vail:tioval:lan puOil~en avunpyynnöllä. Usikot-
31426: systä 1945 ka.nsaikoulu itse rtarvi1t:sr yhdeJlJ rtiin,, että vailk!ka vaillt:io oniki:n ylilrnsitettu,
31427: lUJoikan ikoik:o päivän, oli lruiQikikavajaus. neljä. se ei vo1 lku:iJtenlkaan olla kyilmä sille Jtosi-
31428: 1\tfiitäänl vuokrarma1lldlonisuuiksia ei oililut, sillä asiahle, elllä 326 Pa:ni!kikail:assa yhrteiiSilroulua
31429: PaniiklroJa:Il! asema:Il! kaUibta aHm>mllt; lidkenoo käyvää 1taSJta uhkaa ikeväihluikuikauden alusta
31430: Neuvostoliittoon ffijo:iJtti paiklkaikunna1[e ikouhmikäynnin seisaus, silJä n:i:isltä ik:Oilmesta
31431: silksi; pa!ljon uus:iJa vi11asrtoja ja niiden hen- ~talosta,, joihin koulu nyrt til~päisesrti syys-
31432: ikiilökUnitaa, että /tämä vuoikra-ajaltus oli J.Uilmikaiudeiksi on: sijoiltettu, 1osa 1täyrtyy luo-
31433: hyiljäJttävä. Huomattalkoon vielä., entä a.su- vUJttaa kevärtluilruikJauden allkaessa 'krulsia-
31434: misltiheys Parik!lrolassa syksys.t.ä. 1'944 läih- kouilllll! ikiäyttöön ja toisaal<t.a seisoohan lcylt
31435: rtien oli taval:Iista suurempi, iko.sika p:iJtäjän jo sijoirtlettu k·a.Jksi, mii1joonaa itylhjän pant-
31436: asukka:ista noin kolmannes väl:irnuih-an sol- :tina vaJmiSJtuma.Jttomassa ikouil'Uitalossa.. Isilru
31437: mimiSJeill jäJ~keen joUJtui sii:rtymään piJtä- on 11ask:as eri:koiseSiti köythom.piä ajattellen
31438: jän vaMaiknnnan yhteyteen j~äävää.in osaan. ja; ni~t.ä on yhiteis:kouJun oppiJlaiden jou-
31439: Tämä me,rik:ttsi jo suorMliaista asurutopUila:a. ikossa suuriill! osa. SiJlä koulun: jatJkaminen
31440: Näin oHen P~ariiki1mJan yhtelliikoulun j!Oihto- mUIUial~a;, il:älh:immät yhteisikoUJl,UJt ova1t Ima.t-
31441: !lmnrta ei nähny.t koulun sijoiJtJtamiskysy- raHa ja Vallira.udessa, oltisi' iheilile moodo-
31442: myiksessä lk:win yhden ra:tikais\UJll!: ra:kenta- ,tonta j.a; kylke.misi:vätikö mainiJt.UJt koulutt
31443: misoo. Olihan . varoja k:äyrt:.ettävissä, ikor- tUJolla.islta opp~lasmäärää otltamaanlkaan.
31444: v81USSumma. mlk 795,088: 65, OllliaJ 1to111tJt:i selkä Parhl\lkaJlan yhlteislkouilu oli ennen sodan
31445: hwassa lainaa 1,200.000. T~äillä sumrn.ailila, siilile aiheuMama.a va:hinikoa m:a,aseUJdun va-
31446: ~uu<ltiin saa:tavan raikennUJS pystyyn ja reip- rakkaillljpia ytksiltyisoppiikouluja.. Se :toimi
31447: paasti ryhdylttiin ttai1oruhanikeitta ltoteutta- ikeskliikouluna lVIoskovan: rauhoon ,asti 194(},
31448: mllilln. Huhtiikufllin 13 päivänä rtä,nä VUIQillJlia, joHI(}i'n siltä use1den oppiilmulujen ilalkaittoo
31449: sa.atåin raik:ell!ll!ooUJpa ja väh1tellen saalti,in ryhdy:tt.iin laajerut.ama:an .täysiluoJkikaiselksi.
31450: myös :t.arviikikeita, niin e1ltä nyrt olilaa.n ni.i[ll Se on .nyrt ennälttäny;t; vailmistaa koilm1.en
31451: p.itik&lä., ·elttä italOSSial on Wto pääil[ä. Mutta eri vuosikerran yl:Uoppi[aaJt, mutta sen pää~
31452: ruka oli huihitiikuusta 1945 kuil.uneidm1. !kuu- asialUmen 'tankoirtus on sittenlkin, ikeskiikoulu-
31453: kausien aikana muuttunut ralkennuMa,jille "'ivisltyk<>en antaminen. Tämän todiSJtaa op-·
31454: 724 IV,95. ---- Parikkalan yhteiskoulu.
31455:
31456: pilaslukuihin, joka, oltuaan syksyllä 1935 raikennusapuna rajaseutU!lisän muodossa
31457: 133, on nyt 280. Samoin. viime !keväänä 10,000 ma.rkan suuruisen erän luokkaa
31458: viidenneJlliä hl()!ka1lla olleesta 38 oppiMtaslt1a. lk.dhden.
31459: s-iiDtyå: lukioon vain 14. Se :tn1dtyititliiä paitsi Edeihl:äolevaru perusteella. ehdort-amme ikun-
31460: Pariklkala.n mvös Saaren sekä osi1ttairn Pun- nio1trtaen,
31461: !lmharjun, Kesäila.hden, Uu'kuniemen, Sää-
31462: mingiilli j:a Kerimäien oppi!koulurtarvelt:.ta. että Eduskunta ottc~isi vuoden 1946
31463: Olisi näi'lll oUen vahinlko, etlt:ä. sen ny:t täy- tulo- ja menoarvioon 80,000 markmt
31464: tyisi so-rtua s1odan u;hrina. Pariikkalan yh- suur1tisen määrärahan kertaka.ikki-
31465: •teiskoulua käyvien lm;rten vanhemma-t toi- sena rakenmtS(tpu- ja rajaseutulisänä
31466: vovalt, eibtä vaLtiovalta l]mi!kislta: VJai!keuk- Parikkalan yhteiskoulun uuden kou-
31467: Siisita. huolimatta su1Ma:ntuisi myältämi,eilisesrt;i l1dalon rnkennustöiden loppunn sa-at-
31468: asiaan ja myöntäisi eri(koisena: tilapä-i&- tamiseksi.
31469: Htllsingissä lokalkuun 23 päivänä 1945.
31470:
31471: T·auno Saukkonen. Arvo Pohjannoro. Aino Luostarinen.
31472: 725
31473:
31474: IV,96. - Rah. al. N:o 49;
31475:
31476:
31477:
31478:
31479: Koukkari y. m.: Määrärahan osoittC~Jmisesta valtion keski-
31480: koulun p~wustamiseksi Pudasjärvelle.
31481:
31482:
31483: Ed uskunnallc.
31484:
31485: Valtion oppikoulujen sijoitusta suunni- Kun näiden ikuntien talous on sotavuosien
31486: teltaessa on yleensä pyritty tasapuolisuu- hävitysten vuoksi joutunut ylivoimaisiin
31487: teen eri väestöalueiden kesken. Tässä sijoi- vaikeuksiin, ei ole ajateltavissa sekään rat-
31488: tussuunnitelmassa on Koillis-Pohjanmaa kaisu tähän vallitsevaan epäkohtaan, että
31489: ikuit:enkin jaitk<uvasti jäämyt varsin syJ>jäy- kunnat ryhtyisivät perustamaan n. s. kun-
31490: tettyyn asemaan. Tämä Kuusamon, Posion, nallisia keskikouluja. Ainoa ratkaisu olisi
31491: Pudasjärven, Puolangan, Rannan, Taival- va:ltionkou;lu, jonka perustamista tämän
31492: kosken ja Ylikiimingin kuntien muodostama alueen luonnolliseen keskukseen Pudasjär-
31493: maantieteellisesti, taloudellisesti ja liiken- velle on kuluvana vuonna jo opetusminis-
31494: teellisesti yhtenäinen kokonaisuus on pinta- teriöltä anotitll ja jata varten on jo ole-
31495: alaltaan n. 23,416 km2 ja käsittää n. 44,450 massa kouluhallituksen myönteinen asian-
31496: henkilön asuttaman väestöa:lueen. Tällä tuntijalausun to.
31497: huomattavalla alueella ei ole ainoatakaan Pudasjärven kunta on yllämainittua op-
31498: kansakoulukurssin ylittävää oppilaitosta. pikoulusuunnitelmaa silmällä pitäen tehnyt
31499: Vain vtähä,isellle osaillle tämän karun korpi- päätöksen, jossa se suostuu luovuttamaan
31500: seudun nuorisoa tarjoutuu suurin kustan- sille lahjoituksen kautta siirtyneen ent.
31501: nuksin tilaisuus opintien jatkamiseen v:aikei- sk.-talon Suojalinnan valtion oppikoulun
31502: den liikenneyhteyksien takana olevassa toimitaloksi. Tulkoon mainituksi, että tämä
31503: Oulun kaupungissa. Mutta tämä jää vain n. 3 milj. markan arvoinen talo olisi aivan
31504: varakkaimpien mahdollisuudeksi, etenkin vähäisin rakenteellisin muutoksin saatetta-
31505: nykyvuosina, jolloin Oulussa vallitsee kireä vissa esim. 5-luokkaisen keskikoulun tyys-
31506: elintarvike- ja asuntopula, josta on aiheu- sijaksi.
31507: tunut huikea koulutuskustannusten nousu Edellämainittuihin perusteluihin viitaten
31508: nimenomaan maaseudulta koulutielle lähte- ehdotamme kunnioittavimmin,
31509: neille. Kun nykyään vaaditaan ammatti-
31510: oppilaitoksiinkin pyrkiviltä keskikoulusivis- että Eduskunta ottaisi vuoden
31511: tystä, on silläkin taholla tämän korpiseudun 1946 tulo- ja menoarvioon 290,000
31512: nuorison tie tukossa. On selviö, ett~ä :tässä markan suuruisen määrärahan val-
31513: epä:kohdassa piilee eräs syy siihen, ettei tion 5-luokkaisen keskikoulun pet·us-
31514: Koillis-Pohjanmaa ole kyennyt seuraamaan tamiseksi Pudasjärvelle .ia sen toi-
31515: muuta Suomea henkisen ja aineellisen kehi- minnan aloittamiseksi syks.yllä 1.946.
31516: tyksen tiellä, vaan on jäänyt siitä huomat-
31517: tavasti jäljelle.
31518: Helsingissä loka:kuun 23 päivänä 1945.
31519:
31520: Antti A. Koukkari. Toivo Sormunen. Heikki Simoneu.
31521: 726
31522:
31523: IV,97. - Rah. al. N:o 50.
31524:
31525:
31526:
31527:
31528: Kaijalainen y. m.: Mäiirärah01n osoittwmi.<;esta J[ittiläln yh-
31529: teiskoulun koulutalon ·rakentamista varten.
31530:
31531:
31532: E d u s k u n n a ll e.
31533:
31534: Kittilän yht,eiskoulun kou[utalon ,tuhou- myös henkistä tukea. Se tarvitsee kipeästi
31535: duttua viime syksyn sotatoimie:a aikana, ne harvaJt oppilaitokset, jotk>a tässä [aajassa
31536: mainittu koulu joutui huoneiston puutteen maakunnassa [asten ja nuorison hyväksi
31537: vuoksi suuriin vaikeuksiin. Kou:lu on yksi- työskentelevät, ja senvuoksi ei :"Liene liikaa
31538: tyi:rmn oppilrui:tos, jonka perustaminen on pyyde;t,ty, jos K~ttilän yhteiskoulun jäJHoon-
31539: va:rutinut pruikkakunnan väestöitä huomat- rakenta.mista koskevassa asiassa vedotaan
31540: tavia t>aJloudellisia uhrauksia. Omia varoja valtion apuun.
31541: ei koululla ole, eikä sen vaikutuspiirin vä- Edellä lausutu:n nojalla ja vii!taten siihen,
31542: hävarainen väestö, j()lla on riittämiin teke- että suunnite[ma ja kustannusarvio kouiun
31543: mistä sodan tuhoamien kotiensa jäl[eenra- uutta ,taloa var.ten on jo il!aadittu, ehdo-
31544: lmnttamisessa, kykene vaikeuk'liin joutu- tamme kunnioittaen,
31545: nutta kouluaan aut,tamaan. Valtion olisi
31546: näin ollen otettava jälleenrakennusohjel- että Eduskunta ottaisi vuoden
31547: maansa myöskin uuden talon hankkiminen 1946 tulo- ja menoarvioon 8,000,000
31548: KittiJlän yhteiskoululle. Valtion rasitukset markan määrärahan Kittilän yhoois-
31549: ovat ;tosin monet, mut.ta tois'aailt>a on myös koulun koulutalon rakentamista var-
31550: huomattava, että kovia kokenut Lappi kai- ten.
31551: paa tälllä hetkellä aineeNisen avun ohehla
31552: Helsingissä 23 päivänä lolmkuut~l 1945.
31553:
31554: Lauri Kaijalainen. Erkki Koivisto.
31555: 727
31556:
31557: 1V,9s. - Rah. al. N:o 51.
31558:
31559:
31560:
31561:
31562: Kaijalainen: Mää1'iirahan osoittamisesta Lapin kansanopis-
31563: ton rakennustöiden aloittatmista varten.
31564:
31565:
31566: E d u s k u n n a ll e.
31567:
31568: Viime syksyn sotatoimien ~ikana ,tuhosi- tarkoitukseen soveltuvia, ei opistoUra ole mi-
31569: vat saksalaiset Sodankylässä myöskin Lapb tään mahdoil[isuuksia sijoittua vuokrahuo-
31570: kansam.opliSt<>n rakennukset. Opisto aloitti neistoon. Ainoa ratt:.kaisu näinoU~m on, että
31571: toimintansa vuonna 1923. Kuluneiden yli Lapin kansanopiston jä[leen rakentaminm1
31572: k!ahden vuosikymmenen aikana sen vaiku- otetaan Lappia koskevaan valtion jälleen-
31573: tus Lapiill rainoana vapaana oppiilaitoksena rakennusohjelmaan.
31574: yhteiskunnwlllisen sivistystyön wlalm on ol- Edellä lausutun p€rusteella kunnioitta-en
31575: iut huomattava. Jotta opisto voisi uudel- ehdotan,
31576: leen ryhtyä tärk!eään työhönsä Lapin nuo- että Eduskunta ottaisi vuoden
31577: rison hyväksi, olisi sen ooaltava uudet suo- 1946 tulo ja menoarvioon 10 miljoo-
31578: jat menet;tämiensä t~lalle. Kun vain pieni na;n. markan mäii!rärahan Lapin kan-
31579: osa paikkakunnan rakennuksista on säily- sanopiston rakennusten mkennustöi-
31580: nyt, eikä säilyneiden joukossa sitäpaitsi ole den aloittamiseksi.
31581: He\lsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
31582:
31583: Lauri Kaijalainen.
31584: 728
31585:
31586: IV,99. - Rah. al. N:o 52.
31587:
31588:
31589:
31590:
31591: Kilpi y. m.: "Määrärahan osoittamisesta teatteritaiteen tuke-
31592: miseksi.
31593:
31594:
31595: E d u s kun n alle.
31596:
31597: Teatteritaide on maassamme jo kauan ol- mien palkankorotusten johdosta niin tun-
31598: lut kansanomaisena sivistystekijänä niin tuvasti, että kun raha-arrpajaisavustuksen
31599: snuriarvoinen, ·että sen tukeminen valtion osuus teatiterien kokonaismenoista v. 1938
31600: varoin on katsottu vailtiova:llan velvollisuu- voitiin laskea suunnilleen 20% :ksi, se nyt
31601: deksi. Raha-arpajaisten voititovaroista jaet- on iaskenut alle 10 % :n. Ensi vuonna on
31602: tuina nämä valltionavustukset ovat kuiten- raha,..arpajaisvaroja arvioitu k.ertyvän teat-
31603: kin aina olleet riittämäJttömät, koska ail- tereille jaettavaksi 6,000,000 markkaa. Kun
31604: kuaan näyttämöltaiteen tukemiseksi järjes- lisäys näin ollen olisi vain 1,000,000 mark-
31605: 1
31606:
31607:
31608: tettyjen raha-arpajaisten tuotosta vain suh- kaa, eivät teatterimme sen avulla voi sel-
31609: teeRisen pieni osa jaetaan teattereille. viytyä nykyisen ajankohdan aiheuttamista
31610: Tästä johtuen teatteriemme taloudellinen talloudeUisista vaikeuksista.
31611: asema yleensä on ollut heikko ja niiden Teatterit itse eivät !toistaiseksi voi kovin-
31612: parkkataso niin alhainen, että teatterien kaan 1tuntuvasti lisätä .pääsylippujensa hin-
31613: henkilökunnat aina ovat lmuluneet maamme toja tulojensa kartuttamiseksi, koska näyt-
31614: heikoimmin pa~kattuun ammattiväkeen. ltämötaide on pyrittävä säi,lyttwmään iuon-
31615: Ra.hanarvomme viimeaikainen kehiitys ja teensa mukaisesti mahdollisimman 'laajojen
31616: valtioneuvoston kesäkuun 12 p: nä 1945 an- piirien 'lmlttuuriharrastuksena.
31617: tama paQkkarpääWs ovat nyttemmin sarutta- Näyttämötaiteellamme on sodanjälkeisenä
31618: neet maamme teatterit niin uhanalaiseen aikana suuret velvoHisuudet täytettävinä
31619: taloudelliseen tilaan, elttä teatteritoiminnan kansallisessa sivisltystyössämme. Niiden
31620: jatkamisesta ei kyetä vastaamaan ilman täyt1täminen edeJilyttää kuitenkin teatteri'-
31621: avustusten lisäystä. taiteemme elimellisen kasvun ja kehityksen
31622: Valtionavustusten osalta 'tilanne on k~e turvaamista riittävin valltionavustuksin.
31623: hittynyt siten, että kun v. 1938 opetusmi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
31624: nisteriön jaettavana oli 3,400,000 markkaa, kunnioittavimmin,
31625: tämä määrä oli kuluvan vuoden budj·etti-
31626: ehdotuksessa arvioitu 5,000,000 markaksi ja että Eduskunta ottaisi vuoden
31627: jaettava määrä tulee todennäköisesti ole- 1946 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
31628: maan 5,540,000 markkaa. Samanaikaisesti markoo määrärahan maamme teatte-
31629: :teatterien menot ovat nousseet pääasiassa ritaiteen tukemiseksi.
31630: valtioneuvoston palkkapäätöksen edeHyttä-
31631: Helsingissä 1okakuun 23 päivänä 1945.
31632:
31633: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Martta Salmela-Järvinen.
31634: Kauko Andersson. Sulo Heiniö.
31635: Tyyne Tuominen. J. F. Tolonen.
31636: C. 0. Frietsch. J. Kuittinen.
31637: Lassi Hiekkala. Penna Tervo.
31638: Ebba östenson. Onni Peltonen.
31639: Urho Kulovaara.
31640: 729
31641:
31642: IV,1oo.- Rah. al. N:o 53.
31643:
31644:
31645:
31646:
31647: Hillelä y. m.: Määrärahan osoittamtisesta T11!mpereen kau~
31648: punginorkeste,·in avustamiseksi.
31649:
31650:
31651: E d u s k u n n a ll e.
31652:
31653: Sen jälkeen kun Tamperee:a kaupunki on lisää ,;toisaalita kaupungin musiikkitoimin-
31654: itsenäisyysaikamme viime~ksi kuluneina, vuo- nan vakinaisen järjestämisen ;tarvetta.
31655: sina suuresti [aajentunut ja sen väkiluku Sodan P'äättymisen jä1lkeen on tilanne
31656: kasvanut ~erittäin voimakk<aasti, ovat myös orkesteritoiminnan tedel[y•tyksiin nähden li-
31657: kaupungin. kulttuuritarpeet lisääntyneet. säksi muuttunut epäeduLliseen suuntaan.
31658: Tampereen työ:läiskaupungin luonteesta joh- Kaupungin luonteesta ja elinvoimasta joh-
31659: tunee, että k.aupU:ngin kulttuuriharrastukset tuu, etitä huvitteluelämä on rauhan tultua
31660: ovat a1ina olleet hyvin suuret. Erityisesti suuresti lisää.n:tynyt. Tästä on ollut s:eu-
31661: on paikkakunrua:Ua vaalittu lmhta korkea- rauksena, että erilaatuå.set huvittelumuodot
31662: tasoosta ja e[invoimaista teatteria, joitten vetävät ~arkoin soittajat näihin harrastuk-
31663: kymmeniä vuosia kestänJ'It kuLttuurityö on siin, joista heidäJt. voidaan saada ta~teeHi
31664: ainuiJlaatuisena korkealle arvostelt<ava. seen toimintaan v~ailll kiinnilt,tämäl[ä vaki-
31665: Kaupungin ku[ttuurielämässä ova:t •etu- naisen orkesterin palv~lukseen..
31666: ala1la olleet aina myös musiikkiharrastuk- Kaupungin 1luonteesta johtuu edelleen,
31667: set kuoroineen, soi·tto- ja laulukuntineen, että sen musiikkielämän kanna;t,tavana voi-
31668: konsertJteineen ja musiikkijuMineen jo mana on taiteellisista harrastuksistaan tun-
31669: niiltä ajoi[ta lähtien, jolloin ensimmäiset nelttu kaupungin vähävarainen työväestö.
31670: kuilttuuriharrastukset vapa.a;n kausa[aistoi- Vakinainen kaupunginork!esteri ei näiinollen
31671: minnan puitteissa maassamme esiintyivät. voisi saada muulla tavalla sanottavia itu-
31672: Km1pungin musiikkielämässä on kuiten- [oja kuin Tampereen kaupungiQ·ta. Täten
31673: kin ollut eräs puutte, joka viimeisinä vuo- orkesterin toiminta jouduttaisiin rahoitta-
31674: s]na on muodostunut varsin tuntuvaksi. maa:a kokona:an verotuloina, koska Tampe-
31675: Tampereen kaupungilta on puuttunut va- reCIIl kaupungi'lla ei ole käytettävä:nään sel-
31676: klinajmen kaupunginorkesteri, jota on jo 15 !lais<ia huomattavia satamatuloja kuin Hel-
31677: vuoden ajan pyritty korvaJamaan tilapäis- sing:in ja Turun kaupungeiUa. Vakinaisen
31678: soittajisita kootulla j·a vapa:aehtoisen tuen klaupunginorkesterin aikaansaaminen paik-
31679: varassa toimi,vaUa orkesteriUa. kakunnalle on täten joutunut siir,tymään
31680: Se, ettei Tampereen kauprmki ole voinut vuodesta vuoteen siitä huolimatta, että SCIIl
31681: a!ikaansa:ada vakina.ista kaupu:aginorkesteria tarve on. ollut monista syistä kipeämpi
31682: samaan tapaan kuin HeQsirngissä ja Turussa, tääJlllä kuin muissa kaupungeissa.
31683: johtuu useista syistä, joi;tlten vuoksi lmu- Suori•tettujen tarkkojen ,tutkimusten mu-
31684: pu:nkä on epäedullisemmassa asemassa kuin kaan pitäisi Tampereen kaupunginorkeste-
31685: mainitut kaupungit. TampereeHa ei ~ensin rin vahvuuden oLla 39 soi.t:tajaa ja toimi-
31686: näkään ole minkäälaistJa varuskunnan soit- henkilöä. Orkesterin vuotuiset menot tuli-
31687: tokuntaa, jota voitaåsiin käyttää: vakinaisen sivrut olemaan 3.9 milj. markkaa. Tähä.n
31688: kaupnnginorkesterin !täydennyksenä ja josta ei ole vielä lask,ettu esim. harjoitus- ja
31689: siten koituisi huomattavia taloudellisia hel- esiintymishuoneiden vuokria eikä orkeste-
31690: potuksia orkest,erin toiminnassa. Se, ettei rin varsin korkeiksi kohoav]a perushankin-
31691: 1roupungissa ole varuskuntasoittokuntaa, takustannuksia. Kun tämän nykyoloissa
31692: 730 IV,10o. - 'fampereen kaupunginorkesteri.
31693:
31694: Tampereen kokoisessa ja luontoisessa kau- ensi vuoden aJlussa perustettavaksi suunni-
31695: pungissa välttämättömänä pidettävän ku1Jt- tclil.uUe Tampereen kaupunginorkesterille
31696: tuurilaitoksen aikaoosaaminen paikaJUisin va1tiova1lam: tulrea siten,
31697: voimiin ei dle mahdollista ja kun tämä joh-
31698: tuu useista sellaisista syistä, joitten vuoksi että Eduskunta of!taisi vuoden
31699: kaupunk~ on ilman omaa syYitään mll!ita 1946 tulo- ja menoarvioon 2,100,000
31700: vastaavia paikkakunt1ia huonommassa ase- markan määrärahan Tampere~ kau-
31701: massa, niin rohkenemme kunnioitbaen anoa puginorkesterin avustamista v,arten.
31702: Helsingissä lokakuun 19 päivä,nä 1945.
31703:
31704: Kaisa Hiilelä. Lauri Myllymäki
31705: Alpo Lumme. Elli Stenberg.
31706: Jaakko Hakala. Vå.inö Voionmaa.
31707: Matti Heikkilä. Sulo Heiniö.
31708: Valfrld Eskola. K. H. Wiik.
31709: Eero Kivelä.
31710: 731
31711:
31712: IV,1o1. - Rah. al. N:o 54.
31713:
31714:
31715:
31716:
31717: Seppälä. y. m.: Miiii'rärtihan osoittamisesta illu.inaistieteelli-
31718: selle toimikunnalle taide-esineiden entistämistä varten.
31719:
31720:
31721: E d u s k u n n a 11 e.
31722:
31723: Mumaistieitoolllisrellä 'toim:ilk.u:nnaililJa Olli nai~;~tiet,eeUisellä >toimik:unnalla ole mulita-
31724: vuosien 1935-39 menoarvioissa rt:aide-esiMi" ikaan varoja resfuuroidan prulikikaulksoon,
31725: deili rootauro1mis.ta var:ten ,eriftyinen määrä- olisi sitä vanten ote1ttava menoarvioon eri-
31726: mlm:, miJkrä lkäytertltiin yksinoma~m resitau- tyinen ·97,200 ma,rkan suuruioon määrä-
31727: roi:jruru, tcilteilija Oskari Niemen pailkikauik- raha, mihin sisälttyy myös. perh~isä 2 rula-
31728: seen, jdk:a jo siltä ennen oli ollut rtiilapåi- ilkäisestä [ap61esta. Ilman :ta:irteilija Niemen
31729: seslti ·pailllmmtUillJa ;t:ii!lJJän :tehitävään. Taiiteiilija lkalrtJajsta päitevä:ä ammatit:imiemä mU!inais-
31730: Niemi on suorittan;ut 'taide~esiij'leiden ja 'tierteellinen itoimiikunta. .ei voi ituliLa ,toimeen,
31731: il:mone!kalujen ikorja:Uiksert sekä ikJirlkikojen ja siHä aikaisemmin mainittujen ltehltävien
31732: muiden raikenn'UISiten va,11Jhojen ikoristemaa- 1lis:äiks:i ajtheuttaa eV'aikuoirmlissa vahingo:iJtltu-
31733: kulilrsien .resta:u,:r1oinnit ja saaV~UttanUJt näissä nciden esineiden kuntoon s·aaft,taminen ruilll-
31734: ~tehtävissä iLoojaiLti ltu:nnetun ja ltlHlnUSiteltrml saasti ,työtä 1l:ähi vuosiksi.
31735: taidlon ja pältevyyldien. Soltieu aitroana tä.tä Edellä olevaan VJii,t:alten ehdotamme kmn-
31736: miiäriirahaa ei ·ole kuiltenikaa.n myönne:t.ty. n:iJoilttaen,
31737: Tämän: vuoksi on muri[l~.dstietteelilisen toi~mi
31738: lm~ oLlUJt pal&o nä:inä vuooin·a ikoettalll että Eduskunta ottaisi .vuoden 1946
31739: aUJtitauJtua sitten, e;ttä se on otltanurt rtJairtei- tulo- ja menoarvioon 97,200 markan
31740: IQj~BJ Niemen paltklkauikseen ltarvirtltava•t varart: suuruisen mä41·ärahan rnuinaistie-
31741: pääasiailllisesti histori:alltisen ros:aSJton: illoiltoon teelliselle toimikunnalle taide-esinei-
31742: va.mtu:ista määräJrahoiSJta. Kun: :tämä mää- den restaurointirt varten.
31743: r1tr8!ha. 011 muUitenikm Ji~an. pieni eiikä mu:i-
31744: Helsmgissä iloikiitkuun 22 pälivänä 1945.
31745:
31746: Felix Seppälä. Arvi Ahmavaara.
31747: Nils Meinander. 0. 0. Frietsch.
31748: 732
31749:
31750: IV,toz. - Rhll. al. N:o 55.
31751:
31752:
31753:
31754:
31755: Voionmaa y. m.: Korotet-un määrärahan osoittamisesta Jhti-
31756: naistietcelliselle toimikunnalle.
31757:
31758:
31759: E d u s k u n n a :l :1 e.
31760:
31761: MuinaistieteeUinen toimiikunta huoilehtii 492,200 markkaa, joten momentm iloppu-
31762: moomme IllJUJinaismuistojen ja kansaHiSIIIlu- Sllln:maksi tuli 862,200 markkaa. V alt.ioneu-
31763: seon hoidosta ja on harvoja viras,tojamme, vogton es:ityiksessä on :lisäyks~ä 9,7,000 mark-
31764: joka. paJlvelee sekä kamsaJ1lisi1a tielteitä että kaa, 'loppus'U1lilll!an o~lessa 467,000 marlclraa.
31765: kansanva,listusta. Sen toiminta-ala on 1laaja .Jo 1939, oli momenti1~la 437,000 lll'arkkalli.
31766: ja sen tehtävät !kysyvät varoja. Sekä mui- Ei o1e ihme, jos toimikunta on ~lmoit.tanut
31767: naismuistojen :tutkimiuen, asianmukainen mei1le, että näissä oloissa ik:arus:ailJlismuseon
31768: rest'auroimin-en ja kaivausten suorittami- hankilnna;t supistuva.t mit:ättömiiksi, EMtä
31769: nen että museokokoelmien karltuJttaminen, kaivauksia ja muistometkki,en restauroi-
31770: järjestäminen, näytteilJ1epano ja konservoi- mista ei voida suor:itt.aa, mistä johtuu, että
31771: minen edel:lyttävä;t, että va;roja ja ammatti- usoot löytöpaikat hävitetääu ,tUJtkimaJtta ja
31772: taitoisia erikoistuntijoita on kä,J'ltettävissä. muistomerk~t sortuvat, scl{lä että kamaalllis-
31773: T·ästä huolimatta on Muinaistietee'lliselle toi- museoo kokoelmia, ei voida kunnolJlisesti
31774: miikunnalle hallituksen esityksessä vaJltion konservoiw ja järjestää.
31775: menoarvioksi vuodelle 1946 ehdotetut mää- Käsityksemme on, että MuinaistreteelEsen
31776: :rärahalt (10 PJ. XIII) niin piene~t, etJtå toi- toimik.unnau ja lkansaJJiliSilllluseon työHä on
31777: mikunnan työ lam'aantuu, e-llei nirtä koro- ku'lttuuriarvo, jota ei saa väheksyä, ja että
31778: teta. vrultion vellvollisuus on taata !toimikunnalle
31779: Puuttuma;tta muihiu !kohtiin MuinaiJStie- se~laiselt ltyömahdo1lisuudet, että se voi täyt-
31780: toollisen toimikunnan menoarviossa, jotka tiiä ,t]eteel:lisen ja kasva;tukselilioon tehtä-
31781: nekin ka:ipaisiva,t korjausta, a:Hekirjoit;taneet vänsä. Viitaroen toimikunnan toukokuun
31782: kiinnittävät eduskunnan huomion seuraa- 8 päivänä 1945 opetusministeriöHe [ähettä~
31783: viin seikkoihin: mässä !kirje!lmässä tarkemmin es'itetltyy;n pe-
31784: Muinailsti,eteelilisen toimikUJnnan menoar- ru.'5'teluun ehdotamme,
31785: vion keskeisin moment,ti on kuudes: K<a:n-
31786: sa!Hismuseon osastojen mäläriilrahrut. Touko- että Eduskunta ottaisi vuode,n 1946
31787: kuun ailussru 1945 (.e1i eunen ,raha:narvon tulo. ja menoarvioon 10 Pl. XIII
31788: alenemista) laatimassaan menoarvioehdotuk- lwvun 6 morncntt'lle 862,200 markan
31789: sessa toimikunta varovaisin j:a rta:rkoin pe- rniiärä1·ahan Muinaistieteelliscn toi-
31790: rusteluin esitti :lisäystä momentiille yht:eensä miktmnan käytettäväksi.
31791: Helsingissä 23 päivänä :lokakuuta 1945.
31792:
31793: Väinö Voionmaa. C. 0. Frietsch.
31794: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Akseli Brander.
31795: 733
31796:
31797: IV,1oa. - Rah. al. N :o 56.
31798:
31799:
31800:
31801:
31802: Voionmaa y. m.: Korotetun määrärahan osoittmnisesta amus-
31803: t1tksiksi erinäisille sivistysjärjestöille.
31804:
31805:
31806: Ed u s kun n a 11 e.
31807:
31808: Vapaa ja vapaaehtoinen kansansivistys- kustannusten nousun .takia saattanut nämä
31809: ltyö katsotaan kuuluvaksi kansanvaltaisen sivistysjärjestöt vaikeaan ,taloudelliseen ase-
31810: valtio- ja yhteiskuntaelämän perusedelly- maan, jopa niin suuresti, että työn teke-
31811: tyksiin. Sitä on myös arvosteltava sangen minen nykyisessä ilaajuudessaan tulee kysy-
31812: merkitykselliseksi kansan sivistyselämälle myksen alaiseksi.
31813: sinänsä. Hallituksen eduskunnalle jättämässä esi-
31814: l\!Iaassamme on kansansivistystyö aina tyksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
31815: ollut sangen virkeMä. Sen elinvoimaisuutta delle 1946 on avustukset erinäisille sivis-
31816: osoittaa m. m. eHeivät .edes sota.vuodet, jotka tysjärjestöHle jä,tetty samaksi kuin v. 1945
31817: asettivat työlle monia vaikeuksia, kyenneet :talousarviossa lukuunottamatta opetusminis-
31818: .työtä tukahduttamaan. Ja sodan pä&tyttyä teriön käy.tettävwksi ehdotettua 150,000 nuk
31819: on kansansivistystyö kaikissa vä;estöpiireissä lisäystä. Huomioonottaen rahan arvossa ta-
31820: ja työn .eri muodoissa valtavasti kasvanut. pahtuneen alenemisen merkitsee twmä asial-
31821: On pantava merkille, että työhön on tullut lisesti valtionavustuksen vähentämistä. Jotta
31822: mukaan runsaasti nuor,ta vwkeä, erikoisesti vaitiona vustukset vastaisivat rahanarvossa
31823: laajoja työläispiirejä. Tällä on erittäin tapahtuneen alenemisen ja sivistysharras-
31824: suuri merkitys .tämän nuorison suojelemi- tusten lisääntymisestä aiheu.tuneita kustan-
31825: sessa nmtä rappeutumisvaa.roilrta, joita so- nuksia olisi v. 1945 talousarvion määräralhat
31826: danjäilkeisissä oloissa runsaasti on. - valtiotalouden vaikeasta asemasta huoli-
31827: Vapaata kansanshristystyötä on suoritet- maHa - korotettava kolminikertaisiksi.
31828: tava myös laajaperäisesti monipuolisena Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31829: seucra- y. m. toimin:taJ1ia, jot:a työtä sivistys-
31830: järj·estöt .teik:evät ja johtavat. Kasvaneen että Eduskunta korottaisi vuoden
31831: ja yhä kasvavan työmäärän takia nämä 1946 tulo- ja menoarvioesityksen
31832: sivistysjärjestöt ovat olleet pwkoitet.tuja li- 10 Pl. X luvun 5 momentin kohdalla
31833: säämään .toimihenkilöittensä rlukua, joka olevmt määrärahan avustuksiksi eri-
31834: luonnolli:sestiJkin rasittaa niiden taloutta. näis~?le sivistysjärJestöille 3,960,000
31835: Niinikään on inflatoorinen kehitys vält.tä- markaksi.
31836: mättömien ,palkikojen korotusten ja muiden
31837: Helsingissä lokaik:uun 23 päivänä 1945.
31838:
31839: Väinö Voionmaa. Juho Mäkelä. Bruno Sarlin.
31840: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Tyyne Tuominen. Lassi Hiekikala.
31841: Kyllikki Pohjala. Kosti Ka.nka.inen. J. E .. Lampinen.
31842: Kauko · Andersson. J. Kuittinen. Urho Kulovaara.
31843: Juhani Leppälä. Edvard Pesonen. Martti Miettunen.
31844: Helena Virkki. Vilho Hj. Lehtonen. Martta Salmela-Järvinen.
31845: Antti A. Kouklmri. Valfrid Eskola. Ka.lle Kauppi.
31846: J. F. Tolonen. L. Myllymäki. Arno Tuurna.
31847: Heiklå Simonen. 0. 0. Frietsch.
31848: 734
31849:
31850: IV,lo4. - Rah. al. N :o 57.
31851:
31852:
31853:
31854:
31855: Voionmaa y. m.: Korotetun r~~ää;rärcihan osoittar~tisesta kan-
31856: santajuis-tieteellisiä luentoja va1·ten.
31857:
31858:
31859: E d u s k u n n a ll e.
31860:
31861: Hallituksen eduskunnalle jättämässä tulo- vasti voidaan tutustuttaa demokraattisiin
31862: ja menoarvioesityksessä vuodelle 1946 on periaatteisiin ja yhteiskunnallisiin kysy-
31863: määräraha kansantajuistieteellisiä luentoja myksiin, joiden ymmärtäminen nykyoloissa
31864: varten ehdotettu samaksi 300,000 mk kuin on välttämätön jokaiselle kansalaiselle, ja
31865: tänä vuonnrukin. Ottaen huomioon rahan koska ne ovat omiaan vetämään nuorisoa
31866: arvon aleneminen ja olosuhteet, joissa ny- henkisten harrastusten piiriin pois raakuu-
31867: kyään eletään, on mainittu summa niin desta ja rikollisuudesta, jotka sota-aikana
31868: alhainen, ettei luentotoimintaa sen avulla pääsivät voittamaan alaa, olisi Luentovaroja
31869: saada tarkoituksenmukaisesti järjestetyksi. saatava sellainen määrä, että niistä esiin-
31870: Kun nyt on päästy rauhan aikaan, on tyvä, hyvin perusteltu kysyntä saadaan
31871: henkinen elämä ja sivistysharrastus voimak- tyydytetyksi.
31872: kaasti virkistynyt. Valtion luentolautakun- Edellä olevan nojalla rohkenemme kun-
31873: nalle on jo tänä vuonna jätetty siksi run- nioittaen ehdottaa,
31874: saasti luento.suunnitelmia, ettei kaikkia
31875: av.ustusta ansaitseviksi ikatsottuja ole kyetty että Eduskunta korottaisi vuoden
31876: tukemaan, kun käyteUävissä olevat varat 1946 tulo- ja menoarviossa kansan-
31877: eivät ole siihen riittäneet, ja toisia suunni- tajuistieteellisten luentojen avusta-
31878: telmia on täytynyt huomattavasti samasta miseen ehdotetun 1näärärahan 900,000
31879: syystä supistaa. markkaan.
31880: Koska juuri luentojen avulla nuoret Sopi-
31881: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
31882:
31883: Väinö Voionmaa. Edvard Pesonen.
31884: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Vilho Hj. Lehtonen.
31885: Kyllikki Pohjala. V alfrid Eskola..
31886: Kauko Andersson. Martta Salmela-Järvinen.
31887: Juhani Leppälä. L. Myllymäki.
31888: Helena Virkki. 0. 0. Frietsch.
31889: Antti A. Koukkari. Bruno Sarlin.
31890: J. F. Tolonen. Lassi Hiekkala.
31891: Heikki Simonen. J. E. Lampinen.
31892: Tyyne Tuominen. Urho Kulovaara.
31893: Juho Mäkelä. Martti Miettunen.
31894: Jtosti Ka!Ukainen. Kalle Kauppi.
31895: J. Kuittinen. Arno Tuuma.
31896: 735
31897:
31898: IV,105. - Rah. al. N:o 58.
31899:
31900:
31901:
31902:
31903: Voionmaa y. m.: Km·otetun ?nää1·ärahan osoittamisesta
31904: opintokerhotoiminnan t1~kemiseksi.
31905:
31906:
31907: E d u s !k ru n n a U e.
31908:
31909: 1\ia:am.me opinwker'hotoimin:ro, ryhmLttäin ja itoiool:usi opiskelussa vällbtämärbtömiell'
31910: suoritettava itä;ys!kasvuisten iltseopiskeh:~työ, ki•rjojen hankinnan vaikeus. Va1tionavus-
31911: joka 1920- ja 1930-luvUJil~a ennä.bti e.ri,ttä~n ,tooten pienuuden :takia perus:kJi.rjaa, mikä
31912: iJahduttav·aSJti !kasvaa, k~hirttyä ja IS(Yvenltyä aina pi.täisi olla jo!kaisella ikerihoilaiSJeJ.ila, on
31913: ja jota sotalkaan ei kyenn~ :täydelEsesiti voitu Qstaa kuhunikin opintoikernoon useiilli-
31914: JianUl.a.nnutillamaan, on ny:t lkadikissa !k:oosa- kin vain 1-3 llmpp·ail·e:t:ta, va::i!klka !kerhojen
31915: ~aiSJpiirei:ssä IIJOUS!emassa enltistä suurempaan kesikimääräinen jäsenvahvuus on 13-}6
31916: •arvoon. Sen me:rllritys !koiko :kall!SiaJl sivistys- 11e.n1keä. Sen lisälksi :kunnon oprilllto!keJ1hon
31917: harrasltusten kohotrt;ajana on. yleisesti tnn- olisi hanik1ttava kerh:olaiSiten käyit€11Jtävä!ksi
31918: nustetJtu. myös iku1balki.n aine't.ta val•aisevia täydennys~
31919: Paihimpim.a ha~ttoina opinltoikerhOitoimin- teoiksia.
31920: nan tiellä on ollut ensinnäkin pätevien Seuraavassa muutamia maamme opiruto:-
31921: opinto-ohjaajien puute, jota voi1taisiin vä- k~rhotoiminta:a valaisevia numerait:a:
31922: heTIJtää rtehoikikaan !kurss:1toiminnan a.vulla,
31923:
31924: Vuosi. Opintokerho Kirja-avus- Muut menot. Valtionapua Valtionapua
31925: määräraha. tukset opin- nauttivia kerhoa koh-
31926: tokerhoille. kerhoja. den.
31927: 1938 • 0 0 0 •• 0 750,000:- 354,978: 05 395,021: 95 1,889 187: 92
31928: 1939 ....... 800,000:- 302,878: 95 497,121: 05 1,596 189: 70
31929: 1940 ••• 0 0 •• 350,000:- 104,307: 50 245,692: 50 870 130: 38
31930: 1941 0 •••• 0. 400,000:- 129,439: 75 270,560: 25 722 179: 28
31931: 1942 •••• 0 •• 400,000:- 120,040: 25 279,959: 75 937 128: 11
31932: 1943 •• 0 •••• 550,000:- 159,687:- 390,313:- 1,100 145: 17
31933: 1944 ....... 650,000:- 205,284:- 444,716:- 1,063 193: 12
31934: 1945 . . • • • 0. 800,000:-
31935:
31936:
31937:
31938: Opintdkerhomääräraha ei ole kyenn:yt tot, n:hln. Työväen SivistY".siliilton Luento-
31939: seu.raamaaat maamme opimtDikerhoilddklk:OOII t:oimislto, Opinltoltoiminnan Kesikusili:ilton toi-
31940: ripeäitä :kasvua. Varsinikin: n(Ylt, jolloin har- misto ( = Suomailain€n Luenltoltoim:islto) ja
31941: rastus t.äitä ityÖitä ikoh:ta:an on [isä,ä.nt~ Svenska Föreläsningshyrån 'lähe:t:tiväit y;iime
31942: t.ään lisääntymässä, haJili:t.uiksen ehdottama toulkok:uussa opetusministeriolle perustellun
31943: enltioon, vuoden1'945 määräraha 800,000 m!k, anomuksen, jossa ne ehdo1btivat opi~llto
31944: mikä rahan ostoarvon lllliilmmisen j<ilidioota kerhotyön tukemiseksi 2,500,000: :- mk :n
31945: itse asiassa tietää määrärahan pienell/tä:- suuruis/ta mää.r:ämhaa. Eri 't.oimisltojen
31946: mistä, on kerrossaan rii.tt.ämärt;ön. .opblitOikermotoominJtaaii tarvi,ttavien varojen
31947: Maamme opinltoike.rhotoimlinitaa harjoirt:.ta- määrät oli tuoosa anomuksessa arvioitu
31948: vien kanoonsiv1stysjärjestöjen keskustoimis- seuraaviiksi:
31949: 736 IV,105. - Opintokerhotoiminta.
31950:
31951: Työväen Sivistysliiton Luentotoimisto.
31952: Arvioilrt:a 400 Q!pmtolkevhoa; niille ikuilil&in 500 m!k:n !kirja-avustus 200,000:-
31953: (V. 1938 [iillWlla oli 358 v:w1tiooopsuopintokerhoo.)
31954: OpinJtdkerhonjohfl:aj,a-kursseihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460,000: -
31955: ---------~------
31956: mk 660,000: -
31957:
31958: Opintotoiminnan Keskusliitto. (Suom.aktinen Luentotoimis.to.)
31959: Arviolta 1,300 opin:tolkerhoa'; ni~He !lrulieikin 500 mk:n iki..rja-avuS!tu:s . . 650,000:-
31960: (V. 1938 toimiSit:ohla 'CJili: 1,248 va,1tionapuopinltdkerihoo.. )
31961: Opintokerhondohtaja-lkllr&~ihin eri järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450,000: -
31962: Pall!l{a,t . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270,000: -
31963: J\lart:ka,t . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75,000: --
31964: Padnatwks~t . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80,000: -·
31965: V lHJikrll!t . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,000: -
31966: Posti- ja pllihelillllkullllit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,000: -
31967: Toimifrt.oltail'peet, tki,rjasto ja seilmla.iseit menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,000: --
31968: ----------~-----
31969: mk 1,590,000: -
31970:
31971: Svenska Föreläsningsbyrån.
31972: Arv,io:llta 300 opintokerhoa; niille kul,1eikin 500 mik::n lkci,rja-avustns 150,000:-
31973: (V. 1938 toi!mistoilla oli 283 valrt::i,onapuopintolkerhoa.)
31974: OpinitolkerhonjoMaja-ikursseihiin, toi,miSJtomtmoihin y. m. . . . . . . . . . . . . 100,000: --
31975: ----------~-----
31976: mk 250,000:-
31977:
31978: Yhteenveto.
31979: Työväen Siv:istyslii1ton I . ttenitotoimmto . . . . . . . . . . 660,000: - eli 26.4%
31980: Opinrt::otoimitnnan Ke.gkusliirton toimisto . . . . . . . . 1"'5'90,000 : - 63.6%
31981: Svenska Före1äsnilligsbyrån ..............., . . . . 250,000: - " 10.0%
31982: "
31983: mk 2,500,000: - 100.0%
31984:
31985: Nämä asiantrmtijain }aSikelmait Olli ~:iis että Ed1tskunta korottaisi vuoden-
31986: 'tehty vi·ime !keväänä. Sen jälilooen. Dn ra- 1946 tulo- ja menoarvioes·ityksen
31987: hamme os1toarvD vieläkin me1likoisesti ailen- 10 Pl. X luvun 6 momentille mer-
31988: ltun!Uit; ja toiseJ1ta puolen Olli !käynyt yhä kityn, opintokerhotoiminn,an tukemi-
31989: ilmeisemmälksi, et:tä qpint()ikcelihojen luiku- seksi esitetyn määrärahan 2,500,000
31990: mäiäJ.,ä jrutJkuvaSiti [isää1nt.yy. mm· kaksi.
31991: Edellä ,oileva.an Vliilt,llit·en ehdotamme,
31992: Hel.singi'>>">ä lokakuun 23 päivänä 1945.
31993:
31994: Väinö Voionm.a.a. Tyyne Tuominen. Bruno Sarlin.
31995: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Juho Mäkelä. Lassi HiekkaJ.a.
31996: Kyllikki Pohjala. Kosti Kankainen. J. E. Lampinen.
31997: Kauko Andersson. Juho Kuittinen. Urho Kulovaara.
31998: Juhani Leppälä. Edvard Pesonen. Martti Miettunen.
31999: Helena Virkki. Vilho Hj. Lehtonen. Martta Salmela-Järvinen.
32000: Antti A. Koukkari. Valfrid Eskola. Almeli Brander.
32001: J. F. Tolonen. L. Myllymäki. Arno Tuurna.
32002: Heikki Simonen. C. 0. Frietsch.
32003: 737
32004:
32005: IV,lo!;.- Rah. al. N:o 59.
32006:
32007:
32008: Lumme y. m.: J(orotetun ntäiit·ärahan osoittamisesta mittius-
32009: työn t1tkemiseksi.
32010:
32011: E d u s k u n n a ll e.
32012: Hallitutksen esityksessä vuoden 1946 tulo- maara on siis täsmä;1leen yhtä suuri kuin
32013: ja menoarvioksi on 14 pääluokan kohdalla si1loin, mutta mhan •arvon muuttumisen
32014: oleva määräraha raittiustyön edistämiseksi johdosta tosiasiallisesti ainoastaan noin yksi
32015: 5,500,000 markkaa eli saman suuruisena kuin neljännes siitä. Kaik!ki ,lmst<annukset ovat
32016: se on kuluvan vuodenikin tulo- ja menoar- nousseet, m. m. hallituksen määräytksestä
32017: viossa. Mikäli olemme sa;aueet tietää, oli jä.rjestöjen 1toimihenkilöiden paJkat, rauta-
32018: sosiawliministeriö ehdottanut puheenaolevan tielippujen hinnat, postimaksut s~kä pai-
32019: määrärahan komtettavaksi 10,000,000 mark- natuskulut, eräät niistä yli :ko1minkertai-
32020: kruan. s~ksi. Jo tänä vuonna ovat eräät raittius-
32021: Katsoen nykyiseen poikkeuksellisen vai- järjestöt olleet pakotet•tuja sekä supista-
32022: keaan tilanteeseen kansanraittiuden alalla, maan 'työtään siitä, :mitä oli suunniteltu
32023: mikä tiLanne näyttää yhä vain huononevau että myös ot1amaan suuria lainoja, voidak-
32024: ja mikä vaatii s~kä alikoholihallinnon puo- seen edes jotenkuten pitää toimintaa yllä.
32025: ilelt,a. tehokkaita to1menpiteitä väkijuomain Ensi vuosi uhkaa niille muodostua suoras-
32026: kasvavan kulutuksen hiUitsemiseksi että eri- taan kohtalokkaaksi ja se tapahtuu ajan-
32027: tyisesti yleiseen mielipiteeseen vaikuttavan lmhtana, j:olloin raittiustyön t;arve on huu-
32028: raiMiusvalistustyön tehostamiseksi, on hal- iavampi kuin vuosikymmeniin tätä ennen.
32029: lituksen noudattama :pidättyväisyys rait- Allekirjoittaneet pitävät sen vuoksi väLt-
32030: tiusunäärä.mhan kohda.lla :käsittämätöntä. tämättömänä, että 1tuio- ja menoarvioon
32031: Käytännoosä, se merkit<>ee valti:on raittius- tässä kohden tehdään muutos korottamalla
32032: työlle •antaman kannat"llkscn tosiasiallista mää,räraha ainakin siihen, mitä sosiaalimi-
32033: sup1stusta, sil·lä rahan arvo on sen jäilwcn nisteriö, joka tietenkin on perusteellisesti
32034: kun kuluvan vuoden budge:t:ti 1laadittiin, harkinnut kor.otuksen tarpeeHisuuden, on
32035: huoma,ttavasti alentunut. Nykyisen asiain- sen ehdott,anut.
32036: tilan iluonnotto:rnuus selviää vertailusta Ede1lä esitetyn nojalla täten kunnioittaen
32037: raittiustyön kannatuk'!een ennen myönne- ehdotamme,
32038: :tyn ja nyt ehdotetun :määrärahan vrulillä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
32039: Vuonna 1939 oli tulo- ja menoarviossa tä- tulo- ja menoarvioon 14 Pl XVIII
32040: hän tHrkoitukseen 4,000,000 markkaa so- luvun 1 rmomentille lisäyksenä
32041: siaaliministeriön ja 1,500,000 markkaa {)!pe- 4,500,000 marklva.a raittiustyön tuke-
32042: tusministeriön kohdalla. Nyt ehdotettu miseksi.
32043: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
32044: Alpo Lumme. H. A. Kannisto. Eino Raunio. Kalle Kauppi.
32045: Kalle Kauhanen. Uuno Raatikainen. Elli Nurminen. Arvo Salminen.
32046: Juhani Leppälä. A. K. Paasivuori. Yrjö Kilpeläinen. Kyllikki Pohjala.
32047: Kosti Kankainen. Valto Käkelä. Heikki Soininen. Isa.k Penttala.
32048: Aino Malka.mäki. Vihtori Vesterinen. Kusti Eskola. J. Kuittinen.
32049: Väinö Voionmaa. Toivo Lång. Eemil Pääkkönen. J. F. Tolonen.
32050: J. E. Lampinen. Bruno Sarlin. Yrjö Hautala. Paavo Leskinen.
32051: Eino Laitinen. Johannes Wirtanen. Yrjö Suontausta. W. Metsäranta.
32052: Juho Huk:ari. Antti A. Koukkari. Lauri Murtomaa. Sulo Muuri.
32053: Aino Luostarinen. Edvard Pesonen. Jere Juutilainen. M. Järvinen.
32054: Väinö Leskinen. Jussi Raatikainen. J. Kulmala. T. Sormunen.
32055: Varma Turunen. Kaisa Hiilelä. Juho Karvonen. E. Roine.
32056: Aino Lehtokoski. Sulo Heiniö. H. S. Pesonen. Elsa Karppinen.
32057: Yrjö Kallinen. Antti J. Rantamaa. Albin Asikainen. Mauri Ryömä.
32058: Samuli Tervo. Martta Salmela- Erkki Koivisto. Elli Stenberg.
32059: Väinö Kivisalo. Järvinen. Matti Ytti. 0. Muikku.
32060: K. Hakala. Helena Virkki. Lauri Järvi. Jaakko Hakala.
32061: Albin Wickman. Leo ·Leppä. Toivo Ikonen. Urho Saariaho.
32062: Levi Jern. Ture Hollsten. Valfrid Eskola. Felix Seppälä.
32063: Jussi Annala. P. A. Karjalainen.
32064: 738
32065:
32066: IV,1o1. - Rah. al. N:o 60.
32067:
32068:
32069:
32070:
32071: Voionmaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
32072: S1umten Rauhanliitolle.
32073:
32074:
32075: Ed u s kun n a i!A e.
32076:
32077: Tänä vuonna rt:ulee kuluneeksi 25 vuotta kannmlilaan fascismin hyökkäyksistä ja. sota-
32078: siitä, kun Suomen Rauhanliitto perustettiin, VlllOSien psykoosista huolimatta.
32079: ennen kaikikea professori Arvi Grotenfeltin Eduskuruta on periaatteel'lisesti kanru:~;tta
32080: ja kirjailija S~lma Anttilan toimesta. Ku- nut Suomen Rauhanliiton !työtä :myöntär
32081: [uneen neljännesvuosisadan ~ikana on iLiitto mäHä si;~le, vuosi vuodelta pienen vallition-
32082: johdonmuik:aisesti ajanult rauhanasiaa yleis- avrm yhä nousevailla >äänten enemmistöllä,
32083: maailmwHisen: rauhan[iikkeen periaa,uteilta joka viimeksi, v. 1937, nousi % kaiikista
32084: seuraten. Sä:äntöjensä mukaan se on toi- äänestyksessä annetuista äänistJä. Avustus
32085: minut ,oikeuteen ja yhteisymmäDrykseen on o!l!lut kovin pieni, y:leensä 12,000 mk ja
32086: perustuvan rauhantahdon •luomiseksi aseelE- useana vuonna; peräkkäin taantumukseillinen
32087: sen hengen ti:la!1le selkä pyrkinyt myötävai- ha'lli:tus jätti sen maksamatta.
32088: kuttamaan sellaisen kansainväilisen oikeus- Ei riiitä, .e,ttä Suomi viraiilisesti täryttää
32089: ti•lan vaJkaUittamiseen, jossa. sOitaa. •ei ole". sil!le ase1tetut kansainvä1liset velvoitukiset,
32090: Se kuuluu jäsenenä kansa.invällisiin ja poh- vaan kansan ja •sen sivistyselinten on aktii-
32091: joiSIID.aisiin rauhanjärjestöihin ja on sekä visesti myötlävaikutettava kansamväJliseen
32092: omilla a1oi,tteiJ1la •että yhteislten pä!ä:tösten toimiiThtaa'n rauhan ja oikeuden vaka'UJttami-
32093: toteuttam:J:isessa osa1llistnnut näiden järjes- seksi. Onnettomien so>tiemme kokemuslten
32094: töjen :toimim.fta.,an m. m. tekemäl1lä: .esiltyksi ä
32095: 1
32096: valossa on Suomen Rauhanliiton herätys-
32097: Kansainliitolle, aseriisuntakonferenssille, ja vallisltustyön oikeutus ja ta,rpeeil!lisuus en-
32098: huomattavi~le :kokouksiille, haillituks•e1le, tistäkin ilmeisempi.
32099: edUSikunnalle, lk:ou'luviranomaisillle. Puhu- EdeUä esitetyn perus1teeHa ehdotamm\')
32100: tun ja painetun sanan avuHa HLtto on har- kunnioittaen,
32101: joittanut vailistustyötä. Sen älänem.kaJmat-
32102: ltaja ,Rauhaa kohti" on i:lmesrtyny:t vuodesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
32103: 1925 - se o1i neljättä vuotta ilakkautettuna tulo- .ia menoarvioon 300,000 markan
32104: viime sodan aikana - ja ,Fredsposten" ntäärä-rahan avustukseksi Suomen
32105: ( erut. ,F:dd på jorden") on i•lmestyny"t 18 Rauhanliitolle lähinnä sen valistus-
32106: vuotta. Liitto on johdonmukaisesti seiso- .ia julkaisntoiminna,n tukemiseksi.
32107: nut demokra.altitlire~la ja. rauhaa edistäväiHä
32108: Helsingissä 19 päiivänä lokaikuuta 1945.
32109:
32110: Väinö Voionmaa,. Hugo Manninen. Lassi Hiekka.la.
32111: Albin Wickman. Nestori Nurminen. Eino Raunio.
32112: Levi Jern. E. Kuja.npää. Yrjö Räisänen.
32113: Våinö KivisaJo. J. Kulmala. Juho Hulmri.
32114: Yrjö Ka.llinen. V. Riihinen. Pa.a.vo Leskinen.
32115: Kaisa Hiilelä. Mauri Ryömä. Johan Toivo Järvinen.
32116: Anna Nevalainen. Elli Stenberg. L. Myllymäki.
32117: Aino Malkamäki C. 0. Frietsch. Olga Terho.
32118: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Helmer Smeds. Elsa Karppinen.
32119: K. H. Wiik. Max Sergelius. E. Roine.
32120: W. Metsäranta. Alpo Lumme. T. Sormunen.
32121: Toivo Lång. Hertta Kuusinen. Eino Pekkala.
32122: Toivo Kujala. Atos Wirtanen.
32123: 739
32124:
32125: IV,1os. - Rah. al. N:o 61.
32126:
32127:
32128:
32129: P. Tervo y. m.: Määrät<ahan osoittamisesta 'urheilun edis-
32130: tämiseksi.
32131:
32132: E d u s k u n n a ll e.
32133: Urheilua edistäviin tarkoituksiin esite- tömänä. Sodan rappeuttavat vaikutukset
32134: tään vuoden 1946 tuilo- ja menoarviossa eivät suinkaan tunnu yksinomaan taloudel-
32135: myönnettäväksi 2,400,000 markkaa. Li- ilisella ala!lla va•an myös ihmisiin kohdistu-
32136: säksi on samaan tarkoitukseen käy,tettävissä vana fyysHlisenä ja henkisenä rappeutu-
32137: valtion osuus vedonlyönnistä urheiJukHpai- mi:sena. Siitä ovat monet aikaisemmat so-
32138: lu:issa saadusta 1tulosta, joka arvioida:a:n. dat ja niiden jwkeinen aika erinomaisena
32139: 1,500,000 markaksi. Näin olilen olisivat ur- osoituksena ja si~tä olemme jo saaneet riit-
32140: heiilu:n määrärahat ensi vuoden talousar- tävästi todistuksia. omassa maassammekin
32141: viossa yhteensä 3,900,000 marklma. Nruiden juoppouden ja niko]lisuuden kasvamisena,
32142: määrärahojen suuruutta arvosteltaessa on työn vieroksumisena ja yleisenä veltostumi-
32143: huomat,tava, että niiden suuruus riippuu sena. Siinä jälleenrakennustyössä, johOlll
32144: si,itä :tuottavatko raha-arpajaiset ja veik- kansamme on keskirtettävä kaikki voimansa,
32145: kaustoimisto sen määrän voittoa kuin ta- kuuluu yhtenä väU.tämät,tömänä osana oi-
32146: ~ousarviossa edelly.tetään. Jos niin ei käy, kean ja kestävän sekä fyysiUisen että hen-
32147: saattava1t nämä määrärahat vielä pi·enen- kisen pohjan luominen .täNe jälleenrakoo-
32148: 'tyäki:n.. nustyölle. Urhei[u ja liilmn:takasva~tustyö
32149: Toiseksi on urhei,lumäärärahoj·en suu- yleensä ovat jo wi<kaisemmin osoittautuneet
32150: ruut:Jta arvosteltaessa huoma:ttava että niin kiista.ttomiksi positiivisiksi· .tekijöiksi
32151: vuonna 1938 myönnettiin samaan tarkoi- täHais:esta työstä,, että sitä ei 1arvinne tässä
32152: tukseen varoja 3,868,405, vuonna 1939 yhteydessä laaj,emmin perustella. Yhteis-
32153: 3,457,409 ja vuonna 1944 3,800,000 mik. kunnal!lamme ei ole varaa jättää Uikunta-
32154: Kun näihim. eriin vertaa n,Y~t myönnettä- kasva:tustoimintaa suoriittamaan työtään
32155: väksi esi<tettyä määrää on pakko todeta, ja se<lviytymään vaikeuksistaan omia
32156: että urheiilumäärärahrut ,itse asi.assa entises- avuirnsa. Sen on tuettava sitä voimakkaam-
32157: tään kutistuvat. Rahan arvo on nimit:täin min kuin ny,t :talousarviossa esitetään.
32158: jo vuodest•a 1944 laskenut lähes puolella Va:ltioneuvoston tämän vuoden alussa ur-
32159: puhumattakaan rauhan vuosista, joiden hei[Uitoimim.nan kehittämistä tutkimaan aset-
32160: kanssa nykyiset summat eivät kestä vertai- tama n. k. Himbergin kom~tea tuli mietin-
32161: [ua ,ensinkään. Asiaa arvosteltaessa on nössään siihen :tulokseen, e:trtä valtion olisi
32162: vielä otettava huomioon, että vuoteen 1944 vuosi'ttaim. käytettävä urheilutoiminnan tu-
32163: asti käytettiin liikuntakasva:tustoimi:n.taan kemiseen 30,000,000 markkaa. Kun näin
32164: suojeluskuntajärjestöjen kautta erittäin suureen mää•rään ei nykyisissä oloissa Eene
32165: huomattavåa summia, jotka nyt ovat jää- mahdollisuuksia ka1tsomme kuitenkin että
32166: neet pois ·tämän järjestön tultua Iakkau- 'tarkoitukseen olisi varattava ainakin pualet
32167: :tetuksi. siitä, e1i 15,000,000 markkaa, joka suu:n-
32168: VaJltiotaloutemme 1tila on nY't niin vaikea, niil1een vastannee nii:tä eriä, jotka rauhan
32169: että kaikissa menoissa, joita ei voida pitää vuosina. urheilutoiminnan edistämiseen
32170: ehdottoman välttämä;titöminä, on harjoitet- käytettiin.
32171: tava äärimmäistä säästävwisyyttä, kuten Kaiken edel[ä .esitetyn perusteella ehdo-
32172: hallitus talousarvion perusteluissa aivan tamme,
32173: oikein mainitsee. Käsityksen mukaan ei Ei- että Eduskunta ottaisi vuoden
32174: ku:n1:akasvatustoimintaa kuitenkaan voida 1946 tulo- ja ntenom·vioon 15,000,000
32175: ilukea si·ihen ryhmään, jota nykyisissä markan suuruisen määrärahan ur-
32176: oloissa on pidettävä vähemmän väJlttämät- heilun edistämiseksi.
32177: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
32178: Penna Tervo. Arvo Pa.asivuori.
32179: Väinö Leskinen. Varma K. Turunen..
32180: Juho Pyy.
32181: 10
32182: 740
32183:
32184: IV,lo9.- Bah. al. N:o 62.
32185:
32186:
32187:
32188: Kaijalainen y. m.: illäärärahctn osoittan~isesta sanomalehti-
32189: miesten uLkornaisin opintomatkoja. •varten.
32190:
32191: ]1~ d u s k u n n a ll e.
32192:
32193: Vuoden 1921 syksyllä eduskunta otti, sanomalehtimiehet ovat saaneet valtion sa-
32194: e1·ään ·eduskunnassa tehdyn aloitteen perus- nomalehtimiesstipendeillä tekemillä:än ulko-
32195: teella, valtion vuoden 1922 vakinaiseen me- maisilla opintomatkoilla.
32196: noarvioon 75,000 markan määrära·han ope- Kun normaaliset olot sotien päätyttyä
32197: tusministeriön käytettäväksi sanomalehti- nyt ovat jälleen palaamassa ja kun matkus-
32198: miesten ulkomaisia opintomatkoja varten. taminen kaikkiin maihin taas käy mahdolli-
32199: Vuoden 1928 talousarvioesityksessä hallitus seksi, olisi sanomalehtimiehille uudelleen
32200: Suomen Sanomalehtimiesten I~iiton anomuk- varattava tilaisuus ulkomaisten opintomat-
32201: sesta korotti määrärahan 150,000 marka1rsi, kojen tekemiseen valtion stipendien avulla.
32202: mutta vuoden 1932 tulo- ja menoarviossa St- olisi nyt vielä tähdellisempää kuin mil-
32203: se talouspulan takia alennettiin 50,000 mar- loinkaan aikaisemmin. Olot ovat nykyään
32204: ka:lrsi. Pulavuosien ohimentyä stipendimää- jokseenkin kaikissa maissa niin suuresti
32205: räraha v. 1935 jälkeen korotettiin 120,000, muuttuneet entisestään, että aikaisemmin
32206: jossa määrässä se sitten oli toisen maail- hankitut tiedot ja kokemukset eivät enää
32207: mansodan syttymiseen saakka. Vuodeksi ole riittäviä oikean kuvan antamiseen
32208: 1940 osoitettiin tarkoitukseen vain 60,000 niistä, vaan sanomalehtimiesten oli'li .pääs-
32209: mk, mutta stipendejä ei julistettu haetta- tävä tutustumaan eri maissa tapahtuneeseen
32210: viksi, joten määräraha peruutui valtiolle. kehitykseen voidakseen sitä riittävällä ob-
32211: Sotavuosina ei määrärahaa enää ollut ta- jektiivisuudella arvioida. Erityisesti on
32212: lousarviossa, koska ulkomaanmatkat olivat huomattava, että nyt käyvät mahdollisiksi
32213: valuutta- ja muista syistä suuresti vaikeu- matkat myöskin Neuvostoliittoon, joka
32214: tuneet ja koska lukuisat sanomalehtimiehet meille tähän saakka on ollut suurin .piirtein
32215: eivät sotapalvelulrsessa ollen olisi voineet tuntematon maailma, mutta johon tutustu-
32216: hakea näitä matkarahoja. minen monista syistä olisi sekä ~mnomalehti
32217: Niiden 18 vuoden aikana, Joma valtion miesten itsensä kannalta että maan ylei'lten
32218: sanomalehtimiesstipendejä jaettiin, on lähi- etujen vuoksi suorastaan välttämätöntä.
32219: main 150 maamme sanomalehtimieskunnan Toiselta puolen tulevat ulkomaanmatkat nyt
32220: jäsentä voinut näiden matkarahojen turvin ja epäilemättä lähivuosinakin niin kalliiksi,
32221: oleskella lyhyemmän tai pitemmän ajan ett.ä perin harva sanomalehtimies saattaa
32222: ulkomailla näköpiiriään avartamassa sekä ajatella opintomatkaa viera1snn maihin
32223: kokemus- ja tietomääräänsä lisäämässä. omin varoin. Tämän vuoksi olisi stipendi-
32224: Näiden opintomatkojen vaikutus maamme määräraha myöskin vahvistettava niin suu-
32225: sanomalehdistöön on ollut selvästi todetta- reksi, että matka-apurahat voitaisiin jakaa
32226: vissa. Vieraiden maiden olojen ja niitä ainakin 30-40,000 markan määräisinä.
32227: koskevain asiain käsittely on luonnollisesti EdeNä es'i•tetyn p·erusteella ehdotamme
32228: ollut paljon pätevämpää ja asiallisempaa, kunnioittaen,
32229: kun toimittajilla on ollut mahdollisuus hen-
32230: kilökohtaisesti .perehtyä niihin asioihin, että Eduskunta ottaisi vtwrlen 1946
32231: joista he joutuvat kirjoittamaan. Nimen- tnTo- ja menoarvioon 10 Pl. XIV Ztt-
32232: omaan se huomattava teknillinen kehitys, knnn twdelle 13 mornentille 500,000
32233: joka lehdistössämme on tapahtunut 1920- markan määrärahan opetttsministe-
32234: ja 1930-luvuilla on epäilemättä suureksi riön käytettäväksi sanomaTehtimies-
32235: osaksi seurausta niis,t.ä herä·HeisH1, joi:ta ten ulkomaisia opintomatkoja varten.
32236: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
32237: Lauri Kaijalainen. Kaisu-Mirjami Rydberg-. Yrjö. Räisänen.
32238: 741
32239:
32240: IV,11o. - Rah. al. N:o 63.
32241:
32242:
32243:
32244: Salmela-Järvinen y. m. : Jfää1·äralu:m osoittamisesta avus-
32245: tukseksi Lomaliitto r. y: Ue perheenäitien lantakylien m-
32246: kentmnista. varten.
32247:
32248: B d u s kun n a 11 e.
32249:
32250: Marraskuun 21 päivänä 1942 hyväksyi sille äideille tilaisuus lepoon liiton ylläpi-
32251: eduskun:ta toivomuksen, jossa se esitti, tämissä lomanviettopaikoissa.
32252: ,että hallitus mahdollisuuksien mukaan tu- Jos vielä otamme huomioon myös ne sei-
32253: kisi ja tehostaisi toimenpiteitä, jotka tar- kat, jotka valtion asettama Iomankäytt().
32254: koittavat levon ja virkistyksen järjestä- komi:tea v. 1940 valtioneuvostolle esitti. sei-
32255: mistä ensi sijassa vähävaraisten, suurien kat, joissa määritellään va1tiova•lla.n osuus
32256: perheitten äideille". Tämän päätöksen perheenäitien lomakylätoiminnan kehittämi-
32257: edellyttämää toimintaa on IJOmaliitto r. y., sessä, on I1omaliitto kaikkien yhteiskun-
32258: joll!ka muodostavat valtiovallan mukana ol- tamme hyvien voimien tukemana ·pyrkinyt
32259: Iessa maan kaikki johtavat kansalaisjärjes- mahdollisuuksien mukaan tätä toimintaa
32260: töt, ylläpitänyt valtion ·luovuttamassa 'enti- edelleen kehiHämään. Kun liiton omat va-
32261: sessä, Punkahwrjun vall<tionhoteHissa, Keski- rat perustuvat kokonaan jäsenjärjestöjen
32262: Suomen kansanopistossa, Vaani,lan kesäko- pienii.n jäsenmaksuihin, ei se omilla varoil-
32263: dissa Lohjalla ja Valkonauhaliiton kesäko- Iaan ole tilaisuudessa laajentamaan toimin-
32264: dissa I1ittoisissa. Neljän vuoden ajalla on taansa siinä määrin kuin olosuhteet olisi-
32265: lähes 7,000 perheenäitiä saanut kaihden vii- vat vaatineet. Tässä .työssä toivotaan vllil-
32266: kon vil'kistysloman ja suureksi osaksi ilman :tiovallan ,tukea, jotta tuhannet ja tuhan-
32267: omia kustannuksia näissä perheenäitien lo- net lepoa :kaipaavat ylirasitt.uneet perheen-
32268: makylissä. äidit saisivat tilaisuuden parin viikon ·le-
32269: Huomioonottaen .pitkien sotavuosien .ras- poon ja virkistykseen. Edustaji:en Kaisa
32270: kaat koettelemukset, on perheenäitien työ- Hiilelän, Aino Malkamäen, Martta Salmela-
32271: taakka monin kerroin kasvanut, sillä huoli Järvisen, Elli Nurmisen ja monien mui-
32272: taloudellisista seikoista ja lasten kasvatuk- den eduskunta-aloilte määrärahan ottami-
32273: sesta on aset.tanut perheenäidit raskaan työ- sesta Lomwliit,to r. y: n toimesta :rakennet-
32274: taakan alle. Ja yhteiskunnalle ei voi olla tavia uusia perheenäitien lomakyliä varten,
32275: samantekevää, millaisissa oloissa perheen- on saanut työväenasiainvaliokunnalta, jolta
32276: äidit elävät. On i·lmeinen kansantaloudelli- valtiovarainvoaliokunta oli lausuntoa pyy-
32277: nen tappio, jos .perheenäitien sielun- ja tänyt, valiokunnan yksimielisen kannatuk-
32278: ruumiinvoimat uupuvat ·ennen aikaansa ja sen. Kun halliituksen v. 1946 tulo- ja meno-
32279: heidän työkykynsä vähenee. Koti ja lasten arvioesityksessä ei esitettyä 5 miljoonan
32280: :kasvatus ovat ne •kulmakivet, joih.in terve markan määrärahaa 1-'omalii.Uo r. v: lle ole
32281: yhteiskuntaelämä rakentuu. Ei ole yksilön otettu huomioon, pyydämme kunitioittaen
32282: oma asia, voiko h}in uusia sielun- ja ruu- ehdot<taa,
32283: miinvoimansa, voiko hänen elinvoimansa että Eduskunta ottaisi vuoden
32284: säi·lyä perheen kasvattajana ja huoltajana. 1946 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
32285: VaLtion olisi tultava Lomaliiton avuksi markan rnää1·ära:han käytettäväksi
32286: niin, että uusia lepokoteja voitaisiin perus- Lomaliitto 1'. y :n toimesta rakennet-
32287: taa ja varata vähävaraisille ja suuriperhei- tavia perheenäitien uus·ia lomakyliä
32288: varten.
32289: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1945.
32290:
32291: Martta Salmela-Järvinen. Helena Virkki.
32292: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Valfrid Eskola.
32293: Heikki Simonen. Aino Malkamäki.
32294: J. E. Lampinen.
32295: 742
32296:
32297: IV,111.- Fin. mot. N:o 64-.
32298:
32299:
32300: Frietsch m. fl.: Angåeude anvisande av anslag för under-
32301: stödjande av Svenskct befolkningsförbundet i l11inland.
32302:
32303: 'rill Riksdagen.
32304: Befolkningsfrågan, den i mä.nget. hän- medhorgerlig.a diskussionen och pkwera den
32305: seende måhända viktigaste av Finlands i de finskspråikiga medborgarnas medve-
32306: stora sociala 10ch nationella problem, har tande. Därutöver ihar Väestöliitto hand-
32307: i wllt större utsträckning placerats i cent- haft betydelsefuUa befolkningspolitiska
32308: rum av det allmänna medvetandet. .B'rån uppdrag av praiktisk natur. Svenska be-
32309: statsmakotens sida ha i överenssiämmelse folkningsförbundet i .B'inland har tills vi-
32310: härmed under de senaste åren vidtagits dare icke haft matsvaranele möjligheter,
32311: olika1~tade åtgärder i syfte att motvel'ka en frä:mst beroende på, att förhund€>t saknat
32312: fortsatt ogynnsam befolkningsutveckling. medel för ett framgångsrikt tillvarata-.
32313: Man synes även hos oS:S al,lt allmännare ha gande av sin uppgift att väcka FinJands
32314: börjat inse betyclelsen och värdet av en svenska folkstam till insikt om befolknings-
32315: bred, profyl·aktisk socia1lpolitik, vars beto- frågans utomordentliga betydelse för dess
32316: :ning ligger på barnavårclande och famillje- och hela rikets f1'amtid och välgång. Det
32317: värna:nde synpunkter. En sådan socialpo- statsunderstöd Svenska befolkningsförbun-
32318: ,Ji:tik kan, synm~rligast om den samorclnas det erhåJl'lit, endast 25,000 mk årligen,
32319: med en förnuftig skattepolitik, komma har varit abs()llut otillräGkligt; med ett så
32320: mycken välsignelse åstad. ringa belopp kan endast en mycket blyg-
32321: Man måstc emellertid förutsätta, att clen sam del av förbundets mest elementära ut-
32322: moderna befolkningspolitiken icke med an- gifter för avlönande av ornbudsman, uppe-
32323: språk på framgång o0h effekt kan bcdri- hållande av kansli, bekostande av utrednin-
32324: vas aHena för sig, såsom en friståcndc fö- ga:r, :utgivande av nödiga trycka!lster etc.
32325: reteelse; den måste samordnas icke blott nödtorftigt bestridas. Denna brist på eko-
32326: med skattep01litiska åtgärder utan jänwäl nomiska resurser har i hög grad kr·ingsku-
32327: med en energiskt bedriven alhnän upplys- rit förbundets verksamhetsmöjligheter. Så-
32328: ning, vilken förutom spridandet av insikt hmda kommer det sig, att den svensksprå-
32329: i nationens centrala livsfrågor syftar tili kiga del.en av Finlands folk i viss mån ikoon-
32330: ingen,ting mer .och ingenting mindre än en mit att stå på sidan om den befolknings-
32331: ancllig omsvängning, utbredandet av en ny ,politiska väckelse, som nu måste värde-
32332: tro på nationens framtid, på fmni1jens sättas som en aHmän foster1ändsk angelä-
32333: betydelse ooh barnens värde. genhet. Ä ven i övrigt har Svenska befol:k-
32334: Då bedrivandet av dylik upplysning icke ningsförbundet i bris,t på ekonomiskt un-
32335: i aUmänhet kan och heller icke bör åvälvas dedag icke förmått utveckla en aktivitet,
32336: statsmwkt~m, har man: även i Finland skapat som skulle stå i rimlig proportion till Väes-
32337: cnskilda, demoikratiskt uppbyggda befolk- töliittos mera frikostigt understödda liv-
32338: ningspolitiska medborgarorganisationer, aktighet.
32339: Väestöliitto och Svenska befolkningsförbun- I anseenele till ovanstående 'Oc:h för att
32340: det i Finland. Av dessa tvenne ha.r Väestö- trygga bättre utvecldingsmöjlig'heter för
32341: liit-to, som under målmedveten ledning kun- landets sven&kspråkiga befolkningspolitiska
32342: nat tillgodogöra sig ett frikostigt bistånd organisation anhålla undertecknade här-
32343: från olika hrull och sedan fle1~e år å:tnjutit itned vördsamt,
32344: ett rät,t :ti<llfredsställande statsunderstöd - att Riksdagen måtte i statsfö1·sla-
32345: de senaste åren 200,000 mk per lmdgeUir get för år 1946 ttpptaga ett anslag
32346: och i bndgetförslaget för år 1946 höj t till stort 75,000 1Mrk för understöda.nde
32347: 250,000 mk - väl lyckats i sin uppgift att av Svenska befolkningsförbtmdet i
32348: lyfta hefolkningsfrågan ut i den allmänna Finland.
32349: Helsingfors den 22 oktober 1945.
32350: C. 0. Frietsch. Ture Hollsten. Ebba östenson.
32351: Helmer Smeds. Matts Forss. Levi Jern.
32352: lllils Meinander.
32353: IV,111.- Rah. al. N:o 64:. Suomemws.
32354:
32355:
32356: Frietsch y. m.: illäärärahan osoittanu:sestct Svenska befolk-
32357: nin.gsförbundet i Finland nimisen yhdistyksen toirnin-
32358: nan tukemista varten.
32359:
32360: liJ d u s k u .n n a ll e.
32361: Väestöikysymys, tuo monissa suhteissa .ten yleisen keskustelun pnrnn ja sijoittaa
32362: kenties ·,tärkein Suomen suurista yhteis'kun- se suomenkielist€n kansalaisten tietoisuu-
32363: na;Uisista ja kanBallisista probleemeist:a, on teen. Si·tä pairt:si on VäestöliitoHa ollut
32364: yhä ~aajemmassa määrin tuilUJt yleisen tie- huomattavia käytännöllistä •laatua oilevia
32365: toisuuden keskipisteeksi. Tämän mukai- väestöpoliåittisia tehtä v.iä. suoritetta vanaan.
32366: sesti on valtiovaLlan ,t.wholta viime vuosina Suomen ruotsalaisella väestö1i1tolla ei tois.-
32367: ryhdy;t,ty e11ilais.iin toimenpiteisiin väestö- taiseksi ole oHut vastaavia mahdollisuuksia,
32368: kehityksen epäsuotuisan suunnan ja,tkumi- lähinnä siitä syys:tä, että liitolla ei ole
32369: sen estämiseksi. l\1yös meillä näy:tään yihä ollut varoja 1witaa menestyksellisesti .tehJtä-
32370: yleisemmin aletun ymmärtää millainen väänsä, Suomen Duotsa,laisen kansanheimon
32371: merkitys on lavealila ehkäJisyluontoisel.la so- herättän)istä. tietoiseksi väestökysymyksen
32372: siaalipoliJtiilk:aila, jossa määräävinä ovat suuresta merkityksestä sen ja koko vailta-
32373: •lastenhuol.toa ja perheen suojelua ;tähden- kunnan 1tuJevaisuuden ja menestyksen kan-
32374: tävät näkökohda1t. TäLlainen sosiaalipoli- nalta. Ruotsalaisen viiestäliiton saama val-
32375: ltiilk:ka voi, varsinkin jos siihen l]iittyy jär- tionapu, 25,000 markkaa, on ehdo.ttomas,ti
32376: kevä verotuspol,itiH"ka, saada paljon siu- ollut riittämä:tön; nä<in vähäisel~ä summ3Jlla
32377: nausta aikaan. voidaan vaivoin maksaa hyvin vaatimaton
32378: Täytyy kuitenkin edelilyttää, et.tei ajan- osa liiton alkeellisimmista kustannuksista,
32379: mukaista väestöpoli1tiikilma, jos se pyritään jotka aiheutuvat asiamiehen paikkaami-
32380: saamaan menestykselliseksi ja tehokkaaksi, sesta, kanslian ylläpidosta, selvitysten hank-
32381: voida harjoit!taa yksinäisenä, erillisenä il- kimisesta, .tarpeeHis;ten painotuotteiden jul-
32382: miönä; siihen on kytkettävä verotuspolii•t- kaisemisesta j. n. e. Tämä taloudellisten
32383: tiset toimenpiteet ja myös •tarmokkaasti edeHytysten puute on suuressa ma:arm
32384: harjoitet•tu y;leinen valistustoiminta, joka, rajoittanut liiton toimintamaJhdolaisuuksia.
32385: pai•tsi kansakunnan keskeisimpien elinkysy- Tä·ten Suomen ka.nsan ruotsinkielinen osa
32386: mysten havaitsemisen leviämiseen, tähtää, on joutunut jossain määrin syrjäytetyksi
32387: ei €nempään eikä vwhempään kuin henki- siinä väestöpolii:ttisessa herätyksessä, jota
32388: seen ikää111tymykseen, siihen, että levitetään nykyisin on pidettävä yleisenä isänmaa1li-
32389: uuNa uskoa kansakunnan twlevaisuuteen, :,;ena asiana. Myöskään muussa suhteessa
32390: peDheen merkityks,een ja lasten arvoon. ei ruo:tsa·lainen väestöliit•t:o ole ,taloudellisen
32391: Kun ,tä.Jlaisen valistuk.sen lev.i.ttämistä ei tuen puut.teessa saanut kehitetJ"ksi ~toi
32392: yloonsä voi eikä tule siirtää vaHiovalilan mintaa, joka olisi kohtuullisessa suhteessa
32393: •tehtäväksi, on myös Suomessa [uotu yksi- Väes.töliitDn run.saammin tuettuun toime-
32394: ltyisiä, demokraat1tis•ia väestöpoliittisia kan- liaisuuteen.
32395: salaisjärjestöjä, Väestöliitto ja Svenska be- Edellä esitettyyn viitaten ja taatakseen
32396: folkningsförbundet i Finland (Suomen maan ruotsinkieliselle väestöpo.Ji,ittiselle jär-
32397: ruotsalainen väestöliit1to). Näistä ka•h!desta jestö-He paremmat kehlittymismahkliollisuu-
32398: on Väestöliitto, joka. määräiietoisesti joh- det allekirjoirttaneet kunni·oi.ttavasti ehdot-
32399: dettuna. on saanut nauttia runsasta avus- tavat,
32400: ·tu..'lif:a eri tahoiJta ja on jo monet vuode't että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1946
32401: saaurut melkoisen tyydyttävän valtionavun tulo- ja menoar.vioon 75,000 rnarlwn
32402: - viime vnwsina 200,000 markkaa vuodessa määrärahan Svenslw befolkningsför-
32403: ja vuoden 1946 !tUJlo- ja menoarviossa bundet i Finland nimisen yhdis-
32404: 250,000 markkaa - !hyvin onnistunut iteh- tyksen toiminnan tukemista varten.
32405: tävässään tuoda väestökysymys lkansalais-
32406: Helsingissä 22 päivänä ~okakuuta 1945.
32407: C. 0. Frietsch. Ture Hollsten. Ebba östenson.
32408: Helmer Smeds. Matts Forss. Levi Jern.
32409: Nils Meinander.
32410: 744
32411:
32412: fv,112.- Rah. al. N:o 65.
32413:
32414:
32415:
32416:
32417: Frietsch y. m.: JJ.äät·ärah(tn osoittamisesta Suomalais-Amf-
32418: rikkalai'sen Yhdt'styksen toiminnan tukemiseksi.
32419:
32420:
32421: Ed u s kunnalle.
32422:
32423: Kesälclä 1943 heräsi eräissä piire1ssa aja- Tunnettujen olosuhteitten takia on Suo-
32424: tus sellaisen lmnsalaisjärjestön aikaansaa- men kulttuurin tunnetuksi tekeminen Yh-
32425: misesta, joka olisi näkyvänä todistuksena dysvalloissa toistaiseksi ollut mahdotonta.
32426: laajojen kansalaispiirien vilpittömästä ha- Sensij-aan on yhdistys monella eri tavalla
32427: lusta säilyttää maamme suhteet yhdistynei- pyrkinyt levittämään Yhdysvaltain olojen
32428: siin kansakuntiin ja varsinkin Yhdysval- tuntemusta ma;assamme.
32429: toihin, sekä samaHa mielenosoituksena Yhdistyksen tähänastisesta toiminnasta
32430: maamme saksalaismielistä ulkopoliittista mainit<takoon sen t<>imeenpanemat, säännöl-
32431: suuntausta vastaan. Näissä merkeissä pe- lisesti jatkuvat englanninkielen kurssit,
32432: rustettiin Suomalais-Amerikkalainen Yhdis- joil'la tähän mennessä on ollut lähes 2,000
32433: tys heinäkuussa 1943. Yhdis,tyksen perus- osanottajaa, sen järjestämät, amerikkalaista
32434: taminen heräNi melkoista huomiota myös kulttuuria valaisevat esHystilaisuudet, sekä
32435: maamme rajojen ulkopuolel1la. Kiinn:itet- YhdysvaHain mkennustaidetta esittävä,
32436: tiin huomiota siihen, että Suomen silloi- suuri ,Amerikka rakentaa" näyttely. Syys-
32437: sissa oloissa perustettiin järjestö yhteis- kuussa rulkaneella uudeUa toimintakaudella
32438: työtä varten Saksan vihollismaan kanssa. on yhdistyksen toiminta laajentunut. uusille
32439: Siitä painostuksesta, jota maamme viralli- aloille. Mainittakoon, että yhdistys on jär-
32440: selta taholta kohdistettiin eräisiin yhdistyk- jestänyt j,a tulee järjestämään amerikka-
32441: sen johtohenkilöihin varsinkin senjälkeen laisten kulttuuripersoonallisuuksien esitel-
32442: kuin Suomen ja Yhdysvrultain diplomaatti- mätilaisuuksia maassamme. Se on myöskin
32443: set suhteet olivat katkenneet, ilmeni, että saanut hankituksi maahan amerikkalaista
32444: yhdistyksen perustamista myös täHä taholla ~ääketieteellistä kirjaJJlisuutta, jota sen toi-
32445: pidettiin mielenosoituksellisena toimenpi- mesta on jaettu yliopiston klinikoiHe sekä
32446: teenä. sairaaloille ja yksityisille lääkäreille. Myös
32447: Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 1943 tekniltlistä ja muiden tieteellisten wlojen kir-
32448: lopulla n. 1,000, vuoden 1944 lopulla n. jaHisuutta tulJlaan yhdistyksen toimesta le-
32449: 2,200 ja lokakuussa 1945 n. 6,500, joista vittämään a. o. alojen edustajille. Yhdis-
32450: osa kuuluu paika.llisiin a:laosastoihin maa- tys tulee niinikään lähitulevaisuudessa rt:oi-
32451: seuduHa. Alaosastoja on nyt k01lmellatoista meenpanemaan amerikkaLaisia kouluoloja
32452: eri paikk,akunnalla. sekä amerikkalaisten inva:liidien työterapiaa
32453: Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys, jonka valaisevat näyttelyt. Ma:inittakoon vielä,
32454: toiminta vaikeiden vuosien jälkeen nyt on että yhdistys pyrkii järjestämään Suomen
32455: huomattavasti vilkastunut, on kulttuurijär- ja Yhdysva:ltain välisen stipendiaruttien
32456: jestö, joka toisaalta pyrkii edistämään vaihdon ja että tämä toiminta jo on ~alka
32457: maamme tuntemusta Yhdysvalloissa ja !toi- nut vhdistvksen äskettäin saadessa vastaan-
32458: saalta koettaa esitelmien, taidetilaisuuk- oUa~ The" American Scandinavian Found-
32459: sien ja muiden samantapaisten keinojen ation 'iilta tarjouksen lähet'tää suomalainen
32460: avulla tutustuttaa Suomen kansalaisia Yh- ylioppilas vuodeksi opiskelemaan erääseen
32461: dysvaltain henkiseen ja truloudeUiseen elä- amerikkalaiseen yliopistoon. Tämä tarjous
32462: mään ja va:ltiojärjestykseen. on eräänä osoituksena alnerikkalaisen tahon
32463: IV,11 :!. - - Friet.sch y. m. 745
32464:
32465: suopeasta suhtautumisesta yhdistyksen toi- kutsuminen Suomeen, tieteeHisten julkaisu-
32466: mintaan. jen jakelu ja näyttelyiden järjestäminen
32467: Yhdistyksen 'toimintaa on suuresti vai- aiheuttavat osalt·a.an :tuntuvia lisäkuluja.
32468: keutJtanut sen heikko taloudellinen pohja. Yhdistyksen menoarviosta ilmenee, eHä yh-
32469: Jäsenmaksut ja kielikursseista saatu voitto distyksen toiminta ensi vuonna tulee tuot-
32470: muodost,avat yhdistyksen ainoat tuioerrut. tamaan tappiota yli 250,000 maTkkaa, jol-
32471: Koska on pidetty erikoisen tärkeänä, että loin sen hyvään rulkuun päässyt, maanemme
32472: yhdistys rakentuisi laajalle ja kansanvrul- sekä ulkopoJii,ttisesti että kul:tturel!lisesti
32473: taisellle pohjalle, on sen vuosijäsenmaksu tärkeän työn jatkaminen suuresti v·aikeu-
32474: yritetty säilyttää mahdollisimman alhai- tuisi.
32475: sena. Toisaalta ovat yhdistyksen menot Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
32476: toiminnan laajentuessa kasvaneet sangen nioittaen,
32477: huomattavasti. Yhdistyksen pallmtun hen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
32478: kilökunnan lukumäärää on ollut pakko li- tulo- ja menoarvioon 120,000 mar·-
32479: sätä, joten sen palveluksessa on nyt toi- kan määrärahan Sumnalais-Arnerik-
32480: minnanjohtaja, toimistonhoitaja ja kanslia- kalaisen Yhdistyksen toiminnan tu-
32481: .'lpulainen. Amerikkalaisten esitelmöitsijäin kemiseksi.
32482: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1945.
32483:
32484: C. 0. Frietsch. Helmer Smeds.
32485: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Levi Jern.
32486: Kyllikki Pohjala. Nils Meinander.
32487: Väinö Voionmaa. Kalle Kauppi.
32488: 746
32489:
32490: IV,11s. - Rah. al. N :o 66.
32491:
32492:
32493:
32494:
32495: Tainio y. m.: Määrärahan osoittatnisesta Suomi--Neuvosto-
32496: liitto-Seura r. y:n toiminnan t1tkerniseksi.
32497:
32498:
32499: B d u s k u n n a ll e.
32500:
32501: Suomi-Neuvostoliitto-Seura, Samfundet yhteys Neuvostoliiton vastaaviin :elimiin.
32502: Finl1amd-Sovjetunionen r. y. perustettiin Lulruunot1tamwt+ta koslmtusta tääl1lä oleviin
32503: lokakuun 15 päii>vänä 1944 nykyisen pää- Neuvost~liiton fldustajiin on henki·lökohta.isia
32504: mimisterimme, valtioneuvos ,J. K. Paasiki- suhteita solmittu sekä suomaiVaisben 'tiedemies-
32505: ven johdoli'a Suomen ja Neuvostoli1ton vä- ten :lähetystÖin kesäkuussa. tänä vuonna ta-
32506: listen ystäväl[•iSJten ja luottamukSJCHisten pahtuneen vi,erailun aikana Neuvostoliiton
32507: suhteiden !lujittamiseksi sekä niiden vä:lisen tiedeakatemian 220-vuotisjuhliUa et•tä seu-
32508: taloudelLisen ja sivistykse!llisen vuorovaiku- ran kuHtuurivaltuuskunnan Neuvostoliiton-
32509: tuksen edistämiseksi. mrutkama syys-lokakuun vaihteessa.
32510: Välirauhrunsopimuksen solmimisen jäilkeen Suomen ja Neuvostoiliiton vä1isen kult-
32511: toimintansa alkaneena ensimmäisenä uutena tuurivuorovaikutuksen edistämisessä on suu-
32512: demokraa;ttisena järjestönä Suomi-Neuvooto- rin merkiltys kuitenkin &nnettava seuran
32513: 'hitto-Seura, Samfundet Finland-Sovjet- vieraiksi saapuneille prof. Kemenovin joh-
32514: uniomen r. y. saavutti ka:ikkial[a maassamme tama<lle VOKS 'in kulttuurivai1tuuskummlle,
32515: erirbtäin suotuisan vastaanoton. Vuoden Punaisen Armei'jan kuorolle ja tanssiyhty-
32516: 1944 loppmu1 mennessä - siis kahden ja eelle, Leningradin Aka,teemisten Teatterien
32517: puolen kuukauden kuluessa - perustJCttiin s011is'tiyhtyee1le ja Moiseje.vin kansantanssi-
32518: seuran osastoja 364 eri puoliHe maatamme. yhtyeel[e jotka ovat siinä suhteessa suorit-
32519: Huhtikuussa 1945 oli osastoja 538, syys- taneet mitä suuriarvoisinta työtä. Heidän
32520: kuun :alussa 652 ja •lokakuun pu~livä1issä esirintymisensä Helsingissä ja kiertomat-
32521: 661. Jäsenistön lukumäärä oli huhtikuussa kansa. maaseudulla saavu:ttivat ainutlaatui-
32522: arviolta 120,000, syyskuun wlussa n. 150,000 sen menestyksen, ja. oli heidän csi,tyksiään
32523: ja nykyisin n. 170,000. Lisäksi ovat seu- seuraamassa yli 200,000 henki:löä.
