<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
84 Käyttäjää paikalla!
0.0080761909484863
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946 1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1946_III | ASK_1946_IV_V_II | ASK_1946_IV__V_I | ASK_1946_I_II | HAK_1946 | Liite_1946_I_XII | PTK_1946_I | PTK_1946_II | PTK_1946_III |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 1946
5:
6: LIITTEET
7: I-XII
8:
9:
10:
11:
12: JU}LSINKI 194G
13: V ALT1 ONEUVOSTON KIRJAPAINO
14: A. Kevädstuntobudella jätetyt aloitteet.
15: SISÅLLYSLUETTELO.
16:
17: I. Perustuslakivaliokunta.
18: Ha.llitusmuotoa, valtiopll.ivll.järjestystä, Siv.
19: sotasyyWBli, tuotantoministeriön perus- sen antamisesta virkamiesten erottama.t-
20: tamista, yhtiöitä, virasto-oloja, kielilaiu- tomuutta koskevien säännösten ja lak-
21: sUdiLD.töi y. m. koskevia. laki- ja toivO- kautuspalkkajärjestelmän uudelleen muo-
22: musaloitteita. dostamisesta (Laus. Vv:lta) . . . . . . . • • • 21
23: 9. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 3: An-
24: Siv.
25: gående reglering av kommunernas grän-
26: 1. Kivisqlo '!J. m.,lak. al. N:o 1: Ehdotus ser enligt språkgränsen . . • . . • . . . . . • . . . • 22
27: laiksi hallitusmuodon 23 t :n muuttami- 9. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 3: Kuntain
28: sesta • • • • . . • • . • . . . . • . . • • . • • . . . . . . . • . • • 7
29: rajojen uudelleen järjestelystä kielirajan
30: 2. Wi.ik, ~ak. al. N:o 2: Ehdotus lai:ksi hal- mukaan . • . . • • . . . • • . . . • . • . . . . . • . . . . . . . 23
31: litusmuodon 23, 24 ja 94 § :n muuttami- 10. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 4: An-
32: sesta . . . • • • . • • • . . . . • . . . . . . • . . • . . . . • . • . 9 gående avlåtande av proposition om
33: 3. Mtmrt y. m., lak. al. N:o 3: Ehdotus laiksi skyqd för medborgarnas ras och natiq-
34: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta . . 11 nalitet . • . . . . . • • • . . • • . . • . . . . . . . . . • . • . . 25
35: 4. von BO>rn, lagmot. N:o 4: För.slag tili lag 10. Rosenberg y. m., toiv. al. N:o 4: Esityk-
36: om ändring av sprlliklagen • . . • . . . . • . . . 13 sen antamisesta kansalaisten rodun ja
37: 4. von Born, Jak. al. N:o 4: Ehdotus laiksi kansallisuuden suojaamiseksi . . . • . • . . . • 26
38: kielilain muuttamisesta • . . . • . . • . • . . . • . . 15 11. Meinander m. fl., hemst. mot. N:o 5: An-
39: 5. Wi.ik, lak. al. N:o 5: Ehdotus laiksi so- gående åtgärder för att göra vissa beslut
40: taan syyllisten rankaisemisesta annetun av myndigheterna tillgängliga för all-
41: lain muuttamisesta . . . • . . . . • . . • . • . . . • . • 17 mänheten . • . • . • • • . • . . . . . . . • . . . . . . . • . • 27
42: 6. Ni-ukkanen y. m., fak. al. N:o 6: Ehdotus 11. Meinander y. m., toiv. al. N:o 5: Toimen-
43: laiksi eräiden yhtiöiden osakekirjoista, piteistä eräiden viranomaisten päätösten
44: o.sakeantilipuista ja osakkailleen anta- saattamiseksi yleisön tietoon . . . . . . . • . . 28
45: mista velka:sitoumuksista • . • • • . • . . . • . • . 18 12. Tuomi-nen y. m., toiv. al. N:o 6: Esityksen
46: 7. Lum.me y. m., toiv. al. N:o 1: Esityksen antamisesta toimitaloja varten tarvitta-
47: antamisesta erityisen tuotantoministe- vien tonttien varaamisesta aatteellisille
48: riön perustamisesta • • • . . . • . . . . • . . . . . . . 19 yhdistyksille, seuroille ja muille niihin
49: 8. Myllymilki y. m.,
50: toiv. al. N:o 2: Esityk- verrattaville yhteenliittymille . . . . . • . • . 29
51:
52:
53:
54: II. Lakivaliokunta.
55: Siv. Siv.
56: Perintöoikeuden rajoittamista, elatusvel- 2. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 8: Esity;ksen
57: vollisuutta ja. etuni.mikokoelmaa koskevia antamisesta elatusvelvollisuuden täyttä-
58: toivomusa.loitteita. misen turvaamisesta eräissä tapauksissa 36
59: 1. Lumme y. m., toiv. al. N:o 7: Toimenpi- 3. Pokjonnoro y. m., toiv. al N:o 9: Toimen-
60: teistä perintöoikeuden rajoittamiseksi piteistä etunimikokoelman laatimiseksi
61: (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 ohjeena etunimien määräämiselle . . . . . . 37
62: IV Si.<lällysluettelo 1946.
63:
64:
65:
66: IV. Valtiovarainvaliokunta..
67: A. Verotusta, korvauslakia, kansakou- Siv.
68: luja, yleisradiota, perhe- ja ikäli.sll.ä, lii- kuntien kansakoulunopettajien kasvatus-
69: kenne- ja tapaturmava.kuutusta, väkijuo- avun korottamiseksi . . . . . . . . . . . . • • • . . . 66
70: maliikettä, rautatehtaan perustamista 13. Meinander m. fl., hemst. mot. N:o 15: An-
71: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloit- gående .förhöjning av ålders- oeh familje-
72: teita. tilläggen för innehavare av statens
73: Siv. tjänster och befattningar . . . . . . . . . . . . . . 6S
74: 1. Kytömaa y. m., lak. al. N:o 7: Ehdotus 13. Meina11.der y. m., toiv. al. N:o 15: Viran
75: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- ja toimen haltijain ikä- ja perheiisien
76: misesta . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 korottamisesta . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . 68
77: 2. P. Tervo y. m., lak. al. N:o 8: Ehdotus 14. östen.smt m. fl., hemst. mot. N:o 16: An-
78: laiksi toisen korvauslain 4 § :n muutta- gående förhöjning av barnavdragen vid
79: misesta . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 stats- och kommunalbeskattningen (Laus.
80: 3. E. Koivisto y. m., lak. al. N:o 9: Ehdotus Ltv:lta) . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 71
81: laiksi toisen korvauslain 4 § :n muutta- 14. östenson y. nt., toiv. al. N:o 16: Lapsivä-
82: misesta ............................... 4i hennysten korottamisesta valtion ja kun-
83: 4,. P. Tervo y. m., lak. al. N:o 10: Ehdotus nan verotuksi.ssa (Laus. Ltv:lta) . . • . . • 72
84: laiksi toisen korvauslain 22 ja 24 §:n 15. J. Hakala y. m., toiv. aL :tr:o 17: Toimen-
85: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 49 piteistä perheenhuoltajain oikeuttami-
86: 5. Kullberg m. fl., 1agmot. N:o 11: ]'örslag seksi eräissä tapauksissa vähentämään
87: till lag om ändring av 5 § lagen om en verotettavasta tulostaan talousapulaisen
88: andra förmögenhetsöverlåtelseskatt . . . . 52 palkan (Laus. Ltv:lta) . . . . . . • . . . . • • . • • 73 -
89: 5. Kullberg y. m., lak. al. N:o 11: Ehdotus 16. Leht()'tl,en y. m., toiv. al. N:o 18: Esityk-
90: laiksi toisen omaisuudenluovutusverolain sen antamisesta leimaverolain muuttami-
91: 5 § :n muuttamisesta . . . • . . . . . . . . . . . . . . 54 .sesta . . . • . . • . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . • . • • • . 74
92: 6. Lumme y. m., lak. al. N:o 12: Ehdotus
93: 17. Rinne y. m., toiv. al. N:o 19: Esityksen
94: laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista
95: antamisesta eräiden juhlatilaisuuksien
96: annetun lain muuttamisesta (Laus.
97: vapauttamisesta verosta . . • • . . . . . . • . . . . 75
98: Siv:lta) . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
99: 18. Kuusela y. m., toiv. al. N:o 20: Esityksen
100: 7. Kilpeläinen y. m., lak. al. N:o 13: Ehdo-
101: antamisesta metsäverotuksen uudistami-
102: tus laiksi valtioneuvoston oikeudesta luo-
103: sesta (Laus. Ltv:lta) .. . .. .. .. . .. .. . .. . 76
104: vuttaa yleiradiotoimintaa varten valtiolle
105: hankittu omaisuus osakeyhtiölle annetun 19. Paksujalka y. m., toiv. al. N:o 21: Toi-
106: lain muuttamisesta (Laus. Prv:lta) . . . . 59 menpiteistä toisessa korvauslaissa olevan
107: 8. Oksala, toiv. al. N:o 10: Toimenpiteistä korvauksien vähennysasteikon alentami-
108: verotuksen perusteina olleen tulon ja seksi . . . • . . . • . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . 78
109: omaisuuden merkitsemiseksi verolippuun 61 20. Pyy y. m., toiv. al. N:o 22: Toimenpi-
110: 9. Riihinen y. m., toiv. al. N:o 11: Esityksen teistä korvauksen suorittamisek-si toisen
111: antamisesta pientuloisiin ja vähävaraisiin korvauslain perusteella eräiden vuokra-
112: kohdistuvista muutoksista tulo- ja omai- alueiden menetyksestä . • . . . . . . . . . . . . . . 79
113: suusverolakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 21. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 23: Toi-
114: 10. Oksala, toiv. al. N:o 12: 'foimenpiteistä menpiteistä inflatiokorvauksen maksami-
115: välittömän verotuksen lieventämiseksi ja seksi eräille vuoden 1942 korvauslain
116: veroa.steikkojen tarkistamiseksi valtion perusteella korvaukseen oikeutetuille . • 81
117: verotuksessa . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 63 22. H. Pe.~ooen y. m., toiv. al. N:o 24: Toi-
118: 11. U. Raatilcainen y. m., toiv. al. N:o 13: .sen korvauslain mukaan Pohjois-Suomen
119: Toimenpiteistä maatalouskiinteistöjen ve- asukkaille maksettavien korvausten ko-
120: rotusperusteiden muuttamiseksi (Laus. rottamisesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • 82
121: Ltv:lta) , . . • . . . . . . . . • • . . . • . . . . . . . . . . . . 65 23. Lång y. m., toiv. al. N:o 25: Esityksen
122: 12. E. Koivi.sto y. m., toiv. al. N:o 14: Esi- antamisesta pakollisen liikennevakuutuk-
123: tyksen antamisesta valtion viran ja toi- sen siirtämisestä valtion hoidettavaksi
124: men haltijain perhelisän sekä ma.alais- (Laus. Lv:lta) .. .. .. . . . . . .. .. .. .. . .. . 83
125: SU!ä11ysluettelo 1946. V
126:
127: Siv. Siv.
128: 24. Lång y. m., toiv. al. N:o 26: Esityksen 39. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 41: Hävi-
129: antamisesta pakollisen tapaturmavakuu- tetyn itärajan ja Pohjois-Suomen kun-
130: tuksen siirtämisestä valtion hoidetta- nille kansakouluhuoneiden ja opettajain
131: vaksi (Laus. Työv:lta) • .. .. .. • .. .. .. . 84 luontoisetujen korvauksista johtuvien
132: 25. Salo y. m., toiv. al. N:o 27: Esityksen kustannusten suorittamisesta valtion va-
133: antamisesta kuntien väkijuomaliikkeen roista •..•.....•••...••..........••.•• 103
134: voitosta saaman osuuden korottamiseksi 86
135: 26. Annala y. m., toiv. aJ. N:o 28: Toimenpi-
136: teistä pien- ja keskisuuren teollisuuden
137: sijoittamiseksi maaseudulle . • . . . • • • • • . . 87 B. Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat
138: 27. KO'Ukkari y. m., toiv. a:1. N:o 29: Määrä- määrärahojen osoittamista maatalouden,
139: rahasta valtion rautatehtaan perustami- kalatalouden, kotitalouden ja -teollisuu-
140: seksi Ouluun • . • • • . • • • . • . . . . . . . . . • • . • . . 89 den y. m. edistämiseen sekä kulkulaitok-
141: 28. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 30: Tutki- siin.
142: muksen toimittamh!esta Kilpislammen
143: malmialueen metallivaroista . . . . . . • • . . 90 40. Miettunen y. m., rah. al. N:o 1: Määrä-
144: 29. Pyörälä y. m., toiv. al. N:o 31: Määrä- rahan osoittamisesta maatalouskirjanpito-
145: rahasta kunnallisten sähköyhtymien tu- toiminnan edistämistä varten (Laus.
146: kemiseksi • • • . • • • • • . . . . . . • . • • . . . . . . . . . 91 Mtv:lta) ............................. 107
147: 41. Mäkelä y. m., rah. al. N:o 2: Määrärahan
148: 30. Salo y. m., .toiv. al. N:o 32: Suunnitelman
149: osoittamisesta Suomen Pienviljelijäin
150: valmistamisesta johtovel'koston rakenta-
151: Liitolle kalatalousneuvontaa varten
152: miseksi Kainuun ja Oulujoen alueen säh-
153: (Laus. Mtv:lta) ...................... 108
154: köistämistä varten . .. • • • . . . . . . . .. • .. . . 92
155: 31. H. Manninen y. m., toiv. al. N:o 33: Mää- 42. E. Nurminen y. m., rah. ai. N:o 3: Mää-
156: rärahasta korvaukseksi talvisodan aikana rärahan osoittamisesta kotitalous- ja
157: poliittisista syistä tuomituille, syytteessä kotiteollisuusneuvonta-asemien opettajien
158: olleille tai turvasäilössä pidetyille . . . . . . 93 palkkausta, työvälinehankintoja ja neu-
159: 32. Kujala y. m., toiv. al. N:o 34: Esityksen vontatoimintaa varten (Laus. Mtv:lta) •. 109
160: antamisesta laiksi eräiden työväenjärjes- 43. Heljas y. m., rah. al. N:o 4: Määrärahan
161: töjen omaisuuden korvaamisesta (Laus. osoittamisesta Toivalan naiskotiteollisuus-
162: Prv:lta) . . . • • • • • • • . . • . • • . . . . . . . . . . . . • . 94 koulun kotitalousopettajan paikkaamista
163: 33. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 35: Toi- varten (Laus. Mtv:lta) •...•..•.•....•• 111
164: menpiteistä Pohjois-Suomen ja itärajan 44. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 5: Määrä-
165: kuntien rahtiavustusten lisäämiseksi • • . • 95 rahan osoittamisesta Iisalmen vesistön
166: 34. Kaijalainen, toiv. al. N:o 36: Toimenpi- tulvavedenpinnan järjestelytöiden alulle-
167: teistä jälleenrakennus- ja elintarvikkei- panemiseen . . . . . . . • . . . . . . • • • . . . . . . . . . . 112
168: den y. m. rahtikustannusten suorittami- 45. Käkelä y. m., rah. al. N:o 6: Määrära:han
169: seksi valtion varoilla Pohjois-Suomen ·hä- osoittamisesta kuoiletuslainojen myöntämi-
170: vitetyillä alueilla . .. .. .. .. .. .. . .. . .. .. 97 seksi yleishyödyllisille yhtymille pienasun-
171: 35. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 37: Toi- totalojen rakennuttamista varten (Laus.
172: menpiteistä Pohjois-Suomen jälleenraken- Työv:lta) ............................ 113
173: nuslainojen lainaehtojen tarkistamiseksi 98 46. Rosenberg m. fl., fin. mot. N:o 7: An-
174: 36. E. Koivi.sto y. m.,toiv. al N:o 38: Toi- gående anvisan-de av anslag för förarbe-
175: menpiteistä Pohjois-Suomen seurakuntien ten för byggande av en järnväg Lovisa-
176: rakennustoiminnan tukemiseksi ........ 100 Borgå (Laus. Kulkv:lta) ......•....... 115
177: 37. E. Koivisto y. m., töiv. al. N:o 39: Toi- 46. Rosenberg y. m., rah. al. N:o 7: Määrä-
178: menpiteistä eräiden satomenetyksien kor- rahan osoittamisesta valmistavia töitä
179: vaamiseksi rajaseudun ja Pohjois-S'llomen varten rautatien rakentamiseksi Lovii-
180: evakuoidulle väestölle . . • . . . . . . . . . . . . . 101 sasta Porvooseen (Laus. Kulkv:lta) •••. 116
181: 38. Mustonen y. m., toiv. a:l. N:o 40: Toimen- 47. AZestalo y. m., rah. al. N:o 8: Määrärahan
182: piteistä Pohjois-Suomen itäisen rajaseu- osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ko-
183: dun talvisodassa vahinkoja kärsineiden kemäenjoen yli Friitalan lossipaikan
184: asukkaiden taloudelliseksi tukemiseksi • . 102 kohdalla (Laus. Kulkv:lta) ............ 117
185: V1 Si.sä.llysluettelo 1946.
186:
187:
188: V. Pankkivaliokunta.
189: Uusien setelityyppien valmistamista kos- Siv.
190: keva toivomusaloite. Toimenpiteistä uusien setelityyppien vai·
191: 1. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 43: mistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . 128
192:
193:
194:
195:
196: VI. Ta.lousvaliokunta.
197: Sairaaloita, kll.tUöopistoa., alkoholisti- Siv.
198: huoltoa. y. m. koskevia. toivomusaJoitteita.. piteistä aviottomien lasten äitien sai-
199: raanhoidon järjestli.miseksi ••. , •..••••. 137
200: Siv. 7. M. Järvinen y. m., .toiv. al. N:o 50: Mää-
201: 1. Käkelä y. m., toiv. aJ. N:o 44: Toimen· rärahasta valtion sairaalain hierojien
202: piteistä kulkutautisairaalajärjestelmän tointen vakinaistaiDiseksi .•...••...••. 139
203: uudistamiseksi • . . . • . . • . . . . . . . . • . . • • . . • 129 8. Salo y. m., toiv. al. N:o 51: Esityksen an-
204: 2. Pohjala y. m., toiv. al. N:o 45: Toimenpi- tamisesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo-
205: teistä uuden kätilöopiston rakentamiseksi ja menoarvioon Ristijärven kunnan omis-
206: Helsinkiin . . . • . . . • . . • . . • . . . . . . . . • . . . . • 131 t~~;man entisen suojeluskuntatalon muodos-
207: 3. Lehtokoski y. m. toiv. al. N:o 46: Toimen- tamiseksi kunnansairaalakai . . . . . • . • • • . 140
208: piteistä mielisairaaloiden hoitohenkilö- 9. Salo y. m.,
209: toiv. al. N:o 52: Esityksen an-
210: kunnan palkkojen parantamiseksi . . . . • . 133 tamiseata lisäyksestä vuoden 1946 tulo·
211: 4. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 47: ja menoarvioon Sä.räisniemen aluelääkäri-
212: Toimenpiteistä alkoholistihuoltolain pe- piirin perustamista, lääkärin paikkaa-
213: rustamiseksi . . • . . • . . . • • • . . . . . . . . . . • . • . 134 mista ja aluelääkärin asunnon rakenta-
214: 5. Pohjala y. m., toiv. al. N:o 48: Toimenpi- mista varten •.•••••.••.••.•••••••..••• 141
215: teistä Salpausselän lastenparantolan otta- 10. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 53: Määrä-
216: miseksi valtion haltuun • . . • . . . . . • . • • . • . 136 rahasta aluesairaalan ja lääkärin asun-
217: 6. Karppinen y. m., toiv. al. N:o 49: Toimen- non rakentamiseksi Sallan kuntaan .... 142
218:
219:
220:
221:
222: VII. Laki- ja. ta.lousvaliokunta.
223: Xunna.llisha.lliDtoa ja kunnallisverotusta, Siv.
224: köyhä.inhoitoa., vesioikeutta, kalastusta., 4. Laine y. m., lak. al. N:o 17: Ehdotu.~
225: metsästystä, vuokra.oloja., ra.kennustoimin- laiksi maalaiskuntain kunnallislain 32 §:n
226: taa y. m. koskevia laki- ja toivomus- muuttamisesta ..••...••............... 160
227: aloitteita. 5. Talvio y. m., lak. al. N:o 18: Ehdotus
228: Siv. laiksi tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta
229: 1. P. Te1·vo y. m., lak. al. N:o 14: Ehdo- kunnallisverotusta varten annetun lain
230: tukset laeiksi maalaiskuntain kunna.llis- muuttamisesta . . • • • • • . • . . . . . . . . . . . . . . . 161
231: hallinnosta ja kunnallishallituksesta kau- 6. Sormunen y. m., lak. al. N:o 19: Ehdo-
232: pungissa annettujen asetusten muuttami- tus laiksi köyhäinhoitolain 31 ja 52 § :n
233: sesta ......•..........•..•.......•.... 149 muuttamisesta • . . • . . . • . • • . . . . . . . . . • . • • 163
234: 2. Talvio y. m., lak. al. N:o 15: Ehdotukset 7. Laitinen y. m., lak. al. N:o 20: Ehdotus
235: laeiksi maalaiskuntain kunnallishallin- laiksi metsästyslain muuttamisesta . . • • 164
236: nosta ja kunnallishallituksesta kaupun- 8. Kujala y. m., toiv. a:l. N:o 54: Esityksen
237: gissa annettujen asetusten muuttami- antamisesta kunnallisverotuksen uudista-
238: sesta .....•.•.....•.•...•.•.•••••.•... 152 misesta . . . • . • . • . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . • . 168
239: 3. Kivwalo y. m., lak. al. N:o 16: Ehdotuk- 9. Uusitalo y. m., toiv. al. N:o 55: Esityk-
240: set laeiJksi maalaiskuntain kunnallislain sen antamiseata kunnallisverolainsäädän-
241: 9 §:n ja kaupunkien kunnallislain 10 §:n nön uudistamisesta viljellyn maan vero-
242: muuttamisesta . , ...................... 158 tusta silmällä pitäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
243: SiBällysluettelo 1946. VII
244:
245: Siv. Siv.
246: 10. Lai-ne y. m., toiv. al. N:o 56: Esityksen 17. Y. Manninen y. m., toiv. a!. N:o 63: Esi-
247: antamisesta lääkärinpalkkioiden ja sai- tyksen antamisesta eräiden vuokrasuhtei-
248: raall!.kustannusten vähentämisestä. kun- den järjestämisestä (Laus. Mtv:lta) •• 183
249: nallisvero.tukseasa • • • • • • • • • . • • . • . • • • • • • 169. 18. Mäkelä y. m., toiv. al. N:o 64: Esityk-
250: 11. Yalanne, toiv. aJ. N:o 57: Esityksen an· sen antamisesta yhtenäisestä. vuokra-
251: ta.misesta laiksi eräiden osuuskuntien alueiden lunastuslaista (Laus. Mtv:lta) 185
252: verohelpotusten poistamisesta kunnallis- 19. Hietanen y. m., toiv. al. N:o 65: Esityk-
253: verotuksessa ••..•.•••.....•....••....• 170 sen antamisesta aitausrasituksen määräii-
254: misestä tilan pinta-alan perusteella . . . . 186
255: 12. Tuuma y. m., toiv. al. N:o 58: Esityk·
256: 20. Bryggari y. m., toiv. al. N:o 66: Kalas-
257: sen antamisesta useammassa kunnassa
258: tusoikeuden saattamisesta maanomistuk-
259: saadun elinkeino-, liike- tai ammattitulon
260: sesta riippumattomaksi . . . . . . . . . . . . . . . . 188
261: verotuspaikasta ja verotettavan tulon ja-
262: 21. Pohjannoro, toiv. al. N:o 67: Punaketun
263: kamisesta eri kuntien kesken . . . • • . • . . . 172
264: pyyntiä koskevi<en säännösten muuttami-
265: 13. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 59: Esityk- sesta ......•.•.................•.••.•. 190
266: sen antamisesta vesioikeuslain muutta- 22. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 68:
267: misesta 175 Toimenpiteistä koko vaJtakunnan asutus-
268: 14. Hollsten m. fl., hemst. mot. N:o 60: An- suunnitelman laatimiseksi ............•. 191
269: gående o.vlåtande av proposition om ny 23. PlbSa y. m., toiv. al. N:o 69: Toimenpi-
270: vattenrättslagstiftning • . • . . . . . . . . • . . . . 176 teistä maaseudun rakennustoiminnassa
271: 14. Hollsten y. m., toiv. al. N:o 60: Esityksen esiintyvien epäkohtien poistamiseksi . . • • . 192
272: antamisesta uudesta vesioikeuslainsää- 24. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 70:
273: dännöstä • • • . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 Toimenpiteistä kerrostaloj<en ullakkojen
274: . 15. Penttala y. m., toiv. al. N:o 61: Esityksen asunnoiksi muuttamisen helpottamiseksi . • 194
275: antamisesta köyhäinhoitolain köyhäinhoi- 25. Käkelä y. m., toiv. al. N:o 71: Esityksen
276: don korvaamista koskevain säännösten antamisesta Lappeenrannan kaupungin ja
277: muuttamisesta . • . • . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . 180 Lauritsalan kauppalan oikeuttamisesta
278: 16. Kuittinen y. m., toiv. al. N:o 62: Toimen- pakkoinnastamaan aluealtaan niiden sään-
279: piteistä eräiden tonttien pinta-alaa kos- nölliselle kehitykoolle tarpeellisia maa-
280: kevien määräysten muuttamiseksi . . . . . . 181 alueita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195
281:
282:
283:
284: VIII. Sivistysvaliokunta.
285: Yliopistoa, koululaitosta, eduskunnan kir- Siv.
286: jastoa, opetuselokuvia, nuorisojärjestöjä, sorin viran perustamiseksi Helsingin yli-
287: urheilua y. m. koskevia laki- ja toivomus- opistoon (Laus. Mtv:lta) ...........•.. 206
288: aloitteita. 5. Pusa y. m., toiv. al. N:o 75: Toimenpi-
289: Siv. teistä ammattikoululaitoksen kehittämi-
290: 1. E. Koivisto y. m., lak. al. N:o 21: Ehdo- seksi •..............· . . . . . . . . . . . . . . . . • • 208
291: tukset laeiksi oppivelv<11lisuudesta ja kan-
292: sakoululaitoksen kustannuksista annettujen 6. H. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 76: Toi-
293: menpiteistä ammattiopetuksen ja -kasva-
294: lakien m:uuttamisesta (Laus. Vv:lta) 201
295: tuksen tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
296: 2. Sarlin y. m., toiv. al. N:o 72: Määrära-
297: hasta tutkimusapurahoiksi nuorille tieteen- 7. Kulmala y. m., toiv. al. N:o 77: Esityksen
298: harjoittajille •......................... 204 antamisesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo-
299: 3. Ryömä y. m., toiv. al. N:o 73: Tutkimuk- ja menoarvioon koulutalon rakentamiseksi
300: sen toimittamisesta ahkerien ja pystyväin Salon yhteislyseolle . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 211
301: yliopisto-opiskelijain toimeentulon turvaa- 8. Paavolainen, toiv. al. N:o 78: Toimenpi-
302: van stipendijärjestelmän perusteista ja teistä koulutalon aikaansaamiseksi Kan-
303: mahdollisuuksista ..................... . 205 naksen yhteislyseolle . . . . . . . . . • • . . . . . . . 213
304: 4. Lappi-Seppälä y. m., toiv. a:l. N:o 74: 9. :Miikki, toiv. al. N:o 79: Toimenpiteistä
305: Toimenpiteistä kiinteän varsinaisen tai Vuoksenniskan yhteiskoulun ottamiseksi
306: kiinteän ylimääräisen kalatalouden profes- valtion haltuun ....................•... 214
307: VIII Sisällysluettelo 1946.
308:
309: Siv. Siv.
310: 10. Smeds m. fl., hemst. mot. N:o 80: An- 22. Leikola y.1n., toiv. al. N:o 92: Opetuselo-
311: glende ll.tgärder för svenska samskolan.s kuvan nykyistä laajemmasta käytäntöön
312: i Kristinestad övertagande av staten •. 215 ottamisesta maamme kouluissa . . . . . . . . • . 238
313: 10. Smeds y. m., toiv. aJ. N:o 80: Toimen- 23. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 93: Esi·
314: piteistä Kristiinankaupungin ruotsalaisen tyksen antamisesta säätiön perustamisesta
315: yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun 216 maaseudun rakennusopetuselokuvien val-
316: 11. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 81: An· mistamista varten . • . . . . . . . . . • • . . . . • • . • 239
317: gående åtgärder för förbättrande av folk-
318: 24. Saariaho y. m., toiv. al. N:o 94: Määrä-
319: högskollärarnas och de vid folkhögskolorna
320: rahasta retkeilymajatoiminnan tukemi·
321: anställda befattningshavarnas löneförmå-
322: seksi .....••..••.....•....•....•..••.• 240
323: ner och rätt tili pension . . • . • . . . . . . . . • 217
324: 11. Brommels y. m., toiv. al. N:o 81: Toimen· 25. Tainio y. m., toiv. al. N:o 95: Leiri· ja
325: piteistä kansanopistojen opettajain ja toi- majapaikkain järjestämisestä lasten virkis-
326: menhaltijain palkka· ja eläke-etujen pa- tys- ja leiritoimintaa varten . . . . • . . . . . . . 242
327: rantamiseksi .•..•..•...••....•..•••.... 219 26. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 96: Ret-
328: 12. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 82: An· keily- ja ~eiriytymisalueiden järjestämi·
329: gående ändringar i bestämmelserna om sestä nuorisojärjestöille asutuskeskusten
330: . folkskollärarnas avlöning ....•.....•... 221 läheisyyteen . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243
331: 12. Brommels y. m., toiv. al. N:o 82: Toimen· 27. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 97: Toi-
332: piteistä kansakoulunopettajain palkkausta menpiteistä Olavinlinnan luovuttamiseksi
333: koskevain määräysten muuttamiseksi . . • . 222 maamme nuorisojärjestöjen yhteiseksi
334: 13. Koukkari y. m., toiv. al. N:o 83: Määrä- kokous· ja retkeilypaikaksi . . . . . . • . . . . . 244
335: rahasta Kuusamon kansanopiston jälleen· 28. Inkinen y. m., toiv. al. N:o 98: Määrä-
336: rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 224 rahasta maaseutunuorison sivistystoimin-
337: 14. Kaijalainen, toiv. al. N:o 84: Toimenpi· nan tukemiseksi . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . 245
338: teistä lapinkielisen opetuksen laajentami·
339: 29. .Rinne y. m., toiv. al. N:o 99: Toimen·
340: seksi kansakouluissa . • . . . . . . . . . . . . . . • • . 225
341: piteistä varsinkin maaseudulla toimivien
342: 15. Karppinen y. m., toiv. al. N:o 85: Lappa·
343: seuranäyttämöiden, laulukuorojen ja mui-
344: laisten omakielisestä opetuksesta . • . . . . . . 226
345: den ohjelmayhtyeiden tukemiseksi . . . . . . 246
346: 16. Koukkari y. m., toiv. al. N:o 86: Määrä·
347: rahasta Samii Litto-Saam&laisten yhdis· 30. Lumme y. m., toiv. al. N:o 100: Toimen-
348: tys r.y:n toiminnan tukemiseksi •....... 227 piteistä vapaalle sivistys- ja nuorisotyölle
349: 17. Virolainen y. m., toiv. al. N:o 87: Määrä- tarpee1listen toimitalojen aikaansaamiseksi 247
350: rahasta korkeimman maatalousopetuksen 31. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 101: An·
351: tarvitsemien rakennusten rakentamiseksi . . 228 gående ändring av bestämmelserna om tid·
352: 18. Tuuma y. m., toiv. al. N:o 88: Puutarha· ningars och tidskrifters pappersförbruk-
353: opetuksen uudistamisesta (Laus. Mtv:lta) 230 niug ............••.......•..........• 249
354: 19. Österholm m. fl., hemst. mot. N:o 89: An· 31. Wickman y. m., toiv. al. N:o 101: Sano-
355: gående ij.tgärder för att underställa riks· malehtien ja aikakanakirjojen paperin·
356: dagsbiblioteket riksdagens förvaltning . . 232 käyttöä koskevien määräysten muuttami·
357: 19. Österholm y. m., toiv. al. N:o 89: Toimen- sesta •....••..•....••...•...•...•..... 251
358: piteistä eduskunnan kirjaston alistamiseksi 32. Lehtonen y. m., toiv. al. N:o 102: Esi-
359: eduskunnan hallintoon . . . . • . . . . . . . . . . . . . 234 tyksen antamisesta työväen urheiluseurojen
360: 20. Kulovaara y. m., toiv. al. N:o 90: Toimen· vuosina 1930-'-1935 menetetyn omaisuuden
361: piteistä vähävaraisten keksijäin tukirahas· korvaamisesta . . . . . . • . • . . . . . . . . . • . . . . . . 253
362: ton perustamiseksi • • . . . . . . . • . . . . . . . . . . 236 33. Lumme y. m., toiv. al. N:o 103: Määrä·
363: 21. Mäkelä y. m., toiv. al. N:o 91: Toimen· rahasta Suomi-Seuralle ulkokansalaistoi-
364: piteistä nuorten kirjailijain aseman pa· mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
365: rantamiseksi •......................... 237
366: Sisällysluettelo 1946. IX
367:
368:
369: IX. Maata.lousva.liokunta..
370: Maanha.nkintalakia, ma.a.- ja karjata- Siv.
371: loutta, asutusta, maataloustuotteiden 16. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 108: Toimen-
372: sä.ll.nnöstelyä, meisätaloutta, kalastusta, piteistä valtion metsämaiden asutustoimin-
373: maa-, karja- ja kotitaloUS- sekä. kotiteol- nan uudelleen järjestämiseksi . . . . . . . . . . 292
374: lisuusopetusta, poronhoitoa y, m. koske- 17. Miettwn,en y. m., toiv. aJ. N:o 109: Asutus-
375: via laki- ja toivomusaloitteita. toiminnan järjestämisestä valtion metsä-
376: Siv. mailla Pohjois-Suomessa • . . . . . . • . . . . . . 294
377: 1. Vin'olainen y. m., lak, al. N:o 22: Ehdotus 18. Baunio y. m., toiv. al. N:o 110: Suur-
378: laiksi maanhankintalain muuttamisesta . . 261 tilojen ottamisesta valtion haltuun yhteis-
379: 2. P. Tervo, lak. al. N:o 23: Ehdotus laiksi viljelyksi.en perustamista varten . . . . . . . . 296
380: maanhankintaJain muuttamisesta • . . . . . . . 263 19. Simula y. m., toiv. al. N:o 111: Ulkomai-
381: 3. Pusa y. m., lak. al. N:o 24: Ehdotus laiksi sen luoton käyttämisestä maataloustuotan-
382: maanhankinta~ain muuttamisesta . . . . . . . . 267 non kohottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 298
383: 4. V. Eskola y. m., lak. al. N:o 25: Ehdotus 20. V. Eskola y. m., toiv. al. N:o 112: Toi-
384: laiksi maanhankintalain 1 ja 36 §: n muut· menpiteistä peltoalan Hsäämiseksi . . • . • . 300
385: tamisesta . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270 21. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 113: Toi-
386: 5. Lepistö y. m., lak. al. N:o 26: Ehdotus menpiteistä oman maan maataloustuot-
387: laiksi maanhankintalain 12 ja 15 § :n teita raaka-aineenaan käyttävän teolli-
388: muuttamisesta . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 suuden kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 302
389: 6. Rantala y. m., lak. al. N:o 27: Ehdotus 22. Hautala y. m., toiv. al. N:o 114: Määrä-
390: laiksi maanhankintalain 49 § :n muuttami- rahasta maata:lousosuuskuntien traktori- ja
391: sesta ...........•..................... 274 koneasemien perustamiseksi . . . . . . . . . . . . 304
392: 7. Kölli y. m., Jak. al. N:o 28: Ehdotus laiksi 23. Oleleo y. m., toiv. al. N:o 115: 'l'oimen-
393: maanhankintalain 65 ja 66 § :n muuttami- piteistä maataloustuotantoon kohdistuvan
394: sesta ................................. 276 säännöstelyn lopettamiseksi . . . . . . . . . . . 305
395: 8. Ikonen y. m., iak. al. N:o 29: Ehdotus 24. Lampinen y. m_, toiv. al. N:o 116: Toi-
396: laiksi maanhankintalain 156 § :n muutta- menpiteistä maataloudessa esiintyvien
397: misesta .•............•............... 278 rappioitten korjaamiseksi .............. 307
398: 9. Hautala y. m., lak. al. N:o 30: Ehdotus 25. Ikone11 y. m., toiv. al. N:o 117: Esityksen
399: laiksi eräiden luovutusvelvollisten va- antamise.sta maataloudellisen neuvonnan
400: pauttamisesta maa- ja karjataloustuottei- keskittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308
401: den Juovutusvelvollisuudesta . . • . . . . . . . 280 26. TUtu y. m., toiv. al. N:o 118: Toimen-
402: 10. Kulovaara y. m., lak. al. N:o 31: Ehdotus piteistä polttoturpeen noston ja käytön
403: laiksi siirtoväen ja rintamasotilaiden asut- tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310
404: tamisen rahoittamisesta annetun lain muut- 27. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 119: Toimen-
405: tamisesta . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 283 piteistä salaojituksen edistämiseksi . . . . . . 311
406: 11. Annala y. m., lak. al. N:o 32: Ehdotus 28. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 120: Lisäyk-
407: laiksi maanvuokramaksun uudelleen mää- sestä vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon
408: räämisestä eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . 285 maataloudellisten järjestöjen määräraho-
409: 12. Kölli y.1n., toiv. al. N:o 104: Maanhan- jen korottamiseksi ............... - . . . . 312
410: kintalain asteittaisesta toimeenpanosta .. 287 29. Oleleo y. m., toiv. al. N:o 121: Toimen-
411: 13. J. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 105: Toi- piteistä perunan säännöstelyn ~opettami-
412: menpiteistä maanhankinta- ja pika-asu- seksi . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . 313
413: tuslakien mukaan ~uovutettavan omaisuu-
414: 30. Miettwnen y. m., toiv. al. N:o 122: Toi-
415: den korvaamiseksi realiarvoa vastaavasti 288
416: menpiteistä perunanviljelyk.sen edistämi-
417: 14. Hie1c1cala y. m., toiv. al. N:o 106: Asutus-
418: seksi ..............•.•............•.. 314
419: keskusten elintarvikehuollon huomioon
420: ottamisesta maanhankintalain täytän- 31. Soininen y. m., toiv. al. N:o 123: Esityk-
421: töönpanosaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 sen antamisesta lisäyksestä vuoden 1946
422: 15. Virolainen. y. 'ln-, toiv. al. N:o 107: Toi- tulo- ja menoarvioon uudis- ja laidunrai-
423: menpiteistä maanhankintalain vastaisten vauspalkkioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . 315
424: hakkuiden lopettamiseksi asutukseen käy- 32. Pusa y. m., toiv. al. N:o 124: Selvityk-
425: tettäviltä alueilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291 sen hankkimisesta maatalousk,erhotyön la-
426:
427: 2
428: X Sil!ällyslu,eUelo 1946.
429:
430: Siv. Siv.
431: kiin perustuvan rahoituksen toteuttamise11 47. Murtomaa y. m., toiv. a.J. N:o 139: Suun-
432: mahdollisuuksista ....................• 317 nitelman laatimisesta soide11 tehokkaaksi
433: 33. Virolainen y. m., toiv. al. N:o 125: Toi· käyttämiseksi maa- ja metsätalouden tuo-
434: menpiteistä maataloustyöväen ja kotieläin· ton kohottamista silmällä pitäen . . . . . . . . 337
435: ten hoitajien vaatetus· ja jalkinepuutteen 48. Pusa, toiv. al. N:o 140; Toimenpiteistä
436: poistamiseksi ...•••....•............... 320 m!ltsätaloude11isten ammattimiesten käytön
437: 34. Riihimäki y. m., toiv. al. N::o 126: Eräi· järjestämiseksi kaikkiin pienmetsänomista-
438: den karjojen maidon tuotannon tarkkai- jiin tehokkaasti kohdistuvaksi . . . . . . . • . . 338
439: lusta annetun kansanhuoltoministeriön pää- 49. Vill1ula y. m., toiv. al. N::o 3-41: Toimen-
440: töksen kumoamisesta ................. . 321 piteistä raakapuun pistehintojen korotta-
441: 35. Hietanetn y. m., toiv. al. N:o 127: Esityk- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340
442: sen antamisesta laiksi karjan laiduntami- 50. Riikonen, toiv. al. N:o 142: Määrära-
443: sesta suurmaanomistajien metsämaiUa .. 322 hasta avustukseksi Suomen Piensahojen
444: 36. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 128: Toimen- Yhdistys r. y:lle teknillisen neuvonnan jär-
445: piteistä riittävän karjanlaitumen turvaa- jestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341
446: miseksi pienviljelijöille .•............. 323 51. Laine y. m., toiv. al. N:o 143: Etelä-Suo·
447: 37. Hukari y. m., toiv. al. N:o 129: 'roimen- men pientilojen tukimetsäalueiden tarkis-
448: piteistä piene1äjien karjatalouden tukemi- tuksen toimittamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . 342
449: seksi ................................ . 324 52. Miikki y. m., toiv. al. N:o 144: Toimen·
450: 38. Rinne y. m., toiv. al. N:o 130: Toimen- piteistä kalanviljelyslaitost(m lisäämi-
451: piteistä maattomien ja vähämaisten kar- seksi ...............................• 343
452: janomistajain rehunsaannin turvaamiseksi 325 53. U.Raatikainen y. m., toiv. al. N:o 145: Toi-
453: 39. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o 131: Esi- menpiteistä kalanviljelyksen järjestelmäl-
454: tyksen antamisesta lisäyksestä vuoden liseksi edistämiseksi . • . . . . . • . . . . . . . . . . . 344
455: 1946 tulo- ja menoarvioon karjanjalos- 54. Hollsten m. fl., hemst. mot. N:o 146: An-
456: tusyhdistysten toiminnan tukemiseksi ... 326 gående åtgärder för inrättande av ett
457: 40. J. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 132: Toi- tidsenligt fiskeriinstitut med därtill hö-
458: menpiteistä maa- ja karjataloustuottei- rande försöksstationer oeh -anläggningar 345
459: den luovutusvelvollisuuden muuttami- 54. Hollsten y. m., toiv. al. N:o 146: Toimen-
460: seksi ................................ . 327 piteistä ajanmukaisen kalastusopiston ja
461: 41. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 133: Määrä- siihen kuilluvain koeasemain ja -laitosten
462: rahasta Laidunyhdistyksen toimintaa var- aikaansaamiseksi . . . . • . • . . . . . . . . . . . • . . . 347
463: ten ..............•................... 329 55. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 147:
464: Angående avlåtande av proposition om
465: 42. Möttönen y. m., toiv. al. N:o 134: Mää-
466: allmän statlig, premiefri försäkring av
467: rärahasta avustuksiksi pienviljelijöille
468: yrkesfiskares fiskebåtar och storbragder , . 349
469: lantaloiden tekemistä ja kunnostamista
470: varten ........•.•..•............••••.. 330 55. Rosenberg y. m., toiv. al. li:o 147: Esi·
471: tyksen antamisesta ammattikalastajain ka·
472: 43. R'Uhimäki y. m., toiv. al. N:o 135: Esi-
473: [astusveneiden ja pyydysten yleisestä mak·
474: tyksen antamisesta valtion avustusten
475: suttomasta vakuuttamisesta valtion toi·
476: myöntämisestä pienviljelijöille Jantaloiden
477: mesta ................................ 350
478: rakentamista varten ...........•••..... 332
479: 44. Talvio y. m., toiv. al. N:o 136: Esityksen 56. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 148:
480: antamisesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- Angående anslag åt Nylands fruktodlare·
481: ja menoarvioon avustukseksi pienviljeli- förening för avlönande av en konsulent i
482: jäin turvepehkuosuuskunnille rakennusten fruktodling . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 351
483: ja_ koneiden hankintaan ............... . 333 56. Kullberg y. m., toiv. al. N.:o 148: Mää·
484: 45. Metsäranta y. m., toiv. al. N:o 137: Mää- rärahasta Uudenmaan hedelmänviljeli-
485: rärahasta AIV-rehusäiliöiden rakentami- jäinyhdistykselle hedelmänviljelyskonsu-
486: seen pienviljelijöille annettavia avustuk- lentin paikkaamista varten •..•........ 353
487: sia ja lainoja varten .......•.......... 334 57. Inkinen, y. m., toiv. al. N:o 149: Toimen·
488: 46. P1Ma y. m., toiv. al. N:o 138: Toimen- piteistä kalastustarvikkeiden kotimaisen
489: piteistä säännöstelyvapaan maidon, voin, tuotannon kohottamiseksi . . . . . . . . . . . . • 355
490: sianlihan ja perunan riittävän saannin 58. ()sterholm m. fl., hemst. mot. N:o 150:
491: turvaamiseksi ........•............... 335 Angående avlåtande av proposition om
492: SisäHysluettelo 1946. XI
493:
494: Siv. Siv.
495: tillägg tili· statsförslaget för är 1946 för mästarkurs vid Svenska teoretiska meJen-
496: understödande av organisationer föt fisk- skolan i Vasa ...........••..........• 373
497: handelns främjande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356 70. Jem y. m., toiv. al. N:o 162: Toimen·
498: 58. ()sterho~m y. m., toiv. al. N:o 150: Esityk- piteistä juustomestarikurssien toimeenpa-
499: sen antamisesta lisäyksestä vuod€11 1946 nemiseksi Vaasan ruotsalaisessa teoreetti-
500: tulo- ja menoarvioon kalastuselinkeinoa sessa meijerikoulussa ....•.•.•...•.•... 374
501: edistävien järjestöjen avustamiaeksi ...• 357 71. HUlelä y. m., toiv. al. N:o 163: Määrä-
502: 59. ()sterhoZm m. fl., hemst. mot. N:o 151: rahasta Aitoon kotitalouskeskikoulun käy-
503: Angäende anslag tili Iän och understöd tännön aineiden opettaJain paikkaamista
504: åt yrkesfiskare för anskaffning av fisk- varten ..•................••.....•...•• 375
505: redskap . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358 72. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 164: Mää-
506: 59. ()sterholm y. m., toiv. al. N:o 151: Mää- rärahasta Savonlinnan naiskotiteoHisuus-
507: rärahasta !ainoiksi ja avustuksiksi ammat- koulun koulutalon rakentamista varten . . 376
508: tikalastajiHe kalanpyydysten hankk,imista 73. L'Uostarine1t y. m., toiv. al. N:o 165: Mää-
509: varten ......•........................ 359 rärahasta kotitalousneuvojain pikakoulu·
510: 60. Taini<J y. m., toiv. al. N:o 152: Toimen- tuekurssien järjestämtltä varten . . . . . . . . 378
511: piteistä Pohjanlahden pohjoisten lohen- 74. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 166: Määrä·
512: kalastuspaikkain kalastusoikeuksien uudel- rahasta emäntäkoulun perustamiseksi Ke·
513: leen järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360 mijärven kuntaan ..................... 379
514: 61. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 153: Toi· 75. Kaijalainen, toiv. al. N:o 167: Toimen-
515: menpiteistä Simojoen ruoppaamiseksi lo- piteistä emäntäkoulun perustamiseksi La•
516: henka:lastuksen edistämiseksi . . . . . . . . . . 361 pin lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
517: 62. Laiti·nen y. m., toiv. al. N:o 154: Yhte· 76. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 168: Mää-
518: näisen suunnitelman valmistamisesta maa·, rärahasta valtion kotiteollisuuskoulujen
519: karja- ja kotitalouskouluJen perustami· perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382
520: seksi .......••....................... 362 77. Kaijalainen, toiv. al. N:o 169: Toimen·
521: 63. Laitinen y. m., t()iv. al. N:o 155: Määrä- piteistä Rovaniemen Naiskotiteollisuus·
522: rahasta: maa·, karja- ja k()tital()uskonlu- koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . . 383
523: jen eräiden oppilaiden avustamista var' 78. HoZlsten rn. fl., hemst. mot. N:o 170: An-
524: ten .•....••.•........•.....•......... 364 gående åtgärder för inrättande av en
525: 64. J. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 156: Maa-, växtoiLlingsförsöksanstalt för Sydvästra
526: karja- ja kotitalousopetuksen järjestämi· Finland oeh Åland • . • . . . • . . . . • . . • . . . . • 384
527: se.stä paremmin pienviljelyksen tarpeita 78. Hollsten y. m., toiv. at N:o 170: Toimen-
528: vastaavaksi .......................... 365 piteistä kasvinviljelyskoeaseman aikaan-
529: 65. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 157: Toi· saamiseksi Lounais-Suomea ja Ahvenan·
530: menpiteistä maatila-metsäkoulujen perus· maata varten ........................ 385
531: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366 79. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 171: Toi-
532: 66. Lepistö y. m., toiv. al. N:o 158: Toimen- menpiteistä valtion kasvinviljelyskoease-
533: piteistä maatalousammattiopetuksen edis- man perustamiseksi Keski-Pohjanmaalle 386
534: tämiseksi . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368 80. Brander y. m., toiv. al. N:o 172: Suun-
535: 67. Mwrtomaa y. m., toiv. al. N:o 159: Mää· nitelman laatimisesta uusien maatalous·
536: rärahasta pien viljelijäkoulun perustami· koeasemien perustamiseksi . . . . . . . . . . . • 387
537: seksi Pohjois-Satakuntaan ...........• 369 81. Tainio y. m., toiv. al. N:o 173: Toimen-
538: 68. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o 160: Pien- piteistä maatalouskoneasemien perustami-
539: viljelijäkoulun perustamisesta Kiuruveilen seksi ja maatalouskoneyhtymäin ja ·osuus-
540: pitäjään .............................. 370 kuntain avustamiseksi ................. 388
541: 69. S'UOntausta y. m., toiv. al. N:o 161: Mää- 82. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al: N:o 174:
542: rärahoista Pyhärannan pitäjän Reilan Toim~npiteistä vesistöjemme taloudellisen
543: kylässä olevan kotipuutarhakoulun toi- hyväksikäytön selvittämiseksi . . . . . . . . • • 389
544: mintaa varten ........................ 371 83. Kou1c1cari y. m., toiv. al. N:o 175: Mää-
545: 70. Jern m. fl, hemst. inot. N:o 162: An· rärahasta poroaidan rakentamiseksi poron·
546: gående ätgärder för anordnande av en ost- hoidolliselle etelärajaHe ................ 391
547: XII S~ällysluettelo 1946.
548:
549:
550:
551:
552: X. Työväenasiainv&liokunta.
553: Asunto-oloja, tapaturmalainsäädä.ntöä, Siv.
554: perhelisäla.kia, ammattientarkastusta, am- 12. Simonen y. m., toiv. al. N:o 180: Toi-
555: ma.ttikasvatusta, sotainvaliidihuoltoa y. m, menpiteistä maaseudun pieneläjien asunto-
556: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. olojen parantamiseksi •.• , ......• , , . , , , . 415
557: Siv. 13. Niilleala y. m. toiv. al. N:o 181: Toimen-
558: 1. P. Tervo y. m., lak. al. N:o 33: Ehdotus piteistä metsätyöväen asunto-olojen pa-
559: laiksi asutuskeskuksiin suuntautuvan rantamiseksi , , , . , , .. , , • , . , .. , , , , .. , ... 417
560: muuttoliikkeen rajoittamisesta .. , .. , . , 397 14. Muuri y. m., toiv, al. N:o 182: Esityk-
561: 2. Tuominen y. m., lak. al. N:o 34: Ehdotus sen antamisesta nuorison ammatillisen kas-
562: laiksi sotatapaturmalain muuttamisesta 400 vatuksen edistämisestä , ...... , . . . • . . • • 418
563: 3. J. Wirtanen y. m., lak. al. N:o 35: Ehdo- 15. M. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 183: Va-
564: tus laiksi perhelisälain 1 § :n muuttami- paaehtoiseen invaliidihuoltoon myönnet-
565: sesta ................................. 402 tävien avustusvarojen jakamisesta InvaHi-
566: 4. Lehtokoski y. m., lak. al. N:o 36: Ehdo- dijärjestöjea Keskusliiton kautta 419
567: tus laiksi perhel~älain 1 § :n muuttami- 16. E. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 184: Avus-
568: sesta •......•....•.. , , ..... , , ...... , , 403 tuksen myöntämisestä Invaliidijärjestö-
569: 5. Hukari y. m., lak. al. N:o 37: Ehdotus jen Keskusliitolle ........... , , .. , , , • , 420
570: laiksi perhelisä'lain 1 §:n muuttamisesta 404 17. Lepistö y. m., toiv. al. N:o 185: Työnte-
571: 6. Stenberg y. m., lak. al. N:o 38: Ehdotus kijäin luottamusta nauttivien apulaistar-
572: laiksi merimiesten vuosilomalain muutta- kastajain asettamisesta metsäpalkkatark-
573: misesta .........•..................... 405 kailijain avuksi ..•••.•• , .•.. , , .... , , , 421
574: 7. Hukari y. m., lak. al. N:o 39: Ehdotus 18. Prunnila y. m., toiv. al. N:o 186: Esityk-
575: laiksi eläkkeistä eräille vuoden 1918 lmn- sen antamisesta satamatöiden valtion tai
576: salaissodan johdosta vahingoittuneille tai kunnan haltuun ottamisesta •. , , .•••. , , • 422
577: sairastuneille sekä heidän perheenjäsenil- 19. H. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 187: Toi-
578: leen ........ , ..... , ....... , .......... . 407 menpiteistä työntekijäin aseman turvaa-
579: 8. Kwusela y. m., toiv. al. N:o 176: Esityk- miseksi sairauden aikana .. , , • , , , .. , , 423
580: sen antamisesta laiksi pienvilJelijäin tapa- 20. Ktt1.lk'lela y. m., toiv. al. N:o 188: Esityk-
581: turmakorvankaista . , .... , ............. , 409 sen antamisesta laiksi lasten ja nuorten
582: 9. Käkelä y. m., toiv. al. N:e 177: Sotatapa- henkilöiden käyttämisestä maataloustöissä 424
583: turmalainsäädännön muuttamisesta ..... . 410 21. Lumme y. m., toiv. al. N:o 189: Määrä-
584: 10. Puumalaimen y. m., toiv. al. :ti:o 178: Toi- rahasta nuorisokotien perustamiseksi huo-
585: menpiteistä ammattientarkastusta koske- mattavimp.iin väestökeskuksiin ........•• 425
586: van lainsäädännön muuttamiseksi ..... . 412 22. M. Järvimen y. m., toiv. al. N:o 190: Toi-
587: 11. Karppinen y. m., toiv. al. N:o 179: Toi- menpiteistä Viron ja Aunuksen retkiin
588: menpiteistä huoneistojen käytön tehosta- osallistuneille myönnettävien korvausten
589: miseksi 414 uudelleen järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 426
590:
591:
592:
593:
594: XI. Puolustusa.siainvaliokunta.
595: Asevelvollisuutta ja. merivartiolaitosta Siv.
596: koskevia. toivomusa.loitteita.. 1. Brommels y. m., toiv. al. N:o 191: Toi-
597: menpiteistä asevelvollisuuden supistami-
598: Siv. seksi tai poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 432
599: 1. Bmmmels m. fl., hemst. mot. N:o 191: 2. P. Tervo y. m., toiv. al. N:o 192: Toimen-
600: Angående åtgärder för värnpliktens ned- piteistä merivartiolaitoksen liittämisek&i
601: skärning eller avskaffande , ............. 431 sisäasiainministeriön poliisiasiainosastoon 434
602: Sisällysluettelo 1946. XIII
603:
604: :xn. Kulkulaitosvaliokunta.
605: Ra.utateitll., maa.nteitä, kulman- ja kylä- Siv.
606: teitä, siltoja, vesistöjä y. m. koskevia 17. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 208: Koneelli·
607: toivomusaJoitteita. sen tutkimuk.<!en toimittamisesta rauta-
608: Siv. tien rakentamiseksi Kemijärveltä Sodan-
609: 1. Pääklcönen y. m., toiv. a:l. N:o 42: Mää- kylään ...........•................... 459
610: rärahasta Kuhmon postitalon rakennus- 18. Niskala y. m., toiv. a'l. N:o 209: Toimen-
611: töiden aloittamiseksi • • . . • . . . . • . . . . . . . • 439 piteistä Kaulirannan-Kolarin rautatien
612: 2. Larnpimen y. m., toiv. al. N:o 193: Rauta- rakentamiseksi •....•...•.•...•.•.••.• 461
613: tien rakentamisesta Helsingin läheiseltä 19. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 210: Mää-
614: rataosalta Hyvinkään-Karjaan radalle 440 rärahasta Kilon-Jupperin-Dahlsvikin
615: 3. Kulovaara y. m., toiv. al. N:o 194,: Tu- maantien rakennustöiden aloittamista
616: run-Riihimäen rautatien rakentamisesta 441 varten •.....•..•.....•.............•• 462
617: 4. Käkelä y. m., toiv. al. N:o 195: .Tutki-
618: 20. Hollsten m. fl., hemst. mot. N:o 211: An-
619: muksen toimittamisesta ratasuunnalla
620: gående tillägg tili statsförslaget för år
621: Lappeenranta-Luumäki-Tavastiila-Rel-
622: 1946 för fortsättandet av byggnadsarbe-
623: sinki .••..•........................... 443
624: tena på den s. k. skärgårdsvägen inom
625: 5. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 196: Rau-
626: Pargas kommun . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 463
627: tatien ralrentamisesta Tampereelta Kyrös-
628: kosken ja Ikaalisten kautta Seinäjoelle . . 445 20. Hollsten y. m., toiv. al. N:o 211: Lisäyk-
629: 6. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 197: Toi- sestä vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon
630: menpiteistä Vaasan-Härmän rautatien ra- n. s. saaristotien rakennustöiden jatkami-
631: kentamiseksi ..•....................... 446 seksi Paraisten kunnassa . . . . . . . . . . • . • . 465
632: 7. Soilninen y. m., toiv. al. N:o 198: Toimen- 21. Kulmala y. m., toiv. al. N:o 212: Maan-
633: piteistä Siilinjärven--Bysmänjärven ra- tien rakentamisesta Kosken pitäjän Hon-
634: dan rakentamiseksi •...•............. 447 giston kylästä Uskelaan ................ 467
635: 8. Möttöne'a y. m., toiv. al. N:o 199: Esi- 22. Okko y. m., toiv. al. N:o 213: Määrära-
636: tyksen antamisesta rautatien rakentami- hasta Lauritsalan-Taipalsaaren Ampuja-
637: sesta Kokkolasta Saarijärvelle • . . • . . . . 448 Jan maantien rakentamiseksi ............ 468
638: 9. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 200: Määrä- 23. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 214:
639: rahasta Eskolan metsäradan muuttami- Angående anslag för slutförande av väg-
640: seksi normaaliraiteiseksi . . . . . . . . • . • . • . . . 450 arbetena i RepJot kommun och på fast-
641: 10. Pyörälä y. m., toiv. al. N:o 201: Tutki- landet mitt emot . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . 46g
642: muksen toimittamisesta Pohjanmaan ja 23. Brommels y. m., toiv. al. N:o 214: Mää-
643: Savon radan yhdistämisestä ratasuun- rärahasta maantietöiden loppuunsaattami-
644: nalla Lapin asema-Murtomäen asema .. 451 seksi Raippaluodon kunnassa ja mante-
645: 11. Salo y. m., toiv. al. N:o 202: Rautatien reella sitä vastapäätä .................. 470
646: rakentamisesta Puolangan lraoliinialuee1le 452 24. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 215:
647: 12. Sm·mwnen y. m., toiv. al. N:o 203: Mää- Angående V>erkställande av undersökning
648: rärahasta koneellisen tutkimuksen toi- beträffande byggandet av en lokalväg
649: mittamiseksi Oulun-Kuusamon ratasuun· från Oxkangar i Ora vais tili Väster-
650: nalla ...•.•...•..............••..•.•.. 453 österö skärgårdsbyar . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471
651: 13. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 204: Rau- 24. Wickman y. m., toiv. al. N:o 215: Tutki-
652: tatien rakentamisesta Sotkamon asemalta mulu;en toimittamisesta paikallistien ra-
653: Kuhmoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 kentamiseksi Oravaisten Oxkangarin ky-
654: 14. M'Wtonen y. m., toiv. al. N:o 205: Rauta- lästä Vester-österöön Raaristokyliin .... 472
655: tien rakentamisesta Maaselän asemalta ve- 25. Forss 'm. fl., hemst. mot. N:o 216: An-
656: denjakajaa pitk.in Kuhmoon . . . . . . . . . . . . 455 gående anslag för färdigbyggande av
657: 15. Kaijalainen, toiv. al. N:o 206: Toimen· ~andsvägen från Vörå tili Larvbäckens bro
658: piteistä Pohjois-Suomen rautatieyhteyksien i KvevJax korumun .................... 473
659: kehittämiseksi .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. . 456 25. Forss y. m., toiv. al. N:o 216: Määrära-
660: 16. Lahtela y. 1n., toiv. al. N:o 207: Toimen- hasta Vöyriltä Larvbäckenin sillalle Koi-
661: piteistä Kontiomäen-Taivalkosken rau- vulahden kunnassa johtavan maantien
662: tatierakennustöiden jatkamiseksi ...... 458 valmiiksi rakentamista varten .......... 474
663: XIV Sisällysluettelo 1946.
664:
665: Siv. Siv.
666: 2G. N. Nur·minen y. m., toiv. al. N:o 217: 39. Pookkönen y. m., toiv. al. N:o 230: Toi-
667: Määrärahasta Kokkolan-öijän maantien menpiteistä maantien rakentamiseksi
668: rakennustöiden loppuun suorittamista var- Kuluno~-8uomussalmen maantieltä ~
669: ten .............•..............•..... 475 tiiran kylän Aholan seudulta Kuhmon
670: 2i. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 218: ,A.n- pitäjän Vartiuskylään ..... , .....•.... 490
671: gående åtgärder för statens övertagande 40. Tainio y. m., toiv. al. N:o 231: Maa.o..tien
672: av byvägen i öja korumun ...•........ 476 rakentamisesta Rannan kirkonkylästä
673: 27. Wickman y. m., toiv. al. N:o 218: Toi- Kuivaniemen Oijärven kylään ......••. 491
674: menpiteistä öijän kunnassa sijaitsevan ky-
675: 41. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 232: Toi-
676: l'itien ottamiseksi valtion hoitoon 477
677: menpiteistä Kuolion-Kynsiperän maan-
678: 28. Möttönen y. m., toiv. al. N:o 219: Tutki-
679: tien rakennustöiden loppuun saattami-
680: muksen toimittamisesta maantien raken-
681: seksi Kuusamon ja Po.sion kunnissa . . . . 492
682: tamiseksi Lievestuoreen rautatie!l.'lemalta
683: 42. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 233: Määrä-
684: Leivonmä,en kirkonkylän-Rutalahden vä-
685: rahasta maantien rakentamiseksi Simo-
686: liselle maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 4 78
687: joen rautatiesillalta Alaniemen lossille • . 493
688: 29. Tukia y. m., toiv. al. N:o 220: Lappeen-
689: rannasta Vainikkalaan ja Vainikkalasta 43. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 234: Määrä-
690: Haapajärven kautta Kasukkalaan johta- rahasta maantien rakentamistöiden aloit·-
691: vien manteiden ottamisesta valtion hoi- tamiseksi suunnalla Simojärvi-Posio . . 494
692: toon .......•...•.....•............... 480 44. E. Koivisto, toiv. al. N:o 235: Maantien
693: 30. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 221: Mää- rakentamisesta Rannan kunnan Kuhasta
694: rärahasta yhdystien rakentamiseksi Venet- Pohjaalahteen ........................ 495
695: mäen-Kylmämäen tieltä 'J'ahkomäen- 45. La.htela y. m., toiv. al. N:o 236: Toimen-
696: Sauvamäen tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 481 piteistä maantien rakentamiseksi Rannan
697: 31. Pohjannoro y. m., toiv. al. N:o 222: Mää- kunnan Simojärveltä Mäntyjärven ja
698: rärahasta Varkauden-Joroisten maantieltä Kolkonjärven kautta Posion kunnan
699: Rantasalmen kirkolle johtavan maantien Peräposion kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
700: mkennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . 482 46. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 237: Toi-
701: 32. Pohjannoro y. m., toiv. al. N:o 223: Mää- menpiteistä Rannan kirkonkylän-Oijär-
702: rärahasta Enonkosken Hanhivirralta Hei- ven tiesuunnan tutkimiseksi . . . . . . . . . . 497
703: näveden asemalle johtavan maantien ra- 47. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 238: Maan-
704: kennustöiden aloittamista varten . . . . . . . . 483 tien rakentamisesta Kemijoen eteläpuo-
705: -33. Muikku y. m., toiv. a:l. N:o 224: Maan- litae Sieriliin ja Pekkalan lossien välille 498
706: tien rakentamisesta Lieksan-Inarin maan- 48. Tainio y. m., toiv. al. N:o 239: Mouru-
707: tieltä Ilomantsin Naarvaan •........... 484 salmen-Ristirannan maantien rakenta-
708: 34. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o 225: Toi- misesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
709: menpiteistä Rautalammin ja T.ervon kun-
710: 49. Lolr,tela y. m., toiv. al. N:o 240: Lisäyk-
711: tien rajalta Tervon kirkolle johtavan tien
712: se.stä vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon
713: ottamiseksi valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . 485
714: Kemijärven kirkonkylän-Luusuan maan-
715: 35. Salo y. ?n., toiv. al. N:o 226: Määrära-
716: tien rakennustöiden jatkamista varten . . 500
717: hasta Suomussalmen-Taivalkosken maan-
718: tieltä lähtevän Selkoskylän maantien ra- 50. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 241: Toimen-
719: kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486 piteistä maantien rakentamiseksi Kemi-
720: 36. Salo y. m., toiv. al. N:o 227: Määrära- järven kunnassa Jussilan-Kaisanlahden
721: hasta maantien rakentamista varten Ou- kylätiestä Lehtolaan . • . . . . . . . . . . • . . . . • 501
722: lun-Nurmeksen rautatie1tä Manamansa- 51. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 242: Toim!Jn-
723: loon Oulujärven rannalla .....•........ 487 piteistä maantien rakentamiseksi Kemi-
724: 37. Pookkönen y. m., toiv. a,l. N:o 228: Mää- järven kunnan Kostamon kylätieltä Ja-
725: rärahasta Murtoperän-Pohjoislahden varusva.stuun asutusalueelle ..........• 503
726: maantien rakennnstöiden jatkamiseksi .. 488 52. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 243: Tutki-
727: 38. Pookkönen y. m., toiv. al. N:o 229: Tut- muksen toimittamisesta maantien raken-
728: kimuksen toimittamisesta maantien ra- tamiseksi Ylikitkajärven luoteispuolta
729: kentamiseksi Porokylän asemalta Kuh- Posion-Kuusamon maantiestä Kemijär-
730: mon-Nurmeksen maantielle ........... 489 ven-Kuusamon maantiehen . . . . . . . . . . . 505
731: Sisällysluettelo 1946. XV
732:
733: Siv. Siv.
734: 53. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 244: Maan- 59. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 250: Mää-
735: tien rakentamisesta Savukosken Värriön rärahasta Kaitaansalmen sillan rakenta-
736: kylästä. Sodankylän Kalujärvelle . . • . • . 506 miseen ..•.............•.•..•..•.....• 512
737: 54. Niskala y. m., toiv. al. N:o 245: Toimen- 60. Kaijalainen, toiv. al. N:o 251: Toimen-
738: piteistä maantien rakentamiseksi Karun- piteistä Inarinjärven-Näätämöjoen ve-
739: gin kunnan Aapajärveltä Alatornion sitien avaamiseksi .................... 513
740: kunnan Arpelan kylään . . . . . . . . . . . . . . 507 61. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 252: An-
741: 55. Niskala y. m., toiv. al. N:o 246: 'foimen- gående avlåtande av proposition om till-
742: piteistä Oravavuoman-Taapajärven vä- Higg tili statsförslaget för år 1946 för
743: lisen maantien rakentamiseksi .......• 508 byggande av kommunal- och byvägar . • 514
744: 56. Kaijalainen, toiv. al. N:o 247: Toimen- 61. Wicklnan y. m., toiv. al. N:o 252: Esi-
745: piteistä Rovaniemen Vanttausjärven asu- tyllsen antamisesta lisäyksestä vuoden
746: tustien jatkamiseksi Vian asemalle Ro- 1946 tulo- ja menoarvioon kunnan ja
747: vaniemen-Kemijärven radalla . . . . . • . . 509 kyläteiden rakentamista varten .•...•.• 515
748: 57. Kaijalainen, toiv. al. N:o 248: Määrä- 62. Hautala y. m., toiv. aJ. N:o 253: Määrä-
749: rahasta Kittilän-Niili vaaran-Kiistalan rahasta avustukseksi kunnan· ja kylätei-
750: kylätien rakentamiseksi maantieksi ja den kunnostamista varten • • . . . . . . . . . • 516
751: ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . . • . . 510 63. Tainio y. m., toiv. al. N:o 254: Toimen-
752: 58. Teittinen y. m., toiv. al. N:o 249: Mää- piteistä Pohjois-Suomen moottoriajoneu·
753: rärahasta ylikulkusillan rakentamiseksi voliikenteen patantamiseksi . . . . . . . . • . . 517
754: Hennalan tasoylikäytävän tilalle Lahden
755: ratapihalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511
756:
757:
758: IV. Valtiovarainvaliokunta.
759: A. Tulo- ja omaisuusverolain muutta- Siv.
760: mista koskevia lakialoitteita. 49. Pilppula y. m., lak. al. N:o 41: Ehdo·
761: Siv. tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut·
762: 48. Lehtokoski y. m., lak. al. N:o 40: Ehdo- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526
763: tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
764: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523
765: B. Syysistuntokaudella jätetyt laki- ja rahaasia-aloitteet.
766:
767: SISÄLLYSLUETTELO.
768:
769: IV. Valtiovarainvaliokunta.
770: B. Ra.ha.asia-aloitteita, jotka. koskevat Siv.
771: miLärära.hojen osoittamista teollisuuden
772: 58. Karppinen y. m., ru.h. al. N:o 17: Mää-
773: edistä.miseen, kulkulaitoksiin, tervey- rärahan osoittamisesta Kemin postitalon
774: denhoitoon sekä. maataloudellis1in, sivis-
775: rakentamista varten • • .. • • • .. .. • . . • . .. 544
776: tyksellisiin, sosiaalisiin y. m. tarkoituk-
777: siin. 59. Pääkkönen y. m., rah. al. N:o 18: Mää·
778: rärahan osoittamisesta postitalon raken-
779: Siv. tamiseksi Kuhmon kirkonkylään . . • • • . • 545
780: 50. P. Tervo, rah. al. N:o 9: Määrärahan 60. Karppinen, rah. al. N:o 19: Määrärahan
781: osoittamisesta Otanmäen rautamalmiJ.öy- osoittamisesta Kemin puhelinkeskuksen
782: dökseen perustuvan kaivostoiminnan automatisointia varten • . • . . . . . . . . . • • . . 546
783: käyntiinpanemista varten . . . . . . . . . . . . . 535 61. Sor111!Unen y. m., rah. al. N:o 20: Määrä-
784: 51. Pusa y. m., rah. al. N:o 10: Määrärahan rahan osoittamisesta puhelinjohdon vetii-
785: osoittamisesta Rikkihappo- ja Superfos- miseksi Kuusamon kunnan eräisiin kyliin 547
786: faattitehtaat Oy:n osakepääoman korotta- 62. U. Raatikainen, rah. al. N:o 21: Määrä-
787: mista varten • • • . . • . • . . . . . • . . . • . . . . . . . 53 7 rahan osoittamisesta autokorjaamon ra-
788: 52. Lappi-Seppälä, rah. WI. N:o 11: Määrä- kentamiseksi Jyväskylään posti- ja lennä-
789: ra'han osoittamisesta standardisoimistyön tinlaitokselle . .. • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 548
790: tukemiseksi • • . • • . • • . . • . . . • • • . . . . . . . . . 538 63. PyöräZä y. m., rah. al. N:o 22: Määrä-
791: 53. Uusitalo y. m., rah. al. N:o 12: Määrä- rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnalli-
792: rahan osoittamisesta vwltionrautateiden sille sähköyhtymille .. .. .. .. . .. .. .. .. . 549
793: asema- ja vaunusiivoojien tointen vaki-
794: 64. Hollsten m. fl., fin. mot. N:o 23: An·
795: naistamista varten . . . . . . . . • . • . . . . . . . . 539
796: gående anvisande av anslag thll un·
797: 54. Kuittinen y. m., rah. al. N:o 13: Määrä-
798: derstödslån för elektrifiering av Nagu
799: rahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
800: korumun •.....•..•...••...........•• 550
801: laitoksen ylimääräisen henkilökunnan
802: vakinaistamista varten . . . • . . . . . . • • . . • 540 64. HolZsten y. m., rah. al. N:o 23: Määrä-
803: 55. Mäkelä y. m., rah. al. N:o 14: Määrä- rahan osoittamisesta avustuslainoiksi
804: rahan osoittamisesta Rauman postitalon Nauvon kunnan sähköistämistä varten .• 55:!
805: rakentamista varten .. .. .. .. .. .. .. .. .. 541 65. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 24: Määrä-
806: 56. J. Wirtanen, rah. al. N:o 15: Määrära· rahan osoittamisesta Pohjois-Savon Voi-
807: han osoittamisesta Vaasan postitalon ra· ma Oy:lle maaseudun sähköistystoimin-
808: kannustöitä varten •••.........•....... 542 nan avustamiseksi . . . • . . . . . . . . • . . . • . . • 554:
809: 57. Mwurf, y. m., rah. 811. N:o 16: Määrära- 66. Salo y. m., rah. al. N:o 25: Määrärahan
810: han osoittamisesta Oulun postiautotallin osoittamisesta Kainuun sähköistämistä
811: rakentamista varten . , . . . . . . . . . . . . . . . . 543 varten .............................. 556
812: Sisällysluettelo 1946. XVII
813:
814: Siv. Siv.
815: 67. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 26: Mää- kouluun kuuluvien keskikoulujen yl1äpitä-
816: rärahan osoittamise~ta Pohjois-Suomen miseksi . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 57.8
817: rajaseutukuntien rakennusavustuksiin . . • 557 81. Kulmala y. m., rah. al. N:o 40: Määrä-
818: 68. Tainio y.1n., rah. al. N:o 27: Määrära- rahan osoittamisesta Salon yhteisly.seon
819: han osoittamisesta rakennusavustuksiksi koulutalon rakentamista varten • • • • . . 574
820: Sallan ja Kuusamon kunnan ~uovutetulta 82. Muiklcu y. m., rah. aJ. N:o 41: Korotetun
821: alueelta siirtyneelle väestölle . . . . . . . . • • 558 määrärahan osoittamisesta siivojain ja
822: 69. Laitinen y. m., rah. al. N:o 28: Määrä- apulaistalonmiesten palkkaamiseen valtion
823: rahan osoittamisesta kunnallisten mieli- opphlaitoksiin . .. . . . .. • .. .. .. .. • • .. .. • 576
824: sairaalain sekä tuberkuloosisairaalain ja 83. Brommels m. fl., fin. mot. N:o 42: An-
825: -parantolain hoitopäiväavustusten korot- gående anvisande av förhöjt anslag för
826: tamiseen ••••...•.••..•..••••..•... :. 559 understöd åt sjuka folksskollärare och
827: 70. Bryggari y. m., rah. aJ. N:o 29: Määrä- -lärarinnor • . • . • . . . . • . . . • . . • . . . • . • . . . 578
828: rahan osoittamisesta Helsingin yleisen 83. Brommels y. m., rah. ail. N:o 42: Koro-
829: sairawlan ammattitautiosaston poliklini- tetun määrärahan osoittamisesta sairai-
830: kan lääkärien palkkausta varten . . . . • . 560 den kansakoulunopettajien ja -opetta-
831: 71. Saukkonen y. m., rah. al. N:o 30: Mää- jattarien avustamiseen •..•.•.•..•..• 578
832: rärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan 84. P. Tervo, rah. al. N:o 43: Määrärahan
833: seudulle perustettavan keskussairaalan osoittamisesta teatteritaiteen tukemiseksi 579
834: suunnittelua varten . . . . . . • • • . . . . . . . . . 561 85. Byömä y. m., rah. al. N:o 44: Määrära-
835: 72. Salo y. m., rah. al. N:o 31: Määrärahan han osoittamisesta avustukseksi Lenin-
836: osoittamisesta avustukseksi kunnille, museolle . • . • . • . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . 580
837: joissa n. s. lapsivähennys huomattavaru- 86. Smeds y. m., rah. a1. N:o 45: Määrära-
838: min korottaa kunnallisveroäyrin hintaa 562 han osoittamisesta NeuvostoHitto-insti-
839: 73. Voionmaa, rah. al. N:o 32: Määrärahan .tuutin perustamista varten . . • . • . • . . . . . 581
840: osoittamisesta auringonpimennystoimikun- 87. Lumme y. m., rah. al. N:o 46: Korotetun
841: nalle vuoden 1947 auringonpimennyksen määrärahan osoittamisesta raittiusopetus-,
842: tutkimista varten • • . .. . . . • . • . • . • . • . . . 563 -valistus- ja -tutkimustyön sekä kunna:lli-
843: sen raittiuslautakuntatyön tukemiseen . . 582
844: 74. Soininen y. m., rah. al. N:o 33: Korote-
845: 88. Virolainen y. m., rah. al. N:o 47: Mää-
846: tun määrärahan osoittamisesta käytännöl-
847: rärahan osoittamisesta Maaseudun Nuor-
848: lis-geologisia tutkimuksia varten • . . . • • 564
849: ten Liitto r. y:lle Alkio-opistoa varten .. 584
850: 75. Vo·ionmaa y. m., rah. al. N:o 34: Määrä-
851: 89. Turunen y. m., rah. al. N:o 48: Korote-
852: rahan osoittamisesta yliopiston kansan-
853: tun määrärahan osoittamisesta nuoriso-
854: sivistystoiminnan tukemiseksi . . . . . • . . . . 566
855: työn tukemista varten . . . .. . . . . . . . . . . . 585
856: 76. Lum1ne y. m., rah. al. N:o 35: Määrära- 90. Virkki y. m., rah. al. N:o 49: Korotetun
857: han osoittamisesta Suomen Akatemiasta määrärahan osoittamisesta avustukseksi
858: ja valtion apurahoista korkeimman hen- Martta;liitolle . .. .. • • • . .. .. . • . • . • .. .. . 586
859: genviljelyn edistämiseksi annettavan lain 91. Kilpi y. m., rah. al. N:o 50: Määrärahan
860: täytäntöönpanemista varten ••...•...•• 567 osoittamisesta Suomi-Neuvostoliitto-Seu-
861: 77. Byömä y. m., rah. al. N:o 36: Määrära- ran avustamiseksi . . . . . . • . • • • • . . . • . . . . 588
862: han osoittamisesta eräiden korkeakoulu- 92. Pusa y. m., rah. al. N:o 51: Määrärahan
863: jen opiskelijoille jaettavia stipendejä osoittamisesta Paimion kerhoneuvojaopis-
864: varten .............................. . 569 totilan kurssitoimintaan tarvittavien opet-
865: 78. Heiniö y. m. rah. al. N:o 37: Määrärahan tajavoimien paJkkaamiseksi • . . . • • • . • • • 589
866: osoittamisesta maa:kunta-·arkeologin vi- 93. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 52: M'åärä-
867: ran perustamista varten Hämeen Mu- rahan osoittamisesta Tikkakosken urhei-
868: seoon .......................... ·· ••• 571 lukentän rakentamista varten . • . • . • . • • 590
869: 79. Rantamaa y. m.. , rah. al. N:o 38: Mää- 94. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 53: Määrä-
870: rärahan osoittamisesta kansakouluun kuu- rahan osoittamisesta urheilutalon raken-
871: luvain keskikou!lujen perustamiseksi ko- tamiseksi Jyväskylään •.....••..••... 591
872: keilutarkoituksessa .•...•............. 572 95. Kankainen y. m., rah. al. N:o 54: Määrä-
873: 80. Malkamäki y. m., rah. al. N:o 39: Koro- rahan osoittamisesta avustukseksi Parta-
874: tetun määrärahan osoittamisesta kansa- harjun leirin rakentamista varten . . • . . . 592
875: XVIII Sisällysluettelo 1946.
876:
877: Siv. Siv.
878: 96. Sal1ninen y.1n., rah. al. N:o 55: Määrä· 111. Möttönen y. m., rah. al. N:o 70: Määrä-
879: rahan osoittamisesta Turun linnan tuli· rahan osoittamisesta avustuksiksi vähäva·
880: palovaurioiden korjaamiseen ..•.•.... , 593 raisille pienviljelijöiUe lantasuojien teke·
881: 97. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 56: Määrä- mistä ja kunnostamista varten •....... 609
882: rahan osoittamisesta muistokiven pystyt· 112. Virolainen y. m., rah. al. N:o 71: Määrä-
883: tämiseksi Jyväskylään vuoden 1918 ta· rahan osoittamisesta rakennustoimintaa
884: pauksissa henk;,ensä menettäneiden haudalle 594 varten Viikin ja Malminkartanon opetus·
885: 98. Pusa, rah. al. N:o 57: Määrärahan osoit· ja koetiloilla . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 610
886: tamisesta maatalouden koetulosten jul- 113. Vehkaoja y. m., rah. al. N:o 72: Määrä-
887: kaisemista varten ............ , , .. , . . . 595 rahan osoittamisesta maanmiE>skoulun pe·
888: 99. Vennamo y. m., rah. al. N:o 58: Määrä· rustamiseksi Ylistaron pitäjässä sijaitse-
889: rahan osoittamisesta eräiden asutustar- vaan Ruuskalan sotilasvirkataloon ..... 612
890: kastajain paJkkojen korottamiseksi . . . . 596 114. Rantama{l; y. m., rah. a;l. N:o 73: Määrä-
891: 100. V. Eskola y. m., rah. al. _N:o 59: Koyo· mhan osoittamisesta koulutilan hankki·
892: tetun määrärahan osoittamisesta AIV· mista varten Itä· ja Suur-Savon maa·
893: rehusäiliöiden rakentamispalkkioiksi , . , . 597 mieskou~ulle . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . 613
894: 101. Lampinen y. m., rah. al. N:o 60: Määrä· 115. Koukkari y. m., rah. al. N:o 74: Määrä·
895: rahan osoittamisesta valtion siementar· rahan osoittamisesta Haapajärven maa-
896: kaatualaitoksen laajentamista varten . , , 598 mieskoulun toiminnan aloittamista varten 616
897: 102. V. Eskola y. m., rah. al. N:o 61: Koro· 116. Lehtokoski y. m., rah. al. N:o 75: Mää·
898: ,tetun määrärahan osoittamisesta rehun· rärahan osoittamisesta kuuromykkäin
899: viljelyksen edistämistä ja rikkaruohojen maa talouskoulun perustamista varten . . 617
900: hävittämistä koskevaan tutkimustoimin· 117. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 76:
901: taan ................ , ... , , , ... , . , ... 599 Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään
902: 103. Miettunen y. m., rah. ail. N:o 62: Mää- pienviljelysopiston laajentamista var.ten 619
903: rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen 118. Murtomaa y. m., rah. al. N:o 77: Määrä·
904: Karjanja,lostusyhdistykselle tuhoutuneen rahan osoittamisesta rakennusten ja irtai·
905: toimitalon jälleenrakentamisesta aiheutu· miston hankkimiseksi perustettavaUe Poh·
906: neen lainan maksamiseen .......... , • . . 600 j_ois-Satakunnan pienviljelijäkouluille .•. 620
907: 104. Lampinen y. m., rah. al. N:o 63: Koro- 119. Lampinen y. m., rah. al. N:o 78: Määrä·
908: tetun määrärahan osoittamisesta Laidun- rahan osoittamisesta Järvenpään karjan·
909: yhdistyksen toimintaa varten . . . . . . . . . . 601 hoitokoulun koulurakennuksen laajenta-
910: 105. Miettunen y. m., rah. al. N:o 64: Mää- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621
911: rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen 120. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 79: Mää-
912: Lammas· ja Villa r. y:n toiminnan tuke- rärahan osoittamisesta kotitalousopetuk·
913: miseksi . . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . 602 sen lopullista toimeenpanoa varten Hel-
914: 106. Karppinen y. m., rah. al. N:o 65: Määrä· singin yliopistossa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623
915: rahan osoittamisesta valtion sikalan pe· 121. Jern m. fl., fin. mot. N:o 80: Angående
916: rustamiseksi Lapin ~äänin alueelle . . . . 603 anvisande av anslag för inrättande av en
917: 107. Simonen y. m., rah. al. N:o 66: Korote- ettårig husmodersskola med svenskt un·
918: tun määrärahan osoittamisesta Pienvil· dervisningsspråk på Korsholm . . . . . . . . . 625
919: jelijäin Liiton toiminnan tukemiseksi .. 604 121. Jern y. m., rah. al. N:o 80: Määrärahan
920: 108. Talvio y. m., rah. al. N:o 67: Määrära- osoittamisesta yksivuotisen ruotsinkielisen
921: han osoittamisesta pienviljelijäin ja emäntäkoulun perustamiseksi Korshol·
922: heidän koneyhtymäinsä maatalouskonei- maan ...................•.........•• 626
923: den hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 606 122. Luostarinen y. m., rah. a1. N:o 81: Mää-
924: 109. Tainio y.1n., rah. al. N:o 68: Määrära· rärahan osoittamisesta avustuksen ja lai·
925: han osoittamisesta valtion osuuksien mer· nan myöntämiseen Savonlinnan naiskoti·
926: kitsemiseksi perustettavien pienviljelijäin teoillisuuskoulun koulutalon rakentamista
927: maatailouskoneyhtymäin osakepääomista 607 varten •.........•..••.......•....... 627
928: 110. Riihimäki y.1n., rah. aJ. N:o 69: Määrä- 123. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 82: Mää-
929: rahan osoitt-amisesta !ainoiksi pienviljeli- rärahan osoittamisesta Brahelinnan emän·
930: jöille ja pienviljelijäin lmneyhtymille täkoulun perustamia- ja ylläpitokustan·
931: maatalouskoneiden hankkimista varten . . 608 nuksiin . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628
932: Sisällysluettelo 1946. XIX
933:
934: Siv. Siv.
935: 124. Hautala y. m., rah. al. N:o 83: Määrä- lyskelpoisimpien soiden kuivattamista
936: rahan osoittamisesta avustukseksi Haa- varten ..•........•...........•....•. 646
937: paveden emäntäkoululle .............. 630 136. Hautala y. m., rah. al. N:o 95: Korote-
938: 125. Pääkkönen y. m., rah. al. N:o 84: Mää- tun määrärahan osoittamisesta jokien
939: rärahan osoittamisesta emäntäkoulun pe- perkaamiseen ..•...................•. 647
940: rustamiseksi Sotkamon kuntaan ....... 631 137. Lappi-Ejeppälä, rah. a:l. N:o 96: Korote-
941: 126. Lahtela y. m., rah. al. N:o 85: Määrä- tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
942: rahan osoittamisesta emäntäkoulun perus- seksi Tapaturmatorjuntayhdistykselle 648
943: tamista varten Kemijärven kuntaan . . . 632 138. Hukari y. m., rah. al. N:o 97: Määrära-
944: 127. Pilppula y. m., rah. al. N:o 86: Määrä- han osoittamisesta vuoden 1918 sodassa
945: rahan osoittamisesta Suomen Punaisen punaisten puolella invaliidiksi tulleiden
946: Ristin Varsinais-Suomen piirihalHtuksen korvauksen suorittamiseen • . . . . . . . • . . . 649
947: Pyhärannan pitäjässä omistaman kotipuu- 139. Malkamäki y. m., rah. al. N:o 98: Mää-
948: tarhakoulun ylläpitokustannuksiin ja kou- rärahan osoittamisesta ammatillisluontoi-
949: lurakennusavustukseen ..•...••....•.•. 633 sia päiväjatkokouluja varten •..•...... 650
950: 128. von Born m. fl., fin. mot. N:o 87: An- 140. P.wumalainen y. m., rah. al. N:o 99: Ko-
951: gående anvisande av anslag för Svenska rotetun määrärahan osoittamisesta !ai-
952: Lantbrukssällskapens i Finland Förbunds noiksi perhe- ja pienasuntorakennustoi-
953: verksamhet bland svenskspråkiga småbru- mintaa varten . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 652
954: kare .•........................•...•. 635 141. Hallsten m. fl., fin. mot. N:o 100: An-
955: 128. von Born, y. m., rah ..a1. N:o 87: Määrä- gående anvisande av anslag tili understöd
956: rahan osoittamisesta Svenska Lantbruks- åt Bostadsföreningen för Svenska Fin-
957: säHskapens i Finland Förbund nimisen land ...........•..........•.....•... 653
958: liiton ruotsinkielisiin pienviljelijöihin 141. Hallsten y. m., rah. al. N:o 100: Määrä-
959: kohdistuvaa toimintaa varten • . . . . . . . . . 636 rahan osoittamisesta Bostadsföreningen
960: 129. Pusa y. m., rah. al. N:o 88: Korotetun för Svenska Finland nimisen yhdistyksen
961: määrärahan osoittamisesta maatalousker· avustamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 654
962: hotoimintaa var.ten .......•.......... 637 142. Karvonen y. m., rah. a;l. N:o 101: Mää-
963: 130. Brommels m. fl., fin. mot. N:o 89: An- rärahan osoittamisesta metsähallituksen
964: gående anvisande av anslag för bevil- käytettäväksi kämppien rakentamiseen
965: jande av statslån åt av yrkesfiskare bil- eräille valtion maiden leimikoille . • . • . . 655
966: dade fiskeriekonomiska företag . . . . . . . . 638 143. J. Järvinen y. m., rah. al. N:o 102: Mää-
967: 130. Brommels y. m., rah. ail. N:o 89: Määrä- rärahan osoittamisesta Heinolan-Jyväs-
968: rahan osoittamisesta !ainoiksi ammatti- kylän rautatien suunnan tutkimiseen ja
969: kalastajien perustamille ka:lataloudellisille rakennustöiden a:loittamiseen . . . . . . . . . . 657
970: yrityksiUe . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 144. Wickman m. fl., fin. mot. N:o 103: An-
971: 131. Tainio y. m., rah. al. N:o 90: Määrära- gående anvisande av anslag för byggande
972: han osoittamisesta Pohjois-Suomen veden av ett stickspår från Kovjoki station tiJ.l
973: vaivaamien viljelyskelpoisten maiden kui- Nykarleby stad . . • . . . . . . . . . . . • . . . • • . . 658
974: vattamiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . ()40 144. Wiclcman y. m., rah. al. N:o 103: Määrä-
975: 132. E. Koivisto, rah. al. N:o 91: Määrära- rahan osoittamisesta pistoraiteen raken-
976: han osoittamisesta tutkimuksen toimitta- tamiseksi Kovjoen asemalta Uuteenkaar-
977: mista varten Pohjois-Suomen valtion hal- lepyyhyn . . • . . . • . • . • . . . . . . . . . . . • . • . . . 660
978: linnassa olevien suoalueiden viljelykseen 145. Sormunen y. m., rah. al. N:o 104: Määrä-
979: ottamiseksi ......•.••..•............. 641 rahan osoittamisesta koneellisen tutki-
980: 133. Hautala y. m., rah. al. N:o 92: Määrä- muksen ·toimittamiseksi Oulun-Kuusa-
981: rahan osoittamisesta Hirvineva Oy:Ue mon ratasuunnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662
982: myönnettävää kuoletuslainaa varten .... 643 146. Mv.-stonen, rah. al. N:o 105: Määrärahan
983: 134. Miettunen y. m., rah. al. N:o 93: Määrä- osoittamisesta asema-alueen läpi johtavan
984: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen alikäytävän rakentamiseksi Kajaaniin . . 663
985: suurten viljelyskelpoisten suoalueiden 147. Käkelä y. m., rah. al. N:o 106: Määrä-
986: saattamiseksi viljelykseen .•.....•...•. 645 rahan osoittamisesta Lappeenrannan Imu-
987: 135. Koukkari y. m., rah. a:l. N:o 94: Määrä- puugin sataman laajennustyötä varten . . 664
988: rahan osoittamisesta Oulun läänin vilje- 148. Pohjannoro y. m., rah. al. N:o 107: Ko-
989: XX Sisällysluettelo 1946.
990:
991: Siv. Siv.
992: rotetun määrärahan osoittamisesta avus· 161. Muuri y. m., rah. al. N:o 120: Määrä-
993: tukseksi Mikkelin kaupungin sataman laa- rahan osoittamisesta Tyrnävän-Ylipään
994: jentamista varten ........•.•.....•... 666 maantien jatkamiseksi Muhoksen-Säräis-
995: 149. P. Karjalainen, rah. al. N:o 108: Koro- niemen tiehen ....••...•..•... , .••.. , . 680
996: tetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 162. Koukkari, rah. al. N:o 121: Määrärahan
997: seksi Mikkelin kaupun~in sataman laa· osoittamisesta maantien rakentamiseksi
998: jentamista varten • . . • . . • . . . . . . . . . . . • . 667 Oulujoen Pyhäkoskelta Utajärven-Puo·
999: 150. Söderhjelm, fin. mo.t. N:o 109: Angående langan maantielle • . . . . • • • • . . . . . . . . . . . 681
1000: anvisande av förhöjt anslag för upprätt- 163. Sormwnen y. m., rah. al. N:o 122: Määrä-
1001: hållande av trafiken över vinterfarleden rahan osoittamisesta Sarakylän-Kou1an
1002: i Borgå och Sibbo skärgård • . • • . . • • . . 668 tien ja siihen Hittyvän Kouvanjoen asu·
1003: 150. Söderhjelm, rah. al. N:o 109: Korotetun tusalueen tien kunnostamista varten . . . . 682
1004: määrärahan osoittamisesta liikenteen yllä- 164. Sormunen y. m., rah. al. N:o 123: Mää-
1005: pitämiseen talviväylän yli Porvoon ja rärahan o.soittamisesta Kouvan-Anet-
1006: Sipoon saaristossa . .. • • . • .. . . • . . . .. .. . 669 järven tietyön aloittamista varten ..•• 683
1007: 151. Pääkkönen y. m., rah. al. N:o 110: Ko· 165. Sormunen y. m., rah. al. N:o 124: Mää·
1008: rotetun määrärahan osoittamisesta maan· rärahan osoittamisesta Nuoritan-Oinaan
1009: teiden aukipitämiseen moottoriajoneuvo· -Korvenmutkan maantietöiden ~oppuun
1010: liikenteelle talven aikana ..••.•.••.... 670 saattamiseksi ..••••...••.......... , , • 684
1011: 152. Luukka, rah. al. N:o 111: Määrärahan 166. Sormunen y. m., rah. al. N:o 125: Mää·
1012: osoittamisesta maantien rakentamiseksi rärahan osoittamisesta Leinosenvaaran
1013: Toijalan-Viialan maantieltä Konhon -Puhoksen maantien rakentamiseksi .• 685
1014: rautatieseisakkeelle .•...•...•••...•.•• 671 167. Sormunen y. m., rah. al. N:o 126: Mää-
1015: 153. Biihimäki y. m., rah. al. N:o 112: Määrä· rärahan osoittamisesta Kuolion-Kynsi-
1016: rahan osoittamisesta Honkakosken ase· perän maantien rakennustöiden loppuun
1017: maita Lavian pitäjässä olevalle Soikon- saattamiseksi • . • • . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . 686
1018: Lassilan maantielle johtavan tien otta· 168. Pääkkönen y. m.,
1019: rah. al. N:o 127: Mää·
1020: miseksi valtion hoitoon . . • • • . • . • . . . • • 672 rärahan osoittamisesta maantien rakenta·
1021: 154. Penttala y. m., rah. al. N:o 113: Määrä- miseksi Kuhmon kunnassa olevasta Timo·
1022: rahan osoittamisesta Seinäjoen ja Kuor- niemen kylätiestä Iivantiiran kylän
1023: taneen välisen maantien rakentamista kautta n. k. Keskisen tiehen . . . . . . . . • • 687
1024: varten •••..•............•...•.....•• 673 169. Pääkkönen y. m., rah. al. N:o 128: Mää·
1025: 155. J. Järvinen y. m., rah. al. N:o 114: Mää- rärahan osoittamisesta Kuhmon ja Sot·
1026: rärahan osoittamisesta maantien raken· kamon kunnissa olevan Murtoperän-
1027: tamiseksi Varkauden-.Toroisten maan· Pohjoislahden maantien rakennustöiden
1028: tieltä Teemaasaaren ja Käärmevirran jatkamiseen .•.•.........•........... 688
1029: kautta Rantasalmen kirkolle .........• 674 170. Salo, rah. al. N:o 129: Määrärahan osoit-
1030: 156. Kinnunen y. m., rah. al. N:o 115: Määrä· tamisesta maantien rakentamiseksi Suo-
1031: rahan osoittamisesta Siilinmyllyn-Haa- mussalmen-Taivalkosken maantieltä Suo-
1032: rajoen vwlisen tieosan kuntoon saatta· mussalmen Selkoakylään . . . . . . . . . . . . . . 689
1033: mista varten • . . . . . • . . . • . . • • • . . . . • • . • 675 171. Lahtela y. m., rah. al. N:o 130: Määrä·
1034: 157. Karvonen y. m., rah. al. N:o 116: Mää- rahan osoittamisesta maantien rakentami·
1035: rärahan osoittamisesta Uimaharjun-Uk· seksi Rannan kunnan Simojärveltä Po·
1036: kolan maantien rakentamista varten • . • . 676 sion Mäntyjärven kautta Rovaniemen-
1037: 158. Kauhanen y. m., rah. al. N:o 117: Mää- Kuusamon maantielle • . • . • . . . . . • . . . • . 690
1038: rärahan osoittamisesta Outokummun- 172. H. Pesonen, rah. al. N:o 131: Määrära·
1039: Vuonoksen tietyön loppuun saattami· han osoittamisesta Lapin läänin asutus·
1040: seksi •............••...•......•..•.•• 677 alueilla olevien maanteiden kunnostamista
1041: 159. Ka'Uhanen y. m., rah. al. N:o 118: Mää· varten ..•..•. , •.......•.•...•..••••. 691
1042: rärahan osoittamisesta Hammaslahden- 173. Lahtela y. m., rah. al. N:o 132: Määrä·
1043: Rääkkylän maantien kuntoon saattami· rahan osoittamisesta rakennustöiden jat·
1044: seksi •...••••.••••.••....•.•••••..... 678 kamiseksi Pelkosenniemen-Sodankylän
1045: 160. Muuri y. m., rah. al. N:o 119: Määrä· maantiellä . . . . . . • • • . • • • . • . . . . . . • . • • • • 692
1046: rahan osoittamisesta Tyrnävän-Ylipään 174. E. Koivisto y.m., rah. al. N:o 133: Mää·
1047: maantien kunnostamiseen • . . • . . . . . . • . . • 679 rärahan osoittamisesta maantien rakenta·
1048: Sisällysluettelo 1946. XXI
1049:
1050: Siv. Siv.
1051: miseksi Kelloselän rautatiepysäkiltä Muk- 179. Salo, rah. al. N:o 138: Määrärahan
1052: kalaan - . . . • . • . • . . . . . • . . . • . . . . . . . . . • . 693 osoittamisesta väili.aikaisen ponttoonisillan
1053: 175. Pyörälä y. m., rah. al. N:o 134: Korote- rakentamiseksi Tiikajan salmeen • . . • . . 698
1054: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- 180. Kauhanen y. m., rah. al. N:o 139: Mää-
1055: siksi kunnan- ja kyläteiden kunnosta- rärahan osoittamisesta Liperin Sormulan
1056: mista varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 694 sillan rakentamista varten . . . . . . • . . . . . 699
1057: 176. Meriläinen y. m., rah. al. N:o 135: Mää- 181. Pyörälä y.m., rah. al. N:o 140: Korote-
1058: rärahan osoittamisesta kunnan- ja kylä- tun määrärahan osoittamisesta pieneh-
1059: teiden peruakorjausten suorittamista var- köjen jokien perkaustöitä varten ..•. , . 700
1060: ten .•.••....••...••.•...•........... 695 182. Lahtela y.1n., rah. al. N:o 141: Määrä-
1061: 177. Karppinen y. m., rah. al. li:o 136: Mää- rahan osoittamisesta Inarinjärven-Nää-
1062: rärahan osoittamisesta Taapajärven- tämöjoen venereitin liikenteen järjestä-
1063: Ruohojärven kylätien rakentamista var- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . 701
1064: ten ..•..•.........•.......•.....•... 696 183. H. Pesonen, rah. al. N:o 142: Määrä-
1065: 178. Puumalai1~en y. m., rah. al. N:o 137: rahan osoittamisesta Inarinjärven-Nää-
1066: Määrärahan osoittamisesta Aittakosken tämöjoen vesitien avaamista varten ..•• 702
1067: sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697
1068:
1069:
1070: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1071: Suomen Akatemiaa koskeva Iakialoite. Siv.
1072: 184. Llumme y. m., lak. al. N:o 42: Ehdotus apurahoista korkeimman hengenviljelyn
1073: laiksi Suomen Akatemiasta ja valtion edistämiseksi (Laus. Siv: lta) . . . . . . . . . . 707
1074: j
1075:
1076: j
1077:
1078: j
1079:
1080: j
1081:
1082: j
1083:
1084: j
1085:
1086: j
1087:
1088: j
1089:
1090: j
1091:
1092: j
1093:
1094: j
1095:
1096: j
1097: 1
1098: 1
1099: 1
1100: 1
1101: 1
1102: 1
1103: 1
1104: 1
1105: 1
1106: 1
1107: 1
1108: 1
1109: 1
1110: 1
1111: 1
1112: 1
1113: 1
1114: 1
1115: 1
1116: 1
1117: 1
1118: 1
1119: 1
1120: 1
1121: 1
1122: 1
1123: 1
1124: 1
1125: 1
1126: 1
1127: 1
1128: •• ••
1129: VALTIOPAIVAT
1130: 1946
1131:
1132:
1133: LIITTEET
1134: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITIEET
1135:
1136:
1137:
1138:
1139: HELSINKI 1946
1140: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1141: •• ••
1142:
1143: VALTIOPAIVAT
1144: 194 6
1145:
1146: LIITTEET
1147: 1
1148:
1149: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1150: TOIVOMUSALOITTEET
1151:
1152:
1153:
1154:
1155: HELSINKI 1946
1156: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1157: Hallitusmuotoa, valtiopäivä järjestystä, sotasyyllisiä, tuotantominis-
1158: teriön perustamista, yhtiöitä, virasto-oloja, kieHJainsäädäntöä
1159: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1160: 7
1161:
1162: I,1. - Lak. al. N :o 1.
1163:
1164:
1165:
1166:
1167: Kivisalo y. m.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 23 §: n muut-
1168: tamisesta.
1169:
1170:
1171: E d u s k u n n a ll e.
1172:
1173: Vuoden 1919 valtiopäiv~llä hallitusmuo- Voimassa olevasta vaalitavasta johtuu
1174: toa maallemme säädettäessä ehdotettiin hal- paljon työtä ja varojen :tuMausta, sekä kan-
1175: lituksen eduskunna[~e antamassa esityksessä salaisten ·rasittamista, epävarmuutta ja sen
1176: m. m., että tasavallan presidentin valitsee aiheuttamaa jännitystä. Usein on Hmen-
1177: eduskunta. Perustuslakivaliokunta yhtyi ny't myös painostusta ja peloittelua y. m.,
1178: ha:llituksen esitykseen, mutta tämän sään- mikä ei mi'llään tavoin ole valtakunnalle
1179: nöksen vas!tustajat liittivät valiokunn@ hyödyksi, mutta varsinkin kriitillisinä ajan-
1180: mietintöön, eri edustajat kolme vastalau- kohtina vahingoksi. Paljosta touhusta ja
1181: setta, joissa ehdottivat, että presidentin va- melusta huolimatta vaaliin tulos on voinut
1182: litsevat erikoisvaaleHla valitut kolmesataa olila esim. sellainen, ettei presidentiksi ole
1183: valiJtsijamiestä. Suuri valiokunta hyväksyi tullut valituksi kukaan niistä., jotka ennen
1184: näissä vastalauseissa ehdotetun säännöksen. vaaleja on ehdokkaiksi nimetty ja joiden
1185: Se tuli myös eduskunnassa hyväksytyksi. hyväksi pa:ljon varoja vaativaa propagan-
1186: Tätä vaalitapaa vastaan on ollut tyyty- daa on harjoitettu. Yllätyksiä on muilla-
1187: mättömyyttä alusta lähtien. Ed. H. Ryömä kin tavoin sattunut.
1188: teki 1920 valtiopäivilUe a!loitteen tämän Tätä vawlitapaa säädettäessä käsitetrtiin,
1189: säännök<>en muuttamiseksi niin, että edus- että presidentin vaalin edellä aina toimite-
1190: kunta va'litsee presidentin. Samanlaisen taan valitsijamiesvaailit. Mutta vastoin tätä
1191: aloitteen teki kristillisen työväen edustaja, ova:t samat va!litsijamiehet joutuneet valit-
1192: J. V. Kekkonen. Aloitteet hyväksyttiin semaan presidentin kolme eri kertaa. Kan-
1193: 1921 valtiopäivillä, mutta vastustajat esti- salle ei ole annettu lti>laisuutta vaikuttaa
1194: vät lain kiireelliseksi julistamisen, joten se vaaliin. Tämä oli tosin välttämätöntä vuo-
1195: lykkäy:tyi yli vaa:Iien. V. 1922 vaalien jäl- sina 1940 ja 1943, kun vaali Oili toimitet-
1196: keen kokoontuneessa eduskunnassa se sai tava kiireellisesti, mutta se osoittaa myös
1197: enemmistön kannatuksen, mutta ei saanut voimassaolevan vaa:litavan kyvyttömyyttä
1198: 2/3 enemmistöä, joten se raukesi. Sittem- mukautua erilaisiin olosuhteisiin. Tämä
1199: min on sosia!1idemokraattien taholta 1tehty vaamapa on pidetty myös niin epävarmana,
1200: asiasta aloitteita 1923 ja 1925 valtiopäivihle. ettei esim. v. 1944 voitu uskoa presidentin-
1201: l\'Iyös maalaisliiton ja ruotsalaisen puolueen vaalin toimittamista va!litsijamiehille. Vain
1202: taholta tehtiin siitä aloitteet 1925 val__tit:!,- eduskunta katsottiin täysin päteväksi sen
1203: päiviNe, mutta ne kaikki raukesivat. Vas- toimittamiseen.
1204: tustajat vetosivat siihen, että on saatava Hallitusmuotomme puheenaoleva sää.nnös
1205: voimassa olevasta vaa[itavasta kokemusta olisi siis muutettava sellaiseksi kuin se al-
1206: ennenkuin sitä muutetaan. kuaan on tarkoitettukin. Sitä puoltavat
1207: Kokemusta onk,in saatu sen 26 vuoden myös saavutetut kokemukset ja osaksi käy-
1208: aikana minkä tämä vaalitapa on alilut voi- täntökin. Sen vuoksi ehdotamme kunnioit-
1209: massa. Epäilyt sen epäkäyltännöllisyydestä taen,
1210: ovat osoittautuneet aiheellisiksi. Presiden-
1211: tinvaali on toimi.rtettu seitsemän kertaa, että Eduskunta hyväksyisi settraa-
1212: mutta vain viisi kertaa ovat valitsijamie- van lakiehdotuksen:
1213: het voineet sen toimittaa.
1214: 8 1,1. - Hallitusmuoto.
1215:
1216:
1217: Laki
1218: hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta.
1219: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty vaLtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
1220: säädetyllä taval11a, muutetaan ha~litusmuodon 23 § näin kuuluvaksi:
1221: 23 §. kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin
1222: TasavaHan presidentin valitsee eduskunta uusi vaatii niiden kahden ehdokkllian vä-
1223: syntyperäisten Suomen kansalaisten jou- lillä, jotka toisessa vaalissa ovat saaneet
1224: kosta, aina kuudeksi vuodeksi. suurimmat äänimäärät. Äänten jakau-
1225: Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä tuessa tasan, ratkaisee arpa.
1226: sinä vuonna, jona p'residentin :toimikausi Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden-
1227: alkaa. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpi- tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa itses-
1228: lipuin, joku ehdokas saa enemmän kuin tänsä. Valtion virassa dleva henkilö, joka
1229: puolet anneltuista äänistä, on hän julistet- valitaan presidentiksi, katsotaan virastaan
1230: tava valituksi. Muussa tapauksessa toimi- eronneeksi.
1231: tetaan het,i uusi vaali ja, jollei silloinkaan
1232: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
1233:
1234: Väinö Kivisalo. Kaisa Hiilelä.
1235: Edvard Pesonen. J. F. Tolonen.
1236: Isak Penttala. H. S. Pesonen.
1237: Juho Kuittinen. Juho Karvonen.
1238: K. Hakala. Matti Lepistö.
1239: Alpo Lumme. Viljo Rantala.
1240: Yrjö Welling. Urho Kulovaara.
1241: Eino Raunio. Uuno Raatikainen.
1242: Väinö Voionmaa. Elli Nurminen.
1243: Manta Salmela-Järvinen. Samuli Tervo.
1244: Valfrid Eskola. 0. Muikku.
1245: T. Bryggari. P. A. Karjalainen.
1246: Aino Malkamäki. Kauko Andersson.
1247: Juho Hukari. Juho Pyy.
1248: Aino Lehtokoski. Jere Juutilainen.
1249: 1,2. - Lak. al. N :o 2.
1250:
1251:
1252:
1253:
1254: Wiik: Ehdotus laiksi hallitusm1todon 23, 24 ja 94 § :n muut-
1255: tamisesta.
1256:
1257:
1258: E d u s k u n n a ll e.
1259:
1260: Kun maamme nykyinen halilitusmuoto tava huomioon, että uuden presidentin
1261: säädettiin, oltiin laajoissa kansalaispiireissä vaali toisinaan saattaa käydä välttämättö-
1262: sitä mieltä, että tasava1I:lan presidentti oli mäksi O'losuhteissa, jotka eivät siedä viiv-v-
1263: eduskunnan va!lrittava. Oli kuitenkin niitä, tystä. "
1264: jotka halusivat antaa tasavallan presiden- Näillä perusteilla ehdotan annettavaksi
1265: tille irtsenäisemmän aseman eduskuntaan haHitusmuodon 23 § :~rre seHaisen muodon,
1266: nähden, jotta häntä voitaisiin käyttää edus- kuin alla dievasta lakiehdotuksesta käv
1267: kunnan vastapainona, ja nämä ainekset ilmi. HaHirtusmuodon 24 § :ään ehdotta-
1268: olivat riittävän vaikutusvaltaiset ajaakseen mani muutos johtuu siitä, etteivät siinä
1269: tahtonsa päätökseen. l\fuJtta koska maini- olevat sanat ,jonka Suomen kansa on va-
1270: tunlaista eduskunnan vastapainoa ei pitäisi linnut Suomen tasavallan presidentiksi",
1271: kansanvaltaisessa maassa olla, olisi jo tästä jotka eivät nykyäänkään vastaa todeUi-
1272: syystä. ha,.Hitusmuoto :täss·ä suhteessa muu- suutta, tuHsi sitä tekemään myöskään nyt
1273: tettava. Tosin ei presidentin toiminnan ehdottamani muutoksen tultua voimaan.
1274: suunta ja merk·itys riipu etupäässä hänen Nykyisen 23 § :n 6 momentti !J;UJ1isi, hwlli-
1275: valitsemistavastaan, vaan pikemmin lain tusmuotoa kokonaisuudessaan koskevana,
1276: hänelle suomien valtuuksien laajuudesta, astumaan nykyisen 94 § : n tirralle, joka ny-
1277: kulloinkin vallitsevista olosuhteista ja hä- kyisesrgä muodossaan on menettänyt m€rki-
1278: nen henki:lökohtaisista pyrkimyksistään ja tyksensä.
1279: ominaisuuksi&'taan. Mutta joskaan ei siis KoSika kysymys tasavallan p.residentin
1280: nykyään voimassa olevasta presidentin va- vaalista olisi, katsoen maamme ulkopoliitti-
1281: litsemistavasta tarvitse olrla niitä seurauk- siin suhteisiin ja valtioasiain hoitoon yli-
1282: sia, joita toivottiin tai pelättiin siitä ole- päänsäkin, saatava nopeasti ratkaistuiksi,
1283: van, on toiselta puolen siitä muita haital- olen [akiehdotukseeni sisällyttänyt ltä:tä kos-
1284: lisia seurauksia, jotka vältet.ään jos presi- kevan voimaantulosäännöksen.
1285: dentin vaali uskotaan eduskunnalle. Ny- Siinä •toivossa, e,t:tä ·eduskunta käsittelisi
1286: kyinen vaalitapa on omiansa aiheuttamaan tämän asian kiireellisesti, ehdotan,
1287: sekä kansalaisi:lle yJleensä että valtioval-
1288: lalle sangen huomattavasti vaivaa ja kus- että Eduskuntct hyväksyisi näin
1289: tannuksia. Lisäksi ja erikoisesti on otet- kuuluvan lakiehdottlksen:
1290:
1291:
1292: Laki
1293: Suomen hallitusmuodon 23, 24 ja 94 § :n muuttamisesta.
1294: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty va-ltiopäiväjärjestyksen 67 § :n
1295: määräämällä tavalla, muutetaan heinäkuun 17 päivänä: 19·19 oannetun Suomen hailli-
1296: tusmuodon 23, 24 ja 94 § näin kuuluviksi:
1297: 23 §. kelpoisuudesta on voimassa, mitä kansan-
1298: Tasavatlan presidentin va:litsee eduskunta edustaj<an vaalikelpoisuudesta on säädetty.
1299: aina kuudeksi vuodeksi. Presidentin vaali- Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä
1300: 10 I,2. - Tasa,·allan presidentin yaali.
1301:
1302: sinä vuonna, jona presidentin virkakausi että minä presidentintoimessani tulen us-
1303: ailkaa. J 08 vaalissa, joka toimitetaan um- kollisesti noudattamaan ja voimassa pitä-
1304: pilipuin, joku saa enemmän kuin puolet mään <tasavallan va:ltiosä:äntöä: ja lakeja sekä
1305: annetuista äänistä, on hän valittu. Muussa kaikin voimin edistämään Suomen kansan
1306: tapauksessa toim:i:tetaan heti uusi vaali ja, menestystä."
1307: jollei silJloinkaan kukaan saa ehdotonta
1308: enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kah- 94 §.
1309: den ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaa- J 08 !tässä hal:litusmuod08sa säädetty mää-
1310: lissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät. räpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön
1311: Äänten jakaantuessa tasan ratkaisee arpa. seuraava arkipäivä määräpäivänä.
1312: Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden-
1313: tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa !itses-
1314: tänsä. V a!ltion virassa oleva henkilö, joka
1315: valitaan presidentiksi, katsotaan virasta Tamä !laki tulee heti voimaan ja on sitä
1316: eronneeksi. noudattaen toimitettava tasavallan presi-
1317: 24 §. dentin vaali viimeistään viidentenätoista
1318: Presidentti astuu toimeensa vaalia seu- päivänä senjälkeen. Valittu presidentti ru>-
1319: raavan m:a:ailiskuun 1 päivänä ja antaa sii- tuu toimeensa vaalia seuraavana 'arkipäi-
1320: loin eduskunnan edessä seuraavan juhlal- vänä, antaen siQloin eduskunnan edessä
1321: lisen v·akuutuksen: 24 § : ssä säädetyn juhlaHisen vakuutuksen.
1322: ,Minä N. N., joka on valittu Suomen Tällöin päättyy siihen saakka toimineen
1323: tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, presidentin virkakausi.
1324:
1325: Heisingissä helmikuun 11 päiYänä 1946.
1326:
1327: K. H. Wiik.
1328: 11
1329:
1330: 1,3. - Lak. al. N:o 3.
1331:
1332:
1333:
1334: Muuri y. m. : Ehdotus laiksi ,valtiopäiväjärjestyksen rnuld-
1335: tarnisesta.
1336:
1337:
1338: E d u s k u n n a 11 e.
1339:
1340: Perustuslain kansaiT:aisille takaamien oi- Äänioikeusikäraja on eri maissa 18 vuo-
1341: keuksien yhtenä kUllmakivenä on pidettävä desta ylöspäin. 'Meillä se dli vuoden 1944
1342: yleisen ja yh!täläisen äänioikeuden turvaa- syksyyn sawk!ka va:ltioHisissa' va;a;leissa 24
1343: mista kaikille kahsalaisille. Tunnettua on, vuotta ja kunnallisissa. 21 vuotta, ja nyt
1344: kuinka ankarasti meidänkin maassamme on molemmissa 21 vuotta. Kun ottaa huo-
1345: saatu taistel:la sen puolesta, että aikaisem- mioon, että varsinkin työläisnuoriso jou-
1346: min omistussuhteisiin perustuva äänioikeus ltuu jo paljon aikaisemmin työnteossa, ve-
1347: saatiin yleiseksi ja yhtäläiseksi. Lähes nel- rojen maksussa y. m. suhteissa olemaan täy-
1348: jänkymmenen vuoden koken1us on osoitta- sin rinnastettavissa muihin kansa[aisiin, ja
1349: nut sen kansan enemmistön vaatimuksia että lainsäädäntömme sallliii myös perheiden
1350: vastaavaksi. Ristiriita on olemassa kuiten- muodostamisen jo paljon nuorempana kuin
1351: kin vie'lä siinä, että äänioikeusikärajan ol- mitä viraHinen täysi-ikäisyys edellyttäisi
1352: lessa korkean ei suurella osalla nuorisoa ole sekä että nuoriso joutuu myös rikosoikeu-
1353: mitään päätösya]taa yhteiskunnallisissa den edessä vastaamaan itse teoistaan, on
1354: asioissa. nurinkurista, ettei tällä kansalaisryhmäl!lä
1355: Yhteiskunnallisten velvollisuuksien taakka ole äänioikeutta. Onhan tunnettua, että
1356: on aina painanut raskaasti nuorisoa. Sa- määrätyn väestöryhmän erikoiskysymyksiä
1357: moin on asianlaita näinä vaikeina aikoina, eri €dust.uslaitoksissa voivat parhaiten ajaa
1358: jolloin tarvitaan kaikkien kansa[aisten sen omat edustajat. Nuorison työ-, asunto-,
1359: osanottoa rakennustyössämme. Sodan ai- kasvatus- y. m. oloja edistämään tarvitaan
1360: kana ovat rikollisuus ja turmiolliset tavat siis ennen kaikkea heidän omaa osa!l!listu-
1361: suuresti lisääntyneet. Tilanteen paranta- mistaan näiden elinten toimintaan. Tä-
1362: misessa on kiinnitettävä entistä suurempaa män vuoksi olemmekin sitä mieHä, että on
1363: huomiota siihen, miten saadaan nuorisossa välttämättä saaltava aikaan uudistus val-
1364: herätettyä suurempaa harrastusta yhteis- tiollisissa äänioikeusoloissa ja ehdotamme-
1365: kunnallisia asioita kohtaan. Äänioikeus on kin,
1366: yksi ttapa, jonka ~Uvulla kansa[aiset saa-
1367: daan kiinnittämään huomio:ta yhteisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1368: asioihin. van lakiehdotuksen:
1369:
1370: Laki.
1371: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
1372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjes•tyksen 67 § :ssä
1373: :määrätyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 §, se!l!laisena kuin se on 24
1374: päivänä marraskuuta 1944 annetussa laissa (839/44), näin kuuluvaksi:
1375: 1 luku. vaalivuotta on täyttänyt kahdeksantoista
1376: vuotta.
1377: Yleis·iä pwu.steita. V aa:lioikeutta vailla on kuitenkin:
1378: 1) se, joka on holhouksen alaisena;
1379: 6 §. 2) se, joka kolmena viime kuluneena
1380: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kan- vuonna ei ole Suomen kansa!laisena ollut
1381: sa.'lainen, sekä mies että nainen, joka ennen tässä maassa henkikirjoitettuna;
1382: 12 1,3. - Valtiopäiväjärjestyksen muuttaminen.
1383:
1384: 3) se, joka irtolaisuudesta on määräJtty 5) se, joka on todistettu syypääksi sii-
1385: työlaitokseen tai pakkotyöhön, aina kolmen hen, että hän edustajavaaleissa on ostanut
1386: vuoden loppuun siitä kuin hän tyÖ!laitok- tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi
1387: sesta ,tai pakkotyöstä pääsi; äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
1388: 4) se, joka on tuomittu menettämään kassa taikka väkivallialla tai uhkauksilla
1389: vaalioikeutensa tai olemaan kansalais1uotta- häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen
1390: musta va~Ha taikka julisltettu kelvo1Jtomaiksi kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin
1391: maan palv!!ukseen tahi toisen asiaa aja- Ilopullinen tuomio asiassa annettiin.
1392: maan, dlkoonpa tuomio lopullinen taikka
1393: ei; sekä
1394: He'lsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
1395:
1396: Sulo Muuri. Eino Roine.
1397: Juho Hukari. Johannes Mustonen.
1398: Eino Tainio. V. Puumalainen.
1399: W. Metsäranta. Toivo I. Sormunen.
1400: Arvo Riihimäki. Hugo Manninen.
1401: Johan Toivo Järvinen. Esa Hietanen.
1402: Nestori Nunninen. M. Järvinen.
1403: Aaro Uusitalo. Antto Prunnila.
1404: Elsa Karppinen. Konsta Talvio.
1405: Elli Stenberg.
1406: 13
1407:
1408: 1,4. - Lag. mot. N:o 4.
1409:
1410:
1411:
1412:
1413: von Born: Förslag till lag om ändring av språklagen.
1414:
1415:
1416: T i ll R i k s d a g e n.
1417:
1418: Paragraf 13 i gällande språklag, sådant lVIen paragrafen ti1ldrar sig uppmärk-
1419: detta ilagrum lyder i lagen den 5 april samhet även i ett annat avseende. Före-
1420: 1935, föreskriver, att i ärende, vari expedi- skriften, att högre myndighet endast i
1421: tion skall utfä:rdas, högre myndighet bör ärende, vari expedition skalll utfärdas, skaH
1422: avfatta skrivelse Hll lägre myndighet på avfatta skrivelse till lägre myndighet på
1423: det språk, som sistnämnda myndighet är de:t språk, som denna är skyldig att ii sa-
1424: skyldig a'tt i saken använda, så ock skri- ken använda, ger anledning tiH oklarhet,
1425: velse till enspråkig kommun eller annat osäkerhet och godtycklig tolkning. Det är
1426: självstyrelseområde ävensom deras myndig- ingrulunda a1'~tid så lätt att avgöra,. när i
1427: heter på dessas språk. dessa fa1J1 faktiskt en sådan expedition är
1428: Såsom i en l:agmotion vid 1937 och 1945 i fråga, som ska[l vara uts'lagsgivande med
1429: års riksdag framhålilits, kan senare delen avseende å språket i skriftväxlingen. Där-
1430: av detta stadgande, rik1:igt tol!kad och jäm- tHl kommer Ulik bestämmelsen är ganska
1431: förd med motsvarande bestämmelse i den uätt att ikringgå på ett mot :lagens syfte
1432: tidiga:re lagen, knappa'lt betyda annat än stridande sätt. En gammal god regel har
1433: att al11a skrivelser från högre myndighet för övrigt varit, att högre myndighet skall
1434: tiH enspråkiga kommuners och självstyrel- skriftvä~la med lägre myndighet på det
1435: seområdens myndigheter skola avfattas på språk, som denna bör använda. Det har
1436: dessas språk. Begränsningen, att en sådan icke funnits tiUräckligt skäl att frångå
1437: rege'l skall gälla blott ärende, vari expe- denna regel, det torde erfarenheten nog-
1438: dition utfärdas, kan uppenbarligen icke samt hava utvisat. Den högre myndig-
1439: hänföras till sistberörda fal1l, ty då slmlle heten besitter alltid minst samma men i
1440: ju momen~ts sena:re del i sjä:lva verket regel större språkkompetens än den lägre
1441: vara meningslös och endast upprepa, vad och kan därför lättare än denna komma
1442: redan förra delen innehåJller, eftersom till rätta på det andra. språ:k€t, och den
1443: enspråkig kommun och självstyrelsemyn- skall i varje fall, så snart expedition ifråga-
1444: dighet aHtid är skyldig a:tt använda sitt kommer, använda den ilägre myndighetens
1445: språk. All skriftväxlling med enspråkig språk. Ingenting vore uudeT sådana för-
1446: ikommuns myndigheter bör aHtså föTsiggå hå]landen enklare och natm1ligare, än att
1447: på kommunens språk. Detta är praktiskt den högre myndigheten alltid skulle taga
1448: taget nödigt redan på grund av stadgan- hänsyn :tili den underordnades språk. Kan
1449: det i mom. 2 av samma paragraf, varav den göra det :i en del fall, kan den lika
1450: framgår, att lägre myndighet icke behöver väil göra det i andra. Det vore på aJllt sätt
1451: iakttaga förfog,ande, som är givet på ett ändamå!lsenligare. Då bleve även skrift-
1452: språk, som myndigheten icke är skyldig växlingen mellan myndigheterna enhetli-
1453: a:tt förstå. gare och redigare, då båda instanseTna be-
1454: Emellertid har ett sådant förfarande i :tjäna sig av samma språk :och icke, såsom
1455: en del faill inslagits, att även enspråkiga nu i ett flerta:l fall kommer att ske, den
1456: kommuner tillhandahå!llas handlingar på högre myndigheten skriver på ett spräk,
1457: ett annat språk än kommunens, bl. a. då sitt majoritetsspråk, medan den lägre
1458: det gäller utanordnandet av statsbidrag så- svarar på ett 'annat, det som åter gäller
1459: som anslag för lärarlöner, kommunalbiblio- som dess majoritetsspråk; ty va:rdera skall
1460: tek m. m. Att detta icke är som sig bör, ju, därest ej expedition utfärdas, vid skrift-
1461: torde utan vidare vara kla-vt. vä:x1ling använda sitt inre ämbetsspråk,
1462: 14 I,4. - Kielilain muuttaminen.
1463:
1464: d. v. s. det, som majoriteten i det egna ställa en rä:tt :förståelse av skrivelser och
1465: distriktet talar. handlingar, som översändas från statens
1466: Särskilt för kommunernas vidkommande tvåspråkiga myndigheter, vilka efter behov
1467: vore i denna dcl: en återgång :till det 'tidi- skola kunna expediera på finska e~ler
1468: gare systemet av behovet påRmUad. Nu hän- svenska, är dock ett upp- och nedvänt för-
1469: der det, att till en kommun, som kanske i hållande. Det enda naturliga och riktiga
1470: teorin är tvåsp·råkig, men i praktiken vore nog, att högre myndighet åtminstone
1471: svenskspråkig, an:lända från statens myn- vid beröring med kommunerna och deras
1472: digheter skrivelser och handlingar på myndigh,eter alltid skul'le bega;gna sig av
1473: :finska, vilka vederbörande kommunalmyn- dessas språk, respektive huvudspråk, därest
1474: di.ghet endast med svårighet förstår. Jäm- ej hest•ämme1sen om 1ämbetspråkets ~nslut
1475: likt åberopade mmn. 2 uti nu i.frågavarande ning tiill expedi'tionsspråket annat :föranle-
1476: 13 § må i}ägre my!lldighet icke unde:r'läta der. Såväl legala som praktiska omständig-
1477: att iakttaga förfogande, som givits på det heter twla avgjol't härför. En änd'ring i
1478: andra språket, om myndigheten är skyldig sådan riktning vore synnerligen påkallad
1479: att förstå detsamma. För de kommunala och skulle säkerligen hälsas med ti:ll:freds-
1480: myndigheterna och befa;ttningshavarna stäJllelse av de kom.munaJla styresmännen,
1481: exl.stera icke några 'allmänna språkkompe- som i stor utsträckning handha sina befatt-
1482: tensföreskrifter, och det kan med skäil ifrå- ningar såsom förtroendeuppdrag ofta utan
1483: gasättas, i vilken ultsträckning de i tvåsprå- nämnvärd kunskap i annat än det egna
1484: kiga kommuner äro skyldiga att kunna, språket. '
1485: och än mera i viiken mån de faktiskt Hänvisande till det ovan anförda får jag
1486: kunna de båda språken. Översättningshjälp vördsamt föreslå,
1487: kan vä:l •i en del :fall tililgripas, men att
1488: detta, som ä·r både tidsödande och besvär- att Riksdagen måtte antaga ett
1489: ligt, skall behöva ske även för att säker- lagförslag av följande lydelse;
1490:
1491:
1492:
1493: Lag
1494: om ändring a v språklagen.
1495: I eniighet med riksdagens beslut stadgas, att 13 § i ·8pråklagen, sådan denna pa-
1496: ragraf ~yder i :lagen den 5 april 1935 (141/35), skall erhå!lla följande ändrade ly-
1497: delse:
1498: 13 §. flertalets inom kommunen ~ller sjä:lvstyrel-
1499: Högre myndighet skall i ärende, vari sesamhä:llet språk.
1500: expedition ska}il utfärdas, av:fatta skrivelse Oberoende av i 1 mom. ingående be-
1501: ti:ll ;}ägre myndighet på det spräk, som stämmelse må ilägre myndig•het icke un-
1502: sistnämnda myndighet är skyldig att i sa- derlåta att iakJttaga förfogande, som givits
1503: l\en anväuda, så ock i annat ärende skri- på det andra språket, därest myndigheten
1504: ve:be till kom.mun eHer annat självstyrelse- är skyldig att förstå detsamma.
1505: samhä,lile ävensom deras myndigheter på
1506: Helsingfors den 12 februari 1946.
1507:
1508: Ernst von Born.
1509: 15
1510:
1511: 1,4. - Lak. al. N :o 4. Suomennos.
1512:
1513:
1514:
1515:
1516: von Born: Ehdotus laiksi kielilain muuttamisesta.
1517:
1518:
1519: E d u s k u n n a 11 e.
1520:
1521: Voimassaolevan kielilain 13 § sellaisena y. m. Lienee ilman muutJB; selvää, ettei ttämä
1522: kuin se on huhtikuun 5 päivänä 1935 anne- ole niin kuin pitäisi.
1523: tussa laissa säätää, että asiassa, jossa on Mutta eräässä toisessakin suhteessa tämä
1524: toimituskirja annettava, on ylemmän viran- pykälä kiinnittää huomiota. Määräys, että
1525: omaisen kirjoitettava aiemmalle viranomai- korkeamman viranomaisen ainoastaan sel-
1526: selle menevä kirjelmä sil'lä kielellä, jota laisessa asiassa, jossa toimituskirja anne-
1527: viimemainittu viranomainen on asiassa vel- taan, on kirjoitettava ailemma1le viranomai-
1528: vollinen käyttämään, niin myös yksikieli- seHe menevä kirjelmä sillä kielellä, jota
1529: selle kunnalle tai muulle itsehaHintoyhdys- .tämä on velvollinen asiassa käyttämään, :an-
1530: kunna:lle tai niiden viranomaisille näiden taa aihetta epäselvyyteen, epävarmuuteen
1531: kielellä. ja mielivaltaiseen tulkintaan. Ei suinkaan
1532: Kuten vuosien 1937 ja 1945 valtiopäiviHä ole aina kovin lu~1ppoa ratkaista, koska
1533: tehdyssä :1akialoitteessa huomautetaan, tä- näissä tapauksissa todella on kyseessä sel-
1534: män ilainsäännöksen jälkimäinen osa oikein lainen toimituskirja, joka on ratkaiseva
1535: tulkittuna sekä vertaamalla sitä aikaisem- kirjeenvaihtokieleen nähden. Sitäpaitsi
1536: man lain vastaaviin säännöksiin, ei voine määräystä voidaan kiertää sangen helposti
1537: tarkoittaa muuta kuin että kaikki ylem- tavalla, joka on lain tarkoitusta vastaan.
1538: mältä viranomaiselta yksikielisill& kunnille Vanha hyvä tapa on muuten ollut, että
1539: tai itsehallintoyhdyskunni<lle menevät kir- yJ.emmän viranomaisen on alemma1le viran-
1540: jelmät on kirjoitettava näiden kielellä. Sel- omaiselle menevä kirjeenvaihtonsa toimitet-
1541: laista rajoitusta, että tämä sääntö koskisi tava flillä kielellä, jota jälkimmäinen on
1542: ainoastaan niitä asioita, joista toimituskirja velvollinen käyttämään. Mitään syitä ei
1543: annetaan, ei ilmeisestikään voida soveltaa ole esitetty, jotka pakottaisivat 1luopumaan
1544: viimemainittuun tapaukseen, sillä si'lloin- tästä säännöstä, sen lienee kokemus kyl:lin
1545: han momentin jälkimmäinen osa olisi itses- selvästi osoittanut. Ylemmällä viranomai-
1546: sään turha ja toistaisi sen, mitä edellä jo sella on aina vähintään yhtä suuri mutta
1547: on säädetty, koska yksikielinen kunta ja useimmiten suurempi pätevyys kielellisessä
1548: itsehallintoyhdyskunta on aina velvollinen suhteessa kuin alemmaHa viranomaisella ja
1549: käyttämään omaa kieltänsä. Kaikkinaisen se voi senvuoksi helpommin kuin viimemai-
1550: kirjeenvaihdon yksikielisen kunnan viran- nittu tuHa toimeen toisella kielellä ja sen
1551: omaisten kanssa tulee siis tapahtua kun- täytyy joka tapauksessa, silloin kun toimi-
1552: nan kielellä. Tämä on käytännöllisesti kat- tuskirjoista on kysymys, käyttää 'alemman
1553: soen :tarpeen jo yksinpä saman pykä!län viranomaisen kieltä. Mikä olisikaan täl,lais-
1554: 2 momentin säännöksen vuoksi, josta käy ten olosuhteitten vallitessa yksinkertaisem-
1555: ilmi, että alempi viranomainen ei ole vel- paa ja luonnollisempaa kuin se, että ylempi.
1556: voUinen noudattamaan määräystä, jos se viranomainen aina ottaisi huomioon aiem-
1557: on annettu kielellä, jota viranomainen ei man viranomaisen kielen. Jos se voi tehdä
1558: ole velvollinen ymmärtämään. sen joissakin tapauksissa voi se yhtä hyvin
1559: Eräissä tapauksissa on kuitenkin käy- tehdä sen muissakin. Se olisi joka suh-
1560: tetty sellaista menettelytapaa, että yksikie- teessa tarkoituksenmukaisempaa. Silloin
1561: lisillekin kunnille toimitetaan asiakirjoja muodostuisi viranomaisten keskeinen kir-
1562: muulla kuin kunnan kielellä, m. m. kysy- jeenvaihto yhtenäisemmäksi ja selvemmäksi,
1563: myksen oHessa valtionavun maksattamisesta kun molemmat instanssit käyttäisivät sa-
1564: opettajain palkkoihin, kunnankirjastoille maa kieltä eivätkä menettelisi niinkuin nyt
1565: 16 1,4. - Kielilain muuttaminen.
1566:
1567: usein tapahtuu, että ylempi viranomainen min, missä määrin siellä todella osataan
1568: kirjoittaa omalla, enemmistönsä kielellä molempia kieliä. Kääntämisapua voidaan
1569: alemman viranomaisen vastatessa toisella, tosin joissakin tapauksissa käyttää, mutta
1570: sen enemmistön mukaisella kielellä, s~l.lä nurinkurista on, jos sitä täytyy käyttää
1571: molempienhan tulee, mikäli toimituskirjaa myöskin niiden kirjelmien ja asiakirjojen
1572: ei ole annettava, kirjeenvaihdossa käyttää oikein ymmärtämisen varmentamiseksi, joita
1573: sisäistä virkakieltään toisin sanoen sitä, :lähettävät vahion kaksikieliset viranomai-
1574: jota oman a:lueen väestön enemmistö puhuu. set, jotka tarvittaessa ovat velvolliset an-
1575: Varsinkin kuntien suhteen aikaisempaan tamaan 'toimituskirjat suomeksi tai ruot-
1576: järjestelmään tässä suhteessa paiaaminen silrui. Ainoa luonnollinen ja oikea menet-
1577: olisi tarpeeUista. Nykyisin saattaa tapah- telytapa olisi, että ylempi viranomainen ai-
1578: tua siten, että kunnalle, joka ehkä teoreet- nakin ollessaan tekemisissä kuntien .ia nii-
1579: tisesti katsoen on kaksikielinen, mutta käy- den viranomaisten kanssa aina käyttäisi
1580: tännössä ruotsinkielinen, saapuu valtion vi- näiden kieltä tai pääkieltä mikäli määräys
1581: ranomaisilta suomenkielisiä kirjelmiä ja virkakielen suhteesta toimituskieleen ei
1582: asiakirjoja, joita asianomainen kunnan vi- muuta aiheuta. Sekä :laillisuus- että käy-
1583: ranomainen ainoastaan vaivoin y!nmärtää. tännölliset syyt puhuvat ehdottomasti tä-
1584: Nyt puheenaolevan 13 § :n vastamainitun män puolesta. Tähän suuntaan käyvä pi-
1585: 2 momentin mukaan ei alempi viranomai- kainen muutos olisi erittäin tarpeellinen ja
1586: nen saa olla noudattamatta määräystä, joka sitä tervehtisivät varmasti tyydytyksen tun-
1587: on annettu toisella kielellä, jos viranomai- tein ne kuntien johtomiehet, jotka suuressa
1588: nen on velvollinen sitä ymmärtämään. Kun- määrin hoitavat tehtäviään luottamustoi-
1589: nan viranomaisten ja toimenhaitijoitten mina usein mainittavasti taitamatta muuta
1590: kielitaitopätevyysvaatimuksesta ei ole mi- kuin omaa kieltään.
1591: tään yleisiä määräyksiä olemassa ja täysin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
1592: oikeutetusti voidaan asettaa kyseenalaiseksi, ehdotan,
1593: missä mä~irin kaksikielisissä kunnissa ollaan että Edttskunta hyväksyisi seumct-
1594: velvollisia osaamaan ja vielä oikeutetum- vctn lakiehdotuksen:
1595:
1596:
1597: Laki
1598: kielilain muuttamisesta.
1599: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, että kielilain 13 §, sellaisena kuin se
1600: on 5 päivänä huhtikuuta 1933 annetussa laissa ( 141/35), muutetaan seuraavaksi:
1601: 13 §. niiden viranomaisille menevä kirjelmänsä
1602: Ylemmän viranomaisen on asiassa, jossa kunnan tai itsehallintoyhdyskunnan enem-
1603: on toimituskirja annettava, kirjoitettava mistön kielellä.
1604: aiemmaLle viranomaisel:Le menevä kirjel- Ensimmäisessä momentissa mainitusta
1605: mänsä sillä kielellä, jota viimemainittu vi- määräyksestä huolimatta ei alempi viran-
1606: ranomainen on velvollinen asiassa käyttä- omainen saa olla noudattamatta määräystä,
1607: mään, niin myös muussa asiassa kunnalle joka on annettu rtoisella kieleHä, jos viran-
1608: tai muulle itsehaHintoyhdyskunnalle sekä omainen on velvollinen sitä ymmärtämään.
1609:
1610: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
1611: Ernst von Born.
1612: 17
1613: 1,5. - Lak. al. N :o 5.
1614:
1615:
1616:
1617:
1618: Wiik: Ehdot1ts laiksi sotaan syyllisten mnkaise-misesta an-
1619: netun lain -muutta-misesta.
1620:
1621:
1622: E d u s k u n n a ll e.
1623:
1624: Kuten jo viime vuonna lakia sotaan sevaa ainehistoa, joka kaiketi on omiansa
1625: syyllisten rankaisemisesta säädettäessä aiheuttamaan uusia syytteitä, tällä kertaa
1626: huomautettiin, sanotussa laissa olevien lu- korkeita sotilashenkilöitä vastaan.
1627: kuisien virheellisyyksien ja heikkouksien Se aikaisemmin lausuttu toivomus, että
1628: joukossa oli pahimpia se, että oikeus syyt- sotasyyllisyysjutut saataisiin kohta pois
1629: tää sanotussa laissa tarkoitetusta rikok- päiväjärjestyksestä, jotta ne eivät osal-
1630: sesta määrättiin raukeamaan, jollei valtio- taan häiritsisi pyrkimyksiä normaalisten
1631: neuvosto ollut vuoden 1945 aikana mää- oloje1i palauttamiseksi, saattaa itsessään
1632: rännyt syytettä nostettaval.:s·i. Laki an- olla oikeutettu kyllä, mutta se ei saisi to-
1633: nettiin syyskuun 12 päivänä, minkä jäl- teutua sen vielä~ oikeutetumman vaatimuk-
1634: keen vasta eduskunta saattoi valita sota- sen kustannuksella, että sotaan syylliset
1635: syyllisyysoikeuden jäsenet ja hallitus on rangaistava ja kansamme loukkaantu-
1636: määrätä keitä vastaan syyte oli nostettava nut oikeudentun.to tyydyiettävä. Täih•än
1637: sekä oikeuskansleri valmistaa syytekirjel- nähden ja käsittäen, että riittävän pitkä
1638: mänsä, mikä kaikki luonnoHisesti vaati aika syytteiden nostamista varten on sää-
1639: huomat>tavasti aikaa. Näin ollen saattoi dettävä, allekirjoittanut olikin viime vuo-
1640: käydä niin - kuten olikin ennustettu - den alussa tekemässään lakialoitteessa eh-
1641: että oikeudenkäynnin aikana ilmeni uusien dottanut, etä kyseessä olevat oikeusjutut
1642: syytteiden tarve, vaikka näiden nostami- oli pantava vireille yhden vuoden kuluessa
1643: seen ei silloin ollut mahdollisuutta. lain antamisesta lukien. - Ehdotan,
1644: Juuri näin on nyt ilmeisesti käynyt.
1645: Vasta tämän vuoden aikana on ulkomailta että Eduskunta hyväksyisi näin
1646: saatu viimeisen sotamme alkuperää valai- lwuluvan lakiehdotttksen:
1647:
1648:
1649: Laki
1650: sotaan syyllisten rankaisemisesta annetun lain muuttamisesta.
1651: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty vwltiopäiväjä·rjestyksen 67 § : n
1652: määräämällä tavalla, säädetään, että 12 päivänä syyskuuta 1945 annetun, sotaan
1653: syyllisten rankaisemista koskevan lain (890/45) 5 § on oleva voimassa näin
1654: kuuluvana:
1655: 5 §. neuvosto ole määrännyt syytettä nostetta-
1656: Oikeus syyttää tässä laissa tarkoitetusta vaksi vuoden aikana tämän lain tultua
1657: rikoksesta olkoon rauennut, jollei valtio- 11äjn muutettuna voimaan.
1658: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
1659:
1660: K. H. Wiik.
1661:
1662:
1663:
1664: 3
1665: 18
1666:
1667: 1,6. - Lak. al. N :o 6.
1668:
1669:
1670: Niukkanen y. m.: Ehdotus laiksi eräiden yhtiöiden osake-
1671: kirjoista, osakeantil-ipuista ja osakkaiUeen antmnista vel-
1672: kasitowrnuksista.
1673:
1674: E d u s k u n n a ll e.
1675: Rahaolojen säännöstelemisestä 28. päivänä ministeo:riöltä vapautusta leimauksesta, sillä
1676: joulukuuta 1945 annetun lain 5 § :n mu- m. m. monet asunto-osakeyhtiöt ovait sehlais-
1677: kaan voi valltioneuvosto osakekirjan, osinko- ten pieneläjien hrul[ussa ja hoidossa, ettei
1678: tai os~~!lntilipun tai yhtiön antaman vel- heiltä voida kohtuudella vaatia täLlaista
1679: kasitoumuksen julistaa, kelpaamattomaksi ja menettelyä. He ovat tehneet korvaU&mo-
1680: sen omistajalle ja haHijaHe kuuluv&t oil):eu- muksensa uskossa, että asiat ovat järjestyk-
1681: det valti(}He mene'te't.yiksi. Tämän perus- sessä eivätkä arvaa, että ll:ässä valtiovalta
1682: teeNa ja huomio(}nottaen siirtolaisosakeyh- uhkaa nielaista heidän vielä jäle~lä olevan
1683: tiöiden eri).wisen aseman, on vaJltioneuvosto om~tisuutensa toise}ila määräykselUi. Täten
1684: 31 päivänä jou!lukuuta 1945 rahaolojen esim. vuosikymmenien aikana säästetty
1685: siHinnöstelemisestä antamansa päätöksen 88 asunto-osake, joka on monellekin ainoa
1686: § :ill 2 moment·issa mää~rännyt, että: s<e voi omaisuus, menee valtiolle. Samanlainen
1687: yhtiön annmuksesta harkintansa mukaan onnettomuus !tulee sil~ekin, joka on sijoitta-
1688: vapauttaa mainitut ~siakirjat leimausvel- nut omaisuutensa johonkin muuhun yh-
1689: voill~uudesta, miUoin kysymyksessä on tiöön ja yhtiö ei al'Vaa tehdä osakkaansa
1690: asqnto-osakeyhtiö, jonka omaisuus on jää- pelast;t~miseksi anomusta valtiovarainminis-
1691: nyt luovutetulle alueelle tai mil!loin eri- teriölle osakkeiden vapauttamiseksi !leimaa-
1692: tyistä syytä on, myöskin muun yhtiön. misesta, taikka jos tälllainen anomus hyljä-
1693: Kun luovutetUilla alueehla toimim~ilta yh- tään.
1694: tiöiLtä, samoin kuin melkein kaikilta siirto- Näiden määräysten vahingolliset seurauk-
1695: laisilta ov.at jääneet omaisuuden mukana set tulisiva:t koskemaan siirtoväkeä niin ras-
1696: useissa tapaukslssa myös asiakirjat lqovu- kruasti, ettei 'eduskunta voine olla ryhty-
1697: tetulle alueelle, niin on tällainen leimaus- mättä toimenpiteisiin korjauksen ailm.an-
1698: velvoHisuus näiden yhtiöiden pa.peDeihin saamiseksi.
1699: nähden u~ein mahdotonta toteuttafl. Lyhyen ,sen perustee:Ula, mitä edellä on lausuttu,
1700: määräajan sisäll1lä on myös mahdotonta ehdotetaan,
1701: panna vireille tuhansia asiakirjain kuole- että Eduskunta hyväksyisi näin
1702: tusanomuksia. Asiaa ei paranna se, että kuuluvan lakiehdot1tkse,n:
1703: yhtiöillä on mahdol:lisuus anoa valtiovarain-
1704:
1705: Laki
1706: eräiden yhtiöiden osa.kekirjoista, osakea.Dtilipuiata. ja. osakka.illeen antamiata.
1707: velkasitoum.uksista.
1708: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1709: Sel}li;it;ten osakeyhtiöiden, joiden koti- vai1tio:hle sen vuoksi, etlli niiden omistaja
1710: p~ikka ja pää~J.<iiatl'linen omaisuus on 12 päi- tai haltija on la,jminiyönyt velvollimnd:ensa
1711: vänä mooliskuuta 1940 tai 19 päivänä syys- leima,utta,a sanotut ~iakirjwt 31 päivänä
1712: kuuta 1944 ollut Neuvostotasavaltain Lii- joulukuuta 1945 rahaolojen säännöstelemi-
1713: tolle luovutetulla a!lueeLla, osakekirjat, osa- sestä annetun valtioneuvoston päätöksen
1714: keanti- ja osakeliput sekä yhtiön osakkail- mukaisesti.
1715: leen antamat velkasitoumukset eivät joudu
1716:
1717: Helsingissä he'lmikuun 12 päivänä 1946.
1718: Juho Niukkanen. Juho Paksujalka. E. Pusa.
1719: 19
1720:
1721: 1,7. - Toiv. al. N:o 1.
1722:
1723:
1724:
1725:
1726: Lum.m.e y. m.: Esit·yksen anta;rnisesta erityisen tuotantmni-
1727: nisteriön perustamisesta.
1728:
1729:
1730: E d u s k u n n a 11 e.
1731:
1732: Sodan johdosta on tuotantomme kaikilla erittäin suurten taLoudellisten vaikeuksien
1733: aloina. huomattavasti alentnnut. Alueluo- edessä.
1734: vutuksen johdoota menetimme 7.3% koko Välh·auhanteon jälkeen alkoi maamme ra-
1735: valtakunnan alueesta, 10.3 % :pe'ltopinta- hapaliittinen tilanne nopeasti huonontua.
1736: alasta, 9 % ·metsien puustosta, 10.1 % teol- Siirtyminen sota-aja11. truloudesta l'auhan-
1737: lisuuden tuottoa.rvosta, 17 % rautateistä, aj-an talouteen näyttää tapruhtuneen ilman
1738: 15-20 % me:riliikenteestii, 29 % me:dl.:alas- sitä varten laadittua välttämätöntä suun-
1739: tuksesta, 40% joki- ja järvikalastuksesta nitelmaa, mistä lienee osittain johtunut, että
1740: ja 12.5% koko kansallistulostamme. Sen valtiovallan ralha,poliittiset toimenpiteet ovat
1741: lisäksi ovat kuljetusmahdollisuudet katken- oHeet hajanaisia ja eräät niistä omiaan suo-
1742: neet Saimaan kanavassa, joka yhdisti me- rastaan edistämään inflatoorista kehitystä..
1743: reen 16% koko maamme piuta-a:lasta. Sa- Tällaisista toimenpiteistä mainittakoon lii-
1744: moin on menetetty suurin osa maamme ra- kevaihtoveron korotus, ulkomaisten valuut-
1745: kennetu:sta kosldvoimasta, josta 60% ·kuu- takurssien kahdesti tapahtuneesta nostami-
1746: lui Vuoksen vesistöön. Myös Suomen ny- sesta aiiheutuneen kurssivoiton käyttö, se-
1747: kyisellä alueella on sota tuhonnut tuotanto- telien vaihtoa koskevan suunnitelman en-
1748: laitoksia. TuotantokoneiBto on kulunut ja nenaikainen julkisuuteen saa.ttan.ninen ja
1749: uusimista vailla, raaka-ainevarastot ovat sitä lroskevien toimenpiteiden viivästyminen
1750: lo;pussa, työvoima on vähentynyt, va'ltion sekä ennen kaikkea suunnitelmattomuus ja
1751: velka on vuodesta 1940 kasvanut yli kuu- keskityksen .puute, jota hintapolitiikassa on
1752: siukertaiseksi ja rahan arvo alentunut vä- noudatettu.
1753: hempään kuin .neljännekseen sen sodan edel- Hintojen nousuun vaikuttavista tekijöistä
1754: lisestä arvosta. Vä:lirauthanso.pimuben 11 ovat tärkeimpiä tuotannon aleneminen sekä
1755: artiklan mukaisesti on Neuvostoliito.Ue 6 tuotantokustannusten ja j(tkelu,palkkioiden
1756: vuoden aikana - mil.:ä aika sittemmin on kasvaminen. Tuotantokustannuksista muo-
1757: jatkettu 8 vuodeksi - suoritettava erilaisia dostavat huomattavan osan työprulkat. Ke-
1758: tarvikkeita 300 miljoonan dollarin arvosta. säkuun 19 ;päivänä 1945 annetulla vrultio-
1759: :Mainitun artiklau noj-alla olemme joutu- neuvoston päätöksellä työpalkat tosin koro-
1760: neet luovuttamaan suurimman osan kaup- tettiin, mutta sen jälkeen noudatettu raha-
1761: prulaiv.astostamme, mikä vaikeuttaa huomat- ja verotuspoUtiikka on johtanut siihen, ettei
1762: tavasti mahdollisuuksiamme ulkomaan kaup- viime kesän ,palkankorotus enää merkitse
1763: paan. Samoin joudumme kuljettamaan lä- reailipalilron nousua. Päinvastoin hintojen
1764: hivuosina m. m. puu-, paperi- ja selluloosa- jatkuva nousu- johon osaltaan on vaikut-
1765: teollisuutemme tuotannon lähes kokonaisuu- tanut liikevaiMoveron korotus - ja tulo-
1766: dessaan Neuvostoliittoon, joten meiltä puut- verotuksen ennaHeen jätetty progressiivi-
1767: tuu muiden ulkomaiden kanssa käytävää suusasteikko ovat vieneet siihen, että jat-
1768: kau:Ptpaa varten tärkeimmät vien.tiartikke- kuva kehitys - mikiHi siihen ei jyrkästi
1769: limme. Alueluovutuksen ja vuokrauksen puututa - tulee joh'tamaan rea:lityöp;al!k-
1770: johdosta on siirtoväelle maksettava korvauk- kojen alenemiseen ja sitä tietä UW!iin pa:lk-
1771: sia vuoden 1944 ~äättyessä vaHinneen hin- kataisteluihin. Jonkin aikaa kestänyt suh-
1772: tatason mukaisesti at-vi()lta 24 miljardia teellinen hiljaisuus palikkadnta1nalla on ti-
1773: markkaa. O:n näinollen selvää, että olemme larpäistä ja johtuu siitä, että on ha:luttu
1774: 20 I, 7. - Tuotantoministeriön perustaminen.
1775:
1776: katsoa, saako valtiovalta pysyvän otteen nevät tuottamaan hyÖdyllisiä tarvikkeita.
1777: ihintakehitykseen. Tämän tarkoituksen saavuttaminen edellyt-
1778: Käsityksemme mukaan on vihdoinkin rat- tää ennen kaikkea sitä, että pääomien sijoi-
1779: kaisevalla tavalla ipyrittävä korjaamaan tustoiminta saatetaan ankaran ja määrä-
1780: niitä epäkohtia, joista kansan- ja valtiota- tietoisen valvonnan alaiseksi. Kokemus on
1781: loutemme epäedullinen kehitys johtuu. On osoittanut, ettei varsinkaan yksityinen pää-
1782: ryhdyttävä suunnitel:maHisesti käyttämään omasijoitus ole voinut ottaa huomioon kan-
1783: hyväksi kaikkia ma:hdoHisuuksia tuotannon santaloutemme kokonaisetuja. Työntekijöille
1784: kohottamiseksi. Olemme niin vaikeiden ta- on varottava mahdohlisuus päästä välliilitö-
1785: ioudellisten kysymysten edessä, ettei meiLlä mästi mukaan vajkuHamaan tuotannoLlisen
1786: ole enää varaa pysyä järjestelmässä, jossa toiminnan elvyttämiseen, minkä vuok<ri tuo-
1787: oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee. Tär-' il:antolk:omiteavel'lwston 'luominen työpaikoiHe
1788: keitä 'hinta- ja ,palkkaratkaisuja ja päätök- on ehdottomasti j~a kiireelilises;ti ~toteutettava.
1789: siä tehdään eri portaissa, niistä päättäviUä Kun hinta-, palkka- ja tuotantopoliittiset
1790: e'limiH:ä olemwtta ~eskenä:ä'n tarpee'Jilista kos- kysymykset :muodostavat kansantaloudelli-
1791: ketusta. ~Eri virastoista käsin !hoidetaan ra- sen kokonaisuuden ja samalla koko talous-
1792: kennus- ja rakennusainelupia, elinkeinolu- elämämme tämän :hetken vaikeimmat kysy-
1793: tpia, säännöstelymääräyksiä, tuotteiden hin- mykset, ei niitä käsityksemme mukaan voida
1794: :toja, työntekijäin paikkoja, ulkomaan kaup- hoitaa muuten kuin keskittämällä yhtenä
1795: paa, tuonti- ja vientilupia, tuki- ja tuotan- kokonaisuutena :hinta- ja ~palkkakysymyk
1796: topalkkioita, pääomasijoituksia, sotakorvaus- set, työvoima-asiat, teollisuuden ja kaupan
1797: teollisuutta j. n. e. Bi näinollen ole mikään rationalisoiminen, raaka-aineiden jakelu,
1798: ihme, ettei järjestelmä toimi siHä teholla, pääomasijoituksen ja samana koko tuotan-
1799: joka tällä hetkellä on e'hdottomasti välttä- nollisen toiminnan ohjaaminen samalle eli-
1800: mätöntä. melle, tuotantoministeriölle.
1801: EdeHäolevien epäkohtien poistamiseksi Edelläolevan johdosta kunnioittaen ehdo-
1802: olisi mielestämme talouseliimässämme saa- tamme eduskunna'll päätettä"V"~äksi toivomuk-
1803: tava keskitys aikaan. Ei ainoastaan kaupan, sen,
1804: vaan koko tuotannon a:lwlla on rationalisoi-
1805: minen saatava aikaan. Tällöin ei ole py- että hallit'ns ryhtyisi kiireellisiin
1806: rittävä pelkästään fyysillisen ja mekaani- toimenpiteisiin erityisen tuotantomi-
1807: sen työtehon kohottamiseen, vaan suunnitel- nisteriön perustamiseksi, jonka tehtä-
1808: manmukaiseen, koko kansakunnan tarpeita väksi annettaisiin maan tuotantoelä-
1809: rpalvelevan tuotannon järkiperäistämiscen. män ohjaaminen, valtion ja yksityi-
1810: Tuotantolaitokset, joista tällä hetkellä mel- sen pääomasijoituksen valvonta, teol-
1811: ikoinen osa joko seisoo :tai toimii vain osalla lis·uttden ja kaupan rationalisoiminen,
1812: tehostaan, on saatava työskentelemään täy- työvoima..asioiden hoito sekä hinta-
1813: dellä tehollaan ja tuottamaan vain sellaisia ja palkkakysymyksen valvonta; ja
1814: tuotteita - pääasiassa standardivalmisteita että ha.Uitus muutenkin ryhtyisi kaik-
1815: - joHla nopeimmin voimme kohottaa Imu- kiin niihin toinwnpiteisiin, jotka ovat
1816: san elintasoa. Käytettävissä olevat raalra- välttämättömät maamme tuotannol-
1817: ajneet on ohjattava nii,hin tuotantolaitok- lisen toiminnan pikaiseksi elvyttämi-
1818: siin, jotka ihalvimmilla kustannuksilla kyke- seksi.
1819: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 194u.
1820:
1821: Alpo Lumme. Matti Lepistö. Kaisa Hillelä.
1822: Urho Kulovaara. Juho Pyy. Jussi Raatikainen.
1823: Aino Malkamäki. Samuli Tel'V'O. H. S. Pesonen.
1824: Yrjö Kallinen. J. F. Tolonen. Is8.k Penttala.
1825: Viljo Rantala. Eino Raunio. Elli Nurminen.
1826: Valto Käkelä. Jere Juutilainen. Yrjö Kilpeläinen.
1827: Aino Lehtokoski. Väinö Kivisalo. T. Bryggari.
1828: Juho Kuittinen. Walter Kuusela. 0. Muikku.
1829: Uuno Raatikainen. P. A. Karjalainen. Juho Karvonen.
1830: 21
1831:
1832: I,s. - Toiv. al. N :o 2.
1833:
1834:
1835:
1836:
1837: 1\!Iyllymäki y. m.: Esityksen antwnisesta virkamiesten e1'ot-
1838: tamattomuutta koskevien säännösten ja laklmntusp{tlk-
1839: kctjäi'jestelmiin· uudelleen muodostamisesta.
1840:
1841:
1842: E d u s k u n n a ll e.
1843:
1844: Suuri osa maamme viran- ja toimenhai- tekemään kaikkea sitä, mitä yleinen tiilanne
1845: tijoista on käytännöllisesti katsoen eroit<ta- vaatii. On tehtäviä, joita vähemmän tottu-
1846: mattomia. Pitää olla erittäin selvästi to- nutkin pystyy tekemään, kun vain niin
1847: distettu rikos, ennenkuin virasta ·eroaminen järjestetään.
1848: tulee kysyinyksecn, ja kun alati uudistuva Lakkautuspalkkoja on maksettu sekä so-
1849: kehitys vaatii joidenkin tarkoitustaan vas- tilas- että siviilialaHa. Esim. v. 1945 on
1850: taamattomien toimien lopettamisen, aiheu- Uudenmaan läänissä siviilialalla maksettu
1851: tuu niistä lakkautuspalkkojen maksamisCit 60 henkilölle, joukossa henkilöitä, jotka jul-
1852: ja useat muut rasitukset. Varsinkin nykyi- kisuudessakin esiintyvä.t esim. asianajotoi-
1853: set olosuhteet vaativat sellaista järjestel- miston omistajina j. n. e. Eräskin hen:killö
1854: mää, että valtio voi vapautua kykenemä:t:tö- saa palkkaa 123,900: - mk, seuraavat
1855: mistä tai muuten :sopimattomista virkamie- 113,100: -, 103,680: - mk j. n. e. vuo-
1856: histään. dessa.
1857: Nykyiset kohttuuttomat lakkautuspalkko- "Vuonna 1945 tulo- ja menoarviossa oli
1858: jen maksamiset perustuvat jo v. 1868 sää- varattu lakkautuspaJkkoihin 48,945,263: -
1859: dettyyn asetukseen niistä oikeuksista ja vel- markkaa suojeluskuntain ja puolustuslai-
1860: vo:]Jisuu.ksista, jotka kuuluvat se1laåsille tdksen virkamiehille. I<Jräs kenraali on
1861: virkamiehiHe, joiden virat lakkautetaan, saanut 19.3,920: - mk, eversti 135,720: -
1862: sekä lakiin virkamiehen o·ikeuksista ja vel- mk, eläinlääkintäeversti 142,920: - mk,
1863: vollisuuksista, kun virka lakkautetaan, säii- kenraalimajori 136,620: - mk. Yhteensä
1864: det.ty 19. 12. 1922, sekä lakiin viran- ja toi- 32 sellaista henkilöä, jotka oyat saaneet
1865: menhaltijain oiikeuksista vuodelta 1931 ja ~akkautuspal:kkaa yli 100,000: - markkaa
1866: lakiin lakhutuspailkan pidättämisestä vuodessa.
1867: eräissä tapauksissa 20. 5. 1932, sekä valtio- Kun maan vaikea tilanne ·ei salli edellä
1868: neuvoston päätökseen toimoo.piteistä [ak- esitettyjen kohtuuttomuuksien jatkumista,
1869: kautuspalkalla olevien viran- ja toimenhal- olisi kaikki virkamiesten croittamatto-
1870: tijain uudelJeen sijoittamisesta. val.tion vir- muut:ta ja lakkautuspalkkoja koskevat ilait
1871: koihin ja toimiin 21. 12. 1933, ja vih- ja asetukset kokonaan uudistettava. A.sian
1872: doin lakiin lakkautuspa1kan pidättämisestä valmistelut ovat mahdollisia vain hallituk-
1873: eräissä tapauksissa, säädetty 10. 11. 1944. sen toimenpiteiUä.
1874: Tästä käy selville, että on suuri joukko Edellä sanotun. perusteella ehdotamme
1875: [aireja ja asetuksia, jotka nykyoloissa ovat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1876: kokonaan sopimat•tomia.
1877: Maan taloudellinen asema on niin huono, että hallitus valmistaisi esityksen
1878: ett~i va:ltion varoja voitaisi maksaa sellai- virkamiesten eroittamattornuutta kos-
1879: sille henkilöiNe, joilla ei ole sopivaa teh- kevien säännösten ja lakk(ll((,tuspalk-
1880: tävää, ja lisäksi maan tuotannon .elpyminen kajärjestelmän twdelleen muodosta-
1881: vaatii jokaisen siihen pystyvän ihmisen misesta.
1882: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
1883:
1884: Lauri Myllymä.ki. Juho Hukari. T. Bryggari.
1885: Vilhelm Riihinen. P. Leskinen. A. Virtanen.
1886: Eino Tainio. W. Metsäranta. Johan Toivo Järvinen.
1887: 22
1888:
1889: I,tJ.- Hemst. mot. N:o 3.
1890:
1891:
1892:
1893: Kullberg m. fl.: An.gående onu·e11lering av kommunerna,s
1894: gränser enligt språkgriinsen.
1895:
1896: T i ll R i k s d a g e n.
1897: Tili följd aY de nya riksgränserna ha för- språ!kgränsen åt än vad fallet är i Nyland,
1898: valtningsområdena mångenstädes undergått s.peciellt i östra Nyland. Skulle de svenska
1899: en såda:n ätndring, · att en viss omreglering kommunerna genom en sådan gränsregle-
1900: b>livirt ·av nöden. För länens vidkommande riillg bliva aJltför små, kundte man tänka sig
1901: !har redan regeringsinitiativ sett dagen i att sammanföra dem till större ikommunala
1902: detta syfte. Men oclrså ikommun~rn:a vore enhet~r. Redan elen s. ik. Tulenheimo~ikam
1903: i många fall i behov av omreglering, så att mitten ver!kstä!l[de efter föl'ra vä:ddskrigets
1904: griinserna bleve mera. ändamålsenliga än slut rmdersötkningar och uppgjorde försl-ag
1905: vad nu är fa;llet. Detta gäller såväl kom- i den vägen. Dessa borde nu upptagas 1ill
1906: muner viel Porkalaområdets gränser som nyprövning.
1907: lk:ommuner vid den nya riksgränsen i syd- Till de skäl, som redan tidigare ta·lat för
1908: ost. En del ga.mla kommuner ha nu blivit en tiJUämpning av wegeringsformens anvis-
1909: så små, att de ickc mera ~konomiskt ikunna ningar, lkomrma i vår tid de förändringar i
1910: skötas, utan vore det hättre att ansluta dem befolkningsföi'hållandena, som ha sambanel
1911: .tiH någon eller några angränsande kommu- meel den nya kolonisationen enligt jorelan-
1912: ner. I sammanhaillg härmed borde ma:n även skaffningslagen. En nyreglering av ikom-
1913: försöka förverkliga den princip, som är munernas gränser i enlighet meel råelande
1914: fastslagen i regeringsforme:n:s 5'0 §, näm1i- språkförhåHanden skulle skapa större möj-
1915: gen att ma:n vid en n)nreglering av förva!lt- ligheter at•t på ett smidigt sätt genomföra
1916: ningsområdenas gränser bör iakMaga att limlonisat1onen med beakta1nde av språkbe-
1917: dessa, där förhåHandena det meelgiva, bliva sbämmelserna i jordanskaffningslagen och
1918: enspråkiga, finsk- eller sven:språkiga, eHer förefintliga praktiska beihov.
1919: att åtminstone minoriteterna med annat En elylik ()!llreglering av sockengränserna
1920: spräk inom desamma bliva möjligast små. vore utan tvivel till nytta för båda spräk-
1921: Då vårt samhäHe även i andra avseenden grupperna. 'S:peciellt vore det av ibetydelse
1922: genomgår en stor nydaningsproces:s för at:t för den svenska befolJlmingen att även un-
1923: utan större slitningar kunna inpassas i den der den fortsatta utvecklingen i ec!Jdesias-
1924: nya tielen, borde även denna i regeringsfor- tikt oeh administrativt hänseenele äga ett
1925: men fastslagna princip förve1~kligas. I flera inre sambanel oeh bi:lda fasta, till språket
1926: kommuner vid språkgränsen kunele eri så,elan såvitt möjlig't enhetliga och sammanhängan-
1927: omreglering av kommunernas gränser meel de områden. Ä ven elen finska he:folkningeri
1928: lättthet ske sålunda, att de rent finska byar- skulle :profitera av en dylik anordning, va-
1929: na .överfördes till angränsanele finska kom- rigenom möjligast enspråkiga förvaltnings-
1930: muner, varigenom de svenska tk:ommunernas områden skulle tillskapas.
1931: språkliga ka!I'raMätr bleve mera •enhetlig. På grunel av elet ovanståcnde få uneler-
1932: Detta :kunde ske cxempelvis för Mörskom, teckna.de vördsamt föreslå, att rikselagen
1933: Lappträsk, .Strömfors och Pyttis ikommu- YiliJ.~ besluta hemstäilla,
1934: ners i östra de1en a.v landskapet Nyland li- att 1·egeringen ?Jtåtte utan d-röjs-
1935: ikasom även för Borgå sockens vidkomman- mål taga under ontprövning en såt:Wn
1936: de, till viiken socken höra rent finska byar. 1·egle·ring av korwmunerruts griinser,
1937: Bnahanda är faHet meel en del västny- att dessa i största 'YYI)jjliga utsträ.ck-
1938: Uindska komrmuner såsmn Lojo och Sjundeå. ning följa språkgränsen åt och att,
1939: X ven i Åb<Jland och Österbotten kunele lik- för den händelse lagstiftnin,gsåtgär-
1940: nande gränsregleringar företagas, om också der bliva erforderliga, inkommta med
1941: sockengränserna där i ihögre grad :följa förslag lwrom till Riksda.gen.
1942: Helsingfors den 11 februawi 1946.
1943: Henrik Kullberg. Ture Hollsten.
1944: 23
1945:
1946: Suomennos.
1947:
1948:
1949:
1950:
1951: Kullberg y.m.: J{untain rajojen 1t1tdeUeen järjestelystä kieli-
1952: rajan 11wkaan. ·
1953:
1954:
1955: Ed u s kun n a l '1 e.
1956:
1957: Uusien valtakunnanrajojen johdosta on on asianlaita eräiden Länsi-Uudenmaan kun-
1958: hai:lintoalueissa mon~n paikoin tapahtunut tain, kuten Lohjan ja Siuntion suhteen.
1959: sellaisia muutoksia, että uudestijärjestely Myöskin Turunmaalla ja Pohjanmaalla
1960: on jossain määrin käynyt tarpeelliseksi. voi.taisiin samanilaisia rajajärjestelyjä suo-
1961: Läänien suhteen on haJHitus jo tässä tarkoi- rittaa, va·ikkakin si~Hä pitäjänrajat noudat-
1962: tuksessa ryhtynyt aloitteisiin. Mutta myös- tavat suuremmassa määrin kielirajaa kuin
1963: kin kunnat olisivat monessa tapauksessa UudellamaaUa, erikoisesti itäisellä Uudel1a-
1964: uudestijärjestelyn tarpeessa, jotta niiden maal[a. Jos ruotsa!laiset kunnat täillaisten
1965: rajat tulisivat nykyistä tarkoituksenmukai- rajadärjestelyjen johdo.sta tulisivat liirun
1966: semmik<si. Näi,n on l·aita sekä Porkkalan pieniä voitaisiin ajatella niiden yhdistä-
1967: ~dueen rajalla sijaitsevien kuntain että mistä suuremmiksi kunnallisiksi yhteisöiksi.
1968: uuden kaakkoisen vahakunnanrajan lähi- Jo n. s. Tulenheimon komitea viime maail-
1969: kuntain. Eräät vanhat kunnat ovat nyt mansoda).f jäQkeen 1aati tähän suuntaan
1970: käyneet niin pieniksi, ettei niitä enaa meneviä selvityksiä ja ehdotuksia. Nämä
1971: voida taloudellisesti hoitaa, vaan olisi pa- olisi nyt otettava uudelleen harkittaviksi.
1972: rempi •Jii,ttää johonkin tai joihinkin lähi- Niitten syitten lisäksi, jotka varhemmin
1973: kuntiin. Tässä yhteydessä olisi myöskin ovat puoltaneet hallitusmuodon ohjeitten
1974: koetettavt1 toteuttaa se hallitusmuodoo noudattamista, tekevät meidän aika-
1975: 50 §: ssä Hmi:tausuttu periaate, että ha:Hin- namme ne väestösuhteiden muutokset, jotka
1976: .toalweiden rajojen uudestijärjestelys.qä on ovat maanhank~ntalain nojaHa tapahtuvan
1977: huolehdittava .siitä, että hallintoalueet, mi- uuden nsutustoiminnan kanssa yhteydessä.
1978: käli olosuhteet sen sa:lHvat, tulevat yksikie- Kuntain rajain uudesti järjestely vrullitse-
1979: llisiä, suomen tai ruots·in kielisiä, tai eHä vien kieliolosuhteiden mukaiseksi antaisi
1980: sen toiskidiset vähemmistöt .tulevat aina- suurempia mahdollisuuksia joustavalla .ta-
1981: kin mahdollisimman pienet. Kun meidän vaHa toteuttaa asuttaminen ottamalla huo-
1982: yhteiskuntamme muissakin suhteissa on snu- mioon maanhankintalain kielisäännökset ja
1983: ~·essa uudistamisvaiheessa voidakseen suu- i'lmenevät käytännölliset tarpeet.
1984: remmi:t.ta lhankauksitta sopeutua uuteen ai- Tuollainen pitäjänrajain uudestijärjes-
1985: kaan, olisi myöskin tämä haillitusmuodossa tely olisi epäilemättä hyödyksi molemmitlle
1986: säädetty periaate toteutetta.va. :Monissa kieliryhmille. Erikoisesti ruotsinkielise:Ue
1987: kielirajan läheisissä kunnissa tuollainen väestölle olisi merkityksdlistä jatkuvan ke-
1988: kuntain rajain uudestijärjestely voisi he1- hityksen aikana olla sisäisessä yhteydessä
1989: posti taiPahtua siten, että puhtaasti suomen- kirko1lisesti ja hallinno1lisf'Sti ja saada muo-
1990: ki~liset kylät liitettäisiin suomenkielisiin dostaa kiin.teitä, kielel<Hsesti mahdollisim-
1991: naapurikuntiin, minkä johdosta ruotsinkie- man yhtenäisiä ja toisiinsa läheisesti liit-
1992: listen kuntain kie1e1linen luonne tulisi vh- tyviä ailueita. Myöskin suomalainen väestö
1993: tenäisemmäksi. Näin voitaisiin menet~llä hyötyisi tuollaisesta järjestelystä, joka
1994: esim. l\tlyrskylän, Lapinjärven, Ruotsinpyh- Joisi mahdollisimman vksikielisiä hallinto-
1995: tään ja Pyhtään kuntain suhteen Uuden- alueita. ··
1996: maan maakunnan itäosassa sekä myöskin Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
1997: Porvoon pitäjän suhteen, johon pitäjään neet kunnioittaen ehdottavat eduskunnan
1998: kuuluu puhtaasti suomenkielisiä kyliä. Sama hyväksyttäväksi toivomuksen,
1999: 24 I,o. - Kuntain rajat.
2000:
2001: että hallitus viivytyksettä ottaisi noudaUaisivat kieliraja4 ja että,
2002: harkittavakseen sellaisen kuntain ra- mikäli lainsäädäntötoimenpiteet oli-
2003: jain uudesftijärjestelyn, että nämä sivat tarpeellisia, hallitus niistä an-
2004: mahdollisimman suuressa määrin taisi esityksen EdushtnnaUe.
2005: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1946.
2006:
2007: Henrik Kullberg. Ture Hollsten.
2008: 25
2009:
2010: I,1o. - Hemst. mot. N :o 4.
2011:
2012:
2013:
2014:
2015: Rosenberg m. fl. : A(ngående avlåJtande av proposition om
2016: skydd för medborgarnas ras och nationalitet.
2017:
2018:
2019: T i ll R i k s d a g e n.
2020:
2021: Den svenska nationella minoritetens rät- blod mellan landets o!lika nationa1iteter och
2022: tigheter i vårt iland är redan i regerings- åstadkomma splittring av landets kraf.ter,
2023: formen av år 1919 i olika paragra:Eer fast- vilkas ,enaude är livsviMigt :för landet och
2024: slagen, och den viktigast>e av dem, näm- det ~mensamma arbetet för dess bästa.
2025: ligen 14 § llyder: ,Finska och sv,enska älro Äkt.:finskheten, som innebär förföljelse
2026: republikens nat.ionailspråk". Senare ha och :fömryck av den nationella minoriteten,
2027: även olika speciallagar itillkommit i vilka är ä:v·en ett av fascismens uttrycksmedel.
2028: liikaberäJtt:iga:ndet närmare konkmtiserats, Den har dock nu i hög grad fått stryka
2029: särskilt på de språ:roliga, kultmeUa och eko- på foten, oeh i skyddet av en i värt land
2030: nomiska områdena. a:tlt mera utvidgad demokmti komma även
2031: Under olika skeden i vårt lands nyare den svenska nation€Jlla minori.tetens språk,
2032: tids historia har dock den svenska minori- seder och kultur att aU.t mera säkras mot
2033: teten fått utstå förföljelser, i det ~tt mer begabbelse från finskspråkigt reaktionärt
2034: ~eller mindre öppna anfall från t~eaktionär.t håll.
2035: äktfinskt håll riktats mot densamma i syfte :M:en då det även den senaste tiden
2036: att få dess i lag garanterade rättigheter förekommit :f.all av en dylik smädelse, och
2037: insikr<änkta dler upphiävda. Under vårt sådana mycket väl ä:nnu kunna komma att
2038: ilands svar.taste reaktionära period, de s. k. yppa sig så länge chauvinismen i ru1la dcss
2039: lappoåren, kom detta häst til<lsynes, och i uppenbarelseformer ännu icke helt utrotats,
2040: den finskspråkiga reaktionära pressen in- och då ju demokratins seger och befästande
2041: gick s. g. s. dagligen artiklar, ·i vilka fin- i ilandet bäst åtterspeglas i de nya lagar,
2042: landssvenskarnas kultur, seder och språk som a.'edan stiftaJts och framgent komma.
2043: förlöjligades och hegabbades. Även en att stiftas, få undemecknade härmed, med
2044: mängd i samma stilart hållna böcker och hänvisande tHl det ovan anförda, vördsamt
2045: b:voschyrer utkommo under denna tid. :M:ot- föreslå, a.t.t riksdagcn måtte beslnta hem-
2046: svarande, mo.t den finska nationaliteten ställa,
2047: riktade smädelscr, torde även undantags- att regeringen med det snaraBte
2048: vis ha förekommit från sv,enskspråkigt håll rnåtte till Riksdagen överliimna pro-
2049: i våm iland. Chauvinismen har även riktat positio,n ·med förslag till lag, som
2050: sig mot andra i vårt Jand boende natio- skyddar de i v&rt la.nd boende nwd-
2051: nella minoriteter. Sär.skilt anfallen mot bor<garnas ras och nationalitet, språk~
2052: medborgare av rysk och judisk börd i vårt seder och kultur mot hån, begab-
2053: ltl!nd kommo bryskt tiill synes under det bel.se, 1·ingaktning och hat i offent-
2054: sista !kirig~. ligt tal, skrift och tryck och vari
2055: Dylika offentliga skrivelser äro storligen stadga.s, att brott mot denna lag är
2056: ägnade att störa språkfreden, väcka Ofilt straffbar handling.
2057: Helsingfors den 5 februari 1946.
2058:
2059: Gösta Rosenberg. Atos Wirtanen. G. Andersson.
2060: Hertta Kuusinen. Albert Brommels. Sylvi Kyllikki-Kilpi.
2061: Aimo Aaltonen. Helmer Smeds. Tyyne Tuominen.
2062: Mauri Ryömä. Max Sergelius.
2063: 26
2064:
2065: I,to. - Toiv. al. N:o 4. 8uomennos.
2066:
2067:
2068:
2069:
2070: Rosenberg y. m.: Esityksen antamisesta kansalctisten rodun
2071: ja kansallisuuden suojaamiseksi.
2072:
2073:
2074:
2075:
2076: Ruotsalaisen kansallisen vähemmistön oi- resti omansa häiritsemään kielirauhaa, he-
2077: keudet meidän maassamme ovat määrätyt rättämää'n pahaa verta maan eri kansaali-
2078: jo vuoden 1919 haUitusmuodon erinäisissä suuksissa ja hajoittamaan ma:aill voimia,
2079: pykäilissä ja niistä tärkein, nimittäin 14 § joiden yhdistäminen on elintärkeätä maalle
2080: kuuluu: Suomi ja ruotsi ovat tasav~ltlan ja yhteiselle työlle sen hyväksi.
2081: kansalliskielet. Myöhemmin · on säädetty Ai,tosuomalaisuus, joka .tietää kanswUisen
2082: myöskin erilaisia erikoislakeja, joissa saman- vähemmistön vainoa ja sortoa, on sekin eräs
2083: arvoisuus on tarkemmin konkreti.<;oitu, var- fascismin ilmenemismuotoja. Sen on .nyt
2084: .Si•nkin kieleHisinä, sivistykseHisillä ja. talou- kuitenkin täytynyt suuressa määrin väis-
2085: dellisilla aloilla. tyä ja maassamme yhä Uaajentuvan demok-
2086: Maamme uudemman ajan historian eri ratian .turvin .tulevat myöskin ruotsalai<>oo
2087: vaiheissa ruotwlainen vähemmistö on kui- kansallisen v.ähemmistön kieli, tavat ja sivis-
2088: t~mkin saanut kärsiä vainoja ku:n sitä vas- tys yhä paremmin suojatuiksi pilkkaa vas-
2089: taan on taantumukseHiselta aitosuomalai- ta:an suomenkieliseltä taantumukselliselta
2090: selta taholta kohdistettu enemmän tai vä- taholta.
2091: hemmän avoimia hyökkäyksiä, joiden tar- Mut.ta kun viimekin aikoina on sattunut
2092: koituksena on ollut saada sen laein taatut tuollaisen herjailun tapauksia joskin seHai-
2093: oikeudet supist<etuiksi tai kumotuiksi. sia vallan hyvin voi vieläkin sattua niin
2094: Maamme mustimman taantumuksen aikama, kauan kuin ei kansalliskiihkoa kaikkine
2095: n. s. lapualaisvuosina, tämä ilmeni selvim- ilmenemismuotoineen vielä ole tyystin
2096: min, ja suomenkielisessä taantumukseiHi- hävitetty, ja kun demokratian voitto ja
2097: sessa [ehdistössä ilmestyi silloin miltei joka vakiin.tuminen maassa tietysti parhaiten ku-
2098: päivä kirjoituksia, joissa suomenruotsalais- vastuu niissä uusissa laeissa, jotka jo on
2099: ten sivistystä, tekoja ja kieltä ivailtiin ja säädetty ja vast'edes säädetään, niin wlle-
2100: pilkattiin. Samaan aikaan ilme.styi myös- kirjoittaneet, edel·lä esitettyyn viitaten, kun-
2101: kin joukko samantyylisiä kirjoja ja [ento- nioi.t.taen ehdottavat, että eduskunta päät-
2102: kirjasia. Vastaavanlaatuisia, suomalaiseen täisi lausua toivomuksen,
2103: kansailisuuteen kohdistettuja herjauksia
2104: lienee poikkeukse!Uisesti ilmestynyt myöskin että hallitus Eduskunnalle ensi ti-
2105: maamme ruotsi•nkielisten .toimesta. Kansal- lasM~ antaisi esityksen laiksi, Joka
2106: li<>kiihkoisuus on kohdistunut myöskin mui- sttojaa maassmnnw asuvain kansala.is-
2107: hin maassamme asuviin kanswHisiin vähem- ten rodun ja kansallis1t11den, kielen,
2108: mistöihin. Viime sodan aikana ilmeni täällä ta1Jat ja sivistyksen ivaltri, rn1kalta,
2109: törkeitä hyökkäyksiä 1erikoisesti maamme halveksurniselta ja 1Jihalta julkisissa
2110: venäläis- ja juutalaissyntyisiä kansalaisia pnheissa, kirjoituks1~ssa ja. painotuot-
2111: vastaoo·. teissa, ja jossct säädeitään tämän lain
2112: Tuollaiset julkiset kirjoi.t.telut ovat suu- rilckorninen rangaistavaksi teoksi.
2113: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1946.
2114:
2115: Gösta Rosenberg. Mauri Ryömä. Helmer Smeds. Sylvi Kyllikki-Kilpi.
2116: Hertta Kuusinen. Atos Wirtanen. Max Sergelius. '.ryyne Tuominen.
2117: Aimo Aaltonen. Albert Brommels. - G. Andersson.
2118: 27
2119:
2120: .. 1,11. - Hemst. mot. N:o 5.
2121:
2122:
2123:
2124:
2125: Meinander n1. fl.: Angåcnde åtgärder för att göra vissa be-
2126: slnt av 'rnyndigheterna tillgängliga för allmiinheten.
2127:
2128:
2129: 'l' i ll H, i k s d a g e n.
2130:
2131: Det ekonomiska livet har under de se- vedergällning och oskäligt gynnande av
2132: naste åren blivit föremål för en mångsidig företag, i vilkas ekonomiska framgång de
2133: och djupt ingripande reglementering från med avgöranderätt utrustade tjänstemän-
2134: statens sida. Tjänstemän i ofta jämförelse- nen ha dil,ekt e:ller indh:ekt intresse, tiU
2135: vis underordnad ställning kunna påverka deltagande i dyrbara festmåltider.
2136: sammanhang av omfattande såväl national- Det kan hävdas, att de antydda missför-
2137: som privatekonomisk betydelse. hål1landena inte kunna hejdas med mindre
2138: Samhällets möjligheter till kontroll över tjänstemännens avlöning bringas att svara
2139: kristidsbyråkratin är däremot med hänsyn mot deras ansvar. En ökad offentlighet för
2140: till tjänstemännens stora makt och ansvar tjänstemännens beslut skulle dock skärpa
2141: bristfällig. Insynen i de myndigheters kontrollen av deras verksamhet. Det ensi-
2142: ämhetsutövning, som fatta heslut om in- diga gynnandet av en del personer och fir-
2143: köpstillstånd, licenser och valutatilldelnin- mor skulle försvåras och de värsta oskällig-
2144: gar, är sålunda ytterst kringskuren, fastän heterna och oriittvisorna försvinna. I
2145: dessa myndigheter i sin ver'ksamhet på ofta många demokratiska länder, bl. a. i Sverige,
2146: rent subjektiva bedömningsgrunder komma betraktas principen om offentlighet för
2147: att premiera en del medborgare och före- myndigheternas ~imbetsutövning som en
2148: tag och förfördela andra. Det är inte mer hörnsten i den demokratiska samhällsbygg-
2149: ·iin naturligt, att dessa m;y:ndig'heter från de naden. Inte minst de missförhållanden av
2150: förfördelades sida under sådana förhållan- här antydd art, som nu förekomma inom
2151: den bli utsatta för · en omild och nedsät- våra ämhetsverk, synas också hos oss nöd-
2152: tande kritik. Denna :kri'tik ,tar sig dock i vändiggöra en förbättrad insyn i kristids-
2153: allmänhet inte offentligt uttryck, då perso- byråkratins verksamhet. Några oöverkom-
2154: ner eller företag, som för sina löpande liga praktiska svårigheter vore knappast
2155: affärsintressen äro beroende av vederbö- förbundna med . ett arrangemang, som
2156: rande myndigheters välvilja, inte ta risken snabbt och automatiskt slmlle göra besluten
2157: av en öppen anklagelse mot dessa myndig- om beviljade licenser, inköpstillstånd och
2158: heter. valutatilldelningar tillgängliga för allmän-
2159: Xven om kristidsbyråkratins oväld vore hcten.
2160: höjd över varje tvivel, är det med hänsyn Med hänvisning till det anförda föreslå
2161: till allt detta naturligt, att ry'kten om vi, att riksdagen ville besluta hemställa,
2162: växande besticklighet uppstå. Des...-<>viirvre för-
2163: håller det sig dessutom så, att tillräckligt att regedngen måtte vidtaga åt-
2164: många uppenbara fall av ohederlighet och gät·der i sådan riktning, att myndig-
2165: korruptioJi kunnat konstateras för att ge hc'ternas beslut om beviljande av
2166: anledning till misstankar om svåra och all- · licenser, inköpstillstånd och valuta-
2167: männa missförhållanden. Korruption kan tilldelningar snabbt och automa.tiskt
2168: ta många former från favörer mot kontant bleve tillgängliga för allmänheten.
2169: Helsingfors den 8 februari 1946.
2170:
2171: Nils Meinander. Ernstvon Born. Eero Mäkinen.
2172: Levi Jern. John Österholm. J. Söderhjelm.
2173: Ture Hollsten. Max Sergelius. Väinö Voionmaa.
2174: Albert Brommels. Rolf B. Berner. Hertta Kuusinen.
2175: 28
2176:
2177: I,n. - Toiv. al. N:o 5. Suomennos.
2178:
2179:
2180: ·~
2181:
2182: Meinander y. m.: To~1nenpiteistä el'äidefn viranomaisten
2183: päätösten saattamiseksi yleisön tietoon.
2184:
2185: E d u s k u n n a ,1 [ e.
2186:
2187: Viime vuosina ta;loudelliwm eilämä on aina käteismaksuista saaduista etuisuuksista
2188: joutunut valtion monipuolisen ja syvälti ja s·eHaisten yritysten kohtuuttomast.a suo-
2189: vaikuttavan säwnnöstelyn alaiseksi. Usein simisesta, joiden taloudel'lisesta menestyk-
2190: verrattain vähäarvoisessakin asemassa sestä ratkaisuva!llan omaavilla virkamiehillä
2191: olevat virkamiehet saattavat vaikuttaa asia- on välitöntä tai vä:lil!listä etua, osallistu-
2192: yhteyksiin, joilla on :laaja sekä kansan että miseen saakka kalliisiin juhla-aterioihin.
2193: yksityistaloudellinen merkitys. Voidaan väittää, ettei ·edellä viitattuja
2194: Yht:eiskunnan mahdoHisuu.<> valvoa pula- epäkohtia voida poistaa ellei virkamiesten
2195: ajan virkakuntaa on puuttellinen, kun ottaa pa1kkausta saateta heidän vastuutaan vas-
2196: huomioon vidmmiesten suuren va:Uan ja taavaksi. Virkamiesten päätösten nykyi-
2197: vastuun. Niinpä on äärimmäisen vähän sestään 'lisätty julkisuus kuitenkin ,tehostaisi
2198: mruhdo1lisuuksia päästä selville niid<:n viran- heidän toimintansa valvontaa. Eräiden hen-
2199: omaisten viranhoidosta, jotka päättävät os- kilöiden ja toiminimien yksipuolinen suosi-
2200: toluvista, Hsensseistä ja valuutansaannista, minen vaikeutuisi ja pahimmat kohtuutto-
2201: vaikkakin nämä viranomaiset toiminnassaan muudet ja vääryydet ka.toaisivat. Monissa
2202: usein aivan subjektiivisin arvosteluperus- demokraattisissa maissa, m. m. Ruotsissa,
2203: tein joutuvat hyödyttämään eräitä kail1sa,lai- pidetääin viranomaisten virkatoiminnan jul-
2204: sia ja yrityksiä sekä vahingoittamaan toi- kisuuden periaatetta demokraattisen yhteis-
2205: sia. On aivan [uonnollista, että vahinkoa kuntarakenteen eräänä kulmakivenä. Juuri
2206: kärsineet näin ollen arv<A'>televat näitä vi- tässä: kostketeHun laa;tniset epäkohdat,
2207: rwnomaisia a1nkarasti ja halventavastikin. joita nykyisin ilmenee meidän virastois-
2208: Tämä arvo._.:;telu ei kuitenkaan yleensä il- samme, pakottanevat meilläkin paran-
2209: mene julkisuudessa, koska henkilöt tai tamaan pula-ajan virkakunnan toimin-
2210: yrity,ksct, jotka juoksevain !liike-etujensa nan sisäistä valvontaa. Tusk1n :liittyisi mi-
2211: vuoksi ovat riippuvaisia asianomaisten vi- tään voittamattomia käytwnnöUisiä vaikeuk-
2212: ranomaisten hyväntahtoisuudesta, eivät sia sellaiseen ,järjestelyyn, joka nopeasti ja
2213: uskalla esittää julkisia syytöksiä näitä automaattisesti aattaisi tehdyt päätökset
2214: viranomaisia vastaan. myönne.tyistä lisensseistä, ostoluvista ja
2215: Vaikkakin pula-ajan virkakunnan puolu- valuutansaannista yleisön tietoon.
2216: eettomuus olisi kaiken arvostelun yläpuo- Edellä esitettyy,n viitaten ehdotamme
2217: lella, niin on kaiken tämän huomioonottaen eduskunnan lausut.tavaksi ,toivomuksen,
2218: [uonnollista, että sy;ntyy huhuja enentyvästä
2219: lahjottavuudesta. Valitettavasti on asiain- ottä hallitus ryhtyisi sell.ctisiin toi-
2220: tila sitäpaitsi sellainen, että on voitu todeta menpiteisiin, että viranonwisten pää-
2221: riittävän monta ,epäreheHisyyden ja tur- tökset lisenssien, 10stolupien ja valuu-
2222: me1tuneisuuden iJmeistä tapausta, jotta on tan saannin myöntämisistä nopeasti
2223: aihetta epäilrä epäkdhtien olevan yleisiä. ja automaattisesti joutuisivat yleisön
2224: Turmeltuneisuus voi ilmetä monin t'avoin. tietoon.
2225: Helsingissä 8 päivänä. helmikuuta 1946.
2226: Nils Meinander. Ernst von Born. Eero Mäkinen.
2227: Levi Jern. John Österholm. J. Söderhjelm.
2228: Ture Hollsten. Max Sergelius. Väinö Voionmaa.
2229: Albert Brommels. Rolf B. Berner. Hertta Kuusinen.
2230: 29
2231:
2232: 1,12. - Toiv. al. N:o 6.
2233:
2234:
2235:
2236:
2237: Tuominen y. m.: Esityksen antmnisesta toimitaloja vm·ten
2238: tarvittaviern tonttien ·varaamisesta aatteellisille yhdistyk-
2239: sille, seuroille ja m1tille niihin verrattaville yhteenliitty-
2240: 'ntille.
2241:
2242:
2243: E d u s k u n n a ll c.
2244:
2245: Ei ole kiinnitetty tarpe€llista huomiota edellämainitun kaltaisille järjestöille val-
2246: siihen seikkaan, että useilta vapailta kan- mistettaisiin mahdollisuudet oman toimi-
2247: salaisjärjestöiltä, jotka tekevät suuriar- paikan saantiin - ei kuitenkaan valtiota
2248: voista työtä kansan laajojen kerrosten rasittamalla, vaan vain turvaamalla yh-
2249: sivistystason kohottamiseksi, puuttuvat teenliittymille oikeuden tontin saantiin,
2250: tarpeelliset toimipaikat, talot ja tontit. joko ostamalla tai vuokraamalla. Yhdis-
2251: Pienten, epäsäännöllisten tulojen varassa tykset ja seurat sekä muut näihin verrat-
2252: toimivien yhdistysten ja seurojen on usein tavat aatteelliset yhteenliittymät huoleh-
2253: aivan mahdoton päästä oman toimipaikan tisivat itse tarvitsemiensa huoneistojen
2254: haltijaksi. Koska sellaisen vuokraaminen- rakennui,tamisesta.
2255: kaan ei aina ole järjestettävissä, joutuvat Edell&mainituilla perusteilla ehdotamme
2256: nämä järjestöt monessa tapauksessa ole- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2257: maan käytännöllisesti katsoen toimimatta,
2258: ja niinollen jää niiden piirien sivistystarve että hallitus valmistaisi ja antaisi
2259: tyydyttämättä, joille nuo järjestöt ovat Edttskunnalle esityksen laiksi, jonka
2260: tarkoitetut. Samalla yleinen kansalais- mukaan aatteellisille yhdistyksille,
2261: kunto, juoppouden lisääntymisen y. m. s. seuroille ja nwille niihin verratta-
2262: seikkojen vuoksi, rappeutuu. Nykyinen ville yhteenliittymille voitaisiin va-
2263: tilanne on myös tässä suhteessa omiaan rata, joko pakkoltmastusmenetelmää,
2264: edistämään maaltapakoa. käyttäen taikka muuten, niiden
2265: Näin ollen olisi yhteiskunnalle suuresta toirnitalojansa varten tarvitsemat
2266: merkityksestä se, jos valtiovallan puolelta tontit.
2267: ryhdyttäisiin sellaisiin toimenpiteisiin, että
2268: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1946.
2269:
2270: Tyyne Tuominen. Lauri Myllymäki.
2271: Kon·sta Talvio. \V. Metsäranta.
2272: Vilhelm Riihinen. Elsa Karppinen.
2273: Elli Stenberg. Eino Tainio.
2274: Nestori Nurminen. Johan ToiV'O Järvinen.
2275: Yrjö A. Manninen. Arvo Riihimäki.
2276: •• ••
2277: VALTIOPAIVAT
2278: 1946
2279:
2280: LIITTEET
2281: II
2282:
2283: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUSALOITTEET
2284:
2285:
2286:
2287:
2288: HELSINKI 1946
2289: V.A.LTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2290: Perintöoikeutta, elatusvelvollisuutta ja etunimikokoelmaa
2291: koskevia toivomusaloitteita.
2292:
2293:
2294:
2295:
2296: 5
2297: 1
2298:
2299: 1
2300:
2301: 1
2302:
2303: 1
2304:
2305: 1
2306:
2307: 1
2308:
2309: 1
2310:
2311: 1
2312:
2313: 1
2314:
2315: 1
2316:
2317: 1
2318:
2319: 1
2320:
2321: 1
2322:
2323: 1
2324:
2325: 1
2326: 35
2327:
2328: II,1. - Toiv. al. N:o 7.
2329:
2330:
2331: Lumme y. m.: Toimenpiteistä pe1·intöoikeuden rajoittami-
2332: seksi.
2333:
2334: E d u s k u n n a ll e.
2335: Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan yhteiskunnan loisena pcrumensä varojen
2336: perintöoikeus vainajan jälkeen kuuluu turvissa. Työskentely perillisten hyväJksi on
2337: rinta-, selkä- tai sivuperillisille. Jollei lähei- kuitenkin sellainen perintöoikeuden peruste,
2338: siä perillisiä ole olemassa, siirtyy perintö- jota ei ilman muuta voitane sivuuttaa. Toi-
2339: oikeus yhä kaukaisemmille sukulaisille sii- sin on asianlaita silloin kun kysymyksessä
2340: hen saakka kunnes joku perillinen maini- ovat kaukaisemmat sukulaiset, joilla perin-
2341: tuissa perintöhaaroissa löytyy. Mikäli peril- nönjättäjän kanssa on tuskin ollut muuta
2342: lisiä ei löydetä ulkomailta tai kotimaasta tekemistä kuin perinnön odottaminen. Pe-
2343: eikä heidän olemassaolostansa ole mitään rinnön saajana voi esiintyä henkilö, jota
2344: tietoa, tulee perintö valtiolle, jollei perilli- perinnönjättäjä ei edes tunne ja jolle hän
2345: nen myöhemmin näytä laillista estettä. ei olisi halunnut omaisuuttaan jättää. Kun
2346: Mainituista säännöksistä johtuu, että perin- myöskään ei ole löydettävissä mitään yh-
2347: töasiat ovat usein hyvin vaikeasti selvitet- teiskunnan kannalta pätev.ää perustelua pe-
2348: täviä ja että perintö vain harvassa tapauk- rintöoikeuden säilymiselle tällaisissa ta-
2349: sessa tulee jäämään valtion hyväksi. pauksissa, pitäisi perintöoikeus rajoittaa
2350: Pelkästään omalla työllään voivat yksi- vain rinta- ja selkäperillisiin. Samalla olisi
2351: tyiset henkilöt hankkia suhteellisen vähän perinnön suuruutta rajoitettava voimak-
2352: varallisuutta. Suuret omaisuudet ja pä.ä- kaasti noTtseva'l !a progrcs,siivisclla perintö-
2353: omat muodostuvat koko kansakunnan yhtei- verotuksella.
2354: sestä työstä, vaikka ne vallitsevan talous- Varojen vastikkeettomasta siirrosta voi-
2355: ja yhteiskuntajärjestyksen mukaan joutu- daan määrätä myöskin testamerrtilla tai lah-
2356: vatkin yksityiseen omistukseen. Ei voida jalla. Jotta perintöoikeudesta annettavia
2357: näinollen pitää oikeudenmukaisena, että täl- rajoituksia ei voitaisi mainituilla oikeustoi-
2358: Jaiset suuret pääomat siirtyvät perintönä milla kiertää, pitäisi myöskin lahjavero
2359: toisille yksityisille henkilöille, joiden osuus uudistaa perintöveroa vastaavaksi. TäUöin
2360: pääoman keräämisessä on voinut olla hyvin voitaisiin -- mikäli lahjan- tai testamentin-
2361: vähäinen tahi kokonaan olematon. Oikeinta saaja on henkilö, jolla ei ole perintö-
2362: olisi, että varat, jotka on yl:rteiskunnalta oikeutta - vero korottaa samaan tapaan
2363: koottu, palautettaisiin yhteiskunnan käyt- kuin voimassa olevassa laissa on tehty.
2364: töön. Edelläolevan johdosta kunnioittaen ehdo-
2365: Perintöoikeutta on puolustettu sillä, että tammc eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
2366: ihmiset tekevät työtä ja keräävät omai- sen,
2367: suutta myöskin senvuoksi, että he siten tur- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
2368: vaisivat lastensa tulevaisuuden. Toisaalta toimenpiteisiin pM·intöoiketdta sekä
2369: on kuitenkin sanottava, että, vaikka mai- perintö- ja lahjaverot'ttstct koskevan
2370: nittu perustelu monessa tapauksessa pitää- lainsäädännön muuttctmiseksi siten,
2371: kin paikkansa, niin on myöskin lukuisasti että pm·intöoikeus rajoitett:aisiin kos-
2372: tapauksia, jolloin suurten varojen perimi- kemaan ainoastaan rinta- ja selkä-
2373: nen on haitannut perillisen tulevaisuutta. perillisiä, ja että samalla perinnön
2374: Hän on voinut lopettaa kokonaan pyrki- suuruutta jyrkiisti rajoitettaisiin pe-
2375: myksensä ja työntekonsa jääden elämään J·intö- ja lahjctveroa korottamalla.
2376: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
2377:
2378: Alpo Lumme. Yrjö Kilpeläinen. J. F. Tolonen. Jere Juutilainen.
2379: Kaisa Hiilelä. Martta Salmela-Jär- Uuno Raatikainen. Matti Lepistö.
2380: Eino Raunio. vinen. Väinö Leskinen. Jussi Raatikainen.
2381: Samuli Tervo. Varma Turunen. P. A. Karjalainen. Elli Nurminen.
2382: Heikki Simonen.
2383: 36
2384:
2385: II,2. - Toiv. al. N:o 8.
2386:
2387:
2388:
2389:
2390: Stenberg y. m.: Esityksen ctnt&rnisesta elatusvelvollistt1uien
2391: täyttämisen twrvaamisesta eräissä tapctuksissa.
2392:
2393:
2394: E d u s k u n n a ll e.
2395:
2396: Avioliittolakiin ei ole ott.Mu sellaista vaikeuttaa sen perimistä. Samaten voivat
2397: säännöstä, joka 9 päivänä jouilukuuta 1927 elatusvelvolliset muuttama.Ha sa:laa :toiselle
2398: annetuna lailla lisättiin avioliiton ulko- paikkakunnalle kotimaassa vaikeuttaa 1ela-
2399: puolella syntyneistä lapsista annettuun la- .tusavun saantia.
2400: k;iin urutena 34 a §: nä ja jonka, mukaan ela- Elatusvelvollisuuden täyttämisen turvaa-
2401: tusvelvoHisuuden täyttämisestä tehty sopi- miseksi olisi vätlt.tämätöntä, että lainsäädän-
2402: mus voidaan yleensä - siis myöskin muussa nöllä sallitaan 1takavarikon ja hukkaamis-
2403: kuin palkanpidätyksen käsittävässä ulos- kiellon myöntäminen yleensä elatusvelvolli-
2404: mittauksessa ..,---- panna täy.täntöön, kuten suuden omaisuuteen uJosottolaissa sääde-
2405: Jainvoiman saaneen tuomion täytäntöön- ltyistä rajoituksista riippumatta. Myös
2406: panosta on säädetty. olisi elatusvelvoHinen estettävä lähtemästä
2407: Avioliitossa syntyneet lapset samoin kuin maasta, :ellei hän sitä ennen aseta valmutta
2408: muut elatusvelvolliselle yhtä läheiset henki- elatusvelvoUisuutensa :täyttämisestä, taikka
2409: löt ovat siis vail:la oil\'eussuojaa siHoin, jos kotimaassa muuttojen kautta vaikeutta-
2410: elatusta ·ei voida periä palka'>ta tai elatus- masta elatusavun saantia.
2411: velvo!Hnen ei sitä vapaaehtoisesti maksa. Edellä olevan perusteella ehdotamme
2412: Avioliitolaki vaatisi siis täydennystä ela.tus- eduskunnan hyväk<Jyttäväksi toivomuksen,
2413: velvoHisuuden 1täyttämisen turvaamis·esta.
2414: Useissa :tapauksissa ovat myös avioliiton ettii hallitus antaisi Eduskunnalle
2415: ulkopuolella syntyneet lapset ja näiden esityksen laiksi elatusvelvollisuuden
2416: äidit oikeussuojan tarpeessa vielä edeLlä täyttämisen turvaamisesta kaikissa
2417: mainitun lakiin tehdyn muutoksen jälkeen- niissä tapauksissa, mt1loin elatusvel-
2418: kin. Yhä vielä on datusvelvollisille mah- vollisuus on vahvistettu viranomaisen
2419: dollista muuttamalla maahan, jossa Suo- lainvoinwisella päätöksellä tai kir-
2420: messa annettua tuomiota •ei voida ensin- jallisella sopimttksella taikka myös
2421: kään :tai se voidaan vain erinäisin mutkaUi- vireillä olevassa elatnsapua koske-
2422: snuksin panna :täy,täntöön, tehdä elatus- vassa oikeusasiassa.
2423: avun saanti mahdottomaksi tai suuresti
2424: Helsingissä helmikuun 11 pä.iviinä 1946.
2425:
2426: Elli Stenberg. L. Myllymäki.
2427: Johan Toivo Järvinen. P. Leskinen.
2428: Eino Tainio. V. Riihinen.
2429: Elsa Karppinen. Yrjö A. Manninen.
2430: W. Metsäranta. Tyyne Tuominen.
2431: 37
2432:
2433: II,a. - Toiv. al. N:o 9.
2434:
2435:
2436:
2437:
2438: Pohjannoro y. m.: Toitmenpiteistä etunimikokoelman laati-
2439: miseksi ohjeena etunimien määräämiselle.
2440:
2441:
2442: Eduskunnalle.
2443:
2444: Etunimilaissa joulukuun 7 päivältä 1945 Eilo, Elo, Hartti, Heikko, Hilpas, Istervo,
2445: m. m. säädetään, että etunimeksi älköön Kaipia, Kanerva, Keiho, Korjo, Launo,
2446: hyväksyttäkö pojalle naisennimeä eikä Lemmitty, Mielo, Oma, Oso, Päiviö, Sievo,
2447: tytölle miehennimeä, eikä myöskään nimeä Sointu, Sulevi, Taru, Usko, Valo ja Virmo
2448: joka on kielenvastainen ja sopimaton. Sa- sekä tytön nimiksi: Aamu, A vu, Heinikki,
2449: man lain 8 § :ssä säädetään miten etunimi Hymy, Joutsen, Kaino, Kotivalo, Lahja,
2450: voidaan muuttaa toisen muotoiseksi muun- Louna, Mansi, Rusko, Tuttu, Viljamieli ja
2451: nokseksi ilmeisesti sa!lllasta nimestä. Vieno;
2452: Etunimen antajalle ja sen hyväksyjälle Mitä tulee vieraskielisen etunimen muun-
2453: saattaa useassa tapauksessa olla erinomai- nokseen, on sekin monasti paitsi arkaluon-
2454: sen vaikeata ratkaista joutuuko hän etu- toinen myös vaikeasti ratkaistavissa. Voi-
2455: nimeä valittaessa ja. hyvä:ksyttäessä me- daanko nimi Eenok muuttaa Einoksi,
2456: nettelemään lain säännösten mukaisesti niinkuin käytännössä, ainakin Savossa,
2457: vai rikkooko hän lakia. Ei ole käytettä- Eenokkeja kutsutaan Einoiksi? Petter on
2458: vissä mitään hyväksyttyä etunimien ko- helppo muuttaa Pekaksi, mutta ei tunnu
2459: koelmaa ohjeena etunimen määräämiseksi. miellyttäväitä muuttaa Aleksanteria Sas-
2460: K!reikkalaiska.tolrise:lla kirkol~la on rtässä kaksi.
2461: suhteessa ohjeena antaa vain kreikkalais- Jos hallituksen toimesta laadittaisiin oh-
2462: katolisen kirkon kir:kkokaienterissa tahi jeena noudatettavaksi etunimien kokoelma
2463: käytettävissä olevassa, kirkollishallituksen ja se julkaistaisiin esim. vuosittain alma-
2464: ohjeiden mukaisessa ristimänimien luette- nakassa, leviäisi käsitys sopivista etuni-
2465: lossa mainittu nimi, tosin jos vanhemmat mistä yksinkertaisella tavalla koko kansan
2466: niin tahtovat, vastaavassa suomalaisessa tietoon. Milloin kielen kehitys vaatii
2467: muodossa. Lainsäädäntöön tuskin voita- uusia nimiä, olisi mahdollisuus kokoelmaa
2468: neen ottaa - jo suomenkielen kehityksen- täydentää.
2469: kin kannalta - mitään vastaavaa sään- Edelläolevaan viitaten, ehdotamme kun-
2470: nöstä. Mutta jotakin olisi kuitenkin teh- nioittavimmin eduskunnan hyväksyttä-
2471: tävä. Almanakkaa ja kalentereja tutkiessa väksi toivomuksen,
2472: löytää niistä joukon nimiä, joista on hyvin
2473: vaikeata mennä päättämään onko pojalle että hallitus 1·yhtyisi to'imenpitei-
2474: valittu nimi naisennimi vai päinvastoin. siin etu:nimien kokoelman laatimi-
2475: Edessämme on eräs kalenteri, jossa pojan seksi ohjeena etunimien määräämi-
2476: nimiksi on merkitty m. m. seuraavat: selle.
2477: Aarre, Aarto, Alku, Altis, Antamo, Armo,
2478: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1946.
2479:
2480: Arvo Pohjannoro. Eero Kivelä. Jaakko Hakala.
2481: •• ••
2482:
2483: VALTIOPAIVAT
2484: 19 46
2485:
2486: LIITTEET
2487: IV
2488:
2489: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI->
2490: RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOITTEET
2491:
2492:
2493:
2494:
2495: HELSINKI 1946
2496: V AL'l'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
2497: j
2498: j
2499: j
2500: j
2501: j
2502: j
2503: j
2504: j
2505: j
2506: j
2507: j
2508: j
2509: j
2510: j
2511: j
2512: j
2513: j
2514: j
2515: j
2516: j
2517: j
2518: j
2519: j
2520: j
2521: j
2522: j
2523: j
2524: j
2525: j
2526: j
2527: A.
2528: Verotusta, korvauslakia, kansakouluja, yleisradiota, perhe- ja ikä-
2529: lisää, liikenne- ja tapaturmavakuutusta, väkijuomaliikettä, teolli-
2530: suutta, rautatehtaan, perustamista, sähkölaitoksia, Pohjois-Suomen
2531: jälleenrakennusta y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2532:
2533:
2534:
2535:
2536: 6
2537: 4.3
2538:
2539: IV,1. - Lak. al. N :o 7.
2540:
2541:
2542:
2543:
2544: Kytömaa y. m.: Ehdotus laiksi tulo- .7a omaisuusverolain
2545: ntt~tdtantisesta.
2546:
2547:
2548:
2549: E d u s k u n n a ll e.
2550:
2551: Voimassa olevan, 13 pa1vana marras- jälkeen tapahtuneen rahan arvon alentu-
2552: kuuta 1943 annetun tulo- ja omaisuusvero- misen vuoksi se on jäänyt huomattavasti
2553: lain mukaan aviopuolisot ovat verovelvol- pienemmäksi kuin ne perheen todelliset
2554: lisia heidän yhteenlasketun tulonsa ja menot, jotka ovat kysymyksessä. Sekä
2555: oma·i:suutensa perusteella. Tämän järjes- virallisen palkkasäännöstelyn että käytän-
2556: telmän säilyttäminen tai muuttaminen on nössä maksettujen palkkojen mukaisesti
2557: otettava h·arkittavaksi samalla kertaa kuin on puheena olevat, kotitalouden hoidosta
2558: lakia muutoinkin joudutaan tarkistamaan. aiheutuvat kustannukset nykyisin lasket-
2559: Jo nyt on kuitenkin mahdollista korjata tava vähintä.än viideksikymmeneksituhan-
2560: eräs aviopuolisoiden Yerotusta koskeva neksi markaksi. Tulo- ja omaisuusvero-
2561: epäkohta, joka aiheutuu lain säätämisen lain edellä mainitussa kohdassa tarkoite-
2562: jälkeen muuttuneista olosuhteista. tun vähennyksen enimmäismäärän korotta-
2563: Milloin molemmat aviopuolisot ovat ol- minen neljäänkymmeneentuhanteen mark-
2564: leet ansiotöissä, on heillä lain 28 § :n 1 mo- kaan on näin ollen täysin perusteltavissa,
2565: mentin 8 kohdan mukaan oikeus vähentää ja on korotus pikemminkin liian alhaii1en
2566: tuloista puolet sen puolison ansiotulosta, kuin korkea.
2567: joka vähemmän on ansainnut, ei kuiten- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
2568: kaan enempää kuin kaksikymmentä- ehdotamme,
2569: tuhatta markkaa. Tämä määrä on tarkoi-
2570: tettu Yastaamaan niitä lisäkustannuksia, että Eduskunta päättäisi hyväksyä
2571: joita molempien puolisoiden ansiotyö per- seuraavan lakiehdotuksen:
2572: heelle aiheuttaa, mutta lain siiätämisen
2573:
2574:
2575: Laki
2576: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2577: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
2578: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentin 8 kohta näin kuulu-
2579: vaksi:
2580: 28 §. situlosta, joka vähemmän on ansainnut,
2581: V erovelvollisella on oikeus tuloistaan ei kuitenkaan enempää kuin neljäkym-
2582: mentätuhatta markkaa;
2583: vähentää:
2584: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen ker-
2585: 8) milloin molemmat puolisot ovat ol- ran toimitettaessa verotusta verovuoden
2586: leet ansiotyössä, puolet sen puolison an- 1945 tulojen perusteella.
2587:
2588: Helsingissä helmikuun ]1 päivänä 1946.
2589:
2590: Ensio Kytömaa. Yrjö Suontausta.
2591: 44
2592:
2593: IV,2. - Lak. al. N:o 8.
2594:
2595:
2596:
2597:
2598: P. Tervo y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 4 § :1~
2599: m1tuttamisesta.
2600:
2601:
2602: E d u s k u n n a ll e.
2603:
2604: Noin 50-70 vuotta sitten vuokrasi va- maan vnokratut alueet vuokramiesten
2605: paaherra Paul Nicolay Viipurin pitäjän omiksi edellämainitusta hinnasta, siihen
2606: 1\Ionreposin kylässä omistamastaan sään'tö- kuitenkin lisättynä vaS't 'edes aiheutuvat
2607: perintöti!lasta pitkäaikaisin vuokrasopimuk- katu- ja viemärikustannukset. r,unastus-
2608: sin asuintontteja vähävaraisilile vuokramie- hinta olisi kuitenkin jäänyt huomattavasti
2609: hiHe, joille hän samalla antoi oikeuden lu- ailhaisemmaksi kuin vuoden 1944 lopulla
2610: nastaa tontit aikanaan omikseen. Vapua- vallinnut vastaavien tonttien käynä hinta.
2611: herra Nicolayn luovuttaessa mainitusta ti- Viipurin kaupungin geodeetti, · \nsinööri
2612: 1astaan Viipurin kaupungille alueita, joihin K. A. Jylhä on laskelmissaan päätynyt sii-
2613: myöskin aikaisemmin vuokralrle annetut hen tulokseen, että puheenaalevien tonttien
2614: tontit kuuluivat, pysytettiin luovutusta kos- lunastusoikeuden tuottaman etuuden arvo
2615: kevassa 21 päivänä tammikuuta 1921 teh- vuoden 1944 Iopulla oli 115 markkaa neliö-
2616: dyssä pakkolunastuspäätöksessä vuokramie- metriltä.
2617: hille edelläma,inittu :lunas:tusoikeus ehdolla, Vuokm-a'lueita, ;joihin edel:lämainittu lu-
2618: että vuokramiehet olivat oikeutetut Junasta- nastusoikens kohdistui, oli yhteensä noin
2619: maan hallitsemansa tontit omikseen niin 528,000 m2, joten niistä myönnettävän lwr-
2620: pian kun ailuee't ha:llinnoHisesti tultaisiin vauksen yhteismäärä - laskettuna llG mar-
2621: liittämään Viipurin kaupunkiin ja asema- kan mukaan neliömetriltä - nousisi noin
2622: kaava kysymyksessäoleville alueille saatai- 60 mirljoonaan markkaan. Kun tällaisia ha-
2623: siin vahvistetuksi. Alueliitos ja asemakaa- kijoita on noin 600, tulisi kullekin vuokra-
2624: vajärjestelyt tapahtuivat kuitenkin vuokra- mieheHe suoritettavaksi korvausta noin
2625: miesten kiirehtimisistä huolimatta niin hi- 100,000 markkaa. Tässä yhteydessä mai-
2626: taasti, että Hiekan, Sorvalin ja Sannailah- nittakoon, että puheenaolevat vuokramie-
2627: den (Likolammin) kaupunginosien asema- het ovat kaikki hakeneet korvausta :toisen
2628: kaavat vahvistettiin vasta vuosina 1934- korvauslain mukaan, joten korvausanomus-
2629: 1936. ten yhteissummaa !laskettaessa tästä aiheu-
2630: Heti sen jälkeen kun asemakaava oli vah- tuvat kustannukset jo on otettu huomioon.
2631: vistettu, jättivät vuokmrniehet Viipurin Toisen korvauslain 4 § : n mukaan kor-
2632: kaupungrlle lunastusanomuksensa saadak- vaus yleensä suoritet,aan ainoastaan sille,
2633: seen hallitsemansa :tontit omikseen. Vuonna jolla vahingon tapahtuessa on ollu't omis-
2634: 1939 Viipurin kaupunki oli ryhtynyt asian- tusoikeus korvauksenarlaiseen omaisuuteen
2635: mukaisiin aunastusjärjestelyjä tarkoittaviin tai erottamisoikeus määräalaan, minkä va-
2636: toimenpiteisiin, mutta syystalvella 1939 al- hingoittumisesta korvausta suoritetaan.
2637: kanut sota keskeytti nämä toimenpiiteet, en- Omistajan veroisena kuitenkin pidetään
2638: nenkuin vuokramiehet olivat ehtineet saada ,krunnuntilan asukasoikeuden haHijna, val-
2639: tontit lunaste'tuiksi. tion toimesta asutustarkoituksessa muodos-
2640: Vuonna 1921 tapahtuneessa pakkolunas- tetun ja vuokralle annetun tilan vuokra-
2641: tnksessa Viipurin kaupunki sai kysymyk- miestä, mikäJli hän vuokrakirjan mukaan
2642: sessäolevat wlueet omikseen 2 markan neliö- on oikeutettu vuokra-ajan kuluttua saa-
2643: metrihinnasta. Pakkolunastuspäätöksen mu- maan tilaansa turvatun ja perinnöHisen
2644: kaisesti oli kaupunki - vapaaherra Nico- hallintaoikeuden. Edelleen pidetään omis-
2645: Javn lnovutukseensa liitt,ämän ehdon ,edel- tajan veroisena asutustilaHist:a, joka on saa-
2646: lyttämäHä tavalla - velvollinen lnovutta- nut viljelystilan koeviljeltäväkseen, samoin-
2647: IV,2. - P. Tervo y. m. 45
2648:
2649: kuin va!ltion toimesta rakennetun rakennuk- niistä vuokramiehistä, joi1la lain, vuokra-
2650: sen haltijaa siinäkin tapauksessa, ettei sopimuksen tai muun vuokranautajaa sito-
2651: omistusoikeutta alueluovutuksen tapah- van määräyksen perusteella on ollut oikeus
2652: tuessa oltu ehditty hänelle luovuttaa. Nyt lunastaa vuokratilansa omikseen.
2653: puheenaolevia vuokramiehiä on mieles- Edelläolevan johdosta ja viitaten vailtio-
2654: tämme pidettävä vähintään yhtä oikeutet- päiväjärjestyksen 32 §: ään, kunnioittaen
2655: tuina saamaan korvauksen vuokratiil:ansa ehdotamme
2656: menetyksestä kuin edellämainittuja muita
2657: vuokramiehiä. ja rakennusten taiklm :tilojen Eduskunnan hyväksyttäväksi seu
2658: haltijoita. Samaa on sanottava kaikista raavan lakiehdotuksen:
2659:
2660: Laki
2661: toisen korvauslain 4 § :n muuttamisesta.
2662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
2663: säädetyllä tava11a, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
2664: lain (390/45) 4 § näin kuuluvaksi:
2665: 4 §. saoloaika oli päättynyt ennen 19 päivää
2666: Korvanimeen oikeutetulla tarkoitetaan syyskuut:a 1944, mutta viljelijälle ei oltu
2667: tässä !laissa sitä, jolla vahingon tapahtuessa hänestä riippumattomista syistä luovutett.u
2668: on oHut omistusoikeus korvauksenalaiseen omistusoikeutta tilaan, vahinkoon nähden
2669: omaisuuteen tai erottamisoikeus maara korvaukseen oikeutettuna. l\Iuussa tapauk-
2670: alaan, minkä vahingoittumisesta korvaush: sessa suoritett:akoon viljelijälle korvausta
2671: suoritetaan, taikka jolle hänen oikeutensa ainoastaan hänen ;tekemistään tai kustanta-
2672: sittemmin on siirtynyt perintönä tai testa- mistaan rakennustöistä tai omalla kustan-
2673: mentin nojallla tahi seuraautonsa puolesta nuksellaan hankkimista rakennusaineista.
2674: niihin verrattavalla saannolla. Jos vahinko on kohdannut tilaa tai tont-
2675: Milloin vahinko on kohdannut kruunun- tia, jonka vuokramies on vuokrasopimuk-
2676: tilaa, pidetään asukasoikeutta sellaiseen ti- sen, lain tai muun vuokranautajaa sitovan
2677: 'laan omistusoikeuden veroisena. Asetuk- määräyksen noj'ailla oikeutettu Innastamaan
2678: sella määrätään, missä tapauksessa ja millä omakseen, tai valtion toimesta rakennettua
2679: tavoin kruununtilan metsämaalle ja met- rakennusta, jonka omistusoikeutta ei oltu
2680: sä-He, vaHiolle kuuluvia arvopuita lukuun- ehditty sen haltijalle siirtää, taikka sel-
2681: ottamatta, aiheutuneesta vahingosta suori- [aista viljelmää tai rakennettua asunto-
2682: ~tcttava.ksi vahvistettu korvaus on makset- aluetta, jonka Petsamon kihllakunnassa ole-
2683: tava asukasoikeuden haltija'lle. Mitä 2 mo- vain valtion maiden luovuttamisesta paik-
2684: mentissa on sanottu kruununtilasta, sovel- kakunnan entisiHe asukkaille ja uusien
2685: ~et'takoon myös seLlaiseen valtion toimesta
2686: asutustilojen pen1stamisesta 5 päivänä tou-
2687: asutustarkoituksessa muodostettuun ja vuok- kokuuta 1925 ~annetun lain mukaan alueen
2688: ralle annettuun tilaan, johon sen vuokra- haltija ()l]isi oHut oikeutettu saamaan 'asu-
2689: mies vuokrakirjan mukaan on oikeutettu tustilaksi muodostettuna itselleen, pidettä-
2690: vuokra-ajan kuluttua saamaan turvatun ja köön tällaista oikeutta Waan, tonttiin, ra-
2691: perinnöllisen hallintaoikeuden. kennukseen tai alueeseen omistusoikeuden
2692: .Nlikäli vahinko on kohdannut asutustar- veroisena, kuitenkin niin, että korvausta
2693: koituksessa muodostettua v:i:ljelysti:laa, joka määrättäossä otettakoon vähennyksonä huo-
2694: on luovutettu koeviljeltäväksi, tai siirtoväen mioon tiLasta tai rakennuksesta ehkä val-
2695: pika-asutuslain mukaan muodostettua 'tilaa, tiolle, kunnaHe tai muulile yhteisölle taikka
2696: johon vahingon tapahtuessa oli voimassa yksityiseille maksettava hinta.
2697: viljelyssopimus, pidettäköön viljelijää, jos
2698: tila on ennen 1 päivää ilokakuuta 1945 luo- Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
2699: vutettu tai päätetty iluovut'taa häne},le omis- detty, voidaan sitä, jolle vähittäismaksu-
2700: tusoikeudella, samoinkuin siinä tapauksessa, kaupalla on luovutettu korvauksenalaista
2701: että tila on jäänyt luovutetulle tai vuokra- omaisuutta, pitää sanotun omaisuuden
2702: tulie alueelle ja vilje'lyssopimuksen voimas- osalta korvaukseen oikeutettuna.
2703: 46 IV,:?. - Toisen korvauslain muuttaminen.
2704:
2705: Vahingosta, joka on kohdannut aviopuo- vahinko olisi kohdannut yhtä omistajll!a, ja
2706: lisoiden omaisuutta, on siinäkin tapauksessa, korvaus puolisoiden kesken jaett,ava sen
2707: että puoil.isoiden välillä ei ole omaisuuden- suhteen mukaan, jossa kummankin omai-
2708: yhteisyyttä, korvaus määrättävä, niinkuin suuden vahingot arvQiltaan ovat toisiinsa.
2709: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1946.
2710:
2711: Penna Tervo. Juho Pyy.
2712: Valto Käkelä. Juho Kuittinen.
2713: Jussi Raatikainen. E. Pusa.
2714: 47
2715: IV,3. - Lak. al. N :o 9.
2716:
2717:
2718:
2719:
2720: E. Koivisto y. m.: Ehdotus laiksi toisen ko1·vauslain 4 §:n
2721: muuttamisesta.
2722:
2723:
2724: E d u s k u n n a ll e.
2725:
2726: 'I'otrkokuun 5 päivänä 1945 annetun toisen joissa Waa ei jositakin. syystä katselmustoi-
2727: korvausla<i11 ( 390145) 4 § : n 4 momentissa mituksessa ole päätetty 'luovuttaa omistus-
2728: 011 säädös, joka koskee selLaisessa asutus- oikeudelila, mutta joka päätös mainitun lo-
2729: t'arkoi.tuksessa muodostettu:a viljelysti[aa, kakuun 1 päivän jälkeen valitusteitse on
2730: joka on luovutettu koev~lje!Ltäväksi. Lain saa:tu kumotuksi.
2731: mukaan tällainen viljelijä on korvaukseen Tällaisissa tapauksissa on kohtuutonta,
2732: oikeutettu vain siinä tapauksessa, jos tila ettei tillallinen saa tuhoutunoista rakennuk-
2733: 011 ,ennen 1 päivää: lokakuuta 1!)45 luo- sistaan muuta korvausta kuin mitä maini-
2734: vutet:tu tai päätetty !luovutt,aa hänelle omis- taan mainiitun pykälän 4 momentin !lopussa.
2735: tusoikeudel1r1a. Muussa tapauksessa suorite- Siinä tapauksessa nämä vähävaraiset ja
2736: taan viljelijäJLle korvaus,ta ainoastaan hänen useimmiten suuriperheisot asutustilal:liset
2737: tekemistään tai kustantamist:aan rakennus- ilman omaa syytään joutuvat muihin kor-
2738: töistä :t:ai omalla kustannuksellaan hankki- vauksiin oikeutettuihin nähden suomstaan
2739: mista.an rakennusaineista. epäoikeu:tettuun asemaan, eivätkä myöskään
2740: Pohjois-Suomen hävitetyllä a'lueellla on voi suoriutua kalliiksi tulevist1a jälleenra-
2741: kuitenkin vielä joukko sellais,i'3. asutustiloja, kennustöistään.
2742: jotka on annettu koeviljeltäviksi jo useita Tämän vuoksi olisi kyseessäolevaa ~ain
2743: vuos~a ennen :talvisotwa ja jotka viljeilys- kohtaa muutet:tav,a siten, että korvaukseen
2744: sopimwksen ehdot :täytettyääJn olisi pitänyt oikeutettuna olisi pidentävä myös sellaista
2745: 'luovutta:a viljelijöille omistusoikeudella en- koeviljelijää, jolle enn:01n 1 päivää lokakuuta
2746: nen 1 päivää lokakuuta 1945, mutt'a joilila 1945 olisi pitänyt .omistusoikeus Waansa
2747: tiloil1la siihen mennessä solba-ajan t~ai muun ~uovuttaa.
2748: syyn takia ei ole ehditty tai voitu toimittaa Edeillä ·esi.tetyn perusteelila ehdotamme
2749: loppukatselmust;a. Tästä, viljelijästä riippu- kunnioi:ttaen
2750: mattomasta syystä, tilllla ei myöskään ole
2751: mainithmn päivään mennessä 1luovutettu Eduskunnan hyväksyttäväksi sett-
2752: eikä edes pää:tetty Iuovutta~a omistusoikeu- raavan lakiehdohtks•en:
2753: della koeviljelijälle. On myöskin tapauksia,
2754:
2755:
2756:
2757: Laki.
2758: toisen korvauslain 4 §: n muuttamisesta.
2759: J1Jduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
2760: toisen korvauslain (390/45) 4 § kuulumaJan seuratavasti:
2761: 4 §. väen pika-asutus,lain mukaan muodostettu.a
2762: 1-3 mom. kuten voimassaolevassa laissa. tila;a, johon vahingon tapahtuessa oli voi-
2763: :Mikäli vahinko on kohdannut asutus:tar- massa viljelyssopimus, pidettäköön vilje-
2764: koituksessa muodostettua viljelys.ti!l.aa, joka lijää, jos ti[,a on enne.n 1 päivää lokakuuta
2765: on iluovutettu koeviljeltäväksi, tai siirto- 1945 luovutettu tai olisi viljeQijästä riip-
2766: 48 IV,3. - 'foisen koryauslain muuttaminen.
2767:
2768: pumatltomista syistä pitänyt Juovuttaa hä- nähden lrorwmkseen oikeutettuna. Muussa
2769: nelle omistusoikeudella, samoin kuin siinä tapauksessa suoritettakoon viljelijähle kor-
2770: ,tapauksessa, että Hla on jäänyt luovutetullc vausta ainoasta:an hänen tekemistään tilli
2771: tai vuokrotullle alueeLle ja viljelyssopimuk- kustantamista;an rakennustöistä itai omalla
2772: sen voimassaoloaika oli päättynyt ennen 19 kustannuksellaan hankkimista rakennusai-
2773: päivää syyskuuta 1944, ml1Ha viljelijälle ei neista.
2774: oltu hänestä riippumattomista syistä luo- 5,. 6 ja 7 mom. kuten voimassaolevassa
2775: vutettu omistusoikeutta ,ti,J,aan, vahinkoon laissa.
2776:
2777:
2778: Helsingissä 7 päivänä helmikuut~a 1946.
2779:
2780: Erkki Koivisto. lVI. 0. Lahtela.
2781: H. S. Pesonen. Antti A. Koukkari.
2782: 49
2783:
2784: IV,4. - Lak. al. N :o 10.
2785:
2786:
2787:
2788:
2789: P. Tervo y. m. : Ehdotus laiksi toisen korvauslain 22 ja
2790: 24 § :n rnuuttamisesta.
2791:
2792:
2793: E d u s k u n n a 11 e.
2794:
2795: Toisen korvauslain 22 §: n 4 momentin dollisesti tapahtuva indeksin nousu - siitä
2796: mukaan on mainitun lain nojalla annetta- huolimatta, että sanottu nousu jo tällä het-
2797: vien obligatioiden kulloinkin erääntyvä kellä on yli 100 prosenttia vuoden 1944
2798: määrä korotettava yhtä monella kymme- joulukuun arvosta - pääse vaikuttamaan
2799: nellä sadanneksella kuin kotimaisten tava- obligatioiden arvoa korottavasti, ennenkuin
2800: rain tukkuhintaindeksi lähinnä edellisessä vasta niissä maksusuorituksissa tai pidä-
2801: maaliskuussa on täysiä kymmeniäsadannek- tyksissä, jotka tapahtuvat ensi elokuun 1
2802: sia korkeampi kuin joulukuussa v. 1944. päivänä tai sen jälkeen. Tästä on seurauk-
2803: Jos edellätarkoitettu indeksi alenee siten, sena, että ne pidätykset, jotka toisen kor-
2804: ett.ä se kysymyksessäolevassa maaliskuussa vauslain 24 §: n ja maanhankintalain toi-
2805: on täysiä kymmeniä sadanneksia alempi meenpanoasetuksen 226 §: n mukaan kor-
2806: kuin joulukuussa 1944, on obligatioiden vausmäärästä tehdään, tapahtuvat obliga-
2807: erääntyvä määrä vastaavasti alennettava. tioiden nimellisarvosta - mikäli maksu tai
2808: Sanotun lain täytäntöönpanosta annetun pidätys tapahtuu ennen 1 päivää elokuuta
2809: asetuksen 25 ja 26 §§ :n mukaan valtio- 1946 - niissäkin tapauksissa, jolloin indek-
2810: varainministeriö vuosittain antaa päätök- siehdon aikaansaama korotus on lain mu-
2811: sensä korotuksen tai alennuksen määrästä kaan otettava huomioon. Jos taas pidätys
2812: ja vaLtiokonttori ilmoittaa kulloinkin lu- tai velkojen maksu tapahtuu mainitun ajan-
2813: nastettavan maksulipun arvon. Indeksiehto kohdan jälkeen, otetaan indeksin aiheuttama
2814: vaikuttaa näinollen korvausobligation ar- korotus huomioon, jolloin velallinen pääsee
2815: voon vain kerran vuodessa elokuun 1 päi- puolta pienemmäUä suorituksena kuin, jos
2816: vänä, joHo~n obligatiorn kuOiletwksen maksu hän olisi joutunut maksun tai pidätyksen
2817: eroontyy. EnsimmäJisen kerran mä:äräJtään suorittamaan ennen 1 päivää elokuuta 1946.
2818: korotus kuluvan vuoden ma;a;liskuussra ja Tämä epälkohta johtaa ilmeisiin- kohtuut-
2819: vaikuntaa 1se !korottavasti tulevan elolkuun tomuuksiin ja avaa sekä velallisille että
2820: 1 päiivänä ·erä:äntyvän kuoletuslipun a;rvoon. velkojille monenlaisia keinottelumahdolli-
2821: Vahingot arvioidaan toisen korvauslain suuksia.
2822: 9 § :n mukaan sen hintatason perusteella, Toisen korvauslain 22 §: n 4 momentin
2823: joka vallitsi vuoden 1944 päättyessä. Kun sanamuoto on myöskin epäselvä siinä suh-
2824: rahalll arvo vuoden 1945 aikana - os:aksi teessa, että siitä ei varmuudella ilmene,
2825: va~H.ion suunnite<lmattomasti hoi.taman ta- onko indeksin aiheuttama korotus luettava
2826: [ouspolitiikankin: vuoksi - aleni odot·ebtua obligation erääntymättömänkin osan hyväksi
2827: paljon ,runsaammi·n, ov:at edeN1ämainitun in- niissä tapauksissa, jolloin obligatio koko-
2828: delksin mäJäräämistapa ja vaikutusta kosk•e- naisuudessaan käytetään saamiseen tai pi-
2829: vat sä:ännökset osoitltautuneet puutteelli- dätyksen suorittamiseksi. Tästä on aiheu-
2830: siksi ja i:lmeisiin ikoMuuttomuuksiin ja epä- tunut epätietoisuutta toisen korvauslain 26
2831: tasa.isuuksiin jdMaviksi. ja 27 §§ :ien sekä maanhankintalain toi-
2832: Kun indeksi virallisesti vahvistetaan en- meenpanoasetuksen 226 §: n tulkinna&"la.
2833: simmäisen kerran vasta kuluvan vuoden Luonnollista on, että näissä tapauksissa ko-
2834: maaliskuussa, johtuu siitä, ettei tähän men- rotus· olisi luettava myöskin obligation
2835: nessä tapahtunut ja tulevaisuudessa mah- erääntymättömälle osalle, kuten myöskin
2836: 50 IV,4. - Toisen korvauslain muuttaminen.
2837:
2838: lainsäätäjän tarkoitus lakia laadittaessa katsottu, ettei korkoa olisi ollenkaan mak-
2839: lienee oHut. Korjaus lain sanamuotoon alisi settava ja toisaaMa taas on oltu sitä mieLtä,
2840: näinollen välttämätön, koska jo tähän men- että korko olisi kussakin yksityistapauksessa
2841: nessäkin on ilmennyt lain tulkinnassa eri- laskettava siihen päivään saakka, jolloin
2842: mielisyyttä velaHisten ja heidän saama- korvaukseenoikeutettu on sen lainan tai
2843: miestensä välillä. · avustuksen saanut, jonka maksuksi korvaus-
2844: Toisen korvauslain 24 § : n 2 momentin obligatioita pidätetään. On mielestämme
2845: mukaan pidätyksiä valtiokonttorissa toimi- selvää, että ensiksimainittu käsitys on väärä,
2846: tettaessa pidätys tapahtuu obligatioiden ni- koska korko on tarkoitettu suoritettavaksi
2847: mellisarvosta indeksiehtoa soveltamatta. menetetyn tuoton korvauksena 1 päivästä
2848: Tämä säärnnös on osiJttain ristiriidassa sa- elokuuta 1944 ilukien, mi1kä päivä on ka.tsottu
2849: man lain 26 §: n 3 momentin kanssa, jonka keskimääräiseksi evakuoinnin alkamispäi-
2850: mukaan korvaukseen oikeutettu voi käyttää väksi. Toisaalta tuottaisi valtiokanttorille
2851: obliga:tioita niiden nimellisarvosta, kuitenkin paljon •työtä laskea korko kunkin korvauk-
2852: huomioonottaen indeksin aiheuttaman ko- seen oikeutetun osalta erikseen, joten tässä-
2853: rotuksen tai alennuksen, maanhankintalain kin suhteessa voitaisiin tyytyä siihen, että
2854: mukaan pakkolunastettujen rakennusten ja kaikille korvaukseenoikeutetuille suoritettai-
2855: rakennuspuiden sekä pakkotilauksella ostet- siin korko samalta ajalta, joka olisi valittava
2856: tujen ~tavarain ja tarvikkeiden maksamiseen siten, että se keskimäärin vastaa sitä aikaa,
2857: ynnä vwltion V8JToist:a jilleenrakentamistyön jonka kuluessa korvauks,eenoikeutetut ovat
2858: tukemiseksi annettujen lainojen suorittami- saaneet puheenaolevassa 24 §: ssä tarkoitet-
2859: seen sekä valtion varoilla hankittujen tahi tuja lainoja ja avustuksia.
2860: valtiol<ta saatujen, jälleenrakentamiseen käy- Edellä mainitut epäkohdat ovat poistet-
2861: tettävien tarvikkeiden maksamiseen. Edel- tavissa si,ten, että indeksi virallisesti vah-
2862: leen on mainittu lainkohta ristiriidassa vistettaisiin useamman kerran - ainakin
2863: myöskin maanhankintalain toimenpanoase- neljästi - vuodessa. Ensimmäisen vah-
2864: tuksen 226 § : n 2 momentin kanssa, koska vistamisen pitäisi tapahtua takautuvasti
2865: mainitussa säännöksessä edellytetään, että ainakin viime vuoden elokuusta lukien.
2866: indeksiehto otetaan huomioon, milloin pi- Käytäntö on osoittanut, että indeksin muu-
2867: dätys tapahtuu muusta syystä kuin maan toksia pystytään seuraamaan vaivatta sil-
2868: hinnan suorittamiseksi. Puheenaolevasta loinkin, kun se muuttuu suhteellisen no-
2869: 24 § :stä puuttuu lisäksi määräys siitä, peasti. Edelleen olisi toisen korvauslain
2870: mihin saakka korvausmäärälle on suoritet- 22 §: n 4 momenttia muutettava sanamuo-
2871: tava korkoa silloin kun korvaus pidätetään doltaan siten, että siitä kävisi selvästi ilmi,
2872: mainitussa pykälässä säädettyihin tarkoi- että indeksikorotus luetaan myöskin obli-
2873: tuksiin. Vuoden 1942 korvauslaissa oli ni- gation erääntymättömälle osalle. 24 §: ään
2874: menomainen säännös, jonka mukaan tällai- olisi myös tehtävä edellämainittujen muu-
2875: sissa tapauksissa korko aina suoritettiin tosten edellyttämät korjaukset.
2876: kahdelta vuodelta. Kun korvaukset tällä EdeHäolevan johdosta ja viitaten vaHio-
2877: kerralla todennäköisesti tullaan suoritta- päiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioittaen
2878: maan nopeammin kuin aikaisemmin, voita- ehdotamme, ·
2879: neen koron maksamista yhdeltäkin vuodelta
2880: pitää kohtuullisena. Säännöksen puuttumi- että Eduskunta hyväksyisi se1traa-
2881: nen on johtanut siihen, että toisaalta on van lakiehdotuksen:
2882:
2883:
2884: Laki
2885: toisen korvauslain 22 ja 24 § :n muuttamisesta.
2886: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
2887: säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
2888: lain (390/45) 22 ja 24 § näin kuuluviksi:
2889: 22 §. keutetulle 20,000 markan määrään asti ra-
2890: Kun korvausmäärä on vahvistettu, suo- hana sekä muulta osalta 5 päivänä touko-
2891: rittaa valtiokonttori korvauksen siihen oi- kuuta 1945 korvausosakkeiden hallintoyh-
2892: IV,4. - P. Tervo y. m. 51
2893:
2894: teisöstä annetussa laissa tarkoitetun hal- Valtio lunastaa obligatiot siten, että niistä
2895: lintoyhteisön osuustodistuksilla ja haltijalle erääntyy 1 päivänä elokuuta vuosina 1946--
2896: asetetuilla, 4 sadalta nimelliarvolle korkoa 1955 kunakin vuonna 10 sadalta.
2897: kasvavilla, jäljempänä 4 ja 5 momentissa Aviopuolisoita on korvauksen suodtuk-
2898: säädetyin tavoin lunastettavilla valtion sessa pidettävä yhtenä korvaukseen oikeu-
2899: obligatioilla, kuitenkin niin, että mikäli tettuna.
2900: makse1Jtavaa määrää ei voida tasan suorit- Milloin arvioimislautakunnan päätöksestä
2901: taa mainituilla osuustodistuksilla ja obli- on valitettu, suoritetaan korvaus siihen
2902: gatioilla, ylimenevä määrä maksetaan ra- oikeutetulle siitä huolimatta, kuitenkin niin,
2903: hana. Obligatioille, joiden antopäivänä on että, milloin valtionasiamies on päätöksestä
2904: pidettävä 1 päivää elokuuta 1944, makse- valittanut, voidaan korvauksen riidanalai-
2905: taan korkoa- sanotusta päivästä. Edellä nen osa suorittaa ainoastaan siinä tapauk-
2906: mainittujen osuustodistuksien sekä obliga- sessa, että korvaukseen oikeutettu panee
2907: . tioiden asemasta annetaan kunnille, kunta- siitä hyväksyttävän vakuuden.
2908: yhtymille, seurakunnille ja muille uskon-
2909: nollisille yhdyskunnille sekä luostareille
2910: haltijalle asetettuja valtion velkasitoumuk- 24 §.
2911: sia, joista suoritetaan korkoa 4 sadalta Korvausmäärästä on valtiokonttorissa pl-
2912: alkaen 1 päivästä elokuuta 1944 ja jotka dätettävä:
2913: lunastetaan 1 päivänä elokuuta 1955. 1. korvaukseen oikeutetulle rahana tai ta-
2914: Sille korvausmäärälle, jonka valtiokont- varana · suoritettu ennakkokorvaus;
2915: tori 1 momentin mukaan, huomioon ottaen 2. mitä korvaukseen oikeutettu on saanut
2916: 24 §: n säännöksen, suorittaa korvaukseen valtion varoista lainana, avustuk8ena tai
2917: oikeutetulle tai 27 §: n mukaan hänen vel- muutoin se~hlaisin välipuhein, että aJ1:nettu
2918: kojalleen rahana, se samalla suorittaa kor- määrä on hänelle tulevasta korvauksesta
2919: koa 4 sadalta vuodessa 1 päivästä elokuuta takaisin maksettava, lukuunottamatta 15
2920: 1944 siihe:r;J. päivään, jona arvioimislauta- §: n 3 momentissa tarkoitettuja tilapäisiä
2921: kunta on korvausmäärän vahvistanut. avustuksia; sekä
2922: Valtiovarainministeriön asiana on antaa 3. mitä korvaukseen oikeutettu 13 päi-
2923: tarkemmat määräykset siitä, kenelle ja millä vänä elokuuta 1942 annetun korvauslain
2924: perusteella 1 momentissa tarkoitettuja 34 § :n mukaan on velvollinen maksamaan
2925: osuustodistuksia annetaan. valtiolle takaisin.
2926: Edellä 1 momentissa tarkoitettujen ohli- Milloin 1 momentin 1 ja 3 kohtien mu-
2927: gatioiden erääntymätöntä määrää on 1 päi- kaan korvausmäärästä pidätetään obliga-
2928: vän elokuuta 1945 ja 1 päivän elokuuta tioita, toimitetaan pidätys niiden nimellis-
2929: 19-55 väiliseuä aikana 'korotettava kunkin arvosta soveltamatta 22 §: n 4 momentin
2930: vuoden tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuun säännöstä, mutta muutoin sanottua sään-
2931: 30 päivänä yhtä monella kymmenellä sadan- nöstä soveltaen.
2932: neksella kuin kotimaisten tavarain tukku- Jos korvausmäärästä 1 momentin nojalla
2933: hintaindeksi kulloinkin kysymyksessä ole- pidätetään obligatioita tai korvausosakkei-
2934: vaa ajankohtaa lähinnä edellisessä joulu-, den hallintoyhteisön osuustodistuksia, suo-
2935: maalis-, kesä- ja syyskuussa on täysiä kym- . ritetaan siihen oikeutetulle sanottujen obli-
2936: meniä sadanneksia korkeampi kuin joulu- gatioitten ja osuustodistusten korko 1 päi-
2937: kuussa vuonna 1944. Jos edellätarkoitettu västä elokuuta 1944 1 päivään elokuuta
2938: indeksi alenee siten, että se kysymyksessä- 1945. Mitä edellä on sanottu, ei koske
2939: olevassa joulu-, maalis-, kesä- ja syyskuussa 2 päivänä kesäkuuta 1945 maanhankinta-
2940: on täysiä kymmeniä sadanneksia alempi lain toimeenpanosta annetun asetuksen
2941: kuin joulukuussa 1944, on obligatioiden 227 § : ssä 1atrkoitettua tapausta.
2942: erääntymätön määrä vastaavasti alennet-
2943: tava.
2944:
2945: Hels·~ngissä helmikuun 4 päJivänä 1946.
2946:
2947: Penna Tervo. E. Pusa. Valto Käkelä.
2948: 52
2949:
2950: IV,5. - Lagmot. N :o 11.
2951:
2952:
2953:
2954:
2955: Kullberg m. fl.: Förslag tiU lag om ändrin.g av 5 § lage,n
2956: om en andra förmögenhetsöverlåtelseskatt.
2957:
2958:
2959: T i 11 R i k s d a g ,e n.
2960:
2961: I 5 § 2 mom. av Qagen om en andra för- språkiga kommuner, som ur överlåtelse-
2962: mögenhetsöv·erlMel.seska:tt, given dien 5 maj synprunkt äro jämställda med dessa icke
2963: 1945 stadgas: ,Värdet av sådan lantbr.uks- uppnå detta @ränsvärde till följd av, att
2964: fastighet som tiUhör skattskyldig, vilken i de helt eller delvis fuUgöra sin skyldighet
2965: stöd av jordanskaffningslagen eller lagen att överlåta jord medels nyröjning. Följden
2966: om snabbkolonisation av den förflyttade hämv är, at,t d'e trl!l sistnämnda kategori
2967: befolkningen överlåtit förmögenhet, må icke :hörande jordöverlåtarna komma för år 1945
2968: vid de förmögenhetsöverlåtelsebeskattnin- och de därpå följande skatteåren till följd
2969: gar, som verkställas efter skatteåret 1944, av det fömämrade penmngvärdet av m-
2970: fastställas till högre belopp än vid förmö- lägga avsevär,t högre förmögenhetsöverlå-
2971: genhetsöverlåtelsebeskattningen skatteåret telseskatt än jordägare, vars förmögenhets-
2972: 1944, dock på villkor, att den överlåtna överlåtelse överstiger tidigare anförda 8 %
2973: förmögenhetens värde utgör minst 8 för av fastighete>ns värde. BestämmelS'e>n i 53 §
2974: hundra av det vid sistnämnda beskattning 3 mom. av jordanslkaffningslagen, att kom-
2975: den överlåtaren tillhöriga lantbruksfastig- pensationsröjning bör utföras nå ett om-
2976: heten eller, därest han äger f,lera lantbruks- råde, som är minst en och en halv gång
2977: fastigheter, dessa gemensamt åsatta värdet så stort som det, vilket undgått överlåtelse,
2978: samt att förmögenheten vid dessa beskatt- kommer likväl med nurådande höga röj-
2979: ningar tillhör samma ägare som vid ut- ningskostnader att göra röjningsskyldig-
2980: gången av skatteåret 1944 eller hans oskif- heten ur ekonomisk synpunkt sett minst
2981: tade dödsbo." lika betungande som ett direkt jorduttag.
2982: Ur beskattningssynpunkt försätter denna På denna gmmd borde också jordöverlåtare
2983: bestämmelse i vissa fall fastighetsägare, med i 53 § 3 mom. :av jordanskaffnings-
2984: vilka errligt 92 § 3 mmn. av jordanskaff- lagen stadgad röjningsskyldighet försättas
2985: ningslagen helt eller delvis undgå skyldig- i beskattningshänseende i samma ställning
2986: heten att överlåta jord genom att kom- som andra överlåtelseskyldiga jordägare i
2987: pensera jorduttaget med nyröjning enligt vårt land. Då detta likväl icke observerats
2988: 53 § !3 mom. av nämnda la.g, i ·en i jäm- vid stiftandet av lagen om en andra för-
2989: förelse med övriga jordöverlåtare synner- mögenhetsövN'~låtelseskatt, 'borde •ändring
2990: ligen ogynnsam ställning. I praktiken h:ärvidlag fås ,till stånd.
2991: kommer det nämligen ofta att inträffa, att Med stöd av det ovan sagda och under
2992: värdet av den enligt jordanskaffningslagen lränvisning tm 32 §. •ri!ksdagsordningen
2993: överlåtna förmögenheten för sådana jord- få undertecknade vördsamt föres·lå,
2994: överlåtare, som icke äro berättigade att
2995: kompensera jorduttaget medels nyröjning, att Riksdagen måtte anta.ga föl-
2996: överstiger förenämnda 8 % av fastighetens jande lagförslc~g:
2997: värde, medan jordägare i svenska och två-
2998: IV,u. - Kullber.g y. m. 53
2999:
3000: Lag
3001: om ändring av 5 § lagen om en andra förmögenhetsöverlåtelseslmtt.
3002: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt 67 § riksdagsordningen
3003: föreskriver, skall 5. § lagen den 5 maj 1945 om en andra förmögenhetsöverlåte1seskail:t
3004: (394/45) erhålla följande ändrade lydelse:
3005: 5 §. det vid sistnämnda beskattning den över-
3006: Vid förmögenhetsöverlåtelsebeskattningen låtaren tilllhöriga 'lantbruksfastigheten e:ller,
3007: fastställes förmögenhetens värde i enlighet därest han äger flera Iantbruksfastigheter,
3008: med stadgandena i Jagen om inkomst- och dessa gemensamt påsatta värdet samt att
3009: förmögenhetsskatt. förmögenheten vid dessa beskattningar tiU-
3010: Värdet av sådan lantbruksfas.tighet, som hör samma ägare som vid utgången av
3011: tillhör skattskyldig, viiken i stöd av jord- skatteåret 1944 eller hans oski:ftade dödsbo.
3012: anskaffningslagen eller lagen om snabb- Vad ovan Sltadg&ts må äga ti!11ämpnin.g
3013: kolonisation av den förflyHade befolknin- ävren i det fwH, att sikattskytldig, som enligt
3014: gen överlåtit förmögenhet, må icke vid de jOil'dansikaffningSilagen ålägges att öve:vlå1:n
3015: förmögenhetsöverlåtelsebeskattningar, som förmögenhet tjJI minst i föregående moment
3016: v.erkställas efter skatteåret 1944, fastställas stadgat värde, heH eltler delvis fUJ1lgör s:in
3017: tili högre belopp än vid förmögenhetsöver- överlåtelseskyld1ghet genom nyröjning på
3018: låtelsebeskattningen skatteåret 1944, dook grund av 53 § 3 mom. jordanskaffnings-
3019: på vi1lkor, att den överlåtna förmögenhe- lagen.
3020: tens värde utgör minst 8 för hundra av
3021:
3022: Helsingfors den 12 februari 1946.
3023:
3024: Henrik Kullberg. Ture Hollsten. Ernst von Born.
3025: 1V,5. - Lak. al. N :o 11. Stwmennos.
3026:
3027:
3028:
3029:
3030: Kullberg y. m.: Ehdohts laiksi toisen omaisuudenltwvutus-
3031: vero"lain 5 § :n mtmttamisestct.
3032:
3033:
3034:
3035:
3036: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun toi- kuntien maanomistajat, jotka luovutukseen
3037: sen omaisuudenluovutusveral.ain 5 § :n 2 nähden ovat näiden kanssa samassa ase-
3038: momentissa säädetään: ,Sellaisen maata- massa, 'eivät saavuta tätä raja-arvoa sen
3039: louskiinteistön arvoa, joka kuuluu maan- johdosta, että he kokonaan ltai osaksi täyt-
3040: hankintalain tai siirtoväen pika~asutuslain tävät maan1uovutusvelvo1Jlisuutensa uudis-
3041: nojalla omaisuutt-aan ~uovuttaneelle vero- raivauksella. Seurauksena tästä on, että
3042: velvolliselle, äköön verovuoden 1944 jälkeen viimemainittuun ryhmään kuuluvat maan-
3043: toimitettavissa omaisuudenluovutusverotuk- luovuttajat joutuvat v. 1945 ja sitä seu-
3044: sissa määrättäkö suuremmaksi kuin ve- raavina verotusvuosina rahan arvon alen-
3045: rovuoden 1944 oma.isuudenil.uovutusvero- tumisen vuoksi maksamaan huomattavasti
3046: tuksessa, kuhenkin ehdolla, että 1luovutetun korkeamman omaisuudeniluovutusveron kuin
3047: omaisuuden arvo on vähintään 8 sada1ta maanomistajat, joiden omaisuudenluovutus
3048: viimeksi mainitussa verotuksessa luovutta- ylitiää aikaisemmin mainitut 8% kiinteis-
3049: jan omistamalle maatalouskiinteistölle tai, tön arvosta. Maanhankintalain 53 § : n 3
3050: mi!lloin hä>n omistaa useampia maatalous- momentin määräys, että täydennysraiv.aus
3051: kiinteistöjä, niille yhteisesti määrätystä ar- on suoritettava a~ueella, joka on vähintään
3052: vosta sekä että omaisuus näissä ver.otuk- puo1itoista kertaa niin suuri kuin luovutuk-
3053: sissa kuu1uu samalle omistajalle kuin vero- sen välttänyt alue, tulee ·kuitenkin nykyis-
3054: vuoden 1944 päättyessä tai hä·nen jakamat- ten korkeiden raivauskustannusten johdosta
3055: toma1le kuolitnpesälleen," tekemään raivausvelvollisuuden taloudelli-
3056: Verotuksessa saattaa tämä maarays sesti vähintään yhtä raskaaksi kuin suora-
3057: era1ssa tapauksissa kiinteistönomistajat, nainen maanluovutus on. Tämän vuoksi
3058: jotka maanhankintailain 92 § :n 3 momen- dlisi maanhankintalain 53 § :n 3 momentin
3059: tin mukaan joko kokonaan tai osaksi vält- säätämän raivausv.e1vollisuuden alaiset
3060: tävät velvollisuuden luovuttaa maata täy- maanluovuttajat saatettava verotuksessa
3061: dentämäHä maanottoa ma~nitun lain 53 § :rn samaan asemaan kuin maamme muut luo-
3062: 3 momentin mukaisella uudisraivaukseHa, vutusvelvo1liset maanomistajat. Kun tätä
3063: muihin maan~uovuttajiin nähden hyvin epä- kuite:nkaan ei ole huomattu säädettäessä
3064: edulliseen asemaan. Käytännössä tulee ni- toista omaisuudenluovutusverolakia, dlisi
3065: mittäirn usein tapahtumaan niin, että sel- muutos tässä kohdin saatava aikaan.
3066: iaisten maanluovuttajain, jotka eivät o1e Edellä sanotun nojalla ja viittaamalla
3067: oikeutettuja täydentämään maanottoa valltiopäiväjärjestyksen 52 § : ään !allekir-
3068: uudisraivauksella, maanhankintall.ain mu- joittaneet kunnioittavasti esit.tävät,
3069: ka:a.n luovuttaman omaisuuden arvo ylittää
3070: edcllä mainitut 8 % kiinteistön arvosta, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3071: kun taas ruotsi.nkielisten ja kaksikielisten van lakiehdotuksen:
3072: IV,5. - Kullberg y. m. 55
3073:
3074: Laki
3075: toisen omaisuudenluovutusverolain 5 §: n muuttamisesta.
3076: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: n
3077: mukaisesti, säädetään, että 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen omaisuudenluo-
3078: vutusverolain (394/45) 5 § saa seuraavan muutetun sanamuodon:
3079: 5 §. 1ouskiin:teistölle ltai, milloin hän omistaa
3080: Omaisuudenluovutusv·erotuksessa omai- useampia maatalouskiinteistöjä, niill.e yhtei-
3081: suuden :arvo määrätään tulo- j:a omaisuus- sesti määrätystä arvosta sekä että omaisuus
3082: verolain säännösten mukaan. näissä verotuksissa kuuluu samalle omista-
3083: Sellaisen maatalouskiinteistön arvoa, joka jalle kuin verovuoden 1944 päättyessä tai
3084: kuuluu maanhankintalain <tai siirtoväen hänen jakamattomalle kuolinpesälleen.
3085: pika-asutuslain nojaliLa omaisuuttaan :luo- Mitä edel[ä on säädetty sovellettakoon
3086: vuttaneelle verovelvdlliselle, älköön vero- myös siinä tapauksessa, että verovelvolooen,
3087: vuoden 1944 jäkeen toimitettavissa omai- joka maalllhankintalain mukaan veivoitetaan
3088: suudenluovutusverotuksissa määrättäkö suu- luovu1Jtamaan omaisuutta vähintään edelli-
3089: remmaksi kuin verovuoden 1944 omaisuu- sessä momentissa säädettyyn määrään, ko-
3090: denluovutusverotuksessa, kuitenkin ehdolla, kona.oo tai osittain täyttää luovutusvelvol-
3091: että ~uovutetun omaisuuden arvo on vähin- [isuutensa maanhankintalain 53 § : n 3 mo-
3092: tään 8 sadalta viimeksi mainitussa vero- mentin säännökseen perustuvaHa uudisrai-
3093: tuksessa luovuttajan omistamalle maata- vauksel1a.
3094: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
3095:
3096: Henrik Kullberg. Ture Hollsten. Ernst von Born.
3097: 56
3098:
3099: IV,G. - Lak. al. N :o 12.
3100:
3101:
3102:
3103:
3104: Lumme y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
3105: nuksista annet1ln lain muuttamisesta.
3106:
3107:
3108: E d u s k u n n a 11 e.
3109:
3110: K~msa:koululaitoksen kustannuslain 15, näihin seutuihin päteviä opet.utjia pysyväi-
3111: 16 ja 17 §: t, joissa m. m. määritellään sesti. Aikaisemmin kun olot olivat normaa-
3112: kauppala- ja kaupunkikunnille kansakoulu- lise.t, •tämä tarkoitus yleensä saavutettiin-
3113: menoihin suoritettava avustus, kaupunki- kin. MuUa muuttuneet olosuhteet ja hin-
3114: kuntien opBttajien palkkaus sekä maan ;tojen huomattava nousu ovat vaikuttaneet
3115: köyhitr.o.~pien ja ha.rvaanasuttujen sekä raja- sen, että opettajien saaminen sodan hävit-
3116: seutukuntien opettajille maksettava lisä- tämille. tai harvaanasutuil.le rajaseuduille
3117: palkkio, kaipaavat kohonneen hinta·tason ja on ollut varsin vaikea. Sentähden olisi mai-
3118: muuttuneiden olosuhteiden johdosta kor- nitun lisäpa:lkkion prosenttimäärää tuntu-
3119: jauksia. vasti korotettava. Säilyttäen edelleen val-
3120: Mainitun lain 15, ja 17 §: n nmkam1, voi- .tioneuvoston ·päätöksestä riippuvan l.iikku-
3121: daan valtion varoista suorittaa avustusta vaisuuden olisi lisäpalkkio määrättävä
3122: kansakoulujen ylläpitämiseen valtioneuvos- 50-100% :iksi peruspalkasta.
3123: ton va1hvistama mää.rä, joka kauppaloissa Kaupung.eilla on alussa mainihm lain
3124: voi vaihdella 50-70 markan ja kaupun- 16 § :n mukaan oikeus järjestää opettajain
3125: geissa. 400-500 markan välillä oppilasta palkkaus toisinkin, edellyttäen, että palkka
3126: kohden vuodessa. Nämä määrä.t, jotka ovat kokonaisuudessa;an nousee ainakin siihen
3127: määritellyt jo vuosina 1931 ja 1933 ovat määrään, mikä opettajille olisi kustannus-
3128: nykyisen !hinta;tason vallitessa 1iian a1haiset. lain mukaan väihintään suoritettava. Tätä
3129: Kun ne lisäksi ovat kiinteät, ja liikkumis- säännöstä, jonka tarkoitus on py].'lkiny't ole-
3130: ala on varsin pieni, eivät ne vastaa tarkoi- maan kansakoulujen etujen mukainen, on
3131: tustaan kuin osaksi. Tarkoituksenmukai- eräissä kaupungeissa noudatettu tava:lla,
3132: sempaa olisi suorittaa nämä avus·tukset joka ei ole sen tarkoitusta vastaava. Rahan
3133: kauppaloissa; samoin perus.tein kuin maa- arvon alentuessa ja palkkasäännösten muut-
3134: laiskunnissa, ja kaupungeissa siten kun ne tuessa ovat eräät kaupungit suorittaneet
3135: suori.tettiin ennen vuotta 1931, jolloin kan- kansakoulujensa op•ettajiUe aikaisemman
3136: sa•kou1ulaitoksen kustannuslakia muurtettiin alhais·emman peruspalkan ja myÖ'hemmin
3137: tässä kohden. Kauppalaissa olisi tämä määri.tellyn korkeamman peruspalkan eron
3138: avustus ka:ksi kolmasosaa ja kaupungeissa kalliinajanlisänä, jolloin palkka kokonai-
3139: kaksikymmentäviisi prosenttia. näiden kan- suudessaan on kyllä kohonnut myöh€ill1min
3140: sakoululai·toksen todellisista vuotuisista me- määritellyn palkan tasolle, mutta ikälisät
3141: noista. Tällä tavoin valtion avustus s·eu- ja osi,ttain myöskin eläk!kee.t on kuitenkin
3142: .raisi paremmin kuin nykyään hintatason laskettu .prosenteissa alhaisemrman perus-
3143: vaihteluja ilma·n eri rtoimenpiteitä koulu- palkan mukaan. Opettajat ovat näissä ta-
3144: hallituksen tai valtioneuvoston puolelta. pauksissa jääneet vähemmälle, kuin mihin
3145: Maan köyhim:rnille ja harvaan asutuille olisivat oikeutetut. Kaikki kaupungit eivät
3146: sekä rajaseutukunnille suorittaa valtio lain myöskään ole huomioineet lainmukaisia
3147: 15 §: n mukaan opettajHle maksettavaa lisä- perheelHsten ja perheettömien opettajien
3148: palkkiota 10-30 % peruspalkasta luokituk- eri suuruisia perusp·alkkoja, erkä kasvatus-
3149: stm mukaan, jonka valtioneuvosto koulu- apuja. Näyttäisi sentäili.den tarpeelliselta,
3150: hallirtuks,en ehdotuksesta vahvistaa. Tämän että lain säännöstä rtäydennettäisiin sikäli,
3151: lisäpalkkion tarkoituksena on ollut sa;ada et.tä paitsi kokonaispalkkaus, myös:kin palk-
3152: IV,6. -Lumme y.m. 57
3153:
3154: kauksen eri osat, peruspalkka, ikälisät. ja tailupohjaksi sama ajankohta, koska perus-
3155: kasvatusavut vastaisivat vähintään laissa palklroja ei ole senjälkeen korotettu eikä
3156: määriteltyjä alimpia palkkoja. Myöskin niiden :lmrottamis:ta tässä:kään yhteydessä
3157: näyttäisi o1evan ,tarpeen lisätä kaupunki- ole esitetty.
3158: opettajien palkkausta koskevaan säännök- Kaiken sen nojalla, mitä edellä olemme
3159: seen samanlainen kalliinajanlisän suoritta- esittäneet, kunnioittaen esitämme,
3160: m1sta koskeva lisäys, joka vuoden 1943
3161: alussa maini.ttua lakia .muutettaessa lisät- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3162: tiin maa.laislmnsakoulunopettajien palk- van lakiehdotuksen:
3163: kauk..sia koskeviin pykäliin ja asettaa ver-
3164:
3165:
3166: Laki
3167: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
3168: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
3169: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 15 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä
3170: maaliskuuta 1944 annetussa laissa (221/44), 16 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä
3171: :helmikuuta 1943 annetussa laissa (115/43), ja 17 §, sellaisena kuin se on 11 päivänä
3172: joulukuuta 1931 anne.tussa laissa (396/31), näin kuuluviksi:
3173: II luku. sis ta. Vuotuiste;n kunnossapitokustannusten
3174: 1
3175:
3176:
3177: Maalaiskuntain lwnsakoulttlaitos. laskemista varten mä:ärä:tään koulun käyt-
3178: tämien rakennusten arvo samojen perns<tei-
3179: 15 §. den mukaan ja samaa menettelyä noudat-
3180: Opetitajille 7, 9-11 ja 14 § :n mukaan taen, kuin 5 § : ssä mainitut normaalihinnat
3181: tulevat palkat ja palkkiot suorittaa valtio määrä,tään; ja rakennuksien kunnossapito-
3182: kunnille. kustamlu'ks~ksi on ~mtsottava tästä a·rvos·ta
3183: Sen lisäksi valtio korvaa sekä maa.lais- S'e prosenttimääJrä, jon[m valtioneuvosto eri-
3184: että kauppa.lakunnille ka.ksi lmlmannesta ,]aatuisille rakennuksille v&hvistaa vähin-
3185: niistä kuntien ikarusrulmululaitoksen todelli-. tään yhdeksi ja enint<ään kahdeksi prosen"
3186: sista vuosimenoista, jotka, johtuvat koulu- tiksi.
3187: lmlu.ston, opetusvälineiden, oppila1lle ilmai- Milloin huoneistoedut annetaan opetta-
3188: seksi ;tai käytettäväksi annettujen oppikir- jalle tarkoi.tuksenmukaisessa vuokra-asun-
3189: jojen ja muiden koulutarpeiden hankkimi- nossa tai korvataan ranalla, maksetaan
3190: sesta, oppilaiden hammas- j:a terveydelli- kunnalle korvansmäärä, jonka tulee vastata
3191: sestä hoidosta, kirjojen hankkimisesta oppi- opettajan käytössä olevien rakennuksien
3192: las- ja opettajakirjastoihin sekä 19 ja osan kunnossapitoon edellisen momentin
3193: 20 § :ssä mainitusta avustuksesta. Tervey- mukaan my.önnet.tävää. avustusta.
3194: denhoidon vuosimenoihin ei lueta koulu- Maan köyhimmille ja harvaan asutuille
3195: hoitajattarien palkkausta, vaan siitä on, sekä rajaseutukunnille valtio suorit.taa
3196: senjälkeen kuin kunnan terveyssisartoimi opettajiLle maksettavaa lisäpalkkiota 50-
3197: on järjestetty kunnallisista terveyssisarista 100 % peruspalkasta 1uok1tuksen mukaan,
3198: annetun lain mukaan, voimassa, mitä sano- jonka valtioneuvosto :k:ouluhamtuksen ehdo-
3199: tussa l·aissa on erikseen s.äädetty. Kunnes tuksesta vahvistaa. Niin ikään sanotut
3200: uudelleenjärjestely on .ta:pahtunut, suorite- kunna•t saavat eduskunnan sitä. varten lml-
3201: taan valtion avustusta edelleen aikaisem- loinkin myöntämistä varoista ylimääräistä
3202: pien määräysten mukaan. avustusta, milloin niiden kustannukset kan-
3203: Omien kansakoulurakennustensa kunnos- sakoululaitoksensa yl1äpi,tämisessä muuten
3204: sapitämiseen kunta saa valtioLta avustuk- tulisivat kohtuullista raskaammiksi.
3205: sena: varsinaisten kouluhuoneistojen koh- Jos kunnalJ.e koulutoimensa hoitamisessa
3206: daLta kaksi kolmannesta ja opettaji·en käy- on tai.ta:maHomuudesta, tuhlaavaisuudesta
3207: tössä: olevien rakennuksien ooan kohda:lta taikka muista niihin verrattavista syistä
3208: puO'let niiden jä:ljempänä mainittavailia ta- aiheutunut suuremmat menot, kuin on kat-
3209: valla mää,rättävistä kunnossapitokustannuk- sottava kohtuulliseksi, älköön näistä tar-
3210:
3211: 8
3212: 58 IY,o. ~ Kansakoululaitoksen kustanuuslaki.
3213:
3214: peettomista kustannuksista valtionapua ;täen, että palkka sekä eri osiillSia, perus-
3215: malksettako. pa~aan, i'kä;lisään ja kasvatusapuun että
3216: Älköön myöskään valtionapua makset- myöskin kokonaismäärään nähden nousee
3217: tako ta11peettomaksi katsottavan opettajan- vähintäJän siihen määrään,. mitä opettajalle
3218: viran ylläpitämiseen. ensimmäisen ja toisen mome.ntin mukaan
3219: olisi väJhintään suorirtettava.
3220: Milloin virallinen indeksi osoittaa elin-
3221: III luku. kustannusten 1 päivänä tammikuuta 1943
3222: J{aupunkikuntain kansakoululaitos. vallinneeseen hintatasoon verrattuna, ko-
3223: honneen, tulee kaupungin suorittaa ikansa-
3224: 16 §. koulujensa opettajille varsinaisen pal~kauk
3225: Paikallisista oloista riippuen on, luoki- s·en 1isäksi kalliinajanlisää vä;hintään suh-
3226: rtuksen mukaan, jonka kouluhamtus vah- teellisesti YJ'htä paljon kuin valtio suorittaa
3227: vistaa, kaupunkikunnan opettajan a.lin vuo- kalliinajanlisää maalaiskansakoulujen opet-
3228: tuinen peruspalkka: tajille.
3229: naimisissa olevan tai olleen yläkansakou-
3230: lun opettajan, joka on perheensä pääasialli- 17 §.
3231: nen elättäjä ja jolla on yksi tai useampia Kansakoululaitoks.ensa ylläpitämiseksi saa-
3232: lapsia, ensimmäisessä luokassa 41,700 ja vat kaupungit valtiolta vuosittain avustusta
3233: toisessa 39,300 markikaa; kaksikymmentäviisi rpros.enttia siitä mää-
3234: muun yläkansakoulun opettajan ensim- rästä, johon niiden todellis(}t menot kansa-
3235: mäisessä luokassa 37,200 ma.rkkaa ja toi- ~oululaitoksesta nousevat ja luetaan niihin
3236: sessa luokassa 35,100 markkaa; menoihin mhassa suoritetut palkat, läanmi-
3237: naimisissa olevan tai olleen a.lakansakou- ,tys- ja valaistusmenot sekä menot koulu-
3238: 1un opettajan, joka on perheensä pääasial- kalustosta, opetusvälineistä, oppilaille ik.un-
3239: linen elättäjä ja jolla on yksi tai useampia nan puolesta iJlmaise!ksi tai käy:tettä>väksi· an-
3240: [apsia, ensimmäisessä luokassa 35,100 ja netuista oppikirjoista y. m. koulutarpeista,
3241: toises.-;a luokassa 33,000 markkaa; sekä oppilaiden hammas- ja terveydellisestä !hoi-
3242: muun alakansakoulun opettajan ensim- dosta ja owilaiHe koulussa annetusta ra-
3243: mäisessä luokassa 31,200 ja !toisessa luo- vinnos.ta ja vaatetuksesta, ik.irjojen hankki-
3244: kassa 29,400 markkaa. misesta oppilas- ja opettajakirjastoihin ja
3245: Sitä paitsi saavat opettajaJt kasvatusapua vuokramenoihin sellaisista vuokrahuoneista,
3246: samojen perusteiden mukaan, kuin 7 § :ssä joiden havaitaan vastaavan tarkoitustaan.
3247: on säädetty maalaiskuntain yläikansakoulun Ni:i!hin luetaan myöskin koulujen omien
3248: opettajista, sekä ikälisää ne.livuotiskaudclta, huoneistojen vuo].{lra-arvo va:ltioneuvoston
3249: kerrallaan neljä sadalta rahassa maksetta- va'hvistamin perustein.
3250: vasta .peruspalkas.ta ja viisi eri kertaa. Tämä l31ki tulee voimaan 1 p :nä tammi-
3251: Kuitenkin on kaupnngeilla oikeus järjes- kuuta 1946 ja sovelletaan sen valitioavus-
3252: täJä kansalrouluj.ensa opettajain palkkaus tusta ilroskevia säännöksiä vuoden 1945 me-
3253: toisinkin kuin edellä on säädetty, edellyt- noihin nähden.
3254:
3255: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
3256:
3257: Alpo Lumme. Jussi Lappi-Seppälä.
3258: Urho Kulova.ara. lVIartta Salmela-Järvinen.
3259: Yrjö Kallinen. .Juho Mäkelä.
3260: Kaisa Hiilelä. Valto Käkelä.
3261: Aino Malkamäki. K. Hakala.
3262: Lauri .Järvi. Väinö Kivisalo.
3263: Edvard Pesonen.
3264: 59
3265:
3266: IV,7. - Lak. al. N:o 13.
3267:
3268:
3269:
3270:
3271: Kilpeläinen y. m.: Ehdotus laiksi valtioneuvoston oikeu-
3272: desta luovuttaa yleisradiotoimintaa varten valtiolle han-
3273: kittu omaisuus osakeyhtiölle annetun lain muuttamisesta.
3274:
3275:
3276: E d u s k u n n a ll e.
3277:
3278: Yleisradion tehtävät maamme sivistys- Senvuoksi olisi mi~lestämme tarkoituksen-
3279: elämässä ovat varsin suuret. Sen vaikutus mukaista, että hallintoneuvoston kokoonpa-
3280: yleisen mielipiteen muodostumiseen on nosta pääsisivät määräämään laajemmat
3281: myöslcin huomaltiava. Sen vuoksi on Juonndl- piirit kuin tähän sa:akka. Parhai,ten tu li-
3282: 1
3283:
3284:
3285: lista, että kaikki kansalaispiirit jatkuvaNa sivat eri mielipidesuunnat edustetuiksi, jos
3286: mielenkiinnOilla seuraavat yleisradion toi- eduskunta toimittaisi puheenaolevan hallin-
3287: mintaa. Y leisradiotoiminta kuuluu meillä
3288: 1 toneuvoston edustajien vaalin.
3289: sitä varten perustetuUe osakeyhtiölle, jolile Edellä mainitun yleisradiotoimintaa kos-
3290: valtio 18 päivän:ä toukokuuta 1934 annetun kevan lain mukaan tUllee yhtiön osakkeista
3291: [ain mukaan on luovuttanut valtion yleis- aina vähintään 90/100 pysyä va!ltion omis-
3292: radioasemat sekä muun yleisradiotoimintaa tuksessa ja hallinnassa ja yhtiön yhtiöjär-
3293: varten valtiolle hankitun omaisuuden. jestykseen on otettava Mllaiset määräykset,
3294: Koska yleisradion tehtävänä on pailv~lla että vailtion määrääruisvalta yhtiössä säily-
3295: koko kansaa ja edustaa sen kaikkien kansa- tetään ja sekä valtiotalouden että yleiset
3296: laispiirien mielipiteitä, on selvää, että eri- edut turvataan. Kun valtiolla näinolilen tu-
3297: aaisten poliittisten käsityskantojen pitäisi lee jatkuvasti pysymään määräämisvaJlta
3298: tulla radion toiminnassa tasapuolisesti huo- yleiradiossa, voidaan nyt puheenaoleva
3299: mioon otetuiksi. Tässä suhteessa on yleisra- uudistus toteuttaa yleisradiotoiminnan yh-
3300: dion toimintaan nähden ilmennyt sekä en- tiömuoto säil.yttäen. Mielestämme on kui-
3301: nen että jälkeen sodan jatkuva:a tyytymät- tenkin välttämätöntä, että y;leisradion hal-
3302: tömyyttä. Tähän on käsityksemme mukaan lintoneuvoston nykyiset jäsenet - joista
3303: ollut eräänä syynä se, ettei erilaisBJI:a po- sääntöjen mukaan vain kolmannes eroaa
3304: liittisilla käsityskannoilla ole ollut niille toimikauden päättyessä - uudelleen järjes-
3305: suhteellisesti kuUiluvM edustusta ja vaiku- telyn yhteydessä jättäisivät kaikki yhtä ai-
3306: tusta yileisradion toiminnassa. Kun yleis- kaa paikkansa. Tätä tarkoittava !lisäys olisi
3307: radion hallintoneuvoston kokoonpano mää- edeHä mainittuun lakiin myöskin otettava.
3308: rätään Oy. Yleisradio Ab:n yhtiökokouk- Edelläolevan nojwlla kunnioittaen ehdo-
3309: sessa, jossa valtion äänivahaa käyttää ku'l- tamme,
3310: kulaitooten ja yleisten töiden ministeriön
3311: edustaja, ei ole voitu välttyä siltä, että se että Eduskunta hyväksyisi settraa-
3312: on pakostakin tuJllut sangen yksipuOiliseksi. van lakiehdotuksen:
3313:
3314: Laki
3315: valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa yleisradiotoimintaa varten valtiolle hankittu
3316: omaisuus osakeyhtiölle annetun lain muuttamisesta.
3317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa
3318: yleisradiotoimintaa varten vaJltiolle hankittu omaisuus osakeyhtiölle 18 päivänä touko-
3319: kuuta 1934 annetun lain (216/34) 4 § näin kuuluvaksi:
3320: 4 §. vistaa, kuitenkin siten, että jäseniä tulee
3321: Yhtiöllä tulee olla hallintoneuvosto, jonka olla vähintään kaksitoista. Raidintoneuvos-
3322: jäsenten lukumäärän valtioneuvosto vah- ton jäsenten va!litseminen :kuuluu edu~mn-
3323: 60 IV, 7. - Yleis1·adio.
3324:
3325: nan valitsijamiehille. Jäsenet va!litaan yh- keino- ja twlouselämää tuntevia sekä eri yh-
3326: tiöjärjestyksessä mainituksi määräajaksi teiskunta- ja kieliryhmiä edustavia kansa-
3327: kerrallaan. Yhtiö määrää hahlintoneuvoston laisia.
3328: jäsenten palkat, ja suoritetaan ne yhtiön Oy. Yleisradio Ab: n yhtiökokouksen va-
3329: varoista. litsemien hwllintoneuvoston jäsenten toimi-
3330: Hallintoneuvoston jäseneksi on vwlittava kausi päättyy toukokuun 31 päivänä 1946.
3331: taide-elämää, kansanvalistustoimintaa, elin-
3332:
3333: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
3334:
3335: Yrjö Kilpeläinen. Lennart Heljas. Heik..l{i Soininen.
3336: Jere Juutilainen. Yrjö I. Antila. Sulo Salo.
3337: Juho Pyy. Kyllikki Pohjala. Väinö Okko.
3338: Valfrid Eskola. Arvo Pohjannoro. Yrjö Hautala.
3339: Valto Käkelä. Matti Miikki. Vilho Hj. Lehtonen.
3340: 0. Muikku. Toivo H. Kinnunen. Matti Lepistö.
3341: Alpo Lumme. P. A. Karjalainen. Juho Paksujalka.
3342: Eino Raunio. Kaisa Hiilelä. Aino Luostarinen.
3343: Juho Kuittinen. Viljo Rantala. Jus.si Raatikainen.
3344: Uuno Raatikainen. Martta Salmela-Järvinen. Penna Tervo.
3345: E. Pusa. Väinö Leskinen. Urho Kulovaara.
3346: Antti A. Koukkari. Edvard Pesonen. Arvo Salminen.
3347: H. S. Pesonen. J. F. Tolonen. Erkki Paavolainen.
3348: Juho Karvonen. Jussi Annala. .Arvi Oksala.
3349: A. K. Paasivuori. Rolf B. Berner. T. N. Viihula.
3350: Aino Malkamäki. Elli Nurminen. Isak Penttala.
3351: Samuli Tervo. Kosti Kankainen. Yrjö A. Manninen.
3352: Yrjö Welling. Johannes Virolainen. Kusti Eskola.
3353: Väinö Kivisalo. Markus Niskala. Eemil Pääkkönen.
3354: Var~a Turunen. Lauri Laine. Walter Kuusela.
3355: J. E. Lampinen. Aapo Inkinen. Miina Sillanpää.
3356: Kustaa Tiitu. Jaakko Hakala. Väinö Voionmaa.
3357: Kauko Andersson. Matti Ytti. K. Hakala.
3358: Eino Laitinen. Päiviö Hetemäki. Lauri Riikonen.
3359: Martti Miettunen. Jussi Lappi-Seppälä. J. Eri. Pilppula.
3360: J. Pyörälä. Johannes Wirtanen. Anshelm Alestalo.
3361: Urho Saariaho. Helena Virkki. H. A. Kannisto.
3362: A. T. Malmivaara. Eero Kivelä. Arno Tuuma.
3363: Lauri Järvi. Niilo Honkala. Aino Lehtokoski.
3364: Felix Seppälä. L. 0. Hirvensalo. Bruno Sarlin.
3365: Martti 0. Kölli. Kalle Kauppi. Juho Niukkanen.
3366: Erkki Koivisto. Lassi Hiekkala. Yrjö Suontausta.
3367: Juhani Leppälä. Erkki Leikola. Lauri Murtomaa.
3368: Eero Mäkinen. Albin Asikainen. Nils Meinander.
3369: Sulo Heiniö. M. 0. Lahtela. Elias Tukia.
3370: Ernst von Born. Antti Rantamaa.
3371: 61
3372:
3373: IV,s. - Toiv. al. N:o 10.
3374:
3375:
3376:
3377:
3378: Oksala: Toimenpiteistä verotukse.n pe1·usteina olleen tulon
3379: ja omaisuuden me1·kitsemiseksi verolippuun.
3380:
3381:
3382: E d u s k u n n a ll e.
3383:
3384: Tammikuun 11 päivänä i944 annetun omaisuudesta heitä on verotettu kun vero-
3385: tulo- ja omaisuusveroasetuksen 59 § : ssä sää- lipussa on vain veron lopulliset määrät.
3386: detään, että verolautakunnan tulee verotuk- Jotta verovelvollinen voisi tarkastaa, onko
3387: sen mukaisesti kirjoituttaa kullekin, jonka häntä verotettu hänen mielestään oikeilla
3388: sumitettavaksi on määräJbty v.eroa, vero- perusteilla, 1täytyy hänen pyytää pöytäkir-
3389: lippu, ja on tähän verolippuun merkittävä jan ote. Useissa tapauksissa käy myöskin
3390: m. m. tuliosta ja omaisuudesta pannun '"eron niin, että verovelvollinen ei tahdo ryhtyä
3391: määrä, veron korotukset ja mitä veron en- ottamaan lähemmin selvää verotuksestaan,
3392: nakkona on luettu verovelvollisen hyväksi vaikka hän epäileekin, että veroperusteet
3393: sekä suoritettava tai palautettava määrä. eivät vastaa täysin todellisia tuloja taikka
3394: Asetus ei näinollen määrää verolippuun todellista omaisuutta.
3395: merkittäväksi niitä tulon ja omaisuuden Jotta verovelvolliset voisivat vaivatto-
3396: määriä, joiden p'erusteella vero on las- masti valvoa nykyisen ankaran verotuksen
3397: kettu. Näitä määriä ei myöskään merkitä oikeudenmukaisuutta ja jotta veroviran-
3398: veroluetteloihin, vaan verovelvollisen on omaiset välttyisivät mahdollisimman paljon
3399: niiden selville saamiseksi pyydettävä ote pöytäkirjanotteiden kirjoittamisesta ja tästä
3400: verolautakunnan pöytäkirjasta. aiheutuvasta työstä, olisi tarpeellista että
3401: Valtion välitön verotus, josta pääosan verolippuun merkitään myös sen tulon ja
3402: muodostaa tulo- ja omaisuusvero, on nyky- sen omaisuuden määrä, joiden perusteella
3403: aikana muodostunut erittäin ankaraksi. vero on pantu.
3404: Tämän johdosta kansalaiset mielenkiinnolla Edelläesitetyn perusteella ehdotan kun-
3405: tahtovat seurata tulo- ja omaisuusverotuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3406: sen toimeenpanoa ja siinä mielessä myöskin vomuksen,
3407: tietää, millä perusteella verolautakunta on
3408: veron määrännyt. Koska nykyisen tulo- ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3409: omaisuusverolain mukaan veron määräämi- siin tulo- ja on"'aisuusveroasetuksen
3410: nen tulosta ja omaisuudesta on monimut- muuttamiseksi siten, että sen mukaan
3411: kainen ja asiaan perehtymättömälle vaikea olisi verolippuun merkittävä nykyis-
3412: tehtävä, niin verovelvolliset eivät yleensä ten 'tietojen lisäksi myöskin verotuk-
3413: osaa laskea sitä, mistä tulosta ja mistä sen perusteena ollut tulo ja omaisuus.
3414: Helsingissä helmikuun 5 p~ivänä 1946.
3415:
3416: Arvi Oksala.
3417: 62
3418:
3419: IV,9. - Toiv. al. N :o 11.
3420:
3421:
3422:
3423:
3424: Riihinen y. m.: Esityksen antamisesta pienituloisiin ja vähä-
3425: varaisiin kohdistuvista rrnuutoksista tulo- ja omaisuns-
3426: verolakiin.
3427:
3428:
3429: Ed usku n naE e.
3430: Valtion tulo- ja omaisuusverolaki, seLlai- pien veToluokkien veroprosenttia alennet-
3431: senaan kuin se alusta il.ähtien on ollut voi- .tava niin, että ne vastaisivat verotettavien
3432: massa, on tullut nyt entistään epäoi~eu todellista veromaksukykyä.
3433: denmukaisemmaksi. Mainittu laki asettaa Rahan arvon a[enemisen seurauksena ·
3434: verorasituksen jo niin alhaisehla pa!lkka- ov&t lain sruHim111t verovelvollisen :lapsi- y.m.
3435: tuilolile, joka olisi vähentämiilttä vältttämä- huoltomenoista johtuneet veronmaksukyvyn
3436: tön tai riittämätön palkan saajan ja hänen heikkenemisen pei~usteella sallitut tulon
3437: perheensä toimeentulolle. Samoin il.ain mu- vähennykset käyneet kohtuuttoman alhai-
3438: kaan peritään omaisuuteen kohdistuvaa ve- siksi. Nämä kuten muutkin lain perus-
3439: roa sellaisestakin omaisuudesta, joka ·tus- teella myönnertyt pienitwoisten tulovähen-
3440: kin omistajalle on riittävä jokapäiväisen nykset o<lisi korotettava nykyistä h~ntaJtasoa
3441: e>l'ämän !tarpeisiin·, v:aatetukseen j& kodin vastaaviksi.
3442: irtaimistoon. Tulo- ja omaisuusV!eroJaki nykyisessä
3443: TuJ.on ja omaisuuden alaraja, josta ve- muodossaan ei ole oikeudenmukainen, koska
3444: rosuoritus määrätään, olisi asetetttava sen sen kaut1:.a :kannettava ·verotus ei jaJkaudu
3445: mukaan, •ettei sen kautta riistettäisi palkka- Imusalaisten maksukyvyn mukaan, vaan
3446: tuloistaan elävien ltoimeentuloille välttämä- painaa raskaimmin pientuloisia ja vähä-
3447: töntä tuloa ja omaisuutta. varaisia.
3448: Sodan johdosta tapahtuneen ,taloudellisen Edellä olevan perusteella esitämme edus-
3449: elämän muutoksien ja rahan arvon alene- kunnan pää!j)ettäväksi toivomuksen,
3450: misen seumuksena on voimassa olevan tulo-
3451: ja omaisuusveron perusta, samoin kuin että hallitus ensi tilassa cmtaisi
3452: siinä käJ71Detty progressiivinen verokorotus Eduskunnalle esityksen sellaisista
3453: käynyt entisestään epäoikeudenmukaisem- muutoksista tulo- ja omaisuusvero-
3454: maksi. Omaisuuden verotru'ksen aliraja, lakiin, että pienituloisten ja vähä-
3455: 100,000:- mk, josta v·eroa kannetaan, on varaisten välttämättömään elämisen
3456: kohtuuttoman alhainen. Jo yksistään ra- tarpeeseen kuultwa tulo ja omaisuus
3457: han arvon aleneminen vuodesta 1943, jol- tulevat verovapaiksi ja että verotet-
3458: il.oin laki annettiin, vaatisi ail.irajan kohot- 'tavien alempituloisten veroprosentti
3459: tamista moninkertaisesti. alennetaan verotettavan todellista
3460: Tulon ailiraja, josta veronkanto alkaa, ja maksukykyä vastaavaksi, ja että tulo-
3461: sille määrätty vero on niin suhteeton, että ja omaisuusverolain pienituloisille
3462: se uhkaa riistää pienipaikkaisilta jokapäi- sallimat tulovähennykset korotetaan
3463: väisen leivän. Tuloraja, jos;ta v•eroa kanne- vallitsevan todellisen hintatason mu-
3464: taan, olisi Ti]ttäväsrti korotettava ja a!lem- kaisiksi.
3465: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
3466:
3467: Vilhelm Riihinen. Hugo Manninen.
3468: K. Hj. Kauhanen. Antti Virtanen.
3469: Johan Toivo Järvinen. Toivo Lång.
3470: 63
3471:
3472: IV,1o. - Toiv. al. N:o 12.
3473:
3474:
3475:
3476:
3477: Oksala: ToV!nenpiteistä välittömiin verotuksen lieventänti-
3478: seksi ja veroasteikkojen tarkistanniseksi valtion verotuk-
3479: sessa.
3480:
3481:
3482: E d u s k u n n a ll e.
3483:
3484: Verovelvollisten tuloon ja omaisuuteen saatua, niin että siitä on tuloverojen lisäksi
3485: kohdistuva välitön verotus on sotavuosien maksettava nykyisiä raskaita omaisuusve-
3486: aikana tavattomasti kasvanut. Siten jo roja, suhteellisen vaatimattomienkin tulojen
3487: vuonna 1944 valtion erilaisten välittömien saajien ja omaisuudenhaltijain koko .tulo ei
3488: verojen tuotto oli enemmän kuin kahdeksan riitä verojen suorittamiseen, vaan siihen on
3489: kertaa niin suuri kuin viimeisenä rauhan- lisäksi käytettävä omaisuutta.
3490: vuotena 1938, ikun sen sijaan välillisten ve- Verotusta on tosin viime vuosina huomat-
3491: rojen tuotto ei samaan aikaan ole noussut tavasti lieventänyt se seilffia, ·että inflaation
3492: ko1minkertaiseksikaan. Vuonna 1945 välit- johdosta tulojen niroellismäärät ovat nous-
3493: tömien verojen osuus valtion verotuloissa on seet, jolloin aikaisempien vuosien alempien
3494: ilmeisesti edeHeen kasvanut. Tämä on erit- tulojen ja omaisuuksien perusteella määrä-
3495: täin suuresti 'lisännyt erHaisten tulo- ja tyt verot ovat maksuvuoden paisuneesta
3496: omaisuusverojen verovelvollisille aiheutta- tulosta käyneet helpommaksi suorittaa. Il-
3497: maa rasitusta, joka samalla on muodostunut man .tätä asiain tilaa välitön verorasitus
3498: aikaisempaa paljon laajempiin piireihin olisi 'laajoille veronmaksajapiireille muodos-
3499: kohdistuvaksi sen vuoksi, että inflaation tunut ylivoimaiseksi kestää. Jos näin ollen
3500: jdhdosta reaaliarvoltaan varsin vaatimat.to- inflaatio pysäihtyy, välitön verotuksemme
3501: matkin tulot ja omaisuudet ovat nousseet käy vaikutukseltaan aivan tuihoi.'3aksi, ellei
3502: verovapaat tulo- ja omaisuusminimit Y'littä- sitä kiireellisesti tarkisteta. Veroja ei voida
3503: viksi. jatkuvasti suorittaa omaisuutta realisoi-
3504: V<äilittöm:än verotuksemme nykyiseSJt•ä ras- ma:lla, vaan juoksevista tuloista, ja tulojen
3505: kaudesta tarjoaa esimerkkejä .Suomen Pan- on 'lisäksi riitettävä kohtuuHisiin elantokus-
3506: kin taloustieteellisessä :tutkimuslaitoksessa tannuksiin ja edes jonkinlaiseen säästämi-
3507: äskettäin laadittu fyysillisten henkilöiden seen, koska ilman sitä talouselämämme ei
3508: verorasitusta lmskeva selvitys. Sen mukaan voi ajanmittaan suoriutua sotakorvausten ja
3509: yksistään valtiolle maksettavat erilaiset tu- muiden nykyisiin poikkeuksellisiin oloihin
3510: loverot ovat vuonna 1945 vieneet naimatto- liittyvien tehtävien siHe asettamista vaati-
3511: maita henkilöltä 200,000 markan tulosta - muksista.
3512: joka nykyisin ei suinkaan ole mikään suuri Toiselta puolen on rahaolojen terveen ke-
3513: tulo - suunnilleen puolet, 540,000 tulosta hityksen kanna>lta välttämätöntä, että kes-
3514: 3/4 ja suurimmista tuloista, 3 miljoonan kuspankkiluoton käyttö valtion menojen
3515: markan ja sitä suuremmista, lwko tulon, peittämiseen lopetetaan. Kohtuuttomaksi
3516: jos edellytetään, että tulo ei ole kahdesta paisuneen verorasituksen alenemiseen ei
3517: edellisestä vuodesta noussut. Kun tuloista näin ollen juuri näytä olevan maJhdollisuuk-
3518: lisäksi on maksettava kunnallis- ja kirkollis- sia, ellei valtion menoja saada supistumaan.
3519: veroja, nämä lisäävät edeHeen rasitusta, niin Sotakorvaussuoritukset eivät tosin tee lähi-
3520: että tuloveroina joudutaan kaikkiaan äskei- vuosina mahdo:Hiseiksi vaLtion menojen ~den
3521: sin edellytyksin maksamaan jo 360,000 mar- tamista läheskään sodan edelliselle tasolle,
3522: kan tuloista 3/4 ja vain hiukan toiselle mil- mutta sitäkin välttämättömämpää on, että
3523: joonalle nousevista tuloista tulon koko kaikess·a muussa valtion varojen käytössä
3524: määrä. Jos tulo vielä on omaisuuden avulla noudatetaan mitä suurinta pidättyväisyyttä.
3525: 64 IV,1o. - Verotus.
3526:
3527: Valtion virkakoneistoa supistamalla ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
3528: yleistä palkkasulkua tehokkaasti ylläpitä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3529: mällä on estettävä valtion palkkamenojen vomuksen,
3530: paisuminen. Maataloustuotteiden tukipa·lk-
3531: kiojärjeste1mästä on - ilman, että sen an- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3532: netaan tulla uusien palkankorotusten ai- siin ver-otusolojemme korjaamiseksi
3533: heeksi - pikaisesti päästävä, ja sinänsä tar- siten, että välitöntä verot1tsta terveen
3534: peelliset, mutta valtion varoja kysyvät so- finanssipolitiikan saUimissa rajoissa
3535: siaaliset uudistukset ja muut sen luontoiset lievennetään ja samalla otetaan vero-
3536: toimen;piteet on mruhdollisimman suuressa asteikkoja laadittaessa huomioon ne
3537: määrässä pyrittävä siirtämään tuonnem- muutokset, jotka inflaation aiheut-
3538: maksi eli ajankohtaan, jolloin nykyinen tama tulojen ja ornaisuuksien nimel-
3539: ääri'll1lll1äisen raskas taloudellinen asemam- linen paisuminen on tehnyt tarpeel-
3540: me on helpottunut. liseksi.
3541: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1946.
3542:
3543: Arvi Oksala.
3544: 65
3545:
3546: IV,n. - Toiv. al. N :o 13.
3547:
3548:
3549:
3550:
3551: U. Raatikainen y. m.: Toimenpiteistä macttalmtskiinteistöje,n
3552: verotusperusteiden muuttaflniseksi.
3553:
3554:
3555: E d u s kun n a ll e.
3556:
3557: Marraskuun 19 päivänä 1943 annetun - keskimääränä, on siitä seurauksena,
3558: tulo- ja omaisuusverolain 15 § :n mukaan että maatalouskiinteistöjen tulo e'i tule
3559: maatalouskiinteistöstä saatuna tulona on muuhun verotukseen nähden oikeassa suh-
3560: pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka sa- teessa verotetuksi, vaan jää noin kolman-
3561: manlaatuisten kiinteistöjen kunnassa ar- nekseen siitä, minkä se - huomioonottaen
3562: vioidaan viljellyn maan ja luonnonniityn veron maksussa käytettävän rahan alentu-
3563: osalta verovuonna päättyneenä ja kaht,ena neen arvon - pitäisi olla. On selvää, että
3564: sitä edeltäneenä talousvuotena sekä metsä- tässä suhteessa on viipymättä aikaansaa-
3565: maan osalta vastaavina hakkuuvuosina tava sellainen muutos, että myöskin maa-
3566: keskimäärin vuotta kohti antaneen. Vas- talouskiinteistöjen tuoton verotus saadaan
3567: taava saannös sisältyy maalaiskuntain vastaamaan tapahtunutta rahan arvon
3568: kunnallishallinnosta kesäkuun 15 päivänä alenemista. Tähän voidaan päästä siten,
3569: 1898 annetun asetuksen 82 § :ään sellaisena että maatalouskiinteistöjen tuloverotuksen
3570: kuin se on muutettuna marraskuun 19 perusteena olevat puhdastuottoluvut mää-
3571: päivänä 1943 annetussa laissa. rätään vain verovuodelta eikä kolmen vuo-
3572: Sen jälkeen kun edellämainitut säännök- den keskiarvona, kuten voimassa oleva
3573: set on annettu, on rahan arvo huomatta- laki edellyttää.
3574: vasti alentunut. Alentuminen on pää- Edellä olevan nojalla ja viitaten valtio-
3575: asiassa tapahtunut vuoden 1945 kuluessa, päiväjärjestyksen 32 § :ään kunnioittaen
3576: jolloin rahan arvo indeksilukujen mukaan ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
3577: aleni noin neljännekseen vuoden 1939 ar- vomuksen,
3578: vostaan. Hinnat ja palkat ovat pyrkineet
3579: seuraamaan rahan arvon alen:emista, mistä että hallitus t·yhtyisi kiireellisiin
3580: johtuen palkansaajien, elinkeinonharjoit- toimenpiteisiin maatalouskiinteistö-
3581: tajien ja omaisuudenomistajien verotus on jen verotusta koskevien lainsäännös-
3582: tullut - veroasteikkojen progressiivisuu- ten muuttamiseksi siten, ettei vero-
3583: desta johtuen - jatkuvasti yhä raskaam- tusperusteena olevia puhdastuotto-
3584: maksi. Vastaavaa kehitystä ei ole tapah- lukuja määrättäisi kolmen vuoden
3585: tunut maatalouskiinteistöistä saadun tulon keskiarvona, vaan kultakin vero-
3586: verotuksessa. Kun puhdastuottoluvut las- vuodelta erikseen, ja että muutos
3587: ketaan kolmen vuoden - siis kuluvan saatettaisiin voimo,an jo kuluvana
3588: vuoden verotuksessa vuosien 1943-1945 vuonna toimitettavassa verotuksessa.
3589: Helsingissä helmikuun 11 pä!ivänä 1946.
3590:
3591: Uuno Raatikainen. Edvard Pesonen.
3592: H. S. Pesonen. T. Brygga.ri.
3593: Juho Kuittinen. A. K. Paasivuori.
3594: Penna Tervo. Valto Käkelä.
3595:
3596:
3597:
3598:
3599: 9
3600: 66
3601:
3602: IV,12. - Toiv. al. N:o 14.
3603:
3604:
3605:
3606:
3607: E. Koivisto y. m.: Esityksen antamisesta valtion viran ja
3608: toimen haltijain perhelisän sekä maalaiskuntien kansa-
3609: koulunopettajien kasvatusavun korottwmiseksi.
3610:
3611:
3612: E d u s k u n n a 11 e.
3613:
3614: Valtion viran ja toimen haitijoille joulu- sikseen. Tällaista toimintaa olisi yhteiskun-
3615: iimun 21 päivänä 1923 annetun lain perus- nan kaikin tavoin edistettävä, ei estettävä.
3616: teella maksettava n.s. perhelisä on vuodesta Toisaalta myöskin palkkojen nousun takia
3617: 1937 saakka ollut 200 markkaa kutakin alle perheellisten ja lapsirikkaiden verorasitus
3618: 16 vuoden ja vuodesta 1943 alkaen alle 17 on suurentunut verrattuna perheettömien
3619: vuoden ikäistä lasta kohti kuukaudessa. verorasitukseen, koska ne vähennykset,
3620: Sama summa maksetaan nykyisin valtion joissa lapset huomioidaan, ovat jatkuvasti
3621: varoista myös kansakoululaitoksen kustan- pysyneet samoina. Koska korotetussa val-
3622: nuslainsäädännössä määrättynä kasvatus- tion tuloverossa laissa säädetty 35 %: n ko-
3623: apuna maalaislmntien kansankoulunopetta- rotus tehdään ennen lapsivähennyksen
3624: jille. tekoa, tulee veronkorotus perheellisellä pal-
3625: Vuodesta 1937 lähtien on valtion viran jon suuremmalla prosenttimäärällä kuin
3626: ja toimen haltijain samoinkuin ikansakou- perheettömällä.
3627: lunopettajainkin palkkoja korotettu useaan Näistä syistä olisi sekä valtion viran ja
3628: kertaan. Perhelisän määrä on kuitenkin toimen haitijoille maksettavaa perhelisää,
3629: jatkuvasti pysynyt muuttumattomana. että maalaiskuntien kansakoulunopettajille
3630: malks~ttavaa kasva:tusapua tuntuvasti koro-
3631: Kun rahan arvo tänä ,aikana on laskenut tettava. Monet kaupungit jo maksavat
3632: jo enemmän kuin :14: aan, on mainittua omille viran ja toimen haltijoilleen kasva-
3633: seikkaa pidettävä suurena epäkohtana. On- tusapua enemmän kuin valtio, vaikka nämä
3634: han perhelisän ja kasvatusavun ma:ksamisen virkamiehet muutenkin ovat paremmin pal-
3635: alkuperäisenä tarkoituksena ollut edes osit- kattuja kuin valtion viran ja toimen hal-
3636: tain korvata perheellisille lasten aiheutta- tijat. Ottaen huomioon nykyisen hinta- ja
3637: mat kustannukset. Tämä näkökohta uhkaa palkkatason, olisi perhelisän ja kasvatus-
3638: nykyisin menettää kaiken käytännöllisen avun määrä korotettava vähintäin 500 mar-
3639: merkityksensä. kaksi kutakin siihen oikeutettua lasta koh-
3640: Perheelliset viran ja toimen haltijat ovat den kuukaudessa. Perhelisään ja kasvatus-
3641: siten joutuneet palkkauksessa paljon huo- apuun oikeutettuna olisi lisäksi pidettävä
3642: nompaan asemaan kuin perheettömät. Edel- sellaista 17 vuotta täyttänyttä aviopuolisoit-
3643: leen epäkohtaa lisää se, että palkankorotuk- ten omaa, otto- tai kasvatuslasta, joka vielä
3644: sissa perheellisen palkka kussakin palkkaus- käy koulua.
3645: luokassa verrattuna perheettömän palkkaan Kun nykyisin perhelisää maksetaan n. 36
3646: on noussut suhteellisesti sitä vähemmän miljoonaa markkaa ja kasvatusapua n. 18.5
3647: kuta enemmän hänellä on perhelisään tai milj. markkaa, tietäisi esitetty ~orotus val-
3648: kasvatusapuun oikeutettuja lapsia. Elinkus- tiolle vuosittain noin 85 milj. markan lisä-
3649: tannusten, koulu- y.m. menojen jatkuva ko- menoa. Asian väestöpoliittisen ja sosiaali-
3650: hoaminen on kipeimmin koskenut perheelli- sen merkityksen huomioonottaen sille ei val-
3651: siä ja suuriperheisiä. tion nykyisin vaikea rahataloudellinen ase-
3652: Tämä on väestöpoliittisesti arveluttava ti- makaan saisi asettaa estettä.
3653: lanne. Nykyisin moni :yksinäinen tai lapse- Sen johdosta mitä edellä on esitetty eh-
3654: ton viran ja toimen haltija mielellään ot- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
3655: taisi esim. sotaorpoja kasvatus- ja ottolap- syttäväksi toivomuksen,
3656: IV,12. - E. Koivisto y. m. 67
3657:
3658: että hallitus kiireellisesti antaisi .iien kasvatus(J/I)un kcrrottarmiseksi ny-
3659: Eduskunnalle esityksen valtion viran kyistä palkka- ja hintatasoa vastCUl-
3660: ja toimen haltijain perhelisän sekä vaksi.
3661: maalaiskuntien kansakoulu.nopetta..
3662: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
3663:
3664: Erkki Koivisto. Antti A. Koukkari. Rolf. B. Berner.
3665: Lauri Järvi. Arvio Pohjannoro. Lassi Hiekkala.
3666: A. T. Malmivaara. Niilo Honkala. Jussi Lappi-Seppälä.
3667: Jaakko Hakala. Aino Malkamäki. Joh. Wirtanen.
3668: Felix Seppälä. Yrjö Suontausta. Erkki Leikola.
3669: Urho Saariaho. Ensio Kytömaa. Ebba östenson.
3670: 68
3671:
3672: IV,13. - Toiv. al. N:o 15. IV,13. - Hemst. mot. N:o 15.
3673:
3674:
3675:
3676:
3677: Meinander y. m.: Viran ja toimen haltijain Meinander m. fl.: A.ngående en höjning av
3678: ikä- jc~ perhelisien korottamtisesta. ålders- och [a1niljetilläggen för inneha-
3679: vare a~ statens tjänster och befattningar.
3680:
3681:
3682: E d u s k u n n a ll e. T i :t l R i k s d a g e n.
3683:
3684: Valtion viran ja toimen hwltijoiJJle mak- De till innehavarna av sta;tens tjänster
3685: serttava;t ~ikä- ja perhtllisät ovat jääneet och hefattningar utgäende ålders- och fa-
3686: kohtuuttoman alhaisiksi rahan arvon alene- miljetilläggen ha iblivi;t oskäligt iåga genom
3687: misen vuoksi ja varsinkin ktm näitä ei ole p.enningvärdets faU och i synnerhet som
3688: palkkauksen muutoin muuttuessa korjattu desamma ic~e, då lönenivån annars änd-
3689: v. 1943 tapahtuneen palkkajärjestelyn jäl- rats, justerats ·efter löneregl,eringen år
3690: lmen. Huomattavimpia epäoikeudenmukai- 1943. En av de mest anmärkningsvärda
3691: suuksia onkin t,oisaalta ikälisi<en ja ltoisaalta orättvisorna är också disproportionen mel-
3692: peruspalkkojen ja niihin nykyään makset- lan å ena sidan ålderstilläggen och å
3693: tavien kalliinajarulisien väJ:Hlä vallitseva andra sidan grundlönerna och de för när-
3694: epäsuhde. Kun ikälisät .edelleenkin makse- varande å dem u:tgäende dyr.tidstilläggen.
3695: l!;aan ,pienien peruspalkkojen noja.l!la, ovat Då åJlderstilläggen fortfarande erläggas på
3696: ne Stellvuoksi käyneet jokseenkin merkityk- grundva1en av de små grundlönerna, ha
3697: settömiksi. Vuoden 1942 palkkauslain mu- de fördenskull blivit tämligen hetydelse-
3698: kaisesti ja varhemminkin ikälisät muodos- lösa. Enligt avlöningslagen av år 1942 och
3699: tivat olennaisen osan valtion viran ja rtoi- äv.en tidigare utgjorde åJlderstiUäggen en
3700: menhaltijain palkkauksesta. Se1Jaisellla vir- väsentlig del av innehavarnas av stwt.stjänst
3701: kamiehenä, jolla dli lmikki ikälisät, oli nii- och -hefarttning avlöning. För en :tjänste-
3702: den osuns peruspalkasta ylimmästä alim- man, som hade alla äldersti1lägg, utgjorde
3703: paan 10-23 %. Nykyään taas kaikki ,ikä- deras andel i grundlönen från den högsta
3704: lisät muodostavat ylimmissä palkkailuokissa till den lägsta 10-23 %. För närvarande
3705: vain noin 7 % ja alemmissa ja etenkin åter utgöra alla ålderstililägg i de högsta
3706: l>!eskipalkkaluokissa ne ovat jääneet niin avlöningsklasserna 'endast c. 7 %, och i de
3707: pieniksi, 'että ne ovat miltei kokonaan me- lägve och särski~t i de mi1ttersta avlönings-
3708: nettäneet alkuperäisen tarkoituksensa pal- klasserna ha de blivit så små, att de näs-
3709: kita pitkäaikaisena palveluksella saavutettu tan helt förlorat sitt ursprungliga syfte att
3710: suurempi ,työtaito ja kokemus sekä olla premiera en genom Qångvarig tjänst för-
3711: virkaiän mukana kasvarueiden yhteislmn- värvad stöne arbetsskicklighet och erfaren-
3712: naillisten ja perheen kasvamisesta aiheutu- het samt artt vara 1en ersättning för en med
3713: vien suurempien velvollisuuksien ja aseman tjänsteåldern följande högre social ställ-
3714: korvauksena. ning och för av familjens ökning förorsa-
3715: kade större skyldigheter.
3716: Ikälisien jäätyä korottamatta iloppupal- Då åldersti1läggen icke höjts, bli även
3717: katkin jäävät varsin vaatimatitomiksi v.er- de slutliga lönerna myck.et anspråkslösa i
3718: rattuina useiden kaupunkikuntien <erityi- jämfö11else med de av fiera stadskommu-
3719: sesti e,sim. Helsingin kaupungin virnn ja :ner och speciellt t. ex. Helsingfors stad er-
3720: toimenhaltijoiden palkkoihin. Ne ovat lagda [Önerna ät innehaval'le av tjänster
3721: huomattavasti korkeampia kuin valtion pal- och befattningar. Dessa löner äro avsevärt
3722: kat syystä, ~että Helsingin kaupunki on ko- större än statens på grund av att Helsing-
3723: rottanut ,myös ikälisät nykyistä hintatasoa fors stad har höjt äv·en ålderstiHäggen, så
3724: vastaaviksi. a;tt ele motsva.ra den nuvnrande prisnivån.
3725: IV,l3, -Meinander y. m. 69
3726:
3727: Niinpä Helsingin kaupungin 3 palkkaus- Så1unda utgöra i Helsingfors stad för en
3728: luokan virkamiehelJä, jonka peruspaJ.kka on tjänsteman i 3 avlöningsklassen, där grund-
3729: 11 000 mk ja kalliinajanlisä 11,870 mk ja lönen är 11,000 mark och dyrtidstnlägget
3730: ln;ukausi.palkka siis 22,870 mk, ovat ~ikä 11,870 mark och månadslönen såJed.es
3731: lisät yhte,ensä 4,750 mk eli 20.7 % palkasta 22,870 mark, åldersrtililäggen inalles 4,750
3732: vastaavan palkkausluokan valtion virkamie- mark el<ler 20.7 % av lönen, medan ålders-
3733: hen ikälisi,en ollessa 1,300 mk/kk eH ai- tilläggen för en statstjänsteman i motsva-
3734: noastaan 7.2 % 18,000 markan suuruisesta rande avlöningsk1ass äro 1,300 mark i må-
3735: kuukausipaJkasta, josta peruspailkkaa 11,000 naden eHer endast 7.2 % av månadslönen
3736: mk ja kalliinajanlisää 6,000 mk. Esimerk- på 18,000 niark, av viilken grundlönen ut-
3737: kinä al•emmista pa1kkausluold:sta mainitta- gör 11,000 mark och dyr,tidstillägg,et 6,000
3738: koon, että Helsingin kaupungin 35 palk- mark. Såsom exempel från de ~ägre avlö-
3739: .kausluokan virkamiehen ikäliswt 2,165 ningsklasserna må nämnas, att ålderstilläg-
3740: mk/k.k ova,t 32.o% 6,760 markan kuukausi- gen för en 1tjänsteman i 35 avlöningsklas-
3741: palkasta, josta 2,300 mk peruspalkkaa ja sen i Helsingfors stad, 2,165 mark i må-
3742: 4,460 mk kalliinajanlisää. Vast~aavan val- naden, utgöra 32.o % a.v månadslönen om
3743: tion viran tai toimen ha1ltijan ikälisät 525 6,760 mark, av vilken. 2,300 mark utgöres
3744: mk/kk ovat vain 9.a % kuukausipalkasta av grundlön och 4,460 mark av dyrtids-
3745: 5,625 mk, johon peruspalkan 2,300 markan tillägg. Åilderstilläggen för motsvarande
3746: lisäksi sisäUyy kalliinajanlisää 3,325 mark- innehavare ,av statstjänst el,ler -befa.ttning,
3747: kaa. Valtion palkkoja muualla maksetta- 525 mark i månaden, utgöra :endast 9.3 %
3748: viin palkkoihin v,errattaessa ilmenee epä- av månadslönen, 5,625 mark, vari utöver
3749: suhde ja kohtuut,tomuus siten eri,tyisesti grundlönen av 2,300 mark ingår 3,325 mark
3750: loppupaikoissa. i dyrtidstillägg. Vid en jämförelse av sta-
3751: tens löner med annorsrt:ädes erlagda [öner
3752: framgår dispropol'tionen och oskäligheten
3753: sålunda speciellt i de slutaiga lö.nerna.
3754: Kun ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty Då de åtgärder, som. ef>ter den se-
3755: valtion viran ja toimen haltijain viime palk- naste regleringen av ,innehavarnas av stats-
3756: kajärjestelyn jälkeen siinä esiintyvien vir- tjänst:er och -befarttningar löner vidtagits
3757: heellisyyksien ja epäjohdonmukaisuuksien i syfte att utmönstra de genom denna för-
3758: korjaamiseksi näyttävät johtavan tuloksiin orsakade felaktigheterna och inkonsekven-
3759: odotettua hitaammin, ja kun tulo- ja meno- serna, synas långsammare än väntat leda
3760: arvioesityksessä <ei niitä ole lainkaan otettu ,titl resuHat och då dessa åtgärder alls icke
3761: huomioon, on vä1t,tämätöntä, että ain·akin beaktats i propositionen angående sta:tsför-
3762: ikälisien suhteen vallitseva epäjohdonmu- slaget, är det oundgängligt, att åtminstone
3763: kaisuus ja kohtuuttomuus kiireimmiten inkonsekve.nsen och oskwligheten i fråga om
3764: poistetaan, varsinkin kun siinä ei ole ky- ålderstilläggen med det snaraste avlägs-
3765: symys mistään palkkojen korotuksesta, nas, !i synnerhet som härvid ej är fråga om
3766: joka vaikuttaisi yleiseen pailkkatasoon ja någon löneförhöjning, som skuUe inverka
3767: siten vaikenttaisi pyrkimyksiä rahan arvon på den allmänna lönenivån och sålunda för-
3768: vakaannuttamisessa. Tämä toimenpide, joka svåra strävandena :t.il,l en :stabilisering av
3769: onkin yhdenmukainen niiden tietääksemme penningvärdet. Denna åtgärd, som också är
3770: verraten laajalle ulottuvien ja yleisien förenlig_ med de veterligen jämförelsevis
3771: palkanjärjestelyjen ja ~tasoi,tust•en kanssa, vidsträckt.a och aillmänna Jönejusteringar
3772: joha viime aikoina on suoritettu tai par- och -utjämningar, som på de senaste ti-
3773: aikaa suunnitellaan vielä tehtäviksi valtio- derna ägt rum eller vilka som bäst ännu
3774: neuvoston palkkasäännöstelypäätöksellä vah- föl'lberedas i de i statsrådets [önereglerings-
3775: vistettuihin ruumiinisten työntekijäin y. m. beslut fastmällda lönerna f.ör kroppsarbe-
3776: sanotun päätöksen aJaisien palkkoihin, on rtare m. fl., är sål:edes även på denna grund
3777: siis tälläkin perusteeil.Ja ja erikoisesti sen- och speciellt :fördenskull motiverad, att sta-
3778: vuoksi perustettu, että valtion palkkako- tens Jönekommitte redan före sitt slutiliga
3779: mitea jo ~ennen lopullista ehdotustaan, joka förslag, vilket som nämnt ännu synes bli
3780: kuten jo mainittiin näyttää vielä viivästy- fördröjt, redan i slutet av senaste år ingått
3781: vän, on jo viime vuoden lopulla ,tehnyt :eri med <en särski1d framställning till regerin-
3782: 70 IV,13. - Ikä- ja perhelisät.
3783:
3784: esityksen halili.t-ukselle ikäli:sien koro.ttami- gen om älderstilläggens höjande. Nämnda
3785: sesta. MainiUu komitea on myös samalila ikommi,tte har även samtidigt framställt
3786: kertaa :tehnyt esityksen perheiisien korot- förslag om famiiljeti11äggens höjande, vil-
3787: tamisesta, mitä on pidettävä välttämättö- ket bör anses vara nödvändigt, emedan lön-
3788: mänä, koska perheelliset ~ensi kädessä ja tagare med familj i första hand och mest
3789: eniten joutuvat kärsimään nykyisestä komma att lida av den nuvarande ,tiden.
3790: ajasta ja kun heidän auttamiseensa ja tu- och då särsk:i1t stor uppmärksamhet för
3791: kemiseensa on nykyään yleisesti kiinnit-etty :närvarande allmänt ägnats deras bisprin-
3792: eri.tyisen suurta huomiota. gande och stödande.
3793: Jotta valtion viran ja :toimen haltijat ,ei- På det att innehavarna av statens
3794: vät joutuisi enää kauempaa odottamaan, tjänster och befattningar ickl{) längre måtte
3795: on väJlttämä,töntä, että ikä- ja perhelisät nödgas vänlta, är det oundgäng-ligt, att ål-
3796: vuoden alusta korotetaan 2 % kertaisiksi ders- och familjetillläggen från årets hörjan
3797: nykyisistä määristään. Viime vuonna ikä- höjas till 2 % gång-er deras nuvarande be-
3798: lisät olivat pyöreästi 237,472,000 markkaa ~opp. Senaste år uppgingo ålderstiilläggen
3799: ja perhelisät 138,822,000 markkaa {)}i yh- till i runt tal 237,472,000 ma11k och fa-
3800: teensä 376,294,000 markkaa. Kun niiden miljetillägg·en till 138,822,000 mark elLer
3801: voidaan arvioida tänä vuonna nousevan ta- sammaniagt 376,294,000 mark. Då de detta
3802: sruluvuin 400 milj. markkaan, tarvitaan nii- år kunna beräknas stiga ltiU i runt tal 400
3803: den saattamiseksi yJlämainitulla korotuk- milj. mark, erfordras för deras uppbrin-
3804: sella oikeaan ja. palkkalain ,tarkoittamaan gande genom ovannämnda höjning til.l en
3805: suhteeseen kuluvaksi vuodeksi noin 600 rimtig och av ~önelagen åsyftad proportion
3806: mi·lj. markan määräraha. för innevarande år ett anslag av cirka 600
3807: milj. mark.
3808: Edellä·esitettyyn viitaten ehdotamme lrnn- Med hänvisning ti11 det ovanståend.e före-
3809: nioittavasti eduskmnna.n hyväksyttäväksi slå vi vördsamt, att riksdagen ville besluta.
3810: toivomuksen, hemstäl[·a,
3811: että hallitus kiireellisesti ottaisi att regeringen med det snaraste
3812: käsiteltäväkseen viran ja toimen hal- måtte till behandling upptaga en
3813: tijain ikälisien j.a perhelisien korot- höjning av ålders- och familjetill-
3814: tamisen 2 % kertaisiksi nykyisistä läggen för innehavare av statens
3815: määristään kuluvan vuoden alusta ja tjänster och befattningar till 2%
3816: ottaisi sitä varten määrärahan esi- gånger deras nuvarande belopp, räk-
3817: tykseensä lisäyksistä vuoden 1946 nat från innevarande års början,
3818: tulo- ja menoa.rvioon. s:amt för ändamålet upptaga anslag
3819: i sin proposition angående tillägg till
3820: statsförslaget för år 1946.
3821: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946. Helsingfors den 12 fiCbruari 1946.
3822:
3823: Nils Meinander. Kyllikki Pohjala.
3824: Yrjö Suontausta. H. A. Kannisto.
3825: Ebba. östenson. Yrjö Kilpeläinen.
3826: 71
3827:
3828: IV,14. - Hemst. mot. N:o 16.
3829:
3830:
3831:
3832:
3833: östenson m. fl.: Angående förhöjniri(J av barnavdragen vid
3834: stats- och kommunalbeskattninoen.
3835:
3836:
3837: T i 11 R i k s d a g e n.
3838:
3839: Bland de befolkningspolitiska åtgärder, numera .s.akna all reell hetydelse. Nöd-
3840: som från samhällets sida kunna vidtagas vändigheten att efter de påfrestande lkri-
3841: för att lätt.a famitljeförsörjarna..s börda, äro gen ieda befolkningsfrågan hos oss i e:n
3842: skalttelindringwr - för såvitt de äll'o til:l- så gynnsam riktning som möjligt ~torde
3843: räckligt betydande - en lämplig form. dock vara allmänt erkänd, varför även alla
3844: Även i vårt iand !har man gått in för åtgärder, som kunna utjämna försörjnings•
3845: sädana, 'ehuru Wls vidare i en alltför ringa bördan, äro av behove,t påkallade. En så-
3846: uts1Jräcikning. Eniligt lagen av den 19 no- dan nödvändig åtgärd synes oss en höj-
3847: vem'ber 1943 om inkomst- och förmögenh!ets- ning av barnavdragen i vår skattelagstift-
3848: skatt minskas inkomstskatten för varje min- ning vara. Redan för att ge avdragen det
3849: derårigt 'barn, då den beskattningsbara in- värde de hade vid nu gällande bestämmel-
3850: komsten utgör 18,000 mk, med 120 mk, för sers ikraftträdande skulle åtminstone en
3851: vall'je 100-tal :mk:s momst däJrutöver med fördubbling ~av av;dragens storlek jämte
3852: 2 mk int:i:Ll 24,000 mlk, och utgör avdraget för motsvarande höjning av maximiavdraget
3853: varje 24,000 mk överstigande inkomst 1 % vid inkomstbeskattningen vara påkallad.
3854: av inkomsten, maximum 900 mk för varje I stöd av vad ovan framförts få vi vörd-
3855: barn. Vid kommunalbesk,attningen får den samt föresU.å, att riksdagen viltle hemstä!lla,
3856: bes:kattningsbara .inilwmsten nedsättas med
3857: ett barna.vdrag, som i stad och lk:öping är att regeringen skyndsamt måtte
3858: minst 2,000 mk och högst 6,000 mk samt till Riksdagen 011.1ge proposition &m
3859: i landskommun minst 2,000 mk och högst en väsentlig förhöjning av barnav-
3860: 4,000 mk. Penningvärdets starka faLl och dragen vid stats- och kommunalbe-
3861: de utomordentlig.t stegrade levnadskostna- skattningen.
3862: derna ha emeHertid gjort, att dessa avdrag
3863: Helsingfors den 11 februari 1946.
3864:
3865: Ebba östenson. Nils Meinander. Ture Hollsten.
3866: IV,14.- Toiv. al. N:o 16. Suomennos.
3867:
3868:
3869:
3870:
3871: östenson y. m.: Lapsivähennysten km·ottamisesta valtion
3872: ja kunnan verotuksissa.
3873:
3874:
3875: E d u s kun n a ltl e.
3876:
3877: Verohelpotukset ovat - sikälli kuin ne sen, että näitllä väheJ.1ii1yksiillä ei ole mitään
3878: ovat riit.tävän suuret - sopiva niiden oleellist:a merki,tystä. Lienee kuitenkin ylei-
3879: väestöpolii.ttisten toimenpiteitten muoto, joi- sesti ;tunnustetJtua, että rasittavien sotien
3880: hin yhteiskunnan tahoilta voidaan ryhtyä jälkeen on välttämätöntä ohjata väestöky-
3881: perheenhuoltajain kuorman keventämiseksi. symys meHilä niin suotuisaan suuntaan kuin
3882: Meidlinkin maassamme on tällaisiin ryh- mahdollista, joten myös kaik:ki toime'):Lpitee:t,
3883: dytty, vaikkakin toistaiseksi aivan liian jotka voivat :tasoittaa ~kttusta·akkwa, ovat
3884: vähäisessä määrässä. Tulo- ja omaisuusve- tarpeen vaatimia. Täiilainen välttämäJtön
3885: rotuksesta 19 päivänä marraskuulta 1943 toimenpide on mielestämme lapsivähennys-
3886: annetun lam mukBJan vähennetään tu[ove- ten korottaminen verotuslainsäädännös-
3887: roa jokaisen alaikäisen lapsen kohda[.ta ve- sämme. Jotta vähennykset saisivat edes
3888: rotettavan ;tulon oUess:a 18,000 markkaa sffill arvon,. mikä niillä oili ny.t voim~sa ole-
3889: 120 markalla, jokaiselta sen yli menevältä vien määräysten voimaan tu~Uessa, olisi tar-
3890: 100 markailt:a 2 markalila 24,000 markkaan peen ainakin ka!ksinkertaistut,taa vähennys-
3891: asti ja on vähennys yli 24,000 markan tu- määrät ja vastaavasti korottaa vähennysten
3892: 1a&ta 1 % tulost:a enint:ään 900 markkaa enimmruismälärää.
3893: !lasta kohden. KunnaHisveTotuksessa saa Edelilä esitetyn noja;ll:a kunnioittavasti
3894: verot:etttavasta tulosta vähentää lapsivähen- tesiltämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
3895: nyksen, joka lmupungissa j1a kauppalassa muksen,
3896: on vähintään 2,000 ja enintään 6,000 mark-
3897: ~aa sekä maalaiskunnassa vähintään 2,000 että hallitus kiireellisesti antaisi
3898: ja enintään 4,000 markkaa. Rahan arvon Eduskunnalle esityksen lapsivähen-
3899: suuri all®tuminen ja elinkustannusten nysten tuntuvasta korottamisesta val..
3900: jyrkkä nousu ovat kuitenkin saaneet aikaan tion ja kunnan verotttksissa.
3901: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1946.
3902:
3903: Ebba östenson. Nils Meinander. Ture Hollsten.
3904: '73
3905:
3906: IV,t5. - Toiv. al. N:o 17.
3907:
3908:
3909:
3910:
3911: J. Hakala y. m.: Toimenpiteistä perheenhuoltajain oikeut-
3912: tamiseksi eräissä tapauks·issa vähentämään verotettavasta
3913: iulosiaan talousapulaise,n palkan.
3914:
3915:
3916: E d u s k u n n a ll e.
3917:
3918: Välittömien veroJen tuottama rasitus on sista syistä ovat huomattavasti nousseet,
3919: nykyisillään kasvanut kaikissa talouksissa niihin kohdistuva verotus on moninkertais-
3920: ilmeisesti äärimmäiseen rajaansa ja muo- tunut ja tavallisen palkannauttijan on nyt
3921: dossa tai toisessa on siihen ennenpitkää saa- mahdotonta pitää mitään talousapua. On
3922: tava lievitystä. Toistaiseksi ei kuitenkaan kohtuullista, että tähän kohtaan saadaan
3923: vielä verotettavan tulon alarajaa ole koro- oikaisu, niin että kaksinker.tainen verotus
3924: tettu eikä sen mukaista progressiivisen as- jää pois ja niissä perheissä, missä kohtuu-
3925: teikon korjausta ole tapahtunut. Kun näin della katsotaan talousapulaisen olevan vält-
3926: on, tuntuvat verotuksessa tapahtuvat pie- tämättömän perheenäidin ylivoimaisen työ-
3927: nimmätkin epäoikeudenmukaisuudet varsin taakan helpottamiseksi, hänelle maksettu
3928: raskaina. Nimenomaan ne kohdistuvat per- pa,lkka saadaan merkitä veroilmoitukseen vä-
3929: heellisiin, joiden nykyisten kasvatusapujen hennyksenä verotettavasta tulosta. On to-
3930: määrä on kohtuuttoman pieni ja joiden ve- dettava, että jos perheessä kolme tai useam-
3931: rotuksessa sallittu n.s. lapsivähennys on pia alle 15 vuotiaita lapsia tai jos leskellä
3932: rahanarvon heikkenemisen vuoksi jäänyt on kaksi •tai useampia alle 15 vuotilaita
3933: vähämerkityksiseksi. Verojen paino pakoit- lapsia, talousapulainen on tarpeellinen ja
3934: taa jokaisen jyrkästi alentamaan elintaso- suotava perheenä:idin apuna j.a näin o'llen
3935: aan. Mutta tämä ei tapahdu suinkaan hänen palkkansa olisi huomioitava verotuk-
3936: tasaisesti, On yleisesti •todettu, että perheen sessa tulon vähennyksenä.
3937: emännän työtaakka on kaikkein raskaimpia Ylläolevan perusteella esitämme kun-
3938: eikä siitä tarvitse esimerkkejä esittää. Per- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
3939: heessä, jossa on useampia alaikäisiä lapsia, muksen,
3940: äidin ty.öpäivä on ympärivuorokautinen, että hallittts kiireellisesti antaisi
3941: erikoisesti nykyisenä vaikeana säännöstely- Eduskunnalle esityksen sellaisista
3942: aikana jonotuksineen ja ruoka-, vaate- y.m. muutoksista verolakeihilmme, että
3943: huolineen. Talousapulaisen pitämistä ei sil- perheissä, joissa on ko"bme tai useam-
3944: loin voida pitää ylellisyytenä. V erolakimme pia alle 15 vuotiaita lapsia, perheen
3945: kuitenkin näin tekevät. Ne verottavat ta- varsinaisen huoltajan verotettavasta
3946: lousapulaisen palkan kaksinkertaisesti, ni- tulosta saadaan vähentää perheessä
3947: mittäin hänen työnantajaltaan, koska ta- pidettävän yhde.n talousapulaisen
3948: lousapulaisen palkkaa ei saada merkitä vä- palkka, ja että tämä vähennys sal-
3949: hennyksenä verotettavista tuloista, ja apu- littaisiin myöskin sellaisille leskille,
3950: laiselta itseltään. Tämä on johtanut siihen, joilla on kaksi tai useampia alle 15
3951: että kun talousapulaisten palkat luonnolli- mwtisia lapsia.
3952: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
3953:
3954: Jaakko Hakala. Antti A. Koukkari. Helena Virkki.
3955: Felix Seppälä. Yrjö Suontausta. Nils Meinander.
3956: Alpo Lumme. Lennart Heljas. Erkki Koivisto.
3957:
3958:
3959: 10
3960: 74
3961:
3962: IV,16.- Toiv. al. N:o 18.
3963:
3964:
3965:
3966:
3967: Lehtonen y. m.: Esiltyksen antamisesta leirnaverolain muut-
3968: tamisesta.
3969:
3970:
3971: E d u s k u n n a 11 e.
3972:
3973: Voimassa olevan. leimaverolain 15 §: n tustoimenpitein tuetaan saJattwmaHa tans-
3974: 3 kohdassa mainituissa tapauksissa ovat lei- siaiset entistä ankaramman verotuksen koh-
3975: maverosta vapaat sellaiset ohjelmalliset juh- teeksi.
3976: ~atilaisuudet, joissa tanssia ei ole kauemmin Leimaveron korottamisesta aiheutuvan
3977: !kuin yhden tunnin aikana. Kun hallituksen vaikean tilanteen poistamiseksi erityisesti
3978: esitys N: o 96 vuoden 1945 v·altiopäiviHä maa- ja teollisuusseutujen pienillä toimi-
3979: leimaveron lmrottamisesta tanssiaisiin ver- ta1oilla toimintaansa harjoittavien kulttuu-
3980: rattavista tHaisuuksista 40 prosentista 50 rijärjestöjen vuoksi olisi suotavaa, että oh-
3981: prosenttiin !hyväksyttiin, esitettiin jo sil- jelmallisten juhlien ,tanssiaikaa lisättäisiin
3982: loin asian käsittelyssä eduskunnassa toivo- yleisön mielenkiinnon ja kannatuksen saa-
3983: muksia ohjelmwllisten juhlatilaisuuksien miseksi niihin, jolloin myöskin juhlien kan-
3984: rtanssi~aj.an pidentämisen välttämättömyy- nattavaisuus muodostuisi järjestäjälleen
3985: destä. mahdolliseksi.
3986: Hallituksen esityksen :perusteluissa lei- Kaikkeen edeHämainittuun viitaten esi-
3987: maveron korott.arrnisen tarpeellisuudesta esi- täillliille eduskunnan !hyväksyttäväksi toivo-
3988: tettiin m. m. seuraavaa: muksen,
3989: Kun yleinen tanssitilaisuuksien järjestä-
3990: minen on sodan jälkeen saanut laajat mit- että hallitus antaisi Eduskunnalle
3991: tasuhteet j·a tanssiaiset ovat yhä suurem- esityksen leimaverolain muuttami-
3992: massa määrin alkaneet syrjäyttää henki- sesta niin, että leimaverosta olisivat
3993: se~ti ra.kentavampien dhje1maHisten viihdy- vapaat sellaiset ohjelmalliset juhla-
3994: tystilaisuuksien järjestämistä, on kuitenkin tilaisuudet, joissa tanssia on enin-
3995: tar'lroituksenmukaisinta, että viimeksimainit- tään kahden tu.nnin aikana.
3996: tujen tilaisuuksien toimeenpanemista vero-
3997: Helsingissä helrrnikuun 7 päivänä _1946.
3998:
3999: Vilho Hj. Lehtonen. Juho Mäkelä.
4000: Kalle Hj. Kauhanen. Yrjö A. 1Y1anninen.
4001: Walter Kuusela. Uuno Raatikainen.
4002: V. Puumalainen. Varma K. Turunen.
4003: Kauko Andersson. Juho Hukari.
4004: Kaisa Hiilelä.
4005: 75
4006:
4007: IV,11. - Toiv. al. N:o 19.
4008:
4009:
4010:
4011:
4012: Rinne y. m.: Esityksen antannisesta eräiden juklatilaiswuk-
4013: sien vapauttamisesta verosta.
4014:
4015:
4016: E d u s k u n n a ll e.
4017:
4018: Osaltaan käydyn sodan henkisten järky- nurkkatanssiaisten pidon yleistyminen. Kun
4019: tysten seurauksena on jouduttu siihen, että mitkään nuorisolle osoitetut kehoitukset ja
4020: nuoriso myöskin maaseudulla yhä vähem- puheet eivät varmastikaan ~tule tässä suh-
4021: män käy sille itselleen varmasti paljon teessa tuottamaan tuloksia ja kun sen koh-
4022: enemmän todella virkistystä antavissa ohjel- tuuden rajoissa tapahtuvalle tanssihalulLe
4023: maliisisaa iltamissa ja juhlati~aisuuksissa, ei myöskään olisi syytä asettaa voittamat-
4024: joissa sille tarjoutuu tilaisuus yhden ,tunnin tomia esteitä, olisi asia käsityksemme mu-
4025: tanssiin kuin koko illan kestävissä tilai- kaan korjattavissa siten, että ohjelmalli-
4026: suuksissa. sissa il,tamissa ja juMatHaisuuksissa, joiden
4027: Kun eduskunnan päätöksellä huvivero pääsyliput ovat verovapaita, olisi lupa jär-
4028: kohotettiin 50 % pääsylippujen hinnasta ja jestää tanssia kahden tunnin ajan.
4029: kun sen seurauksena erikoisesti pienillä Edellä esitetyin perustein esitämme edus-
4030: maaseutupaikkakunnilla julkisten tanssiais- kunnan hyväksy,ttäväksi ,toivomuksen,
4031: ten järjestäminen, mikäli pääsylippujen
4032: hinnat pidetään kohtuunisina, niin että - että hallitus kiireellisesti antaisi
4033: jjirjestetyt tilaisuudet voivat muodostua Eduskunnall-e esityksen ohjelmallis-
4034: vähävaraisen nuorison huv~tilaisuuksiksi, on ten iltamien ja juhlatilaisuuksien
4035: muodostunut vaikeasti kannattavaksi, on kahden tunnin t·anssin verovapau-
4036: syytä pelätä lakia kiertäen tapahtuvan n. s. desta.
4037: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
4038:
4039: Aleksi Rinne. Antti Virtanen.
4040: Aaro Uusitalo. Jalmari Kulmala.
4041: Arvo Riihimäki. Juho Hukari.
4042: Toivo I. Sormunen. Johan Toivo Järvinen.
4043: L. Myllymäki. Kalle Hj. Kauhanen.
4044: W. Metsäranta. Eino Kujanpää.
4045: Esa Hietanen. Toivo Lång.
4046: 76
4047:
4048: IV,1s.- Toiv. al. N:o 20.
4049:
4050:
4051:
4052:
4053: Kuusela y. m.: Esityksen antamisesta metsäverotuksen
4054: uudistamisesta.
4055:
4056:
4057: E d u s k u n n a ll e.
4058:
4059: Nykyisin tapahtuu metsätulojen verot- kuten huomattava osa pienviljelijäväes-
4060: taminen pinta-alaverotuksen pohjalla. töstä ja joiden saarnat metsätulot näistä
4061: Maatalous- tai metsäkiint,eistön tulona pi- syistä ovat suhteellisen pienet. Pahin epä-
4062: detään sitä tuottoa, joka asianomaisessa kohta on kuitenkin siinä, että metsämai-
4063: kunnassa katsotaan kiinteistöjen keski- den laadun luokituksessa on suuria puut-
4064: määräiseksi puhtaaksi tuotoksi. Tulojen teellisuuksia ja pinta-alat perustuvat usein
4065: todelliseen määrään ei sitävastoin kiin- vanhoihin ja vanhentuneisiin maarekisteri-
4066: nitetä huomiota, joten ne yksityistapauk- merkintöihin. Se, etteivät verovelvolliset
4067: sissa saattavat poiketa hyvinkin paljon ole halunneet puuttua metsäverotuksessa
4068: verotettavista tuloista. ilmenneisiin epäkohtiin, johtunee pää-
4069: Vallitsevana järjestelmällä on sekä asiassa siitä, että metsäverotus on yleensä
4070: etunsa että heikkoutensa. Sen eduista ollut lievä. Toimitetut laskelmat ovat
4071: mainittakoon verotulojen tasaisuus, joka osoittaneet, että verotuksessa käytetyt
4072: verottajan - valtion, kunnan ja seura- tuottoluvut ovat olleet keskimäärin aina-
4073: kunnan - kannalta vakavoittaa niiden kin 15-30 prosenttia todellista metsän
4074: ta:loudenpitoa. Edelleen on verotuksen kasvua alha'isempia, joten - ottaen huo-
4075: toimeenpano yksinkertainen ja helppo mioon luokituksessa ja vyöhykejaossa il-
4076: tehtävä. Kun keskimääräistä parempitu- menevät virheellisyydet - metsänomis-
4077: loisten metsien keskimäärän ylittävä tajat ovat jatkuvasti päässeet suhteelli-
4078: tuotto on verovapaata, kannustaa se te- sen vähällä verotuksella.
4079: hostettuun metsänhoitoon. Pinta-alavero- Metsäverotuksen uudistamista ,tutki-
4080: tuksessa ei tapahdu tulojen salaamista maan asetettiin profesori Yrjö Ilvessalon
4081: ja metsän kasvusta syntyvä omaisuuden puheenjohdolla toiminut komitea, joka sai
4082: lisäys sekä kotitarvekäyttöön kulutettua mietintönsä siihen liittyvine lakiehdotuk-
4083: puuta vastaavat tulot tulevat myös vero- sineen valmiiksi huhtikuun 17 päivänä
4084: tetuiksi. Vallitseva järjestelmä ei myös- 1942. Komitea ehdottaa verotuksessa pa-
4085: kään vaikuta haitallisesti metsän myyn- rannuksia m. m. metsämaiden luokitteluun
4086: tiin, kuten voisi tapahtua, jos todellisia ja luokitustarkastukseen samoinkuin vyö-
4087: myyntituloja verotettaisiin, tällöin kun ve- hykejakoon ja verokuutiometrin hinnoitte-
4088: il'omää:rlä - verotusasteikon progressiivisuu- luun. Samalla kun pinta-alaverotus py-
4089: desta johtuen - olisi samoistakin tuloista sytettäisiin metsäverotuksen pääasialli-
4090: eri suuruinen. sena muotona, sitä ehdotetaan täydennet-
4091: Haittana on nykyisessä metsäverotus- täväksi niiden rahana saatujen tai rahaksi
4092: järjeste:lmassä pidetty sitä, että: se koh- arvioitujen tulojen osittaisella verottami-
4093: taa saman suuruisena kaikkia metsäkiin- sella, jotka on saatu metsän tuottaman
4094: teistön omistajia eikä näin ollen yksityis- puun ensiasteisesta luovuttamisesta myyn-
4095: taP'auksissa vie oilkeudenmukaiseen tulok- tiin tai muuhun käyttöön kuin kotitarve-
4096: seen. Se kohtaa suhteellisesti raskaim- kulutukseen.
4097: min sellaisia metsänomistajia, joiden m€t- Vaikka komitean ehdotus on ollut val-
4098: sät ovat nuoria tai huonokuntoisia ja miina jo lähes 4 vuotta, ei niitten pohjalla
4099: vä!hätuoil:.toisia tai jotka käyttävät pää- ole ryhdytty toimenpiteisiin metsäverotuk-
4100: osan metsänsä tuottoa kotitarvepuuna sen uudistamiseksi. Kun sodasta johtu-
4101: IV,1s. - Kuusela, y. m. 77
4102:
4103: neet kustannukset ovat saattaneet valtion Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
4104: ja kuntien taloudellisen aseman hyvi!ll vai- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
4105: keaksi, pitäisi niiden saada käyttöönsä muksen, ,
4106: kaikki sellaiset verotulot, mitkä voidaan että hcillitus ryhtyisi viipymättä
4107: koota verovelvollisia liikaa rasittamatta. toimenpiteisiin metsäverotuksen uu-
4108: Tällaisia tuloja ovat juuri metsänmyynti- distamiseksi niiden periaatteiden
4109: tu[ot, joista !llykyisen pinta-aftaverotuksen pohjalla, jotka käyvät ilmi metsäve-
4110: puitteissa jää huomattava osa verotta- rotuksen ttttdistamiskomitean mietin-
4111: matta. nöstä.
4112: Helsingissä 'helmikuun 6 päivänä 1946.
4113:
4114: Walter Kuusela. Kaisa Hiilelä.
4115: Edvard Pesonen. Aino Malkamäki.
4116: P. A. Karjalainen. Elli Nurminen.
4117: 0. Muikku. Yrjö Kilpeläinen.
4118: Juho Karvonen. Väinö Kivisalo.
4119: H. S. Pesonen. Arvo Riihimäki.
4120: Samuli Tervo. Konsta Talvio.
4121: Kaulro Andersson. W. Metsäranta.
4122: Juho Pyy. Aaro Uusitalo.
4123: Uuno Raatikainen.
4124: 78
4125:
4126: IV,19. - Toiv. al. N:o 21.
4127:
4128:
4129:
4130:
4131: Paksujalka y. m.: ·Toimenpiteistä toisessa korvauslaissa
4132: olevan korvauksien vähenrnysasteikon alentamiseksi.
4133:
4134:
4135: E d u s kun n a ll e.
4136:
4137: Kun toinen korvauslaki eduskunnassa toväen korvausten saantiin. Mutta kai-
4138: hyväksyttiin, niin tuli se jo sisällöltään kien tämän lisäksi vie laissa oleva äärim-
4139: sellaiseksi, että sen nojalla siirtoväki ei mäisen ankara vähennysasteikko jo keski-
4140: tule saamaan menettämäs>tään omaisuu- ik:okoisrtenkin omaisuuksien omistajain kor-
4141: desta täyttä korvausta ja oikeudenmukai- vaukset aivan kohtuuttoman alhaisiin
4142: sia tuloksia ja sen onkin nyt myöhemmin määriin. Se ei ole oikein, kun eletään
4143: jo selvästi osoittaneet ne korvauspäätök- sellaisessa kansanvaltaisessa maassa, jossa
4144: set, joita arvioimislautakunnat ovat teh- lain ·edessä pitäisi kaikkien kansalaisten
4145: neet. olla samanarvoisia ja omaisuuksien me-
4146: Jos vatltionoovoston arvioimisl3Jutaikun- netyksiin nähden tasa-arvoisia.
4147: nille antamat ohjeet vahinkojen arvioi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4148: mista varten olisivat olleet sellaiset, joissa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
4149: olisi jätetty arvioimislautakunnille laa- toivomuksen,
4150: jempi iha:rldnrtav:apaus, niin ()!lisivat tulokset
4151: tulleet jossain määrin siedettävämmiksi, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
4152: mutta näin ei kuitenkaan ollut, S'illä hal- toimenpiteisiin sellaisen lainmuutok-
4153: litus antoi arvioimislautakunnille jokseen- sen aikaansaamiseksi toiseen kor-
4154: kin kiinteät ohjeet, joita arvioimislauta- vauslakiin, että siinä oleva korvauk-
4155: kuntien tulee noudattaa ja se on ollut sien vähennysasteikko saataisiin ale-
4156: osaltaan epäedullisesti vaikuttamassa siir- nemaan.
4157: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
4158:
4159: Juho Paksujalka. Markus Niskala.
4160: Matti Miikki. Toivo Ikonen.
4161: Eemil Pääkkönen. Arno Tuuma.
4162: Väinö Okko.
4163: 79
4164:
4165: IV,zo. - Toiv. al. N :o 22.
4166:
4167:
4168:
4169:
4170: Pyy y. m.: Toimenpiteistä kor>vauksen suorittamiseksi toi-
4171: sen korvauslain perusteella eräiden, vuokra-alneiden me-
4172: netyksestä.
4173:
4174:
4175: E d u s k u n n a 11 e.
4176:
4177: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun •tois€ll mään Viipurin kaupunkiin ja asemakaava
4178: korvauslain 4 §: n mukaan korvaus suorite- niille saataisiin vahvistetuksi. Alueliitos ja
4179: taan sille, jolla vahingon tapahtuessa on asemakaavajäJrjestelyt tapahtuivalt ku1tenkin
4180: ollut omistusoikeus korvauksenalaiseen niin hitaasti, että Hiekan, Sorvalin ja Sau-
4181: omaisuuteen tai erottamisoikeus määräalaan, nalahden kaupunginosien asemakaavat vah-
4182: minkä vahingoittumisesta korvausta suori- vistettiin vasta vuosina 1934--36. Vuokra-
4183: •tetaan. Omistajan veroisena pidetään myös miesten, joita on suunnilleen 600, jätettyä
4184: kruununtilan asukasoikeuden haltijaa, val- Viipurin kaupungille lunastusanomuksensa,
4185: •tion toimesta asutustarkoituksessa muodos- kaupunki v. 1939 ryhtyi lunastusjärjestelyjä
4186: tetun ja vuokralle annetun tilan vuokra- tarkoittaviin toimenpiteisiin, mutta ne kes-
4187: miestä, mikäli hän vuokrakirjan mukaan keytyivät v. 1939 lopulla alkaneen sodan
4188: on oikeutettu vuokra-ajan kuluttua saamaan vuoksi. Näin ollen puheenaolevat vuokra-
4189: tilaansa i(;ua:vart;un ja per.innöllisen hall1nta- miehet eivät ehtineet saada omistusoikeutta
4190: oikeuden. Edelleen pidetään omistajan ve- vuokra-alueeseensa, vaikka heillä siihen oli
4191: roisena asutustilallista, joka on saanut vil- lakiin perustuva oikeus.
4192: jelystilan koeviljeltäväkseen samoinkuin val- Käsityksemme mukaan vuokramiestä,
4193: tion ·toimesta rakennetun rakennuksen hal- jolla on oikeus lunastaa vuokra-alue omak-
4194: tijaa siinäkin tapauksessa, ettei omistus- seen, olisi pidettävä vähintään yhtä oikeu-
4195: oikeutta alueluovutuksen tapahtuessa oltu tettuna saamaan a;lueeSitaa:n korvauksen kuin
4196: ehditty hänelle luovuttaa. sellainenkin vuokramies, jolla on oikeus lu-
4197: Korvausmenettelyssä on ilmennyt, etteivät nastaa pelkästään vuokra-alueensa hallinta-
4198: arvioimislautakunnat ole katsoneet voivansa oikeus. Voimassa olevan korvauslain tul-
4199: toisen korvauslain perusteella myöntää kor- kinnan mukaan ei edellisessä tapauksessa
4200: vausta sellaisen vuokra-alueen menetyk- kuitenkaan korvausta myönnetä, kun taas
4201: sestä, johon vuokramiehellä on ollut lunas- jälkimäiset tapaukset kuuluvat korvauslain
4202: tusoilkeus. No1n 50~70 vuotta sitten vu()k- piiriin. Tämä on sekä kohtuutonta että
4203: rasi vapaaherra Paul Nico1ay Viipurin. epäjohdonmukaista, minkä vuoksi toista
4204: pitäjän Monreposin kylässä omistamastaan korvauslakia olisi siten sovellettava, että
4205: sääntöperintötilasta pitkäaikaisin vuokraso- korvaus vuokra-alueen menettämisestä suo-
4206: pimuksirn asuintonUeja väh•ävaraisil'le vuok- ritettaisiin myöskin nyt kysymyksessäole-
4207: hamiehihle, joil1e hän samaiHa mJJtoi oikeu- ville vuokramieh:U11e, joitten omistusoikeu-
4208: den lunastaa tontit halvasta hinnasta omik- den saanti vu01kra-a1ueisiinsa on viiv:ästy-
4209: seen. Alueitten, joihin puheenaolevat nyt pelkästään senvuoksi, että alueiltten
4210: vuokratontitkin kuuluivat, siirtyessä 21 päi- muodOSitaminen ja erottaminen on ollut
4211: vänä tammikuuta 1921 annetulla pakko- riippuV'ainen asema1mavaj äJrjestelyistä.
4212: lunastuspäätöksellä Viipurin kaupungille, Edeilläolevan johdosta ·ehdotamme edus-
4213: pakkalunastuspäätöksessä myönm.ettiin V'Uok- kunnan päärtettävälr.si toivomuksen,
4214: mmiehille eddleenlkin oikoos lunastaa.
4215: hallitsemansa tontit omikseen niin pian että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
4216: kuin alueet hallinnollisesti tuHaisiin liittä- toimenpiteisiin sell-aisten ohjeitten
4217: 80 IV,2o. - Toinen korvauslaki.
4218:
4219: antamiseksi arvioimislautakunnille, jonka vuokramies vuokrakirjan, lain
4220: että korvattS toisen korvauslain pe- tai muun vuokranantajaa sitovan
4221: rmteella voitaisiin suorittaa myöskin määräyksen perttSteella on ollut oi-
4222: sellaisen vuokra-alueen menetyksestä, ketctettu lunastamaan omakseen.
4223: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
4224:
4225: Juho Pyy. Kauko Andersson. 0. Muikku.
4226: Valto Käkelä. Samuli Tervo. Yrjö Welling.
4227: Jussi Raatikainen. P. A. Karjalainen. Juho Karvonen.
4228: Juho Kuittinen. Edvard Pesonen. Penna Tervo.
4229: Eino Raunio. J. F. Tolonen. E. Pusa.
4230: Walter Kuusela. Väinö Kivisalo. Vilhelm Riihinen.
4231: Jere Juutilainen. Aino Malkamäki.
4232: 81
4233:
4234: lV,:u. - Toiv. al. N:o 23.
4235:
4236:
4237: E. Koivisto y. m..: Toimen.piteistä inflatiokorvauksen. mak-
4238: samiseksi eräille 'V'UOden 1942 korvatUSTJdn perusteella
4239: korv~eem. oikeutet1tille.
4240:
4241:
4242: Ed usku nn al ie.
4243:
4244: Elokuun 13 päivänä 1942 annetun kor- sodan joodosta kärsimiin menetyksiin kui-
4245: vauslain nojalla ta.pahtuva korvausmenet- tenkin niin, että pommitusvahinkoja kär-
4246: tely on jatkunut vuosikausia. Monet ov·at sineet ovat sikäli edullisemmassa asemassa,
4247: saaneet korvauiksensa vasta viime vuonna että !heille korvaus määrätään vahingon
4248: ja vielä on osa korvauksista määräämättä sattumishet'kellä vallinneen hintatason mu-
4249: ja suorittamatta. Kun vahingot arvioi- kaisesti. Näin ollen olisi oikeudenmukaista
4250: daan ja korvaukset määrätään vuoden 1939 ja kohtuullista, että rahan arvon alene-
4251: lopulla vallinneen hintatason mukaisesti ja misen aiheuttamasta lisävahingosta suori-
4252: rman arvo mainitun ajankohdan jä·l'keen tettaisHn korvausta myöskin niille, jotka
4253: on moninkertaisesti alentunut, joutuvat ne ovat oikeutetut saamaan 'korvauksen mene-
4254: korvauksellilaajat, jotk·a eivät ole korvauk- tyksistään vuoden 1942 korvauslain perus-
4255: sia aikanaan saaneet taikka eivät ole voi- teella, mutta jotka eivät ole voineet käyt-
4256: neet niitä muuttaa rahaksi, kärsimään suu- tää! korvausobligaltioitaan uud~en. reali-
4257: ria !taloudellisia tappioita. Lisäksi on otet- omaisuuden hankkin).ise'ksi menettämänsä
4258: tava !huomioon, että korvaukset on suori- sijalle. Tämä voitaisiin käsityksemme mu-
4259: tettu ja suoritetaan korvausobligatioilla, kaan järjestää siten, että vuoden 1942 kor-
4260: jo!Ha ei ole inilatiotailmuta ja joiden arvo ei vauslain nojalla annetut obligatiot, mikäli
4261: enää vastaa läheskään niiden nimellisarvoa. ne vielä ovat alkuperäisen 'korvauksensaa-
4262: Niinpä II-ryhmän obligatioita ei nykyisin jan •hallussa, vaihdettaisiin toisen korvaus-
4263: voida y:leensä muuttaa rruhaksi edes puolesta lain mukaisiin, indeksiehtoisiin korvausob-
4264: ni.mellisarvostaan. Korvaukseenoikeutetut ligatioihin taikka siten, että mainittujen,
4265: ovat tällaisissa tapauksissa joutuneet tosi- rahan arvon alenemisesta aiheutuneiden va-
4266: asiassa menettä:mään 90 prosenttia alkupe- hinkojen korvaamiseksi myönnettäisiin eri-
4267: räisen korvauksen määrästä, joka sekään tyinen määräraha.
4268: - ottaen huomioon korvauslakiin sisältyvät Edel•lä olevan johdosta kunnioittaen eh-
4269: rajoitukset ja asteikkoalennukset - ei vas- dot3!ffime eduskunnan päätettäväksi toivo-
4270: taa todellisten menetysten määrää. muksen,
4271: Eduskunta on erään väestöryhmän k.oh-
4272: da:lta vyrkinyt korjaamaan edellämainit- että haUitus ryhtyisi kiireellisiin
4273: tuj·a epäkohtia. Se on viime vuoden valtio- toimenpiteisiin niiden vahinkojen
4274: päivillä myöntänyt määrärruhan eräiden korvaamiseksi, jotka ovat rahan ar-
4275: kotiseudun pommituksista aiheutuneiden va- V011. alenemisesta aiheutuneet nii.ZU
4276: hinkojen korvaamiseksi sekä rruhan arvon vuoden 1942 korvauslain perusteella
4277: alenemisesta näissä tavauksissa johtuneitten korvaukseen oikeutetuiUe, joilla vielä
4278: lisämenetysten veittämisek:si. Mainitut va- on san.otun lain mukaan korvauksena
4279: hingot ovat täysin verrattavissa siirtoväen saamiaan obligatioita hall1~saan.
4280: Helsingissä helmikuun 2 päivänä 1946.
4281:
4282: Erkki Koivisto. Eino Tainio. Lauri Kaijalainen.
4283: Juho Pyy. Helena Virkki. Ture Hollsten.
4284: Johannes Virolainen. Valto Käkelä. Penna. Tervo.
4285: Toivo Ikonen. E. Pusa. lYiatti Pärssinen.
4286: H. S. Pesonen. Antti A. Koukkari. Rolf B. Berner.
4287: M. 0. Lahtela. Juho Paksuja.lka. Arno Tul'J.l'll8..
4288: Vilhelm Riihinen. Erkki Paavolainen. J. Kuittinen.
4289: 11
4290: 82
4291:
4292: IV,22. - Toiv. al. N :o 24.
4293:
4294:
4295:
4296:
4297: B. PeloaeD: y. m.: Toisen korvauslain mukaan Pohjois-Suo-
4298: men a.mkkaiae makswtta.vien lwrvausten korottmnisesta.
4299:
4300:
4301: E d u s kun n a ll e.
4302:
4303: Saballaisten tuhoaman ja hä.vittämä.n varaisten, joita hävitetyn alueell y,~
4304: Pohjois-Suomen alueen väestö saa vahil:tgon- enimmäkseen on, on aivan mahdotonta i1m.aa
4305: korvausta 5 p: nä ,toukokuuta 1945 ~tun huonu~.tta.via lainoja .saada itselleen. MllD.-
4306: toisen korvauslain mukaan, tosin eräin ole- toja. Ja jos taas ra.keillllusaiikana S!Uuresti
4307: mattomin pienin korotuksin. Tämän vuoksi velbantuu, niin on aina vaarassa joutua. .
4308: vahinkoja kärsimään joutun.eet eivät tUle ajetuksi asunnostaan maantielle.
4309: saamaan k!Un osakorvauksen todellises.ta Kun siis hävitetyn Pohjois-Suomen a&lk.-
4310: vahingosta, sillä Pohjois..Suomessa ovat ra.- kaat eivät tule saamaan tois.en korvaualain
4311: kenn.uakustannukse.t ja kaikki muut tanrik- pui.tteiasa oikeutta osakseen, olisi lakia. niin
4312: keet aina olleet huomattavasti kalliimpia mu\ltettava, että korvausp.erusteit& hei&
4313: kuin muualla Suomessa. Nyt kaikista. sään- kohdaltaan huomattavasti nykyisestään ko-
4314: nöksistä ja säännöstelyistä. huolim.a.tta on rotetaan, niin rakennusten kuin muunkin
4315: tuo ero vieläkin suurempi, sillä useassa ta- tuhoutuneen omaisuuden osalta.
4316: pauksessa pitkät ja hankalat kulje.tu.smatkat Viitaten e®lläesitettyyn ehdotamme kun-
4317: ja se, että Pohjois-Suomessa on hyvin vähän uWitta.en eduskunnan pääitettäväbi toivo-
4318: paikallista ammattityövoimaa saatava.na, muksen,
4319: aiheuttaa lwstannusten nousun, koska usein
4320: muualta Suomesta haalittu heik()ll).pikin ettii.. hollilu$ an-taisi kiireellit.uti
4321: ammattitaitoinen työvoima tulee hyvin kal- esitykse-n. Eduskun'Mllt. toisea kcw-
4322: liiksi. Siksi toisen korvauslain mukaiset va.u.s.Zam muuttamisesta nä. ef;Ui fu-
4323: korvau.kset ovat niin pienet, että ne tuskin kotu-. Poh.jois.-Suameu al;u.ull.a mak-
4324: vastaavat puoltakaan todellisesta vahin- settotlw korvauksia huom.atta:v~
4325: gosta, puhumattakaan nykyisistä rakennus- -n,ykyis.estään kort!Jte:toon.
4326: kustannuksista. Näin ollen ainakin vähä-
4327: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
4328:
4329: B. S. Pesonen. Emo Tainio. Blsa Karppinen.
4330: 83
4331:
4332: IV,23. - Toiv. al. N:o 25.
4333:
4334:
4335:
4336:
4337: Lå.ng y. m.: Eritykse-n a.ntatmisesta pakollisen liikennevakuu-
4338: tuksefl. &iii-tämisestä valtion hoidettavaksi.
4339:
4340:
4341: E d u s kun n a 11 e.
4342:
4343: PakoJ.lisen liikennevakuutuksen alalla tarpeettoman korkeat hinta- ja .hallinto-
4344: (10. ·12. 1937 ann. autovastuulaki) toimii kustannukset joutuvat vaataavasti kohoo-
4345: nykyään 18 keskenään kilpailevaa liikeyri- vien kuljetuskustannusten muodossa [oppu-
4346: tysmäistä yksityistä vakuutusyhtiötä, minkä jen lopuksi kuluttajaväestön maksettavaksi.
4347: o.he.<~Sa valtion autojen aiheuttamat liikenne- Kun valtion ei vakuutustoiminnassaan tar-
4348: vahingot hoidetaan valtion tapaturmatoi- vitse pyrkiä voittoihin, voidaan myös yksi-
4349: mistcssa. tyisten va.Imutusyhtiöiden voittojen jää-
4350: On ilman muuta se1vää, että kun sano- dessä pois, vakuutusmaksuja senkin joh-
4351: tun vakuutuksen hoito on jakaantunut näin dosta alentaa, mikä taasen vastaavasti vai-
4352: moniin käsiin, kustannukset ovat monin- kuttaa. kuijetuskustannuaren 'alenemi'3een.
4353: kertaiset. Paitsi tavallisia konttorikuluja Edellä esitettyyn viitaten ja kun valtio-
4354: on huomattava 18-kertaiset asiamiesverkos- varainministeriön virastoasian v::vltuutetun
4355: tot sekä vakuutusten hankinnasta ja yh- toimesta on toimitettu perinpohjainen .tut-
4356: tiöitten keskinäisestä kilpailusta aiheutuvat kimus pakoH~n liikenne-vakuutuksen siir-
4357: kustannukset. Varsinkin hankintakuluja on tämisestä valtion haltuun ja tällöin ·todettu,
4358: pidettävä aivan asiattomina. lwska vakuu- että pakollisen tliikennevakuutuksen keskit-
4359: tuksen ollessa pakollista, taitavinkaan asia-. täminen vaLtiolle muutenkin olisi yleisen
4360: mies ei lisää vakuutusturvallisuutta, vaan edun mukaista, ehdotamme eduskunnaTh
4361: onnistuu korkeintaan houkuttelemaan va- hyväksyttäväksi toivomuksen,
4362: kuutuksen toiselta kilpailevalta yhtiöltä. ·
4363: Periaatteessakin on kerrassaan nurinku- että haJ,litus antaisi kiireellisesti
4364: rista, että tlain säätämä pakollinen sosiaa- Edmkunnal'le esityks~n pakollisen
4365: linen :huolto on muodostunut monien liike- liikennevakuutuksen ottamisesta ko-
4366: yritysten keskeiseksi voi,tontavoittelun koh- klnwisuudessaan valtien ltoidettq,..
4367: teeksi. Ei ole. kohtuullista, että yhtiöiden vMsi.
4368: Helsingissä helmikuun 8 päivänä lM6.
4369:
4370: Toivo U.ng. Antto Prunnila.
4371: Hugo Manninen. Elli Stenberg.
4372: Vilho Bj~ Lehtonen. M'a1ll'i Ryömä.
4373: Elsa. Karppinen. Walter Kuusela.
4374: H. S. Pesonen. :r.. Myllymäki.
4375: 0; Muikku; Yrjö A. Manninen.
4376: Bdvard Pesonen. P. A. Karjalainen.
4377: Johannes Mustonen. K. Hj. Kauhanen..
4378: ToiV'(t Kujala. Eino Roine.
4379: Bsa. lr1etanen. Vilhelhl Riihinen.
4380: .84
4381:
4382: IV,z-t. - Toiv. al. N :o 26.
4383:
4384:
4385:
4386:
4387: Lång y. m.: Esityksen antamisesta pakollisen ta.pa.t1.tf'lmO;-
4388: vaJ.."'Uut'Uksen siitrtämisestä valtiotn. hoid6ttooaksi.
4389:
4390:
4391: Ed uskunn·aH e.
4392:
4393: Eduskunta on syyskuun 1 päivänä 1938 tää nimittäin paitsi yleisesti tunnettujen
4394: päättänyt lausua toivomuksen, että .hallitus asioiden esittelyä, pääasiassa valtion tapa-
4395: tutkituttaisi työväen tapaturmavakuutus- turmatoiniiston vaikeissa sodanaikaisissa
4396: •laissa ilmeneviä puutteellisuuksia ja samalla oloissa ta.pa!htuneen toiminnan vääristeltyä
4397: kiinnittäisi erityistä huomiota tutkimuksen arvostelemista, samalla kun asian taloudeNi-
4398: toimittamiseen siitä, voitaisiinko .perusta- nen puoli kuitataan muutamalla rivillä.
4399: malla valtion :tarpatumnavakuutuslaitos tai Esittämillään, mielestämme siis kestämättö-
4400: muilla keinoin saada vakuutusmaksut työn- millä verusteHla komitea, jossa tiettävästi
4401: tekijäin etuja vähentämättä a:lenerooan sekä yksityisten vakuutuslaitosten intressit olivat
4402: antaisi eduskunnalle ne esitykset, jotka tut- vwhvasti edustettuina, tulikin kielteiseen tu-
4403: kimus osoittaa tarkoituksenmukaisiksi. I.okseen tapaturmavakuutuksen valtion hal-
4404: Seuraavan vuoden syyskuussa oli edus-. tuun ottamisesta, eikä esittänyt edes valtion
4405: kunnassa jälleen esillä kysymys .pakoHisen tapaturmatoimiston perustamista kilpaile-
4406: tapaturmavakuutuksen uudelleenjärjestä- maan yksityisten ylhtiöiden rinnalle.
4407: misestä siten, että sen hoito otettaisiin koko- Hallitus on sitten antanut eduskunnalle
4408: naan valtion haltuun, mutta ikun sosiaalimi- viime marraskuun 8 päivänä esityksen
4409: nisteriön taholta .ilmoitettiin, että asia uudeksi t31paturmavakuutuslaiksi, joka on
4410: eduskunnan edellisenä vuonna lausuman rakennettu edellämainitun komitean mie-
4411: toivomuksen johdosta oli ministeriössä val- tinnön pdhjallle, miikälli on kysymys pa-
4412: mistelun alaisena, päätti eduskunta jäädä kollisen tapatumnavakuutuksen hoidon jät-
4413: odottamaan hallituksen toimenpiteitä. tämisestä nykyisen liikeyritysperiaatteen
4414: Valtioneuvosto asettikin sitten 5 päivänä kannalle. Sanottuun .periaatteeseen raken-
4415: joulukuuta 1940 komitean silloisen esitteli- tuvana jätetään tapaturmavakuutuksen
4416: jäneuvos K. Ka:llialan !puheenjohdolla tut- hoito vieläkin noin kyrrnmenelle keskenään
4417: kimaan kysymystä, olisiko työntekijäin ta- ki1pailevalle vakuutuslaitokselle, sallimatta
4418: patumnavaJmutus tarkoituksenmukaisimmin edes, kuten jo edellä on mainittu, valtion
4419: hoidettavissa perustamaHa sitä varten joko oman vakuutuslaitoksen kiLpailla näiden
4420: yksinoikeudella t·ai ilman sitä toimiva val- kanssa. Asian ollessa aikaisemmin esillä
4421: :tionvaikuutuslaitos. Lisäksi komitea sai teh- eduskunnassa, todettiin &iellä, että va:kuu-
4422: täväkseen esittää muitakin uudistuksia työ- tusma:ksujen kalleus johtuu etupäässä ta-
4423: väen tapaturmavakuutuslakiin, mutta pää- paturmavakuutustoiminnan kohtuuttoman
4424: telhtävänä komitealla oli siis ikuitenkin ta- suurista ha:llinta- ja siihen sisältyvistä asiat-
4425: paturmavakuutuksen keskittämistä koskevan tomista ihankintaikustannuksista. Hallituk-
4426: kysyrrnyksen selvittely. sen esityksen pohjalle rakennetussa järjes-
4427: Neljän vuoden ja seitsemän kuukauden telmässä nämä kustannukset eivät san.otta-
4428: kuluttua asettamisestaan, eli siis heinäkuun vasti alentuisi, minikä ohessa lisäkustannuk-
4429: 6 päivänä 1945, komit~a jätti sitten mie- sia ailheutuisi ehdotetusta uudesta elimestä,
4430: tintönsä sosiaa:liministeriölle. Laajassa mie- ta.patumnavakuutusyhdistyksestä. On sitä-
4431: tinnössään, jonka yksityiset vakuutusyhtiöt paitsi hyvin kyseenalaista, onko syytä uskoa
4432: ovat .painattaneet, komitea sivuutti pääteh- täHaiselle yksityisten liikelaitosten <tosi-
4433: tävänsä kuitenkin v·arsin ylimalkaisesti. Ko- asiallisessa johdossa olevalle elimelle koko
4434: mitean rtäst•ä asia~•ta esit>t.ämä: seilvitys sisä[- maan ta;patumnavakuutustoilminnan val-
4435: IV,24. - Lång y. m. 85
4436:
4437: vontaa. Ellim~n perustamista on perustcltu Lisäksi on. huomattava, ettei valtion tar-
4438: tapaturmavakuutusliikkeen kansanvaltais- vitsisi vakuutustoiminnallaan !pyrkiä voit-
4439: tuttamiseHa, mutta asiaa lähemmin tarkas- toithin, mistä taasen aiheutuisi, että alen-
4440: teltaessa timomaa helposti, ettei ainakaan tuneiden halUntokustannusten aiheutta.rma
4441: työntekijäin etuja ole esityksessä !huo- säästö ja yksityisten yhtiöiden voitot voitai-
4442: mioitu. siin käyttää .tapaturmakorvausten suuren-
4443: Hallituksen esityksessä on uutta järje.s- tamiseen ja mikäli se katsot.taisiin tarpeelli-
4444: te'lmää nimitetty väliaikaiseksi rntik:aisuksi, seksi, myöskin tapaturmavakuutusmaksujen
4445: lroska ha:llitus ei ole vielä voinut ottaa kan- alentamiseen. Tutkimuksessa on vielä osoi-
4446: taa siihen kysymykseen nähden, mitenkä ta- tettu, että ajankohtakin .tapa.turmavakuu-
4447: paturmavakuutuksen toimeenpanon keski- ;tuksen keskittämi.ool:le olisi: nyt erittäin. so-
4448: tys olisi toteutettava. piva, koska valtion tapaturmatoimistolla on
4449: V a.ltiovarainministeriön virastoasiain val- jo valmis koneisto asian hoitamista varten
4450: tuutetun .toimesta on kuitenkin jo viime ja suuri kokemus ·asioiden käsittelyssä.
4451: huhtikuussa jätetty sosiaa:liministeriölle ta- Sooiaaliministeriön pyynnöstä edeUämai-
4452: paturmavakuutuiksen valtion haltuun otta- nitun- Kallialan komitean mietinnön joh-
4453: misesta toimitettu laaja ja !Perusteellinen dosta antamassaan lausuimossa valtion ta-
4454: tutkimus. Tutkimuksessa on päädytty sii- ;paturmatoimisto on asettunut varauksetta
4455: hen tulokseen, että pakollisen tapaturma- kannattamaan virastoasiain valtuutetun te-
4456: vakuutuksen siirtäminen kokonaisuudessaan kemää esitystä.
4457: valtion hoitoon on, ei ainoastaan mahd!Ol- Kun näin ollen käsittää;ksemme on jo täy-
4458: .listll., vaan myöskin sekä työntekijäin, työn- sin vakuuttavasti virallisesti toimitetussa
4459: antajain että valtion edun mukaista. Tut- tutkimuksessa todettu pakollisen tapaturma-
4460: kimuksessa tuodaan esille, että pakoHine.n vakuutuksen keskittämisen välttämättömyys
4461: ta.paturmavakuutus itse asiassa on puh- ja kun asiasta on myös olemassa perus-
4462: dasta sosiaalista lhuo:ltoa, jonka luontoolle teellinen ja yksityiskohtajnen selvitys, jonka
4463: kaikki liikeyritysmäinen laskelmointi on vie- po:hjalle tarvittavat toimeenpanomääräykset
4464: rasta sekä että useat parannukset, jotka ni- ;pikaisesti voidaan laatia, esitämmekin kun-
4465: menomaan tähtäävät .pakollisen tapaturma- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4466: vakuutuksen täydellistyttrumiseen, ovat mah- vomuksen,
4467: dollisia vain silloin, kun sanottu toiminta
4468: on kokonaisuudessaan otettu valtion hal- että hallitus antaisi kiireellisesti
4469: tuun. Tutkimuksessa on myöskin osoitettu, esityksen Eduskun?Wlle pakollisen ta-
4470: että tapaturmavakuutuksen hoito valtion pa.turmavakuutuk._rte11- keskittäminstii
4471: ha:ltuun otettuna tulee .paljon halvemmaksi kolwnaistw-dessaan 1xlltion hoidetta-
4472: kuin mitä se nykyisellään tulee maksamaan. volt.n.
4473: Helsingissä 8 ,päivänä helmikuuta 1946.
4474:
4475: Toivo Lång. A:ntto Prunnila.
4476: Uuno Raatikainen. Valto Käkelä.
4477: H. Manninen. Elli Stenberg.
4478: Vilho Hj. Lehtonen. Mauri Ryömä.
4479: Elsa Karppinen. L. Myllymäki.
4480: Walter Kuusela. Jere Juutilainen.
4481: H. S. Pesonen. Yrjö A. Manninen.
4482: 0. Muikku. P. A.. Karjalainen.
4483: Edvard Pesonen. K. Hj. Kauhanen.
4484: Johannes Mustonen. Esa Hietanen.
4485: Toivo Kujala. Vilhelm Riihinen.
4486: Eino Roine.
4487: 86
4488:
4489: IV,25. - Toiv. al. N:o 27.
4490:
4491:
4492:
4493:
4494: Salo y. m. : Esityksm antomtisesta kuntien väkijumn.aliik-
4495: keen voitosta saaman osv;1ulen korottannisGsta.
4496:
4497:
4498: E d u s k u n u a 11 e.
4499:
4500: Kieltolain tultua kumotuksi on AJk~oli .henkiliiirkunnan verotuksesta huomattavan
4501: liikkoon voittovaroh:lta annettu k:\lnnille vu- ~. kun sensijaan muut kunnat, ji>issa
4502: sittain 12 mk asukasta kohden. käy!tettäväksi tä:llaiaia toimipaikkoja ei ole, jäävät näistä
4503: määrättyihin tarkoituksiin. Kunnille näin koironaan oaattomiksi, vaikka niiden asuk-
4504: jaettu määräraha on vuosittain tehnyt noin kaat yhtä hyvin ovat olleet osallisena vti.ki-
4505: 44 milj. mk. V. 1938, jolloin väkijuoma- juomaliikkeen antaman suuren voiton: syn-
4506: liikkeen puhdas ,tulo teki 245 milj. mk, oli tymisoon. 'Tämän eron ltasoi.ttamiseksihan
4507: kuntien saama osuus koko_ voitosta stis n. aikoinaan juuri mainittu 12 mk:n :tnäirä
4508: 18 %. Vaikka väkijuomaliikkeen puhdas asukasta kohden myönnettiin, mutta joka
4509: tulo on vuodesta taiseen jatkuvasti itohon- nyt rahanarvon alenemisen vuoksi on me-
4510: Jlut, ci lmntien osuutta ole a1kuperä.isestä nettänyt suuren osan merkityksestään.
4511: määrästääln la:inUrean nostettu. Kun ~ttu Aikoinaan vastustivat koko kansan raitis-
4512: voitto esim. v. 1944 oli jo 2,380 milj. mk, tuttamista pakkokeinoin harrastavat piirit
4513: saivat kunnat •tästä määrästä edelleen sa- kuntien osuutta vä:kijuomaliikkeen voitosta
4514: man pienen määränsä, joka vastasi enää sillä syyllä, etteivät kuntalaiset voitosta
4515: vain 1.s5 %, (llli pyörein iluvu1n yhden kym- osallisiksi päästyään sitten enää yhtä innok-
4516: menennen osan siitä, mitä niiiJle aika-isemmilll! kaasti harraStaisi mahdotlisen rmden kielto-
4517: myönnettiin. Ennakkotietojen mukaan on lain aikaansaamista. Sinänsä hyvän pyrki-
4518: v. 1945 voitto niin suuri, että kuntien osuus myksen tulokseen vieminen Qienee nykyisin
4519: wpistuu siitä jopa allle yhden proserutin. kuitenkin monestakin syystä jokseenkin vai-
4520: ~ätä .epäsuhdetta. on mioffiestä:ni jo aiika ru- kea, joten syy ei nyt saisi vaikuttaa asiaa
4521: veta korjaamaan. uudelleen oikeudenmukaiselle kannalle jär-
4522: Kielitä:ä 1ei tietimkä•än voi sitä, etteikö val- j·estettäiessä.
4523: tio hyvin tarvitsisi si'Lle tuQeva•n m.ä;ärän väki- Edellä lausuttuun nojaten ehdotamme sen
4524: juomaLiikkeen antamasta ;tulosta, mutta kiel- vuoksi kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
4525: tää ei myöSkään voi sitä, etteivätkö kuntien •täväiksi toivomuksen,
4526: ne menot, jotka voidaan katsoa lisääntyneen
4527: väkijuomien [mytön aiheutdlamina, olisi että kaUitus antaisi kiireellisesti
4528: myöskin kasvaneet, niiden kuitenkaan saa- Eduskumnalle esityksen sellaiseksi
4529: matta siitä vastaavaa hyvitystä. Ne kunnat, mwtokseksi voi'MUa olevaan lakiin,
4530: joissa aiJ.kohol:iJliikkeel;!lä on teMaåta ·tai muita että k1m<M #ihiitt asti väkijuomaliik-
4531: !tuotantolaitoksia, sekä konttoreita ja myyn- keen an.t.atnas~ voitosta saamaa
4532: tipaikkoja, saavat näidetl hyväpalkkaisen osuutta korlitetffl,isiin.
4533: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1946.
4534:
4535: S. Salo. Eem.il Pääkkönen. M. 0. Lahtela.
4536: 87
4537:
4538: IV,26. - Toiv. a.l. H ;o JS.
4539:
4540:
4541:
4542:
4543: Annala y. m.: Toimenpiteistä pien- ja keskisuuren teollisuu-
4544: den sijoittamiseksi maa-seudulle.
4545:
4546:
4547: E d u s k u n n a 11 e.
4548:
4549: Varsinkin viime vuosikymmenen aikana dun olot ma888amme paitsi ansiotilaisuuk-
4550: on teollisuus Suomessa, rna&nune voimak- sien myös vaihtelun ja viihtyisyyden kan-
4551: kaasti teollistuessa, alkanut määräävästi nalta, jos se alkaisi järjestelmällisesti ja
4552: hakeutua kaupunkeihin ja muihin asu- määrätietoisesti huolehtia teollisuuden si-
4553: tUEilreskubiin'. 'Tämin on tiiJJI:ä O'llut ollllat joittumisesta sinne eikä liiallisesti keskit-
4554: monet syynsä. Tällainen kaupunkien teol- tyisi vain kaupunkeihin. Monia mahdol-
4555: listuminen on osittain kuitenkin aiheutta- lisuuksia tä-ssä suhteessa onkin maas-
4556: nut sen väestön muutosliikkeen, joka eri- samme edelleen olemassa ·ei ainoastaan
4557: tyisesti sotien jäikeen on. aiimnut saadill itse maatalouden piiri&tä ·erityisesti saa-
4558: varsin laajat mittasuhteet ja on luonut tavia raaka-aineita hyväksi käyttäen, vaan
4559: varsin monia ja vaikeita yhteiskunnalli- sen laajentuvan teollisen toiminnan kautta
4560: sia epäkohtia. Sitäpaitsi se näyttää sy- yleisesti, joka tapahtuu pienen ja keski-
4561: välti järkyttävän sitä tasapainosuhdetta, suuren teollisuuden muodossa maassamme
4562: joka yhteiskuntaelämän terveen kehityk- ja joka kansan toimeentulon, mutta myös
4563: sen kannalta ·tulisi vallita kaupunkilais- teollisuuden oman jälkikasvunkin kan-
4564: väestön llisää.ntymisen ja maa:lais'Vfäestoo nalta on välttämättömyys.
4565: luonnollisen lisäkasvun välillä maassamme. Avustamalla maaseudulle sijoittuvan uu-
4566: Epäilemättä ei tällöin ole kysymyksessä den teollisuuden rakennustoimintaa, sen
4567: vain maalta rpako, vaan tosiasiallisesti käyttö- ja työvoiman saantia, vieläpä luo-
4568: myös maataloudesta pako, joka alkaa mer- malla tälle edellytyksiä kytkeä sen työn-
4569: kitä samalla sitä, että terve maalaiselämä tekijät loma-aikoina itse maataloustyöhön-
4570: surkastuu ja varsinainen maatalousväestö kin voitaisiin epäilemättä suuresti niitä
4571: muuttuu merkityksettömäksi osaksi maan kieiteisiä puolia torjua, joita maan teollis-
4572: väestöstä kokonaisuudessaan. Samanaikai- tuminen ja sen varsin yksipuolinen sijoit-
4573: sesti kaupunkilaiselämän synnyttämät mo- tuminen kaupunkeihin nykyisin jo tuo
4574: net varjopuolet, kuten avioerojen lisään- mukanaan.
4575: tyminen, syntyväisyyden pieneneminen, Kun maamme talouspolitiikan tärkeim-
4576: rikollisuuden suurentuminen y. m. sosiaa- piä ja tähdellisimpiä tehtäviä nykyoloissa
4577: liset epäkohdat pyrkivät lisääntymään. on taloudellisten ja sosiaalisten olojen ko-
4578: Vaikka epäilemättä löytyy monia mui- hentaminen maaseudulla ja sen elineh-
4579: takin syitä, jotka ovat edellämainitussa tojen lisääminen, on tarpeen, että valtio-
4580: suhteessa kaupunkien nopeaa kasvua vallan taholta kiinnitetään asiaan huo-
4581: maassamme edistäneet, niin pohjautuu se miota ja ryhdytään sen vaatimiin toi-
4582: monin paikoin etupäässä kuitenkin maa- menpiteihin. . .
4583: seudun väestölleen tarjoamien elinkeino- Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
4584: ja ansiomahdollisuuksien suoranaiseen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
4585: puutteeseen. Maatalous ei enää kaikkialla
4586: Suomessa kykene antamaan uusille kan- että ottaen huomioon kaupunkien
4587: salai,sille niiden vaatimaa toimeentuloa jatkuvan teollistumisen maassamme
4588: eikä aina työtäkään. Mutta kun maamme ja sen aiheuttaman vaikutuksen maa-
4589: välttämättömyyden pakosta täytyy teol- seudun asutusoloihin, väestiht kas-
4590: listua, kohentuisivat epäilemättä maaseu- vuun ja sen elin- ja ansiomakdoUi-
4591: 88 IV,26. - Pieuteollisuus.
4592:
4593: suuksiin, 1uillitus valmistaisi -näistä piteisiin, joiden avuUa maase~
4594: seikoista seikkaperäisen selvityksen, monipuolisempi teollistuminen pie-
4595: jonka perusteella voitaisiin ryhtyä nen ja keskisuuren teoUisuuden mWJ-
4596: sellaisiin tukemis- ja avustuatoimen- dossa kävisi mahdolliseksi.
4597: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
4598:
4599: Jussi Anna.la. Martti Miettunen.
4600: J. Koivisto. M. 0. Lahtela.
4601: Väinö Okko. Juho Niukkanen.
4602: E. A. Turja. Eino Laitinen.
4603: J. E. Lampinen. Samuli Simula.
4604: Heikki Vehkaoja. Antti J. Rantamaa.
4605: Lennart Heljas. Elli Nurminen.
4606: Martta. SalmeJ.a...Tårvinen. Rolf B. Berner.
4607: Helena Virkki. Lauri Riikonen.
4608: Tauno Saukkonen. Martti 0. Kölli
4609: Johannes Wirtanen. Yrjö Hautala.
4610: Eemil Pääkkönen. L. 0. Hirvensalo.
4611: Kusti Eskola. Lauri Kaija.lainen.
4612: Lauri Laine. Aino Luostarinen~
4613: Jrlatti 1\fiikki Edvard Pesonen.
4614: Markus Ifislmla. Yrjö Kilpeläinen.
4615: 89
4616:
4617: IV,n. - Toiv. al. N:o 29.
4618:
4619:
4620:
4621:
4622: Koukka.ri y. m.: MäiiräraJwsta 1.:altion rautatehtoon pe1'1t.S-
4623: tamiseksi Otdu:un.
4624:
4625:
4626: E d u s k u n n a 11 e.
4627:
4628: Siinä uudesti järjestelyssä, jonka alaiseksi mistus kuitenkin keskitetty aivan yksipuoli-
4629: :maamme talouselämä on käytyjen sotien sesti Etelä-Suomeen aiheuttaen 1tämä yksi-
4630: jälkeen joutunut, on kiinnitetty kasvavaa puolisuus voittamattomia epäkohtia, joitten
4631: huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita vaikutus m. m. nykyisen kuljetusvälinepulan
4632: Pohjois-Suomi tarjoaa tuotantoteollisuu- val!li11e8811 tuntuu mi;J.tei lmikkia!lla. maas-
4633: temme kehittämiselle. Tillilöin on voitu to- samme. Olisi näin. aHen mitä pikimmin
4634: deta m. m., että Pohjois-Suomi kykenee tar- ryhdyttävä vakavasti poistamaan tuota epä-
4635: joama:8Jll riittävästi s€ikä raaka~aineilta että kohtaa ja pyrittävä tyydyttämään Pohjois-
4636: ikäylttövoimaa hyvinkin. huomattavalile suur- Suomen teollisuuden raudantarve maakun-
4637: lteollisuudehle. Etenkin Oulujoen ja Kemi- nan omaa rautamalmia hyväksikäyttävällä
4638: joen vesivoiman käyttö tulee luomaan edel- tä1l:le teoltlisuusaJlueel!le raik€'llnetun rauta-
4639: [ytykset mitä moninaisimpi·en teolilisuusalo- tehtaan tuotannolla.
4640: jen syntymiselle ja keskittymiselle Pohjois- Yllämainittuihin perusteluihin viitaten
4641: Suomen rannikkoalueelle, jolla merisata- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
4642: miensa ansiOsta on mahdollisuus kehittyä muksen,
4643: myöslcin ikaupa:l!liseksi lresllm~ksi. On sano-
4644: mattakin selvää, että tällainen voimak- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4645: .kaassBl kehittymisvaiheessa oleva ieooHsuus siin valtion rautatehta<.t:n perustami-
4646: tulee vaatimaan valtavat määrät rakennus- seksi Otduun ja varaisi vuoden 1947
4647: ja käyttömateriaalia, !lähinnä ~rootaa. Ny- tulo- ja menoarvioesitykseen tätä
4648: kyisin on maamme rautamateriaalin val- varten riittävän määrärahan.
4649: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946.
4650:
4651: Antti A. Koukkari. H. A. Kannisto.
4652: B. 8. Pesonen. Sulo Sa.Io.
4653: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen.
4654:
4655:
4656:
4657:
4658: 12
4659: IV,2s. - Toiv. al. N:o 30.
4660:
4661:
4662:
4663:
4664: Lam.piun y. m..; Tutktmt.tlaen toinnittamisesta Kilpislam-
4665: men malmtwuefl~R. metaUiva.roista.
4666:
4667:
4668: E dusk unn aHe.
4669:
4670: V<>ittaaksemme ne monet suuret vaikeu- suoritettava valtion toimesta. MarraBkuulla
4671: det, mitä vastaeletyt sotavuodet aikaansai- 1941} suoritettiin tutkimUB ja <>Soitti se seu-
4672: vat, ja päästäksemme parempaan elintasoon raavooilaisen tuloksen: Rikkiä 46-56 %,
4673: ja hyvinvointiin, on kaikessa kiinnitettävä rautaa 50-56 %, vih.ä.n hopeaa. ja bboil.ttia.
4674: mitä suurin !huomio niiden tulolähteitten Kuten edellä oleva näyte <>SOittaa, on se ol-
4675: löytämiseksi ja kehittämiseksi, mitkä tuotta- lut hyvä verrattuna eräisiin käynnissä ole-
4676: mattomina vielä lepäävät. Samoin on mei- viin kaivosalueisiin. Ki1pislammen malmi-
4677: dän entistä suuremmassa määrin pyrittävä alueen löytöön sisältyy merkiHisiä vaili~ita,
4678: tarpeemme tyydyttimään niillä tuotteilla ja joita ei tarvitse nyt esille tuoda, vaan voi-
4679: raaka-aineilla, mitä oma maaperämme voi daan ne esittää asian .käsittelyn yhteydessä.
4680: meille tarjota. Yksi täl"keä osa on niillä Sen johd()Sta että pidämme KiLpis:lammen
4681: eri metaJliliraaka~ainemääriillä, mitä useat malmialueen perusteeUista tuntemusta tar-
4682: mwaperämme sisältävät a.aajentuvailile metal- peellisena ja kannattavana, Eilidotamme kun-
4683: :lite~lisuuden kehityikool:le. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4684: Siksi olisi yhä suurempi 'huomio kiinni- vomuksen,
4685: tettävä tutkimusten suorittamiseen niillä
4686: alueilla, missä metallilöytöjä on esiintynyt. että halUtus va:ttion kustan'ltuk-
4687: Yksi sellainen alue on Ki·lp:isJlammen maJimi- sella toinnituttaisi pe'I"USteeUisen, tut-
4688: löytöalue Teiskon pitäjässä. Mainittu alue kimuksen Kilpiilammen m«lmi-
4689: voi olLa. hyvinkin [aaja. Eräät sieltä ote- alueeUa Teiskon pitäjiissit metfltliva-
4690: tUJt näytteet osoitJtaV'BJt, että 01lisi perus- rojen selville SI(J!(UYYI,mksi valtion kätyt-
4691: teellinen tutkimus aikaansaatava ja olisi se töä varten.
4692: Helsingissä !helmikuun 12 .päivänä 1946.
4693:
4694: J. E. Lampillen. Yrjö Buontau&ta.
4695: Vä.inö Okko. J .. E. Pilpplll&.
4696: M. 0. Lahtela. Lauri Murtomaa..
4697: Eemll Pääkkönen. Elias Tukia.
4698: Juho Paksujalka. Arno Tuurna.
4699: Markus Niskala.
4700: 91
4701:
4702: IV,29. - Toiv. al. N:o 31.
4703:
4704:
4705: Pyörälä y. m.: lJ'Iiiärärakasta kunnallisten sähköyhtyntien
4706: tukemiseksi.
4707:
4708: E d u s k u n n a 11 e.
4709: Talo~än nouseva kehitys kaikilla joonaa markkaa. Täy;tynee kaikkien myön-
4710: aloilla edellytttää, että meidänkin köyhässä tää, että maaseudun sähköistäminen on yk-
4711: maassamme pyritään kaikin mahdollisin sityistaloudellisesti ensiarvoisen ,tärkeä,
4712: keinoin saamaan tuotanto nousemaan ja mutta kansantaJoudelllisesti se on välttämä-
4713: aen kautta väh:Ltellen kansallisvarallisuu- tön ;toimenpide. Ellemme kykene il.uomaan
4714: t.em.me korkeamma.Ue ,tasolle. Voidaksemme tähän maahan elinkykyistä maataloutta ja
4715: tässä pyrkimyksessä smavuttaa tuloksia, on sitä val"UStamaan uudenaikaisen tekniikan
4716: meidän kaik:Ln keinoin pyrittävä saamaan välineillä, jonka rt;Oiteuttainisessa sähkö on
4717: maassamme olevat vMtavat kosMemme voi- väLttä.niäitön tekijä, niin on turha toivoa
4718: mava.rat palvelemaan ltatloudeillisia pyrki- maatalouden jatkuvaa voimakasta tukea
4719: myksiiimme, niin teollisuuden kuin myöskin vaikeuksissa taistelevalle valtiotaloudel-
4720: maatalouden alalla. Kun koski·enrme kuo- Lemme.
4721: hut vi-ellä. kerran saadaan vangittua, niin Edellä on jo käynyt selville, ·että kysy-
4722: ei ole epäilystä. siitä, ettieikö sähköenergiaa myksessä olevan maaseudun sähköistämis-
4723: silloin riitä myöskin maatalouden palve- hankkeen !toteuttaminen vaatii osa.kkailta
4724: lukseen kaikkiaitla massa. Tähän saakka suuria truloudellisia uhrauksia, johon kaik-
4725: on maaseudun sähköi:stys oHut hyvin .puut- keen he eivät kokonaisuudessaan ilman val-
4726: ~llista johtuen ·etupäässä voima~asemien tion tukea pysty. Kun maas.eudun sähköis-
4727: vähälukuisuudeSita, osalta yritteHäisyyden tämisellä on ja tulee vastaisuudessa ole.-
4728: puutteesta ja tarpoo~lioosta käyttöpää- maan suuri kansantaloudEillinen merkitys,
4729: omasta. Kun nyt sodan päätyttyä on ryh- niin olisi fkohtuuLlirsta., että valtiova'l:lan puo-
4730: dytty rakentamaan useita uusia voima-ase- l-esta ltuettaisi:Ln yriJtystä varaamaJAa v.
4731: mia P.ohjois-Suomen valtavilli ikoslriin, 1947 talousarvioon tarpeellinen määräraha,
4732: ;jotka vahnil!'ltUJttuaan täydentävät suuresti josta voitais1in antaa yMymille joko 1m-
4733: maamme sähköenergian varastoja, niin rottomia tai ainakin halpakorkoisia lainoja..
4734: tästä johtuen on eri puoli~la. maata alka- Rahan :tarv,e on niin suuri, että paikall.Hset
4735: nut syntyä n. s. kunnallisia sähköyhtymiä, ra.halaitokset ~iväJt voi sitä tyydy:ttää.
4736: joiden rtarkoittuksena on jakaa virtaa maa- Edel~ä esitetyn perusteella rohkenemme
4737: talouden ja sen yhteyteen syntyvän uuden kutmioi,ttaen ehdottaa. edusikunnan päätet-
4738: tuotannoLlisen <teol:lisuuden tarpeisiin. T:äl- täväksi toivomuksen,
4739: laisiru yMymiä on syntynyt m. m. Perä-Poh-
4740: jolaan Kemin seudulle, Raahen seuduHe, että haUitus ottaisi vuoden 194'1 tulo-
4741: Pohjois-Karjalaan ja Mil&elin seudulle. ja menoarvioesitykseen 400,000,000
4742: Asiantuntijan ilmoituksen mukaan on ias- .'m(J;rkan suuruis(J{I'I, määrärahan a'Wnet-
4743: lrettu, että nämä laitokset tulevat nykyi- tavaksi korottmnina tai halpakorkoi-
4744: senä kalliina aikana maksamaan noin mil- sina ·lainoina jo perustet-uille aeklä
4745: j81rdm :m:a,rkka:a, josta 1iittymis- y. m. mak- ~mahdollisesti maaluwnme perustetta-
4746: suina osalliiiLta saataisiin kokoon 60% ja ·viUe kunnallisine säkköyhtymille.
4747: jäisi aainattavaksi 40 % eli neljäsataamiJ.-
4748: Helsingjssä 5 päivänä helmikuuta 1946.
4749:
4750: J. Pyörälä. KulU Eskola. Lenna.rt U.ljas. Toivo Ikonen.
4751: Heikki Soininen. Martti Miettunen. H. S. Pesonen. Juhani Leppä,lä..
4752: Sulo Salo. Elias Tukia. BiDo Laitinen. Erkki KoiVisto.
4753: Antti J. Ranta.maa. Akseli Brander. Markus Niskala. L. 0. Hirvensalo.
4754: Eemil Päilrlröaen. M. 0. Lahttl&. Albin Asikainen. Juho Paknj&lka.
4755: Yrjö Hautala. Johannes Virolainen. Antti A. Koukkari. H. Manninen.
4756: 92
4757:
4758: IV,ao.- Toiv. al. N:o 32.
4759:
4760:
4761:
4762:
4763: Salo y. m.: Suunnitelman valmistannisesta johtoverkostOfl.
4764: raken.twmiseksi Kai1!,1J,Un ja Oulujoen alueen sähJWistä-
4765: mistä varten.
4766:
4767: E d u s k u n n a II e.
4768:
4769: Aluille pantu Oulujoen mahtav-ien vesi- Mitä tU'l'ee siihen, että Kainuun sähkö.is-
4770: voimien käytäntöön otto avaa laajat mah- ·täminen jätettäisitin Kajaanin Puutavara-
4771: dollisuudet Oulujokilaakson ja Kainuun ta- yhtiön tehtäväksi, on muistettava, ettei
4772: loudeNiseille nousulle ja jää monien sen yksityinen yhtiö katso olevansa velvol}i.
4773: koskien muodostamasta vaJl:tavasta ·energia- nen rakentamaan johtojaan muuta. silmällä
4774: määrästä suuri apu Etelä-SuomelJ.[ekin säh- pitäen kun että varma kannattavaisuus on
4775: kön tarpeen tyydyttämiseksi. Rinnan kos- taattu. Tästä johtuu, että mainitun yh-
4776: kien 'rakentamisen kanssa oliSii: kuitenkin jo tiön 1injat viedään vailln voimaJaitos-
4777: ajoissa laadittava kunnollinen suunnitelma ten [ähimpään ympäristöön, kirkonkyllään
4778: Kainuun ja Oulujok1laakson sähköistämi- t. m. s., syrjäsempien seutujen jäädessä
4779: seksi teollisuus- ja ViaJlaistustarvetta si1l- kymmeniksi, ehkä sadoiksi vuosiksi osat-
4780: mälläpitäen. tomiksi siitä, mitä rintamaat saavat nraut-
4781: Vaikka Oulujoen Pyhäkoskea jo parha:iJl- ti!a.
4782: llaan rakennetaan ja muutaman vuoden KainuuUa on siis täysi oikeus vaatia,
4783: päästä se antaa vaLtavan, satoihin tuhan- että sen sähköistämisestä pidetään huolta
4784: siin nousevan hevosvoimamääränsä sähkö- korvaUkseksi siitä, että sen rantamaat jou-
4785: tarpeen tyydyttämiseksi, ei tähän mennessä tuvat ikuisiksi ajoiksi kärsimään veden par
4786: tietääksemme saadun voiman käytöstä toamisesta ja säännöstelemisestä johtuvalt
4787: myöslcin paikallisiin tarpeisiin ole annettu haitat. MuurtamaJt sadat ja ehkä jonkin tu-
4788: mitään tietoja julkisuuteen. PtaikallisiNe nannenkin nykyisen markan arvoiset ker-
4789: asukkaitlle on sen vuoksi ollut hyvin yl- takaikkiset vahingonikorvaulkset eivät mer-
4790: •liittäviä ne huhut, että Pyhäkosken voima kitse sen :cinnalla mitään, mitä me'rkitseisi
4791: aiottaisiin kokonaan tuoda palvelJ.emaan laajan maakunnan kipeästi ;tarvitsema voi-
4792: Etelä-Suomen sähköntl3irvetta ja m. m. man ja valon saanti tarpeisiinsa.
4793: Kainuu saiS!i' jäädä sen varaan, minkä ver- Edellä olevaan nojaten esitämme kml-
4794: ran Kajaanin Puutavara-Osakeyhtiö kyke- noittaen eduskunnan hyväiksyttäväksi !toi-
4795: nee ja tahtoo luovuttaa voimalaitoksistaan vomuksen
4796: voimaa ja valoa kiMtakunnan tarpeisiin. ~ttä hanitus valmistaisi suunni--
4797: Tämä menettely, jota voi suoralta kädeLtä telman johtoverkoston rakentamiseksi
4798: nimittää paikallisen väestön sortamise:ksi Kainuun ja Oulujoen alueen siih-
4799: muun Suomen hyväksi, on mielestäni mah- köistämistä St1mällä pitäen ja Py1Ui-
4800: dollista vaan sen vuoksi, ettei n. s. voima- kosken voimaa siihen käyttäen, ja
4801: taJloustoimikunnassa, joka järjestooee näitä asiaa valmistaessaan ottaisi siihen
4802: asi~ita, dle ainoatakaan jäsentä, joka edes toimikuntaan, joka järjestelee Oulu-
4803: koettruisi valvoa paikallisen väestön etuja, joen koskien antaman tehon käyttöä,
4804: ja jossa suhteessa myöskin, nyt kun on lisäjäseniksi riittävän määrän Oulu-
4805: siirrytty Pohjois-Suomen koskien 'rakenta- joen sadealueen taloudellisia oloja
4806: miseen, olisi korjaus saatava aikaan. t1mtevia henkt?öitä.
4807: Helsingissä 10 päivänä hclmikuuta 1946.
4808:
4809: S. Salo. Eemil. Pääkkönen. M. 0. Lahtela..
4810: 93
4811:
4812: IV,:n. - Toiv. al. N:o 33.
4813:
4814:
4815:
4816:
4817: H. Manninen y. m.: Miiiiränihasta km•vaukseksi talvisodan
4818: aikaM poliittw.sta syistä tuomituiUe, syy'tteessä olleiae
4819: tai turvvasäilössä piiktyille.
4820:
4821:
4822: E d u s k u n n a 11 e.
4823:
4824: Talvisodan aikana 1pidätettiin maassamme syytteessä olleille ja turvasäilössä pide-
4825: lukuisasti kansalaisia. H{litä pidettiin van. tyille, niin on oikeudenmukaista ja kohtuul-
4826: gittuina joko iLman tuomiota .taikka tuo- lista, että edellä mainituille myönettäisiin
4827: mittiin vankeus- tai kurituahuonerangais- korvaus heille pidätettyinä ja tuomittuina
4828: tuksiin mielivaltaisin ja puutteenisin perus- olemisestaan johtuneista menetyksistä. Tar-
4829: tein. Useimmissa tapauksissa oli syynä koituksenmukaista on, että korvaus makse-
4830: myönteinen suhtautuminen Neuvostoliittoon taan heille saman suuruisena kuin maalis-
4831: tai sodanvastaiset mielipiteet. kuun 28 päivänä 1945 eduskunnan päätök-
4832: Kun Neuvostoliiton ja Suomen suhteet sen mukaan viime sodan, ·aikuisille poliitti-
4833: ovat kehittyneet rauhan ja keskinäisen sista syistä tuomituille on maksettu.
4834: luottamuksen mukaisiksi, ja kaikessa toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme
4835: nassa pyritään korjaamaan aikaisempia vir- edUBkunnan lhyvä•ksyttäväksi toivomuksen,
4836: heitä, olisi myöskin niille ih{ln:kilöiHe, jotka
4837: ilia!lvisodan aikana mainituista syistä ovat että hallitus ottaisi vuoden 1947
4838: joutuneet kärsia:nään, tehtävä oikeutta. tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
4839: Kun he ovat jääneet ulkopuolelle edus- rärahan kor'OO!Uksen maksamiseksi
4840: kuunail 28 päivänä maaliskuuta 1945 hy- talvisodan aikana poliittisista syistä
4841: väksymän .päätöks{ln korvauksen myöntä- tuomituille, syyttee.ssä olleille tai tur-
4842: misestä ~oluiittisista syistä tuomituiHe, vasäiWssä pidetyille.
4843: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
4844:
4845: Hugo Manninen. Matti Huhta.
4846: Johan Toivo Järvinen. W. Metsäranta.
4847: Arvo Riihimäki. Matti Merilii.inen.
4848: Toivo Kujala. Tyyne Tuominen.
4849: Konsta Talvio. J. Mustonen.
4850: A. Rinne. Esa Hietanen.
4851: Antti Virtanen. Antto Prunnila.
4852: 94
4853:
4854: IV,a2. - Toiv. al. N:o 34.
4855:
4856:
4857:
4858:
4859: Kuja.la y. m. : Esityksem, atntarmisesta laiksi eräide'n työvåe'n-
4860: jiirjes#öitm ~wude'n kortJ<Wmtisesta.
4861:
4862:
4863: E d u s k u n n a ll e.
4864:
4865: Vuosina 1930-1936 vallinneena sisäpoliit- taloja, joita ei siis enää voida palauttaa
4866: tiseen :rauhattomana aikana lakkautettiin entisille omistajilleen. Kun välirauhan soi-
4867: IJ18a8Sa.mme joukko yhdistyksiä, joiden kat- miamisen jtälkeen olosuhteet maassamme
4868: sottiin silloin edu&taneen kiellettyä ajatus- ovat suuresti muuttuneet ja pyritään kor-
4869: suuntaa. Mainittujen yhdistysten omaisuus jaamaan niitä vääryyksiä, joita lapualais-
4870: takavarikoitiin lakkauttamisen yhteydessä. kautena harjoitettiin työväenjärjestöjä
4871: Huomattavimman osan omaisuudesta muo- kohtaan, niin on luonnollista, että myöskin
4872: doBtivR~t rtoimita!lot, jotka kysymyksessä o1e- ne työväenjärjestöjen toimitalot korvataan
4873: vat järjestöt Ollivalt rakelllta:neet. Ha:1Jlitus valtiovallan toimesta samojen perusteiden
4874: antoi vi.ime vuoden lresäilruun 29> päiväna mukaan kuin toimitalojen palantuskin ta-
4875: eduskuima}le lakiesityksen, jonlka mU!kaan pahtuu, jotka ovat tuhoutuneet tai siirre-
4876: sellaiset toimitalot, jotka ovat .entisiil:lä pai- tyt toiseen paikkaan.
4877: lkoi1!18a!n, palautetaan Jakkautettujen järjes- Edellä olevan perusteella esitämme edus-.
4878: töjen iarkoiJtusperiä palvelemaan pocUSite- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4879: tuiille jätrj>eStöillle. Osa mainittujen järjestö~
4880: jen :toimita:loista on siirretty pois entisiltä: että hallitus valmistaisi ja a'ntai~
4881: paikoiLtaan ja entisten omistajainsa hallilin- Edusku'nnalle esityksen laiksi 'niiden
4882: nasta ja omistuiksesta ja osa on ,tuhoutunut ,työväe'njärjestoje'n omaisuude'n kor-
4883: ja ;nä;itä ei 'ha]Htuksen esityksessä ehdoteta vaamisesta valtio'n varoilla, joiåe'n
4884: korvattavaksi. toimitalot lapualaiskaudeUa joutuivat
4885: Yllämainittuna sisäpoliittisesti rauhatto- joko tuhopoltm kokteiksi taikka siir-
4886: m'81J1a ikautena tuhosivat murllapolttajaJt rettiin pois entiseltä sijaintipaikal-
4887: useita sosialidemokraattisten sekä vasem- taa'n;
4888: mistolaisten järjestöjen omistamia toiminta-
4889: Helsingisslå ihellmikuun: 8 päivänä 1946.
4890:
4891: Toivo Kujala. Väinö. Kivisalo.
4892: Kauk<t Andersson. Aaro Uusitalo.
4893: A. K. Paasivuori. Väinö Leskinen.
4894: Yrjö Kallinen. Lauri Myllymä.ki.
4895: Esa Hietanen. Eino Kujanpää.
4896: Sylvi-Kyllikki Kilpi. llertta KuUJtnen.
4897: 95
4898:
4899: IV,ss. - Toiv. a.l. lf:o 35.
4900:
4901:
4902:
4903:
4904: B. Koivisto y. m. : ·Toimtenpiteistä Pohjois-Suomen Ja itä-
4905: rajan kuntien rahtiavustusten lisäämiseksi.
4906:
4907:
4908: E dusik: unnalle.
4909:
4910: Eräs huomattavtimmista epäkohdista, 7: 70 mk kiloa kohti. Rahtiavust~n ol-
4911: jOitka Pohjois~Suomessa. suuresti kohotta- lessa 1 ,penniä kg:Ha, jää siis asuklm.iden
4912: vat elin.. ja jä.lleeru.-akeoouskust&nnuksia itsensä maksettaviksi au.torahttia KmiS&-
4913: sekä va.ikelltta.vat väestön ~. ovat pit- moosa. 2: 85 mk, Savulmskella 2: 10 mk,
4914: kät ~'ll!l:jetusmatkwt. Ennen sotaa val- Sailassa n. 2: 50 mk, Ivalossa 3: 60 mk,
4915: rtiovailta pyrkikin tätä. epäkohtaa ltaso1tta- Inarissa 4: 10 mk, K1ttilässä. 1: 90 mk ja
4916: moon sitoo, että ~elo'äi.stä ;tärkeimmistä elin- Enomdtiöllä 4: 80 mk kilometriä kohden.
4917: tanikkeista ja vä'lcilannoitteista v,ai1tio mak- Ruisjauhoista asukkaiden osuus mainituiUa
4918: soi niin suuren rahtiavumuksen, että se paikkakunni:Jila on hLeman: pienempi.
4919: täydellisesti korvasi allltorahtikustannukset Nähin. rahteihin tulevat Jisäksi rautatie-
4920: syrjä.isempienkin seutuj~n kwutuskeskuk- r.ahd1t Ouluun, Rovaniemelle ja Tornioon
4921: siiB. Tämä toimenpide h;uo.mattavasti hel- sekä hev<ISl'ahdit usein monen peninkulman
4922: poitti relä.Inää ja toimeentaloa näillä etäi- päähän syrjäkyliin, kohottaen sirten .tava-
4923: sillä senduillla. ran hmtaa siellä Efielä..Suomen hintoihin
4924: SOita-aikana on tillanne kuitenkin muut- verraten monella markalla kiloa kohti.
4925: tunut asukkahlle ja jä~t1oonrakentajille var- Tästä johtuen paitsi ellin- ja muut tar-
4926: sin epäedulliseen suuntaan. Samalla !kuin vikkeet, myös jäfi:leenNikennustarveaineet ja
4927: rahikustan.nukset ovat nousseet moninker- kaikerulaiset koneet tulevat syrjäisiin Lapin
4928: taisiksi, vaLtion suorittama rahtiavustus ei ja crajaseudun perukoilile kuljeltettuina
4929: läheskään ole noussut samassa suhteessa. maksamaan jopa enemmän Imin kaks1nker-
4930: Asukkaiden kannettavaksi on siten jääny!t taisesti sen, mitä ne maiksavat liikekeskuk-
4931: enemmän kuin toinen puoli ny>kyisin mak- sissa ja rautateiden varsilla. Niinpä esim.
4932: settavista rahtikustannuksista, eikä ~ähes punaJrum tiili, joka Rova1niemeUä maJksaa
4933: kään kai!ki.sta tarpeellisista ja jälleenraken- 9-11 mk ik:applllle, 1tulee Kemijärvelle vie-
4934: nustyössä välttämättömistä ltarvikkeista mi- tynä maksamaan 15-20 mk ja SaNan syr-
4935: tään rahtiavustusta suor1teta. Tätä seikkaa jäkylissä jopa 2.9 mk kappak 50 kilon se-
4936: valaisevat muutamat ~esimerkit. menttisäkki, joka Etelä-Suomessa maksaa
4937: Nykyisin voimassa oleva,t aUJtokuljetus- noin 70 markkaa, maksaa jo Tur:tolassa 230
4938: maksut Pohjois-Suomessa ovat määrätyt markkaa, Enontekiö]lä; yli 300 mamkaa, Ina-
4939: 22 markaksi tonjkm kohti. Rahtiavustusta rissa 400 markkaa ja Utsjoella lähes 500
4940: suoritetaan nykyisin 1eilintarvikkeiden, ikar- markkaa. Ruisjauhot, joiden hinta Rova-
4941: janrehun, väkilannoitteiden ja muiden ra- memeUä on 13 ~markkaa kilo, maksaa siitä
4942: kennustarvikkeiden, paitsi höyläämättömän huolimatta, että vaWo suorittaa siitä 1.2
4943: puutavaran kuljetuksesta. Rahtiavustus on pennin rahtiavustuksen kilometriä kohti,
4944: pitemmillä matkoilla määrätty muilta ky- IvaJ.ossa jo 16 markkaa, mutJta hevoskulje-
4945: symykseen ,tuJlevilta tavaroil.ta 1 permiksi tuksen ,takia syrjäkylissä yli 20 markkaa,
4946: kg/km kdhden, paitsi ruisjauhoista 1.2 pen- höylätty la;ttialankku tulee Rovaniemellä
4947: niä kgjkm:ltä. Voimassa olevat autorah- maksamaan· 18,400 markkaa standartttia
4948: dit tekevät m. m. Kuusamoon 5: 25 mk, Sa- kohti, mutta Ivalossa oleva!hle jälleenraken-
4949: vukoskelle 3: 90 mk, Sallan ulommill.e ky- tajalle se maksaa 27,400 markkaa.
4950: liftle yli 4 mk, Ivaloon 6: 60 llllk, Inariin Kun otetaan huomioon ne monet vaikeu-
4951: 7: 50 mk, Kittilään 3 50 mk, Enontekiöil.:le det, joissa syrjäisten rajaseutujen köyhät
4952: 96 IV,33. - Rahtiavustukset.
4953:
4954: ja raunioil.le.en prulanne€t lapsirikkaat per- nella tavalil.a on saattanut Pohjois. ja
4955: heet ja jäll.eenralkentajat elävät ja toimivat, Koilil.is-Suomen väestön elämän ja ~toimeen
4956: niin ei voi olla oikein, että heidän kan- tulon vaikeaksi ja koska sinne .tämän takia
4957: nettavakseen jä.tetään vielä lisäksi ne huo- on pakko tuoda muualta huomattavasti
4958: mattavat kulut, jatka aiheutuvat elämiseen enemmän tavaraa kuin ennen, sodassa :tu-
4959: ja jälleenrakentamiseen .tarvittavien väilttä- houtuneen omaisuuden tilalle. Mainitta-
4960: mättömien tarvikkeiden kuljettamisesta. koon vielä, että nykyisten ikorvausperustei-
4961: Tietäähän tämä kaikki varsin huomattavaa den mukaan varsinkaan ir.taimistokorvauk-
4962: ylimääräistä menoerää vähävaraisten raja- sissa. ei rahtien aiheuttamaa hinnan koro-
4963: seutujen asukkaille, aiheuttaen samaNa jäl- tusta juuri ilainlman oteta huomioon.
4964: leenrakennuSkustannusten huomattavaa nou. Edeil.lä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4965: sua ja asukkaiden velkaantumista. Sen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ~toi
4966: vuoksi olisikin ,päästävä siihen tilanteese€n, vomuksen,
4967: mikä vallitsi ennen SOitaa, että valtion suo-
4968: ritt-ama rah:tiavustus korvaisi kokonaan että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
4969: edes autokuiljetuskustannukset. seUaisiin toimenpiteisiin, että rahti-
4970: Lisäksi olisi niiden tarvikk•eiden jouk- avustus määrätyissä Pohjois-S'!Wmen
4971: koon, joista rahtiavustusta suoritetaan, si- ja itärajan kunniSisa maksettaisiin
4972: säJllytettävä maanviljelyskoneert, työ. ja ta- todelUsia rahtikustannuksia vastaa-
4973: louskail.ut, huonekalut, rakennustyökoneet, vasti, ja että tämä avustus makset-
4974: ynnä muut sellaiset .tarvikkeet, joita ·asuk- taisiin paitsi elintarvikkeiden, kar-
4975: lmat joutuvat hankkimaan tuhoutuneiden janrehun, väkilanMtteiden ja raken-
4976: tiilalle tai joi'l:a he tarvitsevat jä;lloonraken- nustarvikkeiden kuljetuksesta, myös
4977: ta.essaan. maanviljelyskoneista, työ-, taloUS- ja
4978: Kun jo hyvinä vuosina 1ennen sotia maa- huonekaluista sekä sellaisista raken-
4979: rahdit korvattiin kokonaan valtion varoin, nustyäkoneista, joita hankitaan tu-
4980: olisi nyt paljon suurempi syy, koska ikäy- hottujen tilalle tai joita asukkaat
4981: dyt sodat ja hirvit.tävä hävitys niin mo- tm·vitsevat jäleenrakentaessaan.
4982: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
4983:
4984: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
4985: Lauri Järvi. Martti Miettunen.
4986: Markus Niskala. Antti A. Koukka.ri.
4987: Toivo I. Sormunen. H. S. Pesonen.
4988: 97
4989:
4990: IV,34. - Toiv. al. N:o 36.
4991:
4992:
4993: Kaijalainen: Toimenpiteistä j~älleenrakennus- ja elintaroik-
4994: keiden y. m. raJäikustannustem suoriJttamiseksi valtion
4995: varoilla Pohjois-Suomen hävitety~'llä alueilla.
4996:
4997: E d u s kun n a U e.
4998: Allekirjoittanut on eri yhteydess'ä kiinnit- Edellä mainitut luvut eivät vielä ole mi-
4999: tänyt hallituksen huomiota sii!hen kohtuut- tään huippulukuja, sillä ne osoittavat yk-
5000: tomuuteen, mikä on ihavaittavissa siinä, että si.nomaan sen, mitä tarvikkeet maksavat
5001: Pohjois-Suomen tuhotuille alueille muualta maanteiden varsiHa tai niiden pääterpis-
5002: tuotavitm jälleenrakennustarvikkeiden ra:h- teissä. Hinnat nousevat vielä korkea:mmiksi
5003: dit nostavat huomattavasti jo muutenkin kun siirrytään etäällä :maanteiden varsilta
5004: korkeita raikennuskusta.nnuksia. Nykyinen oleviin erämawkyliin, jonne tavara on kul-
5005: ra:htialennusjärjestelmä on kuitenkin myös jetettava hevosilla tai ·porokyydillä.
5006: muissa suhteissa seHainen, että se vaatisi Kun tällaisia hintoja on suoritettava
5007: kiireellistä korjausta. Maantiekuljetuksista välttämättömyystarvikkeista seuduiHa, joilla
5008: myönnetyt rahtihyvitykset eivät noDmaali- saksalaisten sotajoukkojen suorittama hävi-
5009: oloissaikaan olleet syrjäseutujen asukkaille tys on oHut mahdollisimman ,perusteelli-
5010: riittävän oikeudenmukaisia, puhumattakaan nen ja joilla väestö joutuu etsimään elä-
5011: nyt, jolloin suuri osa Pdhjois-:Suomesta on mälleen uutta perustaa suunnattomien vai-
5012: raunioina ja iihmisten elämä sen vuoksi on keuksien keskeHä, olisi kohtuullista, että
5013: äärimmäisen vaikeaa. rahtikustannukset Pohjois~Suomen hävite-
5014: Osoituksena siitä, miten kalliiksi elämän tyillä alueUla otettaisiin kokonaisuudes-
5015: yllä:pi:t<> marumme pohjoisilla perukoilla tu- saan valtion kannettaviksi niin kauaksi
5016: lee, mainitta:koon tässä muutamia lukuja. kuin jälleenrakennuskautta jatkuu. Tämä
5017: Ruisjauhojen hinta, joka Rovaniemellä on merkitsisi huomattavaa helpotusta niille ih-
5018: 13: 25 kilolta, ()ll Kittilässä 15: 10, Iva:lossa misille, jotka maamme karu:ianmiHa seu-
5019: 16: 60, Inarissa 16: 91 ja Karigasniemessä duilla suuren 'puutteen ja vaivan keskellä
5020: 19 markkaa kilolta. Kun ra:htiavustus ponnistelevat saadakseen elämän uudeLleen
5021: muista elintarvikkeista on rpienempi, muo- elpymään. Kysymys sitäpaitsi tuskin on
5022: dostuvat niiden !hinnat kuluttajille suhteel- niin suurista summista, et,teikö valtio nykyi-
5023: lisesti vielä kol1keammiksi. Lapin lääninhal- sistä vaik·euksistaan huolimatta kykenisi
5024: lituksen 1laskelmien mukaan peittää raihti- raJhtimaksujen aiheuttamaa rwsitusta kanta-
5025: avustus ruisjauhojen osalta vain noin 50- maan.
5026: 55 % ja muiden tarvikkeiden osalta noin EdeHä ilausutun perusteella .ehdotan kun-
5027: 40-45 % kuljetuskustannuksista. Sa:mat nioittaen eduskunnan ~päätettäväksi toivo-
5028: laskelmat osoittavat, että standartti ihöylät- muksen,
5029: tyä puutavaraa maksaa Rovaniemellä
5030: 18,000 markkaa ja Ivalossa 30,240 markkaa, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
5031: sementtisäkki Rovaniemellä 210 :markka:a, toimenpiteisiin jälleenrakennus- ja
5032: Sodankylässä 313, Kittilässä 354 ja Iva:lossa elinta1'vikkeiden, simneri!Viljan, sie-
5033: 450 markkaa. Kevewmpien ja enemmän ti- menperunan, maatalouskoneiden sekä
5034: 'laa ottavien rakennustarvikkeiden osa:lta on maa- ja karjatalouskaluston rahtikus-
5035: ~hinnannousu vieläkin suurempi. Kohtuu- tannusten suorittwmiseksi kokonai-
5036: tonta myös on, ettei siemenviljasta, siemen- suudessaan valtion varoista Pohjois-
5037: perunasta, maatalouskoneista eikä maa- ja Suomen hävitetyillä alueilla niin
5038: karjatalouskalustosta nykyisten määräysten kauan kuin jälleenmkennuskautta
5039: mukaan suoriteta ollenkaan rahtiavustusta. jatkuu.
5040: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1946.
5041:
5042: Lauri Kaijalainen.
5043: 13
5044: 98
5045:
5046: IV,35. - Toiv. al. N:o 37.
5047:
5048:
5049:
5050:
5051: E. Koivisto y. m.: Tomnenpiteist.ä Pohjois-Suomen jiilleen-
5052: mkennuslainojen ladnaehtojen tarkistartniseksi.
5053:
5054:
5055: E d u s kun n a ll e.
5056:
5057: Pohjois-Suomen jälleenrakentajat on jäl- voidaan lainaa myöntää korkeintaan 375,000
5058: leenrakennuslainojen lainaehdoissa asetettu markkaa, viljelystilalle 270,00'0 markkaa, se-
5059: huonompaan asemaan kuin siirtoväki ja kamuotoistilalle 180,000 markkaa ja asunto-
5060: rintamasotilaat asuttamislainojen lainoituk- tilalle 135,000 markkaa. Siirtoväelle ja
5061: sessa. Paitsi, että tämä edellisiin nähden rintamasotilaille annettavissa rakennuslai-
5062: on epäoikeudenmukaista, erilainen menette- noissa lainaa myönnetään korkeintaan 75 %
5063: lytapa saattaa tuottaa sekavuutta ja vai- hyväksytyn kustannusarvion määrästä.
5064: keuksia niissä :luottolaitoksissa, joitten teh- Ottaen huomioon rahanarvon jatkuvan ale-
5065: tävänä on huolehtia molempien lainantar- nemisen, eivät sanotut ylimmäismäärät Poh-
5066: vitsijain luottonannosta. Niinpä Pohjois- jois-Suomessa nykyisin enää voi olla riittä-
5067: Suomen hävitetyn alueen lyhytaikaisten viä. Asia olisikin järjestettävä si,ten kuin
5068: jälleenrakennuslainojen vuotuinen korko on siirtoväelle ja rintamasotilaille, jolloin enim-
5069: 4 sadalia, kuolet'Uiksen a:likaessa: .kolmannesta mäismäärä ilman muuta seuraisi rahan
5070: lainavuodesta, eikä koron mruksussa huo- arvon vaihteluita.
5071: mioida !lainlkaan vapaavuosia. Sensijaa:n Jälleenrakennuslainoituksesta luottolaitok-
5072: asuttamislainojen korko on vain 3 sadalta, set, osuuskassat, perivät luotonottajalta
5073: laina on koroton 5 ensimmäistä vuotta ja kustakin lainasta perimispalkkiota 250
5074: kuoletus alkaa vasta kuudennen lainavuo- markkaa sekä lisäksi V'älityspalikkiöta 0.4 %
5075: den alusta. lainamäärästä. Kun sama jälleenrakentaja
5076: Pitkäaikaisissa lainoissa jälkimmäiset joutuu useampia eri kertoja tiliään käyttä-
5077: saavat' samat ehdot automaattisesti korkoon mään, saa hän jokaiselta kerralta maksaa
5078: ja kuoletukseen nähden kuin lyhytaikaisissa perimispalkkiota mainitun 250 markkaa.
5079: lainoissa, mutta laina-aika on 36 vuotta, Huomioonottaen sen, etteivät osuuskassat
5080: jotavastoin Pohjois-Suomen jälleenrakennus- voi lainoitusliikettään ilmaiseksi hoitaa, olisi
5081: lainoissa laina-aika on vain 27 vuotta, kuo- kohtuullista, että sanotut kustannukset jä-
5082: letus alkaa jo kolmannesta lainavuodesta ja tettäisiin valtion menoiksi.
5083: koronmaksusta voidaan vapaavuosia myön- Pohjois-Suomen hävitetyn alueen jälleen-
5084: tää vain vaikeassa taloudellisessa asemassa rakentajat ovat jälleenrakennuslainojen lai-
5085: oleville jälleenrakentajille korkeintaan 5, naehdoissa, niinkuin edellä on osoitettu, mo-
5086: erikoisesta maatalousmini5Le,riöön tehdystä nessa suhteessa epäedullisemmassa asemassa
5087: hakemuksesta. Viimemainitusta määräyk- kuin on laita siirtoväen ja rintamasotilaiden
5088: sestä johtuen tämän edun saajain piiri on asuttamislainoissa. Tämä kaikki siitä huoli-
5089: sangen rajoitettu, eikä edes moni tiedä tai matta, että kumpaisetkin ovat kärsineet ra-
5090: ymmärrä sitä itselleen hakea. kennusten ja irtaimiston suhteen samanlai-
5091: Edelleen jälleenrakennus1lainoissa va\1tion sia vahinkoja, saaden niistä myös korvauk-
5092: vastuulla oleva osuus on korkeintaan 25 % sen yhtäläisten perusteiden mukaan, vieläpä
5093: lainamäärästä, jotavastoin asuttamislainoissa rintamasotilaille ei useinkaan mitään arvon-
5094: tämä prosentti lasketaan vakuuden arvosta. menetyksiä o:le tapahtunutkaan.
5095: ,Jälkimmäisessä tapauksessa siis valtion Lopuksi on huomautettava myös siitä tosi-
5096: vastuu nousee suuremmaksi kuin edellisessä. asiasta, että Pohjois-Suomen jälleenraken-
5097: Niinikään jälleenrakennuslainojen enim- nuskustannukset muutenkin olosuhteista
5098: mäismäärät Pohjois-Suomessa ovat määrätyt johtuen nouseva,t huomattavasti kor:keam-
5099: siten, että viljelystilaa suuremmalle tilalle miksi kuin muualla maassa.
5100: IV,35. - E. Koivisto y. m. 99
5101:
5102: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- leenrakennuslainojen lainaehtojen
5103: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- tarkistamiseksi sekä saattamiseksi so-
5104: vomuksen, veltuvin kohdin yhdenmukaisiksi siir-
5105: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toväen ja rintamasdtilaiden asutta-
5106: toimenpiteisiin Pohjois-Suomen jäl- mislainojen kanssa.
5107: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
5108:
5109: Erkki Koivisto. H. S. Pesonen.
5110: Antti A. Koukkari. M. 0. Lahtela.
5111: Markus Niskala.
5112: 100
5113:
5114: IV,36. - Toiv. al. N:o 38.
5115:
5116:
5117:
5118:
5119: E. Koivisto y. m.: Toinnenpiteistä Pohjois-Suomen seura-
5120: kuntien rake(nnustoiminruvn tukemiseksi.
5121:
5122:
5123: E d u s k u n n a 11 e.
5124:
5125: Käydyissä sodissa, erittäinkin syksyn kyseessä olevaa verotuloa saadaan pema
5126: 1944 sotatoimissa tuhoutui Pohjois- ja Itä- korkeintaa 7 penniä kUltakin maksuunpan-
5127: Suomessa suuri määrä myös seurakunVien tua veroäyriä kohti. V eron :tuotto nousee
5128: rakennuksia. Oulun hi1icppakunnan alueella siten nykyisin 24-25 miljoonaan mark-
5129: on kokonaan tuhoutunut kymmenen kirk- kaan. Näistä varoista menee keskusrahas-
5130: koa, 14 pappilaa, 3 kanttorinasuntoa, 5 tolta n. 12 mi1jooll1aia mM'iklma siirtoseu-
5131: seurakuntataloa tai rukoushuonetta sekä 4 rakuntien avustamiseen valtiolta saadun
5132: muuta seurakunna!llista rakennusta. Li- 2.5 miljoonan markan lisäksi, ja muitten
5133: säksi on pahoin vaurioitunut yksi kirkko. seurakuntien tukemiseen n. 3 miljoonaa
5134: Kuopion hiipp:akunnassa on tuhoutunut 3 markkaa. Seurakuntien rakennusavustuk-
5135: klirkkoa ja 1 rukoushuone, minkä lisäksi siin voidaan siis kirkon keskusrahastosta
5136: yksi kirkko on pahoin vaurioitunut. Seu- myöntää tänä vuonna v:ain n. 9 miljoonaa
5137: rakuntien kärsimät kokonaisvahingot voi- markkaa. Tarve oillsi kuitenkin vähintäJin
5138: tanee nykyisin arvioida huomattavasti yli kaksi kertaa suurempi.
5139: 200 miljoonaksi mavkaksi. Seurakuntatyön kannalta on välttämä-
5140: Korvauslakien mukaan seurakuntien kor- töntä rakentaa jo rtänä vuonna viranhai-
5141: vaussaatava valtiolta riippuu valtioneuvos- tijoitten asunnot, kuten jo on suunnite1tu-
5142: ton harkinnasta. Tiettävästi ei vielä yhdel- kin. Samoin olisi saatava muutamia seu-
5143: lekään seurakunnaHe ole kumpaisenkaan rakuntataloja. Kirkkojen rakentaminen,
5144: korvauslain perusteella mitään korvausta jota tarkoitusta varten saatanee myös ul-
5145: myönnetty. komaiden ikirkkojen apua, tlykkääntyy ra-
5146: Vahinkoja kä:rsineet seurakunnat ovat kennustarvilk!keiden puu:Meen takia vi,elä
5147: siinä määrin vähävaraisia, että ovat ol~eet tuonnemmaksi.
5148: pakoitettuja juoksevien menojensakin suo- Ottaen huomioon sen, että valtiovallan
5149: I'Iittamiseksi turv:autumaan ulkopuoliseen velvollisuutena korvauslainkin mukaan on
5150: apuun. Ne ovat ikaikki paikkakuntia, joi- korvata seurakunnille sodan johdosta kär-
5151: den kuntien taloudellisesta tukemisesta on simät vahingot, ja viitaten muuten edellä
5152: viime vuonna säädetty laki ja joita varten sanottuun, esitämme kunnioittaen eduskun-
5153: parhaillaan eduskunnassa on säädettävänä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5154: verohelpoitus'l.a:keja. Seurakunnat siis ei-
5155: vät omin varoin voi kyetä selviytymään että haUitus, mikäli mahdollista,
5156: jälleenrakennustehtävistään. jo kuluvan vuoden lisämenoarvioesi-
5157: Kirkon keskusrahastonkin mahdollisuu- tykseen ottaisi 10 miljoonan markan
5158: det asian auttamiseksi ovat sangen raJm- suuruisen määrärahan seumkuntien
5159: tetut. Sen päätulot nimittäin saada;an seu- tuhoutuneiden rakennusten jälleen-
5160: rakuntia verottamaJlla. K!irkkolain mukaan rakentamiseen Pohjois-Suomessa.
5161: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
5162:
5163: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
5164: Lennart Heljas. Markus Niskala.
5165: Eemil Pääkkönen. Martti Miettunen.
5166: 101
5167:
5168: IV,37. - Toiv. al. N:o 39.
5169:
5170:
5171:
5172:
5173: E. Koivisto y. m. : Toimenpiteistä eräiden satmnenetyksien
5174: korvammiseksi rajaseudun ja Pohjois-Suomen evaktwi-
5175: dulle v·äestölle.
5176:
5177:
5178: E d u s k u n n a ll e.
5179:
5180: Voimassa ol-evassa lainsäädännössä ei ole kaat voi vielä ensi kesänkään aikana ,päästä
5181: mitään määräystä korvauksen saamisesta viljelystöitään suorittamaan.
5182: ooli1aisista satomenetyksistä, jotJka rajan lä- Tästä on ollut seurauksena se, että mo-
5183: heisyydessä ovat aiheUJtnneet sodan suom- net aikaisemmin omavaraisetkin viljelijät
5184: naisista seuraamuksista. Toisen korvauslain ovat saaneet ostaa karjaHeen ja hevosilleen
5185: mukaan voidaan korvaus vuoden 1944 sa- ilmiken rehun, vieläpä perheelleen leivänkin.
5186: don menetyksistä saada. MHloin kysymyk- Varojen puutteessa - heinän hinnan nykyi-
5187: sessä on luovutetuHe tai vuokratulle alueelle sin ollessa enmm kuulumattoman korkean
5188: jäänyt tila, sen sat.omenetys vuoden 1944 - useat siirtolaisperheet .ovat tämän vuoksi
5189: jälkeen katsottanee tulevan korvatuksi ti- joutuneet hävittämään jopa ainoan leh-
5190: laUe arvioidun korvaussumman koroHa, joka mänsä, joka l~psirikkaalle ja vähävarai-
5191: lasketaan juoksevan elokuun 1 päivästä selle perheelle vastaisuudessa .tulisi merkit-
5192: 1944 alkaen. Sen sijaan sellaiset tilalliset, semään jopa elinehtoa.
5193: jotka sodan takia on evakuoitu toisille paik- Tästä syystä olisi vä:lttämättömästi saa-
5194: kakunniHe, eivätkä miinavaaran, teiden, sil- tava aikaan sellainen ~ainsäädäntö, joka te-
5195: tojen tai asuntojen tuhoutumisen takia ole kisi mahdolliseksi edellä kerrotuista syistä
5196: voineet tai saaneet palata viljelyksilleen menetetyn sadon korvaamisen vuosilta 1945
5197: vielä vuoden 1945 tai 1946 aikana, eivät tu!le ja 1946.
5198: saamaan ;täten menettämästään vuoden sa- V aitiopäiväjärjestyksen 32 §: ään viitaten
5199: dosta mitään kovko- tai muuta hyvitystä. ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
5200: Tämä koskee etenkin Pohjois~Suomen ja väksyttäväksi toivomuksen,
5201: itäisen rajaseudun asukkaita. Huomattava
5202: osahan Lapin läänin Ruotsiin tai Keski- että haUitus mahdollisimman pian
5203: Pohjanmaalle evakuoidusta väestöstä rpääsi ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain-
5204: paJlaamaan kotiseuduHeen vasta. syyskesä:'Jilä säädännön aikaansaamiseksi, että
5205: 1945. Miinavaaran vuoksi eräisiin itärajan sille rajaseudun ja Pohjois-Suornen
5206: ja Pohjois-Lapin 1pi.täjiin väestön paluu on evakuoidulle väestölle, joka miina-
5207: vieläkin kielletty .tai ei paluuseen ole muu- vaaran tai muun sodan seuraamuk-
5208: ten ma;hdollisuutta. Jälleenrakennustyön sen takia ei ole voinut palata kotiseu-
5209: ollessa vielä monin paikoin joko kokonaan dulleen, korvataan kohtuullisesti
5210: a:loittamatta tai aivan alkuasteella, on il- tästä syystä aiheutuneet satomene-
5211: meiS't:ä, etteivät näiden seutujen kaildd asruk- tykset vuosilta 1945 ja 1946.
5212: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
5213:
5214: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
5215: 102
5216:
5217: IV,3s. - Toiv. al. N:o 40.
5218:
5219:
5220: Mustonen y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen itäisen
5221: rajaseudun tal!visodassa vahinkoja kä1·sineiden asukkai-
5222: den taloudelliseksi tukemiseksi.
5223:
5224: E d u s kun n a ll e.
5225: Talvisodan aikana tuhoutui sotatoimien taloa. :Myöskin noiden talojen karjakanta
5226: yhteydessä suuri joukko taloja ja kokonai- ja muu intwimisto tuhoutui jokseenkin ko-
5227: sia kyJliäkin maamme pohjoisosien >itäiseen konaan. Yksistään Suomussalmen kunnan
5228: rajaan rajoittuvien m. m. Kuusamon, Sal- alueella olivat vahingot vuoden 1939 hin-
5229: lan, Suomussa'lmen ja Kuhmon kuntain rtatason mukaan laaditnn arv-,ion perus-
5230: alueiNa. Niinpä Suomussailmen kunnan tee!Ha seuraavat:
5231: alueella tuhoutui tällä tavoin noin 230
5232: P~ltoon kohdistunei ta vahinkoja •• 0 146,000: -· mk
5233: •• 0 ••
5234:
5235:
5236:
5237:
5238: :Metsään • 0 2,088,000: -·
5239: ••••••
5240:
5241:
5242:
5243:
5244: Rakennuksiin " " •• 034,167,000: -· "
5245: •••• 0
5246:
5247:
5248:
5249:
5250: Irtaimistoon " " ••••
5251: "
5252: 44,746,000: =-'-'
5253: 0 •••
5254:
5255:
5256:
5257: " "
5258: Yhteensä 81,146,000: -· mk
5259: Korvauksia vahinkoja kärsineille on kovan tosiasian, että tuhoutuneesta omaä-
5260: maksettu osaksi vuoden 1942 korvauslain suudesta vuoden 1939 hintatason mukaan
5261: mukaan, osaksi sotavahinkoyhdistyksen ja maksetu~Ha korvauksilla voi hankkia vain
5262: puolustusministeriön toimesta. Vuoden 1942 mitättömän osan S!iitä, mitä se on menet-
5263: korvauslain mukoon on määrätty korvauk- tänyt ja mikä elämisen jatkamisen kannalta
5264: set n]istä vahingoista, joita muulla perus- noissa rajaseudun evikoisissa oloissa on ai-
5265: teella ei ale voitu korvata, ja on vah~ngot van välttämätöntä.
5266: tä~löin arvioitu 31 päivänä joulukunta 1939 Että noiden rajaseutujen väestö voisi m-
5267: vaHinneen hintatason mukaan. Sotava- kentaa vaatimattomimmatkin kodit ja hank-
5268: hinkoyhdistys on korVJannut ne vahingot, kia väJ1t,tämättömän irtaimiston, että se
5269: jotka ovat kohdanneet sotavahingon va- pääsisi noilla seuduillla asuen elämisen al-
5270: raJlta vakuutettua omaisuutta ja korvauk- kuun, olisi välttämätöntä, että valtio mak-
5271: sen määrä on tällöin riippunut vakuutuk- sruisi s~He nyt voimassa olevista korvaus-
5272: sen suuruudesta. Myöskin puolustusminis- laeista ,l'iippumwtta korotusta talvisodan
5273: teriön maksamien korvausten S11umms on vahingonkorvauksiin tai ryhtyisi muulla
5274: määräytynyt vuoden 1942 korvauslain tavoin tapahtuvaan riittävän tehokkaaseen
5275: määräysten mulman. v<ahinkoja kärsineiden taloudeilliseen tuke-
5276: Uuden sodan syttyminen, rakennusai- miseen.
5277: neiden samoin kuin muidenkin tarvikkei- Edellä esitetyin perustein esitämme edus-
5278: den puute, kuljetusvwikeudet ja muutkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5279: tekijät kuiten~n aiheuttivat sen, että jäl-
5280: leenrakentamistyö ei talvisodan jäJlkeen että hallitus antaisi Eduskunnalle
5281: päässyt sanottavasti alkua pitemmälle. esityksen Pohjois-Suomen itäisen t·a-
5282: Uuden sodan kestäessä, sotakesinä 1943 ja jaseudun asukkaiden talvisodan ai-
5283: 1944 ja sodan 1loppuvaiheessa joutui väestö kaisten vahinkojen korvausten ko-
5284: olemaan uudelleen evakuoituna. Kun se 1·ottcvmisesta tai ryhtyisi 'muulla ta-
5285: vuoden 1945 kuluessa on lopultakin pääs- voin tapahtuvaan riittävän tehok-
5286: syt pysyväisesti palaamaan kotåseudulleen kaaseen vahinkoja kärsineiden ta-
5287: ja aloittamaan tuhoutuneiden kotiensa ra- loudeUiseen tukemiseen.
5288: kentamisen, on se joutunut kokemaan sen
5289: Helsingissä helmikm1<n 7 päiiväll'ä 1946.
5290:
5291: Johannes Mustonen. Sulo Muuri. Elsa Karppinen. Matti Meriläinen.
5292: Toivo I. Sormunen.
5293: 103
5294:
5295: IV,3-9. - Toiv. al. N :o 41.
5296:
5297:
5298: Pääkkönen y. m.: Hävitetyn itärajarn ja Pohjois-Suomen
5299: kunniUe kansakouluhuoneiden ja opettajain luontoisetu-
5300: jen korvauksista johtuvien kustann1tsten suMittamisesta
5301: valtion 'uaroista.
5302:
5303: E d u s k u n n a 11 e.
5304: Voimassa olevan :lainsäädännön mukaan nnssa kunnissa, JOissa väestön lisäys on
5305: ovat kunnat v.elvollisia itse suorittamaan pieni. Lisäksi .on vielä huomattava, että
5306: kansa;kouluhuoneistojen vuokramaksut ja siellä, missä väestön ilisäys on suuri, on
5307: opettajain luontaisetujen korvaukset, sekä myöskin asutus !harvaa ja väestö vwhäva-
5308: •hankkimaan p.olttopuut ja valon kouluHe raista ja että tällaisia alueita ovat juuri
5309: ja opettajille. Tällainen lainsäädäntö ei ole ne, mitkä ovat sotatoimien johdosta ,tuhottu.
5310: oikea ja vie se siihen, että niissä kunnissa, Kun olosuhteet väestön Iisäykseen sekä va-
5311: joissa koulurakennuksia ja opettajan asun- rallisuuteen nä;hden ovat niin erilaisia, ikun
5312: toja ei ole olosuhteiden vuoksi voitu ra- ne todellisuudessa ovat ja kun kansakoulu-
5313: kentaa ja joissa ne on sodan johdosta tu- toimesta johtuvat kustannukset suurelta
5314: hottu, joutuvat :tässä asemassa olevat kun- osalta täytyy kunkin kunnan hoitaa vero-
5315: nat maksamaan vuokramaksuja ja luontais- varoHI.aan, johtuu tästä, että sellaisten seu-
5316: etujen korvauksia, kun taas ne kunnat, tujen veTonmaksajat joutuva1t paljon suu-
5317: joissa koulut on voitu rakentaa ja. koulut remman rasituksen alaisiksi kuin ne kun-
5318: jääneet tuhoutumatta, säästyvät vuokra- nat, joissa väestön lisäys on vä;häinen ja ve-
5319: maksuiita ja opettajanasuntojen korvauk- ronmaksajat vara:l&:aita ja sotatoimet eivät
5320: sista. ole lisänneet kuntien rasituksia. Ottamalla
5321: Senjälkeen kun itäisen rajaseudun ja huomioon sen tulho.n, mikä rajaseutuja ja.
5322: Pohjois-:Suomen kuntien kansakoulut sota- Pohjois-Suomeru on kohdannut, on se jo niin
5323: toimien vnoiksi ova,t tulleet tuhotuikså muun suuri, et1tä kaikki koulurasi,tukse1:., olipa
5324: asutuksen rinnalla, ·ovat nämä kunnat jou- ne mitä laatua tahansa, olisi valtion varoilla
5325: tuneet voikkeukselliseen olotilaan, jota suoritettava, ·että rasitus jakautuisi tasapuo-
5326: maamme muut kunnat eivät ole kokeneet iisesti kaikkien va>ltakunnassa olevien ve-
5327: eivätkä tästä johtuvia rasituksia joudu mnmaksajai.n kesken. Näin sitäkin suu-
5328: kunnan verovarorlla suorittamaan. remmalla syyllä, kun kaikilla maamme op-
5329: Koulumenot on katsottava sellaisiksi me- pivelvollisuusiässä oleviHa lapsiHa on vel-
5330: noiksi, jotka kaikki pitäisi valtion kustan- vo]lisuus oppivelvollisuuslain. volvoittamana
5331: taa, jotta kaikki kansalaiset maan eri osissa käydä koulua ja ka.ikil:la ka<~lsaJais,i!lJla. on
5332: joutuisivat samanlaisen koulurasituksen myöskin oikeus saada niille lain edellyt-
5333: kantamaan. Onhan aivan selvää, että sellai- tämä opetus.
5334: set ikunnart:, joissa asutus on harvaa ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5335: väestön lisäys suuri, joutuvat rakentamaan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
5336: ja ylläpitämään paljon enemmän kansakou- toivomuksen,
5337: luja kuin ne kunnat, joissa väestö asuu sup-
5338: :peaUa alueella ja joissa väestön lisäys on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5339: pieni. Kun maamme eri kunnissa on väes- sellaisiin toirnenpiteisiin, että hävite-
5340: tön lisäyksessä niin suuri ·ero, että toisissa tyn it.ämjan ja Pohjois-Suornen kun-
5341: kunnissa syntyy 11 :lasta 1,000 asukasta nille kansakouluhuoneiden ja opetta-
5342: kohti ja toisissa 48, niin on selvää, että jain lumvtaisetujen korvattksista joh-
5343: jo yksistään tästä syystä johtuu seUaisille tuvat kustannukset suoritettaisiin
5344: kunnille, joissa väestön lisäys on suuri, valtion varoista.
5345: monta kertaa suurempi koulurasitus kuin
5346: Helsingissä 12 räiviinä helmikuuta 1946.
5347: Eemil Pääkkönen. J. E. Lampinen. Markus Niskala.
5348: M. 0. Lahtela. Antti A. Koukkari. Lauri Riikonen.
5349: Juho Paksujalka. Heikki Soininen.
5350: B.
5351: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista maa-
5352: talouden, kalatalouden, kotitalouden ja -teollisuuden y. m.
5353: edistämiseen sekä kulkulaitoksiin.
5354:
5355:
5356:
5357:
5358: 14
5359: 107
5360:
5361: IV,1o. - Rah. al. N :o 1.
5362:
5363:
5364:
5365:
5366: Miettunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maatalouski1·-
5367: janp~totoi!minnan edistämistä varten.
5368:
5369:
5370:
5371: E d u s kun n a ll e.
5372:
5373: Maatalouskirjanpitotoiminta, joka luo keskittyä tutkimusaineiston antamien tu-
5374: pohjan maatalouden viralliselle kannatta- losten yleiseen selvittelyyn ja niiden hy-
5375: vaisuustutkimukselle, on sodan johdosta väksikäyttöä edistävien suunnitelmien to-
5376: maassamme huomattavasti taantunut. Kir- teuttamiseen.
5377: janpitotilojen lukumäärä on supistunut Ottaen huomioon sen suuren merkityk-
5378: niin, että varsinkaan kirjanpitoon osallis- sen, joka hyvin järjestetyllä ja tehok-
5379: tuvien pienviljelystilojen luku ei vastaa kaalla maatalouden kannattavaisuustutki-
5380: sitä suhdetta, jota nämä tilat määrältään muksella on maatalouden oikeudenmukai-
5381: maataloudessamme edustavat. Tämä asiain- sen verotuksen kannalta sekä yleensä
5382: tila on sitäkin valitettavampi, kun pien- maatalouden kehittäjänä maatalousväestön
5383: viljelyksen merkitys meillä nykyisen maa- ja samalla koko kansantalouden parhaaksi,
5384: reformin toteuttamisen jälkeen vielä enti- on käsittämätöntä se vähäinen tuki, jota
5385: sestään lisääntyy. valtion taholta on tähän toimintaan osoi-
5386: Pienviljelyksen lisääntyessä tulee kan- tettu. Tässä suhteessa olisi aikaansaatava
5387: santaloudellisena vaatimuksena entistä perusteellinen muutos aikaisempaan käy-
5388: painavammin esille kysymys pienviljelyk- täntöön. Vaikka nykyisten poikkeuksel-
5389: sen rationalisoimismahdollisuuksista, jotta listen olojen vallitessa ei olekaan edelly-
5390: voitaisiin päästä nykyistä taloudellisem- tyksiä riittävän tehokkaaseen toimintaan
5391: paan tuotantoon. Tämänkin kysymyksen maatalouden kannattavaisuustutkimuksen
5392: asiallinen selvittely edellyttäisi maatalous- kehittämiseksi, olisi tätä toimintaa jo ny-
5393: kirjanpitotoiminnan nykyistä paljon laa- kyisissä oloissa käytävä voimakkaasti
5394: jempaa käytäntöä pienviljelijäin keskuu- edistämään. Siinä mielessä olisi maata-
5395: dessa. Olisi päästävä lisäksi siihen, että loushallituksen määrärahoja tähän tarkoi-
5396: kirjanpidosta myöskin käytännön viljel·i- tukseen tuntuvasti lisättävä jo ensi vuo-
5397: jät saisivat nykyistä enemmän hyötyä ta- den tulo- ja menoarviossa.
5398: loutensa järjestelyä suunnitellessaan. Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
5399: Ennenkuin tähän päästäisiin olisi maa- nioittaen,
5400: talouskirjanpitotoiminta saatava niin te-
5401: hokkaaksi, että jokaisen maatalousseura- että Eduskunta vtwden 1947 tulo-
5402: järjestön alueella olisi oma kirjanpitotoi- ja Jnenoa.rvioon otta1:Si 2,000,000
5403: misto, jossa myöskin tilinpäätökset suori- mm·kan määrärahan maataloushalli-
5404: tet.taisiin. Täl'löin maataloushaillli:tuksen tuksen alaisen maatalouskirjanpito-
5405: tutkimustoimi•stolle jäisi enemm'än aikaa toiminnan edistämistä varten.
5406: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
5407:
5408: Martti Miettunen. Markus Niskala.
5409: Johannes Virolainen. Yrjö Hautala.
5410: Kustaa Ttitu. Kusti Eskola.
5411: Lauri Murtomaa. Heikki Vehkaoja.
5412: Lauri Laine. Lauri Kaijalainen.
5413: Samuli Simula.
5414: l08
5415:
5416: IV,41. - Rah. al. N:o 2.
5417:
5418:
5419:
5420:
5421: Mäkelä. y. m.: Määräraltwn osoittamisesta Suomen Pienvil-
5422: jelijäin Liitolle kalatalousneuvontaa vrorten.
5423:
5424:
5425: E d u s k u n n a ll e.
5426:
5427: Maassamme on viime aikoina kansalais- haiten ja vähimmillä kustannuksilla, kun
5428: ten yleinen mielenkiinto alkanut kohdistua jokin jo toimiva järjestö ryhtyisi sitä suo-
5429: entistä enemmän kalatalouden kehittämi- rittamaan. Kun Suomen Pienviljelijäin
5430: seen ja sen kautta tapahtuvaan kalastus- Liitto on järjestö, joka toimii maaseudun
5431: tuotannon lisäämiseen. Tämä onkin luon- vähävaraisemman maataviljelevän väestön
5432: nollista monien sotavuosien jälkeen, jolloin ammattitaidon kohottajana, niin kat-
5433: elintarvikehuolto on sotien vuoksi joutu- somme, että se näin ollen on myös kalas~
5434: nut suuriin vaikeuksiin. Tällöin on huo- tajaväestön elinkysymyksiä lähellä.
5435: mio kiintynyt siihen oudostuttavaan seik- Edellä olevan perusteella rohkenemme
5436: kaan, että vaikka maamme on rikas kala- kunnioittaen ehdottaa,
5437: vesistä, on kalatalouden kehittämiseksi tä-
5438: hän asti uhrattu kovin vähän ponnistuksia että Eduskunta ottaisi vuoden
5439: ja varoja. Ravintoainetuotannon moni- 1947 tulo- ja menoarvioon 300,000
5440: puolinen ja riittävä turvaaminen tulevai- metrkan määrärahan Suomen Pien-
5441: suudessa puoltaa suurempia uhrauksia. viljelijäin Liitolle kalatalousneuvon-
5442: Maassamme olisi valtion tuella ryhdyt- nan järjestämistä ja toimeenpanoa
5443: tävä järj,estämään suunnitelman mukaista varten.
5444: kalatalousneuvontaa, mikä työ kävisi par-
5445: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1946.
5446:
5447: Juho Mäkelä.. Antto Prunnila.
5448: Sulo Muuri. Toivo I. Sormunen.
5449: Lauri Myllymäki Walter Kuusela.
5450: Vilhelm Riihinen. Urho Kulovaara.
5451: W. Metsäranta.
5452: 109
5453:
5454: IV,42. - Rah. al. N :o 3.
5455:
5456:
5457:
5458:
5459: E. Nurminen y. m.: M<äiirärahwn osoittamisesta kotitalous-
5460: ja kotiteollisuusneuvonta-asemien opettajien palkk(J;IU8ta,
5461: työvälinehankintoja ja neuvontatoimintaa varten.
5462:
5463:
5464: E d u s kun n a 1:1 e.
5465:
5466: Muuttuneet olosuhteet ja yleinen pula- van satunnaisuuden ja suunnitelmattomuu-
5467: kausi ovat saaneet aikaan sen, että kotita- den varassa. Vain harvoilla on ollut ja on
5468: loudessa työskentelevien naisten työtaakka mahdollisuus saada pätevää ammattiope-
5469: on suuresti lisääntynyt ja työ entisestään tusta talous- tai emäntäkouluissa, koska vain
5470: monipuolistunut. Onhan koteihin tullut ta- pienellä osalla on mahdollisuus hakeakaan
5471: kaisin monien seHaisten tarvikkeiden val- täUaisiin kouluirhin ja vain mur,to-osa haki-
5472: mistus, jotka normaaliaikana oli saatavissa joistakin voidaan sijoittaa kouluihin niiden
5473: jo teollisuustuotteina tai muuten kotien ul- vähälukuisuuden •ja tilanaJhtauden vuoksi.
5474: kopuolella valmistettuina. Tulee kulumaan Esimerkkinä tästä voidaan mainita m. m.
5475: myöskin vielä pitkä aika ennenkuin tässä Suonenjoen emäntli!koulu, jonne viime syk-
5476: suhteessa päästään normaa1iaikoihin. Mutta synä oli hakijoita 457, joista kuitenkin voi-
5477: varaUomat kodit eivät tällöinkään voi hank- tiin hyväksyä vain '50 ihaik:ijaa, koska koulu
5478: kia hinnoiltaan suuresti kohonneita teoHi- ei voinut sijoittaa enempää.
5479: suustuotteita, vaan on turvauduttava jatku- Kun .tillanne tärllä kertaa on suunillJilleen
5480: vasti omatoimisuuteen etenkin vaatteiden samanlainen kaikissa kotitalousalan kou-
5481: valmistuksessa ja korjauik:sessa sekä ilmi- luissa j·a siis jatkuvasti vaikea, ja koska
5482: kissa käsitöissä yleensä. Samaten on muilla- uusia kouluja ei aivan lä!hiaikoina voitane
5483: • kin kotitalouden aloilla jatkuvasti pakko rakentaa, ovat eräät järjestöt ja kaupunki-
5484: kehittää omatoimisuutta jo yksistään kan- kunnat perustaneet p.aJhimman puutteen
5485: santaJoudelliseltakin kanna:lta, sillä vaikea poistamiseksi tällä alalla kotitaloudellisia
5486: taloudellinen asemamme vaatii pitkäaikai- neuvonta-asemia, jotka ovat tulleet perheen-
5487: sesti omatoimisia ponnistuksia elintason va- äitien avuksi heidän monissa pulmissaan.
5488: kaana ,pitämiseksi. Nämä asemat ovat päivittäin määrätunteina
5489: Tällainen kotien tuotanto-, mutta myös avoinna, joHroin kotitaloudessa työskentele-
5490: kulutustoiminta vaatii menestyksellisesti villä naisilla on tilaisuus joko henkilökohtai-
5491: hoidettuna monipuolista ammattitaitoa ja sesti tai puhelimitse kysyä asemalta neu-
5492: kokemusta tekijöiltään. Kun siilhen ~isätään voja. He saavat ostaa myös sieltä <Jhjeik:irja-
5493: vielä lastenhoito ja -kasvatus, jotka jo yk- sia, ma1leja ja kaavoja, lainata koneita ja
5494: sinään vaatisivat oman ammattikoulutuk- erilaisia työväUneitä kuten ompelukonetta,
5495: sensa, kysytään näin monipuolisen työn har- erilaisia myllyjä, säilöntävälineitä, raaka-
5496: joittajalta todella monipuolisia tietoja ja mehu- ja siirappipuristimia, joita ei pikku-
5497: taitoja. On myöskin otettava huomioon ny- twloUJksiin kannata hankkia, kä;y:btää; kan-
5498: kyinen voimakas pyrkimys kotitaloustyön gaspuita, karstoja ja rukkeja j. n. e. Eri-
5499: ratianalisointiin ja sitä tietä .perheenäitien koisesti on huomattava siirtoväkiperheiden
5500: ja kotiapulaisten :työn ihelpoittamiseen ja asema, joilla ei ole täHaisia työvälineitä it-
5501: työpäivän lyhentämiseen, jotka seikat edel- sellään. Neuvonta-asemat toimeenpanevat
5502: lyttävät työntekijöi:ltään myös huomattavaa myös erilaisia ajankohtaisia kursseja, ha-
5503: ammattitaitoa. Kuitenikin ammattiopetuk- vaintoesityksiä ja ikkunanäyttelyitä, suo-
5504: sen, ohjeiden ja neuvojen saanti maamme rittavat p.alstavHjely- ja puutarhaneuvontaa
5505: tuhansien perheenäitien keskuudessa on ai- y. m. Täten koti talous- ja kotite.o'llisuusneu-
5506: 110 IV,42. - Kotitalous.
5507:
5508: vonta-asemat ~alvelevat kaikkia yhteiskun- m. m. täytyy olla ehdottomasti pätevä ja
5509: taluokkia monipuolisesti ja etenkin vähäva- ammattitaitoinen opettaja. Kun kuitenkin
5510: raisia perheitä. neuvonta-asemien toiminta on osoittautunut
5511: Kun tällaiset neuvonta-asemat eivät vielä korvaamattomaksi, olisi nykyoloissa välttä-
5512: saa minkäänlaista valtion ·avustusta, vaan mätöntä, että valtio tulisi tässä avuksi ja
5513: niiden toimintaa on pidettävä yllä kuntien tukisi kuntia ja järjestöjä kotitalous- ja ko-
5514: ja järjestöjen tuen varassa, ei niitä ole voitu titeollisuusneuv~nta-asemien hoidossa ja yl-
5515: saada kuin muutamiin kaupunkeihin ja nii- Hipidossa. Senvuoksi ehdotammekin kun-
5516: hinkin vain yksi, joka ei kaikissa tapauk- nioittaen,
5517: sissa voi palvella täydellä :teholla asiakas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
5518: ~iiriään, varsinkin suuremmissa kaupun- tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mm·-
5519: geissa. Rruhanarvon alenemisen ja kaikkien kan määrärahan jo toiminnassa ole-
5520: kustannusten suuren nolisun vuoksi ovat vien ja vuoden aikana perustettavien
5521: järjestöjen taloudelliset mahdollisuudet su- kotitalous- ja kotiteollisuusneuvonta-
5522: pistuneet niin pieniksi, ettei niiden turvin asemien opettajien pa~kkwust.a, työ-
5523: voida jatkuvasti edes osittainkaan pitää yllä välinehankintoja ja neuvontatoimin-
5524: täillaisia neuvonta-asemia, joiden hoitajina taa varten.
5525: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1946.
5526:
5527: Elli Nurminen. Penna Tervo.
5528: Martta Salmela-Järvinen. Aino Lehtokoski.
5529: Juho Pyy. Aino Malkamäki.
5530: Eino Raunio. Kaisa Hiilelä.
5531: Juho Karvonen. Alpo Lumme.
5532: Helena Virkki. Elsa Karppinen.
5533: J. E. Lampinen. Elli Stenberg.
5534: Jussi Annala. W. Metsäranta.
5535: Yrjö Kilpeläinen. Valto Käkelä.
5536: 111
5537:
5538: IV,43. - Rah. al. N:o 4.
5539:
5540:
5541:
5542:
5543: Heljas y. m.: Määrärahan osoittamisesta Toivalan naiskoti-
5544: teollisuuskoultun kotitalousopettajan paikkaamista 'Varten.
5545:
5546:
5547: E d u s k u n n a 11 e.
5548:
5549: Tohtori M. Ingmanin säätiön omista- miseen 'tätä vuotta va,rten on mawtaJlous-
5550: massa Toivalan naiskotiteollisuuskoulussa hallitus lisämenoarvioon ehdottanut. Koska
5551: on aiiDettu opetusta !lähinnä Viähävara:isille opetuksen jatkaminen ja vakinaistaminen
5552: oppilaille Kuopion ympäristökunnista. olisi koulun työn kannalta suotavaa olisi
5553: Viime vuosina on myös oppilaiden jou- kouluun saatava vakinainen kotitalous-
5554: kossa ollut runsaasti sotaorpoja ja siirto- opettajan toimi.
5555: väkeen kuuluvia tyttöjä. Kudonnan- ja EdeLlä olevaan viitaten ehdotamme ikrm-
5556: ompeluopetuksen ohella on kuluvan vuo- nioittaen,
5557: den opetussuunnitelmaan otettu lisäksi että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
5558: kotitalouden opettaminen. On pidetty den talousarvioon ottaa Toivalan
5559: tarpeellisena, että oppilaat saavat sekä naiskotiteollisuuskoulun kotitalous-
5560: käytännöllistä että tietopuolista opetusta opettajan paikkaamista varten 11 Pl.
5561: kotitaloudessa. Varat opettajan palkkaa- VIII luvun 7 momentille 78,600 mk.
5562: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
5563:
5564: Lennart Heljas. Eino Laitinen.
5565: Aino Luostarinen. Elli Nurminen.
5566: 112
5567:
5568: IV,H. - Rah. al. N :o 5.
5569:
5570:
5571: Hirvensalo y. m. : MääräraJt.am, osoittatmisesta 1isalmen ve-
5572: sistön twlmavedenpinnan jätrjesteltytöiden aluUepan&mi-
5573: seen.
5574:
5575: Ed uskunnaHe.
5576: Vuoden 1941 valtiopäiville jättivät Kuo- Kuten aikaisemmissa aloitteissa olemme
5577: pion läänin läntisen vaalipiirin edUSitajat maininneet vapautuisi säännöstelyhankkeen
5578: huo:1ell:isesti perustellun rahaasia-aloitteen toteuttamisen kaut.ta noin 5,800 ha hyvää
5579: (rnh. rul. n: o 10), jossa pyydettiin 2,000,000 viljelysma1ata 'l~evättulv,ien aiheuttamilta tu-
5580: markaJJ. määrärahaa otettavaksi v. 1942 hoilta. Tämä maa-ala jakautui aikaisem-
5581: tulo- ja menoarvioon ,tulvav,edenpinnan jär- min noin 1,500 viljelmäihle, mutta on viljel-
5582: jestelytöiden alkamiseen IisaLmen vesistössä. mien lukumäärä nykyisin toimeenpantavaJJ.
5583: Tämän aloitteen johdosta pyysi va!1tiova- maanluovutusttoimenpiteen kautta runsarussa
5584: rainvaliokunta kulkulaitosvaEokunnaJJ. lau- määrin kasvanUit. Niinpä siirtoväen ja ase-
5585: sunnon, jossa lausunnossa 7. 10. 1941 valio- velji,en käyttöön on Iisalmen, Lapinlahden
5586: kunta yksimielisesti asettuu a~oitetta puol- ja MaaJJ.ingan pitäjissä joutunut maa-
5587: ,tamaaJJ. ja lausuu siitä m. m. : ,Edellä m:irt- alueita joista nämä alkavat viljelijät no-
5588: tämiensä seikkojen nojaUa valiokunta pitää p,easti saisivat auran alle ensiluokkaista
5589: määrärahan myöntämistä a[oitteessa mai- pelt<>a, jos haita~ilinen kevätvesi sa.aitaisiin
5590: nittuun tarkoitukseen ,erittäin tärkeänä ja ajoissa johdetuksi Saimaan vesistön ala-
5591: on, kun suunniteltu vesistön järjestely olisi juoksun suuriin järvi,in sen suunnitelman
5592: mahdollisimman pian suoritettava, sitä mukaisesti, minkä maanviljelysinsinöörit
5593: mieltä, että aloiitteessa ~ehdOitettu määräraha kysymyksessä olevaa hanlmtta va11ten ovat
5594: olisi myönnettävä tarkoitukseen." laatineet.
5595: Kun maa1Jlemrrne kovin raskas sota kum- Tämän toimenpiteen kautta joUituisi se
5596: minldn esti silloin :määrärahan myöntämi- vesimäärä, mikä vesistön latvavesillä ke-
5597: sen, niin olimme pakoitetut v. 1944 valtio- väisin telliee haibtaa rii'btävän .ajoissa kevät
5598: päivil,lä uudistamaan aloitteemme, joka ta~ven aikaJJ.a johdetuksi niihin putouksiin,
5599: päättyi samanlaiseen ponteen kuin v. 1941 mitkä Ima,tran sähkövoimajohtoihin jauha-
5600: ;tekemämme aloitekin. Viimeksimainitun vat sä:hköenergiaa !koko Suomen t,arpeeksi.
5601: aloitteen johdosta va1tiovarainvaliokunt,a Kun ,tämäkin energia sekä valon että voi-
5602: pyysi maatalousvaliokunnan lausunnon, man käyttöön on ajoittain aivan liian vä-
5603: jossa maatalousva[iokunta niinikään yksi- häinen, niin olisi sähkövirran ltasaisen ke-
5604: mielises,ti aloitteen hyväksy.en ehdotti, että hittämisen kannalta sekä maamme tedlEsuu-
5605: vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon ot,ettai- delle että kaupungeille erinoma;isen :tärkeää
5606: siin 3 milj. markan suu11uinen määräraha ~että Iisalmen v~esistön ,tulvavesien säännös-
5607: IiS3J1men vesistön tulvavedenpinnan sään- telyhanke mahdolEsimman pikaisesti saa-
5608: nöstelytöiden alulle panemista val'iten. taisiin toteutetuksi.
5609: Siitä huolimatta, että mainitsemamme mo- Edellä esitetyn perus~teella. saamme kun-
5610: lemmat amm31ttivaliokunnat olivat ailoitetta noit:taen ehdottaa,
5611: puoltaneet ei vaLtiovarainvaliokunta katso-
5612: nut raha1lisista syistä voivansa määrärahaa että Eduskunta ottaisi vuoden
5613: ,tällä kertaa" v. 1946 laaditttuun tulo- ja 1947 tulo- ja menoarvioon 3 milj.
5614: menoarvioon sisällyttää ja niin on tämä markan määrärahan Iisalmen vesis-
5615: Pohjois-Savoa koskeva suuri taloude!!ilinen ,tön tulvavedenpinnan järjestelytöi-
5616: kysymys jäänyt vielä suotuisaa ratkaisua den alullepanemiseen.
5617: vaille.
5618: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1946.
5619: L. 0. Hirvensalo. Elli Nurminen. Arvo Riihimäki.
5620: Lennart Heljas. Esa Hietanen. Yrjö Räisänen.
5621: Yrjö Kilpeläinen. H. Manninen. Eino Laitinen.
5622: 113
5623:
5624: IV,45, - Ra.h. al. N:o 6.
5625:
5626:
5627:
5628:
5629: Käkelä y. m.: Määrärahan osoittamisesta kuoletuslainojen
5630: myöntämiseksi yleishyö&yZlis{lle yhtyndUe pienasunto-
5631: talojen rakennuttarmista vartern.
5632:
5633:
5634: E d u s k u n n a ll e.
5635:
5636: Joulukuun 15 päiväm.ä 1944 pienasunto- ja rakennettuja mahdollisimman paljon
5637: lainoista annetun lain mukaan annetaan rakennustarvikkeita säästäviksi; pien-
5638: vuoden 1942 tulo- ja menoarvion 19 Pl :n asuntolainojen korko on toistaiseksi mää-
5639: II luvun 12 momentin kohdalla rakennus- rätty 2 1/2 % :ksi.
5640: lainoiksi osoitetusta valtion lainausrahas- Edellä olevalla luotonantomuodolla on
5641: toon siirretystä 200 miljoonan markan mahdollisimman suuri yleishyödyllinen
5642: määrärahasta sekä määrärahoista, joita merkitys. Nykyisten korkeitten rakennus-
5643: vastedes tarkoitusta varten osoitetaan kustannusten aikana se antaa kunnille
5644: kunn:i:lle ja kuntien vä;lityks~Hä sosiaailimi- kuitenkin mahdollisuuden harrastaa ra-
5645: nisteriön hyväksymille yleishyödyllisille kennustoimintaa samalla siten, että tyydy-
5646: yhtymille halpakorkoisia kuoletuslainoja tetään lähinnä vähävaraisten asuntotar-
5647: sodan aiheuttaman asuntopulan helpotta- vetta, joiden yleensäkin jo taloudellisista
5648: miseksi asuntokeskuksiin rakennettavia syistä on tyydyttävä supistamaan asunto-
5649: pienasuntoja varten. Pienasuntolainan tilansa mahdollisimman pieniksi ja jotka
5650: suuruus on 'enintään 65% sosiaaliministe- useasti eivät nykyisin voi suunnitellakaan
5651: rwn hyväksymistä rakennuskustannuk- omalla rakennustoiminnallaan asuntotar-
5652: sista, ja jos kunta edelleen lainaa varat peen tyydyttämist1ä. Varsinkin mruaseu-
5653: yleishyödylliselle rakennusyhtymälle, saa dun asutuskeskuksissa on tämä luotonan-
5654: laina yhdessä sen edelle paremmalla etu- non hyödyl,lisyys ennen kailkkea tunnettu.
5655: oikeudel:la kiinn~tettyj@ laiuojen !kanssa, koska siellä useastikaan ei ole sellaisia
5656: jotka kunta tai julkisen tarkastuksen suuria pääomia käy:tettärviss:ä, että voi,tai-
5657: alainen rahalaitos myöntää nousta enin- siin omin avuin edes kuntienkaan toimesta
5658: tään 95 % :iin rakennuskustannuksista. rakennustuotantoa vähäisessäkään maa-
5659: Lainan saamisen ehtona on edelleen, että rässä ylläpitää. Kunnan alulle panemat
5660: kunta kiinnityslainojen lisäksi sitoutuu rakennushankkeet ovat lisäksi monestikin
5661: antamaan tarvittavan pääoman rakenniUSta olleet omiaan kannustamaan muitakin yrit-
5662: varten ellei sen saanti muuten ole turvattu täjiä ja näin ollen on monestikin ilmaan-
5663: sekä että kunta ilmaiseksi varaa tontin tai tunut merkkejä siitä, että rakennusalalla
5664: huolehtii kustannuksista. Kuoletusaika on vallitsevasta laaksonpohjasta kaikista vai-
5665: määrätty enintään 25 vuodeksi ja korko keuksista huolimatta voitaisiin ennen pit-
5666: korkeintaan 3 % :ksi. kää päästä. Lisäksi on tärkeänä seikkana
5667: Joulukuun 21 päivänä 1944 pienasunto- huomattava, että monessa paikassa vain
5668: lainojen myöntämisestä annetun valtioneu- kuntien puheenaolevan luoton turvin aloit-
5669: voston päätöksen mukaan määrätään, että tamat ja toimeenpanemat rakennustyöt
5670: pienasuntotalon, jolle kyseistä lainaa voi- ovat tarjonneet työn mahdollisuuksia ra-
5671: daan myöntää, tulee yleensä sisältää vä- kennusalan työläisille ja näin ollen ovat
5672: hintään 8 asuinhuoneistoa, jotka kukin olleet omiaan helpottamaan työttömyyden
5673: ovat pinta-alaltaan enintään 40 m2. Pii- torjumista. Että kunnat ovatkin runsain
5674: rustukset ja kustannusarvio sekä rahoitus- määrin käyttäneet hyväkseen puheenaole-
5675: suunnit,elma on Isosiaaliministeriön hyväik- vaa luottoa todistaa se, että sosialiminis-
5676: syttävä ja on talojen oltava suunniteltuja :teriöstä: saatujen Hetojen mukaan va!ltion
5677:
5678: 15
5679: 114 IV,Hi. - Pienasuntotalot.
5680:
5681: tarkoitukseen osoittama 200 miljoonan luottoa, vaan joutuisivat turvautumaan
5682: markan määräraha onkin suurin piirtein rahalaitoksista noin 6 % :n lainoihin, ra-
5683: tullut käytetyksi vuoden 1945 aikana. kennuskustannukset, jotka jo muutenkin
5684: Kun asuntotilanne asutuskeskuksissa ovat nousseet vuoden 1945 tasosta, taas
5685: tällä kertaa on tuskin kuitenkaan valoi- huomattavasti kohoaisivat ja tämä taas
5686: sampi kuin vuosi sitten ja kun edelleenkin puolestaan nostaisi asuntovuokria sekä
5687: varsin monissa asutuskeskuksissa vain ikoituisi näissä tailoissa asuv>ien, s. o. ~ähinnä
5688: kunta, mikäli sitä valtio luotonannolla tu- vähävaraisten kannettavaksi. Kun kui-
5689: kee, pystyy rakentamaan sellaisessa mää- tenkaan näiden talous ei monastikaan
5690: rässä, että se edes jonkun verran tuottaa kestä enää kohoavaa vuokranmaksurasi-
5691: asuntotilanteessa helpotusta, on erittäin tusta, olisi valtion tästäkin syystä jatket-
5692: tärkeätä, että valtion taholta edelleenkin tava puheena olevaa halpakorkoista ra-
5693: mainittua 1uotonantarnista jatketaaill ja kennuslainoitusta.
5694: tarkoitukseen osoitetaan riittävän suuri Edellä olevan nojalla kunnioittaen eh-
5695: määräraha. dotamme,
5696: Samalla on otettava huomioon että ra-
5697: kennuskustannukset jo vuonna 1945 olivat että Eduskunta ottaisi vuoden
5698: niin korkeat, että vuokrat tällaisissa pien- 1947 tulo- ja menoarvioon 500 mil-
5699: asuntotaloissa, joihin ei ole saatu rakentaa .foonan markan määrärahan, josta
5700: mitään mukavuuksia, ovat jo nousseet 30 kunnille ja kuntie,n välityksellä so-
5701: markkaan neliömetriltä kuukaudessa, siaalimtinistetiön hyväksymille yleis-
5702: vaikka kustannusten rahoittamiseen onkin hyödyllisille yhtymille annettaisiin
5703: ollut käytettävissä e. m. 2 lf2 % :al! pien- halpako1·koisia kuoletuslainoja pien-
5704: asuntolainaa. On selvää, että elleivät kun- asuntotalojen rakennutt(J)mista varten.
5705: nat enää saisi mainittua halpakorkoista
5706: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
5707:
5708: Valto Käkelä. Juho Pyy. J. F. Tolonen.
5709: E. Pusa. P. A. Karjalainen. Aino Lehtokoski.
5710: H. S. Pesonen. Valfrid Eskola. Elli Nurminen.
5711: Juho KM'Vonen. Walter Kuusela. Isak Penttala.
5712: 0. Muikku. Kauko Andersson. A. K. Paasivuori.
5713: Varma Turunen. Edvard Pesonen. Alpo Lumme.
5714: Penna Tervo. Juho Kuittinen. Yrjö Kallinen.
5715: 115
5716:
5717: IV,46. - Fin. mot. N:o 7.
5718:
5719:
5720:
5721:
5722: Rosenberg m. fl.: Angående arwisande am a,nslag till för-
5723: arbeten för byggande am en järnväg Lovisa-Borgå.
5724:
5725:
5726: Till Riksdagen.
5727:
5728: Kommunikationsväsendets utveckling har En förlängning av hanan Helsingfors-
5729: städse varmt omhuldats av vårt lands lag- Borgå tili Lovisa torde dock uppfylla detta
5730: stiftande församling. Därom vittnar de i önskemål.
5731: stort sett goda förbindelsemöjligheter, som Geillom vapoosti:l1eståndsavtalet avsikars
5732: under normala år förefunnos mellan 'landets en för huvudstadens försörjning viktig del
5733: städer ocli större bosättningscentra. av landet, det s. k. Porkkalaområdet, var-
5734: Dock, vid en närmare granskning fäster hll kmn, att de V'äster om detta område be-
5735: man sig genast vid den styvmoderliga he- lägna viktiga livsmedelsproduktionsområ-
5736: handling, som kommit Lovisa stad till del dena s. a. s. avlägsnades från huvudstaden
5737: i sagda avseende. genom uppkomsten av den långa omvägen
5738: För att med tåg färdas mellan Lovisa kring sagda område. En förlängning av
5739: och Helsingfors måste man först tillrygga- hanan Helsingfors-Borgå till Lovisa skulle
5740: lägga en vägsträcka på 72 km längs den sålunda ha en stor uppgift att fylla i det
5741: privata smalspåriga järnvägen mellan Lah- att de rika jordhruksområdena mellan de
5742: tis och Lovisa, vidare hyta tåg i Lahtis och sistnämnda städerna därigenom komme att
5743: via Riihimä&i :tillryggalägga 130 km mellan i väsentlig grad hidraga till att förhättra
5744: sistnämnda ort och Helsingfors. Den sam- livsmedelsförsörjningen i Helsingfors, sam-
5745: manlagda bansträckan är 2'02 km och rese- 'tidigt som den även skulle verka stimule-
5746: tiden 7 timmar 30 minuter - den långa rande på jordhruk, hoskapsskötsel och fis-
5747: väntetiden i Lahtis icke medräknad. Sorn kerinäring i dessa trakter.
5748: jämförelse kan nämnas att järnvägssträc- Hänvisande til1l det ova'n anförda föreslå
5749: kan Helsingfors-Borgå är 62 km och rese- underteeknade vördsamt,
5750: tiden cirka 2 tirnmar, och landsvägssträc-
5751: kan Borgå-Lovisa 46 km. En förlängning att riksdagen måtte i statsförsla-
5752: av järnvägslinjen Helsingfors-Borgå till get för år 1947 upptaga ett anslag
5753: Lovisa skulle sålunda förkorta sträc!kan Hel- om 2,000,0{)() mk för igångsättande
5754: singfors~Lovisa med mer än hälften, var- av erforderliga mätnings- och övriga
5755: vid även den besvärliga omlastningen och förarbeten för byggande a•v en j.ärn-
5756: omhytet i Lahtis bortfölle. väg från Lovisa s'tad genom Pernå
5757: Naturligt är, att det under nuvarande kommun och Borgå landskommun till
5758: ytterst svåra förhållanden vore önskvärt, Borgå stad med a,nsl1dning till banan
5759: att staten i så ringa grad som möjligt he- Bor,gå-Helsingfors.
5760: tungades med nya järnvägshygg€m, ifall
5761: dessa inte genom sin tillkomst bidraga till
5762: att il'ätta det rullmänna ekonomiska 'lä.g~t.
5763: Helsingfors den 5 fehruari 1946.
5764:
5765: Gösta Rosenberg. G. Andersson. Tyyne Tuominen.
5766: 116
5767:
5768: IV,46. - Rah. al. N:o 7. Suomennos.
5769:
5770:
5771:
5772:
5773: Rosenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta valmistavia
5774: töit-ä varten rautatien rakentamiseksi Loviisasta PM·voo-
5775: soon.
5776:
5777:
5778: E d u s k u n n a :l [ '(),
5779:
5780: Maamme :Lainsäätäjäkunta on ·ai!flla suo- tettuina suorasta•l'm helipottaisi yleistä talou-
5781: sinut ku[<kulaitost<en kehittämistä. Siitä deLlista asemaa.
5782: ovat todistuksena ne suurin piirtein hyvät Helsingin-Porvoon vä1lisen rautatien
5783: yhteysmahdollisuudet, jotka säännöllisinä jatkaminen Loviisaan kuitenkin .täyttäisi
5784: olivat maan kaupunkien j~a, suurempien tämän .toivomuksen:.
5785: asutus:keskusten väJliJl[ä. Vä[irauhansopimuksella lohkaistiin pää-
5786: Lähemmin tarkastellessa kiintyy kuiten- kaupungiill elmtarvikehuollollle tärkeä osa
5787: kin huomio siihen nurja·an käsittelyyn, mikä mwasta n. s. PorkkaJan alue, minkä [isäksi
5788: tässä suhteessa on tu!Hut Loviisan lmupun- tuli, että tämän alueen länsipuolcl[a sijait-
5789: gin osaksi. sevat tärkeät eLintarvikkeiden tuotantoseu-
5790: Jos mieli juna:lla päästä Loviisasta Hel- dut n. s. etäännytetti1n pääkaupungista kun
5791: sinkiin, OllJ ensm ku[j·ettava 72 km:ill tai- maini.ttu alue on: kierrettävä kaUkaa. Hel-
5792: val Loviisan ja Lahden vä1listä yksityistä, singin-Porvoon radan jatkaminen Lo-
5793: kapearaiteista rautatietä, sitt,en vaihdettava viisaan täy.ttäisi siis tärkeän tehtävän
5794: Lahdessa junaa ja Riihimäen kautta kuljet- kun viimeksimainittujen kaupunkien väli-
5795: tava 130 km viimemainitulta paikkakrm- set runsast:uottoiset maanvHjelysseudut jou-
5796: n~a1ta Helsinkiin. Yhteensä tu3:ee rautatie- .tuisivat sen avul[a o[ennaisesti parantamaan
5797: matkaa 202 km ja matka vie aikaa 7 .tun- He,lsingin huoltoa, sama1la ikun ,tuo radan
5798: tia 30 minuuttia - lukurmottamatta pit- Jatko samahla vaikuttaisi elruhdyttävästi
5799: kää odotusaikaa Lahdessa. Vertauksen näitten seutujen maatalout-een, karjanhoi-
5800: vuoksi voidaan maicr1;ita, että Helsingin- toon ja ka1astukseen.
5801: Porvoon, välistä rautatiellllatkaa on 62 km Edel[äsanotturm viitaten a'Ulekirjoittaneet
5802: ja matka-aika 2 tuntia, ja Porvoon-Lovii- kunnioitt~;en ehdottavat,
5803: san väli[ilä on maantiematkaa 46 km. He:l-
5804: singiru--Porvoon väilisen rautatien jatkami- että Eduskunta vuoden 1947 val-
5805: nen Loviisaaill :lyhentäisi siis Helsingi·n~ tion tulo- ja me'YI!oarvioon ottaisi
5806: Lov·iisan vä,listä matkaa >enemmällä kuin 2,000,000 markan m.ääräraham tar-
5807: puolella, jolloin myöskin päästäisiin vaiva[- pedlisten mittaus- ja muiden val-
5808: ~oisesta uudestaam. kuormittamisesta j·a ju- mistavien töiden alkuunpanemiseksi
5809: nanvaihdosta Lahdessa. Porvoon-H e.'tsingin rataan liittyvän
5810: Luonnol[ista on, että nykyisissä äärim- rautatiCin rakentamiseksi Loviisan
5811: m&isen vaikeissa olosuhteissa olisi valtiota kaupu'ltgista Pernajan kunnan ja
5812: mahdoUisimman vähän rasitettava uusiwla Porvoon maalaiskunnan kautta Por-
5813: rautatierakennuksilla, elleivät nämä toteu- voon kaupunltiin.
5814: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1946.
5815:
5816: Gösta Rosenberg. G. Andersson Tyyne Tuominen.
5817: 117
5818:
5819:
5820:
5821:
5822: Alestalo y. m.: Mäiir<ärahan oso#twmisesta sillan ra-kentami-
5823: seksi Kokemäenjoen 'Yli ~iital(m lossipaikan kohdalla.
5824:
5825:
5826: E d u s k u n n a 11 e.
5827:
5828: Koska sillä Kokemäenjoen varrella ole- ja ihm~set pela?~tetuili:si siitä pois. Kun täm-
5829: valla vilkasliikenteisellä alueella, joka ulot- möisissä tapauksissa joen alavirralla olevien
5830: tuu Porista Nakkilan kirkolle, ei ole mitään puomiesteiden takia on lossilla kaatumisen
5831: kiinteä:tä ylimenovälinettä, on tästä suuri mahdolUsuus, niin käy joen ylikulku suo-
5832: haitta joen etelä- ja pohjoispuolella asuvien rastaan hengenvaaralliseksi.
5833: vauraiden asutusalueiden väliselle liiken- Kuorma-au;toliikennettä losseilla ei voida
5834: teelle. Suuria vaikeuksia joen pohjoispuo- tyydyttää ollenkaan, koska. rantaäyräät ovat
5835: lella asuville tuottaa erittäin se seikka, että niin korkeat, ettei raskasta kuormaa saa
5836: rautatie kulkee joen eteläpuolella. Joen lossilta nousemaan ylös eikä se lassilaittei-
5837: pohjoispuolella asuvien kaikki liike suun- den heikkouden takia muutenkaan ole mah-
5838: tautuu siis yli joen rautatien liikennepai- dollista.
5839: koille. Tämän lisäksi pohjoi;;puolella asu- Kuorma-autoliili:enne juuri Friitalan los-
5840: vien lukuisten tilallisten peltoja sijaitsee sin kohdalla olisi aivan välttämätön jo yksin
5841: joen eteläpuolella, joten sekin vaatii katkea- siitäkin syystä, että kaikki seudun saunan
5842: ma:tonta ylipääsymahdollisuutta. ja karkeamman soran ottopaikat ovat joen
5843: Ulvilan kohdalla välittää ylikulkua kaksi pohjoispuolella. Soran kuljettajien on ny-
5844: lossia. Ulvilan aseman kohdalla oleva n. s. kyisin ajettava noin 4 pnk liikaa päästäk-
5845: Friitalan lossi on kunnan hallinnassa ja sensä yli joen.
5846: hoidossa. Haistilan aseman kohdalla oleva Lassilaitteiden kunnossapysymistä nykyi-
5847: lossi on valtion hallinnassa. sin haittaa myös suuresti veden korkeuden
5848: Liikenne Friitalan lossilla on saavutta- vaihtelu joessa Harjavallan voimalaitoksen
5849: nut nykyisin sellaisen laajuuden, että ti- takia. Se on noin 60 sm vuorokaudessa.
5850: lanne on kestämätön. Paitsi paikallista lii- Tämä tekee sen, ettei edes hevosella ilman
5851: kennettä suuntautuu tälle lossille maantie- kuormaa aina kunnolla pääse yli.
5852: yhteyksien takia laajojen Ulvilan takaisten Friitalan lossin liikennepiiriin kuuluvat
5853: alueiden liikenne. Jos Friitalan kohdalle F.riitalan nahikatehtaan, Friitalan s~han,
5854: saataisiin kiinteä silta, tämä liikenne vielä Friitalan kaakelitehtaan ja Outokummun
5855: monin kerroin kasvaisi, koska matkat juuri kuparitehtaan monilukuiset työläiset. Yksis-
5856: Ulvilan asemalle Ulvilan pohjois- ja itä- tään Friitabn nah1mtehtaan työntekijö,istä
5857: puolella olevilta alueilta ovat lyhimmät. noin 200 käyttää joka päivä lossia. Vuonna
5858: Etenkin syksyisin ja keväisin on tilanne 1944 kootun tilaston mukaan käytti mainit-
5859: täysin kestämätön, koska liikenne joen yli tua lossia keskimäärin 265 pyöräilijää, 215
5860: on silloin jääesteiden takia keskeytyksissä jalankulkijaa ja 138 hevosta päivittäin. Sen
5861: normaalioloissa noin 2-3 viikkoon kumpa- jälkeen on :liikenne :runsaasti kasvanut,
5862: nakin vuoden aikana. Syksyisin saattaa kes- koska miehet ovat sodasta kotiutetut ja
5863: keytys jatkua jopa 1ljz kuukauden ajan kurrtaan on sijoitettu noin 1,500 siirtolaista.
5864: riippuen jääsuhteista. Näin tapahtui vii- Kuten kaikesta edelläolevasta näkyy, on
5865: meksi viime syksynä. Kun lossia hyyde- kiinteän sillan saaminen Friitalan lossin
5866: esteistä huolimatta yritettiin pitää liiken- kohdalle aivan välttämätön. Sillan saami-
5867: teessä, katkesi köysi ja lossilla olijat joutui- seksi on Ulvilan kunta sitoutunut suoritta-
5868: vat lossin mukana noin 5 km lossin lähtö- maan 2 miljoonaa markkaa sekä kaikki tar-
5869: paikalta alas, ennenkuin se saatiin rantaan vittavat maa-alueet. Lisäksi on eräs yksi-
5870: 118 IV,47. - Friitalan silta.
5871:
5872: tyinen lupautunut huomattavalla rahamää- Lopullisen kustannusarvion laatiminen on
5873: rällä sillan rakentamista avustamaan. v~ellä keskeneräinen, mutrta tie- ja vesim-
5874: Kuten tunnettua hyväksyi eduskunta v. kennushallituksesta saatujen tietojen mu-
5875: 1938 valtiopäivillä ponnen, jossa määrät- kaan tulisi riippusillan rakentaminen tällä
5876: tiin suoritettavaksi tutkimus Ulvilan kun- hetkellä maksamaan n. 17 miljoonaa mark-
5877: nan Haistilan ja Friitalan lassipaikkojen kaa, josta summasta Ulvilan kunta y. m.
5878: välisellä alueella sillan rakentamisesta Koke- suorittaisivat 2.u miljoonaa markkaa.
5879: mäen joen yli. Hallitus jättikin tutkimus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5880: työn suorit·tamisen tie- ja vesirak.ennushal- kunnioittaen,
5881: lituksen tehtäväksi ja ·tutkimus onkin suori- että Eduskunta päättäisi ottaa 14
5882: tettu loppuun, jonka tutkimuksen perus- milj. markan rnäärärahan vuoden
5883: teella silta tulisi rakennettavaksi Friitalan 1947 talousarvioon sillan rakentami-
5884: yli kulkupaikan läheisyyteen, joka on kun- seen Kokemäen joen yli Friitalan
5885: talaistenkin tarkoitus ja koska tämä kohta lossipaikan kohdalta Ulvilan kun-
5886: soveltuu hyvästi tieverkostoonkin. nassa.
5887: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
5888:
5889: Anselm Alestalo. Eemil Pääkkönen.
5890: Markus Niskala. Juho M"åkelä.
5891: Antti J. Rantamaa. Albin Asikainen.
5892: Kyllikki Pohjala. Antto Prunnila.
5893: Arvo Riihimäki. Lauri Laine.
5894: Lauri Murtomaa. Ensio Kytömaa.
5895: Matti Ytti. Walter Kuusela.
5896: Yrjö Kallinen. Samuli Simula.
5897: •• ••
5898:
5899: VALTIOPAIVAT
5900: 1946
5901:
5902: LIITTEET
5903: V
5904:
5905: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY TOIVOMUSALOITE
5906:
5907:
5908:
5909:
5910: HELSINKI 1946
5911: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5912: Uusien setelityyppien valmistamista koskeva toivomusaloite.
5913:
5914:
5915:
5916:
5917: lb
5918: j
5919: j
5920: j
5921: j
5922: j
5923: j
5924: j
5925: j
5926: j
5927: j
5928: j
5929: j
5930: j
5931: j
5932: j
5933: j
5934: j
5935: j
5936: j
5937: j
5938: j
5939: j
5940: j
5941: 123
5942:
5943: V,1. - Toiv. al. N:o 43.
5944:
5945:
5946:
5947:
5948: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä uusien setelityyppien
5949: valmist(Jffniseksi.
5950:
5951:
5952: E d u s k u n n a ll e.
5953:
5954: Suomen Pankin äskettäin liikkeelle las- Harikintaa ansaitsee myösikin kysymys
5955: kemat uudet setelit ovat antaneet aihetta siitä ovatko nykyisten seteliemme kaikki
5956: harkita mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyt- ulkoasusommitelmat taiteelliselta kannalta
5957: tävä, jotta seuraavan setelipainatuksen tulos katsoen siksi tyydyttäviä, että niiden tois-
5958: sekä käytännöllisessä että taiteellisessa suh- taminen uudessa setelipainatuksessa olisi
5959: teessa tulisi vastaamaan tärkeätä tarkoitus- puolustettavissa. Maassamme on nykyisin
5960: taan. käytett1äviss:ä eteviä graafikkoja, jotka ky-
5961: Koska seteliemme ulkoasu osaltaan tulee kenisiväJt ~uomaan sangen korikei.taki!ll vaati-
5962: kuvastamaan maamme muotokulttuurin ny- muksia täyttäviä setelisommitelmia.
5963: kyistä tasoa, on sekä itseämme että kansain- Edelläselostettuun viitaten esittävät alle-
5964: välistä rahankiertoa silmälläpitäen välttä- kirjoittaneet kunnioittaen eduskunnan hy-
5965: mätöntä, että kysymykseen kiinnitetään va- väksyttäväksi toivomuksen,
5966: kavaa huomiota.
5967: Siihen nähden, että äskettäin liikkeelle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5968: laskettu setelipainos ilmeisesti on väliaikai- riittävän pätevien asiantuntijoiden
5969: nen, ja huomioonottaen, että uusien setelien avust(Jffnana sekä teknillisiin että tai-
5970: varsinainen painatus vaatii useiden vuosien teellisiin alkuvalmisteluihin uusien
5971: teknillistä ja taiteellista valmistelua, on setelityyppien valmistamiseksi.
5972: välttämätöntä, että tähän nyt ajoissa ryh-
5973: dytään.
5974: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
5975:
5976: Jussi Lappi-Seppälä. Max Sergelius.
5977: Johannes VVUtanen. Teuvo Valanne.
5978: Jaakko Hakala. Felix Seppälä.
5979: Akseli Brander.
5980: ••
5981:
5982: VALTIOPAIVAT
5983: 194 6
5984:
5985: LIITTEET
5986: VI
5987:
5988: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUSALOITTEET
5989:
5990:
5991:
5992:
5993: HELSINKI 1946
5994: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5995: Sairaaloita, kätllöopistoa, alkoholistihuoltoa y. m. koskevia
5996: toivomusaloitteita.
5997: 129
5998:
5999: VI,1.- Toiv:. al. N:o 44.
6000:
6001:
6002:
6003:
6004: Käkelä y. m.: Toimtenpiteistä kulktdautisaimatajärjes.teltmän
6005: uudistamiseksi.
6006:
6007:
6008: E d u s kun n a B e.
6009:
6010: Jfulkutaut1en vastustamista on meillä pi~ tautien varaUe ja kuntia, joilla oli yhtei-
6011: detty kuntien tehtävänä. Vuoden 19·27 ter- nen kuil.kutautisairaala, oli 47 :ssä (8%).
6012: veydenhoitolain 17 § : ssä säädetään, että Useat näistä kulkutautisairaaloista ovat
6013: ,yleisen sairaanhoidon järjestämiseksi ltallt- sellaisia, että ne eivät vastaa sairaalaa sen
6014: tuvien tautien ilmaantuessa kauppaila- tai varsinaisessa merkityksessä. Usein itäl[a:iset
6015: maaJlaiskunnassa ,tul·ee terveydenhoitolauta- sairaalat ovat olleet kunnalliskodin yhtey-
6016: kunnan .ryhtyä seHaisiin toimenpiteisiin, dessä, mutta usein on myös järjestetty saå-
6017: että tarpeellinen määrä sairassijoja, jotka raaloita, jotka ovat tavattoman pitkien mat-
6018: ~auta!kuntru rtarpeen swtltuessa. voi ottaa käy- kojen päässä. Tavallisesti niissä on vain
6019: täntöön, on sa;a;tavissa. Täm'än mukaisesti tu- kaksi varsinaisesti sairaiden hoidossa käy-
6020: '1100 'lautakunnan tämän Lain voimawn lttultua tettävää huonetta, toinen kurkkumätäpoti-
6021: viipymättä !laa!tia SJUnnnitelma lkulkutaudin laita ja ;toinen twrokkopotilaita varten.
6022: i!lmaantuessa trurvittavan sairaamihoidon jär- Tällaiset sairaalat eivrut vastaa rakennus-
6023: jestämisestä ja on suunnitelma laadittava il:.elkniUwiä vaatimuksia, puhtaanapirto-, ruoon-
6024: niin, että se vailmuksitta ja viivytyksittä valmistus- eikä muitakaan sairaaloille ase-
6025: voidaan panna ;täytäntöön siinä [aajuudessa tettavia vähimmäisvaatimuksia. Niissä ei
6026: kuin olot kulloinkin vaativat." Saman lain ole myöskään eristyshuonetta, jonne epä-
6027: 18 § : ssä säädetään, että ,milloin henkilöä, varmat tapaukset· voidaan eristää, joten
6028: joka on sairastunut yleisvaaralliseen tart- niissä voidaan saada myöskin erilaisia rtau-
6029: tuvaan tautiin tai jonka epäihlään saaneen dintartuntoja. Tällaisissa sairaaloissa ei ole
6030: sellaisen taudin rtartunnan tai olevan sen ma:hdoNisuutta eris1JäJä poti1lru·ta, jotka ovat
6031: rtartunnan kantajana ei voida muuten so- saaneet i·isätauteja ja jotka mahdolUsesti
6032: pivasti eristää, on hänet otettava lkunnaNi- tartuttavat ,tauteja muihin potilaisiin.
6033: seen kulkutautisairaalaan ja on hänehle an- Hoitohenkilökunta on tavallisesti tilapäistä
6034: nettava maksuton hoito ja ylläpito niin tällaisissa sairaaloissa, heistä monetkaan ei-
6035: kauan kuin häntä sairaalassa pidetään. - vliit ole sa:am.eet sairaarrilioitajakoulutusta.
6036: Asevelvollisuuttaan suorittavan henkhlön Tarkastukset ovB~t osoittaneet, että merkin-
6037: hoidon ja ylläpidon kulkutautisairaalassa nät tapausten hoitamisesta tällaisissa sai-
6038: kustantaa va[,tio." Lain 16 § :ssä säädetään raaloissa ovat olhloot hyvin puutteellisia. On
6039: edehleen, että ,jokaisessa kaupungissa tulee merkitty joskus vain potilaan nimi, Jmume,
6040: olla paikkakunnan oloihin soveltuva kulku- onko potilas parantunut rtai kuollut.
6041: tautisairaaila sekä tarkoituksenmukaiset sai- MoniJl•e vanhemmille on suorastaan
6042: raankuljetusvälineet." kammo panna lapsensa ,tällaiseen sairaa-
6043: Tämän lain mukaan oH mcillä vuonna laan ja he haluavatkin monesti hoitaa lap-
6044: 1937 kaupungeissa 33 kulkutautisairaa[aa sensa kotonaan, mutta eristäminen kotona
6045: eli yhteensä 1,015 sairassijaa. Maaseutu- ja ja itoimenpi.teet taudin [evenemisen ehkäå~
6046: kauppalakunnissa oli vuoden 1937 lopussa semiseksi eivät tietysti ole sehlaisia kuin ne
6047: 66:ssa (12 %) kunnassa omaa val'ltavasten olisivat sairaaloissa.
6048: rakennettua kulkutaJtisairaalaa ja 158 :ssa Tilastolliset .tutkimukset tällaisissa sai-
6049: (28 %) kunnassa oli muusta rakennuksesta raaloissa hoidetuista sairaista osoittavat
6050: kokoonpantua ku:lkutautisai,raalaa ja 180:ssä VlUOnna 1944 kuo[emanrtapauksia seuraa-
6051: (32 %) kunnassa vaJrattu huoneisto ku1ku- vasti:
6052:
6053: 17
6054: 130 VI,1. - Kulkutautisairaalat.
6055:
6056: kaupun· halvemmiksi. Samoin voitaisiin myös kes-
6057: geldsa maaseudulla
6058: kurkkurnruätää ....... . 5.0% 9.3% kussairaalassa yl:emesti esimtyvät kulkutau-
6059: tulirokkoa .......... . tisairaudet siir:tää keskusssairaalassa Oile-
6060: 0.5 " 1. 7 " valle kuJlkutautiosastoll.e.
6061: lavallitautia ......... . 13.5 " 24.8
6062: pikkulavantautia . . .. . 2.3 " 3.o ," Järj·estämälilä piirikulkutautisair.aalat ikes-
6063: lapsihail.vausta ...... . 9.6 " 14.7 " kussairaaloiltten yhteyteen tarvittaisiin sai-
6064: rassijoja paljon vähemmin ikuin jos jokai-
6065: Tästä selvästi ilmenee maaseutusairaaloi- sella kunnalla oilisi oma sairaalansa. ErääJ-
6066: den ja yloonsä heikkojen sairaalaolojen ai- läkin piirin 3Jlueella toimitetut ,tutkimuk-
6067: heuttallli1 kuolevaisuus. Näin o:Uen olisi set ovat osoittaneet :että jos siellä olisi ollut
6068: kulkutautisairaalan järjeste~lyssä päästävä looskuskulkutautisairaala, olisi siellä tu1tu
6069: n. s. kulkutautisaira:ail.apiireihin. toimeen 72 sairassijalla sen sijaan elttä
6070: Piiriku!lkutautisairaala oilisi koetettava siellä tarvittiin nyt 142 sairassijaa, kun jo-
6071: 1ru1hdollisuuksien mukaan järjestää jonkin kaisella kunnalla oli oma sairaalansa.
6072: suuren sairaalan, mieluummin kieskussai- Edellä olevan nojaill.a kunnioittaen ehdo-
6073: raalan yhtey,teen erikoisosastona. Tällöin tamme eduskunnan päätettäväksi rt:oivomuk-
6074: se voisi käytJtää k!eskussairaaloissa o1evia sen,
6075: erikois:laitteita sekä näitten sairaaloitten
6076: erikoislääkäreitä. Näin järjestettynä hoito että hallitus t·yhtyisi toimenpitei-
6077: saataisiin mahdollisimman korkeaJ.le tasOlle siin kulkutautisairaalakysymyksen
6078: ja taloudelliset kustannuksetkin !tulisivat uudelleen järjestämiseksi.
6079: Helsingissä 7 päivänä hclmikuuta 1946.
6080:
6081: Valto Käkelä. Varma Turunen.
6082: Uuno Raatikainen. J. F. Tolonen.
6083: H. S. Pesonen. Kauko Andersson.
6084: P. A. Karjalainen. Edvard Pesonen.
6085: 0. Muikku. lsak Penttala.
6086: Valfrid Eskola. Juho Kuittinen.
6087: Eino Raunio. A. K. Paasivuori.
6088: E. Pusa. Alpo Lumme.
6089: Penna Tervo. Elli Nurminen.
6090: 131
6091:
6092: Vl,2. - Toiv. al. N :o 45.
6093:
6094:
6095:
6096:
6097: Pohjala y. m.: Toimenpiteistä uuden käWöopiston raken-
6098: tamiseksi Helsinkiin.
6099:
6100:
6101: E d u s k u n n a ll e.
6102:
6103: Puute kätilöistä on jo useiden vuosien lasasuntoiloissa, joihin näiden oppi,laiden si-
6104: aiikana kehi,ttynyt yhiä vaikeamma!ksi. Asiaa- joittaminen tilanpuutteen vuoksi on mah-
6105: tuntevissa piireissä on todet1m, ~että se on dotonta. Tilapäisjärjestelyjä vaikeuttaa
6106: jo muodostunut h'äpeä'ksi. On suoritettu m. m. myös se, että samalla tontilla olevia
6107: arviolask!elmia nykyhetken kätilötarpeesta vanhan lastensairaalan rakennuksia ei saada
6108: ja todettu, että vajaus tällä hetke~Hä on kätilöopiston käyttöön.
6109: n. 300 ikäti,löä. Lääkin,töha[:lituksen O'l1J Edellä esitetyt toimenpiteet ovat luon-
6110: pakko harkita eräiden ikäynnissrä olevien nollisestikin 'tilapäisluontoisia, vaikka kätilö-
6111: synnytysosastojen sulkemista. opisto saisikin myöhemmin vanhan lasten-
6112: Tällaisen tilanteen kehittyminen on aiheu- sairaalan rakennukset käyttöönsä, sillä on-
6113: tunut useista eri syistä. Osittain johtuu se han sanomattakin selvää, että v. 1934 yli-
6114: ennen vuotta 1940 , tapahtuneesta kätilö- opiston klinikkain hylkäämistä, nykyisin
6115: koulutuksen supistamisesta, osittain kunnan- kätilöopiston hallussa olevista, vanhoista,
6116: ikätilöiden ko:rikea:sta k'eski-iästä, sillä van- ränsistyneistä rakennuksista ei edes korjaa-
6117: hempi polvi on vähitellen joutunut eläk- mallakaan voi saada nykyistä tarvetta vas-
6118: keelle harva,lu'kuisen nuoremman polven taavaa kätilöopistoa. Edelleen tekee uuden
6119: pystymättä täyttämään vapaiksi joutuneita opiston rakentamisen välttämättömäksi se,
6120: toimia. Edelleen on laajentunut ja tehos- että pääkaupungissa vallitsee huutava puute
6121: tunut äitiyshuoltotyö äitiysneuvolalain ja synnyttäjä- ja naistautipotilaan hoitosijoista.
6122: uuden kätilölain puitteissa vaatinut huo- Vuonna 1945 hoidettiin kätilöopistossa yli
6123: mattavasti lisätyövoimaa. Maahamme on 3,300 potilasta, vaikka opisto pääsi aloitta-
6124: viime vuosina perustettu useita uusia, pie- maan toimin'tansa pommitusvaurioi,tten
6125: niä synnytyslaitoksia, sillä sodan johdosta korja:amistöitten takia vasta he'lmikuussa.
6126: vaikeutuneet asunto-olot ovat tehneet yhä Yllämainittu potilasmäärä on uusi maximi-
6127: vaikeammaksi synnytyshoidon kotioloissa. saavutus niiden 70 vuoden aikana, joina
6128: Niinpä vuonna 1944 synnytti laitoksissa kai- Tehtaankadun synnytyslaitos on ollut toi-
6129: ldsta synnyttäjistä lähes 50 %. minnassa. , Samaan aikaan vallitsee naisten-
6130: Kysymys kätilöpulasta oli vuonna 1939 klinikassa, jonka potilasmäärä ylittää 10,000
6131: 3uomen Lääkärinliiton yleisessä kokouk- henkeä, sellainen hoitosijojen puute, että
6132: lessa keskustelukysymyksenä, ja esitettiin synnyttäjiä voidaan pitää sairaalassa syn-
6133: {yseisessä kokouksessa kätilöopiston taholta nytyksen jälkeen vain 4-5 päivää. Kesken-
6134: vakuuttavasti ja selvästi kätilöpulan tulevan menopotilaita hoidetaan polikliinillisesti,
6135: mikeutumaan vuosi vuodelta. Valtiovallan joka on vastoin kaikkea lääketieteellistä
6136: ;aholta ei kuitenkaan ole ryhdytty sellaisiin asiantuntemusta. Tulehduspotilaita ei kli-
6137: ;oimenpiteisiin, joiden avulla pula voitaisiin nikka voi hoitaa juuri lainkaan. Tilanne
6138: loistaa, lukuunottamatta riittämättömiä ti- on nykyisin pääkaupungissamme synnytys-
6139: apäisjärjestelyjä, joilla oppilaslukua käti- ja naistautipotilaiden hoidon suhteen suo-
6140: öopistossa on jonkin verran voitu korottaa. rastaan häpeällinen, koska sairaaloiden 'toi-
6141: rällaisena toimenpiteenä voidaan mainita minta tapahtuu tieten sellaisissa olosuh-
6142: n. m. se, että ensi kesänä kokeillaan sellai- teissa, jotka ovat omansa lisäämään synny-
6143: ,en kurssin aloittamista, jossa kurssin oppi- tyselintauteja ja sterili-teettiä ja näin muo-
6144: aat asuvat kaupungilla eikä opiston oppi- doin alentamaan syntyneisyyttä. Olosuh-
6145: 132 VI, 2. - Kätilöopisto.
6146:
6147: teet tulevat lähivuosina yhä vain pahene- rustettavien naistautisairaaloiden toiminta
6148: maan, jollei radikaalisiin toimenpiteisiin ei ole mahdollista, ellei nii1lä (jle ikoulu-
6149: ryhdytä, sillä v. 1941 oli Helsingin väkiluku tettua henkilökuntaa käytettävissään, josta
6150: n. 272,000 henkeä ja täällä olevissa synny- kätilöopiston on huolehdittava kätilöiden
6151: tyslaitoksissa hoidettiin kaikkiaan 8,628 syn- osalta.
6152: nyttäjää. Vuonna 1945, jolloin väkiluku oli Kaiken ylläolevan perusteella haluamme
6153: n. 350,000 henkeä:, hoidettiin Helsingissä esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6154: 12,000 synnyttäjää naistau:tipotilaiden kus- muksen,
6155: tannuksella.
6156: Edellä esitetyt viitteet puhuvat selvää että hallitus mitä pikimmin ryh-
6157: kieltä uuden synnytys- ja naistautisairaalan tyisi toimenpiteisiin uuden kiitilö-
6158: tarpeellisuudesta pääkaupunkiin, joka tulisi opiston rakentamiseksi Helsinkiin,
6159: tyydyttämään paitsi lisääntynyttä potilai- opiston, joka samalla tyydyttäisi syn-
6160: den hoitotarvetta myöskin kätilöopetuksen nytys- ja naistautipotilaiden hoito-
6161: vaatimat näkökohdat. Tämä on sitäkin tär- sijojen suwren puutteen.
6162: keämpää, koska maaseudulle lähiaikoina pe-
6163: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
6164:
6165: Kyllikki Pohjala. Yrjö Suontausta.
6166: Lauri Murtomaa. Ebba östenson.
6167: Uuno Raatikainen. Erkki Leikola.
6168: Ensio Kytöm.aa.
6169: 133
6170:
6171: VI,s. - Toiv. al. N:o 46.
6172:
6173:
6174:
6175:
6176: Lehtokoski y. m.: Toimenpiteistä mielisairaaloiden hoito-
6177: henkilökunnan palkkoj€(11, parantamiseksi.
6178:
6179:
6180: E d u s k u n n a 11 e.
6181:
6182: V a:ltion mieiisairaa·loiden hoito- ja muu hoitajattaret ovat työnsä laatuun ja ras-
6183: henkilökunta on työnsä raSikauteen nähden ikauteen nähden huonoillilllin palkattuja kuin
6184: jäänyt huonommin palkatuksi kuin eräät eräät muut vastaavat ammattiryhmät ja
6185: muut vastaavat työntekijäryhmät. Työnsä huonommin kuin heidän miehiset työtove-
6186: vaarallisuuteen ja vastuunalaisuuteen vedo- r1nsa, on ymmärrettävää, että henkilö, joka
6187: ten onkin hoitohenkilökunta esittänyt tar- omaa suuremman ammattipätevyyden ja
6188: peen vaatimia muutoksia. Sa:moin on teh- senmukaisesti on suurempi vastuu, on oikeu-
6189: nyt lääkintahallitus. Useista eri seikoista tettu saamaJan työstään sitä vastaavan pal-
6190: johtuen ne eivät ole läheskään aina johta- kan.
6191: neet ,odotettuihin tuloksiin. On senvuoksi Edelläolevaan viitaten esitämme eduskun-
6192: ymmärrettävää, että niin hoito- kuin pwlve- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6193: luskunnan taholta hartaasti odotetaan äs-
6194: kettäin asetetun sairaalaolojen 1parantamista että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
6195: suunnittelevan komitean työn tuloksia. toimenpiteisiin mielisairaalain hoito-
6196: Komitean työstä riippumatta olisi kui- henkilökuntaan kuuluvien, varsinkin
6197: tenkin saatava kiir.eeillisesti aikaan pailkko- vastuunalaisten osastonhoitajain ja
6198: jen parannuksia ja tasoituksia. Kun var- hoitajattarien palkkojen parantami-
6199: sinkin mielisairaaloiden osastonhoitajat ja seksi.
6200: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
6201:
6202: Aino Lehtokoski. Martta Salmela-Järvinen.
6203: Elli Nurminen. Aino Luostarinen.
6204: Aino Malkamäki. Urho Kulovaara.
6205: Alpo Lumme. Mikko Järvinen.
6206: 134
6207:
6208: VI,4. - Toiv. al. N :o 47.
6209:
6210:
6211:
6212:
6213: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä alkoholistihuoltolain
6214: perwtamiseksi ..
6215:
6216:
6217: E d u s kun n a U e.
6218:
6219: Ennen sotia arvioiHin maassamme olevan valtion omistamia. Miespuolisille alkoholis-
6220: lain tarkoittamia alkoholisteja noin 20,000, teille varatut ihoitopaiikat ovat käytännölli-
6221: näistä naispuolisia noin 1,000 (Oy Alkoholi- sesti katsoen täynnä ja n. s. vapaaehtoisille
6222: liike Ab: n asettaman toimikunnan arvio on h.oitopaikkoj'a voitu osoittaa vain hyvin
6223: vuodelta 1938). Sotien jälkeen on yleinen rajoitetusti. Laitostapausten jatkuvan li-
6224: raittiustilanne arveluttavasti huonontunut. sääntymisen johdosta on valtiovallan taholta
6225: Juopumusp~dätysten luku vuonna 1945 ryhdytty toimenpiteisiin uuden huoliolan
6226: nousi ~ennätysmäisen korkealle, noin perustamiseksi miesalkoholisteja varten,
6227: 140,000: een (rauhanaå'k.airrl!en ennä:tys n,oin mutta tämäkään huoltola, jos seHainen saa-
6228: 120,000) ja monet muutkin seikat todista- daan, ei tule ajanoloon tyydyttämään lai-
6229: vat väkijuomien hillittömän käytön yleis- tospaikkojen kysyntää.
6230: tyneen ja :lisääntyneen, ei vain miesten, Ythtenä suurimpana puutteena alkoholis-
6231: vaan myös naisten ja nuorison !keskuudessa. ,tien laitoshoidossa on riittävien ~uokittelu
6232: Luonnollisena seurauksena tästä on alkoho- mahdollisuuksien puute. Harvojen laitosten
6233: listien lukumäärän kasvu. Niinpä ,pääkau- puitteissa ei ole oHut mahdollista suoritt~aa
6234: pungiss8! vuonna 1945 huoltoon joutunei- ihuollettavien lajittelua ja tarkoituksenmu-
6235: den alkoholistien iuku oli noin kaksi ker- kaista sijoittelua !kullekin sopivaan laitok-
6236: taa suurempi kuin minään aiikaisempana seen, ja tämän johdosta joudutaan samassa
6237: vuonna jru ntäistä on suurin osa oUut n. s. ihuoltolassa hoitamaan mitä kirjavinta ·ai-
6238: uusia a:lkoho!listeja, t. s. seliaisi'a henki,löitä, nesta: vapaaehtoisia, pakkomääräyksen saa-
6239: jotka eivät aikaisemmin ole olleet huolto- neita, rikollisia, irtolaistyyppejä, vaikeita
6240: toimenpiteiden 1alwisina. Epäedullisen kehi- psykopaatteja, nuoria ja vanhoja sekä !kmik-
6241: tyksen johdosta alkoholistihuoltoviranomai- kiin yhteiskuntakerroksiin kuuluvia. Näissä
6242: set ovat sodan päätyttyä joutuneet työs- olosuhteissa laitoshoidon tulokset ·eivät voi
6243: kentelemään ko:rtkeapaineen alaisina eikä olla rohkaisevia. Toisena e,päkohtana on to-
6244: käännettä parempaan ole \havaittavissa. dettava vapaaehtoisesti huoltolaan pyrki-
6245: Maassamme on arvioitu olleen ennen sotia vien pienemmät mwhdollisuudet päästä lai-
6246: noin 5,000 laitoshoidon tarpeessa olevaa a'l- toshoitoon, mikä johtuu, paitsi yleisestä hoi-
6247: koholistia. Alkoholistilain ensimmäisenä täy- topaikkojen vähäisyydestä, siitä 'alkoholis-
6248: täntöönpanovuonna eli vuonna 1937 joudut- tilain nimenomaisesta määräyksestä, että
6249: tiin alkoholisteja varten !Perustamarun koko- vapaaehtoinen saadaan ottaa yleiseen aillro-
6250: naista viisi yleistä alkoholistihuoltolaa, holistihuoltolaan vain, mikäli rtilaa on. Lää-
6251: joissa hoitopaikkojen yhteinen lukumäärä ninhallituksen päätöksellä ihuoltolaan mää-
6252: nousi noin 400: aan. Näistä huoltoloista on rätyt ovat siten etuoikeutetussa asemassa,
6253: nyt toiminnassa vain kaksi, nimittäin Per- vaikka laki ,toisaalta pitää vapaaehtoisuuden
6254: niö ja Lapinjärvi, joissa ihoitopaihlroja on tietä .ensisijaisena ja suositeltavampana
6255: yhteensä noin 200 (kaikki miesalkoholisteja kuin pakkomääräykseen nojautuvaa iaitos-
6256: varten), minkä :lisäksi kuluvan vuoden hoitoa. Kun 'lääninhallituksen päätöksillä
6257: alussa aloitti toiminta;nsa Mikkelin lähellä 'huoltolaan määrättyjä jo nyt on enemmän
6258: oleva Sairiian alkoholistihuoltola naispuoli- kuin iaitoksiin voidaan sijoittaa, on tästä
6259: sia aillkoholisteja varten (ihoito,paikkoja noin luonnollisena seurauksena, että vapaaehtoi-
6260: 40). Kaikki mainitut kolme huoltolaa ovat sesti laitoshoitoon pyrkivät jäävät siitä IJ.m-
6261: Vl,4. - Lappi..Seppälä y. m. 135
6262:
6263: konaan osattomiksi, mikä luonnoton olotila vapaaehtoisi!lle sopivia ja moni tällainen
6264: on aiheuttanut oikeutettua tyytymättö- lk:arttaakin niitä juuri niiden nykyisen ~uon
6265: myyttä. teen vuoksi ja jää siten kipeJisti ikaipaa-
6266: Lisäksi on muistet'tava, että >parhaat tu- maansa :hoitoa vaille. Jos valtio nykyisissä
6267: iokset on saatavissa juuri vapaaehtoisuu- oloissa ei ~ysty 'aikaansaa,maan alk()holisti-
6268: teen nojautuvasta laitoshoidosta, koska ihuoltolaa vapaaehtoisia varten, olisi kysy-
6269: näissä ta1pauksissa huo'llettavat ovat jo 'lai- myksestä kiinnostuneiden järjestöjen tai
6270: toshoitoon alistuessaan tietoisia väkijuomien yksityisten pyrittävä sellainen aikaansaa-
6271: tul'!llliollisuudesta ja pyrkivät määrätietoi- maan. Mainitunlaisessa eriikoislaitoksessa
6272: sesti vapautumaan alkoholin orjuudesta. annettavan hoidon tulokset tulevat ennen-
6273: Vapaaehtoiset muodostavat siten yleensä pitkäiä todistamaan tämän järjestelyn tar-
6274: muista aLkoholisteista poikkeavan ryhmän peel1isuuden ja ta;rkoituksenmUika:isuuden.
6275: ja olisi heihin kiinnitettävä ,erityistä huo- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdote-
6276: miota. Tarikoituksenmukaisuussyy,t vaativat taan kunnioittaen, että eduskunta päättäisi
6277: että vapaaehtoiset on ensisijassa saatava hoi- lausua ,toivomuksen,
6278: toon ja ,että tämä 1hoito ,annetaan erikoisesti
6279: heitä varten perustetuissa huoltoloissa. Al- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6280: koholistihuoUola vapaaehtoisia varten olisi toimenpiteisiin uusien vapaaehtoisesti
6281: aikaansaa,tava ensitilassa, sillä hoidon tar- alkoholistihuoltoon alistuville tarkoi-
6282: peessa olevia ja sitä ihaluavia on enemmän tettujen huoltoloiden perustamiseksi
6283: kuin tarpeeksi. Nykyiset pakkoraittiuden yhteistyössä asiasta kiinnostuneiden
6284: pohjalla toimivat valtion yleiset alkoholisti- järjestöjen ja yksityisten kanssa.
6285: huoltolat ja niiden ikirjava aines eivät ole
6286: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1946.
6287:
6288: Jussi Lappi-Seppälä. Arvo Pohjannoro.
6289: Erkki Koivisto. Martta Salmela-Järvinen.
6290: Kosti Kankainen. Kaisa Hiilelä.
6291: Leo Leppä. Aino Malkamäki.
6292: 136
6293:
6294: Vl,5. - Toiv. al. N :o 48.
6295:
6296:
6297:
6298:
6299: Pohjala y. m.: Toifmenpiteistä Salpoosselän laste,nparanto-
6300: lan ottwmiseksi valtion ha;zt'l.tun.
6301:
6302:
6303: E d u s k u n n a 11 e.
6304:
6305: AlJlekirjoittaneilll•e on ,tunnettua, että enemmän, kun valtiolla ei ol1e yhtään vas-
6306: Suomen Tuberkuloosin V astustamisyhdis·- taavanlaista ilaitosta. Lisäksi on otettava
6307: tyksellä, joka omistaa Nast<Ylassa sijaitsevan huomioon, että maassamme on ·erinomaisen
6308: Salpausselän last·enparantolan, on nykyisin suuri ja valitffi;tava puute iluu- ja niv·el-
6309: suuria vaikeuksia mainitun laitoksen toi- tuberkuloosia saira:stavi•en täysikasvuisten
6310: minnan rahoittamisessa. Tässä laitoksessa, hoitopaikoista. Tijmä .puute saataisiin hy-
6311: joka avattiin vuonna 1925, hoidetaan luu- vin käytännöllisellä tavalla ratkaistuksi,
6312: ja nivel.tuberku!loosia sairastavia lapsia. jos Salpausselän parantolan yhteyteen ra-
6313: Sairaansijojen il:ukumäärä on 112. Se on kl6llnettaisiin Esäpaviljonki va.r.tavasten täy-
6314: vartavasten tähän tarkoitukseen rakennettu, sikasvuisia iluu- ja niveltuberkuloosia sai-
6315: ja sen rahallinen arvo on nykyisin ainakin rastavia varten. Yhdistys on valmis iluo-
6316: 30--40 miljoonaa markkaa. vuttamaan ilaitdksen: kaikkine till'tai:miSJtoi-
6317: Kun SaJpausselän parantolassa hoidetaan neen valtiolle maksuttomasti.
6318: Suomen kaikista osista tulevia potilaita ja Edelläolevaan viitat()n pyydämme täten
6319: kun Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyh- esittää eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
6320: distyksen toiminta Uihinnä .tarkoittaa eh- sen,
6321: käisevää tuberkuloosityötä ja sen kaikin-
6322: puolista kehittämistä maassamme, ei tällai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6323: sen suuren ilai.toksen yliläpiJtämi.nen oikeas- toimenpiteisiin Salpausselän lasten-
6324: taan kuulu yhdistyksen ohjelmaan. Ben yl- parantolan ottamiseksi valtion hal-
6325: läpito kuuluu iluonnostaan valtiolle, sitäkin tuun.
6326: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
6327:
6328: Kyllikki Pohjala. Yrjö Suontausta.
6329: Lauri Murtomaa. Martti 0. Kölli.
6330: Ensio Kytömaa. Ebba östenson.
6331: Erkki Leikola. Uuno Raatikainen.
6332: Nils Meinander.
6333: 137
6334:
6335: VI,6. - Toiv. al. N :o 49.
6336:
6337:
6338:
6339:
6340: Karppinen y. m.: Toime111piteistä aviottomien lasten äitien
6341: sairaa.nhoidon jwrjestänniseksi.
6342:
6343:
6344: E d us k u n n a ll e.
6345:
6346: Kysymys avi01ttomien äitien huollosta on vastaavlliksi, kodinperustamismahdollisuu:k-
6347: nykyhetkellä ,tärkeä väestöpoliiitrtinen ja sien helpottaminen, nuorison ammattiope-
6348: k,ansan terVleyskysymys. Maassw.mnw teh- tuksen tehostaminen ja vähävaraisten ja
6349: dään asiantuntijain arviolaskelmien mukaan pienitUJloisten verotuksen aJlentaminen.
6350: vuosittain 20,000 ja ylikin luvatonta abort- Nuo toimenpiteet ovat kuitenkin tulevai-
6351: tia. Abo~tin [äpikäyneistä nuorista naisista suutta var.ten. Jotakin on kiireellisesti teh-
6352: tulee samojen arvioJaskaimien mukaan vä- tävä avio1ttomien äitien ja äidiksi tulevien
6353: hmtäin 25 % loppuiäkseen sterileiksi. Mitä hyvläksi Heidän. asemansa on. ~tuilmlin juuri
6354: muita terveydellisiä vahinkoja, jopa ennen- lasta odottaessa ja synnytyksen takia tai
6355: aikaisia kuolemantapauksiakin keslmnme- heti sen jälkeen O'Llessa työhön ky<kenemii;ttö-
6356: noista aiheutuu, on vaikeasti määriteltä- minä. Kuinka monilta nuorilta naisilta sul-
6357: VlSS'a. Sanoma~ttakin on s~lvää, ettii vailta- keutuvat sellaisessa tilassa ()lllessaan kodin
6358: osan aborttien suorittajista muodostavat ov:et ja ystävät kylmenevät. Varsin usein
6359: avioliiton ulkopuo~ena ~tapahtuneet. Nykyi- on myös työpaikan menetys seurauksena.
6360: nen väestötiJlastomme antaa aihetta ()l1ettaa, Apu ruisi silloin arvokas. Myös pienokai-
6361: että [ukurrnäärä - ~tenkin avioliiton ulko- nen on hennoimmihlaan ollessa kipeimmin
6362: puoHset abortit - vastaisuudessa lisään- hoidon tarpeessa. Maamme korkea piklmlas-
6363: tyvät. Sotien johdosta on maassamme ni- ten kuolevaisuusprosentti puhuu vakavaa
6364: mittäin 100,000 täysin kehittynyttä naista kieltä.
6365: enemmän kuin miehiä. Yksin hyväntekeväisyyden varassa ei tar-
6366: Edellä mainituista syistä on aviottomien v:iJttavaa apua maan mitassa voida järjestää,
6367: äitien asemaa koskevan probleeman :ennak- niin arvokasta kuin sellainenkin on o1Jlut.
6368: koluuloton käs:iJttely ja ,tarpeelEsiksi katso- Valtiovallan ja kuntien on puututtava
6369: tut toimenpiteet välttämättömiä ja ajan- asiaan turvaamalla sairaaJlahoidon ja perus-
6370: kohtaisia. Ensimmäinen tehtävä mieles- tamalla ensiapukoteja aviottomia äitejä
6371: tämme on y,Jleisen miellipiteen kehittäminen varten. Samanaikaisesti olisi kiirehdittävä
6372: sellaiseksi, että kaikkiin äideiksi tuleviin yleisen äitiyshuollon ;tehostamista ja uuden
6373: naisiin suhtaudutaan samalla tavalla. Toi- aborttilain !toimeenpanoa.
6374: nen tehtävä on sosiaalisten ja rtaJloudeUis- Ensiapukodeista pitäisi saada henge~tään
6375: ten oloj,emme sellaisiksi lmhittäminen, että seJ.laisia, että ne ky<kenisivät antamaan hoi-
6376: jokaisen lapsen, tu[evaisuuden kansaJlaisen dokeilleen moraalista lujuutta ja palaut-
6377: elämä on turvattu, ja ~tJtä jokainen äiti voi taisivai [uottamuksen omiin voimiin. Tä-
6378: ilman tuskaa ja häpeää ottaa pienokai- män ohella ensiapukodit voisivwt antaa ta-
6379: sensa vastaan. loudenhoito-, !käsityö- y. m. opetusta. Mo-
6380: P~erheen ja avioliiton arvoa on saman- nelle nuorelle äidhlile olisi ammattiopetus
6381: aikaisesti tehostettava et,enkin nuorison väJlttämätön päästäkseen elämän alkuun ja
6382: kasvatuksessa. Samalla on poistettava syitä, rtullakse,en yhteiskuntakelpoiseksi kansalai-
6383: jotka johtavat nuorison ohimeneviin suh- seksi. Ensiapukotien pitäisi myös avustaa
6384: ,teisiin, jotka päättyvät aborttiin. Sopivia nuoria äiibejä vakinaisen työpaikan hankin-
6385: lakisääteisiä 'toimenpiteitä mielestämme ova1t nassa asianmukaisen työnvälityksen avulla.
6386: esim. seuraavat: avioliiton solmimisikä alen- Edehlä esitetyn perusteena esitämme
6387: nettava nykyajan nuorison kehitystasoa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6388:
6389: 18
6390: 138 Vl,6. - Aviottomien äitien sairaanhoito.
6391:
6392: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi ylläpitämien tarkoituksenmukaisten
6393: toimenpiteisiin vaikeassa taloudelli- ensiapukotien järjestÖimiseksi heille
6394: sessa asemassa olevien aviottomien ainakin suurimpiin kaupunkeihin ja
6395: lasten äitien sairaalahoid® tur- asutuskeskuksiin.
6396: vaamiseksi sekä valtion ja kuntien
6397: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
6398:
6399: Elsa Karppinen. Aino Malkamäki.
6400: Hertta Kuusinen. Jalmari Kulm.ala.-
6401: Anna Nevalainen. Antto Prunnila.
6402: Tyyne Tuominen. Elli Stenberg.
6403: Elli Nurminen. W. Metsäranta.
6404: Kaisa Hiilelä. Eino Tainio.
6405: 139
6406:
6407: Vl,7. - Toiv. al. N:o 50.
6408:
6409:
6410:
6411:
6412: M. Järvinen y. m.: Määrärahasta valtion sairaalain kiero-
6413: jien ·tointen vakinaistarmiseksi.
6414:
6415:
6416: E d u s k u n n a ll e.
6417:
6418: Sotien aikana ja jälkeen huomattavasti rimmalta osalta myöskin muihin valtion
6419: lisääntyneiden reumaattisten ja eräiden her- sairaaloihin, olisi tämän ilmeisen epäikoh-
6420: motautien hoidossa on muun hoidon ohella dan korjaamiseksi syytä ryhtyä sellaisiin
6421: hieronta osoittautunut erittäin tehokkaaksi toimenpiteisiin, että kaikissa niissä valtion
6422: parantamiskeinoksi. Mutta vaikka hierotta- sairaaloissa, joissa on tarpeellista antaa
6423: vien lukumäärä on aina ollut suuri, että hierontahoitoa ja joissa hierojan toimet ovat
6424: yhdelle hierojalle olisi ollut vakinaisesti ylimääräisten tai tilapäistointen luontoisia,
6425: työtä, on hierojan toimi yleensä pidetty muodostettaisiin vakinaisiksi päätoimiksi.
6426: sivutoimen luontoisena, johon vuosittain on Tällainen toimenpide olisi tarpeellinen
6427: myönnetty suhteellisen pieni määräraha. paitsi hieronnallisen hoidon tehostamisen
6428: Esim. Lapinlahden sairaalassa vuonna 1945 kannalta myöskin senvuoksi, että täten jos-
6429: se oli vain 9,000 markkaa, mutta v:lle 1946 sakin määrin taattaisiin niiden monien hie-
6430: valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta koro- rojien vanhuudenpäivien turva, joista useat
6431: tettu 30,000 markkaan. jopa vuosikymmeniä ovat tointaan hoitaneet,
6432: Kun on luonnollista, ettei hieroja ole voi- mutta joilla toimensa tilapäisyyden vuoksi
6433: nut elää hierontaa varten varatun pienen ole edes niitä taloudellisia etuisuuksia kuin
6434: määrärahan varassa, on hänen täytynyt vakinaisten toimien hoitajilla.
6435: hankkia lisätyötä ulkopuolella sairaalan. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
6436: Määrärahan pienuudesta on siis ollut seu- tämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
6437: rauksena, ettei potilaille ole voitu antaa muksen,
6438: hierontaa läheskään ·tarpeellista määrää.
6439: Kun hierottavien potilaitten määrä on suu- että hallitus vuoden 1947 tulo- ja
6440: 1
6441:
6442:
6443: resti lisääntynyt, on käsityksemme mukaan menoarviota laatiessaan kiinnittäisi
6444: välttämätöntä, että ainakin Lapinlahden huomiota valtion sairaalain kierojien
6445: sairaalan hierojan toimi järjestetään pää- tointen vakinaistuttamiseen ja o'ttaisi
6446: toimeksi. tarpeellisen määr,ärahan sanottuun
6447: Kun se mitä edellä on sanottu Lapinlah- tarkoitukseen.
6448: den sairaalasta, soveltuu mielestämme SUU-
6449: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
6450:
6451: Mikko Järvinen. Johannes Wirtanen.
6452: Aino Lehtokoski. Erkki Leikola.
6453: Aino Malkamäki. Kyllikki Pohjala.
6454: Kaisa Hiilelä. Arvo Pohjannoro.
6455: Yrjö Kallinen. Levi Jern.
6456: Alpo Lumme. Felix. Seppälä.
6457: Martta Salmela-Järvinen. Rolf B. Berner.
6458: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Antti J. Rantamaa.
6459: Mauri Ryömä. Tyyne Tuominen.
6460: Helena Virkki. Anna Nevalainen.
6461: Edvard Pesonen.
6462: 140
6463:
6464: VI, s. - Toiv. al. N :o 51.
6465:
6466:
6467:
6468:
6469: Salo y. m.: Esityksen antamisesta lisätyksestä vuoden 1946
6470: tulo- ja menoarvioon Ristijärven kunnan omistaman en-
6471: tisen suojeluskuntatalon muodostamiseksi kunnansairaa-
6472: laksi.
6473:
6474:
6475: E d u s ik u n n a ll e.
6476:
6477: Sotien aikana tuhoutui pommituksissa talon muodostamiseksi ajanmuikaiseksi, 18-
6478: Kainuussa Suomussa'lmen ja Hyrynsalmen rpaikkaiseksi kunnansairaalaksi synnytys-
6479: aluesairaa:lat. Näistä on viimeksimainittu osastoineen. Lääkintöhallitus on ilmoitta-
6480: sen jälkeen ollut sijoitettuna Ristijärven nut kunnalle, että se puoltaa sanotun talon
6481: kirkonkylän kam.sakoululle, josta kouluvi- muodostamista sairaalakai vaLtion varoilla,
6482: ranomaiset jo pitkän aikaa ovat toivoneet kun ikunta heikkojen varojensa vuoksi ei
6483: sen voivan muuttaa muualle, jotta koulu siihen kykene. Kun kuluvan vuoden talous-
6484: voisi palvella omaa tarkoitustaan. Ristijär- arviossa ei tarkoitukseen ole määrärahaa ja
6485: ven kirkolle olisi kuitenkin sairaalan tar- lkun työ olisi jo !kesän aikana saatava teh-
6486: peeksi nyt !käytettävissä sikä:}äinen, maa- dyksi, olisi varat tarkoitukseen saatava v.
6487: seutuoloihin nähden hyvin !hyvä, kaksiker- 1946 lisämenoarvioon.
6488: roksinen, keskuslämmityksellä ja m. m. pel- Tässä mielessä es~tämme kunnio1ttaen
6489: tikatolla varustettu, usean miljoonan arvoi- eduskunnan hyväksyttäväksi: toivomuksen,
6490: nen suojeluskuntatalo, joka nyt laihjoituk-
6491: sen kautta on joutunut Ristijärven ikun- että hallitus antaisi Eduskunnalle
6492: naJlile. Kuntailaiset ovat toivoneet saavansa esityksen 400,000 markan määrära-
6493: mainittuun taloon oman, valtion ylläpitä- han ottwrnisesta lisäyksenä vuoden
6494: män ,ruluesairaaJlan. Läläm.inhallitus nyt 1946 tulo- ja memoarvioon lääkintö-
6495: kuitenkin vastustaa uusien aluesairaa- hallituksen käyteU&väksi Ristijä'l"ven
6496: lain perustamista, mutta sen sijaan on ke- kunnan omistaman entisen suojelus-
6497: hoittanut kuntaa perustamaan mainittuun kuntatalon muodostamista varten
6498: taloon valtion avustaman kunnansairaalan. kunnansairaalaksi rakennushallituk-
6499: Rakennushallituksen puolesta on lääkintö- sen laatimarn suunnitelman mukaan.
6500: hallituksen pyynnöstä laadittu suunnitelma
6501: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1946.
6502:
6503: S. Salo. Eemil Pääkkönen. M. 0. Lahtela.
6504: 141
6505:
6506: Vl,9. - Toiv. al. N:o 52.
6507:
6508:
6509:
6510:
6511: Salo y. m.: Esityksen antannisesta lisätyksestä vuoden 1946
6512: tulo- ja menoarvioon Säräisniemen aluelääkäripiirin pe-
6513: rustamista, lääkärin palkkaamista ja aluelääkärin asun-
6514: non rakentamista varten.
6515:
6516:
6517: E d u s k u n n a 11 e.
6518:
6519: Viittaamalla toivomusaloitteeseen N: o 77 kan määrärahan Säräisniemen alue-
6520: v. 1945 vp. ehdotamme eduskunn~ hyväk:- lääkäripiirin perustamista, lääkärin
6521: syttäl\nälksi toivomuksen, palkkaamista ja aluelääkärin asun-
6522: non rakentamista varten.
6523: että hallitus ottaisi vuoden 1946 li-
6524: sämenoarvioesitykseensä 500,000 mar-
6525: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1946.
6526:
6527: S. Salo. Eemil Pääkkönen. M. 0. Lahtela.
6528: 142
6529:
6530: Vl,to. - Toiv. al. N :o 53.
6531:
6532:
6533:
6534:
6535: E. Koivisto y. m.: Miiiirärahasta aluesairaalan ja lääkärin
6536: asunnon rakentamiseksi Sallan kuntaan.
6537:
6538:
6539: E d u s k u n n a ll e.
6540:
6541: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon on puolelle. Voimassaolevan Kuusamon ja Sal-
6542: valtion rakennusten jälleenrakentamiseen lan kuntien maanhankintalain perusteella
6543: Pohjois-Suomessa otettu 230,0'00,000 mar- luovutetun alueen väestö asutetaan jälelle
6544: kan määräraha, jonka käytöstä hallitus on jääneen kunnan alueelle. Kunta tulee siis
6545: laatinut suunnitelman. Tähän suunnitel- edelleen pysymään omana kuntana ja sen
6546: maan sisältyvät m.m. seuraaville paikka- 9,000 asukasta käsittävä väestö entisen suu-
6547: kunnille 'tänä vuonna rakennettavat sai- ruisena. Näin ollen väkiluku välttämättä
6548: raalarakennukset ja lääkärinasunnot: Kit- edellyttää omaa lääkäriä.
6549: tilään, .Sodankylään, Ivaloon, Posiolle, Pel- Talvisodasta alkaen ei kunnan alueelle
6550: loon, Kolariin, Muonioon, Kuusamoon, Hy- asunnonpuutteen takia ole lääkäriä saatu.
6551: rynsalmelle ja Suomussalmelle. Näissä pai-· Sen vuoksi Sallan aluelääkärin virkaa on,
6552: koissa on jo tilapäiset parakkisairaalat, joi- tosin monin k~eytyks'in, hoidettu Kjemijär-
6553: den pystyttämiseen menoarviossa on erik- veltä käsin enimmäkseen sivutoimena. Vii-
6554: seen varattu määräraha. ÅJlues:ai,raa1loissa meksi on virka ollut täyttämätti toista
6555: tulee olemaan, paitsi sairaalaosastoa, myös vuotta, mutta on jälleen julistettu haetta-
6556: pieni synnytysosasto ja eristysosasto. Sitä vaksi.
6557: paitsi on rakennukseen liitetty neuvola ja Kokemus on osoittanut, ettei lääkärin
6558: sen yhteyteen kätilön ja tterveyssisaren toiminta Kemijärveltä hoidettuna voi vas-
6559: asunnot. Tällaisen sairaalan ja erillisen tata tarkoitustaan. Kemijärvelle on nimit-
6560: lääkärinasunnon kustannukset on arvioitu täin useista Sallan kylistä matkaa yli 100
6561: yleensä 11,250,000 markaksi. km ja lähinkin kylä on siitä yli 40 km:n
6562: Kaikki mitä tässä on esitetty ja suunni- päässä. Nykyisin ei myöskään Kemijärvellä,
6563: teltu rakentaa on tietysti tarpeen vaatimaa kirkonkylän suurelta osalta tuhouduttua, ole
6564: ja kannatettavaa. Mutta suunnitelmasta Sallan aluelääkärille asuntoa saatavana.
6565: puuttuu kuitenkin paikkakunta, Salla, Sallan pitäjä on sodissa kahteen kertaan
6566: jonka aluesairaalan ja lääkärinasunnon jäl- perusteellisesti hävitetty. Siitä huolimatta
6567: leenrakentaminen mielestämme olisi ensi siellä jo nyt asuu enimmäkseen tilapäisissä
6568: sijaisen tärkeä ja tositarpeen vaatima. Sen sauna-asunnoissa tai hirsikämpissä noin
6569: perusteluiksi esitämme seuraavaa. 3,500-4,000 asukasta. Tämän vuoden ku-
6570: Sallaan rakennettiin vv. 1937-38 ajan- luessa palannee suurin osa kunnan väestöstä
6571: mukainen aluesairaala, joka aloitti toimin- kotipitäjäänsä. Lääkärintarve on sen vuoksi
6572: tansa Vuoden 1939 alussa. Ennestään oli jo nyt kipeä.
6573: sairaalan läheisyydessä waltion omistama Lähin sairaala on Kemijärvellä, mutta
6574: lääkärin asunto. Viimemainittu tuhoutui tämä pieni kunnansairaala on kuitenkin jo
6575: täydellisesti talvisodassa. Sairaalarakennus liian ahdas Kemijärven 1rnnnan omiin tar-
6576: kärsi huomattavia vaurioita, mutta olisi se peisiin, joten sinne ei ole mahdollisuutta
6577: voitu vielä korjata käyttökelpoiseksi. Kor- enää ulompaa potilaita viedä.
6578: jaustöihin ryhtymisestä olikin tehty jo pää- Saksalaiset joukot ovat miinoittaneet Sal-
6579: tös. Välirauhansopimuksen nojalla Sallan lan tiet ja muut kulkupaikat hyvin perus-
6580: kirkonkylä, jossa rakennukset sijaitsivat, jäi teellisesti. Sen johdosta viime vuodenkin
6581: luovutetulle alueelle. Kunnan pinta-alasta aikana paikkakunnalla sattui useita kymme-
6582: on kuitenkin suurempi osa jäänyt Suomen niä tapaturmia, joista aina:kin 20 päättyi
6583: VI,1o. - E. Koivisto y. m. 143
6584:
6585: kuolemaan. Näistä olisi varmaan monia voi- vaikuttamassa. Näistä syistä myös valtio-
6586: nut pelastua henkiin, jos lääkärinapu olisi valta on pitänyt tarpeellisena rakentaa sai-
6587: ollut aikaisemmin saatavissa. Tapaturmien raalat jopa useille alueellisesti ja väestöön
6588: vaara on edelleenkin tarjona. Samoin paik- nähden puoltakin pienemmille paikkakun-
6589: kakunnalla olevat ja vastaisuudessa tulevat nille kuin Salla.
6590: laajat jälleenrakennus-, raivaus- ja metsä- Kun Sallan sairaalan ja lääkärin asun-
6591: työmaat tulevat antamaan myös lääkärille non rakentamista tuskin enää voidaan ottaa
6592: muun hoidon ohella paljon työtä. tämän vuoden rakennussuunnitelmaan, olisi
6593: Näistä syistä lääkärin saamista kuntaan niiden rakentamiseen ryhdyttävä ainakin
6594: on pidettävä aivan välttämättömänä. Sen ensi vuonna.
6595: edellytyksenä on kuitenkin asunnon raken- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
6596: taminen, koska entisiä rakennuksia kun- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6597: nassa paria kylää lukuunottamatta ei ole toivomuksen,
6598: ensinkään olemassa. Toisena edellytyksenä
6599: lääkärin toiminnalle laajassa ja väkirik- että hallitus vuoden 1947 tulo- ja
6600: kaassa pitäjässä on, että hä!\en käytössään menoarvioesitykseen ottaisi 11,250,000
6601: on oma sairaala. Sen vuoksi on katsottava, markan suuruisen arviomäärärahan
6602: että ne syyt, jotka aikoinaan aiheuttivat aluesairaalan ja lääkärin asunnon
6603: Sallan entisen ja sittemmin tuhoutuneen rakentamiseksi Sallan kuntaan.
6604: aluesairaalan rakentamisen, edelleen ovat
6605: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
6606:
6607: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
6608: 1
6609: 1
6610: 1
6611: 1
6612: 1
6613: 1
6614: 1
6615: 1
6616: 1
6617: 1
6618: 1
6619: 1
6620: 1
6621: 1
6622: 1
6623: 1
6624: 1
6625: 1
6626: 1
6627: 1
6628: 1
6629: 1
6630: 1
6631: •• ••
6632:
6633: VALTIOPAIVAT
6634: 194 6
6635:
6636: LIITTEET
6637: VII
6638:
6639: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-
6640: JA TOIVOMUSALOITTEET
6641:
6642:
6643:
6644:
6645: HELSINKI 1946
6646: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
6647:
6648:
6649: 19
6650: Kunnallishallintoa ja kunnallisverotusta, köyhäinhoitoa, vesioikeutta,
6651: kalastusta, metsästystä, vuokraoloja, rakennustoimintaa
6652: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
6653: 149
6654:
6655: VII,t. - Lak. al. N :o 14.
6656:
6657:
6658:
6659:
6660: P. Tervo y. m.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnal~
6661: lishallinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa an-
6662: nettuje,n asetusten muuttamisesta.
6663:
6664:
6665: E d u s k u n n a 11 e.
6666:
6667: Rahamme arvossa sodan ailmna ja varsin- Nämä vuoden 1943 alussa tapahtuneet
6668: kin sen päätytJtyä tapahtunut voimalms korotuks,et, jotka silloinkaan eivät ol[eet
6669: in:lilatoorinen kehitys on tuonut mukanaan riittäviä poistaakseen verorasituksen jakau-
6670: paljon ikäviä seumuksia, joista verotus- tumisessa esiintyneen epäoikeudenmukaisuu-
6671: olloissamme esiintyvät epäkohdat ovat eräitä den, ovat rahanarvon ollessa nykyisellään
6672: pahimmista. Varsinkin palkansaaji·en kan- täysin riiittämättömiä. Kun nämä korotuk-
6673: Ilruta on verotusla.insäädänitömme vanhen- set toimeenpantiin, oli elinkustannusindeksi
6674: tuneisuus erittäin kohtalokas. Hintojen 184, senjälkeen on in:Natoorinen kehitys
6675: huiman nousun mukana oVlat myös pa~kat jatkunut niin, että 'elinkustannusindeksi
6676: nousseet kokonaan toisenLaisiin markkamää- osoi1ttaa n·yt pi:stelukua 404. Hintataso on
6677: riin kuin rauhan vuosina, joskaan palkko- siis noussut n. 120% :lla. Jotta kunnallis-
6678: jen korotukset eivät v:astwa hinnoissa tapah- verotuksen aiheuttama rasitus kohtaisi ve-
6679: ltunutta nousua. Vaikka palkkojen realiarvo roamaksavia samassa suhteessa kuin kolme
6680: ei ol~aan rauhan ajoista noussut, on niiden vuotta sitJt~en tehdyn muutoksen yhteydessä
6681: markkamäärät kaikkien pa1lkansaajien koh- ajateltiin, ollisi nykyiset perns- ja lapsivä-
6682: da;lta niin huoma<ttavarsti lisääntyneet, että hennykset korotettava vähintäin täNä pro-
6683: he joutuvat nyt verotetuksi kokonaan !toi- sentilla. E[lei näin menetellä,. joutuvat sel-
6684: senlaisista tuloista kuin aikaisemmin. laisetkin kuntalaiset nyt maksamaan veroja,
6685: Kun palkkojen nousussa ei siis ole kysy- joia1a ei 01le siihen minkäänil.aisia taloudelli-
6686: . mys paJlkansaajien realitulojen lisääntymi- sia mahdolliisuuksia ja joiden kannettavaksi
6687: sestä on erittäin tärkeätä, etJtä niissä vähen- niitä ei nykyisissä vaikeissa oloissa voida
6688: ruyksissä, jotka verovelvolilinen saa 1ukea kohtuudella sälyttää.
6689: hyväkseen, myös tehtäisiin rahanarvon huo- Tälle kannalle on asettunut myös edus-
6690: nontumisen Vlaatimat muutokset. Kerran on kunta, joka syyskuun 4 pnä 1945 edustaja
6691: ·eduskunta tällaisten muutosten tarpeelli- Mrulkamäen 1akia[oitetta käsite[1essään hy-
6692: suuden jo todennut hyväksyessään 12 pnä väksyi !toivomuksen, että hallitus niin pian
6693: ma.aliskuuta 1943 lait kunoollishaJl[ituksesta kuin mahdollista ant,aisi ·eduskunnalle esi-
6694: lmupnngissa ja maailaiskunti<en kunnallis- tyksen voimassaolevan kunnallisverolain-
6695: hallinnosta annettujen asetusten muuttami- säädännön muuttamisest,a si.ten, että perus-
6696: sesta, joissa laeissa perus- ja lapsivähen- vähennyksen tekemiseen oikeuttavan tu~on
6697: nysten määrät korotettiin sittm, että perus- raj1aa koroteUaisiin ja vähennyksiä :tarkoi·t-
6698: vähennys nyt on maa[,aiskunnissa 3,000- tava asteikko uusittaisiin nykyisiä olosuh-
6699: 6,000 mk olltuaan aikaisemmin 1,500-2,500 .teita vastaavaksi, kuin myös että haillitus
6700: mk ja kaupunkikunnissa 5,000-8,000 mark- antaisi eduskunnalle esityksen si1tä, että
6701: kaa oltuaan aikaisemmin 2,000-4,000 mark- aviopuolisoja kunnallisverotuksessa verotet-
6702: kaa. Lapsivähennysmäärä korotettiin sa- taisiin erikseen.
6703: malla kel'ltaa maalaiskunnissa 2,0100'---4000 Tä[1aista esitystä ei vielä tähän mennessä
6704: martkkaan oltuaan ,a,ikaisemmin 500'-1,200 ole eduskul1Il!a[le annettu. Tämä inflatoo-
6705: marklma ja kaupunkikunn,issa 3,000-6,000 risen kehityksen synnytJtämä huutava epä-
6706: markkaan olituaan aikaisemmin niinikään kohta verotusoloissamme olisi kuitenkin
6707: vain 500-1,200 1lllarkkaa. saatava poistetuksi ja kunnallisverolakeja
6708: 150 VII,l. - Kunnallisverotus.
6709:
6710: senvuoksi näiJltä kahdilta nopeasti muute- sessa muutetut perus- ja Lapsivähennykset
6711: tuksi. 'l'ämän muutoksen twlisi vältt ämättä
6712: 1
6713: voitaisiirn ottrua huomioon.
6714: tapahtua niin ajoiss:a, ,että jo vuoiiDru 1946 Ede:Hä esitetyn perusteella esitämme,
6715: toimitet'bavassa edellisen vuoden tuloj,en pe-
6716: rusteeNa tapahtuvassa ilmnnal,listaiksoi.tuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6717: vat lakiehdotukset:
6718:
6719:
6720: Laki
6721: maalaiskuntain kunnalUshallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
6722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnalllishrullinnosta
6723: 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 9, 10 ja 10 a kohta, seHaisioo
6724: kuin ne ov;at mainitun asetuksen muuttamisesta 12 päivänä maaliskuuta 1943 anne-
6725: tussa 1aisa (219/43), näin kuuluviksi:
6726: 82 §. sikäli, kuin sanottu tulo on vaJI:tuuston päät-
6727: tämää määrää pienempi.
6728: 9) Verovelvollisen tulosta on vielä vä- 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo
6729: hennettävä, sen mukaan kuin kunnanval- edellä mainittujen vähennysten jäJlkeen ei
6730: tuusto kunakin vuonna toimitettavaa tak- ole yli kuudenkymmenentuha,nnen markan,
6731: soitusta varten pääJttää, vähintään kahdek- tehtäköön siitä vielä seuraava peTUsvähen-
6732: santuhatta ja enintään kaksi,toistatuhatta nys:
6733: markkaa jokaiselta lapselta tai otJtolapselta, Kun tulo ei ole yli neljänkymmwentu-
6734: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla ve- hrunne:n markan, vähintään kaksikymmentä-
6735: rovuonna on elättäny;t ja joka ennen vero- . tuhaJtta ja enintään kolmekymmentätuhatta
6736: vuoden alkua ei ole täyttänyt kuuttaltois1KL markkaa, sen mukaan kuin kunlll8Jlvrultuusto
6737: vuotta. Lapsen osalta, joilla itsellään on tu- kutakin vuotta varten päättää, sekä, kun
6738: loa, saadaan vähennystä tehdä ainoastaan tulo on
6739: yUi 40,000, vaan ei yli 43,000 markan, 9/10 päätetys'tä vähennysmäärästä
6740: 8
6741: " 43,000 " " " 46,000 " 110 "
6742: " 46,000 " " " 48,000 " 7
6743: 110 "
6744: "
6745: " 48,000 " " " 50,000 " 6 /1o , "
6746: 5 "
6747: " 50,000 , " " 52,000 " 110 "
6748: " 52,000 " " , 54,000 " 4 /1o , "
6749: ,
6750: " 54,000 " " , 56,000 , 3 /1o ,
6751: 2 "
6752: " 56,000 " " " 58,000 " 110 " "
6753: 1
6754: " 58,000 " " " 60,000 " /10 " "
6755: 10 a) Jos verovelvollisen hwkilön veron- lman vähentää ;tai hänen kuolinpesänsä ko-
6756: maksukyky vanhuuden, läheisen omaisen konaan vapauttaa verosta, jos häneltä ·on
6757: elättämisen tahi oman tai läheisen henkilön jääny,t leski, turvattomia lapsia ltai muita
6758: sairauden, .tapaturman ltai muun sellaisen perihlisiä, joiden elatus on ollut hänen an-
6759: syyn tähden on olennaisesti vähentynyt, sionsa varassa.
6760: voidaan tulosta, jos se edellä mainittujen
6761: vähennysten jälkeen ei ole seitsemääkym-
6762: mentäviittätuhaltta markkaa suurempi vä-
6763: hentää harkinoon mukruan. Kuolleen hen- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuonna
6764: kilön tulloa voidaan samoin harkinnan mu- 1946 toimirtettavassa kunnallisverotuksessa.
6765: VI1,1. - P. Tervo y. m. 151
6766:
6767:
6768: Laki
6769: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
6770: Eduskunlllan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishalli:tuksesta kaupungissa 8
6771: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 3, 4 ja 4 a kohta, sehlaisina kuin ne
6772: ovat sanotun asetuksen muuttamisesta 12 päivänä maalis!kuuta 1943 annetussa laissa
6773: (218/43), näin kuuluviksi:
6774: 55 §. tehdä 1ainoastaan sikäli, kuin sanottu ,tu/lo
6775: - - - - - - - - - - - - - - on vrultuuston päättämää määrää pienempi.
6776: 3) v~erovellvollisen >tulosta on vielä vä- 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo
6777: hennettävä, sen mukaan kuin kaupungin- edeillä mainittujen vähermysten jälkeen ei
6778: valtuusto kunakin vuonna toimitettavaa tak- ole yli seitsemänkymmenenJtuhannen mar-
6779: soitusta varten päättää, vähintään kaksitois- lmn, tehtäköön siitä viellä seuraava perus-
6780: tlatuhatta ja enintään kahdeksantoistatu- vähennys:
6781: hatta markkaa jokaiselta lapselta tai otto- kun tulo ei ole Jili kuudenkymmenen-
6782: 'lapsellta, jota hän elatusvellvollisuutensa no- tuhannen markan, vähintään kolmekym-
6783: jalla verovuonna on elättäny,t ja joka en- mentätuhatta ja 'enintään neljäkymmentä-
6784: UJen verovuoden alkua ei ole täyttänyt tuhwtta markkrua, sen mukaan kuin kaupun-
6785: kuuttatoista vuotta. Lapsen osa~,ta, johla ginvaltuusto kutakin vuotta var.ten päättää,
6786: itsellään on tuloja, sa,ad:aan vähennystä sekä, kun tulo on
6787: yli 60,000, vaan ei ylli 63,000 marlmn, 9110 päätetystä vähennysmäärästä
6788: " 63,000 " " " 66,000 " 8110 " "
6789: " 66,000 " " " 68,000 " 7110 " "
6790: " 68,000 " " " 70,000 " 6110 " "
6791: " 70,000 " " " 72,000 " 5110 " "
6792: " 72,000 " " " 74,000 " 4/10 " "
6793: " 74,000 " " " 76,000 " 3110 " "
6794: " 76,000 " " " 78,000 " 2110 " "
6795: " 78,000 " " " 80,000 " 1/10 " "
6796:
6797: 4 a) Jos verovelvOllisen henkilön veron- samoin harkinnan mukaan vähentää tai hä-
6798: maksukyky vanhuuden, läheisen omaisen net kokonruan vapauttaa verosta, jos hänel·tä
6799: elättämisen tahi oman 'tai läheisen henki[ön on jäänyt leski, turvattomia lapsia ltai
6800: sairauden, ·tapaturman tai muun sellaisen muita perillisiä, joiden elatus on: olilut hä-
6801: syyn tähden on olennaisesti vähentynyt, nen ansionsa varassa.
6802: voidaan tulosta, jos se edellä mainittujen
6803: vähennysten jälkeen ei Ole sata·~ttuhatta
6804: markkaa suurempi, vähentää harkinnan Tätä lakia soveill,etaan ensi kerran vuon:na
6805: mukaan. Kuolleen henki[ön tuloa voidaan 1946 toimi.tettavassa kunnallisverotuksessa.
6806:
6807: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1946.
6808:
6809: Penna Tervo. Uuno Raatikainen.
6810: A. K. Paasivuori. E. Pusa.
6811: Valto Käkelä.
6812: 152
6813:
6814: VII,2. - Lak. al. N :o 15.
6815:
6816:
6817:
6818:
6819: Talvio y. m.: Ehdotukset laeiksi ·maalaiskuntain kunnallis-
6820: hallinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa annet-
6821: tujen asetusten muuttwmisesta.
6822:
6823:
6824: E d u s k u n n a ll e.
6825: Verotusolojen viimeaikainen kehitys kau- tulo- ja omaisuusverotuksessa ole omak-
6826: pungeissa ja kauppaloissa on selvästi osoit- suttu.
6827: tanut, että kunnallinen verorasitus yhä Ensiksi ehdotamme maalaiskuntain kun-
6828: enemmän siirtyy palkansaajien kannetta- nallishallinnosta annetun •asetuksen 82 § : n
6829: v:aksi. Tilasto osoittaa, että palkansa1ajat 2 momentin muuttamista niin, että poik-
6830: yksin maksavat .lähes 60 % koko niiden keuksellista maataloustuotteiden myyntita-
6831: verorasituksesta. Muut veronmaksajaryh- paa käyttävät maataloustuottajat joutuisi-
6832: mät, nim. kiinteistönomistajat, elinkeino- vat tästä myyntitavasta kertyvistä huomat-
6833: liikkeenharjoittajat ja myös korko-, osinko- tavista voitoista maksamaan veron niinkuin
6834: y. m. tulojen saajat suorittavat yhteensä . nyt on asian laita n. s. erikoisviljelyksiin
6835: vähän yli 40%. Tarkkoja laskelmia korko- nähden. Tällaista erikoista viljelystapaa
6836: osinko-, y. m. tulojen määrästä ei ole ole- käyttävät maatalouskiinteistöjen omistajat
6837: massa, mutta vertailu tulo- ja omaisuusvero- joutuvat nyt jo täten saamastaan huomatta-
6838: tuksessa vemtettuihin tällaisiin tuloihin vasta lisätulosta maksamaan veroa sen ~i
6839: osoittaa, että edellä mainittu arviointi ve- säksi, mitä he vahvistettujen veroperustei-
6840: rorasituksen jakautumisesta kaupungeissa den mukaan jDutuvat maksamaan. Täten
6841: ja kauppalaissa vastaa jotenkin täsmälleen on tupakan, eräiden vihannesten y. m. laa-
6842: todellisuutta. Maalaiskunnista ei tilastoa jemmasta viljelemisestä sruadut huomatta-
6843: ole saatavissa. vat lisätulot tulleet veronalaisiksi. Sensi-
6844: Ei voida ajatella, että palkansaajilla to- jaan esim. sellainen viljelijä, joka viljelee
6845: dellisuudessa olisi kaikista veronmaksajien m. m. heinää siinä määrin, että pystyy sitä
6846: tuloista lähes 60 %, vaan on ilmeinen tosi- myymään, ei ainakaan riittävästi eikä kai-
6847: asia se, että palkansaajien tulot joutuvat kissa tapauksissa ollenkaan joudu maksa-
6848: tarkemmin verotuksen 1alaisiksi kuin muiden maan ·tästä usein varsin runsaasta lisätu-
6849: veronma'ksaj aryhmien tulot. losta veroa.
6850: Tavallisissakin olDissa tällainen epäkohta Satunnaisista luovutuksista johtuneet tu-
6851: olisi varsin valitettava, mutta nyt se vero- lot muodostuv·at varsinkin nykyään erit-
6852: tuksen oHessa poikkeuksellisen raskas, muo- täin huomattaviksi, mutta puutteellisen
6853: dostuu suorastaan huutavaksi vääryydeksi. lainsäädännön johdosta näistä tuloista vain
6854: Sentähden olisi nopeasti aikaansaatava sel- osa joutuu verotuksen alaiseksi, vaikka tulo
6855: laisia lain muutoksia, että :tämä vääryys on maksukykynsä puolesta sellaista, että se
6856: korjaantuisi, mikäli se vähäisimpien lain hyvin kestää verotuksen. Niinikään on vai-
6857: muutosten kautta on mahdollista. keasti perusteltavissa, että nykyisin voimas-
6858: Uudessa tulo- ja Dmaisuusverolaissa on saolevia vuosimääriä myydyn omaisuuden
6859: jo omaksuttu useita verotusta tehostavia hallussapitoon nähden edelleen säilytetään
6860: uudistuksia, joten niiden omaksuminen laissa. Nämä aikarajoitukset ovat ilmei-
6861: myös kunnallisessa verolainsäädännössä sesti joutuneet meidän lainsäädäntöömme
6862: olisi paikallaan. Käytännössä sanotut tulo- siten, •että malli on otettu ulkomailta, jossa
6863: ja omaisuusverotuksessa omaksutut tehos- tuloveron ohella on käytännössä omaisuu-
6864: tuskeinot ovat tuottaneet hyviä tuloksia. den lisäy'kseen perustuvia erikoisveroja.
6865: Seuraav·assa tulemme esittämään myös Muuten ei voi selirttäiä sitä, että satunnai-
6866: eräitä sellaisiakin lain muutoksia, joita ei sesta myynnistä johtunut voitto on verova-
6867: VI1,2. - Talvio y. m. 153
6868:
6869: paa, kun määräaika on kulunut oston ja tässä kohdin on erittäin vaikea saada ai-
6870: myynnin välillä. Eikä myöskään ole hel- ilman, olisivat sanotut vähennysmäärät sidot-
6871: posti perusteltavissa se, että jos omaisuus tavat indeksin vaihteluihin, joten ne parem-
6872: on saatu esim. perintönä tai ·lahjana, sen min vastaisivat kulloinkin muuttuvia oloja.
6873: myynnistä ei roanneta v·eroa. Näiden puut- Ei ole myöskään puolustettavissa se, että
6874: teellisuuksien takia pääsee nykyään suuret aviopuolisoiden tulot kunnallisverotuksessa
6875: määrät erittäin maksukykyistä tuloa ve- lasketaan yhteen perusvähennystä tehtäessä.
6876: rosta kokonaan vapaaksi. Tämä säännös on ilmeisesti tullut tulo- ja
6877: Koko Suomen itsenäisyyden ajan ovat omaisuusverotuksessa, jossa sillä on tärkeä
6878: kunnallisverotuksessa saillitut perus- ja merkitys sanotun verotuksen asteettaisen
6879: lapsivähennykset olleet toisioloja vastaamat- nousun tähden, mutta suhteellisessa kunnal-
6880: tomat. Kun sanotut vä;hennykset säädettiin lisverotuksessa on se vaikeasti puolustetta-
6881: v. 1922, perusteltiin vähennysmäärien pie- vissa.
6882: nuutta sillä, että rahan arvo tulee myöhem- Tulo- ja omaisuusverotuksessa on niin-
6883: min paranemaan, joten vähennykset tulevat ikään omaksuttu eräs uusi veroperuste, joka
6884: paremmin vastaamaan olevia oloja. Näin varsin hyvin soveltuisi myös kunnanvero-
6885: ei kuitenkaan tapaili.tunut, ja nuo aivan riit- tukseen. T,arkoitamme tulo- ja omaisuusve-
6886: tämättömät vähen!nysmäärät jäivät voimaan rolain 24 § : n 3 ja 4 momentin säännöstä.
6887: yli 20 vuoden ajaksi. Kun ne viimein v. Varsinkin vapaiden ammattien harjoittajiin
6888: 1943 muutettiin, on rahan arvon senjälkei- ja erinäisiin liikkeenharjoittajiin nä:hden
6889: nen huimaava huononeminen tehnyt nämä vastaavien säännösten ottaminen kunnallis-
6890: määrät, jotka jo silloinkin olivat kovin niu- verolainsäädäntöön olisi välttämätön.
6891: kat, nykyään aivan riittämättömiksi Tosi- Edellä mainituin perustein ehdotamme
6892: asiassa perusvähennys on nyt niin mitätön, kunnioittaen,
6893: että sillä ei verovapaana toimeentulomini-
6894: minä ole juuri mitään merkitystä. Kun ko- että Eduskunta hyväksyisi seuraa~
6895: kemus on osoittanut, että lain muutosta vat lakiehdotukset:
6896:
6897:
6898: Laki
6899: maataiskuntien kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
6900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntien kunnallishallinnosta
6901: 'kesäkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen. 82 §: n 3, 5, 9, 10, 10 a ja 13 kohta, sel-
6902: laisina kuin 3 kohta on 21 päivänä joulukuuta 1923 annetussa laissa (275/33), 5 ja
6903: 13 kohta 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa (15/22) sekä 10 ja 10 a kohta
6904: 12 .päivänä maaliskuuta 1943 annetussa laissa (219/43), näin kuuluviksi:
6905: 82 §. dosta on vähentynyt huomattavasti, enem-
6906: män kuin paildmkunnalla yleensä, on tämä
6907: kohtuullisesti otet.tava huomioon tuloa ar-
6908: 3) Sitten kuin ne perusteet, joide.1'1 mu- vioitaessa. Milloin maatalouskiinteistöllä
6909: kaan maatalouskiinteistöstä ja poronhoi- käytetty viljelystapa tai tuotteiden myynti
6910: dosta saadut tulot on arvioitava, on valtio- olennaisesti poikkeavat yleensä käytetyistä,
6911: neuvoston päätöksellä määrätty, tulee tak- on täten saatu lisätulo kohtuullisessa mää-
6912: soituslaut.akunnan 80 §: ssä säädettynä ai- rässä myös otettava huomioon taksoituk-
6913: kana, näiden perusteiden mukaan, verovel- sessa. Kiinteistön tuloksi on lisäksi lasket-
6914: volliselta saatujen tai taksoituslautakunnan tava ·puutm'hasta, kalavedesta, laidun- ja
6915: muulla tavoin hankkimien tietojen pohjalla metsästysmaasta ynnä muista näihin verrat-
6916: määrätä kunkin maatalouskiinteistön sekä tavista etuisuuksista saatu puhdas tulo sekä
6917: kunkin poronomistaj,an porokarjan puhdas verovelvollisen maa.talouden hyväksi tekemä
6918: tuotto. Jos kiinteistön tuotto hallan, tulva- työ, johtotyö siihen luettuna, arvioituna sii-
6919: veden tai raesateen vuoksi tai muusta sel- hen määrään, mikä siitä työstä olisi ollut
6920: laisesta syystä taikka poronhoidosta saatu palkatulle henkilölle suoritettava.
6921: tulo porokarjaa kohdanneen mhing.on joh-
6922:
6923: 20
6924: 154 VII,2. - Kunnallisver.,tus.
6925:
6926: 5) Muunlaista kuin maatalouskiinteis- teiden sekä luov<ntukses&a pidätetyn hakkuu-
6927: töstä tai poronhoidosta saatua tuloa taksoi- oikeuden kantoarvo vähennettynä samoilta
6928: tettaessa pidetään tulona sitä säästöä, joka vuosilta v.erotetulla metsän tuotolla. Jos
6929: syntyy, kun veravelvollisen kiinteän ja ir- omaisuutta verovelvollisen hallinta-aikana
6930: taimen pääO'Illan, viran, liikkeen tai työvoi- on kohdannut vahinko, josta hän on saanut
6931: man taikka hänen nauttimansa eläkkeen, korvausta, Hsättä:köön korvaus 'luovutushin-
6932: eläkerahan, armovuoden tai muun sellaisen roan, mikäli sitä ei ole käytetty tuhoutu-
6933: etuuden rahaksi arvioidusta tuotosta sekä neen ta:hi vahingoittuneen omaisuuden
6934: siitä määrästä, minkä verran hänen omai- uudistamiseen tai kuntoonpanemiseen.
6935: suutensa muutoin on lisääntynyt l·ahjan, Muusta satunnaisesta luovutuksesta synty-
6936: perinnön, testamentin, sääntöperinnän ynnä nyt tappio on voitosta vähennettävä.
6937: muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeel-
6938: liset vuotuiset kunnossapito- ja käyttökus- 9) Verovelvollisen tulosta on vielä vähen-
6939: tannukset, työpalkat ja kohtuulliset arvon- nettävä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto
6940: vähennykset. Verosta vapaa on kuitenkin, kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta
6941: mitä on sa;atu naimaosana, huomenlahjana vrurten päättäJä, vähintään kuusituhatta ja
6942: tai etuosana jakamattomasta pesästä tai enintään kymmenentuhatta markkaa jokai-
6943: myötäjäisinä, niin myös la:hja, perintö, tes- selta lapselta <tai ottolapselta, jota häin ela-
6944: tamentti tai sääntöperintö, joka on tullut tusvelvollisuutensa nojalla verovuonna on
6945: puolisolle taJhi suoraan ylenevää tai alenema elättänyt ja joka ennen v·erovuoden alkua
6946: polvea olevalle perilliselle. Tuloksi on kat- ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta. Milloin
6947: sottava myös, mitä verovelvollinen on osin- vaimoa on .erikseen verotettu, tehtä:köön vä-
6948: koa saanut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, hennys vain sen puolison turosta, joka lap-
6949: vaikka sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle sen joko yksin tai pääasiallisesti on elättä-
6950: olisikin pantu kunnallisvema. Niinikään on nyt. Lapsen osalta, jolla itsellään on tuloa,
6951: tuloiksi katsottava satunnaiset voitot, niihin saadaan vähennys tehdä ainoastaan sikäli,
6952: luettuna kiinteän tai irtaimen omaisuuden kuin sanottu tulo on valtuuston päättämää
6953: satunnaisesta luovutuksesta saatu voitto, määrää pienempi.
6954: olkoonpa saatu omaisuus perintönä, lahjana 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo
6955: tai ostamalla tahi vaihtamalla taikka muulla edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei
6956: niihin verrattavilla saannoilla, kaJtsomatta ole yli 60,000 markan, tehtäköön siitä vielä
6957: siihen, kuinka kauan omaisuus on ollut luo- seuraava .perusvähennys:
6958: vuttajan omana. Maatalouskiinteistön luo- Kun tulo ei ole yli kolmenkymmenentu-
6959: vutuksesta voittoa määrättäessä lisättäköön ih!annen markan, vähintäin viisitoistatuhatta
6960: luovutuksesta saatuna vastikk,eeseen <luovut- ja enintäin kaksikymmentäviisituhatta
6961: tajan omistusa,iikana, ei kuitenkaan pitem- markkaa, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto
6962: mältä aj·alta kuin verovuodelta ja sitä edel- kutakin vuotta varten päättää, sekä kun
6963: täneiden 10 vuoden ,ajalta, ki~nrteisrtöltä erik- tulo on
6964: seen 'luovutettavaJksi haka:ttuj:en mets1än tuot-
6965:
6966: yli 30,000 vaan ei yli 34,000 markan, 9/10 päätetystä väJhennysmäärästä
6967: 34,000 38,000 8/10
6968: " 38,000 " " " 42,000 " 7/10 " "
6969: " 42,000 " " " 46,000 " 6/10 " "
6970: " 46,000 " " " 49,000 " 5/10 " "
6971: " 49,000 " " " 52,000 " 4/10 " "
6972: " 52,000 " " " 55,000 " 3/10 " "
6973: " 55,000 " " " ·58,000 " 2/10 " "
6974: " 58,000 " " " 60,000 " 1/10 " "
6975: " " " " " " "
6976: Jos yleinen elinkustannusindeksi nousee tava, •ei kuitenkaan ellei kohoaminen tai
6977: tai laskee siitä, mitä se oli v. 1945 lopussa, aleneminen ole vähintäin 10 pistettä.
6978: on lapsivähennyksen ja perusvähennyksen 10 a) Jos verovelvollisen henkilön veron-
6979: määrää vastaavasti korotettava tai alennet- maksukyky lä:heisen omaisen elättämisen tai
6980: VII,2. - Talvio y. m. 155
6981:
6982: lä!heisen henkilön sairauden, tapaturman tai den samalla alalla ja vastaavasti samanlaa-
6983: muun sellaisen syyn tähden on olennaisesti tuisissa olosuhteissa toimivien verovelvollis-
6984: vä:hentynyt, voidaan tulosta, jos se edellä ten vuosituloon tai hänen elintasoonsa ver-
6985: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole rattuna on ilmeisesti liian vähäinen eikä
6986: 60,000 markkaa suurempi, vähentää enin- verovelvollinen vaadittaessakaan esitä vuosi-
6987: täin kolmekymmentätuhatta markkaa. Kuol- tulon vähäisyyteen johtaneita päteviä syitä,
6988: leen henkilön tuloa voidaan harkinruan mu- taksoituslautakunta on oikeutettu harkin-
6989: ilman vähen:tä:ä tai h1änen kuolinpesänsä ko- tansa mukaan vahvistamaan verotettavan
6990: konaan vapauttaa verosta, jos häneltä on tulon määrän.
6991: jäänyt l·eski, turvattomia lapsia tai muita Jos verovelvollisen omaisuudesta tehty-
6992: perillisiä, joiden eLatus pn ollut hänen an- jen laskelmien mukaan verovelvollisen va-
6993: sionsa varassa. rallisuusaseman havaitaan verovuoden ai-
6994: ikarua muodostuneen hänelle edullisemmaksi
6995: 13) Jos ,elinkeinosta, liikkeestä tai muusta kuin hänen tuLojensa ja menojensa väliseen
6996: kiin teistöstä kuin maa talous.kiin teistöstä suhteeseen nähden, ottaen menoina huo-
6997: säästyneen rtUJlon a,rvio on pää:ttyny;t ni•in, mioon myös hänen elinsuhteittensa mukai-
6998: että säästöä on syntynyt vähän tai ei ollen- set arvioidut yksityismenonsa, olisi ollut
6999: kaan, mutta s·ellaista arviota veronal~isen mahdollista, eikä v.erovelvollinen vaadit-
7000: Hikkeen laatuun ja laajuuteen nähden ei taessa esitä luotettavaa selvitystä siitä, että
7001: katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron sen mukais·en omaisuuden lisäyksen on kat-
7002: suorittamisen perusteeksi, tulee taksoitus- S'Ottava muodostuneen aikaisemmin verote-
7003: wutakunnan, huolellisesti tutkittuaan kaik- tusta tai verovapaasta tulosta, pidettäköön
7004: lda niitä asianhaaroja, joiden tulee olla joh- sellaista lisäystä, ellei häntä siitä ole jälki-
7005: tona asian arvostelemisessa, harkinnan mu- verotettava, hänen v·erovuodelta verotetta-
7006: kaan arvioida se kohtuullinen määrä, josta vana tulonaan.
7007: sellaiselle verovelvolliselle on pantava vero- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen ker-
7008: äyrejä. ran v. 1945 tuloja taksoitettaessa.
7009: Jos ver,ovelvollisen ilmoittama tulo mui-
7010:
7011:
7012:
7013: Laki
7014: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
7015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa jou-
7016: lukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 55 §: n 1, 3, 4, 4 a ja 7 kohta, sellaisina
7017: kuin 1 kohta on 11 :päivänä joulukuuta 1931 annetussa laissa (358/31), 3, 4 ja 4 a
7018: kohta 12 päivänä maaliskuuta 1943 annetussa laissa (218/43) ja 7 kohta 20 päivänä
7019: tammikuuta 1922 annetussa laissa (16/22), näin kuuluviksi:
7020: 5•5 §. maasta, paitsi valtion omistamasta, suorite-
7021: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tut vuokramaksut, ikiinnittämättömäin vel-
7022: datettava seuraavia säännöksiä: kain korot, kiinnitettyjen velkain koroista,
7023: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- jos niiden määrä on alle kolmen tuhannen
7024: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi ir- markan, enintään tuhatviisisataa markkaa,
7025: taimen pääoman, viran, liikkeen tai toimen muussa tapauksessa puolet, kuitenkin enin-
7026: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- täin viisitoistatuhatta markkaa, niin myös
7027: rahan, armovuoden tai muun sellais·en etuu- kunnalle ja kirkolle menevät verot. Veroista
7028: den 11ahaksi arvioidusta tulosta sekä siitä vapaa on kuitenkin, mitä on saatu naima-
7029: määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa osana, Jmomenlahjana tai etuosana jaka-
7030: muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, mattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin
7031: testamentin, säästöperinnän ynnä muun sel- myös la!hja, perintö, testamentti tai sään-
7032: !laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- töperintö, joka on tullut puolisolle tahi suo-
7033: tuiset kunno~pito- ja käyttökustannukset, raan ylenevää tai a1enevaa polvea olevalle
7034: työpalkat, kohtuulliset arvonvähennykset, perilliselle. Tulokset on myös luettava ra-
7035: 156 VI1,2. - Kunnallisverotus.
7036:
7037: haksi arvioituoo se etu, joka verovelvolli- nyt tappio on voitosta vähennettävä. Tu-
7038: sella on ollut .oman ja perheensä tarpee- loista ei saa lukea pois verovelvollisen ja
7039: seen käytetystä omasta tai vapaasta asun- <hänen perheensä ·elantokustannuksia, joihin
7040: nosta, niin myös se työ, minkä verovelvolli- myös luetaan asunnon vuokra sekä verovel-
7041: sen lapset, kotona olevat tai muut perheen vollisen itseään varten pitämän palvelus-
7042: jäsenet, hänen vaimoansa lukuunottamatta, väen palkkaus ja elatus ynnä mitä muuta
7043: ovat tehn·eet verovelvollisen talouden hy- on niihin verrattavaa. Älköön luettako pois
7044: väksi, ellei :heitä erikseen veroteta, kuiten- sitäkään, mitä verovelvollinen on, sijoitta-
7045: kin huomioonottaen kunkin perheenjäsenen rnut uudisrakenrn:uks]in ja uudisviljelyksiin
7046: kohdalla ne vähennykset, jotka tämän py- tai <liikkeensä !laajentamiseksi koneisiin
7047: kälän kolmannessa ja neljännessä kohdassa ynnä muuhun sellaiseen (11/12 1931).
7048: mainitaan. Niinikään on tuloksi luettava,
7049: mitä verovelvollinen on osinkona saanut 3) Verovelvollisen tuloista on vielä vä-
7050: osa~eyhtiöstä tahi osuuskunnasta, vaikka hennettävä sen mukaan kuin kaupungin-
7051: si:He osakeyhtiöHe ta:hi osuuskunnaille olisilkin valtuusto kunakin vuonna toimitetta vaa
7052: pantu kunnallisveroa. l\lyös on tuloksi kat- taksoitusta varten päälttä:ä, vähintäärn yh-
7053: sottava satunnaiset voitot ni~hin luettuna deksäntuhatta ja enintä:älll· viisitoistatuhatta
7054: kiinteän tai irtaimen omaisuuden satunnai- mark~aa joka.ise1ta ilapselt·a tai ottolapselta,
7055: sesta luovutuksesta saatu voitto, olkoonpa jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero-
7056: omaisuus saatu perintönä, lahjana tai osta- vuonna on elättänyt ja joka ennen verovuo-
7057: ma.lla tai varhtamaHa taikka muulla niihin den wlkua ei ole täytt·änyt kuuttatoista
7058: v·errattavalla saannnolla, katsomatta siihen, vuotta. Milloin vaimoa on erikseen vero-
7059: kuinka kauan omaisuus on ollut luovuttajan tettu, tehtäköön viihennys vain sen puolison
7060: omana. Maatalouskiinteistön luovutuksesta tulosta, joka lapsen joko yksin tai pääasial-
7061: voittoa määrättäessä lisättäköön luovutuk- lisesti on elättänyt. Lapsen osalta, jolla it-
7062: sesta saatuun vastikkeeseen luovuttajan sellään on tuloa, saadaarn vähennystä tehdä
7063: omistusai~ana, ei kuitenkaan pitemmä1Hä ainoastaan sikäJli, kuin sanottu tulo on val-
7064: ajalta kuin verovuodelta ja sitä edeltänei- tuuston päättämää määrää pienempi.
7065: den 10 vuoden ajalta, kiinteistöitä erikseen 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo ede!Hä
7066: luovutettavaksi hakattujen metsän tuottei- mainittujen vähennysten jälkeen ei ole yli
7067: den sekä luovutuksessa pidätetyn hakkuu- seitsemänkymmentäviilsituhatta markkaa,
7068: oikeuden kantoarvo vähennettynä samoilta tehtäköön siitä vielä seuraava perusvähen-
7069: vuosilta verotetuna metsän tuotolla. Jos nys:
7070: omaisuutta on verovelvollisen hail.linta-ai- Kun tulo ei ole yli kolmenkymmenentu-
7071: kana kohdannut vahinko, josta hän on saa- hannen markan, vähintäin ka!ksikymmentä-
7072: nut korvausta, lisättäköön korvaus luovutus- tuhatta ja enintäin kolmekymmentätuhatta
7073: hintaan, mikäli sitä ei ole käytetty tuhou- markkaa, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto
7074: tuneen tai vahingoittuneen omaisuuden lwtakin vuotta varten päättää, sekä, kun
7075: uudistamiseen tai kuntoon panemiseen. tulo on
7076: Muusta satunnaisesta luovutuksesta synty-
7077: yli 30,000 vaan ei yli 35,000 mar~an, 9/10 päätetystä vähennysmäärästä
7078: , 35,000 " , , 40,000 , 8/10 ,
7079: , 40,000 , , , 45,000 , 7/10 ",
7080: , 45,000 , , , 50,000 , 6/10 ",
7081: , 50,000 , , , 55,000 , 5/10 ,"
7082: , 55,000 " , " 60,000 " 4/10 ," ,
7083: , 60,000 , , , 65,000 , 3/10 ,
7084: , 65,000 , , " 70,000 , 2/10 "
7085: , 70,000 , , , 75,000 , 1/10 ," "
7086: "
7087: Jos yleinen elinkustannusindeksi nousee nettava, ei kuitenkaan el1ei lkohoarrninen tai
7088: tai laskee siitä, mitä se oli v. 1945 lopussa, aleneminen ole vähintäin 10 pistettä.
7089: on lapsivähennyksen ja pernsvähennyksen 4 a) Jos Vlerovelvollisen henkilön veron~
7090: määJrää vastavasti korotettava tai alen- maksulk~ky !läheisen omaisen elättämisen tai
7091: VI1,2. - Talvio y. m. 157
7092:
7093: oman tai •läheisen henkilön sairauden, ta- Jos verovelvollisen :iil.moittama tulo mui-
7094: paturman tai muun sellaisen syyn tähden den samaJHa a:laJ1la j·a vastaavasti samanlaa-
7095: on olennaisesti vähentynyt, voidaan tulosta, tUJisissa olosuhteissa toimivien Vlerovelvollis-
7096: jos se edellä mainittujen vähennysten jäl- ten vuosituloon tai hänen elin,tasoorus•a verrat-
7097: looen ei ole seitsemääkymmentärvi~ttätuhatta tuna on :hlmeisesti liian vähäinen eikä vero-
7098: :rnwrkkoo suurempi, vähintään en,intäin kol- velvollinen vaadittaessakaan esitä vuositulon
7099: mekymmentätuhatta ma.rkkaa. Kuohle:en vähäisyyteen johtaneita päteviä syitä, tak-
7100: henkilön tuloa voidaan harkinnan muk&an soituslautakunta on oifueutettu harkintarusa
7101: vähentää tai hänen kuolinpesänsä kokonaan mukaan vahvistamaan v·erotettavan tulon
7102: vapauttaa verosta, jos häneltä on jäämyt määrän.
7103: leski, turvattomiJa lapsia tai mui1ta perillisiä, Jos verovelvollisuuden omaisuudesta teh-
7104: joiden ·elatus on ollut htänen ansiorusa va- tyjen laskelmien mukaan verovelvollisen va-
7105: rassa. rahlisuusaseman havaitaan verovuoden ai-
7106: kana muodostuneen hänelle. edullisemmaksi,
7107: 7) Jos elinkeinosta, liikkeestä tai muusta kuin hänen tulojensa ja menojensa väli-
7108: kiinteist&tä kuin maatalouskiinteistöstä seen suhteeseen nähden, ottaen menoina huo-
7109: säästyneen tulon arvio on päättynyt niin, mion myös hänen elinsuhteittensa mukaiset
7110: että säästöä on syntynyt vähän tai ei ollen- arvioidut yksityismenonsa, olisi ollut mah-
7111: kaan, mutta sellaista arviota veronalaisen dollista, eikä verovelvolJinen vaadittaessa
7112: liikkeen laatuun ja laajuuteen nähden ei esitä luotettavaa selvitystä, että sen mu-
7113: katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron kaisen omaisuuden lisäyksen on katsottava
7114: suorittamisen perusteeksi, tulee taksoitus- muodostuneen aikaisemmin verotetusta tai
7115: iautakunnan huolellisesti tutkittuaan kaik- verovapaasta ·tulosta, pidettäköön s.ellaista
7116: kia niitä asianhaaroja, joiden tulee olla joh- lisäystä, ellei häntä siitä ole jälkiverotet-
7117: tona asian arvostelemisessa, harkinnan mu- tava, hänen verovuodelta verotettavana tu-
7118: ilman arvioida se kohtuullinen määrä, josta lonaan.
7119: sellaiselle verovelvolliselle on pantava vero- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen ker-
7120: äyrejä. l1an v. 1945 tuloja taksoitettaessa.
7121:
7122: Helsingissä hehni:lruun 11 päivänä 1946.
7123:
7124: Konsta Talvio. Eino Tainio.
7125: Johan Toivo Järvinen. Toivo Kujala.
7126: Arvo Riihimäki. J. Mustonen.
7127: 158
7128:
7129: VU,3. - Lak. al. N:o 16.
7130:
7131:
7132:
7133:
7134: Kivisalo y. m.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain k'U(I'I,nallis-
7135: lain 9 § :n ja kaupunkien kunnallislain 10 § :n muutta-
7136: misesta.
7137:
7138:
7139: E d u s k u n n a 11 e.
7140:
7141: Maalaiskuntain kunnallislain 9 § :ssä ja Sangen lukuisissa tapauksissa edellämai-
7142: kaupunkien kunnallislain 10 §: ssä määrä- ni:ttu kunnallisen vaalioikeuden ehto on vie-
7143: tään kunnallisen vaalioikeuden tinkimättö- nyt siihen, että kuntalainen, joka on :täyt-
7144: mäksi ehdoksi, että henkilö viimeksi toimi- tänyt kaikki sellaiset vaalioikeuden ehdot,
7145: tetussa henkikirjoituksessa on kunnassa hen- mitkä hänestä itsestään riippuvat, on jäänyt
7146: gillekirjoitettu. Vaikka joku on täyttänyt tätä oikeutta vaille. Näin on tapahtunut
7147: kaikki varsinaiset vaalioikeuden ehdot, jää vain senvuoksi että henkikirjoittaja, tai
7148: hän tätä oikeutta vaille, jos henkikirjoittaja ehkäpä vain henkikirjan puhtaaksikirjoit-
7149: on erehdykstessä tai muuten jättänyt hänen taja on vahingossa jättänyt nimen henki-
7150: nimensä henkikirjaan merkitsemättä. kirjaan merkitsemättä. Kun ihmisten liik"
7151: S~Uainen säännös, että joku ihminen me- kuvaisuus yhtenä sodan jälkiseurauksena
7152: nettää tärkeän oikeuden yksinomaan sen- tulee pi:tkät ajat olemaan entistäkin vilk-
7153: vuoksi että joku toinen ihminen on ereh- kaampaa, on pelättävissä että äänioikeudet-
7154: dyksessä tai muuten jättänyt velvollisuu- tamiksi ;tu}ee edel'lämainitusta syys1tä jää-
7155: tensa täyttämättä, on väärä. Se tuntuu mään tähänastiatakin useammat kuntalaiset.
7156: sitäkin enemmän väärältä kun henkikirjoi- Tämän epäkohdan poistamiseksi on tar-
7157: tuksesta ei lainkaan välitetä silloin kun peen muuttaa mainittuja lakeja niin ettei
7158: kuntalaisen maJksett:avaksi säilytetään ve- kumialaisen vaaliioikeus aivan ehdottomasti
7159: roja. Kun nykyään sangen monien kunta- riipu siitä, onko tullut hengillekirjoitetuksi,
7160: laisten on toimentulonsa vuoksi pakko vaan että tämä oikeus voitaisiin myöntää
7161: oleskella pitkät ajat ansiotöissä kotikun- ainakin siinä tapauksessa, jos voidaan to-
7162: tansa ulkopuolella monasti kaukanakiin, niin deta että hänen olisi pitänyt tulla kunnassa
7163: ei heillä tämän vuoksi ole mahdollisuutta hengillekirjoitetuksi.
7164: valvoa hengillekirjoitetuksi tulemistaan. Edelläsanotun perusteella ehdotamme
7165: Jos on jäänyt hengillekirjoittamatta, ei sitä kunioittaen:
7166: voi edes myöhemmin korjata, koska henki-
7167: kirjat eivät ole yleisön tarkastettavissa ly- e'ttä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7168: hyttäkään aikaa, kuten esim. taksoitus- tai vat lakiehdotukset:
7169: vaaliluettelot.
7170:
7171: Laki
7172: maalaiskuntain kunnallislain 9 § :n muuttamisesta.
7173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallislain 9 §: n
7174: 1 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä helmikuuta 1925, an~netussa ~aissa
7175: (71/25), ooin kuuluvaksi:
7176: Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella kaksikymmentäyksi vuotta ja joka viimeksi
7177: maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että toimitetussa henkikirjoituksessa on :tai olisi
7178: naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja pitänyt olla kunnassa hengillekirjoitettu.
7179: joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt
7180: VII,3. - Kivisalo y. m. 159
7181:
7182:
7183: Laki
7184: kaupunkien kunnallislain 10 § :n muuttamisesta.
7185: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kaupunkien kunnallislain 10 § :n
7186: 1 momentti, s~llaisena kuin se on 21 pwiViänå hetl.mikuruta 1925 anrnetussa lwissa ( 72/25),
7187: näin kuuluva:ksi:
7188: Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta ja
7189: kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituk-
7190: että naisella, jolla on Suomen kansalaisoi- sessa on tai olisi pitänyt olla kaupungissa
7191: keus ja joka ennen vaalivuoden alkua on hengillekirj oi tettu.
7192:
7193: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
7194:
7195: Väinö Kivisalo. Alpo Lumme.
7196: Edvard Pesonen. Yrjö Welling.
7197: K. Hakala. Eino Raunio.
7198: Samuli Tervo. Martta Salmela-Järvinen.
7199: Aino Malkamäki. Juho Hukari.
7200: J. F. Tolonen. Viljo Rantala.
7201: Juho Karvonen. Uuno Raatikainen.
7202: Matti Lepistö. Walter Kuusela.
7203: H. S. Pesonen. Yrjö Kilpeläinen.
7204: Kauko Andersson. 0. Muikku.
7205: Juho Pyy. P. A. Karjalainen.
7206: Jere Juutilainen.
7207: 160
7208:
7209: VII,4. - Lak. al. N :o 17.
7210:
7211:
7212:
7213:
7214: Laine y. m.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallislain
7215: 32 § :n muuttamisesta.
7216:
7217:
7218: E d u s k u n n a '11 e.
7219:
7220: Maalaiskuntain kunna:1lislain 32 §, jossa voisista tekijöistä, joita koossa oleva val-
7221: säädetään kunnallisten ilmoitusten tiedok- .tuusto suunnittelee silloin kun ilmoitusten
7222: siannosta, on sikäli vanhentunut, ettei siinä ·tiedoksiannot ovat kysymyksessä, aiheuttaa
7223: o1e mitään mainintaa sanomalehdissä ilmoit- haittaa kunnan asukkaille siten etteivät he
7224: tamisesta. Tämä on kuitenkin nJikyisin saa tietoja !kuntaa ja sen asukkaita koske-
7225: yleisin ja tehokkain sekä käytännöllisesti vista ilmoituksista. Samalla se aiheuttaa
7226: paras ilmoitustapa, jos se tapahtuu kun- ikunnalle turhia kuluja. NJikyisin nousevat
7227: nan terveen talouden ja kuntalaisten ·edun kunnalliset ilmoituskulut 10,000-20,000 mk
7228: mukaisesti. Näin ei ikuiterrkaan aina ole vuodessa. Tämän vuoksi pitäisi kunnallis-
7229: :Hmoi•tusten järjestäminen tapahtunut. Kun- ·lain 32 § täydentää siten, että lehti-ilmoi-
7230: nan ilmoituksia on annettu usein sellaisiin tukset, jos niitä 'käytetään, tulee julkaista
7231: leihtiin, joita kunnan asukkaille tU'lee hyvin valtuuston harkinnan mukaan niissä ~eh
7232: vähän. Toisaalta taas on jätetty ilmoitta- dissä, joita kunnan asuk!kaille huomatta-
7233: matta kuntaan yleisesti leviävissä lehdissä. vammin .tulee. Tämän vuoksi ehdotamme,
7234: Eikä tähän ole ollut vaikuttamassa ilmoi-
7235: rtushinnat. Tällainen mielivalta, joka taval- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7236: Iisesti johtuu niistä usein hyvinikin toisar- van lakiehdotuksen:
7237:
7238: Laki
7239: maalaiskuntain kunnallislain 32 § :n muuttamisesta.
7240: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muut,etaoo 27 päivänä maa:-raskuuta 1917 anne-
7241: tun maalaiskuntain kunnwllislain (108/17) 32 § näin •kuuluvaksi:
7242: 32 §. ilmoitukset muullrukin tavoin saatattavat
7243: Kunnalliset ilmoitukset saatetaan ikunta- kuntalaisten tiedoksi. Jos sanoma- tai
7244: laisten tiedoksi julkipanolla kunnantalossa muissa lehdissä ilmoittamista ikäytetään, on
7245: tai muussa valtuuston määrättävässä pai- Hmoitukset ju1kaistava valtuuston päätök-
7246: kassa. sen mukaan niissä lehdissä, joita ikunnan
7247: Valtuusto päättäköön, ovatko ikunnwHset asukkaille huomattavammin tulee.
7248:
7249: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
7250:
7251: Lauri Laine. Kusti Eskola.
7252: Martti 0. Kölli. Aino Luostarinen.
7253: 161
7254:
7255: VII,5. - Lak. al. N :o 18.
7256:
7257:
7258:
7259:
7260: Talvio y. m.: Ehdotus laiksi tulojen ilmoittamisvelvollisuu-
7261: desta ku.nnallisverotusta varten annetun lain muutta-
7262: misesta.
7263:
7264:
7265: E du s kun n a 11 e.
7266:
7267: Viitaten maalaiskuntien kunnallisha1lin- perusteluihin ehdotamme kunnioittaen,
7268: nosta annetun asetuksen ja kunnallishalli-
7269: tuksesta kaupungissa annetun asetuksen . että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7270: muuttamisesta tarkoittavien lakialoitteiden van lakiehdotuksen:
7271:
7272: Laki
7273: tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisverotusta varten annetun lain muutta-
7274: misesta.
7275: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kun-
7276: nallisvero.tusta varten huhtikuun 9 päivänä 1919 annetun lain (43/19) 17 § ja muute-
7277: taan saman •lain 8 ja 16 §, jälkimmäinen pykälä sellaisena kuin se on 21 päivänä
7278: joulukuuta 1923 ·annetussa laissa (277/23), näin kuuluviksi:
7279: 8 §. kilöä yhtäaikaisesti työssään, kul•lekin toimi-
7280: Alempana mainituista seikoista ovat henkilölleen ja muulle palkansaajalleen ra-
7281: asianomaiset velvolliset taksoituslautakun- hassa ja luonnossa suorittamastaan palkka-
7282: nalle lähettämään seuraavat ,tiedot, nimit- ja eläke-eduista, niihin luettuna myös osa-
7283: täin: palkat, Jahja- ja tilapäispalkkiot, saanto-
7284: 1) tuomiokunnan tuomarin ja raastuvan- edut ynnä muut rahanarvoiset etuudet;
7285: oikeuden haetuista lainhuudoista tehty luet- 6) sellaisen kiinteistön isännöitsijän, jossa
7286: telo, johon on merkitty hakijan ja hänen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan kuuluvilla
7287: saamamiehensä nimet, saannon laatu ja osakkaana tai jäsenenä on asuntoja, asun-
7288: päiväys sekä luovutushinta ja oikeuden non suuruudesta ja siitä yhtiölle tai osuus-
7289: kiinteistöHe määräämä arvo; kunnalle suoritettavasta vastikkeesta, osak-
7290: 2) henkikirjoittajan ja maistraatin jäl- kaan tai jäsenen omistamien osakkeiden tai
7291: jennös niille tulleista kaupanvahvistajien osuuksien lukumäärästä, niin myös, onko
7292: päiväkirjanotteista; asunto verovuoden aikana ollut muun kuin
7293: 3) maistraatin aluksen omistusoikeutta osakkaan tai jäsenen käytettävänä;
7294: koskevista, alusrekisteriin tehdyistä ilmoi- 7) väkijuomayhtiön kullekin anniskelu-
7295: tuksista luettelo, johon on merkitty luovut- liikkeeHe luovuttamien väkijuomien mää-
7296: taja, vastaanottaja, saantoaika sekä luovu- rästä ja hinnoista;
7297: tushinta ja rekisteröitäessä alukselle mää- 8) vakuutus- ja eläkelaitoksen sekä avus-
7298: rätty .arvo; tuskassan suorittamasta määrästä, paitsi
7299: 4) holhouslautakunnan tieto siitä tulosta milloin sen vuotuinen määrä on vähemmän
7300: ja omaisuudesta, mikä holhouksen alaisella kuin viisituhatta markkaa;
7301: henkilöllä on viimeksi annetun holhous- 9) sen, joka on maksanut korvausta te-
7302: ti'lin mukaan ollut; kijä-, patentti-, kaivos- tai muun senkal-
7303: 5) viranomaisen, yhteisön, laitoksen ja taisen oikeuden käyttämisestä, kullekin suo-
7304: säätiön, niin myös sellaisen yksityisen työn- ritetun korvauksen määrästä, mikäli kor-
7305: antajan, jolla verovuonna vähintään yhden vauksen vuotuismäärä on ollut tuhatta
7306: kuukauden ajan on ollut ainakin viisi hen- markkaa suurempi;
7307: 21
7308: 162 VII,a. - Kunna:llisverotus.
7309:
7310: 10) por01sannän paliskuntaan kuuluvan 5) pankin ja muun rahalaitoksen siihen
7311: poronomistajan omistamien, edellisenä por.o- tehty talletus ynnä siitä hyvitetty korko;
7312: hoitovuonna luettujen, vuotta vanhempien 6) osakeyhtiön osakkeenomistajille suo-
7313: porojen luvusta. rittamansa osinko; sekä
7314: Taksoituslautakunnan, joka saa tällaisia 7) apteekin verovuonna valmistamiensa
7315: tietoja, .on ne lähetettävä, ellei verovelvol- lääkemääräysten antajat ja kunkin osalta
7316: lisen, jota tiedot koskevat, verotuspaikka määräysten lukumäärä.
7317: ole siinä kunnassa, sen kunnan taksoitus-
7318: lautakunnalle, jossa verovelvollisen verotus- 16 §.
7319: paikka on. Sen seikan estämättä, että ilmoitusta ei
7320: Jälempänä mainittujen henkilöiden ja ole tehty, :tulee taksoituslautakunnan, joka
7321: laitosten tulee taksoituslautakunnan kehoi- myös on oikeutettu harkitsemaan, missä
7322: tuksesta iJmoittaa: mä:ä;rin tehty ilmoitus on sen laatuinem.,
7323: 1) muu ku,~J,l edellisessä momentissa mai- että se on pantava taksoituksen perusteeksi,
7324: nitun työnantajan edellisenä vuonna ra- määrätä verotettava tu1o.
7325: hassa ja luonnossa suorittamansa palkka- ja Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpi-
7326: eläke-edut, niihin luettuna myös osapalkat, teelle on annettava sellainen oikeudellinen
7327: lahja- ja tilapäispalkkiot, ·asuntoedut ynnä muoto, joka ei varsinaisesti vastaa asian
7328: muut rahanarvoiset etuudet; luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toi-
7329: 2) vakuutus- ja eläkelaitoksen sekä avu,s- IQ~tettaessa meneteltävä niin kuin asiassa
7330: tu*a.ssan edellisenä vuonna s:uorittamansa, Q!,isi kä.yt~t~y ojkeaU;t m,uotoa. M;illom
7331: viittätuhatta markkaa pienempi elinkork9 kauppahinta, muu vastike tahi suoritus-
7332: tai ~lä!ke; aika kauppa- tai muussa sopimuksessa on
7333: ~) Palovakuutuslaitoksen vakuutetun ra- määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen
7334: kennuksen, [aitoksen, metsä1;1 tai. tavara- on ryhdytty ilmeisesti siinä .tarkoituksessa,
7335: varaston vakuutusarvo. ja, j:0s sellainen että suoritettavasta verosta vapauduttai-
7336: omaisuus on vakuutuslaitoksei;l toimesta siin, on taksoituslautakunnalla oikeus ar-
7337: arv~oitu, se arvo, mikä sille on pantu; vioida verotettava tulo ja omaisuus.
7338: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1946.
7339:
7340: Kol;tsta Talvio. J. Mustonen.
7341: Vilhelm Riihinen. W. Metsäranta.
7342: Elli Stenberg. El_sa K'Rrppill,en.
7343: Nestori Nunlrlnen. Johan Toivo Järvinen.
7344: YTjö A. Man~en. Eino Tainio.
7345: LaUJi Myllymiijrl. ArVo Riihimä1d.
7346: Toivo Kujala.
7347: 163
7348:
7349: vn,o. - Lat. al. N:o 19.
7350:
7351: Sormunen y. m.: Ehdotus laiksi köyhäinhoitolain 51 ja
7352: 52 § :n muuttamisesta.
7353:
7354: E d u s k u n n a ll e.
7355: Vuonna 1922 kesäkuun 1 pa1vana anne- työttömyyden takia sa;atu huoltoapu samoin
7356: tun köyhäinhoitO!lain 3 §: n nojautuva sään- kuin sairaudenkin johdosta annettu, on pe-
7357: nös oo otettu myös voimassa olevaan huol- ritty köyhissäkin o:loissa eläviltä ihmisiltä
7358: to:laikiin, jonka säännök.<~en mukaan ku- taka.isin. Mutta yleistä on o1lut ja edelleen-
7359: kin on velvollinen tarvittaessa ja kykynsä kin on, että n. s. elatusveilvollisilta sekä ylie:-
7360: mukaan pitämään huolta vanhemmistaan ja nevässä että ailenevassa polvessa (vanhem-
7361: isovanhemmistaan, samoin vanhemmat [ap- mat ja isovanhemmat, lapset ja lastenJ.ap-
7362: sistaan ja lastensa lapsista näiden 16 vuo- set) peritään pi.tkienkin aikojen takaa omai-
7363: den ikään tultuakin, sekä aviopuoliso avio- se!lle joskus annettu huoltoapu kunnaill~ ta-
7364: liiton aikana myös toisen aviopuolison alar kaisin. Tällöin ei ole aina katsottu, onko
7365: ~käisistä lapsista. Täitä säädöstä on sovel- asianomainen kykenevä :taka.isinmaksna suo-
7366: lettava myös ottovanhempiin ja ottolapsiin. rittamaan_, vaan on maksut ulosottotoimin
7367: Maassamme va!llinneista taloudelilis-yh- peritty katsomatta siihen, mitä seHainen
7368: teiskunnaillisist:a oloista on johtunut, että toimenpide vaikuttaa asianomaisen omassa,
7369: joukko maamme vähävaraisinta väestöä on truloudessa. Tässä siis rangaistaan ihmistä
7370: joutunut kiäytt:ämäOO köyhäinhoidon a.pua siitä, että on dlojen pakosta jöutunut apua
7371: toimeen tulilakseen. Ttästä ovat todistuk- ta;rvitsevan asemaan, ja jotakin toista siitä,
7372: sena kuntiemme köyhäinhoidon avustustie että polveutuu köyhistä vanhemmista. On
7373: lastot. Varsinkin vuosina 1929-34 on köy- ilmeistä, että tähän sisältyy jotakin epä~
7374: häinhoidon varaan turvautuneita ollut run- oikeudenmukaista. V arsillkin elämänurallSa
7375: saasti. Mutta myös senjäilkeen on köyhäin- ailoittaviin' nuoriin ihmisiin tällä vaikute-
7376: hoidollista elatusavun'tarvetta ~lmenny,t häm- taan, haitaill.isesti ja edistetään- ainaista-
7377: mästyttävän suuressa määrin. kiel1tokulkua köyhäinhoidon tarpeesta ja
7378: Antamansa huoltoavustuksen ovat kun- elatllSvelvO!llisuudesta. Tämän epäkohdan
7379: nat Khl: n 51 §: n nojwlla oikeutettuja pe- oikaisemiseksi esitämme
7380: rimään takaisin. T~akaisinmaksuvelvolisuuk
7381: sia ovat avunsaajat itse, heidän omaisensa Eduskunnan hyväksyttäväk.si seu--
7382: ylenevässä ja alenevassa pO!lvessa, työnanta- raavan lakiehdotuksen:
7383: jat ja vailtio. Tapana on ollut, että esim.
7384:
7385:
7386: Laki
7387: köyhäinhoitolain muuttamiSesta.
7388: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu:tetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun
7389: köyhäinhoitolain (145/22) 51 ja 52 § näin kuuluviksi:
7390: 51 §~ 52 §.
7391: Sellaiselle: henkilöUe 1 §:n 1 momentin Keneltäkään äJlköön hänen alaikäisenä: ol-
7392: mukaan_ annetusta köyhäinhoidosta, jonka lessaan taikka varattomuuden johdosta it-
7393: eilatuksesta, ja, hoidosta toinen on 2-5 §: n selleen :tahi huohlettava.Ueen saadusta köy-
7394: mukaan velvoLlinen vastaamaan, on kun- häinhoidosta otettako korvausta;
7395: nalla oikeus saada korjaus. vastuuvelvolU- Tämän [ain muutoksen voimaantuftua
7396: selta. keskeY,tyvät 1 momentissa tarkoitetut ja
7397: alullepannut takaisin perimistoim.enpiteet.
7398:
7399: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
7400: ToiV'o I. Sormunen. Esa Hietanen.
7401: Eino Tainio. H. Manninen.
7402: Matti Meriläinen. J. Mustonen.
7403: Juho Mäkelä.
7404: 164
7405:
7406: VII, T. - La.k. al. N :o 20.
7407:
7408:
7409:
7410:
7411: Laitinen y. m.: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta.
7412:
7413:
7414: E d u s k u n n a ll e.
7415:
7416: Huhtikuun 6 päivänä 1934 annetun met- kea valvoa, milloin ammutaan vesillä milloin
7417: sästyslain 17 §: n mukaisesti päättyy jänik- metsässä ja nykyisellään ollen moni metsä-
7418: sen ja metsälintujen rauhoitusaika syys- lintukin joutuu lakia rikkovan salametsäs-
7419: kuun 1 päivänä, kun sen sijaan yleisemmin täjän kautta ennenaikaisesti menettämään
7420: sisävesistöissämme asustavien ja siellä pe- henkensä. Jotta .asiaan saataisiin jonkin-
7421: sivien vesilintujemme rauhoitusaika päättyy lainen järjestys ja että vesilintujen poika-
7422: jo elokuun 20 päivänä. Tästä on sellaisia set ehtisivät kehittyä jokseenkin täysi-
7423: seurauksia, että vesilintujen, varsinkin kasvuisiksi tuottaakseen siten mahdollisim-
7424: myöhäiskevään poikaiset eivät kerkiä kas- man suuren hyödyn metsästäjille itselleen
7425: vaa täysikasvuisiksi, ovatpa monasti vielä ja kansanhuollollemme, olisi lakia muu-
7426: lentoon kykenemättömiä, joten tällaiset tettava siten, että jäniksen, metsä- ja vesi-
7427: poikaset joutuvat helposti metsämiesten lintujen rauhoitusaika päättyisi samanai-
7428: saalistamiksi ja tuhottaviksi keskenkasvui- kaisesti eli syyskuun 1 päivänä.
7429: sina, joten niistä ei ole sitä hyötyä kuin Edellä olevan perusteella ja vakuutettuna
7430: mitä myöhemmin jo täysikasvuisena pyy- siitä, että esittämämme muutos parantaa
7431: dystettäessä saattaisi olla. Jokaiselle vesis- järjestystä ja helpottaa valvontaa metsäs-
7432: töjen läheisyydessä asuvalle on myöskin tyslain noudattamisessa sekä suojaa riista-
7433: tunnettua se pauke, mikä vesilintujen rau- kantaamme ennenaikaiselta tuholta, ehdo-
7434: hoitusajan päätyttyä eli elokuun 20 päivän tamme kunnioittaen,
7435: alkaessa rannoilla ja vesillä alkaa. Se ei
7436: rajoitu aina rannoille ja vesille, vaan leviää että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7437: monasti myöskin metsiin laittomana metsä- van .lakiehdotuksen:
7438: lintujen salametsästyksenä. Tällöin on vai-
7439:
7440:
7441: Laki
7442: metsästyslain ·muuttamisesta.
7443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huh!tikuuta 1934 annetun
7444: metsästyslain (146/34) 17 § näin kuuluvaksi:
7445: 17 §. 4) koirasmetso, pyy ja lehtokurppa tam-
7446: Riistan rauhoittamisesta olkoon, 18-22 mikuun 1 päivän alusta syyskuun 1 päivän
7447: sekä 25 ja 26 § :stä johtuvin poikkeuksin alkuun;
7448: ja lisäyksin, voimassa seuraavaa: 5) koirasteeri, riekko eli metsäkana ja
7449: rauhoitettuja ovat kyyhky maaliskuun 1 päivän alusta syys-
7450: 1) hirvi, peura, joutsen, naarashaahka ja kuun 1 päivän alkuun;
7451: saman vuoden haahkanpoikanen, ristisorsa, 6) naarasmetso oli koppelo ja naaras-
7452: uivelo, naarasfasaani ja viiriäinen koko teeri marraskuun 1 päivän alusta syyskuun
7453: vuoden; 1 päivän alkuun;
7454: 2) jänis maaliskuun 1 päivänä alusta 7) peltopyy lokakuun 21 päivän alusta
7455: syyskuun 1 päivän alkuun; syyskuun 15 päivän alkuun;
7456: 3) orava maaliskuun 1 päivän alusta tam- 8) koirasfasaani joulukuun 1 päivän
7457: mikuun 1 päivän alkuun; alusta lokakuun 1 päivän alkuun;
7458: VII,7. ~ Laitinen y. m. 165
7459:
7460: 9) sinisorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, Itämeren sekä ·Suomen- ja Pohjanlahden
7461: heinätavi ja lapasorsa, telkkä, hanhi, heinä- saaristossa iso- ja pikkukoskelo maaliskuun
7462: kurppa ja taivaanvuohi maaliskuun 1 päi- 1 päivän alusta syyskuun 1 päivän alku11n;
7463: vän alusta syyskuun 1 päivän alkuun; sekä
7464: 10) pilkkasiipi, meriteeri, jouhisotka, pu- 11) koirashaahka maaliskuun 1 päivän
7465: nasotka, tunturisotka ja alli, niin myös alUStta ikesäkuun 1 päivän alkuun.
7466:
7467: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
7468:
7469: Eino Laitinen. Ensio Kytömaa.
7470: Heikki Soininen. Eino Möttönen.
7471: Akseli Brander. Yrjö Hautala.
7472: Lennart Heljas. Antti J. Rantamaa.
7473: Martti Miettunen. J. E. Lampinen.
7474: Markus Niskala. Yrjö A. Manninen
7475: Väinö Okko. Juho Paksujalka.
7476: Heikki Vehkaoja. J. Pyörälä.
7477: Erkki Koivisto. H. Manninen.
7478: Samuli Simula. Matti Meriläinen.
7479: Toivo H. Kinnunen. Ture Hollsten.
7480: 0. Muikku.
7481: 166
7482:
7483: Vll,s. - Tpiv. al. N :o 54.
7484:
7485:
7486:
7487:
7488: Kujala y. m.: Esityksen antamisesta kunnallisverotuksen
7489: uudisto;misesta.
7490:
7491:
7492: E d u s k u n n a ll e.
7493:
7494: Viime vuosikymmenien kehitys on kulke- sinomaan tuloon perustuva välitön verotuk-
7495: nut yhä enemmän siihen suuntaan, että semme joutuisi noj.autumaan laajemmalle
7496: kunnallinen verorasitus on siirtynyt omista- pohjalle ja siten ei ainoastaan tasaamaan
7497: viita luokilta, nim. kiinteistön omistajilta ja verorasituksen jakautumista vaan myös hel-
7498: elinkeinonharjoittajilta suuressa määrin poittamaan käytännöllistä verotustyötä.
7499: vähävaraisten rasitukseksi. Vv. 1944 ja Sen ohella olisi my& metsän tuotosta
7500: 1945 verorasituksesta ei ole vielä saatavissa saatu tulo otettava uudelleen harkittavaksi.
7501: luotettavia tilastoja, mutta kehitys ilmei- Jo nyt on osoittautunut, että pelkkä keski-
7502: sesti näiltäkin vuosilta on osoittava, että määräisen tuoton verottaminen pinta-alan
7503: palkansaajien osuus kaupunkien ja kauppa- mukaan ei ole onnistunut, koska se jättää
7504: lain verorasitukseen on yhä lisääntymässä. satunnaiset, usein varsin huomattavatkin
7505: Käytäntö on osoittanut, että tulovero ei suhdannevoitot verovapaiksi. Mielestämme
7506: tehostettunakaan voi aikaansaada lopullista olisi tutkittava, voisiko esim. yhdistetty kes-
7507: korjausta tähän epäoikeudenmukaisuuteen. kimääräisen tuoton ja metsän myynnistä
7508: Pysyväinen korjaus, se on meidäJn vaJkau- saadun tulon verottaminen johtaa parem-
7509: muksemme, jota vahv,istavat kymmooien pa,an tulokseen.
7510: vuosien aikana kerätyt tilastolliset tiedot,
7511: on se, että verorasitus saadaan oikeudenmu- Yleisesti tunnettu tosiasia on, että korko-
7512: kaisemmin jakautumaan verovelvollisten eri ja osinkotulojen verottaminen on ollut eten-
7513: ryhmien kesken ainoastaan siten, että kun- kin kunnallisverotuksessa vähemmän teho-
7514: nallisverotuksemme perinpohjin uudiste- kas ja että huomattavat määrät tällaisia
7515: taan. Kun tällainen uudistaminen ei käy tuloja on jäänyt verottamatta. Osinkotuloi-
7516: päinsä yksityisten edustajain laatiman laki- hin nähden on tulo- ja omaisuusverotuk-
7517: aloitteen puitteissa, niin ehdotamme seuraa- sessa menestyksellisesti noudatettu veron pi-
7518: vastsa, että eduskuruta hyvälksyisi ha1lituk- dättämistä tulon lähteellä, mutta kunnallis-
7519: selle toivomuksen, että hwl:litus antaisi niin verotuksessa tällainen veron ennakolta pi-
7520: pian !kuin mahdo:Llista valmis·tuttoo edus- dättäminen on jäänyt toteuttamatta. Jo
7521: kunnalle esityksen kunnallisen verolainsää- aikaisempienkin laskelmien mukaan on to-
7522: däntömme uudistamiseksi niin, että tulon dettu, että tällaisten tulojen verottaminen
7523: sijasta veronmaksun perusteeksi määrättäi- saadaan tehokkaaksi ainoastaan siten, että
7524: siin omaisuuden arvo, omaisuuden lisäys vero pidätetään tulon lähteellä, siis rahalai-
7525: y.m. helposti todettavat maksukyvyn tun- toksissa korkotuloihin nähden ja osakeyh-
7526: nukset. tiöissä osinkoihin nähden. Nykyään voi-
7527: Tällä tavalla saavutettaisiin ensiksikin se massa oleva ennakkopidätys olisi siis ulo-
7528: etu, että kunnalliset verolautakunnat, joilla tettava myös korkotuloihin ja kunnallisve-
7529: ei ole käytettävissään erikoisasiantuntijoi:ta, rotukseen yhtä hyvin kuin valtionverotuk-
7530: jotka voisivat menestyksellisesti todeta vero- seen.
7531: tettavien ;tulojen oikeata määrää, saisivat Maanluovutuslain yhteydessä on esitetty
7532: verotuksessa nojautua muihin helpommin päteväitä tuntuvia väitteitä siitä, että suur-
7533: todettaviin, mutta silti veronmaksajain mak- viljelys on yleensä kannattavampaa ja tuot-
7534: sukykyä osoittaviin perusteluihin sekä :toi- taa parempia tuloksia kuin pienviljelys,
7535: seksi, että nykyään liian yksipuolinen, yk- mutta kun meidän maassamme viljelystä,
7536: VII,s. - Kujala y. m.
7537:
7538: juuri pienviljelystä kuitenkin laajoilla nyt antaa leimansa koke välittömälle iero-
7539: alueilla on jatkuvasti harjoitettava, jos aijo- tuksellemme.
7540: taan osittainkaan säilyttää maamme oma- Edellä esittämämme perusteella ehdo-
7541: varaisuus elintarviketuotannon alalla, niin tamme kunnioittaen, että eduskunta hyväk-
7542: verorasitusta järjestettäessä olisi huomioon- syisi hallitukselle esi:tettäväksi seuraavat
7543: otettava suurviljelyksen parempi tuottavai- toivomukset,
7544: suus,
7545: Maatalouskiinteistön verotus olisi näin- että hallitus antaisi nopeasti val-
7546: ollen järjestettävä 'tämäkin näkökohta huo- mistuftaa ja aikanaan Eduskunnalle
7547: mioonottaen ja lisäksi varteenotettava ne antaisi ehdotuksen kunnallisvero-
7548: puutteellisuudet, jotka nykyiseen maatalous- tuksemme perinpohjaisesta uudista-
7549: kiinteistöverotukseen liittyvät. Tässä yhtey- misesta niin, että nykyisen yksipuo-
7550: dessä voitaisiin kiinnittää huomiota siihen- lisen tuloverotuksen sijasta kunnal-
7551: kin seikkaan, että kuolinpesän verotus, joka lisvero'tuksen pääpaino lankeaisi
7552: tulee kysymykseen etupäässä maatalouskiin- omaisuuden arvoon, omaisuuden li-
7553: teistöihin nähden, on valtionverotuksessa säykseen, ansiottomaan arvon nou-
7554: huomattavasti raskaanipi kuin samanlaisten suun, liikevaihdon määrään ja mui-
7555: perinnönjakojen kautta hajoitettujen sa- hin samanlaisiin helposti todetta-
7556: mansuuruisten viljelmien verotus. viin veronmaksukyvyn tunnuksiin,
7557: että tämän tutkimuksen yhteydessä
7558: Verotus täten edistää viljelysyksikköjen otettaisiin tutkittavaksi myös metsä-
7559: jatkuvaa pienentämistä, kun verotuksella maasta saadun tulon verotuksen jär-
7560: sensijaan olisi koetettava edistää tehokkaan jestäminen niin, että se perustuisi
7561: viljelystavan käyttämistä. Kysymyksen tar- metsän keskimääräiseen tuottoon ja
7562: kempi tutkimus olisi varmaan omiaan löytä- metsän myynnistä saatuun tuloon,
7563: mään ne keinot, joilla tämäkin pulmakysy- että korko- ja osinkotulojen vero-
7564: mys voitaisiin tyydyttävästi ratkaista. tus järjestettäisiin ainoalla oikealla
7565: Kunnallisverolainsäädäntömme uudistus tavalla nim, siten, että veroa vas-
7566: on koko maamme itsenäisyyden ajan tapah- taava määrä pidäte'ttäisiin ennakolta.
7567: tunut yksinomaan vanhojen ja jo aikansa tulon lähteeUä, sekä
7568: eläneiden verolakien paikkaamisen ja kor- etta jakamattomien kuolinpesien
7569: jailemisen merkeissä. Nyt olisi jo aika val- verotus otettaisiin harkittavaksi ja
7570: mistella kiireellisesti perinpohjaisempaa ja järjestettäisiin niin, ettei verotus
7571: verotuksen perusteisiin ulottuvaa uudis- edistä tarpeetonta kuolinpesien omis-
7572: tusta, jotta päästäisiin siitä liian yksipuo- tamien maatalouskiinteistöjen hajoit-
7573: lisesta verorasituksen jakautumisesta, joka tamista.
7574: Helsingissä_ helmikuun 8 päivänä 1946.
7575:
7576: Toivo Kujala. Yrjö A. Manninen.
7577: Esa Hietanen. Antto Prunnila.
7578: Eino Roine. Arvo Riihimäki.
7579: Antti Virtanen. Toivo Lång.
7580: J. Mustonen. Elli Stenberg.
7581: W. Metsäranta.
7582: 168
7583:
7584: VII,9. - Toiv. a.l. N :o 55.
7585:
7586:
7587:
7588:
7589: Uusitalo y. m.: Esityksen antamisesta kunnallisverolain-
7590: säädännön uudistarmisesta viljellyn maan verotusta sil-
7591: mällä pitäen.
7592:
7593:
7594: Ed uskunnaUe.
7595:
7596: Tammikuun 20 päivänä 1922 kunnallis- tanJtoa osoittava.a jakoa lisättävtä nykylisestä
7597: verotuksesta annetun asetuksen 1 §: n mu- kolmesta ~uokasta viiteen. Viljelyspinta-
7598: k.aan on kunnallisv,erotusta vart.en arvioi- alat on myös jaoiteiltava suuruusluokittain.
7599: tavan tuoton määrääiDiseksi ·Juokitettava Luonnonniityt muodostavat ·eri puolilla
7600: maalaiskunnissa maatalouskiinteistöihin maata varsin huomattavan verotuskohteen.
7601: kuuluvat viljellyt maat ja Juonnonniity,t Varsinkin Lapin ja Oulun lääneissä on
7602: tuotantoisuuden perusteella k~lmeen luok- suuria,laisia mutta perin heikkotuottoisia
7603: kaan. Käytäntö on osoittanut ettei tämä [uonnonniittyjä. Tämän kaltaisille 'luonnon-
7604: luokitus tee oi!keutta erilaisessa asemass·a niity:ille oik€udenmukaisen verotuksen mää-
7605: olevllle pienten vhljelmien omistajille. Pien- rääminen edeUyttää Httä myÖs luonnon-
7606: tilalliset eivät saavuta samanlaisia satotu- niityt tuottoisuuden pel'Wllteella jae.taan
7607: loksia peltohehtaarilta, huomioimaHa siihen viiteen luokkaan nykyisen kolmen asemasta.
7608: sijoitettu työ- ja muut kustannukset, kuin . EdeLlä esi.ttämämme perusteella ehdo-
7609: suurempien vilj·elmien omistajat. Sato saat- ,tamme eduskunnan pääJtettäväksi toivomuk-
7610: ;taa olla pient1loilla suurempi kuin suurilla sen,
7611: peltohehtaaria kohden, mutta kustannukset
7612: saavutettuun satoon ova,t aina pienillä ti- että hallituS! antaisi esityksen
7613: ~oilla suuremmat kuin koneenistutetuilla uudeksi kunnallisverolaiksi, jossa vil-
7614: suurilla tiloill.a. Näin ollen puhdas tuotto jellyn maa.n pinta-alan suuruus,
7615: pienillä tiloilla on pienempi kuin suurilla. maan laatu, m1jelyksen voimaperäi-
7616: Tämä seikka tulisi huomioida myös v'ero- syys ja muut asiaan vaikuttavat sei-
7617: tuksessa. Jotta tämä voitaisiin riittävän kat huomioitaisiin verotuksessa ny-
7618: tehokkaasti huomioida, on viljelysten tuo- kyistä paremmin.
7619: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1946.
7620:
7621: Aaro Uusitalo. Nestori Nurminen.
7622: Konsta. Talvio. Yrjö A. Manninen.
7623: Vilhelm Riihinen. Lauri Myllymäki.
7624: Elli Stenberg. W. Metsäranta..
7625: Eino Tainio. Elsa Karppinen.
7626: 169
7627:
7628: VII,to. - Toiv. al. N :o 56.
7629:
7630:
7631:
7632:
7633: Laine y. m.: Esityksen antamisesta lääkäripalkkioiden ja
7634: sairaalakustannusten vähentämisestä ku.nnallisverotuk-
7635: sessa.
7636:
7637:
7638: E d u s kunnai h.
7639:
7640: Nykyisen kunnallisverolain mukaan ei rässä vähentämään v'eroäyrien [ukua ja
7641: kunnanverotuksessa voida suoranaisesti vä- ehkä nostamaan äyrin hintaakin. Toisaalta
7642: hennyksenä ottaa huomioon lääkärL ja sai- on kuitenkin huomattava että tulopuolella
7643: raalakustannuksia kuten valtionverotuk- on vastaavasti lääkärin palkan verotus, joka
7644: sessa jo on asian laita. Nämä kuitenkin voi .tämän vuoksi vähän noustakin. Ei
7645: ovat todellisia menoeriä, jotka vähentävät myöskään vo]tane olla •eri mieltä siinä ettei
7646: verovelvolJisen maksukykyä ja pitäisi ne tämä sairaudesta johtuvien lisämenojen
7647: ;tämän vuoksi v<erovähennyksenä huomioida. huomioiminen olisi v·erovähennyksenä oikeu-
7648: Nämä mtmot on myös helppo todeta kun denmukainen.
7649: lääkärit ovat velvoitetut antamaan poti- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7650: laaliLe kuitin suoritetusta maksusta. Näin .eduskunll'an piiJätettäväksi toivomuksen,
7651: myös :tehdään sairaaloissa. On kyllä sel~ais
7652: takin lääkärissä käyntiä, jonka kustannuk- että hallitus valrnistuttaisi ja an-
7653: sia ei voida puoltaa v•erovähennyksenä. Ve- taisi Eduskunnalle esityksen kun-
7654: rotuslautakunta voisi täHaiset tapaukset ar- nallisverolakien muuttamisesta sillä
7655: vioida ja sille täytyy jäädä oikeus jättää tavalla, että verovelvollinen saisi tu-
7656: ne joko kokonaan ta;i osittain huomioon loistaan vähentää oman ja perheen-
7657: ottamatta. jäsentensä kohdalta lääkäri- ja sai-
7658: Tällainen toimenpide tulee jossakin mää- raalakustannukset.
7659: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
7660:
7661: Lauri Laine. Aino Luostarinen.
7662: Yrjö Hautala. Johannes Wirtanen.
7663: Kusti Eskola. Lauri Järvi.
7664:
7665:
7666:
7667:
7668: 22
7669: 110
7670: VU,11. - Toiv. al. N :o 57.
7671:
7672:
7673:
7674:
7675: Va.lanne: Esityksl3n antamisesta laiksi eräiden osuuskuntien
7676: verohelpotusten poistamisesta kunnallisverotuksessa.
7677:
7678:
7679: E d u s kun n a U e.
7680:
7681: Voimassaolevaa tulo. ja omaisuusvero- osuuskunnan säännöissä näil11e on varattu
7682: lakia, joka astui voimaan 20, päivänä mar- mahdollisuus päästä sen jäseniksi eikä jä-
7683: raskuuta 1943, säädettiilessä omaksuttiin sen,eksipääsy-ä verövuonna yleensä ol~ osuus-
7684: sekä hallituksen esityksessä että eduskun- kunnan käyttäjiltä evätty. Saman vähen-
7685: nassa se käsitys, että yhteisöjä, olivatpa ne nyksen tehköön sel[ainen kotimainen kes-
7686: sitten osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, oli kusliike, jonka jäsenet pääasiallisesti ovat
7687: verotettava samal>la taval,la. Näin saatiin edellämaini,tussa ta:vkoituksessa toimivia
7688: pois päiväjälrjestyksestä kiista, joka, no- osuuskuntia ja jonka sääntöjen mukaan
7689: jautuen teoreettisiin oppeihin, oli vallinnut osakkaille ;tai jäsenille määräosana näiden
7690: sanottujen yhteisöjen verottamisesta aikai- liiik!lmes,een sijoittamasta pääomaiSta saadarun
7691: se:rrunin voimassaolleen tuilo- ja omaisuus- jakaa enintään kuuden prosentin voitto-
7692: verolain aikana sen johdosta, että se oli osuus tai osinko, niin myös kotimainen kes-
7693: suonut verohelpotuksia erä~lle osuuskun- kinäinen valmutuslai,tos sekä koti.mainen
7694: nil'le. EdeHämainituHa lainmuutokstella on vakuutuslaitos, jonka osakkaiden enemmistö
7695: siis katsottava .periaatteessa ja käytännössä verovuoden ajan on oHut osuuskuntia ja
7696: valtioveroon nähden tuilleen ratkaistuksi jossa osuuskunnilla sanotun ajan on Olllut
7697: kiistakysymys muiden yhteisöjen ja eräiden osake-enemmistö. Tässä lainkohdassa mai-
7698: osuuskuntien ,tulon erilaisuudesta siten, nittua vähennystä älköön kuitenkaan teh-
7699: että osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloa on ttäkö tulosta, joka on saatu kiinteistöstä
7700: pidettävä verotukseen nähden samanlaatui- ;taikka teollisuustuott·eiden valmistuksesta
7701: sena ,tulona. tai jalostamisesta."
7702: Huolimatta ,tästä p·eriaatteellisesta rat- Sanotussa lainkohdassa säädettyä rtu~on
7703: kaisusta on osuuskuntien kunnalHsverotus vähennyksen olemassaoloa ,ei voida enää
7704: yhä vi.elä aikaisemmalla kannalla eräirtrten puolustaa. Asian teoreettinen puoli on jo
7705: osuuskunti,en nauttiessa huomattavia v.ero-- tul<lut täJysin selvitetyksi edeUämain]ttua
7706: helpotuksia. Asetuksessa kunnaJ.lishallin- tulo. ja omaisuusverolakia säädettäessä.
7707: nosta !kaupungeissa 55 § : ssä ja asetuksessa Samat perustelut pitävät ,täysin paikkansa
7708: maalaislmntien kunnrullisha:Hinnosta 82 § :ssä myös kunna:Hisverotukseen nähden. Kun
7709: sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä tam- lähiaikoina on odotetltavissa kunnallisten
7710: mikuuta 1927 säädetyssä laissa säädetään: menojen huomattava nousu, mikä taas ai-
7711: ,Kotimainen osuuskunta, jonka !tarkoi- heuttaa kunnallisen verorasituksen kasva-
7712: tuksena on jäsenten kulutustarpeiden tyy- misen, on asia trulut ajankohtaiseksi ja
7713: dyttäminen tai heidän maataloutensa, ka- vaatii pikaista korjaust,a. Suurenevan kun-
7714: lastuksensa, käsityönsä ,tai muun niihin nallisen verorasituksen oikeudenmukainen
7715: verrattavan elinkeinonsa ,edistäminen, saa jakautuminen kunnan asukkaiden, kiinteis-
7716: vähentää tulostaan puolet, jos määräosana töjen ja liikkeiden kesken vaatii ehdotto-
7717: osuusmaksuista suoritettavaa voitto-osuutta masti osuuskuntien verohelpotusten poista-
7718: osuuskunnan sääntöj·en mukaan saadaan mista. Osuuskuntien verohelpotuksilla ei
7719: jakaa enintään kuusi pr·osenttia ja jos ole enää oikeudellista eikä moraalista poh-
7720: osuuslkuntaa käyttäviät vain sen omat jäse- jaa. Korkeintaan voidaan yhteiskunnaJ.li-
7721: net tai jos, siinä tapauksessa, että sitä silla syil>lä purutaa pienten, pääasiassa maa-
7722: käyttävät osuuskuntaan kuulumattomatkin, talouden alahla toimivåen osuuskuntien, ku-
7723: VII,u. - Valanne. 171
7724:
7725: <ten puimakone-, SQllni-, ikarja- y. m. osuus- minen kokonaisuudessaan vielä tulee viipy-
7726: kunJti'{l!IlJ verahelpotuksira. Näiden maatalous- mään pitemmrän ajan, ehdotan eduskunnan
7727: osuuskuntien taloude11a on hyvin vähäinen hyväksyttäväksi toivomuksen,
7728: merkitys eikä vaatimuksena verorasituksen
7729: :tasaisesta jakautumisesta verovelvo11isten että hallitus mahdollisimman pian
7730: lresken ote täJlla,isiss:a tapauksissa mainiUa- antaisi Eduskunnalle esityksen laiksi
7731: vampaa merkitystä. eräiden osuuskuntien verohelpotus-
7732: Ede~lä olevrun perusteella ja siihen näh- t6n poistamisesta kunnallisverotuk-
7733: den, että kunnallisten verolakien uudista- sessa.
7734: Helsingissä heiimikuun 7 päivänä 1946.
7735:
7736: Teuvo Valanne.
7737: 172
7738:
7739: VU,12. - Toiv. al. N :o 58.
7740:
7741:
7742:
7743:
7744: Tuuma y. m.: Esityksen antamisesta useammassa kunnassa
7745: saadun elinkeino-, liike- tai ammattitulon verotuspa~
7746: kasta ja verotettavan tulon jakartnisesta eri kuntien
7747: kesken.
7748:
7749:
7750: E d u s kun n a 11 e.
7751:
7752: Kunnallisasetuksen säännösten mukaan on verotus voi syntyä varsinkin, jos liikkeen
7753: jokainen, joka kunnassa omistaa tai vilje- laatuun ja laajuuteen perustuvaa hankinta-
7754: lee maata tai hallitsee kiinteistöä taikka verotusta joudutaan käyttämään.
7755: harjoittaa liikettä, elinkeinoa tai ammattia Jos ~aasen elinkeinotoiminta er.i kunn.issa
7756: verovelvollinen näistä tulolähteistä saamis- on erilaatuista eikä täydelleen itsenäistä,
7757: :taan tuloista. Koska edellä sanottu vero- tulevat suuret vaikeudet esiin. Jos esim.
7758: velvollisuus on riippumaton asuin- tai koti- verovelvollisen toiminta jakaantuu siten,
7759: paikasta, voi sama verovelvollinen, joko että hän toisessa kunnassa harjoittaa teol-
7760: luonnollinen henkilö tai yhteisö, tulla vero- lisuutta, jonka myynti- ja ostotehtävät suo-
7761: velvolliseksi kahdelle tai useammallekin ritetaan toisessa kunnassa tahi ehkä useam-
7762: kunnalle samanaikaisesti. V erovelvollisen massakin kunnassa, muodostuu tulojen ja-
7763: tulo, varsinkin milloin kysymyksessä on kaminen kokonaan arviosta riippuvaksi,
7764: elinkeino- tai ammattitulo, muodostuu yh- jossa eri lautakuntien arviot tuskin voivat
7765: de.ksi kokonaisuudeksi, jonka jakaminen eri olla yhdenmukaiset. Näiden ehkä tyypillis-
7766: kuntien osalle voi muodostua varsin vai- ten tapausten lisäksi esiintyy tietenkin mitä
7767: keaksi. Tästä onkin ollut seurauksena se, moninaisimpia tapauksia, joissa tulolähteet
7768: että puheenaolevan lainsäännöksen sovellu- ovat kaikin mahdollisin tavoin yhtyneet.
7769: tus on johtanut mitä suurimpaan kirjavuu- Tästä kaikesta on seurauksena, varsinkin
7770: teen verotuksessa, milloin ratkaistavana on kun taksoitusta ohjaavia lainsäännöksiä ei
7771: ollut elinkeinosta tai amma.tista saadut tu- ole, että kukin taksoituslautakunta noudat-
7772: lot. Siihen nähden, että maatalouskiinteis- taa omaa, jossain määrin verotuksessa vä-
7773: töjen verotus on yksityiskohtaisin säännök- hitellen muodostuvan käytännön ohjaamaa
7774: sin sidottu ja että muidenkin kiinteistöjen harkintaansa, joka luonnollisesti liiankin
7775: tulot voidaan helposti sekä erottaa verovel- usein poikkeaa toisten samoja tuloja ja:ka-
7776: vollisen muista tuloista, että tarpeen vaa- vien lautakuntien harkinnasta. On näin
7777: tiessa arvioida, ei näiden verotus eri kun- ollen selvää, miten vaikeaan tilanteeseen
7778: nissa aiheuta varsin suuria vaikeuksia. verovelvollinen joutuu, kun hänen tulonsa
7779: MiHoin v.erovelvoHisen kussaJkiu kunnassa j.aetaan eri taksoituslautakunnissa erilaisin
7780: harjoittama elinkeinotoiminta on samanlaa- perustein. Siten verovelvollinen, jonka ve-
7781: tuista ja pääasiassa riippumaton toisessa rotettavien tulojen kokonaismäärästä taksoi-
7782: kunnassa harjoitetusta toiminnasta, esim. tuslau:ta:kunnat ovat yksimielisiä, mutta har-
7783: eri kunnissa harjoitettu vähittäiskauppa, kitsevat tulojen jakaantumisen kuntien kes-
7784: voidaan siitä saatu itulo siinäkin tapauk- ken erilaisin perustein, on pakoitettu usein
7785: sessa, ettei verov.eilvollinen itse ole seilvitt•ä- moniinkin valituksiin saadakseen verotuk-
7786: nyt sen jakaantumista eri kuntien osalle, sessa tapahtuneen virheen, johon hän ei ole
7787: suhteellisen helposti jakaa eri kuntien kes- lainkaan syypää, korjatuksi.
7788: ken niissä harjoitetun toiminnan laajuuden E:sitetyn epäkohdan ikorjaaminen olisi
7789: esim. liikevaihdon mukaan. Yhdenmukainen mitä suotavinta. Parannuksena voitaisiin
7790: menettely eri taksoituslauta:kunnissa ei täs- ajatella sit.ä, että kunnallisverotusta koske-
7791: säkään tapauksessa ole !taattu, ja kohtuuton vaa lainsäädäntöä täydennettäisiin säännök-
7792: VI1,12. - Tuurna y. m. 173
7793:
7794: sillä, jotka ainakin jossain määrin määrit- täytäntöön, ei tämän menettelyn 'tarvitsisi
7795: telisivät tulojen jakamisessa noudatettavia aiheuttaa viivästystä verotuksen normaaliin
7796: periaatteita. Myönnettävä kuitenkin on, kulkuun. Myöhemmin ehkä tehdyt muu-
7797: että yksityiskohtaisempien ohjeiden anta- tokset 1tulojen jakamisessa voitaisiin oikais-
7798: minen tässä suhteessa tuottaa miltei ylivoi- tuin verokannoin tai mahdollisin veronpa-
7799: maisia vaikeuksia, sillä siksi monimuotoista lautuksin suhteellisen helposti toteuttaa.
7800: ja monin eri 1tavoin organisoitua eri liike- .Suurimpana esteenä esitetyn takso1tus-
7801: yritysten rakenne on. Pahimpia epäkohtia menettelyn toteuttamiselle on pelko kun-
7802: ehkä täten kuitenkin voitaisiin torjua. nallisen itsehallinnon rajoittamisessa, jota
7803: Ainoa keino, joka voisi poistaa edellä esi- ehdotus ;tietenkin sisältää. Mitä kuntain
7804: tetyt haitat, olisi verotuksen jättäminen verotuloihin taasen tulee, on jotensakin var-
7805: yhden viranomaisen toimitettavaksi, milloin maa, että menettely olisi kunnille eduksi.
7806: samaa verovelvollista on verotettava useam- Kun taksoituksen toimittaisi aina kunta,
7807: massa kunnassa. Seuraavaa menettelytapaa joka parai;ten tuntisi verovelvollisen talou-
7808: voitaisiin tällöin ajatella loukkaamatta kun- den ja toiminnan, olisi menettelystä seu-
7809: nallista itsehallintoa verotukseenkaan näh- rauksena verotuksen tehostuminen. Kun
7810: den. näin ollen taksoitettavat tulot saataisiin
7811: Milloin verovelvollinen saisi tuloa elilllkei- mahdollisimman tarkoin selville jakokysy-
7812: nosta, liikke.estä •tai ammatista sekä yksin- myksen kunta voisi aina saada kokonaan
7813: omaan näissä käytetyistä kiinteistöistä, toi- puolueettoman instanssin ratkaistavaksi,
7814: mittaisi .taksoitu'ksen sen kunnan taksoitus- eivät kunnat asiallisesti menettäisi muuta
7815: lautakunta, jossa verovelvollisella olisi vaki- kuin muodollista laatua olevan taksoi.tus-
7816: nainen asuinpaikka tai milloin kysymyk- oikeuden rajoittamisen.
7817: sessä olisi yhteisö, yhteisön kotipaikka. Jos Jo yksin se seikka, että verovelvollinen
7818: toimintaa harjoitettaisiin pääasiallisesti voisi ehdotuksen mukaan valvoa valitus-
7819: muualla kuin kotipaikalla, voisi taksoitus oikeuttaan vain yhdellä paikkakunnalla ja
7820: poikkeuksellisesti tapahtua myös siinä kun- se, ettei verovelvollinen olisi pakoitettu lu-
7821: nasså, jossa pääasiallinen toiminta tapahtuu. kuisin valituksin oikaisemaan verotusta,
7822: Milloin mainitunlaiseLla verovelvoUisella jossa ei ole kysymys hänen taksoitettavasta
7823: olisi maatalous- tai asuinkiinteistöjä, toi- tulostaan, vaan kuntain erimielisyydestä sen
7824: mitettaisiin niiden taksoitus, kuten nykyi- jakamiseen nähden, puoltaisi menettelyn to-
7825: sin, siinä kunnassa, jossa kukin kiinteistö teuttamisen.
7826: on. Edellä esitettyyn viitaten ei tästä me- Ne muutokset, jotka edellä esitetyn tak-
7827: nettelystä olisi erikoista haittaa. soitusmenettelyn toteuttaminen vaatisi kun-
7828: Lautaknnta, jOka taksoituksen toimit- nallisasetuksiin, eivät olisi varsin suuret.
7829: taisi, määräisi myös, miten taksoitettavat Koska kuitenkin kunnallisasetusten kodifioi-
7830: tulot olisi jaettava eri kuntien kesken sekä minen on jo valmistelun alaisena, ei tähän
7831: ilmoittaisi asianomaisille kunnille niille kuu- esitykseen ole aihetta liittää muutosehdo-
7832: luvan tulon määrän maksuunpanoa varten tuksia kunnallisasetusten säännöksiin.
7833: sekä lainsäännösten mukaan yhdistettäväksi Edellisen johdosta ehdotamme kunnioitta-
7834: siellä ehkä verotettavien muiden tulojen vasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
7835: kanssa. sen,
7836: Olisi tietysti välttämätöntä, että kunta, että halUtus antaisi kiireellisesti
7837: joka ei saisi itse taksoittaa siellä harjoitet- esityksen sellaisista muutoksista kun-
7838: tua toimintaa, voisi valvoa oikeuksiaan tu- nallishallituksesta kaupungissa ja
7839: lojen jakamiseen nähden. Tämän johdosta maalaiskuntain kunnallishallinnosta
7840: olisi kunnalle varattava tilaisuus joko valit- annettuihin asetuksiin sekä lakiin
7841: taa tulojen jakamista koskevasta päätök- tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta
7842: sestä tahi turvattaisiin kuntien oikeudet kunnallisverotusta varten, että tak-
7843: siten, että jakoa koskeva päätös alistettai- soitus, milloin kysymyksessä on kah-
7844: siin valtion viranomaisen esim. valtiovarain- dessa tai useammassa kunnassa saa-
7845: ministeriön (tahi myöhemmin verohallituk- ' dut elinkeino-, liike- tahi ammattitu-
7846: sen) vahvistettavaksi. Jos taksoitusta kos- lot, säädettäisiin toimitettavaksi yh-
7847: keva päätös menisi alistuksesta huolimatta dessä kunnassa, että taksoituslauta-
7848: 174 VII,12. - Kunnallisverotus.
7849:
7850: kunta, joka taksoituksen toimittaisi, oikeu'ttaan taksoitettavien t'Ulojetl
7851: vahvistaisi myös taksoitettavien tulo- jakoon nähden tahi sanottu tulojen
7852: jen jakamisen eri kuntien kesken, ja jako alistusmenettelyä käyttäen jätet-
7853: että kunnalle varattetisiin tilaisuus täisiin puolueettoman viranomaiseft.
7854: valvoa valitttSmenettelyä käyttäen vahvistettavaksi.
7855: Helsingissä. 12 päivänä helmikuuta 1946.
7856:
7857: Amo Tuuma.. H. A. Kannisto.
7858: Väinö Okko. Yrjö Suon.ta.usta.
7859: 1?5
7860:
7861: VII,13. - Toiv. al. N :o 59.
7862:
7863:
7864:
7865:
7866: Miet~unen y. m.: Esityksen antamisesta vesioikeuslain muut-
7867: tamisesta.
7868:
7869:
7870: E d u s k u n n a ll e.
7871:
7872: Tarve käyttää maamme vesivoimia teol- maanomistajat tällaisena aikana mieluimmin
7873: lisuuden voimalä:hteenä on käytyjen sotie....'l ottaisivat korvauksen luontaissuorituksena,
7874: johdosta entisestään kasvanut. Huomion joko vastikemaana tai esim. 1peltojen osalta
7875: kohteena ovat viime aikoina olleet erikoi- raivauttaJmalla uutta peltoa niin ·paljon,
7876: sesti Pohjois-Suomen jokien tähän saakka että sen tuotto vastaisi luovutuksen aiheut-
7877: vain pienessä määrässä käytäntöön otetut tamaa menetystä. Nykyisen lain mukaan-
7878: voimavarat. Suunnitelmien mukaan lienee kin tällaiseen menettelyyn on mahdollisuus,
7879: .taJrkoitus lähimpinlä vuosikymmeninä pe- mikäli korvauksen suorittaja siihen vapaa-
7880: rustaa Pohjois~Su,omeen ainakin parikym- ehtoisesti suostuu. Tuntuisi kuitenkin oi-
7881: mentä. uutta voimalaitosta. keudenmukaiselta, että lakia muutettaisiin
7882: · b:usia v·esivoimaJaitoksia perustettaessa niin, että korvauksen saaja saisi valita, ot-
7883: tai entisten voimalaitosten vedenpinnan jär- taako !hän korvauksen rahana vai luontais-
7884: jestelyjä suoritettaessa, joutuu useimmassa suorituksena, tietysti edellyttäen, että luon-
7885: twpauksessa peltoja ja niittyjä jossain mää- taissuorituksen järjestäminen käytännössä
7886: rin veden aJlle. Esim. parhainaan rakenteilla on mahdollinen. Tällöin maanomistajan
7887: olevan Isonhaaran voimalaitoksen rakenta- menetysten korvaaminen mahdollisimman
7888: misen yhteydessä tuloo vesi Kymijoessa nos- oilmudenmukaisestil ei jä:isi nykyisessä mää-
7889: tettavaksi n. 12 metriä padon yläpuolella. rässä riippuvaksi toisen osapuolen hyvästä
7890: Rakennettavista rantapadoista huolimaJtta tahdosta, vaan luovuttajalla olisi lakiin pe-
7891: tulee huomattava määrä parhaita jokivar- rustuva oikeus, olosuhteiden mukaan valita
7892: ren peltoja ja niittyjä sekä laitumia tässä- itselleen edullisinunaksi katsomansa kor-
7893: kip_ :t,qpauksessa jäämä.än veden alle. vausmenettely.
7894: Niiden menetysten korvaamisessa, jotka Edelläolevaan viitaten. ehdotamme edus-
7895: maail{)!lll.istajille ,tällaisessa tapauksessa syn- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
7896: tyv:ät on, ellei asiasta päästä keskinäiseen
7897: sopimlJ~:Q., käytettävä ves1oikeu.slain mu- että hallitus ottaisi kiireellises.ti
7898: ka.~en pakkolunast~enetelmän salli;maa. harkittavakseen sellaisen muutoksen
7899: korkeinta käypää hintaa. Pa,kikolunastus- tekemisen voimassaolevaan vesw'l,-
7900: men.etelmää käytettäessä, kuten yleisesti keuslakiin, joka pakkolunastusmene-
7901: t:unneta:an, viipyvät korvaukset kuitenkin. telmää käytettäessä antaisi luovutta.-
7902: monia vuosia. Rahan arvon ollessa lasku- jalle oikeuden valita ottaako hän kor-
7903: suunnassa saattaa tod.ellinen korvaus olla vauksen rahana vai luontaissuorituk-
7904: silloin, ku.n se maksetaan, vain murto-osa sena, mikäli luontaiskorv:aus on mah-
7905: luovutuksen todellisesta arvosta. Senvuoksi doUinen.
7906: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
7907:
7908: Martti Miett.unen. Samuli Simula.
7909: Kusti Eskola. Markus Niskala.
7910: Johannes Virolainen. Kustaa Tiitu.
7911: Lauri Munomaa. Heikki. Vehkaoja.
7912: Lauri Kaija.lainen. Lauri Laine.
7913: Yrjö Hautala.
7914: 176
7915:
7916: VD,14. - Hemst. mot. N :o 60.
7917:
7918:
7919:
7920:
7921: Hollsten m. fl. : An.gående avlåtande wv proposition om trvy
7922: vattenrättslagsti{tning.
7923:
7924:
7925: T i H R i k s d a g en.
7926:
7927: Det är ett aHmänt ikäni förhåHande, att taga del i dikningsföretag utsträckts
7928: att de jämförelsevis läga skörderesultaten och att båtnads- el1er nyttobegreppet sä-
7929: i värt land i väsentlig grad förorsakas av llunda utvidgats. Däremot framgår det,
7930: otillfredställande torrläggning av vära att torrläggningen av vattendränkta mar-
7931: marker. Vidsträckta odlade omräden ligga ker bleve mera komplicerad än vad enligt
7932: vattensjuka med tvinande växtlighet och gällande lagstiftning är fallet, emedan
7933: en avkastningsförmäga, som icke ens när- denna form av torrläggning icke skulle
7934: melsevis motsvarar jordens naturliga alst- hänföras till begreppet dikning utan vat-
7935: rings~raft. Dessurtom finnes ~en mycken- tenavledning samt sålunda jämställas med
7936: het vattendränkta marker, som nu lämna sänkning av träsk och sjöar, vilket ur
7937: ringa eller alls ingen avkastning men som, jord- och skogsbrukssynpunkt synes
7938: i fall de bleve torrlagda, hastigt kunde mindre tilltalande.
7939: göras produktiva och nationalekonomiskt V ad man däretnot fortfarande saknar
7940: bärkraftiga. Orsakerna till de rådande 1även i det nya lagförslaget, <är strävan till
7941: missförhållandena stä ofta att söka däri, effektivisering av dikningsskyldigheten.
7942: att större utfallsdiken av gemensam- Det är icke nog med a11Jt bestämma, huru
7943: hetskaraktär icke försäJttas i tiHfredsstäl- dikningstungan skall fördelas, utan det är
7944: lande skick eller, i fall detta skett, dessa minst Eka betydelsefuJ.Lt att skapa säk-
7945: dikens nödvändiga underhäll försummas. raste möjEga grurantier för atJt nödig diik-
7946: Slika försummelser äro emellertid av ning faktiskt verkställes. Med dikning
7947: den art, att de icke kunna överhetligt avses i detta fall sädan dikning, som be-
7948: beivras med stöd av några stadganden röres av stadgandena i lagen om vatten-
7949: i gällande vattenrättslagstiftning. Denna rätten.
7950: tillkom redan är 1902 och är i detta nu I ätminstone en kommun i vårt land har
7951: i många avseenden föräldrad. Medvetet denna betydelsefulla angelägenhet ordnats
7952: härom tillsatte statsrädet den 16 mars pä frivillig väg. Kommunalfullmäktige
7953: 1928 en kommitte under hovrättsrädet hava tillsatt en dikningsnämnd, som äger
7954: Edvard Hällfors ordförandeskap med upp- kontroHera, att de särski'lda dikningslagen
7955: gift att uppgöra förslag till ny vatten- fullgöra sina åligganden. I fall detta icke
7956: rättslagstiftning; och denna kommitte pä anmaning sker, läter diJmingsnämnden
7957: överlämnade 11 år senare eller den 2 mars verksrtälla den erforderliga di'kningen, och
7958: 1939 till statsrådet ett vidiyftigt betäm.- kostnaderna debiteras vederbörande i sam-
7959: kande, innefattande förs!>ag tiH lag om vat- hand med uppbörden av de korumunala
7960: tenrätten jämte därav föranledda 9 öv- ut'Sikylderna. Allt har gått v:ä:l, så •länge
7961: r.iga lagförslag och förslag till verksttältlig- ingen vägrat betala eller anfört besvär,
7962: hetsförordning ävensom till dessa förslag men förfarandet synes vara i hög grad
7963: anknuten motivering. förtjänt av uppmärksamhet, och dess til:l-
7964: Vid en om ock flyktig granskning av lämpning under tryggade laga former
7965: detta kommittebetänkande konstaterar skulle säkert komma mycken nytta ästad.
7966: ma:n säsom jordbrukare, a:t.t förslage,t inne- Vi ha förut en mängd korumunala nämn-
7967: håller mänga betydande förbättringar. der av större eller mindre betydelse, men
7968: Bland annat finner man, att skyldigheten det synes uppenbart, att en diknings-
7969: VII,l4. - Rollsten f· m. 177
7970:
7971: nämnd, med de rättigheter och skyldig- :taga oss därför friheten föreslå, att riks-
7972: heter, som ov81n angivits, skulle få en myc- dagen ville besl'll:ta hemstä;tla,
7973: ket stor betydelse och försvara sin plats
7974: minst lika väl som exempelvis den kom- att regeringen skyndsamt måtte
7975: munala vägnämnden. Denna diknings- till Riksdagen överlämna proposition
7976: nämnd kunde även förmedla den tekniska om ny vattenrättslagstiftning samt
7977: undersökning, som för gemensamma dik- att i lagförslaget måtte intagas så-
7978: ningsföretag erfordras. dana bestämmelser, som i fråga om
7979: Emedan det är av lika stor betydelse dikning klart framhäva diknings-
7980: att vattenleder av gemensamhetskaraktär skyldigheten, jätmte förständigande
7981: väl underhållas som att våra vägar hållas om tillsättande av ett organ för
7982: i skick, synes det både riktigt och ända- övervakning och rådgivning i fråga
7983: målsen!ligt, att va.tterurät1Slagstiftningen i om dikningsföretag samt verkstäl-
7984: ovan anrtytt avseende effektiviseras och a;tt lande av dikning, där sådan trots an-
7985: detta sker utan onödig tidsutdrägt. Vi maning försummas.
7986: Helsingfors den 11 februari 1946.
7987:
7988: Ture Hollsten. Sulo Salo.
7989: Martti 0. Kölli. Yrjö Suontausta.
7990: Henrik Kullberg.
7991:
7992:
7993:
7994:
7995: 23
7996: 118
7997:
7998: Vfi,14. - Toiv. al. N :o 60. Suome-nnos.
7999:
8000:
8001:
8002:
8003: Rollsten y. m.: Esityksen antarmisesta uv.desta 'l)e$ioikev.s-
8004: lainsiiiidännöstä.
8005:
8006:
8007: E d u s kun n a 11.1 e.
8008:
8009: On :yleisesti tunnettu asia, että maamme Sitä vastoin siitä kä:y selville, että vett:y-
8010: suhteellisesti alhaiset satotulokset suuressa neiden maiden kuivattaminen kä:y moni-
8011: määrin aiheutuvat maittemme epät:y:yd:yttä- mutkaisemmaksi kuin voimassa olevan lain-
8012: västä kuivatuksesta. Laajoja viljelt:yjä säädännön mukaan on asianlaita, koska
8013: alueita on veden vaivaamina kituvine kas- tätä kuivattamismuotoa ei pidettäisi ojit-
8014: vullisuuksineen ja niiden tuottok:yk:y ei tamiskäsitteen mukaisena, vaan veden pois-
8015: edes lähimainkaan vastaa maan Juonnollista johtamisella sekä olisi näin ollen verratta-
8016: tuottovoimaa. Sitä paitsi on paljon vett:y- vissa lampien ja järvien laskemiseen, mikä
8017: neitä maita, jotka n:yt antavat vähäisen tai maanviljel:yksen ja metsänhoidon näkökan-
8018: ei lainkaan satoa, mutta jotka, jos ne kui- nalta nä:yttää vähemmän suositeltavalta.
8019: vatettaisiin, nopeasti tehtäisiin tuottaviksi Mutta uudestakin lakiehdotuksesta puut-
8020: ja kansanta:loudellisesti kannattaviksi. S:yY,t tuu sitä vastoin p:yrkim:ys ojittamisvelvol-
8021: vallitseviin epäkohtiin ovat useimmiten lö:y- lisuuden tehostamiseen. Määrä:ys siitä,
8022: dettävissä siitä, että suurempia yhteisluon- kuinka ojitusrasitus on jaettava, ei ole riit-
8023: toisia viemäriojia ei panna t:y:yd:y,ttävään tävä, vaan vähintään yhtä tärkeätä on
8024: kuntoon tahi jos näin on tapahtunutkin, luoda mahdollisimman varmat takeet siitä,
8025: näiden ojien tarpeellinen kunnossapito il.ai- että tarpeellinen ojitus todellakin toimite-
8026: minl:yödään. taan. Ojituksella tässä tapauksessa tarkoi-
8027: Tällaiset ~aiminl:yönnit ovat kuitenkin tetaan sellaista ojittamista, jota vesioikeus-
8028: sitä laatua, ettei niitä viranomaisten toi- lain säännökset koskevat.
8029: mesta voida poistaa minkään voimassa ole- Ainakin :yhdessä maamme kunnassa tämä
8030: van vesioikeuslainsäädännön määräysten tärkeä asia on järjestettY, vapaaehtoisuuden
8031: nojalla. Tämä lainsäädäntö s:yntyi jo v. tietä. Kunnan valtuusmiehet ovat asetta-
8032: 1902 ja on n:yt jo monessa suhteessa van- neet ojituslautakunnan, jonka tehtävänä on
8033: hentunut. Tästä tietoisena valtioneuvosto valvoa, että eri ojituskunnat ·täY,ttävät teh-
8034: asetti maaliskuun 16 päivänä 1928 hovioi- tävänsä. Jollei tämä kehoituksesta tapahdu,
8035: keudenneuvos Edward Häl1lforsin puheen- niin ojituslautakunta toimituttaa tarpeelli-
8036: johdolla komitean, joka sai tehtäväkseen sen ojituksen ja kustannukset peritään
8037: laatia ehdotuksen uudeksi vesioikeuslain- asianomaisilta kunnal1lisverojen kannon yh-
8038: säädännöksi; ja tämä komitea jätti 11 te:ydessä. Kaikki onkin sujunut hxvin niin
8039: vuotta m:yöhemmin eli maaliskuun 2 päi- kauan kuin kukaan ei ole kieltäY,tY,TIY,t mak-
8040: vänä 1939 valtioneuvostolle laajan mietin- samasta tai esittän:yt valituksia, mutta tämä
8041: nön, joka sisälsi ehdotuksen [aiksi vesioi- menettel:y,tapa näY,ttää ansaitsevan suuressa
8042: keudesta sekä siitä aiheutuvat 9 muuta la- määrin huomiota ja sen soveltaminen lailla
8043: kiehdotusta ja ehdotuksen toimeenpanoase- turvatuissa muodoissa tuottaisi varmaankin
8044: tukseksi sekä näihin ehdotuksiin liittxvän paljon h:yöt:yä. Meillä on ennestäänkin pal-
8045: perustelun. jon enemmän tai vähemmän tärkeitä kun-
8046: Tähän komitean mietintöön pintapuoli- nallisia 1lautakuntia, mutta näyttää ilmei-
8047: sestikin tutustuessaan maanviljelijä toteaa, seltä, että ojituslautakunta, jo1la olisi edel-
8048: että ehdotus sisältää useita huomattavia lämainitut oikeudet ja velvollisuudet, saisi
8049: parannuksia. M. m. huomataan, että vel- hxvin suuren merkit:yksen ja puolustaisi
8050: vollisuutta osallistua ojitus:yrityksiin on paikkaansa vähintäänkin yhtä h:yvin kuin
8051: laajennettu ja h:yöt:ykäsitettä lavennettu. esimerkiksi kunnallinen tielautakunta. Tämä
8052: VII,l4. - Rollsten y. m. 17'9
8053:
8054: ojitus-lautakunta voisi myöskin toimituttaa että hallitus jiiUäisi kiireellisest~
8055: teknillisen tutkimuksen, j()ka on tarpeen Eduskunnalle esityksen uudeksi vesi-
8056: yhteisiä ojitusyrityksiä varten. oikeuslainsäädännöksi ja että lakieh-
8057: Koska yhteis,luontoisten vesiviemä,rien dotukseen otettaisiin sellaiset rmäii-
8058: kunnossapito on yhtä tärkeää ll;uin teit- riitykset, jotka ojitukseern ni.ihden sel-
8059: temme kunnossapito, näyttää sekä oikealta västi korostaisivat ojitusvelvolli-
8060: että ta:rkoituksenmukaiselta, että vesioikeus- suutta, sekä määräys sellaisen elimen
8061: ]ainsäädäntöämme edellä kosketellussa suh- asettamisesta, joka valvoo ojitusyri-
8062: teessa tehostetaan ja että tämä iiapahtuu tyksiä ja antaa niissä neuvoja sekä
8063: ilman tarpeetonta ajanhukkaa. Tämän toimituttaa ojituksen, milloin se ke-
8064: vuokai ~dotamme eduskunnan päätettä- hoituksista huolimatta on ltJimin-
8065: väksi tmvomuksen, lyöty.
8066: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
8067:
8068: Ture Hollsten. Sulo Salo.
8069: Martti 0. Kölli. Yrjö Suontausta.
8070: Henrik Kullberg.
8071: 180
8072:
8073: VD, 15, - Toiv. al. N :o 61.
8074:
8075:
8076: Penttala. y. m.: Esityksen antarmisesta köyhäinhoitolain köy-
8077: käinhoidon korvaarmista koskevain säärunösten muuttami-
8078: sesta.
8079:
8080: E d u s k u n n a 11 e.
8081: Voimassa olevan köyhäinhoitolain mukaan tus järjestettävä myÖSikin !käytännössä avus-
8082: on jokainen velvohlinen korvaamaan kun- tuiksen, eikä ~ainan muotoiseksi. Viime ai-
8083: nalle takaisin siltä saamansa köyhäinhoito- koina on kyllä sosialisen huoltokäsitteen
8084: avustuksen. Ja kun jokainen on velvolli- suhteen tapahtunut käsitteiden uudistu-
8085: nen pitämään huolta, paitsi perheensä jä- mista. M. m. viime vuonna poistettiin avus-
8086: senistä, myöskin vanhemmistaan ja isovan- tuksen saannista aiheutunut äänioikeuden
8087: hemmistaan sekä vanhemmat lapsistaan ja menetys, joten nekin henkilöt, jotka syystä
8088: 1lapsenlapsistaan, niin voi tämä köyhäinhoi- tai toisesta eivät kykene itseään elättämään,
8089: don takaisinkorvausvelvollisuus johtaa sel- tunnustettiin muiden yhteiskunnan jäsen-
8090: laiseen tulOikseen, että henkilöt, jotka muu- ten kanssa samanarvoisiksi yhteiskunnan jä-
8091: ten ilcykenisivät huolehHmaan itsestään ja seniksi. Mutta korvausvelvollisuus on edel-
8092: 1läheisistään, jouduttuaan korvausvelvolli- leenkin uhkaamassa heitä ja heidän omai-
8093: .seksi jonkun omaisensa saamasta köyhäin- siaan sellaisella mahdollisuudella, että he
8094: hoidosta, menettää mahdollisuutensa enää voivat sen takia joutua ennemmin tai myö-
8095: sen jälkeen huolehtia itsensä ja omaistensa hemmin aivan avut,tomaan asemaan.
8096: toimeentulosta. Tosin saattaa tapaJhtua seHaisia poilk-
8097: Köyhäinhoitoviranomaisilla on tosin ihar- keustapauksiaikin, että joko avustusta saa-
8098: ikintaoikeus, ja oikeus vapauttaakin henki- nut itse, tai hänen omaisensa voisivat jon-
8099: lön korvausvelvollisuudesta, jos harkitsee, kin onnellisen sattuman !kautta joutua
8100: että korvauksen periminen voisi aiheuttaa, myöhemmin seHaiseen asemaan, ettei kor-
8101: että asianomainen menettäisi mahdollisuu- vauksen suorittaminen tuottaisi heiHe vai-
8102: tensa itsensä ja omaistensa elättämiseen. keuksia. Mutta kun tällaiset sattumat ovat
8103: Mutta olosuhteet voivat vaihdehla ja hen- aivan satunnaisia ja niin harvinaisia, ettei
8104: kilö, jonka harikitsemishetkellä katsotaan nHhlä aina!kaan yleisessä käytännössä ole
8105: voivan korvauksen suorittaa, voi kuitenkin suurtakaan merkitystä, niin ei sellaisten
8106: sen jäilkeen joutua sellaiseen asemaan, että sattumanvaraisten tapausten takia olisi
8107: suoritettavaksi määrätty korvaus voi joh- syytä pitää edelleen kö)'lhäinhoitoavustusta
8108: taa hänet aivan auttamattomaan taloudelli- todellisen avustuksen tarpeessa olevalle an-
8109: seen ahdinkotilaan. nettuna lainana.
8110: Köyhäinhoitoavustus muuttuukin siten Edel1ä oleVIlilll perusteella ehdot&nme
8111: iluonteeltaan velaiksi, josta velasta ovat vas- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8112: tuussa, ei ainoastaan avustusta saanut hen-
8113: kilö itse, vaan myöskin kaikki ne, joilla on että hallitu'S valmistuttaisi ja an-
8114: velvollisuus ja vastuu avustuksen tarpeessa taisi Eduskun.nalle esityksen sellai-
8115: olevan, tai aikaisemmin olleen, 1henkilön sista muutoksista köyhäinhoitolakiin,
8116: toimeentulosta. että henkilöt, jotka ovat joutuneet
8117: Kun yleisen huoltoperiaatteen mukaista saamaan köyhäinhoitoav'USt'USta, ja
8118: on, että yhteiskunnan tulee huolehtia kai- heidän omaisensa vapautettaisiin
8119: Ikista todellisen avustuksen tarpeessa ole-. avustuksen takaisinkorva'USVelvolli-
8120: vista 'kansalaisistaan, niin olisi tämä avus-· suudesta.
8121: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
8122: Isa.k Pentta.la.. Kaisa Hillelä.. Eino Raunio.
8123: Aino Ma.lka.mäki. Urho Kulovaara. Yrjö Kilpeläinen.
8124: Heikld Simonen. H. S. Pesonen. Aino Lehtokoski.
8125: Väinö Kivisa.lo. Juho Kuittinen. Uuno Raatikainen.
8126: Vilho Hj. Lehtonen. J. F. Tolonen. Jere Juutilainen.
8127: Elli Nurminen. Samuli Tervo. 0. Muikku.
8128: .Juho Pyy. Kauko Andersson.
8129: 181
8130:
8131: VII,t6, - Toiv. al. N:o 62.
8132:
8133:
8134:
8135:
8136: Kuittinen y. m. : Toimenpiteistä eräiden tonttien pinta-alaa
8137: koskevien. määrärysten muuttamiseksi.
8138:
8139:
8140: E d u s k u n n a 11 e.
8141:
8142: ÅSlmtotonttien kysyntä välirauhan j'äl- 1,200-1,500 m2 kaikillla niillä paikkakun-
8143: keen on noussut huomattavasti, johon on nilla, missä ei ole vesijohto- ja il.ikaviemäri~
8144: vaikuttanut siirtoväen sijoitus, sotainvalii- verkosto valmiina. Tämän pienemmille ton-
8145: dien ja rintamamiesten maansaantitarve ja .teiJle ei pitäisi antaa rakennuslupaa, ellei
8146: -kysyntä. Tämä on taas huomattavasti vai- ne jo ennen tämän lain voimaantuloa ole
8147: kuttanut maanhookintalain toimeenpanoon rakennettu tai al ula,epantu.
8148: vaLtion, kuntien, yhteisöjen ja yksityisten Eräät henkilöt ovat vastanneet siihen,
8149: mailla. Monet tietoiset maan!luovuttajat, että yli 1,000 m 2 suuremmat tontit tulevat
8150: maanluovutuslautakunnan toimenpano-oi- niin kalliiksi ettei työläiset jaksa niille ra-
8151: keudesta ja vallasta on anltanut heille ai- kentaa. Tämä perustelu on mielestäni
8152: hetta toimenpiteisiin ja niinpä he ovatkin kuitenkin aivan väärä ja harhaanjohtava.
8153: omakohtaisesti ryhtyneet valmistamaan ase- Eihän ole mitään syytä ja ei myöskään
8154: makaavasuunnitelmia tarkoituksella saada oikeutta että maanomistajat yksinomaan ri-
8155: oman toivomlllksensa ,toteutetuksi si:bniä ta- kastuvat korkeina tonttihinnoilla shlloin kun
8156: pauksessa ebtä maanlunastuslautakunta ottaa asutustoimintaa pitäisi edistää ja koko
8157: heidäill maansa asutustarkoitukseen. Tämä kansan etu vaatii toisin tekemään. Tont-
8158: toimenpide on luOOIIlol:lisesti hyväksyttävä ~t1en hintaa määritelilessä ovat eräät yksi-
8159: niin kauan kuin se pwlvelee yhteistä etua, tyiset hlmoittaneet hinnan maaseuduUa:kin
8160: mutta tällä toimenpiteellä on myös varjo- 100 mk:sta jopa 150 markkaan neliömet-
8161: puolensa. On vo1tu havaita, että eräät riltä. Tämä hinta on aivan mahdoton aja-
8162: suunnittelijat ovat muodostaneet liian pie- tellessakin, että joku siirtoväkeen kuuluva
8163: niä omakotitontteja, joiden rakentaminen köyhä rintamamies eli joku invaliidi ottaa
8164: pitä1si saada lailla ehkäistyksi. Entinen näin korkeal[a hinnalla tontin haltuunsa
8165: rakennusjärjestys antoi kaupungeissa oikeu- ja suorittaa siitä vuotuiset korkomaksut en-
8166: den antaa 600--800 ne'liömetrin suuruisia nenkuin hän pääsee asumaan Otlllan katon
8167: tontteja ja vieläpä siitä pienempiäkin. aJJ.e. Nämä näin korkea>t tontin hinnat on
8168: Tämä voi kyllä olla mahdollinen niillä lailla estettävä ja va:ltion sekä myös Jnm,-
8169: seuduilla, missä viemäri- ja vesijohto- ,t.Len valvottava, ettei tällainen epäterve
8170: verkosto on valmiina, jota vastoin huo- asuntopolitiikka pääse vaikuttamaan asu~
8171: nosta rakennusjärjestyksestä ovlllt meillä tuspoliltiikkaan.
8172: muistuttamassa vanha Viipuri, Rauma, On ollut myös tapauksia, että puhtaasti
8173: Turku ja Lappeenrannan esikaupunki. palkkatyöväkeä on pyritty sijoittamaan ja
8174: Näillä alueil[a on monta sellaista epätyy- asuttamaan sellaisille paikoi!Lle, missä ei ole
8175: dyttävää asuntopaikkaa, ettei uutta suunni- minkäänlaista ansiomahdollisuutta sillä seu-
8176: telmaa tehdessä tällaista voida hyväksyä. dulla, vaan tulee heidän kulkea joka
8177: Kun ny.t asutustoiminta uudelleen pitäisi päivä kymmeniä kilometrejä työpaikalle.
8178: saada järjestetyksi, niin on myös vakava Tämän sijoituksen voi kyJil.ä hyvin ymmär-
8179: syy määriteJ.lä rakennustonttien suuruus tää sil~oin, kun sodan päätyttyä tilapäinen
8180: paremmin ja yksityiskohtaisemmin kuin tä- sijoittaminen o!li kysymyksessä ja asuntoja
8181: hän asti. Käsityksemme on, ef.tiä mmtustoi- ei liikepaikoilla ollut. Mutta on hyvin har-
8182: mintaa oikeailla tava~Ha johdettuna raken- kittava, onko !tal1koituksenmukaista raken-
8183: nustonttien suuTUus pi,tä,isi olla vähintäiän taa pieniä asuntotontteja keskelle suuna
8184: 182 VII,16. - Tonttien pinta-ala.
8185:
8186: maalaiskuntaa ja kylää, minkä ympärillä niillle työpaikoille, missä ansiomahdollisuu-
8187: on vaan yksinomaan pienvilj,e;lijäväestöä, det sijaitsevat. Tämä tuottaa työväelle
8188: joka 'ei tarvitse tlisätyövoimaa, vaan on itse- suurta haittaa ja estää hei.d!&n ttyövoimansa
8189: kin ~erään osan vuodesta pakoitettu hankki- käyttämistä kaikkina aikoina vaikka ky-
8190: man ,työtä metsätöistä toisihla paikkakun- kyjä heillä siihen on. Tämä on myös sa-
8191: nilla, ellei oman pitäjän alueella seLlaista malla vahinko yhooiskunnalle ja sitä suu-
8192: !työtä ole. Tämä ilmi~ö on ollut havaitta- rempi on tällä ker,taa, jo1loin maa tarvitsee
8193: vissa moniilla eli paikkakunuiMa ja sekin · kaiken työvoiman sotakorvauksien suoritta-
8194: olisi estettävä, ~ellei kokonaisuudessaan niin miseen ja kansantalouden kohottamiseen.
8195: ainakin hyvin vähäiseksi tehtävä. Tämän Edellä esitetyn perusteel1la ehdotamme
8196: asutuskysymyksen parantamiseksi ei mie- eduS!kurulJrun p:ä:ätett!äväksi toivomuksen,
8197: lestäni ole muuta keinoa kuin se, että en-
8198: tistä enemmän olisi asunnon tarvitsijoita ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8199: oman kodin rakentajien asuinpaikkoja si- siin rakennussäännön muuttamiseksi
8200: joitettava kaupunkien, kauppaloiden ja siten, että niillä alueilla, missä vesi-
8201: teollisuusseutuj,en ympärille. Tässä olisi ljohto. ja viemäriverkosto ei ole 'l>al-
8202: olemassa hyöty, 'että liikenneyhteys maa- miina, ei saa siirtoväen, invaliideiksi
8203: seuduMe näiltä ail.ueilta on aina parempi ja joutuneiden rintamamiesten sekä
8204: työnhaku helpompi kun sen voisi hakea muiden vähävaraisten omakotiraken-
8205: myös samalla laajemmal,ta aluee1ta !kuin nuksia varten varattavia tontteja
8206: kotikylän nurkilta. Ellei näin tehdä, oo. tehdä 1,200-1,500 m2 pienemmiksi,
8207: maas-eudulla asuvien henkilöiden ensin saa- jos rakennusaineena käytetään puuta.
8208: vuttava ll.iikekeskuksiin ja sieltä hakeutua
8209: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 194'6.
8210:
8211: Juho Kuittinen. Kaisa Hiilelä.
8212: Juho Pyy. Aino Malkamäki.
8213: Väinö Kivisalo. Jere Juutilainen.
8214: Elli Nurminen. Yrjö Kilpeläinen.
8215: Jussi Raatikainen. H. S. Pesonen.
8216: Samuli Tervo. 0. Muikku
8217: Kauko Andersson. Edvart Pesonen.
8218: Juho Karvonen. P. A. Karjalainen.
8219: J. F. Tolonen. Valto Käkelä.
8220: Antti Virtanen. K. Hj. Kauhanen.
8221: Yrjö A. Manninen. Väinö Leskinen.
8222: Hugo Manninen. A. K. Paasivuori.
8223: Uuno Raatikainen. Valfrid Eskola.
8224: 183
8225:
8226: VII,17. - Toiv. al. N:o 63.
8227:
8228:
8229:
8230:
8231: Y. Manninen y. m.: Esityksen antamisesta eräiden vuokra-
8232: suhteiden järjestämisestä.
8233:
8234:
8235: E d u s k u n n a 11 e.
8236:
8237: Maaseudun taajemmin asutuiHa paikka- on ilmeistä, että siirto-oikeudettomuus alen-
8238: kunnilla, kuten teollisuuskeskusten ja kir- tavasti vaikuttaa vuokraoikeuden arvoon ja
8239: konkylien liepeillä,. on muodostunut verrat- rakennusten hintaan niitä myytäessä, koska
8240: tain paljon n. s. mäkitupalaisasutusta. irtaimistoluontoisesta kiinteistöstä ei kukaan
8241: Yleensä tuon asutustavan käytetyin muotD asiaa ymmärtävä ostaja halua eikä voikaan
8242: Dn, että asunnon tarvitsija v110kraa joltakin suorittaa täyttä hintaa.
8243: maanomistaja:lta ipalan maata, joHe rakentaa Kaikkein va:hingollisin vuokransaajalle
8244: itselleen ja perheelleen asunnon. Vuokra- mainittu ·ehto vuokrakirjassa - jos se on
8245: suhde, joka näin syntyy vuokranantajan ja rekisteröimätön - on siinä, että tuo siirto-
8246: ottajan välille, varmistetaan tavallisesti kir- oikeudettomuus on molemmin puolin sitova.
8247: jallisella sopimuksella, jonka sanamuoto ja J,os maanomistaja vuokranantajana esim.
8248: vuokraehdot ovat jokseenkin vapaasti sopi- myy rtilansa tai vain sen a:lueen, jolla vuok-
8249: muspuolten määrättävissä. ramaa sijaitsee, niin ei ostaja ole V·elvollinen
8250: Viimeksi mainitusta johtuu, että mäki- hyväksymään myyjän aikoinaan tekemiä
8251: tupa-alueiden vuokrakirjat yleensä ovat siirto-oikeudettornia vuokrasopimuksia. Näin
8252: sekä muodollisesti että asiallisesti perin epä- ollen ostaja voi j,os haluaa, ajaa mäkitupa-
8253: määräisiä. Mutta melkein poikkeuksetta laisen rakennuksineen pois maaltaan, missä
8254: ovat vuokranantajat vuokraehtoihin kui- tapauksessa mäkitupalaisen kiinteimistön
8255: tenkin sisällyttäneet määräyksen siitä, ettei omaisuusarvo on j~kseenkin olematon,
8256: vuokrakirjaa saada siirtää ko1manneHe mie- omaisuuden, joka sa1attaa olla hyvinkin
8257: helle maanomistajaa kuulematta. Vuokran- niukoista tuloista säästettyä ja j,ossa kaiken
8258: saaja, josta mainittu ehto näyttää vain muo- Hsäksi voi olla henkilötakauksiHa hankittua
8259: dolliselta, hyväksyy vuokrakirjan ja niin lainaakin.
8260: aiheuttaa usein it~elileen vah~nkoa tie1Jä- Kun edellä mainitun tapainen käytäntö
8261: mättömyydellään. Sanotun ehdon turmiolli- on melko laajalti johtanut siihen, että vuok-
8262: suuden hän havaitsee yrittäessään saada ranantajat pyrkivät käyttämään hyväkseen
8263: lainaa rakennusten rakentamiseen ja va- vuokransaajien lainsuojattomuutta hyöty-
8264: kuudeksi tarjotessaan omistamaansa vuokra- mistarkoituksessa ja kun tuon tapainen me-
8265: o~keutta sekä tuon vuokraoikeuden nojalla nettely saattaa jatkua, niin lienee aiheel-
8266: halilitsema11een maaLle jo mahdo!Uisesti ra- Hsta, että valtiovallan taholta ja toimesta
8267: kentamiaan rakennuksia. Näiden omaisuus- ryhdyttäisiin kuvatun tapaista käytäntöä
8268: arvojen - vaikka ne olisivat kuinka suuret estäviin toimenpiteisiin.
8269: tahansa - lainan vakuudeksi käyttämiseen Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
8270: ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, koska siir- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
8271: to-oikeutetonta vuokrakirjaa ei voida kiin- muksen,
8272: nittää. Myös vuokraoikeuden ja rakennus-
8273: ten myyminen on enemmän tai vähemmän että hallit'us kiireeUisesti antaisi
8274: vuokranantajan mielivaHasta sekä ennen Eduskunnalle esityksen laiksi mäki-
8275: :kaikkea hänen hyväksymisestään riippuvai- tupa-alueiden vuokraehtojen järjestä-
8276: nen, mikä seikka perin haitallisesti vaikut- misestä niin, että nykyään voimassa
8277: taa kaupah päättämiseen. Joka tapauksessa olevat siirto-oikeudetlomat vuokra-
8278: 184 VI1,1 7. - Vuokrasuhteet.
8279:
8280: kirjat maaraaJan kuluessa velvoitet- keudettmnW. vuokrasopimuksia satsi
8281: taisii'lt uusittaviksi ja ettei siirto-oi- tehdä.
8282: Helsingissä 'helmikuun 4 päivänä 1946.
8283:
8284: Yrjö A. Manninen. Aleksi Rinne.
8285: Toivo Kujala.. Aa.ro Uusitalo.
8286: Eino Kujanpää. Juho Mäkelä.