32524: raan [i:irttyneet m. m. Suomen Ammattiyh- Välittömästi näihin ,t,ailteilijavierailuihin
32525: distyst@ Keskusliitto ja Työväen Urheilu- liittyen seura on järjest'änyt näyttelyjä,
32526: iiit:to satatuha:ntisine jäsenineen. joissa on tehty tunnetuksi neuvostokanso-
32527: Seuran järjestöHimm laajuus on luonut jen taistelua, kärsimyksiä ja voittoja sekä
32528: j·a luo ede1leen mitä suotuisimmat edelly- Neuvostoliiton ku!Lttuuri- ja twlouselämän
32529: tykset seuran päämäärän ja ,tarkoituksen eri puolia. Näyttelyjä on tämän vuoden
32530: toteuttamiseksi, ja on sen toiminta mtkai- syyskuun :alkuun mennflssä toimeenp;a.ntu
32531: sevasti vaikutta.nut Suomen ja Neuvostolii- yli 100 p'aikkakunnaBa, ja niissä on ollut
32532: ton välisten suhteiden rauhanomaiseen ke- katselijoita yli 165,000 hcnki1öä.
32533: hittymiseen maaHemme edurrliseen suuntaan. Seur.an toimintaa.n liit1tyy o1eel:lisesti
32534: Seura1}a on mitä ki intein vuorovaikutus-
32535: 1 myöskin Neuvostomton elämää ja kulttuu-
32536: suhde Neuvostoliiton kulttuurijärjestöön ria käsittelevien esiteimien ja tutkielmien
32537: VOKS 'iin, ja on yhteistoiminta. tämän jär- julkaiseminen sekä kustantaminen samoin-
32538: jestön kanssa. jatkuvasti 1ujittumassa ja kuin N euvostdliitJto-aiheisten ~uentotilai
32539: monipuolistumassa. Muutamissa tapauk- suuksi,en järjestäminen. He~1singissä on
32540: sissa on jo saatu aikaan maamme kult- seura perust.anurt kirjaston, jota on ~tarkoi
32541: •tuuri-, tiede- ja tutkimuslaitosten jatkuva ;tus jatkuvasti laajentaa sekä Neuvostolii-
32542: IV,l13. - Tainio y. m. 741
32543: tosta saatavissa olevaJJa ainehistolla että järjestöjen ja. kesktisse'urojen oSa:He - ky-
32544: kotimaassa ja muual!la ma:ailmassa ilmes- kene niiltä koko !laajuudessaan toteut'ta-
32545: tyneillä NeuvostoLiittoa käsit:televi!Hä kir- maan. Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden
32546: joilla ja muilla paindtuotteiJJ.a. Tampe- edel!leen kehittämisen kannalta on tärkeätä,
32547: :roeUa on 1toteu1Jtamisvaiheessaan erikoisen ettei seura rt:.aloudelListen vaikeuksioo vuoksi
32548: Lenin-museon perustaminen. joudu ohjeilmaansa rajoittamarun.
32549: Seuran tarkoituksena on Neuvostoliiiton Kun on selvää, että seuran työ kokonai-
32550: kulltll:uurin ja talouse[ämän tunnetuksi te- suudessaan koituu koko maamme ja kan-
32551: keili!tsle~ bh~M:a etikö~i oman ki~ise!tl Stifu:me hyväksi, josta selvimpänä osoituk-
32552: kttlitt.riurieläm~mme koho'ttåtrrineln ja keh~t s-ena o'ri seuran kwlvtuuriva:ltuuskunnan äs-
32553: täminen. Seuran osastoissa onkin jo ryh- kettäm Neuvos:toliiiton-mrutlron yhteydessä
32554: dytty ,toimenpiteisiin m. m. kansantanssiem- generaJUssimus Stalinin a.ntama myönnytys
32555: me kehittämiseksi ja eteenpiiJin viemi- kahden vuoden pidennykseksi sotakorvaus-
32556: seksi. Seura vaJmistelee parha:illa:ali sekä ten suorituksessa, ja kun seuran toimimm.an
32557: suomalaisen t'ai!teen että teO:!Jlisuude:a näyt- välttämättömyys käytännössä on hmnus-
32558: telyn jä,rjestämistä NeuvostoliTttoon. Käsit- ~etrtu sekä omassa maassamme et,tä Neuvos-
32559: telyn aJlaisena ovat olleet myöskin su~nni toliitossa, ehdotamme,
32560: te1inäJt edlaisten tea:t!teri- ja konserttikier-
32561: tueiden järjestämiseksi syrjäisimmillekin että Edmkunta ottJa,isi v'UQden
32562: maaseu:t,upa~kkaumnn~lle. YaJlist'lis- ja opin- 1946 tuw- ja menoarvio01t 5,0ÖO;OOO
32563: tokerhotyötä varten on hyväksytty ohjel- markan määrärahdn Suor;ti-1'( euvostd-
32564: mat, jo1ta osastot eri puolilla ma.a.t.a pyrki- liitto-Seum, Samfundet Fi1~land-Sov
32565: vät kiinteästi rioudat.tamaa:a. jetuniornen r. y:n kulttuuri-, v.a1istus-
32566: Edellä esitetyt suunnitelmat ovat ku1t,en- ja opintotyön tukemise,ksi se,kä seu-
32567: kin t.aloude[lisesti nHn vaativia, ettei seura ran toiminnan kaikinptwliseksi edis-
32568: vars;inaisi~la tuloillaan - jäsenmaksu 5 mk tämiseksi tttlwana vuonna.
32569: kuukaudessa, joka jakautuu osastojen, piiri-
32570: Hellsingis8ä lokakurin 23 päivänä 1945.
32571:
32572: :Hertta KuU:men. Ma;url ltyömli.
32573:
32574:
32575:
32576:
32577: 11
32578: 748
32579: IV,t14. - Rah. a.I. N:o 67.
32580:
32581:
32582:
32583:
32584: H. Manninen y. m.: Määräraha1~ osoittamtisesta Varkauden
32585: toverihautato-imikunnan käytettäväksi muistomerkin pys-
32586: tyttämistä varten.
32587:
32588:
32589: E d u s kun n a He.
32590:
32591: K>ansaJlaissodan aikana v. 1918 teloi;t.ettiin sessä on poliittinen rikos. Yhtl€islmnnan
32592: Varkaudessa joka kymmenes tymäinen. olisi korvattava näin rtapahtrmurt; ainoollinen
32593: NäiJtten sekä taistelussa karutuneitten y<hteis- vaurio, koska se ei aikoinaau kyennyt hau-
32594: haudaMe, jossa on noin 400 vainajaa, pys- tojen pyhyyttä suojellemaa:n.
32595: tymt.ivät omaiset ja luokkatoverit arvok- Edel,lä oleva:aJJ. viitaten ja huomioiden,
32596: kaan muistomerkin. Tämän paljastus aiot- ebtä vmltion varoja Eenee ennenkin käytetty
32597: tiin toimittaa vapunpäivänä v. 1922. Mutta erinäisten muistomerkkien pystyTttämiseen,
32598: edellisenä yönä oli tämä noin 16,500 kg pai- ehdotamme,
32599: nava muistomel'lkki kuljetettu pois haudalta
32600: ja upot.etrtu järveen turrtema:tJt,omien henki- että Editskunta ottaisi ·vuoden 1946
32601: löiden toimesta. SiHoiset po:liisivi,ranomai- ttllo- ja menoarvioon 200,000 mM-
32602: set ollivat ha[uttomia ,rikosta selvittämään. kan ''määrärahan Varkauden toveri-
32603: Rikos on herättänyt aikoinaan katke- hautatoimikunna,n käytettäväksi muis-
32604: ruutta vainajien omaisissa ja 1työläisissä tome·rkin pystyttämiseen vuoden 1918
32605: kautta maan. Vaikka asia onikin selvittä- tapauksissa henkensä menettäneiden
32606: mättä, on kuitenkin varmaa, ettäi kysymyk- haudalle.
32607: He1singissä 1lokakuun 22 päivänä 1945.
32608:
32609: Hugo Manninen. Esa Hietanen.
32610: 749
32611:
32612: IV,ll5. - Rah. al. N :o 68.
32613:
32614:
32615:
32616:
32617: Lampinen y. m.: Määrärahan osoittamtisesta lainan anta-
32618: mista varten T1trengin raakasokeritehtam-, rakentamiseksi.
32619:
32620:
32621: E d u s k u n n a 11 e.
32622:
32623: Viitaten rahaasia-aloitteeseen n: o 10 Esittämillämme perusteilla ehdotamme-
32624: lokakuun 12 päivältä 1944 pyydämme li- kin,
32625: säksi mainita, että rakennustyöt Turengin että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
32626: raakasokeritehtaalla ovat varsin pitkälle tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
32627: kehittyneet. Rahan arvon suuri lasku ja kan suuruisen määrärahan annetta-
32628: työpalkkojen runsas nousu asettavat vai- vaksi halpakorkoisena lainana Turen-
32629: keuksia mainitun teollisuuslaitoksen lopul- gin aseman luokse rakenteilla olevan
32630: lista valmistamista varten. raakasokeritehtaan rakennushankkeen
32631: loppuun saattamista varten.
32632: He1<singissä 23 päivänä lokakuuta 1945.
32633:
32634: J. E. Lampinen. Toivo Ikonen.
32635: Samuli Simula. Kalle Kauppi.
32636: T. N. Vilhula. E. Pusa.
32637: IV,116.- Rah. al. N:o 69.
32638:
32639:
32640:
32641:
32642: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta kemialUsten savu-
32643: tus- y. m. kaUantorjuntamenetelmien tutkimista varten.
32644:
32645: E d u s k u n n a 11 e.
32646:
32647: Hallan aiJJ.euttamat tuhot ovat kaikkina toinen, että valtion myötä vaikutusta voi-
32648: aikoina olleet rrnaataloudellemme varsin huo- daan .pitää aivan välttämättömänä. Tässä
32649: mattavat. l\'Iutta kuitenkin sitä mukaa kuin yhteydessä on samalla tyydytyksellä myös
32650: vUj.OO,ys. llllHIIDme eri ooissa on edistynyt ja mainittava, että yksityisillä asian harras-
32651: laajeinmat kuivatussuunnitelmat on voitu tajilila ~Gn riittänyt viime aikoina vansin
32652: ~~~ttaa.,, on <täJUiä :pelo.lttava vaara kaik- kiit0ttäv~ä ha,rrastusta hwllantorjuntakysy-
32653: ~Wla vij,b,en.tynyt. Valtiwa osuus, edellä my'ksen ra;Ukaisroniseksi.
32654: t~~to~~etUSS& 'mielessä, <taistelussa hallan On :tal'[>ee11~ta mainita, että jo vuonna
32655: t\W,Oij:a v~t~an ru;t. ikiistat<u:l ja eB.Sisijaisesti 193.5 piti m. m. p'lrofessori Komppa edellä
32656: t~ m.i,ellessä: on sitä ede11ttooJkiu ja:tiket,tava. ta~~tettua a&iaa tutkimise-n arvoisena ja
32657: ~u,tta ,tiedetään p~~iltä. ajoilta, että itse suositteli tarkoitust'a varten silloin 40,000
32658: pellon raiva:ajat, pelkä>t kansan miehet, markan määrärahaa ja 'tämän asian käsit-
32659: nähdessään vuosien ponnistustensa turhaan telystä. kertmmt illl;yöskin eduskunnan pöy-
32660: raukeavan varsin lyhyinä ja tyyninä jopa täkirjat, ajalta jolloin ,laadittiin vuoden
32661: kesäisenkin yön hetkinä, ovat päätyneet iko- 1936 budjettia, ja vain aloitteen puuttu-
32662: keilerrnaan ja etsirrnij,än 'lll. m. erilaisia savu- minen esti IIUä.årärahan hyväksytyksi ~tule
32663: tusmenetelmiä vilj~lystensä suojaksi hallaa misen. Edel,lee,u !On syytä mainita, että pro-
32664: vastaan. fessori Komppa on viimeksi tänään esittä-
32665: Siksi, kun näin on ja kun tiede muutoin nyt 1täs'1:ä asiasta saman myönteisen !käsi-
32666: on voinut tarjota myös maatalondelleikin tyksen.
32667: varsin suuria palvell]ksia, täytyy valittaa Kuluneella ikymmenvuotiskaudellakin ovat
32668: erikoisesti sitä, että suomalainenkin tiede hallantuhot varsinkin vv. 1935-1942 ja
32669: on jättänyt tä1'keän hallantorjuntakysy- 1944 olleet, erittäinkin pohjoisissa osissa
32670: myksen miltei ikokonaan selvittämiilttä, ,tuh- ma:atamme, siksi vakavat ja suuret, että vas-
32671: laten voimavarojaan melko auliisti sodan taisten ikoettelemuste.n varaksi olisi aika
32672: jos myöskin rauhan töitä palvelemaan. käydä kiireesti vaitionkin myötävaikutta-
32673: Tieteen saavutuksia olisi lisääntyvässä mana selvittämään, mitä keinoja ,tiede voisi
32674: mielessä kiirehdittävä sovel,tamaan myös tarjota hallantuhojen torjumiseksi.
32675: maataloute<Inme ihyväksi ja tämä voisi mie- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
32676: lestäimme tapahtua sitenkin, että tutkittai- kunnioittaen,
32677: siin mitä mahdollisuuksia erinäisin kemial-
32678: iisin savutusmenetelmin ja mikseikä muil- että Eduskunta ottais·i vuoden
32679: [akin keinoilla, olisi laajemmassa ja myös- 1946 tulo- ja menoarvioon 200,000
32680: kin taloudellisesti kannattavassa mielessä markan suuruisen määt·ärahan, ke-
32681: pelastaa tärkeitä hyötyJmsvejanrme hallan miallisten savutus- y. m. hallantor-
32682: tuhoilta. Asia on siksi tärkeä ja laajakan- jtmtamenetelmien tutkimista vat·ten.
32683: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
32684:
32685: Yrjö Hautala. Toivo H. Kinnunen. E. Pusa.
32686: Markus Ni.skala. Lauri Murtoma.a. Yrjö Suontausta.
32687: Johannes Virolainen. Urho Saariaho. Lauri Järvi.
32688: Veikko Vennamo. Samuli Simula. Kusti Eskola.
32689: Kustaa Tiitu. Väinö Okko. Albin Wickman.
32690: Matti Meriläinen. Antti A. Koukkari. J. E. Lampinen.
32691: T. Sormunen. Eino Laitinen. Erkki Koivisto.
32692: Uuno Raatikainen.
32693: IV,117.- Rah. al. lf:o 70.
32694:
32695:
32696:
32697:
32698: Leppälä y. m.: Korotetun määrärahan osoittantisesta maa-
32699: taloudellisten seurain yleisiin kustann1l-ksiin.
32700:
32701:
32702: E d u s k u n n a 11 e.
32703:
32704: VufJSi vuodelta on kiiynyt yhä ilmeisem- ten suunnilleen 350,000 markkaan. Kun
32705: mä!ksi, että maa- ja kotitaloudellisten neu- postimaksut sen jälkeen ovat nousseet, voi-
32706: vontajärjestöjen valti@lta saarnat määrära- daan arvioida, että kuluvana vuonna mai-
32707: hat ovat ,tarpeeseen näili:den osoittautuneet nitut summat yhteensä ylittävät 1 milj.
32708: riittämättömiksi. Raihnm arvon wlenemisesta markan. Matkaik:ust,annuksissa t apahtunut
32709: 1
32710:
32711:
32712: jootu::en ova't palkkausmenot jyrkästi kohon- kohoaminen on myöskin huomattava. Rau-
32713: neet, niin että järjestöilllä on nykyisin erit- tatielippujen hinnat ovat sotaa edeltäneestä
32714: täin suuret vaikeudet selvitä palkkausikysy- tasosta nousseet noin kolmimkertaisiksi ja
32715: myksen hoitamisessa. Muilla aloilla on Enja-automaksut ovat kohonneet vieläkin
32716: ,palkkojen nousu ollut niin huomattava, että enemmän. Konsulenttien ja neuvojien päi-
32717: maatalousjärjestöt eivät ole voineet sitä värahoja on myöskin ollut paik<ko korottaa
32718: seurata, mikä ai1heu:ttaa luonnollisesti työ- niin, että ne ovat nykyisin 2-3 kertaa
32719: voiman siirtymistä järjestöistä muihin teh- niin suuret ik:uin ennen sotaa. Ensi vuonna
32720: täviin vaikeutta:en siten neuvontatyötä. Val- tullaan niitä entisestäänkin korottamaan.
32721: tion viroissa ja toimissa on niinikään palk- Vuokrissa on samoin ollut melkoinen nousu
32722: kojen korotus oHut varsin tuntuva. Perus- ja myöskin puhelinmaksuissa.
32723: pal!kka ja kalliinajan sekä kalliinpaikan Järjestöjen on ollut yleensä pakko käy,t-
32724: liswt huomioonottaen on palkkaus vaUion tää runsaasti omia varojaan ja useiden koh-
32725: viroissa ja toimissa noussut v: sta 1939 daLta nämä varat ovat lopussa. Myös ra-
32726: 150-250 % : lla palkkausluokista riippuen. hanarvon alenemisesta johtuen järjestöjen
32727: Maatalouden neuvontajärjestöissä on palk- omat varat ovat käyneet vähiin.
32728: ik:auksessa voitu seurata ylipäänsä vain noin Maataloudellisten järjestöjen valtiolta
32729: 100 %: n nousua. Tämä on ollut maanvil- saamat määrärahat ovat olleet yleensä sotaa
32730: jelysseura- ja pienviljelijäjärjestöissä mah- edeltäneenä tasolla. Näin on asianlaita
32731: dollista siten, että osa toimi!henkiJöistä, ni- myöskin kuluvan vuoden va-rsinaisiin mää-
32732: mittäin ,tuotantokonsulentit ja alueneuvojat rärahoihin nä.hden. Tällailllen tilanne on
32733: ovat saaneet palkkansa n. s. tuota:ntotaistelu- luonnollisesti asettanut järjestöt vaikeiden
32734: varoista. Maanviljelysseurojen ja pienvilje- pulmien eteen talouttaan hoitaessaan. Ku-
32735: lijäjärjestöjen ei ole siis tarvinnut itse luvana vuonna on valtiovallan taholta a:siaa
32736: huolclltia kaikesta toimiihenkilöittensä pa:lk- autettu siten, että vwltion toisee11 Iisämeno-
32737: kauksesta, mikä on helpottanut tilannetta. arvioön otettiin järjestöille 25% :n koro-
32738: Paitsi pwlikik:ausmenoista johtuen ovat jär- tus varsinaisiin määrärahoihin käytettä-
32739: jestäjen meno.t useista muistakin syistä väksi palkkojen parantamiseen. Pal'hail-
32740: viime ai•koina huomattavasti Hsääntyneet. laan on surmni,tteilla otet,tavaksi ko1man-
32741: Toimistotarvi,kkeilden hinna.t ovat jatku- teen lisämenoarvioon 24 % :n suuruinen
32742: vasti kohonneet ja samoin vuosikirjojen y. m. vastaava lisäys.
32743: painatuskustannukset. Postikulut ovat niin- Allaolevasta ,taulukosta käy selville val-
32744: ikään trmtuvat, sen jälkeen kun järjes- tion maatalousjärjestöil<le myöntämät mää-
32745: töiLtä on poistettu postirahavapaus. V. 1944 rärwhat vv:!ksi 1939 ja 1945 sekä viimei-
32746: nousivat Maatalousseurojen Keskusliiton ja sessä sarekkeessa halHtuksen esitykseen si-
32747: maanviljelysseurojen postikulut arviolta sältyvät määrärahat v:ksi 1946.
32748: noin 300,000 markkaan ja erikoisyhdistys-
32749: 752 IV,117. - Maafali)udellill'et seurat.
32750:
32751: 1939 1945 1946
32752: mk mk mk
32753: MaataJloudellisten seurain y!leiset kustan-
32754: nukset ............................. . 1,905,000: - 1,684,000: - 2,,105,000: -
32755: Maa~lViljely~e~. ~a maatalousrakennustoi-
32756: mmnan ed1stammen ................. . 6,085,000:- 8,032,300:- 10,008,800:-
32757: Koetoimintayhdistysten Liitto ......... . 155,000: - 139,000:- (sisäLtyy edell.
32758: mom:iin)
32759: Karjatalouden edistäminen:
32760: MaanvHjelysseurohlle ja Maa.talousseuro-
32761: jen Keskusliitolle ................. . 2,075,000: - 1,945,500: - 2,431,500; -
32762: Suomen Suoviljelysyhdistys ............. . 500,000: - 332,000: - 416,000:-
32763:
32764: Puutarhanhoido. n edistäminen ...........
32765: Koltitalouden edistäminen:
32766: ·1 367,100: ~- 457,600:-
32767: 1. Maatalousnaiset ................... .
32768: 2. Kotitalouskeskus .................. .
32769: 1,555,000:
32770: 203,800:-
32771: -1'
32772: 3. Marttaliitto ....................... I 912,000:-
32773: 4. Finlands svenska Marthaförbund ... . 1,053,000: - 268,100: -l 4,321,500: -
32774: 5. Pienviljelijäin Keskusliitto ......... . 182,500: -- 1
32775: 6. Pienviljelijäin Liit.to .............. .
32776: 7. Sos. dem. työläisnaisliitto ......... .
32777: 21,500:
32778: 85,800.-
32779: -j
32780: Karjanjalostusyhdistykset ja sonninpitoyh-
32781: :tymät ... 0. 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4,260,000: - 5,947,400:- 6,647,400:-
32782: Sianhoidon €distäminen ............... . 550,000:- 723,700: -- 833,700:-
32783: Lampaanhoidon edistäminen . . .......... . 300,000:- 164,600:- 202,600:-
32784: Poronhoidon edistäminen ............... . 140,000:- 90,300:- 112;300:-
32785: Siipikarjan- ja mehiläishoidon edistäminen 430,000:- 392,500:- 490,500:-
32786: Salaojitusyhdistys ..................... . 400,000:- 475,400:- 588,000:-
32787: Laidunta1ouden kohottaminen ........... . 550,000:- 694,200: -- 805,800:-
32788: Val.tionavut erinäisille yhdistyksille ja yksi-
32789: tyisille:
32790: Maatalouden työtehoseura, tehotoimiston
32791: ylläpitoon ja julkaisujen painattami-
32792: seen ............................. . 170,000:- 460,000:- 575,000:-
32793: Svenska LantbrukssäHskapens i Finland
32794: förbund, pienviljelijäin ammattineu-
32795: vonnan harjoittamista varten ....... . 115,000: - 94,000: -- 117,500: -~
32796: Pienviljel:iJjäin Keskusliitto ........... . 1,953,000:- 2,315,100:- 2,699,100:-
32797: Kalastuselinkeinon kohottaminen ..... . 1,830,000: - 2,:528,400: - 3,087,600:-
32798:
32799: Edellä olevassa taulukossa €i karjatalous- 1,053,000 mavkan suuruinen määräraha.
32800: määrärahojen kohdaLla mainita karjantar- Pienviljelijäin Liitto ei taulukossa
32801: kastustoiminnan avustusta, koska tämä tu- esiinny, koska hallitus on .tietämämme mu-
32802: lee perustumaan asiasta annettavaan uuteen kaan ehdottanut sille !tulo- ja menoarvio-
32803: !lakiin. Taulukossa ei myöskään esiinny esityksessään lisäystä 1,213,000 ma11kkaa.
32804: ikoelypsytoimintaan tulevaa avustusta, joka Ottaen huomioon, että kuluvaksi vuodeksi
32805: ed~llytetään myönnettäväksi riittävän suu- myönnetyt valtion määrärahat ovat yloonsä
32806: rmsena. sotaa edeltäneellä tasolla, on katsottava
32807: Kotitalousmäärärahojen kohdalla on tau- vwlttämättömäksi, että näitä määrärahoja
32808: lukossa huomattava, että v. 1939 oli vastaa- korotetaan 100 prosentilla vuoden 1945 pe-
32809: van momentin nimike ,kasvi.tarhanhoidon rusmääräraihoista valtion vuoden 1946 me-
32810: ja kotitalouden edistäminen" ja oli tällä noarviossa. Mainittu korotuskaan ei ole
32811: momentilla varattu eri järjestöiHe yhteensä riittävä peittämään kohonneita kustannuk-
32812: IV,117. - Leppälä y. m. 753
32813:
32814: sia, sillä pa1\{Jka- ja hinta.tasohan on nous- ten kokemus osoittaa, tehollliaasti vaikuttaa
32815: sut, kuten edellä maini.ttiin, paljon enem- maataloustuotannon nousuun ja kehittymi-
32816: män. Mutta voidaan kuitenkin katsoa, että seen ja varmentaa elintarviiketu<rtantoa,
32817: tämäkin korotus auttaa asioiden hoitamista saamme kunnioittaen ehdottaa,
32818: neuvontajärjEstöissä niin, että toimintaa
32819: voidaan jatkaa, joskin supist~ussa muo- että EdU8kunta ottaisi vuoden
32820: dossa. 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
32821: Kun maa- ja kotitaloudellista neuvonta- XV luvun 1 momen.tille maatalou-
32822: työtä sekä yleensä maatalouden edistäruis- dellisten seurain yleisiin kustannuk-
32823: toimintaa on pyrittävä voimakkaasti suo- siin lisäyksenä 1,263,000 markkaa.
32824: rittamaan ja koska tätä tietä voidaan, iku-
32825: Helsingissä lokakuun 19 ;päivänä 1945.
32826:
32827: Juhani Leppälä. J. E. Lampinen.
32828: E. Pusa. Matti Miikki.
32829: Lassi Hiekkala. Albin Asikainen.
32830: Levi Jern. T. N. Vilhula.
32831: Lauri Laine. Yrjö Hautala.
32832: Samuli Simula. Eemil Pääkkönen.
32833: Johannes Virolainen. Toivo H. Kinnunen.
32834: Väinö Oklko. Veikko Vennamo.
32835: Markus Niskala. Helena Virkki.
32836: Heikki Soininen. M. 0. Lahtela.
32837: Matti Heikkilä. Matti Pärssinen.
32838: E. A. Turja. Tauno Saukkonen.
32839: Leo Leppä. Kusti Eskola.
32840: Juho Niukkanen. Eino Laitinen.
32841: Ansh. Alesta.lo. Lauri Riikonen.
32842: Eino Möttönen. Antti A. Koukkari.
32843: Lauri Murtoma.a. Matti Ytti.
32844: Toivo Ikonen.
32845: 754
32846:
32847:
32848:
32849:
32850: VH~l!la y. m.: J(orotetun määrärahan osoittamisesta uudjs-
32851: jCJ, raivauspalkkioita vartfm.
32852:
32853:
32854: E d u s k u n n a ll e.
32855:
32856: Vuodesta 1931 yhtäjaksoisesti jatkunut raivausala nousee n. 35,000 hehtaariin tänä
32857: uudisraivausten palkitsemistoiminta häiriin- syksynä. Palkkiovamt viljelijöille olisi saa-
32858: tyi viime sotiemme johdos1a pahasti. Kun tava myönnetyiksi hyvissä ajoin ensi vuo-
32859: l'aivattu ala vv: na 1931~39 oli vuosittain den alussa, jotta työt saataisiin heti ke-
32860: keskim. yli 23,000 hehtaaria, oli se sotavuo- väällä käyntiin. Tämän lain nojwlla myön-
32861: sina 1940-1944 vain n. 5,000 hehtaaria netään pa:lkkioita myös siirtoväen pika-asu-
32862: keskim. vuodessa. Nousipa raivausten pelto- tus- ja maanhankintalain nojalla maata
32863: ja 1laidunala v. 1933 58,000 hehtaariin, kun saaneiille viljelijöille, joille voidaan maksaa
32864: se v. 1941, ollessaan ~otavuosina korkeim- osa palkkiosta ennakkona, joten varoja rt:ar-
32865: millaan, oli vain vähän yli 7,000 hehtaaria. vitaan heti keväästä allmen palkkioiden
32866: Palkkioita maksettiin viljelijöHle v. 1933 maksamiseen. Kun palkkio keskim. hehtaa-
32867: valtion varoista 34,039,833 markkaa ja v. ria kohden nousee ehkä 10,000 markkaan,
32868: 1941 7,404,132 markkaa. tarvittaisiin tarkoitukseen varoja 350,000,000
32869: Alueluovutuksen johdosta mene,tetyn markkaa. SuunniteHuist·a mivauksista val-
32870: 275,000 hehtaa:rin korvaamiseksi ja tämän mistunee ensi vuonna suunnilleen puo:let,
32871: lisäksi elintarvikeomavaraisuuden saavutta- joten ennakkomaksut huomioiden joudut-
32872: miseksi olisi lähimpien 10 vuoden aikana tanee varoja viljelijöille maksamaan toden-
32873: raivattava peltoa ainakin 500,000 hehtaa- näköisesti jonkin verran yli puolet myön-
32874: ria. Tämän mivausohjelman toteuttamista netystä määrästä. Lisäksi myönneltään ensi
32875: sillmäHä pitäen annettiin uusi laki varojen kesänä uusia palkkioita maanhankintalain
32876: varaamisesta uudisraivauksista jaettavia perusteella ja siirtoväen pika-asutuslain no-
32877: palkkioita varten 20 päiväLtä elokuuta 1945, jalla maata saaneille. Varoja tawittt,aisiin
32878: jonka toimeenpanoasetuksess•a 9 päivältä näin oHen v. 1946 ehkä 200-250 miljoonaa
32879: syyskuuta pwlkkioiden prosenttiosuuksia markkaa, kuten hwllitus uudisraivauslain
32880: kustannuksista ja niiden enimmäismääriä perusteluissa oli edellyttänyt esityksessään
32881: hehtaaria kohden nostettiin entisestään niin, eduskunnalle. Kun hallituksen esityksessä
32882: että ne vastaavat huomattavasti kohonneita eduskunna:lle valtion tulo- ja menoarv~ioksi
32883: raivauskustannuksia. vuodelle 1946 on uudis- ja laidunraivaus-
32884: Sanotun lain 1 § : n 1 momentin nojalla palkkioihin 11 p,l XV: 21 momentille ehdo-
32885: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vii- tettu otettavaksi varoja vain 10,000,000 mk,
32886: tenä vuotena, alkaen vuodesta 1945, vuosi,t- jota ei voida pitää siis läheskään riittävänä
32887: tain tarpeellinen siirtomääräraha uudis- ja ensi vuoden tarpeisiin, ehdotamme,
32888: laidunviljelyspaU{kioiksi. plll;,lkkiot on julis-
32889: tettu rnaanvi:ljelys- ja twlousseuroilta sekä että Eduskunta ottaisi vuoden
32890: pienviljelijäin keskusjärjes•töiltä haettaviksi 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV
32891: syyskuun kuluessa. Saatujen ennakkotieto- luvun 21 momentille lisäyksenii
32892: jen mukaan nousee hakemusten lukumää·rä 240,000,000 markkaa uudis- ja lai-
32893: n. 30,000: een, ja suunniteltavaksi tuleva dunraivmtspalkkioita varten.
32894: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1945.
32895:
32896: T. N. Vilhula. Samuli Simula. Martti 0. Kölli.
32897: J. E. Lampinen. Yrjö Hautala. Lauri Laine.
32898: Toivo Ikonen. Valfrid Eskola. Vilhelm Riihinen.
32899: 7f)5
32900:
32901: JV,119, - RQP. al. li:o 7~.
32902:
32903:
32904:
32905:
32906: :Q:irv~na&lo y. m.: Jl:läärärakam, osoittamisesta AIV-rehun
32907: valmist'!#csen neuvojien patkkaamista varten erityisesti
32908: pienviljelystiloilla.
32909:
32910:
32911: E d u s kun n a :11 e.
32912:
32913: Säästij.äkseen valtion varoja ja saadak- osa ajasta on täytynyt käyttää neuvoja-
32914: seen ,fa'lqusarvion tasapainoon on haJllitus kunnan kou:lutulkseen ja et<tä emrimmii-
32915: poistanut vuoden 1946 talousarviosta mai- senä vuonna ei luonnollisesti muutenkaan
32916: dontuotantoa suuresti ilisäävän AIV~mene päästä samanlaisiin tuloksiin kuin seuraa-
32917: telmän yleistämiseksi tämän vuoden lisäta- vina vuosina on mahdollista, on lisätyn
32918: lousarvioon otetun 6 milj. markan suurui- neuvojavoiman ansiosta kuJluneena kesänä
32919: sen määrärahan. Tämä oE myönnetty neu- harrastus AIV-rehun valmistukseen lisään-
32920: vojavoimien palkkaamiseksi, jotta AIV-me- tynyt hyvin suuresti. AIV-liuoksen tt:Hauk-
32921: netelmä saataisiin käytäntöön myöskin set nousivat kesällä äkkiä niin suuriksi,
32922: pienviljelystiloiUa, jotka suhrteeillisen har- ettei niitä voitu kaikkia ajoissa toimittaa
32923: voja poikkeuksia lukuunottamatta eivät eikä rehua saatu vastaavasti halutussa mää-
32924: vielä ole ottaneet käyttöönsä tätä jo ulko- rässä valmiS'taa. Siitä huolimatta nousi
32925: maillakin laajalti ilevinnyttä ja karjatalous- AIV-rehun valmistus n. 40% suuremmaksi
32926: tuotantoa voimakkaasti tukevaa rehunsäily- kuin edelEsenä vuotena. Tämä merkitsee
32927: t.ysmenetelmää. sitä, että lisätystä neuvontatyöstä johtu-
32928: Kun maat.atlousjärjestömme anoivai tam- valla AIV-rehun valmistusmäärän nousulla
32929: mikuussa tätä mäiärärahaa ja neuvottelivat voidaan tuottaa atlkaneena navetttaruokinta-
32930: asiastta ha!llitusvallan kanssa, lähdettiin kautena n. 20 milj. k:i:loa maitoa enemmän
32931: siitä ede!Jytyksestä, että Jaajennettu neu- kuin jos sama rehnmäärä O'lisi kuivattu hei-
32932: vonta menetelmän y;leistämiseksi olisi voi- näksi tai valmistettu painorehuksi. TäUä
32933: massa vähintään kolme vuotta. Tämän mu- seikalla on kulutuskeskustemme maidon-
32934: kaisesti on asiaa käytännössä järjestettäessä huoHon hoitamisessa jo huomioonotettt:ava
32935: myöskin toimittu ja neuvojavoimia otet- merkitys, koska esim. pääkaupunkimme vuo-
32936: taessa ja kourlutetMtessa tätä pidetty sil- tuinen maidonkulutus oli viime vuonna vä-
32937: mällä. Maan kaikki maaltaloudelliset neu- hän alle 40 milj. litraa. Vieläkin tärkeäm-
32938: vojajärjestöt: Pienviljelijäin Liitto, Pien- mäksi on AIV-rehun vailmistuksen lisäämi-
32939: viljelijäin Keskusmtto, Maatalousseurojen nen muodostuva parina kolmena seuraa-
32940: Keskusliitto, Meijeriliitot ja Svenska Lant- vana vuotena siitä syystä, että asutusttoi-
32941: brukssä1Jskapens i Finland Förbund ovat minnan takia pääkaupungin ja muidenkin
32942: naiSSa merkeissä muodostaneet yhteisen suurempien kulutuskeskusten maidonhan-
32943: neuvoUJtaQlimen, AIV-rehuneuvonnan Kes- kintapiireissä olevat suurtilat pirstoutuvat
32944: kusvaliokunnan, joka maata,lousministeriön lähiaikoina ja niillä tuotetut maitomäärät
32945: valvonnan alaisena on jakanut maan 80 todennäköisesti aluksi voivat a1lentua, en-
32946: neuvojapiiriin ja pallkannut lmtakin piiriä nenkuin muodostuneet uudet tilat pääsevät
32947: varten neuvojan. Nämä neuvojwt on kulu- täyteen .tuotantoon. Kun hyvinhoidetuilla
32948: van vuoden aikana koulutettu tä:hän eri- suuritiloilla AIV-rehun valmistus on ollut
32949: koistehtävään ja ovat nyt ammattimiehiä aivan yileistä, on erittäin tärkeätä, että
32950: tällä alaHa. Siitä huolimatta, että toiminta muodostetut pientilat eivät jää jä!lkeen
32951: pääsi alkamaan vasta huhtikuussa ja pää- tässä suhteessa, koska vain siten maidon-
32952:
32953: 12
32954: 756 IV,119. - AIV-Nlhun valmistus.
32955:
32956: !tuotannon putoaminen voidaan estää. El~ei jonka säilömiseen tarvittava liuoskin val-
32957: maidontuotannon lisäämisellä Helsingin ja mistetaan kotimaassa aineksista, jotka val-
32958: eräiden muiden kulutuskeskusten maidon- tavalta pääosalta nekin saadaan kotimaasta.
32959: hankintapiireissä ryhdytä aivan erikoisiin Tämän rehun valmistus tekee maidontuo-
32960: toimenpiteisiin, ei näihin voida toimittaa tannon entistä kannattavammaksi ja edis-
32961: edes niitä. vaatimattomia maitoannoksia, tää siten voimakkaasti maataftouttamme
32962: jmka tähän tullessa on voitu suhteellisen myös normaalista aikaa sillmälläpitä·en.
32963: säännöllisesti niissä jakaa. Mikä merkitys Kuluttajain kannaata asiaa katsoen on
32964: tällä on o~lut mi~lialakysymyksenä ja myös määrätietoisesti pyrittävä siihen, että kulu-
32965: kansan terveyden edistäjänä, on ,lähemmittä 'tuskeskuksien maitoannoksia voitaisiin li-
32966: selostuksitta selvää. sätä. Tämä riippuu nyt entistä vielä enem-
32967: Maidontuotannon lisäämiseksi meillä ei män pientilojen tuotannosta. Nämä ·tarvit-
32968: ole mitään muuta varmaa keinoa kuin AIV- sevat kokemuksen mukaan paikan päällä
32969: rehun valmistuksen saattaminen yhä ylei- tapahtuvaa ohjausta päästäkseen asiassa al-
32970: semmäksi, sillä väkirehujen saanti on vielä kuun. Jo nyJt saatu iyhytaikainen kokemus
32971: toistaiseksi kovin epävarmaa ja sitäpaitsi uuden neuvontavoiman hyödyllisyydestä on
32972: niiden tuonti valuuttavaikeuksien vuoksi on ollut siksi 11upaava, että työn keskeyttämi-
32973: ehkä aivan mahdotonta ja ainakin epätalou- nen juuri sen alkuun päästyä olisi sekä
32974: d~hlista. Kun me suhteellisen ~ienellä vuo- maan elinta.rvikehuohlon ~että maatalouden
32975: tuisella menoerällä, jonka sijoitamme AIV- kannalta. mitä lturmiollisinta. Senvuoksi on
32976: rehuneuvontaan, voimme vähitellen vapau- AIV-rehun valmistuksen neuvontaa. edel-
32977: tua väkirehujen tuontitarpeesta ja saada leen jatkettava nykyisessä [aajuudessa.
32978: maidontuotantomme siitä huolimatta nouse- Kun .rahanarvon alenemisen vuoksi neuvo-
32979: maan samalle tasolle kuin väkirehuja käyt- jakunnan palkkauksessa on tehtävä kor-
32980: tämällä, on kansantaloudellisesti erittäin jaukset, mitkä muihlakin aloilla on jo to-
32981: harkitsematonta yrittää sääs1tää 10--12 teutettu, ehdotamme kunnioittaen,
32982: milj. markkaa AIV-rehun vailmistuksen neu-
32983: vontaiDenoissa ja oUa samalla va~mis jat- että Eduskunta ottaisi vU<Jden
32984: rouvasti sijoittamaan ulkomailta tuotaviin 1946 tulo- ja menoarvioon AIV-re-
32985: väkirehuihin ehkä moni·a satoja miljoonia hun valmistuksen neuvojien pa:tkkaa-
32986: vuosittain. mista varten erityisesti pienviljelys-
32987: On muistettava, että AIV-rehu on kQ- tiloilla 11,000,000 markan suuruisen
32988: toista, omassa pellossa kasvanutta rehua, määrärahan.
32989: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
32990:
32991: L. 0. Hirvensalo. Eino Möttönen. Uuno Raatikainen.
32992: J. E. Pilppula. Heikki Vehkaoja. Elli Nurminen.
32993: s. Salo. Kustaa. Tiitu. Matti Heikkilä.
32994: T. N. Vilhula. Lauri Riikonen. Sulo Heiniö.
32995: Albin Asikainen. Jussi Annala. Lauri Järvi.
32996: J. E. Lampinen. Tauno Saukkonen. Akseli Brander.
32997: J. Paksujalka. Eino Laitinen. Teuvo Valanne.
32998: Kusti Eskola. Väinö Okko. Helena Virkki.
32999: Yrjö Hautala. Antti A. Koukkari. Lassi Hiekkala.
33000: Lauri Laine. Aaro Uusitalo. E. Pusa.
33001: Markus Niskala. Konsta Talvio. Valfrid Eskola.
33002: Johannes Virolainen. Arvo Riihimäki. Yrjö Kilpeläinen.
33003: Lauri Kaijalainen. E. A. Turja. Toivo H. Kinnunen.
33004: W. Metsäranta. Felix Seppälä. A. T. Malmivaara.
33005: Aino Luostarinen. Matti Miikki. Vihtori Vesterinen.
33006: Heikki Soininen. Urho Saariaho. Martti 0. Kölli.
33007: Antti J. Rantamaa. Juho Pyy.
33008: 757
33009:
33010: IV,t2o. - Rah. al. N :o 73.
33011:
33012:
33013:
33014:
33015: Leppälä y. m.: Korotetun määrärahan osoittatmisesta maa•
33016: viljelyksen ja maatalouden rakennustoiminnan edistämi-
33017: seen.
33018:
33019:
33020: E d u s k u rn. n a 'l ,1 e.
33021:
33022: Vd.itaten rruhaama-ruloitteemme n: o 70 pe- vun 2 momentille maanmtjelyksen ja
33023: rusteluHLin ehdotamme kunnioiJtltoon, maatalouden rakerunustoiminnan edis-
33024: tämiseen lisäyksenä 6,333,800 mark-
33025: että Eduskunta ottaisi vuoden 1946 kaa.
33026: tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV Zu-
33027: Helsingisslä Jokakuun 19 päivänä 1945.
33028:
33029: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
33030: E. Pusa. T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
33031: Lassi Hieldtala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
33032: Levi Jern. Eemil Pääikkönen. Tauno Saukkonen.
33033: Lauri Laine. Toivo H. Kinnunen. Kusti Eskola.
33034: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
33035: Johannes Virolainen. Matti Heikkilä. Lauri Riikonen.
33036: Väinö Okko. E. A. Turja. Antti A. Koukkarl.
33037: Markus Niska.la. Leo Leppä. Matti Ytti.
33038: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
33039: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
33040: Matti Miikki. Eino Möttönen.
33041: IV,u-1. - Rah. al. N :o 74.
33042:
33043:
33044:
33045:
33046: Lepp6\lä y. :m.: Korotetwn. määrärahan osoittarmisesta OIV'US-
33047: f<ttksiksi maanviljeltysseuroille ja Maatalousseurojen Kes-
33048: kusliitoUe karjatalouden edistämiseksi.
33049:
33050:
33051: Ed uskunnaH e.
33052: Viit'l.ten rahaasia-alloi~en n: o 70 perus- vun 3 momentille karjatalo'I.Ul6n edis-
33053: 11;-&luihin ehdotamme kunnio1ttaen, tiimiseen maanvilje~ysseu1'oiUe iet
33054: Maatalousseurojen Keskusliitolle li-
33055: että Eduskunta ottaisi vuoden 1946 säyksen-ä 1,459,500 markkaa.
33056: tulo- ja me,noarvioon 11 Pl. XV lu-
33057: Helsingissä Qolmkuun 19 päivänä 1945.
33058:
33059: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
33060: E. Pusa. T. N. Vilhula. M. 0. •Lahtela.
33061: Lassi Hiekkala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
33062: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
33063: Lauri Laine. Toivo. H. Kinnunen. Kusti Eskola.
33064: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
33065: Johannes Virolainen. Matti Heikkilä. Lauri Riikonen.
33066: Väinö Okko. E. A. Turja. Antti A. Koukkari.
33067: Markus Niskala. Leo Leppä. Matti Ytti.
33068: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
33069: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
33070: Matti Miikki. Eino Möttönen.
33071: 169
33072: IV,122. - Rah. al. N:o 75.
33073:
33074:
33075:
33076:
33077: Lep,uä y. m.: Koratetun m&irärahan osoittamisesta oous-
33078: t'likllfk!h kfl;rjttnjcdostugyhdistyksule ja sonninpitoyhty-
33079: mille. ,.
33080: E d u s k u n n a 11 e.
33081:
33082: Viitaten rahaa&ia-aloitteemme n: o 70 1U46 tmo- ja menoart!Wm 11 1'1.
33083: pe:nJBtehlihin ehootamme kunnimttaen, XV luvun 8 momentille karjanjalos-
33084: tusyhdistyksille ja sonninpitoyhty-
33085: että Eduskunta ottaisi vuoden miUe lisäyksenä 5,247,400 'YM,t'kkaa.
33086: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
33087:
33088: .hma.ni Leppälä. Veikko Vennamo.
33089: B. Puaa. Matti Heilftili.
33090: l.uli Biekk.ala. E. A. Turja.
33091: Levi J~ Leo Leppä.
33092: La.uri Laiae. Juho Niuklamen.
33093: lamuU Simula. Ansh. A~.
33094: J'o:b.almes Virolainen. l:ino Möttönen.
33095: Vuö Okko. Lauri M~.
33096: ~· :N'iskala. M. 0. Lal!'dela.
33097: Jfeiklti. Soininen. Matti Pä~.
33098: J. E. Lampinen. Tauno Saukkonelt.
33099: Matti Miikki. Kusti Eskola.
33100: Albin Asikainen. Eino Laitinen.
33101: T. N. Vilhula. Lauri Riikonen.
33102: Yrjö Hautala. Antti A. Koukkari.
33103: Eemil Pääkkönen. Matti Ytti.
33104: Toivo. H. Kinnunen. Toivo Ikonen.
33105: Helena Virkki.
33106: 760
33107:
33108: IV,t2a. - Rah. al. N:o 76.
33109:
33110:
33111:
33112:
33113: Leppälä y. m.: Korotetun määrärahan osoitta1nisesta sian-
33114: hoidon edistämiseen.
33115:
33116:
33117: E d u s k u n n a ll e.
33118:
33119: Viitaten .rahaasia-:alQitteemme n: o 70 pe- että Eduskunta ottaisi vuoden
33120: rnsteluihin ehdotamme kunnioittaen, 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV
33121: luvun 10 momentille sianhoidon edis-
33122: tämiseen lisäyksenä 613,700 markkaa.
33123: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
33124:
33125: Juhani ,Leppii.lä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
33126: E. Pusa.· T. N. Vilhula. lVI. 0. Lahtela.
33127: Lassi Hiekkala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
33128: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
33129: Lauri Laine. Toivo. H. Kinnunen. Kusti Eskola.
33130: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
33131: Johannes Virolainen. Matti Heikkilä. Lauri Riikonen.
33132: Väinö Okiko. E. A. Turja. Antti A. Koukkari.
33133: Markus Niskala. Leo Leppä. Matti Ytti.
33134: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
33135: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
33136: Matti Miiklti. Eino Möttönen.
33137: 761
33138:
33139: IV,124. - Rah. al. N:o 77.
33140:
33141:
33142:
33143:
33144: Leppälä. y. m.: J(orotetun m,äärärahan osoittamisesta lam-
33145: paanhoidon edistämiseen.
33146:
33147:
33148: E d u s kun n a 11 e.
33149:
33150: Viitaten rahaasia-aioitteemme n: o 70 pe- 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
33151: rusteluihin ehdotamme ku.nnioittaen, XV luvun 11 momentilll3! lampaan-
33152: hoidon edistämi-seen lisäyksenä
33153: että Eduskunta ottaisi vuoden 126,600 markkaa.
33154: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
33155:
33156: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
33157: E. Pusa. T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
33158: Lassi Hiekkala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
33159: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
33160: Lauri Laine. Toivo. H. Kinnunen. Kusti Eskola.
33161: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
33162: Johannes Virolainen. Matti Heikkilä. Lauri Riikonen.
33163: Väinö Okko. E. A. Turja. Antti A. Kou:kkari.
33164: Markus Niskala. Leo Leppä. Matti Ytti.
33165: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
33166: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
33167: Matti I~iikki. Eino Möttönen.
33168: IV,12o.- Rah. al. N:o 78.
33169:
33170:
33171:
33172:
33173: Lep:r;ilä y. Dl;: Horotetu11, tmuirärahan osoittamisesta poron-
33174: hOidon edistäfitisee'it.
33175:
33176:
33177: E d u s k u n n a 11 e.
33178:
33179: Viitaten rahaasia-a;loitteemme tl: : o 70 pe- 1946 tulu- jct mettaar1iioon 11 Pl.
33180: r11B!telu:ihim. ehdotamine kUilillioittaen, XV luvun 12 mtJmenUlle poronhrJi-
33181: don edistämiseen lisäykse-nä 68,300
33182: että Eduskunta ottaisi vuoden markkaa.
33183: Helsingissä 19 päivänä ·lokakuuta 1945.
33184:
33185: Julmni ·l.ep-pä-1&. Albin Asikainen. Lauri :Murtomaa.
33186: E. Pua. T. N. 'fiihula. M. 0. Lal:rteht.
33187: Lassi Hiekkala. Yrjö Ha.utala. Matti Pärssine'n.
33188: U"fi Je-m. Eemil Päältkönen. Tauno Saukkonen.
33189: Lauri Lame. Toivo. H. Kirnmnen. Kusti Eskola.
33190: Samuli Simula. Veikko 'Venlla.mo. Eino L1titttl.en.
33191: J oh8.1lileS Virel&Uren. Matti Heikirilii. :Umi Riikonen.
33192: Vlmle O'kk-e. E. A. Turja. Antti A. lfoukkari.
33193: Markus NiSkala. Leo Leppä. Matti Ytti.
33194: Heikki Seiainen. Juho Niukk&nett. Toivo lkonen.
33195: J. E. i.ampHle11. Ansh. A.lestalo. Helel'm fitkki.
33196: Matti Miikki. Eino Möttönen.
33197: ~763
33198:
33199:
33200: IV,t26.- Rah. al. N:o 79.
33201:
33202:
33203:
33204:
33205: Lahtela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paron-
33206: hoidon edistämiseen.
33207:
33208:
33209: E d u s k u n n a ll e.
33210:
33211: Hallitus antaessaan tulo- ja menoarvio- jos mieli hoitaa neuvontatyötä riittävässä
33212: esityksensä vuodelle 1946 on maa- ja k<&rja- maarassa. Neuvontatyön suorittaminen nyt
33213: talousjärjestöjen avustusrahojen kohdalla kun porota!loutm on koko so~ana lihan-
33214: yleensäkin noudattanut niin suurta säästä- tarpeen .tyydyttämiseksi pakkoteu.rastuk-
33215: väisyyttä että on unohtanut tällä kohdalla silla rasitettu suuressa määrässä ja sitä
33216: miltei kokonaäsuudessaan rahanarvon las- ovat käyttäneet hyväkseen maamme ;puo-
33217: kun ja siitä johtuvan suuren palkkatason lustusvoimat ja lisäksi hävittäneet vielä
33218: ja muiden kustannusten nousun. Näin on saksalaiset niin paljon kuin ovat voineet,
33219: käyny.t erikoisestikin 11 Pl:n XV luvun on paljon tarpeellisempi ja tärkeämpi kuin
33220: 12 momentin kohdalla, jossa ehdotetaan ennen. Sen tarpeeHisuus ja tärkeys on sitä-
33221: porotailouden edistämiseksi Suomen poron- kin suurempi, kun nyt suunnitellaan poron-
33222: jalostusyhdistyksen palveluksessa olevien Hhan ru:losvie:rutiä va:iMamahla sillä sialn-
33223: toimihenkilöiden palJkik:aukseen ainoastaan lihaa metsätyömaita varten. Ulosvientilihan
33224: 22,000 markan lisäys viime vuotiseen avus- tulee kuitenkin täyttää korkeimmat vaati-
33225: tusmäärään eli siis kaikkiaan 112,300 mark- mukset ja sitä ei saada muutoin kuin t-ehos-
33226: kaa.. Jo vuodelle 1944 ja kuluvalle vuo- tetun teurastusneuvonnan avulla. Kun teu-
33227: delle myönnetty avustusraha oli niin vä- rastus on olojen pakosta suoritettava mo-
33228: häinen, että yhdistyksen oli pakko vähentää nissa kymmenissä eri paikoissa laajalla
33229: neuvojatyövoimaa niin paljon että neuvon- poronhoitoalueella, on sen neuvonnan suo-
33230: tatyö niin laajalla alueella missä poronhoi- rittamiseen saatava riittävä määrä kykene-
33231: toa harjoitetaan menetti miltei kaiken mer- viä neuvojia. Niitä saadaan vain maksa-
33232: kity'ksensä, vaikika si1:Jä olisi pitänyt entises- malla yhtä hyvä palkka kuin muillekin
33233: ltään suuremmassa määrässä [,ehostaa'. A vus- ammattiinsa täysin perehtyneille ammatti-
33234: tasmäärän jo kuluvalle vuodelle olisi pitä- miehille. Ammattimiesten palkat vaihtele-
33235: nyt olla kaksi kertaa niin suuren kuin se vat poronhoitoalueena 12,000-18,000 mark-
33236: oli vuonna 1944, jotta se olisi lähimainkaan kaa kuukaudessa, jopa yli senkin. Kun tä-
33237: vastannut sitä palkkatasoa, johon poron- hän tulevat lisäksi sikäläisiä oloja vastaa-
33238: hoitoalueena yleensä työpalkat olivat nous- vat kalliit matkakustannukset, niin käsittää
33239: seet sen hävityksen johdosta, minkä saksa- hyvin, ettei 112,300 markan avustusrahalla
33240: laiset syksyllä 1944 toimeenpap.ivat. Nykyi- saada aikaan mitään, kun siitä on käytet-
33241: sissä työpaikoissa ei varmaankaan vuonna tävä osa muidenkin toimihenkilöiden palk-
33242: 1946 tule olemaan laskua ainakaan pohjoi- koihin, toimisto- ja matkakuluihin ainakin
33243: simma&'la osassa maatamme, jossa poron- osa. · Porotalousalalla tarvitaan paljon muu-
33244: hoitoa harjoitetaan. Vuonna 1943 annettiin takin neuvontatyötä kuin teurastusneuvon-
33245: poronja1lostusyhdistykseHe, kuten hallituk- taa, joka on aivan välttämätön, jos tahdo-
33246: sen esityksen perusteluista sivulta 215 nä- taan saada jatkuva menekki ja hyvä hinta
33247: kyy, 246,000 mk. Sillä määrällä voitiin teurastustuotteille.
33248: silloisiUa palkoilla. kyllä suorittaa tyy- Ottaen huomioon sen, että valtio on vii-
33249: dyttävää neuvontaa. Mainittu määrä olisi meisinä sotavuosina saanut hyväkseen sen
33250: nyt pitänyt ottaa ainakin kaksinkert.aisena, hinnan eron, joka nlikomaihle viedyistä po-
33251:
33252: 13
33253: 164 IV,t26. - Por()nhoito.
33254:
33255: ronnahkoista on saatu yli sen hinnan, mikä desta on myöskin koko valtakUnnan vijes-
33256: niille oli kotimaista käyttöä varten vahvis- tölle ollut arvaamattoman suuri hyöty
33257: tettu ja että tämä valtion kukkaroon tullut varsinkin viimeisen viiden vuoden ku-
33258: hinnan ero nousee useihin miljooniin mark- luessa, jolloin, erikoisestikin lihasta ja n&~h
33259: koihin, olisi toivottavaa, että valtion kukka- kasta on ollut suuri puute, jonka puutteen
33260: rosta ,palautettaisiin näistä rahoista poro- poistamiseksi on voitu teurastaa vuosittain
33261: talouden neuvontaa varten tarpeellinen useita kymmeniä tuhansia poroja ja siten
33262: määrä nyt kun porotalouden harjoittajat säästää vastaava määrä nautakarjaa palkko-
33263: tarvitaevat ohjaavaa työtä paljon suurem- teurastllkselta.
33264: massa määrässä kuin ennen, että poro- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
33265: talous, joka sota-aikana on ikärsiny.t suu- ehdotamme,
33266: remman menetyksen kuin mikään muu
33267: ammattiala maassamme saataisiin jälleen että Edusku'fl,ta ottaisi vuoden
33268: nostetuksi entiseen tasoon. Onhan poroc 1946 tulo- ja meMarvioon 11 Pl:n
33269: talous maamme pohjoisimmassa osassa elä- XV luvu'fl, 12 momentille lisäyks.enä
33270: vän väestön pääelinkeino ja suurelle osalle 187,'100 markkaa poronhoidon edistä-
33271: poronhoitoalueen keski- ja etelänosan väes- misee'fl,,
33272: töäkin huomattava sivutulo. Porotalou-
33273: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
33274:
33275: M. 0. Lahtela. Eino Tainio.
33276: Yrjö Hautala. Erkki Koivisto.
33277: IV,t27. - Rah. al. N:o 80.
33278:
33279:
33280:
33281:
33282: :Wppäli Y~ •· :. Jior~Jttf'!IM m(iärän'akan osoittamisesta siipi-
33283: kGr~. ja me1+1'l4i8k~ edistärmiseen.
33284:
33285:
33286:
33287: E d u slk u n n a 11 e.
33288:
33289: Vij~t~n ra.ha:asia.-aloitt~1lllle n: o 70 pe- tuZa- ja menoarvioon 11 Pl. XV lu-
33290: ~luihin ehdotamme lmnniQit~en, vu• 13 momentille siipikarjan~ ja
33291: mekiläiskoidon edistämiseen lisäyk-
33292: että Eduskunta ottaisi vuoden 1946 se1t.ii 294,!J(JO markkoo.
33293: Helsingissä 19 päivänä :lokaikuuta 1945.
33294:
33295: JuAA1li teppiU~. Albin Asilminen. Lauri Murtoma.a..
33296: E. Pusa. T. N. Vilhula.. M. 0. Lahtela.
33297: L8.$Si Hiekka.J.J.. Yrjö Jla.uta.la.. Matti Pärssinen.
33298: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
33299: Lauri LailJ.t. Toivo H. Kinn1Dlen. Kusti Eskola..
33300: Samuli aimula.. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
33301: Joh~m.nes Virol3inen. Matti Heikkilä. Lauri Riikonen.
33302: Väinö Okk:o. E. A. Turja. Antti A. Xoukkari.
33303: Markus Niskala. Leo Leppä. Matti Ytti.
33304: Heikki Jloininen. · Juho Hiukkanen. Toivo Ikonen.
33305: J. E. Lampinen. Ansh. A.leata.lo. Helena. Virkki.
33306: Matti Miikki. Eino Möttönen.
33307: 766
33308:
33309: IV,t2s, - Ra.h. al. K :o 81.
33310:
33311:
33312:
33313:
33314: Leppälä y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta puu-
33315: tMhanh.oido-n · edisfätmiseen.
33316:
33317:
33318: E d u s k u n n a '1 ~ e.
33319:
33320: Viita.ten raha~a-aloiltteemme n:o 70 pe- tulo- ja me.noMVioon 11 Pl. XV lu-
33321: i'USteilui'hin e'hdO!t:amme kunnioiutaen, vun 4 moment,'lle puutarhanhoidon
33322: edistämiseen lisäyksenä 276,400 mark-
33323: että Eduskunta ottaisi vuoden 1946 kaa.
33324: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
33325:
33326: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtom.aa.
33327: E. Pusa.. T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
33328: Lassi Hiekka.la. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
33329: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
33330: Lauri Laine. Toivo H. Kinnunen. Kusti Eskola.
33331: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
33332: J oha.nnes Virolainen. Matti Heikkilä.. Lauri Riikonen.
33333: Väinö Okko. E. A. Turja. Antti A. Koukka.ri.
33334: Markus Nisk.ala. Leo Leppä. Matti Ytti.
33335: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
33336: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
33337: Matti Miikki. Eino Möttönen.
33338: 767
33339:
33340: IV,uo. - Rah. al. N :o 82.
33341:
33342:
33343:
33344:
33345: Leppälä y. m.: Km'otetu-n mä.äräralum osoittamisesta kalas-
33346: tuselinkeinon kohottamiseen.
33347:
33348:
33349: E d u s k u 111 n a \1: il e.
33350:
33351: Viitaten roha.Jasia-alo1ttoomme n:o 70 pe- t'Ulo- ja ntenoarvioon 11 Pl. XIII 1Ju..
33352: rrustelluihin (1hd0ftamme kunnioivtaen, vun 3 rmomentille kalastuselinkeinon
33353: kohottamiseen lisäyksenä 1,969,200
33354: että Eduskunta ottaisi vuoden 1946 mwrkkaa.
33355: Helsingissä ldkakurm 19 pä:ivä111ä 1945.
33356:
33357: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
33358: E. Pusa. E. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
33359: Lassi Hiekkala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
33360: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
33361: Lauri Laine. Toivo H. Kinnunen. Kusti Eskola.
33362: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
33363: Johannes Virolainen. Matti Heikkilä. Lauri Riikonen.
33364: Väinö Okko. E. A. Turja. Antti A. Koukkari.
33365: Markus Niskala. Leo Leppä. Matti Ytti.
33366: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
33367: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
33368: Matti Miikki Eino Möttönen.
33369: IV,13o. - Rah. al. N:o 83.
33370:
33371:
33372:
33373:
33374: V, <Olå. y. m.:. M~IJhatt osoittamisesta maatcil<i?t.SkMho-
33375: tt~ojMp(sfott per~utnmista varte,n.
33376:
33377:
33378:
33379: E d u s k u n n a 11 e.
33380:
33381: Vuonna 1944 helmikuun 5 päivänä teki- sesti edullise1111llin käyttää esim. kethorteu-
33382: vät kansanedustajat Mauno Pekk!ala y. m. vojaopistoksi kuin asutustarltoituksiin. Kun
33383: toivomusaloitteen toimenpiteistä maatalous- on selvää, että maanhankintalain toimeen-
33384: \kerhoneuvojaopiston ai:kaansa.alllliseksi. Mar- panon yhteydessä tullaan pakkOO.unlllSta-
33385: raskuun 21 p :nä 1944 päätti eduskunta aioit- maan eräitä suurehkoja tiloj-a, joissa on
33386: lteen johdosta i1ausua toivomuksen, että hal- kerhoneuvojaopistoksi riittävästi rakennuk-
33387: litus selvityttäisi kysymyksen siitä, mitä sia, jotka voitaisiin kohtuullisella hinnali1a
33388: mahdollisuuksia olisi va!llitsevan maatalous- lunastaa ja samoin kohtuulHsiHa kustan-
33389: ikerhoneuvojairt puutteen rrieven!tämiseen ja nuksilla muuttaa kerhoneuvojaopistotarkoi-
33390: kerhoneuvojien koulutuksen tehostamiseen ttiksiin sopiviksi, niin avautunee maanhan-
33391: sekä ryhtyisi oolvityiksen saatuaan tarpee1li- kintalain toimeenpanon yhteydessä edulli-
33392: silksi oso1ttautuviin toimenpite1siin. sia ti1aisuuksia kaikkein hallvimmalla ja
33393: Tämän päätöksen johdosta on hal:litus tärkoituksenmukaisimmalla tavalila ·rat-
33394: asettanut maatalousneuvos V. R. Lehitosen kaista kerhoneuvojaopiston perustamiskysy-
33395: puheenjohdolla toimikunnan kysymystä sel- mys eduskunnan toivomaan myönteiseen
33396: vittelemään ja tekemään tarvittavia ehdo- suuntaan. Siksi on tarkoituksenmukaista
33397: tuksia. Puheenaoleva toimikunta on kirjel- ottaa, valtion rahataloudellisen aseman tiuk-
33398: mällä 5 päivänä viime kesäkuuta käänty- kuudesta huolimatta, 11 Pääluokan XV lu-
33399: nyt maatalousministeriön asutusasiainosas- vun kohdalle määräraha puheenaolevien ra-
33400: ton puoleen ja siinä esittänyt, että m. m. kennuSJten lunastamista, kuntoonpanoa ja
33401: maatalouskerhoneuvojaopistojen perusta- kalustamista varten.
33402: mista varten maanhankinrtaJlain toimeenpa- Ed~lläsanotun perusteella ehdotamme,
33403: non yhteydessä varattaisiin sellaisten suu-
33404: rien tilojen kantatiloja rakennuksineen, joi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
33405: den omistajat ovat velvolliset maanhankin- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV lu-
33406: talain mukaan luovuttamaan tilan koko- vun kohdalle maatalouskerhoneuvoja-
33407: naan asutustarkoituksiin, ja joista kanta- opiston perustamista varten 5,000,000
33408: tiloja rakennuksineen voitaisiin taloudelli- markan määrärahan.
33409: Helsingissä 19 päivänä lolrekuuta 1945.
33410:
33411: Valfrid Eskola.. Jussi Lappi-Seppälä.. Yrjö I. Antila..
33412: E. Pusa. Walter Kuusela. Jaakko Hakala.
33413: Yrjö Hautala.. H. Manninen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
33414: Vilho Hj. Lehtonen. Johan Toivo Järvinen. T. N. Vilhula..
33415: Matti Heikkilä. Lauri Laine. Heikki Simonen.
33416: J. F. Tolonen. Heikki Vehka.oja. H. S. Pesonen.
33417: J. Kuittinen. Albin Asikainen. Kalle Jokinen.
33418: Otto Muikku. Lauri Riikonen. Matts Forss.
33419: Ture Hollsten. Toivo Ikonen.
33420: 769
33421:
33422: IV,tst. - Rah. al. N:o 84.
33423:
33424:
33425:
33426:
33427: Murtomaa y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
33428: talo-uskoulujen johtajapalkkioita varten.
33429:
33430:
33431: E d u s k u n n a 11 e.
33432:
33433: V.alltionapua na:uttivi~n maastalouskoulu- aloilla :tälllaisesta työstä ma~taan, tuntuisi
33434: jen johtajina toimivien opet'Ulljien palka.t kohtuuillliselta, et.tä -v-aativampien oppilai-
33435: määrä.ytyvtät siten, että he sattvll!t opetus- rtQSiten ~kuttm ma:aJt.ailousnortnaaHkoulnn.
33436: toimestaoo tavanmukaisen kuukausipailkan llll8latailousop:istojen ja högre sv. lanthruks~
33437: ja sen Jisäksi johtajanpalkkion siittä 11:yöstä lä:roverket 'in johitaji<en johtajap•aJlklkio nostet-
33438: jonka he joutuvat suodttama.a.n vars:ina,i- taisii!ll 24,000 j-a maamies-, maanvHjelys- ja
33439: san opetustehtävänsä Hsäksi, kuten edus- karja;nho1tokoulujen sekä si·ipikarja-, si'Ml.-
33440: taessaan oppilaitostrulln, vallvoessaan järjes- hoito-, IOOijeri-, puutarha- ja erillisten kou-
33441: tystä ja kuria ja ollessaa111 vmrtuussa: koko Jujen johtaji1hle 18,000 mk vuodessa. Jos
33442: oppiilaitoksen toiminnasta ja maineesta. edellä mainitut 'korotukset maamme 70
33443: Näiden johtajapalkkioiden merkitys joh- kouiJ.ussa: toimeenpannaan, aiheuttaisi se
33444: totyön korvauksena on rahan ~rvon a~entu seuraa.vat Jisäykset talousarvioon:
33445: essa jäänyt melkoisen pieneksi sen vuoksi,
33446: että ne eivät ole nousseet kuin, aivan vähä- 11 Pl. VII luvun 1 momentille 331,200: -
33447: sen llliiden sodan edellä olleesta määrästä. , , VIII , 2 , 200,000: --,-
33448: Todistukseksi sHtä että asiiA!t näin ovat mai- , , VIII , 3 , 157,500: --
33449: nittakoon, että moomiesopistoissa, maanvil- " , VIII , 9 , 31,600: --
33450: jelys- ja maamieskouluissa sekä 'tietopuoli- , , VIII , 10 , 21,000: --
33451: sissa karjanhoitokouauissa tämä palkkio oli " , VIII , 11 , 21,000: -
33452: v. 1939 6,000 mk mutta v. 1945 vain 7,500 , , VIII , 12 , 16,500: -
33453: mk. Puuta'l'hakowuissa se on ede!1leen v.
33454: 1939 taSiOilla .eli 3,000 mk vuodessa. Maata- Ede1illl. esitettyyn viita:t.en ehdotamme
33455: lousnormaalikoulussa oli pal:k!kio v. 1939 kunnioittaen,
33456: 9,000 mk mllltt.a on sen jäl1keoo korote!ttu
33457: 1,000 markal~m. e.~tä Eduskunta ottaisi vuoden
33458: Vaikka ei johtajatehtävästä aiheutuvaa 1946 tulo- ja menoarvioon 777,700
33459: ylityötä pyrittärisikään korvaamaaJDJ täysin mm·kkaa maatalouskwlujen johtaja-
33460: siihen määrään mitä muil~la henkisen ;työn palkkioiden korottamiseen.
33461: Helsingissä 19 päivänä [okakuuta 1945.
33462:
33463: Lauri Mlll'tomaa. Aino Luostariaen.
33464: T. N. Vilhula. Johannes Virolaintn.
33465: Samuli Simula. Martti 0. Kölli.
33466: Väinö Okko. Erkki Koivisto.
33467: Eem.il Pääkkönen.
33468: 770
33469:
33470: IV,ts2. - Rah. al. H:o 85.
33471:
33472:
33473:
33474:
33475: Murtomaa y. m.: Korotetun määrärahan osoittwmisesta yksi-
33476: tyisluontoisten maatalousoppilaitosten yUäpitome'M'ikin.
33477:
33478:
33479: E druskunnaHe.
33480:
33481: RaJhan arvon jatJkuvau alenemisen vuoksi siitä minkälais!tra nousua niissä on tapahtu-
33482: tuottaa yksityisluontoisten valltion !apua nut, tUJlkoon maiinituksi, että näiden. ~aitos
33483: nauttivien ma18.1taJlousopprla1tosteu ytl!läpitä- ten v. 1939 saama yhteinen avustus oli
33484: minen suuria va~keuksia sen vuoksi, että! 3,347,717: 50 mk, 1943 se oli 3,632,500 :m.k
33485: suuret nousut työpaikoissa, polttopuiden ja 1945 4,165,100 mk, tehden vuodesua 1939
33486: him:wissa ja rakennuiksien korjauksiin käy- lähtien lisäystä ainoaSitaan 817,383 mk.
33487: tettävien rtarvikikeiden hankinnoissa aiheut- l\fuata1oushall!litulmessa ikevää!l!lrä 1945 tehty-
33488: tavat sen, että vru1tion tUilo- ja menoarvioon jen llaskelmitm mukaa111 nruihle ikouiluiUe tar-
33489: vuosittain otetut rrnä1ärärraha!t näitä iaitoksia vittaisiin tisättytä yllläpitoavustusta v. 1945
33490: va.:r'lten ovat riittämärt:Jtömiä. Osoirtukseksi myönnettyihin summiin seuraavat mä!ärät:
33491:
33492: Koulujen nimet Pl luku mom. ylläpitoav. 1945 lisäystä 1946
33493: menoarvioon
33494: Kiinteät ja kieDtäväJt. maamiesikoulut 11 VIII 2 1,940,000: - 2,800,000: -
33495: Karjanhoito-, sianhoito-, siipikarja- ja mei-
33496: jerrikoulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 4 1,345,000: - 1,970,000: -
33497: Maanvi'ljelyskoulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 " 9 410,000:- 400,000:-
33498: Puutarhalk:oull·ut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 " 10 118,000:- 177,000:-
33499: Erirl. marubalouskou1ut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 " 11 110,100:- 200,000:-
33500: Högre srv. 1an:thrukslärroverket . . . . . . . . . . . 11 " 12 242,000:- 350,000:-
33501: "
33502: Ede!lrlä ol-evaan viitaten kunnioi,ttaen eh- teensä 5,897,000 markkaa yksityis-
33503: dot'amme, luontoisten maatalousoppilaitosten yl-
33504: että Eduskunta ottaisi vuoden 1946 Zäpitomenoihin.
33505: tulo- ja menoarvioon· lisäyksenä yh-
33506: Helsingissä 19 pä!ivänå [okakuuta 1945.
33507:
33508: Lauri Murtomaa. Väinö Okko. Johannes Virolainen.
33509: L. 0. Hirvensalo. Heikki Vehkaoja.. Martti 0. Kölli.
33510: T. N. Vilhula. S. Salo. Erkki Koivisto.
33511: Yrjö Hautala. Eemil Pääkkönen. E. Pusa.
33512: Samuli Simula. Kustaa Tiitu.
33513: 771
33514:
33515: IV,133, - Rah. al. N :o 86.
33516:
33517:
33518:
33519:
33520: Brander y. m.: Määrärahojen osoittahnisesta Pohjois-Karja-
33521: lan maanviljeltyskoulun to-mtintaa vartem.
33522:
33523:
33524: E d u s ik u n n a 11 e.
33525:
33526: Alueluovutusten yhteydessä :menetettiin sessään eduskunnwlle valtion tulo- ja meno-
33527: m. m. Ku-vkijoen maanviljelyskoulu, Suis- arvioksi vuodelle 1946 esittäny,t menoar-
33528: .tamon pienviljelijäkoulu ja Kurkijoen tie- viost·a poistettavaksi kaikkien alussa mai-
33529: topuolinen ikarjanhoito'koulu. Kun maamme nittujen, •luovutetulla alueella toimineiden
33530: maatalouskoulujen tarve huomioon ottaen kouJujen määrärahat. Kun Hovilan tiilalla,
33531: nykyisen [aajan asutustoiminnan ja sen sillä suoritettujen suhteellisesti vähäisten
33532: kautta syntyvien uusien til<>jen ~ukumää korj•austöiden jälkeen, voitaisiin jo ensi vuo-
33533: rän suuren kasvun, on ennen sotia vallin- den alkupuolella aloittaa koulutoiminta,
33534: neeseen tilanteeseen nähden vain kasvanut, olisi tulevan vuoden menoarviossa säilytet-
33535: on välttämätöntä, et.tä luovutetulla alueella tävä ainakin eut. Kul"kijoen maanviljelys-
33536: to:imi.neet koulut ensi tilassa saatetaan koulun määrärahat 11 Pl. VII [uvun 1-5
33537: uudelleen käyntiin. Tässä mielessä hyväk- momenteiHa, nim. palJk.'kauksiin 269,500,
33538: syi edus:lrunta ihalHtuiksen esityksestä kulu- ruoanpitoon 50,000, ~ämmitykseen ja va-
33539: van vuoden menoarvioon tehtyihin lisäyk- 'laistuikseen 75,000, rakennusten korjauk-
33540: siin ja muutoksiin otettavaksi momentille seen 25,000 ja sekalaisiin menoihin 25,000
33541: 20 P.l. I: 13 Nurmeiksen kunnassa olevan markikaa, eli yhteensä 444,500 markkaa.
33542: Hovilan tibn ostamiseksi vail.tidlle Poh- Edellä olevan nojalla oodotamme,
33543: jois-Karjalan maanviljelyskoulua varten
33544: 1, 725,000 mk. Ti1alle oli tarkoituksena si- että Eduskunta päättäisi ottaa
33545: joittaa ent. Kunkijoen maanviljelyskoulu vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon
33546: ja käyttää menoarviossa sille melikityt mää- . Pohjois-Karja"tan maanviljelyskoulun
33547: rärahat tätä uutta lkouJua varten. HaHi- toimintaa varten yhteensä 444,500
33548: tus on kuitenkin tästä huoilimatta esitY'k- rnarkJoo.a.
33549: Helsingissä rrokakuun 18 päivänä 1945.
33550:
33551: A. Brander. Arno Tuuma. B:. Soininen.
33552: Lauri Riikonen. Johannes Virolainen. Eemil Pääkkönen.
33553: Juho Karvonen. Veikko Vennamo. Varma K. Turunen.
33554: Eero Mäkinen. 0. Muikku.
33555:
33556:
33557:
33558:
33559: 14
33560: 772
33561:
33562: IV,ts4. - Ra.h. a.I. N :o '87.
33563:
33564:
33565:
33566:
33567: Leppälä y. m.: Korotetoo määrärahan osoittamisesta lai-
33568: tfutttalo-uden kohottamiseen.
33569:
33570:
33571: E d u s k u n n a 11 e.
33572:
33573: Vilitaiten ra;haasia..:aJoitbtoomme :n:o 70 pe- 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
33574: ruateil:uli!hiltl ahdotllmtM ikunniottltJa,en, XV l'ltVun 17 momen«Ue laid'ltn-
33575: talo'ltden lwhottamiseen lisäyksenä
33576: e.ttä Eduskunta ottaisi vuoden 582,600 markl«w.
33577: Heilsingi~ 119 piHvänä lok3lkuwta 1945.
33578:
33579: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
33580: E. Pusa. E. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
33581: Lassi Biekka.la. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
33582: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
33583: Lauri Laine. Toivo H. Kinnunen. Ku.sti Eskola.
33584: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
33585: :1obannes Virolainen. Matti Heikkilä. Lauri :Riikonen.
33586: Väinö Okko. E. A. Turja. Antti A. Koukkari.
33587: Markus :Nisk&la. Leo Leppä~ Matti Ytti.
33588: :Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
33589: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
33590: Matti Miikki. Eino Möttönen.
33591: 178
33592: IV,tars. - Rah. al. N :o 88.
33593:
33594:
33595:
33596:
33597: La.Jnpinen y. Dl.: KorotMu-n mäiirä1·ahan osoittamisesta avu.s-
33598: t'UitBtJkM LlJ'dtl/1t1/hdistykselle.
33599:
33600:
33601: E d u s k u n n a 11 e.
33602:
33603: Pientalouksien uaidunolot ovat tunnetusti nössä osoittautunut vä'lttämättömäksi, että
33604: erittäin puutteellisat. Pa:rannusten aikaan- Laidunyhdistyksen toimihenkilöt voivat
33605: saamiseen onkin viime vuosien &ilmna kiin- antaa riittävässä määrässä asiantuntija-
33606: nitetty jatkuvasti huomiota eshn. useissa apua maanJlunastuslautakunniUe laiduri-
33607: eduskunta-a:loitteissa. Tätä silmä:lläpitäen alueiden tarvetta selvitettäessä ja laidun-
33608: on maanhankintalain yhteydessä 5 piiivänä alueita muodostettaessa.
33609: toukokuuta 1945 säädetty laki laidun- Kuluneena kesänä saatujen kokemusten
33610: alueista, jonka tarkoituksena on nimen- mukaan muodostuvat edellä mainitut tehtä-
33611: omaan asuntotilojen ja asuntotonttien hal- vät 11!iin l'allljoiksi, että Laidunyhdistyksellä
33612: tijain sekä vähävaraisten !tilattomien kar- ei ole riittäviä ede1lytyksiä niistä suoriu-
33613: janhaltijain laidunolojen parantaminen. tua, eHei se voi huomattavasti tehostaa toi-
33614: Kun tämä 11aki vihdoinkin anlta:a mahdol- mintaansa. Tulo- ja menoarvioesityksessään
33615: lisuuden pysyvien parannusten aikaansaa- vuodeksi 1946 on hallitus ku~tenkin varan-
33616: miseen mainitutl!laisten tilojen ja karjan- nut Laidunyhdistyksen !toimintaa varten.
33617: haltijain lruidunoloihin, mikä vaikuttaa suo- vain 730,000 markkaa eli lisäystä vuo-
33618: ranaisesti heidän toim()ehttrloedell.ytyksiinsä, den 1945 perusmäärärahaan 19 %. Kun
33619: on lain tolteuttatninen käytännössä riit!l:ä- otetaan huomioon kuluvana vuonna tapah-
33620: vässä laajuudessa ja tarkoituksenmukaisella tunut kustannusten nousu, ei tämä lisäys
33621: tavalla erityisen tärkeätä. tee mahdolliseksi toiminnan säilyttämistä
33622: Laidunalueiden tarve on arvioitu 20,000 edes nykyisessä •laajuudessaan ja on täysin
33623: -30,000 hehtaariksi, mikä jakautuu ehkä riittämiiltön laidunalueista annetun lain yh-
33624: 3,000-5,000 erilliseen alueeseen ympäri distykselle määräämien tehtävien suoritta-
33625: maan. Alueiden !lunastushinnan lisäksi tul- miseen.
33626: ilaan näiden Taivaamiseen käyttämään useita Ede~lä esitetyn johdosrta ja, viitaten edus-
33627: satoja miljoonia markkoja valtion varoja. kunnan jo kesäJNä 21. 6. 45 hallitukselle
33628: Tämän vuoksi on väLttämätöntä, että a:lueet ~ausumaau toivomukseen riittävän mläiiriira-
33629: valitaan sekä perustamia- ja hoitosuunnitel- han varaamisesta vuoden 1946 tulo- ja me-
33630: mat laaditaan asiantuntemuksella ja että noarviossa Laidunyhdistyksen ftaajentunutta
33631: suunnitelmien toteuttamista sekä laitumien toimintaa varten, ehdotamme kunnioittaen,
33632: vastaista käyttöä jatkuvasti vaivoitaan l'iiit-
33633: tävän rtehokkaasti. että Eduskunta ottaisi vuoden
33634: Laidunalueista annetun lain mukaan on 1946 tulo- ja menoarvioon Laidun-
33635: laidunalueiden käytön johto ja valvonta ykdistyksen määrärahan 3,500,000
33636: määrätty maatalousministeriön :wlaisena markan suuruisena.
33637: Laidunyhd:istykseltle. Lisäksi on käytän-
33638: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
33639:
33640: J. E. Lampinen. E. Pusa. Väinö Okko.
33641: Aino Luostarinen. Veikko Vennamo. Jobannes Virolainen.
33642: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
33643: 774
33644:
33645: IV,1a6. - Rah. al. N:o 89.
33646:
33647:
33648:
33649:
33650: Leppälä y. m.: Korotetun mäiilriWahan osoittamisesta koti-
33651: talouden edistämiseen.
33652:
33653:
33654: E d u s k u n n a ll e.
33655:
33656: Viitaten rahaasia-aioitteemme n: o 70 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
33657: perusteluihin ehdotamme kunnioittaen, XV luvun 6 rnornentille kotitalouden
33658: edistämiseen lisäyksenä 2,135,900
33659: ettå Eduskunta ottaisi vuoden markkaa.
33660: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
33661:
33662: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
33663: E. Pusa. T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
33664: ~si llie~ala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
33665: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Sau~onen.
33666: Lauri Laine. Toivo II. Kinnunen. Kusti Eskola.
33667: Samuli Simula. Vei~o Vennamo. Eino Laitinen.
33668: Johannes Virolainen. Matti He~lä. Lauri Riikonen.
33669: Väinö O~o. E. A. Turja. Antti A. Koukkari.
33670: Markus Niskala. Leo Leppä. Matti Ytti.
33671: He~ Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
33672: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Vir~.
33673: Matti Mi~. Eino Möttönen.
33674: 775
33675:
33676: IV,1s7, - Ra.h. a.l. N:o 90.
33677:
33678:
33679:
33680:
33681: Hiilelä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Aitoon kotitalous-
33682: keskikotil'U(If, käytännöUisten aineiden opettajien palk-
33683: kausta varten.
33684:
33685:
33686: E d u s k u n n a 11 e.
33687:
33688: Aito001 kotitalouskeskikoulu, joka toistai- 1 puutarhoopettaja 37.200 markka.a
33689: seksi on ainoa maassamme ltoimiva kokeirlu- 1 kesäajan puutarha-
33690: koulu, yhdistää toisaalta oppi- ja ·toisaaLta opet:ltaja 27.600
33691: kotitalouskoulujen tavoittteen pyrkien vaft- 1 agronoomiopettaja 39.420 "
33692: mentamaan ja ohjaamaan oppil.aamsa; käy- johtajapaJlkkio 4.200 "
33693: tännön a!loilfle jo kouQussa. Mutta ilman "
33694: 234.400 marklma
33695: hyvää pätevää ammatillislta opetusta: se ei
33696: pysty oppi:laissaan herättämään harras- kwHiinajanlisä 85.000 ,
33697: tusta alwlle. Sen vuoksi koulu pyrkii kiilll- --------------~~-
33698: Yht. 319.420 markkaa
33699: ruttämään pwlvelukseensa pätevät ja illlnos-
33700: tnneet ammatt,iopetJtajat. Tämä kuitenkin
33701: edellyttää sen, et1tä koulu voi tarjota opet- Knn Aitoon kotitalouskeskikoulu pyrkii
33702: ~oveltamaalll. oppikoulua: maaseudun tarpeita
33703: taji!]Jre riittävät taJloudeHiset edut, siis lä-
33704: hmnä ainakilll yhtä suuren palkan ja ikä- Ja nuorten tylttöjen ;ta,ipumuksia vastaa-
33705: Hsät kuin emäntäkoulut takaavat. vaksi, niin että maaseudun nuoriso saisi
33706: Kouluhwlliituksen väilittämä valtionavus- yileisellJ kansaktissivistyksen ohella myös
33707: tus kouluUe on sama kuin yleensä yksityis- käytännön vaatimaa opetusta, .Yhdistää
33708: oppikouluissa ja diittää se koulnn omien kou[u onnellisesti kummankin koulumuo-
33709: 'trullojen kanssa. vain oppikouQunopettajien don, ja kokeilukouluna, joka on aivan
33710: pa!]kkaukseen ja muihirn: koulumenoihin u~tta suuntruusta ~dustava ma:assamme op-
33711: mutta käytännÖillJ aineiden ()pettajien palk~ pikouluallaJlla, tarVIttlsee va;ltiovallan tah()llta
33712: ikaukseen ei näistä vM>oista Tiitä!. Siiks.i: on :taloudeLlista tukea, olisi toivottavaa saada
33713: koulu anonut maa;taJloushw1litukseu kautta siltle edeiHäosoiwttu määräraha nimenomaan
33714: määrärahaa, joka vastafui emäntäkoulujen käytänrn:öRisten aineidellJ opetukseen.
33715: saamaa avustusta kuuden käytännön aiuei- Edellä olevaan viit<a:ten ehdotamme kun-
33716: deu opettajan palkkaamiseksi. nioitJta:en,
33717: Ammattiaineiden op;et.tajina tulisi kysy-
33718: mykseen seuraavat opettajat ja heiiJ:le vält- että Eduskunta olitaisi vuoden 1946
33719: tämäJttömät pwlkkaedut: tulo- ja metwarvioon 319.420 mar-
33720: kan määrärahan Aitoo·n kotitalous-
33721: 2 tailousopettajaa 86.000 markkaa keskikoulun käytännöllisten aineiden
33722: 1 käsitöiden opeMaja 40.000 opettajien palkkausta varten.
33723: "
33724: HelSiingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
33725:
33726: Kaisa Hiilelä. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Helena Virkki.
33727: Sulo Heiniö. Jaakko Hakala. L. Myllymäki
33728: Aino Luostarinen. Martti 0. Kölli. E. Raunio.
33729: Aino Malkamäld. Martta Salmela-Järvinen.
33730: '176
33731:
33732: IV,us. - Rah. a1. ll:o 91.
33733:
33734:
33735:
33736:
33737: ~ea y. Jn,: MiM'I'öro1t.a:n osoittamisesta Varsinais-
33738: 81wmen. emiin.tikaoulun. muuttamise.Jcsi kotitalousopistoksi.
33739:
33740: E d u s kun n a H e.
33741:
33742: Maatalous-kotitaloudellisten järjestöjen min on osoitetJtu, niin kotitalousneuvojataJr-
33743: työtä on viime vuosina tunttuv~ti hai- peen Jtyydy1Jtä,m.iseoksi Qlisi ikoUillltusta. kii-
33744: tannut pätevien kotitalousne"Q.vojavoimien 'reehlisesti lisättävru siihen tarkoitukaeen so-
33745: puute. Jo viime vuosikymmenenä tapahtu- pivisaa emäntälkouluissa. Si!ksi näin, kqn
33746: nut alan järjestöjen voimalwl !kehitys on nykyi,sissä olosllhteissa ei voida ajatella
33747: avannut ammattineuvonnalle runsaasti uu.siw:ln nellvojaopistojen perustamista.
33748: ma.hdollisuuksia. Tuon ajan puitteisiin V atsinais-Suomen emäntäkoulun raken-
33749: on laskettava myös m. m. sellaisen nuksissa on pidert;ty silmä!hlä neuvojakurs-
33750: - uuden j-ärjestön ikum maatalousikerholiitO!Il sin sijoittamista emäntäkoulun yhteyteen.
33751: synty ja kehitys sekä sen huomattavaksi Nyt ~oojemwt:tu: toiminta edellyttäisi ikolmen
33752: kasvanut kotitalousneuvojain kysyntä. Nyt opettajan pailik!kain lisäystä, ta!lous-, puu-
33753: sotavuosien jälkeen vaikean ajan esiintuo- tarha- ja kodinhoidon opettajille a 35,100
33754: ma.t monet huoltotyömuodot kohilistuva.t mk, yhtoonsä 105,300 mik sekä koulusaa jo toi-
33755: sekä sodasta kärsimään joutuneisiin että mivien talous- ja puutarhaopettajien kol'ot-
33756: suuriperheisten :neuvont:aa.n. Varsinkin juuri itamiseksi ylemmän pailkkauslluokan opetta-
33757: naisten tehtävien osuudelta ovat velvolli- jiksi, lisäys a 2,100 mk, yhteensä 4,200 mk
33758: suudet kasvaneet ja nim on kotita~lousneu ja johtajan palkkion korottamiseen 1,200
33759: vojain puute aivan huut.av:a. mk. Lisäykset yhteensä 110,700 mk.
33760: Työmäärän vuodesta VllOteen lisään- Edellä mainittujen opettajien krulliinajan-
33761: tyessä ovat alan neuvojajärjestöt, pätevän [isiin !tarvitaan yhteensä 132,300 mk.
33762: työvoiman osoittautuessa riittämättömäksi, Näin ensi vuoden ta:lousarviota l~ää
33763: joutuneet palkkaamaan epäpätevää a.putyö- mällä asianomaisten kou:lumomenttien koh-
33764: voimoo, jonka määrä viime vuosina on dalla saaltaisiin kaksi uutta opistoa valmis-
33765: noussut keskimäärin jopa 40% :din neuvo- tamaan kotitalousneuvojia maan huutavan
33766: jain koko mä,ärästä, maatailouskerho mu- neuvojapuutteen poistamiseksi. Edellä esi-
33767: ikaan 1lue<tltuna. Neuvojain puutteesta huo- tetJtyyn v:iitaten ehdotamme kunn:ioittaen,
33768: limatta ei neuvojia valmistavia opistoja O'le
33769: lisätty. Tätä nykyä kotitalousneuvojia ettii Eduskunta ottaisi vuoden
33770: koUilutetaan vaån kolmessa kotitalousopis- 1946 tulo- ja menoarvioon 243,000
33771: tossa. Kun kotittalousopistoihin pyrkivien markan miiiit·ärahan Varsinais-Suo-
33772: lukumäärä on Ql1lut moninkertainen siihen men emäntäkoulun muuttamiseksi
33773: nähdoo, mitä niihin voidaan ottaa j•a kun kotitalousopistoksi.
33774: neuvojista on seUainen puut·e kuin aikaisem-
33775: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1945.
33776:
33777: Aino Luostarinen. Elli Nurminen.
33778: Helena Virkki. Martta Salmela-Järvinen.
33779: 777
33780:
33781: IV,ta9. - Rah. al. N:o 92.
33782:
33783:
33784:
33785:
33786: Virkld y, m.: M(iä·rärakan osoittamisesta Kotkan talouskou-
33787: lun ottmniseksi valtion haltuun.
33788:
33789:
33790: Ed u s kun n a 1ll e.
33791:
33792: Kotkan talouskoulu aloitti toimintansa rrunn:ikkoseuduhla aina Loviisan koopunkiin
33793: sybyJtl:ä 1989. Se sa-atiin ail\'aan paikka- asti ei vaiLtiOiila viellä ole yhtään kotitalou-
33794: kunta,laisten suurel!la harrastukselila ja in- dellista oppi[aitosta, kaltsoisimme ko!ko maa-
33795: no1la suoritettujen erilaisloon keräysten kunnan !toiveen täyrttyväm., jos Kotkan ta-
33796: avuiHa. OsruHisina olivat llmiroki piirit ja louskoU'lUlll kanll'atusyhdi:styksen ylläpiWnä,
33797: puolueet, liikkeet ja tehdasl"ai<tokset. Sa- vaJltion avustama tkoutlu, va1tion kouiuna ja
33798: moin: oso1ttivart suuma; myötämieilisyylttä kaikin tämän muutoksen ede!Jly:ttämin pa-
33799: myös [ähikunnat ja koko Kymen.ilaaikso, jo- rannuksin ja laajennuksin pääsisi kohot-
33800: ten tlllUSIIJa a!lkaen o1ivat suunnitelmat saada tamaaill: Kotkan kaupungin ja koko Ky-
33801: Kotlkan talouskoulu laajenemaan ja p:a;lve- men[ooJkson monien saha.. ja..tehdassewtujen
33802: 1enman koko }a:ajan Kymew1aakoon tehdas- sekä Tarrmiikkovä:estön kotien kuntoa, joissa
33803: seutujen asujmnistoa. Koko viisivuOitistoi- kipeästi kotitalousopetUIS!ta kaivataan.
33804: mintansa aikana onkin kou[u saav'll'tJtainut Krm Kotkan ttwlouskoll'lun kannatusyh-
33805: ilaalk:soku.nnassa tunnusltetun aseman ja iuot- distys on tarjonnut kou:Iun valtiolle ~a:hjaksi
33806: tamuksen. irtaimistoineen sekä Ta.havaroja 150,(}{){}
33807: Onnettomuudeksi tuhoutui kuitenkin marlkkaa, on v<WlrtioNa nyt tilaisuus saada.
33808: kou!lu perustuksiaan myöten 8. 5·. 1944 saot- halltuunsa. oma tailouSik:ou:lu. 1\faaJt&ous:hal-
33809: tun~a Kotkan pommituksessa, joten !lituksen koti1aloUSOSiaS!ton [askelmien mu-
33810: koulu jäi lk:odirtltOlffiaksi yhden [ukukauden kaan tekeV'åJt Kotka'll. taJous:koulun menot
33811: ajaksi. Huolimatta suures'tla asuntopu~asta koutlun siirtyessä valtion ha11turm vuosittain
33812: Kotkassa onnistui lkoU'lun kanna,tusyhdis- seuraavasti: Talousopeltltajan, kodinhoidon
33813: tyksen mu:itenkin saada uusi huoneisto, opettajan ja käsitöiden opettajan petrus-
33814: joka erinäisin muutoksin ja korjauksin on pa,Jkkoihin a 37,200, Y'hteensä 111,600 mark-
33815: saaitu kouluille sopivaksi ja entistä kollllu- kaa sekäi johtajan pwllmioksi 7,200 markkaa
33816: huoneimoa suu~mmaksi, joten !koulu pääsi ja tuntiopettajien ja muiden itoimihenki-
33817: atlka.ma3ill uudeHeen tammiku'llSS!a 1945. :löidern palkkalllkseoo 26,000 markkaa. KaJ-
33818: Kaikissa imaimistoha~ttkinnoislsa on kou1u liina.jan[·isiä 52,()()() markkaa. Kaihliinpai-
33819: niin onnistunut, että opetus voidaan suo- ka.wlis~ä 12,600 maTkkaa ja vuotuist'a yhlä-
33820: rittaa itarikoitustaan vastaavasti. OppiJ:aita. p1toavustuslta 100,000 markkaa.