8287: Eino Roine. P. A. Karjalainen.
8288: Elli Stenberg. H. S. Pesonen.
8289: Vilhelm Riihinen. Penna. Tervo.
8290: J a.1ma.ri Kulmala.. Hugo Manninen.
8291: Johannes Mustonen. Kalle Jokinen.
8292: J oha.n Toivo Järvinen. Eetu Karjalainen.
8293: Vilho Hj. Lehtonen. Atos Wirtanen.
8294: Juho Karvonen. Juho Kuittinen .
8295: Otto Muikku. Varma Turunen.
8296: E. Pusa. Uuno Raatikainen.
8297: L. Myllymäki. Toivo I. Sormunen.
8298: E. Hietanen Juho Huka.ri.
8299: T. Lång. Ville Puumala.inen.
8300: P. Leskinen. Arvo Riihimäki.
8301: Elsa. Karppinen. G. Andersson.
8302: Antto Prunnila.. Kalle Kauhanen.
8303: 18ö
8304:
8305: VU,ts. - Toiv. a.l. N :o 64.
8306:
8307:
8308:
8309:
8310: Mäkelä y. m.: Esitykse.n antamisesta yhtenäisestä vuokra-
8311: alueiden lunastuslaista.
8312:
8313:
8314: Eduskunnalle.
8315:
8316: M8184Inne irtooruäiisyyden arlJlmm ilt'llilieltJuiis!Ja niid!en vuokirlami'Elhilllltä ole illietoo. NJitistä
8317: vuokrn-aluetiltla: koskevista eri ~UDJaStuslrueista; yksin Oulun J.äänisgä 313 ja Voosan 'lää-
8318: huolimatta on maaS~Samme vielä täililä hetkeltlä n~ä: suUillJilåilillee y'htä pailjon.
8319: suuri mäläräJ ilrm~ vuokrar- Tämä suuri ja; Joojalmntoinem: a;sia oliSi
8320: .aJlueita. -.Niå.tä 0111 ikarikkiaili1a IlllalaSS8i ja ja~ piftmisesti S3.Jatruva nm jtärjestetylksi, retltä
8321: kaJamtt;ooVJt ne ookä t'iheiden asutusryhmioo vallitseva sekavuus saataisiin selvitetyksi ja
8322: että va;rsinaisen ma:aseudun osalle. Niinpä I~aåkki siihen hailukkaat vuokr8r131lueiden
8323: suoritootrui~ ,tutllcimuiksissa Olll sell.vilnnyt, vuokramiehet, mill.oin ei asiruHisia esteitä
8324: etJtä tihcissä aswtusryhmil'lsä 0111 selllaisia eri ilmruannm, oik!eu1JeitJbaJisiiJn [unas1lamJaaa1 mai-
8325: suurnisila vuokm-aJlueilta, joi.Mn nähden IIliitUJt lail'Uielelt iJtselnlä'isiksi, mikälli eivält 8S'iaJt
8326: vuolwasuhde Oili tailikoo:ut OOIIliei1 12. 3. 1921, erti iflapa'U!ksilssa lll!3l3IDihan.lciJrlltai)Jaån m ukoon
8327: aåDJallrin 2,245, sekä SEillaisi!a, joiden suh- myönlteiael;;ti raltlkea. Sitä puOLtaa sekä lmn-
8328: teen oo on ta/l!k:latnut an111irntun aikamäärän saJ1arisJten oana e<ttä, myös yhtfle:iSkunOOJL ~u.
8329: jällkeen, yiliiJ 7,000. Yksin Por.iln kaupungin EdJe/1lå olevaJllJ perus1Jeleilll.Jw ehdotamme
8330: alluoollai oli tammikunn 31 päJiväntä rtänä ieduskuil!lllalll: hyväksyttäväksi toivomuksen,
8331: vuonna 175 sellaista vuomra-a;luetta, joiden
8332: vuokroo.jiilll.ia ~i ole va:r:mu'Utftru siiltä, ooar- että hallitus selvityttäisi, kuinka
8333: Vlllltko he ja mtiilJLOOill !luruaJstaa nuo ~ueet it- paljon maassamnne o,n lunastwmatto-
8334: Sienäisiksi. S!amta 0111 ilta~ita varsinruilsellia mia vuokra-alueita tiheissä asutus-
8335: mJa.aSeudu1ll~a~. Esianerlk<ilks~ ~le 2 hehitmrin ryhmissä ja 'Varsinaisella maaseu-
8336: suurnisila mäkirtupa-aJlueitJa; !kuuluu tähän dulla ja miten ne jakaantuvat, sekä
8337: ryhmään aålookin 4,666 (tilliastoa koiko valmistaisi uuden, yhtenäisen vuok-
8338: IIl8JilStJa ei vielä oilJe swa.tlavilsa), joistla yksin ra-alueiden lunastuslain, joka an-
8339: Turun ja POII'in läänissä 1,260. Tähän ryh- taisi suurilukuiselle vuokramieskun-
8340: m.'ään kuwluvia torppia on nykyisten käy- nalle oikeuden vuokraamiensa aluei-
8341: terttJävissä dlevioo ;tietoj,en mutkaan 623 j.n.e. den lummtamiseen ja loisi tältä osalta
8342: L':isäksi on ol1errnassa' noin 1,500 seiLlaista perustan terveemmälle asuntotontti-
8343: vuok!ra-'8.1luettta, joiden om:ista;jista ei edes ja viljelysaluejärjestykselle.
8344: Helsingissä helmikuun 8 päivä:Illä 1946.
8345:
8346: Juho M'åkelä. Hugo Manninen.
8347: Toivo 1. Sormunen. W. Metsäranta.
8348: Antto Prunnila. J,oha.n Toivo Järvinen.
8349: Arvo Riihimäki.
8350: 186
8351:
8352: Vll,l9. - Toiv. al. N:o 65.
8353:
8354:
8355:
8356:
8357: Hietanen y. m.: Est"tyksen antarnisesta aitattsrasituksen
8358: määräiimtisestä tilan pinta-alan perusteella.
8359:
8360:
8361: E d u s k u n h a ll e.
8362:
8363: Kun maassamme aitausvelvolli8uudesta aiheutuvat kustannukset osapuolten kesken
8364: vuonna 1734 annettiin kuninkaallinen ase- sen hyödyn perusteella, mikä kummallakin
8365: tus, niin periaatteena siinä oli, että jokaisen katsotaan aidasta olevan. Mainittu säännös
8366: viljelijän tuli aidoil·lå suoj•etHa rt;illuksiaan. onkin oikeudenmukainen niissä tapauksissa,
8367: Tämä periarute säilytettiin vielä vuoden 1802 joissa rajanaapureina ovat omistussuhteil-
8368: aitausasetuksoosa. Muttru jo vuonna 1864 rtämli taan köyhempiin väestökerroksiin htkeu:tu-
8369: aitausvelvollisuus muutettiin niin, että jo- vat viljelijät.
8370: kaisen karjanomistajan tuli aitaamaHa tai Mutta suhde muuttuu köyhemmän osa-
8371: muulla tavoin huolehtia siitä, että eläimet puot1en vahingoksi sHloin, kun pienvilj.elijä;n
8372: eivät päässeet toisten tiluksille. Täten muu- rajanaapureina ovat joko suurtilallin!ln tai
8373: tettiin ai:tausvelvollisuus viljelmien haiti- maata omistava yhtiö. Näissä tapauksissa-
8374: joilta eläinten haltijoille. han voidaan katsoa aidasta 'koi,buvan hyödyn
8375: Vaikka aitauslainsäännöksiä näin muu- tulevan pienviljelijälle sen vuoksi, että hä-
8376: tettiinikin, niin s•iitä hu01lima,tta asiaUinen nen on tavallisesti viljellyn laitumen puut-
8377: käytäntö maassamme noudatti vanhoja pe- teessa pakko käyttää metsälaidunta. Tämä.
8378: rinteitä aina 1920 luvulle asti. Ti•lanomis- ilmeinen epäkohta olisi oikaistava lainmuu-
8379: itajrut huolehtiva.t pääasia!l>lisesti viljelys- toksella.
8380: tensä aitaamisesta. Vähävaraisille varattiin Suur:ten maaomaisuuksien omistajien
8381: mahdollisuuksia eläin:tensä laiduntamiseen etuja suosiva laki tilusten rauhoittamisesta
8382: niin suurtilallisten kuin yhtiöidenkin mailla. kotieläinten vahingonteolta on kuluneen 25
8383: Laajaksi kehittynyt torpparijärjestelmä vuoden voimassaolonsa aikana ehtinyt osoit-
8384: sekin osaltaan teki mahdolliseksi torpparien taa epäedullisuutensa. Si:tä mukaa kuin
8385: karjan laiduntamisen päätilan mailla. Lo- vuosikymmeniä sitten tehdyn aidat ovat
8386: kakuun 15 päivänä 1918 annettu laki rappeutuneet tai hävitetyt, ovat nautooläi-
8387: vuokra-alueiden lunastamisesta ja sen 75 metkin jääneet laitumia vaille. Hyvin har-
8388: §: ään sisällytetty säännös aitausvelvollisuu- voin on pientilallisella mahdollisuus saada
8389: desta johti siihen, että uudistilojen laidun- sopimusteitse laidunta suurmaanomistajilta.
8390: tamisalueet huomattavasti supistuiva;t ja Sen vaikutuksesta on varsinkin eräillä seu-
8391: että aitauskustannukset tosiasiallisesti ko- duilla maassamme lammaskanta hävinnyt
8392: konaan jäivät itsenäis:tyneen pikkutilan kan- melkein olemattomiin. Siitä sekä tilusrau-
8393: nettavaksi. T1ämä samainen säännös sisä;Hy- hoituslain ankärista velvoituksista ja ran-
8394: ltettiin myös 25· päivänä marraskuuta 1922 gaistusmääräyksistä johtuvat maassamme
8395: maan hankkimisesta asutustarkoituksiin an- nykyisin vallitsevat viheliäiset laidunolot.
8396: netun lain 66 §: ään. Tammikuun 1 päivänä Tilannetta ei ole parantanut puheena ole-
8397: 1938 voimaan tulleella lailla tosin kumottiin vaan lakiin sisällytet:ty säännös tilusrau-
8398: edellä mairn,itut sä:ännöks•et ja aitausvelvo:l- hoitusyhdistyksistä. Kuluneen 25 vuoden
8399: lisuudesta määrättiin sovellettavaksi mitä aikana on sanottuja yhdistyksiä perustettu
8400: 18 päivänä helmikuuta 1921 annetussa laissa varsin vähän. Sielläkin missä niitä on pe-
8401: tilusten rauhoittamisesta kotieläinten vahin- rustettu, on niiden merkitys ollut vähäinen.
8402: gonteoilta säädettiin. Tämän lain 2 ja 3 Nyt käytäntöön sovellettavan maanhan-
8403: pykälissä määrätään aitausvelvollisuus tosin kintalain ja mahdollisesti uusittavan asutus-
8404: molemminpuoliseksi, mutta jakautuvat siitä lain vaikutuksia maanomistusoloihimme on
8405:
8406:
8407:
8408: •
8409: VII,19. - Hietanen y. m. 18'7
8410:
8411: vielä vaikea :täsmälleen arvioida. Tämän reina olevien suurmaano~taj~n metsä-
8412: vuoksi olisi mielestämme laki tilusten rau- mailla. Samoin olisi säännös tilusrauhoitus-
8413: hoittamisesta kotieläinten vahingonteolta yhdistyksistä edelleen säilytettävä.
8414: säilytettävä suurelta osalta en:tisenlaisena. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
8415: Se perusteeltaan tärkeä muutos siihen olisi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8416: kuitenkin tehtävä, että aitauskustannukset,
8417: mikäli jompi kumpi asiapuoli pitää raja- että hallitus ensi tilassa valmistaisi
8418: aitaa tilusten välillä välttämättömänä, jaet- ja antaisi Eduskunnalle esityksen
8419: ltaisiin osapuolten kesken kunkin omistaman sellaisiksi muutoksiksi voimassa ole-
8420: pinta-alan suuruuden perusteella. Lakiin vaan 'tilusrauhoituslakiin, että aitaus-
8421: olisi myös otettava sellainen säännös, että rasitus jaettaisiin rajanaapureiden
8422: vähempivaraisille viljelijöille ja muille kesken kunkin omistaman tilan pinta-
8423: laitumen puutteessa oleville taattaisiin mah- alan suuruude,n perusteella.
8424: dollisuus [aiduntaa eläimiään rajanaapu-
8425: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
8426:
8427: Esa Hietanen. Toivo I. Sormunen.
8428: Toivo Kujala. Jalmari Kulmala.
8429: J. Mustonen. W. Metsäranta.
8430: Arvo Riihimäki. Sulo Muuri.
8431: M. Järvinen. .Johan Toivo Järvinen.
8432: 188
8433:
8434: VU,2o. - Toiv. al. N :o 66.
8435:
8436:
8437:
8438:
8439: Bryggari y. m.: Kalastusoikeuden saatta:misesta maa-nomis-
8440: OOtistu.ksesta riiwwmattomaksi.
8441:
8442:
8443: E d u s k u n n a ll e.
8444:
8445: Maassamme, kansanvalltaisessa tasaval- nee asumuksensa rannalta kalastamaan, on
8446: lassa, kalastusoikellltta koskeva lainsäädäntö se rangaistuksenalainen teko. Kansamme
8447: on Hian vanhanaikainen ja yksipuolinen, varhaisempi !käsitys kalaveden omistami-
8448: ollen se osittain yli 200 vuotta vanha. sesta ja kalastusoikeudesta ei oHut nykyi-
8449: Meillä kalastusoikeus y:ffiensä kuuluu niille, sen kalastuslakimme mukainen, vaan kala-
8450: jotka omistavat maan ja jonka omistajilla vesi kuului koko heimeille ja ne kalat, jotka
8451: on myöskin omistusoikeus kailavesiin. Maata menivät pyydyksiin, olivat pyydystäjien
8452: Omistamattornilla kansalaisillamme ei ole omia. Kalastuslakimme oikeuskäsityksen
8453: käytännöllisesti !katsoen kalastusoikeutta. vastaisuutta todistaa sekin, että eri puo-
8454: Se on epäkohta, joka pitäisi mahdollisim- lilla maata lukuisat maan- ja kalavesien
8455: man pian saada poistetuksi. omistajista sallivat niidenkin kalastaa ka-
8456: Maataomistamaton saa kru18Staa ongella 'lavesihl;ä:än, joilla siih€111 ei dle oikeutta.
8457: ja koukuil~a sisäveden järvellä kylärajan MUitta koska enemmistö kalavesien omista-
8458: ulkopuolella kun järven pituus ja leveys jista jyrkästi kieltää omisrtamastaan kaila-
8459: on vähintään 8 kilometriä. Meressä kylä- vedestä sivullisen, maata omistamattoman,
8460: rajan ulkopuoLelta ja 'lohipitoisen joen ka'lastamasta, on lain muutOs välttämätön.
8461: suUJ1ta 10 kilometriä maailita ulospäin, ra- Kalastusoikeuden muuttaminen maan-
8462: jalta alkaen, on vasta kalastusoikeus maata omistuksesta riippumattomaksi käy sen kii-
8463: omistamattomilla. Merenrannoihla, jotka reeHisemmäksi ja välttämättömämmäksi,
8464: !kuuluvat valtiolle eli kruunulle, on kallas- minkä tiheämmäksi asutus kehittyy, mitä
8465: tusoikeus niillä, jotka tehdyn sopimuksen todistaa se, että te<illisuuslaitosten, taaja-
8466: perusteella ovat siihen oikeutettuja. Uko- väkisten yhdyskuntien, kauppaloiden ja
8467: saaristoissa, mikäli niiden rannat eivät kaupunkien lähellä olevilla kalavesillä ei
8468: kuulu omistuksen ;tai erikoissopimuksen pe- sallita maata omistamattomien käydä ka-
8469: rusteella jollekin yksityiselle sekä syväve- Jastamassa.
8470: dessä on onkiminen ja koukuilla kalastami- Väliaikainen kalastuslaki oli voimassa
8471: nen salil.ittua. - Näin rajoitetut ja melkoi- vuoden 1945 iloppuun. Hallituksen esitys
8472: sessa määrässä merkityksettömät ovat sen jatkamisesta on vielä käsittelemättä.
8473: maata omistamattomien ka[astusoikeudet. Mainitun lain siunauksellisesta vaikutuk-
8474: Mikä käytännöllinen merkitys näin rajoi- sesta, suul'len eilintarvikkeiden puutteen val-
8475: tetulla kalastusoikeudella on, sen käsittää Htessa, on moni maata omistamaton saanut
8476: jokainen ongella ja koukuilla syvävedessä ravinnon lisää itseUeen ja perheelleen ka-
8477: kalastanut, puhumatta siitä, että muilla loista, joita ovat olleet oikeutettuja pyy-
8478: pyydykshllä ei saa kalastaa eikä liioin lä- dystäm.ään. Sitä oikeutta ei heiltä ole lak-
8479: heltä rantaa, missä kalat kesällä liikkuvat. kautettava, vaan laki on vakinaistutettava
8480: Samanlaisessa oikeudettomassa asemassa pysyväksi.
8481: ovat sellaiset itsenäistynee:t torpparit, joillla Minkä valtion kalastusoikeuden mukai-
8482: maansa vuokrausaikana ei ollut kalastus- seksi meillä ollisi kalastusoikeus toteutet-
8483: oikeutta. Tilanomistajiakin on vailla ka- tava~ Sosialististen-Neuvosto-Liiton, jossa
8484: [astusoikeutta. Saarilla ja rannoilla asuvat valtio omistaa myöSkin !kalavedet, vaiko
8485: pieneläjät, pienehkön maa-alueen omistajat Amerikan Yhdysvaltain tai Kanadan, joissa
8486: ovat vailJa kalastusoikeutta. Jos hän me- melkein kaikihla kansalaisilla on oilreus ka-
8487: VI1,2o. - Bl'J'ggari y. m. 189
8488:
8489: lastamiseen, se jääköön haJJli,tuksen harkin- !autettava määräaikaisesta laista kalastus-
8490: nasta riippuvaksi. Pääasia on, että kalas- oikeutta koskevan Qain muutoksella kansa-
8491: tusoikeutta koskevaa lakia muutetaan sen laisillemme.
8492: sisältöiseksi, että !kaikilla Suomen kansalai- Esittämillämme perusteiNa kunnioittB!en
8493: silla [ain määrääminä aikoina, laillishlla ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
8494: pyydyksihlä, on oikeus kalastamiseen. KalB~t vomuksen,
8495: meressä, mutta myöskin sisäwsillä, pieneh-
8496: köjä poikkeuksia iukuunottamatta, ovat että hallitus antaisi kiireellisesti
8497: kasvaneet ja kasvavat edelleen ilman ke- esityksen laiksi, jonka mukaan kalas-
8498: nenkään työtä ja vaivannäköä. Kalastus- tusoikeus olisi kaib'lla Suomen kan,.
8499: oikeus on varhaisempina aikoina kulliunut salaisill,a ja tulisi maanomistuksesta
8500: kaikille kansalaisil.lemme. Se oikeus on pa- riippumattomaksi.
8501: Heilsingiss 11 päivänä helmikuuta 1946.
8502:
8503: Tuomas Bryggari. H. S. Pesonen.
8504: Uuno Raatikainen. K. Hakala.
8505: 190
8506:
8507:
8508:
8509:
8510: Pohjannoro: Pu1Uitk~t'Un P'!JYntiä kosk&Vie;n ~r~{Ai)sten
8511: muuUamisesta.
8512:
8513:
8514: E d u s k u n n a 11 e.
8515:
8516: Riista.taloutemme aJa:lla on nY'kyisin :huo- soneista olisi mitä pik~~:i.llo <pää,s,tävä, sa-
8517: lestuttavin ja ajankohtaisin kysymys puna- moinikuin ikarvattomistwkin punwlretui.srta.
8518: kettujen huonoturl,dds-uus. Huonotul'lkikisia Tä:hän lienee rtUSikin mul.lt~ keinoa olemassa
8519: punakettuja on pääasill$8& kahta ~aatua. kuin tehdä määrätyin rajoituksin puna-
8520: Toiset ovat laihoja ja usein aivan karvat- kettujen myrtrokypyynti luvalliseksi ik:oiko
8521: tornia. Karvanlähtöön ova.t olleet syynä maassa.
8522: eräät vailkea.t sisäiset mato- ja iPUUtostaudit. EdelläO'levaan viitaten ikunnioittavimmin
8523: Toisen ,ryhmän muodostavat n. s. Samson- ehdotan eduskunnan hyväksY'litävä:ksi toi-
8524: ketut. Niiden ruumista verhoaa tiheä. v:itl- vomuksen,
8525: ~amainen pohjakarva, mutta pintakarva
8526: sensijaan on hyvin harva tai puuttuu ko- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8527: konaan. Jälk:itmäinen tauti on perinnölli- toimenpiteisiin voimassa olevan met-
8528: senä levinnyt nopeasti suureen osaan Etelä- sästyslain 36 § :n muuttamiseksi nii!n,
8529: ja Keski-Suomea ja uhkaa parhaihlaan koko että punaketun myrkyllä pyynti
8530: luonnonvaraista punaJkettU'kantaamme. Onpa määrätyin rajoituksin tulisi luvalli-
8531: eräillä seuduilla suorastaan 75 % koko pu- seksi koko maassa.
8532: nalkettukannasta Samsoneja. Näistä Sam-
8533: Helsingissä 8 päivänä theimikuuta 1946.
8534:
8535: Arvo Pohjannoro.
8536: 191
8537:
8538: VII,22. - Toiv:. al. N :o 68.
8539:
8540:
8541:
8542:
8543: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä koko valtakunnan asu-
8544: tu.~suunniteltman laatimiseksi.
8545:
8546:
8547:
8548: E d u s k u n n a ll e.
8549:
8550: Kokemukset sekä Suomessa että muuaQla on suunnittelun perusrunkona pidettävä
8551: ovat osoittameet, että menestyksellinen ja koko valtakunnan käsittävää asutussuun-
8552: kaukonäköinen asutustoiminta va1atii ilähtö- nite[maa, joka jäse.ntyy alueittain ja ja-
8553: kohdakseen huol:e]lisesti 1aaditun ja tarkoin kaantuu yksityiskohtia ll:äs·itteleväksi. · ·
8554: harkitun asutussuunnitelman. Ma•assamme Vain täten pätevän asutu,ssuunnilttellun
8555: on ~a.rhaillaan maanhankint,alain perusteema avulla voidaan a:-yhtyä vaimentamaan eroa
8556: käymm.issä valtava maanomistuksen uudel- kau:punkilais- ja maaseutuasutuksen välHlä,
8557: [een järjestely. Näyttää kuitenkin sil1tä, välttää esim. hökkeli- ja haja-asutukset,
8558: että ~;~iitä saadut tulokset eivät tule ole- vi•ljelmien tuota;ntoa haittaava pa:lstojen
8559: maan tyydyttävi•ä, ellei toimenpiteitä yh1le- hajoitus, ehkäistä haitalilisia väestöliikkeitä
8560: näi~yte:tJä tapahtuvak!si yp.ten:äisen asutus- maalta:pakoineen y. m. s.
8561: squrmiwlman pohja.lla, jolka ottaa varteen Kun valtakunnalla ei kuitenkaan ole tois-
8562: kaikki tähän laajaan ja monisä_.ikeiseen ky- ta.iseksi elintä, joka tämän suunn.Hteluteh-
8563: symykseen lii•ttyväJt n:äkökohdat. tävän suorittaisi, näyttää aillekirjoittaneista
8564: Maiseman, maaston ja maaperän huoilel:li- väLttämättömältä, että toimintakykyinen
8565: sen tutkimuksen perusteella on suunnitel- elin tätä: vamten 1kiiree!Jil:isesti iluodaan. Siten
8566: tava, m1ten esim. on sijoitettavlt ja mi:toi- voidaan välttää ainakin osa niistä :taioudel-
8567: tettavl;l lisista ja asutuksellisista epäJluomiSita, joita
8568: viljelystilat, jqtta niiHä ~tQimint{t voisi nykyinen kiireellisestä toiminnasta p'akoota-
8569: tapahtua tailoudeBisesti j11 ~tehokkaasti ja kin johtuva suunnittelemattomuus tällä
8570: :elintaso muodostua riittävän korkeaksi, •aila:lla varmasti tulee tuomaan mukanaan.
8571: !beollis-uuden sijaintiaJlueet, Tämä e[in liittäisi samailla yhteen ne hajal-
8572: asuntotilat ja asuntopalstat, ~talouden, lise.t toiminnat, mitä tällä alaHa toistaiseksi
8573: t.eqlli,s;uuden ja muiden etlinkeinojen henki- on harjoitettu.
8574: l~töä varten, .1UlekirjoittaTI!eet ovat vakuutettuja siitä,
8575: [iiken,neverkosto ja sen vaatimat a~ueet, että ·tähän tosioloja .tarkoin :tutkivaan ja
8576: koulut, sairaalat, urheilu- ja leikkialueet, sen perusteeLia ,tapahtuvaan suunnittelutyö-
8577: siv.ist~slaitokset y. m. s., ja hön uhratut 'VIa;rat ovat kaJlSamme vastais-
8578: muut väestön hyvinvoinnin VJa.atimat alu- ten e[inalojen hyv:äksi parhaimmalla lllah-
8579: eet. dolliseHa tavalla sijoitettuja.
8580: On [uonnoHisesti otettava wwt~een kaikki EdeBäesitetyn perUSit~lla aB.ekirjoitta-
8581: aikaise~pien sukupolvien suorittama raken- neet 'esit1tävät k!unnioittaen eduskunnan
8582: nustyö ja käytettävä se suunnittelussa hy- päätettäväksi toivomuksen,
8583: väksi. Tämä kaikki on asutussuunnitelmaa
8584: laaditt~wssa selvitettävä, jotta asutuksesw että hallitus r.yhtyisi toimenp:ite.i-
8585: syntyy e'limellinen kokonaisuus. siin koloo valtakunnan asutussuun-
8586: Kun eri as"Q~tusaluee.t li\ttyvät toisiinsa, nitel'»W!n aikaansaamiseksi.
8587: HelsingiS\Sä 11 påivänä helmikuut;;t 1946.
8588:
8589: Jussi ta,ppi-l:l~ppälä. Antti A. Roukkari.
8590: S.1,1lo SalQ. · lY!. 0. Lahtela.
8591: Kyllikki Pohjala.
8592: 192
8593:
8594: VU,2s. - Toiv. al. N :o 69.
8595:
8596:
8597:
8598:
8599: Pusa y. m.: ToV1ne,npiteistä maaseudun rakennustof.min-
8600: nassa esiintyvien epäkohtien poistamiseksi.
8601:
8602:
8603: E d u s kun n a U e.
8604:
8605: Taloudellisten olojen !Parantuessa tulee kuin millään muulla suunnittelu- ja raken-
8606: etualalle tehokkaat toimenpiteet riittävän nusvirheellä. Rakennukseen suunnitellaan
8607: asuntotuotannon aikaansaamiseksi. Silloin usein rakennuksen kokoon nähden tarpeet-
8608: nousee itsestään esille tarve aikaansaada toman paljon uuneja. Tämä koskee nimen-
8609: tarkoituksen mukaisia säännöksiä, jotka tur- omaan karjalaiselle maataloussiirtoväelle
8610: vaavat sekä kunnollisen rakennusten suun- tarkoitettuja rakennuksia. Karjalassa syö-
8611: nittelun että rakennustyön tarkoitusta vas- dään pehmeätä ~eipää ja sitä paistetaan
8612: taavan toteuttamisen. Samoin näiden sään- ainakin kerran viikossa. Lisäksi leivinuu-
8613: nösten avulla pitäisi ohjata erilaisten ra- nissa kypsennetään monenlaisia ruokia.
8614: kennustarvikkeiden tuotantoa niin että ne Siksi niitä lämmitetään mielellään joka
8615: vastaavat nykyaikana niille asetettavia vaa- !Päivä. J.os uuni on oikein suunniteltu ja
8616: timuksia. Edellä sanotun selvittämiseksi on rakennettu, pidetään sen avulla lämpimänä
8617: syytä viitata eräisiin seikkoihin. varsin pienellä IPUUnkulutuksella helposti
8618: Rakennuksen lämpimä,ksi saamisen, kestä- 40 m2 suuruinen ja jonkin verran sitä suu-
8619: vyyden ja ,tulipalon vaaran torjumiseksi on rempilcin huoneistotila. Kun tapaa aivan
8620: tärkeätä, että rakennus perustetaan sillä ta- äsken rakennettuja leivinuuneja, joiden ari-
8621: voin, ettei perustus roudan vaikutuksesta nan alapuolelle ei ole muurattu minkään-
8622: liiku. Jos rakennus hakataan hirsistä on laisia savukanavia, voidaan todeta, että jo-
8623: tärkeätä, ettei karat ja tapit rakennuksen tain nykyistä enemmän .pitäisi tehdä tilan-
8624: IPainuessa jää kantamaan ja siten aiheuta teen parantamiseksi.
8625: rakennuksen iämpimyyteen nähden vai- Edellisen lisäksi :t~ahtuu joka päivä,
8626: keasti korjattavaa rakennusvirhettä. Jos että vaikka savukanavien tulee olla ainakin
8627: rakennus rakennetaan 'laudoista sahajauho- 15 X 15 senttimetrin suuruiset ja ne edellyt-
8628: tai muulla täybteellä, ;pitäisi seinäpaksuus tävät savupeltiä suuruudeltaan n: o 4, siitä
8629: aina rakentaa sen mukaan suuremmaksi huolimatta valetaan ja myydään savupeltejä
8630: mitä kevyempää ja harvempaa täyteaine on. n: o 3, jonka mitat ovat savukanavaa huo-
8631: Ullakkotila pitäisi aina olla niin korkea sei- mattavasti pienemmät. Kamarin uunin il-
8632: nävieriltä, että lisätäytteen sullominen sei- matiiviitä oviluukkuja ei liene tällä kertaa
8633: nän väliin on mahdollista. Maaseudulle ra- saatavissa. Kuitenkin lämmön säästämisen
8634: kennettavan rakennuksen ullakon tulisi aina kannalta on ensiluokkaisen tärkeätä, että
8635: olla niin korkean, että siellä on riittävästi uunin oviluukku on aina ilmatiiviisti sul-
8636: taloudessa välttämätöntä säilytystilaa. Jos jettavissa. Lisäksi joudutaan nykyään aset-
8637: rakennuksen kattorakenne suunnitellaan si- tamaan suorasivuiseen uuniin kaarevan
8638: sältäväksi useita päätyjä joko huonetilan uunin suuluukkuja. Samoin pieniin leivin-
8639: saamista varten tai katon lappeille tehtä- uuneihin j<mdutaan käyttämään uunin ko-
8640: vien ikkunoiden takia, niin on niistä mel- ikoon liian suuria numeroita 3 ja 4.
8641: kein poikkeuksetta seurauksena, että katto Edellä sanotusta havaitaan mitenkä vält-
8642: kulmapaikoistaan varsin nopeasti alkaa vuo- tämätöntä olisi kiireellisesti ryhtyä tehok-
8643: taa. Harvoin tulee vuoto heti tukituksi ja ikaisiin toimenpiteisiin nimenomaan maaseu-
8644: siten aiheutetaan rakennuksen kestävyy- dulla tapahtuvan rakennusten suunnittelun,
8645: delle ehkä enimmän ja kalliimpia vaurioita rakennust~ön suorittamisen ja ra:kennustar-
8646: VI1,2a. - Pusa y. m. 193
8647:
8648: vikkeiden tarkoitusta vastaavan suunnit,te- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8649: lun, suorituksen ja tuotannon aikaansaa- toimenpiteisiin maaseudun rakennus-
8650: miseksi. toiminnassa sekä suunnittelussa m-
8651: kentamisessa että rakennustarpeiden
8652: Edellä, sanotun ,perusteella ehdotamrrne valmistuksessa esiintyvien epäkohtien
8653: eduskunnan ,päätettäväksi toivomuksen, poistamiseksi.
8654: Helsingissä h~lmiilmun, 11 päiV'äinä 1946.
8655:
8656: E. Pusa. Penna Tervo. Valto Käkelä.
8657:
8658:
8659:
8660:
8661: 25
8662: 194
8663:
8664: VI1,24. - Toiv. al. N :o 70.
8665:
8666:
8667:
8668:
8669: Lappi-Seppälä. y. m.: Toimenpiteistä kerrostalojen uUakko-
8670: jen asunnoiksi muuttarmisen helpottamiseksi.
8671:
8672:
8673:
8674:
8675: .As1lllltopullan edeililOOlll j~tlru.essa: on pakko ili]ikentnlek1aJlustoarrnme, oo ,effirtetythlä rakenta-
8676: :etsiä ikwiJdci :mJahdo11i'Sielt roeinat, joiilill ny- mistaVIalllla niJmenom'lllan tämä vaikelalla 1ajan-
8677: kyisetn vai:k:ean lll.lateriaalliltlillaiDitiOO!l VJalliLittesS!a kohitairuaJ m0111i31 etuja puOOiel:lwrun.
8678: vdilbalisi~n rakemnUSJaineita. säästäen saada Kun useliliilia: mhoill!la :iiLmennJe.ei!Jle pyrM-
8679: asu:nnot n:itiitlä. vruillilla ollevill!le. my'kselile sisusiaa tarkoitukseen soveltuvia
8680: Monissa. k1aupul.llg'€'.issru on vapa;a yriltteliäli.- uiJJl~oi:ta 3JSUJUIIliOiiksi ikuitenikin viiranomais-
8681: syys pyrlriny:t r<akenrbamalan asuilllhuoooi~,a \tlen tahoilta on :a!SeltetJtu esteiltlä, jotka: ovat
8682: V'Wllhoj<en kier!root:ruloj® UJllaikoil!l.ie, joihim. joko kOilroooan rtehllliOOt mahd<Jibtomaksi mai-
8683: huo:rrulltilla:vasti h!al'VIemm~illla. !kuin muutoin UiiitliD !'lallrenm.ust<Jiilminooiili Imi estänoot Siitä
8684: rakentamalla saadaan 'luodulksi vaatimatto- li~'ailillsten rejoilt:m:rten vuoksi], oo, - IIllilm:en-
8685: mm a~ruinhuoneisltoja. O~lll 1lU<Xllitl!Olll1ista, omOO!tll !I1ykyhieJt'ken ,ti'lianrteen hu{)lffiioonot~
8686: etit:ä riittäV!iiD korkeita jia: !tla!rkoirtu!lmeen so- taJen - , väJilUtiämäJ!:önttä vaiLtiovailllla!n toimen-
8687: pivia ull1aJklkoja sisusitamllllill,a; saada1arrr hal- pitem puutitua :asiool!l ja pOÖBtla:a1 ne estteelt,
8688: vaJiliai uUSiia asuntoja kun rakemmksellilia: on jdtkia; OV'rut rui:h~uifJtlamJoot Siffi11, ettei ulllirukkoj en
8689: jo vallmiina tonltlti, pel'USitus ja vesiklatlto ~i'Il® lluonno1!Lisesm rotuillllisuudest,aan
8690: sekä useissa 'UapaU!ksilssla slisustetta'VIal1ll!ru asun- huorimaJtta, olle piä;ässy!l1 kui!l1 hciikikoollJ ail-
8691: nd1llia jo ~~ piei'USTiaftoonif:iootJlciln. kuun.
8692: Kun ~ vileilä oWtaial!1 huomioon, etJtä EdielJlä esirt:ettyyn vmtba:te:n alllekirjoitta-
8693: uliliakkor'a!kell!DJellm181t voidaan suoritt;too pää- neert; leSi.ttäJvä!t kunnioiltltJaieiTh edusku.runJ!an, hy-
8694: ~ seil!Laiffia rakennusaJ!Theirt:a käY'tibäen, väbyrtitii:v;äksi ,toivomukslen,
8695: jo:ista. tä1111ämään hetikeillä ei olle puutelttta
8696: sekä se, eltil1ä val!lhoj1en tal1ojen :uillliakoiiJJ1e ra- että hallitus ryhtyisi toVmenpitei-
8697: merun~v8Jt MUitlillol; tUilev'aJt lliikentee]lisesf;fii siin niiden rajoitusten ja esteiden
8698: ed'Ull1JiaeatJi sijo.iJteltuksi, roväJtikä Tasita. kuten poistromiseksi, jotka vaikeuttavat tar-
8699: l!mupunlkiJoo U!illropuollelile sijoiJtettarvaJt uudis- koitukseen soveltuvien kerrostalojen
8700: rakennukset, täJllä hetkellä y1iikuormitettua uUakkojen sisustamista asunnoiksi.
8701: H~äJ 12 P'äilväalä heilmikuui!Ja, 1946.
8702:
8703: Jussi Lappi-Seppälä.. Erkki Leilrola.
8704: Erkki Paavolainen. Nils Meinander.
8705: Kyllikld Pohjala.
8706: 195
8707:
8708: VII,2 5. - Toiv. al. N :o 71.
8709:
8710:
8711:
8712:
8713: Käkelä y. m.: Esityksen antamisesta Lappeenrannan kau-
8714: pungin ja Lauritsalan kauppalan oikeuttamisesta pakko-
8715: lunastamaan alueeltaan niiden säännölliselle kehitykselle
8716: tarpeellisia maa-alueita.
8717:
8718:
8719: E d u s k u n n a l ;l e.
8720:
8721: Voimassa olevassa asemakaavalaissa on on asianlaita suunnil[.een samoin maanomis-
8722: kaupungin velvollisuus ja oikeus lunastaa tajien kantaan katsoen. Heillä ei ole mi-
8723: maata tarkemmin määrätty ·ollen kaupunki tään halua sovinnolJa myydä aluei.taan eikä
8724: ainoastaan [ain määräämissä erikoistapauk- myÖSkään osaLlistua asemaJkaavan il.aatimi-
8725: sissa velvollin·en maan il.unastamaan ennen- seen ja sen kustannuksiin, vaan he toivo-
8726: kuin maa otetaan käytäntöön. Samoin on vat, että yhteiskunta eili kaupunki il.aatisi
8727: kunnalla asemakaa vaJain säätämissä ta- asemakaavan, .toteuttaisi sen omalla kustan-
8728: pauksissa oikeus il.unastaa maata kaupungin nuksellaan avat,en kadut, varustaen ne V'e-
8729: järjestelyä varten, mikä yl•eensä, ·ellei sopi- sijohto- ja viemäriverkostolla y. m. ja he
8730: muksia tehdä, tapahtuu pakkolunastuksella sitten tämän jälkeen myisivät valmiita
8731: noudattaen asemakaavalain ja pakkolunas- tontteja ilman muuta ha:lukkaiHe ja saisi-
8732: tuSlainsäädännön tarkempia määräyksiä. vat siten itseHeen maanarvon nousun.
8733: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että Kaupungille o:lisi täten myönnettävä oikeus
8734: asemakaavailain säännökset eivät ole riit- Jaajempaan pakkolunastusoikeUJteen myös
8735: tävän joustavia ja kaupunkien oikeus saada asemakaava-alueen uil.kopuolella.
8736: pakkolunastaa yleisen tarpeen ja tonttien Mitä erikoisesti Lappeenrannan kaupun-
8737: sekä teollisuustoiminnan tarpeiksi maata, kiin ja Lauritsalan kauppalaan tulee, kär-
8738: kohtaa kä~nnössä estei.tä, koska asema- sivät nämä asuntotonttien puutetta. Lap-
8739: kaavalain säännökset ovat man ahtaat. peenrannan kaupungin asuntotonttireservin
8740: Etenkin niisSä kaupungeissa, joihin on muodostaa 58 asuntotonttia, mutta nekään
8741: viime taikka tällä vuosikymmenellä liitetty eivät ole myyntikunnossa. Kun kaupunki
8742: täyteen ralrennettuja 'esikaupunkiaJlueita, joitakin vuosia sitten on joutunut pakko-
8743: joill.e sitten aikanaan on vahvistettu ase- 'lunastuSJteitse puolustuslaitokselle luovutta-
8744: makaava, tuottaa asemakaavan toteuttami- maan huomattavia asutustarkoitukseen ai-
8745: nen uusia katuja avattaessa paljon hanka- kanaan Vilirattuja ja; Shlhen soveltuvia ma;a-
8746: 1uuksia ja viivästystä asemakaavalain mää- alueita lmupungin lämsiosasta ja kun. kau-
8747: räysten takia. Myöskään eivät yksityiset punki useista yrityksistä huolimatta ei ole
8748: maanomistajat haJua osanistua asemakaa- vapaaehtoista >tietä saanut tyydytetyksi
8749: van laatimisesta ja sen toteuttamisesta kau- maan tarv·etta, vahlitsee kaupungissa suuri
8750: pungille aiheutuviin kustannuksiin, vaikka asuntotonttipula. Vuonna 1945 kävi Lap-
8751: asemakaavalaki edeliyttääkin, että maan- peenrannan kaupunki ja Lappeen seura-
8752: omistajalla tässä suhteessa on määrättyjä kunta neuvotteluja Lappeenrannan kau-
8753: velvollisuuksia ja asemakaavalain tarkoitus pungin LapVleden kyl,ässä olevaan Suurpap-
8754: on määräyksillään tasoittaa kaupungin ja pila-nimiseen ,tiJaan RN:o 135 kuuluvan
8755: maanomistajan eturistiriitoja asemakaavaa syyskuun 16 päivänä 1936 vahvistetun ase-
8756: toteutettaessa. Näin ollen olisi syytä saada makaavan mukaan rakennuskortteleihin si-
8757: kaupungeille oikeus pakkolunastaa ilman sältyvän maan pinta-alaltaan 23.89 ha:n
8758: muuta kaupungin asemakaava-a:lue€seen aJlueen kaupungin hallintaan ostamiseksi.
8759: kuuluvaa maata. Kun Lauritsalan kauppwla on pyrkinyt
8760: Mi:tä taas tulee kaupungin asemakaavoi- vastaavasti omalla alueellaan samanlaise€n
8761: tetun alueen ulkopuoleLla olevaan maahan, tulokseen, on Lappeen Suurpappilan maat
8762: 196 VI1,2 5. - Lappeenranta ja Lauritsala.
8763:
8764: muodostunoot haitallisiksi, jarruttaviksi .te- asuntotontteja ja aiheuttaa siten tässä suh-
8765: kijöiksi seurakunnan omistamina Lappeen- teessa kaupungille ja kauppalaUe kestämät-
8766: rannan kaupungin ja Lauritsalan kauppa- tömän .tilanteen, ·ellei Lappeenrannan kau-
8767: lan säännöllise~le kehityksel1e. punki ja Lauritsalan kaupprula toisaailta
8768: Edelloon on huomattava, että saatujen saa pakkolunastetuksi uutta maa-aluetta.
8769: ennakkotietojen mukaan on LapP'eenran- Edelläolevan nojalla kunnioittaen ehdo-
8770: nan kaupungin ja Lauritsalan kauppalan tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
8771: aluool~a suunnitteiilla maanhankintalakia to- muksen,
8772: .teutettaessa ·perustaa paitsi huomattava
8773: määrä asuntotontteja, myöskin asuntovilje- että hallitus antaisi Eduskunnalle
8774: iys- ja viljelystiloja yhteisine laidunmai- esityksen laiksi, jolla Lappeenrannan
8775: neen y. m. On täysi syy pelätä, että tä- kaupungille ja Lauritsalan kauppa-
8776: män ohjelman osittainenkin toteuttaminen, lalle myönnettäisiin oikem pakkolu-
8777: paitsi sitä, että aikaisemmin tehtyjä suun- nastaa alueeltaan sellaista maata,
8778: nitelmia kaupungin ja kauppwlan kehityk- joka on tarpeellista mainitun kau-
8779: selle tarpeellisten t·eohlisuus- y. m. erikois- pungin ja kauppalan sää~nöllisen
8780: tarkoituksiin varattujen alueiden käytöstä kehityksen ja rakennmtoiminnan tur-
8781: ei voida toimeenpanna, myöskin si,too aina- vaamisekSii sekä asunto- ja teollisuus-
8782: kin huomattavan osan vielä: vapaana olevia tonttien hankkimiseksi.
8783: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
8784:
8785: Va.lto Käkelä. Uuno Raatikainen.
8786: H. S. Pesonen. Jere Juutilainen.
8787: Urho Kulovaara.
8788: •• ••
8789:
8790: VALTIOPAIVAT
8791: 1946
8792:
8793:
8794: LIITTEET
8795: VIII
8796:
8797: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
8798: TOIVOMUSALOITTEET
8799:
8800:
8801:
8802:
8803: HELSINKI 1946
8804: VAI~TIONEUVOSTON ~RJAPAINO
8805: Yliopistoa, koululaitosta, eduskunnan kirjastoa, opetuselokuvia,
8806: nuorisojärjestöjä, urheilua y .m. koskevia laki- ja
8807: toivomusaloitteita.
8808: 201
8809:
8810: VIII,I. - Lak. al. N :o 21.
8811:
8812:
8813:
8814:
8815: E. Koivisto y. m.: Ehdotukset laeiksi oppivelvollisuudesta
8816: ja kansakou~ulaitoksen kustannuksista annettujen lakien
8817: muuttamisesta.
8818:
8819:
8820: E d u s k u n n a 11 e.
8821:
8822: Oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti- senä tarkoituksena on ollut, että kyseessä
8823: kuuta 1921 annetun lain (101/21) 1 § :n oleva vapautus olisi voimassa vain toistai-
8824: mukaan ovat oppivelvollisuudesta toistai- seksi.
8825: seksi vapautetut viittä kilometriä kauem- Esitetty 1 § :n muutos aiheuttaa lain-
8826: pana asuvat lapset niissä kunnissa, joiden muutoksen myös 6 § :n 6 momentissa siltä
8827: keskimääräinen asukasluku neliök1lometriä osalta, joka koskee kouluun vapaaehtoisesti
8828: kohti ei nouse kolmeen. Tämä säännös, pantavia lapsia.
8829: joka tiettävästi on ainutlaatuinen koko Oppivelvollisuuden ulatuttua koskemaan
8830: Euroopassa, j.ossa kaikkialla yleinen oppi- myös harvaanasuttujen seutujen kaikkia
8831: velvollisuus jo on voimassa, kohdistuu lapsia, olisi samalla huolehdittava kaukana
8832: maamme harvaan asuttuun rajaseutuun ja asuvien lasten koulunkäynnin helpottami-
8833: pohjoisosaan, alueeseen, joka kuitenkin kä- sesta oppilasasuntoloiden, koulumajoituksen
8834: sittää noin lfs koko maan pinta-alasta. tai kyydityksen tehokkaalla järjestämisellä.
8835: Vaikka näiden harvaanasuttujen kuntien Senvuoksi on kansakoululaitoksen kustan-
8836: koulutoiminta onkin itsenäisyytemme ai- nuksista annetun lain 19 § :ssä siitä, samoin
8837: kana jopa ripeästi edistynyt, koulujen lu- kuin kunnille myönnettävästä valtion riit-·
8838: vun kasvaessa yli nelinkertaiseksi ja oppi- tävästä tuesta nimenomaan säädettävä.
8839: lasmäärän lähes kuusikertaiseksi, on kui- Esitetyt lainmuutokset ovat nähdäksemme
8840: tenkin todettava, että 'lain myöntämä vapaus kiireelliset ja ajankohtaiset myös siitä
8841: saattaa vuosittain näillä seuduilla ainakin syystä, että Lapin läänissä ja eräissä itä-
8842: 7,000 lasta oppivelvollisuuden ulkopuolelle. rajan harvaanasutuissa kunnissa sodan ai-
8843: Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että laki kana on tuhoutunut kaikkiaan 108 kansa-
8844: ei velvoita vanhempia toimittamaan lap- koulutaloa, joiden jälleenrakennussuunni-
8845: siaan kouluun, ;toiseksi siitä, etteivät kun- telmissa esitetyt lainmuutokset saattavat
8846: nat puolestaan ole velvo11isia huolehtimaan aiheuttaa muutoksia. Koulupiirejä voidaan
8847: kansakoulumahdollisuuksien järjestämisestä jakaa, koulun paikkaa muuttaa ja oppilas-
8848: niille. Kuntien vapaaehtoista harrastusta asuntoloita rakentamalla voidaan eräitä
8849: asiaan on taas ehkäissyt tietoisuus siitä, koulupiirejä yhdistääkin. Siten voitaisiin
8850: että 'harvaanasu:ttujen seutujen koulutoimen säästää huomattavasti kustannuksia ja joka
8851: järjestäminen ja lasten kyyditseminen tuot- tapauksessa saada opetustoimen järjestä-
8852: tavat niille suhteettoman suuria lmstan- minen harvaanasutuissa kunnissa alun perin
8853: nuksia, joiden tehokkaaseen avustamiseen tarkoituksenmukaiseksi.
8854: valtiolla ei ole mitään suoranaista velvoi- Mitä sitten tulee lainmuutosten aiheutta-
8855: tusta. miin Y'leisiin kustannuksiin, voitanee ne
8856: Näin ollen oppivelvollisuuslain tärkein arvioida seuraavan laskelman mukaan:
8857: merkitys taata kaiki1le lapsiHe koulun- Kysymyksessä on noin 7,000 lapsen koulu-
8858: käyntimahdollisuudet on ensimmäisen pykä- opetuksen järjestäminen. Kansakoululai-
8859: län rajoituksella tehoton tuhansiin raja- toksen valtiolle tuottamat kokonaiskustan-
8860: seudun lapsiin nähden. Tämän vuoksi olisi nukset nousevat nykyisin keskimäärin 1,500
8861: jo tositarpeen vaatima se ,toimenpide, että markkaan oppilasta kohden vuodessa. Har-
8862: edellä esitetty rajoitus laista poistettaisiin. vaan asutuilla seuduilla kustannukset ovat
8863: Näin siitäkin syystä, että Iainlaatijan i'lmei- kuitenkin kaksinkertaiset, eli 3,000 markkaa
8864:
8865: 26
8866: 202 VIII,l. - Oppivelvollisuus.
8867:
8868: vuodessa oppilasta kohden. Uudistuksen Lakiehdotus on jo vuoden 1945 valtio-
8869: tultua kokonaisuudessaan toteutetuksi koko päivillä eduskunta-aloitteen perusteella ollut
8870: lisäkustannus aiheuttaisi siis valtiolle n. eduskunnan käsiteltävänä, mutta tullut
8871: 21 miljoonan suuruisen lisämenon. Kun aivan pienellä äänten enemmistöllä hylä-
8872: koulutalojen rakentaminen kuitenkin tulee tyksi siitä syystä, ettei oppivelvollisuudesta
8873: kestämään pitemmän rajan, eikä vuokra- annetun lain 6 §: ään oltu nyt esitettyä
8874: huoneistoja kaikkialla ole saatavissa, on muutosta ehdotettu.
8875: viiden vuoden täy.täntöönpanoaika tarpeen Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
8876: vaatima. Siitä johtuen lisämeno,t ensim- ehdotamme kunnioittaen,
8877: mäisenä vuotena saattavat nousta korkein-
8878: taan 7-8 miljoonaan markkaan, lisääntyen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8879: vuosi vuodelta .tasaisesti, kunnes viiden vat lakiehdotukset:
8880: vuoden kuluttua täysi määrä on saavu-
8881: tettu.
8882:
8883: Laki
8884: oppivelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta.
8885: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti-
8886: kuuta 1921 annetun lain (101/21) 1 ja 6 §, 6 § sellaisena kuin se on 17 päivänä
8887: helmikuuta 1923 ~annetussa laissa (62/23), kuulumaan seuraavasti:
8888: 1 §. lisuuden täyttämisessä, jää kansakoulujen
8889: Suomen kansalaisten lapset ovat oppi- perustaminen kunnan harkinnasta riippu-
8890: velvolliset tämän lain mukaan ja tulee vaksi. Kuitenkin on kunta velvollinen vii-
8891: oppivelvollisuus voimaan alempana sääde- vyttelemättä ryhtymään .toimiin kansakou-
8892: tyssä järjestyksessä. lun perustamiseksi piiriin, kun kouluun
8893: Toistaiseksi ovat oppivelvollisuudesta va- pantavia lapsia on vähintään se määrä,
8894: pautetut tylsämieliset lapset, joista sääde- joka tämän lain mukaan velvoittaa kuntaa
8895: tään erikseen. koulun perustamiseen. Niinikään on koulu
8896: perustettava, jos kunnassa on yhtenäinen,
8897: 6 §. suuruudeltaan ensimmäisessä momentissa
8898: 1, 2, 3, 4, 5 mom. kuten voimassaolevassa määriteltyä koulupiiriä vastaava alue, missä
8899: laissa. on vähintään se määrä alueella asuvia tai
8900: Kunnassa, jonka keskimääräinen asukas- oleskelevia lapsia, joka tämän lain mukaan
8901: luku neliökilometriä kohti ei nouse kolmeen, velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
8902: .tai jossa valtioneuvosto katsoo maantieteel- Piirijako näissä kunnissa tarkistettakoon
8903: lisistä syistä syntyvän suuria vaikeuksia tämän mukaisesti.
8904: ensimmäisessä momentissa säädetyn velvol-
8905:
8906:
8907:
8908: Laki
8909: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
8910: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
8911: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun rlain (180/26) 19 § näin kuuluvaksi:
8912: 19 §. Jos matka lähimpään kansakouluun on
8913: Missä koulumatkojen pituuden tai vai- viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan ot-
8914: keuden ,takia katsotaan välttämättömäksi taa osaa saattamis- ja majoituskustannuk-
8915: nuorempia ja heikompia lapsia saattaa siin lapsen ikään katsomatta.
8916: kouluun tai majoittaa koulun läheisyyteen, Harvaan asutussa kunnassa on viittä
8917: ottakoon kunta harkintansa mukaan osaa kilometriä kauempana koulusta asuville op-
8918: vanhemmille tästä johtuviin kustannuksiin. pilai1le, jos heitä on vähintään kuusitoista,
8919: VIII,I. - E. Koivisto y. m. 203
8920:
8921: järjestettävä oppilasasuntola, m1ssa nama oikeutettu sen sijasta saamaan riittävän
8922: lapset saavat kouluaikana ilmaisen täysi- kyyditys-, majoitus- ja ravintoavustuksen.
8923: hoidon. Lapsilla voidaan asuntolassa. suori- Tästä johtuviin kustannuksiin on harvaan
8924: tuttaa sellaisia heille soveltuvia tehtäviä, asuttu kunta oikeutettu saamaan valtiolta
8925: jotka eivät häiritse opiskelua tai rajoita 15 § :ssä säädetyn kahden kolmanneksen
8926: mahdollisuuksia tarpeelliseen virkistykseen. lisäksi avustusta 10-25 %.
8927: E>llei asuntolaa ole järjestetty, on oppilas
8928:
8929: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
8930:
8931: Erkki K·oivisto. Lauri Järvi.
8932: Lennart Heljas. M. 0. Lahtela
8933: Eemil Pääkkönen. Martti Miettunen.
8934: Markus Niskala.
8935: 204
8936:
8937: VUI,2. - Toiv. al. N :o 72.
8938:
8939:
8940:
8941:
8942: Sa.rlin y. m.: Määrärahasta tutkimusapurakoiksi nuorille
8943: tieteenharjoittajiUe.
8944:
8945:
8946: E d u s k u n n a ll e.
8947:
8948: Vuosina 1936-39 eili va1tion meno- sentähden tämän vuoden menoarvioon
8949: arviossa 1 miQj. mk määräraha jaettavaksi 500,000 mk määrärahaa. Korotus on kui-
8950: tutkimusapurahoina nuorille, iJ.ahjakkaiksi tenkin saatava paljon suuremmaksi, jos tah-
8951: osoittautuneille :tieteenharjoittajille. Määrä- dotaan, -että saavutetaan se ,tarkoitus, johon
8952: raha oli tullut menoarvioon sen johdosta, tähdättiin eduskunta-a:loitetta asiasta rteh-
8953: että eduskun;ta oli v. 1935 valltiopäiv~Hä täessä.
8954: hyväksynyt ~aSiaa koskevan edustaja Bruno Viitaten mainitun edustaja Bruno Sarli-
8955: Sarlinin y. m. tekemän toivomusaloitteen. nin y. m. v. 1935 valtiopäiviUä tekemän
8956: Tämän määrärahan :turvin voitiin edellä alloitteen perustelluihin sekä tähdentäen,
8957: mainittuina vuosina jakaa keskimäärin 7 että nuorten tiedemiesten tukeminen nyky-
8958: apurahaa vuosittain yliopistollista rt;iede- oloissa, jolloin on käytettävä kaikki mah-
8959: kunt.aosastoa kohti. Myöhemmin on määrä- do~lisuudet voidakseen selvitä vaikeuk-
8960: rahaa pienennetty niin, että se 1943--45 sista, on SuomelLe elintärkeä, rohkenemme
8961: oli ainoastaan 250,000 mk. Kun markan kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
8962: arvo samaan aikaan aleni ja tämän johdosta täväksi toivomuksen,
8963: apurahan vähimmäismäärää oE korotettava,
8964: jouduttiin siihen, ·että v. 1945 voitiin antaa että hallitus vuoden 1947 tulo- ja
8965: ainoastaan 1 apuraha tiedekuntaosastoa menoarvioesitykseen ottaisi 5,000,000
8966: kohti. Ottwen huomioon eri tieteiden ailoillla ,markan määrärahan jaettavaksi tut-
8967: työskentelevien nuorten tieteenharjoittajien kimusapurahoina nuon1le, lahjak-
8968: suuren lukumäärän, haHitus ymmärsi mää- kaiksi osoittautunM1le tieteenharjoit-
8969: rärohan aivan liian mitättömäksi ja esitti tajme.
8970: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1946.
8971:
8972: Bruno Sarlin. Rolf Berner.
8973: H. A. Kannisto. Arno Tuurna.
8974: Yrjö Suontausta. Antti A. Koukkari.
8975: Martti 0. Kölli. Ensio Kytömaa.
8976: VIII,a. - Toiv. al. N:o 73.
8977:
8978:
8979:
8980:
8981: Ryömä y. m.: Tutkimuksen toinnittatmisesta ahkerien ja
8982: pystyvien yliopisto-opiskelijain to~meentulon turvaavan
8983: stipe.ndijärjestelmän perusteista ja mahdollisuuksista.
8984:
8985:
8986:
8987:
8988: Eräiät sooilailidemokrootJWoot edustJajraJt jät- SY!ll kulluessa: useampi•3J ootoja opiskea.ijoiroa
8989: tivät vuoden 1936 vailtiopäiviHe aloitteen, hiaki työllä Suomen Ylioppril1askun'tilen Lititton
8990: jossru viitt!a1Jtå•iln yi]Jiopåsto-opislrelijoide!I1 ta;.. työväll!ityst:oimrist<m kautita; h!ank!kien siiten
8991: qoudalJ1il9iiln va·:i.lmuksirin ja ·es:iJtett·il:i:n toirvo- tuloja hailonhalkkoojma, rahiastlajma, ikoti-
8992: mus 11rorotetun mä:ärärahrrun myönJtärrnises1Lä apullraisioo, sirivoojrutt.arittm, puistotärt:teinlä,
8993: apu- jrru ~ahoi!ksii op:is:fuelijo:illJie, joideru. rtebrtaantyöiläåsinä j. II1. e.
8994: opmroeJlua ,täJlll!aliseit vaikeudet häiriltsevät. Eräissä muissa maissa OII1 yJiiopisto-opis-
8995: Eduskuntru h.yillkäsi 3Jloittlee!I1 92 äJänel1lä: 90 keJlm helpO!tetltu stiprendijärjestelmäildä, jokia
8996: Vl8Shaaln·, mutltlru lrehoitti ,haalfutuSita tutki- tU!rV'aJa rka:ikkien lll:hkerien ja pystyvien opis-
8997: ma~an, mi1tä mahdol!lisuukslla. olilSii Y'.IJiopis- kelijoiden ·toimeentulon. 'Tälhlaisoo jräJrjes-
8998: tossa opiskelevien taJloudelLiseen tukemi- tclanän aJilmansa:aminen oHsi nähdäksemme
8999: seen, sekä ryhtymä:äln rurian VIOOtimiiln toi- syyrtä ofltaa; mraiililäk:in h!wrki:1ttlavalksi. S'El!lk
9000: menpiltleisillin". rtähdoo ehdotamme edusklmntam. hyväzksy1ll:.ä,.
9001: 'fd.edossamane ei olle, ooko täil!lamsiilll: tut- välksi .toivomuksen,
9002: kimwksriin ja rtoimenpiteisiin viimeisen
9003: ~en vuoden aiikana ryhdyttty. Mutta että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
9004: jokia rbapa:uksessa on illmeistä, että opiskeli- sen sellaisen stipendijärjestelmä11, pe-
9005: jaim taloudelliset vaikeudet erittäinkin sota- rusteista ja mahdollisuuksista, joka
9006: vuosilna. vrukojen l}mänltymisen, kärjisty- turvaisi ahkerien ja pystyvien yli-
9007: Dleleln oountopu!l:an y. m. johdoota lmsvoirvaJt. opisto"opiskelijoiden toinneentulon hei-
9008: 'Vältä osoititlaJa m. m. se, rettä esim. viime syk- län opiskeluaikanaan.
9009: Helsingissä h!elmikuuii!J 13 päiväJnär 1946.
9010:
9011: Mauri Ryömä. Antti A. Koukkari.
9012: Nils Meinander. Anshelm Alestalo.
9013: Tyyne Tuominen. M. 0. Lahtela.
9014: Elsa Karppinen. Yrjö Kallinen.
9015: Eino Tainio. ~yllikki PQbjala.
9016: Elli Stenberg. Urho Kulovaara.
9017: Sulo Salo.
9018: 206
9019:
9020: VIU,~. Toiv. aJ. N :o 74.
9021:
9022:
9023:
9024:
9025: Lappi-Seppälä y. m.: Toinnenpiteistä kiinteän varsinaisen
9026: tai kiinteän ylimääräisen kalatalouden professorin viran
9027: perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
9028:
9029:
9030: E d u s k u n n a ll e.
9031:
9032: Huomattavana syynä kalatalousolojemme toiminta-alojen edustajat, kuten lukuisat
9033: hitaaseen kehittymiseen erikoisesti sisä- agronoomeiksi valmistuvat yksityistilojen ja
9034: maassa on pidettävä tietämättömyyttä ja laajoja kalavesiä omistavien yhtymien ti-
9035: välinpitämättömyyttä, joka laajojen kansa- lanhoitajat, maatalous- ja metsänhoitokou-
9036: laispiirien keskuudessa vielä vallitsee kai- lujen opettajat, maatalousseurojen agronoo-
9037: kessa, mikä koskee järkiperäistä kalavesien misihteerit, joiden viimemainittujen joh-
9038: hoitoa, kalanviljelystä ja monia muita ka- dossa varsinaisesti seurojen kalatalousneu-
9039: lataloudellisia kysymyksiä. Vasta aivan vojienkin työskentely on, puhumattakaan
9040: viime vuosina, jolloin vallinneen ravintoti- tämän alan tietojen tärkeydestä niille maa-
9041: lanteen vuoksi on jouduttu yhä enemmän ja metsätaloudellista yliopisto-opetusta saa-
9042: kiinnittämään huomiota kalastukseen, on ville henkilöille, jotka tulevat omia tilojaan
9043: alettu yleisemmin ymmärtää, mikä suuri hoitamaan ja samalla kiinnittämään huo-
9044: pääoma rikkaissa kalavesissämme oikein hoi- mionsa tiloihin kuuluv,ien kalavesien hoitoon
9045: dettuna piilee. ja tuattoisuuteen, - esimerlkkinä ympä-
9046: On luonnollista, että kalatalouden kehit- ristölleen ja ohjaajina esim. kalastuskunnille
9047: tyminen suuressa määrin riippuu sii:tä, kuuluvien yhteisvesien kalastusta järjestet-
9048: kuinka päteviä ammattimiehiä tällä alalla täessä. Jo näistä esimerkeistä näkyy, miten
9049: on toiminnassa. Alempi kalatalousopetus, runsaasti maassamme tarvitaan kalatalou-
9050: niin vaillinaista kuin se tähän mennessä dellisia perustietoja yliopisto-opiskeluusa
9051: onkin ollut, on pystynyt valmistamaan koko yhteydessä saaneita henkilöitä.
9052: joukon kyvykkäitä kalatalousneuvojia ja Siitä, miten nurinkurinen tilanne yliopis-
9053: ammattikalastajia. Lähivuosina korjaantu- tossamme kalatalouden kannalta on, mainit-
9054: nee tilanne tässä suhteessa huomattavasti, takoon, että maatalous-metsätieteellisessä
9055: kun uusi Tarvaalaan sijoitettu ammatti- tiedekunnassa, jonne kalataloudenkin opetus
9056: koulu alkaa toimintansa. lähinnä kuuluisi, on vakinaisia professoreja
9057: Korkeamman kalatalousopetuksen suh- 9, vakinaisia ylimääräisiä professoreja 5,
9058: teen maassamme on nyt tultu siihen tilan- henkilökohtaisia ylim. professoreja 2, apu-
9059: teeseen, että jo lähintäkin tulevaisuutta laisia 4, dosentteja 24, ylimääräisiä opetta-
9060: silmällä pitäen kalatalouden alalla työsken- jia 13 ja opettajia, jotka antavat perus-
9061: televien pätevien johtajavoimien puute tulee opetusta 4. Kaikki nämä, yhteensä 61 hen-
9062: olemaan mitä huutavin. Tämä johtuu siitä, kilöä, antavat opetusta maatalous- tai metsä-
9063: että korkeampaa kalatalousopetusta yliopis- tieteessä tai niiden apuaineissa. Kalata-
9064: tossamme ei olla vielä useasta yrityksestä lousopetukseen ei ole kiinnitetty ainoata-
9065: huolimatta saatu toteutetuksi. kaan opettajaa. Sovellettu limnologia on
9066: Huomattava myöskin on, että kalatalous- tiedekunnan ainoa aine, jonka opetuksen
9067: olojemme epäkohtien parantaminen ei ole yhteydessä jossakin määrin käsitellään ka-
9068: autettu yksinomaan varsinaisten ammatti- lataloutta koskevia kysymyksiä.
9069: miesten valmistuksella, jotka ovat vartavas- Se huomattava asema ja kehitys, mikä
9070: ten opiskelleet kalataloutta. Kalataloudelli- järkiperäisellä kalataloudella on useimmissa
9071: sia perus:tietoja kaipaavat monet tämän muissa sivistysmaissa, on yleisesti tunnus-
9072: alan kanssa läheisesti kosketuksiin tulevien tettu pääasiassa korkeamman kalatalous-
9073: VIII,4. - Lappi..:Seppälä y. m. 207
9074:
9075: opetuksen ansioksi, mikä ala niissä jo vuosi- sinaisiksi kalastusammattimiehiksi valmistu-
9076: kymmeniä on saanut sijansa monien yli- ville ja 18 pitää luentoja yhteisesti maa-
9077: opistojen sekä maa- ja metsätalouskorkea- talousakatemian muissa tiedekunnissa opis-
9078: koulujen opetusohjelmissa, huolimatta siitä, keleville. Mainittujen 7 ammattiaineiden
9079: että useimpien näiden maiden kalavesien opettajan opetus käsittää seuraavat aklt:
9080: määrä on verrattain vaatimaton suomalaista kalastustalousoppi, kalastustuotteiden käsit-
9081: mittapuuta käyttäen. Mainittakoon vain tely ja valmistus, kalastustekniikka, kalan-
9082: Euroopasta Ki,elin, Königrsbergin, Miinche- viljelys, kalabiologia, vesibiologia ja hydro-
9083: nin, Munsterin, Berlinin, Karlsruhen, Tet- grafia.
9084: schenin, Wienin, Baselin, Geneven, Ziiric- Kaiken ylläolevan perusteella on ilmeistä,
9085: hin, Gronoblen,, Toulonsen ja Nancyn yli- että meilläkin olisi perusteellinen korkein
9086: opistot ja korkeakoulut. Voinee tässä yhtey- kalatalousopetus saatava yliopistoon vaki-
9087: dessä mainita myöskin esimerkin Neuvosto- naiseksi oppiaineeksi. Tämän vuoksi alle-
9088: liitosta. Moskovan maatalousakatemiassa kirjoittaneet ,ehdo't,tavat kunnioittaen edus-
9089: toimii v. 1913 perustettu, aivan erikoinen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
9090: kalataloustiedekunta, käsittäen 3 osastoa,
9091: nimittäin kalastustaloudellisen sekä kala- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9092: 1
9093:
9094:
9095: teollisuutta ja kalanviljelystä käsittävät siin joko kiinteän varsinaisen tai kiin-
9096: osastot erikoislaitoksineen, laboratoorioineen, teän ylimääräisen kalatalouden pro-
9097: museoineen ja tätä alaa käsittävine kirjas- fessorin viran perustamiseksi H elsin-
9098: toineen. Professoreja ja dosentteja on tie- gin yliopistoon.
9099: dekunnassa 25, joista 7 antaa opetusta var-
9100: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1946.
9101:
9102: Jussi Lappi-Seppälä. Juho Mäkelä.
9103: Erkki Leikola. Lauri Järvi.
9104: Urho Kulovaara. Ture Hollsten.
9105: Aapo Inkinen.
9106: 208
9107:
9108: Vlll,cs. - Toiv. al. N :o 75.
9109:
9110:
9111:
9112:
9113: Pusa y. m.: Toimenpiteistä aplhnattikoululaitoksen keh,ittä-
9114: misek$i.
9115:
9116:
9117: E d u s k u n n a ll e.
9118:
9119: Kaikessa julkisessa elämässämme on näi- jestetty ammatillinen koulutus voi yksilölle
9120: hin asti annettu erittäin suuri arvo n. s. hänen henkisessä kehi.tyks·essään ol·la yhtä
9121: opilliselle tiedolle. Tästä on ollut seurauk- merkitsevä kuin opillinen tieto ja il.uo näin
9122: sena m. m. oppikoulun kehittyminen yU- ollen kestävää pohjaa myös puhtaasti hen-
9123: voimaisesti vaUitsevaksi koulutyypiksi. Käy- kisille harrastuksille. Tämän vuoksi olisi
9124: tännöllisille aloille valmistavat ammatilli- koululaitoksen yleissuuntaus kiireellisesti
9125: set koulut sensijaan ovat wehittyneet .erit- muutettava nykyistä enemmän ammati11is-
9126: täin hitaasti, siitäkin huolimatta että teol- luontoiseksi perustamailla riittävästi eri alo-
9127: lisuus on viime vuosina muodostunut jen ammatiHisia kouluja ja pyrkimällä ra-
9128: maamme talouselämän merki.ttävimmäksi joittamaan oppikouluun pyrkijäiden nykyi-
9129: tekijäksi ja että tehokkaamman maatwlous- sen tarpeettoman suuria määriä.
9130: tuotannon aikaansaaminen on varsinkin so- Seuraava tiJasto osoittaa eri aloille val-
9131: tien aikana osoittautunut aivan välttämät- mistavien koulutyyppien oppilaiden koko-
9132: .tömäksi. Toisaalta on myöskin yksilöjen ja naismäärät ja arvioidut vuosittaisten uusien
9133: koko maan yleistä suhtautumista kulttuu- oppilaiden määrät tällä hetkellä.
9134: riin ajatellen huomattava, että oikein jär-
9135:
9136: Maataloud.l Teon. Kaupall.
9137: Oppikoulu a=attik. ammatt~k. ammattik.
9138: 1
9139:
9140:
9141: Oppilaiden kokonaismäär'å ..............•.... 78,000 7,000 10,000 3,500
9142: Vuosittaiset uudet oppilaat •.........•.....• 15,000 5,000 51ooo 1,800
9143:
9144: Toimitetut tilastolliset tutkimukset ovat liittyvä käytännöllinen harjoitUs sensiJaan
9145: osoittaneet, että keskimäärin n. 38 % teol- vievät huomattavasti nopeammin päämää-
9146: lisuuden työntekijöistä on sellaisissa .tehtä- rääln ja ne voidaan myös aloittaa jo paljon
9147: vissä, joissa vaaditaan perusteel·lista am- nuorempana.
9148: mattitaitoa (Ruotsissa 40 %) . Kun v: n Laskelmat osoittavat, että meillä, jossa
9149: 1940 väestötilaston mukaan teo1lisuuden teollisuuden työntekijämäärät itsenäisyyden
9150: työntekijämäärä oli 374,100 ja nykyään aikana ovat nousseet yli kaksinkertaiseksi,
9151: voidaan arvioida vähintään 400,000: ksi,, vuosittainen uusien työntekijäin tarve on
9152: merkitsee tämä samalla ainakin 150,000 keskimäärin n. 8% .työntekijäin kokonais-
9153: täysin ammattitaitoista työntekijää. Nykyi- määrästä. Amma;tin hallitsevien työnteki-
9154: sen käytännön mukaan on suurin osa heistä jäin osalta merkitsee tämä vuosittain n.
9155: valmistunut ammattiinsa pitkäaikaisen har- 12,000 uutta työntekijää, joi11a siis pitäisi
9156: jaantumisen avulla ilman varsinaista kou- olla tilaisuus perusteellisena koulumuotoi-
9157: lutusta. Tämä valmistumistapa on kuiten- sella valmennuksella valmistua tehtäviinsä.
9158: kin työntekijälle epäedullinen vieden hä- Nykyisin voidaan vastaaville a.loille vuo-
9159: neltä useiden vuosien ajan ja vaatien useitta sittain valmistaa korkeintaan 5,000 ammat-
9160: työpaikan vaihdoksia j. m. s. Määrätietoi- tioppilasta jakaantuen suunnilleen seuraa-
9161: nen koulumuotoinen valmennus ja siihen vasti:
9162: VIII,5. - Pusa y. m. 209
9163:
9164: tekn. opistot . . . . . . . . . . n. 250 oppilasta myöskin saatu positiivisia kokemuksia näitä
9165: , kou[ut . . . . . . . . . . , 1,000 , .tarkoituksia .palv.elevista lyhy,taikaisista am-
9166: , valm. ammattik... , 1,300 , mattikouluista. Saattaisi olJa syytä myös
9167: konepajakoulut y. m. s.. , 300 , meillä pyrkiä vaihetyöntekijäin peruskoullu-
9168: yleiset ammattikoulut .. , 1,200 , tuksen järjestämiseen tällä tava:lla.
9169: Amma:ttienedistämislaitos , 750 , Teollisuuden lisäksi ilmenee samanlaisia
9170: :i\'Iuut :lai·tokset yht. . . . . , 200 , amma,tillisee.n valmennukseen :liittyviä vai-
9171: Yht. n. 5,000 oppilasta keuksia myös kaupan ja Eikenteen aloi:lla,
9172: joten kys;ymys ammatillisen opetuksen voi-
9173: Edellä oleva taulukko osoittaa, että suu- maperäisestä ja kiireellisestä tehostamisesta
9174: rin vajaus koulutusmahdollisuuksissa on on yleinen.
9175: telmillisiUe aloille valmistavien .työntekijä- Edellä olevan perusteella esitetään edus-
9176: koulujen, siis ennen kaikkea n. s. valmista- kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
9177: vien ammattikoulujen kohdalla, joiden vuo-
9178: sittaisten oppilasmäärien arvion mukaan että haUittts valmistelisi lakiesityk-
9179: tulisi olla suunnilleen 4,000-5,000, jolloin sen, jot~kct pohjalla määräsuw·uiset
9180: yleisten ammattikoulujen osaUa vastaava kaupunki- ja kauppalakunnat sekä
9181: luku olisi ehkä 2,500-3,000 uutta oppilasta teollisu1tsyhdyskuntia käsittävät rnaa-
9182: vuodessa. ladskttnna.t voitaisiin velvoittaa tiet-
9183: On ilmeistä, että suuri osa myös sellai- tyjen lainmukaisiin valtionavustuk-
9184: sista työntekijöistä, jO'tka eivät hallitse am- siin oikeutettujen ammatillisten kou-
9185: mattia kokonaisuudessaan (n. s. vaihe- ja lujen perustamiseen, samalla ylei-
9186: osatyöntekijät) ja joilla ei nykyisen käy- sestikin harkiten keinoja ammatil-
9187: tännön mukaan ole oLlut mitään tietopuo- lisen kmtlulaitoksen kohottamiseksi
9188: Jista valmennusta ,tehtäviinsä, voisi myös- sille sekä laatuun että laajuuteen
9189: kin kehittyä ammattimiehiksi, jos heillä täl- rnähden nykyoloissct asetettavia vaati-
9190: lainen valmennus olisi. Ulkomailla on muk$ia vastaavaksi,
9191: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
9192:
9193: E. Pusa. Penna Tervo. Valto Käkelä.
9194: 210
9195:
9196: VIII, 6. - Toiv. al. N :o 76.
9197:
9198:
9199:
9200:
9201: H. Pesonen y. m.: Toimte,npiteistä amnwttiopetttksen jct
9202: -kasvatuksen tehostamiseksi.
9203:
9204:
9205: E d u s kun n a 11 e.
9206:
9207: Siirryttäessä sodan jälkeen rauhan olo- maa ei valtiov,a:llaUa ole olema.~JSa, tähän
9208: suhteisiin ei tuotannon jatkaminen entiseen koko maan talouselämään ja :teolliseen :toi-
9209: tapa~n käy pä~nsä, vaan, tuotannon on nyt mint,a:au aivan ratkaisevalla tavalla vaikut-
9210: pyrittJävä suuntautumaan jä'1leenraikennusta tavaan kysymykseen. Tämän vuoksi o1isi
9211: ja sotakorvausta silmällä pitäen. SamaNa yileensä va1ltion puututtava nykyistä tehoi-
9212: tuotannon on pyrittävä ottama11m huomioon sammin ammattiopetus'- ja kasvatuskysy-
9213: taloudellisuuden näkökohdat, olkoonpa sit- mylkseen, perustamaHa tarvdttaessa, m.m. k{J-
9214: ten kysymyksessä tuotteiden valmistus koti- konaan YaHion yl!läpitämiä ammattiik:oUJluja.
9215: :tai ulkoma:anmarkki,noita varten taikka EdeLlä olevan perusteelila kunnioittaen
9216: minkä työn suoritus tahansa. Tämä lmi- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
9217: tenkin ,ed~1lyt:tää ammailt-itaidon ja opetuk- toivomuksen,
9218: sen nykyisestään huomattavaa tehosta-
9219: mista, ennen kuin void{l;an odottaa, ajan että hallitus kiireellisesti valmis-
9220: vaatimia ja tarpeiden mukaisia .tu[oksia. tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi esi-
9221: MeiHähän yleensä suoritettavasta ammatti- tyksen ammattiopetttksen .ia -kasva-
9222: kasvatuksesta ja opetuksesta huolehtivat tnksen tehostamisc~,Sta .ia mtmt:Mt pa-
9223: 'ensikädessä liikkeenharjoiUajat, yhdistykset remmin t,arkoitttstaan vastaavalle
9224: tai kunnat, vaLtion rahallisesti niitä ~avus kannalle saattamisesta sekä ryhtyisi
9225: taessa ja muuten seuratessa tätä toimintaa. sitä varten tarvitta,viin toimenpitei-
9226: Mutta kiinteän ratkaisevaa ja ohjaavaa ase- s~'in.
9227:
9228: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1946.
9229:
9230: H. S. Pesonen. Uuno Raatikainen. Edvard Pesonen.
9231: 211
9232:
9233: VIII17. - Toiv. al. N:o 77.
9234:
9235:
9236:
9237:
9238: Kulmala y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
9239: 1946 tulo- ja rnenoar·vioon kottlutalon rakentwniseksi
9240: Salon yhteislyseollc.
9241:
9242:
9243: E d u s k u n n a 11 c.
9244:
9245: Sa:lon yhteislyseon kou1umkennukst:m suu- hän tarkoitukseen :eräästä vanhast'a osi.t-
9246: rin osa tuhoutui heinäkuun 3 päivänä ,tain rappeutuneesta huvilasta kolme viC'lä
9247: 1941 sat:trmeessa rlmapommituksessa. Kouilu pienempää huonett-a. Sellaisten aineiden
9248: on mainitun ajan jälkeen toiminut erittäin kuten poikien veiston ja tyttöjen kotitailou-
9249: ahtaissa ja sum'Csti opetustointa hairttaa- den opetus on saatu suurella v,aivalla. ja
9250: vissa huoneistoiJSSJa, varsinkin kun ottaa koulluhaHituksen 'apua käyttäen sijoitetuksi
9251: huomioon ikoulun aseman ja laajuuden. kauppa:lan kesku:slkansa:k:ouluun, jossa jo
9252: Kowlun nykyinen opectnshuonei,sto ja; oppi- ennestään ,toimii paitsi kansakoulua myös
9253: las'luvun asema ilmenee seuraavasta : jaltkokou~u, ammatiikoulu ja kansa1lais-
9254: KouluHa on rnykyään käytettävänä tuli- opisto.
9255: palolta säilyneessä vanhassa, hirsistä j~a Luokkien ;tai muutoin erikseen työskente-
9256: ~audoista :tehdyssä rakennuksessa kuusi levien oppiUasryhmien lukumäärä on sen.
9257: pien:tä luokkaopetukseen käytettävää huo- raava:
9258: netta, joiden Hsäksi on saatu vuokrata tii-
9259:
9260: Vakinaisia luokkia 8
9261: Hinnakkais 5
9262: " Linjaluokkia.
9263: 2 luokaUa saksankielen ohella engilanti lisäys 1
9264: 4a , luonnonopissa 2 ryhmää 1
9265: 4b " 1
9266: 5a " " " " " " 1
9267: 5b " " " " " " 1
9268: " "
9269: ,, ,, '' ,, ••••• 0 0 0. 0 ••••••
9270:
9271:
9272:
9273:
9274: 6 englanninkielen pitemmän linjan ohe!Jla lyhyt 1
9275: 6 " pitemmän matema.tiika.n kurssin ohella lyhyt 1 "
9276: 6 " venäjänkielen ryhmä ..................... . 1 "
9277: 6 " psykollogian ohella luonnonhistoriaa ....... . " 1
9278: 7 " pjjtemmän ma_t,ema.tiikan kurssin ohella lyhyt " 1
9279: 7 " englanninkielen ohella venäjä ............. . " 1
9280: 8 " pitemmän martrematiikan kurssin ohelUa ", 1
9281: " ----,~-.:..:..-:-:---::::-=
9282: yhteensä 25
9283:
9284: Näiden 25 rruokan ja opintoryhmän si- aikoina. Voimistelu- j.a urheihutuntien lu-
9285: joittamiseen on oiDut käytettävissä ylem- lnunäärä on pojillla 30 ja tytöiHä 37 viikko-
9286: pänä mainitut yhdeksän pienenpuoleista it'ai tuntia eli yhteensä 67 viiklwtuntia.
9287: pientä huonetta. Kun :lisäksi otetaan huo- .Jo yksin tä:l[aisen ,tuntimäärän sijoitt.ami-
9288: mioon, että koulun oppi}aat ovat poikia nen kuuden päivän osalle vaikuttaa sen etitä
9289: sekä tyttöjä, joiden on voimistellrtava erik- lukujärjestys muodostuu pitkäksi eli tun-
9290: seen, mutta käytettävissä on vain yksi voi- nit jatkuvat myöhään i'ltapäiväHä. Jos
9291: mistclusali, täytyy voimistelun tapahtua eri noudatettaisiin ,täydellistä vuoroUukua niin,
9292: 212 VIII,•. - Salon yhteislyseo.
9293:
9294: että jotkut luokat työskenoolisivät aamupäi- Htus opetusministeriölle osoittamassaan kir-
9295: vällä ja päivällä, toiset taas iHal:la, joudut- jelmässä toteaa, että puheena olevaa raken-
9296: taisiin siihen, että työskent~y kestäisi kello nushanketta on pidettävä Salon yhteisly-
9297: 22:een. seon elinehtona ja se on kiireellinen, mutta
9298: Kouihm koko oppi1asmäärä on nyt 396, vielä cv. 1946 koulu on täQlaisessa tiiJ.assa.
9299: mutta jos kaikki pääsytutkinnossa hyväksy- Tätä on kestänyJt 4.5 vuotta ja oppilas-
9300: :tyit oppilaat olisi voitu ottaa vastaan, luku- määrä on tänä aikana ilisääntynyt noin sa-
9301: määrä kohoaisi huomattavasti yli 400:n. dalla. Koulu on hoitanut suojissaan vielä
9302: Siitä huolimatta on nytkin luokkia, joissa siirto-oppil~Uita Kmja'lan ja. Hangon ah.l-
9303: on oppilait.a 45, 44, 39, 38 j. n. e. Käytet- eilta.
9304: :tävissä f()i ole ainoatakaan huonetta, johon Kun Saion yhteislyseo on ainoa laajalla,
9305: opetuksellise:t ja :terveyd~liset näkökohdat väkirikkaalla ja nopeasti edistyväHä a[u-
9306: huomioon ottaen voisi sijoittaa esim. 40 eella, ja kun ei ole suotavaa, että kaikkia
9307: oppiQasta vi~lä vähemmän 45. Paitsi sitä, vuosritta.in kouluun hyväksyttyjä: oppilaita
9308: että luokat on suHottu pulpetteja täyteen ei voida ottaa vastruan, on ehdottoman vält-
9309: ja joissakin kahden hengen pulpoteissa täy- tämätöntä, että koulun jäMeenrakentamista
9310: tyy istua. kolmekin oppi1asta yhdessä, on ei enää !lykätä epämäärä:iseen a.ikaan, vaan
9311: ymmärrettävää että esim. kokeitten pitämi- et:t.ä; sen toteuttamiseen ryhdytään mahdol-
9312: nen on epätyydyttävää. Kun vuokralla lisimman pi,an.
9313: sijaitsevat huoneet ovat vi.eUi noi<n% km:n
9314: päässä varsinaisesta koulutalosta on .tämä- Edellä esitetyn perusteeHa ehdotamme
9315: kin haittana kol"Jilutyölle. kuun ioittJUen,
9316: Koulurnol\lailua, .ioka varsinkin nykyai-
9317: kana on erittäin välttämätöntä, ei koulun että hallittts lvii1·eimm. iten antaisi
9318: nvkyisessä til<assa voida järjestää, va.i:kka Eduskunnalbe esityksen riittävän
9319: s~ täJllä paikkakunnalla olisi tärkeää senkin määrärahan 'Ottamiselsta lisäyksenä
9320: vuoksi, että vähävaraisten oppilaitten, joita kuluvan vuoden tUlo- ja menoar-
9321: on noin 35 % oppilasmäärästä, on asuttava vioon uuden ajanmukaisen kouluta-
9322: jopa 10 km päässä kauppalan ulkopuolella. lon ral.;entmniseksi Salon yhteis-
9323: Jo he!lmikuun 19 päivänä 1942 kouluhal- lyse'Olle.
9324: Helsingjssä 5 päivänä helmikuuta 1946.
9325:
9326: Jalmari Kulmala. V. Metsäranta.
9327: Niilo Honkala. Samuli Simula.
9328: J. Erl. Pilppula. Yrjö Suontausta.
9329: Urho Kulovaara. Anna Nevalainen.
9330: Eino Roine. J. T. Järvinen.
9331: Aimo Aaltonen.
9332: 213
9333:
9334: Vlll,s. - Toiv. al. N:o 78.
9335:
9336:
9337:
9338:
9339: Paavolainen: Toimenpiteistä koulutalon aikaansaamiseksi
9340: Kannaksen yhteislyseolle.
9341:
9342:
9343: E d u s k u n n a ll e.
9344:
9345: K&llilaksen yhteislyseon ( ent. Terijoen tuen on kouluopetus tä.y:tynyt järjestää yh-
9346: yhlteilsikou[lun) uudeiks~ toittnlipa:ika[{si mää- ,tä:J:nllii:ltaiseksi, alamusta ~lttJaillln jwtkuv;ak\sli
9347: räititiin elokuun 1 pälivä,näJ 1940 Lahdelll vuoro~uvuksi, Jukuisda opetuS!tunJteja O!llt
9348: kaupUllliki·, millsslä tämä :koulu sen jäil.keen on plakko piffiä; lkäyt,ä:vissä, auid.issa, viJet!Jäpä
9349: toiminut Lahden llyseoo it'.ailossa. Syksys;tiä op~t.ta;jahuoneessa: j'a: va:rrasJtokomerossakiill.
9350: 1944 1ltähtien 0111 satrn:ruallll koullUit:aloon majorir- Näli!ssä olvoits/Sia jouturu ope/tustyö sull'OOSiti
9351: retltu vieil!ä ttoimlenikin siri:vtolkorulu, nim:iltJtå:i!n kärsimään. OJillsi senvuoksi vällt1:ämä!töntä,
9352: ·enJt. Dwhdenpdhj~:Ili keskikoulu. Kun Lah- €1t.tä KiaLrllD'aiksen yhiteisllyseoHe m~hdollliiB!im
9353: den ilm!UptiDgiUJ väJk!ilu'ku on viime alikolina m~a.n pia1n saarta:isiiJn oma: 1:.aao, jotta, mainittu
9354: huo:miaJ!rt;av:asttil ikiasv:aa:mt, ovat LahdCilli oppi- paåne sa~a;taåsiiJn poiisrteltuk:si ja opffiUB!työ
9355: koullut nopeaS/t~. täytltyneet ·ä:äriään myÖ!t:~n. Lwhden 'lmuprunglisS~a: järje~Stety;ksi siBdeitvä-
9356: Sirilt:äJ on seUJI'auksenw seill~J1nen triiia:Ilipuute, väikE.i.
9357: että; ~Sä:ärmö!lirmen opettustyö oo vaika~sti Edeilllrä; 'esitetyn perusteeNa ehdoit:an kun-
9358: uhartitU:TIJa:. Kun Kann:akoon yhteisllysiOOll l1Jiorilt!taien eduskunnan, päältettätväksi toivo-
9359: oppillm11uku v. 1940 o:lå! 218 j·a luokkia dld muksen,
9360: yhteensä 7, dlru syks:y:Hä. 1945 oppillooluilru
9361: koholllllJU!t 483: ~oo ja !luokkia oli 15. Sa- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisiin
9362: mai!!Sa t!llilossru rtoimi:van lmsikiikOU'lun oppiil!as- toimenpiteisiin koulutalon aikaansaa-
9363: mä!ämä on yili 200 ja v"all·tion opp:ikou[ujen miseksi Luhden kanpungissn toimi-
9364: yhteinen oppi:l:aiSI!Jlläär:.i n. 1,000. Täsrt:ä joh- valle Hannaksen yhteislyseolle.
9365: H:elsingiS'Sä he1mikuun 11 pärivä.nä 1946.
9366:
9367: Erkki Paavolainen.
9368: 214
9369:
9370: VIII,o. - Toiv. al. N:o 79.
9371:
9372:
9373:
9374:
9375: Mtikki.: Toimenpiteistä V uoksernniskan yhteiskoulun ottami-
9376: seksi valtion haltuun.
9377:
9378:
9379: B d u s k u n n a ll e.
9380:
9381: Kuten tunnettua on Y'lä-Vuo'kscn seu- lon rakentamiseksi ja onkin onnistunut l;laa-
9382: dusta muodostunut suuri asutuskeskus, maan tarvittavan rakennustontin, mutta
9383: jossa on noin 20,000 asukasta. Tämän seu- rakennusaineiden ja rakennuspääoman
9384: dun oppikouluikäiset 'lapset saavat Dppikou- 'PUute tuottaa voittamattomia vaikeuksia ja
9385: luopetuksensa paikkakunnan kahdessa oppi- siirtyy koulun rakentaminen näin ollen tun-
9386: koulussa, nimittäin Imatran ja Vuoksen- temattomaan :tulevaisuuteen.
9387: niskan yhteislkouluissa. Kun mainittuja y'h- Kun molemmat, sekä Imatran että Vuok-
9388: teiskouluja, edellämainitun seudun omien senniskan yhteiskoulu, ovat yl\Sityisiä oppi-
9389: oppilaiden lisäksi, käyttää myöskin laajan kouluja, on ne rakennettu sekä kunnossapi-
9390: maakunnan kouluikäinen nuoriso, on näi'hin detty suurelta osaltaan pa~kallisen väestön
9391: kouluihin pyrkijäiden lukumäärä hyvin keräämillä varoilla ja tuottavat ne näin
9392: smi.ri. Imatran yhteiskoulussa on tällä ker- ollen huomattavan rasituksen paikkakun-
9393: taa 770 ja Vuoksenniskan yhteiskoulussa nalle, m. m. on koulujen lukukausimaksut
9394: 260 op;pilasta, eikä läheskään kaikkia kou- täytynyt korottaa. kolmink,ertaisiksi siitä
9395: luunpyrkijöitä ole voitu ottaa vastaan ti- mitä ne ovat ·valtion kouluissa. Tämä
9396: lanpuutteen vuoksi, vaan on tiiytynyt evätä on herättänyt paikkakunnalla ymmärrettä-
9397: kouluun pääsy monelta sellaiselta oppi- vää tyytymättömyyttä ja kuulee usein ve-
9398: laalta, jolla olisi ollut mahdollisuuksia luku- dottavan sirhen, että kun valtio omistaa
9399: alalla. täällä m. m. Enso Gutzeit yhtymän Tainion-
9400: Imatran yhteiskoulu on ollut toiminnassa kosken ja Kaukopään teollisuuslaitokset,
9401: 1ruhes 40 vuotta ja Dn sillä oma, osittain Imatran voimalaitoksen y. m., joista sillä
9402: keskeneräinen koulnrakennus. Kouluraken- Dn huomattavat tulolähteet ja tämän ii-
9403: nuksen rakentamisen suunnitelman mukai- säksi saa valtio täältä huomattavat määrät
9404: seksi o.n estänyt rakennuspääoman puute. verotuloja, niin olisi sen myöskin .parem-
9405: Vuoksenniskan koulu on ollut toiminnassa min kuin tähän asti huolehdittava paikka-
9406: 3 vuotta ja Dn siinä 4 luokkaa sekä 3 rin- kunnan tarpeista m. m. sen kouluolojen ke-
9407: nakkaisluokkaa. Ensi syk.synä Dn tarkoitus hittämisestä. Kun käsitykseni on, että tämä
9408: aloittaa viidennen luokan toiminta ja sa- oikeutettu tyytymättömyyden aihe osittain
9409: malla tulisi yksi rinnakkaisluokka, joten poistuu sillä että edellämainittu Vuoksen-
9410: koulu tarvitsee ensi syksynä kaikkiaan 9 niskan yhteiskoulu otettaisiin va1tionkou-
9411: luokkahuonetta. Mainittu koulu Dn toimi- luksi, ehdotan kunnioittaen eduskunnan
9412: nut Ruokolahden kunnan omistaman Kau- päätettäväksi toivomuksen,
9413: kopään kansakoulun yhteydessä ja jo ny-
9414: kyisinkin on tilanahtautta olemassa, vailclm että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
9415: molemmat koulut toimivat vuoroissa. Kun siin Rtwlwlahden pitäjän Irn.molan-
9416: näin on, niin on hyvin kysymyksenalaista järvMt kylässä olevan Vtwksennislwn
9417: mihin ensi syksynä toimintansa aloittavat yhteiskot~lun otta·miseksi valtion hal-
9418: lisäluokat voidaan sijoittaa. Koulun johto- t·uun.
9419: kunta on ryhtynyt toimenpiteisiin oman ta-
9420: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
9421:
9422: Matti Miikki.
9423: 215
9424:
9425: VIII,1o. - Hemst. mot. N:o 80.
9426:
9427:
9428:
9429:
9430: Smeds m. fl.: Angående åtgärder för sven~ka samskOlans i
9431: Kristinestad överta,gande cw staten.
9432:
9433:
9434: T i li R i k s d a g e n.
9435:
9436: Svenska samskolan i Kristiuestad har tuella och att initiativ i den riktning:en .ta-
9437: såsom €tt modernt Järo,nerk ägt bestånd i giits av folk11epresentant:erna från södra
9438: femtio år, men utgör :en divekt fOI'tsättning Österbot,tens svenskbygd. R€dan 1927 var
9439: av andra skolor av äldre typ. BetraMas svensika samskolan i K:ristinestad upptagen
9440: dessa som ol~ka stadi,er i s;1mma läroinrätt- på skolstyrelsens prrogram fö,r skolor, som
9441: nings utveckHng, är skolan i det närmaste slwla övertagas av staten. Av sv:enska
9442: trehundra år ganm1al. År 1897 ombildades riksda.gsmän ha tre motioner fii•r svenska
9443: den rt.il[ ~ett lä<roverk med samma. lärokurs samskolans i Kristinestad tagande i statens
9444: som sta,tens lyceet. Den utvidgades då tiU värjo inlänmats tiH riksdagen, och dessa
9445: ett fuHständ'igt åttaHassigt läirovcrk och motioner ha vunnit stor ans'lntning i rriks-
9446: ficik år 1905, dimissionsrätt tiH uninrsitetet. dagen, den 1936 rinlämnade t. 0. m. ett till-
9447: År 1932 infördes ·i gymnasials;tadiet en hus- styrkande utaåtande från riksdagens kultur-
9448: lig-ekonomisk Iinj,e för flickor. l\färkHgt utskott, utan att dock i de avgörande vo-
9449: är att även denna linje Ieder :till student- teringarna få den crforderliga röstöver-
9450: examen. År 1925 fick :skolan ·ett ('get ståt- vikten.
9451: lig,t, modernt inr·ett skolhus, vilket till en Skolans elevantai är i det<ta nu högre än
9452: kostnad av 2,684,000 mk byggdes av staden det någonsin :tidigare varit. Yid ingången
9453: Kris:tin:estad och -landsbygdskommunerna av höstt:erminen 1945 st·eg det till 199. Den
9454: Sid·eby, Lappfjärd, Tjöck, Närpes och stig·ande devfrekvensen beror mycket på,
9455: övermark. I st.atsunderstöd erhölls endast att intr<'sset för en högre bi;ldning under
9456: 1,000,000 mk, vadan staden och kommu- de senaste åren märkbart vunnit i s:tvrka
9457: nerna fingo ikläda sig stora uppoffringar hos den Jidigare för boklig bildning •rätt
9458: för e.rhå:Hande av egen skolloka'l. I synner- oint11esserade småb11ukarbefollmingen i
9459: het för s1laden, som fick biira Iejonpar<ien landsdelen. Av den nuvarande elevkåi'Cn
9460: av dessa kostnader, har uppräN-hållandet äro 34.7 % rekryterade från Kristim~stad,
9461: av den svenska lärdomsskoleundervisning€n 51.s 76 :Drån den omgivande .landshygden
9462: betytt ·en stor ansträngning av kommunal- med Seinäjoki och 13.5% från övriga
9463: budgeten. delar av landet. Skolans betydelse såsom
9464: Svenska samskolan i Kristinestad är dct en bildningshiird för Jandsbygden i södra
9465: enda studentdimitterande iläroverke.t för en delen av det svenska Österbotten har på
9466: vidsträckt svenskbygd i södra Östei~bot.ten gnmd av denna utvcckling på ctt gläd-
9467: med :en befollmingsnumerär på 30,000 per- jande sätt tillvuxit.
9468: soner. Närmaste svenskspråkiga 1äro,nerk 1\led stöd av det, som ovan framhållits,
9469: med dimissionsrätt till universitetet finnas föreslå vi vö~rdsamt, att riksdagen måtte
9470: i Vasa och Björnehorg på 10 mils avstånd hemställa,
9471: från Kristinestad.
9472: Det är med hänsyn tiU detta icke för- cät regeringen vidtar åtgärde1· för
9473: vänansvärt, att planer på skolans över- sve11ska samskolans ·i J{ristinestad
9474: t.agande av staten redan länge varit ak- övertagande av staten.
9475: Helsingfors clen 7 f€bruari 1946.
9476:
9477: Helmer Smeds. Albert Brommels. John Österholm.
9478: 216
9479:
9480: VII1,1o. - Toiv. al. N:o 80. Suomennos.
9481:
9482:
9483:
9484:
9485: Smeds y. m.: Toimenpiteistä Kristiinankaup1tngin ruotsa-
9486: laisen yhteislwttl1l<n ottmniseksi vctltion haltuun.
9487:
9488:
9489: E d u s k u n n a l:l e.
9490:
9491: Kristiinankaupungin ruots;;l!lainen yhteis- jru etJtä Etelä-Pohjanmaan ruotsalaisseudu1ta
9492: koulu on ajanmukaisena oppi~:aitoksc-na ol- olevat kansanedus'taja1t ovat tehneet tätä
9493: lut o1emassa viisikymmentä vuotta, mutta tarkoittavia aloitteita. ,Jo v. 1927 oli Kris-
9494: se on suoranaisena jatkona mui:lle, vanhem- tiinankaupungin ruotsa[ainen yhteiskoulu
9495: paa tyyppiä olevine koului:lle. Jos näitä kowluhanitu'ksessa otettu niiden kou[ujen
9496: pidetään saman oppHaitoksen kehityksen joukkoon, jotka valitio ot:taa ha,1tuu:nsa.
9497: er.i va.iheina, on koulu 1ähes 300 vuotlta Ruotsalaiset edustaj,at ovat tehneet kolme
9498: vanha. V. 1897 uudist,ettiin se oppikou- a;loitetta Kristiinankaupungin ruotsalaisem~
9499: luksi, jossa on sama oppikurssi kuin valtion yhteiskoulun dttamiseksi vai!Jtion haQtuun ja
9500: lyseoissa. Se :Laajennettiin täillöin :täydelli- ja ova,t nämä aloitteet saaneet paljon kan-
9501: seksi 8-luoklmiseksi oppiQaitokseksi ja sai v. natusta ,e,duskmmassa, v. 1936 tehty m. m.
9502: 1905 oilkeuden päästä:ä ,)"--Haita yliopi"- eduskunnan sivistysvaJliokunnan puo1tavan
9503: toon. V. 1932 perustettiin lukioas:t~e11e :tyt- lausunnon, kuitenkaan saamatta ratkaise-
9504: töjä varten kotita~ouslinja. Merkme pan- vissa äänestyksissä tarpeellista ääntenenem-
9505: tavaa on, että tämä ~inja johtaa Y'lioppilas- mistöä.
9506: tutkintoon. V. 1925 sai koulu oman upean, Koulun oppilasluku on nykyisin suu-
9507: ajanmukaisest.i sisustetun koulutailon, jonka rempi kuin lwskwaill ennen. Syy&1ukukau-
9508: Kristiinankaupunki sekä Sidepyyn, La.pp- den 1945 alkaessa oli se 199. OppilaStluvun
9509: väärtin, 'l'iU:lron, Närpiön ja Ylimarkun !lisääntyminen aiheutuu suureksi osaksi siitä,
9510: ma·alaiskunna,t rakennuUivat 2,684,000 mar- et,tä mielenkiinto korkeampaa sivistystä
9511: kan kustannuksin. Valtionapua sa:atiin kohta:an on viime vuosina huoma1ttavasti
9512: vain 1,000,000 markkaa, joten kaupunki ja lisääntynyt tämän maaseudun pie'l1vilje'li-
9513: kunnat saivat tehdä suuria uhrauksia sa·a- jäväestön keskuudessa, joika aikaisemmin on
9514: dakseen oman kouluhuoneiston. Varsinkin olllut kirjasivi<~tyksestä varsin välittämätöntii.
9515: kaupungille, joka sa.i kuntaakseen valta- Nykyisestä oppilasmäärästä on 34.7 % Kris-
9516: osan näistä kustannuksista, on ruotsinki~li tiinankaupungista, 51.s % ympäristön maa-
9517: sen oppikouluopetuksen yHäpidosta muo- seudulta Seinäjoki mukaan luettuna ja
9518: dot~tunut kunnallistalouden ankara rasitus. 13.5 % maan muista osista. Koulun merki-
9519: Kristiinankaupungin ruotsalainen yhteis- tys ruotsaJ1aisen Pohj'anmaan eteläisen osan
9520: koulu on ainoa yliopistoon johtava oppilai- sivistysahjona Dn tämän kehityksen kautta
9521: tos laajai11a eteläisen Pohjanmaan. seudwl1a, i~ahdurtltavasti lisääntynyt..
9522: jonka !asukasluku on noin 30,000. Lähim- Edellä esitetyn noja,Ua esitämme kun-
9523: mät ruotsinkie1iset yliopistoon johtavat op- nioittavasti eduskunnan päätcttih·äksi toi-
9524: pilaitokset ovat Vaasassa ja Porissa 10 pe- vomuksen,
9525: nil1kulman päässä Kristiina1nkaupungista. että hallitHs r·yhtyisi toimenpitei-
9526: Tähän nähden ei ole ihmet101tävää, että siin Kristiinankcatpungin ruotsalai-
9527: suunnitelmat koulun ottamisesta va['tion sen yhteiskmtlwt ottmniscksi valtion
9528: ha ltnun jo kauan ovat o'lleet ajankohtaiset haltuun.
9529: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
9530:
9531: Helmer Smeds. Albert Brommels. John Österholm.
9532: 217
9533:
9534: VIII,u. - Hemst. mot. N:o 81.
9535:
9536:
9537:
9538:
9539: Brom:mels m. fl.: Angående åtgärder {ö1· förbättrande av
9540: folkhögskollärarnas och de ·vid folkhögskolorna anställda
9541: befattningsh&vctrnas löneförmäner och rätt till pension.
9542:
9543:
9544: T i ll R i k s d a g c n.
9545:
9546: F'olkhögskolorna i Finland har varit i erhålla en pension - vanligen 10,000-
9547: verksamhet över femtio år. Allmänt erkän- 12,0DO mark om året - som ickc förslår till
9548: ner man deras stora betydelse för folkbild- livets uppehälle och nödtorft. Under sä-
9549: ningen. Emellertid är deras ekonomiska dana förhållanden anser sig lärarna icke i
9550: stä:lllnirng särski:lt under nurådande förhål- vanliga fall kmma anhålla om avsked vid
9551: landen allt anna.t tän til!lfrcds>stållande. I syn- en å:lder, då andra Jtjänstemän gÖ!r det,
9552: nerhet vid de små folkhögskolorna, som van- utan kvarstår för att som överåriga - vil-
9553: ligen finnes i gränstrakterna och även inom ket stundom skett - omsider falla på sin
9554: de svenska bosättningsområdena, är lärar- post. Detta är icke försvarligt från sam-
9555: lönerna betydligt lägre än för i görlig mån hällets sida, när lärarnas arbete ändock er-
9556: motsvarande statcns tjänstemän. Uppre- kännes som viktigt.
9557: pade försök har gjorts att få folkhögskol- Nred beaktande av ovan berörda omstän-
9558: lärarnas löncr ordnade på ett tillfredsstä1- digheter bör vi i Finland utan tidsutdräkt
9559: lande sätt, men försöken har i regel inte komma därhän, att folkhögskollärarnas mi-
9560: lett tili önskade resultat. Mellan skolornas nimilöner och -pensioner fastställes att utgå
9561: lärare och direktioner har fördenskull ur statsmcdel. Enär folkhögskolorna i lan-
9562: stundom uppstått ett spiint förhållande, det uppgår till ett antal av blott 62, skulle
9563: som menligt inverkat på själva skolarhetet. en sådan anordning icke bli ckonomiskt be-
9564: Det rådande missnöjet med lärarnas otill- tungande för staten. Därigenom skulle det
9565: räcldiga löner fick ctt sämkilt kraftigt ut- ej heller bli folkhögskolornas garantiför-
9566: tryck vid det möte, som på skolstyrelsens eningar, understödskommuner o. a. obctaget
9567: initiativ hölls med folkhögskolornas före- att därutöver, såsom fallet är exempelvis i
9568: ståndare i Helsingfors i slutet av januari Sverige, efter hehag ge tillskott till löncrna
9569: detta år. Tydligt är att en ofördröjlig och pensionerna.
9570: stabi:liserirng av löncvilUkoren är av behovet Ä ven om löne- och pensionsfrägorna bleve
9571: på!ka:Had. Lä:rarnas pcnsionslöncr borde stä:l- lösta på ovan angivet sätt, behövde inga-
9572: las å ordinarie stat och betalas direkt och lunda sådana villkor uppställas, som skulle
9573: uteslutande av staten. Beslut därom bordc särskilt ingripa i folkhögskolornas läropro-
9574: fattas oberocnde av varjo annan eventuellt gram och arbetssätt, som ofta betingas av
9575: planlagd lagstiftning rörande folkhögskolan. lokala förhållanden och bildningsbchov och
9576: Om löncrna för folkhögskolans arbetare som förutsätter en viss rörelsefrihct i skol-
9577: är otillfredsställande, så är detta i ännu arbetet.
9578: högre grad fallet i fråga om lärarnas pen- I högre grad än i andra skolor är fram-
9579: sioner. Enligt gällande lagrmn bidrar sta- gången i folkhögskolans relativt fria ar-
9580: ten för närvarande med den ringa summan bete beroende a v lärarpersonligheten. Enär
9581: av 2,000 mark om året Wl pension ät foilk- mängden och arten av avlagda examina inte
9582: högskollärare, som innehaft ordinarie tjänst. alltid utgör något exakt kritcrium för dug-
9583: Detta har till följd att lärarna, så länge de ligheten att handleda folkhögskolungdomen,
9584: är i tjänst, skall själva av sina otillräck- borde den formella kompetensen icke få
9585: liga löner göra mycket kännbara inbetal- yara den cnsamt avgurandc faktorn vid be-
9586: ningar till pensionsfonden för att omsider ~Himmandet av lärarnas och funktionärer-
9587:
9588:
9589: 28
9590: 218 VIII,11. - Kansanopistot.
9591:
9592: nas vid folkhögskolan statslöner och pen- ne·rna för statstjänstemän i rnöjligast
9593: sioner. jämförbar ställning och a!tt dessa lö-
9594: På grund av det sagda föreS!lår und€r- ner och tillägg utgår ur statsmedel,
9595: tecknade, att riksdagen måtte hemställa, samt
9596: att vid folkhögskolor ordina1·ie an-
9597: att regeringen ville snarast möjligt ställda ävens01n deras änkor och barn
9598: vidtaga sådana åtgärder, att folkhög- tillförsäkras statspension, utgående
9599: skollärarnas och vid folkhögskokm med samma procent av grundlönen,
9600: ordinaritm· anställda befattningsha- som gäller för jämförbam statstjäns-
9601: vares penningelönm· järnte ålderstill- ternän och befattningshavare.
9602: lägg höjes, så att de rnotsvarar lö-
9603: Helsingfors den 7 · februari 1946.
9604:
9605: Albert Brommels. Matts Forss.
9606: Levi Jern. Albin Wickman.
9607: Ture Hollsten. Ebba östenson.
9608: Nils Meinander. Henrik Kullberg.
9609: 219
9610:
9611: VIII,11. - Toiv. a.I. N :o 81. Sumnennos.
9612:
9613:
9614:
9615:
9616: Brommels y.m.: Toimenp#eistä kansa,nopistojen opettajain
9617: ja toimenhaltijain palkka- ja elälce-etujen pa-rantamiseksi.
9618:
9619:
9620: E d u s k u n n a 11 e.
9621:
9622: Kansanopistot ovat Suomessa olleet toi- kauan kuin he ovat virassa, tulee itsensä
9623: minnassa yli viisikymmentä vuotta. Niiden riittämättömistä paikoistaan suorittaa hy-
9624: suuri merkitys kansansivistykselle tunnus- vin tuntuvia maksuja eläkerahastoon saa-
9625: tetaan yleisesti. Niiden taloudellinen asema dakseen vihdoin eläkkeen, - tavallisesti
9626: on kuitenkin varsinkin nykyisissä olosuh- 10,000-12,000 markkaa vuodessa - joka
9627: teissa kaikkea muuta kuin tyydyttävä. ei riitä elämän ylläpitoon ja välttämättö-
9628: Erittäinkin pienissä kansanopistoissa, jotka miinkään tarpeisiin. Tällaisissa olosuh-
9629: tavallisesti sijaitsevat rajaseuduissa ja teissa opettajat eivät katso tavallisissa ta-
9630: myöskin ruotsailaisilla asutusalueilla, opet- pauksissa voivansa anoa virkaeroa iässä,
9631: tajain palkat ovat melkoista alhaisemmat jolloin muut virkamiehet sen tekevät, vaan
9632: kuin likipitäen vastaavien valtion virka- pys,yvät viroissaan kaatuakseen vihdoin -
9633: miesten. Onhan tehty useita yrityksiä kan- kuten joskus on tapahtunut - yli-ikäisinä
9634: sanopistojen opettajain palkkojen järjestä- virkapaikallaan. Tämä ei ole yhteiskun-
9635: miseksi tyydyttävällä tavalla, mutta nämä nan kannalta. puolustettavissa, kun opetta-
9636: yritykset eivät yleensä ole vieneet toivot- jain työ kuitenkin tunnustetaan tärkeäksi.
9637: tuun tulokseen. Opistojen opettajain ja Yllä kosketellut seikat huomioon ottaen
9638: johtokuntien välillä on sen johdosta joskus tulee meidän Suomessa viivyttelemättä
9639: syntynyt jännittynyt suhde, joka on vai- päästä siihen, että kansanopistojen opetta-
9640: kuttanut haitaillisesti itse opiston työhön. jain vähittäispalkat ja -eläkkeet määrätään
9641: Vallitseva tyytymättömyys opettajain riit- maksettaviksi valtion varoista. Kun kan-
9642: tämättömiin palkkoihin ilmeni erittäin voi- sanopistoja maassamme on ainoastaan 62, ei
9643: makkaana eräässä kokouksessa, joka koulu- tällainen järjestely kävisi taloudellisesti val-
9644: hallituksen aloitteesta pidettiin kansanopis- tiolle rasittavaksi. Sen kautta ei kansan-
9645: tojen johtajain kanssa Helsingissä tämän opistojen kannatusyhdistyksiltä ja tukikun-
9646: vuoden tammikuun "lopulla. On selvää, että nilta y. m. riistettäisi mahdollisuutta sen
9647: palkkaehtojen viipymätön vakaannuttami- ;lisäksi, kuten asianlaita on esim. Ruotsissa,
9648: nen on tarpeen vaatima. Opettajain raha- suorittaa mielensä mukaan palkkojen ja
9649: palkat olisi otettava vakinaiseen rahasään- eläkkeiden lisiä.
9650: töön ja yksinomaan valtion olisi suoraan Vaikka palkka- ja. eläkekysymykset rat-
9651: maksettava ne. Päätös tästä olisi tehtävä kaistaisiinkin edellämainitulla tavalla, ei
9652: riippumatta kaikesta muusta mahdollisesti suinkaan tarvitsisi asettaa sellaisia ehtoja,
9653: suunnitellusta kansanopistoja koskevasta jotka. merkitsh;ivät erikoista sekaantumista
9654: lainsäädännöstä. kansanopistojen opetusohjelmiin ja työta-
9655: Jos kansanopistotyöntekijäin palkat ovat poihin, jotka usein ovat riippuvaisia pai-
9656: epätyydyttävät, niin on asianlaita sellainen kaHisista olosuhteista ja sivistystarpeesta ja
9657: vieläkin suuremmassa määrin opettajain jotka edellyttävät jonkinlaista liikuntava-
9658: eläkkeisiin nähden. Voimassa olevan lain- pautta opetustyössä.
9659: kohdan mukaan maksaa valtio nykyään Suuremmassa määrin kuin muissa. kou-
9660: osaltaan tuon pienen summan, 2,000 mark- luissa kansanopiston suhteellisesti vapaan
9661: kaa vuodessa, eläkkeenä kansanopistonopet- työn menestyminen riippuu opettajan per-
9662: tajalle, joka on ollut vakinaisessa virassa. soonallisuudesta. Kun suoritettujen tut-
9663: Tästä on seurauksena, eWi opettajain, niin kintojen määrä ja laatu eivät aina muo-
9664: 220 VIII,11. - Kansanopistot.
9665:
9666: dosta mitään varmaa perustaa arvostel- vien toimen haltijain rahapalkat
9667: taessa opettajain kykyä johtaa kansanopis- ·ynnä ikälisät km·otettaisii1~ ,niin, että
9668: tonuorisoa, ei muodollisen pätevyyden pi- ne vastaavat likipitäen va.staavassa
9669: täisi saada olla yksin mtkaisevana tekijänä asemassa olevien 11altion virkamies-
9670: määrättäessä kansanopiston opettajain ja ten palkkoja ja että nämä 1Jalkat ja
9671: virkai:lijain valtiolta tulevia palkkoja ja lisät suoritetaan valtion varoista,
9672: eläkkeitä. Edellä sanotun perusteena alle- sekä
9673: kirjoittaneet ehdottavat eduskunnan pää- että kansanopistoissa vakinaisina
9674: tettäväksi toivomuksen, palveleville samoin kuin heidän les-
9675: killeen ja lapsilleen htrvataan val-
9676: että hallitus nwhdollisimman ZJicm tion eläke saman prosentin m,uka.an
9677: ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, pohjapalkasta kuin on voimassa nii-
9678: että kansanopistojen opettajain ja hin verrattaviin valtion vi1·kamiehiin
9679: kansanopistoissa vakinaisina paZvele- ja toimen haltijoihin nähden.
9680: HeJsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
9681:
9682: Albert Brommels. Matts Forss.
9683: Levi Jern. Albin Wickman.
9684: Ture Hollsten. Ebba östenson.
9685: Nils Meinander. Henrik Kullberg.
9686: 221
9687:
9688: VIII,12. - Hemst. mot. N:o 82.
9689:
9690:
9691:
9692: Brommels m. fl.: An-,qående ändringar i best-ämmelserna Otn
9693: folkskollärarnas avlöning.
9694:
9695: T i ll R i k s d a g e n.
9696: Följden av att folkskollärarna är kmn- pågående skoltermin av samma skäl he-
9697: munalt anstäHda, ehuru den väsentliga höver .tjänstleclighet, nödgas ib.QU själv an-
9698: delen av deras löntlr betalas av &taten, kan ställa och avlöna vikarie. Detta medför att
9699: leda tili säregna oeh för folkskollärarna hon ofta icke anser sig) ha råd att vara
9700: ogynnsamma konsekvenser bl. a. vid sjuk- tjänstledig så länge som hon för barne.ts
9701: rlomsfall. välfärd oeh sin egen hälsa skulle behöva.
9702: De statsanställda får vid sjukdom tjänst- Vid hänvändning tili kommunen blir hon
9703: ledighet med full lön under en månad oft-a hänvisad till staten, men skolmyndig-
9704: av året. Varar sjukdomen längre, får de heterna anser henne icke vara i statens
9705: under följande 5 månader % av lönen. tjäns·t, när hon av kommunen erhåller
9706: Då sjukdomen varat utöver 6 månader, er- naturaförmåner, varför lagen om statsan-
9707: håller de hälften av lönen årligen. stiitllda icke kan tillämpas på henne.
9708: När en folkskollärare blir för kortare el- Då folkskollärarnas löner huvudsakligast
9709: ler längre tid oförmögen att sköta sin utbetalas av statcn och emedan den all-
9710: 1tjänst på grund av sjukdom, åligger det männa utve0ldi·ngen aHtmcr går mot fo.lk-
9711: honom att av sin Jön erlägga vikariearvode. skolans förstatligande, bör utan tidsutdräkt
9712: Detta kan i många fall slnka ;Järarens hela och oberoende av vrilka änd6ngacr, som plan-
9713: lön, så att intet återstår för familjens lägges beträffande lagarna om folkskolvä-
9714: uppehälle och för hans egen skötsel hemma sendet, folkskollä.ra:rn:a bli 'likställda med
9715: eller på sjukhus. Han anser sig förden- statens .tjänstemän i fråga om tjänstledig-
9716: skull ej sällan nödd att återgå tili arhetet, het och löneförmåner vid sjukdom och un-
9717: innan han blivi•t återställd tilli hälsan, var- der ovansagda omständigheter, oom tvingar
9718: för ett sjukclomen förlängande recidiv kan tili uppehåll i arhetet.
9719: inträffa. På grund av det anförda föreslår under-
9720: För sjuka folkskollärare beviljas vi'ISer- tecknade, att riksdagen måtte besluta hcm-
9721: ligen anslag ur aHmänna medel. Detta an- ställa,
9722: slag är emellertid så obetydligt, att endast att- rege1·ingen med det snaraste
9723: ett fåtal av de många sökandena får pe- måtte vidtaga sådana åtgä1·der, att
9724: kuniär sjukhjälp och då blott till en ringa folkskollämre vid sjnkdornsfall äger
9725: procent av de verkliga av sjukdom betin- utfå lön enligt enahanda grnnder
9726: gade kostnaderna. som statscmställda, sarnt att folk-
9727: Enlig.t lag erhåller statsanställda vid skollä1·arinna vid barnsbörd, svm in-
9728: graviclitet två månaders tjänstledighet mecl träffar ttndm; pågående skoltermin,
9729: full lön, varjämte staten betalar vikarie. skaU erhåUa två månaders tjänst-
9730: 1\.ven för många helt kommunalt anstä1lda ledighet- ·med oavkort-ade wneförmå-
9731: oeh såclana, som innehar privattjänst, år ner ät•enso-;n vikariearvode ur stats-
9732: det i de.tta avseende ordnat på enahanda medel, dli den,na tjänstledighet in-
9733: siitt. 1\fen då en folkskollärarinna under faller 1tnder slcoltennin.
9734: Helsingfors den 7 februari 1946.
9735: Albert Brommels. Aino Ma.lkamäki. Antti A. Koukkari.
9736: Levi Jern. Urho Kulovaara. Gösta Rosenberg.
9737: Max Sergelius. Kaisa Hiilelä. M. Järvinen.
9738: John österhom. Väinö Kivisa.Io. Anna Nevalainen.
9739: Ma.tts Forss. Alpo Lumme. Tyyne Tuominen.
9740: Albin Wickma.n. Yrjö Kallinen. Erkki Leikola.
9741: Ebba. östenson. Lauri Järvi. Arvo Pohjannoro.
9742: Ture Hollsten. Felix Seppälä.
9743: 222
9744:
9745: VIII,12. - Toiv. al. N:o 82. Suomennos.
9746:
9747:
9748:
9749:
9750: Brommels y. m: Toimenpiteistä kansa1coulunopettajnin
9751: palkkaustct koskevctin mää1·äyst<en mtHätamiseksi.
9752:
9753:
9754: E d u s k u n n a 11 e.
9755:
9756: Seuraukset siitä, että kansakoulunopet- teessa järjestetty samanlaiset edut. Mutta
9757: •tajat ovat lmntain pa·lveluksessa, vaikka kun lmnsakoulunopettajatm· lukuvuoden ai-
9758: heidän palkkainsa olennaisen osan maksaa kana tarvitsee virkalomaa, on hänen .itse pal-
9759: vaiJ.tio, voiva.t johtaa. omituisiin ja kant~a kattava sij:a.isensa. Tästä ·seuraa, että häne~lä
9760: koulunopettajine epäeduHisiin tuloksiin, usein ei mielestään ole varaa ol1'l virkalo-
9761: m. m. sair,austa,paiUksissa. malQa niin kauan kuin hänen olisi lapsen
9762: VaHion palveluksessa olevat saavat sai- menestymisen ja oman terveytensä vuoksi
9763: rastuessaan virkavapautta täydellä paikalla oltava. Kun hän kä äntyy kunnan puo-
9764: 1
9765:
9766:
9767: yhden kuukauden ailmna vuodessa. Jos leen, niin häntä usein kehoitetaan anomaan
9768: sa,iraus kestää kauemmin, saavat he 5 seu- avustusta valtiolta, mutta kouluviranomais-
9769: raavan kuukauden aikana % paJkasta. ten mielestä hän ei ole valtion palveluk-
9770: Kun sail"aus on kestä.nyt 6 kuukautta saa- sessa, koska hän saa kunna:lta luontaisetuja,
9771: vat he. puolet pa1lmsta vuosittain. minkä vuoksi valtion palveJuksessa koske-
9772: Kun kansakoulunopettaja sairauden vaa 1akia ei voida SO\"eltaa häneen.
9773: vuoksi tulee pitemmäksi tai lyhemmäksi Kun valtio pääasi•allisesti suorittaa kan-
9774: aikaa kykenemättömäksi hoitamaan vir- sakoulunopettajain palkat ja koska ylei-
9775: kaansa, on hä;n velvoHinen palkastaan suo- nen kehitys suuntautuu kansakoulujen yhä
9776: rittamaan si·jaisen pa~kkion. Tämä saa,ttaa enempään vaiJtiollistamiseen, on ajanhukatta.
9777: useissa ta;pauksissa viedä opettajan koko ja riippumaUa niistä muutoksista, joita
9778: palkan, joten ei jää mitään perheen ela- suunnitellaan kansakoululaitosta koskeviin
9779: tukseen eikä hänen oma:an hoitoonsa lm- lakeihin, kansakoulunopettajat saatettava
9780: dissa tai sairaa,lassa. Hän katsookin sen- samaan •asemaan kuin valtion palveluksessa
9781: vuoksi 'ei •niinkään harvoin olevansa pakoi- olevat mitä tulee virkalomiin ja pa!U{Ikaetui-
9782: terttu palaamaan työhön ennenkuin hän on hin sairaustapauksissa ja yllämainituissa
9783: to1punut sairaudesta'an, minkä vuoksi sa.i- olosuhteiss·a, jotka pakottavat keskeyttä-
9784: rautta pitentävä taudinuusinta voi sattua. mään työn.
9785: Sairaille kansakoulunopettajihle myönne- Edellä esitetyn nojalla aHekirjoiHa,neet
9786: tääln •tosin määräraha yleisistä varoista. ehdottavat eduskunnan päät·ettäväksi toi-
9787: Tämä määräraha on kuitenkin niin pieni, vomuksen,
9788: että vain harvat monista hakijoista saav•at
9789: rahaHista sairausapua ja silloinkin vain pie- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
9790: UJen prosentin sairauden adheuttamista kus- toimenpiteisiin, että lwnsalwnltmopet-
9791: tannuk8ist·a. taja sairaustapauksissct olisi oikeutettu
9792: r. . ain mukaan va1tion palveluksessa ole- sanmaan palkkaa samanlctisiU.a pertts-
9793: vat saavat raslmina ollessaan kahden kuu- teilla kuin valtion palveluksCJssa ole-
9794: karuden virkaloman ,täydellä palkaHa, minkä vat, sekä että kansakoulunopet-
9795: ,}isäksi valtio pa:lkkaa sijaisen. Myöskin mo- tajatar synnytyksen johdosta, j>oka
9796: nille kokonaan kuntain samoinkuin myoo yk- tapahttttt jatkuvan koululukukauden
9797: sityisten palveluksessa o'1evi1le on täss·ä suh- aikana, san knhden kuukauden vir-
9798: VII1,12. - Brommels y. m. 223
9799:
9800: kaloman lyhentämäbtömin palkka- jaisen palkkion mainitun virkaloman
9801: eduin kuin '?n:yös valtion ·varoi.sta si- sattuessa koululukukauden aikana..
9802: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
9803:
9804: Albert Brommels. Väinö Kivisalo.
9805: Levi Jern. Alpo Lumme.
9806: Max Sergelius. Yrjö Kallinen.
9807: John Österholm. Lauri Järvi.
9808: Matts Forss. Felix Seppälä.
9809: Albin Wickman. Antti A. Koukkari.
9810: Ebba östenson. Gösta Rosenberg.
9811: Ture Hollsten. M. Järvinen.
9812: Aino Malkam.äki. Anna Nevalainen.
9813: Urho Kulovaara. Tyyne Tuominen.
9814: Kaisa Hiilelä. Erkki Leikola.
9815: Arvo Pohjannoro.
9816: 224
9817:
9818: VIII,13. - Toiv. aJ. N:o 83.
9819:
9820:
9821:
9822:
9823: Koukkari y. m.: Jläärärahasta Ku11sa?non kansanopiston jäl-
9824: leenrakentamiseksi.
9825:
9826:
9827: E d u s kun n a ll e.
9828:
9829: Niistä vaurioista, joita Pohjois-Suomen väestölle on suorastaan korvaamaton eikä
9830: sota v. 1944 aiheutti koillisen rajaseudun vähimmin nykyisenä ajankohtana, jolloin
9831: väestölle, on sen ainutta sivistyslaitosta, s~ellä sekä yks'iilö- että yhteisöelämän
9832: Kuusamon kansanopistoa, kohdannut tuho aloilla, pakollisen uudestijärjstelyn edessä
9833: ehkä täydellisimpiä ja senranksiltaan sa- oltaessa, tarvittaisiin suunnitelmallisuuteen
9834: malla erittäin kohtalokas. Mainitun kansan- johtavia. hyviä neuvoja ja valistusta, ehdo-
9835: opiston rakennulksista tuhosi sota usuntol:a- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
9836: ja luokka~huoneistot, talousrakennuksen väksi toivomuksen,
9837: ja johtajan asunnon täydellisesti sekä näi-
9838: den lisäksi muita toisarvoisia rakennuksia että hallittts ryhtyisi kiireellisesti
9839: joko kokonaan tai osittain. Näistä syistä toimenpiteisiin K1t1tsamon kansan-
9840: johtuen on Kuusamon kansanopiston toi- opiston jälleenrakentamiseksi ja toi-
9841: minta, seudulla sodan johdosta yleisenä tun- ?nintaan saattamiseksi sekä varaisi
9842: tuvarn huoneistopl"tlan tähden kokonaan lähimpään tulo- .ia menoarvioesityk-
9843: keskeytynyt. Kun kyseessäolevan sivist;ys- seensä tätä tctrkoittaran riittävän
9844: lai.toksen sekä henkinen €ttii aineellinen mer- mi.iärä·rahan.
9845: kitys syrjäisen ·rajaseudun kovia kokenceHe
9846: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1946.
9847:
9848: Antti A. Koukkari. Lauri Järvi.
9849: Lennart Heljas. Toivo I. Sormunen.
9850: 225
9851:
9852: VIll,l4. - Toiv. al. N:o 84.
9853:
9854:
9855:
9856:
9857: Kaijalainen: Toimenpiteistä lapinkie-lisen opetUksen U:tajen-
9858: tarniseksi kansakou·luissa.
9859:
9860:
9861: B d u s kun n a ill e.
9862:
9863: VallltöoneuvOS'to <amtoi ~aikanaan: Lapin t!w- seilllOOTh t:&Tpoollliseksi ka,tsoiUava ,JapinJkiel!oo
9864: mitean tehtäväilmi 1aa1:ia ehdotuksen ;ta,rpee'l- .taito suoriNamaHa heiitle sen perusteella l()ri-
9865: ilisistta toimemp1rteistlä Enonte!kiön, Ioofl'lin, koista pa1Umnlisää, !kuten on laita lapinkieltä
9866: UtsjOOlll jw PetSIIlmon [~pp!a~~isvätM-Öil)J omilll- taiotavaan papistoonkin nähden." H uomarttaw
9867: ;talooåsten: eiNimänmuotojen •t.ur•vaamiS!eksli. !Lisäksi on, että komitea jättiiä lapinkielisen
9868: :l\:'Ii-eit:i:nmössään, joka vailm:istui 1938, komilt€'a kaillSllkouluopetuksen riippumaan, rlasten van-
9869: !Jiiihti siffitäl peri'aalttee&ta,, ('ttte:i ole mlirtäån hemptiien tai heidärn hu<iliw}iem.sa. tahdosta.
9870: syyfuä !llseitt'oo il'atppallJatisia tl8[oudcltlisesru ja TäQ~e kann~aJlt]~ asettui komti<te.a, SeiTh vuok81i,
9871: !SOSia31lisessa krortys.työssä poikloousaoom'aJan. ffitä n~'ilssä IOOllVOtte:IukokouksiSSta, joiS~Sa: ko-
9872: Sitäwstoin ikomiitea p~tää lummolllisena, m~teta ltåtedusil:teli :asian johdosta. lap.pallais-
9873: Je'ttä Uapinlrielis'elli väestön ometl!llt&tuista; kul<t:- vä€Srt.ön mieltä, väestoo'ttä osa; ase!ttui jyr-
9874: rt;uu:ci'efl:ämä!ä, jDika kieUt,ämättJä merlk~tsee ar- käsrt::i 1~Rpionk·ielen opetust:a valslbaan pit'f:äJen
9875: vokasta ilisä'ä Suomen kansan yhteiseeill sen sija1au1 tä'I'keämpänä, ~ttä suom®ildteJl<isttä
9876: kulttuur~'{}ä1 äoma'aill, pidtet.ään' arvossa ja opetusil:ia myös Jappa!laris'V"äe51törn as;u:ma-
9877: SJen SJä,iJlyrttämisest.ä. ja. !kehitJtämisestt.ä ikoko a[U€'{)111 k01rluis.s:a tehost.e~1~auSiiin, j ottla lapset
9878: tlapinheimoa kokDavaksi ja sen Hsetuntoa va'ril:uM!uaa:n vois~v.at :tyydy;tll:ävillsti seUviyrtyä
9879: Irohot•t~a:vaksi voimiallffii yhteiskunnan tahd11!8 a;sioidoesg!R~ m. m. virasttoi$a. jfcl oililress~m.n
9880: riilti!Jä:vä\Sitli huo[·ehditaan. my0ski~1 muussa: kosketuksessta suomenldetli-
9881: '.Dämän perustie€11Jla komi1tea 1lausuu m. m. rselli vä1estön kanssa. P,i,tkiällle keh'itetvn ·eris-
9882: pill;ä,'Viä;n,sä suotavJamia., ,että niiissä Lapin: ltä:yttym'isoo 'kalts.otti.1n varikutrt•a.wm hai;talrlri-
9883: lk!amsalmuiuiss:Iv, joissa ib."'iiy 1~app1a. äidliinllci~e sesrt:i jra1 !}!ll.prnkieli~n vä:estön asemaan• ja:
9884: lenälän puhuv:i~ r1a;psiia ja joi!S!sw ilainsä:ädän- m!RaldDil~isuuksirin.
9885: nÖ11 mulmisootii on !tarpeen muka!lln ldiytet- Sodoo vuoks:i ei Lapirr1 komithean ehdoituk-
9886: rt:ä!vlä suulll~sisa, opetuksessa rrappia, heiU1e sita ehditty ottra:a ha'l'kit.t,a~V"tRksi, m ut;t:a. oi1iJs,i
9887: "\"aTattatisifun: :tjlJa,isuus saada: opetustn älidilll~ niihin. nyt pailattava. Komitean esittämiin
9888: ~lensä luku- ja ldrjoirtursttraidossa". ~ Komi- käsi.~~iiiTh yhtyen pyydän edeHä sJe[ostelt-
9889: 'tera: totJeaa edellil:een, että 1\0istaiseksti ei kui- 1:utm vi iltaten kunnåoittta•en ehdott,as edus-
9890: 1
9891:
9892:
9893: tenkaan, ,t.ätä oppiv·e'lvollisuusl-akimme edel- lrnnn:an pääteM,äväksi toivomuksen,
9894: lyt!bä:mä'iil rt:u,itm'enpidetrtä ole Lapin kantsakou-
9895: hlissw voit'll kuin osi.tltiain t.otenHJa;a', toi- että hallit1ts ryhtyisi sellaisiin toi-
9896: sataiLta flappia -ta:iltavien opet.taj;ien, toåsaJaatra menpiteisi-in, että lapinkieltii äidin-
9897: la.p:indcieJ,isben opp:ilcirjojen puutlt.ootli vudl\lSi. kielenään puh1tville lapsille varctt-
9898: Käyt!ä:nnöJJlismä toim€11piteen:ä rtämäln puut- taisiin, mikäli heid{in vanhempansa
9899: teen poi.slt:amiseksi Oilitsli komitea111• micl<estlä tai huoltajansn sitä hahw.-vat, tilai-
9900: va/Ltiovoailliaill tillhdlrta ltuettravta :tlR,rpeeJII,isiksi suus sa(Jda. opetusta. äidinkielensä
9901: harvwiii;Jt.avi~ii1 •liapiDkie1i~ten oppilcirjoj€ill• jul- luk1t- ja kirjoit1tsta.idossct rniissäkin
9902: ka~ta, samoin ktlin edietett.ä.vä ,Jappa- kansakouluissa, joissa lain mukamt
9903: [aimeuduill:la tl:limivioo SllOitnenkileJisten lmn- on kiiytettä:vä tarpeen nwkaan la.ppia
9904: l'k'l.:kouil'tmopetlt!adåien harras,tustra hankkia it- Sltnllisessn opet1tksessa.
9905: Hell&itngissä. helmikuun 6 päiväm<ä 1946.
9906:
9907: Lauri Kaijalainen.
9908:
9909: 29
9910: 226
9911:
9912: Vlll,15. - Toiv. al. N:o 85.
9913:
9914:
9915:
9916:
9917: Ka,rppiD:en y. m. : Lappalaisten mnakielisestä opetuksesta.
9918:
9919:
9920: E d n s kun n a 11 e. "
9921:
9922: Lappalaisten kieli ja kansallinen kult- vallan kiinnitettävä siihen suurempaa huo-
9923: tuuri eivät näihin asti ole valtiovallan pno- miota. Lapinkielisten lasten· opetuksen pi-
9924: lelta saaneet tarpeeksi huomiota osakseen. täisi alakoalaasteella tapahtua lapiksi ja
9925: 'l'osin on niissä J.Japin kansakouluissa, joissa lapinkielen pitäisi olla opet«saineena koko
9926: käy Iappia äidinkielenään puhuvia lapsia, koulussa. Maan kansakoululaitosta uudis-
9927: lainsäädännön mukaisesti tarpeen mukaan tettaessa olisi lappalaistenkin koulunkäynti
9928: käytettävä lappia suullisessa opetuksessa ja järjestettävä heidän kansallisia tarpeitaan
9929: val:tioo puoil.esta on jonkin ve1"''a'lll tuettu tyydyttävästi.
9930: Lapin Sivistysseuran toimittamia lapinkie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9931: lisiä julkaisuja. Ottaen huomioon sen mer- nioi.lttaen eduskunnan päätet1:ä;väksi toivo-
9932: kityksen, mikä kodin kielen kunnioittami- muksen,
9933: sella oo demokraattisessa kansaQ;aislms'Vaituk- että haUittts mahdollisesti erikoi-
9934: sessa sekä tämän varsinkin nykyään vai- sella lainsäädä.nnöllä 1·y htyisi htw-
9935: keissa olosuhteissa kamppailevan kansan si- lehtim,aan lappalaisten onwkielisestii
9936: säisen ryhdin ylläpitämisessä olisi valtio- opefttksesta.
9937: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1946.
9938:
9939: Elsa Karppinen. Aaro Uusitalo.
9940: Eino Tainio. Erkki Koivisto.
9941: Markus Niskala. Martti Miettunen.
9942: Antti A. K-oukkari. J. Pyörälä.
9943: Antti J. Ra.-nta.maa. Hertta .Kuusinen.
9944: Vä.inö Voionmaa. Nils Meina.nder.
9945: H. S. Pesonen. Lauri My'llymä.ki.
9946: 1'4auri Ryömä. W. Metsäranta.
9947: 227
9948:
9949: Vlll,16. - Toiv. al. N:o 86.
9950:
9951:
9952:
9953:
9954: Kouk,ka;ri y. m.: lliääräraltet$ta Samii Litto-Samnelaiste.n yh-
9955: distys 1·. y :n toiinim~an tukemiseksi.
9956:
9957:
9958: Eduskunnalle.
9959:
9960: Lnkuisat kansantiet<een tuttkijat maas- ka:rman henkist€n ja aineellisten elinehtoj€n
9961: samme ja ulkomailla ova.t kiinnittäneet jat- hyväksi. Järjestön •toiminta on kuitenkin
9962: kuvasti vakavaa huomiot~ :la.ppalaisten toi- €ritltäin vaikeaa ja varoja kysyvää m. m.
9963: vottomalta näyt.tävään kamppailuun ole- sii·tä. syystä, että siiJilä pitää olla vähd.ntäin
9964: massaolonsa ja omintakeisen elämäntapansa lmbi 1oiminnaHista keskusta, toinen I.1apissa.
9965: puolesta. Erityistä huolestumista on he- (Utsjoella) ja toinen pääkaupungissa, missä
9966: rättänyt Jappalaisten ·entisestään vaikeutu- sija1tsevat keskusvirastot, kirjastot j. n. e.
9967: nut taloudeUinen ahdinkotila, joka on kat- Järjestön nykyisestä :toiminnasta voidaan
9968: sottava sota-ajan ja etenkin vv. 1944----- jo mainita sosiaalinen ,työsk·entely, jossa
9969: 1945 käydyn Lapin sodan välittömäksi seu- on jo päästy huomattaviinkin tuloksiin,
9970: raamukseksi. Heidän pääelinkeinonsa, po- sekä toiminta. kansankielioon kirjallisuuden
9971: ronhoidon, harjoittaminen on porokarjoja hyväksi ja edellily,tysten luomiseksi lapin-
9972: kohdanneiHen tuhojen johdosta käyny.t niin kieliselle kansanopetukselle. Koska tälil.ai-
9973: tuoUamattomaksi, .että näissä oloissa on ol- sen perustavaa laatua olevan :toiil)linnan ra-
9974: Jut ryhdy,ttävä kiireellisiin toimenpiteisiin hoitus on etenkin nykyoloissa ylivoimaisen
9975: muiden elinkeinomahdollisuuksien löytämi- vaikeaa ja muodostuisi se taloudellisessa
9976: seksi [.appalaisiUe .. On ymmäirl'€1ttävä!ä, että ahdinkotilassa ~läv.iMe lappalaisille voitta-
9977: tä11lainen lappalaisten perinte€llisestä elin- lll4I,ttomaksi ·esteeksi heidän aloittamassaan
9978: tavasta luopuminen l€i voi tapahtua ilman yhteistoiminnassa, ehdotamme yllämainit-
9979: kansantielteeliiise:Me tutlcimukseJUe korvaa- tu.ihin perusteluihin viitaten eduskunnan
9980: mattomi€n arvojen menetystä. Erittäin päätettäväksi toivomuksen,
9981: myÖTht€isenä seikkana tässä krii1tillisessä
9982: vaiheessa on pidettävä kuitenkin sitä, .että että hallitus ottaisi lähimpään tulo-
9983: nyt on onnistuttu kokoamaan lappalaiset ja menoarvioesitykseensä 200,000
9984: heidä!n oman jårj€8tönsä ,Samii Li•t.to -- ·ntarkan '1'/tääräraka.n ,Samtii Litto -
9985: Saamelaisten yhdig.tys r. y:n" ympärille. Sa.amelaisten yhdistys r. y :n'' toi-
9986: Tä.mä järjestö, joka p.erust.ettiin •evakuoin- minna.n tukemisekS<i.
9987: tiO!losuhteissa v. l945, työskentelee Saam.e-
9988: Helsiugissä helmikuun 8 päivänä <1946.
9989:
9990: A:atti A. Iteukikarl. Ma.r:klls Njsk&la:
9991: Martti ~tt.unen . ;Erkki Jtoivb~o.
9992: .H. .S. Pesenen. Bm9 Tab:li~.
9993: 228
9994:
9995: VIII,n. - Toiv. al. N:o 87.
9996:
9997:
9998:
9999:
10000: Virolainen y. m,.: lll<iiä1Yi1·ahasta korkeimman ?naatalot~sope
10001: tuksen ta1·vitsemien 1·akennusten 1·akentmniseksi.
10002:
10003:
10004: E d u s k u n n a ll c.
10005:
10006: Helsingin yliopiston maatalous-metsätie- lousarvion perusteluihin hyväksytyksi maa-
10007: teellisen <tiedekunnan huoneisto-olojen pa- räys, että mainitut 12.;,; milj. markkaa on
10008: rantaminen on ollut vireillä ja monien vai- käy.te.t.tävä: nimenomaan korkeimman maa-
10009: heiden alaisena noin 25 vuotta. Eduskun- talousopetuksen tarvitsemien rakennusten
10010: nan lwväksyttyä pariin otteeseen eräitä rakentamiseen.
10011: asiaa koskevia toivomusaloitteita, varasi Kysymyksessä olevien rakennustöiden
10012: valtioneuvosto v. 1931 tiedekunnan tarpeita aloittaminen näytti näin ollen viimeinkin
10013: varten tarpeelliset tontit Helsingin kaupun- lopullisesti toteutuvan. Odotettiin että mai-
10014: gista ja v. 1937 menoarviossa oli uusien ra- ni:ttuihin rakennustöihin tiedekunnalle va-
10015: kennusten rakentamista varten ensimmäinen ratulla tontilla ryhdytään välittömästi vuo-
10016: määräraha 5 milj. mk Kun vuoden 1938 den 1939 alussa ja että Viikin ja Malmin
10017: talousarvioon otettiin tarkoitukseen toinen kartanoiden alueille suunniteltujen ja osit-
10018: erä, 15 milj. mk, ryhdyttiin saman vuoden tain jo rakennettujen maatalousopetuksen
10019: keväällä näitä rakennuksia rakentamaan. uudisrakennusten rakennustyöt saatetaan
10020: Asianomainen tiedekunta piti huoneisto- loppuun vielä saman vuoden kuluessa. Näin
10021: jen rakentamiseksi suunnitelmia Jaatiessaan ei kuitenkaan kaikesta huolimatta käynyt.
10022: välttämättömänä, että ensin rakennetaan Helsingissä ja sen lähiympäristössä etu-
10023: maatalousopetuksen tarvitsemat rakennuk- päässä Olympiakisojen valmistelujen <takia
10024: set, koska sen huoneistot olivat tun- käynnissä olleen vilkkaan rakennustoimin-
10025: netusti erittäin huonot ja tarkoituk- nan takia valtioneuvosto katsoi tarpeelliseksi
10026: seensa täysin sopimattomat ja joiden uusi- siirtää eräitä talousarvioon sisältyviä yleisiä
10027: misen välttämättömyyteen maatalouspiirion- rakennustöitä myöhemmäksi ja ainakin
10028: kin >taholta oli usein kiinnitetty vakavaa vuoteen 1940. Siirrettäväksi päätettyjen
10029: huomiota. Täile pohjalle rakennussuunni- rakennustöiden joukossa olivat jälleen Yli-
10030: telma sitten valmistettiinkin. V aitioneuvosto opiston maatalousopetuksen uudisrakennus-
10031: kuitenkin muutti ohjelmaa siten, että metsä- työt. Rakennustöitä Viikissä ja Malmilla
10032: talousopetusta varten tarvittavien huoneis- saatiin valtioneuvoston päätöksen mukaan
10033: tojen rakentamiseen ryhdy.ttiin ensin ja ja;tkaa vain sikäli, kuin niihin oli käytet-
10034: esittäessään vuoden 1939 talousarvioehdo- tävissä vankityövoimaa. Korkein maatalous-
10035: tuksessa rakennustyötä varten varattavaksi opetus saj jäädä odottamaan jo vuosikym-
10036: jo myönnetyn 20 milj. markan määrärahan meniä kestäneen rakennuskurjuuden kor-
10037: lisäksi 12.5 milj. mk, hallitus ilmoitti ra- jausta samanaikaisesti kuin muita julkisia
10038: rakennussuunni.telman muutoksesta. Tämä uudisrakennustöitä kuitenkin katsottiin voi-
10039: menoarvion perustelu osoitti, että korkeim- tavan aloittaa. Maamme joutuminen sotaan
10040: man maatalousopetuksen uudisrakennustyöt, ja sen mukanaan tuomat monet taloudelliset
10041: joita varten jo oli valmiit suunnitelmat, vaikeudet ehkäisivät yliopiston maatalous-
10042: aijot.tiin edelleen siirtää. opetuksen tarvitsemien muiden huoneistojen
10043: Asian vaiheita seurannoiden eduskunnan rakennustöiden aloittamisen myöskin v.
10044: jäsenten aloitteesta tuli kuitenkin edellä- 1940.
10045: mainittu valtioneuvoston tekemä rakennus- On ollut syytä palauttaa mieliin ne mo-
10046: ohjelman muutos talousarvion käsittelyn nenlaiset vaiheet, joiden alaisena puheena-
10047: yhteydessä eduskunnan harkittavaksi ja ta- oleva rakennuskysymys on ollut, mikä
10048: VIII,17. - Virolainen y. m. 229
10049:
10050: osoittaa sen oikeutuksen, joka korkeimmalla maatalousopetuksemme jatkuvasti toimii
10051: maatalousopetuksella on saada huoneisto- aivan kelvottomissa huonei<>toissa, on pidet-
10052: jensa uusiminen viimeinkin toteutetuksi. tävä ei vain maatalouden, vaan koko maan
10053: Rakennustöiden aloittamisen edelleenkin kannalta suorastaan häpeänä. Olisi jo vih-
10054: lykkääminen samanaikaisesti, kun muita jul- doinkin aika ryhtyä toimenpiteisiin asian
10055: kisia rakennustöitä pannaan käyn:tiin, he- korjaamiseksi ja päätettyjen rakennustöiden
10056: rättää maatalouspiireissä ymmärrettävistä alottamiseksi.
10057: syistä vakavaa huolestumista. Onhan .kor- Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
10058: keimman maatalousopetuksemme jatkuva kunnan hyväksyttäväksi toi \'Omuksen,
10059: kehittäminen ja asianmukainen hoito opis-
10060: kelijamäärän vuosi vuodelta kasvaessa ja että haZZ.itus ottaisi vuoden 1947
10061: jo alunperinkin varsin ahtaiden ja tarkoi- tulo- ja 1Jtenoarvioesityksewn 30
10062: tukseen soveltumattomien huoneistojen yhli milj. mm·kan suu1·uisen määrärahan
10063: rappeutuessa joutunut suorastaan voitta- korkeimman maatalmtsopetuksen tm·-
10064: mattomiin vaikeuksiin, jotka olisi mitä pi- vt'tsemien rakennusten rakentam'i-
10065: kimmin poistettava. Sitä, että korkein seksi.
10066: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
10067:
10068: Johannes Virolainen. Antti A. Koukkari.
10069: Heikki Soininen. Toivo Ikonen.
10070: Aa.ro Uusitalo. Sulo Salo.
10071: Yrjö A. Manninen. M. 0. Lahtela.
10072: Markus Niskala. Martti Miettunen.
10073: 230
10074:
10075: VIli;ls. - Toiv. al. J!il :o 88.
10076:
10077:
10078:
10079:
10080: Tuuma y. n1.: Puut(l!rhaopetuksen ttudistam.isesta.
10081:
10082:
10083: E d u s k u n n a 11 e.
10084:
10085: Maamme puutarhanhoito on kuluneina so- kohonneet hitmat, jotapaitsi kauppaan tu~
10086: tavuosina ilahduttavasti •laajentunut käsit- levat tuotteet eivät laadultaanikaan. usein ole
10087: täanään sekä suuremman viljelysalan että, vcastanneet kohtuullisia vaatimuksia. Eri"
10088: mikä'li se näissä olosuhteissa on ollut mah- koisturmisen ja yleensä ammattitaid<>n
10089: dollista, myöskin monipuolisemman kasvi- puute, joka on ollut tä!hän pääasiallinen
10090: valikoiman. "'Sen sijaan on puutarhanhoidon · syy, ön taas aiheutunut korkeimnian ope-
10091: opetus jäänyt kehityksestä jälkeen. tuksen puutteesta ja -pätevän neuvojakun-
10092: Korkeimman kotimaisen ~puutarha-opetuk nan riittiilmättömyydestä. Maassamme on
10093: sen tar,peeHisuutta ei nykyään enää tar- jo nyt kymmeniätuhansia pientiloja, jotka
10094: vinne 'laajemmin perustella. Ne muutamat maa-alansa pienuuden, työvoimansa run-
10095: \l)erin harvat tieteellisen koulutuksen saa- sauden ja sijaintinsa vuoksi \helposti voitai-
10096: neet -puutarha-alan ammattimiehet, joita siin kehittää kimnattaviksi ·puutarha- ja
10097: maassamme on, ovat saaneet ammattiopetuk- peltoviljelystilorksi, ja sama koskee tuhansia
10098: sensa ulkomailla. Eteläisemmissä maissa ja uusia pientiloja, jotka nyt perustetan maan-
10099: meikäläisistä poikkeavissa olosuhteissa saa- hankintalain nojalla. Edellytyksenä kuiten-
10100: tuja kokemuksia ei, kuten tunnettua, ilmi- kin on, että neuvojavoimia on riittävästi.
10101: tenikaan voida oloihimme Hman muuta so- Moni suuri, nyt maansaantiin oikeutetuille
10102: veltaa. Korkeimman kotimaisen puutarua- pakkolunastettava tila on sodan aikana ja
10103: opetuksen puutteessa ei tämän alan kaik- sitä tJdeltäneinä vuosinakin tuottanut iku1u-
10104: kiin ammattikouluihin saada riittävästi pä- tuskeskuksiin ja lähiympäristöön myytä-
10105: teviä opettajavoimia eikä laajentaa alem- väksi varsin huomattavia määriä ;puutal'-
10106: paa puutarhaopetusta siinä määrin, että se hantuotteita, joiden saanti nyt v.oi vähetä,
10107: vastaisi jatkuvasti kasvavaa tarvetta. Sen ellei uusien tilojen omistajia ohjata näitii
10108: vuoksi puuttuu Lepaan puutarhaopiston tuottamaan.
10109: käynei1tä puutarhateiknikoiltakin tarpeelli- Maassamme toimii nykyään vain neljä
10110: nen jatko~opetus, joka heille !kuitenkin hel- puutarhaikoulua, joista yksi ruotsin kielinen,
10111: posti voitaisiin antaa yliopistossa, joo sen ja ikai:kki sijaitsevat maamme eteläosassa,
10112: maataloustiedekuntaa laajennettaisiin 'käsit- joten Mikkeliä pahjoisempiin olosuhteisiin
10113: tämään myöskin puutarha-alan. Nyt jäävät soveltuvaa opetusta ei ensinkään ole tar-
10114: puutarhanhoidon neuvojamme ajastaan jäl- jolla. Opettajavoimien riittämättömyyden
10115: keen. Myöskin rpuuttuu välttämättömiä puu- vuoksi eivät edes näistä neljästä koulusta
10116: tarhanhoidon oppikirjoja, koska ei ole riit- kaikki ole ajan tasalla. Vaikka niihin nyt
10117: tävästi erikoistuneita, tieteellisen koulutuk- on ahdettu suurempi oppislasmäärä kuin
10118: sen saaneita ammattimiehiä. Korkeimman minkä asunto-olot oikeastaan myöntävät,
10119: puutarha-opetuksen järjestäminen Helsin- riittää vain murto-osalle tarjokkaista paik-
10120: gin yliopistoon olisi senvuoksi jo näistä koja. Pienviljelijäluokan perheenjäsenten
10121: syistä välttämätöntä. joukkomuuttoa asutuskeskuksiin voitaisiin
10122: Ennen sotaa tuot~ttiin huomattava määrä jonkin verran 1hiUitä m. llll. tarjo'amalla
10123: puutarhantuotteita ulkomailta syystä että heille ansiomahdollisuuksia maaseudulla
10124: myyntituottoisen rpuutarhaviljelyn qmhittä- sekä neuvojina että käytännön puutarhu-
10125: miseen oli meillä kiinnitetty 1iian vähän reina. Tämän vuoksi olisi puutarhakoulu-
10126: huomiota. Tästä on osaksi ollut seurauk- jen oppilaspaikkoja lisättävä entisiä kou-
10127: sena kotimaisten tuotteiden suhteettomasti luja 1aajentamal1a ja perustamaHa uusia
10128: VIII,Is. - Tuurna y. m. 231
10129:
10130: eri puolille maata. :Mikäli maanhankintalain että hallitus ensi til.assa aseHaisi
10131: toimeenpanon Y'hteydessä jää rakennuspää- toimikunnan harkitsematot korkeim-
10132: omansa suuruuden vuoksi kannattamatto- man puutarhaopetuksen aikaansaa-
10133: mia kantatiloja ja nämä tarkoitukseen so- mista yliopisto-opetuksen yhteyteen
10134: veltuvat, olisi ne samalla ~lunastettava. sekä ,alemma.n puutarhaopetuksen laa-
10135: YHäolevan jdhdDSta esitämme kunnioit- jM~tamist<t ajanmukaiseksi sekä tekisi
10136: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- siitä esityksen Ed1tSk1tnnalle.
10137: muksen,
10138: Helsingissä helmikuun 11 ,päivänä 1946.
10139:
10140: Arno Tuurna. Matti Miikki.
10141: Väinö Okko. Toivo Ikonen.
10142: H. A. Kannisto. J. E. Lampinen.
10143: Martti 0. Kölli. Henrik Kullberg.
10144: 232
10145:
10146: VIU,19, - Hemst. mot. N:o 89.
10147:
10148:
10149:
10150:
10151: Österholm m. fl.: Angående åtgärde1· för att nnde1·släll(f
10152: riksdagsbiblioteket riksdagens förtxtltning.
10153:
10154:
10155: T i ll R i k s d a g e n.
10156:
10157: Riksda.gsbiblioteket inrättades genorn be- mar två skulle utses av riksdagen och en
10158: slut av lantdagen 1872, och tillsynen över av statsrådet, samt att bihliotekets namn
10159: detsamma utövades under årtionden av en skulle ändras till Riksdagshiblioteket.
10160: biblioteksnämnd, till en början tillsatt av Kulturutskottet vid 1921 års riksdag ut-
10161: ständerna och sedermera av lantdagens talade i sitt betänkande (N: o 4) att ut-
10162: kanslikornmission. År 1919 väcktes förslag skottet ej ville föreslå ändring av bibliote-
10163: om att biblioteket skullc ombildas till ett kets namn, som motsvarade dess utvidgade
10164: statens ccntralbibliotek för lagstiftningcns, uppgift och att reglementets bestämmelser
10165: förvaltningens samt den statsvetenskapliga angående biblioteksvården och tjänsternas
10166: och sociala forskningens bchov. Därvid för- ordnande var tillfredsställande. Däremot
10167: utsattes :tillika att biblioteket även i fort- ansåg utskottet det icke vara i praktiken
10168: sättningen komme att särskilt tillgodosc fördelaktigt att riksdagen var helt och hål-
10169: lantdagens intrcssen. Lantdagcn godkände let utestängd från bibliotekets förvaltning.
10170: förslaget den 24 januari 1919. Genom stats- Biblioteket komme i främsta rummet att
10171: rådets beslut av den 14 april 1919 omhil- nyttjas av ri:ksdagen, vars behov bi:hlioteket
10172: dades lantdagens bibliotek till ett statens enligt riksdagens beslut och reglementet var
10173: centralhibliotek, underlydande statsrådets avsett att särskilt tillgodose. För att biblio-
10174: kansli. Dcss chef var statsbibliotekarien. tekets komplettering kunde ske med beak-
10175: Samtidigt fastställde statsrådet reglemente tande av riksdagens behov och dess organi-
10176: för bihlioteket, cnligt vilket dess uppgift sation även i övrigt motsvara riksdagskre~
10177: bland annat var att särskilt tillgodose lant- sarnas önskningar, ansåg utskottet det vara
10178: dagens hehov genom att anskaffa all för nödvändigt att i biblioteitets ledning skulle
10179: lantdagsarbetet erforderlig litteratur, att finnas representanter för riksdagen, vilka
10180: förena ministericrnas, de centrala ämhets- bevakade dess intressen.
10181: verkcns och lagberedningens hihliotek, så- Riksdagen beslöt den 27 september 1921
10182: vitt dessa ej ansågs behövliga inom ämbets- godkänna kulturutskottets betänkande mecl
10183: verken såsom handbibliotek för dagligt vissa ändringar beträffande bibliotekets
10184: hruk, ävensom att som ett särskilt lantdag"S- namn och vården om riksdagens publika- ·
10185: arkiv uppbevara alla vid lantdagen till- tioner samt uppmanade regeringen 1) att
10186: komna manuskript och handlingar. vidtaga sådana ändringar i statsrådets be-
10187: Vid 192'0 års riksdag inlämnade riksdags- slut av de11 14 april 1919 ävensom i det
10188: mann~m, överhibliotekarien vid universitets- samma dag fastställda reglementet föe
10189: bibliotcket Georg Schauman en 'petition hiblioteket att det för lagstiftningen, föl'-
10190: (N:o 61), i vilken han strängt kritiserade valtningen samt den stats- och samhällsve-
10191: det är 1919 fattade beslutet om lantdags- tenskapliga forslmingen avsedda hiblioteket
10192: hibliotekets ombildande till ett statens cen- komme att under namnet Riksdagsbibliote-
10193: tralbibliotek. Åtgärden betecknades som ket stå under riksdagens och regeringens
10194: beklaglig ur folkrepresentationens syn- gemensamma vård och uppsikt och att i
10195: punkt. I petitionen föreslogs att åtmins- styrelsen för biblioteket komme att ingå tre
10196: tone en sådan ändring av reglementet mätte ledamöter, av vilka riksdagen skulle utse
10197: vidtagas, att hiblioteket skulle ställas under tvenne och statsrädet en; samt 2) att k:om-
10198: inseende av en styrelse, av vars medlcm- plettera reglementet med ett stadgande
10199: VIII,l9. - Österholm y. m. 233
10200:
10201: därom, att biblioteket äger ombesörja upp- Då det utöver det vanliga biblioteksarbe-
10202: bevarandet, distribueringen och försäljnin- tet åligger biblioteket att hålla vård om ett
10203: gen av ri!k:sdagens publikationer <mligt de arkiv, omfattande ele vid riksdagen till-
10204: föreskrifter riksdagens kanBlikommission komna originala handlingarna, att sköta
10205: meddelar, samt vårda" boksamlingar, avsedda distributionen och uppbevaringen av hela
10206: för riksdagsutskottens begagnande. det stora förrådet av ri:ksdagens publikatio-
10207: Statsrådet beslöt den 30 mars 1922 att ner samt att ordna utskottens handbiblio-
10208: sta:fens centralbibliotek skulle från den 1 tek, vore det naturligt att biblioteket bleve
10209: maj 1922 ombildas till ett Riksdagsbiblio- underställt riksdagen och att ett närmare
10210: teket benämnt och under statsrådet<; kansli samarbete med dess organ komme till stånd.
10211: lydande bibliotek samt fastställde samtidigt Detta samarbete vore utan tvivel ägnat att
10212: ny.tt reglemente för biblioteket. Enligt detta verka främjande på bibliotekets verksamhet
10213: reglemente finnes vid biblioteket en sty- och utveckling. Det blcve därigenom inrik-
10214: relse, till viiken hör tre medlemmar, ut- tat pä att vaket följa med riksdagsarbetet,
10215: sedda för en tid av tre år. Av dessa utse1· anskaffa vid olika tidpunkter aktuell litte-
10216: riksdagen två och statsrådet en. Den sist- ratur, utsända meddelanden till riksdags-
10217: nämnda är styrelsens ordförande. .Styrelsen männen om nyanskaffad litteratur och för
10218: har till uppgift att övervaka bibliotekets övrigt stå i närmare förbindelse med dem
10219: skötsel och avgiva utlåtande vid besättan- än hittills. Xven vården om tidningsläse-
10220: det av ordinarie befattningar vid detsamma. salen borde ankomma på biblioteket. Det
10221: Under årens lopp har det visat sig i synes därvid ändamålsenligt att bibliote-
10222: allt högre grad önskligt att riksdagsbiblio- kets förvaltning skulle anförtros en för
10223: teket bleve helt underställt riksdagen, va1·s riksdagsperioden av riksdagens elektorer
10224: behov det i främsta rummet äger tillgodose. utsedd nämnd, bestående av förslagsvis fem
10225: Att denna förändring skulle ske, vore så personer.
10226: mycket naturligare som biblioteket enligt Med hänvisning till de ovan framförda
10227: sitt namn, sin uppgift och sin förläggning synpmrMerna föreslås härmed vördsamt att
10228: i riksdagshuset står i direkt samhand med riksdagen ville besluta hemställa,
10229: riksdagen.
10230: Den år 1919 vidtagna åtgärden, genom att rege1·ingen måtte vidtaga så-
10231: viiken bibliotekets uppgift att vara ett sta- dana ändringar i gällande bestäm-
10232: tens centralbibliotek betonades, har ej visat tnelser angående Riksdagens biblio-
10233: sig · ändamålsenlig, emedan överföring a v tek, att sagda bibliotek .r;kttlle undel·-
10234: boksamlingar från ämbetsverken endast i s'täUas Riksdagen, varvid bibliotekets
10235: ringa utsträckning förekommit och de över- förvoiltning skulle anförtros en av
10236: flyttade böckerna för det mesta utgjort Riksdagens elektorer utsedd nämncl
10237: dublettexemplar, vilka i regeln tidigare med samma befogenheter som för
10238: funnits i biblioteket. Ämbetsverken har i närvarande tillkonvma biblioteket.<;
10239: allmänhet ansett det ändamålsenligt att styrelse.
10240: bibehålla och förkovra sina egna bibliotek.
10241: Helsingfors den 10 fehruari 1946.
10242:
10243: John Österholm. Ebba. östenson. Nils Meinander.
10244:
10245:
10246:
10247:
10248: 30
10249: 234
10250:
10251: VID,1n. - Toiv. al. N:o 89. Suomennos.
10252:
10253:
10254:
10255:
10256: Österholm y. m.: 'I'oimenpif;teistä eduskunnan kir.iasion
10257: alistamiselrsi edusk7tnnan hallintoon.
10258:
10259:
10260: E d u s kun n 'a 11 c.
10261:
10262: Eduskunnan kirjasto perustettiin valltio- vosto yhden sekä että kirjaston num muu-
10263: päivien päätöksellä 1878 ja sen valvonnasta tettaisiin Eduskunnan kirjastoksi.
10264: huolehti vuos:irkymmenien ajan aluksi sää- Sivistysvaliokunta vuoden 1921 valtiopäi-
10265: tyjen ja sittemmin eduskunnan kaMlitatoi- viNä lausui mietinnössään (N:o 4), että
10266: mikunnan 'asettama kirjastolautakunta. va•liolmnt'a ei tahtonut ehdottaa muutetta-
10267: Vuonna 1919 heräJtettiin ehdotus kirjaston vaksi kirj,aston nimeä, -joka vastasi sen 'laa-
10268: muodostamisesta vaHion keskuskirjastoiksi j·entunutta tehtävää ja että kirjaston hoitoa
10269: lainsäädålnnön, ha•llinnon sekä valtiotieteel- j1a virkojen järjestelyä koskevat ohjesään-
10270: [isen ja yhtt\iskunnallisen ti1tkimuksen tar- nön määräylkset olivat tyydyttävät. S~tä
10271: peiSnn. Sen ohella edellytettiin [isäksi, että vastoin ei valiokunta katsonut olevan käy-
10272: kirjasto tullee edeU:eenkin pa;lvelemaan eri- tännössä eduUi.sta, että eduskunta oli koko-
10273: tyisesti eduskunnan tarpeita. Eduskunta naan ~erOitettn kirjaston hallinnasta. Kir-
10274: hyväksyi ehdotuksen tammikuun 24 päivänä jastoa tuli 1aina ensi sijassa tarvitsemaan
10275: 1919. Va:ltioneuvoston päätöksellä huhti- eduskunta, jonka tarpeita kirjasto eduskun-
10276: kuun 14 päivänä 1919 muodostettiin edus- ll'an päätöksen ja kirjaston ohjesäännön
10277: kunnan kirjasto vrultioneuvoston alaiseksi mukaan ol'i :tarkoitettu erityisesti pa;lvele-
10278: valtion keskuskirjastoksi. Sen päällikkönä maan. Jona kirjaston täydentäminen ta-
10279: oli va;ltionJkirjastonhoitaja. SamaUla vai1tio- pahtuisi eduskunnan tarpeita si:Imä>lläpitäen
10280: neuvosfu vahvisti kirjastdlle ohjesäännön, ja. sen j,ärjestely muutenkin vastaisi edus-
10281: jonka mukaan sen tehtäväUiä m. m. ol~i eri~tyi kuntapiirien toivomuksia, vali:ohmta piti
10282: sesti palvella: eduskunnan tarpeita hankki- vällttämättömänä, että kirjaston johdossa
10283: nutltla Ilmiken vaH.iopäivä,työtä varten tarvit- oli eduskunnan edustajia, jotka valvoivat
10284: tavan kirj,allisuuden, keskittää yhteen eri eduskunnan etuja.
10285: ministeriöiden, keskusvirastojen ja lainval- Eduskunta päätti syyskuun 27 päivänä
10286: mistelukunnan kirjastot, mikäH niitä ei vi- 1921 hyväksyä sivistysvailiolmnnan mietin-
10287: rastoissa tarvi,ta käsikirjastoin.a jokapäi- nön eräin muutoksin, jotka koskivat !kirjas-
10288: väistä tarvetta varten, samoinkuin erikoi- ton nimeä ja eduskunnan julkaisujen hoi-
10289: sena eduskunnan 'arkistona säilyttää ka:irkki toa sekä kehoitti ha1Jlitusta 1) si<ten muutta-
10290: valtiopäivätyössä syntynee,t käsikirjoitukset maan vahioneuvoston 14 päivänä huhti-
10291: .ia asiakirjat. kuuta 1919 tekemää päätöstä sekä samana
10292: Vuoden 1920 · vaWopäivHlä edustaja, yli- päivänä vahvistettua kirjaston ohjesääntöä,
10293: opiston ylikirjastonhoi~taja Georg Schau- että ilain.sä:ädännön, hallinnon sekä val-
10294: man teki anomusehdotuksen (N: o 61), jossa tiotieteelilisen ja yhteiskunnallisen tutki-
10295: hän arvostel i ankarasti vuonna 1919 tehtyä
10296: 1
10297: muksen ~tarpeita varten määräHy !k:idasto
10298: päätöstä .eduskunnan kirjaston muodosta- tulisi, Eduskunnan kirjasto nimisenä, ol€-
10299: misesta valtion keskuskirjastoksi. Toimen- maan e.duskunnan ja ha!llituksen yhteisen
10300: pide merkittiin v·aliteN:.a:vaksi kansanedus- hoidon ja val'vO!llnan alaisena j.a että kirjas-
10301: tuksen näkökannaHa. Anomusehdotuksessa ton hanitukseen tulisi kuulumaan kolme
10302: ehdotettiin, että ohjesääntöön tehtäisiin ai- jäsentä, joista eduskunta asettaisi kaksi ja
10303: nakin sellainen muutos, että kirjasto .asetet- valltioneuvosto yhden; sekä 2) täyd~ntä
10304: taisiin hallituksen vailvontaan, jonka jäse- maan kirja&ton ohjesääntöä säännöksellä
10305: nistä eduskunta vatlitsisi kaksi ja valtioneu- siitä, eWi kirjaston tulee huolehtia edus-
10306: VIII,19. - Österholm y. m. 23&
10307:
10308: kunnan julkaisujen säily,ttämisestä, jake- Kun kirjaston t~htävänä on tavaillisen
10309: litUlta ja myynnistä eduskunnan kansliatoi- kirjastotyön ulkopualeJla, hoitaa rurflcistoa,
10310: mikunnan 'antamien ohjeiden mukaan, sekä joka käsittää valtiopäivi:He saapuneet ailku-
10311: hoi,taa eduskunnan valiokuntien käytettä- peräiset asiakirjat, huolehtia eduskunnan
10312: viksi 11JaJ·koitettuja kirjakokoelmia. julkaisuj€!ll koko suuren varaston jaikel!!Jsta
10313: Vrolrt:ioneuvosto päätti marraskuun 30 päi- ja säilyttämisestä sekä järjestää vwliokun-
10314: vänä 1922, että valttion keskuskirjasto oli ;tien !käsilcirjastot, olisi iluormoHista, etJtä lkir-
10315: toukokuun 1 päivästä 1922 muodostettava j,asto 18Jlistettaisiin, eduskunnan, alais~si, ja
10316: Eduskunnan kirjasto nimiseksi ja valtioneu- että syntyisi iläheisempi yhteistyö sen *311imien
10317: voston kanslian alaiseksi kirjastoksi sekä kanssa. Tämä yhteistyö ol'isi epäilemättä
10318: vahvisti sama:lla kirjast()He uuden ohjesään- omansa edistämään kirjaston toimintaa ja
10319: nön. Tämän ohjesäännön mukaan kirjas- kehitystä. Se tu:lisi sHloin seuraamaan
10320: tol!Ia on halilitus, johon kuuihm ik0'1me kol- valppaasti eduskuntatyötä, hankkimaan eri
10321: meksi vuodeksi valittua jäsentä. Näistä ajankohtina aktueJ[ia kirjailllisuutta, [ähet-
10322: eduskunta valitsee kaksi ja v~altioneuvosto tämään edustajille ilmoituksia vasta han-
10323: vhden. Viimeksi mainittu on haillituksen kitust'a kirjallisuudesta ja muutenkin ole-
10324: puheenjohtaja. Ha!llituksen tehtävänä on maan heihin [äheisemmässä kosketuksessa
10325: va[voa kirjaston hoitoa sekä antaa [•ausunto kuin tähän saakka. Myös sanomalehtiiluku-
10326: kirjaston varsinaisia virkoja täy,tettäessä. sallin hoidon pitäisi joutua kirjastdhle.
10327: Vuosien kuluessa on osoittautunut yhä Näyn;tää sen vuoksi tarkoituksenmukaiselta,
10328: &uuremmassa määrin rtoivottavaksi, että kir- että kirjaston hallinto uskottaisiin eduskun-
10329: jasto a~listettaisiin ikokonaa:n eduskunnan n\jm V'alitSiij,amiCS!ten ,eduskunnan toimi-
10330: alaiseksi, jonlm tarpei:ta sen on ensi sijassa kauden ajaksi va:litsemalle :lautakunna:lle,
10331: palveltava. Tämä muutos dlisi s1täikin [uon- johon kuUiluisi esimerkiksi viisi henkiilöä.
10332: noLlisempi, kun kirjasto nimensä ja, :tehtJä- EdeHä esitettyihin näkökohtiin viitaten
10333: vänsä mukaisesti ja sijaiten ~duskun,ta ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
10334: t:ailossa on eduskunnan suoranaisessa yhtey- tettäväksi ~toivomuksen,
10335: dessä. .
10336: Vuonna 1919 päätetty toimenpide, jdUa että hallitus ryhtyisi toirnenpitet·-
10337: korostettiin kirjaston tehtävää o[}!a valtion siin Eduskunnan kirjast<oa koskevien
10338: keskuskirjastona, ei ole osoiHautunut ~tar voimassa olevien määräysten muut-
10339: koituksenmukaiseksi, koska kirjakokoelmien tamiseksi siten, että kirjasto alistet-
10340: siirtämistä virastoista on tapahtunut vain taisiin Eduskunnan alaiseksi, jolloin
10341: vähäisessä laajuudessa ja siirretyt kirjat kirjaston hallinto olisi 1tskottava
10342: useimmiten ovat olileet kaksoiskappaleita, Edusku.nnan valitsijarniesten valitse-
10343: jotka tavahlisesti aikaisemminkin ovat ollJleet malle lautakunnalle smmoin valtu1tk-
10344: kirjas~tossa. Virastot ovat yle€Ilsä katsoneet sin, jotka n·ykyisin (}Vat kirjaston
10345: tarkoituksenmukais~ksi säilyttää ja kehittää hallituksella.
10346: omi'a kirjastojwan.
10347: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1946.
10348:
10349: John Österholm. Ebba östenson. Nils Meinander.
10350: 236
10351:
10352: VIn,2o. - Toit. al. N :o 90.
10353:
10354:
10355:
10356:
10357: Kulova.ara y. m.: Toimenpiteistä vähävantisten lwksijäin
10358: tukirahaston perttstamiseksi.
10359:
10360:
10361: E d u s k u n n a 11 e.
10362:
10363: Viitaten vuoden 1945 valtiopäivim alussa että hallitus tutkituttaisi, eikö
10364: tekemääni toivomusaloitteeseen n: o 112 ja olisi syytä perustaa vähävaraisten-
10365: sen johdosta tehtyyn sivistysvaliokunnan keksijäin tukirahMto ja asettaa sille
10366: mietintöön n: o 12 kunnioittaen ehdotamme hoitokunta, taikka että hallitm jä1'-
10367: eduskunnan hyväksytt,äväksi toivomuksen, ,jestäisi tämän asia,n jollakin muullct
10368: harkitsenwllaan tavalla.
10369: Helsingissä hdmikuun 7 päivänä 1946.
10370:
10371: Urho Kulovaara. Erkki Koivisto.
10372: Aino Malkamäki. Ture Hollsten.
10373: Kaisa Hiilelä. Juho Mäkelä.
10374: Eero Mäkinen. Elias Tukia.
10375: Jussi Lappi-Seppälä. Valto Käkelä.
10376: Martta Salmela-Järvinen. Väinö KivisaJo.
10377: 237
10378:
10379: VIII,21. - Toiv. a.l. N:o 91.
10380:
10381:
10382:
10383:
10384: Mäkelä y. m.: Toimenpiteistä nuor(en kirjailijain asema.n
10385: parantamiseksi.
10386:
10387:
10388:
10389:
10390: Kirjallin~n ttuotalllto Suomessa on aina Vanha.t muistomenktiJt ja, pellcklä onJtisyys ei-
10391: ollut suurffitli sa<ttunl!anVIaraislta. Toisfun vät 111.iå.tä !kailSaiil! sivistys- ja kullitrtuuri!tahdon
10392: ajoin on kirjn~1ldsuutta: ~lm~ty;Illylt. ll'U11SaiaS!ti, todistaji!l\lsi. :i\<1~:perrtä. on muoklaft!taw sy-
10393: mUJtta harrvemmin s~ on o1Jlurt lliaiad~lll vä:lltä, joltta hedeLmäQQisyydoo edelily1.;y'ks~
10394: korkeinta luokkaa. Kirj~allllii~t 1llilnu1ka:ud~t sy:ntyisi'Vät. Kirj1aJJHsuuden vaailimirrlen
10395: ovatt ol[eet p:iltJlri:ä ja: tuhoilsin. kuullun Imusan parha'impill!n ominruimurksiin.
10396: Tähän on o!llu,t ·illmeisenä syynä se, ·että On a~rva<~malton tappio ·kanswl:lc, jos varlrtio-
10397: Ioo:aanme on alllit!anut 1rirj~aårlijoillle-em. 'liian valta unoht;aa: kirja~lijat eikä: lmolehd~ kir-
10398: v'ähän. Se on ail1!tanut hd[te 11Bem vaim jall!1isuuden jäilkika.:.<vu8ita.
10399: lca•lpewn luvan ämvata ma:ata ja lraruroa, aina Juur~ 11:ällilä heltkeUtä ;trmltuu sållitä, kuin
10400: ei sirtäkä·än, mUitta se on vimtinut heilltä kovat kootite!lemukset oliså;vat kirvoiil:ltaooert
10401: pilltljon. I{;i<rjadllijait ova1t yrirt;tämeot antaa esiiiiJJ uUJtm kirja!Jilistla iluomåstyillä., jollm pyr-
10402: parasil:amsa:. Se <ei· ole joka,jseS\Sia. tapm:t'k- kii näloomärun :laajemnuv1le ja :tunitemaalll! sy-
10403: sessa heidän syymsä, että: tuo heidän pa·r- wmm'älJtJä ku~n oodan edelllinen suomalln.i-
10404: ha:irtnpa:ru~akaarn €i a:icrm ole oHut kyl:lin hy- nen kitrjailflrisuus. K~menonman lyrriiikka
10405: vää. osoit1tla:a uuMa: elinvoima:ista kasvua, jonka
10406: 1'b•teiskunta ja va!Uio eivä:t ole ,ri]trt:äviästi tukeutiseen samoin kuirr1 :luovien proosakir-
10407: huolehitineet kirjamjain, eikä varsinlra:a11 ja.iiliJjairm esiiHe vetämiseen 'O[isi kiimnirbet:tä'Vä
10408: nuoi'iten kirja:iiHjain, il:yöra:uhan turva1ami- ta!l~peelhlinen huomio.
10409: ses,t;a. He ovart jouturue:et pallv.elem~van kan- FJlie'l!lä. o!levmm vii.ta,ten rohkenemme esit-
10410: saaiThSR ja lnllrbtuudkehitystå puutetta käir- tää: reduskurunan hyväiksj~t!täväiksi toivomu'k-
10411: si<en ja tarnsltdlae:n :talloudeil:lisila va;ikeulksia s:en,
10412: vast1a:arn. Tämä <m oHut mää:räämälttömänä
10413: sä!äntönä, josta poildmukseit ova:t ol[teet har- että lw~Wus ryhtyisi toimenpitei-
10414: v.ina:isia. Tähän llH:'tltyy k:vsymys kirja:i:Lija- siin mwden kirjailijain taloudellisen
10415: kåsvaltulcses;ta, jonlra hyväksi ei ol!C il:eMy aseman tnrvaam1:seksi niin, että he
10416: ui,inkä:äin pa:ljon. Pä.inva:;:it.oilll :edeilJru e.sitetlty voisivat anta1d1ta kaikkine tarmoi-
10417: seilckla,, se, ebtä amor~lt•a rldrjaritHjoillta sä:ä:n- neen luovaan kirjalliseern työhön~ sekä
10418: nöll!l1luilmisesti on puutturruult ta[oude[[imlen että hallitus harkitsisi tarkoitttksen-
10419: työtU<rvalJr1isuus, on ohlut omiaan ehkäise- n~1lkaisin keinojct ja t·yhtyisi niiden
10420: mään uusien itci<rja,JJ~isltoo, kylkyjen herä'ä- 11wkaisiin toimenpiteisiin uusien kir-
10421: mistä. Kukapta nntautuisi noin 'ankara\He jallisten kyky,jen esiinvetämiseksi ja
10422: uraJite! niiiden kehittämiseksi kirjailijakasva-
10423: Kans1a on ilm1M1tuurikansa vain, jos s~ tnksen avulla.
10424: tlH1rt:ee e-lävää ja eil:enev:ää kulittuuritt:ahttoa.
10425: Helis~ngissä helmikuun 8 päivänä 1946.
10426:
10427: Juho Mäkelä. Lassi Hiekkala.
10428: Hertta Kuusinen. Nils Meinander.
10429: Mauri Ryömii. Yrjö Kallinen.
10430: Lennart Heljas.
10431: 238
10432:
10433: VIII,22. - Toiv. al. N :o 92.
10434:
10435:
10436:
10437:
10438: Leikola. y. m.: Opetuselokuvan nykyistä laajemmasta käy-
10439: täntöön ottwmisesta ~aamrne koul1tissa.
10440:
10441:
10442: B d u s k u n n a ll e.
10443:
10444: Kaikenlaisessa opetus- ja kasvatustyössä Edelläolevaan viitaten ehdotammtl kun-
10445: el(;}kuva on saanut suuren merkityksen. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
10446: Tätä osoittaa m. m. ulkomailla tavattoman mukstln,
10447: laajaksi kehittynyt opetuselokuva;tuotanto.
10448: K!äsiJte11essälän; äskettäin :toivomuS!Uloitetta että hallittts kiinnittäisi erityistä
10449: maamme raittiutilanteen parantamiseksi ta- huomiota opetuselok.uvan käytäntöön-
10450: lousvaliokunta erityisesti korosti sopivan ottarmiseen rnaatnme kou"twissa jn
10451: e[okuvapropagandan tarpeellisuutta. Ope- 'lJUtissa oppilaitoksi$,~a entistä laajeJit-
10452: tuselolmva on epäi,lyksettä parhaita opetus- mas·sa mitassa, sekä maJuwllisuuk-
10453: muotoja ja varmasti se on ennen pitkää sien mukaa.n tukisi kotimaista ope-
10454: kehityksen vaatimus. Mtseloknvatnotantoa.
10455: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946.
10456:
10457: Erkki Leikola. Kyllikki Pohjala. Martti 0. Kölli.
10458: 239
10459:
10460: VIII,za. - Toiv. al. N :o 93.
10461:
10462:
10463: Lappi-Seppälä y. m.: Esityksen antamisesta säätiön pen~s
10464: tmnisesta >maaseudun rakenmtsopetuseloktwien va~ntisfct
10465: nti-sta varten.
10466:
10467: E d u s k u n n a ll e.
10468: Uakennusneuvonta on maassamme .toistai- neuvonnassa. Se voitaisiin lisäksi :kehittää
10469: seksi ollut vähäistä verrattuna niihin pää- monipu<tliseksi ulkomaitten kanssa tapah-
10470: omiin, mitä maaseutu vuosittain käyttää tuvalla filmien vaihd<Jlila, vaikkakin on il-
10471: uudisrakennuksiin ja rakennuskorjauksiin meistä, että vain kotimaassa voidaan tuot-
10472: jo normaalioloissa, puhumattakaan IJykyi- taa meidän oloihimme .täysin sov·eltuvia .ra-
10473: sen jällemrakennuskauden j&ttilä:ismäisistä kennusopetuselokuvia. Kotimaisen elokuva-
10474: mittasuhteista, jonka toteuttamisen yhtey- tuotannon ja neuvontatoiminnan kannalta
10475: dessä rakentamiseen kohdistuvan .opetUS- ja on kuitenkin hy-ödyllistä, että my-ös [aji:ri-
10476: vailistustoimi.nn.an voimakas tehostaminen kas ja tetknillis:esti korkeartaooinen Ullkomai-
10477: on mitä tärlwintä toisaalta mkennusammat- nen opetuselokuva pääsee vaikuttamaan
10478: tiniiesten puutteen takia ja :toisaalta ra- näMäkin aloilla.
10479: kentajien huomion kiinnittämiseksi ammat- Kun kotimainen opetuselokuvatuotanto
10480: titaidon tarpeellisuuteen ja suunnitelmaUi- toistaiseksi ei näytä kehittyvän esiintynyttä
10481: sen rakentamisen väiLttämättön1yyteen. kysyntää ja tarvetta vastaavaksi ja :kun
10482: Kun opetuselokuvatoiminta on erityisen näin on erityisesti asian laita railrennus-
10483: tehokas neuvontakeino, · siinä kun asian- opetuselokuvatuotannon, jota nykyoloissa
10484: oma.isten huomio kiinnitetään esitettävään on jo esäetyist.ä syistä pidettävä mitä täh-
10485: asiaan kahden aistin, näön ja kuulon väli- deHisimpänä, tulisi valtion puuttua asiaan
10486: tyksellä, jottm samalla kertaa voidaan asiat peru.stamail:la asian hoitamiseksi säätiön ja
10487: esitelilä havainno1lisesti elävinä kuvina ja osoittamaLla sille riittävät varat 'tarko-itusta
10488: selomavana puheena ilman häiritseviä si- va:vtm. Huomattava; on, että maatailoudel-
10489: vutekijöitä, olisi opetuselokuvan ottaminen •lisil1a neuvo-ntajärjestöillä on jo täJilä het-
10490: käyttoon ralmnnusneuvonnassa mitä kii- k€illä käytetitävänään riittävästi kaita:fi!lmi-
10491: ree1lisin tehtävä. Maaseudun rakentajille projektoreita ja että normaalifilmien esit-
10492: olisi .nopeasti saatava selvitetyksi, kuinka :tämiseksi on taas suurimmissa asutuskes-
10493: tärlreätä ammatillinen ohjaus ja suunnit- kuksissa, joiden omakotirakentajien neu-
10494: telu, rakennusmiesten asiantuntemus ja ko- vonta niinikään on kasvavan rakwtamistal'-
10495: kemus rakentamisessa on sekä samalla an- peen johdosta tärkeätä, yleensä pysyvät
10496: taa ttekn~l1isiä vihjeitä suurimpien ja ta- e:l.okuvateatlte.rit.
10497: valilisimpien virheiden välttämiseksi. Huo-
10498: mattava on, että määrwtyin edellytyksin jo Edellä olevan johdosta ehdotetaan kun-
10499: yksi ainoa jolil.akin pientiJ:aUa tehty raken- nioittaen, että eduskunta päättäisi lausua
10500: nusvirhe voi aiheuttaa yhtä suuret kustan- toivomuksen,
10501: nukset kuin yksi lyhytfilmi, jonka kopio
10502: voi !kuukausia maa,ta kier.rettyään estää tu- että hallitus kiireellisesti valmis-
10503: hsnsien t-uollaisten virheitten syntymisen. taisi esityksen maas.eudwt rakennus-
10504: Räkennusopetuselokuvien valmistus mer- opetuselokuvien tuottarniseksi 'tar-
10505: kitsisi uuden vaiheen a1lkamista rakennus- peellisen säätiön perustamisesta.
10506: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1946 .
10507:
10508: .Jussi Lappi-Seppälä. Lauri Jiärvi . Tauno SaukkGnen.
10509: Matti Ytti. .f:dlm:anes Virolainen. E. Pusa.
10510: SltloHehiiö. La.uri Xurtomaa. ·v:lllto Käkelä.
10511: Helena v.maa. Eino 'Möttöuen. Juho Pyy.
10512: J':a.akko Babla. Allltti .J. Rautamaa.
10513: 240
10514:
10515: VIII,z4. - Toiv. al. N :o 94.
10516:
10517:
10518:
10519:
10520: Saaria.ho y. m.: Jlääräralwsta rctkcilymajatvintl;nnan tt~ke
10521: miscksi.
10522:
10523:
10524: Eduskunnalle.
10525: II
10526:
10527: RetkeiJyma.jatoiminta on viime vuosikym- hon nykyisili kuulun 16 koko maata käsit-
10528: meninä saavuttanut kaikissa sivistysmaissa tävää jäsenjärjestöä. V:arat :toimintaansa
10529: varsin huomattavat mittasuhteet. Esimerk- varten järjestö on saanut retkei[ykorteista,
10530: kinä tästä mainitta!koon vain muutamia lu- jäsenmaksuista ja julkaisuiSta 83Jatujen
10531: kuja meitä 'lähinnä olevista Pohjoismaista. pienten erien lisäksi v. 1938 toimoonpantu-
10532: V. 1944 oli Tanskassa käytännössä 138 ;ret- jen suurarpajaisten voittovaroista. VaLtion-
10533: keilymajaa, joissa käytettiin yhtoonsii apua järjestö on saanut koko if,oimint.ansa
10534: 196,000 yösijaa. Norjassa olivat vastaavat aikana yhteensä ainoastoon 26,000 mk.
10535: luvut 75 ja 16,000. Ruotsissa oli retkeily- Retkeilym~.jatoiminnan laajentaminen
10536: majojen luku 270 j.a käytettyjen yösijojen olisi !l1ykyoloissa erittäin suotavaa., s]1Jä
10537: määrä mainittuna vuonna 180,000. nuorisolle olisi sruatava uusia terveitä har-
10538: Retkeilymajojen !tarkoituksena on tar- rastuksia ja vähävaraisiftle vuosiloman viet-
10539: jota nuorisolle mahdollisuus omin sihnin :t.äjille mahdohlisuudet virkistävään ja vra[i<>-
10540: tutustua omaan maahan, ja yhteistoimin- tavaan lomanviettoon uudessa ympäristössä.
10541: nan puitteissa naapurimaihinkin, ja oppia Huoneistoja uusien retkeilymajojen perus-
10542: tulemaan omin avuin toimeen vieraissakin tamista varten olisi kyllä saatavana, sillä
10543: olosuhteissa. Näin retkeilymajojen avulla ta:rkoi:tukseen voitaisiin !käyttää kesäisin
10544: saavutetaan huomattava kasvatuksellinen lmnsakou[urakennnksiakin nii[Jä paikkakun-
10545: päämäärä. Lisäksi retkeilymajat tarjoavat niUa, joilla asiaa ei muuten voida järjestää,
10546: vähävarrais€illle varttlmeemmallekin väelle mutta majojen kalust:aminen tuottaa vai-
10547: t.ila:isuuden virkistävään ja kehittävään keuksia, sillä retkcilymajat eivät ole kan-
10548: lomanviettoon. nattavia :laitoksia, joita voitaisiin hoitaa
10549: MeiUä on Suomen Retkeilymajajärjestö Hikeyrityksinä. Ainoa mahdoilllisuus uusien
10550: toiminut jo 10 vuotta retkeilymajojen ai- majojen perustamiseksi on, että Retkeily-
10551: koons:aamiseksi maahamme. Vuodesta 1938 majajärjestö hankkii niihin tarpeellisen ka-
10552: lähtien järjestö on ollu:t. kansainvälisen luston ja asettaa sen edullisilla ehdoilla
10553: nuorisomajayhtymän jäsen. ,Järjestön toi- majojen käyttöön. Tätä samaa !tapaa on
10554: mesta on useisiin kaupunkeihin ja kauppa- käytetty naapurimaassamme Ruotsissa erin-
10555: Joihin perustettu kuntien omistamia retkei- omaisen hyväil[ä menestyksellä.
10556: [ymajoja, joiden ilnkumäärä oli v. 1939 jo Suomen Retkeilymajajärjestöllä ei kui-
10557: 44, niistä osa yhdistysten ja yksityisten. tenkaan ole omia varoja majojen kalusta-
10558: Viime kesänä oli toiminnassa 18 retkeilyma- mista varten, Vlaan olisi tähän !tarkoitukseen
10559: jaa, joista järjestö itse omisti kruksi. Järjes- salittava yl;eisiä varoja. ainakin ensimmäisinä
10560: tön toimesta on retkeilymajoista julkaistu vuosina,. että retkeilymaj:averkost,o saataisiin
10561: vuosittain luetteloa, joka majoja koskevi,en tarkoitustaan vastaavana tiheäksi. Laskel-
10562: tietojen lisäksi sisältää retkeilymajojen mien mukaan ,tulee 20 vuodeitta käsittävän
10563: käyttöä koskevat määräykset. Järjestö te- retkei:lymajan k:a[ustaminen maksamaan n.
10564: kee myös yileistä propagandaa retkei[yn 60,000 markkaa. Kymmenen uuden majan
10565: hyväJksi. ' perustamiseen tarvittaisiin näin oll.len
10566: Suomen Re.tkeilymajajärjestö 011 retkeilyä 600,000 mk, mi'Uä summa:l:la saata;isiin yö.sija1
10567: ja muuta nuorisotoimint.aa }1arjoitil:avien 200 retkeilijälle. Lähivuosina olisi laskel-
10568: järjestöjen muodostama keskusjä1.·jestö, jo- mien mukaan perustettava 10 uutta majaa
10569: VIII,24. - Saat•iaho y. m. 241
10570:
10571: vuodessa, niin että majojen määrä ja niiden saanut opetusministeriöUä, mutta raiken-
10572: kysyntä pysyisivät sopivassa suhteessa .toi- nusten pystyttäminen ja lisätarvikkeiden
10573: siinsa. oonkinta ;tulee maksama~n laskelmien mu-
10574: Uusien eri paikkakunniille perustett~vien kaan airuakin 400,000 markkaa,. Tämäkin
10575: retkei[ymajojen lisäksi Suomen Retkeily- retkeilymaja on katsottava yleishyödyUi-
10576: majajärjestön olisi saatava Helsingin [ähi- seksi Uaitokseksi ja 'lisäksi ajankohtaiseksi,
10577: ympäristöön ajanmukainen retkeilymaja, joten se olisi rakennettav•a yleishllä varoilLa.
10578: jota voitaisiin käyittää koulutuspaikkana Edel~ä olevaan viitaten ehdotanune. edus-
10579: ja propagandatlllrkoituksiin ja jota voitai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10580: siin myös näyttää ulkomaalaisille retkei!ly-
10581: majatomintaamme kiinnostuneille vieraillUe. että hallitus otfi(lisi vuoden 1947
10582: Tällainen maja onkin jo rakenteilLa Hel- tuw- ja menoarviaesitykseen 1,000,000
10583: singin pitäjän Westersundomin kylään jär- m.arkan määrärahan retkeil1J7iutjatoi-
10584: jestön omistamalle Leirikallion titla1He. Ra- minnan tukf!'miseksi ma(l.S!?amme.
10585: kennusaineita majaa varten järjestö on
10586: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
10587:
10588: Urho Saariaho. Niilo Honkala.
10589: Varma Turunen. Rolf B. Berner.
10590: 242
10591:
10592: VIII,2ö. - Toiv. al. N:o 96.
10593:
10594:
10595:
10596:
10597: Tainio y. m.: Leiri- ja '»tajapaikkain jäl'jestämtisestä lasten
10598: virkistys- ja leiritoimintaa varten.
10599:
10600:
10601: E d u s k u n n a 11 e.
10602:
10603: Lasten virkistys- ja retkeilytoiminta on sessa puuttuu .talaudellisia mahdollisuuksia
10604: vaikeaa järjestää sopivien leiri- ja maja- leiri- ja majapaikkain hankkimiseen, olisi
10605: paikkojen puutteen johdDsta. Varsinkin yhteiskunnan velvollisuus oman edunkin
10606: kaupunkien ja suurempien asutuskeskuksien kannalta näitä järjestää.
10607: lapsille se on edellä mainituista syistä mel- Lähinnä lasten leiri- ja virkistyspaikkojen
10608: kein mahdotDnta. . •· järjestäminen voitaisiin katsoa kuuluvaksi
10609: Käsittäen virkistys- ja leiritoiminnan kunnille, mutta ottaen huomioon sen yleis-
10610: merki.tyksen lasten terveyden edistäjänä ja hyödyllisen merkityksen ja sen, että val-
10611: ylläpitäjänä ei sitä voida väheksyä. Sellai- tiolla on usein sopivia maita leiri- ja maja-
10612: sen merkitys varsinkin kaupunkien ja asu- paikoiksi, olisi valtion osallistuttava niiden
10613: tuskeskuksien vähävaraisten vanhempien järjestelyyn ja edistettävä sitä.
10614: lapsille Dn sitäkin suurimerkityksellisempi, Edelil:ä esittiämämme perusteel,la esitiimme
10615: koska heidän vanhemmillaan ,eJ o:le mahdolli- eduskunnan pääJtettäväksi toivomuksen,
10616: suuksia sijoittaa lapsiaan kesän aikana maa-
10617: seudulle. Varhaisnuorisojärjestöjen lapsia että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10618: kehittävälle toiminnalle virkistys- ja leiri- siin leiri- ja '»ta.japaikkain järjestä-
10619: toiminnalla olisi edistävä merkitys. miseksi laSten virkistys- ja leiritoi-
10620: Kun järjestöiltä, jotka .tällaista lasten- mintaa varten.
10621: toimintaa harrastavat, useimmassa tapauk-
10622: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946.
10623:
10624: Eino Tainio. Elli Stenberg.
10625: Johan Toivo Järvinen. Tyyne Tuominen.
10626: 243
10627:
10628: VIII,26. - Toiv. al. N:o 96.
10629:
10630:
10631:
10632:
10633: Lappi-Seppälä. y. m. : Retkeily- ja leiriytymisalueiden jär-
10634: jestämisestä ntto1'isojärjestöiUe asntuskesk1tsten läheisyy-
10635: teen.
10636:
10637:
10638:
10639:
10640: Nuorison kasv,attmnisess.a sekä ruum:.ii'lli- rumtuskeskuksi~n rlähiympäristöissä. l\Iutt:a
10641: sitlta että 'h!enkisilltäJ omim.Jaisuuksilta2111 ~u sopivien u:lkoiilumaastoj;en, re'tkerly- ja [eiri-
10642: jiksi ylksiilOO!ksi: ja kunnon kansalaisiiksi on alueiden :löytämin;en saa1ttaa tuottaa monelhl€
10643: U!lkoilun: merikitys ensiall'Voisen ,t,ii>rkeä. Sen voi:t1tamattomia vaikeuksia. LuilmisiJJla yk-
10644: ovatt useimmwt nuorisot,yötä tek€v!äit järjes- siltyisten omista.jrien ja kuntien halLussa ole-
10645: tili asettll!lle€fb erä:älksi keskeisinmtäksi toi- viNa maiHa on kaikki 'retlkte~ly- ja: :leiJrit()i-
10646: minta:tlmodokooen järjestämä!lilä nuorille ti- miiThta; fuielrrettyä ja 111äin moni nuonten hy-
10647: ilaisuuksti>a retkeillyynt, Ieiriclämään ja muun- vää tarkoitt:a,na yritys sa.a;tt,aa. jä'ädä toteu-
10648: [aise~en reippai[uun luonnossa. 'f,erve u1Jiko- tumart:.t.a soph'1en maa~allueiden puutteen
10649: ei]äll1ä on erikoisesti .tiäinå raiikana mitä par- vuoksi.
10650: ha:inlta •.toimintaa [whottamaan nuorison si- ~Ionissa maissa ovat viranon1<aiset kiireh-
10651: veelrristä ll'yh!tiä, estämä:äll vel:tostumasta ja ;tinem aulttaanaall1 nuorisoa u1koihm edistä-
10652: va:sf:.ustamailln nuorison joutumista !lmroJH- misessä oooittamallta erikoisia ·leiria:lueita
10653: suuteen johtavien va,ikutteiden alaiseksi. nuorten ulkoilutoimintaa vrurten. Näin tu-
10654: Rettlri'lilä: ja lreireil'liä kehittyy lHl011ten oma- l'iisi tapa:htwJ. meidänkin maassamme.
10655: aloitteisuus, neuvoikkuus ja kätevyys. Tä!llä Ede!l[ä Ql]:evaan vi~tat!0n aillelkirjo~ttaneet
10656: toiminnallila iluodwan pohja fyysi:lilisellit !kes- esitltävärt; kunnioirt:tae!l1 eduskunnan hyvtäk-
10657: tä:vyydelle ja: iterveydieHe s'eikä: koetaa!ll! rtove- syttäviä/ksi toivomuJksen,,
10658: ruuden yh!bee:n:l~ittiäv"ä voima tod{'1lrrisemmin
10659: kuin kenties lllJisgä;ä!ll! muualila. että hallitus J'yhtyisi toimenpi-
10660: U:lkoilutoiminba eri muodossaan on pai- teisiin retkeily- ja leiriytymisaluei-
10661: sunut vaJtaV'an [aajaksi, niiiiJJ että loma- den järjestämiseksi nuorisojärjes-
10662: aikana ja: pyhäJpäivinä .tavat.aa<II tuhansia töille kat~punkien ja as1ttuskeskusten
10663: nuoria sitä hrarras:tJllmaSSta 'kaupunkien ja läheisyyteen.
10664: Halsingissä 8 pätiväniä helmikuuta 1946.
10665:
10666: Jussi Lappi-Seppälä. A. T. Malmivaara.
10667: Arvo Pohja.nnoro. Markus Niskala.
10668: Jaakko Hakala. Akseli Brander.
10669: Päiviö Hetemäki. Samuli Simula.
10670: Urho Saariaho. Sulo Heiniö.
10671: 244
10672:
10673: VIII,2 r - Toiv. al. N :o 97.
10674:
10675:
10676:
10677:
10678: Lappi-Seppälä. y. m.: Toimenpiteistä Olavinlinn{J,.n luovtdta-
10679: miseksi mat»mme nuorisoJärjestöjen yhteiseksi kokous- ja
10680: 1·etkM'1lypaikaksi.
10681:
10682:
10683: E d u s kun n alle.
10684:
10685: :Monissa sivistysmaissa on oivallettu, että Olavinli:lma, jota on väitetty pohjoismai-
10686: koulun ja kodin antaman kasvatuksen rin- den kauneimmaksi keskiaikaiseksi linnaksi,
10687: nalla ja sen .täydentäjänä on vapaalla nuo- sopisi erinomaisesti maamme nuorisojärjes-
10688: risokasvatuksella erittäin suuri merkitys. töjen yhteiseksi kokoontumis~ ja re.tkeily-
10689: VapaiLle nuorisojärjestöille on senvuoksi paikaks·i, vaikka se säily.tt.äisi'kin en.t*n
10690: näis.~ä maissa suotu valtiovallan taholta mo- tarikoituksensa: museona. Kun kasvatukselli-
10691: nenlaista sekä aineellista että moraalista sesti ja yhteiskunnallisesti on mitä tär-
10692: tukea. keintä sekä kansamme ehey.ty:misen kan-
10693: 1\<Ieidän maassamme .toimii useita nuoriso- nalta suuriarvoista saada jo nuoruusvuo-
10694: järjestöjä, jotka kukin tahollaan tekevät sina nouseva :polvi yhteistoimintaan muihin
10695: suuriarvoista työtä nousevan polven hy- viireihin kuuluvien ja toisia iharrastukaia
10696: väksi. Näiden suurimmal•ta osalta epäpo- omaavien nuorten kanssa, olisi suotavaa,
10697: liittisten järjestöjen toimin:taa olisi valtio- että edellä esitetty yhteinen koko maamme
10698: vallan .tuettava .teh6kkaammin kuin on ta- :nuorisoa yhdistävä nuorisojärjestöjen toi-
10699: pahttmut .tähän saakka. mintakeskus aikaansaataisiin.
10700: Niinkuin kaikki kasvatustyö, - niin va- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
10701: paa nuorisokasvatuskin pohjautuu historial- kunnioittaen esi·t.t:ävät eduskunnan hyväk-
10702: lisiin perinrteisiin ja on nuoriin mieliin sytttäväksi toivomuksen,
10703: tradi:tioihin nojautuvilla tekijöllä varsin
10704: huomattava merkitys. Tästä johtuen onkin että hallitus ryhtyisi tointenpitei-
10705: useissa maissa valtiovalta luo-v<u.ttanut nuo- siin Olavinlinnan luovuttamiseksi
10706: risojärjeatöjen kokoontumis- ja retkeilypai- maamme nuorisojärjestöjen yhtei-
10707: koiksi vanhoja historiallisia rakennuksia ja seksi kokmts- ja retkeilypaika1;si.
10708: linnoja_ Suomessa :kaivataan myöskin sa-
10709: mansuuntaisia toimenpiteitä.
10710: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
10711:
10712: Jussi La.ppi.Seppälä. Erkki Leikol&.
10713: Erkki Paavolainen. Nila lttlrinauder.
10714: Johannes Virolainen. ltyllikld Pohj&l&.
10715: 245
10716:
10717: VIII,2s. - Toiv. al. N :o 98.
10718:
10719:
10720:
10721:
10722: Inkinen y. m.: lt1äiir·äraJwsta maasentumwr·ison sivistystoi-
10723: minnan tukemiseksi.
10724:
10725:
10726: E d u s k u n n a ll e.
10727:
10728: :Meillä on viime aikoina - ja kautta jolloin muistuvat mieleen ehkä asevelvolli-
10729: aikojen - puhuttu paljon maaseutunuori- suusaikana kaupungeissa vietetyt iltahetket
10730: son siirtymisestä kaupunkeihin ja taajavä- :huvituksineen ja opistkeluma1hdoHisuuiksi-
10731: kisiin yhdyskuntiin. Eikä suinkaan syyttä, neen, joita ma:aseutu ei voi tarjota. Vapaa-
10732: siHä ·eri aikoina tämä siirtyminen on ollut hetkien !käyttö saattaakin muodostua monen
10733: vähäisempää, toisinaan taas voima1kkaam- ihmisen elämässä nuoruusijäHä aivan suu-
10734: paa, riip.pu~m olosuhteista. On valtion ta- rimerki:tytkseHisdrsi. ;Jos ~illoin on mahdolli-
10735: holta asetettu erikoisia komiteoja tutkimaan suutta käytti.Ui se aika, joka jää. yli joka-
10736: tätä kysymystä sekä viime ai<koina pakko- p·äiväisen työn, kehittävä;än ja iJ.ntsvattavaan.
10737: keinoin estetty !kaupunkeihin siirtymistä, toimmtaan, muodostaa se kestävän pohjan
10738: mutta entistä voim&kkaampi veto siitä Jmo- tulevalle elämänJmtsomukselle. Sen vuoksi
10739: limatta tuntuu :kaupunkeihin maaseutunuo- olisikin erittäin suotavaa, että valtiovaHa
10740: risolla kuitenkin olevan. kiinnittäiSi asiaan vakavaa huomiota.
10741: Syyt täihän siirtolaisuuteen saatta.vat olla Nuorison viihtyisyyden huolehtiminen
10742: moninaiset, vieläpä jokaisessa erikoistapauik- tähän saaiJd\:a on oHut vapaaehtoisuuden va-
10743: sessa erilaiset, muHa. seuraukset ovat aina rassa. Ainoastaan opintoke~hotoimintaa
10744: pä:äpiirteissä:än samat: maaseutu on menet- varten on myönnetty verrattain vaatimat-
10745: tänyt yhden ikasvattinsa, jonka se olisi ki- tomia valtion avustuksia. KaupungeiSsa sen
10746: peästi tarvinnut palvelukseensa ja kuka- sijaan saavat teatterit, orkesterit y.m. var-
10747: ties kaupuwkiin on lisääntynyt y!k:si työtön sin huomattavia määrämhoja toimintansa.
10748: entisten työttömien ja tyhjäntoimittajien tukemiseksi, vaikka kaupunkilaisväestöllä
10749: joukkoon. Vaikka ei suorastaan niin, että olisi omatoinrisuudenkin perusteella laajem-
10750: hä,n itse olisi joutunut tuohon viimeksi mai- missa ryhmissä asuvina tilaisuus pitää
10751: nittuun ryhmä:än, mutta hänen siirtymi- ;huolta viiiht.yisyydestään paljon paremmin
10752: sensä tvömar1mkinoille on saattanut sen kuin harvaan asutulla maaseuduHa.
10753: aiheutta~ joileikin toiselle. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10754: Y1htenä tärkeänä tekijänä nuorison siir- kunnioittaen eduslmnnan päätettäväQrsi toi-
10755: tymiseen kaupunkeihin on varmasti se, että yomuksen,
10756: meillä on yhteiskunnan taholta kiinnitetty että hallitus ottm:si vuoden 1947
10757: liian vähän huomiota maaseudulla nUOl'ten tulo- j(t menoa.rvioesitykseen ~·iittä
10758: ihmisten vapaahetkien käyttöön. Sillä se vän. suuren määrärahan m.aa~Md1t
10759: aika, jolka heiltä jää jokapäiväiseen työhön nuorison opintokerho- y. m. sivistys-
10760: kä.yUämättä, saattaa olla juuri sitä aikaa, toiminnan tukemiseksi.
10761: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
10762:
10763: Aapo Inkinen. J. Pyörälä.
10764: Våinö Okko. Yrjö Hautala.
10765: Markus Niskala. Kustaa Tiitu.
10766: Martti Miettunen. Lauri Murtomaa.
10767: 246
10768:
10769: VIII,z9. - Toiv. al. N :o 99.
10770:
10771:
10772:
10773:
10774: Rinne y. m.: Toimenpiteistä varsinkin mctaseudulla toimi-
10775: vien seuranäyttätmöiden, lault~kuoroje,n ja muiden ohjel-
10776: mayhtyeiden rukemiseksi.
10777:
10778:
10779: E d u s !k u n n a 11 e.
10780:
10781: Nuorison .pako maalta kaupunlkeihin ja manlainen kuin varsinaisella maaseudulla
10782: muihin liikekeskuksiin on erittäinkin viime on tässä suJhteessa tilanne myöskin pienissä
10783: aikoina saanut sellaiset mittasuhteet, että asutuskeskuksissa.
10784: siitä on muodostunut polttava yhteiskun- Niistä määrärahoista, joita valtio jakaa
10785: nallinen probleema. Vaikka ilman muuta teatterien y. m. tulmmiseksi, eivät tuollaiset
10786: onkin selvää, ·että suuri osa maaseudun eri nimisten aatteellisten yhdistysten ja
10787: vähävaraista väestöä elää sellaisissa ta- seurojen seuranäyttämöt, [auluk.uorot y. m.
10788: 'loudellisissa oloissa, että siirtyminen Hike- .pääse osallisiksi S,en vuoksi valtion an-
10789: ikeskuksiin on sille enemmän tai vähemmän tama taloudellinen tuki jää yksipuolisesti
10790: välttämätöntä, niin tosiasia myöskin on, suurten liikekeSikuksien taidelaitosten hy-
10791: että taloudellisten syiden lisälksi tuota väksi. Jo oikeudenmukaisuussyytkin mie-
10792: muuttoli~kettä voimistuttamassa on muita- lestämme kuitenkin vaativat näihin tarikoi-
10793: !kin syitä. Maaseudun nuorisolla enempää tUJksiin käytettävien valtion varojen ny-
10794: :kuin varrhemma'Hakaan väestöllä ei ole lä- kyistä .tasaisempaa jakoa.
10795: heskään siinä määrin kuin suurten asutus- · EdeHä esitetyin perustein ehdotamme
10796: keskniksien asukkaiHa mahdollisuutta hen- eduskunnan hyvii:ksyttiivä.Jksi ·toivomuksen,
10797: kisten iharrastustensa tyydyttämiseen. Seu-
10798: ·rojen ja yhdistysten seuranäy:ttämöt, laulu- että hallitt~s ryhtyisi toimenpitei-
10799: ikuorot ja muut ohjelmayhtyeet, missä sel- siin erikoisesti maasettdulla, mutta
10800: laisia on, viettävät varojen ja pääasiassa mttuallakin toimivien. ctatteellisten
10801: siitä johtuvassa, pätevien ohjaajavoimien seumjen ja yhdistysten 'Seumnäyttä-
10802: puutteessa kituvaa dämää ja muodostuu möiden, laulukuorojen y. m. ohjel-
10803: niiden aikaansaannosten tasokin varsin vä- mayhtyeiden toimiJtnan tnkemiseksi.
10804: hän väestöä tyydyttäväksi. SuunniHeen sa-
10805: Hc1singissä •helmikuun 7 .päivänä 1946.
10806:
10807: Aleksi Rinne. Eino Kujanpää.
10808: Eino Tainio. Arvo Riihimäki.
10809: Sulo Muuri. Toivo I. Sormunen.
10810: H. Manninen. Lauri Myllymäki
10811: Aaro Uusitalo. W. Metsäranta.
10812: Esa Hietanen. Antti Virtanen.
10813: Jalmari Kulmala. Juho Hukari.
10814: Vilho Hj. Lehtonen. Johan Toivo Järvinen.
10815: Kalle Hj. Kauhanen. Toivo Läng.
10816: 247
10817:
10818: VIII,3'0. - Toiv. al. N :o 100.
10819:
10820:
10821:
10822:
10823: Lumme y. m.: Toimenpiteistä vapaalle sivistys- jct nuoriso-
10824: työUe tarpeellisten toimitalojen aikcwnsaamiscksi.
10825:
10826:
10827: E d u s k u n n a ll e.
10828:
10829: Maamme jälleenrakennustyössä on eri- Näiden lisäksi oli jokin määrä taloja
10830: tyisesti pantava painoa kansamme henkis- kansallismielisellä nuorisoliitolla, pienvil-
10831: ten ja siveellisten voimien vahvistamiseen jelijäyhdistyksillä, palokunnilla ja urheilu-
10832: ja kehittämiseen. Tässä työssä, joka tär- senroilla sekä eräitä yhteisiä kylien taloja,
10833: keältä osalta kohdistuu nuorisoon,, on käy- joita ei omistanut mikään rekisteröity yh-
10834: tettävä hyväksi maamme sivistysjärjestö- distys. Tässä tilastossa ei ole seurakun-
10835: jen apua. Nehän ovat muodostuneet kan- tain tai uskonnollisten yhdistysten omis-
10836: sankasvatuksen tärkeiksi välineiksi, sillä tamia toimitaloja tai huoneistoja. Mo-
10837: ne vetävät piiriinsä ja saattavat omaehtoi- lempien sotiemme a·ikana on maamme iUi-
10838: seen sivistykselliseen toimintaan osan ai- ja pohjoisosissa monia seurataloja tuhou-
10839: lmisnuorisoamme ja varttunutta väes- tunut.
10840: töämme. Niiden vaikutuspiirissä on myös Yhdistyksillä on siis suhteellisesti vii-
10841: pal,jon varhaisnuorisoa. Valitettavasti nii- hän omia 'huoneistoja. Mitä taas vuokr~l
10842: den kasvatusteho ei kuitenkaan ole ver- huoneistoihin tulee, ne useinkaan eiviit
10843: rannollinen niiden suureen jäsenmäärään. vastaa nykyaikaisen yhdistystoiminnan
10844: Tähän on monia syitä, ei vähiten se, ettii asettamia vaatimuksia. Maaseudulla useat
10845: yhteiskunta ei ole antanut niille riittävästi yhdistykset tosin saavat kokoontua lwu-
10846: tukea, eikä varsinkaan helpottanut niiden luilla, mutta useista syistä ne eivät ole va-
10847: ulkonaisia toimintamahdollisuuksia. Se on paalle toiminnalle sopivia paikkoja, minkä
10848: jättänyt ne jotenkin kokonaan asianomais- vuoksi koulujen johtokunnat eivät niitä
10849: ten kannattajainsa vapaan harrastuksen mielellään luovuta tällaisiin tarkoituksiin.
10850: varaa11. Kun nämä pääasiassa kuuluvat Varsinaiset yhdistystalot tavallisesti ovat
10851: väestön vähävaraisiin kerroksiin, on nii- suurimmissa asutuskeskuksissa. Suuri osa
10852: den ollut vaikeata niitä itse hankkia. yhdistystaloista sHapaitsi on huonossa
10853: Näistä ulkonaisista edellytyksistä tärkeim- kunnossa. Monet ovat ilman lämmitys-
10854: piä on toimintahuoneisto. laitteita tai niin puutteellis{'sti niillä va-
10855: Yhdistysrekisteriin on meillä merkit- rustettuja, ettei niitä kylmänä vuoden-
10856: tynä lä;hes 40,000 yhdistystä, joista arva- aikana voi kiiytUiä. Viihtyisyyden ja tar-
10857: tenkin suurin osa. on erilaisia aatteellisia koituksenmukaisuuden kannalta on niissä
10858: seuroja. Niistä monet ovat kuolleet, muutenkin ylen paljon toivomisen varaa.
10859: vaikka niiden toiminnan lopettamisesta ei Suurin osa niistä on peräisin ajalta, jol-
10860: olekaan tehty ilmoitusta. Todennäköisesti loin yhdistystoiminta rajoittui eräiden
10861: kuitenkin valtavasti suurin osa niistä on julkisten tilaisuuksien järjestämiseen.
10862: edelleenkin olemassa. Erään Y. 1939 koo- Nykyaikaisessa yhdistystoiminnassa pää-
10863: tun tilaston mukaan oli seurataloja tai paino pannaan opinto- y. m. harrastusker-
10864: talo-osuuksia : hoihin, joiden avulla yhdistysten kaikki
10865: nuorisoseuroilla ............. . 861 taloa jäsenet pyritään saattamaan aktiiviseen
10866: työväenyhdistyksillä ......... . 727 ,. sivistystoimintaan. Tällainen toiminta edel-
10867: suojeluskunnilla ............. . 406 lyttä.ä toisenlaisia yhdistystaloja kuin
10868: maatalousseuroilla ........... . 298 " mitä useimmat nykyisistä ovat.
10869: raittiusyhdistyksillä ......... . 77 ,." Erityisen poltta-v,aksi on yhdistystalo-
10870: maalaisliiton pailwllisosastoilla . 48 kysymys tullut maamme nuorisotyöHe,
10871: "
10872: 248 VIII,30. - Nuorisotoiminta.
10873:
10874: nyt asetettavien uusien vaatimusten joh- annetaan myös järjestöille enintään 50 %
10875: dosta. Nuorisotyön tehostaminen laajuus- rakennuskustannuksista, rakennuksen ar-
10876: ja syvyyssuuntaan on välttämätöntä. Sitä vosta tahi kauppasummasta, siihen kuiten-
10877: varten ei riitä, että nuorisotyöhön saadaan kaan lukematta tontin tai irtaimiston :hin-
10878: entistä suurempaa suunnitelmallisuutta ja taa. Lainasta on puolet korotonta pysy-
10879: tällä alalla toimivien järjestöjen keskeistä vää lainaa ja toinen puoli kuoletuslainaa,
10880: yhteistoimintaa sekä että ryhdytään kou- niin että se uusien rakennusten kohdalla
10881: luttamaan nuorisojohtajia. · Samanaikai- tulee maksetuksi kahdenkymmenenviiden
10882: sesti on huolehdittava myös siitä, että kai- vuoden kuluessa. Lainan korottoman osan
10883: killa tärkeimmillä paikkakunnilla on tar- valtio voi sanoa irti ainoastaan, jos laina-
10884: koituksenmukaiset huoneistot tätä vapaa:ta ehdot on jätetty täyttämättä. Kun toinen
10885: nuorisotoimintaa varten. puoli lainasta on maksettu, voidaan koro-
10886: Näin ollen sekä vapaiden kansalaisj~ir ton osa kuitata maksetuksi joko kokonaan
10887: jestöjen valistustoiminnan kehittäminen tai osaksi.
10888: että erityisesti ajankohtaisen nuorisotoi- Kun kokoushuoneistojen rakentaminen
10889: minnan järjestäminen edellyttää yhdistys- tuhottujen tilalle ja sinne, missä niitä ki-
10890: ten kokoontumis- ja toimipail\:kain aikaan- peimmin tar\4itaan sekä entisten kunnos-
10891: saamista. Olemassaolevat toimitalot on taminen on oleellinen osa jälleenrakennus-
10892: saatettava asianmukaiseen nykyisiä vaati- tehtävästiimme, olisi valtiovallan siihen
10893: muksia vastaavaan kuntoon ja uusia on nyt kiinnitettävä erikoista huomiota. Olisi
10894: rakennettava tarpeen mukaan. 'fätä va- selvitettävä monia siihen liittyviä kysy-
10895: paan 'kansalaiskasvatuksen kehittämiselle myksiä. 'l'älläkin alalla esim. standardi-
10896: perustavaa toimintaa ei kuitenkaan saisi soiminen varmaan on välttämätöntä. Mei-
10897: jättää yksinomaan yksityisten henkilöiden dän oloihimme sopivien vapaan sivistys-
10898: tai asianomaisten yhdistysten voimista työn ja nuorisotoiminnan tarpeita Yastaa-
10899: ja varojensaantimahdollisuuksista riippu- vien tyyppien löytäminen maaseudun yh-
10900: maan. Tässä ovat kysymyksessä siksi distystaloja varten on yleiseltä kannalta
10901: sum·et yhteiskunnalliset arvot, että yhteis- tärkeä tehtävä. Valtion etujen mukaista
10902: kunnan on svvHi koettaa kaikin tavoin on myös valvoa näiden talojen rakenta-
10903: auttaa, tukea "ja ohjata sitä. mista ja hoitoa seka käyttöä. Paitsi näitä
10904: Eräissä toisissa maissa ovat Yaltio ja seikkoja on vielä selvitettävä, kuinka täl-
10905: kunnat katsoneet kansan vapaille sivistys- laisten yleisistä varoista saadun avustuk-
10906: harrastuksille tarpeellisten kokoontumis- sen tu;vin aikaansaatujen 1;akennusten
10907: paikkojen aikaansaamisen kuuluvan myös omistus- ja käyttöoikeus olisi tarkoituk-
10908: niille. 1\feidän kannaltamme mielenkiin- senmukaisimmin järjestettävä.
10909: toisin on Ruotsissa äskettäin hyväksytty Valtion nykyiset taloudelliset vaikeu-
10910: Yaltion avustuksen muoto. Valtio avustaa det tietenkin asettavat esteitä tehokkaam-
10911: kuntia yleisten kokoushuoneistojen ai- malle toiminnalle tällä alalla. Kun kui-
10912: kaansaamisessa ja myöntää lainoja tähän tenkin, ainakin eräissä osissa maata, ko-
10913: tarkoitukseen kunnille, yhdistyksille, yh- koushuoneistokysymyksessä on ensi tilassa
10914: tiöille tai sä:ätiöi:lle. Valtion avustusta 'tai joihinkin toimenpiteisiin ryhdyttävä sekä
10915: lainaa myönnetään uuden talon rakenta- kun nuorisotalojen aikaansaaminen on
10916: mi;;;ta tai entisen uudistamista tahi van- ajankohtaisen nuorisopolitiikan keskei-
10917: han ostamista varten. Lainaa voidaan simpiä kysymyksiä, niin katsomme, että
10918: myöntäii myös vanhassa rakennuksessa si- valtion oHsi siihen puututtava.
10919: jaitsevan kokoushuoneiston saattamiseksi Edelläsanotun perusteella kunnioittaen
10920: yhdistyselämän tarpeita vastaavaksi. A vus: el1dotamme eduskunnan hyviiksytHiYliksi
10921: tusta annetaan kunnille enintään 25 %, toivomuksen,
10922: tahi, jos erityiset syyt vaativat, korkein- että hallittts ryhtyisi toimenpitei-
10923: taan 40 % l'akennuskustanmuksista tahi siin 'Vapaalle sivistys- ja nuoriso-
10924: kauppasummasta, johon ei kuitei1kaan työlle tm·peellisten toimitalojen a.i-
10925: lueta tontin tai irtaimiston hintaa. r..~ainaa kaan.saamiseksi.
10926: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
10927:
10928: Alpo Lumme. Aino Lehtokoski. Väinö Kivisa.lo.
10929: Edvard Pesonen. Aino Malkamä.ki. Kaisa Biilelä.
10930: Yrjö Kallinen.
10931: 249
10932:
10933: VIIl,:3J. - Hemst. mot. N :o 101.
10934:
10935:
10936:
10937:
10938: Wickma.n m. fl.: Angående ändring av bestämmelserna ont
10939: tidninga,rs och tidskrifters pappersförbrukning.
10940:
10941:
10942: 'l' i ll H i k s d a g e n.
10943:
10944: Genom ett beslut av folkförsörjnings- 40 % av pappersförbrukningen för ,re-
10945: ministeriet om begränsning av t'idningars ligiösa, vetenskapliga, fackliga och ekono-
10946: och tidskrifters pappersförbrukning av den miska tidningar och såclana som avse att
10947: 24 okt. 1945 har ett härt slag riktats inot befrämja kultur, uppfostran, hemvård,
10948: landets tidningar och tidskrifter. Genom nykterhet, hälsovård, ielrott och gym-
10949: detta beslut har folkförsörjningsministe- nastik m. m." Det är fullkomligt ofatt-
10950: riet erhållit vidsträckta fullmakter att bart, vad vederböranele avsett med denna
10951: icke blott fastställa en tidnings prenume- drakoniska bestämmclse ! I en tid, då alla
10952: rationsantals maximistorlek utan även klaga över det sedliga och moraliska för-
10953: tidningens resp. tidskrifts storlek ifråga fallet och alla goda krafter mobiliseras
10954: om sidoantal. Så har det bland an- tili kamp för rädelandet av värt folks
10955: nat i här nämnda beslut stadgats, att för andliga och fysiska fortbestånd, synes elet
10956: en årgång tidningar och tidskrifter undcr minst sagt obetänkt, ja, ovist, att försvåra
10957: år 1946 får användas en så stor mängd och i vissa fall omöjliggöra de religiösa,
10958: papper, som erfordras, elå från sidoantalet vetenskapliga och kultnrella tidningsorga-
10959: i de~as årgång av 1945 avdrag·es 1) för nens deltaganele i vårt folks andliga och
10960: dagliga Hdningar - till vilka också räk- materiella återuppbyggnadsarbete. Nu om
10961: nas sådana som utkomma 2 g·ånger i vec- någonsin behövs det språkrör för ele
10962: kan - 20 % av papperstillelelningen, 2) anelliga krafterna i samhället. Sådana
10963: för religiösa, vetenskapliga, fackliga och spräkrör äro de flcsta a v ele tidningar och
10964: ekonomiska tidningar och tidskrifter samt tidskrifter, som drabbats av ele rigorösa
10965: sådana som avse att hefrämja kultur, bestämmelserna, som ingå i 1 § punkt 2
10966: hcmvård, nykterhet, hälsovård, idrott och av folkförsörjningsministerits heslut av
10967: gymnastik m. m. 40 %. den 24 okt. 1945 om begränsning av tid-
10968: Det har allmänt uttalats klagomål över ningars och tidskriftcrs pappersförbruk-
10969: dessa rigorösa hestämmelser, ty förutom ning.
10970: det, att tidningarnas möjNg)heter att be- Då vi känna till, att den besparing av
10971: tjäna allmänheten som nyhets- och an- tielningspapper för export, viiken uppnås
10972: nonsorgan starkt kringskurits, ha ele som en följd av ovannämnda beslut, utgör
10973: fastställda procentuella minskningarna i en mycket liten procent av vår pappcrspro-
10974: papperstilldelningen vållat mänga prak- eluktion, anse vi att nyttan av här be-
10975: tiska svårigheter av teknisk natur för ut- rörda folkförsörjningsbcslut är så ringa,
10976: givarna. Särskilt för ele mindre vccko- att beslutet borde antingen hclt och hållct
10977: tidningarna, som utkomma med 1 a 2 fyr- upphävas eller linelras så, att ätminstone
10978: sidiga nnmmer i veckan, har folkförsörj- elen kategori tidningar och tidskrifter,
10979: ningsministericts dckrct om minskning som ingå i folkförsörjningsministeriets be-
10980: med 20 % frän 1945 års sidoantal blivit slut 1 § under pnnkt 2, icke komme i en
10981: 'l1art när ctt dråpslag. sämre ställning än de tidningar, som ingå
10982: Det, som mest är ägnat att verka :förla- undcr pnnkt 1.
10983: mande för vissa tidningar och tidskrifter, Pä ovanstäende gruneler få vi vördsamt
10984: är beslutet om en minskning av ända tili föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa,
10985: 250 VIII,31. - Sanomalehtipaperi.
10986:
10987: att regcringen skyndsamt måtte vid- beaktande av dc religiösa, vctenskap-
10988: taga sådana ändringar i gällande liga, fackliga och ckonomisko. m. fl.
10989: bestämmelser angåcnde begränsning tidningars och tidskrifters svårig-
10990: av tidningat·s och tidskriftC?·s pap- heter, som uppstått till följd av, att
10991: pm·sförb1·ukning, att minsta möjliga de nödgats inskränka sin pappers-
10992: förfång vållas utgivandet av tidnin- förbrukning med 40 %.
10993: gar och tidskrifter, med särskilt
10994: Helsingfors den 6 februari 1946.
10995:
10996: Albin Wickman. Jaakko Hakala.
10997: Alben Brommels. Jussi Lappi-Seppälä.
10998: Matts Forss. Max Sergelius.
10999: Ebba östenson. Nils Meinander.
11000: Levi Jern. Henrik Kullberg.
11001: Atos Wirtanen. Lennart Heljas.
11002: Yrjö Kilpeläinen. Väinö Voionmaa.
11003: J. Söderhjelm.
11004: 251
11005:
11006: VIII,31. - Toiv. al. N:o 101. 8-uomennos.
11007:
11008:
11009:
11010:
11011: Wickman y. m: Sanomalehtien ja aikakauskirjojeilt paperin-
11012: käyttöä koskevien määräysten muuttamisesta.
11013:
11014:
11015: E d u s kunnalle.
11016:
11017: Sanomalehtien ja aikakauskirjojen pape- 40 %: iin saakka ,uskonnollisilta, tieteelli-
11018: rinkäytön •rajoittamista koskevalla kansan- siltä, ammatillisilta ja ta:loudellisilta :leh-
11019: huoltoministeriön päätöksellä 1lokakuun 24 diltä ja sellaisilta, joiden tarkoituksena on
11020: päivältä 1945 on annettu kova isku maan kulttuurin, kasvatuksen, kodinhoidon, rait-
11021: sanomalehdille ja aikakauskirjoille. Tämän tiuden, terveydenhoidon, urheilun ja voi-
11022: päätöksen kautta kansanhuoltoministeriö mistelun y. m. edistäminen". On suoras-
11023: on saanut laajat valtuudet ei ainoastaan taan käsittämätöntä, mitä asianomaiset ovat
11024: määrätä sanomalehden tilaajamäärän enim- tarkoittaneet tällä dragonisella määräyk-
11025: mäissuuruutta, vaan myöskin sanomalehden sellä! Aikana, joHoin kaikki valittavat si-
11026: ja aikakauskirjan suuruuden sivulukuun veellistä ja moraalista rappeutumista ja
11027: nähden, Tässä mainitussa päätöksessä on kaikki hyvät voimat mobilisoidaan taiste-
11028: m. m. säädetty, että sanoma:lehtien ja aika- luun kansamme henkisen ja fyysillisen ole-
11029: kauskirjojeu vuosikertaan v. 1946 saadmm massaolon pelastamiseksi, näyttää Iievim-
11030: käyttää niin suuri määrä paperia kuin tar- min sanoen harkitsemattomalta, vieläpä
11031: vitaan, kun niiden vuoden 1945 vuosiker- epäviisaaJta vaikeuttaa ja erinäisissä ta-
11032: ran sivumäärästä vähennetään 1) päiväleh- pauksissa tehdä kokonaan mahdottomaksi
11033: diltä - joihin luetaan myös sellaiset, jotka uskonnollisten, tieteellisten ja kulttuurileh-
11034: ilmestyvät kaksi kertaa viikossa - 20 % tien osanotto kansamme henkiseen ja ai-
11035: myönnetystä paperimäärästä, 2) uskonnol- neelliseen jälleenrakennustyöhön. Nyt jos
11036: lisilta, tieteellisiltä, ammatillisilta ja talou- koskaan tarvitaan äänenkannattajia yhteis-
11037: dellisilta lehdiltä ja aikakauskirjailta sekä kunnan henkisille voimille. Tällaisia puhe-
11038: sellaisilta, joiden tarkoituksena on kulttuu- torvia ovat useimmat niistä sanomalehdistä
11039: rin, kodinhoidon, raittiuden, terveydenhoi- ja aikakausjulkaisuista, joita ne ankarat
11040: don, urheilun ja voimistelun y. m. edistä- määräykset ovat kohdanneet, jotka sisälty-
11041: minen, 40%. vät sanomalehtien ja aikakauskirjojen pa-
11042: Näiden ankarien määräysten johdosta on perinkäytön rajoittamista koskevaan loka-
11043: yleisesti es~tetty valituksia, sillä lukuunot- kuun 24 päivänä 1945 annetun kansanhuol-
11044: tamatta sitä, että sanomalehtien mahdolli- toministeriön päätöksen 1 §: n 2 kohtaan.
11045: suuksia palvella y;leisöä uutis- ja ilmoitus- Kun me tiedämme, että se sanomalehti-
11046: välineinä on vahvasti rajoitettu, ovat pa- paperin säästö vientiä varten, joka on seu-
11047: perijaon vahvistetut prosenttimääräiset vä- rauksena yllämainitusta päätöksestä, muo-
11048: hennykset aiheuttaneet monia käytännölli- dostaa hyvin pienen prosentin paperintuo-
11049: siä teknilli'ltä laatua olevia vaikeuksia jul- tannostamme, olemme sitä mieltä, että tässä
11050: kaisijoille. Erittäinkin pienemmille viikko- kosketellusta kansanhuoltoministeriön pää-
11051: lehdiUe, jotka ilmest;vvät 1 a 2 nelisivui- töksestä on niin vähän hyötyä, että päätös
11052: sena numerona viikossa, on kansanhuoltomi- olisi joko kokonaan kumottava tai sitä lie-
11053: nisteriön määräys vuoden 1945 sivumää- vennettävä siten, etteivät ainakaan sjihen
11054: rän vähentämisestä 20% :lla tullut mel- ryhmään kuuluvat sanoma>lehdet ja aika-
11055: keinpä surmaniskuna. kauskirjat, jotka sisältyvät kansanhuolto-
11056: Sanomalehtiin ja a:ikakauskirjoihin la- ministeriön päätöksen 1 § : n 2 kohtaan, jou-
11057: maannuttavinunin on omansa vaikuttamaan tuisi huonompaan asemaan kuin ne sano-
11058: plUitös paperinkäytön vähentämisestä aina malehdet, jotka kuuluvat 1 kohtaan.
11059: 252 VIII,31. - Sanomalehtipaperi.
11060:
11061: Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen miselle tuotettaisiin mahdollisimman
11062: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- vähän haittaa, erityisesti huomioon
11063: vomuksen, ottaen ne vaikeudet, joita 1tskonnol-
11064: lisille, tieteellisille, ammatillisille ja
11065: että hallitus kiit·eellisesti tekisi taloudellisille y. m. sanomalehdille j(~
11066: voimassa oleviin sanomalehtien ja aikakauskirjoille on aihetdunut sen
11067: aikakauskirjojen papet·inkäytön m- johdosta, että niiden on oll1it
11068: joittannista koske,viin miiäl'äyksiin pakko vähentää paperinkäyttöänsä
11069: sellaisia tnuutoksia, että sanoma- 40 %:lla.
11070: lehtien ja aikakauskirjojen julk{tise-
11071: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
11072:
11073: Albin Wickman. Jaakko Hakala.
11074: Albert Brommels. Jussi Lappi-Seppälä.
11075: Matts Forss. Max Sergelius.
11076: Ebba östenson. Nils Meinander.
11077: Levi Jern. Henrik Kullberg.
11078: Atos Wirtanen. Lennart Heljas.
11079: Yrjö Kilpeläinen. Väinö Voionmaa.
11080: J. Söderhjelm.
11081: 253
11082:
11083: VIII,a2. - Toiv. al. N:o 102.
11084:
11085:
11086:
11087:
11088: Lehtonen y. m.: Esityksen antamisesta tyiiväen 1trheiluse·u-
11089: rojen vuosina 1930-1935 menetetyn ornaisuude,n korvaa-
11090: misesta.
11091:
11092:
11093: E d u s k u n n a 11 e.
11094:
11095: Vuosien 1930--35 välisinä aikoina lak- nin tavoin korjaamaan niitä virheitä, joita
11096: kautettiin maassamme huomattava määrä työväestön kulttuuripyrkimyksiä vastaan on
11097: Työväen Urheiluliittoon kuuluneita urhei!u- menneitten vuosien aikana tehty, niin olisi
11098: seuroja. Lakkauttamisen syyksi riitti myöskin maamme työläisurheiluun vuosina
11099: useassa tapauksessa vain se, että urheilu- 1930-35 vaikuttaneet menetykset tutkit-
11100: seuroihin kuului jäseninä silloisina vuosina tava ja seurojen kärsimät taloudelliset tap-
11101: ·...allassa olevalle poliittiselle suuntaukselle piot korvattava.
11102: yastenmielisiä tahi vastustavia henkilöitä. Kaikkeen edelläesittämäämme viitaten
11103: Tällä tavoin joutuivat maassamme ja esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi rtoi-
11104: maamm~ raJOJen ulkopuolellakin urhei- vomuksen,
11105: lumme mainetta ma'llikelpoisesti ja. lmnnia!k-
11106: kaasti edistäneet ja puolustaneet lukuisat että hallitus asettaisi komitean,
11107: m~heiluseurat lopettamaan toimintansa 'tahi joka ttdkisi vuosien 1930-35 väli-
11108: tulivat lakkautetuiksi. Niitten varat ja ar- senä ctikana lalckautettujen ja nyt
11109: vokas omaisuus, joitten hankkimiseksi seu- toimintansct alkaneitten Ty.ijväen Ur-
11110: rojen toimihenkilöt ja jäsenistö <1livat uh- heiluliittoon kuuluvien urheiluseuro-
11111: rautuneet jopa vuosikymmenien ajan, jou- jen omaisuuden menetyksen a·1·von,
11112: tuivat valtiolle tahi tuntemattomille teille. ja tekisi niitten km·vaamisesta esi-
11113: Kun nykyisenä aikana on ryhdytty mo- tyksen Eduskunnalle.
11114: Hel<;ingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
11115:
11116: Vilho Hj. Lehtonen. Sulo Muuri.
11117: Vilhelm Riihinen. Rolf B. Berner.
11118: Toivo Kujala. Väinö Leskinen.
11119: Aimo Aaltonen. Yrjö A. Manninen.
11120: Gösta Rosenberg. Juho Hukari.
11121: Penna Tervo.
11122: 254
11123:
11124: VIII,33. - Toiv. al. N :o 103.
11125:
11126:
11127:
11128:
11129: Lumme y. m.: Jltläiirärahasta Stwmi-Settralle ttllwkansalais-
11130: toimintaa varten.
11131:
11132:
11133: E d n s k u n n a 11 c.
11134:
11135: Sotiemme aiheutukscsta si,naan ja niiden :telty että runsasta ja ansiokasba työtä suo-
11136: muodo._<;tJamien olosuhte'iden johdosta ovat 'riHanut. Sen, yhteys vailtiovaltaan on ra-
11137: erin:ä:is-e.t WlllitamereiJJtakaisecn siirtola isu u- kennettu muu!n ohessa kolmen ministeriön,
11138: toomme kuu'luvat tehtävät ja kysymykset opetrusminis1eriön, ulkoasiainminist,eriön ja
11139: ooolltaan nousseet ta'i parhainaan nouse- sosiaa1iminist>eriön edustuksiiLl~l sen johto-
11140: massa huomaUavas;ti esiin. Yhteyden yllä- kunnaSSia. Se on myös aina poliitti1sesti
11141: p]täminen noin puoleen miljoonaan merien puOilueerttomanai eri:koisleSiti si1mä,l!J'ä pit'änyt
11142: takana o'levaan kan~a:Hisuut<emme jäseneelJJ u'lkokansailaistemme luottamust:a, kä,än,tyen
11143: näkyy nyt 'Cll'tistäkLn tärkeämpänä ja kan- e-roitUJksetta heidän ka,ikki·en piirien!kin
11144: tavampana, v~a:tien sel\"ä a:sia:Hista tiedoitus- puO'leen. SiLlä: on ka:ikki edtJlly.t.ykset ke-
11145: toimintwa että monenka.lt.uista hvviiill; ·tah- hittyä edel1leenkin al:aa vastaavasti ja suo.-
11146: don ja palveluksen työtä. Viitatt"akoon eri- ri!l:,taa tunrnO!lJlisesiti sen oorul\1e tllllevaa <tvöt:ä.
11147: koisesti tiedoitukseen uukokansalaislehdille Mutta se tawvHsee tässä myös riittävän ·tuen
11148: ja hetkellään sangen valaisovaan omaisten yhteiskunnan puol~lta.
11149: hakutoimintaan; samoin Amerikan-suoma- Suomi-Se<uTa on vuodesta 1938 säännöl-
11150: laisten va1tavaa:n Suomen-avustus:liikkeeseen, listä va1ltionapua nauttiva j!ärjtJstö. Mutta
11151: jossa ei voi dHa näkemättä ailmisenunm1. yh- sen vaLtionapu on s:anotuJs.ta. vuodesta iJ.äh-
11152: teyden ylläpitiimisen vaikkapa vaatima,ton- tien pysyn~ pääpiirtl()issäJän samana, nimit-
11153: takin mm~kityst'ä ja jonka toimmpliteidlen ja tä:in o1tua~Un aillmaan 100,000 mk vuodessa
11154: tulositen vasta<c'lillO'ttamisessa ~ymmä•rtää. hel- on se viellä tänälkin vuotena ainoaSitaan
11155: posti lmiV'atta;van asia:anlmulluva'a vastaan- 110,000 mk, mihin )"limä~II'äistii. [•istiystä
11156: ottavaisuutta ja myötJä,iljnä. 'l'oiselta: puo- tUJlee 4,200 m'k. ONaen huomioon seul'an
11157: le<lt.'t kaikki se raskaus ja ahdin:ko, mikä työn runsaan kasvun ja viimeaikai!set ra-
11158: kansakuntamme yHe Oil1i vyöryny;t, on sota- han<arvon a;Jenemiset ymmii'l'tä1ä ilman
11159: vuosien keske;y1tyksen lisänä. helposti omioon muuta, että tämä valtionapu on ;jä1änyt ai-
11160: virrititämään uUJtta siirltollaisuutta, jommoisita van 'liian pieneksi. Kurn yie'lä li&:i.itä:än,
11161: Yhdysva'ltojen ja Jfanadaill oh€!Ua, mikäli eMä S'e y:limääräin<:m vimstoapulaistyö-
11162: ne auennevat, hä·ivähte~ e~ityisesti Etelä~ voima, jota seura sent'ä:än vuos1cm kuiluessa
11163: Ame,rikkiaan, EteläcAfrillman ja Australiaan on erikseen sllillillut .käytett'ävä:kseen, on ylei-
11164: - milk!ä 1ii'JI,tevä: liikehtimm.en kaipaisi var- sen menettelyn muk~U~esti tämiin vuoden
11165: sinaisten vimilllistt.en vail.tiovaUan toimenp·i- alusta [ukien kokonaun vedetty sisii~n, lmo-
11166: teiden oheliLa myös ynun!ärrtJämykselJlistä ja ma<'L sen aseman nyt käyneen :;moras:baan
11167: asiamnuka:isita v:apaalta imk·ea, ja neuvontaa keSitämät;tömälksi - se kun tehtäviensä. 'laa-
11168: mahdoiNisimmarn onne!lliseksi suoriutumi- tuun nähden 'ei myös!k'ä!än sanottavasti voi
11169: seksi j<a, parhaan mukaiseksi kotimaan yh- kantaa paUiikiota suo:ritt,amisJaatn töistä.
11170: teyden sä,'iilymiseiksi. Sen tacrviteS!Sa. nykyisellään kohtuulliset h1to-
11171: Kosketelluu kai1truisiin tehtäviin erikoistu- netilait ja sihtee6u, ka:nsllistin ja 1oimisto-
11172: neena toimii meiHä parinkymmenen vuoden apu1aisen lisäksi kaksi tai kolme itoimisto-
11173: rujat1ta pudlivira;Uisluonitomen kansa1aisjä!l'- v~rkaiilijaa sen menoarvio nousee toilselle
11174: jestö Suomi-SeUTa r. y., joka on se'kiä jär- milljoonailJle markaHe. Ei ole va~koo. ar-
11175: jesrt:önä huolellisesti ja monipUO'lisesti kehi- vioida, että seura kohtuuHisimmit.t.ain ja
11176: VIII,aa. -Lumme y. m. 255
11177:
11178: riibtävän päitevää työvoimaa sa.adakse~n t>ar- että hall,itus ottaisi ensi vuoden
11179: vitsee väih<iinJtäin.km 500,000. nuvrkan vuo- tulo- ja 1nenoctrvioesitykseen Suami-
11180: tuisen valJtionavun. SeU?·an ja sen hoitaman ulkokansa-
11181: San~un noja1la kunnioittaen ehdotamme, laistoiminnan t,ukemiseksi 500,000
11182: että edusknnta hyväksyisi toivomuksen, markan ntäärärahan.
11183: I!()llsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
11184:
11185: Alpo Lumme. Uuno Raatikainen.
11186: Lennart Heljas. Akseli Brander.
11187: Heikki Soininen. Matti Meriläinen.
11188: Juho Karvonen. Esa. Hietanen.
11189: Juho Kuittinen. Johannes Virtanen.
11190: Kyllikki Pohjala. Isak Penttala.
11191: Sulo Heiniö. Väinö Kivisalo.
11192: Edvard Pesonen. Väinö Voionmaa.
11193: Arvo Salminen. Aino Lehtokoski.
11194: Kaisa Hiilelä. Aino Malkamäki.
11195: K. Hakala. Lauri Ka.ijala.inen.
11196: J. F. Tolonen.
11197: •• ••
11198: VALTIOPAIVAT
11199: 1946
11200:
11201:
11202: LIITTEET
11203: IX
11204:
11205: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11206: TOIVOMUSALOITTEET.
11207:
11208:
11209:
11210:
11211: HELSINKI 1946
11212: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11213:
11214: 33
11215: MaanhanJdntalakia, maa- ja karjataloutta, asutusta, maatalous-
11216: tuotteiden säännöstelyä, metsätaloutta, kalastusta, maa-,
11217: karja- ja kotitalous-sekä kotiteollisuusopetusta, poronhoitoa
11218: y.m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
11219: 261
11220:
11221: IX,1. - Lak. al. N:o 22.
11222:
11223:
11224:
11225:
11226: Virolainen y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain ·muut-
11227: tamisesta.
11228:
11229:
11230: E d u s k u n n a ll c.
11231:
11232: Sen jälkeen kun maanhankintwlald touko- antaa aihetta maansaajien keskinäiseen kil-
11233: kuun 5 päivänä 1945 vahvistettiin, on sitä pailuun, jolloin helposti käy siten, että
11234: sovelleUaessa ,tultu havaitsemaan; että laki vähävaraisimmat jäävät kilpailussa ala}cyit-
11235: usaissa kohdin kaipaa muutoksia ja paran- teen.
11236: nuksia. 99 § : n mukaan asukas on velvollinen ot-
11237: Lain 2 ja 3 § : ssä, joissa määritellään, tamaan vastaan hänelle tarjotun tilan
11238: millä tavaH:a ja missä järjestyksessä maata uhalla, että hän muuten menettää maan-
11239: otetaan, edellytetään, että maanlunastus- saantioikeutensa. Ottaen huomioon, että jo
11240: lautakunnan on, senjälkeen kun se on allus- tähän mennessä on tehty useilta sellaisia ti-
11241: tavasti selvittänyt ensisijaiseen maanluovu- loja, jotka eivät täytä lain :tilan elinkelpoi-
11242: tusvelvollisuuteen perustuvat maansaanti- suudelle asettamia vaatimuksia, on kohtuu-
11243: mahd~l!lisuude't aJlueellaan, tarpeen vaatiessa tonta, ett.ä maansaaja, joka kieltäytyy otta-
11244: rvhdyttävä ottamaan maata toissijaisilta masta sellaisen tilan vastaan, menettää ko-
11245: ni.aanluovutusvelvoHisilta. Käytännössä on konaan maansaa.ntioikeutensa. Tässä koh-
11246: kuitenkin voitu todeta, etteivät lautakun- den olisi laki muutettava sellaiseksi, että
11247: nat ole ryhtyneet ottamaan maata toissijai- maa/talousministeriön asutusasiainosasto
11248: silta luovutusvelvollisi1ta, vaikka on ii- päättää maansaantioikeuden menetyksestä
11249: meistä, ettei ensisijaisiil.ta maata tUllia riit- kussakin yksityistapauksessa.
11250: tävästi saamaan elinkelpoisten tilojen pe- 115 §: n mukaan voidaan kauppahinnan
11251: rustamiseksi. Tästä on seurauksena, että lyhennykseksi pidättää siirtoväkeen kuulu-
11252: ensisijaisten maanluovuttajien maalle muo- viHa maansaajilta toisen korvauslain mukai-
11253: dostetaan elinkelvottomia tiloja, joita ei sia obligatioita. Obligatiot on tällöin otet-
11254: asutukseen voida käyttää. 3 § :n 1 mo- tava vastaan niiden nimellismäärästä. Tar-
11255: mentti olisi siten muutettava, että sikäli kemmat säännökset siitä, milloin korvaus•
11256: kuin elinkelpoisten tilojen muodosta- obligatioita olevan indeksiehdon aiheuttama
11257: minen sitä vaatii, olisi maata otettava sa- korotus tai alennus otetaan huomioon, on
11258: manaikaisesti sekä ensi- että toissijaisilta annettu maanhankintalain täytäntöönpano-
11259: luovutusvelvollisilta. asetuksen 226 § : ssä. :Niainitu$Sa pykälM&ä
11260: 74 §:n mukaan maanluovuvtajalla on on kuitenkin puwtteellisuuksia siinä, että
11261: oikeus 15 päivän kuluessa siitä, kun pakko- valtion vapaaehtoisten kauppojen rahoitta-
11262: lunastettava alue on paalutettu tai kartalle miseksi antamien lainojen maksuun obliga-
11263: määrätty, myydä sanottu alue vapaaehtoi- tiot pidätetään nimellisarvostaan ja että ~i
11264: sella kaupalla. Kun tällainen menettely on ole ollenkaan edellytetty korvausosakkeiden
11265: omiaan hidastamaan ja aikaansaamaan se- hallintoyhteisön osuustodistuksia käyootltä-
11266: kannusta lain täytäntöönpanossa, olisi se vliksi maan hinnan ja valtion lainojen mak-
11267: poistettava. Sanottavaa käytännöllistä mer- suun.
11268: kitystä ei säännöksellä myöskään ole, koska Edelläolevan nojalla ja viitaten vaitio-
11269: myynnin on tapahduif.ta"'a "'ah"'istetun sijoi- päh·äjärjestyksen 32 § :~än kunnioittaen
11270: tussuunnitelman puitteissa ja asukkaanotto- ehd(}tamme,
11271: lautakunnan määräämälle henkilölle, jolle
11272: tila yhtä hyvin voidaan :mtaa lain ntuk:aan että Edttskunta hyvähyisi seur(la~
11273: muutenkin. Sellaisena kuin laki nyt on, se vatt lakiehdottt.l-.:.sMt: ·
11274: 262 IX,1. - l\laanhankintalaki.
11275:
11276:
11277: Laki
11278: maanhankintalain muuttamisesta.
11279: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
11280: määrätyssä järjestyksessä, muutetaan 5 päivänä 1toukokuuta 1945 annetun maanhan-
11281: kintalain ( 396145) 3, 74, 99 ja 115 § : t seuraavasti:
11282: 3 §. Mitä l momentissa on säädetty, nouda-
11283: Sen jälkeen kuin 34 § :ssä mainittu maan- tettakoon myös soveltuvilta osin luovutet-
11284: lunastuslautakunta on alustavasti selvittä- taessa aluetta ja osuutta sekä rakennusta ja
11285: nyt alueellaan 2 § : ään perustuvan maan- rakennuspuita kiinteistöstä, josta tämän
11286: saantimahdollisuuden, on •tarpeen vaatiessa lain mukaan niitä ei voitaisi pakkolunastaa.
11287: maalt-a pakkolunastettava samanaikaisesti Jos 1 ja 2 momentin mukaan valtiolle
11288: myös muusta kuin 2 § : n 2 momentissa mai- luovutettava alue tai osuus rakennuksineen
11289: nitusta, tarkoitukseen soveltuvasta maasta. ja etuuksineen on tarkoitukseen soveltuma-
11290: MaMa 1 momentin mukaan pakkolunas- ton, tahi niistä vaadittu hinta on suurempi
11291: tettaessa on sitä pyri'ttävä ottamaan ensi- kuin 65 § : n 1 ja 2 momentissa mainittu
11292: sijaisesti ja suhteellisesti enemmän heikossa hin:ta, älköön maanlunastuslautakunta niitä
11293: viljelyksessä olevista tiloista sekä suurista ostako.
11294: !tiloista. Milloin alue tai osuus on 1 momentin mu-
11295: 74 §. kaisesti luovutettu valtiolle, luettakoon se
11296: Jos maan saantiin oikeutetulle henkilölle luovuttajan luovutusvelvollisuuden vähen-
11297: tai valtiolle halutaan ttämän lain tarkoituk- nykseksi sen mukaan kuin maan vapaaehtoi-
11298: siin kokonaan tai osaksi luovuttaa kiinteistö sen hankkimisen järjestelystä annetussa
11299: tai määräala siitä taikka rakennus tai ra- laissa on säädetty.
11300: kennuspuita ja maanlunastuslautakunta
11301: krutsoo voivansa. luoV'l.ttuksen hyväJksyä, äl- 99 §.
11302: köön niitä tämän lain mukaan pakkolunas- Asukkaan on kolmenkymmenen pa1van
11303: tettako, vaan laadittakoon niistä mainitulle kuluessa ilmoituksen saatuaan saavuttava
11304: henkilölle tai valtiolle luovutuskirja, joka 1tekemään 98 §: n 1 momentissa mainitta
11305: on luovuttajan ja sanotun henkilön tai luo- ha.llintasopimus, uhalla että hän menettää
11306: vuttajan ja maanlunastuslautakunnan alle- oikeutensa maan saamiseen tämän lain mu-
11307: kirjoitettava. Jollei aluetta tai osuutta kaan, jos· maatalousministeriön asutusasiain-
11308: valtiolle luovutettaessa luovuttajan saan- osasto hankkimansa selvityksen nojalla niin
11309: nosta tai määräalan erottamisoikeudesta määrää, sekä on velvollinen, jos hän tekee
11310: esitetä selvitystä, on luovutuskirja sen alle- sen ilman hyväksyttävää syytä, korvaamaan
11311: kirjoitettava, joka kiinteistöä tai määräalaa asiasta va1tiolle johtuneita kustannuksia
11312: silloin omistajana hallitsee. Säätiön tahi enintään tuhannella markalla, siten kuin
11313: yhtiön, osuuskassan tai muun yhtymän puo- siitä asetuksella määrätään.
11314: [esta on aiHä tai nii'H:ä henkilöillä oikeus Asukkaalle, joka 1 momentissa mainit~
11315: :luovuttaa wlue •tai osuus va1tio'He, jotka tuna aikana luonnonsuhteitten takia on
11316: ovat oikeutettuja kirjoittamaan sen nimen. estynyt ltarkastamasta hänelle annettua
11317: Milloin alue tai osuus luovutetaan valtiolle tilaa, voi Maatalousseurojen Keskusliitto,
11318: seurakunnan tai kunnan maasta tai muusta mikäli sitä on pyydetty sanotun ajan ku-
11319: maasta taikka vesia.lueesta, jonka luovutta- luessa tai, jos toimenpiteet, joihin jo on
11320: miseen voimassa olevien säännöksien mu- ryhdytty, eivä:t sitä estä, myöhemminkin,
11321: kaan vaaditaan oikeuden tai viranomaisen myöntää pitennetyn ajan hallintasopimuk-
11322: hyväksyminen, on luovutus ilman tällaista sen tekemiseen. ·
11323: hyväksymistäkin pätevä. Valtion luovutus-
11324: kirjaan perustuvaa saantoa älköön muu- 115 §.
11325: toinkaan moitittako, älköönkä siihen nähden Jos siirtoväkeen kuuluvalle hakijalle suo-
11326: olko noudatettavana, mitä maakaaren 1 lu- ritetaan valtion varoista korvausta hänen
11327: vun 2 § : ssä, sellaisena kuin se on 9 päivänä alueluovutuksen tai -vuokrauksen johdostå
11328: kesäkuuta 1933 annetussa laissa, on säädetty men~ttämästään omaisuudesta, voidaan kor-
11329: kauppaan, vaihtoon ja ·lahjaan perustuvan vauksella lyhentää edellä 113 ja 114 § :ssä
11330: luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta jul- tarkoitettuja valtion saamisia, sen mukaan
11331: kisen kaupanvahvistajan kautta. kuin asetuksella määrätään.
11332:
11333: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
11334: Johannes Virolainen. Penna Tervo.
11335: 263
11336:
11337: IX,z. - Lak. aJ. N:o 23.
11338:
11339:
11340:
11341:
11342: P. Tervo: Ehdotus laiksi maahankintalain muuttamisesta.
11343:
11344:
11345: E d u s ik u n n a ·ll e.
11346:
11347: Se kokemus, mikä on maanhankintalain kuuluva vuo:kramies, joka on hallinnut ti-
11348: toimeenpanon tä1hänastisesta vaiihoosta saatu laa vähintäin viideksi vuodeksi te<kemä1lään
11349: ja minkä piika-asutus jo cllti näyttää, osoi~tti, vuokrasopimwksehla ja elättänyt itsensä !lm-
11350: että asutukseen ikäy.tettäV!ä metsämaa pyri- konaan ,tai pääasiallisesti ruumiillisella
11351: tään yleensä hakkaamaan puunhankinta- työllä tai on seUaiseen henkilöön ta~oudeHi
11352: tavoitteiden tai enna:kikorairvauksen varjoHa sesti verrattavissa, on katsottava maansaan-
11353: aivan paljaa;ksi tai hei!k!koon !kuntoon. Koska tiin oikeutetuksi maanhankintalain mukaan.
11354: se erittäin suuressa määrin va:i!keuttaa elin- Kun maanhankintalain täytäntöönpano
11355: kelpoisten tilojen syntymistä, olisi tämä on ;päiässyt vauhtiin, on osoittautunut, että
11356: estettävä tekemällä maanhankintalain 9 § : n maanlunastuslautaikunnat ovat tehneet ja
11357: 2 momenttiin sellainen muutos, jonka no- tUllevat varmaankin jatkuvasti tekemään
11358: jalla ~asuntovilje1ys- t~ai viljelyst1laHe lain elinkelvottomia ti,loja huolimatta <laissa ole-
11359: 9 § :n 1 momentin mukaisia metsämaan vista ehkäisevistä säännöksistä. Maalllhan-
11360: määriä tilalle annettaessa metsäalueen ny- kintalain 25 § : n mukaan olisi sii11toväen
11361: kyinen kasvukunto rat!ka,isisi annettavan asuttaminen toimitettava kiireellisyysjärjes-
11362: pinta~alan suuruuden. tyksessä ensisijaisesti. Näinollen joutuvat
11363: l\faanhankintalain 31 § :n mukaan voi- asuiklkaanottolauta!kunnat tällaisia elinkel-
11364: daan maata antaa sellaiselle vuokramieheHe, vottomia ti1oja käsitellessään nimeämään
11365: jonka vähintäin viisi vuotta yhtäjaksoisesti ni:iJlle useimmiten ensimmäiseksi siirtovä-
11366: hallitsemasta, hän€n toimeentuloaan varten keen kuuluvan maansaajan. Tähänastisesta
11367: tarpeelEsesta vuokra-alueesta olennainen käytännöstä asuikkanottolautalrunnissa on
11368: osa !käytetään asutusta11·koituksiin. Rau- osoittautunut, että, tällöin on pyri.tty siirto-
11369: ihanwossa JuovutetuiUa alueilla oli vuokra- viljelijälle ~ntamaan tila, jaka ei vastaa
11370: miehiä, jotka vuokrasUJhteiltaan on verrat- rhänen entistä tilaansa eikä täytä nutä elin-
11371: tava edellämainitussa lainkohdassa tarkoi- kelpoisuusvaatimuksia, jotka entinen .tila
11372: tettuihin ja jotka olivat tehneet 'lyhyem- on täyttänyt. Kun asutettava tällöin ei ole
11373: män vuolkrasopimu'ksen kuin maanhankinta- voinut ottaa ;tirraw vastaan, on hän maan-
11374: lain 19 § : n 2 ikohta edellyttää. He har- hankintalain 99 § :n nojaHa menettänyt
11375: joittivat yksinomaisena tai påäasiaHisena maansaantioikeutensa. Jos tällaisia ta,pauk"
11376: toimeentulonaan maataloutta saaden siitä sia tulee runsaasti ja ka~kki merkit viittaa-
11377: toimeentulonsa. Tämäi1 iJ.ain mukaan <he vat sithen, menettää maanhankintalain 25 §
11378: eivät ole maansaantiin oikeutettuja. Ver- merkityksensä samana kun tie nousee pys-
11379: mttaessa tällaisia siirtovä,kcen kuuJuvia tyyn suurelle joukolle entiseen ammattiinsa
11380: vuokramiehiä, joiden vudkramaat jäivät pyrkiviä siirtovHjelijöitä. Se tulee olemaan
11381: rauhanteossa ~uovutetulle alueehle maanhan- sama:lla myöskin erittäin thuonoa mainos-
11382: kintaJlain 311 §: ssä tal'lkoitettu:ihin vuoba- tusta käynnissä olevalle asutusto:iminnaHe.
11383: miehiin, on todettava, että <laJki ei noudata Ede1lä esitetyn johdosta ehdotetaan maan-
11384: mitään vastavuoroisuutta edellämainittui- hankintalain 26 ja 33 §: iin seHaisia muu-
11385: hin nälhden. Kun 'heidän toimeentulonsa toksia, että siir,toväkeen kuuluvaHe, joka
11386: tällä puolen rajan näinollen on jäJänyt epä- on saanut ja haluaa edelleen saada pääasial-
11387: varmaksi, koska vuokra-alueiden thanik<kimi- lisen to:imeentuionsa maataloudesta, on an-
11388: nen on osoittautunut maJhdottomaiksi, ehdo- nettava viljelys- tai a.<;untovHjelystila riip-
11389: tetaan maanhanlkinta1ain 19 § :n 2 mom~ntti pumatta siitä, minkälainen ,ti<Ja hänellä ai-
11390: muutettavaksi sellaiseksi, että. siirtoväkeen kaisemmin on ollut. Samoin olisi maan-
11391: 264 IX,2. - ~laanhankintalaki.
11392:
11393:
11394: hankintalain 33 §: ää muutettava siten, Kuten tunnettua, on tulemassa yleiseksi
11395: että. ;pykii!län .lopussa oleva rajoittava mää- sellainen maanluovutusvelvoHisuuden 1kier-
11396: räys Sllimassa taloudessa eläneiden, siirtovä- tämistapa, että >harrastelijavHjelijät, joilla
11397: keen kuuluvien henki'löiden maansaannissa on oHut muualla vakinainen ammatti tai
11398: poistetaan. elinkeino, jättäen entisen ammattinsa muut-
11399: Jotta ·tilojen nimeäminen siirtoväelle kä- tavat tiloi1leen asumaan siinä toivossa, et.tä
11400: visi entistä tarkoituksenmukaisemma!ksi, heitä ei senjiHkeen käsiteltäisi ensisijaisina,
11401: olisi siirtoväen edustusta ja asiantunte- vaan toissijaisina maanluovuttajina. Vaikka
11402: musta asuk!kaanottolautalJ.nmnissa lisättävä. tällaisen tilalle takaisin muuton ilmeisenä
11403: Tämä voidaan •tehdä joko siten, että maan- tarkoituksena on ollutkin maanluovutusvel-
11404: hankintalain 37 § : n muutoksella määrä- vollisuuden kiertäminen, on näitten ,tuh-
11405: tään asu1~kaanottolautakuntiin nylkyisen yh- [aaja~poikamaanviljelijöiden" tilojen .käsit-
11406: den siirtoväen edustajan lisäiksi ikaksi tai tely aiheuttanut maanlunastuslautaikunnille
11407: siten, että maanlunastuslautakunnassa .toi- hyvin paljon päänvaivaa sekä hidastutta-
11408: miv·a siirtoväen edustaja oikeutetaan otta- nut ja s(llkoittanut maall!hankintalain toi-
11409: maan osaa asukkaanottolautakunnan lm- meenpanoa ja tulkintaa. Siksi olisi lain
11410: koulksiin. 79 § : ään saatava selventävät säännökset
11411: Maanha:nlkintalain 51 §: n 2 momentti on täl,laisten tapausten varalle.
11412: osoittautunut lain toimeenpanossa erääksi Siirtoväkeen kuuluvien ja maata aikai-
11413: hankalimmruksi kott'1daiksi. Se on ollut two- semmin omistaneiden sotainvaliidien maan-
11414: kas este ~hkäisemään rakennettujen .titojen ;;aanti olisi toteutettava kaikkein kiireelli-
11415: hanl{)kimista asutukseen. Kun otetaan huo- simmin, koska heiHä on ikahdenikel'taiset
11416: mioon maansaajien suuri ja mahdollisesti syyt maan saamiseen ja koska heidän ase-
11417: yhå'kin suurentuva luku, n1ikä edellyttää mansa on kaikkein vaikein. Tätä eivät
11418: entistä suurempaa maan tarvetta ja kun asukkaanottolautakunnat ole toiminnassaan
11419: otetaan huomioon, että niille, jotka maata aina muistaneet, mikä osittain varma.anikin
11420: todella tarvitsevat, olisi heikkojen raken- on johtunut siitä, että laissa ei ole riittii-
11421: nusmahdollistmksien takia harukittava mah- vän selviä sitä ta1~koittavia määrä~ksiä.
11422: dollisimman paljon rakennettuja tiloja, Tämä on herättänyt suurta katkeruutta
11423: olisi maan pa1kikolunastamisessa entistä .va- siirtoinvaliideissa. Samoin on heissä herät-
11424: kavampaa huomiota kiinnitettävä siihen, tänyt tyytymättömyyttä se, ettii, asukkaita
11425: kuka l uovutusvelvollisista maanomistajista valmiilla pelloHa ja rakennuksilla varustc-
11426: taloudellisen toimeentulonsa turvaamiseksi tuille .tiloille nimettäessä on siirtoinva!iidit
11427: maata tarvitsee, kub ei. Täten ehlltiiistäi- usein syrjäytetty jonkun terveen maansaa-
11428: siin entistä enemmän varsinaisten ta·lonpoi- jan tuHessa nimetyksi asulklkaa1ksi. Näitten
11429: kaistilojen joutuminen asutukseen samalla epäkohtien ikorjaamise'ksi olisi 'lain 93 § :ään
11430: kuin estettäisiin myöskin monen pienem- saatava jäljempänä ehdotettu ·lisäys.
11431: pää !kokoa olevan ja sopiviHa raikennuksilla Edellä €Sitetyn perusteella ja viitaten
11432: väi'Ustetun tilan •pirstoutuminen. valtiopäiväjärjestyksen 32 § :ään 'lmnnioit-
11433: Kun n. s. ;harrastelijaviljelijät maanhan- taen ehdotmmne,
11434: ikinta1ain 2 §: n 2 momentin mukaan aaske-
11435: taan y•lee:nsä ensisijaisiksi maanluovutta- että Eduskunta hyväk~isi s&Urcw-
11436: jiksi, olisi rlain 51 § :n 2 momentin mää- van lakiehdot1tksen:
11437: rl!ämä rajoitus laista poistettava.
11438:
11439: Laki
11440: maanhankintalain muuttamisesta.
11441: Eduskunnan päätöksen mulkaisesti, joka on t~ty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
11442: säädetyllä ta'V'a!lla, muutetaan 5 13äivänä toukokuuta 1945 annetun maanhan<kin,trulaiu
11443: (396/45) 9, 10, 19, 26, 33, 37, 51, 58, 79 ja 93 pyfttäJät näht kuuluvrksi:
11444: 9 §. tk.eskikokoinen perhe voi, paik.aUisten lii-
11445: Viljelystilaan erotetaan .niin paljon maa- tkenne- ja maatalousolojen 'tarjoamien edel-
11446: talous- tai maatalouskelpoista maata, että lytysten mukaan tilaansa vi~j(SJ.'len, saada
11447: IX,2. - P. Tervo y. m. 265
11448: siitä ainakin pääasianisen toimeentulonsa, säännöli!isen kasvukunnon, riittää kotitarve-
11449: ei kuibenkaan enempää, !kuin että maa, puun tuottamiseen.
11450: t&rkoituiks~nmwkaisimmiksi maatalousmaan
11451: käyttölajeilksi saatettuna, vastaa viittätoista 19 §.
11452: muunnettua ipeltohelhtaaria, jolleivät erityi. :Maata tämän lain mukaan annetaan sel-
11453: set syyt vaadi jonkin verran suurempaa laiselle siirtovä!keen kuuluvalle 1henkiiöHe,
11454: tilusalaa annettavaksi. Oulun ja Lapin jO'ka on 19 päivänä syyskuuta 1944 edel;lä
11455: ,lääneissä sekä karuissa ja syrjäisissä. osissa 18 § :sså tarkoitetulla alueella:
11456: Ku(}pion, Turun ja Porin sekä Vaasan lää- 1) omistanut tilan tai sen osan tahi hall-
11457: nejä voidaan viljelystilaan erotta·a maata- linnut kruununtilaa tai koeviljelijänä asu-
11458: lous- ja maatalouskelpoista maata enintään tustilaa; tahi
11459: kolmealkymmentä muunnettua peltohehtaa- 2) vuokramiehenä hallinnut .tilaa vähin-
11460: ria vastaava ala. täin viideksi vuodeksi tekemänsä vuokra-
11461: Viljelystilaan on thanJdttava niin paijon sopimuksen perusteeMa ja elättä.ny.t itsensä
11462: ja sellaista metsämaata, että metsä sekä kokonaan tai :pääasiallisesti ruumiillisella
11463: ny>kyisen eträ säännöllisen kasvukunnon työllä tai on sellaiseen henkilöön taloudelli-
11464: huomioonottaen antaa niin hyvin .ti!J.an sesti vel'rattavissa.
11465: pääasia•llisen kotitarvepuun !kuin kohtuulli- 3) papin- tai kanttorim~kurinviran lhal.ti-
11466: seksi katsottavan määrän myyntikelpoista jan kanssa tämän hallinta-ajaksi tehdyn
11467: puuta, ei kuitenkaan enempää kuin että vuolwasopimwksen nojaHa ha1linnut. virlta-
11468: metsämaa vuosittain tuottaa puuta eri vyö- ·talosta vuokrattua maata; ta:hi
11469: hylkkeissä 75-125 kiintokuutiometriä. Sel- 4) myynyt omistamansa tilan tai sen
11470: laisiNa seuduilla, missä viljelysmahdollisuu- osan lisämaan hankinnan edistämisestä
11471: det maan laadusta, syrjäisestä asemasta ,tai Karjalan kannaksen pientiloille 10 päi'Vå~i
11472: lu<mnonsuhteista johtuen ovat heikot ja heinäkuuta 1942 annetun lain tarkoituk-
11473: metsämaata on ·runsaasti, on !heikot viljelys- siin.
11474: mahdoHisuudet korvattava antamalla metsä- 26 §.
11475: maata enemmän, kuin edellä on sanottu. Jos siirtoväkeen kuuluva on saanut ja
11476: Se metsämaa, jota ei ole mahdollista tai haluaa ede1leen saada pääasiallisen toimeen-
11477: ta:rkoitukS'enmukaista antaa omana met- tulonsa maatilataloudesta, on ihäneHe al1-
11478: sana, annetaan osuutena yhteis:metsä.än. nettava vHjelys- tai asuntoviljelystila .riip-
11479: Yhteismetsän muodostamisesta säädetään pumatta siitä, minkälainen tila ihänellä ai-
11480: eri!kseen. kaisemmin on ollut ja jos hän on saanut
11481: MHloin ;tämän Jain tal1koituksiin käytet- ja edelleen ha'luaa saada pääasiallisen .toi-
11482: tävän alueen ja rakennuksi<en tarkoituksen- meentulonsa kaiastuksesta, ;Jtalastustila sekä
11483: mukainen 1käyttö sitä vaatii, voidaan vi·lje- muussa ·tll!pawk:sessa asuntotila .tai asunto-
11484: ~ystiJaan kuitenkin erottaa niin ~paljon
11485: tontti. Erityisistä syistä voidaan myös hen-
11486: maata, kuin on välttämätöntä, ettei tärkeitä kilölle, jO'ka on saanut päåasiallisen :toi-
11487: talondellisia arvoja loukata. meentulonsa ikalastuksesta, antaa viljelys-
11488: tai asuntoviljelystila.
11489: 10 §.
11490: Asuntoviljelystilaan erotetaan niin pal- 33 §.
11491: jon maata'lous- ja maatalouSJkelpoista maata, Samassa taloudessa eläneille, siirtoV'å-
11492: kuin 8 § :n 2 1nomentissa mainitun voima- kee11 kuuluviHe henkilöille annetaan yleensä
11493: .peräisen maata!louden harjoittamisen tai yhteinen tila, johon annetaan tiluksia sen
11494: asumkaan toimeentulon kanna,lta harkitaan mukaan kuin osa:kikaiden :luvun ja työvoi-
11495: ta~rpeellisek.si, ei kuitenkaan en.empälä, kuin masuhteet huomioonottaen katsotaan ta:vkoi-
11496: ett.ä maa, .tar.koituksenmukaisimmi!ksi maa- tuksenmukaiseksi 1·iippumatta osaildtaiden
11497: ta:lousmaan käyttölaje1ksi saatettuna, vas- aikaisemmin omistaman tilan suuruudesta.
11498: taa ikuutta muunm:Jttua .peltohehtaaria., jol-
11499: leivät erityiset syyt vaadi joll!kin verran 37 §.
11500: suurempaa tilusalaa annettavaksi, sekä niin Asukkaanottolautakunnassa on puheen-
11501: paljon ja sellaista metsäm.a&ta, että se, johtaja ja neljä jäsentä. Sen :puheenjohta-
11502: huomioonottaen metsän sekä ny•kyisen ett.ä jaksi maatalousministeriö määrää, asian-
11503:
11504: 3!
11505: 266 IX,z. - Maanhankintalaki.
11506:
11507: .omaisen maanlunastuslautakunnan puheen- 79 §.
11508: johtajan tai jäsenenä ,toimivan maailiillit- Maan luovutus tai omistusoikeuden -vaih-
11509: tausinsinöörin, agronomirn tai metsänhoita- dos, joka on tapahtunut sen jälkeen, kuin
11510: jan tailkka heidän tilallleen määrätyn ~len 77 § :n 11 momentissa maini,ttu ikuu:lutus on
11511: ikHön. Jäsenistä tulee Y1hden edustaa maan kunnan ilmoitustaululle julkipantu, älköön
11512: luovuttajia ja kolmen maan saajia. estälkö 3!lueen paik.lkoluna.~tamista, citkä
11513: myöskään maan luovutus :tai omistusoikeu-
11514: den vaihdos, j01ka on :tapahtunut heinälkuun
11515: 1 ,päivän 1944 jälkeen ja joruka ta.rkoitUJk-
11516: 51 §. sena voidaan !katsoa ol•leen välttää tässä
11517: Jos kiinteistön on ennen 1 päivää heinä- laissa 'tal'koitettua maan~uovutusvelvoHi
11518: kuuta 1944 omistanut ja jatkuvasti omis- suutta.
11519: taa perheY1htiö taikka jos sellaisel:la yhtiöllä Samoin älköön maan pa.k:kolunastamista
11520: .on mainittuna päivänä oHut erottamis- estäikö myöskään se, että maata omistava
11521: oi!keus määräalaan lkiinteistöstä. ja yhtiön henkilö, joka on asunut muualla ja saanut
11522: tal'koituksena on edelleen säilyttää alue su- pääasiallisen toimeentulonsa muusta !kuin
11523: vun hallussa sekä harjoittaa yksinomaan maatilataloudesta, on tämän Jain voimaan-
11524: matalourt,ta tai sen ohella jotakin siihen tulon jä11reen muuttanut tai muuttaa tilal-
11525: välittömästi Hittyvää vä:häist'ä e1inkeinotoi- leen asumaan, jos tämän tarikoituksena il-
11526: mintaa, voidaan alueeseen tai sen osaan meisesti on ollut maanluovutusvelvollisuu-
11527: nähden, jos se on erittäin hyvin viljelty, den !kiertäminen.
11528: sen mukaan kuin harkitaan ikohtuultliseksi,
11529: soveltaa, mitä 50 § :ssä Y1ksityisten omista- 93 §.
11530: masta kiinteistöstä on säädetty. AsU!k:kaanottolautakunta määrätköön 73
11531: § :n 1 momentissa tarikoitetun asutussuun-
11532: nitelman 'laatimisen tai, jollei sellaista ole
11533: 58 §. laadittu, 85 §: n 1 momentissa .tarkoitetun
11534: Alueella kasvava puusto lunastettakoon Jopullisen asutussuunnitelman vahvistami-
11535: alueen mUJkana. Jos tilan saaja ja maan sen jä:like.en, kenelle suunniteltu tai muodos-
11536: iuovuttaja ennen alueen hinnan määrää- tettu tila [uovutetaan. Siirtoviiben kuu!l.u-
11537: mistä siitä sopivat ja maanlunastusla:nta- via 'hakijoita tiloille sijoitettaessa on, mi-
11538: kunta sopimuksen hyväksyy, on 'luovutta- kä1li mruhdollista, otettava huomioon heidän
11539: ja!lla kuitenkin oikeus thaikata ja viedä pois entisten tilojensa suuruus. Erityisistä
11540: ne puut, joiden poistamisen metsän met- syistä voidaan myös muiUe kuin 33 § :ssä
11541: sänhoidollinen tila ja ikestävä hakkuumäärä ta11koitetui1le hrukijoille, miikäli he sitä iha-
11542: sallii, tarpeellisia rakennuspuita lukuun luavat, antaa yhteinen tila. Lisäalueen tai
11543: ottamatta, ,luovuttajan tilan saajan kanssa -osuuden taikka etuuden antamisesta pä.ät-
11544: sopiman, enintään kolmen haMmukauden tää maanlunastuslauta!k:unta.
11545: käsittävän ajan !kuluessa. Viljelys- tai asuntoviljelystila, johon kuu-
11546: JoHei alueeHa ole tiloille tarpeellisten luu sUJhteelilisen paljon maatalouskelpoistu
11547: raikennusten rakentamiseen vä:lttämä,ttömiä maata, annettakoon lähinnä. sellaiselle maan
11548: rrukennuspuita, on niitä otettava valtion saajalle, jo1la., huomioon ottaen myös rper-
11549: maalta tai, jollei niitä siltä voida kohtuul- heen työvoiman, on edellytY1ksiä ;tarvitta-
11550: lisin kustannuksin hanl~kia, lunastettava vien raivaustöiden suorittamiseen.
11551: :muunlaatuiseUa maaha. Maata aikaisemmin omistaneiden invalii-
11552: Asuntotillan .tai tontin saajalle on aina dien maansaantia on pidettävä ikaikkei:t,
11553: annettava välttämättömien ra:kennustfm ra- !kii.reellisimpänä.. Heille on IPY1rittävä anta-
11554: kentamiseen tarvittava puutavara 'luon- maan valmiina pelloHa ja rakennuksilla va-
11555: nossa. rustettuja tiloja.
11556:
11557: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
11558:
11559: Peuna Tervo.
11560: 267
11561:
11562: IX,3. - Lak. aJ. N:o 24.
11563:
11564:
11565:
11566:
11567: Pusa y. m.: Ehdot1ts laiksi maanhankintalain m1wttami-
11568: sesta.
11569:
11570:
11571: Ed u s kun n a 1<1 c.
11572:
11573: Nähtävästi siitä seikasta johtuu, että SHrtoväen pika-asutuslain eräänä johtJavist:a
11574: maanhank~nt:alakia säätäviillä ja täytäntöön periaatteista oli, että Karjalassa olllutta
11575: panevilla viranomaisiHa sittenkään ei ole kääpiöasutusta ei oil{l sellaisenaan s:iirrebtävä
11576: ollut elävää käsitystä sotien johdosta asun- Nyky-Suomeen. Sen vuoksi oli liian pienien
11577: tonsa ja elinkeinonsa menettäneiden henki- ti1lojen omistajille annettava suurempi~
11578: iiöiden ja väestöryhmien suuruudesta ja ~inkelpoisi·a Hioja. Kun maanhankintalain
11579: s1itä aiheutuvien tehtävien ratkaisemiseksi 26 § :ssä oleva rajoitus koskee lähes 10,000
11580: välttämättömien toimenpiteiden [aadusta. ja K1arjalassa ollutta piklrntiliaa ja kun useim-
11581: laaJtimisesta. Äskettäin on Kansanavun ke- mat niistä joudutaan sijoittamaan seUa.isillc
11582: räyksen tärkeyden havainnoillistuttamiseks i seuduiUe, missä ei olle rrähimainkaan sama,n-
11583: esitetty, että asuntonsa menettäneiden luku laisia sivuansiomahdollisuuksia kuin Karja-
11584: on niin suuri kuin Helsingin ja Turun lassa, niin sitä suurempi syy on obt.aa la-
11585: kaupunkien yhteinen väkiluku. Jos nämä kiin säännös, jonka mukaan kääpiötiLatyyp-
11586: yhtäkkiä ajett:aisiin kodeistaan muualle pien omistajille olisi aina annettava miJliloin
11587: Suomeen hankldmaan itselleen toimeentu[oa he sitä haluavat ainakin elinkelpoinen
11588: ja asuntoa vieraissa oloissa, niin sen tosi- asuntovi>Jjelystilan suuruinen tila.
11589: asian eter.n joutunut vasta aavistaa esillä Huomioon ottaen maassa vaJ[itsevan ta-
11590: oilevat vaikeudet. Näin ollen maanhankinta- vattoonan [aaj:an asuntopulan sekä sen
11591: i:wkia sääde:ttäessä ja toimeenpantaessa olic:;i edulHsen merkityksen mikä tontin [isäksi
11592: paljon tehokkaammin pitänyt huolehtia sel- annettavil1a rakennnspuiHa olisi asuntotuo-
11593: laisten selvien säännösten >aikaansaamisesta tannon nopealle lisäänltymiS€'11€ oilisi lain
11594: Uakiin, joiden perusteella olisi voitu saada 58 § : n 3 momenttia niin muute.tt1ava, että
11595: mahdollisimman paljon valmiiksi rakennet- asuntotilan tai tontin s:aa.jalde · olisi aina
11596: tuja tidoja nimenomaan maataloussiirtoväen annett<ava rakennusten rakentamiseen !tar-
11597: asutusta vaDten. v~ttava puutavara :luonnossa.
11598: Kun näin ei ole ta.pahtunut on maanhan- Lain 105 § :n mukaan joutuu asukas
11599: kintalakiin ehdotettava tehostettuja sään- maksamaan :tie-, kuivatus- ja m<Ytsänparan~
11600: nöksiä. Niinpä maanhankintalain 50 § :n nustöistä aiheutuvat kustannukset. Siirto-
11601: 3 momentin säännöksiä on tehostettava, sa- väen pika-asutuslain 57 § :n mukaan jäivät
11602: moin olisi 51 § :ssä nimenomaan säädettävä, valtion toimcsm tehtävät :tie- ja kuivatus-
11603: että n. s. harrastelijavilje[ijäin tila on ai,na ·työt valtion JopulUsiksi menoiksi. M:aan.-
11604: otetfuva kokonaan maanhanki:nt<alain tar- hankintwlain 105 § :1ään, olisi otettava sään-
11605: koituksiin, jos sen omistajaUla on muualla nös, jonka muka<an tie-, kuivatus- ja
11606: vakinainen asunto ja :toimeentulo. Myöskin metsä!llparannustöistä johtuvat kustannUk-
11607: 54 § :n säännöksiä heikosti tuottavassa ti- set olic:;i maksettava vaLtion ilopullisina me-
11608: lassa olevien tilojen maiden pakkolrmasta- noin~.
11609: misesta on syytä tehostaa. Lain 26 § : ään Edellä olevHUa perusteiNa ehdotamme, ·
11610: sisälltyy seHainen rajoitus, että siir:toväkeen
11611: kuuluva henki1lö, jdka ei o~e saanut pää.- että Edu,skunta hyväksyisi seuraa-
11612: asiam:ista. toimeentuloaan ma:aillataloudesta van lakiehdotu-ksen: ·
11613: voi saada vain asuntotilan tai asuutotonJtin.
11614: 268 IX,8. - !Iaanhankintalaki.
11615:
11616:
11617: Laki
11618: maanhankintalain muuttamisesta. -
11619: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
11620: säädety~lä rt:avalla muutetaan 5 päivänä .toukokuuta1945 anne1tun maanhankintallain
11621: (396/45) 26, 50, 51, 54, 58 ja 105 § näin kuuluviksi:
11622: 26 §. sove1taa mitä 50 § :ssä yksityisen omista-
11623: Jos siirtoväkeen kml'luv,a henkHö on saa- masta kiinteistöstä on säädetty.
11624: nut ja edelleen haluaa saada pääasiallisen :Mitä 1 :momentissa on säädetty ei kuiten-
11625: toimeentulon maatila:tailoudesta annetaan kaan koske henkilöä, joka 1 p:nä heinä-
11626: häneNe viljelys- tai aslll1tovilljelystila ja jos kuuta 1944 asui muuaHa ja saa sieUä toi-
11627: hän on saanut ja edelleen haluaa saada meentulonsa vaan on seltlaisen omistama
11628: pääasiaillisen 1toimeentulonsa kalastuksesta, ldinteimistö aina kokonaisuudessaan pakko-
11629: kalastustiil.a. Er1tyisistä syistä voidaan hen- 1unas.tettava.
11630: kHöNe, joka on saanut päiiasiallisen toi-
11631: meentulonsa kalastuksesta ant0a viljelys- 54 §.
11632: tai asnntoviljelystNa. Asutukseen soveltuvat heikosti tuotta-
11633: Kääpiötilojen omistajille on aina annet- vassa tilassa oilevat ma:atalouskelpoiset
11634: t~'Va miHoin he sitä haluavat aiookin elin-
11635: :ailueet ja viljelmän kannart:tavan viljelemi-
11636: kelpoinen asnntoviljelysti!lan suuruinen tiila. sen alueen ulkopuol(3lla sijaitsevat sekä
11637: rappiol[a tai heikossa viljellyksessä olevat
11638: 50 §. tilaukset on tämän lain säännösten estä-
11639: 1 ja 2 mmn. kuten voimassa olevassa mättä pakkolunastettava riilppumaN:a siitä
11640: laissa. kenen omistamiin kiinteistöihin ne kuulu-
11641: Jos kiinteistö on heikosti v~ljel·ty tai rap- vat.
11642: pioNa tai jos kiinteistön omistaa tiilakeinot- 58 §.
11643: tclija tulee kiointeistön 1 momentin sään- 1 ja 2 mom. kuten voimassa olevassa
11644: nösten estämiittä pakkolunastaa kokonaan. laissa.
11645: Tärkeistä sosiaalisista syistä voidaan poik- MuodostettavaH.e asuntotilaJlle tai tontille
11646: keustapauksissa suur1perheiselle maanomis- tUJlee aina varat•a riittävästi puutavaraa,
11647: tajalle myönitää lievennytä. rakennusten rakentamista varten.
11648: 4 mom. kuten voimassa olevassa. !laissa•
11649: •Tos yksityisen henkillön omistukseS&a on 105 §.
11650: useampia kiinteistöjä tai hän oru ha.nkkinut Sittenkuin voidoon olettaa asukkaan pys-
11651: useampia määräaloja ttulee lmikki eriillään tyvän omin voimin saattamaan loppuun
11652: olevat kiinteistöt pakkolunastaa sikäli kun alueen raivaus- ja rakentamistyöt rt:ai ne on
11653: omistajan asmoolla kiinteistölaä on 15 ha suorit.et,tu kuitenkin viiden vuode.n kuluessa
11654: viljeltyä ja viljelyskelpoista maata suurui- siitä, kuin 98 § : n 1 momentiS&a maini,ttu
11655: nen tila. hallintasopimus on asukkaan kanssa .tehty,
11656: 6 mom. kuten voimassa olevassa laissa. lähett;ä;köön Maattalousseurojen Keskusliitto
11657: maatalousministeriöön sanotun haUinrtaso-
11658: 51 §. pimuksen, niin myös ihnoituksen sii-tä,
11659: J o8 kiinteistön on •ennen 1 päivää heinä- kuinka paljon Maatalousseurojen Keskus-
11660: kuuta Qmi.stanut ja jatkuvasti omistaa per- Hitto on käyttänyt valtion varoja sanottui-
11661: heyhtiö itaikka jos selllaisella yhtiöllä oo hin töihin ja 81 § : n 2 momentissa uuden
11662: mainittuna päivänä ollut erot.tllllllisoikeus sadon 1unastukseen, sekä muista alueffieen
11663: määräallaan kimteistöstä ja yhtiön :tarkoi- !liittyvistä valtion saamisista otettavaksi
11664: tuksena on edelleen säily.ttää alue suvun huomioon, yhdessä mal/lJllhmastuslautakun~
11665: lmil.l~USSa sekä; suvun jiäse:niJllä siinä asua sekä nan a!lneel~e tai osuudelle etuuksmee.n sekä
11666: harjoittaa yksinomaan maaltilataaoutta voi- rakennuksille ja rakennuspuille määrää-
11667: daan alue~ tai sen osaan nähden, jos se min hinnan kanssa, sitä myyntihintaa
11668: on erittäin hyvin viljelty, sen mukaan kuin vah'Vistettaessa, joka asukkaan on valtioJ.le
11669: harkitaan sosi'llwisista syistä kohtuulliseksi maksettava.
11670: IX,:::. - Pusa y. m. 269
11671:
11672: Kun alue on myytävä sii11toväkeen kuu- ·tettujen 1 momentissa ·!J;arkoitettujoo. saa-
11673: luval1le henki}öllle, on maat.alonsministeri<in misten ja hinnan yhteenlasketusta määrästä.
11674: myyniihintaa määrättäessä otettava huo- Kuitenkin suoritetaan valtion varoista
11675: mioon ne perusteet, joiden mukaan sano- iopultlisina menoina t.ila~le ·aiheutuneet kui-
11676: tulle henkiiOlle suoritetaan korvausta hänen vat.us-, tie- ja metsänparannuskustannukset,
11677: luovutetulla tai vuokratuila ~dueella menet- jotka tämän lain mukaan maansaantiin oi-
11678: :tämästään kiinteästä omaisuudesta, ja voi keutettu henkilö on saattanut loppuun ttai
11679: min·ist€1fiö tä,Höin . seroä erityisistä syistä jotkia .ctilan elinke'lpoiseksi saattamiseksi
11680: muissakin tapauksissa allentaa sille ilmoi- ovat välttämättömät.
11681:
11682: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
11683:
11684: E. Pusa. Valto Käkelä.
11685: 270
11686:
11687: IX,4. - Lak. a1. N :o 25.
11688:
11689:
11690:
11691:
11692: V. Eskola. y. m.: Ehdotus laiksi maanha.nkintalain 1 ja
11693: 36 § :n muutt<Umisesta.
11694:
11695:
11696: E d u s k u n n a ll e.
11697:
11698: Maanhankintalain toimeenpanosta saatu toimeenpanoa kanssa. Tästä olisi seurauk-
11699: kokemus osoittaa pailtsi muuta sen, että sena, että monilla paikkakunnilla olisi
11700: maansaajien piiri on liian suppea. Lain kaikki asutuskelpoinen maa tullut loppuun
11701: mukaan annetaan maata paitsi kotinsa me- käytetyksi. Näin ollen jäisi asutuslain teh-
11702: nettäneelle siirtoväelle, jolla on katsottu täväksi ainoastaan maanhankintalain no-
11703: olevan etuoikeus maan saantiin, sotainvalii- jalla muodostettujen tilojen valvonta ja
11704: deille, sotaleskille, sotaorvoille ja perheelli- asukkaiden neuvonta.
11705: sille rintamasotilaille ja ainoastaan poik- Kaikki muutkin käytännölliset seikat pu-
11706: keustapauksissa eräille muille henkilöille. huvat sen puolesta, että maanhankintalakia
11707: Sella~ia ovat, paitsi lisämaan tarpeessa ole- olisi niin laajennettava, elt!tä siinä annettai-
11708: vat, vähälukuiset työpaikkansa menettävät sin maansaantioikeus myös asutuslain
11709: vanhat maataloustyöläiset (muonamiehet) 1 §: ssä tarkoitetuille henkilöille. Tällainen
11710: ja vuokraajat. laajennus ei, vastoin julkisuudessa esitettyä
11711: Asutustoiminnan kannal,ta, ja se on väitettä, hidastuttaisi maanhankintalain
11712: asiassa tärkeintä, olisi kuitenkin annettava toimeenpanoa, sillä kysymykseen tulee lä-
11713: maansaantioikeus kaikille, jotka haluavat ja hinnä lisähakemusten vastaanotto ja käsit-
11714: pystyväit hankkimaan toimeentulonsa tai tely. Työmäärä sen kautta tosin saaJVtaa
11715: asunnon ohella osan toimeentuloaan maasta. jonkin verran lisääntyä, mutta se on tois-
11716: Sitäpaitsi voidaan hyvällä syyllä asettaa arvoinen asia sen rinnalla, että maantarvit-
11717: kyseenalaiseksi, onko edes asianmukaista sijat saavat heille kuuluvan oikeuden.
11718: asettaa kansalaiset lain edessä eri asemaan. Hyväksyessään va~tion tulo- ja menoar-
11719: Joulukuun 22 päivänä 1945 asetti halli- vion vuodelle 1946 eduskunta lausui toivo-
11720: tus komiltean tarkistamaan voimassa olevaa muksen, että maanhankintalain täytän-
11721: v. 1936 asutuslakia muwttuneita olosuhteita töönpanon kiireellisyyteen on kiinnitettävä
11722: paremmin vastaavaksi ja muutenkin tarkoi- erityistä huomiota.
11723: tuksenmukaisemmaksi. Tarkoituksena näyt- Valittuksia lain hitaasta toimeenpanosta
11724: tää olevan pyrkimys ryhtyä hankkimaan on tullut eri puolilta maata ja vaadittu
11725: maaJta niille, jotka sitä eivät saa maanhan- parannusta asiaan. V arkka siinä suhteessa
11726: kintalain säännösten perusteella, varsinai- onkin yriif:etty tehdä se mitä tehtävissä on
11727: sen asutuslain mukaan. Vaikka tarkoitus ollut,. on jo näin toimeenpanon alkuvai-
11728: onkin hyvä, ei sillä kuitenkaan täysin saa- heessa tutkittava kaikkia maanhankintalain
11729: vuteta sitä mihin pyritään. · toimeenpanon hitauteen vaikuttavia syitä.
11730: Ensinnäkin on varsin arveluttavaa ryh- Suurimpana syynä siihen on epäilemättä,
11731: tyä samanaikaisesti harjoi1ttamaan asutus- pailtsi tottumattomuus ja pätevän työvoi-
11732: toimintaa kahden eri lainsäädännön perus- man puute, itse tehtävän laajuus, jota eivät
11733: teella, sillä epäonnistumisen vaara on sil- arvostelijat aina ole ottaneet huomioon.
11734: loin ilmeinen. Toiseksi on todennäköistä, Sitäpaitsi lienee maanluovuttajapiirin ~ta
11735: että asutuslain tarkistaminen komiteassa, holta yhä lisääntyvä vastustus aikaansaanut
11736: ha11Htuksessa ja eduskunnassa vie aikaa viivytystä lain täytäntöönpanolle.
11737: siksi !kauan. ettei siit1ä edes ehdittiiilsikääm: Monia muitakin syitä voitaisiin etsiä,
11738: soveltaa sa!nanaikaisesti maanhankintalain mutta kun aika ~a.in toimeenpanossa. on viel'ä
11739: IX,4. - V. Eskola y. m. 271
11740:
11741: ~yhyt, ain.oaataa.n puolisen vuotta, eivät ko- tusta, useinkaan ole todellista maansaajien
11742: kemukset vielä voi olla :täydeHisiä, kaikkein edustajaa, mikä on välttämätöntä, olisi
11743: vähimmin lopullisia. maanlunastuslautakunttien kokoonpanoa
11744: Yhtenä todellisena syynä lain toimeenpa- muutettava edellämainittujen tarkoituspe-
11745: non hitauteen saat'taa olla maanlunastus- rien saavuttamista silmällä pi!täen.
11746: lautlllkuntien kokoonpanossa. Lauta:kunnan Pakkolunastuksen arkaluontoisuuden huo-
11747: muodostaa viisi jäsentä, joista yleensä aina- mioon ottaen saattaa olla asianmukaista,
11748: kin kolmella on akateeminen oppiarvo että puheenjohtajana on joko maanmittaus-
11749: eivätkä kaksi muuta jäsentä kaikissa lauta- insinööri, agronoomi tai metsänhoitaja,
11750: kunnissa aina ole maallikkoja. Lautlllkun- mutta jäseninä voisivat varmaankin olla
11751: nan 1työskentelyä olisi sen vuoksi syyiä ke- kullakin paikkakunnalla käytännön miehet.
11752: ventää ainakin sikäli, että tilojen katsel- Tarkemmat määräykset olisi annettava ase-
11753: muksen ja maalle paaluttamisen suorittaisi- tuksella ja maatalousministeriön ohjeina.
11754: vat etupäässä käytännön miehet, jotka Vaikka maanhankintalaissa on joukk(}
11755: aikaisemminkin, kuten m. m. vuokra-aluei- muitakin puutteellisuuksia, jotka olisi saa-
11756: den lunasltustoimituksissa saadut hyvin tava korjatuksi, rajoitumme tällä kerralla
11757: myönteiset tulokset todistavat, ovat siihen edellämainittuihin, jotka eivät millään ta-
11758: riittävän päteviä. Työn jouduttamiseksi voin häiritse lain säännöllistä toimeenpanoa,
11759: olisi lautakuntien :työskenneltävä jaostoina vaan päinvastoin sitä edistävät ja joudut-
11760: esim. kolme jaostoa samanaikaisesti ja olisi tavat.
11761: kuntien asutuslauta:kuntien oltava työssä Edellä lausuttuun viitaten ehddtamme,
11762: kiinteästi mukana. Näin ollen ja ottaen
11763: lisäksi huomioon sen, ettei maanlunastus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11764: lautakunnissa nykyisin, vastoin lain tarkoi- van lakiehdotuksen:
11765:
11766: Laki
11767: maanhankintalain muuttamisesta.
11768: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehtty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
11769: määrätyllä ltavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 1 ja 36 § näin kuuluviksi:
11770: 1 §. kilön. Kaksi jäsentä maatalousministeriö
11771: (1 mom. kuten voimassa olevassa [aissa.) määrää kolmesta ensiksi mainitusta, ei kui-
11772: Jäljempänä olevien säännösten estämättä tenkaan puheenjohtajaksi määrättyä,. tai,
11773: voidaan maata, rakennuksia ja etuuksia jollei näitä ole jäseniksi saatavissa, maan-
11774: hankkia asutuslain 1 § : ssä tarkoitetuille mittausinsinöörin ttilalle maanmittausauskul-
11775: henkilöille milloin se katsotaan !tarkoituk- tantin, vanhemman maanmittausharjoitte-
11776: senmukaiseksi. lijan 1tai ka.l'itoitta.jan, agronomin tihclle
11777: maatalousteknikon sekä metsänhoitajan ti-
11778: 36 §. lalle metsäteknikon. Muina jäseninä ovat
11779: Maanlunastuslautakunnassa on puheen- asianomaisen kunnan kunnallislautakunnan
11780: johtaja ja kuusi jäsentä. Sen puheenjoh- valitsemat kaksi maansaajain ja kaksi maan-
11781: tajaksi maatalousministeriö määrää joko luovu1ttajain luottamusta nauttivaa henki-
11782: maanmittausinsinöörin, agronomin, met- löä.
11783: sänhoitajan tai, erityisistä syistä, 38 § : ssä (2 ja 3 mom. kuten voimassa olevassa:
11784: ttarkoitetuksi asutustuomariksi pätevän hen- laissa.)
11785: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
11786: Valfrid Eskola. J. F. Tolonen. Kaisa Hiilelä.
11787: 0. Muikku. A. K. Paasivuori. T. Bryggari.
11788: Eino Raunio. Juho Kuittinen. Väinö Kivisalo.
11789: Walter Kuusela. Isak Penttala. Uuno Raatikainen.
11790: E. Pusa. Viljo Rantala. Väinö Voionmaa.
11791: H. S. Pesonen. Aino Malka:mäki. Yrjö Kilpeläinen.
11792: Matti Lepistö. Aino Lehtokoski Samuli Tervo.
11793: Alpo Lumme.
11794: 272
11795:
11796: IX,5 • .,.....; Lak. al. llf :o 26.
11797:
11798:
11799:
11800: Ltpistö y. m.: Ekdot'U$ laiksi maanha.nkintalai.n 12 jct
11801: 15 § :n m'Uuttamisesta.
11802:
11803:
11804: E d u s k u n n a ll e.
11805:
11806: Ma.an)lan:kintalain perooteella muod,ostet- tilasta lisäalueen kanssa saa nnwdostua
11807: tavi:in asuntotiloihin ei lain nykyisten sään- vain tämän ~ain säännöksiä vast.Mva sa-
11808: n&ten })erusteella voida !hankkia missään man:lajinen tila. Tämä ei ole ollut 'lain-
11809: tapauksessa metsämaata edes välttämätöntä säätäjän tarkoitus. Onhan 15 §:ssä edel-
11810: polttopuun saantia varten. Kun asunto- lytetty, että milloin se on ta.$oituksemuu-
11811: tiloja perustetaan lukuisasti myöskin n. s. kaista, voidaan :viljclystilaa pienemmäs.tä
11812: metsätyöläistiloina, seuduille, joissa erilaiset tilasta kuitenkin muodootaa jopa viljelys-
11813: me.tsätyöt ja uitot tarjoavat .tilaisuuden py- tilan suuruutta oleva tila. Jotta lain :toi-
11814: syvän ansion saantiin, niin tällaisilla paik- meenpano tässä kohdassa saataisiin oik~u
11815: kakunnilla ja muulloinkin, missä se on mah- den ja kohtuuden mukaiseksi, olisi 15· § :IDi
11816: dollista ja tarkoi<tuks€11mukaista, olisi myös- selvennettävä niin eUeivä:t lain ltoimeen-
11817: kin asuntotiloihin annettava metsämaita panijat voisi sitä liian ahtaasti tulkita.
11818: vält•tämät·tömän polttopuun saantia varten. Siksi oli~i 15 § :ä:än tehtävä tarpeellinen
11819: Tarkoituksen saavuttamiseksi olisi maan- korjaus.
11820: hankintalain 12 § : ään tehtävä tarpeellinen Edellä olevan perusteella kunnioittaen
11821: lisäys. · ehdotamme,
11822: Lisämaakys:ymystä käsite1tä.essä on maan-
11823: hankintaladn 15 § : ää lain toimeenpanossa että Eduskuntct hyväksyisi seura<t-
11824: pyritty tuilkitsema:an wrrattain ahtaasti, ·uan lakiehdotuksen:
11825: jopa on ha!luttu n.oudatta sääntöä, että
11826:
11827: Laki
11828: maanhankintalain muuttamisesta.
11829: Ed®kunuan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valti\lpäiväjärjestyks® 67 § :l'lftä.
11830: määrittyllä lavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maanhankintalain
11831: (396/45) 12 ja 15 § näin kuuluviksi:
11832: 12 §. viljelys-, asuntoviljelys- tai asuntotilaksi
11833: .A3untotilaan voidaan :hankkia niin pal- katsottavaan tilaan enintään niin !Pa.ljon,
11834: jon maata, että sillä asuntotontin ohella on e.tHi tilasta lisäalueen kallSSa muodostuu tä-
11835: tarl'ipeellinen kasvitar:ha ja ;perunamaa sekä mä.n lain sliännuksiä vastaava tila.
11836: enintään kahden lehmän ~aidun, ei kuiten- Kalastustilaksi muodostet.tava.an tilaan
11837: kaan yhteensä enempää kuin kaksi ilw'h- voidaan hankkia vesialuetta ja kylän tai
11838: taaria, jollei tilusten sijoitus tai muut eri- tilojen yhteiseen veteen osuutta enintään
11839: tyiset syyt vaadi jonkinverran suurempaa niin paljon, että ,tilasta muodostuu sellai-
11840: tilusalaa siihen hankittavaksi sekä metsä- n~m tila, kuin 11 § :ssä säädetään.
11841: maa.ta mikäli se on mahdollista ja tarkoi- Samoint voidaan lisäaluetta ja. kylän yh-
11842: tuksenmukaista .tilan polttopuun saantia teisoon veteen osuutta edellä mainituin eh-
11843: varten. doin hankkia sellaiseen VUQ,mmiehen
11844: omaimi [unastettavaan vuokra-alueeseen,
11845: 15 §. jonka alueen maanja:ko-oikeus tai toimitus-
11846: Lisäaluetta ja. etuuksia voidaan hankkia lUit)het vuokra-alueitten järjestely- tai erot-
11847: IX,5. - Le·pistö y. m. 273
11848:
11849: tamistoimi.tuks:issa ovat määränneet, sekä Pa:kkolunastuk.sclla voidaan Jukuunotta-
11850: siirtoväen pika-asutuslain mukaan muodos- mabta mitä 3 momentissa on säädetty, lisä-
11851: Wtltuun ,titlaan, josrta on voimassa 184 § :ssä aluetta ja ikylän yhteiseen veteen osuutta
11852: mainittu viljelyssopimus ·tai joka on myyty hankkia ainoastaan sellaiseen kiinteistöön,
11853: asukkaalle, kuin myös erityisistä syistä joika on maarekisteriin merkitty ennen 1
11854: alueeseen,. jonka ,tämä.n lain mukaan tilan- päivää tammikuuta 1945 tai jonka muodos-
11855: saantiin oikeutettu henkilö on ennen :tämän tamista tal'lkoittava maanmittaustoimitus on
11856: lain voimaantuloa !hanlkkinut. sitä ennen pantu vireille.
11857:
11858: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta. 1946.
11859:
11860: Matti Lepistö. Eino Raunio.
11861: Jussi Ra.a.tika.inen. Isak Penttala.
11862: Uuno Raatikainen. Samuli Tervo.
11863: Edvard Pesonen.
11864:
11865:
11866:
11867:
11868: 35
11869: 274
11870:
11871: IX,6. - Lak. al. N :o ?:1.
11872:
11873:
11874:
11875:
11876: Rantala y. m.: Ehdotus laiksi maanham,kintalain 49 § :1t
11877: muuttarmisesta.
11878:
11879:
11880: E d u s k u n n a 11 e.
11881:
11882: Maanhankintalakia säädettäessä tulivat Maanhankintalain kuntien maaomaisuu-
11883: kunnat luetuiksi ensisijaisiin maanluovutus- den luovuttamista. koskevien säännösten
11884: velvollisiin. Kuitenkin tuli lakiin säännös tulkinta, siten kuin on tapahtunut, uhkaa
11885: jonka mukaan maata otettaessa tai pakko- saa:tJtaa kunnat aivan ylivoimaisiin vaikeuk- .
11886: lunastettaessa älköön otettako tai pakkolu- siin. On kohtuutonta ja yleisen edun vas- /
11887: nastettako sellaisia alueita, jotka on varat- taista, että hankittaessa maata sen tar-
11888: tava m. m. kunnallisten laitosten välttämät- peessa oleville, samalla tuotetaan :toisaalla
11889: tömiin tarpeisiin. Tätä kuntien oikeutta yMeisöille, kuten kunnille, voittamattomalta
11890: koskevaa säännöstä on kuitenkin käytän- näyttäviä vaikeuksia näiden taloudellisten
11891: nössä tulkittu hyvin ahtaasti. Niinpä kun- asioiden hoitamisessa. Ei voi olla :tarkoi-
11892: nallisten huoltolaitostenkin !tarkoituksenmu- tuksenmukaista sellainen menettely, että
11893: kaisen hoidon ja niiden hoidokkien työtoi- kunnilta otetaan maanhankill!talain tarkoi-
11894: men kannalta tarpeelliset maatalouden har- tuksiin, paitsi äärimmäisen tarkoin niiden
11895: joittamisen edellytykset näyt:tävät maan- omistamat viljelysmaat, myöskin niiden
11896: hankintalakia toteutettaessa joutuvan syr- metsämaat ja metsät jotenkin kokonaisuu-
11897: jäytetyiksi. dessaan. Ainakin kunnallisten toimitalojen
11898: Kunnille, niiden laitoksille, myöskin kou- ja niiden viranomaisten kuten kunnanlää-
11899: luille, aivan välttämättömän puunsaannin kärien, kunnan eläinlääkärien, kätilöiden,
11900: turvaamista ei maanhankintalakia täytän- terveyssisarten y. m. asuntojen joiden läm-
11901: töönpall!taessa ollenkaan oteta huomioon. möstä huolehtiminen kuuluu kunnille, huo-
11902: Kunnat ovat yleensä hankkineet, ainakin ooistojen pol:ttopuun saannin turvaami-
11903: kun kysymys on maalaiskunnista, metsä- seksi välttämättömät metsäalueet tulisi jät-
11904: maita voidakseen niiden avulla turvata lu- tää kull!tien omistukseen. Sama koskee
11905: kuisten koulutalojensa samoin kuin muiden- myöskin opetuslaitosten, kuten kansakoulu-
11906: kin kunnallisten laitosten välttämäiJJtömän jen välttämättömien poltto- ja :tarveaine-
11907: poltto- ja rakennuspuun tarpeet. Samoin puiden saantia ja sitä varten rtarvittavia
11908: kunnat ovat metsien hankinnanaan ja omis- metsiä.
11909: tuksenaan tahtoneet(; myöskin varmentautua Mielestämme olisi aivan välttämätöntä
11910: huoltoapua nauttivien ja muidenkin vähä- muuttaa voimassaolevaa maanhankintalakia
11911: varaisten knutalaistensa polttopuiden han- siten, että kunnille jää oikeus edes niihin
11912: kinnan mahdollisuuksista. Niinpä lukuisat metsiinsä, jotka ovat välttämättömän :tar-
11913: kunnat ovat viime vuosina, polititopuiden peellisia edellämainittujen kunnallisten ra-
11914: saannin yleisesti vaikeutuessa joutuneet kennusten ja kuntien viranomaisten asun-
11915: hankkimaan vähävaraisille asukkailleen polt- tojen polt!to- y. m. puun jatkuvaa hankin-
11916: topuita ja tässä toiminnassaan voineet käyt- taa varten kunnan omista metsistä. Ellei
11917: tää apunaan omia metsiään ja niiden polt- tällaista muutosta tehdä, kunnat tulevat
11918: topuuvarastoja. Kunnat ovat myöskin har- jourtumaan taloudellisesti kestämättömään
11919: joittamalla järkiperäistä metsätalouden hoi- asemaan ja niiden verot kohoamaan suh-
11920: toa voineet lisätä metsiensä :tuottoa niin teettoman korkeiksi.
11921: että puutavaraa on useinkin riittänyt yli Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
11922: kunnan omankin tarpeen myyntitarkoituk- kunnioittaen,
11923: siinkin ja s]ten on voitu helpoittaa kunnan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11924: taloudenhoitoa. van lakiehdotuksen:
11925: IX,6. - Rantala y. m. 275
11926:
11927: Laki
11928: maanhankintalain 49 § :n muuttamisesta.
11929: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on :tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
11930: määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maanhankintalain
11931: (396/45) 49 § näin kuuluvaksi:
11932: 49 §. Kunnan omistamasta kiinteistöstä on sen
11933: Evankelisluterilaisten ja kreikkalaiskato- lisäksi, mitä 46 § :ssä on säädetty, jätet-
11934: listen seurakuntien papiston, kantltoriurku- tävä pakkolunastamatta sellainen metsä-
11935: rin, kanttorin ja urkurin virkataloista äl- maa, joka on välttämätön poltto- ja tarve-
11936: köön pakkolunastettako alueita,. jotka sen ainepuun saannin turvaamiseksi kunnan
11937: mukaan kuin siitä on säädet1ty, on annettu toimitaloille ja muille sellaisille rakennuk-
11938: tai annetaan papiston virkataloista papin sille, joille kunta on velvollinen hankki-
11939: virka~asunnon alueeksi ja pappilan puu- maan lämmön. Pakkolunastamatta jätettä-
11940: tarha-, viljelys- ja laidunmaaksi taikka vien metsämaiden sijainnissa on :tällöin py-
11941: kanttoriurkurin, kanttorin ja urkurin vir- rittävä ottamaan huomioon kunkin edellä
11942: kataloista sanobtujen henkilöiden nautin- tarkoitetun rakennuksen tarpeet.
11943: taan jätettäväksi, edellisessä tapauksessa
11944: kuitenkin enintään 10 § :ssä mainittua
11945: asuntoviljelystilaa vastaava määrä.
11946:
11947: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
11948:
11949: Viljo Rantala. J. F. Tolonen.
11950: 276
11951:
11952: IX,1. - Lak. al. N:o 28.
11953:
11954:
11955:
11956:
11957: Kölli y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalaitt 65 ja 66 § :n
11958: ?ntt•tdtamisesta.
11959:
11960: E d u s k u llli n a ll e.
11961: Moonhankilllitall.aikia säädett:.&essä mä!ärät- muksilile samanilainen in:DlatioUakuu kuin kor-
11962: .tilin maan ilrmastusarvOiksi v. 1944 Qopussa vausobligatioiHe. Milk:äli maan .luovuttaja saa
11963: V'allllmmu;t käypä hinta, jonka muikaan siirto- toisen omaisuudenluovurtusverolaim. 5 § : n 2
11964: väJen.lkin IIlllenetyklset korvatOO!Ili. TJimiän j·ihl- momentissa maiiThitU!Ili edun, olisi näJstä veil-
11965: keen seuNJSi tkuitenikilll. romahdusmainen ro- ik.asitoumuksia: kuirtenftcin. sanOitun vteron
11966: htaln rarvon 'lasku, jota siililoin ei osattu oitta.a maksuksi pidäte1ltävä nimelilisllil'Vost:a. Lisä-
11967: huomioon. Tapahitunutta mfl.atiot:a ()S'()iit- ailueiksi ilain 15 § :!IlJ nojalla •lun.astettawan
11968: twa m. m. elinkustannu:s- ja tukllruhlitnitain- maa.ib.wn !I1ä:hden olisi sen sijaan periaatteel-
11969: deks:ien !IlOU:SU ikaiksinker:baiseksi v. 1945 ai- ilisista sy;istä toisenlainen j:ärjest~ly P'a-
11970: kana, mikä ~ehirtyssuU!Ilta iiJJäytdää ~delileen remmi:n pa:ikaJ.il.aan. Moonh.anlk:intaJ.akihrun
11971: jBJtkUVlan. Kun mi!IJarrt iluovuttajill:e Vl€!llka- sä.lädettiin siirtoV'äien ja muidlelll. sodasta kär-
11972: sitoumulcsill'la maksettava llu'llJaSlJushintJa ei simään joutuneiden :asuttamista val.'iten. V.
11973: ole turvattu in:lllatiota Vla8taan, 111iinllrum on 1936 asutuslaissa j•ärjestetty lisämaakysy-
11974: ,laåJta sihl'tovläen korvausoMigatioihm näh- mys tulli SC!I1J yhteydessä esiHe ennen kailk:-
11975: den, johtuu mruillliitusta himroakeMtyksestiii, kea. siksi, koska a;rve:Ltiin, että sen antaminen
11976: etJtlä ilrunastetulle maalle jo alU!Ilperin muilee :kävtisi samassa yhteydessä; sopivasti piäinsä.
11977: panlt:avaksi vain lk.orkemtaJan puolet sen to- Kun llisämaa.nhaikijat seil.la.isirua eivält ole so-
11978: delllisesta hinnaSita ja että tämäkin !korvaus dasta miJtäJän::b kärsineet ei Olle myöslkää:n
11979: voi allenrtua 01lematrtomiin. Lisäksi rtullee se, aaianmukaista, ebtä heiil[e myÖilllnJetälän muiHe
11980: että jiäiljelile jäläväilJle ti1am.ooaftle lunast:ami- la811tettav~e tartlkoiltettuja etuja ~elhllietliD
11981: sesta ~!iheutuvalll. arvon a:leoomlisti!IJ ja hait- hinnan muodossa. Päinvastoin lisrOOJ.ue, joka
11982: taa ei vastoin: ylleisiä palk!kolUJnJastuspedaat- saa:1ita:a. rt;~lan. raikennukset, ikaluston ja työ-
11983: 'bei:tJ3. 1lainkarut korvata. Nä:in olilen siis so- voiman e:rutistä ltehokkamnpaan käyttöön, on
11984: dan aiheuJttrumasrt:'a asutmstoimiilJI11lSllla joh- saajailoon suhtoolili$stti arvokikJwampilk:in
11985: •tuv:a tailoudcllinen rasitus, jonka tulisi oilla kuin kokonalaTh uudemJ tiilan ililJaa. KU!Il siis
11986: koiko yhooiJSlmnnaill asia, si~r1tyykin päJäosail- ilisämaan aiJJtamlinen aillloas1taoo: käytärmill-
11987: ta~aJIL yksistä:äll1 mMill!omisltajlfllluolk:an krunnet- ililsyyssyistä tap:a:htuu maanhanlkinta~m to-
11988: rta.vaiksi. Mu~e yhteiskuntapid~reiilile ei mi- teuttmnisen ybJteydessä, 01lisi soo Mnnoitte-
11989: llaista erikoisveroa olle ~etrtu. Eriityioon ilussru noudlaitettaVIIl. voimass8: o>leva:n a.sutus-
11990: 11urinlrurista on, että samalila ik.un ainakin ilain säännaksiä, joitten mulman lisämaalle
11991: P'ileillempiell1 rti!lojen omistaja.t väJlirauh!assa lDJälärältäJän k!äypä hinta·, ja se makseta!an
11992: luovurtetul1la a:Lue~1la saavat menettämä.s:tWin ;rahassa:. Tämän mukaisesti ollåsi :rnaanilJan-
11993: ma,a;sta korvausobligatioidoo inf•latiotaklllun lkinit:ailain 65 jlll 66 § :rim 1isiit1Jävä asutus-
11994: johdosta rbäyden korvaU!k.seon, vastaavan lain 59 § :älä vasta:avat uudet 3 moment~t
11995: maJanmenetyksen parokolunastu:kisen johdosta ~ 66 § : n nykyiseen 6 momen:ttiilll Hirte.t-
11996: k'ärsivät Kianta-Suomen asukkaat tulevat ltä'Vä toisen 'korvauS118Ji!IlJ 22 § :n 4 momenttia
11997: saamaan va.m vähäisen osan siitlä, v3J:i!kka v:astaava säännös. Samailila oilisi sanotun
11998: per:ustUStlakimme mukaBJn p;aikkoll'UII1JaSituts voi 66 § : n llliYkyåsiä 3 ja 4 momen.tteja niin
11999: tapahtua ·ainoasta:an täyttä korvausta. vm;- selvennettävä, että suoritus rahassa voisi
12000: taan. tapa:htoo ainoastaBJn ·asianomaisen pyyn:-
12001: Lunastushintakysym;y'iksessä oleva koh- nöstiä.
12002: il::uuttomuus on siis vä:lttämiiJttä korjattava. Edelilä laUISiltU!IlJ pel'llsteella ehdotamme,
12003: Se voinee parhaiten tapahtua myöntämällä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12004: mainituhlle maasta annettavålle velkasitou- van lakiehdotuksen:
12005: IX,1. - Kölli y. m. 277
12006:
12007:
12008: Laki
12009: maanha:nkiuta.lain muuttamisesta.
12010: Eduskunnan päätöksw mukiarlsesti, joka on lte:hty valttiopäiiväj!ålrjestyksen 67 § : SS'ä
12011: määrotyssä jäa-jestyksessä, muuteotaan 5 päivänä toukokUil:IIba 1945 :annetun maan.han-
12012: ikintwain (396/45) 65 ja. 66 § näin kuuluviksi:
12013: 65 §. sadaJta korkoa lkasvavi!Jl8J ·vaJJtion veil.kasirtou-
12014: .Allue~lle jw oouudeihle ~tuuksineelll. 3 mo- mukshllla.
12015: mentissa tarkoitettuja tapauksia lukuun- Palkkolunastettujen, 65 § :n 1 ja 2 mo-
12016: ottamatta määr'ätlä:än se paikka:k:ull!Iltan koh- mentissa tarkoitettujen rulue.i<km ja osuuk-
12017: ,tuUJllmen käypiä 'hinltla, mikä sil:Ui; on !Imi- s:ioo sekä raloo:nnuksien ja rakennuspuiden
12018: s<rt;ta.va omeoo 31 päivOOä joulukruuta 1944 hinlta suoritetruan nimetyi,me hooikilöillile ase-
12019: såih€111J ta.rkoirtukseen käytettynä, mih:m, se tetuil!l;a, viidentoista vuoden lru!lurttua; niå.-
12020: luovutet:ruaal'. den ,agettamispfuiväst!ä ~ukien, ~elll. mulman
12021: Edle!hlä 60 § :ssä ja 64 § :n' 1 momentissa ikuin valtiovaJ"ai!lliiilt:i'nisteriö ,ta,rkemmin mä:ä-
12022: mainlituilHe rakeiliilluksiiille, 58 § :n 2 mOIIIlen- rää, maksettaviksi erwäntyvilllä, neljä s:a-
12023: tin mukaan ilUillaBtemi!l.Je ralkenilluspuiUe daiLta kOII'ikoo. kasvavilla; va[tiOill! wlkiasitou-
12024: sekä 59 § : ssä main.:ituiHe kotitarvepui,1le on :rnulksii1la.
12025: s:a.moiai mOOII'ätJtävä 1 :rnomerutiss:a säädetty 65 § :n 3 momentissa tarkoitettu hinta
12026: hmta. suoritetaan rahassa.
12027: 15 §: ssä mainitulle lisäa:lueelle, etuuk- EdeihläJ 1 ja; 2 momentissa, tarkoiltetttu
12028: sille ja osuudelle määrätään arvioimisen ai- hinlba voida.an pyynnoottä. suonittwa osaksi
12029: kaan vallitseva kä;ypä hinta. tai lkokon8Ja.Th korvausoblligatioiiJ.lia tai ra-
12030: Jos li;å,la :tmllee perustettavaksi val.tiOIIlJ met- h:a.ss:a., sen mukaan kum vatlJtiOill!euvosto
12031: säJm.arulle Oulun tai La;pin ll!ä:änissä :f:lai ka- määxäJä.
12032: ruissa ja. syo:jäisissä ost:issa Kuopion t.JBJi Vaa- Joo alueeilia o[eva; puusto on lkeskrl.mää-
12033: srun :J.ä:äniä, voidaan maa; ja siellä oleva metsä räl'istä huomaltlta;V!llst] aJrvokka:ampi, suorite-
12034: sekä tilla;n ulkopudll€ilita V'al1ltion mwta lei- :tJa;an P1Jynnöstä sen hiinttmslta osa rahassa,
12035: maltJut rakennuspuut 18illtwa 1811le 1 momoo- sen mlllkaJaJn kuin vailitioneuvosto ·tarkemmitn
12036: tissa säädetyn hinnan sewä erityisistä syistä! llliäJälriiä.
12037: iama~seksiliml. J1ä'ljempä:niä 81 §: n 2 momentlitn nojalla
12038: [unastettu sato ja palkkotilauikse:l!la 98 § :n
12039: 1 mommtitn nojaililia OSitelturt tavarat ja tar-
12040: 66 §. vikkeet makseta:run. rahassa.
12041: Täfm!ä,n hrin 74 §:n 1 momentin mukaå- EdeJlil'ä mamilttlujen vruLtiOilll veilikasitoumus-
12042: sesti valtiolle ~uovut<ettujen, 65 § :n 1 ja ten käyttämisestä säädetään terikseoo. Sa-
12043: 2 momentissa tarkoitettujen rulueiden ja nottujen velkasitoumusten määrä on niitä
12044: osuuksien sekä ~ailoonnuks:ien ja ,r;akermus- lunastettaessa korotettava tai alen.nettava
12045: puiden hinta suorit.eta:an nimetyiille henki.- yhtä monella kymmenellä sadanneksella,
12046: JöilJ:le asetetuiilla, kymmenen vuoden niiden kuin kotimaisten tavarain tukkuhintain,.
12047: asettaruispäivästä [uikien, sen :rnukam1 kuin deksi edellisessä kuussa on tätysiä kymmeniä
12048: V'811tiovarainministeciö ta:rllre:mmin mä:äräiä, sadanneksia korkeampi tai alemvpi kuin jou-
12049: maksettaviksi erä.älllltyv.~lll!ä, viisi ja pu<ili lukuu.ssa ·v'lwn.na 1944.
12050:
12051: Hellsingissä helm~lkuun 5 pällväillä 1946.
12052:
12053: Martti 0. Xölli. Ture Hollsten.
12054: E. A. Turja. J. Koivisto.
12055: Matti Ytti. Samuli Simula.
12056: Akseli Brander.
12057: 278
12058:
12059: IX,s. - Lak. al. N :o 29.
12060:
12061:
12062:
12063:
12064: Ikonen y. m..: Ehdotus laiksi 'maanhankintalain 156 § :n
12065: muuttamisesta.
12066:
12067:
12068: E d u s k u n n a l d e.
12069:
12070: Voimassa ol~wan 5 paiVana :toukokuuta kaupoissa ku~tenkin dHut vähintään niin
12071: 1945 aunetun maanhankintalain 156 pykä- korkea, kuin miksi se arvioidaan maanhan-
12072: län mukaan annetaan asukkaaHe, joka on kintalainkin mukaan. Suurin osa vapaaeh-
12073: tehnyt sanotun ilain 98 § : n 1 momentissa tQiseilla kaupaJlla hankiituista maa-alueista
12074: tarkoit~tun hallin1Jasopimuksoo, samoin kuin on myös ollut vaillla rakennuksia ja niihin
12075: maansaantiin oikeutetullle henkilölle, joka on yloonsä sisältynyt melkoinen osuus vil-
12076: vap:aaehtoisella kaupa~la on ostanut maata, jelyskelpoista maata. Missään suhteessa
12077: määrätyiksi vuosiksi vapautusta wtltiolle eivät vap:aaehtoisiQla kaupoiillla maata hank-
12078: menevistä välittömistä vsroista sekä kun- kineet ole päässeet edullisempaan asemaan
12079: nallis- ja kirkolllisverois'ta. Mainitussa py- kuin ne, jotka saavat maata valtion väli-
12080: kälässä asetetaan, hallliutasopimuksella :tykseHä, vaan pikemminkin päinvastoin.
12081: nw,a,ta soo,neet ja vapaaehtoiselLa kaupall:a. Edellä mainitusta johtuenkin tuntuu koh-
12082: maata hankkineet kuitenkin erillaiseen ase- tuuillliselta, että vapaaehtoisella kaupalla
12083: 11100n. Edet~linen saa verovapauden siltä maata hankkineet as~tetaan verohelpoituk-
12084: kalenterivuode1Jta, jolQo~n hallintasopimus sii'n nähden hallintasopimuksen tehneiden
12085: on tehty ja kahdelta si:tä ssuraavrulta vuo- kanssa samaan asemaan. Ottaen Hsäksi
12086: delta, mutta jällkimäinen vaan kaupanteko- huomioon, että useampia ma:ansaajia jää
12087: vuodelta ja yhdeltä sitä seuraavalta vuo- rasittamaan raskas velkataakka, koska he
12088: delta. korvauslain alennusasteikosta johtuen saa-
12089: Useat sii:r1to1a:iset ovat, maanlmnkintalltain vat mene1ttämistään t:itloista irtaimistoineen
12090: toimeenpanon hitaudesta johtuen, olleet pa- useimmiten vain murto-DSaillJ nili1il.e arvioi-
12091: kotettuja omatoimisesti hankkimaan itsel- dusta VUQden 1944 aikaisesta hinnasta, olisi
12092: [een omaa maata. Erityisesti selllaiselt siir- verohelpotus järjestettävä kaikille samaksi
12093: :to1aisviljelijät, joilla on dllut suuri perhe kuin se maanhankint/llJ:adss·a on määrätty
12094: huollettavanaan ja ,eläimiä hall:lussaan, ovat hallintasopimuksen 1ehneelle.
12095: pyrkineet V1aapaehtoisin kaupoin OOnkki- Sen perusteelila, miltä edeQlä on rr·ausut.tu,
12096: maan maa,ta päästäkseen jatkamaan erlinkei- kunnioittavasti ehdotamme,
12097: noa.an. Tämä on olqutkin maanihan:lcintalain
12098: hengen mukaista ja tä;tä toimintaa on edis- että Eduskunta hyväksyisi se-unza-
12099: tetty valtion varoista myönnettyjen laino- van lakiehdotukse-n:
12100: jen avu1:la. Maanhin1a on vapaaehtoiSJissa
12101:
12102: Laki
12103: maanhankintalain 156 § :n muuttamisesta.
12104: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutet:aan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
12105: mruanhanikinta:lain (396/45) 156 § näin kuuluvaksi:
12106: 15u §. sitä seuraavalta vuodeilta vapautettu suorit-
12107: Asukas on siltä kalenterivuodelta, jonka tämasta allueesta valtiolle meneviä välittö-
12108: aikana hän on tehnyrt; 98 §: n 1 momentissa miä veroja sekä kunrrallis- ja kirkolil.isveroa.
12109: tarkQitetun hallirutasopimuksen j:a: kahdedta Jos hallin1:18sopimus on tehty ennen 1 päi-
12110: IX,s. - Ikonen y. m. 279
12111:
12112: vä.ä huhtikuuta, luetaan kuitenkin se kalen- kokonaan illali osaksi voidaan 70 § : n mukai-
12113: terivuosi, jonka aikana hallintasopimus on sesti suorittaa vailtion varoi:lla siltä vuodelta,
12114: tehty, 1:.oiseksi vuodeksi. jona hän on tehnyt kaupan, sekä kahdellta
12115: Samalla tavat11a olkoon 1 momentissa sitä seuraavalta vuodelta. Jos kauppa on
12116: mainituista veroista vapautettu 1 § :ssä. tar- ;tehty ennen 1 päivää huhtikuuta, luetrwam.
12117: koitettu henklilö, joka vapaaehtoisella kau- kUJite:nkin se kalenterivuosi, jonka aikana
12118: palla: on ostanut IOOata, jonka kauppahinta kauppa on tehity, toiseksi vuodeksi.
12119:
12120: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1946.
12121:
12122: Toivo Ikonen. Juho Paksujalka.
12123: Juhani Leppälä. Juho Pyy.
12124: Johannes Virolainen. Vilhelm Riihinen.
12125: Matti Heikkilä. E. Pusa~
12126: Matti Ytti. Ture Hollsten.
12127: Sulo J. Teittinen. Sulo Salo.
12128: J. Pyörillä.
12129: 280
12130:
12131: IX,9. - Lak. al. N :o 30.
12132:
12133:
12134:
12135:
12136: Hautala. y. m.: Ehdotus laiksi eräiden lUOV'Utusvelvollistett
12137: vapauttamisesta maa- ja karjataloustuotteiden luovutus-
12138: velvollisuudesta.
12139:
12140:
12141: E d u s kun n a l l e.
12142:
12143: Maataloutemme tuotall!tokyky joutui so- yksityisissä tapauksissa hyvinkin epätasaista
12144: dan aikana erittäin kovalle koetukselle eikä taistelua kansamme leivän ja särpimen puo-
12145: painostus samassa mielessä ole vieläkään lesta. Sillä mitäpä muuta se on ollut, kun
12146: sanottavasti keventynyt. On kuitenkin aika lukemat:Jtomat maataloutta harjoittavien ko-
12147: vapautuneemman mielialan ja !työrauhan tien työt, pienet ja suuret, ovat olleet nais-
12148: palauttamiselle myöskin maataloudessa. Sitä ten, vanhusten ja suurestakin lapsijoukosta
12149: vaatii yhteinenkin etu. huolehtivien äitien varassa. Ja lisäksi edes
12150: On paljon maanviljelijöitä,. jotka ovat, maininta sii!tä, kuinka vetovoima, lannoite
12151: lukemattomista vaikeuksista huolimaJtta, pi- y. m. puutteet ovat tuotantoa ratkaisevasti
12152: täneet kunnia-asianaan täyttää kaikki kan- vähentäneet.
12153: sanhuollolliset velvollisuutensa. Ja näitäkin Edelleen on todettava, el1;tä esim. lihan
12154: on tässäkin yhteydessä edes 1tunnusrtuksella. luovutukset, kylvöalamääräykset j.n.e. eivät
12155: muistettava. ole läheskään aina olleet täysin harkittuja.
12156: Onnettoman sodan jälkeen ei millään Kun näin on ollut, niin ei ole ihme, jos
12157: alalla ole voitu täysin palata normaaliolo- rästiytymistä maataloustuotteiden luovutuk-
12158: tilaan, mutta voidaan kuitenkin osoiVtaa, sissa on tapahtunut. Lisäksi useina sodan
12159: että muodossa tai toisessa ovat yksityiset vuosina, kuivuus, halla y.m. voil1;tamattomat
12160: kansalaiset, piirit ja huomattavat ryhmät- luonnonesteet ovat vähentäneet satoja, jopa
12161: kin vapautettu osittain ja kokonaankin vas- kokonaankin niitä tuhoten.
12162: taamasta sodan aikaisista laiminlyönneistä, Mutta m.m. hallan tuhoja kansanhuolto-
12163: jopa rikoksistakin. Ja ovatpa määräJtynlaa- viranomaiset eivät ole täysin ymmärtäneet,
12164: 11;uiset velvollisuuksien kiertämiset luettu tuskin aina halunneetkaan. Siitä on aina-
12165: ansioiksi ja tulleet jopa palkituiksikin. kim: Pohjois-Suomessa katik~ruuttakin syn-
12166: Voidaksemme selviytyä elinkelpoisilla nyttäneitä kokemuksia.
12167: kussakin vaiheessa uuteen elämään, on käy- Ei ole tarkoitus kiell1;ää, etlteikö rajoite-
12168: tettävä hyväksi myös unohtamisen lahjaa. tussa määrin olisi laiminlyöntejä tapahtu-
12169: Ja nyt juuri niin kovin monessa mielessä nut tieten tahtoenkin, mutta on varaa jopa
12170: olemme kansana sellaisessa tilanteessa ja väittääkin, että: valtavin. osa maanvi:ljelijäin
12171: asemassa. luovutusrästeistä on johtunut syistä, joihin
12172: Maamlousväestö, se jos kukaan on k&n-- on edellä viitattu.
12173: sanryhmänä rauhan, sovinnollisuuden ja Maanviljelijöillä, pientiloilla jopa suoras-
12174: oikeudenmukaisuuden varrkka 1tuki. Sen taan mökkiläisiksi sanottavillakin saaJttaa
12175: mielenlaadun venyväisyys on monessa tu- olla eri vuosHta ja eri syistä karttuneita
12176: lessa koeteltu. Ja näistä syistä se ei ole lihan, rehun ja leipäviljankin luovutusräs-
12177: sodan aikaisista kärsimyksistäänkään äänek- tejä niin paljon, että niiden suorittaminen
12178: käämmin reagoinut. Muitta sitä eivät maan- merkitsisi käJ~tännössä melkein koko talou-
12179: viljelijätkään arvostelematJta hyväksy, että den lopettamista. Ja näin ei saa tapahtua.
12180: yhteiskunta jakaessaan muille armoa ja Mitä edelleen suurimpiin esim. yli 50
12181: laupeutta sodan jälkeen, kiristää vain otetta pelto-ha:n tiloihin tullee, on joukossa var-
12182: maaltalouteen. Siitäkin on esimerkkejä. masti täyden tunnustuksen ansaitseviakin
12183: Maanviljelijät oval1; käyneet näinä vai- luowttajia, mutta näiden joukosta ovat
12184: keina vuosina ryhmänä, mutta erikoisesti löydettävissä myös suurimmat rästiytymi-
12185: IX,9. - Hautala y. m. 281
12186:
12187: setkin, yksityistapauksina. Ja näin, tältä niin näåsltä syistä ei korutuudella voitMle
12188: näkökannalta asiaa tarkastellen, saattaisi vaatia, että kantatila pienentyneeltä pinta-
12189: asebtaa suurimpien tilojen vapauttamisen alaltaan voisi suorittaa suuruutensa aikai-
12190: luovutusrästeistään jopa kysymyksenalai- set rästit. Vielä vähemmän on kohtuullista
12191: seksi, tai jättää määrättyä suuruusluokkaa vaatia, että kaatuneen orpoperhe, isän-
12192: olevat tilat esim. erikoisanomuksen varaan. nyyttä aloitteleva sodasta palannut poika,
12193: lVIutta vaikeutensa on ollutt näilläkin. Ja sairastunut ehkä invaalidikin, tai uutta
12194: kun tilat, joita sodan jatkuessa viljeltiin elämää alkava siirtolainen, pantaisiin vas-
12195: esim. veljesten sodassa olon takia yhdessä, taamaan kantatilan luovutusrästeistä.
12196: on jo useissa ttapauksissa jaettu, sekä edel- Seuraavissa taulukoissa lukuja kansan-
12197: leen, suurista tiloista on varattu myös pel- huoltopiireille ja kansanhuoltoministeriölle
12198: toa vuolm-a:Ue ta,i pysyv:ästi siirtoväeLLe j.n.e., tehdyistä valituksista:
12199:
12200: Vuoden 1943 vastikeluovutusten vapautumisanomukset.
12201: Kansanhuoltopiireissä käsiteltyjä.
12202: Kh-piiri Yhteensä Vapautettu Alennettu Hylätty
12203: Ahvenanmaan • 32 0 •••••• 13- 4'0.6% 18-56.3% 1-3.1%
12204: Hämeen läänin . . ..... 2,064 633- 30.6% 1,272-61.6% 159-7.7%
12205: Kuopion läänin ...... 4,490 2,808- 62.5% 1,422-31.7 % 260-5.8%
12206: Lappeenrannan ...... 1,675 324-- 19.3% 1,226-73.2% 125-7.5%
12207: Lapin läänin ........ 6 6-100.o%
12208: Mikkelin läänin 4,369 ••••• 0 1,939- 44.4 % 2,411-55.2 % 19-0.4%
12209: Oulun läänin 6,598
12210: ••• 0 •••• 2,037- 30.9 % 4,539-68.8% 22-0.3%
12211: Seinäjoen •••• 11,235 0 •• 0 ••• 7,240- 64.5 % 3,768-33.5 % 227-2.0%
12212: Turun ja Porin läänin 7,411 4,588- 62.0% 2,618-35.3 % 205-2.7%
12213: Uudenmaan läänin ... 3,607 852- 23.6% 2,625-72.8 % 130-3.6%
12214: Vaasan läänin ........ 1,550 738- 47.6% 718-46.3% 94--6.1%
12215: Yhteensä 43,037 21,178- 49.2% 20,617-47.9% 1,242-2.9%
12216:
12217: Vuoden 1943 vastikeluovutuslten vapautumisanomukset.
12218: Kansanhuoltoministeriössä 15. 7. 45 mennessä käsiteltyjä.
12219: Ahvenanmaan ••• 0. 0 0.
12220:
12221:
12222:
12223:
12224: Hämeen läänin ....... 105 18-17.1% 38- 36.2% 49-46.7%
12225: Kuopion läänin . . ..... 110 9- 8.2% 26- 23.6% 75-68.2%
12226: Lappeenrannan ....... 20 5-25.0% 2- 10.o% 13-65.0%
12227: Lapin läänin •••••••• 0
12228:
12229:
12230:
12231:
12232: Mikkelin läänin 353 60-17.0%
12233: •• 65- 18.4%
12234: 0. 0 0 228-64.6%
12235: Oulun läänin 720•••••••197-27.3% 203- 28.2% 0 320-44.5%
12236: Seinäjoen ••• 0 1•••••• 1-100.o%
12237: 0 0
12238:
12239:
12240:
12241:
12242: Turun j-a Porin läänin 64 21-33.0% 27- 42.0% 16-25.0%
12243: Uudenmaan läänin 99 19-19.2% 38- 38.4%
12244: •• 0. 42-42.4%
12245: Vaasan läänin • 0. 0 ••••
12246:
12247:
12248:
12249:
12250: Yhteensä 1,472 329-22.3% 400- 27.2% 743-50.5%
12251:
12252: Vain Oulun piiristä on tilaisuus esittää takia raskain. Ja näin kai maanviljelijäin
12253: ennakkotietoja vuoden 1944 vastikeluovu- kannalta koko maassa. Kuitenkin lopulli-
12254: ttusvalituksista. Ja jo tähän mennessä on nen !tilasto vuoden 1944 vapauttamisano-
12255: siellä käsittelyssä ollut yli 9,500 1tapausta. muksista valmistuu kansanhuoltoministe-
12256: Tämä, ja vuoden 1943 vapauttamisano- riössä vasta kuluvan helmikuun aikana.