33821: on koUJluun ha.menutt aiWUl uudelta raja:lta EdeHtä oleviin perusteluihin viitaten eh-
33822: asti, !koska rajan taakse jäi I1tä-Suomessa dotamme !kunnioittaen,
33823: .toimimeita kouiluja. Suuri osa kouluun pyr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
33824: kijöistäi on jätänyt :i:lman pai:klkaa. Kulu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VII lu-
33825: van vuoden mdlemmii]Jle kUII'SSe:iJlle on hake- vun 5 momenUlle 309,600 rnarkan
33826: nut k>alk:sin-tk~minke:rrt:ainen oppilasmäärä. määt·ärahan Kotkan talouskoul'U.(ft ot-
33827: Koska Kymenl'aaksossa ja koko pitJimnä too~iseksi valtion haltuun.
33828:
33829: Helsingissä 23 päivänä !lokakuuta 1945.
33830:
33831: Helena Virkki. Penna Tervo.
33832: 778
33833: IV,uo. - Fin. m.ot. N :o 93.
33834:
33835:
33836:
33837:
33838: Jem m. fl.: An.gående anvisande a-v ansla.g för inrätt(J(nde
33839: arv en husmodersskola med svenskt 'Undervisningsspråk
33840: på Korsholm.
33841:
33842:
33843: T i 11 R i k s d a g e n.
33844:
33845: Korsholms hllillllodersskola arbeta.r f. n. 1ui1lstän.dig 1 årig husmoderssk6la skU!lle så-
33846: med en 5-månaders husmoderssk01lekurs väl den teoretiska som praktiska under-
33847: under sommarmånaderna. Skolans under- visningen fördjupas. Antalet teoretiska
33848: visningsprogram inrymmer undervisning i undervisningstimmar ökas från 225 tili 420
33849: huslig ekonomi, trädgårdsskötsel och söm- samt antalet praktiska arbetsdagar från
33850: nad samt i någon mån i 'harnavård, hihlso· 120 tiM 260 per elev. Den ettäriga hus-
33851: och sjukvård samt husdjursskötsel. På modersskolan torde vara den skolform, som
33852: grund av den korta tiden, 5 månader, blir i al!la avseenden bäst uppfy1ller ikravet på
33853: undervisningen, trots att den bedrives så undervisning för landsbygdens blivande
33854: intensivt som möjligt, ändå otillfredsstäl- husmödrar.
33855: lande. I synnerhet under nu rådande för- V ad ,utbildningsmöjligheterna i detta
33856: hållanden borde den kvinnliga ungdomen avseende beträffar, befinner sig den sven-
33857: på landsbygden bibringas grundligare in- ska landsbygden i ett avgjort sämre läge
33858: sikter i dess'a ämnen än vad som med nu- än landet för övrigt. I finska Österbotten
33859: varande skolform är möjligt. Hemvårds- arbeta f. n. 5 et:tåriga husmodersSkolor,
33860: undervisningen, som under rådande varu- samt d1l8Sutom ett antal skolor med kor-
33861: brist bör tillmätas särskilt stor betydelse, tare kurser, medan den österbottniska
33862: är myeket kor.tfattad, endast de elemän- svenskbygden endast har en skola att tiU-
33863: tära grunderna kunna meddelas i teori, gå, nämligen Korshdlms husmodersskoiJ.a,
33864: men knappast alls omsättas i praktiskt ar- denna dessutom endast med 5 mån. kurs.
33865: bete. Inom ramen för undervisningen fin- I hela svenska Finland ha vi endast en
33866: nes dessutom icke utrymme för praktisk ettåTiga husmodersskola, HögvaJ1'1a i Ny-
33867: barnavårdsundervisning, likaså finnes icke land. Denna kan i ingen händelse ens när-
33868: tid för praktisk husdjursskötsel. Den teo- melsevis anses fylla behovet av ikunskap i
33869: retiska undervisningen i dessa ämnen är huslig ekonomi blaud landets svenska be-
33870: helt naturligt mycket kortfattad, och då folkning.
33871: d€ll icke kan tillämpas i praktiska övnin- Då KorshDilms husmodersskola f. n. är
33872: gar, förlorar den ytterligare sitt värde. En den enda av staten ägda svenskspråkiga
33873: dylik undervisning kan med skäl icke anses skolan i huslig ekonomi i landet, bör här
33874: motsvam de iklrav, som ,j vår tid böra stäJllas finnas möjlighet att utvidga skolan till ett-
33875: på en fullgod yrkesutbildning för en kun- årig. Skolans läge i centrum av svenska
33876: nig husmor. Österbotten, liksom skolans 18 åriga verk-
33877: En förlängning av kurstiden från 5 må- samhet som 5 måna.ders husmodersskdla 'äro
33878: nader till 12 mån. skulle avhjälpa ovan likaså faktorer, ägnade att understry'ka för-
33879: påtalade brister i undervisningen, dessutom de~len av att ihäJr fwlägga en etJtårig full-
33880: kunde en del nya ämnen :såsom undervis- ständig husmoderssikola.
33881: ning i jordbruksämnen, mjölkhushällning För närvarande framträder behovet av
33882: oeh vävnad tillkomma. Genom utvidgning av ökade utbildningsmöjHgheter starkare än
33883: skolans verksamhetsprogram från 5-måna- någonsin. Detta accentueras icke minst av
33884: ders husmodersskolekurs if:.i:H att omfatta den omständigheten, a.tt elevfrekvenmn vid
33885: IV,Ho. - .JerJt y. m. 779
33886:
33887: våra ungdomsskolor nu är så stor, att fler- grundläggningskostnader. Anslag skulle
33888: :mlet av dem icke kunna t'aga emot a:lila., som därför erfordras endast för [wrarpersona'lens
33889: ansöka. om inträde. avlöning samt för årliga underhällskostna-
33890: Då Iokaliteter redan finnas på Kors- der, vilket enligt den upprätt.ade budgeten
33891: holms sko}!lägenhet, kunde en ettårig hus- skulle stiga till följande belopp:
33892: modersskola inrättas där utan egentliga
33893: Läraravlöningar:
33894: IJärare i lantbruksämnen, grundlön 55,500:-
33895: r~ärare i huslig ekonomi, ,, 35,100:-
33896: Lärare i trädgårdsskötsel, 35,100:-
33897: Lärare i handarbete, , 35,100: --
33898: Lärare i hemvård, , 35,100:-
33899: Lära.re i barnavård, ., 35,100:-
33900: Föreståndararvode .................... . 7,200:-
33901: Bxtra lärare i huslig ekonomi, årslön ... . 35,100: ---
33902: Barnsköterska . . ...................... . 26,100:-
33903: 'fimlärare o0h befattningshavare ....... . 80,100:- 379,400:-
33904: Lyse och värme ....................... . 100,000:-=
33905: Underhåll av bygguadel' ............... . 35,000:-
33906: Diverse utgifter (varav grundansiag50,000) 100,000: - 235,000: -
33907:
33908: Dyrtidstillägg:
33909: Lärare i lantbruksämnen .............. . 54,300:-
33910: L~rare ~ h~lig;, ekon~mi ............... . 43,500:-
33911: Larare 1 tradgardsskotsel . . ............ . 43,500:-
33912: Lära.re i handarbete ................... . 43,500:-
33913: IJärare i hemvård ..................... . 43,500:-
33914: I.1ärare i barnavård ................... . 43,500:-
33915: l<Jxtra lärare i huslig ekonomi .......... . 43,500: --
33916: Barnsköterska . . ...................... . 39,000: - 354,300: -
33917: --- ·---~ -~-
33918:
33919:
33920:
33921:
33922: Summa mk 968,700:-
33923:
33924: Hänvisande till det ovan anförda anhålla om 968,700 nwrk för in1·ättande av
33925: nndertecknade vördsamt, en ettå1·ig lwstnodersskola med
33926: att Riksdagen måtte i statsförsla- svenskl tmdervisningsspråk på Kors-
33927: get för å1· 1946 upptaga ett anslag holm.
33928: Helsingfors den 17 oktober 1945.
33929:
33930: Levi Jern. C. 0. Frietsch.
33931: Albin Wickman. Ture Hollsten.
33932: Ebba. östenson. llelm.er Smeds.
33933:
33934:
33935:
33936:
33937: llJ.
33938: 780
33939:
33940: IV,Ho. - Rah. al. H :o 93. Suornennos.
33941:
33942:
33943:
33944:
33945: Jern y. m.: Jläärärakan osoittamtisesta t-uotsinkielisen emän-
33946: täkoulun perttst011niseksi Korsholmaan.
33947:
33948:
33949: E d u s kun n a lJ: e.
33950:
33951: Korsholman emärutäilooulun 'työskentely .tootuntien ;luku nousisi 225:stä 420:een ja
33952: rajoåttuu nykyään ·5 kuukautta kestävään käytännöllisten työpäivden luku 120: stä
33953: kes.äJkuukausina pidmtävään emäntäkoulu- 250: een. Yksivuotinen emäntäkouilu Eenee
33954: kurssiin. Koulun opetusohjelmassa on koti- se koulumuoto, joka kaikissa suhteissa par-
33955: :taJ.ous, puurtarhanhoito ja ompelu ja jossa- haiten vastaa ma:aseudun !tulevien perheen-
33956: kin määrin laste:nhoito, 1terveyden- ja sairas- emäntien opin •tarvetta.
33957: hoito sekä kotieläinten hoito. Lyhyen ajan Opiskeluma:hdolililsuudet tässä suhteessa
33958: vuoksi - 5 kuukautta - jää opetus, vailkika ovat ruotsalruseilla maaseuduilla !l:momatta-
33959: se onkin maJhdoLlisimman voimaperädstä, vasti huonommat kuin muualla maassa..
33960: kuitenkin epätyydyttäväksi. Varsinkin ny- Pohjanmaan suomalaisissa osissa t.oomii
33961: kyisissä oloissa tulisi maaseudun naispuoli- nykyisin 5 1-vuOitista emäntäkoulua ja sitä
33962: sen nuorison saada perusteellisemmwt tiedot paitsi joukko :kouluja, joiden kurssiaika
33963: näissä aineissa kuin mi:tä nykyisen koulu- on lyihyempi·, kun •taas Pohjanmaan ruotsa-
33964: n1!uodon aikana on mahdollista. Kodinhoito- ·laisseudmHa on vain yksi 'koulu käy.te.trtä-
33965: opetus, jolile nykyisen •tavarapulan aikana vänään, nimittäin KorS!hOilman emänltä-
33966: on annettava erikoisen suuri me:Vkitys, on koulu. Ja Sliinäikin on vain 5~kuukautinen
33967: l1yvin suppeata. Vain teoreettiset alkeis- 'kurssi. Koko ruotswlaisessa. Suomessa on
33968: 1iedot voidaan antaa, mutta ·tuskin [ain- vain yksi 1-vuotinen emäntäkoulu, Högva;lla
33969: kaan käytännöllistä \harjoitusta. Opetus- UudeHamaalla. Tämän ei voida edes lähi-
33970: ohjelmassa ei sitä ·paitsi ole sijaa käyrtän- mainkaan katsoa va..'jtaavan maan ruotsin-
33971: nölliselle rrastenhoidon opetukse1le, samoin kielisen vä.esttön kotirtaloukl~n opetu~n
33972: ei ole aikaa käytännöH,iseen eläinten hoi- tarvetta.
33973: toon. Nä:iidien aineiden :teoreettinen opetus Kun Korsholman emäntäikouilu on nykyi-
33974: on luonnollisesti hyv1in suppea, ja kun sitä sin ainoa v:altion omistama ruotsinkiffi,inen
33975: ei voida 1täydentää käytännöllisin iharjoi- kotit.alous.koulu,. tulee olla mahdollisuuksia
33976: tuksin, menettää se vieil.ä tä.tenikin arvoaan. laajentaa koulu 1-vuotiseksi. Koulun asema
33977: Tällaisen opetuksen ei syystä voida katsoa ruotsalaisen Pohjanmaan keskus.tassa ja
33978: vastaavan niitä vaatimuksia, jotka meidän kou[un 18-vuoti•as toiminta 5Jkuukaurtilsena
33979: aikakaudellamme on asetettava ,taitavan emäntäkoUiluna ova:t lisäksi sellaisia ttosi-
33980: JH~rheenemännän kelvoUiselle ammattikou~u seiklmja, jotka ovat omiaan !korostamaan
33981: tukselle. tänne perustettavan 1-vnotisen täydellisen
33982: Kurssiajan pirtentäminen 5 kuukaud;esta. emäntäkoulun edrullisrmM.a.
33983: 12 ;kuukauteen poistaisi ede1Jlä mainittuja Nykyisin on lisåttyjen opiskelrumahdo1li-
33984: opetuksen puutteellisuuksia ja sitä paits.i stmksien vaatimus voimakkaampi lkuin mia-
33985: voitaisiin ohjelmaan ottaa eräitä uusia ai- loinkaan. Tätä .todistaa huomattaval·ta osal-
33986: neita kuten maa!talouden, maitto:twlouden ja •taan: sekin seikka, että nuorisokouJuihimme
33987: kudonnan opetus. Toimintaohjelman laa- nykyisin pyrkii niin paljon oppilaita, etltei-
33988: jentaminen 5-kuukautisesta emäntäkoulu- väJt useimmat koulut voi otrt:aa vastaan
33989: kllirssista rtä.ydeniseksi 1-vuotiseksi emäntä- kaikkia pyl'lkijöirbä.
33990: r{jouluksi syv·entä:isi sekä teoreettista että Kun Korsholman kouluttiilalla jo on huo-
33991: käyrtännöHistä. opetusta. Teoreettisten ope- neistot voitaisiin 1-vnotinen emäntäikoulu
33992: IV,14o. - Jern y. m. 781
33993:
33994: perustaa sinne ilman varsinaisia perusta- vuotuisiin yUä.pito:kustannuk.siin, jotka [a;a.
33995: mislkusta:n.nuksia. Mä:äräraili.at itarv.ittaisiin ditun talousarvion mukaan nousisivat seu-
33996: vain opettajakunnan palkkaamiseen sekä raaviin määriin:
33997: Opeutajanpalkikoja :
33998: Maaltalousaineiden Qpevtaja, peru.spal1k<ka ........... . 55,500:-
33999: Koti:taJ.omopettaja, , ........... . 35,100:-
34000: Puutarhanhoidon opet1tajao , ........... . 35,100:-
34001: Käsityönopettaja, , ........... . 35,100:-
34002: Kodinhoidon opettaja, , ........... . 35,100:-
34003: Lastenhoidon opettaja, , ........... . 35,100:-
34004: Johtajanpalkkio ................................ . 7,200:-
34005: Ylhnääräinen kotitalouden opetrt:aja, vuosipalkka ... . 35,100:-
34006: Lastenhoitaja ................................... . 26,,100:-
34007: Tuntiopettajat ja 'toimenJraltijat ................. . 80,000:- 379,.400:-
34008: V wlo ja lämpö ..................................... . 100,000:-
34009: Rakennusten ylläpito ............................... . 35,000:-
34010: Sekalaiset menot (joisrt:a perusmääräraha 50,000) ..... . 100,000:- 235,000:-
34011: Kalliinajanlisät :
34012: Maatalousaineiden opettaja ...................... . 54,300:-
34013: Kotitalousopettaja .............................. . 43,•500:-
34014: Puutai•hanthoidon opettaja ....................... . 43,500:-
34015: Käsityönopettaja ............................... . 43,500:-
34016: Kodinhoidon opert:•taja ........................... . 43,500:-
34017: Lastenhoidon opettaja ........................... . 43,500:-
34018: YHmääräinen k,otitalouden opettaja ............... . 43,600:-
34019: Lastenhoitaja ................................... . 39,000:- 354,300:-
34020: ----"'----
34021: Yhteensä 968,700: -
34022:
34023: Eldiellä esi,tettyyn viirt:wten ahlekirjoi.tta- ja menoarvioon ottaisi 968,700 tlwt·-
34024: neet :kunnioitrt:avasti ehdot.tavat, !Mn määrämhan yksivuotisen ruotsin-
34025: kielisen emäntäkoulun perustamiseksi
34026: että Eduskunta vuoden 1946 tuZo- Korsholntoon.
34027: Helsingissä. 17 päivänä lokakuuta 1945.
34028:
34029: Levi Jern. C. 0. Frietsch.
34030: Albin Wickma.n. Ture Hollsten.
34031: Ebba östenson. Helmer Smeds.
34032: 782
34033:
34034: IV,14t. - Rah. al. N:o 94.
34035:
34036:
34037:
34038:
34039: Pusa: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden eanäntäkmt-
34040: lulle kerhoneuvojaopetusta varten hankittavan raken-
34041: mttksen huntoonpanokustanwuksiin.
34042:
34043:
34044: Ed uskunnaBe.
34045:
34046: HaapaYeden emäntäkoulun naapurissa että Eduskunta ottaiRi vuoden
34047: on kerhoneuvojaopetusta varten saatavissa 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
34048: rappioti1lan suurehko päärakennus. Sen VIII luvun 15 momentille .'250,000
34049: korjausta va:Nen, minkä arvioidaan tule- markan määrärahan Haapaveden
34050: van maksamaan noin 750,000 markkaa, eh- emäntäkoululle hankittcwan raken-
34051: dotan kunnioittaen, nuksen kt~ntoonpanokustctnnnkRia
34052: varten.
34053: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1945.
34054:
34055: E. Pusa.
34056: 783
34057:
34058: IV,142. - Rah. al. N:o 95.
34059:
34060:
34061:
34062:
34063: Salo y. m.: illäärärahmt osoittamisestn kotitalouslwulttn pe-
34064: ntstarniseksi Sä1~isniemen pitäjäi.in.
34065:
34066:
34067: E d u s k u n n a 111 e.
34068:
34069: l;aajan Kajaanin kihtlakunnan ja KoiHis- myös tältä alueelta oppi lairta. Oppilasten
34070: 1
34071:
34072:
34073: Pohjanmaan alueella on tähä1n asti .toiminut sa.llnti on siten taattu. Koulun antama
34074: vruin Kajaanin läheHä oleva Seppällän koti- opetus on aJueel·la niin hyvin kotien kohOit-
34075: ta:louskoulu. Nytt1emmin on mais,teri Aili tamista ja aivan erityisesti myös kotitmlous-
34076: Virkkun~m SäräisniBmelitä anonut lupaa neuvojain vallmistusta ja neuvojapuutteen
34077: ma~taloushwlilituksen alaisen koti:t:alouskou- pojiStamista varten eritrtäin tarpeen vaati-
34078: lun perustamiseen alueen .]länsiosaan, Sä- ma. Kajaanin ik:ihilalmnnassa on ainoas-
34079: räisniemen pitäjän Oterman kylään. Kou- taa~n Seppälän Kotittalouskoulu, joka ei ky-
34080: lun tarpeellisuutta todistavat parhaiten kene ~tätä tarvetta täyttämään. Vaikkakin
34081: seuraavat asiasta annetut lausunnot: koulu tulisi palvelemaan ert.'li sijassa Ka-
34082: jaanin maanviljelysseuran aluetta, on koulu
34083: Oulun liiänin 'l'almtsseura: myös Talousseuran sen osan kannaHa, joka
34084: rajoittuu Kajaanin maanvi[j€:lysseuran
34085: Kun 1lehtori Aili Virkkunen on i>lmoit- ailueeseen, ttärkeä ja. tämä:n alueen talou-
34086: tanut aikovansa perustaa yhdessä velljensä dellisen kehityksen kannwlta olojen vaatima.
34087: kanssa emäntäkoulun omistamalleen tilalle Joht,okunta sen vuoksi puoltaa kouQun pe~
34088: Säräisnriemen Oterman k:}'1lässä ja anovansa rustamis,ta ja sille avustuksen myöntämistä,
34089: tarkoitukseen vaLtion avustusta sekä on minkä avustuksen olosuhteiden johdosta tu-
34090: pyytäny.t tätä vartoo Oulun >1. Talousseu- lisi oilla runsaampi kuin mitä ltarvitaan
34091: ran lausuntoa, saa johtokunta .tämän joh- muua:laa maassa.
34092: dosta lausuntonaan -esittää seuraavaa:
34093: Kysymyksessä oileva >tila sija1tsee n. 17 J{ajaanin Maanviljelyssew·a:
34094: km V aaJlan asemailta ja 12 km Laajalammin
34095: seisakkeelta Vaa;lan-Puolangan tien var- Maisteri Aiili Virkkusen pyynnöstä Ka-
34096: rella ja Otermajärven rannaJlla. Tilalla jaanin lVIaanvilje>lysseuran kotitalousvalio-
34097: voidaan koulua varten varata rakennukset kunta on kokouksessaan !tänään käsitel·lyt
34098: sen suunnite'lmwn mukaisest,i, jon1ka leh- lausunnon antamista varten kysymykse~1,
34099: tori Vii'!k'kunen on maata1oushaUituikselle joka koskee kotitalouskoulun perustamista
34100: jättänyit. 'l'åla on hyvin viljelty ja siHä r_.apinsalmen tiQalQ·e Säräisniemen kunnan
34101: myös hyvä I. S. K. karja. Oterman kY'lässä.
34102: Mitä koulun tarpeeUisuuteen tulee, on Siihen nähden, että kotitalouden edistä-
34103: huomattava, että Kajaa•nin kihlakunnassa minen Kainuussa on ensiluokkaisen .tärkeä
34104: on n. 75,000 asulmsta. Kun seutu on }lapsi- 1ta~oudellinen asia, vwliolmnta pitää suota-
34105: rikasta, on myös niitä ikälnoldda suhteellisen vana, ,että kysymyksessä oleva koulupuuha
34106: runsaasti, joHm voiva.t koulun ,tarjoamaa saisi myönteisen ratkaisun. Lapinsalmi on
34107: opetusta hyväkseen käyttää. Lisäksi sopii Seppälän kotj,talouskoulusta noin 120 km
34108: koulu asemansa puolesta ainakin Utajä:rven etäisyydeiHä. TäUä koululla voi oilla riit-
34109: tyttär.illl.e ja niin kauan kun Talousseuran tävä alue koota tarpet=lHinen määrä oppi-
34110: alueen koinisosaan (Kiiminki-Kuusamo) ,laita suojiinsa. Lisäksi mainittakoon, etttä
34111: ei ole saatu vastaavaa kou[ua, voi se sa·ada vähäisi>Hä lisärake;nnuksilla Lapinsa[meen
34112: 784 IV,u:l. - 8äräisnriemen kotitalouskoulu.
34113:
34114: saadaan kotiil:alouskoulun tyydyttävä huo- ja kun olisi perin tarpee!lliSita, että kouilu
34115: neis!to. voisi aloittaa toimintansa jo ensi kesän ai-
34116: Mainittakoon vwlä, ~ttä Seppälän koti- kana, olisi valtion 1tallousarvioo:a sitä varten
34117: twlouskouluun ei itämä vuonna dle voitu ot- varattava määräraha. Tässä mie'lessä eh-
34118: taa vastaan ~äheskään kaikkia sinne pyrki- dotamme kurmioitttaem,
34119: jöitä. Koti!taaousvaliokunta puoltaa ano-
34120: musta. että EduRkttnta ottaisi vuoden 1946
34121: Yksityisen harrastuksen, vähävaraisen tulo- ja menoarvioon 250.000 ~nar
34122: ympäristöasutuksen ja köyhien kuntilEln kan määrärctha'n kotitalouskoulun
34123: tuen varassa ei kaikin puolin toivmtu ja pe1·ustamista ja toimintaa varten
34124: tuiki tarpeeUine.n koulu kuitenkaalll pääse Säräisniemen~ pitä.fiiln Oterman kylän
34125: alkuun ja pysty toimimaan, vaan olisi sitä La.pinsalrnen tilaUe.
34126: valtiovallan ri]ttävästi tuettava. Sen vuoksi
34127: Helsingissä 22 päivänä 'lokakuuta 1945.
34128:
34129: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
34130: 785
34131:
34132: IV,143. - Ra.h. a.l. N:o 96.
34133:
34134:
34135:
34136:
34137: Pääkkönen y. m.: Moo1•ii,rahan osoittam.isesta emäntäkoulun
34138: perustaaniseksi Sotka~Ynoon.
34139:
34140:
34141: B d uskunn aH e.
34142:
34143: Viittaamalla toivomusaloitteen perustelui- asianomaisessa vaJliokunnassa on viivästy-
34144: hin huhtikuun 16 päivältä 1945 n: o 181, nytt, kunnioittaen ehdottaa,
34145: joka aloite koski emäntäkoulun perusta-
34146: mista Sot.kamon kuntaan ja jonka tarkoi- että Eduskunta ottaisi vuoaen
34147: tuksena o1i. salll.da tarpeeNinen määräraha 1946 tulo- ja menoarvioon 500,(}()0
34148: jo vuoden 1946 tulo- ja menoarvioesityk- markan mäiiräraha1~ emäntäkoulun
34149: seen, rohkenemme, koska aloitteen käsittely perustamiseksi Sotkamoon.
34150: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
34151:
34152: Eemil Pääkkönen. s. Selo.
34153: 786
34154:
34155: IV,144. - Rah. al. N:o 97.
34156:
34157:
34158:
34159:
34160: Lahtela y. m.: Määrära.han osoittamisesta emäntäkoulun pe-
34161: rustamiseksi KeAnijärven kuntaan.
34162:
34163:
34164: E d u s k u n n a ll e.
34165:
34166: Maamme ·pääelinkeinon, maatalouden, ovat Kemijärvellä ja sen ympäristössä.
34167: ammattikouluista, erikoisestikin naispuoli- Kun näin on ja kun Perä-Pohjolan nais-
34168: sen maaseutunuorison maatalousammatti- puolisella nuorisollakin on oikeus odottaa
34169: kouluista on maassamme ilmeinen puute. että heiLlekin varataan trlfl!isuus edes maa-
34170: Maamme eteläosissa on vain muutamia ja kotitalousammatin käytännölliseen ja
34171: emäntäkouluja. Pohjoisimmat emäntäkou- tietopuoliseen oppimiseen omassa maakun-
34172: lut ovat Limingassa ja Haapavedellä. Näi- nassa, niin on asia jälleen otettava esille
34173: den pohjoispuolella ei ole ollut yhtään toivossa, että eduskunta, jolta on saatu mo-
34174: emäm.tälkoulua, vaik!lm enempi kuin puolet nia korjauksia Perä-Pohjolan väestön nos-
34175: maamme pituudesta on mainittujen koulu- tamiseksi siitä lapsipuolen asemasta, johon
34176: jen pohjoispuolella. Pohjoisin osa maas- se on aikojen kuluessa jäänyt, tässäkin
34177: tamme on siis tässäkin suhteessa jäänyt kauan vireillä olleessa asiassa voisi vaikut-
34178: lapsipuolen asemaan. Jo vuoden 1929 val- taa siihen, että puheena olevan koulun pe-
34179: tiopäiville jätti nykyinen Lapin läänin rustaminen toteutettaisiin mahdollisimman
34180: v. t. maaherra Uuno Hannula useiden pian.
34181: Perä-Pohjolan edustajain allekirjoittaman Perä-Pohjolaa varten perustettavan
34182: rahaasia-aloitteen n: o 55 emäntäkoulun pe- emäntäkoulun sopivana paikkana on. pidet-
34183: l'UStamiseksi Kemijärvelle, jonka peruste- tävä Kemijärven kuntaa m. m. seuraavilla
34184: luissa lausuttiin m. m.: ,Perä-Pohjolan perusteilla:
34185: Marttaliitto on suunnite1lut emäntäkoulun
34186: paikaksi Kemijärveä. Kieltämättä koulu 1) Kemijänen kunta keskeisen asemansa
34187: tänne sijoitettuna voisi parhaiten palvella puolesta on sopiva m. m. emäntäkoulua
34188: koko sitä laaj·aa wluetta, josta nyt on oHut varten ja voi parhaiten palvella sitä laa-
34189: puhe." Siitä huolimatta, että puheenaole- jaa aluetta, joka sen ympäristöllä on, kuten
34190: van emäntäkoulun perustamiseksi Kemijär- ed. U. Hannu1a edellämainitun a:loitteensa
34191: velle on tehty sen jälkeenkin useita aloit- peru.'3teluissa totea;a ;
34192: teita ja että sen tarpeellisuus on useat ker- 2) maatalousharrastus Kemijärven kun-
34193: rat eduskunnassakin myönnetty, ei koulun nassa on kautta aikojen ollut huomattavan
34194: perustamisessa ole päästy lopulliseen tulok- suuri. Mainittakoon, että m. m. kesällä
34195: seen, vaan on se lykkäytynyt vuodesta toi- 1943 selviytyi Kemijärven kunta maata-
34196: seen. T.osin on suunniteltu Perä-Lappiin, loustuotannon lisäämiskamppailussa ensim-
34197: johon on Kemijärveltä matkaa noin 400 km, mäisenä Perä-Pohjolan maanviljelysseuran
34198: sikäläisiä Lapin oloja vastaavan emäntä- alueella ja naa.purikunta Pelkosenniemi
34199: koulun per.ustamista ja se on sinne erikoi- Lapin maatalousseuran alueella;
34200: sen tarpeellinen, mutta sillä ei vähimmäs- 3) Kemijärven kunnassa t-oimiva. Martta-
34201: säkään maarassa voida tyydytt-ää sen yhdistys ja kymmenkunta paikallista maa-
34202: emäntäkoulun tarvetta, joka tarvitaan Ke- miesseuraa ovat kokouksissaan jo useita
34203: mijärveä ja sen ympäristöä varten, eikä vuosia sitten käsitelleet tämän koulun pe-
34204: Perä-Lapin koulun opetusta voida niin jär- rustamiskysymystä ja yksimielisesti pitä-
34205: jestää, että se vastaisi niitä oloja, jotka neet koulun perustamisen Kemijärven kun-
34206: IV,lH. - Lahtela y. m. 787
34207:
34208: nan alueelle tarpeellisena ja toivovat edel- rustcttavan am_mattikoulun paikaksi. Tässä
34209: leen että sellainen heti perustettaisiin; yhteydessä on myöskin mainittava, että
34210: 4) Kemijärven kunnan asukasluku vuo- milloin Kemijärvelle on saatu kiertävä ko-
34211: den 1942 henkikirjojen mukaan oli 10,432 :titalous- tai karjanhoitokouh1, on niihin
34212: ja kunnassa on jo vuonna 1926 saatettu ollut pyrkijöitä jopa viisi kertaa niin suuri
34213: oppivelvollisuus täyteen voimaan ja sen oppilasmäärä, kuin mikä on voitu vastaan-
34214: kansakouluissa on yli 1,000 lasta. ottaa. Tämä siis osoittaa, että harrastus
34215: Kemijärven kunnassa on myöskin 5- ammattiopetuksen saamiseen on Kemijär-
34216: luokkainen yhteiskoulu, jossa lukuvuonna ven naispuolisella nuorisolla erikoisen suuri
34217: 1943---44 oli 194 oppilasta. Ja syksyllä ja varmana voidaan pitää, että siinä emän-
34218: 1944 toimitetussa sisäänkirjoituksessa hy- täkoulussa, joka Kemijärvelle perustetaan.
34219: väksyttiin yli 60 uutta oppilasta. Tämä ei tule olemaan oppilasten puutetta.
34220: koulu on myöskin jäänyt polttamatta syk- Bmäntäkoulujen perustamisella varmaan-
34221: syllä 1944 tapahtuneessa hävityksessä ja on kin lisätään suuressa määrässä maatalous-
34222: siihen nytkin ollut pyrkijöitä enemmän harratusta, maataloustuotantoa ja sen kan-
34223: kuin voitiin ottaa. nattavaisuutta, josta seuraa samalla, että
34224: Näiden koulujen ja myöskin ympärys- valtakunnalle vahingollinen naisten kau-
34225: kunnissa olevista maalaiskuntain kouluista punkeihin pako vähenee.
34226: päässeille tytöille on saatava maa- ja koti- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
34227: .taloutta opettava ammattikoulu ja sellai- kunnioittaen,
34228: seksi soveltuu sikäläisiin oloihin sovellc-
34229: tulla opetusohjelmalla varustettu emäntä- että Eduskunta ottaisi vuoden
34230: koulu erikoisen hyvin ja on myöskin aivan 1946 tulo- ja menoarvioon 750,000
34231: välttämätön. markan määrärahan emäntäkoulun
34232: Kemijärven kunta on keskeisen asemansa permtamiseksi Kemijärven kuntaan.
34233: puolesta sopiva yhden Perä-Pohjolaan pe-
34234: Helsingi'l.Sä 22 päivänä lokakuuta 1945.
34235:
34236: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
34237: J. E. Lampinen. Markus Niskala.
34238: H. A. Kannisto. Martti Miettunen.
34239: Yrjö Hautala. Eino Tainio.
34240:
34241:
34242:
34243:
34244: 16
34245: 788
34246:
34247: IV,145, - Rah. al. N :o 98.
34248:
34249:
34250:
34251:
34252: Pusa: 1llää1·ärahan osoittmnisesta kerhon&uvojakurssien toi-
34253: qnee,panemista varten Haapaveden emäntäkomulla.
34254:
34255:
34256: E d u s k u n n a l1l e.
34257:
34258: Kun Haapaveden emäntäkoululla on toi- Ede1lä sanmtuun viitaten ehdotan,
34259: meenpantu maatalousneuvojalmrsseja, niin
34260: on haViait<tu fbi,lanpuutte.en niitä haittaa- että Eduskunta ottaisi vuoden
34261: van. Tietojeni mukaal!l on !kysymyksessä. lä- 1946 tulo- ja menoarvioon 250,000
34262: hellä olevan rappiotilan päärakennuksen markan määrärah(i;n kerhoneuvoja-
34263: hankkiminen 1lisäitHaksi puheenaolevaan tar- kurssien toimeenpanemista varten
34264: koitukseen. Jos tämä onnistuu, niin siinä. Haapaveden emäntäkottlulla.
34265: tapauksessa tarvitaan myöskin lisävaroja
34266: kerhoneuvojakurssien toimeenpanemisrta
34267: varten.
34268: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1945.
34269:
34270: E. Pua.
34271: 789
34272:
34273: IV,146. - Rah. al. N:o W.
34274:
34275:
34276:
34277:
34278: Kuittinen y. m.: iliääJ·iiraltan osoittmnisesta maatctlouskerho-
34279: nettvontakurssien toimeenpanemista varten.
34280:
34281:
34282: B d u s kun n a 'l ae.
34283:
34284:
34285: Hyväksyessään tUilo- ja menoarvion vuo- sinkieliSitä kur~-ia varten 600,000 markkaa.
34286: dellLe 1945 lausui eduskunrta edustaja Pek- Kun tätä määrärahaa ei hal>lituksen meno-
34287: kalan y;nnä muiden toivomusaloitteen joh- arvioesityksessä o'le, merkitsee se juuri al-
34288: dosta tekemässään päätöksessä toivomuksen, kuun saadun 'toiminnan pysähdyt:tämistä
34289: että hal~itus selvitytitäisi kysymyksen siitä, ja maalaisnuorison hyväksi tehtävän työn
34290: mihin ;toimenpiteisiin olisi ryhdyJttävä va:l- l<amauttamista neuvojien puutteen vuoksi.
34291: litsevan maatalouskerhoneuvojapula.n pois- Sen estämiseksi ehdotetaan 11 PääJluokan
34292: tamiseksi, ja ryhtyisi tarpeelltlisiin toimen- VIII [uvun 2 momentHle menoarvioesity\ksen
34293: piteisiin. Hank1ttuj~n selvitysten nojaJla [aatimisen jäJlkeen .tapahtuneen kallistumi-
34294: vuoden 1945 toisen menoarvion 11 pääJluo- sen huomioonottaen merkittJäväksi :lisäystä
34295: kan VIII 'luvun 2 :momentin kohoolla 750.000 markkaa.
34296: myönnettiinkin 200.000 markan määräraha EdeHä esi:tetyn nojalla ehdotamme,
34297: lrn.hden kerhoneuvoja1kurssin :toimoonpa:ne-
34298: misoon. Tämän määrärahan turvin on että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
34299: kurssitoiminta saatu alwlle. Toim'inna.n jat- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII
34300: kamista varten on asiwnoml:d,nen keskus- luvun 2 montentille 750.000 mar--
34301: virasto menoarvioesityksessään vuodelle karn määrärahan suomem,- ja ruotsi.n-
34302: 1946 esiittäny.t samaUa momentil:la huomat- kielist&n maata~ouskerhoneuvonta
34303: tavaksi kahta suomenkielistä ja yhtä ruot- kurssien toimeenpanem.ist'(k varten.
34304: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
34305:
34306: Juho Kuittinen. Aino Ma.lka.mäk.i..
34307: E. Pusa. Isa.k Pentta.la.
34308: J. F. Tolonen.
34309: 790
34310:
34311: IV,147. - Rah. al. N:o 100 .
34312:
34313:
34314:
34315:
34316: .- Pusa y. m. : K0t·otet1In m..äärät-ct1wn osoittamisesta maatalous-
34317: kerhotoimintaa vat·ten.
34318:
34319:
34320: E d u s k u n n a lil e.
34321:
34322: Halliituksen eduskunnalle jättämässä val- joiden palkkoja. Tästä syystä onkin maa-
34323: t,ion v: n 1946: n talousarvioesityksessä on talouskerhoneuvonta jo menettänyt ja näyt-
34324: maatalouskerhomääräraha otettu 12,421,300 tää ede>lleenkin menettävän konsulenttivoi-
34325: markaksi, siis samaksi, joksi se v. 1945 miaan sekä tottuneet ja koulutetut kerho-
34326: muodostui rahanarvon alenemisen johdosta neuvojans·a, ellei palkkausasiaa kiireellisesti
34327: tehtyjen lisäysten vuoksi. saada korjatuksi. Tämä taasen edellyttää
34328: Tämä suunniteltu määräraha on kuiten- valtion avustuksen riittävää suurentamista.
34329: kin aivan liian pieni, siUä sen tu:rV'in ei Seuraavassa taulukossa esitetään Maata-
34330: maatalouskerhoneuvontaa kyetä hoitamaan, louskerholiiton tämän hetken konsulenttien
34331: koskei tämä määräraha anna edeHytyksiä ja kerhoneuvojain aivan liian a:lhaiset pal-
34332: neuvojakunnan ja toimihenkilöiden palk- kat sekä toiselta puolen ne valtioneuvoston
34333: kain edes hinta- ja paikkaneuvoston esit- päätöksen tai hinta- ja palkkaneuvoston
34334: tämiin alimmaispalkkoihin korottamiseen. 'esittämien ohjeiden mukaisina. Niin ikään
34335: Tänä vuonna ei neuvojain palkkoja saatu nähdään taulukosta, ebtä nykyistä kerho-
34336: varojen niukkuuden vuoksi suurennetuksi määrärahaa olisi jo yksistään näiden palk-
34337: kuin murto-osalla siitä, johon rahanarvon kain parantamiseksi suurenneHava vähin-
34338: aleneminen ne olisi vaatinut korotettavaksi, tään 7.r.7 milj. markalla. Kun tähän sum-
34339: eivätkä korotetut toimihenkilöidenkään pal- maan 'Lisätään ruotsinkielisten kerhotyön-
34340: kat vastaa valtioneuvoston päätöksellä. vah- tekijäin osuus: 650,000 markkaa, saadaan
34341: vistettuja va'ltion viran tai toimen halti- summa 8.22 milj. markaksi.
34342:
34343: 1 Nykyisenja 1
34344: i Kerhoneuvojat ja kerhokonsn- .Maksetut z·iian 1 Palkkaneuvost. pal:<.• n~'!'v. Valtion Välttämätön liaatalouskel·hoiih
34345: ; lentlt sekä heidän toimikau- . alhaiset eslt. vastaavat es1ttaman osuns ton nenvojain ja konsulenttienl
34346: kk-palkat kk-palkat, jotka k~-patk. kk-palkan palkkain korotukseen tarvittava
34347: 1 tensa; kUukautta. Y. 1945 . on maksettava valmen korotuk- avustuslisä vuoteen 1945 ver-
34348: 1 v. 1946. erotus seen. rattuna; markkaa
34349: 1 i 1 mk 1
34350: l--~--------------~---------,~·---------7------~~------~~------------------l
34351: 1 75 maat. teknik.; 12 kk.ll 4.700-5,00017,500--8,500 ) P.3,000 1,500 l112,ö00 X 12 = 1,350,000 \
34352: 200 nais. neuv.; 12 kk.. 3,500---3,800 5,500-6,000 P. 2,100 1,050 \ 210,000 X 12 = 2,520,000
34353: 250 , , 9 kk.[ 3,300-3,500 5,000-5,o00 n.1,900 950 237,500 X 9 =2,137,500
34354: 150 , , 7 kk. 1 2,700-3,000 4,500---4,800 n.1,800 900 135,000 X 7 = 945,000 1
34355: 8 miesngronom.; 12 kk. 1 10,500 12,500 2,000 2,000 16,000 X 12 = 192,000 1
34356: 8 naisagronom.; 12 kk.j 8,500 10,500 2,000 2,000 16,000 X 12 = 192,000
34357: 13. kotital. kon~.; 12 kk. 7,o00 \l,OOO 1,500 1,500 19,500 X 12 = 234,000 1
34358: 1 7,570,500
34359:
34360:
34361: Kun lisäksi todetaan, että rahanarvon valvonnan järjestelyssä, neuvojain koulu-
34362: aleneminen aiheuttaa kerhoneuvonnalle tun- tuksessa sekä 30: n kerhokonsulentin matka-
34363: tuvaa menojen lisäystä vuoteen 1945 ver- kustannuksissa sekä puhelimen, postin ja
34364: rattuna myös kerhoneuvojain ohjauksen ja painatustöidcn kohdalla, esittävät allek<ir-
34365: IV,H7. ~Pusa y. m. 791
34366:
34367: joittaneet v: n 1946: n maatalouskerhomää- liittyvä metsäkerhotoiminta tiarjoaa tässä
34368: rärahaa lisättäväksi näitä ja palkankoro- suhteessa suuria mahdollisuuksia. Se edel-
34369: tusmenoja varten 9.35 miljoonalla marlmHa. ,lyttää ennen kaikkea mieskerhoneuvojien
34370: Valtakunnan metsien ala ja lisäkasvu entistä runsaampaa käyttämistä ja muita-
34371: pienentyivät alueluovutuksen johdosta huo- kin toimenpiteitä. Tätä toimintaa varten
34372: ma.ttavasti. Kivihiilen ja kaksin puute ovat olisi ensi vuoden maatalouskerhomäärära-
34373: lisänneet puun kulutusta. Va1ltakunnan ta- haa lisättävä 5 miljoona:lla markalla.
34374: lousclämän tasapainoon saattaminen edel- EdeHä sanotun perusteC:Ha ehdotamme,
34375: lyttää jatkuvaa tavallista suurempaa puu-
34376: tavaran ja siitä valmistettujen 1tuotteiden että E clttskunta ottaisi vuoden
34377: vientiä. Metsiemme Iisäk,asvu ei riitä peit- 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
34378: tämään vuotuista hakkuiden aiheuttamaa XV luvun 16 momentille lisäystä
34379: kulutusta. Siten on välttämätöntä ryhtyä 14,350,000 markkact maatalottskerho-
34380: laajoihin metsän kylvö- ja etenkin istutus- toimintaa varten.
34381: toimenpiteisiin. Maatalouskerhotoimintaan
34382: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
34383:
34384: E. Pusa. J oha.n T. Järvinen.
34385: Toivo Ikonen. J. E. Lampinen.
34386: Johannes Wirtanen.
34387: 792
34388:
34389: IV,14s. - Rah. al. N:o 101.
34390:
34391:
34392:
34393:
34394: Leppälä y. m.: Korotetun 'mi.iärärahan osoittamisesta avus-
34395: tukseksi Snomen suovi~je~ysyhdistykselle.
34396:
34397:
34398: E d u s k u n n a l il c.
34399:
34400: Vi!itaten rahaasia-ail.o~tte:emme n: o 70 pe- tulo- ja menoarv,ioon 11 Pl. XJT
34401: rusteluihin ehdotamme kunnioittaen, luvun 5 momentiUe Suomen Suovil-
34402: jelysyhdistybcUe lisäyksenä 248.000
34403: että Eduskunta ottaisi vuoden 1946 markkaa.
34404: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
34405:
34406: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
34407: E. Pusa. T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
34408: Lassi Hiekkala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
34409: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
34410: Lauri Laine. Toivo H. Kinnunen. Kusti Eskola.
34411: Samuli Sim.ula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
34412: Johannes Virolainen. Matti Heikkilä. Lauri Riikonen.
34413: Väinö Okko. E. A. Turja. Antti A. Koukkari.
34414: Markus NiskaJ.a. Leo Leppä. Matti Ytti.
34415: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
34416: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
34417: Matti Miikki. Eino Möttönen.
34418: 793
34419:
34420: IV,149. - Rah. al. N :o 102.
34421:
34422:
34423:
34424:
34425: Leppälä y. m. : J(orotetun rnääräraha1t osoittamisesta av'US-
34426: tukseksi salaojitusyhdistykselle.
34427:
34428:
34429: E d u s k u n n a 11 e.
34430:
34431: Viitaten rahaasia-aioitteemme n: o 70 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
34432: perusteluihin ehdotamme kunnioittaen, XV luvun 14 momentille salaojitus-
34433: yhdistykselle lisäyksenä 362,800
34434: että Eduskunta ottaisi vuoden markkaa.
34435: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
34436:
34437: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
34438: E. Pusa. T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
34439: Lassi Hiekkala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
34440: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
34441: Lauri Laine. Toivo H. Kinnunen. Kusti Eskola.
34442: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
34443: Johannes Virolainen. Matti Heikkilä. Lauri Riikonen.
34444: Väinö Okko. E. A. Turja. Antti A. Koukkari.
34445: Markus Niskala. Leo Leppä. Matti Ytti.
34446: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
34447: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
34448: Matti Miikki. Eino Möttönen.
34449: 794
34450:
34451: IV,15o. - Rah. al. N:o 103.
34452:
34453:
34454:
34455:
34456: Leppälä y. m.: Korotetun määrä1·ahan osoittcmnisesta ctvus-
34457: tukseksi Työtehoseumlle.
34458:
34459:
34460: B d u s k u n n a ll e.
34461:
34462: Viitaten rahaasia-aloitteemme n :o 70 että Eduskunta ottaisi vuoden
34463: perusteluihin ehdotamme kunnioittaen, 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
34464: XV luvun 20 rnomentille Työteho-
34465: seuralle lisäyksenä 345,000 markkaa.
34466: Helsingis..-.ä 19 päivänä lokakuuta 1945.
34467:
34468: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
34469: E. Pusa. T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
34470: Lassi Hiekkala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
34471: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
34472: Lauri Laine. Toivo H. Kinnunen. Kusti Eskola.
34473: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
34474: Johannes Virolainen. Matti Heikkilä. Lauri Riikonen.
34475: Väinö Okko. E. A. Turja. Antti A. Koukkari.
34476: Markus Niskala. Leo Leppä. Matti Ytti.
34477: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
34478: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
34479: Matti Miikki. Eino Möttönen.
34480: 795
34481:
34482: IV,luJ. - Rah. al. N:o 104.
34483:
34484:
34485:
34486:
34487: Lehtokoski y. m. : Määräraha,n osoittcm~isesta (f'yötehoseu-
34488: rcdle kotitalouden m#onalisoi'lnisttdkimuksiin tcwvittavan
34489: hodin perustamista varten.
34490:
34491:
34492: E d u s kun n a ll e.
34493: Maassamme :toimii noin 800.000 ihmistä on väilttämätöntä, ,että sillä on käJ"tettävissii
34494: kotitalouden. hoitajina. Perheenemäntien 'tutkimuskoti. Yksityiskodissa on jatkuv1en
34495: ja kot.i'ta!loustyöntekijöiden työpäivä on tun- tutkimuksien suorittaminen mahdotonta,
34496: netusti pi:tkä ja raskas. Aivan e.rikoisesti si!lllä .tutkimukset on suoritettava monee;'l
34497: on näin la,Ha pienvi:ljelijäemänti:en osa1ta, kertaan samalla kun työmenetelmiä ja
34498: joiden työpäivän pituus· tutkimusten mu- -välinei~tä kokeiHaan j'a kehitetään. Tähän
34499: kaa1n yleisesti on 13-14 tuntinen venyen saaklm on Työtehoseuran kotitalousosasto
34500: usein 16-18 tuntiseksikin. Samoin muo- suorittanut :tutkimuksensa tilapäisissä vuok-
34501: dostuu kotit.wloustyö erikoisen raskaaksi työ- rahuoneis.toissa, mutta nämä on nyrt täy-
34502: ~.äiste:n: j:a muidenkån sellaisten osalta, jot1kfi tyny't luovuttaa asuntopulan vuoksi muihb
34503: joutuvat suorittamaan ansiotyönsä lisäksi tarkoituksiin. Näin ollen ei kotitalousosas-
34504: kotitaloustyössä toisen päivätyön. Erikoisen tolla ole ·tutkimustyöttänsä varten huoneis-
34505: raskas ja pitkä se on perheissä, joissa on. toa käytettävissään eikä sellaisen vuokraa-
34506: paljon pieniä ilapsia. miseen näytä olevan nykyoloissa mahdoilili-
34507: Kotitwloustyön rationalåsoimirnen on näin suutttakaan.
34508: ollen ensiluokkaisen tärkeä :t,ehtävä. Tämän johdosta on käy,nyt välttämättö-
34509: Maassamme toimii noin 800.000 ihmistä mäksi rakentaa tarkoitusta varten. kotitalou-
34510: kotilta:louden hoi.tajina. ,Jos näiden 800.000 den tutkimuskoti, jossa lmti:talouden työn-
34511: työntekijän osalta vähennettäisiin toimen- tutkimuksia voidaan suorittaa häiritsemättä
34512: piteidllä, jotka kohoNavat kotitalouden työ- yksityiskohdin elämää.
34513: tehoa, keskimäärin 1 tun'ti päivässä, olisi Kun asutusaJSi,a,illlosas'ton asettama maa-
34514: se huomattava helpotus 800,000 työstä ras- seudun rakennustoiminnan tyÖitehoneuvot-
34515: kautetun ihmisen osalta, tai jos tämä tun- telukunta on nyt perustettavia pient.iJoja
34516: nin työsäästö 1tuottamattoman työn sijasta varte:a suunnitellut entisistä huomattavasti
34517: kohdistettaisii,n :tuotaiJJnolliseen tvöhön Iner- poikkeavia asuinrakennustyyppejä, JOISsa
34518: kitsisi se vuotta kohti 36 % mil,)oonaa kah- ko:tita~ouden työt,eho on pyritty järjestä-
34519: deksantuntista tuotannollista työpäivää tli- mään mahdollisimman korkeaksi ja kun
34520: sää maallemme. työtehoneuvottelukunta pitäii vä:lttämät:tö-
34521: Dosentti J_~indbergin 'tutkimuksen mu- mänä, että '1Jäl,lainen uusi asuinrakennus-
34522: kaan oli k01tita:toustyön arvo maassamme jo tyyppi käytännössä kokeillaan ja yksityis-
34523: rauhan vuonna 1938 yli, 6 miljardia mark- kohtaisesti !tutkitaan e-anenlmin sitä suosi-
34524: kaa. Nykyisin sen arvoksi täytynee vastaa- t,ellaa.n asutustilaHisten rnkennc:ttavaksi,
34525: vasti !laskea vähintäin 20 mi'ljardia mark- voitasiin1 Työtehoseuran kotitalonstutkimuk-
34526: kaa. sille vätlttä.mrutön tutkimuskoti ja uusien
34527: Nämä luvut osoiHavat kotitaloustyön ra- asuinrakennustyyppien tutkiminen eduHi-
34528: tionalisoimisen välttämättömyyden sekä yk- sesti yhdistää siten, että mainituista asuin-
34529: sityis- että kansantaloude;lJe. rakennustyypeistä yksi rake;mettaisiin rcyö-
34530: Koti:t~alouden työtehon rationalisoimistut- tehosoeuran tutkimuskoditksi. Tällöin voisi,
34531: kimuksia suori:ttaa maassamme Työtehoseu- kuten on suunniteiltu, Työtehoseuran koti-
34532: ran kotitalousosasto. Sen tutkimustyöHe ta1lousosasto em;in turkin mainitun asuinra-
34533:
34534: 17
34535: 796 IV,15l. - 'l'yötehoseura.
34536:
34537: kermusrtyypin sekä siihen t111levan keittiön y. m. kotitrulouden työpaikkojen sisustuk-
34538: y. m. kotitrulouden työpai'k!kojen sisustami- seen sekä Työtehose:u_ran kotiltallousosaston
34539: sen käyttäen apunaan arkkitehtejä, ilämmi- tutkimuksiin ja niiden tuloksiin.
34540: ty.slaite- y. m. erikoisrulan tuntijoi,ta sekä TyötehosenraJUa onkin jo itarlroitusta var-
34541: senjähl<:een ikäy:ttää si'tä kotitallouden !työn- ten 1tiedossa sopiva tontti Helsingin ilähei-
34542: tutkimuskotina. syydessä.
34543: :M~ainittuun ~asuiUJrakennustyyppiin on Rakennuksen kusta,nnusarvio on seu-
34544: suunalite1tu 1tupakeittiö ja 2 huonetta ala- raava:
34545: kerla!an, vinlttiin 1 hnO'lle, vaatteiden säi-
34546: ly:tys- ja pyykinkuivaustilat, kelllarikcrrok- Asuinkerros 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 350.000: ---
34547: • 0
34548:
34549:
34550:
34551:
34552: seen ruoka- ja perunakeNarit sekä kylki- Ullakkokerros . . . 0 0 • 0 •• 0 ••• 58.000:-
34553: rakennukseen sauna, hailkolliiteri ja jauho- Kellarikerros 0 • 0 0 0 •• 0 • 0 0 76.000:-
34554: 0 0
34555:
34556:
34557:
34558:
34559: aitta. Samalla kun tämä rakennus olisi Sauna, aitta ja halkovaja 56.000:-
34560: tUJtkimuskotina, järjestyisi siinä näin oUen mk 540.000:-
34561: asunnot 1-2 työntuJtkijrulle, laboratorio-
34562: huone ja näyttelyhuone. Ka:tsoen asutusasiaia1osaston uuden asuin-
34563: Tutkimustöiden vuoksi olisi väl.ttämä- rakennustyypin tUJtkimisen sekä Työteho-
34564: töntä, että 1tutkimuskoti sijoirt:.ettaisiin lä- seuran tutkim11Skodin vällt~tämättömyyjOOen
34565: heHe Helsinkiä. Tällilöin voitaisiin tutki- ja kiireellisyyteen ehdotamme,
34566: muksissa käyttää eri alojen erikoistuntijoita
34567: sekä olla iläheisessä kosketuksessa ilaboratw- että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
34568: rioihin, kirjastoihin, kotitalousoppilaitoksiin "bulo- ja menoarvioon 540.000 rnar-
34569: j. n. e. Samoin voisivat raloontaja~t ja koti- kan määrärahan TyötehoseuraUe ko-
34570: tailonsalan retkeilijät he[posti Helsingistä titalouden rationalisoimtistutkimtuk-
34571: käsin käydä tutusltumassa mainittmm siin tarvittavan kodin pe,rustamista
34572: uuteen asuinrakennustyyppiån, keittiön varten.
34573: H€ilsingissä ilokakuun 19 päivänä 1945.
34574:
34575: Aino Lehtokoski. Aino Luostarinen. Kyllikki Pohjala.
34576: Helena Virkki. Kaisa Hiilelä.. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
34577: Aino Malkamäki. Elli Nurminen. Elsa. Karppinen.
34578: 797
34579:
34580: IV,t52. - Rah. aJ. N:o 105.
34581:
34582:
34583:
34584:
34585: Leppä.lä y. m.: Korotetun nliiJi;rärahan osoittamisesta avus-
34586: tukseksi Pienv~'ljelijäin Keskusliitolle.
34587:
34588:
34589: E d u s k u n n a ll e.
34590:
34591: Viitaten rahaasia-aioitteemme n: o 70 pe- 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
34592: rusteluihin ehdotamme kunnioittaen, XV luvun 20 momentille Pienvilje-
34593: lijäin Keskusliitolle lisäystä 1,931,1(){)
34594: että Eduskunta ottaisi v1wden markkaa.
34595: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
34596:
34597: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
34598: E. Pusa. T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
34599: Lassi Biekkala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
34600: Levi Jern. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
34601: Lauri Laine. Toivo H. Kinnunen. Kusti Eskola.
34602: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
34603: Johannes Virolainen. ~tti Beikkilä. Lauri Riikonen.
34604: Vå.inö Okko. E. A. Turja. Antti A. Koukkari.
34605: Markus Niskala. Leo Leppä. Matti Ytti.
34606: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
34607: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
34608: Matti Miikki. Eino Möttönen.
34609: 798
34610:
34611: IV,153, - Rah. al. N:o 106.
34612:
34613:
34614:
34615:
34616: Kuusela y. m.: J(m·otetun mäiiriirahan osoittamisesta Pien-
34617: viljelijäin Liiton toiminnan tttkemisee,n.
34618:
34619:
34620: B d u s k u n n a ll e .
34621:
34622: .Maamme maatalou.-; on selvästi .pienviljc- Maamme vanhin pienviljelijäjärjestö -
34623: lysvaltainen. Peltoalaltaan yli 15 hehtaa- Pienviljelijäin I-'iitto - on jo torppari-
34624: rin tiloja meillä on vain 13 prosenttia kai- ajoista alkaen suunnannut toimintansa hei-
34625: kista viljelmistä. Alle 15 peltohehtaarin kossa taloudellisessa asemassa olevan, ja
34626: .t:i'loi1Ha on s]lti vain puolet peltoalasta, useinkin syrj~iseudulla asuvan pienviljelijä-
34627: mutta yli 60 prosenttia kotieläinkannasta, väestön keskuuteen, joka eniten neuvontaa
34628: ja näiden tilojen tuotanto edustaa run- ja tukea valtiovallan taholta kaipaa. Suu-
34629: saasti puolet maataloustuotwnnosta. NäiUä ret ja keskikokoisetkin tilat kykenevät var-
34630: viljelmillä asuu 3/4 maatalousväestöstä ja masti omin avuin neuvontam;a jårjestä-
34631: noin 40 prosenttia asukasluvusta. Huo- rnään, joten valtiovallan tehtiiväk-;i jää en-
34632: mattava myös on itsenäisyytemme aikana sisijaisesti tukea yksinomaan pienviljelys-
34633: tapahtunut peltoalan oleellinen lisiiys ja neuvontaa harjoittavia järjestöjä.
34634: maataloustuotantomme valtava kohoaminen, Valtion mäiiriirahojen jaossa on Pienvil-
34635: mistä suurin osuus lankeaa pienviljelijöil- jelijäin Liitto, järjestön suorittaman työn
34636: lemme. laadun ja merkityksen huomioiden, jäänyt
34637: Nyt allnwaiheissaan olevan maareformin aina muita maatalousjärjestöjä epäedulli-
34638: vaikutuksesta pientilojemme osuus maata- sempaan asemaan, mikä on tuntuvasti hei-
34639: loustuotannossamme tulee yhä suurene- kentänyt Pienviljelijäin ljiiton neuvonta-
34640: maan, joten näiden tilojen neuvontaan ja työtä ja järjestövoimaa, joten määräraho-
34641: ohjaukseen on kiinnitettävä mitä vakavin jen jaon lähtökohtana ei voida pitää ny-
34642: huomio, sillä maamme elintarviketuotanto kyisiä eikä ennen sotia va1linneita epäoi-
34643: pohjautuu ja tulee lähivuosina yhä oleelli- keudenmukaisia jakoperu'itei.ta. Ovathan
34644: semmin perustumaan pienviljelmiemme esimerkiksi maanviljelys- ;ja talousseurat
34645: tuottoon. valtion ,vleisen määrärahan lisäksi saaneet
34646: Pienviljelyskysymyksen hoitamisessa ei runsaasti erikoismäärärahoja, joista Pien-
34647: voida kuitenkaan lähtökohdaksi ottaa vk- viljelijäin Liitto ei ole päässyt lainkaan
34648: sinomaan elintarviketuotantoa. Erityi~en osalliseksi, vaikka se joutuu samanlaisia
34649: suurimerkityksellinen kansantaloudellemme tehtiiviä suorittamaan.
34650: ja elinkcinoeli.imällemme on aina ollut ja .Totta Pienviljelijäin Liitto voisi edes jo-
34651: varsinkin nykyään on puutavaran hakkuu- tenkin kohtuullisessa määrässä harjoittaa
34652: ja ajotyöt. Pienviljelijöitten osuus puuta- maallemme perin tärkeätä neuvontatyö-
34653: varan ajotöissä metsistä liikenneväylille on tään, olisi sen valtionavustus saatava nou-
34654: suorastaan ratkaisevaa laatua ja näiden semaan sellaiseksi, että neuvojavoimia voi-
34655: osuus puutavaran hakkuutöissä on myös taisiin palkata vähintään yhtä paljon kuin
34656: melko suuri. Mainittujen töiden suorituk- vuonna 1939, jolloin liiton yleinen valtio-
34657: seen -- työhaluun ja työtehoon - vaikut- apu ,o1i 977,000 markkaa. Tälle vuodelle
34658: taa myös se mieliala, mikä pienviljelijöit- on Pienviljelijäin Liitolle myönnetty va1-
34659: temme keskuudessa vallitsee. Tämä taas tionavustusta 1,157,500 markkaa, minkä 1i-
34660: on riippuvaisuussuhteessa siitä, miten oi- säksi palkankorotuksia varten on myön-
34661: keudenmukaisesti valtiovalta suhtautuu netty 213,000 markkaa. Valtioavun vähäi-
34662: pienviljelijöitä koslmviin kysymyksiin. syydestä johtuen on neuvojayoimia jo vä-
34663: IV,n;;{. -- Kuusela y. m. 799
34664:
34665: hennetty kolmanneksella, mutta silti liitto palkkausta varten on jo varat myönnetty
34666: joutuu tänä vuonna käyttämään jotenkin asutus- ja alueneuvojille, minkä lisäksi
34667: kaikki omat varansa lähes miljoona mark- päivärahaa tullaan maksamaan valtion vir-
34668: kaa - neuvojien palkkaukseen. kamiesten III luokan matkustussäännön
34669: Ensi vuotta ajatellen näyttää tilanne mukaisesti. Aikaisemmin maatalousneuvo-
34670: Pienviljelijäin Liiton kohdalta suorastaan jien päiväraha oli vain 25-30 markkaa.
34671: toivoHoma:Lta, siltlä ha'lrlituksen esittämä Palkkamenojen nousu on näinollen viisin-
34672: 1,213,000 markan lisäy.-, tämän vuoden mää- kertainen ·ennen sotia vallinneeseen tasoon
34673: rärahoihin tietäisi sit~i, että liiton toimi- verraten.
34674: henkilökunta olisi vähennettävä puoleen Kun uuden maanhankintalain johdosta
34675: siitä, mitä se oli 1939. Toimihenkilöiden maata omistavien pienviljelijöitten luku tu-
34676: vähentäminen olisi lisäksi suoritettava ko- lee huomattavasti kohoamaan, niin se lisää
34677: konaan kentällä toimivien neuvojien kes- vastaavasti 'Pienviljelysneuvonnan tarvetta.
34678: kuudessa, sillä määrätty miiärä konsulent- Pienviljelijäin Liitto ei ole aikaisemmin
34679: teja ja toimistohenkilökuntaa pitää aina valtion taholta saanut sitä tukea, mitä sen
34680: olla. Tällöin liitto ei voisi suorittaa val- toiminnan laatu olisi edellyttänyt, joten
34681: tion sille antamia tehtäviä ja kenttäneu- tämä epäoikeudenmukaisuus maaltrulousjär-
34682: vontatyö jäisi melko olemattomaksi, Yaikka jestöjen määrärahojen jaon perusteissa on
34683: se kuitenkin on koko pienviljelysneuvonnan korjattava, ja Pienviljelijäin Liito1le on va-
34684: perusta. r<a:tta;va, rt~l!aisuus harjoirtJtaa maallemme pe-
34685: Erityisesti on myös mainittava, että maa- rin tärkeätä neuvontatyötään. .Jotta tähän
34686: talousjärjestöissä toimivien neuvojien pal- päästäisiin, olisi Pienviljelijäin Liiton val-
34687: kat ennen sotia olivat hyvin vaatimattomat tion avustus kohotettava 5 miljoonaan
34688: muiden, koulutukseltaan samanarvoisten markkaan, minkä vuoksi vuoden 1946 tulo-
34689: ammattiryhmien palkkoihin verraten, ja menoarvioon olisi Pienviljelijäin Liiton
34690: minkä vuoksi palkkojen nousu maatalous- kohdalle saatava 2,629,500 markan lisäys.
34691: ammattimiesten keskuudessa on ollut ja tu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
34692: lee olemaan tavallista suummpi. Esimer-
34693: kiksi maatalou.<;telmikkojen keskikuukausi- että Edusktmta ott{tisi vuoden
34694: pailkka ennen sotia jäi atltle 2,000 mark- 1946 tulo- ja :rnenoar·vioo,n 11 Pl. XV
34695: kan, mutta tämän kmm 1 päivästä alkaen lttvun 20 rnmnentille 2,629,500 rnark-
34696: tulee keskipalkka kuukaudessa olemaan kaa lisäyksenä Pient·il_jelijäin Liiton
34697: fl,000-10,000 markkaa. :Niainitunlaista toiminnan tukemiseen.
34698: Helsingi&'lä 19 päivänä lokakuuta 1945.
34699:
34700: Walter Kuusela. Atos Wirtanen. K. Talvio.
34701: Toivo Lång. Yrjö Kallinen. M. Huhta.
34702: Juho Hukan. Kauko Andersson. Juho Karvonen.
34703: T. Sormunen. Toivo Kujala. A. K. Paasivuori.
34704: M. Järvinen. Hugo Manninen. Edvard Pesonen.
34705: E. Hietanen. Johan Toivo Järvinen. Juho Pyy.
34706: E. Pusa. Paavo Leskinen. Yrjö Welling.
34707: Penna Tervo. V. Metsäranta. Väinö Leskinen.
34708: Urho Kulovaara. J. Kulmala. Martta Salmela-Järvinen.
34709: Valto Käkelä. Matti Meriläinen. Kalle Jokinen.
34710: Otto Muikku. J. F. Tolonen. Antto Prunnila.
34711: Vilho Hj. Lehtonen. H. Pesonen. Juho Mäkelä.
34712: Jere Juutilainen. Heikki Simonen. Albin Wickman.
34713: Valfrid Eskola.. P. A. Karjalainen.
34714: 800
34715:
34716: IV,154. - Ra.h. al. N:o 107.
34717:
34718:
34719:
34720:
34721: Leppälä y. m.: Korotelttn mää1·ärahan osoittamisesta avu.~
34722: tukseksi Svenska lantbrukssällskapens i Finland för-
34723: bund nimiselle liitolle.
34724:
34725:
34726: E d u s k u n n a 'll e.
34727:
34728: Viitaten rahaasia-aioitteemme n: o 70 pe- XV luvun 20 momentille Svenska
34729: rusteluihin ehdotamme kunnioittaen, lantbmkssällskapens i Finland för-
34730: bund nimiselle liitolle lisäyksenä
34731: että Eduskunta ottaisi vuoden 70,500 marklw-ct.
34732: 1946 tnlo- ja menoa1·vioon 11 Pl.
34733: Helsingissä Hl päivänä lokakuuta 1945.
34734:
34735: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
34736: E. Pusa. T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
34737: Lassi Hiekkala. Yrjö Hautala. Matti Pärssinen.
34738: Levi Jern.. Eemil Pääkkönen. Tauno Saukkonen.
34739: Lauri Laine. Toivo H. Kinnunen. Kusti Eskola.
34740: Samuli Simula. Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
34741: J oha.nnes Virolainen. Matti Heikkilä. Lauri Riikonen.
34742: Väinö Okko. E. A. Turja. Antti A. Koukkari.
34743: Markus Niskala. Leo Leppä. Matti Ytti.
34744: Heikki Soininen. Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
34745: J. E. Lampinen. Ansh. Alestalo. Helena Virkki.
34746: Matti Miikki. Eino Möttönen.
34747: 801
34748:
34749: IV,155. - Rah. al. N:o 108.
34750:
34751:
34752:
34753: Lampinen y. m. : Korotetun määrärahan osoittamtisesta koti-
34754: teoUisu1tsoppila.itosten yleisiin menoihin.
34755:
34756:
34757: Ed u s kun n a r]l e.
34758:
34759: Kotiteollisuuskoulut suorittavat nykyään ruisena siitä saakka kuin valtion tulo-
34760: vielä arvokkaampaa tehtävää kuin ennen ja menoarvio vuotta 1943 varten laa-
34761: sotaa. Niihin pyrkivien lukumäärä on so- dittiin. Valtion tulo- ja menoarviossa
34762: ti,en johdosta tavattomasti lisäytyn.y:t, joh- vuodelle 1939 se oli jo 1,363,500 mk,
34763: tuen siirtä, että kaivataan kot~teollisuustai joll:loin avustuksina yksiosaSitoista kiinteää
34764: toja, jotta voitaisiin omien kätten töillä kou1ua kohti voitiin myöntää 16.263 mk
34765: tuottaa se kotien vä:littämäitön ku1lurtus- ja kier.tävää koulua, koh:t.i 6.905 mk vuo-
34766: :tarvikkeiden tarve, jota ei voida nyky- dessa, mikä. sil1loisissakin oloissa oli välttä-
34767: oloissa ostamaltla tyyd;}'lttää. Täitä tarvetta mättömien menojen peittämiseksi pienin
34768: ovat pakd!Jlisen. kulumisen oheLla rlisänneet mahdoillinen määrä. H UQmioon ottaen työ-
34769: siil'toväen menetykset. Lisäksi toimivien kalujen hinnan, korjauskustannusten ja
34770: koulujen ,lukumäärä on lisääntyny,t sen joh- ilä.mmityspuiden hinnan ja. kaitkkien kulje-
34771: dosta, että sota:toi_mien vuoksi keskeytyk- tusllmstannuks1en. tavattoman nousun, joista
34772: sissä olleiden koulujen 1toiminta on saatu viimeksimainittu ikoskee vielä enemmilin kier-
34773: uud€1Heen käyntiin ja. jokune.n uusi koulu täviä. kuin !kiinteitä. kourluja, kotiteollisuus-
34774: on perustettu. Saadun valtioavun niukkuu- oppillaitositen ylleisiä menoja varten olisi
34775: den ja rahanarvon laskemisen. johdosta työ- saatava määräraha, joka vastaa 40.000 mk
34776: vätlineiden yJJ.:äpitäminen siedettävässä käyt- kUltakin kiin:te&n koulun osastoa kohiti,
34777: tökunnossa on näissä oloissa osoi:t:tautunut 20.000 mk kutakin k.iertävää kouilua kohti
34778: jlllivoimaiseksi minkävuoksi :rue menevät rap- ja 180.000 mk kot<irteoltlisuusop1ston osalle
34779: piOlle ja m. m. ~lämmityspuita on ollut etli nykyisten koulujen osalta yhte€!illlä
34780: pakko säästää siinä määrin, että huoneiden 4.740.000 mk, ja peruSitettaviksi esitettyjen
34781: kylmyys osaltaan on heikentänyt :työtehoa. syksyllä 1946 toiminitansa aikavien uusien
34782: Kun kotiteoHisuuskoullujen omistajina koulujen osaHa yhteensä 5/12 X 100.000
34783: yleensä ovM kotiteoLlisuuden wluejärj,estöt, = 41.670 mk eli kaikkiaan 4.781.670 mk.
34784: jotka edus~tavat maaseudun vähävaraista Lisäksi tarvitaan preruSitamiskustannuksiin
34785: väestöä ja jotka äärimmäiserU niukan vwl- kertamenona kaksiosastoista. kiinteää koulua
34786: tioapunsa vuoksi eivät myöskään pysty varten 70.000 mk ja kiertä.vää kou1lua var-
34787: omiltla varoillaan koulujaan tukemaan, näi- ten 40.000 mk, yhteensä 110.000 mk. Näi-
34788: den koulujen tailoutta ei voida hoitaa, jollei hin menoihin tarv~taan näinollen kaikkiaan
34789: niiden ylleisiin yHäpitomenoihin myönnet- 4.891.670 mk.
34790: +tävää avutusmäärärahaa vars1n huoma:t:ta- Edellä esitetyn nojaUa kunnioi•ttaen eh-
34791: vasti koroteta. Tämä. määräraha on rahan dotamme,
34792: arvoo ~~askemisesta huolimatta, jonkin eUä Edu.~lwnta ottaisi vuodevn 1946
34793: uuden koulun perustamiskustannuksiin ttrlo- ;jcr rnenow·vioon kotiteollisU'ns-
34794: myönnettyä. 50.000 markan suuruista kerta- oppilaitosten yleisiin menoihin
34795: menoa lukuunottamatta, pysynyt muut- 4.892.000 markan suunrisen rnä.ärä-
34796: tumattomana eli 1,701,500 markan Suu- rahan, .fosta kertamenona 110.000 mk.
34797: Helsingissä. lokakuun 23 päivänä 1945.
34798:
34799: J. E. Lampinen. Yrjö 1. Antila. Aino Malkamäki.
34800: Toivo Ikonen. Arvo Pobjannoro. L. 0. Hirvensalo.
34801: M. 0. Lahtela. T. N. Vilhula. Martta Salmela-Järvinen.
34802: Samuli Simula. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
34803: 802
34804:
34805: IV,I56, - Rah. al. N:o. 109.
34806:
34807:
34808:
34809:
34810: Ikonen y. m.: Km·otetun mää1·ä·rahan osoittamisesta koti-
34811: teollis·ntts-yhdistysten avustamista varten.
34812:
34813:
34814: E d u s k u n n a ll e.
34815:
34816: :Maaseutuväestömmc yksityistalouksissa aina sellaisia aikoja, pitkät iltapuhteet tal-
34817: on kotikäsityöllä, n. s. kotitarvikekotiteolli- visin, sadepäivät y. m., joita ei voida käyt-
34818: suudella, ollut varhaisista ajoista alkaen tää muuhun työhön hyödyllisesti. Tällöin
34819: merkittävä osuus, vaikka sen sittemmin on kiinnitettävä huomio nuorison omatoi-
34820: vauraimmilla viljelysseuduilla onkin voitu miseen askarteluun ja kätevyyden kohotta-
34821: osoittaa taantuneen. Sensijaan ansio- !. miseen sekä saatava nuoriso luottamaan
34822: kauppakotiteollisuus on saanut yhä laajem- omaan työtaitoonsa.
34823: mat mitat maaseudun pieneläjien sivuelin- Kulunut vuosi on jo osoittanut kotiteol-
34824: keinona. Niinpä on muodostunut useita lisuuden neuvonnan ja opastuksen tarpeen
34825: merkittäviä kotiteollisuuskeskuksia Itä-Suo- kasvaneen moninkertaiseksi entisestään
34826: meen, Kymenlaaksoon, Satakuntaan, Poh- edelläselostetuista syistä johtuen. On sen-
34827: janmaalle ja muualle aina Lappia myöten. moksi välttämätöntä, että kullakin maas-
34828: Teollisuustuotteidenkaan yhä enenevä kil- samme toimivalla kotiteollisuuden alueyh-
34829: pailu ei ole kyennyt vähentämään monien distyksellä olisi opastus- ja neuvontatehtä-
34830: pienviljelijäseutujen kotiteollisuuden mer- viä varten palveluksessaan vakinaisesti pal-
34831: kitystä pientalouksien toimeentulon var- kattuina ainakin kaksi kotiteollisuuden työ-
34832: mentajana. Pl:iinvastoin kotiteollisuuden alojen tuntijaa, toinen miesten ja toinen
34833: merkitys on tässä suhteessa ja huolimatta naisten käsityöaloja varten. Näitten olisi
34834: teollisuuden voimakkaasta painostuksesta, oltava myös kotiteollisuuden opettajapäte-
34835: huomattavasti lisääntynyt. Tätä kehitystä vyyden saaneita. Heidän palkkauksensa on
34836: osoittaa se, että v. 1934 kotiteollisuutemme myös oltava riittävä, etteivät muut toimi-
34837: arvoksi saatiin n. 200 milj. markkaa, mutta alat ja vapaat järjestöt houkuttele pois
34838: v. 1940 jo 720 milj. markkaa. parhaita voimia kotiteollisuuden kenttä-
34839: Nykyisestä tilanteesta johtuen tämän- työstä, jota varten valtio on heidät koulut-
34840: :muntainen kehitys tulee jatkumaan vielä tanut. On huomattava, että kotiteollisuu-
34841: entistä kiivaampana. Kotiteollisuudesta on den ala on varsin monipuolinen, joten tar-
34842: kehitetty ja kehitetään jatkuvasti tuloläh- vitaan todella kyvykkäitä henkilöitä hake-
34843: teitä sotainvaliideille ja kaikille sodan joh- maan ja valmistautumaan tälle alalle. Hei-
34844: dosta kärsimään joutuneille. Sitäpaitsi on dän työllään on myös kansankulttuurin ja
34845: maatalousväestömme taloudellinen asema taiteen tallentamisess.a ja edelleen kehittä-
34846: nyt siksi heikko, että kotiteollisuuteen on misessä suuri merkitys ja on tappio kult-
34847: pakko kiinnittää maanviljelijä- ja varsin- tuurillemme, jos tätä työtä joudutaan teke-
34848: kin pienviljelijäväestön taloudessa nykyistä mään epäpätevin työvoimin.
34849: suurempaa huomiota. Tämä vaatii huomattavasti korottamaan
34850: Ehkä väitetään, ettei kotiteollisuus koti- näiden järjestöjen valtioapua ja siihen va-
34851: käsityön muodossa enää olisi kannattavaa rattua määrärahaa.
34852: senjälkeen, kun tarve-esineitä ja erilaisia Pitäen tällaista järjestelyä välttämättö-
34853: tuotteita on jälleen yleisemmin saatavissa. mänä ja huomioonottaen rahan arvon las-
34854: Mutta tämä ei pidä paikkaansa. On nim. kun maataloushallitus oli ehdotukseensa
34855: otettava huomioon, että maataloudessa on vuoden 1946 menoarvioksi esittänyt 11 PL
34856: 1V,l5U. -- Ikont>n ~~. m. 803
34857:
34858: XY: 18 kohdassa kotiteollisuusyhdistyk- aarmuna1sen niukat kyvykkäitten voimien
34859: sien avustamiseksi otettavan määrärahan saamiseksi kotiteollisuuden alueyhdistysten
34860: 2,362,000 ma1rka!ksi. palvelukseen ja edellytysten luomiseksi näi-
34861: Kuitenkin on hallitus esityksessään vuo- den mahdollisimman tehokkaalle toimin-
34862: den 1946 menoarvioksi ottanut kotiteolli- nalle.
34863: suusyhdistysten avustamiseksi saman mää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
34864: rän kuin kuluvan vuoden menoarviossa on kunnioittaen,
34865: eli 872,500 mark!kaa.
34866: Hallituksen esityksessä olevilla määrä- että Edttsknnta ottaisi vnoden
34867: rahoilla kotiteollisuusneuvonta ei voi tyy- 1946 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
34868: dyttää maan välttämättömintäkään tar- XV luvun 18 momentille lisäyksenä
34869: vetta. Matkustuskustannusten sekä palkko- 1,489,500 markkaa kotiteollisuttsyh-
34870: jen nousu vaikuttavat sen, että maatalous- distysten avustamista varten.
34871: hallituksenkin esittämät lll1äärärahat ovat
34872: Helsingissä 23 päiv.änä lokakuuta 1945.
34873:
34874: Toivo Ikonen. Lauri Laine. T. N. Vilhula . ..
34875: Yrjö Hautala. Ture Hollsten. J. E. Lampinen.
34876: Valfrid Eskola. Yrjö I. Antila. J. F. Tolonen.
34877: Juho Niukkanen. Juho Pyy. Markus Ni~la.
34878:
34879:
34880:
34881:
34882: lö
34883: 804
34884:
34885: IV,157, - Ra.h. al. N:o 110.
34886:
34887:
34888:
34889:
34890: Saukkonen y. m.: Korotetun nUiärämhan osoittOJmisesta
34891: metsänhoitoyhdistysten palrveluksesslt olevien metså;nhoi-
34892: donneuvojain pnlkkausta varten.
34893:
34894:
34895: E d u s k u n n a ll e.
34896:
34897: Hamtuksen eduskunna~ne jättämässä ,esi- metsiä, jotka. menekki- ja kuljetusmahdo1li-
34898: tyksessä va1tion •tulo- ja menoarvioksi vuo- suuksien kannalta sijaittsevwt keskimäärin
34899: delle 1946 on 11 Pl. XVIII luvun 3 mo- edullisemmin kuin muiden omistajaryhmien
34900: mentin b) kohdalle merkitty metsänhoito- metsät. Arvovaltaisesti onkin osoitettu, että
34901: yhdistysten palveluksessa olevien metsän- valtakunnan vä[ttämäJt.tömästi •tarvitsemat
34902: hoidonneuvojain palkkausta variten 500.000 puumäärät voidaan metsistämme ottaa,
34903: markan lisäys. Tältä summaa on nykyisissä niille vakavia ja vain sang'en vaiva11oisesti
34904: olloissa pidet•tävä aivan riit:tämä:ttömänä. korja.ttavia vaurioita tuottamwtta, a1noas-
34905: ~Latsänhoit oyh dis tykse t, metsänomistaj ain taan niiden hoitoa ja käyttötapoja saman-
34906: vapaa.ehtoiset metsätaJloudellise;t yhteenliit- aikaisesti mhä voimakkaimmin •tehostamalla
34907: tymät, olivat sotiin mennessä jo saamassa ja järkiperäistämällä.
34908: kiinteän pohjan toiminnalleen. Ne olivat Tämän ilisäksi mctsänhoi!toyhdistyksiiHe
34909: osoittaUituneel niiksi paikaHisalimiksi, joi- avautuu suur~i ja tärkeä työa:la niiden tilo-
34910: den varaan yksityismetsätaloutemme edistä- jen metsätaloudelEsten kysymysten parissa,
34911: ruistyö menestyksellä voidaan rakentaa. jotka avus:tustoiminnan yhteydessä muodos-
34912: Siellä, missä ne ollivat päässeet tehokkaasti tetaan. Niiden haititojen vähentäminen pie-
34913: toimimaan, ne olivat voineet olennaisesti nimpään mahdo1Jliseen määräänsä, joita
34914: kohottaa ha1tuu.nsa uskotltujen metsien hoi- metsälöiden pirstominen kie>Hämättä merkit-
34915: toa ja käsittelyä, ja viimeisten parin vuosi- see, on syntyvien pienmetsälöiden käsitte-
34916: kymmenen suotuisa metsä•t•aJ.oudellinen ke- lyä kaikin !tavoin ammatilliseSiti !tuettava.
34917: hitys on •epiäilmnät:tä merkitrt:ävälltä osa1ta Voidaan empimät,tä sanoa, että metsiin-
34918: niiden ans·i:ota. Ilman nii:tä olisi metsän- hoi·toyhdistystoiminrnan lmhittäminen ja
34919: hoitolautakuntien metsiinhoidon edistämi- 1laajentaminen on juuri täHä he·tke1lä väM-
34920: seen täMäävä työskentely tavaHaan juure- .tämättömämpää kuin milloinkaan ennen.
34921: tonta. Me:tsänhoitoyhdistysten toimintaa häirit-
34922: Sota-aikana ja sen jä:lkeen maamme met- sevät kuitenkin ta[oudelliset vaikeudet.
34923: sät ovat saanef'!t entistäkin keskeisemmä:1 Y:leensä nuorina jiirjestöinä ne eivät sotiin
34924: aseman talouselämässämme. Hakkuumäärä mennessä vielä olleet ennäJttän.eet hankkia
34925: on vuosi vuodelta kasvanut ja on nyt kulu- sellaista taloudel•lista asemaa, joka olisi tur-
34926: massa ·olevaksi hanki'llltakaudeksi tuntuvasti vannut ne :tuilevien vaikeuksien varaJlta.
34927: suurempi kuin metsien vuotuinen kasvu ja Tämän vuoksi sota-ajan monerulaiset häi-
34928: hyvin pa'ljon suurempi kuin :n. s. metsän- riöt ovat vieneet lukuisten metsänhoito-
34929: hoidoHben hakkuumäärä. Kun hakkuua~lu yhdistysten talouden seNaiseen tvlaan, että
34930: Citta kuljetuksellisista syi."lltä lisäksi on täy- toimintta on !täytynyt keskeyttää, ja hyvin
34931: tynyt voimakkaasti supistaa, ovat onetikin monien yhdistysten •toimintaa uhkaa sama
34932: rintama:iden metsäit joutuneet erittäin ras- kohtallo.
34933: lmiden. hakkuiden alaisiksi, ~eikä olenmais~a Tämä on vä.Jitön seuraus siitä, että me,t-
34934: helpotusta ~tässä suhteessa liene [ähivuosina sänhottoyhdistys·tem palveluksessa oleva-t
34935: odot10ttavissa. Suhteellisesti kaikkein anka- metsänhoidonneuvoja1t, joiden varassa yh-
34936: rimmin hakkuut ovat koskeneet yksityis- distysten toiminta ja sen tuloksellisuus pää-
34937: IV,l57. - Saukkonen y. m. 805
34938:
34939: osaltam1 [epää, runsaslukuisesti sii11tyvät dis,tysten pwlveluksesta tulee varmastikin
34940: st:illaisten toisten työnal1tajien palvclnkseen, yhä tapahtumaan. Siitä kuolleesta pis-
34941: jotka voivaJt 1tarjot,a paremma:t pa:lkka- y. m. teestä, johon asiat metsänhoitoyhdistysten
34942: edUtt kuin yhdistykset. Samasta syystä on kohdalla nyt ov:a:t joutuneet, ei näytä ole-
34943: miesten saa;ntli vapautuviin ·toimiin vai- van muuta u~ospääsyii kuin vaJltionavus-
34944: keata. Niinpä Keskusmetsäseura Tapion tuksen. tuntuva ti,lapäinen korottaminen
34945: jokin aika sitten suorittaman selvi!tyksen n<iille yhdistyksilile, jotka. osoiU.autuvat ole-
34946: mukaan :tarvittaisiin yksin suomenkielisten van erityisesti sen tarpeessa.
34947: metsänhoi,toyhdistysten palvelukseen nyt Kun otetaan huomioon metsänhoidonneu-
34948: het1i n. 80 metsäteknikkoa, mitä lukua kui- vojain kovin a:lhainen palkka,taso ennen so-
34949: tenkin on pidettävä vain aivan välttämättö- tia sekä sen yileiseen pa!lkkak,ehitykseen ver-
34950: mimpänä tämän hetken minimimääränä, rruttuna hidas kohoami;1en sodan aikana ja
34951: missä ei vielä ole otet1tu huomioon metsän- sen jälkeen, näyttää useimpien metsänhoi-
34952: hoitoyhdistystoiminnan laajentumistarvetta. donneuvojain kohdalla a,inakin 2,000 mar-
34953: Monet yhdistyksethän ol1isiva.t, kuten a'lussa kan palkankorotus kuukaudessa välttämät-
34954: maini,tun momentin perusteluissa maini- tömä!ltä. Esiil~ä olevan momentin peruste-
34955: taan, hailukkaat ottamaan pa~velukseensa [uissa arvioidaan, että me,tsä;nhoidonneuvo-
34956: toisenkin neuvojan, sikäili kuin siihen avau- jia ,tulisi v. 1946 olemaa;1 yhdistysten pal-
34957: tuisi ,taloudeNisia ma:hdo1llisuuksia. veluksessa 390, minkä :luvun edeUytyksenä
34958: Jos metsänhoitoyhdist.ystoimintaa aiotaan tosin on, että p·alkkauskysymys tulee tyy-
34959: jatkaa ja kehittää, on metsänhoito;leuvo- dyt1tävästi hoidetuksi. Voidaan arvioida,
34960: jain palkkausasia siis saatava hyvin nope- että näistä ainakin 200 on mainitun pai-
34961: asti järj;estetyksi. Ilman 'neuvoj,ia ei yhdis- kankorotuksen tarpeessa. Tämä merkitsee
34962: tysten toiminnalle saada vauhtia eikä neu- n. 4.s milj. vuodessa.•Jos edellytetällin, että
34963: vojia taas voida saada palvellukseen illman me,tsänhoitoyhdistykset itse jäsen- ja ;toimi-
34964: tyydyttäviä. pallkkoj'a. Metsänhoidonneu- tusmaksuja korottamruhla sekä ni,inä pailkki-
34965: vojairn palkat ovat nykyisin vain 3,500 - oi·na, joita ne kauppojen aikaan saamista
34966: 5,500 markkaa kuukaudessa - yksityisiä ja haklmiden edistämistä 1tarkoittavasta
34967: tuntuvast,ikin korkeampia pallkkamääriä sekä puutavaran väli:tyskauppatoiminnas-
34968: voidaan 1tosin osoittaa - , minkä [isäksi tu- taan saavat, voivat. hankkia Illoin puo1et
34969: [evat ne suhteeLlisen vaatimalttomat koro- tästä summasta, olisi toinen puoli osoi-
34970: tukset, jotka eduskunnan 15. 8. 1945 teke- tettava va-ltion varoista. Esi:tvksen si1tä
34971: män, vaJlit.ionapua nauttivi.en erinäisten jär- mille metsänhoitoyhdistyksille • ja kuink~
34972: jestöjen ja 'laitosten toimihel1ki1öiden palk- suurina erinä tämä til'apäinen. lisäavustus
34973: kauksen välriaik:aista järjes:tämistä koskevan olisi jaeHava, voisivat tehdä keslmsmetsä-
34974: päätökse;1 perusteella. on voitu ,toimittaa. seurat suoriittamansa se:lvityksen perusteeJJla.
34975: Palkkavaatimukset sen sijaan ovat 7,000- EdeUä esvttämiimme perusteeNa pyy-
34976: 9,000 markkaa, jopa tätäkiiTI korkeampia. dämme kunnioittaen ehdottaa,
34977: Metsänhoitoyhdistystoimirman kustannusitcn että Eduslmntct otta:isi vuoden
34978: kantam:inen kuu[uu tosin periaatteessa met- 1946 tulo- }a nwnoarvioon 11 Pl.
34979: sänomistajille itselileen, ja erinäiisiin toimen- XVIII Z1tvun 3 momentille lisäyk-
34980: piteisiin ltässii mielessä onkin jo ryhdytty. senä 2,400,000 markkaa käytettä-
34981: Mutta nämä ,toimenpiteet eivät parhwassa- väksi meltsänhoitoyhdistysten palve-
34982: ka;an tapauksessa tuo apua kyHin nopeasti, luksessa olev·iML metsänhoidonnewvo-
34983: vaan jatkuvaa miesten siirtymris1tä pois yh- }ain palklw}en ,järjestämiseen.
34984: He!lsingissä. Jokakuun 22 päivänä 194G.
34985:
34986: Tauno Saukkonen. Edvard Pesonen.
34987: E. A. Turja. Martti Miettunen.
34988: Uuno Raatikainen. Yrjö Hautala.
34989: 806
34990:
34991: IV,Hs.- Rah. al. N:o 111.
34992:
34993:
34994:
34995:
34996: Lahtela y. m.: Jlää1·ärahan osoittamisestct ](emijärvestä las-
34997: kevan Kemijoenniskan pe1·kaarrnista varten.
34998:
34999:
35000: E d u s kun n a ll e.
35001:
35002: Kemijoen keskiosassa olevan Kemijärven josta peltoa ja niittyä 4,000 hehtaaria, vil-
35003: kevät-, kesä- ja syystulvien aiheuttamat jelyskelpoista suota 6,000 hehtaaria ja
35004: jatkuvat vahingot ovat niin suuret, että metsä- tai joutomaata 2,000 hehtaaria.
35005: niiden rajoittamiseksi olisi pitänyt jo ai- Tämä riittänee osDittamaan sen, miten
35006: koja sitten suorittaa Kemijärvestä laske- suurta tuhoa tiU!lvat tuot:tavat jatkuvaslti
35007: van Kemijoenniskan perkaustyöt. Tätä maataloudenharjoittajille.
35008: yarten Dlisi otettava ensi vuoden tulo- ja Kun miltei kaikki Kemijärven kunnassa
35009: menDarvioon määräraha. Näin oli'li teh- olevat talot sijaitsevat Kemijärven ja Ke-
35010: HiYä siUikin suuremmalla syyllä, kun met- mijoen rannoilla ja suuri osa taloista saa
35011: sähallitus valtion edustajana sekä puuta- lähes kaiken karjalJeen .tarvitsemansa hei-
35012: varalli·ikkeet vailtion ja yksityiS1t.en metsistä nän sellaisilta alueilta, jotka meneV"ät tul-
35013: ottamiensa puiden uittoa varten ovat mo- van alle ja että parhaat viljelyskelpoiset
35014: nien vuosikymmenien aikana peranneet maat alinomaisen tulvimisen vuoksi täytyy
35015: kaikki Kemijärveen laskevat joet, jo.qta. on jättää viljelemäWi, on itsestään selvää, että
35016: seurannut Kemijärven syys- ja kesätulvien tulvien maataloudelle aiheuttama vahinko
35017: jutkuva lisääntyminen ja maataloudelle tu- on niin suuri, että se vaikuttaa lamautta-
35018: leYien vahinkojen suurentuminen. vasti maatalouteen. Vahinko muodostuu
35019: On myönnettävä, että metsätalouden kan- sitäkin suuremmaksi ja tuhoisammaksi,
35020: nalta asiaa arvioiden Kemijärveen laske- hm maataloudenharjoittajilla ei ole varaa
35021: vien jDkien perkaaminen on ollut hyvin vuodesta toiseen uusiwtuvaan lmrl'janrehun
35022: ymmärettävä toimenpide, mutta sitä ei oli'li ostoon ja ovat pa.koitettuina vähentämä:än
35023: :-manut suorittaa tutkimatta ja varteenotta- osan muutoinkin liian pienestä karjamää.
35024: matta niitä seurauksia, mitä se aiheuttaa rästään. Karjan hävittäminen Perä-Poh-
35025: maataloudelle sellaisilla alavilla viljelys- jolassa, jossa maatalous perustuu pääasiassa
35026: mailla kuin Kemijärven seutu on eikä jät- karjanhoitoon, tietää maatalouden tuhou-
35027: täii perkaamatta samanaikaisesti myöskin tumista, koska siellä pellot kaipaavat enem-
35028: Kemijä,rvestä laskevaa Kemijokea vastaa- män ;1antaa kuin maa:n eteläisemmillä
35029: Ya,;sa määrlissii, alueilla.
35030: Siitä, että Kemijärveen laskettavat joet Kemijärven kesä- ja syystulvien ehkäise-
35031: 011 perattu ja Kemijärvestä laskeva Kemi- mistä tarkoittavan Kemijärvestä laskevan
35032: joki jätetty perkaamatta, on ollut seurauk- Kemijoenniskan perkaamista koskeva. ky-
35033: sCJJU, että Kemijärven kesä- ja syystulvat symys on ollut jatkuvasti käsiteltävä.nä
35034: ovat käyneet vuosi vuodelta maataloudelle siitä alkaen, kun Kemijärveen laskevien jo-
35035: tuhoisemmi:ksi. Kesä- ja syystulvat nouse- kien perkaamista on suoritettu ja siitä ai-
35036: vat aina 2,2 metriin asti ja peittävät useita heutuvat tulvat vuosi vuodelta lisääntyneet
35037: tuhansia hehtaareja viljeltyjä maita ja niit- Kemijärvessä. Niinpii jo vuosina 1900--
35038: tyjä. Pahimpina tulvakesinä nousee heinä- 1902 suoritettiin nltion toimesta insinööri
35039: Yahinko noin 2 milj. kiloon vuodessa, jonka K. V. Järvisen johdolla tutkimuksia ja laa-
35040: arvo nykyisten hintojen mukaan nousee dittiin suunnitelma ja kustannuslaskelma
35041: 3-5 milj. mai·kkaan. MainittakDon, että Kemijärvestä lähtevän Kemijoenniskan
35042: ~<iinä virallisessa tutkimuksessa, joka on perkaamiseksi. Tämän suunnitelman mu-
35043: valtion toimesta toimeenpantu, on todettu, kaisella perkauksella olisi estetty Kemi-
35044: että tulva-alue käsittää 12,000 hehtaaria, jtirven kesä- ja syystulvien aiheuttamat Ya-
35045: IV,1 38. - Lahtela y. m. 807
35046:
35047: hingot vaikka perkau8työ olisi tullut mak- aloitteen johdosta maata1ow:;valioknn1a 7. 3.