12257: musten määrä osoittaa, mistä todella on Lyhyt vertailu vuoteen 1943 on kuitenkin
12258: kysymys. Sillä vuosi 1944 oli ainakin Poh- paikallaan jo käytettävissä olevien tietojen
12259: jois-Suomen osalta sodan ja hallan tuhojen perusteella. Kun kansanhuolitoministeriössä
12260:
12261: 36
12262: 282 IX,o. - Nlaataloustuotteiden luovutus.
12263:
12264: !käsiteltiin n. s. vast~keluovutusvalituksia on nopeasti ylipyyhi,ttävä Ja uudet kirj·at
12265: vuodelta 1943 vain 1,472 tapausta, niin avattava vuo<Wlta 1945.
12266: vuoden 1944 vastaava luku jo tähän men- Ne maanviljelijät, jotka ovat luovutuk-
12267: nessä on noin 17,000. Ja rt:uhansia on kä- sistaan selvinneet, ymmärtävät myöskin,
12268: sittelemättä ja lisää virtaa jatkuvasti. Sen kaikesta huolimatta, tällaisen ratkaisun vält-
12269: sijaan kansanhuoltopiireistä ei ole vielä tie- tämättömyyden. Sillä tämä ratkaisu olisi
12270: toja, mutta kun piireihin osoitet'tujen vali- mielialojen lääke suurimpiin vaikeuksiin
12271: tusten luku vuodelta 1943 oli jo kokonais,ta joutuneille leiv.än kasvattajille ja karja-
12272: 43,037, niin päätellen ministeriöön jo tähän väelle.
12273: mennessä saapuneitten valitusten valtavasta Koko maaJtaloustuotteiden luovutusjärjes-
12274: lisääntymisestä voitanee vuoden 1944 yksi- telmä on uudistamisen tarpeessa. Sille on
12275: tyisten valitusten kokonaisluku eri virastoi- kiireesti luotava terve, rauhanaikainen
12276: hin arvioida ehkä sadoissakin tuhansissa. pohja. Siksi sodan kuona on kokonaan pois
12277: Lisä;ksi ovat lukuisat maanviljelijrut, ,pa- pyyhittävä. Lisäksi tällä ratkaisulla saa-
12278: perisotaan", s.o. kansanhuollon loppumatto- daan aikaan myös säästöä kansanhuollon
12279: miin käskyihin ja monimutkaisuuteen kerta virastomenoissa. Ja onkin jo aika ruveta
12280: kaikkiaan väsyneet ja jättäneet valitukset- ohjailemaan kansanhuollon jatkuvasti yhä
12281: kin tekemättä. Ja tällaisiakin tapauksia on paisunutta henkilökuntaakin hyödyllisem-
12282: varmasti huomattava määrä. piin tehtäviin.
12283: Edellä esitetyistä syistä todellisuustaju Näillä edellä esitetyillä perusteilla kun-
12284: ohjaa ehdottomasti sellaiseen johtopäätök- nioittaen ehdotamme,
12285: seen, .että maablouden luovutusrästit. kai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12286: ken kolkoisi'lla tiloiUa, sotavuosien ajaHa, van lakiehdotuksen:
12287:
12288: Laki
12289: eräiden luovutusvelvollisten vapauttamisesta maa- ja karjataloustuotteiden
12290: luovutusvelvollisuudesta.
12291: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12292: 1 §. neiltä säännöstelyvuosilta, vapautetaan nii-
12293: Ne luovutusvelvolliset maatilat, viljelijät, den luovuttamisesta.
12294: vuokraajat ja karjanomistajat, joilla on
12295: maa- ja karjataloustuotteita vastikkeina ltai 2 §.
12296: perusluovutuksena luovuttamatta yleiseen Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
12297: kulutukseen vuodelta 1944 tai sitä edeHä- :tamisesta antaa kansanhuoltominis:teriö.
12298:
12299: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
12300:
12301: Yrjö Hautala. Markus Niskala. Lauri Järvi.
12302: Kustaa Tiitu. Albin Asikainen. Jussi Lappi-Seppälä.
12303: Heikki Vehkaoja. Eino Möttönen. J aa.kko Hakala.
12304: Lauri Murtomaa. Eemil Pääkkönen. Aa.po Inkinen.
12305: Väinö Okko. Lauri Riikonen. Lennart Heljas.
12306: Samuli Simula. Eino Laitinen. Matti Meriläinen.
12307: Antti A. Koukkari Urho Saariaho. Juhani Leppälä.
12308: Heikki Soininen. Toivo H. Kinnunen. P. Leskinen.
12309: Martti Miettunen. Albin Wickman. Aleksi Rinne.
12310: Lauri Kaijalainen. Jussi Annala. Aaro Uusitalo.
12311: Erkki Koivisto. Ture Hollsten. W. Metsäranta.
12312: Antti J. Rantamaa. Toivo I. Sormunen. J.oha.nnes Mustonen.
12313: J. E. Lampinen. L. 0. Hirvensalo. Henrik Kullberg.
12314: Johannes Virolainen. Arvo Riihimäki. Yrjö I. Antila.
12315: Kusti Eskola. Johan Toivo Järvinen. A. T. Malmivaara.
12316: Lauri Laine. Lauri Myllymäki. Ma.tti Ytti.
12317: J. Pyörälä. Eino Tainio. PII. 0. Lahtela.
12318: Aino Luostarinen.
12319: 283
12320:
12321: IX,to. - Lak. al. N:o 31.
12322:
12323:
12324:
12325:
12326: Kulovaara y. m.: Ehdotus laiksi siirtoväen ja rintamasoti-
12327: laiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain ?nuut-
12328: tannisesta.
12329:
12330:
12331: E d u s kun n a ll e.
12332:
12333: Siirtoväen ja rintamasotilaiden asutta- runsaammin asuntoja. Asunto-osakeyh-
12334: misen rahoittamisesta toukokuun 5 päi- tiöistä tällaisten suurempien rakennusten
12335: vänä 1945 annetun lain mulman voidaan rakentajina ja omistajina on maassamme
12336: n. s. asut,tamiSilainoja myöntää myös ra- hyvät kokemukset. Ne ovat osoittautu-
12337: kentamiseen. Asutuskeskuksissa onkin tä- neet tarkoituksenmukaisiksi. Maansaan-
12338: män rahoituslain turvin noussut lukuisia tiin oikeutettujen perustamille asunto-
12339: omakotirakennuksia. - Maatalousministe- osakeyhtiöille olisi myönnettävä asutta-
12340: riön toukokuun 12 päivänä 1945 ryhmä- mislainoja samojen ehtojen mukaan kuin
12341: kirjeessä N :o 127 rahalaitoksille anta- muillekin. Nämä yhtiöt voidaan tehdä
12342: missa ohjeissa mainitaan, että rakennus- yleishyödyllisiksi samaan tapaan kuin ne-
12343: lainoja saadaan myöntää vain maansaan- kin yhtiöt, joille myönnetään lainoja so-
12344: tiin oikeutetulle ja hänen perheelleen tar- siaaliministeriön välitykseLlä.
12345: peellisten asuin- ja talousrakennusten ra- Maanhankintalaki sekä siihen liittyvät
12346: kentamista varten. Myöhemmin, heinä- muut asuttamista koskevat lait ovat laadi-
12347: kuun 13 päivänä 1945, annetussa kierto- tut etupäässä maaseutua silmälläpitäen.
12348: kirjeessä N :o 106/1945 muutettiin annet- Koska kuitenkin maansaanti,in oilmutet-
12349: tua ohjetta siten, että lainaa voidaan tuja on myös kaupungeissa ja asutuskes-
12350: myöntää myös silloin, kun asuntotontille kuksissa, niin lienee paikallaan muuttaa
12351: rakennetaan kaksi tai kolme huoneistoa lakia siten, että näiden asuttamistarve olo-
12352: käsittävä rakennus, jos rakennuksen ra- suhteet paremmin huomioiden tyydyte-
12353: kentaminen harkitaan paikalliset olosuh- tään. Lainansaantioikeuksien laajentami-
12354: teet huomioonottaen tarkoituksenmukai- nen asunto-osakeyhtiöitä koskevaksi olisi
12355: seksi. Nykyisenä asuntopulan aikana tämä huomattava helpotus tässä suhteessa.
12356: onkin varsin paikallaan. Näin saadaan Koska asutuskeskuksissa lisäksi on pal-
12357: halvemmaHa ja rakennustarpeita säästäen jon henkilöitä, jotka eivät ole tehneet
12358: samalle tontille useampia rakennuksia. maansaantihakemusta sen takia, että he
12359: Parempiin tuloksiin voidaan vielä päästä, ovat luulleet kysymyksessä olevan vain
12360: jos 'tehdään mahdolliseksi 1a.inojen myöntä- maaseudun asuttamisen, niin olisi tällai-
12361: minen asunto-osakeyhtiöille. Omakotiasun- setkin henkilöt katsottava lainansaantiin
12362: nothan ovat tunnetusti kalliita. Kaupun- oikeutetuksi, vaikkei heille valtion toi-
12363: gissa haittaa lisäksi tonttimaan puute. Kau- mesta maata hankitakaan, koskeivät ole
12364: punkialue tulee loojaksi ja omakotiaJlueiden sitä anoneet. Näin ollen ehdotamme kun-
12365: kunnostaruiskustannukset neliömetriä koh- nioitta vimmin,
12366: den blliiksi, kun on tehtävä kadut, viemä-
12367: rit, vesijohto j. ne. Useampikerroksiseen että Eduskunta hyväksyisi seu-
12368: rakennukseen saadaan samalle tontille raavan lakiehdotuksen:
12369: 284 IX,lo. - Siirtoväen asuttaminen.
12370:
12371:
12372: Laki
12373: siirtoväen ja. rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta. annetun lain muuttamisesta..
12374: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 siirto-
12375: väen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain (398/45) 1 §
12376: näin kuuluvaksi :
12377: 1 §.
12378: Maanhankintalain 1 ja 18-33 § :ssä sää- Tällaista lainaa voidaan myös myöntää
12379: detyt vaatimukset täyttävälle henkilölle, asunto-osakeyhtiölle, jonka ovat perusta-
12380: joka on hankkinut tai jolle valtion toi- neet 1 momentin mukaan lainansaantiin
12381: mesta on hankittu maata, voidaan valtion oikeutetut henkilöt.
12382: varoista myöntää lainaa sen mukaan kuin
12383: tässä laissa säädetään.
12384:
12385: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
12386:
12387: Urho Kulova.a.ra.. K. Baka.la..
12388: Yrjö Suonta.usta. Alpo Lumme.
12389: Aino Ma.lka.mäki. Kaisa. Hiilelä.
12390: Aino Lehtokoski. Niilo Honkala.
12391: Yrjö Kallinen. Arno Tuurna..
12392: Nils Meinander. Eero Mäkinen.
12393: Lauri Järvi. J. Söderhjelm.
12394: Yrjö Räisänen. H. A. Kannisto.
12395: H. Manninen. Rolf B. Berner.
12396: W. Metsäranta. Toivo Lång.
12397: Va.lto Käkelä. Martta. Salmela-Järvinen
12398: Väinö Kivisalo.
12399: 285
12400:
12401: IX,u. - Lak. a.l. N :o 32.
12402:
12403:
12404:
12405:
12406: Annala y. m.: Ehdotus laiksi maanvuokramaksun uudeUeen
12407: määräämisestä er.äissä tapauksissa.
12408:
12409:
12410: E d u s kun n a H e.
12411:
12412: Maassamme, erityisesti asutuskeskuksissa tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-
12413: ja niitten läheisyydessä on vielä lukuisasti aJlueitten itsenäiisiksi Junast:amisesta, jonka
12414: voimassa pitkäaikaisia Irulla:Ilvuokrasopimuk- perusteella i•tsenäistyvät asuntotarkoituksiin
12415: sia, joista suuri osa on peräisin jopa en- vuokratut alueet. Kesäkuun 21 päivänä
12416: simmäistä maailmansotaa ede~täneeltä 1945 'annetulda lailla ma!Ml.vuokrasuhteiden
12417: :ajalta. Näitä sopimuksia tehtäessä määrät- pitenJtämisestä eräissä !tapauksissa :taas pi-
12418: tiin vuokramaksut silloisten olosuhteiden rtennettiin sopimuksen perusteella aikai-
12419: mukaan osaamatta ottaa huomioon vuokra- semmin päättyviilt vuokrasuhteet v. 1950
12420: aikana ,na,pahltuvaa rahan arvon ·ail.~emista. [oppuun kes>tälviksi. Ttähä:n saakka ei sen-
12421: Tästä on olilut seurauksena, että samailla sijaau ole kiinnitetty huomiota edeLlämainit-
12422: kun vuokramiehen vuokra-alueesta saama tuun olosuhteitten muuttumisen aiheutta-
12423: hyöty on vuosi vuodelta kasvanut, vuokran- maan epäsuhteeseen vuokran:antajan ja
12424: antaja:lle tu'leva realivastiikie on sensijaan vuokramiehen ma8illvuokrasopimuksen no-
12425: jatkuvasti alentunut oillen nYJt, vuokrasapi- jalla luovuttamien ja saamien etujen vä-
12426: muksen iästä riippuen, ehkä vairn aivan mi- Hillä, pa~tsi että viimeksimainitun [ain mu-
12427: tätön murto-osa sopimusta päätettäessä tar- ka:an on pitennysaja1ta suoritettava paikka-
12428: koitetusta arvos!Ja. Niinpä esiintyy esim. kunnaLla kohtuulliseksi katsottava vuokra-
12429: melkoisesti tapauksia, joissa nykyisin sa- maksu, jonka, elleiviilt asianosaiset siitä
12430: rf:oihin markkoih1n m2 :lltä hinnoitelt:aviSJta sovi, asutuslaut:akunlta määrää. On kuiten-
12431: suurista liiketonteista maksetaan vuokraa kin kohrtuutonta, että ne maanomistajat,
12432: ainoastaan 2-3 penniä m2: lilli vuodessa jotka [uottaen valtiovailiian kykyyn ylläpi-
12433: vuokra..a,ikaa ollessa vielä jälelilä 10-20 tää järjestystä rahaoloissa, ovat tehneet
12434: vuotJta. Näin oilllen siis vuokranantaja jou- nimenomaan vuokramiesten intresseissä
12435: tuu käytännölilisesti katsoen ilmaiseksi luo- olevia pi.tkäaikaisja vuokrasopimuksia, jou-
12436: vuttamaan omaisuuttwan toisten, useinkin tuvat tästä kärsimään, samalla kun jälkim-
12437: tail.oudeUisesti paremmassa asemassa olevien mäiset siitä aiheettomasti hyötyviilt. Tämän
12438: käytl-ettäväksi. Kuitenkin on hänen :toiselt:a vuoksi olisi lainsäädäntöteitse tehtävä mah-
12439: puolen maksettava vuokra-ail.ueestakin omai- dolMseksi vuokramaksun uudelleen määrää-
12440: suusveroa nykyisten arvojen mukaan. Pu- minen, jos mawnvuokrasopimus on tehlt.y
12441: heena olevissa vuokrasuhteissa saattaa VIUOk- ennen vuonna 1945 :tapahtunutta jyrkkää
12442: ravas:tike olla kohtuuton myös vuokramie- rahanarvon ail.enemist:a. Tämä voisi tapah-
12443: hen vahingoksi. Näin voi asianiaita olla rtua sama1la tavoin kuin mainittuun piten-
12444: niissä ,tapauksissa, joissa se on määrätty nettyyn vuokra-~U~ika:8ill nähden on säädetty,
12445: suoritetbavaksi työnä, jonka suhteellinen ku~tenkin niin, että asutuslautakunnan
12446: arvo on senjäilikeen huomlllttavasti noussut. päätös saataisiin alistaa vielä as·ianomaisen
12447: Lainsäätäjä on jo useaan otteeseen puut- alioikeuden harkittavaksi.
12448: tunUJt olemassa oleviin maanvuokmsuhtei- Edellä [ausutun nojail'la ehdot1amme,
12449: siin. N. s. torpparhlairn nojalla muodostet-
12450: tiin pääosa ma:ata:louden harjoittamista var- että Edusknnta hyväksyisi seuraa-
12451: ten vuokralle oonetuist:a ailueista itsenäi- van lakiehdotnksen:
12452: siksi ltilloiksi. Vuonna 1936 annettiin laki
12453: 286 IX,11. - Maanvuo'kramaksut.
12454:
12455:
12456: Laki
12457: maanvuokramaksun uudelleen määräämisestä eräissä tapauksissa.
12458: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on .tehty V'Wtiopä.iväjärjestyksen 67 §: ssä
12459: määrätyllä tavalla, säädetään:
12460: 1 §. määrältty vuokramaksu astuu voimaan sen
12461: Vuokramaksu, joka perustuu ennen tam- vuokravuoden alusta, joka pyynnön teke-
12462: mikuun 1 päivää 1945 tehtyyn mruanvuok- misen jälkeen ensinnä ~kaa.
12463: msopimukseen, on vuokranantajan .tai 1 momentissa tarkoitettu pyyntö on teh-
12464: vuokramiehen vaatimuksesta määrättävä tävä ennen vuoden 1947 päättymistä.
12465: uudelleen si~Qä ltavoi,n kuin tässä laissa sää-
12466: detään. 4 §.
12467: 2 §. Joka ei tyydy asutuslautakunnan vuokra-
12468: Uusi vuokramaksu määrättäköön paikka- maksun määräämistä koskevaan päätökseen,
12469: kunna.lila vrullitseV'an kohtuullisen vuokrata- saa pyytää sen vahvistamista alioikeudelta.
12470: son mukaiseksi ottaen huomioon vuokra- .Asia Olll pa:ntava oiilreudessa vireille toiselle
12471: alueen 1a·ajuuden, iruadun ja sijainnin sekä asianosaiselle toimiteottavalla haasteelJa, kau-
12472: sen tarkoituksen, mihin sitä käytetään. Jos pungissa kolmessa kuukaudessa ja maa&
12473: vuokramaksu on oHut suoritetltava työnä, niissä varsinaisissa käräjissä, jatka lähinnä
12474: voidaan se määrätä rahassa maksettaV'aksi. kolmen kuukauden kuluttua alkavat, Quet-
12475: Uusi vuokramaksu voidaan sitoa viralli- tuna siitä, kun tyytymätön on saanut asJ.l-
12476: sesti lasikettuun elinikustannus- tai ikotimais- tuslautakunnan päätöksestä tiedon.
12477: ten vavarain rtukkuhirutaindeksiin. Ål1ioikeuden päätökseen älköön muurtost:a
12478: haettako.
12479: 3 §.
12480: Jos asianosais.e,t eivät keskenään sovi 5 §.
12481: uudesta vuokramaksusta 2 § : ssä tarkoite- Tarkemmrut määräykset tämän lain so-
12482: tU!lila tava~la, on se jommankumman pyyn- veilrtamisesta ja täytäntöönpanosta antaa
12483: nöstä asutuslautakunnan määrättävä. Näin tarvittaessa ma,a,talousministeriö.
12484:
12485: Helsingissä helmikuu 8 päivänä 1946.
12486:
12487: Jussi Annala. Eemil Pääkkönen.
12488: l.Yiatti Miikki. J. E. Lampinen.
12489: Lauri Riikonen. Aino Luostarinen.
12490: Johannes Virolainen. Eino Laitinen.
12491: Martti Miettunen. Yrjö I. Antila..
12492: Markus Niska.la. Päiviö Hetemäki.
12493: Felix Seppälä. Martti 0. Kölli.
12494: 287
12495:
12496: IX,12. - Toiv. al. N:o 104.
12497:
12498:
12499:
12500: Kölli y. m.: Maanhankintalain asteittaisesta toimeenpanosta.
12501:
12502:
12503: E d u s k u n n a ll e.
12504:
12505: Samaan aikaan kun uusien tilojen erot- kuin muu asutustyö on saatu suoritetuksi.
12506: taminen maanhankintalain nojalla on pääs- Siirtoväkeen verrattaviksi olisi eräin edel-
12507: syt vauhtiin, näyttää rakennustilanne yhä lytyksin luettava tiloilta pois joutuvat maa-
12508: vaikeutuvan. Niistä ilmoituksen mukaan yli taloustyöläiset ja vuokramiehet sekä inva-
12509: 30,000 tilasta, jotka viime vuoden loppuun liidit. Muitten asuttaminen sen sijaan olisi
12510: mennessä oli jo asutustarkoitukseen luovu- olosuhteitten palros1ta ilyikäittävä tuonnem-
12511: tettu, arvellaan kuluvana vuonna saa·tavan maksi, mikä ei kui:tenkaan estä asuntotilojen
12512: rakennukset ehkä vain noin viidennekselle. ja tonttien •erottamista niitä värlittömästi
12513: Vaikka rakentamisnopeus huomattavastikin tarvitseville maan saajille.
12514: kasvaisi, mistä ainakaan lähiaikana ei ole •Sodan johdosta Suomi menetti noin
12515: perusteltuja toiveita, siirtyy arviolta yh- 260,000 ha peltoa. Tämä olisi nyt koetet-
12516: rteensä n. 130,000 uuden tilan rakennuksilla tava korvata uudella, mikä sopivimmin käy
12517: varustaminen melko kaukaiseen tulevaisuu- päinsä juuri maanhankintalain toimeenpa-
12518: teen, ja kuitenkin on kysymys vain ensim- non yhteydessä. Olisi siis kaikella tarmolla
12519: mäisestä rakentamisvaiheesta, jonkinlaisesta käytävä käsiksi pellonraivaukseen, jotta
12520: hätävarasta. Tästä johtuu, että mitä no- sitten kun siirtoväki on saatu sijoitetuksi
12521: peammin maanlunastustoiminta käy, sitä omille rakennetuille tiloilleen, peltoa olisi
12522: suuremmaksi kasvaa rakentamattomien ti- myös muille maansaajille annettavissa ilman
12523: lojen luku. Koska tuotanto tällaisiin tiloi- että pirstomalla vanhoja valmiiksi raken-
12524: hin erotetuilla vanhoilla pelloilla pakosta- nettuja maatalouskokonaisuuksia hävitetään
12525: kin alenee, huonontaa tämä seikka elintar- jo olevia arvoja, tuhlataan vähäistä kansal-
12526: viketilannetta aiheuttaen sen kautta myös lispääomaamme, alennetaan maatalouden
12527: muita vaikeuksia. Kun vanhoista tiloista kannattavaisuutta ja vaaraunetaan elintar-
12528: joudutaan maanluovutuksen lisäksi vielä vikeomavaraisuuttamme.
12529: voukraamaan viljelyksiä siirtoväelle, täytyy Edellä lausutun perus·teella ehdotamme
12530: niiden vastaavasti vähentää karjaansakin, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12531: jonka tuotanto on •tähän asti suurelta osalta
12532: tullut asutuskeskusten hyväksi. Kun ei ole että hallitus ryhtyisi toimeenpane-
12533: pakottavaa syytä luoda tällaista välitilan- maan maanhankintalakia asteittain
12534: netta, josta ei ole hyötyä kenellekään, vaan siten, eUä ensi vaiheessa viljeltäväksi
12535: päinvastoin vahinkoa kaikille, ja koska asu- tarkoitettua maata lunastettaisiin
12536: tustoiminnan vauhdin siis nykyään määrää yksinomaan maataloussiirtoväen ja
12537: rakentamisnopeus, olisi pakkolunastustoi- heihin verrattavien asuttamista var-
12538: metkin järjestettävä sen mukaan. Ennen ten, ja tällöin viipymättä ryhtyisi
12539: kuin kaikki valmiina olevat maataloussiir- sellaisiin toimenpiteisiin, että kun-
12540: toväelle ja heihin verra:ttaville annettavat nollisesti hoidettuja peltoja sanotun
12541: viljelys- ja asuntoviljelystilat on saatu ra- lain mukaan pakkolunastettaisiin
12542: kennetuiksi, ei siis kunnollisesti hoidettu- vain sitä mukaa kuin uudet tilat
12543: jen peltojen pakkolunastamista olisi jatket- voidaan varustaa niiden vilielemistä
12544: tava eikä myöskään lisäalueita vanhoihin varten tarpeellisilla rakennuksilla,
12545: tiloihin vastoin maanhankintalain tarkoi- minkä ohessa ensi sijassa edistettäi-
12546: tusta suuremmassa mitassa annettava ennen siin uuden pellon mivaamista.
12547: .Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
12548:
12549: Martti 0. Kölli. Lauri J'årvi. Sulo J. Teittinen.
12550: Yrjö J. Antila. J. Koivisto. Samuli Simula.
12551: 288
12552:
12553: IX,1s.- Toiv. al. N:o 105.
12554:
12555:
12556:
12557:
12558: J. Koivisto y. m.: Toimenpiteistä ~rnwnhanki.nta- ja pika-
12559: asutuslakien m'N,kaan luOV'Utettavan omaisuuden korvaa-
12560: miseksi realiarvoa vastaavasti.
12561:
12562:
12563: E d u s k u n n a ll e.
12564:
12565: :Maanhankintwlaissa määrättiin panta- luttua, on ilmeistä, että mainittu epäsuhde
12566: vaksi luDJaStetun omaisuud€n arvoksi siitä tulee vastaisuudessa vielä räikeämmäksi. Jo
12567: korvausta omistajalle suoritettaessa vuoden nytkin se merkitsee maan luovuttajiin näh-
12568: 1944 lQpulla vallinnut !kohtuullin€11 käypä den erittäin suurta kohtuuttomuutta mui-
12569: hinta. Lainsäätäjän tarkoituksena oli paitsi hin kansalaisiin verrattuna. :Maanhankin-
12570: sitä, kuten edruskunnran vastauksessa hru11i- talaista, joka €i myönnä iuovuttajalle edes
12571: tuksen esityks€en moonhankintalaiksi ja sii- nimellistä korvausta monista ,pak.kolunas-
12572: !h€n liittyväksi !ainsäädännoksi nimenomaan tuksen aiheuttamista !haitoista ja ta;p.pioista,
12573: llliUSuttiin, että niin hyvin tämän kuin toi- on täten muodostunut yksinomaan maan-
12574: sen korvauslain mukaan arvioiruisperusteet omistajaluokkaan kohdistuva kolmas omai-
12575: ainakin suurin piirtein vrustaisivat toisiaan, suudenluovutusvero, joka monen kohdalla
12576: myöski.no, etili Ka!llta-Suomen asrrkas luovut- on yhtä raskas •tai raskaampikin ikuin varsi-
12577: taessaan maaomaisuuttaan asutustarkoituk- naisesti tällä nimellä kulkevat verot. niil-
12578: seen tulisi saamaan siitä suunnilleen käyvän lekään toiselle väestöpiirille tai muun reali-
12579: !hinnan. Rahaoloissamme tämän jälkeen ta- pääoman omistajill€ ei vastaavanlaisia eri-
12580: pahtunut ja yhä jatkuva epäedullinen kehi- koisrasituksia ole pantu.
12581: tys on kuit€nkin täydellisesti mullistanut Kun ;puheena oleva kohtuut·tomuus, mikä
12582: ne suhteet korvaust.en arvoissa, jotka mai- lisäksi tulee rasittamaan väestönosaa, jonka
12583: nittujen ila:kien säännöksillä pyrittiin aikaan asema maanluovutuks€n johdosta muutenkin
12584: saamwan. Niinpä jo vuod€n 1945 loppuun suuresti 'vaik€utuu, ei alunperin ole ollut
12585: mennessä oliv,at maall'hanlkintalain nojalla tarkoituksena, olisi se sitäkin pikemiiilin saa-
12586: pakkolunastettavasta maasta maksettavat tava korjatuksi. Sen vuDiksi esitämme edus-
12587: !hinnat nimellisarvon pysyessä samana asial- ikunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12588: lis€sti alentuneet puoleen tarkoitetusta käy-
12589: västä hinnastla, samalla kun toiselta puolen että hallitus kii1·eellisesti ryhtyisi
12590: toiseen korvauslakiin perustuvat korvaukset sellaisiin toimenpiteisiin, että maan-
12591: ovat korvausobligatioiden indeksitakuun an- hankintalain mukaan luovutettavasta,
12592: siosta markkamääräisesti kaksinkertaistu- ja pika-asutuslain mukaan luovute-
12593: neet ja asiallis€sti pysyneet ennwl1aan. Kun tusta, vielä maksamatta olevasta
12594: asutusmaan hinta maan luovuttajalle suori- omaisuudesta maksettava korvaus tu-
12595: tetaan tavallisesti viidentoista ja parhaassa- lisi vastaamaan sanotun omaisutulen
12596: kin tapauksessa vasta kymmenen vuoden ku- realiarvoa.
12597: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
12598:
12599: J. Koivisto. Antti J. Ram:tamaa. L. 0. Hirvensalo.
12600: J. E. Lampinen. Aino Luostarinen. Lauri Murtomaa.
12601: Sulo Salo. Toivo Ikonen. Heikld Vebkaoja.
12602: Väinö Okko. Jussi Annala. Lauri Riikonen.
12603: Lennart Heljas. Ansb. Alestalo. Juhani Leppälä.
12604: Markus Niskala. Eemil Pääkkönen. Heikki Soininen.
12605: Akseli Brander. Albin Asikainen. Tauno Saukkonen.
12606: 289
12607:
12608: IX,14. - Toiv. al. N :o 106.
12609:
12610:
12611:
12612:
12613: Hiekkala. y. m. : Asutuskeskusten elintarvikehuoUon huo-
12614: ntioon ottamtisesta maanhankintalain täytäntÖÖ(npanossa.
12615:
12616:
12617: Ed u s k u n n a He.
12618:
12619: Asutuske&kusten elintarviketilanne on !hajoittaminen koituu ikuluttajaväestön va-
12620: kuluneena sy>ksynä ja talvena ollut erityi- hingoksi, ik:OSka se telkee tuotannon kalliim-
12621: sesti maitotaloustuott-eiden osalta ~mtistä maksi. Onhan tunnettua, että kehitys kaiik-
12622: vaikeampi. Tåmä johtuu paitsi r~huvarojen kialla maailmassa iku:lkee koneistamista ja
12623: nhlikikuudesta myös siitä, että lukuisia suu- S€n vuoksi suurempia tilan kokoja kohti.
12624: ria karjoja, joiden tuotanto näihin asti on Tanskassa maatyöläiset ovat asettuneet :vas-
12625: :tullut väestökeskuksiin, on asutustoimenpi- tustamaan ti·lojen mallista pienentämistä,
12626: teitten johdosta jouduttu hävittämään .tai !koska se ti€tää heille väJhentyneitä ansioita.
12627: supistamaan. Tilannet·ta on vielä pathen- Ruotsissa on tuhansia ,pientiloja jätetty
12628: tava se, että monet maattomat 'lehmänomis- kannattamattomina autioiksi. Jos asutus-
12629: :tajat, jotka tähän saakka ovat iharulcldneet tehtävä hoidetaan pääasiassa vanhoja tiloja
12630: ostamaHa rehun, joutuvat ilmeis€sti ensi jrukamaUa, me:t~kitsee se siis maataloudesta
12631: syksynä siirtymään jiHleen kuluttajiksi, elävien elintason alenemista, mikä !lmiten-
12632: koska ['ehuja mainitusta syystä ja Jisä;ksi kin heti siirtyy myös muiden väestöpiirien
12633: siirtoväen maanvuokrauslain j<ilidosta ei Tasitukseksi, joko 1korkeampien elintarvik-
12634: varmaankaan ole enää saatavissa. Jos täl- ikeitten hintojen tai tuikipalkkioiden muo-
12635: ~ainen !kehityssuunta saa jatkua, tulee var- dossa.
12636: masti'kin maidon nill!kkuus ikuluttajaväes- N~in tärkeä kuin ma,aseudun '!'akennustoi-
12637: tölle :pysyviiksi olotilaksi. Mutta ei voi olla minta onkin, ei ilruitenkaan ny<t, jolloin
12638: ennenpitkää vaikuttamatta alentavasti myös asutuskeskuksissa vallitsee huutava asunto-
12639: muitten maataloustuotteitten, ennenkaikkea pula, .tulisi ryhtyä tuotannon kannalta tar-
12640: viljan ja perunan, •tuotantoon ja kauppaan .peettomaan ja kansanta!loudellisesti epätar-
12641: tuloon se, että suurelta joukolta aikaisem- ikoituksenmukaiseen vanihojen peltojen va-
12642: min säännösteltyyn kulutukseoen yli oman rustamiseen [aajassa mitassa toistamiseen
12643: tanpeen tuottaneita tiloja mahdol.lisuus tä- maatalousra;kennuksilla. Tällä tavoin maan-
12644: hän peltoalan supistuessa joko kokonaan Jlankintalalkia nyikyoloissa toimeenpantaessa
12645: häviää tai aina'kin meHmisesti vähenee. vain yhäkin vaiikeutettaisiin kuluttajaväes-
12646: Seurauksena kaikesta .tästä on, että kulut- tön sietämättömäih."Si käynyttä asumistilan-
12647: tajat joutuvat jatkuvasti elämään ehkä en- teen iparantamista.
12648: tistä suuremmassa aliravitsemustilassa, tai Edellä mainitut kansantaloudelliset ja
12649: jos tämä puute onnistutaankin osaksi !kor- erityisesti 'lruluttajaväestöön !koskevat !haitat
12650: vaamaan ulkomaisena tuonnilla, käy se ny- asutustoiminnassa voHaisiin väJlttää [aaja-
12651: kyoloissa päinsä ainoastaan muun elintär- suuntaise1la raivaus-toiminnalla. Siten saa-
12652: keän ~tuotannon ja elintason kustannukseHa taisiin kansantaloudellisesti tuottavaUa ta-
12653: sekä ikaventamalla samalla mahdollisuuk- valla hankituksi asutettaville valmista ipel-
12654: sia sotakorvausvelvollisuuden täyttämiseen. toa, ilman että kuluttajienlkaan asema edel-
12655: KohtuuHisi.Ha hinnoi11la kauppaan tulevien leen ihuonontuisi. Tämän vuoksi esitämme
12656: elintarvii~keiden niukkuus vaikeuttaa myös eduskunnan hyvaksyttä:väksi toivomuksern,
12657: pyrkimyksiä rathan arvon vaikauttamiseen.
12658: Kuluttajien elintasol1e on elintarvrkkei- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
12659: den iha:1puus ratkaiseva tekijä. Kunnolli- menpiteisiin, ettei maanhankintalain
12660: sesti hoidettujen maatalouskokonaisuu'ksien täytäntöönpanon kautta vaikeuteta
12661:
12662: 37
12663: 290 IX,14. - Maanhankintalaki.
12664:
12665: kuluttajaväestön elintarvikkeitten tarvikkeita yli oman tarpeen sekä
12666: saantia ja asuntotilanteen paranta- käyttämällä rakennusaineita niitten
12667: mista hävittämällä asutuskeskusten tuottamattomaan uudelleen rakenta-
12668: huoUolle !Välttämättömien tilojM mah- miseen.
12669: dollisttudet jatkuvasti tuottaa elin-
12670: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
12671:
12672: Lassi Hiekkala. Akseli Brander.
12673: Sulo J. Teittinen. Erkki Leikola.
12674: Kalle Kauppi. Johannes Virtanen.
12675: Yrjö Suonta.usta. Kyllikki Pohjala.
12676: J. E. Lampinen. Nils Meinander.
12677: Aino Luostarinen. Ebba östenson.
12678: H. A. Kannisto.
12679: 291
12680:
12681: IX,t5. - Toiv. al. N:o 107..
12682:
12683:
12684:
12685:
12686: Virolainen y. m.: Toimenpiteistä maahankintalain vastais-
12687: ten hakkuiden lopettmmiseksi asutukseen käytettäviltä
12688: alueilta.
12689:
12690:
12691: E duskunnaBe.
12692:
12693: Maahankin taJlain 58 §: n mukaan lunaste- Edellä €S1tettyjä täysin hyvä:ksytttäviä
12694: taan alueeHa kasvava puusto alueen mu- periaatteita ei suoritettavan asutustoimin-
12695: kana. Peru.stamistoimituksen tullessa [ain- nan yhteydessä läheskään yleisesti ole nou-
12696: voimaiseksi raukeava.t kaikki alueeseen koh- datettu. Päin vastoin on asutukseen joutu-
12697: distuvat ha!kkuuoikeud•et. Jos alueeihl.a on viille tai wllaisille alueilJe, joiden [uullaan
12698: käynnissä tä:1laiseen oikeuteen perustuva joutuvan asutukseen, suunnattu erittäin
12699: hakkuu, se on keskeytettävä. ankarat hakkuut. Tällaisia hakkuita on
12700: Mikäli kuit:enkin tilan saaja ja maan- suoritettu myös n. s. ensisijaisten luovutus-
12701: luovuttaja ennren aJlueen hinnan määrää- velvollisten, kuten vai:tion ja yhtiöiden
12702: mistä siitä sopiva•t ja maanlunastuslauta- maiUa. Näin on rikottu maanhankintalain
12703: kunta sopimuksen hyväksyy, on luovutta- edellämainitun pykälän määräyksiä ja jo
12704: jalila oikeus hakata ja viedä pois ne puut, tähän mennessä aiheutettu moneHe asutet-
12705: joiden poistamisen metsän metsänhoidolli- tavaille korvaamattomia vahinkoja. Tällaista
12706: nen tHa ja kestävä hakkuumäärä sallii, men,ettelyä on pidettävä, ei ainoastaa111 yks•i-
12707: taTpeellisia rakoennuspuita lukuunottamatta, tyisten asutettavi€ll, vaan koko asutustoi-
12708: luovutt&jan tilan saajan kanssa sopima11, minnan kannalta hyvin vakavana epäkoh-
12709: enintään k~lme hakkuukautta käsittävän ,tana, joka saattaa osaltaan vaikuttaa koko
12710: ajan kuluessa. asutustoiminnan epäonnistumiseen. Kun
12711: Näil:lä :lain määräylksi'J!lä on tarkoitus tur- asutustilat joudutaan monin paikoin muo-
12712: vata maanhankintalain 9 § : ssä omaksuttu dostamaan vilj~lysaloiJtaan varsin pieniksi,
12713: peri~te k€Stävän 111-etsätalouden harjoitta- on välttämätöntä, että ne varsinkin alku-
12714: m~sta muodostettavalla .tilaJla, mikä tie-
12715: vuosina saavat käy;tettäkseen metsän tar-
12716: tää, että viljelystilaJJle annettava'n me11;;1iin, joamaa :tukea. EHei näin tapahdu, tulee
12717: sen ohlessa säännöllisessä kasvukunnossa, suuresta osasta tiloja kituvia ja ne aiheut-
12718: kestävä hakkuumäärä tarkoituksenmukai- tavat koko yhteiskunnalile jatkuvasti suuria
12719: sesti käytettynä turvaa niinhyvin 'tillan koti- vaikeuksia.
12720: tarvepuun kuin kohtuulliseksi katsottavan Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
12721: myyntik,elpoisen puumäärän saannin. Liian kunnan hyväksy;ttäväksi .toivomuksen,
12722: voimakas, yksityismetsihlain sailimaan äärim- että hallitus viipymättä määräisi
12723: mäisf:)en rajaan saakka tapahtuva hakkaus lopetett(JJVaksi maanhankintalain ·vas-
12724: johtaisi usein jälelJ,ejäävän metsän kasvu- taiset hakkuut a.sutukseen käytettä-
12725: kunnon niin pitkäaika.isleen heikkenemiseen-, viltä alueilta sekä velvoittaisi tällai$-
12726: että sen tuoton edistäminen vaatisi koh- ten hakkuiden suorittajat korvaa-
12727: tuuttoman pitkän ajan. maan aiheuttamansa vahingot.
12728: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
12729:
12730: Johannes Virolainen. Heikki Soininen.
12731: E. Pusa.. Erkki Koivisto.
12732: Jussi Raatikainen. Toivo Ikonen.
12733: Lauri Murtoma.a.. Kusti Eskola..
12734: Aa.ro Uusitalo. Martti Miettunen.
12735: Yrjö A. Manninen.
12736: 292
12737:
12738: IX,t6. - Toiv. al. N:o 108.
12739:
12740:
12741:
12742:
12743: Lahtela. y. m..: Toimenpiteistä valtion metSÖ!maiden asutus-
12744: ·totmWn,nan uudeUeen järjestå!miseksi.
12745:
12746:
12747: E d u s k u n n a ll e.
12748:
12749: Vuonna 1936 annetun nyt voimassa ole- Mainit.unlaisen kiertokulun käytyä kuluu
12750: van asutuslain mukainen valtion metsämai- vähintäänkin 3 vuott-a ennenkuin tila on
12751: den asuttaminen on herättänyt .arvostelua edes paperille muodostettu vaikkei sitä tar-
12752: valtion maalle asukkaaksi pyrkijäin ja asu- peettomasti viivytettäisikään. Kun tilan
12753: tustoimintaa harrastavien kansalaisten kes- perustamispää:tös on annettu voi asutus-
12754: kuudessa ei vain sen mutkallisen ja aikaa asiainosasto raivata <tHaJlle p~ltoa ja raken-
12755: vievän menetelmän vuoksi mikä siinä on, taa rakennuksia ja sen jälkeen ottaa siihen
12756: vaan erikoisestikin sen vuoksi, että niiden hakijan koevi:ljelij,älksi, jos hän vielä silloin
12757: asuttajana on metsähallitus, jonka pyrki- elää tai on jaksanut odottaa asukkaaksi
12758: myksenä koko sen toiminta-aikana on ollut pääsyä, enintään 10 vuoden koetusajalla.
12759: valtion metsämaiden asuttamisen vastusta- Se, että tila on monien vuosien kuluttua
12760: minen. muodostettu ja rtihm metsästä ~a~n edellyttä-
12761: Kuten tiedämme tapahtuu valtion metsä- mät arvopuut ja <tillallle jiätettävält rakennus-
12762: maiden asuttaminen pääkohdittain seuraa- puut asutustoimikunta mitannut ja lukenut
12763: vasti: sekä yksimielisesti niistä päätöksenkin teh-
12764: Valtion metsämaalle asukkaaksi pyrkijän nyt ja koeviljelijäksi otettu kaikki koevil-
12765: on maansaantia koskeva hakemus jätettävä je!lyssopimukseen kuuluvat työt tila11a teh-
12766: paikalliselle asutuslautakunnalle, jonka on nyt, ei vielä edellytä sitä, että hän sajsi
12767: se viipymättä toimitettava metsähallituk- tilan koeviljelysajan päättyessä omakseen
12768: selle. Metsähallitus päättää, mille alueelle ja metsähallituksen toimintavalta päättyisi.
12769: asutussuunrutelma on tehtävä. Ellei metsä- Metsähallitus voi, kuten kokemus on lu-
12770: hallitus katso voivansa tehdyn hakemuksen lmisissa tapauksissa osoittanut, vielä vuo-
12771: johdosta määrätä asutussuunnitelmaa tehtä- sien kuluttua m. m. selittää, etUi asutus-
12772: väksi on sen alistettava asia maatalousmi- toimikunta on muodostetulla tilalla olevat
12773: nisteriön ratkaistavaksi. Hyväksytyn hake- arvopuut ja rakennuspuut virheellisesti mi-
12774: muksen johdosta pyytää maatalousministe- tannut ja arvioinut sekä saada tämän
12775: riö asianomaista läänin maanmittauskont- selityksensä perusteella oikeuden itse toimi-
12776: toria määräämään puheenjohtajan asutus- tuttaa uuden mittauksen ja arvioimisen ja
12777: toimikuntaan, johon maatalousminis·teriö estää sillä perusteella tilan koeviljellijälle
12778: m:äärää agronomijä.crenen ja metsä!haU~tus luovuttamisen, vaikka asutusasiainosasto on
12779: metsänhoitajajäsenen. Lisäksi kuuluu asu- ilmoittanut metsähalli:tukselle, jonka luovu-
12780: tustoimikuntaan asutuslautakunnan puheen- tuskirja on annettava, että tila voidaan
12781: johtaja ja asutuslautakunnan keskuudes- koeviljelijälle luovuttaa.
12782: taan valitsema jäsen. Asutustoimikunnan Tyypillisenä esimerkkinä mainittakoon
12783: alkukokous on kuulutettava ja maanhakijoi- monien muiden joukosta, mitä kaikkea voi-
12784: den siinä uudistettava hakemuksensa. Asu- daan nykyisten asutuslakien mukaan val-
12785: tustoimikunta laatii sitten alueelle yksityis- tion metsämaiden asuttamisessa toteuttaa,
12786: kohtaisen asutussuunnitelman ja lähettää oomraavaa:
12787: sen läänin maanmittauskonttorin kautta Kemijärven kunnan Joutsijärven kylään
12788: metsähallituksen hyväksyttäväksi. Jos met- kuuluvrulla,Miä:ntyvaf!lran asutusalueel,la, jos:sa
12789: sähallitus ei voi hyväksyä asutustoimikun- on tois~t-a kymmentä asutustoimikunnan
12790: nan ehdotusta, on suunnitelma alistettava muodostamaa asutustilaa, joihin koeasuk-
12791: maatalousministeriön hyväksyttäväksi. kaat otettiin vuonna 1936 viiden vuoden
12792: IX,16. -Lahtela y. m. 293
12793:
12794: koeajalla ja tilojen veronpano vahvistettiin gollinen jarl'U ja ettei metsähallitus sovellu
12795: vuonna 1937 sekä tiloilta poistettiin asutus- valtion metsämaitten asuttajaksi.
12796: tilaluonne ja met&illlmyynnin mjoittamista Aivan luonnotonta onkin odottaa, että
12797: koskevat merkinnät vuonna 1941 ja tilat metsähallitus voisi vastoin periaatteitaan
12798: siitä alkaen ovat olleet maarekisterissä pe- ryhtyä jouduttamaan ja tehostamaan val-
12799: rintötiloina, selitti metsähallitus maatalous- tion metsämaiden asuttamista niin voimak-
12800: ministeriölle v. 1940, että tilojen mailla kaasti kuin asutuspoliittiset näkökohdat sitä
12801: olevat arvopuut ja rakennuspuut oli vir- vaativat.
12802: heellisesti mitattu ja arvioitu ja sai sen Se, että suurin osa niistäkin vähäisistä
12803: perusteehla oikeuden toimittaa uudlen axvioi:n- asutustiloista, mitä valtion metsämaille
12804: nin. Uusi arviointi on vasta syksyllä 1945 vuonna 1934 annetun erikoisasutustoiminta-
12805: toimitettu eikä ole tähän mennessä yhdelle- lain ja vuoden 1936 asutuslain mukaan on
12806: kään koeviljelijällie annettu viljelemäälllstä muodostettu, on vielä - luovuttamatta ja
12807: tilaan luovutuskirjaa. että metsien paljaaksi hakkauksia järjeste-
12808: On hyvin ymmäl"l"ettävissä se, että l:ähes tään niille seuduille, missä on asutukseen
12809: 10 vuotta sitten asutustoimikunnan toimit- soveltuvia maita, osoittaa, ettei valtion
12810: tama arvopuiden ja rakennuspuiden ar- metsämaiden asuttamista hoideta niin, että
12811: viointi osottam:tuu virheel!liseksri, koska pruut se vastaisi alkeellisimpiakaan asutuspoliit-
12812: kasvavat ja tulevat arvopuumitan täyttä- tisia päämääriä ja antaisi sille vähävarai-
12813: viksi. Tällaisia ja monia muitakin esimerk- sehle väestöLle, joka joutuu va ltion metsä-
12814: 1
12815:
12816:
12817: kejä voisi luetella hyvinkin paljon, jotka ma.ille perustettujen tilojen asukk:aiksi, eilä-
12818: selvästi osoittavat, että vaH.ion metsämaitten misen ja toimeentulon mahdohlisuudet.
12819: asuttamista ja niille muodostettujen tilojen Valtion metsämaiden asuttaminen olisikin
12820: koeviljelijöille luovuttamista vastustetaan ja siirrettävä mahdollisimman pian pois met-
12821: viivytetään. Onkin selvää, että mitä pitem- sähallitukselta ja tehtävä se kokonaisuu-
12822: mälle tilojen luovuttamista voidaan viivyt- dessaan metsähallituksesta ja sen 'toimessa
12823: tää, sitä suuremmaksi muodos,tuu koevilje- olevista "'i:rkamiehistä: riippumattomaksi.
12824: lijöille epävarmuus ja vahinko, koska tila Se voitaisiin kokonaisuudessaan siirtää maa-
12825: on valtion niin kauan kuin se on luovutta- talousministeriön asutusasiainosastolle sel-
12826: matta. Koeviljelijän kuoltua voidaan m. m. laisin oikeuksin ja velvollisuuksin, että asut-
12827: antaa tila muille ja siinä välissä toimittaa tamistyö saatetaan niin. mutikattomaksi ja
12828: tilalla uusi arvio ja määrätä uusi hinta tai tarkoitustaan vastaavaksi kuin se on mah-
12829: hakkauttaa tilan metsästä puut valtion las- dollista ja että se samalla annetaan riittä-
12830: kuun lukematta niitä tilan lunastushinnan vät toimeentulo- ja elämismahdollisuudet
12831: lyhennykseksi. maata tarvitsevalle väestölle.
12832: Ei ole ihmeteltävä, jos koeviljelysasuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
12833: kaat ja asukikaa,t aJkovat joutuessaan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12834: kokemaan ja näkemään sen, mitä voi ta- toivomuksen,
12835: pahtua, menettävät kaiken toivonsa ja yrit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12836: tämishalunsa eikä myös sitäkään, jos tuol- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
12837: laista toimintaa seuratessa sivulliset.kin tu- Mn aikaansa-amiseksi, että valtwn
12838: levat siihen käsitykseen, että nyt voimassa •metSJännaide,n as1dustoiminta tulisi
12839: oleva asutuslaki edel[yt,tää niin mutka1lisen riippumattorn.aksi metsähallituksesta
12840: ja aikaavievän toimintamuodon, että siitä ja että se edistäisi asttiustoimintaa ja
12841: on muodostunut valtion metsämaiden asut- turvaisi asttkkaiden tointeentulomah-
12842: tamiselle ja asukkaaksi pyrkiville vahin- dollisuudet.
12843: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
12844:
12845: M. 0. Lahtela. .Martti Miettunen.
12846: Markus Hiskala. Johannes Virolainen.
12847: Heikki Soininen. Toivo Ikonen.
12848: Sulo Salo. Antti A. Koukkari.
12849: 294
12850:
12851: IX,17. - Toiv. al. N:o 109.
12852:
12853:
12854:
12855:
12856: Miettunen y. m.: Asutustoiminnan järjestämisestä valtion
12857: metsämailla Pohjois-Swmtessa.
12858:
12859:
12860: E d u s kun n ~ ,]; 1 €.
12861:
12862: Valtion metsä,maiden asuttaminen Poh- Eun maamhanldnt,ailiain henki, josta ilme-
12863: jois-Suomessa Olll nylkyisen v. 1936 asuJtus- nee tainsäältä'jän myöhäisempi käsitys: uudis-
12864: [am 'ai'kallia edistynyit sa•ngen hitaasti. To- itoiminnasta, on hyvin .asutusyst!ävällline:n,
12865: sin oilosuhltoot ova1t ollJeet suul'leSSia määrin myöskin V!ail!Uion metsämairtte.n asuttamisen
12866: normoolista poilkbavat, mutta nim paljon oswlba, on muodostunurt ilmeinen ristiriita
12867: kokemuksia on kuitenkin satu, että asutus- mclsäha.1li tuksen edustamail1 noTma:alliaj run
12868: lain uusimista voidaan pitää väiltt:rtämättö- asutus:llain mutkaisen tk:å.y1tännön ja :rnaan-
12869: ma.nä, jos tahdonaJan v:a1tioin metsämaitten hankintalliain edellyltltämän kä;yitä:nnön vä-
12870: asuttaminen saada terveen; asurtustoimi111n:an ili111e. PohjQis-Suomen ma:aseutuväestö on
12871: v·aa1timuksia vasta.avalk8i. Eduskunta onkin yksimi«:ilinem siitä, <e~btäi !tämä ristiriita stJl-
12872: v. 1945 valrtiopä:ivi.Hä esittänyt 1toivomuksen, v~älä vwin uusima.11a nyky;irnen asutuslaki
12873: että halliJtus ryhtyiiS!i kih~eeillisiin 1toimenpi~ maanhankintaJam hengen mukaiseksi ja va-
12874: teisim 1asiJassa. Ha:lilitus pu011estaan on aset- pauttamaJlll<a va~tion metsämailtten asruJttami-
12875: tanut komitean vallmistelemaan lkyseellist'ä nen metsä:haJ:litukoon valvollltlJasta.
12876: asutluslainsläädlälllllön uusimista. Koska asian Perusrbavien kysymysten joukkoon, jotlro
12877: vailmis.t€1u on ISnuritöinen j1a sen merlkitys ;ratkaisevasti m'ää~äävät, pä1äseekö uudisasu-
12878: kauaskantoinen, olisi 1ba;rpee]list1a, 1e1ttä OO.us- kas tilail:lawn kunrnollisen elämisen ·allkuun,
12879: kun<t'a vois1 joudubtaa käsittelyä: eräiden pe- kuu:luu ni,iden 11'asitte'iden. mä:ä:rä!äminen,
12880: ria1a:tteeHisten' kysymysten osalta, 'lausumalla< jOitka tillaa hilrmoiltelt•a:~ jäävät aiS!ukkaan
12881: niistä mieHpilteensä. Tä11löin ollisi va~tion tkwnrnettJaviksi. Maanhanki:rutala~m 6·5 § : n
12882: metsämaitten ,a.suttamis~.;:sa Pohjois-Suo- 3 momentti, jolro. mäiärilttelee !tämän ll.ain
12883: men monessa. suhteessa vaik·eita. oloja. aja- muikaisoo kärytlännön Pohjois<-Suomen osa~lrt<a
12884: te1!len harkitrtava, miten valtion edun mu- va1tion meltlS:åmad:11a, on jo v~enr1atitain. Vliilljä
12885: kaiSJeStil as'illtusJtoimintaa voi1taisiin märissä ja osO'ittaa; :lainsäätajä!I1 pyrkineen ltodtel1ilia
12886: olois~ pwrhiaite<n edistJää. asutustoimintaa ,edistämää:n. 'T•ässä molllien-
12887: V. 1936 ·asllltu:slain mukJaan meltsahai!Jliitus tissru sanO'taan: .,Jos tila :tmee p1erustetta-
12888: edustaa V'81lrt.i01Va, s•en metsläma;itten •asuttami- va!ksi valtion metsämaail1e OuJlun 1tai Lapin
12889: sessa.. 'Tämän tehtä~äns1ä metsä:haillitus lä:änissäi ltai syrjäisissäJ Ds,issa Kuopion ;t<ai
12890: näy,tltä:ä käsit1t•äm~en n•iin, et,tä vailition edun Vaasan ilä!runiä:, voidaan, maa j<a siililä; dlev:a
12891: .mulmist'a on maJhdoliisimrrmin pa.ljon, jar- metSiä: sekä tilan u1kopuolelt1a valltion maa;ltla
12892: ruttaa asutustoiminta•a va!l>tion metsämaiHJa. IJ.eimatllit !r·al>Jel1111USpUUt an:taa Wll•e 1 momen-
12893: Ainaki'I1 Pohjoi!S-Suomen V'äestö on y'ksi- ti~a säädetyn h:innan (paiikkakunnau koh-
12894: mieEsesti .tuJlilut täUaiseen wäsiltJikseen Slaia- tuullinen käypä hi!llta) S'ekä erityisistä:
12895: dun kok·emuksen perus,teeUa: metsahaillii1mk- S'Yilst:a ilmaisek:Siiik1n." 'Tämäil1 momitmtUn so-
12896: SiC:n asut'llsystärv"äiHisyydeSitä. Tämä~'l ja1rru- veltru:n:is€stla käyitäntöön anruetaan MHA: ssa
12897: tuspolitiikan johdonmulm,isen.a soorauksen1a seumava ohj·e: ,1\'Likätli Qunastetta.va puusto
12898: on oiLlut, ,että niiden rohkeiden ikorvenrai- on erityisen ,a,rvdkas, on SJe kohltuuilllisessa.
12899: v'flajien asema·, jotka kaikesta. huo1ima:tta mJä:är~äJ otettava huomioon ti:Lm hiD!taw
12900: ovart us1mltautwne8t uudisasu!k\~:m.i'ksi va~tion 1arvioitaestsa." Smnall.Ja hruom.aiU:tetaan siitä,
12901: me:tsä:ma~lle, on muodostuniU!t lmhtuu,ttoman etteivät va:J:tion maalil·e pel'UIStettavwt tila,t
12902: :raska:aksi ja: vail"eaksi. KäY~tänn;östJä ~aa sa'a tulJLa kohtuuttoman p1a~jon eduUisem-
12903: dut kok€muikset eivä1t ole uusia yrittäji<ä paan asemaan kuin mu1ut saman lain mu-
12904: innootaneet, vaan masentane~t. lkaan asutettavat v:i:ljelmät.
12905: lX,l7. - Miettunen y. m. 295
12906:
12907: Kun otetaan huomioon, ~tmä: ~sutukseen s:iru se:lvitä railkuV'ailkeUikSiista. Ta.rv:ittavillla
12908: käytetbäV'ät va[tion metsä:mat Pohjois-Suo- sälämnöksiillä voiltaisim turvata as'Uitustoi-
12909: messa sijaitsevat J!leensä syrjäiis:i1lä ~lueiilJa, menpittoot niin, €Jttei keim.otlteilua metsän
12910: joissa uuden ~sut.uksen Juominen kohtaa käytössä pä;äsis:i esi·intymii:ä!Il.
12911: suuria, vaiikieuks~a, on 'hyvin koh:tuullisia, E!te:Ni-Suomesta valtion metsämaille poh-
12912: että: ehdot rt;ulev~t asuiklmail1 kannailta mah- joiseern S!iirtyviä rasulclmita Ollli houkuteiJJtu
12913: d!dllisimman edulJlis:et. Kansanta!loudel1li- sinne muuttamaran vedoten niihin taloudteJ-
12914: sesti on ooruilllilsta, ett·ä nämä viiljelysk;clpoi- lis:iin €1tuih±n, joita. Pohjois-Suomess·a maan-
12915: set rall:ueet tulevat viljelykseUe raivatuilksi hamkinrtailain mukaan voidaa'lt ltarjorta. Tämä
12916: jra ·asulldroa.t nHsstä päläsevrut kunnol<lisesti on rtie!tysti a.iwm parrlmHtaan. Luonno1Jliselta
12917: cl:ämäläl!l,, vaikka normrwa1inen tulo va~ltirule !Jruitenikin tun1uisi, etrl:!ä Pohjois-Suomen
12918: nä;iden ,ailtueiden muurttamisesrta ykstiltyis- oman väestön keskuudessa resiintyvää T'Un-
12919: omistukseen j~ä:isikin väihällirekisi. Knn asu- oosta maa.n. iky~m,1Jaä: rt~ydyte·t!täilsiin samo-
12920: ltus ei jtää dcituvaks:i, se an:taa lruitenikin lo- jen perusteiden: muJlmam. ja paikaililiselle
12921: pUil.lisesti yhteiskunnal1le paremman ltuloik- väestöhle turva.ttaisim ~sutus!lalda uusi1t-
12922: sen. Eiväthän valtion mretsä:ma,at Pohjois- traessa tsama.ttJ etuudet ja oikeudet, mitlkä
12923: Suomessa nykyisinikäiän tuot,a V"altiO'l[e s:a- maa.nthankmtallain mukaan jo voidaan ruruk-
12924: no1Jtavas1Ji tuloja. Esdm. v. 1942· v.ailition lmil1e myönrtJä,ä.
12925: tiilintarkarstaja~n ikel'ltvmuk:sen mukaau V aa- 1 Ede~lläo!leV1Mlll v:iitrutelli esi,tJämme eduslmn-
12926: l~ hoitoalueen hankin!tailmklmissa va~tio nan päiätettäväksi toivomuksen,
12927: sai, 7179 m3: n puutav,aramäläräs.tä kanto-
12928: II"ahaa kaikkiaan 15 mariklk:oo 47 p'ennili. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12929: Voidla!atru seruvuoksi pitää täysin perustel- siin sellaisen lainsäädännön aikaan-
12930: ttruna, ertt>ä vailitivn metsämra.iltten asu1:!tami- saamiseksi asutuslakia u1ulistettaessa,
12931: sessa syrjäilli!ten seutujen vaikeissa oloiS&'l ett.ä Pohjois-Suomessa valtion ;met-
12932: maapohja, '!1aken:nuspuut ja metsä:ka.s:vusto, sämailla voitaisiin asutustilallisille
12933: arvopuita lukuunottama,tta, a.nnettrruisiin antaa maapohja, tarpeelliset raken-
12934: asuik'kaiUe illmaiseksi. 8e ,edisltäisi huomat- nuspuut sekä a1·vopuita pienempi
12935: tavasti vru1tion metsämaitten asutustoimin- rmetsäkawusto rii#ävän kotitarve- ja
12936: taa ja !tukisi wsurtustiQa,JJlisrten mahdol!lisuuk- tukimtetsän osalta ilrmaiseksi.
12937: Helsingilssä 11 p äivänä helmikuurtJa 1946.
12938: 1
12939:
12940:
12941:
12942:
12943: Mal1tti Miettunen. Markus Niskala.
12944: Heikki Soininen. ToiVIo Ikonen.
12945: Johannes Virolainen. Antti A. Koukkari.
12946: M. 0. Lahtela. Eemil Pääkkönen.
12947: Juho Paksujalka. Väinö Okko.
12948: Lauri Riikonen.
12949: 296
12950: IX,1s. - Toiv. a.l. N:o 110.
12951:
12952:
12953:
12954:
12955: Raunio y. m.: Suurtilojen ottamisesta valtion haltuun yh-
12956: teisviljellljksien perustamista varten.
12957:
12958:
12959:
12960:
12961: Maanlhanlkintalain toimeenpanoa vastaan Maanhankintalain 93 § : n mukaan tosin
12962: on maanluovuttajain taholta tehty jouldro voidaan suunniteltu tai muodostettu tila
12963: muistutuksia. Yhtenä pahimpana virheenä antaa useammalle yhteiseksi joko omistus-
12964: on maiDiVt.u hyvht hoidettujen suurempien oikeudeHa .tai vuokralle, mutta nämä sään-
12965: tilojen pirstominen, josta mUika on seurauk- nökset eivä.t turvaa tilan osittamista sen
12966: sena maataloustuotannon väheneminen. jälkeen. Sitäpaitsi jää tilan !käyttö ko-
12967: Niinpä on julkisuudessakin väitetty :maam- konaan asukkaiden !keskinäisen sopimuksen
12968: me pääkaupungissa viime syystalvella esiin- varaan samoin edellytyiksin ikuin muutkin
12969: ·tyneen tavanmukaisen maitopulan aiheutu- asutustilat. Tällaista oikeutta ei ;vielä tä-
12970: noon maanhankintalain toimeenpanosta ai- hän m~nnessä liene käytetty paitsi siirto-
12971: nakin välillisesti sikäli, että eräät 'lähiseu- väen kesken, jotka muista syistä ovat va-
12972: dun suurtilat ovat jo hyvissä ajoin ryhty- paaehtoisilla kaupoilla ostaneet yhteisesti
12973: neet vähentämään karjaansa siinä pelossa, kokonaisia suurtiloja asettuen niihin asu-
12974: että maanhankintalain toi:meenpanossa :ti- maan. Tiloja on viljeltävä alU'ksi yhtei-
12975: lwlta otetaan maata pois enemmän kuin ny- sesti vain olojen prukosta, mutta tilat jae-
12976: kyinen ikarjamäärä edellyttää. Vai:k!ka taan pienempiin osiin tniin pian kuin olo-
12977: maanluovuttajain kokonaan muussa ·tarkoi- suhteet sen sallivat.
12978: tuksessa lHklkeelle laskemat tiedot ovatkin Suurimmassa osassa maatamme on pien-
12979: käsitettävä yleisen mielipiteen ja varsinkin viljelys luonnollisin maatalousmuoto ja
12980: kuluttajaväestön mielialan muo~kaamiseksi sen syntymistä on valtion edelleen tuettava
12981: ikäynnissä olevaa tervettä maareformia vas- ja edistettävä, mutta varsinkin k<*eilutar-
12982: rtaan on itse asiaan yleiseltä kannalta kiinni- koituksessa olisi maan etelä- ja länsiosiin
12983: tettävä huomiota. muodostettava joitakin suuria valtion omis-
12984: Itsestään selvänä asiana on pidettävä tamia maatiloja köyhimpien tilattomain yh-
12985: sitä, .että maa- ja cvarsinkin karjataloustuo- teisesti asuttavaksi ja viljeltäväiksi. Täl-
12986: tanto tulee maanhantkinta[ain :toimeenpanon laisella tilalla on viljelijöilleen tarjotta-
12987: johdosta muutamien alkuvuosien aikana vana monia etuja, joita varsinaisilla i)ienti-
12988: laskemaan varsinkin jos on i)aiklko käyttää •laillisilla ei ole. Paitsi että tilan viljelijäiksi,
12989: asutukseen suuremmassa määrässä entisiä yhdessä :monien muiden tilattomain maa-
12990: hyvässä tuottokunnossa olevia peltoja. taloustyöhön tot.tumattomien !kanssa voi
12991: Epäilemättä joudutaan eräissä tU~pauksissa ryhtyä aivan varatonkin henkilö, on iko-
12992: varsinkin suurilta :tiloilta ottamaan maata netyövoiman käyttö tällaisilla tiloilla edul-
12993: niin paljon, että se entistä tilakokonai- lista ja tilan tuotto varmaankin tyydyttävä.
12994: suutta ajatellen voidaan selittää lähentele- Kun tilan velat eivät rasita viljelijöitä, ei
12995: vän tilan pirstomista. Jotta näin mahdolli- huolta tulevaisuutta ajatellen 'Pitäisi olla
12996: sesti syntyvä epäkohta vältettäisiin, olisi olemassa.
12997: syytä jo maanhan,kintalain toimeenpanon Lainsäädäntömme ei kuitenkaan tunne
12998: alkuasteella ollen !harkita, eikö suurtiloja tällaista tilamuotoa, niin täl"keä kuin se
12999: olisi otettava kokonaisina vaitiolle viljeltä- nykyisissä oloissa, jolloin m. m. ·rakennus-
13000: rväksi lähinnä samaan tapaan ikuin ikolleik- tarviikkeista on puute, saattaisilk1n olla, jo-
13001: tiivitaloudet Neuvostoliitossa, jossa saadut ten hallituksen olisi otettava asia !kiireel-
13002: k<*emukset .tiettävästi ovat myönteisiä. lisesti 'har'kittavakseen.
13003: IX,1s. -Raunio y. m. 297
13004:
13005: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- jolla suurtiloja voitaisiin ostaa tai
13006: kunnan päätettäväksi toivomuksen, pakkolunastaa valtiolle tilattomien
13007: yhteisesti viljeltäviksi elinaikaisella
13008: että hallitus kiireellisesti valmis- tai muulla valtaalla hallintaoikeu-
13009: taisi ja antaisi Eduskunnalle esi- della.
13010: tyksen sellaiseksi lainsäädännöksi,
13011: Helsingissä 4 päivänä. helmikuuta 1946.
13012:
13013: ·Eino Raunio. Kalle Jokinen.
13014: Valfrid Eskola. Aino Lehtokoski.
13015: P. A. Karjalainen. Penna Tervo.
13016: 0. Muikku T. Bryggari.
13017: ValtO Käkelä. Sylvi Kyllikki Kilpi.
13018: Jere Juutilainen. Juho Kuittinen.
13019: J. F. Tolonen. Varma Turunen.
13020: Kaisa Hiilelä. H. S. Pesonen.
13021: Uuno Raatikainen. Juho Karvonen.
13022: Aino Malka.mäki. K. Hakala.
13023: Alpo Lumme. Martta Salmela-Järvinen.
13024: Jussi Raatikainen. Juho Pyy.
13025: Samuli Tervo. Väinö Leskinen.
13026: Yrjö Kallinen. Edvard Pesonen.
13027: Väinö Kivisalo. Yrjö Kilpeläinen.
13028: Urho Kulovaara. A. K. Paasivuori.
13029: 298
13030:
13031: IX,19.- Toiv. al. N:o 111.
13032:
13033:
13034:
13035:
13036: Simula y. m.: Ulkomaisen luotan käytt&misestä maatalous-
13037: tuotannon kohottamiseen.
13038:
13039:
13040: E d u s kunnalle.
13041:
13042: Maanvilj,elijäin ja yleensä maatalous- NeuvostoliLtosta tuo.dusta a.patiitista voi-
13043: alalla työskente],evien tietoisuudessa on täy- daan valmistaa niin paljon f<>sfaattilannoit-
13044: tenä selviönä mitenkä maarbaloustuotan- teit,a, että jakelu voi nous.ta noin 113 nor-
13045: tomme ri,peä nousu itsenäisyysaikanamme maaliajan käy,töstä.. Tällä voidaan, prof.
13046: vaLtaosaltaan pohjautui väkilannoitteiden Tuorilan mukaan, lm'hottaa juurikasvien,
13047: käytön voimailillraaseen lisääntymiseen. Tie- perunan ja leipäviljan satoa ensi kasvu-
13048: tysti on paremmalla muokkauksdla, oj.ituk- kautena noin 10 prosentilla, mutta. iheinä-
13049: sella, siemenellä, <ammattitaidon kehityk- jru kaurasa:tojen kohottamiseen il:cämä ei
13050: senä y. m. oma osuutensa, muuta yksinker- riitä. Jos vielä ilmomioimme, ettei ik:alilan-
13051: tai.Siena totuutena ;pysyy, ettei ilman väki- noitteita ensi kesäksi saada ilainkaan ja
13052: lannoitteita maataloutemme olisi pystynyt .typpilannoitteirt;akin vain mitätön mmto-
13053: sotaa edeltäneenä 15-vuotiskautena nosta- osa siitä, mitä jaettiin no11maalivuosina ja
13054: maan kasvituotantiOillme kokonaismäärää sodan alkuvuosina, voimme pää.tellä, että
13055: 2.2 :sta Hiihes 3.s miljaa~rdiin reihuyks:ikköön, rpe1tojemme kasvukunto tulee ensi kesänä
13056: eli noin 70 pl'osentilla. Tutkimubet osoit- ol·emaan melkein samanlainen kuin kesä:llä
13057: tavat sitovasti, että :lisäyksestä ~olmannes 1945.
13058: johtui pel.tJopinta-alan kasvamis·esta ja 21 3 Olisi näin ollen päähuomio kiinnitettävä
13059: !hehtaarilta s~aadun sadon kohoamisesta. vä:kilannottei,den, eikä vaJmiiden elintarvik-
13060: Nousu oli n. 1,000 rehuyksiköstä 1920- keiden tuontiin. Tutkimustuloksil:la voidaan
13061: luvun alkupuo1e1ta keskimäärin n. 1,500 osoittaa, etltä jos Suomessa tarvittavat elin-
13062: rehuyksikköön hehtaarilta sodan edellisinä tarvikkeet !hankitaan maaihan väkilannoit-
13063: vuosina, eli noin 50 prosenttia. Prof. Tuo- 'teita ostamalla ja sitoo oman maan satoa
13064: rilan mukaan tämä pääosaltaan johtui väki- lisäämällä, tarvitaan tähän ulkalaista va-
13065: lannoitteiden vaikwtuksesta. luuttaa 6_:.9 i"er.taa vähemmän kuin valmii-
13066: Nykyään on maataloutemme lwkonais- den elintarvikkeiden ootoon.
13067: twotto painunut suunnilleen v. 1921-25 Rruhka- ja mutasuoviljelyksillä, joita
13068: tasolle. Myönnettävä on, että soda,naikai- maassamme on verrattain runsaasti, on so-
13069: nen työvoiman puute, muokkauksen ja oji- danaikainen fosfaattien puute aivan !huu-
13070: tuksen huonontuminen, peltojen rikkaruo- tava, eikä ulotu ainoastaan sadon aloo,tumi-
13071: hottuminen, karjanlantamäärän vähentymi- seen, vaan rtuleentumisast,eeseen, jolloin
13072: nen y. m. ovat osittaisia syitä tuotannon vilja myöhään valmistuttuaan on monin
13073: laskuun. Pääsyynä kuitenkin on ollut fos- verroin enemmän hallanvaaratie alttiina ja
13074: faattHannoitteiden puute. Kokonaista kuusi parhaissakin ,tapauksissa jää painoltaan ja
13075: vuotta olemme olleet pakotettuja häikä:le- laadultaan ala-arvoiseksi. Kun vielä ottaa
13076: mättä !riistämään peltojemme fosfaattiva- huomioon maatalouden harjoittajien kan-
13077: rastoja. P,rof. Tuo~ila väittää, että jos nalta sen, mitenkä jokaisen mvintoyiksikön
13078: meillä olisi ollut :fosfaattilannoitteita käy- tuottaminen riittävien kasvinravintoainei-
13079: tettävissä yhtä paljon kuin sotaa edeltä- den johdosta halpenee ja ikäy viljelijälleen
13080: neinä vuosina, olisivat kokonaiss,rutonrme ikannatrt:avammaksi, sekä esim. työn ja sie-
13081: :tätä nykyä ainakin 30 pTosenttia nykyises- menen p11osenttuaalisoo säästön kautta on
13082: tään suurempia. kansanta'loudeUisestikin edullista, rohkene-
13083: IX,19. - Simula y. m. 299
13084:
13085: va.t alleki!rjoi·ttaneet edelläolevaan vii:taten maataloustuotannon kohottamiseen,
13086: kunnioittaen ehdottaa edookunnan pääteit- ennenkaikkea lisättyyn väkilantojen
13087: täväksi toivomuksen, ja niiden raaka-aineiden sekä mui-
13088: den välttämättömien maataloustar-
13089: että hallitus. huolehtisi siitä, että vikkeiden tuontiin varattaisiin va-
13090: ulkomaisen luotan jakamisessa eri luuttaa riittävästi.
13091: elinkeinohaarojen kesken myöskin
13092: Helsingissä he1mikuun 6 päivänä 1946.
13093:
13094: Samuli Simula. Sulo Salo.
13095: Eino Laitinen. Toivo H. Kinnunen.
13096: J. Pyörälä. Kustaa Tiitu.
13097: Eemil Pääkkönen. Yrjö Hautala.
13098: Jussi Annala. Antti J. Rantamaa.
13099: Lauri Kaijalainen. Aino Luostarinen.
13100: Väinö Okko. Juhani Leppälä.
13101: J. E. Lampinen. ToiVIo Ikonen.
13102: Heikki Vehkaoja. Akseli Brander.
13103: Heikki Soininen. J. Eri. Pilupula.
13104: M. 0. Lahtela. Eino Möttönen.
13105: 300
13106:
13107: IX,2o. - Toiv. al. N :o 112.
13108:
13109:
13110:
13111:
13112: V. Eskola y. m.: Toimenpiteistä peltoalam, lisiiiilmiseksi.
13113:
13114:
13115: E d u s k u n n a ll e.
13116:
13117: Maamme peltoalan !lisääminen on sotien tarve rajoittuisi suunniJJleen menetettyä pel-
13118: jäJkeen muodostunut yhdeksi tärkeimmäksi toalaa vastaavaan määrä®. Nissisen komitea
13119: kysymykseksi. Paitsi että välirauhansopi- taas on lähtenyt siitä, että koska elintrurvike-
13120: muksella luovutettiin yli 10% maan par- omava~rajsuus v. 1939 oli 84 %, olisi pellon
13121: haimmasta peltoalasta, jota vastaava ala !lisäyksen pit'ånyt olla noin 500,000 ha en-
13122: uutta peltoa on kiireellisesti raivattava me- nenkuin täydellinen omavaraisuus olisi saa-
13123: netetyn tillalle, on peltoalaa normaalisina- vutettu. Nyt olisi siis raivattava sekä me-
13124: kin aikoina pyrittävä jatkuvasti lisäämään netettyä 300,000 ha, että puuttuvaa 500,000
13125: niin, että oman maan maataloustuotanto on ha vastaava määrä eili siis yhteensä 800,000
13126: oikeassa suhteessa väestön lisääntymisen ha uutta peltoa. Tämä määrä on lähiajan
13127: kanssa. Uudismaan raivaamisessa on viime tavoite. Monia muitakin laskelmia on, ku-
13128: aikoina kiinnitetty huomiota koneelliseen ten sanottu, esitetty. Onpa mainittu jopa
13129: raivaamiseen, joka näyttääkin olevan no- 1.5 milj. ha uuden peillon tarpeesta.
13130: pein ja halvin tapa peltoalan lisäämisessä. Uuden pellon tarvetta arvioitaessa on
13131: Kysymys siitä kuinka paljon uutta p~l miltei sokeasti pyritty täydelliseen omava-
13132: toa tarvittaisiin heti ja toisaalta säännöhli- raisuuteen ryhtymättä perusteellisemmin
13133: siä aikoja varten on selvittämätön asia. Kä- selvittämään mitä varjopuolia siitä Ullkcr
13134: siteltäessä uuden pellon tarvetta on esi- maan kaupan ja varsinkin tuonnin jälleen
13135: tetty täysin mielivwltaisia ja toisistaan suu- kehittyessä normaaliksi saattaisi ehkä olla.
13136: resti poikkeavia lukuja riippuen siitä, missä Toisaailta ei ole lainkaan selvitetty tuskinpa
13137: tarkoituksessa niitä kukin on esittänyt. edes suunniteltukaan ,toimenpiteitä eräiden
13138: Niinpä on yhtenä sellaisena lukuna monien uusien kasvilaatujen viljelemiseksi entistä
13139: joukossa mainittu n. 300,000 ha eli suun- suuremmassa määrässä ja pelilon vara:amista
13140: nilileen se määrä, joka välirauhansopimuk- näihin tarkoituksiin. Sellaisina saattaisivat
13141: sessa menetettiin kun taas esim. vuoden tulla kysymykseen muun muassa kuitu-,
13142: 1944 asutuskomitea (n. k. Nissisen komi- rehu- ja öljykasvit y. m. s. Edelleen on
13143: tea) pitää ta;voitteooa 800,000 han suuruisen selvittämättä mitä suunnitelmatalous, joka
13144: wlan raivaamista. Niin suuresti toisistaan näyttää vähitellen tuilevan käytäntöön myös
13145: eroavia k!uin mainitut [uvlllt ovatkin on maataloudessa, vaikuttaa maa- ja karja-
13146: niihlä kuitenkin lähtökohta sama. Vuonna taloustuotantoon sekä tarvittavan peiltoalan
13147: 1939, jolloin maamme kokonaispeiltoala oli määrään.
13148: noin 2,650,000 ha, tuotettiin kulutetuista Sokkosilila olo ei näin suuressa koko kan-
13149: elintarvikkeista kotimaassa kaikkiaan noin santalonteemme syvästi vaikuttavassa asiassa
13150: 84 %. Samalta peltopinta-alaJ1ta salaojitta- ole paikallaan vaan tosiasiat on saatava
13151: mailla, viljelyksiä paremmin muokkaamalla selville mahdollisimman pian. Uudisrmi-
13152: ja entistä runsaammalla apulantojen käy- vausta ()iil oooell!een harjoitettava myös val-
13153: töllä olisi voitu saada asiantuntijain lau- tion toimesta eikä toimitettava tutkimus
13154: sunnon mukaan kaikki omassa maassa ku:lu- saa siinä ~lla ,esteenä. Tällöin on luonnolii-
13155: tettavat elintarvikkeet vieläpä tullut ylijää- SieSti !laadittava lähiajan ll"aivaussuunnitelma
13156: määkin. Tätä käsitystä tukee m. m. prof. etupäässä maanhankintailain edellyttämän
13157: Pauli Tuoriian tutkimukset runsaampien raivaustyön suorittamista silmällä pitäen,
13158: apulantojen käytön vaikutuksesta satomää- joka !lieneekin suurin piirtein valmis täy-
13159: :cien rlisäJäntymisoon. Näin oill.en uuden pellon täntöönpantavaksi.
13160: IX,2o. - V. Eskola: y. m:. 301
13161:
13162: Edeldä olevaan viitaten ehdotamme edus- katsotaan normaalioloissa tarvittavan
13163: kunnan päätettäväksi toivomuksen, ja laoiisi suunnitel'ltWn uuden pe"/l()n
13164: raivaamisesta sekä antaisi asiasta
13165: että hallitus kiireeUisesti selvityt- tarpeellisiksi katsotut esitykset Edus-
13166: täisi paljonko peltoa enintään maassa kunnalle.
13167: Helsingissä; 8 päivänä helmikuuta 1946.
13168:
13169: Valfrid Eskola. A. K. Paasivuori.
13170: Yrjö Welling. Juho Kuittinen.
13171: 0. Muiklm. Isak Penttala.
13172: Eino Raunio. Viljo Rantala.
13173: Valter Kuusela. Aino M'alka.mä.ld.
13174: E. Pusa.. Samuli Tervo.
13175: H. S. Pesonen. Ka.isa. Hiilelä.
13176: Juho Pyy. T. Brygga.ri.
13177: Matti Lepistö. V'åinö Voionmaa.
13178: Alpo Lumme. Väinö Kivisalo.
13179: J. F. Tolonen. Uuno Raatikainen.
13180: Yrjö Kilpeläinen.
13181: 302
13182:
13183: !X,21. - Toiv. al. N:o 113.
13184:
13185:
13186:
13187:
13188: Murtomaa y. m.: 1'oimenpiteistä oman maan maataloustuot-
13189: teita raaka-aineenaan käyttätvän teoUisuuden kehittämi-
13190: seksi.
13191:
13192:
13193: E d u s ik u n n a H e.
13194:
13195: Voimaperäinen ja monipuolinen rmaata- siksikin tarkasteltava, olisiko mahdolli-
13196: Jouden 'tuotanto on ikansan !hyvinvoinnin suutta ikehittä:ä sellaista teollisuutta, joka
13197: tärikei:ffilpiä perusteita. Viime vuosina saa- käyttäisi raa:ka-aineenaan maataloustuot-
13198: dut kokemukset opettavat meille, miten teita.
13199: paljon työtä, aikaa ja varoja kysyy sään- Tåhä,n m~tinen !kokemus osoittaa., että soke-
13200: nöstelyn suunnittelu ja yHäpito ja miten rintuotantOikin, tosin monien kokeilujen tu-
13201: suuria summia on pitänyt käyttää elin- loksena, osoittautuu maamme eteläosissa
13202: tarvi'l~keiden tuontiin ulkomailta, siitä huo- kannattavaksi, edellytyksellä, että väkilau-
13203: limatta, vaikika sotaa ede1täneinä vuosina toja on runsaasti käytettävissä. Senvuoksi
13204: pystyimme sinne 'Viemään huomattavat olisi, sen jälkeen kun Turengissa raken-
13205: määrät ikarjata:loustuotteita. tenla oleva raaika:sokeritehdas on saatu kun-
13206: Maata!loustuotantoa jälh'len kehitettäessä toon, harkittava, paljonko seu j'ålkeen on
13207: olisi pyrittävä sellaiselle omavakaisuusas- maassamme alueita, joilla sokerijuuriikkaan
13208: teelle, että kansamme elämä kotimaisen viljely menestyy ja ryhdyttävä rakenta-
13209: tuotannon turvin olisi taattu. Tähän pää- maan uusia tehtaita.
13210: määrään olisi pyrittävä etupäässä !kotoisia Pellavan ja Jlampun viljelyä on maas-
13211: raaka-aineita ikäyttämäHä. Tuotanto olisi samme harjoitettu jo ikimuistoisista ajoista,
13212: kuitenkin saatava sellaiseksi, että se nor- mutta näiden !kasvien viljely on rajoittu-
13213: maalioloissa ,tuottaisi ikarjatarloustuotteita nut pääasiassa siihen, missä määrin niitä
13214: ulkomaiHe vietäväksikin. !käsiteollisuutena on 'kyetty tuotteiksi val-
13215: TäHaiselle asteelle on meillä toivoa mistamaan. Jos saataisiin lisätyksi näitä
13216: päästä verrattain nopeasti !heti sen jälkeen raaka-aineenaan käyttävää teollisuutta
13217: kJUn nyt käynnissä dlevam mawnhankintalruin enempi kuin maassamme nykyään on, tie-
13218: mukaan muodostettavat rtHat on saatu sään- täisi se näiden kasvien viiljelyksen lisäämis-
13219: nölliseen viljelykseen ja varustettua tar- ma;hdoHisuuiksia.
13220: peellisina rakennuksilla ja koneilla. Koti- Normaa;liajan ilmiö lihan kauppaan tu-
13221: maisen typpiteollisuuden nopea käyntiin lossa oli sellainen, että syksyllä esiintyi li-
13222: saanti tulisi mielestämme myösikin huomat- han liikatarjontaa, mutta kesällä li!han puu-
13223: tavasti !helpottamaan maataloutemme tuo- tetta. Näin tu1ee tapahtumaan myöskin sil-
13224: tannon !kohottamista. loin !kun karjataloustuotantomme karjakan-
13225: Sen jälkeen kuin täHaiselle omavaraisuus- nan [isä;ännyttyä jälleen on :runsasta. Jos
13226: asteelle on päästy ja ulkomaankauppakin saataisiin kehitetyiksi Uhan säily;keteolli-
13227: alkaa käydä normaaliajan uomissa, tulee suutta, voitaisiin siten ~tasoittaa hinnan
13228: syntymäJän liikatuotantoa ja siitä aiheutuva va.thteluja ja !Paremmin tyydyttää ~mlutta
13229: menek!kipuila, joka asettaa maanviljelijä- jten ,tarpeet.
13230: väestömme jatkuvia rtyöskentelymaJh.dolli- Peruna on sellainen kasvi, jonka vHje~
13231: suuksia silmäHä pitäen yhteiskuntamme ai- 1yä voidaan nykyisestään lisätä, jos vain
13232: van toisenlaisten probleemien eteen kuin olisi riittävästi perunajauhotehtaita, joissa
13233: mitä täHä hetikellä on edessämme. Siksi hyvinäJkin vuosina saadut tuotot saataisiin
13234: olisi jo nyt ryhdyttävä suunnittelemaan talteen tärkikelyksenä, jolla on kotimaassa
13235: niitä keinoja, joilla ~tilannetta voitaisiin lisääntyviä käyttömahdollisuuksia ~im. sii-
13236: hoitaa. Näitä ikeinoja etsittäessä <Jil.isi en" rapin valmistukseen sekä teoblisuuden tar-
13237: IX,21. - Murtomaa y. m. 303
13238:
13239: peilksi että myöskin ruokataloudessa ikäytet- että' hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13240: tävaksi. siin sellaisen teollisuuden kehittä-
13241: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme miseksi, joka käyttää raaka-ainee-
13242: kunnioittaen €-duskunnan päätettävä!ksr toi- naan oman maan maataloustuotteita.
13243: vomuksen,
13244: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
13245:
13246: Lauri Murtomaa. Juhani Leppälä.
13247: Heikki Soininen. Johan Toivo Järvinen.
13248: Johannes ViroJa.inen. Lauri Laine.
13249: Yrjö Hautala. Martti Miettunen.
13250: Kusti Eskola.
13251: 304
13252:
13253: IX,22. - Toiv. al. N :o 114.
13254:
13255:
13256:
13257: Hautala. y. m.: Mäiiränilw.3ta m®talousosuuskuntien trak-
13258: tori- ja kone,Memien perustanniseksi.
13259:
13260:
13261: E d u s k u n n a ll e.
13262:
13263: Riittävän hevosvoiman pito pientiloilla maallemme näinä päivinä myöntämän luo-
13264: ei aina ole mahdoihlista, kääpiötiloilla puh- ton perusteella Oilisi ehkä nopeasti tilaisuus
13265: taasti maatalouden karnna1ta. tuskin oillen- saada länsivaltojen Euroopassa olevista so-
13266: kaan kannattavaa. Mutta kuitenkin erikoi- tatarvikkeiden ylijäämävarastoista todennä-
13267: sesti vetovoimn tarve on ajoittain kiista- köisesti myöskin traktoreita., niin olisirtämä
13268: ton. Sen vuoksi olisi kiireesti pyrittävä mahdoilJlisu'US kiireesti huomioitava pienvil-
13269: nam todettua veto- ja käyttövoiman puu- j€'lijäin tarpeiksi perll$ettavia koneasemia
13270: tetta .torjumaan va1ltionkin myötävaikutuk- varten.
13271: sella. Vaikka myöhempi kehitys ja saadut ko-
13272: Maatalouskoneosuuskuntia, traktori- ja kemukset johtaisivatkin maatallouskonease-
13273: koneasemia olisi perustettava. jokaiseen kun- mien laajempaankin perustamiseen, kuten
13274: taan kautta maan ja erikoisesti Pohjois- on toivottavaa, niin olisi jo Jähintä tulevai-
13275: Suomen ja Koillis-Pohjanmaan laajoille ja suutta ajatellen varauduttava edeLlämainit-
13276: köyh~hle alueille useampiakin samaan pitä- tua mahdollisuutta hyväksikäyttäen osta-
13277: jään. Ja sinne juuri ensi tilassa. Valtion maan traktoreita. Samoin ajoissa joudut-
13278: osuus perustamiskustannuksissa ,täytyy oilla tava varautumaan muihinkin koneostoihin,
13279: ensisijainen, mutta varakasten kuntien osal- että apu pientiloille joutuisi, sillä pientilo-
13280: listuminen perustamiskustannuksiin saat- jenkin rajoitettu maata~ous on saatava voi-
13281: taisi rajoitetussa mielessä tulla kysymyk- maperäistettyä, tietenkin lähinnä palvele-
13282: seen. maan viljelijäinsä omia tarpeita., mutta
13283: Toimeenpanoa ja käytänöllistä järjeste- myös senkautta palvelemaan kokonaisuu-
13284: lyä kentällä on tarkoin harkittava, mutta denkin pyrkimyksiä työn kautta parem-
13285: erikoisesti on huolehdittava siitä, että koska paan eilämään.
13286: aähinnä va~tio vastaa perustamiskustannuk- Näihin syihin ja tarpeisiin viitaten kun-
13287: sista, jäisi tarv.itsijain kustaunettavaksi nioittaen ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
13288: vain polUoaine-, käyttö- y. m. pienemmät täväksi toivomuksen,
13289: menot.
13290: Koska pientilojenkin maatalous on sodan että hallitus ottaisi vuoden 1947
13291: seurauksena suuresti häiriintynyt ja vaikka tulo. ja menoarvioesitykseen 50 mil-
13292: hevoskantamme on täJllä hetkellä suhteelli- joonan markan määrärahan avus-
13293: sen tyydyttävä, olisi eduskunnan viime tuksik&i maatalousosuuskuntien trak-
13294: valtiopäivillä lausumaa toivomusta maata- tori- ja koneasemien perustamiseksi
13295: louskoneasemien perustamisesta nopeasti ke- ja yUäpitämiseksi pientiloja varten.
13296: hitettävä. Kun Amerikan Yhdysvru1tojen
13297: Heilsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
13298:
13299: Yrjö Hautala. Eemil Pääkkönen. Johannes Virolainen.
13300: J. Pyörälä. Kustaa. Tiitu. Valter Kuusela.
13301: Kusti Eskola. Eino Möttönen. Jaakko Hakala..
13302: Lauri Murtomaa. Markus Niskala. Urho Saariaho.
13303: Heikki Vehkaoja. Lauri Laine. Akseli Brander.
13304: Martti Miettunen. Erkki Koivisto. Lennart Heljas.
13305: Samuli Simula. Toivo H. Kinnunen. Yrjö Kilpeläinen.
13306: Antti A. Koukkari. Heikki Simonen. M. 0. Lahtela.
13307: Antti J. Rantamaa. J. E. Lampinen.
13308: 305
13309:
13310: IX,2a. - Toiv. al. N :o 115.
13311:
13312:
13313:
13314:
13315: Oklro y. m.: Toimenpiteistä maatal01J.,Stuotantoon kohdistu-
13316: van säännöstelyn lopettamiseksi.
13317:
13318:
13319: E d u s k u n n a ll e.
13320:
13321: Elintarpeiden säännöstelyn katsotaan al- tuottaja, joh näitä tuotteita on kasvatta-
13322: kaneeksi silloin kun eduskunta syyskuun nut, ei ole saanut siitä tuotantokustannuk-
13323: 20 p:TI!ä 1939 antoi 'lain kansanhuoHomi- sia, puhumattakaan mistään yrittäjävoi-
13324: nisteriön perustamisesta. Ensimmäiseksi tosta. Tämä menettelytapa on kuitenkin
13325: joutui säännöstelyn alaiseksi sokeri ja kahvi kostanut itsensä. Pakkomääräykset vilje-
13326: ja sen jälkeen seurasiva't nopeassa tahdissa lysalojen laajentamiseksi, peJtojen voima-
13327: muut elintarpeet. On sanottu ja syystä peräisty;ttämiseksi, ja karjantuotannon H-
13328: kylläkin, että meillä säännöstelyyn ryhdyt- säämiseksi ovat olleet tehottomia. Pakon-
13329: tiin liian myöhään puhumattakaan siitä, aJaisuudessa ja pakkomääräysten vallitessa
13330: ettei kylliksi ajoissa oltu varattu ulko- suoritettu työ ei ole koskaan tuottanut hy-
13331: mailta elintarpeita maahamme, jot:en toi- viä tuloksia, sitä vähemmän tässä missä
13332: sen maailmansodan syttyessä elintarvikeva- vi,elä tuottajan työ ja vaivan ponnistukset
13333: rastot maassamme olivat hyvin tyhjät. on viety alhaisin pakkohinnoin.
13334: Nyt, kun säännöstelyä on kestänyt jo yH Meillä ei olekaan säännöstelyn aikana eri-
13335: 6 vuotta, joista sotavuosia on ollut 4, voi- koisemmin pyritty .tuotannon lisäämiseen,
13336: daan jo varsin suurella .tarkkuudel•la mää- sen sijaan on kaikki huomio kohdistettu
13337: ritellä säännöstelyn sekä hyvät että heikot tuotteiden jakamiseen, on koetettu kaikella
13338: puolet. ankaruudella jakaa se vuoden sato mikä
13339: Se, että säännöstely kaikkein ankarim- milloinkin on sattunut ,tulemaan.
13340: min ja kohtuuttomimmin on kohdistunut Edellä mainituista seikoista on kuitenkin
13341: maataviljelevään väestöön, on johtunut johtunut, että tätä jaettavaa on tullut san-
13342: siitä, •että tämä väestönosa on ainoa, joka gen vähän, eikä se ole riittänyt lähes-
13343: niitä elintarpeita maassamme tuottaa, ja kään kaikille 1tarvitsijoille. Ihminen kui-
13344: silloin kun muualta tuonti on ollut sei- tenkin tarvitsee määrätyn määrän elintar-
13345: sauksissa tai aivan vähäistä, elintarpeiden peita pysyäkseen hengissä. Ja tämän puut-
13346: oswlta, on tämän väestönosan toimitus- ja tuvan osan, jota säännöstely ei ole voinut
13347: tuotantokyky kiristetty äärimmilleen. Sen jakaa a1lhaisiin hintoihin, järjestää sään-
13348: sijaan muut toimiwlat, !kuten esimerkiksi nöstelyn ja lain ulkopuolella •toimiva jär-
13349: teollisuus, on sodankin aikana päässyt jestö korkeisiin kiskurihintoihin. Miten
13350: säännöstelystä suhteeJlisen helpolla. Ja suuri osa elintarvikkeita kulkeutuu n. s.
13351: milloin tä.Uä a•lwlla on säännöstelyä harjoi- mustanpörssin kautta ei voitane läheskään
13352: tettu on siinä aina turvattu yrittäjälle tuo- .tarkalleen sanoa, mutta varmasti ne ovat
13353: tantokustannuks·et jopa siinäkin määrin, valtavia mää,riä mitä osoittaa S'ekin, että
13354: että on voitu voittojakin kerätä. Näin ei paikankorotusvaa timuksis1sa tuodaan esille
13355: voida sanoa elintarpeita tuottavan maata- väite, ·että elinkustannukset nousevat sen
13356: lousväestön kohdalta. Tältä osalta on johdosta, kun suuri osa elintarpeita on os-
13357: meillä koko ajan säännöstelyä johdettu tettava mustasta pörssistä. Mustan pörs-
13358: n. s. kuluttajaystäväillis,essä hengessä. On sin toiminta onkin saanut sellaisen laajuu-
13359: lähdetty siitä, että säännöstelyn alaiset den ja mittasuhteet, ettei sitä voida enää
13360: tärkeimmät elintarvikkeet on vaikka pakko- tukahduttaa ·eikä viranomaisten vastatoi-
13361: keinoin saatava pysymään mahdollisimman menpiteet voi sitä millään tavalla hallita.
13362: alhaisessa hinnassa huolimatta siitä, että Se on säännöstelyn rinnakkaisilmiö, se kuo-
13363:
13364: 39
13365: 306 IX,23. - Säännöstely.
13366:
13367: lee vasta sitten kun säännöstelykin loppuu. telystä, joten sitäkin vo1taisiin ryhtyä käyt-
13368: Aikaisemmassa mainitussa !laissa syys- tämään eläimille etenkin maitotuotannon
13369: kuun 20 p: ltä 1939, jolla !lailla kansan- edistämiseksi. Turkisnaha t myöskin olisi
13370: huoltoministeriö on asetettu, säädetään, että aika laskea vapaaseen kauppaan, sillä vain
13371: tämä kansanhuoltoministeriö oli aset:ettu turhanpäiväisesti paisutetaan hankintaliik-
13372: toistaiseksi ja kunnes asetuksella toisin keiden välittäjävoittoa. Metsien pakko-
13373: määrätään. Tästä johtuu, että säännöstely atoista ja pakkohinnoista olisi aika jo
13374: on meillä ti1lapäisluontoinen ja säädetty päästä. Metsien säännöstely onkin ollut ai-
13375: poikkeuksellisia oloja silmällä pitäen. Ja van tarpeeton toimenpide, ja sillä on tehty
13376: ·edelleen, että säännöstely voidaan lakkaut- arvaamatonta vahinkoa maamme metsiHe
13377: taa heti kun siihen tilaisuutta ilmenee. ja yksityismetsänomistajiUe.
13378: Alussa mainittiin, ·että meil1lä säännöste- Käytäntö on osoittanut perunan ja kor-
13379: lyyn ryhdyttiin liian myöhään, mutta nyt sirehun osalta, että puolittainen säännöste.-
13380: kaikki merkit viittaavat siihen, ettei siitä lystä vapauttaminen ei ole johtanut hyviin
13381: tarpeeksi ajoissa uskalleta pyrkiä pois. Tie- tuloksiin, vaan niistä .tarvikkeista, jotka
13382: tysti emme säänn.östelyä vo yhdellä kertaa kokonaan on vapautettu säännöstelyn alai-
13383: ~opettaa, mutta meidän olisikin nyt jo, suudesta, on saatu verrattain rohkaisevia
13384: missä se vain käy päinsä, vähän kerral- kokemuksia. Puutarha- ja keittiökasvituot-
13385: laan, aste asteelta, siitä yritet:tävä luopua. teet olivat koko viime kesän säännöstelystä
13386: MeiLlähän on maanviljelystuotannon alalla vapaat ja niitä oli kaupassa ja kohtuulli-
13387: sellaisia avainasemia, joiden vapauttaminen sin hinnoin saatavissa. Kananmunat lasket-
13388: vaikuttaisi varsin dvyttävästi ja tuotantoa tiin säännöstelystä pois viime syksynä, to-
13389: kiihoittavasti elintarvikealaila. Sellainen sin aikana, joUoin tuotanto oli pienimmil-
13390: on esimerkiksi peruna, joka olisi säännös- lään. Munia ilmestyi heti kauppaan, hin-
13391: telystä vapautettava, jo tämän kevättalven nat tosin alussa olivat varsin korkeat, jopa
13392: kuluessa, joten perunan kylvöalat kevääJllä 700 mk kilo, mutta päivä päivältä ovat
13393: laajentuisivat huomattavasti. Jos samanai- hinnat laskeneet, vaikkei vielä ole päästy
13394: kaisesti porsaskauppa vapautettaisiin sään- tuotantoa nostamaan. Tällä hetkellä saa-
13395: nöstelystä ja sitä mukaa sianliha, niin ruo- daan jo kananmunia 250 markalla kilo.
13396: katilanne :ensi .talvena helpottuisi tuntu- Edellä ·esitettyyn viitaten ehdotamme
13397: vasti. Viljan, väkirehujen ja apulantojen kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
13398: maahantuontia olisi kaikin mahdollisin kei- vomuksen,
13399: noin lisättävä, joten karjataloustuotteita että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13400: päästäisiin huomattavasti moninkertaistut- toimenpiteisiin maataloustuotantoon
13401: tamaan. Varsinaisen ileipäviljan runsaampi kohdistuvan säännöstelyn lopettami-
13402: maahantuonti johtaisi kauran pois säännös- seksi niin pian kuin mahdollista.
13403: Helsingissä 8 päivänä he1mikuuta 1946.
13404:
13405: Väinö Okko. Yrjö Hautala.
13406: Tauno Saukkonen. Juho Paksujalka.
13407: Markus Niskala. J. Pyörälä.
13408: Samuli Simula. Toivo H. Kinnunen.
13409: Matti Miikki. Lauri Riikonen.
13410: Aapo Inkinen. Eemil Pääkkönen.
13411: Lauri Laine. Toivo Ikonen.
13412: Martti Miettunen. Akseli Brander.
13413: Eino Laitinen. J. E. Lampinen.
13414: Kustaa Tiitu. Jussi Annala.
13415: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
13416: Lennart Heljas. Albin Asikainen.
13417: Juhani Leppälä.
13418: 307
13419:
13420: IX,24. - Toiv. al. N:o 116.
13421:
13422:
13423:
13424:
13425: Lampinen y. m.: Toihnenpiteist•ä maataloudessa esiintyvien
13426: rappioitten korjaamiseksi.
13427:
13428:
13429: E d u s k u n n a ll e.
13430:
13431: Sotavuosien aiheuttamat rappiot ovat hehtaarisadat samanaikaisesti 1,690 ry: stä
13432: m~an maataloudelle olleet erittäin raskaat. 1,082 rehuyiksilrköön. Kotieläinkantamme
13433: Asian johdosta lausui pääministeri Paasi- 2,500,000 ny:stä 1,560 nautayksikköön. Voi-
13434: kivi v. 1946 valtiopäivien avajaisissa m. m. daksemme päästä edes v. 1938 tasolle, on
13435: seuraavat sanat: hallituksen ja eduskunnan tehtävä kaik-
13436: ,Miten suuria arvoja maatalouden sodan kensa tilanteen korjaamisEiksi. Niin tär-
13437: aikaisen rappeutumisen kautta menetettiin keätä kuin onkin yleensä, ja varsinkin siir-
13438: ja millaisia ponnistuksia näiden rappioiden toväen kannalta uuden .pellon teko ja eri-
13439: korjaamiseksi on tarpeen, siitä on vielä ai- koisesti huomion kiinnittäminen niiden al-
13440: noastaan alustavia arviolaskelmia olemassa. lkuvalmisteluihin, on vieläkin tärkeämpää
13441: Näiden laskelmien mukaan maatalouden vanhojen viljelysten kuntoonsaattaminen,
13442: rappioiden !korjaaminen - ojitusten laimin- viemärien perkauksella ja kunnollisella oji-
13443: lyönti, maanparannus- ja rakennuskorjaus- tuksella ja muokkauksella. Pienmerkityk-
13444: ten tekemättä jättäminen, apulannoituksen selliseksi jää runsaankin apul~nnan ja ja-
13445: vajaus, kotieläin- ja muun maatalouspää- .Jostettujen siementen käyttö, jos kuivatus-
13446: oman väheneminen - vaatii niin suuria kysymys ja muokkaus on heikosti suori-
13447: vamja ja niin paljon työtä, ettei asiantun- tettu. Asian kiireellisyyden vuoksi olisi
13448: tevaJNa ta:holJa ole arvioitu olevam. mahdol- laadittava heti suunnitelma ja esitettävä
13449: lista selviytyä maatalouden rappiosta ja määräraha tarkoitusta varten, ellei uudis-
13450: saavuttaa sotien edellistä tasoa edes vii- raivausmäärärahaa voida tarkoitukseen
13451: dessä vuodessa senkään maatalouden osan käyttää.
13452: kohdalta, jota ei maanhankintalain nojalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13453: käytetä asutustarkoitu!ksiin." nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13454: Edellä oleva on 'lausuttu mitä arvoval- vomuksen,
13455: taisimmalta ja vastuunalaiselta taholta ja että hallitus kiireellisesti laatisi
13456: pakostakin .panee pysähtymään suuren ky- suunnitelman maataloudessa esiinty-
13457: symyksen eteen. Tilastojen mukaanhan vien rappioitten korjaamiseksi, sekä
13458: .peltojemme sato laski v:sta 1938 4,212 milj. varaisi riittävän määrärahan tarkoi-
13459: ry:stä vuoteen 1944 2,459 milj. ry:öön sekä tusta varten.
13460: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
13461:
13462: J. E. Lampinen. Eemil Pääkkönen.
13463: Heikki Soininen. Markus Niskala.
13464: Toivo Ikonen. Lauri Riikonen.
13465: Juho Niukkanen. Yrjö Suontausta.
13466: Väinö Okko. J. Eri. Pilppula.
13467: Antti A. Koukkari. Lauri Murtomaa.
13468: M. 0. Lahtela. Elias Tukia.
13469: Arno Tuurna.
13470: 308
13471:
13472: IX,z5. - Toiv. al. N:o 117.
13473:
13474:
13475:
13476:
13477: Ikonen y, m. : Bsity ksen anta-misesta maataloudeUisen neu-
13478: vonn«;n keskittälmisestä.
13479:
13480:
13481: E d u s !kun n a H e.
13482:
13483: .Sotaa edeltäneinä vuosina käytiin maa- virastokankeudesta ja sen toimintaan liit-
13484: talouspiireissämme kiistaa maatalousneu- tyy ilahduttavan paljon vapaata harras-
13485: vonnasta. Nekin, jotka n&kivät neuvon- tusta ja palkatonta työtä, ovat sen varjo-
13486: nassa sen vipusimen, jolla maatrulouttamme puolet sittenkin suuremmat. Rinnaiklkais-
13487: voitaisiin huomattavasti korottaa, olivat neuvontatyön haitat esiintyvät näkyvimmin
13488: erimielisiä neuvonnan järjestelystä. Kiista lähinnä sillä Etelä-Suomen alueella, missä
13489: ei koSikenut sitä, mitä on neuvottava ja mi- toimii kolme suomenkielistä yleisneuvonta-
13490: ten on neuvottava, vaan sitä, kuinka neu- järjestöä. Samoissa pitäjissä toimii rin-
13491: vonta olisi tar'koituksenmukaisimmin järjes- nan maanviljelysseurojen alaisia maamies-
13492: tettävä 1. organisoitava. Eduskunnassakin seuroja, Pienvi•ljelijäin Keskusliiton alaisia
13493: on tähän asiaan kiinnitetty huomiota paikallisyhdistyksiä ja Pienviljelijäin Lii-
13494: useasti. Vastauksessa. hallituksen esityk- ton alaisia paikallisosastoja. Tiillöin on
13495: seen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle jouduttu siihen, että samaakin asiaa voi
13496: 1931 lausuu eduskunta asiasta seuraavaa: samassa kylässä käydä neuvomassa kolmen
13497: ,Siihen nähden, että maataloudellisen eri järjestön neuvojat ja konsulentit. Täl-
13498: neuvontatyön rulalla tätä nykyä työskente- lainen järjestelmä on ajan ja varojen tuh-
13499: lee ilmeisesti liian monta eri järjestöä, Iausta vähävaraisessa ja harvaan asutussa
13500: josta aiheutuu hajanaisuutta, ristiriitai- maassamme. Tilanne on mitä epäterveempi
13501: suutta ja tarpeettomia kustannuksia, on sikäli, mikäli palkattujen toimihenkilöiden
13502: toimitettava tutkimus siitä, millä tavalla aikaa käytetään järjestöjensä jäsenhankin-
13503: maataloudellisten järjestöjen toiminta ja taan, jotta välttämätön valtion avustus var-
13504: varsinkin edellä mainittu neuvontatyö olisi mennettaisiin sille, 'koska viime mainittu
13505: n~kyistä tarkoituksenmukaisemmin järjes- atinakin osittain riippuu jädestön jäsenmää-
13506: tettävä ja keskitettävä." rästä.
13507: Vuonna 1932 asetettu komitea käsitte- Myönteisenä aikaansaannoksena keskitys-
13508: likin maaherra E. Y. Pehkosen puheen- pyt'lkimyksessä on pidettävä sitä, että maa-
13509: johdolla keskittämiskysymystä antaen talouden tuotantoneuvontaa, joika viimeksi-
13510: asiasta kruksi <laajaa mietintöä. Ylijohtaja kuluneiden poikkeusvuosien aikana on ollut
13511: Sunilan komiteassa v. 1933 ja kansliapä.äl- keskeisenä työmuotona yleisneuvontajärjes-
13512: ilikkö Konttisen toimikunnassa vv. 1940-41 töjen toimintaohjelmassa, suoritetaan yhte-
13513: on asiaa vielä sen jälkeen selvitelty. Kaik- näisen organisation puitteissa. Vuoden
13514: llden näiden asiantuntijadinten antamat 1941 alussa, jolloin valtiovallan toimesta
13515: mietinnöt päättyvät ehdotuksiin keskityk- ryhdyttiin ·tehostetun neuvonnan avulla
13516: sen aikaansaamiseksi neuvontatyössä. Mi- edistämään elintarviketuotantoa, luotiin
13517: ltään keskitystä ei kuitenkaan ole satu to- näet maatalousministeriöstä johdettava tuo-
13518: teutetuksi. Mikään ilaadituista keskitys- .tantotaisteluorganisatio, jossa maanvilje-
13519: suunnitelmista ei ole saanut kaikkien niiden lysseurat muodostavat maakunnallisen run-
13520: järjestöjen kannatusta, joita on eihdotettu gon ja jossa paikallisina alueneuvojina toi-
13521: liitettävä;ksi suunniteltuun uuteen järjes- mii maanviljelysseurojen neuvojien ohella
13522: töön, ja sen takia on asia edelleen ratkai- myös pienviljelijäjärjestöjen neuvojia.
13523: sematta. Tätä neuvonnan keskitystä on pidettävä
13524: Vaikka nykyiseHä j&rjestelmällä on kuitenkin tilapäisenä ja siitä luovuttaneen-
13525: eräitä hyviäkin puolia - onhan se vapaa kin ensi tilassa.
13526: IX,2 5. - Ikonen y. m; 309
13527:
13528: Kun järJestöllisen hajanaisuuden aiheut- on sellainen puute poistettava esim. eri-
13529: tamat epäkohdat ovat ilmeiset, on siinä py- tkoiskonsulenttien avulla, joita järjestön
13530: rittävä keskityikseen, mitä vaikeuksia sen ylemmiHä asteHla tulisi olla palvelukses-
13531: toteuttamisessa sitten lieneekin voitet- saan. Samoin voisivat erikoisvali~kunnat
13532: tavana. Nykyisenä ajankohtana, jolloin jäl- järjestön eri asteissa hoitaa niitä asioi•ta,
13533: leenrakennustyö myöskin maatalousalana jotka järjestön yleisessä toiminnassa eivät
13534: on välttämätön, on tähän erityisen ~paina muuten ·tule riittävästi :huomioiduiksi.
13535: vat syynsä. Onhan nyt perusteilla !kym- Kotitaloudellisen neuvontatyön keskittä-
13536: meniätuhansia kokonaan uusia maatalous- miskysymys Hittyy myös varsin läheisesti
13537: yksiköitä ja entisten maatalouksien sota- yleisneuvontajärjestöjen keskittämiseen. Sa-
13538: tilan aiheuttamia rappioita on ryhdyttävä moin voidaan harkita, missä määrin on tar-
13539: korjaamaan. Näissä oloissa on maatalou- koituksenmukaista yhdistäå eräitä erikois-
13540: dellisella neuvonnalla suuri ja edesvastuul- järjestöjä yleiskeskusjärjestöön. Jos yhdis-
13541: linen tehtävä edessään. Sen onnistuminen täruisasiassa läihdetään 1kuitentk:in heti alussa
13542: ri1ppuu suurelta osalta tämän työn orga- liian laajalta ,pohjalta, voi se taas pit!kit-
13543: nisoimisesta. tyä ja jääaå. toteuttamatta kuten tähän
13544: Kun maatalousneuvontaa ryhdytään kes- asti on oHut laita. Pääasia on, että tällä
13545: kittämään, saattaa tässä järjestelyssä il- kertaa päästään asiassa alkuun ja pääs-
13546: metä eri suuntiin meneviä vaatimuksia. tään keSikitykseen siinä, missä sitä kipeimmin
13547: Ybi näkökohta on kuitenkin pidettävä sel- kaivataan. Näyttäköön kokemus sitten ai-
13548: viönä: neuvonnan on palveltava pääasiassa kanaan, on keskitystä edelleen jatkettava
13549: pienviljelijöitä, koska nämä muodostavat ja miten pitkälle järjestötoiminnassa se on
13550: vaJltaosan maatalousväes'töstämme. Heille ulotettava.
13551: on taattava itsenäisten viljelijäin pääryh- Yksityisessä aloitteessa ei ole .tilaisuutta
13552: mänä, että neuvonta palvelee ennen muuta perustella maataloudellis·en neuvonnan kes-
13553: heidän tarpeitaan. Tämä on heille ·ensisi- kittämistä kuin viittaamalla sellaisiin ylei-
13554: jaisen tärkeätä, koska pienviljelijäväestön siin näkö'k01htiin, mitä edeHä on esitetty.
13555: on va~keampi kuin keski- ja suurtilojen Asian tutkiminen ja esityksen antaminen
13556: omistajien lhankkia koulu- sekä kirjallista siitä kuuluu hallitukselle.
13557: ammattitietoa. Keskityshan>kkeessa on vielä Edelläolevaan viitat•en ehdotamme kun-
13558: varottava, ettei herpaannuteta sitä virkeätä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13559: harrastusta, jota pienviljelijäin nykyisissä vomuksen,
13560: järjestötoiminnoissa on havaittavissa. - että hallitus kiireellilsesti valmis-
13561: Mikäili edellä esitetyissä puitteissa tapah- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
13562: tuva neuvonta ei kykene tarjoamaan palve- sen maataloudellisen neuvonnan kes-
13563: Iuksiaan suurempien viijelmien omistajille, kittämisestä.
13564: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
13565:
13566: Toivo Ikonen. J. E. Lampinen.
13567: Johannes Virolainen. Juho Niukkanen.
13568: M. 0 Lahtela. Matti Miikki.
13569: Markus Niskala. Eemil Pääkkönen.
13570: Antti A. Koukkari. Elias Tukia.
13571: Martti Miettunen. Lauri Murtom.aa.
13572: Anshelm Alestalo .
13573:
13574:
13575:
13576:
13577: . -~· ... -
13578: _
13579: 310
13580:
13581: IX,26. - Toiv. al. N :o 118.
13582:
13583:
13584:
13585:
13586: Tiitu y, m.: Toimenpiteistä polttoturpeen noston ja käytön
13587: tehostwmiseksi.
13588:
13589:
13590: E d u s k u n n a ll e.
13591:
13592: Maanhankintalain toteuttamisen yhtey- lämmitysainekysymys on ratkaistava koti-
13593: dessä menettävät kunnat ja seurakunnat maista raaka-ainetta käyttäen. Ja tällöin
13594: metsänsä miltei kokonaan. Tämä näiden ei meillä ole valinnan varaa, vaan meidän
13595: yhteismetsien menetys asettaa kuntain, seu- on turvauduttava soihimme, joita meillä
13596: ro.lkuntain ja asutuskeskuksien polttopuun kyllä on riittämiin. Meillähän polttotur-
13597: hankinnasta huolehtivat viranomaiset vai- peen valmistusta pienessä mittakaavassa on
13598: keasti ratkaistavan kysymyksen eteen. Edel- harjoitettu jo pitemmän aikaa, joten ko-
13599: lämainittujen yhteismetsien turvin kyseei- kemusta tämän valmistuksessa on. Tälle
13600: linen ,polttopuun hankinta on tä:hän saakka perustalle voidaan kyllä luoda nykyistä
13601: järjestynyt. Mutta nyt on saavuttu ajan- tarvetta vastaava suurtuotanto. Muutos
13602: kohtaan, jolloin ainakin yleisten rakennus- olosuhteeseen lämpöainekysymyksessä on ta-
13603: ten puulla 'lämmittämisestä on luovuttava. pahtunut niin lyhyessä ajassa, että :tästä
13604: Puuta polttopuuksi yhteismetsien jaon ja tilanteesta, useimmissa tapauksissa lämmi-
13605: yksityismetsien pitkäaikaisen pakkohakkuun tyslaitosten uusiminenkin huomioituoo, ei
13606: jälkeen ei ole saatavissa. Ja kaikki saata- selvitä ilman valtiovallan väliintuloa.
13607: vissa oleva ulosvientiin kelvollinen puuta- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
13608: vara on nykyistä kansantalouttamme aja- ehdotammeik:in eduskunnan 'hyväksyttäväksi
13609: tellen ehdottomasti varattava ulosvientiin. toivomuksen,
13610: Polttoainekysymys on siis mtkaistava jotain
13611: muuta polttoainetta kuin puuta käyttäen. että hallitus t·yhtyisi kiireellisiin
13612: Ulkomaisen kivihiilen yleiseen !käyttöön toimenpiteisiin polttoturpeen noston
13613: lämmitysaineena meillä ei ole varaa, joten ja käytön tehostamiseksi.
13614: Helsingissä 7 päivänä 'helmikuuta 1946.
13615:
13616: Kustaa Tiitu. Lauri Laine.
13617: Heikki Vehkaoja. Samuli Simula.
13618: Elias Tukia. Antti A. Koukkari.
13619: Martti Miettunen. Markus Niskala.
13620: Lauri Murtomaa. Eino Möttönen.
13621: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
13622: 311
13623:
13624: IX,21. - Toiv. al. N:o 119.
13625:
13626:
13627: Ikonen y. m.: Toimte,npiteistä salaojituksen edistämiseksi.
13628:
13629: E d u s lk u n n a ll e.
13630: Voimaperä:isen viljelyksen ensimmaiSia mattavan kalliiksi. Kustannukset hehtaaria
13631: edellytyksiä meidän maassamme on kunnol- kohden lasketaan nykyään nousevan keski-
13632: linen kuivatus. Vain vajaat 8 % peltoalas- määrin 14,000 markkaan. Kun voimMSa
13633: tamme lasketaan olevan sellaista maata, Dievien määräysten mukaiset salaojituspalk-
13634: joika ei 'tarvitse ojitusta. Ojitettavat pel- ikiot, joiden enimmäismäärät vaihtelevat
13635: tomme ovat pääasiassa avo-ojissa, vain 1,400-500 markkaan hehtaaria kohden, ei-
13636: 121,000 ha eli 5.2 % pelloistamme on sala- vät enää vasta:a suuruuteensa nähden ny-
13637: ojissa. lkyistä ·hintatasoa, olisi niitä jo siitäkin
13638: Salaojitus on kuitenkin monistakin syistä syystä korDtettava. Samoin olisi lainamää-
13639: tulevaisuuden ojitusmuoto. Siihen viittaa- riä korotettava ja lain,ausehtoja lievennet-
13640: vatkin jo viimeiset rauhanvuDsien tilastDt. tävä. Koska erityisesti olisi vielä tärkeätä,
13641: Kun vuonna 1920 salaojitettiin peltoa 85 että uudisviljelykset jo raivausvaiheessa sa-
13642: ha, niin ojitettiin vuonna 1938 yhteensä laojitettaisiin ja samoin pienviljelijät ryh-
13643: 5,008 ha ja vuonna 1939 kaikkiaan 6,681 iha. tyisivät tässä muodossa voimaperäistämään
13644: Salaojituksen edut avo-ojitukseen eli sar- viJjelyksiään, pitäisi näille myönnettävät
13645: kaojitukseen nähden ovat siksi huomattavat, palkkiot olla suhteellisen runsaat.
13646: että salaojituksen pitäisi J71leistyä kuitenkin Nykyiseen hintatasoon nähden voitaisiin
13647: vielä paljon suuremmassa määrässä kuin mielestämme seuraavia palJkkioita pitää koh-
13648: mitä käytännössä on tapahtunut. Saadaan- tuullisina:
13649: ihan salaojituksella jo yksin viljelysalan
13650: lisäystä 15-20 % tarvitsematta peltopinta- Vlljelmän peltoalan Avustusta ku,tannus- 1 h:la kohti
13651: suuruus ha arvion määrästä enintään
13652: alaa nykyisestään Iisiitä. Salaojittamwlla
13653: vanhat pellot ja raivattavat uudisviljelyk- alle 5 ha 50% 7,000 mk
13654: set päästään huomattavasti pienemmillä 5-15 40 5,000
13655: raivausalDilla samaan tulokseen kuin käyt- 15-30 " 25 " 3,500 "
13656: yli 30 " 15 " 2,000 "
13657: tämä1lä edelleen yleistä sarkaojitusta. Sar- " " "
13658: kaojituksen vuotuiset kustannukset ovat
13659: myös melkoiset, eikä ojitus kuitenkaan jat- Vilje1män pinta-alaksi älköön tällöin las-
13660: kuvasti toimi samalla tapaa yhtä tehok- kettako uudisviljeilystä, jota salaojittamalla
13661: kaasti kuin salaojituksessa. Koneiden käyttö palkkiota saadaan. Jos lainaa saataisiin
13662: sarkaojitetul1a pellolla ei koskaan ole mah- 50% kustannuksista ja työnjohto olisi il-
13663: dollista samassa laajuudessa kuin sala.oji- mainen, voisiva·t avustulkset silloin olla noin
13664: tet'll'hla maa:Lla. Sama koskee 'rikkaruohojen puolet tässä esit,etyistä määristä.
13665: torjuntaa, joiden levenemispaikkoina ovat Edellä .esitetyn perusteella kunnioittaen
13666: avo-ojien pientareet. M·eidän lyhyen kasvu- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
13667: kantemme piten:täminen keväällä muuta- vomuksen,
13668: miilla päivillä on myös tärkeätä ja salaoji-
13669: tusta käyttäen mahdollista. Pitkäaikaiset että hallitus korottaisi salaojituk-
13670: lkuivuudet eivät myöskään muodostu kasvul- sen edistämiseksi tarkoitettujen laino-
13671: lisuudeUe yhtä tuhoisaksi salaojitetulla jen ja avustusten määriä ajan vaati-
13672: maalla kuin sarkaojissa olevalla. muksia vastaaviksi ja sitä varten
13673: Sallaojituksen melkein ainDana varjopuo- varaisi riittävät määrärahat tarkoi-
13674: lena on, että sen suorittaminen tulee huo- tukseen käytettäväksi.
13675: Helsingissä helmikuun 11 rpäivänä 1946.
13676: Toivo Ikonen. Markus Niskala. Elias Tukia.
13677: Heikki Soininen. Antti A. Koukkari. Matti Miikki.
13678: Sulo Salo. Martti Miettunen. Lauri Murtomaa.
13679: Johannes Virolainen. J. E. Lampinen. Anshelm Alestalo.
13680: M. 0. Lahtela. Eemil Pääkkönen.
13681: 312
13682:
13683: IX,2s. - Toiv. al. N:o 120.
13684:
13685:
13686: Lahtela y. m.: Lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon
13687: maataloudellisten järjestöjen määrärahojen korottami-
13688: seksi.
13689:
13690: E d u s k u n n a 11 e.
13691: Vuosi vuodelta on käynyt yhä ilmeisem- daan arvioida, että kuluvana vuonna mai-
13692: mäksi, että maa- ja kotitaloudellisten neu- nitut summat yhteensä ylittävät 1 milj.
13693: vontajärjestöjen valtiolta saamat määrära- markan. Matkakustannuksissa tapahtunut
13694: hat ovat tarpeeseen nähden osoittautuneet kohoaminen on myöskin huomattava. Rau-
13695: Tiittämättömiksi. Rahan arvon alenemisesta tatielippujen hinnat ovat sotaa edeltäneestä
13696: johtuen ovat palkkausmenot jyrkästi kohon- tasosta nousseet noin kolminkertaisiksi ja
13697: neet, niin että järjestöil~ä on nykyisin erit- linja-automaksut ovat kohonneet vieläkin
13698: täin suuret vaikeudet selvitä pwlkkausky- enemmän. Konsulenttien ja neuvojien päi-
13699: symyksen hoitamisessa. Muilla aloilla on värahoja on myöskin ollut pakko korottaa
13700: palkkojen nousu ohlut niin huomattava, niin, että ne ovat nykyisin 2-3 kertaa niin
13701: että maatalousjärjestöt eivät ole voineet suuret kuin ennen sotaa. Ensi vuonna tul-
13702: sitä seurata, mikä aiheuttaa luonnollisesti ~aan niitä entisestäänkin korottamaan.
13703: työvoiman siirtymistä järjestöistä muihin Vuokrissa on samoin ollut m~lkoinen nousu
13704: tehtäviin vaikeuttaen siten neuvontatyötä. ja myöskin puhelinmaksuissa.
13705: Va1tion virastoissa ja toimissa on niinikään Järjestöjen on ollut yleensä pakko käyt-
13706: palkkojen korotus ollut varsin tuntuva. Pe- tää runsaasti omia varojaan ja useiden koh-
13707: ruspa:lkka ja \kalliinajan sekä kaUiinpaiikan dwlta nämä varat ovat lopussa. Myös ra-
13708: [isät huomioonottaen on palkkaus valtion hanarvon alenemisesta johtuen järjestöjen
13709: viroissa ja toimissa noussut v:sta 1939 omat varat ovat käyneet vähiin.
13710: 150-250 %: lla palkkausluokista riippuen. Maataloudellisten järjestöjen valtiolta
13711: Maatalouden neuvontajärjestöissä on palk- saamat määrärahat ovat olleet y,leensä sotaa
13712: kauksessa voitu seurata ylipäänsä vain noin edeltäneenä tasolla. Näin on asianlaita
13713: 100 %: n nousua. Tämä on ollut maanvil- myöskin kuluvan vuoden varsinaisiin mää-
13714: jelysseura- ja pienviljelijäjärjestöissä mah- ·rärahoihin nähden. Tällainen tilanne on
13715: dollista siten, että osa toimintahenkilöistä, luonnollisesti asettanut järjestöt vaikeiden
13716: nimittäin tuotantokonsulentit ja alueneuvo- pulmien eteen talouttaan hoitaessaan.
13717: jat ovat saaneet palkkansa n. s. tuotanto- Kun maa- ja kotitaloudellista neuvonta-
13718: taisteluvaroista. Maanviljelysseurojen ja työtä sekä yleensä maatalouden edistämis-
13719: pienviljelijäjärjestöjen ei ole siis tarvinnut toimintaa on pyrittävä voimakkaasti suo-
13720: itse huolehtia kaikesta ,toimihenkilöittensä rittamaan ja koska tätä tietä voidaan, ku-
13721: pa;lkkauksesta, mikä on helpottanut tilan- ten kokemus osoittaa, tehokkaasti vaikuttaa
13722: netta. maataloustuotannon nousuun ja kehittymi-
13723: Paitsi palkkausmenoista johtuen ovat jär- seen ja varmentaa elintarviketuotantoa,
13724: jestöjen menot useista muistakin syistä saamme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
13725: viime aikoina huomattavasti lisääntyneet. päätettäväksi toivomuksen,
13726: Toimistotarvikkeiden hinnat ovat jatku-
13727: vasti kohonneet ja samoin vuosikirjojen että hallitus ottaisi vuoden 1946
13728: y. m. painatuskustannukset. Postikulut ovat lisämenoarvioesitykseen riittävän suu-
13729: niinikään tuntuvat, sen jälkeen kun järjes- ren määrärahan maataloudellisten
13730: töiltä on poistettu postirahavapaus. V. 1944 järjestöjen määrärahojen korottami-
13731: nousivat Maatalousseurojen Keskusliiton ja seksi kuluvana vuonna, jotta nämä
13732: maanvilj elysseuro j en postikulut arviolta järjestöt voisivat täydellä teholla
13733: noin 300,000 markkaan ja erikoisyhdistys- toimia maataloutemme kohottami-
13734: ten suunnilhleen 350,000 markkaan. Kun seksi ja elintarvikkeiden tuotannon
13735: postimaksut sen jälkeen ovat nousseet, voi- lisäämiseksi.
13736: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1946.
13737: M. 0. Lahtela. J. E. Lampinen. Toivo Ikonen.
13738: Antti. A. Koukkari Markus Niskala. Elias Tukia.
13739: Eemil Pääkkönen. Heikki Soininen. Sulo Salo.
13740: Väinö Okko. Matti Miikki. Lauri Murtomaa.
13741: 313
13742: IX,29, - Toiv. al. N :o 121.
13743:
13744:
13745:
13746:
13747: Okko y. m.: Toimenpiteistä perunan säännöstelyn lopetta-
13748: miseksi.
13749:
13750:
13751: E d u s k u n n a ll e.
13752:
13753: Peruna, jolm ruokataloudessa ja jokapäi- sääminen avaiSI varsin suuria mahdolli-
13754: väisessä käytössä on leipäviljan rinnalla suuksia muillekin ruokatalouden aloille.
13755: tärkeimpiä viljelyskasv.eja, joutui kuitenkin Mainittakoon vain ,sianlihan tuotanto ja
13756: säännösteltäväksi vasta 30. 12. 1940 ja maitotuotannon lisäys, joka on sangen lä-
13757: näyttää siltä, että se ensimmäis·eksi olisi heisesti riippuvainen perunan viljelyk-
13758: myös säännöstelystä vapautettava. sestä, puhumattakaan perunajauhot·oolli-
13759: Perunan säännöstely näy.ttää käytännössä suudesta. Onhan tunnettua, että suuret
13760: olJeoo ja o.n edelleen varsin vaikea toteut- p.erunajauhotehtaamme maassa joutuvat
13761: taa. Vaihteleva satoj.en suuruus, sen heikko seisomaan perunan puutteen tähden.
13762: säilyväisyys, ja kuljetus kylmillä ilmoilla, Ainoa keino .tällä hetkellä perunatuotan-
13763: asettaa pakko-otoille omat vaikeutensa. Pe- non lisäämiseksi on sen laskeminen pois
13764: runan pakkoluovutusvelvollisuudesta onkin säännöstelystä. Ja mitä pikimmin tämä ta-
13765: säännöstelyn aikana käytetty erilaisia me- pahtuu sen parempi. Jos vain hyvissä
13766: netelmiä. Nykyisin voimassa oleva n. s. ajoissa :tämän kevättalven kuluessa asia il-
13767: tavoitejärjestelmä, jolloin v.iljelijöille ennen moitetaan maanviljelijöille, niin perunan-
13768: perunan kylvöä ilmoitetaan kylvöalan suu- viljelys ensi kesänä saa ennennäkymättömät
13769: ruus ja siitä myöhemmin ilmoitetaan sato- mittasuhteet ja hinnatkin tulevat varmasti
13770: iukuun perustuva luovutusvelvollisuus, ei tulevana kulutuskautena olemaan kohtuulli-
13771: ole omiansa millään tavalla lisäämään pe- set.
13772: runan vilj.elystä, senkin vuoksi, ik:un luovu- Edellä olevaan viHaten ehdotamme kun-
13773: tushinta on jatkuvasti ollut varsin alhainen nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
13774: ja suuri osa perunan ulosmyyntihinnasta muks•en,
13775: jää välittäville tu:kkuliiklmille ja väMttäis-
13776: kauppiaille. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
13777: Perunan merkitys ruoka;taloudessamme toimenpiteisiin perunan säännöstelyn
13778: on tavattoman ,tärkeä ja s-en viljelyksen Ii- lopettamiseksi.
13779: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946.
13780:
13781: Väinö Okko. Markus Niskala.
13782: M. 0. Lahtela. Heikki Soininen.
13783: J. E. Lampinen. Juho Niukkanen.
13784: Juho Paksujalka. Matti Miikki.
13785: Eemil Pääkkönen. Toivo Ikonen.
13786: Antti. A. Koukkari Lauri Riikonen.
13787: 314
13788:
13789: IX,ao. - Toiv. al. N :o 122.
13790:
13791:
13792:
13793:
13794: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä perunanvilje'lyksett edistä-
13795: miseksi.
13796:
13797:
13798: E d u s k u n n a ll e.
13799:
13800: Sodanaikaisen ruokavaliomme pahimpia keskuksissa saadaan edes välttämättömin
13801: vajavaisuuksia on ollut ja on edelleen riit- rasvan :tarve tyydytetyksi.
13802: tävien ravintorasvojen puute. Karjakan- Jotta peruna-alat saataisiin nykyisestään
13803: tamme sodanaikaisen supistumisen ja rehu- riittävästi laajennetuksi, meille soveliaat
13804: vi,ljelyksen suuren rappeutumisen johdosta perunalaadut käytäntöönotetuiksi ja sadot
13805: ei voida odottaa, että voin tuotantoa, niin suurennetuksi, olisi ryhdyttävä erikoisen
13806: välttämätöntä kuin se olisikin, voitaisiin voimaperäisiin toimenpiteisiin asiassa. Siinä
13807: !l'iittäväm. nopeasti nostaa tarvittavassa mäiä- mielessä pitäisi kotoisia lantavaroja voida
13808: rässä. Ainoa tie kotieläinrasvojen nopeaan käyttää runsaammin perunanviljelyilmiHe ja
13809: ~isäämiseen on meillä kehittää maamme si- väkilantojen saannin lisäämiseksi olisi teh-
13810: kataloutta mahdollisimman voimakka.asti. tävä kaikki mahdollinen. Neuvontajärjestö-
13811: Kun sianlihan tuotantomme vuonna 1938 jen toimesta olisi ryhdyttävä koko maassa
13812: arvioitiin olevan 58 milj. kg, josta mää- t·ehokkaaseen ja hyvin suunniteltuun toi-
13813: rästä vietiin ulkomaille 4,156,000 kg, dli mintaan perunanvilj.elyk...sen edistämistyÖss'ä,
13814: tuotanto v. 1942 vain 20 milj. kg. Sian- järjestämäl~ä muun ohella pientiloj'Gll hy-
13815: lihan •tuotantomme olisi pyrittävä nopeasti vinhoidettujen perunanviljelysten pa:lk~tse
13816: elvyttämään sotaa edeltäneel·le tasolle, koska misia sekä erityisiä ik.urss;eja perunanvilje-
13817: vain siten voimme nopeimmin saavuttaa [yksen ja varastoinnin opastamiseksi. Kun
13818: tarvittavan tasapainon ravintorasvatalou- lisäksi valtiovallan .toimesta ennen kylvö-
13819: <lessamme. kauden alkamista voitaisiin peruna vapaut-
13820: Sikatalouden edi'Btämisen pahimpana .taa säännöstelystä, olisi todennäköistä, että
13821: kompastuskivenä on lähinnä rehukysymys. perunanviljelys lisääntyisi jo ensi satokau-
13822: Miten olisi riittävä 11ehumäärä sianlihan- ·tena tarvittav:assa määrässä.
13823: tuotantoa varten edullisimmin ja nopeim- Edel.läolevaan viitaten ehdotamme edus-
13824: min saatavissa~ Tuskinpa asiantuntijain kunnan päätettäväksi toivomuksen,
13825: keskuudessa voidaan olJ.a eri mieltä siitä,
13826: että perunanviljelyksen edistäminen on no- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
13827: pein ja taloudellisin tie. .toimenpiteisiin perunanviljelyks:en
13828: Maanviljelyksen edistämistyössä peru- edistämiseksi niin, että perunan suo-
13829: nanviljelyksen edistäminen on senvuoksi ranainen kulutustarve tulisi riittä-
13830: rtäHä hetkellä aivan erikoisen tähdellistä, västi tyydytetyksi ja samalla sianli-
13831: jos halutaan saada ensiksikin kuluttaja- han tuotannon edellytykset riittävän
13832: väestön perunantarve täysin riittävästi tyy- rehun puolesta mahdollisimman hy-
13833: dytettyä ja sen ohella sianlihan tuotanto vin turvatuksi.
13834: siinä määrin elpymään, että myös kulutus-
13835: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
13836:
13837: Martti Miettunen. Markus Niskala.
13838: Eemil Pääkkönen. M. 0. Lahtela.
13839: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
13840: Johannes Virolainen. Lauri Murtomaa.
13841: 315
13842: IX,s1. - Toiv. al. N :o 123.
13843:
13844:
13845:
13846:
13847: Soininen y. m.: Esityksen ~11Atamisesta lisäyksestä vuoden
13848: 1946 tulo- ja menoarvioon uudis- ja laidunrawauspalk-
13849: kioita varten.
13850:
13851:
13852: E d u s k u n n a ll e.
13853:
13854: Maatalouspolitiikkamme tärkeimpiä rteh- sessa 9 päivältä elokuuta palkkioiden pro-
13855: 1Jäv.iä itsenäisyysaikaTiamme orn ohlut mah- senttiosuuksia kustannuksista ja niiden
13856: d6llisimman suuren elintarvikeomavarai- enimmäismääriä hehtaaria kohden nostet-
13857: suuden saavuttaminen. Sotiamme ede:ltä- tiin :entisestään niin, että ne vastaavat huo-
13858: nema vuosina olimme jo pääsemässäkin mattavasti kohonneita raivauskustannuksia.
13859: melko Jähelle sitä. Tämä vuosina 1937-38 Sanotun lain 1 §: n 1 momentin nojalla
13860: saavutettu miltei täydellinen ·elintarvike- otetaan vailtion tulo_ ja menoarvioon vii-
13861: omavaraisuus johtui suureLta osalta eri- .tenä vuotena alkaen vuodesta 1945 vuosit-
13862: koispalkkioilla :tehostetusta uudisraivaus- 'tain tarpeellinen siirtomääräraha uudis- ja
13863: palkkiotoiminnasta, joka pantiin aluelle 1aidunviljelyspalkkioiksi. Palkkiot julistet-
13864: v. 1919 ja on v. 1931 lähtien jatkunut yh- tiin haettaviksi maanviljelys_ ja talousseu-
13865: täjaksoisesti. T'ämä toimi!llJta on neljäniJ1es- railta sekä pienviljelijäin keskusjärjestöiltä
13866: vuosisadan aikana antanut oloihimme näh- viime vuoden syyskuun [oppuun mennessä.
13867: den varsin huomattavia .tuloksia. Onhan Järjestöt ovat toimittaneet maataloushalli-
13868: maassamme itsenäisyysvuosina raivattu tukselle luettelot palkkioita hakeneista vil-
13869: uutta viljelysmaata n. 600,000 hehtaaria, jelijöistä, näiJle :suunnit·e~tujen raivausten
13870: josta määrästä noin puolet palkkiotoimin- pinta-aloista sekä ehdotetuista palkkioista.
13871: nan rturvin. Tarkistamattomien luetteloiden mukaan on
13872: Viimeksi käytyjen sotien johdosta uudis- palkkioiden hakijoiden, joille palkkiota on
13873: raivauspalkkiotoiminta häiriyrtyi pahasti. esitetty, lukumäärä 24,622, suunnitelmien
13874: Kun palkkioiden turvin raivattu ala oli pinta-ala on 25,898 hehtaaria ja palkkioita
13875: sodan edellisenä aikana ollut vuodessa kes- on ehdotettu myönnettäväksi 349,523,900
13876: kimäärin yli 23,000 hehtaaria, oli se sota- markkaa. Näihin lukuihin sisältyvät myös-
13877: vuosina 194~4 vain keskimäärin n. 5,000 kin siirtoväen pika-asutus- ja maanhan-
13878: hehtaaria. Nousipa raivausa.la v. 1933 kintalain nojaUa palkkioita saavat hakijat,
13879: [ähes 60,000 hehtaariin, kun se v. 1941, joilil.e osa palkkioista voidaan maksaa en-
13880: ollessaan korkeimmillaan, oli vain vähän nakkona heti raivaustöitä a1ettaessa. Li-
13881: yli 7,000 hehtaaria. Palkkioiden maksami- säksi tehdään pika-asutus- ja maanhankin-
13882: seen käytettiin v. 1933 valtion varoja talain nojalla uusia uudisraivaussuunnitel-
13883: 34,039,833 markkaa ja v. 1941 7,404,132 mia sekä myönnetään heti keväästä lähtien
13884: markkaa. palkkioita. Tähän tarkoitukseen tarvitta-
13885: Alueluovutuksessa menetetyn n. 275,000 nee varoja arviolta n. 20-25 miljoonaa
13886: peltohehtaarin korvaamiseksi ja päästäk- marikkaa .edellyttäen, että raivattavaksi
13887: semme mahdollisimman suureen elintarvi- suunniteltu wla olisi n. 2,000 hehtaaria.
13888: keomavaraisuuteen olisi meiLlä lähimpien Kun viime vuodelta säästyneitä varoja
13889: 10 vuoden aikana raivattava peltoa ainakin maataloushallituksella on käytettävissä n.
13890: 500,000 hehtaaria. Tämän raivausohjelman 40 miljoonaa, tarvittaisiin kuluvana vuonna
13891: ;toteuttamista silmälläpitäen annettiin uusi varoja yhteensä n. 375 miljoonaa mark-
13892: laki varojen varaamisesta uudisraivauk- kaa.. Kun kuluvan vuoden menoarviossa
13893: sista jaettavia palkkioita varten 20 ·päivältä on uudis_ ja laidunraivauspalkkioihin
13894: heinäkuuta 1945, jonka toimeenpanoasetuk- 11 Pl. XV: 21 momentille vara.ttu varoja
13895: 316 IX,a1. - Uudisraivauspalkkiot.
13896:
13897: 110,000,000 markkaa, joka ei ole siis ~ähes että hallituSl ottaisi kuluvan v'OO-
13898: kään riittävä, ehdotamme eduskunnan pää- den ensimmäiseen lisämenoarvioon
13899: tettäväksi toivomuksen, 11 Pl. XV: 21 momentille uudis-
13900: ja laidunraivauspalkkioita varten
13901: 225,000,000 markan lisäyksen.
13902: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
13903:
13904: Heikki Soininen. Markus Niskala.
13905: Eemil Pääkkönen. Lauri Riikonen.
13906: Anshelm Alestalo. J. Eri. Pilppula.
13907: Johannes Virolainen. Sulo Salo.
13908: Toivo Ikonen. M. 0. Lahtela.
13909: Martti Miettunen.
13910: JiX,a2. - Toiv. al N :o 124.
13911:
13912:
13913:
13914: Pus~ y. m.: Selvityksen hankkimisesta maatalousket·hotyiin
13915: Uikiin perustuvan rahoituksen toteuttamisen mahdoUi~
13916: suuksista.
13917:
13918:
13919: E d u s kun n a U e.
13920:
13921: Maruta!louskerhotoimi'lllta ail.oitettiin moos• jalostusyhdistys, Suome:n Lammas- ja Vuo-
13922: srunme lreväältlä 1925. Silloin Rockefeller- henhoitoyhdistys, Pienvi:ljelijåin Liitto, Työ-
13923: säätiön konsulentti FraillS P. Lund saapui väen Sivislty~iitto, KulutusosuUSikuntien
13924: maahamme nykyisen presidentti MMN!,erhei- Keskusliitto, Suomalainen Marttaliitto, Ken-
13925: min lrutsusta. Herva Lundin johdo[la ja 1 raali Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
13926: Rockefeller-sä,ätiön varoilla aloitettiin sill- Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio (Kes-
13927: [oin maataJouskerhotyö muutamilla paik!ka- kusmetsäseura Tapio), Suomen Siipikarjan-
13928: 'kunniNa. Samaan aikaan ryhdyttiin pai- hoitajain liitto, Maata:loustuottajai:n Ke~
13929: kaJhl:isi'llia varoilla tekemä:ä:n ma!llt<aloUSikerho- lkusl1itto. Pienviljelijäin Keskusiliitto, Kan-
13930: työili myöskin Viipurin ympäriSitöHä. Näiltä swnva'listusseura, Suomen Ayrshireyhdistys
13931: paikkakunnilta 1laajeni toiminta vähiiflelle:n ja Suomen Nuorisoliitto. Maatalouskerholii-
13932: eri puolille maalta. ton perustajaj•äseniksi pyrittiin määrä:tie-
13933: Valtion komirtea teki v. 1928 suunnit~l toisesti saamaan kaiikki koko maata käsittä-
13934: man koko mawta !käsittävän keskusjärjestön vät arvovaltaiset ja eri harrastuspii•rejä
13935: perustamisesta, minkä jälkeen Maatalous- edustavat järjestöt, jotta mat,alouskerho•työ
13936: kerholiitto perust.ettiin 20 päivä:nä marras~ saataisrin mahdollisimman laajojen kansa-
13937: kuurf:.a 1928. Sen perustajajäseninä olivat: ilaispiirien yhteiseksi asiaksi ja vältyttäisiin
13938: PeLlervo-Seura, Suomen Maatalousseurojen erimielisyyksistä nuorison hyväksi tehtä-
13939: Keskusliitto, Maalaiskuntien Liitto, Länsi- vässä •työssä. Näissä merkeis\'liä on mrua-
13940: Suomen KarjanjalOIStusyhdistys, Suomen talousk,erhotyötä johdonmukaisesti tehty.
13941: Puutarhaviljelijäin ~~itto, Suomen Hi<!lln- Sen kiehitystä kuvwa seuraava, .taulukko:
13942:
13943: Vuosina 1929-1945 olleiden kerhopaikkakuntien, kerhoneuvojain ja kerholaisten
13944: luk'W11'1)iärät.
13945: Kerhoneuvojat
13946: Vuosi Kerhopalkkakunnat Val'Finaiset Apu!. neuvojat Yht. Kerholaiset
13947: 1929 92 115 115 9,400
13948: 30 136 171 171 17,000
13949: 31 154 185 3 188 21,100
13950: 32 171 216 3 219 25,600
13951: 33 165 219 3 222 26,500
13952: 34 240 311 3 314 34,500
13953: 35 265 312 3 315 38,700
13954: 36 274 352 4 356 37,600
13955: 37 288 360 4 364 38,900
13956: 38 305 376 4 380 39,400
13957: 39 306 378 4 382 41,000
13958: 1940 345 440 500 940 75,400
13959: 41 370 467 276 743 73,700
13960: 42 440 530 ~94 824 99,900
13961: 43 431 511 238 749 90,360
13962: 44 428 494 215 709 67,000
13963: 45 393 449 179 628 84,500
13964: 318 IX,32. - Maatalousbrhot.
13965:
13966: SOitien johdosta 'kiristynyt elirutarviketi- MitJä ikerhotyön ~a:hoitukseen tUJlee on
13967: ~amm.e anltoi erityisen sysäyksen ma;ataloos- maatalouskerhotyön ylin johto ja piirikon-
13968: ikerhotyön 1la;ajentamiselle. Niinpä .tehtiin sulenttien toiminta yleensä rahoitettu val-
13969: maatalouskerhotyötä vuonrrm 1942 410 maa- tion määräraho:iilila. Seil1 sijaan on paikalli-
13970: iLaiskunnassa vastaavail1 [uvrun oilless-a v. sen kerhotyön rahoitukseen aina saatu ja
13971: 1939· 304. Kaupun~eissalkin se yleistyi !käytetty keskimäärirn enemmän paikkakun-
13972: 30:oon. Vakinaisia kerhoneuvojia 01li eni- nalta kerättyjä varoja kuirn valtion v:aroja.
13973: ten v. 1942 j•a apuJa.iskerhoneuvojia v. Seuraavasta taulukosta käy selville Maa-
13974: 1940. Kerholaistoo luku nousi 41,000: s•ta talouSikerholTiJton vaJltiol·ta ja muista i•äh-
13975: 100,000:eem:. Vuoden 1942 jälkeen on ker- rteisttä saamien varoj·en määmä sekä pailkalli-
13976: hotoimi:nlba varoj•en puutteen takia, jonkrm sen lmrhotyön ll'ahoiltus valtion avuSituksHla
13977: verran SJUpistunUJt. ja paikkakunnail•ta ikerätyiUä varoilla.
13978:
13979: Maatalouskerhotyön rahoitus vuosina 1929-1945.
13980: Kerholiiton saarnat avustukset Paikallisen kerhot~·ön rahoitus
13981: MniBta
13982: VuoBi Valtiolta lähteistä Yhteensä Kerholiitolta Muilta iäri. Paikkakun. Yhteensä
13983: mlli. mk mlli. mk mili. mk mili .. mk mlli. mk mili. mk ;ml!j.mk
13984: 1929 0.26 0.40 0.66 0.37 0.05 0.62 1.02
13985: 30 0.45 0.69 1.14 0.68 1.12 1.80
13986: 31 0.68 0.70 1.38 0.75 1.23 1.98
13987: 32 0.68 0.74 1.42 0.85 1.28 2.13
13988: 33 0.76 0.55 1.31 0.77 1.36 2.13
13989: 34 1.65 0.21 1.86 1.12 1.80 2.92
13990: 35 2.12 0.07 2.19 1.37 2.19 3.56
13991: 36 2.19 0.07 2.26 1.45 2.40 3.85
13992: 37 2.48 0.09 ·2.57 1.55 2.64 4.19
13993: 38 2.76 0.09 2.85 1.69 3.14 4.83
13994: 39 3.04 0.09 3.13 1.95 3.23 5.18
13995: 1940 2.94 1.06 4.00 1.10 4.2 2.60 7.80
13996: 41 4.06 1.35 5.41 3.35 3.1 2.90 9.35
13997: 42 6.65 2.50 9.15 5.35 3.2 5.95 14.50
13998: 43 7.60 2.70 10.30 3.90 3.7 7.05 14.65
13999: 44 8.89 2.70 11.59 4.54 3.0 7.86 15.40
14000: 45 11.51 4.20 15.71 8.33 2.7 9.25 20.28
14001:
14002: Taullllkot osoittaV'a.t kell'hotyön keh1tystä, tai muu paikaillmen kerhoelin ·ei ole varo-
14003: neuvojien ja apulaisneuvoji•en ja kerholais- j.en puru,trt,eessa voirnwt pirtä:ä hei.tä: jatkuvasti
14004: ten lukumäärää sekä eri lähteistä saatujen ltyössä:än.
14005: varojen m'oor•ää ja 'käyttöä. Voidaan to- Maatalouskerhotoiminta on rniirr tunrnet-
14006: deta, ;että hyödyil'liselksi havaittua maa- tua 'lruajojen nuorisojou'kikojen hyväksi ja
14007: t:a;louskerhotoimiruta:a ei o~e vielä noiilli 65 lroeskuudessa tehtäV'äiä työrtä, ettei sen tar-
14008: marulaiskunnassa. Varojen riittämättömyyttä pee~lisuudesrta ja hyödyLLisyydestä ole syytä
14009: osoittaa se seikka, että kerhotyössä on ollut esi.ttää todisteluja. On vain valitettavaa,
14010: neuvojina viime vuosina useita sa:toja apu- että suMeel1lisesti pienien vuotuisten• raha-
14011: ~aiskerhoneuvojia. Nämä ova1t ttaval:lisesti erien puurt;e on oUut esrt·eenä, ettei sii:tä ole
14012: entisiä 1mrholaisia, joille on arnnettu ope- sa1artu täyttä hyatyä. S.en vuoksi olisi maa-
14013: rtust.a muutaman viikon kestänei:llä eriikois- talouskerhotyön raho]tus pyr.ittävä: jihl'jesrtä-
14014: kursseiJ~la. Viellä Olli huomattava, eWä vaki- mään vaJkinniselle, sen merlkitystä vastaa-
14015: na.isislta llJeuvojista'kin vain noin puolet on va:li}.e 'kannalle. Se kävisi pä:insä p3irhaim-
14016: vakinaisia, ymp1äri vuoden ltyäSikernte<levrä mrul!la i!JavaLla siltern, •että sä-ädettäisiin laki
14017: kerhoneuvojia. Tästä asiarntilasta johtuu, niistä perusteista, joiden mukaallJ vailtion
14018: että joka vuosi siirtyy huomattava joukko varoja olisi paikailliseen ma:a:rtalouskell'hotyö-
14019: parhaita kerhoneuvojia muhlle toimi3lloHle hön saa:tavissa. ,Jos laissa s:äiädettäisiin, että
14020: kun heidän kerhokrmtansa kerhoyhdistys valtio avustaisi tavallisiss'a tapauksissa
14021: IX,a2. -Pusa y. m. 319
14022:
14023: 50% :J!a paika;hlista maatailouskerhotyotä, joissa sitä enimmirn 1arvitaoo ja juuri niin
14024: ni1n avaisi se mahdol'lisuuden suurimmassa suuressa [aajuudessa:, että se käsitiliä !kai-
14025: osassa maamme ku'llitia han~kia riittävästi ken lmrhoikäisen nuorison.
14026: varoj'a vakinailsten ymp'äri vuoden •toimessa MaataJouskerhoEiton ja piiriHintojen frelkä
14027: ollevien riittävän amma-btitaidon omaavi'en niiden konsulenttien .toiminn,an mhoitus
14028: ja kerhotyöhön sopivien kerhoneuvojien voi•.taisiin järjestää joko samassa yhteydessä
14029: paftlkkaamista vmrten. Silloin kerhoneuvo- ~akiirn otettavilla sä!äillnöiksi!Uä tai nykyiseen
14030: jruin työstJä muodostuisi siihern sopivhlle ja .tapa,arn vrultiorn s:i,tä va11ten erikseen myöntä-
14031: innootuneilile henkilöilrle eHimä:num, mikä miili1ä määrärahoilla.
14032: :tyydyttää tekijääns1ä ja oobaa vakin:ais~m Kaiken edel,lämain~tun perusteella ehdo-
14033: toimeentulon. Jos vi·elä kerhoneuvoji·en: tamme eduskunnan hyv'äksytäväiksi toivo-
14034: elälkekysymys jäJrjesltebtäisiin samassa yh- muksen,
14035: teydessä, va&aannu;tJtaisi se maata1ouslmrho-
14036: työrn kel'lbakaiikkiaan sen merk~tystä vasma- että hallitus selvityttäisi ensi ti-
14037: vall1e kannalLe. lassa maatalouskerhotyö,n lakiin pe-
14038: Vähiävaraisia kuntia varten oilisi sää:det- rustuvan rahoituksen toteuttamtisen
14039: tiä.V'ä erityiset laissa määriteltävät lisäavus- mahdollisuudet ja antaisi mahdolli-
14040: tukset. Silloin kunm:an köyhyys ei olisi simman pian Edusku,nnalle selvityk-
14041: kerhotoiminnan est·eenä niissä kunnissa, sen ehkä aiheuttamat lakiehdotukset.
14042: Helsingilssä helmikuun 7 p'äivän>ä 1946.
14043:
14044: E. Pusa. Johannes Virtanen.
14045: Juho Kuittinen. Erkki Koivisto.
14046: Arvo Riihimäki. L. 0. Hirvensalo.
14047: W. Metsäranta. Lennart Heljas.
14048: Johan Toivo Järvinen. Rolf B. Berner.
14049: Johannes Virolainen. Elli Nurminen.
14050: Helena Virkki. Juho Pyy.
14051: IX,aa. - Toiv. &1. N:o 125.
14052:
14053:
14054:
14055:
14056: Virolainen y, m. : Toimenpiteistä maataloustyöväe'll ia koti-
14057: eläinten hoitajien vaatetus- ja jalkinepuutteen poistami-
14058: seksi.
14059:
14060:
14061: Ed us!k u n na'J.;l e.
14062:
14063: Kuluneiden sotavuosien aikana ovat maa- naan toisarvoiseen asemaan maassa olevia
14064: seutuväestön mahdollisuudet saada !käytet- työvaate- ja nahkajalkinemääriä jaettaessa.
14065: tävä.Jkseen erilaisia välttämättömiä ,tarvik- Niinpä on metsätöissä työskentelevHle
14066: keita olleet erittäin_ huonot. Tämä koskee varattu mainitussa suhteessa eräitä etuja
14067: erityisesti työvaatteita ja jalkineita. ulottamatta niitä maataloustyöntekijöihin
14068: Sodan järkeen ei tilanne tässä suhteessa ja kotiläinten hoitajiin. Tällainen menet-
14069: ole yhtään parantunut, vaan päin vastoin tely on herättänyt mainituissa väestöryh-
14070: on ulko- ja karjanhoitotöissä välttämättä missä suurta tyytymättömyyttä ja osaltaan
14071: tarvittavien työvaatteiden ja jalkineiden edistänyt työvoiman pakoa maataloudesta.
14072: puute käynyt kuukausi kuukaudelta yhä Kun tällainen epäkohta vähentää ylei-
14073: huutavammaksi. Tästä joutuvat raskaim- seen kulutukseen saatavien elintarvikkeiden
14074: min kärsimään maanviljelijäperheiden jä- määrää eikä voi ajan pitkään jatkua vai-
14075: senten ohella maataloustyömiehet ja koti- kuttamatta erittäin haitallisesti maatalous-
14076: eläinten hoitajat. tuotantoomme, olisi asiaan viipymättä saa-
14077: Viimeksimainittujen kohdalta on tilanne tava korjaus. Se voi tapafutua toiselta puo-
14078: muodostunut monin paikoin maata niin tu- [en mainittujen tarvikkeiden tuotantoa
14079: kalaksi, että se uhkaa tehdä näiden henki- edistämällä, toiselta puolen varaamaila jaet-
14080: löiden työskentelyn mainituissa maatalous- tavista tarvikkeista riittävä osuus edellä-
14081: tuotantomme turvaamisen ja koko kansan- mainitulle väestölle.
14082: taloutemme vahvistamisen kannalta elin- Edelläolevaan viitaten esitämme eduskun-
14083: tärkeissä töissä maJJ.dottomaksi. nan ihyväiksyttävä.Jksi toivomuksen,
14084: Toistuneista esityksistä huolimatta ei että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14085: tässä suhteessa ole saatu aikaan paran- toimenpiteisiin maataloustyöväen ja
14086: nuksia. Päin vastoin näyttää siltä, että kotie7äinten hoitajien vaatetus- ja
14087: mainitut maataloustyöt on jätetty koko- jalkinepuutteen poistwmiseksi.
14088: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
14089:
14090: Johannes Virolainen. M. 0. Lahtela.
14091: Markus Niskala. Heikki Soininen.
14092: Martti Miettunen. Samuli Simula.
14093: Lennart Heljas. Heikki Vehkaoja.
14094: Eino Laitinen. Matti Meriläinen.
14095: Toivo I. Sormunen. Eino Möttönen.
14096: Antti A. Koukkari. L. 0. Hirvensalo.
14097: J. Pyörälä. Yrjö Hautala.
14098: Erkki Koivisto. Kusti Eskola.
14099: Lauri Murtomaa. T. N. Vilhula.
14100: Toivo Ikonen. Yrjö A. Manninen.
14101: 321
14102:
14103: IX,a4. - Toiv. al. N :o 126.
14104:
14105:
14106:
14107:
14108: Riihimäki y, m.: Eräiden karjojen maidon tuotannon tark-
14109: kailusta annetun kansanhuoltoministeriön päätöksen ku-
14110: moamisesta.
14111:
14112:
14113: E d u s k u n n ra U e.
14114:
14115: Julkisuudessa esitet:tyjen tietojen mukaan hyötyä. Karjanhaltijat, jotka pitävät tark-
14116: koelypsypakon toimeenpanoa perusteltiin kailun hyödyllisenä, eivät tarvitse pakko-
14117: sillä, että täten saataisiin tuotantotarkkailu määräystä. Muut taas hoitavat kirjanpidon
14118: yleiseksi ja sellaisena vaikuttamaan kohot- vain vä;lttääkseen erittäin ankarat rangais-
14119: tav.asti karjojen 'tuotamtoon. Jo alunperin rtusseuraamukset. Kun on olemassa mahdol-
14120: epäiltiin kuitenkin toimenpiteen tarkoituk- lisuus yhdenmukaistaa koelypsykirjanpito
14121: senmukaisuutta ja pienviljelijäväestön ta- tilitysten kanssa, puuttuu siltä uskottavuus,
14122: holta esitettiin pätevästi perusteltu kieltei- ja niin ollen todistusvoima oikeinkin hoi-
14123: nen kanta koelypsypakkoon nähden. dettuna. Kun tuotantorajat sitäpaitsi ovat
14124: Ainoana ehkä myönteisenä tuloksena koe- voimassa ei luotetuinkaan kirjanpito vai-
14125: lypsypakosta voidaan sanoa olleen, että vil- kuta 11ihasakkojen tai muiden tuotannon
14126: jelijöitä saatiin ,vapaaehtoisesti" suoritta- alittamisesta johtuvien seuraamuksien pois-
14127: maan koelypsyjä ja tuotantokirjanpitoa. tamiseen:.
14128: Tällaisen toiminnan ohjausta ja valvontaa Koelypsypakko aiheuttaa myös kansan-
14129: varten annettiinkin samanaikaisesti yksin- huoltoviranomaisille tuntuvasti tarpeetonta
14130: omaan maanviiljelys- ja talousseuroille huo- työtä ja kustannuksia. Sitäpaitsi se pitää
14131: mattava va;ltion määräraha. yllä vastenmielisyyttä kansanhuoltojärjes-
14132: Tämä vapaaehtoinen tarkkailutoiminta ei telmää kohtaan, koska se aiheuttaa koelypsy-
14133: kuitenkaan täyttänyt alkeellisiakaan tarkas- pakon alaisille viljelijöille täysin hyödy-
14134: tustoiminnan vaatimuksia jo siitä syystä, töntä lisätyötä.
14135: että ohjaavia henk:hlöitä oli aivan riittämät- EdelläOllevaan viitaten ehdotamme kun-
14136: tömästi. Karjanhaitijoilta puuttui monesti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14137: myös riittävä harrastus asiaan, sillä toimin- vomuksen,
14138: taan liityttiin siksi, että muuten oli suori-
14139: tettava koelypsy nimeltäänkin pakollisena. että hallitus kiireellisesti kumoaisi
14140: Tänä vuonna ei valtio enää myönnä va- kansanhuoltoministeriön päätöksen
14141: Toja vapaaehtoisen tarkkailun ohjaamiseen, eräiden karjojen maidon tuotannon
14142: mikä: merki:ts,ee ,tämä:n toimi:nnan pälätty- tarkkailusta ja poistaisi päätöksen
14143: mistä, mutta koelypsypakko on edelleen voi- 4 § :n perusteella määrätyt rangais-
14144: massa. tusseuraamukset.
14145: Pakollisesta tuotantotarkkailusta ei kui-
14146: tenkaan ole nykyisessä muodossaan mitään
14147: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
14148:
14149: Arvo Riihimäki. Johan Toivo Järvinen.
14150: Lauri Myllymäki. Konsta Talvio.
14151:
14152:
14153:
14154:
14155: 41
14156: 322
14157:
14158: IX,al> .. - Toiv. al. N :o 127.
14159:
14160:
14161:
14162:
14163: Hietanen y. m.: Esityksern antamisesta laiksi karjan laidun-
14164: tamisesta suurmaanomistajien metsämailla.
14165:
14166:
14167: E d u s k u n n a l [ e.
14168:
14169: Viitaten ed. J. Järvisen y. m. eduskun- Eduskunnalle esityksen sellaiseksi
14170: na;lle jättämän toivomusaloitteen N: o 132 lainsäädännöksi, että vähävaraisille
14171: perusteluihin ·ehdotamme eduskulilllillill hy- tilallisille ja muille laitumen tarvit-
14172: väksyttäväksi toivomuksen, sijot'lle taattaisiin mahdollisuus lai-
14173: duntaa karjaansa suurmaanomista-
14174: että hallitus antaisi ensi Ulassa jien mets&mailla.
14175: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
14176:
14177: Esa Hietanen. Toivo 1. Sormunen.
14178: 323
14179: IX,a6. - Toiv. al. N:o 128.
14180:
14181:
14182:
14183:
14184: Vilhula y. m.: ·Toimenpiteistä. riittiPvän karjanlaitumen tur-
14185: vaamiseksi pie'l:l!viljelijöiUe.
14186:
14187:
14188: E d u s k u n n a ll e.
14189:
14190: Laitumen merkitys kannattavalle karja- maata saavat, saada myöskin mahdollisuuk-
14191: talouden hoidolle on erittäin suuri. Ilman sien mukaan laidunmaata. Tämä koskee
14192: kunnollista laidunta ei oloissamme ole mah- luonnollisesti myöskin pienviljelijöitä, jotka
14193: dollisuuksia harjoittaa ja kehittää karja- mainitun lain mukaan saavat lisämaata.
14194: taloutta. Tämä koskee yleensä kaikensuu- Näin on asianlaita myöskin varsinaisen asu-
14195: ruisia tiloja. Mutta ennekaikkea pienvilje- tuslain pohjalla saatavaan maahan nähden.
14196: lijöiden ja pienkarjanomistajien keskuu- Laidunasian järjestämistä monissa tapauk-
14197: dessa on laitumen puute monissa tapauksissa sissa on myöskin helpottanut se, että sekä
14198: suorastaan huutava. Tämän vuoksi olisi valtion metsämailta että yhtiöiden mailta
14199: aivan välttämätöntä, että maassamme ryh- on ollut mahdollisuutta saada pientä kor-
14200: dyttäisiin todenteolla kiireellisesti toimen- vausta vastaan metsälaidunta käytettäväksi.
14201: piteisiin nimenomaan pienviljelijöiden ja Mutta kuitenkin näyttää siltä, että tä-
14202: pienkarjanomistajien keskuudessa vallitse- hänastiset toimenpiteet eivät ole tuottaneet
14203: van •laitumen puutteen poistamiseksi. asiassa riittäviä tuloksia. Näin •tulee tapah-
14204: Tämän asian järjestäminen on kieltämättä tumaan myöskin sen vuoksi, että kaikki
14205: monissa suhteissa vaikea. Tästä nähtävästi 1laitumen tarvitsijat eivät voi maanhanki'!lJta-
14206: johtuukin, että huoLimatta siitä, eHä asi~lS'ta lain pohjalla maata saada. Nimenomaan
14207: on tehty monilukuisia aloitteita ja sitä ovat tällaisten pienviljelijöiden kohdalta asiaan
14208: valmistaneet lukuisat komiteat ja toimikun- pitäisi saada korjausta aikaan muita kei-
14209: nat, ei kysymystä kuitenkra:an ole saatu jär- noja käyttäen. Asiaa ei voitane muuten
14210: jestetyksi. Kun sen järjestämisen välttä- järjestää kuin, että erikoislainsäädännöllä
14211: mättömyys kuitenkin jo varsin yleisesti tun- varataan heille tilaisuus saada joko val-
14212: nustetaan, olisi asiaau 'kii•reellisesti käytävä mista laidunta tai laitumeksi sopivaa maata
14213: perusteellisesti käsiksi. Me allekirjoittaneet pakkolunastuksella, vuokrauksen tai muun
14214: olemme todenneet, että 'tähänastiset toimen- sopimuksen kautta. Tässä yhteydessä olisi
14215: piteet asian suhteen ovat jääneet tuloksil- ehkä myöskin aitauslain säännöksiä tarkis-
14216: taan heikoiiksi. Kun maassamme valHtsee tettava. Päämääränä laidunkysymyksen
14217: nimenomaan pientiloilla puute pellosta, ei~ järjestelyssä olisi joka tapauksessa oltava
14218: vät melkoisen korkeat valtion varoista mak- kunnollisten viljelyslaidun:ten aikaansaami-
14219: settavat laidunraivauspalkkiotkaan ole tä- nen, jossa tarkoituksessa valtion maksamien
14220: hän mennessä riittävän nopeasti voineet laidunraivauspalkkioiden jatkuva suoritta-
14221: poistaa laitumen puutetta kun pienviljeii- minen on välttämätöntä.
14222: jöiden on täytynyt kohdistaa raivaustoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14223: mintansa ennenkaikkea pellon lisäämiseen. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
14224: Niin toivottavaa kun viljelyslaitumien rai- vomuksen,
14225: vaaminen palkkioiden turvin onkin ja sitä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14226: pitäisi kaikin keinon edistää, ei tämäkään toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
14227: voine ainakaan kaikissa tapauksissa antaa nön aikaansaamiseksi, jonka kautta
14228: riittäviä tuloksia m. ni. sopivan laidunmaan pienviljelijät ja pienkarjanomistajat
14229: puuttumisen vuoksi. Maanhankintalain mu- voisivat saada käyttöönsä riittävästi
14230: kaan voivat henkilöt, jotka sen pohjalla karjanlaidunta.
14231: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
14232:
14233: T. N. Vilhula. Kusti Eskola,
14234: Johannes Virolainen. Lauri Laine.
14235: Martti Miettunen.
14236: 324
14237:
14238: IX,s7. - Toiv. al. N:o 129.
14239:
14240:
14241:
14242:
14243: Huka.ri y. m.: Toitmenpiteistä pieneläjien karjatalouden tu-
14244: kemiseksi.
14245:
14246:
14247: Eduskun111aUe.
14248:
14249: Viäh ävaraisten pi,enviljelijäperheiden toi-
14250: 1 S,en tähden mielestämme olisikin oikeu-
14251: meeDJtu~o on monenlaisen puutteen ahdis- denmukaista, että valtiovaJ11alaa olisi varoja
14252: lt:Jama. Tästä puU!tteenalaisesta e'lämästä käytettäväksi sellaisten vähävaraisten pien-
14253: jQutuu kärsimään huomattava osa maamme eläjäperheitten auttamiseksi, jotka ovat
14254: ~apsista sillä tunnettuahan on, että varsin- edellä kerrotulla :tavai1la menettäneet ainoan
14255: kin maaseudun vähäva:taiset pieneläjäper- lehmänsä. S~llä vähävaraisen auttaminen
14256: heet ovat ~apsirikkaita. Saadakseen turva- uuden lehmän saamiseksi on koko yhteis-
14257: ltuksi lapsiiLleen välttämättömimmän ravin- kunnan edun mukaista, koska siten tulisi
14258: non ovat monet pieneläjäperheetJkin hankki- taattua vähävaraisen perheen ~apsilQe ra-
14259: neet taUouteensa lehmän, joka on muodos- vintoa ja sitä ,tietä maallemme työkykyisiä
14260: tunut heidän lapsilleen todelliseksi elämän kansalaisia.
14261: [ähteeksi. Tällaisia perheitä on maassamme ViH:aten yllädlevaJan esitämme eduslmn-
14262: Y'li y hdeksänkymmentätuhatta. nan päätettäväksi toivomuksen,
14263: Usein s'attuu ~tapauksia, että vähävarainen
14264: pieneläjä menettää tapaturman tai sairastu- että hallitus kiireellisesti antaisi
14265: misen kautta ainoan Qehmänsä. Se merkit- esityksen Eduskunnalle sellaisten vä-
14266: see köyhälle perheelle niin suurta ~taloudel hävaraisten pieneläjien avustami-
14267: lista tappiota, että siitä on melko mahdo- seksi, jotka ovat menettäneet ainoan
14268: tonta ominvoimin selviytyä, sillä kwlliiden lehmänsä sairauden tai tapaturman
14269: vakuutusmaksujen y. m. seikkojen vuoksi kautta.
14270: pieneläjä ei ole voinut lehmäänsä vakuut-
14271: 't:aa.
14272: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
14273:
14274: Juho Hukari. Olga Terho.
14275: Vilhelm Riihinen. Toivo Lång.
14276: Antti Virtanen. Eino Kujanpää.
14277: Johan Toivo Järvinen. M. Järvinen.
14278: Konsta Talvio. Juho M'åkelä.
14279: Eino Tainio. Antto Prunnila
14280: Esa Hietanen. Aleksi Rinne.
14281: L. Myllymäki. Toivo I. Sormunen.
14282: V., Metsäranta. Aaro Uusitalo.
14283: Valter Kuusela. Vilho Hj. Lehtonen.
14284: Väinö Kivisalo. Heikki Simonen.
14285: Lassi Hiekkala. Atos Wirtanen.
14286: G. Andersson.
14287: 325
14288:
14289: IX,as. - Toiv. al. N:o 130.
14290:
14291:
14292:
14293:
14294: Rinne y. m.: Toimenpiteistä maattomien ja väkiilmaisten
14295: karja.nomistajain rehunsaannin turvaamiseksi.
14296:
14297:
14298: E d u s k: u n n a ll e.
14299:
14300: Viime vuod~t ovat entistä s·elvemmin asianomaisten perheitten ansiovähennystä.
14301: osoittaneet sen erittäin vaikean aseman, Teurastamisesta on johtunut edellä maini-
14302: mihin maattomat ja vähärrnaiset karjanomis- tun lisäl\.si huomattavaa tappiota: 10,000-
14303: tajat maassamme ovat joutuneet karjansa 15,000 mk jokaista lehmää kohti.
14304: rtalviruokinnassa. Varsinkin kahden kolmen Samassa asemassa ovat myös asutuskes-
14305: viimeisen vuoden aikana heidän asemansa kuksissa ja niiden läheisyydessä asuvat yh-
14306: tässä suhteessa on ollut toivottoman an- den ja kahden lehmän omistajat.
14307: kara. Talvi v. 1945-1946 oli kirein. Mainitunlainen asiaintila ei ole yksin-
14308: Heinän vapautuminen säännöstelystä ei omaan nykyisen ,poikkeusajan ilmiö. Sel-
14309: tilannetta helpoittanut. Päinvastoin. Hei- laista on ollut havaittavissa normaaliaikoi-
14310: nän hin tain noustua moninkertaisesti tuli nakin, varsinlk:in huonojen heinäsatojen ai-
14311: karjanhoito tälllaisille karjanomistajille ko- kana. Parannus olisi ehdottomasti aikaan-
14312: lk:onaan kannattamattomaksi, jopa suoras- saatava, sillä se on tärkeä yleisen ravitse-
14313: taan mahdottomaksi. Seurauksena oli, että mistilanteen kannaltakin. Valtion toimen-
14314: huomattava määrä maattornia ja vä:hämaisia pitein olisi tuettava maattomien ja vähä-
14315: karjanomistajia joutui teurastrumaa.n eläi- varaisten karjanomistajien omatoimista pyr-
14316: miään. kimystä :karjansa talviruokintaan tarvitta-
14317: Maaseudulla elävien vähävaraisten per- van rehun hanlk:kimisessa.
14318: heiden ruokatilanne on suuresti huonontu- Edellä esi.ttämämme perusteella ehdo-
14319: nut. Usein tällaiset vä:hävaraiset perheet tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
14320: asuvat etäällä keskuksista, j.oissa sijaitsevat sen,
14321: meijerit ja maitomyymälät. Lehmänsä teu- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
14322: rastuksen jälkeen he usein ovat joutuneet menpiteisiin että maattomien ja vähä-
14323: hakemaan maitonsa noi·sta !keskuksista työ- maisten karjanomistajien sisäruo-
14324: aikaakin siihen käyttäen. 'Siten aiheutuu kintakauden rehunsaanti sopivin val-
14325: suurta kansantaloudellista työhukkaa ja tion toitmenpitein turvattaisiin.
14326: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
14327:
14328: Aleksi Rinne. Johan Toivo Järvinen.
14329: Esa Hietanen. Matti Meriläinen.
14330: Toivo 1. Sormunen. Arvo Riihimäki.
14331: Eino Tainio. Konsta Talvio.
14332: Elli Ste:nberg. Toivo Kujala.
14333: Vilhelm Riihinen. Juho M'åkelä.
14334: H. Manninen. Toivo Lång.
14335: V. Puumalainen. W. Metsäranta.
14336: Eino Kujanpää. Nestori Nurminen.
14337: Aaro Uusitalo. Efno Roine.
14338: Mikko Järvinen. Lauri Myllymäki.
14339: 326
14340:
14341: IX,39. - Toiv. al. N:o 131.
14342:
14343:
14344:
14345: Hirvensalo y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
14346: 1946 tulo- ja menoarvioon karjanjalostusyhdistysten toi-
14347: minnan tukemiseksi.
14348:
14349: E d u s k u n n a ll e.
14350: Siihoo karjataloustuotteiden puutteesoon, tää konsulentti- ja neuvojavoimaansa sil-
14351: joka jo vuosikaudet on maassamme vallin- loin kun työtä melkein määrättömästi on
14352: nut, on useitakin yleisesti tunnettuja syitä. lisää .tarjolla. Tämä on sitäkin valitebta-
14353: Tärkeimmät niistä ovat karjakannan huo- vampaa sen vuoksi, että maassa tDimii vain
14354: mattava pienentyminen, ja tälle pienenrty- neljä karjanjalDStusyhdistystä, joten tässä
14355: neellekin karjakanna.Lle aivan riittämätön ei ole kysymys mistään maailmaa mullista-
14356: ruokinta. Oma osuutensa on myöskin sillä vasta rahamääräs,tä verrattuna esim. niihin
14357: mielialan lamaantumisella, joka monien suuriin summiin, joita ihyvin vähiin supis-
14358: vaikeuksien keskellä kamppailevan karja- tuneen karjantuotteen säänn<istelemiseen on
14359: väen keskuudessa on nyt helposti havaitta- pakko uhrata.
14360: vissa. Tämä näkyy m. m. siinä otteen ihel- Tässä yhteydessä on syytä kiittäen mai-
14361: tiämisessä, joka kaikkeen karjataloudelli- nita se ripeys, jolla karjanjalostusyhdistyk-
14362: seen yhteistoimintaan nähden on helppo set •erilaisia omatoimisuuskeinoja hyväkseen
14363: huomata. Karjataloudellinen yhteistoiminta käyttäen ovat toimintavarojaan kartutta-
14364: pisimmälle kehittyneenä keskittyy maassa neet, vaikkakaan näillä toimenpiteillä ei
14365: toimiviin karjanjalostusyhdistyksiin, joiden ole jaksettu talousarvioiden aukkoja koko-
14366: elinvoimaisuus tai elinvoimattomuus hyvin- naan peittää. Tllimä kuitenkin osoittaa, että
14367: kin ratkaisevalla tavalla vaikuttaa siihen, näissä kaikkiin tilasuuruusluokkiin kuulu-
14368: minkälainen vauhti varsinkin karjanjalos- vien maanviljelijöiden suosimissa järjes-
14369: tuksellisessa toiminnassa, mutta muussakin töissä on sisäistä toimintatarmoa, joka ta-
14370: alaa koskevassa eteenpäinmenossa vallitsee. kaa hyödyllisen käytön myöskin niille va-
14371: Huomaktavana -valopilkkuna ilmiken karja- .roille, joita valtio niiden toiminnan tuke-
14372: taloudellisen harmauden keskellä onkin miseen myöntää.
14373: mainittava, että karjanjalostus,työlle olisi Edellä esitetyn perusteella lrohk!enemme
14374: toki tänäkin aikana mahdollisuuksia, :mutta ehdottaa eduskunnan hyväksy:ttäväksi toi-
14375: tulennäyttäjiltä, s•. o. karjanjalostusjärjes- vomuksen,
14376: töiltä, vaaditaan entistä voimaperäisempää
14377: työtä ja rtavallista kiinteämpää asioiden että hallitus ottaisi vuoden 19'46
14378: ohjausta. lisämenoarvioesitykseen 3.5 milj. mar-
14379: Kun ny.t aivan yleisesti tiedetään, mikä kan su1truisen määrärahan jaetta-
14380: osuus maan karjatalouden eteenpäinviemi- vaksi maassamme toimiville neljälle
14381: sessä maassa toimivilla karjanjalostusyhdis- karjanjalostusyhdistykselle, jotta ne
14382: tyksillä on ollut, niin tuntuu aivan käsit- täydellä teholla voisivat, kansamme
14383: tämättömältä, miten tällaisena karjatalous- kärsiessä karjasta saatavien elintar-
14384: tuotteiden rpuutteen aikana nämä järjestöt vikkeiden puutetta, jatkaa monipuo-
14385: on voitu jättää niin heikkoon taloudelliseen lista työtään maamme karjatalous-
14386: asemaan, että niiden on ollut pakko vähen- elinkeinon kohottamiseksi.
14387: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
14388: L. 0. Hirvensalo. J. E. Lampinen. J. Eri. Pilppula.
14389: Yrjö Hautala. Sulo J. Teittinen. Juhani Leppälä.
14390: Juho Paksujalka. Akseli Brander. Jussi Annala.
14391: Lennart Heljas. Antti J. Rantamaa. E. Pusa.
14392: Juho Niukkanen. Heikki Vehkaoja. Aino Luostarinen.
14393: Lauri Kaijalainen. Albin Asikainen. Matti Miikki.
14394: Yrjö Kilpeläinen.
14395: 327
14396:
14397: IX,4o. - Toiv. al. N:o 132.
14398:
14399:
14400:
14401:
14402: J. Järvinen y. m.: Toimenpiteistä maa- ja karjataloustuot-
14403: teiden luovutusvelvollisuuden muuttamiseksi.
14404:
14405:
14406: E d u s kun n a 11 e.
14407:
14408: Maa- ja karjataloustuotteiden luovutus- ihmistyövoima pienviljelystiloi1la oli tar-
14409: perusteet eivät ole meidän maassamme oi- kemmin koottu sodan palvelukseen. Samoin
14410: keudenmukaisuusnäkökohtien mukaan mää- sijais- ja vastiketuotteiden luovutusmää-
14411: rätyt, ja sentähden niitä sota-ajalta periy- räykset, rästit, sakot, teollisuustuotteiden
14412: tyineinä olisi kiireellisesti korjattava. ostolupien vaikea saanti sekä yleis- y. m.
14413: Nämä luovutusperusteet ovat sen mukai- ostokorttien kymmenet tuhannet pidätykset
14414: set, että ne suuresti suosivat suurtuottajia, sellaisilta, joiHa ei ole ollut perusedelly-
14415: mutta tekevät vahinkoa pienemmille vilje- tyksiä täyttää 1uovutusmääräyksiä, ovat
14416: lijöille ja pienkarjan omistajiHe, jotka H- raskaasti kohdanneet pienviljelijöitä ja
14417: säksi usein joutuvat harjoittamaan ,talou- pienkarjan omistajia.
14418: dellista toimintaansa siihen huonommin so- . Pääministeri Paasikiven 2. 2. 1946 anta-
14419: veltuvilla alueilla. Erikoisen vaikeassa ase- man arvovaltaisen lausunnon mukaan me-
14420: massa ovat muutenkin ne pienviljelijät, joi- netettiin maatalouden sodanaikaisen rap-
14421: den perheiden jäsenluku on suuri, ja jotka peutumisen kautta niin paljon arvoja ja
14422: kärsivät viljelysmaan, Jaitumen ja maan- mahdollisuuksia, ettei niitä voida korjata
14423: parannusaineiden puutetta. Esim. Iaidun- viitenä ensimmäisenä rauhanvuotena edes
14424: maista ovat he monasti joutuneet maksa- niillä tiloilla, joita ei maanhankintalain
14425: maan aivan kohtuuttomia vuokria, miHoin mukaan käytetä asutustarkoituksiin. Ras-
14426: ·niitä ovat onnistuneet vuokralle saamaan. kaimmin nämä maatalouden menetykset
14427: Metsälaitumilla käyvän karjan tuotto on tuntuvat pienviljelmillä, joissa tuo tappio
14428: vain noin Ys siitä, mitä on jalostetun kar- jakaantuu suhteellisen kapealle pohjalle.
14429: jan tuotto voimaperäisesti vi.ljellyillä pelto- Eri puolilla maata kärjistynyt rehuti-
14430: ja viljelysmailla, joilla Iaidunta tilaston lanne, pienkarjan omistajain ilaidunmaan
14431: mukaan 15 ha ylittävillä tiloilla tavallisesti puute, rappeutunut peltoviljelys ja karja-
14432: on yli 2 ha nautayksikköä koMi. Tästä talous, jonka tuotanto on suuresti Jaskenut
14433: epäedullisuudesta vuoikratuilla metsä[aitu- sekä pienviljelyiksillämme tapathtuneen ih-
14434: milla käyviin pienkarjoiihin näiliden joh- mistyövoiman ylettömän runsaan käytön
14435: tuukin, ~että Jaidunkauden vuokra jopa ylit- johdosta tapahtunut työtulosten runsas vä-
14436: tää tuoton arvon. Asiassa vaikuttaa huo- heneminen, ovat sei,kkoja, joihin on !kiin-
14437: mattavasti myös se, että väkirehut ja lllPU- nitettävä vakavaa huomiota. Nämä syyt
14438: lannat ku1keutuvat usein suurtiloille pie- puoltavat yrityksiä pieneläjien aseman pa-
14439: nempien jäädessä niitä vaille. rantamiseksi ja luovutusperusteiden muut-
14440: Mitä varsinaiseen maataloustuotantoon tamiseksi.
14441: t:ulee, ovat suUlrtillaJt siinäikin paljon eduilli- Kansanhuoltoministerin · toimenpiteet
14442: semmassa asemassa kuin pienet. Suurilla vuonna 1945 rperusluovutuslukujen muu-
14443: tiloilla on mahdollisuus käyttää hyväJksi toksineen sekä korjauksineen lihanluovu-
14444: salaojitU'ks·en ja järkiperäistetyn viljelyk- tuksen suhteen eivät olleet kyllin tehok-
14445: sen edut ja niin alentaa tuotantokustannuk- kaita eivätkä riittäviä. Sen tähden olisi
14446: set hehtaaria kohti monta kertaa pienem- ik:iirehdittävä sen komitean työtä, joka on
14447: miksi, mitä ne ovat pientiloilla. asetettu tekemään ehdotuksensa luovutus-
14448: PienvHjelystHojen tuotanto sodan ailikana perusteiden oikeudenmukaiseksi muuttami-
14449: kärsi enemmän kuin suurtilojen siitä., että seksi.
14450: 328 IX,4'0. - Luovutusvelvollisuus.
14451:
14452: Edellä esitetyn perusteeHa ehdotamme esityksen maatalous- ja karjatalous-
14453: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, tuottei,Zen luovutusvelvollisuuden.
14454: muuttamisesta eri suuruisten tilojen
14455: että hallitus antaisi Eduskunnalle tuotantomahdollisuuksia vastaaviksi.
14456: . Helsingissä ihelm:itkuun 8 päivänä 1946.
14457:
14458: Johan Toivo Järvinen. Anna Nevalainen.
14459: Arvo Riihimäki. Toivo Lång.
14460: Toivo I. Sormunen. W. Metsäranta.
14461: Aleksi Rinne. Antto Prunnila.
14462: H. Manninen. Eino Tainio.
14463: Elsa Karppinen. Aaro Uusitalo.
14464: P. Leskinen. Konsta Talvio.
14465: Matti Meriläinen. Esa Hietanen.
14466: Antti Virtanen. V. Puumalainen.
14467: Eino Kujanpää. Elli Stenberg.
14468: Juho Mäkelä. Vilho Hj. Lehtonen.
14469: Sulo Muuri. Edvard Pesonen.
14470: M. Järvinen. K. Hj. Kauhanen.
14471: Eino Roine. Juho Hukari.
14472: Jalmari Kulmala. Toivo Kujala.
14473: Nestori Nurminen. Hertta Kuusinen.
14474: Vilhelm Riihinen. Tyyne Tuominen.
14475: IX,4t. - Toiv. al. N:o 133.
14476:
14477:
14478:
14479:
14480: Lampinen y, m.: Määrärahasta Laidunyhdistyksen toimin-
14481: taa varte.n.
14482:
14483:
14484: E d u s k u n rn a 11 e.
14485:
14486: Viit81ten rahaasia-aJloirtteen n :o 152, 20/4 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ,toi-
14487: 1945, perusteluissa esille tuotulliin seikkoi- vomuksen,
14488: hin pyydämme lisäksi mainita, että kysy- eCtä hallitus ottaisi vuo€Un 1947
14489: myksen alainen asia on tullut yhä tär- tulo- ja menoarvioesitykseen 2,500,000
14490: keämmäksi ja laajakantoisemmaksi maan- markan suuruisen määrärahan Lai-
14491: hankintaJlain yhteydessä lisääntyvien yhteis- dunyhdistykseJ!n laaientunutta toi-
14492: ~aitumien yhteydessä, joten ehdotronme kun.- mintaa varten.
14493: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
14494:
14495: J. E. Lampinen. Yrjö Hautala.
14496: Antti J. Rantamaa. Matti Miikki.
14497: Heikki Vehkaoja. Elias Tukia.
14498: Toivo H. Kinnunen. Samuli Simula.
14499: Eemil Pääkkönen. Lauri Laine.
14500: Kustaa Tiitu. Matti Pärssinen.
14501: Akseli Brander. Lauri Murtomaa.
14502: Heikki Soininen. Valfrid Eskola.
14503: Jussi Annala. E. A. Turja.
14504: Lennart Heljas. Lauri Järvi.
14505: Johannes Virolainen. Johan Toivo Järvinen.
14506:
14507:
14508:
14509:
14510: 42
14511: 330
14512:
14513: IX,42. - Toiv. al. N :o 134.
14514:
14515:
14516:
14517:
14518: Möttönen y. m.: Määrärahasta avustuksiksi pienviljelijöiUe
14519: lantaloiden tekemistä ja kunnostamista varten.
14520:
14521:
14522:
14523:
14524: Maassamme on itsenäisyytemme aikana ruokinnalla ja erikoisesti juuri silloin kun
14525: vailtiova.Uan toimenpiteistä ja myöskin va- on käytettävissä hyviä kasvijalosteita ja
14526: paaehtoista tietä runsaasti muodostettu jalootettuja eläimiä. Väkilannoitteet ja vä-
14527: uusia itsenäisiä pientiloja. Parha~llaan kä- kirehut ovrut tuotannon erinomaisia kohot-
14528: täntöön sovelilettavan maanhrunkintalain pe- rtaji:a. Tunnetuista syistä ei ole oil1lut pitem-
14529: rusteella uusien pientilojen lukumäärä lähes pään aikaan maamme maatwloudella tilai-
14530: kaksinker.taistuu maassamme. Vrulit,e,ttavasti suutta käyttää hyväkseen edellämainittuja
14531: uusien pientiloj.en :luomisessa ei ole aina väkilannoitteita eikä myöskään kotieläimiNe
14532: otettu riittävästi huomioon sitä, että niistä väkirehuja ja tästäkirn johtuen on m:awta.-
14533: pitäisi muodostua seLlaisia tiloja, joilla olisi ll:outemme tuotanto huomattavasti laskenut.
14534: mahdollisuudet 'antaa vi!ljelijöiUeen ja hei- Todennäköiseltä näyttää, että kuluu vielä
14535: dän perheilleen rii.ttävästi työtä ja •tyydyt- jonkin aikoo, ehkä vuosiakin, ennenkuin
14536: tävä toimeentulo. He velvoittaa valtiovaltaa olemme tilaisuudessa saamaan mruahamme
14537: toimimaan :tämän .tilanteen parantamiseksi. väkilannoittteita siinä määrin ja scllaiseen
14538: Pa~jon puhuttu pienviljelyspoliittinen hintaan että sillä tulee olemaan huomatta-
14539: ;toimenpide on maassamme nykyään myös- vampi merkitys maataloustuotantomme ko-
14540: kil\ Esämaan hankkimiskysymys liian pie- hottamisrtyössä. Tästä johtuen onkin ensi-
14541: nille kääpiöt:iJloille. Siinä pyritään pienti- [uokkaisen tärkeää, että ennenkaikkea
14542: ilaUisia valt.iovaHan toimesta mahdotllisuulk- maamme suurilukuista pienviljelijäväkeä
14543: sien mukaan auttamaan. Uudisvijelyspalk- ohjataan ja avustetaan se~laisten mene·tel-
14544: kioiden avuna on myöskin huomattavasti miern käyttöön, jotka tarkoitbavat väkiilan-
14545: lisätty elämismahdo~lisuuksia pientilo:iJlla. toja korvaavien .tai vastaavien tuotantoväli-
14546: Siksipä .tätä .tärmeäJtä toimenpidettä on edel- neiden hankkimista pienviljelijöille pääasi-
14547: leenkin jatkettava ja valtiovalilan osoitet- a!llisesrti 'heidän omwlla 1työHään. Sellaisia
14548: t,ava riH.tävästi määrä!'lahoja tähän rtarkoi- .toimenpiteiltå ovat ~antavarojen talteen ot-
14549: .. ·tukseen. On ku:iJtenkirn .todettava, että lisä- 'taminen ja säilyttäminen mahdollisimman
14550: maan saantiin ja uudisraivaukseen ei ole .tehokkaa[la .tavaJlla.
14551: läheskään kaik~lla pientHoilla edelly.tyksiä Lannanhoidolliset olot meidän maamme
14552: olemassa, tai ne ovat varsin rajoitetut. pienviljelijäväen keskuudessa on valitetta-
14553: Sen sijaan kasvituotannon lisäämiseen ja van heikolla kannal!la, johtuen pääasiassa
14554: satojen pamntamiseen peLtorulayksikköä koh- siitä, että kunm'ol[isrten ja tarkoitustaan vas-
14555: den ja karjan tuotannon kohottamiseen taavien [antasuojien puuttuminen on varsin
14556: ,eläinyksikköä kohden on erittäin runsaasti huomion arvoinen ilmiö. Onkin todettava,
14557: mahdollisuuksia olemassa miltei kaiki~la että meillä mene:tetään pienti1oililamme kun-
14558: maamme pientiloilla. Mutta tätä tärkeätä nollisten lanta[oiden puuttuessa varovaisem-
14559: ja tehokasta pienvi~jelyspoliittista toimenpi- pienkin 'laskelmien mukaan vuosittain 400
14560: dettä ei dle käyte.tty maassamme siinä mää- miljoonaa markkaa:. TääJllä, jos missään
14561: rin kuin olisi ollut tarpee.lilista ja toivot- [äntisten naapurimaitten antamaa esimerk-
14562: tavaa. kiä seuraten, kaivataan todella vaiLtiovallan
14563: Nopeimmin sruadaan kasvituo.tanto kohoa- taholta: avustustoimenpiteitä mainittujen
14564: maan tarkoituksenmukaisella lannoituksella arvojen pelastamiseksi j,a vähävaraisten
14565: ja kotieläirntuotanto tarkoituksenmukaiseiJ.[a pi~ntila~liste.n autltamiseksi.
14566: IX,42. -Möttönen y. m. 331
14567:
14568: EdeHä esitettyyn vii,tJaten ehdotamme tulo- ja mewoarvwesitykseen riittä-
14569: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi vän suuren määrärahan avustuksien
14570: toivomuksen, myöntämiseksi pie,nviljelijöille lanta-
14571: loideAn tekemistä ja kunnostamista
14572: että hallitus ottaisi vuode'n 1947 varten.
14573: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
14574:
14575: Eino Möttönen. Lauri Riikonen.
14576: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
14577: Lauri Murtomaa. Anshelm Alestalo.
14578: Heikki Vehkaoja. Eemil Pääkkönen.
14579: Kustaa Tiitu. Kusti Eskola.
14580: Johannes Virolainen. Eino Laitinen.
14581: T. N. Vilhula. Lauri Laine.
14582: Albin Asikainen. Samuli Simula.
14583: Matti Pärssinen. Martti Miettunen.
14584: Aapo Inkinen. Yrjö Hautala.
14585: J. Pyörälä. Markus Niskala.
14586: 382
14587:
14588: IX,fs. - Toiv. al. N :o 135.
14589:
14590:
14591:
14592:
14593: Riihimäki y. m.: Esityksen antamisesta valtion avustusten
14594: myöntätmisestä pienviljelijöille lantaJoiden rakentamista
14595: varten.,
14596:
14597:
14598: Ed u s kun n a lil e.
14599:
14600: Suomen maa- ja karjatalouden sotien rattain suureksi. Tämä on estettävä jo sen-
14601: edellisen ajan oloissa Olli paljon toivomisen kin vuoksi, koska niukat valuuttavaramme
14602: varaa. Siihen verrattuna on sotien aikana pakoittavat säästäväisyyteen väkilantojen
14603: ,tiilanne entisestään huonontunut. Se on käytössä. Sen vuoksi kotoiset lantavarat on
14604: huolestuttava ilmiö, joka vaatii pikaista otettava tarkoin talteen laihtuneiden pelto-
14605: korjausta. Tätä epäkohtaa voidaan suu- jen ilainnoittamista varten, että saataisiin
14606: ressa määrässä korjata järkiperäisellä lan- ennen kaikkea karjan rehua ja siten karja-
14607: nanhoidoLLa ja - säilömisellä. Järkiperäi- taloustuotteita, mikä on ma;amme väestön
14608: nen lannanhoito- ja säilöntä on kuitenkin ravitsemisen kannalta ensiarvoisen tärkeä
14609: y1leensä mahdollista vain niiUä tiloilla, toimenpide. Tällaista toimenpidettä tukee
14610: missä on betonipohjainen lantala ja virtsa- myöskin se seikka, että jo vuosina 1934-39
14611: kaivo. Sellaisten pientilojen määrä on san- on va!ltion avustustoimenpitein tuettu pien-
14612: gen vähäinen, joina on nämä lannansäilön- vi~jelijöitä ilantaloiden Takentamisessa ja
14613: nän edellytykset. Sen vuoksi valtion on lannan hoidossa.
14614: avustustoimenpitein tuettava pienvHjeli- Edellä oleviin näkökohtiin viitaten ehdo-
14615: jöitä lanta;loiden rakentamisessa. Tämä tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
14616: tärkeä seikka on myös huomioitava maan- sen,
14617: hankinta:lain toimeenpanon yhteydessä; ta- että hallitus kiireellisesti antaisi
14618: pahtuvassa rakennustoiminnassa. Eduskunnalle esityksen valtion avus-
14619: Huonosta lannansäilönnästä aiheutuva tusten myöntämisestä pienviljelijöille
14620: kasviravintoaineiden häviö arvioidaan ver- lantaloiden rakentamista varten.
14621: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
14622:
14623: Arvo Riihimäki. E. Pusa.
14624: Toivo I. Sormunen. Johan Toivo Järvinen.
14625: H. Manninen. Ville Puumalainen.
14626: Matti Meriläinen. Konsta Talvio.
14627: L. Heljas. Aleksi Rinne.
14628: Aaro Uusitalo. Väinö Okko.
14629: Heikki Simonen. Sulo Muuri.
14630: Valter Kuusela. W. Metsäranta.
14631: Toivo Kujala. Matti Lepistö.
14632: IX,44. - Toiv. al.. N :o 136.
14633:
14634:
14635:
14636:
14637: Talvio y. m. : Esitykse,n antamisesta lisäyksestä vuoden 1946
14638: tulo- ja menoarvioon OIVUstukseksi pienviljelijäin turve-
14639: pehkuosuuskunnille rakennusten ja koneiden hankintaan.
14640:
14641:
14642: E d u s ik u n n a 11 e.
14643:
14644: Huomioon ottaen sen vaikean taloudelli- olemassa hyvät luontaiset edellytykset,
14645: sen tilanteen, johon maamme on joutunut koska maassamme on runsaasti turvesoita.
14646: sotapolitiikan seurauksena, olisi meillä nyt Mutta turvep~hkun valmistus vaatii mää-
14647: käytettävä hyväksi kaikki mahdolliset kei- rätyt laitteet ja rakennukset sekä myöskin
14648: not myöskin maataloustuotannon kohottami- koneita. Näiden hankkimiseen ei erittäin-
14649: seksi. Yiksi kaikkein tärkeimmistä edelly- kään pienviljelijöillä ole varaa eikä mah-
14650: tyksistä tuotantomme kohottamisessa on ko- dollisuuksia. Siksi olisikin valtiovallan puu-
14651: toisten lantavarojemme huolellinen hoito tuttava asiaan ja annettruva riittävää ta-
14652: ja tehokas talteen otto. Tähän asiaan meillä toudehlista tukea. Pa:vhaiten tämä kävisi
14653: ei ole kiinnitetty riittävää huomiota. Ei ole ,päinsä siten, että valtio antaisi avustusta
14654: kansantaloutemme etujen mukaista, että sa- <perustettaville turvepehkuosuruikunnille ja
14655: maan aikaan kuin pe1tomme kärsivät kasvi- vapaille yhtymille tarpeellisten laitteiden,
14656: ravintoaineiden nälkää ja valitetaan apu- rakennusten ja koneiden hankinnassa.
14657: lantojen puutetta, annetaan kotoisten kas- Edellä olevan perusteella ehdotammekin
14658: vinravintoaineiden haihtua ilmaan taikka eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14659: rvalua sadevesien mukana jokiin ja järviin.
14660: Voidaksemme ehkäistä kasvinravintoainei- että hallitus kiireellisesti antaisi
14661: den hukkaan joutumista olisi tehostettava Eduskunnalle esityksen lisäyksestä
14662: turvepehkun käytön leviämistä eläinten kui- vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon
14663: vikkeena. Onhan tunnettua, että turvepeh- avustuksen myöntämiseksi pienvilje-
14664: kun käyttö on tehokkain keino erittäinkin lijäin turvepehkuosuuskunnille ja va-
14665: arvokkaan 'typen talteenottamisesi ja säi- paille yhtymille rakennusten ja ko-
14666: lyttämiseksi. neiden hankintaa varten.
14667: Turvepeh:kun käytön lisäämisellä onkin
14668: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
14669:
14670: Konsta Talvio. W. Metsäranta.
14671: Matti Meriläinen. Arvo Riihimäki.
14672: Johan Toivo Järvinen. Aleksi Rinne.
14673: Jalmari Kulmala. Antto Prunnila.
14674: Elsa Karppinen. Eino Tainio.
14675: H. Manninen. K. Hj. Kauhanen.
14676: P. Leskinen. Antti Virtanen.
14677: Aapo Inkinen. J. E. Lampinen
14678: Valter Kuusela. Lauri Murtomaa.
14679: IX,45. - Toiv. al. N :o 137.
14680:
14681:
14682:
14683:
14684: Metsäranta y. m.: Määrärahasta AIV-rehusäiliöiden m-
14685: kentamisee.n pierwiljelijöille annettavia 0/VUStuksia ja
14686: lainoja varten.
14687:
14688:
14689: E d u s k u n n a 11 e.
14690:
14691: Karjataloustuotannon voin ja maidon Kuluvan vuoden menoa,rviossa on samoin
14692: sekä lihan saannin Jisääntymistä silmäJllä rouin edellisenä V'UOnna varattu vain 1
14693: pitäen on AIV-I'Iehun varlmistusta ja käyt- milj. markkaa avustuksiin ja samoin 1 milj.
14694: töä viime aikoina varsin voimakkaasti alettu markkaa lainoihin.
14695: edistää. Viime valtiopäiyilrä hyväksyt- Siitä huolimatta, että avustuksien ja lai-
14696: tiin mwäJräraha neuvojien pall~kaamiseksi nojen hakuaika on ollut verrattain lyhyt, on
14697: mainitun asian eteenpäin viemiseksi varsin- viime vuonna avustusta anonut 1,117 vilje-
14698: kin pienviljelystiloja varten. Ja vuoden lijää ja lainaa 386 vi<Uelijää. Vain 250 vilje-
14699: 1945 alkupuoliskolla on niin ikään hyväk- lijää voi siis päästä osaHisiksi ,avustuksiS!ta
14700: sytty ja maatalousministeriöu · päätöksellä ja 200 lainoista. Tarkotukseen myönnetyt
14701: 28 päivänä helmikuuta annetulla asetuksella niin lainat kuin avustuksetkin ovat siis
14702: määritelty ne perusteet, joiden mukaan riittämättömiä; ja ottaen huomioon rahan-
14703: myönuetään avustuksia ja lainoja AIV-
14704: 1
14705: arvon alenemisren ovat yllämainitut avustus-
14706: rehusäiliöiden valmistukseen. Tämän ase- ja rlainam'ä:äräit liian aihaiset vi:ljelmää kohti,
14707: tuksen mukaan avustusta myönnetään vil- joten niitäkin olisi ainakin puolella lisät-
14708: jelijälle, jonka omistama tai hallitsema tävä. Tämän vuoksi ehdotamme kunnioit-
14709: peltoala on alle 25 hehtaaria. Saman ase- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14710: tuksen mukaan voidaan myöskin avustuk- muksen,
14711: sesta riippumatta myöntää lainaa edellä
14712: mainituille viljelijöille, sekä myöskin vilje- että hallitus ottaisi vuode,n 1947 tulo-
14713: lijälle, jonka peltoala on 25 hehtaaria tai ja menoarvioesitykseen 10,000,000
14714: siitä yli. markan siirtomäärärahan annetta-
14715: Avustusta myönnetään enintään 25 % vaksi maatalottsrninisteriön ohjeiden
14716: AIV-rehusäiiliön kustannusarviosta, ei kui- mukaanavustuksinaja lainoina pien-
14717: tenkaan viljelmää kohdan enempää 4,000 viljelijöille AIV-rehusäiliöiden ra-
14718: markkaa, sekä lainaa samoin 25% kustan- kentamiseen vuosina 1947-1950.
14719: nusarviosta, kuitenkin korkeintaan 5,00'0
14720: markkaa viljelmää kohden.
14721: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
14722:
14723: W. Metsäranta. Elli Stenberg. Aune Nevalainen.
14724: Arvo Riihimäki. Toivo 1. Sormunen. Elli Nurminen.
14725: Johan Toivo Järvinen. Aleksi Rinne. E. Pusa.
14726: Antto Prunnila. Toivo Lång. Antti A. Koukkari.
14727: Elsa Karppinen. Eino Tainio. Samuli Simula.
14728: K. Hj. Kauhanen. H. Manninen. Eino Laitinen.
14729: V. Puumalainen. P. Leskinen. Nestori Nurminen.
14730: Kalle Jokinen. Juho Hukari. Esa Hietanen.
14731: Yrjö A. Manninen. Urho Kulovaara. Antti J. Rantamaa.
14732: J. E. Lampinen. P. A. Karjalainen. Ture Hollsten.
14733: Lauri Laine. Valter Kuusela. Aapo Inkinen.
14734: Aaro Uusitalo. Toivo Kujala. Antti Virtanen.
14735: Tyyne Tuominen. Aimo Aaltonen. Eino Kujanpää.
14736: M. Järvinen.
14737: 335
14738:
14739: IX,46.- Toiv. al. N:!> 138.
14740:
14741:
14742:
14743:
14744: Pusa y. m.: Toimenpiteistä säänn()stelyvapaan maid.on, "!oin,
14745: sianlihan ja perunan riittävän saannin turvaamu;eks~.
14746:
14747:
14748: E d u s k u n n a 11 e.
14749:
14750: Ennen sotia vietiin meiltä ulkomaille vuosi sianliha naudanliha
14751: kg kg
14752: vuosittain 12-17 miljoonaa kiloa voita ja 1936
14753: 5-7 miljoonaa kiloa juustoa sekä noin 3 -37 keskimäärin 55,000,000 52,000,000
14754: miljonaa kiloa ~ilhaa:: Yli 1~ % .. .:P~~toal~n 1939 58,500,000 53,500,000
14755: ja niiden sadon menetys, karJa.maaran pw- 1940 38,700,000 43,900,000
14756: neneminen yli 20 %: lla, vä:kirehujen tuon- 1941 30,000,000 40,000,000
14757: nin pysähtyminen ja kauran kylvöalan su- 1942 20,000,000 42,000,000
14758: pistuminen ;lähes puolella sekä kauran 1943 36,000,000 43,000,000
14759: käyttäminen ihmisten ravinnoksi ovat vä- 1944 48,000,000 43,000,000
14760: lb.entäneet lypsykarjalle käytettävän rehun
14761: määrää. Lisäksi sotien jatkuessa ovat pel- Tuotantorehun puutteesta johtuu lihan
14762: tomme laihtuneet, koska maahan ei ole tuotannon pienentyminen.
14763: saatu riittävästi väkilannoittei.ta. Niiden Myöskin perunan .tuotanto on ollut riit-
14764: sadot ovat pienentyneet ainakin 30 %. Tästä tämätön. Sen viljelysalan lasketaan olleen
14765: kaikesta johtuu, että Pellervo-seuran mark- vuosina 1936-39 3.4 % ;peltoalasta. V ..
14766: kinatutkimuslaitoksen suorittamien arvioi- 1940 se oli 3.4 %, v. 1941 3.1 %, v. 1942
14767: den mukaan on maidon tuotanto iaskenut 2.5 %, v. 1943 2.s %, v.1944 2.9 % ja v.
14768: vuosien 1936-1938 keskimääräisestä 2,600 1945 3.o %. Sotavuosina arvellaan peru-
14769: miljoonasta kilosta 1,670 miljoonaan kiloon nan viljelysalan supistuneen läJhinnä työ-
14770: vuonna 1943 eli 33% :Ha. Jyrkästä tuo- voiman puutteen takia. Myöskin vuonna
14771: .tannon laskusta on ollut seurauksena mai- 1945 syksyllä osoittautui vaikeabi saada
14772: don, voin ja juuston puute kulutuskes- riittävästi tilapäistä työvoimaa suurem-
14773: kuksissa. Sitä ei ole voinut poistaa ulko- pien tilojen p·erunan nostoon.
14774: mailta tapahtunut voin ja juuston tuonti Perunan ha-sadot eri vuosina ovat olleet
14775: ja ulkomaisista raaka-aineista tapahtunut seuraavan suuruiset:
14776: margariinin valmistus, mikä oli eri vuosina
14777: seuraavan suuruinen: vuosi ha kohden
14778: 1935-39 keskimäärin 15,320 kg
14779: vuosi Voin tuonti juuston tuonti margartlnln 1940 15,297 "
14780: kg kg valmistus kg
14781: 1940 1,167,000 6,635,000 1941 10,230 "
14782: 19411 968,000 406,000 9,301,000 1942 14,469 "
14783: 1942 7,956,000 107,000 1,863,000 1943 14,586 "
14784: 1943 6,227,000 5,000 1944 9,314 "
14785: 1944 6,689,000 180,000
14786: 1945 2,100,000 n. 7,500 n. 5,400,000 On erityisen 'tärkeätä huomioida ·lähinnä
14787: sääsuhteista johtuvat •erittäin suuret sato-
14788: jen vaihtelut. Millään ihmisten ihailussa
14789: PeUervo-seuran markkinatutkimuslaitok- olevilla keinoilla ei voida estää liian kui-
14790: sen suorittaman Jaskennan mukaan oli sian- vuuden, liian !kosteuden tai hallojen taikka
14791: ja naudanlihan tuotanto eri vuosina seu- kasvitautien aiheuttamaa sadon pienenty-
14792: raavan suuruinen: mi.stä epäsuotuisina vuosina. Siksi peru-
14793: 336 IX,46. - Maataloustuotanto.
14794:
14795: nan ikylvöalan pitäisi olla niin [aaja, että runan ikylvöalan •lisäämiseksi. Kun ikuiten-
14796: sato hei'kkoinakin vuosina 'riittäisi :tyydyt- ikin olisi välttämätöntä jo ensi kesänä saada
14797: tämään ihmisravinnon ja sianlihan :tuotan- toteutettavaksi sellaisia toimenpiteitä, joi-
14798: non tarpeen. Runsaina satovuosina peru- den tuloksena voitaisiin ensi syksystä al-
14799: naa voidaan käyttää se'kä karjan että he- !kaen poistaa kulutuskeskuksissa vallitseva
14800: vosten rehuksi, joten :liikatliotannon vaa- maidon, voin, lihan ja perunan ,puute, niin
14801: raa ei ole. Peruna on taloudellisesti edul- pitäisi hallituksen nopeasti valmistuttaa
14802: lisin viljelyskasvimme. Se antaa suurimman tätä tarkoittava ehdotus ja se tarmokkaasti
14803: määrän ravintoaineita hehtaarinalaa ikoh- toteuttaa. Tähän ohjelmaan tulisi kuulua
14804: den. Kaikki osaavat jo viljellä perunaa. riittävä väkilannoitteiden 'tuonti pelto-
14805: Viljelysala pitäisi vaan saada Hsäänty- jemme sadon !kohottamista varten. Riit-
14806: mään noin 50 %:lla. Silloin riittävä voin, tävä väkirehujen tuonti lypsykarjan tuo-
14807: maidon, sianliihan ja perunan saanti olisi ;t.antol'lehuksi ja riittävän suuri pe:rum.an
14808: .turvattuna huonoinakin satovuosina. Pe- kylvöalan 'laajentaminen ruokaperunan tar-
14809: runan kasvualan nykyistä voimak!kaampalm peen ja sianlihan tuotannon tyydyttämistä
14810: lannoittamiseen, jalostettujen, syövän ja varten.
14811: rruton kestävien perunalaatujen siemeneksi Edellä sanotun perusteella ehdotamme
14812: ikäytön yleistämiseen, perunan ikaivukonei- eduskunnan. päätettäväksi ·toivomuksen,
14813: den ikäytön yleistämiseen, perunoiden tal-
14814: visäilytyksen parantamiseen ja perunan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14815: ikäytön yleistämiseen sianlihan tuotannossa toimenpiteisiin sellaisen tuotanto-
14816: ja muussa karjan ruokinnassa olisi kiin- ohjelman valmistuttamiseksi ja to-
14817: nitettävä erityistä huomiota. teuttamiseksi ensi satokautta varten,
14818: Edellä sanotusta voidaan todeta, että että sen avulla voitaisiin turvata
14819: ihuomattava osa maidon, voin, [ihan ja pe- riittävä säännöstelyvapaa maidon,
14820: runan puutteestamme sotavuosina johtui voin, sianlihan ja perunan saanti
14821: lähinnä riittämättömistä toimenpiteistä pe- ensi syksystä alkaen.
14822: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
14823:
14824: E. Pusa. Varma Turunen.
14825: Matti Lepistö. Juho Pyy.
14826: Heikki Simonen. Elli Nurminen.
14827: Penna Tervo. Yrjö Kilpeläinen.
14828: Valto Käkelä. Yrjö Welling.
14829: Valter Kuusela. Viljo Rantala.
14830: Valfrid Eskola.
14831: 337
14832:
14833: IX,47. - Toiv:. al. N:o 139.
14834:
14835:
14836:
14837:
14838: Murtomaa y. m.: Suunnitelman laatimisesta soiden tehok-
14839: kaaksi käyttämiseksi maa- ja metsätalouden tuoton ko-
14840: hottamista silmällä pitäen.
14841:
14842:
14843: E d u s k u n n a 11 e.
14844:
14845: Harkittaessa sotien aikana rappeutuneen Suot ovat tuottamatonta aluetta n. s.
14846: maatruloutemme tuotannon pikaiseen kohot- joutomaata, joilla ei luonnontilassa [evä-
14847: tamiseen käytettävissä olevia keinoja, tul- tessään ole mitään kansatalouttamme hyö-
14848: laan siihen lopputulokseen, joka on yksi- dyttävää merkitystä. Päinvastoin ne teke-
14849: tyisten maanvilj~lijäinkin käytännöstä saatu vät ilmaston hallaiseksi ja siten vahingoit-
14850: vanha kokemus, ettei tehokkaaseen kasvin- tavat ympäristönsä viljelyksiä. Senvuoksi
14851: viljelykseen ole edellytyksiä olemåssa muu- olisi välttämätöntä kiinnittää huomiota sii-
14852: ten kuin siten, että tilalla pidetään sellai- hen, miten voitaisiin soita ruveta käyttä-
14853: nen määrä karjaa, jotta pelloille voidaan mään hyödyllisesti ojittamaHa ne kasva-
14854: muutamien vuosien väiliajoin antaa karjan- maan metsää sekä käyttämäillä niitä turve-
14855: lannoitus. Tämä kokemus pitää paikkansa pehkun ja polttoturpeen valmistukseen.
14856: ainakin kivennäismaiden viljelyyn nähden. Tällaista toimintaa voitaisiin edistää useam-
14857: Kun nyt olemme sellaisessa tilanteessa, mallakin tavahla. Vaikka maanhankinta-
14858: jossa kaikip. keinoin olisi pyrittävä elintar- lain toteuttamisen yhteydessä on tahdottu
14859: vikkeiden .tuotantoa lisäämään, jätetään kiinnittää huomiota siihen, että sen mukaan
14860: kaikkien varmin ja tehokkain keino käyttä- perustettaville tiloille varattaisiin yhteisiä
14861: mättä, jos ei ryhdytä parantamaan karjan- alueita turvepehkun nostoa varten, jäävät
14862: lannasta huolimattoman varastoinnin ja tästä alueesta osattomiksi paikkakunnaJlla
14863: hoidon vuoksi hukkaan menevien kalliiden olevat entiset tilat. Ehkä olisi syytä har-
14864: kasviuravintoaineiden tal teenottomenetel- kita voitaisiinko säätää sellainen laki, jonka
14865: mm. Yksinkertaisin ja tehokkain keino avulla helpoitettaisiin soitten saantia sekä
14866: huonoissalkin ka,rjasuojissa on •turvepehku- yhtymien että yksityisten tilallisten käytet-
14867: kuivikkeen käyttö. täväksi. Samalla olisi harkittava voisiko
14868: MaataJlousneuvonnassa on tätä seikkaa jo vaJltio joko omana yrityksenään tai yhty-
14869: ennen sotia maanviljelijäväestölle selvitet- mille luottoa tai avustusta myöntämällä
14870: tykin siksi paljon, että sen merkitys yleensä edistää soiden tehokasta hyväksikäyttöä.
14871: ymmärretäänkin. Siitä huolimatta on tur- Edehlä esitettyyn viitaten ehdotamme
14872: vepehkun kuivikkeeksi käyttö verrattain vä- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
14873: häistä. Tämä johtuu siitä, että sen tuotta- vomuksen,
14874: miseksi ei ole osuuskuntia perustamallakaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14875: saatu syntymään kannattavia yrityksiä ja toimenpiteisiin suunnitelman laatimi-
14876: vain harvoissa tapauksissa yksityisetkään seksi soiden tehokkaasta käytöstä
14877: ovat sitä ryhtyneet suurtuotantona valmis- maa- ja metsätalouden tuoton kohot-
14878: tamaan. tamiseksi.
14879: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
14880:
14881: Lauri Murtomaa. Heikki Soininen.
14882: J. E. Lampinen. Matti Miikki.
14883: Juho Paksujalka. Anshelm Alestalo.
14884: Markus Niskala. Kyllikki Pohjala.
14885: Sulo Salo. Martti Miettunen.
14886: Toivo Ikonen. Yrjö Kilpeläinen.
14887: 43
14888: 338
14889:
14890: IX,4s. - Toiv. al. N:o 140.
14891:
14892:
14893:
14894:
14895: Pusa: Toimenpiteistä metsätaloudellisten ammattimiesten
14896: käytön järjestämiseksi kaikkiin pie'Ytffnetsänomistajiin te-
14897: hokkaasti kohdistuvaksi.
14898:
14899:
14900: E d u s kun n a 11 e.
14901:
14902: Sota-ajasta johtuva puun käytön lisäys harvennuksen tai väljennyshakkuiden tar-
14903: niin hyvin teollisuus- kuin polttotarkoituk- peessa. Kaavamaisuus tässä, niinkuin
14904: siin on metsävaroihimme tehnyt kohtalo- yleensä kaikissa muissa!kin kansanhuollolli-
14905: kasta jälkeä. Varsinkin parempien liikenne· sissa määräyksisså, v~ikuttaa kohtalok-
14906: linjojen lähettyvillä olevat metsämme ovat kaasti niihin luovuttajiin, joilla luovutus-
14907: siitä hyvin raskaasti kärsineet. Kaikkein mahdohlisuudet ovat heikot.
14908: pahimmassa asemassa ovat pakollisten hak- Pa!kkohakkuun toimeenpano eräille pien-
14909: kuiden alaiset pienmetsrut. metsän omistajille on kohtalokasta siinä-
14910: Professori N. Osaran tilastojen mukaan kin suhteessa, että hän ei kuulu edes mihin-
14911: v: lta 1929, jolloin siis välirauhassa mene- kään metsänhoidolliseen yhdistykseen. Kuu-
14912: tetyt alueetkin sisältyvät tilastoon, oli luessaan yhdistykseen händlä olisi mahdol-
14913: meillä alle 15 peltohehtaarin suuruisia ti- lisuus käyttää amm~ttimiehen aisantunte-
14914: loja, joissa metsäpinta-ala on alle 10 ha, musta hakkuita järjestäessään. Tällöin
14915: 64,540 kappalet~ta. Peltohehtaareiltaan sa- voisi joskus tulla kysymykseen sellainenkin
14916: mansuuruisia ti1loja, joissa metsäpinta-ala hakkuu, mitä laki vajaatuottoiste.n metsien
14917: on 10-50 !ha: iin oli 94,296. Alle 15 pelto- hakkuusta säätää, jolloin myöskin metsän
14918: hehtaarin suuruisia tiloja, joissa metsä- uudistuminen valtiovallan puolesta tulisi
14919: pinta-alaa on alle 50 ha on siis 158,836 kap- asianmukaisesti täytäntöön pantua.
14920: paletta. Saman tutkimuksen mukaan on Jotta ei mitään viivästymistä tapahtuisi
14921: meillä tiloja, Oulun lääniä lU'kuunottamatta, tässä pienmetsän omistajan metsätaloudelli-
14922: joilla on metsämaaJta alle 50 ha prosenteissa sen tuoton jatkuvaisuudessa, joka kansan-
14923: laskien 40.4 %. taloudellis,elta kannwlta katsoen ei ole vähä-
14924: Tilastojen mukaan edusta,a pienmetsä- arvoinen, olisi valtiovallan puolelta kiin-
14925: löitten osuus kansantaloudellisesti katsoen nitettävä asiaan vakavaa huomiota. Ylei-
14926: varsin huomattavia lukuja. Ottamalla huo- sesti katsoen pienmetsäin omistajat eivät
14927: mioon myös pienmetsänomistajain yhteis- kuulu metsänhoitoyhdistyksiin. Harvat
14928: kunnallisen aseman ja toimeentuloedellytyk- heistä käyttävät yksityisluontoisestikaan
14929: set on syytä ajoissa kiinnittää huomio pak- metsätalousammattimiestä. Eikä liene var-
14930: kohakkuiden pienmetsälöille aiheuttamiin sin yleistä sekään, että kuuluisi metsän-
14931: vaurioihin. hoitoyhdistykseen pienvhljelijäjärjestönkään
14932: Pakkohakkuita täytäntöön panevien vi- kautta vaikka siihen on mahdollisuus.
14933: ranomaisten määräykset, jotka kyllä perus- Mutta ammattivalistuksen tarve ja ammat-
14934: tuvat ~elämän kovaan todellisuuteen, ovat timiehen asiantuntemus olisi pyrittävä eh-
14935: olleet v~rsin kaavamaisia. Tila, jossa met- dottomasti ulottamaan myös pienmetsäta-
14936: sää kasvamaton raJhkasuo edustaa huomatta- louksiin.
14937: vaa osuutta metsäpinta-alasta, on saattanut Mielestämme asia olisi järjestettävä siten,
14938: varsinkin ~lkuaikoina saada pinta-alaansa että pienmetsien omistajilla olisi mahdolli-
14939: vastaavan hakkuumääräyksen. Samoin tila, suus saada metsäammattimiehen apu ilmai-
14940: jonka metsävarat ovat niin pienet, että seksi. Kustannukset olisi kokonaan suori-
14941: omakin vastainen käyttö joutuu vaaranne- tettava valtion puolesta. Tämän luulisimme
14942: tuksi, on saanut samanlaisen velvollisuuden parhaiten käyvän käytännössä siten, että
14943: kuin t.oinen, jossa metsä olisi kipeässä a.pu- metsänhoitolautakunnan välityksellä ja ehkä
14944: IX,48. - Pusa. 339
14945:
14946: myös ;paikallisia metsänhoitoyhdistyksiä eduskunnassa saatava mahdollisimman no-
14947: ~punaan käyttäen järjestetään metsänhoi- peaan ratkaisuun.
14948: donneuvojien tehtäviä, jotka toimivB~t yk- Kaiken edellä esittämäni perusteella eh-
14949: sinomaan pienmetsänomistajien ihyvä1ksi. dotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14950: Näiden eri:koistehtävänä olisi antaa ohjeita, muksen,
14951: erikoisesti sellaisissa taJpauksissa, jolloin
14952: kansanhuolloHiset pakkohakkuut ovat met- että hallitus selvityt'täisi kiireelli-
14953: sää raiskanneet, mhllä tavoin metsä saa- sesti, millä tavoin metsätaloudellisten
14954: taisiin mahdollisimman rpian uudelleen tuot- ammattimiesten käyttö olisi järjes-
14955: tokuntoon. tettävä kaikkiin pienmetsänomistajiin
14956: Kysymys on kuitenkin siksi laajakantoi- tehokkaasti kohdistuvaksi sekä an-
14957: nen, että se sietäisi valmisteluja hallituk- taisi aikanaan Eduskunnalle selvityk-
14958: sen puolesta ennenkuin tarkoitukseen osa- sen aiheuttamat ehdotukset.
14959: taan määrärahaa määritellä. Asia olisi
14960: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
14961:
14962: E. Pusa.
14963: 340
14964:
14965: IX,49. - Toiv. al. N :o 141.
14966:
14967:
14968:
14969:
14970: Vilhula y. m.: Toimenpiteistä raakapuun pistehintojen ko-
14971: . ·rottamiseksi.
14972:
14973:
14974: E d u s k u n n a il.l e.
14975:
14976: Maassamme on jouduttu monin tavoin kuin kuljetusmahdoHisuuksienkin omassa
14977: säännöstelemään vallitsevissa olosuhteissa maassa nyttemmin huomattavasti paran-
14978: myöskin raalkapuun hankirutaa;. TäLlöin on !Iluttua;, olisi välttämätöntä, että raakapuliD
14979: metsien hinnat määrätty n. s. pistehintojen pistehinnat huoma.ttavasti korotettaisiin ja
14980: pohjalla. On ollut kuitenkin mitä valitet- siten poiSitettaisiin tässä suhteessa va;llinnut
14981: tavinta, ~ttä pistehinnat on määrätty ko- !kohtuuttomuus. Samalla olisi niiden met-
14982: vin alhaisiksi. Huolimatta siitä, että mar- sien piiriä, joista raakapuuta joudutaan
14983: kan arvo on laskenut jokseenkin neljänteen ottamaan, vä;lttämättä laajennettava. Välil-
14984: osaan rauhanaikaisesta arvostaan ,eivät met- listä korjausta asiantilaan yksityismetsän-
14985: sien hinnat ole markkamääräisestikään omistajien kannalta saataisiin myöskin ai-
14986: nousseet rauhanaikaisiin hintoihin verrat- ka;an sen kautta, että tarkoin valvottaisiin,
14987: tuna kun varsin vähän, ei edes kaksinker- että valtion ja yhtiöiden metsistä tulisi ha-
14988: taiseksi. Tästä on ollut seurauksena, kun katuksi kaikki se raakapuu, mikä niistä on
14989: puun kulutus on erittäin suuri, että 1ä- määrätty otettavaksi.
14990: hinruä yksityismetsänomistajat ovat joutu- Mielestämme pitäisi niin pian kuin mah-
14991: neet suorittamaan suhteettoman suuren dollista luopua raakapuun hankintaankin
14992: osuuden kansakuntamme elämän yUäpitä- nähden säännöstelystä. Ellei tähän kuiten-
14993: miseksi ~tarvituista kuluista liian alhaisten ilman ole aivan lähiaikoina mahdollisuutta,
14994: metsien hintojen kautta, kun kansamme pidämme joka ,tapauksessa vä1ttämättö-
14995: talous on ollut yHäpidettävä pääasiassa mänä, että kohtuuttoman alhaiset raaka-
14996: puun turvin. puun~ pistehinnat kiireellisesti korotetaan
14997: Tä:llainen asiantila on kohtuuton ja epä- huomattavasti.
14998: oikeudenmukainen. Näin on asianlaita sitä Edellä esitetyn perusteena ehdotamme
14999: suuremmalla syyHä, kun nimenomaan pien- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15000: me.tsänomistajat metsiensä suhteellisen hy- vomuksen,
15001: vän sijainnin vuoksi kuljetusreitteihin näh-
15002: den, ovat joutuneet luovuttamaan puuta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15003: metsäalaansa katsoen kovin runsaasti. toimenpiteisiin raakapuun pistehin-
15004: Kauppasuhteittemme ulkomaille samoin- tojen korottamiseksi huomattavasti.
15005: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
15006:
15007: T. N. Vilhula. Kusti Eskola.
15008: Johannes Virolainen. Lauri Laine.
15009: Martti Miettunen.
15010: 341
15011:
15012: IX,Iio. - Toiv. al. N:o 142.
15013:
15014:
15015:
15016:
15017: Riikonen: Määrärahasta a-vustukseksi Suomen Piensahojen
15018: Yhdistys r. y:Ue teknillisen neuvo.nnan järjestämistä
15019: varten.
15020:
15021:
15022: E d u s k u n n a [ l e.
15023:
15024: Piensahojen merkitys [ähivuosien raken- jonka avulla saavutettaisiin varsin tuntu-
15025: nusohjelmaa ·toteutettaessa on varsin kes- vaa puuraaka-aineen, tarvikkeiden ja työ-
15026: keinen, si1lä piensahat maaseudulla sijait- voiman säästöä sekä parannettaisiin val-
15027: sevina muodostavat ,erittäin käyttökelpoisen misteiden käyttöarvoa. M. m. vain kiertä-
15028: verkoston maaseudun rakennuspuutavaroi- vän neuvonnan avulla voidaan piensahat
15029: den valmistajina ja jakajina. saada rationalisoimistyön piiriin.
15030: Tuleva rakennusohjelma on niin vaikea, Piensahojen jalostettavaksi vuosittain
15031: että sitä toteutettaessa on mahdollisimman tuotava puutavara edustaa varsin huomat-
15032: paljon turvauduttava maaseudun rakenta- tavaa määrää, vuokrasahaustoiminnan mu-
15033: jien omatoimisuuteen. Tätä osoittaa m. m. kaan lukien n. 36,000,000 j3 vastaten n.
15034: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- 150,000 std. sahatavaraa. On siis kysymys
15035: riön määräys, jonka mukaisesti metsää tuotannosta, jonka raha-arvo on nykyisin
15036: omistaviLle rakentajille ei anneta sahatava- n. 1,200,000,000 markkaa. Samalla kun on
15037: roiden ostoon oikeuttavia kuponkeja, vaan kiinnitetty huomiota maaseudun kotitarve-
15038: on heidän sahautettava tukkeja rakennus- ja rakennuspuun käyttöön, on .tyydytty
15039: rtarvikkeiksi. Samoin asutustoiminnan yh- vain ;toteamaan määrän suuruus, mutta jä-
15040: teydessä tu1laan maansaajiUe varaamaan ,1Jetty tutkimatta sen jaJlostamistavan vai-
15041: n. s. rakennuspuita. Tällöin tulee kysymyk- kutus taloudelliseen raaka-aineen käyttöön.
15042: seen suuressa mitassa vuokrasahaus pien- Kuten edellä esitetyistä numeroista sel-
15043: sahoilla. Pääasiallisesti piensahojen tehtä- viää, on kysymyksessä varsin suuret, kan-
15044: väksi annetaan näin ollen maaseudun ra- santaloudessa huomioon otett:avat arvot. Te-
15045: kennuspuutavarahuolto joko vuokrasahauk- hokkaana teknillisellä neuvonnalla ja oh-
15046: sen muodossa tai muu:lla tavoin. jauksehla on saavutettavissa merkittäviä tu-
15047: Miten piensahat pystyvät tyydyttämään loksia, mutta muodostuu sen järjestäminen
15048: rakentajien toivomukset ja raaka-ainetta yksistään piensahanomistajain kaltaiselle
15049: säästäen valmistamaan rakennustarvikkeita pienyrittäjäkunnalle taloudellisesti ylivoi-
15050: riippuu ratkaisevasti niiden teknillisestä maiseksi.
15051: vwlmiudesta. Sen parantamiseksi on mitä Edellä olevan perustet\lla kunnioittaen
15052: pikaisimmin ryhdyttävä teknilliseen neu- ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15053: vontaan. muksen,
15054: PiensahanomistajalJa - itse useimmiten että hallitus vuoden 1947 tulo- ja
15055: työhön osallistuvana - ei ole tilaisuutta menoarvioesitykseen ottaisi 250,000
15056: siinä määrin henkilökohtaisesti seurata sa- markan suuruisen määrärahan avus-
15057: hateknillistä kehitystä ja hyväkseen käyt- tukseksi Suomen Piensahojen Yhdis-
15058: tää sen twloksia kuin suurteollisuudessa tys r. y. nimiselle yhdistykselle tek-
15059: työskenteleviHä. Tästä johtuen olisi saatava nillisen neuvonnan järjestämistä var-
15060: aikaan paikanpäällä suoritettava neuvonta, ten maan piensahoille.
15061: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
15062:
15063: Lauri Riikonen.
15064: 342
15065:
15066: IX151. - Toiv. aJ. N:o 143.
15067:
15068:
15069:
15070: Laine y. m.: Etelä-Suomen pientilojen tukimetsäalueiden
15071: tarkistuksen toimittamisesta.
15072:
15073: E d u s k u n n a ll e.
15074: Etelä-Suomen pientilojen metsiä on vii- Professori Eino Saari on tutkinut Turun
15075: meisten 7 vuoden aikana rasitettu pakko- ja Porin läänin alueella eri suurten tilojen
15076: hakkuilla niin että varsin yleisesti :tilan kotitarvepuun kulutusta ja tul1ut seuraa-
15077: oman puuntarpeen tyydyttäminen alkaa vaan tulokseen:
15078: tuottaa suuria vaikeuksia. Tämä on hyvin
15079: käsitettävissä kun tiedetään että metsäalat 2- 3 pelto-ha:n Hloilla 8.o ms ha kohti
15080: täällä ovat yleensä pienet ja että näistä 3- 5 6.5
15081: on tilan omaa tarvetta varten laskettu tuki- 5-10 " " 5.0 " " "
15082: metsän ala suhteettoman pieni. Nämä, met- 10-15 " " 4.25 " " "
15083: sät ovat olleet 'lähellä kulkureittejä ja niistä 15- 25 " " 3.75 " " "
15084: on vaivattomasti saatu suuria puumääriä. 25-50 " " 3.00 " " "
15085: Oman tilan polttopuun ja muun tarvepuun 50---100 " " 2.25 " " "
15086: jokavuotinen hakkuu on jo itsestään pien- yli 100 " " 1.40 " " "
15087: tiloilla suuri. Esitän parilla taulukolla " " " " "
15088: puunkulutustamme rauhan vuosina eri suu- Jos pääasiassa ensiksi mainittuja nume-
15089: ruisilla tiloilla. roita, jotka ovat pienemmät, käyttäen las-
15090: Maataloushallituksen kirjanpitotiloilla toi- kettaisiin kuinka paljon näillä tiloilla tar-
15091: mittamien laskelmien mukaan oli kotitarve- vittaisiin kotitarvepuuta ja samalla tätä
15092: puun kulutus 4-vuotishutena, 1935-1938 vastaava kotitarvetukimetsän ala, niin tul-
15093: seuraava: laan seuraavanlaisiin tuloksiin, jos laske-
15094: alle 10 pelto~ha:n tiloilla 4.5 ms ha kohti taan että metsä on keskimäärin II-luokan
15095: 10--- 25 " " 3.0 " " " metsämaata, jonka tuotto on 3 ms ha
15096: 25- 50 " " 2.3 " " " kohti:
15097: 50-100 , , 2.o , , ,
15098: yli 100 " " 1.70 " " "
15099: 2 ha tiloilla a 7.o m3-14.o m3 II-luok. metsämaata 4.65 ha
15100: 4 " " " 6.0 " 24.0 8.00
15101: 7 " " " 4.5 " ,31.5 "
15102: " " 10.50 "
15103: 10 " " " 4.0 " 40.0 " " " 13.30 "
15104: " " " 16.60 "
15105: 15 " " " 3.3 " '50.0 "
15106: 25 " " " 2.1 " 52.5 " " 17.50 "
15107: " " " "
15108: Nämä loppusummat ovat sellaisia ettei pieniksi, toivoisimme tähän pikaista kor-
15109: niistä käsittääksemme sovi tinkiä. Päin- jausta.
15110: vastoin olisi varattava kullekin tilaryh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15111: mälle näiden pinta-alalukujen ,lisäksi 5 ha
15112: sellaista metsämaata, josta voidaan mää- että hallitus kiireellisesti toimit-
15113: rätä luovutettavaksi järeämpää puutavaraa, t,aisi Etelä-Suomen pientilojen tuki-
15114: mutta ei polttopuuta. Kun täällä Etelä- metsäalojen tarkistuksen ja vapaut-
15115: Suomessa on asetettu meille käsittämättö- taisi nämä nykyisin suoritettavasta
15116: mistä syistä tilojen tukimetsäalueet kovin metsän liikahakkuusta.
15117: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
15118: Lauri Laine. Anshelm Alestalo. Arvo Riihimäki.
15119: Lauri Murtomaa. Valter Kuusela. W. Metsäranta.
15120: 343
15121:
15122: IX, 52. - Toiv. a.I. N :o 144.
15123:
15124:
15125:
15126: Miikki y. m.: To~menpiteistä kalanviljelyslaitosten lisäibmi-
15127: seksi.
15128:
15129: E d u s k u n n a ll e.
15130: Hyvin huomattava osa maamme pinta- tästä kalakannanemme epäedullisesta me-
15131: allasta on vesistöjen peittämä. Oikein on nettelystä onkin oHut se, että eräistä ennen
15132: siis sanonta, että Suomi on tuhatjärvien hyvätuottoisiksi tunnetuista kalavesistä ovat
15133: maa. Kun maamme vesistöissä on tai aina- kalat vähentyneet hyvin vähiin, jopa eräistä
15134: kin aikaisemmin on ollut kaikissa kaloja, joista kokonaan loppuneet.
15135: johtuu tästä että kalalla on kansamme ra- Kun kalahla, kansamme ravintotaloudessa
15136: vintotaloudessa o1lut huomattava merkitys. on edelleen hyvin huomattava merkitys,
15137: Samoin on kalastus ollut ~linkeino lukui- olisi päiästävä siihen, että vesistömme saatai-
15138: sille ammattikaJlastajille. Näin oli asiallllaita siin tuottamaan kalaa mahdollisimman run-
15139: varsinkin aika,isemmin klm maamme joet saasti. Tähän olisi meiLlä mahdollisuuksia
15140: olivat vielä vapaina, !Luonnontilassa ja ka- kalojen keinosiitoksen ja huonotuottoisten
15141: loiHa siten oli v:apaa pääsy luonnoHisille järvien kalakaJEllan uusinnan avulla. Nii-
15142: kutupaikoi1leen, eikä järvillä o1lut huomat- den muutamien kalansiitoslaitosten avulla,
15143: tavampaa laivaliikennettä ja puutavaran joita jo maassamme on, on päästy huomaa-
15144: kuljetusta kalojen luonnollista lisääntymistä maan, että kalanpoikasten istutuksen avuHa
15145: häiri tsemässä. voidaan saavuttaa huomattavia pa'rannuk-
15146: Nykyisin on järvien ja jokien kailakanta sia ja uudiistuksia huonotuottoisten vesistö-
15147: huomattavasti vähentynyt. Tähän on vai- jen kalakannassa ja käsityksemme on, että
15148: kuttanut etupäässä se, että huomattava osa kaikki maamme huonotuottoiset vesistöt voi-
15149: koskista on otettu teollisuuden pahelukseen daan keinotekoisesti saattaa hyvätuottoi-
15150: ja teollisuuslaitosten padot estävä:t kalojen siksi.
15151: pääsyn niiden luonnollisille kutupaikoille Ne muutamat kalanvi:ljelyslaitokset, jotka
15152: ja jätevedet pilaavat veden arvokkaiUe ka- meillä jo ovat, eivät mitenkään riitä täyttä-
15153: lrulajeihle, kuten iohelle, sopimattomiksi. mään maan koko veS'istöjen kailanpoikasten
15154: Kehitys tähän kalastuksen kannalta epä- tarvetta, vaan tarvitaan huomattava määrä
15155: edulliseen suuntaan tulee vielä huomatta- uusia. Kun tietääksemme hallituksella ei
15156: vasti lisääntymään kun maamme kosket ole olemassa mitään suunnitelmaa, miten
15157: otetaan kaikki teollisuuden palvelukseen. monta ja mihin paikkaan tarvitaan raken-
15158: Paitsi ede1lämainittuja syitä on kalakan- :taa uusia kalansiitoslaitoksia, niin ehdo-
15159: nan vähenemisessä vaikuttanut myös se, tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
15160: että kalanpyyntivälineet ja kalastustavat väksi toivomuksen,
15161: ovat kehittyneet sekä myöskin se, että ka- että hallitus laatisi suunnitelman
15162: Jastusoikeutta on laajennettu eikä kenelle- uusien kalanviljelyslaitosten perus-
15163: kään ole annettu lisävelvollisuuksia huoleh- tamiseksi seuduille, missä niiden
15164: ,tia kalakannan säi:lyttämisestä. Tuloksena tarve on ilmeinen.
15165: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
15166:
15167: Matti Miikki. L. 0 Hirvensalo. Antti J. Rantamaa. Eemil Pääkkönen.
15168: Aapo Inkinen. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa. Felix Seppälä.
15169: Toivo Ikonen. Lauri Kaijalainen. Väinö Okko. Päiviö Hetemäki.
15170: Lennart Heljas. Lassi Hiekkala. Martti Miettunen. Sulo J. Teittinen.
15171: Akseli Brander. M. 0. Lahtela. Markus Niskala. H. A. Kannisto.
15172: Sulo Salo. J. E. Lampinen. Samuli Simula. Rolf B. Berner.
15173: J. Eri. Pilppula. Anshelm Alestalo. Lauri Laine.
15174: Juhani Leppälä. M. Järvinen. Lauri Riikonen.
15175: 344.
15176:
15177: IX,r;s. - Toiv. al. N :o 145.
15178:
15179:
15180:
15181:
15182: U. Raatikainen y. m.: tl'oimenpiteistä kalanv~"ljelyksen jär-
15183: jestelmälliseksi edistämiseksi.
15184:
15185:
15186: Eduskunnalle.
15187:
15188: Sodan johdosta on elintarviketilanne tusta seikä. perustamailla omia uusia lkailan-
15189: maassamme edelleen vaikea. Sitä lisää, mikä vi'lj elyslaitdksia.
15190: kalastuksella nykyiseen ruokatalonteemme Mitä sitten tulee kalataloudelliseen am-
15191: voidaan saada, tullaan jatkuvasti välttä- mattiopetukseen ja neuvontatyöhön, on
15192: mättä tarvirtsemaan. Tästä johtuen jO'lldu- eduskunta viime valtiopäivillä lausunut hal-
15193: ftaan sisä- ja rannikkovesistöjen kalakantaa litukselle toivomukseen, että hallitus ryh-
15194: edelleenkin verottaruaan P'ruljon ~ul'kammmin tyisi toimenpiteisiin kalataloudellisen am-
15195: kuin normaaliaikoina. mattiopetuksen järjestämiseksi ajan vaati-
15196: Kalakannan säilyttäminen ja - mikäli muksia vastaavalle kannalle. Kun kysymyk-
15197: se nykyoloissa on mahdollista - sen lisää- sessä on maamme elintarviketuotannon kan-
15198: minen sekä kalataloutemme ja -tuotantomme nalta ensiarvoisen tärkeä asia, on toivotta-
15199: kehittäminen vaativat järjestelmällisesti vaa, että hallitus ryhtyy viipymättä tar-
15200: suunniteltua kalanviljelystä, etenlkin arvok- mokkaasti eduskunnan lausumaa toivomusta
15201: kaiden kalalajien keinotekoista mädin he- toteuttamaan.
15202: delmöittämistä ja kalanpoikasten vesistöihin Edelläolevan nojalla esitämme eduskun-
15203: laskemista - samoinkuin kalavesien hoitoa nan päätettäväksi toivomuksen,
15204: ja kalatalousneuvontatyön tukemista. että hallitus ryhtyisi nopeasti toi-
15205: Kalanviljelyksen edistämiseen meillä - menpiteisiin kalanviljelyksen järjes-
15206: tuhansien järvien maassa - pitäisi olla eri- telmälliseksi edistämiseksi perusta-
15207: tyisen hyviä mahdollisuuksia. Sen edelleen malla uusia valtion omistamia kalan-
15208: kehittämiseen olisi valtion ryhdyttävä ri- viljelyslaitoksia ja myöntämällä tar-
15209: peästi myöntämällä niille yhteenliittymille, peellista taloudellista tukea tällä
15210: jotka kalanvi:ljelys1Jä jo harjoittav,at, avus- alalla jo toimiville järjestöille.
15211: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1946.
15212:
15213: Uuno Raatikainen. Juho Kuittinen.
15214: H. S. Pesonen. Alpo Lumme.
15215: Valto Käkelä. Aino Malkamäki.
15216: E. Pusa. Matti Lepistö.
15217: Eino Raunio. Vilho Hj. Lehtonen·.
15218: Edvard Pesonen. Juho Hukari.
15219: Valter Kuusela. Aapo Inkinen.
15220: Isak Penttala. J. E. Lampinen.
15221: Lauri Murtomaa.
15222: 345
15223:
15224: IX,54. - Hemst. mot. N:o 146.
15225:
15226:
15227:
15228:
15229: Hollsten m. fl.: Angående åtgärder för inrättande OtV ett
15230: tidsenligt fiskeriinstitut rmed därtill hörande försöksta-
15231: tioner och -anläggninoar.
15232:
15233:
15234: T i 11 R i k s d a g e n.
15235:
15236: Fiskerinäringen i vårt land ihar städse i reserverad för en fiskeristipendiat i och för
15237: fråga om anslag ur allmänna medel blivit sådana studier, som leda tilllicentiatvärdig-
15238: synnerligen styvmoderligt behandlad. Klart ihet. Vid Aneboda finnes en limnologisk för-
15239: belägg för detta påstående erhåUes vid söksstation och i samband ·därmed Södra
15240: granskning av rikets budgeter för de senare Sveriges fiskeriförenings försöksstation med
15241: åren. Men njuggheten framträder i ännu stora dammkulturer. Ytterligare finnas 7
15242: bjärtare belysning, om man ställer de all- regionala fiskeriintendenter med licentiat-
15243: männa utgifterna för fiskeri.hushållningen grad, och nämnas kan, att sammanlagt icke
15244: i vå:r.:t land i jämnbredd med motsvarande mindre än ett 40-tal vetenskapligt utbildade
15245: poster i våra nordiska grannländer. Ansla- fiskerifunktionärer med denna 'lärdomsgrad
15246: gen för finansiering av den vetenskapligt- i Sverige äro verksamma inom fiskerihus-
15247: praktiskt betonade undersöknings- och ihållningen och till densamma anknutna ve-
15248: forskningsverksamheten ha varit otillräck- :tenskapliga forskningsgrenar. I vårt land
15249: Hga och för U!pprätthäUandet av sådant torde ant·alet personer med motsvarande
15250: fiskeriinstitut jämte försöksstationer, som arbetsuppgifter vara 6. I Sverige ihar under
15251: grundats och med allmänna medel under- de senaste åren från cirka 100 fiskodlings-
15252: ihållas bl. a. i Sverige, Danmark och Polen, anstalter utplanterats ,omkring 200 miljoner
15253: har hos oss anslag helt och hållet saknats. fiskyngel per år, medan vi i Finland kom-
15254: Likaså sakna vi anslag för avlöning av ett mit upp tili 30-50 mHjoner. Genom att
15255: tiHräckligt antal vetenskapligt skolade vi haft förmånen få tillgodonjuta de i Sve-
15256: ihjälpkrafter, med viLkas lhjälp fiskevården rige utvunna forskningsresultaten på detta
15257: och fiskodlingen i vårt land småningon specialområde, ihar fiskodlingsarbetet i Fin-
15258: kunde bringas i nivå med motsvarande för- land med påtaglig framgång kunnat bedri-
15259: hållanden i våra naboländer. vas, men verksamheten borde nu ovillkorli-
15260: Denna bristande framsyntthet !hos oss har gen utbyggas för att matsvara tidens for-
15261: kraftigt bidragit till att vi ;på fiskenärin- dringar.
15262: gens område i många hänseenden oc:h inga- Under de av kriget förorsakade undantags-
15263: lnnda minst i fråga om utbildningen av för förhållandena har det befunnits nödigt att
15264: fiskodlingen nödiga specialskolade krafter tiHåta s. k. vamnansfiske. Genom denna fis-
15265: stå långt .efter andra Iänder i Eumpa. Då !keform ihar emellertid våra fiskevatten bes-
15266: vi ofta fiima det ändamålsenligt att jämföra ikattats långt ihårdare än vad fisktillgången
15267: våra förhållanden :med motsvarande utveck- skulle medgivit. Därigenom har icke blott
15268: ling i Sverige, må några jämförande exem- fiskstammen på många orter i :landet all-
15269: pel anföras. I Sverige inrättades redan år varligt decimerats utan jämvä:l den egent-
15270: 1932 på Lovön vid Drottningholm en under- liga fiskarbefolkningens oeh fiskevattenä-
15271: söknings- och försöksanstalt för sötvattens- garnas ekonomiska stäUning rubbats oC'h
15272: och skärgårdsfisket. Vid denna anstalt, deras existensmöjligheter beskurits. Det är
15273: som förestäs av en hyråchef, arbeta 3 labo- därför samhällets plikt att draga försorg
15274: ratorer med fil. He. grad samt en fiskmäs- om, att fiskstammen i våra sjöar och kust-
15275: tare, som sköter dammkulturerna och fis- vatteu, där densamma för strängt beskattats
15276: kodlingsansta:lten. Dessutom finnes plats eller nödig fiskevård och fiskodling :tidigare
15277: 346 IX,54. - Kalastusopisto.
15278:
15279: försumnnats, genom skyndsa.mm.a åtgärder Fiskstammen i våra sjöar oeh lkustvatten
15280: ånyo utökas odh de under krisåren förors-a- representerar ett värde av flera miljoner
15281: kade skadorna sålunda snabbt repareras. mark, o0h frågan om detta nationalkapitals
15282: För åstadkommande av den nödvändiga ·rationella skötsel och utnyttjaude är där-
15283: utvecldingen inom fiskerinäringen äro vi för av en utomordentlig nationalekonomisk
15284: emellertid nu i trängande behov av ett fis- betydeise. I medvetande lhärom och hän-
15285: keri-institut med därtiH ihörande försöks- visande tiil vad i övrigt ovan framh.Mlits
15286: stationer oc;h -anstalter, där vetenskapens anhålla vi, att riksdagen ville besiuta hem-
15287: och prruktikens senaste rön kuude ti:llvara- ställa.,
15288: tagas och omsättas för våra förhållanden
15289: såväl vid den pra:ktiska fiskarens yrkesut- att regeringen måtte vidtaga skynd-
15290: övning samt fiskfångsternas rationella till- samma åtgärder för inrättande av
15291: varatagande ocih spridning över landet som ett tidsenligt fiskeriinstitut med där-
15292: vid våra fiskevattens förseende med nya och till hörande försöksstationer och -an-
15293: värdefuHa fiskarter samt utvinnandet från läggningar.
15294: dessa vatte:ru av ökade Mh värdefullare
15295: skördar.
15296: Helsingfors den 8 februari 1946.
15297:
15298: Ture Holls:ten. Sulo J. Teittinen.
15299: Levi Jern. Arno Tuurna.
15300: Alber:t Brommels. Juho Mäkelä.
15301: Antti J. Rantamaa. Jussi Annala.
15302: He.nrik Kullberg. Matts Forss.
15303: Albin Wickman. Jussi La.ppi-Seppälä.
15304: Ensio Kytömaa. Nils Meinander.
15305: Martti 0. Kölli. Leo Leppä.
15306: Aapo Inkinen. W. Metsäranta.
15307: Eino Laitinen. Samuli Simula.
15308: Matti Ytti. Jaakko Hakala.
15309: Max Sergelius.
15310: 347
15311:
15312: IX, 54. - Toiv. aJ. N :o 146. Suo~nnos.
15313:
15314:
15315:
15316:
15317: Hollsten y. m.: Toimenpiteistä ajanmukaisen kalastusQpis-
15318: ton ja siihen kuuluvain koeaswnaim, ja -laitosten aikaan-
15319: saamis·eksi.
15320:
15321:
15322: E d u s k u n n a l. l e.
15323:
15324: Kalastuselinkeinoa on maassamme koh- vi·ljelyslaitosta. Sitä paitsi 'laitoksessa on
15325: deltu aina kuin 1lapsipuolta, erittäinkin varattu paikka kalastusstipendiaatille sel-
15326: mitä yleisistä varoista myönnettyihin mää- laisten opintojen harjoittamiseksi, joita vaa-
15327: rärahoihin 1:ulee. Selvä todistus tälle väit- ditaan lisensiaattitutkintoa varten. Anebo-
15328: teelle saadaan tarkasteltaessa valtakunnan dassa on limnologinen koeasema ja sen yh-
15329: tulo- ja menoarvioita viime vuosilta. Mutta teydessä Etelä-Ruotsin kalastusyhdistyksen
15330: kannatuksen niukkuus esiintyy vieläkin räi- koeasema siihen kuuluvine suurine llammik-
15331: keämmässä valossa, jos kailataloutta varten koviljelyks·ineen. Edelleen on olemassa seit-
15332: maassamme käytettyjä yleisiä menoja ver- semän lisensiaatin arvoista kalastusinten-
15333: Tataan vastaaviin menoeriin meidän poh- denttiä eri kalastusalueita varten, ja mai-
15334: joisissa naapurimaissamme. Määrärahat nittakoon, että yhteensä kokonaista neli-
15335: tieteellis-käytännöllislaatuisen tutkimustoi- senkymmentä tieteellisesti koulutettua ka-
15336: minnan rahoittamiseksi ovat olleet riittä- iLastusvirkailijaa, jotka ovat saavuttaneet
15337: mättömiä, ja sellaisen kalastusopiston ja sii- lisensiaatin oppiarvon, työskentelee Ruot-
15338: hen kuuluvien koeasemien ylläpitämiseen, sissa kalatalouden alalla ja siihen liittyvissä
15339: jol1laisia m. m. Ruotsissa, Tanskassa ja Puo- tieteellisissä :tutkimushaaroissa. Meillä nii-
15340: lassa on perustettu ja ylläpidetään yleisillä den henkilöiden lukumäärä, jotka työsken-
15341: varoilla, ei meillä määrärahoja lainkaan ole televät vastaavissa tehtävissä, lienee 6.
15342: myönnetty. Samoin meiltä puuttuu määrä- Ruotsissa on viime vuosina noin 100 kalan-
15343: rahoja tieteellisesti koulutettujen apuvoi- viljelyslaitoksesta istutettu kalavesiin vuo-
15344: mien palkkaamiseksi riittävässä määrin, joi- sittain noin 200 milj. ka1anpoikasta, kun
15345: den avulla kalanhoito ja kalanviljelys maas- sen sijaan meillä Suomessa on ,tässä suh-
15346: samme vähitellen voitaisiin saattaa naapuri- teessa päästy ainoastaan 30-50 miljoonaan.
15347: maittemme vastaavien olojen tasolle. Kun meillä on ollut se etu, että saamme
15348: Tämä kaukonäköisyyden puute meillä on käyttää hyväksemme Ruotsissa saavutettuja
15349: suuressa määrin myötävaikuttanut siihen, tutkimustuloksia tällä erikoisalana, on ka-
15350: että me kalastuselinkeinon alana monissa ilanviljelystyötä Suomessa voitu harjoittaa
15351: suhteissa, eikä vähimmin kalanhoitoon tar- huomattavalla menestyksellä, mutta tämä
15352: vittavien erikoiskoulutuksen saaneiden voi- toiminta pitäisi nyt ehdottomasti kehittää
15353: mien kehittämiseen nähden, olemme paljon ajan vaatimuksia vastaavaksi.
15354: jälellä muista Europan maista. Kun me Sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa
15355: usein pidämme tarkoituksenmukaisena ver- olosuhteissa on katsottu tarpeelliseksi sallia
15356: tailla olosuhteitamme vastaavaan kehityk- n. s. jokamiehen kalastusta. Tämän kalas-
15357: seen Ruotsissa, esitettäköön tässä vertailun tusmuodon kautta on kuitenkin kalave-
15358: vuoksi muutamia esimerkkejä. Ruotsissa siämme verotettu paljon kovemmin kuin
15359: perustettiin jo v. 1932 Lovöhön Drottning- kalavarat olisivat myöntäneet. Sen kautta
15360: holmin lähelle tutkimus- ja koelaitos sisä- ei ainoastaan kalakanta ole monin paikoin
15361: vesi- ja Saaristokailastusta varten. Tässä maassamme vakavasti vähentynyt, vaan
15362: laitoksessa, jonka johtajana on toimistopääl- myöskin varsinaisen kalastajaväestön ja ka-
15363: likkö, ·työskentelee kolme fil. lisensiaatin lavesien omistajien taloudellinen asema häi-
15364: arvoista .laboraattoria sekä kalastusmeshtri, riintynyt ja heidän toimeentulomahdolli-
15365: joka hoitaa lammikkoviljelyksiä ja kalan- suutensa supistuneet. Yhteiskunnan velvol-
15366: 348 IX,54. - Kalastusopisto.
15367:
15368: iJ.isuutena on sen vuoksi huolehtia siitä, että maan kuin myöskin kalavesiemme varusta-
15369: kalakanta järvissämme ja rannikkovesis- misessa uusilla ja arvokkailla kalalajeilla
15370: sämme, missä sitä on liian ankarasti vero- sekä suurempien ja arvokkaampien satojen
15371: tettu tahi tarpeellinen kalanhoito ja kalan- saamiseksi näistä vesistä.
15372: viljelys aikaisemmin laiminlyöty, kiireellis- Järviemme ja rannikkovesiemme kala-
15373: ten toimenpiteiden kautta uudestaan ilisäy- kanta edustaa useiden miljoonien markko-
15374: tyy ja pulavuosina aiheutuneet vahingot si- jen arvoa, ja kysymys tämän kansa;llis-
15375: ten nopeasti korjataan. pääoman järkiperäisestä hoidosta ja käy-
15376: Tarpeellisen kehityksen aikaansaamiseksi töstä on sen vuoksi kansantaloudellisesti ta-
15377: kalastuselinkeinossamme kuitenkin tarvit- vattoman tärkeä asia. Tämän 'tietäen ja
15378: semme nyt kipeästi kalastusopistoa siihen viitaten siihen, mitä edellä muuten on huo-
15379: kuuluvine koeasemineen ja -laitoksineen, mautettu, esitämme eduskunnan päätettä-
15380: joissa tieteen ja käytännön viimeaikaiset väksi toivomuksen,
15381: saavutukset voitaisiin ottaa varteen ja so-
15382: veltaa meidän olosuhteisiimme niin hyvin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15383: käytännöllisen kalastajan ammatinharjoit- toimenpiteisiin ajanmukaisen kalas-
15384: tamisessa sekä kalansaaliiden järkiperäi- tusopiston ja siihen kuuluvien koe-
15385: sessä sä:ilöön ottamisessa ja jakamisessa yli asemien ja -laitosten perustamiseksi.
15386: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
15387:
15388: Ture Hollsten. Sulo J. Teittinen.
15389: Levi Jern. Arno Tuuma.
15390: Albert Brommels. Juho Mäkelä.
15391: Antti J. Rantamaa. Jussi Annala.
15392: Henrik Kullberg. Matts Forss.
15393: Albin Wickman. Jussi Lappi-Seppälä.
15394: Ensio Kytömaa. Nils Meinander.
15395: Martti 0. Kölli. Leo Leppä.
15396: Aapo Inkinen. W. Metsäranta.
15397: Eino Laitinen. Samuli Simula.
15398: Matti Ytti. Jaakko Hakala.
15399: Max Sergelius.
15400: 349
15401:
15402: IX,55. - Hemst. mot. N:o 147.
15403:
15404:
15405:
15406: Rosenberg m. fl. : Angående amlåtande am proposition om
15407: albmän statlig, premiefri försäkring av ryrkesfiskares
15408: fiskebåtar ock storbragder.
15409:
15410: T i ll R i !k s d a g e n.
15411: Av alla yrkesgrupper i vårt land har vore enligt undertecknades åsikt, att en-
15412: fiskeriets utövare hört till dem, som sist skilda yrkesfiskares fiskebåtar och storbrag-
15413: kommit i åtanke, då det gällt statliga eller der, sådana som storryssjor, skötar och no-
15414: kommunala understöd eller hjälp i annan tar premiefritt skulle av staten försäkras
15415: form. Och dock är fiskeriet, bedrivet som till 50 % av deras dagsvärde. Ersättnings-
15416: yrke, ett både tungt och till liv som egen- beloppet borde utan omgångar utfås av en-
15417: dom riskfyllt arbete. Det är ett yrke, som skild yrkesfiskare, viiken genom natur- eller
15418: inte envar utan vidare kan utföra, och det annan katastrof förlorat dylik storbragd
15419: kräver av sin utövare skicklighet, uthållig- eller fiskebåt. För utfåendet av försäk-
15420: het, vana och insikter i många olika ting. ringssumman skulle följande villkor upp-
15421: Den fångst, yrkesfiskaren med hjälp av ställas:
15422: dyra redskap såsom båtar, bragder o. s. v. att förolyckad fiskebåt eller storbragd
15423: lyckas bärga, inbringar icke under normala tidigare inregistrerats hos det fiskarför-
15424: år en penningavkastning, som motsvarar bund fiskaren ifråga tillhör eller hos an-
15425: värdet av det utförda arbetet. Dessutom nan därtill förordnad myndighet ;
15426: måste man beakta de oberäkneliga fakto- att yrkesfiskaren kan uppvisa ett veder-
15427: rer, som i form av natur- eller andra ka- börligen styrkt intyg från det fiskargille
15428: tastrofer när som helst kunna drabba yrkes- han tillhör över, att fiskebåt eller bragd på
15429: fiskarens båtar och bragder. De göra hans nämnt sätt förolyckats; samt
15430: liv riskfyllt och hans framtid oviss. Vis- att de förlorade fiskeredskapens samman-
15431: serligen har han möjlighet att delvis hålla lagda värde inte överstiger mk 500,000: -,
15432: sig skadeslös för sådana plötsliga olyckor eventuellt beräknat på basis av prisnivån
15433: genom försäkring av båtar och bragder. år 1946.
15434: Men denna möjlighet har i praktiken visat En sådan lag skulle skänka fiskaren
15435: sig ogenomförbar för det överväldigande större ekonomisk trygghet samt vara ägnad
15436: flertalet yrkesfiskare, emedan ringa möjlig- att sänka fiskpriset på den allmänna mark-
15437: heter förefinnes att betala de höga försäk- naden.
15438: ringspremierna. Hänvisande till vad ovan anförts föreslå
15439: Under de senaste krigs- och krisåren har undertecknade vördsamt, att riksdagen ville
15440: fiskeriets nationalekonomiska betydelse gått besluta hemställa,
15441: upp för allmänheten, och de erfarenheter
15442: vi fått ifråga om fisken som ett för vårt att regeringen till Riksdagen med
15443: land ytterst viktigt näringsämne berättigar det snaraste måtte avlåta proposi-
15444: oss att fordra, att åtgärder snarast vidtagas tion med förslag till lag om en all-
15445: i syfte att främja denna näringsgren och tmän statlig, prerniefri försäkring av
15446: att dess utövare garanteras en tryggad enskilda yrkesfiskares fiskebåtar ock
15447: existens. storbragder till 50 % av deras dags-
15448: Ett betydelsefullt steg mot detta mål värde.
15449: Helsingfors den 5 februari 1946.
15450:
15451: Gösta. Rosenberg. Sulo Muuri. Max Sergelius.
15452: Aimo Aaltonen. Atos Wirtanen. Tyyne Tuominen.
15453: Nestori Nurminen. Helmer Smeds. Eino Roine.
15454: Mikko Järvinen. Albert Brommels.
15455: 350
15456:
15457: IX, 55. - Toiv. aJ. N :o 147. Suomennos.
15458:
15459:
15460: Rosenberg y. m: Esityksen antamisesta ammattikalastajain
15461: kalastusveneiden ja pyydysten yleisestä maksuttomasta
15462: vakuuttamisesta valtion -toimesta.
15463:
15464: Ed uskunnaaJe.
15465: Ma:amme kaikista ammattiryhmistä ka- M,erkityksellinen askel tätä ~päämäärää
15466: lastuksen harjoittajat ovat kuuluneet niihin, kohti olisi allekirjoittajien mielestä yksi-
15467: joita viimeksi on muistettu, kun on oHut tyisten ammattikalastajien kalastusveneiden
15468: kysymys valtion ta.i kunnan tuesta ·tai avus- ja suurpyydysten, sellaisten kuin suurry-
15469: tuksesta muussa muodossa. Ja kuitenkin sien, verkkojen ja nuottien maksuton va-
15470: kalastus, ammattina harjoitettuna, on sekä kuuttaminen valtion toimesta 50% :iin
15471: raskasta että nim hengen kuin omaisuuden niiden käyvästä arvosta. Yksityisen am-
15472: puolesta va:arantäyteistä työtä Se on am- mattikalastajan, joka on luonnon- tai muun
15473: matti, johon ei jokainen ilman muuta voi onnettomuuden johdosta menettänyt suur-
15474: ryhtyä, ja se vaatii harjoittaja.ltaan taita- pyydyksiä tai kalastusaluksen, olisi saatava
15475: vuutta, tottumusta ja vaistoa monissa erilai- mutkattomasti korvaussumma. Vakuutus-
15476: sissa asioissa. summan saamiselle olisi asetettava seuraavat
15477: Saalis, joka ammarttikaJlastajan !kia/l'liiden ehdot:
15478: pyyntivälineidensä, kuten veneiden, pyy- että menetetyn kalastusveneen tai pyy-
15479: . dyslten y. m. avulla onnistuu korjata, ei dyksen on rekisteröinyt se ka:lastusyhdis-
15480: normaalisina vuosina anna rahallista tuot- tys, johon asianomainen kailastaja kuuluu,
15481: toa, joka vastaa suoritetun työn arvoa. Sitä tai muu sitä varten asetettu viranomainen;
15482: pairtsi on otettava huomioon ne laskematto- että ammattikalastaja voi esittää sen
15483: mat tekijät, kuten ·luonnon- tai muut katas- kalastusyhdistyksen, johon hän kuuluu,
15484: trofit, jotka miHoin taha;nsa voivat kohdata asianmukaisesrti vahvistetun todistuksen,
15485: ammattikalastajll!n veneitä j,a pyydyksiä. että kalastusvene ta;i pyydys on mainitulJa
15486: Ne tekevät hänen elämänsä va;arantäytei- tavalla menetetty; sekä
15487: seksi ja hänen tulevaisuutensa epävarmaksi. että menetetyn ka!lastusvälineistön arvo
15488: Tosin hänellä on mahdollisuus ositta~n tur- ei nouse ytli 500,000 mk, mahdollisesti las-
15489: vata itsensä sellaisten äkillisten onnetto- kerttuna vuoden 1946 h1ntatason mukaan.
15490: muuksien vara:lta vakuuttamalla veneensä Sellainen laki antaisi ka1astajalle suu-
15491: ja pyydyksensä. Mutta tämä mahdollisuus remman ·taloudeLlisen turvaHisuuden ja
15492: on osoittautunut o1emattomaksi ammatti- olisi omiaan alenrtama.an kalanhintaa ylei-
15493: kailastaji•en vaitavan suurelle enemmistölle, sillä marlddnoiHa.
15494: koska mahdollisuudet maksaa korkeita va- Edel1lä esitet.tyyn viit:ruten a:l'lekirjoittaneet
15495: kuutusmaksuja ovat vähäiset. ehdottavat kunnioittaen, että eduskunta
15496: Vrime sota- ja kriisivuosina on ka~as päättäisi hyväksyä toivomuksen,
15497: tuksen kansanitaloudellinen merkitys sel-
15498: vinnyt yleisölle, ja kokemukset, joita että hallitus kiireellisesti antaisi
15499: oLemme saaneet ka:lasta maamme erittäin Eduskunnalle esityksen laiksi yksi-
15500: tärkeäntä ravintoaineena, oikeut1tavat. vaati- tyisten ammattt:kalastajien kalastus-
15501: maan, että mahdoHisimman pian ryhdy- veneidem ja pyydysten yleisestä mak-
15502: tään toimenpiteisi~n, jotka tarkoittavat suttomasta vakuuttamisesta valtion
15503: tämän elinkeiononlmaran edistämistä ja sen toimesta 50% :iin niiden käyvästä
15504: harjoittajien toimeentulon turvaamista. arvl()sta.
15505: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1946.
15506:
15507: Gösta Rosenberg. Mikko Järvinen. Helmer Smeds. Tyyne Tuominen.
15508: Aimo Aaltonen. Sulo Muuri. Albert Brommels. Eino Roine.
15509: Nestori Nurminen. Atos Wirtanen. Max Sergelius.
15510: 351
15511:
15512: IX,5a. - Bemst. mot. N:o 148.
15513:
15514:
15515:
15516:
15517: Kullberg m. fl. Angående anslag åt Nylands fruktodlar-
15518: fören~11AfJ för avlönande OIV en konsulent i fruktodli'fl.t{J.
15519:
15520:
15521:
15522: T i ll R i k s d a g e n.
15523:
15524: Nylands fruktodlarförening bildades år oftast skadad av mask och skorv och även
15525: 1915 med ändamål att ,genom föredrag, annars sådan, att den inte kan saluföras
15526: publi:kationer, utställningar, odlingsf!)rsök till marknadspris utan måste slumpas bort
15527: m. m. verka för fruktodlingens främjande till underpris. Upprepade gånger ha hem-
15528: bland den svenska befolkningen i Nyland". ställningar gjorts till Nylands fruktodlar-
15529: Det torde bland sakkännare inte råda mer förening med uppmaning att taga initiativ
15530: än en mening om, att för,eningen under sin till ordnandet av frukthandeln, men svaret
15531: 30-åriga verksamhet fullföljt detta program har alltid blivit detsamma: en av skorv och
15532: på ett i allo prisvärt sätt och att dess verk- mask försrtörd frukt, dålrtiH osorterad och
15533: samhet inte kommit blott Nyland utan hela av mindrevärda sorter, ka:n inte tagas med
15534: vårt land till godo. Ett otal föredrag hava i en ordnad frukthandel.
15535: hållits både på föreningens möten, ute på Som enda utväg att råda bot på denna
15536: landsbygden och i radion. Artiklar i fack- på avvägar komna fruktodling har Nylands
15537: tidningar och tidskrifter samt i föreningens fruktodladörening föreslagit, a,tt av nära
15538: egna publikartiorue,r ha kompleterat föredra- intiU varand>ra belägna småodlingar sikulle
15539: gen. Vad fruktutställningarna och de i bhldas s. k. fruktodlarringar tli:ksom i Sve:dge,
15540: samband därmed i åratal anordnade frukt- 'enva,r med 'en gemensam fruktträdsskötare,
15541: mässorna betytt för fruktodlarna kan inte som med rt:rädgårdsägarnas bistånd i alla
15542: skattas nog högt. De ha av dem lärt sig detaljer skuHe sköta fruiktträden i sin ring.
15543: inse nödvändigheten av att rationellt sköta Trädskötarna skulle utbildas av en konsu-
15544: sina fruktträd, att skörda, sortera och len:t. Han skulle hålla teoretiska och prak-
15545: packa frukten enligt konstens alla regler tiska kurser med dem och kontrollera deras
15546: för att erhålla en saluvärdig frukt. All- arbete. Därtill skulle det ankomma på kon-
15547: mänheten åter har lärt sig inte bara känna sulenten att socken för socken genomgå
15548: värdet av den välskötta inhemska frukten fruktplanteringarna, undersöka sorterna och
15549: utan också att ställa fordringar på den- ombesörja omförädling av mindre värda
15550: samma, vilket i icke ringa mån bidragit sorter till för frukthandeln lämpliga så-
15551: till odlarnas bemödanden under fredstiden dana. Kunde detta program fullföljas,
15552: att höja kvaliteten. skulle mycket snart fullgod frukt i stor
15553: Men det finnes en massa småodlare på mängd tillföras marknaden.
15554: bostadslägenheter, småbruk och villor, vilka Nylands fruktodlarförening är beredd att
15555: inte berörts av Nylands fruktodlarförenings åtaga sig upparbetandet av vår fruktodling
15556: bemödanden att åstadkomma en rationell enligt här skisserade plan under förutsätt-
15557: skötsel av fruktträden och få fram en för ning, att staten bekostar konsulenten. För-
15558: konsumtion duglig frukt. Dessa odlare eningen har hittills rett sig med egna me-
15559: sakna kunskap i fruktträdens beskärning, del, men att avlöna en konsulent överstiger
15560: besprutning, gödsling och övriga vård lik- dess förmåga. Tvenne gånger har förenin-
15561: som ock i fruktens skörd, sortering och in- gen för ändamålet anhållit om understöd
15562: packning. Deras odlingar äro för små för av tlarutbrUiksministe6et men utan positivt
15563: att de skulle anskaffa t. ex. ett så ofrån- resultat. Nu då efter de enorma skador
15564: komligt redskap som en lämplig fruktträds- vinterkölden 1939-40 åsamkade våra frukt-
15565: spruta. Skörden från deras träd är därför odlingwr, nyplamteringa.r av fruktträd taga
15566: 352 IX,56. - Hedelmäviljelys.
15567:
15568: fart, vore det av största vikt, att odlarna året för att avlöna en konsulent och be-
15569: hade tillgång till sakkunnig hjälp. Kon- kosta hans resor och övriga utgifter. Suo-
15570: sulenten behövs inte för storodlarna, de ha men Puutarhaviljelijäin Liitto, som arbetar
15571: sina specialister, som de inte ha råd att i den finskspråkiga delen av vårt land, har
15572: undvara. Konsulenten ,skall taga vård och redan länge åtnjutit understöd av staten,
15573: uppsikt om de små odlarna och trädgår- medan ingen motsvarande svensk organisa-
15574: darna för att föra fram deras trädgårds- tion ännu ihågkommits med understöd av
15575: odling på sakkunnigt sätt. staten. På grund härav våga underteck-
15576: Att exakt uppge värdet av en fullgod illlade vördsamt föreslå, att riksdagen viLle
15577: skörd från våra småträdgårdar under nor- besluta hemstäJ]la,
15578: mala fruktår wr svårt, men sä~ert år, att
15579: det rör sig om tiotal miljoner. Därför är att rlligeringen i propositionen an-
15580: det under nurådande förhållanden en nöd- gående statsförslaget för år 1947
15581: vändighet a;tt tava vaLra på dessa värden och måtte upptaga ett anslag av 200,000
15582: öka dem för att därigenom kunna minska mark åt Nylands fruktodlarföre.ning
15583: importen av utländsk frukt. För detta än- för oolönande av en konsulent i
15584: damål skulle Nylands fruktodlarförening frruktodling.
15585: behöva ett stat.sanslag av mk 200,000: -om
15586: Helsingfors den 11 februari 1946.
15587:
15588: Henrik Kullberg. Arno Tuuma. Ture Hollsten.
15589: 353
15590: IX, 56. - Toiv. al. N :o 148. S.uomennos.
15591:
15592:
15593:
15594:
15595: Kullberg y.m.: Määrärakasta Uudenmaan hedelmänviljeli-
15596: jäinyhdistykselle hedelmänv~1jelyskonsulerntin p<ilkkoo-
15597: mista varten.
15598:
15599:
15600: Ed uskui!lin~lle.
15601:
15602: Uudenmaan hedelmänviljelijäinyhdistys puuttuu tietoja hedelmäpuiden <leikkaami-
15603: muodostettiim. v. 1915 tarkoituksella ,toimia sessa Ja ruiskutuksessa, lannoituksessa ja
15604: hedclhmänviljelyksen •edistämiseksi Uuden- muussa hoidossa kuin myöskin hedelmien
15605: maan ruotsalaisen väestön keskuudessa jär- korjuussa, :laji:t.te[ussa ja pakkaamisessa.
15606: j·estämä!llä esitelmiä, toimi.ttamaJ1la. julkai- Heidän viljelyksensä ovat Jiian pieniä, jotta
15607: suja, järj<estämällä näyttelyjä, vilj-elysko- he hankkisivat esim. niin vä1ttämättömän
15608: keita y. m.". Asiantuntijain keskuudessa työvälineen kuin sopivwn hedelmäpuuruis-
15609: vallinnee täydeHinen yksimielisyys siitä, kU!n. Heidän puittensa antama sato on sen
15610: että yhdistys on 30-vuotisen .toimintansa vuoksi useimmiten matojen ja ruven va-
15611: aikana toteuttanut tätä ohjelmaa kaikin hingoittama ja muutenkim. seHa.ista, ettei
15612: puolin. kiitettävälrrä tavalla ja että sen toi- sitä voida tarjota kaupaksi tavallisiin mark-
15613: minnas·ta on oHut hyötyä ei ainoastaan kinahintoihin, vaan on myytävä polkuhin-
15614: UudellemaaJlle, va81n koko maallemme. Lu- taan. Uudenmaan hedelmänviljelijäinyhdis-
15615: kemattomia esitelmiä on pidetty sekä yhdis- tykselle on useaan otteeseen tehty esityksiä
15616: tyksen kokouksissa maaseudulla että yleis- ja kehoitettu sitä ottamaan aloite hedelmä-
15617: radiossa. AmmattiLehdissä ja aikakaus- kaupan järjestämiseksi, mutta näihin kehoi-
15618: kirjoissa sekä yhdistyksen omissa julkai- tuksiin on aina saatu sama vastaus: ruven
15619: suissa julkaistut artikkelit ovwt täydentä- ja matojen 'turmelemia hedelmiä, kun ne li-
15620: neet esitelmiä. Hedelmänäyttelyn ja niiden säksi ovat lajittelemattomia ja vähäarvoisia
15621: yhteydessä vuosittain järjestettyjen hedel- lajeja, ei voida ottaa järjestettyyn hedelmä-
15622: mämessujen merkitystä hedelmäviljelijöillle kauppaan.
15623: ei voida arvioida. kJ"lHn suureksi. Niiden Ainoana keinooa parannuksen 'aikaan-
15624: kautta hedelmäviilj:elijät ovat oppineet ym- saamiseksi tässä harhateille joutuneessa he-
15625: märtämään, kuinka tarpeeHista on hoitaa delmänviiljelyksessä Uudenmaan hedelmän-
15626: järkiperäisesti hedelmäpuitansa, korjata, viljelijäinyhdistys on ehdottwnut, että lä-
15627: [ajiteUa ja pakata hedelmät talteen kaik- hellä toisiansa. sijaits,evista pienviljelyksistä
15628: kien sääntöjen mukaisesti saadakseen myyn- muodostettaisiin n. s. hedelmänvilje!lijären-
15629: rtikelpoisia hedelmiä. Yleisö twas ei ainoa&- kaita Ruotsin esimerHn mukaan, joi,Lla ren-
15630: taan ole oppinut tuntemaan hyvin hoidetun kailla kullakin olisi yhteinen hedelmäpui-
15631: kotimaisen hedelmän arvoa, vaan myöskin denhoitaja, joka puutarhwnomistajain yksi-
15632: asettamaan sille vaatimuksia, mikä melkoi- tyiskohtaisella avustuksella. hoitaisi renkaa-
15633: sessa määrin on vaikut·tanut, että viljelijät seensa kuuluviw hedelmäpuita. Näitä he-
15634: rauhanaikana pyrkivät korottamaan hedel- delmäpuunhoitajia. opettaisi konsulentti.
15635: mien laatua. Hän pitäisi teoreettisia ja käytännöllisiä
15636: Mutta on o1emassa suuret määrät pien- kursseja heille ja valvoisi heidän työtänsä.
15637: viljelijöitä 'asuntotiloillla, pienviljelyksiUä Konsulentin tehtävänä o1isi sen Esäksi
15638: ja huvilapalstoilila, joihin Uudenmaan he- käydä pitäjä pitäjäitä [äpi hedelmänvilje-
15639: delmäviljdijäinyhdistyksen pyrkimykset [ykset, tutkia ·eri lajit ja huolehtia vähem-
15640: saada aikaan hedelmäpuiden järkiperäinen piarvoisten :lajien jalostamisesta hedelmä-
15641: hoito ja k-ehittää kulutukseen kelpaavia he- kauppaan sopiviksi •lajeiksi. Jos tämä oh-
15642: delmiä eivät ulottl1!neet. Näiltä vi[jelijöiltä je1ma voitaisiin toteuttaa, niin hyvin pian
15643:
15644: 45
15645: 354 IX,56. - Hedelmäviljelys.
15646:
15647: saataisiin markkinoille suuressa määrin .tuottaman täysin hyvän sadon arvoa, mutta
15648: .täysikelpoisia hedeilmiä. varmaa on, että kysymyksessä on kymmeniä
15649: Uudenmaan hedelmänviljelijäinyhdistys miljoonia. Nykyisissä olosuhteissa on sen
15650: on va:lmis ottamaan huolekseen hedelmän- vuoksi välttämätöntä ottaa varteen tämä
15651: viljelyksem. kehittämisen tässä hahmoitellun arvo Ja lisätä sitä, minkä kautta ulkomais-
15652: suunnitelman mukaisesti sHlä edellytyksellä, ten hedelmien tuontia voitaisiin vähentää.
15653: ettii vallitt kustantaa konsulentin. Yhdis- Uudenmaan hedelmänviljeiijäirnyhdistys tar-
15654: tys on tähän sa;akka tullut toimeen omin vitsisi tähän tarkoitukseen vuosittadin
15655: varoin, mutta konsuilentin palkkaamiseen ei 200,000 marka'n valtion määrärahan konsu-
15656: sen kyky riitä. Kaksi kertoo yhdistys on 'lentin palkkaamiseksi sekä hänen matko-
15657: maanviljelysministeriöitä ~nonut avustusta jensa ja muiden menojensa kustamtamiseksi.
15658: tähän tarkoitukseen, mutta ilman myön- Suomen PuutarhaviJljeJijäin Liitto, joka
15659: teistä tulosta. Kun tailvipakkasten 1939- työskentelee maamme suomenkielisessä
15660: 1940 meidän hedelmänviljelyksillemme tuot- osassa~, on jo kauan nauttinut vaJltionavus-
15661: tamien suunnattomien vahim.kojen jälkeen tusta, ku:n sitä vas.toin mikään vastaava
15662: hedelmäpuiden uudistukset ovat nyt pääse ruotsalainen järjestö ei vielä tähän saakka
15663: seet vauhtiin, olisi mitä tärkeintä, että vil- ole saanut valtion tukea. Tämän perusteella
15664: jelijöihlä olisi käytettävänään asiantuntija;n allekirjoittaneet kunnioittaen esittävät edus-
15665: apua. Suurviljelijät eiväJt tarvitse konsu- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
15666: lenttia, heillä on spesialistinsa, joita i.ilman
15667: heillä ei o1e varaa oUa. Konsulentin teh- että hallitus ottaisi vuode-n 1947
15668: tävänä om. hoi.taa ja valvoa pieniä viljeilmiä tulo- ja rnenoarvioesitykseen 200,000
15669: ja puutarhoja ja edistää niiden puutarha- rnarkan rnäärärahan hede.lmänvilje-
15670: viljelystä asiantuntevalla ;tavaLla. lyskonsulentin palkkaarnista varten
15671: On vaikea arvioida tarkoin pienten puu- Uudenrnaan hCidelrnänviljelijäinyh-
15672: tarhojemme säännöllisinä hedelmävuosina d?"styksen käytettäväksi.
15673: H()!lsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
15674:
15675: Henrik Kullberg. Arno Tuurna. Ture Hollsten.
15676: 355
15677:
15678: IX,57. - Toiv. al. N:o 149.
15679:
15680:
15681:
15682: Inkinen y. m.: Toimenpiteistä kalastustarvikkeiden kotinwi-
15683: se,n tuotannon kohottamiseksi.
15684:
15685:
15686: E d u s k u n n a l l e.
15687:
15688: Kal•astustarvikkeiden tuotrunto on meillä on osoittanut, että kotirp.ainen teoHisuus
15689: tähän saakka ollut vermttain !heikkoa. pystyy tuottamaan täysin kunnollista tava-
15690: Ainoastaan noin 20 % on käyte,tyistä ver- raa. Tarvitaan vain enemmän koneita y. m.
15691: koista kudottu kotimaassa ja 80 % on tuo- tuotannon tehostamiseksi.
15692: tettu ulkoa pääasiassa Japanista, Sa.ksas,ta Maassamme toimii tällä ker.taa ainoastaan
15693: ja Italias·ta. Sota-aikana saimme verkkoja kolme verkkotehda.'.lta. Niiden tuotanto ei
15694: ainoastaan Saksasta, joten oli pakko tyytyä läheskään riitä tyydyttämään kulutuksen
15695: kotimaiseen tuotantoon. Kotimainen verk- tarvetta. Kun kuitenkin on syytä epäillä,
15696: koteollisuutemme ei kuitenkann lähimain- että lähiaikoina, muutamien vuosien kulut-
15697: kaan pystynyt tuottamaan kalastustarvik- tua, saattaa ulkomainen tuonti kuten ennen
15698: keita siinä määrin, e.ttä se olisi vastannut sotaa tulla 'esteeksi tämän teollisuuden ikan-
15699: kysyntää, sillä Suomenlahden itäosan ja nattavaisuudelle, olisi syy;tä löytää keinoja,
15700: Laatokan kalastajat menettiväk pyyntiväli- jolla voi:tais.iin turvata ,tämän teomsuuden
15701: neensä melkein kokonaan sodan johdosta ja kanna tta vaisuus.
15702: kun otamme huomioon, että kalan pyydys- Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että
15703: ten ikä on 3-5 vuoteen, siis kovin lyhyt, verkkoteollisuus saisi esi.m. 10 vuoden
15704: on puute tällä alalla tulhJJt suorastaan uh- ajaksi riittävän tullisuojan ja valtion ta-
15705: kaavaksi. Kalastus:ta,rvikkeiden saanti ulkoa holta annettaisiin korotonta tahi halpakor-
15706: on myöskin tällä kertaa vaikeaa., sillä en- kois:ta lainaa uusien koneiden ja teollisuu-
15707: sinnäkin meillä, ei ole riittävästi valuuttaa den tukemiseen. Tämä olisi omiaan edistä-
15708: ja ,toiseksi ovat niissä maissa, J.apanissa ja mään kalastustarviketuotantoa maassamme.
15709: Saksassa, olot niin sekavat, että on vaikea Kun lopuksi huomautamme, että kalas-
15710: sanoa, milloin tätä tietä saamme maahamme tuksen avulla voitaisiin huomattavasti hel-
15711: riittävästi verkkoja y. m. tarvikkeita. poittaa kireää elintarviketilannetta maas-
15712: ,Oma 3ipu paras" sanoo suomalainen samme, ,pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
15713: sananlasku. Meidän on siis kiinnitettävä
15714: enemmän huomiota kotimaiseen tuotantoon että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15715: ja annettava siUe sitä tukea mitä se tuo- toimenpiteisiin kalastustarvikkeiden
15716: tantonsa tehostamiseen tarvitsee. Tämä kotimaisen ttwtannon kohottamiseksi.
15717: sitäkin suuremmalla syyllä, koska kokemus
15718: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
15719:
15720: Aapo Inkinen. Albin Wickman. Antti A. Koukkari.
15721: Matti Pärssinen. Uuno Raatikainen. Toivo H. Kim.nunen.
15722: Tauno Saukkonen. Johannes Virolainen. Varma Turunen.
15723: J. Pyörälä. Lauri Murtomaa. Ture Hollsten.
15724: Antti J. Rantamaa. Heikki Vehkaoja. W. Metsäranta.
15725: Anshelm Alestalo. Matti Miikki. Eino Laitinen.
15726: Juho Mäkelä. Lauri Riikonen. Yrjö Hautala.
15727: Arvo Riihimäki. Eemil Pääkkönen. J. E. LampineB.
15728: Konsta Talvio. Samuli Simula. Heikki Soininen.
15729: Valto Käkelä. Lauri Laine. Toivo Ik!onen.
15730: 0. Muikku. Markus Niskala. Akseli Brander.
15731: Lassi Hiekkala. Martti Miettunen. Aino Luostarinen.
15732: Jussi Lappi-Seppälä. Väinö Okko. Sulo Salo.
15733: 356
15734:
15735: IX,5s. - Hemst. mot. N:o 150.
15736:
15737:
15738:
15739:
15740: Österholm m. fl;-:---:;tln;glt~nde avlå;tande av proposition -om
15741: t~1liigg till statsförslaget för år 1946 åt organ1'sationer
15742: för fiskerinäringens fr&mjande.
15743:
15744:
15745: T iH Riksdagen.
15746:
15747: Anslaget för fiskerinäringens främjande ståndet är för närvarande otillfredsstäl-
15748: (11 Ht XIII: 3:) har icke närmels:evis håJl- lande. Fiskeribefolkningen, som ur flere
15749: liJt jämna steg med penningvärdets för- synpunkter måste betecknas som en m:iss-
15750: ändring, för att icke tala om de krav ut- gynnad folkgrupp och lever under svåra
15751: vecklingen stäl1er på ökad omsorg om och torftiga förhålland:en, erhlhll:er nu icroe
15752: fisroerinäringen. I statsförslaget för år 1939 den vägledning och upplysning i sitt yrke
15753: var det ifrågavamnde anslaget 1,830,000 som den oundgängligen behöv.er. Fiskar-
15754: mark och innevarande år är d:etsamma organisationerna har också fått nya upp-
15755: 3,087,6010 mark. Ökningen under alla gift•er, då de ombesörjer fördelningen av
15756: dessa år utgör endast ca 68 procent. Det de förnödenheter för fiskiet, som anskaffas
15757: är ltill följd härav utan vidare klart att av folkförsörjningsmyndigheterna. Detta
15758: den v·erksamhet, som bedrivs med stöd av åsamkar också kostnader. Med hänsyn tili
15759: detta anslag, måste Eda stort avbräck. allt detta är det nödvändigt att uppmärk-
15760: Större delen av anslaget f.ördelas som un- samheten riktas på de svårigheter, som
15761: derstöd till Fiskeriföreningen i Finland, härfJyter av att stll!tens understöd för
15762: fiskarförbunden och lantbrukssäHskapen Hskerinäringens främjande är otillräcMigt.
15763: för upprätthållande av inst~tions- och Riksdagen borde därför påminna regerin-
15764: annan verksamhet f.ör fiskierinäringens för- gen om nödvändigheten att anmaget för
15765: kovran. Visserligen har de ifrågavarande fiskerinäringens främjande höjes. Det vol'e
15766: organisationerna blivLt delaktiga av de an- därvid önskiligt att åtgärden icke skulle
15767: slag, som riksdagen bevi>ljat :tiJl dyrtidstiill- anstå till nästa år utan al!t åtminsto:rue det
15768: il:ägg åt de anställda:, och därigenom har mest oundgängliga hehovret av ökat under-
15769: det varit möjEgt att höja lönerna, dock stöd bleve tillgodosett i samband :rn:ed :till-
15770: icke till en fuUt tillfredsstä1lande nivå. iläggsbudgeten runder i:nneva.rande år.
15771: Men prisnivåns förändringar gör sig gäl- Med stöd av det som ovan framhål:lits
15772: Jande också med avseende å instruktörer- föreslås v-GMsamt at.t riksdagen måtJte hem-
15773: nas resekostnader och aHa andra utgifter, stäl~a,
15774: som ökats i hög grad och starkt betungar att regeringen måtte vidtaga åt-
15775: budgeten. Fiskierifö11eningens i Fh1land och gärd om att i tilläggsbudgeten för
15776: fiskeriförbundens ekonomiska ställning är innevarande år anvisas ett Hllskotts-
15777: ti!lil följd dä:rav hårt beträngd, och det ä:r ansla.g åt de organisationer, som er-
15778: icke möjligt at:t hedriva instruktionsverk- håller unde1·stöd ur anslaget för
15779: samhet i den om:liattning som vore nödvän- ifiskerinäringens främjande.
15780: dig. Utvecklingen har avstannwt och till-
15781: Helsingfors den 10 februari 1946.
15782:
15783: John Österholm. Nils Meinander.
15784: 357
15785:
15786: IX,5s. - Toiv. al. N:o 150. Suomennos.
15787:
15788:
15789:
15790:
15791: Österholm y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
15792: 1946 tulo- men'Oarvioon kalastuselinkeinoa edistävien
15793: järJestöjen avustamiseksi.
15794:
15795:
15796: E d u s k u n n a iJ.l •e.
15797:
15798: Määräraha kaJlastuseEnkeinon edistämi- tynyt ja tilanne on nykyisi'n epätyydyttävä.
15799: seksi ( 11 Pl. XIII: 3) ei edes lähimainkaan Kalastajaväestö, jota moneUakin kannaLta
15800: ole kohonnut rinnan rahanar~on muuttumi- katsoen on pidettävä osapuoleksi jääneenä
15801: sen kanssa, puhumattakaan niistä vaati- väiestöryhmänä ja elää vaikeissa ja puut-
15802: muksista, jotka se asettaa kalastuselinkeinon teenalaisissa oloissa, ei nyt sa13, sitä ohjausta
15803: lisätylle huolenpido1le. Vuoden 1939 tulo- ja valistusta ammattinsa harjoittamiseksi,
15804: ja menoarviossa mainittu määräraha oli jota se välttämättömästi tarvitsee. Kalas-
15805: 1,830,000 markkaa ja kuluvan vuoden ta- tajajärjestöt ovat saaneet myöski.n uusia
15806: lousarviossa se on 3,087,600 markkaa. Kaik- rtehtäviä, ne kun huolehtivat niiden kalas-
15807: kien näiden vuosien aikainen lisäys on siis tustarpeiden jakamisesta, joita kansanhuol-
15808: vain noin 68 prosenttia. Tämän vuoksi onkin toviranomaiset hankkivat. Tämäkin tuottaa
15809: ilman muuta selvää, että tämän määrärahan kustannuksi,a. Kaiken tämän huomioon ot-
15810: turvin harjoitetun toiminnan on täytynyt taen on välttämätöntä kiinnittää huomiota
15811: kärsiä suurta vahinkoa. Suurin osa määrä- niihin vaikeclksiin, jotka johtuvat siitä, että
15812: rahaa jaetaan Suomen Ka:lastusyhdistyk- valtion avustus kalastuselinkeinon edistämi-
15813: selle, kalastajaliitoine ja maanviljelysseu- seksi on riittämätön. Eduskunnan tulisi
15814: roille neuvonta- ja muun toiminnan harjot- tämän vuoksi muistuttaa hallitusta välttä-
15815: tamiseksi kalastuselinkeinon edistämiseksi. mättömyydestä korottaa määrärahaa kalas-
15816: Tosin mainitut järjestöt ovat päässeet osa:l- tuselinkeinon edistämiseksi. Tällöin olisi
15817: Esi·ksi niistä määrärahoista, joirta eduskunta toivottavaa, ettei toimenpide viipyisi ensi
15818: on myöntänyt kalliinajanlisäyksiksi toimen- vuoteen, vaan että ainakin lisätyn avustuk-
15819: haitijoille ja siten on ollut mahdollista ko- sen välttämättömin tarve tyydytettäisiin
15820: rottaa pa;lkkoja, ei kuitenkaan täysin tyy- lisämenoarvion yhteydessä kuluvana vuonna.
15821: dyttävälle tasolle. Mutta hintatason muu- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
15822: tokset tuntuvat myöskin neuvojain matka- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15823: kusta.nnuksissa ja kaikissa muissa menoissa, muksen,
15824: jotka ovat suuresti lisäytyneet ja ankarasti
15825: rasitlf;avat menoarviota. Suomen Kalastus- että hallitus ryhtyisi sellaise'en
15826: yhdistyksen ja kalasta.j~iittojen taloude11i- t·oimenpiteeseen, että kuluvan vuoden
15827: nen asema on tämän johdosta pahassa ah- lisärnenoarvioon oterttaisiin lisämää-
15828: dingossa eikä niide,n ole mahdollista harjoit- räraha niille järjestöille, jotka saa-
15829: taa neuvontatoimintaa siinä ~aajuudessa vat avustusta määrärahasta kalastus-
15830: kuin 01lisi vältrtämätöntä. Kehitys on pysäh- elinkeinon edistäm1:seksi.
15831: HelJ.singissä 10 päivänä helmikuuta 1946.
15832:
15833: John Österholm. Nils Meinander.
15834: 358
15835:
15836: IX,59. - Hem.st. mot. 151.
15837:
15838:
15839:
15840:
15841: Österholm m. fl.: An.gående anslag till lån och undet·stöd
15842: åt yrkesfiskare för anskaffning lW {iskredskatp.
15843:
15844:
15845: T i ll R i k s d a g e n.
15846:
15847: Under den långa krigsperioden, då im- ändrat fiskarbefolkningens ekonomiska
15848: porten av garn och fiskbragder var ytterst ställning. Det är därför nödvändigt att
15849: ringa, fanns inga möjligheter för vår staten inskrider och bistår med lån och
15850: fiskarbefolkning at.t på ett tti1lfredsstäl- understöd för anskaffning av fiskbragder.
15851: lande sätt underhålla och förnya förrådet Denna understödsverksamhet är ju icke
15852: av fiskredskap. Förslitningen och för- ny utan ihar länge upprätthållits. Under
15853: lusterna genom stormer och andra olycks- en lång följd av år har emeHertid inga
15854: händelser ihar lett tili att våra fiskares ans}ag anvisats för detta ändamål - utom
15855: utrustning med redskap för närvarande för den förflyttade befolkningens behov -
15856: är mycket bris.tfällig. Nödvändigheten att och det be1opp, som stått .tili förfogande
15857: förnya beståndet av bragder gör sig på för kreditbevillning genom andelskassorna,
15858: alla hål•l starkt gällande. Man måste hop- är praktiskt .taget förbrukat.
15859: pas att vid den import av bomull, som nu Behovet av understöd och lån för an-
15860: kommer i gång, på fiskets del skall komma skaffning av fiskredskap har för den för-
15861: en skälig tilldelning samt att det också flyttade . fiskarbefolkningens vidkommande
15862: skall visa sig möjligt att genom impo~t blivit tillgodosett. Såsom agrarutskottet
15863: tillgodose behovet av nät, främst skötar vid 1945 års riksdag framhöl~ med anled-
15864: för strömmingsfisket, som den inhemska ning av en motion, anvisades i ,tvenne av
15865: nätfabrikationen icke förmår tillfredsstäHa. det nämnda årets tilläggsbudgeter samman-
15866: Förnyelsen av fiskbragderna är emeller- lagt 9 miljoner mark för den förflyttade
15867: tid också en ekonomisk fråga för fiskar- fiskarbefolkningens räkning och av detta
15868: befolkningen. Det har visserligen förekom- belopp var vid slutet av året en del ännu
15869: mit att fiskare, främst såda.na som bedri- disponibel. Däremot erfordras för den öv-
15870: vit strömmingsfångst med storryssjor, gjort riga fiskarbefolkningen, som utgör det
15871: sig goda förtjänster. Dock är det blott en stora flertale.t, ett anslag för lån och under-
15872: ringa del av vår fiskarbefolkning, som be- stöd på minst 8 miljoner mark för ifråga-
15873: finner sig i detta läge. I övrigt har fiskar- varande ändamål.
15874: befolkningen icke gått ut ur krigstidens, På grund av vad ova:n framhåHits före-
15875: av reglementeringen bestämda situation slås härmed vördsamt att riksdagen måtte
15876: med förbättrade ekonomiska villkor. Pri- besh1ta hemstä:lla,
15877: sen på fisk har under reglementeringen
15878: icke s·tått i rätt förhållande tihl de utom- att regeringen måtte vidtaga åt-
15879: ordentligt högt uppdrivna kostnaderna för gärcl för, att ett ansla.g på 8 mil-
15880: alla slag av förnödenheter, som behövs för joner mark anvisas till lån och un-
15881: fisket, och efter det maximiprisen på fjäH- derstöd åt yrkesfiskare för anskaff-
15882: fisk avskaffades, har fångsten varit så då- ning av {iskredskap.
15883: lig- att de gynnsammare prisen icke för-
15884: Helsingfors den 8 februari 1946.
15885:
15886: J•ohn Österholm. Albin Wickman.
15887: Levi Jern. Nils Meinander.
15888: Albert Brommels. Matts Forss.
15889: 359
15890:
15891: IX,5v. - Toiv. al. N:o 151. SuorMmws.
15892:
15893:
15894:
15895:
15896: Österholm y. m.: Määrärahasta lainoiksi ja avustuksiksi
15897: ltmmattikalastaj~'llekalanpyydysten hankkimista varten.
15898:
15899:
15900: E d u s kun n alle.
15901:
15902: Pitkälll sotakauden ~aikana, joHoin rihmo- !tö:n ~t:aloudellista asemaa. Sen vuoksi on
15903: jen ja kalanpyydysten tuonti oli äärimmäi- välttämätöntä, että valtio tarttuu asiaan ja
15904: sen vähäistä, e~ meidän kalastajaväestöl- tukee lainoin ja avustuksin kaalnpyydysten
15905: lämme ollut mitään mahdollisuuksia tyy- hankintaa. Tämä avustustoiminta · ei ole
15906: dyttävällä tavalla pitää kunnossa ja uusia uutta, vaan on sitä kauan harjoitettu.
15907: kalanpyydysvarastojaan. Kuluminen ja Murtt:a; moneen vuoteen ei o[e mitään mää-
15908: myrskyjen ja muiden onnettomuuksien ai- rärwhoja annettu tähän tarkoitukseen -
15909: heuttavat menetykset ovwt johtaneet siihen, siirtoväelle myönnet•tyjä 'lukuunottamatta -
15910: että- meidän kalastajaimme pyydysvarusteet ja se rahramäärä, joka on ollut käytebtävissä
15911: nykyisin ov3lt hyvin puuttee!lliset. Kaik~ osuuskassojen välityksellä tapahtuva:an lai-
15912: kia:lht on pakottaVIa tarve uusia pyydys- nanantoon, on käytännöHisesti katsoen jo
15913: kanta. Täyrt:.yy t<>ivoa, että nyt käyntiin kulutettu.
15914: pääseväErt:.ä puuvi:Han tuonnista lmlastus saa Avustusten ja [ainain tarve krulllinpyydys-
15915: kohtuuHisen osa:nsa sekä että myös osottau- ten hankkimiseksi on siirtokalastajiaväestön
15916: tuu mahdolliseksi .tuonnin avulla saada riit- osalta jo ttäytetty. Kuten ma:a;talousvalio-
15917: tävästi verkkoja, varsinkin silakkaverkkoja, kunta huomaUitti vuoden 1945 valtiopäivillä
15918: joitten :tarvetta kotimainen verkkotuort:a:nto erään aloitteen johdosta, annettiin mainitun
15919: ei kykene tyydyttämään. vuoden kahdessa lisämenoarviossa yhteensä
15920: Ka[anpyydysten uusiminen on kuiten- 9 mHjoon!aia markkaa siirtokalastajaväes-
15921: kin kalastajaväestölle taloudellinen kysy- ltö!l,le ja tästä määrästä oli vuoden lopussa
15922: mys. On tosin sattunut, etrt:ä kwlastajat, vielä osa käyttämättä. Sitä vastoin tarvi-
15923: ensisijassa silakan pyyntiä suurrysillä har- taan muuHe kalastajaväestölle, joka muo-
15924: joittavwt, ovat päässeet hyville ansioiiHe. dostaa suuren enemmistön, vähintäåln 8
15925: Mutta vain pie.ni osa kalastajaväestöstämme miljoonan markan määrä:r:aha lainai n ja 1
15926:
15927:
15928: on •tässä asemassa. Yleensä ei kalastJaja- avustusten ;a.ntamiseoo puheena olevaan
15929: väestömme ole läpäissyt sota-aikaa säännös- tarkoitukseen.
15930: telyn määräviä oloja parantunein taloudel- Edelläesitetyn perusteelila täten kunnioit-
15931: lisin oloin. Kalojen hinnat eivät säännös- taen ehdotamme eduskunnan pääkettäväksi
15932: telyn aikana ole olleet oikeassa suhteessa toivomuksen,
15933: niiden l{laikenlaatuisten tarvikkeiden :tavat-
15934: tomasti kohonneisiin kustannuksiin, joita että hallitus ryhtyisi toimenpiteri-
15935: lmlastuksessa tarvitaan, ja sittenkun suo- siin 8 miljoonan markan määrära-
15936: muskala.n rajahinn111t poistetJt:iin, ovat saa- lw,n myöntämisestä lainoiksi ja avus-
15937: liit o~leet niin huonoja etteivät suotuisam- tuksiksi ammattikalastajille kalan-
15938: mat hinnM ole muuttaneet ka!lastajaväes- pyydysten hankkimista varten.
15939: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
15940:
15941: John Österholm. Albin Wickman.
15942: Levi Jern. Nils Meinander.
15943: Albert Brommels. Matts Forss.
15944: 360
15945:
15946: IX,6Q. - Toiv. al. N :o 152.
15947:
15948:
15949:
15950: Tainio y. m.: Toimenpiteistä Pohjanlahden pohjoisten lohen-
15951: kalastuspaikkain kalastusoikeuksien 1tudelleen järjestä-
15952: miseksi.
15953:
15954:
15955: E d u s k u n n a ll e.
15956:
15957: Lohenkalastus on Pohjanlahden pohjoi- toi· tuottaa kuitenkin vuokraoikeuden omis-
15958: sissa rannikkopitäjissä ollut aikaisemmin tajalle tehdyn arvion mukaan yli puolimil-
15959: väestön huomattavimpia ~tulolähteitä. Ka- joonaa markkaa.
15960: lastusoikeus on kuitenkin Pohjanlahden par- Varsinaiset ammattikalastajat ovat täl-
15961: haimmilla kalavesillä aikaa myöten supis- laisen järjestelyn johdosta kokonaan syr-
15962: tunut. Senjälkeen kun lohenkalastusvedet jäy;tetyt tuottoisemmi1ta ka,lastusv,esi1tä.
15963: joutuivat yksinomaan valtion hallintaan, on Heillä ei myöskään ole mahdollisuuksia har-
15964: edellämainittu kalastusoikeuksien supistu- joittaa vuokratuilla vesillä muutakaan ka-
15965: minen käynyt entistä ilmeisemmäksi. Huu- lastusta, vaikka vuokraajatkaan eivät n-iillä
15966: tokaupoissa, joissa valtion omistukseen jou- harjoita muuta kuin lohenkalastusta, joka on
15967: tuneet kalavedet on myyty, ne ovat joutu- tuottoisampaa. Näin jääkin kalavesien
15968: neet suurtilallisten, liikemiesten ja yleensä pyynti puutteelliseksi ja tulokset sen mu-
15969: pääomanomistajain haltuun. Vähävaraisem- kaisiksi.
15970: mat ammattikalastajat eivät ole kyenneet Tällainen kalavesien käytön järjestely ei
15971: kilpailemaan kalastusoikeuksien ostamisessa ole oikein nykyisen ravitsemustilanteenkaan
15972: pääomanomistajain kanssa. huomioiden. Ei ole myöskään oikein, että
15973: Kun vuokrasopimus huutokauppojen jäl- nämä valtion omistamat Pohjanlahden tuot-
15974: keen on kalastusoikeuden saaneen ja val- toisimmat kalavedet ovat edellä esitetylla
15975: tion välillä jatkuvasti voimassa, ellei sitä tavalla joutuneet vain muutamien rikkaiden
15976: jompikumpi sopimuspuoli sano irti, on seu- käsiin, jotka eivät itse kalastusta harjoita
15977: rauksena jatkuva omistusoikeus. Niinpä samanaikaisesti kuin varsinaiset ammatti-
15978: ovat esim. Simon edustalla olevat parhaat kalastajat syrjäytetään. Näin ei saisi jat-
15979: lohenpyyntipaikat olleet samojen vuokraa" kua, vaan kalastusoikeudet valtion omista-
15980: jain · hallussa vuodesta 1928 lähtien. On milla Pohjanlahden kalastusvesillä olisi jär-
15981: myöskin käynyt niin, että vuokraoikeus on jestettävä niin, että myös köyhemmät var-
15982: siirtynyt perintönä. jollekin vuokraoikeuden sinaiset ammattikalastajat saisivat mahdol-
15983: omistaneen sukulaiselle. lVIitä tällaisesta jär- lisuudet kalastuksen harjoittamiseen niissä.
15984: jestelystä on ollut seurauksena, selviää esim~-- --Edellä-- esittämämme perusteella ehdu=-
15985: Simon edustalla olevien lohenkalastuspaik- tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
15986: kojen vuokraoikeuden tämänkertaisista hal- sen,
15987: tijoista. Niinpä siellä vuokraoikeudet ovat että hallittts ryhtyisi kiireellisesti
15988: kahden leskiemännän, yksinäisen neidin ja järjestämään Pohjanlahden pohjois-
15989: samoin yksinäinen perheettämän vanhanpo- ten lohenkalastuspaikkain kalastus-
15990: jan hallinnassa. Kaikilla näillä henkilöillä oikeuden niin, että stturomistajain
15991: on paikkakunnan huomattavimmat talot ja yksinoikeus kalastuspaikkoihin pe-
15992: maanviljelys sekä muutakin omaisuutta. rutdetaan ja että käykimmille paik-
15993: Itse he eivät luonnollisestikaan osallistu ka- kakunnan samoin kuin siirtoväkeen
15994: lastukseen, vaan toimittavat sen palkkatyö- kuuluville ammattikalastajille vara-
15995: voimalla. Viime kesän lohenpyynti saat- taan kalastusoikeus näillä kalavesillä.
15996: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946.
15997:
15998: Eino Tainio. Johan Toivo Järvinen.
15999: Yrjö A. Manninen. W. Metsäranta.
16000: Elsa Karppinen.
16001: 361
16002:
16003: IX,61. - Toiv. al. N:o 153.
16004:
16005:
16006:
16007:
16008: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä Simojoen ruoppaanniseksi
16009: lohenkalastuksen edistämiseksi.
16010:
16011:
16012: E d u s k u n n a 11 e.
16013:
16014: Perämeren kalastajien keskuudessa on Noin 50 vuotta taaksepäin Simojokeen
16015: herättänyt viime aikoina huolestumista se nousi lohi säännöllisesti, jopa erittäin run-
16016: tilanne, johon johtaa parhaimpien lohi- saasti. Yli sadan lohen päiväsaaliit eivät
16017: jokiemme valjastaminen lähirtulevaisuu- lohipadassa olleet harvinaisia. Jokisuun
16018: dessa teollisuuden käyttöön. Suunnitelmien madaltumisen vuoksi jokivirran vaikutus
16019: mukaanihan lohijoistamme mainehikkaim- meressä on heikentynyt ja lohen nousu
16020: mat Kemijoki ja Oulujoki tulevat tarkoi- jokeen suuresti vähentynyt. Sopivien vesi-
16021: tukseen käytettäväksi lähes koko pituudel- suhteiden vallitessa vielä nytkin 'lohi nou-
16022: taan ja on molemmissa jo .työt käynnissä see kuitenkin Simojokeen melkoisesti. Itse
16023: huomattavassa mitassa. On mainittu suun- joki koskineen ·lohien kutupaikkana ei ole
16024: nitelmien sisältävän myöskin Iijoen käytön millään tava:lla huonontunut. Ruoppaa-
16025: myöhemmin teollisuusta:vkoituksiin. Tor- malla madaltunut jokisuu siinä määrin,
16026: nioujoella rajajokena eli ole taas Suomen että jokivirran vaikutus meressä nY'kyistä
16027: cpuoleiselle Perämeren rannikolle samaa paremmin ·tuntuisi, näyttäisi olevan mah-
16028: merkitystä, kuin ede1lämainituina virroilla. dollista Simojoesta saada entinen hyvä lo-
16029: Ni1m kauan, kun on kysymys vain joen hijoki uudelleen ja siten osittain korvata se
16030: alajuoksulla olevasta yhdestä su1kupadosta, vahinko, joka lohikannan luonnonvaraiselle
16031: voidaan siitoskaloja tavalla tai toisella siir- uudistumiselle toisaalla teollisuuden [aa-
16032: tää padon yläpuolelle ja jossain määrin jentumisen vaikutuksesta aiheutuu. Asia
16033: turvata kalll!kannan luonnonvarainen uudis- kannattaisi joka tapauksessa pätevästi •tut-
16034: tuminen. Senjälkeen kuitenkin, kun ikosiket kia, jolloin toimenpiteen taloudellinen
16035: on otettu myöskin ylempänä joessa käyt- kannattavaisuus olisi samalla selvit>ettävä.
16036: töön ja turmeltu kalojen kutupa~ka:t, ei Edelläolevaan viitaten esitämme edus-
16037: luonnonvaraiseen uudistumiseen ole enää kunnan päätettäväksi toivomuksen,
16038: mahdolEsuuksia. Olisi senvuoksi harkit-
16039: tava, voitaisiinko vanhemmilta ajoilta hy- että hallitus selvityttäisi kiireelli-
16040: viksi tunnetuista, mutta jokisuun madal- sesti, voitaisiinko Simojokisuun
16041: tumisen vuoksi myöhemmin heikontuneista ruoppaamisella taloudellisesti kan-
16042: lohijoista ruoppaamalla saada uusia sellai- nattavasti saada tästä joesta uudel-
16043: sia jokia, jdlliin lohi nousee kutemaan. leen kunnollinen lohijoki, ja ryhtyisi
16044: Simojoki on tällaisista virroista Peräme- selvityksen aiheuttarniin ·toirnenpi-
16045: ren rann:iJkolla melkeimpä ainoa, jonka tut- teisiin.
16046: kiminen tässä mie1essä tulisi kysymY'kseen.
16047: Helsingissä 7 pä!i'vänä helmikuuta 1946.
16048:
16049: Martti Miettunen. Lauri Kaijalainen. Markus Niskala.
16050:
16051:
16052:
16053:
16054: 46
16055: 362
16056:
16057: IX,62. - Toiv. al. N :o 154.
16058:
16059:
16060:
16061:
16062: Laitinen y. m.: Yhtenäisen suunnitelman valmistamisestct
16063: maa-, karja- ja kotitalouskoultttj~n perustamiseks·i.
16064:
16065:
16066: E d u s k u n n a ll e.
16067:
16068: Yhtenä keinona kansakunnan nousulle kuLkenut huomattavasti eteenpäin ja ~tulee
16069: niin taloudelUsessa kuin sivisty(ksellisessä- todennäköisesti sodan jäl!ldseurauksena
16070: kin suhteessa pidetään kansanopetuksen vielä kiihtymäänkin. Ei riitä siksi enää
16071: oikealla tavalla järjestämistä. Meillä;hän maaseudun ja maatalouden piiriin kuulu-
16072: on oppivelvollisuus, joka antaa alkeis- ja ville nuorille se opetus mitä koti ammatil~
16073: :pohjatiedot kaikille kansamme lBjpsille, lisessa suhteessa kykenee yks:stään anta-
16074: mutta tähänpä pysä.htyykin useamman maan, vaan :tarvitaan Jaajempia ~tietoja ja
16075: opintie koulun penkillä saatavan opetuksen avartuneempia katseita pysyäkseen yksis-
16076: muodossa, ottamatta huomioon niitä, joilla tään ajan tasalla. Eilkä ·tämä yksityistalou-
16077: on tilaisuus jatkaa oppikoululinjalla. Käy- dellisesti samoin kuin kansantaloudellises-
16078: tännölliseen elämään astuvan nuorison ei ti:kaan olisi rkannattavaakaan, si1lä maaseu-
16079: ole tila:suus varsinaisen ammattiopetuksen tunuorison ammattiopetuksen kohottanl'i-
16080: muodossa lisä,tä ja täydentää ammatissaan seen uhratut varat antaisivat aikanaan hy-
16081: tarvittavia tietojaan ja avartaa katsomus- vän koron valtio- ja kansantaloudellemme
16082: taan. Tämä koskee erikoisesti maaseutua ja se olisi yrhtenä keinona maaseutunuori-
16083: ja maataloutta siihen liittyvine sivUihaaroi- son maassa pysymiselle, siihen kiintymi-
16084: neen, sillä esim. Hike-elämä ja teollisuus selle ja sitä tietä koko maatalousammatin
16085: kouluttaa ammat.t:ilwuluissaan päteviä toi- ja maaseutuelämän uudistumiselle.
16086: mihenkilöitä palvelukseensa, mutta maaseu- Me1dän maataloutemme tuotto 1940 oli
16087: dun ammattikoulutus on hyvin takapajui- 2,408,907,000 rehuyksikköä, joka rwhaksi
16088: sella kannalla. Tämä ei vastaa niitä swh- laskettuna 10 markan mukaan rerhuyksi-
16089: teita, mikä maataloudella on ikansantalou- költä tekisi rahassa noin 20 miljardia. Jos
16090: dessa.mme. Tämän käsityksemme mukaan tehostetun ammattiopetuksen kautta voitai-
16091: on myöskin yhtenä esteenä sille, ettei maa- siin maata:J.ouden ~tuottoa ·lisätä vail~kapa
16092: talous ja maaseutuelämä pääse nousemaan vain 10 %, tietäisi se kansantalonteemme
16093: ammatillisesti, taloudellisesti ja sanokaam- noin 2 miljardin ma11kan lisäystä, korvaisi
16094: me myöSikin henlr:Sesti ja sivistyksellisesti se Iyhyessä ajassa tähän uhratut varat.
16095: sille tasolle, m:Ukä sille kuuluisi ja mihin ·l\raataloutemme Ja kansantaloutemme :heik~·
16096: sen olisi päästävä kyetäkseen estämään sen kouden syyt on osittain ja pääosaltaan löy-
16097: maalta;paon virran, j()lka Uihkaa muodostua dettävissä ammattiopetuksemme heikkou-
16098: yhtemkunnalliseksi :pulmakysymykseksi ja dessa. l\feillä on kansanopetusta ja sivis-
16099: kyetäkseen luomaan yhteiskunnaLlisesti ter- tyselämää kehitetty ja tuettu monilla
16100: veitä ja tuottavia koteja maaseudun raik- muilla aloilla riittävästikin, mutta käytän-
16101: kaassa :]mapiirissä. Tämän tarkoitusperän nölliseen e:J.ämään jäävien ja py:rlkirvien
16102: saavuttamiseksi olemme sitä mieltä, että heTIJkilöiden kohdalta tämä on jäänyt joko
16103: maaseudun ammattiopetus ikoko 'laajuudes- melkein kokonaan hoitamatta tai tullut hy-
16104: saan on uudesti järjestettävä. Että jokai- vin heikosti 1hoidetuksi. Käytännöllisen
16105: sella maaseudun pojalla ja tyttärellä on ti- työn ja siihen liittyvän tehostetun tiedon
16106: laisuus saada ammattiopetusta ja .tietoja ja tahdon kautta me voimme maamme ko-
16107: alaansa kuuluvista ammateista, sillä kehi- hottaa nopeimmin ta.loudell:seen ja samalla
16108: tys on myöskin maatalousammattien alalla henkiseen hyvinvointiin, johon pääsemisen
16109: IX,62. - Laitinen y. m. 363
16110:
16111: y:htenä ehtona on juuri maaseudun nuori- taloudellista ammattiopetusta, ei ole sirihen
16112: son maataloudellisen ja siihen liittyvän am- kui,tenkaan tilaisuutta tämän alan koulujen
16113: matillisen opetuksen tehostaminen. vähyyden vuoksi, ehdotamme kunnioittaen
16114: Ja erikoisesti, nyt sodan [uomien olosuh- eduskunnan ;päätettäväksi toivomuksen,
16115: teiden herpautumisen ja lamaantumisen
16116: vallitessa ja karjalaisen siirtoväen aset- että hallitus valmistaisi kiireelli-
16117: tuessa uusille asuma-alueilleen kansamme sesti yhtenäisen suunnitelman maa-,
16118: ja sen maaseutunuoriso tarvitsee tietoa ja karja- ja kotitalouskoulujen perus-
16119: uutta uskoa, jota tehostettu ammattiopetus tamisel~si maahamme ja että tämä
16120: kykenee luomaan. suunnitelma toteutettaisiin siinä jär-~
16121: Kun ika~kiilla maaseudun pojilla ja tyttä- jestyksessä kuin yleisetu kuhunkin
16122: rillä, jotka 'haluaisivat saada maa- ja koti- zxtikkahmtaan niihden vaatii.
16123: Helsing;ssä lwlmi,Jnmn 6 päivänä 1946.
16124:
16125: Eino Laitinen. Samuli Simula.
16126: Toivo H. Kinnunen. Eino Möttönen.
16127: Lennart Heljas. Antti J. Rantamaa.
16128: Yrjö Hautala. Yrjö A. Manninen.
16129: J. E. Lampinen. J. Pyörälä.
16130: Juho Paksujalka. Juhani Leppälä.
16131: H. Manninen. Sulo Salo.
16132: Väinö Okko. Ture Hollsten.
16133: Matti Meriläinen. Kustaa Tiitu.
16134: Lauri Laine. Erkki Koivisto.
16135: 0. Muikku.
16136: 364:-
16137:
16138: IX,6a. - Toiv. al. N :o 155.
16139:
16140:
16141:
16142:
16143: Laitinen y. m.: Määrärahasta maa,-, karja- ja kotitalousko1t-
16144: lujen e·räiden oppilaiden avustamista varten.
16145:
16146:
16147: E d u s k u n n a rll e.
16148:
16149: Yhtenä sodan jälkiseurauksena ma3!talou- Tåmä: anuna:ttiopetuksen .ta;rpeelEsuus
16150: dessa on sen ll'appeutuminen ja. tuotanto- koskee eri:lwis;esti myösk~n sih'iovä:en nuo-
16151: kyvyn aleneminen, jotka osaltaan vaikutta- ria, joi~la monesta heistä tänä aikana1 uuden
16152: V'art lamaannutta.vasti myöskin maata[ous- kodin muodostamista odoteUessa olisi sopi-
16153: väffitöön. Kun kumminlkin yri,ttåjåmieltä vaa ti~l,aisuutta täydentää rtietojaan joss,akin
16154: ja innostusta tavittaisiin nyt ennen kaik- ammattiikonlussa, voidalrneen sitten innok-
16155: kea, olisi maaseutuväestÖ!n ja sen nuorison kaammin ja määrätietoisemmin osa.illilstua
16156: käyt,etmvä kru~k!kia rriitä keinoja, mitä 1t1ässä uuden kotinsa rakentamiseen ja ho~toon.
16157: suhteessa on o'lemassa. Ammarttioppillaitok- Krm kumminkin maa- ja siihen liiJttyvän
16158: set, kuten maamies-, karjanhoito-, ikoti- karja- ja kotitwlouden nousu suure~ta osalta
16159: talous- ja em'äntäkoulut voiva:t tarjota ma:a- ,riippuu ammattiopetuksen saamisesta maa-
16160: sentumme ;nuorille hyviä pa:lw-,luksiaan ei laisnuorille, ol,isi miellestämme vwHion va-
16161: ainoastaa:n opastajina ja iJnnos:tajina, vaan roin tuettava sellaisten vähävarailsten maa-
16162: myös ammarbtitietojen jalkajina. Kun nällitä ~aiskotien ja siirtolaisten [apsia, jotka 'eivät
16163: oppillaitoksia kummi'nkin vielä nykyisin omin varoinsa k)'lkene opiskel,emaa:n edcllä
16164: m:a:aseudruNa on !kovin harVJassa, joutuen op- mainitsemiss:amme ammartt~kouluissa.
16165: pilaat maJtkustelemaan pitkiä matkoj3! j,a Ed~llä: olev:aan viitaten pyydämme knn-
16166: 1
16167:
16168:
16169: asumaillll ikaukan1a kotoaan, 'tulee tämä kal- nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
16170: liiksi ja tuottaa monel~le vähäv&raiselle pik- väksi toivomuksen,
16171: kueläjä;l1e suuria V'ailk:euksia. Samoin myös-
16172: kin tuotta:a monessa pikkut,atloudessa vai- e#ä hallitus ottaisi riittävän suu-
16173: keuksia se, että 'kotona tarvittaisii'rr n'äiden, ren määräraharn vuoden 1947 tulo-
16174: kouLuihin vwikika vaan [yhy,eksdikin aikaa ja menoarvioesitykseen avustuksiksi
16175: siill'tyvien nu011ten ityö, joten heitä niiden pienviljelijäväestöön ja siirtoväkeen
16176: raha;llisten kustannusten [isäksi mitä tästä kuuluvien tyttöjen ja poikien pääse-
16177: aiheutuu, ei mon~a tapauksessa tahdota ,mistä varte.n oppilaiksi maa-, karja-
16178: mielellään vapauttaa. ja kotitalouskoulttihin.
16179: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
16180:
16181: Eino Laitinen. H. Manninen.
16182: Lauri Laine. Juhani Leppälä.
16183: Samuli Simula. Sulo Salo.
16184: Toivo H. Kinnunen. Ture Hollsten.
16185: Lennart Heljas. J. Pyörälä.
16186: Eino Möttönen. Väinö Okko.
16187: Yrjö Hautala. Matti Meriläinen.
16188: Antti J. Rantamaa. Erkki Koivisto.
16189: J. E. Lampinen. 0. Muikku.
16190: Yrjö A. Manninen. Juho Pyy.
16191: Juho Paksujalka. Kustaa Tiitu.
16192: 365
16193:
16194: 1X,64. - Toiv. a.l. N :o 156.
16195:
16196:
16197:
16198: J. Järvinen y. m.: Maa-, karja- ja kotitalousopetuksen jär-
16199: jestämtisestä paremmin pienviljel!yksen tarpeita vastaa-
16200: vaksi.
16201:
16202:
16203: E d u s k u n n a ll e.
16204:
16205: Maatalouden perustana on pienviljelys. silloinkin, kun esim. yhteistoiminnan kautta
16206: 86.1% kaikista viljelmistämme on alle lG siihen muut edellytykset olisivat olemassa.
16207: ha suuruisia tehden niiden peltoala noin Maatalouden yleinen rationalisoiminen am-
16208: puolet koko maamme peltoalasta. Maatalou- mattisivistyksen puutteessa !käy mahdotto-
16209: den tuotosta tulee pienvi1ljelmien osalle maksi.
16210: 47 %. Maatalousväestöstämme elää pien- Maamme kouluopetuksen uudistumisessa
16211: viljelmillä valtava enemmistö. Sen parhail- olisi maaseudun ja maatalouden tarpeet si-
16212: laan tapahtuvan maan luovutuslain siirto- ten huomioitava, että oppivelvollisuuskou-
16213: väen y. m. tarpeiden toteuMamisen y. m. lunsa 1päätettyään nuorisolla olisi tilaisuus
16214: edellytyksenä on maatalousväen ammatti- saada Dpetusta maa-, karja- ja kotitaloutta
16215: ja )'lleisshristyksen kohottaminen. Maatalou- käsittävissä aineissa. Tässä samoinkuin
16216: dellinen koulutus tapahtuu meillä yleisten keski- ja korkeamman asteen maatalous-
16217: varojen turvin, mutta tämä koulutus- ja koulutuksessa sekä maatalouden koe- ja
16218: neuvontatyö on siten järjestetty, että siitä tutkimustoiminnassa olisi huomioitava pien-
16219: pääasiallisesti pääsevät osallisiksi etupäässä viljelyksen tarpeet enemmän kuin tähän
16220: keskikokoiset ja suurviljelmät. Maatalou- asti.
16221: dellisten ammattikoulujen vuosikurssit pal- EdeHä oJ.evan perusteella ehdotammD
16222: velevat yksipuolisesti suurempien viljelmien eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16223: tarpeita ja näiden koulujen oppilaiden käy-
16224: tännöllinen harjoittelu tapahtuu etupäässä että hallitus am'I1'UJttiopetuksen
16225: suurtiloilla. Täten jää maat~a~ousväkemme uudistamissuunnitelman yhteydessä
16226: valtava enemmistö ammattikoulutuksen ul- va.lmistuttaisi suunnitelman maa-,
16227: kopuolelle. Vain pienviljelijäin järjestöjen karja- ja kotitalousopetuksen järjes-
16228: etupäässä vapaaehtoinen neuvontatyö on tämiseksi siten, että se paremmin
16229: tätä puutetta korjaamassa. Tästä seurauk- kuin tähän asti v~astaisi pienviljelyk-
16230: sena ,on pienviljelmien 'ammatillinen jäl- sen tarpeita. niin koulu-, koe- ja tut-
16231: keenjääneisyys maatalouden kaiki:lla aloilla. kimustyöhön kuin ne1wontaankin
16232: Suuria ikansantaloudeUisia arvoja hukkau- nähden ja siten tekisi maatalouden
16233: tuu sekä työnä että aineena suunnittele- yleisen rationalisoinnin mahdolliseksi
16234: mattomassa asuin-, maa- ja karjataloustoi- maatalouden tuotantotehon kohottct-
16235: minnassa. 'l'ekni1lisen sivistyksen puute miseksi.
16236: jarruttaa työtä säästävää koneenistuttamista
16237: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
16238:
16239: Johan Toivo Järvinen. Edvard Pesonen. Nestori Nurminen.
16240: Juho Mäkelä. Toivo I. Sormunen. Toivo Kujala.
16241: Konsta Talvio. Eino Roine. Vilhelm Riihinen.
16242: Arvo Riihimäki. K. Hj. Kauhanen. Hertta Kuusinen.
16243: R. Manninen. Jalmari Kulmala. Aaro Uusitalo.
16244: Matti Meriläinen. Elsa Karppinen. Eino Tainio.
16245: Sulo Muuri. Juho Hukari. Anna Nevalainen.
16246: Aleksi Rinne. V. Puumalainen. Tyyne Tuominen.
16247: M. Järvinen. Esa Hietanen. Toivo Lång.
16248: P. Leskinen.
16249: 366
16250:
16251: IX,65. - Toiv. al. N :o 157.
16252:
16253:
16254:
16255:
16256: Luostarinen y. m.: Toimenpiteistä maatila-metsäkoulujen
16257: perustamiseksi.
16258:
16259:
16260: E d u s k u n n a ll e.
16261:
16262: Maamme yksityismetsien tila valtakunnan jel;ysammattikouluissa ja pätevää, nykyai-
16263: metsien arvioinnissa on todettu keskimää- kaisen kansantalouden vaatimukset täyttä-
16264: rin epätyydyttävämmäksi kuin yhteisömet- vää vain aniharvalla.
16265: s~.e~:. N?in 7. m~lj. ha:sta on epätyydyt- . 1\t~aass.amme tulee vuosittain täysi-ikäi-
16266: tavi~,. p!!lattUJ·~ ~a hävitettyjä metsiä yli SI~I nom 30,000 nuorta miestä, joista vain
16267: 4 ml!lJ. ha yksityiSten omistuksessa. vaJaa sadannes noin 250 korkeintaan saa
16268: Metsien käsittelystä on valtakunnan met- metsäammattiopetusta joko yliopistossa tai
16269: sänarvioinnissa vv: na 1936-38 todettu ~~.tsäkouluissamme. Täytyy ihmetellä, että
16270: että sitä edeltäneenä 10-vuotiskautena noi~ nam maaUemme tä:rkeän taloudenhaaran
16271: 49 % metsistä on käs,itelty metsänhoidolli- opetukseen kiinnitetään niin voimaton huo-
16272: sesti hyväksyttävänä hakkuuHa, 6.5% tul- mio.
16273: lessa hakatuksi enemmän ttai vähemmän
16274: sopimattomasti ja 44.5% jäädessä koko- Tällainen ti~anne on syntynyt, kun aikai-
16275: naan hakkaamatta. semmin on ammattimiesten puute rajoitta..
16276: ~etsänho~tola~tak"l!-~talaitos, niin hyvä
16277: nut mahdollisuuksia metsätalouden edistä-
16278: kmn ~e onki~, eJ. raJOitetun ammattityövoi- misessä, varsinkin yksityismetsäta:louden
16279: man Ja varoJen puutteen takia pysty met- alalla. Toiseksi metsänopetuskomitean mie-
16280: sänhoitoyhdistyksienkään avuUa tyydyttä- tintö jäi sodan takia toteuttamatta. Ettei
16281: mään maati1lametsälöiden ammattityövoi- tilanteen kestämättömyys tuottaisi suuria
16282: man tarvetta. Ei läheskään kaikkia kansan- kansantaloudellisia vahinkoja, niin olisi
16283: huollon määräämiä hakkuita varten ole ajoissa suunniteltava· lyhempiaikaisia met-
16284: saatu koulun käyneen metsäammattimiehen sänhoitokoUJluja ja ehken kurssejakin pan-
16285: suorittamaa ileimausta, saatikka sitten huo- tava toimeksi, erikoisesti maatilametsälöiden
16286: mattavan suuria kotitarvehakkuita va:rten, hoitotoimenpiteitä silmäl.läpitäen. Nykyi-
16287: mikä olisi aivan välttämätöntä. sessä asutustoiminnassa maatilanmetsälöi-
16288: Nykyisten metsäammattimiesten, metsän- hin hyvin perehtyneistä ammattimiehistä
16289: hoitajien ja metsäteknikkojen lisäämistä saataisiin varmaan pienellä lisävalmennuk-
16290: niin suuressa määrässä, että maanviljelijäin sella pätevää opettajavoimaa.
16291: metsäammattityövoiman tarve tulisi tyydy- Meillä on kesän aikana käyttämättöminä
16292: tettyä, tuskin lie lähiaikoina mahdollista. tuhansiin nousevat kansakouluhuoneistot,
16293: Tulee varmasti kansantaloudellisesti tarkoi- jotka voisivat ainakin alkuun palve1la met-
16294: tuksenmukaisemmaksi kouluttaa maan- sänhoitokurssien toimeenpanemisessa, puo-
16295: omistajat 1~tse metsäammattimiehiksi omaa lustuslaitokselta vapautuneissa parakeissa
16296: tarvetta varten. Silloin voidaan opetussuun- y. m. ti,lapäisrakennuksissa. Näin ollen var-
16297: nitelma ilaatia sen tarpeen mukaiseksi. maan näissä köyhtyneemmissä oloissamme-
16298: Maassamme on lähes 600,000 maatilamet- kin olisi mahdollisuuksien rajoissa muuta-
16299: sälöä ja niiden lukumäärä lisääntyy jatku- mien vuosien kuluessa perustaa useita ly-
16300: vasti asutustoiminnan ja tilojen jakaantu- hytaikaisia metsänhoitokouluja kautta maan.
16301: misen kautta. Vuos·ittain ryhtyy ainakin Ja täillä tavaLla saadaan maaseudun opin-
16302: 10,000 uutta maanomistajaa hrullitsemaan haluinen nuorisojoukko kansantaloudelli-
16303: metsälöään, jonka suuruus on useita kym- sesti tervee1le opintosuunnalle. Niinpä syn-
16304: meniä hehtaareita. Vain murto-osalla heis,tä tyJisi yksi tehokas jarru sille paljon puhu-
16305: on t1laisuus saada metsäopetusta maanviJl- tul·le maailtapakosuuntaukselle.
16306: IX,65. -Luostarinen y. m. 367
16307:
16308: Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus- kouluja ja järjestettäisiin metsänhoi-
16309: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tajien ja metsäteknikkojen koulutuk-
16310: seen sellaisia muutoksia tai täyden-
16311: että hallituksen toimesta laadittai- nyksiä, että osa heistä pystyisi opet-
16312: siin suunnitelma maatilametsäkoulu- tamaan maatilametsänhoitoa, pää-
16313: järjestelmästä, siten että eri maakun- määränään pientilametsälöiden mah-
16314: tiin perustettaisiin koemetsänhoito- dollisimman korkea hoitotaso.
16315: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
16316:
16317: Aino Luostarinen. Yrjö A. Manninen.
16318: Albin Asikainen. Elsa Karppinen.
16319: J. Koivisto. Kaisa Hillelä.
16320: L. 0. Hirvensalo. Martta Salmela-Järvinen.
16321: Juhani Leppälä. Helena Virkki.
16322: Akseli Brander. Toivo H. Ktnnunen.
16323: Toivo Ikonen. Lauri Murtomaa.
16324: Aino Lehtokoski. Antti J. Rantamaa.
16325: Aino Malkamäki. Jussi Annala.
16326: Jalmari Kulmala. Johan Toivo Järvinen.
16327: 368
16328:
16329: IX,6G. - Toiv. al. N :o 158.
16330:
16331:
16332:
16333:
16334: Lepistö y. m.: Toimenpiteistä maatalousammattiopetuksen
16335: edistwmiseksi.
16336:
16337:
16338: E d u s k u n n a ll e.
16339:
16340: Viime vuosien kuluessa on eri yhteyk- ammattiopetuksen saamiseen. Siirtoväki
16341: sissä keskusteltu ammattiopetuksen tehosta- joutuu asu:tettavaksi kokonaan uusiin olo-
16342: misesta maassamme. Tätä tarkoitusta varten suhteisiin, joissa maatalouden harjoittami-
16343: on tehty erinäisiä suunnitelmia ja aloitteita. nen vaatii toisenlaisia tietoja ja taitoja kuin
16344: Kun näitä asioita eteenpäin kehitetään, ei aikaisemmissa oloissa. Siksi olisi myöskin
16345: saa unohtaa myöskään maataloudellista siirtoväen osalta erittäin tärkeätä, että heillä
16346: ammattiopetusta, sillä se tarvitsee myöskin olisi tilaisuus riittävässä määrässä saada
16347: uudistuksia ja ennen kaikkea sen laajenta- ammattiopetusta.
16348: mista niin, että entistä monin verroin suu- Edelleen joutuu kysymään, vastaako ny-
16349: remmalla määrällä maaseutunuorisolla olisi kyinen maatalousopetus muuttuneita ja
16350: tilaisuus saada maatalousoppilaitoksissa muuttumassa olevia olosuhteita sekä sisällöl-
16351: ammattikasvatusta. Nykyiset maatalous- tään ebtä nmodoltaan. Nykyiset mawt:alous-
16352: oppilaitokset kykenevät vastaanottamaan koulut ovat saaneet ohjelmansa ja ne on luotu
16353: vain osan siitä oppilasmäärästä, joka olisi n. 20-30 vuotta sitten. Nykyisen suuren
16354: tarpeen maatalouselinkeinomme laajuuteen maareformin toimeenpanon yhteydessä olisi
16355: katsoen. Kuluvan lukuvuoden alussa voitiin tutkittava maatalousopetuksen tarkoituksen-
16356: maamieskouluihin vastaanottaa vain 55%, mukaisuutta ja suunniteltava ja järjestet-
16357: maanviljelyskouluihin 34 % ja -opistoihin tävä se muuttuneita olosuhteita vastaavaksi.
16358: 25 % hakijoista. Nämä luvut antavat käsi- Samoin olisi harkittava, eikä tämän hetken
16359: tyksen nykyisestä tilanteesta, mutta on tarvetta varten olisi j.ärjestettävä n. s. pika-
16360: huomattava, että harrastuskin maataloudel- kursseja, joilla lyhyellä oppiajalla voitai-
16361: lisia ammattiopinnoita kohtaan ei kaikkialla siin antaa välttämättömät alkeistiedot niille
16362: ole kiitettävä. Löytyy kuntia, joista olisi maatalousammatissa työskenteleville, jotka
16363: mahdollisuuksia päästä esim. maamieskou- eivät voi päästä osalliseksi varsinaisesta
16364: luihin oppilaiksi mutta joista ei kuitenkaan maatalousamma ttiopetuksesta.
16365: vuosikausiin ole ainuttakaan oppilasta ollut. Edellä olevan perusteella kunnioittaen
16366: Sota-aikana ei ole viidellä ikäluokallamme ehdotamme eduskunnan päätettäväksi 'toivo-
16367: maatalousnuorisosta ollut mahdollisuuksia muksen,
16368: maataloudellisen ammattiopetuksen saami-
16369: seen. Nyt kuitenkin huomattava osa näistä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16370: nuorista miehistä asutustoimenpitein kiinni- siin maatalousammattiopetuksen laa-
16371: tetään maanviljelijäksi. Siirtoväelle perus- jentamiseksi ja kehittämiseksi niin,
16372: tetaan n. 30,0'00 tilaa ja tämän väestön että se vastaisi nykyisiä olosuhteita
16373: nuorisolla ei myöskään ole ollut tilaisuutta ja tarpeita.
16374: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
16375:
16376: lii.Iatti Lepistö. Uuno Raatikainen.
16377: Jussi Raatikainen. Eino Raunio.
16378: Valfrid Eskola. Isak Penttala.
16379: Samuli Tervo.
16380: 369
16381:
16382: IX,67. - Toiv. al. N:o 159.
16383:
16384:
16385:
16386:
16387: Murtomaa y. m.: Miiiirämhasta pienvtljelijäkoulun perusta-
16388: miseksi Pohjois-Satakuntaan.
16389:
16390:
16391: E d u s k u n n a ll e.
16392:
16393: l\-Iaassamme nykyään toiminnassa oleviin mio siihen, ,että Pohjois-Satakunta on sel-
16394: maataloudellisiin oppilaitoksiin on ollut ha- lainen suurempi yhtenäinen alue, joka on
16395: kijoita niin paljon, että vain osa heistä tyypiHistä pienviljelysseutua, jo1la ei ole
16396: on voitu niihin oppilaiksi ottaa. Tämä on maa,taloudellista koulua. Näinollen oJ.isi
16397: merkkinä siitä, että ma,wlaisnuorison halu pienviljelijäkoulun perustaminen sinne
16398: hankkia itselJ.een oppia maatalousammatin ajankohtainen ja tarpeenvaatima toimen-
16399: tehokkaaseen harjoittamiseen on voimak- pide.