35048: samaan ainoastaan 37 -±,500 markkaa. Tut- 1944 antamansa mietinnön n :o 4 })eruste-
35049: kimuksia ja.tkettiin vi0lii senkin jälkeen, luissa toteaa m. m., että Kemijärven tulvat,
35050: mutta perkaustyötä ei ole saatu toteutu- jotka aiheutuvat suureksi osaksi siitä, että
35051: maan ja tulvien aiheuttama vahinko on sanottuun järveen laskevia jokia on pe-
35052: saanut edelleen jatkua vuodesta toiseen. rattu, aiheuttavat erittäin tuntuvia vallin-
35053: Kysymyksessä olevaa perkauskysymystä koja tulvien vaikutuspiiriin kuuluvalle
35054: on käsitellyt m. m. valtion asettama jokien maataloudelle ja että tulva-alue on sellai-
35055: perkauskomissioni jo vuonna 1930, ja on nen kuin edellä on mainittu, sekä että
35056: .se .esittänyt perkaustyön suorittamista kor- valiokunnan saaman tiedon mukaan per-
35057: keiden kevät-, kesä- ja syystulvien rajoit- kaussuunnitelman laatiminen oli jo silloin
35058: tamiseksi. niin valmis, että siihen tarvittiin ainoas-
35059: l\fainitt.akoon vielä, että sen anomuk~;en taan 3-4 kuukauden työ. Bsittämillään
35060: johdosta, minkä Kemijärven manttaali- perusteilla valiokunta ehdottikin eduskun-
35061: kunta syyskuun 20 pa1vana 1932 jätti nan hyväksyttäväksi toivomuksen, että
35062: perkauksen suorittamisesta vaHioneuvos- hallitus ryhtyisi kiireellisesti Kemijärvestä
35063: .tcille ja joutui siellä maatalousminis- ~askevan Kemijoenniskan perkausta. :koske-
35064: teriön käsiteitä väksi, maa talousministe- van tutkimuksen loppuun saattamista ja
35065: riö helmikuun 24 päivänä 1933 lähettäes- tutkimukseen perustuYan työn suol'itta-
35066: sään asiakirjat kulkulaitosten ja yleisten mista edellyttäviin toimenpiteisiin.
35067: töiden ministeriölle lausui seuraavaa: Bduskunta hyväksyi yksimielisesti edellä
35068: ,Hanki ttuaan asiassa maa taloushallituksen olevan valiokunnan ehdotuksen 14. 3. 1944.
35069: sekä tie- ja vesirakennu,.'lhallituksen lausun- Kemijärven kesä- ja syystulvien ehkäise-
35070: not, maatalousministeriö lähettää asiassa mistä koskeva perkaus tulee vähentämään
35071: kertyneet asiakirjat kulkulaitosten ja yleis- niiden tuottamaa vahinkoa jo sillä että ne
35072: ten töiden ministeriölle sekä siihen nähden, karit, jotka ovat Kemijärvestä laskevan
35073: että ministeriö katsoo hankkeen toteuttami- Kemijoen niskassa, poistetaan ja eräitä
35074: sen erittäin suotavaksi ja sopivaksi kei- rantakareja mataloitetaan. Kun nämä ka-
35075: noksi, jolla paikkakunnalla vallitsevaa rit ·ovaf talvella veden vähänä ollessa kui-
35076: tvöttömvvstilannetta voidaan tuntuvasti villa, on niiden poistaminen ja alentaminen
35077: licventäti" sekä samalla parantaa sikäläisen myöskin helposti toteutettava työ.
35078: maata viljelevän väestön vastaisia toimeen- Perkaustyön alkamisen ja suorittamisen
35079: tulomahdollisuuksia, puoltaa anomusta ja siirtämiseen ei ole enaa minkäänlaista
35080: ehdottaa, että tie- ja vesirakennushallituk- asiallista ai•hetta eikä edes oikeutta, koska
35081: sen tehtäväksi annettaisiin työn suoritta- sen siirtäminen tuottaa suurta vahinkoa
35082: minen valtion varatöinä." Tästä siis näkyy, maataloudenharjoittajille, jotka eivät ole
35083: että perkaustyö olisi voitu toimeenpanna vähimmässäkään määrässä syyllisiä siihen,
35084: ja että maatalousministeriö on katsonut että he ovat jo yli 40 vuotta kärsineet tu~
35085: perkausiyön suorittamisen valtion velvolli- van aiheuttamia vahinkoja saamatta min-
35086: suudeksi. Vaikka asia oli näin pitkällä jäi käänlaista hyvitystä suurista menetyksi.:;-
35087: sen alkuunpano silloinkin toteutumatta. tään.
35088: Tuloksena tästäkin maatalousministeriön Edellä esitettyyn viitaten ja kun hallitu,<;
35089: tarkoittamasta perkausiyön suorittamisesta ei ole tulo- ja menoarvioesitykseensä otta-
35090: oli se, että ryhdyttiin vain suorittamaan nut määrärahaa puheenaolevan työn suorit-
35091: uusia tutkimustöitä ja on niitä suoritettu tamiseen kunnioittaen ehdotamme,
35092: vuodesta toiseen.
35093: Kun toistakymmentä vuotta vireillä ol- että Eduskunta ottaisi vttoden
35094: lutta uutta tutkimustyötä ei oltu saatu val- 1946 tttlo- ja menoarvioon 2,000,000
35095: miiksi, eikä perkaustyöhön ryhdytty, jätet- markan määrärahan liemijärvestä
35096: tijn viimeksi helmikuun 6 päivänä 1944 laskevan Kemijoenniskan perkCtus-
35097: edu'lkunnalle toivomusaloite n: o 48. 'l'ämän töiden alku1mpanon varten.
35098: Hels:ingisslä 22 päivänä lokakuuta 1945.
35099:
35100: M. 0. Lt1-htela. H. A. Kannisto. T. N. Vilhula.
35101: Erkki Koivisto. Yrjö Hautala. Markus Nisk.ala.
35102: Samuli Simula. Eino Tainio. 'lVIartti ~Miettunen.
35103: J. E, Lampinen.
35104: 808
35105:
35106: IV, 159. - Rah. al. N :o 112.
35107:
35108:
35109:
35110:
35111: J. Wirtanen y. m.: JU®rä:rahan osoittamisesta perhelisän
35112: maksamiseksi eräille kaksilapsisille perheille.
35113:
35114:
35115: B d 111 s k u n n a 1l 'l e.
35116:
35117: Ha1lituks~m es~tyksen n: o 50 mukaisesti daan dletta:a, että myöskin kaksilapsisten
35118: p'äiLtti eduskunta muuttaa 30 päivänä huh- per'heitlten luku on jotenkin y'htä suUTi kuin
35119: tikuuta 1943 annetun pe·rhclis•älain 1 § : n ikolme- ja neljä~la.psen perhei1tten yhteensä.
35120: 2 momenrtin siten, että perhelisä:ä suoritc- Kun viimeksi mairutuista on kuluvana
35121: taam. myös sellaiseille perheelle, jonka pää- vuonna sosiaaliministeriölle saapuneiden en-
35122: asiaiJilinen huolrt<aja on kuoltlut 'baikka ;tu:lilut nakkotietojen muka:arn perhe~lisää: anonut n.
35123: pysyväisesti työkyvytrtömäik:si ja jossa on 13,000 perhettä, voidaran o!lettaa ~tämån lu-
35124: vä:hintä:in kolme perheen huollettavana ole- vun nousevan i}ähes toise'lla kolmehlM.oista-
35125: vaa lasta. HwH1t.uksten esitystä eduskun- tuhanneHa, jos perhelisää ruvetaan suorit-
35126: nassa käsitelttäessä esitett:iin ehdotus, että tamaan jo toisesta lapsesta allkaen se~laisi'lle
35127: eduskunta hyväksyisi kyseessä olevan !lain perhei,~le, joiden pääasia;Hinen huoltaj a on1
35128:
35129:
35130: niin muutettrma, ettJä perhelisä!ä maksetltai- kuollut tai tU!Nu:t pysyväise.srti tyokyvyttö-
35131: si1n myös seil~aisi1l11e vaTattomiHe perhei>He, mäksi. Jos perhelisä sama'l,la nosteltaan
35132: joid:en P'ääasiaNinen huoltaja on kuollut tai kaksi!llkertaiseksi eli paikkwkunna:n kaHeu-
35133: tu!llurt pysyväisesti työkyvyittömäksi ja. jossa desta .riippwen 2,000-3,200 markaik:si [asta
35134: on vähintäin kaksi perheen huollettavana kohden, tulisi 2 :laps'en perheit,ten VialrtioHe
35135: olevaa lasta. Tämä muutosehdotus tU!li lmi-
35136: 1 aiheuttama 1lisämeno ol,emaan noin 30 mH-
35137: tenkin hyljärtyiksi 5 äänen enemmistölilä. On jomraa markkaa V'Uodessa.. Jos perheJli~ä
35138: huomioon otettava seuraavat seilkat: Sot:a- myönnettäessä otettaisiin huomioon nyky-
35139: aikana solmittiin palljon aviolliit·toj:a ilman tilanteessa vain erikoisen vaikeassa tail.oudel-
35140: minkääln!la:isia taloudeillisia eddlytyksiä. rlisessa asemassa olevat perheet, kuten o~ein
35141: Monen tJä1laisen avioliiton aviokumpP'ani onkin, alenisivat vaJ:tiol1le. 'aiheutuvat li.s•ä-
35142: ikaatui sodassa ja äidin huollettavaksi jä:i menot. vielä yHämainitusta laskelmamenosta.
35143: rulailkäisi'ä laps1a. Myöskin siir;toväen kes- On selvää, että vaJltion varoja on sääste[iäästi
35144: kuudessa on palljon koteja, joiden ta1oude'l- ja tarkoituksenmukaisesti käytettävä, mutta
35145: lli!nen pohja oo kokonaan järkikynylt. On ei ole ku~tenkaan oikein, että säästäväi.-
35146: seilväiä, että kahden [apsen huoltajan on syyt;tä ha,rjoit•eltatan yhteiskunnan kovaosais-
35147: vaiilreata sijoittua ansiotyöhön, koska lasten ten kustannU!kseBa.
35148: ja kodin hoHarrninen vie koikon3.an huoilta- l{iaiklkeen yHäm&i'lliMuun viitaten ehdo-
35149: jan ajan. Näin ohlen jo ka;kshlapsisten per- tamme,
35150: heiden ~apset joutuvat puutteeseen ja. huol-
35151: :tama:ttomuuteen, jos perheen ä.1ti on paik:o- että Edusku,nta ottaisi vuoden 1946
35152: tettu menemään sä:ä.nnölrliseen ansiotyöhön. tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar-
35153: Vuosina 1940'---42 elävänä synty1ieistä kan määrärahan perhelis,än maksami-
35154: avio'lapsista o1i toisia lapsia noin 48,000, seksi kaksilapsisiUe perheille, joiden
35155: kollmans:ia noin 31,200 ja n~ljänsiä 19,5{)0. pääasiaUisin huoltaja on kuollut
35156: To:ism lapsia o'li siis melkein yhtä pail.jon taikka tullut pys-yväisesti työkttjvyt-
35157: kuin ikolJnransia ja neljänsiä yhteensä. Voi- tömäksi.
35158: Heilsingissä 23 päivänä lokakuuta 1945.
35159:
35160: Johannes Wirtanen. Arvo Pohjannoro. Jussi Ann.ala.
35161: B. A. Kannisto. Lauri Järvi. .Aino Malkamä.ki.
35162: Kauko Andersson. Alpo Lumme.
35163: 809
35164:
35165: IV,t6o. - Rah. al. N:o 113.
35166:
35167:
35168:
35169:
35170: Tuominen y. m.: 1Uäärärahan osoittamisesta a·vustukseksi
35171: Kaatuneiden mnaiste,n r. y:Ue huoltotyön järjestä>rnistä
35172: varten.
35173:
35174:
35175: E d u s k u n n a ll e.
35176:
35177: Hallitus on vuoden 1946 tulo- ja meno- kiireellinen apu olisi välttämätön. Samoin
35178: arvioon varannut huomattavia summia so- sellaisille, joita juriidisesti ei ole hyväk-
35179: dassa henkensä menettäneiden omaisten sytty eläkkeeseen oikeutetuiksi, vaikka to-
35180: huoltoon. Kuitenkin, vaikkakin tietäen val- dennäköisesti heidän huoltajansa on kuol-
35181: tion heikon rahataloudellisen aseman, on lut sodan aikana tapaturmaisesti tai johon-
35182: pakko todeta, että nuo hallituksen myöntä- kin tautiin tai sodan jälkeen, mutta ilmei-
35183: mät smnmat eivät ole läheskään riittävät, sesti sodan olosuhteista johtuneeseen tau-
35184: vaan varsin kipeästikin huoltoa t·arvitsevat tiin. Samoin myös sellaisille orvoille,
35185: saavat sen puitteissa aivan liian pienen jotka ovat menetettyään isänsä sodassa,
35186: avustuksen tai jäävät kokonaan sitä vaiHe. joko kuoleman tai jonkun muun syyn
35187: V arsinldn sellaisten sodassa henkensä kautta joutuneet vaille äidin turvaa kuin
35188: menettäneiden, suoranaista hätää kärsivien myös vanhuksille, jotka eivät ole voineet
35189: omaisten joukko on suuri, joiden oikeudel- hakea eläkettä kaatuneesta pojastaan ja
35190: linen asema lain säännös;ten määräämiin ovat nyt vanhoina tai sairaaloisina joutu-
35191: avustuksiin on kiistan alainen tai jotka neet hyvin heikkoon taloudelliseen asemaan.
35192: jostain muusta syystä ovat ainakin toistai- Koslra kui;t,enkin tuo jwrjestö on perus-
35193: seksi jääneet ilman lain myöntämää avus- tettu niin myöhään, ettei sitä kuluvan vuo-
35194: tusta tai on avustus poikkeuksellisen suu- den keväällä vuoden 1946 tulo- ja meno-
35195: ressa määrin tarkoitustaan vastaa.maton. arvlioes·iltystä l:ruadittaessa voirtu oUaa huo-
35196: Tällaisten omaisten huollon järjestiinni- mioon eikä myöhemminkään halilirtuksen
35197: seksi on maahamme kuluvan vuoden aikana eduSilmnna:lJe jäif,t,ämässä. vuoden 1946 tulo-
35198: perustettu ,Kaatuneitten omaisten r.y."- ja menoarv:ioesityksessä ole siLle voitu esit-
35199: niminen järjestö, joka on ottanut tehtäväk- tää mä:äTiäfl'!ahaJa, ehdotamme,
35200: seen järjestää sekä oikeudellista, taloudel-
35201: lista että henkistä apua ja huoltoa m. m. että
35202: Eduskunta ottaisi vuoden
35203: sellaisille sodan aikana tai sodan johdosta 1946 tulo- ja menoarvioon 2,()()0,0()()
35204: !ka:atuneitten deskiJ,le, orvoi hle ja. vanhem-
35205: 1
35206: markan määrärahan ,Kaatuneiden
35207: mille, joilla on vielä eläkeanomus sisällä omaisten t·.y: lle" huoltotyön järjes-
35208: jonkun viiväs(ymisen takia, mutta joissa tämistä varten.
35209: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
35210:
35211: Tyyne Tuominen. L&uri MyllymiUå.
35212: Jalmari Kulmala. Eino Tainio.
35213: 810
35214:
35215: IV,161. - Rah. al. N :o 114.
35216:
35217:
35218:
35219:
35220: M. Järvinen y. m.: Jläärii:rahnn ·osoittamisestn Invaliidicn
35221: l{esknsliitto J'.1J :n toi1ninnan titkcmiseksi.
35222:
35223:
35224: B c1 u s kun n a lle.
35225:
35226: lnvaliidijärjestöjen Keskusliitto r. y. on taa riittävän tehokkaasti sekä tarkkailla,
35227: perustettu valtiovallan toivomuksesta ettei väärinkäytöksiä huollon hyväksikäy-
35228: kaikkien eri invaliidiryhmien valtioval- tön suhteen pääse tapahtumaan.
35229: lan kontrolloimaksi keskuselimeksi, jotta J!Jdellä sanotun lisäksi keskusliiton
35230: tarpeelliseksi havaittu keskitys vapaaeh- eraana tärkeänä tehtäv;änii on aikaan-
35231: toisen huoltotyön alalla invaliidien koh- saada keskuskortista kaikista maamme in-
35232: dalla tulisi mahdolliseksi. Perustetun valiideista. 'l'ämän kortiston perustamis-
35233: J(eskusliiton perustajajäseninii ovat maam- työt ovat saamiemme tietojen mukaan jo
35234: me seitsemän huomattavinta invaliidijär- alulle pantu, asteittain rakennettav·aksi.
35235: jestöä, ollen tähän mennessä kuusi niistä Kortisto tulee saamamme selvityksen mu-
35236: edustettuina Keskusliiton hallinnossa, ni- kaan käsittämään lähes 200,000 ihmistä.
35237: mittä·in 'l'uberkuloosipotilaitten l.Jiitto r. y., Sitä voidaan hyväksikäyttää niin laki-
35238: Suomen Siviili- ja Asevclvollisuusinvalii- sääteisessä kuin vapaaehtoisessakin inva-
35239: dien Liitto r. y., Sokenin Keslmsliitto r. y., liiclihuoltotyössä.
35240: Vapaussodan Inv.aliidien Liitto r. y., v. Keskusliiton pyrkimyksenä on myös ai-
35241: 1918 II :gin Punaisten lnva]iidien Yhdis- kaansaada ajanmukainen neuvontatoi-
35242: tys r. y. ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuran misto, jonka puoleen kaikki invaliidi-
35243: Sotainvallidien Osasto r. y., joten niiden asioissa voivat tarpeen vaatiessa kääntyä
35244: kautta ovat edustettuina raajainvaliidit, ja jollaisen puute rasittaa m. m. sosiaali-
35245: sokeat, keuhkotuberkuloottiset j. n. e., yh- ministeriön työtä.
35246: teensä epävirallisesti n. 75,000 invaliidia. Invallidijärjestöjen Keskusliiton tehtä-
35247: Keskusliiton tehtävi1nii on ohjata ja viin ei siis kuulu invaliidie11 suoranainen
35248: valvoa jäsenjärjestöjensä toimintaa siiän- huoltaminen, vaan se tulee tapahtumaan
35249: nöissä lähemmin mainitulla tavalla. Keskusliittoon liittyneiden tai. liittyvien
35250: Lakisääteisen invaliidihuollon ollessa erikoisjärjestöjen kautta, josta mainit-
35251: parhaillaan uudistuksen alaisena, on in- semrne seuraavaa :
35252: valiidien omilla yhteenliittymillä ensitär- Varsinaisten invaliidien ryhmä on huo-
35253: keä tehtävä järjestää toimintansa yhden- mattava, kuuluen siihen rauhan sekä so-
35254: mukaisesti telmillä olevien uudistusten dan aikana eri syiden takia pysyvä·isesti
35255: kanssa. Näin ollen on valistus- ja kasva- invaliicleiksi tulleet. Näiden invaliidien
35256: tustyötä jatkm'astl tehostettava ja eri- huoltoon pyritään kiinnittämään mahdol-
35257: koisesti pyrittävä tukemaan sitä toimin- lisimman suurta huomiota ja etusijalle
35258: taa, jonka tarkoituksena on tehostaa in- asetetaan ne huoltomuodot, joiden avulla
35259: valiidien omatoimisuutta. Tässä mielessä pysyväisemmin voidaan asianomaisia aut-
35260: on entistä enemmän huomiota kiinnitet- taa. Ortopedinen hoito ja siihen liittyvät
35261: tävii siihen, että kukin invaliidiyksilö saa- apuvälineet tekeviit ensin invaliidin työ-
35262: daan liittymään mukaan siihen järjes- kelpoiseksi. .Ammattiopetus, työväline- ;ja
35263: töön, johon h~in vammansa perusteella raaka-ainehankinnat tekevät invaliidin
35264: kuuluu. Näin menetellen voidaan kuhun- jatkuvnsta yhteiskunnan avusta riippu-
35265: kin yksilöön kohdistuvaa huoltoa hnrjoit- mattomaksi. Omakotitoimintaan on niin-
35266: IV,l61. - l\1. Järvinen y. m. 8tl1
35267:
35268: ikään kiinnitettävä huomiota, sekä myös tään. Keskusliiton tarkoituksena on ·ai-
35269: niihin toimenpiteisiin, joiden avulla pyri- kaansaada oma yhteenliittymä tällekin
35270: tään säilyttämään asianomaisen työkykyä. suurelle invaliidiryhmälle sekä ensi kä-
35271: Vaateavustuksilla on myös huomattava dessä jo vuoden 1946 aikana järjestää pa-
35272: merkityksensä invaliidien itsetunnon ko- rantolahoitoa ainakin kiireellisimmissä ja
35273: hottamiseksi. Valistus- ja kasvatustyöhön vaikeimmissa tapauksissa.
35274: on ra·ajainvaliidien samoinkuin muidenkin Kuten edellä sanotustakin jo selviää,
35275: invaliidien keskuudessa kiinnitettävä jat- on Invaliidijärjestöjen Keskusliitto r. y:llä
35276: kuvaa huo111iota. v>arsin monipuolinen ja tarpeellinen teh-
35277: Mitä tulee sokeitten avustamiseen sen tävä. Invaliidihuollon alalla on näihin
35278: lisäksi, mitä he saavat nykyisin n. s. so- asti suurena heikkoutena esiintynyt kes-
35279: keain avustuslain mukaan, on main]t,tava, kitetyn johdon puute, johon jopa valtio-
35280: että erikoisesti on kiinnitettävä huomiota vallan taholtakin on useaan eri otteeseen
35281: uusien sopivien ammattien löytämiseen kiinnitetty huomiota. Inv>aliidijärjestöjen
35282: heille sekä yleensä heidän ·ammattiope- Keskusliiton perustaminen on nyt poista-
35283: tuksensa tehostamiseen. Niinikään on työ- nut tämän suuren puutteellisuuden. Kes-
35284: väline- ja raaka-aineavustusten ·antamista kusliiton menestyksellistä toimintaa vai-
35285: -tehostettava, jotta sokeat voisivat kohota keuttaa kuitenkin varojen puute. Huo-
35286: parempaan elämään. mioonottaen valtion kannaltakin katsoen
35287: Tuberkuloottisten asema, sen jälkeen, S'en itärkeän •erikoistehtävän, joka täl!lä Hi-
35288: kun he joutuvat pois parantolahoidosta, tolla on, olisi valtiovallan ehdoton vel-
35289: on erittäin vaillma. Heidän sijoitilJamisensa vollisuus sitä taloudellisesti tukea.
35290: uudelleen tuottavaan työhön, siten, ettei Siihen katsoen, kun hallituksen esityk-
35291: vaaranneta heidän heikko·a terveyttään, sessä tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1946
35292: on kysymys, johon on suurta huomiota ei ole otettu minkäänlaista avustusmäärä-
35293: kiinnitettävä. Tuberkuloottisten jälkihoi- rahaa enempää kyseeiliselle Keskusliitolle
35294: toon sekä senjälkeen työhuoltoon, ammat- kuin siihen liittyneille invaliidiliitoille-
35295: tiopetukseen ja työhön sijoitukseen on py- kaan - Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii-
35296: rittävä saamaan parannusta. dien Liittoa lukuunottamatta - niin tä-
35297: Nive1reumaattisten asemaan ei maas- män vuoksi pyydämme kunnioittaen eh-
35298: samme tähän mennessä ole sanottavasti dottaa,
35299: huomiota kiinnitetty, vaikkakin tämä että Eduskttnta ottaisi vuoden
35300: tauti aiheuttaa suurta tuhoa kansamme 1946 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
35301: keskuudessa. Ne numerot, jotka tästä markan suuruisen määrämhan avus-
35302: lääkintöhallituksen taholta äskettäin jul- tukseksi · lnvaliidien Keskusliitto
35303: ldsuudelle esitettiin, kaikkiaan n. 35,000 r. y:lle sen ja siihen liittyneiden in-
35304: reumaattista, joista 4,000 vaikeassa ti- valiidiliittojen toiminnan tukemi-
35305: lassa, puhuvat tästä vakuuttavaa kiel- seksi.
35306: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
35307:
35308: Mikko Järvinen. K. Andersson.
35309: Johannes lVUtanen. Yrjö Kallinen.
35310: Valfri.d Eskola. Juho Hukari.
35311: Walter Kuusela. Lauri Myllymäki.
35312:
35313:
35314:
35315:
35316: 19
35317: 812
35318:
35319: IV,l62.- Rah. al. N:o 115.
35320:
35321:
35322:
35323:
35324: Hukari y. m.: M:ää1·ä:rahan osoittamisesta (J;Vustukseksi
35325: vuonna 1918 punaisten puolella invaliideiksi tulleille.
35326:
35327:
35328: E d u s k u n n a 11 e.
35329:
35330: Vuoden 1918 iluokkasodan aiheuttamana asemansa auttamiseksi ei samoista syistä
35331: osa kansamme jäsenistä menetti terveytensä näihin aikoihin asti ole ollut sallittua. Seu-
35332: pysyväisesti, tullen sen kauttta invaliideiksi. rauksena on ollut, että: ainakin osa n. s. pu-
35333: Tähän näin syntyneeseen invaliidien jouk- naisista invaliideista huolJlon puutteessa on
35334: koon on sen muodostumisesta :lähtien niin vaipunut ennenaikaiseen kuolemaan. Jäl-
35335: yhteiskunnan kuin va1LtiovwNan tahoilta suh- jelläolevien, pääasiassa aineellisesti edelleen
35336: tauduttu eri tavoin, riippuen siitä kum- ylJläsanotunlaisissa oiloiss a ~elä>~ien luku-
35337: 1
35338:
35339:
35340: mwlla puolella taistelussa vamma on saatu. määrä Jienee arv:ioiJtava 1,500-2,000 hen-
35341: Valkoisten puolel1a olleille ryhdyttiin alusta geksi.
35342: lähtien antamaan kaikkea sitä huoltoa mitä TilaJllteen. maass:amme muututtua dlisi nyt
35343: vallinneissa oloissa oli mahdonista. Tilan- katsottava ajan tulleen tämän vääryyden
35344: teen vakaannuttua huoltotoimenpiteet ki- poistamiseen. Onhan yleisen mielipiteen :ta-
35345: teyt.ettiin eduskunnan päätöksellä laiksi, holta sotien aikana armeijan päällikön
35346: joka takasi n. s. valkoisillle invaliideille val- kautta tunnustettu myöskin 1918 punais-
35347: tion avun toimeentulon turvaamiseksi, va- ten puolella olleett vakaumuksensa puo[esta
35348: paaehtoista 1tietä yhteiskunnan taholta an- taistelleiksi. :Myöskin maamme historian
35349: netun monipuolisen tuen ohella. Tämä olo- kulku sil[oisista ajoista tähän päivään on
35350: tila jatkuu edel~een. osoittanut, että silloin vääräksi lein1attu ja
35351: Samanaikaisesti ovat :punaisella puolella tappiolle joutunut puoli eduSiti sitä kehi-
35352: invaliideiksi tuhleet joutuneet olemaan var- tyssuuntaa, joka nyt ankarien kokemusten
35353: jossa, asiallisesti katsoen kokonaan vailla opettamana oHaan jouduttu ilaajemmissakin
35354: huoltoa. Heidän toimeentclonsa on oHuit piireissä oikeaksi tunnustamaan. Ylläsanot-
35355: riippuvainen omaistensa ylläpidosta, siitä tuun viitaten ehdQit.amme,
35356: mitä he itse ovat kyenneet ansaitsemaan,
35357: tai mitä heidän luokka- ja aatetoverinsa että Eduskunta ottaisi vuoden
35358: ovat olleet !tilaisuudessa heidän hyväkseen 1946 tulo- ja menoa1·vioon 50,000,000
35359: tekemään, mikä viimemainittu auttaminen markan määrärahan vtwnna 1918
35360: varsinkin ·eräinä menneinä aikoina on ollut punaisten puolella invaliideiksi tu.Z-
35361: valtiopetosta hipova ,teko yleisen mielivi- leille taannehtivasti samoin perustein
35362: teen ja valtiovallan mielestä. :Myöskään kuin n. s. valkoisille invaliideillekin
35363: asianomaisten invaliidien itsensä omakoh- maksettavia valtion avustuksia var-
35364: tainen toiminta invailiidijärjestön muodossa ten.
35365: Helsingissä lokakuun 22 p'äivänä 1945.
35366:
35367: Juho Hukari. Lauri Myllymäki. Tyyne Tuominen.
35368: H. Manninen. Vilh. Riihinen. Paavo Leskinen.
35369: T. Sonnunen. Elli Stenberg. V. Metsäranta.
35370: Vilho Hj. Lehtonen. Kalle Hj. Kauhanen.
35371: 813
35372:
35373: IV,16s. - Rah. al. N :o 116.
35374:
35375:
35376:
35377:
35378: H. Manninen y. m.: Mäiirärahan osoittannisesta korvaulcsiksi
35379: talvisodan aikatna poliittisista syistä turnnituille, syyt-
35380: teessä olleille tai turvasäilössä pidetyille.
35381:
35382:
35383: E d u s k u n n a ll e.
35384: On :tunnettua, että maassamme :tail.viso- päivänä mawliskuuta 1945 hyväksymän pää-
35385: dan aikana pidätettiin kanswlaisiamme pel- töksen korvauksen myöntämisestä poliiltti-
35386: kä&tään epäilyksen perusteeJlla ja heitä pi- sista syistä 1tuomituille, syytteessä olleille
35387: dettiin koko sodan ajan n. s. turvasäilössä. ja turvasäilössä pidetyilile, niin on oikeu-
35388: Samoin myöskin silloin 'tuomittiin vankeus- denmukaista ja kohtuu[Jista, että edel[ämai-
35389: jw kwritushuoneranga.ist11.1ksii;n erikoisest1 so- nituille myönnettäisiin korvaus heiHe pidä-
35390: dan: jälkeen henkilöitä, jotka olivat vastus- tettynä ja tuomittuna olemisestaan johtu-
35391: taneet sotaa .tai muuJten suhtautuneet myön- neista menetyksistä. TarkoituksenmukaiSita
35392: teisesti Neuvostoliittoa kohta:an. Erikoisesti on, että korvaus maksetaan heille saman
35393: näin ;t:.ehtiin sellaisiil[e, jotka suoma;laisten suuruisena kuin mawliskuun 28 päivänä
35394: sotavoimien vetääntyes.sä joutuivat puna- 1945 edusku:noon päätöksen mukaa.n viime
35395: armeijan miehittämält1e alueellle ja siilloin sodan aikuisille poliittisista syistä tuomi-
35396: tavalla :tai toisella myötätuntoisesti suhtau- tuiilile on maksettu. Tehtyjen laskelmien
35397: tuivat Neuvostoli:ittoon. mukaan :tarvittaisiin tähän tarkoitukseen
35398: Kun nyittemmin rauhaihlisten ja ystäväl- 8,000,000 markkaa.
35399: listen suhteiden kehityt:tyä Suomen ja Neu- Edellä olevan perusteena ehdotamme,
35400: vostoliiton väl~lle e~ voida enää pi:tää edelllä
35401: maini:ttuja vwgitsemisia ja tuomitsemisia että Eduskunta ottaisi vuoden
35402: oikeudenmukaisina, ja kun .toisElll;ta puolen 1946 tttito- ja menoarvioon 8,000,000
35403: nuo henkilöt joutuivat. pidätettyinä ja tuo- markan määrärahan käytettäväksi
35404: mittuina olemisensa vuoksi raskaisiin ta- korvauksen maksamiselen talvisodan
35405: ioudcltHsiin kärsimyksiin, puhumattakaan aikana poliittisista syistä tuomituille,
35406: heidän muista kärsimyksistään, ja kun he syytteessä olleille tai mtrvasäilössä
35407: ovat jääneet ulkopuolellle eduskunnan 28 pidetyille.
35408: Helsingissä [okakuun 22 päivänä 1945.
35409:
35410: Hugo Manninen. Sulo Muuri.
35411: Toivo Sormunen. Juho Hukari.
35412: Lauri Myllymäki. Mikko Järvinen.
35413: 814
35414:
35415: IV,t64. - Rah. al. N:o 117.
35416:
35417:
35418:
35419: H. Manninen y. m. : 111äärärahan osoittamisesta korvauksiksi
35420: eräille viime sodan aikana poliittisista ~istä tuomituille,
35421: syytteessa olleille tai turvasä1,wssä pidetyiUe.
35422:
35423: E d u s k u n n a 11 e.
35424: Maaliskuun 28 p: nä 1945 tekemällään joiden ohjeiden mukaan jäävät korvausta
35425: päätöksellä eduskunta hyväksyi ha1lituksen vaille myös rikoslain 16 1luvun poliittisten
35426: eSii.tyksen maksaa korvausta sodan aikana pykälien mukaan tuomitut, joilla tarkoite-
35427: poliittisista syistä tuomituiille, syyt1teessä ol- taan huhujen levittämisestä, kiihoituksesta
35428: leille ja turvasäilössä pidetyille. Tämän ja julkisten viranomaisten halventamises1:.a
35429: päätöksen mukaan ei korvaust:a makseta y. m. tuomittuja.
35430: kuitenkaan niissä tapauksissa, ,jos asian- Mielestämme on ;itsestään selvää, että j,os
35431: omainen toiminna;llaan, mikä .on ollut ai- ihmiset tuomitsevat sodan, niin he myöskin
35432: heena hänen tuomitsemisei1!1een :tai pidätet- puhuvat ,hailventavMti" siitä ja siinä yh-
35433: tynä ololleen, on hankkinut tai tarkoittanut teydessä myös viranomaisista, mutta täl-
35434: hankkia i tsehleen 'taJloudellista hyötyä taikka
35435: 1
35436: laista tekoa void&an pitää tuomitbavana
35437: jos asianomainen kysymyksessä olevan toi- niin kauan kuin sota on virallisesti hyväk-
35438: minnan yhteydessä tai siihen liit'l:.yen on S)nl>ty, sensija,an ei enä!ä nykyisissä muut-
35439: tehnyt itsensä syypääksi tekoon, joka sisäl- tuneissa O'loissa. Näin ollen on johdonmu-
35440: tää rikoslain 34 luvussa mainitun rikoksen kaista, että myös mainitut 16 luvun pykä-
35441: tai muuten törkeänä pidettävän väkivalta- lien muka&n tuomitut pää:sevärt korvauk-
35442: teon." sista osaillisiksi.
35443: Täl1laisen rajoituksen seurauksena ovat Rlajoitus, jolm koskee taloudellista hyö-
35444: monet sotaa vastustaneet ja rauhan puo- tyä :toiminnallaan saaneita henkilöitä, olisi.
35445: lesta taistelleet tai heidän jälkeenjääneet otettava huomioon vain silloin, jos on aivan
35446: omaåsensa jääneet vaille oikeudenmulmisesti ilmeistä, että henkilön toiminnan motii-
35447: kuuluvaa korvausta. On mie~1estämme Qäh- veina ovat olleet todellakin taJ1oude'lliset
35448: dettävä siitä, kun sota on tuomittu rikok- hyötynäkökohdat.
35449: seksi rauhaa vastaan, niin ei rauhan puo- Sen vuoksi, että edellä maini,tut puut-
35450: lesta taistelleiden toimintaa saa leimata kri- teellisuudet saataiS'iin poistetuiksi, j1a ennen
35451: minaaliluontoiseksi, vaikka se sodan olosuh- kaikkea, että rauhan ja liittoutuneiden kan-
35452: teissa onkin muodostunut sodan [,akien mu- sakuntien voiton puolesta taistelleille kor-
35453: kaiseksi. Vieläpä voidaan sanoa päinvas- vattaisiin heidän kärsimänsä raskaa:t mene-
35454: toin, että rikollisen sodan lopettamisessa tykset, on tarpeen vaatimaa myöntää siihen
35455: ovat suuriarvoisempia juuri sodan lakien tarvittavat varat. Tehtyjen laskelmien mu-
35456: vaatimat käytännölliset sodan vastustamis- kaan tarvittaisiin edellä mainittuihin !tar-
35457: toimenpiteet. koituksiin 5 milj. markkaa.
35458: Eduskuntakin on itse asiassa edeltlä mai- Näihin perust~luihin nojaten ehdotamme,
35459: nitulla maaliskuun 28 p : nä tekemällään
35460: pääJtöksellä hyväksynyt tämän sodan vas- että Eclnskunta ottaisi vuoden
35461: tustamisen periaatteen, ja senkin vuoksi on 1946 tulo- ja menoetrvioon 5,000,000
35462: ny.t vwin kysymyksessä tuon periaatteen ma1·kan määrärahan käytettäväksi
35463: johdonmukainen toteuttaminen, sen käytän- lwrvauksien rnaksarniseen ni~'lle viime
35464: töön saattaminen. sodan aikana poliittisista syistä tuo-
35465: EdeHä sanottu soveltuu myös niihin ra- rnitu~'lle, syytteessä olleille tai t1u·va-
35466: joituksiin, jotka valtiovarainministeriö on säilössä pidetyille, jotka ovat jääneet
35467: valtioneuvoston päätöksen mukaan 12 päi- 28 päivänä maaliskttuta 1945 edus-
35468: vänä huhtikuuta 1945 edusJkunnan päii- kunnan asiasta tekemän päätöksen
35469: töksen käytäntöön soveltamisesta antanut, 1nukaisesti korvanstct vaille.
35470: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
35471:
35472: Hugo Manninen. Sulo Muuri. Mikko Järvinen.
35473: Lauri Myllymäki. Juho Hukari. Johaunes Mustonen.
35474: 815
35475:
35476: IV,t65. - Rah. al. N:o 118.
35477:
35478:
35479:
35480:
35481: J. Järvinen y. m.: iltiiärärahan osoittamisesta rautatien
35482: rakentmn~ksi Heinolasta Systnän y. 'm. kuntien kautta
35483: Jyväskylään.
35484:
35485:
35486: E d u s k u n n a 111 e.
35487:
35488: Uusien rautateiden raikentamista suun:n!i- saamaan varsin helpos1ti nykyisin vaikeasti
35489: .te1taessa oo nykyisissä vailkeissa oloissa tie- ma,rkkinoituja metsäi:Jtt[oustuotteita, v&rsin-
35490: tysti pakko otila.a huomioon, missä määrin kin p:iootä puutavaraa. Lisäksi ol·isi se
35491: niidoo aVUilrla on maihdolrlisuus ESiä:tä entWtä. omiaan ikohottamaan koko Itä-Hämeen maa-
35492: j'a syrmy,ttää ullltta joko oman maam.. iku1u- ja: ika.rjaltaffoud€n .tuotantoa. YaMion Sialama
35493: mksen taJi vienniin kann~lta itärhä'.ä :tuo- hyöty 1lia<a.joista, tuolla a'lu<eella sijaitsevista
35494: ~. m:e'ts:istä ol'isi myöskin 'huomailltava.
35495: Settla.isek.si •tUJl:i.si muodostumaan Hei!Ilolan Ed'e!Llä es~t0tyi•n perustein 'ehdotamme,
35496: kaupungista, Heinolan, Sysmä.n, Hwrtolaill,
35497: Jot1tsaln, Leivonmä:en ja Toivaikan mooill3i&- että Eduskunta ottaisi mwden 1946
35498: :kullltien kautt!ll. Jyväskyläiän johtava rauta-- tulo- ja menoat'Vioon 1,000,000 mar-
35499: tie. Tuon Tau.tmien väilirttömääln vaikutus- kan määrärahan normaaliraiteisen
35500: piiriin tulisi edeltä mamittnjen ikuntt.ioo li- rautatiem suunnan tutkimiseksi ja
35501: sä!ksi kuulumaan PertunmMn läntisin osa, rakennustöiden aloittamiseksi Heino-
35502: J..-wanga.n kunta köKonaisu!Udessa.an ja Kor- lan kaupungista Heinolan, Sysmän,
35503: pilahden kunmln Pä.ij,änt.oon i,tä.puOI:itnen HartOlan, J outsan, Leivonnniien ja
35504: osa. Maamme ete)~ ku1utlliJ!.. ja vienti- Toivtikan maalaiskuntien kautta Jy'-
35505: Be8ku.kset tn!lisivat no~llta ailueillta. sillloin V'Mkylään.
35506: Hellsingis:sä lo:k.akuun 22 päivänä 1945 .
35507:
35508: .Joha.D. Toivo Jä.rvineB. Lauri Myllymä.ki.
35509: a Ma.aaUum. J. F. Tolonen.
35510: '1'. Sormllll!eft. Vilho Bj. Lehtonea
35511: M. Järvinen. Bdvard Pesonea.
35512: 816
35513:
35514: IV,t66. - Rab. al. N:o 119.
35515:
35516:
35517:
35518:
35519: Vesterinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suolahde?Jr-
35520: Haapajärven radan rakerunnstöiden jatka·mista varten.
35521:
35522:
35523: E d u s k u n n a ll e.
35524:
35525: Edus.taja JYI. PeikilaMaru toivomusaloitteen nootöi1tä 'ki:irehltimä.än. Sanuolin rautatie-
35526: johdoota on eduslkuruta 5 päåvänä ik.esä- hallitus mainiitun aloit1teen johdost~a; anta-
35527: kuurt:ia 1945 !hyväksynyt toivomuksen~, eibtä massaan lausunnossa on p!U(lllJtanut 15 mi[r
35528: halliJtus kiirecll:isesti o1Jtaisi ihark:iJt.tavrukseen joonan markan määrii;rahaa, jonka turvin
35529: maihdol~isuudet ja,tJkaa SuolahdeTh-Haapa- jo ,tänä vuonna voi:taisiin ailusitavalt !työt ja
35530: järven radan ra!kennustöitä vielä itänä muUJt huo1tojärjoot,e1y!t sUJOr1ttaa.
35531: Vitllonna Haapajärvelit.ä PirtJkä;kanlkaan soo.'a- Ka:iJkesta ihuol:i.ma,tta halli.tus on :tuilevan
35532: mäik.een ja Äänelkoskelita Swarijärvelle selkä, vuoden menoa·rviossa jätt1änyt main1tun
35533: m:hltihl:U lk:art:soo sii!hen ,edellytyksiä olevan, radan raikennusmäämrahrut huomioonotrt:Ja-
35534: anrt:laisi rusiasrta eidluskunooillle esiityksen. ma,tta. On vaii]tetrt:,avaa, elt.tä mta Suo-
35535: Edellämiainiitun ponnen perusteluilksi ku:l- la'hti'--Haapajärvi, joka päätelttiin raJken'baa
35536: ikuJ.ait.osv,ailliokunrta m. m. lausuu seuraavaa: jo vuoThna 19,34 hUJhtilkuun 20 päivänä, on
35537: Suolahden~Haapajäl'Ven radan raikennUSi- jartJkm.vasti j ä.ä.nYit niliin vä.illäisiUe raikelllliUIS-
35538: töicl:en •tä:hänaSitiset vaiheet ooo.11:1tavrut, etrtä määrärahoi[ile, elt.tei .si:tä ole voiltu roik:erutaill
35539: !tämä varsin påltkä ja rtarpeeilliseksi llmtootltu muUJt.a !kuin Suoila!hden~Äänekosiken välli
35540: raUJta.ti·e on sruan;ut osaikseeru varsin vä!lläisltä seikä oswksi HaapajärVIen ja Kumisevan
35541: htl!Omiota. RalkenllJUStyön su11:00uden hUJO- liikennepaikkojen väilillä oleva osuus. Tämä
35542: mioonottaen :tarko1tu:kseen käytetyJt vuotui- noin 167 ikm:n p:iJtuinen rata IJm!IJketJ !laa-
35543: oot määrä.ra:ha.t ova:t ohlee:t su:hiteettoman jojen sekä viljelyJS- etitä JI1eitsä,a:lue1tten iläpi
35544: pienet. Jä.11kiperäinen ja 110pea ralkennus:- ja :J:iiikennetlmntoon raikennebtuna slillä olisi
35545: !työ ei Olle oillUJt mahdollinen eikä varojen aivan eriikoinen mer!lrity'ksensä maan pollbto-
35546: lkäytrt;ö ole VIOinut muodi()Stua ,ta:rfu:oi·tuksen- airneikysymy!ksen järjestelyssä. On valitet-
35547: mukais'eiksd·. Yleiskustannukset, jotika nor- tavaa, että tämä rata ei ole saa:nut riitt•ä-
35548: maalisesti lasketaan 5.7 %, ovat kulunetJna vää 'huomiota ltuil~van vUJodenikaan tuilo- ja
35549: rakennuskaurtena ,tälilä rruutaJtierakennu!k- menoa.rvioesi.tykse.ssä. Näin ollen ehdo-
35550: seUa oLleet keskimäärin 12 % kolkonaisme- ta,ffillle,
35551: ooista. että Edmkunta ottidsi vuoden 1946
35552: Kuten edelilä:llliruinirtmsta ikäy i[mi, on tulo- ja ntenoorvioon 15,000,000 mar-
35553: edusilrnnta hyväksyessään, ponnen ja maini- kan määrärahan Snolahde?lr-Hoopa-
35554: tut ilrul.!kuilaitoovaliokunnan perootelut, lke- järven radan mkentamistöiden edel-
35555: ho:iJtitanut 1halliHtusta. sanotun radan relken- leen ja.tkamista varten.
35556: He1singissä 18 päivänä [oikailruUJt.a 1945.
35557:
35558: Vihtori Vesterinen. Onni Peltonen. T. Bryggari.
35559: 817
35560:
35561: IV,167, - Rah. al. N:o 120.
35562:
35563:
35564:
35565:
35566: E. Pesonen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
35567: Pieksäntäen järjestely·ratapihan laajentamista varten.
35568:
35569:
35570: Ed u s kunnalle.
35571:
35572: Vuoden 1945 va1tiopäivilLe jätettiin toi- konaisuudcssaan toteuttaa. Viitaten sanot-
35573: vomusaloite n:o 274 (I.1iitteet I-XII sivu tuual 'toivomusaloittkleBeen sekä kulkulaitos-
35574: 601-602), että hrullitus ottaisi v. 1946 tulo- va!liolmnmm antamaan lausuntoon kunnioit-
35575: ja menoarvioon Pieksämäen järjestelyrata- :taen ehdotamme,
35576: pihan laajentamiseen y. m. parannuksiin
35577: yht~eensä 13,125,000 markkaa. Krvlkulaitos- että Eduskunta ottaisi vuoden
35578: valiokunta, käsitl€iltyään ruloit:t.een, ;tuili 1946 tulo- ja menoarvioon Pieksä-
35579: myönteiseen tulokseen ja hallitus onkin mäern järjestelyratapihan laajentami-
35580: myöntänyt tarkoitukseen 3,000,000 markkaa. seeln 4,000,000 markan lisämäärä-
35581: Pieksämäen järjestelyratapihan laajen- rahan.
35582: nusta ei sanotuUa määrärahalila voida lm-
35583: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
35584:
35585: Edvard Pesonen. P. A. Karjalainen.
35586: 818
35587:
35588: IV,t6s. - Rah. al. N:o 121.
35589:
35590:
35591:
35592:
35593: Salo y. m.: M+iiiiriirakan osoit'tannisesta mtttatien rakentamti-
35594: seksi Kontiomäen-Hyrynsalmen radalta Puolangarn
35595: kaoliinialueelle.
35596:
35597:
35598: Ed u s kunnalle.
35599:
35600: Jo noin 60 vuotta sitten löydettiin ensi- kuorma-autoi!Lla, jotka ov3!t sita päivittäin
35601: kerran kaivoa kaiv,ettaessa Puolangrulla täten tuoneet Paltamon asemaLle ooin 100
35602: porsliinisavea (kaoliinia). Löytäjät salasi- tonnia päivässä, mutta: luonnoHisista syi~tä
35603: vat kuiJtenkim löytönsä, pelät,en ,kruunun tulee kuljetus tätten kallliiksi, noin 1,060 mk
35604: ottavan heidän maansa kaivostarpeisiin' '. ton:n.itlta. Kai1tanen ja heikko Puol'alnga:n._
35605: Noin 40 vuotta sen jrulkeeru kertoivat ilöytä- Paltamon maantie ei myöskään kestä näin
35606: jät ku:iil)enlkin ins. Bergströmi1~le, joka oli rask3.Sita liikennettä, joten olisi päästävä
35607: suorittanut muissa maissa kaoliin:iJtU!tkimuk- käy,tJtämään nopeasti rakennettavan radan
35608: sia. Hän totesi ,porsliinisaven" tosiaan apua kuilj€'tukseenr. O:nko sen rakentamiseen
35609: kaoliiniksi ja hänen hyvä ystävänsä silloi- ede!Hytyksiä, siitä muU:tamia Paraisten joh-
35610: nen Lokomon yili-imsinööri Ryselin kokeili tad'an, vuorineuvos Sadinin, antamia tie-
35611: sitä Tampereella muottien sisustuks€ssa :te- toja.
35612: rästä valaessa. Suuren tulenkestävyytensä Ensimmäisen löydön ,lisäksi on kaoliinia
35613: vuoksi se osoittautui tarkoitukseensa täy- itodettu ~öytyvän Puolanga:Q1a Holsti'n, Ker-
35614: sin yhtä hyväksi kun siihen asti yksinomaan kän, Pako}an, Äyilön, Pihla.jan y. m.vaaro-
35615: uJlkomaiJl'ta tuotu. jen allueiLta, jotka yhteensä käsittävät
35616: Varattornana miehenä ins. Rysellin ei kui- useita neiliökilometrejä ja [öydöstea kaoliini-
35617: tenkaaru pystynyt kaivostoimintaa hoita- kerrosten paksuut.ta 'ei vielä tarkaJHeen tun-
35618: maan kokeiluastetta pitemmihlle. RuskeaJlan netaka:a.n. Syvemmälle menn€ssä on itavaran
35619: marmorilouhos-yhtymä toimitti alueella Qaatu tullut yleensä paremmaksi ja puh-
35620: valta~n, mutta pitkän maanti,ekuJjetuk- taammaksi ja on pw1jon mahdollista, että
35621: sen kalleuden vuoksi ei Puolangan kaoliini Puolangan aluei:lta jo ensi kesänä voidaan
35622: pystyny:t kHp'aillemaan u[komailta tuodun saada tavaraa, joka täysiln. vastaa parhainta
35623: kanssa. eng1lantlliaista laatua.
35624: Valtaus joutui sittemmin Paraisten kailk- YUämainiJtui'Ua alueilla Qöy'tyy kaoliinia
35625: kivuori-osalkeyhtiö1le ja sen tarmokas joh- jo niin valtavat määrät, etltä se vastaa tar-
35626: taja, ins. SarHn aloitti tänä kesänä kaivos- vettamme sadoiksi vuosiksi. Yksistään Pih-
35627: toiminnan ja sen kuljetuksen autoiHa 50 ~ajavaaran döydöksessä, josta nostoa tänä
35628: km päässä oleval[,e Paltamon asema:lile, josta kesänä on toimitettu, on Paraisten yhtiön
35629: sitä sitten on tuotu Etelä-Suomen tehtai- geologin, tri :Metzgerin toimittamien tutki-
35630: siin. 1\'I. m. Arabian porstl:iinitehdas on si;tä muSiten mukaan sitä; vä<hiillitääin 1 mHj. !ton-
35631: tälhäil1 mennesSiä käyMänyt jo 1% milj. kg nia. Jos laskemme siis tonnin kwljetuksen
35632: porsliinin, fajanssituotlteiden ja rtulenkeSitä- auitoiilla maksavan 1,060 mk, tu[ee maini-
35633: väin tiilien vailmist.ukseen. Ulkomaisen tuon- tun kaoliinimäärän mruantiekuljetus jo n.i:in
35634: nin vaikeutuessa on sitä myöskin käytetty vaLtavan rahamäärän kuin milljardin mk
35635: paperin vaikaisuaineena ja metal11urgisen suuruiseksi. Aja;te1lun haararadan pituus
35636: teollisuuden tarpeisiin. Kontiomäen-Hyrynsalmen radalta on n.
35637: Ma:all!tiekulj€'tusta on kuluneen kesän ai- 40 km. Jos [askisimme radan rakennuskus-
35638: kana toimitettu n. 20-30 kolmen tonnin tannukseksi niinkin korkean summan kuin
35639: IV,t68. - Salt> y. m.
35640:
35641:
35642: 10 mi1lj. mk kHometri, 'tekisi s:e siis vain oma maamme koskaan ei kykene millääR
35643: vajaan puolen siitä, mitä mainitun yhden uhrauksi:lla meHlle hankkimaa111 ja joita il-
35644: wlueen, 1 miljoonan tonnin kaolliinimäärän man emme twle toimeen.
35645: maantiekuljetus maksaa. Radan rakenta- Ajrutelluhle kaoliinih~aararada!1le olisi kaksi
35646: misen ka.nnattavaisuus on näin ollen eh- mahdollista 'lähtökohlt'aa Kontiomäen-Hy-
35647: dottomasti 'taattu jo yksin kaoliinin kulje- rynsalmen rada!Ha n:im. Ristijärven ja Hy-
35648: tusta silmätlä pitäen, mutta luonnoHistahan ry.nsalmen asemat. Molemmista Qllisi matka
35649: on, e'ttä laajojen, niin yksityisten kuin vai- suunniltLeen sama. Kummastlll. rata olisi
35650: tionkin metsien puutavara- ja pajkaJl[inen edulilisin rakentaa, se jäisi amma;ttimiesten
35651: liikenne antaisivat radan kannattavuudelle määrättäväksi.
35652: myöskin osansa. Edellä olevaan noja;ten, saamme täiten
35653: Maahamme tuodun kaoltinin arvo vastasi kunnioittaen ehdottaa,
35654: ennen sotia noin: 40-50 milj. mk vuodessa.
35655: Vaikka voisimme sen määrän tonnistonkin eUä Eduskunta ottaisi vuoden
35656: vuoksi edelleenkin tuoda, olisi meidän sii- 1946 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
35657: hen käytettäV'ä kaillista u1kQilaist!R valuuttaa markan suuruisen määrärahan rau-
35658: nykyisen markkamme arvon mukaan ehkä tatWn rakentamiseksi joltakin sopi-
35659: lähes 500 mi[j. mk. Onko meil[ä siihen vimmaksi katsotUlta asemalta. Kon-
35660: tuhllaukseen mraa si1Noin, ikun omiHamme tiomäevn-Hyrynsa:tmen rautatieltä
35661: tuHsimme toimeen ja säästäisimme nekin Puolangan kaoliinialueelle1.
35662: varat seHaisten hyödykkeiden ostoon, joita
35663: Helsingissä 22 päivänä ilokakuuta 1945.
35664:
35665: S~ Salo. Eemil Pääkkönen.
35666:
35667:
35668:
35669:
35670: 20
35671: 820
35672:
35673: IV,t69. - Rah. al. N:o 122.
35674:
35675:
35676:
35677:
35678: Mustonen: Määrärahan osoittamiSesta rataosan Hyrynsalmi
35679: -Pesiö-Kiantajärvi rakentamista vMten.
35680:
35681:
35682: E d u s k u n n a 11 e.
35683: Vuoden 1939 syksyllä alkanut sota Suo- vain yksi maantie, joka parhaassakin ta-
35684: men j.a Neuvostoliiton keskren kokonaan kes- pauksessa syksyllä ja keväällä usean viikon
35685: keytti m. m. Kontiomäen-Taivalkosken ja aikana on erittäin vaikeasti liikennöitävässä
35686: Kontiomäen-Taivalkosken rautatiestä Kian- kunnossa.
35687: tajärven rantaan rakennettavan rautatien Käydyn sodan ja saksalaisten suoritta-
35688: rakennustyöt niin, että rautatiestä ehdittiin mien hävitysten seurauksena on noiden
35689: rakentaa liikennöitäväksi vain Kontiomäen seutujen lähivuosien liikennetarve entises-
35690: -Hyrynsalmen rataosa. Lisäksi rataosa tään lisääntynyt. Suomussalmen kirkonky-
35691: Hyrynsalmelta Kivikankaaseen, noin 22 km, ilän, Ämmoosaall'en, Vuokin sekä Kuusamoon
35692: on valmiiksi pengerretty, suunnilleen val- ja Puolangalle johtavien teiden tienvarsi-
35693: miiksi sieltä Pesiön asemalle. Pesiön ase- kylien rakentamisen aiheuttamaa raaka-
35694: malta Kiantajärven rantaan rakennetta- ainetarvetta autonkul-jetus tuskin voi tyy-
35695: valla osalla on kaksi suurehkoa maaleik- dyttää, ja mikäli voi, tulee tuo kuljetm;
35696: kausta keskeneräisinä, ja on tuolle rata- rautatiekuljetusta monin vermin kalliim-
35697: osalle rakennettava neljä pienehköä siltaa. maksi. Niinpä rahtikustannukset maantie-
35698: Y1leensä on: Hyrynsa!lme~ta Pesiölle ja kuljetuksessa Suomussalmen kirkonkylään
35699: siitä Kiantajärven rantaan rakennettavalla nykyisin ovat noin 2 mk kg kohti.
35700: rataosalla suuri osa työstä tehty. Edellä olevin perustein ehdotan,
35701: Rautatien rakentamisesta aikoinaan edus-
35702: kunnassa päätettäessä on tullut selvitettyä, että Eduskunta ottaisi vuoden
35703: kuinka suuri merkitys tuolla noin 6,000 1946 tulo- ja menoarvioon 25 mil-
35704: km2 laajan, metsärikkaan ja noin 12,000 joonan markan määrärahan Kon-
35705: asukkaan asuttaman seudun läpi johtavalla tiomäe~Taivalkosken ja Kontio-
35706: rautatiellä säännöllisissäkin oloissa raskaan mäe~Taivalkosken rautatiestä Kian-
35707: tavaran, m. m. puutavaran, kuljetuksessa tajärven rantaan rakennettavan rau-
35708: tulee olemaan. Se selviää siitä yksinkertai- tatien rakentamiseks.i rataosalta II y-
35709: sesta tosiasiasta, että noita seutuja muuhuri rynsalmi-Pesiö--Kiantajärvi.
35710: maailmaan yhdistämässä on varsinaisesti
35711: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
35712:
35713: Johannes Mustonen.
35714: 821
35715:
35716: IV,17o. - Rah. al. N:o 123.
35717:
35718:
35719:
35720:
35721: E. Koivisto y. m.: llfäärärahan osoittwmisesta wvust'Ukseksi
35722: Kemin kaupun.giUe Ajoksen syväsataman aallonmurta-
35723: ja,n rakentamistöiden jatkamista varten.
35724:
35725:
35726: B d u s k u n n a ll e.
35727:
35728: Kulkulaitosten ja yleisten :töiden ministe- awllokosta. Senvuoksi olisi aa1Nonnmrtajatyö
35729: riö on syyskuun 27 päivänä 1939 myöntä- saatava jo ensi talven aikana suoritetuksi.
35730: nyt Kemin kaupungille 6.5 miljoonan mar- Kun myönnetty valtionavustus on sidottu
35731: kan :avustuksen työttömyystyönä suorit.etta- t.yö.ttömyyteen, jota lähiaikoina ei ole odo-
35732: v~a Ajoksen syväsataman I rakennusvaihee- tettavissa, olisi vielä nostamatta oleva 4
35733: seen kuuluvan aallonmurtajien kiviheitok- milj. markan määräraha myönnettävä ker-
35734: sen tekemiseen sekä mainittuun syväsata- .takaikkisena avustuksena Kemin kaupun-
35735: maan johtavan n. 6 km maantien rakenta- gille 'arulJonmuJ'Itajatyön, jat:lmmiseksi, var-
35736: miseen. Avustus oli silloisesta kustannus- sinkin kun ikustannukset tarveaineidren
35737: arviosta 60 %. Työn tuli olla loppuunsuo- ja työpalkkojen kohoamisen vuoksi ovat
35738: ritettu 1 päivänä lokakuuta. 1940. Tailvisota a:lkuperäisestä kustannusarviosta nousseet
35739: kuitenkin keskeytti työt jo alussa. Töitten moninkertaisesti.
35740: suorittamiseen myönnettiin sittemmin lyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35741: käystä. Kun kuitenkaan talveHa 1940-41 nioittaen,
35742: Kemissä, kuten ei muuallakaan maassa, il-
35743: mennyt huomattavaa työttömyyttä ja kun että Eduskunta ottaisi vuoden
35744: syntynyt uusi sota jä1lleen keskeytti :työt, 1946 tulo- ja menoa,rvioon 4,000,()00
35745: on myönnet.tyä työttömyysavustusta voitu markan määrärahan avustuksen
35746: käyttää vain n. 2% mHj. markkrua. myöntämiseksi Kemin kaupungille
35747: Ajoksen syväsataman pistolaiturityö on Ajoksen syväsataman aallonmurtaja-
35748: tarkoH.us saada valmiiksi 1. 7. 1946 moon€i'l6ä. töiden jatkamista varten.
35749: Laiturin käyttö kärsii kuitenkin pahasti
35750: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
35751:
35752: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. H. S. Pesonen.
35753: 822
35754:
35755: IV,171, - Rab. al. N:o 124.
35756:
35757:
35758:
35759:
35760: B. Koiristo YJ. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
35761: Kemin kawpungille pistolaiturin rakennustöiden lop-
35762: puunsaa.ttamist·a varten Ajokscn satatnassa.
35763:
35764:
35765: E d u s k u n n a ll c.
35766:
35767: Vuonna 1942 eduskunta on myöntänyt Ottaen huomioon Ajoksen syväsataman
35768: Xemin kaupungille 7.5 milj. markan suu- tärkeän merkityksen ei ainoasta·an Kemin
35769: ruisen valtionavustuksen pistolaiturin ra- kaupungille, vaan koko maakunnalle, jopa
35770: kentamiseksi Ajoksen syväsatamaan. Kus- valtakunnallekin sekä sen, ettei Kemin
35771: tammsarvio oH silloin 12.5 milj. mark- lmuplmgi!hla, huomattavi1a S()taV'ahinkoja
35772: kaa, joten avustus siitä oli 60 %. Raken- kärsittyään, yksinään ole mahdollisuuksia
35773: nustöihin ryhdyttiin heti, mutta vaikeutti puheenaolevan satamatyön loppuunsaatta-
35774: niitä sodan aikana työvoiman puute. Tä- mise·en, on kohtuullista, että valtio alku-
35775: hän mennessä on 200· metrin: pituiseksi peräisen päätöksen mukaan osallistuu työ-
35776: suunnitellusta laiturista valimistunut 160 kustannuksiin 60 % :lla, mikä lopullisesta
35777: metriä. Tarkoituks~ma on saada vielä kes- kustannusarviosta tekee n, 16 milj. mark-
35778: keneräinen 40 metrin pituinen }aiturin- kaa. Kun tarkoitukseen on jo aikaisem-
35779: osa valmiiksi 1. 7. 1946 mennessä. Palkka- min myönnetty valtionavustusta 7.5 mil-
35780: ja hintatason huomattavan nousun takia joonaa markkaa, jäisi valtion osuudeksi
35781: ei alkuperäinen kustannusarvio enää pidä ·vielä 8.5 miljoonaa markkaa.
35782: paikkaansa. Kuluvan vuoden elokuun al- Edeltläi olevaan viita,ten ehdotamme kun,.
35783: lmum mennessä onkin työhön käytet.ty nioittaen,
35784: 22.1 milj. markkaa, !kaupungin osuu-
35785: den ollessa siis lähes 15 miljoonaa mark- että Eduskunta ottaisi vuoden
35786: kaa, mikä summa on saatu lainana. Jä- 1!f46 tulQ- ja menoorvioon 8,500,000
35787: lellä olevien töiden kustannusarvio on nwr.kan suuruisen rnäii:rärahan avus-
35788: nykyisen hinta- ja palkkatason mukaan tuksen myöntiimiseksi Kemin katu..
35789: vähintään 4.2 milj. markkaa, joten työn pungille pistolaiturin rakennustöi-
35790: kokonaiJskustannusarvio päättyy ainakin den loppuunsaattamista varten Ajok-
35791: 26.3 milj. markkaan. sen syväsatamaan.
35792: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
35793:
35794: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. H. S. Pesonen.
35795: 82~
35796:
35797:
35798: IV,112.- Fin. mot. N:o 125.
35799:
35800:
35801: Hollsten m. fl.: Angående anvisande av anslag för fortsät-
35802: tande wv by,ggnadsarbetena på den s. k. skär,qårdsvägen
35803: i Par.gas komnnun.
35804:
35805:
35806: T i ll R i k s d a g e n.
35807:
35808: I början av mnevarande år beviljade Dtm st.agnation, som inträtt uti if·råga-
35809: regeringen ur arbert:slöshetsmede[ ett 1två vamnde vägbyggnadsarbete, är ä,gnad altt
35810: mHjoner nHH'Ik stor·t anslag för igålllgsäJt- i hög grad oroa befoHmingen Ii den åbo-
35811: tandet av arbetet å den s. k. skärgårds- ländSika, skärgården, viiken befolkning, t·rots
35812: vägen, sorn: planila{~lts tiH UJtföl'laJlde genom sin relattiva närhet ttihl ett sådant affä.rs-
35813: P!Rrgas, Nagu, Korpo ooh Houtskär ilrom- oeh !kolllJllluni.ka;tionscent.rUilll som Åbo stad,
35814: muner i Åbo och Björnebor.gs län. Arbete.t stä·dse och i all svnnerh€it unidier menf.öres-
35815: igångsa,tt.es därpå omedeU.ba1.1t av Åbo väg- tiden Iever :i en" isol,edng, som kan jäm-
35816: och va.Uenbyggnadsdistrikt på särskrlda av- förars: endaSit. med de mest avlä.gsna gräns-
35817: snH;t i Pa.rgras ikommun. Då brådsikande by;g;dema. Då en hertydandle del av vår
35818: jordbrnksat'beten senaste sommar vi1dttog1o fislka.rbefoJ!kning är hosa.t.t i denn~ sikär-
35819: och någon arbe1tslöshet icike kuude påvisas, gålld samit just fisket ikräv;er snabba.1~ oeh
35820: avbrört:;os arbetena Ii juH månad Ultan a;t.t mer störningsf.nia. ilmmmuuil!rort:ioner än nå-
35821: däref,ter ha blivirt; ånyo upp,ta,gna; och om- gon annan av våra näringar, har den åho-
35822: såsom de.t synas sannoliikt - någon arbets- lällidska sikärgårde.ns vägfråga smån.ingom
35823: löSihet under ihöstens och viruterns lopp icke fa:l[i.t framåt under trycike.t av sin egen
35824: tillstöter, ikJommer arbert:et art:rt: lämnas vi- 1ty.ngd och re1t1t krav, som i.cke med sakliga
35825: lland!e på obestämd rt:id. skä1l 1har ikunnrart; avviSias, utan som fö.rtty
35826: De nu uJtförda aDbeten~a hava ~emelller av såväl regering som srt:.rutens vägmyndig-
35827: tid - så värdefUJlla de i och för s]g äro - 'heter t:Ullel'lkärnts den 'Posiltion i srt:atens vä,g-
35828: sna.rare försämrart: än f,örbärt:rorat rtrafi:kmöj- byggnaooprogram, som rdiess hety;CLelse för-
35829: lighetemm !i härav berörda hyar. Arhe.tet utsärt:ter. För ett snabbt ful:lföljande av
35830: UJtf·ördes uämligen, såsom :tid:igare <nämnts, väghyggnadstplanern.a i Pm'!gaiSl rt:ail:ar ytrter-
35831: på oliika avsruitt, men intet av dessa thtann l i.g1a.re CLen Oll1Sf:<ä,ndigheten, artt a.vsevä:rdia
35832: 1
35833:
35834:
35835: försälbtas i ,trafiikld!UJgili:gt Slkick, emooan ar- delar av Parg:as kommun hädgenom hl~ve
35836: hetet så oförmodat avhröts. Dessa avsnitt försrutta i ·t,iUfälle att il:rransporit.e:m sin mjö1Jk
35837: äro nu så.som vä,gar ofarha.ra, och på s1amma tiU mejeriet på Pargasmalm, vHike.t ViOre
35838: gång h:ar det blivirt svårare a•trt rutnyttja ägnart, art;t i hög~ gra.d underilä!trt;a försörj-
35839: de ga.mla byvägarna., däJ> dessa korsas av ningsläget.
35840: den under a~bete v:ariande landsvägen. De Hänvisande Itill ovanstående anhållWa. vi
35841: haJvfä,rdiga vä;g;avslliirtiten horde därfö.r sna- vördsamit,
35842: rasrt möjili:g;t. försäJtt.as i ltrafikdug;l1igt sikicik
35843: mh desSIUJtom genom hyggan.det av nödiga att Riks.dagen måtte unde~· 20 Ht.
35844: sammanbindningsa.vsnitt göras nyrt::tohrin- lll kap. i statsförslaget för år 1946
35845: gande. Det är fö:riliål[andena i dert längst 1lpptaga ett anslag om 3,000,000 mm·k
35846: bort belä·gma Si:loola avsnittet, som pocka för fortsättandet av byggrw.dsarbe-
35847: på de snabbaSite åtgärderna ooh dtetrt:a moo tena på de<tt s. k. skärgårdsvägen i
35848: så mycket större skäl, som endast iordning- Pargas kommun.
35849: stäUandet a.v vä1gy:tan där torde äterstå.
35850: Helsingfors d'en 22 oiktoher 1945.
35851:
35852: Ture Hollsten. Leo Leppä. Helmer Smeds.
35853: Nils Meinander. Aimo Aaltonen. Urho Kulovaara.
35854: Kalle Jokinen. C. 0. Frietsch. Albin Wickman.
35855: Samuli Simula.
35856: 824
35857:
35858: IV,17z. - Rab. al. N:o 125.
35859: Stwmennos.
35860:
35861:
35862:
35863:
35864: Hollsten y. m.: Määrämhan osoittamisesta n. s. sam·istotien
35865: jatkumtista varten Pa;raisten kunnassa.
35866:
35867:
35868: E d u s kun n a U e.
35869:
35870: Tämän vuoden almssa hallitus myönsi käyttökielpoisiksi. Syrjäisimpänä sijrutseva
35871: :tyÖititömyysva~o:islta 2,000,000 mJa~kaUJ suu- Silltallan tieosa vaa1tlisi lliOpeimpia toimen-
35872: ruisen määro11ahan ma.all!tjetö~tten alo:i!t,ta- pirt:.ei,tä sitäkin suul'!emJ.naihl;a syyllä kun
35873: miseksi n. s. saa,råsftotiel!lä, joka on sunnni- sielLä on enää v<ain :tilenpinta kun,toon lairt-
35874: telltu kuilk€ll1aalru Paraisten, Nauvo.n, Korp- ta.matta.
35875: poon ja HO!Utskarin kuntien kautta TuTlNl. On seilvää, e~t.tä itämän tietyön pysähit.y-
35876: ja Porin läänissä. Turun ,ti,e- ja. v~esira milllen hermostwtt.aa Turun saa.dston väes-
35877: kenmmpiiri pani hieti: viipymäittä työt käy:ru.
35878: 1 töä, jokia vaikkak:Un asuu: a:ivan lähellä Tu-
35879: tlin eri: osissa Pa.raisten pi,täjää. Kun kii- run liike- ja EåJkennekieskusrt:.a, a,in,a ja var-
35880: reeUiset maartaloustyfu v,i,ime J.msänä alkoi- sinkin keHrikon aikana elää aivan eriSJbet-
35881: vat, eikä miltään työttömyJittä iJl.maa.nitunUJt, rtyn.lä liikenllllelmskuksista., jopa niin reriste!t-
35882: keskeylt<ett:iin ti1ert:yöt heinäkuussa, eikä niirtä ~tynä, 'että sitä voi v·ellmta vai!Il! sillnä SIUh-
35883: s®.jällmen ole enää jatlmtltu; ja kun - ,tleessa k,aukaisiin rajaseutukun;tiin. Kun
35884: niinkui·n todennäköiJS,tä on, - mitään rtyöt- huomruttava osa kalastajaväesrt;östämme asuu
35885: tömyyt,tä ei syks,yn eikä talv1e:n aikanakaan juuri tässä s~a,a.risltossa ja kailastus jos mi-
35886: esiiruty;ne, tulee tämä maa.llitien: m:lmnnus- kään vaatii nopei1t:a, ja lyhy:iltä kulkutei1tä,
35887: <työ lwskeyltymään epämääräiseksi ajwksi. on Turnn Sla:ariston tiekysymys senvuoks:iJ
35888: Jo suODiltlert:.ut tietyöt ov~:vt kuitenkin - omalil:a :painohla.an asrtmnut ~tualaille, 1eikä
35889: ni'in. rtärkeruä kuin niide-n aloitltamin.en on~ siltä voidakaan 'asiallisiHa syillä ki,elitää,
35890: kin oll:urt; - påkiemmin:kin [)ahentaJ'liOOtt kuin minkä vuoksi: hallitUJS! ja tiev.i,mnomaisert:Jcin
35891: paralllt3Jrueet ~iikeni!JJemahd:oJl:isuuksia edellä oVla.t ~aset1tarreet sen 'ensisijaJlle valtillon ~tie
35892: maånitussa kunnassa;. Työt nä,et suorilt,et- ohj,elmassa.. Parais1t1en tieosan mkentami-
35893: ti:Ln, :nii,nkuin jo ed~llä mainirbtii.n, ~eri osissa sen puQiLesta plilhuu vielä se :seikka, että
35894: pitäjää, muNa yhtäkää,n näis:t.ä tieosista ei siten Pa.raisrten kunJta voisi kuljertta:a, mai~
35895: ehd:it,ty saada Ji~'kiennöitävään kU.llJtoo.n, kun tonsa Pa.rw:istenmra1mi!I1 meij,eriin,, m~ä suu-
35896: työ niin äkkim·vaamart:ta k€Skeyl1:<e<iti.in·. r.essa määrin heilpot1t,a.isw huol,tldt.ilanruetta..
35897: Nämä !ti~osalt ovat n~t kulkut,e.i;ks,] k;el1paa.- Edelläolevaan viita1ten ehdo.tamme ku:n-
35898: mattomia, murt:rt:.ru pahempti mu, te.ttä nyt on nioilttaen,
35899: va.ikea käyttää edes vanhoja kylä1t1eitä 1Ji,i-
35900: keilllteesren, kun :uudiet 'rneskierutekoise:t t,i.e;t että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
35901: ristbeyspaiko:iJSS,a~am; tekevärt sen hyvin hanka- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III lu-
35902: l.ruksi. Puol':ivclmiit ,t:Ueosa;t o~·isil s'envuoksi vun kohdalle 3,000,000 markan mää-
35903: Il'iii~ pilan kuin. mahdolHsta saa,tetlt:av<a lii- rärahan tietöiden jatkamista V(J;rten
35904: kennö:iJtävään kuntoon, m~UJtta s~en lisäksi Paraisten kunnassa olevalla n. s. saa-
35905: olisi lf:arpooliliset yhdyst]eft saaltava myös ristotiellä.
35906: Helsinlgissä lMakuun 22 päivänä 1945.
35907:
35908: Ture Hollsten. Leo Leppä. Helmer Smeds.
35909: Nils Meinander. Aimo Aaltonen. Urho Kulovaara.
35910: Kalle Jokinen. C. 0. Frietsch. Albin Wickman.
35911: Samuli Simula..
35912: 825
35913:
35914: IV,trs. - Rah. al. N:o 126.
35915:
35916:
35917:
35918:
35919: Riihimäki y. m.: Korotetun rntääräraltan osoittamisesta H on-
35920: kakosken asemalta Soiko~Lassilan maantielle joht(lll)an
35921: tien ottwmiseksi valtion hoitoon.
35922:
35923:
35924: E d u s k u n n a ll c.
35925:
35926: Rautatiet saadaan vasta sitten täydellä kunnan myöntämän 100,000 markan maa-
35927: teholllaan palvelemaan maa.n ja kansamme rärahan ja paikaHisen lahjoitustyövoiman
35928: etua, jos niihin voidaan yhdistää asutuskes- avulla.
35929: kuksien ja metsärikkauksien kautta kulkeva. Mutta koska näiden Imutien voimavarat
35930: maanltieverkosto. Tätä tärkeää tosiseikkaa eivät kenties riää SlaJlotun •Hen rakennus-
35931: silmällä pitäen ovat Lavian ja Poroarkun työn suunnitelmanmukaiseen päättämiseen
35932: kunnat jo vuosia sitten tielain edellyttä- ja jatkuvaan hoitoon, ja koska tie kautta-
35933: män insinööriteknillisen suunnitelman mu- kulkutienä !tulee yhdessä rautatieverkoston
35934: kaam aJloittaneet maantiera;kennuksen Porin kanssa palvelemaan maamme ja kansamme
35935: -Haapamän radan Honkakosken asemalta yhteistä parasta, niin tähän katsoen ehdo-
35936: Tuunajärven kylän kautlta valtion hoidossa tamme,
35937: olevan Soikon-LasiS!ilan maantieLle Lav1an että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
35938: pitäjässä. Tien kokonaispituus on 28.2 km. tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
35939: Honkakosken asemailta Lavian rajalle me- 1 momentitle lisäyksenä 1,000,000
35940: nevä osa, 14.6 km, on vuosina 1931-32 ra- markan määrärahan Honkakosken
35941: kennettu 3 a-luokan vaatimuksia vastaavaan cMernailta Soiko~Lassilan maan-
35942: kuntoon. Lavian puolinen osa, n. s. Perä- tielle Lavian pitäjässä johtavan tien
35943: kylän tie, on parhailJaan rakenteilla r_.avian ottamiseksi valtion hoitoon.
35944: Helsingissä lokakuun 18 päivänä 1945.
35945:
35946: Arvo Riihimäki. Ansh. Alestalo. Walter Kuusela.
35947: Juho Mäkelä. Antti J. Rantamaa. Lauri Murtomaa.
35948: Olga Terho. Johan Toivo Järvinen. Hugo Manninen.
35949: Mauri Ryömä. Lauri Myllymäki. Toivo H. Kinnunen.
35950: IV,l74. - Ra.h. a.l. N:o 127.
35951:
35952:
35953:
35954:
35955: Miikki y. m. : Möiirwahan osoittamisesta Immolan aseman
35956: ja .Säämitngm .pj,täjijn Särkilahden kyliim, välisen tie-
35957: suwnnan tutkimuksen lopp1Mtn suorittamista varten.
35958:
35959:
35960: E d u s kunnalle.
35961:
35962: Vuoden 1938 valtiopäivillä lausui edus- puun vielä tämän vuoden aikana, vaan täl-
35963: kunta toivomuksen että halllitus toimittaisi löin on asianomaiselta taholta ilmoitettu,
35964: tutkimuksen maantien rakentamisesta Im- ettei se ole mahdollista senvuoksi kun ei
35965: molan asemalta Ruokolahden pitäjässä ole käytettävissä tarpeellista määrärahaa
35966: Sääruingin pitäj'än Särkhlahden !kylään. tätä tutkimustyötä varten. Kun pidämme
35967: Edellämainitun toivomuksen rperu.stool~a välttämättömänä että kysymyksessäolevan
35968: aJloitetltiin tie- j,a vesiirakennushallitulksen tiesuunnan tutkimustyöt saatetaan loppuun
35969: toimesta mainitun rt:iesuunnan tutkimustyöt ensi vuoden aikana, pyydämme kunnioit-
35970: syyskesällä 1939 ja ehdittiin tuosta n. 50 taen ehdottaa,
35971: km pituisesta tiestä tutkia noin 15 km,
35972: kun sotatoimien rt:akia ne piti keskeyttää. että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
35973: Tämän jälkeen 'ei tuota tutkimustyötä ole tulo. ja menoarvioon 400,000 nwrkan
35974: jatkettu, vaam. se on si:llä astee<Ha mihin mäiirärahan I mrmolan aseman ja Sää-
35975: se v. 1939 jäi. mingin pitäjän Särkilahden kylän
35976: Ruokolahden kunnan puolesta on pyy- välisen maantiesuunnan tutkimusten
35977: de!tty että rt;utkimustyöt suoritettaisiin lop- loppuunsuorittamista varten.
35978: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1946.
35979:
35980: Matti Miikki. Tauno Saukkonen. Matti Pärssinen.
35981: 827
35982:
35983: IV,175. - Rah. al. N:o 128.
35984:
35985:
35986:
35987: Tolonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen-
35988: Pieksämäen nwcmtien kunnosta.mista vat·ten.
35989: -
35990: E d u s k u n n a :ll e.
35991:
35992: Kangasniemen ja Pieksämäen vä:linen 60 niistä yhteisesti lausui: ,lHikä:li työttö-
35993: <kilometrin pituinen maantie lienee raken- myyttä asianomaisilla paikkakunnilla esiin-
35994: nettu yli 300 vuotta sitten, jona ajankoh- tyy, voitaisiin työttömyyden lieven:täm~seen
35995: ftllna ei ymmä,rretty nykyisten kulkuneuvo- osoitettuj~a määrärahoja käyttää hallituksen
35996: jen aseUamia vaatimuksia. Sen vuoksi tie harkinnan mukaan" j. n. e. Tämä :lausunto
35997: onkin muodostunut niin kapeaksi, e:Heivät jäi kuitenkin toteutumatta, koska niinä ai-
35998: autot ka:ikissa paikoissa voi sivuu:tt aa toi- koina työttömyyttä. ei sattunut seutukun-
35999: siansa. Lisäksi tie on ~tarpeettomasti mäki- na!Ha ilmaantumaa'n.
36000: sillä a:lueilla ja harvinaisen mutkainen. Pieksämäen puoleinen osa tiestä lienee
36001: N. s. Siirlinmyllyn ja Haarajoen välinen perusteellisemmin tutkimatta. Kun tää:llä-
36002: osa, jonka parantamista tarkoittavia raha- kin on kehnossa kunnossa olevaa tietä, niin
36003: asia-aloitteita on jätetty eduskunnalle usei- :lisää sekin kustannuksia.
36004: takin, on edelleenkin huonoimmassa kun- Kangasniemen kunnan viranomaisilla on
36005: nossa. tietämämme mukaan uusi suunnitelma tien
36006: Tietä, jouduttuaan valltion yHäpidettä- kuntoon laittamista varten, mutta kun se
36007: v'äksi, kuuluen kesä~Llä 1ääninhaJ:lituksfm hoi- ei ole saapunut tie- ja. vesirakennushwHi-
36008: dossa oleviin ja ta~lvella varltion välittömään tuksen käsiteltäväksi, niin sen pohja!lla
36009: hoitoon otettuihin, on sellaisenaan joista- emme voi aloittaa ~rakentaa, vaan täytyy
36010: kin paikoin korjailtu tekemättä kuitenkaan edellyttää, että ennenkuin tie on kokonai-
36011: huomattavampia oikaisuja ja levityksiä suudessaan :täydelliseen kuntoon saatettu,
36012: muualla kuin Pieksämäen puoleisessa päässä kysyy se nykyisten arvojen mukaan huo-
36013: n. 11 km: n matkalla. mattavasti enemmän varoja kuin mitä so-
36014: Kiangasniemen puoleisella oswlla n. 17 dan edelliset suunnitelmat sisältävät.
36015: tun: n maJtkailrla, on tie- j'a vesiraik:ennu:sha.l- Kun tiedämme, ettii valtion rahataloudel-
36016: litus v. 1936 toimittanut perinpohjaisen tut- linen asema on nykyisin heikko, niin toi-
36017: kimuksen ja tehnyt kustannusarvion, joka vomme, että kyseellisen tien kunnostami-
36018: aluksi oli alle 3 milj. markkaa. Tutkimusta nen suoritettaisiin vähin erin ja aloitettai-
36019: on myöhemmin 'tarkistettu ja kustannus- siin ensitilassa.
36020: .arviota muutettu, joten se vuosien 1939- Koska erikoista mainintaa .tämän tien
36021: 1940 vaiheilla olleen rahan arvon mukaan kuntoon laittamisesta ei v: n 1946 twlöus-
36022: on noussut n. 4,000,000 markkaan. Vii- arviossa ole, niin edellä esi:tetyn nojalla
36023: meisen suunnitelman mukaan tulisi tie tut- sekä viitaten rahaasia-aloitteeseen N: o 191
36024: kitulla wlueella huomattavalta osaltaan v. 1936 valtiopäivillä (Liitteiden s. 587),
36025: uuteen paikkaan. saamme kunnioittaen ehdottaa,
36026: Erääseen Siilinmyllyn ja HaaTajoen vä-
36027: listä tieosaa koskevaan rahaasia-aloitteeseen että Edttskunta ottaisi vuoden
36028: nä1hden tuli va'ltiovarainvaliokunta tie- ja 1946 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
36029: vesirakennusviranomaisten myötävaikut- markan määrärahan Kctngasniemen-
36030: taessa v: n 1939 talousarviota tarkastelles- Pieksämäen väUsen maantien oiko-
36031: saan myön:teiselle kannalle ja asetettuaan mista, levittämistä ja muutenkin pa-
36032: gen muutamien toisten aloitteiden rinnalle, rempa.an ktmtoon saattmnista varten.
36033: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1945.
36034:
36035: J. F. Tolonen. Eemil Pääkkönen. Albin Asikainen.
36036: Antti J. Rantamaa. P. A. Karjalainen. Edvard Pesonen.
36037: Arvo Pohjannoro.
36038: 21'
36039: 828
36040:
36041: IV,t76. - Rah. al. N:o 129.
36042:
36043:
36044:
36045:
36046: Luostarinen y. m.: Määrä·rahan osoittamisesta Eno,nkoskelta
36047: Hanhivirran katttta SappUttn johtavan maantien rnken-
36048: tamistöiden jatkamista varten.
36049:
36050:
36051: E d u s kun n a ll e.
36052:
36053: l<}nonkoskelta Hanhivirran kautta Sap- sitä suurta kylmwkiskoisuutta, mirtä kuiliku-
36054: puun rakennettavwksi p'ää,tetyn IThaiaJltien ll:airtosmimisteriö on tä1le seudulle ja koko
36055: rakentaminen keskeytyi vuonna 1939 tun- Mikkelin lä1äniNe osoittanut.
36056: netuista syistä. Sodan jatkumisen vuoksi Aikaisemmin tähän tiehen käytetyt va-
36057: on tämä tärkeä tierakennus olLut kes- rat ovat hyödyttöminä ennenkuin tie ra-
36058: keytyneenä tähän asti. Nyt rauhanoloi- kennetaan loppuun. Siinä toivossa, että
36059: hin päästyämme on tie- ja vesirakennus- tämä tärkeä tierakennus pääsisi jatku-
36060: hallitus ehdottanut mainitun tieraken- maan ja joskus valmistumaankin, ehdo-
36061: nuksen jatkamiseks·i tulevan vuoden ta- tamme kunnioittaei1,
36062: lousarvioon kolmen miljoonan markan
36063: määrärahaa, mi'1lä summallla sa:a'taisiin rtämä että Eduskunta ottaisi vuoden
36064: tärlkeä tie täil1ä laajalla tiettömählä paiikka- 1946 tulo- ja menoarvioon 3,QOO,OOO
36065: kunnailla huomattava;am. ailkuun. Otltamalla markan .määrärahan Enonkoskelta
36066: huomioon tämän tien tärkeyden tähle ny- Hanhivirran kautta Sappuun johta-
36067: kyiselle rajaseudu~le suorana tailoudellisena van maantien rakennustöiden jatka-
36068: kuJkuyhtey:tenä, ei voi muuta kuin valittaa mista varten.
36069: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
36070:
36071: Aino Luostarinen. L. 0. Hirvensalo. J. F. Tolonen.
36072: Toivo H. Kinnunen. J. E. Lampinen. Edvard Pesonen.
36073: Albin Asikainen. Johan Toivo Järvinen. Kalle Kauppi.
36074: 829
36075:
36076: IV,t77. - Rah. al. N:o 130.
36077:
36078:
36079:
36080:
36081: Kinnunen y. m.: 31äärämhan osoittamisesta Etwnkosken
36082: H anhivirraUa Heinäveden asemalle johtavan maantien
36083: rakentamista tarkoittavan tä;yskoneellisen tutkimuksen
36084: toimittamista vm·ten.
36085:
36086:
36087: E d u s k u n n a.Il e.
36088:
36089: Enoll!kosken Hanthivirra'l!J:~a Heinäveden eduskunnal•le ensi vuoden .tutlo- ja meno-
36090: -asemalle johrtava.n :maarutirell! rakentamisesta arvioesityksensä, niin toivomusaloite kart-
36091: jätetttoon edusiknmnalt!.e 't.ä:mfut vu<>den valltio- sottiin rauell!nreeksi, kun sitä ei h,atlitus
36092: päiviil'lä toivomusaloite n: o 291. Kwlikulai- enää voinut ottaa jo valmistamaansa esi-
36093: .tosvaJiokunta käsitellessään asiaa hyväksyi tykseen. Tämän johdosta, kulkulaitosvalio-
36094: aloitteen, ehdottaen ·eduskunnan päätettä- kunnan myönteiseen •pä.ät.ökseen vedoten,
36095: väksi toivomuksen, että ha.Hitus oUaisi vuo- ehdotamme,
36096: den 1946 tulo- ja menoarvioesitykseensä
36097: riittävän suuren määrärahan Enonkosken että Eduskunta ottaisi vuoden 1946
36098: Hanhivirralta Heinäveden asemalie johit.a- tulo- ja menoarvioon 400,000 mark4n
36099: van maantien rakentamista tarkoittavan suuruisen määrärahan EnonkoSlken
36100: täyskoneellisen tutkimuksen 1toimittamista H anhivirralta Heinäveden asemalle
36101: varten. johtavan maantien rakentamista tar-
36102: Kun kuitenkin kulkulaitosvaliokunnan koittavan täyskoneellisen tutkimuk-
36103: mietintö saapui eduskunnaNe siksi myö- sen toimittamista varten.
36104: hää:n, että haLlitus oli jo ehtinyt antaa
36105: Hellsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
36106:
36107: Toivo H. Kinnunen. Edvard Pesonen.
36108: Albin Asikainen. Paavo A. Karjalainen.
36109: J. F. Tolonen. T. N. Vilhula.
36110: Väinö Okko. Aino Luostarinen.
36111: 830
36112:
36113: IV,17s.- Rah. al. N:o 131.
36114:
36115:
36116:
36117:
36118: Kinnunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta nwantien 1·aken-
36119: tarniseksi Pieksärnäen-J oroisten maantieltä Siikamäen
36120: pysäkille.
36121:
36122:
36123: E d u s k u n n a ll e.
36124:
36125: Rautatieasemien y. m. liikennepaikkojen Näi.rstä varsin puuUeellisista tieoloista
36126: menestyksellinen toimin ta edellyttää, et1ä huolimatta on Siikamäen pysäkin liikenne
36127: niillä on myös maantieyhteydet Qähiseutujen hyvin huomattava. Osoituksena .liikenteen
36128: kyliin ja samoin myös seutukunnan haQki 'laajuudesta mainittakoon, että esim v. 1944,
36129: kulkeviin valtamaanteihin. VaHio onkin jolloin sota-ajan liikennerajoitukse.t estiväJt
36130: Jileensä rakentanut :tuolJa;iset tulotiet rau- Siikamäen !liikennettä, oli pysäki1tä iltähe-
36131: tatieasemiUe, mut,ta muutamin paikoin te.Hy tavaraa v;aunukuormittain yht. 4,115
36132: puuttuvat vielä tämänQa:iset tuiki tärkeät tonnia sekä kappailet.ava.raa 53 tonnia. Sa-
36133: tiet. maUa aikaa oli pysäblle saapunut tavaraa
36134: Yksi ;tuol,lainen varsin huomattava crauta- vaunukuormina 606 :tonnia ja kappaleta-
36135: tieliikennepailkka on Pieksämäen-Huuto- varalla 162.9 tonnia. V. 1944 myytiin ase-
36136: kosken rataosa1tla ol,eva Siikamäen pysäkki, malta matkalippuja 8,055 kp'l. ja lähetet-
36137: jolta puuttuu rt:ärlooä, suorarun rautatielle tiin matkatavaraa 19,917 kg.
36138: johtava tulotie. Tosin ,Jäppilästä päin joh- Tämän vuoden tammi-heinäkuun aikana
36139: taa pysä;blle yksi va:ltion avustuksin raken- saapui t,aas pysäkine 510 tonni'a tavaraa
36140: rrettu kylätie, mutt'a siinäpä ne sitten ovat- vaunukuormina ja 92 tonnia kappa:letava-
36141: kin mainitun Qii.kennepaikan tieyhteydet. rana. Lähtevää tavaraa oli taas tällä
36142: Pysäkin lounaispuol10<llla kulkee kuitenkin 'ajal:la 4,911 tonnia vaunukuormi:na ja 97
36143: noin kahden biometrin etä:isyydellä rauta- tonnia kappwletavarana. Matkalippuja oli
36144: tiestä valtion hoidossa o1eva Pieksämä:en-,---- myyty 8,962 kpl. ja matka:tavaraa 1ähetetty
36145: Joroisten maantie, joka kulkee suurten ky- 7,859 kg. EdeQlä mainittujen tavaramää-
36146: lien halki. TäJltä maantieltä täytyisi välttä- rien lisäksi lähet,etään Siikamäen pysäki~tä
36147: mätitä johtaa maantie Siikamä:en pysäki!ltle, vuosittain valtionrantateiden halkoja nom
36148: jotta vaHtamaantien varrella olevien kvlä- 25,000 m3.
36149: kuntien liikenne voitaisiin suunnn:ta ,Jähim- Kuten esitetyistä numerotiedoista käy
36150: mäUe rautatieliikennepaikalle. Bsim. mai- selville, on Siikamäen rautatiepysäkin Qii-
36151: don kwl,jetus suuresta Pi~eksämäen Maave- kenne puutteellisista tieoloista huolimaitta
36152: den kylästä Pieksämäen kauppala'an täy- varsin huomattava. Jos nyt kuitenkin saa-
36153: tyy nykyisin suorittaa autoiHa tai hevo- taisiin 2 km 400 metrin pituinen tu~otie
36154: silla noin 20 km matlmn, kun sen sijaan Pieksämäen-.Toroisten · maantieltä Siika-
36155: tieyhteyksien ollessa kunnossa, seQviydyt- mäen pysäkime, niin kasvaisi Eikenne Sii-
36156: iäisiin n. 2-3 km kurljetuksella Siikamäen kamäelilä suuresti, ja samalla pääsisi maan-
36157: pysäkiUe, josta se voitaisiin edeHeen ~ähet tien varrella olevien suurten ky,läkunrtien
36158: :tää rautateitse. Sama on myöskin puuta- väestö aaut)timaan läheisen rautatien tuot-
36159: varakuljetusten suhteen, jotka juuri tältä tamis:ta eduista. Varsinkin maidon y. m.
36160: suuml:aJlta ovat huomruttavan suuret. Tal- elintarvikkeiden sekä puutavaran kuljetus-
36161: visin tosin johtaa pysäkille ta'lvitiet, mutta ten takia ttämä uusi tie on aivan vä!lttämä-
36162: heti kievään tullen katkeaa liikenne pysä- . tön. l.isäksi se tulisi olemaan suoranaisena
36163: kiHe miltei kokonaan. jatkona .Jäpp~lästä Siikamäelle johtavalle
36164: IV,I78. --- Kinnunen y. m. 831
36165:
36166: tiellle, joka tie siten turlisi samalla läpikul- riksi, mutta sen tuottama hyöty seutukun-
36167: kutieksi Jäppilästä Pieksämäen-Joroist€n nan talouselämältle olisi aiv·an i:lmeinen.
36168: maantieHe ja jol1la seikaHa jo sinänsä on Edellä esitetyn perusteeHa ehdotamme,
36169: suuri, ei ainoastaan paikallinen, vaan myös
36170: yJeisempi: merkitys. että Eduskunta ottaisi vuoden
36171: Tämän ehdotetun uuden tien pituus tu- 1946 tulo- ja menoarvioon 250,000
36172: lisi olemaan siis 2 km. 400 m. Maasto on markan s1turuisen määt·ärakan maan-
36173: •aivan tasaista ja tien pohj·ana voitaisiin tien rakentamiseksi Pieksämäe''n-
36174: käyttää vanhaa kytläkuntalaisten kunnos- .Joroisten maantieltä Siikamäen py-
36175: tamaa taJlvitien pohjaa. Tien rakentamis- .l'äkille.
36176: kustannukset eivät näin o!llen nousisi Suu-
36177: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
36178:
36179: Toivo H. Kinnunen. J. F. Tolonen.
36180: Edvard Pesonen. Albin Asikainen.
36181: Johan Toivo Järvinen. Arvo Riihimäki.
36182: P. A. Karjalainen. Kalle Kauhanen.
36183: Eino Laitinen. Samuli Simula.
36184: Aino Luostarinen. Antti J. Rantamaa.
36185: 832
36186:
36187: IV,li9.- Rah. al, N:o 132.
36188:
36189:
36190:
36191:
36192: J. Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Haarajoen-
36193: 8iiTimnvyllyn tieosan rakentatnista varten.
36194:
36195:
36196: E d u s k u n n a 1ll e.
36197:
36198: Kangasniemen ja Pieksämäen välinen Tietäen, että valtion rahataloudeHinen
36199: maantie on yli 300 vuotta sitten raken- asema on nykyisin heikko, joten rauhanai-
36200: nettu, josta johtuu, että tie on pyri:tty ra- kana tehtyjä suunnitelmia ei voida lähi-
36201: kentamaan kovemmille maille ja yritetty vuosina toteuttaa, on Kangasniemen kun-
36202: välttää alavampia maita. Tämän vuoksi on nanvaltuusto tehnyt ehdotuksen Pieksämäen
36203: tiestä tullut hyvin mutkainen ja mäkinen. ja Kangasniemen välisen maantien kunnos-
36204: T·ien jouduttua vai1tion y-liläpid:etiä:väkisi on tamisesta. Tämän suunnitelman mukaan
36205: vanhaa tietä korjailtu tekemättä suurempia käytettäisiin pohjana vanhaa :tiesuuntaa ja
36206: tienoikaisuja ja levityksiä muuailla kuin korjaukset tehtäisiin lievemmässä mitta-
36207: Pieksämäeltä alkaen noin 11 km: n mrut- kaavassa. Kunnan suorittaman silmämää-
36208: kaHa. Pieksämäen pitäjässä olevalta SiHin- räisen :tutkimuksen mukaan tulisi kokonaan
36209: myllyltä Kangasniemen pitäjässä olevalle uutta tietä rakennettavaksi noin 6 km ja
36210: Haarajoelle vä!linen tieosa, suunnilleen noin pahimmat mäet tulisivat täten poistetuiksi
36211: 29 km, on erittåin kehnossa kunnossa ja ja noin 22 km: n matkalla olisi tietä levi-
36212: melkoisella varmuudeLla Suomen huonoin tetltävä ja pienempiä mäkiä leikattava. Näin
36213: valtion kunnossa pidettävä tie. Tie on niin menetellen päästäisiin huomattavasti pie-
36214: kapea, etteivät autot sovi kaikin puolin nemmi'1lä kustannuksil:la ja ti•e tulisi ikorja-
36215: sivuuttamaan ja lisäksi mutkainen ja mäki- tuksi käy.titökelpoiseen kuntoon.
36216: nen. Tämän :tieosan, jota. asiakirjoissa nimite-
36217: Noin 7 vuotta sitten on tie- ja vesiraken- tään Haarajoen-Siilinmy1llyn 'tieosaks:i, kun-
36218: nushanitus toimittanut tiellä perusteellisen nostamiseen tekivät kansanedustaja. E. Jut:Ha
36219: tutkimuksen ja laatinut rakennussuunnitel- y. m. aikoinaan eduskunnassa määräraha-
36220: mrut tien uudeHeen rakentamisesta. Tämän anomuksen, ja eduskunta myönsi tarkoituk-
36221: suunnitelman mukaan :tie tulisi rakennetta- seen a:luksi 500,000 markkaa työttömyysva-
36222: vaksi kokonaan uuteen paikkaan eikä van- -roista, mutta kun työttömyyttä ei näinä
36223: haa tietä olisi käytetty lainkaan hyväksi. vuosina esiintynyt, ei määrärahoja voitu
36224: Tutkimus koski vain Kangasniemen kunnan käyttää.
36225: puoleista osaa tiestä, joka on noin 17 km, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36226: ja oli silloisen rahanarvon mukaan laskettu
36227: kustannusarvio 3 milj. markkaa. Pieksä- että Eduskunta ottaisi vuoden
36228: mäen puoleinen osa tiestä on tutkimatta, ja 1946 tulo- ja menoa1·vioon 2,000,000
36229: kun tämälkin osa, tiestä on hyvin mutkainen markan määrärahan H aarajoen-Sii-
36230: ja mäkine:n, nos:t.a;a tämä vielä huomatta- liwmyllyn tie.n rakenntt.~työn aloitta-
36231: vasti kustannuksia. ntiseksi.
36232: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
36233:
36234: Johan Toivo Järvinen. T. Sormunen.
36235: H. Manninen. M. Järvinen.
36236: Lauri Myllymäki.
36237: 833
36238:
36239: IV,1so. - Rah. al. N:o 133.
36240:
36241:
36242:
36243:
36244: Penttala y. m.: Jfooräraltan osoittamisesta Seinäj()"en-
36245: K uortaneen maantien rakentamista varten.
36246:
36247:
36248: E d u s k u n n a 11 e.
36249:
36250: Ennen talvisotaamme rakennettiin Seinä- toon, jolloin jo tehtyä tietä voitaisiin lii-
36251: joen ja Kuortaneen välille useamman vuo- kennöidä ja tulisi jo sekin aiheuttamaan
36252: den aikana uutta maantietä. Tie ei ehtinyt Jaajan alueen väestölle huomattavan mat-
36253: kuitenkaan valmistua ennen sodan alka- kan lyhennyksen rautatielle.
36254: mista ja sodan aikana on töitä tehty vain Ensi vuoden talousarvioon ei ole kuiten-
36255: vähä.iseSISä määrin. Tien valmistaminen Iii- kaan varattu määrärahaa tämän tien raken-
36256: kennöitävään kuntoon olisi kuitenkin tär- nustöiden jatkamista varten, joten siihen
36257: keä, ei ainoastaan paikallista liikennettä jo kiinnitetyt varat tulevat edelleenkin ole-
36258: vartfm, mutta myöskin laajoille sisämaan ma.aJl mi·tään hyötyä tuottama'ttomina. Kun
36259: alueille, joille se lyhentäisi huomattavasti olisi 'hyvin tärkeää, että liikenneolot saa-
36260: matkaa rautatielle ja liikennekeskuksiin. taisiin mahdollisimman hyvin palvelemaan
36261: Kuortaneelta, ja eräistä toisista kun- kansan tarpeita, ja kun tämän tien valmis-
36262: nista, joista liikenne tulee ohjautumaan tumisella olisi yleistä liikennettä edistävä
36263: tätä tietä liikekeskuksiin, on nykyäänkin merkitys, niin olisi tien rakennustöitä tien
36264: suuri liike rautatielle, joten matkan lyhen- liikennekuntoon saattamiseksi kiireellisesti
36265: nys merkitsisi liikennöitsijöille suurta ajan jatkettava.
36266: ja varojen säästöä, sekä myöskin, kun lii- Edellä esitetyn .perusteella ehdotamme,
36267: kenne kaikkialla aiheuttaa suuria kustan-
36268: nuksia, huomattavan suuren kansantalou- että Ed1tskunta ottaisi vuoden
36269: dellisen säästön. 1946 tulo- ja menoarvioon 1,200,000
36270: Tien rakentamista olisikin kiireellisesti markan suuruisen määrärahan Sei-
36271: jatkettava ainakin niin, että Kuortaneen ja näjoen ja K uortaneen väli1wn maan-
36272: Nurmon kirkolta Alavudelle johtavan tien tien rctkentamista "varten.
36273: Yälinen osa saataisiin liikennöitävään kun-
36274: He1singissä lokakuun 19 päivänä 1945.
36275:
36276: Isak Penttala. Mikko Järvinen.
36277: Heikki Vehkaoja. Kustaa Tiitu.
36278: E. A. Turja. J. Koivi,sto.
36279: Uuno Raatikainen. Jussi Anna.la..
36280: J. Kuittinen. Jussi Raatikainen.
36281: A. K. Paasivuori. Alpo Lumme.
36282: 834
36283:
36284: IV,1s1. - Rah. al. N:o 134. IV,1s1. - Fin. mot. N:o 134.
36285:
36286:
36287:
36288:
36289: Forss y. m.: llfä.ärärahan osoittamiSesta Forss m. fl.: Angående anvisande av anslct.g
36290: Vöyrin--Kmvulcthden maa,ntien mkenta- för byg.gande av en landsväg Vörå--Kve·v-
36291: mista varten. lax.
36292:
36293: E dusk u nn ail•l e. Tiil'l Riksdagen.
36294:
36295: Vöyrim. ja Koiv:ulahden väJlisen maantien Byggnadsarbetena på landsvägen meJ:lan
36296: rakentaminen on koko sodan ajan oHut kes- Vörå och K vev'lax ha under he'la ~rigstiden
36297: keytyksissä. Ennen talvisotaa ~rakennettiin varit avbrutna. Före vintel'lkriget utfördes
36298: tietä jo 'llSOOmpa:na vuotena j3; kiinnitettiin byggnadsarbeten på vägen redan under
36299: siihen huomattava määrä va!ltion varoja. fllere rur, och i densamma investerades ett
36300: Tiellä tulee s·en va:lmistut:tua dlemaan huo- betydande belopp statsmedel. Vä:gen kom-
36301: milittava Ui~enne, sillä se tulee lyhentämään mer, sedan den blivit f~ä:rdig, att bliva liv-
36302: maJtlkaa Vöyrrltä•, Yili- ja Alahärmästä sekä ligt rtrafikerad, ty den kommer att förkorta
36303: useista järviah:\eiden kunnista Vaasaan strä0kan från Vörå, Yli- och Aklll'ärmä
36304: noin 9 killomet,ri•ä. Ja kun tie tulee ku1ke- samt frlera kommuner i sjöområdena ti'l:l
36305: moon jotenkin .tasaista maastoa, niin tulee Vasa med cirka 9 km. Och då vägen kom-
36306: se suuresti helpottamaan 'liikennettä ja mer R!t•t ~löp·a genom en någodunda jämn
36307: aiheuttamaan niille mutkikka1lle ja epärt:a- terräng, kommer den i hög grad att under-
36308: saisille teille, joita myöten 'liikenne nykyää;n lli!tta .1Jrafiken och avsevärt minska t>rafiken
36309: suunt·auturu, humuaHavan :liikenteen vähen-. på de krokiga oeh ojämna viigar, J·äng.'l
36310: tym!isen. vi'lika densmmna för närva.rande går.
36311: Vöyri:lt'ä ja Vöyrin kautta Vaasaan suun- Trafiken från Vörå och via Vörå tiU Vasa
36312: tautuva ~ii~enne on nykyäänkin, vaiklka lii- är för närvarande, ehuru t'rafiksvårighc-
36313: kennevai~eudet ovat erittäin suuret, tmna:t- terna äro synnerlig'en stora, :y-rt::ters.t livlig,
36314: toman vrl~as, joten tien valmistuminen lii- varför väg·ens försättande i trafiimibelt
36315: kennö~tävään lnmtoon n1:erkitsee- liikennöit- skick för trafi'kanter;na skulle innebä:ra en
36316: sijö:Htle suu~ta ajan ja varojen säästöä. Siten betydande inbesparing av tid och mede1,
36317: tien rakentamista olisi kiireellisesti jatket- vadan vägens byggande skyndsamligen
36318: tava ja siihen jo käytetyt varat saatava borde for,tsättas och de för d~msamma re-
36319: tuottamaan hyötyä . dR!Ill använd!a med:l·en därigenom göras
36320: nyttobringande.
36321: Ensi vuoden talousarvioon ei ole kuiten- I statsförslaget för nä:sta år har anslagd
36322: kaan vll!rattu määTämhaa .tämän tien rwken- eme,Hertid icke reserverats för denna vägs
36323: tamista varten. Kun tien ralkentamisella byggande. Då vägens. byggande likväl
36324: dlisi kuitenkin yleinen liikennettä edistävä, komme att ha en allmän, trafi•lmn främ-
36325: merkitys, niin olisi rakennustöitä ~tien lo- jande betydelse, borde byggnadsarbetenk't på
36326: pu!ltliseksi vfl!lmistumise~i kiireellisesti jat- vägens s1utliga fuHbordandc med det sna-
36327: kettava;. •raste fortsäittas.
36328: Edei~lä esitetyn perusteel1la ehdotamme, På grund av de.t ova,n anförda föreslå vi,
36329: että Eduskunta ottaisi vuoden 1946 att Riksdagen i statsförslaget för
36330: tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar- år 1946 måtte upptagct ett ansla.g av
36331: kan suuruisen määrärahan V öyrin 1,000,000 mark /ö1· byggande a'l!
36332: ja Koivulahden välisen maantien ra- landsvägen mellan V örå och K vev-
36333: kentamista varten. lax.
36334: Helsingissä ~o'kakuun 19 päivänä 1945. Helsingfors den 19 oktober 1945·.
36335: Matts Forss. Levi Jern. Albin Wickman.
36336: Isak Penttala. Jo~es VVirtanen. Heikki Vebkaoja.
36337: Mikko Järvinen. Helmer Smeds.
36338: 835
36339:
36340: IV,1s2. - Rah. al. N:o 135.
36341:
36342:
36343:
36344:
36345: Lepistö y. m.: J·fii.i.irärahan osoittamisesta Toholamint.ilta Es-
36346: kolan asemalle johtavan maantien 1·akennustöide,n jatka-
36347: miseksi.
36348:
36349:
36350: E d u s k u n n a ll e.
36351:
36352: Viitaten kuluvan vuoden valtiopäiville kerinnyt käsitellä ennen hallituksen ta-
36353: jätettyyn toiv. al. N: o 2917 ja kulkulaitos- 1lousarvioes~tyksen
36354: jättämistä eduskunnalle,
36355: valiokunnan lokak. 5 p:nä siitä antamaan ehdotamme kunnioittaen,
36356: aausuntoon, jossa valiokunta ehdotti edus-
36357: kunnan päätet,täväksi toivomuksen, että että Eduskunta ottctisi vuoden 1946
36358: hallitus ottaisi vuoden 1946 tu1o- ja meno- tulo- ja mwnoarvioon 2,500,000 mar-
36359: arvioesitykseensä riittävän suuren määrä- kan suuntisen määrämhan töiden
36360: rahan rakennustöiden jatkamista varten _jatkamista varten Toholammilta Es-
36361: Toholammilta Eskolan asemalle johtavalla kolan asemalle johtavalla maantiellä.
36362: maantieLlä, jota toivomusta eduskunta ei
36363: Helsingissä 19 päivänä lokakuurta 1945.
36364:
36365: Matti Lepistö. K'u.sti Eskola.
36366: Nestori Nurminen. Kustaa Tiitu.
36367:
36368:
36369:
36370:
36371: 22
36372: 836
36373:
36374: IV,ls3. - Rah. al. N:o 136.
36375:
36376:
36377:
36378:
36379: Salo y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kain,uun
36380: ja Pohjois-Stumten nwanteiden talviaurwusta varten,.
36381:
36382:
36383: E d u s.k u n n a 1,1 e.
36384:
36385: ·sotakorvausteollisnuden, polttoaineen rituksiin. Kun jo viime talvena kuitenkin
36386: hankinnan ja yleensä puutavar~.teoUisuuden aurausautojen puut.teessa varsinkin Poh-
36387: raaka-aineen hankkimiseksi on pakko en- jois-Suomen useita teitä oli 1pakko jättää
36388: tistä tarkemmin saada kaikki mahdollinen auraamatta, tuotti se ~uurta hanka!luutta ja
36389: hevostyövoima palvelemaan puutavaran viivytystä tavalliSiten korttiannost.enkin ja-
36390: kuljetusta metsistämme uitlto- ja iliikenne- keluUe. Mitä se merkitsee ,kädestä suu-
36391: paikoillc. Tämän vuoksi ei muun kulutus- hun" elävän taloudelle, on ilman muuta
36392: tavaran rahdinajoon ole käytettävissä sitä selvää.
36393: määrää hevosia, kun aikaisemmin ennen so- Jotta tämä >ei kuluvana talvena uusiin-
36394: tia. Muun tavaran kuljettamisen jakeilupai- tuisi, oilisi kulkulaitosministeriön käytet-
36395: koille täytyy ensi 1talven aikana tapahtua täväksi var&ttava riittävä määräraha.
36396: 31\lltoililia, joka taas edelilyttää ri;iHä:vää mää- Tämän vudksi saamme kunnioittaen eh-
36397: rää varoja teiden ,talviauraukseen. dottaa,
36398: V. 1946 talousarviossa on kylläkin ehdo-
36399: tus 20 milj. markan [isäykseksi kuluvan että Eduskunta ottaisi lisäyksen,li
36400: vuoden talviaurausmenoihin, mutta on hal- vuoden 1946 talousarviom 12 Pl. V l.
36401: litus tämän !lisäyksen perusteluissa ilmoit- 3 momentille 5,000,000 markan mää-
36402: tanut tarvittavan työpalkkojen nousun ja rärahan Kainuun ja Pohjois-Suomen
36403: autojen käyttökustannusten kohoamisen SUO- -rnnanteiden talviaurausta varten.
36404: Helsingissä 22 päivänä 'lokakuuta 1945.
36405:
36406: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
36407: 837
36408:
36409: IV,ls4. - Rah. al. N:o 137.
36410:
36411:
36412:
36413:
36414: Salo y. m.: Määrärahan osoittwmisesta Pnolangan-Vaalwn
36415: maamtien peruskorjausta varten.
36416:
36417:
36418: E d u s k u n n a ll e.
36419:
36420: Luultavasti elllien muuta tiekoneiston tet.tävissään ammattimiehiä ja nähtävästi
36421: puutteen vuoksi ovat useat lääninhallitus- enemmän nykyaikaista tiekoneistoa.
36422: ten ja nimismiesten hoidossa olevat maan- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
36423: tiet päässeet mppeutumaan. Yksi .tälllai- ehdotamme,
36424: nen tie on Puolanga:I.ta Vaalan asemalle
36425: johtava maantie. 8-en vuoksi ovat sanotun että Eduskunta ottctisi vuoden 1946
36426: tien käyttäjät jo kauan aikaa toivoneet, tul<J- ja menoarvioon 100,000 mar-
36427: että mainittu tie otetltaisiin rt;ie- ja vesi'l'a- kan määrärahan PuolangfM!r-Vaalan
36428: kennushallituksen toimesta k'llnnossapidet- välisen maantien pentslwrjausta
36429: täväksi, jona on siihen tarkoitukseen käy- varten.
36430: Heilsingissä 22 päivänä lokakuuta 1945.
36431:
36432: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
36433: 838
36434:
36435: IV,1s5. - Rah. al. N:o 138.
36436:
36437:
36438:
36439:
36440: Salo y. m.: Jl1äärämhan osoittmnisesta UtajäMJen-Puolan-
36441: gan 1naantiellä olevien tulvanalaisten tieosien penge1·tä-
36442: mistä varten.
36443:
36444:
36445: E d u s k u n n a 1ll e.
36446: VHttaamwlla v. 1945 valtiopäivme jäte- markan tnäärärahan Ut(tjärven-
36447: tyn toivomusaloitteen n: o 299 perustelui- Puolangan maantiellä olevien tulvan-
36448: hin ehdotamme kunnioittaen, alaisten tieosien penge1·tämistä var-
36449: että Eduskunta ottaisi vuoden ten.
36450: 1946 tulo- ja menoarvioon 300,000
36451: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
36452:
36453: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
36454: 839
36455:
36456: IV,1sG. - Rah. al. N:o 139.
36457:
36458:
36459:
36460:
36461: ~aio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Paltamon-Pttolan-
36462: ga,n maantien korjafl!mista varten.
36463:
36464:
36465: E d u s k u n n a ll e.
36466:
36467: Viittaamalla v. 1945 valtiopäiville jätet• tule muuten kuin rautatien avulla .poiskul-
36468: tyyn toivomusaloitteeseen n: o 300 sekä jetetuksi, on siihen asti, kunnes anottu rata
36469: kulkulaitosvaliokunnan siitä antamaan mie- on rakennettu, mainittu maantie pidettävä
36470: tintöön n: o 15, kuin myöskin nyt jättä- liikennekelpoisessa kunnossa, ei yksin kao-
36471: maamme rahaasia-aloitteeseen Puolangan liinin ajon, vaan myöskin Puolangalle joh-
36472: kaoliiniradan rakentamisesta, esitämme li- tavan muun tavallisen liikenteen vuoksi.
36473: säksi !lyhyesti seura:avaa. Kuten aloitteesta n: o 300 ilmenee, on jo
36474: Puolangan-Paltamon maantie joutui ku- ennen sotia laadittu kustannusarvio tien
36475: luvana kesänä tavallista raskaamman lii- oikomista, levittämistä ja mäkien tasoitusta
36476: kenteen rasittamaksi kun Paraisten Kalkki- varten. Nyt ei kuitenkaan valtiovarain
36477: vuori 0/Y aloitti kaivostoiminnan Puolan- niukkuuden vuoksi ole aikaa eikä varoja
36478: gan Pihlajavaaran i]moliinilmivoksella. Tie:trä tien perusteellista uudistamista varten, vaan
36479: myöten on nyt kuluneen kesän aikana noin on tiellä jo ennen kesäkelin alkua toimi-
36480: 20-30 kolmen tonnin autoa kulettanut tettava nopea. ja tehokas tiepinnan korjaa-
36481: kaoliinia noin 100 tonnia päivässä. Selvää minen, jotta sekä paikallinen liikenne että
36482: on, ettei aikoinaan kylätieksi rakennettu :kaoliinin kuljetus olisi mahdollinen jatku-
36483: maantie kestä äkkiä näin suureksi paisu- vasti keväästä lähtien.
36484: nutta, raskasta liik(mnettä, vaan täytyi Edellä olevan perusteella ehdotamme
36485: yhtiön ilmoituksen mukaan ajo syyssatei- kunnioittaen,
36486: den pehmitettyä heikkopintaisen tien nyt
36487: kokonaan lopettaa. Vaikkakin on selvää että Eduskunta ottaisi vuoden
36488: myöskin, ettei koko 1 milj. tonnin suurui- 1946 tulo- Ja menoarvioon 2,000,000
36489: nen kaoliinimäärä, mikä tutkimuksessa on markan ·määrärahan Paltamon--Puo-
36490: viihintään todettu Pihlajavaarasta löytyviin, langan maantien korjaamista varten.
36491: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1945.
36492:
36493: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
36494: 840
36495:
36496: IV,ls7. - Rah. al. N:o 140.
36497:
36498:
36499:
36500:
36501: Mustonen: }foorärahan osoittamisesta tnaantiesuunnan tut-
36502: kituttamiseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi P'J}·yvaa-
36503: ran tiestä Päriämönlahden kautta Juntusrannalle.
36504:
36505:
36506: E d u s k u n n a :11 e.
36507:
36508: Suomussalmen kunnan Kiantajärveen, kas hyväksikäyttäminen ei nykyisin ole
36509: Ruhtinaansa:lmen kylän Juntusrantaan, mahdoUista.
36510: Suomen-Neuvostoliiton rajaan ja itä- Maantien rakentamisen tarve tuon [aajan
36511: länsisuunnassa Suomussalmen kirkonky- alueen läpi ja sen tuottama hyöty tunnus-
36512: lään johtavoon Pyyvaawm tiehen rajoittu- tettiin jo sotia edeltäneen vuosikymmenen
36513: vailla, lähes 1,000 km2 ~aajuisella alueella alussa, mutta hanke raukesi silloin puolus-
36514: ei nyt ole yhtään maantietä. Siellä sijait- tusl&itoksen v~tustuksen vuoksi.
36515: see kuitenkin lähes 200 taloa. A1ueeHa on Kun nyt muuttuneissa oloissa tuon so-
36516: toiminnassa kaksi ja rakenteilLa niinikään tien edellisen ajan maanpuolustukselliset
36517: kaksi kansakoulua. Tiettömyydestä johtuu, syyt eivtät ~enää ole esteenä ja ottaen huo-
36518: että tuon laajan alueen asukkaiden on mioon väestön tarpeen ja maan:tien koko
36519: pakko kesän aikana kuljettaa kaikki kulu- maan taloudelle alueen metsien vuoksi :tuot-
36520: tus- y. m. v@llttämättömät tarv:ikkeensa taman hyödyn, rohkenen ehdottaa,
36521: selässään kantamaHa. Syksyn ja kevään
36522: kelirikon aikana on kaikki kulkeminen kuu- että Eduskunta ottQis'i vuoden
36523: kausia täysin mahdotonta, ja asukkaat jou- 1946 tulo- ja menoarvioon 500,000
36524: tuv·at nuo ajat sen vuoksi elämään muusta ' markan määrät·ahan maantiesuunnan
36525: maaHmasta täysin eristettyinä. Erikoisen tutkituttamiseksi ja ro,kennustöiden
36526: vaikeaksi noina kuukausina, mutta muul- aloittamiseksi Pyyvaaran tiestä Rii-
36527: [oinkin, muodostuu alueen asukkaiden helän seuduilta Myllylahteen, Pärsä-
36528: asema saiTauksien sattuessa. mönlahteen, Rasilan kautta Kulma-
36529: Suurin osa alueen pinta-alasta on val- kaskelle ja siitä Ruhtinaansalmen
36530: tion maata. Sillä on siellä arvokkaita, mel- kylästä Suomen-Neuvostoliiton ra-
36531: kein koskemattomia metsiä. Mutta noiden jalle menevään maantiehen Juntus-
36532: metsien hoito ja ennen kaikkea niiden teho- rannalla.
36533: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
36534:
36535: Johannes Mustonen.
36536: 841
36537:
36538: IV,tss. - Rah. al. N:o 141.
36539:
36540:
36541:
36542:
36543: Pääkkönen y. m.: Määräraha-n osoittwmisesta Hietaperäm-
36544: Pohjoislahden maantie,n rakemHtstöiden jatkamista
36545: varten.
36546:
36547:
36548: B d u s k u n n a ll e.
36549:
36550: Hallitus on vuoden 1946 tulo- ja meno- tarkoitt>aa tarpeellisen määrärahan otta-
36551: arviota tehdessään jättänyt huomioon otta- mista sanotun tien rakennustöiden jatka-
36552: matta tie- ja vesirakennushallituksen ehdo- miseksi vuoden 1946 aikana, 1lausunnossaan
36553: tuksen määrärahan ottamiseksi Kuhmon ja toteaa, että kysymyksessä on tärkeä yhdys-
36554: Sotkamon kunnissa olevan n. k. Hietaperän tie, joka olisi saatava mahdollisimman pian
36555: -Pohjoislahden maantien rakennustöiden valmiiksi. Valiokunnan mielestä tien pikai-
36556: jatkamiseksi. Tie- ja vesirakennushallitus nen kuntoon saattaminen olisi tä:rkeätä sa-
36557: pitää tien rakennustöiden jatkamista tär- moista syistä, kuin tie- ja vesirakennushal-
36558: keänä senkin vuoksi, että se huomattava litus määrärahaehdotuksensa perusteluissa
36559: rahamäärä, jok'a tien rakentamiseen ennen on maininnut.
36560: sotaa on uhrattu, saadaan tuloa tuotta- Edellä esitettyyn viitaten pyydämme
36561: maan. Kysymyksessä oleva tie, joka tulee kunnioittaen ehdotta~a,
36562: olemaan läpikulkutienä Kuhmon ja Sotka-
36563: mon välillä, tulee tämän lisäksi edistämään että Eduskunta ottaisi vuoden
36564: tien vaikutuspiiriin suunniteltua uutta asu- 1946 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
36565: tusta ja myöskin tulee se saattamaan jo rnarkan määrärahan Kuhmon ja
36566: nykyisin olevan asutuksen liikenneyhteyk- Sotkamon kunnissa olevo,n n. k. Hie-
36567: siin muihin teihin ja liikennekeskuksiin. taperän-Pohjoislahden maantien ra-
36568: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta toivo- kennustöiden jatkamiseksi.
36569: musa:loi1t1teen N: o 304 johdosta, joka a1loite
36570: Helsingissä 1o1mkuun 19 päivänä 1945.
36571:
36572: Eemil Pääkkönen. K usti Eskola. Lauri Riikonen.
36573: Markus Niskala. Lauri Murtomaa. Matti Meriläinen.
36574: Johannes Mustonen. Heikki Vehkaoja. Antti A. Koukkari.
36575: S. Salo.
36576: IV,ls~>. - Rab. al. N:o 142.
36577:
36578:
36579:
36580:
36581: Lahtela y. m.: 1Jlääräraha1i osoittctmisesta Kemijä1'VC11-
36582: Ijuusttan mnantien rakentamiseen.
36583:
36584:
36585: J<J d u s kun n a ll e.
36586:
36587: Kysymys maan1t.~en :ralkcentamisesta Ke- esittämän vuoden 1941 tulo- ja menoar-
36588: mij'ärvern· kirkonky1äst.ä Kemijärven ikun- vioesityksen perustelujen mukaan käy-
36589: 'tlaill:n kuuLuvan .Ailakj"län-I.uusuankyl·än tetty 4,280,000 markkaa. Vuoden 1940
36590: ja Juujärven kjllän kautta Rovanie- ja 1941 tulo- ja menoarvioesityksiinsä
36591: men kurunan P~kka1am kylään, joss•a sisällytti hallitus sanotun tien rakenta-
36592: se yhtyisi Rovaniemen-PO'sion maanbe- miseen yhteensä 1 miljoonaa markkaa ja
36593: hen, on ollut vuosikymmeniä vireiHä. eduskunta hyväksyi ne, mutta jätettii11
36594: Ja sen •rakentamista ovat monet val- ne käyttämtittä, joten rakennustyö on
36595: tion asettamat komiteatkin pitä,neet siinä vaiheessa, johon se oli vuonna 1939
36596: tarpeellisena ei vain paikallisen liiken- jäänyt.
36597: teen takia mutta myöskin kauttakulku- Kun tien noin 9 km :n pituinen raken-
36598: liikenteen vuoksi. 'l'ämä tiesuunta on tamaton osa on Kemijärven kirkonkylän
36599: myöskin qsa siitä suunnitellusta kanta- puoleisessa päässä, seuraa siitä, ettei jo
36600: maantiestä, joka tulee etelästä edellä- rakennettua osaakaan tiestä ole voitu
36601: mainittuun Rovaniemen Pekkalan kylään käyttää liikenteeseen eikä sitä voida käyt-
36602: ja siitä KemijäTven kirkonkyli.iän ja Pel- tää ennen kuin se rakennetaan liikennöi-
36603: kosenniemen kirkonkylän kautta Sodan- tävään kuntoon. 'l'ämän rakentamatto-
36604: kylän kirkolle ja jota suuntaa vähäisiä man tieosan vuoksi Kemijärven ikuntam1
36605: välimatkoja lukuunottamatta on jo tähän kuuluvien Luusuan ja ,Juujärven kylien
36606: mennessä suunniteltu kantamaantie ra- asukkaiden, jotka asuvat 25--45 km :n
36607: kennettu Sodankylän kunnan alueelle etäisyydel:1ä kirkonkyilästä ja siel1~ä ole-
36608: asti. Jo toistakymmentä vuotta sitten ra- vasta rautatieasemasta, on liikennöitävii
36609: kennettiin m. m. ma:m1ie Inainitusta Ro- 100-125 km :n p'itkiin matkan takana ole-
36610: vaniemen kunnan Pek:kal•aillkyliästii Kemi- valln, Rovaniemen rautatieasemalla, ja
36611: järven kunnan Luusuankylään, ja vuonna päästäksensä oman kuntansa kirkonky-
36612: 1936 alettiin jatkaa tien rakentamista lään kuljettava kiertäen Rovaniemen
36613: mainitusta Luusuankylästä Kemijärven kautta noin 200 km :n pituinen matka ja
36614: kirkonkylää kohti. Tämän tieosan pituus tien vaikutuspiirissä olevien Alakylän
36615: on noin 32 km ja suoritettiin siinä ra- asukkaiden, jotka asuva:t lAmsuan kyrän
36616: kennustöitä siihen asti kun sota alkoi ja kirkonkylän välillä, kuljettava sinne
36617: vuonna 1939 ja saatiin siitä valmiiksi kinttupolkuja myöten.
36618: sorastuksineen noin 7 km ja lisäksi poh- Kun tien jälellä olevia rakennustöitä ei
36619: jatuksi seki1 täytemaa ja sidemaa aje- jatkettu niilläkään varoilla, joita hallitus
36620: tuksi noin 16 km pituisella matkalla. Ja oli sisällyttänyt vuosien 1940 ja 1941 tulo-
36621: jälellä olevalla n. 9 lnn pituisella mat- ja menoarvioesityksiinsä ja eduskunta
36622: kallakin tehtiin osa rakennustöistä, yksimielisesti hyväksynyt, jätettiin vuo-
36623: mutta rakennustöitä ei ole sen jä.lkeen den 1942 valtiopäiville toivomusaloite
36624: jatkettu. n :o 28 töiden jatkamiseksi. Tämän aloit-
36625: Kyseessä olevan noin 32 km :n pitui- teen perusteella hyväksyi eduskunta
36626: sen tieosan rakentamiseen on hallituksen huhtikuun 27 päivänä 1942 yksimielisesti
36627: IV,ts9. - Lahtela y. m. 843
36628:
36629: toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen- tiekin jäänyt sellaiseen tilaan, ettei sen
36630: piteisiin rakennuskeskissä olevan Kemi- kumpikaan pää liity maantiehen, kun sen
36631: järven-Luusuan maantien jälellä olevien ja kirkonkylän välinen noin 1 km pitui-
36632: rakennustöiden loppuunsuorittamiseksi nen maantien osa ja silta on rakenta-
36633: Kun hallitus mainitun toivomuksen san- matta. Kemijärven kirkonkylän-Luusuan
36634: tuaankaan ei ollut ryhtynyt mihinkään maantietä olisikin alettava mahdollisim-
36635: toimiin tierakennustöiden suorittamiseksi man :piro1: ra;kentoo IJrirkonkyiläl!l puo-
36636: eikä vielä vuoden 1943 tulo- ja meno- leisesta päästä, että tuo kylätiekin, joka
36637: arvioesitykseeilsäkään ollut ottanut siihen nyt on irrallisena pätkänä, tulisi yhdiste-
36638: määrärahaa, jätettiin eduskunnalle raha- tyksi maan:tieverkostoon ja eHä maan-
36639: asia-aloite, jossa ehdotettiin otettavaksi tietä sitä mukaa kuin se valmistuu,
36640: vuoden 1943 tulo- ja menoarvioon 1,000,000 voisivat muutkin Kemijärven-Luusuan
36641: markkaa. Tämän aloitteen perusteella maantien vaikutuspiirissä .olevat Alakylän
36642: valtiovarainvaliokunta sisällytti anta- asukkaat liikennöidä.
36643: maansa mietintöön mainitun suuruisen Krm tämä maantie on a:inoa Etelä-Kemi-
36644: määrärahan ja sen myöskin eduskunta järveltä Kemijärven kirkonkylään ja sen
36645: yksimielisesti hyväksyi. Valtioneuvosto lähellä olevalle rautatieasemalle johtava
36646: vahV'istaessaan tulo- ja menoarvion jätti tulotie, jonka jo sillloi.n kuin Kemijärven
36647: kuitenkin sen pois. rautatie v. 1934 valmistui, olisi pitänyt
36648: Kun hallitus toimi vastoin eduskunnan myöskin olla valmis, että sitä olisi voitu
36649: päätöksiä eikä vielä vuoden 1944 tulo- ja liikennöidä lähimmälle rautatieasemalle
36650: menoarvioesitykseensäkään ottanut määrä- ja että se huomattavan suuri kauttakulku-
36651: rahaa, jätettiin eduskunnalle kevätistunto- liikennekin, joka sille varmaankin olisi
36652: kaudella 1944 toivomusaloite n :o 66 ja suuntautunut ja sen liikennöimistä estää
36653: siinä ehdotettiin eduskunnan hyväksyttä- n. 9 km :n pituinen osaksi rakennuskes-
36654: väksi toivomus, että hallitus ottaisi vuo- k•issä oleva osaksi rakentamaton osa, joka
36655: den 1945 tulo- ja menoarvioesitykseensä kaiken lisäksi on vielä siinä päässä tietä,
36656: 1 milj. markkaa kyseessä olevan tien ra- joka olisi pitänyt ensimmäiseksi rakentaa,
36657: kentamiseksi. Tämänkin aloitteen hyväk- olisi tien rakennustöitä mahdollisimman
36658: syi eduskunta maaliskuun 21 pä•ivänä 1944 pian jatkettava. Tämän tien liikennöitä-
36659: aivan yksimielisesti. Hallitus ei kuiten- vään kuntoon saattamista, joka vain so-
36660: kaan toteuttanut tätäkään eduskunnan dan johdosta jäi kesken, on pidettävä
36661: yksimielistä päätöstä eikä ryhtynyt muu- yhtä tärkeänä ja tarpeellisena kuin so-
36662: toinkaan toimenpiteisiin jälellä olevien tie- dassa tuhottujen teidenkin kuntoon saat-
36663: rakennustöiden suorittamiseksi. taminen on.
36664: Se, että hallitus ei ole toteuttanut Kun hallituksen esityksestä vuoden
36665: eduskummn mon.ia yksli:nrielisiä päätöksiä., 1946 tulo- ja menoarvioksi ei näy, että
36666: on sitäkin valitettavampaa kun Kemi- tämän mraantien Talkenltamis~ksi olisi otettu
36667: järven-Luusuan maantielinjasta noin määräraha, niin viitaten edellä esitettyyn
36668: 1 km :n päästä mainitusta kirkonkylästä ja huomioonottaen muuttuneen palkka- ja
36669: Luusuaan päin on rakennettu noin 10 km :n hintatason, ehdotamme kunnioittaen,
36670: pituinen Kelloniemen kylätie ja mainitun
36671: kylätien erkanemiskohdan ja kirkonkylän että Eduskunta ottaisi vuoden
36672: väliselle osalle kirkonkylän-Luusuan 1946 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill
36673: maantielle tuleva silta, jonka vesiaukko luvun 3 momentt"lle 2,000,000 mark-
36674: on 6 m ja jonka molemmin puolin jo tal- kaa Kemijärven-Luusuan maantien
36675: vella 1938-1939 ajettiin pengerrysmaat, rakentamiseksi.
36676: jätettiin rakentamatta, on mainittu kylä-
36677: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1945.
36678: M. 0. Lahtela. H. A. Kannisto. Yrjö Hautala.
36679: Erkki Koivisto. Markus Niskala. Eino Tainio.
36680: Martti Miettunen.
36681: IV,19o. - :aa,b; al, N:o 143,
36682:
36683:
36684:
36685:
36686: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sallan kun-
36687: nan Kelloselän rautatiepysäk~7tä Mukkalaan johtaman
36688: mtwpttien rakentamtista varten.
36689:
36690:
36691: E d u s k u n n a 11 e.
36692:
36693: V oonna 1944 :tapa:htnmeen va:llbailmnnan- käyttäen huomattavasti rasittamaan sodan
36694: mjan muUJtoksen jo1hdosta . ei nykyisin ole johdosta; jo muut,enkin !köyhtynY'ttä vä,es-
36695: miträän ltiey;hiteylt:tä. Kemijä:rven-Sa1lan ra- töä.
36696: dan ja Sa1llan-Savukosken maanrtien välillä, Esitetty tie tulee olemaan runkotienä
36697: koska uusi vallitakunnanraja [mtkaisli sen. a'lueel~1e, joka maanlaatunsa ja ~aajuu
36698: Tästä joihituen Viimemainitm1 t>ien: V'aikUitus- tensa puolesta on viljelykselle erittäin
36699: piil'lissä as:u:va Saillan ja Savukosk'Bn: kun- sopivaa, ja jolle Kuusamon ja Sallan kun-
36700: tien vä.estö on joUitunult er.ist,eltyfksi lähim- tien maanhankintalain perusteella on tar-
36701: mästä ~raUJta:tien H:iikennepaikasta, K'Bllo- koitus asuttaa huomattava määrä Sallan
36702: selä,n pysäikilltä. Nykyisin on maante·irtse siirto- ynnä muuta maansaantiin oikeu-
36703: Pelkosenniemen ikaUitta ikuil.kevan kiel'ltort:ien tettua väestöä jo 'ensi il\;esä,n aikana.
36704: johdosta mart:ilma K~emijä:rven asemail!1e 100- Vielä tulee tiellä olemaan tärkeä mer-
36705: 140 km selkä Saijan iky1ästä oman kunnan kitys puutavaran ja erittäinkin poltto-
36706: i!Jiiikenne- ja rtoimistop:a:iikikoi1hin 170-200 ikm. puun kuljetuksen takia Sallan Savukosken
36707: Tämän VIUoksi. onikin tie- ja vesiraikennus- tien pohjoispuolella olevilta laajoilta val-
36708: haJil.,ituksen rto~mesta vida:ne kesänä rdelain tion metsämailta Kelloselän pysäkille, jolle
36709: 70 § :n mUJlre,iseslti ryhdytty toimenpirt:eisiin se tulee olemaan ainoa pohjoisesta johtava
36710: uuden, Kelil1ooo1äsmä Saillan~Savu1msiken tulotie.
36711: ltieille Mulkk:alan tailoj•en kohdalle johtavan Näin o1len on erittäin tä,rkeää ja asutu:s-
36712: yhdystden rwke:ruta.mist1a. lk:a'Sikevan selvityk- työn kannalta välttämätöntä, että pu-
36713: sen hankkimis1~ksi. heenaoleva tietyö saataisiin käyntiin ja
36714: 'Esit:etyn :ti>Bn pirt:uus on n. 15 km ja mikäli mahdollista valmiiksi jo ensi vuo-
36715: tullee se mwksamaan n. 14 milj. marikik1aa. den aikana.
36716: KU:n viime syiksyn soitaitoimien yhteydessä Senvuoksi ehdotamme kunnioittaen,
36717: saksalaiset sotajoukot täydellisesti tuhosi-
36718: vat Sallan-Savukosken tien vaikutuspii- e'ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1946
36719: rissä olevat väkirikkaat kylät, vaikeuttaa tulo- ja menoarvioon 14.000.000 mar-
36720: jälleenrakennustöitä täällä ·suuresti raken- kan su1truisen määrärahan Sallan
36721: nustarpeiden kuljetuskysymys. Sitäpaitsi kunnan Kelloselän rautatiepysäkiltä
36722: rakennus- ja elintarpeiden kuljetus sinne Mukkalaan johtavan maantien raken-
36723: tulee edellämainittua pitkää kiertotietä tamiseksi.
36724: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1945.
36725:
36726: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
36727: KU8'ti Eskola. Antti A. Koukkari.
36728: 845
36729:
36730: IV,19L- Rah. al. N:o 144.
36731:
36732:
36733:
36734:
36735: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ku1·sun-Ah-
36736: venselän maantien rakennustöiden jatkamista varten.
36737:
36738:
36739: E d u s k u n n a ll e.
36740:
36741: Vuonna 1927 Oulun läänin maaherran alueen rakennuksista, joitten jälleenraken-
36742: päätöksellä annettiin Sallan kunnan Kur- tamista suuresti vaikeuttaa rakennustarpei-
36743: sun-Ahvenselän kylätiekunnalle lupa 32 den kuljetuskysymys.
36744: kilometrin pituisen kylätien rakentamiseen Heinäkuun 20 päivänä 1945 annetun Sal-
36745: KursunkyJlästä Ahvenselkään. Tien raken- lan ja Kuusamon kuntien maanhankinta-
36746: tamistyöt wloitettiin vuonna 1934, jolloin lain mukaan tullaan SaHan siirtoväki asut-
36747: kylätiekunnalle myönnettiin tien raken:ta- tamaan oman kun:tansa alueeNe. Kun pu-
36748: mista varten 560,000 markan suuruinen heenaolevan tien vaikutuspiirissä on useita
36749: vwltionavustus. Määrärahan pienuuden ta- tuhansia hehtaareja viljelykseen erinomai-
36750: kia tietä voitiin rakentaa vain Mälävaamlle sen sopivia maita, tullaan alueelle sijoitta-
36751: saakka, yhteensä 14 km, jääden sekin työ maan huomattava määrä siirto- ynnä muuta
36752: osittain keskeneräiseksi. Tietyön jatkami- maansaantiin oikeutettua vä~töä, johon
36753: nen keskeytyi sittemmin kokonaan työpalk- <asuttamiseen ryhdytään jo ensi kesän ai-
36754: kojen huomattavan nousun takia sekä sen- kana.
36755: vuoksi että tien v,aikutuspiiriin peruS!tettiin Tien vaikutuspiiri on sangen laaja käsit-
36756: uusi suurehko valtion asU:tusalue, joiden täen m. m. useita kymmeniä tuhansia heh-
36757: tilojen puolesta ei kukaan yhtynyt tiekun- taareja valtion metsämaata. Senvuoksi on
36758: taan. Tiekunnan hakemuksesta on kulku- ilman muuta selvää, mikä merkitys kysees-
36759: laitosten ja yleisten töiden ministeriö 19. 1. säolevalla 'tiellä, joka on ainoa pohjoisesta
36760: 1939 rtekemä.!Jlään päätöksellä vapauttanut Kursun rautatieasemwlle johtava tie, on
36761: tiekunnan suorittamasta 'loppuun puheena- valtion metsätaloudelle. Tämän takia on-
36762: olevaa rtiemkennustyötä ja asettanut tie- kin metsähallituksen toimesta v. 1940 toi-
36763: ja vesirakennushallituksen käytettäväksi mitettu seikkaperäinen tutkimus sekä laa-
36764: 180,000 markkaa sanotun tien Kursun ja dittu yksityiskohtainen kustannusarvio tien
36765: lHälävaaran välisen 14 kilometrin pituisen jatkamiseS!ta Mälävaarasta Ahvenselkään,
36766: tieosan valmiiksi rakentamista vaTten tie- ollen tämän, 14.280 kilometrin pituisen
36767: ja vesirakennushallituksen toimesta. Sodan tien kustannusarvio, jonka perusteena on
36768: takia ei viimemainitunkaan tieosan raken- käytetty vuoden 1939 hinta- ja palkkatasoa,
36769: nustöitä voitu suorittaa loppuun, ja on tar- 980,000 markkaa.
36770: koitukseen myönnetty määräraha käyttä- Edellä olevan perusteella ja ottaen huo-
36771: mät,tömänä peruutumut ,takaisin va1tiolile. mioon rahanarvon alenemisen ehdotamme
36772: Saksalaisten toimesta on viime syksynä kunnioittaen,
36773: räd'äytetty tällä 1tieLvä oleva Käsmän si,lta,
36774: minkä 1lisäksi tie, rumpujen ja muitten pie- että
36775: Eduskunta ottaisi vuoden
36776: nempien siltojen sekä osittain myös itse 1946 tulo- ja menoarvioon 4,500,0(}()
36777: tienrunkoon nähden on liikenteeseen täysin mo,rkan suuruisen määrärahan Sal-
36778: kelpaamattomassa kunnossa. Samoin on lan kunnan Kursun-Ahvenselän
36779: viime syksyn sotatoimien yhteydessä pol- keskeneräisen maantien rakennustöi-
36780: tetltu suurin osa edellämainitun asutus- den jatkamista varten.
36781: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1945.
36782:
36783: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
36784: Kusti Eskola. Antti A. Koukkari.
36785: 846
36786:
36787: IV,t92. - Rah. al. N:o 145.
36788:
36789:
36790:
36791:
36792: Kaijalainen: Määrärahan osoittarnisesta Syysjärvenr-Uts-
36793: jokis·wnn -maantien rakentamista varten.
36794:
36795:
36796: E d u s k u n n a 11 e.
36797:
36798: Petsamon alueen menetyksen eräänä seu- maantiesuunnitelma, josta Kaarnasen-
36799: rauksena on Utsjoen joutuminen entistä Syysjärven välinen tieosa ehditt.iin :toteut-
36800: eristetympään asemaan. Aikaisemmin voi- taa. Tietä olisi jatkettava edelleen Utsjo-
36801: tiin Utsjoelle toimittaa elintarvikkeita Pet- kisuulle ja seuraavassa vaiheessa sieltä edel-
36802: samosta Norjan kautta, mutta alueluovu- leen maamme pohjoisimpaan kylään, Nuor-
36803: tuksen jälkeen ei varsinkaan kunnan poh- gamiin. Tarkoitusta varten olisi otettava
36804: joisosaan tavaroiden kuljettaminen ole mah- määräraha ensi vuoden tulo- ja menoar-
36805: dollista, kun tieyhteyttä ei ole. Siitä syystä vioon.
36806: ei Utsjoen väestön huoltoa kuluvana taJl- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
36807: vena olisi voitu ollenmaan järjestää, ellei nioittaen,
36808: Norja olisi suostunut luovuttamaan elin-
36809: tarpeita tälle väestölle. Tällainen järjes- että Eduskunta ottaisi vuoden
36810: tely ei luonnoNisesti voi pitempään jatkua, 1946 tulo- ja rnenorvioon Syysjä?'-
36811: joten Utsjoen saattaminen liikenneyhtey- ven-Utsjokisuun rnaantien rakenta-
36812: teen oman maan kanssa on tehtävä, joka rnista varten 5,000,000 rnarkan rnää-
36813: va:a:tii ikiireei}>lisiä toimenpiteitä. Tässä tar- rärahan.
36814: koituksessa laadittiin jo ennen talvisotaa
36815: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
36816:
36817: Lauri Kaija.lainen.
36818: 847
36819:
36820: IV,t93. - Rab. al. N:o 146.
36821:
36822:
36823:
36824:
36825: P. Tervo: ]lfäärärahan osoittamisesta mjaseutuje,n sodan
36826: takia epäkuntoon menneiden kyläteiden kunnostcvmiseksi.
36827:
36828:
36829: E d u s k u n n a II e.
36830: Tie- ja liikenneolot ovat rajaseuduH.a parantamiseksi rajaseuduilla. V a1tion
36831: erittäin huonolla kannalla. :Monivuotisen omassa hoidossa olevat tiet olisi kiireem-
36832: sodankäytön jälkeen ovat maantiet, sekä va1- sesti korjattava sellaiseen kuntoon, että lin-
36833: tion hoidossa olevat että kylätiet huonossa, ja-autoliikenne niHlä voitaisiin panna edes
36834: v.iimeksimainitut usein melkein käyttökel- osittain käyntiin. KyMiiteiden osalta olisi
36835: vottomassa kunnossa. Tämä onkin hyvin tieosakkaita :avustettra,va. 100-prosenlttisesti
36836: ymmärrettävää, kun kestoperustetta vailla teidensä kuntoon saattamisessa. Tämä on
36837: alevat, vain kevyttä ja suhteellisen vä:häistä perusteltua sen vuoksi, että tiet ovat men-
36838: ajoneuvoliikennettä varten tehdyt ttiet jou- neet käyttökelvottomaan kuntoon valtion
36839: tuivat sota;toimien vuoksi niiUe liian ras- käytössä. Ol.isi kohtuutonta rosittaa köy-
36840: kaiden ajoneuvojen ja liian suuren Hiken- hien rajaseutujen asukkaita n_äiden perus-
36841: teen a:1aisiksi. tavaa laatua olevien korjausten kustannuk-
36842: Tästä m8Janteiden huonosta kunnosta on soitlla. Kun v. 1946 talousarvioon ei nimen-
36843: rajaseutujen asukkaille paljon haittaa. omaan :tätä tarkoitusta varten ole otettu
36844: Maanteiden huonon kunnon vuoksi ja Ten- mää:rärahaa, olisi tarkoitukseen varattava
36845: gaspulasta johtuen on linja-aut01liikenne 25 milj. mk, joka tie- ja vesirakennusha1li-
36846: pääteillä jokseenkin kokonaan tyrehtyny:t. tuksesta saadun i~lmoituksen mukaan ensi
36847: Kun kylätiet tämän [isäksi monin paikoin vuodeksi tarkoitukseen riittäisi.
36848: ovat melkein rajokelvottomassa kunnossa, on Kaiken redellä esitetyn perusteella ehdo-
36849: rajaseutujen asukkaiden tehtävä ostos- tan ikunnioirt•taen,
36850: y. m. matkansa keskuspaikkoihin useimmi-
36851: ten jalkaisin, mikä luonnollisesti vie pa;l- että Eduskunta ottaisi vuOden
36852: jon aikaa pitkien matkojen vuoksi. Näin 1946 tulo- ja menoarvioon 25,000,000
36853: hukkaantuu paljon kalrlisarvoisia työpäiviä markan mää1·ärahan sodank&ytössä
36854: kiireisimpinäkin työaikoina, puhumattakaan epäkuntoon menneiden rajaseutujen
36855: siitä rasituksesta, minkä tämä aiheuttaa kyläteiden kuntoonsaattamista var-
36856: asujamistolle. ten niiden osakkaille myönnettäviksi
36857: Trämän vuoksi olisi V1811tion ryhdyt- avu8tuksiksi.
36858: tävä pikaisiin toimenpiteisiin tieolojen
36859: Helsingissä lokakuun 23 pä:ivänä 1945.
36860:
36861: Penna Tervo.
36862: 848
36863:
36864: IV,t94. - Ra.h. a.l. N :o 147.
36865:
36866:
36867:
36868:
36869: J. Järvinen y. m.: Määrärahan osoittwmisesta maantie- ja
36870: rautatiesl?lan rakentamiseksi Oravak~ven salmeen.
36871:
36872:
36873: E d u s kun n a 11 e.
36874:
36875: Jo vuonna 1939 valtion talousarvioon kin talViisin kelirikoista johtuvia liiken-
36876: hyväksytti•in määräraha sillan rakentami- teen vaikeutumisia ja pysähdyksiä.
36877: seksi Hartolan-Joutsan väliselle maan- Hartolan ja Joutsan maalaiskuntien val-
36878: tielle Oravakiven salmen yli. Määrärahaa tuustot äskettäin asiaa käsitellessään ovat
36879: myönnettäessä otettiin huomioon myöhem- pruätyneet totea.m&a.n, etttlä siJtan rakenta-
36880: min rakennettavaksi joutuvan rautatien minen Oravakiven salmen yli on välttä-
36881: suunta, niin että silta oli suunniteltu ra- mätön ja kiireellisesti toteutettava.
36882: kennettavaksi yhdistetyksi maantie- ja Edellä sanotuin perustein ehdotamme,
36883: rautatiesillaksi.
36884: Sodan johdosta tuo suunnitelma on jää- että Eduskunta ottaisi vuoden
36885: nyt toteuttamatta. 1946 tulo- ja menoarvioon 2.000,000
36886: Hartolan-Joutsan välinen tie on tärkeä nwrkan määrärahan maantie!- ja rau-
36887: kauttakulkutie. Mutta salmen yli lossin tatiesillan raken-tamiseksi Oravaki-
36888: avulla liikennöiminen aiheuttaa erittäin- ven salmeen.
36889: HelS'ingissä lokakuun 23 päivänä 1945.
36890:
36891: Johan Toivo Järvinen. Lauri Myllymäki.
36892: H. Manninen. J. F. Tolonen.
36893: '1'. Sormunen. Vilho Hj. Lehtonen.
36894: M. Järvinen. Edvard Pesonen.
36895: •• ••
36896:
36897: VALTIOPAIVAT
36898: 19 4 5
36899:
36900: LIITTEET
36901: IV
36902:
36903: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN SYYSISTUNTOKAUDELLA
36904: LÄHETETYT LAKIALOITTEET
36905:
36906:
36907:
36908:
36909: HELSINKI 1945
36910: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
36911: j
36912: j
36913: j
36914: j
36915: j
36916: j
36917: j
36918: j
36919: j
36920: j
36921: j
36922: j
36923: j
36924: Sotavahinkoja, toista korvauslakia ja valtion metallitehtaita
36925: koskevia lakialoitteita.
36926: j
36927: j
36928: j
36929: j
36930: j
36931: j
36932: j
36933: j
36934: j
36935: j
36936: j
36937: j
36938: j
36939: j
36940: j
36941: j
36942: j
36943: j
36944: j
36945: 853
36946:
36947: IV,62. - Lak. al. N:o 51.
36948:
36949:
36950:
36951:
36952: Kulovaara y. m.: Ehdotttkse.t laeiJcsi eräiden sodasta aihe~t
36953: tuneiden vahinkojen korvaamisesta ja toisen korvaus-
36954: lain muutta1misesta.
36955:
36956:
36957: E d u s k u n n a 11 e.
36958:
36959: Sodan johdosta kotiseudulla aiheutuneet vähävaraista väestöä, koska va.rakkaammat
36960: pommitusva1hingolt korvataan 30 päivänä ovat yleensä vakuuttaneet omaisuutensa
36961: joulukuurta 1941 annetun sotavahinkolain täydestä arvosta. Erityisen tärkeätä olisi,
36962: mukaan, jos tuhoutunut rakennus on ollut elttä pommitusvaurioita kärsineet asunto-
36963: vakuutettuna vähintään 50,000 markasta ja osakeyhtiöt voisivat saada korvauksen toi-
36964: menetetty iritaimisto vähintään 10,000 mar- sen korvauslain mukaan, koska ne muussa
36965: kasta. lVIilloin ·tuhoutunut omaisuus ei ole .tapauksessa eivät pysty suurempia vahin-
36966: ollut vakuutettuna sodan aiheuttaman va- kojaan enää korjaamaan. Kuluvana vuonna
36967: hingon varalta, on siitä v·oitu myörutää kor- tapahtunut rahan arvon aleneminen on ni-
36968: vausta 13 päivänä elokuuta 1942 annetun mittäin vienyt sotavahinkolain perusteeHa
36969: korvauslain mukaan .taikka, jos vahinko on saatujen itai saatavien korvausten merki-
36970: sattunut 31 .päivän toukokuuta 1945 jäl- tyksen varsin vähäiseksi. Kun toisen kor-
36971: keen, myöskin 5 pä.ivänä toukokuuta 1945 vauslain nojalla annettavilla korvausobliga-
36972: annetun toisen korvauslain peruSiteella. tioilla on n. s. inflatiotakuu, voisivat va:hin-
36973: Korvauslakien mukaan korvausta määrät- koja kärsineet näillä obligatioiHa saada
36974: täessä ei korvaus kuitenkaan saa nousta hankituksi menettämänsä omaisuuden tilalle
36975: suuremmaksi kuin mitä sotavahinkolain pe- myöhemmin vastaavasti uutta rahan arvon
36976: rusteella voidaan korvausta myöntää. Kun alenemisen voimatta ratkaisevasti tähän
36977: 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvaus- vaikuttaa.
36978: lain voimassaolo Suomen nykyisellä alueella Edellä mainittujen epäkohtien poistami-
36979: on lakkautetitu 15 päivänä Jobkuuta 1942 seksi olisi kotiseudulla pommitusvallinkoja
36980: annetulla valtioneuvoston päätöksellä, ei sa- kärsineille annettava samanlainen oikeus
36981: notun ajankohdan ja 31 päiv:än toukokuuta kuin pohjois-suomalaisillekin valiita, halua-
36982: 1945 välisenä aikana sattuneita vahinkoja vatko he korvauksen sotavahinkolain vaiko
36983: voida korvauslain mukaan korvata muuta toisen tahi 13 päivänä elokuuta 1942 anne-
36984: kuin siinä tapauksessa, että valtioneuvosto tun korvauslain perusteella. Kun vahin-
36985: erikseen määrää tällaiset vahingot aikai- koja kärsineet ova.t myösk·in menettäneet
36986: semman korvauslain pertmteella korvatta- omaisuutensa tuoton vahingon sattumis-
36987: viksi. hetkestä lähtien, olis.i korvausmääräUe suo-
36988: Korvaus, joka 13 päivänä elokuuta 1942 ritettava korkoa näissä tapauksissa jo aikai-
36989: annetun korvauslain mukaan puheenaole- semmalta ajalta kuin toisen korvauslain
36990: vissa tapauksissa voidaan antaa, on kuiten- 22 § : ssä säädetään. Samalla olisi toisen
36991: kin vähäinen eikä vastaa läheskään sitä korvauslain 1 §: n 3 momentti kumottava.
36992: korvausta, joka muille sOitavahinkoja kärsi- Edellä esitetyn nojalla sekä viitaten
36993: neine toisen korvauslain nojalla voidaan eduskunnalle jätettyyn hallituksen esityk-
36994: suorittaa. Tämä koskee ennen kaikkea kor- seen n:o 120 ja valtiopäiväjärjestyksen
36995: vauksen suoritukseen käytettäviä maksu- ?.2 § : ään kunnioittaen ehdotamme,
36996: väJinreitä ja sitä valintaa, joka pohjois-
36997: su&malaisi1la on mahdollisuus tehdä sota- että li:duskunta hyväksyisi näin
36998: va.hinkolain ja toisen korvauslain välillä. ktmluvat lakiehdotukset:
36999: Maini<tut epäkohdat koskevat ennen kaikkea
37000: 854 IV,G2. - Sotavahinkojen korvaaminen.
37001:
37002:
37003: Laki
37004: eräiden sodasta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta.
37005: Eduskunnan päätöksen mukaises,ti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
37006: määrä•tyllä tavalla, säädetään:
37007: 1 §. elokuuta 1942 annetun korvauslain taikka
37008: Jos sodanvaarasta tai sodasta aiheutunut 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun :t<Oisen
37009: vahinko on 30 päivän syyskuuta 1939 jäl- korvauslain nojalla tehtyjen hakemusten
37010: keen tapahtunnt 19 päivänä syyskuuta 1944 perusteella ilman uutta hakemusta.
37011: allekirjoitetun välirauhansopimuksen mu- Milloin korvaukseen oikeutettu ei ole
37012: kaan Sosialististen Neuvostotasava~tain Lii- 1 momentissa mainittujen lakien mukaan
37013: tolle luovutetulla alueella tai omaisuuden korvausta hakenut, on hänen siinä järjes-
37014: sieltä siirtämisen vuoksi eikä asianomainen, tyksessä kuin toisen korvauslain 10 § :ssä
37015: korvauksesta. päättävä viranomainen ennen säädetään sitä haettava kolmen kuukauden
37016: 1 päivää heilläkuuta 1945 ole antanut kor- kuluessa tämän lain v·oimaan tulos:ta.
37017: vaushakemu:ksesita päätöstä, on vahingosta
37018: suoritettavasta korvauksesta voimas.~a, mitä 3 §.
37019: toisessa korvauslais.<>a 31 päivän touko- :Milloin velkoja, jonka saamisesta 1 § :n
37020: kuuta 1944 jälkeen tapahtuneiden vahin- mukaan korvattava omaisuus on ollut pant-
37021: kojen korvaamisesta säädetään. Korvausta tina. on 13 päivänä elokuuta 1942 annetun
37022: ei suoriteta kiinteistön tuoton menetyksestä korvauslain 28 § :n säännösten mukaan
37023: eikä sella1sen vahingon osalta, josta asian- ilmoi<t·tanut haluavansa saamisensa suori-
37024: omaimm: arvioimislautakunta on antanut tusta lmrvausmäärästä, on hänellä sellainen
37025: 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvaus- oikeus panttina olleen omaisuuden osalta
37026: lain 16 &:n 1 momentissa tarkoitetun osa- suoritettavaan korvausmäärään kuin toisen
37027: päätökse;. korvauslain 27 § :ssä säädetään.
37028: Milloin vahinko on tapruhtunut 15 päivän
37029: kesäkuuta 1941 jälkeen muulla kuin 1 mo- 4 §.
37030: mentissa tarkoitetulla alueella, on sen kor- Korvaukseen 1 § : n 1 ja 2 momentin
37031: vaamisesta, mikäli vahinkoa ei osittainkaan mukaan oikeutetulla, jonka korvausano-
37032: korvata 26 päivänä syyskuuta 1930 sota- musta ei tämän lain voimaan tullessa ole
37033: ,tilasta tai 27 päivänä elokuuta 1943 kor- ra1tkaistu, on oikeus saada korvaus 13 päi-
37034: vauksen suoriltta.misesta eräistä puolustu~ vänä elokuuta 1942 annetun korvauslain
37035: voimain toimenpiteistä aiheutuneista. vaJhin- säännösten mukaan, jos hän kolmen kuu-
37036: goista annetun [ain nojalla, korvausasiassa kauden kuluessa tämän lain voimaan tu-
37037: jo aikaisemmin annetun päätöksen esteenä losta valtiovarainministeriölle tai asianomai-
37038: olematta voimassa, mi,tä edellä 1 momen- selle arvioimislautakunnane ilmoittaa sitä
37039: tL<>sa on sanottu. haluavansa.
37040: Samalla kuin korvaus 1 itai 2 momentin Jos arvioimislautakunnassa 30 päivän
37041: mukaisesti suoritetaan, maksetaan sille kesäkuuta 1945 jälkeen on 13 päivänä. elo-
37042: korkoa 4 sadalta 1 momentissa tarkoite- kuuta 1942 ann€/tun korvauslain mukaan
37043: tUS&'L tapauksessa. 1 päivästä elokuuta 1942 ratkaistu korvausasia, jota tarkoitetaan
37044: ja 2 momentissa mainitussa tapauksessa 1 § : n 1 momentissa, ja jos korvaukseen
37045: 1 päivästä tammikuuta 1944 lukien. oikeutettu haluaa saada korvauksen toisen
37046: Mitä 1 momentissa sanotaan, ei koske korvauslain mukaan, tulee hänen iolmoitrtaa
37047: 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvaus- siitä valttiovara.inministeriölle :tai asianomari-
37048: lain 9 §: n 1 momentissa mainittuja kor- selle arvioimislautakunna.lle 1 momentissa
37049: vaukseen oikeutettuja. mainitun ajan ikuluessa. Sama olkoon voi-
37050: massa 1 § : n 2 momentissa tarkoitetrtuun
37051: 2 §. korvausasiaan nähden, milloin päätös kor-
37052: Tämän lain mukaiset korvaukset maara- vauksen suorittamisesta sotavahinkolain t4li
37053: tään alueluovutuksen johdosta menetetyn 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvaus-
37054: omaisuuden korvaamisesta 9 päivänä. el{)- lain mukaan on annettu 15 päivän loka-
37055: kuuta 1940 annetun lain tai 13 päivänä kuuta 1942 jä1keen. AnneHu päätös katso-
37056: IV,cz. - Kulovaara y. m. 855
37057:
37058: taan tällöin rauennooksi, vaikka se olisikin seen nos1taa uuden päätöksen mukaisen kor-
37059: saanut lainvoiman, ja arvioi:nrislautakun- vauksen palauttaa asianomaiselle viran-
37060: nan rtulee antaa asiasta uusi päätös. Kor- omaiselle kaikki mitä hänelle aikaisemman
37061: vaukseen oikeUJtetun, jokra ensiksi mainitun päätöksen mukaan on rahana, obliga.tioina
37062: päätöksen nojalla on nostanut korvauksen tai velkasitoumuksina ja niiden korkoina
37063: osaksi tai kokonaisuudessaan, tulee saadak- tai kuoletuksina suodtettu.
37064:
37065:
37066:
37067:
37068: Laki
37069: toisen korvauslain muuttamisesta.
37070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :&Sä
37071: säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
37072: lain 1 § näin kuuluvaksi:
37073: 1 §. tamista vahingoista, 26 päivänä syyskuuta
37074: Sen mukaan kuin rt;ässä laissa säädetään, 1930 sotatilasta tai 27 päivänä elokuuta
37075: suoritetaan valtion varoista. korvausta va- 1943 korvauksen suorittamisesta eräjstä
37076: hingosta, joka 31 päivän toukokuuta 1944 puolustusvoimain •toimenpiteistä aiheurtu-
37077: jä!Ikeen on sod~nvam,an tai sodan johdosta neista vahingoista tahi 13 päivänä loka-
37078: aiheutunut omaisuuden tuhoutumisesta, va- kuuta 1944 pakk-olunastuksesta puolustus-
37079: hingoittumisesta tai katomnisesta: tarkoit•uksiin annetun lain nojalla sen joh-
37080: doSJta., ettei ole saatav>issa riittävää se~vi
37081: 1) jos vahinko on tapahtunut 19 pä;ivänä tystä vahinkoa aiheuttaneista toimenpi-
37082: syyskuuta 1944 allekirjoitetun välirauhan-
37083: teistä; ja
37084: sopimuksen mukaan Sosialististen Neuvosto- 4) jos vahinko on tapahtunut muulla
37085: tasa:valtain Liitolle luovutetul1a tai vuokra- kuin 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetulla alueella
37086: tulla alueella tahi omaisuuden sieltä siirtä- eikä vahinikoa näissä tapauksissa korvruta
37087: misen takia; osittainkaan sotatilasta annetun ilwin nojalla
37088: 2) jos vahinko on tapahtunut asetuksella taikka sodan tai aseellisen selkkauksen ai-
37089: määrä.ttävällä Pohjois-Suomen alueeLla,. joka heuttaman vahingon varalta vakuurtetun
37090: ei ikuulu 1 kohdassa ltarkoitettuun aluee- omaisuuden korvaamisesta annettujen sään-
37091: seen, mutta jolta väestö on viranomaisten nösten mukaan taM korvauksen suoritta-
37092: määräyksestä siirretty tai siirtynyt, tahi misesta eräistä puolustusvoimain toimen-
37093: jos vahinko on tapahtunut oma:isuuden sa- piteistä aiheutuneis'ta va1hingoista tai pakko-
37094: notulita alueeHa siirtämisen tai sinne palaut- lunastuksesta puolustustarkoituksiin anne-
37095: tamisen takia; tun lain pe11usteella.
37096: 3) jos omaisuus on peräisin sellaiselta Tämän lain mukaan suoritetaan korvaus
37097: asetuksella määrättäväitä alueelta, joka ei myös vahingosta, joka on aiheutunut omai-
37098: kuulu 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin aluei- suuden: jäämisestä 1 §:n 1 momentin 1 koh-
37099: sidn, mutta jolta väestö on 2 ikohda..<:Sa mai- dassa ma.inituUe alueelle, niin myös vahin-
37100: nituin tavoin siirretty tai sih~tynyt, ja gosta, joka on aitheutunut siitä, että sano-
37101: vahinko on tapahtunut joko väestön ja tun momentin 1, 2 ja 3 kohdassa maini-
37102: omaisuuden alueelta siir:tämisen ttai sinne tuilta alueilta olevia kotieläim1ä on sota-
37103: palauttamisen takia. taikka tässä tarkoite- toimien tai väestön ja omaisuuden siirron
37104: tulla. alueella muutoin sellaisissa olosull- vuoksi ollut pa:kkoteurastet.tava eikä eläi-
37105: teissa, ettei sitä voida osittainkaan korvata mistä ole saatu niiden arvoa vastaavaa
37106: sodan tai aseellisen selkkauksen aiheutta- korvausta.
37107: man vahingon varalta vakuutetun omaisuu- Valtioneuv·oston asiana on olosuhteiden
37108: den korvaamisesta annettujen säänlliÖSiten mub.an paikk:a:kunn~ttain määrätä se ajan-
37109: mukaan tai, milloin .on kysymys puolustus- kohta, jonka jälkeen sattunutta vahinkoa
37110: voimain suorittamien toi@mpiteiden aiheut- ei korvata tämän lain mukaan.
37111: 856 IV,62. - 'foisen koryauslain muuttaminen.
37112:
37113: Vahingon, jota 1 momentin 1, 2 ja pahtumisajasta ei ole tietoa, katsotaan sattu-
37114: 3 kohdassa tarkoitetaan, mutta jonka ta- neen 19 päivänä syyskuuta 1944.
37115: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1945.
37116: .
37117: Urho Kulovaara. K. Hakala. Yrjö Kallinen.
37118: Väinö Lesldnen. Walter Kuusela. Kaisa Hiilelä.
37119: Väinö Voionmaa. W. Metsäranta. J. F. Tolonen.
37120: Eino Raunio. P. Leskinen. Jere Juutila.inen.
37121: Juho Kuittinen. H. Manninen. Yrjö Kilpeläinen.
37122: Alpo Lumme. Arvo Riihimäki. Elli Nurminen.
37123: A. K. Paasivuori. Vilho Riihinen. Atos Wirta.n.en.
37124: Heikki Simonen. Tauno Saukkonen. G. Andersson.
37125: Juho Karvonen. Rolf B. Berner. Nils Meinander.
37126: Sylvi-Kyllikki Kilpi. John Österholm. Eino Roine.
37127: Aino Malkamäki. Albert Bromm.els. Jalmari Kulmala.
37128: Aino Lehtokoski. Matts Forss. Toivo Lång.
37129: Paavo Karjalainen. Levi Jern. Joha.n. Toivo Järvinen.
37130: Valto Käkelä. Niilo Honkala. Hertta Kuusinen.
37131: Arno TuUl"ll&. Lauri Kaijalai.nen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
37132: Erkki Paavolainen. Martta Salmela-Järvinen. Martti Miettunen.
37133: Päiviö Hetemäki. Samuli Tervo. Aapo Inkinen.
37134: 857
37135:
37136: IV,63.- Lak. al. N:o 52.
37137:
37138:
37139:
37140:
37141: Ed. J. Raatikainen: Ehdottts laiksi toisen korvau,slain
37142: muuttamisesta.
37143:
37144: E d u s kun n a 11 c.
37145: Hallituksen eduskunaUe jättämässä esi- Toisen korvauslain 7 §: n 2 momentissa
37146: tyksessä :toisen korvauslain muuttamisesta oleva s•äännös siitä, et•tä e1äkkeensaajan on
37147: ehdotetaan mainitun <lain 7 § :n 2 momcn- ensisijaisesti haettava :eläkettään :työnanta-
37148: tista poistettavaksi kohta, jonka mukaan jaJ:ta, ei kuitenkaan ole taTkoituksenmukai-
37149: valtion varoista olisi suoritettava eläke sel- nen. Eläkkeensa·ajat, jotka ovat vanhoja
37150: laisel!le henkilöl1e, joka 19 päivänä syys- ja varattomia, eiväit pysty oikeUS!tiet·ä hake-
37151: kuuta 1944 oli oikeutettu eläkkeeseen, jota maan eläkesaamisiaan sitäkin suuremmalla
37152: hän ei korvaukseenoikeutetulta ty·Önanta- syyllä, koska tarkemmat säännökset eläke-
37153: jalta saa. Säännöksen poistamista perustel- oikeuden toteuttamisest·a puuttuvat. Sen-
37154: laan lähinnä sen täytäntöönpanosta aiheu- vuoksi oli..<~i valtion otettava ensisijaisesti
37155: tuvilla käytännöllisillä vaikeuksilla. vastatakseen kaikista täl'Laisista eloii!lreoikeuk-
37156: r~uovutetuUa alueella toimineet yrittäjät sista. Se voisi puolestaan hakea !korvauk-
37157: ovat useissa tapauksissa olleet pakotetut lo- sen työntekijälle suorittamastaan eiäkk:eestä
37158: pettamaan toimintansa. Yritysten omaisuu.;; asianomaiselta työnantajalta. Mikåli valtio
37159: on j.äänyt luovutetulle alueelle ja Summm ei tällöin joissakin tapauksissa saisi saami-
37160: nykyiselle alueelle pelastet,tu omaisuus on sestaan suoritusta, tulisi se jäämään valtion
37161: ollut va•rsin välräi<~tä. Korvaus, joka •toisen vahingoksi. Tämänta.painen menettely olisi
37162: korvauslain nojalla täillaisille YJrittäjHh~ voi- senkin vuoksi ikohtuuHista, 'että valtio jät-
37163: daan ·antaa, jää mainitun lain 6 § :ssä ole- tää luovutetulla alueella 'toimineiden työn-
37164: van jyrl\iän alennusasteikon johdosta vain antajien sodan johdosta kärsimistä vahin-
37165: 10--30 prosenttiin menetysten todellisesta goista suurimman osan - yhteensä yli 10
37166: mäJärästä. Y ritysttm toiminnan pä.wttyessä miljardia markkaa - korvaamatta, jolloin
37167: ovat myöskin niiden työntekijöi1le suori- ne vahingot, joita valtiolle mahdollisesti ai-
37168: tettavien •eläkkeiden maksamin•en lopetet•tu. heutuu senvuoksi, ettei se saa suorittamiaan
37169: Oikeutta eläkkeen saamiseen ei voida kor- ·eläkkeitä yksityisi!Lta työnantajilta p&i-
37170: vausmenettelyn yhteydessä valvoa, joten tyksi, merkitsee suhteellisen vä:hän.
37171: eläkkeensaajaNa ei ole mahdoHisuutta sitä Edellä esitetyn nojalla sekä viitaten hal-
37172: tietä saada eläkeoikeutta turvatuksi. Hal- lituksen esitykseen n: o 120 ja valtiopäivä-
37173: lituksen ehdottama muutos merkitsee näin- järjestyksen 32 §: ään kunnioitta'Cll ehdo-
37174: ollen sitä, että eläkkeeseen oikeutetut van- tan,
37175: ha:t ja sairaa:lloiset 'työntekijät käytännölli-
37176: sesti katsoen menettävät 'Cläkeoiikeutensa että Eduskunta hyväksyisi seu1'aa-
37177: kaikissa niissä tapauksissa, joissa työnanta- vctn lakiehdotuksen:
37178: jat eivät jatka yritystään Suomen nykyi-
37179: seNä alueeNa.
37180:
37181:
37182:
37183:
37184: 2
37185: 858 IV,G3. - Toisen korvauslain muuttaminen.
37186:
37187:
37188:
37189: Laki
37190: toisen korvauslain muuttamisesta.
37191: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopä.iväjärjestyksen 67 § :ssä
37192: säädetyllä .tavalla, muutetaan 5 päiV'änä toukoikuuta 1945 annetun toisen korvaus-
37193: ~ain 7 § näin kuU'luvaksi:
37194:
37195: 7 §. saamaan eläkkeen seHaiselta kunnalta, jonka
37196: Kunnille, kuntayhtymille, seurakunnille alue kokonaisudessaan on luovutetulla tai
37197: ja muiHe uskonnolEsille yhdyskunnille sekä vuokra:t,ulla alueella, suoritetaan, ellei !kun-
37198: luostareiHe, niin myös aatll:eeUisille yhdis- nan jäljelle jäänyt omaisuus siihen riitä,
37199: tyksille, opetus-, 'taide-, mmeliaisuus- ja sanottu €1äke va:ltion varoista, sen mukaan
37200: muille sellaisille laitoksille sekä säätiöille kuin siitä erikseen mää1Tä1ään, ja on näin
37201: ,suoritetaan korvausta 6 § :n 1 momentin suoritettava eläke otettava huomioon kun-
37202: ja 8 § : n 1 momentin säännösten esteenä nalle tulevaa korvausta määrättäessä. Sa-
37203: dlematta enintään mainittujen yhteisöjen moin suorirtettakoon valtion varoista eläike
37204: korvauksenaiaista omaisuutta kohdanneen S ellaiselle henkilölle, joka 19 päivänä syys-
37205: 1
37206:
37207:
37208: vahingon määrään. Korvauk.<>en vahvistaa kuuta 1944 oli oikeutettu lain mukaan eläk-
37209: valtioneuvosto harkintansa mukaan, kuiten- keeseen, ja siirty-vät tällöin eläkike.enmaksa-
37210: kin siten, että kunnaHe tai ikuntayhty- jalle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet
37211: mälle, jonka alue kokonaisuudessaan on valtiolle. :Mitä valtio näin joutuu tämän
37212: luovut•etulla rtai vuokratulla alueella, myön- lain mukaan korvaukseen oikeutetun työn-
37213: netään korvausta edellä mainih1sta enim- antajan puolesta suorit1tamaan, on se oikeu-
37214: mästä :määrästä niin patljon kuin sen jäJl- tettu saamaan asianomaiselta työnantajalta
37215: jelle jääneen omaisuuden lisä:ksi tarvitaan takaisin.
37216: velkojen maksamiseen, kunnan tai kunta- Valtiovarainministeriön asiana on päättää,
37217: yhtymän omia rahastoja veloiksi lukematta. onko korvausta suoritettava 1 §: n 1 mo-
37218: H~mkilölle, joka 19 päivänä syyskuuta mentin 4 kohdassa tarkoitetust.:1. vahingosta,
37219: 1944 sai tai silloin olisi ollut oikeuteHu ja määrätä korvauksfm suuruus.
37220:
37221: Helsingissä joulukuun 3 päivänä 1945.
37222:
37223: Jussi Raatikainen.
37224: 859
37225:
37226: IV,64.- Lak. al. N:o 53.
37227:
37228:
37229:
37230:
37231: Niukkanen y. m.: Ehdotukset laiksi valtio-n metaUitehtaista
37232: ja laiksi val'tiopäiväjärjest·yksen 6 luvun nimikkeen
37233: muuttamisesta sekä 83 b § :n Usä&misestä valtiopäivii-
37234: jä!rjestykseen.
37235:
37236:
37237: E d u s k u n n a 11 e.
37238:
37239: Puolustusministeriön toimesta rakennetut Paitsi, että tehtaiden tuotantoa on vain
37240: valtion metallitehtaat, tykkitehdas ammus- pienemmässä määrässä päästy h,yväksikäyt-
37241: puristamoineen, sytytintehdas, kivääriteh- tämään, ei oie voitu aikaansaada mitään
37242: das, len;tokonetehtaat, patruun3ltehtaat, Siu- asianmukaista hinta!k<mtrollia yksityisteh-
37243: ron moottoritehdas sekä Heisingissä ja Tu- .taic1en sotakorvauslaskutUJksiin nähden, ikun
37244: russa olevat telakat ja lisäksi viime lisä- sitä vertailupohjaa, jonka asianmukaisesti
37245: budjetissa rakennettavaksi päatetty keskus- toimiva1t valtion tehtaat olisivat voineet
37246: valimo muodostavat meidän oloissamme erit- an:taa, ei ole ollut olemassa sanotut puolus-
37247: täin suuren metallitehdasyhtymän. Tehdas- tuslaitoksen tehtaat kun ovat työskennelleet
37248: rakennukset, samoin johtajien ja työväen vain lähinnä yksityistehtaiden alihankki-
37249: rakennukset ova.t yleensä uusia ja uuden- joina.
37250: aikaisia, aivan toisin kuin yksityisessä me- Viime joulukuussa näytti siltä, että edes
37251: talli;teollisuudessa:mme monessa tapauksessa. asian lainsäädännollinen puoli saataisiin
37252: Koneistot ovat samoin nykyaikaiset ja työ- vihdoin ratkaistuksi. Vaikkakin hallituksen
37253: koneiden lukumäärä erittäin suuri. Teh- asiasta antama esitys oli sekava ja epäjoh-
37254: taissa on kouluutettu hyvin suuret määrät donmukainen, onnistui va1tiovarainvalio-
37255: metallialan työnjohtajia ja työntekijöitä. kunta laatimaan asiasta ehdotuksen, joka
37256: ILo. tehtaiden todellinen arvo on useita puhtaalla. valtiojohtoisella linjalla kulkien
37257: miljaardeja. oli epäilemättä tarkoituksenmukainen. Va-
37258: So'tatarvilretilaukset loppuivat tehtailta liokunnan ehdotukseen sisä:ltyi yhtymälle
37259: kokonaan jo toissa vuonna. Samalla oli, lä- keskitetty, mahdoHisimman vakavalle poh-
37260: hinnä sotwkorvaussuorilt.usten vuoksi, ryh- jalle nojaava ja sa:maan tapaan kuin muille-
37261: dyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpitei- kin suuryht;ymille järjestetty johto. Ehdo-
37262: siin metalliteollisuuden siviilituotannon mo- tus oli samalla n.s. demokraattinen, koska
37263: ninkertaistu:tta.miseksi maassamme. Näiden se olisi antanut myöskin eduskunnalle osal-
37264: tehtaiden, maamme suurimman metalliteol- taan oikeuden osallistua yhtymän joMoeli-
37265: lisuusyhtymän, johto- ja organisatiokysy- men valintaan samaan tapaan kuin on laita
37266: mystä sekä toimintaa ei hallitus kuitenkaan m. m. Suomen Pankkiin nähden. Eduskunta
37267: saanut järjestetyksi. Se on, kuten asiasta hyväksyikin sanotun ehdotuksen 1toisessa
37268: eduskunnalle annettu esitys osoittaa, vielä lukemisessa pienin muutoksin jokseenkin
37269: tänä päivänäkin täysin avonaisena. Jos yksimielisesti, mutta ennen asian kolmatta
37270: mikä, niin tämä yhtymä, jonka nopeasti käsittelyä hallitus peruutti asiasta anta-
37271: olisi pitänyt voida muuttaa myös valmis- mansa esityksen.
37272: :t.eidensa !Mtu, olisi jo v:sta 1944 lähtien Sanotun hallituksen esityksen mukaan
37273: tarvinnut asianmukaisen johdon, joka olisi olisi valtioneuvosto asiallises:ti katsoen välit-
37274: sen toilminnan pystynyt nopeasti ja yksin- tömästi toiminut p.o. metallitehdasyhtymän
37275: omaan valtion etua silmälläpitäen järjestä- sekä yhtiökokouksena että hallintoneuvos-
37276: mään. Kun näin ei ole tapahtunut, ou tona. Se olisi, paitsi ottanut ja erottanut
37277: aiheutC:htu valtiolle suuri vahinko. yhtymän johtokunnan jäsenet ja ehkä tär-
37278: 860 IV,G4. - Valtion mctallitehtaat.
37279:
37280: keimmät vil~kailijatkin, myös valinnut tilin- että sen johtokunnan, joten siis yhtymän
37281: tarkastajat ja päättäny:t vastuuvapauden käyitännöllistä toimintaa tulisi hoitamaan
37282: myöntämisestä kaikille asianomaisille, siis kaksi, ilmeisesti samanarvoista johtoelintä,
37283: myöskin itselleen hallintoneuvoston ominai- joiden valtuuksia ja 'tehtäviä olisi mahdo-
37284: suudessaan. Yhtymän toiminta olisi asial- tonta tarkalleen määritellä. Tällä tavoin
37285: lisesti kaitsoen ollut täydellisesti eduskun- järjestettyä kaksihaaraista johtoelintä ei
37286: nan kontrollin ulkopuolella, vaikkakin sen liene ollut koskaan millään vastaavailltapai-
37287: tulot ja menot muodollisesti olisiv,at sisäl- sella yhtymällä eikä se voi olla asi•anisilla
37288: tyneet valtion talousarvioihin. Hallituksen, syillä perusteltavissakaan.
37289: lähinnä kauppa- ja teollisuu..<Jministerin Koska näyttää siltä, että osakeyhtiömuoto
37290: muulttuessa olisi a.ina samalla asiallisesti ei tässä voine tulla hyvä:ksy;tyksi ja kun
37291: katsoen muuttunut tämän suuren teollisuus- eduskunnan joulun edellä hyväksymä joh-
37292: yhtymän varsinainen johto. Tällainen joh- don järjestely lähinnä vastaa sitä ja kun
37293: don järjestely olisi ilmeisesti merkinnyt se muutenkin olisi kaikin puolin tarkoiituk-
37294: m. m. sitä, että yhtymän johtokuntaan olisi senmukainen, olisikin ik.o. la:ki suurin piir-
37295: ollut vaikea, kenties mahdoton, saada kiin- tein sensisältöisenä hyväksyttävä.
37296: nitetyksi parhaita mahdollisia tämän alan Yhtymän hallinnon uudelleen järjestämi-
37297: asiantuntijoita. nen edelly.ttä.ä myös muutoksen tekemistä
37298: Hallituksen asiasta nyt antamalla uudella val tiopäiväjärj es.tykseen.
37299: esityksellä on samat pääheikkoudet kuin Edellä esitetyn nojalla sekä viitaten hal-
37300: edelliselläkin, joskin siinä on muutamia lituksen esitykseen n: o 141 ja valtiopäivä-
37301: pikkuparannuksia. Siinä suhteessa nyt an- järjestyksen 32 §: ään, kunnioittaen ,ehdo-
37302: nettu esitys on varsin omalaatuinen, että tamme,
37303: valtioneuvosto, joka asiallisesti muodOSitaisi että Eduskunta hyväksyisi setwaa-
37304: yhtymän yhtiökokouksen, valitsisi ja va- vat lakiehdotukset:
37305: pauttaisi sekä yhtymän hallintoneuvoston
37306:
37307:
37308:
37309: Laki
37310: valtion metallitehtaista.
37311: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37312: 1 §. Teollisuuslaiitoksella tarkoitetaan jäljem-
37313: V aitioneuvoston määräämät, metalHteoHi- pänä tässä laissa Valtion Metallitehtaiden
37314: suuden alal1a toimiva:t valition tehtaat muo- yhtymään 1 momentin mukaisesti kuulu-
37315: dostavat Valtion Metallitehtaat nimisen, vaa teollisuuslaitosta.
37316: liikelaitoksena toimivan yhtymän, joka on
37317: valtioneuvoston määräämän ministeriön 3 §.
37318: alainen. Vattioneuvosto voi kuitenkin, mi- Valtion Metallitehtaita on va.Hion tulo-
37319: käli se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, ja menoarviossa yhtymän tuo.'tannolli<Jta ja
37320: päättää, että .muullakin kuin metalliteolli- liiketoimintaa varten vuosittain myönnet-
37321: suuden alalla toimiva valtion tehdas lii:tc- tyjen arviomäärärahojen pui;tteissa hoidet- -
37322: tää.n mainittuun yhtymään. tava ja käytettävä terveitä yleisiä liike-
37323: Yht;y·män kotipaikan määrää vaLtioneu- periaatteita noudattamalla valtion edun mu-
37324: vosto. kaisesti.
37325: 2 §. 4 §.
37326: Valtion Metallitehtaisiin liitetyt tehtaat V a1tion Metallitehtaille kuuluva pysyväis-
37327: ryhmite;tään, sen mukaan kuin valtioneu- luontoinen omaisuus ja jäljempänä maini:t-
37328: vosto määrää, teollisuuslaitoksiksi, joihin tavat varat muodostavat valtion tulo- ja
37329: voi kuulua. yksi tai useampia tehtaita. Kul- menoarvion ulkopuolella olevan Valtion
37330: lwkin teollisuuslaitoksella tulee olla valtio- Metallitehtaiden rahaston, jota yl1tymä
37331: neuvoston vahvistama nimi. käyttää 17 §: ssä sanotulla tavalla.
37332: IV,nc~. ·- Niukkanen y. m. 861
37333:
37334: Valtion .Metallitehtaiden rahaston varoina Hallintoneuvoston jäsenet valitsee edus-
37335: ovat sen peruspääoma ja käy.ttöpääoma. kunta kolmeksi kalenterivuodeksi kerral-
37336: Peruspääomwksi luetaan 1 § :n mukaisesti laan. Kutakin jäsentä kohden valitaan yksi
37337: yhtymään HiJtetyt tehtaat ja rahaston käyt- varamies. Vaalin toimittavat eduskunnan
37338: töpääoman varoilla hankit.tu pysyväisluon- valitsijamiehet nouda;t,taen, jollei vaali ole
37339: :toinen omaisuus. Käyttöpääoman muodos- yksimielinen, suhteellista vaalitapaa.
37340: tavat rahastoon 17 § : n mukaisesti siirretty Hallintoneuvoston puheenjohtajalle, vara-
37341: yhtymän ylijäämä sekä valtion tulo- ja puheenjohitaja.lle ja jäsenille tulevan palk-
37342: menoarviossa pääomamenojen kohdalla Val- kion määrää valtioneuvosto.
37343: :tion Metallitehtaita varten tai sen rahas- Hallintoneuvos't{)n kokoonkutsumisesta ja
37344: toon siirrettäväksi myönnetyt rmäärärohat. päätösva:lltaisuudesta määrätään yhtymän
37345: Peruspääoman suuruuden määräämiseksi ohjesäännössä.
37346: valtioneuvost-o vahvistaa yhtymään 1 §: n
37347: mukaisesti liitettyjen ,tehtaiden sekä 1\:äyt. 9 §.
37348: töpääoman varoilla kunakin vuonna han- Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja
37349: kitun pysyväisluontoisen omaisuuden siirto- niin monta jäsentä kuin hallintoneuvosto
37350: arvon. määrää.
37351: 5 §. Johtokunnan puheenjohtajan määrää val-
37352: VaLtion Metallitehtaiden rahaston perus- tioneuvosto ja johtokunnan jäsenet hallin-
37353: ja käyt:töpääoma katsotaan VaHion Metalli- {oneuvosto.
37354: tehtaiden velaksi, jota yhtymä voi rahas- Johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten
37355: ton peruspääoman pienentämiseksi valtio- tulee olla yhtymän toimialaan pereh:tyneitä
37356: neuvoston suos:tumuksella lyhentää. Yhty- Suomen kansalaisia.
37357: män on suoritet;tava rahaston perus- ja JoMokunnan puheenjohtaja ja jäsenet
37358: käyttöpääomasta valtioneuvosrton vahvis- valitaan enintään kolmeksi vuodeksi ker-
37359: tama korko, jollei valtioneuvosto erityisten rallaan, mutita voidaan heidät ennen toimi-
37360: syiden vuoksi päätä, ettei korkoa joltakin kauden päättymistä vapauttaa tehtävistään.
37361: vuodelta ole maksettava. Johtokunta valitsee keskuudestaan vara-
37362: puheerrjohtajansa.
37363: 6 §. Jo"hitokunnan kokoonkutsumisesta ja pää-
37364: Valtion 1\:fetallitehtailla on oikeus tehdä tösvaltaisuudesta määrätä,än ylLtymän ohje-
37365: sopimuksia ja sitoumuksia, :hankkia omai- säännössä.
37366: suutta ja oikeuksia sekä luovuttaa yhtymän Johtokunta voi jakautua ja.ostoihin. Jaos-
37367: ja sen rahaston omaisuutta ja oikeuksia. ton aset.tamisesta ja toimivallasta päruttää
37368: Kiinteätä omaisuuitta älköön yhtymä kui- hallintoneuvosto.
37369: tenkaan Juovuttako ilman valtioneuvoston
37370: kutakin tapausta varten pakottavista syiS:tä 10 §.
37371: antamaa suostumusta, jollei kysymys ole Hallintoneuvoston tehtävänä on:
37372: omaisuuden luovut<tamises,ta yhtymän sisäi- ohjata. ja valvoa yhtymän !toimintaa;
37373: sen sosiaalisen 1toiminnan edellyttämiin tar- valita ja toimestaan vapauttaa johtokun-
37374: koituksiin vaLtioneuvoston vahvistamien nan jäsenet, yhtymän rpääjohtaja sekä teol-
37375: yleisten perusteiden mukaisesti. lisuuslaitosten toimitusjohtajat ja määrätä
37376: heidän palkkauksensa;
37377: 7 §. päruttää yhtymän toiminnan laajentami-
37378: Valtion Metalliitehtaiden hallintoa ja ra- sesta tai supistamisesta ja muista oleellisista
37379: hastoa hoitava:t yhtymän hallintoneuvosto muU:t{)ksis,ta yhtymän ,toiminnassa, tärkeim-
37380: ja johtokunta. mistä rakennussunnitelmista sekä varojen
37381: kiinnHtämisestä tuotannolliseen toimintaan
37382: 8 §. poikkeuksellisen suuressa määrin, mikäli
37383: Haliintoneuvostossa on puheenjohtaja, mainitut asiat tämän lain mukaan eivät
37384: varapuheenjohtaja ja kolmetoista muuta rii,pu eduskunnan tai valtioneuvoston pää-
37385: jäsenltä. töksistä;
37386: Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja va- antaa yhtymän vuosi- ja tiliker.tomus;
37387: rapuheenjohtajan asettaa valtioneuvosto ka- rrutkai.Sta ne asiUJt, jotka johtokunta sen
37388: lenterivuodeksi kerrallaan. harkittavaksi alistaa; sekä
37389: 862 IV,64. - Valtion metallitehtaat.