16400: kaasti lisääntymässä. Kun ~entisiin koului- Kun Siikaisten pitäjässä olisi maatalou-
16401: hin ei voida enää oppilaspaikkoja lisätä, dellista kouJua varten lahjoitettu maatiJa-
16402: olisi tilannetta parannettava perustamaHa kin tarkoitusta varten olemassa ja kun
16403: uusia kowluja. tilalla on sellaiset rakennuksetkin, että
16404: Näitä perustettaessa olisi lähdettävä siitä, koulun toiminta niissä ilman suurempia
16405: että kouluja sijoi<tettaisiin ensisijassa sel- kustannuksia voitaisiin ·ehkä alottaa, niin
16406: laisiJ.le alueille, joilla niitä 1ei ennestään edeLläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16407: ole, jotta ne saisivat oppilaansa lähiympä- taen eduskunnan päätettäväksi ,toivomuk-
16408: ristöstään ja oppiJ.aat säästyisivät kalliilta sen,
16409: matkakuluilta sekä saisivat opetuksensa lä- että hallitus ottaisi vuoden 1947
16410: hinnä heidän kotiseutunsa olosuhteisiin so- tulo- ja menoarvioesitykseen tarvit-
16411: vellutettuna. tavan määrärahan pienviljelijäko-u-
16412: Tarkastettaessa nykyisten maamieskoulu- lun perustamiseksi Pohjois-Satakun-
16413: jen sijaintia Länsi-Suomessa kiintyy -huo- taan.
16414: Helsingissä h:elmikuun 12 päivänä 1946.
16415:
16416: Lauri Murtomaa. Sulo Salo.
16417: J. Eri. Pilppula. Toivo Ikonen.
16418: J. E. Lampinen. H. Soininen.
16419: Juho Paksujalka. Kyllikki Pohjala.
16420: Markus Niskala. Martti Miettunen.
16421: Anshelm Alestalo.
16422:
16423:
16424:
16425:
16426: 47
16427: 370
16428:
16429: IX,6s. - Toiv. al. N :o 160.
16430:
16431:
16432:
16433:
16434: Hirvensalo y. m.: Pienviljelijäkoulwn perustamisesta Kiuru-
16435: veden pitäjään.
16436:
16437:
16438: E d u s kun n a il e.
16439:
16440: Pohjois-Savossa toimii nykyään kolme Ahlekirjoittaneiden mielestä on ,tarpeeil-
16441: maamieskoulua, yksi Suonenjoella, yksi lista, et,tä Pohjois-Savoon saadaan nyt sel-
16442: Muuruvede.Llä, yksi Iisa;lmen Peltosa.lmeUa. lainen maanviljelijäin ammattikoulu, jossa
16443: Ne eivät kuitenkaan iähimainkaan kykene väestö mahdollisimman pienin kustannuk-
16444: vastaanottamaan sitä oppilasmäärää, joka sin voi saada sekä :tietopuolista että käy-
16445: vuos~ttain on halukas niihin saapumaan. tännöllistä opetusta ammatissaan. Sellai-
16446: Sen vuoksi Pohjois-Savo tarvitsee neljän- nen 'kouilumuoto on nähdäksemme pienvilje-
16447: nen !kiinteän maataloudellisen ammatti- Ejäkoulu, jossa oppilaat voivlllt koulukus-
16448: koulun. tannuksensa tai ainakin huomattavan osan
16449: Nykyisissä maamieskouluissa vallitsevan niistä korvata käytännöllise1lä työskente-
16450: tHanahtauden lisäksi on muitakin syitä, lyllä koulun maataloudessa.
16451: joiden vuoksi uusi maatailoude1linen am- Koulun sijoituspaikaksi on :taas mieles-
16452: mattikoulu olisi p.erustettava nimenomaan tämme sopivin Kiuruv.eden pitäjä, jossa
16453: tänä ajankohtana. Pohjois-Savon maata- ennestään on [aaja pienviljelijäasutus ja
16454: lous elää parhaillaan syvää kriisikautta. johon maanhankintalain :toimeenpanon yh-
16455: Säännöllisiin metsätuloihin perustuva ta- teydessä aiotaan perustaa toista :tuhatta
16456: louskausi on loppumassa suurimpienkin ta- uutta ti,laa. Kiuruveden ympärillä on
16457: lojen kohdalla pakoitta·en etsimään uusia useita pienviljelysvaltaisia pitäjiä, joiden
16458: tulolähteitä ja uusia viijelystapoja. Maan- maatalouskoulutarve tulisi hyvin tyydy:te-
16459: hankinta1ain nojalla perustetaan joka pi- tyksi tähän pitäj.ään perustettavan pienvil-
16460: täjään satoja, jopa tuhansia uusia tiloja, jelijäkoulun avulla.
16461: joiden isännyys monessa tapauksessa jou- Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten
16462: tuu uudisviljelykseen perehtymättömän ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
16463: väestönosan käsiin. Ja niissäkin taloissa, tettäväksi toivomuksen,
16464: joissa ovat vanhat viljelysperinteet, kaiva- että luillitus antaisi Eduskunnalle
16465: taan nykyhetkellä erityisen kipeästi ammat- esityksen pienviljelijäkoulun perus-
16466: tiopetusta, koska miehinen nuoriso on ollut tamisesta Kiuruveden pitäjään Poh-
16467: vuosiroausia sodassa ja siten vieraantunut jois-SOJIJon pienviljelijäväestön am-
16468: ammattinsa tiedoista ja :taidoista. mattitaidon kehittämiseksi.
16469: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
16470:
16471: L. 0. Hirvensalo. A. T. Malmivaara.
16472: 371
16473:
16474: I:X,.e,.. - Toiv. al. N :o 161.
16475:
16476:
16477:
16478:
16479: Suontausta y. m.: Määrärahoista Pyhärannan pitäjän Rei-
16480: lan kylässä olevan kotipuutarhakoulun toimintaa varten.
16481:
16482:
16483: E dusk un nalle.
16484:
16485: Marraskuun 20 päivänä 1944 tehdyUä mk mk
16486: JahjakirjalJa maanvil.jelijä Taneli Jalava Johtaja (naisagro-
16487: lahjoitti Suomen Punaisen Ristin Varsi- nomi) perusp. 55,500 lisäys 54,300
16488: nais-Suomen Piirihallitukselle 5/ 6 omista- opettaja , 35,100 , 43,500
16489: mastaan Äijäiän tilasta RN :o 110 Pyhä- puutarhuri , 35,100 , 43·,500
16490: rannan pitäjän Reilan kylässä. Tilalla on talousopettaja , 35,100 , 43,500
16491: metsää 168 ha ja peltoa 13 ha. Lahjakir- käsityöo.pettaja , 35,100 , 43,500
16492: jan mukaan tiJaU.e olisi perustettava joko karjanhoitaja , 40,800
16493: lastenkoti, vanhustenkoti tai puutarhakoulu. kotiapulainen , 40,800
16494: Harkittuaan näitä eri mahdollisuuksia
16495: Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen Tämän lisäksi tuntiopettajia varten
16496: PiirihaHitus päätti perustaa tilalle koti- 25,000 mk.
16497: puutarhakOlliun vähävaraisten pienviljeli- Lai•toksen koko menoarvio on seuraava:
16498: jöiden nuoria varten. Tässä tarkoituksessa
16499: otettiin tilaUe puutarhuri toukokuun 1 päi- mk
16500: vänä 1945 suorittamaan puutarhan perus- 1. Rakennustoimintaan . . . . . . . . 785,000
16501: töitä. Puutarhasuunnitelman kouJua varten 2. Krulustonhankintoihin . . . . . . . 525,000
16502: teki Lepaan Puutarhaopiston suunnittelija 3. Opettajien palkkoihin . . . . . . 530,800
16503: Leif Simberg ja koulun opetusohJelman 4. Oppilaiden ylläpitoon . . . . . . . 396,000
16504: laati puutarhakoulujen tarkastaja Olavi Col- Yhteensä 2,236,800
16505: lan. Maataloushallituksen hyväksymien pii-
16506: rustusten mukaisesti ryhdyttiin korjaamaan lVIitä sanotun kotipuutarhakoulun tar-
16507: tilan vanhaa päärakennusta kotipuutarha- peehlisuuteen ·tulee, niin on huomattava,
16508: koulun opetustruloksi ja oppilasasuntoJaksi. että yksistään Varsinais-Suomessa on tu-
16509: Nämä työt ovat parhai.Uaan käynnissä ja hansia pienviJjelijäperheitä, joiden omis-
16510: tulevat loppuun suoritetuiksi noin 15. 3. tuksessa on peltoa alle 5 hehtaaria. Asu-
16511: 1946. tustoiminnan kautta näiden tilojen Juku
16512: Koulun teoreettinen opetusohjelma on vielä huomattavasti lisääntyy. Usein näissä
16513: suunniteltu seuraavaksi: kasvioppia 24 t., kodeissa on paljon lapsia ja perheen huol-
16514: avomaan vihannesvHjelystä 72, hedelmä- ja tajan mahdohlisuudet sivuansioihin pienet.
16515: marjaviljelystä 48, koristekasviviljelystä 36, Oma viljelys taas ei anna tarpeeksi työtä
16516: lasinaJaista vihannesviljelystä 24, säiJyke- eikä tuloja.. Näin joutuvat perheet elämään
16517: oppia 24, pienkarjanhoitoa 24, karjanhoi- jatkuvasti erittäin niukoissa oloissa ja jos-
16518: toa 24, yhteiskuntaoppia 12, kodinhoitoa kus avus-tustenkin turvin. Lasten on pakko
16519: 35, äidinkieltä 24, laskentoa 24, sääoppia lähteä liian nuorina pois kotoa etupäässä
16520: 12, Jaulua 24, käsi.töitä 72, terveysoppia 24, tiolapäisiin töihin. Varsinainen kasvatus jää
16521: luonnonoppia 24, maaperä- ja lannoi•tus- silloin erittäin puutteellis·eksi ja ammatti-
16522: oppia 3•6 ja ruuanvalmistusoppia 120 tun- kasvatus kokonaan saamatta. Jotta näi-
16523: tia. den kotien taioudellista asemaa voitaisiin
16524: Opetushenkilökunta paJkkauksineen on tuntuvasti parantaa, pitäisi niiden siirtyä
16525: suunniteltu seuraavaksi: v.arsinaisesta maanviJjelyksestä suuressa
16526: 372 IX,69. - Puutarhak(mlut.
16527:
16528: maarin puutarhanhoitoon. Tähän tarvitta- tavaksi varoja palkkausta, rakennustoimin-
16529: van ammattitaidon puute on kuitenkin rat- taa ja kaluston hankintaa varten, mutta
16530: kaisevana esteenä. Järjestämällä näiden jossakin myöhemmässä käsittelyvaiheessa
16531: kotien nuoriLle ilmainen 11 kuukautta kes- tämä .ehdotus hylättiin sen tulematta edus-
16532: ·tävä koulutus, jossa annetaan täydellinen kuntaan asti.
16533: puutarhurikasvatus ja sen lisäksi talvikau- Kun lwuiluun on jo uhrattu huomatta-
16534: sina opetusta ruoanlaitossa, kodin-, tervey- vasti varoja ja sen toiminnan rulkaminen
16535: den_ ja karjanhoidos:sa, voidaan muutaman edellä mainituista syistä mitä pikimmin
16536: vuoden aikana suuri osa vähävaraisinta oEsi välttämätöntä, mutta se ·ei kuitenkaan
16537: f pienviljdijävä,estöä auttaa täydel<lisesti pois ilman valtion tukea ole mahdollista, saamme
16538: vaikeasta ahdingosta. TälJ.öin tulevat tur- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
16539: vatuiksi myös nousevan polven kasvatus ja täväksi toivomuksen,
16540: ammattitaito. Luonnollisesti seurauksena
16541: on myös t'8rvehtyminen nykyiseen maalta- että hallitus kiireellisesti antaisi
16542: pakoon. Eduskunnalle esityksen seuraavien
16543: Koulun oppilasmääräksi Qn suunniteltu mä-ärärahojen ottamisesta lisäyksenä
16544: 30, ja se alkaa heti, kun tarpeetlliset varat k'uluvan vuoden tulo- ja tnenoa1'-
16545: jatkuvaan toimintaan on :turvattu. vioon Suomen Punaisen Ristin Va1'-
16546: Kun piirihallituksella ei ole tarpeeksi va- sinais-Suomen piirihallituksen Pyhä-
16547: roja koulun jatkuvaa ylläpitoa varten, on rannan pitäjän Reilan kylässä olevan
16548: se, jotta vaJtiokin osaltaan ottaisi osaa kotipuutarhakoulun toiminnan aloit-
16549: koulun perustamiskustannuksiin sekä opet- tamista ja tukemista varten, nimit-
16550: tajien palkkaukseen ja oppilaiden ylläpi- täin 500,000 markkaa rakennustoi-
16551: toon, 6llut koulun suunnittelussa kiinteässä mintaa, 300,000 markkaa kalustohan-
16552: yhteistyössä maataloushaltlituksen kotita- kintoja, 530,800 markkaa opettajien
16553: lousosaston kanssa. Kesällä 1945 maata- palkkausta ja 200,000 markkaa op-
16554: loushalHtus esittikin valtion tämän vuoden pilaiden ylläpitoa varten.
16555: menoarviota varten tätä koulua varten otet-
16556: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
16557:
16558: Yrjö Suontausta. H. A. Kannisto.
16559: J. E. Lampinen. W. Metsäranta.
16560: Eemil Pääkkönen. Ensio Kytömaa.
16561: Väinö Okko. J. Eri. Pilppula.
16562: 373
16563:
16564: IX,7o. - Hemst. mot. N:o 162.
16565:
16566:
16567:
16568:
16569: Jem m. fl.: An.gående åtgärder för anordnande av e,n ost-
16570: mästarkurs vid Svenska teoretiska mejeriskolan i V asa.
16571:
16572:
16573: T i ll R i k s d a g en.
16574:
16575: I Sv·enska ~teoretiska mejeriskolans verk- Det är sy1merligen viktigt för ostmeje-
16576: samhetsprogram ingår anordnandet av kur- rierna inom de svenska mej,eriförbunden
16577: ser för utbi>ldandet av ostmästare. EnJigt att tillgången på ostberedare ökas, emedan
16578: förordning skall dyllk kurs anordnas vart det för närvarande råder brist på sådana.
16579: rt:redje år, om minst 6 elever am.mäila sig tiJJ1 Det ä1r äwn m.ödvändigt artt de unga män,
16580: kursen. Senaste kurs höHs år 1940. På som ämna. söka sig ti-11 denna hana, men
16581: grund av kriget har någon kurs icke kun- som av kriget hindrats i sin utbildning, nu
16582: na.t hållas sedan dess. För närvarande fin- berredas tillfäHe at,t snarast möjtligt full-
16583: nas 9 st. praktikante,r, som vänta på a.tt följa sina studier. En del av de blivande
16584: dylik kurs snarast möjligt skall anordnas. eleverna pä:började sin praktik redan år
16585: Meningen är även att hösten 1946 anordna 1938. Det vore nu på tiden för dessa att
16586: en sådan lmrs, om hlott nödigt sta:tsa.ns1ag änitligen få slutföra sina studier. Detta
16587: kan 1erhållas för ändamåJlet. s'kulle även stå i överensstämmelse med
16588: För kurs,en erfordras 1en speciallärare i
16589: 1 den aHmänna strävan, som nu råder, a.tt
16590: ostberedning. Dessutom bör till kursen an- uriderlätta utbildningsmöjJigheterna för
16591: lmytas åtminstone en timlärare, som med- dem, som på grund av kriget lid1t avbräck.
16592: delar undervisning i mej·eribokföring och Med hänvisning tili det ovan anförda
16593: affärsledning. För undervi,sningen i övrigt få vi härmed vördsamt föreslå, att · riks-
16594: står mejeriskolans ordinari.e lära~e. dagen ville besluta hemställa,
16595: Emedan på mejeriskolan saknas under-
16596: vi,sningsmaterial för ostberedning, måste så- att regeringen måtte vidtaga åt-
16597: da:n anskaffa.s; detta..gäll>er främst 'laibora- garder för anordnande av en ost-
16598: rtorieutrustning. mästarkurs redan hösten 1946 vid
16599: Enligt av direk.tionen för SVlenska teo- Svenska teoretiska mejeriskolan i
16600: retiska mejeriskolan uppgjorda kalky·ler Vasa.
16601: skulle för ändamålet erfordras ett sta,ts-
16602: anslag på sammanlagt 3.32,000 mark.
16603: Helsingfors den 5 februari 1946.
16604:
16605: Levi Jern. Matts Forss.
16606: Albert Brommels. Nils Meinander.
16607: Ture Hollsten. Helmer Smeds.
16608: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
16609: 374
16610:
16611: IX,1o. - Toiv. aJ. N:o 162. Suo'mennos.
16612:
16613:
16614:
16615:
16616: Jem y. m.: Townenpiteistä juusto1nestarikurssien toimeen-
16617: panemiseksi Vaasan ruotsalaisessa teoreettisessa meijeri-
16618: koulussa.
16619:
16620:
16621: E d u s k u n n a ll e.
16622:
16623: Ruotsalaisen teoreettisen meijerikoulun tarvitaan tähän tarkoitukseen valtionapua
16624: toimintaohjelmaan kuuluu kurssien järjes- yhteensä 332,000 markkaa.
16625: täminen juustomestareitten kouluttamiseksi. Juustonvalmistajain 'luvun lisääminen on
16626: Asetuksen mukaan on täUainen kurssi jär- ruotsal,aisten meijeriliittojen alaisille juusto·
16627: jestettävä joka kolmas vuosi jos vähintään meijereille erittäin tärkeätä, koska näistä
16628: 6 oppilasta ilmoittautuu kursseille. Viimeksi on nykyisin puutetta.
16629: pidettiin kurssi v. 1940. Sodan johdosta Välttämätöntä on myös, että ne nuoret
16630: ei sen jälkeen ole voitu pitää kursseja. miehet, jotka aikovat tälle alalle, mutta
16631: Tällä haava,a odottaa 9 harjoittelijaa täl· joilta sota on riistänyt opiskelumahdolli-
16632: laisen kurssin mitä pikaisinta järjestämistä. suudet, nyt saavat tilaisuuden mahdoni-
16633: Tarkoituksena onkin järjestää tä1lainen simman pian täydentää opintojaan. Eräät
16634: kurssi syksyllä 1946, jos vain tarpeellinen tulevista oppilaista aloittivat harjoittelunsa
16635: valtionapu tarkoitusta varten saadaan. jo v. 1938. Näiden olisi jo aika vihdoinkin
16636: Kursseja varten tarvitaan juustonvalmis- saada päättää opintonsa. Tämä olisi myös
16637: tuksen erikoisopettaja. Sitä paitsi on kurs- sopusoinnussa nykyisen yleisen pyrkimyk-
16638: seiUe otettava ,ainakin yksi tuntiopettaja, sen kanssa helpotta.a niiden opiskelumahdol-
16639: joka antaa opetusta meijerikirjanpidossa ja lisuuksia, joilta sota on ne katkaissut.
16640: liikkeenjohdossa. Muusta opetuksesta huo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16641: lehtii meijerikoulun vakinainen opettaja. kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
16642: Kun meijerikoululla ei ole juustonvalmis- toivomuksen,
16643: tukseen tarvittavaa opetusvälineistöä, on että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16644: sellaista hankittava, lähinnä ~laboratorio siin juustomestarikurssien järjestä-
16645: varusteita. miseksi jo syksyllä 1946 Vaasan
16646: Ruotsalaisen teoreettisen meijerikoulun ruots.alaisess·a teoreettisessa meijeri-
16647: johtokunnan laatimien laskelmien mukaan koulussa.
16648: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1946.
16649:
16650: Levi Jem. Matts Forss.
16651: Albert Brommels. Nils Meinander.
16652: Ture Hollsten. Helmer Smeds.
16653: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
16654: 375
16655:
16656: IX,11. - Toiv. al. N:o 163.
16657:
16658:
16659:
16660:
16661: Hillelä y. m.: Määrära1wsta Aitoon kotitalouskeskikoulun
16662: kätytännön aineiden opettajain palkkaamista varten.
16663:
16664:
16665: E d u s k u n n a ll e.
16666:
16667: Ait{)()n kotitalouskeskilkoulu, joka perus- tad1ao.pettajaa, yksi käsityönopettaja ja
16668: tettiin 1940, on kansakoulun koko oppi- yksi agronomiopettaja sekä myöskin johta-
16669: määrälle perustuva neljäluokkainen sisä- jan palkkio olisi ammattikoulun osalta
16670: oppilaitos tytöiLle, ollen toistaiseksi maas- huomattava. Lisä-ksi koulun yhteyteen tul-
16671: samme ainoa ja kokeilukoulun luontoinen. laan perustamaan Jastenseimi ja opetusoh-
16672: Se on saam.ut oikeuden antaa pääs.tötodis- jelmaan liittämään pientenlasten ihoito.
16673: 'tuksia, jotka t·oisaalta vastaavat valtion Tämä ai:heuttaa ainakin yhden terveyssisa-
16674: keskikoulun todistuksia ja ,toisaalta oikeut- il'en palkkaamisen edeUämainittujen opetta-
16675: ·tavat hakemaan oppilaiksi kotitalousopetta- jain lisäksi.
16676: jaopistoon ja kotitalousopistojen neuvoja- Aitoon kotitalouskeskikoulu pyrkii siis
16677: kursseille. Koulu siis yhdistää oppi- ja· soveltamaan oppikoulua maaseudun tar-
16678: kotitalouskoulujen tavoitteet ja. pyrkii oh- peita ja nuo11ten ,tyttöjen taipumu-ksia vas-
16679: jaamaan oppilaita. käytännön aloiLle jo kou- t.aavaksi, antaakseen siten maaseudun nuo-
16680: lussa. Toteuttaakseen tarkoituksensa koulu risolle, joista koulun oppilaskunta pää·
16681: pyrkii kiinnittämään palvelukseensa päte- asiassa muodostuu, yleissivistyksen ohella
16682: vät ja alaansa. innostuneet ammattiopet.ta.- käytännön vaatimaa opetusta. Näin koulu
16683: jat. Tämä käy kuitenkin mahdolliseksi vain yhdistää onnellisesti kummankin koulumuo-
16684: siinä tapauksessa., että koulu voi taata opet- don ja on aivan uutta suuntaa edus.tava
16685: tajille rii:ttävät t,aloudelliset edut, siis lä- maamme oppikoulualalla ansaiten täysin
16686: hinnä ainakin yhtä suuren palkan ja ikä- valtiovallan itaholta tukea, joka :t~kee mah-
16687: lisän kuin emäntäkoulutkin saavat. dolli:seksi koulun toiminnan ja sen kehit.tä-
16688: Oppikoulun osal,ta, siis kouluhallituksen mi:sen.
16689: välittämänä, valtionavustus on samaa kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16690: yleensä yksityisoppikouluissa, mutta am- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi :toi-
16691: mattiaineiden avustus on aivan riittämä- vomuksen,
16692: tön. Sen vuoksi koulu on anonut maata-
16693: loushallituksen kautta määrärahaa, joka että hallitus ottaisi vuoden 1947
16694: vastaisi emäntäkoulujen saa:maa avustusta, tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
16695: mutta sitä ei toistaiseksi ole myönnetty. vän suuren määrärahan Aitoon koti-
16696: Koulun suuren op,pilasmäärän vuoksi tar- talouskeskikoulun käytännön ainei-
16697: vittaisiin kaksi ;talousopettajaa, kaksi puu- den opettajain palkka.amista varten_
16698: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
16699:
16700: Kaisa Hiilelä. Helena Virkki. Martta Salmela-Järvinen.
16701: Aino Lehtokoski Alpo Lumme. Aino Luostarinen.
16702: Aino Malkamäki K. H. Wiik. Väinö Voionmaa.
16703: Elli Nurminen. Sulo Heiniö. Elli Stenberg.
16704: Sylvi-Kyllikki Kilpi. J'aakko Hakala. Elsa Karppinen.
16705: Eero Kivelä. Kyllikki Pohjala. L. Myllymäki.
16706: Valfrid Eskola.
16707: 376
16708:
16709: IX,12. - Toiv. al. N:o 164.
16710:
16711:
16712:
16713:
16714: Luostarinen y. m.: Määrärahasta Savonlinnan naiskotiteol-
16715: lisuuskoulun koulutalon rakentamista varten.
16716:
16717:
16718: Ed uskunnane.
16719:
16720: KotitJeo~lisuusamma.ttiopetus ma:assamme Kou!luta~lon. rakcnnushanikkeen toteutta-
16721: on pysy:nytt sangen vähäisenä siiksi, että se mis,eksi on koulun johtokunta kääntynyt
16722: on saanut toimia yks:ityisyrit•teliäisyydern Savonlinnan kaupungirn puoleen pyytäen
16723: varass~ ainoastaan heikolla va[tion tuella. tonttia kou!luta:loa va.rten. Kaupunginval-
16724: HuolimattH. siitä, ,ett'ä se on niin tärk~ä tuusto onkin 27. 9·. 1945 pitämässään ko-
16725: elinkeinon'haatra ja varsinkin täLlaisena koulksessa · yks•imi-elisesti hyväiksynyt Nais-
16726: aja.nkohtana, jal!loin .jjehdas•teollisuuden kotiteollisuuskoululle annettavaksi tontin
16727: tuo:t.to on melkein o!lematon, on myös v.ält- n:o 4 III kaupUJnginosan 15 korttelissa eh-
16728: tä:mäJtön moninaisten hyödykkeiden tuotta- dolla, et·tä rakennustyölt ~loitetaan ennen-
16729: jana. On tunnettua Suomen kansan ha.r- kuin 2 vUO'tta on t1ästä P'ärutöksestä ku!lunut.
16730: rastus ja rakkaus kotiteolliSIUuteen kautta Ton.t:ti on tiLava ja rusemansa puolesta mai-
16731: aikojen. Kotona tuotetusrt:a vi1l!lasta ja per- niltun koulun paikaksi sopiva.
16732: lavasta suomalaim:en maanvi;Ue:lysperhe val- LiiaSJta pie•nuudestaa:n kärsineen koulu-
16733: misti vanhaan mel•kein kaikki llmtipiitoiset. ta[on raikerunus:hanklkeeseen !liittyy suunni-
16734: Ja olisi suotavaa, että :tämä esivanhempien ;telma 'koulun huomat•tavasta laajentamises•ta
16735: ja!lo taito kehi1Jtyisi ja varmistuisi nyky- niin,, että entisiä !lmtoma- ja ompeluosastoja
16736: pO!lven nuorten hyödyl:liseksi ominaisuu- voitaisiin sumrellJtaa sikäli, etJtä s~U:atais•iin
16737: deksi. tilaa amma1ttikutojiU.e ja lisäksi sel·lainen
16738: Irtä-Savon a,inoa kiinteä na:iskäsi•tedllisuus- ompelimo, joka kouluttaisi varsinaisen om-
16739: koulu orn Savonlinnassa. Se on perUJStettu pelukurssin suorittaneista, antamall:la enem-
16740: v. 1902 ja se'Il! perustaja; ja ensimmäinen män käyJtlä:nnöUistä ha.rjO!itteJlua, pätevää
16741: omistaja o[i kiäsiJtyönopettaja Katri Sihvo- ompelija~ain:esil;a. Suunnite'ltu uusi jatko-
16742: nen. Kun koU!lUllpito yksityis·en taloudelle, opetus tarvitsee enemmän alan ammmatti-
16743: ilman varsinaisia avustuksi'a fklävi kannat- opettajia, jopa näiden kasvatukseen!kin
16744: <tamruttomalksi, niin [uovutti perustaja kou- ikiinnittäen huomioita. Koutlun ohj·elmaan
16745: lun Savornlinnan Naisväenyhdistylksellie. Mai- entisestään kuuluvien ikehruun ja värjäyk-
16746: nittu yhdistys, heikon valtionavun :turvin, sen opetukooen p]täisi myös saada riittä-
16747: jatkoi koulun il;oimintaJa, 'kunnes talvisodan västi tilaa.
16748: vaurioiden j'ållke.en ei katsonut enää: voi- Oppi[asasuntolarn. OO·rkeys koulutaloa
16749: vansa koulun ,toimintaa jatkaa eikä sitä suunnitelilessa on myös huomioitu. Oppi-
16750: yl[äp1tää. Naisvä:enyhdistys ilahjoitti kou- [aista suurin os:a on ensi kertaa poissa ko-
16751: lun Miklkelin tlään.in Koti.teo11isuusyhdistyk- toaan., herkimpinä; r\:ehi,tyS'VUOSinaan asu-
16752: se!Ue ehdolla, että koulun toimintaa jrutke- massa epäva,rmoissa: piireiss1ä, tavallisesti
16753: taHn Savonlinnassa. tuntemattomien perheiden ahtaudessa, joissa
16754: Tos1in koulu edeUeen toimii SavonJinnan koti-töiden suorittaminen on vaikeaa.
16755: Naisväenyhdistyksen ta[ossa, jdka llmiJtenkin Savonlinnan naiskotiteollisuuslkou:lu, joka
16756: talvisodan vaurioiden lmrjauksessa, huomat- toimii nylkyisen rajaseudun nuo.rison kas-
16757: tavasti pieneni ja on nyt osoittautunut ko- vattajarrua eikä ole pit'ki.in aikoih]n voinut
16758: kona;an EiUJn ahta,aksi. Lisäksi on mainittu sijoi•ttaa kouluum~a kuin mur.to-osan haki-
16759: yhdistys plä:ättäny;t perustaa vanha.inkodin, Joista, tarvitsee kipe'ästi uuden koulutalon.
16760: joka s ijoi:tettaisiin yhdistyksen omistamaan
16761: 1 Varrhoj.en kulttuuriperin teiden vaalijana,
16762: taloon. TäJllöin jåä nai.skot1teo:llisuuskoulu kotitaloudellisten käsitöiden opettajana
16763: ilman ilitä pieni.äJkin huoneistoa. maanvi:ljellyJksen sivuelinkeinona, kotiteolli-
16764: IX,72. -Luostarinen y. m. 377
16765:
16766: suutta harjoi1ltavien kansalaisten, selkä am- milj. ma:rkan summasta vaLtio antaisi puo-
16767: matltikotiteollisuustyönltekijäi!l1 kasvattajana len avustuksena ja toisen puolloo, 2.5 milj.
16768: on se yleensä kansantaloudellisesrt:,i tärkeä mk, huokeakorkoiserua lainall!a.
16769: oprp:Llai,tos. Olisi kohtuuilllista, että •Uä1Jle Edellä maini1ttuun viita,ten ilrunnioittaen
16770: oppila:itoksel!le saataisiin sellainen koulu- ehdotamme eduskunnan pii:ä.:t·ettäväksi toi-
16771: huoneisto, missä se voisi Iaaj·emmassa mi- vomuJksoo,
16772: tassa :toimien tuottaa entisltä suurempaa että hallitus ottaisi vuoden 1947
16773: hyötyä ja siunausta ympäristölleen ja siten tulo- ja menoa1'Vioesitykseen 2,500,000
16774: koko mwruHe. markan suuntisen nl!äärärahan Sa-
16775: Kun mkenLaminen tu:lee nykyisin kall- vonlinnan naiskotiteollisuuskoulun
16776: liilks~ ja ;rajaseudun y~ä:hä:varaisoen ik:ansan; on koulutalon rakennusooustukseksi ja
16777: ma:hdO'tonta niin huomattavita summia koota 2,500,000 markan määräraha,n annet-
16778: aa:hjoina ja avustuksina, niin ehdotamme, tooaksi huokeakorkoisena lainana sa-
16779: Clttä rakennuskustannuksiin ajatd.lun 5 maan tarkoitukseen.
16780: Hellsingissä 6 päiväiDä helmikuuta; 1946.
16781:
16782: Aino Luostarinen. Martta Salmela-Järvinen.
16783: Albin Asikainen. Samuli Tervo.
16784: J. E. Lampinen. Elsa Karppinen.
16785: Toivo Ikonen. Yrjö A. Manninen.
16786: Akseli Brander. Helena Virkki.
16787: Arvo Pohjannoro. Edvard Pesonen.
16788: Kyllikki Pohjala. Toivo H. Kinnunen.
16789: Jussi Lappi-Seppälä. J. F. Tolonen.
16790: Aino Malkamäki. Antti J. Rantamaa.
16791: Johan Toivo Järvinen.
16792:
16793:
16794:
16795:
16796: 48
16797: IX,!f,s. - Toiv. al. N :o 165.
16798:
16799:
16800:
16801:
16802: Luostarinen y. m.: Määrärahasta kotitalousnewvojain pika-
16803: koulutuskurssien järjestätmistä varten.
16804:
16805:
16806: E d u s k u n n a ll e.
16807:
16808: Kotitalousneuvojien puute on ollut maas- nan sydän ja sen terveydestä koko yhteis-
16809: samme jo pitemmän aikaa huutavan suuri. kuntamme elämä riippuu. Ja kun muis-
16810: Jo vuonna 1943 t~ytettiin 113 kotitalous- tamme vielä kuinka monet sadat, jopa tu-
16811: neuvojantointa epäpätevillä hakijoilla ja hansiinkin nousevat maaseututyttäret ovat
16812: 118 neuvojantointa jäädessä täyttämättä. vuosittain saaneet kääntyä itkien emäntä-
16813: Mainittuna· vuonna olisi tarvittu siis 231 koulujen portailta pois tilanahtauden ta-
16814: pätevää kotitalousneuvojaa enemmän kuin kia, niin olisi velvollisuutemme kitsaile-
16815: oli saatavissa ja senjälkeen olojen vakiin- matta huomata pienikin apu tämän alan
16816: nuttua tämä tarve on yhä lisääntynyt, edistämisessä. Ajan vaatima jälleenraken-
16817: ~illä neuvojakoulutusta ei ole lisätty. taminen vie mahdollisuuden tarvittavassa
16818: Päinvastoin v :sta 1944 alkaen on Kan- määrässä uusien kotitaloudellisten koulu-
16819: gasalan kotitalousopisto muutettu emäntä- jen rakentamiselta, siksi entisten oppilai-
16820: koulU!ksi eikä siellä toimineen neuvoja- tosten tarkempi käyttö ajan vaatimusten
16821: kurssin tilalle ole valtion menoarvioon yri- mukaan olisi suotavaa. Tietoomme on tul-
16822: tyksistä huolimatta saatu uutta neuvoja- lut, että maataloushallituksessa on suun-
16823: kurssia. Tosin Haapaveden emäntäkou- niteltu kotitalousneuvojien pikakoulukurs-
16824: lussa toimii mainitusta ajankohdasta lu- seja, jotka voitaisiin alkaa jo tämän vuo-
16825: kien maatalouskerhoneuvojakurssi, joka ei den huhtikuussa, jos saataisiin 1 milj.
16826: kuitenkaan lähimainkaan pysty valmista- markan määräraha mainittuun tarkoituk-
16827: maan Maatalouskerholiiton tarvitsemaa seen. Edellä sanottuun ja yleisesti tun-
16828: kasvavaa kerhoneuvojamäärää, joten osa nettuun suureen tarpeeseen viitaten toi-
16829: kotitalousneuvojista menee tälle järjes- vomme, että eduskunta myöntää tämän
16830: tölle. 1 milj. markan määrärahan jo tämän vuo-
16831: Kasvanut ja tehostettu sosiaalinen toi- den ensimmäisessä ylimääräisessä talous-
16832: minta on huomattavasti lisännyt pätevien arviossa hallituksen käytettäväksi mainit-
16833: kotitalousneuvojien tarvetta maassamme. tuun tarkoitukseen.
16834: Tarvitaan joka kunnassa kotitaloudellista Edellämainittuun viitaten ehdotamme
16835: asiantuntemusta, valtion ja kunnan huol- eduskunnan päätettäväksi 'toivomuksen,
16836: toa nauttivien kotien ohjauksessa, täten
16837: saadaksemme mainittuihin tarkoituksiin että hallitus ottaisi vuoden 1946
16838: myönnetyt varat oikein ja kansantaloudel- lisännenoarvioesitykseen 1 milj. mm·-
16839: lisimmin käytetyksi, kotien hyvinvoinnin kan suuruisen määr,ärahan kotita.lous-
16840: ja omatoimisuuden edistämiseksi. neuvojnin pikakoulntt~sk1t,rs.~en .fä1·-
16841: On muistettava, että koti on yhteiskun- .festämiseksi.
16842: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
16843:
16844: Aino Luostarinen. Elli Nurminen.
16845: 379
16846:
16847: IX, 14. - Toiv, al. N :o 166.
16848:
16849:
16850:
16851:
16852: Lahtela y. m.: Mää1·ärahasta emäntäkoulun perustamiseksi
16853: Kemijärven kuntaan.
16854:
16855:
16856: E d u s k u n n a 11 e.
16857:
16858: Maamme pääelinkeinon, maatalouden, on oikeus odottaa että heiHekin varataan
16859: ammattikoului.sta, erikoisestikin naispuoli- tilaisuus edes maa- ja kotitalousammatin
16860: sen maaseutunuorison maatalousammatti- käytännölliseen ja tietopuoliseen oppimi-
16861: kouluista on maassamme ilmeinen puute. seen omassa maakunnassa, niin on asia jäl-
16862: Maamme eteläosissa on vain muutamia leen otettava esille toivossa, että eduskunta,
16863: emäntäkoUluja. Pohjoisimmat emäntäkou- jolta on saatu monia korjauksia Perä-
16864: lut ovat Limingassa ja Haapavedellä. Näi- Pohjolan väestön nostamiseksi siitä lapsi-
16865: den pohjoispuolella ei ole ollut yhtään puolen asemasta, johon se on aikojen ku-
16866: emäntäkoulua, vaikka enempi kuin puolet luessa jäänyt, tässäkin kauan vireillä ol-
16867: maamme pituudesta on mainittujen koulu- leessa asiassa voisi vaikuttaa siihen, että
16868: jen pohjoispuolella. Pohjoisin osa maas- puheena ole~an koulun perustaminen toteu-
16869: tamme on siis tässäkin suhteessa jäänyt tettaisiin mahdollisimman pian.
16870: lapsipuolen asemaan. Jo vuoden 1929 val- Perä-Pohjolaa varten perustettavan emän-
16871: tiopäivillä jätti nykyinen Lapin 'läänin täkoulun sopivana paikkana on pidettävä
16872: v. t. maaherra Uuno Hannula useiden Perä- Kemijärven kuntaa m. m. seuraavilla perus-
16873: Pohjolan edustajain allekirjoittaman raha- teilla:
16874: asia-aloitteen n: o 55 emäntäkoulun perus- 1) Kemijärven kunta keskeisen asemansa
16875: tamiseksi Kemijärvelle, jonka perusteluissa puolesta on sopiva m. m. emäntäkoulua var-
16876: lausuttiin m. m.: ,Perä-Pohjolan Martta- ten ja voi parhaiten palvella sitä laajaa
16877: liitto on suunnitellut emäntäkoulun pai- aluetta, joka sen ympäristöllä on, kuten
16878: kaksi Kemijärveä. Kieltämättä koulu tänne ed. U. Hannula edellämainitun aloitteensa
16879: sijoitettuna voisi parhaiten palvella koko perusteluissa toteaa. Sitä osoittaa myöskin
16880: sitä laajaa aluetta, josta nyt on ollut puhe." se, että Lomaliitto on esittänyt rakennet-
16881: Siitä huolimatta, että puheenaolevan emän- tavaksi ensimmäisen lomakylän Kemijär·-
16882: täkoulun perustamiseksi Kemijärvelle on velle 1947;
16883: tehty sen jälkeenkin useita aloitteita ja että 2) maatalousharrastus Kemijärven kun-
16884: sen tarpeellisuus on useat kerrat eduskun- nassa on kautta aikojen ollut huomattavan
16885: nassakin myönnetty, ei koulun perustami- suuri. Mainittakoon, että m. m. kesällä 1943
16886: sessa ole päästy lopulliseen tulokseen, vaan selviytyi Kemijärven kunta maataloustuo-
16887: on se tlykkäytynyt vuodesta ,toiseen. Tosin tannon lisäämiskamppailussa ensimmäisenä
16888: on suunniteltu Perä-Lappiin, johon on Ke- Perä-Pohjolan maanviljelysseuran alueella
16889: mijärveltä matkaa noin 400 km, sikäläisiä ja naapurikunta Pelkosenniemi Lapin maa-
16890: Lapin oloja vastaavan emäntäkoulun perus- talousseuran alueella;
16891: tamista ja se on sinne erikoisen tarpeel- 3) Kemijärven kunnassa toimiva Martta-
16892: linen, mutta sillä ei vähimmässäkään mää- yhdistys ja kymmenkunta paikallista maa-
16893: rässä voida tyydyttää sen emäntäkoulun miesseuraa ovat kokouksissaan jo useita
16894: tarvetta, joka tarvitaan Kemijärveä ja sen vuosia sitten käsitelleet tämän koulun pe-
16895: ympäristöä varten, eikä Perä-Lapin koulun rustamiskysymystä ja yksimielisesti pitä-
16896: opetusta voida niin järjestää, että se vas- neet koulun perustamisen Kemijärven kun-
16897: taisi niitä oloja, jotka ovat Kemijärvellä ja nan alueelle tarpeellisena ja toivovat edel-
16898: sen ympäristössä. Kun näin on ja kun leen että seHainen heti perustettaisiin;
16899: Perä-Pohjolan naispuolisella nuorisoilakin 4) Kemijärven kunnan asukasluku vuo-
16900: 380 IX, 7 4. - Emäntäkoulut.
16901:
16902: den 1942 henkikirjojen mukaan oli 10,432 milloin Kemijärvelle on saatu kiertävä koti-
16903: ja kunnassa on jo vuonna 1926 saatettu talousc. tai karjanhoitokoulu, on niihin ollut
16904: oppivelvollisuus täyteen voimaan ja sen pyrkijöitä jopa viisi kertaa niin suuri op-
16905: kansakouluissa on 1,657 lasta. pilasmäärä, kuin mikä on voitu vastaan-
16906: Kemijärven kunnassa on myöskin 5-luok- ottaa. Tämä siis osoittaa, että harrastus
16907: kainen yhteiskoulu, jossa lukuvuonna 1943 ammattiopetuksen saamiseen on Kemijärven
16908: -44 oli 194 oppilasta. Ja syksyllä 1944 naispuoliseUa nuorisolla erikoisen suuri ja
16909: toimitetussa sisäänkirjoituksessa hyväksy.t- varmana voidaan pitää, että siinä emäntä-
16910: tiin yli 60 uutta oppilasta. Tämä koulu ori koulussa, joka Kemijärvelle perustetaan, ei
16911: myöskin jäänyt polttamatta syksyHä 1944 tule olemaan oppilasten puutetta.
16912: tapahtuneessa hävityksessä ja on siihen Emäntäkoulujen perustamisella varmaan-
16913: nytkin ollut pyrkijöitä enemmän kuin voi- kin lisätään suuressa määrässä maatalous-
16914: tiin ottaa. harrastusta, maataloustuotantoa ja sen kan-
16915: Näiden koulujen ja myöskin ympärys- nattavaisuutta, josta seuraa sama1la, että
16916: kunnissa olevista maalaiskuntain kouluista valtakunnalle vahingollinen naisten kau-
16917: päässeille tytöille on saatava maa- ja koti- punkeihin pako vähenee.
16918: taloutta opettava ammattikoulu ja sellai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16919: seksi soveltuu sikäläisiin oloihin sove1le- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
16920: tulla opetusohjelmalla varustettu emäntä- toivomuksen,
16921: koulu erikoisen hyvin ja on myöskin aivan
16922: välttämätön. että ha1llitus ottaisi vuoden 1947
16923: Kemijärven kunta on keskeisen asemansa tulo- ja menoarvioesitykseen 750,000
16924: puolesta sopiva yhden Perä-Pohjolaan pe- markkaa emäntäkoulun perustarni-
16925: rustettavan ammattikoulun paikaksi. Tässä seksi Kemijärven kuntaan.
16926: yhteydessä on myöskin mainittava, että
16927: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
16928:
16929: M. 0. Lahtela. Sulo Salo. Antti A. Koukkari.
16930: 381
16931:
16932: IX,7ö. - Toiv. al. N:o 167.
16933:
16934:
16935:
16936:
16937: Kaijalainen: Toimenpiteistä emäntäkoulun peru.stamtiseksi
16938: Lapin lääniin.
16939:
16940:
16941: E d u s k u n n a, 11 e.
16942:
16943:
16944: Viitaten v. 1945 valtiopäivillä eduskun- että hallitus ryhtyis.i toimenpitei-
16945: nalle jätetyn toiv. al. n:o 183 perustelui- siin emäntäkoulun perustamiseksi
16946: hin (Liitt. I-XII) ehdotan kunnioittaen Lapin lääniin.
16947: eduskunnan päätettäväksi :toivomuksen,
16948: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946.
16949:
16950: Lauri Kaijalainen.
16951: 382
16952:
16953: IX,76. - Toiv. al. N:o 168.
16954:
16955:
16956:
16957:
16958: Lampinen y. m.: Määrärahasta valtion kotiteoUisuuskoulu-
16959: jen perustamista varten.
16960:
16961:
16962: E d u s k u n n a 11 e.
16963:
16964: Viittaamalla rahaasia-aloitt€esoon n:o 180 että hallitus ottaisi vuoden 1947
16965: huhtikuun 18 p:.l,tä 1945 kunnioit.taen esi- tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
16966: tämme eduskunnan päätettäväksi ,toivomuk- vän suuren määrärahan valtion koti-
16967: sen, teollisuuskoulujen perustamiseksi.
16968: Helsingissä 8 päivänä hclmikuuta 1946.
16969:
16970: J. E. Lampinen. Sulo J. Teittinen.
16971: Jussi Annala. Albin Wickman.
16972: Arvo Salminen. Helena Virkki.
16973: Markus Niskala. Elli Nurminen.
16974: Heikki Vehkaoja. Martta Salmela-Järvinen.
16975: Valta Käkelä. Kyllikki Pohjala.
16976: Lassi Hiekkala. Väinö Kivisalo.
16977: Jussi Raatikainen. Aino Luostarinen.
16978: L. 0. Hirvensalo. Elsa Karppinen.
16979: Yrjö A.. Manninen.
16980: IX,77. - Toiv. al. N:o 169.
16981:
16982:
16983:
16984:
16985: Kaijalainen: Toimenpiteistä Rovaniemen N aiskotiteoUisuus-
16986: koulun ottamiseksi valtio,n halt'U!ttn.
16987:
16988:
16989: E d u s k u n n a ll e.
16990:
16991: Rovaniemen Naiskotitoollisuuskoulu, alan- Nykyisissä olosuhteissa, JOlSSa koulun
16992: sa ainoa oppilaitos koko Lapin läänissä, on kannatusyhdistyksellä ei ole mahdollisuuk-
16993: SIOdan vuoksi joutunut suuriin vaikeuksiin. sia 'hankkia koululle riittävää taloudelliSta
16994: Kauppalan tuhoutuessa paloi myöskin ra- tukea, näyttää Rovaniemen NaiskotiteoJli-
16995: kennus, j,ossa koululla oli huoneisto käy- suuskoulun tulevaisuus hyvin epävarmalta.
16996: tettävissään, eikä koulu tämän vuoksi ole Monet syyt puhuvat sen puolesta, että val-
16997: vielä päässyt jatkamaan ,toimintaansa koti- tio ottaisi koulun huostaansa ja kehittäisi
16998: maakunnassaan, jossa ammat.tikouluja eri- siitä oppilaitoksen, joka voisi koota suo-
16999: tyisesti nykyoloissa kipeästi kaivattaisiin. jiinsa vielä enemmän opp.ilaita kuin mi:hin
17000: Mainittu koulu on toiminut jo 22 vuotta mainittu koulu niukkoine taloudellisine
17001: käsityötaidon herättäjänä Perä-Pohjolassa maJldollisuuksineen kannatusyhdistyksen
17002: ja Lapissa. Se perustettiin yksityisten toi- hallussa on pystynyt. Koululle olisi välttä-
17003: mesta ja kun koululle ei sen alkutaipaleella mättä saatava oma .talo, sillä vuokrahuo-
17004: myönnetty lainkaan vaLtionapua, joutui se neis,tojen saantiin tällaisiin tarkoituksiin ei
17005: jo ennen sotia työskentelemään usein var- Rovaniemellä, pitkiin aikoihin ole mahdolli-
17006: sin ahtaissa oloissa. Taloudellisista rajoi- suutta.
17007: tuksistaan huolimatta koulu kuitenkin ehti EdeUä lausutun perusteella ehdotan kun-
17008: antaa opetusta vuosien mittaan huomatta- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
17009: vaJle oppilasmäärälle. Pyrkijäiden määrä muksen,
17010: etenkin viime vuosina oli monin verroin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17011: suurempi kuin mitä koulu saattoi pieneen siin Rovaniemen Naiskotiteollisuus-
17012: huoneistoonsa ottaa. konlun ottamiseksi valtion haltuun.
17013: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946.
17014:
17015: Lauri Kaijalainen.
17016: 384
17017:
17018: IX,78. - Hemst. mot. N:o 170.
17019:
17020:
17021: Hollsten m. fl, : .A,n,gående åtgärd.er för inrättande (llt) en
17022: växtodlingsförsöksanstaJft för Sydvästra Finland och
17023: Aland.
17024:
17025: T i 11 R i k s d a g e n.
17026: Enligt erfarenheten från såväl vårt eget dets gamla kornbod och även i detta nu
17027: land som från andra Iänder har det visat vårt främsta leveransområde för brödsäd
17028: sig vara av mycket stor betydelse, att de och andra betydelsefulla växter, som nu
17029: odlingsväxter, som användas inom jord- helt är i av,saknad av en egen försöksan-
17030: bruket, äro väl anpassade och i möjligaste stalt. Denna del av riket bildar i många
17031: mån lämpliga för de klimatologiska för- avseenden en särskild växtzon och kräver
17032: hållandena och de allmänna odlingsbetin- förty ett växtsortiment, som är anpassat
17033: gelserna inom respektive odlingsområden. enligt de för landsdelen typiska odlings-
17034: Härigenom kan faran för missväxt 'i hög betingelserna.
17035: grad minskas, på samma gång som bä ttrc Före kriget verkade i Pikis kommun
17036: och säkrare skördeavkastning säkerställes. utanför Åbo Yldöys försöksstation som en
17037: Att så kan ske, ådagalägges tydligt av kombinerad växtodling's- och trädgårds-
17038: vår egen försöksverksamhet på detta om- försöksanstalt. Numera har denna anstalt
17039: råde, men ä111nu tydligare åskådliggöres specialiserats till enbart en trädgårdsför-
17040: förhållandet av försöks- och odlingsresulta- söksanstalt, som torde vara den enda i sitt
17041: ten i vårt naboland Sverige, där differen- slag i vårt land, och anstaltens tidigarc
17042: oorna i ldimatologis!kt hänse;ende äro ~långt högt skattade betydelse som försöksanstalt
17043: större än i Finland och varest man sålunda jämväl för lantbrukets växtodling har så-
17044: varit nödsakad att tillförsäkra de olika lunda totalt eliminerats.
17045: odlingsområdena i fråga om vinterhärdighet Den förlust, som sålunda drabbade ifrå-
17046: och växtperiodens längd mycket olikartade gavarande landsdel, borde nu ovillkor-
17047: sorter, i vilka strävanden man även synes ha ligen kompenseras genom vidtagande av
17048: lyckats så väl, som man gärna kan ~önska. åtgärder för inrättandet av en ny växtod-
17049: Även i vårt land äro odlingsbetingel- lingsförsöksanstalt för det egentliga jord-
17050: serna i olika landsdelar mycket särpräg- brukets behov. För detta ändamål borde
17051: lade och kräva sorgfällig uppmärksamhet en för ändamålet lämplig jordbrukslägen-
17052: av de försök&anstalter, som ombetrotts het nu nödvändigt reserveras genom att
17053: uppgiften att utexperimentera och prov- frigöras från av jordanskaffningslagen
17054: odla de olika sorterna, i synnerhet de föranledd kolonisation samt förberedande
17055: nya stammar som uppdragas vid våra för- åtgärder i övrigt vidtagas, så att det bleve
17056: ädlingsanstalter, samt sedan på grundva- möjligt att inom en snar framtid för-
17057: len av dessa försök fastställa standard- verkliga tillkomsten av den ivrigt efter-
17058: sorter för de särskilda odlingsområdena. lysta anstalten.
17059: Men för att detta försöksarbete skall Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
17060: kunna bli tillträckligt effektivt och till- samt anhålla, att riksdagen måtte besluta
17061: förlitligt, är det nödvändigt, att varje så- hemställa,
17062: dant odlingsområde eller växtzon förfogar att regeringen skyndsamt måtte
17063: över en sådan större eller mindre för- vidtaga åtgärder för inrättandet av
17064: söksanstalt, vars rön och observationer en för jordbrukets behov avsedd
17065: reservationslöst kunna omsättas i praktik växtodlingsförsöksanstalt [ö1· det
17066: just inom detta samma område. odlingsområde, som består av Syd-
17067: I detta avseende råder hos oss för när- västra Finland och Åland, samt
17068: varande en brist, som icke får bli be- draga försorg om att en [ö1· ända-
17069: stående och för vars avhjälpande vissa målet lämplig lägenhet vid pågående
17070: åtgärder nu skyndsamt borde vidtagas. kolonisation reserveras för denna
17071: Det är Sydvästra Finland och Åland, lan- anstalts behov.
17072: Helsingfors den 8 februari 1946.
17073: Ture Hollsten. J. E. Pilppula. W. Metsäranta.
17074: Samuli Simula. Martti 0. Kölli. Leo Leppä.
17075: 385
17076:
17077: IX,7s. - Toiv. al. N:o 170. Suomenrws.
17078:
17079:
17080:
17081: Hollsten y. m.: Toimenpiteistä kasvi11!Viljeltyskoeaseman ai-
17082: kaansaamiseksi Lounais-Suomea ja Ahvenanmaata varten.
17083:
17084: E d u s k u n n a 11 e.
17085: Sekä omassa maassamme että muuahla aitta ja nykyäänkin paras leipävi[jan ja
17086: saatujen kokemusten mulman on osoittau- muiden kasvien hankinta-alueemme, kai-
17087: tunut hyvin merkityks6Uiseksi, että maan- paavat omaa ko~aitosta. Tämä osa vaita-
17088: viljelyksessä käytettävät viljelyskasvit ovat kuntaa muodostaa monessa suhteessa eri-
17089: hyvin sopeutetut ja mahdohlisimman so- tyisen kasvullisuusvyöhykkeen ja vaatii
17090: ve1tuvat vastaavien viljelysa;lueiden ilmas- sen vuoksi kasviva!Iikoimaa, joka on sopeu-
17091: toillisii!llJ suhteisiin ja yleisiin viljelysedel- tettu maan tämän osan tyypilllisten vi1jelys-
17092: ly·tyksiin. Täten voidaan suuressa määrin edehlytysten mukaiseksi.
17093: vähentää kadon vaaraa samalla kun tur- Ell!llJen sotaa toimi Piikkiön kunnassa
17094: va1:.a81n parempi ja varmempi sato. Että Turun u'lkopuolehla Y1ltöisen lkoeasema, yh-
17095: niin voi tapahtua, sen osoittaa selvästi oma distettynä kasvinviljelys- ja puutarhakoe-
17096: koetoimintamme ·tällä 1a!J.alla, mutta vielä laitoksena. Nyttemmin tämä /Laitos on eri-
17097: havainnoillisempi on koe- ja viUelystulosten koistunut yksinomaan puutarhrukoelaitok-
17098: suhde naapurimaassamme Ruotsissa, jossa seksi!, joka liienee ainoa. [aatuaan maas-
17099: ilmastolliset eroavaisuudet ovat paljon suu- samme, ja. laittoksen aikaisempaa korkealle
17100: remmat kuin Suomess•a ja jossa näin ol[en ·a;rvostettua apua maa.talouden kasvinvilje-
17101: on oHut, pakko varmistaa eri viljelysalueet 'lykseble ei ooäiä voi ottaa huomioon.
17102: tailvehtimiskykyyn ja kasvuajan pituUiteen Menetys, joka tälten !kohtasi maan rtätä
17103: nähd€n hyvin erilaisten lajien suhteen. osaa, o'lisi nyt ehdottomasti korvattava ryh-
17104: Näissä ponnistuksissa on onnistuttu niin tymällä •toimenpiteisiin uuden ikasvinvhlje-
17105: hyvin kuin suinkin voi toivoa. liyskoellaitoksen perustamiseksi varsinaisen
17106: Meidänkin maamme eri osien viljeilys- ma:anviljelyksen tarpeita silmällä pitäen.
17107: edeHytyksillä on hyvin selvä erikoislei- Tässä tarkoituksessa olisi välttämättä vamt-
17108: mansa, ja ne vwa;tivat huolel[ista tarkkaa- tava tarkoitukseen sopiva maanvi'ljeilystila
17109: vaisuutta niiltä koelaitokshlta, joille eri [aa- vapauttamallla se maanhamkinta.lain edellyt-
17110: tujen kokeilu ja koevilje1y on uskottu eten- tämästä asutuksesta ja ryhtymällä muissa
17111: kin niiden uusien 1aatujen, joita kehitetään suhteissa va!lmistaviin toimenpiteisiin, niin
17112: jalos1msla1t~sissamme, sekä näiden kokei- että innokkoosti kaivatun laitoksen :aikaan-
17113: den perusteella määrättyjen vakiolaatujen. saaminen olisi lähitUJlevaisuudessa toteutet-
17114: Jotta tämä koetoiminta voisi muodostua tavissa.
17115: tarpeeksi tehokkaaksi ja :luotettavaksi, on EdeUäolevaan viitaten ehdotamme kun-
17116: välttämätöntä, että jokaisella sellaiseUa nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
17117: viljelysa.luooUa tai ikasvullisuusvyöhykkeellä muksen,
17118: on käytettävänään suurempi tai pienempi että haUitus kiireellisesti ryhtyisi
17119: koelairtos, jonk·a huomiot ja kokemukset va- toimenpitetisiin maanviljelyksen tar-
17120: rauksetta voirbaisiirn ottaa käytäntöön juuri peisiin tarkoitet1tn kasvinviljelyskoe-
17121: tä11ä samalla wlueel[a. laitoksen aikaansaamiseksi Lounais-
17122: Tässä suhteessa va!llitsee meiUä tählä het- Suomen ja Ahvenanmaan muodosta-
17123: kelilä puute, mikä ei saa jäädä pysyväksi malle viljelysalueelle. sekä huolehtisi
17124: ja minkä auttamiseksi ny.t olisi ryhdyt- siitä, että parhaillaan suoritettavan
17125: tävä kiireellisiin toimenpiteisiin. Lounais- asutust<oiminnan yh"beydessä varataan
17126: Suomi ja Ahvenanmaa, maan vanha Vilja- sopiva U1a tätä laitJosta varten.
17127: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
17128: Ture Hollsten. J. E. Pllppula. W. Metsäranta.
17129: Samuli Simula. Martti 0. Kölli. Leo Leppä.
17130: 49
17131: 386
17132:
17133: IX,79. - Toiv. al. N:o 171.
17134:
17135:
17136:
17137:
17138: K. Eskola y. m.: Toi'menpiteistä valtion kasvinviljelyskoe-
17139: aseman perustami~eksi J[eski-Pohjanmaalle.
17140:
17141:
17142: E d u s k u n n a ll e.
17143:
17144: S.ota~ajan koettelemU'kset ovat antaneet a1ueet ovat kuitenkin maanrlaatuun ja myös
17145: meille monia arvokkaita opetuksia. Yksi maantieteeLliseen asemaansa nähden niin
17146: sellainen on, että elintarviketuotanto on erikoisasemassa, että nykyään ·maassamme
17147: saatava mahdollisimman omarvaraiseksi. Sil- toiminnassa olervat jalostus- ja koelaitokset
17148: loin voidaan suuremmalla varmuudella ot- eivät voi ratkaista tämän suuren :maakun-
17149: taa vastaan tuntematon tulevaisuus, joka nan maatalouden erikoiskysymyksiä.
17150: aina, rvoi tarjota odottamattomia yllätyksiä, Kun eduskunta vuoden 1945 valtiopäi-
17151: erikoisesti 'kielteisessä mielessä. Sodan seu- villä hyväksyi toivomuksen valtion viljava-
17152: .raukset ovat vähentäneet mahdollisuuk- raston rakentamiseksi Ylirvieskaan, niin on
17153: siamme tämän tavoitteen saavuttamisessa. johdonmukaista, että tätäkin varten voidaan
17154: Arvokkaiden rviljelysalueitten :menetys pa- sen vaikutuspiirissä tuottaa jalostettua ja
17155: koittaa uusien etsimiseen, raivaamiseen ja kunnohlista siementä katovuosien varalJe.
17156: kehittämiseen. Tieteellinen tutkimus, jalos- Maatalouden kehittämisessä ei ole varaa
17157: tus- ja koetoiminta on saataNa entistä te- lähteä summittaisiin ja suuriin kokeiluihin,·
17158: hokkaammaksi ja kaikkia alueita käs~ttä vaan on sitä ohjattava eri puolilla tapa:h-
17159: vä,ksi, siten tehokkaasti auttamaan ja tuke- tuvan tutJkimustyön avulla. Maatalouden-
17160: maan käytännöllistä maataloutta. kin on päästävä entistä suuremmassa mää-
17161: Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran rässä osalliseksi tieteen ja koetoiminn,an
17162: alue osoitti, erikoisesti viimeisinä sotaa edel- antamasta avusta, jotta sen tuotanto saa-
17163: täneinä vuosina ja myöskin sota-aikana, että daan nousemaan ja kannattav,aisuus taa-
17164: tällä maakunnalla ovat suuret mahdollisuu- tuksi, sillä tämä on lwko kansanta,loudehli-
17165: det 1leipäviljan ja perunan tuottajana, kun- sen nousumme :perusedeLlytyksiä.
17166: ihan sille luodaan edellytykset. Yhtenä tär- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
17167: keimmistä edellytyksistä on että maakun- ehdotamme eduSkunnan hyväksyttäväksi
17168: taan saadaan riittävän aikaiset, hallankestä- toivomuksen,
17169: vät ja muuten maakunnan oloihin sopirvat
17170: siemenlaadut. Ja tämä on ma:hdollista vain että hallit~ ryhtyisi kiireisesti
17171: täällä tapahtuvan jalostus- ja koetoiminnan toim.enpiteisiin valtion kasvinviljelys-
17172: avulla. Keski-Pohjanmaan laajat viljelys- koeaseman perustamiseksi Keski-Poh-
17173: maat ja erikoisesti sen hyväkasvuiset Suo- jammaalle.
17174: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1946,
17175:
17176: Kusti Eskola. J. Pyörälä.
17177: Yrjö Hautala. Johannes Virolainen.
17178: Eino Möttönen. Antti A. Koukkari.
17179: 387
17180:
17181: IX,so. - Toiv. al. N:o 172.
17182:
17183:
17184:
17185:
17186: Brander y. m. : Suunnitelman laatimisesta uusien maata-
17187: 1o1Mkoeasemien perustamiseksi.
17188:
17189:
17190: E d u s k u n n a ll e.
17191:
17192: Maataloustuotannon ylläpitämiseksi ja maataloustuotannon edistämisessä. Koe-
17193: edelleen kehittämiseksi tarvitaan jatlm- asemia on kuitenkin niin harvassa, ettei
17194: vasti tieteellistä kokeilu- ja tutkim~stoi niiden vaikutus ulotu maamme kaikkiin
17195: mintaa. Siitä, miten hedelmöittävästi tut- osiin. Ei edes tärkeimmillä viljelysalueilla
17196: kimustoiminta on vaikuttanut maatalous- ole omaa koeasemaa. Ja hyvin monet
17197: tuotantoomme on meillä useita hyvin sel- syrjäseudut, joissa koe- ja tutkimustoimin-
17198: viä esimerkkejä. Aina eivät tutkimus- nan apu olisi erinomaisen tervetullut, ovat
17199: tulokset kuitenkaan heti alussa vaikuta jääneet koeasemien vaikutusalueen ulko-
17200: silmiinpistävän selvästi tuotannon edisty- puolelle. Tästä syystä olisi erinomaisen
17201: miseen. Niiden vaikutus tulee näkyviin tärkeätä lisätä koeasemien lukua maassa.
17202: vasta vähitellen vuosien kuluessa. Siihen Nykyiset koeasemat on melkein poik-
17203: valtavaan kehittymiseen, mikä maatalous- keuksetta sijoitettu rappiolla olleille ti-
17204: tuotannossamme on itsenäisyysaikanamme loille. Lyhyestä toiminta-ajastaan huoli-
17205: tapahtunut on tieteellisellä koe- ja tutki- matta on koeasematilat saatettu hyvään
17206: mustoiminnalla ollut aivan ratkaiseva kuntoon ja koeasemat ovat muodostuneet
17207: merkitys. itsensä kannattaviksi laitoksiksi. Näin ol-
17208: Valtion ylläpitämää maatalouden koe- len koeasemien tuottama tieteellinen ja va-
17209: ja tutkimustoimintaa harjoitetaan meillä listuksellinen hyöty tulee erinomaisen hal-
17210: etupäässä maatalouskoelaitoksen eri osas- vaksi. Voidaan olettaa, että uudetkin
17211: toilla ja eri puolilla maata sijaitsevilla koeasemat perustamisvaiheensa jälkeen
17212: maatalouskoeasemilla. Viimemainituilla on kehittyvät itsensä kannattaviksi.
17213: maakunnallisesti erittäin tärkeä merkitys, Nyt kun maanluovutusjärjestely on
17214: sillä niissä suoritetaan tutkimustyötä eri- käynnissä olisi syytä huolehtia, että uusia
17215: tyisesti silmälläpitäen niiden toiminta- koeasemia varten varataan sopivista pai-
17216: piirissä vallitsevia ilmasto-, maaperä- y. m. koista riittävät maa-alueet. Jos tämä nyt
17217: erikoissuhteita, joilla on ratkaiseva vai- laiminlyödään voi uusien koeasemien pe-
17218: lmtus tuotantoon. Nimenomaan nyky- rustaminen myöhemmin käydä erittäin
17219: oloissa kun maataloustuotanto on pyrit- vaikeaksi.
17220: tävä kohottamaan mahdollisimman kor- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
17221: keaksi ja suuntaamaan se niille aloille, nioittavimmin eduskunnan päätettäväksi
17222: jotka kullakin paikkakunnalla antavat toivomuksen,
17223: edullisimpia tuloksia, on paikallisella koe-
17224: ja tutkimustoiminnalla erityisen suuri että hallitus valmistaisi suunnitel-
17225: merkitys. man 1tusien maatalouskoeasemien pe-
17226: Koeasemat ovat jo tähänastisella toimin- rustamiseksi ja maa-alueiden varaae-
17227: nallaan suorittaneet merkittävän työn miseksi näitä varten.
17228: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946. -
17229:
17230: Akseli Brander. Väinö Okko. Eemil Pääkkönen.
17231: Toivo Ikonen. Lauri Riikonen. Elias Tukia.
17232: Heikki Soininen. Matti Miikki. Lauri Murtomaa.
17233: 388
17234:
17235: IX,st. - Toiv. al. N:o 173.
17236:
17237:
17238:
17239:
17240: Tainio y. m.: Toinwnpiteistä mootlalouskonoosemie'n. perusta-
17241: miseksi ja rmaatalouskoneyhty?'näin ja -osuuskunttrin
17242: ooustamtiseksi.
17243:
17244:
17245: E d u s k u n n a 11 e.
17246:
17247: Vuoden 1945 valtiopäivillä hyväksyttiin organisatioon maataloutemme koneellistami-
17248: periaatteessa allekirjoittaneen y. m. toivo- sessa. Sopivin avustustoimenpitein voitaisiin
17249: musaloitteessa N :o 167 esitetty ajatus toi- 1tätä ohjata edistämällä esim. meille parhai-
17250: menpiteistä valtion omistamain maatalous- den soveltuvien ja laadullisestikin parhaiden
17251: koneasemien perustamisesta. Toivomusaloi- koneiden hankkimista, y. m. toimenpitein.
17252: tetta käsitellessään eduskunta lausui halli- Jo tällaisinkin toimenpitein vältyttäisiin
17253: tukselle toivomuksen, että hallitus tutkitut- maatalouskonelaatujen moninaisuudesta, joi-
17254: taisi maataloutemme koneellistamismahdol- den hoito ja kunnostaminen myöhemmin
17255: lisuuksia toivomusaloitteessa esitetyn valtion kokonaisorganisatiota silmälläpitäen tuot-
17256: omistamain maatalouskoneasemain perusta- taisi huomattavia vaikeuksia ja lisäkustan-
17257: misen kautta. Hallitus onkin myÖhemmin nuksia. Maataloutemme koneellis~tuttamisen
17258: asettanut komitean tutkimaan maatalou- jouduttamiseksi olisi kuitenkin edistettävä
17259: temme koneellistamisen mahdollisuuksia tällaista maanviljelijäin yhteiseen suunni-
17260: huomioimaHa edellä mainitussa toivomus- telmaan soveltuvaa omatoimista maatalous-
17261: aloitteessa esitetyn ajatuksen, ja laatimaan koneiden hankintaa ja sitäkin varten mää-
17262: tutkimustensa perusteella asiasta esityksen. rärahan varaaminen olisi tarpeellinen.
17263: Vaikka komitean tutkimusten tuloksia ei Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
17264: vielä ole saatavissa, olisi välttämätöntä va- kunnan pää:tettäväksi toivomuksen,
17265: rata :tarkoitusta varten määräraha, että jo
17266: nyt voitaisiin alustavasti kokeilutarkoituk- että hallitus ottaisi vuoden 1947
17267: sessa ryhtyä perustamaan valtion omistamia tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
17268: maatalouskoneasemia. Tämä olisi välttämä- väksi katsottavan määrärahan valtion
17269: töntä myöskin siitä syystä, että maanvilje- omistamain maatalouskoneasemain
17270: lijäin omatoimisesti perustettavien vapaiden perustamiseksi ja 'maanviljelijäin
17271: maatalouskoneyhtymäin ja maatalouskone- omatoimisesti pe1·ustamain vapaiden
17272: osuuskuntain muodot voitaisiin ohjata siten, rrnaatalouskoneyhtymäin ja kone-
17273: että ne soveltuisivat myöhemmin mahdolli- osu,uskuntain ooustamiseksi.
17274: sesti perustettavaan valtion muodostamaan
17275: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
17276:
17277: Eino Tainio. Nestori Nurminen.
17278: Elsa Karppinen. Toivo Kujala.
17279: Johan Toivo Järvinen. Johannes Mustonen.
17280: Arvo Riihimäki. Konsta Talvio.
17281: 389
17282:
17283: IX,s2. - Toiv. al. N:o 174.
17284:
17285:
17286:
17287:
17288: Lappi-Seppälä. y. m.: ·Toimenpiteistä vesistöjemme talou-
17289: deUisen lr;yvaksikij,ytön selvittämiseksi.
17290:
17291:
17292: E d u s k u n n a 11 e.
17293:
17294: Elokuussa 1945 aloitettiin suurisuuntai- tukseen olisi kiinnitettävä vastaavan kou-
17295: nen maamme kalavesien arvioimistyö, lutuksen saaneita tutkijoita.
17296: mikä tehtävä annettiin vartavasten perus- Tällaisia mahdollisuuksia olisi m. m. in-
17297: tetulle maatalousministeriön sisä- ja ran- tensiivisessä rapuviljelyksessä, siis rapu-
17298: nikkovesien tutkimustoimikunnalle. Tar- kannan ·keinotekoisessa lisäämisessä ja
17299: koitusta varten eduskunta varasi halli- hoitamisessa tarkoitukseen sopivissa pikku-
17300: tuksen esityksestä viime vuoden toisessa järvissä ja joissa. Koska tällaisia vesiä
17301: lisämenoarviossa miljoonan markkaa. maawamme on runsaasti, on ilmeistä, että
17302: Toimikunnan työ ja henkilöstö on jaettu mikäli rapuviljelys sopivin toimenpitein
17303: kolmeen osastoon. I osasto suorittaa jär- saataisiin maassamme yleistymään, tulisi
17304: jestelmällistä kalavesien arvioimistyötä tähän asti maksimaalinen 15-16 milj.
17305: suunnilleen vastaavasti kuin aikaisemmin kappaleen vuotuinen rapuvientimme ulko-
17306: on suoritettu maamme metsävarojen ja maille huomattavasti lisääntymään.
17307: viljelyskelpoisen maan inventointi. Saa- Laajojen järvimalmiesiintymien ottami-
17308: dun ainehiston perusteella laaditaan jo- nen entistä suuremmassa mittakaavassa me-
17309: kaista tutkittua järveä ja vesistöä varten talliteollisuutemme palvelukseen lienee
17310: kalastus- ja kalavesihoitosuunnitelmia. II vain ajan kysymys. Eri järvimalmilaa-
17311: osasto tutkii laajaperäisen kalanviljelyksen tumme sisältävät mangaania jopa 25-30
17312: edellytyksiä ja mahdollisuuksia ja suunnit- % ja rautaa aina 45 %. Järvimalmia
17313: telee sen käytännöllistä järjestelyä maas- saattaa esiintyä yli 100 kgjm2. Mitään
17314: samme. III osasto tutkii erilaisia kala- laajempaa selvitystä maamme järvimal-
17315: talouspoliittisia kysymyksiä, joiden ratkai- mien esiintymisestä ja niiden käyttömah-
17316: semisella on merkitystä kalatalousolo- dollisuuksista ei ole olemassa.
17317: jemme kehittämisessä. Työhön oli viime Järvissämme on myös runsaasti järvi-
17318: syksynä kiinnitetty yhteensä 23 henkilöä, ruokoa, kaislaa, kortetta y. m. kasveja,
17319: pääasiassa nuorempia kalataloustutkijoi- joita jossain määrin käytetään hyväksi
17320: tamme ja kalatalousneuvojia. maataloudessa ja teollisuudessa. Mahdol-
17321: Huomioonottaen tällaisen työn suuren lisuuksia näidenkin toistaiseksi yleensä
17322: merkityksen kalatalousolojemme vastai- hukkaanjoutuvien pääomien määrätietoi-
17323: selle kehittämiselle ja järkiperäisen kalas- seen taloudelliseen hyväksikäyttöön olisi
17324: tustalouden luomiselle maahamme, olisi tutkittava.
17325: yllämainitun toimikunnan työskentely va- Pohjois-Suomen rajaseuduilla harjoite-
17326: kinaistettava ainakin siihen asti, kun- taan siellä täällä jokihelmisim;pukan pyyn-
17327: nes kalataloudellisesti tärkeimmät vesi- tiä, josta saadut helmet ja helmiaines ovat
17328: alueemme ovat tulleet tutkituksi. tuottaneet asianomaisille toisinaan hyviä-
17329: Koska järvirikkaassa maassamme olisi kin tuloja. Ammattimaisen helmenpyyn-
17330: ilmeisesti mahdollisuuksia moneen muun- nin kannalta olisi tärkeätä tutkia, mitä
17331: laiseenkin vesistöjen taloudelliseen 'hY- mahdollisuuksia olisi järjestää sopiviin ve-
17332: väksikäyttöön, olisi yllämainitun toimi- sistöihin jokihelmisimpukan keinotekoinen
17333: kunnan työskentely suunnattava myös kasvatus samalla tavoin kuin esim. Ame-
17334: näiden kysymysten selvittelyyn ja tarkoi- rikassa ja ,Japanissa. Samalla olisi selvi-
17335: _390 IX,s2. - Vesistöt.
17336:
17337: tettävä nykyiset jokihelmisimpukkavaras- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
17338: tomme eri vesistöissä. neet esittävät kunnioittavasti eduskunnan
17339: Eräissä Keski-Euroopan maissa on ke- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17340: hittynyt huomattava keinotekoisten hel-
17341: mien· valmistusteollisuus. Rawka-aineena että hallitus tekisi nwatalousmi-
17342: niissä käytetään kalojen suomuista saata- nvsteriön s·~sa- ja mnnikkovesien
17343: vaa helmiäisainetta, guaniinia. Koska tutkimustoimikunnalle mahdolliseksi
17344: m. m. salakka ja silakka olisivat tähän riittävän tehokkaasti suorittaa tutki-
17345: tarkoitukseen erittäin sopivat, olisi meillä- ntuksiaan vesist·öjemme taloudellisen
17346: kin mahdollisuuksia helmiteollisuuden hyväksikäytön selvittämiseksi lop-
17347: syntymiselle. Kysymys vaatii kuitenkin puun saakka.
17348: ennakolta suoritetun perinpohjaisen tutki-
17349: muksen.
17350: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
17351:
17352: Jussi Lappi-Seppälä._ Markus Niskala.
17353: Arvo Pohjannoro. Samuli Simula.
17354: Lauri Murtomaa. Juho Paksujalka.
17355: Ture Hollsten. J. E. Lampinen.
17356: Martti Miettunen. Urho Kulovaara.
17357: 391
17358:
17359: IX,ss. - Toiv. al. N:o 175.
17360:
17361:
17362:
17363:
17364: Koukkari y. m.: llläärä;rahasta poroaidan rakentamiseksi
17365: poronlwidollisclleJ etelärajaUe.
17366:
17367:
17368: E d u s k u n n a ll e.
17369:
17370: Elettävänämme -oleva poikkeuksellinen rastaa syystä, ettei niitä voida saada luopu-
17371: aika -on varsin selvällä tavalla osoittanut, maan ,tottumuksistaan. On sanomattakin
17372: mitenkä ratkaisevan tärkeä mel'kitys on selvää, että jos tällaista teurastusta pakol-
17373: poronhoidolla Pohjois-Suomen erikoisvai- lisen luovutusvelvollisuuden ohella joudu-
17374: k<EJuksissa kamppailevan väestön toimeen- taan yhä jatkamaan, merkitsee se poro-
17375: tulolle. Niinpä väestön toimeentulon tur- kannan täydellistä, pikaista tuhoamista.
17376: vaamiseksi poikkeuksellisissa oloissa sääde- TäHaiset luvattomat vaellukset muodostu-
17377: tyt ~uovutusmääräykset ovat jatkuvasti voi- vat samalla kiusaksi seudun viljelyksille
17378: neet kohdistua porotalouksiin raskaammin aiheuttaen jatkuvasti korvausriitoja poron-
17379: kuin muuhun karjatalouteen. On luonnol- omistajain ja maanviljelijäin välillä. Mo-
17380: lista, että tällainen pakkoteurastus -on ar- lempien osapuolten ja samalla yhteinen etu
17381: vaamattomassa määrässä vähentänyt por-o- vaatisi edellä mainitun poroaidan pikaista
17382: kantaa. Siitä huolimatta ovat poronomis- rakentamista. Mikäli valtio siihen mahdol-
17383: tajat haluneet vastaansanomatta kan- lisimman pian ryhtyisi, osallistuisivat ete-
17384: taa osuutensa luovutusvelvoHisuuksien täyt- läisen poronhoitoalueen paliskunnat mah-
17385: tämisessä. l\iutta tämän porojen pakko- dollisuuksiensa mukaan kyseessä olevan
17386: teurastuksen rinnalle on sota~aikana ilmaan- aidan pystytyskustannuksiin.
17387: tunut toinen edellistä .tuhoisampi tekijä, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
17388: joka on muodostunut vakavaksi uhkaksi kunnioittaen, että eduskunta ottaisi pää-
17389: poronhoidon tulevaisuudel,le nimenomaan tettäväkseen toivomuksen,
17390: Oulun läänissä. Aikoinaan n. s. porohoi-
17391: dolliselle etelärajalle valtion toimesta rB~ken että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17392: nettu .aita on hoidon puutteessa ränsistynyt toimenpiteisiin poroaidan rakentami-
17393: ja lahonut olemattomiin, niin että porot, seksi poronhoidolliselle etelärajalle
17394: poromiesten ollessa useita vuosia kutsut- ja .varaisi lähimpään tulo- ja meno-
17395: tuina .asepalvelukseen, oppivat suuntaa- arvioesitykseensä tätä tarkoitusta
17396: maan vaelluksensa etelään Oulujoen ran- varten 1·iittävän määrärahan.
17397: tamille asti, missä ne on ollut pakko teu-
17398: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
17399:
17400: Antti A. Koukkari. Lauri Kaijalainen.
17401: Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
17402: J. Pyörälä. Kusti Eskola.
17403: Martti Miettunen. Sulo Salo.
17404: Markus Niskala.
17405: •• ••
17406:
17407: VALTIOPAIVAT
17408: 1946
17409:
17410:
17411: LIITTEET
17412: X
17413:
17414: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-
17415: JA TOIVOMUSALOITTEET
17416:
17417:
17418:
17419:
17420: HELSINKI 1946
17421: Y ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
17422: Asunto-oloja, tapaturmalainsäädäntöä, perhelisälakia, ammattien-
17423: tarkastusta, ammattikasvatusta, invaliidihuoltoa y. m. koskevia
17424: laki- ja toivomusaloitteita.
17425: 397
17426:
17427: X,t. - Lak. al. N:o 33.
17428:
17429:
17430:
17431:
17432: P. Tervo y. m.: Ehdotus laiksi asutuskeskuksii{n suuntoo-
17433: tuvan muuttoliikkeen ?·ajoittamisesta.
17434:
17435:
17436: E d u s k u n n a .ll e.
17437:
17438: Asooltopulla as:utusllreslruksissme näyt- tuskeskuksiin tapa:htuvaa muuttdlåiloottä
17439: t1Jiilä muodostuvMl yhä vaikeammaksi. So- aioo.kiD~ jossain mä!ärin hlllitä.
17440: dan ahlrona tuhoUitui mOilllisSia asu:tuskeskuik- Ju1Jkisuudessa esiltetttyj1en tietojen mu-
17441: sissa paJljon asU!llJtoja eikä uusia ole vielä klllan on V'ailtioneuvoSiton v:uoden 1945 OO.ussa
17442: rakennrusaineidoo. niuikkuuden vuoksi voiifiu asettamllJ n. s. 'Tyrndn komitea jätbäJnyt eh-
17443: ri1ltlävästi il'akentaa. T:hlrumetJta on o1Hut do.tuksensa valtioneuvostoLle jo suUl11låJllleen
17444: omåansa :h!uomatrtavasti vaillreuttamrum, asu- vuosi si,ttellJ. Mii~tmtö ei ku1tenhm:u :aim.a-
17445: t'I.1Sk€Skulksim surmltautuva viilkas muutto- lkaWlli rtoiswiseiksi ole aiheutlt;anuJt miltäiän
17446: liilrenne, jolta huOllleenvuOikrallllutalrunnat toimenpiteitä yhä vaikentuvan t]lalllteen
17447: ylrä jyrlremmiksi käymeiSitä toimenpilteistään hwpott;am~si: siitä huolimatta, että muu:t-
17448: huolimatta eivält olle pystyneet estämään. ttoil.it:ilke on saa'lmJt seJHaiselt mittasuMeelt, ~ttä
17449: Julkisuudessa ;esitettyj;eu tietojen miUlman sitä on monista syistä pidettävä yhteiskun-
17450: 011! ~eSim. HeJ.singU!n !kaupungin huoneen- lUl.illkm ikannailta ;erittäin 'epä1edU1l·lisena. Heil-
17451: v:uokiDalJ..autakumulllta vuoden 1945 tailkana posti roatavien aJIUSioitten toivossa on asu-
17452: a!IlOIIlJUt taSUmisllupa;a n. 40,000 henki!löä, tuskeskuksiin siirtYII1y;t ii'UI1SIIlast1 työiku:n-
17453: joista n. 28,000:He on asumisll:upa myön- rtoista väkeä maaseudU!ltw, jossa on jatku-
17454: net'ty. Kun oWt:ruan huomiOOill, etltlä lkau- vasti oRutt <työvoiman puutetta samaan ai-
17455: pUIIl.rgista poismuuttaneiden m!lilirä sa:rutujen lmam., llrnin lllSutuskeskulksissa vall:iltsee an-
17456: tietoj€111 mukaan suUJllllllil:leen "W.I.Staa nHttel11 kara asuntopula lrolilkkine ha1talllisim.e seu-
17457: ~ukua, joiden ~asumiSluplllhakemus on hy- 1'8/Uksineeu. Joskin väJltJtä:InättömJänkin ttyö-
17458: i!Jältty, voitanoon edellläJ mrui.nilttua ~ulkua voimOOJ tarve asutuskeskuksissa on oHut
17459: 28,000 pitäJä v. 1945 taikana todettuna netJto- suuri, on niihln ;J.mitenlkin siirtyny:t huo-
17460: J.isäykseniä. Pail:jonlko kauplNlikim on: srulaa illllllttavasti ~ruista väkeä, jo!ka OOJ hlllllllkki-
17461: muuttail!Uit väkeä, siitä 011 erittäi~ va:ilkea nut toimeentulonsa kai!IDen1aiset1la keinotte-
17462: meDJIJ.ä iluote1Jtavtaa arviointia <esittämäJän, JulLla wttamatta rikOiksiakaa'll. Kun koko
17463: m'llltta huoneen:vudkravill'lanomtaislten !tahoLla mruan menestykselle on tärlkeätä, että kaikJki
17464: on arvioitu H~ingissä nykyism olevaJllJ n. !kansalaiset :rrua:hdoUisuuksiensa mukaan
17465: 15·,000 Hman s:ä:ädettyä ~upaa asuvaa hen- osaihlistuvat il'~entava:run työhoo, on väJlttlä-
17466: kil.öä:. Koska: ltilla'IHl!e muissa asutuslkeskuk- m:åJtÖinJtiä ooäJänä !tätä tarkoittavana toimen-
17467: sissa on suhtoo1lisesti lretsottuna surmniiJ.- piteenä cyhtyä [opulliflakin tehoklrerusti ra-
17468: leen samanlainen !kuin Helsiru.,~isslä, on sel- jollittamoon lllSurtuslkeskuksiin suuntautuvaa
17469: VIää., että asu.mioolosuhteis:sa nyt jo ffiimty- muuttoliillmttä<. Tässä ;tarkoituksessa esi-
17470: V'ät -vakavat epäkohdalt käyvält yh:ä pahem- tämme kunnioittaen,
17471: rniiksi ja tilanne voi muodostua pian kes-
17472: 1Jiimä1Jtömälksi, ei11ei ryhdytä se~laisiin toi- että Eduskttnta hyväksyisi seuraa-
17473: menpWeisiin, joiden aVU:lla voitaisiin asu- van lakiehdotuksen:
17474: 398 X,1. - Muuttoliike kaupunkeihin.
17475:
17476:
17477:
17478: Laki
17479: asutuskeskuksiin suuntautuvan muuttoliikkeen rajoittamisesta.
17480: Eduskunnlli!lJ päläJtöksen mulmisesti, joka on t~hlty vallJtiopälivläj!ärjestyksen 67 § :ssä
17481: määr'äty;lJlä rtavaJ.l>a, säädetään:
17482: 1 §. 5 §.
17483: Kaupunkeihin, lmuppaoloihin ja niihin .Aaiarnoma:irsen kunnan huoneenvuokrar1au-
17484: muihin !lm:nJtiin, joista sisä;asiainministteriö roikunna:n ennen tämäin 11ain voimaiantu[oa
17485: erikseen pälättärä, ·älköön ikU!lm•ailll s~intykö allltama asmnisilupatodistus vastaa S!iirrltymis-
17486: pysyväisesti tai .ti:l>a.p•äisesti asumaan, jol!lei lupaa.
17487: hänel,le ole myönnetty siirtymis~upaa. .Jos siirtoväkeen ku:uluva henkilö sii.rlto-
17488: Siirtymislupaa ei ku1t•enkaan vaadita välen tasoitussiintoj•en yhteydessiä joutuu
17489: henkhlöJitär, joka ei oJl•eskele paiklroikunnru1la muut,tamaan 1 § :SSä :tarrkoiteitituun kuntaan.,
17490: pitempä!ä aika·a kuin neljätois•ta vuoro- vastaa hänel]le ann!ettu siirtymismä:ä.11äys
17491: ka:ut.ta. siirtymrisilupwa.
17492: S.ama o1Jkoon voimassa valtion viraillJ tai
17493: 2 §. toimen hailtijasrta, jolle: on •annetJtu pa'kdHi-
17494: SiN'tymisllrupa.a h~eta:a:n kiu.·jahlisteslt] poli!i- nren sii•r:tym.ismä:äl'äys.
17495: sipäliill1iiköl1tä s:iinlä !kunniassa:, jonllm alluoohla
17496: [urvalll hakijaila on vakinaine'll! •asuntonsa. tai
17497: kotipruiiklmooru. 6· §.
17498: Kahdekasntoista vuo1J1Ja itäyttänyt hen- Siirtymisilupa .tiQapäåsltä olleskelua: va,rrten
17499: kilö on oikeutettu illtse hakema:an siirtymis- annettakoon määJrii:ajaksi, iko:rikeintaan puo-
17500: Quprua. leksi vuodeksi kerrallwan, mi:l!loin haik'i.jan
17501: matkustamista 1 § : sslä mainittuun kuntaan'
17502: 3 §. opiske!lun, kou:lunkäynni'Th, terveydenhoidon
17503: Pysyväistträ muU!t:OO~ v:arten tarkoitettu
17504: tai muun p äitev•än SYYfll taikia on pidett1ävä
17505: 1
17506:
17507: siirtymislupa voidaan antaa hakijalle, joka
17508: vä:Lttämärt:rtömänä.
17509: esittää selvityksen siitä Tässä pykälässä .tarkoitetun S'iir.tymislu-
17510: 1) että h!än saa työpati'kan siinä kuru- van voi paikott'aViasta syystä ;am.rt:aa ta:i sen
17511: nass•a, johon h!än ha•luara sii11tyä, .tai voimassaoloaiJkaa pi!tentälä myÖis SNl1 paildm-
17512: 2) etJttä hälnet on nimitetty tai määrläitrt;y tkunnan, po.liisiviranomruinen, jonka a;luee11la
17513: Vl8!1t.ion, ikunnan :tahi seur:akunnarn virkaal!lJ henkiilö tiilapräisest.] oleske[ee.
17514: tai toimeen, jonka. ha:ltijan tu:lee asua ikun-
17515: nassa, johon hän hail:uaa si•irtyä, tahi
17516: 3) .että muut pä:tevrut syyit vwativ:art ha- 7 §.
17517: kijan pysyv@istä; rasillmilsta kuumassa, johon Jos perheen pääasiarllise'l<le huoltajaJle on
17518: hä:n ha[uaa siirtylä. ·annettu siirltymislupa pysyväistä muuttoa
17519: MiUoirn asumi<slupiaa haetaan se'1Laisel!l:a; vamten, anillJettakoon se pyydetträessä myös
17520: perusteena, joka, sen mukaan kuin ~;äi1Jä h!ä:lllen aviopuollisolhleen ja ka.ikiil.le hänen
17521: erikseen on mä:ä;rätity, •edellyttää muun vi- huOilllettav.inaa!lli oleviiJJle: perherenjä:senihle.
17522: mnomaisen antamaa •lupaa, on •haikemuk-
17523: seen lriitettävä selvitys si•iitä, et.tä: hakija:Ha 8 §.
17524: on :se'lrl!ll,inern iLupa. M:yönnetystä siirtymisluvasta annetta-
17525: koon haikijtalle k]rj•allinen todistus.
17526: 4 §.
17527: 8ii11toväikeen kuu!luvaHe henHlölle, joka 9 §.
17528: t'ämän lailn tultua voimaan muualta ikuin Huoneiston haltijan, isännöi:tsijän lbai ta-
17529: asutUSikeskukSiesrta •ensirrnmäiiSen kerran ha- ilon omistajan t'll!lee va1voa, ettei rtalossa nel-
17530: :1uaa siir1ty1ä 1 § : ssäJ tarkoitertruJlle paikka- j•ääJtoista vuorotkautta pitempää ailka:a asu
17531: kunnaJJ1e, annettakoon sii<rtym.isilupa, jos hä- hen.kilOä, jdlt1a: tUJlisi oillla siirtymisllupa,
17532: ne!llä on paiikkakunn,a.l:la ,työpadkka, virika mutta jolla sitä ei oloe.
17533: ta.i itoimi ta:i jos hä'n sii:r:tlää sinne liik- HoteLlin, matkUSJtajalkodin !tai yömajan
17534: keensä. pitäjän tUllee myös valvoa, että henkillötlä,
17535: X,1. - P. Tervo y. m. 399
17536:
17537: jonka majo1ttaminen kootälä neljätoista Miltä edellä täsS.ä; pydiäJl.Jiit3sä on säädetty,
17538: vuoroka.wtta ka.uelll!lllin, on siirt.ymis:lupa tai koskee myös asumislup·atodistusta.
17539: pQ!liisivh•anomaisen todistus siitä, että härn
17540: asuu paikkakunnrulQa. 13 §.
17541: Asianooainen, joka 'ei ttyydy poliisivil'rlw-
17542: 10 §. omaisen siirty;mislupaa koskevaan p!ä:äJtök-
17543: Pol:Uisiviranom!Wi.soo ttu!lee mälärätä hen- seen, vailitt13:koon si>i;tä HiJäninha;lEtulmeiLle
17544: kilö, jolla tuliSi! o~la siirtymisilupa., muitta viidessätoista päivässä p'åätÖiksesitä tiedon
17545: joilla tsitä ei Olle, ~yhy;en m.ä1äroojan ku!luessa saatuaian. Vallituskirjat voidiaan jä:ttää
17546: lähtemään !koti- tai 1lähtökuntarunsa taikka myös 2 § : ssä mainiJt;uJl.Jle viranomaiseHe,
17547: scl:J.ruseen ma:ailruskun.tarun, johon muurtt,ami- joka viipymätt1ä toimi<ttakoon ne omine iau-
17548: seen ei lt!rurvi·ta siirtymislupaa ja jossa a:sian- SUIIltoineen selkä pätäitölmen peruSibeooa ole-
17549: omaisellLa Umoituksensa: mukaan on mahdol- vine asiakirjoi'llloon läJä:ninhail.liltuiksehle.
17550: lisuus toimeentuloon. :Uään,inha!l.:lituksen påätölks:een e] sa'a. ha-
17551: J o1Jlei asimwmainen noudart:a saa:maansa kea muuttoota.
17552: mä;~räysrtä, pidet1Jäiköön ja toim:itettakoon
17553: hänet poliisivi+ranoma:isen toimesta valvon- 14 §.
17554: nan ailaisena oma<lil:a lrusrtannuksclla:an tai 'fämän lain mä:äJräykset eivät koske ulko-
17555: ta.rpeen vaa.tiessa vankikyyd:UHä !koti- tai vallta.in lähetysrt.öihin ja läh·ert:ettyjen konsu-
17556: lähJtökunt•aansa: pailkka!kunnan poliisi viran- lien virastoihin kuu1uvia henk:i:löivä, mikläli
17557: omaisen toimest,a viipymätttä; ilrtilaiSiketta- he eivät olLe Suomen !kansalaisia·, eiikä niit&
17558: vaksi muitakaa;,n; ulkoma'a[wisia, jottki3: oiesk~levat
17559: Erityist.ern: syi1bten vaaltiessa voi pO:liisi- maassa voimassa olevaan passiin merkityn
17560: v:il'lanomainen ryhtyä 2 momerutissa tm·koi- oleskeluluvan nojalJla.
17561: tettuihin 'toimenpiteisiin antamatta 1 mo- U!l!komaalaisen mruasrta ,toimittamises1•a
17562: mentissa .tarko~t.ett!Ua määräysl:!ä. noudatettakoon, miltä siiJtiä on erikseen så·ä-
17563: 11 §. d~ty.
17564: Syy<ttäjälllä, pdliisimiehelilä ja val1tioneu- 15 §.
17565: voston mä·äll'ääm:ä!Uä muuhla v:iJranomaisel,la Tämän .la.m määräysten •rikkomisesta
17566: on oikeus t1ässä .laissa •annelttujen määräys- rranga:Ustarun, •ellilei muurallla lliariSIS1a o1e anka-
17567: ten valvontaa va,r:t·eru toimittaa; taJrpoolJJ,isia rampaa rangaistusta sälädetty, !Salwl1a tai
17568: tarkasrtuksia. vankeude~la enintään yhdelksi vuode~ksi·.
17569: Siilrtymislupaa. kosikevissa asioissa ovat
17570: asianomaiselt velvollisia ant:amruan poil.iis:ivi-
17571: ranoma,ise:Ue tämän tarpeellisiksi krutsonria 16 §.
17572: tietoja. ValtiO!lleuvooto ~antaa .ta,rvilttaessa !tarkem-
17573: 12 §. pia mää.räyksi'ä t1ämän lain soveltamisesta.
17574: Si:irty;misilupa voida,an peruuttaa·, miillloin
17575: se on saatu autamaiLla totuudenvasi1:13:isia t.ai 17 §.
17576: harhaut1tavia. tietoja tai mi:llo•in ne perus- Tä:mäJ Mllld tul·ee vo!imarun pawana
17577: teeit, joiden nojalla si.1rrtymis[upa on myön- kuuta 1946 j'a on voimassa; vuoden
17578: netty, ov·at oleeLlisesti muuttrmroot. 1950 'loppuun. Asetuksella voidaan kuiten-
17579: HenkHöÖin n!ä:hden, jonka siirtymislupru [dn mäJält1ätä, •että :lain s•oveiltaminen on jo
17580: on peruutettu, on viipym-ättä ryhdyttävä sitä ennen ,l:akkaaava:.
17581: 10 § :ssä tlllrikoiltettuihm ltoimenpitei1<>iin. Jos h!enkillOUä :tämän .l,aim, ,tUJl!lessa voi-
17582: Siirty;misluvan on oikeutettu: peruutta- mruan ei ole 5 § : n 1 momentiSSia tarkoiltet-
17583: maoo•, paitsi luvana!ll>ta.ja, myös sen paikka- tua 'asumislupaa., vaikka hänellä tul:Usi se1-
17584: kunoo•n polliilsiv]ramoma.in•en, jossa hem.ki[ö 1a'i.n.e:n d~la, on po:liisiv]ranomai81e11 ryhdy;t-
17585: oleskelee. Peruutuksesta on ikuitenkin heti tävä häneen nä!hden 10 § :ssä tarikoitettui-
17586: 1Jlmoitettarva siir1tymisluvan anta.jawle. hin toimenpit•eisiin.
17587:
17588: Helsingisslä helmikuurn 9 päivänä 1946.
17589:
17590: Penna Tervo. Uuno Raatikainen.
17591: A. K. Paasivuori. Valto Käkelä.
17592: 400
17593:
17594: X,2. - Lak. al. N :o 34.
17595:
17596:
17597:
17598:
17599: Tuominen y. m.: Ehdotus laiksi sotatapaturmalain muut-
17600: tarmisesta.
17601:
17602:
17603: E d u s k u n n a ll e.
17604:
17605: Sotatapaturmalaki 10 päivältä tammi- ,eläkettä km.in kaiiDsi leskeä yhteensä, ja
17606: kuuta 1941 säätää maksettavaksi huolto- kuitenkin hänen on paljon vaikeampi ryh-
17607: ja lisähuoltoeläkettä sotapalveluksesta ai- tyä ansiotyöhön kodin ulkopuolella kuin
17608: heutuneen ruumiinvamman tai sairauden yksinäisen lesken. Samoin ne lapset, jotka
17609: johdOSita kuoNeen vainajan, saman lain ovat jääneet kokonaan orvoiksi, saava.t
17610: tar:kemm.in määräämille omaisille. Se huoltoeläkettä ainoastaan kolmekymmentä-
17611: summa joka valtion varoista näille omai- viisi sadalta mainitusta elinkorosta siinä
17612: sille joudutaan vuosittain maksamaan on korvausluokassa johon vainaja kuului,
17613: varsin huomattava, johtuen tämä huoliet- kuitenkin vähintäin neljätuhatta markkaa,
17614: tavien suuresta lukumäärästä, mutta ei jos jälkeen jää yksi lapsi. Tämäkin huolto-
17615: suinkaan huolto- ja lisähuoltoeläkkeiden eläke on suhteettoman pieni kun ottaa
17616: suuruudesta. Päinvastoin ovat ne yleensä huomioon että näistä lapsista alaikäisyy-
17617: niin pienet, että huoltajaa vaille jäänei- tensä vuoksi vain aniharvat voivat käydä
17618: den omaisten on niiden avulla mahdoton ansiotyössä.
17619: saada toimeentuloansa turvatuksi, vaan Myöskin vainajan vanhempiin nähden
17620: joutuvat he turvautumaan mitä erilaisem- on laki osoittautunut puutteelliseksi, sillä
17621: paan satunnaiseen hyväntekeväisyysapuun, varsin useat vanhemmista, jotka lapsensa
17622: joka ei suinkaan muodostu heitä moraali- eläessä eivät huoltoa tarvinneet, mutta
17623: sestikaan tukevaksi Tämän lisäksi käy- jotka syystä tai toisesta sen jälkeen ovat
17624: täntö on osoittanut laissa olevan puutteel- kokonaan tai huomattavassa määrin me-
17625: lisuuksia, jotka saattavat eräät omaiset nettäneet työkykynsä eivät ole lain 3 § 2.
17626: toisia epäoikeutetumpaan asemaan. Niinpä momentin tulkinnanvaraisuuden vuoksi
17627: esim. lain 16 § :n mukaan leskelle ja alle saaneet huoltoeläkettä. Sitäpaitsi laki ei
17628: seitsemäntoista vuotiaalle lapselle suoritet- myönnä vanhemmille lainkaan lisähuolto-
17629: tava huoltoeläkemääJrä eivät ole oikeassa eläkettä. Tämä jos mikään on epäkohta
17630: suhteessa toisiinsa, sillä kun leski saa seit- sillä työkykynsä menettäneille vanhuk-
17631: semänkymmentä sadalta lain säätämästä sihle, jotlka sodaSSia ovat kadorttaUJCet ainoan
17632: elinkorosta, niin lapsi saa ainoastaan huo:ltajamsa, ollisi turvattava väil.ttämätön
17633: kaksikymmentä sadalta sanotusta elinko- toimeentulo.
17634: rosta joka summa peruselinkoron I kor- Lain puutteellisuuksista johtuvien epä-
17635: vausluokan mukaan tekee vain 1,656: - kohtien korjaamiseksi edelläolevan perus-
17636: mk vuodessa eli 4 :60 mk päivässä. Tämä teella ehdotamme,
17637: johtaa sellaiseen epäsuhteeseen, että esim. että Eduskunta hyväksyisi seu-
17638: leski, jolla on kolme lasta saa vähemmän raavan lakiehdotuksen:
17639: X,:!.- Tuominen y. m. 401
17640:
17641:
17642: Laki
17643: sotatapaturmalain muuttamisesta.
17644: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1941 anne-
17645: tun sotatapaturmalain (15/41) 3, 16 ja 17 §, 16 ja 17 § sellaisina kuin ne ovat
17646: 18 päivänä elokuuta 1944 annetussa laissa (553/44), näin kuuluviksi:
17647: 3 §. rosta siinä korvauslnokassa, johon Yainaja
17648: omaisilla tarkoitetaan tässä laissa: kuului.
17649: 1) puolisoa ja seitsemäntoista vuotta Jos jälkeen jää ainoastaan lapsia tai
17650: nuorempia omia ja av;iopuolison ~~apsia, toinenkin lasten vanhemmista kuolee, suo-
17651: joiksi luetaan myös avioliiton ulkopuolella ritetaan kullekin lapselle huoltoeläkettä
17652: syntyneet lapset ja ottolapset, seitsemänkymmtmtä sadalta 8 § :ssä mai-
17653: 2) vanhempia, joista vahingoittunut tai nitusta elinkorosta siinä korvausluokassa
17654: sairastunut tai usea vahingoittunut tai sai- johon vainaja kuului, kuitenkin vähintään
17655: rastunut yhteisesti on huomattavassa mää- neljätuhatta markkaa, jos jälkeen jää vain
17656: rin huolehtinut tai olisi tarpeentullen ollutyksi lapsi.
17657: velvollinen huolehtimaan, viimeksi maini- Leskimiehelle suoritettuvasta huoltoeläk-
17658: tussa tapauksessa kuitenkin vain sikäli, keestä olkoon lakina, mitä leskivaimolle
17659: kuin siitä esitetään luotettava selvitys sul)ritettavasta huoltoeläkkeestä on sää-
17660: eikä ole muuta vanhemmista huolehtimi- detty, jos vaimo miehen tyÖikyvytf.ömyy-
17661: seen kykenevää elatusvelvollista omaista; den takia on ollut miehen pääasia:Ilisena ·
17662: sekä elättäjänä.
17663: 3) seitsemä'ä;toist.a vuotta vanhempi'a 1 17 §.
17664: kohdassa mainittuja lapsia, lapsenlapsia, Leskelle ja 3 § 2. momentissa tarkoite-
17665: otto- tai isovanhempia ja seitsemäätoista tuille vanhemmille, jotka saavat huolto-
17666: vuotta nuorempia sisaruksia, jos mainittu- eläkettä, voidaan hakemuksesta myöntää
17667: jen henkilöiden työ- ja ansioky,ky sekä va- määräaikainen lisähuoltoeläke, jos he ovat
17668: rallisuus ovat niin vähä'iset, että he ela- ansiotyöhön kykenemättömiä, taikka jos
17669: tukseensa nähden ovat olleet huomatta- muu erityinen syy, kuten lastenhoidosta
17670: vasti riippuvaisia vahingoittuneesta tai aiheutuneet kustannukset tai paikkakun-
17671: sairastuneesta. nan kalleus, sitä vaatii. Jos huoltoeläke-
17672: asiaa käsiteltäessä katsotaan lisähuolto-
17673: 16 §. eläkkeen saamisen edellytyksen olevan
17674: Jos tämän lain mukaan korvattavan olemassa myönnettäköön lisähuoltoeläke
17675: rumiinvamman tai sairauden seurauksena hakemuksettakin.
17676: on oltlut kuolema, suoritetaan 3 §: n 1 koh- Huoltoeläkettä saavalle lapselle voidaan
17677: dassa mainituille vainajan omaisille huol- niin ikään myöntää lisähuoltoeläke.
17678: toeläkettä, leskivaimoille niin kauan kuin Edellä 16 § :n 3 momentissa tarkoite-
17679: hän on leskenä ja lapsille seitsemäntoista tuille lapsille suoritettava lisähuoltoeläJ:re
17680: vuoden ikään saakka. on enintään seitsemänkymmentä sadalta
17681: Leskivaimolle ja lapselle suoritettavan 8 § :ssä mainitusta elinkorosta siinä kor-
17682: huoltoeläkkeen määrä on seitsemänkym- vausluokassa, johon vainaja kuului, muu-
17683: mentä sadalta 8 § :ssä mainitusta elinko- toin enintään huoltoeläkkeen suuruinen.
17684:
17685: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
17686:
17687: Tyyne Tuominen. Elli Stenberg.
17688: Vilhelm Riihinen. Toivo Kujala.
17689: Eino Tainio. J. Mustonen.
17690: Elsa Karppinen.
17691:
17692:
17693:
17694: 51
17695: 402
17696:
17697: X,a. - Lak. al. N :o 35.
17698:
17699:
17700:
17701:
17702: J. Wirtanen y. m.: Ehdotus laiksi perhelisälain 1 § :n muut-
17703: tamisesta.
17704:
17705:
17706: E d u s k u n n a lJ e.
17707:
17708: Eduskm1ta päätti 5 palVana !lokakuuta kuallut taikka 't.Uillnt pysyvästi työkyvyttö-
17709: 1945 halliituksen esityksen n:o 50 mukai- mäksi ja jossa on vähintään kolme perheen
17710: sesti muuttaa, 30 päivältä huhtikuuta 1943 huollet-tavana dlevaa 1 momentissa tarkoi-
17711: annetun perhetlisä:lain 1 § : n selrla:isena 'kuin tettua lasta."
17712: se on 29 päivältä joulukuuta; 1944 annetussa Koska mainitJtu perhelisälaki ei vielä tee
17713: laissa näin kuuluvaksi: sosiarulista oikeutta sellaisihle vähävarais~lle
17714: ,Lasten aiheuttamien aisäkustarinusten perheille, joiden pääasia1linen huoltaja on
17715: korvaamista vamen suoritetaan sen mukaan kuoHut •tai joutunut pysyvästi työkyvyttö-
17716: kuin tässä ~aissa säädetään, perheelle, jossa mäksi ja joissa on vähintään kaksi huol~et
17717: on vähintään neljä perheen huollettavana .tavaa lasta, ehdotamme, viitaten työväen-
17718: olevaa, Suomessa asuvaa ja Suomen kan- asiainvaliokunnan mietintöön n: o 50
17719: salaisuuden omaavaa kuuttatoista vuotta (1945 vp.) edustajien J. Virtasen ja H. A.
17720: nuorempaa [asta, valtion varoista vuosittain Kanniston wstrulauseessa esittämiin perus-
17721: myönnettävää perhelisää. teluihin,
17722: Perheilisää suoritetaa;n myös sellaiselle >että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17723: perheelle, jonka p•ääasialJinen huoltaja on van lakiehdotuksen:
17724:
17725: Laki
17726: perhelisälain 1 § :n muuttamisesta.
17727: Eduskunru:t.n päätöksen mukaisesti muutetaan 30 pä1ivänä huhtikuuta 1943 annetun
17728: perhelisälain 1 §, sellaisena kuin se on 18 päivänä lokakuuta 1945 annetussa laissa
17729: (1019/45), näin kuuluvaksi:
17730: 1 §. kuollut ·taikka tullut pysyvästi työkyvyttö-
17731: 1 mom. kuten voimassa olevassa ~aiSSJa. mäksi ja jossa on vähintään kaksi perheen
17732: Perhelisä suoritetaan myös sellaiselle huolLettavana; olev.a;a, 1 momentissa tarkoi-
17733: perheehle, jonka pääasiallinen huoltaja on tettua. tlast·a.
17734:
17735: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
17736:
17737: Johannes Wirtanen. Erkki Koivisto. Antti A. Koukkari.
17738: 403
17739:
17740: X,4. - Lak. al. N :o 36.
17741:
17742:
17743: Lehtokoski y. m.: Ehdotus laiksi perhelisilloin 1 § :n muut-
17744: tamisesta.
17745:
17746: E d u s kun n a U ~.
17747: Vuonna 1943 säädettiin perhelisälaki ja nitettävä yihä suurempaa huomiota niiden
17748: jo sen melko l)t.hyenä voimassaoloaikana on avustamiseen. Muualla asian mel'lldtys on
17749: todettu sen mei.ltkitys suuriperheisten kotien oivallettu pa:ljon paremmin kuin meillä.
17750: tukijana. Tosin avustus on ollut vaatima- Aivan äskettäin on esim. Ruotsissa eräs
17751: ton ja rahanarvon alenemisen tä:hden se on valtion komitea ehdottanut, että jokaiselle
17752: entisestään pienentyny·t. Tämän vuoden 16 vuotta nuoremmalle la.pselle ja eräissä
17753: a:lusta ·lukien on kuitenkin avustusmääriä tapauksissa 18 vuotta nuoremmille mwl~t
17754: korotettu. taisiin vuosittain käteisavustusta 200 kruu-
17755: Väestökomitea v. 1941 esittäessään .per- nua. Sen lisäksi annetaan jokaisel·le lap-
17756: helisäavustusten käytä.ntöönot·toa jo elhdotti, selle vuosittain yhdet parit monokenkiä
17757: että avustus annettaisiin vähävaraisille ja 5 •kr. alennukseHa ja 25 kr. alennusta vuo-
17758: varattomiUe perlheille, joilla olisi vähintään sittain hankittavia pitovaatteita varten.
17759: 3 alle 16 vuoden olevaa lasta. Hallitus ei Muitakin parannussuunnitelmia kotien aut-
17760: !kuitenkaan !katsonut voivansa mennä sii- tamiseksi siellä on vireillä.
17761: hen, vaan ehdotti avustusta perheille, joissa Perhelisä olisi meillä;kin suunnattava edes
17762: oli vähintään viisi aHe 1'6-vuotista lasta. 3-la.psisiin normaal:i,perheisiin ja 2 lapsen
17763: Tämän vuoden alusta lukien huomioidaan perheisiin siUoin, kun perlheen pääasialli-
17764: jo neljä lasta. Edelleen myönnetään avus- nen huoltaja on kuoHut taikka tullut pysy-
17765: tus perheelJe, jonka pääasianinen huoltaja västi työkyvyttömä;ksi. Tällöin päästäisiin
17766: on kuollut taH~ka tullut pysyvästi työky- normaaliperheisiin nähden siihen, mitä
17767: vyttömä:ksi ja jossa on väiliintään kolme .per- vä€1S'tökomitea a]kan.aan jo esitti.
17768: heen huollettavana olevaa lain tarikoittamaa Kaiken edelläolevan perusteella me alle-
17769: lasta. kirjoittaneet kunnioittavimmin ehdotamme,
17770: Perheitten elinmahdollisuudet ovat edel-
17771: leen ihuonontuneet hintatason yhä nous- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17772: tessa. Siksi olisi va.JtiovaHan taholta 1kiin- van lakiehdotuksen:
17773:
17774: Laki
17775: perhelisälain muuttamisesta.
17776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä ihuhtilkuuta 1943 annetun
17777: perhelisäilain 1 §, sellaisena kuin se on 18 päivänä Jokakuuta 1945 annetussa laissa
17778: (1019/45), näin kuuluvaksi:
17779: 1 §. Pel'helisää suoritetaan myös sellaiseHe
17780: Lasten aiheuttamien liswkustannusten perheelle, jonka pääasiallinen huoltaja on
17781: korvaamista varten suoritetaan, sen mu- 1\rnol:lut taikka tullut pysyvästi työL"lryvyttö-
17782: kaan kuin tässä ;laissa säädetään, vähäva- mäksi ja jossa on vähintään ikaksi perheen
17783: raiselle perheelle,! jossa on vähintään kolme huollettavana olevaa, 1 momentissa tarkoi-
17784: perheen huollettavana olevaa, Suomessa tettua lasta.
17785: asuvaa ja Suomen kansalaisuuden omaavaa
17786: kuuttatoista vuotta nuorempaa Iasta, val-
17787: tion varoista vuosittain myönnettävää per- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17788: helisää. ikuuta 194
17789: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
17790: Aino Lehtokoski. Kaisa Hiilelä. Yrjö Kilpeläinen.
17791: Aino Malkamäki. Alpo Lumme. Juho Pyy.
17792: Martta Salmela-Järvinen. Yrjö Kallinen. Jere Juuilainen.
17793: Urho Kulovaara. Elli Nurminen.
17794: 404
17795:
17796: X,ti. - Lak. al. N:o 37.
17797:
17798:
17799:
17800:
17801: Hukari y. m.: Ehdotus laiksi perhelisälain 1 § :n rnuutta-
17802: ?nisesta.
17803:
17804: Ed u s kun n a 11 c .
17805: Viime aikoina on alettu ka~k!kialla varsin .täin viisi 1•6 vuotta nuorempaa <lasta, suori-
17806: y·leisesti tunnustaa sosiaaliseksi epäkoh- tetaan valtion varoista perhelisää. Myö-
17807: daksi se tosiasia, että lapsirikkaiden peDhei- lilemmin J~ki:a on muutettu siten, että nyt
17808: den on säW!möllisesti tyydyttävä alempaan voimassa olevan lain mukaan perhelisää
17809: elintasoon kuin ;pienten perheiden ja on myönnetään ,perheille, joissa on vähintäin
17810: yhteiskunnan velvollisuud~ksi katsottu tkuu- neljä ihuololettavaa. lasta ja sellaisille per-
17811: luvan pyrkiä :poistamaan tai• ainakin lie- heille, joiden pääasiaHinen huoltaja on
17812: ventämään sen vaikutuksia tasoittamalla !kuollut, tai tullut pysyväioosti .työkyvyttö-
17813: perheellisyyden ailheuttamat kustannukset mäksi, jos perheen huollettavana on iko1me
17814: ril. m. myöntämällä. määrätyn suuruiset ilasta.
17815: :lapsivä;hennJ~koot. verotuksessa ja ottamalla On kyllä myönnettävä, että valtion ralila-
17816: käytäntöön erikoisen perhelisäjärjestelmän. taloude1linen asema nyt vielä on hyvin vai-
17817: Vuonna 1.941 antamassaan mietinnössä ilma. Mutta maassamme nyt vallitsevissa
17818: kysymystä selvittämään asetettu väestöko- oloissa on kuit-enkin pienienkin laps]pel'lhei-
17819: miteakin ehdotuksen, että lla~psiavustuiksia den rtaloudelli'llen asema niin vaikea, että
17820: olisi myönnettävä ,perheHle, joissa on vä- yhteiskunnan tuki [asten niille aiheutta-
17821: hintä.in kolme Jasta. Sodan olosuhteissa ja mien kustannusten helpot.tamis·essa on vält-
17822: yleisten varojen niuildmuden twkia ei sen tämä.tönt.ä. Senvuoksi perhelisälain sovel-
17823: aikainen !hallitus ja eduskunta kuitenkaan luttamisalan :laajentaminen on miel•estämme
17824: katsonut voivansa väestökomitean suunni- ajankohtainen välttämättömyys ja esitämme
17825: telmaa seUaisenaan .toteuttaa, vaan säädet-
17826: tiin huhHkuun 30 päivänä vuonna 1943 Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
17827: ,perhelisälaJki, jon'lm mukaan väJhävaraisille mavan lakiehdotuksen:
17828: .perheille, joiden huollettavana on vähin-
17829:
17830: Laki
17831: perhelisälain 1 § :n m:uutta.misesta.
17832: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 ;päivänä huhti,kuuta 1943 annetun
17833: pel'helisälain 1 §, s~Haisena kuin se on 18 :päivänä lokakuuta 1945 annetussa [·aissa
17834: (1019/45), näin kuuluvaksi:
17835: 1 §. Perihelisää suoritetaan myös seHaisHle
17836: Lasten aiheuttamien Hswkustannusten kor- perheille, jonka pääasiallinen :huoltaja on
17837: vaamista varten suoritetaan, sen mukaan kuolilut taiiikka tullut pysyväisesti työky-
17838: kuin tässä [a:issa säädetä:äJn, perheelLe, jossa vyttömwksi ja jossa on vähintäin kak.si
17839: on vähintäin kolme perheen ilmollettavana perheen huollettavana olevaa, 1 momen-
17840: olevaa, Suomessa asuvaa ja Suomen kansa- tissa tarkoitettua lasta.
17841: laisuuden omaavaa kuut:tatoista vuotta nuo-
17842: !l'empaa lasta, valtion varoista vuosittain Tämä ·laJki tulee voimaan 1 ;päivänä .tam-
17843: _ myönnettävää perhelisää. m~uuta 1947.
17844:
17845: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
17846: Juho Hukari. Johannes Mustonen. W. Metsäranta.
17847: Eino Kujanpää. Tyyne Tuominen. V. Puumalamen.
17848: Elsa Karppinen. Anna Nevalainen. Antto Prn:ii.ilila.
17849: Eino Tainio.
17850: 405
17851:
17852: X,6. - Lak. al. N :o 38.
17853:
17854:
17855:
17856:
17857: Stenberg y. m.: Ehdotus laiksi merimiesten mwsilonwlain
17858: muuttamisesta.
17859:
17860:
17861: E d u s k u n n a ll e.
17862:
17863: lVIerimiesten vuosilomalaki, joka on an- deksi päällystölle lljz työpäivää kutakin
17864: nettu 2 päivänä kesäkuuta 1939 ja jota sit- täysin palveltua kuukautta kohti ja loma-
17865: temmin on muutettu 27. 4. 1944, on eräissä oikeus jo yhden täyden kuukauden palve-
17866: suhteissa vanhentunut eikä enää vastaa luksesta. Tätä lomaoikeuden soveltamisen
17867: ajan varutimuksia. r~akiin jäi vielä muutok- periaatetta jo yhden kuukauden palveluk-
17868: senkin jälkeen sellainen epäkohta, että jos sesta on pidettävä oikeana sellaisella työ-
17869: merimies, palveltuaan aluksessa yli 6 kuu- alalla kuin merenkulku ja olisi se otettava
17870: kautta, mutta ei täyttä vuotta, eroa:a omasota käytäll'töön meillä myös merimiehiin näh-
17871: aloitteestaan, ilman merimieslain 36, 37, 38, den. 1\1erimiehen työ muodo&tuu usein myös
17872: 39 tai 40 §: ssä mainittua syytä, ei hän saa kausiluentoiseksi ja sen vuoksi ei ole syytä
17873: mitään lomaa tai korvausta lomasta. Näin pitää heihin nähden voimassa 'tähänastista
17874: ollen mitä kunnollisin merimies jää ilman periaatetta. Kun merimiehet joutuvat
17875: lomakorvausta, vaikka olisi ollut laivapalve- yleensä tekemään työtä merellä oltaessa
17876: luksessa 1 päivää vailla vuoden. Mutta jos myös pyhäpäivisin ja laivat useimmiten
17877: merimies 6 kuukautta palveltuaan 1tulee pyrkivät satamista merelle pyhäajoiksi, on
17878: erotetuks.i 'esim. !kelvottomuuden tä:hdien. on kohtuullista, että merimiehet tällä perus-
17879: hänelle lain mukaan maksettava lomakor- teella saavat pitemmän loman kuin on teol-
17880: vausta lain 6 ja 10 §: n mukaan kuudelta lisuustyöväellä. Tämän vuoksi pidettiin
17881: työpäivältä. Lain viimeisessä muutoksessa Köpenhaminan edellä mainitussa konferens-
17882: poistettiin :loma-ajan pituut:ta. koskeva ero- sissa myös hallitusten edustajain taholta
17883: tus päällystön ja miehistön välillä, mikäli kohtuullisena, että lomaa tai lomakorvausta
17884: palvelus on kestänyt alle 5 vuotta. Mutta on päällystöön kuuluville annettava 1%
17885: vähintään 5 vuoden palveluksen perusteella työpäivää palveHua kuukautta kohti. Pi-
17886: saa päällystö pitemmän loman kuin mie- tempiaikaisesta palveluksesta pitäisi edel-
17887: histö. Tällainen luokkaero loman pituuteen leenkin myöntää merimiehille pitempi loma
17888: nähden olisi poistettava. On nimittäin otet- ja näin ollen on katsottava kohtuulliseksi
17889: tava huomioon, että miehistöön kuuluvien 5 vuoden palveluksen jälkeen 26 työpäivän
17890: työ yleensä on paljon raskaampaa kuin pituinen loma.
17891: päällystöön kuuluvien 1työ ja koska loman Kun ei ole mitään asiallis'ta syytä tällais-
17892: tarve raskas ta työtä tekeville on suurempi
17893: 1
17894: ten muutosten jälkeen pitää voimassa eril-
17895: kuin muille, on katsottava kohtuulliseksi, lisiä säännöksiä rannikko- ja sisävesiliiken-
17896: että miehistöllä on yhtä pitkä loma. Kun teeseen nähden, niin olisi laista poistettava
17897: meillä on yleensä 1tunnustettu se periaate, tällaista erikoisasemaa tarkoitltava't sään-
17898: että kaikki kansalaiset ovat lain edessä tasa- nökset.
17899: arvoisia, olisi tämä periaate sovellettava Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17900: myös merimiesten vuosilomalakiin.
17901: Köpenhaminassa viime vuoden lopulla että Eduskunta hyväk.<t!Jisi settrda-
17902: pidetyssä valmistavassa teknillisessä meri- van lakiehdotuksen:
17903: työkonferenssissa hyväksyt·tiin loman pituu-
17904: 406 X,G. - Merimiehet.
17905:
17906:
17907: Laki
17908: merimiesten vuosilomalain muuttamisesta.
17909: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 2 päivänä kesäkuuta 1939 annetun
17910: merimiesten vuosiloma~ain (164/39) 2 ja 11 § ookä muutetaan sanotun lain 5, 9 ja
17911: 10 §, niistä 5 ja 10 § se1laisina kuin ne ovat 27 päivänä huhtikuuta 1944 annetussa
17912: ,Jaissa (273/44), näin kuuluviksi:
17913: 5 §. Lomaan oikeutetun henkilön, joka jättää
17914: Edellä 4 § : ssä mainittua vuosilomaa saa, toimensa 'tai erotetaan siitä, ennenkuin hän
17915: kun 'toimessaolo on jatkunut yhden vuoden, on kokonaan käyttänyt lomansa, tulee jokai-
17916: vähintäin 18 työpäivää, sekä kun toimessa- selta päivältä, joka hänelle tlnän lain mu-
17917: olo on jatkunut 5 vuotta, vähintäin 26 työ- kaan on annettava, saada 6 § : ssä sääde-
17918: päivää. tyllä tavalla laskettu.korvaus.
17919:
17920: 9 §. 10 §.
17921: Loma voidaan. erikoisten olosuhteiden Jos henkilö, joka on ollu.t aluksessa ttoi-
17922: vaatiessa, sopimuksen mukaan: messa, 4 § : n mukaan laskien, vähintään
17923: a) jakaa, siirtää myöhemmäksi tai yhdis- yhden kuukauden, mutta ei yhtä vuotta,
17924: täii seuraavaan vuooi:lomaa:n ; taikka eroaa, joutuu eroamaan tai erotetaan, on
17925: b) poikkeustapauksessa, milloin palvelus- hän oikeutettu saamaan 6 § : ssä säädetyllä
17926: suhrtoot niin va!lltivat, !korvata rahavastik- tavalla laskettua korvausta puoleltatoista
17927: k-eella, joka, vastaa ainaikin 6 § : n mukaista työpäivältä jokaista palveltua täyttä kuu-
17928: paHdraa. kautta kohti.
17929:
17930: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
17931:
17932: Elli Stenberg. Yrjö Kallinen.
17933: Kalle Jokinen. Uuno Raatikainen.
17934: Gösta Rosenberg. Toivo Lång.
17935: Aimo Aaltonen. Viljo Rantala.
17936: 407
17937:
17938: X,7. - Lak. al. N:o 39.
17939:
17940:
17941:
17942:
17943: Hukari y. m.: Ehdotus laiksi eläkkeistä eräille vuoden 1918
17944: kansalaissodan johdosta vahin.goittuneille tai sairastu-
17945: neille sekä heidän perheenjäsem1leen.
17946:
17947:
17948: f E d u s kun n a He.
17949:
17950: Viimeaikainen [aiJJsäädäntömme on mo- kansa[aissota:an osaaot!taneiden jakaminen
17951: n:in tavoin pyrkiny;t tasoittamaan niitä epä- valkoisiin ja punaisiin ei enää ole paikail-
17952: kohti·a, joita sosia:alisessa huollossamme pää- ilwan ja kun .tietoomme on ,tullut, että sota-
17953: asi·assa sotien· johdosta on olJlut. ErikoiseSti tapaturma:laim.sääd!änrtöä kokoamaan asetettu
17954: on sotainvaliidien asemaan ja he]Lle suori- komitea teknillisistä ja käytännöllisistä
17955: Tte:trtaviin kormuksiin kiinni1etty huomiota. syistä ei katso voivansa rtyössään ottaa huo-
17956: Kuirtenkin on maassamme edelleen ryhmä mioon kummankaan värisiä kansa[aissodan
17957: invaliideja, joina ei ole oikeutta lakimää- inV'ailJiideja, olisi nyt korvauksesta osatto-
17958: räiseen korvaukseen. Tarkoita.mme vuoden mana olevioo asemaa parannettava muilla
17959: 1918 ka.nsail.aissodassa n. s. punaisten puo- keinoiilla. Mielestämme olisi rtämä parhai-
17960: le11a haavoittuneita ja heidän omaisiaan. ten rtdteutettavissa siten, että n. s. punaiset
17961: Mainittujen henkilöiden as·eman paranta- invaliidit laiHa oikeutertrtaisiin samaan kor-
17962: miseksi on eduskunnassa •tehty ja valtio- vaukseen kuin muutkin vuoden 1918 sodan
17963: neuvostolle jätebty useita aloitteita, mutta invalliidit. Samoin: olisi sanotussa sodassa
17964: nämä eiväJt o\e johtaneet sanottava:a.n tu[ok- kuol1eitlten omaiset oikeutet.tava korvauk-
17965: seen. Punainvaliideiillle valtioneuvoston 24 seen.
17966: päivänä huhtikuuta 1941 antaman päätök- Esill:etuodun perustee'l:la ehdotamme
17967: sen nojalla myönnettäviä ylimääräisiä eläk-
17968: keitä on käsitJtääksemme pidettävä enem- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
17969: män sodan aikaisena propagandana kuin raavan lakiehdotuksen:
17970: sosiaalisena huoltona. Kun vuoden 1918
17971:
17972: Laki
17973: eläkkeistä eräille vuoden 1918 kansalaissodan johdosta vahingoittuneille tai
17974: sairastuneille sekä heidän perheenjäsenilleen.
17975: Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääd~tään:
17976: 1 §. nen sotatoimien päätrtymistä solmineet. avio-
17977: Siillä, joka ottaessaan Suomen kansaJlai- liiton ja mies on kuollut 'tämän ~ain mu-
17978: sena osaa Suomen vuoden 1918 kansalais- kaan korvaJttavan ruumiinvamman tai sai-
17979: sodan ,1Jaisteluihin rtai muihin sodasta aiheu- rauden johdosta ttahi kadoonut s~laisissa
17980: tuneisiin sotilaaililisiin tehtäviin ja joka siin1ä olosuhteissa, että hänen voidaan katsoa so-
17981: saamansa.miinvamman tai sairaude.n dan johdosta kudlleen, ja vaimo edel1oon on
17982: johdosta ko kokonaan tai osittairn !The- Suomessa asuva Suomen kansalainen eikä
17983: nettänyt t kynsä, olkoon, jos hän edel- ole mennyt uuteen aviolillrbtoon.
17984: leen on Suomen kan..omlainen, oikeus tässä
17985: llaissa säädettyyn korvaukseen. 2 §.
17986: Oikeus tässä laissa säädelbtyyn korvauk- Tämän lain nojalla suoritettavat kor-
17987: seen ~lkoon myös 1 momentissa ibarlroitetun vaukselt määrätään sovellltuvin kohdin ja
17988: henkilön leskelltä, jos asianomaiset ovat en- tässä ~'aissa säädetyin poikkeuksin, noudat-
17989: 408 X, 7. - Invaliidit.
17990:
17991: taen, mitä 28 päivänä huhtikuuta 1919 an- tut hakemukset on kahden kuukauden ku-
17992: netussa laissa eläkkeistä vapaussodassa luessa 'tämän lain voimaantuloota 1lukien
17993: haavoittuneil!le sotureille sekä kaatuneitten s~irrettävä.
17994: ja sairauden johdosta kuolleiltten soturien
17995: perheenjäseniLle (55/19) on säädetty. 5 §.
17996: Mitä 1 momentissa on korvauksen mää- Tästä .laista joht1uva:t korvausasiat ra,tkai-
17997: räämj.sestä sää().etty, sov~hle1ttakoon myöskin see ensimmäisenä asteena va!ltkm :tapa-
17998: kalliil}:ajanlisiä maksettaessa. .turmatoimisto, jonka tuLee vapaastä harkit-
17999: tuaan kaikki asianhaara<t, määrä,tä mitä
18000: 3 §. asiassa 001 rtotena pidettävä.
18001: Jos 1 momentlissa tarkoitettu henkilö Jos 1 momentissa tarkoitetulile henkilölle
18002: siinä mainituilla perusteeMa saa yJimääräistä vuoden 1918 kansalaissodan johdosta suori-
18003: eläkettä va1tion varoiSiba, lakmaa ylimääräi- tetaan ylimääräristä eläkettä, ka>tsottakoon
18004: sen eläkkeen maksaminen sen kalenteri- hänen osanot1tonsa vuoden 1918 sotaan se:l-
18005: vuosineljänneksen alusta 'lukien, joka en- virtre'tyksi.
18006: siksi seuraa tämän lain mukaisen korvauk- 6 §.
18007: sen myöntämispäivästä lukien. Muutoksenhausta valtion tap~turmatoi
18008: Muu kuin 1 momentissa maini.ttu etläke miston päätökseen 01lkoon wimas&a !llitä 10
18009: älköön v:aikuttako tämän aa·in mukaisen päivänäJ !tammikuuta. 1941 annetun sota-
18010: korvauksen myön..tämiseen. tapaturma:lain· 28 § :n 1 momentissa, seUai-
18011: sena kuin tämä ·lainkohta on muute,ttuna
18012: 4 §. 18 päivänä elokuuta 1944 annetussa 'laissa,
18013: Tässä ilaissa määrätlt.yä korvausta on, on säädetty.
18014: uhalla että hakemus muutoin heti hylätään, Vakuu'tusoimeuden päätökseen ei saa ha-
18015: haettava yhden vuoden kUiluessa 1a:in voi- kea muutosta.
18016: maantulosta lukien, kuitenkin siten, että 7 §. '
18017: 1 § :ssä tarkoitettuj,en henkilöiden sosiaalli- Tämän lain uJ.Ojal'la myönnetyt korvauk-
18018: minist,eriö1le tekemät Y"limääräistä eläkettä set suoritett•almon 1 päivästä tammikuuta
18019: koskeva,t hakemukset on käsiteltävä myös- 1946 lukien.
18020: kin tämän lain mukaisina korvaushakemuk-
18021: sina. 8 §.
18022: Korvaushakemus on k•irja.Uisesti tehtävä Tarkemma1t määräykset ,tämän iLain toi-
18023: valrt:,ion tapaturmatoimistolile, jolle sosiaalli- meenpanosta ja soveltamisestJa antaa t•arvit-
18024: mindsteriössä .olevat 1 momentissa rtarkoite- t·lliessa valtioneuvosto.
18025:
18026: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
18027:
18028: Juho Hukari. Atos Wirtanen.
18029: Mikko Järvinen. Kauko Andersson.
18030: Paavo Leskinen. Väinö Kivisalo.
18031: Vilhelm Riihinen. Samuli Tervo.
18032: Aleksi Rinne. Martta Salmela-Järvinen.
18033: Toivo I. Sormunen. Yrjö Räisänen.
18034: W. Metsäranta. Johan Toivo Järvinen.
18035: Vilho l:Ij. Lehtonen. Uuno Raatikainen.
18036: (}. Amlersson. Edvard Peson~n.
18037: 409
18038:
18039: X,s. - Toiv. al. N:o 176.
18040:
18041:
18042:
18043:
18044: '
18045: Kuusela y. m.: Esityksen ctntamisesta laiksi pienviljelijäin
18046: tapaturmakorvattksista.
18047:
18048:
18049: E d u s k u n n a ll e.
18050:
18051: Voimassa olevan työntekijäin tapaturma- pienviljelijäperheen ylti·voimaisiin talondel-
18052: VI:!:k!l"!ltuslain 10 §: n mukaan seNainen työn- Esiin vaikeuksiin. Kun pienti!laa on pidet-
18053: antaja, j()ka on yksit;}''linen henkilö ja jota tävä ennemminkin työvälineenä kuin maa-
18054: viimeksitoimitetussa kunna:llisverotuksessa ei talousyrityksenä, olisi käsityksemme mu-
18055: ole verotettu kuudentuhannen markan tai kaan pienvitljelijät tapaturmakorvauksiin
18056: sitä suuremmasta tulosta ja joka ei käytä nähden rinnastettava muihin, epäitsenäisiin
18057: työssään samanaikaisesti kolmea useampaa ruumiillisen työn tekiJöihin. Korvausmenet-
18058: työntekijää yhdenjaksoisesti kuutta päå.vää telyssä voitaisiin omaksua vastaavat peri-
18059: kauemmin, ei Olle puheenolevan Jain mukaan aatteet, ,jotka sisältyvät wlussa mainittuun
18060: vakuutusvelvollinen, mutta hänen työssään tapaturmavakuutuslain 10 §: ään. Sen mu-
18061: työptekijäHe sattuneet tapwturmat korva- kaan valtio siis suorittaisi .tapaturmakor-
18062: taan vwltion varoista. Työntekijänä pide- vauksen si:Utä huolimatta, ettei loukkaantu-
18063: tään tapaturmavakuutuslain mukaan hen- nut henkilö ole ollut tapaturman varalta
18064: kilöä, joka on sitoutunut korvausta vas·taan valmutettuna.
18065: tai oppiakseen jonklin ammatin tekemään Edellädievan nojalla ehdotamme edus-
18066: toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena kunnan päätettäväksi toivomuksen,
18067: ruumiillista työtä tahi väilittömästi johta-
18068: maan, valvomaan tai seuraamaan s~llaista että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18069: työtä ja jota si•inä ei ole pidettävä itsenäi- siin työntekijäin tapaturmavakuutus-
18070: senä yrittäjänä. la,in muuttamiseksi siten, että valtio
18071: On kuitenkin olemassa henkilöitä ja väes- suorittaisi tapaturmakorvausta myös-
18072: töryhmiä, jotka sekä työnsä että twloudeHi- kin sellaisille vähävaraisille - lä-
18073: sen asemansa puolesta ovat verrattavissa hinnä pienviljelijöille -, jotka, vaik-
18074: tapaturmavakuutuslain tarkoittamiin työn- kakaan he eivät ole ruumiillisen työn
18075: tek!ijöihin. Näistä mainittakoon pienviljeli- tekijöitä voimassaolevan työntekijäin
18076: jät, jotka yleensä vierasta työvoimaa käyt- tapaturmalainsäädännön tarkoitta-
18077: tämäJttä työskentelevät maataloustyössä vas- massa mielessä, ovat ku~tenkin sekä
18078: taavissa oloissa kuin maataloustyöntekijät- taloudellisesti että työnsä laadun
18079: kin. Tapaturman aiheuttama pitempi tai puolesta näihin ven·attavia.
18080: lyhempi työkyvyttömyysaika voi saattaa
18081: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
18082:
18083: Walter Kuusela. Aino Malkamäki.
18084: Matti Lepistö. Edvard Pesonen.
18085: Yrjö Hautala. ~lli ~urntinen.
18086: Juho Pyy. Yrjö Kilpeläinen.
18087: Jussi Raatikainen. Väinö Kivisalo.
18088: ~ino Raunio. Arvo Riihimäki.
18089: Uuno Raatikainen. Konsta Talvio.
18090: P.. 4. K~:rja.Ia.inen. W. Metsäranta.
18091: Kais;,~. !liilelä. Aaro Uusit.P.lo.
18092:
18093: 52
18094: 410
18095:
18096: X,o. - Toiv. al. N:o 177.
18097:
18098:
18099:
18100:
18101: Käkelä y. m.: Sotatapaturmalainsiiädännö,n muuttamisesta.
18102:
18103:
18104: E d u s k u :n n a !l1 e.
18105:
18106: YhteiSkuntamme velvollisuutena on huo- patturmalain peruslakeina olevien rlakien ko-
18107: l~htia irnvali:ideistaan eN\:ä iQlJva,'liidiEm aut- koamisesta, jossa yhtey~ 'korjaus tä:hän
18108: tamirn()n saa oih ristiriidassa vatltion etujen rn·ä:hden vois~ tapahtua. Näin jä:i sotatapa-
18109: k~a. Invalliidei:lle annetut lupaukset on turmalakiin paljon epäkohtia ja samalla jili
18110: t'äyt.ettäV'ä ja heille taarttava riittävän suu- korvausten suunmskin kohtuuttoman pie-
18111: :l'et !korvaukstJt. Sotatapatmmalainsä:ädän- neksi.
18112: nössämme dlevat epätasaisuudet ovat pais- Sotaltapwtmmalain mukaisen päivärahan
18113: t.ettavat ja korvausten saaja.t tehtävrä kor- ja elinkoron määrä!ämist!ä varten ryhmite-
18114: vauksiin nähden yhdenve1:1taisiksi. On myös ;t.ä:äln sotapalvalust.a suorittaV'at ookä siviiH-
18115: huolehdittava si1tä, etteivät korvausttm saa- henki,löt kuuteen korvausluokkaan riippuoo
18116: jat joudu rahan arvon alenemisen johdosta ,tämä joko sotill:asarvosta tai ennen pailve-
18117: kii rsimiilin. lukseen astumista tai haavoittumista dlleista
18118: Kun sota,t.apaturmalaki ei olle va,rsinai- vuos~tu1loista. Huolimatta siitä, että hen-
18119: sesrti sodan erikoisia olosuhteita varten kilö vuositulojensa perusteel:la voi piitästä
18120: tehty, joudu1;tiin sitä jo va.rsin ai!kais:essa sotHasarvoaan korkeampaan korvausluok-
18121: vaiheessa korjaoama,an. Suurimmat muuto!k- kaan, on käy;tälll:nössä kuitenkin niin, että
18122: set sai lrnitenlcin, aikaan 18. 8. 1944 annettu 85% bikista korvausta saavista kuuluu
18123: [aJki sotatwpaturmailain muuttamisesta. Muu- matrulimpaan korvauslnokkaa.n.
18124: ;toksm ~ajoittuiva.t 'kuitenl\:in sOitaltapa.turma- S:i!lle, jotlle maksetaan päivärahaa tai elin-
18125: [ain mukaiseen korvaukseen oikeuttavien kor!koa väh:itntään 30% :n ty~kyvyttömyy
18126: piirien laaj·enrt:tamise\ln sernä erinäisii111: mui- den perustee!l~a, maksetaa111 nykyisten sälä:n-
18127: hin sota;tapa.turmalaiSSta hM"aittuihin epä- töjen e'li valtioneuvoston 26. 4. 1945 anta-
18128: kohtiin. Vailkkakin tä:tä muutoslakia 1•aa- maill päätöksen mukaisesti lkaUHnajanilisää
18129: dittrt:aessa todettiin, ettei korvauksia rahrun kuluvan vuoden ailusta silten, että jonka
18130: arvon clenemisesta johtuen voi•tu pitää rii•t- työkyvy.t.ömyvsaste on vähintään 30 %, sihle
18131: tävän suuruisina, ei lakia laatinut toimi- makseta!Ml ·kalliinajanlisälii 40% ja jonka
18132: kunta ryhtynyt esittämään suoritettavia 1:.yökyvytrt:.ömyysaste on vähintään 50 %,
18133: korvauksia korotemt:aviksi. 'Tämä -tapahltui siHe malksetaam. ikall:lHna.ja.nJlisää 65 %.
18134: osaksi siitä syystä, -ettei mhan [opuJllista Invaliidil!le, jolla ei elinkorkonsa lisäksi
18135: arvoa voi•tu sil[ä hetkeUä mä!ärital!l'ä ja erit- olle m~t1ää:n pysyviä tuloja !tai tuloja niin
18136: täinkin siirtä syystä:, että sota,tapa,tUII'Illailain vähän, ettei % niistä ole täysimääräisen
18137: nojail.la suoritattaviin korvau!kJsiin dli vaLtio- täydennyakoron suuruinen, voidaan myön-
18138: neuvoston 23. 7. 1943 antama[la päätöksellä tää täydennyskorkoa. Täydennyskoron
18139: määrältty maksettavalksi ka!l:liinajairlisälä myöntäminen riippuu siis pysyvistä tu-
18140: 30-50 % työkyvyttömyysasteen suuruu- iloista, joiksi ei btsota eilinkockoa eikä S'ii-
18141: desta riippuen ja edellyttäen, että työkyvyt- hen maksettavaa kaliliinajanlisiilä. Jos taas
18142: tömyysprosentti on kuitenkin vähintään 30. sotainvailiidihla on tuloja, määräitään härnellle
18143: Sama,inen toimikuQlJta kiinnitti huomiota tu[evan täysikoron määrä sitten, että %
18144: myös 'korvausttJn epäJtasaisuuteen, mu1ita ei hänoo tuloistaan vähennetään tläydennys-
18145: katsonut toimeksiantoonsa kuuluneen puut- !koron .täydestä miiliräsil:ä, jolloin eroitus
18146: tumisen tähän sei!kkaan, varsinkin kun vä- osoittaa malksettavaa täydenmyskor'koa.
18147: hän aikaisemmin ooi va·1tion~uvoston ikäsitel- Jo wlunperiill!kään eivät rruhakorvaukset
18148: ttiväksi jältetty eduskunnan toivomus sota.ta- suuruutensa puolesta kyenneet !turvaamaan
18149: X,9. - Käkelä y. m. 411
18150:
18151: sitä V'ä;himmräistuloa, min).{lä ihminen yhteis- ylemmissä korvausluokissa olevat sa.moin-
18152: kurro:taSSamme tarvitsee elääkseen ja pirtääk- llruin sen., ettiä rulempiin korvaus:luokkiin
18153: seen huolta perheestään. Rahanarvon ale- kuuluvat ovat yleensä ruumiillista työtä
18154: nemiseslta johtuen on t~lanne tuilJ.ut sota- rt.ekeviä, joiden mwiokyvyn menetyk-
18155: mvaliidehlle vieJlä vaikeammaksi, siHrä mak- seen vamma ltai sairaus vaikuttaa paljon
18156: settava kalliinajanlisä ei korvaa sitä mene- enemmoo· kuin henikisen: työn tekijöiden oo-
18157: tymä, minkä rahanarvon wloo,emine.n on siokykyyn, on välärin, että ne, jotka enem-
18158: tuottanut korva'Uik.siJ1la toimoontu}emisky- m'äin apua tarvitsisivart, jäävät :toisia vähem-
18159: kyyn. Sotainvaliideillle on rturvatrtava toi- mäJile.
18160: meentulominimi, olipa ~a.iik:a kullloinkin min- Edeililä o·levan nojallla kunnioittaen ehdo-
18161: kälainen ta.ha'l1Sa, ja siksi on korvauslakia tamme eduskunrnam p'iiJätettäiVälksi <toivomuk-
18162: nylt kertakaiikikiaan 'parannettava siten, että sen,
18163: korvausten perusmä<äriä korotetaan huo- ett·ä hallitus ryhtyisi viipy·mättä
18164: ma,trtaWtSti ja n~mä muurtetut perusmääirät toimenpiteisiin sotatapaturmalainsää-
18165: sidota:an ikiinrteästi elinkustamnusindeksHrn. dännön muuttamiseksi siten, että
18166: SotatapUJrturma1laissa olevat epätasaisuu- !kaikki korvaukseen oikeutetut sotilas-
18167: det ovwt poistettavat siten, että: salll'3.Sta arvoon ja aikaisempiin vuosituloi-
18168: vammasta tai sairaudesta SIUoriteltaan soti- hinsa ka-tsomatta luetaa.n samaan
18169: lasrurvoon, siviilituloon ;ba.i säJätyyn ka.tso- korvausluokkaan; ja että tapaturrna-
18170: ma,tta sama korvaus. Kun ottaa huomioon, korvwukset korotetaan vastaamwan
18171: m.tä juuri mat·a.limmissa korvausluokissa nykyisiä elinkustannuksia ja sido-
18172: olevwt ovat yleensä olll,eet :raskaimmissa ja taan jatkuvasti elinkustannusindek.
18173: vaarallisimmissa paJlvelustehtävissä kuin sin muutoksiin.
18174: Helsimgissä 12 }Yäiv-änä hoelm.ilmuta 1946.
18175:
18176: Valto Käkelä. Urho Kulovaara.
18177: H. S. Pesonen. T. Bryggari.
18178: Uuno Raatikainen.
18179: 412
18180:
18181: X,to. - -Toiv. al. N :o 178.
18182:
18183:
18184:
18185:
18186: Puumalainen y. m.: Toimenpiteistä ammwttientarka.stusta
18187: koske·van lainsäädännön ·muuttamiseksi.
18188:
18189:
18190: Ed u s kun n a 11 e.
18191:
18192: Jatkuvasti laajeneva teollisuuselämä ja kokeiden luontoiset tarkastukset, vaan tu-
18193: lisäy,tyvä koneellistaminen yhä laajemmilla lisi niiden, ollakseen tarkoitustaan vastaa- .
18194: aloi:lla ovat moninkertaistaneet työstä joh- via, olla jatkuvia ja tapahtua itse työ-
18195: tuvat ammattivaarat. Suoranaiset tapatur- paikoilla. Erikoisesti olisi huomioitava yö-
18196: mat, ammattitaudit ja epäterveeiliset työ- vuorot, koska silloin työskennellään keino-
18197: huoneet riistävät ennenaikaisesti työnteki- valaistuksessa, joka on omiaan lisäämään
18198: jöiltä terveyden ja perheeltä huoltajan. tapaturmavaaroja.
18199: Tällaisten seuraamusten välilliset ja välit- Paitsi valtion toimesta suoritettavaa am-
18200: tömät uhrit joutuvat hätään ja puuttee- mattitarkastusta on meillä käytännössä myös
18201: seen sekä siirtyvät lopuksi yhteiskunnan kunnaUinen ammattientarkastus. Vaikka
18202: .rasitukseksi. näillä tarkastuselimillä on yhteisiä tehtäviä,
18203: Tämän estämiseksi on lailla määritelty eivät ne silti elimellisesti kuulu yhteen.
18204: työturvallisuudesta melko yksityiskohtai- Kunnallisen ammattientarkastuksen toimi-
18205: sesti. Kuitenkin tämä, ollakseen tehokasta, alaan kuuluu vain pienten laitosten ja liik-
18206: vaatii, että säädöksiä noudatetaan. Käy- keiden tarkastus, jota vastoin suurempien
18207: täntö kuitenkin on osoittanut, että työn- työpaikkojen tarkastus on jätetty valtion
18208: antajiLla on yleensä halu kiertää säädösten ammattitarkastajain silloin täUöin toimitet-
18209: noudattamista, koska niiden noudattaminen tavaksi.
18210: aiheuttaisi lisäkustannuksia. Toisaalta työn- Kunnallinen ammattientarkastus, jonka
18211: tekijät itse eivät täysin ymmärrä tai tiedä teknillinen taso meillä on tavattoman al-
18212: tarpeeksi heitä suojaavista laeista, mistä hainen, ehkä juuri siitä syystä ei ole saa-
18213: syystä olisi välttämätöntä mainittujen sää- nut kun '"ain toisarvoisia tehtäviä suorit-
18214: dösten entistä tehokkaampi tunnetuksiteke- taakseen. Ammattipätevyyden alhainen taso
18215: minen ja valvonnan tehostaminen. ei kuitenkaan aiheudu siitä, etteikö riittä-
18216: Ammattientarkastus, jonka toimialaan sa- vän pystyviäkin henkilöitä olisi toimiin
18217: notut tehtävät lähinnä kuuluvat, ei lmiten- saatavissa, vaan ensikädessä siitä, että var-
18218: kaan nykyisellään ollen ole kykenevä sanot- sinkin maalaiskunnissa palkkiot tuosta teh-
18219: tua tehtävää edes välttävästi .täyttämään. tävästä ovat perin pienet. Toimet ovat
18220: Tämä johtuu ammattientarkastuslaitoksen muodostuneet jollakin tavoi11 ikäänkuin
18221: hajanaisuudesta ja myös siitä, että se on huutokauppatavaraksi, jotka tavallisesti an-
18222: muodoltaan liian suppea tehtävän ~aajuu netaan vähimmän vaativaHe. Tällöin ei
18223: teen verrattuna, mistä puolestaan taas ai- ollenkaan huomioida sitä, miten tehtävä
18224: heutuu, ettei sen valvonta enempää lrnin tulee suoritetuksi ja miten .tällainen toimien
18225: tiedoitustoimintakaan ole voinut päästä täyttäminen loppujen lopuksi vastaa tar-
18226: .tarpeen vaatimalle tasolle. koitustaan.
18227: Ollakseen riittävän tehokasta, tulisi am- Huomioimalla ne arvot, jotka ovat pelas-
18228: mattitarkastuksen huolehtia työpaikkojen tettavissa tehokkaan työturvallisuusvalvon-
18229: jatkuvasta silmälläpidosta, koska niissä jat- nan ja neuvonnan avulla, on tuohon työhön
18230: kuvasti tapahtuu muutoksia koneistuksen, kiinnitettäviä varoja pidettävä tuottavina
18231: sekä monissa muissa työoloihin kiinteästi sijoituksina. Siis uusien, tehokkaampien
18232: vaikuttavissa suhteissa. Näistä syistä eivät järjestelyjen aiheuttamia uhrauksia tässä
18233: ole riittäviä nykyään tavanomaiset pisto- suhteessa eiviit saa estää säästäväi.syysnäkö-
18234: X,Jo.- Puumalainen y.n1. 413
18235:
18236: kohdat enempää kun muutkaan nä~nnäiset ,tusta koskevat lait perusteellisesti tutkit-
18237: ja toisarvoiset tekijät. tava ja uusittava.
18238: Voimassa oleva ammattientarkastuslaki Edellä sanotun perusteella kunnioitta-
18239: sallii luattamusmiesten olemisen työpai- vasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
18240: koilla, työntekijöid~n etujen valvojina. väksi toivomuksen,
18241: Tämä valvontamuoto olisi saatava ·pakolli-
18242: seksi kaikissa huomattavimmissa. työpai- että hallitus kii1·eellisesti antaisi
18243: koissa ja olisi luottamusmiesten tehtävät, Eduskunnalle tarpeelliset esitykset
18244: oikeud~t ja velvollisuudet, määriteltävä ammattientarkastusta koskevaksi lain-
18245: lailla. säädännöksi, jonka kautta valtion ja
18246: Mainitut näkökohdat huomioiden, ei insi- kuntain ammattientarkastuselinten
18247: nööri Pyykön komitea v:lta 1937, nähtä- yhtenäistäminen kävisi mahdolliseksi
18248: västi ole onnistunut tyydyttäväl·lä tavalla ja kunnan tai knntain piirissä sekä
18249: ratkais.emoon ammattientarkastusta kaske- mahdollisesti niiden toimesta suori-
18250: van lainsäädännön tehastamista ja tarkoi- tettava am?nattientarkastus uwtet-
18251: tuksenmukaistamista. Sellainen tuskin on taisiin kaikkiin tarkastuksenalaisiin
18252: saavutettavissakaan yhden Jain muutok- liikkeisiin .ia laitoksiin.
18253: sella, vaan olisi kaikki ammattientarkas-
18254: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
18255:
18256: Ville Puumalainen. Sulo Muuri.
18257: Y:rjö A. Manninen. H. Manninen.
18258: Toivo Kujala. Johan ToiV1o Järvinen.
18259: Juho Mäkelä. W. Metsäranta.
18260: Esa Hietanen. Aaro Uusitalo.
18261: Toivo Lång. Aimo Aaltonen.
18262: P. Leskinen. Elli Stenberg.
18263: Antto P:runnila. Gösta Rosenberg.
18264: Jalmari Kulmala. Mauri Ryömä.
18265: Eino Tainio. Matti Huhta.
18266: Vilhelm Riihinen. Eino Roine.
18267: Nestori Nurminen. Juho Hukari.
18268: Vilho Hj. Lehtonen.
18269: 414
18270:
18271: X,11. - Toiv. al. N:o 179.
18272:
18273:
18274: Karppinen y. m.: Toimenpiteistä huoneistojen käytön,
18275: t ehostanniseksi.
18276:
18277:
18278: E d u s k u n n a 11 e.
18279:
18280: Tämän hetken polttavimpia kysymyksiä man vuoden ailkana on annettu useita uusia
18281: maassamme on asuntokysymys. Se ei ole määräyksiä. Onpa m. m. 31/8 1944 an-
18282: ainoastaan suuriperheisten, vaan 'kaikkien nettu valtioneuvoston päätös uuden huone-
18283: omaa kotia vailla olevien maaseutu-, mutta ja henikilöperiaatteen käytäntöönottami-
18284: varsinkin kaupunkiasukkaiden vitsaus. sesta. Huoneenvuokralautakunnille on an-
18285: Asuntotilan teen tällaiseksi keihi:ttymisen te- nettu oikeus po~keta tästä .periaatteesta.
18286: kijöinä ovat ilmeisesti sotavuosina seisah- Määräysten ~täytäntöönpano ei ole :Imi-
18287: duksissa ollut rakennustoiminta, siirtoväen tenkaan osoittautunut tar;peellisen tehok-
18288: asuttaminen ja runsas uusien avioliittojen kaaksi. Sitä osoittaa yhä huutavammaks]
18289: solmiminen. Jatkuva rakennustarvikkeiden tullut asuntopula, josta ilmawkse.na on jat-
18290: puute estää asuntojen tuotannon kehitty- kuva sanomalehtikirjoittelu ja eri jäTjes-
18291: mistä edelleenkin. töjen kokousten päätöslauselmat.
18292: Tilastojen mukaan oli asunnonhakijoita AsunnonvuOik:raajien edustus asianomai-
18293: v. 194[) syyskuussa seuraavasti: kaupun- sissa huoneenvuokralautakunnissa ei ole ny-
18294: geissa 23,105, Jrauppaloissa 2,979 eli yh- kyisin tarpeeksi voimakas, jotta ne ajaisi-
18295: teensä 26,084. Suurimman rythmän asun- vat ta~peellisella teholla to~menpiteitä pu-
18296: nonhakijoista muodostivat paH"kakunnalle lan ,poistamiseksi. Tosin oli aikaisemmin
18297: muuttaneet, mutta enemmän kuin lM, kai- reserviläisillä ja edelleenkin on siirtoväellä
18298: kista oli av;.oliiton solmimisen tai perheen oikeus saada huomioiva, ei .päätösvaltainen
18299: lisäytymisen vuoksi asuntoa hakevia. Asun- edustajansa huoneenvuokralautakuntaan
18300: tokysymys on siis nykyhetkellä tärkeä he1tä koskevia asioita käsiteltäessä. Mutta
18301: väestöpoliittinen kysymys. Se on myös se ei riitä.
18302: kansan terveyden ja moraalin kannalta Myöskään ei huoneistojen tavkastus ole
18303: ensiarvoinen. Nuorison suojelemiseksi ja ta1weellisen tehokas käytäntöön soveltuvien
18304: pelastamiseksi sodanjälke~selle ajankohdalle asuntojen vuokralle ottamiseksi. Vuokra-
18305: ominaisilta vaaroilta olisi yhtenä keinona lautakuntien valtuudetkaan eivät ole .riit-
18306: asuntopulman onnellisempi ratkaisu. tävät, voidakseen niissäkään tapauks:ssa,
18307: Se voisi parhaiten ~tapwhtua asuntotuo- jolloin olisi halua, toimia tehokkaasti.
18308: tannon entistä tehokkaammalla tukemisella. Eedellä esitetyn perusteella esitämme
18309: Menettelyta;pa on kuitenkin aikaa ja suu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk<>en,
18310: ria rpääomia vaativa, tarpeellisessa laajuu- että hallitu'S kiireellisesti ryhtyisi
18311: dessa mahdoton nykyoloissa toteuttaa. toimenpiteisiin h1wneenvuokrasää-
18312: Poikkeuksellinen ajankohta vaatii tur- dösten muuttamiseksi siten, että
18313: vautumista ainoaan mahdolliseen, nopeasti vtwkralaisten edustusta huoneen-
18314: toteutettavissa olevaan keinoon: tehosta- vuokralautakunnissa lisätään, ylei-
18315: maan valmiiden asuntojen käyttöä. Sodan nen huoneistojen tarkastus toimite-
18316: päättymis·estä aiheutuvan lisääntyvän asun- taan ja vuokralautakuntien valtuuk-
18317: topulan torjumiseksi annettiin 1/II 1944 sia laajennetaan siten, että tehokas
18318: voimaantullut huoneistojen käytön tehosta- käytettävissä olevien huoneiden
18319: mista koskeva valtioneuvoston päätös. Sa- käyttö tulee mahdolliseksi.
18320: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
18321:
18322: Elsa Karppinen. Eino Tainio. Vilho Hj. Lehtonen.
18323: Jalmari Kulmala. Toivo Lång. H. Manninen.
18324: Yrjö A. Manninen. Lauri Myllymäki. W. Metsäranta.
18325: Sulo Muuri. Antto Prunnila. H. s. Pesonen.
18326: P. Leskinen. J. Mustonen. Aaro Uusitalo.
18327: 415
18328:
18329: X,12. - Toiv. al. N :o 180.
18330:
18331:
18332:
18333:
18334: Simonen y. m.: Toimenpiteistä maaseudun pie,neliiiien
18335: asunto-olojern parantamiseksi.
18336:
18337:
18338: E d u s k u n n a J 1 e.
18339:
18340: Maaseudun asunto-olojen parantamisesta räiseksi asumistiheydeksi koko maassa l.s,
18341: on eduskunnassa pailjon keskusteltu. Siitä 25-50 ha käsittävillä vi'ljelmiillä se tällöin
18342: ja sitä koskevista yks~tyiskohdista on lau- oli 1.», mutta 5 ha ja sitä pienemmillä vil-
18343: suttu hallitukselle useita toivomuksiakin. jelmiLlä 2.10.
18344: Jo ennen sotiamme oli tämä tärkeä sosiwli- Mutta epäilemättä on pwljon muitakin
18345: nen uudistustyö hyväillä alulla, mutta vali- kuin vain pelkkä huoneluku ja asuntojen
18346: tettavasti v~i1iin tullut sota keskeytti sen tilavuus, jotka vaikuttavat, että pieneläjien
18347: niinkuin niin monta muutakin hyvää asiaa. asumistaso muodostuu heikoksi. Seillaisia
18348: Kun nyt sodan jäilkien korjaaminen ja ovat esim. asuntojen yleisesti heikompi
18349: laaja asutustoiminta estävät täydellä teholla kunto, rake:p.teellinen keveys, vesi- ja sähkö-
18350: käymästä tähän tärkeään uudistustyöhön, johtojen puuttuminen j. n. e. Asuntojen ah-
18351: on pelättävissä, että asuntotaso maaseu- taus ja yleinen heikko kunto vaikut:tavat,
18352: dulla painuu jälleen sille tasolle, millä se kuten useassa yhteydessä on jouduttu to-
18353: 1901 tilastollisen alakomitean tutkimuksien teamaan, kotien viihtyisyyteen, karkoittaen
18354: mukaisesti todettiin silloin olleen. ennenkaikkea nuorisoa, kylän raiteiLle, kail-
18355: Edellämainittuna vuonna oli meillä koko viloihin j. n. e. aiheuttaen lisäksi sairauksia
18356: maassa yhden huoneen asuntoja 65.7 % ja ja on yhtenä vakavimpana tekijänä mawltar
18357: kahden ja sitä useampien huoneiden asun- pakoonkin. Näinollen ei ole myöskään yh-
18358: toja 34.3 % kaikista asunnoista asumisti- teiskunnan taholta samantekevää minkälaiset
18359: heyden oHessa 2.4. Vuonna 1919-20 oli asunto-o1ot niin suurelia väestömäärällä,
18360: yhden huoneen asuntoja enää 40.3 % ja josta tässä on kysymys, valEtsevat ja siksi
18361: kahden ja sitä useampien huoneiden asun- niiden parantamiseen olisi mitä rt:armok-
18362: toja 59.7 % kaikista asunnoista ja senkin kaimmin käytävä.
18363: jälkeen on kehitys edelleenkin kulkenut sa- Vaikka itsenäisyytemme aikana onkin
18364: maan suuntaan. Niinpä 1941 oli asumis- edellämainitussa suhteessa paljon tehtykin,
18365: tiheys enää 1.s. Näin koko maassa. Se ei niin on sanottava, että paljon enemmän
18366: kuitenkaan anna täysin oikeaa kuvaa to- olisi voitu tehdä jos tarkoitusta varten olisi
18367: deHisesta asullltotasosta. Oikearoman kuvan ollut ll:aadittuna yhtenäinen suunnitelma,
18368: siitä saa kun tarkastelee eri väestöpiirien minkä mukaisesti asiaa olisi hoidettu. Nyt
18369: asumistasoa. Niinpä kun rinnastaa esim. ei niin ole oHut, vaan on eduskunnassakin
18370: maatalousväen asumistasoa eri suuruusluo- hyväksytty toivomuksia milloin yhdestä
18371: kissa nähdään, että v. 1941 kaikihla viljel- milloin toisesta kokonaisuuteen liittyvästä
18372: miHä oli lämmitettäviä huoneita yhteensä osasta. Näin on kysymyksen hoito muodos-
18373: 1,014,815. Huoneiden luku erisuuruisilla tunut hajanaiseksi ja hataraksi ja rahoitus-
18374: viljelminä vaihteli kui:tenkin suuresti ollen kin erikoisesti tarkoituksenmukaisuuden
18375: 1-2 ha viljelmillä 1.9 huonetta vilje'lmää kannalta vaikeaksi hoitaa. Tästä syystä,
18376: kohden, mutta jo 25-50 ha käsittävillä vil- pyrittäessä parantamaan maaseudun vähä-
18377: je'lmiä 6. 7, 50-100 ha kä.si,ttävillä viljel- varaisen väen asunto-oloja olisi tarkoitusta
18378: m:hllä 12.s ja yli 100 ha käsittävillä v]ljel- varten laadittava yhtenäinen ohjelma, jossa
18379: millä 37.2 huonetta viljelmää kohden. Ot- otettaisiin huomioon koko maan tarve ja
18380: tam&lla viljelmillä asuvan väestön luku- sen vuosittainen toteuttamismahdohlisuus.
18381: määrän huomioon saatiin rtäillöin keskimää- Jos tällainen suunnitelma laadittaisiin jo
18382: 416 X,12. - Asunto-olot.
18383:
18384: nyt, olisi se käytettävissä niin pian kuin että hallittts ryhtyisi todella tar-
18385: jälleen voidaan ajatella käytävän toden- mokkaisiin toinwenpiteisiin maaseu-
18386: teolla parantamaan jo olevien rakennusten dun pieneläjien asunto-olojen paran-
18387: asunnol'lista tasoa. tamiseksi ja laatisi sitä varten pitem-
18388: Edelilämainittuun viitaten kunnioittaen pää rakennuskautta silmälläpitäen
18389: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- ohjelman rahoitussuunitelmineen huo-
18390: vomuksen, mioonottaen, että tähän ohjelmaan
18391: sisältyy kaikki nykyisen asuntokult-
18392: hmrin edellyttämät vaatimukset.
18393: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
18394:
18395: Heikiri Simonen. Elli Nurminen.
18396: Walter Kuusela. W. Metsäranta.
18397: Juho Karvonen. Arvo Riihimäki.
18398: P. A. Karjalainen. Toivo I. Sormunen.
18399: Matti Lepistö. Matti Meriläinen.
18400: Valfrid Eskola. Sulo Muuri.
18401: Aaro Uusitalo. Elsa Karppinen.
18402: Viljo Rantala. Edvard Pesonen.
18403: E. Pusa. Yrjö A. :t~Ianninen.
18404: Aino Lehtokoski. H. S. Pesonen.
18405: Aioo Malkamäki. Antti J. Rantamaa.
18406: Alpo Lumme. Yrjö Hautala.
18407: Yrjö Kallinen.
18408: 417
18409:
18410: X,13. - Toiv. al. N:o 181.
18411:
18412:
18413:
18414:
18415: Niskala y. m.: Toim-enpiteistä metsätyöväen astmto-ol.ojt}n
18416: parantamiseksi.
18417:
18418:
18419: E d u s k u n n a ll e.
18420:
18421: Maamme kansantalouden kannalta ensi- toteuttaa, on myönnettävä, ettei se ole
18422: arvoisen tärkeä työläisten rYfhmä, metsä:työ- helppo tehtä<Vä. Metsätyöväen asuntojen ti-
18423: väki, suorittaa raskasta ·ja voimia vaativaa lapäistarve ja työmaiden hajanaisuus vai-
18424: tehtäväänsä mitä vaikeimmissa asunto- ja keuttavat suuresti asuntokysymyksen jär-
18425: majoitusoloissa. Tosin v. 1928 hyväksytty jestelyä. Olisi senvuoksi harkittava, eikö
18426: n. s. ,Kämppälaki" on jossakin määrin pa- olisi asianmukaista valtion osallistua metsä-
18427: himpia epäkohtia poistanut, mutta huoli- työväen asuntokustannuksiin sellaisill.a
18428: matta lain selvistä määräyksistä on monilla alueilla, joissa tarkoitukseen ei voida käyt-
18429: työmailla, joissa työvoimaa tarvitaan run- tää varsinaisia asuntoja ja 'doissa asunto-
18430: saammin, sietämätön a1ltaus niin miesten kustannukset nousevat kohtuuttoman suu-
18431: kuin hevostenkin majoituksessa. Nykyisin rilksi. Tällöin valtio voisi myöskin valvoa
18432: metsätöitä usein vierdksutaan sen:vuoksi, entistä tehokkaammin, että epäkohdat met-
18433: kun asunto-olot ovat niin heikot, etteivät sätyöväen asunto-oloissa yhtiöiden ja yksi-
18434: ne tarjoa kunnoHista levon mahdollisuutta. tyistenkin työmaiilla saadaan korjatuksi.
18435: Tämän e~päkdhdan korjaamiseen on kiinni- Kun sen lisäksi valtio, joka Pohjois- ja Itä-
18436: tettävä vakavaa huomiota, sillä metsätöiden Suomessa on suurin metsien omistaja ja
18437: tuloksista ovat suuresti riippuvaisia mei- hak:kauttaja, myöskin omilla työmaiHaan
18438: dän mahdollisuutemme selviytyä sodan tuo- huotlehtisi metsätyöväen asunto-olojen jär-
18439: mista vaurioista. jestämisestä tyydyttäviksi, olisi asiassa jo
18440: Voimassa olevan ·lain mukaan asunnot on paljon voitettu.
18441: hankittava sen, jonka laskuun työ teetetään. Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
18442: Käytäntö on johtanut siihen, että yhtiöt kunnan päätettäväksi toivomuksen,
18443: kustannuksia säästäen tahtovat päästä mah-
18444: dollisimman pienillä menoihla varsinkin että ha:UUus ottaisi harkittnvakseen
18445: työmaiHa,. joissa työt kestävät vain yhden rniten rnetsätyöväen aswn.to-olQja voi-
18446: vuoden. Kun edellämainittua lakia oltuaan taisiin tehoklroasti parantaa ja 1-yh-
18447: voimassa 17 vuotta, ei vielä ole voitu täysin tyisi sen mt~km'siin toimenpiteisiin.
18448: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1946.
18449:
18450: Markus Niskala. Juho Paksuja.lka.
18451: Martti Miettunen. Heikki Soininen.
18452: Johannes Virolainen. M. 0. Lahtela.
18453: Antti A. Koukkari. Anshelm Alestalo.
18454: ToiVIO Ikonen. Väinö Okko.
18455: Eemil Pääkkönen. Lauri Riikonen.
18456:
18457:
18458:
18459:
18460: 53
18461: 418
18462:
18463: X,14. - Toiv. al. N :o 182.
18464:
18465:
18466:
18467:
18468: Muuri y. m. : Esityksen antatnisesta wuo1·ison ammatillisen
18469: kasvatu~sen .edistämisestä.
18470:
18471:
18472:
18473: E d u s k u n :n a l :1 ,e.
18474:
18475: Maamme teollisuustyöläisistä lasketaan temijäinsä ilukumäärään, vissilile osalle nuo-
18476: olevan noin 15-20 % nuoria työläisiä. Nuo- risoa ammattikoulutuksen omaHa a.lalloom.
18477: risolainsäädäntöömme liit.tyy m. m. erinäi- sekä käy·tännöHisessä että teoreettisessa suh-
18478: siä nuorison työsuojelua y. m. kysymyksiä teessa. Tämän !t01teu.tltamiseksi olisi sosiaali-
18479: koskevia lakeja ja säädöksiä, joiden tarkoi- ministeriössä, joille tämän iluontoinen teh-
18480: .tuksena on turvata nuorten työläisten oi- tävä parha>ilten sopii, oltava osasto, joka so-
18481: keuksia ja itoisall!lta edistää heidän kehiit- pivien elinten, esim. kunnaH'isten a1lllll'atti-
18482: tym:istään kykeneviksi suoriutumaan yhwis- oppila;Ultakunitien ja ammaif.'t.i:tarkastajien
18483: kunl1alll kansalaishlle asetltamist:a 1tehtävistä. avuHa valvoo koulutuk<~en t,o.teuttamista ja
18484: V6imassa olevat [ait ovat kui•tenlcin haja- tasoa.
18485: naisia ja sellaisina .niiltä puuttuu yhtenäi- EdeHä esitettyyn vii.taten esitämmekin
18486: nen, määrätietoinen tlinja. Erikoisesti tämä eduskunna1n hyväksytltäväksi .toivomuksen,
18487: pitää paikkansa :nuorison ammat.tikasvatuk-
18488: sen suhteen. Nykyisin vain pieni osa: nuori- että hallitus tutkituttaisi nuorismt
18489: sosta saa riittävän ·ammatillisoo koulutuk- ammatiUisen kasvatuksen edistämisen
18490: sen. Olisi pyrittävä siihen, että jokaisen tuo- tnaltdollisuuksia ja antaisi siitä laki-
18491: tantolaitoksen pitäisi antaa, suhteessa työn- esityksen Eduskunnalle.
18492: He1singissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
18493:
18494: Sulo Muuri. Aaro Uusitalo.
18495: Eino Tainio. Eino Roine.
18496: V. Puumalainen. Johannes Mustonen.
18497: Toivo L Sormunen. W. Metsära.nta.
18498: Arvo Riihimäki. Hugo Manninen.
18499: Elli S:tenberg. Johan Toivo Järvinen.
18500: Esa. Hietanen. M. Jäninen.
18501: Nestori Nurminen. Konsta Talvio.
18502: Elsa Karppinen.
18503: 419
18504:
18505: X,t5. - Toiv. al. N:o 183.
18506:
18507:
18508:
18509: M. Jirrinen y. m: Vapaaehtoiseen invaliidihuoltoon myön-
18510: nettävien avustusvarojen jakamisesta InvaUidijärjestii-
18511: jen Keskusliiton kautta.
18512:
18513: E d u s kun n alle.
18514: Va.paaehtoiseen invaliidi·huoltoon myön- kin varsinaista invaliidLhuollon kenttiityötä
18515: nettävät varsinaiset avustusmäärämhat .lähel:lä olevien elimien. suoritettavaksi edel-
18516: muodostavat sen perustan jolle v·a.paaeh:toi- leen. Myöskin :tarkoitukseen tarvittavien
18517: nen huoltotyö rakentuu. Näin saamistaan varojen :todellinen määrä olisi tätä kautta
18518: varoista invaliidijärjestöt etupäässä suo- saMavissa. eduskunnan :tietoon. Keskittämi-
18519: rittavat sitä tila.päisluontoista avustusta, seen mielestämme nyt t.arjoutuu mahdolli-
18520: jota invaliideille vä1ttämättä j<mdutaan suus sen kautta, että sosiaaliministeriön
18521: antamaan monista syistä, mutta varsinkin yhtey,teen on muodosteilla erikoinen elin,
18522: sinä aikana kun he vammansa vuoksi ovat tehtävänään vapaan sekä osittain lakimää-
18523: sairaalas·ta palattuaan toipiiaina sekä myö- räisen sosiaalisen huollon ja samalla inva-
18524: hemmin vammasta aiheutuvan sairauden liidi:huollon valvominen. Seuraavaksi por-
18525: t. m. s. aikana. Näitä varaer.iä eduskunta taaksi invaliidihuoltojärjestöt ovat rrnuodos-
18526: vuosiUain eri järjestöjen .nimiin eri mo- truneet yhteisen keskusjärjestön johon
18527: menteilla on osoit,tanut varsin huomattavia useimmat invaliidiryhmät jo ovat liitty-
18528: summia. neet, ollen jäsenmääränsä mukaan sen hal-
18529: :Maamme vapaehtoisessa huollossa yleensä lituksessa edustettuna ja jonka toimintaa
18530: va1linnutta hajanaisuutta on seurannut ha- sosiaaliministeriö edustajainsa välityksellä
18531: janaisuus myös näiden varojen myöntämi- valvoo. Nämä molemmat elimet voisivat
18532: sessä. Tästä aiheutuu käytännössä monen- suorittaa varsinaiseen inva:liidien huoltoon
18533: laisia haittoja, niin varojen saantiin kuin myönnettävien varojen jaon ja valvoa nii-
18534: jakaantumiseenkin katooen. Invaliidiryh- den käy.ttöä, tarvitsematta silti puuttua in-
18535: mät, jotka jo ovat hyvin organisoituneet, valiidien eri huoltolaitoksiin myönnettävien
18536: saavat tiitä tietä käyttövaroja huoltoansa t. m. s. varojen käy·ttöön. Samaan tulokseen
18537: kun taas niiden ryhmien, joiden organisoi- päätyi esityksessään valtioneuvoston vuonna
18538: tuminen on keskeneräinen, kuten tuberku- 1945 huhtikuussa asett.ama vapaan sosiaali-
18539: loottisten tai 1918 punaisten invaliidien, sen huollon uudistamiseksi työskennellyt
18540: tahi ne joilla järjestöä ei ole olemassakaan, lromi'tea invaliidihuollon avustusvarojen
18541: kuten rNlJmaattiset sekä sellais,et sotainva- jaon sulhteen.
18542: liidit jotka eivät saa lakimääräistä kor- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
18543: vausta, eivät saa näin myönnettävistä va- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18544: roista osallisuutta ollenkaan. Nykyistä käy-
18545: täntöä noudattaen eduskunnalla ei voi olla että hallitus toimituttaisi tutki-
18546: riittävää tuntemusta avuste:ttavien ryhmien muksen, voitaisiinko invaliideille va-
18547: :toddlisista .tarpeista. Kokemus on lisäksi paaseen huoltotyöhön myönnettävät
18548: osoittanut .tästä hajanaisuudesta johtuen h'lapäisavusttt-svarat myö,ntää yh-
18549: voivan ihuol:tovaroja saada samojen yksilöi- dessä erässä sosiaaliministeriö?~ vä-
18550: den eri taJ10ilta. lityksellä invaliidityön keskuseli-
18551: Hajanaisuudesta voitaisiin vapautua men, Invaliidijärjestöjen Keskuslii-
18552: myöntämällä va:rat yhdessä erässä joiden- ton kattfta edelleen jaettaviksi.
18553: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
18554: Mikk.o Järvinen. Matti Lepistö. H. S. Pesonen.
18555: Elsa. Karppinen. Martta Salmela-Järvinen. Juho Mäkelä.
18556: Jalmari Kulmala. Elli Stenberg. W. Metsä.l'anta.
18557: Antto Pnnnila. Johan Toivo Järvinen. Aleksi Rinne.
18558: Albert Brommels. Edvard Pesonen. Yrjö A. Manninen.
18559: Gösta Rosenberg. Uuno Raatikainen.
18560: 420
18561:
18562: X,t6. - Toiv. al. N:o 184.
18563:
18564:
18565: E. Pesonen y. m.: Av-ustuksen m,,yöntämisestä Invaliidijär-
18566: jestöjen Keskusliitolle.
18567:
18568: E d u s k u n n a ll e.
18569: Invaliidihuolto äskeisten vuosien seuraa- omaan jo järjestyneitten ryhmien keskittä-
18570: muksena muodostaa maassamme vaikean ta- miseen. Maassamme on invaliidiryhmiä ku-
18571: loudellisen sekä henkisen pulman. Heille ten reumaattiset josta aiheutuu paljon työ-
18572: olisi kyettävä tarjoamaan kohtuullinen toi- voiman hukkaantumista, mutta joitten
18573: meen~tulo, joka monista syistä on painunut huolto kokonaan on järjestämättä ja joilla
18574: varsin alhaiseksi, jotta enemmät moraali- ei ole edes järjestöä jdka kokoaisi heitä
18575: set vaarat heidän tahollaan vältettäisiin. auttamaan itseään. Samanlaisessa asemass·a
18576: Heidän pysy·vämpi auttamisensa työkuntoi- asiallisesti on lukuisa työvelvollis- ja sota-
18577: siksi Iransalaisiksi ammattikurssitoiminnan invaliidijoukko, jotka monesta syystä eivät
18578: ja työhön sijoittamisen avulla on myös no- saa lakimääräistä korvausta. Tämänluon-
18579: peasti kyettävä aikaansaamaan. Vain näillä toiset invaHidiryhmät ovat välttämättä
18580: toimenpiteillä koko yhteiskuntaa nyt siltä myöskin saatettava työhön itsensä auttami-
18581: taholta painavaa kuonnaa saadaan tuntu- seksi. Tämä tehtävä muun oheHa kuuluu
18582: varumin kevennettyä. jo mainitun keskuselimen ·tehtäviin.
18583: Näiden kaikkien tehtävien suorittamiseen Selvää on, että tämäntapainen tehtävä
18584: sen eri vaiheissa ei valtiovalta voi osallistua, edellyttää kohtuullista määrää aineellisia
18585: eikä sen taloudelliset mahclohlisuudetkaan varoja keskitet;rn työn käitettäväk.si. Jä-
18586: varsinkaan nykyään anna siihen myöten. senjärjestöt kenttätyön suorittJUjina eivät
18587: Tarvitaan invaliidien itsBnsä vapaaehtoista niitä riittävästi voi omaHe keskusjärjestöl-
18588: ponnistelua järjestöjensä avuHa valtion an- leen luovuttaa, koska ne itsekin kamppail&
18589: taman tuen perustalla. Vapaaehtoinen huol- vat jatkuvasti taloudellisissa vaikeuksissa.
18590: totyö valtion toimenpiteiden täydentäjänä Pelkästään vapaaehtoisen avun varassa kes-
18591: ja erikoisesti juuri nykyään on välttämä- kusliitto ei myöskään saa varoja toimin-
18592: töntä. tansa todella merkityksellise'ksi saattami-
18593: Ollakseen riittävän tehokasta tulee <Va- seksi. Näin ollen olisi valtion tuettava kes-
18594: paan huoltotyön toimia keskitetysti toi- kitettyä vapaaehtoista inva:liidihuoltotoimin-
18595: saalla huollettaviin nä!hden toisaalla valtioon taa.
18596: päin. Tämä on yhä suuremmassa määrin Edelläesitettyyn viitaten, ja ottaen huo-
18597: ymmärrettykin kaiki:lla asianosaisi:lla ta- mioon keskityksestä koituvan suuren yh-
18598: hoilla, jonka ilmauksena vapaata invaliidi- teiskunnallisen me:Vkityksen, ehdotamme
18599: :huoltoa suorittavat enimmät maamme jär- •eduskmman hyväksj'lttäväiksi toivomuksen,
18600: jestöt ovat luoneet itselken keskusjärjestön,
18601: jotta työn hajanaisuudesta aiheutuvat hai- että hallit-us ryhtyisi toitnenpitei-
18602: tat vältet·täisiin ja valtiolle voitaisiin antaa siin a-vustuksen myöntämiseksi -va-
18603: todella tehokasta tukea esitysten muodossa paaehtoista invaliidihuoltotyötä suo-
18604: huoltotoimenpiteitä edelleen kehitettäessä. 1·ittavien järjestöjen keskuselimelle,
18605: Keskusjärjestön t~:htävä ei rajoitu yksin- I n valiidijä1·jestö jen Keskusliitolle.
18606: Helsingissii 6 päivänä helmikuuta 1946.
18607: Edvard Pesonen. J. F. Tolonen. Yrjö Kallinen. J oha.n Toivo Jär-
18608: Väinö Kivisalo. Vilho Hj. Lehtonen. H. S. Pesonen. vinen.
18609: Varma Turunen. K. Hj. Kauhanen. W. Metsäranta. Jussi Annala.
18610: Matti Lepistö. Matti Meriläinen. P. A. Karjalainen. Kauko Andersson.
18611: Samuli Tervo. Sulo Muuri. 0. Muikku. Väinö Leskinen.
18612: Va.lfrid Eskola. Alpo Lumme. Jere Juutlla.inen. Toivo Lå.ng.
18613: Elli Nurminen. Jussi Raatikainen. Uuno Raatikainen. Albin Asikainen.
18614: Yrjö A. Manninen. K. Ha.ka.la. Juho Pyy. Lassi Hiekkala.
18615: Juho Karvonen. Antti J. Rantamaa. Valto Käkelä. Yrjö Kilpeläinen.
18616: Walter Kuusela. Martta Salmela- Juho Huka.ri. Jalmari Kulmala.
18617: Aino Malka.mäki. Järvinen. Toivo H. Kinnunen. Eino Raunio.
18618: Kaisa Hillelä. M. Järvinen.
18619: 421
18620:
18621: X,t'i. - Toiv. al. N:o 185.
18622:
18623:
18624:
18625:
18626: Lepistö y. m.: Ty(jntekijäin luottamusta nauttivien apu-
18627: laistarkastajain asettamisesta ?netsäpa:tkkata1'kkailijain
18628: avuksi.
18629:
18630:
18631: E d u s kun n a U e.
18632:
18633: Metsätyöpalkkoja seurataan nykyisin so- ovat joutuneet [palkkatarkkailijat, joina toi-
18634: siaaliministeriön toimesta palkkatarkkailun mii metsänhoitajia. Jotta työntekijäin ~uot
18635: kautt.a. A~rlekirjoittanut Lepistö y. m. (toiv. tamns metsatyöpalkkat.arkkailuun voitaisiin
18636: al. n:o 214. 1945 vp.) esit,tivät hanitukselle palauttaa olisi varsinaisten metsäpalkka-
18637: iLausuttavaksi ~toivomuksen, että metsätyö- tarkkailijoina toimivien metsänhoitajien li-
18638: Jäis1en dloja kos'IDeva ttarkastus ja valvorrta säksi saatava apulaistarkastajiksi metsätyö-
18639: yhtenäistytettäisiin ja tehostettaisiin. Mai- miesten luottamusta nauttivia henkilö~tä.
18640: nittu aloite on vielä käsittelemättä työ- Samalla voitaisiin mainitu:Uhle tarkkailijoiHe
18641: väenasiainva1io'kunnassa. Sen jättämisen keskittää kaikki metsätyöoloja koskeva !tar-
18642: jälkeen on asessori Komsin johdolla toi- kastus ja valvonta, jolloin se saataisiin
18643: miva metsähuoltokomitea jäUänyt hallituk- myöskin todella tehokkaaksi ja silloin työn-
18644: selle mietintönsä asiasta, jossa lienee tekijät voisivat luottamuksellisesti siihen
18645: päädytty saman~aiseen tulokseen tarkastuk- suhtautua. Edelleen mainituill[e tarkasta-
18646: sen ja valvonnan keskittämisestä. Kun on jille olisi ~msiasteisesti jätettävä työmittauk-
18647: siis olemassa perusteellinen selvitys asiassa, sissa esiintyvät erimielisyydet, jolloinka
18648: niin hallituksen pit.äisi nopeasti ryhtyä toi- työmittauslaista 'tulisi entistä suurempi
18649: menpiteiseen korjauksen saamiseksi edellä- oikeudellinen tuki työmiehiUe.
18650: sanotussa kysymyksessä. Mitä tulee erikoi- EdeUäolevan perusteella kunnioittaen eh-
18651: sesti nykyhetken tilanteeseen, niin :tuskin dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
18652: voitaneen luopua metsätyöpalkkatarkkai- muksen,
18653: lusta, vaikkakin se työläisten taholta ny- että hallitus kiireellisesti ,ryhtyisi
18654: kyisessä muodossaan onkin aiheuttanut an- sellaisiin toinwnpUeisiin, että metsä-
18655: karaa arvostelua, koska se pääasiassa on palkkatarkkailijoille a.setettaisiin
18656: kohdistunut n. s. ylipaikkoihin. Erikoisesti apttlaisiksi työntekijäin luottamusta
18657: arvostclunalaiseksi työntekijöi,tten taholta nauttivict apulai.~tat·kasta}ia.
18658: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
18659:
18660: Matti Lepistö. Samuli Tervo.
18661: Valfrid Eskola.. Esa. Hietanen.
18662: Eino Raunio. Toivo Kuja.Ia..
18663: Juho Karvonen. Kaisa. Biilelä.
18664: 0. Muikku. Edvard Pesonen.
18665: B. S. Pesonen. P. A. Karjalainen.
18666: Isak Pentta.Ia.. Jere Juutila.inen.
18667: Yrjö A. Manninen.
18668: 422
18669:
18670: X,1s. Toiv. al. N :o 186.
18671:
18672:
18673:
18674:
18675: Prunnila y, m.: Esityksen antamisesta satamatöiden valtion
18676: ttM ku.nnan haUu1tn o.tta.misesta.
18677:
18678:
18679: E d u ·s kun n a il. l e.
18680:
18681: Jokaisessa satamassa kaupunki- ja maa- syrjäy:ttää entiset ·työntekijät. Tuollainen
18682: laiskunta liikke:enharjoittajan ominaisuu- aina katkeava rtyösuhd€ on omiaan saatta-
18683: dessa osallistuu lastaus- ja pul'kaustyöhön maan työvoiman markkinamaiseen kaup-
18684: siten, että se omistaa satamat ja satama- paan sa-tamissa.
18685: laitteet. S.atamakaupungit uhraavat mii- Satamatyöläiset olisi saatava vakinaiseksi
18686: joonapääomia sa.tamiensa rakentamiseen ja ammattikunnaksi, jonka jokainen jäsen tie-
18687: kunnossapitämiseen. On kaupunkeja, jotka tää saavansa. ohla !työssä purjehduskauden
18688: omistava·t rautatiet ja kui!kuneuvot sata- kerrallaan ja <>ma<lla vuorollaan. Nykyi-
18689: missa. Satamadn teknillinen henkilökunta sessä tiia.nteessa se ei ole mahdollista. Ah-
18690: on välittömästi kuntain palveluksessa ole- tausHikkeet yleensä ovat vain väJ.ityskont-
18691: vaa :työvoimaa. torieu taJpaisia, joilJla mitään väil.iaikat.yötä
18692: Yksityinen ahtaustyönantaja vuokraa ei ole mahdolHsuutta järjestää.
18693: koneet käyttäjineen palvelukseensa ja vain Edel•lä mainitut sei'lmt jo puhuvat sen
18694: varsinainen lastaus- ja purkaustyövoima on puolesta, että perinpohjainen uudelleenjär-
18695: sen palveluksessa olevaa ja .pa.lkka.amaa. jestely on välttämätöntä. Kun tutkii mah-
18696: Näin on yksityinen :työnantaja sijoittautu- dollisuuksia, millä ibavailJla asia olisi järjes-
18697: nut välikätenä kä.y;ttämään -elävää työvoi- tettävä, niin ei voi tulla muuhun tulokseen
18698: maa kunnan koneiden ja teknillisen työ- kuin siihen, eHä yhteiskunta ottaa koko
18699: voiman avulla. työa!lan järjestääk.<;een ja samalla ottaa
18700: Tällainen olotila, samalla kun se on luon- haltuunsa varsina.isen sa:tamatyösuorituk-
18701: noton siinä suhteessa, että kunnat sijoitta- senkin, koska kallisarvoiset lait.teetkin ovat
18702: malla .pääomiaan satamain ja. satamalaittei- kuntain omistuksessa ja tekniilain€n henki-
18703: den rwkentamiseen ja pitämäHä niitä jat- lökunta niiden .palveluksessa ja koska kun-
18704: kuvasti kunnossa, tekevät näin mahdolli- nat kaiken lisäksi joutuvat huolehtimaan
18705: seksi asia.l.lisesti mitään pääomia omista- satamatyöLäisten oleskelu-, peseyty1nis- ja
18706: mattomien ahtausliikkeiden ja yksityisten ruokailuhuoneiden rakentamisesta ja kun-
18707: urakoitsijain voittoa tuoHavan toiminnan, nossapidosta.
18708: on omiaan kasvattamaan satamiin toimeen- Edellä esitetyn .perusteella esitämme
18709: tulonsa puolesta hyvin epävakaisessa ase- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18710: massa olevan ·työläisryhmän. On va.llaHa
18711: ainainen epävarmuus työhön pääsystä, että hallitus kiit·eellisesti toirnitut-
18712: koska yksityisen työläisen työsuhde jatkuu taisi tutkimuksen satamatöiden val-
18713: vain niin kauan 'kuin la.ivan il.astaus tai tion tai kuntaitt haltuun ottamisesta
18714: purkaus k€'Stää, ja työnantajana uuden Jas- ja antaiBi nsiasta esityksen Edttsktwt-
18715: tin ttullessa on mahdollisuus ottaa uusia ja nalle.
18716: Helsingissä· helmikuun 7 päivänä 1946.
18717:
18718: Antto Prunnila. Toivo Kujala.
18719: Johannes Mustonen. Juho M'åkelä.
18720: Toivo Lång. Eino Roine.
18721: Jdlklwo J~en. T. B:eyggari
18722: Walter Kuusela. Aaro Uusitalo.
18723: Kauko Andersson. Jalmari Kulmala.
18724: 423
18725:
18726: X;19. - Toiv. al. N :o 187.
18727:
18728:
18729:
18730:
18731: H. Pesonen y. m.: Toimenpiteistä työntekijäin aseman tur-
18732: vaamiseksi sairauden aikana.
18733:
18734:
18735: E d u s k u n n a ll e.
18736:
18737: Vuonna 1922 1 p :nä kesäkuuta annetun sanomisaikaa ei ole olen1assa, niin pall~kaa
18738: työsopimuslain 20 § 2 momentissa sano- ei makseta, vaikka lainsäätäjän ihnei-
18739: taan: ,Jos työntekijä on estetty työtä te- nen tarkoitus lienee ollut se, että irti-
18740: kemästä sairauden tai tapaturman vuoksi, sanomisailm, jos sellainen on · olemassa,
18741: eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaan- määrää vain sairausajan :pituuden, jolta
18742: saanut tahallisesti tai aiheuttanut rikolli- palkka on maksettava, kuitenkin enintään
18743: sella toiminnallaan tahi kevytmielisellä neljätoista päivää.
18744: elämällään taikka muulla törkeällä tuot- Edellä mainituissa tapauksissa joutuvat
18745: tamuksella, on työntekijällä oikeus esteen vuosikymmeniä samassa työpaikassa työs-
18746: Yallitessakin saada palkkansa ajalta, joka kennelleet työntekijät sairausaikanaan ai-
18747: on yhtä pitkä kun työsuhteessa noudatet- van turvattomaan asemaan ja samalla epä-
18748: tava irtisanomisaika, kuitenkin enintäin <Yikeutettuun asemaan sellaisten työnanta-
18749: neljätoista päivää". Laki on ollut voi- jain työssä oleviin työntekijöihin nähden,
18750: massa yli kaksikymmentä vuotta ja jotka ovat saaneet järjestöjensä avulla ai-
18751: vaikka lain määräys, sairausajalta makset- lman työehtosopimuksia, joissa on myös
18752: tavaan palkkaan nä:hden on selvä, niin työntekijäin asema turvattu sairaus-
18753: siitä huolimatta eivät ainakaan useat aikana.
18754: suurtyönantajat maksa ollenkaan työläi- Edellä olevan perusteella ehdotamme
18755: sill~en sairausajalta palkkaa. Tämä on kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
18756: ollut ja on edelleenkin mahdollista sen toivomuksen,
18757: vuoksi, että työnantajat ovat laatineet
18758: liikkeilleen työsääntölain edellyttämät että hallitus kiit·eellisesti valmistut-
18759: työsäännöt, joihin on m. m. otettu sellai- taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
18760: nen määräys, että kaikki työntekijät ote- sen, joko työ.~opimuslakia täydentä-
18761: taan työhön tilapäisinä työntekijöinä, il- mällä ,tai jollain muulla sopivciUa ta-
18762: man irtisanomisaikaa. Työnantajat siis valla, että kaikilla työaloilla työsktm-
18763: 1
18764:
18765:
18766: tulkitsevat asian niin, että irtisanomisaika televät työntekijä't saisivat sairaw-
18767: mt'klaJs:ee k:dkonaan kysymyksen sairaus- aikanaan palkkaa niin, että heidän
18768: ajalifa ma.ksetlta..vasta, pailka:sta. Jos i:rttisano- asemansa tulisi sairausaikana turva:.. ·
18769: mi<mikw oo olemassa - niin si>Hoin maikse- t1tksi.
18770: taan sairausajalta palkka, mutta jos irti-
18771: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
18772:
18773: H. S. Pesonen. 0. Muikku.
18774: Juho Karvonen. Uuno RaatilQUnen.
18775: X,zo. - Toiv. al. N:o 188.
18776:
18777:
18778: Kuusela y. m.: Esityksen antmnisesta laiksi lasten ja nuor-
18779: ten henkt'löiden käyttämisestä maatalo1~stöissä.
18780:
18781: E d u s k u n n a ll e.
18782:
18783: Suomi on maatalousvaltainen maa ja symykset: ,Miten pitkälle on valtioneuvos-
18784: maata:loud~n harjoittaminen on pääelinkei- ton viime vuoden (1944) syyskuussa asete-
18785: nomme. Tilaston mukaan suunnilleen puo- tun maatalouden työaikalakikomitean työs-
18786: let koko maamme väestöstä hankkii toi- ·kentely edistynyt; sekä aikooko haHitus
18787: meentulonsa maataloudesta ja sen sivu- komitean mietinnön valmistuttua antaa
18788: elinkeinoista. l\Iaataloudenharjoittajat muo- asiasta kiireellisesti esityiksen eduskun-
18789: dostavat näin ollen myöskin huomat- nalle", annettiin seuraava vastaus: ,Kysy-
18790: tavan työnantajaryhmän. Vakituisesti myksessä mainittu valtioneuvoston aset-
18791: maatalouden palveluksessa työskentelevien tama komitea, jonka tehtävänä oli ehdo-
18792: mies- ja naistyöntekijöiden lukumäärä on tuksen valmistaminen maatalouden ·työaika-
18793: vähintään 200,000 henkeä. Tämän lisäksi laiksi, on syyskuussa 1945 saanut mietin-
18794: on vielä suuri määrä sellaisia pientilallisia, tönsä valmiiksi ja jättänyt sen valtioneu-
18795: jotka osan vuotta tek€vät ;pal'kattua työtä vostolle. Mietintö on sen jäl:keen painettu
18796: suurempien maataloustyönantajien palve- ja lähetetty sosiaaliministeriöstä asianomai-
18797: lUJksessa. Erikoisesti pel'!heellisten maata- si:Ue virastoiUe lausunnon antamista var-
18798: loustyöläisten ja pientilallisten alhaisesta ten. Lausuntojen saavuttua saataneen eh-
18799: elintasosta johtuen, on lasten ja nuorten dotus !hallituksen esit)'lkse•ksi asiassa val-
18800: henildlöiden käyttäminen maataloustöissä miiksi niin, että se voidaan antaa eduskun-
18801: hyvin yleistä. Huippunsa tämä lapsityö- nalle kevätistuntokauden kuluessa". Toi-
18802: voiman käyttö saavutti sodan vuosina, jol- vottavasti hallitus a.ntaa edellämainitusta
18803: loin olojen pa:kosta jouduttiin siihen liian- asiasta esityksen mahdollisimman ,pikaisesti.
18804: kin paljon turvautumaan, täten heikentäen Samanaikaisesti tai välittömästi sen jiil:keen
18805: iasten :luontaisia kehitysmahdollisuuksia. olisi saatava aikaan laki lasten ja nuor-
18806: :Mutta ja.tlmvasti, varsinkin suuriperlheisten ten hellikilöiden käyttämisestä maatalous-
18807: vanh€mpien lasten- sitä mukaa kuin ikää töissä, jot€n lainsäädäntöön ei jäisi min-
18808: karttuu - on lähdettävä ansiotyöhön heti käänlaista valitettavaa aukkoa.
18809: kun jotenkuten tkykenevät elatuksensa an- Edelläolevaan viitaten me allekirjoitta-
18810: saitsemaan. Tällainen lapsityövoiman riisto neet kunnioittaen esitämme eduskunnan
18811: on oHut ja on edelleellikin mahdollista, päätettäväksi toivomuksen,
18812: kooka minkäänlaista rajoittavaa lainsäädän-
18813: töä ei ole olemassa. että hallitus, antaessaan Eduskun-
18814: Kehitys näyttää kuitenkin johtavan sii- nalle esitylosen nwatalmtden työaika-
18815: hen, että maataloudeUikin työaikaa ry!hdy- laiksi, sen yhteydessä tai mahdolli-
18816: tä;än lailla säännöstelemään. Viime vuoden simmcm pikaisesti sen jälkeen, an-
18817: lokakuussa tehdyn eduskuntakyselyn joh- taisi Edusk1mnalle esityksen laiksi
18818: dost~, jossa esitettiin asianomaisen halli- lasten ja nuorten henkilöiden käyt-
18819: tuksen jäsenen vastattavaksi seuraavat ky- tämisestä mootaloustöissä.
18820: Helsingissä helmiJkuun 6 päivänä 1946.
18821: Walter Kuusela. Hj. Kauhanen. Aino Malkamäki.
18822: P. .A.. Karjalainen Kauko Andersson. Elli Nurminen.
18823: Valto Käkelä. Vilho Hj. Lehtonen. Yrjö Kilpeläinen.
18824: Jere Juutila.inen. Jussi Raatikainen. Väinö Kivisalo.
18825: Juho Mäkelä. Juho Karvonen. .A.ntto Prunnila.
18826: Valfrid Eskola. Uuno Raatikainen. Arvo Riihimäki.
18827: Heikki Simonen. H. S. Pesonen. Konsta Talvio.
18828: Varma. Turuneu. Matti Lepistö. W. Metsäranta.
18829: Viljo Rantala. Kaisa Hiilelä.. .A.aro Uusitalo.
18830: Eino Raunio. Edvard Pesonen.
18831: 425
18832:
18833: X,21. - Toiv. al. N :o 189.
18834:
18835:
18836:
18837:
18838: Lumme y. m.: Määrärahasta 111u01·isokotien perustamiseksi
18839: humnatta-vimpiin väestökeskuksiin.
18840:
18841:
18842: Ed n s kun n a J 1 e.
18843:
18844: Nuorison asema on väestökeskuksissa tu1- tävä kuuluu kunnille. E.Uei kuitenkaan val-
18845: lut entistä vaikeammaksi. Jo pelkästään ·tiOII1 taholta puurtuta tähänastista voimak-
18846: asunnon saanti tuotltaa voittamat.tomia vai- kaammin asiaan, n<ii<n tuskinpa. monet kun-
18847: keuksia. Asuntoahtaus 1tulee edelleen valHt- nll!tkaan hankkeeseen rupeavat. Kun se saa-
18848: semaam. monia vuosia kaikis!l:a rakennusyri- .tetarun valltion taholta aft'u:hle, niin riippu-
18849: tyksistä huolimatta. Kaikkein raskain on matta kot.ipaikkao~keudesta voidaan nuoria
18850: niiden nuor.ten asema, jotka ovat orpoja, sijoiittaa tarpeen ituHen ~aajenunaltakin
18851: koditltomia~ vamhempien hylkäämiä .ta.i muu- alueelta yhteiseen nuorisokotiin. Ellei sitä
18852: ten heikoista olosuhteista. Asuldreina he voida kaikkiwHe rakentaa, niin kenties voi-
18853: monasti hyvin epäviihtyisi<>sä ja arvelutta- .taisiin vuokrata riittävän suuri huoneisto
18854: våssa olosuhteissa sekä ohjausta: va>iiN·a jou- sitä varten. KasvwtukseJUises't.i: täll!lainen
18855: tuvat useasti harhateilleldn. Tämän tähden kolti murrosikäiseHe nuorisolle olisi mitä :an-
18856: olisi va·lltiovallankin .taho1ta koetettava tu- 'tavin tuki ja apu. Valtiovallan 'taholta voi-
18857: ke-a heitä tänä ylimenakautena. Myös olisi taisiin myös tälftaistw nuorisokotien perus-
18858: hyvin >täl'lkeätä, et.tä he saisivat tarpeeNisen ,tajiksi ja y~läpi:täjiksi hyväksyä sekä kun-
18859: ammattiopetuksen valmistuakseen riittävin na't että yk<oityiset lm~ten ja nuorten hyväksi
18860: edeilly.t.yksin omilllltakeiseen elämään. Vie- työskentelevät yhtymät. Tällöin valtion-
18861: läpä useasti sen jälkeenkin heidän palk- avun pitäisi oHa riittävän suuri.
18862: kansa on :niin ~dhainen, että he .eivät omin Kaiken edelläollcvan perustee~la me alle-
18863: avuin .tule ;toimeen. kirjoittanee;t lmnnioi1,taen ehdotamme ed'llS-
18864: Olisi perustettava nuorisokoteja näitä kunnan päät:että:v;äksi toivomuksen,
18865: nuoria varten. Niihin voitai<>>iin ot;taa poi- etti.i hallitus ottai..~i valtio-n ensi
18866: kia ja tyttöjä - joko yhdessä tai erikseen vuode,n tulo- ja ,nwnoa.t·vioesitykseen
18867: ka:nsakoulukautensa pääty.t.tyä ja pitää 20/]00,000 ~narkan nlläärämha-n nuo-
18868: heitä amm3Jbtikouh:ltusaikansa ja mahdohli- risokotien perustamista ja ylläpitä-
18869: sesti myöhemminkin, jos tiloja on, esim. mistä ·varten hu01na.ttavi-mmissa väes-
18870: 21 ikävuoteen saakka. Työssä oHessaan he tökeskuksissa, joissa nuorilla on mah-
18871: pystyisivät osan kustannuksistaan itse kor- dollisuuksia ant'mattiopetuksen saan-
18872: vaamaan. Voidaan huomauttaa, että teh- tiin.
18873: Helsingissä 9 päivänä heJlmikuuta 1946.
18874:
18875: Alpo Lumme. Jussi Raatikainen.
18876: Edvard Pesonen. K. Ha.ka.la.
18877: Varma. Turunen. Matti Lepistö
18878: Martta. Salmela-Järvinen. Samuli Tervo.
18879: VaJfrid Eskola.. Kaisa Biilelä.
18880: A. K. Pa.a.sivuori. Yrjö Kallinen.
18881: Juho Kuittinen. Isa.k Pentta.la..
18882: J. P. Tolonen. Elli Nurminen.
18883: Yrjö A. Manninen. B. S. Pesonen.
18884: Juho Karvonen. J. Mustonen.
18885: V'å.inö Kivisalo. W. Metsäranta.
18886: 426
18887:
18888: X,22. - Toiv. al. N:o 190.
18889:
18890:
18891: M. Järvinen y. m.: Toime,npiteistä V~1·on ja Aun·uksen ret-
18892: kiin osallistuneille myönnettävien korva1tsten uudelleen
18893: järjestämiseksi.
18894:
18895: Eduskunnalle.
18896: Hallituksen esityksestä on eduskunta sitten myönnetty m. m. niin, että. v. 1946
18897: huhtikuun 25 •,Päivänä 1931 hyvii!ksynyt valtion tulo- ja menoarvioon on otettu !kor-
18898: lain !korvauksen suorittamisesta eräille 'Va- vauiksena Viron ,vapaussotaan" osaaotta-
18899: paussotaan tai siihen Iiittyneisiin sotilaal- neHle Suomen kansalaisille .tai heidän omai-
18900: lisiin toimiin osaaottaneille henkilöille ja silleen 814,000:- markan suuruinen ar-
18901: heidän omaisilleen. Tämän ;lain nojalla rviomääräraha.
18902: ovat korvauksen saantiin oi1keutettuja sel- Osanottoa Viron ja Aunuksen retkiin ei
18903: laiset henkilöt, jotika Suomen !kansalaisina voida :pitää Suomen itsenäisyyden toteut-
18904: ovat ottaneet osaa vuoden 1918 ,vapaus- tamista, ylläpitämistä tai tukemista edis-
18905: sotaan" tai, ennen 14 päivää lokakuuta 1920 tävänä toimenpiteenä. Näillä toime.piteillä
18906: tapahtunutta Tarton rauhansopimuksen al- on l})äinvastoin edistetty sellaisen politiikan
18907: lekirjoit.tamista, muihin ,vapaussotaan" toteuttamista, jonka lopputuloksena oli
18908: liittyneithin sotilaallisiin toimiin tai tehtä- kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja
18909: viin, joiden tarkoituksena on ollut maan maamme itsenäisyyden vaaranalaiseksi
18910: itsenäisyyden toteuttaminen, ylläpitäminen saattaminen seikä ne tavattomat taloudelli-
18911: tai tukeminen ja jotka näissä toimissa tai set vaikeudet, joiden kanssa nyt saamme
18912: teu'ltävissä ovat saaneet rruumiinvamman ·tai ikamppaiHa.
18913: sairauden. Korvaus suoritetaan, eram Koska siis käsityksemme on, että Suo-
18914: poHdreuksin, 13 päivänä ·huhtikuuta 1926 men !kansalaisten osanotto AunUiksen ja Vi-
18915: asevelvollisiUe sotapalveluksessa sattuneen ron :retikiin ei ole ollut maamme etujen
18916: ruumiinvamman tai sairauden johdosta an- mukaista, niin emme näin ollen voi hy-
18917: netun 1ain mukaisesti. Korvausta voidaan väksyä sitä tulkintaa, että heille makse-
18918: myöntää myöskin edellä tarkoitettujen hen- taan korvausta ta.pahtuneesta toiminnasta
18919: kiiöiden omaisille. Lais.'la on myöskin sään- maamme itsenäisyyden ihyväksi. Jos heistä
18920: nös, että kyseeilistä korvausta on haettava jotikut taloudellisista syistä ovat yhteis-
18921: yhden vuoden kuluessa lain voimaan tule- kunnan avun ta~peessa, niin •tulisi sen ta-
18922: misesta. pahtua siten, että :heidät rinnastettaisiin
18923: Kun hallituksen mielestä määräaikana oli siviili-invaliideihin tai muuten avun tai-
18924: tehty korvausanomuksia 1iian vähän, antoi peessa oleviin.
18925: se samasta asiasta eduskunnalle uuden la- Edellä sanotun ,perusteella kunnioittaen
18926: kiesityksen 5 päivänä joulukuuta 1940, esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
18927: jonka esityiksen eduskunta sitten hyväksyi muksen,
18928: saman ikuun 1<6 päivänä. Tällä lailla pi-
18929: dennettiin edellä tarkoitettujen korvausten että JwUit·ns ryhtyisi sellaisiin toi-
18930: ma!ksamista ja uusien korvausten myöntä- menpiteisiin, että 29 päivänä touko-
18931: misaikaa määräämättömä;ksi ajwksi. k1tuta 1931 ja 23 päivänä joulu-
18932: Toukokuun 29 päivänä 1931' annettua kttuta 1940 annettujen lakien nojalla
18933: lrukia on tulkittu siten, että Suom<m kansa- Viron ja .t1unuksen retkiin osallis-
18934: laisten osanotto Viron kansalaissotaan ja tuneille myönn.etyt korvaukset lope-
18935: Aunuksen valloitusretkiin on ollut sotilaal- tettaisiin ja että heidän korvausky-
18936: lista toimintaa Suomen itsenäisyyden puo- symyksensä järjestettäisiin siviili-
18937: lesta ja että iheille tämän vuoksi on myön- invaliidiku.otolakien p1titteissa ta-
18938: nettävä tässä laissa •tat•koitettua !korvausta. pahtuvaksi.
18939: Tällaisia korvauksia tai elruklkeitä onkin
18940: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1946.
18941: Mikko Järvinen. Juho Mäkelä. Elli Stenberg
18942: Toivo I. Sormunen. Johan Toivo Järvinen. Eino Roine.
18943: Walter Kuusela. Hugo Manninen. W. Metsäranta.
18944: Toivo Läng.
18945: •• ••
18946:
18947: VALTIOPAIVAT
18948: 1946
18949:
18950: LIITTEET
18951: XI
18952:
18953: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
18954: TOIVOMUSALOITTEET
18955:
18956:
18957:
18958:
18959: HELSINKI 1946
18960: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18961: Asevelvollisuutta ja merivartiolaitosta koskevia toivomusaloitteita.
18962: 431
18963:
18964: Xl,t. - Hemst. mot. N :o 191.
18965:
18966:
18967: Brommels m. fl.: A:ngående åtgärde1' för värnpliktens ned-
18968: skätrning dler avskaffande.
18969:
18970: T i 11 R i k s d a g e n.
18971: Bland den nulevande generationen, som militära livet, vars anda, ofrihet och ford-
18972: upplevat förödande tota:la krig, har man i ran på hlind lydnad icke passa.r fria med-
18973: vida kretsar fått ögonen öppna för krigsbe- borgare i ett demokratiskt rättssamhäiHe.
18974: redskapens vådor. Det gamla uttrycket Militarismen kan, om den skall vara effek-
18975: ,Vill du fred, så rusta dig för krig" har tiv, icke undgå att även i sin mest demo-
18976: i ärltusenden visat sig vara hedrägligt. kratiska form vara ett hinder för förverk-
18977: Krigarustningarnas konsekvens är krig. ligan.det a v dmnokratins andliga innehåH:
18978: Fred måste vinnas o0h bevaras med fredliga individens lagbundna fri•het i fre.dliga värv,
18979: medel. En med v·a:pen oC'h våld befästad höjandet av människovärdet och ska.pandet
18980: fred sa;knar den bestående fredens primära av en högre aktning för nästans 'liv. Mili-
18981: förutsättningar. tarismen fmmka1lar ofta en överdriven och
18982: I ett litet land som vårt har även en stark farlig nationa-lism, tränger det internatio-
18983: vilja att ~1ävda sig med vapen i hand kom- nella tänkesättet i bakgrunden, förråar
18984: mit till korta. Orsaken är känd och även- ungdomen och gör den genom utbildning i
18985: ledes följderna. Därför är det mer än tiH- koHektivt dödande likgiltig för det av ett
18986: rä:~lig krigströttoot., att oviljarn mot den aill- människovärdigt liv betingade budordet
18987: männa värnplikten trä.uger allt vidare och ,Du skall icke dräpa ". Fostran tiH beund-
18988: djUipare in i det allmänna medvctandet. ran fi:ir krigets heroism förrmår dock icke
18989: Dct'gives många vägande skäl, som ta1ar tränga till grunden i sjållslivet hos de flesta
18990: för den a:Hmänna värnpliktens succesiva ynglingar, som hellre vill leva och fredligt
18991: inskränkning och slutliga slopande. Genom arbeta för fosterlandet än med vapen
18992: en sådan åtgärd skulle Finlands folk öppet i hand dö för detsamma.
18993: visa sig icke hysa misstro mot någon eller Slutligen är det skäl att taga under all-
18994: umgås med någm. l'evansehtankar, utan i varlig omprövning, huruvida det är tillbör-
18995: stället ärligt vädja till på rättvisa och ligt att helasta rikets ekonomi, som är
18996: fö1-troende grundade mellanfolkliga rela- yt.terst ansträngd, med en av den a11männa
18997: tioner. Då de förenade nationerna avser att värnplikten föranledd årlig militärbudget
18998: upprättihålla ordningen på jorden, bör de på flera miljarder marlc Därtill kommer
18999: enskHda nationerna vara vapenlösa liksom den :förlust både den enskilde och staten
19000: de enskilda medborgarna i ett rättssamhälle. lider genom att tiotusenden unga män hå:lles
19001: Och i den mån Finland tilläventyrs får sig i improduktiva rmilitära sysselsättningar i
19002: anförtrodd uppgiften att deltaga i den in- en ålder, då de borde få utbilda sig för
19003: ternationella ordningens upprätthåJlande, ska.pande :fvedligt arhete.
19004: kan :landet göra det utan aUmän värnplikt. På grund av vad ovan anförts föreslås
19005: För .den inre iOrdningens bevarande är :för- unde!l'ltec'lmade, a•tJt:. riksdagen måtte. hem-
19006: hållan.det enaJhanda. En på ·allmiin värn- ställa,
19007: plikt grundad krigs- och ordningsmakt för- att regm·ingen med de't snaraste
19008: blir alltid en :farlig stat i staten på grund måtte låta ut1·eda möjligheterna för
19009: av sin antidemokratiska karaktär, som icke den aUmänna värnpliktens succesiva
19010: grund-väsentligt kan ändras genom bort- nedskärning nwd 1tänsyn både tilZ de
19011: rensning av uppenbart antidemokratiska Wl värnplikt inkallades antal och den
19012: element eHer genom åtgärder, avsedda att militära tjänstgörings'tidens längd,
19013: demokratisera :försvaret, som termen lyder. tills lagen om allmän värnplikt omsi-
19014: Vinningar i de.tta avseende 'är i själva ver- der kan försättas u1· kraft, samt, om
19015: ket ytliga oeh ganska oväsentliga. Genom ut:1·edningen anses möjliggöra det, till
19016: den allmänna vämplikten sammanföres Riksdagen överlä1n1H~ proposition · i
19017: nämligen ynglingar, som till allra största ärendet.
19018: delen är lindrigt sagt ointresserade av det
19019: Helsingfors den 7 februari 1946.
19020: Albert Brommels. Matts Forss. Helmer Smeds. lt'Iax Sergelius.
19021: 432
19022:
19023: XI,t. - Toiv. al. N:o 191. Stwmennos.
19024:
19025:
19026:
19027:
19028: Brommels y m.: Toime.11-piteistä asevelvollisuuden sttpista-
19029: miseksi tai poistamiseksi.
19030:
19031:
19032:
19033:
19034: Nykyisen sukupolven keskuudessa, joka muuttaa ilmeisten antidemokraattisten ai-
19035: on kokenut hävittävän totaalisen sodan, on nesten puhdisl1:.amisella tai toimenpiteHlä,
19036: laajoissa piireissä opittu näkemään sotaval- jotka tarkoittavat puolustuslaitoksen demo"
19037: miuden haitat. Vanha sanontatapa ,Jos kratisoimista, kuten rt;ermi kuuluu. Saavu-
19038: tahdo.t rauhaa, valmistaudu SOitaan" on vuo- tukset tässä suhteessa oV!at itse asiassa pin-
19039: situhansien aikana osoittautunut petolH- na.lHsia ja varsin epäoleelllisia. Ytleisellä
19040: seksi. Sotavarustelujen seurauksena on asevelvdlisuudella nimittäin kootaan yhteen
19041: sota. Rauha on voitettava ja säilytettävä nuorukaisia, jotka suurimmaksi osaksi <lie-
19042: rauhwllisitn keinoin. Ase1n ja väkivallalLa vemmin sanoen eivät ole kiinnostuneita so-
19043: turvatulta l"auhalta puuttuvat pysyvän tilaselämästä, jonka henki, vapaudettomuus
19044: rauh111n ensimmäiset edel[ytykset. j•a sokean totteleiDisen vaatimus, ei sovi
19045: l\Ieidä,n maamme kaltaisessa pienessä vapaaiHe k&nsalaiselle demokraattisessa oi-
19046: maassa myös on voimakas ifahto puolus- keusyhteiskunnassa. Milit.arismi ei voi, jos
19047: tautua ase kädessä joutunut tappiolle. Syy sen mieili olla tehokas, demokraattisimmassa-
19048: on tunnettu ja samoin seurnukset. Sen kaan muodossa välttyä olem~ta esteenä
19049: vuoksi onkin enemmän kuin tilapäistä so- demokratian henkisen sisällyksen toteutta-
19050: taväsymystä siinä, että vaSitenmielisyys miselle: yksilön lakiin sidotulle vapaudelle
19051: yJeistä asevelvdllisuut;ta kohtaan tunkeutuu rauha!Hisessa työssä, ihmisarvon kohottami-
19052: yhä laajemmalle ja syvemmäHe yleisessä selle ja lähimmäisen elämän suuremman
19053: tietoisuudessa. kUJlllioituksen aikaansaamiselle. MHit:a.rismi
19054: 1\fonet painavat syyt puhuvart; yleisen ase- aiheuttaa usein liioiteltua ja vaarallista
19055: velvollisuuden 'llSteettaisen rajoittamisen ja nationa:lismia, tunkee takta-alalle kansain-
19056: [opulta iakkauttamisen puolesta. SeUaisel!la väl-isen ajattelutavan, raaistaa nuorisoa ja
19057: toimenpiteellä Suomen kansa avoimesti opettoaessaan kollektiivista tappamista tekee
19058: osoittaisi, ettei se epäile ketään tai hando sen välinpitämättömäksi ihmisarvoisen elä-
19059: mitään revanssiajatuksia, vaan sen sij:a:RJn män edellyttämälle käskyHe ,Ä:lä tapa".
19060: rehellisesti vetoaa oikeudenmukaisuudelle ja Sodan sankaruuden ihailua tarkoittava !kas-
19061: luottamukseUe perustettuihin kansojen väli- vatus ei kuitenkaan voi tunkeutua niiden
19062: siin suhteisiin. Kun yhtyneiden kansakun- useimpien nuorukaisten sielunelämän poh-
19063: tien tarkoituksena on pitää yTiä järjestystä j<aan saakka, jotka mieluummin tahtovat
19064: maan päällä, on yksityisten kansojen oltava elää ja ifyöskennehlä rauhassa isänmaan
19065: aseettornia samoin kuin yksityisten ka:nsa- hyväksi kuin kuolla ase kädessä sen puo-
19066: arusten oikeusyhteislm.nnassa. Ja sikäli kuin lesta.
19067: Suomelle mahdollisesti uskotaan ifehtävä Lopuk.'li on syytä ottaa vakavasti har-
19068: olla osallisena kansainvälisen järjestyksen kittavaksi, missä määrin on aihetta kuor-
19069: ylläpitämisessä, voi maa t:ehdä sen ilman mittaa valtakunnan taloutta, joka on äärim-
19070: yleistä asevelvollisuutta. Sisäisen järjes- mäisen rasitettu, yleisestä asevelvollisuu-
19071: tyksen säilyttämisessä asi111nlaita on samoin. desta joht.udrla useiden miljardien markko-
19072: Yleiseen <asevclvoHisuuteen perustuva sota- jen v-uosittaisiHa soti:lasbudjeteilla. Lisäksi
19073: ja järjestysvoima pysyy raina vaarallisena tulee sekä yksityisen että valtion kärsimä
19074: valtiona valtiossa antidemokraattisen :luon- tappio siitä, että kymmeniä tuhansia nuo-
19075: teensa vuoksi, jonka perusolemusta ei voida ria miehiä pidetään tuoltamattomassa soti-
19076: Xl,l. - Brommels y. m. 433
19077:
19078: laalli!reSSa askartelussa iässä, jolloin heidän teettaisen supistamisen 1luthdollisuu-
19079: pitäisi saada valmistautua luovaan rauhan- det htwmioonottaen sekä asepalveluk-
19080: työhön. seen ku~suttujen lukumäärän eJttä
19081: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, palvelusajan pituuden, kunnes laki
19082: että edusllmnta päättärisi hyväksyä: toivo- yleisestä asevelvollisuudesta vihdoin
19083: muksen, voidaan kumota, sekä, jos selvityk-
19084: sevn. katsotaan johtavan myönteisiin
19085: eUä hallitus "ntitä pikirntnin sel·vi- tulJoksiin, antaisi asiasta esityksM~
19086: tyttäisi ylcisem asevelvollisuuden as- Eduskunnalle.
19087: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
19088:
19089: Albert Brommels. Helmer Smeds.
19090: Matts Forss. Max Sergelius.
19091:
19092:
19093:
19094:
19095: 55
19096: XI,:~. - Toiv. al. N:o 192.
19097:
19098:
19099:
19100:
19101: P. Tervo y. m.: Toimenpiteistä nterivartiolaitoksen liittämi-
19102: seksi sisäasiainministeriön poliisiasiainosastoon.
19103:
19104:
19105: E d u s k u n n a ll e.
19106:
19107: Merivamiolaitos Hite.ttiin rajaval\tiolai- Kun kuitenkin meri- ja rajavavtiolaitok-
19108: toksesta 22 ;päivänä joulukuuta 1944 anne- sen tehtävät ovat niin erilaiset kuin edellä
19109: tulla lailla trajavartiolaitokseen ja rpetrus- olevasta käy ilmi, ei niiden alistaminoo sa-
19110: Wltiin tätä toimenpidettä hallituksen esi- man johdon alle ole paikallaan. Varsinkin
19111: tyksessä sillä,. että raja- ja merivar,tiolai- joutuu tästä kärsimään merivartiolaitos,
19112: toksen teihtävät ov·at samanlaatuiset, edelli- koska edellä mainit.tu esikunta on kokoon-
19113: sen toirrniessa valtakunnan maanrajalla, jäl- pantu mi.Ltei yksinomaan me.riasioiihin pe-
19114: kimäisen taas merialueella. Tämä perus- rehtyanättömistä maaväen upseereista.
19115: telu ei kuitenkaan ole oikeaan osunut, eikä Huomioonottaen merivartiolaitoksen hoi-
19116: se missään tapauksessa oikeuta yhdistämään dettavina olevien tehtävien laadun olisi sa-
19117: noit·a kahta olennaisesti erilaista ~aitos.ta nottu il.a:itos erotettava rajavartiolai.toksesta
19118: yhteen. On huomattava, että rajavartiolai- ja mtettävä jaostona sisäasiainministeriön
19119: tos ja merivar.tiolaitos eroavat toisistaan poliisiasiainosastoon niinkuin se oli aikai-
19120: sekä !toiminta-alueen että tehtävien laadun semmin ennen yllämainitun ~ain voimaan-
19121: puolesta. Rajavar.tiolaitos, !kuten edeUä tuloa. Tämä toimenpide edistäisi merivar-
19122: mainitun lain 1 § :stä käy ilmi, huolehtii tiolaitoksen puhtaasti poliisiluontoisten teh-
19123: maalla olevan raja:linjan va~tioimisesta ja tävien hoitoa ja er1ttäinkin luvatonta tava-
19124: tämän ilinjan yH tapahtuvan iluvattoman il'ankuljetusta koskevien rikosten tutkimista.
19125: tavarankuljetuksen ja muun kielletyn raja- Myös merivartiolailto:kseen kuuluvan henki-
19126: ylikulun estii;misestä. Merivar.tiolaitos taas löstön poliisikoulutus voitaisiin, siten saada
19127: huole'htii yleisen järjestyksen ja turvalli- paremmin järjestymään.
19128: . suuden ylläpitämisestä valtakunnan meri- Käsityksemme mukaan asian järjestämi-
19129: alueella sekä tulli- ja poliisiva:lvonnasta sestä ei koidu valtiolle iJ.isämenoja.
19130: merellä. Lyhyesti sanottuna rajavartiovi- Edellä esitetyn perusteeHa kunnioittaen
19131: ranomaiset ovat etupäässä maarajalla toi- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
19132: mivia sotilaita, mer.iv~mtioviranomaiset, taas toivomuksen,
19133: merellä toimivia poliisi- ja tulliviranomai-
19134: sla. että hallitus. ryhtyisi kii1·eellisesti
19135: Sekä merivar:tiotehtäVIissä toimiva meri- sellaisiin toimenpiteisiin, että meri-
19136: var,tiorykmentti että maarajana toimivat vartiolaitos erotettaisiin rajavaJ·tio-
19137: rajavartiojoukot ovat rajavartiostojen pääl- laitoksesta ja liitettäisiin jaostontt
19138: likön :käskyvallan alaisina. Hänellä on apu- sisäasiainministeriön poliisiasiainosas-
19139: naan rajavartiostojen esikunta, joka sa· toon.
19140: malla ,toimii sisäasiainministeriön raja-
19141: .asiainosastona.
19142: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1946.
19143:
19144: Penna Tervo. A. K. Paasivuori. Uuno Raatikainen.
19145: ·-· ..
19146: VALTIOPAIVAT
19147: 1946
19148:
19149: LIITTEET
19150: :xn
19151: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
19152: ALOITTEET
19153:
19154:
19155:
19156:
19157: HELSINKI 1946
19158: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19159: Rautateitä, maanteitä, kunnan .. ja kyläteitä, slltoja, vesiteitä
19160: y. m. koskevia toivomusaloitteita.
19161: 349
19162:
19163: XII,1. - Toiv. a.l. N:o 42.
19164:
19165:
19166:
19167:
19168: Pääkkönen y. m.: .iV:äiirärolta.sta K1thmon postitalon raken-
19169: ,mtstöiden aloittmmiseksi.
19170:
19171:
19172: Ed u s kun n a [ l e.
19173:
19174: Nykyisin postitoimistoihin keskitetyn mo- läht€vät aamuna, on niiden näin&len yö-
19175: . nipuolisen toiminnan mahdolliseksi rtulemi- v.YJ1.;tävä kirkonkylässä ja tarvitsevat autot
19176: mm edlehlyttää ~nne-nb~kkea postitoimisto- tällöin väl;t,tämättä, varsinkin tah~isaikaan,
19177: huoneistoihin nähden sen vaartimuks€n, että autotaHrin, joita €i Jiioin ole saatavissa
19178: toimistotiJojen vuoksi tul€€ olla mahdolili- vuokraamalla paikkakunnaH~L Ennen so-
19179: suus järjestää toimistojen työskentely ja taa, jolloin Kuhmon kirkonkylään saapui
19180: toirrninta mahdollisimman joustavaksi, !työ- iltaisin säännöllisesti neljä postiautoa ni-
19181: voimaa ja aikaa säästäväksi. Näin ei kui- mittäin Kajaani-Sotkamo-Kuhmo, Kuo-
19182: tenkaan useissa maa[aiskuntien kirkonky- pio-Nurmes-Kuhmo, Oulu-Hyrynsalmi
19183: lissä sijaitsevien postittoimjgtojen kalltSSa -Kuhmo ja SuomussaJ.mi-Ku.lrmo, mi-
19184: ole ja varsinkin niiden, jotka ovat sijoi- hinkä olisi pyrittävä nytkin niin pian kuin
19185: tetut vuokrahuoneistoihin. Niinpä Kuhmon olosuhteet sen sa..llivat, on autotallien ra-
19186: kirkonkylässäkin sijaitseva toimjgto, joka. kentaminen liikenteen ylläpitämistä varten
19187: on sijoitettuna vuokrahuon€isiin, ei vastaa välttämätön.
19188: nykyis€n välttämättömän käytännön ltar- Kun asiaa ei voida korjata muutoin kuin
19189: peen vaatimuksia. Tästä ~aiheutuu toimis- että Posti- ja Lennä.tinhallituksen toimesta
19190: ton henkilökunnaLle ja ennenkaikk€a sille ryhdytään rakentamaan Kuhmon kirkonky-
19191: suurelle postia ikäyt.täväH€ yleisöl1l€ haittaa lään omaa postitaloa, jota varten asema-
19192: ja hankaluutta jonotuksin€€n, jotka pa- kaavoite.tul~€ alu€€llte on varattu tonttikin
19193: kosta joutuvat postitoimistossa a.sioimaan ja ·et:tä postitalon rakentamjgen yhteydessä
19194: lulmisissa asioissa. Sitäpaitsi on Kuhmon rakennetaan myöskin vä~ttämättömät auto-
19195: postitoimisto sijoitukse€nsa nähd€n aivan t;Wllit sekä it.arpeellinen määrä postivirkaili-
19196: sopimattomassa paikassa, kun matkaa kir- jain asuntoja, joita ei nykyjgin kireän asun-
19197: konkylän keskuksesta postitoimistoon on lä- topulan vuoksi muuten kohtuudella voida
19198: hes ki!lometrin verran, jota hankaluutta järjestää.
19199: !lmnnan asukaat ova1t joutuneet kärsimään Edellä fl'site,tyn perusteeHa allekirjoitta-
19200: useita kymmeniä vuosia sen vuoksi, flt.tei neet rohkenevat edUSikunnan päärt:.ettäväiksi
19201: kir'konkylästä sopivampaa huoneistoa ol€ esittää toivomuksen,
19202: ollut vuokralle saatavjgsa.
19203: Sen vuoksi, että Kuhmo sijaitsee kaukana että hallitus ottaisi v1wden 1947
19204: rautatieyhteyksistä, ,tapahtuu sinne postin- tulo- ja menoarvioesitykseen 1,000,000
19205: k~j·etus kuin myöskin matkustajaliikenne markan mää1·ärahan postitalon ra-
19206: etupiiiässä postiautoi'lla. Kun post.i·autot kennustöiden etloitta.ntiseksi K 'tthmon
19207: saapuvat iltaisin pitäjän keskuksoon ja kirkonkylään.
19208: H€lsinginssä helmikuun 11 päivänä 1946.
19209:
19210: Eemil Pääkkönen. Sulo Salo. M. 0. Lahtela.
19211: 440
19212:
19213: XII,z. - Toiv. al. N:o 193.
19214:
19215:
19216:
19217:
19218: Lampinen y. m.: Rautatien rakenta1nisesta 1Ielsingin li:i-
19219: heiseltä rataosalta Hyvinkään-Karjaan mdalle.
19220:
19221:
19222: E d u s k u n n a 11 e.
19223:
19224: Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 258 tamme kunnioittaen, että eduskunta hyväk-
19225: huhtikuun 20 päivältä 1945 pyydämme syisi toivomuksen,
19226: esittää seuraavata :
19227: että hallitus kiireellisesti antaisi
19228: Koska mainitussa aloitteessa esiintuotu EduskunnaLle esityksen mdan 1'aken-
19229: erittäin tärkeä liikenneyhteyksien paranta- tamisesta 1Ielsingin läheiseltä ratc~
19230: minen on jäänyt huomioon ottamatta, ehdo- osalta 1Iyvinkään-Ka1·jaan 1·adalle.
19231: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
19232:
19233: J. E. Lampinen. Johannes Virolainen.
19234: Antti J. Rantamaa. Samuli Simula.
19235: Heikki Vehkaoja. Lauri Laine.
19236: Toivo H. Kinnunen. Lauri Murtomaa.
19237: Kustaa Tiitu. Felix Seppälä.
19238: 441
19239:
19240: Xll,3. - Toiv. al. N:o 194.
19241:
19242:
19243:
19244: Kulova.a.ra y. m. : Turun-Riihimäen rautatien ntkentami-
19245: sesta.
19246:
19247: Ed u s kunnai l e.
19248: Kysymys rautartien ra1wn:tamisesta Turrun mistöllä myös suuri va.liokunta. :Uutta vii-
19249: ja. Riihimäen voällille on ollut vireiilä vuosi- sivuotisohjelmaa Iopll!l:lisesti ll'atkaistaessa
19250: kymmenien ajan. Kun n. s. ,suuri kulku- Turun-Riihimäen rata. jätettiin kuiten!kin
19251: 'la.itoskomi1ea", jOika asetettiin vuonna 1917, siit.äi pois. Kun sirtten v. 19·38 vaitiopäivill:ä
19252: julkaisi mietintönsä vuonna 1921, ehdotti se oli käsiteltävänä esitys [ai:ksi rautrutierakcn-
19253: siinä, että ensimmäiselksi rakenmJttavien ra- nu:ksista vuosina 1939'-1946, ku:llillla.i·tos-
19254: tojen jouldwon otettaisiin Twrun-Riihi- val·iokunta asettui .taaskin puoltamaan tä-
19255: mäien ll'alta. Tälmän radan Takenrtamista pe- män rad~n <rakentamist·a. Kun se ei kui-
19256: rusteltiin erikoisesti s~llä, että se tulisi pa'l- t'Cllikaa;n ollut sisäLtynyt haJHi;tuksen esityk-
19257: velemaan Venäjältä länteen ja päinvastai- seen, josta hail'litus piti kiinni, ei asia vieJ!ä
19258: soon suuntaan kmil:kevaa kauttailrulku:liiken- iä:l~äikää·n kel'ltaa johtanut myönteiseen <ra.t-
19259: nettä, jonka !komitea arve'li voivan kehittyä; kaåsuun.
19260: huomattavan suureksi. Sitä paitsi komitea Nyt ovat dlosuMeet perinpohjin muuttu-
19261: kaJtsoi rad~la olevan paika1lista:kin merki- neet niin meidän maassamme kuin muual-
19262: tystä. Kun olojen kehitys ei sitten lmlke- lakin maailmassa.. Neuvostoliiton ja ilänsi-
19263: nutikaa:n komitean edelrlyttämään suuntaan, valtojen värl:Ullä on syntj'"llyt vilkas yhdys-
19264: lykkääntyi rtJämän radan rakentaminen. I,ii:kffillle ja todennäköis1tä on, e.ttä tämä hl-
19265: Sitä ovrut kuilbeukiu vaatineet monet muut- lee sodan jäilkoon: ja.tkumaan vieläikh1 vilk-
19266: kin tä'l:'keät syyt, minkä vuoksi asia on jat- kaampana. Kaut.taikull"uliiken1:eeHe on näin
19267: kuvasti ollut esi:llä, saaden aina Jaadaa !kan- oLlen :tlllas alemassa edellytyksiä ja meidän
19268: natusta osakseen. Niinpä eduskunnan kul- on huo:lehdittava siit•ä, että ik:yikenemme
19269: kulaitosvaliokunta, laatiessaan v: n 1932 omalta osaltamme pwlvelemaan s1tä. Tämä
19270: valrtiopäivill!ä .ehdotuksensa lähimmän ajan vaatii väilttämä,t.tä rauta.tien ·rakentamista
19271: rautatierakennusohjelma:ksi, asetti Turun- Rii,himäelt.ä: Turkuun. Maini,ttakoon, että
19272: Riihimäen radan kolmannelle rti:laHe r~en kautta:lmJ'kUJliikenne Suomen kautta Venä-
19273: nettawksi ehdottamiensa. ratojen ryhmässä. Jä:He ja Venäjädtä ennen ensimmäistä maail-
19274: Valiokunnan ~hdotu~ tuli kuitenkin niu- mansotaa osoitti nopeaa kasvua, kohoten jo
19275: kalla enemmistöllä kokonaan hylätyksi. Kun maiuirt:.t.aviiJn mä1äriin. Niinpä tässä ld,iken-
19276: sittemmin es1tys viisivuotisohjelmasta 1934 teessäi ik:uljetettiin .tavarraa vuonna 1911
19277: --'-1938 joutui eduskunnan harkittavaksi, 16,950 tonnia, v. 1912 19,130 tonnia ja v.
19278: kul:kulai>tosvaJ1iokunt:a asettui uud~lleen ~kan 1913 24,155 tonnia. Tämä: seikka juuri teki
19279: nattamaan mainittua rataa. Valiokunnan :kysymyksen kyseessäolevan radan rakenta-
19280: mieJ.oestäJ radan huomattavin merkitys oli misesta :noihin aikoihi!l1 ajankohtaiseksi.
19281: siin·ä, että se dlisi maan sisäosisil::a ulkoma:ill e Mutta oman maamme oloissakin tapahtu-
19282: suuntautuvan vientiliikentOOlll viiMttäijänä. neet muutokset .tekevät .tämän radan entisti.i
19283: Kun rt:!ärkeimmät vientita:va:oomme etsivät tarpeellisemmaksi. Uusien rajojemme vuoksi
19284: eteläisiä ja rt.a;lvisin :etenkin lo1maisia sata- teoHisuutemme on tästä lähtien sijoittau-
19285: mia, joissa meri on pitemmän •ajan sulana .tuva iännemmä:ksi, kuten jo on osaksi ta-
19286: ja il·iikenne jatkuu kautta .ta[ven, joutuu pa:htunutkin. Tämän johdosta. myös :lii-
19287: maan itä- ja koillisosissa sijaitsev~lta ~ähtö kenne suuntautuu enemmän J,ännempänä
19288: paiko:iilta Turkuun menevä vientitavall'a !kul- oleviin satamiin. Kulkuyhteydet noihin
19289: kemaan tarpeehtoman p~t:kätn kiertot.ien. satamiin on saatava mahdotlilsimmaill hy-
19290: Kyseessäoleva rautatie poistaisi tämäln epii- viksi. Paha puutteellisuus tässä suhteessa
19291: kohdan ja varmistaisi samalila taJvi!J.iiken- on: !kuitenkin juuri se, josta v:n 1932 val.-
19292: teen säännöhlisyytt:ä. tiopläivien kulkulait.oovaliokunta huomautti,
19293: Näin perustellun ·kulkulaitosvaliokunnan että nimittruin Turkuun päästään: v:ain tar-
19294: kannan omalksui si<tten ·huomattavarrla enem- peettoman pitkää kiertotietä myöten. Kun
19295: 56
19296: 442 XU,3. - Turun-Riihimäen rata.
19297:
19298: il.isäks.i Helsingistä lwteen johtava s:isäväyilä asettumaan ntäille seuduiillle. Rautaltie puo-
19299: ei enää [iene käytettävissä, on Helsingin lestaan helpottaisi tätä asutustoimillJt:aa sa-
19300: ta:lvilii!kenteen yl.[äp]täminen entistä hanlka- ma:Ha kun toiselta rpuolen yhä tihenevän
19301: ~ampa:a. On myös otettava' huomioon, että väleStön HikennöimiSit!Rrve tekisi seHaisen
19302: Hangon--Hyvmikään radan suorituSkyky saamisen entistä suotavammaksi.
19303: voi :talvisaikaan jourtua lkova:11e lkoetuksehle Maamme on rauhanteossa menet1Jä:nyt
19304: senjä!lkoon kuin Helsingin ja Turun väli- huomattavan osam. metsiä:än ja samalQa myös
19305: nen tärrkeäl Hikenne, joka ei ainakaan pHm- vieutimahdollisuuksiaan. Nämä menetyk-
19306: junåen osalta siedä: viivytylks:iä, on oNut set on nyt koetettava' korvata pal'alllltamailla
19307: p·akko ohjata kulkemaan tämän radan metsänhoitoa ja kä:y.ttämälllä metsiä erutistä
19308: kautta. tarkemmin. Rautatietlru on metsänhoidon
19309: Rautateiden lkannaJJta asiaa pohditta!€SSR kannalta meriMtystä varsin!kin siinä suh-
19310: on syytä viellä kohdistaa huomiota pariin teessa, että ne tekevä;t pienemroiilnlkin puun
19311: muuhunkin seikkaan. Ensiilln.Jä:kin siihen, oton met~ästä. maJhdoliliseksi tai h~potltav3Jt
19312: että Tu:rrtm-Riihimäen r&dl8.n rakentami- sitä niin, ,että voimaperä.inen metsänhoito
19313: nen he!lpottaåsi •tnntuv:asti mutatien iliikku- alueella voidaan toimeenpanna. Eräässä
19314: van katluston rtyöt•ä talviliikenteen aikana. vuonna 1933 julkaistussa tutkielmassa met-
19315: Kun kuljetusmaitlmt ovat talvisin huoma'tta- · sälha:Hituksen silloinen ylijohtaja, nykyinen
19316: vastikin pitemmät kuin !kesäisin, lisä.äi se pääjohtaja ja ministeri Mauno Pekkala [IIJ.u-
19317: sumesti sekä: veturi,en että vaunujen !tar- sui, että: Tmmn-Riihimä~n väJlilhlJä jälä laa-
19318: vetta. Kovma pakkasita[vina. ·tavaraa mo- joja seutuja elllei ulkopuolella hankintapii-
19319: nesti ruuhkallltuu suuret mtää:rät milloin ['i•n, niin kuitenkin sijaitsemaan siksi epä.-
19320: Hatnkoon, mi!llloin Turkuun, pelkäsiJään sen- edullisesti, varsinikill mikäli pienemmästä
19321: vuoksi, että rautart:-eillit ei ole riittäv:ä:sti Hik- puutavarasta on: kysymys, että kantoraha
19322: kuvaa kalustoa tavaroiden kuljettamiseen. tule dlemal8.il1 kohtuut•toman pieni. Sama!lla
19323: Tästä aåhoottuu varsinkin llilkennöitsijöiUe. hiän osoitti Tmu11o-Riihimäen vai'klurt.uspii-
19324: harmia ja lkustail111Uiksia. Ja vielä toinen rin metsäpinta-alan ja kasvulukujen perus-
19325: sei'kka. Sel[aisina ita:lvina, jo~loin Qiikenne teella voitavan Quot~tavasti suunnitehla pe-
19326: on dltlut ohjattava :kokOilllaail va<rsirudsiin rustettavaksi puUilljalostuslaitoksia ja en-
19327: ;talvisatamiin, Hankoon ja Turkuun, on ol- nen ka~kkea: papeni,teomsuuksia LollllUlis-
19328: lut pakko myöntää: n. s. rah:t:iltasoituksia, Suomeen. Paperipuun kuljettajana Turun
19329: niirn että Riihimä:en it!äpuoleilla olevilta lii- -Riihimäen rada:lila ,tulisi si:lloin, olemaan
19330: kennepailkoillta Turlkuun mennytt ta.vam on ens~luoikka.isen tä11keä merkitys. M:yös sa-
19331: saatu !lmljeiltaa sama.l'la rahtimatksuHa. !kuin hllitaVI8.,ran vienniille :t:ämä: rata koituisi
19332: Hankoonkin !Jtä:hetetty ltavara, vaikka matka eduksi'. Sen ra'kentamise.Ua maamme vietllti-
19333: Rirhimlä,eilitä Turkuun on huomattavast~ pi- mahdollisuudet saisivat näin ollen ltervertUJl-
19334: .. 1Jempi kuin Hankoon. Näin ovat Turlruun 1een aisän. Kun aihte sijaitsee illihelfllä sruta-
19335: lähetetyt !tavarat saaneet kulkea osan IDI8.1t- maa ja lisäksi satamaa, johon ~laiVI8.rahdit
19336: bsta rahtivapaasti, mikä ltietenikin !koituu talv,isa.ikaan ovat huokeammat kuin poh-
19337: rautartei!He Jtappioksi. Jos sensijaan roken- joisempiin saltamiin, tulisiva.t kUJljetusmrur-
19338: neta&l rallltatie Riihimä~ltä Turkuun, jol- S'Ut niin maitse !kuin meritse huokcilksi,
19339: loin vällimatka näihin ta:lvisiatamiin, !fi8.soit- mikä vienrnin kannal:t18.. on: tärkeää, !kun
19340: tuu huomattavasti, <ei it.äJUaisia, ilmaisia kul- otetaan huomioon maamme etihinen asema,
19341: jetuksia enäläi tarvitl:a. joka jo muutenlkin ~t~kee kuljetuksen pit-
19342: Teollisuus työväestöineen' ei kuitenJman käbi ja kaill~iksi.
19343: ole aånoa, jonka on o[lut. siirrytltävä län- Kailken ede!Jltä e,gitetyn perusteelhla. ehdo-
19344: nemmäkså, vaan myös valtaisan mäiärrän tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
19345: ma.aJtalloUSV'älkeä: on nytt etsitltävä 1tselloon välksi :toivomuksen,
19346: maata muua:1ta. Kun Lounais-'Suomi on että mutatie Tut·usta tai joltakin
19347: maan parasta vi:ljelysseutua, jossa on vielä sen Uihiasemalta RiihWniielle sisiilby-
19348: käyttämätöntläddn ~Hj.elyskelpoista: maata, tettäisiin uuteen mutatieraken.n.usoh-
19349: tulee melkoinen määrä: sii!'ltovälkOO. varrmast.i jelmuw:n.
19350: Helsingissä helmikuun 12 pä.ivånä 1946.
19351: Urho Kulovaara. Aino Lehtokoski.
19352: Yrjö Sucmtausta. Alpo Lumme,
19353: W. Metsämata. Aino ll&lkamäki.
19354: Eino Roine. Ture Bollsten.
19355: 443
19356:
19357: XII,4. - Toiv. al. N:o 195.
19358:
19359:
19360:
19361:
19362: Käkelä y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta 1·atasttttnnaUa
19363: Lappeenranta-Lwumäki-Tavastila-Helsinki.
19364:
19365:
19366: E d u s 'k u n n a J l e.
19367:
19368: Syyskuun 19 päivänä 1944 tehdyssä väli- dan rakennustöiden yhteydessä. Erityisen
19369: rauhansopimuksessa 1Suomen ja Neuvostota- tärkeäksi tuli tämä !kysymys vuonna 1940,
19370: savaltain Liiton välille :hyväksytty raja jolloin Suomi 12 :päivänä maaliskuuta 1940
19371: leikkaa poikki tärkeitä liikenneyhteyksiä. tehdyssä · Moskovan rauhansopimuksessa
19372: Rautatieve:rkoston, Saimaan kanavan ja joutui luovuttamaan samat osat Karjalasta
19373: vanhojen Viipurin kauppateiden katkeami- kuin alussa mainitussa vä>lirauhansopimuk-
19374: nen ulottaa vaikutuksensa kauas Itä-Suo- sessakin. Huhtikuun 27 päivänä 1940
19375: men perukoille saakka. Taloudelliset arvot Kotkassa asetettu ratatoimiikunta jätti !hei-
19376: ja väestön toimeentulo ovat mitä ratkaise- näkuun 7 päivänä 1940 JVail.tioneuvosto1le
19377: vilmmin 1·iippuvaiset tuotteiden ja tarvilkkei- kirjelmän, jossa se esitti, että valtioneuvosto
19378: den kuljetusmahdollisuuksista. Uusi raja ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin rata-
19379: on !luonut Saimaan liikenneprobleemin. Sen suunnan Lappeenranta-Luumäki (Taa-
19380: :ro.tkaiseminen on- Itä-Suomen jä!lleenraken- vetti)-Kotka koneelliseksi ja taloudelli-
19381: nustyön edellytys. Eduskunnan käsiteltä- seksi tutkimise>ksi.
19382: vänä on v. 1945 valtiopäivillä ollut ed. Hir- Uuden radan taloudellinen merkitys Itä-
19383: vensalon y. m. rahaasia-aloite N :o 8, jossa SuomeNe on ilman muuta. selvä sen jälkeen,
19384: ehdotetaan määrärahan myöntämistä puu- kun suuret vientisatamat Viipuri ja Uuras
19385: tavaran siirtolaitoksen rakentamista varten on menetetty, ja Saimaan kanavan ~iikenne
19386: Saimaan ja Kymijoen vesistöjen välille. Tä- on katkennut. On laskettu, että Lappeen-
19387: män aloitteen käsittelyssä on ilmennyt, ettei ranta-Kotka-Hamin~.-radalla tultaisiin
19388: uuden siirto:laitolksen rakentamisella voida vuosittain kuljettamaan tavaraa varovais-
19389: sanottavasti Usätä puutavaran kuljetusta tenkin laskelmien mukaan ainakin 1,350,000
19390: Saimaan vesistöstä Kymijoen vesistöön. Sitä tonnia. Tästä määrästä olisi vientitavaraa
19391: paitsi uitto Kymijoessa on jo niin laaja, seuraavat määrät: sahattua puutavaraa
19392: ettei siinä voida nykyistä suurempia puu- 700 tonnia, .paperi-, vaneeri- ja lankamlla-
19393: tavaramääriä uittaa :tekemättä uittoa kaksi- teollisuustuotteita 250,000 tonnia, metaUi,
19394: vuotiseksi. Myöskin kanavasuunnitelmat sementti ja rikkihappoteollisuustuotteita
19395: Saimaan ja Päijänteen välillä ovat osoit- 100,000 tonnia ja muita tuotteita 50,000
19396: tautuneet vaikeiksi ja kalliiksi toteuttaa. tonnia. Tuontitavaroita on ~askettu kulje-
19397: Kysymys Saimaan vesistöalueen liikenneyh- tettavalksi 250,000 tonnia, josta suurin osa
19398: teydestä mereen voidaan parhaiten rat- olisi kivihiiliä ja koksi~.
19399: kaista siten, että rakennetaan suora rauta~ Lapipeenranta-Luumäki ja Taavetti-
19400: tieyhteys Lounais.JSaimaan radast,a - Lap- Metsäkylä-Tavastila oikoratojen !kustan-
19401: peenrannasta - läJhimpiin merisatamiin nuksista on tehty aikanaan laskelmat. Rata-
19402: Kotkaan ja Haminaan. osan Lappeenranta_;Luumäki rakennuskus-
19403: Jo vuonna 1932 valtioneuvoston asettama tannukset arvioitiin vuonna 1936 23.6 :mil-
19404: n. s. :kuilkulaHoskomitea, jonka iPUheenjoh- joonaksi markaksi ja vuonna 1938 28 mil-
19405: tajana oli presidentti Kyösti Kahlio, ehdotti joonaksi markaksi; kun taas rataosan Taa-
19406: helmikuussa 1936 antamassaan mietinnössä, vetti-Metsäkylä__;Tavastila rakennuskus-
19407: että kiireeliisin uusi rautatierakennustyö tannukset vuonna 1941 tehtyjen laskelmien
19408: oli 'Luumäen----'Lappeenrannan rata, jonka mukaan olisivat nousseet noin 95 miljoo-
19409: rakentamisen se esitti aloitettavaksi välit- naan markkaan. RaJhan arvon alentumi-
19410: tömästi Vuoksenniskan-Elisenvaaran ra- sesta johtuen rakennuskustannukset nykyi-
19411: 444 XII,4. - Lappeenrannan-Helsingin 1·ata.
19412:
19413: sin tietenkin ovat huomattavasti korkeam- että hallitus kiireellisesti suor'itt'aisi
19414: mat, joten ne on arvioitava ainakin 350 koneellisen ja taloudellisen tutkimuk-
19415: midjoonaksi markaksi. Tehdyt 'kannattavai- sen ratasuunnalla Lappeenranta-
19416: suuslaske:lmat kuitenkin osoittavat, että täl- Luutnäki (Taavetti)-Tavastila (ln-
19417: löinkin puheena oleva rata-osa tulisi ole- keroinen) edelleen II elsinkiä kohti
19418: maan eräs kaikkein <kannattavampia ratoja sekä ryhtyisi viipymättä niihin toi-
19419: koko maassa. rnenpiteisiin, joihin suoritettu tutki-
19420: Edelläolevan nojalla ja viitaten valtio- mus antact aihetta.
19421: päiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioittaen eh-
19422: dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
19423: muksen,
19424: Helsingissä helmikuun 1 päivänä 1946.
19425:
19426: Valto Käkelä. Paavo Leskinen.
19427: E. Pusa. Väinö Okko.
19428: Juho Pyy. Juho Kuittinen.
19429: Arno Tuurna. Jussi Raatikainen.
19430: T. Brygga.ri. Kauko Andersson.
19431: Jere Juutllainen. 0. Muikku.
19432: Toivo Kujala. Johannes Virolainen.
19433: Urho Saariaho. Vilhelm Riihinen.
19434: Rolf Berner. Toivo Saukkonen.
19435: 445
19436:
19437: XII,5.- Toiv. al. N:o 196.
19438:
19439:
19440:
19441:
19442: J. Wirta.nen y. m.: Rootatien mke,ntMnisesta Tampereelta
19443: Kyröskosken ja Ikaalisten katttta Seinäjoelle.
19444:
19445:
19446: E d u s k u n n a ll e.
19447:
19448: Viitaten vuoden 1937 va;ltiopäiville jätet- että hallitus valmistaessaan esi-
19449: tyyn toivomusaloitteeseen n: o 80 koskien tystii ttusien mutateiden mkentami-
19450: rautatien rakentamista TampereeH.a Kyrös- seksi sisällyttäisi siihen rautatien
19451: kosken tehdasyhdyskunnan, IkaruHsten kaup- rakentamisen Tarnpe1·een kaupun-
19452: palan sekä Parkanon ja Jalasjärven pitä- gista Kyröskosken tehdasyhdyskun-
19453: jien kautta Seinäjoelle, ehdotamme edus- nan, Ikaalisten kauppalan, Po,rkanon
19454: kunnan päätettäväksi toivomuksen, ja Jalasjä1·ven pitäjien kautta Seinä-
19455: joen kauppalaan.
19456: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
19457:
19458: Johannes Wirtanen. E. A. Turja.
19459: 446
19460:
19461: XU,6. - Toiv. al. N :o 197.
19462:
19463:
19464:
19465:
19466: J. Wirtanen y.m.: ·Toitmenpiteistä Vaasan-Härmän rau-
19467: tatien mkentamiseksi.
19468:
19469:
19470: E d u s k u n n a [ 1 e.
19471:
19472: Viitaten vuoden 1929 valtiopäivitUe jäte-
19473: tyn toivomusailoitteen n:o 66 ja vuoden että hallitu.s 1'yhtyisi kiireellisesti
19474: 1945 valtiopäivi'lle jä.t:etyn :toivomusaloitteen toimenpiteisiin koneellisen tutkimuk-
19475: n:o 278 perusteluihin tutkimusten <toimit- sen toimittamiseksi rataosalla Vaasa
19476: tamisesta Vaasan-Härmän rautatien ra- -Härmä ja ryhtyisi kaikkiin toi-
19477: kentamiseksi e:hdotamme eduskunnan pää- menpiteisiin tämän rataosan rakenta-
19478: tettäväksi rtoivomuksen, miseksi.
19479: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
19480:
19481: Johannes Wirtanen. E. A. Turja.
19482: 447
19483:
19484: Xfi,7. - Toiv. al. N:o 198.
19485:
19486:
19487:
19488:
19489: Soininen y. m.: Toimenpiteistä Siilinjä1·ven-Sysm.änjärven
19490: radan rakentamiseksi.
19491:
19492:
19493: E d u s k u n n a ll e.
19494:
19495: Vuosina 1939-1946 hallituksen esittä- dan jälkeisistä rasituksista on nyt etsit-
19496: mässä ja eduskunnan hyväksymässä laissa tävä keinoja, jotka helpottavat tilanteen
19497: oli rakennettavaksi hyväksytty myöskin paranemista. Sen vuoksi onkin mieles-
19498: Siilinjärven-Sysmänjärven rautatien ra- tämme tärkeätä, että eduskunta kiinnit-
19499: kentaminen. Käydyn sodan johdosta on tää huomiota siihen, missä määrin meillä
19500: mainittu rata jäänyt rakentamatta. on tarvetta rakentaa rautateitä, jotka tyy-
19501: Siilinjärven-Sysmäjärven radan tarpeel- dyttävät niille asetettavat vaatimukset.
19502: lisuus on jo eduskunnassa aikaisemmin pe- Siilinjärven-Sysmänjärven radan raken-
19503: rinpohjaisesti perusteltu samaten myös tamisella on, jos tahdomme etsiä ulospää-
19504: kulkulaitosvaliokunnassa ja hallituksen syä taloudellisista vaikeuksista ja mikäli
19505: esityksessä. tahdomme metsätuotteita ja malmia saada
19506: Kun nyt näiden valtiopäivien aikana to- kannattavasti lku~je'te'1mksi maailman mark-
19507: dennäköisesti tulee esityksiä rautateiden ra- kinoille ja kotoiseen kulutukseen, vakuut-
19508: kentamisesta on syytä huomioida niiden tavasti ensimmäinen sija rakennettavien
19509: merkitys teollisuudelle ja talouselämälle ratojen suhteen.
19510: yleensä ja ensi sijassa toteuttaa hyväksyt- Jo puoli vuosisataa on tätä rataa odo-
19511: tyä ohjelmaa. tettu ja 'toivottu. Toiset maakunnat ovat
19512: Siilinjärven-Sysmänjärven rata täyt- muuttuneet kukoistaviksi, hyvinvoiviksi
19513: tää suurimmatkin vaatimukset myöskin seudniksi.. Tämänkin radan vaikutuspii-
19514: aikana, jolloin on valtakunnalla kestettä- riin muodostuisi hyvin toimeentuleva ta-
19515: vänä raskaat sodan jättämät korvaukset louselämä, jos liikenne rautatien rakenta-
19516: ja jälleenrakentaminen. Jo ennenkuin hal- misen kantta tulee järjestetyksi ja samalla
19517: litus ohjelmassaan esitti mainitun radan avautuvat tiet mineraali- ja metsäalueellc.
19518: rakentamista, oli eduskunnan taholta hy- Kun nyt on päästy irti sodasta, olisi val-
19519: väksytty toivomus lrallitukselle mainitun tiovallan taholta kiinnitettävä huomiota
19520: radan rakentamiseksi. Teollisuusalueet tulolähteisiin, jotka helpottavat valtakun-
19521: Outokumpu-Kaavin Luikonlahden mine- nan talouselämää.
19522: raaliri·kkaudet, Juankosken teollisuusalue, Edellä olevan perusteella ehdotamme
19523: Nilsiän aspesti- ja kvartsiittikaivokset ja eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
19524: suuret metsärikkaudet kaipa'avat rauta-
19525: tietä. Myöskin polttopuukysymys, joka että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
19526: nykyään on kriitillinen, saadaan tämän siin vuosiksi 1939-1946 hyväksyt-
19527: radan kautta huomattavassa määrin hel- tyyn mtdatierakennusohjelmaan si-
19528: pottumaan. sältyvän Siilinjärven-Sysmänjär-
19529: Vaikka valtiolla onkin vaikeuksia so- ven 1·adan rakentamiseksi.
19530: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 194<3.
19531:
19532: Heikki Soininen. Esa. Hietanen.
19533: Eino Laitinen. Len.na.n Helja.s.
19534: Kalle Kauhanen. Varma Turunen.
19535: Yrjö A. Manninen. Juho Ka.rvonen.
19536: Otto Muikku. Akseli Brander.
19537: 448
19538:
19539: XII,s. - Toiv. aJ. N :o 199.
19540:
19541:
19542:
19543:
19544: Möttönen y. m.: Esityksen a,ntM~tisesta mutatien rakenta-
19545: misesta Kokkolasta SaadjärveUe.
19546:
19547:
19548: E d u s k u n n a ll e.
19549:
19550: Kysymys rautatien rakentam.isesta Kok- ol€vien luonnonrikkauksien käyttömahdolli-
19551: kolasta Saarijärv~m kautta Su<ilahteen on suuksien avaut.umisen ja arvojen nousun
19552: ollut vireillä jo n. 50 vuotta. Ensimmäi- muodossa :suoranaisesti monin ktJrroin kor-
19553: sen kerran tehtiin siitä anomus talonpoi- vaa radan rakentamiskustannukset.
19554: kaissäädyssä v. 1897. Sitwn v. 1900 ano- Mainittakoon, että metsähaJJituksesta
19555: mus uudistettiin. Näiden an<>musten joh- saatujBU tietojm pohjalla suoritettujen [as-
19556: dosta ant<>i'kin rautatievaliokunta jo mai- kelmien mukaan kohoaa radan vaikutuspii-
19557: nittuna vuonna 1900 etusijan puheena ole- riin tulevien valtion metsien arvo radan
19558: valle rautatielinjaUe esittä.en sen koneel- vaikutuksesta jo ennen talviwtaamme val-
19559: lista tutkimista. V. 1901 ja 1902 toimitti- lilmeen rahan arvon mukaisesti 320,\>00,000
19560: kin insinoor,i Rob. Thulin mainitun tutlki- markalla. Tämä summa runsaasti kaksin-
19561: muksen. Sen jälkeen <>n rautatiehallitus kerroin olisi .peittänyt sen ajan markan
19562: v. 1925 toimittanut varsin ;perusteehlisen arvo huomioon otettuna iko1::o mdan raken-
19563: laskelman radan käytön taloudellistJsta kan- tamiskustannukset. Jotain arvoa voitaneen
19564: nattavaisu:uslaskelma;t ovat olleet ja ovat panna myöskin yksityisten ja yhtiöitten
19565: edelleenkin paremmat, kuin minkään muun omistamien metsien arvon kohoamiselle.
19566: kilpailevan ratasuunnan kannattavaisuus- KysymY'ksessä olevien maa-alueiden [aa-
19567: laskeJmat on. Totea.mmekin, että kaikista juudesta saamme käsityksen tietä.essälllill1e,
19568: näistä ratasuunnitelmista, jotka sisältyvät että valtion metsien pinta-ala, 257,322 ha,
19569: tälle laajalle rauttatie.ttömälle monien kym- on ainoastaan 35 % kaikkien radan vaiku-
19570: menien tuhansien neliökillom€trien laajui- tuspiiriin tulevien metsien pinta-alasta.
19571: selle alueelle on vanhin ja myöskin eHnvoi- Varovaisenkin arvion mukaan ~täytyisi siis
19572: maisin Kokkolan-Saarijärven-Suolahden yksityisten ja yhtiöitten omistamien met-
19573: ratasuunta. Elinvoimaisin ;tämä suunta on sien arvon kohoaminen laskea ainakin yhtä
19574: m. m. seuraavista syistä: suureksi kuin valtion metsien arvon kohoa-
19575: 1) Sen kautta saavutetaan suora, siis .ly- minen on laskettu. Sanomattakin on sel-
19576: hin yhteys sisämaan laajojen ja arvokkai- vää, minkä·lainen nousu tällaista oma.isuus-
19577: den metsien ja meren välille. arvojen lisääntymistä seuraisi koko maa-
19578: 2) Tämä suunta on asutumpi - radan kunnan elämässä.
19579: yhteyteen siis pääsevät suuremmat ihmis- Kuten sanottu kumpaisel<lakin alalla, sekä
19580: joukot - kuin mikään toinen ratasuunta metsä- että maata!J.oudellisella, tulee tapah-
19581: puheena 61evalla alueella. tumaan aivan suurenmoinen arvojen kohoa-
19582: 3) Maasto tällä radalla on parempi ja minen. Erikoisesti maatalouden "Kehitys-
19583: rakennuskustannukset siis tulevat huokeam- mahdollisuuksista todistaa se, että alue jo
19584: miksi kuin millään muulla suunnitelluHa nyt, kunnollisista kulkuyhteyksistä erossa
19585: radaJ:la koko Suomessa. ol~en, on kyennyt kohoamaan Keski-Suo-
19586: 4) Edellä mainituista seikoista johtuen men ja. Keski-Pohjanmaan vi~javimmaksi
19587: kannattavaisuuslaskelmat ovat paremmat ja väestörikkaimmaksi alueeksi, jossa väes-
19588: kuin millään ki1pai1levalla ratasuunnalla. tötiheys neliökilometriä kohden on sama
19589: 5) Radan tuottama hyöty, viljelysmah- kuin keskimäärin koko Suomessa, siitä huo-
19590: dollisuuksien lisääntymisen, käyttöä vailla limatta, että alueella on paljon järviä ja
19591: XII,s. :__ Möttönen y. m. 449
19592:
19593: valtion sekä yhtiöitten omistamia maa- tulisi käytttämään paljon puutavaraa, var-
19594: alueita, joissa asutus on paljon harvempaa sinkaan jos kivihiiltä sen poJ.ttoaineeksi tu-
19595: kuin yksityisten omistamilla maiHa. lee olemaan saatavissa. Sen sijaan se suuri
19596: Suunn1telilun radan läheisyyteen :tulisivat uusi yhteiskunta, joka [aitoksen ympäriUe
19597: myöskin sellaiset, toistaiseksi kokonaan muodostuu, tulee jatkuvasti käyttämään
19598: käyttämättömät [uonnonrikkaudet kuin suuria puumääriä, joten rautatieyhteyden
19599: VimpeJin kalkkivuoret ja Kaustisen ja saaminen P,erhoon ja Keski-Suomen suu-
19600: Teerijärven rajamaiUa oleva·t erilaisia ma[- riin metsiin olisi siRe erittäin rtärkeä. Sa-
19601: meja sisältävät laajat vuoristot. Mahdolli- moin on asianlaita ensimainitun teollis'Uus-
19602: suus näiden luonnonrikkauksien hyväksi- laitoksen, kuten koko kaupungin kannalta.
19603: käyttöön varmasti a.rvokkawlla tavalla pal- Kaupunkiharr laajenee ja teollisrtuu no-
19604: velisi sekä maan maataloutta että ta[ous- peassa tahdissa.
19605: elämäämme yleensä. On laskettu, että yksinomaan Kuituteo[-
19606: Mainittakoon edelleen, että Kokkolassa lisuus Oy:n johdosta syntyvän uuden yh-
19607: olevan Rikkiha·ppo- ja Superfosfa.attiteh- teiskunnan asukasluku tull.isi olemaan n.
19608: taan tuotantdkyky on 24,000 tonnia rikki- 3,500 henkillöä perheit.ten jäs·enet mukaan
19609: happoa ja 60,000 rbonnia superfosfaattia luettuna.
19610: vuodessa. Huomattava .osa tuotannosta tu- Kaiken edellä sanotun perusteella kun-
19611: lisi kuljetettavaksi Kreski-Suomen teolli- nioi1taen ehdotamme eduskunnan päätettä-
19612: suuslaitoksiin ja sen maata[ouden käyt- väksi toivomuksen,
19613: töön. Kokkolaan rakennetun Kuituteollli-
19614: suus Oy:n tuotantokyky edustaa alallaan että halli'tus valmistaisi ja Edus-
19615: maan suurinta •tehdast.a. Se tosin ei käytä kunnalle antaisi esityksen rautatien
19616: raaka-aineena puuta, vaan selluloosaa ja rakentamisesta Kokkolasta Saa·rijär-
19617: rikkihappoa, joten Jaitos välittömästi ei velle.
19618: Hclsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
19619:
19620: Eino Möttönen. Vilho Hj. Lehtonen.
19621: Albin Wickm.an. Ville Puumalainen.
19622: Yrjö Hautala. J. E. Hästbacka.
19623: Kusti Eskola. Päiviö Hetemäki.
19624: Matti Pärssinen. Uuno Raatikainen.
19625: Matti Lepistö. T. N. Vilhula.
19626: Jussi Raatikainen. Albin Asikainen.
19627:
19628:
19629:
19630:
19631: 57
19632: 450
19633:
19634: XII,9. - Toiv. al. N:o 200.
19635:
19636:
19637:
19638:
19639: K. Eskola y. m.: Määrärahasta Eskolan metsäradan muut-
19640: tamiseksi no'11maaliraiteiseksi.
19641:
19642:
19643: Eduskunnalle.
19644:
19645: Vuonna 1921 valmistui ensimmäinen osa .taviin asutuss·eutuihin ylittäessään Kan-
19646: Vaasan !läänin polhjoisosass,a sijaitsevasta nuksesta Lestijwrvelle ja Kinnulaan sekä
19647: Eskolan metsäradasta. Radan tarkoituksena toisaalta Sievistä Reisjärvelle menevän
19648: oli alkujaan vain valtion metsistä saatavan maantien. Tavara- ja henki'löli:ikennekin
19649: puut•avaran siirtäminen Eskolan asemalle voitaisiin tämän avulla suorittaa rauta-
19650: ja tämän vuoksi rata rakennettiin kapea- teitse näihin syrjäisiin sisämaan pitäjiin.
19651: raiteiseksi. Ra.taa on sen jälkeen huomat- Suolahden-Haapajärven rad&n valmistut-
19652: tavasti jatkettu. Lestijärvelle ulottuva tua voidaan Lestijärven haara jatkaa Kin-
19653: haara on nykyään 55 km pitkä ja Teeri- nulaan ja Teeriharjun haara Haapajär-
19654: harjun haara 13 km, joten rataa on kaik- velle, jolloin rat·a tulisi saamaan myöskin
19655: kiaan 68 km. Radan yhä jatkuessa on yleisen merkityksen.
19656: tullut sen varreUe yksityisten ja yhtiöitten Maasto on näillä seuduilla suhteellisen
19657: met<Jiä huomattavat määrät, jois•ta hakattua tasaista ja soran saanti molemmiHa haa-
19658: puutavaraa on jonkin verran kuljetettu milla erinomainen ja kun radan kiskotus
19659: metsäradan kautta Eskolaan. Liikenne on nykyään sellainen, että sitä voidaan
19660: e~ ole kuitenkaan päässyt mahdollisuuksien huomattavalta osaltaan käyttää normaali-
19661: mukaan kehittymään, sillä radalla ovat radan kiskotukseen, niin tärrnän vuoksi kus-
19662: olleet kuljetusmaksut huomattavan korkeat tannukset ,tulevat pieniksi ja tarvikkeiden
19663: ja moninkertaiset lastauskustannukset ovat hankkiminen nykyisinikään ei :tuota vai-
19664: :tehneet sen kannattamattomaksi, joten ra- keuksia.
19665: dan välittömässä läheisyydessäkin sijaitse- Tämän ehdotetun toimenpiteen kautta
19666: vista yksityist,en ja yhtiöitten metsistä on saataisiin halvalla huomattava parannus
19667: ollut edullis·empaa ajaa puutavara hevosilla Keski-Pohjanmaan Eikenneoloihin ja avat-
19668: pitkienkin matkoj·en takana oleville muille taisiin uusia mahdollisuuksia sen myöhem-
19669: kuljetusväylille jokien ja maanteiden var- mällekin kehittämiselle. Kun kaikki tämä
19670: sille. Kuljetettava puumäärä on tämän on myöskin valtiotalouden ja yleisen liiken-
19671: vuoksi jä&nyt niin pieneksi, että .rata on teen edun mukaista, ei olisi aihetta tätä
19672: heikosti kannattava ja kantohinnat niin tehtävää sii~tää myöhemmin tloimitetta-
19673: valtion kuin yksi.tyis.tenkin metsissä ovat vaksi.
19674: radan vaikutuspiirissä jääneet entiselleen, Edellä olevan perusteella kunnioittoon
19675: joten radan tarkoitus merkittäväitä osal- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
19676: taan on jäänyt, saavuttamat.ta. toivomuksen,
19677: Kun rata saataisiin normaaliraiteiseksi
19678: ja kuljetusmaksut vaLtionrautateillä vallit- että hallitus ottaisi vuoden 1947
19679: sevi.en taksojen mukaisiksi, niin radan mer- tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
19680: kitys ja myöskin kannattavaisuus tulisi vän määrärahan Eskolan metsäradan
19681: ratkaisevasti muuttumaan.. Rata jo nykyi- muuttamiseksi normaaliraiteiseksi.
19682: sen pituisenakin on kosketuksessa huomat-
19683: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1946.
19684:
19685: Kusti Eskola. Yrjö Hautala. Antti A. Koukkari.
19686: 451
19687:
19688: XU,1o. - Toiv. al. N :o 201.
19689:
19690:
19691: Pyörälä. y. m. Tutkimuksen toimittamisesta Pohjanmaan ja
19692: SOIVon radan yhdistämisestä ratasuunnalla Lapin asema
19693: -Murtomäen asema.
19694: E d u s k u n n a lll e.
19695: Jo Pietari Brahen ajoista asti on Raahe pungit, sekä Siikajokilaakson kunnat. Ko-
19696: hyvän satamansa ansiosta ollut Pohjanmaan kous silloin on pitänyt radan rakentamista
19697: huomattavin merikaupunki. Pohjanmaa, tärkeänä senkin vuoksi, että Siikajokilaak-
19698: Savo, Karjala ja osa Kainuuta suuntasi en- son viljavat alueet ja osa Kainuuta pää-
19699: tisaikoina kauppansa Raaheen. Tästä joh- sisi osalliseksi niistä taloudellisista ja si-.is-
19700: tui, että v. 1870 vaiheiHa oli raahelaisten tyksellisistä eduista, mitä rata tuo tu'Lles-
19701: omistamien kauppalaivojen luku suurempi saan vaikutuspiiriinsä. Koko valtakunnalle
19702: kuin minkään muun Suomen kaupungin. tärkeä on tämän radan ra~ennus sen vuoksi,
19703: Raaheen suuntautuvan kaupan kehitykseen että ratasuunnan varrehla olevan Otanmäen
19704: vaikutti haitallisesti v. 1858 Saimaan kana- mahdollisesti pian a:lkavan kaivoksen va;l-
19705: van va.ilmistuminen, jolloin Savo ja Kar- tava malmi voitaisiin vaikeuksitta kuljet-
19706: jala suuntasi 1liikkeensä Viipuriin ja Pieta- taa Pohjanmaan parhaaseen satamaan, joka
19707: riin. Toinen haitalilinen vaikutus Raahen tri Jurv:an lausunnon mukaan on jäässä
19708: kehitykselle oli Pohjanmaan ·rata, joka toi- keskimäärin 4 kk. vuodessa, ollen 2 kk. pi-
19709: vomuksista huolimatta rakennettiin sisä- tempään vapaana la:ivakulUJlle kuin muut
19710: maan kautta Kokkolasta Ouluun, joten Raahea pohjoisemmat satamat. Tätä lau-
19711: vanha vilkas merikaupungiksi tunnettu suntaa tukevat myöskin merentutkimu.'3lai-
19712: Raahe pohjoisen Pohjailllahden parhaine sa- toksen antamat tiedot.
19713: tamineen tuli kokonaan syrjäytetyksi. Ti- Siilmäys Raahen merikal'ttaan osoittaa,.
19714: lannetta ei voitu kokonaan pelastaa sihlä, että väylä mereltä satamaan on suora ja
19715: että Raahe rakensi oma;lla kustannukseHaan yli neljä kertaa lyhempi kuin Oulun hyvin
19716: sivuradan Lapin asemalle Pohjanmaan ra- vaikea ja mutkikas väy·lä. Väylän syvyys:
19717: dalla, joka valmistui v. 1899. Nyt on 7.3 m, jossa jo voi suuretkin alukset
19718: viime aikoina tapausten kulku on tuonut kulkea. Rautamalmin rikastuttamista var-
19719: esille sen tosiasian, että Pohjois-Suomen ten raikennettaviille tehtaille löytyy sataman
19720: taloud~llisen ja teollisen elämän kehityk- [äheisyydessä sopivia maa-alueita. Raahen
19721: seillä on ensiarvoisen tärkeä merkitys koko sataman lyhytaikainen jäässäolo on tär-
19722: valtakunnan elämälle. Pohjois-Suomen kos- keänä tekijänä huomioitava, kun suunnitel-
19723: kien suunnaton voima on saatava palvele- laan uuden suurteollisuuden sijoittamis-
19724: maan maata'loutta ja teollisuutta. Nyt jo pa:i~koja Pohjois-Suomessa. Satama ~uon
19725: löydetyt sekä löytämättömät malmirikkau- nollisena syväsatamana ja kauvemmin me-
19726: det on kaivettava esihle. Kun nämä huo- renkululle vapaana voi parhaiten olla yh-
19727: mattavat edellytykset ovat oilemassa, niin dyssiteenä Pohjois-Suomesta itään ja [än-
19728: koko valtakunnan edun mukais1ta on, että teen suuntautuvaJile meri'liikenteelle ja näin
19729: Raahen luonnon rakentama syväsatama saa- palvella yleisvaltakunnallisia etuja, joilla
19730: tetaan palvelemaan maatamme rakentamalla saattaa olla talouselämänemme suuri mer-
19731: rautatien Lapin asemalta Murtomäen ase- kitys.
19732: malle Savon radalla, joka matka on vain Ede'lilä es~tettyyn viitaten ehdotamme
19733: 135 km. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19734: Pohjanmaan ja Savon ratojen yhdistä- vomuksen,
19735: misajatus ei ole uusi, sillä jo v. 1917 tehtiin että hallitus kiireellisesti toimit-
19736: ratasuunnit~lma kustannusarvioineen Lapin taisi tutkimuksen Pohjanmaan ra-
19737: asemalta Savon radaille, joka osoittautui dalta Lapin asemalta Savon radalle
19738: kannattavaksi silloisissa olosuhteissa. .Murtomäen asemalle suunnitellulla,
19739: Kysymys on sitten v. 1940 jälleen otettu ratasuunnalla ja antaisi aikanaan
19740: esille Raahessa pidetyssä kokouksessa, jossa · esityksen Eduskunnalle radan raken-
19741: on ollut mukana Ra:ahen ja Kajaanin kau- tamisesta.
19742: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1946.
19743: J. Pyörälä. ToivoI. Sormunen. Urho Saariaho. Lauri Murtomaa.
19744: Eemil Pääkkönen. H. Soininen. Kusti Eskola. Heikki Vehkaoja.
19745: v,.;n 'R'stutll.la. Arvo Inkinen. Eino Möttönen.
19746: 452
19747:
19748: XII,u. - Toiv. al. N:o 202.
19749:
19750:
19751:
19752:
19753: Salo y. m.: RautaNen rakootamisesta Pwolangan ka.oliini-
19754: alueelle.
19755:
19756:
19757: E d u s k n n a ll e.
19758:
19759: Viittaamalla toivomusaloitteeseen N :o eUä hallitus ottaisi tulevaan rau-
19760: 282 v. 1945 vp., esitämme kunnioittaen tatierakennusohjelmaansa rautatien
19761: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, rakentamisen sopivaksi katsomaltaan
19762: asemalta Puolangan kaoliinialueelle.
19763: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1946.
19764:
19765: S. Salo. Eemil Pääkkönen. M. 0 Lahtela.
19766: 453
19767:
19768: XII,12. - Toiv. al. N:o 203.
19769:
19770:
19771: Sormunen y. m.: Määrärahasta ko.neellisen tutkimuksen toi-
19772: mittamiseksi Oulun-Kuusamon ratasuunnalla.
19773: E d u s k u n n a ll e.
19774: Vuonna 1938 antoi hallitus esityksen riölle. Mutta nämä tuskin ovat riittäviä
19775: laiksi rautatierakennuksista vuosina 1939- ilman koneellista tutkimusta.
19776: 1946. Vastauksessaan tähän esitykseen edus- Sen, mitä eduskunta edellä esitetyssä
19777: kunta lausuu, että sama.illa kuin toimitetaan lausunnossa Koillis-Suomen Hikenneolojen
19778: tutkimus Taiva1lkosken-Kemijärven rata- kehittämiseksi nimenomaan taloudelliselta
19779: suunnalla, kiinnitettäisiin myös huomiota kanna.ilta katsoen on lausunut vuonna 1938,
19780: Kuusamon-Paanajärven ratasuunnitel- pätee tälläkin ihetkellä, ja saa erikoisen
19781: maan. Eduskunta piti jo silloin tärkeänä merkityksen laajenevan kaupallisen ja teol-
19782: ottaa vakavan harkinnan alaiseksi kokonai- Hsen keskuksen, Oulun vuoksi. Nyt on jo
19783: suudessaan Koillis-Pohjanmaan liikenneolo- selviö, että Oulun seutu, Pyhä- ja Merikos-
19784: jen kehittämisen lausuen siitä seuraavaa: kien voimalaitosten valmistumisen jälkeen
19785: ,Eduskunta on aikaisemmin eri yhteyk- tulee muodostumaan jopa maamme huomat-
19786: sissä osoittanut, että Pohjois- ja Koillis- tavimmaksi teollisuuskeskukseksi. Sa,ta-
19787: Suomen liikenneolojen kehittyrrnättömyys mansa vuoksi Oulu jo on ·laajan maakun-
19788: on suurena haittana sikäläisten luonnon- nan kaupallinen keskus, ja tässä mielessä
19789: rikkauksien hyvä'ksi käyttämiselle. Varsin- sen asema tehostuu suurten teollisuuslaitos-
19790: kin on näin laita teollisuuden mahdollisuuk- ten sinne sijoitettua. Marraskuun 28-30
19791: siin nä:hden jalostaa Koillis-Suomesta saa- päivinä 1945 Oulussa pidetty kaupa:llisen,
19792: tavia raaka-aineita. Liikenneolojen puut- teollisuus- ja liike-elämän, kuntien ja val-
19793: teellisuus aiheuttaa sikälläisehle teollisuudelle tiollisen elämän edustajain kokous totesi
19794: vaikeuksia raaka-ainehankinnassa sekä tuot- tämän yksimielisesti. On luonnollista, että
19795: teiden lähettämisessä ulkomaille ja Etelä- sellaisesta keskuksesta tulee ol,la rautatie-
19796: Suomeen. Tämän vuoksi, ja kun Pohjois- yhteys niin laajaan ja taloudelliselta merki-
19797: Suomen puunjalostusteollisuudella on erit- tykseltään tärkeään maakuntaan, minkä
19798: täin suuri merkitys väestön toimeentulolle, K~oillis-Pohjanmaa metsärikkauksiMen ja
19799: vaativat sekä yleistwloudellis·et että sosiaa- suurine asutusUilueineen muodostaa. Myös
19800: liset näkökohdat ma~hdollisimman pian ryh- Koillis-Pohjanmaan taloudelilinen edistymi-
19801: tymään toimenpiteisiin Pohjois-Suomen nen riippuu rautatieyhteydestä sinne. Ei
19802: raaka-ainealueiden liikenneolojen kehittä- ole mahdollista kehittää sen maakunnan
19803: miseksi." Tässä yhteydessä eduskunta erik- maatalouttakaan ilman sitä. Näin ollen ky-
19804: seen nimeää Oulun-Taivalkosken ratasuun- syrrnys Oulun-Kuusamon rautatiestä on
19805: nan, josta jo aikaisemmin rautatiehallitus tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Mutta
19806: oli toimittanut alustavia tutkimuksia. Nii- voidakseen selvittää puheenaolevan radan
19807: den nojalla on eduskunta 11 päivänä huhti- kustannus- ja rakentamismruhdollisuudet, on
19808: kuuta 1938 lausunut toivomuksen, ,että koneellinen tutkimus siinä välttämätön.
19809: hallitus toimituttaisi tutkimuksen Oulun- Tämän vuoksi, ja koska pidämme Oulun-
19810: Taivalkosken radan kannattavaisuudesta Kuusamon rautatien aikaansaamista tär-
19811: vertaamalla sitä Koillis-Pohjanmaan muihin keänä myös maamme iJ.wkonaista1ouden kan-
19812: ratahankkeisiin." nalta, niin ehdotamme eduskunnan hyväk-
19813: Tiettävästi onkin rautatiehallitus toimit- syttäväksi toivomuksen,
19814: tanut tai parhaillwa.n toimittaa tutkimU'ksia että hallitus kiireellisesti toimitut-
19815: sikäli kuin on kysymys truloudellisesta kan- taisi koneellisen tutkim1tksen Oulun
19816: nattavaisuudesta, ja jo vuonna 1927 toimit- -Kuusamon ratalinjalla, ja varaisi
19817: tanut pituusprofiili- ja kustannusselvityksiä työn alkuvaihetta varten 1,000,000
19818: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- nw,rkkaa.
19819: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
19820: Toivo I. Sormunen. Arvi Ahmavaara. Elsa Karppinen. Matti Huhta.
19821: Sulo Muuri. Matti Meriläinen. Antti A. Koukkari. J. Pyörälä.
19822: H. A. Kannisto. Eino Tainio. Kusti Eskola. Juho Mäkelä.
19823: Yrjö Hautala. Johannes Mustonen. H. S. Pesonen
19824: 454
19825:
19826: XII,13. - Toiv. al. N :o 204.
19827:
19828:
19829:
19830:
19831: Pääkkönen y. m.: Rautatien rakentamisesta Sotkamon ase-
19832: malta Kuhmoon.
19833:
19834:
19835: E d u s k u n n a ll e.
19836:
19837: Viittaamalla toivomusaloitteeseen v. että hallitus ottaisi tulevaan rau-
19838: 1945 valtiopäivillä n:o 283, joka kostkee tateiden rakennusohjelmaan rauta-
19839: toivomusta rautatien rakentamiseksi Sot- tien rakentamisen Sotkamon ase-
19840: kamon asemalta Kuhmoon, esitämme !kun- malta Kuhmoon.
19841: nioittaen eduskunnan hyväksyt·täväiksi toi-
19842: vomuksen,
19843: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
19844:
19845: Eemil Pääkkönen. Sulo Salo. M. 0. Lahtela.
19846: 455
19847:
19848: XII,14. - Toiv. a.l. N :o 205.
19849:
19850:
19851: Mustonen y. m.: Rautatien rakentwmisesta Maaselän ase-
19852: malta vedenjakajaa pitkin Kuhmoon.
19853:
19854:
19855: E d u s kun n a U e.
19856:
19857: Maamme m~tsissä sotavuosien aikana ja tia!arilrta ja Olll kasvun säästö tälllöin o~lut
19858: il1y.t sen jälkeenkin suoritetut hakkuut, vuos~ttain 0.50 kuutiometriä puuta hehta:a-
19859: vtruikka hakattu puukuutiomäärä ehikä ei ria kohti ja vv. 1939-1943 on hakkuu-
19860: kohoakaan metsiemme lisäkasvun koko määrä ollut vuosittain vain 0.93 kuutio-
19861: määrään, ovat. kohdistuneet erikoisen ras- metriä hehtaariltru ja kasvun säästö 1.10
19862: kaim..a rautruteiden ja lyhyiden uittoväylien kuutiometriä. Kaiikkiaan on vv . .1934-1943
19863: varsilla oleviin, 11'iikek,eskusteru läheisyy- hakaJttu noilta 1aiajoi1ta alueiHa vain
19864: dessä sija:iltseviin r.intametsiin. Olojen pa- 1,250,000 kuutiometriä ja hakkaamatta on
19865: kosta näin varmaankiln tulee viellä jonkun jäänyt, vaikeiden tai aivan voittamattomien
19866: ailma jatkumaan. Metsäpinta-ala on pie- lruljetuseSiteiden vuoksi, noin 400,000 kuu-
19867: nentynyt. Että puuta raak~aineenaan ·tiometriä. HakatJtu puutavara on ollut pää-
19868: käyntävät teollisuudet voisivat jatkuvasti asiassa sahapuuta, kun sitä vastoin ha;lpa-
19869: saada edes sen raaka-ainemäärän, mikä met- arvoisempi, enn.en kaikkea polttopuu, on
19870: sien Esäikasvun rajoissa on niitä missään jäänyt hakkuujättei>ksi tai meltsään pystyyn
19871: loppuun tkulutrumatta saatavissa, on huomio lahoma:an. Omaa kieltään puhuu siinä suh-
19872: pakostakin kiinnitetJtävä tähän asti vähän teessa yH~ikäisten kuusimetsien suuri määrä.
19873: tai asiaJllisesti ei oUenkaan hahttuihin Ottamalla huomioon yli-ikäisten metsien
19874: syrjäseutujen takamaametsiin, joisba suu- suuren määrän ja vuotuisen lisäkasvnn,
19875: rien kuljetusvaikeuksien vuoksi varsinkaan voitaisiin noilta aJluei1ta s:ooda 20 vuoden
19876: pienen puutava:rtan ku[jetus ei nykyisin Olle aikana ainakin 5,000,000 kuutiometriä eri-
19877: kannattavaa. laista puutavaraa. Sen jäilkeen saanto jok-
19878: Sellainen on mm. se laaja alue pohjoisen sikin aikaa hiuklan 'laskisi, mutta !kohoaisi
19879: Karjallan ja K:ainuun välimaiHa, joka eroit- pian samaan määrään ja lopUJl'ta metsien
19880: tllJa Oulujoen v;esistöalueen Keski-Suomen nuorennuttua pysyväisesti paljon suurem-
19881: järvialueesta. Jos pinta-rula [askelmissa huo- maksi. Kun alueella kokonaisuudessaan ei
19882: mioidaan ainoastaan enemmän •tai vähem- kuitenkaan ole luonnon suomia kuljetusreit-
19883: män urttdkelvottomien ,tai vain suurin kus- tejä, olisi mielestämme aiheellista 'toimitut-
19884: tannuksin kelpoisiksi sa:atavien puro- ja taa tutk~mus siitä, kävisikö raut.altien ra-
19885: jokilatvoj1em. alueet, niin käsitltää :tuo alue kentaminen alueen läpi puultavaran ja
19886: noin 2,000 neliökilomeltrin 1aajuisen maa- Kuhmoon ja si~ltä suuntautuvan ma!tkus-
19887: alan. Siitä on Kuhmon, Sotlkamon, Nur- taja-- j'a muun kuljetuksen vuoksi lmnrut,t-
19888: meksen ja Jongunjoen hoitoalueisiin kuu- tavaksi.
19889: [uvia vru1tion omistamia metsiä yli 1,000 Edellä esitetyin. peruste[u:in esiltämme
19890: neliökilometriä. Niiden me'tsävara;t ovat eduskunnan hyväJksy.ittäväk.<Ji toivomuksen,
19891: noin 10 miljoOill>aa kuutiometriä ja on niiSitä
19892: män.tyvaltaisia: 65 %, kuusivaltaisia 31% että hallitus tutkituttaisi rautatien
19893: ja mehttipuuvaltaisia metsiä 4 % metsäpin<ta- rakentamisen mahdollisuuden Nur-
19894: aJlasta. Noin 70 % metsäpinta-al:as'ta; on yli meksen-Kontiomäen rautatiestä
19895: 80 vuotiaita ja lähes 40 % yli 120 vuOit]aita ilfaase~län asemalta vedenjakajaa pit-
19896: metsiä. Ylli-ikäisiä metsiä on varsinkin kin Kuhmoon ja, jos suoritetun tut-
19897: ku usistoissa. kimuksen kannattavaisuuslaskelma
19898: Noilla neljällä valtion metsien hoi,toa!lu- osoittautuisi myönte.iseksi, antaisi ai-
19899: eella on hakattu vv. 1934-1938 vuosWtain kanaan rautatien rakentamisesta esi-
19900: keskimäärin 1.6o kuutiometriä puuta heh- tyksen Eduskunnalle.
19901: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
19902:
19903: Johannes Mustonen. W. Metsäranta. Yrjö A. Manninen.
19904: 456
19905:
19906: Xfi,t5. - Toiv. al. N :o 206.
19907:
19908:
19909:
19910:
19911: Kaijalainen: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen rautatieyh-
19912: teyksien kehittätmiseksi.
19913:
19914:
19915: E d u s k u n n a 11 e.
19916:
19917: Hallitus antoi syysistuntokaudella v. olemaan Rovaniemen kautta lyhin eli noin
19918: 1939 eduskunnalle esitJnksen määrärahan 260 km. Tällä perusteella on tämä rata-
19919: myöntämisestä Pohjois-Suomen rautatieyh- suunta vuoriteollisuuden kehittämistä sil-
19920: teyksien kehittämistä varten. Esityksessä mällä pitäen ta:rtkoituksenmukaisempi :kuin
19921: ehdotettu määräraha oli tarkoitettu lisäyk- esime:rtkiksi Kemijärveltä Sodankylään
19922: seksi sanotun vuoden tulo- ja menoarvioon johtava ratasuunta, jota pitkin matka mal-
19923: Rovaniemen-Sodankylän rautatien raken- mialueelta Kemiin tulisi olemaan noin 350
19924: tamista varten. Kulkulaitosvaliokunta an- km. eli siis noin 90 rkm .pitempi.
19925: toi esityksestä puoltavan lausunnon, mutta Rovaniemen-Sodankylän rautatien tar-
19926: sodan puhkeam;sen vuoksi asia jäi loppuun pee1lisuus todettiin jo ennen maamme itse-
19927: käsittelemättä. Samasta syystä raukesi sa- näistymistä, joten se sei~ka, että Petsamon
19928: maan ailkaan eduskunnassa tehty aloite, alue ei kuulu enää Suomelle, ei millään
19929: jossa ehdotettiin määrärahan ottamista mai- tavoin ole tehnyt tätä .rautatiekysymystä
19930: nittua rautatietä varten v. 1940 tulo- ja merkityksettömäksi eikä poistanut sitä päi-
19931: menoarvioon. väjä:rjestyksestä. Päinvastoin ne toimenpi-
19932: Vaikka esit~ksen antaminen ensi sijassa teet, jotka parhaillaan ovat ikäynnissä La-
19933: aiheutui siitä, että radan avulla tahdot- pin läänin vesivoimien saattamiseksi palve-
19934: tiin keventää sitä kuormitusta, minkä alai- lemaan teollisuuden voimantarvetta, kii-
19935: sena Rovaniemen-Petsamon maantie sil- rehtivät tämän monissa eri vaiheissa tär-
19936: loin oli, tämä ei kuitenkaan ollut ainoa keä;ksi todetun rautatien rakentamista. Jo
19937: näKökohta, jolla kysymyksessä olevan La- v. 1929 ·asettuivat Perä-Pohjolan ja Lapin
19938: pin radan tarpeellisuutta perusteltiin. ,Ro- maakuntapäivät, joilla edustettuina olivat
19939: van:emen-Sodankylän välillä tulisi tämä n~kyisen Lapin läänin alueen kai•kki kun-
19940: ratasuunta Lapin läänin tarjoamien talou- nat Utsjolkea lukuunottamatta, sille kan-
19941: dellisten mahdollisuuksien !hyväksikäyttöä nalle, että Lappiin suunnitelluista radoista
19942: silmälläpitäen olemaan tarkoituksenmukai~ .tämä ratahanke olisi ensiksi toteutettava.
19943: sin", lausui hallitus esityksensä peruste- Samalle kannalle asettui myöskin Lapin
19944: luissa, - - - ,rkoska se tulisi olemaan taloudellisia oloja selvittämään asetettu
19945: osana Rovaniemen-Porkosen-Pa:htavaa- valtiorrkomitea v. 1938 antamassaan mie-
19946: ran malmialueelle aikanaan mahdollisesti ·tinnössä. Viimeksi mainittuna vuonna
19947: rakennettavasta radasta ". Selostettuaan myös eduskunta yksimielisesti Jausui hal-
19948: sitten mainittua malmiesiintymää, joka tä- llitulkselle toivomuksen, ,että hallitus toi-
19949: hänastisen tutkimuksen mukaan on maam- mittutta.isi tutkimuksen rautatien rakenta-
19950: me suurimpia - •rautamalmimäärä arvioi- miseksi Rovaniemeltä Meltauksen kautta
19951: daan nykyisin 100 miljoonaksi rt.onniksi - Sodankylään siihen liittyvine haararatoi-
19952: hallitus lausuu edelleen: ,Ehdotettua Ro- neen Kittilässä sijaitsevalle Porkosen-
19953: vaniemen Ounasjoen kylän kautta Meltaus- Pahtavaaran rautamalmialueelle". Tämä
19954: jokilaaksoa pitkin Vaalajärvelle johtavaa tutkimus aloitettiinrkin syksyllä 1939, mutta
19955: suuntaa sekä siitä itse malmialueelle ra- sodan vuoksi se jäi loppuun suorittamatta.
19956: kennettavaa n. 40 km. pituista haararataa Olosuhteet ovat sen jälkeen monessa suh-
19957: noudattaen tulee matka malmiaslueelta lä- teessa muuttuneet, mutta entistä selvem-
19958: himpään Pohjanlahden satamaan Kemiin min on tällä välin ilmennyt sen käsitytksen
19959: XII,1 o. - Kaijalainen. 457
19960:
19961: oikeutus, jonka eduskunta omaksui v. 1938 alueella, mutta se tarjoaa :kuitenkin edel-
19962: asettuessaan sille kannalle, että yleista- leenkin lähtökohdan Lapin läänin rautatie-
19963: loudellisista ja sosiaalisista syistä olisi mah- kysymysten selvittdylle. Tästä syystä olisi
19964: dollisimman pian ryhdyttävä toimenpitei- mainitun ratasuunnan tutkimustyö suori-
19965: siin Pohjois-Suomen raaka-ainealueiden :lii- tettava loppuun ja kiinnitettävä samalla
19966: ken:neolojen kehittämiseksi, ja että t~ästä huomiota niihin muutoksiin, joita sota on
19967: syystä Pohjois-Suomen rataverkon kehittä- Pohjois-Suomen itäisillä rajaseuduilla ai-
19968: minen koko maan etujen mukaisena olisi ~heuttanut supistaessaan rajanmuutosten
19969: toteutettava erillään mu}sta rautatiesuun- kautta huomattavasti eri .ratasuuntien vai-
19970: nitelmista. Niin paljon !kuin sodan vau- kutuspiiriin kuuluneita metsävaroja.
19971: rioiden !korjaaminen Pohjois-Suomessa vaa- 'Sen .perusteella, mitä edellä on lausuttu,
19972: tiikin valtiovallan huomiota ja huolenpitoa, ehdotan kunnioittaen eduskunnan ;päätet-
19973: ei sen @elia ole syytä lykätä epämääräi- täväksi toivomuksen,
19974: seen tulevaisuuteen niitä to~imenpiteitä,
19975: jotka avaavat mahdollisuuksia POihjois- että hallitus suorituttaisi kiireel-
19976: Suomen luonnonrik!kauksien nykyistä ·te- lisesti täydentävän tutkimuksen en.-
19977: hdkkaammalle hyväksikäytölle. Teollisuu- nen sotia vireille pantujen Pohjois-
19978: den raaka-aineen saanti olisi kiireellisesti Suomen rautatiehankkeiden pää-
19979: turvattava ja samalla luotava edellytykset suunnilla ja t·yhtyisi sen jälkeen
19980: uuden teollisuuden syntymiselle. toimenpiteisiin rautatieyhteyksien
19981: Edellä jo viitattiin siihen keskeiseen ase- kehittämiseksi maan pohjoisosissa,
19982: maan, mikä Rovaniemen-Sodanlkylän rau- kiinn.ittäen tällöin huomiota siihen,
19983: tatiesuunnitelmalla on ·eri yhteyksissä to- mitä Eduskunta on aikaisemmin
19984: dettu olevan. Se ei luonnollisesti yksinään Pohjois-Suomen rautatiekysymyksen
19985: ratkaise rautatien tarvetta tällä laajalla hoitamisesta lausunut.
19986: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1946.
19987:
19988: Lauri Kaijalainen.
19989:
19990:
19991:
19992:
19993: 58
19994: 458
19995:
19996: XU,16. - Toiv. al. N :o 207.
19997:
19998:
19999:
20000:
20001: Lahtela y. m.: Toimem,piteistä Kontiomäen-Taimalkosken
20002: rautatierakennustöiden jatkamiseksi.
20003:
20004:
20005: E d u s k u n n a Ql e.
20006:
20007: Ennen talvisotaa rakennettiin monien TaivalkoSkeUe asti ja jatkettava rakennus-
20008: vuosien aikana rautatei•tä Kontiomäeltä töitä Taivalkoske:lta .tutkittua suuntaa Ke-
20009: Taivalkoskelie ja saatiin siitä Hikennöitä- mijärvel!le että vihdoinkin saataisiin kauan
20010: vään kuntoon noin 45 kilometrin pituinen kaivattu halki Suomen tarvittava runko-
20011: osa Kontiomäeltä Hyrynsa[melle muun osan rata ja si:ten lyhentää SuOilllen[ahden ja
20012: jäädessä sodan vuoksi kesken. Lapin välistä matkaa noin 240 kilometrillä.
20013: Kun puheeooloevan rautati•en rakentami- Edellä esitet•tyyn viitaten ehdotamme
20014: seen on uhrattu suuria määriä varoja sill- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
20015: läkin osalla, joka jäi kesken ja ne vomuksen,
20016: ovat siellä hyödyttömänä eivätkä sodan
20017: aikaiset ja nykyiset olosuhteet ole vä- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
20018: hentäneet puheenaolevan radan tarvetta, menpiteisiin Kontiomäen-Taivalkos-
20019: olisi radan rakentamistöitä jatkettava ja saa- ken rautatierakennustöiden jatkami-
20020: tava ra;ta mahdollisimman pian valmiiksi seksi.
20021: Helsigissä 12 päivänä he~mikuuta 1946.
20022:
20023: Sulo Salo. Väinö Okko.
20024: M. 0. Lahtela Antti A. Koukkari.
20025: Eemil Pääkkönen. Markus Niskala.
20026: 459
20027:
20028: Xfi,11. - Toiv. al. N:o 208.
20029:
20030:
20031:
20032:
20033: Lahtela y. m.: Koneellisen tutkimuksen tomittamisesta
20034: rautatien rakentamiseksi Kemijärveltä Sodankylään.
20035:
20036:
20037: E d u s k u n n a H e.
20038:
20039: Kysymys rautatien rakentamisesta Ke~>ki rakennettava rautatie Kemijärven rauta-
20040: Lappiin on ollut keskustelun ja kirjoitte- ,tien jatkona. Näistä mainittakoon tässä yh-
20041: lujen aiheena vuosikymmeniä. Valtiovallan teydessä:
20042: taholtakin on kiinnitetty asiaan niin pal- 1. Radan rakennusmatka Kemijäl'VIen
20043: jon huomiota, että ratasuuntia on silmä- rautatieasemalta Sodanky:lään on n. 60 km
20044: määräise.sti ~utkittu ja tehty kustannuslas- lyhyempi kuin esim. Rovaniemeltä Mel-
20045: kelmiakin. Niinpä rautatiehaq[ituksen pää- tauksen ja Sodankylän järvikylien kautta
20046: johtaja Gastren valtioneuvoston 17 päivänä rakennettava rata ja että asiantuntijain
20047: he[mikuuta 1921 antaman päätöksen perus- arvion mukaan olisi jo v. 1940 maksanut
20048: teeNa jo vuonna 1923 eli ·ennen Rovanie- Rovaniemen-Sodanky!län välisen radan ra-
20049: men-Kemijärven radan rakentamista, sil- kentaminen matkan pituuden ja maasto-
20050: loin kun oli rautatien pohjoisin pää Rova- vaikeuden vuoksi n. 80-90 miljoonaa
20051: niemellä, suoritti tutkimuksia siitä, voi- markkaa enemmän kuin Kemijärven-So-
20052: tiinko ja mistä edu1lisimmin ja tarko1tuk- dankylän välisen radan rakentaminen.
20053: senmukasimmin rautatie rakentaa Lappiin. 2. Kartta osoittaa, että rataverkoston ke-
20054: SHloin tutkittiin monia eri suuntia m. m. hittä.misen kannalltakin on tarko1tuksenmu-
20055: Rovaniemen pohjoispuolella ja näiden tutki- kaisinta, että nyt rakenteilla oleva Kontio-
20056: musten perusteeNa ltuli pääjohtaja Castren mäen-TaivfiJlkosken rata jatiketaan Kemi-
20057: seiHaiseen tulokseen, >että rata oli .rakennet- järvelle ja että Kemijärven radan jatkona
20058: tava itäistä eli Rovaniemen-Kemijärven rakennetaan rautatie SodaNkylään ja siten
20059: -Pelkosenniemen-Sodankylän kautta, ja toteutetaan halki Suomen kulkevan runko-
20060: ett•ei rautatietä siJ.loisten twloudellisten oJ.o- radan saaminen.
20061: jen va!llitessa kannattanut yhtämittaisena 3. Ne valtavat metsäa!lueet, joiden vuaksi
20062: työnä rakentaa vaan o[i rakentaminen to- jo kauan aikaa on puhuttu rautatien raken-
20063: teutettava jaksottain aluksi Rovaniemi- tamisesta, ovat puheena olevan ratasuun-
20064: Kemijärvi ja senjälkeen Kemijärvi-Sodan- nan vaikutuspiirissä ja sen itäpuo[ella Ve-
20065: kylä sekä myöhemmin Sodankylästä jatket- näjäl[e ~asikevine vesistöalueineen.
20066: tava pohjoista kohti sitä mukaa kuin olo- 4. Tunnetut malmikentä.t, paitsi Porko-
20067: suhteet edellyttivät. Tämän tutkimuksen nen, ovat myöskin edellä esitetyn ratasuun-
20068: perusteelia rakennettiin sittemmin radasta nan itäpuolella ja Porkoseenkin voidaan
20069: ensimmäinen 85 km:n pituinen jakso Ro- kyseeilistä suuntaa rakennetulta radalta ra-
20070: vaniemeltä Kemijärvelle ja järjestettiin kentaa pistorata sama!lla tavoin ja samohl1la
20071: Kemijärven asema sitä siLmällä pitäen, rakennuskustannuksilla kuin muiltakin esi-
20072: Bttä siitä jatketaan ·rataa pohjoista kohti. tetyille suunniUe ra'kennetuilta radoilta,
20073: SuunniteJJlun radan ensimmäinen 85 km:n jos P01rikonen sellaisen joskus tarvitsee, vie-
20074: pi-tuinen rataosa, nimittäin mutatie Rova- läpä sitä kautta rakentaa yhdy:sratakin
20075: niemi-Kemijärvi on siis lähtöasemineen Tornionjokillaaksoa ylös .rakennettavaan ra-
20076: valmis ja odot.taa ra.dan jatkamista aluiksi taan.
20077: Sodankylään. 5. Kun nyt rakennetaan rautatietä n. s.
20078: Mitä er.ikoisesti SodankJ'Ilän ratasuun- Savon radan jatkona Kontiomäeltä Taivall-
20079: taan tulee, puhuvat monet ensiluokkaisen koskelle ja ratasuunta Taivalkoskelta Ke-
20080: tärkeä.t seikat sen puolesta, että sinne on mijärveNe on koneellisesti tutkittu ja edus-
20081: 460 XII,17. - Kemijärven~Sodankylän rata.
20082:
20083: kunta on pitänyt radan rakentamisen Tai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
20084: valkoskelta Kemijärven !l"adalle tarpee~1lisine kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
20085: sivurrutoineen itään päin niin :t.arpe~llisena vomuksen,
20086: ja kiireellisesti toteutettavana, että on ke-
20087: hoittanut hallitusta laatimaan erikoisen ra- että hallitus suorituttaisi koneelli-
20088: hoitussuunnitelman wkopuolelHa lakiin pe- sen tutkimuksen ja rakennuskustan-
20089: rustuvien rautatierakennusten ja ,tätä suun- nusarvion laa-timisen rautatien ra-
20090: taa saadaan suorin ja Jyhin rautatie Suo- kentamiseksi Kemijärveltä Sodanky-
20091: menlahdesta Lappiin, niin Sodankylän ra- lään.
20092: dan asiaNisin ratkaisu on se, että se ra-
20093: kennetaan Kemijärven radan jatkona.
20094: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1946.
20095:
20096: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
20097: Eemil Pääkkönen. J. E. Lampinen.
20098: Väinö Okko. Heikki Soininen.
20099: Antti A. Koukkari. Sulo Salo.
20100: 461
20101: XII,1s. - Toiv. a.l. N:o 209.
20102:
20103:
20104:
20105:
20106: Niskala y. m.: Toitmenpiteistä Kaulirannan--Kolarin rauta-
20107: tien rakentanniseksi.
20108:
20109:
20110: E d u s kun n a He.
20111:
20112: Torniojokilaakson rautatien jatkaminen Edellämainittujen aloitteiden peruste-
20113: on ollut eduskunnan käsiteltävänä aikaisem- luista sekä kulkulaitosvaliokunnan ja haJlli-
20114: min lukuisten aloitteiden pohjahla. Vuoden tuksen lausumista käy kyllin selvästi :i!lmi
20115: 1922 valtiopäiville hallituksen jättämässä kuinka tärkeänä ne ovat jo silloin, ennen
20116: vv. 1923-27 rautatierakennusohjelmassa sotia, pitäneet Kaurirannan-Kolarin radan
20117: lausutaan Karungin-Pellon radan tarpeel- rakentamisen. Muuttuneissa olosuhteis-
20118: lisuudesta erinäisten muiden perustelujen samme radan merkitys on moninkertaistu-
20119: ohelila m. m. seuraavaa: ,Tämän noin 100 nut. Muun muassa on mainittava, että
20120: km pitkän radan rakentaminen on myös alueella porauksia suorittanut kotimainen
20121: välttämättömänä ehtona näillä seuduil[a ja yhtiö olisi valmis aloittamaan kaivostoimin-
20122: vähän pohjoisempana Kolarissa olevien naill Kolarissa niin pilan ikuin kUljetuskysy-
20123: malmilöytöjen hyödyksi käYJttämiseUe." mys on saatu järjestetyksi. Kalkkikiven
20124: Hatlitus esittikin v. 1923 menoarvion yh- tarve Pohjois-Suomeen perustettavan typpi-
20125: teydessä edel,lämainittuihin perusteluihin tehtaan raaka-aineeksi on myös ajankohtai-
20126: viitaten rakennettavaksi Karungin-Tenge- nen. Niinikään on mainittava, että tarvit-
20127: liöjoen vä[isen osan. Rata saatiin kuiten- tavan pienpuutavaran uitto Torniojoessa
20128: kin rakennetuksi myönnetyillä varoilla on melkoisen vaikea, miltei mahdoton. Mo-
20129: Kaulirannalle asti. Kun sanottu rata v. nilukuiset suuret kosket sekä laajat suvan-
20130: 1928 valmistui, toivottiin maakunnassa, not tekevät sen kannattamruttomaksi. Tä-
20131: ettei sanottu päätepiste tule pitkäftikaiseksi, mänkin vuoksi olisi rautatie kuljetukseen
20132: sillä pätevät syyt puoltavat 'radan pikaista välttämätön. Erikoisen tärkeänä ja ajan-
20133: jatkamista. kohtaisena perusteluna on vielä nyt muut-
20134: Vuoden 1936 vaJltiopäiviJ.le jätetyn toivo- tuneissa olosuhteissa mainittava, että mei-
20135: musaJloitteen N: o 108 perusteluissa esitetyt dän on ennemmin tai myöhemmin johdet-
20136: arvioinnit ovat osoittautuneet päteviksi ja tava rautatie Torniojokivartta johonkin ym-
20137: ovat nYJt muuttuneissa olosuhteissa aivan pä:rivuoden avoinna olevaan satamaan Nor-
20138: ensiarvoisen tärkeät. Vuoden 1938 valtio- jan rannikolle. Siihen päämäärään pyrit-
20139: päiville jätetyn lakialoitteen N: o 38 joh- täessä ruisi Kolarin radan rakentaminen
20140: dosta kulkulaitosvaliokunta lausuu m. m.: sen ensi vaihe.
20141: Aloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kauli- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
20142: rannan-Kolarin radan rakentamis1ta, on kunnan päätettäväksi toivomuksen,
20143: mainittava, että tämän radan rakentaminen että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
20144: olisi tärkeä, jotta Kolarin malmi- ja kaJlkki- toimenpiteisiin Kaulirannan--Kola-
20145: kivialueita voitaisiin käyttää hyväksi. rin nw,tatien rakentamiseksi.
20146: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
20147:
20148: Markus Niskala. Johannes Virolainen.
20149: Eino Möttönen. Martti Miettunen.
20150: 462
20151:
20152: Xll,t9. - Toiv. al. N:o 210.
20153:
20154:
20155:
20156:
20157: Myllymäki y. m.: Määrärahasta Kilon-Jupperi-r~r-Dahlsvi
20158: kin maantien raketnnustöidJen a,wittamista varten.
20159:
20160:
20161: E d u s k u n n a 11 e.
20162:
20163: Espoon ja Helsingin pitäjien rajamaille Uudenmaan tie- ja vesimkennuspiiri
20164: on muodostunut laaja asutusalue, josta onkin valmistanut ehdotuksen tiesuun-
20165: Dahlsvikin alueelle on erotettu 598 ja nasta, ja tien rakennuskustannukset päät-
20166: Jupperin alueella 304 asuntotonttia. Kui- tyvät 7,976,000:- markkaan. Koska ny-
20167: tenkaan ei sieltä ole suoraa tieyhteyttä kyisen vaikean rengas- ja polttoainetilan-
20168: Helsinkiin päin, vaan on kierrettävä Hä- teen kannalta puhumattakaan suuresta
20169: meenkylän tai Viherlaakson kautta. Asu- ajanhukasta on välttämätöntä, että joka
20170: tusalueiden asukkaat käyvät toimissaan tuntisia ajomatkoja voidaan pienentää,
20171: Helsingissä, Jo v, 1941 talvella paikka- olisi tie, noin 5 km :n matka, kiireellisesti
20172: kuntalaiset tekivät aloitteen tien raken- rakennettava.
20173: tamisesta Kilon aseman suuntaan. Espoon Edellä mainitun perusteella ehdotamme-
20174: valtuusto käsitteli asian syyskuussa v. 1941 kin eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
20175: ja lähetti 15 päivänä lokakuuta samana sen,
20176: vuonna ehdotuksen lääninhallitukselle.
20177: Kesäkuussa 1942 lääninhallitus lähetti että halli'tus ottaisi vuoden 1947
20178: asiapaperit tie- ja vesirakennushallituk- tulo- ja menoarvioesitykseen 5,000,000
20179: selle ja elokuussa v, 1945 ~tie- ja vesi- markan määrärahan Kilon-Jupperin
20180: rakennushallitus määräsi Uudenmaan tie- -Dahlsvikin maantien rakennustöi-
20181: ja vesirakennuspiirin toimittamaan tie- den aloittam1"sta varten.
20182: suunnasta tutkimuksen ja laati ehdotuk-
20183: sen kustannusarvioineen tien rakentami-
20184: sesta.
20185: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
20186:
20187: Lauri Myllymäki. Konsta Talvio. Yrjö A. Manninen.
20188: 463
20189:
20190: XII,2o. - Hemst. mot. N:o 211.
20191:
20192:
20193:
20194:
20195: Hollsten m. fl.: Angående tilliigg till statsförslaget för år
20196: 1946 för fortsättande av byggnadsarbetena på den s. k.
20197: skär<gårdsvägen inom Pargas kommun.
20198:
20199:
20200: T i U R i k s d a g e n.
20201:
20202: I början av år 1945 bevhljade regeringen förbättrat ,trafikmöjligheterna i de byar,
20203: ur arbetsJöshetsmedel ~tt 2,500,000 mk som beröras av vägbygget. Al'ibetet utför-
20204: stort anslag för rigångsättandet av arbetet des nämligen, såsom !tidigare framhålJits,
20205: å den s. k. skärgårdsvägen, som planlagts på olika avsnitt, men intet av dessa hann
20206: till utförande gen()m Pargas, Nagu, Korpo försättas i traiikdugligt skick, emedan ar-
20207: och Houtskär kommuner i Åbo och Björne- betet så ofö.rmodat avbröts. Dessa avsnitt
20208: borgs Iän. Arbetet igängsatites därpä ome- äro nu såsom vägar ofarbara, och på samma
20209: delbart av Åbo väg- och va,ttenbyggnads- gång har det blivit svåra11e att utny;ttja de
20210: d'istrik't å vissa avsnitt i Pargas kom- gamla byvägarna, där dessa korsas av den
20211: mun, men avbröts emelLertid senaste som- under arbete vamnde landsvägen. De halv-
20212: mar, då brådskande jordbruksarbeten färdiga vägavsnitten borde därför snarast
20213: krävde disponihel arbetskraft; QCh emedan möjligt försättas i trafikdugligt skick och
20214: någon arhestlöshet 'under den därpå föl- dessutom genom byggandet av nödiga sam-
20215: jande hösten och iciille hel,ler under 'inne- manbindningsavsnitt göras nyttobringande.
20216: varande vinter förekommi;t, har arbetet icke För hefolkningen i den åboländska skär-
20217: kunnat ånyo igångsättas medels anslag ur gården har arbetsnedläggelsen på detta
20218: arhetsJöshetsmedel utan har lämnats be- vägbygge inneburit en tung och aUvarlig
20219: roende på ohestämd 1tid. motgång. Trots sin relativa närhet tiLl ett
20220: Vid uppgörandet av statens budgetför- sådant affärs- och kommunikationscentrum
20221: slag för år 1946 torde väg- och vat•ten- som Åbo stad nödgas nämligen denna be-
20222: byggnadsstyrelsen föreslagit <ett anslag om folkning städse och i all synnerhet under
20223: 5 miljoner mk för ifrågavarande väg, men menförestider leva i en äsol,ering, som kan
20224: posten återfinnes icke i budgeten. I början jämföras med våra mest avlägsna gräns-
20225: av sistlidn'e januari månad bevHjade emel- bygder. Denna isol,ering inverkar även
20226: lertid kommunikationsministeri·et ur ett synneriligen kännbart på ~andsdel<ens nä-
20227: odisponerat restanslag från år 1945 ett ringsliv, emedan fisket, som självfal,l,et är
20228: anslag om 750,000 mk a1tt användas för huvudnäring i denna skärgård, kräver
20229: ovannämnda väg vid tidpunikt, som ministe- snabba och möjEgast störningsf.ria kommu-
20230: ri•et finner vara för ändamMet lämplig. nikationsförbindelser. Under trycket av sin
20231: Då ,emellertid ifrågavarande vägbygg- e.gen ty;ngd hall' .även den åboiländska skålr-
20232: nadsarrbete wr av den omfattningen och på gårdens vägfråga småningom fallit framåt
20233: samma gång av sådan :betydelse, att å ena och av såväl stat·ens vägmyndigheter som
20234: sidan ett återupptagande av arhetet nöd- r·egeringen Wlerkänts den position i statens
20235: vändigt skuHe kräva ett större anslag och vägbyggnadsprogram, som dess betydelse
20236: andra sidan arhetet befinner sig i 'ett så- fö:rm:tsätter.
20237: dant stadium, aitt detsamma oavvisligen Det kan måhända invändas, att fullföl-
20238: borde fortsäittas, måst.e ytterligare anslags- jandet av detta vägbygge på det inom
20239: krav äskas, och behovet borde nödvändigt Pargas kommun belägna avsnitt,e:t ricke i
20240: tH~godoses. De härinti1ls utförda arbe- högre grad skuihle förbättra si:tuationen för
20241: tena hava nämli.gen - så värdefuJ.la de hefolkningen i den yttre åboländska skär-
20242: i och för sig äro - snarare försämrat än gården u tan huvudsakligen betjäna befolk-
20243: 1
20244: 464 XI1,2•o. - Pamisten saaristotie.
20245:
20246: ningen i Pargas kommun. Här.til1 kan gen- ningställandet av de halvfärdiga vägav-
20247: mäJ.as, a·tt 1ståndsättmldet av. Pargas-av- sniitten och dessas sammanbi.ndning samt
20248: snittet av ifrågavarande väg skul1e inne- insättandet av en färja i det s. k. Sattmark-
20249: bära en synnerligen betydelsefull fram- sundet skulle med ens förvandla bilden a.v
20250: gång även för den s. k. yttve skärgården, Pargashygdens kommunikationer, skapa
20251: som därig1enom skulle komma i omedelbar trivsel och säkraDe utkomstmöjligheter för
20252: konJtakt med en ti11 randen av ,denna skär- befolkningen på de betydande öar, vilka
20253: gård utsträckt busslinje och som även vägen komme att ltangera samt bryta d:en
20254: kunde avlämna sina fiskfångster på betyd- iso:lering, som nu fjättrar dessa byggder.
20255: ~igt närmare avstånd från fångstplatserna Då sålunda ett iordningsställande av det
20256: än vad för närvarande är faUet. Det bleve inom Pa.rgas korrrmun belägna avsnittet av
20257: nämligen lätt att sedan. med lasthilar fort- skärgårdsvägen skul1e vara ägnat atlt i
20258: sätta fismtransport:en in till Åbo. På detta mycket hög grad förhättra kommunikations-
20259: sä,tt skuUe långa, besvärtliga och tidsödande problem<lit för landets örikaste och mest
20260: resor undvikas, samtidigt som fisken myc- isolerade skärgård på samma gång som
20261: ket snabbare skulle komma fram till kon- denna vä.g blev•e isol,eringshävande och väl-
20262: sumtionscentrum, vilket för denna vara är signelsebringande för den hygd, .genom vil-
20263: av :en utomordentlig betydelse. ken den kommer a tt tlöpa, och då detta
20264: 1
20265:
20266:
20267: Men även för Pargas kommun skulle en vä.gbygge dessutom skulle innebära första
20268: färdigbyggd landsväg på nu i frågavarande etappen i .ett mot framtiden siktande SJtor-
20269: avsn~tt av skärgårdsvägen hliva till stor sti~at progmm om fä.rjförbindelse i väster-
20270: vä!lsigneilse. Det äJr :ett miirk1igt förhåJlande, l:ed, torde det knappast finnas skä.l, som
20271: att d~mna kommun, som har icke mindre vore Wlräckligt starka at:t tillbakahålla
20272: än 10,000 innevåna1~e och vars andel i fullföljan<1et av dm år 1945 igångsatta ·ar-
20273: de tHl staten infly.tande skatt•erna torde betet.
20274: vara förhållandev~ stor, endast har 9 km Hä.nvisande till det ovan framha1lna an-
20275: av staten underhåUen landsväg inom kom- hållla vi, a~tt riksdagen V'i!lle hemställila,
20276: munens område. Och dock är Pargas kom-
20277: mun ovanligt vidsträckt och dess kommu- att regeringen måtte #ll Riksda-
20278: nikationsproblem äro många och besvärliga. gen avlåta proposition angående så-
20279: Stora ökomplex äro under menförestider dant tillä.g,g till statsförslaget för in-
20280: fullständigt isolerade och sorrrmartid hän- nevarande år, varigenom ett 3 miljo-
20281: visade :enbart till framkomstmöjligheter ner matrk stort anslag kunde beviljas
20282: med båt, vi!lk,en omständighet bL a. avse- för fortsättandet av byggnadsarbe-
20283: värt försvårat och ofta omöjliggjort regel- tena på den s. k. skärgårdsvägen
20284: bundna mjölMranspor,t,er till närmaste inom Pargas kommun.
20285: mejeri och konsumtionscenh"Um. Iord-
20286: Helsingfors den 11 f·ebruari 1946.
20287:
20288: Ture Hollsten. Henrik Kullberg. Urho Kulovaara.
20289: 465
20290:
20291: Xll,2o. - Toiv. al. N :o 211. Suomennos.
20292:
20293:
20294:
20295:
20296: Hollsten y. m.: Lisäyksestä vuoden 1f}46 tulo- ja menoar-
20297: vioon n. s. saarist10tiem rakennustöiden jatkamiseksi Pa-
20298: raisten kunnassa.
20299:
20300:
20301: E d u s k u n n a 11 e.
20302:
20303: Vuoden 1945 alussa haHitus myönsi lisuuksia :n:iissä kylissä, joita tierakennus
20304: työttömyysvaroista 2,500,000 mk: n suurui- koskee. Töitä suoritettiin rnimittäin, kuten
20305: sen määrärahllin itöiden aloittamiseksi n. s. aikaisemmin on mainit:tu, eri jaksoiHa,
20306: saa11istotiellä, joka on suunniteltu rakennet- mutta niistä ei ehditty mitään saattaa lii-
20307: tavaksi Paraisten, Naruvon, Korppoon ja ikennöitävääJn kuntoon, koska työt ikeSikeytet-
20308: Houtskarin kuntien kautt'a Turun ja Porin tiin ~iin odo.tltamatta. Nämä jaksot ovat
20309: läänisSä. Turun tie- ja v.esirakennuspiiri nyt teinä käyttökelvottomia ja sama:l[a on
20310: aloitti välitltömästi sen jälkeen työt erinäi- käynyt vaikeammaksi käY'ttää vanhoja ky-
20311: sillä tiejaksoina Paraisten kunnassa, mutta läteitä siel•lä, missä rakenteHla olevak
20312: ne keskeytettiin kuitenkin viime kesänä, maantiet leikkaJavat niitä. Puolivalmiit tie-
20313: koska kilireeilliset maatailoustyöt vaativat j.aksot olisi sen vuoksi saatetiava mahdoHi-
20314: käytettävissä olleen työvoiman, ja kun mi- simma:n piam liikennöitäväiän kuntoon ja
20315: tään t.yöttömyY'ttä ei seuranneen syksyn Esäksi olisi rakennettava furpeelliset yhdys-
20316: eikä myöskään kuluva'n talven aikana ole jaksot hyötyä tuottaviksi.
20317: esiiuttynyt, ei töitä ole voitu aloittaa uudel- Tur11nmaan saariston väestölle työn kes-
20318: leen työttömyysvaroista otetun määrärahan keyttäminen täillä tierakennukseUa on mer-
20319: avuNa, vaan ne ovat jääneet silleen epä- kinnyt raskasta ja vakavaa vastoinkäymistä.
20320: määräis·eksi ajaksi. Huolimatta sellaisen liike- ja liikennekes-
20321: Laadittaessa valtion budjettiehdotusta kuksen kuin Turun kaupungin suhteeUi-
20322: vuodeksi 1946 tie- ja vesirakennushalli:tus sesta läheisyydestä on nimit,täin :tämän
20323: lienee ehdottanut 5 mi·ljoonan ma.rka;n mää- väestön pakko 'aillla ja varsinkin kelirikon
20324: rärahan tätä tietä varten, mutta mäiärä- aikama e[ää 'eristyneisyydessä, jota voidaan
20325: ra.haa. ei ole budjetissa. Kuluneen tammi- verrata kaukaisimpiin ra.jaseutuihimme.
20326: kuun aluss~a kulkulaitosministeriö kuitenkin Tämä eristyneisyys tuntuu erityisesti myös
20327: myönsi eräästä käytltämättömästä jäännös- seudun elinkeinoelämässä, koska kalastus,
20328: määrärahasta vuodelta 1945 750,000 mk: n jokia tietenkin on rt:ämän saariston pääelin-
20329: suuruisen määräJrahan käytettäväksi edellä- keiuona, vaatii nopeita ja mahdoHisimman
20330: mainittua tietä varten :ajankohtana, jonka häiriöttömiä ~lrikenneyhteyksiä. OmaHa pai-
20331: min:is,teriö katsoo 1tarkoi:tukseen sopivaksi. nollaan on Turunmaan saaristonkiu tiekysy-
20332: Kun kuitenkin tämä tierakennustyö on mys vähitel'len mennyt eteenpäin, ja niin
20333: siksi ;laaja ja samalla kertaa niin merki- hyvin tieviranomaiset kuin hallitus ovat
20334: tyksellinen, erttä ·toisawlta töiden jä:lileen tunnustaneet sille sen merkity~ksen edeHY't-
20335: aloittam~nen välttämättä vaatlisi suuremman tämän aseman va:ltion tieralkennusohjel-
20336: määrärahan ja toisaalta työ on seB.1aisella massa.
20337: wsteella, että sitä ehdottomasti o:lisi ja;tket- Voidaan ehkä väittää, että tämän •tie-
20338: t<ava, on .tehtävä uusia määrärahavaatimuk- rakennuksen loppuun suorit,t.aminen Parais-
20339: sia, ja niiden tarve olisi välttämättä tyy- ten kunnassa sijaitsevalla j·aksolla ei suu-
20340: dY'terttävä. Tähän mennessä suoritetut työt remmassa määrässä parantaisi tHannet.ta
20341: ovat nimi1ttäin - niin arvokkaita kuin ne Turunmaan ulkosaariston asukkaiden osa!lta,
20342: sinänsä ovatkin - pikemminkin huononta- V!aan pääasiallisesti: hyödyttäisi Paraisten
20343: neet kuin pa:va,ntaneet liikennöimismahdol- kunna:n väestöä. Tähän voida:an vastata,
20344:
20345: 59
20346: 466 XII,20. - Paraisten saaristotie.
20347:
20348: että tämän tien kuntoon saattammen Parais- sekä lautan asettaminen n. s. Swttmarkin
20349: ten jakson os·alta merkitsisi erittäin huo- salmeen muuttaisi kerrassaan Paraisten
20350: mattavaa paroonusta myös n. s. u~kosaaris seutujen 11ikennekuvan, toisi viihtymystä ja
20351: toHe, joka siten pääsisi välittömään koske- varmempia toimeentulomahdoHisuuksia nii-
20352: tukseen tämän saariston reunaan ulottuvaan den saarten väestölle, jotka joutuisivat tien
20353: bussilinjaan j1a myös V'Oisi luovuttaa kaJlan- yhteyteen, sekä mmtaisi sen eristyneisyy-
20354: saalHnsa huomattavasti lähemp&nä pyynti- den, joka nyt ka:hl<ehtii näitä seutuja.
20355: paikkoja kuin tähän saakka. Kävisi nimit- Kun niin ollen Paraisten kunt1aan kuu-
20356: täin helpoksi kuljettaa ka[a sitten kuorma- [uvan saaristotien osan kuntoon saattami-
20357: autoilla Turkuun. Tällä t1a.voin vältyttäi- nen olisi omiaan suuressa määrin paranta-
20358: siin pitkiiltä, vaivalloisilta ja aikaa vieviltä maan liilmnnekysymyksiä maan saaririk-
20359: matkoillta, samalla kun kala sarutaisiin pal- kaimmass8J ja eristetyimmässä saaristossa
20360: jon pikemmin kulutuskeskukseen, millä sei- samalla kun tämä tie olisi hyödyksi ja <lo-
20361: lmUa tämän 1tavaran ollessa kysymyksessä pettaisi eristyneisyyden siinä seudussa,
20362: on erinomaisen suuri merkiltys. jonka kautrta se tulee kulkemaan, ja kun
20363: Mutta myös Paraisten kunnaJlle koiltuisi tämä tierakennus sitäpai,tsi olisi ensimmäi-
20364: valmiiksi ralmnnettu tie tämän saa,ristotien nen etappi tulevaisuuteen rtähtäävässä suu-
20365: jaksolla suureksi hyödyksi. On merkiHis<tä, risuuntaisessa länteen suuntautuvassa laut-
20366: että tä;män kunn&n alueella, jonka asukas- rtayht:eyssuunnite1massa, on tuskin olemass1a
20367: luku on kokonaista 10,000 j:a jonka osuus kyllin painavia syitä, jotka voisivat ehkäisrtä
20368: valtion verotuloissa on suh:teeHisen suuri, vuonna 1945 aloitetun työn loppuun saat-
20369: on valtion y1läpitämiä maanteitä vain 9 t,amista.
20370: km. Ja kuitenkin Paraisten kunta on ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
20371: vruttoman laaja ja sen :liikennekysymykset eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20372: monet ja vaikerut. Suuret saariryhmät ovat
20373: kelirikon aikana täysin eristetyt ja kesäisi,n että hallitus antaisi Eduskwnnalle
20374: yksinomaan laivaliikenteen varassa, mikä esityksen sellaisesta lisäyksestä kulu-
20375: m.m. Q'Il huomattavasti vaiikeUJttanut ja usein van vuoden tulo- ja menoarvioon,
20376: tehnyt mahdottomaksikin säännölilisen mai- jolla voibaisit"n myöntää 3 m~"ljoonan
20377: donkuljetuksen lähimpään meijeriin ja ku- markan suuruinen määräraha n. s.
20378: lutuskeskukseen. PuoHvalmiiden tiejakso- saaristotien mkennustöiden jatkami-
20379: jen kunnostaminen ja niiden yhdistäminen seksi Paraisten kttmwssa.
20380: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
20381:
20382: Ture Hollsten. Henrik Kullberg. Urho Kulovaara.
20383: 467
20384:
20385: XII,21. - Toiv. al. N:o 212.
20386:
20387:
20388:
20389:
20390: Kulmala y. m.: Maantien rakentnmisesta Kosken pitäjän
20391: Hongiston kylästä Uskelaan.
20392:
20393:
20394: E d u s k u n nalle.
20395:
20396: Kosken pitäjä (T. 1.) samoin Someron nust ei ·tule kallii·ksi, koska tiessä on ilmo-
20397: pitäjä sijaitsevat etäällä valtion rauta- mattavan paljon hyviä kohtia. Suurempana
20398: tiestä. Kumpikin pitäjä Koski niinkuin haittana onkin tämän tien erilaiset kun-
20399: Somerokin ovat Lounais-Suomen viljavimpia nossapi.tomuodot. Tuntuisikin johdonmu-
20400: maanviljelyspitäjiä, näin ollen isompien kaisemmalta, että valtio ottaisi koko maan-
20401: kaupunkien eiint•a,rviketuottajia. Tieverkos- tien haltuunsa ja kunnostaisi sen yhtenäi-
20402: ton parantamis·ella voitaisiin huom81tta- seksi.
20403: vasti edistää ei yksin elintarviketuotteiden Tämän maantielinjan täydelliseen kun-
20404: nopeaa markkinoille saantia, vaan yleensä toon saattamisen tärkeyt.tä lisää vielä se,
20405: maatalouden nousua. että se antaisi nykyisen, jopa vaikeaksikin
20406: Yksi tällainen maantie, joka kuntoon tul- käyneen asutusjärjestelmän toteuttamiselle
20407: tuaan edistäisi paljonkin maatalouden nou- paljonkin myönteisiä .tuloksia. Peltoviljel-
20408: sua, olisi yllämainitusta Kosken ja Some- lykset ovat koko maantien pituudelta erin-
20409: ron pitäjistä valtion maantiestä alkuunsa omaisia. Näin ollen olisi pienempien m. m.
20410: ottava paikallistie. Tämä .tie kulkee Kuus- puutarha- ja juurikasviviljelysten lisäämi-
20411: joen pitäjästä Uskelan pitäjän kautta Sa- sellä tien varsille kaikki edellytykset liiken-
20412: lon kauppalaan. Tämä tie on nykyisinkin t.een parannuttua.
20413: liikennöitävissä, mutta kelirikon aikana ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
20414: talvisaikaan ei siinä voida autoilla liiken- kunnioittaen eduskunnan hyvä:ksyt.täväksi
20415: nöitä. Kiusalliseksi tämän ti@ tekee se, toivomuksen,
20416: että maantielinjan yhdistää, paikallistie,
20417: kylätie, kirkkotie ja valtionti·e. Osia niistä että hallitus antaisi kii·reimmiten
20418: on erinomaisessa kunnossa, kun taasen ly- Eduskunnalle esityksen J(osken pitä-
20419: hyt huono osa katkaisee tien kokonaisuu- jän (T. l.) H ongiston kylästä Salon
20420: den. Kyseessä oleva maantielinja on ;pituu- kauppalaan, Kunnia-Iloniemen pai-
20421: teltaan noin 18.5 km, yhdistyen lähellä kallistien, Kirkko-Kunnian kylä-
20422: Salon kauppalaa valtion maantiehen. Maan- tien Kuusjoen pitäjässä, sekä N ar-
20423: tien kokonaispituus lä:htökohdas.ta Salon rinkorven paikallistien Uskelan pitä-
20424: rautatieasemaU.e on noin 30 km. jässä, kautta kulkevan maantien val-
20425: Maantie kulkee koko matkan tasaisia tion haltuun ottamiseksi ja kautta
20426: peltoalueita pitkin ja mitään isompia silta- vuoden liikennöitävään kuntoon saat-
20427: töitä ei tule tehtäväksi. Yleensä tiekustan- tamiseksi.
20428: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
20429:
20430: Jalmari Kulmala. Eino Roine. W. Metsäranta.
20431: 468
20432:
20433: XI1,22. - Toiv. al. N :o 213.
20434:
20435:
20436:
20437:
20438: Okko y. m.: Määrärahasta Lauritsalan---.Taipalsaaren Am-
20439: pujalan maarntien rakentamiseksi.
20440:
20441:
20442: E d u s k u n n a 11 e.
20443:
20444: 'raipalsaaren pitäjästä suunnilleen toi- kin tässä on kysymyksessä suuria kylä-
20445: nen puoli, joka käsittää pitäjän itäisen kuntia, jossa maanviljelys- ja karjantuo-
20446: osan ja johon kuuluu noin 2,000 asukasta, tanto on varsin korkealla ja toisella puo-
20447: on kokonaan eroitettuna kulkuyhteyksien len on suuri kuluttajaväestö tehdasseutui-
20448: puolesta liikennekeskuksista, tässä tapauk- neen, sillä Lauritsalan kauppalassa on ny-
20449: sessa Lauritsalan kauppalasta ja Lappeen- kyisin yli 8,000 asukasta. Tämäkin puoli
20450: rannan kaupungista. asiassa puhuu vakuuttavaa kieltä mainitun
20451: Tämän epäkohdan poistamiseksi on tien tarpeellisuudesta. Myöskin Virasojan
20452: eduskunnassa 1933 ed. Oksala y. m. teh- ja Lappeenrannan rautatie, joka kulkee
20453: nyt toivomusaloitteen, jonka johdosta on L:auri:tsa:lan kauppa1lan kautta, rtoisi seutu-
20454: suoritettu tutkimus maantien rakentami- kunnan asukkaat lähemmäksi liikenneyh-
20455: seksi Lauritsalan kauppalasta Taipalsaa- teysiä.
20456: ren Ampujalan kylään. Tutkimus on suo- Lisäksi mainittakoon, että puolustuslai-
20457: ritettu 1936 ja tulisi tämän mukaan tien toksen toimesta on ma·inittua tietä tehty
20458: kokonaispituus olemaan 7.G60 km 5 m le- jo noin 2 km sodan aikana, mutta on se
20459: veä ja tulisi tästä III 1. a-luokan tie. Ja jäänyt kesken.
20460: kustannukset v. 1936 hintatason mukaan Näin ollen kun eduskunta jo niin aikai-
20461: olemaan 1,420,000 mk. sin kuin 1934 on tehdyn toivomusaloit-
20462: Kuten jo on mainittu, on tässä kysy- teen johdosta kehoittanut hallitusta suo-
20463: myksessä kokonainen toinen puoli Taipal- rittamaan tutkimuksen mainitulla tie-
20464: saaren pitäjää, joka ei ole tieyhteyksissä osalla, joka tutkimus sitten viranomaisten
20465: lähimpään liike- ja kulutuskeskukseen toimesta on suoritettukin ja kun kaikki
20466: Lauritsalan kauppalaan, sillä maanteitse, asiaa koskevat toimenpiteet ovat täysin
20467: jota yhteyttä nykyisin joudutaan usein valmiit, joskin tien rakentaminen sodan
20468: sairaus- ja muissa pakottavissa tapauk- johdosta on jäänyt suorittamatta, niin
20469: sissa käyttämään, tulee matka mainittuun kunnioittaen ehdotamme eduskunnan hy-
20470: kauppalaan 50 km, kun se nyt, jos tie ra- väksyttävwksi toivomuksen,
20471: kennettaisi'in supistuisi 7.6 km :ksi. Ja ke-
20472: lirikkoaikana, joka aika syksyisin ja ke- että hallitus ottaisi vuoden 1947
20473: väisin muodostuu sangen pitkäaikaiseksi- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
20474: kin, ei ole minkäänlaista yhteyttä tällä lisen määrärahan Lauritsalan ja
20475: osalla pitäjää Lauritsalan kauppalaan ja TaipaZsaaren Ampujalan kylän väli-
20476: Lappeenrannan kaupunkiin. Ja lmiten- sen maantien rakentamiseksi.
20477: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1946.
20478:
20479: Väinö Okko. Elias Tukia.
20480: Paavo Leskinen. Helena Virkki.
20481: Valto Käkelä. Rolf Berner.
20482: Johannes Virolainen. Arno Tuuma.
20483: Aapo Inkinen. E. Pusa.
20484: Antti Virtanen. Konsta Talvio.
20485: Jere Juutilainen.
20486: 469
20487:
20488: XU,2 a. - Hemst. mot. N :o 214.
20489:
20490:
20491:
20492:
20493: Brommels m. fl.: An.gående anslag föt· slutförande OIV väg-
20494: arbetena i Replåt kommi!U(YI, och på fastlandet mitt emot.
20495:
20496:
20497: T i ll R i k s d a g e n.
20498:
20499: Vären 1945 igängsattes ett vägbygge, som i statens tjämst, skuilile de olika väg-
20500: lovade att frigöra den till flera tusen per- sträckornas färdigbyggande och bryggorna
20501: soner uppgäende befolkningen i Replot och med landfästen på fjärdens båda sidor
20502: Björköby ökommuner i Kvarken frän i.so- komma att dra en kostnad på tillhopa
20503: leringen i menförestider vär och höst. 1,200,000 mark.
20504: Det gällde en väg från Hägnäsilladan · i En förbättring av kommunikationerna
20505: Replot kyrkoby ät öster ,till stranden av på ännämnda område skulle ovillkorligen
20506: Storfjärden. Denna vägsträcka är 1.5 km behöva fås tiH stånd. Den i fjol påbör-
20507: Jång. Vägen når stranden vid Storfjärdens jade vägen skulle som färdig komma att
20508: smalaste del, som !har en bredd av 3 km. möjliggöra skärgårdens förbindelse med
20509: Samtidigt päbörjades på fastlandet mitt V asa året om och ge fiskarfolket tillfälle
20510: emot ett 0. 5 km: s vägbygge frän stranden att föra färsk fisk i marknaden oberoende
20511: trll gamla vägen Grönvik-A:lskat, var- av årstiderna. Arbetarna skulle fä lättare
20512: jämte planlades en förstärkning av en 2.5 att f•ärdas ,till och frän sitt arbete i staden.