37390:
37391: hoitaa muut hallint~meuvostolle tämän Tarkastus on toimitettava noudattaen
37392: lain ja yhtymän ohjesäännön mukaan kuu- niitä periaatteita, joita teollisuudessa ja
37393: luvat tehtäväJt. liiketoiminnassa yleensä seurataan. Tilin-
37394: tarkastajien lausunto on osoiltettava val.tio-
37395: 11 §. neuvostolle.
37396: Johtokunnan .tehtävänä on johtaa yhty-
37397: män toimintaa, kantaa ja vastata yhtymän 16 §.
37398: puolesta sekä muutoinkin edustaa sitä, si- Valtioneuvosto päättää Valtion Metalli-
37399: käli kuin yhtymän ohjesäännössä ei mää- tehtaiden ja sen rahaston tilinpäätöksen
37400: rättyä osaa hallinnoSita ole pidätetty hal- vahvistamisesta ja vastuuvapauden myön-
37401: lintoneuvostolle tai annettu johtokunnan tämisestä.
37402: jäsenen, yhtymän pääjohtajan, teollisuus- Yhtymän vuosikertomus, johon on liitetty
37403: laitoksen toimiltusjohitajan tai muun toimi- tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
37404: henkilön tehtäväksi. sekä asianomaisten sen johdosta ehkä an-
37405: tamat selitykset, on otettava eduskunnalle
37406: 12 §. valtiovarain tilasta annettavaan kent,omuk-
37407: Hallintoneuvoston ja johtokunnan Ja- seen.
37408: sen sekä yhtymän toimihenkilö vastaa siitä
37409: vahingosta, joka on aiheutunut hänen huo-
37410: limalttomuudestaan taikka laillisten mää- 17 §.
37411: räysten vastaisesta toiminnastaan. Jos va- Valtion Metallitehtaiden ylijäämä lu-
37412: hinko on useampien tuottama, vastatkoon kuunottamatta sitä osaa, joka vas\taa niitä
37413: kukin omasta ja toistensa puolesta sen kor- helpotuksia, m1tkä yhtymä:llä valtion liike-
37414: vaamisesita. laitoksena on veronmaksussa sekä vakuu-
37415: tus- ja eläkemaksujen suorittamisessa, sa-
37416: 13 §. moin kuin sitä osaa, jonka va]tioneuvosto
37417: Haasteen ja muun tiedoksiannan on ka.t-" vuosittain erikseen :määrää, on siirrettävä
37418: sottava tulleen Valtion Metallitehtaiden tie- Valtion MetalHtehtaiden rahastoon.
37419: toon, kun siitä on annettu tieto johtokun- Se osa ylijäämästä, jota 1 momentin mu-
37420: nan jäsenelle, yhtymän pääjohtajalle tai kaisesti ei siirretä Valtion Metallitehtai-
37421: teoUisuuslaitoksen toimitusjohtajalle. den rahastoon, on vuosittain 'tuloutettava
37422: valtiolle.
37423: 14 §. Rahaston käyttöpääoman varoilla on suo-
37424: Yhtymän liiketoimintaa on harjoiitettava ritebtava sen perus- ja käyttöpääoman
37425: Valtion Metallitehtaiden nimellä. Asioissa, ilrorko sekä, mikäli yhtymän toiminta on
37426: joista yhtymään kuuluvan teollisuuslaitok- tuottanut tappiota, korvattava tappio. Muu
37427: sen toimihenkilöillä on o~keus päättää, on osa käyitetään, mikäli kysymys ei ole val-
37428: yhtymän nimi kuitenkin kirjoitettava liit- tion •tulo- ja menoarviossa myönnetystä
37429: tämällä siihen asianomaisen teollisuuslaitok- määr.ärahasta, joka on käytettävä tulo- ja
37430: sen nimi. menoarviossa edellytettyyn tarkoitukseen,
37431: :teollisuuslaitost€n laajentamiseen, yhtymän
37432: 15 §. palveluksessa olevien henkilöiden sosiaalis-
37433: Valtion Metallitehtaiden ja sen rahaston ten olojen parantamiseen taikka :muuhun
37434: sekä eri :teollisuuslaitosten kirjanpidon tulee laitosten kehitystä edistävään tarkoituk-
37435: olla tarkoitustaan vastaavan liikekirjanpi- seen. Uuden tehtaan perustamise€n tai
37436: don periaatteiden mukainen. Tilinpäätök- hankkimiseen !taikka siihen verrattavaan
37437: sessä määrätään ylijäämä kirjanpitolaissa teollisuuslaitoksen laajentamiseen käyttö-
37438: säädettyjä perusteita noudattaen poistoja pääoman varoilla on kuitenkin saatava val-
37439: vähen.'tämä ttä. tioneuvoston suostumus. Jos rahastoon on
37440: Yhtymän ja rahaston hallinto ja hoito on siirretty valtion :tulo- ja menoarviossa pää-
37441: va:ltioneuvoston kUJtakin vuotta varten ker- omamenojen kohdalla Valtion Metalliteh-
37442: rallaan valitsemien tilintarkastajien itarka.<>- taita varten myönnetty määräraha, on siitä
37443: tettava. Tilintarkastajien palkkion määrää ehkä käyttämälttä jäänyt osa tuloutettava
37444: valtioneuvosto. valtiolle.
37445: IY,a4. - Niukkanen y. m. 863
37446:
37447: 18 §. päättänyit, ettei tehdasta ole enaa hoidet-
37448: Valtion Metallitehtaiden yhtymä on mer- tava yhtymään kuuluvana, on sen osalta
37449: kittävä valtion teollisuuslaitosten hoidon ja tämän jälkeen noudate'ttava mainittua
37450: ikäyitön yleisistä perusteista 13 päivänä tou- lakia.
37451: kokuuta 1931 annetussa laissa ifal'koitet-
37452: tuun rekisteriin soveltuvin kohdin noudat- 2Q §.
37453: tamalla, mitä sanottuun rekisteriin !tehtä- Valtion .Metall:Ltehtaiden ohjesäännön
37454: vistä ilmo1tuksista ja merkinnöistä on sää- vahvistaa ja muut ,tarkemmat määräykset
37455: detty. tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltami-
37456: 19 §. ses'ta antaa valtioneuvosto.
37457: Tässä laissa tarkoitettuihin tehtaisiin ei,
37458: mikäli 18 § :stä ei muuta johdu, sovelleta 21 §.
37459: valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön Tämä laki tulee voimaan pruvana
37460: yleisistä perusteista anneutua Jwkia sinä kuuta 1947. Ennen lain voimaantuloa
37461: aikana, jona ne kuuluvat ValtiQn .Metalli- voidaan kuitenkin ryhtyä sen täytäntöön-
37462: tehtaiden yhtymään. Jos vaUioneuvosto on panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
37463:
37464:
37465:
37466:
37467: Laki
37468: valtiopäiväjärjestyksen 6 luvun nimikkeen muuttamisesta sekä 83 b § :n lisäämisestä
37469: valtiopäiväjärjestykseen.
37470: Eduskunnan päältöksen mukaisesti, joka on :tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
37471: määrätyllä .tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 luvun nimike ja valtiopäivä-
37472: järjestykseen lisätään uusi 83 b § seuraavas:ti:
37473: 6 luku. jotka koskevat valtion tuotantolaitosten hal-
37474: B1wmen Pankkia, kansaneläkelaitosta Ja lintoa, valvontaa ja hoHoa, on voimassa,
37475: valtion tuotantolaitoksia koskevia mitä niistä Jailla säädetään.
37476: toimenpiteitä.
37477: 83b §.
37478: Eduskunnalle kuuluvista toimenpiteistä,
37479:
37480: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1946.
37481:
37482: Juho Niukkanen. Eino Möttönen.
37483: Matti Miikki. Tauno Saukkonen.
37484: T. N. Vilhula.
37485: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOI'ITEET
37486: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
37487: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET.
37488: (Hakusanat vi~ttaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin).
37489:
37490:
37491: Lakialoitteet.
37492: Kevätistuntokaudella jätetyt.
37493: - n:o 1, Wiikin y.m.: Ehdotus laiksi ikan- kansakoululaitoksen kustannuksista annetun
37494: santuomioistuimesta. Liitteet I,l. s. 7. - Ks. lain 17 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,5. s.
37495: Kansantuomioistuin. 125. - Ks. Kansakoulut.
37496: - n:o 2, 8 u n d s t r ö m i n y. m.: Ehdotus laiksi - n: o 14, J ä r v en y. m.: Ehdotus laiksi kansa-
37497: valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n muuttamisesta. koululaitoksen 1kustannnksista annetun lain 24
37498: Liitteet I,2. s. 10. - Ks. Valtiopäiväjärjestys. ja 28 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,6. s. 126.
37499: - n:o 3, Kytömaan y.m.: Ehdotus laiksi - Ks. Kansakoulut.
37500: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta. - n:o 15, HiekkaJan y.m.: Ehdotus laiksi
37501: Liitteet I,a. s. 11. - Ks. Edustajanvaalit. kansakoululaitoksen kustannuksista annetun
37502: - n:o 4, von Bornin y. m.: Ehdotus laiksi lain 23 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,7. s.
37503: kielilain muuttamisesta. Liitteet I,4. s. 18 ja 128. - Ks. Kansakoulut.
37504: 20. - Ks. Kielilaki. - n:o 16, Frietschin: Ehdotus laiksi valtion
37505: - n:o 5, H o llst enin y. m.: Ehdotus laiksi viran tai toimen haltijain oikeudesta eläkkee-
37506: valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta seen annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,s.
37507: annetun lain muuttamisesta. Liitteet I,5. s. 22 s. 130 ja 132. - Ks. Eläke.
37508: ja 2·5. - Ks. Kielilaki. - n:o 17, Peltosen y.m.: Ehdotus laiksi tuia--
37509: - n:o 6, österholmin y.m.: Ehdotus laeiksi ja omaisuusverolain 22 § :n muuttamisesta.
37510: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perus- Liitteet IV,9. s. 134. - Ks. Tulo- ja omai-
37511: teista annetun lain ja sanotun lain täytäntöön- suusvero.
37512: panosta annetun lain muuttamisesta. Liitteet - n:o 18, Pusan y. m.: Ehdotus laiksi toisen
37513: I,s. 8. 27 ja 30. - Ks. Yliopisto. korvauslain muuttamisesta. Liitteet IV,w. s.
37514: - n:o 7, K . .Anderssonin: Ehdotus laiksi 137. - Ks. Korvauslaki.
37515: työra.uhan suojelemisesta annetun lain kumoa- - n:o 19, P. Tervon y.m.: Ehdotus laiksi
37516: misesta. Liitteet II,l. s. 75. - Ks. Työrauha. omaisuuden luovuttamisesta luontoiskorvausten
37517: - n :o 8, Räisäsen y. m.: Ehdotus laiksi -työ- suorittamista varten. Lii:tteet IV,u. s. 139. -
37518: rauhan suojelemi.sesta annetun lain kumoami- Ks. Omaisuudenluovutusvero.
37519: sesta. Liitteet II,2. s. 76. - K8. Työrauha. - n: o 20, Peltosen y. m.: Ehdotus laiksi kor-
37520: - n:o 9, Käkelän y.m.: Ehdotus laiksi toi- vausosakkeiden hallintoyhteisöstä annetun lain
37521: sesta omaisuudenluovutusverosta. Liitteet IV,1. muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. 148. - Ks.
37522: s. 111. - Ks. Omaisuudenluovutusvero. Korvauslaki.
37523: - n.:o 10, P a a 8 i vuoren y. m.: Ehdotus suh- - n:o 21, Sormusen y.m.: Ehdotus laiksi
37524: danneverolaiksi. Liitteet IV,2. s. ll8. - Ks. maalaiskuntain kunnallislain 9 § :n mullttami-
37525: Suhdannevero. sesta. Liitteet VII,1. 247. - Ks. Kunnallislait.
37526: - n:o 11, Wiikin: Ehdotus laiksi vuoden 1918 - n:o 22, Sormusen y. m.: Ehdotus laiksi
37527: kansalaissodan johdosta erotettujen valtion toi- kaupunkien kunnallislain 10 § :n muuttamisesta.
37528: menhaltijain elä.keoikeudesta. Liitteet IV,a. s. Liitteet VIT,2. 11. 249. - Ks. Kunnallislait.
37529: 123. - Ks. Eläke. - n:o 23, Hollstenin: Ehdotus laiksi m.aa-
37530: - n:o 12, Malkamäen y.m.: Ehdotus laiksi laiskuntain kunnallislain muuttamisesta. Liit-
37531: kansakoululaitoksen •kustannuksista annetun teet VII,a. s. 251 ja 253. - Ks. Kunnallisla.it.
37532: lain. 14 ja 21 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,4. - n:o 24, Malkamäen y.m.: Ehdotus laeiksi
37533: s. 124. - Ks. Kansakoulut. maala.islrnntain kunnallishallinnosta ja kunnal-
37534: _- n:o 13, Malkamäen y.m.: Ehdotus laiksi lishallituksesta kaupungeissa annettujen asetus--
37535: 4 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945.
37536:
37537: ten muuttamisesta. Liitteet Vll,4. s. 255. - - n:o 40, Sundströmin y.m.: Ehdotus
37538: Ks. Kunnallisverotus. merityöaikalaiksi. Liitteet X,t. s. 459. - Ks.
37539: - n:o 25, Raunion y.m.: Ehdotukset laeiksi Merenkulku.
37540: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun - n: o 41, T u r u s en y. m.: Ehdotus laiksi kaup-
37541: asetuksen ja tulo- ja omaisuusverolain muutta- paliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun
37542: misesta. Liitteet Vll,5. s. 257. - Ks. Kun- lain muuttamisesta. Liitteet X,2. 1!. 464. - Ks.
37543: nallisverotus. Kauppaliikkeet.
37544: - n:o 26, E. Koiviston y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 42, Turusen y.m.: Ehdotus laiksi
37545: metsästyslain 54 ~ :n muuttamisesta. Liitteet kauppa- ynnä eräiden muiden liikkeiden sekä
37546: Vll,6. s. 259. - Ks. Metsästys. liiketoimistojen aukioloajasta annetun lain
37547: muuttamisesta. Liitteet X,s. s. 466. - Ks.
37548: - n:o 27, Leppäiän y.m.: Ehdotus laiksi
37549: Kauppaliikkeet.
37550: oppivelvollisuuslain 17 §: n muuttamisesta. Liit-
37551: - n:o 43, P. Tervon y.m.: Ehdotus laiksi ase-
37552: teet VIII,t. s. 313. - Ks. Kansakoulut.
37553: velvollisille sotatilanaikaisen palveluksen perus-
37554: - n:o 28, E. Koiviston y.m.: Ehdotukset teella myönnettävistä kodinperustamislainoista
37555: laeiksi oppivelvollisuudesta ja kansakoululai- annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,4. s.
37556: toksen kustannuksista annettujen lakien muut- 468. - Ks. Kodinperustamislainat.
37557: tamisesta. Liitteet VIII,z. s. 314. - Ks. Kan- - n:o 44, Malmivaaran y.m.: Ehdotus
37558: sakoulut. laiksi sotatapaturmalain 4 § :n muuttamisesta.
37559: - n:o 29, Malkamäen y.m.: Ehdotus laiksi Liitteet X,5. s. 470. - Ks. Sotatapaturma.
37560: kansakouluun kuuluvan keskikoulun ja am- - n:o 45, Turusen y.m.: Ehdotus laiksi työn-
37561: matillisen jatkokoulun perustamisesta kokeilu- tekijäin vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet
37562: tarkoituksessa. Liitteet VIII,s. s. 316. - Ks. X,6. s. 472. - Ks. Loma.
37563: Kansakoulut. - n:o 46, K. Anderssonin y.m.: Ehdotus
37564: - n:o 30, Hiekkalan y.m.: Ehdotus laiksi laiksi vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin
37565: kausankirjastolain 6 ja 7 § :n muuttamisesta. vapaapäiväksi eräissä tapauksissa annetun lain
37566: Liitteet VIII,4. s. 318. - Ks. Kirjastot. muuttamisesta. Liitteet X, 7. s. 475. - Ks.
37567: - n:o 31, Pärsaisen y.m.: Ehdotus laiksi Vapunpäivli.
37568: maanhankintalain muuttamisesta. Liitteet IX,l. - n:o 47, K i 1 v en y. m.: Ehdotus laiksi ase-
37569: s. 367. - Ks. Maanhankintalaki. velvollisuuslain 12 § :n muuttamisesta. Liitteet
37570: - n:o 32, P. Tervon y.m.: Ehdotus laiksi XI,l. s. 557. - Ks. Puolustuslaitos.
37571: maanhankintalain 20 ja 48 §:n muuttamisesta. - n:o 48, Teitrtisen y.m.: Ehdotus laiksi
37572: Liitteet IX,z. s. 368. - Ks. Maanhankintalaki. uudisraivauksista jaettavista palkkioista ja
37573: - n:o 33, Pusan y.m.: Ehdotus laiksi maan- viljelysalojen laajentamisesta. Liitteet IV,ta.
37574: hankintalain 50 § :n muuttamisesta. Liitteet s. 149. - Ks. Uudisraivaus.
37575: IX,s. s. 370. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 49, Niukkasen y.m.: Ehdotus laiksi
37576: - n:o 34, Virolaisen y.m.: Ehdotus laiksi liikevaihtoveron muuttamisesta. Liitteet IV,61.
37577: maanhankintalain 65 § : n muuttamisesta. Liit- s. 675. - Ks. Liikevaihtovero.
37578: teet IX,4. s. 372. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 50, Paasivuoren y.m.: Ehdotus laiksi
37579: - n:o 35, Pyyn y.m.: Ehdotus laiksi maa.n- sotaan syyllisten rankaisemisesta. Liitteet I,so.
37580: hankintalain 75 § :n muuttamisesta. Liitteet s. 669. - Ks. Sotasyylliset.
37581: IX,5. s. 373. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 51, Kulovaaran y.m.: Ehdotukset
37582: - n:o 36, Ikosen y.m.: Ehdotus laiksi maan- lweiksi eräiden sodasta aiheutuneiden vahinko-
37583: hankintalain 92 § :n muuttamisesta. Liitteet jen korvaamisesta ja toisen korvauslain muut-
37584: IX,6. s. 375. - Ks. Maanhankintalaki. 'tamisesta. Liitteet IV,62. s. 853. - Ks. :Kor-
37585: - n:o 37, Käkelän y.m.: Ehdotus laiksi maan- vausil.aki.
37586: hankintalain 92 § :n muuttamisesta. Liitteet - n:o 52, J. Raatikaisen: Ehdotus laiksi
37587: IX,7. s. 377. - Ks. Maanhankintalaki. toisen korvauslain muuttamisesta. Liitteet
37588: - n:o 38, Pyyn y.m.: Ehdotus laiksi viljelys- IV,63. s. 857. - Ks. Korvauslaki.
37589: maidan väliaikaisesta vuokraamisesta siirto- - n:o 53, Niukkasen y.m.: Ehdotukset laiksi
37590: väelle annetun lain muuttamisesta. Liitteet valtion metrullitehtaista ja laiksi valtiopäivä-
37591: IX,s. s. 379. - Ks. Siirtoväki. järjestyksen 6 luvun nimikkeen muuttamisesta
37592: - n:o 39, Pusan y.m.: Ehdotus laiksi perunan- sekä 83 b § :n lisäämisestä valtiopäiväjärjes-
37593: viljelyksen edistämispalkkioista. Liitteet IX,o. tykseen. Liitteet IV,64. s. 859·. - Ks. Metalli-
37594: a. 380. - Ks. Perunanviljelys. tehtaat.
37595: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945. 5
37596:
37597:
37598:
37599: Rahaasia-aloitteet.
37600: Kevätistuntokaudella jätetyt.
37601: - n:o 1, Sundströmin y.m.: Määrärahan - n :o 13, .A 1 e s t a 1 on y. m.: Määrärahan osoit-
37602: osoittamisesta avustuskseksi kansainväliselle tamisesta sillan rakentamiseksi Kokemäenjoen
37603: Naisten Rauhan ja Vapauden Liitolle. Liitteet yli Friitalan lassipaikan kohdalla. Liitteet
37604: IV,47. s. 199. - Ks. Rauhan liitto. IV,59. s. 223. - Ks. Sillat.
37605: - n: o 2, L u m p e en y. m.: Määrärahan osoitta- - n:o 14, Okon y.m.: Määrärahan osoittami-
37606: misesta Heinolan reumatismiparantolan laajen- sesta sillan rakennustöiden aloittamiseksi Kirja-
37607: tamista varten. Liitteet IV,4s. s. 201. - Ks. moinsalmen lossipaikalla. Liitteet IV,60. s. 225.
37608: Sairaalat. - Ks. Sillat.
37609: - n:o 3, Saariahon y.m.: Määrärahan osoit- n :o 15, P. Tervon y. m.: Määrärahan osoit-
37610: tamisesta Kouvolan tyttölyseon koulutalon ra- tamisesta Otanmäki Oy: n perustamista var-
37611: kentamiseksi. Liitteet IV,49. s. 203. - Ks. ten. Liitteet IV,6.2, s. 683. - Ks. Otanmäki
37612: Oppikoulut. Oy.
37613: - n: o 4, L u m p e en y. m.: Määrärahan osoitta- n: o 16, N i s k a 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
37614: misesta nuorisokotien perustamiseksi ja yllä- tamisesta Lapin läänin tuhottujen ja har-
37615: pitämiseksi huomattavimpiin väestökeskuksiin. vaanasuttujen seutujen sähkölinjojen raken-
37616: Liitteet IV,5o. s. 205. - Ks. Nuorisokodit. nuskustannusten avustamiseen. Liitteet IV,63.
37617: - n: o 5, H i i 1 e 1 ä n y. m.: Määrärahan osoitta- s. 685. - Ks. Lappi.
37618: misesta Lomaliitto r. y:n toimesta rakennetta- - n:o 17, Sormusen y.m.: Määrärahan osoit-
37619: via uusia perheenäitien lomakyliä varten. Liit- tamisesta korvauksen maksamiseksi er'åille lak-
37620: teet IV,51. s. 206. - Ks. Loma. lm.utetuille järjestöille niiden menettämästä
37621: - n:o 6, östensonin y.m.: Määrärahan omaisuudesta. Liitteet IV,64. s. 686. - Ks.
37622: osoittamisesta Brage nimisen yhdistyksen leike- Järjestöt.
37623: kokoelmaa varten. Liitteet IV,52. s. 208 ja - n:o 18, J. Wirtasen y.m.: Määrärahan
37624: 210. - Ks. Brage-yhdistys. osoittamisesta Vaasan postitalon rakentamista
37625: - n:o 7, Möttösen y.m.: Määrärahan osoit- varten. Liitteet IV,o5. s. 687. - Ks. Posti-
37626: tamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi hevosjalos- laitos.
37627: tusliitoille orivarsalaitumien hankkimiseen ja - n:o 19, Kanniston y.m.: Määrärahan
37628: 'kunnostamiseen. Liitteet IV,53. s. 212. - Ks. osoittamisesta Oulun postitalon rakentamista
37629: Hevosten hoito. varten. Liitteet IV,66. s. 688. - Ks. Posti-
37630: - n:o 8, Hirvensalon y.m.: M"åärärahan laitos.
37631: osoittamisesta puutavaran siirtolaitoksen raken- - n: o 20, J ä r v en y. m.: Määrärahan osoitta-
37632: tamista varten Saimaan ja Kymijoen vesistö- misesta Oulun postiautovarikon rakentamista
37633: jen välille. Liitteet IV,54. s. 213. - Ks. Puu- varten. Liitteet IV,67. s. 689. - Ks. Posti-
37634: tavara. laitos.
37635: - n:o 9, Heljaksen: Määrärahan osoittami- - n:o 21, H. Pesosen y.m.: Määrärahan osoit-
37636: sesta Iisveden-Haukiveden kanavatöiden aloit- tamisesta Kemin postitalon rakentamista var-
37637: tamista varten. Liitttet IV,55. s. 215. - Ks. ten. Liitteet IV,6s. s. 690. - Ks. Postilaitos.
37638: Kanavat. - n:o 22, E. Koiviston y.m.: Määrärahan
37639: - n:o 10, Hirvensalon y.m.: Määrärahan osoittamisesta Tornion postitalon rakentamista
37640: osoittamisesta Iisalmen vesistön tulvavedenpin- varten. Liitteet IV,69. s. 691. - Ks. Posti-
37641: nan säännöstelytöiden alulle panemista varten. laitos.
37642: Liitteet IV,56. s. 217. - Ks. Iisalmi. - n: o 23, Hu k a r i n y. m.: Määrärahan osoit-
37643: - n:o 11, Sillanpään y.m.: Määrärahan tamisesta V alkaakosken postitalon rakentamista
37644: osoittamisesta !ainoiksi vesijohtoyhtymille ja varten. Liitteet IV,7o. s. 692. - Ks. Posti-
37645: yhteispesuloille. Liitteet IV,57. s. 219. - Ks. laitos.
37646: Pesulat. - n:o 24, Riihisen y.m.: Määrärahan osoit-
37647: - n:o 12, von Bornin y.m.: Määrärahan tamisesta Vainikkalan postitalon rakentamista
37648: osoittamisesta Porvoon pitäjän Vadetin ja Per- varten. Liitteet IV,n. s. 693. - Ks. Posti-
37649: najan Kristineborgin välisen maantien oikaise- laitos.
37650: mista varten. Liitteet IV,5s. s. 221 ja 222. - n: o 25, Pyy n y. m.: Korotetun määrärahan
37651: Ks; Maantiet. osoittamisesta posti· ja l'ennätinla.itokl:;en virka.i-
37652: 6 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945.
37653:
37654: lijain pukuavustuksia varten. Liitteet IV,72. - n:o 39, Ahmavaaran y.m.: Määrärahan
37655: s. 694. - K.s. Postilaitos. osoittamisesta apulaisten palkkaamista varten
37656: - n:o 26, Kanniston y.m.: Määrärahan Helsingin yliopiston lainopilliseen tiedekuntaan.
37657: osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen hen- Liitteet IV,ss. s. 709. - Ks. Yliopisto.
37658: kilökunnan terveydenhoitoa v.arten. Liitteet - n:o 40, Seppälän y.m.: Määrärahan osoit-
37659: IV,73. s. 695. - K.s. Postilaitos. tamisesta kahta uutta suurempaa ja kahta
37660: - n:o 27, Leikolan: Määrär.ahan osoittami- uutta pienempää dosenttistipendiä varten Hel-
37661: sesta uusien amanuenssipaikkojen järjestämi- singin yliopistossa. Liitteet IV,s7. s. 710. -
37662: seksi Helsingin kaupungin ja Invaliidisäätiön Ks. Yliopisto.
37663: !lll.iraaloihin. Liitteet IV,74. s. 696. - Ks. Sai- - n:o 41, Köllin y.m.: Määrärahan osoittami-
37664: raalat. sesta metsätalouden liiketieteen professorinvi-
37665: - n:o 28, Tainio n: Määrärahan osoittami- ran perustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liit-
37666: sesta apulaisopettajan palkkaamiseksi Helsin- teet IV,ss. s. 711. - Ks. Yliopisto.
37667: gin yleisen sairaalan silmätautien osastolle. - n:o 42, Leikolan y.m.: Määrär.ahan osoit-
37668: Liitteet IV,75. s. 697. - Ks. Sairaalat, tamisesta apulaisopettajan palkkaamiseksi Hel-
37669: - n:o 29, Tainio n y. m.: Määrärahan osoitta- singin yliopiston silmätautien opetusta varten.
37670: misesta apulaislä'äkärin palkkaamiseksi Helsin- Liitteet IV,s9. s. 713. - Ks. Yliopisto.
37671: gin yleisen sairaalan silmätautien osastolle. - n:o 43, Seppälän y.m.: Korotetun m'äärä-
37672: Liitteet IV,76. s. 698. - Ks. Sairaalat. rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston ke-
37673: - n:o 30, Kuittisen y.m.: Määrärahan osoit- mian laitoksen ylimääräisten assistenttien palk-
37674: tamisesta Heinolan reumaparantolan laajenta- kaamiseen. Liitteet IV,90. s, 714. - Ks. Yli-
37675: mista varten. Liitteet IV,77. s. 699. - Ks. opisto.
37676: Sairaalat. - n: o 44, Seppä .1 ä n y. m.: Määrärahan osoit-
37677: - n:o 31, Hietasen y.m.: Määrärahan osoit- tamisesta Helsingin yliopiston kirjaston yli-
37678: tamisesta Niuvanniemen sairaalan henkilökun- määräisten apulaisten palkkaamista varten.
37679: nan asuntojen rakentamista varten. Liitteet Liitteet. IV,91. s. 715. - Ks. Yliopisto.
37680: IV,78. s. 700. - Ks . .Sairaalat. - n:o 45, Virkin y.m.: Korotetun määrärahan
37681: - n:o 32, Salon y.m.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta kotitalousopetuksen järjestämi-
37682: sesta Säräisniemen aluesairaalan perustamista seksi Helsingin yliopistossa. Liitteet IV,92.
37683: varten. Liitteet IV,79. s. 701. - Ks. Sairaalat. s. 716. - Ks. Yliopisto.
37684: - n:o 33, Salon y.m.: Määrärahan osoittami- - n: o 46, Lepän y. m.: Korotetun määrärahan
37685: sesta Ristijärven aluesairaalan perustamista osoittamisesta a vustuksekai kirkollisvirkakunnan
37686: varten. Liitteet IV,so, s. 702. - Ks. Sairaalat. leski- ja orpokassalle. Liitteet IV,9s. s. 718.
37687: - n:o 34, Salon y.m.: Mälirärahan osoittami- - Ks, Kirkko.
37688: sesta aluelääkärin viran perustamiseksi Palta- -n:o 47, Smedsin y.m.: Määrärahan osoit-
37689: mon pitäjään. Liitteet IV,s1. s. 703. - Ks. tamisesta Kristiinankaupungin ruotsalaisen yh-
37690: Lääkärit. teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet
37691: - n:o 35, Lah.telan y.m.: Määrärahan osoit- IV,94. s. 719 ja 721. - Ks. Oppikoulut.
37692: tamisesta apulaisal.uelääkärin palkkaamiseksi - n:o 48, Sau·kkosen y.m.: Määrärahan
37693: Kuusamon aluesairaalaan. Liitteet IV,s2. s. osoittamisesta Parikkalan yhteiskoulun koulu-
37694: 704. - Ks. Lääkärit. talon rakennustöiden loppuun saattamiseksi.
37695: - n:o 36, Malmivaaran y.m.: Määrärahan Liitteet IV,95. s. 723. - Ks. Oppikoulut.
37696: osoittamisesta sotatuberkuloottisia varten perus- - n:o 49, Koukkarin y.m.: Määrärahan
37697: tettavan Nikkarilan työhuoltolan ylläpitokus- osoittamisesta valtion keskikoulun perustami-
37698: tannuksiin. Liitteet IV,sa. s. 705. - Ks. Tu- seksi Pudasjärvelle. Liitteet IV,96, s. 725. -
37699: berkuloosi. K.s. Oppikoulut.
37700: - n:o 37, E. Pesosen y.m.: Määrlirahan OSQit- - n:o 50, Kaijalaisen y.m.: Määrärahan
37701: tamisesta avustuksekai Tuberkuloosipotilaiden osoittamisesta Kittilän yhteiskoulun koulutalon
37702: Liitolle ammattikoulutuksen järjestämiseksi vä- rakentamista varten. Liitteet IV,97. s. 726. -
37703: hävaraisilla tuberkuloottisille. Liitteet IV,s4. Ks. Oppikoulut.
37704: s. 707. - Ks. Tuberkuloosi. • - n:o 51, Kaijalaisen: Määrärahan osoit-
37705: - n: o 38, H. P e s o s e n: Määrärahan osoi tta- tamisesta Lapin kansanopiston rakennustöiden
37706: misesta avustuksekai Kemin kaupungille la&ten- aloittamista varten. Liitteet IV,98. s. 727. -
37707: kodin rakentamista varten. Liitteet IV,s5. s. Ks. Kansanopistot.
37708: 708. - Ks. Lastenhoito. - n:o 52, K i 1 v en y. m.: Määrärahan 0111oitta-
37709: Laiki-, mhaasia- ja toivomusaloitteet 1945. 7
37710:
37711: misesta teatteritaiteen tukemiseksi. Liitteet s. 744. - Ks. Suomalais-Amerikkalainen yh-
37712: IV,ss. s. 728. - Ks. Teatteri. distys.
37713: - n:o 53, Hiilelän y.m.: Määräralw.n osoit- - n:o 66, Tainio n y. m.: Määrärahan osoitta-
37714: tamisesta Tampereen lmupunginorkesterin avus- misesta Suomi-Neuvostoliitto-Seura r. y:n toi-
37715: tamiseksi. Liitteet IV,mo. s. 729. - Ks. Tam- minnan tukemiseksi. Liitteet IV,ua. s. 746. -
37716: pere. Ks. Suomi-Neuvostoliitto-Seura.
37717: - n:o 54, Seppä 1 ä n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 67, H. Mannisen y.m.: Määrärahan
37718: tamisesta Muina.istieteelliselle toimikunnalle osoittamisesta Varkauden toverihautatoimikun-
37719: taide-esineiden entistämistä varten. Liitteet nan käytettäväksi muistomerkin pystyttämistä
37720: IV,tot. s. 731. - Ks. Muninaistieteellinen toi- varten. Liitteet IV,114. s. 748. - Ks. Varkaus.
37721: mikunta. - n:o 68, Lampisen y.m.: Määrärahan osoit-
37722: - n:o 55, Voionmaan y.m.: Korotetun mää- tamisesta lainan antamista varten Turengin
37723: rärahan osoittamisesta Muinaistieteelliselle toi- raakasokeritehtaan rakentamiseksi. Liitteet
37724: mikunnalle. Liitteet IV,t·02. s. 732. - Ks. IV,u5. s. 749. - Ks. Turenki.
37725: Muinaistieteellinen toimikunta. - n:o 69, Hauta 1 a n y. m.: Määrära.han osoit-
37726: - n:o 56, Voionmaan y.m.: Korotetun mää- tamisesta kemiallisten savutus- y. m. hallan-
37727: rärahan osoittamisesta avustuksiksi erinäisille torjuntamenetelmien tutkimista varten. Liitteet
37728: sivistysjärjestöille. Liitteet IV,to3. s. 733. - IV,us. s. 750. - Rs- Halla-
37729: Ks. Sivistysjärjestöt. - n:o 70, Leppäiän y.m.: Korotetun määr'ä-
37730: - n:o 57, Voionmaan y.m.: Korotetun mää- rahan osoittamisesta maataloudellisten seumin
37731: rärahan osoittamisesta kansantajuis-tieteellisiä yleisiin kustannuksiin. Liitteet IV,u 7. s. 751.
37732: luentoja varten. Liitteet IV,to4. s. 734. - - Ks. Maatalous.
37733: Ks, Luentotoiminta. - n:o 71, Vilhulan y.m.: Korotetun maara-
37734: - n:o 581 Voionmaan y.m.: Korotetun mää- rahan osoittamisesta uudis- ja raivauspalk-
37735: rärahan osoittamisesta opintokerhotoiminnan kioita varten. Liitteet IV,us. s. 754. - Ks.
37736: tukemiseksi. Liitteet IV,to5_ s. 735. - Ks. Uudisraivaus.
37737: Kerhotoiminta. - n:o 72, Hirvensalon y.m.: Määrärahan
37738: - n:o 59, Lumpeen y.m.: Korotetun määrä- osoittamisesta AIV-rehun valmistuksen neuvo-
37739: rahan osoittamisesta raittiustyön tukemiseksi. jien paikkaamista varten erityisesti pienvilje-
37740: Liitteet IV,tos. s. 737. - Ks. Ra.ittiustyö. lystiloilla. Liitteet IV1119. s. 755. - Ks. AIV-
37741: - n:o 60, Voionma.an y.m.: Määrärahan rehu.
37742: osoittamisesta avustukseksi Suomen Rauhan- - n:o 73, Leppä 1 ä n y. m.: Korotetun määrä-
37743: liitolle. Liitteet IV,l:07. s. 738. - Ks. Rau- rahan osoittamisesta maanviljelykisen ja maa-
37744: hanliitto. talouden ra·kennustoiminnan edistämiseen. Liit-
37745: - n:o 61, P. Tervon y.m.: Määrärahan osoit- teet IV,t2rO, s. 757. - Ks. Rakennustoiminta.
37746: tamisesta urheilun edistämiseksi. Liitteet - n:o 74, Leppä 1ä n y. m.: Korotetun määrä-
37747: IV,tos. s. 739. - Ks. Urheilu. rahan osoittamisesta avustuksiksi maanviljelys-
37748: - n:o 62, Kaijalaisen y.m.: Määrärahan seuroille ja Maatalousseurojen Keskusliitolle
37749: osoittamisesta .sanomalehtimiesten ulkomaisia karjatalouden edistämiseksi. Liitteet IV,121.
37750: opintomatkoja varten. Liitteet IV,to9. s. 740. s. 758. - Ks. Karjatalous.
37751: - Ks. Sanomalehtimiehet. - n:o 75, Leppäiän y.m.: Korotetun määrä-
37752: - n:o 63, Salmela-Järvisen y.m.: Määrä- rahan osoittamisesta avustuksiksi karjanjalos-
37753: rahan osoittamisesta avustukseksi Lomaliitto tusyhdisty;ksille ja sonninpitoyhtymille. Liitteet
37754: r. y:lle perheenäitien lomakylien rakentamista IV,122. s. 759. - Ks. Karjatalous.
37755: varten. Liitteet IV,uo. s_ 741. - Ks. Loma- - n:o 76, Leppäiän y.m.: Korotetun määrä-
37756: liitto. rahan osoittamisesta sianhoidon edistämiseen.
37757: - n:o 64, Frietschin y.m.: Määrärahan Liitteet IV,t23, s. 760, - Ks. Sianhoito.
37758: osoittamisesta Svenska befolkningsförbundet i - n:o 77, Leppäiän y.m.: Korotetun määr'ä-
37759: Finland nintisen yhdistyksen toiminnan tuke- rahan osoittamisesta lampaanhoidon edistämi-
37760: mista varten. Liitteet IV,111. s. 742 ja 743. seen. Liitteet IV,l24. s. 761. - Ks. Lampaan-
37761: - Ks. Väestöliitto. hoito.
37762: - n:o 65, Frietschin y. m.: Määrärahan - n: o 78, Le p p ä 1 ä n y. m.: Korotetun määrä-
37763: osoittamisesta Suomalais-Amerikkalaisen Yhdis- rahan osoittamisesta poronhoidon edistii.mieeen.
37764: tyksen toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,112. Liitteet IV,t25, s. 762. - Ks. P1>ronhoito.
37765: 8 Llllki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945.
37766:
37767: - n:o 79, La h te 1 a n y. m.: Korotetun määrä- miseksi Korsholmaan. Liitteet IV,t40. s. 778
37768: rahan osoittamisesta poronhoidon edistämiseen. ja 780. - Ks. Emäntäkoulut.
37769: Liitteet IV,126. s. 763. - Ks. Poronhoito. - n: o 94, P u s a n: Määrärahan osoittamisesta
37770: - n:o 80, Leppäiän y.m.: Korotetun määrä- Haapaveden emäntäkoululle kerhoneuvojaope-
37771: rahan osoittamisesta siipikarjan- ja mehiläis- tusta varten hankittavan rakennuksen kuntoon-
37772: hoidon edistämiseeen. Liitteet IV,t27. s. 765. panokustannuksiin. Liitteet IV,141. s. 782. -
37773: - Ks. Siipikarja. Ks. Emäntäkoulut.
37774: - n:o 81, Leppäiän y.m.: Korotetun määrä- - n:o 95, Salon y. m.: Määrärahan osoittami-
37775: rahan osoittamisesta puutarhanhoidon edistä- sesta kotitalouskoulun perustamiseksi Säräis-
37776: miseen. Liitteet IV,12s. s. 766. - Ks. Puu- niemen pitäjään. Liitteet IV,t42. s. 783. -
37777: tarha. Ks. Kotitalous.
37778: - n:o 82, Leppälän y.m.: Korotetun määrä- - n:o 96, Pääkkösen y.m.: Määrärahan
37779: rahan osoittamisesta kalastuselinkeinon kohot- osoittamisesta emäntäkoulun perustamiseksi
37780: tamiseen. Liitteet IV,t29. s. 767. - Ks. Ka- Sotkamoon. Liitteet IV,us. s. 785. - Ks.
37781: lastus. Emäntäkoulut.
37782: - n:o 83, V. Eskolan y.m.: Määrärahan osoit- - n:o 97, Lahtelan y.m.: Määrärahan osoit-
37783: tamisesta maatalouskerhoneuvojaopiston perus- tamisesta emäntäkoulun perustamiseksi Kemi-
37784: tamista varten. Liitteet IV,tso. s. 768. - Ks. järven kuntaan. Liitteet IV,t44. s. 786. - Ks.
37785: Maatalous. Eämäntäkoulut.
37786: - n:o 84, Murtomaan y.m.: Korotetun mää- - n:o 98, Pusan: Määrärahan osoittamisesta
37787: rärahan osoittamisesta maatalouskoulujen joh- kerhoneuvojakurssien toimeenpanemista varten
37788: tajapalkkiota varten. Liitteet IV,tsl. s. 769. Haapaveden emäntäkoululla. Liitteet IV,t45.
37789: - Ks. Maatalous. B- 788. - Ks. Emäntäkoulut.
37790: - n:o 85, Murtomaan y.m.: Korotetun mää- - n:o 99, Kuittisen y.m.: Määrärahan osoit-
37791: rärahan osoittamisesta yksityisluontoisten maa- tamisesta maatalouskerhoneuvontakurssien toi-
37792: talousoppilaitosten ylläpitomenoihin. Liitteet meenpanemista varten. Liitteet IV,t46. s. 789.
37793: IV,t32. s. 770. - Ks. Maatalous. - Ks. Maatalous.
37794: - n:o 86, Branderin y.m.: Määrärahojen - n:o 100, Pusan y.m.: Korotetun määrärahan
37795: osoittamisesta Pohjois-Karjalan maanviljelys- osoittamisesta maatalouskerhotoimintaa varten.
37796: koulun toimintaa varten. Liitteet IV,t33. s. Liitteet IV,147. s. 790. - Ks. Maatalous.
37797: 771. - Ks. Maatalous. - n:o 101, Leppä 1 ä n y. m.: Korotetun mää-
37798: - n:o 87, Leppäiän y.m.: Korotetun määrä- rärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
37799: rahan osoittamisesta laiduntalouden kohottami- suoviljelysyhdistykselle. Liitteet IV,14s s. 792.
37800: seen. Liitteet IV,134. s_ 772. - Ks. Laidun. - Ks. Suoviljelys.
37801: - n:o 88, Lampisen y.m.: Korotetun määrä- - n:o 102, Leppäiän y.m.: Korotetun mää-
37802: rahan osoittamisesta avustukseksi Laidunyhdis- rärahan osoittamisesta avustukseksi salaojitus-
37803: tykselle. Liitteet IV,t35. s. 773. - Ks. Lai- yhdistykselle. Liitteet IV,l49. s. 793. - Ks.
37804: dun. Salaojitus.
37805: - n:o 89, Leppä 1 ä n y. m.: Korotetun määrä- - n:o 103, Leppäiän y.m.: Korotetun mää-
37806: 11ahan osoittamisesta kotitalouden edistämiseen. rärahan osoittamisesta avustukseksi Työteho-
37807: Liitteet IV,t36. s. 774. - Ks. Kotitalous. seuralle. Liitteet IV,15o. s. 794. - Ks. Työ-
37808: - n:o 90, H i i 1 e 1 ä n y. m.: Määrärahan osoit- tehoseura.
37809: tamisesta Aitoon kotitalouskeskikoulun käytän- - n:o 104, Lehtokosken y.m.: Määrärahan
37810: nöllisten aineiden opettajien palkkausta varten. osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalouden ra-
37811: Liitteet IV,t37. s. 775. - Ks. Kotitalous. tionalisoimistutkimuksiin tarvittavan kodin pe-
37812: - n:o 91, Luostarisen y.m.: Määrärahan rustamista varten. Liitteet IV,t51. s. 795. -
37813: osoittamisesta Varsinais-Suomen emäntäkoulun Ks. Työtehoseura.
37814: muuttamiseksi kotitalousopistoksi. Liitteet - n:o 105, Leppälän ym.: Korotetun mää-
37815: IV,tss. s. 776. - Ks. Kotitalous. rärahan osoittamisesta avustukseksi Pienvilje-
37816: - n:o 92, Vi r k i n y. m.: Määrärahan osoitta- lijäin Keskusliitolle. Liitteet IV,t52. s. 797.
37817: misesta Kotkan talouskoulun ottamiseksi val- - Ks. Pienviljelys.
37818: tion haltuun. Liitteet IV,t39. s. 777. - Ks. - n:o 106, KuuseLan y.m.: Korotetun mää-
37819: Kotitalous. rärahan osoittamisesta Pienviljelijäin Liiton
37820: - n:o 93, Jernin y.m.: Määrärahan osoitta- toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,158. s. 798.
37821: misesta ruotsinkielisen emäntäkoulun perusta- - Ks. Pienviljelys.
37822: LaJin-, rahaasia- ja toil"omusaloitteet 1945. 9
37823:
37824: - n:o 107, Leppäiän y.m.: Korotmun maa- rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet
37825: rärahan osoittamisesta avustukseksi Svenska IV,t66. s. 816. - Ks. Rautatiet.
37826: lantbrukssällskapens i Finland förbund nimi- - n:o 120, E. Pesosen y. m.: Korotetun mää-
37827: selle liitoPe. Liitteet IV,t54. s. 800. - Ks. rärahan osoittamisesta Pieksämäen järjestely-
37828: Maatalous. ratapihan laajentamista varten. Liitteet IV,t67.
37829: n:o 108, Lampisen y.m.: Korotetun mää- s. 817. - Ks. Rautatiet.
37830: rärahan osoittamisesta kotiteollisuusoppilaitos- - n: o 121, S a 1 on y. m.: Määrärahan osoittami-
37831: ten yleisiin menoihin. Liitteet IV,t55. s. 801. sesta rautatien rakentamiseksi Kontiomäen-
37832: - Ks. Koti·teollisuus. Hyrynsalmen radalta Puolangan kaoliini-
37833: - n: o 109, Ikosen y. m.: Korotetun maara- alueelle. Liitteet IV,t68. s. 818. - Ks. Rau-
37834: rahan osoittamisesta kotiteollisuusyhdistysten tatiet.
37835: avustamista varten. Liitteet IV,156. s. 802. - - n: o 122, M u s t o s e n : Määrärahan osoitta-
37836: Ks. Kotiteollisuus. misesta rataosan Hyrynsalmi-Pesiö-Kianta·
37837: - n:o 110, Saukkosen y.m.: Korotetun mää- järvi rakentamista varten. Liitteet IV,tG9. s.
37838: rärahan osoittamisesta metsänhoitoyhdistysten 820. - Ks. Rautatiet.
37839: palveluksessa olevien metsänhoidonneuvojien - n:o 123, E. Koiviston y. m.: Määrärahan
37840: palkkausta varten. Liitteet IV,t57. s. 804. - osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille
37841: Ks. Metsätalous. Ajoksen syväsataman aallonmurtajan rakennus-
37842: - n: o 111, L a h t e l a n y. m.: Määrärahan osoit- töiden jatkamista varten. Liitteet IV,t70. s.
37843: tamisesta Kemijärvestä laskevan Kemijoennis- 821. - Ks. Satamat.
37844: ·kan perkaamista varten. Liitteet IV,t58. s. - n:o 124, E. Koiviston y. m.: l'.:fäärärahan
37845: 806. - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille
37846: - n:o 112, J. Wirtasen y.m.: Määrärahan pistolaiturin rakennustöiden loppuunsaatta-
37847: osoittamisesta perhelisän maksamiselrsi eräille mista varten Ajoksen satamassa. Liitteet
37848: kaksilapsisille perheille. Liitteet IV,t59. s. 808. IV,171. s. 822. - Ks. Satamat.
37849: - Ks. Perheet. - n:o 125, Rollstenin y.m.: Määrärahan
37850: - n:o 113, Tuomisen y.m.: Määrärahan osoittamisesta n. k. saaristotien jatkamista var-
37851: osoittamisesta avnstukseksi Kaatuneiden omais- •ten Paraisten kunnassa. Liitteet IV,t72. s. 823
37852: ten r. y:lle huoltotyön järjestämistä varten. ja 824. - Ks. Maantiet.
37853: Liitteet IV,too. s. 809. - Ks. Kaatuneet. - n:o 126, Riihimäen y.m.: Korotetun mää-
37854: - n:o 114, M. Järvisen y.m.: Määrärahan rärahan osoittamisesta Honkakosken asemalta
37855: osoittamisesta Invaliidien Keskusliitto r. y:n Soikon-Lassilan maantielle johtavan tien ot-
37856: toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,t61. s. 810. tamiseksi valtion hoitoon. Liitteet IV,173. s.
37857: - Ks. Invaliidit. 825. - Ks. Maantiet.
37858: - n: o 115, Hu karin y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 127, Miikin y.m.: Määrärahan osoit-
37859: tamisesta avustukseksi vuonna 1918 punaisten tamisesta Immolan aseman ja Sä'åmingin pi-
37860: puolella invaliideiksi tulleille. Liitteet IV,102. täjän Särkilahden kylän välisen tiesuunnan
37861: s. 812. - Ks. Invaliidit. ·tutkimuksen loppuun suorittamista varten.
37862: - n:o 116, H. Mannisen y.m.: Määrärahan Liitteet IV,t74. s. 826. - Ks. Maantiet.
37863: osoittamisesta korvauksiksi talvisodan aikana - n: o 128, T o 1 o sen y. m.: Määrärahan osoit-
37864: poliittisista syistä tuomituille, syytteessä ol- tamisesta Kangasniemen-Pieksämäen maan-
37865: leille tai turvasäilössä pidetyille. Liitteet tien kunnostamista varten. Liitteet IV,t75. s.
37866: IV,t63. s. 813. - Ks. Poliittiset vangit. 827. - Ks. Maantiet.
37867: - n:o 117, H. Mannisen y.m.: Määrärahan - n:o 129, Luostarisen y.m.: Määrärahan
37868: osoittamisesta korvauksiksi eräille viime sodan osoittamisesta Enonkoske1ta Hanhivirran kautta
37869: aikana poliittisista syistä tuomituille, syytteessä Sappuun johtavan maantien rakennustöiden
37870: olleille tai turvasäilössä pidetyi!le. Liitteet jatkamista varten. Liitteet IV,176. s. 828. -
37871: IV,164. s. 814. - Ks. Poliittiset vangit. Ks. Maantiet.
37872: - n:o 118, J. Järvi sen y. m.: Määrärahan - n:o 130, Kinnusen y.m.: Määrärahan
37873: osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Heino- osoittamisesta Enonkosken Hanhivirralta Hei-
37874: lasta Sysmän y. m. kuntien kautta Jyväsky- näveden asemalle johtavan maantien rakenta-
37875: lään. Liitteet IV,t65. s. 815. - Ks. Rauta- mista tarkoittavan täyskoneellisen tutkimuksen
37876: tiet. toimittamista varten. Liitteet IV,177. s. 829.
37877: - n:o 119, Vesterisen y.m.: Määrärahan - Ks. Maantiet.
37878: osoittamisesta Suolahden-Haapajärven radan - n:o 131, Kinnusen y.m.: Määrärahan
37879:
37880: 2
37881: 10 Laiki-, rahaasia- ja toi"\'omusaloi.tteet 1945-
37882:
37883: osoittamisesta ma.antien rakentamiseksi Pieksä- - n:o 140, Mustosen: Määrärahan osoittami-
37884: mäen-Joroisten maantieltä Siikamäen pysä- sesta maantiesuunnan tutkituttamiseksi ja ra-
37885: kille. Liitteet 1V,178. s. 830. - Ks. Maantiet. kennustöiden aloittamiseksi Pyyvaaran tiestä
37886: - n:o 132, J. Järvisen y. m.: Määrärahan Pärsamönlahden kautta Juntusrannalle. Liitteet
37887: osoittamisesta Haarajoen-Siilinmyllyn tieosan 1V,187. s. 840. - Ks. Maantiet.
37888: rakentamista v,arten. Liitteet 1V,l79. s. 832. - n:o 141, Pääkkösen y.m.: Määrärahan
37889: - Ks. Maantiet. osoittamisesta Hietaperän-Pohjoislahden maan-
37890: - n:o 133, Penttalan y.m.: Määrärahan tien rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet
37891: osoittamisesta Seinäjoen-Kuortaneen maantien JV,lSS. s. 841. - Ks. Maantiet.
37892: rakentamista varten. Liitteet 1V,1so. s. 833. - - n:o 142, Lahtelan y.m.: Määrärahan
37893: Ks. Moontiet. osoittamisesta Kemijärven-Luusuan maantien
37894: - n:o 134, Forssin y.m.: Määrarahan osoit- r~~;kentamiseen. Liitteet 1V,189. s. 842. - Ks.
37895: tamisesta Vöyrin-Koivulahden maantien ra- Maantiet.
37896: kentamista varten. Liitteet 1V,181. s. 834. -
37897: - n:o 143, E. Koi v i s .t on y. m.: ~.fäärärahan
37898: Ks. Maantiet.
37899: osoittamisesta Sallan kunnan Kelloselän rau-
37900: - n:o 135, Lepistön y. m.: Määrärahan
37901: tatiepysäkiltä Mukkalaan johtavan maantien
37902: osoittamisesta Tohola=ilta Eskolan asemalle
37903: rakentamista varten. Liitteet IV,190. s. 844.
37904: johtavan maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
37905: - Ks. Maantiet.
37906: Liitteet 1V,182. s. 835. - Ks. Maantiet.
37907: - n: o 136, S a l on y. m.: Korotetun määrära- - n:o 144, E. Koiviston y. m.: Määrarahan
37908: han osoittamisesta Kainuun ja Pohjois-Suo- osoittamisesta Kursun-Ahven~elän maantien
37909: men maanteiden talviaurausta varten. Liitteet rakennuSitöiden jatkamista varten. Liitteet
37910: 1V,183. s. 836. - Ks. Maantiet. IV,191. s. 845. - Ks. Maantiet.
37911: - n:o 137, S a 1 on y. m.: Määrärahan osoitta- - n:o 145, Kaijalaisen: Määrärahan osoit-
37912: misesta Puolangan-Vaalan maantien perus- ,tamisesta Syysjärven-Utsjokisuun maantien
37913: korjausta varten. Liitteet 1V,184. s. 837. - rakentamista varten. Liitteet 1V,192. s. 846. -
37914: Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
37915: - n:o 138, S a 1 on y. m.: Määrärahan osoitta- - n:o 146, P. Tervon: Määrärahan osoittami-
37916: misesta Utajärven-Puolangan maantiellä ole- sesta rajaseutujen sodan takia epäkuntoon
37917: vien tulvanalaisten tieosien pengertämistä var- menneiden kyläteiden kunnostamiseksi. Liit-
37918: ten. Liitteet 1V,185. s. 838. - Ks. Maantiet. teet 1V,193. s. 847. - Ks. Kylätiet.
37919: - n:o 139, S a 1 on y. m.: Maärärahan osoitta- - n:o 147, J. Järvisen y.m.: Määrärahan
37920: misesta Paltamon-Puolangan maantien kor- osoittamisesta maantie- ja rautatiesillan raken-
37921: jaamista varten. Lii.tteet 1V,186. s. 839. - tamiseksi Oravakiven salmeen. Liitteet IV,194.
37922: Ks. Maantiet. s. 848. - Ks. Sillat.
37923:
37924:
37925: Toivom usaloitteet.
37926: Kevätistuntokaudella jätetyt.
37927: - n:o 1, E. Pekkalan y.m.: Esityksen an- veydenhoitoministeriön perustamiseksi. Liitteet
37928: tamisesta perustuslain säätämisjärjestyksen 1,11. s. 38. - Ks. Terveydenhoito.
37929: muuttamisesta. Liitteet 1,7. s. 33. - Ks. Pe- - n:o 6, Myllymäen y.m.: Esityksen an-
37930: rustuslaki. tamisesta eräiden viran ja toimen haltijain
37931: - n:o 2, Myllymäen y.m.: Esityksen aillta- elä,keoikeuden poistamisesta. Liitteet 1,12. s.
37932: misesta laiksi äänioikeusikärajan alentamisesta 39. - Ks. Eläke.
37933: valtiollisissa vaaleissa. Liitteet 1,s. s. 34. - - n:o 7, K. Anderssonin y.m.: Esityksen
37934: Ks. Vaalilaki. antamisesta sotilasoikeusasiamiehen viran perus-
37935: - n:o 3, österholmin y.m.: Esityksen an- tamisesta. Liitteet 1,1a. s. 40. - Ks. Puolus-
37936: tamisesta vaalilain muuttamiseksi. Liitteet 1,9. tuslaitos.
37937: s. 35 ja 36. - Ks. Vaalilaki. - n:o 8, Roineen y.m.: Esityksen antami-
37938: -n:o 4, E. Pekkalan y.m.: Esityksen an- sesta välirauhansopimuksen perusteella lakkau-
37939: tamisesta valtakunnanoikeuden jäsenten va- tettujen järjestöjen omaisuuden siirtämisestä
37940: litsemistavan muuttamisesta. Liitteet 1,110. s. valtion hallintaan. Liitteet 1,14. s. 41. - Ks.
37941: 37. - Ks. Valtakunnanoikens. Lakkautetut järjestöt.
37942: - n :o 5, Le i ,k o 1 a n y. m.: Toimenpiteistä ter- - n :o 9, R yö m ä n. y. m.: Tutkimukserl. toimit-
37943: Lruki-, rahaa.sia- ja toivomusaloitteet 1945. 11
37944:
37945: ,tamisesta sotiin syyllisten taloudellisista mah- - n: o 22, A a lt o sen y. m.: Esityksen antami-
37946: dollisuuksista osallistua V'altiotalouden vaikeuk- sesta valtiollisen poliisin lakkauttamisesta ja
37947: sien lieventämiseen. Liitteet 1,15. s. 42. - uuden organisation muodostamisesta. Liitteet
37948: Ks. Sotasyylliset. 1,2s. s. 67. - Ks. Poliisi.
37949: - n:o 10, Peltosen y.m.: Toimenpiteistä - n: o 23, L u m p e en y. m.: Äitienpäivän maa.-
37950: maan vesivoimalaitosten ja vesivoimalähteiden räämisestä yleiseksi juhlapäiväksi. Liitteet 1,29.
37951: ottamiseksi valtion omistukseen. Li1tteet 1,16. s. 69. - Ks. Äitienpäivä.
37952: s. 43. - Ks. Vesivoima. - n:o 24, E. Pekkalan y.m.: Esityksen an-
37953: - n:o 11, P e 1 t o sen y. m.: Toimenpiteistä pää- tamisesta yhdistyslain muuttamisesta. Liitteet
37954: omasijoitusten suunnitelmallisen tarkkailun ai- II,a. s. 77. - Ks. Yhdistyslaki.
37955: kaansaamiseksi. Liitteet 1,17. s. 46. - Ks. - n:o 25, E. Pekkalan y.m.: Esityksen an-
37956: Pääoma. tamisesta painovapauslain muuttamisesta. Liit-
37957: - n:o 12, Hu h d a n y. m.: Toimenpiteistä val- teet II,4. s. 78. - Ks. Painovapaus.
37958: tiolle lainattujen kainottelulla hankittujen pää- - n:o 26, Riikosen y. m.: Toimenpiteistä lain-
37959: omien ottamisesta valtion omaisuudeksi. Liit- huudatus- ja kiinnitysasiain käsittelemisen jou-
37960: teet 1,1s. s. 49. - Ks. Pääoma. duttamiseksi ma,aseudulla. Liitteet II,5. s. 79.
37961: - n:o 13, Uusitalon y.m.: Esityksen an- - Ks. Lainhuudatus.
37962: tamisesta sotakulujen köyhäitä kansalta peri- - n:o 27, Tuomisen y.m.: Esityksen antami-
37963: misen lopettamiseksi sekä eräiden henkilöiden sesta vaarallisista rrkoksenuusijoista annetun
37964: omaisuuden orttamiseksi valtion haltuun. Liit- lain kumoamisesta. Liitteet II,s. s. 81. - Ks.
37965: teet 1,19. s. 51. - Ks. Omaisuudenluovutus. Rikoslaki.
37966: - n:o 14, Salmela-Järvisen y.m.: Toi- - n:o 28, Salmela-Järvisen y.m.: Esityk-
37967: menpiteistä teollisen tuotannon järjestämiseksi sen antamisesta laeiksi aviottoman lapsen oikeu-
37968: välttämättömiä kulutustarvilcll:eita silmällä pi- dellisen aseman parantamiseksi. Liitteet II, 7.
37969: täen. Liitteet 1,2,0. s. 52. - Ks. Kulutustar- s. 82. - Ks. A vioton lapsi.
37970: v1kkeet. - n:o 29, Stenbergin y.m.: Esityksen an-
37971: - n:o 15, J. Järvisen y.m.: Eräiden täyttä- tamisesta laiksi vuoden 1918 vallankumoukseen
37972: mättä jätettyjen luovutusvelvollisuuksien teke- tai sen jälkeen SKP :n tai muiden kiellettyjen
37973: misestä mitättömiksi. Liitteet 1,21. s. 54. - tai lakkautettujen työv"åenjärjestöjen toimin-
37974: Ks. Luovutusvelvollisuus. taan osallistuneiden henkilöiden vapauttami-
37975: ~ n:o 16, P. Lesikisen y.m.: Esityksen an- sesta syytteestä tai rangaistuksesta ja niiden
37976: tamisesta työväenjärjestöjen vieraisiin käsiin seuraamuksista. Liitteet II,s. s. 85. - Ks.
37977: joutuneen omaisuuden palauttamisesta alku- Työväenjärjestöt.
37978: peräisille omistajille. Liittteet 1,22. s. 55. - - n:o 30, J. Järvisen y.m.: Esityksen an-
37979: Ks. Työväenjärjestöt. tamisesta eräiden säännöstelyrikkomuksista ran-
37980: - n :o 17, J e r n i n y. m.: Ruotsalaisen Vaasan gaistujen armahtamisesta. Liitteet Il,9. s. 87.
37981: läänin perustamisesta. Liitteet 1,23. s. 56 ja - Ks. Säännös,tely.
37982: 58. - Ks. Vaasan lääni. - n:o 31, K. Anderssonin y.m.: Esityksen
37983: - n:o 18, Kuusisen y.m.: Esityksen antami- antamisesta nostomenettelyn yksinkertaistami-
37984: sesta Helsingin yliopiston itsehallinnon lak- seksi. Liitteet II,1o. s. 88. - Ks. Nostome-
37985: kauttamisesta. Liitteet 1,24. s. 60. - Ks. Yli- nettely.
37986: opisto. - n:o 32, K. Anderssonin y.m.: Esityksen
37987: - n:o 19, Smedsin y.m.: Esityksen antami- antamisesta vähävaraisten oikeusavustuksen jär
37988: sesta ruotsalaisen valtionyliopiston perustami- jestäinisestä asianmukaiselle kannalle. Liitteet
37989: sesta Helsinkiin. Liitteet 1,25. s. 61 ja 62. - 1I,u. s. 89. - Ks. Oikeusavustus.
37990: Ks. Yliopisto. - n:o 33, Kulovaaran y.m.: Esityksen an-
37991: - n:o 20, Vennamon y.m.: Esityksen anta- tamisesta asunto-osakeyhtiöistä annetun lain
37992: misesta puun saannin turvaamisesta annetun muuttamisesta. Liitteet II,12. s. 90. - Ks.
37993: lain muuttamisesta. Liitteet 1,26. s. 63. - Ks. Asunto-osakeyhtiö.
37994: Puutavara. - n:o 34, Sergeliuksen y.m.: Valtioneli-
37995: - n:o 21, A a 1 t o sen y. m.: Toimenp1teistä men perustamisesta rauhan valmistamiseksi ja
37996: fascististen ja fascismille myötämielisten henki- vakauttamiseksi välttämättömien tehtävien hoi-
37997: löiden poistamiseksi poliisilaitoksesta. Liitteet tamista varten. Liittteet II1,1. s. 99. - Ks.
37998: 1,27. s. 66. - Ks. Poliisi. Rauha.
37999: 12 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945.
38000:
38001: - n:o 35, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen- kauksesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
38002: piteistä tärkeimpien ammattialojen avustajan- IV,23. s. 163 ja 164. - Ks. Virkamiehet.
38003: virkojen perustamiseksi lähetystöihin. Liitteet - n:o 49, Lahtelan y.m.: Toimenpiteistä tie·
38004: III,2. s. 102. - Ks. Lähetystöt. ja vesirakennushallituksen sekä sen alaisten
38005: - n:o 36, T u r u 8 en y. m.: Määrärahasta 80- viran ja toimen haltijain palkkojen korotta-
38006: siaaliavustajan viran perustamiseksi Lontoon ja miseksi. Liitteet IV,24. s. 165. - Ks. Virka-
38007: Moskovan lähetystöihin. Liittteet III,s. s. 103. miehet.
38008: - Ks. Lähetystöt. - n:o 50, Pohjalan y.m.: Toimenpiteistä
38009: - n:o 37, Kaij alaisen: Toimenpiteistä po- valtion toimissa olevien saimanhoitajattarien
38010: rosopimuksen aikaansaamiseksi Suomen ja oikeuttamisesta laskemaan virkavuosikseen kun-
38011: Neuvostoliiton välillä. Liitteet III,4. s. 105. - nallisissa tai yksityisissä toimissa palvelemansa
38012: Ks. Porosopimus. ajan. Liitteet IV,25. s. 166. - Ks. Sairaalat.
38013: - n:o 38, Kaija 1 a i sen: Toimenpiteistä kolt-
38014: - n:o 51, E. Koiviston y.m.: Toimenpiteistä
38015: talappalaisten säilymisen turvaamiseksi. Liit-
38016: Lapin läänin ja eräiden rajaseutupitäjien vi-
38017: teet III,5. s. 106. - Ks. Kolttalappalaiset.
38018: ran ja toimen haltijain palkkauksen paranta-
38019: - n:o 39, Pusan y.m.: Toimenpiteistä toisen miseksi. Liitteet IV,26. s. 167. - Ks. Virka-
38020: omaisuudenluovutusverolain 4 § :n muuttami-
38021: miehet.
38022: seksi. Liitteet IV,u. s. 152. - Ks. Omaisuu-
38023: denluovutusvero. - n:o 52, Simosen y.m.: Toimenpiteistä maa-
38024: - n:o 40, P i 1 p p u 1 a n y. m.: Esityksen anta- laiskirjeenkantajien palkkaus- ja työolojen jär-
38025: misesta tulo- ja omaisuusverolain muuttami- jestämiseksi. Liitteet IV,27. s. 168. - Ks.
38026: Postilaitos.
38027: sesta. Liitteet IV115. s. 153. - Ks. Tulo- ja
38028: omaisuusvero. - n:o 53, Sergeliuksen: Esityksen anta-
38029: - n:o 41, J. Järvisen y.m.: Verosta vapaan misesta ikälisien huomioon ottamisesta valtion
38030: tulorajan korottamisesta toimeentuloiDinimiä viran tai toimen haltijain eläkkeitä määrät-
38031: vastaavaksi. Liitteet IV,16. s. 155. - Ks. Ve- t'åessä. Liitteet IV,2s. s. 169 ja 170. - Ks.
38032: rotus. Eläke.
38033: - n:o 42, Lehtokosken y.m.: Esityksen - n:o 54, Roine en y.m.: Esityksen antami-
38034: antamisesta aviopuolisoiden verotusta koskevien sesta eräiden teloitettujen henkilöiden omaisten
38035: säännösten muuttamiseksi tulo- ja omaisuus- toimeentulon turvaamiseksi eläkkeellä. Liitteet
38036: verolaissa. Liitteet IV,17. s. 156. - Ks. Vero- IV1 29. s. 171. - Ks. Eläke.
38037: tus. - n:o 55, Kulovaaran y.m.: Esityksen an-
38038: - n:o 43, Mustosen y.m.: Toimenpiteistä tamisesta korvauslain muuttamiseksi. Liitteet
38039: varattomien verovelvollisten veroJaannen pois- IV,so. s. 172. - Ks. Korvauslaki.
38040: tamisesta. Liitteet IV,1s. s. 158. - Ks. Vero- - n:o 56, Riihisen y.m.: Esityksen antami-
38041: tus. sesta laiksi toisen korvauslain muuttamisesta.
38042: -n:o 44, Koukkrin y.m.: Esityksen an- Liitteet IV,s1. s. 174. - Ks. Korvauslaki.
38043: tamisesta yhdessä asuvien ja tilaansa hoitavien - n:o 57, Kuitrtisen y.m.: Esityksen anta-
38044: sisarusperheiden oikeudesta lapsivähennyksiin misesta itärajan kuntien alueilla asuvien kor-
38045: valtion verotuksessa. Liitteet IV1 19. s. 159. - vauksensaantioikeuden laajentamiseksi. Liit-
38046: Ks. Verotus. teet IV,s2. s. 175. - Ks. Korvauslaki.
38047: - n:o 45, J. Hakalan y.m.: Toimenpiteistä - n:o 58, Riihisen y.m.: Esityksen antami-
38048: asevelvollisten maksuajan lykkäyksenalaisten sesta laiksi ennakkokorvausten myöntämisestä
38049: verojen poistamiseksi. Liitteet IV,2o. s. 160. - toisen korvauslain mukaan korvaukseen oikeute-
38050: Ks. Verotus. tuille. Liitteet IV,ss. s. 176. - Ks. Korvaus-
38051: - n:o 46, Kujalan y.m.: Esityksen antami- laki.
38052: sesta verovapauden myöntämisestä sodasta kär- - n:o 59, Pusan y. m.: Esityksen antamisesta
38053: simään joutuneille. Liitteet IV,21. s. 161. - täysimääräisen korvauksen maksamisesta väli-
38054: Ks. V erotus. rauhansopimuksen 14 artiklan perusteella Neu·
38055: - n:o 47, Koukkarin- y.m.: Esityksen an- vostoliitolle palautettavasta omaisuudesta. Liit-
38056: tamisesta verohelpotuksen myönt'åmisestä eräille teet IV,34. s. 177. - Ks. Korvauslaki.
38057: sotainvaliideille. Liitteet IV,22. s. 162. - Ks. - n :o 60, R i i h i s en y. m.: Esityksen antami·
38058: Verotus. sesta lis&korvauksen maksamiseksi eräille kor·
38059: - n:o 48, Sergeliuksen: Esityksen anta- vauslain mukaan korvaukseen oikeutetuille.
38060: misesta valtion viran tai toimen haltijain palk- Liitteet IV1 35. s. 178. - Ks. Korvauslaki.
38061: Laki-, rahaa.sia- ja toivomusaloitteet 1945. 13
38062:
38063: - n: o 61, T u u r n a n y. m.: Toimenpiteistä alaiseksi. Liitteet VI,2. s. 232. - Ks. Lasten-
38064: teollisuudesta toimeentulonsa saaneen siirtoväen hoito.
38065: sijoittamisesta entiseen ammattiinsa. Liitteet - n:o 74, K. Anderssonin y.m.: Toimen-
38066: IV,36. s. 180. - Ks. Siirtoväki. piteistä apteekkilaitoksen ottamiseksi valtion
38067: - n: o 62, H o ll s te n i n: Esityksen antamisesta haltuun. Liitteet VI,a. s. 233. - Ks. Apteekki-
38068: laiksi arvioidun myyntivoiton verovapaudesta laitos.
38069: sotasiirtolaisille, rintamamiehille, sotainvalii- - n:o 75, Voionmaan y.m.: Toimenpiteistä
38070: deille ja sotaleskille tapahtuvassa vapaaehtoi- väkijuomain kulutuksen supistamiseksi. Liitteet
38071: sessa maan myynniss"å. Liitteet IV,37. s. 182 VI,4. s. 235. - Ks. Väkijuomat.
38072: ja 183. - Ks. Maan myynti. - n:o 76, Koukkarin y.m.: Toimenpiteistä
38073: - n:o 63, P. Leskisen y.m.: Toimenpiteistä terveydentilan parantamiseksi Oulun ja Lapin
38074: eräiden siirtoväkeen kuuluvien henkilöiden mak- läänien hävitettyjen kuntien lasten keskuudessa.
38075: samien vuokrien takaisin maksamiseksi. Liitteet Liitteet VI,5. s. 237. - Ks. Lastenhoito.
38076: IV,as. s. 184. - Ks. Siirtoväki. - n:o 77, S a 1 on y. m.: Määrärahasta Säräis-
38077: - n:o 64, Wiikin y. m.: Toimenpiteistä puu-, niemen aluelääkäripiirin perustamista, lääkärin
38078: paperi- ja metalliteollisuuden sosialisoimiseksi. paikkaamista ja aluelääkärin asunnon raken-
38079: Liitteet IV,a9. s. 185. - Ks. Sosialisoiminen. tamista varten. Liitteet VI,6. s. 238. - Ks.
38080: - n:o 65, J. Järvisen y.m.: Tutkimuksen Lääkärit.
38081: toimittamisesta eräiden tuotantoalojen ja luon- - n: o 78, S a 1 o n: Määrärahasta aluelääkärin
38082: nonrikkauksien valtion valvontaan tai haltuun viran perustamiseksi Paltamon pitäjään. Liit-
38083: ottamisen mahdollisuuksista. Liitteet IV,4•o. s. teet VI,7. s. 239. - Ks. Lääkärit.
38084: 187. - Ks. Sosialisoiminen. - n: o 79, S a 1 o n: Määrärahasta aluesairaalan
38085: - n:o 66, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen- rakentamiseksi Ristijärven kirkonkylään. Liit-
38086: piteistä virastotalon hankkimiseksi ma.atalous- teet VI,s. s. 240. ~ Ks: Sairaalat.
38087: ministeriön asutusasiainosastolle ja Maatalous- - n:o 80, Le i k o 1 a n y. m.: Määrärahasta avns-
38088: seurojen Keskusliiton jälleenrakennusvaliokun- tukseksi Suomalaisen saunan ystävät r. y:lle
38089: nalle. Liitteet IV,4t. s. 189. - Ks. Asutus- tutkimussaunan rakentamista varten. Liitteet
38090: asiainosasto. VI,9. s. 241. - Ks. Sauna.
38091: - n:o 67, Seppälän y.m.: Määrärahasta Hä- - n:o 81, S. Tervon y.m.: Esityksen anta-
38092: meenlinnan uuden naisvankilan rakennustöiden misesta vesioikeuslain muuttamiseksi. Liitteet
38093: jatkamista varten. Liitteet IV,42. s. 190. - VII,7. s. 260. - Ks. Vesioikeus.
38094: Ks. Vankilat. - n:o 82, Y. Mannisen y.m.: Esityksen an-
38095: - n:o 68, Kanniston y.m.: Mä'årärahasta tamisesta vesioikeuslain IV luvun 2 § :n muut-
38096: posti- ja lennätintalon rakentamiseksi Ouluun. tamiseksi. Liitteet VII,s. s. 262. - Ks. Vesi-
38097: Liitteet IV,43. s. 191. - Ks. Postilaitos. oikeus.
38098: - n:o 69, Uusisalmen y.m.: Esityksen an- - n :o 83, K. A n d e r s s on i n y. m.: Esityksen
38099: tamisesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja antamisesta jakolaitoksesta annetun asetuksen
38100: menoarvioon väliaikaisten rakennusten raken- muuttamisesta. Liitteet VII,9. s. 263. - Ks.
38101: tamiseksi Pohjois-Suomen tuhotuille alueille. Ja:kolaitos.
38102: Liitteet IV,44. s. 192. - Ks. Pohjois-Suomi. - n:o 84, Hollstenin: Suomen kansalaisen
38103: - n:o 70, Salon y.m.: Esityksen antamisesta syntymäpaikan tarke=asta määräämisestä.
38104: Pyhäkosken voimaverkoston rakentamisesta huo- Liitteet VII,to. s. 264 ja 265. - Ks. Syntymä-
38105: mioon ottaen Kainuun ja Oulujokilaakson seu- paikka.
38106: tujen sähköntarpeen. Liitteet IV,45. s. 193. - - n:o 85, Myllymäen y.m.: Esityksen an-
38107: Ks. Pyhäkoski. tamisesta äänioikeusikärajan alentamisesta kun-
38108: - n:o 71, Pääkkösen y.m.: Toimenpiteistä nallisissa vaaleissa. Liitteet VII,11. s. 266. -
38109: itäisen rajaseudun ja hävitetyn Pohjois-Suomen Ks. Kunnallisvaalit.
38110: kansakouluolojen korjaamiseksi. Liitteet IV,46. - n:o 86, V. Eskolan y.m.: Esityksen anta-
38111: s. 195. - Ks. Kansakoulut. misesta kunnallisverolainsäädännön uudistami-
38112: - n:o 72, Leikolan y.m.: Toimenpiteistä sai- sesta nykyisiä verotusperiaatteita vastaavaksi.
38113: raanhoito- ja sairaalahenkilökunnan sosiaalis- Liirtteet VII,12. s. 267. - Ks. Kunnallisvero-
38114: ten olojen parantamiseksi. Liitteet VI,t. s. 231. tus.
38115: - Ks. Sairaalat. - n:o 87, K u ja 1 an y. m.: Kunnallisverolain·
38116: - n:o 73, Pohja 1 a n y. m.: Toimenpiteistä säädännön uudistamisesta. Liitteet VII,ta. s.
38117: lastenkotien siirtämiseksi lääkintöhallituksen 269. - Ks. Kunnallisverotus.
38118: 14 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945,
38119:
38120:
38121: - n:o 88, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä - n :o 102, K a n kai 8 en y. m.: Toimenpiteistä
38122: kunnallisverorasituksen tasoittamiseksi eri kun- kunnallisen raittiushuollon järjestämiseksi.
38123: tien kesken. Liitteet VII,14. s. 270. - Ks. Liitteet VII,2s. s. 297. - Ks. Raittiustyö.
38124: Kunnallisverotus. - n:o 103, Lahtelan y.m.: Toimenpiteistä
38125: - n:o 89, Peltosen y.m.: Esityksen antami- huoltoavustuksen antamiseksi Pohjois-Suomen
38126: sesta perus- ja lapsivähennysten määrien korot- evakuoidulle v'äestölle vielä heidän palattuaan
38127: tamiseksi kunnallisverotuksessa. Liitteet VII,15. kotiseudulleen. Liitteet VII,29. s. 299. - Ks.
38128: s. 272. - Ks. Kunnallisverotus. Pohjois-Suomi.
38129: - n:o 90, Soinisen y.m.: Esityksen antami- - n: o 104, Hietasen y. m.: Esityksen anta-
38130: sesta useamman kunnan alueella toimintaansa misesta riistanpyyntioikeuden tekemisestä maan-
38131: harjoittavan liikkeen verotettavan tulon oikeu· omistussuhteista riippumattomaksi. Liitteet
38132: dennmkaisesta jakamisesta eri kuntien kesken. VIl,3iO. s. 301. - Ks. Metsästys.
38133: Liitteet VII 716. s. 274. - Ks. Kunnallisverotus.
38134: - n:o 105, Le p i 8 t ö n y. m.: Toimenpiteistä
38135: - n:o 91, Kivisalon y.m.: Esityksen anta-
38136: maanteiden kunnossapidon keskittämiseksi sa-
38137: misesta manttaalikuntain lakkauttamisesta.
38138: malle valtion viranomaiselle. Liitteet Vll,31.
38139: Liitteet VII,17. s. 275. - Ks. Manttaalikunta.
38140: s. 302. - Ks. Maantiet.
38141: - n:o 92, Kivisalon y.m.: Esityksen anta-
38142: misesta laiksi kuntain o1keudesta pakkolunastaa - n:o 106, Möttösen y. m.: Kunnan- ja kylä-
38143: suoalueita. Liitteet VII,ls, s. 277. - Ks. Suot. teiden ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet
38144: - n:o 93, Peltosen y.m.: Esityksen antami- Vll,32. s. 303. - Ks. Kunnantiet.
38145: sesta kaupunkien ja kauppalain oikeuttaiDiseksi - n:o 107, K. Eskolan y.m.: Toimenpiteistä
38146: pakkolunastusteitse saamaan omistus rtai käyt- •kyläjaoitukseen tehtävien muutosten helpotta-
38147: töoikeuden kunnan alueella olevaan maapoh- miseksi. Liitteet Vll,33. s. 304. - Ks. Kylä-
38148: jaan. Liitteet VII,19, s. 279. - Ks. Pakko- jaoitus.
38149: lunastus. - n:o 108, Pääkkösen y.m.: Esityksen an-
38150: - n:o 94, P. Karjalaisen y.m.: Toimen- tamisesta kyläteiden ottamiseksi valtion hoi-
38151: piteistä esikaupungeissa sijaitsevien vuokra- toon. Liitteet VII,34. s. 305. - Ks. Kylärtiet.
38152: alueiden lunastamisesta haltijoilleen. Liitteet - n:o 109, Meriläisen y.m.: Toimenpiteistä
38153: VII,2~. s. 283. - Ks. Vuokra-alueet. kunnan- ja kyläteiden ottamiseksi valtion hoi-
38154: - n:o 95, Rydbergin y.m.: Esityksen an- toon. Liitteet VII,35. s. 306. - Ks. Kunnan-
38155: tamisesta laiksi köyhäinhoitolain muuttamisesta. tiet.
38156: Liitteet VII,21. s. 284. - Ks. Köyhäinhoito. - n:o 110, Miet.tusen y.m.: Pohjois- ja
38157: - n: o 96, Mä k e 1 ä n y. m.: Esityksen antami- Koillis-Suomen hävitetyillä alueilla olevien kun-
38158: sesta uudeksi kalastuslaiksi. Liitteet VII,22. nan- ja kyläteiden ottamisesta valtion hoitoon.
38159: s. 285. - Ks, Kalastus. Liitteet VII,36. s. 307. - Ks. Kunnantiet.
38160: - n:o 97, Räisäsen y.m.: Esityksen anta- - n:o 111, Leikolan y.m.: Tieteellisen tutki-
38161: misesta panttilainausliikkeen harjoittamisen muksen edistämistä suunnittelevan lautakunnan
38162: siirtämiseksi kuntien yksinoikeudeksi. Liitteet asettamisesta. Liitteet VIII,5. s. 320, - Ks.
38163: VII,23. s. 286. - Ks. Panttilainaus. Tiede.
38164: - n:o 98, Riihisen y.m.: Esityksen antami- - n:o 112, Kulovaaran y.m.: Määrärahasta
38165: sesta siirtov'äen huoltolaiksi, Liitteet VII,24. vähävaraisten keksijäin tukirahaston perusta-
38166: s. 288. - Ks. Siirtoväki. mista varten. Liitteet VIII,o. s. 321. - Ks.
38167: - n:o 99, Wickmanin y.m.: Valtion osuutta Keksijät.
38168: jaonjärjestelystä aiheutuviin menoihin koske- - n:o 113, Kilpeläisen y.m.: Ver.tailevan
38169: vien määräysten muuttamisesta. Liirtteet koululainsäädännön professorin viran perusta-
38170: VII,25. s. 290 ja 292. - Ks. J3ikolaitos. misesta Helsingin yliopistoon tai Jyväskylän
38171: - n :o 100, La h te 1 a n y. m.: Toimenpiteistä !kasvatusopilliseen korkeakouluun. Liitteet
38172: isojaossa ja uusjaossa jaettavan alueen teiden VIII, 1, s. 322. - Ks. Yliopisto.
38173: rakentamiseksi valtion toimesta. Liitteet - n:o 114, Sarlinin y.m.: Määrärahasta so-
38174: VII,26, s. 293. - Ks. Isojako. siaalipolitiikan professorin viran perustamista
38175: - n:o 101, Lehtokosken y.m.: Nuorten varten Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen
38176: väkijuomankäytrtäjäin raittiiseen elämäntapaan tiedekuntaan. Liitteet VIII,s. s. 323. - Ks.
38177: palauttamisesta tarkoittavan lainsäädännön ai- Yliopisto.
38178: kaansaamisesta. Liitteet VII,21. s. 295. - Ks. - n:o 115, Helj aksen y.1J1.,: Tutkimuksen
38179: Väkijuomat. toimittamisesta ylioppilastutkintoa su<>rittama t-
38180: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945. 15
38181:
38182: tomien opiskelumahdollisuuksista korkeakou- maaseudun rakennustoiminnan ohjaamis- ja
38183: luissa. Liitteet VIII,9. s. 325. - Ks. Yliopisto. neuvontatehtäviin. Liitteet VIII,22. s. 347.
38184: - n:o 116, Malkamäen y.m.: Toimenpiteistä Ks. Rakennustoiminta.
38185: koulutoimen johdon keskittämiseksi. Liitteet - n:o 129, Seppälän y.m.: Esityksen anta-
38186: VIII,w. s. 326. - Ks. Koululaitos. misesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja meno-
38187: - n:o 117, Pohjalan y. m.: Toimenpiteistä arvioon Turun linnan tulipalossa turmeltuneen
38188: koululääkäritoiminnan lainsäädännölliseksi jär- pohjoisen siiven vesikaton rakentamiseksi. Liit-
38189: jest'"åmiseksi oppi- ja ammattikouluissa sekä teet VIII,23. s. 348. - Ks. Turun linna.
38190: niihin verrattavissa oppilaitoksissa. Liitteet - n:o 130, ö s te n so n i n y. m.: Esityksen an-
38191: VIII,11. s. 327. - Ks. Koululaitos. tamisesta laiksi muinaismuistojen ja sivistys-
38192: - n:o 118, Nevalaisen y.m.: Suunnitelman historiallisesti merkityksellisten rakennusmuis-
38193: laatimisesta koululaitoksen ja opetustoimen tomerkkien hoidosta. Liitteet VIII,24. s. 349.
38194: saattamiseksi uuden demokraattisen suuntauk- - Ks. Muinaismuistot.
38195: sen ja kasvatusopin vaatimuksia vastaavaksi. - n:o 131, R y d b e r gin y. m.: Toimenpiteistä
38196: Liitteet VIII,12. s. 328. - Ks. Koululaitos. psykopaattilaitoksen aikaansaamiseksi Keski-
38197: - n: o 119, Järven y. m.: Toimenpiteistä kou- Suomeen. Liitteet VIII,25. s. 350. - Ks. Psy-
38198: lujen terveydenhoidossa ja oppilaiden tervey- ·kopaatit.
38199: dellisissä oloissa ilmenevien puutteellisuuksien - n:o 132, Brommelsin y.m.: Määrära-
38200: korjaamiseksi. Liitteet VIII,t3. s. 330. - Ks. hasta avustukseksi Suomen ruotsalaiselle laulu-
38201: Koululaitos. ja musiikkiliitolle. Liitteet VIII,26. s. 351 ja
38202: - n:o 120, österholmin: Esityksen anta- 353. - Ks. Ruotsalainen laululiitto.
38203: misesta lai·ksi kansa· ja oppikoululaisten ter- - n:o 133, Kankaisen y.m.: Esityksen an-
38204: veydenhoidosta. Liitteet VIII,t4. s. 332 ja tamisesta kasvatustieteellisen keskuslaitoksen
38205: 334. - Ks. Koululaitos. perustamisesta Helsinkiin. Liitteet VIII,2 7. s.
38206: - n:o 121, Kankaisen y.m.: Toimenpiteistä 355. - Ks. Kasvatustieteellinen keskuslaitoa.
38207: lahjakkaiden vähävaraisten oppikoululaisten - n:o 134, Nevalaisen y.m.: Toimenpi-
38208: avustamiseksi valtion varoilla. Liitteet VIII,t5. teistä kulttuurijärjestöjen ja -rahastojen saat-
38209: s. 336. - Ks. Oppikoulut. tamisesta valtion valvontaan. Liitteet VIII,2s.
38210: - n:o 122, Smeds i n y. m.: Saksan kielen s. 357. - Ks. Kulttuurirahastot.
38211: sijasta englannin sekä venäjän kielen ottami- - n: o 135, R y ö m ä n y. m. : Toimenpiteistä
38212: sesta oppikoulujen lukusuunnitelmaan. Liitteet Neuvostoliiton tieteellisiä perusteita koskevan
38213: VIII,16. s. 338 ja 339. - Ks. Oppikoulut. keskuskirjaston ja -laitQksen perustamiseksi
38214: - n:o 123, Pohjanno·ron y.m.: Määrära- maahamme. Liitteet VIII,29. s. 358. - Ks.
38215: hasta koulurakennuksen rakentamiseksi Mikke- N eu'l'ostoliitto.
38216: lin tyttökoululle. Liitteet VIII,t 7. s. 340. - - n:o 136, Hiek:kalan y.m.: Toimenpiteistä.
38217: Ks. Oppikoulut. itseopiskelua varten tarpeellisen ammattikirjal-
38218: - n: o 124, L e p p ä 1 ä n y. m.: Käytännöllisten lisuuden valmistamiseksi ja käytäntöön saatta-
38219: aineiden huomioon ottamisesta kansakoulun- miseksi. Liitteet VIII,3:0. s. 359. - Ks. Kir-
38220: opettajain valmistusta uudelleen järjestettäessä. jallisuus.
38221: Liitteet VIII,ts. s. 342. - Ks. Kansakoulut. - n:o 137, Vennamon y.m.: Koulutalon
38222: - n: o 125, P o h j a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä rakentamisesta Siilinjärven keskikoululle. Liit-
38223: huono·kuuloisten lasten kansakouluopetuksen teet VIII,at. s. 361. - Ks. Oppikoulut.
38224: järjestämiseksi. Liitteet VIII,19. s. 343. - - n: o 138, K. E s k o 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
38225: Ks. Kanslllkoulut. maaltapaon estämiseksi. Liitteet VIII,all. s.
38226: - n:o 126, Sillanpään y.m.: Perheenemän- 362. - Ks. Maaltapako.
38227: nille ja kotiapulaisille välttämättömän kotita- - n:o 139, Bernerin y.m.: Toimenpiteistä
38228: lous- ja käsityötaidon opetuksen sisällyttämi- kasvinsuojelulaitoiksen perustamiseksi. Liitteet
38229: sestä kansakoulun jatko-opetukseen. Liitteet IX,w. s. 381. - Ks. Kasvinsuojelu.
38230: VIII,2•0. s. 344. - Ks. Kansakoulut. -n:o 140·, Ytin y.m.: Esityksen antami-
38231: - n:o 127, Seppälän y. m.: Määrärahasta sesta laiksi, jolla helpotetaan pakollisen Wus-
38232: Suomen Museoliitolle paikallismuseoiden toimin- vaihdon toimeenpanoa maanhankintalain sovel-
38233: nan ohjaamista varten. Liitteet VIII,21. s. tamisen yhteydessä. Liitteet IX,u. s. 382·. -
38234: 346. - Ks. Museot. Ks. Maanhankintalaki.
38235: - n:o 128, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen- - n:o 141, Kuittisen y.m.: Toimenpiteistä
38236: p~teistä rakennusammattimiesten sijoittamiseksi pääasiallisena ammattinaan muuta kuin maa.-
38237: 16 Laki-, raha.a.sia- ja toivomusaloitteet 1945 .
38238:
38239: . tilataloutta harjoittavien 'kiinteistönomistajain tamiseksi. Liitteet IX,26. s. 402. - Ks. Pien-
38240: saattamisesta maanhankintalain mukaan ensi· viljelys.
38241: sijaisiksi maanluovutusvelvollisiksi. Liitteet - n:o 156, Miettusen y.m.: Maatalouden
38242: IX,12. s. 383. - Ks. Maanhankintalaki. kannattavaisuustutkimuksen kehittämisestä.
38243: - n:o 142, Pusan y.m.: Esityksen antami- Liitteet IX,27. s. 404. - Ks. Mootalous.
38244: sesta maanhankintalain muuttamisesta. Liitteet
38245: - n:o 157, Teittisen y.m.: Esityksen anta-
38246: IX,13. s. 384. - Ks. Mruanhankintala;ki.
38247: misesta elintarviketuotannon lisäämiseksi. Liit-
38248: - n:o 143, Riihimäen y.m.: Asutuslain-
38249: teet IX,2s. s. 405. - Ks. Elintarvikkeet.
38250: säädännön uudistamisesta. Liitteet IX,14. s.
38251: 385. - Ks. Asutustoiminta. - n: o 158, K y t ö m a a n y. m.: Toimenpiteistä
38252: - n:o 144, Simosen y. m.: Tutkimuksen toi- säännöstelyjärjestelmän muuttamiseksi niin,
38253: mittamisesta suurten maatalousyksikköjen so- että luovutusvelvollisuutensa täyttänyt tuottaja
38254: Bialisoimisen tarkoituksenmukaisuudesta. Liit- saisi tuotantonsa ylijäämän sijoittaa vapaaseen
38255: teet IX,15. s. 387. - Ks. Sosialisoiminen. kulutukseen. Liitteet IX,29, s. 408. - Ks.
38256: - n:o 145, Soinisen y.m.: Maan luovuttami- Säännöstely.
38257: sesta asutustarkoituksiin Rautavaaran kun- - n:o 159, Vilhulan y.m.: Maataloustuottei-
38258: nassa olevista puutavarayhtiöiden maista. Liit- den hintojen korottamisesta tuotantokustan-
38259: teet IX,16. s. 390. - Ks. Asutustoiminta. nuksia ja palkkatasoa vastaaviksi. Liitteet
38260: - n:o 146, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä IX,3,o. s. 410. - Ks. Säännöstely.
38261: koeasutustilain antamiseksi niiden asukkaille - n:o 160, Viro 1 a i sen y. m.: Toimenpiteistä
38262: alkuperäisillä hinnoilla. Liitteet IX,17. s. 392. maataloustuotteiden hintojen saattamiseksi tuo-
38263: - Ks. Asutustoiminta. tantokustannuksia vastaaviksi. Liitteet IX131.
38264: --'-- n:o 147, V. Eskolan y.m.: Selvityksen s. 412. - Ks. Säännöstely.
38265: toimittamisesta pientalouksien ratsionalisoimis- - n:o 161, Kuuselan y.m.: Vakauttamis-
38266: mahdollisuuksista. Liitteet IX,ts. s. 393. - palkkioiden maksamisesta ruokakunnan omaan
38267: Ks. Pienviljelys. säännösteltyyn kulutukseen käytetyistä maata-
38268: - n:o 148, Riihimäen y.m.: Toimenpi- loustuotteista. Liitteet IX,32. s. 414. - Ks.
38269: teistä viljelyslaiduntalouden laajentamiseksi. Säännöstely.
38270: Liitteet IX,t9. s. 395. - Ks. Laidun.· - n:o 162, Pyöräiän y.m.: Toimenpiteistä
38271: - n:o 149, Miettusen y.m.: Esityksen an- puutavarakaupassa käytännössä olevien piste-
38272: tamisesta tilattoman väestön maansaantia hel- hintojen kumoamiseksi. Liitteet IX,33. s. 416.
38273: pottavista muutoksista asutuslakiin. Liitteet - Ks. Puutavara.
38274: IX,20. s. 396. - Ks. Tilaton väestö. - n:o 163, Luostarisen y.m.: Toimenpi-
38275: - n:o 150, Mie,ttusen y.m.: Kauppakirjain teistä kodinhoitajatarkoulun perustamiseksi
38276: antamisen jouduttamisesta koeasutustilain asuk- Säämingin pitäjässä sijaitsevaan valtion omis-
38277: kaille. Liitteet IX,21. s. 397. - Ks. Asutus- tamaan Rauhanlinnaan. Liitteet IX,34. s. 417.