20513: km lång vägsträcka av samma väg i rikt- Postföringen behövde ej tidtals Hda av-
20514: ning mot Vasa. På ömse sidor om Stor- bräck som hittills, ej hel~er persontrafiken
20515: fjärden skulle byggas landningsbryggor i och .transporten av nödvändighetsvaror. Ty
20516: överensstämmelse med det uppgjorda över det endast 3 km breda fjärdsundet
20517: programmet. kunde trafiken uppehållas även i svår.t
20518: Detta kunde dock inte fullföljas av an- menföre, om blott den påbörjade vägen
20519: ledning att statsanslaget c:a 600,000 mk skulle göras trafikabel. Allt talar för att
20520: tog slut. Vägen pä Replotlandet blev emel- den bör färdigbyggas med statsmedel år
20521: lertid i det närmaste färdig. Den är likväl 1946.
20522: ännu ogrusad och bleve sönderkörd, om På grund av vad ovan anförts vågar
20523: den skulle komma under trafik. Land- undertecknade föreslå, att riksdagen mätte
20524: ningsbryggan på skärgårds.sidan är timrad, besluta hemställa,
20525: men Sltår kvar på •land, varjämte det behöver
20526: framhå;Ha,s, att det '"id byggandet av bryg- att regeringen i tilläggsbudgeten
20527: gan förbrukade virket icke kunnat betalas. för år 1946 måtte upptaga 1,200,000
20528: På fastlandssidan är vägen endast upp- mark för färdigbyggande av det
20529: huggen. Som saken nu ligger till, har nä- med statsmedel påbörjade arbetet på
20530: gon förbättring av trafikmöjligheterna icke vägsträckorna jämte landningsbryg-
20531: uppnåtts med de förbrukade medlen. gorna i Replot kommun och på fast-
20532: Enligt bel'äkningar, gjorda av saikkunnig landet mitt emot.
20533: Helsingfors den 7 februari 1946.
20534:
20535: Albert Brommels. Matts Forss.
20536: Levi Jern. Albin Wickman.
20537: 470
20538:
20539: XII,23. - Toiv. al. N :o 214. Suomennos.
20540:
20541:
20542:
20543:
20544: Brommels y. m.: Mää11ä:rahasta maantietöiden loppuunsaat-
20545: tamiseksi Raippaluodon kunnassa ja ma.ntereeUa sitä
20546: -va.stapäätä.
20547:
20548:
20549: E d u s k u n n a 11 e.
20550:
20551: Keväällä 1945 ,aloitettiin maantien ra- teiden valmiiksi rakentaminen sekä laitu-
20552: kentaminen, joka tulisi vapauttamaan Me- rit maahan kiinnitettyinä selän kummalla-
20553: renkurkussa sijaitsevien Raippaluodon ja kin puolella maksamaan yht·eensä 1,200,000
20554: Björköbyn saaristokuntien monituhatlukui- markkaa.
20555: sen asujamiston keväisin ja syksyisin vaUit- Liikenneolojen parannus mainit,uilla
20556: sevan kelirikon aiheuttamasta eristyksestä. aluei1la olisi välttämättömästi saatava ai-
20557: Oli kysymyksessä Raippaluodon kirkonky- kaan. Viime vuonna alulle pantu tie tekisi
20558: lässä olevasta Hägnäsfladanista itään Stor- valmistuttuaan mahdolliseksi saariston yh-
20559: fjärdin rantaan johtavasta tiestä. Tämä tie teyden Vaasaan kautta vuoden ja antaisi
20560: on 1.5 kilometrin pituinen. Tie johtaa ran- kalastajaväestölle mahdollisuuden viedä tuo-
20561: taan Storfjärdin kapeimmassa, vain 3 kilo- retta kalaa markkinoille vuodenajasta riip-
20562: metrin levyisessä kohdassa. Samalla kertaa pumatta. Työläiset pääsisivät helpommin
20563: aloitettiin mantereella vastaavalla kohdalla työpaikkaansa kaupunkiin ja sieltä takai-
20564: rakentaa 0.5 kilometrin pituista tietä ran- sin. Postinkuljetuksen ei tarvitsisi ajottain
20565: nasta vanhalle Grönvikin-Alskatin maan- olla keskeytyksissä kuten tähän asti, ei
20566: tielle, minkä lisäksi suunniteltiin 2.5 kilo- myöskään henkilöliikenteen eikä tarvikkei-
20567: metrin pituisen mainitun tien Vaasaan päin den kuljetuksen. Sillä vain 3 kilometrin
20568: johtavan osan vahvistamista. Storfjärdin levyisen selkäsalmen yli voitaisiin Eiken-
20569: molemmin puolin oli määrä rakentaa laadi- nettä ylläpitää myös pahan kelirikon aikana,
20570: tun ohjelman mukaiset maihinnoususillat. jos vain alulle ·pantu tie tehtäisiin liikenne-
20571: Tätä ei kuitenkaan voitu tehdä sen joh- kelpoiseksi. Kaikki puhuu sen puolesta,
20572: dosta, että vaUion määräraha, noin 600,000 että tie olisi rakennettava valmiiksi valtion
20573: markkaa, loppui. Raippaluodolla tie .tuli varoilla v. 1946.
20574: sentään miltei valmiiksi. Se on kuitenkin Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet
20575: vielä sorastamaton ja särkyisi, jos sitä ryh- rohkenevat esittää eduskunnan päätettä-
20576: dyttäisiin liikennöimään. Maihinnousulai- väksi ,toivomuksen,
20577: turi saariston puolella on veistetty, mutta
20578: on se vielä maissa, minkä lisäksi on mai- että hallitus esitykseensä lisäyk-
20579: nittava, että laiturin rakentamiseen käy- sistä vuoden 1946 tulo- ja meno-
20580: tettyä puutavaraa ei ole voitu maksaa. arvioon ottaisi 1,200,000 marka.n
20581: Mantereen puolella on vain tiealue raivattu. määrärahan Raippaluodon kunnassa
20582: Asiain näin ollen ei käyt>etyillä varoilla .ia nwntereella sitä vastapäätä val-
20583: ole saavutettu mitään parannuksia liiken- tion rvaroilla aloitettujen tietöiden ja
20584: nöimismahdollisuuksiin. maihinnousulaitureitten valmiiksi rar
20585: Valtion palveluksessa olevan asiantunti- kentamista varten.
20586: jan laskelmien mukaan tulisivat näiden
20587: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
20588:
20589: Albert Brommels. Matts Forss.
20590: Levi Jern. Albin Wickman.
20591: 471
20592:
20593: XII,24. - Hemst. mot. N:o 215.
20594:
20595:
20596: Wickman m. fl.: Anoående verkställande am undersökning
20597: beträffande byggande av en lokalvä.g från Ox.kan.gar i
20598: Orava:is till Västerö-österö skär,gårdsbyar.
20599:
20600: T i ll R i k s d a g e n.
20601: Frågan om förbättrandet av kommunika- sida - bliva tillfredsställande. Den goda
20602: tionerna i våra skärgårdar har år från år viljan har tyvärr dock alhför ofta saknats.
20603: blivit alltmera aktuell. Vår vidsträckta En sådan på vägar och vägförbindelse
20604: skärgård håller på att avfolkas på grund med fastlandet vanlottad skärgård ä:r den,
20605: av de svåra förhå:Uanden, i vilka stkä:rgårds- som utgöres av ett antal bebyggda holmar
20606: befolkningen nödgas leva. I fråga om väg- och skär, ti[!lhörande Maxmo, Oravais Dch
20607: förbindelser med fastlandet är skärgårds- delvis även Vörå kommuner. Denna skär-
20608: befolkningen i hög grad vanlottad. Under gård består av nio '(9) byar, av vilka en
20609: menförestider - och även under andra ti- del äro rätt så stora sådana. Den samman-
20610: dier av året - kan ~kärgårdshefolkn:ingen lagda befollmingen i denna skärgård upp-
20611: under flera dagar, ja veckor, sakna alla går till c. 1,150 personer. Å de 'till denna
20612: förbindelser med fastlandet. Vad detta be- skärgård hörande bebodda holmarna finns
20613: tyder kan en var lätt föreställa sig. Att i en del färdiga byvägar 1tiH en l'ängd a:v
20614: långa tider vara i avsaknad av post och 6.5 km, som kunde :användas i ett för hela
20615: utan möjlighet att till ex. besöka läkare denna skärgård a vsett vägnät. Detta väg-
20616: eller göra andra viktiga resor till fastlan- nät kunde mycket väl förenas med fastlan-
20617: det kan vara i många fall ödesdigert, ja, dets vägar vid Oxkangar by i Oravais soc-
20618: livsfarligt. Genom de dåliga trafikförhål- ken. Hela vä,gnätets längd för häa:- nämnda
20619: landena och avsaknaden av vägförbindelser skärgård bleve c. 19.5 km. Då bebyggelsen
20620: med fastlandet upplever skärgårdsbon un- är fördelad på ett mindre antal holmar,
20621: der långa tider av året en materiell och som genom smärre va:ttendrag äro SJkilda
20622: andlig isolering, s'Om skapar ·en känsla av från varandra, måste några broar Dch väg-
20623: beklämning och vantrivsel. Allt detta har bankar byggas, men tDrde dessa hyggen icke
20624: menliga återverkningar i fråga om den ställa sig överhövan svåra eller kostsamma
20625: framtida bebyggelsen i skärgården. Den för till exempel staten. Då emellertid detta
20626: yngre genera:tionen av skärgårdsbefolknin- vägbygge bleve för betungande för befolk-
20627: gen börjar alltmera söka sig in till städerna ningen i den av vägprojektet berörda skär-
20628: - vilket ingalunda är enbart av godo. gården, har det synts undertecknade rätt-
20629: T1rots att skärgårdsbon ål1ligen betala:r vi:st., artt sta.tsma:kt.en nu sikul1le låt.a. utröna
20630: sin andel till statens utgifter för vägväsen- förutsättningarna för byggandet av ett väg-
20631: det i lande't, har statsmakten gjort mycket nät. för den skärgård, som Qigger urtanför
20632: litct för skapandet av någorlunda drägliga Maxmo, Vörå och Oravais kommuner, för
20633: vägförhållanden i skärgårdarna. Det skall att i sinom tid ev. bygga denna väg.
20634: villigt medges, att det i många fall icke är På ovanstående grunder få underteck-
20635: lätt att på grund av tekniska och ekono- nade vördsamt föreslå, att riksdagen måtte
20636: miska svårigheter åstadkomma ändamåls- hemställa,
20637: enliga vägM' å de holma;r och sikär, som att regeJ'ingen ville låta verkställa
20638: bilda våra skärgårdar. Dock torde det ickc nödiga undersökningar angående
20639: vara svårt att påvisa exempel på skärgårds- ,möjl1:gheterna för by.ggande av en
20640: bebyggelse, som blivit försummad i fråga lokalväg från Oxkangar by i Oravais
20641: om vägar och förbindelse med fastilamdet, kommun genom Vörå, Oravais och
20642: där vägförhållandena kunnat - med god Jlf.axmo skär,gård till Västerö-Österö
20643: vilja och rimliga uppoffringar från statens skärgårdsbyar.
20644: He1singfors den 4 februari 1946.
20645: Albin Wickm.an. Ture Hollsten.
20646: Matts Forss. Levi Jern.
20647: Albert Brommels.
20648: 472
20649:
20650: XII,24. - Toiv. al. N:o 215. Suomennos.
20651:
20652:
20653: Wickman y. m: Tutkimuksen toimittamisesta paikallistien
20654: rakentamiseksi Oravaisten Oxkangarin kylästä V esl;ier-
20655: Österön saaristokyliin.
20656:
20657: E d u s k u n n a ll e.
20658: Kysymys kulkuyhteyksien paraifLt:amisesta holta - saada tyydyttäviksi. Hyvää tah-
20659: saaristoissamme on vuosi vuodelta tuhlut toa on kuitenkin valitettavasti puuttunut
20660: yhä ajankohtaisemmaksi. Laaja saaris- man usein.
20661: tomme on menettämäishllään asukkaansa Sellaisen teistä ja tieyhteydestä mante-
20662: niiden vaikeiden olosuhteiden vuoksi, joissa reehl.e os•attomaksi jääneen saariston muo-
20663: saaristolaisväestön on pakko elää. Mitä dostavat eräät Maksamaan, Oravaisten ja
20664: tulee tieyhteyksiin mantereelle, on saaristo- osittain myös Vöyrin kunrtiin kuuluvat asu-
20665: laisväestö hyvin huonossa asemassa. KeE- tut saaret j•a luodot. Tässä saaristossa on
20666: rikon aikana - ja myöskin muina vuoden yhdeksän (9) kylää, joista eräät varsin
20667: aikoina - voi saaristolaisväestöltämme päi- suuriakin. Yhteensä tässä saaristossa on n.
20668: väkausiin, jopa viikkoihin, puuttua kaikki 1,150 henkeä. Saa!l'isrtoon kuuluvilla asu-
20669: yhteys mantereel:le. Voi hyvin kuvitella tuiUa saarilLa on osaksi v~lmiita ky;läteitä,
20670: mitä tämä: merkitsee. Pitkät ajat va.ina pos- pituudeltaan 6.5 km, joiva voitaisiin käyttää
20671: tia ja mahdoHisuutta esim. käydä 'lääkä- koko saaristoa varten •tarkoitetussa tiever-
20672: rissä tai tehdä muita tärkeitä matkoja man- kossa. Tämä tieverkko voitaisiin hyvin so-
20673: tereelle saattaa monissa. tapauksissa olla pivasti yhdistää mantereen teihin Oxkan-
20674: kohtalokasta, jopa hengenvwarmllistakin. ga,rin kylässä Oravaisten pitäjässä. Koko
20675: Huonojen liikenneolojen takia j.a tieyhteyk- tieverkon pituudeksi tulisi n. 19.5 km.
20676: sien puuttuessa mantereeUe saaristolainen Kun asutus on jakaantunut pienehköön
20677: joutuu pitkiä aikoja vuodesta elämään ai- määrään swaria, joita vähäiset v·esisrtöt erot-
20678: neeHisessa ja henkisessä eristyneisyydessä, tavat !toisistaan, olis~ rakennettava muuta-
20679: mikä tuntuu ahdistavalta ja aiheuttaa viih- mia siltoja ja ·tiepenkereitä, mutta niiden
20680: tyisyyden puutetta. Tällä kaikella on hai- rakentaminen. ei muodosrtune ylenmäärin
20681: tahliset vaikutukset vastaiseen kehitykseen vai~eaksi ta] ka:Hiiksi esimerkiksi valtiolle.
20682: sa:a·ristossa. Saaristo~aisväestön nuorempi Kun kuitenkin tämä tierakennus tulisi man
20683: polvi alkaa yhä enemmän hakeutua kaupun- rasittavaksi tiesuunnitelmaan kuuluvan saa-
20684: ke,ihin - mikä ei sui,nkaan ole yksinomaan riston väestölle, on aJllekirj()ittaneista näyt-
20685: hyväks~. tänyt kohtuuhliselta, että valtiovalta nyt
20686: Vaikka Saaristolainen vuosittain maksaa tutkituttaisi edellytykset tieverkon rakenta-
20687: osuutensa maan tielaitosta koskevista val- miseksi sitä saaristoa varteu, joka on Mak-
20688: tion menoista, valtiovalta on tehnyt hyvin samaan, Vöyrin ja Orava,isten kuntien edus-
20689: vähän jotenkuten siedettävien tieolojen ai- t.a1la, aikanaan mahdollisesti rakennuttaak-
20690: kaansaamiseksi saaristoissa. On myönnet- seen tämän tien.
20691: tävä auliisti, että monissa tapauksissa ei Edellä esi,tetyin perustein ehdotamme
20692: ole tekniUisten ja t'arroudellisten vaikeuksien kunnioilttaen, että eduskunta päättäisi hy-
20693: takia helppoa saada tarkoituksenmukaisia väksyä toivomuksen,
20694: ·teitä niille saarille ja ~uodoiHe, jo,tka muo-
20695: dostavat saaristomme Kuitenkaan ei Eene että hallit~us toimituttaisi tarpee•l-
20696: vaike'ata esittää esimerkkejä saaristoasutuk- lisett tutkimukset mahdollisuuksista
20697: sesta, joka on joutunut laimin1yödyksi, rakentaa paikallistie Oravaisten kun-
20698: mitä :tulee teihin ja yhteyksiin mantereelle, nan Oxkangarin kylästä Vöyrin, Ora-
20699: johloin tieolot olisi voitu - hyväillä tah- vaisten ja Maksamaan saariston
20700: dolla j3; kohtuui!Jlisin uhrauksin valtion ta- kautta Ves~er-Österön saaristokyliin.
20701: He1singissä 4 päivänä helmikuuta 1946.
20702: Albin Wickman. Ture Hollsten.
20703: Matts Forss. Levi Jern.
20704: Albert Brommels.
20705: 473
20706:
20707: XII,z5. - Hemst. mot. N:o 216.
20708:
20709:
20710:
20711:
20712: Forss m. fl.: Angående anslag för färdigbyggande av ·lands-
20713: vägen fråfn Vörå till LMvbäckens bro i Kvevlax kom-
20714: 1nun.
20715:
20716:
20717: T i ll R i k s d a g e n.
20718:
20719: Sedan riksdagen i stat.siörslaget iör år km iärrdigbyggd sträcka, men saJmar väg-
20720: 1946 heviljat ett anslag om 1,000,000 mark banan slitgrus. Under arbete är 4 km, som
20721: iör fortsatt byggande av landsvägen Vörå 1redan ka;n trafikeras. Arbeten på Mer-
20722: -Kvevlax, vilken väg egentligen är en iort- stående Bträ:ckan - 1 km - har icke påbÖ!r-
20723: sättning på den s. k. Härmävägen, skulle jats.
20724: för arbetets slutiörande enligt sakkunnig Med avseende på den stora allmänna
20725: beräkning ytterligare behövas 2,780,000 nytta; och betydelse vägen. hrur borde, då så
20726: mark. liten del av vägarbetet återstår, arbetet
20727: Sedan den nya vägen nått anslutning till utan avbrott få fullföljas, så att trafiken
20728: riksvägen mellan Maxmo och K vevlax vid på den i snar framtid kan öppnas.
20729: Larvbäckens bro, skulle vägen till V asa På grund aw vad ovan anförts våga Vli
20730: stad, såsom i tidigare sammanhang fram- vördsamt föreslå, att riksdagen ville hem-
20731: hållits, därigenom för Vörå, Yli- och Ala- ställa,
20732: härmä m. fl. kommuner förkortas med cirka
20733: 9 km. För delar av Storkyro och Ylistaro att regeringen måtte i statsförsla-
20734: kommuner skulle vägen till V asa, om vägen get för år 1947 upptaga ett erfor-
20735: Lehmäjoki-Rekipeldo tages i betraktande, derligt belopp f.ör {ä1·digbyggande av
20736: förkortas med omkring 12 km. landsvägen från Vörå till Larvbäc-
20737: Av vägens längd, som blir 10 km, är 5 kens bro i K vevlax kommun.
20738: Helsingfors den 6 iebruari 1946.
20739:
20740: Matts Forss. Albert Brommels.
20741: Albin Wickman. Isak Penttala.
20742: Levi Jern.
20743:
20744:
20745:
20746:
20747: 60
20748: 474
20749:
20750: XII,25, - Toiv. al. N:o 216. Suomennos.
20751:
20752:
20753:
20754:
20755: Forss y. m. : Mää1·ärahasta VåyriUä Larvbäokenin sillalle
20756: Koivulahden kunnassa johta·van maantien valmiiksi ra-
20757: kentamista varten.
20758:
20759:
20760: E d u s kun n a lil e.
20761:
20762: Sitten kun eduskunt,a vuoden 1946 tulo- 5 km VJalmiina, mutta puuttuu ti,eltä peite-
20763: ja menoarviossa oli myöntänyt 1,000,000 sora. TekeiHä on 4 kilometrin väli, jota jo
20764: markan määrärahan rakennustöiden jatka- voidaan ajaa. Töitä jälellä olevaJlla osana-
20765: miseen Vöyrill!-Koivulahden mwantielllä, 1 kilometri - ei ooe aloitettu.
20766: mikä t~e oilmastoo.n on jatkoa n. s. Härmän Tien suureen yleiseen hyödytilisyyteen ja
20767: 1tielle, tarvittaisiin työn loppuun suoritta- merkitykseen nähden pitäisi se, kun näin
20768: mista varten asiantuntijain ~askelmien mu- pieni osa tietöitä on jällellä, voida keskeyity-
20769: kaan vielä 2,780,000 markkaa. tyksettä saat.ta;a [oppuun, niin et.tä liikenne
20770: Kun uusi ,ti,e on yMynyt Maksanmaan ja sillä voitaisiin lähitulevaisuudessa aloittaa.
20771: Koivulahden väliseen va1t,a,tiehen Larvbäc- Edelilä esitetyn nojalla rohkenemme kun-
20772: kenin sillan luOJla, [yhenee matka Vaasan nio~ttavasti esittää eduskuiman päätettä-
20773: kaupunkiin, kuten ailmisemmin on huo- väksi toivomuksen,
20774: mautettu, täten Vöyriltä, Ylihärmästä, Aili-
20775: härmästä y. m. kunnista noin 9 kilometrihlä. että hallitus vuoden 1947 tulo- ja
20776: Eräistä Isonkyrön ja YliStaron kuntien menoarvioesitykse,ensä ottaisi riittä-
20777: osista lyhenee matka Vaasaan, jos Lehmä- vän määrärahan Vöyriltä Larvbäc-
20778: joen -Rekipellon tie otetaan huomioon, kenin sillalle!, ](ioivulahden kunnassa
20779: noin 12 kilometrillä. johtavan maantien valmiiksi raken-
20780: Tästä 10 kiil.ometrin pituisesta tiestä on tmnista varten.
20781: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
20782:
20783: Matts Forss. Albert Bromme.ls.
20784: Albin Wickman. lsak Penttala.
20785: Levi Jern.
20786: 475
20787:
20788: XI1,26.- Toiv. al. N:o 217.
20789:
20790:
20791:
20792:
20793: N. Nurminen y. m.: Määrärahasta Kokkolan-öijän maan-
20794: tien rakennustöiden loppuun suorittamista varten.
20795:
20796:
20797: E d u s k u n n a ;ll e.
20798:
20799: Vuonna 1932 antoivat Kokkolan kau- tutkimus on osoittanut, ja se oikaisee mwt-
20800: punki ja öijäm krm1ta sitoumuksen luovut- kaa Kokkolasta öijään, Pileltarsaareen ja
20801: taa vaWtiolle :hlmaiseksi itarvitltavat tiemaiat Vaasaan omalla pituudellaan eli 7.5 kiilo-
20802: suunniteltua öijän-Kokkolan uutta maan- metriä. Kun otetaan huomioon se vilikas
20803: tietä varten ehdolla, että vrultio rakentaa ·linja-autoliikenne, joka vwllitsee tällä tie-
20804: tien omalla kustannuksellaan.. Nämä tie- osaUa, merkitsee tämä mrutkansäästö vuosit-
20805: alueet ovat sittemmin pakko~unastustoi tain suuria summia.
20806: menpitein yhdistetyt v111ltion ailueeseen. Edellä olevaan viitaten ehdoitamme edus-
20807: Vuosina 1938-1939 valtio suoritti kaikki kunnan päätettäväksi toivomuksen,
20808: pen.ge:rltyöt, rummut ja ainoan si~lan maa-
20809: tuet sekä pitLarin, jääden kuitenkin Uoppu- että hallitvus ·ottaisi vuoden 1947
20810: suorittustyöt tekemä:ttä sillä seurauksclla, t1tlo- menoarvioesitykse~en riittävän
20811: että aa,hlokko on sortanut ja sortaa edelleen- s1turen määrärahan rakennustöiden
20812: kin penkereitä ja tuottaa s:ilten valti()ll1e loppuun suorittamiseksi Kokkolan-
20813: vuosien ikuluessa suuria tappioita. Tämä öijän maantieosalla.
20814: työ on eritltäin 1tärkeä, kuten aikaisempi
20815: Helsingissä 12 päivänä he1lmBmuta 1946.
20816:
20817: Nestori Nurminen. Johan Toivo Järvinen.
20818: Nils Meinander. Eino Tainio.
20819: Tyyne Tuominen.
20820: 476
20821:
20822: :xn,21.- Hemst. mot. N:o 218.
20823:
20824:
20825:
20826:
20827: Wickman m. fl.: Angående åtgärder för statens övet·ta.gande
20828: av byviigen i Öja komm1tn.
20829:
20830:
20831: T i ll R i k s d a g e n.
20832:
20833: Få torde de kommuner vara, som icke småbrukare och fiskare jämte kroppsarbe-
20834: kunna för sin lokala trafik i ganska stor tare, som arbeta i den närbelägna staden
20835: utsträckning använda sig av statens vägar. Gamlakar1eby och dess uthamn· Y xpi!llll, är
20836: En i detta hänseende missgynnad kommun det synnerligen svårt, ja, omöjligt att
20837: är dock den liHa skärgårdskommunen Öja, åstadkomma en rättvis fördelning av väg-
20838: belägen på ett par mils avstånd från Gam- tungan mellan sockenborna. Dessutom an-
20839: [akarLeby stad. Den :la:ndsväg, som går längs litas kommunens vägar av trafikanter från
20840: kusten från nämnda stad tiLI J rukobsrt;ad, staden samt även i någon mån av andra
20841: tangerar visserligen Öja kommuns utkanter, utsociknes, som rresa genom Öja tihl och
20842: men själva kommunen ligger på sidan om från Gamlakarleby. - Då Öja kommun är
20843: landsvägen, varför bebyggarna nödgas en utpräglad skärgårdssocken, är det själv-
20844: själva draga försorg om vägarna inom ikom- frullet, att i ikommunen finnas smärre bryg-
20845: munen. Då deruna ä1r mycket :liten, gor och fiskehamnllir, som användas av sock-
20846: med en befolkning om knappa 600 perso- nens egen befolkning såväl som av andra.
20847: ner, bestående av innehavare av minimala Till dessa trafikplatser leder en del av
20848: småbruk, fiskare och arbetare, är det lätt kommunens vägar, varför dessa vägar an-
20849: att förstå de svåriglieter kommunen har vändas på sitt sätt som förbindelsevägar
20850: med sin vtägfråga. De vägar, som finnas i med mer än lokal betydelse.
20851: kommunen och Rom torde i tlängd uppgå ti.H Då vägarna inom Öja kommun i anseende
20852: drygt 10 km, ha byggts och underhållits till kommunens befolknings numerär, eko-
20853: genom sämjodelning och äro byggda i en- nomi och sociala ställning äro sådana, att
20854: lighet med de krav man rimligtvis kan det måste anses rättvist och billigt att sta-
20855: stäHa på vägrur, avsedda för lokllila behov ten övertager vården och underhållet av
20856: och en begränsad genomfartstrafik. Bred- dem, få vi på ovanstående grunder vörd-
20857: den å vägarna är 4-5 m och sUtytan tiliJ.- sa:mt föreslå, rutt riksdagen ville hemställa,
20858: fredsställande.
20859: Nu har utvecklingen i denna kommun, att regeringen måtte vidtaga åt-
20860: liksom annorstädes, gått därhän, att sköt- gärder för övertagande av by·vägen
20861: seln av socknens vägar håller på att bliva i Öja kommun i dess nuvarande
20862: de fåtaliga sockenborna övermäktig. Då skick i statens vård såsom lokalväg.
20863: kommrmens befolkning som sagt utgöres av
20864: Helsingfors den 6 februari 1946.
20865:
20866: Albin Wickman. Levi Jern.
20867: Albert Brommels. Nestori Nurminen.
20868: Matts Forss. J. Söderhjelm.
20869: Ture Hollsten. Nils Meinander.
20870: 477
20871: XU,21. - Toiv. al. N:o 218. Suomennos.
20872:
20873:
20874:
20875:
20876: Wickman y. m.: To.imenpiteist'ä Öijän kunnassa sijaitsevan
20877: kylätien ottamiseksi valtion haltuun.
20878:
20879:
20880: E d u s k u n n a :]_ 1e.
20881:
20882: Harvat [ienevät ne kunnat, jotka eivät vät 1työssä [ähellä sijaitsevassa Kokkolan
20883: paiktallisliikenteessään voi varsin suuressa kaupungissa ja sen ulkosru1Jamassa Ykspih-
20884: määrin käyttää valrt;ion teitä. Eräs ·tässä lajassa, niin erittäin vaikeata, jopa suoras-
20885: suMeessa lapsipuolen asemassa oleva kunta taan mahdotontakin on oikeudenmukaisesti
20886: on kuit,enkin öijän pieni saaristokunta, jaka.a ti:erasitusta pitäjä;läJisten kesten. Sitä-
20887: joka sijaitscee parin penikulman päässä paitsi käyrt;täväJt kunnan teitä kaupungin
20888: Kokkolan kaupungista. Mainiltusta lmu- liikennöitsijät sekä myös jossain määrin
20889: pungista rannikkoa pitkin Pietarsaareen muut 1toispitäjäJläiset, jotka öijän kautta
20890: vievä ti'e tosin koskettaa öijän kunnan kulkevrut Kokkolaan ja sieltä pois. - Kun
20891: u:lko!lairt;oja, mutta i:tse kunta sijaitsee si- öijän kunta on selvä sa:arist.opitäjä, on
20892: vussa rt;ästä ma1antiestä, minkä vuoksi sen itsestään selvää, että kunnassa on pieneh-
20893: asukkaiden on itse huolehdittava kuntansa köjä laitureita j1a kalastussatamia, joita
20894: teistä. Kun kunta on hyvin pieni, asukas- käyttävät sekä kunna~n oma:t asukkaat että
20895: määräkin 600 henkeä, jotka ovat Y'len vä- muutkin. Osa kunnan teistä johtaa näiille
20896: häisten pienviJjelmien omistajia, kalastajia liikennepaiko~lle, minkä vuoksi näitä teitä
20897: ja työläisiä, on helppo oivaltaa kunnalle käytetäiän .tavallaan yhdysteinä, joiilla on
20898: tiekysymyksestään koituneet vaikeudet. enemmänkin kui·n paikallinen merkitys.
20899: Kunnassa olevat tiet, joiden pituus [ienee Kun Öijän kunnassa sij:aitsevat rtiet, ot-
20900: runsaasti 10 km, on rakennetrt;u ja hoidettu taen huomioon kunnan asukkaiden luku-
20901: sovintojaon perusteeHa, ja on ne rakennettu määrän, taloudel<lisen ja yhteiskunnallisen
20902: niitä vaart;imuksia vastaaviksi, jotka. kohtuu- asema,n, ovat sellaisia, että on pidettävä
20903: delLa voidaan Mettaa paikallisia tarpeita oikeudenmukaisena ja kohtuullisena, että
20904: ja rajotettua kauttakulkua palveleville vrultio ottaa ne hoitaakseen ja kunnossa pi-
20905: teiHe. Teitten !leveys on 4-5 m ja kulu- tääkseen, niin me edelläesitetyin perustein
20906: tuspilllta tyydyttävä. kunnioittaen ehdotamme eduskunnan pää-
20907: Nyt on kehitys tässä kunnassa samoin- t:et,täväksi toivomuksen,
20908: kuin muuallakin, vienyt siihen, että pitä-
20909: jän :teitten hoito alkaa käydä ylivoimai- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20910: seksi kunnan harvoille asuklmille. Kun siin öijän kunnassa sijaitsevan ky-
20911: kunnan väes,tön, kut.en edellä maini,ttiin, lätien ottamiseiksi paikallistienä val-
20912: muodostavat pienviljelijät ja kru1astajat tion haltuun sen nykyisessä kunnossa.
20913: sekä ruumiillisen työn tekijät, jotka käy-
20914: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
20915:
20916: Albin Wickman. Levi Jern.
20917: Albert Brommels. Nestori Nurminen.
20918: Matts Forss. J. Söderhjelm.
20919: Ture Hollsten. Nils Meinander.
20920: 478
20921:
20922: XII,2s. - Toiv. al. N:o 219.
20923:
20924:
20925:
20926:
20927: Möttönen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta nwantien
20928: rakentamiseksi Lievestuoreen rautatieasemalta Leivon-
20929: mäen kirko,nkylän-Rutalahden väliselle maantielle.
20930:
20931:
20932: E d u s kun n a He.
20933:
20934: Kunnollisten maanteiden merkitys koko nukset näyttelevät vielä huomattavampaa
20935: kansakuntamme elämälle on todettu erittäin osaa rpuutavaran hinnoissa, ei puutavaran
20936: suureksi sekä taloudellisessa että kaikissa ulosotto nähltä alueilta ole mitenkään mah-
20937: muissakin suhteissa. Teiden kautta pyri- dollista.
20938: tään saattamaan eri ,paiklkakuntia ja Noin parikymmentä vuotta sitten suun-
20939: maamme eri osia läheiseen vuorovaikutuk- nitteli metsähallitus kapearaiteisen rauta-
20940: seen keskenään ja siten helipoittamaan ikan· tien rakentamista rpuutavaran kuljetusta
20941: salaisten toimeentuloa. T·eiden tarve maas- varten tältä valtion puistoalueelta, joka
20942: samme on vielä yleensä suuri, mutta ennen- hanke kuitenkin jostakin syystä jäi toteut-
20943: kaikkea niitä pitäisi mkentaa seuduille, tamat·ta. Tämä rata olisi kulkenut suun-
20944: joissa tieverkosto on heikkoa tarpeeseen nilleen nyt ehdotettua tiesuuntaa. Kuten
20945: nähden ja 1jo:Ulle seuduille teitä tekemällä tunnettua, ovat Itä-Hämeen kunnat ajaneet
20946: voitaisiin yhdistää entistä sopivammin laa- hanketta normaaliraiteisen rautatien raken-
20947: jempia alueita toisiinsa. Silmäys kartalle tamiseksi Heinolasta Lievestuoreen asemrulie,
20948: on omiaan todistamaan, että Vaasan läänin joka rata tulisi kulkemaan jokseenkin sa-
20949: Toivakan pitäjän ja Mikkelin läänin Lei- moja seutuja nyt ehdotetun tien kanssa.
20950: vonmäen sekä Kangasniemen pitäjän raja- Todennäköistä kuitenkin on, ettei tällä rau-
20951: mailla on vielä varsin huomattava alue, tatiehankkeella ole toteutumisen mahdoHi-
20952: jossa nykyisin ei ole liikennöitäviä teitä. suuksia ainakaan lähitulevaisuudessa, joten
20953: Tarkoitamme maantien rakentamisen tar- tämä rautatiehanke ei voine olla esteenä
20954: peellisuutta Lievestuoreen rautatieasemalta ehdotetun maantien rakentamiselle ja sitä-
20955: Taurlu, Hautamaki, Keskinen ja Mäkelä ni- paitsi olisi tämä maantie rakennettuna
20956: misten talojen maitten läpi ja päättyisi omiaan lisäämään suunnitellun rautatien
20957: Kuusela nimisen talon kohdalle Leivonmäen kannattavaisuutta, jos radalle joskus tulisi
20958: -Rutalahden maantiehle. vuoro va.Uion rautateiden rakennusohjel-
20959: Edellä selostetun uuden tien taloudellista massa.
20960: hyötyä ja kannattavaisuutta arvosteltaessa Merkittävä :hyöty tiestä olisi myöskin
20961: on otettava huomioon ensisijassa valtion vä- asutustoiminnalle, sillä tiesuunnan vaikutus-
20962: ilitön hyöty, sillä tie tulisi kulkemaan laa- piirissä on monin paikoin laajoja asutuskel-
20963: jojen valtion puistojen hailki ja .tulisi suu- poisia alueita, joten uusien tilojen muodos-
20964: resti edistämään puutavaran kuljetusta laa- taminen olisi taloudeLlisesti kannattavam-
20965: joilta valtion metsämailta, öoista tähän paa, jos tiloille voitaisiin järjestää parem-
20966: saakka ei ole voitu puutavaraa lainkaan mat tieyhteydet. Tulkoon mainituksi, että
20967: ulosottaa uittoväylien ja teiden puutteessa. nyt on jo Toivakan pitäjän Kankaisten ky-
20968: Toivakan ja Leivonmäen pitäjissä on ni- · län lähettyvillä oleville valtion maille muo-
20969: mittäin laajoja valtion metsäalueita, jotka dostettu useita kymmeniä pika-asutustiloja,
20970: vielä ovat täydelleen luonnontilassa ja näin joten olisi jo yksinomaan tämän asutustoi-
20971: ollen hyötyä tuottamattomina. minnan kannalta erinomaisen tärkeää, että
20972: Alueilla ei ole uittokelpoisia jokia ja pit- tämä kysymyksen ail.ainen maantie raken-
20973: kien :hevosajomatkojen vuoksi on puuta- nettaisiin mahdollisimman pian.
20974: varan kuljetus ollut kannattamatonta aikai- Huomion arvoinen seikka on myös se,
20975: semminkin ja etenkin nyt kun työkustan- että Heinolan kaupunkiin on rakenteilla
20976: XII,2s. - Möttönen y. m. 479
20977:
20978: suuri puukemiatehdas, jonka raaka-aine- oikeuksia, joita maantie voi kuLlekin seu-
20979: tarpeiden tyydyttämiseksi voitaisiin suunni- dulle mukanaan tuoda, ehdotamme kun-
20980: teltua tietä käyttää hyväksi. Merkittävä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
20981: olisi hyöty tiestä myöskin Lievestuoreella muksen,
20982: olevalle Haarlan Selluloosatehtaalle ja O.Y.
20983: PönW:ivuoren tervatehtaille raaka-ainehan- että hallitus toimituttaisi tutki-
20984: kinnoissa, sillä tien ansiosta laajenisi mai- muksen tnaantien rakentamista vm·-
20985: nittujen tehtaiden hankinta-alue ja raaka- ten Lievestuoreen rautatieasemalta
20986: aineiden kuljetus kävisi ma:hdolliseksi sel- Taulun, Hautamäen, Keskisen ja Mä-
20987: laisiltakin alueilta, joilta nykyisin ei voida kelän talojen maitten läpi, päättyen
20988: puutavaraa lainkaan kuljettaa. Kuusela-nimisen talon kohdalle Lei-
20989: Edellä esitetyn perusteella ja pitäen tar- vonmäen kirkonkylän-Ru'talakden
20990: peellisena, että näidenkin seutujen asuk- välisellä maantiellä.
20991: kaat :pääsisivät nauttimaan niitä etuja ja
20992: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1946.
20993:
20994: Eino Möttönen. Markus Niskala.
20995: Uuno Raatikainen. Edvard Pesonen.
20996: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen.
20997: J. F. Tolonen. T. A. Vilhula.
20998: J. Pyörälä Albin Asikainen.
20999: Johan Toivo Järvinen. Päiviö Hetemäki.
21000: Aino Luostarinen. Ville Puumalainen.
21001: 480
21002:
21003: XII,29. - Toiv. al. N :o 220.
21004:
21005:
21006:
21007:
21008: Tuld.a y. m.: Lappeenrannasta Vainikkalaan ja Vainikka-
21009: lasta H aap,ajärven kautta Kasukkalaan johtavien maan-
21010: teiden ottamisesta valtion hoitoon.
21011:
21012:
21013: E d u s k u n n a ll e.
21014:
21015: Lappeenrannasta Vainikkalan raja-ase- iloin talonpoikia pakoitetaan laittamaan tiet
21016: mruhle päättyvä 28 km:n pituinen maantie kuntoon.
21017: sekä Vainikka:lan asemaLta Haapajärven Ottaen huomioon Lappeenrannan kau-
21018: kautta Kosukkalan kylän kohdaLla entiseen pungin ja ilähiympäristön teollisuuslaitosten
21019: Viipurin maantiehen päättyvä n. 15 km: n puutavaratarpeet sekä rautateitse y;leiseen
21020: pituinen maantie, ovat kyläteitä, joiden kulutukseen tarvi!ttavan puutavaramäärän
21021: kunnossapidosta huolehtivat mainittujen tulevat mainitut tiet jatkuvasti olemaan
21022: teiden varrella asuvat maanviljelijät. Sii- puutavarankuljetusväylänä. On aivan luon-
21023: hen saakka kuin liikenne oli vähäistä, py- notonta, että tällaisten yleisten maanteiden
21024: syivät tiet välttävässä kunnossa iilman suu- kunnossapito säilytetään niiden maanvilje-
21025: rempia uhrauksia tien kunnossapitäjien ta- ilijäin rasituksena, jotka asuvat sanottujen
21026: holta. Viime vuosina on liikenne kasvanut teiden varsilla. Tählaista menette~yä ei
21027: mainituiUa teillä niin valtavaksi, että ne voida puolustaa miUään asiallisilla perus-
21028: ovat n. s. yleisiä teitä. Liikenteen vilkas- teilla.
21029: tuminen johtuu siitä, että tiet kulkevat Edellä olevan perusteeNa esitämme edus-
21030: metsäisten seutujen läpi, joiden varrelle kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21031: talven aikana ajetaan valtavat määrät puu-
21032: tavaraa, jotka kesäillä ajetaan autoil1la rau- että Lappeenrannasta Vainikka-
21033: tatieasemille ja Lappeenrantaan sekä ympä- laan sekä Vainikkalasta H aapajät·-
21034: ristön teohlisuus'laitoksilk Autokuljetus jat- ven kautta Kasukkalaan johtavat
21035: kuu koko kesän. On helppo käsittää, min- maantiet otettaisiin valtion hoitoon.
21036: kälaisessa kunnossa tiet ovat syksyllä, jol-
21037: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
21038:
21039: Elias Tukia. Paavo Leskinen.
21040: Väinö Okko. Valto Käkelä.
21041: Jere Juutilainen.
21042: 481
21043:
21044: Xll,ao. - Toiv. a.l. N:o 221.
21045:
21046:
21047:
21048:
21049: Kinnunen y. m.: JJfäärärahasta yhdystien rakentamiseksi
21050: V enetmäern-Kybmiilmäen tieltä Tahkomäen-Sauvamäen
21051: tielle.
21052:
21053:
21054: E d u s k u n n a 11 e.
21055:
21056:
21057: Kuten eduskunnassaikin on jo monina kulljetus Kangasniemen ja Pieksämäen kun-
21058: eri vuosina useoo.n otteeseen esit~etty, ovat tien llläil1tä osi1ta kävisi siten mahdoJJiseksi
21059: maJa~I~.tieolot Mikkelin 1lää1nissä hyvin suu- sektä Pieiksämän lmuppa~aan ku~n myösikin
21060: tressa määrin j:ääJneet jällkeen vafrtakllmlan Venetmäen ja Naarajärven pysäkeihle. Sa-
21061: y:1eisten tieoloj·en mehityksestä. Niinpä mana uusi He .tulisi pallvelemaa.n !kautta-
21062: esim. suurten PieiksämäJen ja Kangasniemen kulkuliikennettä Pieksäimäen ja. Kangasnie-
21063: ilmllJtien välillä ei dle olemassa edes yhtään men lrnllJtien vällillä ja sirtä tietä ilaajemmill.-
21064: kunnollista ja t<äysim; ,li,ikennöitävää maan- 1akin alueilla. Pieksämäen ja Kangasni•e-
21065: ti,etäJ. Näiden ilruntien väiliHä olevan Sii- men lrnntien valltuustot ovat asiaa ikäsitel-
21066: iJinmyllyn-H~ajoen väJisen ma.antien kun- ·leet ja p•ruättä:neet asettua puoltamaan tä-
21067: nostamiseksi on ruseaan otteeseen tehty män tien rakentamista.
21068: a!lo~tteita, mutta n,e eivät ole johtaneet tu- Edellä olevaan viitlllten esitämme kun-
21069: loksMn. nioittaen 'edUSikunnan hyvälksyttäV:äksi toi-
21070: Nyt on paikkakunnwlla, heräitetty kysy- vomuksen,
21071: mys yhdystien rakentamisesta Pielmämäen
21072: kunnassa olevalta Venetmäen~Kylmämäoo että hallitus ottaisi vuode?~ 1947
21073: tie1t:ä Kangasniemen !kunnassa olevaJlle 'Tah- vaUion tulo- ja menoarvioesitykseen
21074: ikomäen-SauvamäJen tieLle. T'ämän tien 600,000 markan m.iiiirärahan yhdys-
21075: pituus olisi noin 4.5 km, ja. tulisi se kulke- tien rakentamiseksi Pieksämäen ku.n-
21076: maan. suurin piirte.m helposti !l'aJkennetta- nassa olevalta V enetmäen-Kylmä-
21077: vassa; maastossa. Vesistöjen ylitykisiä ei mäen tieltä Kangas,niemen kun-
21078: olisi, eikä suuri-a mäJkiäkääln. Tien valmis- nassa olevalle ·Tahkomäen-Sauva-
21079: tuminen auttaisi suuresti näiden seutujen mäen tielle.
21080: talondetlista kehitystä m. m. puutavaran
21081: Helsingissä helmiikurm 5 päivänä. 1946.
21082:
21083: Toivo H. Kinnunen. Aino Luostarinen.
21084: Albin Asikainen. Antti J. Rantamaa.
21085: J. F. Tolonen. Johan Toivo Järvinen.
21086: Edvard Pesonen K. Hakala.
21087: P. A. Karjalainen.
21088:
21089:
21090:
21091:
21092: 61
21093: 482
21094:
21095: XU,31.- Toiv. al. N:o 222.
21096:
21097:
21098:
21099:
21100: Pohjannoro y. m.: MäÖII"ärahasta VarkOIUdenr-J oroisten
21101: maantielt'ä Rantasalmen kirkolle johtavan maantien ra-
21102: kennustöiden aloittamista varten.
21103:
21104:
21105: E d u s kun n a 11 e.
21106:
21107: EduskliDta oo. vuonna 1939 hyväksynyt tiesuunnasta tal'koitustaan vastaavimmaksi.
21108: toivomusaåoiltteen maantien rakentamiseksi Ryhtymättä rusiaa laajemmaJLti perustele-
21109: Val'lkauden-Joroisten mruautieltä Ranta- maan, 'koska asiaa käs1teil.täessä ja siiltä pää-
21110: salmen ki:rlko11e, jopa :todennut, että kysy- tettäessä on riititävästi aineistoa käytettä-
21111: myksessä oleV'ru maantie on erittäin ,tärkeä. vissä, tclldotamme kUilln1oittavimmin edus-
21112: Tämä maantie yhdistäisi RantasaJlmen kunnan hyväksytltäväksi toivomuksen,
21113: alueen maamme suurimpaan kauppalruoo,
21114: VarkauJtoon. Samalla se :tulisi pa1veU.emawn eftä hallitus otfuisi vuoden 1947
21115: kauttakulkutienä Savonlmnasta Varkauteen. tulo- ja me1t10arvioe'Sitykseen riittä-
21116: Maanti'e8urmtaan nähden on :tie- j.a vesira- vän määrärahan maantietöitte>n aloit-
21117: kennushal11tus toimitut1mmt. tutkimuksia ja tamiseks"i V arkauden-Joroisven
21118: ovat yleensä karnki asianturutijat !lausun- ma-antieltä Rantasalmen kirkalle.
21119: noissaan katsoneet pohjoisimman kolmesta
21120: Helsingissä 6 päivänä he,lmikuuta 1946.
21121:
21122: Arvo Pohjannoro. Aino Luostarinen.
21123: Toivo H. Kinnunen. J. F Tolonen.
21124: .483
21125:
21126: XU,a2.- Toiv. al. N:o 223.
21127:
21128:
21129:
21130:
21131: Pohjannoro y. m.: Määrärahasta Enonkosken-Hanhivir-
21132: . ralta H einävede.n asemalle johtavan maantien rakennus-
21133: töiden aloittamista· varten.
21134:
21135:
21136: E d u s k u n n a ill e.
21137:
21138: EduskUillta on . jo useamman kerran käsi- naLle annettua. R;yll'tymättä ;enempää tätä
21139: ltellyt ailoittcita maantien rakentamiseksi tärkeätä asiaa perugj;elemaan, ehdotamme
21140: Bnorukosken Hanhivirralta Ihamaniemen- kunnioiottavimmin eduskrmnan päätettäväksi
21141: Pyylinsrua~en kautta Heinäveden asemalle. toivomuksen,
21142: Viime syksynä kuJku[aiJtosvaliokunta hy-
21143: väksyi toivomusaloitteen N: o 295 määrä- että hallitus ottaisi vuoden 1947
21144: rahan ottamisesta vuoden 1946 tulo- ja tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
21145: menoarvioesitykseen. Tämä rt:oivomusaloi,te peeksi suuren määrärahan maantien
21146: kuitenkin :tuili niin myöhään hyväksytyksi rakentamisen aloittamista varten
21147: valiokunnassa, että se €i enää ehtinylt edus- Enonkosken H anhivirralta lhamanie-
21148: kunnan päätettävwksi, koska vuoden 1946 men-Pyylinsaaren kautta Heinäve-
21149: tullo-- ja menoarvioesitys jo tuli eduskun- den asemalle;.
21150: Helsingissä 6 päivänä hellmikuut:a 1946.
21151:
21152: Arvo Pohjannoro. Aino Luostarinen.
21153: Toivo H. Kinnunen. J .. F. Tolonen.
21154: 484
21155:
21156: Xll,3s. - Toiv. al. N :o 224.
21157:
21158:
21159:
21160:
21161: Muikku y. m.: Maantien rakentwmisesta Lieksan--Inari"'
21162: maantieltä Uomantsin N aarvaan.
21163:
21164:
21165: E d u s k u n n a 11 e.
21166:
21167: Vuonna 1923 saatettiin metsähallituksen tionmetsien hallinnon ja hoidon kannalta
21168: toimesta alulle maantien rakentamishanke erittäin suuri ja ttärkeä merkitys. Jo yksis-
21169: Pielisjärven pitäjässä Inariin johtavan ja tään metsäpalojen sammutus kärsii tavatto-
21170: Il<>mantsin Naarvan maanteiden yhdistämi- masti tien ;puutteesta, puhumattakaan
21171: seksi Kitsin-Palkin-Nää.täsen ja Pallo- niistä vahingoista, mitä tien puuttuminen
21172: senvaaran kautta johtavalle :maantielle. aiheut<taa, ikun metsiin vuosi·ttain mätänee
21173: Tällöin on laadittu suunniteltua maantietä ;runsaasti arvokasta puuta tuulenkaatamana
21174: varten tie- ja vesirakennushamtuksen Kuo- j. n. e. Ottamalla huomioon myöskin pai-
21175: pion piirikonttorissa kustannusarvio, mutta kal.lisen väestön terveydenh<>idolliset y. m.
21176: suunnitelman toteuttaminen <l.'aukesi silloin, vaikeudet, olisi tien rakentaminen välttä-
21177: ensikädessä sen vuoksi, että puolustuslaitos mätön.
21178: asettui jyrkästi :vastustavalle kannalle. Edellä esitettyyn viitaten pyydämme
21179: Suunnitellusta maantiestä, jonka pituus kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
21180: tulisi olemaan 36,640 metriä, Takennettiin sy.ttäväksi rtoivomuksen,
21181: kuitenkin metsähallituks'8ll toimesta noin
21182: 6 km:n matka Inarin tieltä Palkinvaaraan, että hallitus toimituttaisi tutki-
21183: jääden ,täten rakentamatta olevan tien pi- muks.en maantien rakentamiseksi
21184: tuudeksi noin 30 km. Kun suunniteltu tie Lieksan-Inarin maantieltä Kitsin-
21185: tulisi kulkemaan suurimmalta osalta Haa- Palkin-Näätäsen ja Pallosenvaaran
21186: pajoen ja Koitereen hoitoalueitten tiettö- kautta Ilomantsin N aarvaan.
21187: mien valtionmaitten kautta, olisi sillä val-
21188: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1946.
21189:
21190: Otto Muikku. Juho Karvonen.
21191: Samuli Tervo. P. A. Karjalainen.
21192: H. S. Pesonen. Varma Turunen.
21193: Yrjö A. Manninen. Lauri Rii~onen.
21194: Valto Käkelä. Heikki Soininen.
21195: 485
21196:
21197: XII,s4. - Toiv. al. N:o 225.
21198:
21199:
21200:
21201:
21202: Hirvensalo y. m.: Toimenpiteistä Rautalantmin ja Tervon
21203: kunti~n rajalta Tervon kirkolle johtavan tien ottami-
21204: seksi valtion hoitoon.
21205:
21206:
21207: E d u s k u n n a 11 e.
21208:
21209: Vrultion rakennuttama ja maantieksi hy- kuuluu niihin teihin, mitkä aivan ~nsi ti-
21210: väksytty Suonenjoen kunnan Iisveden ja iassa olisi otettava maantienä valtion hoi-
21211: Vaajasalon kylien sekä Rautalammin kun- toon.
21212: nan kautta Tervon rajail,le johtava maan- Kun lisäksi ei Tervon kunta, eikä tätä
21213: tie on valmistunut jo vuonna 1937 ja on tietä Uikennöivä kylätiekuntakaan Hene vel-
21214: sitä sen jälkeen säännöllisesti liikenteeseen vollinen, eikä liioin jaksakaan oikeassa kun-
21215: käytetty m. m. linja-autoilla ja raskailla nossa pitää näinkin pitkää kauttakUJlkutietä,
21216: kuormavaunuillla. Mutta tämän tien jat- ja kun tiellä Hikennöivä kalliilla kustan-
21217: kona käytetty, Tervon kunnan rajalta Ter- nuksilla hankittu autokanta tien huonou-
21218: von kil'kollc johtava noin 16 km: n pituinen den takia menee ennenaikojaan käyttökel-
21219: tie on edehleenkin sangen puutteellisesti vottomaksi, niin rohkenemme kunnioittaen
21220: kunnostettuna kylätienä. Kun tämä tie- ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
21221: pätkä, joka on valtion ha~lussa. olevien muksen,
21222: maanteiden väliLlä, saa välittää kaiken sen
21223: liikenteen, mikä tätä reittiä käYJttäen koh- että hallitus ryhtyisi kiit·eellisesti
21224: distuu Smmenjoen ja Iisveden vilkkaista toimenpiteisiin Rautalammin ja Ter-
21225: liikennekeskuksista Tervon, Keiteleen,. V e- von kunnan rajalta Tervon kirkolle
21226: sannon ja Pielaveden kuntiin sekä on osit- johtavan tien ottamiseksi maantienä
21227: tain viimeksimainittujen kuntien ~yhyin tie- valtion hoitoon.
21228: yhteys rautrutielle, niin on ilmeistä, että se
21229: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
21230:
21231: L. 0. Hirvensalo. Esa Hietanen.
21232: Kyllikki Pohjala. H. Manninen.
21233: Lennart Heljas. Arvo Riihimäki.
21234: Yrjö Kilpeläinen. Yrjö Räisänen.
21235: Eino Laitinen.
21236: 486
21237:
21238: XII,ao. - Toiv. al. N :o 226.
21239:
21240:
21241:
21242:
21243: Salo y; m.: Määrärahasta Suomussa1mte11r-Taivalkosken
21244: maantieltä lähtevän Se~kosloylän maantien rakentamista
21245: varten.
21246:
21247:
21248: E d u s kun n a ~ 1 e.
21249:
21250: Viittaamalla toivomusalpitteeseen N: o ;302 joonan markan määrärahan, Suomus-
21251: v. 1945 vp. esitämme kunnioittaen edus- salmen-Taivalkoskern maantieltä läh-
21252: kunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen, tevän Selkoskylän maantien raken-
21253: tamista varten.
21254: että hallitus Qttaisi vuoden 1947
21255: tulo- ja menoarvioesitykseensä 1 mil-
21256: Helsingissä 11 päiväiDä helmiikuuta 1946.
21257:
21258: S. Salo. Eemil Pääkkönen. M. 0 Lahtela..
21259: 487
21260:
21261: XII,36. - Toiv. al. N:o 227.
21262:
21263:
21264:
21265:
21266: Salo y, m..: Määrärahasta maantien rakentamista varten
21267: Oulun-Nurmeks(!ln rautatieltä Manamansawon Oulujär-
21268: ven rannalla.
21269:
21270:
21271: E d u s k u n n a II e.
21272:
21273: Viittaamalla v. 1945 vp. jätettyyn toi- että hallitus ottaisi vuoden 1947
21274: vomusaloitlteeseen N: o 301 saamme kun- tulo- ja menoarvioesitykseensä 500,000
21275: nioittaen esittää eduskunnan hyväksyttä- markan määrärahan .maantien raken-
21276: väksi toivomuksen, tamista varten Oulun--Nurmeksen
21277: rautateiltä Manamansaloon Oulujär-
21278: ven rannalla.
21279: Helsingissä 11 päivänä heiimikuuta 1946.
21280:
21281: S. Salo. Eemil Pääkkönen. M. o. Lahtela.
21282: 488
21283:
21284: XII,37.- Toiv. al. N:o 228.
21285:
21286:
21287:
21288:
21289: Pääkkönen y. m.: Määrärahasta Murtope-rän-Pohjoislah-
21290: den maanVien rakennustöiden jatkamtiseksi.
21291:
21292:
21293: E d u s k u n n a lll e.
21294:
21295: Viittaamme vuoden 1945 valtiopäiville heti ,tuottamaan ja tien valmistut;tua hyö-
21296: jätettyyn toivomusalloitteeseen N: o 304, dyttämään niitä ;ta:r1koituspociä, jotka mai-
21297: joka koskee ta;rpeel:lisen määrärahan otta- nitullle t1eha:nkkeeHe ovlllJt sen suunnittellu-
21298: mista Kuhmon ja Sotkamon kunnissa ole- va,iheema asetetut.
21299: van lVIm~toper•än-Pohjoi~lahden maanti€n Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
21300: ra:kentamistöiden ja,tlromiseksi ja loppuun kunnB~n päätettäväksi ~toivomuksen,
21301: sa:attamiseksi. Sen lisäksi, mitä main,iftun.
21302: aloittoon perusteluissa on sanottu, Oil1 :bie- j~a että hallitus ottaisi ~vuoden 1947
21303: vesirakennusha:1Jl1tms lausunnossaan ikulku- tulo- ja menoarvioesitykseen 3,000,000
21304: la1tosva;liokunnal1le taSian. !käsi1itelyn yhtey- ma1·kan 1näärärahan Mu·rtopet·än-
21305: d€Ssä pitänyit tietöiden. loppuun saattamista Pohjoislahden maantien rakennustöi-
21306: tärkeänä jo senkin vuoksi, että tietyöhÖIIl! jo den jatkamiseksi.
21307: uhratut varat ~taisiin mahdollisimman
21308: Helsingissä helmikuun 11 päivänå 1946.
21309:
21310: Eemil Pääkkönen. S. Salo. M. 0. Lahtela.
21311: 489
21312:
21313: XII,3s. - Toiv. al. N:o 229.
21314:
21315:
21316:
21317:
21318: Pääkkönen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta mnantien
21319: rakentamiseksi Pm·oky"län a.senwlta Kuhrmo,n-Nurmeksen
21320: maantielle.
21321:
21322:
21323: E d u s k u n n a ll e.
21324:
21325: Nurmeksen-Kuhmon väJlillä oleva lii- Myöskin kaiken puutavaran kuljettami-
21326: kenne on verrattain suuri. Onhan ainoas- sen Nurmeksen asemalle tältä IaajaJl1a met-
21327: taan yksi maantie, joka yhdistää paikka- särikkaalta alueelta tekee mahdottomaksi
21328: kunnat toisiinsa. Kuitenkin on maantie suuret nousut, jotka nykyisellä tiellä ovat.
21329: täillä välillä maantiete~llisesti huomatun Kulkulaitosvwliokunnan retkeilyn kautta
21330: maanselän vuoriharjanteen aiheuttamien v. 1938 kesäiHä, tuli mainitut tosiasiat to-
21331: suurten nousujen ja 'laskujen vuoksi kai- detuksi ja oli valiokunta silloin uuden tien
21332: kelle raskaalle liikenteelle kelpaamaton. rakentamisen kannalla.
21333: Kulkeehan tie n. s. maanselän vuorijonon Edellä esitetyn perusteella esitämme
21334: poikki, joka aikoinaan tietä rakennettaessa ei eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
21335: ole kylliksi huomioitu ja on siLloin pidetty
21336: silmäililä aivan eri näkökohdat, kuin nykyi- että hallitus toimituttaisi kiireelli-
21337: seltä 'liikenteeltä vaaditaan. Tämä aiheut- sesti tutkimuksen maantien rakenta-
21338: taa niin paljon haittaa Kuhmon ja Nur- miseksi Porokylän asemalta Nurmek-
21339: meksen välisessä, m. m. kaupan käynnissä, sen kunnassa olevan Saramon kylän
21340: ettei yksinkertaisesti tievaikeuksien vuoksi kautta, yhtyen Kuhmon-Nurmeksen
21341: kannata Kuhmoon tuoda Nurmeksen ase- maantiehen lääninrajan seuduille.
21342: man kautta mitään kulutustavaraa, vaikka
21343: muut kauppasuhteet olisivat kuinka eduilli-
21344: set tahansa.
21345: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1946.
21346:
21347: Eemil Pääkkönen. Sulo Salo. M. 0. Lahtela.
21348:
21349:
21350:
21351:
21352: 62
21353: XD,ao. - Toiv. al. N :o 230.
21354:
21355:
21356:
21357:
21358: Pääkkönen y. m.: Toimenpiteistä maantien rakentamiseksi
21359: Kuhmon-Suomussabmen maantieltä Lentiiran kylän
21360: Aholan seudulta Kuhmon pitäjän V artiuskyläii.n.
21361:
21362:
21363: E d u s k u n n a ll e.
21364:
21365: Kuten tiedämme, on valtakunnan [ii- h3Jrvan asutuksen vuoksi voida ajatel1la
21366: kenneoloiss:a vielä pruljon parantamisen va- rrukennettav~i ja kunnossapidettäväksi
21367: raa. Syrjäisten seutujen maantieverkosto kytläteinä, kuten nykyinen tielakimme edel-
21368: 011 vielä aivan liian h:arva, mikä estää ta[ou- lylttäisi, sillä tierasitukset harvoil!le tiekun-
21369: dellisen elämän edistymisen rnäill•lä alooihla. nwn osa:kkai.Ue tulisi olemaan niin raskaat,
21370: Varsilllkin itäiset rajaseudut ovat jääneet e.t1:eivät ne jatkuvasti voisi niitä suorittaa.
21371: teiden: rakennusohjelmassa unohduksiin ja Toisaalta taas valtakunnan rajal1le johtavat
21372: ja tuntee rajaseudut tämän vuoksi olevansa tiert; ovat olleet .tähän mennessä ja tulevat
21373: sorretussa asemassa muuhun Suomeen ver- varmasti edelileerukin olemaan si:käli ylei-
21374: rattuna; Kuullee useim, samotJtavan, ettei itäi- sessä käytössä, et:tä ne menettävät. kokonaam
21375: siä rajaseutuja kannata liioin asuttaa eikä kylätien luonteensa, eikä rniitä tämänkään
21376: jo olevaa asutusta huolehtia samalla tavoin, vuoksi voida ajaterrla rakennettavaksi ky.lä-
21377: kuin vi,ljavimmiilla seuduilla. Tämä väite .teinä, eikä harvoi>hle tiekun•an osakkaille
21378: ei pidä paikkaansa, sillä onhan tutkimukset voida säilyttää yleisiä rasituksia.
21379: osoit.taneet, että myöskin rajaseudut ovat Edeilläolevan perusteella rohkenemme
21380: yhtä hyvin viiljelyikselle kelpoisia, kuin eräät eduSikunrnan päätettäväksi esittää toivomuik-
21381: muutkin seudut maassamme, kunhan vain sen,
21382: tehdärun mahdolliseksi rniiden viljeleminen että hallituR kiireellisesti toimitut-
21383: ja asuminen, [isäämällä teitä. Ne laajat taisi tutkimuksen maantien rakenta-
21384: suoalueet) jotka rajaseuduJla ovat, on tutki- miseksi K uhmon-Snomussalm·en
21385: musten perusteeJ,la wdettu viljelyskelpoi- maantielltä Lentiiran kylän Aholan
21386: siksi. seudulta Kuhmon pitäjässä olevaan
21387: Paikallisiksikin ehtkä katsottavia teitä ei V artiuskylään.
21388: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1946.
21389:
21390: Eemil Pääkkönen. Sulo Salo. M. 0. Lahtela.
21391: 491
21392:
21393: XII,4o.- Toiv. al. N:o 231.
21394:
21395:
21396:
21397:
21398: Tainio y. m.: Maantien .,.a,kentamisesta Ranuan kirkonky-
21399: lästä K uivanie.men Oijärven kylään.
21400:
21401:
21402: E d u s kun n a He.
21403:
21404: Maantieverkoston kehittäminen Lapin ikatalon kohdailta ja kulkisi Heinäsuon poh-
21405: läänissä on monista syistä jäänyt hyvin joislaitaa ja siitä edelleen Kivijoen ylitse
21406: heikoksi. Viime vuosien aikana se on ollut NäätäJhaaren ennen varatun asutusalueen
21407: kokonaan pysähdykSiSsä. kautta joen länsipuolta Kuivaniemen Oijär-
21408: Ranua on yksi niistä Lapin iäänin pitä- veHe Penttalan tailon kohda1le ennen teh-
21409: jistä, jossa ei ole moniin vuosiin raken- dyn maantien rpäähän, saataisiin kahdeksan
21410: nettu ma;anteitä. Kulkuyhteyksien puut- viljelyskelpoista suota, joiden yhteinen
21411: teesta huolimatta on kunnan asukasluku pinta-:aila on 10,391 ha, viljelykseen ma!h-
21412: viimeisten vuosikymmenien aikana huomat- dolliseksi. Tämän lisäksi saataisiin tien ra-
21413: t~vasti kasvanut, nousten 46 vuodessa 3,021 kentamisen kautta sen lähettyvillä asuvat
21414: }lenge1lä. Tällä pitäjä!llä olisi: suuret mah- !kulkuyhteyteen sekä alueen metsävarat :pa-
21415: d,ol~isuudet kehittyä edelleen, jos sen talou- rempaan käyttöön.
21416: dellisia mahdollisuuksia saataisiin käyttöön EdeLlä esitetyn perusteella esitämme
21417: kulkuyhteyksien parantamisen avulla. Maan- eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
21418: tien rakentaminen Rannan kirkonkylästä
21419: Kuivaniemen Oijärven kylään ennen ra- että hallitus laatisi kiireellisesti
21420: kennettuun maantiehen Näätä:haaran koh- suunnitelman maantien rakentami-
21421: ~la, saattaisi laajan, asutus- ja viljelyskel- seksi R,anuan kirkolta Heinäsuon
21422: pois. en suoalueen asutus- ja viljelysmahdol- pohjoislaitaa Kivijokivarrelle ja sitä
21423: l\!luuksien piiriin. seuraten Kuivaniemen Oijärven ky·-
21424: · Jos tämä suunniteltu Kivijoen tie läh- lään Penttalan tabon kohdalla olevan
21425: tis1 Rannan kirkolta metsänhoitajan vir- maantien päähän.
21426: Helsingissä he~m:ikuun 11 päivänä 1946.
21427:
21428: Eino Tainio. Elsa Karppinen. Johan Toivo Järvinen.
21429: 492
21430:
21431: Xll,4t. - Toiv. al. N:o 232.
21432:
21433:
21434:
21435:
21436: Sormunen y, m.: Toimenpiteistä Kuolior~r-Kynsipe1·än
21437: maantie>n rakennustöide>n loppuun soottamiseksi K uttsa-
21438: mon ja Posion kunnissa.
21439:
21440:
21441: E d u s kun n a U e.
21442:
21443: Ennen vuoden 1939 sotaa ali rakcntdlla ik:yilissä asuu rnoin 300 ihmistä. Lähin kaup-
21444: maantie Kuolio - Kynsiperä- Kuloharju paliike näirHe on Kuolrion kY'lässä, johon on
21445: Kuusamo~Posion kuntien a:lueelrla. Tien matkaa 10-2'0 kilometriä edellä sanotuista
21446: kolkonaisp1tuus on 40 ki:lome,trriä. Posion 'kylistä~. Ma:irni,tun 300 ihmisen rtoimeentu:lo·
21447: kunnan alueella vallmisbui 1t~estä KulohaT- tarvikkeet on kesän aikana kannettava kint-
21448: jun-Kynsiperän välinen osa, jonka pituus tupolkuja ja kapulasiltojllJ myöten sanot,tu
21449: on 10 km, ja Kynsiprerärn~okrlammirn Y:ä- 10-20 km mwtlro. Mitä rtämä merlkirtsee
21450: Enen osa osittai:n va!lmistettiin 3 km pirtuu- heilHe, !käsittää sangen hyvin. Kun puhe-
21451: de!lla, minkä j'äJlkeen :työ keskeytyi allkanreen lintakaan näillä kylille ei ole, ovat ihmiset
21452: sodan johdOSita alussa sanottuna vuotena siellä sairaus- ja rtapaturmas:attumien taikiR
21453: Myös Kuusamon kunnassa Kuolion- avuttomassa asemassa. Asiantilan auttami-.
21454: Purnuvaaran puoleisesta tien päästä seksi on tämä tie välttämätön. .Sen vuoksi
21455: olivat työt alkamassa v. 1939, mutta sekin a:l1elkirjoi!ttaneet ehdottavat eduskunnan hy-
21456: työ keskeytettiin silloin alkaneen sodan joh- väksytt:äväksi toivomuksen,
21457: dosta.
21458: Puheenaalevaan tiehen on uhrattu huo- että hallittts ryhtyisi kiit·eellisesti,
21459: mattavasti valtion varroja. Mutta va;lmis- toinnenpiteisiin vuonna 1939 soda~ ·
21460: tuneesta !ti,eosasta .ei ole sanottavaa etua; johdosta keskeytyneen Kuuswmon ja
21461: niille ihmisil!le, joiden toimeentuloma!hdolli- Posion ku,nnissa olevan Kuolion-;+:-:
21462: 91111\ksien parantamiseksi siltä rwkennettiin. Kynsiperän moontien rakennustöiden·
21463: Purnuvaara;n, Jokilammirn ja Kynsiperän loppuunsaattmniseksi.
21464: He!lsingissä he!lmikuun 6 päivänä 1946.
21465:
21466: Toivo I. Sormunen. Eino Tainio.
21467: Sulo Muuri. Johannes Mustonen
21468: Elsa Karppinen. Matti Meriläinen.
21469: Johan Toivo Järvinen. Eino Kujanpää.
21470: Juho M'åkelä.
21471: (93
21472:
21473: Xll,42. - Toiv. al. N:o 233.
21474:
21475:
21476:
21477:
21478: Miettunen y. m. : Määrärahasta maantien rakentamiseksi
21479: Smojoe.n rautatiesiUalta Alaniemen lossille.
21480:
21481:
21482: E d u s k u n n a ll e.
21483:
21484: Viitaten vuoden 1945 valtiopäiviille jäte- että hallitus ottaisi ensi vuoden
21485: tyn toivomusaloitteen N: o 309 (XJI, 52 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
21486: siv. 646) perusteluihin, jot'ka !koskivat mhan maantien rakentamiseksi Si-
21487: maantien rakentamista Simojoen rautatie- mojoen rautaties~1lalta Simojoen ete-
21488: sillalta joen eteläpuolitse Allaniemen los- läpuolitse Alaniemen lossille.
21489: sil[e, ehdotamme kunnioi,ttaen eduskunnan
21490: päätettäväksi toivomuksen,
21491: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
21492:
21493: Martti Miettunen. Lauri Kaijalainen. Markus Niskala.
21494: 494
21495:
21496: Xll,43. - Toiv. a.l. N :o 234.
21497:
21498:
21499:
21500:
21501: Miettunen y. m.: 1~Niäräraha.sta maantien rakentamistöiden
21502: aloittamiseksi suunnalla Simojärvi-Posio.
21503:
21504:
21505: E d u s k u n n !a. [ 1 e.
21506:
21507: Simojärven-Posion välinen eräma.a.tai- tail.vipuo[e1la hevoskelin aikana voitiån ve-
21508: val, joka kuuluu Ranua.n ja Posion kun- dättää talouksiin kaikki tarvittavat elin-
21509: tien alueeseen, on ikul'kuyhteyksien puolesta y. m. tarvikkeet kesän aikaa varten, tultiin
21510: kaikista heikoimpia alueita maassamme. Jo sentään toimeen nykyistä paJljon pienem-
21511: n. 40 vuotta sitten suunniteltiin wlustavasti mällä ajan haaskauksella. Nyt on vähittäi-
21512: tiellinja tälle alueelle, mu1Jta vasta 1928 set korttiannokset kanniskeltava se[ä.repua.J.a
21513: saatiin varsinainen tien suuntatutkimus 20 km:nen taival. Se aiheuttaa paljon
21514: ja kustannusa;rvio !tehdyksi. Suunniteltu hyödytöntä vaivannäköä sellaisilile korven
21515: maantie tulisi olemaan pituudeJltaan n. 40 asukka:i<lle, joiden jokainen työtunti tarvit-
21516: km. taisiin käyttää hyödyllisesti.
21517: Olosuhteet suoritetun suuntatutkimuksen Tie tulisi tehtäväksi os]ttain hakkaamat-
21518: jällkeen ovat jossain määrin muuttuneet. tomien metsäalueiden ja hyvien viljelys-
21519: Tästä johtuen tie- ja vesirakennushallitus kelpoisten suOil!lueiden halki, joten asutusta
21520: on lähettänyt helmikuun alkupuolella 1946 voitaisiin huomattavasti lisätä tien varteen
21521: ki-rjeJlmän Lapin piirin piiri-insinööriJlJe, tulevien vi1jelyskelpoisten alueiden asutta-
21522: jOisSa kehoitetaan ·ryhtymään toimenpitei- miseLla. Paikallisen tarpeen lisäksi helpoit-
21523: siin tarpeellisen tutkimuksen toimittalllli- taisi tämä tie yleiseltä kannalta [iilkenne-
21524: seksi aikaisempaan suunnitelmaan tarvi,tta- yhteyksiä varsinkin Posio[ta Rovaniemelle
21525: vista muutoksista asutusasiainosaston an- ja tekisi mahdol~iseksi m. m. Ranuan ja
21526: taman lausunnon perusteeHa, sekä uuden Posion kuntien suunnitteleman yhteisen
21527: suunnitelman ja kustannusarvion laat:i<mi- kunnaUiskodin käyttämisen.
21528: seksi 5 m tieleveyttä varten kaivettavien Kun tie tulisi >tehtäväksi suurten suo-
21529: sivuojien ja 4 m levyisen maantien ra'ken- alueiden halki, olisi ainakin ojitustyöt saa-
21530: tamista varten. Tarkoitusta varten on osoi- tava aivan ensi tilassa jo käyntiin, että tie-
21531: tettu 20 Pl. III luvun 3 momentilta aJlue pääsisi kuivumaan ja keskentekoisena-
21532: 170,000 ma>r'kan määräraha. Tie tulisi ikutl- kin auttaisi jossain määrin paikallisen
21533: keilllaan Kuhan-Simojärven maantieltä väestön välttämätöntä ,tien tarvetta.
21534: Ranuan kunnan Männikköva.arasta, Kor- Edelläo[evaan viitaten ehdotamme kun-
21535: 'keavaaran, Nikkilän, MäntyjäTVen ja K01l- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
21536: 'konjärven kautta Posion Niemelään Kynsi- mu'ksen,
21537: perän-AhQilan maantielle.
21538: Asutus tämän suunnitellun tien varressa että hallitus ottaisi vuoden 1947
21539: on osittain jo verrttain vanha:a. Kaikkiaan tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
21540: on asukkaita n. 200, jotka ovat saaneet rahan maantien rakentamistöiden
21541: tulla toimeen kokonaan ilman maantie- alulle saattamiseksi linjalla Simo-
21542: yhteyttä. Vanhana hyvänä ai~ana, jolloin järvi-Posio.
21543: Helsångissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
21544:
21545: Martti Miettunen. Lauri Kaija.lainen. Markus Niskala.
21546: '495
21547:
21548: XII,44. - Toiv. al. N:o 235.
21549:
21550:
21551:
21552:
21553: E. ·Koivisto: Maantien rakentwmisesta Ranuan kunnan Ku-
21554: hasta Pohjaslahteen.
21555:
21556:
21557: E d u s k u n n a 11 e.
21558:
21559: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta ja kustannuksia, joita useinkaan kukaan ei
21560: on aikoinaan tutkittu tien suunta Ranuan korvaa. Kaukaisen ja monessa suhteessa ta-
21561: kunnan Kuhasta Pohjasla:hteen. Tien pi- kapajulle jääneen kylän kehitystä tulisi tie
21562: tuus tlrlisi olemaan n. 40 km. Sen raken- siten suuresti edistämään.
21563: tamista on valtiovaltakin pitänyt tarpeelli- Tiellä tulisi olemaan myös yleisempää
21564: sena, sillä eduskunta on jo vuoden 1936 merkitystä kauttakulkuliikenteen takia. Se
21565: talousarviossa hyväksynyt tarkoitukseen tulisi olemaan tärkeänä yhdystienä Rova-
21566: työttömyysmäärära:han. Sota-aika on lmi- niemen-Rannan-Pudasjärven tieltä Rova-
21567: ,tenkin estänyt tämän suunnitelman toteut- niemen-Posion-Kuusamon ,tielle. Kun Ke-
21568: tamisen. mijärven-Luusuan tie on parasta aikaa
21569: Nyttenunin on tien tarpeellisuus aivan rakenteilla, valmistuen liikennekuntoon to-
21570: erikoisen tärkeänä tullut esille. M. m. La- dennäköisesti aivan lähiaikoina, johtaisi tie
21571: pin lääninhallitus on siihen kiinnittänyt Pekkwlan-Luusuan tietä pitkin aina Kemi-
21572: huomiota, puoiltaen tien rakentamista. järvelle ja siitäkin ylöspäin. Siten tie tulisi
21573: Ajankohtaiseksi asian tekee erittäinkin olemaan tärkeä ei ainoastaan kaukoliiken-
21574: paikallinen asutuskysyrrnys. Esitetty tie tu- teen vaan myöskin matkailun kannalta.
21575: lisi nimittäin kulkemaan asutustarkoitukseen Tästä syystä m. m. Kyösti Kallion puheen-
21576: sopivien. maiden läpi. Sellaisia ovat varsin- johdolla toiminut valtion tiekomitea on ai-
21577: kin Simojokivarren valtion ma:at, jolla koinaan esittänyt puheena olevaa tietä ra-
21578: aLueeill:a ennestään on useita asutustilojta. kennettavaksi kantatienä. Siihen on yhty-
21579: Näille tiloille on jo tutkittua tien suuntaa ny,t myöskin rovasti Toivo Jauhosen puheen-
21580: pitkin tehty asutustietä n. 5 km, muodos- johdolla toiminut Perä-Pohjol>a:n ja Kainuun
21581: taen siten alun suunnitellulle tielle. Tietä taloudellisen elämän kohottamista varten
21582: jatkamalla voitaisiin muodostaa suurempi asetettu valtionkomitea.
21583: määrä uusia tiloja, joita Ranuan kunnassa Taloudellisesti tiellä tulee olemaan mer-
21584: on hakenut n. 250 maahankintalain nojalla kitystä sen vuoksi, että se kulkien laajojen
21585: maansaantiin oikeutettua henkilöä. Sitä- hakkaama:ttomien vailtion metsämaiden
21586: paitsi tie tlrlisi liittämään tieverkostoon ny- kautta tekee mahdolliseksi puutavaran kul-
21587: kyisin korvessa olevat 15 uudistaloa. jetuksen sitä myöten. Tämän vuoksi myös-
21588: Paikallisliikenteen kannalta tiellä tulisi kin ne kustannukset, mitä tien rakentami-
21589: olemaan suuri merkitys sen takia, että Ra- nen aiheuttaa, tu[evat ennen pitkää ehkä
21590: nnan kunnan Kemihaaran ja osittain myös moiuin kerroin valti~le takaisin.
21591: Simojärven väkirikkaat kylät tulisiv,at suo- Sen johdosta mitä edellä on esitetty eh-
21592: ra;an tieyhteyteen kunnan keskuspaikan dotamme kunnioittaen edusk].mnan hy\Täk-
21593: kanssa. Nykyisin täytyy Kemihaaran ky- syttäväksi toivomuksen,
21594: lästä omalle kirkonkyläJlle tullakseen käyt-
21595: tää noin 160 km pitkää kiertotietä Rovanie- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
21596: men kaup,palan kautta. Näin ollen esitetty menpiteisiin jo tutkitun maantien ra-
21597: tie lyhentäisi tätä matkaa hyvän joukon kentamiseksi Ranuan kunnan K u-
21598: toista sataa kilometriä, säästäen siten huo- hasta Pohjaslahteen.
21599: mattavasti asukkaiden aikaa, vaivannäköä
21600: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
21601:
21602: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. Martti Miettunen.
21603: 496
21604:
21605: XTI,45. - Toiv. al. N :o 236.
21606:
21607:
21608: Lahtela y. m.: Toimenpiteistä maa.ntien rakentamiseksi Ra-
21609: nuan kunnan Simojärveltä 111äntyjärven ja Kolkonjär-
21610: ven kautta Posion kunnan Peräposion kylään.
21611:
21612: E d u s k u n n a ll e.
21613: Ranuan kunnan keskuksesta on aikoinaan täisi moneen kertaan tien rakennuskustan-
21614: rakennettu maantie Simojärven eteläpää- nukset.
21615: hän. Tämän tien jatkaminen Mäntyjärven Neuvostoliiton kanssa tehdyn välirauhan
21616: ja Kolkonjärven kylien kautta Posion kun- sopimuksen mukaan on Kuusamon kunnan
21617: nan Peräposion kylään, jossa se yhtyisi Ro- itäinen osa luovutettava Neuvostoliitolle.
21618: vaniemen-Posion maantiehen, on erikoisen Kun tämän luovutetun alueen väestö on
21619: tarpeellinen ja välttämäJtön ja sen tarve siirretty pois ja niille, jotka menettivät luo-
21620: vuosi vuodelta lisääntyy. Tällä noin 40 km vutetulla alueella olevat maatilansa, on hei-
21621: pituisella rakennettavalla tiesuunnalla on näkuun 20 päivänä 1945 annetun Kuusa-
21622: m.m. noin 300 vuotta vanha Mäntyjärven mon 1ja Sallan kuntien maanhankintalain
21623: kylä ja noin 75 vuotta vanha Kolkonjärven mukaan muodostettava uudet tila;t Kuusa-
21624: kylä, joihin ei ole minkäänlaista kylä- eikä mon kunnan ja siitä erotetun Posion kun-
21625: maantietä. Mainituissa kylissä ja muualla- nan alueelle näiden kuntien keskissä olevan
21626: kin tällä tiesuunnalla oleva;t asukkaat asuvat isojaon yhteydessä ja näiden lisäksi on
21627: siis tiettömässä erämaassa. On hyvin ym- niissä kunnissa joiden alueelle tämä tie tulee
21628: märrettävää, miten suurissa vaikeuksissa paljon muutakin väestöä joilla on oikeus
21629: elävät tiettömien erämaiden asukkaat, joi- saada maata maanhankintalain ja aS'IltUS"
21630: den on kesällä ja kelirikkojen aikana välttä- lain mukaan ja kun tämän 'tien vaikutuspii-
21631: mättömät elin- ja muut tarvikkeensa kan- rissä on viljelykseen sopivia soita ja kovia
21632: nettava kymmenien kilometrien takaa ja maita, eikä asuttamista voida suorittaa tiet-
21633: mitä kärsimyksiä heillä on vaikeissa sai- tömillä alueilla, olisi tien rakentaminen tä-
21634: raus- ja muissa lääkärin- ja sairaalanhoitoa hänkin nähden ~erikoisen lta:rpeelilinen ja kii-
21635: vaativissa tapauksissa, kun heidätkin on reellinen.
21636: kannettava pitkien matkojen takana oleville Tiesuunnan ~tukiminen ja määrääminen
21637: maanteille tai kuolla hoidon puutteessa. siltä osalta, mikäli se kulkee Posion kunnan
21638: Lukemattomia tällaisia kuolemantapauksia aluetta, jossa isojako on keskissä, olisi suo-
21639: onkin sattunut ja edellen sattuu niin kau- ritettava mahdollisimman pian, että siirret-
21640: van kuin on asuttava ilman maantietä. Tien tävien talojen paikat ja tiluspalsta;t voitai-
21641: rakentaminen jo yksin edelläkerrotuista siin asettaa tarkoituksenmukaisesti ja vält-
21642: syistä olisi madollisimman pian toteutettava. tää se tiluspalstojen silpominen, joka on
21643: Monet muu:tlkin seikat ,edtellV'ttävät tämän seurauksena, jos tie suunnitellaan ja raken-
21644: maantien mahdollisimman pikaista rakenta- netaan sen jälkeen kuin tiluspalsta;t ja siir-
21645: mista. Kyseessä oleva tiesuunta kulkee suu- rettävien talojen paikat on asetettu ja eroi-
21646: relta osalta vedenjakajaseutuja laajojen val- tettu.
21647: tion metsämaiden kautta erikoisestikin Kol- Edellä esi,tettyyn viitaten kunnioittaen
21648: konjärven ja Peräposion välillä, jossa kun- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
21649: nollisten uittoväylien puuttuessa ovat pitkät toivomuksen,
21650: puutavaran ajomatkat ja puutavaran ajo että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
21651: tästä syystä on hevosilla ajaen kannattama- man pikaisiin toimenpiteisiin maan-
21652: ton. Tien rakennettua voitaisiin sekä arvok- tien rakentamiseksi Ranuan kunnan
21653: kaampi että arvottomampikin puutavara Simojärveltä 111äntyjärven ja Kol-
21654: kuljettaa autoilla ja siten lisätä jo kasva- konjärven kautta Posion kunnan
21655: neen metsän arvoa niin paljon, että se peit- Peräposion kylään.
21656: Helsingissä helmikuun 2 päivänä 1946.
21657: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
21658: S. Salo. Johannes Virolainen. L. Heljas.
21659: J. H. Kinnunen. Tauno Saukkonen. Erkki Koivisto.
21660: 497
21661:
21662: XII,46. - Toiv. a.l. N :o 237.
21663:
21664:
21665:
21666:
21667: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä Ra.nuan kirkonkyläflr-.
21668: Oijärven tiesuunnan tutkimiseksi.
21669:
21670:
21671: E d u s k u n n a ll e.
21672:
21673: Ranuan kirkonkylän ja Kuivaniemen pi- asU!tusmahdollisuuksia runsaasti. Edelly-
21674: täjän Oijärven kylien välinen alue käsit- tyksenä asutustoiminnan edistymiselle on
21675: tää huomattavan suuret viljelyskelpoiset kuitenkin uusien ,tieyhteyksien rakentami-
21676: suoalueet. A1ustavien tutkimuksien mu- nen tarkoitukseen sopiville alueiille.
21677: kaan on tällä wlueella viljelyskelpoista Kysymyksessä oleva tiesuunta Ranuan
21678: suota lähes 7,000 ha. Runsaasti puutava- kk.-Oijärvi tarjoaisi runsaiden asuttamis-
21679: raa sisältäviä hakkaamattomia valtion met- mahdollisuuksien ja puutavarahankinnan
21680: säalueita on myöskin täJllä <tiettömä1lä tai- helpoittamisen lisäksi melkoisia etuja myös-
21681: paleella huomattavan paljon. Näiden aluei- kin yleisen liikenteen kannalta. Yhteys
21682: den hyväksikäyttö edelJyttäisi maantien ra- Ranualta OuJuun lyhenisi n. 30 km. ja Ke-
21683: kentamista Ranuan kirkolta Oijärven ky- miin n. 10 mk. Tie voisi siten palvella eri-
21684: lään kuuluvaan Kiviojan tiehen. Pituudel- koisesti Rannan kautta Ouluun suuntautu-
21685: taan tulisi rakennettava 'tie oilemaan 35 vaa yleistä ll:iikennettä huomattavalla ta-
21686: km. val,la.
21687: Uusien asutusalueiden tarve Ranuan kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21688: nassa on täliläkin hetkellä suuri ja tulee nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
21689: vastaisuudessa vielä suuremmaksi. Pitäjän muksen,
21690: väki,luku on vajaassa 50 vuodessa lisäänty-
21691: nyt :lähes kolminkertaiseksi ja syntyväisyys että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
21692: on edelleen huomattavan korkea. Kun tilat siin Ranuan kirkonkylärtr-Oijärven
21693: ovat ennestään pieniä ja väestön toimeen- tiesuunnan tutkimiseksi ja alustavien
21694: tulo on hankittava yksinomaan maatwlous- maantierakennustöiden käyntiin saat-
21695: ja metsätöistä, tarvitaan jatkuvasti uusia tamiseksi.
21696: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
21697:
21698: Martti Miettunen. Markus Niskala.
21699: Erkki Koivisto. Lauri Kaijalainen.
21700:
21701:
21702:
21703:
21704: 63
21705: 498
21706:
21707: Xll,47. - Toiv. aJ. N:o 238.
21708:
21709:
21710:
21711:
21712: Miettunen y. m.: Maantien rakentamtisesta Kemijä1"Ven
21713: eteläpuolitse Sierilän ja Pekkalan lossien välille.
21714:
21715:
21716: E d u s k u n n a ll e.
21717:
21718: Rovaniemen-Posion maantiellä on run- Sen varsin tärkeän yleisen edun iisäksi,
21719: sasvetisen Kemijoen yH kaksi lossia, toinen joka tämän tien rakentamise1la voitettai-
21720: Rovaniemen Oikaraisen kylässä ja toinen siin, olisi sillä myöskin vaikeissa oloissa elä-
21721: Rovaniemen Pekkalan kylässä. Nämä los- välle paikalEselle väestöl:le suuriarvoinen
21722: sit aiheuttavat kelirikon aikana keväisin ja merkitys, sillä joen etelärannalila on huo-
21723: syksyisin monien viikkojen liikenteen kat- mattavasti asutusta ja lisäksi varsin suu-
21724: keamisen tä~lä vilkkaasti iliikennöidyllä ret asutusmahdollisuudet. Näiden mahdol-
21725: tiellä. Lisäksi 'lossien yl:läpidosta on vwl- ilisuuksien hyväksi käyttö ei voi kuitenkaan
21726: t.iolle jatkuvasti huomattavan suuret kus- tulla kysymykseen niin kauan, kuin p:aikal-
21727: tannukset. 'linen liikenne erittäin jyrkkätörmäisen joen
21728: Edellä mainitut lossihankaluudet ja -kus- ylitse tuottaa hankaluuksia nykyisessä mää-
21729: tannukset voitaisiin välttää rakentamailla rässä.
21730: maantie Kemijoen et~läpuolitse näiden ilos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21731: sien vä;Hlle. Pituudeltaan tulisi kyseeilinen nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
21732: tie olemaan n. 40 km. Tämä tie palvelisi muksen,
21733: huomattavalla ,tavalla myöskin Rovaniemen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21734: kauppa;lan väestöä, kun se helpoittaisi suu- siin maantien rakentamiseksi Kemi-
21735: resti polttopuiden kuljetusmahdollisuuksia joen eteläpuolitse Sierilän ja Pekka-
21736: ja hankintaa. lan lossien välille.
21737: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1945.
21738:
21739: Martti Miettunen. Lauri Kaijalainen. Markus Niska.la..
21740: 499
21741:
21742: XD,4s. - Toiv. al. N :o 239.
21743:
21744:
21745:
21746:
21747: Tainio y. m.: Mourusaltmen-Ristirannan maantie<n raken-
21748: tamisesta.
21749:
21750:
21751: Eduskunnalle.
21752:
21753: Lapin ~äänin itäiset ku.nnaJt ovat jääneet Myöskin rt;ien varrella dlevat va[tion omista-
21754: huomattavasti jäljelle taloudeUisessa kehi- mat metsät, joissa ei ole toimitettu hakkuita
21755: tyksessä. Suurena syynä tähän on oHut 40 vuoteen, saataisiin tioo rakentamisel!la
21756: kulkuyhteyksien puute. Varsirukin maatei- käyttömahdollisiiksi.
21757: doo puuttuminen on hidas:tut,tanut itäisten Alueen ltaloude[rlisten mahdollisuuksien
21758: kuntien laajojeill metsärikkauksien käyttä- käyttö, asutustoiminnan edistäminen j·a
21759: mistä, samalla kun se on vaikeuttanut sieNä wlueella jo asuvan väestön erHnmahdo[li-
21760: asuvan väestön toimeentu[omaihdollisuuksia. suuksien parantaminen ovat näkökohtia,
21761: Nii~pä on Posion kunnassa Kitkan pohjois- jotka puoltavat ,edellä mainitun tai lähinnä
21762: pualeliLa laaja alue, josta puutt-uu kokonaan täJtä suuntaa kulkevan tien rakentamista.
21763: maamtie, mikä vaikeuttaa sielilä asuvien elä- Siksi olisikin valtion toimesta suoritettava
21764: mää ja tekee alueellJ luonnonrikkauksien kiireeillisesti tutkimus maantien rakentami-
21765: käyttämisen mahdottomaksi. seksi sanotun wlueen lävitse.
21766: Jos tämän alueen lävitse rakennettaisiin EdeHä esioteMyYill viitaten ehdotamme
21767: maantie, joka lähtisi Rovaniemen-Kuusa- kunnioittaen eduskullJllan hyvä:ksy;ttäväksi
21768: mon tiestä Mourusalmen kohdalta ja kulkisi toivomuksen,
21769: SuO'Iliilenkylän, Tolvaniemen, To'lvankylän
21770: ja Kivilahden kautta Kemijärven-Kuusa- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21771: mon tiehen yhtyen siihen Ristirannan koh- siin tutkimuksen toimittamiseksi ja
21772: dalla, saataisiin tien avulla edellä mainitut sen perusteella maantven rakentami-
21773: kylät, joiden asukasluku on ainakin 500 hen- seksi Pos~on kunnan alueella Rova-
21774: keä, kulkuyhteyteen. Lisäksi saataisiin jo niemen-Kuusamon tiestä Mourusal-
21775: valtion toimenpitein kuivattua asutusmah- men kohdalta Kemijärven-Kuusa-
21776: dollisiksi 13 suota, joihin voitaisiin sijoitta.a mon tiehen Ristirannan kohdalle.
21777: useita kymmeniä pei"heitä asutustilallis1ksi.
21778: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1946.
21779:
21780: Eino Tainio. Elsa Karppinen.
21781: Toivo I. Sormunen. Sulo Muuri.
21782:
21783:
21784:
21785:
21786: ...
21787: 500
21788:
21789: XI1,49. - Toiv. al. N :o 240.
21790:
21791:
21792:
21793:
21794: Lahtela y. m.: Lismyksestä vuoden 1946 tulo- ja meno-
21795: arvioon Kemijärven kirkonkylän-Luusuan maantien
21796: rakennustöiden jatkamista varten.
21797:
21798:
21799: E d u s k u n n a ll e.
21800:
21801: Kun Kemijärven ikirkonkylän-Luusuan rusteluihin ehdotamme kunnioittaen edus-
21802: maantien rakennustöiden jatlkamiseksi, ikunnan thyvälksyttävi:i!ksi toivomuksen,
21803: jotka jäivät v. 1939 kesken sodan vuoksi,
21804: ei ole vieläkään ryhdytty mihinikään toi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
21805: menpiteisiin, vaiikika sen tieosan rakentami- kiireellisesti esityksen lisäyksestä
21806: nen, joka jäi rakentamatta, on yhtä tärkeä vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon
21807: ja tarpeellinen ikuin tuhoutuneiden maan- Kemijärven kirkonkylän-Luusuan
21808: t·eidentkin kuntoonsaattaminen, niin viitaten maantien rakentamattoman osan saat.
21809: vuoden 1945 valtiopäivien syysistuntokau- tamiseksi liikennöitävään kuntoon
21810: della jätetyn rahaasia-aloitteen n:o 142 pe- kuluvan vuoden aikana.
21811: Helsingissä 11 päivänä :helmi!kuuta 1~946.
21812:
21813: M. 0. Lahtela. S. Salo. Eemil Pääkkönen.
21814: 501
21815:
21816: XII,5o. - Toiv. aJ. N:o 241.
21817:
21818:
21819:
21820:
21821: Lahtela y. m.: ·Toitrne,npiteistä maantien rakentamiseksi Ke-
21822: mijärven kunnassa Jussilan- Kaisanlahden kylätiestä
21823: Lehtolaan.
21824:
21825:
21826: E d u s k u n n a ll e.
21827:
21828: Kemijärven kunnan Isokylästä Jussilan Rytilahden kyläryhmien kautta Lehtolan
21829: talon läheisyydestä Kemijärven-Sallan kyläryhmään asti. Tämän tien pituus ·olisi
21830: maantiestä pitkin mainittua Isokylää Sop- tullut noin 12 km. Tiekunnan perustamis-
21831: pelan kyläryhmän kautta Räisälän kylään hanke kuitenkin jäi talvisodan alkamisen
21832: ja tä1tä tiesuunnaLta Soppelan kyläryh- vuoksi sikseen.
21833: mästä erkanevaa, Salmelan ja Rytilahden Kun Kemijä,rven ja Posion kuntain vä-
21834: sekä Le'htolan kyläryhmien kautta Posion lillä ei ole maantietä ja se voidaan raken-
21835: kuntaan rakennettavia maanteitä on pi- taa tarkoituksenmukaisimmin sitä suuntaa,
21836: detty jo vuosikymmeniä niin .tarpeeUisena, jossa puheena oleva 6 km pituinen edellä
21837: että niitä varten on isojaon yhteydessä tie- maini.t.tu Jussilan-Kaisanlallden kylätie
21838: alue ja tientekoaineiden ottopaikat eroi- on, jätettiin vuoden 1941 val.tiopäiville toi-
21839: tettu, ensiksi mainittua tietä varten jo 25· vomusaloite N: o 144, jossa ehdotettiin
21840: vuotta sit.ten ja viimeksi mainittua myö- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
21841: hemmin. Ensiksi mainittua eli Räisälän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maan-
21842: kylään johtavan tien rakentamista varten on tien ·rakentamiseksi Kemijärvel.tä Lehtolan
21843: jo lä!hes 20 vuotta sitten !laadittu raken- kautta Posiolle. Tämän ,toivomusaloitteen
21844: nussuunnitelma ja kustannuslaskelmakin perusteella kulkulaitosvaliokunta antamas-
21845: ja tierakennustöiden alkaminen oli siinä saan mietinnössä N: o 12 ehdotti, että hal-
21846: vaiheessa, että rakennustyökalutkin kulje- ilitus .toimituttaisi tutkimuksen maantien
21847: tettiin ·edellämainittuun Jussilan taloon ja rakentamiseksi Kemijärveltä Lehtolan
21848: ·töiden piti alkaa määräpäivänä, mutta kautta Posiolie ja sen myöskin eduskunta
21849: jäivät ne alkamatta sikäli kuin :tiedämme hyväksyi yksimielisesti marraskuun 11 päi-
21850: vain sen vuoksi, että mainitussa ISI(}kylässä vänä, 1941.
21851: ja Räisälän kylässä ei päästy sovintoon Tasavallan Presidentti saatuaan edellä-
21852: eräiden peltojen ylittä:mispaikasta. mainitun eduskunnan toivomuksen on sen
21853: Kun nämä maantiet jätettiin rakenta- joulukuun 5 päivänä 1941 jättänyt halli-
21854: matta perustivat mainitun Isokylän asuk- tuksen toteutettavaksi, joka onkin ryhtynyt
21855: kaat kylätiekunnan mainitusta Kemijärven .toimenpiteisiin niin nopeasti, et:tä jo m. m.
21856: -Sallan maantiestä Jussilan ·talojen lähei- Kemijärven kunnalta pyydetty [ausunto
21857: syydestä erkanevan ja mainittua tiesuuntaa voitiin antaa lokakuun 2 päivänä 1942.
21858: rakennettavan noin 6 km:n pituisen tien Meillä ei ole tiet.oa onko tutkiminen suori-
21859: rakentamista varten ja rakensivat sen jo t•ettu vai ei.
21860: toistakymmentä vuotta sitten kylätienä niin Mutta vaikka tiesuuntaa Kemijärven ja
21861: leveänä, että ojien väli kovilla maillakin Posion kuntien väliUä koko pituudeltaan ei
21862: on 5.5 m. olisikaan ,tutki:ttu, on tiesuunta Kemijär-
21863: Ennen talvisotaa ryMyivät Soppelan, ven-SaHan maantiestä alkaen täysin selvä
21864: Salmelan, Ry;tila·hden ja Lehtolan kyläryh- Lehtolan taloihin asti, koska s.e on tie- ja
21865: mien asukkaat toimenpiteisiin kylätiekun- vesirakennus:halJituksen toimesta aikanaan
21866: nan perustamiseiksi, jonka tarkoituksena oli tutkittu siltä osalta, johon tämä kylätie on
21867: rakentaa tie mainitun kylätien jatkona ~rakennettu ja edelleen Soppelan kyläryh-
21868: edellämainittujen Soppelan, Salmelan ja mään asti ja sii.tä:kin edelleen on tiemaa ja
21869: 502 XII,5o. - Kemijärven-Lehtolan maantie.
21870:
21871: tientekoaineiden ottopaikat erotettu Sal- tava tulotie, on tien ita,rve entisestään p·al-
21872: melan, Rytilahden ja Lehtolan kyläryhmien jon lisääntynyt.
21873: kautta lähelle Posion kunnan rajaa. Kun ikysessä olevasta Jussilan--Kaisan-
21874: Tien ;ra;kentaminen mainitun kylätien lahden kylätiestä on muodostunut muitten-
21875: j&tkona voidaan siis alkaa nHn pian kuin kin kuin sen osa:kasten käyUämä yleisluon-
21876: vain tahdotaan ja rakentaa se Lehtolan toinen rtie, jota käyttävät ikai:kki tien tar-
21877: taloihin asti. Tämän tieosan rakentaminen vitsijat aina Posion kuntaa myöten, olisi
21878: onkin erikoisen tarpe.ellinen eikä sen ra- se otettava valtion haltuun.
21879: kentamista pitäisi •enää lykätä tuonnem- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21880: m&ksi, koska sen ra!kentamista on jo odo- kunnioittaen eduskunnan :llyvä:ksyttäväksi
21881: tettu vuosikymmeniä ja seru .tieosan vaiku- toivomuksen,
21882: tuspiirissä asuu lähes 1,000 asukasta, joilla
21883: ei ole minkäänlaista tieyh:tey.ttä. että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
21884: Kyseessäolevan rtien tarve jo ennen sitä man pikaisiin toimenpiteisiin maan-
21885: kun Kemijärven-Sallan rautatie rakennet- tien rakentamiseksi Kemijärven
21886: tiin on pidetty niin tarpeellisena, että se kunnan Isokylässä olevan Jussilan
21887: olisi rakennettu kylätienä eUei olisi sota -Kaisanlahden kylätiestä Soppelan
21888: keskeyttänyt jo alulle pantuja toimenpi- -Salmelan ja Rytilahden kautta
21889: teitä. Sen jälkeen kun tämä rautatie ra- Lehtolaan ja mainitun kylätien val-
21890: kennettiin ja täst.ä tiestä tuli Isokylän tion hoitoon ottamiseksi.
21891: raut&tieasemalle E.telä-Kemijärveltä joh-
21892: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
21893:
21894: M. 0. Lahtela. Sulo Salo. Antti A. Koukka.ri.
21895: 503
21896:
21897: XII,ot. - Toiv. a.J.. N :o 242.
21898:
21899:
21900:
21901:
21902: Lahtela y. m.: Toilrnenpiteistä maantien rakentamtiseksi Ke-
21903: mijärven kunnan Kostwmon kylii.tieltä Javarusvastuun
21904: asutusalueelle.
21905:
21906:
21907: E d u s k u n n a ll e.
21908:
21909: Jo 25 vuotta sitten pidettiin maantien tärkeänä. Jos maamme olisi saanut olla
21910: rakentamista Kemijärven-Sallan maan- rauhassa ja Oinaan kyläryhmän perus-
21911: tiestä itäpuolta Kemijokea Kemijärven tama tiekunta olisi voinut rakentaa sen
21912: kunnan IsokYJlästä Kostamon kylän ja Yili- kylätien, j~ota varten se oli perustettu,
21913: kylän kautta Kemijärven ja Pelkos~n olisi kyseessä olevaa tiesuuntaa tullut
21914: n~emen kuntien rajal'le niin 'tarpoohlisena tietä rakennetuksi noin 26 kilometriä pit-
21915: että sitä varten isojaon yhteydessä ero- kältä.
21916: tettiin :tiea;lu:e ja tientekoaineiden ottopai- Sen kymmenen kilometrin pituisen tie-
21917: kat vrultion maaksi. Kun ~tätä t-ietä, jonlm osan rakentaminen, minkä Oinaan kylä-
21918: pituus maini1m1le kuntain. rnjalle asti tu- ryhmän asukkaat tal'koittivat kylätienä
21919: lisi olemaan noin 35 km, ei !ryhdyiity val- rakentaa, on erikoisen tarpeellinen siihen-
21920: tion toimesta rakentamaan, perustivat mai- kin nähden, että Kostamon kylän ja Oinaan
21921: nitun Isonkyllän ja Kostamon kylän asuik- kyläryhmän välillä oleva asutuskelpoinen
21922: kaat lrylätiekunnan noin 14 km pituisen laaja alue voitaisiin asuttaa, koska nyt
21923: kylä.tien rakentamiseksi mainitusta Kemi- tarvitaan maata entistä enemmän asutus-
21924: j'ä,rven.-Srulla;n mruantiestä Kostamon ky- tarkoituksiin. Tälle alueelle, sikäli kuin
21925: lässä oleviin V arrion taloihin asti ja raken- tiedämme, on m. m. metsähallitus suunni-
21926: sivrut sen y!li 10 vuotta si,tten. Tämä; tie tellut tien rakentamista.
21927: rakennettiin kovilla maillakin noin 5 % Kun Kemijärven-Sallan rautatie raken-
21928: metriä leveäksi sitä silmällä pitäen, että nettiin ja Isonkylän rautatieasema raken-
21929: sen leveys riittää maantieksi. Sen jälkeen nettiin siihen, mistä alussa mainittu 14
21930: kun mainittu kylätie oli rakennettu perus- km :n pituinen n. s. Kostamon kylätie er-
21931: tivat tämän tiesuunnan vaikutuspiirissä kanee Kemijärven Sallan maantiestä on
21932: edellä mainittuun Ylikylään kuuluvan Oi- mainitusta kylätiestä ja siis puheenaole-
21933: uaan kyläryhmän asukkaat kylätiekun- vasta tiesuunnasta muodostunut mainitulle
21934: nan, jonka tarkoituksena oli rakentaa mai- rantatieasemalle pohjoisesta johtava tär-
21935: nitun kylätien jatkona Varrion- taiosta keä tulotiQ.. Kun näin on ja kun Kosta-
21936: Oinaan kyläryhmän pohjoispuolelle noin mon kylässä ja Ylikylässä ja myöskin
21937: 10 km :n pituinen kylätie, jossa se olisi Pelkosenniemen kunnan alueella ovat
21938: yhtynyt siihen noin 2 kilometrin pituiseen seutukunnan parhaimmat viljelyskelpoiset
21939: tiehen, minkä maatalousministeriön asutus- alueet, niin hyvin yksityisten kuin valtion
21940: asiainosasto on rakentanut alussa mainit- maillakin, olisi erikoisen tärkeää, että se
21941: tua tiesuuntaa Javarusvastuun asutus- noin 10 km :n pituinen tieosa, jonka Oinaan
21942: alueelle. Mainitun Oinaan kyläryhmän kyläryhmän asukkaiden perustama kylä-
21943: asukkaiden perustaman kylätiekunnan tiekunta olisi rrukentanut, jos sotaa ei olisi
21944: tal'koittama tien rakennushanke ,kuitenkin tullut eikä Pohjois-Suomi joutunut sellai-
21945: jäi talvisodan puhkeamisen vuoksi toteut- sen hävityksen alaiseksi, kuin mikä sitä
21946: tamatta eikä tien rakentamiseen ole so- on kohdannut, rakennettaisiin valtion toi-
21947: tien ja sitä seuranneiden poikkeuksellisten mesta mahdollisimman pian ja että pu-
21948: aikojen vuoksi voitu ryhtyä, vaikkakin heenaoleva Isokylän rautatieasemalle joh-
21949: sen rakentaminen pidetään ensisijaisen tava Kostamon kylätie samalla otettaisiin
21950: 504 XII,51. - Kostamon-.Javarusvastuun maantie.
21951:
21952: valtion haltuun, koska se mainitun rauta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21953: tien rakennettua, on muodostunut yleis- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
21954: luontoiseksi rautatieasemalle johtavaksi toivomuksen,
21955: tulotieksi, jota käyttävät kaikki muutkin
21956: tientarvitsijat kuin kylätieosakkaat. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21957: Mainittakoon vielä, että mainitun kylä- toimenpiteisiin maantien ?·akentami-
21958: tien välittömässä yhteydessä noin 4 kilo- seksi Kemijärven kunnassa oleva?t
21959: metrin päässä Kemijärven-Sallan maan- Kostamo·n kylätien ja J avwrusvas-
21960: tiestä on hyvä soranottopaikka, josta on twun as~ttusaluee.n tien väh1le.
21961: ajettu ja voidaan ajaa soraa mainitulle
21962: maantielle.
21963: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1946.
21964:
21965: M. 0. Lahtela. S. Salo. Eemil Pääkkönen.
21966: 505
21967:
21968: XII,52.- Toiv. al. N:o 243.
21969:
21970:
21971: Lahtela y. m.: Tutkimukse.n toimittamisesta maantien ra-
21972: ke.ntcumiseksi Ylikitkajärven luoteispuolta Posion-Kuu-
21973: samon maantiestä Kemijä1"1ven-Kuusamon maantiehen.
21974:
21975: E d u s ik: u n n a l!l e.
21976: Posion-Kuusamon ma;a.'ll!tien ja Kemi- · toin asutettavaa väestöä tul:laan: sijoitta-
21977: jiärven-KuUSialllon mal!lThtien väJlillä. Posion maan tämän tien vaikutuspiiriin huomatta-
21978: ja Kuusamon IJru.nnissa olevan Ylikitkajär- vat määrät.
21979: ven [u01teispu&e1la o!l-evalla :oo.nniikkoa!lueeUa Kyseessä olevan tiensuunnan tutkiminen
21980: on useita Posion ja Kuusamon lkuntiin kuu- ja tien ja tientekoaineiden ottopaiJkkojen
21981: Juvi'a !kyliä ja huomattavan paljon truloja yksiltyiskohtainen mäii:rlääminen on ,ffi.rpeel-
21982: illman minkäänlaista maam.,tietä. Maantien, Hnen ja väLttämätön siihenkin nähden, •että
21983: rakentamista tälle alueelle, alkaen Posion- se tuilee rakeillllielt,tavaksi ,aJlueehla, johon par-
21984: Kuusamon maantiestä Ylikitkajärven luo- h:a~llaan keskeneräisenä olevassa isojaossa
21985: teispudlelta Posion kun,taan kuru:luvan YH- tu!lee sijoitettava:ksi satoja yksityistiloille
21986: k1tkan ja Toivan kyilien, se'kä; Kuus·amon tulevia ,ti,luspa:1stoja, joiden iflarkoituksen-
21987: kuntaan kuuluvwn Kivilahden ltwlojen muikain,en sijoLittaminen voidaan toteuttaa
21988: ka'uMa Kemijä:rveru-Kuusamon maantie- vain sillä edellytyksellä, että tämä yleisluon-
21989: hen, on pide,tty tarpee1lisellla siitä [äMien toinen maantiesuunta tutbta,a;n ja t.arlm!l-
21990: !kun ralkennettiin Posion-Kuusamon maan- :l,een m:ääa:1ätään mihin se on ralkennettava.
21991: tie, ~ei vain jo olevan asutuksen vuoksi vaan Ellei täitä ti'eSIUuntaa ennen tiluspaJlstojen
21992: myöslkin vastaista asutustoiminta·a aj a;tel- asettamista :tutJk:Ha ja määrätä seuraa siitä,
21993: [en. Sen j älkeen kun Kemijärven-Kuus,a- että sadat tiluspalstat tulevat tien jäiestä-
21994: 1
21995:
21996:
21997: man maan:tre rak,ennettiin, on kyseessä; ole- päin rakentamisella silvotuiksi, kuten
21998: van mawntien .r~entaminen 'tu:Hut paljon kokemus on osoittanut s1eMå missä maan-
21999: tarpeellilisemmaksi, kosk•a siitä :tulisi wlussa tei.tiii ~amennetaan jo j•aetuille alueille.
22000: mainittujen kahden pirtkiän samansuuntai- Kun kyseessä oleva maantien rakentami-
22001: sesti rakennetun !kaulkana toisistaan olevan nen on Jä!hiaikojen kysymys ·ei vaLin sen vai-
22002: maanti'en yhdystie ja siten avautuis•i erikoi- kutuspiirissä olevan väestön ltientarpeen
22003: sen ltarpee11in:en kauttalkulkure~tti. Tämän ,tyydyttämisen vaan myöskin siirtovä:en ja
22004: yhdystien pituus tulisi olemaan n. 30 km. muun vä:estön ·asuttamisen sekä isojaon tar-
22005: Nyt kun Kuusamon kunnan 1]täinen osa koitulksenmuka,isen suorittamisen vuoksi,
22006: väJlirauhan sopimuksen mukaan on luovu- oLisi tämän kahden rtien väilisen yhdystien
22007: tettu NeuvostoHitoUe ja 1luovutetulta •wlueel- SIUUnta mahdo'lliisimma;,n pian tutk1ttava ja
22008: ta si1l'lretty maati1lansa menettänyt väestö tarkaillleen mää;rät,tävä mihin se on raken--
22009: tuUwan hei;näkuun 20 päivänä 1945 anne- ne~t.tava.
22010: tun Kuusamon ja SaJNan kuntien maanhan... Ede1läesite:lityyn viitaten kunnioittaen. eh-
22011: kintalain mukaan asuttama:an jä:ldle j•ä:ä- dotamme eduskunnan hyväksyttäväiksi toi-
22012: neeHe Kuusamon wlueelle ja 'ennestään vomuksen,
22013: Kuusamon !kuntaan kuuluneeseen Posion
22014: kuntaan, joissa isojako !toimitetaan yhtenlä että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
22015: toimituksena ja joissa on muutalkiJL asutet- man pikaisiin toimenpiteisiin tie-
22016: ltavaa väestöä paljon, joi'li1e main.itun maan- suunnan tutkimiseksi maantien ra-
22017: hankinba}ain ja y!leis'Cll m:aanhnkin!tallain kentamista varten Ylikitkajärven luo-
22018: mukaan tu!llaan antamaan ma·a,ta, on kysy- teispuolta Posion-Kuus1111non maan-
22019: myksesisä olevan maantien, rn!kentaminen ,a;i- tiestä Kemijärven-Kuuswmon maan-
22020: van väJlttämäJtön, koska siil'lrettyä ja muu- tiehen.
22021: Hels1ngissä helmikuun 2 päivänä 1946.
22022: M. 0. Lahtela. Johannes Virolainen. Antti A. Koukkari.
22023: S. Salo. Martti Miettuen. L. Heljas.
22024: J. H. Kinnunen. Tauno Saukkonen. Erkki Koivisto.
22025: 64
22026: 506
22027:
22028: XII,oa. - Toiv. al. N :o 244.
22029:
22030:
22031:
22032:
22033: E. Koivisto y. m.: Maantien rakentamisesta SOIIYUikosken
22034: Värriön kylästä Sodankylän Kelujärvelle.
22035:
22036:
22037: E d u s k u n n a ll e.
22038:
22039: Savukosken kunnan Tanhuan kylä, jonka mutta. se muodostaa hyvän pohjan '!'akennet-
22040: väkiluku viimeisen henkikirjan mukaan on tavalle maantielle, säästäen samalla huo-
22041: alun neljättäsataa, on kautta aikojen ollut mattavasti tientekokustannuksia.
22042: tiettömien taipaleitten takana oleva erä- Paikallisliikenteen takia se tulisi olemaan
22043: maan kylä. Yhtey·ttä muuhun maailmaan tärkeä, koska se saattaisi, ei ainoastaan
22044: on voitu kesäiseen aikaan pitää vain moni- Tanhuan kylää, vaan myös useita muita
22045: peninkulmaisia kinttupolkuja myöten. Lä- taloryhmiä 'tieverkoston yhteyteen. Sitä-
22046: hin tienpää on ollut viimeksi Värriön ky- paitsi se tulisi olemaan tarpeen vaatimana
22047: lässä Savukosken kuntaa ja Kelujärvellä yhdystienä Pelkosenniemen----,Savukosken-
22048: Sodankylän kuntaa. 1Sanomattakin on sel- Sallan tieltä Petsamon maantielle Sodan-
22049: vää, mitä vaikeuksia tien puute asukkaille kylän kirkolle. Samalla se johtaisi ylhäältä
22050: on aiheuttanut ja aiheuttaa, puhumattakaan päin liikenteen Sallan-Kemijärven rauta-
22051: siitä, että tällainen kylä aina jää osatto- tielle. Tanhual•ta taas voidaan tie myöhem-
22052: maksi monista sellaisista eduista, joita lii- min yhdistää Lokankylään, joka taas on tie-
22053: kenneyhteyksien varsilla olevat saavat. En- yhteydessä ylempänä Petsamon tiehen.
22054: nen sotaa tarvHtavat elintarpeet ja muut Kulkien laajojen viljelyskelpoisten val-
22055: tarvikkeet oli kesää varten ajettava kylään tionmaiden läpi se edistäisi huomattavasti
22056: jo talvikelin aikana, tuottaen siten vähäva- paikallista asutustoimintaa. Metsätyömait-
22057: raisille asukkaille usein suuriakin vaikeuk- ten muonitus- ja kuljetustienä se palvelisi
22058: sia. Nykyisin taas säännöstelyn takia elin- suuresti myös valtion tarpeita sekä tulisi
22059: •tärkeät tarvikkeet on noudettava Savukos- kysymykseen puutavaran varsinkin halko-
22060: kelta saakka lyhyvin väliajoin jalkaisin jen kuljetustienä raut31tielle. Poronhoidon
22061: kantaen. Vaikeammissa sairaustapauksissa ja poronlihan kuljetuksen kannaJlta: se olisi
22062: kiireellistä apua on mahdoton saada, koska niinikään mitä tarpeellisin.
22063: ainoa kuljetustapa venematka Luirojokea Edelläolevan johdosta, ja erikoisesti ko-
22064: pitkin Pelkosenniemelle on 80 km pitkä. rostaen sitä seikkaa, että tien rakentaminen
22065: Saksalaiset joukot vetäytyessään Sallan jo tehdyn esityön perusteella tulee valtiolle
22066: suunnalta 1944 rakensivat tilapäisen sotilas- erittäin halvaksi, ehdotamme kunnioittaen
22067: kuljetustien Värriöltä Kelujärven kautta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22068: Petsamon tielle. Tämä tie kulkee linjaa
22069: Värriö - Heiskanen - Koskenniska - että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22070: Tanhua - Kiurujärvi - Kelujärvi ja on toimenpiteisiin Sa!Vukosken Vii1'1·iön
22071: se n. 48 km pituinen. Tietä on siten voinut kylästä ·Tanhuan kautta Sodankylän
22072: marssia jopa kevyt kenttätykistökin. Ny- KelujärveUe johtavan keskeneräisenä
22073: kyisin tie ei enää ole liikennekelpoinen. olevan mw(lttien mkenta~niseksi.
22074: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
22075:
22076: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
22077: 507
22078:
22079: Xll,54. - Toiv. al. N:o 245.
22080:
22081:
22082:
22083:
22084: Niskala y. m. : Toimenpiteistä maantien rakentamiseksi
22085: Karungin kunnan AapajärvrdUä Alatornion kunnan Ar-
22086: pelan kylään.
22087:
22088:
22089: E d u s k u n n a ll e.
22090:
22091: Vuoden 1945 valtiopäiv.iille jätetyn toivo- ja Tornion kaupunkeja, varsinkin senjäil-
22092: musaloitteen N :o 312 johdosta on edus- keen, kun Arpelan-Kaakamon tien raken-
22093: kunta, yhtyen iJmllkuilaitosvaliokunnan 'lau- tallllinen toteutetaan. YhdistämäJllä Aapa-
22094: suntoon, pää;ttäny,t lausua hailli:tuks~lle ,toi- järven kylätie Vojakka1an-Paakko1an tie-
22095: vomuksen n. s. ,Lapin kolmion" tieverkos- hen Arpelan kohdalla, silliä olisi huomat-
22096: ton tutkimisesta. Näiden suunniteltavien tava merkitys myös läpikulkutienä Tornio-
22097: teiden joukkoon yllämainitulila alueella olisi ja Kemijokilaaksojen vä!lillä.
22098: otettava myös Karungin kunnan A~a EdeHäo1evaan viitaten ehdotamme edus-
22099: järven kY'lätiel,tä Alatornion kunnan Arpe- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
22100: lan kylään johtava n. 10 km. pituinen tie.
22101: Se t'llilisi kulkemaan ens:illuolkkaisten vilje- että n. s. ,Lapin kolmion" tutkit-
22102: ly$elpoisten alueiden läpi, sijaiten kahden tavien teiden joukkoon otettaisiin
22103: kyllän välillä, joissa asukkailksi pyrkijöitä myös Karungin kunnan AapajärveUä
22104: on runsaasti. Samalla se pa1lvelisi huomwt- Alatornion kunnan Arpelan kylään
22105: tavasti polttopuiden kuljetustienä Kemin johtava tie.
22106: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
22107:
22108: Markus Niskala. Lauri Kaijalainen. Ma.rbti Miettunen.
22109: 508
22110:
22111: Xll,55. - Toiv. al. N :o 246.
22112:
22113:
22114:
22115:
22116: Niskala y. m.: Toitmenpiteistä Or(J!!Javuoman-Taapajärven
22117: välisen maantien rakentamiseksi.
22118:
22119:
22120: E d u s 'k u n n a ll e.
22121:
22122: Kolarin !Pitäjän Taapajärven kylä O'll kaluuksiin, joita yhteyden puuttuminen
22123: maantieyhteyden puuttuessa eristettynä oman pitäjän ja seurakunnan keskuuteen
22124: oman pitäjänsä ja seurakuntansa yhtey- aiheuttaa. ·
22125: destä. Se aiheuttaa kytläJlä~sille yilimääräi- Sieppijärven-Lohinivan tien varrella on
22126: sesti paljon vaivaa ja ajan hukkaa. Sano- paikwllista vä.estöä n. 90 ti[alla, joiille kai~
22127: tusta kylästä johtaa 15.5 km. kylätie Lohi- kille tiestä olisi huomattavaa etua. Paitsi
22128: uivan kyilään Rovaniemen-Kittilän maan- paikallisen väestön tarvetta voisi tämä tie
22129: tielle. Sen sijaan Torniojokivarteen oman rakennettuna tyydyttää merkittävänä ta-
22130: pitäjän puolelle ei ole minkäänlaista tie- valla yleisen liikenteenkin vaatimuksia. Tä~
22131: yhteyttä. Kolarin Sieppijärrven kylästä män •lyhyen tieosan rakentamisen jä;lkeeri
22132: johtaa Pa.smajärveHe 20 km. kytlätie ja siitä muodostuisi uusi ja erittäin ta:rpeeHine:n
22133: edelleen Oravavuoman asutusa1ueeme 7 km. yhdystie Tornionjokivarren ja Kittilän--.:
22134: pituinen asutustie. Kytseel[iseltä asutus- Rovaniemen maantien väilille. Kun lähin
22135: alueeLta on tekemätöntä tietä 'kuitenkin poikkitie on vasta Sinetän-Pellon välillä,
22136: Taapajärven kylään n. 6 km. muodostuisi tästä Sieppijärven-Lohinivan
22137: Jos olisi kysymyksessä jonkun Etelä-Suo- poikkitiestä tervetullut yhdytstie yleisen lii-
22138: men vauraan ky~äJkunna:n väestö, voisi noin kenteen pwlvellu'kseen.
22139: [yhyen tieosan rakentaminen ona mahdoilli- Edellä olevaan viitaten ehd01tamme edus-
22140: nen valtion avustamana omatoimisesti. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
22141: Heikkovaraisille erämaakylän uudisasuk-
22142: kaiMe se on kuitenkin ylivoimainen tehtävä. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22143: Tästä johtuen he ovat vuodesta toiseen siin Oravavuoman--Taapajärven vä-
22144: pa'koitetut alistumaan kaikkiin niihin han- lisen maantien rakentamiseksi.
22145: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
22146:
22147: Markus Niskala. Lauri Kaijalainen. Martti Miettunen.
22148: XII, 56. - Toiv. aJ. N :o 247.
22149:
22150:
22151:
22152:
22153: Kaijalainen: Toimenpiteistä Rovanitmten Vanttausjärven
22154: asutustien jatkOimiseksi Vian asem,alle Rovaniemen--
22155: Kemijärven radalla.
22156:
22157:
22158: E d u s kun n a U e.
22159:
22160: MaatJa:lousministeriön asutusasi31inosasto liikekeskuksista ja vraltatoeistä. Sen asuk-
22161: ryhtyi eiiDen sotia rakennuttamaan asutus- kaat ovat vähävaraista väkeä, jonka vaikeu-
22162: tietä Rovaniemen-Posion maamtiestä V ant- det myös jäMeenrakennustoiminnassa ovat
22163: tausjärven asutusalueen. kautta Vian Me- suuremm~t kuin miten on laita seilllaisissa
22164: maHe Rovaniemen-Kemijärven rada11a. oloissa, missä asukikaiden ~Clämää eivät lii-
22165: Ti•etä on rakennettu valmiiksi 19 km, mutta kennehankaluudet ole vaiikeuttamassa. Olisi
22166: noin 9 km pituinen tieosa on vielä rakenta- perin kohtuullista, että vwltiovrulta tukisi
22167: matta. Tätä tieosuu1Jta va~ten iloodittiin v. mainiJtun asutusallueen !kovia ikokeneitra
22168: 1939 suunnitelma ja kustannusarvio, mutta asukkaita suorittamallla loppuun sen tie-
22169: sodan vuoksi hanke jäi toteuttamatta. hankkeen, jota on seloste1Jtu.
22170: Yhteyden saaminen Vanttausjärven asu- Ehdotan näin ollen !kunnioittaen edus-
22171: tusalueelta ,lähimmälle mutatieasemaJ11le kat- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
22172: sottiin tärkeä:ksi jo sääm.nöllisissä oloissa.
22173: Nyt sitä kiirehtii erityisesti se seikka, että e:ttä hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22174: V an~ttausjärven kylästä tuhoutui sotatoi- tloimenpiteisiin Rovaniemen maalais-
22175: mien aikana noin 80 pros., joten kY'län jäJl- kunnassa ole.van V anttausjärven asU-
22176: [eenrakentamis·en kannallta on välttämä- tustie'fl.. jatkamiseksi ede.lleen Vian
22177: töntä, että mainittu tiesuunrnitelma viipy- asemalle Rova'fl..iem.en-Kemijärven
22178: mättä ttoteutettaisiin. Ky.lä sijaitsee etäällä radalla.
22179: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946.
22180:
22181: Lauri Kaijalainen.
22182: {)10
22183:
22184: Xll,57. - Toiv. al. N:o 248.
22185:
22186:
22187:
22188:
22189: Kaijalainen: Määrärahasta K ittilän-NiZivaaran-Kiistalan
22190: kylätien rakentwmiseksi maantieksi ja ottamiseksi valtio,n
22191: haltuun.
22192:
22193:
22194: Ed uskunnaUe.
22195:
22196: Viitaten vuoden 1945 valtiopäivillä teh- tulo- ja menoarvioesitykseen maara-
22197: tyyn toiv. al. n:o 318 (Liitt. I-XII, siv. rahan K ittilän-Nilivaaran-Kiista-
22198: 655) ehdotan kunnioittaen eduskunnan lan kylätien rakentamista varten
22199: päätettäväksi toivomuksen, maantieksi ja ,ottamiseksi valt,Wn hal-
22200: että hallitus ottaisi ensi vuodetn tuun.
22201: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946.
22202:
22203: Lauri Kaijalainen.
22204: 511
22205:
22206: XU,5s. - Toiv. a.I. N :o 249.
22207:
22208:
22209:
22210:
22211: Teittinen y. m.: Määrärahasta yliku~kus~"llan rakentwmi-
22212: seksi H ennaWn tasoylikäytävän tilalle Lahden rata-
22213: pihalla.
22214:
22215:
22216: E d u s k u n n a 11 e.
22217:
22218: Niinkuin yleisesti tunnetaan on Lahden Sekä Lahden kaupunki, että puolustus-
22219: kaupunki kasvanut ja kehittyny,t hyvin no- laitos ovat moneen ker,taan anoneet ylikul-
22220: peasti. Kaupungin laajetessa on sen kes- kusillan raJkentamista tälle kohtaa. Rauta-
22221: kelle muodostunut eräs erittäin vaikea m- tie/hallitus onkin jo useampana 'VUonna eh-
22222: kenteellinen epäJkohta sen johdosta, että dottanut määrärahan ottamista tarkoituk-
22223: valtionrautateiden päärata jakaa kaupun- seen, mutta on hallitus aina jättänyt sen
22224: gin kahteen osaan. Tämä epäikohta muodos- tulo- ja menoarviosta .pois.
22225: tuu sitä suuremmaksi, mitä enemmän kau- Alkuaan lienee puheena olevan sillan ra-
22226: punki kasvaa, eikä sitä voida kaupungin kentamisen kustannusarvio ollut puolen-
22227: omilla toimenpiteillä poistaa. toista miljoonan vaiheilla, mutta on sen
22228: Liikenne kaupungin 1ounaisosan ja keski- viime vuonna arvioitu tekevän 4,800,000
22229: kaupungin välillä pääradan poikki kulkee mk. Nykyisin se on taas jo huomattavasti
22230: nimittäin Hennalan tasoylikäytävän kautta. suurempikin, kenties n. 6,000,000 mk.
22231: Kun valtionrautatien eteläpuolella tällä Epäkohta on kuitenkin viime aikoina
22232: kohtaa on kokonainen kaupunginosa, jossa - käynyt entistä monin verroin suuremmaksi
22233: ovat Tornatorin .tehtaat, Hennalan kasar- ja sietämättömämmäiksi siitä syystä, että
22234: mit sekä tuhansiin nouseva asukasmäärä kaupunki nykyisin kasvaa suuresti ja eri-
22235: kouluineen, li'ikkeineen ja laitoksineen, jat- koisesti myös tälle suunnalle.
22236: kuu Eikenne tällä tasoylikäytävällä edesta- Ymmärrämme kyllä, että tällainewkin ra-
22237: kaisin aivan yJhtenä virtana. Kun tämä ta- kentaminen on juuri nykyhetkellä va]keaa,
22238: soyli:käytävä on :keskellä Lahden ratapihaa, koska vähät rakennusaineet tarvitaan muu-
22239: jossa junat yhtämittaa liikkuvat, keskeytyy hun jälleenrakentamiseen. Mutta jo v. 1947
22240: liikenne alituisesti, välistä pitkäksikin ai- aikana uskoisimme saatavan sen verran se-
22241: kaa, jolloin kymmenittäin autoja ja muita menttiä, sillä sitähän tässä pääasiassa ,tar-
22242: ajoneuvoja ruwhkautuu odottamaan kulku- vittaisiin, että tämäkin aivan välttämätön
22243: vuoroaan radan yli. Pahimman thaitan ai- rakentaminen voitaisiin jo viilidoillikin to-
22244: heuttaa vielä se, että aivan tämän tasoyli- teuttaa.
22245: käytävän vierellä on rautateiden vaunujen- Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
22246: punnitusvaaka. Silloin kun vanujen pun- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
22247: nitusta suoritetaan ja sitähän ta,pahtuu ver- väksi ,toivomuksen,
22248: rattain usein, joutuvat junat seisomaan
22249: tasoylikäytävän kohdalla pi,tkiä aikoja, mo- että hallitus ottaisi vuoden 1947
22250: nesti 15-20 minuuttia, jopa joskus enem- tulo- ja menoarvioesitykseen tarvit-
22251: mänkin. Tällöin on Eikenne :kokonaan py- tavan määrärahan ylikulkusillan ra-
22252: sruhdyksissä, mikä aiheuttaa suurta ajan- kentamiseksi nykyisen Hennalan ta-
22253: huklkaa, myöhästymistä· rtö:stä ja kaikista soylikäytävän tilalle Lahden ratapi-
22254: tehtävistä. Myöskin monia onnettomuuksia halla.
22255: on tässä pitkin ailkaa sattunut.
22256: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1946.
22257:
22258: Sulo J. Teittinen. Lennart Heljas. H. A. Kannisto.
22259: Albin Asikainen. A. T. Malmivaara. Ensio Kytömaa.
22260: Toivo Lång. Kalle Kauppi.
22261: 512
22262:
22263: Xll,59. - Toiv. al. N :o 250.
22264:
22265:
22266:
22267:
22268: Pääkkönen y. m.: liNiäriilrahasta Kaitasalmen sillan raken-
22269: tamtiseen.
22270:
22271:
22272: E d u s kun n a ll e.
22273:
22274: Sotatoimien vuoksi on maamme liikenne- asukkaista käyttävät tietä jokapäiväisissä
22275: olojen kehittäminen ollut pysähdyksissä. tarpeissaan, tekee Kaitaansalmen y Iipääsy
22276: Kun lopultakin on päästy rauhanomaisiin kelirikkojen aikoina suurta haittaa j•a on
22277: oloihin, tulee luonnollisesti kysymykseen talviliikenne jään epävarmuuden vuoksi
22278: myöskin muhanomaiset, rakentavat suun- vaarallistakin.
22279: nitelmat. Pienen puutavaran kuljetus Sotkamon
22280: Järvien ja jokien pirstomassa maas- asemalle niiltä laajoilta metsä-alueilta,
22281: samme tekee haittaa maatie- niinkuin jotka sanotun tien hyötypiirissä ovat, ei
22282: muus:saki:n iliikenteessä vesistöt, jotka lulmi- lossivaikeUJksien vuoksi ole 'kaikkina vuo-
22283: sine lossivaikeuksineen estävät monastikin den aikoina ollenkaan mahdollista, mikä
22284: vapaata liikkumista maantiellä kelirikko- haitta sillan rakentamisen kautta on yk-
22285: jen aikoina. Maantiellä Sotkamo-Risti- sinomaan poistettavissa.
22286: järvi on Kaitaansa;lmen lossi, joka tuot- Edellä esitettyyn viitaten esitämme
22287: taa ylikululle kelirilkkoje:n aikana jopa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22288: kuuk•ausienkin keskeytyksen ja on talvi-
22289: liikenne ai:na epävarma;a, jää.n heikkouden ett;ä hallitus ottaisi vuoden 1947
22290: vuoksi virtaavassa salme•ssa. Kun l:ii- talousarvioesitykseen 1,000,000 mar·-
22291: kenne sanotulla tiellä on verrattain vil- kan määrärahan s~llan rakennustöi-
22292: kasta, onhan tie yhdystienä Sotkamon- den aloittamista varten Sotkamon-
22293: Ristijärven ja Kuhmon kanssa ja tämän Ristijärven maantiellä olevaan Kai-
22294: lisiiJksi lähes puolet Sotkamon kunnan taansaLmeen.
22295: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1946.
22296:
22297: Eemil Pääkkönen. S. Salo. M. 0. Lahtela.
22298: 513
22299:
22300: XII,ao. - Toiv. al. N :o 251.
22301:
22302:
22303:
22304:
22305: Kaijala.inen: Toimenpiteistä Inarinjä1"Ven-Näätämöjoen
22306: vesitien avaamiseksi.
22307:
22308:
22309: E d u s k u n n a ll e.
22310:
22311: Sodan tuhoama Lappi vaatii jatkuvasti Inarinjärvi - Nitsjä:rvi - Jorvapuolijärvi
22312: osakseen valtiovahlan vakavaa huomiota. - K11osnajärvi - 1\fihkailijärvi - Rauta-
22313: Väestön elämää olisi kaikin keinoin helpo- peräjärvi - Nilijärvi - Sevettijärvi -
22314: tettava ja tasoitettava niitä suunnattomia Jänisjärvi - Räkkijärvi - Näätämönjoki.
22315: vaikeuksia, joiden keskellä Lapin vähäva- Eri järvien välisten jokien perkauksia olisi
22316: rainen asujaroisto ponnistelee. Aivan eri- tällä matkal:la suoritettava kaikkiaan 3-4
22317: koista huomiota olisi kiinnitettävä niihin km. Kuten tunnettua on myöskin Lapin
22318: laajoihin seutuihin, joissa liikenneolot tien- komitea vähän ennen sotia valmistuneessa
22319: puutteen vuoksi ovat äärimmäisen huonot, mietinnössään ehdottanut mainitun vesitien
22320: kuten on [aita Inarin pitäjässä, samaten avaamista, joka sen varrella asuvwlle väes-
22321: kuin yleensä Lapin syrjäisimmiillä seu- töl[e merkitsisi huomattavaa helpotusta.
22322: duiilla. Viitaten edellä [ausuttuun ehdotan kun-
22323: Liikenneolojen helpottamiseksi Inarin pi- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
22324: täjän a;lueella olisi varsinkin nykyoloissa muksen,
22325: erityisen kiireellinen ja välttämätön toimen-
22326: pide vesitien avaaminen Inarinjärvestä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22327: Nit.sjärven kautta Partakon postitietä nou- toimenpiteisiin lnat·injärven-Nää-
22328: dattaen Norjan rajaftle. Tarkemmin määri- tämöjoen vesitien avaamiseksi.
22329: teltynä olisi puheenaoleva reitti seuraava:
22330: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1946.
22331:
22332: Lauri Kaijalaiuen.
22333: 514
22334:
22335: XII,Gt. - Hemst. mot. N :o 252.
22336:
22337:
22338:
22339:
22340: Wickma.n m. fl.: Angdende oolåtande oo proposition om
22341: tillägg tiU statsförskJ,get för år 1946 för byggande a'V
22342: kommunal- ,och byvägar.
22343:
22344:
22345: T i 11 R i k s d a g e n.
22346:
22347: I statsförslaget för 1946 ingär under 12 iståndsättande av landets viktiga k1)1Rmu-
22348: Ht. V kap. 5 mom. ett belopp om 22.5 mil- nal- och byvägsväsende under rådande föT-
22349: joner mk som bidrag för kommunal- och hällanden är av utomordentligt stor bety-
22350: byvägar. Detta belopp har t. ex. för är delse för vårt kommunikations- och trans-
22351: 1945 uppdelats sä, att 200,000 mk använts portväsende och absolut nödvä.ndigt f'ör
22352: för projektering av kommunal- och byvägar kolonisationen och andra frägor, som höra
22353: ävensom broar; 6.s miljoner mk har reser- samman med bebyggelsen pä landsbygden,
22354: verats för byggande av kommunal- och by- har det synts oss nödigt anhälla om ökade
22355: vägaT och resten 15.5 milj. mk för enligt anslag för projektering och byggande av
22356: lag stadgat underhå:l'lsbidl'lag för kommuna·l- kommunal- och byvägar. Som jäm:förelse
22357: och byvä.:gar. kan nämnas, a:tt före kriget årligen av det
22358: Då, som ikänt, alla kostnader för under- anslag om 30 miljoner mk, som ingick under
22359: hället av här nämnda enligt lag under- 12 Ht. V kap. 5 mom., över 20 miljoner
22360: hällsberättigade vägar stigit oerhört, kom- mk användes för planerandet och byg-
22361: mer nästan hela det belopp om 22.5 milj. gandet av kommunal- och byvägar; nu
22362: mk, som finns i 1946 års statsförslag upp- finns som sagt endast 700,00'0 mk dispo-
22363: taget som bidrag för kommunal- och by- nibla för detta behjärtansvärda ändamfil.
22364: vägar, att gå åt för underhållet av dessa På ovanstående grunder :fä underteck-
22365: vägar. Enligt uppgifter, som underteck- nade vördsamt :föreslå, att riksdagen måtte
22366: nade erhållit, kan för år 1946 endast mk hemställa,
22367: 100,000 användas för projektering av kom-
22368: munal- och byvägar samt broar och mk att regerin.gen till Riksdagen ville
22369: 60'0,000 för byggande av nya vägar av här inkomrna med en proposition om ett
22370: nämnd ikategori, resten 2l.s miljoner mk tilläggsanslag för 1946 års statsför-
22371: behövs som bidrag :för underhållet av kom- slag om 25 miljoner mk för plane-
22372: munal- och byvägar. ?'ing och byggande av kommunal- och
22373: Då enligf vår åsikt ett utbyggande och byvägar.
22374: Helsingfors den 7 :februari 1946.
22375:
22376: Albin Wickm.a.n. Ture Hollsten.
22377: Albert Brommels. Joha.nnes Virolainen.
22378: Levi Jern. Walter Kuusela.
22379: Matts Forss. Yrjö Hautala.
22380: Henrik Kullberg.
22381: 515
22382:
22383: XII,61. - Toiv. al. N:o 252. Suomennos.
22384:
22385:
22386:
22387:
22388: Wickma.n y. m.: Esityksem, antamisesta lisäyksestä vuoden
22389: 1946 tv.la~ ja menoarvioon kunnan- ja kyläteiden raken-
22390: tamista varten.
22391:
22392:
22393: E d u s k u n n a ll e.
22394:
22395: Vuoden 1946 'tulo- ja menoarviossa on Kun käsityksemme mukaan maan tärkei-
22396: 12 Pl. V 1. 5 momen:t:illla 22.5 m.ilj. markkaa den kunlll:an- ja kynäteiden rakentaminen ja
22397: a:vustuksiksi kunnan- j.a kyläteitä varten aikaansaaminen on nykyoloissa erittäin tär-
22398: Tämä määrä on esim. v. 1945 jaettu niin, keätä meidän ,lliloonne- ja. kuljetuslaitoksel-
22399: että 200,.00(). IIJ.atkkaa on käytetty kunnan- 'lemme ja ehdott.oma.n väilittämäJtöntä asu-
22400: ja lcylläteiden sekä s~ltojen suunnitteluun, tustoiminnaM.~ ja muuille maaseudun raken-
22401: 6.s mi.ljooll3a. on vara;ttu kunmtn- j'a kylä- nlistoiminnallle, 0111 meistä näyttänyt tar-
22402: tl6itten :rakootamiseen ja loput, 15.5 milj. peelliselta pyytää Jisämäärära.haa kunnan-
22403: markkaa, kunnan- ja kylläteiden lainmukai- ja kyläteiden suunnittelua ja rakentamista
22404: siin ylläpitoavustuksiin. varten. Vertauksen vuoksi mainittakoon,
22405: Kun, lruten tiedetään, ,tässä mad.nittujen että ennen sotaa käytettiin 12 Pl. V [. 5
22406: [ain mukaan kunnos..<mpitoavustuksiin oikeu- momentiQla olevasta 30 mi,lj. markan mää-
22407: tetttujen :teiden kunnossapi!tokustannukset rärahasta yli 20 miljoonaa kun111an- ja kylä-
22408: ovat suunnattomasti nousseet, .tulee melkein teiden suunn]tteluun ja rakentamiseen ja
22409: kolro se 22.5 mi!lj. markan määrä, joka vuo- nyt on, kuten sanottu, vain 700,000 mark-
22410: den 1946 talousarvioon on varll!tltu kunnan- kaa käytettävissä tähän tärkeään tarkoituk-
22411: ja kyläteitä v:arten, menemään näiden tei- seen.
22412: den kunnossapitoon. Ahlekirjoittaneiden Edel'lä esitetY'n perustoolla · wllekirjoitrt:a-
22413: saam1en tietojen mukaan voidaan v. 1946 neet kunnioit.ta,vasti esittävät eduskunnan
22414: V'ain 100,000 markkaa käyttää kunnan- ja päätettäväksi toivomuksen,
22415: kyläteiden . sekä siilt.ojen suunnitteluun ja e#ä hallitus antaisi Eduskur~nalle
22416: 600;000 mk tämänlaaiuisten uusien teidoo esityksen 25 m'1i1j. rnarkan lisämäiirä-
22417: rakentamiseen kun taas [oppu, 21.s miQjoo- r·ahasta vuoden 1946 tu~o- ja menoar-
22418: naa, :tarvitaan kunnoo- ja kyläteiden kun- vioon kunnan- ja kyliiteriden S2tun-
22419: nossapitoavustuks11n. nittelua ja rakentamista varten.
22420: Heilsi111gissä 7 päivänä helmikuuta 1946.
22421:
22422: Alhin Wiakma.n. Tute Hollatea.
22423: Albert Bromm&ls. Johannes Virolainen.
22424: Levi leru. Walter Xuuae.Ia.
22425: M111tts Forss. Yrjö Ha.utala..
22426: Henrik Kullberg.
22427: 516
22428: m,a2. - Toiv. al. N :o 253.
22429:
22430:
22431:
22432: Hautala. y. m,: Määrärahasta avustukseksi kunnan- ja kyMi-
22433: teiden kunnostamista varten.
22434:
22435:
22436: E d u s k u n n a 11 e.
22437:
22438: Maassamme on v. 1945 tarkistettujen tie- niin se merkitsee sitä, että vanha pääoma
22439: tojen mukaan kuntien hallussa olevia teitä jatkuvasti häviää.
22440: 3,248 kiil.ometriä ja kyläteitä 24,628 km. Jos aijottaisiin tehdä suunnilleen sama
22441: Nämä tiet muodostavat erittäin tärkeän ja työmäärä kunnan- ja kyläteiden hyväksi
22442: kiinteän osan koko tieverkostostamme, kuin esim. vuonna 1938, niin tarvittaisiin
22443: mutta niiden kunto on sodan kestäessä pa- pätevän asiantuntij'an mukaan n. 150-180
22444: hoin alentunut. Kaikkien teiden käyttökel- milj. markkaa. Kaiken menetetyn korvaa-
22445: poisuus on erikoisestikin tä1lä hetkellä hy- miseen ja tasoittamiseen ei kuitenkaan ole
22446: vin tärkeä, sinä välttämätön ja tehostunut suuresta tarpeesta huolimatta mahdolli-
22447: puutavaran kuljetus vaatii sitä. Kun puu- suuksia, mutta olisi kuitenkin jo vuodelle
22448: tavaran markkinoille saattaminen on tä- 1947 varattava ainaki.n 100 m~lj. markkaa
22449: män hetken elinkysymyksiämme, ei vaitiol- kunnan- ja kyläteitä varten, sillä ehlei näi-
22450: lakaan jo yksin tästäkään syystä ole varaa den tärkeiden teiden kunnossapidosta jak-
22451: jatkuvasti laiminlyödä velvollisuuksiaan seta edes tyydyttävää huolta pitää myös-
22452: kunnan- ja kY'läteihin nähden. kin valtion taholta, niin jää hyöty autojen
22453: Vuonna 1938 oli valtion avustusten y. m. kuljetusvälineiden uusimisesta varsin
22454: määrä kunnan- ja kY'läteitä varten 30 milj. rajoitetuksi. .
22455: markkaa, mutta vuodelle 1946 vain 22.5 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
22456: milj. markkaa, siis markkamääräkin rau- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
22457: hanaikaista tuntuvasti pienempi ja rahan toivomuksen,
22458: arvon romahtaminen on jätetty kokonaan
22459: huomioon ottamatta. On selvää, että kun että hallitus ottaisi vuoden 1947
22460: edeLlä mainitulla summail.la on selvittävä tulo- ja menoarvioesitykseen 100
22461: kuluvan vuoden kaikista tarpeista, avustuk- ,miljoonan ~narkan määrärahan avus-
22462: sista, kunnossapidosta, parantamisesta ja tuksiksi kurnnan- ja kyläteiden kun-
22463: rakentamisestakin kunnan- ja kY'läteillä, nostamista varten.
22464: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1946.
22465:
22466: Yrj~ Hautala. Lennart Heljas.
22467: J,. Pyörälä; . Eemil Pääkkönen.
22468: Kusti Eskola: Heikki Vehkaoja.
22469: Lauri Murtomaa. Eino Mottön:en.
22470: Kustaa Tiitu. Samuli Simula.
22471: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
22472: Lauri Kaijalainen. Antti :r. Ranta.maa.
22473: Erkki Koivisto. Heikki Simonen.
22474: Toivo H. Kinnunen. Walter Kuusela.
22475: :r. E. Lampinen. Albin Wickman.
22476: Johannes Virolainen. Akseli Brander.
22477: Lassi Biekkala.. M. 0. Lahtela.
22478: 517
22479:
22480: XU,aa. - Toiv. a.l. H :o 2~.
22481:
22482:
22483:
22484:
22485: Ta.inio y. m.: Toimenp·iteistä Pokjois-Suonten moottoriajo.
22486: neuvoliikenteen parantamis&ksi.
22487:
22488:
22489: E d u s kun n a U e.
22490:
22491: Rautatieverkoston kehittyminen Suomessa tot kulkevat samoillakin linjoilla toiset men-
22492: on ;v'hä enemmän johtanut siihen, että niin nessä toiset palatessa tyhjinä j. n. e.
22493: rahti- kuin henki:löliikennekin on keskitty- Tällainen asiantila ei saisi jatkua. Vä-
22494: nyt valtion haltuun. Tämä kehitys op.kin häisten moottoriajoneuvojen koko työteho
22495: ollut kaikin puolin yleisen edun mukaista. olisi käytettävä mahdollisimman tarkkaan.
22496: Sitävastoin siellä, missä rautatieverkostom- Sama:lla olisi saatava Pohjois-Suomeen kul-
22497: me on vähimmän kehittynyt ja jossa lii- kuvälineitä ja niiden :tarvikkeita mahdolli-
22498: kenne tapahtuu pääasiassa moottoriajoneu- simman runsaasti.
22499: voilla, on liikenne paitsi epävarmaa myös- Yksityistoimin, ilman valtiovahlan voima-
22500: ,kin suurelta osalta riippuvainen yksityisten kasta puuttumista asiaan ei moottoriajoneu-
22501: moottoriajoneuvojen Wkennöimismahdolli- voliikennettä saada parannettua ja kehitet-
22502: suuksista. V al,tion osuus liikennöimisessä on tyä Pohjois-Suomessa. Valtiolla onkin täällä
22503: ollut tällaisilla seuduilla vähäistä. jo itsenäistä moottoriajoneuvoliikettä;
22504: Erikoisesti Pohjois-Suomessa ovat liiken- sen lisäksi valtio omistaa osake-enemmistön
22505: nöimismahdollisuudet edellä esitetyistä syistä Pohjolan Liikenne Oy. nimisessä, maakun-
22506: olleet normarulioloissakin puutteelliset, mutta nan suurimmassa kuljetusliikeessä. Näi-
22507: sotien seurauksena ne nyt ovat entisestään den laajentaminen ja kehittäminen on vä;lt-
22508: huonontuneet. Kuljetuskustannukset ovat tämätöntä, mutta tuo ei yksin riitä. Tä-
22509: tämän johdosta moninkertaisesti nousseet män lisäksi on valtion tuettava ja edistet-
22510: kohottaen huomat,tavasti kaildden tarvikkei- ,tävä muillakin keinoin Pohjois-Suomen
22511: den hintoja. :Myöskään jälleenrakennustyöt moottoriajoneuvoliiikennettä, esim. myön-
22512: eivät ole päässeet tämän johdosta sellaiseen tämällä sinne autoja, autonkumeja j. n. e.
22513: vauhtiin kuin olisi tarpeellista. l\fyöskin on sa;a,t.ava aikaan kai~kien käy-
22514: Pohjois-Suomen liikenneolojen järjestämi- tettävissä olevien moottoriajoneuvojen suun-
22515: seksi tarvitaankin erikoisia toimenpiteitä. nitelmallinen käyttö.
22516: Kaikki käytettävissä olevat liikennevälineet EdeHä esittämä.mme verusteella ehdotam-
22517: on käytettävä mahdohlisimman tehokkaasti. me eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22518: Nykyinen liikennöiminen on hajanaista ja
22519: järjestämätöntä. Yksityisille, yhtiöille ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22520: valtiolle kuuluvat moottoriajoneuvot kulke- siin Pokjois-Sumnen moottoriajoneu-
22521: vat oman suunnitelmansa mukaan, mikä voliikenteen parantamiseksi ja kekit-
22522: suunnitelmakin on usein hyvin kysee1listä. tiimtiseksi sekä sen saattamiseksi
22523: Puuttuu ylhtenäinen yleissuunnitelma. Au- suunnitelman mukaiseksi.
22524: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1946.
22525:
22526: Eino Tainio. Matti Huhta.
22527: Sulo Muuri. Toivo I. Sormunen
22528: Aleksi Rinne. Elsa Karppinen.
22529: H. S. Pesonen. Johan Toivo Järvinen.
22530: Matti Meriläinen.
22531: •• ••
22532: VALTIOPAIVAT
22533: 1946
22534:
22535: LIITTEET
22536: IV
22537:
22538: KEVÄÄLLÄ ALOITEAJAN JÄLKEEN VALTIOVARAIN-
22539: VALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKIALOITTEET
22540:
22541:
22542:
22543:
22544: HELSINKI 1946
22545: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
22546: Tulo- ja omaisuusverolain muuttamista koskevia lakialoitteita.
22547: 523
22548:
22549: IV,4s. - La.k. al. N:o 40.
22550:
22551:
22552:
22553:
22554: Lehtokoski y. m. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
22555: muuttamisesta.
22556:
22557: E d u s kun n a He.
22558: Hallitus on antanut eduskunnalle esityk- mioon ottamatta, että aviopuolisot tällöin ·
22559: sen laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut- joutuvat suhteellisesti raskaammin verote-
22560: tamisesta. Tässä esityksessä (hallituksen tuksi kuin yksinäiset henkilöt, joilla on
22561: esitys N :o 16/1946) on .edelleen asetuttu vastaavan suuruiset :tulot. Lisäksi puhuvat
22562: sille kannalle, että aviopuolisoita yleensä johdonmukaisuussyyt aviopuolisoiden erik-
22563: verotettaisiin heidän yhteenlasketun tulonsa seen verottamisen puolesta. Kesäkuun 13
22564: ja omaisuutensa perus.teella. Rahan arvon päivänä 1929 annetun avioliittolain mukaa.n
22565: alenemisen johdosta hallitus tosin ehdottaa, aviopuolisot ova;t tasa-arvoiset myöskin
22566: et.tä toisen aviopuolison tuloista tehtävän varallisuusoikeudellisissa suhteissa. He ihal-
22567: vähennyksen enimmäismäärä korotettaisiin litsevat kumpikin tuloansa ja omaisuuttaan.
22568: 50,000 markkaan. Tällöin on oikeudenmukaista, :että avio-
22569: Puheena olevaan hallituksen kantaan puolisoita myöskin verotuksessa käsitellään
22570: emme katso voivamme yhtyä. Perustelut, eri verovelvollisina.
22571: joihin nojautuen vuonna 1935 siirryttiin Edellä esitetyn nojall.a ja viitaten v3!1tio-
22572: nykyisin voimassa olevalle yhteisverotuksen päiväjärjestyksen 32 § : ään kunnioittaen
22573: kannalle, eivät käsiltyksemme mukaan ole ehdotamme,
22574: kestävät. Niiden mukaan kiinnitetään huo-
22575: miota vain eri aviopuolisoiden lmskinäisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22576: kohtuullisuusnäkökohtiin ja jätetään huo- van lakiehdotuksen:
22577:
22578:
22579: Laki
22580: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
22581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
22582: tulo- j.a omaisuusverolain (888/43) 11 §, 24 § :n 8, 11 ja 12 kohta, 28, 29, 45, 48 ja
22583: 51 § näin kuuluviksi:
22584: 11 §. nouse määrään, josta häntä itseään voitai-
22585: Verovelvollisen tuloksi ja omaisuudeksi siin verottaa.
22586: luetaan myöskin hänen vaimonsa tulo ja
22587: omaisuus, lukuunottamatta sitä tuloa, jonka 24 §.
22588: tämä on ansiotyöllä hankkinut kodin ulko- (Kuten hallituksen esityksessä.)
22589: puolelta. Kuitenkin on vaimoa erikseen ve-
22590: rotettava myös muusta sellaisesta tulosta ja 28 §.
22591: omaisuudesta, joka lain mukaan on hänen Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä-
22592: hallittavanaan. hentää:
22593: Kotona olevan alaikäisen ,lapsen tulosta 1) velkain korot;
22594: ja omaisuudesta verotetwan hänen vanhem- 2) suorittamansa avustus, joka on mai-
22595: piaan, mikäli lapsen tulo tai omaisuus ei nittu 21 § :.n 5 kohdassa;
22596: 524 IV,4s. - ·Tulo- ja omaisuusvero.
22597:
22598: 3) verovuonna suorittamansa osto- ja kuin yleensä maassa, valtiovarainministe-
22599: myyntihyvitykset, ylijäämäpalautukset sekä riön vuosittain vahvistaman määrän, enin-
22600: vuosi- ja vaihtoalennukset; tään kahdeksantuhatta markkaa, paitsi mil-
22601: 4) verovelvollisen elinkeinotoiminnassa loin verovelvollinen on verovuonna eliilttä-
22602: syntynyt tappio, jota ei ole katsottava pää- nyt alaikäistä lastaan, jolloin vii!hennys voi
22603: omanvähennykseksi; olla lisäksi enintään neljätuhatta markkaa
22604: 5) edellä 21 § :n 6 kohdassa tarkoitetusta jokaisesta edellä tarkoitetusta lapsesta;
22605: voitosta sen hankkimisesta olleet menot; 6) lääkärinkulut sen mukaan, kuin val-
22606: 6) omaisuuden satunnaisesta luovutuk- tiovarainministeriö määrää ja, milloin vero-
22607: sesta saadusta voitosta samanlaatuisesta luo- velvollisen veronmaksukyky muun läheisen
22608: vutu:ksesta verovuonna .aiheutunut tappio; kuin alaikäisen ·lapsen elättämisen taikka
22609: 7) mll!ksu, jonka hän työnantajana on oman tai Uiheisen henkilön sairauden tai
22610: suorittanut kansaneläke·lain 8 § :n nojalla; ·tapaturman tähden, viran ,tai työpaikan me-
22611: 8) määrä, jonka säästöpankkien vakuus- nettämisen takia taikka muusta sellaisesta
22612: rahasto on käyttänyt •pääomansa lisäämi- syystä on olennaisesti vähentynyt, vero-
22613: seen; sekä lautakunnan harkitseman määrän, ei kui-
22614: 9) lahjoitukset yleishyödylliseen :tarkoi- tenkaan yhteensä enempää kuin neljäkym-
22615: tukseen, sen mukaan ikuin ~setukseUa sääde- mentätuhll!tta markkaa.
22616: tään. Jos verovelvollinen. on kuollut ja häneltä
22617: Henkillillä, joka ei ole lwko verovuotta on jäänyt leski, turvattomia lllipsia tai muita
22618: asunut Suomessa, niin myös ulkomaisella perillisiä, joiden elatus pääasiallisesti on
22619: valtioNa, yhteisöllä, laitoksella ja säätiöllä ol<lut hänen ansionsa tai työnsä varassa,
22620: on oikeus tässä pykälässä mainittuun vähen- voidaan vainajan tuloa harkinnan mukaan
22621: nykseen ainolliStaan, mikäli vahennys koh- vähentää tai se kokonaan vapauttaa verosta.
22622: distuu sellaiseen :tuloon tai omaisuuteen,
22623: josta täällä on suoritettava veroa.
22624: 45 §.
22625: Milloin. aviopuolisoita on. erikseen vero-
22626: 29 §. telttava, on vero määrättävä siten, että siitä
22627: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna verosta, joka menisi heidän yhteenlaske-
22628: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § :n 2, 3, tusta tulostaan tai omaisuudestaan, pannaan
22629: 4 ja 6 momentissa sanotaan, saakoon sen kummallekin puolisolle se määrä, mikä vas-
22630: ·lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 § :ssä on säädettty, taa hänen tulonsa tai omaisuutensa suhdetta
22631: vähentää: yhteenlaskeMuun tuloon tai omaisuuteen.
22632: 1) kansaneläkelaitokselle omasta ja puoli- Tulosta, jonka vaimo on ansainnut ikodin
22633: sonsa puolesta suorittamansa pakolliset va- ulkopuolelta, on vero kuitenkin määrättävä
22634: kuutusmaksut; erikseen miehen tuloverosta, kuten eri vero-
22635: velvollisen vero.
22636: 2) maksut, jotka hän on suorittanut rtyöt-
22637: ttömyyskassoihin;
22638: 3) maksut, jotka hän on suorittanut 48 §.
22639: Dmasta taikka puolisonsa tai lastensa henki-, (Kuten hallituksen esityksessä.)
22640: pääoma-, elinkorko-, tapaturma- tai sairaus-
22641: vakuutuksesta, kuitenkin enintään kaksi-
22642: tuhll!tta markkaa kutakin perheenjäsentä 51 §.
22643: ikohti; Veroa ei mene 46 § :ssä tarkoitetun vero-
22644: 4) maksut eläke-, leski- ja orpo- ynnä velvollisen verotettavasta tulosta eikä omai-
22645: muusta seUai~ta vakuutuksesta avustus- suudesta, jos verovelvollisen verotettava tulo
22646: kassaan tai muuhun vakuutuslaitokseen, tai omaisuus on pienempi kuin 48 tai
22647: mikäli hänen virkansa .tai toimensa vuoksi 49 § :ssä olevien asteikkojen osoittama vähin
22648: on sellaisia maksuja suoritettava, ei kuiten- tulo- ja omaisuusmäärä.
22649: kaan enempää ikuin kuusituhatta markkaa; Mitä 1 momentissa verovelvollisen vero-
22650: 5) sellaisella paikkakunnalla, jolla elin- tettavasta :tulosta on säädetty, on vastaa-
22651: kustannukset ovat tuntuvasti suuremmat vasti sovellettava aviopuolisoiden yhteen-
22652: IV,4s.- Lehtokoski y. m. 525
22653:
22654: laskettuun !tuloon, lukuunottamatta, mitä pienempi kuin viisikymmentä mar:kkaa, ei
22655: vaimo on ansiotyöllä hankkinut kodin ulko- veroa määrätä maksettavaksi.
22656: puolelta, sekä heidän yhteen:laskettuun omai-
22657: suuteensa.
22658: Jos verovelvollisen tulon ja omaisuuden V oimaantulomääräykset.
22659: perusteella menevän veron yhteismäärä on (Kuten hallituksen esityksessä.)
22660:
22661: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1946.
22662:
22663: Aino Lehtokoski. Anna Nevalainen.
22664: Aino Malkamäki. Tyyne Tuominen..
22665: Kaisu Biilelä. Mauri Ryömä.
22666: Elli Nurminen. Urho Kulovaara.
22667: Uuno Raatikainen. Elsa Karppinen.
22668: Yrjö Kilpeläinen. V&inö Leskinen.
22669: Jere Juutilai:Q.en. Martta Salmela-Järvinen.
22670: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Samuli Tervo.
22671: Helena Virkki. Lauri J'årvi.
22672: Ebba. östenson. Jussi Lappi-Seppälä.
22673: · Urho Saariaho.
22674: 526
22675:
22676: IV,49. - Lak. al. N :o 41.
22677:
22678:
22679:
22680:
22681: Pilppula y. m. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolai(n.
22682: muuttamisesta.
22683:
22684:
22685: E d u s k u n n a 11 e.
22686:
22687: Voimassaolevan tulo- ja omaisuusverolain veronlisää ei näet ·voida ajatella ma;ksetta-
22688: 19 § :n mukaan verotetaan verovelvollisen vaksi, sivuansiota lukuunottamatta, muusta
22689: !kuusitoista vuotta täyttäneiden ,lasten maa- maanvi:ljelijäpe:vheen tulosta ikuin maatilan
22690: talouskiinteistön :hyväksi tekemän 'työn puhdastuotosta, siliä isännänpalikan, asun-
22691: arvo kiinteistön tulon kanssa yhdessä. Tä- nonvuokran ja ;lasten työtulon nimellä ve-
22692: män yhteistulon mukaan määrätään myös rotettava tulo tarvitaan kulutukseen yhtä
22693: ylimääräinen tulovero. Kun valtion tulo- tarkoin kuin ·erikseen verotettavienkin hen-
22694: verotus on jyrkästi progressiivinen, kohot- kilöiden palkkatulo. Keskikokoisilla ja sitä
22695: taa tällainen yhteisverotus huomruttavasti pienemmillä WoHla saattaa puheenaolevaan
22696: verojen määrää ve11rattuna siihen, mitä sa- veroniisään mennä aina kaksi kolmannesta
22697: masta tulosta menisi, jos kunkin henkilön vi!ljelmän maa- ja metsätalouden puhdas-
22698: tulo verotettaisiin erikseen. Tästä syystä ltuotosta, jos tämä puhdastuotto · on niin
22699: oman perheensä avulla tilaansa viljelevältä suuri kuin verotusperusteet edellyttävät.
22700: maanviljelijäperhee1tä menee valtion !tUlo- On selvää, että varsinkin lähiaikoina,
22701: veroa jo aivan tavallisissa;kin ta.pauksissa jolloin maataloudessa sodan aiikana synty-
22702: kaiksi, jova kolme kertaa niin paljon kuin neiden rappioiden korjaamiseen välttämättä
22703: mitä samalta tHalta työntekijäin verotkin tarvittaisiin maati.lan puhdastuotto koko-
22704: huomioonottaen menisi, jos sitä viljeltäi- naisuudessaan, ja jolloin verotus vielä tu-
22705: siin palkatun työvoiman avulla. Kotonaan lee olemaan raskas, asettaa nykyinen vero-
22706: työtä tekevien maanviljelijänlasten työtu- tusjärjestelmä lastensa avulla tilaansa vil-
22707: losta, joka kiinteistön tulon kanssa yhdessä jelevän maanviljelijän erittäin vaikeaan
22708: verotettaessa aiheuttaa tämän progressio- asemaan. Sitä paitsi samanlaiset edelly,tyk-
22709: korotuksen, ja jonka osalle siis on lasket- set omaav·at maanviljelijät joutuvat tästä
22710: tava koko se veronlisä, joka tällaiselle syystä keskenään hyvin erilaiseen asemaan.
22711: maanviljelijäperheeUe lasten työn verotta- Lasten kotona työskentelystä ei näet ole
22712: misesta aiheutuu, menee näin ollen suh- mitään sellaista erikoisetua vieraan työvoi-
22713: teettoman suuri osa veroihin. Jos esim. man käyttöön verrattuna, että se viljelijän-
22714: otetaan huomioon tulovero 35% :Ha ikoro- ikään kannalta ;tekisi lisäverotusta oikeute-
22715: tettuna, ylimääräinen tulovero ja kunnan- tuksi.
22716: sekä kirironvero suunnilleen keskimäärien Paitsi taloudellisessa suhteessa ja oikeu-
22717: mukaisesti, menisi vuoden 1,945 työtulosta denmukaisuuden kanna~ta on puheenaole-
22718: veroa palkrutuilta pe11heettömi~ltä työnteki- valla epäJkohdalla huomattava kielteinen
22719: jöiltä 10-13 % mutta maanvi1ljelijän ko- merkitys väestökysymyksenä. On nimittäin
22720: tona olevilta, yhtä suurta tuloa nauttiviita luonnoH.ista, että näin ankara !kotonaan
22721: lapsiLta yhteensä noin 40-50%. Esim. työskentelevien lasten verotus johtaa maan-
22722: 30,000 markan työtulosta verotetulta maan- viljelijäin lasten siirtymiseen pois maata-
22723: viJjelijän pojalta menisi siten valtionveroa loudesta suuremmassa määrässä kuin ylei-
22724: lä:himain yhtä paljon kuin erikseen vero- selltäkään kannalta on suotavaa.
22725: tetulta, perheettömä'l.tä 75,000 markan tu- Maatilaa yhteisesti viljelevien maanvilje-
22726: loja nauttivalta henkilöltä. Tä:mä epäkohta Ejäperheiden valtionV'erotuksessa on vas-
22727: ilmenee yhtä suurena, vaikka asiaa tarkas- taanvanlaisesta syystä myös olemassa erit-
22728: teltaisiin maatHankin ikanna.Ua. Tällaista täin suuri epäkohta. Yihtä varaikkaa.t ja
22729: IV,49. - Pilppu!la. y. m. 527
22730:
22731: yhtä suurta tuloa nauttivat maanvilljelijä- ik:epääoman puute vaikeuttaa ·ratkaisevasti
22732: pel'lheet joUJtuvat näet sitä ankaramman tilan viljelyä, si.Uä yhteisviljeltävä maa-
22733: valtionverotuksen alaisiksi, mitä useampi tila joutuu tällöin yH kaksikin kertaa niin
22734: heistä omistaa ja viljelee samaa maatilaa. raskaan valtionverotuksen alaiseksi kuin
22735: Yihteisviljelijäin val,tionverotus voi kohota yksin omistavan viljelemä maatila. Ensin-
22736: aivan tavallisissa tapauksissa kaksin-kol- mainitussa tapauksessa työn verottaminen
22737: minkertaiseksi verrattuna siihen, mitä Hsää näet veromäärää. Nykyinen va~tion
22738: heiltä menisi va;ltionveroa, jos tila olisi verotus muodostaa siis erittäin vaiJkean es-
22739: jaettu ja kutaJkin osaa vHjeltäisiin erik- teen maatilan yhteiselle viljelylle.
22740: seen. On epäoikeudenmukaista, että sa:man- Edellä sanotun nojalla ehdotamme, val-
22741: ·laisen veronmaksukyvyn omaavat henkilöt tiopäilväjärjestyksen 32 § : ään viita;ten,
22742: joutuvat käyttämään va:ltionveroihin näin
22743: eri suuren osan tulostaan. Sitä paitsi ;pu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22744: heenaolevasta veroniisästä aiheutuva Hi- van lakiehdotuksen:
22745:
22746: Laki
22747: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
22748: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
22749: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 19 §:n 1 momentin 4 kohta näin kuuluvaksi:
22750: 19 §. kuunottamatta, ovat verovelvollisen maa-
22751: Edellä 15 § :ssä tarkoitettujen tulojen tai metsätalouden hyväksi tehneet, arvioi-
22752: lisäksi [uetaan maatalouskiinteistön tu- tuna rahassa siihen määrään, mikä siitä
22753: loksi vuosittain erikseen arvioituna: työstä olisi oHut palkatul.le henkilölle suo-
22754: ritettava, kuitenkin niin, että vero määrä-
22755: 4) sen työn arvo, johtotyö siiihen hu~t tään kullekin verovelvolliselle erikseen ja
22756: tuna, minkä veroveivollinen sekä ihänen sen jälkeen yhdistetään kiiniteistölle mää-
22757: kotona olevat lapsensa tai muut perheen- rättyyn veroon; sekä
22758: jäsenensä, jotka ennen verovuotta ovat
22759: täyttäneet kuusitoista vuotta, puolisoa lu-
22760:
22761: Helsingissä maaliskuun 21 päivänä 1946.
22762:
22763: J. Erl. Pilppula. Lauri Riikonen.
22764: L. 0. Hirvensalo. Elias Tukia.
22765: Martti Miettunen. J. Pyörälä.
22766: Eino Laitinen. J. E. Lampinen.
22767: Heikki Soininen. Kustaa Tiitu.
22768: Xusti Eskola. Eemil Pääkkönen.
22769: M. 0. Lahtela. Yrjö Hautala.
22770: Ansh. Alestalo. Albin Asikainen.
22771: T. N. Vilhula. Markus Niskala.
22772: S. Salo.
22773:
22774:
22775:
22776:
22777: 2
22778: •• ••
22779: VALTIOPAIVAT
22780: 1946
22781:
22782:
22783: LIITTEET
22784: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
22785:
22786:
22787: ffil
22788:
22789:
22790:
22791:
22792: HELSINKI 1946
22793: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
22794: •• ••
22795:
22796: VALTIOPAIVAT
22797: 1946
22798:
22799:
22800: LIITTEET
22801: IV
22802: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
22803: LÄHETYT RAHAASIA-ALOITTEET
22804:
22805:
22806:
22807:
22808: HELSINKI 1946
22809: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
22810: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista teolli-
22811: suuden edistämiseen, kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon sekä
22812: maataloudellisiin, sivistyksellisiin, sosiaalisiin
22813: y. m. tarkoituksiin.
22814: 535
22815:
22816: IV, 5o. - Rah. al. N :o 9.
22817:
22818:
22819:
22820:
22821: P. Tervo: Määrärahan osoittamisesta Otanmäen rauta-
22822: malmilöydökseen perustuvan kaivostoiminnan käyntiin-
22823: panemista varten.
22824:
22825:
22826: E d u s k u n ill' a !11 e.
22827: Oltanmä.en ~rautama:lmi:löydölrnen hyväiksi- teena esiintyvälle .titmmiHLe on mahdolli-
22828: käytöstä viime vuoden lopuilla edusikun- suus saada menellliiä, joten yrityksen kan-
22829: nassa käydyn keskustelun jäJlkeen myön- naiJ:Itavaisuutta ei sen kwsiJtyiksen mukaan
22830: nettim 'löydöksen Hsäiu,t:ldmu:ksia ja hyväk- tarvitse epäillä.
22831: si,käytlt.öä varten 5. 1:2. 1945 1isäJtalousaJ:'- Asiaa yleiseltä kannailta arvosteHessa,a;n
22832: viossa 25 milj. mk ja valtioneuvosto asetti on neuvot'teJ.u:kunta tul[ut si<ihen toteamuk-
22833: 10. 1. 1946 näi'tä Esäitrutkimu,ksia toimitta- seen, eittä .täHaist,en uusien maka-aineiden
22834: maan eriilmisen asiail1turn:titjoiJStta kokoonpan- ikäylttöönotto on yhtroä varmana kemona
22835: nun neuvortrtJeiukunnan. Tämän TIJeuvotte:lu- trulouseilämäunme saattamis:essa varmemmal[,e
22836: !kunnan :t:ehiäväJksii :a:nne:1Jtiin OtanmOO:n mrul- pohjalle, sillä jos metaHiteo[lisuut,emme
22837: 1
22838:
22839:
22840: miJlöydöksestä a]kaisemmin suoritettujen voitaisiin pääosaltaaan perusltaa kotimais-
22841: tutkimusten ja selv±tystffil perusteella ja ten raaka-aineiden käyit.töön, olisi siJllä
22842: niitä !tarpeelliseksi havai:tStemallaan tavalla mahdonisuudet kehittyä nykyisltä pa[jon
22843: ltä:ydentämäHä ja !käytännöllisiä :töi.ltä suo- voimaperäisemmäksi:, mikä osa[taan huo-
22844: ri,ttamahla Jdiree:llises.ti selvi:ttää ~löydöksen ma'tt,avasti vaikutt111isi maan. .talouse[ämän
22845: käyttömahdollisuudet sekä jos 'lopullisessa kehi.lt~kseen ja. oEsi omiaan vastaisuudessa
22846: 'tutikimUJksessa 1päädytään myörubeis,een tu- h~lpo'1:itamaan V'ilentimme monipuo:listultta-
22847: lokse,en, laalti.a ja vall t,ioneuvosto1le ·ratkais-
22848: 1
22849: mista.
22850: ,tavaiksi a'll:taa mwhdollisiilllman yksityis~oh NäiUä perusteilla ja kun käyte.ttl1vissä
22851: taim.eill: suunnitelma 'löydöksen hyväiksiikäy- nyt on valtion määrätitävissä, oleva rauta-
22852: töstä t,arikoitu!kseen sopivimmaksi katsJO:tuHa malmi:löydös, jonka hyväksikäy!ttö sekä
22853: tava;1la. mafunimää.ränsä elttä myös ma:lmin 1aaJtu:u..'l.
22854: SuoriltJtamansa 'turtl'"imuksen perusteella nähden on taloudielilisesti toteuttamisilml-
22855: tämä neuvottelukunta on todiennut, että poinen, oll!kin neuvotteLukunta ,tullut sii-
22856: asiaa aiikaiisemmin :tutki,neen asi:antuntij'a- hen tulokse en, ,ffi:ltä olisi vi,ipymät,'tä ryh-
22857: 1
22858:
22859:
22860:
22861:
22862: toimikunnan antamat :ti,edot Otanmäen rau- dyttävä toimenpiteisiin tähän malmiin pe-
22863: tamalmin [a.adusta j,a määrästä sekä rustuva:n: :lmivostoiminnan 'aluH.epanemiseksi
22864: maamme raudan tarpeesta ovai pääas,iassa ja nykyisestä edttäm suuresta pääoman
22865: yhtäpitävilä niiden tulosten kanssa, joihin !tarpeesta huolimaJtta koetettava saada tar-
22866: neuvotltelukuTIJta on seivityksissään päwty- vittavat V'a:rtat tämän yrityksen perustami-
22867: nyt. Niiden [iJsätutkimusten p€rusteeHa., sEJksi, jota helpottaa se, :että yrityksen pe-
22868: joiJta sekä kotima~isten 1että ulkomailsten rusitamisv,a;iheelt voidaan jakaa useamman
22869: asiantuntijoiden avulla edelleen on suori~ vuoden osaHe.
22870: t'eitltu, on ne:uvutte'luk'llllta myös tUllut sii- Tul:tuaan täten pääasiaan nähden peri-
22871: hen tulokseen, että Oit.anmäen rautama:lmin aatteessa myönteiseilile kannaJ11e neuvotteLu-
22872: hyväksil käytWön perustuva k,a;ivostoimmta, kunta on laaJti:nut ~ksityisikohtaiset suunni-
22873: a:lu:ksi ltoteutetJtuna ainoastaan rikasteiden lt:clmart; Otanmäen multamalmilöydökseen
22874: tuotantoon saakka jo voita]si,m illman suu- perustuvan ikai,vostoiminnan käyntiinpane-
22875: .rempaa tapp~on vaaraa ailoittaa, :vai~ka milseiksi ja kustannuslaskelman sitä varten
22876: myyntituotteena . ot:ettaisii:rukin huomioon' eri vuosina tarvittavista määrärahoist:a.
22877: vain rautarikastte. L~äksii neuvoltteluk'llll!ta Tämän suunnitdman mukaan olisi kaivos-
22878: on todennut, että rautama[mista sivultuot- yriltys tort;ewt.etta.va kolmen seuraavan vuo-
22879:
22880: 3
22881: 536 IV,49. - Otanm.iäen kaivostoimilllllan käyntiinpano.
22882:
22883: den aikooa ja tarvittaisiin siihen varoja myönnettävä varsinaisen me.noorvion yh-
22884: yhteensä 715 mi:lj. mk, jois:ta. 303.5 milj. teydessä rohkeoon kaiiken edelläesittämäni
22885: mik vuonna 1947. perusteella kunnioittaen ehdottaa,
22886: Kun haillitus ei olle ilmeisesti siitä syystä,
22887: että suunnitelma on vailrrn.isltunrut myöhäi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
22888: sessä vaiheesslll, vuodeilJ 1947 :ta~ousarvioon tulo- ja menoarvioon 303.5 milj.
22889: vara.nn!Uit määrärahaa tätä tarkoi1msta var- markan suuruisen määrärahan Otan-
22890: ten ja kun k:atson, että kaivosyrittyksen mäen rautamaZmilöydökseen perus-
22891: toteuttamiseen olisi väilttämättä ryhdyttävä tuvan kaivostoiminnan käyntiinpane-
22892: jo vuoden 1947 alikana ja varaJt siihen mista varten.
22893: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
22894:
22895: Penna. Tervo.
22896: 537
22897:
22898: IV,5t. - Rah. al. N :o 10.
22899:
22900:
22901:
22902:
22903: Pusa y. m.: Määrärahmn osoittamisesta R~kkihappo- ja Su-
22904: perfosfaattitehdas Oy: n osakepääoman korottamista
22905: varten.
22906:
22907:
22908: E d u s k UIn n a ll e.
22909:
22910: Valtion rikkihappo- ja superfosfaatti- minen että suunnitellun superfosfaattiteh-
22911: tehdas Oy. on tärkeä valtion omistama taan rakentaminen kysyvät uusia varoja.
22912: laitos. Sen tehtäviin kuuluu m. m. rikki- Maatalouden tuotantokyvyn kohottamisen
22913: lhapon vailmistaminen 'l.wtimarklkinateol- ja kannattavaisuuden parantamisen kan-
22914: Hsuuden ja vientiteollisuuden raaka- nalta olisi välttämätöntä, että rikkihappo-
22915: aineiksi. Riklkihappoa käytetään m. m. sel- tehdas ja superfosfaattitehdas rakennettai-
22916: luloosateollisuudessa ja sementtiteollisuu- siin mahdollisimman suuressa määrässä
22917: dessa. Maataloutta varten tarvitaan sitä sellaisilla varoilla, joista ei olisi pakko
22918: AIV~liuo'ksen raaka-ainee1ksi ja superfos- maksaa ik:or'koa. Siksi rikkihappo- ja super-
22919: faatin raaka-aineeksi. Nykyinen tuotanto fosfaattitehtaan ,osakepääoman ik:orottami-
22920: ei riitä tyydyttämään kysyntää. Raken- nen riittävässä mä:äl'ässä ja valtion varojen
22921: teilla onkin Harjavallassa 80,000 tonnin käyttäminen siihen tarkoitukseen olisi pa:l-
22922: vuosituotantoa varten suunniteltu tehdas, kallaan.
22923: jonka ;tuotantokoneistosta vasta puolet on Edellä sanottuun viitaten allekirjoitta-
22924: va1mistusvaiheessaan. Kun suunniteltu neet kunnioittaen ehdottavat,
22925: uusi 120,000 tonnin tuotantokykyinen su·
22926: perfosfaattitehdas saadaan rakennetuksi, että Eduskunta vuoden 1947 tulo-
22927: ei yhdellä rikkihappOikoneistolla voida ja menoarvioon ottaisi 50 miljoonan
22928: Via.Jmistaa riittävästi rikkih-appoa. Siksi markan suuruisen määrärahan Rikki-
22929: olisi ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin happo- ja Superfosfaattitehdas Oy :n
22930: rikkihappotehtaan toisen koneiston hank- osakepääoman korottamista vaden.
22931: kimiseksi. Sekä tämän koneiston hankki-
22932: Helsingissä 31 päivänä loilmlkuUJta 1946.
22933:
22934: E. Pusa. J. E. Lampinen.
22935: Valifrid Eskola. J. F. Tolonen.
22936: 538
22937:
22938: IV,52. - Rah. al. N :o 11.
22939:
22940:
22941:
22942:
22943: Lappi-Seppälä: Miäiiträraham osoittamisesta standardisoi-
22944: misftyön tukemiseksi.
22945:
22946:
22947: E d u s k u n n a ll e.
22948:
22949: Standardisoimistyön arvo kaiken tuotan- Standardisointi on näihin asti kokonaan
22950: toelämän alalila on varsinkin kuluttajan oHut yksrtyisten henkilöiden aloitekyvyn
22951: kannalta oillut kauan oivaililettu eikä sen ansiota ja melkein ikokonruan yksityisen
22952: kansantaloudellista· hyötyä rbarvinne !tässä :tuen varassa. Sodan aikana oli tämä
22953: yhteydessä :enemmän perusteiLla. Sen arvoa toiminta sangen hiljaista, johtuen siitä,
22954: rahassa sitäpai.ltsi on vaikea määrätä, sillä että Suomen Standardisoimislautakun-
22955: standardisointi !tuo mukanaan myös koho- nan henkilökunta oli määrätty muihin
22956: tetun elintason ja kasvaneen ikullutuksen, tehtäviin. Suomen Standardisoimislauta-
22957: niin että yhdenmukainen vertailupohja kunta, joka ennen oli itsenäinen, alis-
22958: puuttuu. Pitemmällä ttähtäimeilrlä nähtynä tettiin Teollisuuden Työteholiiton alai-
22959: ja tarkoituksen mukaisesti toteutettuna on seksi. Kaikesta huolimatta oli [autakunta
22960: standardisoinnin me11kirtys myös tuotanto- saanut huomattavia aikaan, ollen sen vah-
22961: kustannuksien ale:ntamiskeinona jatkuvasti vistamain standardå.en lukumäärä v. 1944
22962: kasvanut. Ta:Vkan arvion. 1aatiminen on lähes puolet siitä mitä esim. Ruotsin teol-
22963: rtässäJki:n. sulhteessa vaikea, mutta jotain viit- Hsuudella siil!loin oli.
22964: teitä antanevat ikuiite~in seuraavat mai- Koska tässä maassa nJ~t on ryhdytty to-
22965: :n.innat. Ei ole vaikea esittää yksityisiä ta- lteuttamaan yleissuunnitelmaa elintason ko-
22966: pauksia, joissa työn säästöä sta:n.dardisoirrtia hottamiseksi, jonka onnistumisen edellytyk-
22967: soveltamalla voidaan todeta % jopa % siitä, senä on m. m. standardisoimistyön toteut-
22968: mitä työ muuten maksadsi, 5 ja 10 % sääs- taminen, niin eihdotan,
22969: tön ollessa sangen tavaJJlisen tapauksissa,
22970: missä Standardisointia on voitu soveltaa. että Eduskunta ottaisi vuoden
22971: IDkomahlta tunnetaan kymmenien milljar- 1947 tulo- ja menoarvioon 2,800,000
22972: dien me:n.etyksiä :tapauksissa, missä stan- markan määrärahan standardisoi-
22973: dardisoint[a ei oltu sov·eitlettu. Kun mei- mistyön tukemiseksi, nimenomaan
22974: dän te.oHisuutemme tuotanto vuosittain on siinä muodossa, että koko maata tar-
22975: n. 80 miljardia, tekisi vaikka vain 1% koittava standardisoimistyötä suo-
22976: säästö tästä 800 miljoonaa, paitsi sitä etua, rittava elin erotetaan taas itsenäi-
22977: mikä kuluttaja}la on standardisoinnista. seksi.
22978: Helsingissä marraskuun 1 p: nä 1946.
22979:
22980: Jussi Lappi-Seppälä.
22981: 539
22982:
22983: IV, 53. - Rah. al. N :o 12.
22984:
22985:
22986:
22987:
22988: Uusitalo y. m.: Määrärahan osoittwmisesta valtionrauta-
22989: teiden asema- ja vaunusiivoojien tointen vakinaista-
22990: mista varten.
22991:
22992:
22993: E d u s k u n n a 11 e.
22994:
22995: Valtionrautateiden asema- ja vaunu- ja asemooii:vooj1en asema järjestettäisiin
22996: siivoojie.n ltyöSIUhde on oHut hyvin epä- ,työläisten toivomusten mukaljgeSiti. Kui-
22997: määräirrten. Toisi,naan heitä oru ikäsiWlty tenkin haJ.!lituksen esity'ksestä ltaiLousarvioksi
22998: työsopimllSS'uhteessa oilevina., toisinaan taas vuodeil.le 1947 puuttuvat koikonaan tähä.n
22999: rimn:astettu vci:raru ja toimen hailtijoihin. mahdoiliLiseslti tarvi:tltavrut varat.
23000: Tähän olotiltaan ovat asianomaiset siivoojat Eittä !kysymys saataisiin ratkaisuun mah-
23001: pyrkineet saaJil;OOru korjauslta, lli~n että hei- doliliisirrnman pilaml, ja että täten saataisiin
23002: dät vaJkituiseSitiJ rinnastelttailsiin viran ja välteltltyä mahdoHinen: selkkauksen uhka,
23003: toimen haMrl:joiihin, ja saisivat nauttia tä- joka on olem.assa siksi:, että raltkaisu asiassa
23004: hän ase.maaJlJ ikuuluvila oikeuksia. jatkuvista lupauiksista huolimaltta viipyy,
23005: Näiden py;rkilmysten :tuloiksena on oHut, ehdotamme,
23006: että osan heistä- nmkuuvaunusiivooj~en
23007: työsuhde onkin !täten järjestetty, toisten että Eduskunta ottaisi vuoden
23008: - vaunu- ja as1emasiivoojien - jäädessä 1947 tulo- ja menoarvioon 18 pää-
23009: edeUeenikin työsuhteeseen nähden epämää- luokan II luvun 1. momentille
23010: räiseen asemaan. 800,000 m,a1·kan suuruisen määrä-
23011: ValJtiovarainministeriöstä saamamme ti:e- rahan valtionrautateiden asema- ja
23012: don mukaoo. on asiasta tehty periaat:teHinen vaunusiivoojien toimien vakinaista-
23013: päätös, jonka perusteella raultateideru vaunu- mista varten.
23014: Helffingissä marras:kuun 1 päivänä 1946.
23015:
23016: Aaro Uusitalo. J. Mustonen.
23017: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Sulo Muuri.
23018: Elsa Karppinen. Valfrid Eskola.
23019: Eino Tainio. Walter Kuusela.
23020: Toivo Sormunen. Heikki Kinnunen.
23021: Matti Meriläinen. Aino Luostarinen.
23022: Hj. Kauhanen.
23023: 640
23024:
23025: IV,54. - Rah. al. N:o 13.
23026:
23027:
23028:
23029: Kuittinen y. m.: Määrärahan osoit-tamisesta posti- ja len-
23030: ootinlaitoksern ylimääräisen henkilökunnan vakinaista-
23031: mista varten.
23032:
23033:
23034:
23035: P;oslti- ja :lerunältimlla~toksen liirjahia1lilllJ- Ellei näin itehdä, on sii•tä hlliOillllai:ltm.voo.
23036: nossa on !tätä ny!kyä 4,458 vaik:iniruislta vir- haåittaa yilimä:äräisen ilrenJkllllöku.nmm !LaJaidlun
23037: krua •tai tointa, kun 1t1ruas pysyväisiä yil!i- vaaiDnlassa, sri:llliä ihenkilllOkU'llltlalll, jota kui-
23038: määräism ltoimila on ni()JiiTh .5,500. LaiWksen tenlkm li:illrellJtoon lisäärutYJessä illa.rv~tlll.an, ei
23039: 1iikootoon vu10si vuodffita iJ:isäiämJty.essä on tmJLe, ·eillliei: silil·ä dle varmrumJtta sii•tä, :että
23040: yHmääräristä hem~ölmnrt;aa täyJtYil1Jylt l:islältä sen ei tarvrutae pysyväslti dlila yilimääräilllen.
23041: ja 1t.amv:imaan sitä pysyväslti. Tästä on iali:- Mu'Uit!lilllJaiili vuoden yiliirrOOä.rällisenä olon jrul-
23042: heult'Uilliut suuri epäsiuhde VJaikiiThaåsten ja kee:n tu1isi y1imääräisell! •toimen hillOJtijan
23043: yl:ianääräisteru V!it~aJlJ ja !toimen h3ilitijruim: il.iu- päästä Vllllkmais:eilmi. Joltta :t.ä;tä ylimä:äräis-
23044: !lmmää•Mn v·rul!iUä. Oru ~uonndlmta, että m- lben ja vallciJn,UJ:isten viillistt:ä epäsuihdetta voi-
23045: kinJa,iStia hen.lkrulökUIIlltaa .tulee o1la !h.uomalt- tf:~atisilln ·edes jossafulJ määrin pielnooiliä, olisi
23046: itavasti elllemmän kuin y!limääri:ilirtä, kookla. rtärilmäJtä, että edes oou_.ma,v:at ylimää.räliset
23047: henkiilökurutoo. lrerrrun pysyväslti ttarv:iJfu:am,. toimet muu.teli:Jtaisiin VJaikin~aisiksru:
23048: 10 ekspediJtööDiä 1 p!l....... pe:ruspailildm 49,500 mk 495,000:-
23049: 20 " 2 pil. . . . . . . " 46,800 " 936,000: ---
23050: 20 ellJSimm. llillrjul'lia 1: pll:. . . . , 41,700 , 834,000:-
23051: 30 " 2 pl. . . . " 39,300 " 1,179,000:-
23052: 60 l~irjul'lila 1 pl. . . . . . . . . . . , 33,000 , 1,980,000:-
23053: 70 , 2 pL . . . . . . . . . . , 31,200 , :2,184,000: --
23054: 20 ensianm. posrt;iJlj. 1 p:l. . . . , 37;200 , 744,000: --
23055: 4Q " 2 pl. . . . " 35,100 " 1,404,000:-
23056: 50 post:uljoonia 1 pl. . . . . . . . , 35,100 , 1,755,000: --
23057: 100 " 2 :pil. . . . . . . . " 33,000 " 3,300,000: -
23058: 100 ensimm. pUJh.ellillfVälittäjää , 33,000 , 3,300,000: ----
23059: 17 ensimm. :aselliW.jaa . . . . . . , 35,100 , 596,700:-
23060: Thl\:.oonsä 18,707,700:-
23061:
23062: Edehl:ämai~tltujen v·ilroo ja !toimen hlal1'1li:- Ede11ä sanottuun viiiaten ehdotetaan,
23063: j~illll iikälå:s:Um iba,rvit.aanJ 1,800,000 mlk, perhe-
23064: Hsilin ·500,000 mlk, ikal.liinpaiikian lisirin että Eduskunta otltaisi vuoden 1947
23065: 2,150,000 mlk ja k!ailil.OOaijaJlJ Qisiillll 29,005,400 tulo- ja mMiiOarvioon 18 Pl. VI: 1
23066: mik: selkä iklarusallJellälkelaiJru ede'll1yttrt;äanilin va- ( paZkkaukset) edelläsOIIWttujen yli-
23067: kuUJtUSillllaks.Uii<himJ 521,000 mk. Lisäys lbellcisi määräistf31n tointen vakinaistutta-
23068: ka:ikikillllaill siis yhtOODSiä 52,684,100 mlk. Täii:- mistla varten 52,684,100 markan li-
23069: JöiJn voiltaisimru ylimä.älrä:isenl henkålloroumman säyksen, j:Osta seuraisi momentille
23070: momentilta 18 Bl. VI: 2 vähentää V'as- 18 Pl. VI: 2 50,528,300 marka?'/, vä-
23071: tta~ava rnääxä Y'ld!määräåffiä !toimia, joidien hennys.
23072: pwlktkiort; telkevät yhteensä; .50,.528,3'00 m!k.
23073: Heil.s:Ungiss!ä Qokaikuu:n 29 päiväm 1946.
23074: Juho Kuittinen. Yrjö Kilpeläinen. Edvard Pesonen.
23075: Jussi Pyy. 0. Muikku. Varma K. Turunen.
23076: V. Leskinen. J. F. Tolonen. P. A. Karjalainen.
23077: Kaisu Hiilelä. Urho Kulovaa.ra. H. S. Pesonen.
23078: Jere Juutilainen. Juho Karvonen. Samuli Tervo.
23079: 541
23080:
23081: IV, 55. - Rah. al. N :o 14.
23082:
23083:
23084:
23085:
23086: Mäkelä. y. m.: Miiärärtikan osoitta;misesta Rauman posti-
23087: talon rakentamista varten.
23088:
23089:
23090: E d u s k u n n a ll e..
23091:
23092: Rauma on yksi niistä kaupungeista maas- tännöllisessä vuokrahuoneistossa, jossa li-
23093: samme, joissa teollisuus ja yleinen talou- sääntyneen posti- ja lennätinliikenteen
23094: dellinen toimelia'.isuus sotien aikana, ja hoito tuottaa tavattornia vaikeuksia. Tä-
23095: suureksi osaksi myös niistä johtuen, on män vuoksi yhteiskunnan ja valtion etu
23096: eniten voimistunut. Niinpä Raumalla si- vaatii, että Raumalle kiireellisesti raken-
23097: jaitseva teollisuus palvelee tällä hetkellä netaan postitalo, jolle jo on varattu tontti.
23098: hyvin merkittävällä tavalla sotakorvaus- Postitaloa Raumalle on suunniteltu jo
23099: suorituks'.iamme. Sitä mutkaa kuin teolli- kauan aikaa, ja sen suunnittelutoimenpi-
23100: nen toiminta kaupungissa on lisääntynyt, teet ovat jo pitkälle kehitetyt.
23101: on kaupunkiin virrannut uutta väkeä, ja Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
23102: tästä taas on aiheutunut yleinen liiketoi-
23103: minnan kasvu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
23104: Edellämainitunlaista liiketoimintaa pal- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I: 15
23105: velee oleellisella tavalla postilaitos. Sen (talojen hankkiminen posti- ja lennä-
23106: toiminta Raumalla on e. m. syistä suuresti tintoimipaikm7le) kohdalle 20,000,000
23107: lisääntynY't. Mutta Rauman posti- ja len- markan määrärahan Rauman posti-
23108: nätinkonttori sijaitsee ahtaassa ja epäkäy- talon rakentamista varten.
23109: H~lsingissä lOikaikuun 31 p :nä 1946.
23110:
23111: Juho M'åkelä. Arvo Riihimäki.
23112: Olga Tevho. Antto Prunnila.
23113: 542
23114:
23115: IV,56. - Rah. al. N:o 15.
23116:
23117:
23118:
23119:
23120: J. Wirtanen: Määrärahan osoittamisesta Vaasan postitalon
23121: rakennustöitä varten.
23122:
23123:
23124: E d u s k u n illa il il e.
23125:
23126: Kuten ,t1lllll1eiltwa oo VOOJSian posti- ja ilern"" rruha, InJUitm kun eå: olilut mitään ,tieltoo.
23127: nält1nJlronrtrt:io~iill huom.eåsto illo'isll1aJk:ymmelt:ä såliltä, mi!liom li!liämäärämili.a oHsi saatavissa',
23128: vuot;lla oii!1UJt rtrurlro~tukseensa ahnm sopiJmlac. ei nyikyd.oon kireämJ ralkennustaxviikepullia;n
23129: ton j81 ahdas. Krm konrt:U:Iorim; mooot osM~ aiJmmJa oJe TlakioormSitöihin voi.rtJu ryhltyä.
23130: tOtt ovalt sija.iillmleert; ruseass~a ~Tii paikassa kiaiu- Krm V aiaSiM1 poSiti-, lennä,tinr ja vtrulti,OOlJ-
23131: pu~, oo se oi!J1ut suurelkså: hailtaJlmi postå!ru, puJreilillnMilk:enn,e, joi!m vHme vuosdeln: rru:iJkrurua
23132: leillll!äitin!tä j~ V~aillttiolnp'Uilrelriilllta käyU:.täväJle on molllimlk:eiritwitunut, vaaitåi pilkaisleslti
23133: yle:isölJle pU!hUilOOI't!tlailman niisltä suurista vai- OllllliillJ uoimitlallon latiikaanista~mislta, ·ehdolt001
23134: lk~uksisitru, jo:issla Vli:rkaikuillnan on rboimirt:Jtam kunnåotiitrllaen,,
23135: tälitaåsisslai oilosulhlteiSSla!. V ~~aaan pOSltåltiaiLoa
23136: V'al'iten Oill ostettu jo tflolnJiltJi ilreskJedse:1tä ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
23137: postillihiliteea1! llmirunJa;1Jta ikJaJtsoon ooulliseilJtJa tUlo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
23138: pailkiailJta lähe:hlä rautaJtirooseaoo:a. RiakellhlJJUS- kan määrämhan V aMan postitalon
23139: töidreln allioiJt~ on vuodlein 1945 rtu!lo- raken'fi!UStöitä varten.
23140: ja menoarvioon ot,ettu 5 miij. mk: n mäJärä-
23141: He!lsing.issä maiT!aSkuurn 1 päirvärruä 1946.
23142:
23143: Johannes WUtanen.
23144: 543
23145:
23146: IV,57. - Rah. al. N:o 16.
23147:
23148:
23149:
23150:
23151: Muuri y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun postiauto-
23152: talUn rakentatmista varten.
23153:
23154:
23155: E d u s k u n n a ll e.
23156:
23157: Oulun postivarikko työskentelee sietä- tivwt sekä autoja että ll'iiden hoitoa. Auto-
23158: mättömän ahtaassa ja epruterveellisessä tallin rakennuskustannukset ny!kyisen hin-
23159: vuokratallissa, mistä seikasta on suurta tatason mukaan tekevät 14 milj. markkaa.
23160: haittaa liikenteen hoidolle. Kun vuokraa- Edeliä Slall01Jtuun viitaten ehdotamme,
23161: malla on mahdotonta saada tartkoituksen-
23162: mUJkaisempaa postiautotallia, olisi kiireelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
23163: sesti ryhdyttävä toimenpiteisiin autotallin tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1: 15
23164: rakentamiseksi ·paikkakunnalle. Tämä on (talojen hankkiminen posti- ja lennä-
23165: sitäkin tärkeämpää, kun Oulusta hoide- tintoimipaikoille) kohdalle 14,000,000
23166: taan laajan Pohjanmaan postiautoliikenne markan määrärahan Oulun posti-
23167: sekä puhelinverkoston linjatyöt, jotka vaa- autotallin rakentamista varten.
23168: Helsingissä marrasikurm 1 p :nä 1946.
23169:
23170: Sulo Muuri. Eino Tainio.
23171: Toivo I. Sormunen. Elsa Karppinen.
23172: Erkki Koivisto.
23173:
23174:
23175:
23176:
23177: 4
23178: 544
23179:
23180: IV,5s. - Rah. al. N:o 17.
23181:
23182:
23183:
23184:
23185: Karppinen y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta Kemiin posti-
23186: talon rakentamiSita varten.
23187:
23188:
23189: E d u s kun n a He.
23190:
23191: Kemin posti- ja ilennäJtinkoruttori toimii mukaan on myöskin Kemin vailtionpuheli-
23192: tätä nyikyä varsiru epältyydy.t;tävissä oloissa. men paikallliskeskus tarkoitettu sijoiltetJt.a-
23193: KorutJtorin toiminta on huoneiston puut- vaksi sanottuun taloon. Samalla, pa.~is
23194: ltoon takia täy.tyny.t jalkaa V'llokrahuoneisim keskus, joka nykyisin toimi·] varsin tuka-
23195: useampaaru eri paikkaan kaupunkia, mistä lissa oloissa ja täysin ylikuormiltettu:rm., on
23196: on ollut suunta haittaa yleisölle sekä myÖS- suunniteltu automatisoiltavaiksi. Tämä on-
23197: kin viran hoidolle. Kun Kemistä on tullut kin mitä tärkeintä Kemin yhä paisuvan Hi-
23198: entistä tärkeämpi mke-·eilämän keskus, olisi keruteen .takia. Kustannuksiet Wstä !teke-
23199: Kffillin p()Sti-, iJ.ennätin- ja valtionpub:elin- vät saadun i'lmoituksen mukaan 22 milj.
23200: paJlvelu Slli3.ltava tbal'koi,tuk~nmukaisetksi, markkaa.
23201: mikä ei ole mahdollista ilman ·postitailon Edemäsanottuun viitaten ehdoteta.aJn,
23202: ralkellitamista. Vuoden 1945 ;tulo- ja meno-
23203: arvioosa on .ta.rkoit111'31ta varten myönnetty että Eduskunta ottaisi vuoden
23204: 8 milj. Irul!l'~kaa. Kun kustannukset tätä 1947 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
23205: nJkyä kuiltenkin ovat n. 50 milj. mtllrkkaa, I: 15 (talojen hankkiminen posti-
23206: olisi, jotta tallon raken:t3!miseen voitaisiin ja lennätintoimipaikm1le) kohdalle
23207: ry.hlt~ä, ainakin~ osa jäljelilåollevista raken- 20,000,000 nwrkkaa Kemin postita-
23208: n'USkll!Stalmuksista myönnettävä vuoden lon rakennustöitä varten.
23209: 1947 tULo. ja menoarviossa. Suunnitelman
23210: Helsingissä lokakuun 31 p: nä 1946.
23211:
23212: Elsa Karppinen. Eino Tainio.
23213: 545
23214:
23215: IV,o9. - Rah. al. N :o 18.
23216:
23217:
23218:
23219:
23220: Pääkkönen y. m.: Määrärahan osoittamisesta postitalon ra-
23221: kentamiseksi K uh!mon kirkonkylään.
23222:
23223:
23224:
23225:
23226: Viittaamalla toivomusaloitteeseen n:o 42 että Eduskunta ottaisi vuoden
23227: vuoden 1946 valtiopäiviillä, joka koskee 1947 tulo- ja menoarvioon 5,500,000
23228: määrärahan o1Jtaanista v. 1947 tulo- ja me- markan määrärahan postitalon ra-
23229: noarvioon post~ballon rakenrtamiseiksi Kuh- kentamiseksi Kuhmon kirkonkylään.
23230: mon kirkonkylään, ehdotamme,
23231: HeLsingissä ilokaJmun 29 päivänä 1946.
23232:
23233: Eemil Pääkkönen. S. Salo.
23234: 546
23235:
23236: IV,6o, - Rah. al. N:o 19.
23237:
23238:
23239:
23240:
23241: Karppinen: Määrärahan osoittamisesta Kemin puhelinkes-
23242: kuksen automatisointia varten.
23243:
23244:
23245: E d u s k u n n a ilil e.
23246:
23247: Viilltaten rahoosia-aloitJt.eeseen n: o 17 kun- I: 18 (puhelin- ja lennätinlaitteiden,
23248: nioittaen ehdo:tan, johtojen ja kaapelie-n uusiminen ja
23249: parantaminen) kohdalle 22,000,000
23250: että Eduskunta ottwisi vuoden markan määrärahan Kemin puhelin-
23251: 1947 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. keskuksen automatisointia varten.
23252: Helsingissä marraskuun 1 p: nä 1946.
23253:
23254: Elsa Karppinen.
23255: 547
23256:
23257: IV,6L - Rah. al. N:o 20.
23258:
23259:
23260:
23261:
23262: Sormunen y. m. : Määrärahan osoittamisesta puhelinjohdon
23263: vetämiseksi Kuusamon kunnan eräisiin kyliin.
23264:
23265:
23266: E d u s kun n a U e.
23267:
23268: Kuusanum: k1mna:ssa sida.itservat Purnu- sruataisiin paikam pärultä, ja muutoinkin oli-
23269: vaaran-Jokilammin-Kynsiperän kylät si- sivat puheili:tnen ttarvitsij,at hanketta edes-
23270: jaitseva,t noin kahden peninkulman etäi- auttamassa. Näin oLlen j.a koska siten annet-
23271: syydeWlä [ähimmä.stä puhclinpaikasta. Mai- taisiin erämaan asukkaille, vero- yrn. rasi-
23272: n,]t1JujenJ ky1ien väestön 'lukThlnäärä on noin tusten alaisena eläville ihmisille heidän
23273: 300 henkeä. On käsitetttävissä, miten vai- 1arvitsemansa apu, kunnioittaen ehdotamme,
23274: kerussa 'asemassa iilurliset tuohla erä.rrnaassa
23275: ovat yleensäkin, mutta erilkoisesti juuri sai- että Eduskunta ottaisi vuoden
23276: raus'tapauksien sattuessa. Vaikeata asemaa 1947 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
23277: helpottaisi huomattttav;a:sti, jos heillä olisi markan määrärahan puhelimen lait-
23278: käytettävissä edes puhel±n. S:en [ailttamis- tamiseksi Kuusamon kunnan Purnu-
23279: kustannukset o[isiv,at 'todennäköisesti ver- vaaran, J okiZammin ja Kynsiperän
23280: ra[Jtairu alhaiset, koska pylväät ilmeisestikin 'kyliin.
23281: Helsingiss:ä 28 päivänä lokwkuuta 1946.
23282:
23283: Toivo I. Sormunen. Eino Tainio. Sulo Muuri.
23284: 548
23285:
23286: IV,62. - Rah. al. N :o 21.
23287:
23288:
23289:
23290:
23291: U. Raatikainen: Määrärahan osoittamisesta autokorjaamon
23292: rakentamiseksi Jyväskylään posti- ja lennätinlaitokselle.
23293:
23294:
23295: Ed usk unn a<He.
23296:
23297: Jyväskyl.fu;tä hoidetaan Keski-Suomen Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan,
23298: postiil:inja-autollliikennettä. Tämän Eiken-
23299: toon tarkoiltuksenmukainen hoito ikärsii että Eduskunta ottaisi vuoden
23300: surmnattomasti sen johdosta, ettei Jyväs- 1947 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
23301: kylässä ole kliDnolilista autokorjaamoa. I: 15 (talojen hankkiminen posti-
23302: Knn postilinja-autoli1ke.nl1leen !k:ehiWiminen ja lennätintoimipaikoille) kohdalle
23303: ja sen kunnossapito vaatii ehdottomasti HJ,OOO,OOO markan määrärahan Jy-
23304: all!toikorjaamon, olisi Jyväsikyliiän se mah- väskylän autokorjaamon rakentami-
23305: d<Jill.isimman p<ian saatava aikaan. Kustan- seksi.
23306: nukset tästä nykyisen hintatason mukaan
23307: tekevät 10 miJlj. markkaa.
23308: Helsingissä. lokakuun 30 päivänä 1946.
23309:
23310: Uuno Raatikainen.
23311: 549
23312:
23313: IV,6s. - Ra.h. al. N:o 22.
23314:
23315:
23316:
23317:
23318: Pyörä.lä. y. m.: Mäii:rämha;n osoittamisesta lainoiksi kun-
23319: nallis~"lle sähköyhtymille.
23320:
23321:
23322:
23323: Ed usk un n aH,e.
23324:
23325: Viittaamalla toivomusa[oiJtteeseen n:o 31 markan määrärahan annettooaksi
23326: vuoden 1946 vai1tiopäivillä ro:hi'IDeruemme korottomina tai halpakorkoisina lai-
23327: ehdotltaa, noina jo perustetuule sekä moJtdol-
23328: että Eduskunta ottaisi vuoden lisesti maahamme perustettaville kun-
23329: 1947 tulo- ja menoarvioon 400,000,000 nallisille sähköyhtymille.
23330: Helsingissä lokakuun 26 päi;vänä 1946.
23331:
23332: J. Pyörälä Antti A. Koukkari.
23333: Antti J. Ba.n.tamaa. Heikki Simonen.
23334: Eino Laitinen. H. S. Pesonen.
23335: Erkki Koivist.o. Yrjö Hautala.
23336: Lauri Laine. Aapo Inkinen.
23337: Kusti Eskola. Samuli Simula.
23338: Heikki Soininen. Toivo Sormunen.
23339: Eemil Luukka. J. E. Lampinen.
23340: Eino Möttönen. Toivo Ikonen.
23341: Markus Niskala.
23342: 550
23343:
23344: IV,64. - Fin. mot. N :o 23.
23345:
23346:
23347:
23348:
23349: Rollsten m. fl.: Alf!;gående bcvilja,nde av anslag tiU under-
23350: st.ödslån för ele.ktrifiering av N0;gu kommun.
23351:
23352:
23353:
23354:
23355: D~t äir ett kärut srukförhållarude, att die:n känt giv:irt; u:pphov 1l:il1}1 omf,artJiJrunde ultv:idg-
23356: åooländsb skä~gål'den rpå grnnd av sitt llli'lllga;r av a:niläig;gnmg;a;rna för eleikltrisik
23357: isolLemdie rr~ge och sirua srta~t be~änsade försörj;niling, och, rtrolts nurådJande mycilret
23358: u1Jkiotlm1tmöjHgh€1te.r hå!Uer på altit 1avfol<:klas. höga 'kiO'StnJruder på idleltita omii'åde, ltorde
23359: Undler de seruaslte 40 åren :ha.r ibL a. i Na.gu en mämJgd ult'vidg'lll:irng;rur 1ai11tjämt planläggas
23360: ko:.mmJlm,, ·den bäsit 1lotrtJad1e av de y,ttre sikär- och succesiv,t g1enomiöl'las.
23361: gål1<1sik:Jommuruerna ti: Å'boiLrund, fo[kmoogdellll Även i de111 åbolämrlsika slkärgården är
23362: rueCLgM,t med cil1klru 1,000 personer, v:i]]{jen maiilJ fulliltt medveltm:u om nödvänd:iJglheuen a:tt
23363: miiliSikmri.llllg motsvm'!ar 25 a 30 %, medaln i förse sin1a bygder med ,e!lJeik1trisk energi
23364: llitis koiiTNllun foNmnängdeil1 'Uinder samma främst för belysning och t:iillgodoseendet
23365: ltidJsrymd m:imskat med i det närma:ste 50%- 'av jordbru~erts beilmv av säikier Qm.therrnsk
23366: Om denna, huvudsakligast av borrt;flymtnmg drivkrafit. Därutöver Sikulle eleklt:rifierm-
23367: förOII'Sia:kadle mi11Sikrui~ i biefollilmmgS!lJume- g1Cl11 jämväl slmpa föi'IUtsäJttn:iu:Lgar fö,r ltåilil:-
23368: rären ohämmat får fOTtgå, kommru stora iko:mst1len arv smärre indlusltriföretag, oorn
23369: deilar av ifrågaiVm:-:ande slkärvgård aitt rirroom skulJ1e bereda siklärgårdlens översko;tltsbefoillk-
23370: en icke 1aV'lägsen framtid llläs1Ja;ru helt av- ning utkoJMtmöjll:igbJelter, på samma gåJng
23371: fol:kJas och dJoo d!är hedrima, för vår foillk- som de isoller:aldie och ogästViänil,:iga byg;dernJa,
23372: försö:cjrumg så heity;CLei!JsdUJ~la få.sike!ll:är:i!llgoo Siku!lJle föl'llärr:uas Sttö'rre ltriivsamh~t och för-
23373: aJbt dö UJt. e11i11er dnslkränik,a'S Wl :eru ohetyd- måga al1lt lkJViarhålilia; ~d~ UII1g1(1om, som irl!U
23374: ligheit.. saker sig ithll arud!I'Ia: tralkJter, främsit t:iilil de
23375: Medvelten härom hJa.r sitrut'Simal®ei!l: ävoo nedan 'ÖVierbefoillkad:e sltäde:rtnJa.
23376: på senare tid ägrua;t sik:ä~gårdell'S p'l'loib11em För fullliölljaooelt av p1arrrerna på ·elekitrt:ir
23377: stöm~ uppmä:Vkstamhelt och v:isat rpåta.glig fierimlg 18N ·dien åbo~äindlslroa, slkärogårCLen har
23378: förSitåelse för dess behov av sarrnh:äi.Lets man iLåtit Oy. Sltrömberg Ab. u:ppgö;ra för-
23379: sltöd. SålluJ:1d!a: har ldien s.lk. sikärgå.rdsvägen sl,a:g rtilil: e1ekltrif:i>erilllg 1av Nagu ikommun,,
23380: om'S:i!der pla.ceralts inom mmoo för statelllfY som iigger närmas1t Parga:s och därför hil-
23381: oi\CL:irrmrie Viägbyg1gm1ai!ls[)rogrtrum; och n:är dar den första etappen i det storru projek-
23382: d!litta; vägp.ro.j.elkit 'elll g1ålllg blir heillt för- telt. S,tamlmjen t:i!ll; Nagu har lllikväl di-
23383: verklig;rut, lk:ommer dien åbolälndsikia skäx- mern.Wonemts så sllamk, 1att doo binr rbiillLräck-
23384: gård!elll att e:r'lhåJliLa en f,asttLarud'SförbillldJeiloo il:i:g f,ör 1ai1lt :fritffidele!S förse jämvä;l Korrpo
23385: av allilra stömta beit:yde!loo. och Houiskär kommuner med elektrisk
23386: Men delllila skärgårds befo~kning är där- ström. E[\Jlig1t CLetltla försilag ikommer e[ektri-
23387: ut,över för sin dräg;liga eristtens lli lträm.- filffi'!ingoo >av :heil.~a Nrugu ,aJtt stiga >t:iM. inail.-
23388: gande heb:ov :av äv,eilll alll!dra hjällipmeJdieil', 1es 27,473,500 mk srumJt det föl'Sita avsn:i!t'OOt
23389: viJJk~s anSilmff8mide på grU!il1d 13Jv dessa från Mäil:ö i Pta:r:gas ltl:iilJ. Kyrlkbacllren :iJ N agu
23390: bygders speciella geografiska lk:arakt.är till~ 12,680,400 mik. För sds:tlllämnda 1av-
23391: övers;tiger befoillk1lling;ens 'elrolllom:isika möj- snitt har lJicens för nödig !kopp.rurtråd och
23392: Hgili.eteil'. D!litta .är t:i. synnerhe1t failil.~t be- ikruberr 'erthäl~]ts; ocll ruaguborna äro Siåilunda
23393: träffan~dJe Sildilrgårtdsort,ernas förseende med bereddla arbt, däres.t :liiDa:ll'S:ieringsfrågruJJ iJma1J
23394: !Clekltrisk energi. KTigsårens besvärtande i1ösaJS, trä:Ha aVlbaJl tom aillil1äJg1gm:in.gens 'lllt-
23395: br:ilSit rpå 11jU!S- och ikJrafltikäilLor har Slam fömnrle.
23396: IV,64. - Ho~lsten y. m. 551
23397:
23398: Som av ilrosltoodsbe,I"WJ.m,ingl!lll'llla ltmrlie Slie11a läge borde det vara för vål'!t srum-
23399: f1'amgå, är de;t emeil1e!l'ltid här fråga om en häilil.e ang:elägelt rutlt på detlta sä'tt bistå en
23400: kapita1itnvesltermg, som vida öve:mtiger ortts- folkgrupp, som hittills nästal!l helt varit
23401: befolkningens 'egna möj[igheter. På grund lämood åJt Slig sjäilv ooh som un.der före-
23402: av d~ jämfö:reiloovås lån:ga avståJndJen och dö:rnilig föi'illiÖjsamhet fömabt sådant, OOIITl
23403: d.e;t förhå1lal1Jdevlis\ Slto.ra ilmbe[hehovelt blli f.lertalet av landets övriga invånare an-
23404: nämilli:goo irosltnladerna myekelt h()gla. Hä1.'1tiilil setlt såsom såm, llia.turl'i!g1a rä!tt och förmålll.
23405: bidmger i hög grad jämväl den. öv,erdiJmoo;.. Hänvisande tiJl oVJanstående föreslå vi
23406: s101lllel'i:nig, SIOm lli\1 måslte föreiUa~g~aS, för a;tt VÖl1dS/aJ111t,
23407: ootet framdeles Silmhl ·kiu'll!OO uJtvidgaa tiill
23408: andra ikommuoor. De1t syn;es därför både att Riksdagen i statsförslaget för
23409: skä'l.]glt ooh lllaJtuTI!i·g1t, altlt el€ikitrir:f,ierirr1ge;n år 1947 måtte upptaga ett anslag
23410: av den åOOloodska ~ården, SlOOl företer om 7 miljoner mark att amvändas
23411: en Uitprägjkl.d lmåtä!l' av gräMtroikit, fi- såsom understöds~ån för elektrifie~
23412: nansieras medelst stai:iligt srtöd. Trots sta- ring av Nagu kommun.
23413: t.ens i ·diemta n.u: myclmt beiträngdia firuwn-
23414: H:eilisårngfo.rs de!Il! 31 okltober 1946.
23415:
23416: Ture Hol:lsten. Henrik Kullberg.
23417: Albin Wickman. Yrjö Hautala.
23418:
23419:
23420:
23421:
23422: 5
23423: 552
23424:
23425: IV,64. - Rah. al. N:o 23.
23426: Suomennos.
23427:
23428:
23429:
23430:
23431: Rollsten y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
23432: N auvon kunnan sähköist,ämist,ä varten.
23433:
23434:
23435: E d u s ik u n n a Q'l e.
23436:
23437: On tunnettu asi~, tetitä Turunmaan sala.- ma1tta tätllä alaHa vaiLlirtsevislt[J; hyvin kor-
23438: ri\Siton asukasluku on vähenemässä sen joh- keista ikusrtanllluiksisrt:a, [ienee parhaillaan
23439: dosta, että se on eritsrtetyssä asemassa ja suunnitteiH1a joukko laajennuk.sia, jotka
23440: että rtolirrneenibu1mrmhdoJ!lisuudet s,ieUä ovat astee.tt:rui~n ltiOteuteta~m.
23441: peräiti rajoi,te:tut. Viimeik.si ilruluneirua 40 li'Iyös Turunmaan swaristossa ollaan seil-
23442: v:uo;tena. on esim. Naillvosro, joka on Tu!'1N1- viUä siLtä, mi;ten väU.tämätöntä on rtoim~t
23443: maan ulodJmmis;ta s'aa;ris tGknn111ista parharu;,s;a
23444: 1
23445: it3Ja. aSIUjam:istiol~e sähikövoå:maa 'lähil1ll1ä va-
23446: asemassa, vä:kHuJru ailenitunut noin 1,000 ,lais;tukse.en j'a mruanvilljelylksen vi3Jrusrtlami-
23447: henik:ilö1lä, mikä vähennys on noin 25 a se.ell1 VinrnaHa kotimais·ellila !käyttöVlo,imalla.
23448: 30 %, kun ltllms Hilit.tisteru ikmnnassa väkli- Tämä.n lisäksi 1lois~ säihköis.tys mahdo1Jisuu-
23449: :luku on sama:aJlJ ailkrua111 vähentynyt 'lähes det vähä;isten 'teoiFLisuusllaitosrten synrt;ymi-
23450: 50% :Ha.. Jos .tämä, påäJasiassa poismuuton se.m:t, j~oltik:a it·l1itaisiva,t saariston ylijäämä-
23451: aiheultta:ma väestömäärän väJluentyminen saa väe:srt:.öUe 1toimeentuJ.on, samailllili kun nä~lile
23452: esteettä ja,tku:a., tulevat s:uuret osat ttä,tä el'istertyillle ja ikarmime S'euduiHe t1lllisi enem-
23453: sa1aristoa läheisessä tulevajsUJudess:a 1olemaan män viihtyisyyttä ja kyky p~tä.ä ala11aan
23454: miltei asUikilmat,tom~a ja sieQlä harjoi1tetrtu', n1UODiso, joka nyrt 'ruakeUJtuu muille seudu:Ulile,
23455: meidän ikansrunhuolltomme [mnna1t.a rtruhdel~ lähffinnä jo yE,aSIUitietttui!hin iklaupunkeihi,n.
23456: l~ineru ika:lastus 1aikka,a:ma.a:n rtai väherutymää.n Turunma,~m saaDis,ton sählköis>ttämissuun~
23457: mer!kllityftns,ettömäksi. niteQmien rtoitm1ttamis.el.{Si on Oy. Ström-
23458: T,ämäll1 tlietäen onki!Ill vai1tiov~l,t,a viime berg Ab. saanut tehtäväkseen la.wUa ehdo-
23459: aikoina omistanut enemmän huDmiota saa- tufklsen Nauv.on kunnan sähiköisltåmiseksi,
23460: r~lbon pulmakysymyksiin ja oso:iJtta.nut li- Nauvun, joka on ~äh:imnå Paraista ja sen
23461: sääntyvää ymmärtämySitä sen tarpeeseen vuoksi oru suur.en suunn~t-e'lma.n ensirrrumä:i-
23462: saa;da yhteiskunnan ,tukeru. Niirupä on n. s. nen etappi. Päi:iJlinja Nauvoon on kulitenikin
23463: sa,aDistotie otettu vailrtå1o,n varsinaisoo tien- ote,t,tu: ~asiklelmi,in ,niin vaihvana, etrtä se
23464: rakennusohjelman p~iriin; ja ik:un itämä rtie:- Diitliliä. vas:ta;isuuideS\SiaJ VM'iUslt:amaan myös
23465: suUllJlittellma kerran tulee ;täysi'n toteute- Korppoon ja Houts:ka,rin kunnat sähkö-
23466: tuksi, saa TIUrUnliilJaJan sa'a.risto manteree- virral11a. Tämän ehdotuksen mukaan rtulee
23467: s~een yhteyden, jonfua mexlldttys on mitä koiffio Nauvon sähköisitäminen ma[;:s:amaan
23468: suurin. yMeensä 27,473,500 illla.rikka;a sekä Pa.rais-
23469: Mutita !tämän saaristton väestö :tarvitsee lten 1\'Iälön j'a NauVIOn Kyrkba.cke:nin välinen
23470: sen l,isäik:si ltull~Uik:seen toimeen myös mulita ~linja 12,680,400 mark!lma. VHmeksli mainilt-
23471: väJlineitä, joåden ha.n!k!kiminen y'låttää \Cäes- rtua väliä. varten !barpeeHisen ~uparHangan
23472: tön taloudeHiset ma!h:doHisuudet, mikä ai- ja kaape:lin 'lisenssi on saatu; ja Nauvon
23473: heutuu nruiden seUJtujen erikoiseslba maan- asuikkarut ova;t nwin oliJ:en vaLmiit, miikäJli
23474: fti,eteeHisestä ~iemast,a. Näin on aslianlai:ta rahoituskysymys swadaan rwtkailstuksi, 'teke-
23475: erikoisestti sä:hikö\Coima:n saaristoseutuihin mään sot)imuikls,e.n l,a.:iJtJteidoo rwkentamisestta.
23476: hankkimisen slllhteen. Sotavuosien tuka;la Kuten kustannusla.ske~misrt:a ,ihnenn,ee, on
23477: vaJ,o- ja voimailäillltieiltten puute on, kUJtoo tässä kuilterukin kysymys pääomansijoituk-
23478: tiedetään, antanut aiheen suuriin sähkön- sesta, joika huomattavasti yl~trtää paikka-
23479: toimibuslaitte~dien ~aajel1inuksiin ja, huoli- kunnan vä~tön omrut mahdolllisuudet. Suh-
23480: IV,64. - HoHsten y. m. 553
23481:
23482: teeUisen suur:ellJ etäisyyden ja me~llko silluren aU!ttaa väestöryhmää, jdka .tähän astj mil!tei
23483: !kaapelilt:arpoollJ vuoksi nousewtlt !k:USitaJlJilitllk- koikon:wan on soonut huoJeMia itse ,itses-
23484: selt Thi:nlll!Jtäån hyvin sruuri!ksi. Täili.än vai- tään ja ;tyytyväisenä ollla seHaisen puUJt-
23485: kuttaa suuresti se ylim1ttaisuus, jolta nJ"t ,teessra, mittä useåmm:a:t ma,an, muis1t•a asuik-
23486: on noudrutettav~,. jotta verkko myöhemmin Ikaista ovalt piltällleet iluonno1lisen1a oikeUJte-
23487: voitt!aisiillJ lwajenroaa mu:iihin ikUII1t,iin 'Ulotltu- naan j:a etnnaan.
23488: Wlksi. Näyttää sen ~tähden sekä kohtuuHi- Edellä esi,tetlt\YJ'Ill vii:ta1ten ehdotamme,
23489: sclta että ,1uo1IDOIJJli\se1ta, 8ftitä sähköiSitys
23490: Turnl1Jll1JaJan saarostossa, joHa on se1 västi e.ttä Eduskunta vuoden 1947 tulo-
23491: rajaseudun ~eima, rahoiteltaan vwltion .tuen ja menoarvioon ottaisi 7,000,000 mar-
23492: turvin. HuoJ,funmt!ta vaJtion nl}"kyises.tä 'tu- kan määrärahan käytettäväksi avus-
23493: kalasta :rohallisesta as€mast'a ,tullåsi yhteisc ·t'uslainoiksi N auvon kunnan sähköis-
23494: kunna,1lemme olla rt::ärkeätä ;t,äH:ä :tavalJa, tämistä varten.
23495: He1sillligissä ,loklaJkuun 31 päivänä 1946.
23496:
23497: Ture Hollsten. Henrik Kullberg.
23498: Albin Wickman. Yrjö Hautala.
23499: 554
23500:
23501: IV,65. - Rah. al. N :o 24.
23502:
23503:
23504:
23505:
23506: Hirvensalo y. m.: Jläät'lärakan osoittannisesta Pohjois-Savon
23507: Voima Oy: lle maaseudun sähköistystoiminnan avusta-
23508: miseksi.
23509:
23510:
23511: E d u s k u nn a ll e .
23512:
23513: Pohjois-Savo käsittää Kuopion läänin johtamiselle tärkeän voiman ja valon puu-
23514: länsiosan, muodostaen yhtenäisen talous- tetta, alentaen maanviljelijäin ja maata-
23515: alueen, johon Kuopion ja Iisalmen kau- lom~työväestön elintasoa, jarruttaen talou-
23516: punkikuntien sekä W arkauden kauppala- dellista ja henkistä kehitystä ja estäen
23517: kunnan lisäksi kuuluu 26 maalaislmntaa, syntymästä sitä yleistä viihtyisyyttä, jota
23518: ollen alueen yhteinen asukasluku vuoden väestö hyvinvoinnin ja onnellisuuden edel-
23519: 1945 henkirjoituksen mukaan yli 235,000. lytyksenä tarvitsee. Maaltapako on ollut
23520: Kuten tiedetään, on tämä alue köyhä ja edelleen on huomattavalta osalta juuri
23521: koskivoimista, jotka rakennettuna voivat tästä syystä näiden alueiden vitsaus.
23522: tuottaa vain murto-osan sen teollisuuden Kuten edellä olevasta huomataan, on
23523: energiatarpeesta, puhumattakaan, että sä!hköenergian saaminen P.ohj ois-Sa V<lOn
23524: alueella tuotettu sähköenergia riittäisi sen sekä taloudellisen että henkisen hyvin-
23525: mruaseudurn: yilerlsempään sähköistämiseen. voinnin välttämätön edellytys. Kun sähköä
23526: Paikallisen teollisuudenkin on kehitettävä ei omalta alueelta ole riittävästi saatavissa,
23527: lisäenergiansa epätaloudellisella höyryvoi- on Imatran Voima Oy :n kanssa neuvoteltu
23528: malla, kun tarvittavaa sähköenergiaa ei sähkövoiman siirtojohdon muuntajineen ra-
23529: alueelle riittävästi ole saati1 kaukosiirto- kentamisesta W arkaudesta Kuopion kautta
23530: johtoja pitkin. Erikoisesti maaseudun säh- Iisalmeen. Tästä v,oimansiirtojoihdosta maa-
23531: köistämiseen nähden on Pohjois-Savo maan kunta saisi tarvitsemansa sähköenergian,
23532: väihiten sähköistettyjä alueita, sähköistet- jo rakennettu teollisuus laajenisi ja uutta
23533: tyjä talouksia ·on vain noin 8 %. teollisuutta syntyisi, maaseudulle pääsisi
23534: Pohjois-Savon varsinkin taloudelliseen, syntymään pienteollisuutta, maatalous saisi
23535: mutta :myös henkiseen elämään lyö tämä voimantal'peen:sa tyydytetyksi ja väestö
23536: sähkön puute leimansa. Sä!hköenergian pääsisi osalliseksi kipeästi kaipaamastaan
23537: puutteessa on teollinen kehitys pysähtynyt valosta.
23538: ja ma:hdollisuuksista ja yrittäjähalusta Pohjois-Savo on toiminut ja toimii edel-
23539: huolimatta jäänyt jälkeen maan :muiden leen maan tärkeimpänä teollisuus- ja polt-
23540: alueiden teollisesta kehityksestä, puhumat- topuun raaka-ainelähteenä. Alueen metsiä
23541: takaan, että tärkeää pienteollisuutta, jol- on hakattu raskaasti ja Pohjois-Savon
23542: laiseen laajalla maaseudulla puuraaka- puuta käytetty muun Suomen hyväksi
23543: aineiden äärellä ollessa olisi erinomaisia metsien kantohintojen olosuhteista johtuen
23544: mahdollisuubia, pääsee syntymään. Tästä silti sodan aikana ja sen jälkeenikään rau-
23545: säJhkön puutteesta johtuen on myös suur- hanajan tasosta sanottavMnmin kohoa-
23546: teollisuuden nousu tyrehtynyt. Laajem- matta. Pohjois-Savon metsät joutuivat eri-
23547: man teollisuuden puutteesta ja jo toimivan koisesti jo sotaa edeltäneinä aikoina erit-
23548: teollisuuden harvalukuisuudesta johtuen täin raskaiden hakkuiden alaiseksi. 10-
23549: maakunnan kokonaankin ja varsinkin sen vuotiskautena 1929-38 oli hakkausmäärä,
23550: laajan maaseudun väestön elin- ja asuin- maaseudun kotitarvekäyttö mukaanluet-
23551: mahdollisuudet ovat jääneet heiikoiksi, tuna, 3.68 milj. kiintokuutiometriä keski-
23552: maatalous potee sen menestykselliselle har- määrin vuotta kohden. Kun Pohjois-
23553: IV,65. - Hirvensalo y. m. 555
23554:
23555: Savon metsien vuotuinen kasvu on ainoas- Vv. 1943-46 Pohjois-Savon Maakunta-
23556: taan 3.36 milj. m3, saadaan tulokseksi, liitto r, y. toimeenpani tutkimuksen alueen
23557: että kasvu ei ole kysymyksessä olevana säihköntarpeesta valmistuttaen jokaista
23558: ajanjaksona riittänyt peittännään vuotuista kuntaa varten tarvittavat johtoverlfosto-
23559: hakkausta, vaan puutaseessa syntyi va- kartat kustannuslaskelmineen. Kesäkuun
23560: jausta 300,000 m3 vuosittain. Tilasto osoit- 17 päivänä tänä vuonna perustivat alueen
23561: taakin, että mainittuna aikana on suh- 19 maalaiskuntaa Pohjois-Savon Voima-
23562: teellisesti eniten haikattu markkinapuuta nimisen osakeyhtiön, joka maakuntaliiton
23563: juuri Pohjois-Savon metsänhoitolautakun- tutkimusta hyväksikäyttäen on ryhtynyt
23564: nan alueelta. Myös sotavuosina Pohjois- alueen sähköistämistä toteuttamaan. Yhtiö
23565: Savo oli kaikkein tärkeimpiä puutavaran on suunnitellut sähköenergian jakelun ta-
23566: hankinta-alueita. Sodan jälkeen, jolloin pahtuvaksi kolmesta pisteestä, nimittäin
23567: hakkuumääriä on ollut rpakko Jmomatta- Iisalmesta, Kuopiosta ja Warkaudesta, jol-
23568: vasti suurentaa, on Pohjois-Savo joutunut loon viimeksi mainitusta saisivat edullisim-
23569: metsävarojen kestävyyden kannalta suo- min sähkönsä myös Mikkelin läänin poh-
23570: rastaan arveluttavan ha·k!kuurasituksen joiset kunnat ja yhtiön toiminta-alue siten
23571: kohteeksi. Niinpä hakkuukautena 1946- laajenisi. Nykyisten korkeiden tarvikehin-
23572: 47 on Pohjois-Savon metsänhoitolautakun- tojen vallitessa on hankkeen koko kustan-
23573: nan alueelta hankittava 1käyttöpuuta 4.s nusarvion laskettu nousevan 550-600 milj.
23574: milj. luovutuslmutiometriä. Kun tämän markkaoo. Yhtiön jäsenkunnat ovat mak-
23575: yleiseen kulutukseen menevän puumäärän saneet yhtiön osakepääoman ja suoritta-
23576: ohella huomioidaan maaseudun kotikäyttö vat parhaillaan liittymismaksujaan suh-
23577: ja muut taselaskennassa huomioon otetta- teessa niiden asukaslukuun. Kun näin
23578: vat erät, saadaan Pohjois-Sav·on metsistä kertyvät varat muodostavat vain rpienen
23579: hakkuukautena 1946-47 poistettavaksi puu- osan kustannuksista ja kun sähköistettävä
23580: määräksi luku, joka ylittää tämän alueen alue on vähävaraista keskikokois-, pien-
23581: metsien vuotuisen kasvun n. 1 milj. m3 :llä viljelijä- ja maatyöläisseutua, rohkenemme
23582: eli 30 prosentilla. Tämän Pohjois-Savon edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdot-
23583: metsien hyödyn maan taloudelle huomioi- taa,
23584: den sekä sen, että Pohjois-Savo on tähän että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
23585: saakka monessa tärkeässä asiassa jäänyt tttlo- ja menoarvioon 110,000,000
23586: valtion tukea vaille, odotamme ja toi- markan määrärahan Pohjois-Savon
23587: vomme, että valtiovalta, voidessaan sille Voima Oy: lle sen suorittaman maa-
23588: itselleenkin hyötyä tuottavasti korvata ai- seudun sähköistystoiminnan avu·sta-
23589: kaisemmat laiminlyöntinsä, asettuisi tuke- miseksi.
23590: maan tämän alueen niin kipeästi kaipaa-
23591: maa sähköistämistä.
23592: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
23593:
23594: L. 0. Hirvensalo. Samuli Tervo.
23595: Otto Muikku. Hj. Kauhanen.
23596: Heikki Soininen. Eino Laitinen.
23597: Esa Hietanen. Yrjö Kilpeläinen.
23598: Yrjö A. Manninen. Elli Nurminen.
23599: A. T. Malmivaara.
23600: 556
23601:
23602: IV,66. - Rah. al. N:o 25.
23603:
23604:
23605:
23606:
23607: Salo y. m.: Moorärahan osoittamisesta Kainuun sähköistä-
23608: mistä varten.
23609:
23610:
23611: E d u s k u :n: n a J: il e.
23612:
23613: Asiasta tehdyn ailoitteen ;poihja;lla ike- v<alition avustuksina tai pitiaikaisena [ai-
23614: ihoitti ·edrusklllllta hallitusta laaJdituttamaan !nana 45%.
23615: suunnrirte1Imm Ka;illJUUJn sä,bJkö:istämisestä Kun Kainuun vesistön vesivoimaa par-
23616: Oulujoen v·esivoimaa silmä:lläpitä,en. S·a- h:aiJJlaan valtion >taholta lkiireelJ:isesti ~a
23617: notun suun:nite'liD3JU on nylttemmin maaseu- kienneba,an pääasiassa Etelä- ja Keski-Suo-
23618: dun sä:hköyhtymien liitto 1watinut kusttan- meUJ säJhköv.a:ja'USta !bäyttä:mä.än,, missä yh-
23619: nusarvioineen ja kannat>tavaisuusl.as:ke:lmi- teydessäJ Olliujärven v~s:is.tön säännöstely
23620: :n:een. my·ös 1läJhivuosina toteuJtetaan, on kain.uu-
23621: Yihteistoim'in.ruu'lsa sanotun Jiilton !kanssa [:ails·ten: y:l,eisen käsåty!kse:n_. mukoon \kohtuul-
23622: on myös Kaim.uiUillJ l[mnti'en ilrokouksessaan ·1ista, että valtio jossakin :muQidossa tukee
23623: viime :maa1ls.kulliSSia valitsema säblkörtoimi- rtämä:n vesilstöa1ueen sählköistystä.
23624: ikunta ilaatirnut yksit.yi.lslrooht:ails'eu il.wko Kai- VaLtioHe koituu Kainuun sählköist:äm:isen
23625: nuUit.a käs·it.tävän såhköistäm:issuurnnite'l- rtote:urtt:amisesta [is!å!ksi suoranaista ihyötyä
23626: ma.n, rwkennusOihj.ellman ja ilmnnattav.a>isuus- siinä muodossa, että Otanmäen ik:aivosa:lue
23627: Qasikelman. saa tä,l,löin ailik:,uiLouhintaansa tarpee!Llisen
23628: Lokakuun 18-19 päivinä ~ainuun kun- sählköenergian., va:l1tioruraUJtateildffi1 Slählkön-
23629: tien ;rooik;oUB h~äksyi tehdyt suUllilllittelmat 1arve II10in 200 lki101ill!etr1n pituUJ<fulta tuilee
23630: ja pärätti y!ksimie:lisesti perustaa Kainuun ltyy<dytety<ksi, nyt raikenn~tt.ava[{Si esitetty
23631: ikUJThtien sähkö Oy-nimisen påälkohdi1taan HyrynSllllmen-Suomussa,lmen ratarakenrnus
23632: ikunna:Nisen yrityksen (osaJkepääoma 25 sa;a r:aikennusvaihee:nsa aiikana säihköener-
23633: milj. markikaa) toteuttamaan tätä sähköis- giaa \käyttöönsä ja väli1Usesti m. m. siten
23634: rtämistä. Pudlamlgm,n ikaoliinilk:aivos saatetaan sähikö-
23635: Mainitun suunnit1eillllW! mu!JmiJs.esti i1m:lisi euergian ikäy:ttöpiiriirn'.
23636: Kainuu noiTIJ 30% :sesti sähJköilstetyksi. EdeHisiilli, VIllin joihi:nik:in rt:,äJr!keimpiin
23637: Sähiköistetti1vä.n .a'lueen asUJkas1ulku orn yli näkökohtiin nojaten ehdotamme,
23638: 58,000 henkeä.
23639: Sanotun iku:stan:ruusarv.ion ioppusumma että Eduskunta ottaisi vuoden
23640: on 235 milj. :rnarklkaa ja on se suunniteltu 1947 tulo- ja menoq,rvioon 50,000,000
23641: koo1JtaJVaJksi siten, e.ttä osalkepääomana han- markan rnäärärrihan Kainnun säh-
23642: kitaan :n. 10 %, :tiittymismaikBuina 45% ja köistärnistä varten.
23643: Helsingisslä 31 päivänä Jo'lmikuuta 1946.
23644:
23645: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
23646: 557
23647:
23648: IV,67. - Rah. al. N:o 26.
23649:
23650:
23651:
23652:
23653: E. Koivisto y. m.: J'Iäiirärahan osoittamisesta Pohjois-Sno-
23654: men rajaseutukuntien rake1~nusavustuksiin.
23655:
23656:
23657: E d u s kun n a B e.
23658:
23659: Kuluvan v·uoden ensimmäis'€ssä Hs&neoo- siis ta:vkoi:t,e~ttu käytettäväksi ;täHaisten vä-
23660: arviossa eduskunta on myönitänyt 15 Pl. hävaraisten jälLeenrakentajien sosiaaliseen
23661: II luvun 34 momentin kohdaUa Pohjois- rakennusavus;tuikseen.
23662: Suoonen 'llräiden rajaseutlliffiuntien raken- Kun kyseessä oleva. 80,000,000 ma,rkan
23663: IJJUSavustuksiin 80 mHjoonan maorlkan siir- määräraha /tämän vuoden aikana tu[ee ~op
23664: !llomäärärahan. Esiltyiksen perusteluissa i!llilii- puun käyt~t,ykisi, ja ikooka va.rstn!kin Sallan
23665: nitaan, että kyseessäol.eva summa !tulee ikäy- ja Kuusamon luovU/tetun ahteen asukkai-
23666: ltettäväksi Pohjois-Suomen n. s. suoja- den lwhdalita jäMeenraik,ennustoiminta, sen
23667: alueella asuvien asukka.iden raikennusavus- johdOIS•ta, ettei nählle, omiin kuntiinsa. roi-
23668: ltuksiin vai1tiovarainministeriön antami,en vaamattomille vrultion mail1e s.ijoiJt.ettavi'lle
23669: ohj'lliden muka.a.n. uudisasukkaiH.e ole tä.nä vuonna ehd:irt:.ty
23670: Määrärahan oUwminen on johtunuti sHrt:.ä, tiloja muodostaa, on k01~onaan aiikamfl,tta,
23671: et•tä kyseessä o[·evalla suoja-a!hmeHa talvi- olisi t.a.rikoiliukseen ensi vuoden tulo- ja
23672: sodan aikana hävitett~in kaikki: rakmumik- menoarviossa varat/tava ainakin rsail11aJ1Suu-
23673: set, eikä asuklmiden sa>llittu sotrutoimien ruinen mä•äräraha kuin tänäkin vuonna.
23674: tailcia, koko sodan a.ikana ryhtyä jälleen- Edeltä olevan joihdoS'ta kunnioit.baen eh-
23675: rakennustöihinsä. Tästä syysitä heidän en- do;tamme,
23676: simmäisen ikorvaus1ain mukaan saamansa
23677: ikorvauikset rahan arvon a:l,enemisen ltakia että Eduskunta ottaisi vuoden
23678: ovat suurimmaksi osaksi menettäneet mer- 1947 tulo- ja menoarvioon 80,000,000
23679: kiJtyksensä, eiikä nii<Llä missään lJ:,apauksessa markan siirtomäärärahan Pohjois-
23680: enää nykyisillä kustannuksillru voida saada Suomen eräiden rajaseuhtkuntien ra-
23681: rakennU'lrnia rai!wnnetuks1. 1\Iääräraha on kennusavustuksiin.
23682: He[singissä 31 päivänä lokakuuta 1946.
23683:
23684: ~r~ Koivisto. M. 0. Lahtela.
23685: S. Salo. ~emil Pää.kkönen.
23686: 558
23687:
23688: IV,6s, - Rah. al. N :o 27.
23689:
23690:
23691:
23692:
23693: Tainio y. m. : Määrårahan osoittamisesta rakennusavustuk-
23694: siksi SaUan ja Kuusamon kunnan .Zuovute.tulta a.lueelta
23695: siirtyneeUe väestöUe.
23696:
23697:
23698: E d u s ik u n n a [ i e.
23699:
23700: SaJli.Lam, kUllilllan [uovu1Jet'111Il1 alueen väesitö, evakuoituina seitsemän vuotta, joten he ovrut
23701: joikfll menetlti oma:isuru,t:ffilJSaJ vv. 1939-1940 käy;ttä;ne,et saamaillSia korvaukset ;eiLämänSiä
23702: sodan soo:rtaallksena, OtDJ joultu'lllut o[ea:naan yJläpåtärrniseen. Luovut€1t:un ahmen väeSitön
23703: evakuootuna vuodesta 1939 1JäJ1tien. Su'll'- tailoudell:linen a:sKIDJa, mrihim, lhe itse eivält
23704: :rin osa O!lJ yih~ ede~l,eooikin evaikuoirtUiilll1 ole syyllisiä, on ihe:Udän päästessään ensi
23705: eikä he:ill!le ow osoiJtelttu l~uliliSJta sij()l]tus- vuonna vithdoinikin ralkentamaan asunto-
23706: ,pail\lk!ata. Laailrlttun as'Uit:ussu'lllllJThitelman llllJU- jaan, kerrassaan kestämätön.
23707: Iktruan heåJdärt; asuibeltaan jä1ljeil!le jätäooen Saa- 01is] suuri vää;ryys 1luovutetun clueen
23708: [~ kUillii1an a.luooillle. Heidäm: sijo:iM.aa:ni- väiesltöä ikohlt;a;an, e'llei V'ailtio muodossa
23709: sellSlai sUJUnnit1Jeil~url:ltle asUitUSipai!lmillil,e Slaatta.- taikika ,toise:ssa korvaisi he:il:le n,äin synty-
23710: neen suoritetuksi tuleVIa<n vuoden aikana, nyttä :taJloudelll!:isita tappiota. Paras math-
23711: joten Luovult:e.trm 13Jlfl1!een väesitö vihdo1rulci!DI, do1l1001JJ nut!kariSiu muodoottUITheen tim kor-
23712: seiit;semän Vfll!Ottta. kestäille,e;n :evaklkoajan jäil- j:aJamiseen I()Ero, rett:tä vw1,tio milmnnUJtta:isi
23713: keen, pätäsee ralkenl:ia:mJaJan valcirtu:isita asUJin- lhe:ill1e uudet asunnot menetettyjen tilalle.
23714: sijmmm. .Tolka !tapauksessa oikeudemmullmisuus j1a so-
23715: MiJten he voiva1t itästä ralmnnustoimin;. Stiruruliset näk<YkOihdllitkin va,a;tivwt, elttä Vlatil~
23716: naslta S!Uoriutua, on rrutkruisellllaltta. Luovu- ttion on a;'Uibetlba;va heiltä se[VIiyitymään syn-
23717: ft€,tun wlueeTIJ asiUkiJ.ru;a;t maJt saaneet !lwrr- ,tyoois.tä vaJiikeuksistta. SwlltWn krumn1ati1 iluo-
23718: vuben menettärrnäs1tää:n omarisuooesta em.- vurt;etU!lla ,aJueeltla oli 438 ,1Jiilaa, jotJkia ill!yt
23719: simmäisen korvauslain, siis vuonna 1939 jou:dUitaat11 ,raikentrurnaJan uudte1J.,een.
23720: vruhlim.ttm:iden ihriflitojffll: mullruml. Kun he KruusMnoo lrnnm.an ['uovuteturrla 1a;lueellla
23721: nyt :nykyisen hirrutatasnn t3Jillrum.a joutt:uva.t on lisäksi useita samanilaisia ti:la:llisia, ei-
23722: rakentamaan, ei heidän men:etitämäsitä:än vätkä h€ikää:n voi suoriJutua rbru1oudeliisllis1:Ja
23723: oma:is~Uudestta ~en.silll1JJThäåsen llroi'VIauslain mu- vatikeuksima:an vru1tiJo,VIathlan tuffiJta. Kun
23724: ka~an sata.mamsa llro:rvauk.seit riiJtä muuta ikUJin haililiJtuJkoon esrutyik:Siessä V. 1947 ttu:lo- ja me-
23725: asfll!llll10111 pe:I'IUSituikseen, jos siiJhe:nkä,äJn. iilOarvioiJmi ei ole V:aJraltltU mäii;rärahrua [uo-
23726: NiJmpä ~l.im. taito, joSita saatu korvaus on vutetUill! al11een väestön edelllä es1tetyn iltai-
23727: 150,000 markkaa, tulee nyikyisiHä ra- sen asemalll awttamiseksi, kunnioittruen ehdo-
23728: k!enmmslkustamnuiksriillla maiksamaJan 700,000- tamme,
23729: 1,000,000 markkaa. On selv,äJä näin ollen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
23730: etteivät monetkaan luovutetun alueen tulo- ja menoarvioon 300,000,000
23731: asulkkaat Vloi omi\111 ltialoude~lrrisån mahdoiilli- markan suuruislen määräralw;n jaet-
23732: suuksön suoriutua ralkennuJ®en :mlkerutarrni- tav,aksi rakevnnusavustuksina Sallatn
23733: sessa. On vi~lä muistettava, että :he, ikuten ja Kuusamon kuntien luov,utetulta
23734: edell1ä todettiin, ovat joUJtuneet olemaan alueelta siirtyneeUe väestöne.
23735: Helsingissä marraskuun 1 p :nä 1946.
23736:
23737: Eino Tainio. Elsa Karppinen. Toivo I. Sormunen.
23738: 55!)
23739:
23740: IV,69, - Rah. al. N :o 28.
23741:
23742:
23743:
23744: Laitinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten
23745: mielisairaalain sekä tuberkuloosisairaalain ja -rparantolain
23746: hoitopäiiväamustusten korottamiseen.
23747: E d u s k u nm a B e.
23748: Kunll.aillisten pilirimielisairaa1ain sekä tu- rässä kuin soitavuosina on oiaut asian 1a:ita
23749: herkuloosia sairastavien hoitolaitosrten vaJl- kurut.ien kannetltavaiksi, :tietää S<e myöskin
23750: tion avusta annetun Jain muikaan on kun" monille heikossa :taloudellis,essa asemassa
23751: nalliselle m:i!elisairaalalle sekä tuberkuloosi- dleviUe kunni:He kohtuuttoman suuria msi-
23752: sai·roolruHe ja -parorutol'aHe vuodesita 1932 tuksia.
23753: i1ähtien annettu valtion avustusta kunnl()ssa- Lähtien siitä, erttä kunnallisille keskus-
23754: pito- j.a käyttökustannuksiin, mielis,airaa- mieili.sairaaloiHe ja keskusparantoloille kun-
23755: ilalle yksitoista ma.r]{Jkaa ja tuberkUJ1oosi- nossapiJtO- ja käytltökustannuksiin annertta-
23756: sairaa:la11e ja -pamnlt;Ola;Ue ne'ljärtoista mark- van valtionavustuksen tulisi oHa 50 %
23757: kaa, paitsi! eräiden kaupunkien mi,elisairaa- mainituista kustannuksista, on kunrurllistern
23758: loil!le kahdeksan ja iubel'kuloosisairaaloiHe mielisa1raaiain ja tuberkuloo1ltisten hoilto-
23759: ja -parantoloiUe yhdeksä.n ma;rkkaa sai- ilai.tooten valtionavustulmen uudeUeeen jär-
23760: raanhoitovuorolmudel:ta. Va'ltionavusiustta jestely >tarpeellinen. Vaikkakin nämä hoito-
23761: määrä;ttäessä lähdettiin aikanaru1 siitä, että päivämaksurt korotetltiin viime vuonna kun-
23762: vai.t:ion osuudenr tulisi ol<la vähintään puo- na:llisiJtle mielisairaa1oiHe 42 markkaan ja
23763: l;et mainittujen lai:tosrt:en hoilt,opäivä:kustan- tuherkuiloosia sairaSitavien hoitolaitoiksiUe
23764: nuksista. Lain ensimmäisinä voimassMlon 48 markkaan hoitovuorokaudelta, eivät
23765: vuosina niin oil·iikin yleensä asian lailta, nämä vrustaa enää kuin noin 114 osaa to'-
23766: mutta kun sekä mi•e!lis,a.i.raa1ain että iuber- deHisista ilmstannuksislta, sinä hoitopäivä-
23767: ikuloot/tisltten hoitolaitosten hoitopäiväkustan- maksut edellämainirtuissa sairaaloissa ovat
23768: nukset ovat vuosi vuodelta ja. erikoi:sesti kuluneena vuotena ylilttäneet jo 150 mark-
23769: sota-ajan poikkeukseHisissa oloissa huomat- kaa, joten epäsuhde kuniienJ vahill;,O'Qks.i on
23770: tavasJ1:.i nousseet, on valtion suhteellinen käynyt vieläkin huutavammaksi. Tätä var-
23771: osuus niiden kunnossapito- ja käyltitökustan- il:en pi,täisi vailtion ensi vooden talousar-
23772: nuksiin kuitenkin laskenut. Saadakseen hoi- viossa iarlkoitukseen varalttuja, määrärahoja
23773: topäiväkusrtannuksensa peitetyiksi on n:äi- tarpeen mukaan ikorottaa.
23774: den hoito[aitos<ten !täytynyt kor01tJtaa vasrtaa- Edellä esitetyn pel'uste,ffi[a pyydämi.lllie
23775: vasti jäsenkuntiensa kannatusmaksuja ja kunnioittruen ehd6ttaa,
23776: täten siirtää erutislt.ä suurempir osa ylläpirto- että Eduskunta korottaisi vuoden
23777: 'kustannuiksistaan kurritien kannettavaksi. 1947 tulo- ja menoarvioesityksessä
23778: Edellämainittua bhitystä ei miele&itämrm·e 7 Pl. XXI luvun 1 momentin koh-
23779: voida piltåä oiikeana ja rtariko~tuksenmukai dalla esitettyä määrärahaa 50,000,000
23780: sena. Jo periaatteessa on tärkeätä, e,>t.tä mMkalla ja 7 Pl. XXI luvun 3 mo-
23781: vaJ1t1o osaMimuu mahdolllisiillliillan suuressa mentin kohdalla esitettyä määrä-
23782: määrässä miclisaimalain ja tuberku'loosia rahaa 30,000,000 markalla kunnallis-
23783: sairastavien hoitoilaitosten yHäpi't:ämiseen, ten mielisairaalain hoitopäiväavus-
23784: koska silten niistä aiheultuvat kustannukset tuksen korottamiseksi 62 markkaan
23785: ja:kaantuvat tasaisemmin maan eri osilen sekä tuberkuloosisairaalain ja -pa-
23786: ja veronrrn:aksajien kesken. Jos näiden lai- rantolain hoitopäiväavustuksen ko-
23787: tosten hoitokustannukset jäävät siinä mää- rottamiseksi 68 markkaan.
23788: Helsingissä 1 p :nä marrasikuuta 1946.
23789: Eino Laitinen. Eino Möttönen. M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
23790: J. Erland Pilppula. E. Hietanen. Aino Luostarinen. Ture Hollsten.
23791: V. 0. Leskinen. Hj. Kauhanen. Toivo. H. Kinnunen. Yrjö Hautala.
23792: J. Pyörälä. Jere Juutilainen. Matti Meriläinen.
23793: Päiviö Hetemäki. Heikki Soininen. Arno Tuurna.
23794: 6
23795: .560
23796:
23797: IV,7o. - Rah. al. N:o 29.
23798:
23799:
23800:
23801:
23802: Bryggari y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta Helsingin ylei-
23803: sen sairaalan ammattitautiosaston poliklinikan UUikärien
23804: palkkarusta varten.
23805:
23806:
23807: E d u s k u n n a 11 e.
23808:
23809: He1singin Y1eisen Sairaa:lan ammatti- aLoittamista va·rten, on väilttämätönt:ä, että
23810: 'l:au'tien polikilinikan ja osaston va!ltiov;allan uutta lait.osta siJlmwl'liä.pitäen llmulrutetaan
23811: rtaholta saama :truloudelEnen tuiki on <JH:ut J-Jcen!k:Hi:ikunt.rua; ja huolehditaan siitä, että
23812: a1u.sta l1ähtien r:ri:i!ttärrnät,ön. Niinp1ä on :poli- cr1ykyis·et amma;tttitaut~kysy:myl\!Sieen ikiinnos-
23813: klinikass3J :lääkärit saaneet toimia suureksi tunieet J:äärkärit eivä:t siirry mu~hle aloiltle.
23814: osaksi paJ!katta vain pienten apurahojen E.de:Hä esit·etyn perusteella olisi V'Uo.deksi
23815: !turvin, joita nn saa;tu SPR: lita ja Ammatti- 1947 varat:tava Helsingin Ylleisien Sairaa,l:an
23816: llääket]ette.eu ;tutlkimussäätiöltä ja jotka ovat ammat:titautien, pol:i.Jklmiikan ja osas,ton lto:i-
23817: -o'Heet ,tartknitettuja rtietee1llistå työtä varten. milltl1Jan ·jat!kamiseks:i 288,000 mal'kkaa neil-
23818: Esimerlkkeinä :mainiltta:koon, että toinen jäill1e lkonsultoivail[le il:ääJkäriHe, 240,000 mk
23819: vanhemmista polilkH,niJlmn rlää:kä.reistä ei kemistin pailikkaamis·eksi paliklinikan yhtey-
23820: .saanut 6 •ensimmäisen[ kuukautena rrnin- teen ja 120,000 mlk: sosiaaliliuoltajan pa:lik-
23821: ~trlaista pa1klro:a, llluoremman lliälkärin karumis·elksi poliklinikan yhteyteen e1i yh-
23822: pal1\!ka oli a·luksi n. 500 rrn!k ilmulka,udessa, teensä 648,000 marikikaa.
23823: dllen nyt 3,500 mk ja tämäilllkin vuoden Kun vuoden 1947 menoarviossa d ole
23824: aika:Dia on työtä voitu ja:tika:a vain [uottaen huomioitu näiden pOiliklinikan toiminnan
23825: lupauksiin palkkojen järjes.tämisestä vliim:e jatkamisen kannalta: vä.l:ttämättömien hen-
23826: toukokuun !llilusta pailka:tta toimivi:11e 4 kon- [cilök!Jen palkkausta eilkä vuoden 1946 [op-
23827: SUJltoivalle ~ääkä:rille sekä 1 poliklinikan pupuol.en pa;llkikoja o'1e sMbu vieläikään jär-
23828: ;y'limääräiselle ,lääkäriUe. jestym'ään, ehdotamme kunnioittaen,
23829: Osas•ton työ on rrnei1JJ1ä Suomessa o'Llrut
23830: ikuit,enikin jo arllkuvaihe€18Saa,n ;eri:nomaisen että Eduskunta ottaisi mwden 1947
23831: tärkeiH1ä etup·ä!ässä. työväeSit·ömme rtervey- tulo- ja menoorvioon 648,000 markan
23832: denho]don j·ärjest.ämiseksi. Kuru 'lisäksi suuruisen määrärahan Helsingin
23833: edusknntw on tämän vuoden elllsimmäisessä yleisen sairaalan ammattitautiosaston
23834: ilisiim®oanwiossa myöntijnyt. 5 miljoonan poliklinikan lääkä1·ien palkkausta
23835: markan :määrärathan ammattilä.ä!ketietee.n ja varten.
23836: -hygi:enåan keskuslaitoksen rakennustöiden
23837: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1946.
23838:
23839: T. Bryggari. Otto Muikku.
23840: Hj. Kauhanen. Alpo Lumme.
23841: Uuno Raatikainen.
23842: 561
23843:
23844: IV,71. - Rah. al. N:o 30.
23845:
23846:
23847:
23848:
23849: Saukkonen y. w..: Määrärahan osoittamisesta Etelä..Sai-
23850: maan seuduUe perustettavan keskttssait·aalan S'lttt,nnit-
23851: telua ~vm·ten.
23852:
23853:
23854: E d: u s !k u n n a lt 1 e.
23855:
23856: Hall~tlui!men ,es:iJtyksessä eidJusikU!ll[lra,.Lle vrail- sa:ima~assa on jo nyt huomattava ll1a!ara
23857: tion tt;aJl.ousarviJOiksi vuodeil!le 1947 20 pää- ·paåkikoj•a va,paaJlia j·a tulLee vuoden 1947 lali-
23858: luo!koo II 1uJVU'llJ 9 lwhd!a:l1a on merk:iJtty karua 'ainakin 200 s1aå.mspa!ihlma vap,a:rukså,
23859: m. m. ,5,000,t000 nmr'kialll määräraiha Tur- jotkia :kaiken j.ä:rjen muJkoon p1täi:SJi hyv.älksi
23860: ilrunn, Hämee:nil.malarn, l\'Iilklk€il:iJ:in:, Seilllä- ikä.J~t.t,ää. Rra'Uiha-TiurunJ:ieme11 ,a[u:ert:lta ja m-
23861: joeilile, Kemiin•, Ponilin, Tamper:eelie, La;h- ikelllluiksi'a hyväikså. käyrtitäoo s~mclia;am suh-
23862: rt;e,eru, La:ppeen:r~alllltararn ja Vra1a.sran seudullle teeulise~n vähiJllJ truloudielil'isim: ruhnaUL.lmin ai-
23863: perus.tettavliren ike!Sikussra.irilla11ain sruurun~tlt.e V~!ll: läh:i,tu!Ievaisu:udies:sa ifmsllruSi.Sia.ima~a rtyy-
23864: 'Jua vra::r'lte.n, laslkieltltooa 500,000 ma,rkkia.a d)1tltämään seut1likrunJnaJru kipeää s:a.iraaJialtia.r-
23865: kun!kim; kesikuss,aimraaalli sfUJrmilliiMle!lutyöitä veittla:, jota ei siU!inikaraill vro:iitran1e sanoa, jos
23866: \~arten. Perustelujen sa•namuoto OISoittaa, alusta :h)ppuun · su'Uilllll1tellll:aan lroilmna:an
23867: että pruikkaikysymys on kiinteästi määrätty uusi; Sla,b:lara[a. Oliemane siltä mieJJtä, ·et\tiä.
23868: kaikkialla muuaJUa, paå.tsi Vaasan keslrussai- säästäiffillle var!Jt.iom: ja kurutiell1 v:ar11oja kyrrn-
23869: ra•ailra-ihanlk!lreen r:kJohdailllla on paå.affilaikysymys meruiä miljooilliia,. maihd'Qilifi:isresti ilähes
23870: a:voinn•a:, ilmsika Sli:im:ä maimtraa•ru ,,V1arasan WO,OOO,:OOO marrlkikaa käyt,tämäWi ihyväikiSii,
23871: seuduLLe". Koska emme ~ainakaan ilman lä- mirt,ä Thauiha- Tliurrun~emen ailiueell:lia on jo
23872: lhempää, yiksiltyislkoht;aisrba 'tu!tlillimusta voi olemassa.
23873: hyväksyä ikiinteäsibi Lappeemantaa EiteJ1ä- Edehl'äoi1emn p:erus.t,eeillla ehdot1amm:e ikum-
23874: Saåma~m senidun kesamssa.ira,a!lapraiika!ksi, eh, nå:oiltita.en:,
23875: d!oltlaimme, että La,ppoon11a,urnan n1imi pe:rms- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
23876: :t:.€il:uistba poisltettai:sÖJilni ja: tir1a:1lie merrlkitrt:åi- tulo- j,a menoarvioon 20 Pl. II luvun
23877: såin E;tlell:ä-Sa.imruallli ~uduillil<e. Turtldmuik- 9 momentin kohdalle 500,000 markan
23878: sen tulos, jos se, kuten esilt:äJmme:, <toimee.n- suuruisen määrärahan Etelä-Saimaan .
23879: [Ja~Ilil1Ja8;Th, rtlJil,oo osoiM,amaan R<a:uha--Tiuru- seudulle perusteft,ava<n keskussaira.a.-
23880: n]emen, 1alueen ,ehdJotitl()lillaSiti <edmrllisiunmarksi la'Jt suuwnittielua varten ha.llituksen
23881: varsirnlkin il:1ruloudeHisessa j,a; erä~1Sä muUSSJa- esittämän Lapperenrannan kesk'ttssai-
23882: kiu.'l m:i€lessä. Rauhan s1llh!te:ehlrisen su11I'ffiSa raal<m asema.sta.
23883: Helsillgrl:ssiä marrnskuun 1 päivänä 1946.
23884:
23885: Tauno Saukkonen. Matti Miikki.
23886: Juho Ku~ttinen. Vilhelm Riihinen.
23887: 562
23888:
23889: IV, 12. - Rah. al. N :o 31.
23890:
23891:
23892:
23893:
23894: Salo y. m.: Määrärahan osoittannisesta avustukseksi kun-
23895: m1le, joissa n. s. lapsiv.ähennys huomattavammin korot-
23896: taa kunnallisveroäyrin hintaa.
23897:
23898:
23899: E d UI s k u n n a ll e..
23900:
23901: Eduskunta käsittelee parhaillaan halli- syntyväisyyden vuoksi yhteiskunta saa jat-
23902: tuksen esitystä n. s. perus- ja lapsivä- kuvasti uutta, nuorta työvoimaa, siellä ole-
23903: hennysten korolttamisesta kunnanisverotuk- vat veronmaksajat joutuvat kohonneina
23904: sessa. Esityksessä ehdotetaan niiden ko- kunnallisveroina kustantamaan tämän nuo-
23905: <rottamista nY'kyisestään kaksinkertaisiksi ren työvoiman kasvatuksen. Sen, jos min-
23906: ja käsittelyn aikana on ilmennyt eräiden kään pitäisi olla koko kansan vastattavana
23907: piirien taholta pyrkimystä korottaa ne ja vaitriovallan järjestämänä. Jotta tämä
23908: vieläkin suuremmiksi. Maamme eräiden seu- kävisi mahdolliseksi, ehdotamme,
23909: rtuj;oo syntyväisyys on jopa 4-kertainen toi-
23910: siin nähden. Ilman muuta on selvää, että
23911: nämä ko<rotuikset ~apsirikkaissa kunnissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
23912: jollaisia yleensä ovat harvaan asuttujen tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
23913: seutujen vähävaraiset kunnat, aiheuttavat markan määrärahan hallituksen käy-
23914: veroäyrin hinnassa huomatt'a'V'an nousun, sa~ tettäväksi avustukseksi niille kun-
23915: maila vähentäen nyrkyisin kunnallisveroa nille, joissa n. s. lapsivähennys huo-
23916: maksavien lukua. Oikeudenmukaista ei mattavammin korottaa kunnallisvero-
23917: ole, että niissä kunnissa, joista runsaan äyrin hintaa.
23918: Helsingissä 30 p. Iokalk.uuta 1946.
23919:
23920:
23921: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
23922: 563
23923:
23924: IV,1a.- Rah. al. N:o 32.
23925:
23926:
23927:
23928:
23929: Voionmaa: Määrärahan osoittamisesta auringonpimerunys-
23930: toimikunnalle vuoden 1947 auringonpimennyksen tut-
23931: kimista varten.
23932:
23933:
23934: E d u s kun n a U e.
23935:
23936: Vuonllla 1947 •keväli!Hä swttuu auringon- 1,020,000 mk ulkomaan valuutassa. Viime-
23937: pimennys, joka erittäin hyvin soveltuu mainitusta summasta voidaan kuitenkin lä-
23938: tärkeisiin maapallon mittauksiin Etelä- hes puolet eli 420,000 mk rahoittaa luovut-
23939: Amerikan ja Afl'!ikan välillä. Etevien tarm.alla Suomen Auringonpimennystoimi-
23940: tiedemiesten ansiosta on maamme kohon- kunnan rakennuttamia erikoiskoneita yh~
23941: nut ensi riviin tällä kansainvälisellä tut- teistyöhön osallistuville ulkomaalaisille
23942: kimuswlwlia. M. m. on suomal•aisesta aloit- retkikunnille. Kun kysymyksessä on jo
23943: teesta ja täällä laadittujen suunnitelmien pitkälle kehitetyn kansainvälisen suunni-
23944: mukaan otettu käytäntöön menetelmä, telman kunniakkaaseen päätökseen saatta-
23945: jonka avulla auring·onpimennystä voidaan minen Suomen johtavalla myötävaikutuk-
23946: ·käyttää valtamerien erottamien maanosain sella, pidämme mitä hartaimmin toivotta-
23947: välimatkan tarkkaan mittaamiseen. Siinä vana, että valtio myöntäisi siihen tarvitta-
23948: ta:lliroituksessa on asianomaisten tieteellis- vat suhteellisesti vähäiset varat. Näin ol-
23949: ten piirien asettama, geodetisen laitoksen len lmnnioitta vasti ehd,otamme,
23950: päällikön johdolla toimiva Auringonpimen-
23951: nystoimikunta valmistellut tarpeellisten
23952: retkikuntien lähettämistä odotettavaa au- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
23953: ringonpirm.ennystä tutkimaan yhteistoimin tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XV
23954: Ruotsista ja Argentiinasta lähetettävien luvun kohdalle uutena momenttina
23955: retkikuntien kanssa. Suunnitelman toteut- ,Vuoden 1947 anringonpimennyksen
23956: tamiseksi meidän osaltamme tarvittaisiin tntkimiseen Auringonpimennys:toimi-
23957: 1,510,000 markkaa, josta summasta 490,000 kunnalle" 1,510,000 markan määrä-
23958: mk on maksettava Suomen rahassa ja rahan.
23959: Helsingissä 29 •p. •lotkakuu:ta 1946.
23960:
23961:
23962: Väinö Voionmaa. Kalle Kauppi.
23963: Arvo Salminen.
23964: 564
23965:
23966: IV,74.- Rah. al. N:o 33.
23967:
23968:
23969:
23970:
23971: Soinilien y. m.: J(orotetun rmiiärärahan osoittamisesta käy-
23972: tännöllis-(Jeologisia tutkimuksia varten.
23973:
23974:
23975: Eduskunmalle.
23976:
23977: Geo:loginen tutkimusilaitos on maassamme ·esim. Ruotsissa Raahea vastatpäätä olevalla
23978: jatkuvasti saanult toimia puuJtrteeHisilla alueeilll.a, jonka rpinta-a:la on vain 1/10 Suo-
23979: määrärahoilla s~itä huolimatta, ,e.ttä vuori- men pinta-alast:a., yksityisten toimesta käy-
23980: teol1lisuus on jo :tähän mennessä tuottanut tetty tsystema.aHills.e.en malminetsintään n.
23981: valtakunnaRemme suuria t.lrlo!ksia. 15 mi~j. ikr. Mutta löydetyn 20 louhinta~
23982: On mitä tärkeintä, että köyhä va,JJtakunta kdpoilsen malmin tuotto onkin korvannut
23983: lähitee etsimään pel:astusta vaikeu!ks.iensa monin lmrroin tutkimustöihin sijoilteltut
23984: voittamiseksi. Tähän on mahdoHisuuksia varat.
23985: mineraaH:rikikJaassa maassamme kun vain Myöskin Neuvostol,i]tossa on va~tio eri:t-
23986: ma:lmilt etsitä1än päivälltValoon. !tiäin tehok!kaasti tukenut geologista tUJtki-
23987: Semaa.vaSISJa. esiltetä.än näkökohtia., jotka mustyötä myöntäen avoik.äsin varoja maiLrni-
23988: he[pottavat eduskuntaa muodostamaan kä- tutkimuksiin jopa siinä määrin, että asian-
23989: sityksen siitä, mitoo geologista tutkimus- omaisiJlla tuitkijoilla on oUwt mjoittam:is-
23990: työtä tehdään ja m~tä hyötyä siiheru sijoi- vaiktmksia.. Eri puo~mla maaJta löydetyt
23991: tet.ut varat maaUe !tuottavat. uudet malmirikkaudet ovat ikiuitenkin run-
23992: Geologinen tutkimusJaitos on 61-V'Uoltisen saasti .palkinneet niiden ;eJtsimiseen uhra-
23993: toimintansa ku'lueS~SJa !käytt~t varoja. ny- ttun työn.
23994: kyrahoiksi lasketlt,una kaikkia:an n. 100- Viime aikoina. tapahtuneen kehityksen
23995: 150 mHj. markkaa. Viimeisten 26 vuoden johdoSJta ovat mw1minetsitrum-eneltelmät yhä
23996: aikana, jolloin tl:utik:imuslaitos on saa.nult enemmän koneel~istunMt. Aikaisemmin oli
23997: enemmän va,roja käyttöönsä, sen toimesta ~~oologin malmirueltsintätyössään turvaudut-
23998: on m. m. löydetty OutokUlillhun, Pets,amon, ttava harvaluikuisiiru kalliohava.intoihin tai
23999: Nivalan ja YJöjärven seik:ä Oltanmruen mal- jääkaudella malmiesiintymän pinnawc.a mah-
24000: mit. dollisesti ;irta.uturueisiin ilohka~eihin. Kun
24001: Asianturutijoiden antamien t~ebojen mu- ottaa. huomioon, etlt.ä maamme pinta-allasta
24002: kaan on Outo!kummu.n vuotuinen tuotto on l\leskim. va.in muUitama prosentti kal-
24003: nykyään toist1a miljardia ma.rkik:aa j:a ma~ Hota näkyvissä ja kun esim. Läns.i-Suo-
24004: m1varojen on I,ask;etttu riittävän nykyiseli<ä messa on laajoja ai1ueita, joi'lila •ei tavata
24005: loohinnalila ainakin 30-40 vuodeksi et:een- kalliota lainkaan, ymrrnärit.ää kyllä, 'ettei
24006: pa1n. Kun ottaa huomioon, 'että rajan maiminetsintätyö ole helppoa. Nykyaika,is-
24007: taabe jään(yt Petsamon nikk:elikaiv:os Eu- lt.en koneeliList,en menetelmien avulla on
24008: roopan suurimpana nikkeliesiintymänä, vas- ku:Utenikin mahdollista il:öytä.ä malmeja myös
24009: tasi arvo~taan ja tuotannol'baan Ourtokum- monen metrin paiksuislten maaikerrositen rulta,
24010: pua, niin on maalliik:orrkin helppo nähdä, kuten lukuis,at Ruotsin malmilöydöt ova.t ·
24011: milla.inen sijoitus ~e()llogiseen tutkimukseen osoittaneet. 1\ILeiU·äldn on siirrytty viime
24012: ja ma!lmine,tsintään uhratut varat yli- aikoina yhä enemmän koneelliseen mailmin-
24013: päänsä on. eltsintään, mutta heruki!Lökunnan ja uuden-
24014: Tämä onkin täysin oivailil·e'ttu na.apuri- aikaisen kaJ.uston puute vaikeuttaa suuresrti
24015: maissamme Ruotsissa ja Neuvosltoliitossa. t:u:tkimusityötä. Ma1irui,ta sopi,r, että monelila
24016: Ensimmäisen ma.ai~mansodan jäJkeeen on maiminetsinltM harjoirtt-81valla yksity:i.s:fir-
24017: IV,74. - .Soininen y. m. 56&
24018:
24019: maJ:la on Ruotsissa monta ke:r1taa enemmän ikyaikaisiUa. välineillä suorittaa SNUJ8. [aa-
24020: drolustoa kuin Geologisella tutkimus:laitok- juudessa kuin se rtUJtkimusvä:lineiden ja
24021: seJla., jonka kuitenkin tulisi palvella koko henkilökunnan rtarumitrukse:rumukatisen käy~
24022: marunme <tarv€1t:ta. tön kanna:lta on Vlält-tämätöntä.
24023: Meidän nyikyisessä taloudellisessa ahdin- Edel~ä :es1tetyn nojalla 1kunnioåit:taen eh-
24024: gossamme ei iuonoolil.isestillma.n voida aja- dotamme,
24025: tehla malminetsinnän ja geologisen tutki- että Eduskunta korottaisi vuoden
24026: muksen harjoittamista Likimainkaan siinä 1947 tulo- ja menoarvioesitykseen
24027: laajuud€SS.a., kuin se on naapurimaissamme 13 Pl. XII luvun 8 momentille otet-
24028: lasketJt.u ilmnna;ttavan. Mutta nykyäänkin tua määrärahaa käytännöllis-geolo-
24029: on meiililä tarpee.en uhrata varoja edes sen- gisia tutkimuksia varten 3,000,000
24030: verra;n, ~ttä ma;lminetsim<tätyö voidaan ny- markalla.
24031: Helsingissä 30 päivänä 'lokakuuta 1946.
24032:
24033:
24034: Heikki Soininen. Toivo H. Kinnunen.
24035: Elias Tukia. Eino taitinen.
24036: Eino Möttönen. Kustaa Tiitu.
24037: Yrjö Hautala. Aino Luostarinen.
24038: M. 0. Lahtela. Akseli Brander.
24039: A. T. Malmivaara. Tauno Saukkonen.
24040: Lauri Järvi. Aa.po Inkinen.
24041: Varma K. Turunen. Eemil Luukka.
24042: Ture Ho11sten Hj. Kauhanen.
24043: Erkki Koivisto. E. Hietanen.
24044: J. Pyörälä. Urho Kulovaara.
24045: Eem.il Pääkkönen. Juho Karvonen.
24046: Martti Miettunen. Eero Mäkinen.
24047: L. 0. Hirvensalo.
24048: :666
24049:
24050: 1V,75. - Rah. al. N:o 34.
24051:
24052:
24053:
24054:
24055: Voionmaa y. m.: Määräm,han osoittamisesta yliopiston kan-
24056: sansivistystoiminnan tukemiseksi.
24057:
24058:
24059: Ed usk um:n'a~~e.
24060:
24061: Nykyaikaåsessa vapaa...~ ilronsamsivistys- ja iku1ttuurijärjestöt olisi S'l.l,()Btrmeelt itässä
24062: "työssä on y1iopåstol1a eriltyiselll huoma.ltitlava kohden rM111:iamaaJt apua valJtion yfupis!tolile.
24063: j~ :tårllreä sija. SrlmndiDavilaJaisissa ja angilio- J ortlba näim: llJUiriinkUJ:'Iisesrt:a järj€Sitykoosrtä
24064: roksiJJaås:issa ma;issa ;tälhlainen yil.iopislloihlinen pääslt:äisirin ja SIUUil'IEmarvoiiDJetrli [mmsa;nsivis-
24065: rtJorimiJnta on jo karu:am. siltte:n: SlalalnUit su'lli- ltYJksen 'ty~öihrurura voisli jäililoon ~elpyä ja edis-
24066: renmoiset mittasuhteet. Meidän maas- tyä, on ltarpeen, etltä vallitio prulaUJttaa yil.·i-
24067: samme vastruaNanillarin,en ityö 'Oili sortJain edel- opmtoil:le k:esilreytyooen avustuksen OltltiaJelll
24068: lisenä 1ailkana vallition myönlt:ämän avustuk- huomioon 3lenneen ri8hanarvon. Näin ollen
24069: .sen (vuosiJttain 75,000--100,000 marklkaa) kurmilloi!ttaV'llSI1:å ehdlo.tamme,
24070: turvin piUissy;t ooomail:lta:wmn ailftrnvaootilin
24071: j,a sruam:ut tärokeäm: sijan y,arsfu:rlcin lm.nsa.nr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
24072: opisttoj,en, :tyijväenopistojen ja v111paiden valtion tulo- ja menoarvioon X pää-
24073: ikiarnsatnJSiivistysj ärj,estöj Em il111enrtJo-Oihj·elmasrtJa, luokan IV lukuun uudelle 18 mo-
24074: mumta m~tionlavurn lrollronruan lailffilttUJa so- mentille Yliopiston kansansivistystoi-
24075: tain, ariikanru <m ~tärmä ty~ö sumeslti taamJtu-- min'l't(bl1, tukemiseksi 500,000 markan
24076: ;n,UJt ja oiLisi kioik:Olllalan: 1lai!mThll!UJt, ellJeiväit määrämhan.
24077: _yksityiset laåltKJil\Slelt, lkutoo Suomen Huo1Jto
24078: Helsin;gisl'llä 31 'P· JO'kaik. 1946.
24079:
24080: Väinö Voionmaa. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
24081: 06'1
24082:
24083: IV, 1 a. - Bah. al. Jl' :o 35.
24084:
24085:
24086:
24087:
24088: Lumme y. :rn.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Akate-
24089: miasta ja valtiom, apurahoista korkeimman hengerwilje-
24090: lyn edis'läm:iSieksi anne;f}tavan Zam täyt'äntöönpanemista
24091: varten.
24092:
24093:
24094: EdusikunnailJe.
24095:
24096: Kwkeimman hengenvåJ.jelly;n: IUi!Jkonajoot edlusikU:Thllla1le 1lä:Mpäivinä, voidaan; rtarvitta-
24097: ooeil.lyitytkseit OVialt 1äillä hretkeillä IOOillSOO;ffi[M vralt määrämhlalt ohbaa ensi vuoden ltulo- jra
24098: hyvin vadkealt. Tästä oru suunta vrahinikoa menola:l'VIioom Tämälll n:oja.1111ll ehdort:amme,
24099: kans~unill!alllJ sekä 1tietorpUJOilis1eil1e että 1ali-
24100: rueeilll:iseJ.ile lkuilittulll·l'i!hle. On ttärkeä,tä ryih- että Eduskunrf)a ottaisi vuoden 1947
24101: tyä p~ ,toimenpilteisiin asi!aintila;n kor- tulo- ja menoarvioon 50 m~1joonan
24102: ja.amiselksi. Korlmlimman ·hen~g1envHJel~ markam määrärahan Suom.en Akate-
24103: edistämistä !kios/k!evi:elll su:Uilllllite1lmien .toiteu.t- miasta ja valtion apurahoista kor-
24104: t~amista ei vro,]dia ffii,l'lt;ää ensi V'Uioden <aillkua keimmal/1, hengenviljelyn edistämi-
24105: piJt;emmäilile. Krm hwU~tU'ksien lt~a~ollta on seksi annetta.van lain täytäntöönpa-
24106: iihruo]tetltiu asiaa kosilmVIan es~tyilrs,en 'tu1evalll rnemis.tla varten.
24107: Helsingissä [olmaikuu;n 25 päd,vänä 1946.
24108:
24109: Alpo Lumme. Johannes Virolainen. A. K. Paasivuori.
24110: Hert.ta Kuusinen. Martti Miettunen. Kalle Jokinen.
24111: Väinö Voionmaa. Väinö Okko. Antti A. Koukkari.
24112: Urho Kekkonen. Veikko Vennamo. Eemil Pääkkönen.
24113: Arvo Salminen. Kustaa Tiitu. Matti Pärssinen.
24114: Anna Nevalainen. Samuli Simula. Lauri Murtomaa.
24115: Kalle Kauppi. Lassi Hiekkala. Helena Virkki.
24116: Onni Peltonen. Aapo Inkinen. Aino Luostarinen.
24117: 0. Muikku. Yrjö I. Antila. Akseli Brander.
24118: Väinö Leskinen. Felix Seppälä. Jussi Annala.
24119: Arvi Ahmavaara. Varma K. Turunen. L. 0. Hirvensalo.
24120: Martti 0. Kölli. Yrjö Kilpeläinen. Sulo Heiniö.
24121: Martta Sahnela-Järvinen. Nils Meinander. Kosti Kankainen.
24122: Uuno Raatikainen. Niilo Honkala. Matti Ytti.
24123: Jere Juutilainen. Erkki Paavol!llinen. Erkki Koivisto.
24124: Juho Kuittinen. Kaisa Hiilelä. Jussi Lappi-Seppälä.
24125: J. F. Tolonen. Penna Tervo. Lauri Järvi.
24126: Eino Raunio. P. A. Karjalainen. Päivlö Hetemäki.
24127: Miina Sillanpää. Ma+.ti Lepistö. Matti Heikkilä.
24128: G. Andersson. Isak Penttala. Yrjö Hautala.
24129: Urho Kulovaara. Väinö Kivisalo. Toivo Ikonen.
24130: Valto Käkelä. Samuli Tervo. Elsa Karppinen.
24131: E. Pusa. Valfrid Eskola. Eino Möttönen.
24132: H. S. Pesonen. Edvard Pesonen. Matti Meriläinen.
24133: Heikki Simonen. Juho Karvonen. Eino Roine.
24134:
24135: 7
24136: 568 IV,76.- Suomen Å'katemia.
24137:
24138: Antti J. Rantamaa. Urho Saariaho. Johannes Wirtanen.
24139: Eero M'åkinen. A. T. Malmivaara. Aaro Uusitalo.
24140: Johan Toivo Järvinen. Arno Tuurna. Arvo Riihimäki.
24141: Eero Kivelä. Lauri Laine. An~to Prunnila.
24142: Paavo Leskinen. J. Pyörälä. Juho Pyy.
24143: Eino Tainio. Juho Hukari. Elli Nurminen.
24144: Eino Kujanpää. M. Järvinen. Toivo Kujala.
24145: Nestori Nurminen. E. Hietanen. Ernst von Born.
24146: Aleksi Rinne. Ain0o. Malkamäki Toivo Sormunen.
24147: Walter Kuusela. Vilhelm Riihinen. Toivo H. Kinnunen.
24148: J. E. Lampinen. V. Puumalainen. SuLo Muuri.
24149: K. Andersson. J. Kulmala. Bruno Sarlin.
24150: Juho Mäkelä. Ebba östenson. H. Manninen.
24151: Elias Tukia. Yrjö A. Manninen. Olga Terho.
24152: Eemil Luukka. J. Koivisto. Kaisu-lVIirjami Rydberg.
24153: Erkki Leikola. Tauno Saukkonen. Konsta Talvio.
24154: Albin Asikainen. Jussi Raatikainen. K. Hakala.
24155: Hj. Kauhanen. Toivo Lång. Ville Pessi.
24156: Yrjö Suontausta. Heikki Soininen. . Juhani Leppälä.
24157: Gösta Rosenberg.
24158: 1
24159:
24160: 1
24161:
24162: 1
24163:
24164: 1
24165:
24166: 1
24167: 569
24168: 1
24169: VI,11.- Ra.h. al. N:o 36. 1
24170:
24171: 1
24172:
24173: 1
24174: Ryömä y. m. : Määrärahan osoittwmisesta eräiden korkea- 1
24175: koulujen opiskelijoille jaettavia stipendejä varte.n.
24176: 1
24177: E dusk U!llna~ le. 1
24178: Tämän: v:uoden oouk<Jikuun 14 p: nä edus- vihla Sltipendeillä a:i:noastaalli hyvin pieni 1
24179: kunta viiwen suurimpaan ryhmäänsä kuUilu- opisik:elijarythmä saa vähäistä ihuojooii1usta
24180: vien. edustajien alloittlteesta yksimielisesti hy- taJ.oudclllsiin vai:keuksiinsa, mutrt:a oomä 1
24181: väksyi toivomuksen, "että haU.littus suoritut- stipendilt eivät tee mahdolll:isclmi edes kailk-
24182: .tais.i tutJkimwksen s€!1Jais:en stipendijärjes- kein lahjaJkkaimpien opisik:~lijain opis!ke:lua 1
24183: telmän perusteista ja mahdolJliS>uuiksista, yliopistossa".
24184: jOka tmwaisi ahkeri€1Il> ja pystyvien yli- Se, mitä ede'llä on todettu Heiisingin yli- 1
24185: opisto-opisikeJ.ijai!ll .toimeootulon heidän opiston opiskelijoihin nähdw,, pätee toden-
24186: opislkeluai:lm:naan". Tämä toivomus on siinä näköisesti oloollisilta ooi.illtaa:n myös Turun 1
24187: suhteessa toteutunut, että Helsingin yli- yiliopiston, Åbo Akademin ja T.ekrn.il!lisen
24188: opiston k()lll.Sistorin asettama n. s. s.tipendi- lkorkeaikoulun ikohd:ailila. }rf<olempien kaup- 1
24189: !komitea on ottanut pohdittavaksee:n stipen.· paikortkeakowlujeu opislke:lijat Jienevät jos-
24190: dijärjestelmä:n uusimioon, mutJta s<irtävastoin sain mälärin suotuioommassa asemassa, ja
24191: siinä suh'teessa ei, että sa!llotoo komitean sitäpaitsi heidän kesilrimäärämen opiskeiu-
24192: työn tulokset ol>isivaJt tullee.t näikyviin hail.- aikrunsa OiJl iyhempi lkuJn muissa lkorkeaikou-
24193: Utukse.n esity:ks:essä edusikunnalQe vailition il.uissa. Katoomme, että ·ajanmukaista sti-
24194: tulo. ja menoarvioksi 'V'Uodl:lilile 1947. pendijärj·esrt:elmää iluotaessa on ensi sijassa
24195: Esittäessään ai.ussaviitatuil! toivomus- pidettävä s:ilanädlä :neljän ensvksimainitun
24196: aloitteen hyväksyhtäväiksi edusilrunnan si- ikorkerukoulU'lll op:islkelijoita, joita niiden kir-
24197: vistysvaHolk.Uil!ta tot.esi mietillil1&sään, että joissa muodoLlis<eSti on ythteensä noin
24198: ,Suomessa on y:l,eisiä varoja ainoastaan !l'a- 15,000, mutta akltiivisesti opiskelevina tus-
24199: joitetussa määrässä uhTattu yliopisto-opin- kin en,empää !lruin 12,000.
24200: tojen tuikemiseen" ja elttä ,huomattavan Opislkelijaå.11 ·ta1oude1lisissa olosuhteissa
24201: osan op·:isk~lijoista on täytynyt turvautua ei ik'Uiluvan vuoden aikana Olle tapahtunut
24202: amsiotyöhön ha11ftdci~kseen: varoja opinto- mruuta parann.USita kuin se, että Suomen
24203: jensa jatJkaarHsoon". Helsingin y.liopistossa Yliopphlaslkunti:en Liiton ja postisäästö-
24204: ylioppilai!He anoottavia stipendejä ja apu- pankin neuvoiJteJluina on saatu aikanaan
24205: rahoja varten on iku1uvrun vuoden t.ruloos- muutamaan ikymmenoon miljoon;aan marfk-
24206: arviossa 3.5 mHjoo.nan marlkan mä:ärärruha, llcaan nouseva opintolai1narahasto. Tämä ei
24207: josta tbosin huomattava osa QJl mäiärätty llrnilte.rukaan muuta sitä ,tosiasiaa, etltä mel-
24208: käytettäväksi sodasta palannerdoo ja mui- lkoinen osa ylioppilaista nyt !kuten ennen-
24209: <fun avustuksen tarpeessa Qllevien ylioppi- kin joutuu opiskelemaan velaksi. Halli-
24210: [aiden avustamiseen. :Määrål'lall:an riittä- tuksen esittämät stilpen.dimääräratha;t, Hel-
24211: i111äJttömyys ikäy iJmi m. m. siirt:ä, että vrultion singin y.liopiston kohd:aH:a entinen 3 112
24212: sttipoodejä on voitu jaika;a ~ainoastaan hiu- miljoonaa martklkaa ja Telknil~ism kol'lk:ea-
24213: lkan y:H 2 % : lle yJiopistossa op:iffirelijoista. ikoUJlrm kohdalla 1 s14 miljoonaa, jossa vä-
24214: Helsingin yliopiston käytettävissä olevista lrennystä kuluvaan vuoteen v;errattuna 1
24215: yksityis.istä stipendiraihastoista on stipen- miljoonaa, ovM. riittämättömät.
24216: dejä kuluvan 'V'Uoden aiikana maJrs.eil:,tu yh- Mielestämme ruisi valitettavaa, jollei
24217: teenSä noin 112 miljoonaa marklkaa, ja nii- edusik:urunan toivomUSita ahkerim ja pysty-
24218: den suuruus on vaåhd:eJlut 3,000 ja 75 mar- vien opisikelijai!ll• toimeentu1on turvoomi-
24219: kan v.ä;lUil.ä luikwka:ud~lta. ,Näin ol1len", sesta otettrusi hu001ioon ensi vuoden tulo-
24220: sivistysvaH<Oiku:nta totesi, ,,käytettävissä ole- ja menoarviossa. Pidämme vältJtämä:ttö-
24221: 570 IV, 7 7. - Korlkftlk.oulustipendit.
24222:
24223: mana se'l:laisen .mmärathan ottamista sii- •dessa, taas oo, jot:ka .na.u1ltivat ji()JJ)Jpaa
24224: iben joka ailitaisi ml3ihdio1llisuuden ryhtyä !kumpaa vHmeksimailllituista ~is:ta. Kum-
24225: lkä~össä ikehittämään: tytdyttiävä;ä sti- paankin srtipendiaatrt:i~luo'klkaan :päiäsisi tä-
24226: pendijärjeste'lmää. män muikaan 1,000 opiskelijaa, joten siis
24227: Eräinä esiku:vin:a tälilaås:en järjeste1m'ä:n edes 2,000 : n, villiävaraiSien opislkelijan toi-
24228: ilrehilttämisessä voitaisii:n pitää Tsheik.Jko- moontUJlo olisi turvattu.
24229: slo\"llkiaa ja Twnskaa. Edeilil~ valtio Stipe.ndien jakoa suorittoavassa elimessä
24230: tur:Vaa tnQin 15,000 yli<>ppiloon toimoon- tuiisi 011;M. <edustuksensa; opet,usmin!js'teriö~lä,
24231: tuJ.on suorittaml3illa; ibeHJ.e opiskeluaikana Suomen Yl,iopp:ilasikuntioo Liitolla selkä
24232: Suomen raih.asoo noin 7,500 marlkm stipen- kunlki11J asianomaisen ikorllreaikoll!lnn opetJta-
24233: din ilruulkautta lkohdoo. Jäilikimäis6"!Siä. sti- ji'lJla ja op:iskelijoi11la. Nähd!ä.kse:mane ky-
24234: pendin sa;ajien ilulrumää:rB. •tu!loo olemaan sessäol:eva useiden: ~orkookowlujen oppilaita
24235: irajoitetumpi. Laaditun s.uunn.i,teJma.n mu- k06keva mä:ä.rär&ha Qlisi patihuiten I'IOVitet-
24236: kaan vailtion myörutämä;n :a:VUS>tuiksen on oi- t&vissa. lkymmeneThllen pliäll'lWkau XIV iLu·
24237: k:eUitettu saama.an jdkainen ylioppHas, jdka vun kohdal1:e. V aiJk!lm tekni;]Jioon kor!klen-
24238: verotmviranomaisten tmtama:l'la. todistuk- lkoolu kull!luukin kolmrun:oontois.ta. päiiauo-
24239: seli·a näyttää itotoon, ettei :hän itse eivl'rutikä lta.n alamuwteen, lll·iin olisi mieltlStämme tur-
24240: :hänen vanhempansa tai ho1hoojansa !kyikene vatta.va myös sen opiskelijoiden: mahdo1li-
24241: :b!äuen opintojaan raJwitita.maa:n. Lis:äJksi suus päästä QSaiHsibi stipendirah38too.
24242: hänen on 2-3 vuoden aikana osoitettava suomista ediuista. Budjetti-WkniJlioot näkö-
24243: ta•ipu:muksia opintojensa menootyllmehlisoon kohda:t eivätt estäne hlioo~tti:imästä mhas-
24244: suorittamiseen. Avuet·wlwet ovat ka1hta suu- rton hll!Hin:toon myös viimeksnnaini<tun kor-
24245: ·ruusl'uoklk:a:a. .Suu11emma:n, j{Jika parhaassa !keakoulun opet.tajien ja opjpilaiden edus-
24246: tapa;ulksessa :nKJusee 7,500 suomenmarklkaan tajia. Heilsd.TIJgin y[iopiston ja tekniHisen
24247: kuukaudessa, voivat saada ne, joilden omat lkorikookoulun eriillliset stipe:ndimääräraill.at
24248: tl:ai vanhelll!Pien ·vuosittrlot e.ivä,t ;nou;se yli olisi y;hdisttettävä lkys.eisem yhteensä 45 mH-
24249: 150,000 markaill'. Pi'!lnempi, noin 3,500 joo:naill markan määrärahaan.
24250: mal1klkaa ilmukaude.ss:a, annetawn niiHe, Vuosi 1947 tulisi eihdotJtamamme stipen-
24251: jotka itse tai vanhempiensa avuJ,l,a pystyvä.t dijärjeSite1män kannll!tta ol:emaa:n joosain
24252: pei ttämäån ooan opintokustmnuik&istaan. määriTIJ lko'kei'h:rluontoinen. Vuoden ikulu€S8a j
24253: AvUSitusten jakaminen :ku:'ll!luu n. s. stitmn-- saavutettujen ikolk:emusten· ja suoritettujen
24254: diva/lioikUI1na:hl<e,. jossa ookä kol'lkookoullujen ilisätutikimusten p:erusiteeJla olisi Truhaston
24255: j
24256: opettajat eWi opp:ilaat ovat ed'Ust.ettuina. ihaililinnon laadittava pitffill'piaiika1nen suun-
24257: JärjesteJrrn:ä:n, 1oteuttamis·en 1aslketa·ll!n ltule- nitelma, jolka toisaaLta. rteJkisi järj'ffilteJmän
24258: j
24259: wm ailussa makslil!maan v.rultioUe 90 mHjoo- lk.aHt~kia vähävaraisia ikol'lkeakouluopislkeli-
24260: naa marklka.a vuodessa. joita !k<()Sike~aksi, rt;oisaalta määritt:elisi st>i-
24261: j
24262: Vast.aa!Van,laisen s.tipendijärjestelmän to- P'endioo jakamisessa no111datettavat rajoi-
24263: ibeutta.minen ·ei voi lm'ei'lilä!kä!än o1la mahdo- tudmet. Aikaa myöten oilisi pyrittävä siihen,
24264: j
24265: tonta. Laslkelmien muikaa.n <Oil•isi ensi vu'Oitta että rahassa suoriltettavat stipendit osaJmi
24266: var:ten varatltava 45 milljoonaa markkaa, k!orvattaisiin asuntoa, ruoikaHua y. m. kos-
24267: j
24268: mikä ei tnnnu ylivoimaiselta ottaen ilmo- kevilla 1luonta.isedui:lla.
24269: mioon, että €Sim. puo1USitusilaitoksen hevos- j
24270: Jten ruokintaa ja hoitoa v.axtten katsotaan voi- Edellä 1esitetyin perustei1n ehdot,a.mme,
24271: tavan varata <lä1hes 55 miljoonaa. Stipen- j
24272: din saannista pois&uljettuja olfusivat ;ne opis- että Eduskunta aU:aWi vuoden 1947
24273: ikelijat., joiden t0111laJt tt:ai vauhempien vuooi- tulo- ja menoarvioon 45,000,000 mar- j
24274: tulot ytlitJtävät 144,000 mar'kkaa. Korikeam- kan määrärahan kymmenennen pää-
24275: man s:tipendin:, 5,000 mau:ili'kaa k!uuikaud€S8a, lu,okan XIV lukuun erityisenä uutena j
24276: saisivat ne opiskelijat, jotlk:a eivät. voi asua momenttina eräiden korkeakoulujen
24277: ilmtona:an dvätlkä s-aada sieltä tl'li,ntarviklkei- opiskelijoille ja!Jit'tavia stipendejä
24278: j
24279: :taan, alemman, 2,500 ana·rklk:aa ilmulk:au- varten.
24280: j
24281: Helsingissä marraskuun 1 päiv·änä 1946.
24282: Mauri Ryömä..
24283: j
24284: Toivo Kujala.
24285: Yrjö A. Manninen. J. F. Tolonen. j
24286: Jalmari Kulmala. Vilhelm Riihinen.
24287: j
24288: j
24289: j
24290: 571
24291:
24292: IV,1s. - Rah. al. N:o 37.
24293:
24294:
24295:
24296:
24297: Heiniö y. m.: Määräraham osoittamisesta maakunta-arkeo-
24298: login viran perU$tamista varten Hämeen llfuseoon.
24299:
24300:
24301: E d u s k u n n a ll e.
24302:
24303: K'1l!ten: :tUilll1etlt100 ikuUiltuu Muiilllaistrereel- k1mta sii·ruä ttia!pamksessa, että museoo joh-
24304: lisen toimilkunnOJll itehtävii<n, rpailtsli KaalSiall- tajana: olis~ rt:.ietool~tiseslti ja musooil!Ms~ti :pä-
24305: lismusoon~ hoditoa, ilrolko !lllalaJlnme stelkä esi- 'tevä he.rulrillö, Vloåsrl: ikysymytksessä oilevien
24306: historiaJil:iSIOOn elbtä hils<torfu;ltlds,ten j.a kalllSan- museoideill hyväksi auopua oiikeudes!trum
24307: OllllB.åsten mu:inlaiSimulisll:ojetn vrullli:mrinern. mU:illlwis.tti€1tooHisiin löydölksiilllt. Tämä Muå-
24308: Viime vu<JSikymmenenä on kuitenkin toi- naisJtileteetllisen rtoimlikunMlll ltaatima oih-
24309: 1
24310:
24311:
24312: miklunnan rt:.yÖtt6aikb lisälänJtyniYit nååin ert:ltä jeilm!a., jdka smmllliiLlool] vastaa Ruoltsårn:
24313: ei oiLe voitu rmttltiävän te'hokikaasti huotlehitåla muUJtamia v.uosi~a ik:äytännös:slä ohlut.ta jta
24314: muåm.aislmuis.toje.-ru hoidJo~>ita. Siltä paitsi OII1 ylleiSitä ik:annwtuslta saavUJtta;nUJtlta ~all1dsbps
24315: koilro viraston, ik:esikiltitymioon Heils:inki.in ta([})tik.varie:-järjesltelmää, palveiHsi selkä valli-
24316: oooittautunut arveJ.Uittavaksi; eri tahoiUa tiollt et,tä eri maalmllttixm eltoo. On tietelll;-
24317: mruat.81 toimivat toimikulllnan virkamiehet kiln V'aå.iketattllt nytkyoloiSISla; toteuttaa !koko oh-
24318: vöisåmt pa:veanmin ikuilll HeJlsångis;sä oleva j€!lma, multiba oUsi ryhdyltitävä ltioimeen Se1l1
24319: lres!k'USIVirasito hruJOiliootia kuiH.akin pa.ikilm- totewt'~Rlmisteik.si välriltethlen.
24320: klrumJaUa ja ympär:isrtXissä Ollevistba muinaisc. Edffi,1äJ oleva;n suunllli,tellmallll mUJlma.n
24321: muistoista ja täten heQpotta:a toimikunnan Qllås~ maailrunrt:a-airlkoo~ogin; virka peJ.'11S!tet-
24322: ty(iltä. ;baV'a Hämeen Museool!l Tampereelle, missä:
24323: nttaen huomioon ntlimä l!läJköikOO.diatt SIUlin- ikaupuniki edeLleen h.uoleht:isti !l1llllSI(l!(JI llros-
24324: niltiteJ.d Muioodsltietee~ltlinen to·imikunta jo en- !kevisltai meno:islt1w, pa1ittsril muSI001liho:LtwjiiUit
24325: nen sotaa ~TIJta-at:rtkoologi([}) vårkiOijen pe- pail.ikasrt:a, joka sisäi!Jt~isi maaikuinta-arkoollo- ,
24326: rus/tamistta, eri tta:hoillle maatta. J<JS ,täJ'ilre:i!ssä gin pail.lk:ikaall1. Ottaen hUiomioon ma:a;krmrt:a-
24327: moolkulntlakes~ !Ollevilen miUSIOOittetn yh- arkoo1ogjthle lkuufuuVJan V'asrturm ja Härrrooen
24328: teyiteen: voitaisiin perusltiaa mataikUlltta~a.rkoo. lVIuseo[!J lalaJjuruden: on Muinaåslti·eteehlti.nen
24329: login vitmt, jo:iidein haJ.,tijwt Ollisivalt il:tielteeil~ toimi!kUillrt:a JaUISIUThut,. eltitä airlkoologiiili pallk-
24330: lisesti pätevät suoritltamaa.n lllJUiooiis- ja ka.edut olisivat sama1t kuin nyt ova,t toimi-
24331: ikoosa;tielteellis:iä itUitk:imukgia, voisivalt he kunnan osastolllhoitaj,iilil.a, joidlen perus-
24332: ihu01lehttia ,tämänt-apaisista 1Wh1Jävj:sltä omassa pruliklka on nyt 90,000 ma.r!Mma.
24333: :mtaJakuulm~ss~an-. Otn ~uoruruoil~ etttä itä:l- Ehdoltamme ede:l~ä oJevalallll villitialten,
24334: [öm itull,isli muilmismudlsltojelll va~voo.ta vaiLp-
24335: paaanmaiksi j131 niidoo tm!tikimirum ja hoilt10 että Eduskunta ottaisi v. 1947 tulo-
24336: tehokktaammaiksi lkuilll illlytt. Maakuntamu- ja menoarvioon maakunta-arkeologin
24337: seoi!lle rnaakU!lllta:-tarllrilogin vi.rkojen perus- vi1·an perustamista varten Hämeen
24338: ta:må:re;n mwktirtJsisi jatkuvaa dmh:LtySQOOihd'{)i- 111useQon 180,000 markan määrära-
24339: lisuutta., kosika Muinaisltiel:ioollinen toimi- h(lln.
24340: Helsingissä lokrukuun 31 päivänä 1946.
24341:
24342: Sulo Heiniö. Kaisa Hiilelä. Alpo Lumme.
24343: 572
24344:
24345: IV,79. - Rah. al. N:o 38.
24346:
24347:
24348:
24349:
24350: Rantamaa y. m.: Määrärahan osoi~tamisesta kansakouluun
24351: ku'U!l'UJVain keskikoulujen perustamiseksi kokeiltdarkoi-
24352: tuksessa.
24353:
24354:
24355: E d u s k u n n a l 11. e.
24356:
24357: Tammikuun 10 päivänä 1946 annettiin kolrlun osana toimivan keskikoulun perus-
24358: laki kan:saikouluun kuuluvan kes~oolun j·a ltamiseen. Tämä osoittaa, että harmstus
24359: ammati,lJlisen jatkokoulun peruStamisesta asia.an on varsin suuri. Kouluha:1litus oli-
24360: lroke1lutarkoiituksessa. Tämän vuoden me- kin tiettävästi yksimieilisesti esittänyt tänä
24361: noarvioon on senjälikeen otettu määräraha vuonna 18 uuden !k1eskikou1un perustamista
24362: kahden täUa:isen keskikoulun perustamista sekä arvioinut, että sitä varten tarvittaisiin
24363: varten. Nämä kaksi koulua ow1,tkm jo 2 miljoonan markan mäiäräraha. &Jllitus
24364: alkanoot wiminltarusa, ja on toinen niistä on kuitenkin esittänyt varat vain jo alik:a-
24365: sijoitettu Luumäelle, toinen UtajärveJ1e. neiden, OO.ellä.ma.i:nittujen ikahden ikoulun
24366: Kansa:kouil.un osaoo o1ev~en keskikoulu- yJ.Wäpitämiooen. Kun kouluhallituksen mie-
24367: jen tarkoituiksena on taata riittävän lah- lipide ja ehdotus on varsin kohtuuHinen ja
24368: jaikikaille !LapsHle ti:la.isuus keskikoulun käy- asiamnukainen, ehdotamme kunruioittaen,
24369: miseen vanhempi-en vara:nisuude-St.a ja ikou-
24370: lumwtlrosta riippumatta kunnan pitäessä että Eduskunta ottaisi vuoden
24371: huolta si:iitä, että keskikoulun käyminen 1947 tulo- ja meMarvioon 10 Pl.
24372: muodostuu yhtä hyvin mahdo1liseksr kuin VII luvun 38 momentin kohdalle
24373: ik:ansakoulunkin. 2,000,000 markan määrärahan 18
24374: Tietärnäanme mukaau anoi ku'luvana uuden, kansakouluun kuuluvan kes-
24375: vuonna ka:iJkkiaan 56 kuntaa lupaa kansa- kikoulun perustamista varten.
24376: Helsingissä 30 ;päivänä lokakuuta 1946.
24377:
24378: Antti J. Rantamaa. Ture Hollsten.
24379: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Konsta Talvio.
24380: Eino Tainio. Vilhelm Riihinen.
24381: Elsa Karppinen. J. F. Tolonen.
24382: Aleksi Rinne. Lauri Järvi.
24383: S. Salo. V. Puumalainen.
24384: Uuno Raatikainen. J. Mustonen.
24385: T. Kujala. Erkki Koivisto.
24386: Jussi Annala. Albert Brommels.
24387: Matti Pärssinen. Mat.ts Forss.
24388: Heikki Vehkaoja. Johan Toivo Järvinen.
24389: Eino Möttönen. Lauri La.ine.
24390: Heikki Soininen. Tauno Saukkonen.
24391: Yrjö Hautala. Jere Juutilainen.
24392: Toivo H. Kinnunen. Eino Roine.
24393: Arvi Ahmavaara. J. Pyörälä.
24394: 573
24395: IV,so. - Rah. al. N :o 39.
24396:
24397:
24398:
24399: Malkamäki y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
24400: kansakouluun kuulwvien keskikou~ujen yUäpitämiseksi.
24401:
24402: E d u s k u nm a. IJ.l .e.
24403: . Euluvan vuoden ttammikuun 10 päivänä denkymmenen keskikoulun perustamista
24404: :tuli voimaan iLalki, joka o:ik:eutltaa kunnat sekä 2 miil.joonan markan määrärahaa. On-
24405: kokeiJ:utarkoituksessa, valtioneuvoston lu- km sanottava, että jos hallituksen esitys
24406: vaUa ja sen mukoon kuin valtion tulo_ ja tulisi hyväksytyksi, se tosiasila;llisesti esltäisi
24407: menoarviossa on 1:arkoituks·een osoi:tettu va- eduskunnan hyväksymän lain toteUJtilami-
24408: roja, perustamaan ja yliliäp~tämään ilmooa- sen jokseenkin kokonaan.
24409: ikoulun osana toimivia kesk:iJk:ouluja. Tar- Lain voimaan tultua kunnat ovat kuiten-
24410: koitus on, että Jrokeilun avulla raivataan kiin osoittautuneet erittäin haluklmiksi va-
24411: tietä tulevaisuuden oppive'lvolil.isuuslk:eski- paaehtoisesti perustamaan 1lain 'ffirkoittamia
24412: koulu1le ja yJeerusä sellaiselle sosiaail.iseUe keskikouluja. Yli sadasta ikunnasta !lienee
24413: iJmulunurudistukselle, et!tä maamme lapset käynyt ~ähetystöjä asiaa tiedustelemassa ja
24414: saava~t mahdGllisuudelt entistä !korkeampaan tkoUJlua lt;Oivomassa. Ja vaikka lain täytän-
24415: pohjasivistykseen riippumatta vanhempien töönpanoa e1 O'le järjestetty, nii111 viisiikym-
24416: asemasta ja vara.!llisuudesta ;tai kou:lupai- menilikuusi maa:laiskuntaa anoi aivan vi-
24417: !kan etäisyydestä. Näissä kouluissa ei ole ra[lisesti J:upaa saada järjestää jo kuluvan
24418: [uk:ukausimaiksuja, vaan on ilmaiset oppi- vuoden aikana kansakoulun OISallla toimi-
24419: ilcirjat ja muut koulutarpeet, maksulton: van kesHkoul uru ailkamaan työnsä. Määrn-
24420: kolrlooteria ja pitikämatkaisia oppiJaita rahan puutteessa anomukset krubenkin hy-
24421: avustetalll.n: :majoiltuksin ja kyyilit)"ksin s·ekä 1äJttiin kahta lukuunottamatta.
24422: vähävaraisilil1e oppillaille annetaan muulta- Jotta eduskunna111 hyväksymä ilaki voi-
24423: kin avustusta, niin ettei kodin köyhyys ;taisiin lt.oteuttaa sen tarkoituksen muikai~
24424: saata estää koulunkäyntiä. sesti, katsomme, että ilroul1uhall1tuksen ·eh-
24425: Lain tähänastinen rtoteutltaminen on kui- dotukset ovat se vähin, mihin on .päästävä,
24426: ttenkin tapahtunut erittäin hitaasti. Tähän ja mikä siis merkHsisi kahdenkymmenen
24427: mennessä ei vielä ole saatu valmiiksi lain kokeilukeskikoulun perustamista sekä ltar-
24428: edel'lylttämiä, opetusministeriön annettavia peehlisen määrärahan va.raamista .nä1tä var-
24429: tarkempia määräyksiä kysymyJksessä ole- ten. Myös ruotsinlk:ie1isiä k·eskikouluja olisi
24430: vien kdujen järjestämisestä. Kuluvan saatava toimimaan.
24431: vuoden ensimmäisessä lisämenoarviossa hal- EdeJ1ä esitettyyn viita!ten ehd<Jitamme,
24432: [itus ehdotti mä;ä.rnrahan va~·n kahden ilms-
24433: kikolrlun perustamiseen. Vuoden 1947 !tulo- ei:ltä Eduskunta ottaisi vuoden
24434: ja menoawioesi:tybessä on 10 Pl. VII lu- 1947 tu~o- ja menoarvioon 10 Pl.
24435: vun 38 momentin kohdaLla vain 300,000 VII luvun 38 momentille lisäyksenä
24436: markan: määräraha edelleenkin ainoastaan .1,700,000 markan määräraha,n kan-
24437: kahden keskikoulun ylläpitämiseen, vaikka sakouluun kuuluvain keskikoulujen
24438: ikou!luhahlitns on kaltsonut .tarpeeHiseksi kah- ryU.iipitämiseksi.
24439: Hels·ingissä 31 .p: ruä lokakuulta 1946.
24440:
24441: Aino Malkamäki. Aino Luostarinen. Juhani Leppälä.
24442: Lauri Järvi. Albin Wickm.an. Valto Käkelä.
24443: Urho Kulovaara. Johannes Virolainen. Kosti Kankainen.
24444: Eino Roine. Walter Kuusela. Juho Karvonen.
24445: Johan Toivo Järvinen. K. Andersson. Albert Brommels.
24446: Lauri Laine. 0. Muikku. Jere Juutilainen.
24447: Yrjö Hautala. Jussi Lappi-Seppälä.
24448: 674
24449:
24450: IV,st. - Rah. al. N:o 40.
24451:
24452:
24453:
24454:
24455: Kulm.ala y. m.: MOOrärah(J{I'I, osoittamisesta Salon yhteis-
24456: lyseon koulutalon rakentamista varten.
24457:
24458:
24459: E d u s k u n n a ll e.
24460:
24461: Salon yhteislyseon toimitalosta tuhoutui vielä vähemmän 45. Paitsi sitä, että luo-
24462: suurin osa heinäkuun 3 päivänä 1941 sat- kat ovat aivan täynnä pulpetteja ja että
24463: tuneen ilmapomlffiituksen johdosta. Tämän kahden !hengen pulpeteissa :täytyy istua
24464: jälkeen koulu on joutunut työskentele- muutamissa kolmekin oppilasta, on ymmär-
24465: mään koulutalon puolesta perin vaikeissa, rettävää, mitä haittaa tämä ahtaus tuottaa
24466: jopa osittain alkeellisissa:kin olosuhteissa. varsinkin kirjallisten kokeitten suorittami-
24467: Koululla on nykyään käytettävänä tuli- selle.
24468: palolta säilyneessä vanhassa rakennuksessa Kun koulu on joutunut näin pitkän ajan
24469: 6 pientä luokkaopetukseen käytettävää toimimaan poikkeuksellisissa olosuhteissa,
24470: huonetta, joiden lisäksi on saatu vuokrata on se vaikut'tanut osa:ltaan oppilaitten ylei-
24471: eräästä vanhasta huvilasta 3 vielä pienem- seen terveystilanteeseen. Niinpä tuber-
24472: pää huonetta. kuloosihuoltopiirin lääkärin yhdessä usei-
24473: Kuluvan vuoden kev-ätlukukaudella oli den muiden lääkärien kanssa toimitta-
24474: koulussa varsinaisia luokkia 8, rinnakkais- massa koulun huoneitten hygienisten seik-
24475: luokkia 5 ja linjaluokkia yhteensä 25. Ny- !k>ojen tarkastuksessa todetaan, että kaikki
24476: kyään on varsinaisia luokkia 8, rinnarnkais- luokkahuoneet oppilasmääriin oHessa ny-
24477: luokkia 6 ja linjaluokkia yhteensä 33. Op- kyisen suuruinen olivat liian pienet, ja op-
24478: pilaita oli kevätlukukaudella 396, nyt hei- pilaiden terveydelle haittoja aiheuttavia.
24479: dän lukunsa on 436. Rinnakkaisluoktkien Oppilaat istuvat aivan liian lähellä toi-
24480: perustaminen on näin ollen ollut välttä- siaan, jolloin tarttuvat taudit, kuten an-
24481: mätöntä. Muussa trupauksessa olisi useita giina, erilaiset rokot ja tuberkuloosi hel-
24482: kymmeniä kouluun hyväksyttyjä oppilaita postli tarbtuvat opp:illruasta toiseen. La!u-
24483: jäänyt .kouluun pääsemättä. Tämä olisi sunnossaan lääkärit toteavatkin, että uusi
24484: tietänyt lasten vanhemmille suurta talou- koulutrulo ollisi mitä pikillhlllin sMtava ai-
24485: dellista rasitusta, koska lasten sijoittami- kaan.
24486: nen Salon kauppalan ulkopuolella oleviin Koulussa toimite:tussa tuberkuloositar-
24487: oppikouluihin olisi aiheuttanut suuria lisä- kastuksessa todettiin 12 oppilaassa olevan
24488: kustannuksia, t'oisille se olisi ollut mahdo- tuberkuloosia. Vaikkakaan tuberkuloosi
24489: tontakin, suoranaisesti ei olekaan johtunut niistä
24490: On otettava huomioon, että Salon yhteis- epähygienisistä oloista, jotka koulussa val-
24491: lyseo on laajan väestörikkaan alueen ainoa litsevat, niin epäkohdat ovat kuitenkin
24492: linjajakoinen oppikoulu. Nykyisistä oppi- edistäneet sekä taudin puhkeamista, että
24493: laista on 185 :n lmtipaikka Salon ulkopuo- pahentaneet jo syntyneen taudin kulkua.
24494: lella ulottuen 25 pitäjän alueelle. Suoranaisesti on tilanahtaus, jonka takia
24495: Koulun luokissa on käytettävissä ole- opphlaat ovat olleet pakotettuja istumaaill
24496: vaan huonetilaan nähden liian paljon oppi- liian lähellä tois·iaan, ollut omiaan lisää-
24497: laita, onpa sellaisiakin luofukia, joissa on mään pisaratartuntavaaraa, j01ka tunne-
24498: 44-45 oppilasta. Käytettävissä ei ole ai- tusti on tavallisin tuberkuloosin tartunta-
24499: noatakaan luokkahuonetta, johon opetuk- muoto.
24500: selliset ja terveydelliset seikat huomioon Käsittäen valtion tämän hetken vaikean
24501: ottaen voisi sijoittaa esim. 40 oppilasta, rahataloudellisen tilan ja rakennusmate-
24502: IV,st. - !Kulma]a y. m. 575-
24503:
24504: riaalin puutteen on koulun rakentami- miiksi. Huomioon on myös otettava, etti
24505: nen rakennushallituksen rakennusneuvok- entisestä rakennuksesta ovat säästyneet.
24506: sen Pernajan antaman lausunnon mukaan keskuslämpökattilat ja osa putkistoa. En-
24507: mahdollinen suorittaa useammassa vai- simmäiseen raJkennusvaiheeseen arsiantun-
24508: heessa. V. 1947 rakennettaisiin varsinaiset tijan lausunnon mukaan tarvittaisiin noin
24509: luokkahuoneet vesikattoon, seuraavana 22 miljoonaa markkaa.
24510: vaiheena olisi luokkahuoneitten valmistus Edellä sanotun perusteella ehdotamme
24511: ja kolmantena vaiheena juhlasalin raken- kunnioittaen,
24512: taminen. Rakennusneu>"os Pernajan lau-
24513: sunnon mukaan rakennustyö näin jaiksoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
24514: tain tehtynä ei tuottaisi lisää kustan- tulo- ja me,noarvioon 22,000,000 mar-
24515: nuksia. Tämä rakennustapa tulisi vuosi kan määrärahan Salon yhteisltyseota
24516: vuodelta helpoittamaan tilannetta sitä mu- varten tarvittavan koulutalon raken-
24517: kaa kuin luokkahuoneet tulisivåt val- tamiseksi vesikattoon saakka.
24518: Hclsingissä marraSik:uun 1 ;päivänä 1-946.
24519:
24520:
24521: Jalmari Kulmala. Eino R<nne.
24522: Yrjö Suontausta. Urho Kulovaara.
24523:
24524:
24525:
24526:
24527: 8
24528: 676
24529:
24530: IV,s2. - Rah. al. N :o 41.
24531:
24532:
24533:
24534:
24535: Muikku y. m. : Korotetttn määrärahan osoittamisesta sii-
24536: voojain ja apu.laistalowrniesten palkkawmiseen valt·ion
24537: oppilaitoksiin.
24538:
24539:
24540: E ;d; u s k u n n a ll e.
24541:
24542: V&tioo ltiall0il1llllliestelll ja iJ:ämmiMii.jäin am- •ten ja [änun;ittäjätim 001JnllaJ1:ttiooast001 ooh-
24543: mlllttiooaslton kimmtettyä kirjeessä 13 päi- rt:.ävim.ä ltUJtustrum:ista Vl8.l'lten•, iilmoittti m.ta.i-
24544: yältä joulukuUJta 1945 :ffiouluhallituksen nrilttu jrurjes.tö kli:rjeessä 1 päivältä helmi-
24545: .h!uomi1011Ja V'alltioo oppdll.aitooten va;htimesta- kuUtta 1946 Olleva.nsa vaJmis oouVIort:.telema.an
24546: rien, ta1oi11llliesten ja lämmjjttäj.äin työ- ja kouluhallituksen kanssa suullisesti kysees-
24547: pl8.lkllmusoloissa Virulil:ri:tseviin epäJkohtiim. ja s&olevain ttoii!OOil.lmlLtijruin työs:uhlt;eistta ja ni'-
24548: pyydettyä koU'l.Uihalhlittu!koon ltoimenpidetJtä mesi ooustajlrunsta !kyseessäiOilev]a ne:uvotte-
24549: epäkohitien ilrorjaacrniseiksi kehootti ikou1uhial1- 1u:ja käymääm.. Kooluhailililtu:ksen suooturt-
24550: Htus kiertokirjeessä 15 p: ltä sama;a joulu- tua neUJVOibtelu:pY:f1I11töön ja mäihl'äitityä ·edlus.-
24551: rouUJta wsri.ruromaisia rehtorelita ja johtajia tajansa :rueuvottetluiliin, on neuvottelmrunta
24552: viåme ltammrllkuun 6 päivään mennessä rtoi- eriDäisten :rueuvottteitujen jälkeem. pätässytt yk-
24553: milhtamalM!i yiksity[skohta:isem. selootuiksen op- Siimielåsyy,t:een siitä, että sii~USityö olisi
24554: pilrutostensa kyseessä:aleviil'Le ttoimeooru1ti'- mitkäJLi mruhdo1lis!Ja lkolklowmm: poistetta;va
24555: jo]lile kuuiliuv.isltai tehtävistä ja sa!llll3.l11a il- vahrtimeslt:areiil:ta ja ltail.onrrnies-lämrmittäjilttä
24556: mo~tltamoon heidän teht:ävä:imä IJ.oodium., ja ratnne1lbava. praJ!ka;tuitltle siivoojhl:le, lruirtem.~
24557: määirän, vaatilvalisruuden ja rasittavuUJden !km niin, että vaM:imestarilen ttuJ:isi edeltloon
24558: :y;Ililllä yleensä ikaiklkri tioooSSOOili olJeV'aJt sei- vmlvoo siivousta., seikä ~tä oppill~t.otksiiln,
24559: lkirut, mi!tk,ä ovat omiraan va1aisemruan talon:- joissa se ttäimän vuollmi rllai rt:oimoohaltl:d:jain
24560: mi€8-il:ä.."llmilttäjioo j.a va;htimestarioo /työ- muUJtoin StUuren ~työtoolmm. VlUIOiksi on tar-
24561: oloja sekä erillroisesti :rooin]tsemoornJ, jorutu- peen,, olisi pailkat,ta.va a.pUit,yövoima;a ja etltä
24562: vatko he työnsä suol'littam<ise!l® lkäyttämJä;ä.n vahtimestarien, rtalonmieslämmittäjien ja
24563: ()IIIli:i!aJ perlreenjäseruiätän apurua tt:ai oolro ta:lorumiestem. pailk!k>aUstta ol1isi korotettava
24564: heillä päin:VIaSitoitn ;t,hlaisuus hoitaa muuttru kialhdleililta p;ailikJlre.1uolklalHJai nyikyjsest.ään. Sa-
24565: paJlbttrua työtä toimensa ohehl:a. Sa;moi:nJ ma:N.a on yleensä päästy yksim:i;el~n ·
24566: kehoitetJtåin heitä! 11ausumaaru mi!elri:pirl:ieensä siiibä, mihin Jwirf:olksim ()llisi pailbtrtava aplll-
24567: siitä, johtuvrutiko kou1uj•en !lämmityslailboslbelnt ityövoimal31, siåv:oojita ja tapU'laistatlonmiehiä.
24568: htoidOOSta ·hlmettmeet epälrohdat, joisrt:ta a.illroi- Knn vahttimesta:rien, ltall011Illåes-Jämmitttä-
24569: niOOil on ilmomautettu, ibalolllillies-läarumrlittä- jäiru ja ltill!lolllllldesten rtyöaib: OIIl maruissta tta-
24570: jilil.e lruuil.uvakJta :Liian SUJnresta työtaakas1Jal, pauftmissa iLä:mmiJtyskauden ja va.rsiful:kin ~~
24571: sekä ilmoittama:an, onkio asianomaiisille ke- men aikana k:ohtu:UJb1lo!IIl!allJ pitkä:, jopa 115-
24572: säism voitu järjesttää sälännö1:1:isltä vil'llM- 16 turutita vuorokruudessa ja. knn <täitä kdh-
24573: loin.taJa. V11t0roaiikoioo DJiå.n, että lkukån vuoro- tuutt,tomruutltta on mwhdoton korjata muUJlila.
24574: tellen on moorrutty ho1tamarun rtoistensa !teh- tavoin ku:ID paiilldmailll.allla apUJtyövoimaa lki!i-
24575: tävät io:mansaajan voidessa vapa:asti poistua reimmäksi ttyöajruks:i! ja ilrorottamaJ1la valkri-
24576: pailklkatkunnJatltta. SeiJootu.ksoon ol[ Hi:tebtävä nta:isten toitmeirllla.tLtijtailn pa]kikoja, olisi prall-
24577: laUSIUJllJI;o siiltru, missä mä.Wrin Vlaikinatineru ika.ttava !lisää 57 siivoojaa., jo:islba 51 :kappta-
24578: apuiltaåoon ltali rbillapäisen työvoimaln paJllk:- iLetJta 9 ik!uullmiuldleiksi ja yksi 5 !kuukaudeksi
24579: k.aaminen opp]laitolmessa sa;ai1;1tJata olla tar- sekä 28 aputlootalonmiestä. Heidän ptatlk-
24580: poon. ilmruksensa on il:astkettu noucl!rutJtlama:liltaJ sositaa-
24581: SenjäJkoon knn pyydetytt JiaUSIU'Iliilot oli liministeriön 28 päivänä hetlmillrnuta 1946
24582: sootu ja ne oliVJalt rd1leet V ~tioo lta:lonmies- e!Hn!kust.aihllUSt.en kaJ!leuderu ilUIUka:an vruhV!is-
24583: IV,s2.- :1\'Iuikku y. m. 577
24584:
24585: ltamrua P'ai~talliUJOk:i!ttelua siten, elttä I kaa!leusryhmässä 31 ma:rlrniksi 50 pennikså,
24586: siivoojan ttyöaib on 1faSikettu 150 tU!Iliilå:ksli II Jrnilileuscyh'l.llJässä 30 markalksi ja III iktal-
24587: kuubudessa. ja toot.ipatlJkllm I ikalleusryh- ileuscyhmäsisä 28 nl!a.rtkruksi 50 penndbi selkä
24588: mJämä 26 mal'lkalksi, II ikaiHJeuscyhmfulsä 24 lntUJkiarusiplll!lb.t VJaS1Jaavasti 6,300, 6,000 ja
24589: ja III ikall11e:uszyhmässä 23 :marlkalksi ja ilruu~ 5,700 marilrni!mi. Siivoojaån pailhlroamisoon
24590: kausipalkka vastaavasti 3,900, 3,600 ja 3,450 tarvittaisHn siten ensi vuotta varten varoja
24591: marklalksi, sekä llliP•ulaiSI!JaJorrmilehen .työrui.ika seumavalll! 1asloolm&n mukaan
24592: 200 rt'lliiDiksi IJruuikaudessa ja iUIIlJtåJpallklka
24593: I ik.aJJeusryhmässä; 10 ikpL 9 Me. a 3,900 :mik !kk. = 351,000 mk
24594: II , 30 , 9 , , 3,600 ,, , = 1,069,200 ,
24595: II , 1 , 5 , , 3,600 , , = 18,000 ,
24596: III , 8 , 9 , , 3,450 , , = 248,000 ,
24597: sekä apulaista:lonmiesten palkkaamiseen seuraavan laskelman mukaan:
24598: I tlmUeusrylrmässä 6 kpl. 5 klki. a. 6,300 wJk: kk. 189,000 mk =
24599: I 3 " 7 " " 6,300 " " = 132,300 "
24600: I " 1 " 6 " " 6,300 " " 37,800 " =
24601: II " 2 " 12 " " 6,000 " " 144,000 " =
24602: II " 1 " 9 " " 6,000 " " ·54,000 " =
24603: II " 11 " 5 " " 6,000 " " 330,000 " =
24604: II " 4 " 5 " " 5,700 ,. " = 114,000 "
24605: "
24606: e1i siis ensi: vuO'flta varten siivoojailll pailk:- Apulaistalon-
24607: Siivoojat miehet
24608: ik.aamrlsoon Y'hteensä 1,686,600 maJ'kik.aa sekä
24609: apuilaistbailiOThllliestJen pailkkaamiseen 1,001,100 10 PII. VI 1 35,100 119,700
24610: maxikimaa ·eiLi. dmiik!kiool.ll ensi: vuoltta va:nten 6 -64,800
24611: 2,687,700 mJM'Ikikaa, josrta op.piilroulluja mr- " " " 11 881,550 421,800
24612: 'IJen 2,276,550 :roorkilrnJa, ikansatkoUJlunJOipeJttaja- " " " 21 526, 500
24613: 1 227,100
24614: v!ailanistuswaå.torksia vartten 330,750 ma:rlkam.ru " " " 1
24615: VII 72,000
24616: ja wistiviaLLisllroutluda vam.en 80,400 martkkaa. " " ,, 6 e3,150 100,500
24617: Määrärama ja.b.antuu eri pa&lrousmomen- " " 11 35,100 30,000
24618: teihle seuraa.VJastti: " " "
24619: VIII 1 50,400
24620: " " 7 30,000
24621: " " " 1,.686,600 1,001,100
24622:
24623:
24624: Se:n nojalla:, rrmtä; edehlä Oill esiltetlty, ·ehdD- luillituksen käytettäväksi siivoo:Jmn
24625: tamme ikunnimttaen,. ja apulaistalonmiesten palkkaamiseen
24626: valtion oppilaitoksiin palkkatusme1W-
24627: että Eduskunta ottaisi vaUion tulo- je-n kohdalle yht.e.ensä 2,687,700 mar-
24628: ja menoarvioon vuodelle 1947 koulu- kan lisämäärärahan.
24629: Hclsi.OJJgissä 29 päivänä [oikaikuUIIJa, 1946.
24630:
24631: Otto Muikku. Varma K. Turunen.
24632: Uuno Raatikainen. E. Pusa.
24633: H. S. Pesonen. Juho Karvonen.
24634: 578
24635:
24636: IV,ss. - l'in. mot. N :o B. IV,ss. - Ra.h. al. N :o 42.
24637:
24638:
24639: Brommels m. fl. : Angdende anvisande av Brommela y. m.: Korottetun miiäräraha;n,
24640: förhöj.t ansl4g för understöd åt sjuka osoitttwmisesta sairaiden kansakoulunopet.
24641: folkskoUärar<e ock -lärarimnor. tajien ja -opetltajaf}tarien avustamiseen.
24642:
24643: T i H R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e..
24644: Den 21 :maj 1946 godmände Riksdagen Toukokuun 21 päivänä 1946 hyväksyi
24645: enhäliliigt; i enHghet med ikulturutskottets eduskunta yksimielisesti sivistysvaliokun-
24646: den 16 maj 1946 daiterade förslag en hem- nan 16 päivänä toukokuuta 1946 päi-
24647: ställ1an, ,att Regeringen med det snaraste väämän ehdotuksen mukaisesti toivo-
24648: måJt.te vidtaga åtgärder för åvägabringa.nde muksen, ,että hallitus ensi tilassa ryh-
24649: av såda.na stadganden, som skulle gamn.- tyisi toimenpiteisiin sellaisten säännös-
24650: tera folksköl[ärarna rätt wtt under .tiden ten aikaansaamiseksi, jotka takaisivat
24651: för sjukdom erhålila lön enligt enahanda kansakoulunopettajille sairauden aikana
24652: grunder som innehavarna av statens tjäns- oikeuden s~aada paJ:ktkaa saman'lnist~n perus-
24653: tter eliJ.er befa!ttningM> i m<Jitsva;rande fall teåden mukaalll kuin ;na.ltion viran rtai toi-
24654: ävensom f<Jilksk<Jt1lära.:cinnorna två måna- men ha:ltijait vastaavanJais·issa :tapauksissa ja
24655: ders tjäinsitledighe>t med flilla löneförmåner naispuolisille kansakoulunopettajattarille
24656: vid havandeskap och förlossning, som in- l"askauden ja synnytyksen vuoksi, mii1loin se
24657: träffa under l~äste:mninen". I statsförsla.get slllttuu Qukukauden aikana, kahden kuukau-
24658: för år 1947 hat dienna, he!lllStä[lan icke be- den virkavapauden itäysin palkkaeduin."
24659: al{!tats. Då ·em~llertid fulllföljande taN Riks- Vuoden 1947 tulo- j·a menoarviossa on tämä!
24660: da.gfms beStl'llt är rä.ttv.isit och synne:di.gen päätös jätetty huomioonottaniwtta. Koska
24661: behövligt och tbrådsikande, varom många ikui•tenkin eduskrmnan · päätöksen toimeen-
24662: sjukdomsfail!l bära vittne, bör för ändamå- paneminen on oikeudenmukainen, eritttäin
24663: let ett ansila.g upptagas i ä.nsagda statsför- :tarpeellinen ja kiiree!llinen, minkä monet
24664: slag. Enär anslaget bleve nyltit och IU'tred- sairaustapaukset todistavat, olisi tarkoitusta
24665: ni:ng om dess erforderliga sto;r}ek icke f~n va:r~ten oteottava määräraha mainittuun tulo-
24666: nes, kunde det <bli e.tt förs~a;gsanslag. 1 ja menoarvioon. Koska määräraha on uusi
24667: ·heairtande av att fdLkskolllärarkå;ren i lan- ja sen suuruudesta ei ·ole tarpeellista seil-
24668: det uppgår tiU omkring 13,000 personer, vitystä, voisi se olla arviomääTäraha. Ot-
24669: VOil'e 300,000 mank ett blygsamt förslags- taen huomioon, että maan kansakoutlunopet-
24670: ans'lag. ltajamäärä nousee noin 13,000 henkeen, olisi
24671: 300,000 markkaa vaatima.ton arviomäärä-
24672: raha.
24673: På grund av det anförda och med hän- Ede1llä esitetyn perusteella ja viitaten
24674: vdsnillig lt.iill handling-arna ·i ärendet våga vi 'asiassa aikaisemmin esiHe tuHeisiin seikkoi-
24675: vördsamt föreslå, hin ehdotamme kunnioittaen,
24676: a.tt RiksdO{Jen måtte under 10 Ht. että Eduskunta korottaisi vuoden
24677: VII kap. 27 mom. i propositionen an- 1947 tulo- jct menoa'f'vioesityksessä
24678: gående statsförs'laget för år 1947 10 Pl. VII luvun 27 momentille amus-
24679: upptaga ett till försl4gsanslag änd- tukse.ksi sairat'lle kansakoulttnopetta-
24680: mt, till 500,000 mark förhöjt ansl4g jille ja -opettajattarille otetun rmää-
24681: för understöd åt sjuka ftolkskollärare räraharn 500,000 markaksi ja muut-
24682: och -lärarinnor. taisi sen arviomääräraMksi.
24683: Helsingfors den 31 oktober 1946. Helsingis.<>ä 31 päivänä lokakuulta 1946.
24684: Albert Brommels. Elsa Karppinen. Ebba östenson.
24685: Alpo Lumme. Juho Hukari. Helmer Smeds.
24686: Helena Virkki. Lauri Järvi. Aino Malkamäki.
24687: Albin Wickman. Ernst von Born. Urho Kulovaara.
24688: Matts Forss. Ture Hollsten. Jere Juutilainen.
24689: Tyyne Tuominen. Levi Jern.
24690: 579
24691:
24692: IV,s4. - Rah. al. N :o 43.
24693:
24694:
24695:
24696:
24697: P. Tervo: Määrärahan osoittamisesta teatteritaiteen tuke-
24698: miseksi.
24699:
24700:
24701: Ed usk u n n a.i.l e.
24702:
24703: N~iden monien yl•eishyödy[list•en ja si,vis- kansa tuntee suurta rakkautta. ja harras-
24704: tykselliseltä kanoolt;a, välttämättQmien toi- tusta ei kärsisi korvaamattomia vaurioita,
24705: mi.nitamuot.oj•en joukossa, joitka rahanarvon olisi va Ltion rahataloudellisista VTaikeuk.sis-
24706: 1
24707:
24708:
24709: huonontuminen on saattanut eri•ttäin vai- taan huolimatta it1ue:titava. teatteritaidetta
24710: keaan asemaan, on myöskin maamme <teat- tähänaStista runsaammilla mä:ärärahoina.
24711: te~itaide. Kesäkuussa 1945 ;tehdyistä :palk- Kuluvana vuonna oH tarkDituikseen ikäy-
24712: kapääit.öksistä aiheutunut palklkojen n{)II]Su rt.ettävissä raha-a.rpajaisten voittova.roja: yh-
24713: ja siitä seuranut hirutojen nousu, joka py- teensä 10 mitljoonaa markkaa, joista !teat-
24714: sähtymättömänä on jatkunut aina näihin tereiden luik.uisuuden vuoksi kunkin osaHe
24715: ;päiviin asti, niin että rahan arvo tä:llä tuli ikov.in pi,enet määrärahat, jotka. jo ku-
24716: lkentaa on enemmäJJ:lä kuin puoleLla lmD- luvana vuonna oliv;at tarkoitukseen aiivan
24717: oontunut maini•tturm ajankohtaan verra.t- riitt.ämä:ttömät. Kun raha.narvo on jai1Jm-
24718: tt1llla, ovat tehneet teattereiden ta[oudelli- va\5it,i huonontulliUit., ja hallitus ·esittää myös
24719: sen aseman ikestämä<ttömäksi. Kun tea:tterit vuotta 1947 varten va~ru 10 mi;lj. markik.aa.,
24720: kaikesta huollimatta ovat pitäneet ikii:nni olisi määräraha siitäkin syystä. ikorotetta;va.,
24721: siitä, että myös vähävara.iseUe väestmle on jotta valtion tuki reaaEseHa arvolt:aan py-
24722: varattava ,tilaisUJUIS näytlbämötaiteesta naut- syisi entisen suuruis.ena. Rauhan vuonna
24723: timi;seen, ,eivät ne D1e voineet korottaa pää.- 1938 ol:i opeitusministeriön jaelt.tavana tätä
24724: sylippujensa hintoja rahan arvon huonone- tarko~tusta varten 3,400,000 markkaa. Sii-
24725: mista vasta:BJvassa määrässä. Kun täten ei- hen v·ermt.tuna ei nyky1n:en 10,000,000 mar-
24726: vält tulot ole voineet nousta. menoja vas- lmn suuruinen määräraha ole mitenikään
24727: ifJa:avrus&a määrässä, niin Dvat teatterit jou- oikeassa suhteessa rahan arvon ht1onlioon
24728: tuneet erittäin vaikeaan :taJ1oudeJ.liseen ase- <Ottaen.
24729: ma,an•, misiä on oHut seura.u:ksena m. m. se, HuDmioon ottaen s•en tärkeän tehtävän,
24730: etJtä ne •eivä!t ole voineet iJmrottaa työnteki- joka. näyt.tämötaiteeHa on sivistyseilämäs-
24731: j·äinsä palkkoja. si:in:ä määriiSISä ik.uin e:lin- sämme sodan jätlkeisenä aikana, ro~kenen
24732: ttason kaUistuminen olisi vaatinut. NiitTI.pä ikaiken edellä esittämäni perusteena kun-
24733: suurin osa näyt;teHjä:kunnastamme jou1:iUU- nioitta.en ehdottaa,
24734: kin nykyisin työsk:•entelemään sellaisilla paL että Eduskunta ottaisi vuoden
24735: ik.oma, joiden: !täytyy kartsoa oJ·evan ltoi- 1947 tulo- ja menoa1·vioon 10,000,000
24736: meentmtlmninimin ~lapuole'lia. markan määrärahan maamme teat-
24737: Jotta teatteritaide, jota kohtaan Suomen: teritaiteen tukemiseksi.
24738: He1singiss:ä marraskuun 1 päivänä 1946.
24739:
24740: Penna Tervo.
24741: 580
24742:
24743: IV,s5. - Rah. al. N:o 44.
24744:
24745:
24746:
24747:
24748: Ryömä y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
24749: Lenin-rnuseolle.
24750:
24751:
24752: E d u s ik: u 1Hl a He.
24753:
24754: Tänä vuonna tammikuun 20 päivänä avat- On näinolloo ilmeistä, ert:;t;ä musoo !kuu-
24755: tiin Tampere~1la Lenin-musro työväenlta[on luu valrt:rl.on ylläpidettäV'.iin. ik.ulrttuurhlaiwik-
24756: huoneessa, jossa V. I. Lenin v. 1905 ooalllistui sim. Vähäiset pääsymaksut eivät :tiert:en-
24757: Venäjä.n SosialiderrnOikraarttisen Työväenpuo- kään. riitä peittämään huoneistovuokraa ja
24758: luoon boJshe:vistiSJten järjestäjien ikonferens- muirta rvälttämärt:.tömiä menoja. Va[itetrta-
24759: sim ja jossa ihän ~tällöin, ensimmäisen iker- van väärinikäsiltyksen vu01ksi mus.eo on ilmi•
24760: ram. 1apas:i J. V. Sta1inin. :tffil!kin jäänyt vaille mäfu'äraihaa vuoden
24761: Museo on, !k:Ulten sen johtokunoon pu- 1947 •talousarviDn X pääJlu01lm.n ikohdalla.
24762: ihoonjo.htaja ja samalla valtion edustaja :M:USieon johtokunmm tämälll. vuoden rtou-
24763: siinä, rtyöväenop:isroll'johtaja 0. U. Järvilnen lwkuun 10 p:nä laatiman arvion mukaan
24764: iausuu mus~eon esittelyssä, ,p€tl"llsterttu näirt- museon sellaiset välittämättömät menot,
24765: lten ihisJtorial:listen 1.apausten muistoiksi". jotika voidaan p·eittää ainoastaan valtion-
24766: ,Se Qn vaJ.rt:.ioo museo, sillä Suomen valtio avun turvin, olisivat v. 1947 seuraavat:
24767: pitää sitä yllä. Toivo.ttavasti se omaJlta
24768: osawtaan oolm:Ui rehellisen, ikatkeamruttoman Vuolkra Työväe.nyhdiSity:kselle vuo-
24769: ystävyyden sitei,tä Suomen ja NeuvotsitQJi,i- dessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300,000
24770: ton välHk" Museonhoitajan paWkka, 10,000:-
24771: A vajaisrt:ilaisuuteen osa;Llis.tuivat shliloin :kuukaudessa ................. . 120,000
24772: opetusministeri Ei,no Pekikala, joka halli,tuik- Toimistomenot, /taloudenhoito y. m. 40,000
24773: oon puoilesta rt:erve•hti museon tpierus.tamista, Puhdistusmenot ............... . 12,000
24774: ja Neuvoswliiton siHoinen Suomen lähetti- Näy:ttelyselos:teen painwt<tanlim~n .. 78,000
24775: läs P. Orlov, joka piti siltä arvolkkaana his- MainostusjuHsteen painat:taminen
24776: toriallisena muistomerkkinä ja ilmllttuurillai- ja pootim. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50,000
24777: toiksena sekä samaLla kansojemme välisen Es:Ut~lmä1t. Maiksutltoma;t elokuva-
24778: ystävyyden. vertauskuvana. näyt. ,Leniu Loikaikuuss.a", ,Le-
24779: Museoon sisältyvä noin 225 valloikuvatau- nin vuoruJ.a 1918" y. m ....... 100,000
24780: lua ja maalausta käsittävä näyi1:1tely on jär- 700,000
24781: jestletlty Moskovan Lenin-museon ylimmäru
24782: tieteellisen tt.yön,tekijän N. Stopanin laruti- Sen täihden ehdotamme,
24783: mioo ohjeiden pohj:wlla. Museo on avajais-
24784: tilaisuudeslta lähtien oJ!lut yleisölle avoinna että Edu'Skunta ottaisi vuoden
24785: ikuusi kertaa viikossa, ja tänä aikana kym- 1947 tulo- ja menoa.rvioon 10 Pl.
24786: menettuhannet ilmnsalaiseit, joukossa mo- XIV lukuun uutena momenttina
24787: naslti kauempaa .tu!Lleilta rertJkikunrtia, ova!t 700,000 'f!tarkan määrärahan avustuk-
24788: käyneet si:Uhen .tutustumassa. seksi Lenin-museolle.
24789: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
24790: Mauri Ryömä. Yrjö A. Manninen.
24791: Toivo Sormunen. Jalmari Kulmala.
24792: Toivo Lång. Vilhelm Riihinen.
24793: Juho Mäkelä. Toivo Kujala.
24794: 581
24795:
24796: IV,s6. - Rah. al. N:o 45.
24797:
24798:
24799:
24800:
24801: Smeds y. m.: llläärärahan osoittamisesta Neuvostoliitto-
24802: instit'uutin perustamista varten.
24803:
24804:
24805: E d u s k u n n a 11 e.
24806:
24807: Maa.ss:annme on sod.am. j·älkeen todetJtu kanslistin paJlkka vuodessa .. 120,000:-
24808: tarve saada täsmäillisiä tietoja >itäisessä perustamiskustannukset . . ... 100,000:-
24809: naapurimaassamme vallitsevista olosuh- kirjallisuuden hankliuta y. m.
24810: teista. Tämä tarve tulee aikaa myöten kas- kulut .................. . 200,000:-
24811: vamaan. V aitioneuvoston heinäkuun 26 p: nä 924,000:-
24812: 1945 asemt~m.a lk:Oiillilbea, joruk:a tehtävänä Olli
24813: valmislt~aa kysymysitä timooNmeru. kteskuSil~i
24814: •to.ktsieru. jra keskuskLrjooton perus:tamioosrtru
24815: mruahamme NeuvootoiliHan sivisltykscllisten Eräs instituutin pää>tehtävistä rtulisi de-
24816: ja ·truloudieil1~ben soo.VUJt:uslten ltUJtikiimisfta maan varustaa 1asiara harrastava yJeisö Neu-
24817: val'lten, sai 1ämä1Th vuoden 'h~inwkuun a'IIUSSa vOSitoliittoa /koskevalla objektiirvise]lru ti~to
24818: työnsä vru1miilksi jllittäeni vaJ.t,iolllieniYosiJJoll.Je ainehisto:Na. · Kosilm täililaisen ti:eto.ainehiston
24819: miJeJtiintnön, jossa se ehdOit.ti kyooeSJSä olevam: hankinta on välttämätön ja koska sentähden
24820: !La:itokSJen, n. s. Neuvost.oli1tito-insttiirt:ruutin pe- kyseessä olevan laitoksen perustaminen on
24821: rusttami\'llba H€11s:illlikiån. :tarpeen vaatima, ehdotamme,
24822: Komitean sittemmin }a81timan arvion mu-
24823: kM.ll tul1si'V'at ~åiWksen va~l!timat kus- että Eduskunta ottaisi vuoden
24824: tannukset sen perustaruisvuotena- v. 1947 1947 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
24825: - nousemaan 924,000 markkaan: XV lukuun erityisenä uutena mo-
24826: johtajan palkka vuodessa . . . . 144,000:- menttina 924,000 markan määrära-
24827: kolmen osastonjohtajan palkat han n. s. Neuvostoliitto-instituutin,.
24828: vuodessa yhteensä . . . . . . . . 360,000:- perustamista varten.
24829: Hellsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
24830:
24831: Helmer Smeds. Yrjö A. Manninen.
24832: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Jalmari Kulmala.
24833: Mauri Ryömä. Vilhelm Riihinen.
24834: Toivo Kujala.
24835: 582
24836:
24837: IV,s1. - Rah. al. N:o 46.
24838:
24839:
24840:
24841:
24842: Lumme y. m.: Korotetu1~ määrärahan osoittamisesta rait-
24843: tliusopetus-, -valistus- ja -tutkimustyön sekä kunna:aisen
24844: raittiuslautakuntatyön tukemiseen.
24845:
24846: Ed usk unnall e.
24847:
24848: HaHituksen esityksessä vuoden 1947 tuio- lisimman laajoihin kansa:laispiireihin. Var-
24849: _ja manoarvioiksi on 14 päälluokan XX iu- · sin&iset raitttusjärjffltöt ovat tä.llsä suh-
24850: V'llll 1 momentin iloohdalla oleva määräraha teessa huomalttava$Sa :määriissä 1aajenltaneet
24851: m:ittiusopetus-, -vaEstus- ja Jtutkimustyön työohjelmiansa, miikä edellyttää toimihenki-
24852: .sekä lrunnaJllisen raittiusJlau•taik,unt.atoimin- löidlen, ikuten neuvojien ja >erikoisjaostojen
24853: nan tuik!eaniseksi 12 miljoonaa markkaa, eli sihteerien iLukum.äärän 1kJ;äystä. Myös rait-
24854: 2 miljoonaa ma,rk!kaa enemmän ikuin vuo- tiusopetuksen tehostamiseksi on ryhdytty
24855: den 1946 talousarviossa. Saamamme He- ;toimenpiteisiin ja asetettu asiantuntijakomi-
24856: don mukaan on sosiailliliministeriö ehdot- tea laat.imaall! ehdotusta kaJlSanopetus[ailtos-
24857: tanut mainitun määrärahan komtettavaksi ten, oppiikoulujen ja opettajava[mistusllai-
24858: .20,000,000 markkaan. tosten raittiusopetuksen .tehosrtam:isitoimen-
24859: Tilanne ikansanrailttiuden ala~Ja on ik,äy- pilbeiiksi:. Nykyaika.isen mainostoiminnan so-
24860: nyt ikesltliimäJttö:mäksi. Entisitä jyrkemmät, vellluttammen raittiustyössä, mirtä on viime
24861: vä.ik!ijuoma.in iJrullutuksen hillitsemiseen :täh- aikoina voimakkaasti ;va,adittu, ·ei ainoas-
24862: itiiävät toimenpiteet alkohodihaill.innon ta- taan raittiusjärjestöjen omassa kesikuudessa,
24863: holta ovat vä1ttämäittömiä, mu1:lta ne eivät vaan myös ilaajoissa piireiissä niiden IUilko-
24864: yksin riitä. Tarv:i:taan monipuolista ja, voi~ puo[•ellla tedellyttää melkoisia varoja käyrtet-
24865: makasta raittiustoiminta.a, joka vaikuttaa ltäväksi, koska pooti:maksiu-, painatus-, mat-
24866: yleiSteen mielipilteeseen, ;tehden sen suo- kustus- y. m. kustannukset ova;t nousseet
24867: peaksi lainsäädäntötoimenpiteille. Ole- moninkertaiseksi siitä., mittä ne olivat •en-
24868: tamme, ·että ha;llitus on •täysin rt.ietoinen nen sotaa, jolloin raittiusmääräraha oli
24869: main.ituista seiik,oista', varsinkin kun •edus- maksuvoima[,taan paljon suurempi kuin nyt
24870: iklunta on aikaisemmin hyväksynyt to.ivo- ehdotettu, vaikika se markkamä:ärällitään o:li-
24871: musponnen, jossa haili1mslta :k!ehoi;te'taan kin pienempi
24872: ryh!tymään toimen:p]t,eisiin raittiusti•lanteen Raititiustyön laajenemisesta on ma:init-
24873: ikorjaamiseiksi, emmekä siitä syystä ym- tava yhtenä mel1k!kinä myös se, että kun-
24874: märrä sen Sosiaa!1ilminister.i·Ön · •esi:tyikseen nalllisten raittiuslautaJmntien il:ukJuanäiärä
24875: nähden oooitt.amaa pidättyväisyyrt:ltä ra.itt- on v:uosina 1945-1946 kohonnult. n. 30:stä
24876: tius:miiärärahan kohdalla. Vaikka vuoden 400: an. Tämä kunnallisen raittiustyön nD-
24877: 1947 ta~ousarvioon onkin :merkitty 2,000,000 pea telpyminen asettaa entistä suurempia
24878: marikan komtus verrattuna iVlloteen 1946, vaati:muksiia varsinaisiUe mittimjärjestöine,
24879: ei tämä LäheSikäiän vastaa sitä hinta- ja pa1k- ikoska ll!e pääasiassa ovat joutuneet tyydyt-
24880: kaltason nousua, traiittiustyön tarpeen !kas- rtämä.än raittiuslau:takullltien julkaisu-, pro-
24881: vua eiikä sitä ~aittiustoiminnan ~.aajene paganda-a.ineisto- ja suullisen vaEstn1ksen
24882: mista, joka on tapahtunut ilm•luvana vuonna .tarpeen. Lisäksi on vrulittämätöntä, että
24883: ja ·edelleen tapahtuu. Ra.irt;t.iustyön lisään~ rait·tiuSila.utalmnti•en toiminrtaa ohjataan, ja
24884: ttyny,t ltarv·e edellyt•t:ää sen a:lan uusien vaki- eltt:ä tämä ohjaus suoritetaan yhdenmukai-
24885: naisten työnneikijäin kiinnittämistä ja ikou- sesti koik'o ma,a&Sa. Jotta .rait,tiuslnutaikun-
24886: lu1:1tlamista nykyistä suuremmassa :mää- ta:toiminnan ,ffipyminen voita·is,iin pysyrt:tää
24887: :oossa. Samoin on v·ä:lttämätöll!t:ä, kuten jo, ja1tkuvana akti,1vi:sena toimintana, on vä~t-
24888: :mikäli varalt ova<t saiJtl]neet, on tapahtunut- 1:ämärtönrtä, että jokaisen ~Läänin alueelle saa-
24889: km, että tämä toiminta ulotetaan mahdol- datalll toimimmn m.euvoja sekä trulQe
24890: IV,sr. -Lumme y. m. 683
24891: neuvontatoiminnalle !!..isäksi oma keskus, Al:lekirjoittaneet katsovat, etitä on väl!t-
24892: josta se käytännölilisesti johdetaan. Paitsi tämätöntä tehdä esitettyyn valtion tulo- ja
24893: raittiusjärjestöjen ja kuntien tahoilla, on menoarvioon tässä kysymylksesså olevat~Sa
24894: myös vaLtion a:lkohdlilkomitean ltahoUa kiin- kohdassa muutos, k.ordt.tamalla siinä mer-
24895: nittetty suuria toiveita raittiuslautakuntien kit't;y määräraha 20 miiljoonaan J:Ilarkkaan,
24896: toiminnan ma.hdolHsuUiksiin kansanraittiu- minkä summan sosia~a'iimitnisteriö haridn-
24897: den edistämistoimin:nJaSSa. tansa perusteella on pitänyt välttämättö-
24898: Raitltiustyö on kuluvan vuoden aikana mänä ja· ehdotUJksessaan esittänyt .
24899: .saanut yhä sl'tUremman !laajuuden, pa,itsi
24900: kunnal<lisessa ja varsi~isten :ra.ittiusjä,rjes- Edelläolevaan viitaiten ehdotamme kun-
24901: t<ijen toimill!llassa, myös muiden suurten nioittavasti,
24902: järjestöjen, kuten :ruskonnollisten, ammatti- että Eduskunta ottaisi vuoden
24903: ja muiden kansalaisjärjestöjen piirissä., joi- 1947 tulo- .ia nwnoarvioon 14 päii-
24904: den jäsenmäärä muodostaa huoma11tavan euokan XX luvun 1 momenUlle li-
24905: osan maan asukasluvusta ja joilla kasva- sä,yksenä 8 ntil.ioonq.a nuurkkaa rOiit-
24906: tustekijöinä on suuri voima ja s~lJ.asina tiusopetus-, -valist~ts- ja -tutkimus-
24907: myös kansanraittiuden edistämistoiminnassa työn sekä ·kunnall1'-sen raittiuslauta-
24908: r~tkaiseva merkitys. kuntatyön htkemf.seksi.
24909: H€'lshJJgissä ·lokakuun 29 päivänä 1946.
24910:
24911: Alpo Lwmne. A.lbiu Wickman. .Samuli Tervp.
24912: Väinö Voionmaa. Levi Jern. Tyyne T)lominen.
24913: Kaisu Hiilelä. Sulo Heiniö. Matti Ruhta.
24914: Aino Lehtokoski. Kalle X~ppi. Toivo l(uja.la.
24915: Aino Malkamäki. Albin Asikainen. Is.a.k Pentta.la.
24916: K. Andersson. J. F. Tolonen. Jere .Juu.tilain.en.
24917: E. Pusa. A. K. Pa.asivt1ori. Anna Nevl!Ja,inen.
24918: Väinö Leskinen. Hj. Ka..ubanen. Heikki .:Simone~.
24919: J. E. Lampinen. Toivo .Sormunen. Albert Brommels.
24920: Heikki Soininen. J"alnuui KuliJ18la. Olga Terho.
24921: J. Pyörälä. l!;ino TQ;inio. Ju..qgi Annala.
24922: Uuno Raatikainen. Elsa Karppinen. Väinö Okko.
24923: Juho Karvonen. Sulo Muuri. Veikko :Vennamo.
24924: P. A. Karjalainen. Antto Prunnila. W a.lter KuUsela.
24925: li. ~. Pesonen. Aleksi Rinne. rt~artta Salmela-JärviJlen.
24926: 0. Muikku. Toivo Lång. Samuli Simula.
24927: Valto Käkelä. .Johan Toivo Järvinen. Kosti Ka.nkainen.
24928: Antti A. Koukkari. Juho Kuittinen. Eino Laitinen.
24929: Varma K. Turunen. P. Leskinen. Eero Kivelä.
24930: Aino Luostarinen. Arvo Riihimäki. Matts Forss.
24931: Antti J. Rant,a,maa. Aaro Uusitalo. ko laeppä.
24932: Edvard Pesonen. Juho Hukari. ptiiYii.ö Hetemäki.
24933: Juhani Leppälä. G. Rosenberg. V~frid Eskola.
24934: Matti Pärssinen. Kai1;n-Mirjanrl Rydberg. Esa Hiet,a,nen.
24935: Tauno Saukkonen. Hertta. Kuusinen. Eino Kujanpää.
24936: Jaakko Hakala. Ville Pessi. Eino Roine.
24937: Jussi Lappi-Seppälä. Konsta Talvio. Ville Puumalainen.
24938: Yrjö I. Antila. Yrjö Hautala. Miina Sillanpää.
24939: Lauri Järvi. A. T. Malmivaara. Aimo Aaltonen.
24940: Helena Virkki. Eino Mött-önen. Elli Nurminen.
24941: Erkki Koivisto. Aapo Inkinen. -Nestori Nurminen.
24942: Kusti Eskola. Eino Raunio. K. Hakala.
24943: Eemil Pääkkönen. Vilho Hj. Lehtonen. Yrjö Kilpeläinen.
24944: Urho Saariaho. Välinö Kivisalo. Toivo H. Kinnunen.
24945:
24946: 9
24947: 584
24948:
24949: IV,ss. - Rah. al. N :o 47.
24950:
24951:
24952:
24953:
24954: Virolainen y. m.: Määrärahan osoittamtisesta Maaseudun
24955: Nuorten Liitto r. y :lle Alkio-opistoa varten.
24956:
24957:
24958: E d u s k u n n a ll e.
24959:
24960: Maaseutuhenkisen kansankorkeakoulun kio-opisto, tarkoituksena on alloittaa toimin-
24961: puute on jo vuosikausia kipeästi tunnettu tansa ensi vuoden aJlussa. Tarkoitusta var-
24962: maaseutunuorison keskuudessa. Maaseuduilla rten on perustettu kannatusyhdistys ja par-
24963: kaivataan selQaista sivistyslaitosta, jossa haililaan hankitaan tarpeehlisia rakennuksia
24964: maaseudun nuoriso voisi kansanopiston opistoa varten. Opiston perustamis- ja yl-
24965: kurssin suoritettuaan täydentää ennen kaik- läpitokustannukset nousevat huomattavan
24966: kea yhteiskunnallisia tietojaan. Työläis- suuriksi ja joutuu Maaseudun Nuorten
24967: nuorisolla on ollut jo useiden vuosien ai- Liitto r. y. uhraamaan :t~mkoitukseen vaToja
24968: kana käytettävissään Työväen Akatemia, useiden miljoonien markkojen arvosta.
24969: josta on muodostunut sen oma kansankor- Opiston oppilasaines käsittäisi pääasiassa
24970: keakoulu. NytJtemmin on perustettu jo toi- maaseudun vähävaraista nuorisoa, minkä
24971: nenkin \lähinnä tyOläJisnuorisolle tarkoitettu ' vUJoksi oppilasmaksut täytyy p:iJtää mahdol-
24972: sivistyslaitos, Sirdla-opisto. Molemmalt mai- J.isimman alhaisina. Tämän tarkoituksen
24973: nitut oppiia:iJtokset toimivat kansanopisto- saavuttamiseksi on välttämätöntä saada
24974: lain alaisina ja saavat huomattavaa valtion mainitun opiston ylläpitoa varten riittä-
24975: avustusta. vän suuri valltion avustus.
24976: Maaseutunuoriso tarvitsee Työväen Aka- Ede1läolevaan viita1ten ehdotamme kunni-
24977: :temiaa vastaavaa sivistyslaitosta, jossa ope- oiltrt:avasti,
24978: tustyö suunnat,aan palvelemaan nimen-
24979: omaan maaseudun tarpeita. Maaseudun että Eduskunta ottaisi vuoden
24980: Nuorten Liitto T. y. onkin ryhtynyt toimen- 1947 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X
24981: piteisiin tällaisen kansankorkeakoulun pe- luvun kohdalle 1,000,000 markan
24982: rustamiseksi maaseudun nuorisoa varten. määrärahan Maaseudun Nuorten
24983: Tämän oppilai1toksen, jonka nimenä on Al- Liitto r. y:lle Alkio-opistoa varten.
24984: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1946.
24985:
24986: Johannes Virolainen. Kustaa Tiitu.
24987: Martti Miettunen. Juhani Leppä.lä.
24988: Jussi Annala. Toivo Ikonen.
24989: Aino Luostarinen.
24990: 585
24991:
24992: IV,s9. - Rah. al. N:o 48.
24993:
24994:
24995:
24996: Turunen y. m.: KorotJetwn määrärahan osoittamisesta nuo-
24997: risotyö1~ tukemista varten.
24998:
24999:
25000:
25001: E d u s k u n n a 11 e.
25002:
25003: Yleisessä kansalaiskasvatuksessa on v.in on nipin napin voitu suorittaa 1täl1keää
25004: kodin ja kou1un lisäiks1 olliut erittäin suuri kansa!laiskasvattW>ta, varojen asiaMisen mr-
25005: merkitys vapa.iden varhaisnuoriso- ja nuo- peen kohotessa m. m. ku'l:uva.n vuoden ai-
25006: risojärj·es!töjen ltoi:minnaJ1a. Liioittelematta kana. n. 4 mi[joonaan ma.rlclman. Surunn:itl-
25007: voidaan sanoa, että i1man vapaiden nuori- ~een samoin lienee muidenkin nuorisojär-
25008: sojärjestöjen suorittamaa suuriarvoista jestöjen la~ta.
25009: työtä ei kansamme yleinen sivistystaso oilisi Sodan päättymisen jäwkeen on koko yh-
25010: niin korkea, kuin se jo tällä heJtkeUä on. teiskunta tunnustanut vapaiden nuoriso~
25011: Tätä arvo!k:as:ta !toimintaa ei kuiltenkaan Olle järjestöjen suuren meDki;tykoon, mutta jul-
25012: vaJltiova!llan taholta aikaiserrnmin tue:btu kisista varoista yhä edeUeenikin ffiY'Önne-
25013: siinä määrin, kuin tämä työ olisi edellyt- lt.ääu työtä varten ainoastaan häv1ä.vän pie-
25014: tänyt. Eri!koises:ti näin voidaan sanoa sil- ma summia. Niinpä haNituksen ltatlousar-
25015: ~oin, kun on !kysymys ta~oudeJ.tlisen ltuen v-ioesityksessä vuodelle 1947 oru 10 Pää;luo-
25016: antamisesta nuorisojärj.estöiiHe. Viimemai- kan X luvun 9 momentiHe merkitty yksi
25017: nitusta seikasta ovat ensi kädessä työväes- miljoona markkaa vapaan nuorisokasva-
25018: tön keskuudessa toimivat nuorisojärj·estöt tuksen tukemise,em Kun kuitenkin ote-
25019: joutuneet pahimmin kärsimään. Eräänä taan huomioon l!l:Uorisojärjestöjen suuri [u-
25020: esimerkkinä :voilmme mainita m. m. Sosiali- kumäärä ja niiden suorHtarrna [aaja ja mo-
25021: demokraalttisen Työ1äisnuorisoliiton ja sen nipuolinen kasvatustyö, on esiteltty :määrä
25022: yhteydessä toimivan varhaisn'Uorisojärjes- täysin rii-ttämätön tarkoitukseen. Tämän
25023: tön Nuoret Kotkat. Mainitut järjestöt, joi- vuoksi aJHekirjoittan1eet kunnioi·ttaen ehdot-
25024: den yhteinlen jäsenmi:iärä on täUä he'tkellä tavat,
25025: 'lähes 50,000 jakautuneena 570: een yhdis- että Eduskunta ottaisi vuoden
25026: tykseen ympäri maan, joutuvat koikoa:rnaan 1947 tulo- ja menoarvioon 10 Pää-
25027: !tarvitsemansa varat täysin_ epävarmoista luokan X luvtt.n 9 1nomentille li-
25028: [·ähteistä arpajaisten, ruutwkorttikeräysten säystä 4,000,000 markkaa nuoriSiO-
25029: j. m. s. kautrta. Näin koottujen va.rojen tur- työn tukemiseen.
25030: Heilsingissä lokakuun 31 päivänä 1946.
25031:
25032: Varma K. Tu.""tlnen. Valter Kuusela.
25033: Eino Raunio. Juho Kuittinen.
25034: Heikki Simonen. Samuli Tervo.
25035: Väinö Leskinen. H. S. Pesonen.
25036: P. A. Karjalainen. Valto Käkelä.
25037: Juho Karvonen. Valfrid Eskola.
25038: Uuno Raatikainen. J. F. Tolonen.
25039: Kaisa Hiilelä. A. K. Parusivuori.
25040: Aino Malkamäki E. Pusa.
25041: Yrjö Kilpeläinen. Jere Juutllainen.
25042: Edvard Pesonen. Isak Penttala.
25043: Otto Muikku. Väinö Kivisalo.
25044: Urho Kulovaara. Jussi Pyy.
25045: Alpo Lumme.
25046: 586
25047:
25048: IV,9o. - Rah. a.l. N:o 49.
25049:
25050:
25051:
25052:
25053: Virkki y. m.: Korotetun nwät·ämhan osoittamisesta amts-
25054: tukseksi ]}fartt>aliitoUe.
25055:
25056:
25057:
25058:
25059: 1\Iarittruliiton .to1minnan >laajuudesta ·<esiltet- tojen pa1Jkkaamille 28 konsuJentHle kut:le-
25060: täköön seuraavat numerotiedot. Y.uodtJn kin 27,500 mk, minkä lisäksi :Marttaliitto
25061: 1945 lopussa Hiton jäsenmäärä {Jli 68,308, on saanut 4,000 mal'lkkaa käyteMäväksi siir-
25062: mistä pienviljelijöitä 35.5 %, pienempiä to:martJta:toimintaa johtavan !konsulentin
25063: keskiviljelijöitä 19.1 %, suurempia droski- pa.'lkkaukseen. Vert&ilukohd:a:ksi, mainitta-
25064: viiljclijöiltä · 4.4 %, suurviljelijöitä 0.4 %, koon, •eitt:ä maatwlousnaisten kotitailO'USneu-
25065: ty<öläisiä 19.o %, toimenhaQ;tijoita 13.1 %, vonta.an kuluvana vuonna saama varsinai-
25066: virkamiehiä 8.5 % eli yhwensä 59.4 % nen valtionavustus on 1,449,700 markkaa
25067: Il1aMJJviJjelijä- ja 40.6 % patk;annautJtija- esiintyen avustus s&mansuuruisena •ensi
25068: väestöön ikuu'luvia. Vuonna 1945 oli !lii- vuoden ta:lousarv.i•ossa. Vuoden 1944 \lo-
25069: ton palveluksessa kaiklciaan 206 ammaitil- pu~ suomenkielisissä maanvi[jelysseu-
25070: lista 1:oi.mihenkilöä. Näistä oli ikookusjär- roissa oli naisjä.seniä 72,505, jolten valtion-
25071: jest<iesä 4: toiminnanjohtaja, ·sihteeri ja. 2 avustus on mik 19: 99 jäsentä ikohden.
25072: kot1tail.ouskonsu:l•enttia. Piiriil.iitolt ~asi Tästä 1,449,700 markan mä:ärära.hasta. Dn
25073: vat 28 kokovuotist.a, ikonsulenttia, pii1'ilii•tot maksettu keskusjärjestön :toiminnanjohta-
25074: ja yhdistykset yhteensä 108 va[d:ooista ko- jwlle 55,500 mk, keslmsjärjesbön palkikaa-
25075: i~talousnoovojaa, 30 thla.päisneuvojaa ja 31 miU,e 4 ja maanviljelysseurojen paillclrea-
25076: käsityö:rueuvojaa. Yhdistysten pall!kka.amina mi1le 31 kotitaiDuskonsulen'tiifle jokaise<lte
25077: toimi 5 kotitalousneuvonta-asemien hoita- 35,100 mik myös henik:itlökohtaisena vastaten
25078: jaa. KollSIUle-rutit ja neuvojat tekivät yh- tämä summa emän!täkoulujen taloUS>Opertta-
25079: teensä 69,793 kotiikäyntiä, piltivät 2,073 jien peruspalilcl\:aa vw1tion 10 paakkausluo-
25080: kurssia, jotka ik.estivät 11,497 päivää ja kan mukaisesti. Sen lisäksi keskusjärjestö
25081: joilla osanottajia oli 40,377. Esitelmiä, on saanut 165,700 mk käytettäväksi ikoti-
25082: •luentoja ja havaintoesityksiä he piti·vä.t talouskon.sulentiien tai -neuvojien palkkauk-
25083: 10,773, niissä oli kuulijo~ta 470,708, ikilpai- seen :M:a.at.wloushaH.ituik1.;;en hyväksymäJllä, ta-
25084: [uja järjestettiin 106, niissä osanottajia vaiLla. Edeliä olevasta käy selviHe, että
25085: 1,733, näyttltel:yjä 201, niissä ikävijöitä Marttaliiton k(jt.italous:konsulenttia kohden
25086: 29,099. saama varsinainen valtionavustus on 7,600
25087: 1\'IarttaJ.iiton saama varsinainen valtion- markkaa ja pienempi kuin ma,anviljelysseu-
25088: avustus on ikuluv3Jna vuonna 912,000 :mar'k- rajärjestössä tehden vajaus Marttaliiton 3
25089: ilma oUen samansuuruisena vuoden 1947 !ta- ja piiriliittojen 28 konsulenJt.tia kohden
25090: llousarviossa eli jäsentä kohden mk 13: 35. yhteensä 235,600 markkaa. KohtuulQioo1ta
25091: Maata!loushaliituiksen esjjtyrosestä varsina,i- tuntuisi, että konsuHmttien peruspaJ.ilcltojen
25092: nen valtionavustus on tämän vuoden alUJSta lisruksi va[tion varoista voitaisiin myöntää
25093: 1ähtien ma..lme>titu henkilökohtaisesti Eiton :Ma~tt.ailiht()IUe mwäräraha myös neuvojien
25094: konsuienteiil>le seuraavaSiU.: Hiton toimin- pa.likik.au:kseen. Kuten alussa Dn mainittu,
25095: nanjohibajalle 55,500 mk (valtion 18 pail'k- on Marttaliiton palveluJksessa n. 100 vaki-
25096: kausiluokan 111:u~minen peruspa•lkka), ik.eskoo- naista kotita:lousneuvojaa. VilMon 1 pal!k:-
25097: järjestön parrkkaamille 3 ja marttapiiri'liit- kausluokan muka.am. :J:a:sk:ettuna t.ar.vitaan
25098: IV,no. - Virk·ki y. m. 587
25099:
25100: heidän p€ruspa!llwoihin8a vuodessa yhteensä XV: 6 moment~'lle 1llarttaliiton var-
25101: 2,070,000 markkaa, mihin vaJit.ion toivoisi situd.seen valtionavu.stuksetm lisäyk-
25102: voivan myöntää 10% eli 207,000 markkaa. senä kon.sulenttie1t peruspalkkioihin.
25103: Ed~lä esitetyn perusteeHa ehdotamme käytettäväksi 235,6()() markkaa ja
25104: kunnioittavasti, kotitalous1wuvojien palkkaukseen
25105: 207,000 ma1'kkaa eli yhteensä 442,600
25106: 'että Eduskunta ottaisi vuoden markkaa.
25107: 1947 t1tlo- ja vtenoarvioon 11 Pl.
25108: Helsingissä 'lokakuun 31 päiv~~1ä 1~46.
25109:
25110: Helena Virkki. Ebba östenson.
25111: Elli Nurminen. Arno Tuuma..
25112: Aapo Inkinen. 1-qssi Lappi-Seppälä.
25113: Johannes Mustonen. Alpo Lumme.
25114: Jotumnes Virolainen. Albert BroJDplels.
25115: 4. T. ~IJiliv~a. · Urho ·Saariaho.
25116: Kaisa Hiilelä. Abio Malkamäki.
25117: Ei-itki itoiviSto, i"9ivo lkouen.
25118: :MU~ Sill~np~ E. Pusa.
25119: 588
25120:
25121: . IV,91. - Rah. al. N:o 50.
25122:
25123:
25124:
25125:
25126: Kilpi y, m.: lllääräraJ~an osoifrtami.sesta Suomi---Neuvosto-
25127: liitto-8 eumn avustanniseksi.
25128:
25129:
25130: Eduskunnaill~.
25131:
25132:
25133: SuDani-Neuv:ost.olidJtli;Q-Seum on tliDllJUS- lis:La oloja kuvaavan ;t.eoksen juilik:aiseminen
25134: tuSll:ia ansa.:iJt:sevailia ta.vaililia itellllly;t. .tyÖltä ta- ja ltoi.mit.tamillJe•n Neuvostoliittoon.
25135: 'loudieUisen ja. ikuLt.tuuriS'en vuorovaikustruk- Seman järj:esl'töverlkosto kä<tää ltäilllä
25136: sen a:iikooilliSia,amiseksi Suomen ja: NeuVIOOto- hetkehlä 729 osaahoa ja y1i 170,000 jäoontä.
25137: liit.on v:äåii~ile. Hul:lma.tltavina ~tämäm: vuoden Ni:Lden y:htey;t.een on: ·jo perustettu opiwto-
25138: aikana saavutettuina tu[oksina voidaan mai- kerhioja,. kirjas1boja. ja ()lhjelmaryihmiä. EDi
25139: ni1a suuret ta]teilijav~era,iilu,t k:evääillä ja tie'te.em. ja ltailtoon lll!lo:iJlila. rtyöslkenluel:evät jaos-
25140: syksyllä, seikä <teollistmtemme näy\~1Wly Mos- ;rot, joiden .ta,J.'lroi:tu!k.se:rua on saada sivisty-
25141: kova:sStai ja NeuvostOtlillitto-näy;t,t.(llly Hellsin- neistöä mukiaJa,n seuron ilrullttuur~työhölli vrua-
25142: gissä. NäyM.e(lyjoo [mnsantaiLoutemme ilmh~ •ti.vart; nekin huomatil:avasni mroja; a~l!k.u
25143: 1
25144:
25145:
25146: tykscliLe an.tama ltiUilci ,t,u~ee va.rrnru;;ti va:IDrot- v,aJilkeuiks:issaa;IlJ.
25147: tamJaSill< suuJ~esti kaikissa rt;,aloudellisrissa neu- Seuran lk~iruteäit twlot saadoon jäsrenmaJk-
25148: vottelu:isSia ma;amme ja. Neuvostoli:iJt:on >'ä- suist:.a. Ne ovalt ilruitl8nlk•in nåiiJn piooelt, että
25149: litlä. ne vain mul'lto-D~Salta pe]tlbävät menot. Kiin-
25150: Suomi'--Neuvostotlii.t.to-Seu:OOHa on jrutku- teiden tuJl.ojen vähyyden vuoksi on j101Uduttu
25151: vaslbi momipu01Hnen ja varoja !k.y.s!,YVä .toi- lturmutumoo•n eriilaisiin lt[ll!l,pä:LSituil.oihin, iku-
25152: mima edessä;ä,n lkiui!Jtturisooteideru iJrehi<ttiimi· ·ten arpajaisiin, iiilJUJtita. ell1Sii vuom:rua ei sel-
25153: sestä ja oi!k.eiJdlen :tietojen väl1titäillliJs.esltiä laislten järjestäminen ol•e lllla:hdol1lista ja
25154: Neuvooto!li1toru ja 'Oill1alll maamme oloisma. tänä vuonna salaid.UJt vamt ovat nopeasti
25155: Seura suullln~trt:~lee Neuvostdlii,ttoa ~roskevan käy\betyil:.
25156: kirjasa.rjan julkaisemista s,ekä sm1rempie.n, KUJn seuran :toiminna,n voimistaminen
25157: N:euvoot()llii:btoa. ikoSikevien rteoaten ltoimiltta- kuålten!kiln e:del,lyittää kiiruteiltä ja v1ar:moja
25158: mista•, jomta v:iimema,in:i,tusta e:nsrimmäisenä tuJ.oj!R., on Viäilitt4iJiri.IDtönltä, etltä vaiLtio, jonka.
25159: iilm.eS byy N euvoot:ol1iton: SJOiSiaJ11sta il.ainsä.ä- hyväksi seuran rboå:mLiJnnan !tul1olks€t iko~tu
25160: dwn.ttö.ä koskeva ,teos. Ohjelrrmssa: Otn myös- v3Jt, vo~lil!al'klk:aaslti ,tulooe sen lt<oiminta~a. Ot-
25161: kill1 sum~ten ta.idenäy'titelyjen järjestäminen taen ooelläana.i.n~tUJt n:äikök()lhdllllt huomioon
25162: Hels.inilrii111 ja Vlas,t,av,uororis.eslti Mookovaan. ehdotamme,
25163: Suun.nitrt:eill,la on ldsä;ksi Neuvos:tolliiton maa-
25164: lt:rulouSJlläy,titJelyn ai!lmansaaminleili Helsing.issä etJtä Eduskunta ottaisi v~wden
25165: lkesäililä 1947. Edeohlämailini.t,tuun 1toirn:iJntruan 1947 vaUio·n tulo- ja merwarvioon
25166: liirttyy ik!ii·Illteästi 'SUoma~aLSien lkirj;ailllisuuden lisäyksevnä 7 miljoo11.aa markkaa
25167: am.toilo,ollian ltoimH,tamin;en ja kääntäminen S1t0mi-N euvostoliitto-Seumn avu.s-
25168: ve:ruäjänlkiclellile sekä Suomen yhltlelli1kuntll:Wl- tarniseksi.
25169: He~singissä marraskuun 1 päivänä. 1946.
25170:
25171: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Hertta Kuusinen.
25172: Aaro Uusitalo. Mauri Ryömä.
25173: Esa Hietanen. Toivo Kujala.
25174: Eino Roine. Helmer Smeds.
25175: 589
25176:
25177: IV,92. - Rah. al. N:o 51.
25178:
25179:
25180:
25181:
25182: Pusa y. m.: jJläärärahan osoitta.misesta Paimirxn kerhoneu-
25183: vojaopistoUlan kurssitoimint(tan tarviUavien opettajavoi-
25184: mien palkkaamiseksi.
25185:
25186:
25187: E d u s kun n a ll e.
25188:
25189: Eräänä nykyisen maatalouskerhotoimin- opistona tarv1taan lisärakennuksia. Nykyi-
25190: nan sUJUrimpana vaikeUitena on sopivain selläänkin voidaan sitä kUJitenkin käyttää
25191: ammattikoulutuksen saaneiden kerhoneuvo- kerhotyössä hyväksi järjestämämä tilalla
25192: jain puutte. KerhoneuvojapUlla ja neuvojain erinäisiä kerhoneuvontaa palvelevia kurs-
25193: epäpätevyys voidaan poistaa vain perusta- seja siinä [aajuudessa kuin se tilan raken-
25194: maNa erikoisia kerhoneuvojaopistoja. nuksissa on mahdolilista.
25195: Tässä tarkoituksessa on Maatailouskerho- Tällaista kurssitoimintaa varten tarvi-
25196: liitto ostanut Paimiossa Uusitupa-nimisen taan seuraavat opettajat:
25197: ;ti[an. Ennenkuån tilaa voidaan käyttää
25198: 1: ksi agronomiopettaja, joka samail.la on johtaja; peruspalkka . . 55,500: -
25199: johtajan palkkio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18,000: -
25200: 2: ksi puutarhaopettaja; peruspalkka II palkkal. . . . . . . . . . . . . . . 37,200: -
25201: 3:ksi käsityöopettaja; , II , ....... ......... 35,100: --
25202: 4:ksi rt.untiopettajat ja palveluskunta ........... , . . . . . . . . . . . . 150,000:-
25203: 5:ksi sekalaiset menot ja kailuston hankkiminen . . . . . . . . . . . . . . 150,000:-
25204: --------------~-----
25205: Yhteensä mk 445,800:-
25206:
25207: Ede'hlä esitetyn perusteella ehdotamme, 445,800 markan määrärahan Paimion
25208: kerhoneuvojaopisto-tilan kurssitoimin-
25209: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- taan tarvi~tavien opettajavoimien
25210: den 1947 tulo- ja menoarvioon palkkaamiseksi.
25211: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1946.
25212:
25213: E. Pusa. J. E. Lampinen.
25214: J. Kuittinen. Valfrid Eskola.
25215: Aaro Uusitalo. J. F. Tolonen.
25216: Eemil Luukka.
25217: IV,93. - Rah. al. N:o 52.
25218:
25219:
25220:
25221:
25222: LehtoBen y. ltl.: Jlää1·ärahan ostJittami.sesta Tikkakosken u1·-
25223: heiilukentän 'rakentamista ·varten.
25224:
25225:
25226: E d u s k u n n a 11 e.
25227:
25228: Jyväskylän maalaiskuntaaill !kuuluva Tik- jo~hti tehdas urheilukenttäaluooJOO hehtaa-
25229: kalk-oslren -tehdasa!lue, j01ka sijaitsee noin 22 rin suuruisen maa"aiueen ltukien ~la.
25230: km J'yväsky;lästä ,pohjoiseen, on viim:eisim- ta;loud-eililisestikm kerutän ailk:aansaamista~
25231: pinä. :vuosimt ikehitttynYJt yhdeksi huomwfitla- Samoin on tämän kentän, joka on val-
25232: vi:mmista ,t.oollisuuskes:kuksista .maassamme. tion urheil.Utiautatlrnrman tah<Ma ihyvällmytty
25233: T~lä •ailueella oli yli 4,000 asi:rka®ia, nyikyiseUe ,paikalleen ra!kennett.avaksi; ra-
25234: kaiksi kallsakoulua, äskettäin avaftitu yhteil'l- kentamista edesauttanut JyväsH:ylän nma-
25235: kou:lu, !f.eat:oori, Työväen näy;titäm&, sekä la>iskuntaikin 50,000 mal1kan suuruisella
25236: moni:lwkuisten järj~töjen toimi!llba, joka määrä.raiha:lla. J..uonnet.jä:rven val"USkm:man
25237: pääasiallisesti tapahtuu Tikkakoski-yhtiön sekä pai!li!kakunrlialaisten oma'I'A»misuudella.
25238: ralkennUitlta:ma.ssa ikaiksikel\roks:isessa seura- on !k:e.nlbtätöitä !tehty pääasia:ll).isesti :tailkoo-
25239: taJ.oss,a. aJ.fiOOJi !keskustasSa. Luonuetjärye:ri töinä. V m-ojen i[)ti111iltee.n vuoksi ei ikoolt:tää
25240: leilll:iOO.rentt, j0ka välittömästi liilttyy alueen kuitenkaan ole sawtu 'lopulliseen !kuntoonsa,
25241: kaidcinpu6ltmeen vaikutuspnriin, tekee osa•l- minkä vuokai ja erityisesti sentähden., että
25242: taan Tilk!k*oslltea tunnetuksi. m . .m. Luonll.etjäl'V'en varusikulllta !tulee ken-
25243: Myöskin u:td1eiJlUI1lisett harrastukset ovat tän. kä.y1:1:3jälksi', olisi valtion rt:ahol'ta ;tuet-
25244: ol~ tt.ämn· teoHnsuusalueen asuarlraitlia tava tämiin u.rlte:i:luken:tän lopullista kun-
25245: varsin Jioomattavat, sit1Jlä jäsenrikkaiden 'toonsaalttamiSita.
25246: urheiluseurojen ioiminita, va~fuka varsinaista Edelloolevaan vii,taten ehdotamme :kun-
25247: m:ili.eilukenttää ei ole vielä paiJkikaikunnaHa nioHII:aen,
25248: ollutkaan, <:nr tefrny;t paikka~nnfita tunne-
25249: tUksi edäsltuiite!lp():isten urheilij-oirt:ltensa että Edusk1mta ottaisi vuoden
25250: kautta tmfamrrrie .rajojen llilkopuolehlalkin. 1947 tuto. ja menoarvioon 100,000
25251: T~en lte'ht.aan 1taholta dit mevkirtyk- rnarkan määrairahan Tikkakasken ur-
25252: sellisellä tavalla tuettu paiklkaikunnan lii- luilukentän lopullista 1·akentantiS'ta
25253: kunt8Jkasvatusharrastuksia. ÄsketJtäin iah- varten.
25254: Helsingissä lOikftlknttn 3i piii<vänä 1946.
25255:
25256: Vil&o ltj. L-ehtOnen.
25257: 591
25258:
25259: IV,94. - Rah. al. N:o 53.
25260:
25261:
25262:
25263:
25264: t.ehtonen y. m.: Mäarämhan osoittamisesta urheilutalon ra-
25265: kentmniseksi Jyväskylään.
25266:
25267:
25268: E d u s k u n n a 1 I e.
25269:
25270: Jyväsiky>Uin :kaupunki on viimeisten vuo- kohda.Ha Hlanne on tässä sUht003Sa ikaik-
25271: sien valtavan kehi.tY~kseinsä vuOksi muodos- tkein vailkcin. Jyväskytlän !kaupungissa rroi-
25272: tliJmt lte&lisen elamiimme keskuikseksi. mivien eri yhteiglm:nJtaJl.lekkia edustatVain
25273: Vuonna 11937 sen välkiluku oli 7,690 hen- seurojen ttaholtta OnJkin asetettu UY'tt;emmin
25274: keä, mutta jo 1945 lopussa 22,350 henkeä, er:iikoinen <toi.mi!kunrt:a, joosa on mukana
25275: m.ilkä. osoi•ttaa osaltaan kaupungin· nopeata myöskin bupungi·n edustaja, suunnitltele-
25276: kasvua. maa.n erityise>n urheitlu- ja kulttuuritaffin ra-
25277: Rinnan väestön lisääntymisen tkanssa on kenltamista. JyväSkylän kaupungin talou-
25278: myöskin kaikenlainen ku1ttuurellinen !toi- dellinen kan.tokylky ei kui1endraa:n ktJS~tä yd{-
25279: minta ed1stynyt. Kaupung~a onk1n nylkyi- sinään ;tä;llaisen välttämiM:tömän 'ta-km ra-
25280: sin 8 lau!lu.lkuoroa, •lä!hes 20 soittolmntaa, kentamista, siilllä !kaupungin veron-m~ajina
25281: orkesteria taM musii:kki.ylh-'tymåä, yli 20 ur- ovat suuri+mmrultta osaltaan piooi+pwlikikaiset
25282: heiilusreuraa. sekä a~eHisia ja taioudelli- työläiset, jMten verota:a:wkaa ei voida enää
25283: sia. järjestöjä useita 1kymmeniä. Yksin- niin huomwtJt.ava.lla 1avatHa 'lisätä tkuin mitä
25284: omaan ammrutillises.ti järjestynei/tä työn,te- kyseessä oleva rtalo tulee 'I:Jlruk:samaan, min-
25285: kijöi.iä on yli 8',000. Opiskelutoiminta on kävuoksi olisi valtioo. taholta osallistuttava
25286: esimenkiJlistä, josta erirt:.yisesti on mainit- suunniteLlun ttadon railrennuskustannU!ksiin.
25287: ltava kansalaisopisto, jonka eri. opin.to.piirei· Ede;lläol-evaan viitaten ehdotammcldn kun-
25288: hin jaikaanrt.uneeiia. tilla.nahtauden vuoksi nioitttaen,
25289: täytyy suol"ilbtaa tätä arvOikast:a työtään
25290: va:rsilflJ vaikeissa oloissa. K~dkki muu:kin että Eduskun.ta ottaisi vuoden
25291: ikll:httuu:rellinen •toiminta kärsii siitä, ~'tei 1947 tulo- ja nte?Wat·vioon 1,000,000
25292: p;rui~nnnaJJa ole huoneis:t;oja hai·joi.t.us- markan määrärahan urheil1daltin ra--
25293: y. m. toirodiltaa va1~en. Ul'hei.luseuroje.n kentamiseksi Jyväskylän kaupunkiin.
25294: Helsingissä lO'lfa,kuun 31 .päivänä 1946.
25295:
25296:
25297: Vilho Hj. Lehtonen. .Jussi Baatikaåum.
25298:
25299:
25300:
25301:
25302: 10
25303: 592
25304:
25305: IV,95. - Rah. al. N:o 64.
25306:
25307:
25308:
25309:
25310: Kankainen y. m. : JYläärärakan osoittamisesta avnstukseksi
25311: Partaka1·jun leirin rakentamista vart~n.
25312:
25313: E d u s k u n n a ll e.
25314: Maamme kotien kasvatusvaikeudet ovat hehtaarin suuruinen alue 50: ksi vuodeksi.
25315: viime aikoina monin ,tavoin vaikeutuneet. Täille 30: n hehtaarin suuruiselle alueelile
25316: Ajan puristuksessa on nriiden ollut vaikea on suunniteltu leirikämppiä, päärakennus,
25317: antaa kasvatusasioille sitä huomiota, minkä uimalaitos, hiihtomäet - leiri toimisi myös-
25318: ne olisivat vaatineet. kin !talvisin - sairaala, [eirikirkko, vahti-
25319: Näin on erikoisesti laita maamme poika- mestarin j·a johtajan asunnot sekä asian-
25320: maaNmaan nähden, jonka vapaa-aikojen omaiset taJlousrakennukset. Kustannusarvio
25321: käyttö ja kansalaiskasvatus vaatii erå.koista päättyy kolmeenkymmeneen miljoonaan
25322: huomiota osakseen, sillä pojat, [uonteensa markkaan. Rakennustoiminta on jo pantu
25323: mukaan, ovat toimintaha!lua pursuavaa ja ailkuun ja· on siellä valmistusvaiheessa·an
25324: elleivät ·saa shlle vastuuntuntoista, raken- pari kämppää, sekä laskettu perustukset
25325: tavaa ohjausta, ajauituu se heitä i'tseään ja muutamihle muille rakennuksille. Lahjoi-
25326: yhteiskuntaa vahingoiltt·&Niin muotoihin. tukshlla ja poikien keräämilliä varoilla sekä
25327: Nämä syyt ovat aikoinaan antaneet ai- kerhojen taikootöillä on saatu aikaan yli
25328: hetta n. s. poikakerhotoiminnan syntymi- miljoonan markan nouseva perustavaa laa-
25329: seen. Tallä kasvatuksellisella saraJUa on tua oleva työmäärä.
25330: työskenneillJ'It myös Poikien Keskus pian Kim tällä asialla on kiire - jokainen
25331: kolmenkymmenen vuoden ajan, aiJ:kaen vuo- 1~wkennusvaihcita viivyttävä seikka tietää
25332: desta 1919. Sen kehittämät kerhotyömuo- satojen poikien jäämistä osattomaksi tästä
25333: dot ovat vuosien mittaan osoittautuneet luonnetta ja kansalaiskuntoa kehittävästä
25334: käyttökelpoiseksi kasva:tusmuodoksi, josta \leirielämästä - olisi asia[ile saatava .talou-
25335: osoituksena on m. m. se, että kouilulaitok- deMista tuke:a. Rohkernemme sen vuoksi esirt-
25336: semmekin on sen - eduskunnan aloitteesta tää harkittavaksi, eikö tätä rakennusyri-
25337: , - ottanut Iak!isää:teiseksi toimintamuodok- tystä voisi vaLtionvaroin tukea. Se olisi
25338: se en. samalla tunnustuksen antamista si.ille työlle,
25339: Kaikkein tärkeimpiä muotoja tämän ker- joka lähes 30 vuoden aikana on omatoimi-
25340: hotoiminnan puitteissa tapahtuvista työ- sesti hoitanut vaikean taloutensa ja uhran-
25341: muodoista on kesäJleiritoiminta, jolla on nut mirljoonia markkoja maamme kasvavan
25342: el'ittäin huomattava kasvatuksellinen mer- poikap&ven hyväksi. Tämän kerhotoimin-
25343: kitys nimenomaan kaupunkien ja taaja- nan saama valtio-apu on nim. olilut vain
25344: vä:kiis:ten yhdyskuntien poikamaailmalle. Ja parisenkymmentä tuhatta markkaa vuo-
25345: erikoisesti nykyään, j()llloin asumisahtauden dessa, työ, joka nykyään käsi·ttää yLi 30,000
25346: vuoksi kasvavat pojat joutuvat monenlai~ poikaa ja nuorukaista maamme kaikista yh-
25347: siin niin siveellisiin kuin terveydellisiinkin teiskunt·apiireistä ja poliittisista suunnista.
25348: vaaroihin. Kun Poikien Keskuksen suunnittelema
25349: Jotta tässä asiassa saataisiin aikaan to- Pa:rtaharjun leiri pyy.tää palvella maamme
25350: della jotain tehokasta ja >tuntuvaa, on Poi- ka'ikk~a poikia, pyydämme ehdottaa,
25351: kien Keskus suunnitellut suuren [eirialueen
25352: kaikkine asiaankuuluvine rakennuksineen. että Eduskunta ottaisi vuoden
25353: Sitä varten ostettiin Pieksämäeltä, Sa1vos- 1947 t·ulo- ja menoctrvioon 10,000,000
25354: järven rannalta, viiden hehtaarin suurui- marka1t määrärahan Partaharjun lei-
25355: nen maa-allue ja vuokrattiin sen väJl~ttö rin rakennuskustannusten avustami-
25356: mästä läheisyydestä kahdenkymmenenviiden seksi.
25357: Helsingissä lokakuun 31 päivänä 1946.
25358: Kosti Kankainen. Alpo Lumme. Jussi Annala.
25359: 593
25360:
25361: IV,96. - Rah. al. N :o 55.
25362:
25363:
25364:
25365:
25366: Salminen y. m.: Määrärahcm osoittamisesta T·urun linnan
25367: tulipalovaurioidm~ korjaamiseen.
25368:
25369:
25370:
25371: Ed u s kun n a 11 e.
25372:
25373: V. 1945 eduskunta hyväksyi esityksen töiden valtuuskunta onkin valtioneuvostolle
25374: 1,750,000 markan suuruisen määrärahan huomauttanUJt, sangen vakava.
25375: myörutäm:isestä Turun linnan v. 1941 ta- Hteläin.en siipi sekä molemmat :tornit
25376: pahtuneessa tulipalossa tnrmeJ:tuneen !poh- olisi siis ·ensi ti,lassa katettava uudella vesi-
25377: joisen siiven vesikaton ralmntamise:ksi. ka:toUa. Samal[a olisi myöskin ylin väli~
25378: Hinta- ja palkkat.ason nousun talk:~a edus- pohja raik:eooetta>va. Myöskin puhtaasti
25379: kunta kuLuvana vuonna myönsi lisämeno- käytännöHiselt näkökohdat puhuvat raken-
25380: aiWion yhteydessä 1,165,000 ma~kan suu- nustöiden väl.ittömän jatkamisen puolesta.
25381: ruisen },isäill1äärärahan samaa tarkoitusta Jos korjaustyöt voi:taisiin suoritt.aa yh-
25382: va~te:n. Nä1tt.en sekä eräiden yksityisten dessä jaksossa säästyisi sekä työtä että var
25383: ookemien [ahjoitus.ten turvin pohjoisen sii- roja. TäiQöin yoiltaisiin käyttää pohjois-
25384: ven vesikaton rakennustyöit ovat tällä het- siipeä varten han!kittuja. raikennusa,ineita,
25385: kellä .vaJmistumais~1Jaan. työt~rpeita j. ,n, e. Turun Hnnan korjaus-
25386: K~uun 26 päivänä 1941 tapahtu- töiden vaJltuuskunnan tekemien laskeLmien
25387: neessa tulipalossa myöskin eteläinen siipi- mukaan rakennuskustannukset nousevat
25388: rakennus sekä molemma.t torn]t pa~oiva!t. 3,977,500 markkaan.
25389: Näiden suojaamatta olevat muurit pilaan- Edellä o1evaan viitaten ehdoltamme,
25390: tuvrut vuosi vuodelta yhä enemmän. Var-
25391: sin huolestuttavalt.a näyittää eteLäisen sii- että Eduskunta ottaisi vuoden
25392: ven itäinen osa, jota jo aiik:aisemmin useam- 1947 tulo- ja menoarvioon 3,977,500
25393: paan ke~ta:an on koetettu ti,lapäisesti kor- marrvan määräroluLn käyte/:ltäväksi
25394: jaJta. TiiHseinät ova:t tässä siivessä koko- Tttrun linnan tntlipatossa 26. 6. 1941
25395: naan suojaamattoonat, joten ne pahasti kär- turmeUuneiden tm-nien ja eteläisen
25396: sivät sa.teen ja pakkasen vaikutuksesta. siiven vesikaton ja siih·en Uittyvän
25397: THanne on, niinkuin Turun Ennan korjaus- ylirnrnän välipohjan rakentamiseksi.
25398: Hellsingissä l()Jrnkuun 30 päivänä 1946.
25399:
25400:
25401: Arvo Salminen. Jalmari Kulmala.
25402: Jussi Lappi-Seppälä. Väinö Voionmaa.
25403: Lauri Järvi. Yrjö Suontausta.
25404: Urho Saariaho. Kalle Kauppi.
25405: Arno Tuuma. Urho Kulovaara.
25406: Aino Malka.mäki. Eino Roine.
25407: 594
25408:
25409: IV,97. - Rah. al. N:o 56.
25410:
25411:
25412:
25413:
25414: Lehtoneu y. m. : MooriilroJwn osoittamisesta mtdstokiven pys-
25415: tyttiimiseksi J'f!Viis/ty'Uiiin vtWden 1918 tapauksissa hen-
25416: kensä menettäneiden haudaUe.
25417:
25418:
25419: E d u s k u n n a 11 e.
25420:
25421: Kansalaissodan ailmina v. 1918 menetti :laa.juinen ~l!a!U!taraJcoo seikä suostunms gra-
25422: J yväskyiliissä. oHcissa vanik:hle:i.reissä heniliensä niålttise.n l111UJ:isito.mel'lkin pystyttämiseen. Ta-
25423: saJta tyolä:istä., jOIIJka oli llmi~ hi:lj81:isuu- hän ,ta;rkoilt!Ulksoon on Jyv.äskyliial, kaupun-
25424: diesBa haudatlttu yh~n jouikllrohauta1001 ginmttuUSito pruo:lestaa.n myÖllltinyit 150,000
25425: J yv:äskylä:n ilroupiUillgiru hla.utaJUsmairuhan. ffiiail'lkan sultl'1lisen ~n.
25426: Hanita-alue on Ollut sii'tä alkaen V'aliiHa K11ID hiwtllt'akivi!, jst;utukse!t ja :reUJl;uskirvet
25427: mirnJkää:niajsta oo.Dtoo., koska ei ·edes .}mudaJt- tullevat maksamaan 250,000 ma•l'ldmla, olisi
25428: tujen omaishlJa ole oNut tietoa 'täUa:is>eru vafllt.ion itaholta täytettävä itämä; puUltturva
25429: ha'Uda:n olernassaiQll<JSiba<. 100,000 ma,rkan em, sell'l!I~Hnkiru kuin VJaina-
25430: Nyt•temmålll on :tämän ha:uoo:n ole~ ~n, jotka OVIail:· halUidlaltut ttä.bi.n joukko-
25431: olo tua.Int jU!lk:iSiuut.oon ja valhVlisteruksi haro.ltwan1 ova.t kobO!is:in e:ri pnroliM;a lllOOita,.
25432: ~QJ;listeru V'imm.omaisten tl8Jh:oi1ta,. Osoit- KBiNdreen: ede'hlå Q!Jevoon vi1t.aiten ja huo-
25433: ta.admeen ik1Ulll1iloiitustaan. nä:iilile Vlaikaumu!k- mioiden, :e\tltä vaiLtron mroja aiell!OO enlllen-
25434: sensa puolesta henlk~ meootitänei!lle o'Wllt k1n kayitetty erilnä.iat;en muisrt:ooleliOO.oo
25435: .Jyväskylän ltyöv·äestön eri ikesik.usjärj:estöt pystyttämiseen, e1hdi0itamme,
25436: sekä Ent:isten Sotilai'tten Toverikunta r.y:n
25437: ,Jyväskylän OSI3Sto ryhtymoot yhteisen :toimi- että Eduskunta. otttaisi vuoden 1947
25438: kunnan kaut.ta ib()linwnpi:teislin :tämän histo- tulo, ja ?M'fi,QtU'Vioo~ 100,000 markan
25439: rialll~iikm merki.tyikseHi"en hauta~wlUJOOil rniiäriir«kam, muistokivern pystyttiimi-
25440: saa.t~ks~ asi.la.nmuka1seen .kuntoon. J y- seksi Jyväskyliim, kaupunkiin v. 1918
25441: väskyläm. ik:aup'Ulllkiseurrulrunn8111 ilci:rkkohal- tapattt.ksissa henkensä menettän-eiden
25442: linnon :taholta o.n luovutettu 6 X 8 metrin ~lle.
25443: Helsingissä 'lll.M'rru;ikurun 1 •päuvänä 1946.
25444:
25445:
25446: Vilho Bj. I.ehtonen.
25447: IV,9s. - Ra.h. al. N':o 57.
25448:
25449:
25450:
25451:
25452: Pusa: .Miiärärahan ·osoittamisesta m.aa.taloude,n koet1tlost en
25453: julkaisetnista vm·ten.
25454:
25455:
25456: E d u s k u n n a ll e.
25457:
25458: :M:aassanune on harjoitettu maataloudel- mä:töntä <ettt.ä koetoiminnan ja tieteen saa-
25459: lista koe- ja tutkimustoimintaa huoma,tta- vutUJkset saatetaan nopeasti ja riittävän lrua-
25460: V'an hyvillå tulokshllae. Tulosten saattamista jasti maanvi[jelijäväesWn tietoon.
25461: suurilukuisen maanviljelijäväestön tietoon Edellä sanottuun nojaten ehdotan,
25462: ei ole kuiltenkaan voi:tu järjestää .t•aTkoitustlfl.
25463: vastaavrulla rtavaiHa sen vu<Yksi, että aika- että Eduskunta vuoden 1947 tulo-
25464: naan sitä taiJ•koittava määräraha pyyhittiin .ia menoarvioon ottaisi 300,000 mar-
25465: pois talousatrviosta. Mitä suurempia vai- kan määrärahan maatalouden Jwetu,·
25466: keuksia maatalouden saattamisessa kannat- losten .fulkaisemista vat'ten.
25467: tavalksi esiirntyy, s~tä .enemmän on välbtä-
25468: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
25469:
25470: E. Pusa.
25471: 596
25472:
25473: IV,99. - Rah. al. N :o 58.
25474:
25475:
25476:
25477:
25478: Vennamo y. m.: 1llääräraJwn osoittamisesta eräiden asutus-
25479: tarkastajain palkkojen korottwmiseksi.
25480:
25481:
25482: E d u s k u n n a ll e.
25483:
25484: Asutustarkastajan viroista 11 päivänä jain tehtävät käyneet entistä •laajemmiksi.
25485: huhtikuutaJ 1919 annetuNa aJSetU:ksella on Kun maJanhankintalain toimeenpano on suo-
25486: maahamme perustettu 20 •asutustarlmstajan- ritettu jää laajentuneen asutustoiminnan
25487: virkaa. Kelpoisuusehtoioo sanottuihin vir- jälkiselvittely ja jatkaminen huomattavalta
25488: koihin vaaditaan maa:ta,lous- :tai metsätie- osailta asutust3Jrkastaj•ain tehtäv·äiksi. Näi-
25489: teitten kandidaJat.titutkinto tai agronomi- hin virkoihin on sen vuoksi väilttämätöntä
25490: tutkiruto taikka maanmittausins.inööritut- saada !lnumoillista työvoimaa, mikä nykyi-
25491: kinto tai ait!misemrpi· maanmittaritutkinto sellä pal!k:kauksella ei ole mahdoUista. Tätä
25492: sekä selilainen taito ja kyky kuin tehtävien nykyä on maamme 20 asutustarkasitrujan-
25493: menestykse1lin.en suorittaminen edellyttää. virasta avoinna 8 virkaa, joita on täytynyt
25494: Alussa mainitun asetuksen mukaan oli ·asu- määrätä hoitamaan oman toimensa ahella
25495: tustarkastajan palkka vuodessa 9,000 maTk- toinen ;3JSuitusrtarkastaja, koska huonojen
25496: kaa sekä :lisäksi 5 ja 10 vuoden nuhteetto- palkkoj•en takia ei vir'koihin saada pä:teviä
25497: masta palveluksesta samassa virassa 500 hakijoita. Kun asutustarkastajruin piirit
25498: ma;rkkaa kuVIakin kerraUa. Pa;lkka korotet- ovat kovin laajoja, on täysin selvää, että
25499: tiin sitten 31 päivän·ä tammikuuta 1924 an- nykyinen tiiJ.anne, joHoin yhden miehen pi-
25500: netUJUa •asetuksella 36,000 markwksi vuo- täisi hoitaa kahta piiriä, on rtäysin kestämä-
25501: dessa ja sen jälkeen 19 päivänä tammi- tön. Ainoa keino tilanteen parantamiseksi
25502: kuuta 1943 annetulla asetukseUa, jolloin on asutustarlmstajien P'alkkauksen korjoo-
25503: asutustarkastadanvirat määrättiin 21 palk- minen kohtuul.lisia vaatimuksia vastaavwksi.
25504: kaluokkaJan, jossa peruspalkka on 65,700 Edel1ä :esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
25505: maTikkaa vuodessa. Tämän jälkeen ei asu- ikunnioirttaen ehdottavat,
25506: tustarkast.ajain peruspa~kkoja; ole korotettu.
25507: Asutustarkastaji.en nykyinen palk'lm;t.aso on- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
25508: kin huomattavasti alle muiden vas,taavan- tulo- ja menoarvioon 471,000 markan
25509: laisissa vwltion viroissa orevan pa:lklmtason. määrärahan 10 asutustarkastajanvi-
25510: Asutustarkastajain tehtävänä on läninnä ran siirt'ämiseksi 26 palkkausltwk-
25511: paikallisen asutustoiminnan johto ja val- kactn ja 10 tärkeätmrniin asutustarkas-
25512: vonta sekä valtion virkatalojen hoito ja •tajanviran sii1·tämiseksi 27 palkkattS-
25513: käyttäminen. Lisäksi maanh:ankin:taJJ.ain toi- luokkaan.
25514: meenpanon johdosta ovat asUitustarkasta-
25515: Helsingissä 31 päivänä loka!k:uuta 1946.
25516:
25517: Veikko Vennamo. Jussi Lappi-Seppälä.
25518: 597
25519:
25520: IV,too. - Rah. al. N:o 59.
25521:
25522:
25523:
25524:
25525: V. Eskola y. m.: Korotetun nUiärämhan osoittamisesta AIV-
25526: rehttsäiliöiden mkentamispcukkioiksi.
25527:
25528:
25529: E d u s :k u n n a ll e.
25530:
25531: Eräs ha.rvoiBta .-oohok!kaista keinoista, jo!hla joukoin ja nopeas1tå immsrtul.IUloan AIV-
25532: maidorutuotllllllltoanrme voidarun nopoo:siti iko- ltorn:Len raikentlll!Iniseen. Me:iillä on jo aiilro.i-
25533: hotrt:oo~, on AIV-rehun vwlmistuksoo nopea seJllilllån maksettu pieniä paJtkkioilt.a reilm-
25534: 1isääminen. Siitä va!lten tarvdJtalll!llJ kuilten- tornien mlmrutamisresta. Se aillltoi hyviä tu-
25535: km ikunnollisi·a säilliöitä, niirn etitä sekä se- loiksira. Seruv.uoksdi oJiså pallilcltiotoiminlt&t
25536: mentistä valmistetut että lankuista rakenne- jatiket,tava ri~l:itävässä \Laajuudessa. On hyö-
25537: tut AIV-rehutornit vastaisivat asetettuja vaa- dyJiliisempää malkma oman maan maalllvill-
25538: timuksia. Näiden rakentaminen &isi: kuiten- je'lijäväesWille pwliiDJriro.ita AIV-rehuto:mien
25539: km saa;tava; mahdollisimmall1 yil!EliseksL Kun rak;en,t:amiseSitiW ja sdrten edistää maidonltuo-
25540: rakentajina ovat maanviljeLijät, jotka asuvat t:aillillon lisäiiJntymislbä kuin !käyttää v,äJhiä
25541: entiSJj!}llä tilloiiHa!3.1l1, joiilila uscirru •ei ole uudis- vruluuttawroja uilkomaisten ras-v<a-a,meiden
25542: raivauiksen t:a.rv!Eltta eliikä srunotJt.avia aSIUlllto- ootamise.en.
25543: tai Im.rjalta!lousroikennusten Mlmrutaanisen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25544: \ta;rvet1ta, niin riittää theilJä uscin ttyöwimaa
25545: AIV-mhuttornin raJken;IJamisoon. Puutava- että Eduskunta korottaisi vuoden
25546: raa sood!aan omasta, metsästä ja sri!lJom kun, 1947 tulo- ja menoarvioesitykseen 11
25547: .torni roikenm.etaan sement1iihetonåslta, näyt- Pl. 15 l. 27 mome11!tin kohdalle ot;et-
25548: itää semtmtin saam,tåmathdolJiSIU:udert:lkli!l1 lmo- tua määrärahaa 20,000,000 markalla,
25549: martltavasti parantuvan. S•envuoksi tarvi- jotka käytettäisiin AIV-rehutornien
25550: taa!l1 vai1n serliliaisia toimenpårteiitä, joiden rakentamispalkkioiden maksamiseen.
25551: avulLa maanvr'.Jlj81lijäväestö saait!a.is1iiru suurin
25552: Hclsrin.gissä 31 päivänä •lokaikruuta 1946.
25553:
25554:
25555: Valfrid Eskola. E. Pusa.
25556: Aaro Uusitalo.
25557: IV,101. - Rah. a.l. N':o 60.
25558:
25559:
25560:
25561:
25562: Lampinen y. m.: Jl:läärärahan osoittamisesta valtion siemen-
25563: tarkastttslmtoksen laajentamista vaden.
25564:
25565:
25566: E c1 n s kun n a ll e.
25567:
25568: Työsk~n,telytila,t vai1tåiC>n siementarkastus- minoll>llssa on .toimeenpanhn :niin pa:ljon kuin
25569: l&iltloiksessa ova,t oHeet jo vuosiikausia ,työ- suinikilll on o~J,ut mahdollista .ta.rlmstustulos-
25570: ·määroon nähden tl±i:an aili.tarut. Tilan ah.tau- ten menettärnätibä &rvoo:an ilmlkoooan, ei
25571: d~n .t;aG.da on. ;työntekijät ltäy,tyn:YJt asettaa :ta.rlmstubia ~:Vttoolkäiin oJe voi1tu suori•tta:a.
25572: niin pieni>ir1: ,työSikeTIIbellyil:,ilocihi·n, että työn sillä n101peudiellla llm1ill1 ky!lvösi.emenjärjesd;e-
25573: klllll.oohlinen suol'1tus on o11UJt vaikoota ja lyt maassa. l()llisivalb vaa:tåneet, va:a.n ovatt nB
25574: on ;työ.sikentl€!ly muodootunut .työntekijöille työvoiman v:ä!hyyden ja. .tiJlaUJahta.uden .t4llkia
25575: liiMl. ms!itrtava;ksi. Sdlais:i&ta tlwlkeisltla, jotka mo.nes.t,i jourt:uneet odotthlmrum vuoro:aa.n
25576: v~ativ~t suurempia >tiloja, lku.ten esimer- hailttWHisen pitkän >ajan. Vuosi vuode'1ta on
25577: >k,]ksi 10trastumiskokeeil:. ja peru;nan id:älhtämis- lbilana;h1:aus il:yömä.ärätn ~isää:ntyessä •kä:Ylllyt
25578: lwkoot, joilta ltarvirtJaa:n ;l:l~wkoissa 1ajiketn'1ää- yhä paihemm>U:ks-i. Erit.yoi:s1esti viime Viliosina
25579: räyksissä, Olli tä.ytyny,t melkein kokoTilaan !kun on ianm>eottu uusia ila:k,eja ikylvösi!eme.n;en
25580: luopua. Näd:n oHe1n ei laj~kemäärä.yksiä ole
25581: 1 tuotanntost:a ja Jmupasta, jotlm suuTessa
25582: voitu S!Uorittaa lalxn'Rltoriossa >asia.nmrullmi~ määrin •lisää.vä,t siementa~~lmS!tusLa:itoiksen
25583: se]Ja tatkikuude>Ha, va:iJklka tä:Uaioon rtoi- Jt:yötä,, on •tillanne muvtd!ostun;ut erittäin va.i-
25584: rninta kylvösiemenlbason 1kolmttamiseksi ja kealksi. SiememtaJ"1k,astUS'la>itos on ,tullult ja.r-
25585: y1lä,p:i!Nimiseksi olisi ed.ttä,in <l:.ärkeät.ä. Tässä rutlmi, joika p~Jmsti haittaa 1kyilvösiem.ene.n
25586: su.ht.eessru on joudUJt1tu turvautumaan pää- saan:nin järjesteJ~yjä maassa ja >allen:ta.a si1lä
25587: -asi>Ussa hittai:sliin ja [mJ1liisli:in !ke:ntlbä>kokci- ·t>Uvoin kasvit.uotanltoa ja så1tä kautta rnaa-
25588: siin, jo1ta .ei voida: suorittaa tlähesikä.än si~nä ;t.aloudoen :tuottoa [\:'()lkon:aåsu:udessa>U.n.
25589: mitassa kuin latj~memääräy>ksiä pi.tä'is'i sruo- Ede1lä.eSjiJtetyn ,epäkohdan korja:aminen 011
25590: ritt:oo. ·peiJtlta:uskoikeet on myös >tilana>hlbau- käyiDy:t aivan vä,l:tlträmä:ttömä:ksi. Kä;}'ltän-
25591: den ,tJa[öa täy:tyny,t :raj:ootta:a v·a:im. osoon nöHis:in ja h!allvin rMJkaisu asiail~e ·OO va.l-
25592: siitä, miltä >a:"'ia,n .tär'k>eyden ,taJkia ol!isi värrrt- tion siement.arlmstusla.itoksen •toimiitailon lko-
25593: ~1mäitöntä suv:ri,t.taa. Näiden m:a.i:nit;t:ujen rQit,t:amiJnen ~ruhdel!l,a ftmrro:kse11a. Rlalkenill:us-
25594: supisrtusten lisäksi on rt:äyltynyt ltiO'imeen- ha!ll~t.us on ],aa.t:in:u;t p>iirustrukS{It ja ik>Us-
25595: 1
25596:
25597:
25598: p;aml!a mu:iJtakin supistuksia, jOitka vähelllt.ä- tannusarV'io.n lisä:ke,rroste:n rakentamista ja
25599: vä;t ta.I~lmstustoimi111nan: Jt!ehoikikuUJtta. Niinpä entisiin kerroksi,1n \t;e~vtäv>iä muutoksia var-
25600: ci :edes ikmikeampå:asteist.en lkylvösiemeniliudk- ten. Tarkoi1hn!ksee.n •ta>rvi.t.tava summa on
25601: ilden siemen.emstä voida: ·tiUltlkia useampia 15,000,000 ma:r1k!lma.
25602: osanäy:Utei.t.ä siemenerien .tasaisuuden Jtotea- Ehdotamme iku...'1n,ioi.Ua.vimmin,
25603: miselksi, vailkb 1täanä erityiseslti mei:käUi.d,-
25604: sissä oloissa o1i:si a:iv:a,n vä!l;tt.äanätölllt.ä. että ltdusk1mtct ott:aisi vuoden 1947
25605: Ruot.s1isswkm, joSSia kyilvooiemenen ·tuclbanto tulo- ja. menoarvioon sii1·tomäärä-
25606: ja :käsit.tely on ikehit:tynoompää kuin rne:iJhlä, ra]w.na 15,000,000 markkaa Valtum
25607: on täilllaiinen mell€1tte[y määrä:t.ty p>Uikolli- Siementarkastuslaitoksen laajenta-
25608: seJksi. Ja vaikka supistuksia ;t.a.I1kasit1Ustoi- mista va·rten.
25609: Hclsin.gissä lok:a:kuun 31 päivänä 1946.
25610: J. E. Lampinen. Eino Möttönen.
25611: Toivo H. Kinnunen. J. Pyöräl.ä.
25612: Eino Laitinen. Lauri Laine.
25613: ~Iartti Miettunen. Yrjö Hautala.
25614: 599
25615:
25616: IV,1o2. - Rah. al. N:o 61.
25617:
25618:
25619:
25620:
25621: V. Eskola y. m.: Koro>tetun määrärahan osoittamisesta re-
25622: hunv't"ljeltyksen edistämistä ja rikkaruohojem, hävittämistä
25623: koskevaan tutkimustoimintaan.
25624:
25625:
25626: E d u s ik: u n n a ll e.
25627:
25628: Vuoden 1946 ensimmäisessä lisämeno- tannossamme sotavuosien jälkeen kiinnitet-
25629: arviossa oli 11 Pll. XIV: 6 momentille tävä wivan erityistä huomiota rikkaruoho-
25630: otettu 200,000 mrurkan määräraha rehun- jen torjuntaan. Jotta maataloudellinen koe-
25631: viljelyk&ln edistämistä ja rikkwruohojen hä- ja tutkimustoimintamme pystyisi nopeasti
25632: vittämistä koskevaan tutkimustoimintaan. antamaan arvokka:iJta käytännöllisiä oh-
25633: Myönnetyn määrärahan turvin on Maa- jeita neuvontaelimiJ]lemme ja viljelijäväes-
25634: talouskoelaitoksen kasvinviljelysosastolla tölle, olisi välttämättä vuoden 1946 jälki-
25635: Tikkurilassa ollUit toukokuun 15 p: stä puoliskolla alullepantua tutkimustoimintaa
25636: 1946 palkattuna ylimääräinen assistentti jatkettava vuonna 1947. Palkkaukseen tar-
25637: rehunvi[jelystutki:muksia varten maatalous- vittaisiin vuonna 1947 yhteensä 304,200
25638: ministeriön määräämäJllä 11,000 markan markkaa, mikä jakaantuu seuraavasti:
25639: kuukausipalkalla ja syyskuun 1 p: stä 1946
25640: rikkaruohojen erikoistutkija 14,350 markan rehuviljelystutkimuksen as-
25641: kuukausipalkalla. sistentmi 11,000 X 12 = 132,000 ma:rkik:aa
25642: Eduskunnan lta11koituksena on luonnolli- rikkaruohojen erikoistut-
25643: sesti ollut, että vuonna 1946 a1uhlepantu kija 14,350 X 12 = ... 172,200
25644: rehunvitlje1ystä ja drlmruohojen torju:ntaa
25645: "
25646: 304,200 markkaa
25647: koskev·a tutkimustoiminta ei keskeydy aJlul-
25648: lepäästyään. Näin kumminkin ltulee tapah- Jotta vuonna 1946 alullepantu tutkimus-
25649: tumaan, jos tätä tutkimustoimintaa varten toiminta voitaisiin vuonna 1947 toteuttaa,
25650: saadaan käytettäväksi vuodeksi 1947 vain tarvittaisiin 11 Pl. XIV: 6 momentihle !li-
25651: 200,000 markkaa kuten vuoden 1947 meno- säystä 104,200 markkaa.
25652: arvioesityksen 11 Pl. XIV: 6 momentissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25653: ehdotetaan. Ehdotuksessa näet mainitaan, nioittaen,
25654: että ,Rehunviljelyksen edistämistä ja rik-
25655: karuohojen hävittämistä tarkoittavan tut- että Eduskunta korottaisi vuoden
25656: kimustoiminnan tehostamista varten tarvit- 1947 tulo- ja meTWarvioesitykseen 11
25657: tavan henkilökunnan palkkaukseen ehdote- Pl. XIV luvun 6 momentille otettua
25658: taan momentiDle Esäystä 200,000 markkaa." määrärahaa rehunvt"ljelyksen edistä-
25659: RehunvNjelyik:s:en lkohentarrninen on kasvin- mistä ja rikkaruohojen hävitrbämistä
25660: vi[jelyksemme .tärkeimpiä tehtäviä normaa- koskevaan tutkimustoimintaan 104,200
25661: :Jisten olojen p·alattua ja srumoin on kasvintuo- markalla.
25662: H~lsingissä 31 päivänä lokakuuta 1946.
25663:
25664: Valfrid Eskola. Henrik Kullberg.
25665: Heikki Simonen. Arvo Riihimäki.
25666: Walter Kuusela. Aaro Uusitalo.
25667: J. E. Lampinen. Eemil Luukka.
25668: Konsta Talvio. Johan Toivo Järvinen.
25669: E. Pusa.
25670: 11
25671: IV,1os. - Ra.h. al. N :o 62.
25672:
25673:
25674:
25675:
25676: Miet~unen y. m. : Moorärahan oso~ttamisesta Pohjois-Suomen
25677: KMjanjalostusyhdistykseUe tuhoutuneen toimitalon jäl-
25678: leenrakentmnisesta aiheutuneen lainan maksamiseen.
25679:
25680:
25681: E d u s k u n n a 11 e.
25682:
25683: Pohjois-Suomen hävitysten yhteydessä tu- Pohjois-Suomen hävitetyNä !;llueellahan
25684: houtui Rovaniemellä m. m. Pohjois-Suomen valtio on vastannut esim. kunitien rn!keoous-
25685: KM'janjail.ostusyhdistyksen ltoimitaJo. Sota- tuhois'OO kokonaisuudessam. Olisi sen
25686: vahinkokorvauksem.a on yhdistys saanut v>a- vuoksi raivan välttämätöntä ja oikeudenmu-
25687: 'kuutuksen perustooHra mk 871,060: - , kaista, että vähävarrusen Lapin väestön
25688: mutta vas.taavan uuden toimitalon raken- hyväksi vaikeissa oloissa, työskentelevän
25689: taminen nykyoloissa Rovaniemellä rtulee Pohjois-Suomen KarjanjailostusyhdiSityksoo
25690: :maksamaan 3,000,000: - . Työt ovart jo tuhoutuneen toimitalon rrakennukseen osoi-
25691: aivran 1loppuvajheessa., joten rrakennuskus- tettaisiin määräraha tulo.- jra menoa.rviossa
25692: ltannrurten todellinen määrä on tiedossa. tai eduskunta kehoittaisi hallitusta käyttä-
25693: Kun yhdistyksen normaa:hlset meno.tkin mään tarkoitukseen tulo- j31 menoarvioon
25694: ovat toimitalon menetyksen johdosta vai- varattuja Pohjois-Suomen jälloonralkennus-
25695: keurtuneissa oloissa kasvaneet, on yhdistys määrärahoja tarvrttaV'am. summan.
25696: korvaussuorituksesta huolimatta joutunu,t EdeHä olevan perusteella kunnioirtta.en
25697: taJlousrairennusta varten ottamaan 3 m.ilj. ehdotamme,
25698: markan lainan. Tämän lainan korko ja
25699: kuoletus tulevat muodostumaan poikkeuk-
25700: sellisen vaikeissa oloissra hävitetylil.ä alueella että Eduskunta ottaisi v. 1947
25701: työskentelevälle Pohjois-Suomen K.a.rjan- tulo- ja menoarvioon Pohjois-Suomen
25702: jalostusyhdistyksel:le )'llivoimais·en l"'lSkaiksi. KarjanjalostusyhdistykseUe 3,000,000
25703: Yhdistyksen toiminnan lop·ettaminen olisi markan määrärahan tuhoutuneen toi-
25704: ta'llS Pohjois-Suomen nykyisin heikon karja- mitalon jäUeenrakentamisesta aiheu-
25705: talouden huomioon ottaen kohta:lokas. tuneen lainan maksamisee,n.
25706: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1946.
25707:
25708:
25709: lhrtti Miettunen. Yrjö Hautala.
25710: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
25711: 001
25712:
25713: IV,1o4, - Rah. al. N:o 63.
25714:
25715:
25716:
25717:
25718: Lampinen y. m.: Korotetun miiärärahan osoittamisesta Lai-
25719: d1J(W!fhdistyksen toitm.intaa varten.
25720:
25721:
25722: E d .u s k ll! n n a. H e.
25723:
25724: Viilt1ttaamme raha-iaSiai!Il ~.:lootJt.ees0en n:o hää·n~ eibtei se ~y.t h~ tie-
25725: 152 20 pä1väJl,tä hu:hillruu,ta 1945 ja toå- toon ennetli menoal'"V'ioesityksen lopull~ista
25726: V-Qiin~tteeseen n:o 133 ·6 päivä:liti helmi- laatimis.ta. Tästä ehkä jo.hlt;ui, etUi m.ai-
25727: rkll!ll!ta 1946, missä aJOOtteessa etbdote.taoo nittu määl"ämha oo jäänlyt rtäysin riittä-
25728: 2.5 millj. ln!al"lkaTh rnäärämih!alll ()l{:ltamista mättömällmi.
25729: ~ode.n 1947 tuJ.o.. ja menoall'VIioeosityikooen Viitaten e.deililämainJiltltujoo. Moitteiden pe-
25730: Laidunyhdis.tyiksen. sU!ru'OOti ~tl1IJutta rusfle1uihin sekä edusku.nnan lausumaalll
25731: t.o:imimaa varteln. Mai1llitun illoivomusail.oit- toivomukseen ehdotmnme ilmnnioittaen,
25732: teen johdosta ~'arumi edusikuruta lmlili!tuk-
25733: selle 8 päivänä lokakuuta 1946 toivomuksen, etltä Eduskunta korottaisi vwoden
25734: että hal!Htus ottaisi vuoden 1947 tmo- ja 1947 tulo- ja menoarvioesityksen 11
25735: menoarvioesitykseen riittävän määrärahan Pl. XV luvun 17 momentt'lle otettua
25736: Laidunyhdistyksen toimintaa varten. Edus- määrärah.aa 1,150,800 marke:lla Lai-
25737: kunnan toivomus tuli kuitenkin siksi myö- dunyhdistyksen toimintaa vmrten.
25738: Hellsö.~ 30 rpäivOOä liolk.akll!ufta 1946.
25739:
25740: J. E. Lampinen. Eino Möttönen.
25741: Toivo H. Kinnunen. J. Pyörä.lä.
25742: Eino Laitinen. Yrjö Hautal&.
25743: Martti Miettunen. Toivo Ikonen.
25744: Kensta Talvio.
25745: 602
25746:
25747: IV,1o5, - Rah. al. N:o 64.
25748:
25749:
25750:
25751:
25752: Miettunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
25753: Lammas- ja Vt7la r. y :n toiminnan tukemiseksi.
25754:
25755:
25756: Ed uskunnaUe.
25757:
25758: Nylkyisen vailkeam. vaatetustilanteen ai- ja ne on saanut kokonaan Lampaan- ja
25759: kana, vieläpä normaail.ioloissalldn, on lam- Vuohe.nhoiltoyhdisltys, joten vaikeimmissa
25760: mastaJoudan kehirttäminen Pohjois-Suo- oloissa toimiva Pohjois-Suomen Lammas-
25761: messa sen väestön lapsir~kikauden ja vä:hä- ja Viilla r. y. on jäänyt aivan iJman arvus-
25762: va.raisuudeu sekä alueen kylmän ilmaston tus·ta.
25763: huomioon dtltaoo er~tltäin täl'lkeä. Edelly- Pohjois-Suomen Lammas- ja Vina r. y:n
25764: ty!kset ·lampaan:hoidon Qisäämise1le ja ikeh:ift. palveluiksessa on vv. 1'945-46 dhlUJt 2 neu-
25765: tä.misel;le Pohjois-Suomessa ovat suhteelli- vojaa., jotka ovllit ltyöskenn:eHoot Lapin ja
25766: sen ihyvält. .AJluooUahan on runsaasti laa- Oulun ilä:änien prenvi:ljelijäväJestön keskuu-
25767: joja luonnonniiiltyjä ja hakamaa.Iaitllllia. dessa Jamparunhoidollise:n neuvontatyön
25768: Va:ilkka Lapin ja Oulun Uiänren alueilla ohelJ:a myöSkin vHlaikaupan edistämiseksi
25769: muunnebtua 1peJ.toherutaaria kohti. on lam- yhdiatJ71ksen alueella. Toiminnan johto ja
25770: pairta huomaibtavasti runsaammin kuin muut toimistotyöt on joudntltu varojen
25771: yloonsä muuab maa.ssamme, niin huomioon 1JUUJ1:iteessa hoiltamaaill! toistaiseksi sivUJtoi-
25772: ottaen peltoalan pienuuden väestömäärää.n .mi:na. Tarvittavlllt vamt on yhdistys tähän
25773: verrattuna, on ~lammastalouden lkehlutämi- sarukka hanklkinut omatoimisesti, mutta va-
25774: nen iällä alueena erityisen ~tarpeellista. roja ei ole tä.ten saa:tu tarvirotavaa määrää.
25775: Tässä mielessä perustetti-in v. 1943 OuJun Väestön vä:hävaraisuuden huomioon ottaen
25776: ja La;pi:n läänin alueilla !toimivien• maanvil- ei siihen Olle mahdollisuuksia lähitu[evaisuu-
25777: j~ys.. ja rtaloUSSieurojen toimesta Pohjois~ dessaikaan:.
25778: Suomen Lammas- ja Villa J:'. y. niminen Toimintaansa var:ten tarvitsisi yhdistys
25779: yhdistys, jonka toiminta~alue ikäsilttää La- yhden konsulentin ja 2 neuvojaa, joiden
25780: pin ja Oulun lruänit. ,paJlkikaukseen selkä mart:lka- ja päivärahoihin,
25781: Vuonna 1945 teiki Pohjom..Suomen Lam- Pohjois-Suomen piil:lkäJII; ma~lllt huomioiden,
25782: mas- ja V:iilJa r. y, yhteistyösopimuksen koiko tarvittaisiin vuodessa ainakin 550,000 mk.
25783: maan ikäsimtävä:n Lampaan- ja Vuohenhoirto- Sen lisäksi tu1isivllit yhdistyiksen muut me-
25784: yhdistyksen kanssa, jOiten :tämän alan toi- not, vuOkra, va!lo, lämpö, posti- ja puhelin-
25785: minta Pohjois-Suomessa tapahtuu peruste- menot y. m. Ennenkuin yhdistys voisi kun-
25786: tun uuden yhdistyiksen väUityik.sellä. noHa toimia, pitäisi soo saada palkkaus-
25787: Maataloudellisten yhdistysten viimeai!kai- menot tai ainakin piili.osa niistä avustuk-
25788: sist:a supistetuista valtion määrärahoista ei sena valtioltta.
25789: mainittu yhdistys ole vieJä tähän mennessä Edellä olevan nojalla ikunnioirttaen ehdo-
25790: saanut minkäänlaista avustuslta. Voimassa tamme,
25791: olevan villan h·intojen vakauttanilslain mu-
25792: kaan varautuu määräprooentti Keskusliiik- että Eduskunta ottaisi vuoden
25793: keiden (VillaJkeSkus, Tehdasvil11a ja Keru) 1947 tulo- ja menoarvioon 400,000
25794: ostaman viUan hinnasta vuosit1tain maamme markan määrärahan Pohjois-Suomen
25795: lampaanhoidon edistämiseen. Näitä varoja Lammas- ja Vt7la r. y:n toiminnan
25796: keräyil;ynee vuodessa yli miljoonan mal'kan tukemiseksi.
25797: Helsingissä lokakuun 31 päivänä 1946.
25798:
25799: Martti Miettunen. J. Pyörälä.
25800: M. 0. Lahtela. Yrjö Hautala.
25801: 603
25802:
25803: IV,1o6. - Rah. al. N:o 65.
25804:
25805:
25806:
25807:
25808: Karppinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion sikalan
25809: perustamiseksi Lapin löiinin alueelle.
25810:
25811:
25812: E d u s k u n n a II e.
25813:
25814: Säännöllisissäkin oloissa Pohjois-Suo- - V'äestön tarpee.t ensisij-aisesti huomioiden
25815: messa on tuotu ravinnoksi: 1tarvittavaa lihaa - ei yksityisyritteliäisyyden avuUa saada
25816: muuwlta. Nykyisissä poiklkeuksellisissa toteutetuksi. Siihen tarvitaan vwi.tiovaJlan
25817: ()lloissa, jolloin •tuonti on tyrehtynyt jok- toimenpiteitä. Ensisijassa porsaiden tuot-
25818: seenkin kokonaan, oo se osa väestöstä, joka toa ja kauppaa varten olisi rakennettava
25819: elää kortt1annosten varassa, jäänyt usein V'altion sikala johonkin Lapin iJ.äänin
25820: liha-annoksia vahlle. Tätä ei heidän niukka. alueelle. Tarkoitukseen ehkä sopisi valtion
25821: ruokavwlionsa sietäisi, s~täJdn suuremmaillla mallithla Rovaniemen Apukassa.
25822: syyllä kun monien if:,ärkeiden ravintoainei- Sikatalouden kehittäminen Pohjois-Suo-
25823: den, kuten rasvan puute on suuri. messa olisi maamme maartalouden ja elin-
25824: Monella pienviljelijä:11ä j·a mökkitläisellä :tJarviketuotannon edist~n kannwlta huo-
25825: olisi mahdollisuus rikastuttaa perheittensä mionarvoinen.
25826: ravitsemusmahdollisuuksia sian kasvattami- EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25827: sella. Esteenä Pohjois-Suomen sianhoidon
25828: kehittymiselle on porsaiden vaikea saanti, että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
25829: Y'Lettömän kruJ:liit hilllllLt, vaTSinikin Lapin tuJ.o. ja me.noarvioon 2,000,000 mar-
25830: [äänin alueella. Yksityisten toimenpiteillä kan. miiiiräralutn valtion sikalan ra-
25831: asiantila ei tule korjatuksi riittävän no- kentamiseksi Lapin läänin alueelle
25832: peasti. Ei ole porsaitten tuo.ttoon tmrvit- väestön porsastarpeen tyydyttämi-
25833: tavila ede:ll~yksiä. Sikalain rakentamista seksi.
25834: Helsingissä mal'I"8.Skuun 1 päivänä 1946.
25835:
25836:
25837: Elsa Karppinen. Eino Tainio.
25838: 604
25839:
25840: IV,1o7, - Rah. al. N:o 66.
25841:
25842:
25843:
25844:
25845: Simonen y. m.: Korote.tun miiiirärahan osoittannisesta Pien-
25846: viljelijäin Liiton toiminnan tukemiseksi.
25847:
25848:
25849: E d u s kun n a 11 e.
25850:
25851: Maamme pienviljelysvaltaisuudesta joh- kasvavan jäsenmäärän neuvonnalliset tar-
25852: tuu, ·että kaiken sen tuen, minkä V'altiovalta peet edellyttäisivät. Niinpä liiton viimeksi
25853: maataloudenemme antaa joko neuvonta- pidetyn edustajakokouksen hyväksymän
25854: järjestöjä avustaen tai muutoin, tulee olla, uuden toimintasuunnitelman toteuttaminen
25855: tullakseen maatalousväen enemmistön hy- edellyttäisi, että liitolle voitaisiin jatku-
25856: väksi, juuri pienviljelijöihin kohdistuvaa. vasti palkata vähintään seuraavat toimi-
25857: Niin ei kuitenkaan ole maassamme aina henkilöt:
25858: ollut, vaan huomattavasti suurempi osa
25859: valtion tuesta on mennyt suurempien vi- toiminnan johtaja,
25860: jelijöitten ja heidän järjestöjensä hyväksi. pienviljelyskonsulentti,
25861: Niinpä on esim. Pienviljelijäin Liitto aina karjatalouskonsulentti,
25862: jäänyt huonompaan asemaan maataloudel- pienviljelystalonden konsulentti,
25863: lisille neuvontajärjestöille annettavan val- kotitalouskonsulentti
25864: tion tuen jaossa. Tämä ei ole ollut oikein puutarhakonsulentti,
25865: nimenomaan siitäkin syystä, että se on konekonsulentti,
25866: kohdistunut juuri vähävaraisempaan osaan pienkarjanhoidon neuvoja,
25867: maatalousväestöstämme, joka erikoisesti järjestösihteeri, sekä
25868: olisi valtion apua ja tukea kaivannut. teknilliset henkilöt rakennustoimistoon
25869: Kun koko kansantalouden edun mukaista ja maatalouskirjanpitotoimistoon.
25870: olisi ollut ja on, että tämä vähävaraisin
25871: osa maatalousväestöä, koska sillä ei ole Näiden liiton päätoimistossa välittömästi
25872: mahdollisuuksia muuta tietä hankkia teo- työskentelevien lisäksi tarvittaisiin aina-
25873: reettisia 31mmattitietoja, saataisiin mahdol- kin 13 piiriin sihteerikonsulentit ja heille
25874: lisimman tehokkaan neuvonnallisen työn kullekin 1-3 apulaista maatalous- ja kar-
25875: piiriin, ja kun Pienviljelijäin Liitto suo- jatalous- ja kotitalousneuvojina sekä aina-
25876: rittaa neuvonnailista työtään juuri tämän kin kaksi piookalrjanhoidonneuvojaa. Tä·
25877: väestönosan keskuudessa, on jo yleisenkin män henkilöstön palkkaus ja matkakulut
25878: edun kannalta mitä tähdellisintä! että mai- edellyttävät noin 15 miljoonan markan
25879: nitulle liitolle anne<ttava valtion tuki on vuotuista määrärahaa. Ja kuitenkaan täl-
25880: edes saman suuruinen muille maatalou- läkään henkilöstöllä ei vielä päästäisi pien-
25881: dellisille neuvontajärjestöille annettavan viljelijäjäsenmäärät huomioonottaen tasa-
25882: tuen kanssa. Kun niin ei nytkään ole vertaiseen suhteeseen Maatalousseurojen
25883: asianlaita, on aivan välttämätöntä, että Keskusliitossa jäsenjärjestöineen työsken-
25884: Pienviljelijäin Liitolle nimettävä valtion televän henkilöstön kanssa. Jotta näihin
25885: tuiki korotetaan ainakin ikuudellla miljoo- järjestöihin ja Pienviljelijäin Liittoon kuu-
25886: nalla markalla siitä, miksi se v. 1947 val- luvat pienviljelijäjäsenet huomioonottaen
25887: tion tulo- ja menoarvioesityksessä on mer- suhde olisi oikea, pitäisi Pienviljelijäin
25888: kitty. Edellämainitullakaan korotukseLla ei Liitossa voida pitää noin 700 neuvojaa
25889: vielä saataisi suoritetuksi 'kuin n. 1fa siitä y. m. toimihenkilöä. Näin sitäkin suurem-
25890: työstä, mitä mainitun liiton voimakkaasti malla syyllä, kun jäsenmäärä P'ienvilje-
25891: IV,l07. - !Simonen y. m. 605
25892:
25893: lijäjäsenten osalta on viime vuosina osoit- mintansa tukemiseen suoranaisesti osoitet-
25894: tanut Maatalousseurojen Keskusliitossa tujen varojen lisäksi sitäpaitsi monia
25895: jäsenjärjestöineen laskua sen Pienviljeli- muita kanavia myöten käytettäväkseen
25896: jäin Liitossa päinvastoin kohotessa. Esim. valtion varoja, joista Pienviljelijäin Liitto
25897: viime vuonna tämä nousu oli 45.9 %. on aina saanut joko aivan mitättömän
25898: Kun nyt yhteiskunnalliseen oikeuden- osan tai ei ollenkaan.
25899: mukaisuuteen pyrittäessä pyritään yleen- Vru:kka siis oHa:lmeen muihin vastaaviin
25900: säkin korjaamaan niitä laiminlyönt,ejä, järjestöihin verrattuna kohtuullinen, Pien-
25901: joita yhteiskunnan taholta maan vähäva- vHjelijäin Liiton sruaman valtion avustuksen
25902: raisen väestön osalle on takavuosina niin olisi oltava, kuten edel;lä esitettiin, aina-
25903: kovin paljon tapahtunut, olisi tämäkin kin n. 15 miljoonaa, niin valtion kireän
25904: edellämainittu laiminlyönti vihdoinkin kor- taloudellisen tilan huomioiden katsomme
25905: jattava ja siten Pienviljelijäin Liitolle teh- kuitenkin tällä kerralla voitavan tyytyä
25906: tävä mahdolliseksi hoitaa oma tärkeä osuu- kuuden miljOOillan markan korotUJkseen.
25907: tensa maamnie maatalouden kohottamis- Kaiken edelläsanotun perusteella kun-
25908: työssä. Tämä on sitäkin välttämättömäm- nioittaen ehdotamme,
25909: pää, kun maanhankintalain toteuttamisella
25910: maataloutemme rakenne, jonka mukaan jo efJtä Eduskunta korottaisi vuoden
25911: nyt maatiloistamme n. 80 % on alle 10 1947 t'lllo- ja menoarvioesiJtyksessä 11
25912: peltohehtaaria käsittäviä, yhä pienvilje- Pl. XV luvun 20 mom:entille "Otettua
25913: lysvaltaistuu ja varsinaisten tuottajajär- miiärärahaa 6,000,000 markalla Pien-
25914: jestöjen merkitys vastaavasti vähenee. m'ljelijäin Liitton toim~'rt.nan tuke.-
25915: Nämä muut maatalousjärjestöt saavat toi- mist-a varten.
25916: Helsingissä lokakuun 30 päivänä 1946.
25917:
25918: Heikki Simonen. E Pusa.
25919: Arvo :Riihimäki Sulo Muuri.
25920: Uuno Raatikainen. Urho Kulovaa.ra.
25921: Konsta Talvio. A. K. Paa.sivuori.
25922: Väinö Kivisalo. • V. Voionmaa.
25923: H. S. Pesonen. Kaisa Hiilelä.
25924: Johan Toivo Järvinen. Samuli Tervo.
25925: Ma.tti Meriläinen. Yrjö Kilpeläiaen.
25926: Albin Wickma.n. Hj. Ka11h'lnea.
25927: Jalma.ri Kulmala. Lauri Mylqnläki.
25928: A.mla Jleval&inen. Yrjö :R.äiainea.
25929: .Juho Mäkelä. Bino Boine.
25930: :M. Järvinen. J. Mutone&.
25931: Elsa Karppinen. Edvard Pesoael\.
25932: Jere .Jaatilainen. K. Hakala.
25933: Isak Penttala. J. F. Tolonen.
25934: Väinö Leskinen. Toivo Kujala.
25935: Juho Kuittinen. Aaro Uusitalo.
25936: Aino Malkamäki. Vilhelm Riihinen.
25937: Alpo Lumme. Toivo Sormunen.
25938: Matti Lepistö. Toivo Lång.
25939: Walter Kuusela. Juho Hukari.
25940: Eino Raunio. Eino Tainio.
25941: Valfrid Eskola. Juho Karvonen.
25942: 0. Muikku. Jussi Pyy.
25943: P. A. Karjalainen. Varma K. Turunen.
25944: Aleksi Rinne. Kaisu-Mirjami Rydberg.
25945: V. Puumalainen. Hugo Manninen.
25946: 606
25947:
25948: IV,1os. - Ra.h. a.l. N:o 67.
25949:
25950:
25951:
25952:
25953: Talvio y. m.: Määrärah(J{n osoittamisesta pienviljelijäin ja
25954: heidän koneyhtymäinsä maatalouskoneiden hankkimiseen.
25955:
25956:
25957: E d u s k u n n a ll e.
25958:
25959: Miaataioutemme, äenkin pienviljelyksen tarkoitusta V'arten muodostetus.ta rahastosta
25960: koneellistammen on käynyt entistä ajan- myönnettäisiin avustuksia pienviljelijäin
25961: kohtaisemmaksi. T·ähän vaikuttavina :teki- ja heidän perustamainsa maatalouskoneyh-
25962: jöinä ovat ensikädessä työvoiman puute ja tymäin maatalouskonehankintoihin. Myön-
25963: maata!louden tuotantokustannusten supism- nettiivät avustukset voitaisiin 8i'lllta!a mää-
25964: misen välttämättömyys. T·ämän ovat pien- rättyinä prosentteina hanki!ttavien koneiden
25965: viljelijätJkin oivaLtaneet ja ryhtyneet en- hinnoista.
25966: tistä enemmän omatoimisestikin hankkimaan Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
25967: maatalouskoneir!Ja.
25968: Yileensä kuitenkin pienviljelijät ovat niin että Eduskunta vuoden 1947 tuw-
25969: väh-ävaraisia, etteivät he yhteistoimisesti- ja menoarvioon ottaisi 100,000,000
25970: kaan voi hankkia ainakaan kalliimpia maa- markan määrärahan jaettavaJcsi avus-
25971: :tJalousikoneita, mintkävuoksi valtion olisi tuksina pienv~'ljelijäin ja ete.nkin
25972: tuettava pienvrlj~lijöi·tä maatalouskoneiden heidän muodostamiensa koneyhty-
25973: hankinnassa. Parhaiten tämä vw1tion an- mäin m-aatalouskoneiden hankkimi-
25974: tama tuki voitaisiin suorittaa siten, että se en .
25975: •
25976: Helsingissä marraskuun 1 p: nä 1946.
25977:
25978: K·onsta. Talvio. Arvo Riihimäki.
25979: Eino Tainio. Nestori Nurminen.
25980: Toivo Kujala. Aaro Uusitalo.
25981: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
25982: Johan Toivo Järvinen. Toivo Sormunen.
25983: Sulo Muuri. Matti Meriläinen.
25984: Eino Kujanpää. Vilhelm Riihinen.
25985: Heikki Simonen. E1sa Karppinen.
25986: J. E. Lampinen.
25987: 607
25988:
25989: IV,lo9. - Rah. al. N:o 68.
25990:
25991:
25992:
25993:
25994: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuuksien
25995: merkvtsemiseksi perustettavien pienviljelijäin maatalous-
25996: koneyhtymäin osakepääomista.
25997:
25998: E d u s ik u n n a l'l e.
25999:
26000: Käsitellessään allekirjoittaneen Tainion mäishinta vuokrauiksesta, on yh:tiö kuiten-
26001: y. m. vuoden 1945 valtiopäiville jättämää kin kannattanUJt itsensä, vieläpä ltuotmanut
26002: toivomusaJoitetta n: o 167 eduskunta ~ausui voirttoo.kin.
26003: toivomuksen, että hallitus tutkituttaisi ma:a- Koneyhtymän \toimirnoo.slta sa.adUJt llrolk:e-
26004: taloutemme ikoneellistamisma:hdollisuuksia mulksert OW!It siis jo nY't V'ähä.isestä toimli-
26005: myöskin valtion omistamain maatalouskone- ajast:a huol:imJa,tlta SaTI~gen myönteiset, milkä
26006: asemain perustamisen avulla ja cyhtyisi tut- osoittanee, että täilla:isia koneyhtymämuo-
26007: kimUJks;en muikaåsi:im. toimenpiltcisilin. Tältä toja <JiL:isi edehleen 'lmhitettävä. Kam ikone-
26008: tarkffitusta Vlllitlten varnttiin haiLlituiksen esi- J'lhtymiä Oll1 peJ'IUSitettUJ jo useampia, on .tar-
26009: tyksessä lisäyksis:tä j'a muutolksista VJUoden koitukseen vuodtellle 1946 myönnetty 3 millj.
26010: 1946 tu1lo- ja meilJOOrvioon 3 mHj. markan m3!I'Ikia[t miilirärafu:a joiksoonki;n, [opussa. Sa-
26011: määrärailia. Tämän määräraihan lt;u,rvin val- IOOilll.wisia koneyhltymäin pel'USitamissu:mmi'-
26012: tio IO!llkin osallistunut vuonna 1946 eräi- t:clmia on eci puolilla maatamme jo VUJOdoo
26013: si·in perusttettulih:Un koneyhtymiin merkitse- 1946 aikalllllJ iteh:ty ai.na!IDin parikymmentä.
26014: mälllä 415 nmden osakepääomasta. Jos Vlal1tio voisi omaLta osrul.ltaan osaMistua
26015: Nimpä vai!Jtio oo. merikinnyt Mäntsä,Län 1tä1Haisten ikoneyhtymäim. osakepääoman mer-
26016: SäJ.irukääJJlä perUSiteltllm koneyhtymän 500,000 kmtään, joud'Uittaisi se kom.eyhtymäin perus.-
26017: mwkrun ooa.ilrepäämnasta 400,000 marikllma. tamis:ta ja toimintaa huotn.a,ttavas.'bi. O!lisi
26018: Pieil!Viijelijäåil! ja vailition yMeisesti näim. miltä su'lllriarvoisrl.nta, eltltä vailtiJo voisli siis
26019: p.e.rUSitam.a :nm;a,tallouslkoneyhtymä on pääs- edelleen edistää täJ.Hikm ,tavoil[] !Ill!aatail.ou-
26020: syt toiminnan alkuun hankkien kaksi trak- temme, etenikiu pienv:illjelylksen, !lronool.Hsta-
26021: toria työko111eineen, kaksi perunanm.oslto- misrta.
26022: kOilleltta, !lronooll:isen V'illjanilmivaajaTII, puima- EdEillä sa;notun perusteeiJ.,la ehdotamme,
26023: koneen y. m. Kom.eyhtymä on vomui tyy-
26024: dy;ttää hu0100ttava.srti paihlrwknuman piem.-
26025: v,iljelij äin maataJ.ousllro!WitlllJrpeita. Molem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
26026: mii:Lla tralktoreitlla ltyöllroneineen OIJJ esimer- tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
26027: kiksi 01Nut enOOlllllJän rtyötä ilrniill mitä ni~ä kan määrärahan valtion osuuksien
26028: on ehditty Sllloritta:a, ja vaHrlm mawtltujen merkitsemiseksi perustettavien pien-
26029: koneidem. käyUtövuokra om. asetet,tu pi,enem- viljelijäin maatalouskoneyhtymäin
26030: mäJksi lrnin kan.saJl,huolil.on aootltama Y'lim- osakepääomista.
26031: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
26032:
26033: Eino Tainio. Sulo Muuri.
26034: Konsta Talvio Vilhelm Riihinen.
26035: Arvo Riihimäki. Toivo Sormunen.
26036: Nestori Nurminen. Elsa Karppinen.
26037: Aleksi Rinne. Eino Kujanpää.
26038: Aaro Uusitalo. Juho Mäkelä.
26039: Matti Meriläinen. V. Puumalainen.
26040: Johan Toivo Järvinen. Juho Hukari.
26041: Anna Nevalainen.
26042:
26043: 12
26044: 608
26045:
26046: IV,11o. - Rah. al. N:o 69.
26047:
26048:
26049:
26050:
26051: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pien-
26052: viljelijöille ja pienviljelijäin ko,neyhtymille maatalous-
26053: koneiden hankkirmista varten.
26054:
26055:
26056: Edus!kunnail:e.
26057:
26058: Pienviljelijäin maatalouden koneell:ima- l3Jkin perustettava ,erikoinen maaitalouden
26059: misen edistämiselksi ovalt välttämättömiä kone-el,lisrt:amisen la.inarahaS!to. Varmaankin
26060: val!tion edullisin e'hdom myöntämät 'lainat. tä:Hainen rahasto myös meidän maassamme
26061: N~inpä onkin useiJSisa maissa, kuten esim. nopeuttaisi huomattavasti maatailouden lro-
26062: Ruotsissa, vwltion :toimesta perustet;tu maa- nee:tlistamista, kuten niissäkin maissa,
26063: talouden koneellisltamisen lainarahasto. missä sella.isia on perusltettu.
26064: Si~llä saadut kokemukset ova.t OSQirttaneet, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26065: että tähl.aisella lainarahast'toiHa on ollut var-
26066: sin suuri merkitys ja e.titä se on huomat- ~t;fä Eduskunta ot!taisi vuoden
26067: tavalla tava'hla edistänyt pioenvil.jelysten 1947 tulo- ja menoarviomr, 100,000,000
26068: koneellistamista. marlum määrärahan maatalouden
26069: Koska olisi suotavaa, että myös meidän koneellistamisen la41UJ,rahaston pe-
26070: maMSamme maata~louden !konooRistamisessa rustamiSillksi, jotta pienviljelijät ja
26071: päästäisi,in siitä :takapajuisuudeSta ja tek- heidän perustamansa koneyhtymät
26072: nillisestä jälkeenjääneisyydestä, missä var- smisivat halpakorkoisia ja pitkäaikai-
26073: sinkin pienviljelystaloudet ovat olleet mui- sia lainoja maatalouskoneiden hank-
26074: hin tuoitantoaloihin verrattuna, olisi meiQ- kimiseksi.
26075: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
26076:
26077:
26078: Arvo Rilihimä.ki. Aa;ro 11uaita.lo.
26079: Neatori. Hurm.illen. SUlo Muuri.
26080: Konsta. Talvio. Aleksi Bimle.
26081: Toivo Kujala. Aatto Prunnila..
26082: Jalmari Kulmala. Toivo Sormunen.
26083: Eino Tainio.
26084: 609
26085:
26086: IV,11t. - Rah. al. N:o 70.
26087:
26088:
26089:
26090:
26091: Möttönen y. m.: Määrärahan osoittamisesta amustuksiksi
26092: vähOOaraisille pienviljelijöille lantasuojien tekemistä ja
26093: kunnwiamista varten.
26094:
26095:
26096: E d u s k u n n a 11 e.
26097:
26098: Viitaten kuluvan vuoden vailtiopäiviiHä 1947 tulo- ja menoarviotm 2,000,000
26099: tekemäämme ,toivomusaloitteeseen n: o 134 markan määrärahan amustuksien
26100: kunnioi,ttaen ehdotamme, myöntämiseksi vähävaraisille pienvil-
26101: jelijöille lantasuojien tekemistä ja
26102: että Eduskunta ottaisi vuoden kunnostamista varten.
26103: Helsingissä lokakuun 29 päivänä 1946.
26104:
26105:
26106: Eino Möttönen. Tauno Saukkonen.
26107: Heikki Vehka.oja. Martti Miettunen.
26108: Aino Luostarinen. Väinö Okko.
26109: Antti J. Rantamaa. Uuno Ra.atikainen.
26110: Matti Pärssinen. Kust,i Eskola.
26111: Aa.po Inkinen. Eino Laitinen.
26112: Kustaa Tiitu. Jussi Lappi-Seppälä.
26113: Lauri Murtoma.a.. Yrjö Hautala.
26114: J. E. Lampinen. 'Valfrid Eskola..
26115: Heikki Soininen. Johannes Virolainen.
26116: J. Pyörälä. Lauri Laine.
26117: 610
26118:
26119: IV,112 - Rah. al. N:o 71.
26120:
26121:
26122:
26123:
26124: Virolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennustoi-
26125: mintaa varten Viikin ja Malminkartanon opetus- ja koe-
26126: tiloilla.
26127:
26128:
26129: E d u s k u n n a ll e.
26130:
26131: Korkein maatalousopetus on jatkuvasti ja siellä oleva laboratoriorakennus - joka
26132: siitä saakka, kun. agronomien opetus siir- viime kevääseen asti oli tilapäisenä sota-
26133: rettiin Mustiaiasta Helsi!Ilgin yil:iopisftoon, vammasairaalwna - on vie'lä sisus:tamatta
26134: tapahtunut hyvin ahtaissa ja puutteeHisissa laboratoriOiksi ja muu:tenkin viimeistele-
26135: suojissa. Uusien ~ennusten rakentamista mättä, olisi välttämätöntä, että näitä ra-
26136: yliopiston maB~tail.oustietee1lisiä ll.aitoksia kennustöitä ensi vuonna keskeytymättä voi-
26137: varten on suunniteLtu jo vuosikymmeniä, taisi·in jatkaa, etenkin koska suuri osa ra-
26138: ja tämä suunnitelma olisi :iil.meisesti nor- ken.nusaineisrtakin (puutavaraa ja tiiliä) jo
26139: moolioloissa jo saatu toteutetuksi. Edus- nyt on varattu tähän tarkoitukseen. Li-
26140: kunta on nimittäin jo kerran myöntänyt säksi on huomwttava, että oppilasraikennuk-
26141: varot maatalousrakennusten rrakenta.mista sen rakentamista olisi senkin :takia välttä-
26142: varten, mrutta ha:llitus ei niitä tahtonut sil- mättä jatkettava, koska ny,t jo valmiina
26143: loin käyttää. Korkeinta maatalousopetusta oleva kellarilrerros muussa tapauksessa uh-
26144: on myös suuresti hailtannnt koe- ja tutki- kaa turmeltua. Tässä yhteydessä on eri-
26145: mustilojen puute, mutta tämäkin on viime koisesti korostetbtava, että Viiki,;n käynnissä
26146: vuosina sikäli saatu pois·tetuksi, että valtio olevia ra.ikennustöiroä silmälllä pitäen on si-
26147: on :Luovuttanut yHopiston ikäyt:ltöön ensin joitettu vankisiirto1a, jonka kanssa on tehty
26148: Malminkartanon ja sitten Viikin latokart.a- määrä;aikana irtisamotrtava sopimus vanki-
26149: non. Näitä tiloja on viimeisten 15 vuoden :työvoiman käytöstä. Vankityötä on myös
26150: aikana hiljalleen ra!lrennettu ja kunnostettu käytettävä Viikin tillan maataloustöissä
26151: käyttämällä hyväksi halpaa vanilrityövoimaa siksi, ikunnes oppilasra!~ennuksen vaLmistut-
26152: niiden pienehköjen määrärahojen turvin, tua sinne voidaan ottaa ylioppilasharjoit-
26153: jotka säännöllisesti vuosittain vmltion meno- telijoiJta. Koska on iilmeistä, että Viikin
26154: arviossa on tal"koitukseen varattu. Tällä rakennustöitä joka tapauksessa on jtatket-
26155: tavalla on nyt päästy niin pitkäHe, että tava, aiheuttaisi vankisiirtolan hajoittami-
26156: Viikin koetila lähivuosina koko laajuudes- nen esimerkiksi vuodeikS'i suurta haittaa
26157: saan voitaisiin ottaa opetus- ja tutkimus- tilalle ja val!tiolle tUThia menoja. On sel-
26158: toiminnan palveluks·een. Tämä olisi aivan voo, että rakennustoimintaa myöhemmin
26159: välttämätöntä, koska nykyisen ylioppilas- jatk:ettaessa vankityövoiman käyttö on -
26160: tulvan aikana maatwloustiedekunnan van- kuten tähänkim: asti: - valtion edun mu-
26161: hoihin., ahtaisiin Iaboratorioihin ja iLaiwk- kaista. Selvyyden. vuoksi viitattakoon sii-
26162: siin ei voida harjoitus- ja erikoistöitään hen, että huomattava osa nyt kysymY'ksessä
26163: suorittamaan sijoittaa näin suurta opiske- olevru>ta määrärahasta palmutuu täten van-
26164: lijamäärää. Samalla Viikissä :tarjoutuisi kityöp·alkkoina valtiolil.e.
26165: tilaisuus järjestäJä ylioppilaille mahdoLli- MaLminkartanoa on käytetty vuodesta
26166: suus suorittaa kokee1lista tutkimustyötä 1941 lähtien maanviljelysttaJloudell:is.en iai~
26167: karjasuojissa ja iken.tällä, mikä nykyaiik:aisen toksen opetus- ja koetilana. Tilalla on siitä
26168: opetuksen kannalta on välttämätöntä. Koska lähtien ollut suuri määrä maatalousylioppi-
26169: 1
26170:
26171:
26172: Viikissä ylioppilaiden tuleva asunto- ja laita suorittamassa harjoitteluaan sekä eri-
26173: ruokalaraken.nus on vielä keskentekoinen koistöitään.
26174: IV,112. - Virolainen y. m. 611
26175:
26176: Ottaen huomioon maatalouskoneopin tär- Maatalousministeriö oli valJtion ensi vuo-
26177: keyden nykyistä ja lähitwlevaisuuden maa- den menoarviossa varannut Viikissä suori-
26178: talouden koneellist.amista silmällä pitäen, tettavia rakennustöitä vaTten 10 m:Ulj. ja
26179: on osoilttauttunut välttämättömä!ksi sa'ada Malminkartanossa 5 mhlj. markkaa.. V al-
26180: MaJminikartanJOon tk:äytännöllisiä konehar- tiovarainministeTiössä määräraha oli ensin
26181: joi'tuksia ja demonstra:tioita varten kone- hyväksytty otett:avruksi me:noarvioon, mutta
26182: hruHi. Tämä on valtion varojen säästämi- viimeisessä vaiheessa se näyttää poistetun
26183: seksi suunniteltu rafuennettavaksi Malmin- menoarvioesityksestä ilmeisesti siitä syystä,
26184: ka:riti8Jloon perustettavan Va1tion koneen- että asianomaisessa instanssissa ei tunnettu
26185: koetus}aitOiksen välittömään yhteyteen. Teh- korkeimman maatalousopetuksen ala1la voal-
26186: tyä suunnitelmaa; ei voida toteuttaa, ellei va- li:tsevaa nykyistä ilrestämätöntä tilannetta.
26187: roja myönnetä aikaisemman ·ehdotuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
26188: mukaisesti. Konehallin rakentaminen olisi
26189: er:Lttäin kiireel.linen maatalouden nykyään että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
26190: nopeasti koneehlistuessa. tulo- ja menoarvioon Viikin ja Mal-
26191: Mailminkartanossa ovat työväen :asunto- minkartanon opetus- ja koetiloilla
26192: olot hyvin puuttee~lisia, joten sinne olisi kiireellisesti suoritettavaa rakennus-
26193: ehdottomasti saruta.va lisää asuntoja ja enti- toimintaa varten 15,000,000 markan
26194: siä korjartuiksi. Ilman täHaisia parannuksia mäiirärahan.
26195: ei tilaa voida käyttää tehokkaasti sille va-
26196: rattuun tarkoitukseen.
26197: Helsingissä 'lokakuun 30 päivänä 1946.
26198:
26199:
26200: Johannes Virolainen. Aapo Inkinen.
26201: Toivo Ikonen. Lauri Laine.
26202: Helena. Virkki. Juhani Leppälä.
26203: 612
26204:
26205: lV,ua. - Ba.h. al. N:o 72.
26206:
26207:
26208:
26209:
26210: Vebkaoja. y. m.: Moor.ärahan osoittamisesta maamie$kotdun
26211: perustamiseksi Ylista:ron pitäjässä sijaitsevaan Ruuska-
26212: lan sott1asvir.ktttaloon.
26213:
26214:
26215: E d u s k u n n a 11 e.
26216:
26217: Maat.a:lousministeriön päätöksellä kesä- 1947 menoarviO!k:si esittäny.t koulun toimiu-
26218: kualn 8 p:ltä 1928 on Yilistaron pitäjässä nan aloittamista ellSiruuksi supi.stetussa
26219: sijaitseva RuUSikalan sotilasvivkata:lo siir- muodossa. ja supistetuin opettajavoimin
26220: ll'etty Inaa~taloushaB.ituksen ha.tlintaan vasta siinä laajuudessa kuin nykyiset rakennuk-
26221: perustettavaa maamies- tai pienviJ_je1ijäkou- selt sen saJJlivat ja esittänyt varattavaksi
26222: lua varten. Sen jälkeen on sekä E. P. koulun paJltkkauks~in 214,500 mk ja yUä-
26223: Maanvil_je:Iysseuran että maataloushallituk- pitomenoihin 130,000 mk. Kun hail.llitutksen
26224: sen ail.oitteesta. itehty useita esityksiä tarvit- esityksessä v. 1947 menoarvioksi ei näi1Jä
26225: tavien lisärakennusten rakentaillliseksi ilman määrärahoja ole huomattu ja kun siitä joh-
26226: että määrärahaa kuitenkaan ol•isi saa!tu, tuen seudulla väJ!ttimiitiföm:äSJti tarvittavan
26227: mistä syystä koulun perustaminen on jää- maamieskoulun pefU"'tamineiiJ iJ.ähitU!leva.i-
26228: nyt. suudessakiiiJ käy mahdottomaksi ja joka ta-
26229: Maanhantkintalain mutkaisen asultusttoi- pauksessa tulis1 aiheuttamaan va1t1olle huo-
26230: minnan yhteydessä on asia jälleen tuililut mattavastå suurempia rahallisia kustannuk-
26231: päiväjärjestykseen. Kirjeessä 28 p: ltä jou- sia kuin !käytettäessä valtion omistama ja
26232: il.ukuuta 1945 on maatalousministeriön asu- tl!lrkoitukooen sopiva Ruuskalan rt;i[a kou-
26233: tusasiainosasto iil.moittanut, etltä koulua lun sijoituspaikaksi, ehdotamme,
26234: varten varataan 15.35 ha maatalousmaata,
26235: 0.70 ha maatalouske~lpoista maata ja 31.23 että Ed'ltSkunta ottaisi vuoden
26236: ha metsämaata ·ehdo1la, että koulu perus- 1947 tulo- ja menoarvioon 344,500
26237: tetaan v. 1947 kuluessa. Muussa tapauk- markan määrärahan maamieskoulun
26238: sessa tul·laan tiil.a kokonaisuudessaan käyt- toiminnan alov.;~amist'a vart·en Ylis-
26239: tämään asutusta.rkoituksiin. T·ästä johtuen taron pitäjässä sijaitse.vassa Ruuska-
26240: on maataloushallitus ehdotuksessaan v. lan sotilasvirkata~ossa.
26241: Helsingissä lokakuun 29 päivänä 1946.
26242:
26243: Heikki Vehkaoja. Kalle Kirra..
26244: Kustaa Tiitu. Lauri Murtomaa.
26245: Antti J. Rantamaa. Eino Möttönen.
26246: Samuli Simula. Eino La.ittinen.
26247: Tauno Saukkonen. Kus+i Eskola.
26248: Isak Penttala. Martti Miettunen.
26249: Eemil Pääkkönen.
26250: 613
26251:
26252: IV,114, - Ra.h. al. N :o 73.
26253:
26254:
26255:
26256:
26257: Ra.nta.maa. y. m.: Määriirakan osoittaJmisesta koulutilan
26258: hankkimista varten Itä,.. ja Suur-Savon maamieskottl'Ulle.
26259:
26260:
26261: Ed u s k: u n nalle .
26262:
26263: .Mitkike.lin [äänissä, joka on ,pitnta-a:lail.taan kou:lun vastaiselle lk:eMty.kseillle ;tarpeellista
26264: 17,480 lkm2, ja joilika asukasluJku viimeisen puutamaa ja h,a;va;intoti•lan väJLttämättä
26265: väestöl~ennan mukaan on 229,222., joot.a uusi!ttavila lkotieläin- ja talousmikennutksia.
26266: sii~,ovällreä. 30,042, ei ole ainoaltalkaa.n va;l- Esime:rdffi;mä mamtt.akoon, etttä koUJluraiken-
26267: lt!ion omista.m.aa maamieSkoulua. Sensij·aan nus on n.. 5 metrin päässä naapurin peJ-
26268: sieLlä to~mii yksi yksityisluontoinen maa- Josta, ja ikun piha-a!luetta rtoiselta puolelta
26269: mieslkoUJl u, nimilttäm Ran,tlmaJ!men Kolikon- rajoilttaa maantie, muodostuu se, mNtihli
26270: taipailieen rkylässä. sijaitseva Itä- ja Suur- si:He !halutaan sijoittaa lt:i,lan raikennUJksåra,
26271: Savon ma;ajllliesik:oulu. lkovm ahtaaksi. Myi>&kään 'ei rt:.i,laJJJ.a o1e
26272: Tämä koulu sijai,tsee lHikenrteeseen näh- uudilwilljelysmahd()llJlisuwksia e~ä 'lisä.mawta-
26273: den varsin epäedul!lis.essa. ja hankalassa pai- kaan ole 'tiettävä.sti oster1JtaviSISa.
26274: kassa. Vuonna 1935 toiminut Y'ksityisluontoistJen
26275: Jo ik:auan millrin todetttu, ehtä ikoulun toi- maataloudellisten oppi,la~tooben bloudeU:islta
26276: minnan menesrt:.yikseJIIDen kehittämim.en vaa- asemaa >tUitJkirnut kom~tea kiinniltltoo samana
26277: tisi sen siir.tämisltä edullisemma1le seudulle, vuonna antamassaan an~eltinnöasä ltämän
26278: ja ikun nyikyise:Hällrin sijoit_uspailklkaJkunnall- koulun puutteellisuuiksiin huomiota mami-
26279: Jaan sHä o!isi suuresti kohennelt!tava uusien· rt.en m. m. seuraavaa: ,,Merlkiilile panttavaa
26280: .raikennu1ksioo. y. m. >laittam.i.srer1la, on sen on, erttä koulurakennuksia ja lkouluton1rtia
26281: vaSit.ainen ik:ehiltys tä>ten joutunut r,atkaise- sivuavia P'etltoja ei dle saatu !koulun. käyt-
26282: vaau vaiheeseen. Nykyisessä koulussa on töön, vaan ne on myyty mu:U1le. Nyt tämä
26283: m. m. oouraava,t raik,enuukselt: Kaiksilkerrok- v~a on va~easti korjattavissa ja kysyy
26284: sill!eO! Jroulurakennus, ;puusta, sisäJhää aJa- hu0i!I1atltavila uhrauik:sia; rtä:hän nähden on
26285: kerrassa luolkikaJhuoueen, :kä.si:työhuoneen, koulun sijoimtamisessa men-etelty vä.hemmän
26286: opelt!taja-asunnon, jossa 3 huonet'ta ja ilmit- ha~k.itooti." ,Koulussa vruhlilt.se.vist.a puut-
26287: :tiö, selkä yläkerran, jossa on 7 oppilashuo- treellisuU!k.sisrta j01htunee, että sen oppilas-
26288: netta n. 30 oppi,lasta. varten; johtajan asu.in- luku on pysyny;t a1ha1sena; ha:ki!joilt.a, joltrka
26289: ra:kennus, jossa myös oppi>lasruoikaJana käy- kai!k!ki ovat oppi131ilksri hyväksytyt, on ollut
26290: tt-ertlty suuri lt:upa; sauna; ulkohuone- ja ait- vuosina 1932'-34 keskimäårin 21.7 ja niis-
26291: taralkennus; havaintoti,lan rakennukset ovat täkin saapunU;t vain 18.7. Näin on asioo-
26292: seuraavat: työväenrakennus ja kotieläinra- ,laita siiltä ·huol1ma1Jta, että kouJu on Mikke-
26293: kennus, jokia viime~ksimainiltitu on jo vailiha lin [,äänin, ai:noa maamieskoulu, ja sen pii~
26294: ja varsin he:i!kossa kunnossa. rin asuikasluku on ~ä.hes 85,000 'henlk:eä."
26295: Havwintotilla: Kakiki1la RN: o 1510 ja Kan- Koulun s~irrtäm.isrtä edu:1lisempaan pa~
26296: gas-Koikk1la RN :o 188 !käsittää seuraavaJt kaan pu01Ltaa. sekin., etttä nY'ky:iset Jroulura-
26297: maa-alueet: Puu- ja kasvi!tarhamaaita O.o4 kennwkset joka tapawksessa on muutenik:ID
26298: ha, peltoa 9.60 ha, ha:kamaa;ta l'.oo6, tontti suureksi ooaiksi uudelleen rakennettava.
26299: y. m. 0.20 ha selkä kasvuHieta metsämaata Näistä mainittakoon m. m. seuraavaJt: 1)
26300: 40.16 ha, eli: yht. 51 ha. Kun :tilan tontti- Oppilasruokrua ja oppilasasuntojen lisä-
26301: alue rajoilttuu naapurin maihin, on kou1un tarve; 2) ikäsityöversltas, mikä nyrt; on si-
26302: välittömään yhteyteen mahdotonta sijoi,ttaa joitertJtu toiseen luoklkaJhnoneesoon, joka on
26303: 614 IV,114.- Itä.- ja Suur-Savon maamieskoulu.
26304:
26305: tarlkoituikseen täysin sopimruton ja ahdas; niitä oili 40, mut1t.a oppilaiksi vo:irtJiin !kutsua
26306: vain osa lkäsityöryhmästä voi siinä nykyään ainoastaan 30. Vuonna 1945 aseltettu maa-
26307: työskenneililä, toiserr osan ollessa sijoitettuna taJlousopistort:oimikuntrukin !tuli mietinnös.
26308: yiläilrel"ran 'MlHin; ikäsityöversta&<!sa syntyvä sä;än 5. 6. -45 sihllen tulokseen., etrt:ä ikoulun
26309: meteli häiriltsee tämän :lisä!Jmi tu:rutiopetusta
26310: 1
26311: epä.edulJin,en sijoitus hailtlta.a sen va.Sitaista
26312: luokassa, joota sen eroi1ttaa ainoamaam leveä, kehitystä. To.imikunta :lausuu m. m. : ....
26313: mmll.osainen ovi; 3) ikoulu:Lta puuttuu koko- hrurikitessaan uusi.ten ikoUilujen si!joituspaiik-
26314: naan paja- ja maalausosasto, joita om. ny- ikoja ikiinnilttää ,Wimiikunta huomiota sii-
26315: kyään ,pidetJtävä tärlkeinä maamieskoulun hen, että Itä-ja Suur-Savon maamiookowun
26316: osina; 4) ikasv~tarhan laajenrt:arminen ja ope- sijoituspaiiklka ei oLe siil:le edullinen, ikun
26317: tustarko:iltlllksiin soveltuvaa ja aiikaisvihan- ikoulu sijail1:soo eristetltynä ikaiikiSita yhteylk-
26318: nesten ja taimien lkasv~urksoon tarvittavaa sistä muual[e. Sen Ji:iikennesuhteet ovat hei-
26319: pientä kouJukasvihuonetta ei tilalla ensin- kot, ja kun sen ikou:luraikennukselt1kaan yhtä
26320: kään ole; 5) lkaikiki lti.tlan rrukemm!kset, Ju- v.ä:hän kuin ikouluJtiQaikaan eiväJt ·vastaa ny-
26321: kuun ol:itaJmatta yhtä ainoata asuinTaken- ikyaiikaisia vaatimuksia, olisi se ffiirrettäivä
26322: nusta, on joka tapauksessa ik01ko.naan ra- eduHisempaan p'aiiklkaan. Sijoirt;USi.Paikkana
26323: kennebtava uudelleen; sekä [,isäksi 6) lkou- olisi Joro~nen sopiv:i!Il."
26324: ,luQta .puuttuvat ikäs:iltyönopettajan ja tprulve- Edellä olevan johdosta onlkin Miikkclin
26325: lusväen asunnot, joita val'lten oilisi n~in lä:änin :maan'Viljelysseu.ran, ikoulun johto-
26326: ikään uusi ra'lrennus ralkennelttava. kunnan ja muiden •läänissä 'toimivien maa-
26327: Jotta Itä- ja Suur-Savon maamieskoulu tallousjärjestöjen taholta tehty ehddtulksia
26328: vastaisi ajan vaaJtimulksia, Ollisi sen hyväiksi koulun siimämlseiksi, ja onikm .maanvhlje-
26329: - !kuten edellä ruevastakin täysin ri<ittä- lysseuran ruloitrt:eeslta asianomainen maanlu-
26330: västi ja valkuuttavasti sel~ää - ·telhtävä nastuslaUJtalkunta päättäny1t ikouJ.ua varten
26331: suuria uhrauksia. Sekä yleisen edun että vara;ta Joroisten pitäjän Huutokosken
26332: koulun !kannalta olisi ehdort:rt:oma.Sti edul:li- aseman luona sijaitsevasta Vättilän ho-
26333: sinta, ett:ä <nämä vwlttäimä:ttömiiksi osoi!Jtau- vin thlasta seuraavat ailueet: pe1toa n. 21.o
26334: tuneet urhrauikset itehtäisiin seudu[la, miikä helhtaaria (arvo v. 1944 hintojen muikaan
26335: liiilrenltoom<isesti ja havaintotiliaan näiliden 315,000 mk), hakalaidunta n. 13.2 hehtaa-
26336: olisi sellainen, ertJtä telhdyt sijoituikset !kai- ria ja metsämaata n. 76.7 hehtaaria (arvo
26337: kissa suhteissa vastaisilvat tarkoiltustaan. 132,450 marklkaa). PuuSton amro 1,451,430
26338: Useilta lkotitalouskouluja on siiTretty mJk sekä ralkennusten 100,000 mal'lk!kaa, eli
26339: maaJtaloushaHituksen alaåsiin maamies- ja yhtoonsä 110.9o ha ja ikolkonaishinta
26340: karjrunhoitoikouluihin. Myös Itä- ja Suur- 1,998,880 mal'lklkaa. Tilan muikana seuraisi
26341: Savon maamiesJkouJuun oo suunniteltu lko- työväenasuinrakennus sekä siihen ikuuluvat
26342: titalouslkoulun sijoiltitamista. Hanlke kuiten- vä:häinen n.avetrta ja vajarakennus, pari la-
26343: kin rauikesi, ikosika asi:aa tutikirtJtaessa tw- toa ja sauna. Metsä on hy.välkasvuiSita ja
26344: tiin sidili.en tulokseen, ,ettei :tälilä !koululla sen sen puusto hyvää nousten n. 12,241J
26345: nykyiselllä sijo:iltuspaiikahla ole mahdolli- pm3: iiln. Tilan omistaa professor.i Karl
26346: suulksia lkehilttää m . .m. kasvitarhanhoitoa Enckellin .perikunta, joka maanhmastus-
26347: kotdtaJousikoulu:n tilllrpeita vastaavaJle kan- lautadrunnan seilvitylksen mukaan on ensisi-
26348: nal,le. Ja lku~ten.kin juuri ikotiroaJlousikoulu jainen iluovultrt:aja, ja on asianomainen
26349: olisi :tälle aJlueel1e hyvin tarpeeLlinen. Se maan1lun;astuslautalkunta tehny;t asutussuun-
26350: voisi samalila edullisesti ikäyttää hy;väkseen niltelmansa tiQaa varten huomioon: Qibtaen.
26351: maamiesikourlun railmnnuksia aiikana, jolJo:i!Il maam:iesikou1un siirtymisen sille. Omistajat
26352: ne muuJten olisivat tyhjinä. ovat illmoi1Jtane.elt olevansa hrulukJk,a;a,t, myy-
26353: Koulun ltoiseNe pa1kalle s:iirr:tämissuunni- mään tilan tä:häm. tal"koitulkseen 2,000,000
26354: telmat ovatikin jo pitemmän ajan olleet vi- marik.an hinnasta, ja on trurjous voimassa
26355: reil!Hit. Erikoisesti on siltä pideltty väJJtitä- :kuluvan vuoden 'loppuun.
26356: mäJttömänä myösikin oppilaiden saannin Maim.ilttu Värt:ltiilän hovin tiil:a sopii ase-
26357: kannalta, siJUä ikouJupHri on niin suuri, mansa puolesta erinomaisen hyv·in maamies-
26358: että se edellyttää huomattavami suurem- 1kornun ja mahdolHsen kotitalouskoulun si-
26359: paa oppilasmäärää !kuin mitä !koulu nyt voi joiltuspaiikaiksi. Sen ra111tatieyhteydet ovat
26360: ottaa vastaan. Hakijoiltten määrä onikin pll!rhaat mahdolliset. Uud:srai~aukselila voi-
26361: vuosi vuodelta ikasvanut; esim. :tänä vuonna daan havaiilltothlan pe:Ltopinta-a:laa ilisä.tä,
26362: IV,114. - Rantamaa y. m. 615
26363:
26364: ja koftitalouskoulun ikas.virtarhav:iljclyksell:e vaJl.taista, i.Jtsrenäisrl:ien tmojen lukumäärä tu-
26365: se on myös hyvin sopiva, 'koska cnaapuris- lee parha.H1aa;n .tapahtuJVan maanhankinlta-
26366: tossa sijallitsevi:in• Vartkauden ja Pieksämäen lain •toteUJtJtamisren yhiteydessä suurresti U-
26367: kauppailoirhi.n: saadaan J!lijäämiiltuotteet aina sääntymääm, ja hyvrun ammalttiikouJ.un tarve
26368: hyvirn kaupaiksi. si.Jten vastta-3Jvasti kasvamaan. .Asutukse!lta
26369: Oitrt:aen nylt huomioon edellä il:aajasti se- ei suunnilte{!Jtu siir.to vie !kohtmlltJtomastti
26370: losterturt; Korlikontaipwleen puutrt<eet, ol1isi epä- maata, kooka nykyinen havaintoti:la me'likein
26371: ltallouderhli:srta jatd.mvastti ·tlehdä suuria sijoi- kokonaisuudessaan voitaisiin shlloin käyrtltää
26372: tuksia pa:iJka;lla, jonne oppiilaita ei elhkä si:irrto.väeJ!le ja muihle maansaantiin oi:keu-
26373: myö·hemmin saataisilk3Jan, ja j01ka uudelleen 'tet,u~He. Edaei mamittua lt.hlaa 111ytt maa-
26374: mlrentamisen jä!llkeenikäiin ei vastaisi koh- mi.Jesl..\olrlua varten varata, auovuteltaan se
26375: rtuu1lisia, nJ!kyajan vaatimuikrSia. VrutJti:läm asutwkseHe ja siten menetetään kaiklki ma:h-
26376: tHan os1toa vailtio:He puoltaa sekin, etJtä tillan. dollisuudet uuden yhtä sopivan paikan
26377: maat rajoittuvrut välittömäJISti tärtkeän poik- saanniilile Itä,- ja: Suur-Savon maamieskoulua
26378: ildmdan haara-aseman, Huut:oikooken, ra,ta- varten.
26379: pili:oon ja silten muodostavwt aluel'lesernn Ka]kk;een edellä seiloslteltitu.un vii.Jtrut,en ikun-
26380: vrultion mahdollisia v~:us.taisia •tarpeilta var- nioirtltaen elhdotamme,
26381: ten ttä!l~ä jwtikuvasti rkastvava:Ha ja kerhitlty- että Edu'Skunta vuoden 1947 tulo-
26382: väihlå paill&aikunmdla. ja menoarvioon ottaisi 2,000,000
26383: .Asutusttoi:minnan kannallta ·taas asiaa ar- markan määrärahan koulutilan hank-
26384: vosteLtaessa on muisteitrtava, erttä M:ilkkeiJ.in kimi~ta varten Itä- ja Suur-Savon
26385: läänissä, joka on voi:maklhaslti pienv]ljelys- maamieskoululle.
26386: Helsingi.ssrä •lokakuun 2·5 päirvänä 1946.
26387:
26388:
26389: Antti J. Rantamaa. Akseli Brander.
26390: Albin Asikainen. Hugo Manninen .
26391: .J. F. Tolonen. L. 0. Hirvensalo.
26392: Johan Toivo Järvinen. Eino Laitinen.
26393: K. Hakala. Aino Luostarinen.
26394: Toivo H. Kinnunen. Edvard Pesonen.
26395: Arvo Riihimäki. Juhani Leppälä.
26396: Arvo Pohjannoro. P, Karjalainen.
26397: J. E. Lampinen. Eemil Luukka.
26398:
26399:
26400:
26401:
26402: 13
26403: 616
26404:
26405: IV,n5. - Rah. al. N:o 74.
26406:
26407:
26408:
26409:
26410: Koukkari y. m. : Määrärahan osoittamisesta H aapajäroen
26411: maamieskoulun toiminnam aloittamista varten.
26412:
26413:
26414: E d u s k u n n a 11 e.
26415:
26416: Keski>-PohjatrmtaJaiil v8ll':tltawalle vi,ljelys- voima.<~S~a olevan [lllånsä:ädållllllön edel:lylttä-
26417: alm.ool1e on mootallousbJal.1iltuksen •toim~ta jo mählä <tavrul.lla, olisi suoltlavaa, e.ttä vailtion
26418: useilta V!U~ sitten pyri,tty :Laatimaan teho- avustus määräy;tyisii ainakin seuraaviin
26419: kasta maalt!8Jlousopetuslta si•lmäJllä p.iltäen Y'h- menoeciin:
26420: lteoome:n ik:oulusuUD!IliteJma, jonka, toteutta- mk
26421: minen rtelkisi Olillreultta rtäm.ä:n 1lwadam ja sU!h- 1 . mootalliousopettajoo peruspalklkla 55,500
26422: tee:1lisoo VIOimapel'lä:isoo elmtarvikeltuOitanto- johtajrun pailkkio . . . . . . . . . . . . . . . . 18,000
26423: aJluee:n uutJberolile maanvi~jelijäväestölle, joka käsi•t~iden opettajan pa&ka . . . . . . 52,000
26424: Itähän saakka on jäänyt erittäin sy•rjäyte!t- seprpamesbam:irn pa[ikka . . . . . . . . . . . 33,000
26425: tyyn aoon:talallJ val1tion rtulkemien ja ylllip:itbä- k:arjaikon palrkik:a . . . . . . . . . . . . . . . . 33,000
26426: mien: amma.tltioppå!larutJosten sijoi.tuspai:klmda tumiopettajiten ja pa1lvelusväen
26427: määrä.ttäessä. Tämän ikoull:usrmnnii<elman ·pa~kiaJt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75,000
26428: totelultJtamiste:1le on etetnkin viime vuooirua kaJU:i·inaJjanlisrut . . . . . . . . . . . . . . . . . 100,000
26429: asettanut voiltJtamaJttornan esteoo. val1tion ny- ka>lusto ja irttaimistomenot ....... 150,000
26430: ky:in:en; roh3Ataloudtelilinen ahd:imilroltMa, jorukla ylläpi.tolmst>alllnuikset . . . . . . . . . . . . 100,000
26431: myöskin ltämäm. maJa:kunnan väestö on tahto- -----'--
26432: nUJt Y'ffiaOOl'itää asettamaJla omaJtoimisestti mk 616,500
26433: varojaa111 perusrtettuje:n kiatmaJtusyhdistysten
26434: puitlbeisaa ikäyrt;ettävä:ksi siten, että jo nyiky- Krm !koulun ttoimi,nta vo1taåsdin ylläma:i-
26435: tilanteen Vlaihliltessa voitaisiin arimlk:in mah- nrutrm avustulksen !turvin ailoittaa n.y!kyisten
26436: doJJ.:isuuk:sie:n rajoissa alo:iJt\taa tämä kou1u- ta1oude1lislten :rrua:hdo11isuruksien mUJk&isissla
26437: rt:oiminlta. rajoiJtetuissa p:uitteissa, ehdotamune kull!-
26438: Tässä. ,tarkoirtuksessa on Haapajärve~l:le ll1io:iltltavimm001,
26439: perustetJtu ~~tmsyhdtistys, joka on lu~
26440: Ill\llt mahdoiHisuudet vru1tion torimesta paiikk!a- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
26441: ku.ImaJ!le s'lliUillllltirtel~un maamieskoulun !Pe- tulo- ja menoarvioon XI Pl:n XIII
26442: I'US11:1amistellle ja sen :toiminrutJI1 aloiJt1JrumiOOlile luvun 9 momentille 616,500 markmn
26443: VUOlltila 1947. Kun tä11aJisen koulun ltlailou- rnäärärahaln Haapajärvelle suuwwi-
26444: de1liseiJle ikannlatltavaisuude~He on ra:tk.a:ioo- tellun maamieskoulun toimintoon
26445: van: tärilreiiJä, että vailltio voi avustaa siLtä saattamista vartem.
26446: Helsingissä JO!lrokurm 28 päivälllä 1946.
26447:
26448: Antti A. Koukkari. Yrjö Hautala.
26449: 617
26450:
26451: IV,116, - Rah. al. N:o 75.
26452:
26453:
26454:
26455:
26456: Lehtokoski y. m.: Määrärahan osoittamise~ta kuuromykkäin
26457: maatalouskoulun perustamista varten.
26458:
26459:
26460: E d u s kun n a U e.
26461:
26462: TUlliil.e>ttu .tosilasia on, elttä moomme ik:uJw. a.nonu:uksen asiasta asilano~n prui'klkratan.
26463: romJ~käit ovat jäämoot P'ail.jon jällj:ellile !lmU!lo- Sen johdoslta ikehiteltitiin MiJaa ni.i.n priltikäiHe,
26464: viikiarusa. vuolksi !lmuilevislta :kanssaåJ~mris,... että vaJltioneuvosto asffilti !kuuromyik:käin
26465: täiäni. &anoiJn on myöskin rtU:UOOtltu.a, että rutn'IIllatttiopetusik:omittean 1938. Ko:rn.iJtean pe-
26466: hoolin:taJtta heidliiin hy:väiksee:DJ ;tehdysltä 1"iUSbee11iren :työn rt.u!liolksen:a jäJtettm m1tio-
26467: työstä, he eirv.äd; vicliä ole soo:noot riittävästi neuvosto1le seuraavana vuonna !kuuromyk-
26468: henlk:isltä eilkä ainoo11ista tu!kea ja apua. kä.m ammwtti!komrittean mietintö, jonlka pe-
26469: Tämä hi1lj&isen InlalaJhlmwn jääminen elämän rUSitoo11a valmistettiin, esittys ed'USkummJJLe,
26470: laitapuoleillle on ihUO:Iru~Attavissa vwrs:inlkm joka jo OODJOO siltä oli ikiånin.iltfuänyt .Jlll.lolliliota
26471: nykyaik:arua, joihl.oin ikuU'leVIil'le llJUOI'uuden asilalllJil, kuUJroiily!kkrum amrrn:a.ttiopetuksen
26472: iä.m avamJtuu mOtD..inruiset ja erillaiset 'k:oUJlu- järjestelyksi. Ed'uSkirmltta pää.ttiiki.n ylksir
26473: ja opmtoonuodOit sekä rtyömahdohlisoodet mielisesti an.ltaa. ltain kuuromykkäin am-
26474: kumoonyikikiäm jäädessä niåstä miltei osa.t/bo- 1Il18Jt1liopett!Uiksesta, joka vahvisltettiin 22 pä~
26475: miksi TW118iioon huoma;t1laJvia ero lrua:l!le- väniii; joU!lwkoo·ta 1944. Lain muikaan kwu.-
26476: vaim! ja iJmuromyklkMn: vällilli ikoskee ki- ~uu kuuuomy!kk:äin amJIDattilroUJ1um. johrto ja
26477: peästi jäJlkiJmmädsten el.ärrnään ja :toimoon- va1Vl01l1ta ·ammM.tiw·ramomaiSii.He.
26478: :tu:loon. Kuuromy!kät eivät voi eivä.tlkä iky- Tämän: johdosta ovatkin maatallousmi-
26479: kene kiJlpaiJ.emaa.n kuUJlevaå·n rinnaJla sa- niSiteriö ja maatttrulOMhal1litus ryhtyneet rtoi-
26480: nroi:lila :tyOOlloilla, voon on heidlm usein !tur- menp.iteisiiill: kooromyik'käin maat3il.ouskou-
26481: vauduttava yhlte:iSlrnn.mm I8JPIUIUD1. Anta- hm pel'fllSII'iamise. M. m. lll18ialttaloushaililitus.
26482: malilia: ikuuromyikiilile e:ruemm:liln .ti}a:is:uurtta on jo ·teh~ esålty'ksen VI8Jlttion om~taman
26483: ti>eltopuolåsoon ja mrsilniki.n käyltännöli1is00lll SOP'imn titll8illi sa:wm>isesta lloonilun sijojjtms-
26484: maatalous- ja käsiltyöammrutrtlowirln kohote- p.a:i!k.aJksi ja laa!titrmt ehd:ottm'ksen asetukse'k:Sii
26485: taJam hei.däit ylrii. enemmän kuuilevaru tasoille ku11II"'lly!kkäi111 mB.I8J1JalouskoullUSita. K'llll! !kou-
26486: omålliLaaill toimeentuleviiksi ka.nsail.a.isli!ksi. ilun perustaminen on, niinikiuin jo mairuilt-
26487: Tämän •tarilroirtuiksenmuka:isten päämäärän ibiin, väJLttämälbön ja kiiree11ineniktin, .tU!lisi
26488: saruvwttmnislelksi onikm jo ,tehty vakavaa sen a.il.lma rtoilmi~tansa ensi VUOiliOO. Sitä
26489: \työltä. Kuuromytkikäiat j-a heådän ystäviensä varten ltulisti OOuskunnan myönltää kuUJro-
26490: talho1ta 01n kiin:nittetty huomilolta kumromy'k:- my'k1käin maartalroiusikou1utl.rle ensi vuoden tta-
26491: käim jatlko.,opetUJksee.n, IU.aaJtail.ous- ja ikäsi- louoorvi.OOSta •tarpeellliset määrärahalti.
26492: työrummJaJttiopeltuksoon, j01ta ei vielä - huo- MootailousilroU'lun menot olisimt ma~ta
26493: mioimrutta ,ty!tftöjen: yksi.tyisluontoista ilrotit.. loushailililtulks€1Ill Waslk:elmien mu!katan seu:oo.a-
26494: talo'UiSOpetusta - ole SOOJtu järjesrte,ty'kså. vat:
26495: Suomen KuuromyklkäinlliiJtto jäJtti ·aikoinaan
26496: 618 IV,116. - ,Kuuromykkäin maata.louskoulu.
26497:
26498: 1. Pal(kikjaUJkset:
26499: 2 maatalousop.ert.t.aja;a, peruspailkka a 55,,500:- 111,000:-
26500: Johtajll!n palkkio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18,000: -
26501: 2 käsi,työnop€1ttajaa, pallkkio a 52,500:- . . . . . . . . . . . . 105,000:-
26502: Oppilaskod!~n hoitaja.n pll!l:kikio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41,700: -
26503: Pwlv·ffiuskliDill8.1ll paJl~kaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100,000:- 375,700:-
26504: 2. Ruuanp:Uto ........................................ ~-:-~~-.-: 100,000: --
26505: 3. Lämmiltys ja Vlalaåstus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250,000: -
26506: 4. Rakennusten korja1t1S . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250,000:-
26507: 5. SemaJais-et meTIJOtt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250,,000: -
26508: ------------------~~----
26509: Y:hteensä 1,'225,700: -
26510:
26511: K UJuromyklkåin maatruh:mskoulun meruoii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
26512: hin ta.rv~taarru siis ensi VlUorma yhteelllSä: tulo- ja menoarrvioon 1,225,700 marr-
26513: 1,225, 7~00 marildma. kan määrärahan kuuromykkäin maa-
26514: Edel.Jlä SailJOitun perusteella ehdotamme talouskoulua varten.
26515: kunnlio:iJtit~aen,
26516:
26517: Helsingissä 30 päJirväm,ä 1<0kaikuUJti1 1946.
26518:
26519: Aino Lehtokoski. Aino Luostarinen.
26520: Miina Sillanpää. Helena Virkki.
26521: Martta Salmela-Järvinen. Erkki Koivist!O.
26522: Amo Malkamäki. J. E. Lampinen.
26523: Alpo Lumme. Heikki Soininen.
26524: Väinö Kivisalo. Antti J. Rantamaa.
26525: Lauri Murtomaa. Eino Möttönen.
26526: Kaisa Hiilelä.
26527: 619
26528:
26529: IV,u1.- Rah. al. N:o 76.
26530:
26531:
26532:
26533:
26534: Lappi-Seppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään
26535: pienviljeltysopiston laajentamista varten.
26536:
26537:
26538: E d u s k u n n a 11 e.
26539:
26540: Valtioneuvosto asetti 10. 1. 1946 komi- [ysneuvojaopistoon on hyvät kulkuyhteydet
26541: tean [aatimaan kiireeiNisesti ehdotuksen ja tilapäisten opettajavoimain saantimah·
26542: maaseudun rakentamisessa varteenotetta- dollisuudet sinne ovat ilmeisesti paTemmat
26543: vien kysymysten opetuksen tehostamiseksi kuin muihin sijoituspaikaksi mahdoUisiin
26544: sekä kutsui komitean puheenjohitajaksi Tek- maatalousoppiilaitoksiin. Komitea on voinut
26545: n~llisen korkeakoulun rehtorin professori todeta, ettei koulun pel'USitaminen kokonaan
26546: Jussi Paatelan ja jäseniksi maanviljelys- ihuan uudisra:lronnustöitä ole miss·ään mah-
26547: neuvos V. A. Arolan, arkkitehti V. Kyan- dollista.
26548: derin, asutusneuvos Jussi Lappi-Seppälän Maaseudun rakennusopetuksen järjestä-
26549: ja rakennusmestari Heikki Siikosen. Työs~ miseksi ede~lämaini:ttuun pienviljelijäopis-
26550: sään oli komitea oikeutettu kuuliemaan toon tapahtuisi siten, että vähintäin kaksi
26551: asiantUllltijoita ja ottamaan itselleen sihtee- kurssia järjestettäisiin vuodessa teknndisen
26552: rin.· Komitean sihteeriksi kutsutltiin vara- kouilun suorittane~!Jle rakennusteknikoille.
26553: tuomari Ernst Lindeberg ja on komitea Kurssien opettajina toimisivwt pienviljelys-
26554: kuUililut seuraavia asiantuntijoita: arkki- opiston varsinaisten opettajien lisäiksi tätä
26555: tehti V. Aarnio, tohtori Paavo Kajanoja, erikoistarkoiitusta varten tehtävään asetet-
26556: maataJlousneuvos Vä:inö Lehtonen, ylijoh- tavat alojen opettajat rakelmussuunnittelu-
26557: taja Aarno Niini ja professo~i Rurik Pih- opin, maanviljelystalouden ja rakennustyön
26558: kala. opettajat.
26559: Mietinnössä, jonka komitea jätti valtio- Edeillä 'esitettyycn ja va:ltioneuvoston tätä
26560: neuvostolle kesäkuun 17 päivänä 1946, esi- asial3; suunnitte!lemaan ase,tetun komitean
26561: tetään kitinJteä ehdotus maaseudun raken- mietintöön viitaiten ehdotamme,
26562: tamisopetuksen järjestämiseksi Hyvinkään
26563: kunnassa Viertolan tilalla sijaitsevan pien- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
26564: viljelysopiston yhteydessä. Tätä· ratkaisua tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II ht·vun
26565: on pidettävä kysymykseen tulevista eri kohdalle maaseudun rakennusopetuk-
26566: vaihtoehdoista edullisimpana, koska pienv:hl- sen jatkwvaa järjestämistä varten
26567: jelysneuvojaopistossa on kuusi varsinaista Hyvinkään pienviljelysopistoon kuu-
26568: opettajaa ja koska tarv.ittavan koulun si- lwvien rakennusten laajennus- ja
26569: joittamiseksi tarpeeilliseJt rakennustyöt voi- uudisrakennustöitä varte.n 7,000,000
26570: daan edullisesti suorittaa pienviljelysneu- markan sekä 11 Pl. VII luvun koh-
26571: vojaopistoa varten suunniteltujen ennen daUe vuoden 1947 opetuksesta aiheu-
26572: sotia jo periaatteessa pääJtettyjen rakennus- tuvia palkkaus- y. m. kuluja varten
26573: ten laajennustöiden yhteydessä. Pienvilje- 1,160,000 markan määrärahan.
26574: Hedsingissä lokakuun 29 päiväJnä 1946.
26575:
26576: Jussi Lappi-Seppälä. Arno Tuurna. P. A. Karjalainen.
26577: Veikko Vennamo. Kosti Kankainen. S. Salo.
26578: Eino Laitinen. Varma K. Turunen. E. Tukia.
26579: Eino Möttönen. Helena Virkki. Yrjö Suontausta.
26580: L. 0. Hirvensalo. Ture Hollsten. Erkki Koivisto.
26581: Akseli Brander. Urho Kulovaara. Juho Kuittinen.
26582: 620
26583:
26584: IV,11s. - Rah. al. N:o 77.
26585:
26586:
26587:
26588:
26589: Murtomaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennusten, ja
26590: irtaimiston haMkilmiseksi perustettOIValle Pohjois-Sata-
26591: k'tl,/nnan piewm'ljelijäkoululle.
26592:
26593:
26594: E d u s kun n a U e.
26595:
26596: Eduskunta on 22 paiVana :toukokuuta V ruman päärakennuilmein !kor-
26597: 1946 päätltäm.y,t ~3!Usua lfuivomll'ksen) ,eltltä jaus .................. . 1,337,000:-
26598: ILaililMus ottaisi vuoden 1947 tu!lo- ja me- KomuMkeimUkse:n korjaus 60,000:-
26599: noarvioosilt~soon riittävän suuren määrä- Asuinrakelllllus (uusi) .... 1,569,400: -
26600: mhoo pienvilje1ijäikoulun perusta:miselksi VlllJllihusten rakennus (uusi) 1,098,000: -
26601: Pohjois-Sruta:kunrt:lllllln". Kotieläinradrennuksen kor-
26602: Vuoden 1947 itnlo- ja meonoorvioesi1ttylkseen jaJUS . . . . . . . . . . . . . . . . ... 250,000: -
26603: sen 11 Pl. 8 duvun 1 momentiJJle on otetltu ~asvithuone . . . . . . . . . . . . . . 250,000: -
26604: 482,220 IIllllJ1kkaa yililäm.aJnrlltum: piienv11- Raike:rmus:kustrumukset yht. 4,.564,400: -
26605: jelijällromun op€Jtrtajien pwlklkausta va:titen
26606: jota vastoin koulun perustamista val'lt:en tar- Tämän disäJksi 'tlllll'viitaan eläväJn ja kuol-
26607: vittaVIaa määräralh~ e.i edel!lämainiltturm leen irltaimiston haniktkimisoon vähintään 1
26608: esitykseen sisähly. miljoona marikkaa.
26609: Viaikikaikin koulut:illa sil1lä olev:ilne raken- Edelllä esitetltyyn viitaten ,ehdotamme
26610: nuiks:i::rree:n on saatu iahjoi;tuksena, ei sill.ä kU!IllDiioiltltlae!Ill,
26611: voida koulun 'työskemlbeilyä Slliada ikäynJtiin etrtä Eduskuwta ottaisi vuoden 1947
26612: ennenkuin madaan mkennetluiksi muulbrumia t'ulo- ja menoarviJaon 5,564,400 mar-
26613: Jåsärakennuksia ja suoritetuksi vanhoissa kan määrärahan Pohjois-Satakunnan
26614: raikennuksissa tarpeelJ1iset ikorjaukseit ja pienviljelijäkoulun perustamisessa
26615: muutokset. tlarvittavien rakenn'US'ten ja irtaimis-
26616: Koulun sää!täön toimesta ~diltltujen ton hankkimiseern tähän tarlwituksoon
26617: SUU1lill:i!te1mien ja lasikelmioo mukllillin nou- lahjoitle~e Siikaisten pitäjän Ot'a-
26618: sisivat kustannukset edeiJtliämaini,tuisba ttoi- mon kylässä sijaitsevalle Uudentol.on
26619: menpiteistä seurtaavan suuruis:i!ksi: koulwit'lalle.
26620: Hellsingissä 29 päivänä lokaJkuUJta 1946.
26621: 1
26622:
26623:
26624:
26625:
26626: Lauri Murtomaa. Arvo Riihimäki.
26627: Walter Kuusela. Juho Mäkelä.
26628: Matti Ytti. Antto Prunnila.
26629: Eino Möttönen. Antti J. Rantamaa.
26630: Heikki Vehkaoja. Johannes Virolainen.
26631: 621
26632:
26633: IV,119, - Rah. al. N:o 78.
26634:
26635:
26636:
26637:
26638: Lampinen y.m.: Määrärahan oso~ttamises.ta Järvenpään kaA'-
26639: janhoitokoulun koulurakennuksen laajentamista varten.
26640:
26641:
26642: Ed usik: u nnaille.
26643:
26644: Kotitallouden opetus on SOOll/Uit maas- oVI8Jt tarlk.oitukseoo ViaJrsin puutteelhliset.
26645: samme verralttain vähän huomiota IOSI8Jks;oon Opetsl:iajien asui1llhll011J€1il1la ei oil:e, ei opetus-
26646: kun ·t.ru.imstelee niitä vastruav1a 8Jl'Voja, joilta- keilttiiltä eikä varastosuojia ruokatarvimkei.ta
26647: sen pliirissä vuosittain !käsiil:elHiän. KuiiDlkla varrt:.en. Oppil.asasliDtoja on myöSkiln man.
26648: p81l;jon voisimmeka&J. sä;äsltää täOOJkm vair vähän. Jos !kotilt:&ousopell:tuSta la!ioitaan kou-
26649: k<OOIIUl. aikana arvolkikaitten ravinltooåooiitlten luHa jatikoo, milkä oli<rl erittäån sudtaV18&,
26650: hulk!lman joutumdsta, jos ne SlaitatU!hlaJt'luk;uis- jotlta ilrouilu ei seisoisi tyihjänä ilresäiltlä, olisi
26651: ten ik<Jitien l'llJ()I}mtalloudien y. m. siihen iliiltty- ik:ollllu pi:eMJitä osa1t.aJan poistamassa siitä
26652: vän /työn suorittajat olisiv&t sooneet edes huutarvaa opetmspuu;tetta,. miDm ilrotitalouden
26653: a&eellis!Wcim. opetusta ja <J!hjausta :whtä- lrula!lffi vatllitsee.
26654: vissä:än. Voimme aaskea, wiookiin 1 milj. Toimenpåde edehly.tJtää kou!1lll'lalketmuksetn
26655: ra'~ ja rterveydel:lisessä SIU!hteessa <m ttap- oS>i.tflta.istla. iliaajenil:wrris.ta. Koulun laajenJ1Ja-
26656: pio ehkä viieltälcimJ suurempi V'UJOISlitttain. minen !kouU.ul'lakei1IJJUSta jaltikiaaru~Ma on ver-
26657: KiJtsarus on dhlut asiaa etlOOlllpäin vretäessä valtlt:ain pieni rahalLinen meiOOtys siålhen
26658: hallili1tulksiilila, samoin ed:usilwntalkaan. ei ole suuroon etuUllli nähden miltä laajootam.i:nen
26659: r.iJit,tävää huomiota rasiJ300J ikiinnittänylt. Mo- llliU!kaJnaan tuopi, miikä ;taas aJlltaisö. :mahdol-
26660: nen mutk:run ~takana: on oHut ik:Oitålt:alousopet- lriSIIliUden järj.esbää opetilJajihle omaa1 a.s1IDiDOil
26661: tajaopistojen syntyminen, vaikka n:iiden twr- lrouiLuilila, samoin oppHasruolmD.an ikarjan-
26662: peeJ:lisuus tUilJillettiin. Emäntäkoulujen i:ra- hoitoikoll'lun oppi1aåJ];:OO ikäymnoolLisesti 8:lll-
26663: •keihlliUSikysymy!kset eivä.t ol~ saa.IliOOit edes t~n opelt/USita opp:iil.asru'Oiklailan hoidon
26664: lrohtuUJllliSita ihu'O!Illiota osaJksooni, ik:wtein ny- y:hlteydessä, sekä määrättyjä oppå.tUIIllteja
26665: ik:yisin on tlailt:a Järvenpään •emäntäkoulun tie.topuolisissalkö.n taine:issa, millm dlisi erit-
26666: rkohdailla mikä sekin. ensi tilllassa olisi ihuo- ttä1n hyödJ~Histä ja V'äJlrtilimälböllltälk!ill tllllie-
26667: mioi•taV'a. Opimha1urisista ei Olle ollut pUJU- viDllie karjatlroill!le hcidän ilrerrnn joutuesBalllrn
26668: teitJta. Kot:Utalousalian opetll'Sita jailmviin hoitaamw:n omaa j101ko pieruempää Ltaå wu-
26669: lmu!Luiihin pyrkii v. 1'945 6,142 hallrijaa, remptaa flrotitlaloutltaan.
26670: joista voittiinl ottaa vain 1,964, ei siis kolmatta Maaltallousv!lllliokul1lllall jäsenet !totesivat
26671: ooaiaJ. V. 1946 ~i ilrou:luilhin pyrkijöitä 7,807, yksimielisesti, :kiäydessään 24. 10. 46 JärvooJ-
26672: joista vo]tilin, Olttm vain 2,1•55 h:rukij,aa. Si~ pään normaa:likouluiJ.Ila, että siihen kollllu-
26673: I"UUIlS3.S lllleljäiruntes hallcijiaJID määräs'tä. Mulmmt ryhlln.ä.än kuuluva ikarjanhoitolrollllu on .puut-
26674: ovat kailklki ko:ulufl:., myöskin ikesä!kurss:ilt, teellinen raken:nmlksiens~a piUOileSita. Tämä
26675: joita eräilhle ikarjanhoitolrouiLui!hle on järjes- puutltle€ihl<isuus ltuWoo mä en1€1Dlmfuli näk:yV'ilin
26676: :t:etty karjanhioåJtokolllluikmJrssitajan pä,ä,ty:ttyä. llrotiJtlaiLousllroull'Umi suhteen, jollm Olli sijoiltle'tJtu
26677: :Madtnitunlia!inen ,5 1;2 iklk. ikotiit.ail.ooskoUILu SlaiillOihin kooiLUJhuoneisåi!ll. MaaJ1laJ.ousvalio-
26678: toimi myös ~u!luneen ilresliin ai!lmna Järv'en- Imilii1&1 jäsenet pi.tivät ikoUJlurakennuksen
26679: pä:än :normaalikoulun ikarjanhoitokouhlilla laajentamiSitla eriltltäin rtrurp:oolilisena ja tail.ou-
26680: ja on siltä tarlroi•tus kii.nlteästi vuosittain ·dleiLlisena.
26681: j3Jtkaa, iirosika kouluun pyrkijäin ~ukumäärä EdehläoleVIa.n pei'IUSiteellla e'hdoltJamme kun-
26682: O!ll suuri. Karj1a1llhoiltolro\Nun mkennukset nioi·ttaen,
26683: 622 IV,119. - Järvenpääin k:arjanihoitokoulu.
26684:
26685: että Eduskunta O'tlta~i vuodJen 1947 karjanhoitokoulun koulurakennuksen
26686: tfulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar- ~aajentamista varten.
26687: kan siirttomäärärahan Järvenpään
26688: He<lsiJn,giss:ä 30 päivänä lokakuUJta 1946.
26689:
26690:
26691: J. E. Lampinen. J. Pyörälä.
26692: Toivo H. Kinnunen. Yrjö Hautala.
26693: Eino Laitinen. Aino Luostarinen.
26694: Martti Miettunen. Toivo Ikonen.
26695: Eino "Möttönen.· Akseli Brander.
26696: Konsta. Talvio.
26697: 623
26698:
26699: IV,120. - Rah. al. N:o 79.
26700:
26701:
26702:
26703:
26704: Luostarinen y. m.: JJfåärärahan osoittamisesta kotitalous-
26705: ·opot1iksen lopullista toimeenpanoa varten Helsingin yli-
26706: opistossa.
26707:
26708:
26709: E d u s k u n n a 11 e.
26710:
26711: HruHitt.us otrt;i viime vuonna ohjeilmaa'llSa neissa on kuiltelllkin mahdoton suor:iittaa en-
26712: YJ1iop:isiton ilronsistorin 'esitltiämän kotitalou- rnenkuin ilronsis1:orin hyväksymä ohjeJuna on
26713: den å:laan ikuwluvan tieteelllisoo. opetu!ksen toteutelt:tu koikon.aisuudessaan. Opiskelåjat
26714: järjestäm.itsen yliopistossa. Ohjeilma päätet- joutuvat :n.äino11loo kuiutttamaan tturhaan ai-
26715: tiin ,toteUit1too. astootltain. Vuoden 1946 ta- kaansa, jos ohjclma:n fopuililinen roteutlta-
26716: lousa:rviossa hyväiksyttiin kodin taloustieteen minen: lykikäy:tyy. Vähävarais:hlle opiskeli-
26717: professorirn viran ja siihen kuuluVian assis- joillle se /tuottaisi suuria vaikeuiksia. Näin
26718: te:n:t:iru: :toimen ·pe.l'UStaminen. Tieteehlisen ilm- suuren opis.k€1lijamäärän lä:hetltäiii1itstä uilko-
26719: .titalouden opetuksen IJllinimi.ohjelman tär- mailile täyde:nJtämäätn op.irutojansa, ·ei va-
26720: kein j.a ole-eJ:lisin osa - ravinitokemian pro- luutlltawa.iikeuiksien takia voida aj.atella.
26721: fessuurin, ~laitoksen ja siihen liittyvien Toisaailita taas ikoUJlurtJettus:ta llroti:talous-
26722: opettbajien vitrkoje:n perustaminen- jäi vuo- väesltä on, kuten ltiedetään, joka ttahoHa
26723: den 1947 ohjelmaiain. Vuo&n 1947 tailuus- huultava puute.
26724: arviosta, (shlioisen opetusminiSterin) !Lu- EdeLHimainittuista syistä on !korkea ailia
26725: pauksesta huolim.at:ta, kuitenkin •puuttuvat saailitaa tämä opetusala tka.iikessa Iaajuudes-
26726: .es.iJtiyik:set kotitaJlousope.t'lllksen [opulliseen jär- soon y[iopistOll! op.pi:tuoH1le.
26727: jestämiseen tarvittbavista määrära;hois1la. Tämä toimenpide aiheurbbrusi seuraavat
26728: Ohjclman .to:OOubta.minen ei kuittenikaan kUSitannwkset:
26729: siedä viivy;ttelyjä. Tänä ajookah:ta:na on 1. Ravinltdkemian professorin '\"il'ka, pe-
26730: OS3ltik.wa erikoisen taJoudeililiseslti e:lää ja ikä- l"USSpailiklka mlk IU,OOO: - (31 pallkik.aus-
26731: s~1le1lä emännän Ikäden kautta !kulkevaa .ra-
26732: :luok!ka).
26733: haa ja ltavama. Onhan kotittaious maamme 2. Ru:oanv.ailmistillSOipin opettajan vir!ka,
26734: suurin !kuluttaja, joka kan:nrattaa tuilla ttie- peruSJ>a:likika mk 73,200: - (23 pa:ladmus-
26735: tooliLisen turtikimuiksen ikohteetksi. Pienilkin tluok!ka).
26736: sääStöpl'OSienlttå: ;täJhl.ä a[alila saalt.taa ikäsitbää 3. Kodiuthoito-opin opettajan vi:rtka, tpe-
26737: suuria ikarnsoota:loudcliisia arvoja. Samoin ruspa:llkika mk 7·3,200: - (23 pa:lk!kaus-
26738: kansan .ravi:tsemuikse:n järjestäminen sel•lai-
26739: 'luomka).
26740: se1le !k3illll:aWle, että se vaikwttaa ellinltason 4. Vuotuinoo määräraha ik:Qdin terveys-
26741: ikahOOlliliseen kaikissa ikallS3Jla:ispiireissä ja opin opatulksen järjestämiSttä varten mk
26742: ensisijassa työväestön ikeskuudessa., edel[YJt- 72,000:-.
26743: tää ravitslemUJSaSiain ltietoo~l:istä ltuitkimiSita
26744: sekä ti:etoolilmesti ilroulutetun ammattiväen 5. Ravi.rutoikemia;n 'lailtoksen vwhtimesta.ri:n
26745: hoiltamaa neuvontaa. tOOmi, peruspallkka mlk 31·,200: - .
26746: LisäJimi on huomruttava, että ikotit:aJlous- 6. Ravinlt.dkemian ilaiWiksen vuatuinen
26747: opatwksen osi.Uain aJettua tänä sylksynä siintomäiälrwruh.a mk 80,000: -.
26748: YJliopistossa, aloitti n. 40 opiskeHjaa opin- 7. Ravinito!kemian laitoksen sisustamista
26749: tonsa kot1ta:loUJSikandidaat.tiltu:bkinnon suo- va;rten ik:ertalkaikkinen mä;äräraha mk
26750: rittami~i. Kandidaattitutkinto näissä a.i- 800,000:-.
26751:
26752: 14
26753: 624 IV,120. - Yliopiston kotitalousopetus.
26754:
26755: 8. Ravmtolkemian lailtoksen opetus- ja. että Eduskunta ottaisi vuoden
26756: tutkimusvälineiden 'h:aclcinltaa va.l'ltten ike:rlta- 1947 tulo- ja menoarvioon 2,440,600
26757: kaäinen ,mä.ä;rära:ha. mk 1,200,000: -. markan määrärahan kotitalousope-
26758: Ede.Näoleviin ·perustcluihin ;viita/ten ehdo- tuksen lopuUista toimeenpanoa var-
26759: tamme lkunnioi:ttaen, t~en Helsingin yliopistossa.
26760: Heil.singissä 'loikakuun 31 ·päivänä 1946.
26761:
26762:
26763: Aino Luostarinen. Helena Virkki.
26764: Jussi Anna.la. . Eemil Pääkkönen.
26765: Juhani Leppälä. Alpo Lumme.
26766: Johannes Virolainen. Yrjö Kilpeläinen.
26767: Toivo H. Kinnunen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
26768: Heikki Soininen. M. 0. Lahtela.
26769: J. E. Lampinen. Aaro Uusitalo.
26770: Akseli Bra.nder. Hertta Kuusinen.
26771: Eino Laitinen. Anna Nevalainen.
26772: Aino Ma.Jkamä.ki. Jere Juutilainen.
26773: Erkki Koivisto. Johan Toivo Järvinen.
26774: Kosti Kankainen. Ebba östenson.
26775: Kaisa BiUelä.
26776: 625
26777:
26778: IV,121. - Fin. mot. N:o 80.
26779:
26780:
26781:
26782:
26783: Jern m. fl.: Angående awvisande av anslag för inrättande
26784: (/;V en ettårig husmodersskola med sve.nskt undervisnings-
26785: språk på Korsholm.
26786:
26787:
26788: T i lil: R i k s d a g e n.
26789:
26790: Vid beha.ndli.ngen av finansmotion n:o mäJI i statsförslageJt för år 1947, vilket även
26791: 93 vid 1945 års riksdialg iBingående runvi- atv i!Jantbruksstyrelsen fö.reslagits. Dett;a b.ar
26792: sande av anslag för dn.rät'tiamde av en ihus- emeilllel'tid ,icke skmt, vru'för riksdagen
26793: modersskola med sv-ensk<t undervisnings- borde införa dat behövliga ranslageit. Ettt
26794: språk på Korsholm uttalade statBUtskottet yltt,erligare motiv härför vore a'tt, i händelse
26795: följande: ,Då inom de svenslm områdena av Korsholms huSiillodersskola bleve utvidgad
26796: VillSa län icke för närvarande fmnes någoo :t1ll evtårig, den utan särskilda kostnader
26797: husmoderssk:ola med hel årskurs, finner ut- kunde handhava jämväl utbildningen av
26798: skotltet de't i motionen fl'!allllSitäHda försla:ge~t he:msystmr, något som redan ske!trt med störl
26799: om utvidgning av Korshooms husmoderssk:ola av en eillSkiid d01Dlaltion.
26800: lt!ill!l att omfi!IJtt~a; en hel å:rskurs rilkitigt och Hänvisande till det ovooanförda och till
26801: t.i1hlböl'l~igt. Utsk:ottet har lillrväl icike iBinsettlt de motiv, som framfördes i finansmotion
26802: sig kunna på basen a v motionen föreslå an- n: o 93 vid 1945 års riksdag, få under-
26803: slag för äind&nå!let, utiWnl nöjer sig med a1:tt tecknade hålrmed vördsamt föreslå,
26804: ut.ttaila, wllt det emotser, att regeringen sll'a!-
26805: rast möjtlrig.t bri.ngar sadren tiU e.tt pos1t.ivt att Riksdagen måtte i datsförsla-
26806: avgörande." ge.t för år 1947 upptaga ett anslag
26807: De~tm uttalande, som sedermera av rh- om 968,700 mark för inrättomde GV
26808: dagen godkändes, hade bort föranleda re- en ettårig husmodersskola med svenskt
26809: geringen 1/lttlt anvisa ansl:ag för dettta ända- undervisningsspråk på K01'sholm.
26810: Helsingfors den 1 november 1946.
26811:
26812:
26813: Levi Jern. Albin Wickman.
26814: Ture Hollsten. Albert Brommels.
26815: Matts Forss.
26816: 626
26817:
26818: IV,121. - Rah. al. N:o 80. Suomennos.
26819:
26820:
26821:
26822:
26823: Jern y. m.: Määrärahan osoittamisesta yksivuotisen ruot-
26824: sinkielisen .emiintäkouluri perustamiseksi Korsholmaan.
26825:
26826:
26827: Ed usikunrnaHe.
26828:
26829: Käsiltehlessään vuoden 1945 valtiopäiviHä menoarvioesityiksessä, ilmoon maa;taloruiliaW-
26830: raba:asia-aloit.etta n: o 93 määrärahan osoirt- ,tUJSik:in oH ehdottanut. Näin ei /kuitenlkaan
26831: tamisesta ruotsiniki~lisen emäntällmulun :pe- ole .tapahtunut, minlkä tähden oouslkunoon
26832: rustamiseksi Korsholmaan ilausui valtiova- olisi otettaJVa määräraiha taJlousarvioon:
26833: minvaJliokunta seuraavaa: ,Kun Vaasan Uutena perusteluna tähän on vielä se, ~ttä
26834: läänin ruotsalaisaJueiUa nykyään ei ole ko- Korsholman emärutäkoulu ikoikovuotiselksi
26835: kovuotista emäntäkoulua, pi:tää: valiokunta laajenrue.ttuna .voisi ilman e:rikoislkustannuk-
26836: aloitJteessa tehtyä ehdotusta Korsholman sia huolehtia; myös ikotisisarien vailmistulk-
26837: emäntäkoulun laajentamisesta kokovuoti- sesta, mitä jo on tapaihtunrut/kin ytksityisen
26838: seksi kouluksi oikeana ja asianmukaisena. laJhjoitutksen :turvin.
26839: Valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut voi- Viitaten edetllä esitettyyn ja vuoden 1945
26840: vansa -aloitteen pohja:Ua ehdottaa määrä- va1tiO[>äivil,lä .tehdyn rah. al. rn:o 93 perus-
26841: rra.hoo .tarkoitukseen~ V1a11tn •tyytyy lausu- teluihin a:l•lekirjoittanoot /kunnioittavasti eh-
26842: maan odottavansa, etJtä hallitus mahdolli- dottavat,
26843: simman nopeasti saattaa asian myönteiseen
26844: ratkaisuun." että Eduskunta vuoden 1947 tulo-
26845: TäJmän ilausuman, jonka sittemmin edus- ja menoarvioon ot.taisi 968,700 mar-
26846: /kunta ihyväJksyi, olisi ipitä,n,ytt anrt:.aa hail.tli- ka;n, määrärahan yksivuotisen ruot-
26847: tuksel:le aiheen määrärahan osoittamiseen sinkielisen emän.täkoulun pe?'1fStami-
26848: .tä'hän ta:rlkoitukseen vuoden 1947 tulo- ja seksi Korsholmaan.
26849: Helsingissä 1 p:nä marrasikuruta 1946.
26850:
26851: Levi Jern. Albin Wickman.
26852: Ture Hollsten. Albert Brommels.
26853: Matts Forss.
26854: 627
26855:
26856: IV,122. - Rah. al. N:o 81.
26857:
26858:
26859:
26860:
26861: Luostarinen y. m.: Määrärahan oso~ttamisesta O!Vustuksen
26862: ja lainan myöntämiseen SOIVonlinnan naiskotiteollisuus-
26863: koulun koulutalon rakentamista varten.
26864:
26865:
26866: E d u s k u !11' n a tl :1 e.
26867:
26868: Viittaamme eduskunnan yksimieliseen toi- koUilutrulon .toinen käyttö. Toise!ksi eh:doHi-
26869: vomukseen viime kesäkuun 26 päivältä, sesti 'lahjoitetu!ll: rtontm nllellJeitys jos koulu-
26870: josSia halilritusta ~elhoitetruan ottamaaJlJ vuo- taloa ei oosli vuonna pålästäisi rakentamaan.
26871: den 1947 tulo- ja menoarvioesitytkseen riit- Arlk;kiteh!ti Y. V. Laine on !tehnyt uutta
26872: täväin suuri illllääräl'laha käyteltltäväksi kouilutJaloa vart·en su'lllllnitelman ja kust.an-
26873: puoleksi avustuksena ja puol'elksi huokoo- nusarvion, jOika päättyy 8 milj. markan
26874: kolllroisena 1laina:na Savonlinnan naiskOiti- loppus'11nnnaan, josta .toinen puoli myönnet-
26875: teollisuuskoulun koulut:allon, mkrentamista tooee mainitun kowlutwlon raJkennusavus-
26876: varrten. tuksrena ja toiuen puoli lainana.
26877: Murheeksemme huomaamme hallitukselta Edeilrlä ·es:iJt,eltyn pe.rust~eeHa ehdotamme
26878: jääneen .t'ämä .toivomus huomioimatta, jo1ten kunnioittaen,
26879: määrämha puuttuu enså vuoden tulo- ja
26880: menoarvioehdot11lk9esrt;a. että Eduskunta ottaisi vuoden
26881: Kourlm.wkennuksen väJ]tltämätltömyyitltä ei 1947 tulo- ja menoarvioon 8,000,000
26882: ta.rviltse enää ltodisltaa, siJllä .· marut:ail.ous- markan määrärahan käytettäväksi
26883: vail.iolmnita t'ekemältlään t.utusrt;umi.skäynnillrä puoleksi avustuksena ja puoleksi
26884: on se:n todennut, samaJHa tutustuen asian huokeakorkoisena lainana Savonlin-
26885: kiireeil.Hsyyt·eoo ilroihdestaJkin syystä. Ensiksi nan naiskotiteollisuuskoulun koulu-
26886: käytännössä olevan pienen pnutlteeHisen talon rakentamist.a varten.
26887: Helsingissä 31 päivänä lOik:akuuta 1946.
26888:
26889:
26890: Aino Luostarinen. Eemil Pääkkönen.
26891: Eino Laitinen. Aar:o Uusit.alo.
26892: Eosti Kankainen. M. 0. Lahtela. ,
26893: Juhani Leppälä. Johan Toivo Järvinen.
26894: 628
26895:
26896: IV,123. - Rah. al. N:o 82.
26897:
26898:
26899:
26900:
26901: Luostarinen y. m.: JJläiiträrahan osoittamisesta Brahelinnan
26902: emäntäkoulun perustamis- ja ylläpitokustannuksiin.
26903:
26904:
26905: E d u s kun n a ll e.
26906:
26907: PuhutaM paljon maaltapa<>Sta ja sen suuret tilat pirstoltaan pieniksi viljelysti-
26908: ehikäisemisest!ä, mutta ei kuitenkaan toimita 1loiksi, jolloin monesti suuret päärakennuk-
26909: ~isen hyvälksi, VlaJI'S:i!nbJam. h.alHtuk- set jäävät käy.ttämättömiksi!, niin ltälliaiset
26910: sen :tahoLla, minkä 1toimenpiJteet olisivat pä- karlbanot sopivat uusiksi emäntäkoUilurksi.
26911: teviä. Mruaseudun <atiilJIULttiopetuksen tMVe Ristiina;n kuntalaiset Mikkelin tliWn.issä
26912: on huutavan suuri, siltä itodistaa esim. koti- huomioivat, Brahelinnan tiilan joutUJeSSa.
26913: Wlousoppilaitoksiin pyrkijäin suuri luku- maanharukirut:talain nojalla valtioHe, että klar-
26914: määrä. Ainoastaan tämän yhden alan ltylt- tanoon voitaisiin sopiv~i sijoittaa paikka-
26915: töammattikouluihin oli vi~noo vuonna haki- kunnalla kauan kaivattu emäntäkoulu ja
26916: joita 7,400, joista voiti·in sijoittaa maan tekivät anomuksen ma~Wtalousha11itukseen,
26917: kaikkiin kotitalouskouluihin ainoastaan jotlta taholta asia on paikan päählä tt.Uitk1ttru
26918: 2,198, joten 5,208 oli mäännyrt;tävä pois !Imu- ja havaittu Brahelinnan. historiruHinen kar-
26919: luista. Näistä hakijoista; pyrki 3,875 emän- tano ja sen asema erittäin sopivaksi mainit-
26920: täkouluihin, joihin saatettiin sijoittaJa ai- tuun taT'koituksoon. MaataloushalliJtuksessa
26921: n0'8Bt;aan 611 oppilasta. Onko ·ihme, jos on valmiSitlettu suunnitelma jlll l!llSkelmat
26922: maaseudUn. opinhaluiset tyttäret näin suu- uuden ikoulun pel'IUStamiskUSI1:tainnuksiiksi
26923: rilll joukoin epäonnistuttuaan oman alansa ja ne OiilJ ~ esittletty VJailltioneuvosltiO'lile.
26924: koulupy:t'lrimy'ksissä, hakeutuvat kaupunkei- lt®~lousarvioon saatettavaksi. Mutta haltlitus
26925: hin ja asutuskeskuksiin joillekin kursseille, on meil·le tuntemattomasta syystä saattanut
26926: joita si€!llä aina on tarjolla. tämän hyvä!Jl suunnitelman heit1Jää paperi-
26927: Emäntäkoulu on suunniteltu mi!IMllnoo koriin muis1Jam,atta ollenkaan sitä suurta
26928: n.aiskasvatuksessa elämän pohjakouluksi. Ja hätätiLaa, mikä meillä vaJlli.tsee kotiltalous-
26929: Oilisikin suotavaa, 1€1ttä !kamsakoulun jatko- koulujen puutteen vuoksi. Siksi rohke-
26930: koulutus, jonka tulisi oHa mäytännölliseen nemme me allekirjoittaneet nostoo Brahe-
26931: elämään johrtavaa opetusta, •laoajennettaisiin linnan mäntäkoulun suunnilte!lmat julki-
26932: ja annettaisiin !kaikiUe m:aan tyttäri.Jlle vuo- suuteen eduskunnan tietoon, ja toivomme
26933: den kestävänä emäntäkoulu!kuTSSina. Niinpä tälle tärkeällle asiaLle:rnm.e suurempaa ym-
26934: meidän olisikin oikein rienltäm:äl:lä kiiruh- märtämystä eduskunnan !taholta.
26935: dat:truva perustamaan maamme iJmNdlla kul- Ammattiviraston esittämät määrämb.rut
26936: milla tälLaisia koulruja niin paljon kuin Braheil.mnan emäntäkoulun pterustamistta
26937: maan ta:loud€!llinen tillanne suinkin sa;llii. val'ltml ovaJt seurmvtalt ja olisi ne ~tail.oUStar
26938: Parkailisten ·asukkaidenkin tulisi sopivat vioon lisättäv·ä seuroavasti:
26939: tilaisuudet huomioon ottaa ja tuoda ne 11 Pl. VII ·luvun 1 mom. opettaj'8kunna\ll
26940: julki, siUä on jo käytännössä ·luovuttu siitä ja palvelusväen palkkaruniseen 390,200 mk.
26941: runsauden aj•an käsityksestä, että nämä Saman PL saman luvun 3 mom. !koulun
26942: koulut kohoaisivat uusina miljoonataloina. tlämmitykseen ja valaistukseen 350,000 mk.
26943: Pohjois-Karjalan emäntäkoulu toimii hy- Samoin 4 mom. koulun perustamisesta ai-
26944: väillä menestyksellä entisissä sotHaspara- heutuvat vä:lttäm:ättömät korjaukset kerta-
26945: lreissa. menona 900,000 mk. Samoin 5 mom. kou-
26946: Nyt kun maanhankintalain noj~Ua monet lun sekail.aismenot 100,000 mk. TaJlousar-
26947: IV,123. - Luostarinen y. m. 629
26948:
26949: vion perushankintoihin lisättäisiin 20 Pl joten il'at.kaisun lykkiiläminen koulun perus-
26950: ensimmäiseen 'lukuun uusi momentti: Bra- ltamisesta vuodell:akin saattaa olla monen
26951: helinnan emäntäkoulun irt.aimiston hankin- maaseututyttären kanna'lta kohtalokas ,teko.
26952: taan 1 milj. mk siirtomääräroha. Edelläoleviin perusteluihin viitaJten ehdo-
26953: Tämän uuden koulun perustamiskustan- tamme kunnioittaen,
26954: nukset j,a vuotuinen lt.arveralm ovart yh- että Eduskunta ottaisi vuoden
26955: toonsä 2, 740,500 mk, miltä suillmaia hartaasti 1947 tulo- ja menoarvioon 2,740,500
26956: toivomme eduskunnalta lisäyksenä !tulevan markan miiiirärahan Mikkelin läänin
26957: vuoden talousarvioon, että koulu pääsisi Ristiinan pitäjään Brahelinnan kar-
26958: ensi vuonna toimimaan. tanoon suunniteUun emäntäkoulun
26959: Vielä kerran muistutamme emäntäkoulu- perustamis- ja vuotuisiin ylläpitokus~
26960: jen suuresta puulttees1la koko V'aJlta'kunnassa, tannuksiin.
26961: Helsingissä lokakuun 31 päivänä 1946.
26962:
26963:
26964: Aino Luostarinen. Eemil Pääkkönen.
26965: K. Ha.kaJa.. Helena Virkki.
26966: Toivo B. Kinnunen. M. 0. Lahtela.
26967: Eino Laitinen. Aaro Uusitalo.
26968: Juhani Leppä.lä. Johan Toivo Järvinen.
26969: Ebba östenson.
26970: 630
26971:
26972: IV,124, - Rah. al. N :o 83.
26973:
26974:
26975:
26976:
26977: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Haa-
26978: paveden emäntäkouluUe.
26979:
26980:
26981: E d u s k u 'n n a 11 e.
26982:
26983: Hoopa.vede:n emänltäkOUJlu on jo yli 50 kenrt:laminen käyny.t väJlUämäJt.tömä:ksi. Siitä
26984: vootrti3J ·mooes:t.ykseihlä ltoimimlut Pohjois-Suo- johtuvat kustannuksi(Jit nykyoloissa nouse-
26985: men koltH:aJlouden ja puutarhJanihoidoo kehit- vat aimJakin illJOin 2.5-3 miljoonaan mark-
26986: tämisellmi ja kohottMniselksi. Yksityisluon- kaan, mikä yksityisei11le koUilmilile käy ylivoi-
26987: toisena kouluna on se ka:~en ailkaa saamut maiseksi.
26988: ta:isteililia suurila, etenki[] mlkelli111US1t,en ri~t Viitaten edel1lä ·esitet1tyyn ehdotamme
26989: :tämä1Jt:ömyydesltiä joih,tuv:ita vailk:euiksi1a ,nas- kunnioi,ttaen,
26990: taa,n,. Osa opetltajie:n ja oppm1a:iden asun-
26991: noista m.m. väil.ittämältön ope1tuskieittiö on
26992: oilJlut sd,joiltetltUillR ~eräästä tllaa:puriltailosta että Eduskunta ot laisti vuoden 1947
26993: 1
26994:
26995: vuokraltt.unn rakennuks1een. Samoin oli sii- tulo- ja menoarvioon 1,700,000 mar-
26996: hen suunnit·eiltu järjestettäväksi pikkulasten kan määrärahan avustukseksi H aa-
26997: osasto. Ma1an:hamJkin1ta:liam mukais'ben ,toimen- paveden emäntäkoululle ope.tuskeit-
26998: piteiden johdostla on nämä vuokratiilat nyt tiön, ruokalan, pikkulasten osaston
26999: mene~tetty. Kun !koulu hlman nä~tä h-.wneis- sekä asunt.olarakennt~ksen rakenta-
27000: toja ei voi jartnrua, on illJiå.den viipymärtltä ra- mista varten.
27001: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1946.
27002:
27003:
27004: Yrjö Hautala. Lauri Järvi.
27005: Juho Pyörälä. Urho Saariaho.
27006: Kusti Eskola. Albin Wickman.
27007: Johannes Virolainen. Erkki Koivisto.
27008: Arvi Ahmavaara. Eemil Pääkkönen.
27009: Kais:1 Hiilelä.
27010: 631
27011:
27012: IV,t25. - Rah. al. N:o 84.
27013:
27014:
27015:
27016:
27017: PUkkaneri: y. :tn. : MMfiit-ahan osoittamisesta emäntäkoulun
27018: perustamiseksi Sotkam01t kuntaan.
27019:
27020:
27021: E d u s !k u n n a 11 e.
27022:
27023: On yilcisesti myönnetbty ;ta_ useiden wi tehdyn toivomusMoitteen n: o 181 pef1llrte-
27024: rasmiden :tbteydessi JtuJ:1u'li ltiOOistetuksi !Mft- luihin. Moite :tarkoitti -enilmtä:k<>ntUn. ~e"
27025: mlllittliklasva.tuiksen Slml'!i puU'te mt:tia!laisilillOl'li- rustamista Km1IIlSeeln jr~ 1mlt1inm ~jomi
27026: son 'tresk:liud.essa.. Tämä [ootiml:.å jlbih.tnu: ·mista. So'bkamon ~~. j(jm ttyvien
27027: siitä, ebtei ~ ole. ~orisoa liike:h:i:teoloje:ilsra vnolmi on eritilii:fi sopiVa
27028: ja JOO,i'Illllä maataJ.Quilba edistäviä ~tti tällaisen animruttikou.lun paikaksi, jdtenka
27029: ikOOllujn aooeSkään tarpeellista määrää, eikä k<Yko· ~aiimun nil.orisoll~ olisi: hyvät mah-
27030: tämän vu(Jiksi oJ,e thlaisu:-tlJtta nuocieolila ml- dollisuudet koulun käyttöön.
27031: misltlawtoo harjoit<tamaan · aJil1IDattiaan lklari- E:mOOtä:Irouiun peoostamiselila va:tmaa,h-
27032: loolla Si!llil. IOOhaliliru, miltä mrua:mme pääeJ.ilrukei- kiil: 'lisätä.ä.n. suul.'leSSa määrill1! Kainnl'llfi ill1!3Ja-
27033: lliOO harjoiJtitajhlta voidia&:~J odotiti&t. Varsttin .talo:rus,tlilolballlitoa ja harllaStusta ntruttalou-
27034: maJaanme p<ilijois- ja itäosissa on naispuoili- :toon ja sen llmtma•ttaV'aisuuteen selkä ~t
27035: oon rooa!laisnuorison a~thlroulludStta Slllru:ni: täisim :myöSkriu maaH.le vahlngoM.jm;ksi inm.o-
27036: P'UiUlte. Tiedämmehän,, että pohjoisimmrut dosturnu:tta ooisffie:ri pailroa; mallilit.ä :fre.up'llil1-
27037: emänU:iäkoulnt ~jai,tsevalt Limingassa ja k!ei!hin.
27038: Hoopa;VIedeHä. Kolro Lapiu llääni ja KrailliUu Edellä esi,tettyyn viitarten e~
27039: ova.t ilp1~m tälllaista na:ispuffiisen nUJO~Th rku.nnioi!Jta.en,
27040: a;-IJlmaittirkoullua, cikä heillä ole milnikääw-
27041: Uaisia malhdoillisuuiksia saada aJlik:oolJ:istakoon että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
27042: ammatltiopetus:ta .1Jailonemänruän va::ativoon tulo- ja mMwarvi()()11, 2,000,000 mar-
27043: :tehtäväful!. kan määrärahan emäntäkoulun pe-
27044: Viitt.aanune vuoden 1945 valtiopäivillä rustamiseksi Sotkamon kuntaan.
27045: Hielsångmä J.okaikuUJn 30 pärl.vänå 1946.
27046:
27047:
27048: Eeniil Pääkkönen. Aino Luostarinen.
27049: S. Salo. Yrjö Hautala.
27050: J. Pyörä.lä.
27051:
27052:
27053:
27054:
27055: 15
27056: 632
27057:
27058: IV,126. - Rah. al. N:o 85.
27059:
27060:
27061:
27062:
27063: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta emäntäkoulu.n pe-
27064: rustamista varten Kemijärven kuntaan.
27065:
27066:
27067: E d u s k u n n a ll e.
27068:
27069: Jo vuoden 1929 valtiopäiville jätti Perä- maataloushrullitus varsin asiallisilla perus-
27070: Pohjolan MarttaHilton kehoituksesta nykyi- teilla esittänyt halitukseHe, että vuoden
27071: .n.teal Laipin .läämiiin v.lt. tmalailrerl'la Uuno 1947 tulo- ja menoarvioon otettaisim tämän
27072: Hrunu'Uillam. ~ siil~om edusku.noossa, emäntäkoulun perustamiseksi !tarvittavan
27073: alloirt:lboon, ert1tä Kemijärven kunrtarun pe- maalti1an hankkimista varten 1 nrilj. mk. Jo-
27074: ruslt:e'tltlruisiin errnämJtä:koulu. Sen jäJ.kioon kainen myönltänee, että mwassarnme on ollut
27075: on jatkuvasti tehty eduskunnaJlle aloitteita ja edelleen on maataloude~lisista ammatti-
27076: samasta asiasta. Viimeksi jätettidn aloite kouluista tuntuva puute, koska niihin voi-
27077: vuonna 1945, jossa ehdotettiin eduskunnan dM.Il1 otlba:a vai!Th llllOin lj 5 pyrki.jöisltä ja
27078: hyväiksyttäväksi toivomus, ffi,tä hallitus ot- että maamme pohjoisin osa, yili puolet
27079: taisi vuoden 1946 tulo- ja menoarvioesityk- maamme kokonaisalasta, on tässäkin suh-
27080: seen määrärahan mainitun emäntäkoulun teessa jäänyt lapsipuolen asemaan.
27081: perus1lamiseksi. 1.\fuaJta;lousva;liolrnnta, jonka Kun siis maataloude~lisista naisanunatti-
27082: vaJ1miste1taV'Iliksi mainittu aloite jäJtettiin, on kou!luistakin on koko maassa huutava puulte
27083: mietinnössään kesäkuun 18 päivänä 1946, j:a niihin, mitä on olemassa, on oppiiLaiksi
27084: yhtyen ~oitt-eessa esiif:e.ttyihin perusteluihin, pyrkijöitä niin paJljon, ettei voida ottaa
27085: ehdotltanut tedUSlrnnnan päätettltäväksi toivo- muuta kuin ainoastaan pieni murto-osa, on
27086: muksen, että halil:itus ottaisi vuoden 1947 selvää, ettei sellaisten alueiden nuorisolla,
27087: two- ja menoarvioesitykseen riittävän suuren jossa kouluja ei o[e o1emassalkaan, ole mi-
27088: määrärahan emäntäkoulun perustamiseksi tään mahdonisuuksia saada ammattiope-
27089: Kemi!j·ärveon kuntaan. Tämän ehdotuksen tusta niissäkään kouluissa, joita muuaJlla
27090: hyväksyi myöskin eduskunta aivan yksimie- maassamme on olemassa.
27091: lisesti kesäkuun 26 päivänä 1946. Kun maatalousalalla toimivien naisten
27092: Kun maamme pohjoisin emäntäkoulu on ammattikouluista on sumun puute eikä yh-
27093: Oulun iäänrin eteläosassa Limingassa eikä tään emäntäkoulua dle yli pudlet maas-
27094: sen pohjoispudlelila Oulun läänissä eikä tamme käsittävälQä Pohjois-Suomen alueena,
27095: myöskään koko Lapin läänissä, jossa on yli on kohtuuhlista, että emäntäkoulu ennen
27096: 140,000 asukasta, ole yhtään emäntäkouQua muita perustetaan Kemijärven kunt:aan ja
27097: eikä kotitalouskoulujakaan nykyään ole siten toteutetaan eduskunnan vasta muuta-
27098: muuta kun yksi ainoa kiertävä koulu ja mm ikuukausia sitten tekemä päätös.
27099: kun eduskunta v·asta n. 3 kk sitten on yk- Edellä esitmtyyn viitaten ehdotamme,
27100: simielisesti hyväksynyt edellä mainitun
27101: maatalousvaliokunnan ehdotUJksen, niin on että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
27102: kohlbuu:hlista, ebtä eduskunnan Y'ksimieiin:en tulo- ja menoarvi10on 1,000,000 mar-
27103: päätrös myöskin toteutetawn, eikä sitä enää kan määrärahan emäntäkoul1tn pe-
27104: siirretä vuodesta toiseen. rustamista vfl.rten Kemijärven kun-
27105: Saamamme tiedon mukaan on myöskin taan.
27106: Helsingissä 31 päivänä iokakuuta 1946.
27107:
27108: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
27109: S. Salo. Aino Luostarinen.
27110: 633
27111:
27112: IV,121. - Rah. al. N:o 86.
27113:
27114:
27115:
27116:
27117: Piippula y. m. : Määrärahan osoittamisesta Suomen Punai-
27118: sen Ristin Varsinais-Suomen piirihallituksen Pyhäran-
27119: nan pitäjässä omistaman kotipuutarhakoulun ylläpito-
27120: kustannuksiin ja koulurakennusavustukseen.
27121:
27122:
27123: E d u s k u n n a l 'l e.
27124:
27125: Suomen Punaisen RiSitin Va:rsinais-Suo- tarikoitus ikuluvan syksyn aikana hankkia
27126: men piiriihal!litulksen saatua lahjoituksena koululle ltarvilttava kalusto ja työvälineet.
27127: vastaanottaa Pyhärannam: pitäjän Reilan ky- Koulutillan ra:kennuskustannuksert; ovat
27128: lässä sijaitsevan 1'3 ha peJJtoa ja 168 ha noussoot kutluvana vuonna 2,200,000 mark-
27129: metsä.maarta ikäs:itrl::ävän ÄijäJän 1ti!lan päätlti kaan, josta lkouJluraJkennulksen ooaHe tu1€1J
27130: sanotltu piirihahlitus ,perustaa t:hlatle kOiko- 1,540;000 mariklkaa ja ikotieläinrrukennulksen
27131: vuotisen puu~arhalkouilun. Kysymyksessä osa1le 560,000 marlkikaa. K:ailuston hanikin-
27132: olevan ikouLun rt;a.!'lkoituks:ena on ammwtti- lto:i!hin tarvitaan 950,000 marildma. Opet-
27133: opetuiksen .antaminen vähävaraiSten pienvH- tajien palik!koihin on 'laskettu 'tarviittavan
27134: jelijäikotien tylbtär]11e ennen ka:itkikea puu- 564,000 mwkkaa sekä opp,ilaiden ,ruolkame-
27135: trurhalllhoidossa, jotta nämä tehdk!kaan puu- noihin 396,000 marikkaa.
27136: tarhavi~jelyks.en :avu;lla voisiva't lisäJtä pien- Suomen Punaisen RiSitin V a·rsinais-Suo-
27137: ten ik:otitilojensa tuloja. Puu:tarha.nhoidon men piiriha:llitus on uhrannut ihuoma.tta-
27138: opetuiksen [isäJksi rtuHaan !koulussa anta- vasti vaxoja tarpeelliseksi rtodetun lrou[u-
27139: maan opeltusta myöskin. kaiik:issa; ·emäntä- rhanlfukoon tOteUJtltamiseiksi. Todelten iko111lun
27140: koulujen opetusohjelmaan ik:uuluvis.s:a ai- tarpoollisuuden eduSkunta on viime hei!Ilä-
27141: neissa, joskin suppoomman ohjeilmalll puit- kuun 10 päivänä lausunut toivomuiksen, että
27142: ,'tJeissa kuin emäntäkouluissa. Sekä opetus ha,Jililtus ottaisi läMmpoon: tulO- ja me:noar-
27143: e~Jtä yHäpito on suunniteltu annettavan vioesitykseell!Sä riiitrtävän mää.räl'aihan ikysy-
27144: oppila1ne lkorvauiksetlta. myiksessä Ollevan iko'tipuutarhalkoulun ltar-
27145: Saatuaan fi:;H:an haltuunsa ryhttyi Suomen peell~is:ta raikennustoimm,taa, lkal'USIWhankin-
27146: Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piir:i!hal- toja, opettajien pall'.l~kausta ja oppiJaiden
27147: Htus ikunnostamaan thlahla oilevia rwkennulk- yllrup~toa varten.
27148: sia koulun taT'koituksiin. T~lan erutinen VaS!toin eduskunnan lausumaa rtoivomusrt;a
27149: päämkennus on ikllilllJOStettu varsinaiseiksi ei ha1Htus lkuit.enikaan ole oltil:.anu't menoar-
27150: ikouluralkennuikseksi ja on sen maatruloushal- vioesiltyikseen ethdo,tettua määrärahaa. Kun
27151: Jilt:uksen korti,t:a[ousosaslton tahoLta suorite- koulun raikennustoiminta on jo edisrl:ynyt
27152: tussa ta.I'IkaSitulksessa todettu vastaavan tar- niin p~tikihlrle, että !koulu voisi aJlo1ttaa ~oi
27153: koitustaan. Kouluralkennuikseen ja tHwl,la mintansa helti ensi vuoden alusta, ehdo-
27154: oleviiru muihin ra;kennuiksiin voidaan si- tamme !kunnioittaen,
27155: joi·ttaa yhtoonsä 30 Oipphlaslta. Ede.Heen on
27156: pih·ihal'Htuksen rtarlkoi:t111ksena raiken'taa että Edusknnta ottaisi vuoden
27157: opettajrlJle erillil1nen asuinraikennus seikä 1947 tulo- ja menoarvioon Stwrnen
27158: puutarhaopetusta varten kasv:i!huone. Kou- Punaisen Ristin Varsinais-Suomen
27159: 'lutilan uusi lk:otieläinsuoja on p~whai1Iaan piirihallituksen Pyhärannan pitä-
27160: raikenteiUa. KoUJlUlll toiminnan on suunni- jässä omistamaa kotiputdm·hakmtlna
27161: teltu a~lkavan rt:ammikuussa 1947 ja siksi on varten
27162: IV,127. - Punaisen Ristin lrotipuutarhakollllu.
27163:
27164: 11 Pl. VIII: 11 mom:lle koulun 11 Pl. VIII: 15 mom:lle koulura-
27165: vuotuisia ylläpitokustannuksia var- kennusavustusta varten 1,500,000
27166: ten 982,400 markkaa; sekä markkaa.
27167: Helsingissä~ maiN'aSkuun 1 päiV'iiilliä 1'946.
27168:
27169:
27170:
27171: J. Erland Pilppula. Eino Roine.
27172: Yrjö Suontausta. Aino Malkamäki.
27173: Urho Kulovaara. Eino Laitdnen.
27174: Ja.hnari Kulmala.
27175: e·!l.:
27176: .
27177: 'U<J,V
27178:
27179:
27180:
27181:
27182: IV,12s. - Fin. mot. N:o 87.
27183:
27184:
27185:
27186:
27187: VQll. B6n;J. m.. tl.: Angående anvisande av anslag för Svenska
27188: un.tbrukllSäUskapens i Finland Förbunds verksamthet
27189: bland svenskpråkiga småbrukare.
27190:
27191:
27192: T i ltl R i k s d a g e n.
27193:
27194: Svensma Lanitbru,kssällsilmpens iJ FiDilood Å:r 1945 erhö!ll Pioorijelijäm K:eskuS!liit1to
27195: Förbund lrrur i sitt budgetfQrsilla.g för år 2,315,000 mark och Pi1e.nviJ:j1elijäin Liitltro
27196: 1947 uppltagit oo poot om 276,000 m:ark 1,157,000 mark, mooalll det svenslm. förbun-
27197: för w småbrulkarkQilSulent, som förbundet de:t för sina sählsikaps räkning fic!k uppbära
27198: har för avs:i[{1t MJt :runstäilil:a; frän och med en:dast 94,000 mark för nu ifrågavaraillde
27199: nästa år. Dennes uppgif;t, och verksamhet verksamhet. För år 1946 voro mots'V'arande
27200: skuHe beträffaillde de svellSikspråkiga SIIIlå- tai för Pienviljelijäin Kesikuslliitto 2,699,100,
27201: brukarna närmast motsvara; det ru'bete, för Pienvhljelij,äin Liitto 3,370,000 och :t'ör
27202: som utföres rav Piooviljeilijäi([]; Liitto och det svens.ka förbundet 117,500. Rege.ri:ngen
27203: PienviJlj~lijäin Kesikusliit.rt:o pä finskt håH. ooh rhdagen höjde den gånge:n: Pioovilje-
27204: Under nuvarande fö:vhälhmderu. synes en ut- H·jäin Liit't()S ans[ag med var sin mhljon ut-
27205: 1
27206:
27207:
27208: vidgad ve11ksamhe~t på det1ta område vara: över det av ~antbruksstyrelsen föresil'a!gOO.
27209: fuhlt moltiverad och nödvä.ndig, dä på Om de'tba då MtSågs IIll<l!tiveralt, så borde ut-
27210: svenskt hå1l in)tet motsvarande småbrukar- vidgailldet. av Svemska Lantbrukssälilis1kapelll8
27211: förbnnd finnes, inom villk€1t de sve:lll'!ksprå- Förbrmds v·el"ksamhet i föreV!a!'ande avse-
27212: kiga: småbrukarna, som tack vare kolonisa- ende och dess sbödaillde med sta;tsmedel icke
27213: tionen staDkt väJOa i an't!all, ikunde ve:rka och vara mindre viktigt 00h nödigit.. I sta,tsför-
27214: känna sig hem.m:a,. SvenSika LmthrukssäMs- slage~t för år 1947 hai y;tteriligare kännbart
27215: kapens Förbrmd söker ju tiHgodooe aJ1Ja ökad~ ·anslag för de: finskspråLlriga småbru-
27216: svenskpråkiga jordbrulkares intressen, och ikarförbunden upptagilts, men ingerutiJng för
27217: i d~'ta förbund äro sammanförda samt[iga d~&t svenSka förbundets rnu plaillerade verk-
27218: svenska organi&\Jtioo.er oeh S8llllm:runs'lutnin- samhe:t, vilket, rknappa!!!t !lmn va~a överens-
27219: ga:r på jordbrukets område. FörbundC!t. ihar S:tämmande med r8Jttvisa och biililighet.
27220: dess,u,t{)flfi ål'IOOt från nästa; ål'SI börj3.1UJ tihl-
27221: sätt;a. etlt småbrukarutskoi11t för behandlin- På grund av det ov<a1n alllfördia. itillåita sig
27222: gen :av ärenden, som närmWs~t ha avseende undertecknade vördsa:mt föreslå,
27223: å småbrukarbefoUmmg~.
27224: Förbundet har vissevligen Uillder en: följd att Riksdager~, måitrte i statsförsw-
27225: av år Qyf''(: etJt 13Jl8k\:g för utövande av råd- get för år 1947 rupptaga ett anslag,
27226: givrulld~ V!e:I'~arrnh<e~t bhmd småbruka:re a't:t
27227: stort !J76,000 mark, för Svenska
27228: förd~ :mellWl! de :tre [·allltbrukssl:i!llskap,
27229: Lantbrukssällskapem i Finland För-
27230: SO!IU hö~ ltåilil förbundet., men har i0ke för
27231: bunds verksamhet blwn.d svensksprå-
27232: egen del fwtt disponera någ<l!t ans1Jag för äln- kiga småbrulw'l'e.
27233: damålleb.
27234: Helsingfor$ doo 31 oktober 1946.
27235:
27236: E~'t 'YOll :eorn. Albert llrommels.
27237: Levi Jern. Matts Forss.
27238: Albin Wickma.n. Ture Hollsten.
27239: 636
27240:
27241: IV,12s. - Rah. a.l. N:o 87. Suomennos.
27242:
27243:
27244:
27245:
27246: von Born y. m.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Lant-
27247: brukssällskapens i Finland Förbund nimisen liiton ruot-
27248: sinkielisiin pienv~'ljelijöihin kohdistuvaa toimintaa var-
27249: ten.
27250:
27251:
27252: E d u s k u n n a [ 1 e.
27253:
27254: Svenska Lantbru:kssihllskapens i Finland V. 1945 sai PieiliVhlje'lijäin Keskusliitto
27255: Förbund on talousM'Vioehdotuikseensa vuo- 2,315,000 mal'lklkaa ja Pienvi'lj~lijäin Liitto
27256: dclrsi 1947 ottanut 276,000 marlran erän 1,157,000 markkaa, kun .taas ruotsalainen
27257: pienviljelyslkonsulentin pa~iklkaamiseen, joilika liitto seurojaan var.ten sai vain 94,000
27258: !liitto aikoo ottaa palvelukseensa ensi vuo- markkaa nyt puheena olevaan .toimintaan.
27259: desta Hi:htien. Tämän tehtävät ja toimiala V. 1946 oli vastaava määrä Pienviljelijäin
27260: ruotsinkielisten pi€nvHjelijäin parissa vas- Keskusliitolle 2,699,100 mik, Pienviljelijäin
27261: taisi ·lä!hinnä sitä !työtä, j01ta suomenlkieli- Liiltolle 3,370,000 ja ruotsailaiselle tliitoHe
27262: s~llä ta:hohla tekevät Pienviljelijäin Liitto 1<17,500 mik. Hallitus ja eduslkunta korotti-
27263: ja Pienvi!1jelijäiru Keskusliitto. Nykyoloissa vat tä.Uä iker.taa Pienviljelijäin Liiton mää-
27264: näyttää •toimiiman [aajentaminen täillä rärahaa kumpikin miljoonallaan, siitä mitä
27265: alahla olevan :täysin perusteltua ja välttä- maata:loushamtus illi ehdottanut. Jos :tätä
27266: mätöntä, lkosika ruotsMais€Ha .tahoHa ei ole siHoin pidettiin perusteltuna, pitäisi Svenska
27267: vastaavaa pienviljelijä:liittoa, jonlka piirissä I..~allitbrukssiiJllslkapens Förbundin. •toiminnan
27268: asutustoiminnan j01hdosta luv:ultaan suu- esillä olevassa mielessä ja sen ·tulkemisen
27269: resti Hsääntyvät ruotsinlkieliset pieruviljeli- valtion varoiilla olla yhtä ,täl'lkeä;tä ja tar-
27270: 1
27271:
27272:
27273: j~t voisivat toimia ja tuntea olonsa ilmtoi- peelHslta. Vuoden 1947 tuio- ja menoarvio-
27274: seksi. Svenska Lantbruikssäills!kapens För- esitykseen on otettu vie'läikin tuntuvasti ko-
27275: bund pyrlkii huolehtimaan kai:kikien ruotsin- rotetut :määrära;hat suomenikielisHle pien-
27276: ki~listen maanviljelijäin eduista ja täillän viljelijäH:i:toille, mutta ei mitään ruotsMai-
27277: liittoon !kuuluvat lkaia:i ruotsinlkielilset sen liiton ny.t suunnittelemaan toimintaan,
27278: maanviljelysalan järjestöt ja yhteeruliitty- mikä .tuslkin on oikeuden ja kohtuuden :mu-
27279: miiJt. LHtto sitä paitsi aikoo ensi vuoden kaista.
27280: alusta asettaa pienviljeli.jäva:lio!kunnan ikä- Edellä esitetyn nojail.la. ai1lekirjoi,ttaneet
27281: ~itte'lemään asioita, jot1ka :lä;hinnä kOS'keva.t kunnioittavasti ehdottavat,
27282: pienviljelijäväestöä.
27283: Liitto on tosin useina vuosina saanut että Eduskunta vuoden 1947 tulo-
27284: mäJä·rärahan neuvontatoimintaa var.t.en pien- ja merwarvioon ottaisi 276,000 mar-
27285: viljelijäin parissa jaettavaksi Uit.toon !kuu- kan määrärahan Svenska Lantbruks-
27286: tuvan ikolmen maatalousseuran kesken, sällskapens i Finland Förbund nimi-
27287: mutta itscllään sillä ei ole ollut ikäyte.ttä- sen liiton ruotsinkielisiin pienviljeli-
27288: vissään määrärahaa tähän :tar.koi.tuikseen. jöihin kohdistuvaa toimintaa varten.
27289: Helsingissä 31 p :nä lOikaJkuuta 1946.
27290:
27291: Ernst von Born. Albert Brommels.
27292: Levi Jern. Matts Forss.
27293: Albin Wickman. Ture Hollsten.
27294: 637
27295:
27296: IV,129, - Rah. al. N :o 88.
27297:
27298:
27299:
27300:
27301: Pusa y. m.: Korotetun mää1·ärahan osoittamisesta ·maatalous-
27302: kerhotoimintaa vm·ten.
27303:
27304:
27305: Ed uskunnaHe.
27306:
27307: V alltio1ta SlalaltJiirn v•uoden 1946 moot.a- sai 29 tyytyä 7,000 mrarlkkaa pienern!}Mn
27308: touSlrerhot.oimilllbaa VlaTiben 18,335,600 mar- kk. -paJkikaan pailildraosaston es1tt.äm00 7, 750
27309: kiaJn määräraha. Tämä 13..vusJt,userä oli -8,000 ma11kan ~k.-pa•lkan asemast!a. Nirinpä
27310: lruitenkilll rahanarvon allen.emisen vuolksi truUaankin s,iiheilJ, etJt.ä ikerhoneuvoj:ruin pafiik-
27311: riitt.ämä;tön, joten kerhotyötä jOIUdutti<i~ kaial kohtuu:J:lisiksi ikorot!taaninen, joka ensi
27312: killune<ma vuonna supistamaan•. V. 1945 >mJOnna on tinikimält.ön V'iil1ttiiJOOttömns,
27313: oli ntaaJtaloUSikerhotyöt.ä 393 ::Ha pailkkaku.lli- ede1lyttää vähillitään 3. 7 mi'Ij. :ma.rkan
27314: oo.Ha, IIlJUltlta tämä vuonoo V'ain 370:iJi1ä. määrä:rruhalisäystä.
27315: 23:Ha paciJkkalkiunnaMa kffilreytyi siis kerho- Joltta siis väJ1tyttäJisiin ensi vuo:rma mrua-
27316: työ toistaiseksi. Kerhollais.ten määrässä rta- taloUSlrel"hotyoo supistamiseslta ja jotta ne
27317: pa:htui myös n. 12,000 vä.hen~'S. KerhJO.. ker.hoolrrmet, jotika va·rojen puultlt.eess:a ~tämä
27318: l.aisia oli tänä vuoJhl1a vain 72,000 ja v. 1945 VU001illJa jowtuivalt kesikeyltltämään ttyöllJSä,
27319: 84,000. sruaJtaisiin jäJlleen ;toimillltarun, tarvriltaan vuo-
27320: Niin i!käJän on todetti&va, ett.e:i llmlunoona den 1947 kerhomää:r:ä.r!ahaan fisäyS!Jä 5.3
27321: vuol1l1Ja ole vojjtru Vi&rojoo nim:klmudem. V'UOksi m]lj. mrarkikaa.
27322: suorilttaa ikerhoneuvoj:iJlile edes llliit.ä vählm- Krm valtion v:n 1947 t.rulousarvioon on
27323: mäispa:Lklkoja, jQtika sosioolirrnin:isteriän otettu va]n 1. 5 millj. martkan ':Lisäys maa-
27324: hllllta- ja paJilclrnooasto on mii;ä.ränny;t. 232 :n taJlouskerhomäärärahoihin, ehd01telt1alan,
27325: n13.åspUiOlisellJ k:erhoneuvojan ikk.-palkka oli
27326: a1[e 5,000 marikkoo j•a •~ain 48: n kk.-prulkika että Eduskunta korottaisi vuoden
27327: I10'USii 6,000-6,500 mark:lman, SJiis pa&:kia- 1947 tulo- ja menoarvioesitykseen
27328: osaat<m es1tt.ämään pa,Jjlclroukseen. MiespUJO- otettuja maatalouskerhomäärärahoja
27329: list,en ke:r:honeuvojain P'aillkat oliv3Jt. SUJhteel- 3,800,000 markalla.
27330: lisesti hireman P'aremmaJt, mutta heisltäJkin
27331: Helsingissä 1 p.äivä.nä marraskuUlta 1946.
27332:
27333:
27334: E. Pusa. Aaro Uusitalo.
27335: 638
27336:
27337: IV,13o. - Fin. mot. N :o 89.
27338:
27339:
27340:
27341:
27342: Brommels m. fl.: A1t1gående a.'nlvisande av anslag {Qr bevil-
27343: jande av S!tatslån · åt av yrkesfislUJre bt1dade fiskerieko-
27344: nomiska. företa.g.
27345:
27346:
27347: Till Riksdagen.
27348:
27349: En stor de:l av vårt 'lands yrkesfiskare :tiva fiskihrunde:l 011d!nad på ett ~i!llfredsSitäl
27350: fö.rsö:ker '111l!mera ti!livarataga sina ekono- landte sätt. I fiskeriand!l.'!lSJlagen :ffinnas de
27351: mieka mtressen gmliQIIIl att bilda etHer an- s·törs1ta garaiDJtierna för at.t få fislkhandeln
27352: Si1uta; sig tihl ;r.ed,an exislter:anrle fiskerian- t.i·ds•oolig och eUeiktiv. Statslån! åt and~
27353: deilslag. Dessa fiskarbefolilmingens egna [agen bleve ju icke dire!lm.a U!tgifter, ehmu
27354: företag, soon 'h&ndha föri1dling, j,rufrysning, ti!l1fä1li:gt.vis anslag skuhle erford~as. De
27355: transport oeh försä1jning av fislk, kämpa när:mare vilillroren, för e:riliålllande av stats-
27356: med Sltora kapi'talsvårigheter, varför fiskeri- lån för antyt.t ändamå!I kunde lllltar:betas av
27357: :n!äringen in,t~ !lmn göra ett sådant upp- Vlederbörande myndigheter.
27358: sving, som dess betyd!else för fo1khusihä:l1- På grurud av det alliföroa föreslå under-
27359: nringen ai1Il/a.l'S Slkuhle betin:ga. Därför borde tecknade,
27360: starten stå de av yrkesfiskarn:a åstaJd:komna
27361: företrugen til1 tjänst med bi.Miga [ån. Detta
27362: vore i och för sig icke någon:ting nytt, ubm att Riksdagen måtte i statsförsla-
27363: ooldast en återgång tBll nor:ma:la förhållrun~ get för år 1947 upptaga. ett ~nslag
27364: den, ty tidigare gåivos srt;a;tslåin för YI"kes~ om 10,000,000 mark för beviljande
27365: fiskarn:as affärs.föreitag. Erfarenheten har av billiga statslån åt av y1·kesfiskare
27366: visat, att 1det varit svårt qt•t d'ä vår primi- bildade fiskeriekonomiska företag.
27367: H~i'V'gfors ·~ 31 (jktober 19.46.
27368:
27369:
27370: Albert Brommels. Levi Jern.
27371: Albin Wickman. ]i:bba östenson.
27372: Matts Forss. Helmer Smeds.
27373: Ture Hollsten. John Österholm.
27374: 689
27375:
27376: IV,13o, - Rah. al. N:o 89.
27377: Suomennos.
27378:
27379:
27380:
27381:
27382: Bro:w.lllels y. w.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi am-
27383: mattikalastajien perustamille kalataloudellisille yrityk-
27384: sille.
27385:
27386:
27387: E duskunnaHe.
27388:
27389: . Suuri osa IUJaamme aanmaJf;tika;Jru;taji:a &.~eeHi~ kalakwuppattnme järjesteltyksi
27390: yr~ttää; nJ~kyiså:n huolehtia taloudeLlis~ lty:ydy.ttäväillle !lm.nn.aJle. Kal~usosuusknn
27391: eduistaan. m'UIO<ios;tamralla imllMitusosuUSikun- nwt ov~:t. llml3kaupa.n aja.nmu:kaisek.s:i ja rte-
27392: tia taå. HiJttymäillä jo toiminna.ssa olevliin ihiokkaaksi s!Wlllsen paras tae. Ei:kä osuus-
27393: :tä1la:isiitn osuuslmrutiin. Nämä imlastaja- iknntien vailltion lainoista tlli.isi suoranaisia
27394: väesWn oma't yrirt;ylkselt, jo1Jkia. huoliehtivat meooja, v~akin Sialhrunnaisesti määrärah.wt
27395: \lmil_~ jaJootuiksesta, jäädy:tykseSitä, kulje- oHsi<vat .tarpeen. Asianomaiset virooomaise.t
27396: tukses:ta ja myynnistä, oV!a;t sururiss:a påä- ~:isiVJ!Ilt la~±a mainilttuihd.n rtarlko1tukSiiin
27397: omavaike~issa, minlkä vuolk!så kallastru;ellin- myoonet:tävien vrultion ~ainoje.n saamisen
27398: :ke1no ei voi osoirtlt:aa sehlwis.ta nousua, jota lähemmälb oodot.
27399: s€1I1 mwkirtys kansantalouden ilmnnw1ta Wlia- :&dellä esitetyn nojallla ail.leikirjoitt.aneet
27400: tisi. Se.n VUJOksi: ~rultion o:lisi av:ust~va ehdottav•alt,
27401: a:mmll!ttik:al$itajaå:n muodostamia yrleybiä
27402: haJpojen lainojen J;D..Uoidlossia. Tämä ei seli!Jwi- että Eduskunta vwoden 1947 tu.lo-
27403: seooan oil.dsi m1tään urutta, vaan vain prulaa- ja menoarvioon ottaisi 10,000,000
27404: mista normarulioloilb.m, sillä aili:aisellllllllill markan määrärahan halpojen valtion
27405: annertJtiJin valtion 1aå!noj•a mnnmttikaJ.astta- lainojen myöntämiseen amrnattiluilas-
27406: ja~ liikeyri:tylksiille. Kokemus Olli osoilbta- tajain perustamille kalataloudellisill-e
27407: nl,];t, e:fltä; on oHut ww!kea sa,ooa meidän yrityksille.
27408: Heilsingissä 31 päivänå lolw.muta 1946.
27409:
27410: Albert Brommels. Levi Jern.
27411: Albin Wickman.: Ebba östenson.
27412: Matts Forss. He~er Smeds.
27413: Ture Hollsten. John Österholm.
27414:
27415:
27416:
27417:
27418: 16
27419: 640
27420:
27421: IV,131. - Rah. al. N:o 90.
27422:
27423:
27424:
27425:
27426: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois...Sumnen
27427: veden vaivaamien viljelyskelpoisten maiden kuivatta-
27428: miseen.
27429:
27430:
27431: Ed uskunnallle.
27432:
27433: Siil'ltoväe.n ~urtmstoitminlta, swnKJinkuiln telma ja ikiustanmusarvio jo noin 30 vuotlba
27434: yloo:ns.äkån ~utustoiminmian lisääntymi:lllel1, sitten. SuamnitelilUJll vedenpi'Dllla:n: las!lru!n
27435: on tuonut eshlle va:altdmuksen uusien villje- kaUJtta saataisiin järven ram:t:ain heinä:n-
27436: 'lysa:lojen sruaJinisesta. MyöSkin on kiwrjrun tootto il1säänlbymiiJän noin 600,000 ikg vuo-
27437: relrunsoonti talvkuokintaa vacl<en yleensä- dessa. H~mkk:een toteuttaminen on lmi1ten-
27438: kin, m1urtta varsinilciin alituotllhlll1loo1ueill.a kin määrärahojen puutteen vuOIOO vUJOSii
27439: muodootnnuth heinämaiden puutteen joh- VUJOde1ta lyrkikä:änltynytt, ja on se vtieläikdJn
27440: doota erittäin ikireälksi. Pikaiset pamlll- sUJOI'iltltamatta.
27441: nukset ltå'lantoon korjaamiselksi oliSivat M- Samoin on Ranuan ~unnan alueeil:la; Por-
27442: van v·äJittämäJtitömWt. Nopeimmin voitaisiin: t.imojärvi, mistä noin metrin vooenpilnOO!ll
27443: asioo111, ~IDakifll osittai.n, sa.1aid!a pararmiUSita ll:as:kemisella saa;taisirim: Slffitoja iheihtruareja
27444: veden vaivarumien v~ljelyskelpoisten maiden hei.in:ä.lnoo,ta. Sanotusta järvestä jo ni}Titikin
27445: kuiva:amis:ella ja useissa tapauksissa vall'Sinr lrorjmtaan huomatitavat määrät ilrarjanrehua,
27446: krim järvien vedenpinnan !1Jaslk:emise1la. suuri:IDlillaJlJ OSian kmteriikin jäädessä korj~a
27447: Pohjois-Suomessa, joka ikiarja:nrehnn sa- matta, lloosika sitä vatiik:euttaa vesi.
27448: moinlkuin yleensäJkin maatalloustt:arotteisiin Edel!lä olevan perusteella ehdotamme,
27449: n3ilidoo on rulituotan.toolue:tlta, on ihuolTI.lllt-
27450: tava m:ääxä .tä!Baisia veden vruva.amila:, eten- että Eduskunta ottaisi vuode'n 1947
27451: kin rehun v~iUely'kseen soveLtuvia maita. tulo- ja menoarvioon 100,000,000
27452: Samoin Ofll siellä useM,a järviä, joiden vede.n- marka,n miiärärahan etenkin Pohjois-
27453: .pilll:Illacrl. alentamiseill~ sa.:a1Jwisi:i:n: ikarj3Jllrehu- Suomessa olevien veden vaivaamien
27454: tuo1Janto huomalbtavasti llisääntymääru.. Esi- viljelyskelpoisten mmiden kuivatta-
27455: mevkiksi Posi()lll kunll3S!Sa on Suoil.ijä.rven miseen ja järvien vedenpinnan alen-
27456: vedenptinna111 l~aslkelnisesta tehty SUJU1lllli- tamiseen.
27457: Helsdngtissä marroSikunm 1 päivänä 1946.
27458:
27459:
27460: Eino Tainio. Johan Toivo Järvinen.
27461: J. Mustonen. Vilhelm Riihinen.
27462: J. Kulmala. Elsa Karppinen.
27463: Aleksi Rinne. Toivo Sormunen.
27464: Aaro Uusitalo. Sulo Muuri.
27465: Matti Meriläinen. Eino Kujanpää.
27466: Juho Mäkelä.
27467: 641
27468:
27469: IV,1a2. - Rah. al. N :o 91.
27470:
27471:
27472:
27473:
27474: E. Koivisto: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toi-
27475: mif}f>amista varten Pohjois-Suometn valtion hallinnassa
27476: o"Devien suoalueiden v~1jelykseen ottamiseksi.
27477:
27478:
27479: E d u s k u n n a ll e.
27480:
27481: Yh:tiäältä pel.toa.lamme pi€11UUS ja viljel- Pohjois-Suomen suort; ovart:. yleensä lloojoja
27482: lyn maan ;tarve sekä toisaoa1lta elintarpeit- ja yhtenäisiä alueita, käsittä€n huomatta-
27483: temme niukkuus ja varsinkin yLeinen rehu- van mä-ärän 1,000--5,000 h:a: n suuruisia,
27484: pula maassamme 1Jekevät ajankohtaiseksi jopa eräissä taP'auksissa yli 10,000 ha:n
27485: uuden peltoalan raivaamisen. Vaikka tark- Iaajuisia alueita. Eräässä suhteessa nämä
27486: koja tietoja vi,ljelyskelpoisista maistamme suot. poikkeavat huomattavasti muun Suo-
27487: ei vielä ole'k!aan sootavissa, voidaan k!uitren- men soislta, nimittäin siinä, että suur.ten
27488: kin tutkimusten perusteelLa jo sanoa, että soitten keskust;at siellä ovat laadultaan pa-
27489: niitä on ainillkin saman verran kuin meillä rempia, puwttomia turvesoita, kun toos reu-
27490: tätä nykyä on valmista peltoa. namat ovat huonompia ja us€in paksun rah-
27491: kan peittämiä s~krä puustonkin 1takia vai-
27492: Erikoisesti kohdistuu 'tä1löin huomio Poh- keammin raivattavia. Sen vuoksi Pohjois-
27493: jois-Suomen laajoihin ja viljelyskelpoisuu- Suomen soitten raivaus tuiisi tapahtllia si-
27494: deltaan hyviksi todettulliin suoolueisiin. ten, -että suoalue kokonaisuudessaan kuiva-
27495: Niinpä yksin Oulun läänin n. s. ,tasanko- ,ta'an. Kysymys onkin ensisijaisesti vain
27496: alueella on todettu viljelykseen sopivia suo- siitä, miltä raivausmenetdmiä naHlä suo-
27497: maita olevan n. 600--700,000 hehtaaria ja aiueillla tulisi käyttää. Vaikka raivausky-
27498: viiljelyslrelpoisia ik:ivennäismaita n. 100,000 symyksiä Suomessa onkin viime vuosina
27499: hehtaaria. Lapin Miänissä j'a Oulun läänin paljon tutkittu, ova.t. ne yksinomaan kohdis-
27500: raja-alueilla void<aan viljelyskelpoisten mait- tun€et vain Etelä-Suomen kiVJelllläisnrnitten
27501: ten määrä arvioida ainakin samansuurui- raivaukseen.
27502: seksi. Viime mainituista suurin osa sijait- Teoreettisesti on todettu, että Pohjois-
27503: see V~aLtion mairhla, ja OWlJt, :ne ffillli haavaa Suomen soiUa raivaus voisi tap~ahtua ojitu'k-
27504: aivan arvottomia, mitään tuottamattomia ja sesta alkaen yksinomaan konetyönä. Tätä
27505: joutomaitlten joukkoon 'luettuja ankeita ja koskeva tutkimustyö olisi nopeasti saata:va
27506: puuttornia soita, joista varsin monet. on tut- käyntiin. Sillä olisi kansantaloudeHisesti
27507: kimukS€SSa tod€ttu olevan hyvälootuisia ja ~erirttäin suuri merkitys. Suurisuuntaisen
27508: vilj,elykseen suhteellisen helposti raivat- koneellisen raivaustoiminnan aloittaminen
27509: tavia. Pohjois-Suomen 'laajoHla, ja tätä nykyä
27510: Tiedämme myös, että juuri Pohjois-Suo- hyödyttömillä suoalueilla koituisi siten suu-
27511: messa varsinkin rehu- ja maitopuLa on ollut re'ksi siunaukseksi ei vain Pohjois-Suomelle
27512: jopa pysyväistä, ja heinä on sinne oHut itseHeen, v~an myös koko maalle. A vau-
27513: hankitoova suurin 'kustannU!k:s.in kaukaa :tuisihan si!ten .erittäin suurelt. mahdollisuu-
27514: E1telä-Suom€Sta. T:ässä on jotakin .luonno- det järkevätie 'aS'J.lltustoiminnaJlJle. Sama;lla
27515: tonta kun samalla ottaa huomioon sen !tosi- olisi tutkimuksissa selvitettävä raivaustoi-
27516: seikan, että varsinkin juuri heinä menestyy minnan kannalttavaisuus, mitkä alueet e-nsi-
27517: Pohjois-Suomessa hyvin jopw sielläkin, sijaisesti olisi vhljelykseen otettava, j. n. e.
27518: missä metsänkasvu ilmaston takia on mitä- Varmaa kuitenkin on, että jo yhdenkin ke-
27519: töntä jopa o1ematontakin. säkauden in:tensiiviseHä tutkimustyöllä
27520: IV,132. - Pohjois-Suomen suot.
27521:
27522: asiaa voitaisiin niin paljon selvitltää, että että ./CdU$kunta ottaisi V'luxien,
27523: laajemman koneeililisen raivaustyön käyn- 1947 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
27524: tiinpaneminen siellä jo 1ähi,aikoina olisi markan määrärahan tutkimuksen toi-
27525: mahdollista. 1nitlt:amista varten Pohjois-Suom.en
27526: Edellä oleva:n perusteel'la kunn'ioitta:en valtion halltnnassa olevien suoalueit-
27527: ehdotan, ten viljelykseen otrt'amiseksi.
27528: Helsingissä marroskuun 1 päivänä 1946.
27529:
27530:
27531: Erkki Koivisto.
27532: lV,1aa. - :au. a.1. • :o ga,
27533:
27534:
27535:
27536:
27537: lta.uttda. 1m.: Miiä1'ii1"ahaJtt osoittamisesta Hirvineva Oy :lle
27538: myÖ'Itntttiivää kudletuslainaa varten.
27539:
27540:
27541: Ed us!k un nalie.
27542:
27543: timingass:a o:n muod:ostettn liaaj:an Rir- van taJ.ousmnodOlTh 1öy1!ä:milll00. Tä.mä <ni
27544: vine:van a:lueen hyvä:ksiikäyit.töä varte:Jt Hi:r- johtunut osaJ!f:aaJ.l ooid·en tä:ajuudesta, sillä
27545: "rin;cw;l); Oy., jOJllka ~epääoma on 3 milj. sikä:l-mt maan;njeli;}m !]llimyritt&jinä. ei-
27546: mk. Yrityksen t.al":IDoit~ on; luoda. esi- V'åt voi m. :m. ha:lJa-vaaran vuolksi :perustaa
27547: me:rirld ja llwkeilutiilia P()lhjois-Soomoo 1aa- t:hl:aansa yksinomaan suovilljelyiksen V'ai'Ban.
27548: jojmb suroolueidielll ~ilj•~ksi sul1l'"rilje- Suot ova,t ~isäksi t:äiHä aapasuoyhtJilfilä;n
27549: lySil11uotoa !käyttäen. Li;minlkailaiset maatn'" alueeil.1la rtyypilltään yleensä se'hla.isia; eliitä
27550: vil~lijäJt, [ä:hioo.ä Hirvinevan omimajat, pa:rtbaat vi,ljelyoolllleet mtat .ik:.esil«<sstassa ja
27551: muooosta:vat ooa&lkaiden enemmist-Ön. Sen- huQllowmaJt reunoiHa - p:äiitivastoini kuin
27552: Jrisäaisi ~a.inla yrity~ M.l! emaåsiå• Etelä-Suomessa koh<JISIU00:1uoolm - joten
27553: yh;teisöjä; llmten Li,mmg&n ilru.n:ta, osuus- · sohlen reunoiihle perustettujen thlojen liä;hei'-
27554: kauppa ja~ OOUUSiffieijeri, Oulun osUrUS>- syybeen jOUituvat soiden huon.oilmmat osat.
27555: kauppa, maa- ja ves1t.eknHlinen rtui'tkimussää· Pienet peltoolueet soiden reunoiHa ovat
27556: tro, SuOlllen Suonv.iflj:elysyhdistys j. il't. e. sekä myös erilkoisen haililana:rikoja. ,suon' :1ämpö-
27557: jouatloo yksityisiä asian harrastajia. Yhtiön suhteiden pararuta:mioon ed~tiylltää !koko
27558: johwokrunmm puhoonjohta.jana. on nma- alueen maihd10Nisiii'OOllan nopeaa vHjelytksren
27559: herra E. Y. Peh!k!onen. Yksi osa:kikeenoolls- ottoa tai saattamist.a. meislänkasvuun.
27560: taja saa yhtiakolkouksessa äällJOOtää korkein- Nämä selkä moo.e:t muut seiikat viittaa'\"at
27561: toon ääalimäärältä, jokia; vastoo 1120 siihen, että clookin sru:urten s'O:irlien neva-
27562: osalk!lteiden hrlrumäärästä, jotta yrityksen osat olisi pyrittävä raivaamaan ja viljele-
27563: ailftruper,äistä tarlmoitusta ei voitaisi kfåyttää mään sutirvi1jely8II'iiuotoa käyt.täten. Myös
27564: väärin ydmityis~ksi ,eduksi. Yritys on siten a:sru:tiustoimintaa ajateil[en ,tä;l[aiooHa menet-
27565: e:rtää'D.!lainen osakeyhltiön ja osuuskunnan lteJyJiltä olisi monia etuja Pohjois-Suomessa
27566: välimuoto. rt:ähän mennessä ikäytett:.y1hin menettel;vta~
27567: Pohjois-Suomessa on soita n. 40 % maa- poihin verrattuna. Jos tal'V'etta ilmenee,
27568: aJasta ja niistä au!ke:ilta !ll!evoja !kolmannes. voidaa111 myöhemmin, tiäiHaisesta suurviljel-
27569: Näiden n,yt prääasia:ssa joutQmaina olevien mästiä mucYdootaa yhitenäinen asutusa:lue,
27570: v:i'ljclyskclpoisten ~ hyväksikäytössä jossa. pelfu oo jo telkeytynyttä, tiet ja osa
27571: voi t111Ha kyay:my[meen viljelyiksoon oton rake.tntub:iSitakin rakem!lletituja j. :n. e.
27572: oheHra Jähinn,ä ojitus metsänk~··vmt vart0n Kun nyikyisissä siirtoväen sijoituiksissa
27573: ja rajoitetui'l1a alueilil:a tmyös tmveteolli- oo Pohjoi&-Suomi jät-etty kokonaan si'\"uun,
27574: suus. HrrnastoUiset seiikat ja etenkin puut- on jo tämän vuoksi aihetta ryhtyä erikois-
27575: tOIIllien nevojen vaikea rmetsitty;minerr aset- ,toimenpiteisiin uudisraivaustoiminnan ediis-
27576: tavat sieJ[ä va:rs.ill! suuria rådoituksi<t kan- tämiselksi sie~}ä. Pohj,Qis-Suomeen raJken~
27577: na1:1tavaJrle metsåojit;ustoiminnaUe, minkä ill!ettavien vesivoima1ai:tosten ansiosta tmlee
27578: vuoksi soiden Vlilj·clyat'ä Oilisi koetffi.tava väestöä stiiDtymään sinn-e, joten myös väes-
27579: tehostaa. tön huonon hooalta ou tärlkeää bhittää
27580: V:i:ljelyskelrpoisia Soita on Pohjois-Suo- sik·ruläisen wlituotanfualue·en maataJloustUJ(}-
27581: messa :rtunsaami. Emänä wurinunista vai- ,tantoa. Jos witaisiin ilöytäiä oikea twloUS-
27582: keuksista soiden villJe~lY«messä on ollut sopi- muoto, jcYka paiik:allisoon yr.iJtteliäisyyteen
27583: 464 IV,133. -Hirvineva Oy:n kuoletuslaina.
27584:
27585: awjautuen kylkenisi saattamaan viljelykseen myös anottu m. m. raivaU&palkk:ioitJa voi~
27586: sikälruset laajat ja w..adu:ltaan hyvät suot, massa olevien ehtojen mukaisesti, mutta
27587: mer!kitsisi se edellä esitettyjen ~tujen li- nämä yleisistä rahoitusvaroista saatavissa
27588: säksi paika11ise!hle talonpoikaisasntu!kseilile olevat erät ehrät kuitenikaan ·riitä, jotta
27589: voimakasita eJ.intaoon nousua. Samrulla se YTitys voitaisiin toteuttaa koneita käyttäen
27590: tekisi mahdolliseksi ·entistä ~aajemmassa sellaisel·la vauh:d~a !kuin esim. tar'koitetune
27591: :mitassa kannattavan metsäojitustoiminnan yritykseLle olisi väl!W1mätönrtiä, vaan arvioi-
27592: soiden metsää bsvavissa osissa, kun vi~je daan .tawittavan lisäksi käyttövaroja 5
27593: ~~rksestä saatava tuotto !korvaisi pääosan. mi:lj. mk lä!hinnoä koneiden hanikintaa, ra-
27594: raskaista valtaojit.usllrnstannuksmt.a. Asian ikennusten tekoa ja tietöitä varten. Loput
27595: eteenpäin viemiseksi tarvitaan ennen kaik- peruskustannuksista on tarkoitus rahoittaa
27596: lk:ea hyvää esimerikkiä, jolka v·iitoittaa tien ajanmittaan yhä lisä:ytyvälhlä tuotolla.
27597: ei ainoastaan asiassa esiill!tyvie:n teknil1is- Jotta myös rruhoitu.'ksen srulh.teen yritys
27598: ten !kysymysten ratkaistemiseksi, vaall! myös- voisi muodostua esimerkiksi, on y!htiön joh-
27599: ikin ta1oudellJ.isten toteuttamismwhdoiHisuuik- ltokunta esittänyt toivomuksen, että vailtio
27600: sien ()Sl()ittamis·elksi myöntäisi ta:r'koitusta varten 5 wljoonan
27601: Hirvineva, joka sijairtsee 40 ikrn. Oulusta marlrm• kuoletusilainan samo:iil:la eihdoilla,
27602: etelään Oulunjokilaakson t1rl~V13lTh ltoohl.isuus- !kuin vesiperäåsten maiden lkuivatuiksoon
27603: alueen vierellä, rautatien ja maantien ;vä- myönnetään laiawja.
27604: iLittömä.ssä läheisyydessä, on tyypi!!Jlinen Hirvmevan yhtiövilje1mästä muodostuu
27605: pohjoissUJOinalainen suoalue. Suorulueen ko- ilmeisesti uraauurtava esimerkki ja merkit-
27606: i]mnaisaJla on useita tuhansia hehtaareja, tävä suoviljelysllmetila koko Pohjois-Suo-
27607: mu'tlt:a H:iJrvmevaJ Oy: n käytltöön on sulilll- men suokysymysten ratkaisulle. Seltla.iseiksi
27608: niteltu otettavaksi vain vHjelyiksoon parhai- Hirvineva on sijaintinsa ja ~atnmsa puo-
27609: ten soveltuva nevaosa, niin !että viiljeilyk- lesta pru'hailta, mitikä Pohjois-Suomesta on
27610: seen otettava alue ~lisi :noin 1,000 iha. [öydettävissä. Paikwlliset maanomistajat
27611: Tästlä on Suomen Suovtiiljelysyhdistyksen ovat tässä lisäksi osoitt.aneet hllrvina.isen
27612: suorittamien w1lkfu:nusten mulkaan vilj•elys- suurta oma~aloitteisuutta. V aJ1tion etujen
27613: arvoltaan hyvää saranevaa noin 50%, tyy- mukaista on tukea juuri tämän [uontoista.
27614: dyttävää noin 45% selkä vällttävää ja huo- yritteliäisyyttä, joH:a nimell!Omaan nykyhet-
27615: :noo suota noin 5 %. .Alue on kOhtuulilis.i.tlla kellä on merkitystä., !kun se tehoklkaa11a ta-
27616: ikUB'tannwks~~la :lmivatettavissa, minkä ohella vrulila tulee lisä.ämään elintarvikoomavarai-
27617: tulevahla peltoaluooLla voidaan järjestää suutta eriikoislesti juuri a;lituotantoalueilila,
27618: pohjavesipadotus. Nom 100 ha voidaan samallla kun se on ta:loudlehlisesti tervecllä
27619: \käyttää myös polttoturvesuona. Neva on pohjal·la seikä on edistämässä maataloudessa
27620: tarjottu asutustarkoituksiin rpika-asutuiksen nyt niin tärlkeän työvoimalkysymykse:n ;rat-
27621: ja maanhankintalain roimeerupanon yhtey- lk:aisua.
27622: dessä, mutta liian laajana yhtenäisenä suo- Edellä o1evaam, viitaten ehdotamme kun-
27623: kompQeiksina se on .'katsot1:ru n~ilassa sii- nioittaen,
27624: ihen sopimattomaJksi.
27625: Yritytksen rahoittamiseksi ei a.Hmperii.i- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
27626: nen osa:kepääoma ole riittävä, mrutta suu- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
27627: remiru~;n osa.!kepääoman saaminen niin, että kan määrärahatn Hirvineva Oy: lle
27628: määräysvalta pysyisi :paikaHisilila maan- myönnettävää kuoletuslainaa var-
27629: omistaji1la, olisi ollut mahdottomuus. On ten.
27630: Helsingissä 29 päivänä JolkaHruuta 1946.
27631:
27632: Yrjö Hautala. Arvi Ahmavaara.
27633: J. Pyörälä. Urho Saariaho.
27634: Toivo Sormunen. Yrjö I. Antila.
27635: H. S. Pesonen. Johannes Virolainen.
27636: Kusti Eskola. Albin Wickman.
27637: Heikki Simonen. Erkki Koivisto.
27638: J. Mustonen. Rolf l3erner.
27639: Lauri Järvi. Juhani Leppälä.
27640: Eemil Pääkkönen.
27641: fi45
27642:
27643: IV,134. - Rah. al. N:o 93.
27644:
27645:
27646:
27647:
27648: Miettunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
27649: '1Mn suurten viljel'}Jskelpoisten suoalueiden saattamiseksi
27650: viljelykseen.
27651:
27652:
27653: E d u s 1r u n n a 11 e.
27654:
27655: Vällirauhan jälkeen olemme siinä tilan- re'hllll! ~isäystä juuri sierlä, missä silt.ä eni-
27656: teessa, etlt:ä maa1ta1loutemme a vainlk:ysymytk- ten puut:tuu.
27657: seiksi on muodostunut uuden pelllon raivaa- Kun vailitiolla Pohjois-Suomessa on h.ail.-
27658: milllen, !koSka tuotannon ·riittävään IlJ()USuun lussaan suuri määrä tuottamattomia, hyviä
27659: ei ole muulta tietä löydettävissä. soilta, ·p~täisi niiden ikannwttaiva lkäytltö
27660: Uuden pel1lon •raivauiksessa, maataJlouden saada rmaJhdoilQisirrnman nopeasti rraJtikais-
27661: v~ista asemaa ajaltcllen, olisi lä:hinnä tUJksi. Ennewkaillclma p:ilt.äisi nopeasti saada
27662: !kimniMtävä 1huomiota siihen, että raivat- aikaan tUJtikimus, mäen maini.rtut suot voi-
27663: taviin alueWin sijoiWtuHa pääomailla ja taisiin ikonoolliseslti saada mahddllisirnman
27664: työllä voilltaisiin sruaVU'tit.a:a maJhdolhlisimman: nopeasti ikasvuikun.toollJ. Tämä rt::u:t:J.kimustyö
27665: eduilllinen tulos !kannattavassa rehunltuot.a:n- olisi saattava; jo ensi ikesän ohjelmaan ja
27666: noosa. Tällöin tuJisivat edurhlisimpim.a .rai- siiihen olisi senvuoiksi valrrnisltaudutltava
27667: vauskohteioo. [äihinnä ikysymytkseen erin- ma;hdollisimman nopeasti.
27668: omaisen ihyviiksi tunnetult, V'iljelyskelpoiset Ede]lä olevan perusteella ehdotamme
27669: suoaJueemme. kunnioitl:a!en,
27670: Suurimmat ja samaJHa parhaat ybJt.enäi-
27671: set suoaluoot sijaitsevat P<Jihjois-Suomessa. että Eduskunta ottaisi vuoden
27672: KUili Poihjois~Suom] :iimaSIOOI'lisista syistä 1947 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
27673: sopii Ui:hinnä juuri rehunvhljely!kseen ja markan määrärahan t'Utkimuksen
27674: ailue il!is®ksi on tässä suhteessa surui.'l(lSOO suorittamiseksi Pohjois-Suomen suur-
27675: määrin aJlituotanltoaJ.ueltta, puQI1tavaJt kaikki ten, viljelyskelpoisten osuaalueiden
27676: kansantaloudeUiset syyt rehuvi1ljely\ksen lke- saattamiseksi mahdollisimman no-
27677: hi.ttämistä Pohjois-Suomessa. Rehurutuo- peasti edullisimmalla tavalla vilje-
27678: tanlt:o Pohjois-Suomen suoalue:i.Ha menldtsisi lykseen.
27679: Hetlsingissä il<>ikaJkuun 31 'Päivänä 1946.
27680:
27681: Martti Miettunen. lYI. 0. Lahtela. Yrjö Hautala.
27682: 646
27683:
27684: IV,t35. - Rah. al. N:o 94.
27685:
27686:
27687:
27688:
27689: Ko1ik:kaii. y. Jii; : Määrärahan osoittamisesta Oulun läiinin
27690: viljelysketp6iSvmpien soiden kuivattamista varten.
27691:
27692:
27693: E d u s k u 111: n a !11 e.
27694:
27695: Sotien jäilkcisen 'tallouselämämme uudes- tä:neet rrutdmisunsa edellä viitatltuun ltalou-
27696: taanjärjestelyn jond()Sta on. OuilUJnlääni :mo- d~l:iSoon onge1maaln sitel1, että .seudun
27697: nine iuonnon suomine ma.hdolft·isuuksin~ yil.eeålSä. pint:a-aJ.a.ltaaltL pienet viljelly;t. n. s.
27698: nopeas.ti kehittymässä huoanilltta:vaksi .beo:t:li- kive:rtnåisnullalt oliSi 'mralttava -ynjam:, peru-
27699: aui.IsaJ.ueekSi, jolla jo 111yt voida:a:n havairt'a nan j·a juttrlk:ff8'Vien viljelykseN.e, kun taa8
27700: I!Jun<tu.va väestöniääräill lisäys. Tämän lrehi- ikarjamrehun :tttotantö olisi kes'!dM!t:tävä jo
27701: tyks:en jatkues:sa.olisi jo lähimmässä tulevai- raiva.tuille ja l'a:ivM.tavihl.e vil1jelyskclpö1Sille
27702: sU:u~ei3sa pyrittävä riittävässä määrin lliilr- soilate. TäSSä ltal"kbilt~ olisi j<i nyky-
27703: vaamalaii kasvavan toolli'suuden ja kri:lutta- oloissa rthdytltävä Oulun lää:rrin if.ut!k1ttujen
27704: jäväeStäp ~arvitooinien' maaJtaloustuotteiden ja viljclyslkelpoisimm:llirsi havrllittujen sOioen
27705: saantlii tämäin aåu>e~n siromila vHjell'Jsmaili:dol- kuivattamiseen ja vYje.lyskuntöon saatta-
27706: iiMluiksia hyväksilkäytt:ä.en: ja koettamalla miiSIOOn ja tuet®två ttä.tä rtoiminftaal entiStä
27707: m1'tä pikimmin vapautua ni:isltä iklamsailltailou- tf:eholdtaammin myöskin valitiön t81ho1ta ra-
27708: dcllisis!ta rasitUikswm, jQirt:a jatdmvasttrii ai- ha.ta:loude!llioost181 ab.diniköt:iilasta liuoll:imatfa.
27709: heuttaVBJt suu:imattomi!ksi nousseet elintar- Yiflämainiltltuih:in pe:tusiteluihin viitaten
27710: vikkeiden j'a etelllk:in 11ehun E:telä-Su;ome&ta ehdommme kn'llll1im'trta.vimmiln,
27711: Pohjois-Suomoon tapahtuvien kuljetusten et:tä Edusku1'1;ta ottaisi vwoden 194/1
27712: ku&tan:n ukset. tulo- ja menoarvioon Oulun läunin
27713: Pohjois-Suomen mawtatloudellisiin mah- viljelyskelpoisVm,pien soiden kiti"Jaet'a-
27714: doolisuuksiin perehtYIIleet asiantuntijat ovat- mista varten 10,000,000 mårkå·li mää-
27715: kin suodttlll.m.i€il1Sia tu:tkimusten noj'aJhla esit- rä'T"lihan.
27716: Helsingissä i1olka:kuun ~8 päivänä 1946.
27717:
27718:
27719: Antti A. Koukkari. Yrjö Hautala.
27720: 647
27721:
27722: IV,t36. - Bah. al. N:o 95.
27723:
27724:
27725:
27726:
27727: Hautala y. m.: Korotetttn miiärärahan oso#tmnisestct jokien
27728: perkamniseen.
27729:
27730: Ed usku nnaB e.
27731:
27732: Katsoen siihen sum'een merkitykseen, käyntiin nykyistt.ä laajemmassa mibtadma-
27733: mikä 20 Pl. III: 2 momen;f:åilit:a, vesistöjen vassao Han!kkeiden hyötyaftuei•ta on si.tä-
27734: laSilremis:et, rahoi!tetitavien :töiden suorituk- pait.si suunniteltu käyteWiväLlffii asutustar-
27735: sena on maataJloudeHe töiden !koskiessa hy- koitu:ksiin, jonka vuoiksi töiden suori<tta-
27736: vä:laaft.u1sten rantamaiden vapauttamista mi&ta olisi joudulbettavao Töi:tä oilisi suori-
27737: tulviilita ja Jmomioono1Jtaen, eibbä nämä ran- _ ttettava aina:kin vastaavassa määrin kuin
27738: tamamt ovat suure1ta osalta helposti roivat- ennen S()tia vaJlinneena aikana ja on mää-
27739: tavi·a ja osa!ksi p-el.toja, joten perkaukset rärahojen vuotuista käyttömäärää eri töi-
27740: joko väJliibtömäslti :tai suhteeltlisen pilenellä hin seuraava..,~a 1laS1lmttaessa kä,;ytetll:-y tätä
27741: Usä!työHii va:ikut:tavat maatalouden ;tuottoa minimiJl()ru~tetta.
27742: kohottavasti, olisi työt Vo 1947 saatava
27743: Emwn Vuodeksi 1947
27744: T)ön nimi Trö aloitettu Kustannusarvio myönnetty ehdotetaan
27745: v. 1. 1o-46 mk mk
27746: Keskeneräiset työt.
27747: 10 KarvianjOffil :perko työ . 000000. 1937 36,000,000 10,506,275: 85 8,000,000: -
27748: 2. Vi:hanninjoen perk työ 0 0000 000 1937 50,000,000 7,098,907: 10 5,000,000: -
27749: 30 Porasenjoen •per[c !f:.yö . 00 00 000 1939 5,600,000 2,390,000: - 2,500,000:-
27750: 40 .SetJt.i- ja Kuus:aanjOikien perk. rt. 1939 30,000,000 4,085,000: - 4,500,000: -
27751: 50 Vuorma- ja lietejärvien lasko t. 1D3B 1'1,000,000 8}!1,812: 10 3,500,000: -
27752: 6. Eurajoen ·per:ko työ . 0o0• 0o0• o 1946 13,500,000 5,000,000: - 5,000,000: -
27753: 70 Onlkiv~den yo mo järvien dask. työ }.946 31,000,000 10,000,000: - 5,000,000:-
27754: 80 Koijoen pe:rk työ 0 00000000. 0 0 1946 40,000,000 10,000,000:- 5,000,000:-
27755:
27756: Uudet työt.
27757: 9. Sirppujoon alaosan ped\:o :työ 0 0 7,500,G{){) 4,000,000: -
27758: 100 Kältkänjoen perk. työ 0. 0. 0.
27759: o o 4,800,000 2,500,000: -
27760: Yht:eensä 45,{)00,000: -
27761:
27762: Esitetyillä perusteiHa kunnioittaen ehdo- nwrkan määriimhan keskeneräisten
27763: tamme, joenperkaus- ja järvenlaskuhankkei-
27764: että Eduskunta ottaisi vuoden den jatkamiseen- ja tms·ien aloitta-mi-
27765: 1947 tulo- ja menoarvroon 45,000,000 seen.
27766: Helsingissä aokaikuun 31 päivänä 19460
27767: Yrjö Hautala.. Erkki Koivisto.
27768: J. Pyörälä. Eemil Pääkkönen.
27769: A.aro Uusitalo. V. Puumalainen.
27770: Johannes Virolainen. Arvo Riihimäki.
27771: Anselm Alesta.lo. Toivo I. Sormunen.
27772: Aino Malkamäki Sulo Muuri.
27773: Walter Kuusela. Heikki Simonen.
27774: Yrjö I. Ant.ila. Eemil Luukka.
27775: Ture Hollste:n.
27776: 1(
27777: 648
27778:
27779: IV,137, - Ra.h. al. N:o 96.
27780:
27781:
27782:
27783:
27784: La.ppi-Seppälä: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
27785: tukseksi Tapaturmatorjtmtayhdistykselle.
27786:
27787:
27788: Ed usk un nalil e.
27789:
27790: l\:laass:a.rnme vuosittain .sattuvaJt ,tapa~tur Suomen A.1ru.11:atitiyhdistysten Ke.sikuslii,tto
27791: mat aiheutta:vrut raslmi!R men€ltylksiä n.i_,in- ~1aat~douss;eumjen KeskUlStlii<t•to
27792: hyvirn hen!k:Hövruhinikoillia klu!m hU!k!kaanmeru- maamme suurimmat ka,up.rmgi:t, tärkeim-
27793: neinä ,työpäivinä ja; su.oran1aisåoo ra:haJ:1iså:na mät vakuutusilailtokset sekä metaJ11i-, paperi-,
27794: kust.annuiksioo. V. 1942, jo1ta lt:i,last011lield!Qit puu- y. m. lteo1lisuulksien abiliba i1ulruisia
27795: on juillmistu, s'arttui lroik!kiwan 36,094 ta,pn- tärkeiltä ,tehta!i:ta.
27796: tul':Il100 ja; a:ilheutui :niiSitä !kai~iaan Tapaturmantorjuntlayhdi&t.yJksel1e on ku-
27797: 3,283,872 ,työpäåvän menetys. Näisltä SUioll'i- luvaJlial vu~tena v•a.rart:;tu va1lbion apul'lalha,a,
27798: telbtiin lrorVIauksiin:a ja varauksima 74,217,407 seuDaav<asti:
27799: mk. Kun otetaan huomioon rahanaTVon
27800: muuttuminen on !korvausten ja V'aJI'Ia,1J8ten 14 P1ljXX/6 ......... mk 39,000: -
27801: määrä nykyisin huom.aut.avaslti korkeampi. 15 Pl/II/27 . . . . . . . . . ,. 17,800:-
27802: Vaj:kkaikin työpäivien menetys ei olis~kaJan, Tällä apurwhaHa ja jäsenrt.en. s1110rilbta-
27803: paJ:joTh lrorkeampi, on sitä pi]dottävä sitten- mi:1la: n1aiks11Ji:Nw e.i ku:i:tenkaan :toiminrbaa
27804: kin huoles,tutt.a.-v:an sruureJl!a, erikoisesti ny- voida suorittaa riittävässä [aa,juudessa.
27805: kyisin ja olisi sen ViU<oiksi ryhdy<bt.ävä toimen- I~uten ~l'luss:a Oll1 mainitrt:u ;nous•evat 1tapa-
27806: piteisiin! men€\tysrt:,en supistamiseksi. ftnrmien ai.he:rutiJamat men:etyJkse:t nykyisin
27807: Tapwturmantorjru1Jtayihd'istys on vuod:es1ta huomattav;an korkeiksi sama!lJla kun lll!e ai-
27808: 1936 aJlkaen 1toiminut aiooana vaiLtioTIJrupua heUJt.tavat <hUioiLesrtmttavia sosiaaEsia seurauJk-
27809: IThaUJtthnana järjestönä ,työturva!Hisuuden sia ikllioleman,tapau.slt~m, vatllingoirbtumisien ja.
27810: edistämiseksi niin hyvin · lteoJ.'l,isuuden kui'Th omaisuusvahinkojen mu~d!ossa. Nim kaUiaiJJ
27811: mruataloudenkin a1loi:Ha. Samalla on yhdis~ kuin tap:atul1ffilatnrt:o;rjunta;työ tlapahtrm ny-
27812: tyksen t,ehtä;v.iin kuulunut myös liike:nrue- kyisissä m~toi:ssa eil riittäviä t~Dksia voida
27813: turva:1lisuus~yö s~kä ilm&i lta:pa,turmien saavwtit.aa ja setn VUJoksi olisi enn,ak'Oilita K3Sitä.-
27814: ehkäisyyn kuUiluva toimintaJ. v;ää t:oimi<nt;a:a vä~ttämättä :laajennettava.
27815: Yhdistyksern työ on tähoo SHJa.k!lm pää- Tämä oJisi ;tm,ko~tu)ksiem.muilmisesti ltoimoon~
27816: asiaiHisesti koihdistrn1J11Jt j'äsenis:töön, josta panltavissla sitm1, eUä TapatmmantorjUiJ.1Jba-
27817: yksiltyi.slten ~sianharrastajien ohella mainri,t- y.hdistyksen ,toimintaa. .tehio:slte.ttaisdJin. Tässä
27818: taikioon :tärkeimpinä esi:merkJkeinä esimer- suhteessa on yhteiskul11JJ1lihla veQvollisuUB
27819: kd'ksi seu11aaVa1t: huole~htia l'i:ittävisrt:ä maihd:oHisuuksista.
27820: 0 /Y .AJkohoEMi:lw A/B Edehläo,leva.n p~erus<teeUa ehdotan ikliD-
27821: Enso-GUJtzeilt 0/Y nio:iJtrt:aen,
27822: Ima1tmn Voima 0 /Y
27823: Outokumpu 0 /Y että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
27824: R1ttihappo- ja Superfosfaalbtitehtaat 0/Y t·ulo- ja rnenoa1·vio{)11, lisäy lcswn)i.
27825: "Metsäha,lil:iltus 500,000 ntarkan stturuisen määrä-
27826: Va1tionrautatie;t rahan Tapaturmantorjuntayhdistylc-
27827: Vapaa Työväen:liitto selle käytettäväksi tapaturmantorjun-
27828: Suomen Punai.a1eiJJ Ris1ti nan yleiseen koulutus-, valistus- ja
27829: Suo11"1en Työn1antajain KeskusJ.i~tto neuvontatyö hän.
27830: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1946.
27831:
27832: Jussi Lappi-Seppälä.
27833: 649
27834:
27835: IV,13s. - Ra.b. al. N:o 97.
27836:
27837:
27838:
27839:
27840: Hukari y. m.: Jiäärämhan osoittamisesta vuoden 1918 so-
27841: dassa. punaisten, znwleUa invaUidiksi tulleiden korvauk-
27842: sen suorjttamiseet~.
27843:
27844:
27845: E d u s k u n n a ll e.
27846:
27847: Valtioneuvoston päätökselilä 24 päivältä :ta.thol1a tuLevaisuudessa, olisi hauda'SS!a le-
27848: huhtikuuta 19,41 myönnetään ylimääräisiä ;päävien pi!:llkkrua:mista.
27849: elji:kkeitä v. 1918 sodassa punaisella puo- Taannehtivan korvauksen periaate ei
27850: lella invaliideiksi ll:.Uil[eil!le. Kun ottaa huo- suinkaan ole oloissamme tuntematon. Val-
27851: mioon pärutökseUllt:IOOn tadalllilrohdan, havaittree, tion toimesta suoritetaan sitä jopa· eteen-
27852: että päätökseen sisältyy rahakorvauksen päinkin lakkautuspalkkojen muodossa,
27853: oheltla myös pyrkiimys hyvittää silloisten po- minkä suorituksen poliilttinen seuraamus
27854: <1iåJW:isten s~urllialffiU!Siten uhroilksi joll!tUllJJeilta ei suinkaan ole nykyisissä dloissamme iran-
27855: ja samalla tasoittaa yhteiskunnassa olevia saamme yhdistävä, vaan hajoittava. Kun
27856: mielipide-eroavaisuuksia vastaisuudessa. punaisia invailiideja on elossa vain noin
27857: Kun päätöksen rahakorvaukset eivät ?,000 henkilöä, .ei taannehtivan korvauksen
27858: voi kohottaa saajiensa huoltoa edes silihen, myöntäminen heitle ole ylivoimainen teh-
27859: mitä samassa v. 1918 sodassa v·allkoislten tävä valtiotaloudenkaa.n kannalta, suoritet-
27860: puollella invaliideiksi tulleiden huoltoavus- tuna korvaus kuluneelta ajalta mk 1,000: -
27861: tus nykyisin on, ja kun päätökseen ei si- vuodelta.
27862: sältly korvauksen maksaminen taannehti- Kaikkia kansankerroksia elähdyttää ny-
27863: vasti, oliSii tämä puute vihdoinkin korjat- kyään;, amaik:i..Jll' S!I!Il'OiSSia, pyrkimys t~aso:iitlta:UJ
27864: tava. Uskoisimme mielipide-eroavaisuuksis- vaikeuks1S'Sia oleviea.l! i€llämäa11t:a~&kka:a. Toon-
27865: taan huolimrutta eri puolueisiin kuuluwien neh:tävan ik.orvauk:s:en myön1täminrn puna,i-
27866: kansanedustajajn voivan yhtyä tässä kysy- si:lilie in:viilliideil[•e on sen ltiOil~wtttlamilsta ikäy-
27867: myksessä ja siten tll!lkita kansassa ltiikkuvia :tännössä. Asilan luonteesee!lll !kaJtsoen {)lhmune
27868: käsityksiä, semminkin koska jo v. 1941 vail- vailmutet:tuja siiltä, että tämä korvausasia
27869: la3:1a ollut hwl:lit.ussuunta siiheru puheena rue- on yksi sellainen, joka jatkuvasti tulee pitä-
27870: vaHa päätöksellä osoiltti pyrkivänsä. mään yllä tyytymäittömyyttä laajoissa kan-
27871: salaispiireissä, kunnes myönteinen ratkaisu
27872: V. 1939-1944 sotien aikana tuli paraatti- tapahtuu.
27873: tavaksi seppelten lasku v. 1918 sodassa pu- EdeHä sanottuun nojaten ethdo:taJmme,
27874: nruseililia puolena kaatuneiden haudoiwle. Joh-
27875: donmukaisuuden vuoksi olisi tehtävä ruka- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27876: naan palvelus myös niille, jotka tuona ai- den 1947 tulo- ja menoarvioon
27877: kana menettivät terveytensä ja nyt viettä- 50,000,000 markan määrärahan käy-
27878: vält ~eiHnvuos'ilaan suuressa puU!Vtoossa., sitlä tettäväksi mwden 1918 sodassa pu-
27879: muuJten seppeiLtoo U:askn pumcistffll im"alii- naiseUct puolella invaliidiksi ittllei-
27880: dien haudoii!ilJa; heidän mtåsJtlffilJ vaslt.ust.aj:arinsa clen korvauksen suor-itta.miseen.
27881: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
27882:
27883: Juho Hukari. Antto Prunnila.
27884: V. Puumalainen. Sulo Muuri.
27885: 650
27886:
27887: IV,13o. - Rah. al. N:o 98.
27888:
27889:
27890:
27891:
27892: Ma.lka.mäki y. m.: 1lläiimärcihan osoittarnisesta ammatiUis-
27893: "buontoisia päiväjatkoul1tia varten..
27894:
27895:
27896:
27897: E d n s k u :n n a ll e.
27898:
27899: N. s. kokeitlukoululaki, joka on oHut voi- ensimmäisen :a~eloon ottami~ itäNä t.iel!Hi.
27900: massa iku[uvan vuoden tammikuun 10 päi- Kaupungin jra. maaseudun väi1i!lJlä V1a:hl:i!tseva
27901: västä ailikaen, oik~utll:laa mM~aiskualJllan val- epä:suhde on S8$tava korjatuksi. Kaikille
27902: tion~uvooton 1uvailila järjesitämään !kansa- maan lapsille on daJa.nsa:altava yhtä pitkä-
27903: koulnunsa päiväikonill.lllla rt:oimiva.n Y'ksivuo- ·a:idraiuen pohjlakoulutus, yhtä hyvä pohjasi-
27904: .t:Jsen maa-, metsä- t1wi !lwti:J:~a,loudeHisen jwt- vistys. K<ikeiilukoululaki tahtookin !tuoda
27905: kakoulun, jonka käyminen kor.vaa osanot- sekä :5-ieissivistävän: etltä myös ikäJ1tännö1lis-
27906: toa Jmhdeal· vuoden iilJtajataro-opetnkseen. hmn.toisen ikouluope'tn:kS'elll ma:aseudunkin
27907: Päiväjaltikokouiurn y!QäpiJtämisoon kunta saa Ilasten u:ldtltuvil!Le.
27908: valtionapua samojen perust'8iden mukaan Kun mainitun lain toteu..til:aminen on ol-
27909: kuin vars:im.taisen koosaJkoulun osa'lta, mutta lut hämmästyltt:ävä.n hidaSta, ei vielä ol•~
27910: tlisäiksi voidairun kunmJJ1le suoritttaa .Usäavus- sa:atu aum;et~J.~ka'aln lupaa :päiväja1ikokouihm
27911: !l:llirt:a! eduskunn~n tnl'lwitukseen mvöntii- perustialllliseen maaseudulle. Kun ei ede-;
27912: mästä määrämhasta. • täytänttöönpmJ.oasetusta ole vielä tähän
27913: Maaseudun kwksivuotis·ta, rtuntimäärihl- men:n'OOS'ä haluttu anJt3a eikä mitään tar-
27914: :tä.älll kuittenkm .:sangen väihäistä jwtiko-ope- kempia määräybiä ja ohjeita, eivät iktlnrult
27915: tnSt~a, 75-150 ~untia vuod~a, on il:aV'.rut- ylteensä Oi1Je .osann.eet ryihtyä jatko-opetuk-
27916: tomast] moitititu. sekä >eduskmmassa eitJtii soosa p:arannuspuuhii,n. Mutta 1~ettävästi
27917: sen ulik:opuoleHa. Eikä voi ol!lla! maihdollista- on oUut tajjauksm., jolloin kuntien anomuk-
27918: kaan, että niin Jyhyt kurssi pystyisi :t.udt- set on hylätty, eikä hWlilitus siis ole saHi-
27919: tamaan mi•tä.än 'erinomaisia 'tuloksia oppi!l~Ji nut moollaiskunnarn perustiWa kunnoldista,
27920: den oHessa niin !kovin nnori:a. Kaupnngi\t yl®vuotista päiväja'tkolrouilua nykyisen hei-
27921: ja asutusk€Sku1rnert ovat saaneet järjestää kon i~!Jajatko-opetlllksen sijaan, ei siitäkäärn
27922: ta!psi'hl€:ell ~kaiksivudtisL.<t päiväja;tJkokou<luja, huoli:ma.tt~ v'ali!kka ikouiluha.lllitus on ehdot-
27923: tai lapset ova;t. soonoot opeitustta n. s. vailmis- tanut, että sa:~L~vt~Råsiin edes kahdenkymme-
27924: tavissa ammwtltiikou~'ttissa, ja on h'ei1lä o11ut nen päiväjaibkokotlllun perustaminen maaseu-
27925: tilaisuus mennä oonk~mmitn. :parvin myös- duMe. Näiden koulujen •lisäavustusta var-
27926: kin oppikouluihin. J\.ia:aseudun ~pset ovalt- ll:~n kouluhru1litus on myös ehdot11a.nut
27927: ki.n kärsineet, suurta cvääryyltltä !kaupunkien 300,000 markan määrärahaa.
27928: ja :asutuskeskusten lasten rinooilla, ikouilu- Kun mielestämme olisi pikaisesti ryhdyt-
27929: asio:issa. Heidän oppivelvo!llhlsuuskoU!hllnsa tävä Jmhentanm:at11 ja paraJ:libaanaan maaseu-
27930: an jäänyt varsin lyhyeik:si•, :noin paritullaltta dun heikkoa jatko-opetusta lmikin käytettä-
27931: tuntia pi00001mäksi kuin kaupuruki!l:a~n. vissä olevin keinoin olisi nopeasti 'toteutet-
27932: Su:pisteltun koulun lil!lueeHa on ero vielä tava edes dwuluhaih1ilt.uiks€in suunnitellll'aJt
27933: huom~,tavasti suurempi. ka:hdenkymmenen päivä.ja!t:kokoulun perus-
27934: Tammikuun 10 päivän laki <tra.rkoittaa oi- rbamiseksi mwrulaiskuntiin ja varatt:,t:a,va tulo-
27935: ilreudoomukaisen koullu-uudistulksen edes- ja menoarvioon määräraha myöskin lisä-
27936: auttamista erikoisesti maaseutuun nähden ja avustukseksi näille ko'nluille.
27937: IV,l39. - }[&lkcamäki y. m. 651
27938:
27939: Edellä ;es:ittettyyn viitat~ ehdotamme, lwm määrära-han 1iUL(J,OOudun amma-
27940: että Edttskunta ottmsi vuoden 1947 tillislua-ntfJisfen päriväjatkokoul1tjen
27941: t'ltlo- ja menoa·rvioon 300,000 mar- valti<mavun korottamiseksi.
27942: H<;lsmgissä 31 päivänä ~oikakuuta 1946.
27943:
27944: Aino Malka.mäki. Johannes Virolainen.
27945: Lauri J'å.rvi. Yrjö Hautala.
27946: Urho Kulovaa.ra. Walter Kuusela.
27947: Lauri Laine. Jussi Lappi-Seppälä.
27948: Eino Roine. Juhani Leppä.lä..
27949: Aino Luostarinen. Valto Käkelä.
27950: Johan Toivo Järvinen. Kosti Kankainen.
27951: Albin Wickman. Juho Karvonen.
27952: K. Andersson. Albert Brommels.
27953: 0. Muikku. Jere Juutilainen.
27954: 652
27955:
27956: 1V,t4o. - Ra.h. al. N:o 99.
27957:
27958:
27959:
27960:
27961: Puumala.inen y. m.: KorotetUtn määräralutn Qsoittam,isesta
27962: lainoiksi perhe- ja pienasu.ntomkennusioirnintaa varten.
27963:
27964:
27965: E d u s k u n n a 11 e.
27966:
27967: AsuiJJtopula asutuskeskuksissa on edel- Sosia,alinen 'rakennustoiminta on myös
27968: Jccn huuta:v'a. V. 1945 k{lvääHä suor1tettu taJloudeJilisesti edullinen s:itksi, että se käyt-
27969: :iln.ivenit:oiiTh'ti oso1titi asul.:ookeskuksissa puu;t- tää ihmisten omatoimisuutta apuna, koska
27970: tuv,an asuntoja. vähintään 52,000 sodan rahoilt:USiba suorit.eta'an ainoastJaan mä:ärät-
27971: edeH:isestä tasosta. Ti'~anne ei ole .aina- tYJ'ITh ·:oojaan saakka.
27972: kaan parantunut, vaan päinvastoin: pahen- Kertomus sosiaalisesta Dakennwtoimin-
27973: tunut. nasta o.<;oittaa myös, että iällä muodoJ!la on
27974: Raken t.amismahdollisuutemme raaka-aine- pystytty :tuotltamaan asunltoja halv'imma:lla
27975: puwt.teen johdost!Ui ovalb rajoiJt,eJtut. Siks~ jru juuri niille, joiden 'kohdaHa asuntokur-
27976: olisi vähät mahdollisuudet käybett:ävä tl::ar- juus on suurin.
27977: koituksenmukaisesti, se on tuottaa sitä, mitä Edellä olevaan nojaten ehdotamme,
27978: kipeimmin tarvitsemme.
27979: Va'ltion 1tukema; sos'iaalinen asunltoraken-
27980: telu olisi tässä sulrt!Cessa ·erinomaisena ta- että Eduskwnta ottaisi vuoden
27981: koona t&!'lkoituksenmulmisuudeslta j·a omiaan 1947 tulo- ja menoarvioon .lisäyksenä
27982: ehkäisemään keinotteluluontoista ra:lrente- 300,000,000 nwrlvan määrärahan per-
27983: lua. Määräykset siitä sisä1tyvält rnhoituk- he- ja pienasttntorakennustoiminw:tn
27984: sen ehtoihin. lainoittamiseksi.
27985: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
27986:
27987: Ville Puumalainen. Toivo Sormunen.
27988: Esa Hietanen. Eino Tainio.
27989: Eino Roine. Matti Meriläinen.
27990: Sulo Muuri. Arvo Riihimäki.
27991: J. Mustonen. H. Manninen.
27992: 653
27993:
27994: IV,14t. - Fin. mot. N :o 100.
27995:
27996:
27997:
27998:
27999: Hollsten m. fl.: Angående awvisande I1!V anslag till undet·-
28000: stöd åt Bostadsförenin(Jen för Svenska Finla11d.
28001:
28002:
28003: T i 'll R i k s d a. g en.
28004:
28005: Vid landets återuppbyggnad och vid ge- a.v cir'ka 15,000 personer och som måste
28006: nomförandet av det omfattande kolonisa- betecknas såsom synn·erligen :framgån.gsrik.
28007: ti:onsprogrammet är det av största vikt, att Föreningens typmaterial har 'även wllt aH-
28008: [ämpliga och ändamålsewliga typer titarbe- männau·e tagits i användning och dess tjäns-
28009: tas såväl för de egentliga bostäderna som .ter lla allt oftare begärts vid modern.Ise-
28010: ock för köksinredningar och möhler samt rin:g av gamila oeh oändamåls>enliga hygg-
28011: att dessa typer effektivt hekantgöras och nadter.
28012: stäUas tilll a:llmänhetens förfogande för ett Då man emeHertid ansett det nÖdvä,ndigt
28013: pris, som 1cke verkar avskräckande. att ·håJ,la taX!or.na för såväl typma:terial som
28014: Bostadsföreningen för Svenska Finland sp.eeia:1tjänster så låga,. att de icke silmlle
28015: har tagit till uppgift att verka för detta avsikräcka från: dess utny;ttjande, har den
28016: ända:måJ. Under ·den jämliörels•e:vis korta kl'aftig~t ölmde v·erksamheten och det sålunda
28017: tid, som förN1ingen arbetat, ihar d:ess arlci- ädaga:largda förtroendet från a1lmän~1et.ens
28018: te1dikontor uppg1jort förslag tilil ·eH 20-tal sida 1likväl översi:.igit. föreningens ekono-
28019: boot.wdstyper, vi!lkas stotlek w1rierar meHan misika bärkraft. Det kan nämnas, att för
28020: 48 ooh 113 m2, samt €ll !lll!ängtd: förslag till typritning ti'H bosta:d i detta nu d~biteras
28021: änd!rintg och modernis:erin:g av gaJ:Irl.a bo- 200 mk per arllr och för möbelritningar 40
28022: städer. Dessutom ha:r förslag ti11 ik0ksin- mik per i:.yp. Däl'lemot hava arikiteikt-
28023: redn1ngar utarheta.ts oeh •en standard-köks- ltaxorna. sjä:lvfaHet på grund av inflationen
28024: !i.nr.e.dThing utförts såsom modeH för utstäil- avsevärt stigit. Sålunda 1kommer d€t sig,
28025: ningsoohov, va:rjämt.e ett 100-tal möbelty- att föreningen i sitt budgetförslag för år
28026: per konstl,uewtts. Såvä.l bostads- som mö- 1947 ka~kylerar med en 'brist på nägot över
28027: beJ:typerna by;gga på hävd'vunnen allmoge- 100,000 mk och ser sin. verksamhet aHvar-
28028: t.radition med samtidigt beaiktade krav pii 1igt hotad.
28029: nutida bekvämlighet och ändamå!lsenlighet. Då denna verksa.mhet ä.r av a11männyttig
28030: :F'ör he!kantgörandet av sina typer har karaktär och i dJCtta nu synnerligen bety-
28031: Bo.st:ac1sföreningen alllordnat tJtt flertal s. k. ddsefuU, synes ·det både ri:ktigt oeh n:atur-
28032: bost.aJsdao-ar tillihand~å11it ikom:munm·nas [ig.t, a:tt fören~n:,rnen för fuHföljanrle ooh ut-
28033: " '
28034: kOlonisationsnämnder
28035: '
28036: och lantbrukssäUska- by~gande av densamma bleve tililförsäkrad
28037: pen en ilwllektion av sina mest popuil'ära bo- s!kwligt. bidmg ur statsmed~l. Hänvisande
28038: stadstyper sa:mt ntgivit ~n H~ustrerad kata- tiU ovans1ående få vi därför vördsamt
28039: log över sina möoolt;mwr, v:Hken ika.t.alog föreslå,
28040: taciksamt tagits i användniiJJ.g frä:mst av
28041: våra hemslöjdsskolor och fo!Lkhö~lor. att R·iksdagen i statsförslaget för
28042: Senaste sommar anordnad'e förenin<gen yt- å·r 1947 måtte 1~pptaga ett anslag,
28043: t.erligare i samband med hlntJbr,uJksutställ- stort 100,000 mk, cdt utgi1,-ds såsom
28044: ningen i Ytterma:M, Närpes en trtJ dagar wnderstöd åt Bostad.sföreningen för
28045: omfattande bostadsutstä:I.lning, som besöiktes Svenska Finland.
28046: Helsingfors den 31 oktober 1946.
28047:
28048: Ture Hollsten. Albin Wielana.n.. Henrik Kullberg.
28049: 654
28050:
28051: IV,Hl. - Rah. al. N:o 100.
28052:
28053:
28054:
28055:
28056: Hollsten y. m.: Mäi.iräralum osoitta11tisesta Bostadsf(irenitt-
28057: gcn f& Svenska Finlaatd nimisen yhd1'styksen amtsta-
28058: 1niseksi.
28059:
28060:
28061: Fi d u s tk u n n a U e.
28062:
28063: Maan jälleenrakennustoiminnassa ·ja to- väisen asuntonäyttelyn, jossa kävi noi·n
28064: teutettaessa Jaajaa ~utusohje1maa on mitä 15,000 henkHöä ja jota on pidettävä eri:t-
28065: tär!keintä, etitä !laaditaan sopivat ja rt:arkoi- :täin onnistlmeena. Thdistyksen tiyyppia.i-
28066: tulksenmulkaiset sekä asuntojen että keit- neistoa on myös yhä yleisemmin otettu käy-
28067: tiösisustuksen ja huoneikalus.tojen tyypit, täntöön ja sen palveluksia on yhä useam-
28068: jotka teho'låaast.i .tehdään tunnetui:ksi ja min alettu pyytää uudistettaessa vanhoja
28069: saatetaan yleisön käytettäviksi hintaan, ja epätadroi:tuksenmukaisia ra!kennu:ksia.
28070: joka ei vaikuta peloittavalta. Kun :kuitenlkin on pidetty vä1ttämäitö-
28071: Bostadsföreningen för Svenska Finland m.änä .pitää sekä tyyppiaineiston että eri-
28072: niminen yhdistys on ottanut tehtäväJkseen koispalvelusten taksoja niin alhaisina, ettei-
28073: toimia tämän päämäärän hyväiksi. Sen vät ne muodostuisi hawkinnan esteeksi, on
28074: melkoisen lyhyen ajan kuluessa, min1kä j"h- suuresti !lisääntynyt toiminta ja y<leisön ttä-
28075: djstys on toiminut, on sen arkiJdt~htikont t.en osoiMama !luottamus :Jmitenkin ylittänyt
28076: tori laa:tinut noin 20 ehdotusta a.sun:totyy- yhdist;y~ksen twloudeHisen kant.Qikyvyn. :Mai-
28077: pe:iJksi, joiden sumuus vaihtelee 48: sta nitta~koon, että asuntojen tyyppipiirustuk-
28078: 113 :een m2, sekä joukon ehdatuksia van- sista nykyisin peritään 200 mal"kkaa ar-
28079: hojen asuntojen muuHamiseksi ja ajanmu- 'kHta ja huoneka:lupiirustu'ksista 40 mark-
28080: kaistamise:ksi. Sitä paitsi on laadittu keit- kaa tyypiltä. Sen sijaan ovat arlktkiJtehti-
28081: tiönsisustusehdotuksia ja rakennettu näy.t- twksat inflation vuoksi huomat.tavasti lko-
28082: telytarkoituksia varten standardi-'keittösi- h(lnneet. Niinpä yhdi&iys orukin talousar-
28083: sustuksen malli, minlkä lisäksi on summi- viossaan vuodeksi 1947 laskenut vajauksen
28084: teliu sataJlumta huonekalutyyppiä. Sekä ~;ä:hän yH 100,000 mankalksi ja .pitää toi-
28085: asunto- että ·huoneka1utyypit perustuvat mi.ntaans8, vakavasti uha;ttuna.
28086: vanihaan kansanperinteeseen samaHa kun Kun tämä toiminta on luorut.eelta.an yU.eis-
28087: nY'kyaikainen mulkavuu.s ja tarlwituk.sen- hyödyllistä ja tä:tänyikyä erittäin tähdel-
28088: muka:isuus on otettu huomioon. listä, näyttää sekä oikealta et.tä iluonnol-
28089: Tyyppiensä tunnetuksi tekemistä varten liselta, e:ttä yhdist.}'lkselle sen harjoittami-
28090: on yhdistys järjestänyt useita n. s. asunto- seen .ta•aHaisiin ;Jmhtuullinen avustus val-
28091: päiviä, pitänyt kuntien asutn&lautwkuntain tion varoista. Edellä esit.et.tyyn viitaten
28092: ja maatalousseurojen saatavissa kokoolmaa ~en vuoksi kmmioittavasti eihdotamme,
28093: suosituimmista .asuntotyypeistään sekä jul-
28094: kaissut huone:kalut.yyppicnsä kuvHetun luet- että Eduskunta vuoden 19·i7 tulo-
28095: telon, jonka lähinnä kotiteollisuuskouhumne ja menom·vioon ottaisi 100,000
28096: je lkansanopistomme ovat 1kn.tollisina otta- markan määrärahan annettavaksi
28097: neet käyttöönsä. Viime :kesänä järjesti yh- avustuksena BostadsföreningMt fih·
28098: distys vielä Närpiön Yttel'llilarkissa pidetyn Svenska Finland nimiselle yhdistyk-
28099: maanvi·ljelysnäyttelyn yhteyteen kolmipäi- selk.
28100: Helsingissä Jobkuun 31 päivänä 1946.
28101:
28102: Ture Hollsten. Albin Wickman. Henrik Kullberg.
28103: 65&
28104:
28105: IV,142. - B.ah. al. N :o 101.
28106:
28107:
28108:
28109:
28110: Karvonen y. m.: Mäiiräralwn osoittamisesta rnetsäkallituk-
28111: sen kä;ytettäväksi kiirmppien mkcntamiseen cräiUe valtiooq,
28112: maiden leimikoiUc.
28113:
28114:
28115: E d u s k u n n a ll e.
28116:
28117: Ktm n. s. kämppälaki lähiaikoina edus- alaJtla, ja että työnantaja- ja työntekijäjär-
28118: kunnassa valmistuu, tulee esille kysymys jestötkin ovat 'tässä kysymyksessä yksimie-
28119: siitä miten kämppien mkentaminen kansan- lisiä.
28120: twloudelliselta kammHa k~tsoen olisi par- Edeflä mainittujen kämppien rakennus-
28121: haiten jät·j.es:tettävissiä. Huoniio kiintyy mi.iärämhaa puoltavien lausuntojen >"aSta-
28122: siHoin va1tion metsiin, koska kämppien ra- v:äittooksi voitaneen ehkä sanoa, että onhan
28123: !kennusvelvollisuus niihin pääasiallii>esti valtion metsistä emwnkin saatu leimaJtut
28124: kohdistuu. puut haka.tuitksi ja ajetuiksi vaikka metsä-
28125: Kun met.sä:työhuoHokomitea ,teki mietin- hallitus on rakentanut kämpät va:an omilile
28126: nön va<lmisteilla olevasta kämppälaisva, aset- hankinta-alueilleen ja pystymyyntia'lueHle
28127: tui se silLe lrennalle, että metsähatHituksen ovat kämpät raken1taneet n:e yhtiöt, jotka
28128: pitäisi rakentaa kämpät myös valtion met- ovat sanotuilta alueilta puutkin ostaneet.
28129: sien pystymyyntialueiNc ja mä,äritteli kan- On kuitenkin huomattava, että nylt ollaan
28130: tansa seuraavasti: kämppien rakennusohjelmaan nähden his-
28131: , Valtion !tulo- ja menoarvioon otetaan toriahlisessa tiehaarassa, sillä vahnistuva
28132: vuosittain tarpeellinen määräraha tämän kämppälaki tulee asettamaHn työnantajalle
28133: lain vaa:timukset täyttävien asumusten ra- tässiä suMJeessa entistä suurempia vaatimuk-
28134: lrentamista varten valtion maiHe. NäiHä sia. Uudesta kämppälaista johtuu, että
28135: määrärahoilla rakennettuj.en rakennusten kämpät vastaisuudessa tehdään entisltä pa-
28136: tulee olla va1tion metsistä toimitettavien rempia ja kalliimpia. Sentähden niitä pi-
28137: puiden myyntien yhteydessä ostajien vuok- täisi myös ent.istä harkitummiu rakentaa.
28138: rattavissa, niiden velvollisuuksien täyttämi- Lisäksi on huomattava, ebtä V'a:ltion met-
28139: seksi, mitkä hei1le työnantajina tämän l'ain sien hakkuita pakostakin joudutaan läihi-
28140: mukallill kuuluvat." tulevaisuudessa sijoittamaan alueiHe, missä
28141: asutu&ta ei rainkaan ole tai vain h:rvin
28142: Pyydetyissä 1a,usmmoissaan ovat m. m. vähän.
28143: met.sähalliltus ja valtakunnan metsäpääil[ikkö Jos puutavai'Uyhtiöt uuden 'kämppä1lain
28144: 0. V. Luootarinen asettuneet edellä mai- voimaan tulon jä~keenkin saavat itse ra-
28145: nituUe kannalle. Syyskuun 28 p: nä 1946 ken:t.a:a tarviil:semansa kä.mpät pyst.ymyynti-
28146: päivätyssä, eduskunnan jäsenille jaetussa alueme, on todennäköistä, ett!ä ne raken-
28147: kirjelmässä ovat Suomen Puunjalostusteol- ta'"at kämppänsä siirrettävii:i. Hakkuu-
28148: rlisuuden Työnantajaliitto, :M:ert:si.i- ja Uitto- kypsålllä metsäalueelia tulee silloin tapah-
28149: työväen Uitto ja Valtion Polttoainetoimisto tumaan muutaman vuoden kuluessa useita
28150: myös esittäneet käsityksenääu, et.tä metsä- kämppäsiil.'ltoj-a. Esimerkkinä nminiti.akoon:
28151: hallitukselle olisi vuosittain myönnCittävä 1) yhtiö, joka ostaa havutukkipuuleimi-
28152: tarpeeHin.en määräraha kämppien rakenta- 'kon, tuo siirretiiävät kämppä- y. m. raken-
28153: miseksi. nukset työmaaLle ja vie ne pois haklrum1
28154: On huomattava, että edellä esitettyjen päruty:ttyä tai rakent'Ml. niin kev:eält pahvi-
28155: lausuntojen antaja,t edustavat kaikkein pä- raktmlliukset, että ne kannattaa jättää pai-
28156: teYintä asiantuntijakuntaa maassamlne tiällä koilleen tuulien ja sateiden revi:ttäväksi;
28157:
28158: 18
28159: 656 IV,142. - l\letsiityökä.mpät.
28160:
28161: 2) yh:tiö, joka ost1aa sanwtlt,a alueelta va- hla otettu huomioon kämppärakennuksen
28162: neerikoivut, tekee seuraavana vuonna sa- huonejärjestyksessä. Sopiv;an suuruinen
28163: moin kuin edelEnenkin; pienviljely'S karjanhoitoineen lisäisi kanta-
28164: 3) kolmantena vuonna metsähallitus mah- metsätyömiehen kiintymistä kämpän V'aki-
28165: dollisesti toimi1Haa, puhdistushakkauksen sa- naiseksi asukka'aksi.
28166: malla W.ueella, 1tuo myös siirrettävän käm- On suurta kansantaloudellista tuhlausta
28167: :P·än tai mkentan kiinteän. jos kämppien rakentamiseffi'1 ei Sia~da mi-
28168: KallS'arutaloudelliset nä:k()kohdat k~eltä t'ään järjestelmällisy;yttä syntymään. Par-
28169: mättä pu01ltavat sitl:ä, että va'ltioa1 metsiin hain järje1ste1ly mifllestämme olisi se, ert:Jä
28170: olisi rakennettav·a kiinteitä kämppiä sellai- metsähallitus raken1:taisi kämpät ja perisi
28171: sille paikoille, missä. erilaiset metsä,t~a~ous yhtiöiltä, jotka niitä >tarvitseva:t sellaisen
28172: työt, varsinaisten hakkuittcn väliaikoill'akin vuokran, ett·ä kämpät halpahinJtaisina lo-
28173: vawtivat työvä,en ja työtä johtavien metsä- puksi jäisivät va],tion omaisuudeksi.
28174: ammattimiesten majoituksen monia: vuosi·a Leimikkojen suuren lukumä:ärän johdosta
28175: kestävää järjestelyä. Jos valtion metsät kämppien rtarve on hyvin suuri, mutta kun
28176: jäävä:t siirr.ettävien kämppien var:aan, jää- valtion rahatirannekin on kireä, ·ehdommme
28177: vät valtion metsät myös edeUeen asumatto- kämppien rakentamiseen a'lul\'Si myönnettä-
28178: miksi takamaiksi. Jos sitä vastoin va1tion väksi va~n 20 mi:lj. ma.rkan määrärahan.
28179: mame rakenneta•an kiinteä kämppäverkosto, Edellä olevan perusitee'Ulta ehdO!tamme,
28180: ajoteihin ja uittoväyliin sovelJtuv:asti, on
28181: ~todennäköistä että kämppiin saada~an vaki- että Eduskunta ottaisi vuodet~ 1947
28182: naisiksi 'asukkaiksi seUaisia metsätyömiehiä, ttdo- ,jct •mMwa1·vioon 20,000,000 mar-
28183: jotka :tekevät ympäri vuoden erilaisia heille kan määrärahan "metsähallituksen
28184: järjestettyjä metsäJtaloustöitä, jollaisia voi- kä;ytettäväksi kätnppien 1·akentamista
28185: maperäinen metsänhoito jatkuvasti edellyit- vw·ten sellaisille valtion maiden lei-
28186: :tää. Amma:t,titaitoinen, paikallaan pysyvä mtikoille, jotka ttittoväylien ja mui-
28187: metsätyöväen kanitajoukko sa'adaan täten den kuljetussuhteiden takia ovat tär-
28188: muodostumaan. :Metsäha<Hittuksen normaaQi- keys- ja kiireellisyysjärjestyk~essä
28189: kämppäluonnoksessa onkin .tällainen asian- etttsijaUa.
28190: HelsingiRsä lokakuun 29 päivänä 1946.
28191:
28192: Juho Karvonen. Heikki Soininen.
28193: P. A. Karjalainen. Uuno Raatikainen.
28194: H. S. Pesonen. 0. Muikku.
28195: VaUo Käkelä. Isak Penttala.
28196: A. K. Paasivuori. Penna Tervo.
28197: Väinö Leskinen. E. Pusa.
28198: Jere Juutilainen. Varma K. Turunen.
28199: J. F. Tolonen. Yrjö Kilpeläinen.
28200: Hj. Kauhanen. Edvard Pesonen.
28201: Juho Kuittinen. Yrjö A. Manninen.
28202: Kaisa Hillelä. Heikki Simonen.
28203: Valfrid Eskola. Antto Primnila.
28204: Matti Meriläinen. Samuli Tervo.
28205: 657
28206:
28207: IV,t43. - Rah. a.l. N :o 102.
28208:
28209:
28210:
28211:
28212: J. Järvinen y. m.: Määrärahan osoitta:misesta Heinol-an~
28213: Jyväskylän rawtai-ien suunnan tutkimiseen ja rakenmts-
28214: töiden aloittamiseen.
28215:
28216:
28217: Ed u sk u n n a 11 e.
28218:
28219: Viitat~ vuoden 1945 va1t.iopäivi!hle jäte- että Eduskunta o#aisi vuoden 1947
28220: tyn t.oivomusaloit.teen n: o 269 (Liitt. I- tulo- ja rnenoa1'vioon 19 Pl. I luvun
28221: XII, siv. 596) perusteluin sekä huomioon- 6 momentill-e 2,000,000 markan mää-
28222: ottaen maa:liloenm1e ensiarvoisen tätrkeän rärahan 1W1'11UU1lira.it1eisen mutati-en
28223: viennin sek-ä oman maan jälleenrakentami- .mtmnan tutkimiseksi ja rakennustöi-
28224: seen ja kulutukseen !tarvittavan puuttwaran den aloittam·iseksi ra.taosaTla, joka
28225: y. m. tuotteiden saannin välttämäl!tömyy- johtaisi H einola.sta, Sysm.~ä.n, Harto-
28226: d~.m, kunnioittaen ehdotamme, lan, J mdsan, Leivomnäen ja Toiva-
28227: kan kllnt·ien kauttn Jyväskylään.
28228: Helsingissä marraskuun 1 p: nä 1946.
28229:
28230:
28231: Johan Toivo Järvinen. Aino Malkamäki.
28232: Arvo Riihimäki. Eino Roine.
28233: Matti Meriläinen. J. Kulmala.
28234: V. Puumalainen. Vilho Hj. Lehtonen.
28235: Esa Hietanen. Yrjö A. Manninen.
28236: S'lllo Muuri. Eino Tainio.
28237: Vilhelm Riihinen. Elsa Karppinen.
28238: Aino Luostarinen.
28239: 658
28240:
28241: IV,H4. - Fin. mot. N:o 103.
28242:
28243:
28244:
28245:
28246: Wiekman m. fl.: Angående an.visan~ av anslau för byg-
28247: gandet av ett stickspåt· frå~~t Kovjoki station till Ny-
28248: karleby stad.
28249:
28250:
28251: T i H R i k s d a g e n.
28252:
28253: Som bek,an,t saknar Nykarleby stad jänn- finnas i vårt land, för vår ekonomiska åter-
28254: vägsförbmdelse med den övriga detlen av uppbyggnad.
28255: vår:t land. Detta :fa1clum är i och för sig Trots avsaknad av järnväg har Nyka.r-
28256: märklig~t, ty i<ngen Mln'iln stad i riket sak- leby med omnejd på et.t icke oväsentligt
28257: nar järnväg. V ad detJt;a missförhål<lilUlde be- sä'tlt hidl'agit !ti;Ll höjta:nd-et av landets ma,te-
28258: tyder för en mad med så stora ootm,Jiiga ut- rie!Ha och andliga liv. Jordbruiket och fis-
28259: veckling~SmöjEgheter som Nyikal'leby, är lätt ket ha kännhart hidragit tiH folkförsörj-
28260: atlt inse. ningen. Så sändes bl. a. nnder vissa tider
28261: Nykar<lehy stad är medelpunlct-e11 i ·en t.usenh111s kilogram fisk oo~ligen ti:U •loodeits
28262: landsdel med en företagsam och vaken be- huvudstad. Nykarlehy (llejden är på gTU(lld
28263: follilning hesitående av jordbrn:kare, arbe- av Mvens goda :f<lOit.tni.itl'gsegenskaper och
28264: tru-e, fiskare ooh hantverkare. Själva. sta- förefint.lighctcn .av l'astagep1atser vid ett
28265: den har utv.ooklwts Hll ett. !U(lldligt och iku~ rlert:al naturliga goda hamnar en be>tydclse.-
28266: ture~~t cent.rum av stor hetyde1se för Ös- full faktor i vår trävarurörelse på utlffil-
28267: :te.rbot.ten och hela 1landet. I Nykarleby det.
28268: :finnas n:ämligen landets enda svenska man- Någon större indust.ri finns, som sagt, i
28269: liga folksko1lärarseminru-ium och ,Jandets deH.a nu icke på ortten, moo väi smärre fö-
28270: största et:tåriga :folkhögskola ävensom andl'<'t re1Jag, av vi•lli:a ,t. ex. etlt förfärdigar pro-
28271: skolor. · dukter för vår.t krigsskadestånds behov.
28272: Genom sin p1acering vid den vat.tenr1ka Nykar1eby stad har i tidoo haft en smal-
28273: NyJmrlebyäiliV har Nykarleby stad stora spårig järnvä.gsförbindeik"e med stt:art.sjäm-
28274: möjligheter att utvecklas iti:ll en hetydande v~aarna. Denna förbindelse upphörde doek
28275: indus:tci- och affärsort. Staden ägcr ett mo- på grund av ~at<t den visade sig vara syn-
28276: dernt el-kraftverk och står dessutom i för- nerligen opraktisk genom d<e måJnga omlast-
28277: bindelse med Harjavalta el-ledningsnät. ningarna, som måste ske å Kovjoki sta:tion.
28278: Staden äger vidsträ0kta oeh ändamållse:nJ.iga Under :Dlere. årtionde.n har st.aden så:hmda
28279: marker, som ikunde utn;yttjas som industri- nödgats cxi:;tera ut:an järnväg.
28280: tomter, upplagsplatser m. m. DC(ll smalspäriga järnvägen från Kovjoki
28281: Under de sooas'te åroo ha ,t:alrika för:fråg- station ltiR Nykarleby stad var från början
28282: n1ugar om placeringsmöj<ligheter för sär- byggd med tanke på en eventuell ombygg-
28283: skilda storindustri!er gjorts å orten, men nad tili normalspårig sådan. Den gamla
28284: t~''Yärr ha på grund av a!J::t Sltladen Siilknar banvaillen har vid en undersökning denna
28285: järnvägsförbiudelse någTa nämnvärda in- sommar, som vcrkst:äUts av baningenjör J.
28286: dustripilaceringar icke ktrnlll:a•t ske. At.t Gummerus, hefunni:ts va.ra sådan, a,tt de.n
28287: detta lärut icke blot.t orten utan jämväl Yäl kan användas som gTund för ett stick-
28288: vårt hmds näll'ingsliv <t1ll skada :är uppen- spår av normaQ bredd. Kostnaderna för
28289: bart. Nu om någonsin är dm ett. national- dragan.det. av e.t;t. stieikspår från Kovjoki
28290: ekonomiskt intresse &tt tillvarataga och ut- station tili Nykartleby bleve av demma. orsak
28291: veckla alla de n{ttm,1iga ti11gångar, som synnerligen låga, särskHt: med booktande
28292: IY,tH. - Wickma.n y. m. 659
28293:
28294: av atJt; !lätta, använda dHe.r och mma,n be- verken, m1del i bygg·nach;r m. fl. naturabi-
28295: ga.gntad materiel kunde användas vid hyg- drag. För srt:aten.<; vidkommande bleve kost-
28296: gat. n:aderna 5,332,000 mark. Denna kontMtta
28297: R.epresentante'r för Nykarleby stad, Ny- summa :lmn i s,iä:lva verket bliva m"Sevärt
28298: klarleby IandSikommun och l'Iunsala kmn- mindre, om man, som det förutsatts, använ-
28299: mun ha hos kommunikwt.ionsministllll'iet oci1 der begagnade räler m. m.
28300: järnvägsstyre1sen i motiverade skrivelser 1\Jv ovanstående framgår, att byggandet av
28301: anhå1lit om att ett 8 kilometer långt stick- ett stickspår av normal bredd från Kovjoki
28302: spår måt:te dragas från Kovjold st.a,tion tili stat.ion till Nykarleby stad är retrt:, en:astående
28303: Nylrn~leby stad. TiJl.l skriveJserna iiro hifo- tillfä1le för staten att till obetydliga kost-
28304: gade undersökningsre.sultat o<.'h kostnaJs- nader utvidga sit•t järnvägsnät samt för
28305: beräknirngar jämte kartor, uppgjorda av l<am.dets enda järnvägslösa sctad att erhåHa
28306: bamngenjör J. Gummerus. De...<:su:tom inne- €ll .tillf\redsställande förbindelse med landets
28307: hål<la de nämnda skrivelserna uppgifter öv,riga järnvägsnät.
28308: om de utfäsii€llser av elmnomisk na:tur Ny- Med st.öd :av ovanstående få underteck-
28309: karleby stad och 'la,ndskommunen g;jort nade vördsamt föreslå,
28310: ifråga om finan:sieringen av stiekspårshyg-
28311: get. Ell!ligt dessa :kostruadsberäkningar
28312: skulle det alternativ eLler förslag, som u;l;t Riksdagen måtte i 1947 års
28313: omfa<t<tas av de intresserade kommunerna, statsförslctg ttnder 19 Ht. I kap.
28314: komma att ko.sta finska mm·k 11,853,000, av 7 mom. upptaga ett anslag, stort
28315: viilike:n summa Nykarleby stad tar del med 5,332,000 mark, fijr bygga,ndet ([!V ett
28316: fhlilka. mark 3,591,000 och 'laudsJ.mmmrmen stickspå1· av normal b1·edd från Kov~
28317: med 2,930,000 marJc, i form a.v slipers, dags- joki sf:ati01t till Nykarleby stctd.
28318: Helsiillgfors den 31 oktober 1946.
28319:
28320: Albin Wickman. Heiitki Simonen.
28321: Albert Brommels. Juho Mäkelä.
28322: Levi Jern. Päiviö Hetemäki.
28323: Ture Hollsten. Lauri Järvi.
28324: Yrjö Hautala. Arvi Ahmavaara.
28325: Toivo Kujala. Helmer Smeds.
28326: Walter Kuusela. Ebba östenson.
28327: Hj. Kauhanen. Matts Forss.
28328: Erkki Koivisto. Nils Meinander.
28329: Jalmari Kulmala. J. Söderhjelm.
28330: Ernst von Born.
28331: 660
28332:
28333: IV,144. - Rah. al. N :o 103..
28334: Suonwnnos.
28335:
28336:
28337:
28338:
28339: Wickman y. m.: Jiäärämhan osoittarmis.esta pistDraiteen
28340: rakentmniseksi J(ovjoen asemalta Uute.enkaarlepyyhtyn.
28341:
28342:
28343: E d u s k n n n a U e.
28344:
28345: Kuten .ti:ed~tään ei Uude.Uakaarlepyyhlä kehitettävä kaiik'kia maamme taloudellisen
28346: ole raUJt.atiey;hteyttä. maamme muuhun jäHeenrakennuksen luontaisia mahdo:1lisuuk-
28347: osaan. Tämä tosiasia on sinänsä huoonat- sia.
28348: t.ava, sillä miikään muu maan kaupungeista Rautatien puutteessakin on Uusilkaarle-
28349: ei ole vailla 'rautatietä. On helppo käsit- pyy ympäristöineen varsin oleelliseilila ta-
28350: tä:ä, mitä itählainen epäkohta merkitsee seil- va1'la ollut mukana kohottamassa maan
28351: laiselle kaupungiHe, jolla on niin suuret ainee!llista ja hen.ikistä elämää. Maanvilje-
28352: luonta.iset ikehit:tymismahdoil:lisuudet [min .Jys ja kalastus ovat tuntuvasti olilieet. apuna
28353: UudeHakaarlepyyHä. kansanhuollossa. Nii·npä m. m. HiJhetetitiin
28354: Uusikaarlepyy on keslkipisteenä alueclla, €'l'äinä aiikoina tuhansia kiloja kalaa päi<Vit-
28355: jonika yr~tt:e1iäs ja valveutunut väestö on tii.in maan pääJkaupun:kiin. Uudenlkaarle-
28356: maanvil:je<lijöitä, työläisiä, kalastajia ja kä- pyyn seutu on joen hyvien uitto-ominai-
28357: s:iltyö•läisiä. Itse ikaupunlki on \k;ehittynyt suuksien ja h~lmisissa hwnnoHisissa sa.ta-
28358: henJkise:ks:i ja sivistykselHseksi keskU'kseilrni, missa olevien lastauspaiik!kojen vuöksi huo-
28359: joila on suuri merkitys sekä P01hjanmaalle mattava tekijä puutavarancviennissämme
28360: että koko maalle. Uudessakaarlepyyssä on uikomai11e.
28361: nimittäin maan ainoa :ruotsinkiclinen mies- Suuria teollisuuslaitoksia ei, kuten sa-
28362: !kansaJkoulunopettajaseminaari ja maan suu- noittu, pailkka:kunnalJa ole, mutta kyUäJkin
28363: rin yksivuotinen :kansanopisto sekä lisä!k.<si pienempiä yrityksiä, joista esim. eräs val-
28364: muita !kouluja. mistaa sota:korvausteoHisuutemme tarvitse-
28365: Runsasvetisen Uudenkaarlepyynjoen var- mia tuotteita.
28366: rella sijaitsevana on Uudel,lrukaa1•lepyyHä Uudella,kaarlepyyl<lä oli aikoinaan kapea-
28367: suuret mahdollisuudet keihittyä huomatita- raiteinen rautat]eyiliteys valtionrauitatei:hin.
28368: vaJksi teollisuus- ja kauppapai!ka:ksi. Kam- Tämä yhteys laikikasi kuitenkin, ikooka se
28369: pungiUa on ajanmukainen sähkövoimalai- osoittautui eii·i.t<täin epäikäytännölliselksi mo-
28370: tos ja se on sitäpaitsi I-Ia.rjwvaillan säll!kö- nien uudesti:kuormausten vuoksi, jotka oli
28371: johtoverik:oston yhteydessä. Kaupunki omis- toimiitettava Kovjoen asemalla. Monet vuo-
28372: taa 1aajoja ja tarkoitu:ksellilllukaisia maita, sikymmenet on ika.upungin näin oUut tul-
28373: joita vo:iltaisiin käyttää ~teoUisuustonteilksi, tava .toimeen ilman rautwtietä.
28374: varastopa1koiiksi y. m. Kovjoen asema'1ta Uuteenikaarlepyyhyn
28375: Viime vuosina on tehty useita tieduste- johtanut kapearaiteinen rautatie o1i a~un
28376: luja mahdo<Hisuwksisrta sijoittaa eri suur- perin rakennetitu huomioonotta.en ma!hdol-
28377: t.eoHisuuslaitaksia paik-kakunnalle, mutta 1inen muutta..'llinen normaa:liraiteise!ksi.
28378: valitettavasiti kaupungin ,rautatieyht·eyden Vanha ratapenger on ratainsinööri J. Gum-
28379: puutteen vuoksi mitään mainittavia ,teoUi- meruksen viime kesänä 'toimittamassa \tar-
28380: suussijoituksia ei ole voinut t31pa!htua. On kastuksessa todettu sellaiseksi, että se hyvin
28381: ilmeistä, että tii>mä on olhut vahingoksi ei kelpaa normaaliraiteiden pisitoradan perus-
28382: vain pai.ik!kwkunnalle, vaan myös maamme taksi. Kustannukset ,pistorada.n ralkentami-
28383: elinkein.oelämä:1le. Ny,t jos !koskaan on kan- seRta Kovjoen asemalta Uuteenikaa:rlepyy-
28384: santalouden et11jen vuoksi käytettävä ja hyn tuli<>ivat tämän vuoksi hyvin alhaisi;ksi,
28385: 1
28386: 1
28387: 1
28388: IV,H4. - Wiekma-n y. m. 661
28389: 1
28390: varsinkin ottaen huomioon, että raikennus- luoJJJtoissuoriltusten muodossa. Valrt:ron osalta
28391: työssä vo~liaisiin •käyttää ikevyi,tä ikäytiettyjä ol:isriva,t kustannukset 5,332,000 ma.riklkaa. 1
28392: !kiskoja ja muuta ikäJ~tettyä ·tarpeisrtoa. Tämä määrä voi itse asiassa jäädä huoll11llt- 1
28393: Uuden!kaarlepyyn •kaupun!ki sekä: Uuden- :tavasti vähäisemmäksi, jos, kurt:;en on edel-
28394: kaarlejpyyn ja Munsalan 'k:unnat ovat ikulku- lytetty, ~1.1äytetltäisiin käyteil:lbyjä kJiskoja 1
28395: lai!tosminiStt;eriöön ja !I'aThtaitiehaJlifhtkseen jät- y. m.
28396: ltämissään perustelluissa kirjelmissä anoneet Edellä esitetystä i•1menee, e.ttä. normaa1li~ 1
28397: 8 ikHometrin pituisen pistoraiteen rakenta- raiteisen pistoraiteen raikenrt:amine11 Kov-
28398: mista Kovjoen as,emalta Uuteenikaarlepyy- joen asemailta Uuteenkaarlepyyhyn on val- 1
28399: hyn. Kirjelmiin on 1liitetty tutikimuksen ttioHe ainutlaatuinen t]laisuus mitättömin
28400: tu:lokset ja kustannusarviot selkä kartat, ikusta1muksin laajentaa rautatieverikostoaan 1
28401: jotka ratainsinööri J. Gummerus on 'laati- sekä maan ainoail:le ra;utwtietltömä!Ue ikau-
28402: nut.· SitäP'aitsi sisäHävät mainitut kirjel- pungHle saada tyydyttävä yhteys maan 1
28403: mät tietoja niistä italoudeiJlisista sitoumuk- muuhun raUJtatieverkostoon.
28404: sista, joita Uuderukaal'llepyyn kaupunki ja Edellä esiteityn nojaHa aHe!kirjoittaneet 1
28405: maalaiskunrt:a, ovat :tehneet pistoraide- kunnioittavasti ehdottavat,
28406: hanklkeen Tahoi.t.tamiseiksi. Nä:iden ikustan- 1
28407: nuslaskelmiell' mukaan tulJ.si se va~htoehto että Eduskunta vuoden 1947 tulo-
28408: tai ehdotus, jonka asianomaiset ik:unnat hy- ja tnenoat·vioon 19 Pl. I l. 7 mornen- 1
28409: väksyvät, maJksamaan 11,853,000 mark:<kaa, tille ottaisi 5,332,000 mm·kan määrä-
28410: miihin Urudenikaa1rlepyyn kaupunki osanis- rahan no1'maaliraiteisen pistoraiteen 1
28411: tuisi 3,591:,000 ,ja maa1a~kunta 2,930,000 rakentamiseksi Kovjoen asemalta
28412: markalla ratapölrokyjen, pä1vätöiden y. m. U1tteenkaa1·lepyyhyn. 1
28413: Ht:Ylsingissä loikaikuun 31 päivänä 1946. 1
28414: Albin Wickman. Heikki Simonen. 1
28415: Albert Brommels. Juho Mäkelä.
28416: Levi Jern. Päiviö Hetemäki.
28417: Ture Hollsten. Lauri Järvi.
28418: Yrjö Hautala. Arvi Ahmavaara.
28419: Toivo Kujala. Helmer Smeds.
28420: Walter Kuusela. Ebba östenson.
28421: K. J. Kauhanen. Matts Forss.
28422: Erkki Koivisto. Nils :r4einander.
28423: Jalmari Kulmala. J. Söderhjelm;
28424: Ernst von Born.
28425: IV,Hn. - Rah. al. N:o 104.
28426:
28427:
28428:
28429:
28430: Sormunen y. m.: illääräraJuzn osoittfbmisesta koneellisen tut-
28431: kimttksen toitmittumiseksi (}tibm-K'ItUSamon rata.s1t.un-
28432: 'JUJU.a.
28433:
28434:
28435: Ed u sk u n n a B e.
28436:
28437: ViitalOOn toivomusaloi-tteen n:o 203 (1946 että Eduskun.tct ottaisi vuoden
28438: vp.) per'llSiteluiihin asiassa, jo:ka :koskee !ko- 1947 tulo- ja tnenoct1·vioon 2,000,000
28439: neellisen tuiblclimruksen !toimeenpanoa Oulun: markan mäJirärahan koneellisen tut-
28440: -Kuusamon ratasuullillalla, kunnioittaen kimuksen toimittamiseksi Oulun-
28441: ehdotamme, K uummon mtasuunnalla.
28442: He:lsin,oissä ~okaiknun 28 päJvänä 1946.
28443:
28444:
28445: Toivo I. Sormunen. Sulo Muuri.
28446:
28447:
28448:
28449:
28450: j
28451: j
28452: j
28453: j
28454: j
28455: j
28456: j
28457: j
28458: j
28459: j
28460: j
28461: j
28462: j
28463: j
28464: j
28465: j
28466: j
28467: 663
28468:
28469: IV,146. - Rah. al. N :o 105.
28470:
28471:
28472:
28473:
28474: Mustonen: Määräraha:n osoittamisesta asema-alueen läpi
28475: johtavan alilvätytävän mkentamtiseksi Kajaaniin.
28476:
28477:
28478:
28479: E d u s k u 11 n a 11 e.
28480:
28481: EtoJ.ästä pohjoiseen suuntautuva raulta- ja:tikuvasti vaikeutuva !liikennepu1ma. Sen
28482: tie jakaa Kajaanin kaupungin rautat-ien ainoana rUJtkaisukeinona on rakentaa ja~an
28483: asema-alueen kohda:lla kahtoon ooaan siten, kulkijoita ja pyörä]lijöitä varten alikäy-
28484: että Lehtikangas-niminen noin 2,000 henki- tävä asema-~uoon [ii.pi [~iki sen pohjois-
28485: [ön asuma ka:upnnginosa !tulee eroitcluksi päältä. TuoHainen suullli1it~lma tehtyine
28486: muusta o~~a kaupunkia. Kun ainoa kustannusarvioineen on rautatiehaillituksen
28487: käytettävänä o[eva kulkutie tuosta kaupun- toim€Sta jo valmistettu. Koska haJ.:litukseiJJ
28488: ginosasta muuhun osaan !kaupunkia on toimesta ei kuitenkaan vuoden 1947 tulo-
28489: asema-alueen eteläpääs>Sä, ja kaupunginosa ja menoarvioon ole esitetty dt~ettavaksi ·tar-
28490: sijait&ee Qähdlä sen pohjoispäätä, muodoo- koitukseen 'tarvittavaa mä:ärärahaa, ehdo-
28491: tuu ma:t1ka ,tuosta kaupunginosasta kaupun- tan kunnioittaen,
28492: gin asema-Mm~ kiwt:äe:n mon;iu, verroi111 pi-
28493: t;{lmmäk.si kuin miltä se suoraan sen poikki että Eduskunta ottaisi vuoden
28494: :tulisi olemwan. Näin· on synJtynyt, kaupun- 1947 tulo- ja menoa1·vioon 5,000,000
28495: ginosan asukasluvun lisäåilityessä j,a asuk- markan ntäärärahan asema-alueen
28496: kaiden joutuessa käymää11 m. m. työssä läpi johtavan alikäytävän rake,nta-
28497: muussa osassa kaupunikia, vuosi vuodeLta rniseksi KaJaaniin.
28498: Hclsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
28499:
28500:
28501: J. Mustonen.
28502:
28503:
28504:
28505:
28506: Hl
28507: 664
28508:
28509: IV,147. - Rab. al. N:o 106.
28510:
28511:
28512:
28513:
28514: Käkelä y. m.: 3Iää1'iiraha.n osoittamisesta Lappeen1·annan
28515: ka.upungin sataman laajennustyijtä varten.
28516:
28517:
28518: E d u s k u n n a 11 e.
28519:
28520: Syys®uun 19 päivänä 1'944 •tehdyssä väli- Saimaaill! Jiiikenn.eprobleemin rabkaisua on
28521: ra.uhansopmn:uksessa Suomen ja Neuvosto- ets1ttcy :m,o.nellta ltwhoil1a. Kämte.lJtyää.n 00..
28522: ,tJtsa;va~1tain Liiton välilhle hyväksytty ja lku- Hirvoomliloo y. m. rahoosi:a.-'aloirtteen, jOSSia
28523: Juvana syksynä Pariisin ·rauhanko.nferens- ehdotetltiin määxämhan myöntämistä p•uu-
28524: sissa lopullisesti vahvistettu raja le~aa tavaran s~i,J.'Itoilciltoksen ·ra:ke.ntamisJta va:rlten
28525: !pOi!l{jki 1tärikeitä Jiilkenneyhteylksiä. Rauta- S.aåma:a.n ja KymijOOll! vesistöjen väilihle
28526: .tieve:rllws:to.n, Saimaan ikrunavaru ja vanhojen edusklmta vu'Odrem. 194'5 vaihtiopäliwllä J:aus.Uii
28527: "Viipurin kauppakeiden kaitkeaminen u:lottaa •toivomu:Jrnen, että 1haJ..litus ryhtyisi toimen-
28528: vaillmtU'ksensa kauas litä-Su()!Jllen peruikohlle p~t.eisiin S.aimaan [iikenookysymyksen ,tult-
28529: saakka ja luo vaikeasti ratkaistavissa olevan kimise<ksi kokQ [aa,juudessaan. Alod.ietta ikä-
28530: Saimaan li:ilkenneprobleemin. Enoon sotia &~teltä.essä mimittä.in toderotim, et;tei s:i·ir~to
28531: ei SaiflnaaHa ollut sa!tamakysymY'ksiä kosika :]ailtoktsiellla olisi ikulj:etusväylien kapeudoen
28532: Saimaan 'kaWLva - Saimaan suuren· vesi- ja Kymijoen jo nylkyrise~hlää:n .täysin käyJtet-
28533: ja maa-alueen tkaupaillinen va111:as.uonå - rtyjoo .uittomahdohlis;uuiks]en vuoksi voiltu
28534: ilmljeltti frmiiken, miltä täältä .päi•n kuljetert- sa.nottavaSiti Msä.tä puiUltavara.n: ikulj.etusmUJh-
28535: itavissa ol·i, a:vomeren varastodmis.- ja llas- dolhlisu;uksia;. Lisäksi on ltehty suunniltoehni•a
28536: taus.pai!lclroi!hin. Koik:o Saimaan .ranrtamien kana.vmll raken;tamiseSJta Saimaan ja P.äi-
28537: j.a siihen väliäömästi E·ittyvien vesistöaluei- jä.nrteen ves:istöjen väHHe, uusien rauta.bei~
28538: den mo.nipuoHnen. puundrulostus.teollisuus den raikentamiiSffla j·a uusien sartiamien pe-
28539: suuntautui ja kelhlbcyi täitä vaHasuolllta si:l- rustamista Saimaan vesisttön rannohl:le.. Suu-
28540: mä11lä vitäen. Viipuri ul:kosa1tamineen oili rin ooa nädstä suunnålt:e1misrt;a. on hava.~t.tu
28541: sil!loin Saimaan ja koko r.tä-Suomen suur- eriHäin vaikeasti rt:ote1Ut€Jttavi.ks'i ja; suuria
28542: saJtama, jossa sisämaan tuortteiden uudeil- olms:taJ.mu!ksia v.a~atifvik:s,i. P:arllraa~1ta rart:lmi-
28543: ieen1astaus rt:apa;htui. EsNnerikikeinä Sai- su;lltia on näy.ttän(Yrt; uuidlen 'rautamien :ra-
28544: maan ikanaNmll itavara:nilmlj•etusmää.ris:tä kenttaminen sum111taan Lappeenranlta,---Luu-
28545: maiillitit&.'lmon, että vuonna 1923 kwljetet~ mäiki~T•avastila, jonka 11:<J.teuttcamris€iksrr on
28546: trin kanavan kautta 1,041,987 :tonnia tava- eduslkunna~ltle kuluvien vw11!:i:opäivien ia[-
28547: raa yh!teensä 12,947 .a!hlikselia, joi!ka edus- Jmessa jä,tet.ty :to:ivomusalo~tle. Osiltta.iill ;tä-
28548: •tivat 1,055,695 re!kiS!teri·tonnia. Vuonna hän aloiMees:e·en li]t;tyen, mrut'ta sumim-
28549: lt924 oli kuljetettu tonnimäärä 862,402, maJ:t~a. os•aJt,aan er.iJ1isenä lrilikennekysymylk-
28550: 1925 937,279, 1926 837,300 ja 1927 926,743 sell:1ä on nrOillSSfU!t eltoon :kysymys La.ppeen-
28551: tonnia. Vuonna 1937 oli Saimaan kanavan rannan kaupungin sataman 1a,aj:entamisesta.
28552: ikaUJtta kuljetet<tu puumäärä 1,128,452 m3 La,p.peenmaiilllan ika<Upungin satama, jota
28553: ja vuonna 1·938 1,006,618 m3. Selvää, o.n, vuod:esta 1940 ILä!hltien on asteett.3Jin yihteis-
28554: että Saimaflln alueen kuljetuskysymylrseit on ymmärryksessä va!Ltioo ja: burpU!I1gin k!anssa
28555: saatava ikiireellis·estti ratkaisturksi, kosika laajenneltrt;u ja joika nykyään käsittää -
28556: muussa tarpaU!kstlSSa puutttwa;t: ~iåJkenneyh matkitiSitajasa•tUJma:a iluikuunottam:a.tta
28557: teydet ulkomaaillimaan :tyrehdyttäväJt litä- pml!tava.rasaMlmassa 1,100 jm. raite.ella va-
28558: Suomen taloudellisen ikeihityksen [>a:ljon sen rustert:!tua :lailt;min se'kä H.sä!ksi wJ;trlon rau-
28559: rauhana.ikaista tasoa ailemmruksi. ·tateiden ha;Hussa oJ.evan Rapasaaren puu-
28560: IV,147. - Kä:ke>lä y. m. 665
28561:
28562: tavarasa.tamassa 150 jm. 'l:ailtucia~ on. käy- ma:t lkcl!kuväyl,ä,t Lappeenrannan sll;t:amaan.
28563: nyt täysin riiltJtänuiJtltömä!ksi ltäylttämään Mim edie:1lä fOtTh salli01tu K~ukopä:än, VUIOik-
28564: La.ppeeawantaan uudeJ[eoo sunntaUJtunoon sennisllmnr ja. Mikkelin sa:tami~ta koskee
28565: 1iikentoon sihle asettamia vaatimulksia. Jo myösiki'lll suunni.te:~tua uut,ta Yöveden s:alta-
28566: Vlll()('1en; 1945 laå•vJa:ttsikaultenJa oli havaittroa- illllaiW. Kun Lillppeenranna,n ik>aupungi:n sa-
28567: visSJa aJusmen ruuhlkautumista ja .tavarrutoi- ;tama näinollen 10ill s~kä Saimrua:n vesiväy-
28568: mitllillten viivästymistä siitä huolimaJMa, lien, J.aajennUSilllil!hdnhllisuuksiensa ja eimen
28569: etbtä ;toohlis:wuden ,tuota;nto ja fkuil,jetettavat !kaikkea iY'himpien avomereHe vieMien maa-
28570: taval'lamäärä;t oli~a,t ainoos1toon murto-()Sa ikuljet'USyhWY'ksierusä puoltesta ilmeiseslti
28571: odot.e.tltavista normaal·imääristä. Ku~uvrum ~,oolrlisdn. Sa:Umaan vesistön vientisataa:n:a,
28572: purjeihdmlmutena on tiJao:me saltamassa ol- olis:if BaJimruaJlJ >li:i!kenneprobleemin ratkaisu
28573: lulb ootåst~in: vaikearrnp:U niin,. että >lii.!ken- sitä. loojentamaJla samaH~a :tämän: kysymylk-
28574: nöitaijöille ei 10Je voirt:u varata muUlta kuin sen edul:Jisi.n ja ha,lvin ra,tJkajsu. SaJtiama,n
28575: osa niiden ~tarvitsemaslta ~aituri- ja varasto~ rraajennu!kseslta ovat suunnite,lmart; ja !kus-
28576: aluetilasta. tann.usJ.askeJmat jo Wl>lmiina. ja vain v;aro-
28577: Tiedossailllille on, että myöskin muiden jen puute on estänjl!t kaupunlkia. ryhty-
28578: Eltel~Saimaan swtamien 1loojentamlista oo
28579: mästä ft.ähäi111 suureen ja la~ajaika.ntoi.seen lt;elh-
28580: ajateil:tu. Nykyisin lkäyJtännössä olevat Kau- ltävään.
28581: lropä.än., Vuoksenniskan ja :MiklkeJiin s&ta- Edehlä olevan ~nojaHa ja vid,talben Vlalltio-
28582: mtat ovaJt ku:irtenikin syntyooet ja lkeh:Utty- päirväjärj,estylksen 32 § :ään kunruioirtltoon
28583: nee!t njllkyiseen muoltoon;sa ViUOSrikymmenlien ehdOOamme,
28584: kuluessa pääasiassa tyydyttämään V'ain että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
28585: Olllla:Il: seutu!kuntansa :tarvetta. LiikeJll1eväy- tulo- j,a mMwarvioon 15,000,000 rnar-
28586: lät niiliin ovalt ikapeamp:Ua:, kariikkoisempia kan rnääräraharn Lappeenr:annan kau-
28587: ja vaikeammin liilkennöitäv>iä kuin leve.ä.t, puwgin satarnmt laajennustyötä var-
28588: syvälb jaJ Saima~tru laivurien tarkoin tunite- ten.
28589: He!lsingissä 26 päivänä 1okalkuuta 1946.
28590:
28591: Vaito Käkelä. Juho Kuittinen.
28592: Jere Juutilainen. Paavo Leskinen.
28593: Elias Tukia. Väinö Okko.
28594: 666
28595:
28596: IV,14s. - Rah. al. N :o 107.
28597:
28598:
28599:
28600:
28601: Pohjannoro y. m.: Korotetun määrämha·n osoittatnisesta
28602: avust'Ukseksi Mikkelin kaupurtgin satwman laajentamista
28603: varten.
28604:
28605:
28606: E d u s k u n n a ll e.
28607:
28608: Hallituksen esitykseen eduskunnalle val- kaupungille ja myöskin senvuoksi, että
28609: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1947 itse asiassa <ei ole kysymys sataman laajen-
28610: on 12 pääluakan kohdalle otettu 3 miljoo- tamisesta tämän paikkakunnan tarpeita
28611: nan markan kertakaikkinen avustus Mik- varten, vaan liikenteen edistämisestä koko
28612: kelin kaupungille Pursialan sataman laa- valtakunnan puutavarahuoltoa silmällä-
28613: jennustöiden menojen peittämiseksi. pitäen.
28614: Perusteluiksi hallitus esittää: Mikkelin Pursialan satamaa otettaessa virallisesti
28615: kaupunki on laajentanut satamansa laituri- käytäntöön 12 päivänä lokakuuta 1946 mi-
28616: tiloja huomattavasti Pursialassa. Näiden, nisteri Hiltunen m. m. lausui:
28617: ensi purjehduskauden alkuun valmistu- Mikkelin kaupunki on satamansa raken-
28618: vien töiden kustannukset vuonna 1945 ar- tamisessa uskaltautunut suureen hankkee-
28619: vioitiin 10,000,000 markaksi. Laajentamis- seen ja uhrannut siihen myös huomattavan
28620: töiden loppuun suorittamiseksi on kustan- määrän rahaa. Mutta tämänlaatuisoon sa-
28621: nusarvio ollut korotettava kaksinkertai- tamarakennukseen kiinnitetyt rahat eivät
28622: seksi. Ottaen huomioon sataman huomat- ole huk<kaan kiinnitettyä pääomaa, se on
28623: tavan merkityksen Saimaan liikenneolojen lausuttava rohkaisuna Mikkelille.
28624: kehittämiseksi ehdotetaan tarkoitusta var- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
28625: ten myönnettäväksi avustuksena Mikkelin nioittaen,
28626: kaupungille kertamenona 3,000,000 mk. että Ed1J.Skunta korottaisi vuoden
28627: Kaupunki on tarkoitukseen anonut 5 1947 tulo- ja menoa1·vioesityksessä
28628: miljoonan markan avustusta. Onkin koh- 12 pääluokan XII 1. 9 momentin
28629: tuullista, että valtio osanistuu kaupungin kohda.lla olevan avustuksen Mikkelin
28630: anomalla summalla näihin menoihin, koska kaupungille sataman laajentamista
28631: työ on taloudellisesti liian raskas pienelle varten 5,000,000 ma1'ka.ksi.
28632: Helsingissä 29 päiviinä lokakuuta 1946.
28633:
28634:
28635: Arvo Pohjannoro. Albin Asikainen.
28636: 667
28637:
28638: IV,149. - Rah. al. N:o 108.
28639:
28640:
28641:
28642:
28643: P. Karjalainen: Korotetun määräraJwn osoittamisesta avus-
28644: tukseksi ~fikkelin kmwungin sataman laaje,ntarnista
28645: varten.
28646:
28647:
28648: E dusk un n:all e.
28649:
28650: Vä:lirauhrunsopimuksen mwka:an joutui Kaupunlki I(}U joutuumt sijoittamaan Itä-
28651: Saimaan kanava pois käy;töstä. Tämä O!lll hän h.uonUJJt,tavan måä.rän varoj:a.. Niinpä
28652: aihoottanu:t suuria vaikeuksia Saimaan llai- esim. vuoden 1946 pääomam.en.ot oousevalt
28653: vail.~ikenJtee~lJe, mutta eciik:odsesti ovat Sla.i- Yli 15 miljoonan markan. Va~tå.onavustUSita
28654: nma.n saif::amaJt vällirauthansopimU'ksen jihl- on bupun!ki kuictenk~n saanut ltarko~tusta
28655: keen olleet y1likuomniterttuja. Mhlffie1in klruu- vill'ltoo kaikkiaan vain ,4 milljoona:a lil!airlr-
28656: puniki, jolla jo aikaisemminlkin &i huomat- kaa. Vuoden 1947 :tnJilo- ja menoa.rvioon
28657: tavasti la1turitHaa saitamassaan ja joka jo on hallit,us ottta•nUJt 3 1niljoonan malika.n
28658: ennen sotualki:n ol•i huo:maii:JtaV!a: :Iaslt!&us- ja. määrärahan ta.rkoitust;a: varten, mu!tlta
28659: purklaussa1tama, jowtU!i väiLirauhan jälkeen ik:osika. kau:punlk:i 001 joutunut siltooruaan va-
28660: lmllltama:an entistä S1Hlremmall11 kuorman. rojaan! :täh:än: uuteen oot41anaan 111åin h.uo-
28661: Sa:imaa.n fraivaliiikemiteen ilähtö- ja pääte::pis- malttRws.tå. ikuin asianlai.1ta on ja ottaen
28662: teenä. Tästä johtuen oli kaupunki pako- huiOOlllioon sen sururen hyödYtl', mikä uudesta
28663: tettu ryhrtymään sruuriJin S&tal11iaraikoon;us- satamasta koituu laajalle alneel.le, ehdota.n,
28664: töih·in. Nd·inrpä luovuttiin entisen satamaru:
28665: lai;tucil~iila:n. Hsäämisestä ja uusi hmtaus- ja; että Edusk1mta ottaisi vuoden 1947
28666: pU!l"kauss:aitama suunnirteltiin raken.:tlJeltta- tulo- ja menoarvioo-n 12 Pl. XII lu-
28667: vaksi tM"~lroitus.tla: varrten hooma:ttavasti vtm kohdalle avustuksena Mikkelin
28668: eduHise.mpa:an pa:i!kka.an. Satt:aman mJmn- kaupungin sataman laajentamista
28669: nustyöt on nyt saatu pääJtökseen ja :tuJoo varten 5,000,000 markan määrämhan
28670: se niin l.aåturithltansa kuin syvyytensä p.uo- ke1·tamerwna.