38278: toiminta. - Ks. Kotitalous.
38279: - n:o 151, Tainio n y. m.: Esityksen antami- - n:o 164, S i 11 a n pään y. m.: Toimenpiteistä
38280: sesta lunastamisoikeuden ulkopuolelle jääneiden kotitaloustyön ratsionalisoimiseksi. Liitteet
38281: torpparien, vuokratilallisten ja muiden vuokra- IX,35. s. 419. - Ks. Kotitalous.
38282: alueiden haltijain itsenäistämisestä. Liitteet - n:o 165, Wickmanin y.m.: Toimenpiteistä
38283: IX,22. s. 398. - Ks. Vuokra-alueet. kotitaloustyötä helpottavien parannusten ai-
38284: - n:o 152, Lampisen y.m.: Määrärahasta kaansaamiseksi maaseudun kodeissa. Liitteet
38285: Laidunyhdistyksen toimintaa varten. Liitteet IX,36. s. 421 ja 422. - Ks. Kotitalous.
38286: IX1 23, s. 399. - Ks. Laidun. - n:o 166, Laineen y.m.: Toimenpiteistä
38287: ____, n: o 153, P y y n y. m.: Toimenpiteistä pien- tuottajatalouksien nahanostolupien myöntämis-
38288: eläjäin ja siirtoväen karjanlaidunkysymyksen perusteiden korjaamiseksi. Liitteet IX,37. s.
38289: järjestämiseksi. Liitteet IX,24. s. 400. - Ks. 423. - Ks. Nahka.
38290: Laidun. - n:o 167, Tainion y.m.: Toimenpiteistä maa-
38291: - n:o 154, Riihimäen y. m.: Esityksen anta- talom~koneasemien perustamiseksi. Liitteet
38292: misesta laiksi karjanomistajain laiduntamis- IX,38. s. 424. - Ks. Maatalous.
38293: oikeuden laajentamiseksi. Liitteet IX,25. s. - n:o 168, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä
38294: 401, - Ks. Laidnn. lohi- ja siikapitoisten jokien ja niiden läheis-
38295: - n: o 155, S i m o sen y. m.: Toimenpiteistä ten rannikkoalueiden kalakannan turvaamiseksi.
38296: pienviljelmien karjatalouden tuotannon kohot- · Liitteet IX139, s. 425. - Ks. Kalastus.
38297: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945. 17
38298:
38299: - n: o 169, I n k i s en y. m.: Toimenpiteistä ajan- - n:o 182, Lahtelan y.m.: Määrärahasta.
38300: mukaisen kalataloudellisen a=attiopetuksen emäntäkoulun perustamiseksi Kemijärven kun-
38301: järjestämiseksi. Liitteet IX,40. s. 426. - Ks. taan. Liitteet IX,53. s. 442. - Ks. Emäntä-
38302: Kalastus. koulut.
38303: - n:o 170, Inkisen y.m.: Esityksen antami- - n:o 183, Kaijalaisen y.m.: Toimenpi-
38304: sesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja meno- teistä emäntäkoulun perustamiseksi Lapin lää-
38305: arvioon kalastustarvikkeiden :hankkimiseksi niin. Liitteet IX,54. s. 444. - Ks. Emäntä-
38306: siirtoväkeen kuuluville kalastajille. Liitteet koulut.
38307: IX,41. s. 427. - Ks. Kalastus. - n: o 184, K o u k k a r i n y. m.: Kasvinviljelys-
38308: - n :o 171, K. E s ·k o l a n y. m.: Määrärahasta koeaseman perustamisesta Pudasjärven pitä-
38309: vähävaraisten erämaakuntien maatalouskerho- jään. Liitteet IX,55. s. 445. - Ks. Koeasemat.
38310: ,toiminnan tehostamiseksi. Liitteet IX,42. s.
38311: - n:o 185, Hautalan y. m.: Valtion vilja-
38312: 428. - Ks. Kerhotoiminta.
38313: varaston perustamisesta Ylivieskaan Pohjois-
38314: - n:o 172, Pusan y. m.: Määrärahasta maa-
38315: Suomen siemenviljatarpeita varten. Liitteet
38316: talouskerholiitolle metsäkerhotoiminnan edistä-
38317: IX,56. s. 446. - Ks. Valtion viljavarasto.
38318: mistä varten. Liitteet IX,43. s. 430. - Ks.
38319: Kerhotoiminta. - n:o 186, Simosen y. m.: Toimenpiteistä
38320: - n:o 173, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan runkoviemäri-
38321: piteistä maaseudun rakennustoiminnalle välttä- verkostosuunnitelman toteuttamiseksi. Liitteet
38322: mättömien rakennusaineiden saannin turvaami- IX,57. s. 448. - Ks. Runkoviemäriverkosto.
38323: seksi. Liitteet IX,44. s. 431. - Ks. R&ken- - n:o 187, Lampisen y.m.: Määrärahasta
38324: nustoiminta. maanparannustöitä ja pienempien vesistöjen
38325: - n:o 174, Anti 1 a n y. m.: Toimenpiteistä maa- laskuja varten. Liitteet IX,58. s. 450. - Ks.
38326: taloudelle välttämättömien työ- ja käyttöväli- Maanparannustyöt.
38327: neiden valmistamiseksi kotimaisissa tehtaissa. - n :o 188, Simosen y. m.: Toimenpiteistä
38328: Lii.tteet IX,45. s. 432. - Ks. Maatalous. tapaturmakorvauksen ulottamiseksi metsä- y. m.
38329: - n:o 175, Vilhulan y.m.: Raakapuun han- ansiotöissä käytettäviin hevosiin. Liitteet IX,59.
38330: kintaa koskevien säännösten soveltamisesta si- s. 452. - Ks. Hevosten hoito.
38331: ten, että pienviljelijäin metsät säästyvät liika- - n:o 189, Kaija 1 a i sen: Toimenpiteistä'
38332: hakkuulta. Liitteet IX,46. s. 433. - Ks. Puu- poroaitojen korjaamiseksi ja rakentamiseksi.
38333: tavara. Liitteet IX,6o. s. 453. - Ks. Poroaidat.
38334: - n:o 176, E. Koiviston y.m.: Toimenpi-
38335: - n:o 190, Bryggarin y.m.: Tutkimuksen
38336: teistä uudisraivauspalkkioiden korottamiseksi
38337: toimittamisesta huoltoperiaatteelle rakentuvan
38338: eräissä Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa. Liit-
38339: työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen toi-
38340: teet IX,47. s. 434. - Ks. Uudisraivaus.
38341: meenpanon mahdollisuudesta. Liitteet X,s. s.
38342: - n:o 177, Kinnusen y.m.: Toimenpiteist'å
38343: 476. - Ks. Kansaneläkelaitos.
38344: Pieksämäen ja Mikkelin välillä sijaitsevan suo-
38345: alueen kuivattamiseksi. Liitteet IX,48. s. 436. - n: o 191, H a u t a l a n y. m.: Maataloustulosta
38346: - Ks. Suot. elävien vapauttamisesta kansaneläkelain alai-
38347: - n:o 178, J'. Koiviston y.m.: Toimenpiteistä suudesta. Liitteet X,9. s. 478. - Ks. Kansan-
38348: Kauhajoen pitäjässä sijaitsevan Koihnan suo- eläkelaitos.
38349: alueen viljelykselle raivaamiseksi. Liitteet - n:o 192, Turusen y.m.: Toimenpiteistä
38350: IX,49. s. 437. - Ks. Suot. kaivostyölainsäädännön aikaansaamiseksi. Liit-
38351: - n:o 179, Rantamaan y. m.: Toimenpiteistä teet X,w. s. 479. - Ks. Kaivostyö.
38352: Kurkijoen maamiesopistoa vastaavan maatalou- - n:o 193, Kauhasen y.m.: Toimenpiteistä
38353: dellisen oppilaitoksen perustamiseksi Mikkelin työolojen järjestämiseksi kaivosteollisuudessa.
38354: lääniin. Liitteet IX,5o. s. 438. - Ks. Maata- Liitteet X,u. s. 480. - Ks. Kaivostyö.
38355: louskoulut. - n: o 194, 0. V i r t a s en y. m.: Toimenpiteistä
38356: - n:o 180, Lampisen y.m.: Määrärahasta laista kahdeksan tunnin työajasta myönnettyjen
38357: valtion kotiteollisuuskoulujen perustamiseksi. poikkeusten lopettamiseksi. Liitteet X,12. s.
38358: Liitteet IX,51. s. 439. - Ks. Kotiteollisuus. 481. - Ks. Työaika.
38359: - n :o 181, P ä ä k k ö sen y. m.: Toimenpiteistä - n:o 195, U. Raatikaisen y.m.: Esityksen
38360: emäntäkoulun perustamiseksi Sotkamon kun-· antamisesta työaikalain muuttamisesta pääasial-
38361: taan. Liitteet IX,52. s. 441. - Ks. Emäntä- lisesti metsä- ja uittotyöläisten työoloja silmällä
38362: koulut. pitäen. Liitteet X,13. s. 482. - Ks. Työaika ..
38363: 18 Laki-, rahaasia- jfl. toivomusaloitteet 1945.
38364:
38365: - n:o 196, 0. Virtasen y. m.: Maatyöväen den huoltajat ovat sodan aikana tehneet itse-
38366: ja palvelijattarien saattamisesta työaikalain murhan tai lomamatkalla ta.paturmaisesti kuol-
38367: alaisiksi. Liitteet X,u. s. 484. - Ks. Työaika. leet. Liitteet X,3•0. s. 503. - Ks. Perheavustus.
38368: - n:o 197, 0. Virtasen y. m.: Esityksen an- - n:o 213, Lehtokosken y.m.: Toimenpi-
38369: tamisesta naisten ja nuorten työntekijäin palk- ·teistä yleisen pakollisen sairausvakuutuksen to-
38370: kauksen uudelleen järjestämisestä. Liitteet teuttamiseksi. Liitteet X,3t. s. 504. - Ks.
38371: X,t5. s. 485. - Ks. Työpaikat. Sairausvakuutus.
38372: - n:o 198, M i et t u sen y. m.: Metsätyöpalk- - n: o 214, Lepistö n y. m.: Toimenpiteistä
38373: kojen korottamisesta ja palkkatarkkailun tehos- metsätyöläisten sosiaalisten olojen parantami-
38374: tamisesta. Liitteet X,t6. s. 486. - Ks. Työ- seksi. Liitteet X,s2. s. 505. - Ks. Metsätyö-
38375: palkat. läiset.
38376: - n:o 199, Muikun y.m.: Esityksen antami- - u:o 215, Peltosen y.m.: Määrärahasta
38377: sesta laiksi puutavaran työmittauksesta. Liit- avustukseksi Suomen siviili- ja asevelvollisuus-
38378: teet X,n. s. 487. - Ks. Puutavara. invaliidien liitolle tuotantolaitoksen rahoitta-
38379: - n:o 200, Kulovaaran y.m.: Esityksen mista varten. Liitteet X,33. s. 506. - Ks. In·
38380: antamisesta työntekijäin vuosilomalain muutta- valiidit.
38381: misesta. Liitteet X,ts. s. 488. - Ks. Loma. - n: o 216, P e 1 t o s en y. m.: Toimenpiteistä työ-
38382: - n:o 201, J' o k i sen y. m.: Esityksen antami- mahdollisuuksien järjestämiseksi invaliideille.
38383: sesta työntekijäin vuosilomalain muuttamiseksi. Liitteet X,34. s. 508. - Ks. Invaliidit.
38384: Liitteet X,t9. s. 490. - Ks. Loma. - n:o 217, liukarin y.m.: Toimenpiteistä
38385: - n:o 202, Långin y.m.: Esityksen antami- maan eri invaliidiryhmien oikeudellisen aseman
38386: $esta työntekijäin vuosilomalain muuttamiseksi. yhdenmukaistamiseksi. Liitteet X,35. s. 510. -
38387: Liitteet X,zo. s. 491. - Ks. Loma. Ks. Invaliidit.
38388: - n:o 203, Lepistö n y. m.: Metsä- ja uitto- - n: o 218, L e h t o s en y. m.: Toimenpiteistä
38389: työläisten lomakorvausrahojen suorittamisesta. sotainvaliidien avustus- ja eläkemäärien korot-
38390: Liitteet X,21. s, 492. - Ks. Loma. tamiseksi. Liitteet X,36. s. 513. - Ks. Inva-
38391: - n:o 204, E. Pesosen y.m.: Toimenpiteistä liidit.
38392: lomankäyttöpaikkojen hankkimiseksi ja yllä- - n:o 219, Järven y.m.: Toimenpiteistä sota-
38393: pitämiseksi. Liitteet X,22. s. 493. - Ks. Loma. invaliidien elinkoron korottamiseksi. Liitteet
38394: - n: o 205, R y ö mä n y. m.: Esityksen antami- X,37. s. 514. - Ks. Invaliidit.
38395: sesta täysipaikkaisen loman myöntämisestä syn- - n: o 220, B r y g g arin y. m.: Toimenpiteistä
38396: nyttäjille. Liitteet X,23. s. 495. - Ks. Loma. invaliidikorvauksien korottamiseksi nykyisiä
38397: - n:o 206, Tuomisen y. m.: Esityksen anta- elinkustannuksia vastaavalle tasolle. Liitteet
38398: misesta äitiysavustusten korottamisesta. Liitteet X,3S. s. 515. - Ks. Invaliidit.
38399: X,24. s. 496. - Ks. Äitiysavustus. - n: o 221, K o u k k a r ·i n y. m.: Toimenpiteistä
38400: - n: o 207, F r i e t s c h i n: Perhelisälain muutta- kotiuttamisrahan suorittamiseksi taannehtivaati
38401: misesta. Liitteet X,z5. s. 497. - Ks. Perhelisä. eräille sotainvaliideille. Liitteet X,39. s. 516.
38402: - n: o 208, E. Koiviston y. m.: Toimenpi- - Ks. Invaliidit.
38403: teistä huoltoeläkkeen suorittamiseksi sodan joh- - n:o 222, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen-
38404: dosta kuolleiden vanhemmille eräissä tapauk- piteistä perheellisten sotalaskien s(Lirauskustan-
38405: sissa. Liitteet X,26. s. 499. - Ks. Eläke. nusten suorittamiseksi valtion varoista. Liitteet
38406: - n:o 209, Kuusisen y.m.: Esityksen anta- X,4o. s. 517. - Ks. Sotalesket.
38407: misesta eläkkeen maksamisesta sodassa tai so- - n:o 223, Lappi-Seppälän y.m.: Esityksen
38408: dan johdosta poikansa menettäneille leski- antamisesta eräiden sotaleskien tapaturmava-
38409: äideille. Liitteet X,z7. s. 500. - Ks. Eläke. kuutuksen järjestämisestä. Liitteet X,41. 1!.
38410: - n:o 210, Lumpeen y. m.: Sotaorvoille sota- 518. - Ks. Sotalesket.
38411: tapaturmalain mukaan suoritettavan huoltoeläk- - n:o 224, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä
38412: keen muuttamisesta kaikille samansuuruiseksi. sotaleskien, -orpojen ja -invaliidien eläkkeiden
38413: Liitteet X,zs. s. 501. - Ks. Sotaorvot. korottamiseksi. Liitteet X,42. s. 519. - Ks.
38414: - n:o 211, J' ä r v en y. m.: Toimenpiteistä per- Sotalesket.
38415: heellisten sotalaskien eläkkeiden korottamiseksi. - n: a 225, J. Haka 1 a n: Toimenpiteistä työ-
38416: Liitteet X,29. s. 502. - Ks. Sotalesket. huoltolain toimeenpanon tehostamiseksi sotalas-
38417: - n:o 212, J. Wirtasen y.m.: Esityksen an- kien kohdalta. Liitteet X 1 43. s. 520. - Ks.
38418: tamisesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja meno- Sotalesket.
38419: a.rvioon sellaisten perheiden avustamiseksi, joi- - n:o 226, J'. Haka 1 a n: Toimenpiteistä sota-
38420: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945. 19
38421:
38422: orpojen ammattikasvatuksen tehostamiseksi. - n :o 240, Pusan y. m.: Toimenpiteistä asuin-
38423: Liitteet X,44. s. 521. - Ks. Sotaorvot. rakennusten tehokkaaksi käyttämiseksi. Liitteet
38424: - n:o 227, Leikolan y. m.: Toimenpiteistä X,5s. s. 538. - Ks. Asunto-olot.
38425: eräiden sodanaikaisessa asepalveluksessa sairas- - n :o 241, Pyy n y. m.: Toimenpiteistä omakoti-
38426: tuneiden hoidon järjestämiseksi. Liitteet X,45. talojen rakentamista varten annettavien kiinni-
38427: s. 522. - Ks. Puolustuslaitos. tyslainojen lainaehtojen muuttamiseksi. Liitteet
38428: - n:o 228, Honkalan y. m.: Toimenpiteistä X,59. s. 539. - Ks. Asunto-olot.
38429: asepalveluksesta kotiutettujen ammattikoulutuk- - n:o 242, Honkalan y.m.: Toimenpiteistä
38430: sen tehostamiseksi. Liitteet X,46. s. 523. - asuntojen rakentamiseksi valtion viran ja toi-
38431: Ks. Ammattikoulutus. men haltijain asunnonpuutteen poistamiseksi.
38432: - n:o 229, E. Pesosen y. m.: Määrärahasta Liitteet X,ao, s. 541. - Ks. Asunto-olot.
38433: tuberkuloositoipilaiden ammattikoulutuksen jär- - n: o 243, Honkalan y. m.: Esityksen anta-
38434: jestämiseksi. Liitteet X,47. s. 524. - Ks. Am- misesta pienasuntotuotannon tukemiseksi valtion
38435: mattikoulutus. varoilla. Liitteet X,61. s. 542. - Ks. Asunto-
38436: - n:o 230, Sundströmin y.m.: Toimenpi- olot.
38437: teistä punaisten invaliidien aseman korjaami- - n: o 244, T u u r n a n y. m.: Esityksen antami-
38438: seksi. Liitteet X,4s. s. 525. - Ks. Invaliidit. sesta laiksi huoneistojen vuokratasauksesta.
38439: - n:o 231, Talvion y. m.: Toimenpiteistä vuo Liitteet X,a2. s. 544. - Ks. Vuokrat.
38440: den 1918 sotaan punaisten puolella osallistumi- - n :o 245, Lepistö n y. m.: Esityksen anta-
38441: sesta aiheutuneen toimeentulon edellytysten vä- misesta metsä- ja lauttaustyöväen asumukaista
38442: henemisen korvaamiseksi. Liitteet X,49. s. 526. annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,aa. s.
38443: - Ks. Sisällissota. 546. - Ks. Asunto-olot.
38444: - n:o 232, Lumpeen y.m.: Työntekijäin ta- - n: o 246, P. T e r v on y. m.: Esityksen anta-
38445: paturmavakuutuslain perusteella myönnettävien misesta laiksi kodinperustamislainoista. Liitteet
38446: elinkorkojen muuttamisesta kaikille lapsille sa- X,64. s. 547. - Ks. Kodinperustamislainat.
38447: mansuuruiseksi. Liitteet X,5<l. s. 527. - Ks. - n:o 247, Wickmanin y.m.: Toimenpiteistä.
38448: Tapaturma vakuutus. mustalaiskysymyksen selvittämiseksi. Liitteet
38449: - n:o 233, Tainio n y. m.: Esityksen antami- X,65, s. 549 ja 551. - Ks. Mustalaiset.
38450: sesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja meno- - n:o 248, Peltosen y. m.: Toimenpiteistä puo-
38451: arvioon avustuksiksi Pohjois-Suomen tuhottujen lustuslaitoksen uudelleen järjestämiseksi.· Liit-
38452: alueiden vähävaraisille asukkaille. Liitteet X,51. teet XI,2. s. 559. - Ks. Puolustuslaitos.
38453: s. 528. - Ks. Pohjois-Suomi. - n:o 249, Kujanpään y.m.: Toimenpiteistä
38454: - n :o 234, P. T e r v o n y. m.: Esityksen antami- sotalaitosta koskevan lainsäädännön uudistami-
38455: sesta sotatapaturmalain muuttamiseksi. Liitteet seksi. Liitteet XI,a. s. 561. - Ks. Puolustus-
38456: X,52. s. 529. - Ks. Sotatapaturma. laitos.
38457: - n:o 235, Lappi-Seppälän: Toimenpiteistä - n:o 250, N. Nurmisen y.m.: Toimenpiteistä
38458: asuntorakennustoiminnan suoritustapaan ja ra- upseeriston kansanvaltaistamiseksi. Liitteet
38459: hoitukseen kohdistuvan tutkimustyön järjestä- XI,4. s. 562. - Ks. Puolustuslaitos.
38460: miseksi. Liitteet X,53, s. 531. - Ks. Asunto- ~ n:o 251, Jokisen y.m.: Toimenpiteistä
38461: olot. laissa määrätyn kahden vuoden palvelusajan
38462: - n: o 236, K u l m a l a n y. m.: Toimenpiteistä suorittaneiden asevelvollisten vapauttamiseksi
38463: asuntorakennustuotannon lisäämiseksi. Liitteet palveluksesta. Liitteet XI,5. s. 563. - Ks.
38464: X 154. s. 532. - Ks. Asunto-olot. Puolustuslaitos.
38465: - n:·o 23'7, Tu u r n a n y. m.: Esityksen antami- - n :o 252, N. Nurmisen y.m.: Toimenpiteistä
38466: sesta asutuskeskuksiin sijoittuneelle siirtoväelle paamajan valvontaosaston la~kauttamiseksi.
38467: myönnettävistä asunnonhankintalainoista, Liit- Liitteet XI,6. s. 564. - Ks. Puolustuslaitos.
38468: teet X,55, s. 533. ~ Ks. Siirtoväki. - n:o 253, K a II i sen y. m.: Toimenpiteistä nii-
38469: - n:o 2381 P. Tervon y.m.: Toimenpiteistti. den säännösten uudistamiseksi, jotka koskevat
38470: siirtoväen asunnonsaannin tur'l'aamiseksi. Liit- asepalveluksesta kieltäytymistä omantunnonsyi-
38471: teet X,56. s. 535. - Ks. Siirtovii.ki. den perusteella. Liitteet XI,7. s. 565. - Ks.
38472: - n:o 239, Lehtokosken y.m.: Toimenpi- Puolustuslaitos.
38473: teistä. kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa - n: o 254, W i i k i n: Työvelvollisuuslain kumoa-
38474: vallitsevan asuntopulan poistamiseksi. Liitteet misesta tai uudistamisesta. Liitteet XI,e. s.
38475: X,li7. s. 536. - Ks. Asunto-olot. 567 ja 568. - Ks. Työvel'l'ollisuus.
38476: 20 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945.
38477:
38478:
38479: - n:o 255, Myllymäen y.m.: Esityksen an- - n:o 269, J. Järvisen y. m.: Toimenpiteistä
38480: tamisesta eräiden viran ja toimen haltijain rautatien rakentamiseksi Heinolan kaupungista
38481: lakkautuspalkan lopettamisesta. Liitteet XI,9. Heinolan- Sysmän- Hartolan- Joutsan-
38482: s. 570. - Ks. Puolustuslaitos. Leivonmäen-Toivakan maalaiskuntien kautta
38483: - n:o 256, Muurin y.m.: Esityksen antami- Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet XII,12. s. 596.
38484: sesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja meno- - Ks. Rautatiet.
38485: arvioon korvaukseksi erillisessä työkomppa- - n:o 270, Laitisen y. m.: Määrärahasta Sa-
38486: niassa palvelleille. Liitteet XI,t,o. s. 571. - von-Karjalan yhdysradan rakentamista var·ten.
38487: Ks. Puolustuslaitos. Liitteet XII,ts. s. 597. - Ks. Rautatiet.
38488: - n:o 257, Muurin y. m.: Esityksen antami- - n:o 271, Tukian y.m.: Tutkimuksen toimit-
38489: sesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja meno- tamisesta rautatien rakentamiseksi Lappeenran-
38490: arvioon korvauksen myöntämiseksi metsäkaarti- nasta Savon radalle. Liitteet XII,14. s. 598.
38491: laisille. Liitteet XI,11. s. 572. - Ks. Metsä- - Ks. Rautatiet.
38492: kaartilaiset. - n:o 272, Saukkosen y.m.: Tutkimuksen
38493: - n:o 258, Lampisen y. m.: Esityksen anta- toimittamisesta rautatien rakentamiseksi Parik-
38494: misesta rautatien rakentamisesta Helsingin lä- kalan asemalta Kaurilan asemalle. Liitteet
38495: heiseltä rataosalta Hyvinkään-Karjaan ra- Xll,15. s. 599. - Ks. Rautatiet.
38496: dalle. Liitteet XII,1. s. 577. - Ks. Rautatiet. - n:o 273, Kauhasen y.m.: Toimenpiteistä
38497: - n:o 259, K i r r a n y. m.: Tutkimuksen toimit- rataosien Siilinjärvi-Sysmäjärvi ja Joensuu-
38498: tamisesta Helsingin-Risteen tai Peipohjan ra- Ilomantsi rakennustöiden alullepanemiseksi.
38499: tasuunnalla sekä Riihimäeltä rt'ålle radalle joh- Liittteet Xll,16. s. 600. - Ks. Rautatiet.
38500: tavan poikkiradan suunnalla. Liitteet XII,2. s. - n:o 274, Rantamaan y.m.: Määrärahasta
38501: 578. - Ks. Rautatiet. Pieksämäen järjestelyratapihan laajentamiseksi.
38502: - n:o 260, Kirran y.m.: Huopalahden-Ojak- Liitteet XII,17. s. 601. - Ks. Rautatiet,
38503: kalan rautatien rakentamisesta. Liitteet XII,s. - n:o 275, M. Pekkalan: Esityksen antami-
38504: s. 580. - Ks. Rautatiet. sesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja meno-
38505: - n:o 261, Valanteen y.m.: Huopalahden- arvioon Suolahden-Haapajärven radan raken-
38506: Ojakkalan rautatien rakentamisesta. Liitteet nustöiden jatkamista varten. Liitteet XII,ls. s.
38507: XII,4. s. 581. - Ks. Rautatiet. 603. - Ks. Rautatiet.
38508: - n:o 262, Salmela-Järvisen y.m.: Huopa- - n:o 276, M. Pekkalan: Rautatien rakenta-
38509: lahden-Ojakkalan rautatien rakentamisesta. misesta Suolahden-Haapajärven radalta Viita-
38510: Liitteet XII,5. s. 582. - Ks. Rautatiet. saaren kirkolle. Liitteet XII,19. s. 604. - Ks.
38511: - n :o 263, K a n kaisen y. m.: Toimenpiteistä Rautatiet.
38512: yhdysradan aikaansaamiseksi Huopalahdesta - n:o 277, Möttösen y.m.: Tutkimuksen toi-
38513: Selkiin. Liitteet XII,G. s. 583. Ks. Rauta- mittamisesta rautatien rakentamiseksi Seinä-
38514: tiet. joelta, Lapualta tai Härmästä Siilinjärvelle.
38515: - n:o 264, österholmin y.m.: Rautatien Liitteet XII,z.o. s. 605. - Ks. Rautatiet.
38516: rakentamisesta Kauklahdesta Lohjalle. Liitteet - n:o 278, Vehkaojan y.m.: Toimenpiteistä
38517: XII,7. s. 585 ja 586. - Ks. Rautatiet. Vaasan-Härmän rautatien rakentamiseksi.
38518: - n:o 265, Kulovaaran y.m.: Rautatien Liitteet XII,21. s. 607. - Ks. Rautatiet.
38519: rakentamisesta Kauklahdesta Lohjalle. Liitteet - n:o 279, Hästbackan y.m.: Rautatien
38520: XII,s. s. 587. - Ks. Rautatiet. ra-kentamisesta Kokkolasta Saarijärvelle. Liit-
38521: - n: o 266, K u 1 o vaaran y. m.: Toimenpiteistä teet XII,22. s. 608 ja 611. - Ks. Rautatiet.
38522: rautatien rakentamiseksi Turusta tai joltakin - n:o 280, K. Eskolan y.m.: Määrärahasta
38523: sen lähiasemalta Riihimäelle. Liitteet XII,9. s. satamaradan rakentamista varten Ylivieskan
38524: 589. - Ks. Rautatiet. asemalta Ryöppään merisatamaan. Liitteet
38525: - n:o 267, Piippulan y.m.: Toimenpiteistä XII,23. s. 614. - Ks. Rautatiet.
38526: rautatien rakentamiseksi Uudestakaupungista - n:o 281, Pyörä 1 ä n y. m.: Toimenpiteistä
38527: Peipohjan asemalle. Liitteet XII,1:0. s. 592. - rautatien rakentamiseksi Vihannin asemalta
38528: Ks. Rautatiet. .Alpuan kylään Vihanuin pitäjässä. Liitteet
38529: - n :o 268, E. Pesosen y. m.: Toimenpiteistä XII,24, s. 615. - Ks. Rautatiet.
38530: rautatien rakentamiseksi Heinolasta Jyväsky- · - n: o 282, S a 1 on: Rautatien rakentamisesta
38531: lää.n tai sopivaan kohtaan Jyväskylän ja Lie- Puolangan kaoliinialueelle Liitteet XII,zr;. s.
38532: vestuoreen asemien välille. Liitteet XII,u. s. 616. - Ks. Rautatiet.
38533: 594. - Ks. Rautatiet. - n: o 283, P ä ä k k ö s en y m.: Rautatien ra-
38534: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1945. 21
38535:
38536: kentamisesta Sotkamon asemalta Kuhmoon. - n:o 296, Soinisen y.m.: Määrärahasta
38537: Liitteet XII,26. s. 617. - Ks. Rautatiet. Onnivaaran-Baarivaaran maantien rakennustöi-
38538: - n: o 284, V i l h u 1 a n y. m.: Suomenlahden- den aloittamista varten. Liitteet XII,so. s. 633.
38539: Päijänteen---Saimaan kanavan rakentamisesta. - Ks. Maantiet.
38540: Liitteet XII,27. s. 618. - Ks. Kanavat. - n:o 297, Lepistön y.m.; Määrärahasta To-
38541: - n:o 285, Kulovaaran y.m.: Määrära- holammilta Eskolan asemalle johtavan maan-
38542: hasta Turun uuden lentokentän .rakentamista tien rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet
38543: varten. Liitteet XII,28. s. 619. - Ks. Lento- XII,4,o. s. 634. - Ks. Maantiet.
38544: kentät. - n:o 298, Koukkarin y.m.: Oulusta Vaa-
38545: - n:o 286, Myllymäen y.m.: Maantien ra- laan Oulujoen pohjoispuolitae johtavan maan-
38546: kentamisesta Espoon Jupperin-Dalsvikin asun- tien rakentamisen jatkamisesta. Liitteet XII,41.
38547: toalueelta Kilon aseman suuntaan. Liitteet s. 635. - Ks. Maantiet.
38548: XII,20. s. 621. - Ks. Maantiet. - n:o 299, Salon y.m.: Määrärahasta Uta-
38549: - n:o 287, E. Pesosen y.m.: Maantien ra- järven-Puolangan maantien tulvanalaisten tie-
38550: kentamisesta Heinolan kirkonkylästä Kukkolan osien pengerrystöitä varten. Liitteet XII,42. s.
38551: tienhaaraan Sysmån-Kalkkisen maantiellä. 636. - Ks. Maantiet.
38552: Liitteet XII,s,o. s. 623. - Ks. Maantiet. - n: o 300, Sa 1 on y. m.: Määrärahasta Puolan-
38553: -- n:o 288, K i r r a n: Maantien oikaisemisesta gan-Kiehimän maantien silta- ja tietöitä var-
38554: Äetsän aseman lähistöllä. Liitteet XII,31. s. ten. Liitteet XII,43. s. 637. - Ks. Maantiet.
38555: 624. - Ks. Maantiet. - n:o 301, S a 1 on: Maantien rakentamisesta
38556: - n:o 289, P en t :ta 1 a n y. m.: Tutkimuksen Oulun-Nurmeksen radalta Manamansaloon
38557: toimittamisesta maantien rakentamisesta Kau- Oulujärven rannalla. Liitteet XII,44. s. 638. -
38558: hajoen asemalta Kauhajoen Ikkeläjärven kylän Ks. Maantiet.
38559: kautta Jalasjärvelle. Liitteet XII,32, s. 625. - - n: o 302, S a 1 on y. m.: Määrärahasta Suo-
38560: Ks. Maantiet. mussalmen-Taivalkosken maantieltä lähtevän
38561: - n: o 290, B r y g g arin y. m.: Maantien ra- Selkoakylän maantien rakentamista varten. Liit-
38562: kentamisesta Valkeajärven asemalta Kuusjärven teet XII,45. s. 639. - Ks. Maantiet.
38563: ja Lapinjärven länsipuolitae Reinikan <tienhaa- - n:o 303, Pääkkösen y.m.: Maantien ra-
38564: raan Virtain-Pihlajaveden maantiellä. Liitteet kentamisesta Timoniemen kylätiestä Iivantiiran
38565: XII,33. s. 626. - Ks. Maantiet. kylään Kuhmon kunnassa. Liitteet XII,46. s.
38566: - n:o 291, Möttösen y.m.: Tutkimuksen toi- 640. - Ks. Maantiet.
38567: mittamisesta maantien rakentamiseksi Karstu- - n:o 304, Pääkkösen y.m.: Määrärahasta
38568: lan pitäjän Pääjärven kyläst"å Soinin pitäjän Kuhmon ja Sotkamon kunnissa olevan Hieta-
38569: Kolun kylään. Liitteet XII,34. s. 627. - Ks. perän-Pohjoislahden maantien rakennustöiden
38570: Maantiet. loppuun saattamiseksi. Liitteet XII,47. s. 641.
38571: - n:o 292, Ra n t a,m aan: Toimenpiteistä maan- - Ks. Maantiet.
38572: tien rakentamisek~i Sääruingin pitäjän Pihlaja- - n:o 305, E. Karjalaisen y.m.: Mä"årära-
38573: lahden kylästä Rantasalmen pitäjän Hiltulan hasta maantien rakentamiseksi Hyrynsalmen-
38574: kylään. Liitteet XII,35. s. 628. - Ks. Maan- Moision"\'aaran maantieltä Suomussalmen Juma-
38575: tiet. liskylään. Liitteet XII 148. s. 642. - Ks. Maan-
38576: - n:o 293, Rantamaan y.m.: Määrärahasta tiet.
38577: maantien rakentamiseksi Maaveden pysäkiltä - n:o 306, Kaij alaisen: Maantierakennus-
38578: Jäppilän kunnan Syvänsin kylään. Liitteet ohjelman laatimisesta Pohjois-Suomea varten.
38579: XII,36. s. 629. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,49. s. 643. - Ks. Maantiet.
38580: - n:o 294, Rantamaan y. m.: Määrärahasta - n:o 307, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä
38581: tutkimuksen toimittamiseksi Varkauden-Jo- Pohjois-Suomen hävitetyillä alueilla oleville
38582: roisten maantieltä Rantasalmen kirkolle raken- kylä- ja kunnanteille aiheutuneiden vaurioiden
38583: nettavan maantien suunnasta. Liitteet XII,37. korjaamiseksi. Liitteet XII,5o. s. 644. - Ks.
38584: s. 631. - Ks. Maantiet. Kylätiet.
38585: - n:o 295, Kinnusen y.m.: Määrärahasta - n: o 308, La h te 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
38586: Enonkosken Hanhivirralta Heinäveden asemalle maanteiden rakentamiseksi Lapin läänissä. Liit-
38587: johtavan maantien rakennustöiden aloittamista teet XII,rn. s. 645. - Ks. Maantiet.
38588: varten. Liitteet XII,ss. s. 632. - Ks. Maan- - n:o 309, M i et t u sen y. m.: Määrärahasta
38589: tiet. maantien rakentamiseksi Simojoen rautatiesil-
38590: Laki-, rahaasta- ja toivomusaloitteet 19*5.
38591:
38592: la.lta Alaniemen lossilla. Liitteet XII,ä2. s. 646. miseksi maantieksi ja. otta.miseksi valtion hal-
38593: - Ks. Maantiet. .tuun. Liitteet XII,61. s. 655. - Ks. Maantiet.
38594: - n :o 310, H. P e s o sen y. m.: Määrärahasta - n:o 319, Kaija 1 a i sen: Toimenpiteistä.
38595: Akkunusjoen - Pahtaojan - Lehmikummun- maantien rakentamiseksi Sodankylän Kelujä.r-
38596: Koivun asutustien kunnostamista varten. Liit- veltä Savukosken Tanhuan kylään. Liitteet
38597: teet XII,o3. s. 647. - Ks. Maantiet. XII,62. s. 656. - Ks. Maantiet.
38598: - n:o 311, M i et t u sen y. m.: Akkunusjokivar- - n:o 320, J'. Järvisen y.m.: Yhdistetyn
38599: ren - Pahtaojan - Lehmikummun - Koivun maantie- ja rautatiesillan rakentamisesta Ora-
38600: asutustien ottamisesta valtion hoitoon.. Liitteet vakiven salmeen. Liitteet XII,ss. s. 657. - Ke.
38601: XII,54. s. 648. - Ks. Maantiet. Sillat.
38602: - n:o 312, Niska 1 a n y. m.: Mä.ä.rärahasta - n:o 321, U. Raatikaisen y.m.: Määrära-
38603: maantien rakentamiseksi Alatornion Kaakaman hasta Hii.nnilänsalmen sillan rakentamiseksi.
38604: kylästä Ylitornion Mellakoskelle. Liitteet Liitteet Xli,64. s. 658. - Ks. Sillat.
38605: XIl,55. s. 649. - Ks. Maantiet. - n: o 322, S a l on: Määrärahasta Tiikkajan.sal-
38606: - n:o 313, Niskalan y.m.: Karungin rauta- men sillan rakentamista varten. Liitteet XII1 61S.
38607: tieasemalta Palovaaran y. m. kylien kautta Yli- s. 660. - Ks. Sillat.
38608: tornion Kantomaanpäähän johtavan tien otta- - n:o 323, Salon y.m.: Määrärahasta sillan
38609: misesta valtion hoitoon. Liitteet XII,56. s. rakentamiseksi Oulujoen yli Utajärven kirkoo-
38610: 650. - Ks. Maantiet. kylän kohdalla. Liitteet XII,ss. s. 661. - Ke.
38611: - n:o 314, La h te 1 a n y. m.: Toimenpiteistä Sillat.
38612: maantien rakentamiseksi Posion kunnan Aho- - n:o 324, Pääkkösen y.m.: Sillan rakenta-
38613: lasta Karjalaisen niemen kautta Mourujä.rven misesta Kontiolansalmen yli Kuhmon--Suomus-
38614: kylään. Liitteet XII,57. s. 651. - Ks. Maan- salmen maa11tiellä. Liitteet XII 167. s. 662. -
38615: tiet. Ks. Sillat.
38616: - n:o 315, Kaija l a i sen: Toimenpiteistä - n:o 325, Pohjanuoron y.m.: Esityksen
38617: Syysjärven-Utsjokisuun maantien rakentamis- antamisesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja.
38618: töiden loppuunsaattamiseksi. Liitteet XII,5s. s. menoarvioon Mikkelin-Pien-Saimaan laivaväy-
38619: 652. - Ks. Maantiet. län syvenllimistöiden loppuun saattamiseksi.
38620: - n:o 316, La h te 1 a n y. m.: Maantien raken- Liitteet XII,ss. s. 663. - Ks. Mikkelin laiva-
38621: tamisesta Ssllan kunnan Kursun kyläs~ Ah- väylä.
38622: venselkään. Liitteet XII,ä9. s. 653. - Ks. - n: o 326, S a 1 on y. m.: Toimenpiteistä Kii-
38623: Maantiet. minkijoen yläjuoksun perkaamiseksi. Liitteet
38624: - n:o 317, E. Koiviston y.m.: Maantien XII,69. s. 665. - Ks. Perkanstyöt.
38625: rakentamisesta Sallan Kelloselän pysäkiltä - n:o 327, Kaija la i sen: 'Ioimenpiteistl.
38626: Sallan-Savukosken tielle. Liitteet XII,eo. s. kahden veneveistämön perustamiseksi Tllika-
38627: 654. - Ks. Maantiet. Lapin väestöä. varten. Liitteet XII,7o. e. 666.
38628: - n:o 318, Kaij alaisen: Määrärahasta Kit- - Ks. Veneveistämö.
38629: tilän-Kiistalan-Nilivaaran kylätien rakenta-
38630: ASIALUETTELO.
38631: Asial uettelo.
38632: A. Asevelvolliset: - Ks. Ammattikoulutus. Invalii-
38633: dit. Kodinperustamislainat. Puolustuslaitos.
38634: Aitoo: - Ks. Koti talous. Verotus.
38635:
38636: AIV-rehu: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 72 Asunto-olot: Ed. Lappi-Seppälän toiv. al. n:o 235
38637: määrärahan osoittamisesta AIV-rehun valmis- toimenpiteistä asuntorakennustoiminnan suori-
38638: tuksen neuvojien paikkaamista varten erityi- tustapaan ja rahoitukseen kohdistuvan tutki-
38639: sesti pienviljelystiloilla. Liitteet IV,li9. s. mustyön järjestämiseksi. Liitteet X,5t. s. 531.
38640: 755. L. Vv:aan 1372. L. Työv:aan 117.
38641: - Ed. Kulmalan y. m. toiv. al. n:o 236 toimen-
38642: Ajos: - Ks. Satamat. piteistä asuntorakennustuotannon lisäämi-
38643: seksi. Liitteet X,54. s. 532. L. Työv:aan 117.
38644: Aluelääkärit: - Ks. Lääkärit. - Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 239 toi-
38645: menpiteistä kaupungeissa ja muissa asutuskes-
38646: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. kuksissa vallitsevan asuntopulan poistamiseksi.
38647: Liitteet X,57. s. 536. L. Työv:aan 118.
38648: Amanuenssit: - Ks. Sairaalat.
38649: - Ed. Pusan y. m. toiv. al. n:o 240 toimenpi-
38650: teistä asuinrakennusten tehokkaaksi käyttämi-
38651: Amerikka: - Ks. Suomalais-Amerikkalainen yh-
38652: seksi. Liitteet X,5s. s. 538. L. Työv:aan 118.
38653: distys.
38654: - Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 241 toimenpiteistä
38655: omakotitalojen rakentamista varten annetta-
38656: Ammattiedustus': - Ks. Lähetystöt.
38657: vien kiinnityslainojen lainaehtojen muuttami-
38658: OJeksi. Liitteet X,59. s. 539. L. Työv:aan 118.
38659: Ammattikasvatus: - Ks. Sotaorvot.
38660: - Ed. Honkalan y. m. toiv. al. n :o 242 toimen-
38661: piteistä asuntojen rakentamiseksi valtion vi-
38662: Ammattikirjallisuus: - Ks. Kirjallisuus.
38663: ran ja toimen haltijain asunnonpuutteen pois-
38664: tamiseksi. Liitteet X,so. s. 541. L. Työv:aan
38665: Ammattikoulut: - Ks. Kansakoulut. Kotiteolli-
38666: 118.
38667: suus. Koululaitos.
38668: Ed. Honkalan y. m. toiv. al. n :o 243 esityksen
38669: antamisesta pienasuntotuotannon tukemiseksi
38670: Ammattikoulutus: Ed. Honkalan y. m. toiv. al.
38671: valtion varoilla. Liitteet X,Gt, s. 542. L.
38672: n: o 228 toimenpiteistä asepalveluksesta ko-
38673: Työv:aan 118.
38674: tiutettujen ammattikoulutuksen tehostamiseksi.
38675: - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 245 esityksen
38676: Liitteet X,46. s. 523. L. Työv:aan 117.
38677: antamisesta metsä- ja lauttanatyöväen asumuk-
38678: - Ed. E. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 229 määrä-
38679: aista annetun lain muuttamisesta. Liitteet
38680: rahasta tuberkuloositoipilaiden ammattikoulu-
38681: X,63. s. 546. L. Työv:aan 118.
38682: tuksen järjestämiseksi. Liitteet X,47. s. 524.
38683: - Ks. Kodinperustamislainat. Pohjois-Suomi. Ra-
38684: L. Työv:aan 117.
38685: kennustoiminta. Siirtoväki.
38686: - Ks. Kalastus. Tuberkuloosi.
38687:
38688: Apteekkilaitos: Ed. K. Anderssonin y. m. toiv. al. Asunto-osakeyhtiö: Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al.
38689: n:o 74 toimenpiteistä apteekkilaitoksen otta- n:o 33 esityksen antamisesta asunto-osakeyh-
38690: miseksi valtion haltuun. Liitteet VI,a. s. 233. tiöistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet
38691: L. Tv:aan 104. II,12. s. 90. L. Lv:aan 100.
38692: Asialuettelo 1945.
38693:
38694: Asutusasia.Ulosasto: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. Elintarvikkeet: Ed. Teittisen y. m. toiv. al. n:o
38695: al. n:o 66 toimenpiteistä virastotalon hank- 157 esityksen antamisesta elintarviketuotan-
38696: kimiseksi maatalousministeriön asutusasiain- non lisäämiseksi. Liitteet IX,2s. s. 405.
38697: osastolle ja Maatalousseurojen Keskusliiton L. Mtv:aan 112.
38698: jälleenrakennusvaliokunnalle. Liitteet IV ,41.
38699: s. 189. L. Vv:aan 103. Eläke: Ed. Wiikin lak. al. n:o 11 laiksi vuoden
38700: 1918 kansalaissodan johdosta erotettujen val-
38701: Asutustiet: - Ks. Maantiet. tion toimenhaltijain eläkeoikeudesta. Liit-
38702: teet IV,3. s. 123. L. Vv:aan 90.
38703: Asutustoiminta: Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o - Ed. Frietschin lak. al. n:o 16 laiksi valtion
38704: 143 asutuslainsäädännön uudistamisesta. Liit- viran tai toimen haltijain oikeudesta eläk-
38705: teet IX,14. s. 383. L. Mtv:aan 110. keeseen annetun lain muuttamisesta. Liitteet
38706: - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 145 maan luo- IV,s. s.130 ja 132. L. Vv:aan 91.
38707: vuttamisesta asutustarkoituksiin Rautavaaran - Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 6 esityksen
38708: kunnassa olevista puutavarayhtiöitten maista. antamisesta eräiden viran ja toimen haltijain
38709: Liitteet IX,16. s. 390. L. Mtv:aan 111. eläkeoikeuden poistamisesta. Liitteet 1,12.
38710: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 146 toimen- s. 39. L. Prv:aan 96.
38711: piteistä koeasutustilain antamiseksi niiden - Ed. Sergeliuksen toiv. al. n:o 53 esityksen
38712: asukkaille alkuperäisillä hinnoilla. Liitteet antamisesta ikälisien huomioon ottamisesta
38713: IX,n. s. 392. L. Mtv:aan 111. valtion viran tai toimen haltijainn eläkkeitä
38714: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 150 kauppa- määrättäessä. Liitteet IV,zs. s. 169 ja 170.
38715: kirjain antamisen jouduttamisesta koeasutus- L. Vv:aan 102.
38716: tilain asukkaille. Liitteet IX,21. s. 397. L. - Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 54 esityksen
38717: Mtv: aan 111. antamisesta eräiden teloitettujen henkilöiden
38718: - Ks. Tilaton väestö. omaisten toimeentulon turvaamiseksi eläk-
38719: keellä. Liitteet IV,29, s. 171. L. Vv:aan 102.
38720: Auto: - Ks. Postilaitos. - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 208 toi-
38721: menpiteistä huoltoeläkkeen suorittamiseksi
38722: Aviopuolisot: - Ks. Kunnallisverotus. Verotus. sodan johdosta kuolleiden vanhemmille eräissä
38723: tapauksissa. Liitteet X,26. s. 499. L.
38724: Avioton lapsi: Ed. Salmela-Järvinen y. m. toiv. al. Työv:aan 115.
38725: n:o 28 esityksen antamisesta laeiksi aviotto- - Ed. Kuusisen y. m. toiv. al. n:o 209 esityksen
38726: man lapsen oikeudellisen aseman parantami- antamisesta eläkkeen maksamisesta sodassa
38727: seksi. Liitteet II, 7. s. 82. L. Lv: aan 100. tai sodan johdosta poikansa menettäneille
38728: leskiäideille. Liitteet X,27. s. 500. L.
38729: Työv:aan 115.
38730: - Ks. Invaliidit. Kirkko. Sotalesket. Sotaor·
38731: B. vot. Tapaturmavakuutus.
38732:
38733: Bra.ge-yhdistys: Ed. östensonin y. m. rah. al. n:o 6 Em.äntäkoulut: Ed. Jernin y. m. rah. al. n:o 93
38734: määrärahan osoittamisesta Brage nimisen yh- määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen
38735: distyksen leikekokoelmaa varten. Liitteet emäntäkoulun perustamiseksi Korsholmaan.
38736: IV,52. s. 208 ja 210. L. Vv:aan, jonka tulee Liitteet IV,uo. s. 778 ja 780. L. Vv:aan 1373.
38737: pyytää Siv:n lausunto 95. - Ed. Pusan rah. al. n:o 94 määrärahan osoit-
38738: tamisesta Haapaveden emäntäkoululle kerho-
38739: neuvojaopetusta varten hankittavan raken-
38740: nuksen kuntoonpanokustannuksiin. Liitteet
38741: E. IV,141. s. 782. L. Vv:aan 1373.
38742: Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n:o 96 määrä-
38743: Edusta.janva.aJit: Ed. Kytömaan y. m. lak. al. rahan osoittamisesta emäntäkoulun perustami-
38744: n:o 3 laiksi edustajanvaaleista annetun lain seksi Sotkamoon. Liitteet IV,143. s. 785. L.
38745: muuttamisesta. Liitteet I,s, s. 11. L. Prv:aan Vv:aan 1373.
38746: 89. - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 97 määrärahan
38747: - Ks. Vaalilaki. osoittamisesta emäntäkoulun perustamiseksi
38748: Asialuettelo 1945. 5
38749:
38750: Kemijärven kuntaan. Liitteet IV,144. s. 786. - Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 188 toimenpi-
38751: L. Vv:aan 1373. teistä tapaturmakorvauksen ulottamiseksi
38752: - Ed. Pusan rah. al. n: o 98 määrärahan osoitta· metsä- y. m. ansiotöissä käytettäviin hevosiin.
38753: misesta kerhoneuvojakurssien toimeenpane· Liitteet IX,59. s. 452. L. Mtv:aan.
38754: mista varten Haapaveden emäntäkoululla. Liit·
38755: teet IV,145. s. 788. L. Vv:aan 1373. Hinnat: - Ks. Säännöstely.
38756: - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 181 toimen·
38757: piteistä emäntäkoulun perustamiseksi Sotka- Huolto: Ks. Eläke. Invaliidit. Kaatuneet.
38758: mon kuntaan. Liitteet IX,52. s. 441. L. Perheet. Pohjois-Suomi. Siirtoväki. Sotalesket.
38759: Mtv:aan 113. Sotaorvot. Säännöstely. Tuberkuloosi.
38760: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 182 määrä-
38761: rahasta emäntäkoulun perustamiseksi Kemi- Huonokuuloiset: - Ks. Kansakoulut.
38762: järven kuntaan. Liitteet IX,53. s. 442. L.
38763: Mtv:aan 113. Hämeenlinna: - Ks. Vankilat.
38764: - Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n :o 183 toi-
38765: menpiteistä emäntäkoulun perustamiseksi La-
38766: pin lääniin. Liitteet IX,54. s. 444. L. I.
38767: Mtv:aan 113.
38768: Ks. Kotitalous. Iisalmi: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 10
38769: määrärahan osoittamisesta Iisalmen vesistön
38770: Englannillkieli: - Ks. Oppikoulut. tulva vedenpinnan säännöstelytöiden alulle
38771: panemista varten. Liitteet IV,56. s. 217.
38772: Esikaupungit: - Ks. Vuokra-alueet. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau-
38773: sunto 95.
38774:
38775: F. Ilomantsi: Ks. Vesioikeus.
38776:
38777: Fascismi: - Ks. Poliisi. Invaliidit: Ed. M. Järvisen y. m. rah. al. n:o 114
38778: määrärahan osoittamisesta Invaliidien Kes-
38779: kusliitto r. y:n toiminnan tukemiseksi. Liit·
38780: H. teet IV,l61. s. 810. L. Vv:aan 1377.
38781: Haapavesi: - Ks. Emäntäkoulut. Ed. Hukarin y. m. rah. al. n:o 115 määrä-
38782: rahan osoittamisesta avustukseksi vuonna 1918
38783: Halla: Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 69 määrä- punaisten puolella invaliideiksi tulleille. Liit-
38784: rahan osoittamisesta kemiallisten savutus- teet IV,l62. s. 812. L. Vv:aan 1377.
38785: y. m. hallantorjuntamenetelmien tutkimista - Ed. Peltosen y. m. toiv. al. n:o 215 määrä-
38786: varten. Liitteet IV,us. s. 750. L. Vv:aan rahasta avustuk.seksi Suomen siviili- ja ase-
38787: 1372. velvollisuusinvaliidien liitolle tuotantolaitok-
38788: sen rahoittamista varten. Liitteet X,33. s.
38789: Hallintoyhteisö: - Ks. Korvauslaki. 506. L. Työv:aan 116.
38790: - Ed. Peltosen y. m. toiv. al. n:o 216 toimen-
38791: Haukivesi: - Ks. Kanavat. piteistä työmahdollisuuksien järjestämiseksi
38792: invaliideille. Liitteet X,34. s. 508. L.
38793: Heinola: - Ks. Sairaalat. Työv:aan 116.
38794: - Ed. Hukarin y. m. toiv. al. n:o 217 toimen-
38795: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto. piteistä maan eri invaliidiryhmien oikeudelli-
38796: .sen aseman yhdenmukaistamiseksi. Liitteet
38797: Helsinki: - Ks. Sairaalat. X,35. s. 510. L. Työv:aan 116.
38798: - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 218 toimen-
38799: Hevosten hoito: Ed. Möttösen y. m. rah. al. piteistä sotainvaliidien avustus- ja eläkemää-
38800: n :o 7 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi ja rien korottamiseksi. Liitteet X,36. s. 513. L.
38801: a vustuksiksi hevosjalostusliitoille orivarsa- Työv:aan 116.
38802: laitumien hankkimiseen ja kunnostamiseen. - Ed. Järven y. m. tf?iv. al. n:o 219 toimenpi-
38803: Liitteet IV,53. s. 212. L, Vv:aan, jonka tulee teistä sotainvaliidien elinkoron korottami-
38804: pyytää Mtv:n lausunto 95. seksi. Liitteet X,37. s. 514. L. Työv:aan 116.
38805: 6 Asialuettelo 1945.
38806:
38807: - Ed. Bryggarin y. m. toiv. al. n:o 220 toimen- mistä varten. Liitteet IV,160. s. 809. L.
38808: piteistä invaliidikorvauksien korottamiseksi Vv:aan 1377.
38809: nykyisiä elinkustannuksia vastaavalle tasolle.
38810: Liitteet X,ss. s. ~15. L. Työv:aan 116. Kaivostyö: Ed. Turusen y. m. toiv. al. n:o 192
38811: - Ed. Koukkarin y. m, toiv. al. n:o 221 toimen- toimenpiteistä kaivostyölainsäädännnön ai·
38812: piteistä kotiuttamisrahan suorittamiseksi kaansaamiseksi. Liitteet X,1o. s. 479. L.
38813: taannehtivasti eräille sotainvaliideille. Liit- Työv:aan 114.
38814: teet X,s9. s. 516. L. Työv:aan 116. - Ed. Kauhasen y. m. toiv. al. n:o 193 toimen-
38815: - Ed. Sundströmin y. m. toiv. al. n:o 230 toi- piteistä työolojen järjestämiseksi kaivosteol-
38816: menpiteistä punaisten invaliidien aseman kor- lisuudessa. Liitteet IX,u. s. 480. L. Työv:aan
38817: jaamiseksi. Liitteet X,48, s. 525. L. Työv:aan 114.
38818: 117.
38819: - Ks. Maan myynti. Sairaalat. Tuberkuloosi. Kalastus: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 82 ko-
38820: Verotus. rotetun määrärahan osoittamisesta kalastus-
38821: elinkeinon kohottamiseen. Liitteet IV,l29. s.
38822: Iisvesi: - Ks. Kanavat. 767. L. Vv:aan 1372.
38823: - Ed. Mäkelän y. m. toiv. al. n:o 96 esityksen
38824: Isojako: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 100 toi- antamisesta uudeksi kalastuslaiksi. Liitteet
38825: menpiteistä isojaossa ja uusjaossa jaettavan VII,22. s. 285. L. Ltv:aan 106.
38826: alueen teiden rakentamiseksi valtion toimesta. - Ed. Miettusen y. m, toiv. al. n:o 168 toimen·
38827: Liitteet VII,26, s. 293. L. Ltv:aan 107. piteistä lohi· ja siikapitoisten jokien ja nii-
38828: den läheisten rannikkoalueiden kalakannan
38829: Isonhaaran voimalaitos: - Ks. Lappi. turvaamiseksi. Liitteet IX,39. s. 425. L.
38830: Mtv:aan 113.
38831: Itseopiskelu: - Ks. Kirjallisuus. - Ed. Inkisen y. m. toiv. al. n:o 169 toimen-
38832: piteistä ajanmukaisen kalataloudellisen am-
38833: mattiopetuksen järjestämiseksi. Liitteet IX,40.
38834: J. s. 426. L. Mtv:aan 113.
38835: - Ed. Inkisen y. m. toiv. al. n:o 170 esityksen
38836: Jakolaitos: Ed. K. Anderssonin y. m. toiv. al. n:o antamisesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja
38837: 83 esityksen antamisesta jakolaitoksesta anne- menoarvioon kalastustarvikkeiden hankkimi-
38838: tun asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,o. seksi siirtoväkeen kuuluville kalastajille.
38839: s. 263. L. Ltv:aan 105. Liitteet IX,41. s. 427. L. Mtv:aan 113.
38840: - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 99 valtion
38841: osuutta jaonjärjestelystä aiheutuviin menoi- Kananhoito: - Ks. Siipikarja.
38842: hin koskevien määräysten muuttamisesta.
38843: Liitteet VII,25. s. 290 ja 292. L. Ltv:aan Kanavat: Ed. Heljaksen rah. al. n:o 9 maara-
38844: 107. rahan osoittamisesta Iisveden-Haukiveden
38845: kanavatöiden aloittamista varten. Liitteet
38846: Jatkokoulut: - Ks. Kansakoulut. IV,55. s. 215. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
38847: Kulkv:n lausunto 95.
38848: Jyväskylä.: - Ks. Yliopisto. - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 284 Suomen-
38849: lahden-Päijänteen-Saimaan kanavan raken-
38850: Järjestöt: Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 17 tamisesta. Liitteet XII,27. s. 618. L.
38851: määrärahan osoittamisesta korvauksen maksa- Kulkv:aan 121.
38852: miseksi eräille lakkautetuille järjestöille nii-
38853: den menettämästä omaisuudesta. Liitteet Kansallismuseo: Ks. Muinaistieteellinen toi·
38854: IV,64. s. 686. L. Vv:aan 1366. mikunta.
38855:
38856: Kansakoulut: Ed. Malkamäen y. m. lak. al.
38857: K. n:o 12 laiksi kansa\oululaitoksen kustannuk-
38858: sista annetun lain 14 ja 21 § :n muuttami-
38859: Kaatuneet: Ed. Tuomisen y. m. rah. al. n:o 113 sesta. Liitteet IV,4. s. 124. L. Vv:aan, jonka
38860: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kaa- tulee pyytää Siv:n lausunto 90.
38861: tuneiden omaisten r. y:lle huoltotyön järjestä- - Ed. Malkamäen y. m. lak. al. n:o 13 laik,..i
38862: Asialuettelo 1945. 7
38863: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun suudesta. Liitteet X,s. s. 476. L. Työv:aan
38864: lain 17 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,5. 114.
38865: s. 125. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 191 maa-
38866: lausunto 90. taloustulosta elävien vapauttamisesta kansan-
38867: - Ed. Järven y. m. lak. al. n:o 14 laiksi kansa· eläkelain alaisuudesta. Liitteet IX,9. s. 478.
38868: koululaitoksen kustannuksista annetun lain L. Mtv:aan 114.
38869: 24 ja 28 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,e.
38870: s. 126. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n Kansanhuolto: - Ks. Säännöstely.
38871: lausunto 91.
38872: - Ed. HiekkaJan y. m. lak. al. n:o 15 laiksi Kansankirjastot: - K.s. Kirjastot.
38873: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun
38874: lain 23 § :n muuttamisesta. Liitteet IV, 7. Kansanopistot: Ed Kaijalaisen rah. al. n:o 51
38875: s. 128. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n määrärahan osoittamisesta Lapin kansanopis-
38876: lausunto 91. ton rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
38877: - Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n:o 27 laiksi oppi· teet IV,9s. s. 727. L. Vv:aan 1370.
38878: velvollisuuslain 17 9:n muuttamisesta. Liit·
38879: teet VIII,!. s. 313. L. Siv:aan 92. Kansantuomioistuin: Ed. Wiikin y. m. lak. al.
38880: - Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o 28 laeiksi n:o 1 laiksi kansantuomioistuimesta. Liitteet
38881: oppivelvollisuudesta ja kansakoululaitoksen 1,1. s. 7. L. Prv:aan 88.
38882: kustannuksista annettujen lakien muuttami-
38883: sesta. Liitteet VIII,2. s. 314. L. Siv:aan, Kaoliini: Ks. Maantiet. Rautatiet.
38884: jonka tulee pyytää Vv:aan lausunto 92.
38885: - Ed. Malkamäen y. m. lak. al. n:o 29 laiksi Karjatalous: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 74
38886: kansakouluun kuuluvan keskikoulun ja am- korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
38887: matillisen jatkokoulun perustamisesta kokeilu- siksi maanviljelysseuroille ja Maatalousseuro-
38888: tarkoituksessa. Liitteet VIII,a. s. 316. L. jen Keskusliitolle karjatalouden edistämiseksi.
38889: Siv:aan 92. Liitteet IV,121. s. 758. L. Vv:aan 1372.
38890: - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 71 toimen- - Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 75 korotetun
38891: piteistä itäisen rajaseudun ja hävitetyn Poh- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kar-
38892: jois-Suomen kansakouluolojen korjaamiseksi. janjalostusyhdistyksille ja sonninpitoyhty-
38893: Liitteet IV,46, s. 195. L. Vv:aan, jonka tulee mille. Liitteet IV,122. s. 759. L. Vv:aan
38894: pyytää Siv:n lausunto 104. 1372.
38895: - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 124 käytän- - Ks. Pienviljelys.
38896: nöllisten aineiden huomioon ottamisesta kan-
38897: sakoulunopettajain valmistusta uudelleen jär- Kassat: - Ks. Kirkko.
38898: jestettäessä. Liitteet VIII,1s. s. 342. L.
38899: Siv:aan 108. Kasvastustieteellinen keskuslaitos: Ed. Kankai-
38900: - Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n:o 125 toimen- sen y. m. toiv. al. n:o 133 esityksen antami-
38901: piteistä huonokuuloisten lasten kansakoulu- sesta kasvatustieteellisen keskuslaitoksen pe-
38902: opetuksen järjestämiseksi. Liitteet VIII,19. rustamisesta Helsinkiin. Liitteet VIII,27, s.
38903: s. 343. L. Siv:aan 109. 355. L. Siv:aan 109.
38904: - Ed. Sillanpään y. m. toiv. al. n:o 126 per-
38905: heenemännille ja kotiapulaisille välttämättö- Kasvinsuojelu: Ed. Bernerin y. m. toiv. al. n:o
38906: män kotitalous- ja käsityötaidon opetuksen 139 toimenpiteistä kasvinsuojelulaitoksen pe-
38907: sisällyttämisestä kansakoulun jatko-opetuk- rustamiseksi. Liitteet IX,1o. s. 381. L Mtv:aan
38908: seen. Liitteet VIII,2o. s. 344. L. Siv:aan 110.
38909: 109. - Ks. Koeasemat.
38910: - Ks. Koululaitos.
38911: Kasvitarha.: - Ks. Puutarha.
38912: Kansalaissota: - Ks. Eläke. Sisällissota.
38913: Kauppalat: - Ks. Pakkolunastus.
38914: Kansaneläkelaitos: Ed. Bryggarin y. m. toiv. al. Kauppaliikkeet: Ed. Turusen y. m. lak. al. n:o 41
38915: n:o 190 tutkimuksen toimittamisesta huolto- laiksi kauppaliikkeiden ja toimistojen työ-
38916: periaatteelle rakentuvan työkyvyttömyys- ja oloista annetun lain muuttamisesta. Liitteet
38917: vanhuusvakutuksen toimeenpanon mahdolli- X,2. s. 464. L. Työv:aan 94.
38918: 8 Asialuettelo 1945.
38919:
38920: - Ed. Turusen y. m. lak. al. n:o 42 laiksi kauppa- käytäntöön saattamiseksi. Liitteet V1II,so.
38921: ynnä eräiden muiden liikkeiden sekä liiketoi- s. 359. L. Siv :aan 109.
38922: mistojen aukioloajasta annetun lain muuttami-
38923: sesta. Liitteet X,s. s. 466. L. Työv: aan 94. Kirjastot: Ed. Hiekkalan y. m. lak. al. n:o 30
38924: laiksi kansankirjastolain 6 ja 7 § :n muutta-
38925: Kaupungit: - Ks. Asunto-olot. Kansakoulut. misesta. Liitteet VII1,4. s. 318. L. Siv:aan
38926: Kunnallislait. Kunnallisvaalit. Kunnallisvero- 92.
38927: tus. Pakkolunastus. Rakennustoiminta. Vuok- - Ks. Neuvostoliitto. Yliopisto.
38928: ra-alueet.
38929: Kirkko: Ed. Lepän y. m. r,a:h. al. n:o 46 koro-
38930: Keksijät: Ed. Kulovaaran y.m. toiv. al. n:o 112 tetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi
38931: määrärahasta vähävaraisten keksijäin tukira- kirkollisvirkakunnan leski- ja orpokassalle.
38932: haston perustamista varten. Liitteet V1II,6. Liitteet IV,93. s. 718. L. Vv:aan 1368.
38933: s. 321. L. Siv:aan 107. - Ks. Muinaistieteellinen toimikunta.
38934:
38935: Kemi: - Ks. Lastenhoito. Postilaitos. Satamat. Kodinperustamisla.inat: Ed. P. Tervon y. m. lak.
38936: al. n: o 43 laiksi asevelvollisille sotatilanaikai-
38937: Kemia: - Ks. Halla. Yliopisto. sen palveluksen perusteella myönnettävistä ko-
38938: dinperustamislainoista annetun lain muuttami-
38939: Kemijärvi: - Ks'. Emäntäkoulut. Perkaustyöt. sesta. Liitteet X,4. s. 468. L. Työv: aan 94.
38940: - Ed. P. Tervon y. m. toiv. al. n:o 246 esityk-
38941: Kerhotoiminta: Ed. Voionmaan y. m. rah. al. sen antamisesta laiksi kodinperustamislainoista.
38942: n: o 58 korotetun määrärahan osoittamisesta Liitteet X,64. s. 547. L. Työv:aan ll8.
38943: opintokerhotoiminnan tukemiseksi. Liitteet
38944: 1V,l05. s. 735. L. Vv:aan 1371. Koeasemat: Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n :o 184
38945: -Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 171 mää- kasvinviljelyskoeaseman perustamisesta Pudas-
38946: rärahasta vähävaraisten erämaakuntien maa- järven pitäjään. Liitteet 1X,55. s. 445. L.
38947: talouskerhotoiminnan tehostamiseksi. Liitteet Mtv :aan 114.
38948: 1X,42. s. 428. L. Mtv:aan 113.
38949: _:_ Ed. Pusan y. m. toiv. al. n:o 172 määrära- Koeasutustilat: - Ks. Asutustoiminta.
38950: hasta maatalouskerholiitolle metsäkerhotoimin-
38951: nan edistämistä varten. Liitteet 1X,43. s. 430. Kokemäki: - Ks. Sillat.
38952: L. M tv: aan 113.
38953: - Ks. Emäntäkoulut. Maatalous. Kolttalappalaiset: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al.
38954: n:o 38 toimenpiteistä kolttalappalaisten säily-
38955: Keskikoulut: - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut. misen turvaamiseksi. Liitteet 1Il,5. s. 106. L.
38956: Ulkv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto
38957: Keuhkotauti: - Ks. Ammattikoulutus. Tuber- 101.
38958: kuloosi.
38959: Kommunistit: - Ks. 1nvaliidit. Sisällissota. Työ-
38960: Kielilaki: Ed. von Bornin y. m. lak. al. n:o 4 väenjärjestöt.
38961: laiksi kielilain muuttamisesta. Liitteet 1,4.
38962: s. 18 ja 20. L. Prv: aan 89. Koneasemat: - Ks. Maatalous.
38963: - Ed. Rollstenin y. m. lak. al. n:o 5 laiksi val-
38964: tion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta Korsholma: - Ks. Emäntäkoulut.
38965: annetun lain muuttamisesta. Liitteet 1,5. s. 22
38966: ja 25. L. Prv: aan 89. Korvaus: - Ks. Järjestöt. Poliittiset vangit.
38967:
38968: Kiiminki: - Ks. Perkaustyöt. Korvauslaki: Ed. Pusan y. m. lak. al. n:o 18laiksi
38969: toisen korvauslain muuttamisesta. Liitteet
38970: Kiinnitysasiat: - Ks. Lainhuudatus. IV,1o. s. 137. L. Vv:aan 91.
38971: - Ed. Peltosen y. m. lak. al. n:o 20 laiksi kor-
38972: Kirjallisuus: Ed. Hiekkalan y. m. toiv. al. n:o 136 vausosakkeiden hallintoyhteisöstä annetun lain
38973: toimenpiteistä itAeopiskelua varten tarpeelli- muuttamisesta. Liitteet 1V,12. s.l48. L. Vv:aan
38974: sen ammattikirjalisuuden valmistamiseksi ja 91.
38975: Asialuettelo 1945. 9
38976:
38977: - l<Jd. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o 51 laeiksi - Ed. Salon y. m. rah. al. n: o 95 määrärahan
38978: eräiden sodasta aiheutuneiden vahinkojen kor- osoittamisesta kotitalouskoulun perustamiseksi
38979: vaamisesta ja toisen korvauslain muuttami- Säräisniemen pitäjään. Liitteet IV,142. s. 783.
38980: sesta. Liitteet IV,62. s. 853. L. Vv:aan 1754. L. Vv:aan 1373.
38981: - Ed. J. Raatikaisen lak. al. n:o 52 laiksi toi- - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 163 toi-
38982: sen korvauslain muuttamisesta. Liitteet IV,63. menpiteistä kodinhoitajatarkoulun perusta-
38983: s. 857. L. Vv:aan 1794. miseksi Sääruingin pitäjässä sijaitsevaan .val-
38984: - Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o 55 esityk- tion omistamaan Rauhanlinnaan. Liitteet
38985: sen antamisesta korvauslain muuttamiseksi. IX,34. s. 417. L. Mtv:aan 112.
38986: Liitteet IV,so. s. 172. L. Vv:aan 102. - Ed. Sillanpään y. m. toiv:. al. n:o 164 toimen-
38987: - Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n: o 56 esityksen piteistä kotitaloustyön ratsionalisoimiseksi.
38988: antamisesta laiksi toisen korvauslain muutta- Liitteet IX,35. s. 419. L. Mtv:aan 112.
38989: misesta. Liitteet IV,31. s. 174. L. Vv:aan - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 165, toi-
38990: 102. menpiteistä kotitaloustyötä helpottavien pa-
38991: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n :o 57 esityksen rannusten aikaansaamiseksi maaseudun ko-
38992: antamisesta itärajan kuntien alueilla asuvien deissa. Liitteet IX,36. s. 421 ja 422. L. Mtv:aan
38993: korvauksensaantioikeuden laajentamiseksi. Liit- 112.
38994: teet IV,32. s. 175. L. Vv:aan 102. - Ks. Kansakoulut. Työtehoseura. Yliopisto.
38995: ·- Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n:o 58 esityksen
38996: antamisesta laiksi ennakkokorvausten myöntä- Kotiteollisuus: Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o
38997: misestä toisen korvauslain mukaan korvauk- 108 korotetun määrärahan osoittamisesta koti-
38998: seen oikeutetuille. Liitteet IV,33. s. 176. L. teollisuusoppilaitosten yleisiin menoihin. Liit-
38999: Vv:aan 102. teet IV,155. s. 801. L. Vv:aan 1376.
39000: Ed. Pusan y. m. toiv. al. n:o 59 esityksen an- - Ed. Ikosen y. m. rah. al. n:o 109 korotetun
39001: tamisesta täysimääräisen korvauksen maksa- määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyhdis-
39002: misesta välirauhansopimuksen 14 artiklan pe- tysten · avustamista varten. Liitteet IV,156.
39003: rusteella Neuvostoliitolle palautettavasta omai- s. 802. L. Vv:aan 1376.
39004: suudesta. Liitteet IV,34. s. 177. L. Vv:aan - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 180 määrä-
39005: 103. rahasta valtion kotiteollisuuskoulujen perus-
39006: - Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n:o 60 esityksen an- tamiseksi. Liitteet IX,51. s. 439. L. Mtv:aan
39007: tamisesta lisäkorvauksen maksamiseksi eräille 113.
39008: korvauslain mukaan korvaukseen oikeutetuille.
39009: Liitteet IV,35. s. 178. L. Vv:aan 103. Kotiuttam.israhat: - Ks. Invaliidit.
39010: - Ks. Maanhankintalaki. Omaisuudenluovutus-
39011: vero. Kotka: - Ks. Kotitalous.
39012:
39013: Koti: - Ks. Nuorisokodit. Koululaitos: Ed. Malkamäen y. m. toiv. al. n:o
39014: 116 toimenpiteistä koulutoimen johdon keskit-
39015: Kotitalous: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 89 tämiseksi. Liitteet VIII,1o. s. 326. L. Siv:aan
39016: korotetun määrärahan osoittamisesta kotita- 108.
39017: louden edistämiseen. Liitteet IV,136. s. 774. - Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n:o 117 toimenpi-
39018: L. Vv:aan 1373. teistä koululääkäritoiminnan lainsäädännölli-
39019: Ed. Hiilelän y. m. rah. al. n:o 90 määrärahan seksi järjestämiseksi oppi- ja ammattikouluissa
39020: osoittamisesta Aitoon kotitalouskeskikoulun sekä niihin verrattavissa oppilaitoksissa. Liit-
39021: käytännöllisten aineiden opettajien palk- teet VIII,u. s. 327. L. Siv:aan, jonka .tulee
39022: kausta varten. Liitteet IV,137. s. 775. L. pyytää Tv:n lausunto 108.
39023: Vv:aan 1373. Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o 118 suun-
39024: - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n: o 91 määrä- nitelman laatimisesta koululaitoksen ja ope-
39025: rahan osoittamisesta Varsinais-Suomen emän- tustoimen saattamiseksi uuden demokraattisen
39026: täkoulun muuttamiseksi kotitalousopistoksi. suuntauksen ja kasvatusopin vaatimuksia vas-
39027: Liitteet IV,138. s. 776. L. Vv:aan 1373. taavaksi. Liitteet VIII,12. s. 328. L. Siv:aan
39028: - Ed. Virkin y. m. rah. al. n:o 92 määrärahan 108.
39029: osoittamisesta Kotkan talouskoulun ottarui- - Ed. Järven y. m. toiv. al. n:o 119 toimenpi-
39030: seksi valtion hahuun. Liitteet IV,139. s. 777. teistä koulujen terveydenhoidossa ja oppilai-
39031: L. Vv:aan 1373. den terveydellisissä oloissa ilmenevien puut-
39032:
39033:
39034: 2
39035: 10 Asialuettelo 1945.
39036:
39037:
39038: teellisuuksien korjaamiseksi. Liitteet VIII,13. tuksen ja tulo- ja omaisuusverolain muutta-
39039: s. 330. L. Siv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n misesta. Liitteet VII,5. s. 257. L. Ltv:aan,
39040: lausunto 108. jonka tulee pyytää Vv:n lausunto 91.
39041: - Ed. österholmin toiv. al. n:o 120 esityksen - Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 86 esityk-
39042: antamisesta laiksi kansa- ja oppikoululaisten sen antamisesta kunnallisverolainsäädännön
39043: terveydenhoidosta. Liitteet VIII,14. s. 332 ja uudistamisesta nykyisiä verotusperiaatteita
39044: 334. L. Siv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n vastaavaksi. Liitteet VII,12. s. 267. L. Ltv:aan
39045: lausunto 108. 106.
39046: - Ks. Ammattikoulut. Ammattikoulutus. Inva- - Ed. Kujalan y. m. toiv. al. n:o 87 kunnallis-
39047: liidit. Kansakoulut. Oppikoulut. Yliopisto. verolainsäädännön uudistamisesta. Liitteet
39048: VII,13. s. 269. L. Ltv:aan 106.
39049: Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Kansanopistot. - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 88 toimenpi-
39050: Kotitalous. Kotiteollisuus. Maatalous. Oppi- teistä kunnallisverorasituksen tasoittamiseksi eri
39051: koulut. kuntien kesken. Liitteet VII,14. s. 270. L.
39052: Ltv: aan 106.
39053: Kouvola: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Peltosen y. m. toiv. al. n:o 89 esityksen
39054: antamisesta perus- ja lapsivähennysten mää-
39055: Kristiinankaupunki: - Ks. Oppikoulut. rien korottamiseksi kunnallisverotuksessa.
39056: Liitteet VII,15. s. 272. L. Ltv:aan 106.
39057: Kulttuurirahastot: Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 90 esityksen
39058: n: o 134 toimenpiteistä kulttuurijärjestöjen ja antamisesta useamman kunnan alueella toimin-
39059: -rahastojen saattamisesta valtion valvontaan. taansa harjoittavan liikkeen verotettavan tu-
39060: Liitteet VIII,2s. s. 357. L. Siv:aan 109. lon oikeudenmukaisesta jakamisesta eri kun-
39061: tien kesken. Liitteet VII,16. s. 274. L. Ltv:aan
39062: Kulutustarvikkeet: Ed. Salmela-Järvinen y. m. 106.
39063: toiv. al. n:o 14 toimenpiteistä teollisen tuotan- -- Ks. Kunnallislait.
39064: non järjestämiseksi välttämättömiä kulutus-
39065: tarvikkeita silmällä pitäen. Liitteet I,2o. s. 52. Kunnantiet: Ed. Möttösen y. m, toiv. al. n:o 106
39066: L. Prv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lau- kunnan- ja kyläteiden ottamisesta valtion hoi-
39067: sunto 97. toon. Liitteet VII,32. s. 303. L, Ltv: aan 107.
39068: - Ed. Meriläisen y. m. toiv. al. n:o 109 toimen-
39069: Kunnallislait: Ed. Sormusen y. m. lak. al. n:o 21 piteistä kunnan- ja kyläteiden ottamiseksi val-
39070: laiksi maalaiskuntain kunnallislain 9 § :n tion hoitoon. Liitteet Vll,35. s. 306, L.Ltv:aan
39071: muuttamisesta. Liitteet VII,l, s. 247. L. 107.
39072: Ltv:aan 91. - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 110 Pohjois-
39073: Ed. Sormusen y. m. lak. al. n:o 22 laiksi kau- ja Koillis-Suomen hävitetyillä alueilla olevien
39074: punkien kunnallislain 10 § :n muuttamisesta. kunnan- ja kyläteiden ottamisesta valtion hoi-
39075: Liitteet VII,2. s. 249. L. Ltv:aan 91. toon. Liitteet VII,36. s. 307. L. Ltv :aan 107.
39076: - Ed, Rollstenin lak. al. n: o 23 laiksi maalais- - Ks. Kylätiet.
39077: kuntain kunnallislain muuttamisesta. Liitteet
39078: VII,a. s. 251 ja 253. L. Ltv: aan 91.
39079: Kunnat: - Ks. Asunto-olot. Raittiustyö.
39080: - Ks. Syntymäpaikka.
39081:
39082: Kunnallisvaalit: Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. Kuusamo: - Ks. Lääkärit.
39083: n:o 85 esityksen antamisesta äänioikeusikära-
39084: jan alentamisesta kunnallisissa vaaleissa. Liit- Kyläjaoitus: Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n:o
39085: teet VII,u. s. 266. L. Ltv:aan 106. 107 toimenpiteistä kyläjaoitukseen tehtävien
39086: muutosten helpottamiseksi. Liitteet VII,33.
39087: Kunnallisverotus: Ed. Malkamäen y. m. lak. al. s. 304. L. Ltv: aan 107,
39088: n: o 24 laeiksi maalaiskun tain kunnallishallin-
39089: nosta ja kunnallishallituksesta kaupungeissa Kylätiet: Ed. P. Tervon rah. al. n:o 146 mää-
39090: annettujen asetusten muuttamisesta. Liitteet rärahan osoittamisesta rajaseutujen sodan ta-
39091: VII,4. s. 255. L. Ltv: aan 91. kia epäkuntoon menneiden kyläteiden kunnos-
39092: - Ed. Raunion y. m. lak. al. n: o 25 laeiksi maa- tamiseksi. Liitteet IV,193. s. 847. L. Vv:aan
39093: laiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase- 1379.
39094: Asialuettelo 1945. 11
39095: Ed. Pääkkösen y. m. toiv; al. n:o 108 esityk· Laiva.liike: - Ks. Kanavat. Merenkulku. Mikke-
39096: sen anatmisesta kyläteiden ottamiseksi vai· lin laivaväylä.
39097: tion hoitoon. Liitteet V!I,34. s. 305. L.
39098: Ltv:aan 107. Lakkautetut järjestöt: Ed. Roineen y. m. toiv. al.
39099: Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 307 toimen- n : o 8 esityksen antamisesta välirauhansopi-
39100: piteistä Pohjois-Suomen hävitetyillä alueilla muksen perusteella lakkautettujen järjestöjen
39101: oleville kylä- ja kunnanteille aiheutuneiden omaisuuden siirtämisestä valtion hallintaan.
39102: vaurioiden korjaamiseksi. Liitteet XII,5o. s. Liitteet 1,14. s. 41. L. Prv:aan 96.
39103: 644. L. Kulkv:aan 122. - Ks. Järjestöt.
39104: - Ks. Kunnantiet.
39105: Lakkautuspalkka: - Ks. Kansakoulut. Puolus·
39106: Kymijoki: - Ks. Kanavat. Puutavara. tuslaitos.
39107:
39108: Kysymys: - Ks. Valtiopäiväjärjestys. Lampaanhoito: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 77
39109: korotetun määrärahan osoittamisesta lampaan-
39110: Käsityö: - Ks. Kansakoulut. hoidon edistämiseen. Liitteet IV,l24. s. 761.
39111: L. Yv:aan 1372.
39112: Köyhäinhoito: Ed. Rydbergin y. m. toiv. al. n:o
39113: 95 esityksen antamisesta laiksi köyhäinhoito- Lapin lääni: - Ks. Emäntäkoulut. Kansakoulut.
39114: lain muuttamisesta. Liitteet VII,21. s. 284. Kolttalappalaiset. Lastenhoito. Poroaidat. Po-
39115: L. Ltv:aan 106. rosopimus. Veneveistämö. Virkamiehet.
39116:
39117: Lappi: Ed. NiskaJan y. m. rah. ,al. n:o 16 maara-
39118: L. rahan osoittamisesta Lapin läänin tuhottujen
39119: ja harvaanasuttujen seutujen sähkölinjojen
39120: Laidun: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 87 ko- rakennuskustannusten avustamiseen. Liitteet
39121: rotetun määrärahan osoittamisesta laidunta- IV,63. s. 685. L. Vv:aan 1366.
39122: louden kohottamiseen. Liitteet IV,134. s. 772. - Ks. Kansanopistot. Maantiet.
39123: L. Vv:aan 1373.
39124: - Ed. Lampisen y. m. rah. al n: o 88 korotetun Lapsivähennykset: - Ks. Verotus.
39125: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Lai-
39126: dunyhdistykselle. Liitteet IV,135, s. 773. L. Lastenhoito: Ed. H. Pesosen rah. al. n:o 38 mää-
39127: Vv:aan 1373. rärahan osoittamisesta avustukseksi Kemin
39128: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 148 toi- kaupungille lastenkodin rakentamista varten.
39129: menpiteistä viljelyslaiduntalouden laajentami- Liitteet IV,s5. s. 708. L. Vv: aan 1367.
39130: seksi. Liitteet IX,l9, s. 395. L. Mtv:aan 111. - Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n:o 73 toimen-
39131: -Ed. Lampisen y.m. toiv.al. n:o 152 määrä- piteistä lastenkotien siirtämiseksi lääkintö-
39132: rahasta Laidunyhdistyksen toimintaa varten. hallituksen alaiseksi. Liitteet VI,2. s. 232.
39133: Liitteet IX,23. s. 399. L. Mtv:aan 111. L. Tv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau-
39134: Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 153 toimenpi- sunto 104.
39135: teistä pieneläjäin ja siirtoväen karjanlaidun- - Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n: o 76 toimen-
39136: kysymyksen järjestämiseksi. Liitteet IX,24. piteistä terveydentilan parantamiseksi Oulun
39137: s. 400. L. Mtv:aan 111. ja Lapin läänien häv.itettyjen kuntien lasten
39138: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 154 esityk- keskuudessa. Liitteet VI,3. s. '237. L. Tv:aan
39139: sen antamisesta laiksi karjanomistajain lai- 105.
39140: duntamisoikeuden laajentamiseksi. Liitteet - Ks. Avioton lapsi. Tapaturmavakuutus.
39141: IX,25. s. 401. L. Mtv:aan 111.
39142: Lennätinlaitos: - Postilaitos.
39143: Lainat: - Ks. Asunto-olot. Invaliidit. Kodinpe-
39144: rusfamislainat. Rakennustoiminta. Lentokentät: Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n: o
39145: 285 määrärahasta Turun uuden lentokentän
39146: Lainhuudatus: Ed. Riikosen y. m. toiv. al. n:o 26 rakentamista varten. Liitteet XII,28. s. 619.
39147: toimenpiteistä lainhuudatus- ja kiinnitysasiain L. Kulkv:aan 120.
39148: käsittelemisen jouduttamiseksi maaseudulla.
39149: Liitteet II,5. s. 79. L. Lv: aan 100. Lesket: - Ks. Eläke.
39150: 12 Aaialuettelo 1945.
39151:
39152: Leski- ja orpokassa: - Ks. Kirkko. Luonnonrikkaudet: - Ks. Sosialisoiminen.
39153:
39154: Liikeapulaiset: - Ks. Kauppaliikkeet. Luontoiskorvaus: - Ks. Korvauslaki. Maanhan-
39155: kintalaki. Omaisuudenluovutusvero.
39156: Liikkeet: - Ks. Kauppaliikkeet.
39157: Luovutusvelvollisuus: Ed. J. Järvisen y. m. toiv.
39158: Liikevaihtovero: Ed. Niukkasen y. m. lak. al. al. n:o 15 eräiden täyttämättä jätettyjen luo-
39159: n:o 49 laiksi liikevaihtoveron muuttamisesta. vutusvelvollisuuksien tekemisestä mitättö-
39160: Liitteet IV,61. s. 675. L. Vv:aan 321. miksi. Liitteet 1,21. s. 54. L. Prv:aan 97.
39161:
39162: Loma: Ed. Turusen y. m. lak. al. n:o 45 laiksi Lähetystöt: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al.
39163: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta. n:o 35 toimenpiteistä tärkeimpien ammatti-
39164: Liitteet X,6. s. 472. L. Työv:aan 94. alojen avustajanvirkojen perustamiseksi lähe-
39165: - Ed. Hiilelän y. m. rah. al. n: o 5 määrärahan tystöihin. Liitteet III,2. s. 102. L. Ulkv:aan
39166: osoittamisesta Lomaliitto r. y:n toimesta ra- 100.
39167: kennettavia uusia perheenäitien lomakyliä - Ed. Turusen y. m. toiv. al. n:o 36 määrä-
39168: varten. Liitteet IV,51. s. 206. L. Vv:aan, rahasta sosiaaliavustajan viran perustami-
39169: jonka tulee pyytää Työv: n lausunto 95. seksi Lontoon ja Moskovan lähetystöihin.
39170: - Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o 200 esityk- Liitteet III,s. s. 103. L. Ulkv:aan 100.
39171: sen antamisesta työntekijäin vuosilomalain
39172: muuttamisesta. Liitteet X,1s. s. 488. L. Lääkärit: Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 34 määrä-
39173: Työv:aan 115. rahan osoittamisesta aluelääkärin viran pe-
39174: - Ed. Jokisen y. m. toiv. al. n:o 201 esityksen rustamiseksi Paltamon pitäjään. Liitteet
39175: antamisesta työntekijäin vuosilomalain muut- IV,s1. s. 703. L. Vv:aan 1367.
39176: tamiseksi. Liitteet X,19. s. 490. L. Työv: aan - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n: o 35 määrärahan
39177: 115. osoittamisesta apulaisaluelääkärin palkkaami-
39178: Ed. Långin y. m. toiv. al. n: o 202 esityksen seksi Kuusamon aluesairaalaan. Liitteet IV,82.
39179: antamisesta työntekijäin vuosilomalain muut- s. 704. L. Vv:aan 1367.
39180: tamiseksi. Liitteet X,2o. s. 491. L. Työv: aan - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 77 määrära-
39181: 115. hasta Säräisniemen aluelääkäripiirin perus-
39182: - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 203 metsä- ja tamista, lääkärin paikkaamista ja aluelääkä-
39183: uittotyöläisten lomakorvausrahojen suorittami- rin asunnon rakentamista varten. Liitteet
39184: sesta. Liitteet X,21. s. 492. L. Työv:aan 115. VI,6. s. 238. L. Tv:aan 105.
39185: - Ed. E. Pesosen y. m. toiv. aL Ii:o 204 tolmen- - Ed. Salon toiv. al. n:o 78 määrärahasta alue-
39186: piteistä lomankäyttöpaikkojen hankkimiseksi lääkärin viran perustamiseksi Paltamon pitä-
39187: ja ylläpitämiseksi. Liitteet X,22. s. 493. L. jään. Liitteet VI,7. s. 239. L. Tv:aan 105.
39188: Työv: aan 115. - Ks. Kansakoulut. Koululaitos.
39189: - Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o 205 esityksen
39190: antamisesta täysipaikkaisen loman myöntämi- Lääni: - Ks. Vaasan lääni.
39191: sestä synnyttäjille. Liitteet X,2 3. s. 495. L.
39192: Työv: aan 115.
39193: M.
39194: Lomaliitto: Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. Maalaiskirjeenkantajat: Ks. Postilaitos_
39195: n: o 63 määrärahan osoittamisesta avustuk-
39196: seksi Lomaliitto r. y:Ue perheenäitien loma- Maalaiskunnat: - Ks. Asunto-olot. Kansakou-
39197: kylien rakentamista varten. Liitteet IV,11o. lut. Korvauslaki. Koululaitos. Kunnallislait.
39198: s. 741. L. Vv:aan 1371. Kunnallisvaalit. Kunnallisverotus. Maalta-
39199: pako. Maanhankintalaki. Maan myynti.
39200: Lontoo: - Ks. Lähetystöt. Manttaalikunta. Rakennustoiminta. Verotus.
39201:
39202: Luentotoiminta: Ed. Voionmaan y. m. rah. al. n:o Maaltapako: Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 138
39203: 57 korotetun määrärahan osoittamisesta kan- toimenpiteistä maaltapaon estämiseksi. Liit-
39204: santajuis-tieteellisiä luentoja varten. Liitteet teet VIII,32, s. 362. L. Siv:aan, jonka tulee
39205: IV,l04. s. 734. L. Vv:aan 1371. pyytää Työv :n lausunto 110.
39206: Asialuettelo 1945. 13
39207: Maa.nhankintala.ld: Ed. Pärsaisen y. m. lak. al. - Ed. Rollstenin y. m. rah. al. n:o 125 maa-
39208: n:o 31 laiksi maanhankintalain muuttami- rärahan osoittamisesta n. k. saaristotien jat-
39209: sesta. Liitteet IX,l. s. 367. L. Mtv:aan 92. kamista varten Paraisten kunnassa. Liit-
39210: - Ed. P. Tervon y. m. lak. al. n:o 32 laiksi teet IV,l72 ..s. 823 ja 824. L. Vv:aan 1378.
39211: maanhankintalain 20 ja 48 § :n muuttami- - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 126 korotetun
39212: sesta. Liitteet IX,2. s. 368. L. Mtv:aan 127. määrärahan osoittamisesta Honkakosken ase-
39213: - Ed. Pusan y. m. lak. al. n:o 33 laiksi maan- malta Soikon-Lassilan maantielle johtavan
39214: hankintalain 50 § :n muuttamisesta. Liitteet tien ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet
39215: IX,a. s. 370. L. Mtv:aan 129. IV,173. s. 825. L. Vv:aan 1378.
39216: - Ed. Virolaisen y. m. lak. al. n:o 34 laiksi - Ed. Miikin y. m. rah. al. n: o 127 määrärahan
39217: maanhankintalain 65 §:n muuttamisesta. osoittamisesta ImmoJan aseman ja Sääruingin
39218: Liitteet IX,4. s. 372. L. Mtv:aan 93. pitäjän Särkilahden kylän välisen tiesuunnan
39219: - Ed. Pyyn y. m. lak. al. n:o 35 laiksi maan- tutkimuksen loppuun suorittamista varten.
39220: hankintalain 75 §:n muuttamisesta. Liitteet Liitteet IV,174. s. 826. L. Vv:aan 1378.
39221: IX,5. s. 373. L. Mtv:aan 93. Ed. Tolosen y. m. rah. al. n: o 128 määrära-
39222: - Ed. Ikosen y. m. lak. al. n:o 36 laiksi maan- han osoittamisesta Kangasniemen-Pieksä-
39223: hankintalain 92 § :n muuttamisesta. Liitteet mäen maantien kunnostamista varten. Liit-
39224: IX,6. s. 375. L. Mtv:aan 93. teet IV,l75. s. 827. L. Vv:aan 1378.
39225: - Ed. Käkelän y. m. lak. al. n:o 37 laiksi maan- - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 129 maa-
39226: hankintalain 92 § :n muuttamisesta. Liitteet rärahan osoittamisesta Enonkoskelta Hanhi-
39227: IX,7. s. 377. L. Mtv:aan 93. ' virran kautta Sappuun johtavan maantien
39228: - Ed. Ytin y. m. toiv. al. n:o 140 esityksen an- rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet
39229: tamisesta laiksi, jolla helpotetaan pakollisen IV,l76. s. 828. L. Vv:aan 1378.
39230: tilusvaihdon toimeenpanoa maanhankintalain Ed. Kinnusen y. m. rah. al. n: o 130 määrä-
39231: soveltamisen yhteydessä. Liitteet IX,ll. s. rahan osoittamisesta Enonkosken Hanhivir-
39232: 382. L. Mtv:aan 110. ralta Heinäveden asemalle johtavan maantien
39233: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 141 toimen- rakentamista tarkoittavan täyskoneellisen
39234: piteistä pääasiallisena ammattinaan muuta tutkimuksen toimittamista varten. Liitteet
39235: kuin maatilataloutta harjoittavien kiinteistön- IV,l77. s. 829. L. Vv:aan 1378.
39236: omistajain saattamisesta maanhankintalain - Ed. Kinnusen y. m. rah. al. n:o 131 määrä-
39237: mukaan ensisijaisiksi maanluovutusvelvolli- rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
39238: siksi. Liitteet IX,12. s. 383. L. Mtv:aan 110. Pieksämäen-Joroisten maantieltä Siikamäen
39239: - Ed. Pusan y. m. toiv al. n:o 142 esityksen an- pysäkille. Liitteet IV,ns. s. 830. L. Vv:aan
39240: tamisesta maanhankintalain muuttamisesta. 1378.
39241: Liitteet IX,13. s. 384. L. Mtv:aan 110. - Ed. J • .Tårvisen y. m. rah. al. n:o 132 määrä-
39242: rahan osoittamisesta Haarajoen-Siilinmyllyn
39243: Maan myynti: Ed. Rollstenin toiv. al. n :o 62 esi- tieosan rakentamista varten. Liitteet IV,l79.
39244: tyksen antamisesta laiksi arvioidun myynti- s. 832. L. Vv:aan 1378.
39245: voiton verovapaudesta sotasiirtolaisille, rinta- Ed. Penttalan y. m. rah. al. n:o 133 maara-
39246: mamiehille, sotainvaliideille ja sotaleskiila rahan osoittamisesta Seinäjoen-Kuortaneen
39247: tapahtuvassa vapaaehtoisessa maan myyn- maantien rakentamista varten. Liitteet
39248: nissä. Liitteet IV,a7. s. 182 ja 183. L. Vv:aan IV,1so. s. 833. L. Vv:aan 1378.
39249: 103. - Ed. Forssin y. m. rah. al. n:o 134 maarara-
39250: han osoittamisesta Vöyrinr-Koivulahden maan-
39251: Maanparannustyöt: Ed. Lampisen y. m. toiv. al. tien rakentamista varten. Liitteet IV, 181. s.
39252: n:o 187 määrärahasta maanparannustöitä ja 834. L. Vv:aan 1378.
39253: pienempien vesistöjen laskuja varten. Liit- Ed. Lepistön y. m. rah. al. n:o 135 määrä-
39254: teet IX,5s. s. 450. L. Mtv:aan 114. rahan osoittamisesta Toholammilta Eskolan
39255: asemalle johtav-an maantien rakennustöiden
39256: Maantiet: Ed. von Bornin y. m. rah. al. n:o 12 jatkamiseksi. Liitteet IV,l82. s. 835. L.
39257: määrärahan osoittamisesta Porvoon pitäjän Vv:aan 1378.
39258: Vadetin ja Pernajan Kristinaborgin välisen - Ed. Salon y. m. mh. al. n:o 136 korotetun
39259: maantien oikaisemista varten. Liitteet IV,5s. määrärahan osoittamisesta Kainuun ja Poh-
39260: s. 221 ja 222. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää jois-Suomen maanteiden talviaurausta varten.
39261: Kulkv:n lausunto 95. Liitteet IV,183. s. 836. L. Vv:aan 1379.
39262: 14 Asialuettelo 1945.
39263:
39264:
39265: - Ed. Salon y. m. rah. al. n: o 137 määrärahan - Ed. Penttalan y. m. toiv. al. n:o 289 tutki-
39266: osoittamisesta Puolangan-Vaalan maantien muksen toimittamisesta maantien rakentami-
39267: peruskorjausta varten. Liitteet IV,184. s. 837. sesta Kauhajoen asemalta Kauhajoen lkkelä-
39268: L. Vv:aan 1379. järven kylän kautta Jalasjärvelle. Liitteet
39269: - Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 138 määrärahan Xll,32_ s. 625. L. Kulkv:aan 121.
39270: osoittamisesta Utajärven-Puolangan maan- - Ed. Bryggarin y. m. toiv. al. n:o 290 maan-
39271: tiellä olevien tulvanalaisten tieosien penger- tien rakentamisesta Valkeajärven asemalta
39272: tämistä varten. Liitteet IV,185. s. 838. L. Kuusjärven ja Lapinjärven länsipuolitae Rei-
39273: Vv:aan 1379. nikan tienhaaran Virtain-Pihlajaveden maan-
39274: - Ed. Salon y. m. rah. al. n: o 139 määrärahan tiellä. Liitteet Xll,33. s. 626. L. Kulkv:aan
39275: osoittamisesta Paltamon-Puolangan maantien 121.
39276: korjaamista varten. Liitteet IV,186. s. 839. - Ed. Möttösen y. m. toiv. al. n:o 291 tutki-
39277: L. Vv:aan 1379. muksen toimittamisesta maantien rakentami-
39278: Ed. Mustosen rah. al. n:o 140 määrärahan seksi Karstulan pitäjän Pääjärven kylästä
39279: osoittamisesta maantiesuunnan tutkituttami- Soinin pitäjän Kolun kylään. Liitteet Xll,34.
39280: seksi ja rakennustöiden aloittamiseksi Pyy- s. 627. L. Kulkv:aan 121.
39281: vaaran tiestä Pärsämönlahden kautta Juntus-
39282: - Ed. Rantamaan toiv. al. n:o 292 toimenpi-
39283: rannalle. Liitteet IV,l87. s. 840. L. Vv:aan
39284: teistä maantien rakentamiseksi Säämingin pi-
39285: 1379.
39286: täjän Pihlajalahden kylästä Rantasalmen pi-
39287: - Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n:o 141 määrä-
39288: täjän Hiltulan kylään. Liitteet Xll,35. s.
39289: rahan osoittamisesta Hietaperän-Pohjoislah-
39290: 628. L. Kulkv :aan 121.
39291: den maantien rakennustöiden jatkamista var-
39292: ten. Liitteet IV,lsS. s. 841. L. Vv: aan 1379. - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 293 määrä-
39293: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n: o 142 määrära- rahasta maantien rakentamiseksi Maaveden
39294: han osoittamisesta Kemijärven-Luusuan pysäkiltä Jäppilän kunnan Syvänsin kylään.
39295: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,189. s. Liitteet XII,36. s. 629. L_ Kulkv:aan 121.
39296: 842. L. Vv:aan 1379. - Ed. Rantamaan y. m, toiv. al. n:o 294 määrä-
39297: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 143 määrä- rahasta tutkimuksen toimittamiseksi Varkau-
39298: rahan osoittamisesta Sallan kunnan Kello- den-Joroisten maantieltä Rantasalmen kir-
39299: selän rautatiepysäkiltä Mukkalaan johtavan kolle rakennettavan maantien suunnasta.
39300: maantien rakentamista varten. Liitteet IV,190. Liitteet Xll,37. s. 631. L. Kulkv:aan 121.
39301: s. 844. L. Vv:aan 1379. - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al n:o 295 määrä-
39302: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 144 mää- rahasta Enonkosken Hanhivirralta Heinäve-
39303: rärahan osoittamisesta Kursun-Ahvenselän den asemalle johtav,an maantien rakennustöi-
39304: maantien rakennustöiden jatkamista varten. den aloittamista varten. Liitteet Xll,38. s.
39305: Liitteet IV,l91. s. 845. L. Vv:aan 1379. 632. L. Kulkv:aan 121.
39306: - Ed. Kaijalaisen rah. al. n:o 145 määrärahan - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 296 määrä-
39307: osoittamisesta Syysjärven-Utsjokisuun maan- rahasta Onnivaaran-Baarivaaran maantien
39308: tien rakentamista varten. Liitteet IV,l92. s. rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
39309: 846. L. Vv:aan 1379. Xll,39. s. 633. L. Kulkv:aan 121.
39310: - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 105 toimen- - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 297 määrä-
39311: piteistä maanteiden kunnossapidon keskittä- rahasta Toholammilta Eskolan asemalle joh-
39312: miseksi samalle valtion viranomaiselle. Liit- tavan maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
39313: teet Vll,31. s. 302. L. Ltv:aan 107. Liitteet Xll,40. s. 634. L. Kulkv:aan 121.
39314: - Ed. Myllymäen y. m, toiv. al. n:o 286 maan- - Ed. Koukkarin Y- m_ toiv. al. n:o 298 Oulusta
39315: tien rakentamisesta Espoon Jnpperin-Dals- Vaalaan Oulujoen pohjoispuolitae johtavan
39316: vikin asuntoalueelta Kilon aseman suuntaan. maantien rakentamisen jatkamisesta Liitteet
39317: Liitteet XII,z9. s. 621. L. Kulkv:aan 121. Xll,4L s. 635. L. Kulkv:aan 121.
39318: - Ed. E. Pesosen y. m_ toiv. al. n:o 287 maan- - Ed. Salon Y- m. toiv. al. n:o 299 määrärahasta
39319: tien rakentamisesta Heinolan kirkonkylästä Utajärven-Puolangan maantien tulvanalais-
39320: Kukkolan tienhauraan Sysmän-Kalkkisen ten tieosien pengerrystöitä varten. Liitteet
39321: maantiellä. Liitteet Xll,30. s. 623. L. Xll,42, s. 636. L. Kulkv:aan 122.
39322: Kulkv :aan 121. - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 300 määrärahasta
39323: - Ed_ Kirran toiv. al. n:o 288 maantien oikai- Puolangan-Kiehimän maantien silta- ja tie-
39324: semisesta Äetsän aseman lähistöllä. Liitteet töitä varten. Liitteet Xll,43. s. 637. L.
39325: Xll,31. s. 624. L. Kulkv:aan 121. Kulkv:aan 122.
39326: Asialuettelo 1945. 15
39327: - Ed. Salon toiv. al. n:o 301 maantien rakenta- - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 314 toimen-
39328: misesta Oulun-Nurmeksen radalta Manaman- piteistä maantien rakentamiseksi Posion kun-
39329: saloon Oulujärven rannalla. Liitteet XII,44. nan Aholasta Karjalaisen niemen kautta
39330: s. 638. L. Kulkv:aan 122. Mourujärven kylään. Liitteet XII,57. s. 651.
39331: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 302 määrärahasta L. Kulkv:aan 123.
39332: Suomussalmen-Taivalkosken maantieltä läh- - Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 315 toimenpi-
39333: tevän Selkoskylän maantien rakentamista var- teistä Syysjärven-Utsjokisuun maantien ra-
39334: ten. Liitteet XII,45. s. 639. L. Kulkv:aan kentamistöiden loppuunsaattamisesta. Liit-
39335: 122. teet XII,5s. s. 652. L. Kulkv:aan 123.
39336: - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 303 maan- - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 316 maantien
39337: tien rakentamisesta Timoniemen kylätiestä rakentamisesta Sallan kunnan Kursun kylästä
39338: Iivantiiran kylään Kuhmon kunnassa. Liit- Ahvenselkään. Liitteet XII,59. s. 653. L.
39339: teet XII,46. s. 640. L. Kulkv:aan 122. Kulkv:aan 123.
39340: -Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 317 maan-
39341: - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 304 määrä-
39342: tien rakentamisesta Sallan Kelloselän pysä-
39343: rahasta Kuhmon ja Sotkamon kunnissa ole-
39344: kiltä Sallan-Savukosken tielle. Liitteet
39345: van Hietaperän-Pohjoislahden maantien ra-
39346: XII,6o . .s. 654. L. Kulkv:aan 123.
39347: kennustöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet
39348: - Ed. Kaijalaisen toiv. al. n :o 318 määrärahasta
39349: XII,47. s. 641. L. Kulkv:aan 122.
39350: Kittilän-Kiistalan-Nilivaaran kylätien ra-
39351: -Ed. E. Karjalaisen y.m. toiv.al. n:o 305 mää- kentamiseksi maantieksi ja ottamiseksi val-
39352: rärahasta maantien rakentamiseksi Hyrynsal- tion haltuun. Liitteet XII,61. s. 655. L.
39353: men-Moisionvaaran maantieltä Suomussal- Kulkv:aan 123.
39354: men Jumaliskylään. Liitteet XII,4s. s. 642.
39355: - Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 319 toimenpi-
39356: L. Kulkv:aan 122. teistä maantien rakentamiseksi Sodankylän
39357: - Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 306 maantien- Kelujärveltä Savukosken Tanhuan kylään.
39358: rakennusohjelman laatimisesta Pohjois-Suo- Liitteet XII,62. s. 656. L. Kulkv:aan 123.
39359: mea varten. Liitteet XII,49. s. 643. L. - Ks. Isojako. Kunnantiet. Kylätiet. Rautatiet.
39360: Kulkv:aan 122. Sillat.
39361: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 308 toimen-
39362: piteistä maanteiden rakentamiseksi Lapin Maaseutu: - Ks. Rakennustoiminta.
39363: läänissä. Liitteet XII,51. s. 645. L. Kulkv:aan
39364: 122. Maatalous: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 70
39365: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 309 määrä- korotetun määrärahan osoittamisesta maata-
39366: rahasta maantien rakentamiseksi Simojoen loudellisten seurain yleisiin kustannuksiin.
39367: rautatiesillalta Alaniemen lossille. Liitteet Liitteet IV,ll7. s. 751. L. Vv:aan 1372.
39368: XII,52. s. 646. L. Kulkv:aan 122. - Ed. V. Eskolan y. m. rah. al. n: o 83 määrä-
39369: - Ed. H. Peso.sen y. m. toiv. al. n:o 310 määrä- rahan osoittamisesta maatalouskerhoneuvoja-
39370: rahasta Akkunusjoen-Pahtaojan-Lehmikum- opiston perustamista varten. Liitteet IV,130.
39371: mun-Koivun asutustien kunnostamista var- s. 768. L. Vv:aan 1373.
39372: ten. Liitteet XII,53. s. 647. L. Kulkv:aan - Ed. Murtomaan y. m. rah. al. n:o 84 korote-
39373: 122. tun määrärahan osoittamisesta maatalouskou-
39374: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 311 Akku- lujen johtajapalkkioita varten. Liitteet
39375: nusjokivarren - Pahtaojan -Lehmikummun- IV,131. s. 769. L. Vv:aan 1373.
39376: Koivun asutustien ottamisesta valtion hoi- - Ed. Murtomaan y. m, rah. al. n: o 85 korote-
39377: toon. Liitteet XII,54. s. 648. L. Kulkv:aan tun määrärahan osoittamisesta yksityisluon-
39378: 122. toisten maatalousoppilaitosten ylläpitomenoi-
39379: - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 312 määrä- hin. Liitteet IV,132. s. 770. L. Vv:aan 1373.
39380: rahasta maantien rakentami.seksi Alatornion - Ed. Branderin y. m. rah. al. n: o 86 määrä-
39381: Kaakaman kylästä Ylitornion Mellakoskelle. rahojen osoittamisesta Pohjois-Karjalan maan-
39382: Liitteet XII,55. s. 649. L. Kulkv:aan 122. viljelyskoulun toimintaa varten. Liitteet
39383: - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 313 Karungin IV,133. s. 771. L. Vv:aan 1373.
39384: rautatieasemalta Palovaaran y. m. kylien - Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o 99 maarara-
39385: kautta Ylitornion Kantomaanpäähän johtavan han osoittamisesta maatalouskerhoneuvonta-
39386: tien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet kurssien toimeenpanemista varten. Liitteet
39387: XII,56. s. 650. L. Kulkv:aan 122. IV,146. s. 789. L. Vv:aan 1374.
39388: 16 Asialuettelo 1945.
39389:
39390: - Ed. Pusan y. m. rah. al. n: o 100 korotetun päiväjärjestyksen 6 luvun nimikkeen muutta-
39391: määrärahan osoittamisesta maatalouskerhotoi- misesta sekä 83 b § :n lisäämisestä valtiopäi-
39392: mintaa varten. Liitteet IV,l47. s. 790. L. väjärjestykseen. Liitteet IV,64. s. 859. L.
39393: Vv:aan 1374. Vv:aan 2265.
39394: - Ed. Leppälän y. m. rah. al. n:o 107 koro-
39395: tetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi Metalliteollisuus: - Ks. Sosialisoiminen.
39396: Svenska lantbrukssällskapens i Finland för-
39397: bund nimiselle liitolle. Liitteet IV,154. s. 800. Metsäkaartilaiset: Ed. Muurin y. m. toiv. al.
39398: L. Vv:aan 1376. n:o 257 esityksen antamisesta lisäyksestä
39399: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 156 maa- vuoden 1945 tulo- ja menoarvioon korvauk-
39400: talouden kannattavaisuustutkimuksen kehittä- sen myöntämiseksi metsäkaartilaisille. Liit-
39401: misestä. Liitteet IX,27. s. 404. L. Mtv:aan teet XI,u. s. 572. L. Puolv:aan 119.
39402: 112.
39403: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 167 toimenpi- Metsästys: Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o 26
39404: teistä maatalouskoneasemien perustamisesta. laiksi metsästyslain 54 § :n muuttamisesta.
39405: Liitteet IX,ss. s. 424. L. Mtv:aan 112. Liitteet VII,6. s. 259. L. Ltv:aan 91.
39406: - Ed. Antilan y. m, toiv. al. n:o 174 toimen- - Ed. Hietasen y. m. toiv. al. n:o 104 esityksen
39407: piteistä maataloudelle välttämättömien työ- antamisesta riistanpyyntioikeuden tekemisestä
39408: ja käyttövälineiden valmistamiseksi kotimai- maanomistussuhteista riippumattomaksi. Liit-
39409: sissa tehtaissa Liitteet IX,45. s. 432, L. teet VII,so. s. 301. L. Ltv:aan 107.
39410: Mtv :aan 113.
39411: - Ks. Kansaneläkelaitos. Kerhotoiminta. Sosia- Metsät: - Ks. Kerhotoiminta. Puutavara.
39412: lisoiminen. Säännöstely. TulQ- ja omaisuusvero.
39413: Työaika. Verotus. Metsätalous: Ed. Saukkosen y. m. rah. al. n:o 110
39414: korotetun määrärahan osoittamisesta metsän-
39415: Maatalouskiinteistö: - Ks. Kunnallisverotus. hoitoyhdistysten palveluksessa olevien metsän-
39416: hoidonneuvojien palkkausta varten. Liitteet
39417: Maatalouskoulut: Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. IV,t57. s. 804. L. Vv:aan 1376.
39418: n:o 179 toimenpiteistä Kurkijoen maanmies- - Ks. Yliopisto.
39419: opistoa vastaavan maataloudellisen oppilaitok-
39420: sen perustamiseksi Mikkelin lääniin. Liitteet Metsätyöläiset: Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o
39421: IX,5o. s. 438. L. Mtv:aan 113. 214 toimenpiteistä metsätyöläisten sosiaalis-
39422: ten olojen parantamiseksi. Liitteet X,s2. s.
39423: Maatalousseurojen keskusliitto: - Ks. Asutus- 505. L. Työv:aan 116.
39424: asiainosasto. - Ks. Asunto-olot. Lorria. Puutavara. Työ-
39425: aika. Työpaikat.
39426: Maataloustuotteet: - Ks. Säännöstely.
39427: Mikkeli: - Ks. Maatalouskoulut. Oppikoulut.
39428: Maatyövä.ki: - Ks. Työaika.
39429: Mikkelin laivaväylä: Ed. Pohjanuoron y. m. toiv.
39430: al. n:o 325 esityksen antamisesta lisäyksestä
39431: Malmi: - Ks. Otanmäki Oy.
39432: vuoden 1945 tulo- ja menoarvioon Mikkelin
39433: Ma.ntta.alikunta: Ed. Kivisalon y. m. toiv. al. -Pien-Saimaan laivaväylän syventämistöiden
39434: loppuun saattamiseksi. Liitteet XII,ss. s. 663.
39435: n:o 91 esityksen antamisesta manttaalikun-
39436: tain lakkauttamisesta. Liitteet VII,17. s. 275. L. Kulkv:aan 123.
39437: L. Ltv:aan 106. Ministeriöt: - Ks. Asutusasiainosasto. Tervey-
39438: denhoito.
39439: Mehiläiset: - Ks. Siipikarja.
39440: Moskova: - Ks. Lähetystöt.
39441: MerenKulku: Ed. Sundströmin y. m. lak. al. n:o 40
39442: merityöaikalaiksi. Liitteet X,l. s. 459. L. Muinaismuistot: Ed. östensonin y. m. toiv. al.
39443: Työv:aan 94. n:o 130 esityksen antamisesta laiksi muinaiG-
39444: muistojen ja sivistyshistoriallisesti merkityk-
39445: Metallitehtaat: Ed. Niukkasen y. m. lak. al. n:o sellisten rakennusmuistomerkkien hoidosta.
39446: 53 laiksi valtion metallitehtaista ja valtio- Liitteet VIII,24. s. 349. L. Siv :aan 109.
39447: Asialuettelo 1945. 17
39448:
39449: MuinaiStieteellinen toimikunta.: Ed. Seppälän Nuorisokodit: Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 4
39450: y. m. rah. al. n: o 54 määrärahan osoittami- määrärahan osoittamisesta nuorisokotien pe-
39451: sesta Muinaistieteelliselle toimikunnalle taide- rustamiseksi ja ylläpitämiseksi huomattavim-
39452: esineiden entistämistä varten. Liitteet IV,101. piin väestökeskuksiin. Liitteet IV,50. s. 205.
39453: e. 731. L. Vv: aan 1371. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n lau-
39454: - Ed. Voionmaan y. m. rah. al. n: o 55 korotetun sunto 95.
39455: määrärahan osoittamisesta Muinaistieteelli-
39456: selle toimikunnalle. Liitteet IV,102. s. 732. L. 0.
39457: Vv:aan 1371.
39458: Ohrana: - Ks. Poliisi.
39459: Muistomerkit: - Ks. Varkaus.
39460: Oikeusasiamies: - Ks. Puolustuslaitos.
39461: Museot: Ed. Seppälän y. m. toiv. al. n:o 127 mää-
39462: rärahasta Suomen Museoliitolle paikallismu- Oikeusavnstns: Ed. K. Anderssonin y. m. toiv. al.
39463: seoiden toiminnan ohjaamista varten. Liitteet n:o 32 esityksen antamisesta vähävaraisten
39464: VIII,21. s. 346. L. Siv:aan 109. oikeusavustuksen järje.stämisestä asianmukai-
39465: selle kannalle. Liitteet II,u. s. 89. L. Lv:aan
39466: Musiikki: - Ks. Ruotsalainen laululiitto. 100.
39467:
39468: Mustalaiset: Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o Omaisuudenluovutns: Ed. Uusitalon y. m. toiv. al.
39469: 247 toimenpiteistä mustalaiskysymyksen sel- n:o 13 esityksen antamisesta sotakulujen köy-
39470: vittämiseksi. Liitteet X,65. s. 549 ja 551. häitä kansalta perimisen lopettamiseksi sekä
39471: L. Työv:aan 118. eräiden henkilöiden omaisuuden ottamiseksi
39472: valtion haltuun. Liitteet I,19. s. 51. L.
39473: Prv:aan 97.
39474:
39475: N. Oma.isuudenluovutusvero: Ed. Käkelän y. m. lak.
39476: al. n:o 9 laiksi toisesta omaisuudenluovutus-
39477: Na.hka: Ed. Laineen y. m. toiv. al. n:o 166 toi- verosta. Liitteet IV,1. s. 111. L. Vv:aan 89.
39478: menpiteistä tuottajatalouksien nahanostolu- - Ed. P. Tervon y. m. lak. al. n:o 19 laiksi
39479: pien myöntämisperusteiden korjaamiseksi. omaisuuden luovuttamisesta luontoiskorvaus-
39480: Liitteet IX,37, s. 423. L. Mtv:aan 112. ten suorittamista varten. Liitteet IV,u. B.
39481: 139. L. Vv:aan 91.
39482: Naiset: - Ks. Eläke. Rauhan liitto. Sotalesket. - Ed. Pusan y. m. toiv. al. n:o 39 toimenpiteistä
39483: Työpaikat. toisen omaisuudenluovutusverolain 4 § :n
39484: muuttamiseksi. Liitteet IV,u. s. 152. L.
39485: Neuvostoliitto: Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o Vv:aan 101.
39486: 135 toimenpiteistä Neuvostoliiton tieteellisiä
39487: perusteita koskevan keskuskirjaston ja -lai- Omaisuus: - Ks. Lakkautetut järjestöt. Pääoma.
39488: toksen perustamiseksi maahamme. Liitteet Sotasyylliset. Työväenjärjestöt. Vesivoima.
39489: VIII,29, s. 358. L. Siv:aan 109.
39490: - Ks. Lähetystöt. Kolttalappalaiset. Korvaus- Omaisuusvero: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39491: laki. Poroaidat. Porosopimus. Rauha. Suomi-
39492: Neuvostoliitto-Seura. Omakotitalot: - Ks. Asunto-olot.
39493:
39494: Nikkarilan työhuoltola: - Ks. Tuberkuloosi. Oma.ntunnonsyyt: - Ks. Puolustuslaitos.
39495:
39496: Niuvanniemi: - Ks. Sairaalat. Opintokerhot: - Ks. Emäntäkoulut. Kerhotoi-
39497: minta, Maatalous.
39498: Nostomenettely: Ed. K. Anderssonin y. m. toiv.
39499: al. n :o 31 esityksen antamisesta nostomenet- Oppikoulut: Ed. Saariahon y. m. rah. al. n:o 3
39500: telyn yksinkertaistamisesta. Liitteet II,1o. määrärahan osoittamisesta Kouvolan tyttö-
39501: s. 88. L. Lv:aan 100. lyseon koulutalon rakentamiseksi. ~Liitteet
39502: IV,49, s. 203. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
39503: Nuoret työntekijät: - Ks. Työpaikat. Siv:n lausunto 95.
39504:
39505:
39506: 3
39507: 18 Asialuettelo 1\J-±u.
39508:
39509: - Ed. Smedsin y. m. rah. al. n:o 47 määrä- muuttamisesta. Liitteet II,4. s. 78. L. Lv:aan
39510: rahan osoittamisesta Kri§tiinankaupungin 100.
39511: ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi val-
39512: tion haltuun. Liitteet IV,o4. s. 719 ja 721. L. Pakkolunastus: Ed. Peltosen y.m. toiv.al. n:o
39513: Vv:•aan 1370. 93 esityksen antamisesta kaupunkien ja kaup-
39514: - Ed. Saukkosen y. m. rah. al. n: o 48 määrä- palain oikeuttamiseksi pakkolunastusteitse
39515: rahan o.soittamisesta Parikkalan yhteiskoulun saamaan omistus- tai käyttöoikeuden kunnan
39516: koulutalon rakennustöiden loppuun saattami· alueella olevaan maapohjaan. Liitteet VII,to.
39517: seksi. Liitteet IV,o5. s. 723. L. Vv:aan 1370. s. 279. L. Ltv: aan 106.
39518: - Ed. Koukkarin y. m. rah. al. n:o 49 määrä- - Ks. Suot.
39519: rahan osoittamisesta valtion keskikoulun pe-
39520: rustamiseksi Pudasjärvelle. Liitteet IV,os ..s.
39521: Palkkaus: Ks. Postilaitos. Virkamiehet.
39522: 725. L. Vv :aan 1370.
39523: - Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 50 määrä-
39524: rahan osoittamisesta Kittilän yhteiskoulun Palkkiot: - Ks. Perunanviljelys. Säännöstely.
39525: koulutalon rakentamista varten. Liitteet Uudisraivaus.
39526: IV,97. s. 726. L. Vv:aan 1370.
39527: - Ed. Kankaisen y. m. toiv. al. n:o 121 toimen- Pa.lta.mo: - Ks. Lääkärit.
39528: piteistä lahjakkaiden vähävaraisten oppikou·
39529: lulaisten avustamiseksi valtion varoilla. Liit· Palvelijat: - Ks. Työaika.
39530: teet VIII,t5. s. 336. L. Siv:aan 108.
39531: - Ed. Smedsin y. m. toiv. al. n:o 122 saksan Pa.nttilainaus: Ed. Räisäsen y. m. toiv. al. n:o 97
39532: kielen sijasta englannin sekä venäjän kielen esityksen antamisesta panttilainausliikkeen
39533: ottamisesta oppikoulujen lukusuunnitelmaan. harjoittamisen siirtämiseksi kuntien yksinoi-
39534: Liitteet VIII,ts. s. 338 ja 339. L. Siv:aan keudeksi. Liitteet Vll,23. s. 286. L. Ltv: aan
39535: 108. 106.
39536: - Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 123 määrä·
39537: rahasta koulurakennuksen rakentamiseksi Paperiteollisuus: - Ks. Sosialisoiminen.
39538: Mikkelin tyttökoululle. Liitteet VIII,t7. s.
39539: 340. L. Siv:aan 108. Pa.ra.ntolat: - Ks. Sairaalat. Tuberkuloosi.
39540: - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 137 koulu·
39541: talon rakentamisesta Siilinjärven keskikou- Parikkala: - Ks. Oppikoulut.
39542: lulle. Liitteet VIII,at. s. 361. L. Siv:aan
39543: 110. Perheavustus: Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al.
39544: n:o 212 esityksen antamisesta lisäyksestä vuo-
39545: Oppivelvollisuus: - Ks. Kansakoulut. den 1945 tulo- ja menoarvioon sellaisten per·
39546: heiden avustamiseksi, joiden huoltajat ovat
39547: Oriva.rsa.t: Ks. Hevosten hoito. sodan aikana tehneet itsemurhan tai loma-
39548: matkalla tapaturmaisesti kuolleet. Liitteet
39549: Orkesteri: Ks. Tampere. X,ao. s. 503. L. Työv: aan 115.
39550:
39551: Orvot: - Ks. Kaatuneet. Kirkko. Perheet. Perheet: Ed. J. Wir,tasen y. m. rah. al. n:o 112
39552: määrärahan osoittamisesta perhelisän ma.kea-
39553: Otanmäki Oy: Ed. P. Tervon y. m. ra:h. al. n:o 15 miseksi eräille kaksilapsisille perheille. Liit-
39554: määrärahan osoittam~sesta Otanmäki Oy:n pe· teet IV,t59. s. 808. L. Vv:aan 1376.
39555: rustamista varten. Liitteet IV,s2. s. 683. L. - Ks. Lomaliitto.
39556: Vv:aan 1366.
39557: Perhelisä: Ed. Frietschin toiv. al. n:o 207 perhe-
39558: Oulu: - Ks. Lastenhoito. Postilaitos. lisälain muuttamisesta. Liitteet X,25. s. 497.
39559: L. Työv: aan 115.
39560:
39561: P. Perkaustyöt: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 111
39562: määrärahan osoittamis~ta Kemijärvestä las-
39563: Painovapaus: Ed. E. Pekkalan y. m. toiv. al. kevan Kemijoenniskan perkaamista varten.
39564: n: o 25 esityksen antamisesta painovapauslain Liitteet IV,t58. s. 806. L. Vv:aan 1376.
39565: Asialuettelo 1945. 19
39566:
39567: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 326 toimenpi: Suomen evakuoidulle väestölle vielä heidän
39568: teistä Kiiminkijoen yläjuoksun perkaamiseksi. palattuaan kotiseudulleen. Liitteet VII,29- s.
39569: Liitteet XII,s9. s. 665. L. Kulkv:aan 123. 299. L. Ltv:aan 107.
39570: - Ks. Iisalmi. Vesioikeus. - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 233 esityksen
39571: antamisesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja
39572: Perunanviljelys: Ed. Pusan y. m. lak. al. n:o 39 menoarvioon avustuksiksi Pohjois-Suomen tu-
39573: laiksi perunanviljelyksen edistämispalkkioista. hottujen alueiden vähävaraisille asukkaille.
39574: Liitteet 1X;9. s. 380. L. Mtv: aan 94. Liitteet X,5t. s. 528. L. Työv:aan 117.
39575: - Ks. Emäntäkoulut. Kansakoulut. Uudisraivaus_
39576: Perustuslaki: Ed. E. Pekkalan y. m. toiv. al.
39577: Pohjolan· Voima Oy.: - Ks. Lappi.
39578: n:o 1 esityksen antamisesta perustuslain sää-
39579: täruisjärjestyksen muuttamisesta. Liitteet 1,7.
39580: Poliisi: Ed. Aaltosen y. m. toiv. aL n:o 21 toi-
39581: s. 33. L. Prv: aan 96.
39582: menpiteistä fascististen ja fascismille myötä-
39583: mielisten henkilöiden poistamiseksi poliisilai-
39584: Pesulat: Ed. Sillanpään y. m. rah. al. n:o 11 toksesta. Liitteet 1,27. s. 66. L. Prv:aan 99.
39585: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesijohto-
39586: - Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. n:o 22 esityksen
39587: yhtymille ja yhteispesuloille. Liitteet 1V,57- antamisesta valtiollisen poliisin lakkauttami-
39588: s. 219. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n sesta ja uuden organisation ·muodostamisesta.
39589: lausunto 95. Liitteet 1,28. s. 67. L. Prv:aan 99.
39590:
39591: PieksämäJd: - Ks. Rautatiet. Poliittiset vangit: Ed. H. Mannisen y. m. rah_ al.
39592: n:o 116 määrärahan osoittamisesta korvauk-
39593: Pien-Saimaa: - Ks- Mik.felin laivaväylä. sibi talvisodan aikana poliittis~srta syistä tuo-
39594: mituille, syytteessä olleille tai turvasäilössä
39595: Pienviljelys: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 105 pidetyille. Liitteet 1V,t63. s. 813. L. Vv:aan
39596: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 1377.
39597: s·ek:si Pienviljelijäin Keskusliitolle. Liitteet Ed. H. Mannisen y. m. rah. al. n: o 117 mää-
39598: IV,t52. s. 797. L. Vv:a.an 1376. rärahan osoittamisesta korvauksiksi eräille
39599: - Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n: o 106 korotetun viime sodan aikana poliittisista syistä tuomi-
39600: määrärahan osoittamisesta Pienviljelijäin Lii- tuille, syytteessä olleille tai turvasäilössä pi-
39601: ton toiminnan tukemiseen. Liitteet 1V,t53. s. detyille. Liitteet 1V,t64. s. 814. L. Vv:aan
39602: 798. L. Vv:aan 1376. 1377.
39603: - Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 147 selvi-
39604: tyksen toimittamisesta pientalouksien ratsio- Poroaidat: Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 181i toi-
39605: nalisoimismahdollisuuksista. Liitteet 1X,ts. menpiteistä poroaitojen korjaamiseksi ja ra-
39606: s. 393. L. Mtv:aan 111. kentamiseksi. Liitteet IX,so. s. 453. L.
39607: - Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 155 toimenpi- Mtv:aan 114.
39608: teistä pienviljelmien karjatalouden tuotannon
39609: Poronhoito: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 79
39610: kohottamiseksi. Liitteet 1X,26. s. 402. L.
39611: korotetun määrärahan osoittamisesta poron-
39612: Mtv: aan 112.
39613: hoidon edistämiseen. Liitteet 1V,t26. s. 763.
39614: - Ks. A1V-rehu. Puutavara_
39615: L. Vv:a.an 1372.
39616: - Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 78 korotetun
39617: PistehiJmat: - Ks. Puutavara.
39618: määrärahan osoittamis•esta poronhoidon edis-
39619: tämiseen. Liitteet 1V,t25. s. 762. L. Vv:aan
39620: Pohjois-Karjala: Es. Maatalous.
39621: 1372.
39622: Pohjois-Suomi: Ed. Uusisalmen y. m. toiv. aL Porosopimus: Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 37
39623: n:o 69 esityksen antamisesta lisäyksestä vuo- toimenpiteistä porosopimuksen aikaansaami-
39624: den 1945 tulo- ja menoarvioon väliaikaisten seksi Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Liit-
39625: rakennusten rakentamiseksi Pohjois-Suomen teet II1,4. s. 105. L. Ulkv: aan, jonka tulee
39626: tuhotuille alueille_ Liitteet IV,44. s. 192. pyytää Mtv:n lausunto 101.
39627: L. Vv:aan 104.
39628: -Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 103 toimen- Postilaitos: Ed. J. Wirtasen y. m. rah.al. n:o 18
39629: piteistä huoltoavustuksen antamiseksi Pohjois- määrärahan osoittamisesta Vaasan postitalou
39630: 20 Asialuettelo 1945.
39631:
39632: rakentamista varten. Liitteet IV,65. s. 687. - Ed. K. Anderssonin y. m. toiv. al. n:o 7 esi-
39633: L. Vv:aan 1366. tyksen antamisesta sotilasoikeusasiamiehen vi-
39634: - Ed. Kanniston y. m. rah. al. n:o 19 määrära· ran perustamisesta. Liitteet 1 113. s. 40. L.
39635: han osoittamisesta Oulun postitalon rakenta- Prv:aan 96.
39636: mista varten. Liitteet IV,66. s. 688. L. - Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 227 toimenpi-
39637: V v: aan 1366. teistä eräiden sodanaikaisessa asepalveluksessa
39638: Ed. Järven y. m. rah.al. n:o 20 määrärahan sairastuneiden hoidon järjestämiseksi. Liitteet
39639: osoittamise,sta Oulun postiautovarikon raken- X,45. s. 522. L. Työv:aan 117.
39640: tamista varten. Liictteet IV,67. s. 689. L. - Ed. Peltosen y. m. toiv. al. n:o 248 toimenpi-
39641: V v: aan 1366. teistä puolustuslaitoksen uudelleen järjestämi-
39642: - Ed. H. Pesosen y. m. rah. al. n: o 21 määrä- seksi. Liitteet XI,2. s. 559. L. Puolv:aan 118.
39643: rahan osoittamisesta Kemin postitalon raken- - Ed. Kujanpään y. m. toiv. al. n:o 249 toimen-
39644: tamista varten. Liitteet IV,es. s. 690. L. piteistä sotalaitosta koskevan lainsäädännön
39645: Vv: aan 1366. uudistamiseksi. Liitteet XI,s. s. 561. L.
39646: - Ed. E. Koiviston y. m, rah. al. n: o 22 määrä- Puolv:aan 118.
39647: rahan osoittamisesta Tornion postitalon ra- - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 250 toimen-
39648: kentamista varten. Liitteet IV,69. s. 691. L. piteistä upseeriston kansanvaltaistamiseksi.
39649: Vv:aan 1366. Liitteet XI,4. s. 562. L. Puolv: aan 118.
39650: - Ed. Hukarin y. m. rah. al. n:o 23 määrära- - Ed. Jokisen y. m. toiv. al. n:o 251 toimenpi-
39651: han osoittamisesta Valkeakosken postitalon teistä laissa määrätyn kahden vuoden palve-
39652: rakentamista varten. Liitteet IV,7o. s. 692. lusajan suorittaneiden asevelvollisten vapaut-
39653: L. V v: aan 1366. tamiseksi palveluksesta. Liitteet Xl,5. s. 563.
39654: Ed. Riihisen y. m. rah. al. n:o 24 määrärahan L. Puolv:aan 118.
39655: osoittamisesta Vainikkalan postitalon raken- - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 252 toi-
39656: tamista varten. Liitteet IV,n. s. 693. L. menpiteistä päämajan valvontaosaston lak-
39657: V v: aan 1366. kauttamiseksi. Liitteet XI,6. s. 564. L.
39658: -Ed. Pyyn y. m. rah. al. n:o 25 korotetun Puolv: aan 118.
39659: määrärahan osoittamisesta po·sti- ja lennätin- - Ed. Kallisen y. m. toiv. al. n:o 253 toimenpi-
39660: laitoksen virkailijain pukuavustuksia varten. teistä niiden säännösten uudistamiseksi, jotka
39661: Liitteet IV,72. s. 694. L. Vv:aan 1367. koskevat asepalveluksesta kieltäytymistä
39662: - Ed. Kanniston y. m. rah. al. n:o 26 määrä- omantunnonsyiden perusteella. Liitteet Xl,7.
39663: rahan osoittamise.st,a posti- ja lennätinlaitok- s. 565. L. Puolv: aan 118.
39664: sen henkilökunnan terveydenhoitoa varten. - Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 255 esityk-
39665: Liitteet IV,73. s. 695. L. Vv:aan 1367. sen antamisesta eräiden viran ja toimen hal-
39666: - Ed. Simosen y. m, toiv. al. n:o 52 toimen- tijain lakkautuapalkan lopettamisesta. Liit-
39667: piteistä maalaiskirjeenkantajien palkkaus- ja teet XI,9. s. 570. L. Puolv:an 119.
39668: työolojen järjestämiseksi. Liitteet IV,27. s. - Ed. Muurin y. m. toiv. al. n:o 256 esityksen
39669: 168. L. Vv:aan 102. antamisesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja
39670: - Ed. Kanniston y. m. toiv. al, n:o 68 määrära- menoarvioon korvaukseksi erillisessä työkomp-
39671: hasta posti- ja lennätintalon rakentamiseksi paniasaa palvelleille. Liitteet XI,1o. s. 571.
39672: Ouluun. Liitteet IV,43, s. 191. L. Vv:aan 104. L. Puolv:aan 119.
39673: - Ks. Ammattikoulutus. Eläke. Invaliidit. Ko-
39674: Psykopaatit: Ed. Rydbergin y. m. toiv. al. n:o dinperustamislainat. Kunnallislait. Metsäkaar-
39675: 131 toimenpiteistä psykopaattilaitoksen aikaan- tilaiset. Omaisuudenluovutus. Perheavustus.
39676: saamiseksi Keski-Suomeen. Liitteet VIIT,25. Sotalesket. Sotaorvot. Sotatapaturma.
39677: s. 350. L. Siv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n
39678: lausunto 109. Puutarha: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 81
39679: korotetun määrärahan osoittamisesta puutar-
39680: Pudasjärvi: - Ks. Oppikoulut. hanhoidon edistämiseen. Liitteet IV,us. s.
39681: 766. L. Vv:aan 1372.
39682: Punaiset: - Ks. Invaliidit. Sisällissota.
39683: Puutavara: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 8
39684: Puolustuslaitos: Ed. Kilven y. m. lak. al. n:o 47 määrärahan osoittamisesta puutavaran siirto-
39685: laiksi asevelvollisuuslain 12 §: n muuttami- laitoksen rakentamista varten Saimaan ja Ky-
39686: sesta. Liitteet XI,1. s. 557. L. Puolv:aan 94. mijoen vesistöjen välille. Liitteet IV,54. s. 213.
39687: A.sialuettelo 1945. 21
39688:
39689: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau- Raivauspalkkiot: - Ks. Uudisraivaus.
39690: sunto 95.
39691: - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 20 esityksen Rakennustoiminta: . Ed. Leppäiän y. m. rah. al.
39692: antamisesta puun saannin turvaamisesta anne- n:o 73 korotetun määrärahan osoittamisesta
39693: tun lain muuttamisesta. Liitteet !,26. s. 63. maanviljelyksen ja maatalouden rakennustoi-
39694: L. Prv:aan 99. minnan edistämiseen. Liitteet IV,120. s. 757.
39695: -Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 162 toimenpi- L. Vv:aan 1372.
39696: teistä puutavarakaupassa käytännössä olevien - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 128 toi-
39697: pistehintojen kumoamiseksi. Liitteet IX,aa. menpiteistä rakennusammattimiesten sijoitta-
39698: s. 416. L. Mtv:aan 112. miseksi maa·seudun rakennustoiminnan ohjaa-
39699: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 175 raakapuun ruis- ja neuvontatehtäviin. Liitteet VIII,22.
39700: hankintaa koskevien säännösten soveltamisesta s. 347. L. Siv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n
39701: siten, että pienviljelijäin metsät säästyvät lausunto 109.
39702: liikahakkuulta. Liitteet IX,46. s. 433. L. -Ed. Lappi-Seppälän y.m. toiv.al. n:o 173
39703: Mtv:aan 113. toimenpiteistä maaseudun rakennustoiminnalle
39704: - Ed. Muikun y. m. toiv. al. n:o 199 esityksen vättämättömien rakennusaineiden saannin tur-
39705: antamisesta laiksi puutavaran työmittauk- vaamiseksi. Liitteet IX,44. s. 431. L. Mtv:aan
39706: sesta. Liitteet X,17. s. 487. L. Työv:aan 115. 113.
39707: - Ks. Asunto-olot. Pohjois-Suomi. Siirtoväki.
39708: Puuteollisuus: - Ks. Sosialisoiminen.
39709: Rauha: Ed. Sergeliuksen y. m. toiv. al. n:o 34
39710: Pyhäkoski: Ed. Salon y.m. toiv.al. n:o 70 esi- valtionelimen perustamisesta rauhan valmista-
39711: tyksen antamisesta Pyhäkosken voimaverkos- miseksi ja vakauttamiseksi välttämättömien
39712: ton rakentamisesta huomioon ottaen Kainuun tehtävien hoitamista varten. Liitteet ITI,L
39713: ja Oulujokilaakson seutujen sähköntarpeen. s. 99. L. Ulkv: aan 100.
39714: Liitteet IV,45. s. 193. L. Vv:aan 104.
39715: Rauhanliitto: Ed. Sundströmin y. m. rah. al. n:o 1
39716: määrärahan osoittamisesta avustukseksi kansain-
39717: Päämaja: - Ks. Puolustuslaitos.
39718: väliselle Naisten Rauhan ja Vapauden Liitolle.
39719: Liitteet IV,47. s. 199. L. Vv:aan, jonka tulee
39720: Pääoma: Ed. Peltosen y. m. toiv. al. n:o 11 toi-
39721: pyytää Ulkv:n lausunto 94.
39722: menpiteistä pääomasijoitusten suunnitelmalli-
39723: -Ed. Voionmaan y. m. rah. al n:o 60 määrä-
39724: sen tarkkailun aikaansaamiseksi. Liitteet I,17.
39725: rahan osoittamisesta avustukseksi Suomen Rau-
39726: s. 46. L. Prv:aan, jonka tulee pyytää Pv:n
39727: hanliitohle. Liitteet IV,t07. s. 738. L. Vv:aan
39728: lausunto 96.
39729: 1371.
39730: -Ed. Huhdan y. m. toiv. al. n:o 12 toimenpi-
39731: teistä valtiolle lainattujen keinottelulla han- RauhanUnna: - Ks. Kotitalous.
39732: kittujen pääomien ottamisesta valtion omai-
39733: suudeksi. Liitteet I,ts. s. 49. L. Prv:aan 96. Rautatiet: Ed. J. Järvisen y. m. rah. al. n:o 118
39734: määrärah.an osoittamisesta rautatien rakenta-
39735: miseksi Heinolasta Sysmän y. m. kuntien
39736: R. kautta Jyväskylään. Liitteet IV,t65. a. 815.
39737: L. Vv:aan 1377.
39738: Raakapuu: - Ks. Puutavara. - Ed. Vesterisen y. m. rah. al. n:o 119 määrä-
39739: rahan osoittamisesta Suolahden-Haapajärven
39740: RaakasOkeritehdas: - Ks. Turenki. radan rakennustöiden jatkamista varten. Liit-
39741: teet IV,166. s. 816. L. Vv:aan 1377.
39742: Raittiustyö: Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 59 - Ed. E. Pesosen y. m. rah. al. n:o 120 korote-
39743: korotetun määrärahan osoittamisesta raittilll!" tun määrärahan osoittami:se·sta Pieksämäen
39744: työn tukemiseksi. Liitteet IV,106. s. 737. L. järjestelyratapihan laajentamista varten. Liit-
39745: Vv:aan 1371. teet IV,t67. s. 817. L. Vv:aan 1377.
39746: - Ed. Kankaisen y. m. toiv. al. n:o 102 toimen- -Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 121 määrärahan
39747: piteistä kunnallisen raittiushuollon järje.stä- osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Kon-
39748: miseksi. Liitteet VII,2s. s. 297. L. Ltv:aan tiomäen-Hyryns•almen radalta Puolangan kao-
39749: 107. liinialueelle. Liitteet IV,t68. ·s. 818. L.
39750: - Ks. Väkijuomat. Vv:aan 1377.
39751: 22 AsiQJ.uettelo 1945.
39752:
39753:
39754: - Ed. Mustooon rah. al. n:o 122 määrärah~ mista varten. Liitteet XII,la. s. 597. L.
39755: osoittamisesta rataosan Hyryn:salmi-Pesiö- Kulkv: aan 120.
39756: Kiantajärvi rakentamista V·ar.ten. Liitteet - Ed. Tukian y. m. toiv. al. n:o 271 tutkimuksen
39757: IV,t69. •s. 820. L. Vv:aan 1378. toimittamisesta rautatien rakentamiseksi Lap-
39758: - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 258 esityk- peenrannasta Savon radalle. Liitteet XII,H.
39759: sen antamisesta rautatien rakentamisesta s. 598. L. Kulkv: aan 120.
39760: Helsingin läheiseltä rataosalta Hyvinkään- - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 272 tutki-
39761: Karjaan radalle. Liitteet XII,l. s. 577. L. muksen toimittamisesta rautatien rakentami-
39762: Kulkv: aan 119. seksi Parikkalan asemalta Kaurilan asemalle.
39763: - Ed. Kirran y. m. toiv. al. n:o 259 tutkimuksen Liitteet XII,15. s. 599. L. Kulkv:aan 120.
39764: toimittamisesta Helsingin-Risteen tai Pei- - Ed. Kauhasen y. m. toiv. al. n:o 273 toimen-
39765: pohjan ratasuunnalla sekä Riihimäeltä tälle piteistä rataosien Siilinjärvi-Sysmäjärvi ja
39766: radalle johtavan poikkiradan suunnalla. Liit- Joensuu-Ilomantsi rakennustöiden alullepane-
39767: teet XII,2. s. 578. L. Kulkv: aan 119. miseksi. Liitteet Xll,16. s. 600. L. Kulkv: aan
39768: - Ed. Kirran y. m. toiv. al. n:o 260 Huopalah- 120.
39769: den-Ojakkalan rautatien rakentamisesta. Liit- -Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 274 määrä-
39770: teet XII,3. s. 580. L. Kulkv:aan 119. rahasta Pieksämäen järjestelyratapihan laa-
39771: - Ed. Valanteen y. m. toiv. al. n:o 261 Huopa- jentamiseksi. Liitteet XII,11. s. 601. L.
39772: lahden-Ojakkalan rautatien rakentamisesta. Kulkv:aan 120.
39773: Liitteet XII,4. s. 581. L. Kulkv: aan 119. - Ed. M. Pekkalan toiv. al. n:o 275 esityksen
39774: - Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. n:o 262 .antamisesta lisäyksestä vuoden 1945 tulo- ja
39775: Huopalahden-Ojakkalan rautatien rakentami- menoarvioon Suolahden-Haapajärven radan
39776: sesta. Liitteet Xll,5. s. 582. L. Kulkv:aan 119. rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet
39777: - Ed. Kankaisen y. m. toiv. al. n:o 263 toimen- XII,ts. s. 603. L. Kulkv:aan 120.
39778: piteistä yhdysradan aikaansaamiseksi Huopa- - Ed. M. Pekkalan toiv. al. n:o 276 rautatien
39779: lahdesta Selkiin. Liitteet XII,s. s. 583. L. rakentamisesta Suolahden-Haapajärven ra-
39780: Kulkv:aan 119. daUa Viitasaaren kirkolle. Liitteet Xll,19.
39781: - Ed. österholmin y. m. toiv. al. n:o 264 rauta- s. 604. L. Kulkv: aan 120.
39782: tien rakentamisesta Kauklahdesta Lohjalle. - Ed. Möttösen y. m. toiv. al. n:o 277 tutkimuk-
39783: Liitteet XII,7. s. 585 ja 586. L. Kulkv:aan sen toimittamisesta rautatien rakentamiseksi
39784: 119. Seinäjoelta, Lapualta tai Härmästä Siilinjär-
39785: - Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o 265 rauta- velle. Liitteet XII,2,o. s. 605. L. Kulkv:aan
39786: tien rakentamisesta Kauklahdesta Lohjalle. 120.
39787: Liitteet XII,s. s. 587. L. Kulkv:aan 119. - Ed. Vehkaojan y. m. toiv. al. n:o 278 toimen-
39788: - Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o 266 toimen- piteistä Vaasan-Härmän rautatien rakenta-
39789: piteistä rautatien rakentamiseksi Turusta tai miseksi. Liitteet XII,21. s. 607. L. Kulkv:aan
39790: joltakin sen lähiasemalta Riihimäelle. Liitteet 120.
39791: Xll,9. s. 589. L. Kulkv: aan 119. - Ed. Hästbackan y. m. toiv. al. n:o 279 rautatien
39792: - Ed. Piippulan y. m. toiv. al. n:o 267 toimen- rakentamisesta Kokkolasta Saarijärvelle. Liit-
39793: piteistä rautatien rakentamiseksi Uudestakau- teet XII,22. s. 608 ja 611. L. Kulkv:aan 120.
39794: pungista Peipohjan asemalle. Liitteet XII,w. -Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 280 määrä-
39795: s. 592. L. Kulkv: aan 119. rahasta satamaradan rakentamista varten Yli-
39796: - Ed. E. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 268 toimen- vieskan asemalta Ryöppään merisatamaan.
39797: piteistä rautatien rakentamiseksi Heinolasta Liitteet Xll,23. s. 614. L. Kulkv:aan 120.
39798: Jyväskylään tai sopivaan kohtaan Jyväskylän - Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 281 toimenpi-
39799: ja Lievestuoreen asemien välille. Liitteet teistä rautatien rakentamiseksi Vihanuin ase-
39800: XII,u. s. 594. L. Kulkv:aan 119. malta Alpuan kylään Vihanuin pitäjässä.
39801: - Ed. J. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 269 toimen- Liitteet XII,24. s. 615. L. Kulkv: aan 120.
39802: piteistä rautatien rakentamiseksi Heinolan - Ed. Salon toiv. al. n:o 282 rautatien rakenta-
39803: kaupungista Heinolan-Sysmän-Hartolan- misesta Puolangan kaoliinialueelle. Liitteet
39804: Joutsan-Leivonmäen-Toivakan maalaiskun- XII,25. s. 616. L. Kulkv:•aan 120.
39805: tien kautta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 283 rauta-
39806: XII,12. s. 596. L. Kulkv: aan 120. tien rakentamisesta Sotkamon asemalta Kuh-
39807: - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n:o 270 määrära- moon. Liitteet Xll,26. s. 617. L. Kulkv:aan
39808: hasta Savon-Karjalan yhdysradan rakenta- 120.
39809: Asialuettelo 1945. 23
39810:
39811: Rautavaara.: - Ks. Asutustoiminta. - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 29 määrä.raha.n
39812: osoittamisesta apulaislääkärin palkkaamiseksi
39813: Beumapa.ra.ntola.: - Ks. Sairaalat. Helsingin yleisen sairaalan silmätautien oS818-
39814: tolle. Liitteet IV,76. ·S·. 698. L. Vv:aan 1367.
39815: Reumatismi: - Ks. Sairaalat. - Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n: o 30 määrära-
39816: han osoittamisesta Heinolan reumaparantola.n
39817: Riista: - Ks. Metsästys. laajentamista varten. Liitteet IV,77. s. 699.
39818: L. Vv:aan 1367.
39819: Rikoslaki: Ed. Tuomisen y. m. toiv. al. n:o 27 - Ed. Hietasen y. m. rah. al. n:o 31 määrärahan
39820: esityksen antamisesta vaarallisista rikoksen- osoittamisesta Niuvanniemen sairaalan hen-
39821: uusijoista annetun lain kumoamisesta. Liitteet kilökunnan acsuntojen rakentamista varten.
39822: TI,6. s. 81. L. Lv:aan 100. Liitteet IV,7s. s. 700. L. Vv:aan 1367.
39823: - Ed. Salon y. m. rah. al. n: o 32 määrärahan
39824: Rintamamiehet: - Ks. Invaliidit. Korvauslaki. osoittani~sesta Särämniemen aluesairaalan pe-
39825: Maanhankintalaki. Maan myynti. Puolustus- rustamista varten. Liitteet IV,79. s. 701. L.
39826: laitos. Vv:aan 1367.
39827: - Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 33 määrärahan
39828: Ristijärvi: - Ks. Saira.a.lat. osoittamisesta Ristijärven aluesairaalan pe-
39829: rustamista varten. Liitteet IV,so. s. 702. L.
39830: Runkoviemäriverkosto: Ed. Simosen y. m. toiv. al. Vv :aan 1367.
39831: n:o 186 toimenpiteistä Keski- ja Pohjois- - Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n:o 50 toimen-
39832: Pohjanmaan runkoviemäriverkostosuunnitelman piteistä valtion toimissa olevien sairaanhoita-
39833: toteuttamiseksi. Liitteet IX,57. s. 448. L. jattarien oikeuttamisesta laskemaan virkavuo-
39834: Mtv:aan 114. sikseen kunnallisissa tai yksityisissä toimissa
39835: palvelemansa •ajan. Liitteet IV,25. s. 166.
39836: Ruotsala.inen laululiitto: Ed. Brommelsin y. m. L. Vv:aan 102.
39837: toiv. al. n:o 132 määrärahasta avustukseksi - Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 72 toimenpi-
39838: Suomen ruotsalaiselle laulu- ja musiikkiliitolle. teistä sairaanhoito- ja sairaalahenkilökunnan
39839: Liitteet VIII,26. s. 351 ja 353. L. Siv:aan 109. sosiaalisten olojen parantamiseksi. Liitteet
39840: VI,1. s. 231. L. Tv:aan 104.
39841: Ruotsalaiset: - Ks. Brage-yhdistys. Emäntäkou- - Ed. Salon toiv. al. n:o 79 määrärahasta alue-
39842: lut. Kielilaik:i. Maanhankintalaki. Maantiet. sairaalan rakentamiseksi Ristijärven kirkon-
39843: Maatalous. Oppikoulut. Vaasan !lääni. Väes- kylään. Liitteet VI,s. s. 240. L. Tv: aan 105.
39844: töliitto. Yliopisto. - Ks. Psykopaatit. Terveydenhoito. Y\liopmto.
39845:
39846: Sairausvakuutus: Ed. Lehtokosken y. ni. toiv. aL
39847: s. n:o 213 toimenpiteistä yleisen pakollisen sai-
39848: Sadon korvaus: - Ks. Korvauslaki. rausvakuutuksen toteuttamiseksi. Liitteet X 731.
39849: s. 504. L. Työv:aan 116.
39850: Saimaa.: - Ks. Kanavat. Puutavara.
39851: Salaojitus: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 102
39852: Sairaalat: Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 2 mää- korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
39853: rärahan osoittamisesta Heinolan reumatismi- seksi salaojitusyhdistykselle. Liitteet IV,149.
39854: parantolan laajentamista varten. Liitteet s. 793. L. Vv:·aan 1376.
39855: IV,4s. s. 201. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
39856: Tv:n lausunto 94. Sanomalehtimiehet: Ed. Kaijalaisen y. m. rah.
39857: - Ed. Leikolan rah. al n:o 27 määrärahan al. n:o 62 määrärahan osoittamisesta sanoma-
39858: 0.\!oittamisesta uusien amanuenssipaikkojen lehtimiesten ulkomaisia opintomatkoja varten.
39859: järje.stämiseksi Helsi1;1gin kaupungin ja Inva- Liitteet IV,to9. s. 740. L. Vv:·aan 1371.
39860: liidisäätiön sairaaloihin. Liitteet IV,74. s. 696.
39861: L. Vv:aan 1367. Satamat: Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 123
39862: - Ed. Tainion rah. al. n:o 28 määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta avustuksek·si Ke-
39863: tamisesta apulaisopettajan palkkaamiseksi min kaupungille Ajoksen syväsataman aallon-
39864: Helsingin yleisen sairaalan silmätautien osas- murtajan rakennustöiden jatkamista varten.
39865: tolle. Liitteet IV,75. s. 697. L. Vv:a.a.n 1367. Liitteet IV,t7o. s. 821. L. Vv:aan 1378.
39866: 24 A,sialuettelo 1945.
39867:
39868: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. ,aJ. n:o 124 määrä- Sillat: Ed. Alastalon y. m. rah. al. n:o 13 maara-
39869: rahan osoittamisesta avustukseksi Kemin kau- r,ahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ko-
39870: pungille pistolaiturin rakennustöiden loppuun- kemäenjoen yli Friitalan lossipaikan kohdalla.
39871: saattamista varten Ajoksen ,satamassa. Liit- Liitteet IV,59. s. 223. L. Vv:aan, jonka tulee
39872: teet IV,171. s. 822. L. Vv:aan 1378. pyytää Kulkv: n lausunto 96.
39873: - Ed. Okon y. m. rah. al. n:o 14 määrärahan
39874: Sauna: Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 80 maa- osoittamisesta sillan rakennustöiden aloitta-
39875: rärahasta avustukseksi Suomalaisen saunan miseksi Kirjamoinsalmen lossipaikalla. Liitteet
39876: ystävät r. y:lle tutkimussaunan rakentamista IV,6o. s. 225. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
39877: varten. Liitteet VI,9. s. 241. L. Tv:aan 105. Kulkv:n lausunto 96.
39878: -Ed. J. Järvisen y. m. rah. al. n:o 147 mää-
39879: rärahan osoittamisesta maantie- ja rauta-
39880: Savutus: - Ks. Halla. tiesillan rakentamiseksi Oravakiven salmeen.
39881: Liitteet IV,t94. s. 848. L. Vv:aan 1379.
39882: Seminaarit: - Ks. Kansakoulut. - Ed. J. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 320 yhdis-
39883: tetyn maantie- ja rautatiesillan rakentami-
39884: Sia.nhoito: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 76 sesta Oravakiven salmeen. Liitteet XII,63.
39885: korotetun määrärahan osoittamisesta 'sianhoi· s. 657. L. Kulkv:aan 123.
39886: don edistämiseen. Liitteet IV,123. s. 760. L. - Ed. U. Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 321
39887: Vv:aan 1372. määrärahasta Hännilänsalmen sillan rakenta-
39888: miseksi. Liitteet XII,64. s. 658. L. Kulkv:aan
39889: Siipikarja: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 80 123.
39890: korotetun määrärahan osoittamisesta siipikar- - Ed. Salon toiv. al. n:o 322 määrärahasta
39891: jan- ja mehiläishoidon edistämiseen. Liitteet Tiikkajansalmen sillan rakentamista varteiJ..
39892: IV,t27. s. 765. L. Vv:aan 1372. Liitteet XII,65. s. 660. L. Kulkv: aan 123.
39893: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 323 määrära-
39894: hasta sillan rakentamiseksi Oulujoen yli Uta-
39895: Siirtolaitos: - Ks. Puutavara.
39896: järven kirkonkylän kohdalla. Liitteet XII,66.
39897: s. 661. L. Kulkv:aan 123.
39898: Siirtoväki: Ed. Pyyn y. m. lak. al. n:o 38 laiksi - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 324 sillan
39899: viljelysmaiden väliaikaisesta vuokraamisesta rakentamisesta KontioJansalmen yli Kuhmon-
39900: siirtoväelle annetun lain muuttamisesta. Liit- Suomussalmen maantiellä. LiiUeet XII,67.
39901: teet IX,s. s. 379. L. Mtv:aan 93. s. 662. L. Kulkv: aan 123.
39902: - Ed. Tuurnan y. m. toiv. al. JJ.:o 61 toimenpi-
39903: teistä teollisuudesta toimeentulonsa saaneen Silmätaudit: - Ks. Sairaalat. Yliopisto.
39904: siirtoväen sijoittamisesta entiseen ammat-
39905: ,tiinsa. Liitteet IV,36. s. 180. L. Vv:aa.n 103. Sisli.llissota: Ed. Talvion y. m. toiv. al. n:o 231
39906: - Ed. P. Leskisen y. m. toiv. al. n:o 63 toimen- toimenpiteistä vuoden 1918 sotaan punaisten
39907: piteistä eräiden siirtoväkeen kuuluvien henki- puolella osallistumisesta aiheutuneen toimeen-
39908: löiden maksamien vuokrien takaisin maksa- tulon edellytysten vähenemisen korvaamiseksi.
39909: miseksi. Liitteet IV,ss. s. 184. L. Vv:aan 103. Liitteet X,49. s. 526. L. Työv:aan 117.
39910: - Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n:o 98 esityksen
39911: antamisesta siirtoväen huoltolaiksi. Liitteet Sivistysjärjestöt: Ed. Voionmaan y. m. rah. al.
39912: VII,24. s. 288. L. Ltv: aan 106. n:o 56 korotetun määrärahan osoittamisesta
39913: - Ed. Tuurnan y. m. toiv. al. n:o 237 esityksen avustuksiksi erinäisille sivistysjärjestöille.
39914: ,antamisesta asutuskeskuksiin sijoittuneelle Liitteet IV,to3. s. 733. L. Vv:aan 1371.
39915: siirtoväelle myönnettävistä asunnonhankinta-
39916: lainoista. Liitteet X,55. s. 533. L. Työv:aan Sodankylä: - Ks. Kansanopisto,t.
39917: 117.
39918: - Ed. P. Tervon y. m. toiv. al. n:o 238 toimen- Sokeritehdas: - Ks. Turenki.
39919: piteistä siirtoväen asunnonsaannin turvaami-
39920: seksi. Liitteet X,56. s. 535. L. Työv:aan 117. SoDllit: - Ks. Karjatalous.
39921: - Ks. Asunto-olot. Kalastus. Korvauslaki. Lai-
39922: dun. Maanhankintalaki. Maan myyliti. Omai- Sosialisoiminen: Ed. Wiikin y. m. toiv. al. n:o 64
39923: suudenluovutusvero. toimenpiteistä puu-, paperi- ja metalliteolli-
39924: Asialuettelo 1945. 25
39925: suuden sosialisoimiseksi. Liitteet IV,39. s. sen toimittamisesta sotiin syyllisten taloudel-
39926: 185. L. Vv:aan 103. lisista mahdollisuuksista osallistua valtiotalou-
39927: - Ed. J. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 65 tutki- den vaikeuksien lieventämiseen. Liitteet 1,15.
39928: muksen toimittamisesta eräiden tuotanto- s. 42. L. Prv:aan 96.
39929: alojen ja luonnonrikkauksien valtion valvon- - Ks. Kansantuomioistuin.
39930: taan tai haltuun ottamisen mahdollisuuksista.
39931: Liitteet IV,4o. s. 187. L. Vv:aan 103. Sotatapaturma: Ed. Malmivaaran y. m. lak. al.
39932: - Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 144 tutkimuk- n:o 44 laiksi sotatapaturmalain 4 § :n muut-
39933: sen toimittamisesta suurten maatalousyksik- tamisesta. Liitteet X,5. s. 470. L. Työv:aan 94.
39934: köjen sosialisoimisen tarkoituksenmukaisuu- - Ed. P. Tervon y. m. toiv.al. n:o 234 esityksen
39935: desta. Liitteet IX,15. s. 387. L. Mtv:aan 110. antamisesta sotatapaturmalain muuttamiseksi.
39936: - Ks. Apteekkilaitos. Lähetystöt. Liitteet X,52. s. 529. L. Työv:aan 117.
39937:
39938: Sota: - Ks. Eläke. Perheavustus. Puolustus- Sotatuberkuloottiset: - Ks. Tuberkuloosi.
39939: laitos. Verotus.
39940: Sotilasoikeusasiamies: - Ks. PuolW!tuslaitos.
39941: Sotainvaliidit: - Ks. lnvaliidit. Verotus.
39942: Sotkamo: - Ks. Emäntäkoulut.
39943: Sotalesket: Ed. Järven y. m. toiv. al. n:o 211
39944: toimenpiteistä perheellisten sotalaskien eläk- Suhdannevero: Ed. Paasivuoren y. m. lak. al.
39945: keiden korottamiseksi. Liitteet X,29. s. 502. n:o 10 suhdanneverolaiksi. Liitteet IV,2. s.
39946: L. Työv:aan 115. 118. L. Vv:aan 90.
39947: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 222
39948: toimenpiteistä perheellisten sotalaskien sai- Suomalais-Amerikkalainen yhdistys: Ed. Friet-
39949: rauskustannusten suorittamiseksi valtion va- schin y. m. rah. al. n:o 65 määrärahan osoit-
39950: roista. Liitteet X,4o. s. 517. L. Työv:aan tamisesta Suomalais-Amerikkalaisen yhdistyk-
39951: 116. sen toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV, 112.
39952: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 223 s. 744. L. Vv:aan 1371.
39953: esityksen antamisesta eräiden sotalaskien ta-
39954: paturmavakuutuksen järjestämisestä. Liitteet Suomi-Neuvostoliitto-Seura: Ed. Tainion y. m.
39955: X,41. s. 518. L. Työv:aan 116. rah. al. n: o 66 määrärahan osoittamisesta
39956: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 224 toimen- Suomi-Neuvo,stoliitto-Seura r. y:n toiminnan
39957: piteistä sotaleskien-, -orpojen ja -invaliidien tukemiseksi. Liitteet IV1 113. s. 746. L. Vv:aan
39958: eläkkeiden korottamiseksi. Liitteet X,42. s. 1371.
39959: 519. L. Työv:aan 116.
39960: - Ed. J. Hakalan toiv. al. n:o 225 toimenpiteistä Suat: Ed. Kivisalon y. m. toiv. al. n:o 92 esityk-
39961: työhuoltolain toimeenpanon tehostamiseksi sen antami11esta laiksi kuntain oikeudesta
39962: sotalaskien kohdalta. Liitteet X,43, s. 520. pakkolunastaa suoalueita. Liitteet Vll,ls.
39963: -L. Työv:aan 116. s. 277. L. Ltv:aan 106.
39964: - Ks. Maan myynti. - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 177 toimen-
39965: piteistä Pieksämäen ja Mikkelin välillä si-
39966: Sotaorvot: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 210 jaitsevan suoalueen kuivattamiseksi. Liitteet
39967: sotaorvoille sotatapaturmalain mukaan suoritet- IX,48. s. 436. L. Mtv:aan 113.
39968: tavan huoltoeläkkeen muuttamisesta kaikille - Ed. J. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 178 toi-
39969: samansuuruiseksi. Liitteet X,2s. s. 501. L. menpiteistä Kauhajoen pitäjässä sijaitsevan
39970: Työv:aan 115. Koihnan suoalueen viljelykselle raivaamisek.si.
39971: - Ed. J. Hakalan toiv. al. n:o 226 toimenpi- Liitteet IX,49. s. 437. L. Mtv:aan 113.
39972: teistä sotaorpojen ammattikasvatuksen tehoB-
39973: tamiseksi. Liitteet X,44. s. 521. L. Työv:aan Suovlljelys: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 101
39974: 117. korotetun määrär,ahan osoittamisesta avustuk-
39975: seksi Suomen suoviljelysyhdistykselle. Liit-
39976: Sotasyylliset: Ed. Paasivuoren y. m. lak. al. teet IV,14s. s. 792. L. Vv:aan 1376.
39977: n:o 50 laiksi sotaansyyllisten rankaisemisesta.
39978: Liitteet I,so. s. 669. L. Prv:aan 892. Syylliset: - Ks, Kansantuomioistuin. Sotasyyl-
39979: - Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o 9 tutkimuk- liset.
39980: 26 Asialuettelo 1945.
39981:
39982: Synnyttäjät: Ks. Loma. tamisesta kaikille lapsille aamansuuruiseksi.
39983: Liitteet X,5o, s. 527. L. Työv:aan 117.
39984: Syntymäpaikka: Ed. Rollstenin toiv. al. n:o 84 - Ks. Kansaneläkelaitos.
39985: Suomen kansalaisen syntymäpaikan tarkem-
39986: masta määräämisestä. Liitteet VII,1o. s. 264 Tappora.ha.t: - Ks. Metsästys.
39987: ja 265. L. Ltv:aan 106.
39988: Teatteri: Ed. Kilven y. m. rah. al. n: o 52 maa-
39989: Sähkö: - Ks. Lappi. rärahan osoittamisesta teatteritaiteen tukemi-
39990: seksi. Liitteet IV,99. s. 728. L. Vv:aan 1371.
39991: SärlLisniemi: - Ks. Kotitalous. Sairaalat.
39992: Teloitetut: - Ks. Eläke.
39993: Säännöstely: Ed. J. Järvisen y. m, toiv. al. n:o 30
39994: esityksen antamisesta eräiden säännöstely- Teollisuus: - Ks. Kulutustarvikkeet. Siirto-
39995: rikkomuksista rangaistujen armahtamisesta. väki. Sosialisoiminen.
39996: Liitteet II,9. s. 87. L. Lv:aan 100.
39997: - Ed. Kytömaan y. m. toiv. al. n:o 158 toimen· Terveydenhoito: Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 5
39998: piteistä säännöstelyjärjestelmän muuttami· toimenpiteistä terveydenhoitoministeriön pe-
39999: sekosi niin, että luovutusvelvollisuutensa täyt- rustamiseksi. Liitteet 1,11. s. 38. L. Prv:aan
40000: tänyt tuottaja saisi tuotantonsa ylijäämän 96.
40001: sijoittaa vapaaseen kulutukseen. Liitteet - Ks. Kansakoulut. Koululaitos. Lastenhoito.
40002: IX,29. s. 408. L. Mtv:aan 112.
40003: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 159 maata- Tiede: Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 111 tie-
40004: loustuotteiden hintojen korottamisesta tuo- teellisen tutkimuksen edistämistä suunnittele-·
40005: tantokustannuksia ja palkkatasoa vastaaviksi. van lautakunnan asettamisesta. Liitteet
40006: Liitteet IX,so. s. 410. L. Mtv:aan 112. VIII,5. s. 320. L. Siv:aan 107.
40007: - Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 160 toimen- - Ks. Invaliidit. Kasvatustieteellinen keskuslai-
40008: piteistä maataloustuotteiden hintojen saatta- tos. Lomaliitto. Neuvostoli~tto. Postilaitos.
40009: miseksi tuotantokustannuksia vastaaviksi. Sairaalat. Tuberkuloosi.
40010: Liitteet IX,s1. s. 412. L. Mtv:aan 112.
40011: - Ed. Kuuselan y. m. toiv. al n:o 161 vakautta.- Tie- ja vesirakennushallitus: - Ks. Virkamiehet.
40012: mispalkkioiden maksamisesta ruokakunnan
40013: omaan säännösteltyyn kulutukseen käytetyistä Tiet: - Ks. Isojako. Kunnantiet. Kylä.tiet.
40014: maa.taloustuotteista. Liitteet IX,32. a. 414. Maantiet. Rautatiet. Sillat.
40015: L. Mtv:aan 112.
40016: - Ks. Elintarvikkeet. Kulutustarvikkeet. Luo- Tilaton väestö: Ed. Miettusen y. m. toiv. al.
40017: vutusvelvollisuus. n:o 149 esityksen antamisesta tilattoman
40018: väestön maansaantia helpottavista muutok-
40019: T. sista asutuslakiin. Liitteet IX,2o. s. 396.
40020: L. Mtv:aan 111.
40021: Taide: - Ks. Muinaistieteellinen toimikunta.
40022: Talouskoulut: - Ks. Emäntäkoulut. Kotita!lous. Titaani: - Ks. Otanmäki Oy.
40023:
40024: Tampere: Ed. Hiilelän y. m. rah.. e.I. n:o 53 Toimeen.tulomiDimi: - Ks. Verotus.
40025: määrärahan osoittamisesta Tampereen kaupun-
40026: ginorkesterin avustami.seksi. Liitteet IV,1oo. Tontti: - Ks. Maanhankintalaki.
40027: s. 729. L. Vv:8An 1371.
40028: Tomio: - Ks. Postilaitos.
40029: Tapaturma: - Ks. Sotatapaturma.
40030: Torppa.rit: - Ks. Vuokra-alueet.
40031: Tapa.turma.korvaus: - Ks. Hevosten hoito. Sota-
40032: lasket. Sotatapaturma. Tuberkuloosi: Ed. Malmivaaran y. m. rah. al.
40033: n:o 36 määrärahan osoittamisesta sotatuber-
40034: Tapaturmavakuutus: .Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. kuloottisia varten perustettavan Nikk&rilan
40035: n:o 232 työntekijäin tapaturmavakuutuslain työhuoltolan ylläpitokuatannuksiin. Liitteet
40036: perusteella myönnettävien elinkorkojen muut- IV,ss. s. 705. L. Vv:aan 1367.
40037: .Mialuettelo 1945. 27
40038: - Ed. E. Pesosen y. m. rah. a.l. n:o 37 määrä· TyökyvyttömyysvakUutus: - Ks. Kansaneläke-
40039: rahan osoittamisesta avustukseksi Tuberku- laitos.
40040: loosipotilaiden Liitolle ammattikoulutuksen
40041: järjestämiseksi vähävaraisilla tuberkulootti- Työntekijät: Ks. Loma. Tapaturmavakuutus.
40042: sille. Liitteet IV,s4. s. 707. L. Vv:aan 1367. Vapunpäivä.
40043: - Ks. Ammattikoulutus.
40044: Työpaikat: Ed. 0. Virtasen y. m. toiv. al. n:o 197
40045: Tulö- ja omaisuusvero: Ed. Peltosen y. m. lak. al. esityksen antamisesta naisten ja nuorten työn-
40046: n:o 17 laiksi tulo- ja omaisuusverolain 22 §:n tekijäin palkkauksen uudelleen järjestämi-
40047: muuttamisesta. Liitteet IV,9. s. 134. L. sestä. Liitteet X,15. s. 485. L. Työv:aan 114.
40048: Vv:aan 91. - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 198 metsätyö-
40049: - Ed. Piippulan y. m. toiv. al. n :o 40 esityksen palkkojen korottamisesta ja palkkatarkkailun
40050: antamisesta tulo- ja omaisuusverolain muut· tehostamisesta. Liitteet X,16. s. 486. L.
40051: tamisesta. Liitteet IV,15. s. 153. L. Vv:aan Työv:aan 114.
40052: 101.
40053: - Ks. Kunnallisverotus. Verotus. Työrauha.: Ed. K. Anderssonin lak. al. n:o 7
40054: laiksi työrauhan suojelemisesta annetun lain
40055: kumoamisesta. Liitteet II,1. s. 75. L. Lv:aan
40056: Tuomioistuin: - Ks. Kansantuomioistuin. 89.
40057: - Ed. Räisäsen y. m. lak. al. n:o 8 laiksi otyö-
40058: Turenki: Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 68 r·auhan suojelemisesta annetun lain kumoami-
40059: määrärahan osoittamise,sta lainan antamista sesta. Liitteet II,2. s. 76. L. Lv: aan 89.
40060: varten Turengin raakasokeritehtaan rakenta-
40061: miseksi. Liitteet IV,n5. s. 749. L. Vv:aan Työtehoseura: Ed. Leppäiän y. m. rah. aJ. n:o
40062: 1372. 103 korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
40063: tukseksi Työ.tehoseuralle. Liitteet IV,150. s.
40064: TurkU: - Ks. Lentokentät. 794. L. Vv:aan 1376.
40065: -Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n:o 104 määrä-
40066: rahan osoittamisesta Työtehoseuraill.e kotitalou-
40067: Turun linna: Ed. Seppälän y. m. toiv. al. n:o 129
40068: den rationalisoimistutkimuksiin tarvittavan
40069: esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden 1945
40070: kodin perustamista varten. Liitteet IV,151.
40071: tulo- ja menoarvioon Turun linnan tulipalossa
40072: s. 795. L. Vv:aan 1376.
40073: turmeltuneen pohjoisen siiven vesikaton ra-
40074: kentamiseksi. Liitteet VIII,23. s. 172. L. Työvelvollisuus: Ed. Wiikin toiv. al. n:o 254
40075: Siv:aan 109. .työvelvolli:suuslain kumoamisesta tai uudista-
40076: misesta. Liitteet XI,s. s. 567 ja 568. L.
40077: Turva.säilö: - Ks. Poliittiset vangit. Puolv: aan 119.
40078:
40079: Työaika: Ed. 0. Virtasen y. m. toiv. al. n:o 194 Työvä.enjärjestöt: Ed. P. Leskisen y. m. toiv. al.
40080: toimenpiteistä laista kahdeksan tunnin työ- n:o 16 esityksen antamisesta työväenjärjes-
40081: ajasta myönnettyjen poikkeusten lopettami- töjen vieraisiin käsiin joutuneen omaisuuden
40082: seksi. Liitteet X,12. s. 481. L. Työv:aan palauttamisesta alkuperäisille omis.tajille. Liit-
40083: 114. teet 1,22. s. 55. L. Prv:aan 97.
40084: - Ed. U. Raatikaisen y. m. toiv.al. n:o 195 - Ed. Stenbergin y. m. toiv. al. n:o 29 esityk-
40085: esityksen antamisesta työaikalain muuttami- sen antamisesta laiksi vuoden 1918 vallanku-
40086: seksi pääasiallisesti metsä- ja uittotyöläisten moukseen tai sen jälkeen SKP:n tai muiden
40087: työoloja silmällä pitäen. Liitteet X,1a, s. kiellettyjen tai lakkautettujen työväenjärjes-
40088: 482. L. Työv:aan 114. töjen toimintaan osallistuneiden henkilöiden
40089: - Ed. 0. Virtasen y. m. toiv. al. n:o 196 maa- vapauttamisesta syytteestä tai rangaistuksesta
40090: työväen ja palvelijattarien saattamisesta työ- ja niiden ·seuraamuksista. Liitteet II,s. s. 85.
40091: aikalain alaisiksi. Liitteet X,u. s. 484. L. L. Lv:aan 100.
40092: Työv:aan 114. - Ks. Järjestöt.
40093: - Ks. Kauppaliikkeet. Merenkulku. Sairaalat.
40094: Työväen Sivistysliitto: - Ks. Kerhotoiminta.
40095:
40096: Työkomppa.niat: - Ks. Puolustuslaitos. Työvälineet: - Ks. Maatalous.
40097: 28 Asialuettelo 1945.
40098:
40099:
40100: u. oikeuden jäsenten valitsemiatavan muuttami·
40101: sesta. Liitteet 1,10. s. 37. L. Prv:aan 96.
40102: Uittotyöläiset: - Ks. Asunto-olot. Loma. Työ·
40103: aika. Työpaikat. Valtiollinen poliisi: - Ks. Poliisi.
40104:
40105: Urheilu: Ed. P. Tervon y. m. rah. al. n:o 61 Valtiolliset vangit: - Ks. Poliittiset vangit.
40106: määrärahan osoittamisesta urheilun edistämi·
40107: seksi. Liitteet IV,1os. s. 739. L. Vv:aan 1371.
40108: Valtioneuvosto: Ks. .Asutusasiainosasto. Ter-
40109: Uudisraivaus: Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 71 veydenhoito.
40110: korotetun määrärahan osoittamisesta uudis- ja
40111: !'aivauspalkkioita varten. Liitteet 1V,us. s. Valtion viljavarasto: Ed. Hautalan y. m. toiv. al.
40112: 754. L. Vv:aan 1372. n: o 185 valtion viljavaraston perustamisesta
40113: - Ed. Teittisen y. m. lak. al. n:o 48 laiksi Ylivieskaan Pohjois-Suomen siemenviljatar-
40114: uudisraivauksista jaettavista palkkioista ja peita varten. Liitteet 1X,56. s. 446. L.
40115: viljelysaiojan laajentamisesta. Liitteet 1V,13. Mtv:aan 114.
40116: s. 149. L. Vv:aan.
40117: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n :o 176 toi- Valtiopä.iväjärjestys: Ed. Sundströmin y. m. lak.
40118: menpiteistä uudisraivauspalkkioiden korotta- al. n:o 2 laiksi valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
40119: miseksi eräissä Pohjois- ja Itä-Suomen kun- muuttamisesta. Liitteet 1,2. s. 10. L. Prv:aan
40120: nissa. Liitteet IX,47. s. 434. L. Mtv:aan 113. 89.
40121:
40122: Uusjako: - Ks. 1sojako. Vana.diini: - Ks. Otanmäki Oy.
40123:
40124: Vanhuusvakuutus: - Ks. Kansaneläkelaitos.
40125: V.
40126: Vangit: - Ks. Poliittiset vangit.
40127: Vaalilaki: Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 2
40128: esityksen antamisesta laiksi äänioikeusikära- Vankilat: Ed. Seppälän y. m. toiv.al. n:o 61
40129: jan alentamisesta valtiollisissa vaaleissa. Liit· määrärahasta Hämeenlinnan uuden naisvan-
40130: teet 1,s. s. 34. L. Prv: aan 96. kilan rakennustöiden jatkamista varten. Liit-
40131: - Ed. österholmin y. m. toiv. al. n:o 3 esityksen teet 1V,42. s. 190. L. Vv:aan 103.
40132: antamisesta vaalilain muuttamisesta. Liitteet
40133: 1,9. s. 35 ja 36. L. Prv: aan 96. Vapaussota: - Ks. 1nvaliidit.
40134: - Ks. Edustajanvaalit.
40135: Vapunpäivä: Ed. K. Anderssonin y. m. lak. al.
40136: Vaasan lääni: Ed. Jernin y. m. toiv. al. n:o 17 n:o 46 laiksi vapunpäivän järjestämisestä
40137: ruotsalaisen Vaasan läänin perustamisesta. työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauk-
40138: Liitteet 1,23. s. 56 ja 58. L. Prv:aan 98. sissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet
40139: X,7. s. 475. L. Työv:aan 94.
40140: Vaasa: - Ks. Postilaitos.
40141: Varkaus: Ed. H. Mannisen y. m. rah. al. n:o 61
40142: Vainikkala: - Ks. Postilaitos. määrärahan osoittamisesta Varkauden toveri-
40143: hautatoimikunnan käytettäväksi muistomer-
40144: Vajaamieliset: - Ks. Psykopaatit. Puolustus- kin pystyttämistä var.ten. Liitteet 1V,ll4.
40145: laitos. s. 748: L. Vv:aan 1311.
40146:
40147: Vakauttamispalkkiot: - Ks. Säännöstely. Varsinais-Suomi: - Ks. Kotitalous.
40148:
40149: Valkeakoski: - Es. Postilaitos. Veneveistämö: Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 327
40150: toimenpiteistä kahden veneveistämön perusta-
40151: Valmistavat koulut: - Ks. Kansakoulut. miseksi Taka-Lapin väestöä varten. Liitteet
40152: XII,7o. s. 666. L. Kulkv:aan123.
40153: Valtakunnanoikeus: Ed. E. Pekkalan y. m. toiv.
40154: al. n:o 4 esityksen antamisesta valtakunnan- Venitjänkieli: - Ks. Oppikoulut.
40155: Asialuettelo 1945. 29
40156:
40157: Verotus: Ed. J. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 41 Viljavarasto: - Ks. Valtion viljavarasto.
40158: verosta vapaan tulorajan korottamisesta toi-
40159: meentulominimiä vastaavaksi. Liitteet IV,t6. Viljelyslaidun: - Ks. Laidun.
40160: s. 155. L. Vv:aan 101.
40161: - Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 42 esityk- Viljelysmaat: - Ks. Siirtoväki.
40162: sen antamisesta aviopuolisoiden verotusta kos-
40163: kevien säännösten muuttamiseksi tulo- ja
40164: Virkamiehet: Ed. Sergeliuk.sen toiv. al. n:o 48
40165: omaisuusverolaissa. Liitteet IV,t7. s. 156. L.
40166: esityksen antamisesta valtion viran tai toi-
40167: Vv:aan 101.
40168: men haltijain palkkauksesta annetun lain
40169: - Ed. Mustosen y. m. toiv. al. n:o 43 toimen-
40170: muuttamisesta. Liitteet IV,2a. s. 163 ja 164.
40171: piteistä varattomien verovelvollisten vero-
40172: L. Vv:aan 101.
40173: jäämien poistamisesta. Liitteet IV,ts. s. 158.
40174: - Ed. Lahtelan y. m. toiv.-al. n:o 49 toimen-
40175: L. Vv:aan 101.
40176: piteistä tie- ja vesirakennushallituksen sekä
40177: - Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 44 esityksen
40178: sen alaisten viran ja toimen haltijain palk-
40179: antamisesta yhdessä asuvien ja tilaansa hoi-
40180: kojen korottamiseksi. Liitteet IV,24, .s. 165.
40181: tavien sisarusperheiden oikeudesta lapsivähen-
40182: L. Vv:aan 102.
40183: nyksiin valtion verotuksessa. Liitteet IV,t9.
40184: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 51 toi-
40185: s. 159. L. Vv:aan 101.
40186: menpiteistä Lapin läänin ja eräiden rajaseu-
40187: - Ed. J. Hakalan y. m. toiv. al. n:o 45 toimen-
40188: tupitäjien viran ja toimen haltijain palkkauk-
40189: piteistä asevelvollisten maksuajan lykkäyk-
40190: sen parantamiseksi. Liitteet IV,26. s. 167.
40191: senalaisten verojen poistamiseksi. Liitteet
40192: L. Vv:aan 102.
40193: IV,2o. s. 160. L. Vv:aan 101.
40194: - Ks. Asunto-olot. Eläke. Kieliilaki. Maatalous.
40195: - Ed. Kujalan y. m. toiv. al. n:o 46 esityksen
40196: Postilaitos.
40197: antamisesta verovapauden myöntämisestä so-
40198: dasta kärsimään joutuneille. Liitteet IV,21.
40199: s. 161. L. Vv:aan 101. Vuokra-alueet: Ed. P. Karjalaisen y. m. toiv. al.
40200: - Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 47 esityksen n:o 94 toimenpiteistä esikaupungeissa sijaitse-
40201: antamisesta verohelpotuksen myöntämisestä vien vuokra-alueiden lunastamisesta haltijoil-
40202: eräille sotainvaliideille. Liitteet IV,22. s. 162. leen. Liitteet VII,2o. s. 283. L. Ltv:aan 106.
40203: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n lau- - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 151 esityksen
40204: sunto 101. antamisesta lunastamisoikeuden ulkopuolelle
40205: - Ks. Kunnallislait. Kunnallisverotus. Omaisuu- jääneiden torpparien, vuokratilallisten ja
40206: denluovutusvero. Suhdannevero. Tulo- ja muiden vuokra-alueiden haltijain itsenäistä-
40207: omaisuusvero. misestä. Liitteet IX,22. s. 398. L. Mtv:aan
40208: 111.
40209: Verovapaus: - Ks. Verotus.
40210: Vuokrat: Ed. Tuurnan y. m. toiv. al. n:o 244
40211: Vesijohto: - Ks. Pesulat. esityksen antamisesta laiksi huoneistojen
40212: vuokratasauksesta. Liitteet X,62. s. 544. L.
40213: Vesioikeus: Ed. S. Tervon y. m. toiv. al. n:o 81 Työv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lausunto
40214: esityksen antamisesta vesioikeuslain muutta- 118.
40215: miseksi. Liitteet VII,7 . .s. 260. L. Ltv:aan - Ks. Siirtoväki.
40216: 105.
40217: - Ed. Y. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 82 esityk- Vuokraus:- Ks. Siirtoväki.
40218: sen antamisesta vesioikeuslain IV luvun
40219: 2 § :n muuttamiseksi. Liitteet VII,s. s. 262. Vuosiloma: - Ks. Loma.
40220: L. Ltv :aan 105.
40221: Väestöliitto: Ed. Frietschin y. m. rah. al. n:o 64
40222: Vesistöt: - Ks. Iisalmi. Maanparannustyöt. määrärahan osoittamisesta Svenska befolk-
40223: ningsförbundet i Finland nimisen yhdistyksen
40224: Vesivoima.: Ed. Peltosen y. m. toiv. al. n:o 10 toiminnan tukemista varten. Liitteet IV,ut.
40225: toimenpiteistä maan vesivoimalaitosten ja s. 742 ja 743. L. Vv:aan 1371.
40226: vesivoimalähteiden ottamiseksi valtion omis-
40227: tukseen. Liitteet I,t6. s. 43. L. Prv:aan, Vä.hll.varaiset: - Ks. Oikeusavu.stus. Oppikoulut.
40228: jonka tulee pyytää Vv:n lausunto 96. Pohjois-Suomi.
40229: 30 Asialuettelo 1945.
40230:
40231: Väkijuoma.t: Ed. Voionmaan y. m. toiv. al. n:o 75 ton kemian laitoksen ylimääräisten assistent-
40232: toimenpiteistä väkijuomain kulutuksen supis- tien palkkaamiseen. Liitteet IV,oo. s. 714. L.
40233: tamiseksi. Liitteet Vl,4. s. 235. L. Tv:aan Vv:aan 1368.
40234: 105. - Ed. Seppälän y. m. rah. al. n:o 44 määrära·
40235: - Ed. Lehtqkosken y. m. toiv. al. n:o 101 nuor- han osoittamisesta Helsingin yliopiston kir-
40236: ten väkijuomankäyttäjäin raittiiseen elämän- jaston ylimääräisten apulaisten paikkaamista
40237: tapaan palauttamista tarkoittavan lainsää- varten. Liitteet IV,91. s. 715. L. Vv:aan 1368.
40238: dännön aikaansaamisesta. Liitteet VII,2 7. .s. - Ed. Virkin y. m. rah. al. n:o 45 korotetun
40239: 295. L. Ltv:aan 107. määrärahan osoittamisesta kotitalousopetuk-
40240: sen järjestämiseksi Helsingin yliopistossa.
40241: Välirauh.a: Ks. Lakkautetut järjestöt. Neu- Liitteet IV,92. s. 716. L. Vv:aan 1368.
40242: vostolii tto. - Ed. Kuusisen y. m. toiv. al. n:o 18 esityksen
40243: antamisesta Helsingin yliopiston itsehallinnon
40244: Y. lakkauttamisesta. Liitteet 1,24. s. 60. L.
40245: Prv:aan 98.
40246: Yhd.istyslaki: Ed. E. Pekkalan y. m. toiv. al. - Ed. Smedsin y. m. toiv. al. n:o 19 esityksen
40247: n: o 24 esityksen antamisesta yhdistyslain antamisesta ruotsalaisen valtionyliopiston pe-
40248: muuttamisesta. Liitteet II,a. s. 77. L. Lv:aan rustamisesta Helsinkiin. Liitteet 1,25. s,. 61
40249: 100. ja 62. L. Prv: aan 99.
40250: - Ed. Kilpeläisen y. m. toiv. al. n:o 113 vertaile-
40251: Yhdysvallat: - Ks. Suomalais-Amerikkalainen van koululainsäädännön professorin viran pe-
40252: yhdistys. rustamisesta Helsingin yliopistoon tai Jyväs-
40253: kylän kasvatusopilliseen korkeakouluun. Liit-
40254: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. teet VIII,7. s. 322. L. Siv:aan 108.
40255: - Ed. Sarlinin y. m. toiv. al. n:o 114 määrä-
40256: Yliopisto: Ed. österholmin y. m. lak. al. n: o 6 rahasta sos,iaalipolitiikan professorin viran
40257: laeiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon perustamista varten Helsingin yliopiston val-
40258: perusteista annetun lain ja sanotun lain täy- tiotieteelliseen tiedekuntaan. Liitteet VIII,s. s.
40259: täntöönpanosta annetun lain muuttamises,ta. 323. L. Siv :aan 108.
40260: Liitteet 1,6. s. 27 ja 30. L. Prv:aan 89. - Ed. Heljaksen y. m. toiv. al. n:o 115 tutki-
40261: - Ed. Ahmavaaran y. m. rah. al. n:o 39 mää- muksen toimittamisesta ylioppilastutkintoa
40262: rärahan o-soittamisesta apulaisten paikkaa- suorittamattomien opiskelumahdollisuuksista
40263: mista varten Helsingin yliopiston lainopilli- konkeakouluissa. Liitteet VIII,9. &. 325. L.
40264: seen tiedekuntaan. Liitteet IV,ss. s. 709. L. Siv:aan 108.
40265: Vv:aan 1367.
40266: - Ed. Seppälän y. m. rah. al. n: o 40 määrära-
40267: han osoittamisesta kahta uutta suurempaa ja
40268: kahta uutta pienempää dosenttistipendiä var- Ä.
40269: ten Helsingin yliopistossa. Liitteet IV,s7. s.
40270: 710. L. Vv:aan 1367. Äidit: - Ks. Loma. Lomaliitto. Perheet.
40271: - Ed. Köllin y. m. rah. al. n:o 41 määrärahan
40272: osoittamisesta metsätalouden liiketieteen Äitienpäivä: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 23
40273: professorinviran perus,tamiseksi Helsingin yli- äitienpäivän määräämisestä yleiseksi juhla-
40274: opistoon. Liitteet IV,ss. s. 711. L. Vv:aan päiväksi. Liitteet 1,29. s. 69. L. Prv:aan 100.
40275: 1368.
40276: - Ed. Leikolan y. m. rah. al. n:o 42 määrärahan Äitiysa.vustus: Ed. Tuomisen y. m. toiv. al. n:o
40277: osoittamisesta apnlaisopettajan palkkaami- 206 esityksen antamisesta äitiysavustusten ko-
40278: seksi Helsingin yliopiston silmätautien ope- rottamisesta. Liitteet X,24. s. 496. L.
40279: tusta varten. Liitteet IV,s9. s. 713. L. Työv:aan 115.
40280: Vv:aan 1368.
40281: - Ed. Seppälän y. m. rah. al. n:o 43 korotetun ÄäniOikeus: - Ks. Edustajanvaalit. Kunnallis-
40282: määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopis- lait. Kunnallisvaalit. Vaalilaki.
40283:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025