28671: l&ta ,tyy~tämäiän s.ururenilcir.u /tarpeen.
28672: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
28673:
28674: Paavo Karjalainen.
28675: 668
28676:
28677: IV,150. - Fin. mot. N:o 109.
28678:
28679:
28680:
28681:
28682: Söderhjctbn: Angåen<k anvisande av förhöjt anslag för upp-
28683: rii.tt~e av trafiken övtw vinte1·{arleden i Borgå och
28684: Sibbo skärgård. ·
28685:
28686:
28687: Till Riksdage,~L
28688:
28689: Det anslag, som i statsförslaget u.nder v~tt ieke nödiga lliJljilltililtor vidtagas. lfwll
28690: 12 Ht. XII ikap. 4 m01n. äl· anvis:a:t för upp~ llJlSlaget hibeb.ålles vid det för.ealagna, kan
28691: rä.tthål:lande av trafiken över vinberfarledan nm.n utgå ifråJn, alt.t hefolkniingen i Borgå
28692: i Borgå och Sibbo skärgård, har under de {)Ch Sibbo skärgårdar för aångl!J ltider Mir
28693: seJllaSte åren visa.t sig vara för iruappt it:illt- U:!olerad. Då det är stat.e.ns skyldighet a.tt
28694: vaget. För 1947 har föreslagi>ts 30,000 ill!.fl.il'k, se ltill, .a~tt så icl\,e bEr fia1let, anhåller un-
28695: men en lillde:rsökning av möjUglwterna att derleeknad,
28696: erhål:la fdl.k för ifrågavamnde arbere V·isar, atrt Riksdagen måtte i statsförslaget
28697: 81tt detsumma icke ilooJn ut:föras för detll};a fijr år 1947 under 12 Ht. XII kap. 4
28698: sumlll!a!. Då sjöfarten ännu oonna vin;ter mom. öka amsln,get för upprätthiil-
28699: må.Ste !led$ genom skärgårdoo, avskiljer ·is- lande li!V trafiken över 'vinterfttrlc-
28700: :rä!nnan invånarna på öarna uta.n,för den- den i Borgå ock Sibbo skärgåt·d med
28701: samma. helt och hållet från fastl.amdt~Jt, så- 20,000 1nark.
28702: Helsirngfors den 30 oktober 1946.
28703:
28704: J. Söderhjelm.
28705: 669
28706:
28707: IV,15o. - Rah. al. N:o 109.
28708: Suomennos.
28709:
28710:
28711:
28712:
28713: Söderhjelm: Korotetu.tt ~ämhan osoittamisesta liiken-
28714: teen 'lllltitpitärniseen talmiviirl.jlän yli Porvoon ja Sipoon
28715: saaristossa.
28716:
28717:
28718: E d u s k u n n a 11 e.
28719:
28720: Mää.räraftra, jdka. valtion itulo- ja meno- ryhdytä. MilkäJ.i määrä,raha pysyteitään elh-
28721: arviossa 12 PL XII t 4 momentin ikdh- dotetun suuruisena, on selvää, e'titä; Por-
28722: da.J:la on osoitettu Eilrent~n yUäipitämiseen voon ja Sipoon saariston väestö .pi.tkiiksi
28723: tallviväyilän yli Porvoon ja Sipoon saaris- ajoiksi ,tulee eristety.ksi. Kun vaJl,tion vel-
28724: tossa, on viime ·vuosina osoittautunut, :liian vol<lisuus on huolehtia. siitä, ettei näin kä.y,
28725: niuikaiksi. Vuodeksi 1947 on ehdotettu aUe'kirjoiittanut ehdottaa,
28726: 30,000 marikan määrärahaa, mutita tutki-
28727: muikset mahdolEsuuksista saada väkeä pu- että Eduskunta korot.taisi vuoden
28728: !heena olevaan työhön ovfllt osoittaneet, et:tii 1947 tulo- ja menoarvioesitykses-sä 12
28729: työtä ei voida tihl!Jä määrälliä suori•t.taa. Kun Pl. XII l. 4 momentiUa liikent'een
28730: ·laiva:liilkenne vielä •tänä ta:1vena on ohjalt- ylläpitämiseen talviväylän yU Por-
28731: t:ava saaristotietä, erottaa jäärai:lo sen ulko- voon ja Sipoon saaristossa osoitettu<J
28732: puolisen saariston väestön kokonaan mante- rnäi.irärahaa 20,000 markalla.
28733: reesta, ellei tarpeellisiin ·to:i:melljpitei&iin
28734: Helsingissä 'ldkrukuun 30 päivänä 1946.
28735:
28736: J. Söderhjelm.
28737: 670
28738:
28739: IV,un. - Rah. al. N:o 110.
28740:
28741:
28742:
28743:
28744: Pää.kkönen y. m. Kot·otetun määrärahan osoittamisesta
28745: maa-nteiden aukipitämiseen nwottoriajoneuvoUike.nteelle
28746: talven aikana.
28747:
28748:
28749: E d u s kun n a U e.
28750:
28751: Sodan päätyttyä ja pyrittäessä kai- myys tuottanut vaikeuksia ja näinollen
28752: kessa ltailouselämässä mahdoLlisimman pian !koko kan.saiHe ja; ma:a!lle l!:a>loude11isif::a •tap-
28753: rauhanomaiseen toimi:rutaan tulee tämän piota.
28754: yhteydessä huomioitl:acvaksi myöskin :liilken~ Kun viilhitellen oll'lllan pääsemässä; pyrki-
28755: nooloj.en kehilbtäminen mahdollisuuksien mu- mysten mnkaiS€sti voittamaan ta:loudelHsen.
28756: kaa:n rauhanomaiselle kanoo:1Jle ja tasoLle. elämän nousun esteitä ja vakaa pyrkimys
28757: 'l'alviautoliikenne ei kesäautoliikenteeseen kaikilla a'loiil1a siihen on, ei mielestämme pi-
28758: verr~attuna ole läheskään kehi~lt.yny.t yhtä täisi unohtaa myöskään tätä yhtä tärkeim-
28759: voimakka:asti, tehden tämän vaikeabi iiL- mistä talouselämän. elvyttämismuodoista,
28760: m!aStollisett suhteet maassamme ja talven pi- mitä halliitus laa:tiessaiiln vuoden 1947 tulo-
28761: tuus lumiesteineen. Ennen sotia ollt:iin to- ja menollil'Vioesitystä ei tarpeeksi vakavasti
28762: tuttu jo säännö1liseen i1inja auif:oliikenteB- ole tMenut ~tarkoitukseen vruratu11a määrä-
28763: seen ainakin rläpilkulkuteithlämme, mikä hel- rahalla.
28764: poitti suuressa määrin kaikkea 'l:lailouselä- Edehlä olevan perusteella 'allekirjoittaMet
28765: mää yleensä. Varsinkin niiUä S€nduilla, ehdottav·at,
28766: joissa välima:tkat ovat pitkät ja yleensä
28767: niililä metsärikkailla maamme itäisillä raja- että Edusknnta korottaii,-i vuoden
28768: seuduilla ja Pohjois-Suomessa, joilla metsä- 1947 tulo- ja ~tnenoarvioesitykseen 12
28769: työmaat ·talven aikana muodostavat elin- Pl. V luvu1t 3 mom. kohdaUe maan-
28770: tarvike- ja henkilökuljetustenkin muodossa teiden aukipitämiseen moottoriajo-
28771: sumimman osuuden liikenteestä, on yleensä neuvoliikenteeUe talven aikana ote-
28772: 'kaikkina sodan ja varsinkin sodan jälkei- t1tn 175,000,000 ·markan '1'11!00rärahan
28773: sinä vuosma 1iiikel1111eoloj:en keh1ttymäJtrt:i:i- 225,000,000 markkaan.
28774: HelsiJngissä marraskuun 1 päivänä 1946.
28775:
28776: BemU Päkkönen. J. Pyörälä. Yrjö Hautala.
28777: 671
28778:
28779: IV,t52. - Rah. al. N :o 111.
28780:
28781:
28782:
28783:
28784: Luukka: Mäiirä1·ahan osoittamisesta maantien rakentwmi-
28785: seksi Toijala11r--Viialan maantieltä 11.onhon ,·a~tdatiesei
28786: sakkeeUe.
28787:
28788:
28789: E d u s k u n n a :11 e.
28790:
28791: Jo vuonna 1932 te:ki Y·a,lkeakosken kaup- ·tieyhtey,teen ja rarr\:eru1et:taisiin ensiksi 2,800
28792: pailam. vallit,uusto aloitltoon: Toijailan: ja Vailkea- metrin pi'tuinen tieosa Toija!lallli-Viiaillaln
28793: kos!ken välisen ma;anti:en •rakefiltamisesta. maantieLtä Vanajaveden ylitse Konhon sei-
28794: T•ämän aloitteen perusteella onkin tie- ja sai~keeHe johtava-lle aslllbustielle srua:klm, sii!Jlä
28795: vesirakermusha!lil<itus valimislt:anut suunnitel- on jo olemassa kyläti~Cyhteys Lempäälän-
28796: man yhdystien rakentamiseksi. Suunnitel- Vailikeakosken malalllJt:ielrtä Metsäkansan ja
28797: maa! mukaan ail!kaisi yhdy~tie Toijaila•n~ Konhon kylien kautJta Konhon rau'tlatiesei-
28798: Viialian maantie1tä ToivettUJl!an kylässä ole- saklke:eili1e. Tämä:n vajaan :lrolmen kill.ometrin
28799: vam rau'tta:t.iealikäytävän kohdalta ja .päät- pituisen rtieosan rakent1amin:en auttaisi lii-
28800: 'tyisi Lempää,län-Valke'llkosken maantiehen ·kentl($n käyntiin ja. jäJ1eHä olcevan tieosan
28801: Rantoon kylätiehaa.ran :kohdaliila. Tie on ratkentaminen saisi jäädä myöhemmäksi.
28802: ehdotettu rakenne~tta!Vaksi II C 2 :luokan Kustannukset tämän :tieosan rakentamisesta
28803: tieksi ja on sen pituus vain 9,360 metriä, voi.tanee ilaskea mhljooooksi markaksi, kilo-
28804: päätJtyen kustlaJ.lllllSail'Vi;Q vuoden 1938 hin- metriä kohdoo, varsinkin kun Vanajaveden
28805: taitasoo. muka~ 3,360,000 markkaan. Tien ylitys on suunnitelltu tapahtuvalksi IJ'auta.tie-
28806: rakentamista helpotlbaa ja jouduttaa se, että pengm'itä :l•eventämäililä ja shllam ikohda!lla
28807: tie on rautatiehallituksen suostumuksen samaa si<~taa käyttäen, joten nyt iliilkenteen
28808: mukaisesti! suunniteltu kulkeva!ksi Vaooja- avaamiseksi tarvi!ltavan .tieooan ra!kenttlami-
28809: veden yli r~mttatiesi!l!baa myöten. Tiea!loit- soon ta:rvirtJtaisim varoja vain 3 miljoonaa
28810: teesta on halllik~ttu Hämeen lääninhaiJolittl'k- markkaa.
28811: sen ja Aka:am, sekä Sääksmäen kunnianvail· PiJtäen tärkeänä etiträ tämä jo aikaa sitten
28812: tuust;Qn lausunnot, jotka kaiJkiki ovat puol- 1tutkittu ja suunniteltu yhdysti'e rakoonet-
28813: tavia. 'taisiin pa:lveilemaan kahden huomattavan
28814: Suun;ni:teihtu yhdystie rt.uJisi pa<lvelemaan asutuskeskuksen väJlistä maantieliikennettä
28815: Vwllrea:koskeJ1ta länteen päin suunta1ntuvan ehdotan kunnioi:tta~en,
28816: kaukoliikenteen ilisä!ksi vi~ä enemmän V ~1'1-
28817: kea!kosken ja Toija!l:an suu~ten asuituskes- ef}lä Edusku.nta of:!taisi vuoden
28818: kusten välistä maantueliikennetJtä, jotka nyt 1947 tt~l.o- ja menoarvioon 3,000,000
28819: täytyy :klesäilsin suorittaa yli 50 ildilometrin markan •m,ää11äraJtan Toijalan ja Val-
28820: pituisten mutkien kautta vai:kka näiden keakosken välisen yhdystien ralw.n-
28821: k1ahd:en asult.usloeskuksen v:ä~i on v':llin noi.:n tamista varten siten, että tällä ker-
28822: 15 km. taa rakennettaisiin tieosa Toijala?lr--
28823: Liikenne t~llä tärkeänä yhdystieHä voi- V1:ialan maantieltä Konhon rautatie-
28824: taisiin saada käyntiin jos aluksi tyydyttäi- seisakkeelle saakka.
28825: siin vain keveämpää liikennettä kesrt.ävään
28826: HelS'i.ngissä J.okakuun 31 päivänä 1946.
28827:
28828: Eemil Luukka.
28829:
28830: 20
28831: 672
28832:
28833: IV,15s. - Rah. al. N :o 112.
28834:
28835:
28836:
28837:
28838: Riihimäki y. m. : ll'liiiirärlihan osoittamisesta 1Ionkakosken
28839: asemalta Looian pitäjässä ole-valle Soikon-Lassila,n
28840: maantielle johtavan tien ottamiseksi valtion hoitoon.
28841:
28842:
28843: E d u s k u n n a 11 e.
28844:
28845: Viita,.ten rahaasia-aloitteen n::o 126 (vail- tulo- ja mewm·vioon 1,000,000 mar-
28846: tåopäiväin 1945 liittiteet I-XII) p~ruSitelui kan määrärahan 1IonkoJwsken ase-
28847: hin, ehdotamme, malta Laviam, pitäjässä olevalle Soi-
28848: kon-Lass~1an maantielle johtavan
28849: että Eduskunta ott{tisi vuoden 1947 tien ottarmiseksi valtion hoitoon.
28850: HelsiDJg1issä ma,rl.'la.Skuun 1 p :nä 1946.
28851:
28852: Arvo Riihimäki. Toivo Sormunen.
28853: 673
28854:
28855: IV,154. - Rah. al. N:o 113.
28856:
28857:
28858:
28859:
28860: Peattala. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen ja
28861: K'Uort«-n6sn välisen maantien rakentamista varten.
28862:
28863:
28864: E duskun nalle.
28865:
28866: Sota-aikana keskeyte.t.Hin suuri mää.rä liikennöidä ja tulisi jo sekin osa aiheutta-
28867: ennen sotaa ;aloitettuja maanteiden raken- maan olaajan alUJeen väestöl:le !huomattavan
28868: nustöitä, joten työhön jo kiinnritetyt vaorat matkan 1lyhenny1ksen rautaticl.le.
28869: jäivät ketään hyödyUämättä odottamaan K·un ensi vuod~n :ta:lousanvioon ei ole
28870: töiden va!mistumista. Seinäjoen ja Kuor- kuit•enkaan vam.ttu mä,ärc:irahoja tämän
28871: tan'een välisen maantierukin Takent:amiseen tien ralken:nmtöi·d~· jatkamista varten ja
28872: käytettiin jo huomattava määrä vwltion va- kun olisi t.är'ke:ä:ä saada jo kiinnoitety:t rvarat
28873: roja, mutlt.a jäiv'å!t <tiel.'la!cenlnJus:työt kes<ken- paQvelemaan. kansan :tarpeita,. niin olisi tä-
28874: €1l"äisilksi. Tämän ll:Ji€lll; valmistumise!Lla olisi män tien rakennustöitä. ikiireel'lisest-i ja;tket-
28875: ikuiJtletl[cin sangen suuPi sekä y>Jeinen e!~tä tava.
28876: paikailinen merkitys, kooika se iyhentäisi Edf:l'lesi·tetyn perusteella elhdiotamme,
28877: huomattavasti ma.tkaa ~aajojen sisämaiden
28878: asukkaHta lii'kenn.eikeSikuksiin ja rauta.tiel,le.
28879: Tien ;rakentamista olisilkin kiireellisesti että Eduskunta ottaisi vvAJden
28880: jatkettava 11inwkin niin, että Kuortooeen ja 1947 tulo- ja menoarvioon 2,500,000
28881: NuPmon kiflkolta A·lavudel<le jootavan tien markan määrärahan Seiniijoen ja
28882: välinen osa saataisiin 1mkennöitävää.n [nnt- K uortaneen välisen rna(tntien raken-
28883: toon, jol'loin jo rakennettua tietä voitaisiin tamista varten.
28884: Helsingissä 29 päivänä ~okakuuta 1946.
28885:
28886: Isak Penttala. Juho Karvonen.
28887: Valfrid Eskola. H. S. Pesonen.
28888: T. Bryggari. 0. Muikku.
28889: M. Lepistö. Heikki Vehkaoja.
28890: M. J"årvinen. Kustaa Tiitu.
28891: Edvard Pesonen. Uuno Raatikainen.
28892: Aleksi Rinne. J. Kuittinen.
28893: 674
28894:
28895: IV,t55, - Rah. al. N:o 114.
28896:
28897:
28898:
28899:
28900: J. .Tårvinen y. m.: Määrärahan osO'ittmnisesta 'maantien
28901: rakerntamiseksi V arkaudMt-.1oroistet• tnaantieltä Tee-
28902: nuzssaaren ja Käännevirmn kautta Rantasalmen kirkolle.
28903:
28904:
28905: E d u s k u n rr :a ,11 e.
28906:
28907: Eduskun!llan lausuman toivomuksen mu- tämän ;tarpeen ;todennill:t ja koska tie- ja
28908: kmisesti on tie- ja vffiitrnkennusha[il~bus iboi- vesiraike.nll/Ushallitus on suorirttaruult tutki-
28909: miltuttanut ~tut:kimulksen maantien rakenroa- mukset tien mkennuskustannuksista, niin
28910: miselksi Va.rka.uden'-Joroisten maanJtielrtä olisi mielestämme välttämätöntä, että kysy-
28911: Ranltasa~men kirkoole. Asianomaisen Ran- myksessä.()lleva; tie saJalta;]siin mahdolMsim-
28912: tasalmen kUilman rat:lmis:t.avaksi on jätet1ty, man :pian rwkell!lletulksi.
28913: ha.lua.&ko se :tien kulkevauisi Tora:~almen Edellä esitetyn nojalla esitämme,
28914: Teemass:aa.ren kautta vaiko smu:massa Voi-
28915: salhni---Sian.leuka.. Rantasa:lmen lnmnanval- että Eduskunta ottaisi vtWden 1947
28916: tuusto on tekemäilllään päält.öksellä. päättä- tulo- ja me1warvioon 20 päältWkan
28917: ny,t puolustaa tien suunnaksi Teemassaa- III ltwttn 3 1nomen.tot'lle 20,000,000
28918: roo-Käärmevirran suunt:a1a. Koska kysy- markan määrämkCI!n macuntien raken-
28919: myksessäoleva tie on, paika_J.:l,iset ja kauMa- tamiseksi Varkaudett-.l<Jroisten
28920: kullwolosuhteet huomioon Oltta.en, kipeän maantieltä Teemassaaren ja Käärme-
28921: tarpeen vaatima ja on eduskunta myöskin virmn lwutta Rantasalmen kirkolle.
28922: Hel&nglissä. 1 päivänä. ma.rraskuulta 1947.
28923:
28924: Johan Toivo Järvinen. Jalmari Kulmala.
28925: Esa Hietanen. H. Manninen.
28926: Aino Luostarinen.
28927: 675
28928:
28929: IV,156. - Ra.h. al. N:o 115.
28930:
28931:
28932:
28933:
28934: Kinnunen y. m.: jlfäärärahan osoittamisesta Siilinntyllyn-
28935: llcwrajoen välisen tieosan kuntoon sa.atta-mista varten.
28936:
28937:
28938: E d u s k u n n a ll e.
28939:
28940: Kangasniemen suurta kuntaa ja sen väki- Tällilöim. on, vaJ\t,ion raiha-•asioidw nykyinen
28941: rikasta kirkonkylää yhdistää Pieksämäen ti~a ihuomioidoo, ajateltu luopua monista
28942: dmuppa<laan ja rautatieasemaan n. 60 iJ.dllo- aikaisemmista, suurempia k.ustannuksia
28943: metrin pituinen maantie. Tämä tie on ra- vaativista suum1itelmista, ja ajateltu pois-
28944: kennettu jo yli 300 vuotta sitten sililoisten tettavaksi vain kai1tkein pahim:rnat tiessä
28945: vaatimusten mukaiseksi, ei:kä siis enää pysty olevat epäkohdat. Tämän mukaisesti olisi
28946: tävttämä'ån niitä vaat•1muksia, joita nyikyi- uutta tietä rakenrmttava vain noin 6 km,
28947: n;n yhä ikasvava liikenne tältä tieosuudelta jolloin suodtctta,jsiin eräitä tien oikai-
28948: vaatii. suja ja sa.mal1a sivuutet.taisiin tien suurim-
28949: Tien ikunnootamiseksi on eri vuosina mat mäet, n. ik. Korholanmäki ja Toikkalan-
28950: tehty useita suunnitelmia ja onkin tien mo- mäki, jotka ovat nykyiseHään kaiken ras-
28951: lemmissa päissä tie sa1atu kunnost.etuksi kaamman kuljetuksen ja talvHiikenteen pa-
28952: :liikennöitävään kuntoon. Väli1Hä on kui- himpina esteinä mainitulla tiellä. Tähän,
28953: tenkin vire!lä n. 30 km pituinen kunnosta- tätä asiaa koskevaan uuteen suunnitelmaan
28954: maton tieosuus, joka on siiksi mutkaine:n: ja ovat myöskin eräät paikikakunna,Ha viime
28955: mälcinen, että esim. tien tal!viauraus tällä kesänä käyneet km-lteammat tieviranomai-
28956: osuudell.la on miltei mahdotonta. Samoin set, joille asiasta puhuttiin, suht~:m.tuncet
28957: puutavaran y. m. raskaa.mpien kuormien varsin myötämielise~ti.
28958: kuljetus muutamien tie,l~ä olevien suurten EdeJHä esitetyn perusteeMa, ja viitaten
28959: mäkien vuoksi käy yHV'Oimaiseksi. Onpa lisäksi rahaasi·a-aloittee~:>'een n: o 191 v.
28960: aikoinaan suunnitellusta va.Jtion postiauto- 1936 valtiopäivillä (Liitteidlen s. 587) sekä
28961: Jinjasta: Heinola-Hartola-Joutsa-Kan- rahaasia-aloitteisiin n: ot 128 ja. 132 vuo-
28962: gasniemi-Pieksämäki, täynyt luopua juuri den 1945 valtiopäivillä (Liitteiden sivut
28963: tämän Jyhyen tieosan epäikelpoisuuden ta- 827 ja 832), saamme täten kunnioittaen
28964: lcia. ehdottaa,
28965: Kun kuitenlkin näiden paikkakuntien ta-
28966: louselämän elpyminen ja Kangasniemen- että Eduskunta ottaisi vuoden
28967: Pi~ksämfuln välisen yhä kasvavan [iikenne- 1947 ttrlo- jct menoarvioon 3,000,000
28968: tarpoon tyydyttäminen riippuu valtaosal- markcm määrärahan Pieksämäen ja
28969: taan juuri tämån tien kunnostamisesta l'ä- Kcmgasniemen välisellä maantiellii
28970: hinrmässä tUJlevaisuu:dessa, ovat Kangasnie- olevan n. s. Siilinmyllyn--Haarajoen
28971: men kunnan tieviranomaiset olleet jäHeen tiesosan knntoon saattamista vcwten.
28972: pakoitetut !kiinnittämään asiaan huomiota.
28973: Helsingissä 'lokakuun 25 päivänä 1946.
28974:
28975: Toivo H. Kinnunen. Arvo Pohjannoro.
28976: Albin Asikainen. Aino Luostarinen.
28977: Joha.n Toivo Järvinen. Antti J. Rantamaa.
28978: Edvard Pesonen.
28979: 676
28980:
28981: IV,t57. - Rah. al. N:o 116.
28982:
28983:
28984:
28985:
28986: Karvonen y. m.: llläärärahwn oso~ttamisesta Vinnaharjun-
28987: Ukkolan 1naantien rakentamista va:rten.
28988:
28989:
28990: E d u s k u 11 n a i 1 e.
28991:
28992: Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennus- tammikuun 21 päiväinä 1946 yksimielisesti
28993: piirin maanteiden rakennusohjelllUll'lSa on uudisti aikaisempi:en valtuuSitojen päältöksem.
28994: useiden vu.osien ajran: oli1ut Uimruharjun- lausuoo s,i,it.ä m. m. seuraavaa: ,Kunnanvail-
28995: Uklkolan vällisen maa1n1tien rruke:ntaminen, tuus!to pääHji y'ksimi~lisest:i ~noa, ert:;tä vall-
28996: josta on myöskin il:oimiteltltu t~em.pohjal!l: ltut- tionvaroihlia rakennettaisiin Uimaharjun-
28997: kimineru y.m. 1tarpeehlåset :toimenpitoot. UkkOI}an maantie, joka on sekä paiJmHis-
28998: Suunniteltu :tie on 6 ljz kilometriä j-& yh- et.tä ik:a.ut.taikulikuliikenteeHe oosilluoklmisem.
28999: distää se kaksi asutuskeskusta ja samoin tärkeä". Tie- ja. ves.iraikermushallitus puol-
29000: k>allnsi kautltirukuhlmtie.tä. Nykyään jos mai- taa anomusta ja myöskin kulkulaitosten
29001: nituiden asutuskeskusten väili1rä joutillu ja y·leisten töiden minist.eriö pitää tien ra-
29002: käyttämään maantietä, niin tulee kulke- kentamista välttämäit:tömänä, mrutta on siir-
29003: neeksi 24 kilometriä ja ikäyt:täm1ään ka:hta tänyt sen tois.t!aliseksi kireän ltyövoimat.ikllll-
29004: lossia. J.Jiikemne Uimaharjun ja Ukkollin teen takia. Kun nyt olot allikava1t tiaooantua
29005: 1
29006:
29007:
29008: väiliililä ·tulee jatkuvasti lisääntymään sii'tä- myöskin ttyövoimamarkkinoihla, jolloin •riika
29009: kin syystä, kun Koiltrajoessa olev>a Pamilon työvoima, jos missä s·eUaista iilmenee, tuiloo
29010: kOSiki 1tui1ee rakenllleltrt~liVaiksi, j01l!loin :tu1:la1a:n hakeutumaan sinne missä kysyn.t<ä on suu-
29011: t:all'vi!tsemoon ·p!aljon sahatavaraa ja U.ähei- rin ja. kun mainitun tien rakentaminen on
29012: si!ll s:a:haiiJajft,os si!1loin on Ukkolass'a. Myöskilll yhteiskunnan kannalta erittäin tä.rkeä, niin
29013: tiailioudelllisesti .tulee tienrakennus valtioille ehdot'amme kunnioittaen,
29014: edU'hliseksi, ikosika sen vailmisltumisen jäilk.een
29015: Ahvenisen lossi tulee ltarpeettomaksi. et;tä Edusk1.tnta ottaisi vuoden 1947
29016: Enon ikun.ll'alllvailtuusto on vuosikausia t'lito- ja menoat·vioon 6,500,000 mar-
29017: ajanut sa.notun itien rrukennusv3Jal1:,imusta, kan määrärahan Uimaharjunr-Ukko-
29018: koSiroa: se on mitä tä:vkein yhdystrie. N~inpä lan maantien mkentarnista varten.
29019: maimilttu kunnanva[tuusito kokouksessaan
29020: Helsingissä [oilmkuun 30 päivänä 1946.
29021:
29022: Juho Karvonen. Varma K. Turunen.
29023: Samuli Tervo. Kalle Kauhanen.
29024: 0. Muikku. Lauri Riikonen.
29025: Heikki Soininen.
29026: 677
29027:
29028: IV,los. - Rah. al. N:o 117.
29029:
29030:
29031:
29032:
29033: Kauhanen y. m.: Määräraha,n osoittamisesta Outokun~mun
29034: -Vuonoksen tietyön loppuun saattamiseksi.
29035:
29036:
29037: Ed u :s kun n a U e.
29038:
29039: Outokummun-Vuonoksen tietä, joka muo- väkeä kahdeltl:a aurtoHa kolmessa vuorossa
29040: dostaa suoran kauttakulkuyhteyden Kuus- työmaaille ja itakaås~n) ja llmn tiehen si-
29041: järvetltbä PolvijärvetHe, ryhdy;ttiin rakenta- joiteltuti varat OV!Illb ttoim~tit<Omin.a lrnnnes rtme
29042: ma.al!J vuonna; 1945. Työt ovat nyt edistyneet voidaan ava:ta. liikenteelle, niin ehdotamme
29043: loppuV1aiheeseen, mutitla keskeyteitYit miili.rä- kunnioitta,en,
29044: rahan puwtt.eessa. Kun 'tien lopullliseen
29045: kuntoon sa.wt:taminen on 'ensiarvoisen itä:r- ;että Eduskunta ottaisi vuoden
29046: keää Outokummun teoHisuusl:airtoksen puu- 1947 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
29047: tavaran ja ikaivotksen työväen kuljetusten markan määrärahan Outokummun--
29048: kannalta (Vuonoksesta ja Poilvijärveltä V uonoksen tien lopulliseen kuntoon
29049: kuljertelt!llan Outokumpu Oy:n autoi:lla työ- saattamiseksi.
29050: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
29051:
29052: Kalle Kauhanen. Aa.ro Uusitalo.
29053: Heikki SOininen. Otto Muikku.
29054: Juho Karvonen. Samuli Tervo.
29055: Eino Laitinen. Yrjö A. Manninen.
29056: Eero Mäkinen.
29057: 678
29058:
29059: IV,lo9. - Rah. al. N:o 118.
29060:
29061:
29062:
29063:
29064: Kauhanen y. m.: MääräJrahan osoittamisesta Ilammaslah-
29065: den-RääkhyUin nwantien kuntoon saattamiseksi.
29066:
29067:
29068: E d u s k u n n a 11 e.
29069:
29070: Hammaslahden-Rääkkylän maanlbie.n pa- na1tJa on välbt.ämätön ja kun tien kuntoon
29071: rantaminen pa.alujen 45 ja 95 X 60 vii!J:iHä saattaminen ennen sen sortumista on ;talou-
29072: aloitettiin vuonna 1939, mutta jäi työ so- del'lisestikin edul:Hnen, ehdotamme kun-
29073: tien johdosta pahoin k-esken. M. m. puut- rrioittaen,
29074: tuvad:: ik:atilboot iklaihdoo :korlre.ruru penkereen
29075: kohdalta, josta syys•tä nämä tienkohdat ovat että Ecluskunta ottaisi vtwden
29076: liikend:ee'lle e.rittäin vaaraliisia, etenkin Huk- 1947 t1do- ja me1warviom~ 400,000
29077: kaaii[a keliliä. Myös kulikee tie keskeneräi- markan määrärahan Hammaslahden
29078: sen leikikauksen reuna[[:a, ollen vaarassa -Rii)ikhylän maa.ntie,n kuntoon saat-
29079: sortua. Kun rti,enparannustyön loppuun tamiseksi.
29080: saattaminen Hikenneturvallisuuden kan-
29081: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1946.
29082:
29083: Kalle Kauhanen. Juho Karvonen.
29084: Heikki Soininen. Eino Laitinen.
29085: Otto Muikku. Samuli Tervo.
29086: Yrjö A. Manninen.
29087: 679
29088:
29089: IV,t6o. - Rah. al. N:o 119.
29090:
29091:
29092:
29093:
29094: Muuri y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tyrnävän--Yli-
29095: pään maantien kunnostamiseen.
29096:
29097:
29098: Eduskunnalle.
29099:
29100: Tie- ja kuil:jetUSIO'lot Tyrnävän ku!IJil.ru3Sa ja muut tämän tien suuret liikennöitsijät
29101: oVI8ft erittäin epätyydlyiJtävät. KUI1Il!aD. ovat kieltäytyneet osaJ:lisltumasta sen lmn-
29102: alueellla rtosin 011! 22 kilometrin pituudelta nostamiskusta.nruuksiin. Sen vuoksi, ja
29103: valtion tei.tä, joiden kunnostamisesta lää- koslka puutavarakulljatusten ruiJleuttama tien
29104: ni.nhalli.tuksen ~tulisi huolehtia, mutta josta murtumisten korjaaminelll jo tähän men-
29105: on pidetty 'lmnnossa noin 5 km. Pi·täjän nessä on ollUJt raskas ylimääräinen vel'lotus
29106: v:arsinaisen runlkotien, joka alkaa lähim- puhOODJa olevan .tien vähäV'IU'aisille osak-
29107: mäilitä ra.UJtatieseis:akkeelta, Tupoiksesta ja kai11e, niin on o:ikeudenmuikaista, että tie
29108: johtaa hallki pitäjän, muodostaa n. s. kylä- kunll!OiSitetaan yleisillä varoilla. SamaJlla
29109: tie, joka on eri kyLien .tielrunitiJe111 vähitel- olisi jrutkettava samaa tietä 9. 7 km., jolloin
29110: len rakentama ja kunnossa pitämä. S<rtia- tuJisi yhteys Muhoksen~Säräisniemen tie-
29111: vuo..."'inra ja varsinkin sodlrun jälkeen sen tien hen. Tämä [isäisi tämän tien :taJoudehlista
29112: ylipäähän, johon ulottuvat Laajat metsä- merkitystä ja par.amtaisi sUJUresti [Hkenne-
29113: alueet, on harukiJtrt;u puutavaraa SIUuret mää- mahdol1isuuksia. Tämä on todettu jo si'l-
29114: rät. Samanaikaisesti on sanottu puutavma loin, krm rakenn€1tltav·aksi suunnitellun tie-
29115: kesänaikana ajettu suurHla kuorma-autoi11a osuuden suunta on tutkittu ja kartoitettu.
29116: sie1tä pois. TäLlöin varsinkin Tyrnävän kir- M·aa-alueetkin on tien jatkamista varten käy-
29117: kolllkylän ja n. s. Yllipään väHne.n, 33 km. tettävissä. Näin valmistuneesta tiestä tu-
29118: pituinen ti.eosa on vaurioi.tunUJt perusteelli- lisi sangen merkityksellinen kawttakulku-
29119: sesti. Sen tieosan osakkaat, vähävaraiset tie, jota V'aJl'tion postiautotkin voisivat käyt-
29120: poie.nrtilal<liset, ovat tehneet kaikkensa tien tää, ja jolloin Tyrnävä, Kylmälä ja KestHä
29121: kunnossapitämiseksi, mutta sitä mukaa ovat tulisivat säämnöllisen post.iHnjan piiriin.
29122: puutavarayhtymät ja muU!t li:ihmnöitsijät Täillä hetkel[ä näihin paåkkoihin ei ole pos-
29123: lisänneet tien rasittamista. lukuisammilla ja tilinjaliikennettä.
29124: yhä l"askaa.mmiln lastatuma aUiooi:J.la. SeTh- Edellä selootetun. perusteeilla kunnioit-
29125: muksena on ollut tämän .tien perusteellinen tf!aen ehdotamme,
29126: murtuminen. Tieosakkaat ovat saaneet noin
29127: 10,.000 :mJk: vuos.i,tJtain vaLtion avustUSita .tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
29128: kui1I10SSapitämise!ksi, mutta se ja heidän tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
29129: omat mahdollisuutensa eivät enää riiltä tien kan määrärahan Tyrnävän--Ylipään
29130: kuntoon saruttamiseen. Puutavarayhtym.JiJt maantien kunnostamiseen.
29131: Helsmgtlssä 28 p!livänä JoikaJmuta 1946.
29132:
29133: Sulo Muuri. Eino Tainio.
29134: Toivo I. Sormunen. Elsa Karppinen.
29135:
29136:
29137:
29138:
29139: 21
29140: 680
29141:
29142: IV,tat. - Ra.h. al. N:o 120.
29143:
29144:
29145:
29146:
29147: Muuri y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tyrnävän-Yli-
29148: p(Uin maantien jatkamiseksi Muhoksen-Säräisniemen
29149: tiehen.
29150:
29151:
29152: E d u s kun n a 11 e.
29153:
29154: Viitaiten rahaasia-aloitteeseen n:o 119, 1947 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
29155: joka koskee Tyrnävän-Ylipään maantien markan määrärahan Tyrnävän-Yli-
29156: kunnostamista, ehdotamme, pään maantien jatkamiseksi Muhok-
29157: että Eduskunta ottaisi vuoden sen-Säräisniemen tiehen.
29158: Helsingissä marraskuun 1 p: nä 1946.
29159:
29160: Sulo Muuri. Toivo Sormunen.
29161: 681
29162:
29163: IV,ta2. - Ra.h. al. N:o 121.
29164:
29165:
29166:
29167:
29168: Xoukka.ri: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
29169: miseksi Oulujoen Pyhäkoskelta Utajärve11r-Puolangan
29170: maantielle.
29171:
29172:
29173: Ed uskunn alle.
29174:
29175: Settien johdosta ikeskeytyivät Oulujoen sille vuosittain aihettamat useiden miljoo-
29176: pohjoispuolitse OuiUSita Vaalaan suunna;tun ni@ markkojen ~isäkustannukselt, ryhdyt-
29177: maantien rakennllSityöt n. s. Laukan [ossin tävä jo nykyvaiheessa rakentamaan e. m.
29178: ikohdailira Muhoksen pitäjässä eikä mainitun maantiesuunnan Pyhäkosken ja Utajärven
29179: ltien rakennussuunnitelman täydeHiselle to- -Puolangan maantien vällistä osaa.
29180: teuttamiselle nY'kyisissäkään olosuhteissa YJlävi~twtuin perustein ehd<>tan kunruoit-
29181: löydy (["i'ittävi:ä taloudellisia mahdollisuuk- t:aen,
29182: sia. Kun kuitenkin vuonna 1948 vainllstuu että Eduskunta ottaisi vuoden
29183: Oulujoen Pyhäkosken voima:laitoksen sään- 1947 tulo- ja menoarvioon Oulujoen
29184: nöstelypadon pääil'litse rakennettava si'llta Pyhäkosken ja Utajärveflr-Puola?lt-
29185: Oulujoen ylitse, ja tämä olisi saatettava gan maantien välisen, Oulujoen poh-
29186: palvel,emaan joen pohjoispuolista liikenne- joispuolitse suunnatun maantien ra-
29187: tarvetta, olisi, huomioon olttaen joen sillat- kentamista varten 10,000,000 markan
29188: tomuuden m. m. vrultion puutavarwkuljetuk- määrärahan.
29189: Helsingjssä lokakuun 28 päivänä 1946.
29190:
29191: Antt.i A. Koukkari.
29192: 682
29193:
29194: IV,t63. - Rah. al. N:o 122.
29195:
29196:
29197:
29198:
29199: Sormunen y. m.: Mäiirärah(lffl, osoittamisesta Sarakylän-
29200: Kouvan tien ja siihe.n liittyvän Kouvanjoen as-utus-
29201: alueen tien kunnostamista varten.
29202:
29203:
29204: Ed uskunnaUe.
29205:
29206: Yli 10 vu01tlta s1toon. ja myöhe:mmimkm tön taivail .on 18 km. Sillä aJluee1La on lu-
29207: muodostettiin valtion maille asutti.stiloja kuisia wouksia, joiden asukkaiden toneen-
29208: Pudasjärven kmiDan Sara:eylässä. Näitä ltuilon kannailta olisi välttämätöntä päästä
29209: tilloja varten suu.nnitleil:tiin myös ns. asutus- yoleisen tien vaikuttuspiiriim.. Myös metsäm.
29210: tiet. Ni~tä rakennettiin ·ainakin sikäli, että hyväksikäytön kannailta olisi kunnollinen
29211: metsä raivattiin tien kohdwlta ja kaiveutiitn tie täLle alueelle tarpeen, jotta puutavara
29212: ojiakin näiden teiden varteen. Mutta syystä voitaisiin kuljettaa kulutus- ja teollisuus-
29213: taikka ·toisesta ne jätetJthn keslmneräisiksi. paikoille. Sen Hsäksi puheena 01leva ft;iJe olisi
29214: Niin kävi muiden mlllllSSa Kouvanjoen asu- suumerkittylksali1inoo kauttakulkwtie.
29215: tust·iren, jonm piltuuden pitäisi o~la noin Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun-
29216: 6 km. nioitvaen ehdotamme,
29217: Laajenevien asu:tusrulueiden ja myös en-
29218: täs:ten tiloj·en runkotieksi on mkennettu ka- että Eduskuwta ottaisi vuoden 1947
29219: peahko maantie SarakY'läin-Kouvan välille. tulo- ja menoarvioon Kouvanjoen
29220: Tie on sangen huonokuntoinen. Se .trarvit- asutusalueen tien ja Sarakylän-
29221: seisi myös kunnollisen sHlan Sarakosken Kouvan tien sekä Sarakosken sillan
29222: Tli. Mutta se olisi myös j!3Jbketl1:ava Kou- kunwostamiseen 5,000,000 markan
29223: vnJlta Posion Arulitjärven kylään. Tämä tile- määrärahan.
29224: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1946.
29225:
29226: Toivo I. Sormunen. Eino Tainio. Sulo Muuri.
29227: 683
29228:
29229: IV,t64. - Rah. al. N:o 123.
29230:
29231:
29232:
29233:
29234: Sormunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kouvan-Anet-
29235: järven tietyön aloittamista varten.
29236:
29237:
29238: E d u s k u n n a ll e.
29239:
29240: Vimtoo. rahaasia-a:Ioiltteell! n:o 122 pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
29241: rusteluihin ehdotamme, tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
29242: kan määrärahan Kouvan-Anetjär-
29243: ven tietyön aloittamista varten.
29244: Helsingissä m.a.rrasiiDuun 1 p :nä 1946.
29245:
29246: Toivo I. Sormunen. Eino Tainio.
29247: 684
29248:
29249: IV,l65. - Rah. a.l. N:o 124.
29250:
29251:
29252:
29253:
29254: Sormunen y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta Nuoritan-Oi-
29255: naan-KOf'Venmutkan maantietöiden loppuun saattami-
29256: seksi.
29257:
29258:
29259: E d u s ik u n n a ll e.
29260:
29261: Ennen tadvisotaJa rakenJteilla ollut Nuori- sen vä,estön ,tJaJloudel1isen elämän kiamoo:lta.
29262: tan-Oina:an-Korverumutkan ma;antie Yli- Myös kaurttaku'lku- ja puutavaran kuljetUSI-
29263: Kiimingin ja Pudasjärven pitäjissä valmis- Iti<Elnä se olisi .tarpee!Lliruen. Tämän vuoksi,
29264: ,tui nilin, että vain noin 13 km. sHtä jäi ja kosika on kysymys på:e:nestä ja vähän
29265: kesken. Mllftlta kesken jääneeHäkin osalia varoja kysyväsrtä, muhta sangen merkityk-
29266: suoritettiim. erilaisia tien peru.stamis-, ojrn- seHisestä ti•etyön ~oppuun saattamisesta ja
29267: .tus- y. m. töitä, jlort:ika keskeytettiin sodan v.altilo~n varojen ·turhaan hukkaarut:umisen
29268: ·alkamisen johdosta. Myös e.rmäiisiä raken- estämi.sestä, niin kunnioittaen ehdotamrrne,
29269: nustarvikkeita jäli keskey:tyneelle työmoolle.
29270: Näin ke$:enjääneeseen ty·öhön ja tarvikJrei- että Eduskunta ottau.i vuoden 1947
29271: siim. on uhrattu Vialrtion varoja. tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
29272: MUJbta paitsi sitä, että lkeslkenjääneessä kan määrärahan Nuoritan-Oinaan
29273: tiehankkeessa on kiinn~i valtion varoja, ollisd -Korvenmutkan maantietöiden lop-
29274: puheena oleva rtie er~ttäin tärkeä paikailli- puun s.aattamiseksi.
29275: Helsingissä 28 päivänä [olreJrnuta 1946.
29276:
29277: Toivo I. Sormunen. Sulo Muuri.
29278: 685
29279:
29280: IV,taa. - Rah. al. N:o 125.
29281:
29282:
29283:
29284:
29285: Sormunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Leinosewvaa-
29286: ran-Pukoksen maantien rakentamiseksi.
29287:
29288:
29289: E d u s ik u n n a He.
29290:
29291: Suomussalmen pitäjän LeiniOOOllvaaran hankinnoille j. n. e. Se olisi kauttakulku-
29292: ja Pudasjärven pitäjän Puhoksen kylien tie Ou:lurn-Kuusamon ja Puolangan-Tai-
29293: väliJlä on noin 10 !kyläryhmää, joiden talo- va:lkos!ken valtateiden väilillä. Jo nyt on
29294: ~uku on yli 60 ja asukasluiku lähes 400 olemassa valtion hallinnassa oleva maantie
29295: hen!keä. TäJlile 28 km pi,tuiooHe alueelle on Pudasjäl'VIeJltä My;llykankaalle. Tietöntä on
29296: 50 vuoden ajan yritetty saada maantietä, vain MyllyikankaaJta Leinooenvaaran ky-
29297: mutta tu1oksetta. Mueclle ei ole myöskään lään, jonka sivuaa Puolanganr-Taivalkos-
29298: puhelinta. Väestö saa peninilrulmaisten tai- iken tie. Ja tämärn tiettämän taipaleen,
29299: paJ,eide.n takaa noutaa elin- ja muut toi- joka halkaisee noin 400 ihmistä käsittävän
29300: meentulotarvikkeensa. Kesäisin ne ovat asuma-alueen, pituus on vain 28 km. Mutta
29301: kannettavat vaikeasti ilruljettavien maasto- erikoinen mel'kitys tällä tiellä olisi niille
29302: j'€ll yli. SairaustapauJksissa ei ole mahdol- ihmisille ja heidän taloudellisen elämän-
29303: lista tiedoittaa niistä nopeasti lääkärille, sä edistämiselle, jotka tuolla erämaassa
29304: ikosika puhelinta ei ole, puhumatta siitä, asuvat. He suorittavat arvokasta työtä
29305: ,että sairaat saataisiin ilääkärin hoitoon. vaitaJkunnan hyväksi ja maksavat verot sa-
29306: ·T.ien aikaansaamista on eri vuosina val- moin kuin iii!kepaiik:oissa ja liikenneväylien
29307: misteltu. Suuntatutkimllikslet ja muut val- varrella asuvat !kansalaiset. On oikeuden-
29308: mistelut sekä :Jrustannuslaskelmat valmistet- muikaista, että he saavat myös tien toimeen-
29309: tiin vuonna 1935 rt:;]e- ja vesiralmnnush'alli- tUiloeMoja:an helpottamaan. Tämän vuoksi
29310: ltuksen Oulun piilri!kollitltorm 1toimesta. Töi- kunnioittaen ehdotamme,
29311: den käyntiinpamoon ruitlEJIIllkruatn ei olle voiltu
29312: cyhtyä, koskia siltä vrarten ei ole vamtrt:.u että Eduskunta ottaisi vuoden
29313: määrärahaa, vaiJclm ailioilbteilt~a siitä on •tehty. 1947 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
29314: Puheena olreva tie (jl:isi suuresta merki- markan määrärahan Leinosenvaaran
29315: tyks€stä yleiselle Hikent~hle, p:uutavaran -Pukoksen maantien rakentamiseksi.
29316: Helsi.ngisstä 28 päivänä Jokakuuta 1946.
29317:
29318: Toivo I. Sormunen. J. Mustonen.
29319: Matti Meriläinen. Sulo Muuri.
29320: 686
29321:
29322: IV,t67. - Rah. al. N:o 126.
29323:
29324:
29325:
29326:
29327: Sormunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuolion--Kyn-
29328: siperän maantien rakennustöiden loppuun saattamiseksi.
29329:
29330:
29331: E d u s kun n a 11 e.
29332:
29333: ViJiltlai1Jeln toivomusalo:iJttoon 111:0 232 (1946 että Eduskunta ottaisi vuoden
29334: vp.) perusteluihin asiaBSa, jo:ka koskee 1947 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
29335: Kuusamon ja Posio:n kunnissa olevan Kuo- markan määrärahan Kuolion--Kyn-
29336: [ion-Kynsiperän maantien .lkeskeytyneen siperän maantien rakennustöiden
29337: rakennustyön loppuunsaattamista, iJ.mn.nioit- loppuun saattamiseksi.
29338: taen ehdotamme,
29339: Helsingissä 28 päivälnä iloiltakuuta 1946.
29340:
29341: Toivo I. Sormunen. Eino Tainio. Sulo Muuri.
29342: 687
29343:
29344: IV,t6s. - Rah. al. N:o 127.
29345:
29346:
29347:
29348:
29349: Pääkkönen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maa.ntien ra-
29350: kentamiseksi Kuhmon kunnassa olevasta Timoniemen
29351: kylätiestä Iivantiiran kylän kautta n. k. Keskisen tiehen.
29352:
29353:
29354: E d u s k u 1n n a U e.
29355:
29356: Viittaamme toivomusaloitteeseen n :o miskelpoista maata tioo piirissä tuilee rrm-
29357: 303 vuoden 1945 valtioptäivi.Jllä, joka koskee sa:asti olemaan, mikä tioolojen puutteessa
29358: maantien rrukentamista Kuhmon kunnassa toistaiseksi jääpi hyväksi käyttämättä. Kun
29359: olevasta n. k. Timoniemen kY'lätiestä saman otetaan huomioon jo nykyisin oleva asutus,
29360: pitäjän Iivantiiran kylään ja edelleen Moi- mikä nousee useihin ~uhansiin henki.Jlöihi111,
29361: siovaaran-Kuumun tiehen. Sen lisäksi, mitä jotka eläVlä!t aiikennooloje:n puoLesta mitä
29362: mainitun aloitteen perusteluissa sanotaan, kurjimmissa olosuhteissa, rohlkenemme me
29363: on tiesuunnan piiriin Timonie.moo-Kater- llillekirjoi.Jt1Janoot ehdotltaa,
29364: man j~a Korpisailmen kylissä suunniltteilla
29365: nykyisoo mruanhankintwlain nojall:a laaja että Eduskunta oMaisi vuoden 1947
29366: asutusaJue, minkä vu01ksi tåen rrukentam1nen tu"lo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
29367: tulee olemaan suorasta:an väJ,ttämätön, jOitta kan määrärahan maantien rakenta-
29368: muodostettavrut uudet tiLrut voidaam saada miseksi Kuhmon kunnassa olevasta
29369: wmttamiskelpoisiksi. Tien piiriin muodos- Timoniemen kylätiestä Iivantiiran
29370: tettavien tiloJen lukumäärä nousee jo tällä kylän kautta n. k. Keskisen tiehen.
29371: yhdehlä 1/llueellla noin 20: eoo ja uUJtta asuiflta-
29372: Helsingiss:ä [okakurm 30 päiiVänä 1946.
29373:
29374: Eem.il Pääkönen. S. Salo. J. Pyörälä
29375:
29376:
29377:
29378:
29379: 22
29380: 688
29381:
29382: IV,169.- Rah. al. N:o 128.
29383:
29384:
29385:
29386:
29387: Pääkkönen y. m.: Määränihan osoittamisesta Kuhmon ja
29388: Sotkamon kunnissa olevan Murtoperän--Pohjoislahdetn
29389: maantien rakennustöiden jatkamiseen.
29390:
29391:
29392: Ed u siku n na Be.
29393:
29394: ViilttbaamaJJla vuoden 1945 valtiopäivHile hyörtyä tien purnn muodostuvaHe UiUdte:lJ.e
29395: jältleltlt.yyn ·alo1t1teeseen n:o 304 ja vuoden asurtuiksclle ja että tien piirissä jo oleva
29396: 1946 VJaltiJopäivi.Jl.e j,ätebtyyn aloitteeseen] !aSUtus pä.äsoo aiåkenneyhteyksiin. Ni,inpä
29397: IIli:o 228, jotJm kOOikevM1 määrärahalll ()tJta- vaJlrokulllta ehdottaakin vuoden 1947 ,tulo-
29398: miSita Kuihmon ja SotJkamOIIl lkUllJlissa ole- ja menoarvioon OltettaV'aksi 3 miljoo1181D.
29399: van Mur:toperänr-P.ohjoåsllahden InJaaJ1tåoo ma.rlk®n määrärahalll MkennUSitöiden jatJka-
29400: rakennustö~den jatkamiseksi ja niiden lop- miselksi, minikä tboivomuksen e.duskurutaikin
29401: puun saattamiseksi, saamme sen Es,äJksi, on hyväJksynylt.
29402: m:Ut.ä edeil:l001airuittiUjen aloi!ttbeiden peruste- Kun hailJ>i,tus kuitenkdn on jättänyt mää-
29403: J.uissa jo 011 mainittu, eoottää seuraavaa: rärahan mainiltwrm rt:arkoiltukseen ensi vuo-
29404: K ullruil!ailltosva[·ioJmruta m]ert;lilllnössään n: o den talousarvioon ottamrul:lba, saamme me
29405: 14 loiimikuun 18 päivihltä 1945 t01beaa, etJtä aili1ekirjoid.ltaalee.t kumlio~ttaen ehdottaa,
29406: lkysymJ~ksessä on täflkeä yhdysrtlie, joka olisi
29407: saatava mahdoillis:imman pian valm..iiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
29408: Valiokunnan lWielestä maa,ntien kuntoon tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
29409: saa1ltJam:illlelll elllSi massa Ollisi väart:ltämä.törutä kan määrärahan Kuhmon ja Sotka-
29410: serulmn vuoksi, että tiethen jo uhratut va- mon kunnissa olevan Murtoperän--
29411: rat o1isi saatava tUJOitJtama:alll hyötyä ja että Pohjoislahd,en maantien rake1Vn!US-
29412: tien va:lmistUJm:isen llmutta tuJ.ee olemaan töiden jatkamiseen.
29413: Helsingissä 29 päivänä lO:kwlmUita 1946.
29414:
29415: EemU Pääkkönen. S. Salo.
29416: 689
29417:
29418: IV,11o. - Rah. al. N:o 129.
29419:
29420:
29421:
29422:
29423: Salo: Mäiirärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
29424: Suomussalmen-Taivalkosken maantieltä Suomussalmen
29425: Selkoskyläiin.
29426:
29427:
29428: E d u s kun n a U e.
29429:
29430: Viittaan toivomusaloirt;Jteesoon n: o 226 Pohjois-Suomeen raikentamaa tietä. Tähän
29431: vuoden 1945 VlaiJJl!i!opäiviUä ja :USään v]elä Suomussalmen pohjois-osassa oJevaan, kai-
29432: seuraavaa: kista tieverkoista etä:ällä olevaan kylään
29433: Käsitellessään main:irotua aloitetta ikuilku- olisi nyt kuitenkin jo aika saada kulkuitd,e.
29434: laitosvaliokunta pyysi si~tä lausunnon tie- Suhtee1lisen harva asutus ei kuiiJJenkaan
29435: ja V€Sirakennushallitukoolta, joka antoi siitä jaksa ti,etä saada ikylä;t1enä rakentamaiJ.la.
29436: sen lausunnon, että sanottuun Selkoskylwän Tässä mielessä ja jOitta asia :tulisi uuden
29437: Oilisivat saksalaiset sOitatoimien yhteydessä käsi1Jtellyn a!laiseiksi ,ehdotan,
29438: rakentaneet maantien. TäJlä perusteeNa
29439: valioikunta hylkäsi aloitJboon.
29440: Tiedustell€SSani asiaa paikkwkunnalta, että Eduskunta ottaisi vuoden
29441: sain sieltä ti,edon, ~ttä kylään ei tänäkään 1947 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
29442: päivänä vielä ole minkäänlaista tietlå. Tie- markan määrärahan maantien raken-
29443: viranomaisten an1::ama lausunto oli siis vir- tamista varten Suomussalmen-Tai-
29444: heelHnen ja iJ:i,enee tarkoi,tJtanut jotain valkosken maantieltä Suomussainnen
29445: muuta saksalaisten sotatoimiensa vuoksi S elkoskyläiin.
29446: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1946.
29447:
29448: S. Salo.
29449: 690
29450:
29451: IV,171. - Rah. a.l. N:o 130,
29452:
29453:
29454:
29455:
29456: Lahtela y. m.: Määrärahain osoittamisesta maantien raken-
29457: tamiseksi Ranuan kunnan Simojärveltä Posion Mänty-
29458: järven kautta Rovaniemen-Kuusamon maantielle.
29459:
29460:
29461: Ed uskunna~il:e.
29462:
29463: Noin 40 vuoittta on suunniiteiltu ma;run,.. h:ruHitus kiirehtisi Ranuan kunnalll Simojär-
29464: tdoo. raikentamima Ranua.n. kllllillall Si- veltä Mäntyjärven kautta Rovaniemelll-
29465: mojärveltä Kuham.-Simojärven :rnaalllties1tä Kuusamon m:aantiellle raimnm.e:trt:avan maan-
29466: Kol'lkeavaaran, Nikkilän, Mäntyjärven ja tien J.opu;lliselll suUlllllan v,ahvistam:sta ikos-
29467: Kolkonjärven kylien kautta Posion 1kunnan ikeviem. tutkimusten suorittamista sekä ot-
29468: keskukseen ja tie- ja vesiraikelllnushaJ!lituk- taisi vuoden 1947 tulo- ja menoarvioesi:tyk-
29469: Selll toimesta jo v. 1929 laadittu suunnitelma seensä tarpeelliselll määrärahan tieosan ra-
29470: ja kustannuslaskelma tämän tien rakentami- kentamiseksi Simojärveltä Mäntyjärven ky-
29471: seksi, mutta tien raik:en.tammeen, ryhtymi- lään Posion kunnassa. Tämän valiokunman
29472: nen on siirtynyt vuodesta ,toiseen. Valll- ehdotuksen myöskilll eduskunta edeilil.ä mai-
29473: hentuneen suunniltelman ja muutturue~den nitun huhtikuun 9 päiväiDä yksimielisesti
29474: oloouhteiden vuoksi oo tie- ja vesirakermus- hyväksyi.
29475: hallituksen toimesta tämä tiesuunta uudel- Kun siis eduskunta vasta noin 6 kk sitt:en
29476: ~een tutkittu viime kesänä. Kun tien ra-
29477: on krutsonut tarpeelliseksi, että tämän tien
29478: kentamiseen ei ryhdytty, jätettiin helmi- ['akennustyöt olisi aloitettava v. 1947 ja tien
29479: kuussa 1946 eduskunnal,le toivomusaloitteet ramellltam1nelll tien vaikutuspiirissä olevissa
29480: lll:o 234 ja 236, joissa ehdotettiin eduskun- monba sataa vuot:t:a V'anhoissa kylissä asu-
29481: iJllalll päätettäväksi toivomus ensiksimaini-
29482: van vä,estön ja sinne suunniteltujen asutus-
29483: tussa aloitteessa, eit.tä vuoden 1947 tulo- ja a!lueiden sekä V'altioo metsrutaloudoo ynnä
29484: menoarvioosi1tylkseelll oteltitrosiilll tämän tien ikau:ttwkulkuliikenteeiD. vuoksi on oosiarvoi-
29485: rakennustöiden aloittamista varten määrä- sen tärkeä, ei.kä hailil.i:tus ole tu~o- ja meno-
29486: raha ja <toisessa aloiitteessa, että hailil.i.rtus ryh- arvioesitykseensä ot.too.ut määrärahaa, eh-
29487: tyisi pikaisiin toimenpiteisiin tien raken:ta- dotamme kunnioittaen,
29488: miooksi.
29489: Kulkulaitosvaliokunta käsitel tyään aloi t-
29490: teet sekä kuultuaan asiassa asiantunti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
29491: joita, on huhtikuun 3 päivänä 1946 anta- tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
29492: massaan mietinnössä n : o 5 yiksimilelisesti kan määrärahan maantien rakenta-
29493: varsin painavilla perusteiQla katsonutf että mista varten Ranuan kunnan Simo-
29494: tämän tien rakennustyöt olisi saatava toteu- järveltä Posion kunnan Mäntyjär-
29495: tettua ma:hdolil.isimman pian ja ehdotti ven kautta Rovaniemen-Kuusamon
29496: eduskui1Than päätettäväksi .toivomukselll, efttä maantielle.
29497: Helsingissä loikaJmun 27 päivänä 1946.
29498:
29499: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen. Erkki Koivisto.
29500: 691
29501:
29502: IV,t72. - Rah. al. N:o 131,
29503:
29504:
29505:
29506:
29507: H. Pesonen: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin asu-
29508: tusalueilla olevien maanteiden kunnostamista varten.
29509:
29510:
29511: E d u s ik u n n. a J 1 e.
29512:
29513: Häviretyn Pohjois-Suomen a;luee!lla ja syHä tuhosivat mistä useita aivan perus-
29514: muuall!lak:i;n, siehlä ovra.t useiden huomrutltavien teellisesti.
29515: asutusaJueitten tie- ja liikenneolot aivan Kaiken edehlä esitetyn huomioon ottaen,
29516: kurjalla kanna:lla. Tämä johtuu osittain olisi aivan kohtuutonta vaatia, että nämä
29517: m. m. siitä, että vuooia ja jopa vuosikym- ilresken.eräiset ja ltoistoo. rilmomaJt. tielt pi-
29518: meniä sitten rakelhllJettiin eräät tiet vain täisi vähävaraisten asutustilallisten itsensä
29519: puolivalmiiiksi, eikä niitä ole sen jälkeen :laittaa kuntoon. Yhtä kohtuutonta on
29520: [opullisesti valmistettu eikä kunnostettu, myös se, että nämä syyttömät ihmiset jou-
29521: jatenka näillä keskeneräisillä teiHä ei tuvat kärsimään toisten aiheuttamasta tie-
29522: voida minikäänlaisHla ajoneuvoilla lii~en kurjuudesta. Kun v. 1947 talousarvioon ei
29523: nöidä. Useil:la ailueill<la ovat tiet taas hei- inimenomaan tätä tarlkoitusta varten ole
29524: kossa kunnossa sen vuoksi, että sota-aikana otettu määrärahaa, olisi tarkoituikseen va-
29525: ja sen jälllkeen OV18Jt vruLtio tai muut puu.JtJava- rattava 5 milj. markkaa.
29526: ran hanikkijat, sulan maan aikana kuljetta- E'dellä esitetyn perustee~lla ehdotan kun-
29527: neet autoilla asutustilojen metsistä prukko- nioittaen,
29528: halmmun kautta otettua puutavaraa. Ja että Eduskunta ottaisi vuoden
29529: ilmn teitä ei ole wlkujaan ralrerune~trtu ras- 1947 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
29530: ikasta liikennöimistä varten, niin ovat ne markan määrärahan Lapin läänin
29531: nyt siitä tavattomasti kärsineet. alueella olevien asutusalueitten kes-
29532: Lisäksi vielä sruksa;laiset joukot rasittivat keneräisten ja muuten huonossa
29533: kuljetuiksmaan useiden asutusalueitten kunnossa olevien maanteitten kun-
29534: teitä ja loppujen lopuksi sitten 1944 syk- nostamista ja korjaamista varten.
29535: Helsingissä 31 päivänä lokrukuuta 1946.
29536:
29537: H. Pesonen.
29538: 692
29539:
29540: IV, 17 s. - Rah. al. N :o 132.
29541:
29542:
29543:
29544:
29545: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennustöiden
29546: jatka;miseksi Pelkosen.niemen-Sodankylän maantiellä.
29547:
29548:
29549: Ed uslkunnaHe.
29550:
29551: :Maantien rakootamista Kemijärven kir- mään noin 40 km edempänä olevalla Rova-
29552: konkylästä Pelkosenniemen kirkonkylän niemen rautatieasemalla, kuten nyt on teh-
29553: kautta Sodankylän kirkonkylään on pidetty tävä syystä, ettei tätä tieosaa ole raken-
29554: tarpeellisena useita vuosikymmeniä jo en- nettu.
29555: nen Rovaniemen-Kemijärcen rautatien m- Vaikka mairnittu81 mken.t•amatonta tieosaa
29556: kent•amista ja Kahlion puheenjohdolla toi- ei voitaisika.an vallitsevan vailtion vaikean
29557: minu.t tiekomiteakin on ehdottanut sen ra- rahataloudellisen tilante·en vuoksi yhtäjak-
29558: kenlllettaV'aksi kantamaantienä jo v. 1934, soisesti heti :vaklentoo koko pituudeilitaan,
29559: kuten se näkyy komitean allltamasta mie- olisi tien rakentamista jatkettava ensi ke-
29560: tinnöstä. Tästä tiestä on rakennettu Kemi- sänä Pelkosenni·emen kunnan Kaira.1an ky-
29561: järven kirkonkylän ja Pelkosenniemen kir- l:ästä ainakin n. 10 km pituudeUa, että
29562: konkylän välinen osa ennoo trulvismaa j 1a tällä matkalla oleva kesken mkentbamise:n
29563: Pelkosenniemen kunnan kirkonkyLän ja So- jäänyt tieosakin saataisiin liikennöitävään
29564: dankylän kunnan kirkonkylän välisestä kuntoon. Näin olisi :tehtävä .erikoisestikin
29565: tiestäkin saatiin V'almiiksi rakennetuksi Pel- senvuoksi, että tälle 10 km: n matkalle jo
29566: kosenniemen kuntaan 1ruuluvaoo Kairalan v. 19R9, jolloin tien rakennustyöt olivat
29567: kylään asti noin 10 km pituudeilta ja lisäksi k<äynnissä, muodostettiin huoma:ttaV'a määrä
29568: tiepohj.aa luoduksi noin 6 km :ennen kuin uusia asutustiloja j•a 'että niitä voidaan
29569: sota marraskuussa 1939 alkoi. R!akennus- muodootaa lisää, koska tie tulee kulkemaan
29570: töitä ei ole sen jälkeen jatkettu. hyvän asutuskelpoisen alueen kallltta ja
29571: Kyseessä olevan maantien raikentaminen asukkaiksi pyrkiviä on huomattava.n paijon,
29572: aina Sodankylän kirkolle asti, jossa se yh- jotka odottavat tien jl'l!tkamista.
29573: tyisi Sodarukylän-Ivalon maantiehen, olisi Edellä esitettyyn viitaten ja huomioon-
29574: ensiarvoisen tarpeellinen, koska se saattaisi ottaen sen, että tie- ja vesiraimnnushalli..tus-
29575: tieyhteyteen sen väestön, mikä mainitun kin on ehdott81nut puheena ol,evan tien ra-
29576: rakentamattoman tieos·an vaikutuspiirissä kennustöiden jatkamiseen otJetltavaksi mää-
29577: jo on, ja avaisi samalla Sodankyl:än kun- rärahan, ehdot·amme kunnioirbtaen,
29578: nan keskuksessa ja sen pohjoispuoleNa aina
29579: Utsjokea myöten olevaille väestölle j•a lii- että Eduskunta ottaisi vuoden
29580: kenteelle pääsyn lähemmä:Ue :vautatiease- 1947 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
29581: mwlle Kemijärv·elle ja helpottaisi siten kal- markan määrärahan rakennustöide,n
29582: liita maa.ntiekuljetuskustannuksia ja väes- jatkamiseksi Pelkosenniemen-S odan-
29583: tön toimeentulomahdoHisuuksia suuressa kylän maantiellä.
29584: määrässä, eikä pakOittaisi heitä liikennöi-
29585: Helsingissä lokakuun 29 päivänä 1946.
29586:
29587: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. S. Salo.
29588: 693
29589:
29590: IV,1 74. - Rah. al. N :o 133.
29591:
29592:
29593:
29594:
29595: E. Koivisto y. m. : Määrärahan osoittamtisesta maantien ra-
29596: kentamiseksi Kelloselän rautatiepysäkiltä Mukkalaan.
29597:
29598:
29599: E d u s k u !11 n a [1 e.
29600:
29601: Edu:slkunta on 28 pmvana marraSikwuta Siitä huoilimaltta, etJtä tie- ja vesiraken-
29602: 1945 hyvä:ksynYJt ;t.ehdyn wloitteen perus- nUSihalliJtiUS on ·ta.rllroituikseen ehdottanut hä-
29603: teelLa toivomuksen, että haiJ:Htus k:ii.roo1li- t:ämåä.rä.rlahana otettavaksi 10 m:hl.joonan
29604: sesti ryhtyisi ·OO.imenpiteis~in Sallan Kelilo- markan määlrärahan, ei hallitus oJ.e määrä-
29605: selän pysäJkiJ:tä SaJl:la!ll-Savuko.sken maan- rahaa tälhän rta.vkoiltukseen menoarvioesityk-
29606: tielle johtavan yhdysltien tutki.miseksi ja sessään ehdottanut. Tämäm. johdosta, ja vii-
29607: raJlren.tamiooksi. T·ie- ja veswaken!llushJailihl- lt18Jtoo edeUämruinirtussa toivomusaJ.oitteessa
29608: tuben toimesta on tiesuunta si.ttoounin rtUJt- n:o 317 (1945 vp.) ja rahaasia-aloitteessa
29609: kimtu. Edelleen on eduskunta vitime vuo- n:o 143 (1945 vp.) mainittuihin perustelui-
29610: den tuJo- ja mmJ.toarvion käsittelyn yhtey- hin sekä koroSibaen sitä, että kysymyksessä
29611: dessä 20 päivänä joU!l:wkiuuta 1•945 asi~B.Stta on erittäin tärkeän ja kii•reellisen, valta-
29612: .tehdYJll ra.haasia-aloitteen johdlosta 20 Bl. lkunttmal rajan siJirrosita aiheUituva yhdYJS-
29613: III [uvun kohdalla bmsu1l!Ut odotlbavaaiBa, tien rakentaminen, kunnioittaen ehdo-
29614: että ha.llitus kiinnittäisi tarpeehlista huo- taJnme,
29615: miota SaJlan kunnan KeJ:los.e1än rautatie- että Edtuskunta ottaisi vuoden 1947
29616: pysäkRtä MuJklkala:an johltavan maanJtien ra- tulo- ja menoatrvioon 10,000,000 mar-
29617: kentamiseen, se~kä mahdohlisuuk:såffiJJ mulman kan määr-ärahan Sallan kunnan Kel-
29618: saaottaisi tämäm. :nakennushan:kkeen suotui- loselän rautatiepysäkiltä Mukkalaan
29619: Balan rart:llm:isunm. johtavan maantien rakentamtiseksi.
29620: Helsingissä 31 päivänä ·lokakuuta 1946.
29621:
29622: Erldd Koivisto. M, 0. Lahtela.
29623: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
29624: 694
29625:
29626: IV,1 7 o. - Rah. al. N :o 134.
29627:
29628:
29629:
29630:
29631: Pyörälä y. m.: KorotetUII't määrärahan osoittamisesta avus-
29632: tuksiksi kunna~ ja kyläteide~ kunnostamista varten.
29633:
29634:
29635: Ed us kunnalle.
29636:
29637: Kylä- ja ikunnanti€lt muod<>Stavat vailta- teid-en kuntoisuus nykyaikana on koko
29638: kunnan liikenneverkooton erittäin tänkeän valtakunnan ja kansantalouden kannalta
29639: osan. Kuntien hoidossa olevia teitä olli ensiarvoisen tärkeä, niin on mielestäm-
29640: viime vuoden :lopussa 3,248 km ja kylä;teitä me välttämätöntä, että valtio uhraa va-
29641: 24,628 km, joitten määrä <lienee kuluvana roja enemmän kyilä- ja kunnanteiden kun-
29642: vuonna jonkin verran ilisääntynyt. Kylä- nostamiS€en, kuin mitä hallitus on vuoden
29643: ja kunnanteiden merkitys on viime vuosina 1947 menoarviossa tarkoitukseen varannut.
29644: tuiliut yhä tärkeämmäksi sen vuoksi, ebtä ViiJtrt:oomme vielä ·~uskmmam. edustaja Hau-
29645: metsät vaHateiden varsi1l.a ovat tulleet ha- :tlaJlan aloitJt~en pohjai1la 9 päivänä huhti-
29646: katuiksi ja hrukkuurt; on täytynyt siirtää kuuta 1946 yksimielisesti hyväksymään toi-
29647: takama.i1le kyläteiden varsille. Kun kylä- vomusponteen, jossa hwllitusta kehoitettiin
29648: tiet yleensä on rakennettu paika1list'a ke- varaamaan vuoden 1947 .tulo- ja menO'ar-
29649: vyttä liikennettä varten, niin valtavien vioon kunnan- ja kyläteiden kunnostamista
29650: puumäärien kuljetus on tuhonnut teiden varten 150,000,000 mk, jota toivomusta ha!l-
29651: kunnon kokonaan, joten paika1l.inen liikenne litus ei ole 01t1tanut kuin osa·lta huomioon.
29652: on monta kertaa joutunut vaaranalaiseksi. EdeN:ä esitetyn nojailla ikunnioittMn eh-
29653: Kyläteiden osakkaat yleensä ovat vähävarai- dotamme,
29654: sia pientilallisia ja mökkiläisiä, jotka eivät
29655: PY'Sty pienien valtioapujenkaan turvin teitä että Eduskunta korottaisi vuoden
29656: liikenn€!kelpoisessa kunnossa pitämään, var- 1947 tulo- ja menoarvioesityksessä
29657: sinkin kun tien käyttäjät hyvin vastahrukoi~ olevaa määrärahaa avustuksiksi kun-
29658: sesti ovait anrtanoot avustuksia teiden kun- nan ja kyläteiden kunnostamtista
29659: toon panemiseen. Kun kylä- ja kunnan- varten 50,000,000 markalla.
29660: Helsingissä 25 päivänä [okakuuta 1946.
29661:
29662: J. Pyörälä. Heikki Soininen.
29663: Yrjö Hautala. Eemil Luukka.
29664: Antti J. Rantamaa. Eino Möttönen.
29665: Eino Laitinen. Antti A. Koukkari.
29666: Martti Miettunen. Heikki Simonen.
29667: Lauri Laine. B. S. Pesonen.
29668: Erkki Koivisto. Kustaa Tiitu.
29669: Albin Asikainen.
29670: IV,116. - Rah. al. N:o 135.
29671:
29672:
29673:
29674:
29675: Meriliiuum ~ m1;
29676: M~al&an osoittwmisesta kunnan- ja
29677: k~en· p~llal>jausten suorittamista varten.
29678:
29679:
29680:
29681:
29682: E d us k u n n a 'l [ e.
29683:
29684: T'aliöudll:LMsEm eläimåil Ja siit!t aiheutuva:.n krorjaubia 'käy ml8$dbt~i. Nyt· on jo
29685: li:hlten:.nooloj~nkeliityksoo seumUJksena on, seHaiSda teiltä. Niiden ·korjaust.en suorittå.L
29686: j'i:mdnttu siihen, että sumi · osa kuaman~ ja misoon · mu1ttenikin vakltea:an Jtal1)'11J(}elifrlreen
29687: kyliitei.stä; jotka ovat rakenne1tu.t vain pai- asemaan jou.tttnflei kunnan~ ja kyl'it,teiaen
29688: kallisen väestön paiklaJMsen [iiikenteen tar- ktumossat>itoo.'\lclyo,M~t eivät- Oollllih · ~'
29689: peen tyydyttämiseksi, OV'at m€1Ilettäuu:~ett en- n.tuksin ja haU.~n· vuoden 19t!l'l :tJu!llo;;. • ja
29690: ttiStm. luonlbeellSa ja muuttuneet ra$oom. metnoa;I'Vilooli~S!a vars:arrtt~- ~'
29691: puutaV~aran j·a; muun. sehlaisen kuljetukseen rntt1astt:a- my~tHivin a."ffOtubi!ft kyk1(me..
29692: käyttettäV'!hlmi Y'leishi teHn~i. Siitä johtuu, Edellä esi.Wtyin pe~~- kunndn~
29693: että jo teiden vuotuiset kuooossapilt!okns- ehd.O:tamme,
29694: tanruukset ,tULevat monin vel'l'Oin suur:em-
29695: mibi: kuin mitäi niiden vain omaan liiken- eftfi,, Edit&k'u;ttita otttmsi·'~n- 1947
29696: teeseen· käy.tlro ~; Möni8sa lta~ tulo• •f!· metwarvioon 10() OOfi.?)(JO
29697: lbiet sen li.sälmi; jtlut11essaan sodan a:ikmila markanJ miiättä'Nih~ kumwn>.> ' ja-ltlyltJ..
29698: '
29699:
29700: pailvelem8Jan sotalii!keillri:emtä, ovat me)1.JlJe,et; tme.'* p~orja~ ~·~
29701: niin huonoon kulllfuon, et;'lä niiden jartlruva se-en.
29702: käyttö ilman ·pikaisesti' suoni'lletta:\nia pel'U8-
29703: ~· Lokakuun 31 p:JUä 1946.
29704:
29705: Matti, Meniläinen1
29706: Toi\fO: Somnunen.
29707: JUho llllkat'i
29708:
29709:
29710:
29711:
29712: 23
29713: 696
29714:
29715: IV,177. - Rah. al. N:o 136.
29716:
29717:
29718:
29719:
29720: Karppinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Taapajärven
29721: · -Ruohojärven kylätien rakentamista varten.
29722:
29723:
29724: E d u s k. u n n a 11 e.
29725:
29726: Silmäys Lapin lääm.in maanti~karttaan sin jo autohllakin lii!k:ennöitävien kyläteiden
29727: osoittaa, että kulkuyhtey;det tässä ooassa yhc1istäminen. Noin 12 km pituisella.
29728: maatamme ovat muulhun Suomeen verraten uudeLla tiellä poistuisi weiden satojen kilo-
29729: ihei.kosti kehittynreet. Läänin länsiosalle metrien 1en~ki. Nykyisin matka Ruoiho-
29730: ovat luonteenomaiset etelä-pohjoissuuntaan järveLtä TaapajärveHe tai päinvastoin,
29731: Tornion- ja Ounasjokivarsia ilmlikevat val- muuten kuin korpipolkua jalan ilru1kien,
29732: tatiet. Ne iohkovat ~aajan ail.uoon. Päätei- on tehtävä YHtornion tai Muonion kautta.
29733: d'ell välisten yhdysteiden: puute aiheuttaa Kallon-Kurtakon raken1tei:1la oleva tie ly-
29734: kuitenkin suhteellisen vähäisessä etäisyy- hentää 1lenkkiä pohjoisessa päin huomatta-·
29735: dessä eri vailtateiden varsiHa olevien asutus- vasti, mutta sittenkin se on !kohtuuttoman
29736: keskusten välillä satojen kilometrien pitui- pi·t'kä huomioonottaen väestön tarpeet.
29737: set kier.tomatk.at. Enimmän kärsii yhdys- Jo v. 1936 on tämä tiesuunta tutkittu, . .
29738: teiden pouuttees•ta va:ltateiden väJlille syn- Enjoi:tettu, kartoitettu sekä kustannusarvio
29739: tyn~ asutus, mutta sH1ä on yileinenkin laadittu. Lapin lääninhaLlitus ja tie- j.a
29740: merkitys. Pail.jon kuiluja aiheuttava, ta- v·esira;kennuSha;}litru:ksen Lapin piiri-insi-
29741: loudellista !k:eihitystä Jridastruva kiusallinen nööri ovat puoltll!neert tien loppuun asti ra-
29742: tiekysymys ratikeaisi useammassa !kuin yh- kentamista. .Se on !k:uiten!k:in vie!lä t·eike- ·
29743: dessä tapauksessa valtateitä kohti ihailreutu- mättä.
29744: vat kytlätiet yihdistäm.ällä. Tällaisten yh- Huhtikuun 2 (päivänä 1946 on tieasiaa
29745: dist!ävien tieosien aikaansaaminen olisi koskevat. asiakirjat ;lähetetty jäJlleen Lapin
29746: m:alhdollisrta, .teiden mer!k:i·ty:ksen huomioi- lääninhallituksen kautta asiam.omaiseen mi-
29747: doo, vähin kustannuiksiu. .nisteriöön. Kun tarpeelilista määrärahaa
29748: Tornio- ja Ounasjokien väiiselQä alueella tien rakentamiseen ei kuitenkaan ole otettu
29749: on seutuja, joissa vailtateitä yhdistävän ha1Nituksen v. 1947 t:u1o- ja menoarvioesi-
29750: tien :rakentaminen on jo ennen sotia val- tykseen, !kunnioittaen ehdotamme,
29751: tiovillanarin tahoHa tunnustettu ajankoh-
29752: taiseksi. Sitä todistaa se, että tiesuuntia on että Eduskunta ottaisi vuoden 1947
29753: tutkittu ynrnä muita alkutoimenpiteitä suo- tulo- ja menoarvioon Taapajärve~
29754: ri/00\Jtru. TyypilJ:imm ~paus on KiltrtJiJläJ11 Lo- Ruohojärven kylätien rakentamiseen
29755: ihimvastla Ta:apajärveill1e ja KoJiarin Siep- 2,900,000 markan määrärahan.
29756: pijärveilrtä Ruoihojärveilil.e ulotituvien, ikesäi-
29757: Helsi;n;gissä marraslruun 1 päivänä 1946.
29758:
29759: Elsa. Karppinen. Eino Tainio.
29760: 697
29761:
29762: IV,t7s.- Rah. al. N:o 137.
29763:
29764:
29765:
29766:
29767: Puumalainen y. m.: Jlfiiiirärah® osoittamisesta Aittakosken
29768: sillan rakentamiseen.
29769:
29770:
29771: E d u s k u n n a ll e.
29772:
29773: Äänekosken maalaiskunnllJSSa oiLevaiiitia oleva Hietamon, Honkalan, Suojoon ja Kii-
29774: Äänekosken-Saarij1ärven maan,ti~ltä haa- masjärven kylien lll.SUikikaillile. Maini!trun Ait-
29775: rautuu kyl•ätie Hietamon !kyLästä Alttokos- tokosken yli kuLkeva si>Na, jon:ika jätmeväli
29776: ken yli Lannevedelle ja edelleen Uuraisen- on noin 13 mert:riä, on ra:keamettu puusta ja
29777: Sa:arijärven rtiel,Je. Lanneveden kylä on taa- on noin 60 vuotlta vanha, aivan iLahoamis-
29778: jaan asuttua, ylipäänsä pienviljelySJailuetlt:a. ltiilassa. Si!1tla on niin matalia, että !korkeim-
29779: Kylän väkiluku nousee noin pariin tuhan- pien tulvavesien aikana vesi uilottuu a1iva;n
29780: teen. silt1akanteen. Ma:initltu silta on niin huo-
29781: Lanneveden kylän asukkaiden etu vaa- nossa kunnossa, e!tltä Ään€ik:DSken nimismie-
29782: tisi väJit,tämät,tä yhteyttä Ään:ekOSik:en kau1t:ta hen lausUllJilon mtrkaan Henee Hi<kenne sHlä
29783: raut!aJtiehen, jossa on J1ähin asema. Lan:n>e- kieLlettävä, jo:1loin yhteys JopUJ11iseSit:i kat-
29784: vedelitä Aittokoolmn yJ.i kuil.keVIall 'tien ikaUitta keaa. Kwvkeamisesta aiheutuisi kou:lunkä~n
29785: on mart:ikrua. Äänekosken kauppaila:an noin nin keskeytymisen lisäksi arwtamattomia
29786: 20-21 Imu. lirurunevedeU.tä Saarijärven ta:loudellisia vahinkoja tälle seutukunnalle
29787: kautta Äänekosken kauppala:an .tulee mat- Suolahden ja Äänekosken ka.uppaJloilt~a myö-
29788: ilma 12 km. Sa1a~rijärvelle ja siitä Äänl€ik:os- ten.
29789: kelll ilmiUppallaan 32 km, eli yhteensä 44 km. EdeU.lä alevast~a: si~ta- ja 'ti:esuurmibel-
29790: Lanneveden maataloustuotteilla olisi luon- IDillSita 1001 olemassa V ~msan iläänin tie- ja
29791: nolliset markkioot Äänekosken j!a Suoliah- vesimkelmlJUStpillirin !tiUJtikimuiksert; lti~- ja siilita-
29792: den ikauppaJloissa, joiden ympärisrt:ö ei pySity pmmituksineen. 1\fuiniitltu sulhlllllliit~l!ma diisi
29793: ·tyydyttämään niiden tarvetta. Suolahden- kiireeihlisesti toteutelttava.
29794: Haapajärven radan ra:kennustöiden l>aajen-
29795: nut:tua Esäytyy ,tuotteiden kysyntä. Mai- Edellä olevaan nojaten ehdotamme,
29796: nit:tuun Hietlllmon kylään 'tullee raikenteiHa
29797: ol~van raut~altien asema, joten yhteys rnuta- eNä Eduskunta vuoden 1947 tulo-
29798: ti€hen tll'lisi ikäytärmö,hliseslti katsoen väJlit- ja menoarvioon ot;taisi Aittakosken
29799: tömäksi. Edeil!Jeen LannevedeUä sijaitseva sillan rakentamiseen 2,000,000 nwr-
29800: Hernes:a;lmen m~ly on Jähin käytet1tävissä kan määrärahan.
29801: Helsingissä marrnskuun 1 päi·vänä 1946.
29802:
29803: Ville Puumalainen. Toivo I. Sormunen.
29804: IV,119. - Rah. al. N:o 138.
29805:
29806:
29807:
29808:
29809: ;liolo: J!äli1ltk.t;il,~ ~isesta väliaikaisen ponttoonist'l-
29810: lan·i~si 1Piiikkajan salmeen.
29811:
29812:
29813:
29814:
29815: ·i'anre.aJ,m.e~ .ja .. ltyivoima.n _ . puutteen että raskruita "autoja kestävän yli~pa:itkal!l
29816: S8k!ä emren m'llu.tla :vailitJion köyhyyden vuooksi järjestämiiaen jäiitse on va:<lreM:ia ja joka
29817: k~-useita vuosila:enuenkllin Llle t.uho.työt, vuosi v·aroja kysyvä. Erä1t;ä kuorma-autoja
29818: joita .. sabalaiset .~tye~:~sään v. 1944 ai- onkin taJ.visin jäädytte~yn ti()paillron pet-
29819: heuttivat Kiainuun ja Pohjois-Suomen tile- :täessä vajonm.U!t salmeen.
29820: verkosto1le ja .silloille, tulevat k0rjaiuiksi. •HYJ:IY'llSailiJ!n€'11 kunOOJU tiedugt~ltua, olisiko
29821: V~ suurempien ·silt.oje111 jäJlJieenra- pu~ustusiliaiit;oikoo11a mahdolllisuW! -aaJmen ·yli
29822: ken~en .viipyy ;r11ämainirt:ul$ta .syistä klrlkeva li[ikenne järj,estää ponttoonien .va-
29823: ~~ ~ll!e 'viivytyksiä ja •hanka- raan Jla,kenne-tta~ väliaikaioon .&Uan
29824: ihmtta. V.at'!llffil..tQjen avlilia on -:erii.ide!n jo- avulla, on si:hlum :t:ie.täiikseni .sa;wtu my.öl11:~i-
29825: kien yi!Jitys 4;oSin jo SialaJtu ·jä:ej~W\J;Y'ksi, 11'El\n ·vastialus.
29826: mu-tta. -n~-,kohdin täyttyy ~m av:uMa Kun •ponttrtoo:Men · pää!lll.e itarvit.mn kuiten-
29827: ~ v.ä4ilttää JlilkeJl111että ja eräiden SU'U- !k:iln jokin mliäträ ~ta ~ankku
29828: rempioo ~tojen t.iil.aiill.e ci liene suu:nnH:.elltu- ;j!a .lll!Uittta puuta'W!Iroo :ajo}avaa .varten olisi
29829: .kaa:n ~im viliaibiSielll -si:llan .rakenta- Ouiun ti~e- ja vesiNke:nrnuspfu:iilil,e :tai ')llMIQ-
29830: mista. Eräs tläJilia:inen on Emäjooo yli Hy- tlut'B$laitokse1le myölline;trtäv.ä soooo. .1larvit-
29831: cy.nsaiLmen .kirlkohlla häviteNy lawjan yllima:a!Il! ltava mää..Pä.Pab.a.
29832: li!J1rentnettltä' -väMJttäm.yrt; ·Tiihlclro;j an sal:rtlei'Ji ~iiLta.
29833: ''Mi:hmkääm ·mutrhtm lrum ~ossilla li1lkennettä •Ed€1l:iä ~le-voo ~pernmeella eh<Wtan 'knn-
29834: lroiN.tlltll.a'n eivät ·tieviranomaisel'l'rine. ole vielä nioit1lalen,
29835: sanat'ttssa sailmessa ~hltyneet. Vilkkaasti
29836: liiiken.nöidY'Nä tie11lä il:ossik't'cl;je:tuksesta l'tiheu- ett(i, ,Eduskunta 0:etaisi V:J.wi/;e.n t947
29837: tuV'an ~uuden .!tuntee ilman. muuta.· jo- tulo- ja men.oarvioon 500,000 markan
29838: kainen, mutta vaJI'Sinkin talvella. on liiken- m<iiiränakan o-ttiiliaikaise.n ; ponttoani-
29839: teen lloitami!m.e.n ,perm vai:V'al~is11Ja,, varsin- sillan rakentamista vartM Hyryn$al-
29840: 4ki6. kun ·v:.il't~V13;- sa.Jm:i! jäätyy .min heikosti, men ,kirkolla tilc'.VQ,(J,n .ll'iiklcodan .sal-
29841: kuten on· juU~ri c1aita Tikkajan .saJ.menkin, 'meen.
29842: Helsingissä 25 päivä:nä ilokakuUJta 1946.
29843:
29844: S. Salo.
29845: IV,1so. - Rah. al. N:o 139.
29846:
29847:
29848:
29849:
29850: :Kauhanen y.. m.: · J'(äiim~ osoitta;misesta Liperin Sor-
29851: ,mtdatt, mum. mkfmtamista varten.
29852:
29853: E duskunn a,He.
29854:
29855: J:biperm :Sornrula.n silta, .j<b sijaitsee >Li- bäydelliseen keskeytymi,seen, ·ehdotamme
29856: pel-in pitlijä:n ckiiikootkyWässä, on s!illmi kunnioittaen,
29857: heiiklko, .ettei :liikennetiä O'le voitu johtaa
29858: enää sen :ylitt8e :ja .·myOOlk:in. jo vu~rua·a ·1:939
29859: ~ettu ya;rasilta on korjaaJID.i&€n tar- että Eduskunta . ott.aisi v<Uoden
29860: peessa. Kun ·.:Sil:ta .sij~ erittäin viilkas- 1947 ;tulo- ja me'lllOarvwon 2,{j()(),Q00
29861: liikenteisellä paika&. ja voi ;tcilitaa . he~oo markan mäiirär.ahan Liperim, Bm:m.u-
29862: va:ra&]llan .m.urt~~ ·.Jra@tadqrlkuliikenteen lan sillan Ulluielleen ·. r.akentamisiksi.
29863: Helsing:issä marraskUJun 1 päivänä 1946.
29864:
29865: Ju4o ,l{arvo:u,en.
29866: Ei~o .~tiuen .
29867: .Sam,uli 1Tervo.
29868: .:Yrjö A. Ma.~
29869: 700
29870:
29871: IV,1s1. - Rah. al. N:o 140.
29872:
29873:
29874:
29875:
29876: Pyörälä. y. m.: Korotetun miiiirämhan osoittamisesta pie-
29877: nehköjen jokien perkausta varten.
29878:
29879:
29880: E d u s k u n n a 1I e.
29881:
29882: Hallituksen esityksessä vuoden 1947 tulo- viljelykselle soveltuvia maita. Kuivatusten
29883: ja menoarvioksi on varattu !koko valtakun- !kautta paikenee ha;l!la ja muut vHjanviljel-
29884: nan a:1ueeHa olevien pienempien jokien per- llystä haittaavat teikijät. Ne rahat, mitä
29885: kauksiin ainoastaan 3 miljoonaa markkaa. valtio uhraa jokien per'kauksiin ja maiden
29886: Knn täJllaisia keslkooeräisiä jokien perkauk- lkuiva1:rt:amiseeu, edisltävät V'armaati ltuotl8Jl-
29887: sia maassamme on useita, joista monet tie- toa ja yleensä taJouselämän nousua valtiossa
29888: tääksemme ovat olleet työn al'la noin 10 ja kansahllisten keskuudessa.
29889: v-uotta, niin esitetty määrärruha tarkoituk- Edelläesitettyyn vHtaten kunnioittaen
29890: seen on aivan riittämätön. Mielestämme ehdotamme,
29891: vailk:eissakin oloissa olisi !k:ansantaloudel1i-
29892: sestikin ,edmlista, että töiden loppuunsaat-
29893: tamista joudutettaisiin va·raamrul1la valtion että Eduskunta korottaisi vuoden
29894: menoarvioon suurempi rruhamäärä kun mitä 1947 tUlo- ja menoarvioesityksessä 20
29895: hallitus on esittänyt. Maassamme ikäyn- Pl. III luvun 2 momentiUa olevaa
29896: n1ssä oleva iaajasuuntainen asutustoiminta määrärahaa 2,000,000 markalla pie-
29897: kaipaa uusia vi'ljelysalueita. Pieni·en jokien nehköjen jokien keskeneräisiä per-
29898: varret vapautuneina ved'eStä ovat parhaita kaustöitä varten.
29899: Helsingissä 1o0mkuun 30 päivänä 1946.
29900:
29901: J. Pyörälä. Antti. J. Rantamaa.
29902: Yrjö Hautala. H. S. Pesonen.
29903: Eino Möttönen. Heikki Soininen.
29904: Aapo Inkinen. Erkki Koivisto.
29905: 701
29906:
29907: IV,tsz. - Rah. al. N:o 141.
29908:
29909:
29910:
29911:
29912: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta lnarinjärven-Näiitämö-
29913: joen venereitin liikenteen järjestämiseksi.
29914:
29915:
29916: E d u s kun n a He.
29917:
29918: Inarinjärven-Näätämöjoen venereitin Tie- ja vesirakennushallitus on esittänyt,
29919: liikenteen järjestäminen on yksi kaikkein eaä sanotrtunn d:.arkoiltukseen Oltietltla!isiilli ensi
29920: tärkeimpiä tehtäviä Pohjois-Lapin alueen vuoden :bu[o. ja menoarvioon 1,500,000
29921: väestön liikermevai!k:euksiiEln heti pOitltamisoo markkaa, jolla sumlll!llJILa maålllit1:it.u [iiilrerurm
29922: vu01ksi, ikoska .siellä ei ole maantciltä. tulisi järjestetyiksi tariko1tustaan vastaavaksi.
29923: Sam:otun liikent-een järjestäminen on 'eri- Edcllä esitettyyn viitaJten ehdotoo.,
29924: koisen mrpeeihlim:en senikilll vuoksi, että sietltlä
29925: tuilee järjestettäväksi valtion it;oimesta m~t että Eduskunta ottaisi vuoden 1.947
29926: sMlhwkkuita ja siinä ttarvi:ttavoo ,työväestön tUho- ja menoarvioon 1,500,000 mar-
29927: elintal'VIe- ja muu huollto ilman maillni- kan määrärahan lnarinjärven-Nää-
29928: 1.un venere.ittm liikootOOIIl järj~tämistä on tämöjoen venereitin liikenteen järjes-
29929: vaikea ja ikaill:iS. tämiseksi.
29930: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1946.
29931:
29932: M. 0. Lahtela.
29933: 7()-2
29934:
29935: L,1ss.- Rah. al. N:o 142.
29936:
29937:
29938:
29939:
29940: H:. Peso:aeli: Miiä~ärahafl osoittamisesta Inarinjärven-
29941: Niiiitämiifixm · 1t&Sitim' avaamista varten.
29942:
29943:
29944: E-d usikunn a.lh.
29945:
29946: Inacinjärven. joa Näätämön· välinen v~i rakennushaJ.lituski.n p~täWit ma.ånitun v.esi-
29947: reitti on sulan aikana ainoa kulku- reitlin: P'Hre:ista a'VIaalnlBta, ltarpwiliSeba. Tä·
29948: väy!lä näiden paikkojen väl;.illlä ja sam.alli:t män vuoksi on tie, ja vesiiro.akennushallitus
29949: se on ainoa· kulkuväyliä sen varruJ.,lJa olevien eh<fattanut ta~koirtuxsee:n l,50o;noo ~
29950: useidw järvikyilien ·asukkaåJle, Lisi&&i sie!Llä kaa, jolm kuitenkin on illlaMituisen esityk~
29951: suor~tetoo.n j3J!Jkuvrum huomwtltavi:a puu1ftva- sestä. jäänyt pois.
29952: ran hakkuita, jotelllka sitooe ,tarvikkeiden Edclillä. esitetyn perliStooJffia ehdot>all kun-
29953: ikuljetus on aika. huomattawa. Mutta tämä nioi>t:taen,
29954: tavaroiden ikuljmus niinkuin muukin. liiken-
29955: nöiminen on. nyt :tavatto'IOOill· haJnk:aJJaia,, ki- ett'ä Eduskunta ottaisi vuoåen 1947
29956: viStefll ilroskilen· ja muiden maakailll8sten 011- tuZo- ia· menoarvioo&n J.,500,0IJO mar-
29957: lessa esteenä, jorenka nämä penkaustyöt kan määrärahan lnarinjärvan-Nliä-
29958: olisi väJ.t:tämätJtä suodoottava. tämöjo€{n vesitien avaamista varten.
29959: Metsähallitus samo•in kuin tie- ja vesi-
29960: Helsingissä 31 päivänä ilokaJkuuta 1946.
29961:
29962: H. Pesonen.
29963: •• ••
29964:
29965: VALTIOPAIVAT
29966: 1946
29967:
29968:
29969: LIITTEET
29970: IV
29971: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
29972: LÄHETETTY LAKIALOITE
29973:
29974:
29975:
29976:
29977: HELSINKI 1946
29978: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
29979: Suomen Akatemiaa ja valtion apurahoja korkeimman hengen-
29980: viljelyn edistämiseksi koskeva lakialoite.
29981: 1
29982: 1
29983: 1
29984: 1
29985: 1
29986: 1
29987: 1
29988: 1
29989: 1
29990: 1
29991: 1
29992: 1
29993: 1
29994: 1
29995: 1
29996: 1
29997: 1
29998: 1
29999: 1
30000: 1
30001: 1
30002: 1
30003: 1
30004: 707
30005:
30006: IV,ts4. - Lak. al. N:o 42.
30007:
30008:
30009:
30010:
30011: Lumme y. m.: Ehdotus laiksi Suomen akatemiasta ja val-
30012: tion apurahoista korkeimman heng(!{YI!viljel!yn edistämi-
30013: seksi.
30014:
30015:
30016: E d u s kun n a U e.
30017:
30018: HruNitus on marooskuun 22 päJivänä 1946 mtkaisevasti uusia !tuloksia saamaan aikaan.
30019: antanut eduskunnalle esityksen N: o 110 Sekä muiden kansojen etitä oma kUilttuuri-
30020: laiksi valtion apurahoista korkeimman hen- historiamme tarjoaa itäSitä ilukuis<ia esimerk-
30021: genviljelyn edistämiseksi. Esityksen mu- kejä. Enikoisesti kansakunnan vraikeina ai-
30022: ilraan varrattaisiin sadalle varttuneelie ja koina on sen luomiskykyisimpien voimien
30023: sadalle nuorelle ltJieteen ja taiteen harjoitta- työ suuriarvoista. Lähinnä heidän saavu-
30024: jaillle apuraha heidän vapauititamisekseen tuksensa ovaJt myös kansakunnan kulttuurin
30025: Siivutoimista !luovaan työhön. näkyvimpinä merkkeinä ulospäin ja mää-
30026: Hallitus on kolmessa oleellisessa kohdin räävät maan kansainvälisen arvoVJallan.
30027: muuttanut opffi,usministeriön alkuperäistä Luovan työn rtämänhetkisestä ;ahdingosta
30028: ~akiehdotusta, joS!Ila Helsingån Yliopiston on ollut seurauksena, että ilukUiisat kansain-
30029: kons:istori on toukokuun 29 päivänä ja Hel- välisen maineen saavuttaneet !tiedemiehet
30030: singin Yliopiston kansleri kesäkuun 3 päi- ovat sihityneet pois mruasta ulkomaisiin yli-
30031: vänä 1946 an'tlanut puoltavan [ausunnon. opiSitoihin. Heidän lähtönsä merkitsee hei-
30032: Ensiksi on ytliopiston ilausunnon mukaan dän edustamiensa tieteiden tu~muksen ja
30033: vavattava muutamille erityisen eteville tut- opetuksen suulita laskukautta maassamme
30034: kijoille mahdollisuus vapaana kaikesta an- määräämätltömän pitkäksi aj:a:ksi. On siksi
30035: siotyÖSitä, myös yliopistolliises,ta opetustwa- tärkeätä ttarjOita muutamilile erityisen ete-
30036: kasta, omistautua pysyvästi luomistyöliJ.een viJHe tUJtkijoille sellaiset :työskentelyolosuh-
30037: ja sitä varten peruSite1itava Suomen .Akate- te~, että jo malllSta siirtyneitä ltiedemiehiä
30038: mia, josta samoinkuin valtion apurahoista voidaan sooda palta:amaw tailrodsin ja esltää
30039: korkeimman hengenvilljelyn edistämiseksi uuffien tUJtikijain ~ähtö.
30040: annettavan lain täytäntöönpanemista var- Pysyvän arvon saavurtrtavalt ltul()kset vraa-
30041: lten on eduskunnalle 1o1mkuun 25 päivänä tivrat täydellisitä irroittautumista ltyön ai-
30042: jätetty ed. Lumpeen y. m. rahaas1ia-:aloite kana hajoibtavista ansiotehtävistä j'a useiln-
30043: 50 miljoonan markan ottamiseksi vuoden kin vuosikymmenien kypsyrt:1tämistä ja elä-
30044: 1947 tulo- ja menoa:rvioon. Toiseksi on mänmittaista anitautumista luomistyOOJ.e.
30045: apurahalt turvattava infllaJtion vaarallta si- Tähän eiväit: ehd()tetut apurahat tarjoa mt.-
30046: tomruUa niliden suuruus elinkUSitannusindek- rt.äviä mahdollisuuksi,a. Sillä niiden pyrki-
30047: siin. Kolmanneksi annetaan lalmehdotuk- myksenä on vapautta1a luovm1: ·työn i1Jeikijä
30048: sessa määräyksiä myös apurahain jaosta. vain sivUJtoimista, päätoimi hänen on edel-
30049: Nämä kolme kohtaa on hailllitus p()iSJtanut 'leen pidettävä. TI:iopistomiehe1le ·tämä
30050: yliopiston puolJtamasta lakiehdotuksesta. merkitsee jatkuvwa opetustehrt.ävää, jolm
30051: Kailkkein etevimpien ltiedemiestemme ja useinkin satalukuisten harjoitustöiden, lau-
30052: taiteiHjaimme merlmttys kansakunnan selkä daturkirjoitusten, pro gradu-töiden ja väi-
30053: henkisehle että aineelliselle kulttuurille on töskirjojen aiheiden suunnitteluineen, oh-
30054: arvaamattoman suuri. V aJin he pystyvät jaamisineen ja ltarkasttamisineen sekä luen·
30055: IV,184. - 'SUJomen Akatemia.
30056:
30057: noimis- ja kuulusteluvelvollisuuksineen aloja aina sen mukiaan kuin erityisen eteviä
30058: muodostuu etenkin nykyisen yliopp:ilastul- miehiä kullakin ailialla olisi. Akateemikon-
30059: v,an aikana suoranaiseksi taakaksi. Toiseksi virkojen ~uku on suunni!te1tu kahdeksiltois.ta,
30060: ei apuraha luonteeltaan tilapäisenä voi an- joista yhdeksän edUSJtaisi tieteitä, kolme ltaJi-
30061: ltaa pysyvää mahdollisuutta omistautua luo- teita.
30062: mistyölle. Akaitemioislta saadut kokemUkset ovat
30063: On niinollen !tärkeältä muodostaa halli- kaiklissa maissa olleet myönteisiä. Akate-
30064: tuksen esittämä twloudelLinen tuki riittä- mioiden tarjoamiss'a suotuisissa Ollosuhteissa
30065: väksi ja pysyväksi muutamille se11aisille tie- ovat voineet kehittyä useat kultltuurihislto-
30066: demiehihle ja taiteilijoille, jotka ovat ltoå.- rian suurimmista tiedemiehistä ja taiteili-
30067: minoollaan osoilttaneet pystyvänsä erikoisen joista.
30068: laajoja uusia näköaloja avaav~:im. s'wavutuk- Pysyvän akaitemian olemassaolo olisi myös
30069: siin. Ei Qlle ikobit:uutonta, että nelimiljoo- omansa jatkuvasti tehokkaalla taVIalla kan-
30070: naisenkin kansan keskuudessa edes kymmen- nustamaan eteviä tieteen ja taiteen harjoirt:-
30071: kunnalle lahj:akkaimpiin kuuluvalle ykSii- tajia omalla al<a:l1a'run tulok!siin, joiden per:u:s-
30072: löhle valmistet1aan !tilaisuus täten keskittyä tt,eelJ1a he voisiva;t toivoa sa;avuttavansa a:ka-
30073: antamaan parastJruan siinä ~hmiskunnan :teem1kon kunniakkaan ja ta;loudetl:lisesti tur-
30074: kulutuuripääoman kartuttamiskamppa:Ulussa, VIaltun aseman. Täten akatemlia herä.ttä-
30075: jonka saavut:u:ksien varaan 1oojojen ikan- mällä ja Y~lläpitämällä iuovan työn alalla
30076: sankerrostefilkin jatkuvan henkisen nousun mruassamme ponnisteilun ja terveellisen kil-
30077: edellytykset pääasiaJllisesti pohjaurtuvalt. Ta- pailun henkeä edisitäisi vihl:Ullisestikin vuo-
30078: loudellisen tuen muotoa valittaessa ovat käy- desta toiseen samoja !tarkoitusperiä kU!in
30079: tettävissä v,anhojen kulttuurimaiden vuosisa- akateemikkojen oma työskentely. Kun taas
30080: t,aiset kokemukset. Niissä se on !toteutettu 1akrutemian jäsenten lukumäärää on pakko
30081: wJJrtion yhläpitämänä akatemiana, johon va- jo taloudellisistak!in syistä rajoiltltaa jokseen-
30082: lituilla kansakunnan etevimmillä tiedemie- kin vaa:timwttomwksi ja niistäkin vain osa
30083: hiNä ja ta.iteilijoilla on mahdollisuus talou- olisi tieteenharj(j:iJttajia, ei olisi yleensä pe-
30084: deil1isista huolista vap31alla !täydellisesti an- lättävissä, ~tJtä eteviä tiedemiehiä liiassa
30085: tautua luowJJle työlleen/ Lähimpänä esi- määrin jouduttaisiin vetämään pois korkea-
30086: merkkinä on N euvostolmon tiedoo:krutemia, korulujen opetust<Yimen prulveluk:sesta:.
30087: josta on lokakuun vallankumouksen jälkeen Näiden julkisuudessa esi:tettyjen ja hailJi-
30088: keh~ttynyt suurisuuntainen tutkijain tyys- tuksessalcin ti~tJtävästi pohdittujen seikko-
30089: sija yli 200 tutkimuslaitoksineen, joissa jen lisäksi tukevat akatemia-ajatuksen !to-
30090: ~,yösikentelee n. 10,000 1tiedemiestä. Myös teuttamista myös eräät erikoisteh!täväJt, joita
30091: lukuisissa pienissä maissa on valtio jo tuolle laitokselle vol!taisHn sopivasti 'anta;a.
30092: kauan yhläpitänYJt akrutemiaa. I\jaikki aka- Niinpä maassamme on kauan tunnettu sel-
30093: temiat on peruste1ttu aikatemioista vanhim- ~aisen virallisen elimen ltarveltta, joka asian-
30094: man, yli 300-vuotisen Ranskan Akwtemian tuntevasti ja arvovrultaisesti ohjaisi ja sään-
30095: mallin mukaan. Tämä :akatemia kuuluu nöstelisi suomen kirj,akielen kehitystä ja
30096: osana Ranskan vaLtion ylläpitämään kaik- käyttöä. Asiasta on käyty jUJlkista keskus-
30097: kiaan viliden akaltemian muodootamaan tut- lteilU!a ai!llakin 1880-luvul!ta alkaen, ja mai-
30098: kimuslaitokseen Inst:i:tut de France, jossa nittu tarve ilmeni lop1l'lta niin voimak-
30099: on kaikkiruan noin 300 akateemiikonvirkrua. k31alla, että kun val:tiovalta ei ole tuollaista
30100: Sen akatemialt edustavrut !inhimillisen kult- kie'lenhu&toelinltä ~uonut, seillainen on jär-
30101: ituurin eri ruloja: 1) Ranskan Akatemia jestetty tilapäisesti yksityistä tietä Suoma-
30102: kansakunnan kieltä ja kirja11isuU!tta. 2) laisen Kirja:llisuuden Seuran piirissä. Käy-
30103: K'aunotie1teiden Akatemia historiail.Hsia ja :tännöllisen Melenkehittelyn tarpeellisuu-
30104: kielitietei,tä. 3) Tiedewkatemia maltema- desta ja mahdollisuuksista on täten saatu
30105: <tiikkaa ja [uonnontieteitä. 4) Taideakrute- runsruasti yksiltyiskohtaisia, myönteisiä koke-
30106: mia taidemaalausta ja kuvanveistoa. 5) muksia. Samailila on kuiltenkin osoi!ttautu-
30107: Va1tiotioteiden wroflitemia juriidisia ja yh- nult, että sel1laisen Y~leishyödyllisen toimin-
30108: teiskunta tieteitä. nan ylläpitäminen tarkoiltuksenmukaisessa
30109: Meillä suunniteltu Suomen Akatemia tu- laajuudessa käy 'ajan pitkään liian ras-
30110: liisi pienoiskoossa edustamaan kaikkia näitä ka;aksi yksityiselle sivistysjärjestölle. Sekä
30111: IV,184. - Lumme y. m. 709
30112:
30113: periaatteellisista ja arvovaLta- että truloudel- Akateemikon ,tehtäviin kuuluu luovan
30114: lisista syis1tä onkin 'luonnollista, että Suo- työn Lisäksi opasit.aa nousevaa rtutkijapolvea.
30115: men valtio huo'lehitii maan pääväestön kan- Edullista on, jos häneLlä on mahdollisuus
30116: salliskielen viljelyn ohjaavasta säännöste- yliopistosta eronneenakin piltää niin halu-
30117: lystä. Muistettava on, että maamme ruot- tessaan luentoja varttuneemmi,Ue oppilail-
30118: sinkie1inen väestö on V'anhastaan voinut leen sekä käyttää yliopiston tutkimuslai-
30119: suoranaisesti käyttää hyväkseen sitä ko:vkea- toksia.
30120: tJasoista ruotsin ikialen vi,ljelytyötä, jO'ta jo Jotta akaJt.emian perustaminen vasrt.ais,i
30121: yli puolentoista vuosisata toiminut Ruotsin tarkoi.tustJaan, tulee akaJteemH~koja nimitet-
30122: akatemia suorittaa. Koska ny!t perustetta- itäessä korkeimman asiantuntemuksen oJJla
30123: vaan Suomen Akatemiaan on edeihlytettävä määräävänä. Tämä l3Siantuntemus on ilöy-
30124: aina kuuluvan vähinitään yksi suomail!a:inen de~ttävissä yliopistoistamme ja korkea:kou-
30125: filologian j,a yksi suomalaisen kirjallisuu- luistamme. Ehdotetaan, että 13ikatemialau-
30126: den edustaja, voitaisiin akart:emia:a pi.tää pä- ltakunnassa, joka tekee ehdolllepanon aka-
30127: tevänä ottamaan hallintaansa mainitunlaa- lteemikkojen rrimittämisestä, ovat edustet-
30128: tuinen suomen kielen huolto, jOilla tietysti tUiina ne yliopistot j1a: korkeakoulut, joissa
30129: olisi yhitä suuri merkiltys kulttuurin kaik- on yli 20 professorinvirkaa.
30130: kien aJlojen S'anaston y. m. ilmaisukeinojen
30131: kehittämisessä. AkaJteemikonvirka ehdotetaan sijoilteltta-
30132: vaksi korkeimpaan palkkausluokk,aan. Li-
30133: Kie1en huoltoa luoVIan elimen yMeyltleen säksi akateemikko ,tarvitsee työskentelykus-
30134: olisi myös sopivaa s~irtää 'tärkeä Nykysuo- tannuksiJwan varten :r1iåJttävän suuren apura-
30135: men saamkirj,an ,toimitustyö. Tämä edus- han. Hänen tulee hankkia runsaasti kir-
30136: kunnan aloitteesta vireille panJtu suomen jallisuwtta ja häne1Hä täyityy alla mahdolLi-
30137: kirjakielen norma;tliivisen sanakirj,an val- suus tarvittaessa tehdä ulkomaanmatkoja.
30138: mistclu on ollut käynnissä 1930~luvun Ehdotet:aJan, että akalteemikiko saisi prulik-
30139: alusta:, ja teoksen paina;tukseen voitaneen ilmuksensa iisäksi samansuuruisen vuotuisen
30140: ryhtyä syksyJJlä 1947. Kielemme kehityk- apurahan. Täitä niukemmilla työskentely-
30141: sen seuraaminen vaatii sanakirjan valmis- eduilla ei liene mahdollis!ta saada maasta
30142: turt:ltuakin jonkin vermn jait:kuvaa poimin- lähteneiltä tai rteoHisuuden pwlvelukseen siir-
30143: ta;työtä ja silloin tällöin lisävihkojen jul- ltyneitä eteviä !tiedemiehiä palaamaan koti-
30144: kaisemis't,a. Tämän standarditeoksen arvok- maahan ja tieteen pariin.
30145: kaan ainesal'lciston yhteyteen sopisi liititää J otita akateemikko vo:iJsi ltyössään keskittr
30146: - Suoma;laisen Kirjallisuuden Seuran edcl- tyä suuriin ja kauaskanltoisiin kysymyksiin,
30147: lämain:iJtltuja vastaavia kokemuksia sovel- t~ee hänen käytettäv!issään oHa assistentti,
30148: taen - viranomaisten ja suuren yileisön va- jonka suoritettavaksi: hän voi antaa työhön
30149: paas:ti käytettäväksi erikoinen kielenhuolrto- ~iitJtyvät vähemmän vaativat tehtäväJt j1a
30150: ltoimisto tarpeeUisine asiantuntijalautakun- jonka välityksellä hän voi jättää työmene-
30151: tineen. Näin meneteltäessä Suomen Aka- ltelmänsä perinnöksi nuoremmille tutkija-
30152: temia saisi samanlaiset käy;tännölliset teh- polvihle. Assistenteilta rt;ämä edellyttää riit-
30153: tävät maan pääväestön kansahliskielen ylim- tävää perehtyneisyyttä alaan ja yleensä
30154: pänä V'aaJlijana, jommoiset monissa muissa- korkejnta Wrateemista opp~arvoa !tahi siltä
30155: kin maissa, esim. Ruotsissa ja Ranskassa, Vlastruavaa pätevyyttä. Assistentin työsken-
30156: on uskottu juuri mltion yLläp:iJtämilil:e aka- ltclyapurahan tuiee siksi olla riittävä.
30157: temikoille.
30158: Akatemia ei ainaJkaan ~aluksi tarviltse
30159: Esitetyt epäilykset akateemikkojen työ- omaa 1taloa. Oma huoneisto oliisi sitävas-
30160: tehon heikkenemisestä heidän päästyään !1Ja- toin 1tarpeen heti ensi vuoden alussa Aka-
30161: loudelliseen riippumattomuuteen ovrut; ai- temian alo~ttaessa !toimintansa. Kanslian
30162: heettomia. Poikkeuksellisen etevällä tutk!i- perustamiskmrtannuks'iin tarvittaneen n. 1
30163: jaUa on sisässään luomisen 'tarve, joka py- milj. mk. KäytJtövaroja, jo:hl~a akatemia
30164: syy siehlä läpi elämän i1lman ulkopuolista voi :tyydyttää !tutkimustyön kuHoinkin aset-
30165: valvollltaa:. Myöskin voidaan [uO'ttaa siihen, tamia erikoisia tarpeita, kulten laboraJtorio-
30166: että hän valitsee tutkimuskohteekseen yk- väJlineistön ja a;kalt.emian käsikirjaston han-
30167: sinomaan lahjojaan vastaavia a:rvokkaita ja kinta, laajempien :tutkimusmaJtikojen järjes-
30168: iaajailmntoisia kysymyksiä. täminen j.n.e., 1tarv:iJtaan arviolta 2 milj. mk.
30169: 710 IV,184. - Suomen Äka.temia.
30170:
30171: Sihlteerin, toimistoapulaisten ja vahtimeSJta.. ensimmäJisltä maailmansotaa perus.tettujen
30172: rin palkkoihin on tarpeen n. 700,000 mk ja stJipendi!'lahastojen, joissa apurahan suuruus
30173: kielenhuolltotoomiston järjestämiseen n. saattaa ol<la pari sataa markkaa, vielläpä
30174: 500,000 markkaa. Nykysuomen sanakirjan määräyksin, etlte] apurahan saajalla pidä
30175: siirltäminen Suomalaisen Kirjallisuuden oUa muita ltUiloja. Sitominen indeksiin ei
30176: Senrauta akatemian huostaan ei aiheuta vail- sisällä yleistymisen vooraa, sillä apurahat
30177: tiohle lisämenoja, koska saTIJaikirjatyön kus- ovat muutoinkin 1oonlteeltaan kaikista
30178: tannukset ennesltäänkin on suolii.tettu koko- mUiista palkkil()ista pOOkkeavat (ne esim.
30179: naan valtion varoislta. ovaJt verovapaat). Akateemikkojen palkkaa
30180: Kaikkiaan !tUllee akaJtemia vaatimaan vuo- ei !tietenkään sidota indeksiin.
30181: sittain n. 12 milj. markan menot. Akate- Kun [!llJkii tuilee keskeiseilä tavalila vai-
30182: mian !taloudellisesta kannatJtavalisuudesta kutltamaan kulttuurielämäämme maaraa-
30183: ovat erääJt arvovaltaiset käytännöllispää- mättömän pitkäksi ajaksi eteenpäin on ltär-
30184: määräisten tieteiden edustajat antaneet lau- keäJttä laJissa tarkoin säätää apurahain jmro.
30185: suntonsa. Soveltamalila jo saavu;t~ttuja Ehdoltetaan varttuneiden tultlcijaJin apura-
30186: tutkimustuloksia ja pyrk:imäihlä näköpiirissä hat jaettaviksi yliopistojen ja korkeakoulu-
30187: oleviin uusiin !tavoitteisiin voitaisiin maata- jen kesken niiden pro:fessorinviTkojen luku-
30188: louden, metsäJtaJlouden ja teollisuuden !tuo- määräsuht.eessa, nuorten tutkijain apurahat
30189: tanto saada suuresti kohoamaan nykyises- oppilaiden lukumääräsuhteessa. Apuraho-
30190: tään, jos asianoma;iset tutkijat v~isivat ko- jen myöntäminen kussakin ylioptistossa tai
30191: konaan antallltua tutkimus- ja suunnittelu- korkeakoulussa on edullista antaa ikanslel'lin
30192: työlleen. Kysymys saattaa olla miljaardien tali rehtorin tehtäväksi, koska opetttajakol-
30193: maflkkojen kansantaJloudellisista ~~trvoista. ~eegit 'tähän ;tehtävään asetettuina joutuisi-
30194: Akatemiaan uhraJtut varat ltuiisivalt [yhyessä vat vaikeaan asemaan määrr-ärtä omista; apu-
30195: ajassa monikymmenkertaåsesti maksetuiksi rahoistaan. Kanslerin tai rehitorin tullee
30196: ;takaisin. Taloudellisen ahdingon ruikana on kui<tenkin pyytää ensin opeutajrumnnan lau-
30197: turvauduttava tieteen apuun. Näin on asia sunto. TUJtkimuslaitosten j·a muut tutki-
30198: oivahlertltu vanhoiss·a kulttuurimaissa. Tie- j,at, jmika elivät kuulu yliiopistoihin tilli kor-
30199: teen hyväksi uhrataan ennennäk:emättömiä keakouluihin, osoilt:tavaJt anomuksensa lä-
30200: summia. N euvostoliilton Tiedeakatemmn hinnä kyseeseen tulevalle kansleriihle tai reJJ.-
30201: presidentti Vavilevtin lausunnon muikaan Itorille, joka pyyJtää asianomaisten !l:aJitosten
30202: tiedealmtemian .työ ,muodostaa Stalinin [ausunndt. Vastaavasti menelte~Hään tai:tei-
30203: 5-vuotissuunn~telmien toteuttamisen ttodelli- den edi<stämiseen V!aralttujen apurahojen
30204: sen perustan". suhteen.
30205: Apurahat va:ctJtuneillle ja nuorii.He tieteen Edellä esitetyn perusteella ja viitaiten
30206: j'a taliteen harjoittajille on vällttämätönttä va]tiopäJiväjärjestyksen 32 §: ään ehdo-
30207: suojaJta inflatiolta j1a kytkeä Dliiden suu- tamme,
30208: ruus elinkustannusindeksiin. Mu111toin saat-
30209: iiJaa lain mel'kitys olla jo lähivuosdna sama että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30210: kuin eräiden Helsingin Yliopiston ennen van lakiehdotuksen:
30211:
30212:
30213: Laki
30214: Suomen Akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn
30215: edistämiseksi.
30216: Eduskunnan pääJtöksen mukaisesti säädetään:
30217: Suomen Akatemia. Akatemi,an kotipaikkana on He~lsiin.gin
30218: 1 §. kaupunki.
30219: VaJltion vardiJla perustetaan korkeinta
30220: hengenviljelyä varlten valtion ylläpidettävä 2 §.
30221: Suomen Akatemia, joka on opetusminislte- AkaJtemiaan perustetaan kaksitoista pe-
30222: riön ailainen. ruspaJlikkaJista akateemikonvi.rkaa.
30223: IV,ts4. - Lumme y. m. 711
30224:
30225: Akateemikonviroista yhdeksän itulee edus- löin hän on oikeutettu saamaan täyden eläk-
30226: taa tieteiltä, kolmen taiteita. keen ik011keimman palkkausluokan mukaan.
30227:
30228: 3 §. 8 §.
30229: .A:kaJteem:iikon velvollisuutena on suorittaa Akaitemian p11esidentin akateemikot vallit-
30230: alaansa kuuluvaa luovaa ty~tä, antaa oh- sevat keskuudestaan kolmeksi vuodeksi ker-
30231: jausta ilahj~tkkaliksi osoittaurtunetille nuoriiJ.le rail.la.an.
30232: tieteen tai it.aiteen harjoilttajille ja muutoin- 9 §.
30233: kin kaikin 1tavoin edistää oman wlansa ke- Kulilalci:n akaJteemikolla on apuna1an assis-
30234: hitystä. tenttti, jonka akateemikot valitsevat asian-
30235: Akateemikko ei olle oikeutetitu ottamaan omaisen akateemikon ehdotuksesta.
30236: muuta vi•rlman kuulumaJtonta tehtävää, kuin Assistentti saa työSkentelyään varwn
30237: mihin opffi-usmin1srt.emö antaa luvan. vuotuis•en wpurahan. Apurahan suuruus on
30238: perheelliselle assistentille 250,000 markkaa,
30239: 4 §: perheettömälle 125,000 matrkkaa.
30240: Akateemikon v.ilran saamisen edellytyk-
30241: senä on, etitä asianomainen aikaisemman 10 §.
30242: toimintansa perustBella on todettu eriltyi- A~mtemiaan voidaan perustaa sihteerin-
30243: sen eteväksi tiedemieheksi rtai luovaksi ltaii- ja muHa apulaisentoimia, ni'in myös va:hti-
30244: iteilijaksi. mestarintoimilll, mi~äli Vlaroja va1tion tulo-
30245: Akateemikoksi älköön nimi:tetJtäkö henki- ja menoarviossa on sitä v·arten osoi•tettu.
30246: löä, joka on täyttänyt kuusikymmentä Akatemian yhteyteen voidaan perustaa
30247: vuotta. Tämän lain ensimmäisenä voimM- {~imisto suomen kielen huoltoa varten.
30248: saolovuotena voidaan ikulitenkiin, jos siihen
30249: on painavia syitä, nimiltJtää akateemikoksi
30250: myös vanhempi henk:itlö, joka ei ole :täyttä- Apurahat varttu.neille tieteen ja taiteen
30251: nyt kuuttakymmentäseiltsemää vuotta. harjoittajillo.
30252: 11 §.
30253: 5 §. Korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi
30254: Akruteemikon nimitJtää ~tasavalilan presi- asetetwan valtion varoina joka kolmas vuosi
30255: dentti akatemia[autakunnan tehtyä silitä eh- sruta apurwhaa vart1tuneiden tieteen ja tai-
30256: dollepanon. teen harjo'it.tajien :käytettäväksi kolmen
30257: Akatemialautakunnan muodostavat Hel- vuoden aikana.
30258: singin YliopiSiton kansleri puheenjohtajana
30259: ja koollekutsujana, Helsd.ngin Yiliopis•ton 12 §.
30260: rehtori, Turun Yliopiston ja Åbo Akade- Apurahoista V'aratwa,n seitsemänkymmen-
30261: min kanslerit, Tekn~lilisen Korkeakoulun ·täviisi tieteiden ediRtämiseen, kaksikymmen-
30262: rehtumi sekä yksi Suomalaisen Tiedeakate- Väviisi taiteiden edistämiseen.
30263: mian, Suomen 'I\iedeseuran, Suoma[aisen
30264: ~Kirjallisuuden Seuran, Svenska Litteratur- 13 ~
30265: sällskapet 1i Firrland'in, Sibelius-Akatemian Tie•teiden edistämis,~e~ vara'.;ut apuraliat
30266: ja Suomen Taideakatemian säält.iön kunkin ovat tarkoiJtetut yliopistojen ja kot'keakol~
30267: keskuudeslt!aJan kolmeksi vuodeksi kerraHaan lujen sel'ä niiden .alaan lli.ttyvien l:uckimus-
30268: V'alirtsema jäsen. laitosten pl\ofessoreille. Kuitenkin voidaan
30269: apur::11hoja myöntää muiHekin erit~i!.in lah-
30270: 6 §. jakkaiksi osoitta;utuneille varttuneiJle tiede-
30271: Akateemikko kuuluu korkeimpaan palk- miehille.
30272: kausiluokkaan. Työskentelyään vaTiten hän Taiteiden edis.tämiseen varattuja apura·
30273: saa lisäksi peruspalkkansa ja Sliihen ehkä ihoja voidaan myontää alaUaan eteviksi
30274: tulevan kalliinajanlisän suuruisen vuotu~ osoitt:autuneille varttuneiUe .tairt;eiden har-
30275: sen apurahan. joittajille.
30276: 7 §. 14 §.
30277: Seitsemänkymmentä vuotta täytettyään Apuraham. tarkoituksena on tehdä apu-
30278: on aka:teemikon ermtava virastaan. Tä:l- rahan saaj.a:lle mahdollis·eksi omistautua sel_!
30279: 712 IV,184. - Suomen Akatemia.
30280:
30281: turvin sivutoimista V!iipruana alaansa !kuu- träviisi tieteiden edistämiseen, k:aksikymmen-
30282: luvan luovan .työn suor~t!tamisoon. 't'äviis'i 1ta.iteiden edistämiseen.
30283: Apuraihan suuruus on 200,000 mark:kaa
30284: vuodessa.
30285: 19 §.
30286: 15 §. Tieteiden edistämiseen varattuja a~puru
30287: Tieteiden edistämiseen varatut apurahat hoja voidruan myöntää sekä korkeimman
30288: osoitetaan Helsingin YliopistDl1e, Turun ,akateemisen oppiarvon saavuttaneille että
30289: Yliop~stolle, Åbo Alrodem'ille, Teknilliselle siihen valmistautuville nuorilLe lahjakkaille
30290: Ko:r1kea!koululle, Kauppakorkeaikoululle, :tiet'een harjo'ittajille.
30291: Svenska Handelshögskolan i Helsingfors- T<aiteiden edistämiseen vru:rat.tuja apura-
30292: me, Handelshögskolan vid Åbo Akrudemi 'lle, hoja voidruan IIllyöntää sekä julkis~esti esiin-
30293: Eläinlääket~eteelliselle Korkea:koululle, J y- tyneille että siihen valmistautuville nuorille
30294: väskylän Kasvrutusopilliselle Korkea!koululle lahj<akkail1e tait1een harjoittaji'lle.
30295: ja YM>eiskunnalliselle Korkeakoululle nii- Apurahaa älköön myönnettä!kö henkilölle,
30296: den pmfessorinvirikojen lukumääräsuh- joka on ,täyttänyt neljäkymmentä vuotta.
30297: teessa. Tutkimuslaitosten professorinvirat
30298: luet®an <tällöin siihen yliopistoon tai kor-
30299: keakouluun, jossa tutkimuslaitoksen ala lä- 20 §.
30300: hinnä on edustettuna. Apurahan ~t:a:vkoituksena on 1tehdä rupu-
30301: Taiteiden edistämiseen varatuista apura- rnhan soojalle ma;hdolliseksi omistautua
30302: hoista osoitetruan Suomalaisen Kirjallisuu- ansiotyöstä V"apaana alaansa kuuluvalll. luo-
30303: den Seuralle [mhdeksan, Svenska Littera- van .työn suorittamiseen yhden vuoden
30304: rtursällSkapet i Finland'ille kaksi, Sibelius- aikana.
30305: Akatemialle kuusi, Suomen Taideakatemian Apurahan suuruus on perheelliselle apu-
30306: sää1iölle viis'i ja Suomen Teatterijärjestöjen raham. saajrulle 200,000 markkaa, perheettö-
30307: Keskusliitolle neljä. mäl1e 100,000 markkaa.
30308:
30309: 16 §. 21 §.
30310: Tieteiden edistämiseen varatuista apura- Tieteiden edistämiseen: V1arwtut apurahat
30311: hoista myöntää kullekin yli!OpiSitolle ,t,ai kor- osoiteVaan 15 § :ssä main'it.uiUe yliopistoille
30312: keakoululle osoitetut apumhat sen kansleri ja ikor!kerukJouluille niiden kirjoissa olevien
30313: <t,ai, ell~i sellaista ole, rehtori anomuksesta oppilaiden lukumääräsuhteessa.
30314: ja hankittuaan asianomaisen opetltajakun- T~aiteiden edistämiseen vruratut apumhat
30315: nan ja muut tarpeelliseksi katsomansa lau- osoitetaan 15 § :ssä määrätyllä tavalla.
30316: sunnot.
30317: Taiteiden edistämiseen varatuista apura- 22 §.
30318: hoista myönt:ää kullekin seuraUe, oppilai- Apurahat myönnetään 16 §: ssä määrä-
30319: tokselle ~vai yhtymälle osoitetut apurahat tyllä tavalla.
30320: sen puheenjohtaja1 tai rehtori hankittuaan
30321: sen asianomaisen halliJ:llt:oelimen ja muut 23 §.
30322: tarpeelliseksi katsomansa iJJausunnot. Elinkustannusindeksin muuttuessa sen
30323: <arvosta tammikuun 1 päivänä 1947 muute-
30324: taan 9, 14 ja 20 §§ :ssä maini1Jtujen. ~pu
30325: Apurahat nuorille tiet~en ja taiteen raihain suuruutta niin, ·että ne .tulevat ole-
30326: harjoittajille. maan verrannollisia indeksin arvoon kalen-
30327: 17 §. terivuoden alussa, ja pyöristetään ne lä-
30328: Korkeimrrnan hengenviljelyn edistämiseksi hinnä pienem!Illä,ksi täydeksi 5,000 ma.r-
30329: asetetaan valtion varo'illa vuosittain sata kruksi. Apurahat jaeta!lllll kuukausierinä.
30330: apurnhaa nuorten tiei'een ja 'taiteen harjoit-
30331: tajien käytettäväksi. 24 §.
30332: Tarkemmat määräyks<et tämän lain •t'äy-
30333: 18 §. täntöönpanost.a ja wve1tamisesta annetaan
30334: Apurahoista vara<t,ruan seitsemänkymmen- asetuksella.
30335: IV,184. -Lumme y. m. 713
30336:
30337: 25 §. 1nt}ttu ~aki (17/39), tulee voimaan 1 päi-
30338: Tämä lwki, jolla kumotoon Suomen Aka- vänä tammikuuta 1947.
30339: ·temi,asta 20 päivänä tammikuuta 1939 an-
30340:
30341: Helsingissä marraskuun 28 päivänä 1946.
30342:
30343: Alpo Lumme. J .. Pyörälä.
30344: Arvo Salminen. Antti A. Koukkari.
30345: Onni Peltonen. H. A. Kannisto.
30346: Kalle Kauppi. Teuvo Valanne.
30347: Kyllikki Pohjala. Väinö Voionmaa.
30348: Päiviö Hetemäki. Matti Miikki.
30349: Erkki Paavolainen. Jussi Lappi-Seppälä.
30350: Jaakko Hakala. Kalle Kirra.
30351: Niilo Honkala. Matti Pärssinen.
30352: Martti 0. Kölli. Urho Saariaho.
30353: Matti Ytti. Yrjö Kilpeläinen.
30354: Urho Kekkonen. Urho Kulovaara.
30355: Sulo Heiniö. J. F. Tolonen.
30356: Jussi Annala. P. A. Karjalainen.
30357: Felix Seppälä. Samuli Tervo.
30358: Erkki Leikola. 0. Muikku.
30359: Erkki Koivisto. H. S. Pesonen.
30360: Arvi Ahmavaara. Jere Juutilainen.
30361: Johannes VVirtanen. Aino Malkamäki.
30362: Helena Virkki. Matti Lepistö.
30363: A. T. Malmivaara. Valto Käkelä.
30364: Yrjö Welling. Elli Nurminen.
30365: Varma K. Turunen. Johannes Virolainen.
30366: Valfrid Eskola. Eemil Luukka.
30367: Kaisa Hiilelä. Martti Miettunen.
30368: Miina Sillanpää. Samuli Simula.
30369: Isak Penttala. Kustaa Tiitu.
30370: Kalle Jokinen. Anselm Alestalo.
30371: Väinö Kivisalo. Arvi Oksala.
30372: Walter Kuusela. Juhani Leppälä.
30373: Uuno Raatikainen. Bruno Sarlin.
30374: A. K. Paasivuori. Juho Kuittinen.
30375: Martta Salmela-Järvinen. Albin Asikainen.
30376: Penna Tervo. Lauri Laine.
30377: Juho Karvonen. Yrjö Hautala.
30378: Aapo Inkinen. Kusti Eskola.
30379: 1
30380:
30381:
30382: 1
30383:
30384:
30385:
30386:
30387: 1
30388:
30389:
30390: 1
30391: LAKI-, RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOITTEET
30392: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
30393: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET.
30394: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytwkirjain ja asi31kirjain asialuetteloihin).
30395:
30396: Lakialoitteet.
30397: Kevätistuntokaudella jätetyt.
30398:
30399: - n::o 1, Kivi s a 1 on y. m.: Ehdotus laiksi hal· - n:o 13, Kilpeläisen y.m.: Ehdotus laiksi
30400: litusmuodon 23· § :n muuttamisesta. Liitteet I)l. valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa yleisradio·
30401: s. 7. - Ks. Hallitusmuoto. toimintaa varten valtiolle hankittu omaisuus
30402: - n:o 2., Wiikin: Ehdotus laiksi hallitusmuo· osakeyhtiölle annetun lain muuttamisesta. Liit·
30403: don 23, 24 ja 94 § :n muuttamisesta. Liitteet teet IV,7. s. 59. - Ks. Yleisradio.
30404: 1,2. s. 9. - Ks. Hallitusmuoto. - n:o 14, P. Tervon y. m.: Ehdotukset laeiksi
30405: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal·
30406: - n:o 3., Muurin y.m.: Ehdotus raiksi valtio·
30407: lishallituksesta kaupungissa annettujen asetus·
30408: päiväjärjestyksen muuttamisesta. Liitteet !,3.
30409: ten: muuttamisesta. Liitteet VII,L s. 149. -
30410: s. 11. - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
30411: Ks. Kunnallisverotus.
30412: - n: o 4, von: B o r n i n: Ehdotus laiksi ikielilain - n: o 15, T a 1 v i o n y. m.: Ehdotukset laeiksi
30413: muuttamisesta. Liitteet !,4. s. 13 ja 15. - Ks. maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis·
30414: Kielilaki. hallituksesta kaupungissa annettujen asetusten
30415: - n:o 5, Wiikin: Ehdotus laiksi sotaan syyl· muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 152. - Ks.
30416: listen rankaisemisesta annetun lain muuttami· Kunnallisverotus.
30417: sesta. Liitteet 1,5. s. 17. - Ks. Sotasyylliset. - n: o 16, Kivi s a 1 o n y. m.: Ehdotukset laeiksi
30418: - n: o 6·, N i u k ik a s e n y. m.: Ehdotus laili:si maalaiskuntain kunnallislain· 9 § :n ja kaupun·
30419: eräiden yhtiöiden osakekirjoista, osakeantili· kien kunnallislain 10 § :n muuttamisesta. Liit·
30420: puista ja osakkailleen antamista velkasitoumuk· teet VII,s. s. 158. - Ks. Kunnallisvaalit.
30421: sista. Liitteet I,6, s. 18. - Ks. Osakeleimaus. - n:o· 17, Lalineen y.m.: Ehdotus laiksi maa·
30422: - n:o 7, Kytömaan y.m.: Ehdotus raiksi laiskuntain kunnallislain 32 § :n muuttamisesta.
30423: tulo· ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit· Liitteet VII,4. s. 1•60. - Ks. Kunnallishallinto.
30424: teet IV,l. s. 43. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. - n :o 18, Talvion y. m.: Ehdotus laiksi tulo-
30425: - n: o 8, P. Tervon y. m.: Ehdotus laiksi toi- jen ilmoittamisvelvollisuudesta ikunnallisvero-
30426: sen korvauslain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet tusta varten annetun lain muuttamisesta. Liit·
30427: IV,2. s. 44. - Ks. Korvauslaki. teet VII,5. s. 161. - Ks. Kunnallisverotus.
30428: - n::o 9, E. Koiviston y. m.: Ehdotus laiksi - n:o 19, Sormusen y.m.: Ehdotus laiksi
30429: toisen korvauslain 4 § :n muuttamisesta. Liit- köyhäinhoitolain 51 ja 52 § :n muuttamisesta.
30430: teet IV,s. s. 47. - Ks. Korvauslaki. Liitteet VII,a. s. 163. - Ks. Köyhäinhoito.
30431: - n:o 10, P. Tervon y.m.: Ehdotus laiksi toi· - n:o 2.0, Laitisen y.m.: Ehdotus la1ksi met·
30432: sen korvauslain 2.2. ja 24 §: n muuttamisesta. sästyslain muuttamisesta. Liitteet VII,7. s.
30433: Liitteet IV,4. s. 49. - Ks. Korvausla;ki. 164. - Ks. Metsästys.
30434: - n:o 11, Kullbergin y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 21, E. Koiviston y.m.: Ehdotukset
30435: toisen omaisuudenluovutusverolain 5· §: n muut· laeiksi oppivelvollisuudesta ja kansakoulul~~;i
30436: tamisesta. Liitteet IV,5. s. 52' ja 54. - Ks. toksen kustannuksista annettujen lakien: muut-
30437: Omaisuudenluovutusvero. tamisesta. Liitteet VIII,1. s. 201. - Ks. Oppi·
30438: - n:o 12, Lumpeen y.m.: Ehdotus laiksi kan- velvollisuus.
30439: sakoululaitoksen kustannuksista annetun lain - n:o 2Z, Virolaisen y.m.: Ehdotus laiksi
30440: muuttamisesta. Liitteet IV,6. s. 56. - Ks. ;r:naanhan;kintalain muuttamisesta. Liitteet IX,t.
30441: Kanswkoulut. s. 261. - Ks. Maanhankintal!!!ki.
30442: 4 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946.
30443:
30444: - n:o 213~ P. Texvon: Ehdotus laiksi maanhan- hoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Liit-
30445: kintalain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 263. teet IX,lo. s. 2S3. - Ks. Asutustoiminta.
30446: - Ks. Maan:hankintalaki. - n:o 32, Annalan y.m.: Ehdotus laiksi maan-
30447: - n:o 24, Pusan y.m.: Ehdotus biksi maan- vuokramaksun uudelleen määräämisestä eräissä
30448: hankintalain muuttamisesta. Liitteet IX,a. s. tapauksissa. Liitteet IX,u. s. 28·5. - Ks.
30449: 267. - Ks. Maanhanikintalaki. Maanvuokra.
30450: -n:o 25, V. Eskolan y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 33·, P. Tervon y.m.: Ehdotus laiksi
30451: maanhankintalain 1 ja 816 § :n muuttamisesta. asutuskeskuksiin suuntautuvan muuttoliikkeen
30452: Liitteet IX,4. s. 270. - Ks. Maanhankinta- rajoittamisesta. Liitteet X,l. s. 3.97. - Ks.
30453: la.ki. Asunto-olot.
30454: - n:o 2Q, Lepistön y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 34, Tuomisen y. m.: Ehdotus laiksi so-
30455: maanhankintalain 121 ja 1>5 § :n muuttamisesta. ta tapaturmalain muuttamisesta. Liitteet X,2. s.
30456: Liitteet IX,5. s. 2112·. - Ks. Maanhankinta- 400. - Ks. Sotatapaturma.
30457: laki. - n:o 36, J. Wirtasen y.m.: Ehdotus laiksi
30458: - n:o 27, Rantalan y.m.: Ehdotus laiksi perhelisälain 1 §: n muuttamisesta. Liitteet
30459: maanhankintalain 49 § :n muuttamisesta. Liit- X,a. s. 402. - Ks. Perhelisä.
30460: ,teet IX,6. s. 274. - Ks. Maanh.alllkintalaki. - n:o 36, Lehtokosken y.m.: Ehdotus laiksi
30461: - n:o 28, Köllin y.m.: Ehdotus laiksi maan- perhelisälain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet
30462: !halllkintalain 65 ja 66 § :n muuttamisesta. Liit- X,4. s. 403. - Ks. Perhelisä.
30463: teet IX, 7. s. 217•6. - Ks. Maanhankintalaki. - n: o 3·7, Hu ik a d n y. m.: Ehdotus laiksi per-
30464: - n:o 29, Ikosen y.m.: Ehdotus laiksi maan- helisälain 1 § : n muuttamisesta. Liitteet X,5.
30465: hankintalain 15·6 § :n muuttamisesta. Liitteet s. 404. - Ks. Perhelisä.
30466: IX,s. s. 278. - Ks. Maanhalllkintaltliki. - n:o 38, Stenbergin y.m.: Ehdotus laiksi
30467: - n: o 3.0, Hauta 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta. Liit-
30468: eräiden luovutusvelvollisten vapauttamisesta teet X,6. s. 405. - Ks. Meximiehet.
30469: maa- ja karjataloustuotteiden luovutusvelvolli- - n:o 39, Huikarin y.m.: Ehdotus laiksi elä-
30470: suudesta. Liitteet IX,9. s. 2~80. - Ks. Luovu- keistä eräille vuoden 1918 kansalaissodan joh-
30471: tusvelvollisuus. dosta vahingoituneille tai sairastuneille sekä
30472: - n:o 31, Kulovaaran y.m.: Ehdotus laiksi heidän perheenjäsenilleen. Liitteet X,7. s. 407.
30473: siirtoväen ja rintamasoti·llliiden asuttamisen ra- - Ks. Invaliidit.
30474:
30475:
30476: Keväällä aloiteajan jälkeen jätetyt.
30477:
30478: - n:o 40, Leh•tokosken y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 41, På.lppulan y.m.: Ehdotus laiksi
30479: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit- tulo- ja omaisuusverola.in muuttamisesta. Liit-
30480: teet IV,4s. s. 523. - Ks. Tu:lo- ja omaisuus- teet IV,49. s. 526. - Ks. Tulo- ja omaisuus-
30481: vero. vero.
30482:
30483:
30484: SyYsistuntokaudella jätetty.
30485:
30486: - n:o 42, Lumpeen y.m.: Ehdotus laiksi Suo- keimman hengenviljelyn edistämiseksi. Liåtteet
30487: men Akatemiasta ja valtion apurahoista kor- IV,184. s. 707. - Ks. Suomen Akatemia.
30488:
30489:
30490:
30491:
30492: Rahaasia-aloitteet.
30493: Kevätistuntokaudella jätetyt..
30494:
30495: - n:o 1, Miettusen y.m.: Määrärahan osoit- - n:o 21, Mäkelän y.m.: Määrärahan osoit-
30496: tamisesta maatalouskirjanpitotoimin:na.YJ. edistä- tamisesta Suomen Pienviljelijäin Liitolle kala-
30497: mistä varten. Liitteet IV,40. s. 107. - Ks. talousneuvontaa varten. Liitteet IV,41. s. 108.
30498: Maatalouskirj anpito. - Ks. Kalastus.
30499: Laki-, rahaasia- ja toivomusaiootteet 1946. 5
30500:
30501: - n::o 3, E. Nurmisen y.m.: M'åärärahan - n:o 6, Käkelän y.m.: Määrärahan osoitta-
30502: osoittamisesta kotitalous- ja kotiteollisuusneu- misesta ilqwletuslainojen myöntämiseksi yleis-
30503: vonta-asemien opettajien palkkausta, työväline- hyödyllisille yhtymille pienasuntotalojen raiken-
30504: hankintoja ja neuvontatoimintaa varten. Liit- nuttamista varten. Liitteet IV,45. s. 113. -
30505: teet IV,42. s. 109. - Ks. Kotitalous. Ks. Asunto-olot.
30506: - n:o 4, He 1 ja k sen y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 7, Rosenbergin y.m.: Määrärahan
30507: tamisesta Toivalan naiskotiteollisuuskoulun koti- osoittamisesta valmistavia töitä varten rautatien
30508: talousopettajan paikkaamista varten. Liitteet rakentamiseksi Loviisasta Porvooseen. Liitteet
30509: IV,42. s. 111. - Ks. Kotitalous. IV,46. s. 116 ja 116. - Ks. Rautatiet.
30510: - n:o 5, Hirvensalon y.m.: Määrärahan - n: o ·8, Ale s t a l on y. m.: Määrärahan osoit-
30511: osoi'ttamisesta Iisalmen vesistön tulvavedenpin- tamisesta sillan ra:kentamiseksi Kokemäenjoen
30512: . nan järjestelytöiden alullepanemiseen. Liitteet yli Friitalan lossipaikan kohdalla. Liitteet
30513: IV,44. s. 112. - Ks. Iisalmi. IV,47. s. 117. - Ks. Sillat.
30514:
30515:
30516:
30517:
30518: Syysistuntokaudella jätetyt.
30519:
30520: - n:o 9, P. Tervon: Määrärahan osoittamisesta - n:o 19, Karppisen: Määrärahan osoittami-
30521: Otanmäen rautamalmilöydökseen perustuvan kai- sesta Kemin puhelinkeskuksen automatisointia
30522: vostoiminnan käyntiinpanemista varten. Liit- varten. Liitteet IV,6o. s. 546. - Ks. Puhelin-
30523: teet IV,5o. s. 535. - Ks. Otanmäki. laitos.
30524: - n: o 10, P u s a n y. m.: Määrärahan osoittami- - n:o 20, Sormusen y. m.: Määrärahan osoit-
30525: sesta Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy:n tamisesta puhelinjohdon vetämiseksi Kuusamon
30526: osakepääoman korottamista varten. Liitteet kunnan eräisiin kyliin. Liitteet IV,61. s. 547.
30527: IV,51. s. 537. - Ks. Rikkihappotehdas. - Ks. Puhelinlaitos.
30528: - n:o 11, La pp i-S e p p ä 1 ä n: Määrärahan - n:o 21, U. Raatikaisen: M'åärärahan osoit-
30529: osoittamisesta standarditoimiatyön tukemiseksi. tamisesta autokorjaamon rakentamiseksi Jyväs-
30530: Liitteet IV,52. s. 538. - Ks. Standardisoimi- kylään posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet
30531: nen. IV,62. s. 548. - Ks. Postilaitos.
30532: - n:o 12, Uusitalon y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 22, Pyörä 1 ä n y. m.: Määrärahan osoit-
30533: tamisesta valtionrautateiden asema- ja vaunu- tamisesta !ainoiksi kunnallisilla sähköyhtymille.
30534: siivoojien tointen vakinaistamista varten. Liit- Liitteet IV,63, s. 549. - Ks. Sähkövoima.
30535: teet IV,53. s. 539. - Ks. Rautatiet. - n:o 23, H o H s te n i n y. m.: Määrärahan osoit-
30536: - .n: o 13, K u i t ti s en y. m.: Määrärahan osoit- tamisesta avustuslainoiksi Nauvon kunnan säh-
30537: tamisesta posti- ja lennätinlaitoksen ylimääräi- köistämistä varten. Liitteet IV,64. s. 550 ja
30538: sen henkilökunnan vakinaistamista varten. Liit- 552. - Ks. Sähkövoima.
30539: teet IV,54. s. 540. - Ks. Postilaitos. - n:o 24, Hirvensalon y.m.: Määrärahan
30540: - n :o 14, Mä k e 1 ä n y. m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Pohjois-Savon Voima Oy:lle maa-
30541: tamisesta Rauman postitalon rakentamista var- seudun sähköistystoiminnan avustamiseksi. Liit-
30542: ten. Liitteet IV,55, s. 541. - Ks. Postilaitos. teet IV:,65. s. 554. - Ks. Sähkövoima.
30543: - n: o 15, J. W i r t a s en: Määrärahan osoitta- -n:o 25, Salon y.m.: Määrärahan osoittami-
30544: misesta Vaasan postitalon rakennustöitä varten. sesta Kainuun sähköistämistä varten. Liitteet
30545: Liitteet IV,56. s. 542. - Ks. Postilaitos. IV,66. s. 556. - Ks. Sähkövoima.
30546: - n:o 16, Muurin y.m.: Määrärahan osoitta- - n:o 26, E. Koiviston y.m.: Määrärahan
30547: misesta Oulun postiautotallin rakentamista var- osoittamisesta Pohjois-Suomen rajaseutukuntien
30548: ten. Liitteet IV,57. s. 543. - Ks. Postilaitos. rakennusavustuksiin. Liitteet IV,67. s. 557. -
30549: - n:o 17., Karppisen y.m.: Määrärahan osoit- Ks. Rakennustoiminta.
30550: tamisesta Kemin postitalon rakentamista varten. - n:o 27, Tainion y.m.: Määrärahan osoitta-
30551: Liitteet IV,5s. s. 544. - Ks. Postilaitos. misesta rakennusavustuksiksi Sallan ja Kuusa-
30552: - n:o 18, Pääkkösen y.m.: Määrärahan osoit- mon kunnan luovutetulta alueelta siirtyneelle
30553: tamisesta postitalon rakentamiseksi Kuhmon väestölle. Liitteet IV,6s. s. 558. - Ks. Ra-
30554: kirkonkylään. Liitteet IV,59. s. 545. - Ks. kennustoiminta.
30555: Postilaitos. - n:o 28, Laitisen y. m.: Määrärahan osoit-
30556: 6 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946.
30557:
30558: tamisesta kunnallisten mielisairaslain sekä :tu- tamista varten. Liitteet IV,s1. s. 574. - Ks.
30559: berkuloosisairaalain ja -parantolain hoitopäivä- Oppikoulut.
30560: avustusten korottamiseen. Liitteet IV,69. s. - n:o 41, Muikun y.m.: Korotetun määrära-
30561: 559. - Ks. Sairaalat. han osoittamisesta siivoojain ja apulaistalon-
30562: - n:o 29, Bryggarin y.m.: Määrärahan osoit- miesten palkkaamiseen valtion oppilaitoksiin.
30563: tamisesta Helsingin yleisen sairaalan ammatti- Liitteet IV,s2. s. 576. - Ks. Oppikoulut.
30564: tautiosaston poliklinikan lääkärien palkkausta - n:o 42, Bromme~sin y.m.: Korotetun
30565: varten. Liitteet IV.,7o. s. 560. - Ks. Sairaa- määrärahan osoittamisesta sairaiden kansakou-
30566: lat. lunopettajien ja -opettajattarien avustamiseen.
30567: - n:o 30, Saukkosen y. m.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,sa. s. 578. - Ks. Kansakoulut.
30568: tamisesta Etelä-Saimaan seudulle perustettavan - n:o 43, P. Tervon: Määrärahan osoittami-
30569: keskussairaalan suunnittelua varten. Liitteet sesta teatteritaiteen tukemiseksi Liitteet IV,s4.
30570: IV, 71. s. 561. - Ks. Sairaalat. s. 579. - Ks. Teatteri.
30571: - n :o 31, Salon y. m.: Määrärahan osoittami- - n: o 44, R y ö mä n y. m.: Määrärahan osoitta-
30572: sesta avustukseksi kunnille, joissa n. s. lapsi- misesta avustukseksi Lenin-museolle. Liitteet
30573: vähennys huomattavammin korottaa kunnallis- IV,s5. s. 580. - Ks. Museot.
30574: veroäyrin hintaa. Liitteet IV,72. s. 562. - Ks. - n:o 45, Smedsin y.m.: Määrärahan osoit-
30575: Kunnallisverotus. tamisesta Neuvostoliitto-instituutin perustamista
30576: - n:o 32, Voionmaan: Määrärahan osoitta- varten. Liitteet IV,s6. s. 581. - Ks. Neu-
30577: misesta auringonpimennystoimikunnalle vuoden vostoliitto.
30578: 1947 auringonpimennyl>sen tutkimista varten. - n :o 46, Lumpeen y. m.: Korotetun määrä-
30579: Liitteet IV, 73. s. 563. - Ks. Auringonpimen- rahan osoittamisesta raittiusopetus-, -valistus-
30580: nys. ja -tutkimustyön sekä kunnwUisen raittiuslauta-
30581: - n:o 33, Soinisen y.m.: Korotetun määrä- kuntatyön tukemiseen. Liitteet IV,s7. s. 582.
30582: rahan osoittamisesta käytännöllis-geologisia tut- - Ks. Raittiustyö.
30583: kimuksia varten. Liitteet IV,74. s. 564. -
30584: - n:o 47, Virolaisen y.m.: Määrärahan
30585: Ks. Geologinen tutkimus.
30586: osoittamisesta Maaseudun Nuorten Liitto r. y:lle
30587: - n:o 34, Voionmaan y.m.: Määrärahan
30588: Alkio-opistoa varten. Liitteet IV,ss. s. 584.
30589: osoittamisesta yliopiston kansansivistystoimin-
30590: - Ks. Alkio-opisto.
30591: nan tukemiseksi. Liitteet IV,75. s. 566. - Ks.
30592: - n:o 48, Turusen y.m.: Korotetun maara-
30593: Yliopisto.
30594: rahan osoittamisesta nuorisotyön tukemista var-
30595: - n:o 35, Lumpeen y.m: Määrärahan osoit-
30596: ten. Liitteet IV,so. s. 585. - Ks. Nuoriso-
30597: tamisesta Suomen Akatemiasta ja valtion apu-
30598: toiminta.
30599: rahoista korkeimman hengenviljelyn edistämi-
30600: seksi annettavan lain täytäntöönpanemista var- - n:o 49, Virkin y.m.: Korotetun määrära-
30601: ten. Liitteet IV,76. s. 567. - Ks. Suomen han osoittamisesta avustukseksi Marttaliitolle.
30602: Akatemia. Liitteet IV,9o. s. 586. - Ks. Marttaliitto.
30603: - n:o 36, Ryömän y.m.: Määrärahan osoitta- - n:o 50, Kil. ven y.m.: Määrärahan osoitta-
30604: misesta eräiden korkeakoulujen opiskelijoille misesta Suomi-Neuvostoliitto-Seuran avustami-
30605: jaettavia stipendejä varten. Liitteet IV, 77. s. seksi. Liitteet IV,o1. s. 588. - Ks. Suomi-
30606: 569. - Ks. Yliopisto. Neuvostoliitto-Seura.
30607: - n:o 37, Heiniö n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 51, Pusan y.m.: Määrärahan osoittami-
30608: tamisesta maakunta-arkeologin viran perusta- sesta Paimion kerhoneuvojaopistotilan kurssitoi-
30609: mista varten Hämeen Museoon. Liitteet IV,78. mintaan tarvittavien opettajavoimien palkkaa-
30610: s. 571. - Ks. Museot. miseksi. Liitteet IV,92. s. 589. - Ks. Kerho-
30611: - n:o 38, Rantamaan y.m.: Määrärahan työ.
30612: osoittamisesta kansakouluun kuuluvain keski- - n:o 52, Lehtosen y.m.: Määrärahan osoit-
30613: koulujen perustamiseksi kokeilutarkoituksessa. tamisesta Tikkakosken urheilukentän rakenta-
30614: Liitteet IV, 79. s. 572. - Ks. Kansakoulut. mista varten. Liitteet IV,93. s. 590. - Ks.
30615: - n:o 39, Ma~kamäen y.m.: Korotetun mää- Urheilu.
30616: rärahan osoittamisesta kansakouluun kuuluvien - n:o 53, Lehtosen y. m.: Määrärahan osoit-
30617: keskikoulujen ylläpitämiseksi. Liitteet IV,so. tamisesta urheilutalon rakentamiseksi Jyväsky·
30618: s. 573. - Ks. Kansakoulut. lään. Liitteet IV,94. s. 591. - Ks. Urheilu.
30619: - n:o 40, Kulmalan y.m.: Määrärahan osoit- - n:o 54, Kankaisen y.m.: Määrärahan osoit-
30620: tamisesta Salon yhteislyseon koulutalon raken- tamisesta avustukseksi Partaharjun leirin ra-
30621: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloittoot 1946. 7
30622:
30623: kentamista varten. Liitteet IV,95. s. 592. - - n:o 68, Tainion y.m.: Määrärahan osoitta-
30624: Ks. Retkeily. misesta valtion osuuksien merkitsemiseksi pe-
30625: - n:o 55, S a ~ m i sen y. m.: Määrärahan osoit- rustettavien pienviljelijäin maatalouskoneyhty-
30626: tamisesta Turun ~innan tulipalovaurioiden kor- mäin osakepääomista. Liitteet IV,l09. s. 607.
30627: jaamiseen. Liitteet IV,oa. s. 593. - Ks. Tu- - Ks. Pienviljelys.
30628: run linna.
30629: - n :o 69, Riihimäen y. m.: Määrärahan osoit-
30630: - n: o 56, L e h t o s e n y. m. : Määrärahan osoit-
30631: tamisesta ~ainoiksi pienviljelijöille ja pienvilje·
30632: tamisesta muistokiven pystyttämiseksi Jyväs-
30633: lijäin koneyhtymille maatalouskoneiden hankki-
30634: kylään vuoden 1918 tapauksissa henkensä me-
30635: mista varten. Liitteet IV,uo. s. 608. - Ks.
30636: nettäneiden haudalle. Liitteet IV,97. s. 594. Pienviljelys.
30637: - Ks: Kansalaissota.
30638: -n:o 57, Pusan: Määrärahan osoittamisesta - n:o 70, Möttösen y.m.: Määrärahan· osoit-
30639: maatalouden koetulosten julkaisemista varten. tamisesta avustuksiksi vähävaraisiJle pienvilje-
30640: Liitteet IV,os. s. 595. - Ks. Maatalous. lijöille lantasuojien tekemistä ja kunnostamista
30641: - n:o 58, Vennamon y. m.: Määrärahan osoit- varten. Liitteet IV,111. s. 609. - Ks. Pien-
30642: viljelys.
30643: tamisesta eräiden asutustarkastajain palkkojen
30644: korottamiseksi. Liitteet IV:,99. s. 596. - Ks. - n:o 71, Virolaisen y.m.: Määrärahan
30645: Asutustoiminta. osoittamisesta rakennustoimintaa varten Viikin
30646: - n:o 59, V. Eskolan y.m.: Korotetun mää- ja Malminkartanon opetus- ja koetiloiJla. Liit-
30647: rärahan osoittamisesta AIV-rehusäiliöiden ra- teet IV,112. s. 610. - Ks. Koetilat.
30648: kentamispalkkioiksi. Liitteet IV,1oo. s. 597. - n:o 72, Vehkaojan y.m.: Määrärahan
30649: - Ks. AIV-rehu. osoittamisesta maanmieskoulun perustamiseksi
30650: - n:o 60, Lampisen y. m.: Määrärahan osoit- Y:listaron pitäjässä sijaitsevaan Ruuskalan ·soti-
30651: tamisesta valtion siementarkastuslaitoksen laa- lasvirkataloon. Liitteet IV,us. s. 612. - Ks.
30652: jentamista varten. Liitteet IV,101. s. 598. - Maatalouskoulut.
30653: Ks. Siemenet. - n:o 73, Rantamaan y. m.: Määrärahan
30654: - n:o 61, V. Eskolan y.m.: Ko1·otetun määrä- osoittamisesta koulutilan hankkimista varten
30655: rahan osoittamisesta rehunviljelyksen edistä-. Itä- ja Suur-Savon maamiekoululle. Liitteet
30656: mistä ja rikkaruohojen hävittämistä koskevaan IV,u4. s. 613. - Ks. Maatalouskoulut.
30657: tutkimustoimintaan. Liitteet IV,102. s. 599. - n:o 74, Koukkarin y.m.: Määrärahan osoit-
30658: - Ks. Rehu. tamisesta Haapajärven maamieskoulun toimin-
30659: - n:o 62, Miettusen y.m.: Määrärahan osoit- nan aloittamista varten. Liitteet IV,115. s.
30660: tamisesta Pohjois-Suomen Karjanjalostusyhdis- 616. - Ks. Maatalouskoulut.
30661: tykselle tuhoutuneen toimitalon . jälleenrakenta- - n:o 75, Lehtokosken y.m.: Määrärahan
30662: misesta aiheutuneen 'lainan maksamiseen. Liit- osoittamisesta kuuromykkäin maatalouskoulun
30663: teet IV,los. s. 600. - Karjanjalostus. perustamista varten. Liitteet IV,116. s. 617.
30664: - n:o 63, Lampisen y.m.: Korotetun määrä- - Ks. Maatalouskoulut.
30665: rahan osoittamisesta Laidunyhdistyksen toimin- - n:o 76, Lappi-Seppä'län y.m.: Määrära-
30666: taa varten. Liitteet IV,l04. s. 601. - Ks. han osoittamisesta Hyvinkään pienvil.jelysopis-
30667: Laidun. ton laajentamista varten. Liitteet IV,11 7. s.
30668: - n:o 64, Miettusen y.m.: Määrärahan osoit- 619. - Ks. Maatalouskoulut.
30669: tamisesta Pohjois-Suomen La=as- ·ja Villa - n:o 77, Murtomaan y.m.: Määrärahan
30670: r. y:n .toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,105. osoittamisesta rakennusten ja irtaimiston hank-
30671: s. 602. - Ks. Lampaanhoito. kimiseksi perustettavalle Pohjois-Satakunnan
30672: - n:o 65, Karppisen ytm.: Määrärahan osoit- pienviljelijäkoululle. Liitteet IV,us. s. 620.
30673: tamisesta valtion sikalan perustamiseksi Lapin - Ks. Maatalouskoulut.
30674: läänin alueelle. Liitteet IV,lo6. s. 603. - Ks. - n:o 78, Lampisen y. m.: Määrärahan osoit-
30675: Sikatalous. tamisesta Järvenpään karjanhoitokoulun kou-
30676: - n: o 66, S i m o s en y. m.: Korotetun määrära- lurakennuksen laajentamista varten. Liitteet
30677: han osoittamisesta Pienviljelijäin Liiton .toi- IV,119. s. 621. - Ks. Karjanhoitokoulut.
30678: minnan tukemiseksi. Liitteet IV,107. s. 604. - n:o 79, Luostarisen y.m.: Määrärahan
30679: - Ks. Pienviljelys. osoittamisesta kotitalousopetuksen lopullista toi-
30680: - n:o 67, Talvion y.m.: Määrärahan osoitta- meenpanoa varten Helsingin yliopistossa. Liit-
30681: misesta pienviljelijäin ja heidän koneyhty- teet IV,120. s. 623. - Ks. Yliopisto.
30682: mäinsä maatalouskoneiden hankkimiseen. Liit- - n:o 80, Jernin y.m.: Määrärahan osoitta-
30683: teet IV,1os. s. 606. - Ks. Pienviljelys. misesta yksivuotisen ruotsinkielisen emäntäkou·
30684: 8 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946.
30685:
30686: lun perustamiseksi Korsholmaan. Liitteet - n:o 93, M i et t u sen y. m.: Määrärahan osoit-
30687: IV,121. s. 625 ja 626. - Ks. Emäntäkoulut. tamisesta Pohjois-Suomen suurten viljelyskel-
30688: - n:o 81, Luostarisen y.m.: Määrärahan poisten suoalueiden saattamiseksi viljelykseen.
30689: osoittamisesta avustuksen ja lainan myöntämi- Liitteet IV,134. s. 645. - Ks. Kuivatustyöt.
30690: seen Savonlinnan naiskotiteollisuuskoulun kou· - n: o 94, K o u k k arin y. m.: Määrärahan
30691: lutalon rakentamista varten. Liitteet IV,122. osoittamisesta Oulun läänin viljelyskelpoisim-
30692: s. 627. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. pien soiden kuivattamista varten. Liitteet
30693: - n:o 82, Luostarisen y.m.: Määrärahan IV,135. s. 646. - Ks. Kuivatustyöt.
30694: osoittamisesta Brahelinnan emäntäkoulun pe- - n:o 95, Hautalan y.m.: Korotetun määrä-
30695: rustamia- ja ylläpitokustannuksiin. Liitteet rahan osoittamisesta jokien perkaamiseen. Liit-
30696: IV,123. s. 628. - Ks. Emäntäkoulut. teet IV,136. s. 647. - Ks. Jokien perkaus.
30697: - n:o 83, Hauta 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 96, Lappi-Seppä 1 ä n: Korotetun mää-
30698: tamisesta avustukseksi Haapaveden emäntäkou- rärahan osoittamisesta avustukseksi Tapaturma-
30699: lulle. Liitteet IV,l24. s. 630. - Ks. Emäntä- torjuntayhdistykselle. Liitteet IV.,137. s. 648.
30700: koulut. - Ks. Tapaturma.
30701: - n:o 84, Pääkkösen y.m.: Määrärahan - n: o 97, Hu k a r i n y. m.: Määrärahan osoit-
30702: osoittamisesta emäntäkoulun perustamiseksi Sot- tamisesta vuoden 1918 sodassa punaisten puo-
30703: tamon kuntaan. Liitteet IV,125. s. 631. - Ks. l.ella invaliidiksi tulleiden korvauksen suoritta-
30704: Emäntäkou1ut. miseen. Liitteet IV,138. s. 649. - Ks. Kan-
30705: - n:o 85, Lahtelan y.m.: Määrärahan osoit- salaissota.
30706: tamisesta emäntäkoulun perustamista varten - n:o 98, Malkamäen y.m.: Määrärahan
30707: Kemijärven kuntaan. Liitteet IV,126. s. 632. osoittamisesta ammatillisluontoisia päiväjatko-
30708: - Ks. Emäntäkoulut. kouluja varten. Liitteet IV,139. s. 650. -
30709: - n: o 86, P il p p u 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- Ks. Ammattikoulut.
30710: tamisesta Suomen Punaisen Ristin Varsinais- - n:o 99, Puumala1sen y.m.: Korotetun
30711: Suomen piiriha:llituksen Pyhärannan pitäjässä määrärahan osoittamisesta l.ainoiksi perhe- ja
30712: omistaman kotipuutarhakoulun ylläpitokustan- pienasuntorakennustoimintaa varten. Liitteet
30713: nuksiin ja koulurakennusavustukseen. Liitteet IV,14o. s. 652. - Ks. Rakennustoiminta.
30714: IV,127. s. 633. - Ks. Puutarhakoulut. - n:o 100, Rollstenin y.m.: Määrärahan
30715: - n:o 871 von Bornin y.m.: Määrärahan osoittamisesta Bostadsföreningen för Svenska
30716: osoittamisesta Svenska Lantbrukssällskapens i Finland mm1sen yhdistyksen avustamiseksi.
30717: Finland Förbund nimisen liiton ruotsinkielisiin Liitteet IV,141. s. 653 ja 654. - Ks. Raken-
30718: pienviljelijöihin kohdistuvaa toimintaa varten. nustoiminta.
30719: Liitteet IV,12s. s. 635 ja 636. - Ks. Pien- - n: o 101, K a r v o s en y. m.: Määrärahan osoit-
30720: viljelys. tamisesta metsähallituksen käytettäväksi kämp-
30721: - n :o 88, Pusan y. m.: Korotetun määrärahan pien rakentamiseen eräille valtion maiden lei-
30722: osoittamisesta maatalouskerhotoimintaa varten. mikoiHe. Liitteet IV,142. s. 655. - Ks. Met-
30723: Liitteet IV,l29. s. 637. - Ks. Maatalous. sätyöt.
30724: - n:o 89., Brommelsin y.m.: Määrärahan - n:o 102, J. Järvisen y.m.: Määrärahan
30725: osoittamisesta !ainoiksi ammattikalastaji-en pe- osoittamisesta Heinolan-Jyväskylän rautatien
30726: rustamille kalataloudellisille yrityksille. Liit- suunnan tutkimiseen ja rakennustöiden aloitta-
30727: teet IV1 130. s. 638 ja 639. - Ks. Kalastus. miseen. Liitteet IV,143. s. 657. - Ks. Rauta-
30728: - n:o 90, Tainio h y. m.: Määrärahan osoit- tiet.
30729: tamisesta Pohjois-Suomen veden vaivaamien - n:o 103 1 Wickmanin y.m.: Määrärahan
30730: viljelyskelpoisten maiden kuivattamiseen. Liit- osoittamiJJesta pistoraiteen rakentamiseksi Kov-
30731: teet IV,131. s. 640. - Ks. Kuivaustyöt. joen asemalta Uuteenkaarlepyyhyn. Liitteet
30732: - n:o 91, E. Koiviston: Määrärahan osoit- IV,144. s. 658 ja 660. - Ks. Rautatiet.
30733: tamisesta tutkimuksen toimittamista varten - n: o 104, S o r m u sen y. m.: Määrärahan osoit-
30734: Pohjois-Suomen valtion hallinnassa olevien suo- tamisesta koneellisen tutkimuksen toimittami-
30735: alueiden viljelykseen ottamiseksi. Liitteet aaksi Oulun-Kuusamon ratasuunnaJla. Liitteet
30736: IV,132. s. 641. -'- Ks. Kuivatustyöt. IV,145. s. 662. - Ks. Rautatiet.
30737: - n:o 92, Hauta l. a n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 105, Mustosen: Määrärahan osoittami-
30738: tamisesta Hirvineva Oy:lle myönnettävää kuo- sesta asema-alueen läpi johtavan alikäytävän
30739: letuslainaa varten. Liitteet IV,133. s. 643. - rakentamiseksi Kajaaniin. Liitteet IV,146. s.
30740: Ke. Kuivatustyöt. 663.- Ks. Kajaani.
30741: Laki-, rahaasia- ja toivomusalo!ittoot 1946. 9
30742:
30743: - n: o 106, K ä k e 1 ä n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 119, Muurin y.m.: Määrärahan osoit·
30744: tamisesta Lappeenrannan kaupungin sataman tamisesta Tyrnävän-Ylipään maantien Jnumos-
30745: laajennustyötä varten. Liitteet IV,t47. s. 664. tamiseen. Liitteet IV,t6o. s. 679. - Ks. Maan-
30746: - Ks. Satamat. tiet.
30747: - n:o 107, Pohjanuoron y.m.: Korotetun
30748: - n: o 120., Muu r i n y. m.: Määrärahan osoit·
30749: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Mikke- tamisesta Tyrnävän-Ylipään maantien jatka-
30750: lin kaupungin sataman laajentamista varten.
30751: miseksi Mnhoksen-Säräisniemen tiehen. Liit-
30752: Liitteet IV,14s. s. 666. - Ks. Satamat. teet IV,161. s. 680. - Ks. Maantiet.
30753: - n:o 108, P. Karjalaisen: Korotetun mää-
30754: rärahan osoittamisesta avustukseksi Mikkelin - n:o 121, Koukkarin: Määrärahan osoitta-
30755: kaupungin sataman ~aajentamista varten. Liit- misesta maantien rakentamiseksi Oulujoen Py-
30756: teet IV,149. s. 667. - Ks. Satamat. häkoskelta Utajärven-Puolangan maantielle.
30757: - n:o 109, Söder h j e 1m i n: Korotetun määrä- Liitteet IV,t62. s. 681. - Ks. Maantiet.
30758: rahan osoittamisesta liikenteen ylläpitämiseen - n: o 122, Sormusen y. m.: Määrärahan osoit-
30759: talviväylän yli Porvoon ja Sipoon saaristossa. tamisesta Sarakylän-Kouvan tien ja siihen
30760: Liitteet IV,t50. s. 668 ja 669. - Ks. Talvi- liittyvän Kouvanjoen asutusalueen tien kunnos-
30761: liikenne. tamista varten. Liitteet IV,t63. s. 682. -
30762: Ks. Maantiet.
30763: - n:o 110, Pää k k ö sen y. m.: Korotetun mää-
30764: rärahan osoittamisesta maanteiden aukipitämi- - n:o 123, Sormusen y.m.: Määrärahan osoit·
30765: seen moottoriajoneuvoliikenteelle talven aikana. tamisesta Kouvan-.Anetjärven tietyön aloitta-
30766: Liitteet IV,t51. s. 670. - Ks. Talviliikenne. mista varten. Liitteet IV,164. s. 683. - Ks.
30767: - n:o 111, Luukan: Määrärahan osoittami- Maantiet.
30768: sesta maantien rakentamiseksi Toijalan-Viia- - n:o 124, Sormuseny.m.: Määrärahan osoit-
30769: lan maantieltä Konhon rautatieseisakkeelle. .tamisesta Nuoritan-Oinaan-Korvenmutkan
30770: Liitteet IV,t52. s. 671. - Ks. Maantiet. maantietöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet
30771: - n:o 112, Riihimäen y.m.: Määrärahan IV,t65. s. 684. - Ks. Maantiet.
30772: osoittamisesta Honkakosken asemalta Lavian - n:o 125, .Sormusen y.m.: Määrärahan osoit-
30773: pitäjässä olevalle Soikon-Lassilan maantielle tamisesta Leinosenvaaran-Puhoksen maantien
30774: johtavan tien ottamiseksi valtion hoitoon. Liit- rakentamiseksi. Liitteet IV,166. s. 685. - Ks.
30775: teet IV,153. s. 672. - Ks. Maantiet. Maantiet.
30776: - n:o 113, Penttalan y.m.: Määrärahan - n: o 126, S o r m u s e n y. m.: Määrärahan osoit-
30777: osoittamisesta Seinäjoen ja Kuortaneen välisen tamisesta Kuolion-Kynsiperän maantien raken·
30778: maantien rakentamista varten. Liitteet IV,154. nustöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet
30779: s. 673. - Ks. Maantiet. IV,167. s. 686. - Ks. Maantiet.
30780: - n:o 114, J". ;Järvisen y.m.: Määrärahan - n:o 127, Pääkkösen y.m.: Määrärahan
30781: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Varkau- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kuhmon
30782: den-Joroisten maantieltä Teemaasaaren ja kunnassa olevasta Timoniemen kylätiestä Iivan-
30783: Käärmevirran kautta Rantasalmen kirkolle. tiiran kylän ·kautta n. k. Keskisen tiehen. Liit-
30784: Liitteet IV,t55. s. 674. - Ks. Maantiet. teet IV,t68. s. 687. - Ks. Maantiet.
30785: - n:o 115, Kinnusen y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 128, Pääkkösen y.m.: Määrärahan
30786: tamisesta Siilinmyllyn-Haarajoen välisen tie- osoittamisesta Kuhmon ja Sotkamon kunnissa
30787: osan kuntoon saattamista varten. Liitteet olevan Murtoperän-Pohjoislahden maantien ra-
30788: IV,t56. s. 675. - Ks. Maantiet. kennustöiden jatkamiseen. Liitteet IV,169. s.
30789: - n:o 116, Karvosen y. m.: Määrärahan osoit- 688. - Ks. Maantiet.
30790: .tamisesta Uimaharjun~Ukkolan maantien ra· - n:o 129, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta
30791: kantamista varten. Liitteet IV,t57. s. 676. - maantien rakentamiseksi Suomussalmen-Tai-
30792: Ks. Maantiet. valkosken maantieltä Suomussalmen Selkosky-
30793: - n:o 117, Kauhasen y.m.: Määrärahan osoit· lään. Liitteet IV,170. s. 689. - Ks. Maantiet.
30794: tamisesta Outokummun-Vuonoksen tietyön lop· - n: o 130, Lahtelan y. m.: ~äärärahan osoit-
30795: puun saattamiseksi. Liitteet IV,t58. s. 677. tamisesta maantien raklentamiseksi Ranuan kun-
30796: - Ks. Maantiet. nan Simojärvelt!l. Posion Mäntyjärven kautta
30797: - n:o 118, Kauhasen y.m.: Määrärahan osoit· Rovaniemen-Kuusamon maantielle. Liitteet
30798: tamisesta Hammaslahden-Rääkkylän maantien IV,tn. s. 690. - Ks. Maantiet.
30799: kuntoon saattamiseksi. Liitteet IV,t59. s. 678. - n:o 131, H. Pesosen: Määrärahan osoitta·
30800: - Ks. Maantiet. misesta Lapin läänin asutusa:lueilla olevien
30801:
30802: 2
30803: 10 Laki-, rahaasia- ja toivomusalodttoot 1946.
30804:
30805: ..uaanteiden kunnostamista varten. Liitteet - n:o 137, Puumalaisen y.m.: Määrärahan
30806: IV,112. s. 691. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Aittokosk·en sillan rakentamiseen.
30807: - n:o 132, Lahtelan y. m.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,178. s. 697. - Ks. Sillat.
30808: tamisesta rakennustöiden jatkamiseksi Pelkosen- - n:o 138, Salon: Määrärahan osoittamisesta
30809: niemen-Sodankylän maantiellä. Liitteet IV,17 3. väliaikaisen ponttoonisillan rakentamiseksi Tiik-
30810: s. 692. - Ks. Maantiet. kajan salmeen. Liitteet IV,179. s. 698. - Ks.
30811: - n:o 133, E. Koiviston y. m.: Määrärahan Sillat.
30812: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kellose- - n:o 139, Kauhasen y.m.: Määrärahan osoit-
30813: län rautatiepysäkiltä Mukkalaan. Liitteet tamisesta Liperin Sormulan sillan rakentamista
30814: IV,174. s. 693. - Ks. Maantiet. varten. Liitteet IV,1so. s. 699. - Ks. Sillat.
30815: - n:o 134, Pyörä 1 ä n y. m.: Korotetun mää- - n:o 140, Pyöräiän y.m.: Korotetun mää-
30816: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnan- ja rärahan osoittamisesta pienehköjen jokien per-
30817: kyläteiden kunnostamista varten. Liitteet kanatöitä varten. Liitteet IV,1s1. s. 700. -
30818: IV.,175. s. 694. - Ks. Maantiet. Ks. Jokien perkaus.
30819: - n:o 135, Meriläisen y.m.: Määrärahan - n:o 141, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
30820: osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden peruakor- tamisesta Inarinjärven-Näätämöj oen venerei-
30821: jausten suorittamista varten. Liitteet IV,176. tin liikenteen järjestämiseksi. Liitteet IV,182.
30822: s. 695. - Ks. Maantiet. s. 701. - Ks. Vesireitit.
30823: - n:o 136, Karppisen y.m.: Määrärahan - n: o 142, H. Pesosen: Määrärahan osoitta-
30824: osoittamisesta Taapajärven-Ruohojärven kylä- misesta Inarinjärven-Näätämöjoen vesitien
30825: tien rakentamista var.ten. Liitteet IV,1n. s. avaamista varten. Liitteet IV,183. s. 702. -
30826: 696. - Ks. Maantiet. Ks. Vesireitit.
30827:
30828:
30829: Toivomusaloitteet.
30830: Kevätistuntokaudella jätetyt.
30831:
30832: - n:o 1, Lumpeen y.m.: Esityiksen antami- - n:o 8, Stenbergin y.m.: Esityksen anta-
30833: sesta erityisen tuotantoministeriön perustami- misesta elatusvelvollisuuden täyttämisen turvaa-
30834: sesta. Liitteet 1,7. s. 19. - Ks. Tuotantominis- misesta eräissä tapauksissa. Liitteet II,2. s.
30835: teriö. 36. - Ks. Elatusvelvollisuus.
30836: - n:o 2, Myllymäen y.m.: Esityksen anta- - n:o 9, Pohjannoi!'on y.m.: Toimenpiteistä
30837: misesta virkamiesten erottamattomuutta koske- etunimikokoelman laatimiseksi ohjeena etuni-
30838: vien säännösten ja lakkautuspalkk:ajärjestelmän mien määräämiselle. Liitteet II,s. s. 37. - Ks.
30839: uudelleen muodostamisesta. Liitteet I,s. s. 2:1. Etunimi.
30840: - Ks. Virkamiehet. - n:o 10, 0 k s a .1 a n: Toimenpiteistä verotuksen
30841: - n:o 3, Kullbergin: y.m.: Kuntain rajojen perusteina olleen tulon ja omaisuuden merikitse-
30842: uudelleen järjestelystä kielirajan mukaan. Liit- miseksi verolippuun. Liitteet IV,s. s. Ql, -
30843: teet 1,9. s. 2·21 ja 213. - Ks. Kuntain rajat. Ks. Verotus.
30844: - n: o 4, R o sen b e r gin y. m.: Esityksen anta- - n: o 11, R i i h i s en y. ;m.: Esityksen antami-
30845: misesta kansalaisten rodun ja kansallisuuden sesta pientuloisiin ja vähävaraisiin kohdistu-
30846: suojaamiseksi. Liitteet 1,10. s. 25 ja 2·6. - vista muutoksista tulo- ja omaisuusverolakiin.
30847: Ks. Kansalaissuoja. Liitteet IV,9. s.. ·62. - Ks. Tulo- ja omaisuus-
30848: - n:o S, Meinanderin y.m.: Toimenpiteistä vero.
30849: eräiden viranomaisten päätösten saattamiseksi - n:o 12, Oiks alan: Toimenpiteistä välittö-
30850: yleisön tietoon. Liitteet 1,11. s. 27 ja 28. - män verotuksen .Ueventämiseksi ja veroasteik-
30851: Ks. Virastot. [wjen tarkistaruisaksi valtion verotuksessa. Liit-
30852: - n:o 6, Tuomi! sen y. m.: Esityksen antami- teet IV,1o. s. 63. - Ks. Verotus.
30853: sesta toimitaloja varten tarvittavien tonttien - n:o 1·3, U. Raatikaisen y.m.: Toimenpi-
30854: varamisesta aatteellisilla yhdistyksille, seuroille teistä maatalouskiinteistöjen verotusperusteiden
30855: ja muille nii:hin verrattaville yhteenliittymille. muuttamiseksi. Liitteet IV,ll. s. 65. - Ks.
30856: Liitteet 1,12. s. 29. - Ks. Tontti. Verotus.
30857: - n:o 7, Lumpeen y.m.: Toimenpiteistä pe· - n:o 14, E. Koiviston y.m.: Esityksen an-
30858: rintöoikeuden (l'a.joittamiseksi. Liitteet II,1. s. tamisesta valtion viran ja toimen ha1tijain
30859: 35. - Ks. Perintöoikeus. per·helisän sekä .maalaiskuntien kansiDkoulunopet-
30860: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946. 11
30861:
30862: taj.ien: kasvatus·avun korottamiseksi. Liitte!lt maaseudulle. Liitteet IV,26. s. 87. - Ks. Teol-
30863: IV,12. s. 66. - Ks. Virkamiehet. lisuus.
30864: - n:o 15, Meinanderin y.m.: Viran ja toi- - n~o 2,9, Koukikarin y.m.: Määrärahasta
30865: men haltijain ikä- ja perheiisien korottamisesta. valtion: rautatehtaan perustamiseksi Ouluun.
30866: Liitteet IV,13. s. ·68. - Ks. Virkamiehet. Liitteet IV,27. s. 89. - Ks. Rautatehdas.
30867: - n:o 16, östensonin y.m.: Lapsivähennys- - n:o 30, L·ampisen y.m.: Tutkimuksen toi-
30868: ten korottamisesta valtion ja kunnan verotuk- mittamisesta Kilpislammen malmialueen metal·
30869: sissa. Liitteet IV,14. s. 71 ja 7<2. - Ks. Ve- livaroista. Liitteet IV,2s. s. 90. - Ks. Kilp!is-
30870: rotus. lampi.
30871: - n: o 17, J. H ak a 1a n y. m.: Toimenpiteistä - n:o 31, Pyöräiän y.m.: Määrärahasta kun-
30872: perheenhuoltajain oi<keuttamiseksi eräissä ta- nallisten sähköyhtymien tukemiseksi. Liitteet
30873: pauksissa vähentämään verotettavasta tulostaan IV,29. s. 91. - Ks. Sähkövoima.
30874: talousapulaisen palkan. Liitteet IV,15. s. 73. - n:o 32i, Salon y.m.: Suunnitelman valmista·
30875: - Ks. Verotus. misesta johtoverkoston rakentamiseksi Kai·
30876: - n:o 18, Lehtosen; y.m.: EsitY'ksen antami- nuun ja Oulujoen alueen sähköistämistä var·
30877: sesta leimaverolain muuttamisesta. Liitteet ten. Liitteet IV,ao. s. 92. - Ks. Sähkövoima.
30878: IV,16. s. 74. - Ks. Leimavero. - n:o 33<, H. Mannisen y.m.: Määrärahasta
30879: - n:o 19, Rlinteen. y.m.: Esityksen antami- korvaukseksi talvisodan arkana poliittisista
30880: sesta eräiden juhlatilaisuuksien vapauttamisesta syistä tuomituille, syytteessä olleille tai turva-
30881: verosta. Liitteet IV,n. s. 75. - Ks. Leima- säilössä pidetyille. Liitteet IV,31. s. 93·. - Ks.
30882: vero. Poliittiset vangit.
30883: -n:o 2.0, Kuuselan y.m.: Esityksen antami- - n:o 34, Kujalan y.m.: Esityksen antami·
30884: sesta metsäverotuksen uudistamisesta. Liitteet sesta laiksi eräiden työväenjärjestöjen omai·
30885: IV,1s. s. 7·6. - Ks. Metsäverotus. suuden korvaami·sesta. Liitteet IV,32. s. 94. -
30886: - n:o 21, Paksujalan y.m.: Toimenpiteistä Ks. Työväenjärjestöt.
30887: toisessa korvauslaissa olevan korvauksien vä- - n: o 35, E. Koiviston y. m.: Toimenpiteistä
30888: hennysasteikon alentamiseksi. Liitteet IV,19. s. Pohjois-Suomen ja itärajan kuntien rahtiavus-
30889: 78. - Ks. Korvauslaki. tusten lisäämiseksi. Liitteet IV,33. s. 95. -
30890: - n: o 22, P y y n y. m.: Toimenpiteistä korvauk- Ks. Raihti3JV1lstukset.
30891: sen suorittamiseksi toisen korvauslain perus- - n:o 3•6, Kaij alaisen: Toimenpiteistä jäl·
30892: teella eräiden vuokra-alueiden menetyksestä. Jeen:ra;kennus- ja elintarv~kkeiden y. m. rahti-
30893: Liitteet IV,20. s. 79·. - Ks. Korvausla;ki. kustan:nusten suorittamiseksi valtion varoilla
30894: - n:o 23<, E. Koiviston y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen hävitetyillä alueilla. Liitteet
30895: inflatiokorvauksen maksamiseksi eräille vuoden IV,34. s. 97. - Ks. Rahtiavustuikset.
30896: 1942 korvauslain .perusteella ikorvaukseen oi- - n:o 3.7, E. Kohriston y.m.: Toimenpiteistä
30897: keutetui1le. Liitteet IV,21. s. 81. - Ks. Kor- Pohjois-Suomen jälleenrakennuslainojen la.irta-
30898: vausla;ki. ehtojen tarkistamiseksi. Liitteet IV,35. s. 98.
30899: - n:o 24, H. Pesosen y.m.: Toisen korvaus- - Ks. Pahjois-Suomi.
30900: lain mukaan Pohjois-Suomen asukkaille mak- - n:o 38, E. Koi v ~ s t on: y. m.: Toimenpiteistä
30901: settavien korvausten korottamisesta. Liitteet Pohjois-Suomen seurakuntien mkennustoiminnan
30902: IV,22. s. 821. - Ks. Korvauslaiki. tukemiseksi. Liitteet IV,a6. s. 100. - Ks. Poh·
30903: - n:o 25, Långin y.m.: Esityksen antami· jois-Suomi.
30904: sesta pa;kollisen låikenneva;kul):tuksen siirtämi· - n:o 39, E. Koiviston y.m.: Toimenpiteistä
30905: sestä. valtion hoidettavaksi. Liitteet IV,23. s. eräiden satomenetyksien ko.rvaamiseksi raja-
30906: S.3. - Ks. Liikennevwkuutus. seudun ja Pahjois-Suomen evaikuoidulle väes-
30907: - n::o 2<6, Långin y.m.: Esityksen antamisesta tölle. Liitteet IV,37. s. 101. - Ks. Pohjois-
30908: pakollisen tapaturmavwkuutuksen siirtämisestä Suomi.
30909: valtion hoid·ettavaksi. Liitteet IV,2<l. s. 84. -· - n::o 4(}, Mustosen y.m.: Toimenpiiteistä
30910: Ks. Tapaturma. Pohjois-Suomen itäisen rajaseudun talvisodassa.
30911: - n:o 2·7, S a 1 on y. m.: Esityksen antamisesta vahinkoja kärsineiden asukkaiden taloudelli-
30912: kuntien väkijuomaliilkkeen voitosta saaman seksi tukemiseksi. Liitteet IV,as. s. 1(}2.. -
30913: osuuden korottamiseksi. Liitteet IV,25. s. 86. Ks. Pohjois-Suomi.
30914: - Ks. Våkijuomat. - n:o 41, Pääkikösen y.m.: Hävitetyn itä·
30915: - n:o 28, Annalan. y.m.: Toimenpiteistä pien- Tajan ja Pohjois-Suomen kunnille kansakoulu-
30916: ja keskisuuren teollisuuden sijoittamiseksi huoneiden ja opettajain luontoisetujen tor·
30917: 12 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946.
30918:
30919: vauksista johtuvien kustannusten suorittami- - n:o 56, Laineen y.m.: Esityiksen antami-
30920: sesta valtion varoista. Liitteet IV,39. s. 103. sesta lääkärinpalkkioiden ja sairaaJakustannus-
30921: - Ks. Pohjois-Suomi. ten vähentämisestä kunnallisverotuksessa. Liit-
30922: - n:o 42) Pääikkösen y.m.: Määrärahasta teet VII,1o. s. 169. - Ks. Kunnallisverotus.
30923: Kuhmon postitalon rakennustöiden aloittami- - n:o 57, Valanteen: Esityksen: antamisesta
30924: seksi. Liitteet XII,l. s. 43:9, - Ks. Postilaitos. laiksi eräiden osuuskuntien verohelpotusten pois-
30925: - n:o 431 Lappi-Seppälän y.m.: Toimen- tamisesta kunnallisverotuksessa. Liitteet VII,u.
30926: piteistä uusien setelityyppien valmistamiseksi. s. 170. - Ks. Kunnallisverotus.
30927: Liitteet V,l. s. 123. - Ks. Setelit.
30928: - n:o 58 T u u r n a n y. m.: Esityksen antami-
30929: - n :o 44, K ä k e 1 ä n y. m.: Toimenpiteistä kul-
30930: sesta useammassa kunnassa saadun elinikeino-,
30931: ikutautisairaalajärjestelmän uudistamiseksi. Liit-
30932: liike- tai ammattitulon verotuspaikasta ja vero-
30933: teet VI,1. s. 129. - Ks. Sairaalat.
30934: tettavan tulon jakamisesta eri kuntien kesiken.
30935: - n: o 45<, P o h j a ~ a n y. m.: Toimen,piteistä
30936: Liitteet VII,12. s. 172. - Ks. Kunnallisverotus.
30937: uuden kätilöopiston rlllkentamiseksi Helsi.nlkiin.
30938: Liitteet VI,:>,. s. 131. - Ks. Kätilöopisto. - n:o 59, Miettusen y.m.: Esityksen anta-
30939: - n:o 46, Lehtokosken y.m.: Toimenpiteistä misesta vesioikeuslain muuttamisesta. Liitteet
30940: mielisairaaloiden hoitohenkilökunnan palikkojen VII,13. s. 175. - Ks. Vesioikeus.
30941: parantamiseksi. Liitteet VI,3. s. 133. - Ks. - n:o 60, Rollstenin y.m.: Esityksen an-
30942: Sairaalat. tamisesta uudesta vesioikeuslainsäädännöstä.
30943: - mo 47, Lappi-Seppälän y.m.: Toimenpi- Liitteet VII,14. s. 176 ja 178. - Ks. Vesi-
30944: teistä alkoholistihuoltolail!J perustamiseksi. Liit- oikeus.
30945: teet VI,4. s. 134. - Ks. Sairaalat. - n:o 61, Penttalan y.m: Esityksen: anta-
30946: - n:o 48, Pohjalan y. m.: Toimenpiteistä misesta köyhäinhoitolain köyhäinhoidon korvaa-
30947: Salpausselän lastenparantolan ottamiseksi val- mista koskevain säännösten muuttamisesta. Liit-
30948: tion haltuun. Liitteet VI,5. s. 13:6,, - Ks. teet VII,15. s. 180. - Ks. Köyhäinhoito.
30949: Sairaalat. - n:o 62, K ui t .t i sen y. m.: Toimenpiteistä
30950: - n: o 49) Karppisen y. m.: Toimenpiteistä eräiden tonttien pinta-alaa koskevien: määräys-
30951: aviottomien lasten äitien sairaanhoidon järjes- ten muuttamiseksi. Liitteet VII,16. s. 181. -
30952: tämiseksi. Liitteet VI,6. s. 137. - Ks. Sai- Ks. Tontti.
30953: raalat. - n:o ,63, Y. Mannisen y.m.: Esityiksen an-
30954: - n:o 50, M. Järvisen y.m.: Määrärahasta tamisesta eräiden vu<>krasuhteiden järjestämi-
30955: valtion sairaalail!J hierojien tointen vaikinaista- sestä. Liitteet VII,17. s. 183. - Ks. Vuokra-
30956: miseksi. Liitteet VI,7. s. 139', - Ks. Sairaalat. suhteet.
30957: - n:o 51', S a 1 on: y. m.: Esityksen antamisesta - n: o 64, Mä k e 1 ä n y. m.: Esityksen antami-
30958: lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon sesta yhtenäisestä vuQkra-alueiden lunastus-
30959: Ristijärven kunnan omistaman entisen suojelus- laista. Liitteet VII,1s. s. 185. - Ks. Vu<>kra-
30960: kuntatalon muodostamiseksi kunnansairaallllksi. suhteet.
30961: Liitteet VI,s. s. 140. - Ks. Sairaalat. - n:o '65, Hietasen y.m.: Esityksen anta-
30962: - n:o :52:, Salon y. m.: Esityksen antamisesta misesta aitausrasituksen määräämisestä tilan
30963: lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon pinta-alan perusteella. Liitteet VII,19. s. 18,6.
30964: Säräisniemen aluelääkäripiirin perustamista, - K'S. Aitaus.
30965: lääkärin palkkaamista ja aluelääkärin asunnon - n:o 66, B r y g g arin y. m.: Kalastuso~keuden
30966: rakentamista varten. Liitteet VI,9. s. 141. - saattamisesta maanomistuksesta riippumatto-
30967: Ks. Lää'kärit. ma;ksi. Liitteet VII,2o. s. 188. - Ks. Kalastus.
30968: - n:o 53', E. Koiviston y. m.: Määrärahasta - n:o 67, Pohjannoron: Punaketun pyyn-
30969: nluesairaalan ja lääkärin asunnon rakentami- tiä koskevien säännösten muuttamisesta. Liit-
30970: seksi Sallan kuntaan. LiHteet VI,1o. s. 142. teet VII,21. s. 190. - Ks. Metsästys.
30971: - Ks. LäWkärit. - n.:o 68, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen-
30972: - n:o :54, Kujalan y.m.: Esityksen antami- piteistä koko valtaikunnan: asutussuunnitelman
30973: sesta kunnallisverotuksen uudistamisesta. Liit- laatimiseksi. Liitteet VH,22. s. 191. - Ks.
30974: teet VII,s. s. 1'66. - Ks. Kunnallisverotus. Asutustoiminta.
30975: - n: o 55, U u s i t a 1on. y. m.: Esityksen anta- - n: o 69, P u s a n y. m.: Toimenpiteistä ;maa-
30976: misesta kunnallisverolainsäädännön uudistami- seudun xaikennustoiminnassa esiintyvien epäkoh-
30977: sesta viljel1yn maan: verotusta silmällä pitäen. tien poistamiseksi. Liitteet VII,23. s. 192•. -
30978: Liitteet Vll,9. s. 168. - Ks. Kunnallisverotus. Ks. Ralkennustoiminta.
30979: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946. 13
30980:
30981: - n:o 7Q, Lappi-Seppälän: Toimenpiteistä - n:o 83~ Koukikarin y.m.: Määräråhasta
30982: kerrostalojen ullakkojen asunnoiksi muuttami- Kuusamon kansanopiston jälleenraikentamiseiksi.
30983: sen heLpottamiseksi. Liitteet VII,24. s. 194. - Liitteet VIII,ts. s. 224. - Ks. Kansanopistot.
30984: Ks. R111kennustoimirtta. - n:o 84, Kaij alaisen: Toimenpiteistä la-
30985: ~ n:o 71, Käkelän y.m.: Esityksen antami- •Pinkielisen opetuksen laajentamiseksi kansakou-
30986: sesta Lappeenrannan kaupungin ja Lauritsalan luissa. Liitteet VIII,u. s. 225. - Ks. Kansa·
30987: kauppalan oikeuttamisesta pakkoinnastamaan koulut.
30988: aluealtaan niiden säännölliselle kehitykselle tar- - n:o 85, Karppisen y.m.: Lappalaistenoma-
30989: peellisia maa-alueita. Liitteet VII,25. s. 195. - kielisestä opetuksesta. Liitteet VIII,t5. s. 226.
30990: Ks. Lappeenranta. - Ks. Kansakoulut.
30991: ~ n: o 72·, S a r 1 i n i n y. m.: Määrärahasta tut- - n:o 8·6, Koukikarin y.m.: Määrärahasta
30992: kimusapurahoi:ksi nuorille tieteenharjoittajille. Samii Litto-saamelai:sten yhdistys r. y:n toi-
30993: Liitteet VIII,2. s. 2M. - Ks. Tieteen edistä- minnan tukemiseksi. Liitteet VIII,t6. s. 22.1.
30994: minen. - Ks. Lappalaiset.
30995: - n:o 73, Ryömän y.m.: Tutkimuksen toi- - n:o 87, Virolaisen y.m.: Määrärahasta.
30996: mittamisesta ahokerien: ja :pystyväin yliopisto- korkeimman maatalousopetuksen tarvitsemien ra-
30997: opiskelijain toimeentulon turvaavan stipendijär- kennusten rakentamiseksi. Liitteet VIII,n. s.
30998: jestelmän perusteista ja mahdollisuuksista. Liit- 228. - Ks. Yliopisto.
30999: teet VIII,s. s. 2·05. - Ks. Yliopisto. - n :o 88, T u u r n a. n y. m.: PuutaThaopetuiksen
31000: - n:o 74, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen- uudistamisesta. Liitteet VIII,ts. s. 230. - Ks.
31001: piteistä kiinteän varsinaisen tai kiinteän yli- Yliopisto.
31002: määräisen kalatalouden :professorin viran pe- - n:o 8·9, österholmin y.m.: Toimenpiteistä
31003: rustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet eduskunnan kirjaston: alistamisesta eduskunnan
31004: VIII,4. s. 206. - Ks. Yliopisto. hallintoon·. Liitteet VIII,t9. s. 23,2. ja 234. -
31005: - n:o 75, Pusan y.m.: Toimenpiteistä ammat- Ks. Eduskunnan kirjasto.
31006: tikoululaitoksen kehittämiseksi. Liitteet VIII,5. - n.: o 90, K u 1 o vaaran y. m.: Toimenpiteistä
31007: s. 20•8. - Ks. Ammattikoulut. vähävaraisten keksijäin tukir111haston perustami-
31008: - n:o 76, H. Pesosen y.m.: Toimenpiteistä seksi. Liitteet VIII,2o. s. 2~·6. - Ks. Keksi-
31009: a,mmattiopetuksen ja -:kasvatukBeJli tehostami- jäin tukirahasto.
31010: seksi. Liitteet VIII,6. s. 2110. - Ks. Ammatti- - n:o 91, Mäkelän y.m.: Toimenpiteistänuor·
31011: koulut. ten kirjailijain ase;man parantamiseksi. Liitteet
31012: - n:o 77, Kulma·lan y.m.: Esityksen anta- VIII,21. s. 28·7. - Ks. Kirjailijat.
31013: misesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja me- - n:o 92', Leikolan y.m.: Opetuselokuvan ny-
31014: noarvioon koulutalon rakentamiseksi Salon yh- kyistä laajemmasta käytäntöön ottamisesta
31015: teislyseolle. Liitteet VIII,7. s. 2U. - Ks. maamme kouluissa. Liitteet VIII,22. s. 288. -
31016: Oppikoulut. Ks. Opetuselokuvat.
31017: ~ n:o 78, Paavolaisen: Toimenpiteistäkou- - n:o 03, Lap;pi-Seppälän y.m.: Esityksen
31018: lutalon aikaansaamiseksi Kannaksen yhteisly- antamisesta säätiön perustamisesta maaseudun
31019: c seolle. Liitteet VIII,s. s. 213. - Ks. Oppi- ra.kennusopetuselokuvien va1mi·stamista varten.
31020: koulut. Liitteet VIII,23. s. 289. - Ks. Opetuselokuvat.
31021: - n:o 79, M i i k i n: Toimenpiteistä Vuoksennis- - n: o 94, S a a ll'i a h o n y: m.: Määrärahasta.
31022: kan yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. retkeilymajatoiminnan tukemiseksi. Liitteet
31023: Liitteet VIII,9. s. 214. - Ks. Oppikoulut. VIII,24. s. 240. - Ks. Retkeily.
31024: - n: o 80·, Smeds i n y. m.: Toimenpiteistä Kris- - n:o 95, Tainion y.m.: Leiri- ja majapa~k
31025: tiinankaupungin ruotsalaisen yhteiskoulun .otta- kain järjestämisestä lasten virkistys· ja leiri-
31026: miseksi valtion haltuun. Liitteet VIII,to. s. toimintaa. varten. Liitteet VIII,25. s. 242.. -
31027: 215 ja 216. - Ks. Oppikoulut. Ks. Retkeily.
31028: ~ n:o 81, Brommelsin y.;m.: Toimenpiteistä - n:o 96, Lap.pi-Se·ppälän y.m.: Retkeily·
31029: kansanopistojen opettajain ja toimenhaltijain ja leiriytymisalueiden järjestämisestä nuoriso-
31030: palkka- ja eläke-etujen ·parantamiseksi. Liit- järjestöille asutuskeskusten läheisyyteen. Liit-
31031: teet VIII,u. s. 217 ja .219. - Ks. Kansan- teet VITI,26. s. 243. - Ks. Retkeily.
31032: opistot. - n:o 97, Lappi-Seppälän y.m: Toimenpi-
31033: - n:o 8<2, BTommelsin y.m.: Toimenpiteistä teistä Olavinlinnan luovuttamiseksi maamme
31034: kansakoulunopettajain palkkausta ko~;~kevain mää- nuorisojärjestöjen yhteiseksi kokous- ja ret-
31035: räysten muuttamiseksi. Liitteet VIII,12. s. 2.2il ikeilypaikaksi. Liitteet VIII,27. s. 244. - Ks.
31036: ja 222. - Ks. Kansakoulut. Retkeily.
31037: 14 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946.
31038:
31039: - n:o 98, lukisen y.m.: Määrärahasta maa- - n:o 112, V. Eskolan y.m.: Toimenpiteistä
31040: seutunuorison sivistystoiminnan tukemiseksi. peltoalan lisäämiseksi. Liitteet IX,zo. s. 300.-
31041: Liitteet VIII,2s. s. 245.- Ks. Nuorisotoiminta. Ks. Uudisraivaus.
31042: - n: o 99, Rinteen y. m.: Toimenpiteistä var- - n: o 113·, Murtomaan y. m.: Toimenpiteistä
31043: sinkin maaseudulla toimivien: seuranäy.ttämöi- oman maan maataloustuotteita raaka-aineenaan
31044: den, laulukuorojen ja muiden ohjelmayhtyeiden käyttävän teollisuuden kehittämiseksi. Liitteet
31045: tukemiseksi. Liitteet VIII,29. s. 246. - Ks. IX,21. s. 3,02. - Ks. Teollisuus.
31046: N uorisotoiminta. - n:o 114, Hautalan y.m.: Määrärahasta
31047: - n:o 100, Lumpeen y.m.: Toimenpiteistä maatalousosuuskuntien traktori- ja koneasemien
31048: vapaalle sivistys- ja nuorisotyölle tar,peellisten perustamiseksi. Liitteet IX,22. s. 304. - Ks.
31049: toimitalojen aikaansaamiseksi. Liitteet VIII,so. , Maatalous.
31050: s. :247. - Ks. Nuorisotoiminta. - n:o 115, Okon y.;m.: Toimenpiteistä maa·
31051: - n:o 10o1, Wickmanin y.m.: Sanomaleht1en taloustuotantoon kohdistuvan säännöstelyn: lo-
31052: ja aikakanakirjojen paperinkäyttöä koskevien pettamiseksi. Liitteet IX,2s. s. 305. - Ks.
31053: määräysten muuttamisesta. Liitteet VIII,s1. Säännöstely.
31054: s. 249 ja 251. -, Ks. Sanomalehtipaperi. - n:o 116, Lampisen y.m.: Toimenpiteistä
31055: - n:o 102, Lehtosen y.m.: Esityksen anta- maataloudessa esiintyvien rappioitten korjaami-
31056: misesta työväen urheiluseurojen vuosina 1930- seksi. Liitteet IX,24. s. 307. - Ks. Maatalous.
31057: 193·5 menetetyn omaisuuden korvaamisesta. Liit- ~ n:o 117, Ikosen y.m.: Esityksen antami-
31058: teet VIII,32. s. 253. - Ks. Urheiluseurat. sesta maataloudellisen neuvonnan keskittämi-
31059: - n::o 103, Lumpeen y. m.: Määrärahasta sestä. Liitteet IX,25. s. 308. - Ks. Maatalous.
31060: Suomi-Seuralle u1kokansalaistoimintaa varten. - n: o 118, T i i t u n y. m.: Toimenpiteistä polt-
31061: Liitteet VIII,ss. s. 254. - Ks. Ulkokansalais- toturpeen noston ja ikäytön tehostamiseksi. Liit·
31062: toiminta. teet IX,26. s. 3<10. ,..-- Ks. Polttoturve.
31063: - n:o 104, Köllin y.m.: Maanhankintalain - n:o 119, Ikosen y.m.: Toimenpiteistä sala-
31064: asteittaisesta toimeenpanosta. Liitteet IX,12. ojituksen edistämiseksi. Liitteet IX,27. s. 3U.
31065: s. 287. - Ks. Maanhankintalwki. - Ks. Salaojitus.
31066: - n:o 105, J. Koiviston y.m.: Toimenpi- - n:o 12,0, Lahtelan y.m.: Lisäyksestä vuo-
31067: teistä maanhankinta- ja pika-asutuslakien mu- den 1946 tulo· ja menoarvioon maataloudellis·
31068: kaan .luovutettavan omaisuuden korvaamisei:si ten järjestöjen määrärahojen korottamiseksi.
31069: realiarvoa vastaavasti. Liitteet IX,13. s. 2&8. Liitteet IX,2s? s. 312. - Ks. Maatalous.
31070: - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 121, Okon y.m.: Toimenpiteistä peru-
31071: - n:o 106, Hiekikalan y.m.: Asutuskeskus- nan säännöstelyn ~opettamiseksi. Liitteet IX,29.
31072: ten elintarvikehuollon :huomioon ottamisesta s. 313. - Ks. Säännöstely.
31073: maanhankintalain täytäntöönpanossa. Liitteet - n:o 122, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä
31074: IX,14. s. 289. - Ks. Maanhankintalaki. perunanviljelyksen edistämiseksi. Liitteet IX,so.
31075: - n:o 107, Virolaisen y.m.: Toimenpiteistä s. M4. - Ks. Peruna.
31076: maanhankintalain vastaisten hakkuiden lopetta- - n:o 123, Soinisen y.m.: Esityksen anta·
31077: miseksi asutukseen käytettäviltä alueilta. Liit- misesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja me·
31078: teet IX,15. s. 291. - Ks. Maanhankintalaki. noarvioon uudis- ja laidunraivauspalkikioita var-
31079: - n: o 108·, L a h te 1 a n y. m.: Toimenpiteistä ten. Liitteet IX,s1. s. 3l5. - Ks. Uudisrai-
31080: valtion metsämaiden asutustoiminnan uudelleen vaus.
31081: järjestämiseksi. Liitteet IX,16. s. 292. - Ks. - n:o 1'24, Pusan y.m.: Selvityksen hankki-
31082: Asutustoiminta. misesta maatalouskerhotyön lakiin perustuvan
31083: - n:o 109, Miettusen y.m.: Asutustoimin- ,rahoituksen toteuttamisen mahdollisuuksista.
31084: nan järjestämisestä valtion metsämailla Pohjois- Liitteet IX,32. s. 317. - Ks. Maatalous.
31085: Suomessa. Liitteet IX,1 7. s. 294. - Ks. Asu- - n:o 125, Virolaisen y.m.: Toimenpiteistä
31086: tustoiminta. maataloustyöväen ja kotieläinten hoitajien vaa-
31087: - n: o 110, Raunion y. m.: Suurtilojen otta- tetus- ja jalkinepuutteen poistamiseksi. Liitteet
31088: misesta valtion haltuun yhteisviljelyksien pe- IX,ss. s. 3'20. - Ks. Maatalous.
31089: rustamista varten. Liitteet IX,ts. s. 2,96. - - n:o 12,6, Riihimäen y.;m.: E·räiden ikarjo-
31090: Ks. Asutustoiminta. jen maidon tuotannon tarkkailusta annetun
31091: - n:o 111, Simulan y.m.: Ulkomaisen luoton kansanhuoltoministeriön päätöksen !kumoami-
31092: käyttämisestä maataloustuotannon kohottami· sesta. Liitteet IX,s4. s. 321. - Ks. Maitota-
31093: seen. Liitteet IX,t9. s. 2.98. - Ks. Maatalous. lous.
31094: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946. 15
31095:
31096: - n:o 12,7, Hietasen y.m.: Esityksen antami- seksi kaikkiin pienmetsänomistajiin tehokkaasti
31097: sesta laiksi karjan laiduntamisesta suurmaan- kohdistuvaksi. Liitteet IX,4s. s. 33·8. - Ks.
31098: omistajien metsämailla. Liitteet IX,35. s. 3,2.2. Metsätalous.
31099: - Ks. Laidun. - n:o 141, Vilhulan y. m.: Toimenpiteistä
31100: - n:o 12.S, VHhulan y.m.: Toimenpiteistä raakapuun pistehintojen korottamiseksi. Liit-
31101: riittävän ikarjanlaitumen turvaamiseksi pienvil- teet IX,49. s. 340. - Ks. Metsätalous.
31102: jelijöille. Liitteet IX,36. s. 323. - Ks. Laidun.
31103: - n:o 142, Riikosen: Määrärahasta av.ustuk·
31104: - n:o 129, Hukarin y. m.: Toimenpiteistä
31105: seksi Suomen Piensahojen Yhdistys r. y:lle tek-
31106: pieneläjien karjatalouden tukemiseksi. Liitteet
31107: nillisen neuvonnan järjestämistä varten. Liit-
31108: IX,37. s. 3214. - Ks. Karja.
31109: teet IX,5o. s. 341. - Ks. Sahateollisuus.
31110: - n: o 130, R i n t e en y. m.: Toimenpiteistä maat-
31111: tomien ja vähämaisten karjanomistajain rehun- - n: o 143•, L aine en y. m.: Etelä-Suomen pien·
31112: saannin turvaamiseksi. Liitteet IX,3s. s. 325. tilojen tukimetsäalueiden tarkistuksen toimitta-
31113: - Ks. Karja. misesta. Liitteet IX,51. s. 342•. - Ks. Metsä-
31114: - n·:o 131, Hirvensalon y.m.: Esityksenan- talous.
31115: tamisesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja me- - n: o 144, M i i k i n y. m.: Toimenpiteistä ka·
31116: noarvioon karjanjalostusyhdistysten toiminnan lanviljelyslaitosten lisäämiseksi. Liitteet IX,52.
31117: tukemiseksi. Liitteet IX,39. s. 3·26. - Ks. Karja. s. 343•. - Ks. Kalastus.
31118: - n: o 132, .T. .T ä r v i n e n y. m.: Toimenpiteistä - n:o 145, U. Raatikaisen y.m.: Toimen·
31119: maa- ja karjataloustuotteiden luovutusvelvolli- piteistä kalanviljelyksen järjestelmälliseksi edis·
31120: suuden muuttamiseksi. Liitteet IX,4o. s. 32·7. tämiseksi. Liitteet IX,53. s. 344. - Ks. Ka·
31121: - Ks. Luovutusvelvollisuus. lastus.
31122: - n:o 13~, Lampisen y.m.: Määrärahasta - n: o 146, H o 11 s te n i n y. m.: Toimenpiteistä
31123: Laidunyhdistyksen toimintaa varten. Liitteet ajanmukaisen kalastusopiston ja siihen kuulu·
31124: IX,41. s. 329. - Ks. Laidun. vain koeasemien ja -.laitosten aikaansaamiseksi.
31125: - n:o 134, Möttösen y. m.: Määrärahasta Liitteet IX,54. s. 345 ja 347. - Ks. Kalastus.
31126: avustuksibi pienviljelijöille Iantaloiden teke- - n:o 147, Rosenbergin y.m.: Esityksen: an·
31127: mistä ja kunnostamista varten. Liitteet IX,42. tamisesta ammattikalastajain kalastusveneiden
31128: s. 330. - Ks. Maatalous. ja pyydysten yleisestä mwksuttomasta vaikuutta·
31129: - n:o 13·5, Riihimäen y.m.: Esityksen an- misesta valtion toimesta. Liitteet IX,55. s:
31130: tamisesta valtion avustusten myöntämisestä pien- 349 ja 350. - Ks. Kalastus.
31131: viljelijöille Iantaloiden rakentamista varten. Liit- - n: o 148, K u 11 b e :r gin y. m.: Määrärahasta
31132: teet IX,43, s. 3321• - Ks. Maatalous. Uudenmaan hedelmänviljelijäinyhdistykselle ne·
31133: - n:o 136, Talvion y.m.: Esityksen antami- delmänviljelyskonsulentin paikkaamista varten.
31134: sesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja menoar- Liitteet IX,56. s. 351 ja 353. - Ks. Hedel·
31135: vioon avustukseksi pienviljelijäin turvepehku- mänviljelys.
31136: osuuskunnille rakennusten ja koneiden hankin- - n: o 149, Inkisen y. m.: Toimenpiteistä ka-
31137: taan. Liitteet IX,44. s. 33,3, - Ks. Turve· lastustarvikkeiden kotimaisen tuotannon ikohot-
31138: pehiku. tamiseksi. Liitteet IX,57. s. 355. - Ks. Kalas·
31139: - n:o 137, Metsärannan y.m.: Määrära- tus.
31140: hasta AIV-rehusäiliöiden rakentamiseen pien- - n:o 150, österholmin y.m.: Esityksen an-
31141: viljelijöille annettavia avustuksia ja .lainoja tamisesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja me·
31142: varten. Liitteet IX,45. s. 384. - Ks. AIV- noarvioon kalastuselinkeinoa edistävien järjes-
31143: rehu. töjen avustamiseksi. Liitteet IX,5s. s. 356 ja
31144: - n:o 138, Pusan y.m.: Toimenpiteistä sään- 315-7. - KJS. Kalastus.
31145: nöstelyvapaan maidon, voin, sianlihan ja peru- - n:o l51, österholmin y.m.: Määrärahasta
31146: nan riittävän saannin tur·vaamiseksi. Liitteet !ainoiksi ja avustuksiksi ammattikalastajille
31147: IX,46. s, 335. - Ks. Maatalous. kalanpyydysten hankkimista varten. Liitteet
31148: - n::o l39, Murtomaan y.m.: Suunnitelman IX,59. s. 358 ja 359. - Ks. Kalastus.
31149: laatimisesta soiden tehokkaaksi käyttiimiseksi - n:o 152, Tainion y.m.: Toimenpiteistä Poh-
31150: maa- ja metsätalouden tuoton kohottamista sil- janlahden pohjoisten .Iohenkalastuspaikkain: ka-
31151: mällä pitäen. Liitteet IX,47. s. 337. - Ks. lastusoike.uksien uudelleen järjestämiseksi. Liit-
31152: Maatalous. teet IX,ao. s. <'360. - Ks. Kalastus.
31153: - n:o 140, Pusan: Toimenpiteistä metsäta- - n:o 153, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä.
31154: loudellisten ammattimiesten käytön järjestämi- Simojoen ruoppaamiseksi lohenkalastuksen edis·
31155: 16 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946.
31156:
31157: tämiseksi. Liitteet IX,61. s. 361. - Ks. Ka- emäntäkoulun perustamiseksi Lapin lääniin.
31158: lastus. Liitteet IX,75. s. 381. - Ks. Emäntäikoulut.
31159: - n:o 15·4, Laitisen y.m.: Yhtenäisen suun- - n: o MS, La m p i sen y. m.: Määrärahasta val-
31160: nitelman valmistamisesta maa-, karja- ja koti- tion kotiteollisuuskoulujen perustamista varten.
31161: talouskoulujen ;perustamiseksi. Liitteet IX,62. Liitteet IX,76. s..3821, - Ks. Kotiteollisuus-
31162: s. 1J.62. - Ks. Maatalouskoulut. koulut.
31163: - n:o 155, Laitisen y. m.: Määrärahasta maa-, - n: o 169, Kaija 1 a i sen: Toimenpiteistä Ro-
31164: karja- ja kotitalouskoulujen eräiden oppilaiden vaniemen Naiskotiteollisuuskoulun ottamiseiksi
31165: avustamistn varten. Liitteet IX,ss. s. 3·64. - valtion haltuun. Liitteet IX, 77. s. 383. - Ks.
31166: Ks. Maatalouskoulut. Kotiteollisuuskoulut.
31167: - n:o 1<56, J. Järvisen y.m.: Maa-, karja- ja - n:o 170, Hoi1stenin y.m.: Toimenpiteistä
31168: kotitalousopetuksen järjestämisestä pare=in kasvinviljelyskoeaseman aikaansaamiseksi Lou-
31169: pienviljelyksen tarpeita vastaavaksi. Liitteet nais-Suomea ja Ahvenanmaata varten. Liitteet
31170: IX,64. s. 3·65. - Ks. Maatalouskoulut. IX,78. s. 384 ja 3·85. - Ks. Kasvinviljelys.
31171: - n:o 157, Luostarisen y.m.: Toimenpi- - n:o 171, K. Eskolan y.m.: Toimenpiteistä
31172: teistä maatila-metsäkoulujen ;perustamiseksi. valtion kasvinviljelyskoeaseman perustamiseksi
31173: Liitteet IX,s5. s. 3•66. - Ks. Metsä-koulut. Keski-Pohjanmaalle. Liitteet IX,79. s. 386. -
31174: - n: o 158, Lepistö n y. m.: Toimenpiteistä Ks. Kasvinviljelys.
31175: maatalousammattiopetuksen edistämiseksi. Liit- - n:o 172, Brande.rin y.m.: Suunnitelman.
31176: teet IX,ss. s. 3168. - Ks. Maatalouskoulut. laatimisesta uusien maatalouskoeasemien perus-
31177: - n:o 159, Murtomaan y.m.: Määrärahasta tamiseksi. Liitteet IX,so. s. 387. - Ks. Maa-
31178: pienviljelijäkoulun perustamiseksi Pohjois-Sata- talous.
31179: kuntaan. Liitteet IX,67. s. 369. - Ks. Pien- - n:o 173<, Taini on y.m.: Toimenpiteistä
31180: viljelijäkoulut. maatalouskoneasemain perustamiseksi ja maa-
31181: - n:o 160, Hirvensalon y.m.: Pienviljelijä- talouskoneyhtymäin ja -osuuskuntain avustami-
31182: koulun perustamisesta Kiuruveden pitäjään. seksi. Liitteet IX,s1. s. 388. - Ks. Maatalous.
31183: Liitteet IX,ss. s. 370. - Ks. Pienviljelijä- - n:o 174, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen-
31184: koulut. piteistä vesistöjemme taloudellisen hyvä.ks1käy-
31185: - n:o 1•61, Suontaustan y.m.: Määrära- tön selvittämiseksi. Liitteet IX,s2. s. 389. -
31186: hoista Pyhärannan pitäjän Reilan kylässä ole- Ks. Vesistöt.
31187: van kotipuutarha;koulun toimintaa varten. Liit- - n:o 175, Koukikarin y.m.: Määrärahasta
31188: teet IX,so. s. 3.71. - Ks. Puut:uhakoulut. poroaidan rakentamiseksi poronhoidolliselle ete-
31189: - n:o 1{)2,, Jernin y.m.: Toimenpiteistä juus- lärajalle. Liitteet IX,ss. s. 391. - Ks. Poron-
31190: tomestarikurssien toimeenpanemiseksi Vaasan hoito.
31191: ruotsalaisessa teoreettisessa meijerikoulussa. - n: o 17-6, Kuu se 1 a n y. m.: Esityksen anta-
31192: Liitteet IX,7o. s. 373 ja 3·74. - Ks. Meijeri- misesta laiksi pienviljelijäin tapaturmakorvauk-
31193: koulut. sista. Liitteet X,s. s. 40·9. - Ks. Tapaturma.
31194: - n:o 163•, Hiilel.än y.m.: Määrärahasta Ai- - n:o 177, Käkelän y. m.: Sotatapaturmalain-
31195: toon kotitalouskeskikoulun käytännön aineiden säädännön muuttamisesta. Liitteet X,o. s. 410.
31196: opettajain paikkaamista var.ten. Liitteet IX,71. - Ks. Sotatapaturma.
31197: s. 3.75. - Ks. Kotitalouskoulut. - n:o 178, Puumalaisen y.m.: Totmenpi-
31198: - n:o 164, Luostarisen y.m.: Määrärahasta teistä ammattientarkastusta koskevan lainsää-
31199: Savonlinnan naiskotiteollisuuskoulun koulutalon dännön muuttamiseksi. Liitteet X,10. s. 412,, -
31200: ra;kentamista varten. Liitteet IX, 12. s. 3·76. - Ks. Ani.mattientarkastus.
31201: Ks. Kotiteollisuuskoulut. - n::o 179, Karppisen y.m.: Toimenpiteistä
31202: - n:o 1165, Luostarisen y. m.: Määrärahasta huoneistojen käytön tehostamiseksi. Liitteet
31203: kotitalousneuvojain pikakoulutuskurssien jär- X,u. s. 414. - Ks. Huoneistot.
31204: jestämistä varten. Liitteet IX,73. s. 3178. - Ks. - n:o 180, Simosen y. m.: Toimenpiteistä
31205: Kotitalous. maaseudun .pieneläjien asunto-olojen parantami-
31206: - n:o 166, Lahtelan y.m.: Määrärahasta seksi. Liitteet X,12. s. 415. - Ks. Asunto-
31207: emäntrukoulun perustamiseksi Kemijärven !kun- olot.
31208: taan. Liitteet IX,74. s. 8.79·. - Ks. Emäntä- - n: o 18•1, N i s k a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
31209: koulut. metsätyöväen asunto-olojen parantamiseksi. Liit-
31210: - n:o 167, Kaijalaisen: Toimenpiteistä teet X,1s. s. 417. - Ks. Asunto-olot.
31211: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946. 17
31212:
31213: - n: o 182,, Muurin y. m.: Esityksen antami- - n:o 100, J. Wirtasen y.m.: Rautatien ra-
31214: sesta nuorison ammatillisen kasvatuksen edis- kentamisesta Tampereelta Kyröskosken ja Ikaa-
31215: tämisestä. Liitteet X,14. s. 418. - Ks. Am- listen kautta Seinäjoelle. Liitteet XII,5. s.
31216: mattikasvatus. 445. - Ks. Rautatiet.
31217: - n:o 183·, M. Järvisen y. m.: Vapaaehtoi· - n:o 197, J. Wirtasen y. m.: Toimenpiteistä
31218: seen invaliidihuoltoon myönnettävien avustus· Vaasan-Härmän rautatien rakentamiseksi. Liit-
31219: varojen jakamisesta Invaliidijärjestöjen Kes- teet XII,o. s. 446. - Ks. Rautatiet.
31220: lmsliiton kautta. Liitteet X,t5. s. 419. - Ks. - .a: o 198, S o i n i s en y. m.: Toimenpiteistä
31221: Invaliidit. Siilinjärven-Sysmänjärven radan rakentami-
31222: -- n:o 184, E. P e s o s e n y. m.: Avustuksen seksi. Liitteet XII,7. s. 447. - Ks. Rauta-
31223: myöntämisestä Invaliidijärjestöjen Keskuslii · tiet.
31224: tolle. Liitteet X,to. s. 42<0. - Ks. Invaliidit. - n:o 19e, Möttösen y. m.: Esityksen anta-
31225: - n:o 185, Lepistö n y. m.: Työntekijäin luot· misesta rautatien ,rakentamisesta Kokkolasta
31226: tamusta nauttivien apulaistarkastajain asetta- Saarijärvelle. Liitteet XII,s. s. 448. - Ks.
31227: misesta metsäpalkkatarkkailijain avuksi. Liit- Rautatiet.
31228: teet X,17. s. 42,1, - Ks. Palkkatarkkailu. - n:o 2.00, K. Eskolan: y.m.: Määrärahasta
31229: - n:o 18>6, Prunnilan y.m.: Esityksen anta- Eskolan metsäradan muuttamiseksi normaali-
31230: misesta satamatöiden valtion tai kunnan hal- raiteiseksi. Liitteet XII,9. s. 450. - Ks. Rau-
31231: tuun ottamisesta. Liitteet X,ts. s. 422. - Ks. tatiet.
31232: Satamatyöt. - n: o 2(}1, Pyörä 1ä n y. m.: Tutkimuksen toi-
31233: - n: o 187, H. Pesosen y. m.: Toimenpiteistä mittamisesta Pohjanmaan ja Savon radan yh-
31234: työntekijäin aseman turvaamiseksi sairauden distämisestä ratasuunnalla Lapin as,ema-Mur-
31235: aikana. Liitteet X,t9. s. 423. - Ks. Sairaus. tomäen asema. Liitteet XII,to. s. 451. - Ks.
31236: - n: o 188, Kuuselan y. m.: Esityksen anta- Rautatiet.
31237: misesta laiksi lasten ja nuorten henkilöiden - n:o 2.02,, Salon y. m.: Rautatien rrukentami-
31238: käyttämisestä maataloustöissä. Liitteet X,2o. s. sesta Puolangan ikaoliinialueelle. Liitteet
31239: 424. - Ks. Maataloustyöt. XII,u. s. 452. - Ks. Rautatiet.
31240: - 11: o 189, Lumpeen y. m.: Määrärahasta nuo- - n:o 200, Sormusen y. m.: Määrärahasta ko-
31241: risokotien perustamiseksi huomattavimpiin väes- neellisen tutkimuksen toimittamiseksi Oulun-
31242: tökeskuksiin. Liitteet X,21. s. 425. - Ks. Nuo- Kuusamon ratasuunnalla. Liitteet XII,12. s.
31243: risokodit. 453. - Ks. Rautatiet.
31244: - n: o 190, M. Järvi se n y. m.: Toimenpiteistä - n: o 2·04, Pää k ik ö sen: y. m.: Rautatien ra-
31245: Viron ja Aunuksen: retkiin osallistuneille myön· ~'entamisesta Sotkamon asemalta Kuhmoon. Liit-
31246: nettävien korvausten uudelleen järjestämiseksi. teet XII,t3. s. 4·54. - Ks. RautatitJt.
31247: Liitteet X,22. s. 426. - Ks. Viron retki. - n:o 205, M u s t o s B n y. m.: Rautatien raken·
31248: - n:o 191, Brommelsin y.m.: Toimenpiteistä ,tamisesta Maaselän asemalta vedenjakajaa pit-
31249: asevelvollisuuden supistamiseksi tai poistami- ikin Kuhmoon. Liitteet XII,t4. s. 455. - Ks.
31250: seksi. Liitteet XI,t. s. 43.1 ja 432.. - Ks. Ase· Rautatiet.
31251: velvollisuus. - n: o 2.06, Kai j alaisen: Toimenpiteistä Poh-
31252: - n:o 192, P. Tervon y. m.: Toimenpiteistä jois-Suomen rautatieyhteyksien ·kehittämiseksi.
31253: merivartiolaitoksen liittämiseksi sisäasiainminis- Liitteet Xll,t5. s. 456·. - Ks. RautatitJt.
31254: teriön poliisiasiainosastoon. Liitteet XI,2. s. - n:o 2<07, Lahtelan y.m.: Toimenpiteistä
31255: 434. - Ks. Merivartiolaitos. Kontiomäen-Taivalkosken rautatiertl!kennustöi-
31256: - n:o 193', Lampisen y. m.: Rautatien ra· den jatkamiseksi. Liitteet XII,16. s. 458. -
31257: kantamisesta Helsingin läheiseltä rataosalta Hy- Ks. Rautatiet.
31258: vinkään-Karjaan radalle. Liitteet XII,2. s. - n: o 208, Lahtelan y. m.: Koneellisen tutki-
31259: 440. - Ks. Rautatiet. muksen toimittamisesta rautatien rakentamiseksi
31260: - n:o 19,4, Kulovaaran y.m.: Turun-Riihi- Kemijärveltä Sodankylään. Liitteet XII,t7. s.
31261: mäen rautatien rakentamisesta. Liitteet XII,3. 459. - Ks. Rautatiet.
31262: s. 441. - Ks. Rautatiet. - n:o 209, Niskalan: y.m.: Toimenpiteistä
31263: - n:o 195, Käkelän y.m.: Tutkimuksen: toi- Kaulirannan-Kolarin rautatien rakentamiseksi.
31264: mittamisesta ratasuunnalla Lappeenranta-Luu· Liitteet XII,ts. s. 461. - Ks. Rautatiet.
31265: mäki-Tavastila-Helsinki. Liitteet XII,4. s. - n:o 210, Myllymäen y.m.: Määrärahasta
31266: 443. - Ks. Rautatiet. Kilon-Jupperin-Dahlsvikin maantien raken-
31267:
31268:
31269: 3
31270: 18 Laki-, rahaas.ia- ja toivomusaloitteet 1946.
31271:
31272: nustöiden aloittamista varten. Liitteet XII,19. den aloittamiseksi. Liitteet XII,31. s. 482·. -
31273: s. 462·. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
31274: - n:o 2H, Rollstenin y.m.: Lisäyksestä - n: o 2·2,3, P o h j a n no r on y. m.: Määrärahasta
31275: vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon n. s. saaristo- Enonkosken Hanhivirralta Heinäveden asemalle
31276: tien rakennustöiden jatkamiseksi Paraisten kun- johtavan maantien rakennustöiden aloittamista
31277: nassa. Liitteet XII,2o. s. 46·3 ja 465. - Ks. varten. Liitteet XII,32. s. 48•3. - Ks. Maan-
31278: Maantiet. tiet.
31279: - n:o 212, K u 1m a 1 a n y. m.: Maantien: ra•ken- - n:o 2.24, Muikun y.m.: Maantien raken-
31280: tamisesta Kosken pitäjän Hongiston kylästä tamisesta Lieksan-Inarin maantieltä Ilomant-
31281: Uskelaan. Liitteet XII,21. s. 467. - Ks. Maan- sin Naarvaan. Liitteet XII,33. s. 484. - Ks.
31282: .tiet. Maantiet .
31283: - n:o 2'13, Okon y.m.: Määrärahasta Lauritsa- - n:o 2'25, Hirvensalon y.;m.: Toimenpi-
31284: lan-Taipalsaaren .Ampujalan maantien raken- teistä Rautalammin ja Tervon kuntien rajalta
31285: tamiseksi. Liitteet XII,22. s. 468. - Ks. Tervon kirkolle johtavan tien ottamiseksi val-
31286: Maantiet. tion hoitoon. Liitteet XII,34. s. 485. - Ks.
31287: - n:o 214, Brommelsin y.m.: Määrära:hasta Maantiet.
31288: maantietöiden loppuunsaattamiseksi Raippaluo- - n:o 2:2·6, S a 1 on y. m.: Määrärahasta Suomus-
31289: don kunnassa ja mantereella sitä vastapäätä. salmen-Taivalkosken maantieltä lähtevän Sel-
31290: Liitteet Xll,23. s. 469 ja 470·. -'- Ks. Maan- koakylän maantien r3ikentamista varten. Liit-
31291: tiet. teet XII,35. s. 486. - Ks. Maantiet.
31292: - n:o 215, Wickmanin y.m.: Tutkimuksen - n:o 22,7, Salon y.m.: Määrärahasta maan-
31293: toimittamisesta paikallistien rakentamiseksi tien rakentamista varten Oulun-Nurmeksen
31294: Oravaisten Oxkangarin kylästä Vester-österöön a-autatieltä Manamansaloon Oulujärven ·rannalla.
31295: saaristokyliin. Liitteet XII,24. s. 471 ja 472. Liitteet XII,36. s. 487. - Ks. Maantiet.
31296: - Ks. Maantiet. - n:o 228, Pääkkösen y.m.: Määrärahasta
31297: - n: o 2·1'6, F o r s s i n y. m.: Määrärwhasta Vöy- Murtoperän-Pohjoislahden maantien rakennus-
31298: rilti.i Larvbäckenin sillalle Koivulahden kun- töiden jatkamiseksi. Liitteet XII,37. s. 488.
31299: nassa johtavan maantien valmi~ksi rakenta- - Ks. Maantiet.
31300: mista varten. Liitteet Xll,25. s. 473 ja 474. - n::o 2•2•9, Pääkkösen y.m.: Tutkimuksen
31301: - Ks. Maantiet. toimittamisesta maantien rakentamiseksi Poro-
31302: - n:o 217, N. Nurmisen y.m.: Määrärahasta kylän asemalta Kuhmon-Nurmeksen maan-
31303: Kokkolan-öijän maantien r~~;kennustöiden lop- tielle. Liitteet XII,3S. s. 489>. - Ks. Maan-
31304: puun suorittamista varten. Liitteet XII,26, s. tiet.
31305: 475. - Ks. Maantiet. - n:o 2.30, Pääikkösen y.m.: Toimenpiteistä
31306: - n:o 2118, Wickmanin y.m.: Toimenpiteistä maantien rakentamiseksi Kuhmon-Suomussal-
31307: öijän kunnassa sijaitsevan kylätien ottarui- men maanti·eltä Lentiiran: kylän Aholan seu-
31308: seksi valtion hoitoon. Liitteet XII,27, s. 476 ja dulta Kuhmon pitäjän Vartiuskylään. Liitteet
31309: 477. - Ks. Maantiet. XII,39. s. 490. - Ks. Maantiet.
31310: - n:o 2.19, Möttösen y.m.: Tutkimuksen toi- - n: o 231, T a i n i on y. m.: Maantien rakenta-
31311: mittamisesta maantien rakentamiseksi Lieves- misesta Ranuan kirkonkylästä Kuivaniemen Oi-
31312: tuoreen ·rautatieasemalta Leivonmäen kirkonky- järven: kylään. Liitteet XII,4o. s. 491. - Ks.
31313: län-Rutalahden väliselle maantielle. Liitteet Maantiet.
31314: XII,2s. s. 478. - Ks. Maantiet. - n: o .232, Sormusen y. m.: Toimenpiteistä
31315: - n: o 2120, T u Jd a n y. m.: Lappeenrannasta Kuolion-Kynsipe.rän ;maantien ra~ennustöiden
31316: Vainikkalaan ja Vainikkalasta Haapajärven loppuun saattamiseksi Kuusamon ja Posion
31317: kautta Kasukkalaan johtavien maanteiden ot- kunnissa. Liitteet XII,41. s. 492·. - Ks. Maan-
31318: tamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,29. s. tiet.
31319: 480. - Ks. Maantiet. - n:: o 2,3,3·, M i e t t u s e n y. m.: Määrärahasta
31320: - n: o 2·2•1, K i n n u s e n y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Simojoen ;rautatiesil-
31321: yhdystien r3ikentamiseksi Venetmäen-Kylmä- lalta Alaniemen lossille. Liitteet XII,42. s.
31322: mäen tieltä Tahkomäen-Sauvamäen tielle. Liit- 493. - Ks. Maantiet.
31323: teet XII,30. s. 481. - Ks. Maantiet. - n: o 23·4, M i et t u sen y. m.: Määrärahasta
31324: - n::o 222, Pohjanuoron y.m.: Määrära- maantien rakentamistöiden aloittamiseksi suun-
31325: hasta Varkauden-Joroisten maantieltä Ranta- nalla Simojärvi-Pos.io. Liitteet XII,43. s. 494.
31326: salmen kirkolle johtavan maantien rakennustöi- - Ks. Maantiet.
31327: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1946. 19
31328:
31329: - n: o 235, E. Koiviston: Maantien rrukenta- - n:o 245, Niskalan y. m.: Toimenpiteistä
31330: misesta Rannan kunnan Kuhasta Pohjaslah- maantien rakentamiseksi Karungin kunnan
31331: teen. Liitteet XIT,44. s. 495. - Ks. Maantiet. Aapajärveltä Alatornion kunnan Arpelan ky-
31332: - n: o 236, La h te 1 a n y. m.: Toimenpiteist"ä lään. Liitteet Xll,54. s. 507. - Ks. Maantiet.
31333: maantien rakentamiseksi Rannan kunnan Simo- - n: o '24·6, N i s k a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
31334: järveltä Mäntyjärven ja Kolkonjärven kautta Oravavuoman-Taapajärven välisen maantien
31335: Posion kunnan Peräposion kylään. Liitteet rakentamiseksi. Liitteet Xll,55. s. 508. - Ks.
31336: Xll,45. s. 496. - Ks. Maantiet. Maantiet.
31337: - n:o 23·7, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä - n:o 247, Kaijalaisen: Toimenpiteistä Ro-
31338: Rannan kirkonkylän-Oijärven tiesuunnan tut- vaniemen Vanttausjärven asutustien jatkami-
31339: kimiseksi. Liitteet XII,46. s. 497. - Ks. Maan- seksi Vian asemalle Rovaniemen-Kemijärven
31340: tiet. radalla. Liitteet Xll,56. s. 509. - Ks. Maan-
31341: - n:o 23•8, M i et t u sen y. m.: Maantien ra- tiet.
31342: kentamisesta Kemijoen eteläpuolitae Sierilän ja - n:o 248, Kaijalaisen: Määrärahasta Kit-
31343: Pekkalan lossien välille. Liitteet XIT,47. s. 498. tilän-Nilivaaran-Kiistalan kylätien rakenta-
31344: - Ks. Maantiet. miseksi maantieksi ja ottamiseksi valtion hal-
31345: ~ n: o 2\W, T a i n i on y. m.: Mourusalmen- tuun. Liitteet XII,57. s. 510. - Ks. Maantiet.
31346: Ristirannan maantien rakentamisesta. Liitteet - n:o 249, Teit t i sen y. m.: Määrärahasta
31347: Xll,48. s. 499. - Ks. Maantiet. ylikulkusillan rakentamiseksi Hennalan tasoyli-
31348: - n: o 240, La h te 1 a n y. m.: Lisäyksestä vuo- käytävän tilalle Lahden ratapihalla. Liitteet
31349: den 1946 tulo- ja menoarvioon Kemijärven XIT,5s. s. 511. - Ks. Sillat.
31350: kirkonkylän-Luusuan maantien rakennustöiden - n: o 250, P ä ä k k ö s e n y. m. : Määrämhasta
31351: jatkamista varten. 'Liitteet Xll,49. s. 500. _:.._ Kaitaansalmen sillan rakentamiseen. Liitteet
31352: Ks. Maantiet. Xll,59. s. 512·. - Ks. Sillat.
31353: - n: o 241, L a h. te 1 a n y. m.: Toimenpiteistä - n: o 25·1, K a i j a 1 a i s en: Toimenpiteistä Ina-
31354: maantien rakentamiseksi Kemijärven kunnassa rinjärven-Näätämöjoen vesitien avaamiseksi.
31355: .Tussilan-Kaisanlahden kylätiestä Lehtolaan. Liitteet Xll,6o. s. 513. - Ks. Vesitiet.
31356: Liitteet Xll,5o. s. 5.ol. - Ks. Maantiet. - n:o 2·52, Wickmanin y.m.: Esityksen anta-
31357: - n:o 242., La h te 1 a n y. m.: Toimenpiteistä misesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja meno-
31358: maantien rakentamiseksi Kemijärven kunnan arvioon kunnan ja kyläteiden rakentamista
31359: Kostamon kylätieltä .Tavarusvastuun asutus- varten. Liitteet Xll,GI. s. 514 ja 515. - Ks.
31360: alueelle. Liitteet Xll,51. s. 503. - Ks. Maan- Kunnantiet.
31361: tiet. - n:o '253, Hautalan y.m.: Määrärahasta
31362: - n:o 243,_Lahte·lan y.m.: Tutkimuksen toi- avustukseksi kunnan- ja kyläteiden kunnosta-
31363: mittamisesta maantien rakentamiseksi Ylikitka- mista varten. Liitteet XII,62. s. 516. - Ks.
31364: järven luoteispuolta Posion-Kuusamon maan- Kunnan tiet.
31365: tiestä Kemijärven-Kuus3imon maantiehen. - n :o :254, T a i n i on y. m.: Toimenpiteistä
31366: Liitteet Xll,52. s. 505. - Ks. Maantiet. Pohjois-Suomen moottoriajoneuvoliikenteen pa-
31367: - n:o 244, E. Koiviston y.m.: Maantien ra- rantamiseksi. Liitteet Xll,63. s. 517. - Ks.
31368: kentamisesta Savukosken Värriön kylästä So- Autoliikenne.
31369: dankylän Kelujärvelle. Liitteet Xll,53. s. 506.
31370: - Ks. Maantiet.
31371: j
31372: j
31373: j
31374: j
31375: j
31376: j
31377: j
31378: j
31379: j
31380: j
31381: j
31382: j
31383: j
31384: j
31385: j
31386: j
31387: j
31388: j
31389: j
31390: ASIALUETTELO.
31391: Asialuettelo.
31392: A. Amma.ttientarkastus: Ed. Puumalaisen y. m.
31393: Aatteelliset yhdistykset: - Ks. Nuorisotoiminta. toiv. al. n :o 178 toimenpiteistä ammattien-
31394: Tontti. tarkastusta koskevan lain-säädännön muutta-
31395: miseksi. Liitteet X,to. s. 412. L. Työv:aan
31396: Ahtaustyöt: - Ks. Satamatyöt. 136.
31397:
31398: Ahvenanmaa: - Ks. Kasvinviljelys. Amma.ttikalastajat: - Ks. Kalastus.
31399:
31400: Aikakauskirjat: - Ks. Sanomalehtipaperi. Ammattikasvatus: Ed. Muurin y. m. toiv. al.
31401: n:o 182 esityksen antamisesta nuorison am-
31402: Aitaus: Ed. Hietasen y. m. toiv. al. n:o 65 esi- matillisen kasvatuksen edistämisestä. Liitteet
31403: tyksen antamisesta aitausrasituksen määrää- X,u. s. 418. L. Työv:aan 136.
31404: misestä tilan pinta-alan perusteella. Liitteet - Ks. Emäntäkoulut. Kalastus. Kotitalouskou-
31405: VII,19. s. 186. L. Ltv:aan 128. lut. Kotite0'1Iisuuskoulut. Maatalouskou~ut. Mei·
31406: jerikoulut. Metsäkoulut. Pienviljelijäkoulut.
31407: Aitoo: - Ks. Kotitalouskoulut. Puutarhakoulut.
31408:
31409: AIV-rehu: Ed. V. Esk01lan y. m. rah. al. n:o 59 Ammattikoulut: Ed. Malkamäen y. m. rah. al.
31410: korotetun määrärahan osoittamisesta AIV- n:o 98 määrärahan osoittamisesta ammattillis-
31411: rehusäiliöiden rakentamispalkkioiksi. Liitteet luontoisia päiväjatkokouluja varten. Liitteet
31412: IV,too. s. 597. L. Vv:aan 2020. IV,139. s. 650. L. Vv:aan 2023.
31413: - Ed. Metsärannan y. m. toiv. al. n:o 137 mää- - Ed. Pusan y. m, toiv. al. n:o 75 toimenpiteistä
31414: rärahasta AIV-rehusäiliöiden rakentamiseen ammattikoululaitoksen kehittämiseksi. Liit-
31415: pienviljelijöille annettavia avustuksia ja teet VIII,5. s. 208. L. Siv:aan 129.
31416: lainoja varten. Liitteet IX,45. s. 334. L. - Ed. H. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 76 toimen-
31417: Mtv:aan 134. piteistä ammattiopetuksen ja -kasvatuksen te-
31418: hostamiseksi. Liitteet VIII,6. s. 210. L.
31419: Akatemia: - Ks. Suomen Akatemia. Siv:aan 129.
31420: - Ks. Emäntäkoulut. Kotiteollisuuskoulut. Maa-
31421: Alkio-opisto: Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o 47 talouskoulut. Puutarhakoulut.
31422: määrärahan osoittamisesta Maaseudun Nuor-
31423: ten Liitto r. y:lle Alkio-opistoa varten. Liit- .A.nsioton arvonnousu: - Ks. Kunnallisverotus.
31424: teet IV,ss. s. 584. L. Vv:aan 2019.
31425: Apulaistalonmiehet: - Ks. Oppikoulut.
31426: Alkoholiliike: - Ks. Väkijuomat.
31427: Apurahat: - Ks. Keksijäin tukirahasto. Suomen
31428: Alkoholistihuoltolat: - Ks. Sairaalat. Akatemia. Yliopisto.
31429:
31430: Aluelääkärit: - Ks. Lääkärit. Asemasiivojat: - Ks. Rautatiet.
31431:
31432: Aluesairaalat: - Ks. Lääkärit. Asevelvollisuus: Ed. Brommelsin y. m. toiv. al.
31433: n:o 191 toimenpiteistä asevelvollisuuden supis-
31434: Amerikan-suomalaiset: - Ks. Ulkokansalaistoi- tamiseksi tai poistamiseksi. Liitteet XI1. s.
31435: minta. 431 ja 432. L. Puolv:aan 137.
31436: Asialuettelo 1946 .
31437:
31438: .Asunto-olot: Ed. P. Tervon y. m. lak. al. n:o 33 Anraus: - Ks. Talviliikenne.
31439: laiksi asutuskeskuksiin suuntautuvan muutto·
31440: liikkeen rajoittamisesta. Liitteet X,1. s. 397. Auringonpimennys: Ed. Voionmaan r.ah. al. n:o
31441: L. Työv:aan 122. 32 määrärahan osoittamisesta auringonpimen-
31442: - Ed. Käkelän y. m. rah. al. n:o 6 määrärahan nystoimikunnalle vuoden 1947 auringonpi-
31443: osoittamisesta kuoletu.slainojen myöntämiseksi mennyksen tutkimista varten. Liitteet IV,73.
31444: yleihyödyllisille yhtymille pienasuntotalojen s. 563. L. Vv:aan 2018.
31445: rakennuttamista varten. Liitteet IV,45. s.
31446: 113. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Autoliikenne: Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 254
31447: Työv:lta 123. toimenpiteistä Pohjois-Suomen moottoriajoneu-
31448: - Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 180 toimen· voliikenteen parantamiseksi. Liitteet Xll,63.
31449: piteistä maaseudun pieneläjien asunto-olojen s. 517. L. Kulkv:aan 141.
31450: parantamiseksi. Liitteet X,12. s. 415. L. - Ks. Talviliikenne.
31451: Työv:aan 136.
31452: - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 181 toimen· Autovastuu: - Ks. Liikennevakuutus.
31453: piteistä metsätyöväen asunto-olojen paranta-
31454: miseksi. Liitteet X,13. s. 417. L. Työv:aan Avioliitossa syntyneet lapset: - Ks. Elatusvel-
31455: 136. vollisuus.
31456: - Ks. Metsä työt. Rakennustoiminta.
31457: Aviopuolisoiden verotus: - Ks. Tulo- ja omai-
31458: Asuntopula: - Ks. Asunto-olot. Huoneistot. suusvero.
31459:
31460: Asutuskeskukset: - Ks. Asunto-olot. Maanhan- Aviottomat äidit: - Ks. Sairaalat.
31461: kintalaki.
31462: Avustukset: - Ks. Kalastus. Maatalouskoulut.
31463: Asutustiet: - Ks. Maantiet.
31464: B.
31465: Asutustoiminta: Ed. Kulovaaran y. m. lak. al Bostadsföreningen för Svenska Finland: - Ks.
31466: n:o 31 laiksi siirtoväen ja rintamasotilaiden Rakennustoimin ta.
31467: asuttamisen rahoittamisesta annetun lain
31468: muuttamisesta. Liitteet IX,1o. s. 283. L. Brahelinna: - Ks. Emäntäkoulut.
31469: Mtv:aan 122.
31470: -Ed. Vennamon y. m. rah. al. n;o 58 maarara-
31471: han osoittamisesta eräiden asutustarkastajain E.
31472: palkkojen korottamiseksi. Liitteet IV,99. s. 596. Eduskunnan kirjasto: Ed. ö.sterholmin y. m. toiv.
31473: L. Vv:aan 2020 .. al. n:o 89 toimenpiteistä eduskunnan kirjas-
31474: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 68 toi· ton alistamiseksi eduskunnan hallintoon. Liit·
31475: menpiteistä koko valtakunnan asutussuunni· teet VIII,t9. s. 232 ja 234. L. Siv :aan 130.
31476: telman laatimiseksi. Liitteet VII,22. s. 191.
31477: L. Ltv:aan 128. Edustajanvaalit: - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
31478: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 108 toimen-
31479: piteistä valtion metsämaiden asutustoiminnan Elatusvelvollisuus: Ed. Stenbergin y. m. toiv. al.
31480: uudelleen järjestämiseksi. Liitteet IX,16. s. n:o 8 esityksen antamisesta elatusvelvolli-
31481: 292. L. Mtv:aan 132. suuden täyttämisen turvaamisesta eräissä ta-
31482: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 109 asutus· pauksissa. Liitteet II,2. s. 36. L. Lv:aan 124.
31483: toiminnan järjestämisestä valtion metsämailla - Ks. Köyhäinhoito.
31484: Pohjois-Suomessa. Liitteet IX,17. s. 294. L.
31485: Mtv:aan 132. Elintarvikkeet: Ks. Luovutusvelvollisuus.
31486: ~ Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o 110 suurtilojen Maanhankintalaki. Maatalous. Rahtiavu.stuk-
31487: ottamisesta valtion haltuun yhteisviljelyksien ·set. Säännöstely. Teollisuus.
31488: perustamista varten. Liitteet IX,ts. s. 296.
31489: L. Mtv:aan 132. Elokuvat: - Ks. Opetuselokuvat.
31490: - Ks. Maanhankintalaki.
31491: Elä.ke: - Ks. Invaliidit. Kansanopistot. Virka-
31492: Aunuksen retki: - Ks. Viron retki. miehet.
31493: Asialuettelo 1946. 5
31494:
31495: Emäntäkoulut: Ed. Jernin y. m. rah. al. n:o 80 H.
31496: määrärahan osoittamisesta yksivuotisen ruot-
31497: sinkielisen emäntäkoulun perustamiseksi Kors- Haapajärvi: - Ks. Maatalouskoulut.
31498: holmaan. Liitteet IV,121. s. 625 ja 626. L.
31499: Vv:aan 2022. Haapavesi: - Ks. Emäntäkoulut.
31500: - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 82 määrä-
31501: rahan osoittamisesta Brahelinnan emäntäkou-
31502: Hakkuut: - Ks. Maanhankintalaki.
31503: lun perustamis- ja ylläpitokustannuksiin.
31504: Liitteet IV,123. s. 628. L: Vv:aan 2022.
31505: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 83 määrärahan Ha.Ilitusmuoto: Ed. Kivisalon y. m. lak. al. n:o 1
31506: osoittamisesta avustukseksi Haapaveden emän- laiksi hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta.
31507: täkoululle. Liitteet IV,124. s. 630. L. Vv:aan Liitteet I,1. s. 7. L. Prv:aan 119.
31508: 2022. - Ed. Wiikin lak. al. n:o 2 laiksi hallitusmuo-
31509: Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n:o 84 määrärahan don 23, 24 ja 94 § :n muuttamisesta. Liitteet
31510: osoittamisesta emäntäkoulun perustamiseksi 1,2. s. 9. L. Prv:aan 119.
31511: Sotkamon kuntaan. Liitteet IV,125. s. 631.
31512: L. Vv:aan 2022. HedelmänViljelys: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al.
31513: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 85 määrära- n:o 148 määrärahasta Uudenmaan hedelmän-
31514: han osoittamisesta emäntäkoulun perustamista viilje1ijäinyhdistyksel1e hedelmänviljelyskonsu-
31515: varten Kemijärven kuntaan. Liitteet IV,t26. lentin prulkkaamista varten. Liitteet IX,56. s.
31516: s. 632. L. Vv:aan 2022. 351 ja 353. L. Mtv:aan 134.
31517: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 166 määrä- - Ks. Puutarhakoulut.
31518: rahasta emäntäkoulun perustamiseksi Kemi-
31519: järven kuntaan. Liitteet IX,74. s. 379. L. Heimosoturit: - Ks. Viron retki.
31520: Mtv:aan 135.
31521: - Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 167 toimenpi- Heinola: - Ks. Rautatiet.
31522: te~stä emäntäkoulun perustamiseksi Lapin lää-
31523: niin. Liitteet IX,75, s. 381. L. Mtv:aan 135.
31524: Helmenpyynti: - Ks. Vesistöt.
31525: Ensiapukod.it: - Ks. Sairaalat.
31526: Helsingin yleinen sairaala: - Ks. Sairaalat.
31527: Etelä-Saimaan keskussa.iraala: - Ks. Sairaalat.
31528: Hengenviljely: - Ks. Suomen Akatemia.
31529: Etelä-Suomi: - Ks. Metsätalous.
31530:
31531: Etunimi: Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 9 Henkikirjoitus: - Ks. Kunnallisvaalit.
31532: toimenpiteistä etunimikokoelman laatimiseksi
31533: Hierojat: - Ks. Sairaalat.
31534: ohjeena etunimien määräämiselle. Liitteet
31535: II,3. s. 37. L. Lv:aan 124.
31536: Hinnat: - Ks. Tuotantoministeriö.
31537: Evakuoidut: - Ks. Pohjois-Suomi.
31538: Hirvineva Oy.: - Ks. Kuivatustyöt.
31539:
31540: Hoitopäiväavustus: - Ks. Sairaalat.
31541: F.
31542: Filmit: - Ks. Opetuselokuvat. Huoltoeläke: - Ks. Sotatapaturma.
31543:
31544: Friitala: - Ks. Sillat. Huoneistot: Ed. Karppisen y. m. toiv. al. n:o 179
31545: toimenpiteistä huoneistojen käytön tehostami-
31546: seksi. Liitteet X,u. s. 414. L. Työv:aan
31547: 136.
31548: G. - Ks. Asunto-olot.
31549: Geologinen tutkimus: Ed. Soinisen y. m. rah. al.
31550: n: o 33 korotetun määrärahan osoittamisesta Hyvinkää: - Ks. Maatalouskoulut.
31551: käytönnöllis-geologisia tutkimuksia varten. Liit-
31552: teet IV,74. s. 564. L. Vv:aan 2018. Hämeen Museo: - Ks. Museot.
31553: 6 Asialuettelo 1946.
31554:
31555:
31556: I. Juhlatila.tsuudet: - Ks. Leimavero.
31557:
31558: Dsalmi: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 5 Juustomestarit: - Ks. ~feijerikoulut.
31559: määrärahan osoittamisesta Iisalmen vesistön
31560: tulvavedenpinnan järjestelytöiden alullepane- Juutalaiset: Ks. Kansalaissuoja.
31561: miseen. Liitteet IV,44. s. 112. L. Vv:aan
31562: 123. Jyväskylä: Ks. Kansalaissota. Postilaitos.
31563: Rautatiet. Urheilu.
31564: Ikälisät: - Ks. Kansakoulut. Virkamiehet.
31565: Jälleenrakennus: - Ks. Karjanjalostus. Pohjois-
31566: Dmoittamisvelvollisuus: - Ks. Kunnallisverotus. Suomi. Rahtiavustukset. Rakennustoiminta.
31567:
31568: Dmoitus: - Ks. Kunnallishallinto. Järvenpää: - Ks. Karjanhoitokoulut.
31569:
31570: Dtamat: - Ks. Leimavero. Järvet: - Ks. Vesistöt.
31571:
31572: Inari: - Ks. Vesireitit.
31573:
31574: Inflatio: - Ks. Korvauslaki. Kunnallisverotus.
31575: K.
31576: Kainuu: - Ks. Sähkövoima.
31577: Invaliidit: Ed. Hukarin y. m. lak. al. n:o 39
31578: laiksi eläkkeistä eräille vuoden 1918 kansa- Kaivostoiminta: - Ks. Otanmäki.
31579: laissodan johdosta vahingoittuneille tai sairas-
31580: tuneille sekä heidän perheenjäsenilleen. Liit- Kajaani: Ed. Mustosen rah. al. n:o 105 määrä-
31581: teet X,7. s. 407. L. Työv:aan 122. rahan osoittamisesta asema-alueen läpi johta-
31582: - Ed. J"årvisen y. m. toiv. al. n:o 183 vapaa- van alikäytävän rakentamiseksi Kajaaniin.
31583: ehtoiseen invaliidihuoltoon myönnettävien Liitteet IV,t46. s. 663. L. Vv:aan 2024.
31584: avustusvarojen jakamisesta Invaliidijärjestöjen
31585: Keskusliiton kautta. Liitteet X,15. s. 419. L. Kalanviljelys: - Ks. Kalastus.
31586: Työv:aan 136.
31587: - Ed. E. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 184 avus- Kalastus: Ed. Mäkelän y.m. rah. al. n:o 2 maa-
31588: tuksen myöntämisestä Invaliidijärjestöjen rärahan osoittamisesta Suomen Pienviljeljäin
31589: Keskusliitolle. Liitteet X,16. s. 420. L. Liitolle kalatalousneuvontaa varten. Liitteet
31590: Työv:aan 136. IV,41. s. 108. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
31591: - Ks. Kansalaissota. Tontti. lausunto Mtv:lta 122.
31592: - Ed. Brommelsin y.m. rah. al. n:o 89 määrä-
31593: Itä- ja Suur-Savo: - Ks. Maatalouskoulut. rah81I1 osoittamisesta ilainoiksi a=attikalasta-
31594: jien perustamille kalataloudellisiHe yhdistyksill.le.
31595: Itiraja.: - Ks. Pohjois-Suomi. Rahtiavustukset. Liitteet IV,130. s. 638 ja 639. L. Vv:aan 2022.
31596: - Ed. Bryggarin y. m. toiv. al. n:o 66 kalastus-
31597: oikeuden saattamisesta maanomistuksesta riip-
31598: J. pumattomaksi. Liitteet VII,20. s. 188. L.
31599: Jalkinepula: - Ks. Maatalous. Ltv:aan 128.
31600: - Ed. Miikin y. m. toiv. al. n:o 144 toimenpi-
31601: Jatkokoulut: - Ks. Ammattikoulut.
31602: teistä kalanviljelyslaitosten lisäämiseksi. Liit-
31603: Johtoverkosto: - Ks. Sähkövoima. teet IX,52. s. 343. L. Mtv:aan 134.
31604: - Ed. U. Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 145 ·toi-
31605: Jokien perkaus: Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o menpiteistä kalanviljelyksen järjestelmälli-
31606: 95 korotetun määrärahan osoittamisesta jokien seksi edistämiseksi. Liitteet IX153. a. 344. L.
31607: perkaamiseen. Liitteet IV,t36. s. 647. L. Mtv:aan 134.
31608: Vv:aan 2023. - Ed. Holilstenin y. m. toiv. al. n:o 146 toimen-
31609: - Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. n:o 140 korotetun piteistä ajanmukaisen kalastusopiston ja. sii-
31610: määrärahan osoittamisesta pienehköjen jokien hen kuuluvien koeasema.in ja -laitOBten ai-
31611: perkaustöitä varten. Liitteet IV,lSl. s. 700. kaansaamiseksi. Liitteet IX,54. s. 345 ja 347.
31612: L. Vv:aan 2026. L. Mtv:aan 134.
31613: Asialuettelo 19~6. 7
31614:
31615: - Ed. Rosenbergin y. m. toiv. al. n:o 147 esi- ~unopettajien ja -opettajattarien avustamiseen.
31616: tyksen antamisesta ammattikalastajain kalas- Liitteet IV,sa . .a. 578. L. Vv:aan 2019.
31617: tusveneiden ja pyydysten yleisestä maksutto- - Ed. Brommelsin y. m, toiv. al. n:o 82 toimen-
31618: masta vakuuttamisesta valtion toimesta. Liit- piteistä kansakoulunopettajain palkkausta kos-
31619: teet IX,55, s. 349 ja 350. L. Mtv:aan 134. kevain määräysten muuttamiseksi. Liitteet
31620: - Ed. Inkisen y. m. toiv. al. n:o 149 toimenpi- VIII,12. s. 221 ja 222. L. Siv:aan 130.
31621: teistä kalastustarvikkeiden kotimaisen tuotan- - Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 84 toimenpi-
31622: non kohottamiseksi. Liitteet IX,57. s, 355. teistä lapinkielisen opetuksen laajentamiseksi
31623: L. Mtv:aan 134. kansakouluissa. Liitteet VIII,I4, s. 225. L.
31624: - Ed. österholmin y. m. toiv. al. n:o 150 esityk- Siv:aan 130.
31625: ·sen antamisesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- - Ed. Karppisen y. m. toiv. al. n:o 85 lappa-
31626: ja menoarvioon kalastuselinkeinoa edistävien laisten omakielisestä opetuksesta. Liitteet
31627: järjestöjen avustamiseksi. Liitteet IX,5s. s. VIII,t5. s. 226. L. Siv:aan 130.
31628: 356 ja 357. L. Mtv:aan 134. - Ks. Ammattikoulut. Opetuselokuvat. Oppivel-
31629: - Ed. österholmin y. m. toiv. al. n:o 151 mää- vollisuus. Pohjois-Suomi. Virkamiehet.
31630: rärahasta !ainoiksi ja avustuksiksi ammatti-
31631: kalastajille kalanpyydysten hankkimista var- Kansalaisjärjestöt: - Ks. Tontti.
31632: ten. Liitteet IX,59, s. 358 ja 359. L. Mtv:aan
31633: 134. Kansalaissota: Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 56
31634: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 152 toimenpi- määrärahan osoittamisesta muistokiven pystyt-
31635: teistä Pohjanlahden pohjoisten lohenkalastus- tämiseksi Jyväskylään vuoden 1918 tapauksissa
31636: paikkain kalastusoikeuksien uudelleen järjes- henkensä menettäneiden haudalle. Liitteet
31637: tämiseksi. Liitteet IX,6o. s. 360. L. Mtv:aan IV,97. s. 594. L. Vv:aan 2020.
31638: 134. - Ed. Hukarin y. m. rah. al. n:o 97 määrärahan
31639: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 153 toimen- osoittamisesta vuoden 1918 sodassa punaåsten
31640: piteistä Simojoen ruoppaamiseksi lohenkalas- puolella invaliidiksi tulleiden korvauksen suo-
31641: tuksen edistämiseksi. Liitteet IX,ot. s. 361. rittamiseen. Liitteet IV,I38. s. 649. L. Vv:aan
31642: L. Mtv:aan 135. 2023.
31643: - Ks. Vesistöt. Yliopisto. Ks. Invaliidit.
31644:
31645: Xalastusopisto: - Ks. Kalastus. Kansalaissuoja: Ed. Rosenbergin y. m. toiv. al.
31646: n:o 4 esityksen antamisesta kansalaisten ro-
31647: Xalastustarvikkeet: - Ks. Kalastus. dun ja kansallisuuden suojaamiseksi. Liitteet
31648: I,to. s. 25 ja 26. L. Prv:aan 123.
31649: Xalatalous: - Ks. Kalastus. Yliopisto.
31650: Kansallinen vähemmistö: - Ks. Kansalaissuoja.
31651: Xalliinajanlisä: - Ks. Kansakoulut.
31652: Kansanhuolto: - Ks. Luovutusvelvollisuus, Maa-
31653: Xa.nnaksen yhteislyseo: - Ks. Oppikoulut. talous. Maitotalous. .Säännöstely.
31654:
31655: Kansakoulut: Ed. Lumpeen- y. m. lak. al. n:o 12 Kansankorkeakoulu: - Ks. Alkio-opisto.
31656: laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista an-
31657: netun lain muuttamisesta. Liitteet IV,6. s. Kansanopistot: Ed. Brommelsin y. m. toiv. al.
31658: 56. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto n:o 81 toimenpiteistä kansanopistojen opetta·
31659: Siv:Ita 120. jain ja toimenhaltijain palkka- ja eläke-etu-
31660: -Ed. Rantamaan y. m. rah. al. n:o 38 määrära- jen parantamiseksi. Liitteet VIII,u. s. 217
31661: han osoittamisesta kansakoUJluun kuuluvain kes- ja 219. L. Siv:aan 130.
31662: kikoulujen perustamiseksi kolooilutarkoituksessa. - Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 83 määrä-
31663: Liitteet IX,79. s. 572. L. Vv:aan 2019. rahasta Kuusamon kansanopiston jälleenra-
31664: - Ed. Malkamäen y. m. rah. al. n: o 39 korotetun kent~~;miseksi. Liitteet VIII,13. s. 224. L.
31665: määrärahan osoittamisesta kansakouluun kuulu- Siv:aan 1il0.
31666: vien keskikoulujen ylläpitämiseksi. Liitteet
31667: IV,so. s. 573. L. Vv:aan 2019. Kansansivistystoiminta: - Ks. Yliopisto.
31668: - Ed. Brommelsin y. m. rah. al. n :o 42 korotetun
31669: määrärahan osoittamisesta sairaiden kansakou- Kantohinnat: - Ks. Metsätalous.
31670: 8 Asialuettelo 1946.
31671:
31672: Karja: Ed. Hukarin y. m. toiv. al. n:o 129 toi- Ka.upunkiopettajat: - Ks. Kansakoulut.
31673: menpiteistä pieneläjien karjatalouden tukemi-
31674: seksi. Liitteet IX,37. s. 324. L. Mtv:aan 133. Keksijäin tukira.hasto: Ed. Kulovaaran y. m. toiv.
31675: - Ed. Rinteen y. m. toiv. al. n:o 130 toimenpi- al. n:o 90 to~menpiteistä vähävaraisten kek-
31676: teistä maattomien ja vähämaisten karjanomis- sijäin tukirahaston perustamiseksi. Liitteet
31677: tajain rehunsaannin turvaamiseksi. Liitteet VIII,2o. s. 236. L. Siv:aan 130.
31678: IX,ss. s. 325. L. Mtv:aan 133 .
31679: .,--- Ed. Hirvensalon y. m. toiv. al. n:o 131 esityk- Kemi: - Ks. Postilaitos. Puhelinlaitos.
31680: sen antamisesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo-
31681: ja menoarvioon karjanjalostusyhdistysten toi- Kemijärvi: - Ks. Emäntäkoulut. Maantiet.
31682: minnan tukemiseksi. Liitteet IX,39. s. 326.
31683: L. Mtv:aan 133. Kenkäpula: - Ks. Maatalous.
31684: ~ Ks. Laidun. Luovutusvelvollisuus. Maitota-
31685: lous. Kerhotyö: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 51 mää·
31686: rärahan osoittamisesta Paimion kerhoneuvoja·
31687: Ka.rja.k:ot: - Ks. Maatalous. opistotilan kurssitoimintaan tarvittavien opet-
31688: tajavoimien palkkaamiseksi. Liitteet IV,92. s.
31689: Karjanhoitokoulut: Ed. Lampisen y. m. rah. al. 589. L. Vv:aan 2019.
31690: n: o 78 määrärahan osoittamisesta Järvenpään - Ks. Maatalous.
31691: karjanhoitokoulun koulurakennuksen laajenta-
31692: mista varten. Liitteet IV,119. s. 621. L. Kerrostalot: - Ks. Rakennustoiminta.
31693: Vv:aan 2021.
31694: Keskikoulut: - Ks. Kansakoulut.
31695: Karjanjalostus: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o
31696: 62 määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Keski-Pohjanmaa: - Ks. Kasvinviljelys.
31697: Karjanjalostusyhdistykselle tuhoutnneen toimi-
31698: talon jälleenrakentamisesta aiheutnneen ~ainan Keskisuuruinen teollisuus: - Ks. Teollisuus.
31699: maksamiseen. Liitteet IV,to3. s. 600. L. Vv :aan
31700: Keskussairaala: - Ks. Sairalat.
31701: 2020.
31702: - Ks. Karja.
31703: Ketunpyynti: - Ks. Metsästys.
31704: Karjanrehu: - Ks. AIV-rehu. Rehu.
31705: Kielilaki: Ed. von Bornin lak. al. n:o 4 laiksi
31706: Ka.rjatalouskoulut: - Ks. Maatalouskoulut. kielilain muuttamisesta. Liitteet !,4. s. 13 ja
31707: 15. L. Prv:aan 120.
31708: Karja.taloustuotteet: - Ks. Luovutusvelvollisuus.
31709: Maitotalous. Kielira.ja.: - Ks. Kuntain rajat.
31710:
31711: Ka.svatusapu: - Ks. Kansakoulut. Virkamiehet. Kielisuoja.: - Ks. Kansalaissuoja.
31712:
31713: Kasvinviljelys: Ed. Rollstenin y. m. toiv. al. n:o Kiinteistöt: - Ks. Verotus.
31714: 170 toimenpiteistä kasvinviljelyskoeaseman ai-
31715: kaansaamiseksi Lounais-Suomea ja Ahvenan- Kilpislampi: Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 30
31716: maata varten. Liitteet IX,7s. s. 384 ja 385. tutkimuksen toimittamisesta Kilpislammen
31717: L. Mtv:aan 136. malmialueen metallivaroista. Liitteet IV,28. s.
31718: - Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 171 toimen- 90. L. Vv:aan 125.
31719: piteistä valtion kasvinviljelyskoeaseman pe-
31720: rustamiseksi Keski-Pohjanmaalle. Liitteet Kirjailijat: Ed. Mäkelän y. m. toiv. al. n:o 91
31721: IX,79. s. 386. L. Mtv:aan 136. toimenpiteistä nuorten kirjailijain aseman pa-
31722: rantamiseksi. Liitteet VIII,21. s. 237. L.
31723: Kaupan ra.tiona.lisoiminen: - Ks. Tuotantominis- Siv:aan 130.
31724: teriö.
31725: Kirjasto: - Ks. Eduskunnan kirjasto.
31726: Kaupungit: - Ks. Asunto-olot. Kunnallisvero-
31727: tus. Kirkko: - Ks. Pohjois..Suomi.
31728: Asialuettelo 1946.
31729:
31730:
31731: Kiuruvesi: - Ks. Pienviljelijäkoulut. korvaukseen oikeutetuille. Liitteet IV,21. s.
31732: 81. L. Vv:aan 125.
31733: Koea.semat: - Ks. Kalastus. Kasvinviljelys. Maa- - Ed. H. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 24 toisen
31734: talous. korvauslain mukaan Pohjois-Suomen asuk-
31735: kaille maksettavien korvausten korottamisesta.
31736: Koetilat: Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o 71 Liitteet IV,22. s. 82. L. Vv:aan 125.
31737: määrärahan osoittamisesta rakennustoimintaa
31738: varten Viikin ja Malminkartanon opetus- ja Kotiapulainen: - Ks. Verotus.
31739: koetiloilla. Liitteet IV,112. s. 610. L. Vv:aan
31740: 2021. Kotipuutarhakoulut: - Ks. Puutarhakoulut.
31741:
31742: Koetoiminta: - Ks. Maatalous. Kotitalous: Ed. E. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 3
31743: määrärahan osoittamisesta kotitalous- ja koti-
31744: Kokemäenjoki: - Ks. Sillat. teollisuusneuvonta-asemien opettajien palk-
31745: kausta, työvälinehankintoja ja neuvontatoi-
31746: Konea.semat: - Ks. Maatalous. mintaa varten. Liitteet IV,42. s. 109. L.
31747: Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Mtv:lta,
31748: Koneyhtymät: - Ks. Pienviljelys. 122.
31749: Ed. Heljaksen y. m. rah. al. n:o 4 määrärahan
31750: Konsulentit: - Ks. Hedelmänviljelys. Kotita- osoittamisesta Toivalan naiskotiteollisuuskoulun
31751: lous. Maatalous. kotitalousopettajan paikkaamista varten. Liit-
31752: teet IV,42. s. lll. L. Vv:aan, jonka tulee
31753: Korkeakoulut: - Ks. Yliopisto. pyytää lausunto Mtv :lta, 123.
31754: - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 165 määrä-
31755: Korkein maatalousopetus: - Ks. Yliopisto. rahasta kotitalousneuvojain pikakoulutuskurs-
31756: sien järjestämistä varten. Liitteet IX, 7 3. s.
31757: Korkein puutarhaopetus: - Ks. Yliopisto. 378. L. Mtv:aan 135.
31758: - Ks. YHopisto.
31759: Korkotulot: Ks. Kunnallisverotus.
31760:
31761: Korsholma: Kotitalouskoulut: Ed. Hiilelän y. m. toiv. al.
31762: Ks. Emäntäkoulut.
31763: n:o 163 määrärahasta Aitoon kotitalouskeski-
31764: Korvaus: - Ks. Korvauslaki. Poliittiset vangit. koulun käytännön aineiden opettajain paik-
31765: Sotatapaturma. Tapaturma. Työväenjärjestöt. kaamista varten. Liitteet IX,71. s. 375. L.
31766: Urheiluseurat. Viron retki. Mtv:aan 135.
31767: - Ks. Emäntäkoulut. Maatalouskoulut.
31768: Korvauslaki: Ed. Tervon y. m. lak. al. n:o 8
31769: laiksi toisen korvauslain 4 § :n muuttamisesta. Kotiteollisuuskoulut: Ed. Luostarisen y. m. rah.
31770: Liitteet IV,2. s. 44. L. Vv:aan 120. al. n:o 81 määrärahan osoittamisesta avustuk-
31771: - Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o 9 laiksi sen ja lainan myöntämiseen Savonlinnan nais-
31772: toisen korvauslain 4 § :n muuttamisesta Liit- kotiteollisuuskoulun koulutalon rakentamista
31773: teet IV,3. s. 47. L. Vv:aan 120. varten. Liitteet IV,122. s. 627. L. Vv:aan
31774: - Ed. P. Tervon y. m. lak. al. n:o 10 laiksi toi· 2022.
31775: sen korvauslain 22 ja 24 § :n muuttamisesta. Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 164 määrä-
31776: Liitteet IV,4. s. 49. L. Vv:aan 120. rahasta Savonlinnan naiskotiteollisuuskoulun
31777: - Ed. Paksujrulan y. m. toiv. al. n:o 21 toimen- koulutalon rakentamista varten. Liitteet
31778: piteistä toisessa korvauslaissa olevan kor- IX,72. s. 376. L. Mtv:aan 135.
31779: vauksien vähennysasteikon alentamiseksi. Liit- Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 168 määrä-
31780: teet IV,19. s. 78. L. Vv:aan 125. rahasta valtion kotiteollisuuskoulujen perus-
31781: - Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 22 toimenpiteistä tamista varten. Liitteet IX,7G. s. 382. L.
31782: korvauksen suorittamiseksi toisen korvauslain Mtv:aan 135.
31783: perusteella eräiden vuokra-alueiden menetyk· - Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 169 toimenpi·
31784: sestä. Liitteet IV,20. s. 79. L. Vv:aan 125. piteistä Rovaniemen Naiskotiteollisuuskoulun
31785: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv al. n:o 23 toimen- ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet IX,77. s.
31786: piteistä inflatiokorvauksen maksamiseksi 383. L. J\Hv:aan 136.
31787: eräille vuoden 1942 korvauslain perusteella ...:... Ks. Kotitalous.
31788:
31789:
31790: 2
31791: 10 Asialuettelo 1946.
31792:
31793: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut. hallituksesta kaupungissa annettujen asetusten
31794: Kalastus. Kansakoulut. Maatalouskoulut. Met- muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 152. L.
31795: säkoulut. Opetuselokuvat. Oppikoulut. Oppi- Ltv:aan 121.
31796: velvollisuus. Pienviljelijäkoulut. Puutarhakou- ~ Ed. Talvion y. m. lak. al. n :o 18 laiksi tulo-
31797: lut. jen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisvero-
31798: tusta varten annetun lain muuttamisesta. Liit-
31799: Kovjoki: - Ks. Rautatiet. teet VII,5. s. 161. L. Ltv:aan 121.
31800: - Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 31 määrärahan
31801: Kristiinankaupunki: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta avustukseksi kunnille, joissa
31802: n. s. lapsivähennys huomattavammin korottaa
31803: Kuhmo: - Ks. Postilaitos. kunnallisveroäyrin hintaa. Liitteet IV,72. s.
31804: 562. L. Vv:aan 2018.
31805: Kuivatustyöt: Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 90 - Ed. Kujalan y. rri. toiv. al. n:o 54 esityksen
31806: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen ve· antamisesta kunnallisverotuksen uudistami-
31807: den vaivaamien vilje,lyskelpoisten maiden sesta. Liitteet VII,s. s. 166. L. Ltv:aan 127.
31808: kuivattamiseen. Liitteet IV,l31. s. 640. L. - Ed. Uusitalon y. m. toiv. al. n :o 55 esityksen
31809: Vv:aan 2023. antamisesta kunnallisverolainsäädännön uudis·
31810: - Ed. E. Koiviston rah. al. n:o 91 määrärahan tamisesta viljellyn maan verotusta silmällä
31811: osoittamisesta tutkimuksen toimittamista var· pitäen. Liitteet VII,9. s. 168. L. Ltv:aan 127.
31812: ten Pohjois-Suomen valtion hallinnassa ole- - Ed. Laineen y. m. toiv. al. n:o 56 esityksen
31813: vien suoalueiden viljelykseen ottamiseksi. antamisesta lääkärinpalkkioiden ja sairaala-
31814: Liitteet IV,l32. s. 641. L. Vv:aan 2023. kustannusten vähentämisestä kunnallisvero-
31815: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n: o 92 määrärahan tuksessa. Liitteet VII,10. s. 169. L. Ltv:aan
31816: osoittamisesta Hirvineva Oy: lle myönnettävää 127.
31817: kuoletuslainaa varten. Liitteet IV,l33. s. 643. - Ed. Valanteen toiv. al. n:o 57 esityksen an-
31818: L. Vv:aan 2023. tamisesta laiksi eräiden osuuskuntien vero·
31819: - Ed. Miettusen y. m. rah. al. n : o 93 määrärahan helpotusten poistamisesta kunnallisverotuk·
31820: osoittamisesta Pohjois-Suomen suurten viljelys· sessa. Liitteet VII,u. s. 170. L. Ltv:aan
31821: kelpoisten suoalueiden saattamiseksi viljelyk· 127.
31822: seen. Liitteet IV,l34. s. 645. L. Vv:aan 2023. - Ed. Tuurnan y. m. toiv. al. n:o 58 esityksen
31823: - Ed. Koukkarin y. m. rah. al. n:o 94 määrära· antamisesta useammassa kunnassa saadun elin·
31824: han osoittamisesta Oulun läänin viljelyskelpoi· keino-, liike- tai ammattitulon verotuspaikasta
31825: simpien soiden kuivattamista varten. Liitteet ja verotettavan tulon jakamisesta eri kun·
31826: IV,l35. s. 646. L. Vv:aan 2023. tien kesken. Liitteet VII,12. s. 172. L.
31827: Ltv:aan 127.
31828: Xulkutautisairaalat: - Ks. Sairaalat. - Ks. Verotus.
31829:
31830: Kunnalliset sähköyhtymät: - Ks. Sähkövoima. Kunna.nsairaalat: - Ks. Sairaalat.
31831: Xunnallishallinto: Ed. Laineen y. m. lak. al Kunnantiet: Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o
31832: n :o 17 laiksi maalaiskuntain kunnallislain 252 esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
31833: 32 §:n muuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 160. 1946 tulo· ja menoarvioon kunnan ja kylä-
31834: L. Ltv:aan 121. teiden rakentamista varten. Liitteet XII,61.
31835: Kunnallisvaalit: Ed. Kivisalon y. m. lak. al. n:o s. 514 ja 515. L. Kulkv:aan 141.
31836: - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 253 maara-
31837: 16 laeiksi maalaiskuntain kunnallislain 9 § :n
31838: rahasta avustukseksi kunnan· ja kyläteiden
31839: ja kaupunkien kunnallislain 10 § :n muuttami·
31840: kunnostamista varten. Liitteet XII,62. s. 516.
31841: sesta. Liitteet VII,3. s. 158. L. Ltv:aan 121.
31842: L. Kulkv:aan 141.
31843: Kunnallisverotus: Ed. P. Tervon y. m. lak. al. - Ks. Maantiet.
31844: n:o 14 laeiksi maalaiskuntain kunnallishallin·
31845: nosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa Kunnat: - Ks. Pohjois-Suomi. Sairaalat. Sähkö-
31846: annettujen asetusten muuttamil;esta. Liitteet voima. Väkijuomat.
31847: VII,l. s. 149. L. Ltv:aan 121.
31848: - Ed. Talvion y. m. lak. al. n:o 15 laeiksi maa· Kuntain rajat: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al.
31849: Jaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis· n :o 3 kuntain rajojen uudelleen järjestelystä.
31850: Asialuettelo 1946. 11
31851:
31852: kielirajan mukaan. Liitteet I,9. s. 22 ja 23. Lainat: - Ks. Asunto-olot. Kalastus. Pohjois-
31853: L. Prv:aan 123. Suomi. Sähkövoima.
31854:
31855: Kuoletuslaina.t: - Ks. Asunto-olot. Laiva.miehet: - Ks. Merimiehet.
31856:
31857: Kuolinpesä.t: - Ks. Kunnallisverotus. Laivaväylä: - Ks. TalvHiikenne.
31858:
31859: Kuuromykät: - Ks. Maatalouskoulut. Lakkautetut urheiluseurat: - Ks. Urheiluseurat.
31860:
31861: Kuusamo: - Ks. Kansanopistot. Puhelinlaitos. Lampaanhoito: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o
31862: Rakennustoiminta. Rautatiet. 64 määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
31863: Lammas- ja Villa r. y:n toiminnan tukemi-
31864: Kylätiet: - Ks. Kunnantiet. Maantiet. seksi. Liitteet IV,I05. s. 602. L. Vv:aan
31865: 2020.
31866: Kä.mpät: - Ks. Metsätyöt.
31867: Lannanhoito: - Ks. JUaatalous. Pienviljelys.
31868: Kätilöopisto: Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n:o 45
31869: toimenpiteistä uuden kätilöopiston rakentami- Lapinkieli: - Ks. Kansakoulut.
31870: seksi Helsinkiin. Liitteet VI,2.. s. 131. L.
31871: Tv:aan 127. Lappalaiset: Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 86
31872: määrärahasta Samii Litto-Saamelaisten yh-
31873: Köyhäinhoito: Ed. Sormusen y. m. lak. al. n :o 19 distys r. y:n toiminnan tukemiseksi. Liitteet
31874: laiksi köyhäinhoitolain 51 ja 52 § :n muutta- VIII,16. s. 227. L. Siv:aan 130.
31875: misesta. Liitteet VII,s. s. 163. L. Ltv:aan - Ks. Kansakoulut.
31876: 121.
31877: - Ed. Penttalan y. m. toiv. al. n:o 61 esityksen Lappeenranta: Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 71
31878: antamisesta köyhäinhoitolain köyhäinhoidon esityksen antamisesta Lappeenrannan kaupun-
31879: korvaamista koskevain säännösten muuttami- gin ja Lauritsalan kauppalan oikeuttamisesta
31880: sesta. Liitteet VII,I5. s. 180. L. Ltv:aan 128. pakkoJunastamaan alueeltaan niiden säännöl-
31881: liselle kehitykselle tarpeellisia maa-alueita.
31882: Liitteet VII,25. s. 195. L. Ltv:aan 128.
31883: L. - Ks. Satamat.
31884: Lahjavero: - Ks. Perintöoikeus.
31885: Lappi: - Ks. Autoliikenne. Emäntäkoulut. Kor-
31886: vauslaki. Kuivatustyöt. Pohjois-Suomi. Rah-
31887: Lahti: - Ks. Oppikoulut. Sillat.
31888: tiavustuk.set. Sika talous.
31889: Laidun: Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 63 koro-
31890: Lapset: - Ks. Elatusvelvollisuus. Kunnallisve-
31891: tetun määrärahan osoittamisesta Laidunyhdi.s-
31892: rotus. Maataloustyöt. Oppivelvollisuus. Per-
31893: tyksen toimintaa varten. Liitteet IV,lo4. s.
31894: helisä. Verotus.
31895: 601. L. Vv:aan 2020.
31896: - Ed. Hietasen y. m. toiv. al. n:o 127 esityksen
31897: Lastaustyöt: - Ks. Satamatyöt.
31898: antamisesta laiksi karjan Iaiduntamisesta
31899: suurmaanomistajien metsämailla. Liitteet
31900: Lastenparantolat: - Ks. Sairaalat.
31901: IX,3;;. s. 322. L. Mtv:aan 133.
31902: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 128 toimen-
31903: Laululruorot: - Ks. Nuorisotoiminta.
31904: piteistä riittävän karjanlaitumen turvaami-
31905: seksi pienviljelijöille. Liitteet IX,ss. s. 323.
31906: Lauritsala.: - Ks. Lappeenranta.
31907: L. Mtv:aan 133.
31908: - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 133 määrä-
31909: Lehmä: - Ks. Karja.
31910: rahasta Laidunyhdistyksen toimintaa varten.
31911: Liitteet IX,4l. s. 329. L. Mtv:aan 133.
31912: Leimavero: Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 18
31913: L&idunraiva.us: - Ks. Uudisraivaus. esityksen antamisesta leimaverolain muuttami-
31914: sesta. Liitteet IV,I6. s. 74. L. Vv:aan 125.
31915: La.idunyhdistys: - K.s. Laidun. - Ed. Rinteen y. m. toiv. al. n:o 19 esityksen
31916: 12 Asialuettelo 1946.
31917:
31918: antamisesta eräiden juhlatilaisuuksien vapaut- aluelääkärin asunnon rakentamista varten.
31919: tamisesta verosta. Liitteet IV,17. s. 75. L. Liitteet VI,o. s. 141. L. Tv:aan 127.
31920: Vv:aan 125. - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 53 mää-
31921: rärahasta aluesairaalan ja lääkärin asunnon
31922: Leiritoiminta: - Ks. Retkeily. rakentamiseksi Sallan kuntaan. Liitteet VI,to.
31923: s. 142. L. Tv:aan 127.
31924: Lenin-museo: - Ks. Museot. - Ks. Sairaalat.
31925:
31926: Lennätinlaitos: - Ks. Po.stilaitos.
31927: M.
31928: Liikahakkuu: - Ks. Metsätalous. Maakunta.-arkeolog:it: - Ks. Museot.
31929:
31930: Liikennevakuutus: Ed. Långin y. m. toiv. al. Maalaiskunnat: - Ks. Kunnallishallinto. Kun-
31931: n:o 25 esityksen antamisesta pakollisen lii- nallisverotus. Virkamiehet. Väkijuomat.
31932: kennevakuutuksen siirtämisestä valtion hoi-
31933: dettavaksi. Liitteet IV,2s. s. 83. L. Vv:aan, Maaltapako: - K.s. Asunto-olot.
31934: jonka tulee pyytää lausunto Lv:lta, 12.5.
31935: Maamieskoulut: - Ks. Maatalouskoulut.
31936: Lisenssit: - Ks. Virastot.
31937: Maa.uha.nkintalak.i: Ed. Virolaisen y. m. lak. al.
31938: Lisähuoltoeläke: - Ks. Sotatapaturma. n:o 22 laiksi maanhankintalain muuttamisesta.
31939: Liitteet IX,1. s. 261. L. Mtv:aan 121.
31940: Lohenkalastus: - Ks. Kalastus. - Ed. P. Tervon lak. al. n:o 23 laiksi maanhan-
31941: kintalain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 263.
31942: Loma: - Ks. Merimiehet. L. Mtv:aan 121.
31943: - Ed. Pusan y. m. lak. al. n:o 24 laiksi maan-
31944: Lounais-Suomi: - Ks. Kasvinviljelys. hankintalain muuttamisesta. Liitteet IX,s. s.
31945: 267. L. Mtv:aan 121.
31946: Loviisa: - Ks. Rautatiet. - Ed. V. Eskolan y. m. lak. al. n:o 25 laiksi
31947: maanhankintalain 1 ja 36 §:n muuttamisesta.
31948: Lunastusoikeus: - Ks. Vuokrasuhteet. Liitteet IX,4. s. 270. L. Mtv:aan 121.
31949: - Ed. Lepistön y. m. lak. al. n:o 26 laiksi maan-
31950: Luotto: - Ks. Maatalous. hankintalain 12 ja 15 §:n muuttamisesta. Liit-
31951: teet IX,5, s. 272. L. Mtv:aan 121.
31952: Luovutettu alue: - Ks. O.sakeleimaus. - Ed. Rantalan y. m. lak. al. n:o 27 laiksi maan-
31953: hankintalain 49 § :n muuttamisesta. Liitteet
31954: Luovutusvelvollisuus: Ed. Hautalan y. m. lak. al. IX,6. s. 274. L. Mtv:aan 121.
31955: n:o 30 laiksi eräiden luovutusvelvollisten va- - Ed. Köllin y. m. lak. al. n:o 28 laiksi maan-
31956: pauttamisesta maa- ja karjataloustuotteiden hankintalain 65 ja 66 § :n muuttamisesta.
31957: luovutusvelvollisuudesta. Liitteet IX,o. s. 280. Liitteet IX,7. s. 276. L. Mtv:aan 122.
31958: L. Mtv:aan 122. - Ed. Ikosen y. m. lak. al. n:o 29 laiksi m!lian-
31959: - Ed. J. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 132 toimen- hankintalain 156 § :n muuttamisesta. Liitteet
31960: piteistä maa- ja karjataloustuotteiden luo- IX,s. s. 278. L. Mtv:aan 122.
31961: vutusvelvolli.~uuden muuttamiseksi. Liitteet - Ed. Köllin y. m. toiv. al. n:o 104 maanhan-
31962: IX,4o. s. 327. L. Mtv:aan 133. kintalain asteittaisesta toimeenpanosta. Liit-
31963: - Ks. Säännöstely. teet IX,12. s. 287. L. Mtv:aan 131.
31964: - Ed. J. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 105 toi-
31965: Lyseot: - Ks. Oppikoulut. menpiteistä maanhankinta- ja pika-asutu~la
31966: kien mukaan luovutettavan omaisuuden kor-
31967: Lääkärinpalkkio: - Ks. KunnRllisverotus. vaamiseksi realiarvoa vastaavasti. Liitteet
31968: IX,13. s. 288. L. Mtv:aan 131.
31969: Lääkärit: Ed. Salon y.m. toiv. al. n:o 52 esityk- - Ed. HiekkaJan y. m. toiv. al. n:o 106 asutus-
31970: sen antamisesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- keskusten elintarvikehuollon huomioon otta-
31971: ja menoarvioon Säräisniemen aluelääkäripii- misesta maanhankintalain täytäntöönpanossa.
31972: rin perustamista, Jääkärin pRlkkaamista ja Liitteet IX,t4. s. 289. L. Mtv:aan 131.
31973: ABialuettelo 1946. 13
31974:
31975: - Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o lOi toimen- - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 122 maarara-
31976: piteistä maanhankintalain vastaisten hakkui- han osoittamisesta Sarakylän-Kouvan tien ja
31977: den lopettamiseksi asutukseen käytettäviltä siihen liittyvän Kouvanjoen asutusalueen
31978: alueilta. Liitteet IX,15. s. 291. L. Mtv:aan tien kunnostamista varten. Liitteet IV,16::.
31979: 132. s. 682. L. Vv:aan 2025.
31980: Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 123 määrära-
31981: Maantiet: Ed. Luukan rah. al. n:o 111 määrä- han osoittamisesta Kouvan-Anetjärven tie-
31982: rahan osoitamisesta maantien rakentamiseksi työn .aloittamista varten. Liitteet IV,164. s.
31983: Toijwlan-Viialan maantieltä Konhon rauta- 683. L. Vv:aan 2025.
31984: tieseisakkeelle. Liitteet IV,t52, s. 671. L. Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 124 määrära-
31985: Vv:aan 2024. han osoittamisesta Nuoritan-Oinaan-Kor-
31986: Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n: o 112 maara- venmutkan maantietöiden loppuun saattami-
31987: rahan osoittamisesta Honkakosken asemalta seksi. Liitteet IV,165. s. 684. L. Vv:aan
31988: Lavian pitäjässä olevalle Soikon-Lassilan 2025.
31989: mantielle johtavan tien ottamiseksi valtion - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n :o 125 määrära-
31990: hoitoon. Liitteet IV,15::. s. 6i2. L. Vv:aan han osoittamisesta Leinosenvaaran-Puhoksen
31991: 2024. maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,166. s.
31992: Ed. Penttalan y. m. rah. al. n:o 113 määrära- 685. L. Vv:aan 2025.
31993: han osoittamisesta Seinäjoen ja Kuortaneen Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 126 määrära-
31994: välisen mantien rakentamista varten. Liitteet han osoittamisesta Kuolion-Kynsiperän maan-
31995: IV,154. s. 6i3. L. Vv:aan 2024. tien rakennustöiden loppuun saattamiseksi.
31996: Ed. J". Järvisen y. m. rah. al. n:o 114 määrä- Liitteet IV,t67. s. 686. L. Vv:aan 2025.
31997: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi - Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n:o 127 määrä-
31998: Varkauden-Joroisten mantieltä Teemaasaa- rahan osoitta,misesta maantien rakentamiseksi
31999: ren ja Käärmevirran kautta Rantasalmen kir- Kuhmon kunnassa olevasta Timoniemen kylä-
32000: kolJe. Liitteet IV,t55. s. 674. L. Vv:aan tiestä Iivantiiran kY'län kautta n. k. Keskisen
32001: 2024. tiehen. Liitteet IV,t6s. s. 687. L. Vv:aan
32002: Ed. Kinnusen y. m. rah. al. n:o 115 määrära- 2025.
32003: han osoittamisesta Siilinmyllyn-Haarajoen - Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n:o 128 määrära-
32004: välisen tieosan kuntoon saattamista varten. han osoittamisesta Kuhmon ja Sotkamon kun-
32005: Liitteet IV,t53. s. 675. L. Vv:aan 2024. nissa olevan Murtoperän-Pohjoislahden maan-
32006: - Ed. Karvosen y. m. rah ..al. n :o 116 määrära- tien rakennustöiden jatkamiseen. Liitteet
32007: han osoittamisesta Uimaharjun-Ukkolan IV,169. s. 688. L. Vv:aan 2025.
32008: maantien rakentamista varten. Liitteet - Ed. Salon rah. al. n:o 129 määrärahan osoitta-
32009: IV,157. s. 676. L. Vv:aan 2024. misesta maantien rakentamiseksi Suomussal-
32010: - Ed. Kauhasen y. m. rah. al. n:o 117 maarara- men-Taivalkosken maantieltä Suomussalmen
32011: han osoittamisesta Outokummun-Vuonoksen Selkoskylään. Liitteet IV,t70. s. 689. L.
32012: tietyön loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,158. Vv:aan 2025.
32013: s. 677. L. Vv:aan 2024. - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 130 maarara-
32014: - Ed. Kauhasen y. m. rah. al. n:o 118 määrära- han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
32015: han osoittamisesta Hammaslahden-Rääkkylän Rannan kunnan Simojärveltä Posion Mänty-
32016: maantien kuntoon saattamiseksi. Liitteet järven kautta Rovaniemen-Kuusamon maan-
32017: IV,t59. s. 678. L. Vv:aan 2024. tielle. Liitteet IV,l71. s. 690. L. Vv:aan
32018: - Ed. Muurin y. m. rah. al. n:o 119 määrärahan 2025.
32019: osoittamisesta Tyrnävän-Ylipään maantien - Ed. H. Pesosen rah. al. n:o 131 määrärahan
32020: kunnostamiseen. Liitteet IV,t60. s. 679. L. osoittamisesta Lapin läänin asutuswlueilla ole-
32021: Vv:aan 2025. vien maanteiden kunnostamista varten. Liit-
32022: - Ed. Muurin y. m. rah. al. n:o 120 määrärahan teet IV,t72. s. 691. L. Vv:aan 2025.
32023: osoittamisesta Tyrnävän-Ylipään maantien Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 132 määrärahan
32024: jatkamiseksi Muhoksen-Säräisniemen tiehen. osoittamisesta rakennustöiden jatkamiseksi
32025: Liitteet IV,t61. s. 680. L. Vv:aan 2025. Pelkosenniemen-Sodankylän maan tiellä. Lii t-
32026: - Ed. Koukkarin rah. al. n:o 121 määrärahan teet IV,173. s. 692. L. Vv:aan 2025.
32027: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ou- - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 133 määrä-
32028: lujoen Pyhäkoskelta Utajärven-Puolangan rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
32029: maantielle. Liitteet IV,t62. s. 681. L. Vv:aan Kelloselän rautatiepysiilkiltä :Mukkalaan. Liit-
32030: 2025. teet IV,174. s. 6"93. L. Vv:aan 2025.
32031: 14 Asialuettelo 1946.
32032:
32033: - Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. n:o 134 korotetun kirkonkylän-Rutalahden väliselle maantielle.
32034: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- Liitteet XII,2s. s. 478. L. Kulkv:aan 139.
32035: nan- ja kyläteiden ·kunnostamista varten. - Ed. Tukian y. m. toiv. al. n:o 220 Lappeen-
32036: Liitteet IV,175. s. 694. L. Vv:aan 2026. rannasta Vainikkalaan ja Vainikkalasta Haa-
32037: - Ed. Meriläisen y. m. rah. al. n :o 135 määrä- pajärven kautta Kasukkalaan johtavien maan-
32038: rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden pe- teiden ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet
32039: ruskorjausten suorittamista varten. Liitteet XII,29. s. 480. L. Kulkv:aan 139.
32040: IV,176. s. 695. L. Vv:aan 2026. - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 221 määrä-
32041: - Ed. Karppisen y. m. rah. al. n:o 136 maarara- rahasta yhdystien rakentamiseksi V enetmäen
32042: han osoittamisesta Taapajärven-Ruohojärven -Kylmämäen tieltä Tahkomäen-Sauvamäen
32043: kylätien rakentamista varten. Liitteet IV,177. tielle. Liitteet XII,3o. s. 481. L. Kulkv:aan
32044: 139.
32045: s. 696. L. Vv:aan 2026.
32046: - Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al n:o 222 määrä-
32047: - Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 210 määrä-
32048: rahaa ta Varkauden-.Joroisten maantieltä Ran.
32049: rahasta Kilon-.Jupperin-Dahlsvikin maan-
32050: tasalmen kirkolle johtavan maantien raken·
32051: tien rakennustöiden aloittamista varten.
32052: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet XII,31. s.
32053: Liitteet XII,19. s. 462. L. Kulkv:aan 138. 482. L. Kulkv:aan 139.
32054: - Ed. Rollstenin y. m. toiv. al. n:o 211 lisäyk- ·- Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 223 mää-
32055: sestä vuoden 1946 tulo- ja menoarvioon n. s. rärahasta Enonkosken Hanhivirralta Heinä-
32056: saaristotien rakennustöiden jatkamiseksi Pa- veden asemalle johtavan maantien rakennll.'!-
32057: raisten kunnassa. Liitteet XII,2o. s. 463 ja töiden aloittamista varten. Liitteet XII,32. s.
32058: 465. L. Kulkv: aan 138. 483. L. Kulkv:aan 139.
32059: - Ed. Kulmalan y. m. toiv. al. n:o 212 maantien - Ed. Muikun y. m. toiv. al. n:o 224 maantien
32060: rakentamisesta Kosken pitäjän Hongiston ky- rakentamisesta Lieksan-Inarin maan tieltä
32061: lästä Uskelaan. Liitteet XII,21. s. 467. L. Ilomantsin Naarvaan. Liitteet XII,as. s. 484.
32062: Kulkv:aan 138. L. Kulkv:aan 139.
32063: - Ed. Okon y. m. toiv. al. n:o 213 määrärahasta - Ed. Hirvensa;lon y. m. toiv. al. n:o 225 toi-
32064: Lauritsalan-Taipalsaaren AmpujaJan maan- menpiteistä Rautalammin ja Tervon kuntien
32065: tien rakentamiseksi. Liitteet XII,22. s. 468. rajalta Tervon kirkolle johtavan tien otta-
32066: L. Kulkv:aan 138. miseksi valtion hoitoon. Liitteet XII,34. s.
32067: - Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 214 mää- 485. L. Kulkv:aan 139.
32068: rärahasta maantietöiden loppuunsaattamiseksi - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 226 määrärahasta
32069: Raippaluodon kunnassa ja mantereella sitä Suomussalmen-Taivalkosken maantieltä läh-
32070: vastapäätä. Liitteet XII,23. s. 469 ja 470. L. tevän Selkoakylän maantien rakentamista var-
32071: Kulkv:aan 138. ten. Liitteet XII,35. s. 486. L. Kulkv:aan
32072: - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 215 tutki- 139.
32073: muksen toimittamisesta paikallistien rakenta- - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 227 määrära-
32074: miseksi Oravaisten Oxkangarin kylästä Ves- hasta maantien rakentamista varten Oulun-
32075: ter-österöön saaristokyliin. Liitteet XII,24. s. Nurmeksen rautatie;Jtä Manamansaloon Oulu-
32076: 471 ja 472. L. Kulkv:aan 138. järven rannalla. Liitteet XII,s6. s. 487. L.
32077: - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 216 määrära- Kulkv:aan 139.
32078: hasta Vöyriltä Larvbäckenin sillalle Koivu- - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 228 määrä-
32079: lahden kunnassa johtavan maantien va;lmiiksi rahasta Murtoperän-Pohjoislahden maantien
32080: rakentamista varten. Liitteet XII,25. s. 473 rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet XII,37.
32081: ja 474. L. Kulkv:aan 139. s. 488. L. Kulkv:aan 139.
32082: - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 217 mää- - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 229 tutki-
32083: rärahasta Kokkolan-öijän mantien rakennus- muksen toimittamisesta maantien rakentami-
32084: töiden loppuun suorittamista varten. Liitteet seksi Porokylän asemalta Kuhmon-Nurmek-
32085: XII,26. s. 475. L. Kulkv:aan 139. sen maantielle. Liitteet XII,as. s. 489. L.
32086: - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 218 toi- Kulkv:aan 139.
32087: menpiteistä öijän kunnassa sijaitsevan kylä- - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 230 toimen-
32088: tien ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet piteistä maantien· rakentamiseksi Kuhmon-
32089: XII,27. s. 476 ja 477. L. Kulkv:aan 139. Suomussalmen maantieltä Lentiiran kylän
32090: - Ed. Möttösen y. m. toiv. al. n:o 219 tutkimuk- AhoJan seudulta Kuhmon pitäjän Vartiusky-
32091: sen toimittamisesta maantien rakentamiseksi lään. Liitteet XII,39. s. 490. L. Kulkv:aan
32092: Lievestuoreen rautatieasemalta Leivonmäen 139.
32093: j
32094:
32095: i
32096: j
32097: j
32098:
32099: i j
32100:
32101: i
32102: i
32103: j
32104: j
32105: j
32106: j
32107: j
32108: j
32109: j
32110: j
32111: j
32112: j
32113:
32114: i
32115: j
32116: j
32117: j
32118:
32119: i
32120: j
32121: j
32122:
32123: i
32124: j
32125: j
32126: j
32127: j
32128: - Ed. L,np\'"" J· "'· toiv. oL n>" 116 toll<>'".
32129: ,...tat•""""l""''""' ;1d. >[tott"'" Y· "'· ,a}<. al.
32130: ton Ko<i""'~''''·
32131: " " 1 ,.,.,.,.,. . '"'"'"''"'" ""''""'''
32132: "'"'''' ,.,,,,,.d•"'LUttwt
32133: ""'''"""
32134: IJt,M·""""''
32135: a. 307·
32136: kt<janpttotoi.n\unan odiotäroiat'< va<toU· Liit·
32137: "'' IV,<"· •· 107. L. ""''"' jonka tul"
32138: L. }lltv:aan 132. . pyytää lausunto }.Uv:lta, 122.
32139: - Ed· Il>O''' y. ,.. toi•· nl. " ' 117 •"tY'"'
32140: ant""'"'" ,.,.tolou<l•tli"" .,,voun.U ,_,.
32141: otttä"'"""· LUtt"t rz,,o. •· 308. L.
32142: - }lltv:aan 132. y. "'· toi•. •'· " ' \20 '""y>·
32143: Ed. ,,,wt.n
32144: "''" •"""" " " tu\0· J• ........,... ,.,..
32145: .,toud•m''" ;><l""i"" ""'''""";" """'·
32146: t,mi""''· Liitteot :ot,"· •· 312. L. >ltV> aan
32147:
32148: Ed· ru,OU J. ,.. toiV. a\. u" 12< ,olv'Mk
32149: - 132.
32150: 'P""''"'"
32151: "" '"'"''"'""'a "'"''''"'""'''''' ''"'''
32152: """""''" totoulta"''"' moh·
32153: doll"""'''''' umwt '"·"· •· 317. 1·
32154:
32155: - M:tv:aan''""1"""'
32156: koti•"'"''~'
32157: 125
32158: 133.
32159: E<\. 1· ... "''. "'· • " toi-·
32160: • " ' " " "'"'"""''''''"' j• aot·
32161: tajtau-vaatatn'· ja j•lkinopuuttaon P'"''"'"
32162: ,.,,c Liitt"' :ot,"· a. 320. I,. "'"'""
32163: 1
32164: - Ed. >[Otili'"" Y• m. totv. ''· ' "
32165: 133. M ,.. .,;;..
32166: '"'"'' ""''"""''' "'"',tlj•llJdnl• ,,,,.,.
32167: d•• tak<>"'''" ja kmll'"ta.niat• va..t•• Llit
32168: teet lX.,4Z· s. 330. L. M,tv :aan 133.1
32169: - Ed. :Riihi""'" Y· ID· toi< • aC n ,o 35 .,ttYl<-
32170: """ antan>""" valtiOU •'"''"''"" myönt,.i·
32171: "'"' p,,.,nJaltjöiUa tantal•'"" ,.;.ont•"'""
32172: "'""' LUtt"'' 1J(,<'· •· 332. L. Mtv<''"'
32173:
32174: -1M·
32175: 133. Pu"" y. m. toi V· al. "" 138 taUnOU·
32176: pttatatä ,..,,,,,,tyvapaan matdon, voin, otan·
32177: Ul<an ja P'"'"" ,ttttäv&n .,anuiu tu<'-'·
32178: ,aKat LUtt"'t :ot,"· •· >35· L. Mt< " " 1>'·
32179: - ;1d. ><•"'"'a"
32180: ,..,,,,;.ot'"''"''"'''
32181: •'"'"'"
32182: hottami>ta
32183: ...
32184: 1· ... "''· •'· •" 139 ,.••.
32185: ,, """'"'''
32186: m&a· ;a ,.,taätaloud"' tuoton ,,.
32187: l<.o·
32188: otJn<ällå •"""'' Liitto•' :o<,«·
32189: ..
32190: s. 337. L. }.Uv:aan 13·1.
32191: - 1'\d. '"""""' y. u>· toiv. al. n <" 172 ,uuru<i·
32192: telman laatimisesta nusie:O. ms.atalous'koea.se·
32193: "'""' P'"''ta"'";.,t. Lttttaot :ot,.,. '· >S7.
32194: L. M,tv:aan
32195: _....Ed. Tainion 136.
32196: y.m. toiv. al. n:o 173 toimen·
32197:
32198: ja roaatalon>konarht>~"'
32199: pit•"'" ""'''""'""'""""" ••,.taroi""''
32200: ja ·"'"""'"tai•
32201: ''"'""''''k''· Liitt"' :ot,". •· ass. JC.
32202: - M:tv: aa:o. -renu.
32203: 1{s. ),..lV 136. Elintarvikkeet. 1{oetilat. Lno·
32204: vutusvelvollisuns. Maitotalous. peruna. Pien.-
32205: viljelys. Salaojitus. Säännöstely. Teollisuus.
32206: Asialuettelo 1946. 17
32207:
32208: Maataloustuotteet: - Ks. Luovutusvelvollisuus. Metsänhakkuut: - Ks. Maanhankintalaki.
32209: Maatalous. Maitotalous. Säännöstely. Teolli·
32210: suus. Metsästys: Ed. Laitisen y. m. lak. al. n:o 20
32211: laiksi metsästyslain muuttamisesta. Liitteet
32212: Maataloustyöt: Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o VII,7. s. 164. L. Ltv:aan 121.
32213: 188 esityksen antamisesta laiksi lasten ja - Ed. Pohjanuoron toiv. al. n:o 67 punaketun
32214: nuorten henkilöiden käyttämisestä maatalous- pyyntiä koskevien säännösten mu~ttamisesta.
32215: töissä. Liitteet X,2,0. s. 424. L. Työv:aan 137. Liitteet VII,21. s. 190. L. Ltv:aan 128.
32216:
32217: Metsätalous: Ed. Pusan toiv. al. n :o 140 toimen·
32218: Maataloustyöväki: - Ks. Maatalous.
32219: piteistä metsätaloudellisten ammattimiesten
32220: käytön järjestämiseksi kaikkiin pien~etsän·
32221: Maatila-metsäkoulut: - Ks. Metsäkoulut. omistajiin tehokkaasti kohdistuvaksi. Liitteet
32222: IX,48. s. 338. L. Mtv:aan 134.
32223: Maitotalous: Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o Ed. Vilhulan y. m, toiv. al. n:o 141 toimen·
32224: 126 eräiden karjojen maidon tuotannon tark- piteistä raakapuun pistehintojen korottam,i~
32225: kailri.stå annetuli kansarthuoltoministeriön pää- seksi. Liitteet IX,49, s. 340. L. Mtv:aan. 134.
32226: töksen kumoamisesta, Liitteet IX,34. s. 321. - Ed. Laineen y. m. toiv. al. .n:o 143 Etelä·
32227: L. Mtv:aan 133. Suomen pientilojen tukimetsäalueiden tarkis·
32228: - Ks. Maatalous. tuksen toimittamisesta. Liitteet IX,51. s. 342.
32229: L. Mtv:aan 134.
32230: :Ma.mii: - Ks. Geologinen tutkimus. Kilpislampi. - Ks. Maatalous.
32231: Otarimäki. Rautatelidas. Vesistöt.
32232: Metsätyöt: Ed, Karvosen y.m. rah. al. n:o 101
32233: Malrili:rlklirtänb: - Ks. Koetilat. määrärahan osoittamisesta metsähallituksen
32234: liäytettäväksi kämppien rakentamiseen eräille
32235: ~!i.Iiitto: Ed. Virkin y. m;
32236: rah. al. n:o 49 valtio,n maiden leimikoille. Liitteet IV,u2.
32237: koi-otetun määrärahan osoittamisesta avustuk· s. 655. L. Vv:aan 2023.
32238: seksi Marttaliitolle. Liitteet' IV,9o. s. 586. - Ks.. Asunto-olot. Palkkatarkkailu.
32239: L. Vv:aan 2019.
32240: Metsäve:rOtus: Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o
32241: Meijerikoulut: Ed; Jernin: y. m. toiv. al. n:o 1il2 20 esityksen antamisesta. ~etsii.:erotuksen
32242: toimenpiteistä juustomestarikurssien toimeen· uudistamisesta. Liitteet IV,ts. s. 76. L,
32243: panemiseksi Vaåsan rriotsaJaisessa teoreetti- Vv:aim, jonka tulee pyytää lausunto Ltv:lta,
32244: sessa meijerikoulussa. Liitteet IX, 7{). s. 373 125.
32245: jå 374. L. :httv:aati 135. - K's, Kunnallisverotus.
32246:
32247: Meniidehet: Ed. Stenborgin y. m. lak. al. n:o 38 Mi~l~aalåt: - Ks. Sairaalat.
32248: laiksi merimiesten vuosilom:ålain: Iiluuttltmi·
32249: se'sta; Lilttee't X,6. s. 405. L: Työv: aan 122. Mikkeli: - Ks. Satamat.
32250:
32251: Ple:dvartioia:ito's: Ed: P. Tervon y. rti. toiv. al. Mineraalit: - Ks. Geologinen tutkimus.
32252: n: o 192 toimenpiteistä merivartiolaitoksen
32253: liittämiseksi sisäasiainministeri,ön poliisiasiain· Moottor'iajoneuvot: - Ks. Autoliikenne. Lii·
32254: osastoon. Liitteet x:i:,t. s. 434. L. Puolv:aan kennevakutitiis. Talviliikenne.
32255: 1ir7.
32256: MuiStokfvet: - Ks. Kansalaissota.
32257: :M:etalliVa.rat: - Ks. Kilpislampi. Raiitåt~hdas.
32258: MUåeot: Ed. Heiniön y. m .. rah. al. n:o 37 maara·
32259: :M~Sä.itöuitit:Ed. Luostarisen y. m. toiv, al. rahan osoittamisesta maakunta-arkeologin viran
32260: n:o 1S7 toimenpiteistä maadfa-metsäkoulujen perustamista varten Hämeen Museoon. Liitteet
32261: perustamiseksi. Liitteet :iX,65. s. 366. L; IV,78. s. 571. L. Vv:aan 2019.
32262: Mtv:aan 135. - Ed. Ryömän y. m. råh. al. n: o 44 maärlirali.ån
32263: osoittamisesta avustukseksi Lenin-museolle. Liit·
32264: :Metsä.Diaä.t: - :Ks. Asutustoimirita. Laidun. teet IV,s5. s. 580. L. Vv:aan 2019'.
32265:
32266:
32267: 3
32268: 18 Asialuettelo 1946.
32269:
32270: Muuttoliike: - Ks. Asunto-olot. 0.
32271: :Mll.kitupa: Ks. Vuokrasuhteet. Ojitus: - Ks. Vesioikeus.
32272:
32273: Olavinlinna: - Ks. Retkeily.
32274: N.
32275: Na.iskotiteollisuus: - Ks. Kotitalous. Kotiteolli- Omaisuudenluovutusvero: Ed. Kullbergin y. m.
32276: suuskoulut. lak. al. n: o 11 laiksi toisen omaisuudenluovu-
32277: tusverolain 5 §: n muuttamisesta. Liitteet
32278: Nastola.: - Ks. Sairaalat. IV,5. s. 52 ja 54. L. Vv:aan 120.
32279:
32280: Nauvo: - Ks. Sähkövoima. Omaisuusvero: - Ks. Verotus.
32281:
32282: Neuvonta: - Ks. Hedelmänviljelys. Kotitalous. Omakotirakennukset: - Ks. Rakennustoiminta.
32283: Maa talous. Saha teollisuus. Tontti.
32284:
32285: Neuvostoliitto: Ed. Smedsin y. m. rah. al. n:o 45 Opettajat: - Ks. Kansakoulut. Kansanopistot.
32286: määrärahan osoittamisesta Neuvostoliitto-insti- Pohjois-Suomi.
32287: tuutin perustamista varten. Liitteet IV,sa.
32288: s. 581. L. Vv:aan 2019. Opetustilat: - Ks. Kerhotyö. Koetilat.
32289: - Ks. Suomi-Neuvost()liitto-Seura.
32290: Opetuselokuvat: Ed. Leikolan y. m. toiv. al.
32291: Nimi: - Ks. Etunimi. n:o 92 opetuselokuvan nykyistä laajemmasta
32292: käytäntöön ottamisesta maamme kouluissa.
32293: Nuoret: - Ks. Ammattikasvatus. Kirjailijat. Liitteet VIII,22. s. 238. L. Siv:aan 130.
32294: Maataloustyi:it. Tieteen edistäminen. - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 93
32295: esityksen antamisesta säätiön perustamisesta
32296: Nuorisojärjestöt: - Ks. Retkeily. Tontti. maaseudun rakennusopetuselokuvien valmista-
32297: mista varten. Liitteet VIII,23. s. 239. L.
32298: Nuorisokodit: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o Siv:aan 130.
32299: 189 määrärahasta nuorisokotien perustami-
32300: seksi huomattavimpiin väestökeskuksiin. Liit- Opintokerhot: - Ks. Nuorisotoiminta.
32301: teet X,21. s. 425. L. Ty,öv:aan 137.
32302: Opiskelijat: - Ks. Yliopisto.
32303: NuoriSotoiminta: Ed. Turusen y. m. rah. al. n:o
32304: 48 korotetun määrärahan osoittamisesta nuo- Oppikoulut: Ed. Kulmalan y. m. rah. al. n:o 40
32305: risotyön tukemista varten. Liitteet IV,s9. määrärahan osoittamisesta Salon yhteislyseon
32306: s. 585. L. Vv:aan 2019. koulutalon rakentamista varten. Liitteet
32307: - Ed. Inkisen y. m. toiv. al. n:o 98 määrära- IV,sl. s. 574. L. Vv:aan 2019.
32308: hasta maaseutunuorison sivistystoiminnan tu- - Ed. Muikun y. m. rah. al. n:o 41 korotetun
32309: kemiseksi. Liitteet VJII,2s. s. 245. L. Siv:aan määrärahan osoittamisesta .siivoojain ja apu-
32310: ' 131. laistalonmiesten palkkaamiseen valtion oppi-
32311: - Ed. Rinteen y. m. toiv. al. n:o 99 toimen- ilaitoksiin. Liitteet IV,s2. s. 576. L. Vv:aan
32312: piteistä varsinkin maaseudulla toimivien seu-
32313: 2019.
32314: ranäyttämöiden, laulukuorojen ja muiden oh- - Ed. Kulmalan y. m. toiv. al. n:o 77 esityksen
32315: jelmayhtyeiden tukemiseksi. Liitteet VIIT,29. antamisesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja
32316: s. 246. L. Siv:aan 131. menoarvioon koulutalon rakentamiseksi Salon
32317: - Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 100 toimen- yhteislyseolle. Liitteet Vill, 7. s. 211. L.
32318: piteistä vapaalle sivistys- ja nuorisotyölle tar-
32319: Siv:aan 129.
32320: peellisten toimitalojen aikaansaamiseksi. Liit- - Ed. Paavolaisen toiv. al. n:o 78 toimenpiteistll.
32321: teet VIIJ,n,o. s. 247. L. Siv:aan 131. koulutalon aikaansaamiseksi Kannaksen yh-
32322: - Ks. Retkeily. teislyseolle. Liitteet VIII,s. s. 213. L. Siv:aan
32323: Nli.yttä.mötaide: - Kb. Teatteri. 129.
32324: - Ed. Miikin toiv. al. n:o 79 toimenpiteistä
32325: Näll.tämö: - Ks. Ve-sireitit. Vuoksenniskan yhteiskoulun ottamiseksi val-
32326: Asialuettelo 1946. 19
32327:
32328: tion haltuun. Liitteet VIII,o. s. 214. L. tarkkailijain avuksi. Liitteet X,17. s. 421.
32329: Siv: aan 130. L. Työv:aan 137.
32330: - Ed. Smedsin y. m. toiv. al. n:o 80 toimen-
32331: piteistä Kristiinankaupungin ruotsalaisen yh- Palvelijatar: - Ks. Verotus.
32332: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. Liit-
32333: teet VIII,110. s. 215 ja 216. L. Siv: aan 130. Paperi: - Ks. Sanomalehtipaperi.
32334: - Ks. Kansakoulut. Opetuselokuvat
32335:
32336: Oppilasavustukset: - Ks. Maatalouskoulut. Parantolat: - Ks. Sairaalat.
32337:
32338: Oppivelvollisuus: Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. Pa.rtaharju: - Ks. Retkeily.
32339: n:o 21 laeiksi oppivelvollisuudesta ja kansa-
32340: koululaitoksen kustannuksista annettujen la- Pelto: - Ks. Kunnallisverotus. Uudisraivaus.
32341: kien muuttamisesta. Liitteet VIII,l. s. 201.
32342: L. Siv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Perhe: - Ks. Kunnallisverotus. Rakennustoi-
32343: Vv:lta, 121. minta. Tulo- ja omaisuusvero. Verotus.
32344:
32345: Osa.kelei.maus: Ed. Niukkasen y. m. lak. al. Perhelisä: Ed. J. Wirtasen y. m. lak. al. n:o 35
32346: n:o 6 laiksi eräiden yhtiöiden osakekirjoista, laiksi perhelisälain 1 §:n muuttamisesta. Liit-
32347: osakeantilipuista ja osakkailleen antamista teet X,a. s. 402. L. Työv: aan 122.
32348: velkasitoumul{sista. Liitteet I,6. s. 18. L. - Ed. Lehtokosken y. m. lak. al. n :o 36 laiksi
32349: Prv: aan 120. perhelisälain 1 §:n muuttamisesta. Liitteet
32350: X,4. s. 403. L. Työv:aan 122.
32351: Osinkotulot: - Ks. Kunnallisverotus. - Ed. Hukarin y. m. lak. al. n:o 37 ~aiksi per·
32352: heiisälain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet X,!S.
32353: Ostoluvat: - Ks. Virastot. s. 404. L. Työv:aan 122.
32354: - Ks. Virkamiehet.
32355: Osuuskunnat: - Ks. Kunnallisverotus. Maata-
32356: lous. Turvepehku.
32357: Perintöoikeus: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 7
32358: toimenpiteistä perintöoikeuden rajoittamiseksi.
32359: Otanmäki: Ed. P. Tervon rah. al. n:o 9 määrä-
32360: Liitteet II,1. s. 35. L. Lv:aan, jonka tulee
32361: rahan osoittamisesta Otanmäen rautamalmi-
32362: pyytää lausunto Vv:lta, 124.
32363: löydökseen perustuvan kaivostoiminnan käyn-
32364: tiinpanemista varten. Liitteet IV,50. s. 535.
32365: L. Vv:aan 2017. Perkaustyöt: - K.s. Jokien perkaus.
32366:
32367: Oulu: - Ks. Kuivatustyöt. Postilaitos. Rauta- Peruna: Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 122
32368: tehdas. Rautatiet. Sähkövoima. toimenpiteistä perunanviljelyksen edistämi-
32369: seksi. Liitteet IX,ao. s. 314. L. Mtv:aan 133.
32370: - Ks. Maatalous. Säännöstely.
32371:
32372: P. Perusvähennykset: Ks. Kunnallisverotus.
32373: Paikallistiet: - Ks. Maantiet.
32374: Pienasunnot: - Ks. Asunto-olot. Rakennustoi-
32375: Pai.mio: - Ks. Kerhotyö. minta.
32376:
32377: Pakkolunastus: - Ks. Lappeenranta. Vesioikeus. Pienmetsänomista.jat: - Ks. Metsätalous.
32378:
32379: Palkat: - Ks. Asutustoiminta. Kansakoulut. Piensahojen Yhdistys: - Ks. Sahateollisuus.
32380: Kansanopistot. Palkkatarkkailu. Sairaalat.
32381: Tuotantoministeriö. Pienteollisuus: - Ks. Teollisuus.
32382:
32383: Palkkata.rkkaUu: Ed. Lepistön y. m. toiv. al. Pientuloiset: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
32384: n:o 185 työntekijäin luottamusta nauttivien
32385: apulaistar kastajain asettamisesta metsäpalkka- Pienviljelijäin Liitto: - Ks. Kalastus.
32386: AsialuettEilo 1946.
32387:
32388: Plenviljelijäkoulut: Ed. Murtomaan y. m. toiv. al. rakennuslainojen lainaehtojen tarkistamiseksi.
32389: n:o 159 määrärahasta pienviljelijäkoulun pe- Liitteet IV,35. s. 98. L. Vv:aah 126.
32390: rustamiseksi Pohjois-Satakuntaan. Liitteet - Ed. E. Koiviston y. ri:t. toiv. itl. n:o 38 toi-
32391: IX,67. s. 369. L. Mtv:aan 135. menpiteistä Pohjois-Suomtlii selirakiiiltieh ra-
32392: - Ed. Hirvensalon y. m. toiv. al. n:o 160 pien- kennustoiminnan tukemiseksi. Liitteet iv,su.
32393: viljelijäkoulun perustamisesta Kiuruveden pi- s. 100. L. Vv:aan 126.
32394: täjään. Liitteet IX,Gs. s. 370. L. Mtv:aan -Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. ti:o 39 toi-
32395: 135. menpiteistä eräiden satomenetyksien korvaa-
32396: miseksi rajaseudun ja Pohjois-Suomen eva-
32397: Pienviljelys: Ed. Simosen y. m. rah. al. n:o 66 kuoidulle väestölle. J,iitteet IV,37. s. 101.
32398: korotetun mää1·ärahan osoittamisesta Pienvil- L. Vv:aan 126.
32399: jelijäin Liiton toiminnan tukemiseksi. Liit- - Ed. Mustosen y. m. toiv. al. nio 40 toimen-
32400: teet IV,to7. s. 604. L. Vv:aan 2020. piteistä Pohjois-Suomen itäisen rajaseudun
32401: - Ed. Talvion y. m. rah. al. n:o 67 määrärahan twlvisodassa vahinkoja kärsineiden asukkaiden
32402: osoittamisesta pienviljelijäin ja heidän kone- taloudelliseksi tukemiseksi. Liitteet IV,ss. s.
32403: yhtymäinsä maatalouskoneiden hankkimiseen. 102. L. Vv:aan 126.
32404: Liitteet IV,tos. s. 606. L. Vv:aan 2020. + E d . Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o .!1 hävite-
32405: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 68 määrätlihan tyn itärajan ja Pohjois-Suomen kunnille käii.-
32406: osoitmmisesta valtion osuuksien merkitsemi- sa:kouluhuoneiden ja opettajain luontoisetu-
32407: seksi perustettavie'n pienviljelijäin maatalous- jen korvauksista johtuvien kustannusten suo-
32408: koneyhtymäin osakepääomista. Liitteet IV,to9. 1rittamisesta valtion varoista. Liitteet IV,3D.
32409: s. 607. L. Vv:aan 2'021. ~s. 103. L. Vv:aan 126.
32410: - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o· 6'9 määriira- - Ks. Asutustoimin ta. Autoliikenne. Karjanja-
32411: han osoittamisesta la:inoiksi Pienviljelijöille lostus. Korvausla1d. Kuivatustyöt. Lampllån-
32412: ja pianviljelijäin 'koneyhtymille maatalousko- hoito. Rahtiavustukset. Rakennustoiminta.
32413: neiden hankkimista varten. Liitteet IV,uo.
32414: s. 608. L. Vv:aan 2021. Poliisiasiainosasto: - Ks. Merivartiolaitos.
32415: - Ed. Möttösen y. m. rah. wl. n:o 70 määrärahan
32416: osoittamisesta avustuksiksi väliävar.aisi:lle pieri- Poliittiset vangit: Ed. Mannisen y. m. toiv. al.
32417: viljelijb'ille lantasuojien tekemistä ja kunnos- n:o 33 määrärahasta korvaukseksi talvisodan
32418: tamista vartan. Liitteet IV,111. s. 609. L. aikana poliittisista syistä tuomituiHe, syyt-
32419: Vv:aan 2021. teessä olleille tai turvasäilö.ssä pidetyille.
32420: - Ed. von Bornin y. m. rah. al. n:o 87 määrära- Liitteet IV,sl. s. 93. L. Vv:aan 126. ·
32421: han osoittamisesta Svenska LantbruksaäUska-
32422: pens i Finland Förbund nimisen liiton ruot- Polttoturve: Ed. Tiitun y. m. toiv. al. n:o 118
32423: sinkielisiin pienviljelijÖihin kohdistuvaa toi- toimenpiteistä polttoturpeen noston ja käytön
32424: mintaa varten. Liitteet IV,t28. s. 635 ja tehostamiseksi. Liitteet IX,26. s. 310. L.
32425: 636. L. Vv:aan 2022. Mtv:aan 132.
32426: - K.s. AIV-rehu. Karja. Laidun. Maatalous.
32427: Maatalouskoulut. Tapaturma. Poronhoito: Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o
32428: 175 määrärahasta poroaidan rakentamiseksi
32429: Plka-asutuslaki: - Ks. Maanhankintalaki. poronhoidolliselle etelärajalle. Liitteet IX,s3.
32430: s. 391. L. Mtv:aan 136.
32431: Pika.koulutus: - Ks. Kotitalous.
32432: Porvoo: - Ks. Rautatillt'. Talviliikenne.
32433: PiStehinnat: - Ks. Metsätalous.
32434: Pöstilai~~: Ed; Kuittisen y. m. rah. al. n:o 13
32435: Pohjois-Satakunta: - Ks. Maatalouskoulut. Pien- määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
32436: viljelijäkoulut. laitoksen ylimääräisen henkilökunnan vaki-
32437: naistmnista varten. ·.Liitteet IV,st. s. 540; L.
32438: Pohjois-Savo: - Ks. Pienviljelijäkoulut. Slihkö- Vv:aan 2017.
32439: voima. - Ed. Mäkelän y. m. rah. al. n:o 14 määrärahan
32440: osoittamisesta Rauman postitallon rakentamista
32441: Pohjois-Suomi: Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. varten, Liitteet IV,55. s. 541. L. Vv;aan
32442: n:o 37 toimenpiteistä Pohjois-Suomen jiUie-en- 2017.
32443: Asialuettelo 1946. 21
32444:
32445: - Ed. J. Wirtasen rah. aJ. n:o 15 määrärahan nusavustukseen. Liitteet IV,t27. s. 633. L.
32446: osoittamisesta Vaasan postitalon ra·kennus- Vv:aan 2022.
32447: töitä vart;en. Liitteet IV,5.6. s. 542. L. - Ed. Suontaustan y. m. toiv. al. n:o 161 määrä,·
32448: Vv:a~n 2()l7. rahoå.sta Pyhärannan pitäjän !Wilan kylässä ole·
32449: - Ed. Muurin y. m. rl),h. a,I. n:o 16. määrärahan van ko·tipuutarhakoulun toimintaa varten. Liit·
32450: osoittamiseetl). Oulu,n postiautotallin rakenta- teet IX,69. s. 371. L. Mtv: aan 135.
32451: mistl). varten. Liitteet IV,57. s. 543. L.
32452: Vv:aan 2017. J?,uu.tarllMpetus: - Ks. Yliopisto.
32453: - Ed. ~l).rppisen y. m. rah. al. n:o 17 määriirahan
32454: osoittamisesta Kemin postitalon rakentamista Puutavara: Ks. Metsätalous.
32455: varten. Ljitteet IV,5&. s. 544. L. Vv:aan 2017.
32456: ...:.., Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n:o 18. määrärahan Pylläkoski: Ks. Sähkö voima.
32457: osoittamisesta postitalon rakentamiseksi Kuh-
32458: mon kirkonkyl~. Liitteet IV,59. s. 545. L. Pyhäranta: Ks. Puutarhakoulut.
32459: Vv:aan 2017.
32460: - Ed- U. Raatikaisen rah. al. n:o 21 määrärahan Pyydykset: Ks. Kalastus.
32461: osoittamisesta autokorjaamon rakentamiseksi Jy-
32462: vällJtylään posti· ja lennätinlaitokselle. Liitteet Päiväjatkokoulut: - Ks. Ammattikoulut.
32463: IV,62. s. 548. L. yv:aan 2018.
32464: Ed; Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 42 määrära- Pääomasijoitukset: - Ks. Tuotantoministeriö.
32465: h~:~.Sta Kuhmon postitalon rakennustöiden aloit-
32466: tamiseksi. Liitteet XII,1. s. 439. L. Kulkv:.aan
32467: 126. lt
32468: Raakapuu: - Ks. :Metsätalous.
32469: :fr!Mfidentinvaali: - Ks. Hallitusmuoto.
32470: Raha: - Ks. Setelit.
32471: Professorit: - Ks. Yliopisto.
32472: Rahan arvo: - Ks. Korvauslaki.
32473: PtthdastuQttoluvut: - Ks. V erotus;
32474: Rahastot: - Ks. Keksijäin tukirahasto.
32475: Pulle~tos: Ed. Karppisen rah. al. n:o 19 waa-
32476: rärahn osoittamisesta Kem~n puhll1ink.eskuk· Rahtia.vustukset: Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al.
32477: sen r;tutomatisointia varten. Liitteet IV,6o. s. n: o 35 toimenpiteistä Pohjois-Suomen ja. itä-
32478: ~46. L. Vy:~.p. ~17.
32479: rajan kuntien rahtiavustusten lisäämiseksi.
32480: - Ed. SormU.S\ln y. m. rah. al. n:o 2,0 määrär!l,han Liitteet IV,aa. s. 95. L. Vv:aan 126.
32481: QRoUtamisest~~< plll\elinjohdon vetämiseksi KUU· - Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 36 toimenpitt~istij.
32482: saman kunnan eräisiin kyliin. Liitte!Jt lV,61. jälleenrakennus- ja elintarvikkeiden y. m.
32483: s. 5.47. L. Vv:aan 2017. rahtikustannusten suorittamiseksi valti9~ ya:
32484: roilla Pohjois-Suomen hävitetyillä alu'eilla.
32485: Liitteet IV,34. s. 97. L, Vv:aan 126.
32486:
32487: Raittiustyö: Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 46
32488: korotetun määrärahan os.oittamisesta raittius-
32489: l'un~ettu: - Ks. Me~sästys. opetus-, -valistus- ja -tutkimustyön sekä kun·
32490: nallisen raittiuslautakuntatyön tukemiseen.
32491: P1\ol~~ws: - Ks. .A,s~Jvelvollisuu~. ~eri Liitteet IV,s7. s. 582. L. Vv:aan 2019.
32492: VIlrtiolllitos.
32493: ~i\4Yft,US: - Ks. Omaisuvdenluovut1,1svero. U\ldis-
32494: Purka.ustyöt: - Ks. Satamatyöt. raiva!lS.
32495:
32496: Rajaseutu: - Ks. Pohjois-Suomi. Rakennustoi-
32497: 1''11'\\t!U'~\tMt: Ed. Pi,Ippulan y. m. ra)l. al. n:o minta.
32498: 8(i miÄ:iir\i.rjthlln qsoiHiJ.misesta Suoll1en l>-lJ.nai-
32499: sen Ristin Varsinais-Suomen piiri)ll\'llitl}~sen Bajat: - Ks. Huntain rajat.
32500: Pyhärl\n:q;~,n pitäjäsi>ä OJ\listanwn k.otip~utar·
32501: hakoulun yll~pitokustannuksiin ja kouluraken· ~q.ja.vl\l'tiol~itoll: - Ks. }[erivartiol!litos.
32502: 22 Asialuettelo 1946.
32503:
32504: Rakennuslainat: - Ks. Pohjois-Suomi. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
32505: Kulkv:lta, 123.
32506: Rakennusohjel.ma: - Ks. Asunto-olot. ~ Ed. Uusitalon y. m. rah. al. n:o 12 maarara-
32507: han osoittamisesta valtionrautateiden asema-
32508: Ra.kennusopetuselokuva: - Ks. Opetuselokuvat. ja vaunusiivoojien tointen vakinaistamista
32509: varten. Liitteet IV,53, s. 539. L. Vv:aan
32510: 2017.
32511: Rakennustoiminta: Ed. E. Koiviston y. m. rah.
32512: al. n:o 26 määrärahan osoittamisesta Pohjois- - Ed. J. Järvisen y. m. rah. al. n:o 102 määrä-
32513: Suomen rajaseutukuntien rakennusavustuksiin. rahan osoittamisesta Heinolan-Jyväskylän
32514: Ltitteet IV,67. s. 557. L. Vv:aan 2018. rautatien suunnan tutkimiseen ja rakennustöi-
32515: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 27 määrärahan den aloittamiseen. Liitteet IV,143. s. 657. L.
32516: osoittamisesta rakennusavustuksiksi Sallan ja Vv:aan 2023.
32517: Kuusamon kunnan ~uovutetulta alueelta siir- -Ed. Wickmanin y. m. rah. al. n:o 103 määrä-
32518: tyneelle väestölle. Liitteet IV,ss. s. 558. L. rahan osoittamisesta pistoraiteen rakentami-
32519: Vv:aan 2018. seksi Kovjoen asemalta Uuteenk~arlepyyhyn.
32520: - Ed. Puumalaisen y. m. rah. al, n:o 99 korote- Liitteet IV,144. s. 658 ja 660. L. Vv:aan
32521: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi perhe- 2023.
32522: ja pienasuntorakennustoimintaa varten. Liit- - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 104 määrära-
32523: teet 'IV,14o. s. 652. L. Vv:aan 2023. han osoittamisesta koneellisen tutkimuksen
32524: - Ed. Rollstenin y. m. rah. al. n:o 100 määrä- toimittamiseksi Oulun-Kuusamon ratasuun-
32525: rahan osoittamisesta Bostadsföreningen för nalla. Liitteet IV,145. s. 662. L. Vv:aan
32526: Svenska Finland nimisen yhdistyksen avu.s- 2023.
32527: tamiseksi. Liitteet IV,141. s. 653 ja 654. L. - Ed. Lampisen y. m, toiv. al. n:o 193 rauta-
32528: Vv:aan 2023. tien rakentamisesta Helsingin läheiseltä rata-
32529: - Ed. Pusan y. m. toiv. al. n:o 69 toimenpiteistä osalta Hyvinkään-Karjaan radalle. Liitteet
32530: maaseudun rakennustoiminnassa esiintyvien XII,2. s. 440. L. Kulkv:aan 137.
32531: epäkohtien poistamiseksi. Liitteet VII,23. s. - Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o 194 Tu-
32532: 192. L. Ltv:aan 128. run-Riihimäen rautatien rakentamisesta.
32533: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 70 Liitteet XII,a. s. 441. L. Kulkv: aan 137.
32534: toimenpiteistä kerrostalojen ullakkojen asun- - Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 195 tutki-
32535: noiksi muuttamisen helpottamiseksi. Liitteet muksen toimittamisesta ratasuunnalla Lap-
32536: VII,2•4. s. 194. L. Ltv:aan 128. peenranta-Luumäki-Tavastila-Helsinki. Liit-
32537: - Ks. AIV-rehu. Karjanjalostus. teet XII,4. s. 443. L. Kulkv: aan 137.
32538: - Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al. n:o 196 rauta-
32539: tien rakentamisesta Tampereelta Kyröskosken
32540: Rannikkoliikenne: - Ks. Merimiehet. ja Ikaalisten kautta Seinäjoelle. Liitteet
32541: XII,5. s. 445. L, Kulkv:aan 137.
32542: Rappiot: - Ks. Maatalous. - Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al. n:o 197 toi-
32543: menpiteistä Vaasan-Härmän rautatien raken-
32544: Rapu: - Ks. Vesistöt. tamiseksi. Liitteet XII,s. s. 446. L, Kulkv: aan
32545: 137.
32546: Rauma: - Ks. Postilaitos. - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 198 toimen-
32547: piteistä Siilinjärven-8ysmänjärven radan ra-
32548: kentamiseksi. Liitteet XII,7. s. 447. L.
32549: Rauta: - Ks. Kilpislampi. Otanmäki.
32550: Kulkv:aan 137.
32551: - Ed. Möttösen y. m. toiv. al. n:o 199 esityksen
32552: Rautatehdas: Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o antamisesta rautatien rakentamisesta Kokko-
32553: 29 määrärahasta valtion rautatehtaan perus- lasta Saarijärvelle. Liitteet XII,s. s. 448.
32554: tamiseksi Ouluun. Liitteet IV,27. s. 89. L. L. Kulkv: aan 138.
32555: Vv:aan 125. - Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 200 määrä-
32556: rahasta. Eskolan metsäradan muuttamiseksi
32557: Rautatiet: Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n:o 7 normaaliraiteiseksi. Liitteet XII,o. s. 450. L.
32558: määrärahan osoittamisesta valmistavia töitä Kulkv:aan 138.
32559: varten rautatien rakentamiseksi Loviisasta - Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 201 tutki-
32560: Porvooseen. Liitteet IV,46, s. 115 ja 116. muksen toimittamisesta Pohjanmaan ja Savon
32561: Asialuettelo 1946. 23
32562:
32563: radan yhdistämisestä ratasuunnalla Lapin - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 96
32564: asema--Murtomäen asema. Liitteet :XII11o. retkeily- ja leiriytysmisalueiden järjestämi-
32565: s. 451. L. Kulkv:aan 138. sestä nuorisojärjestöille asutuskeskusten lähei-
32566: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 202 rautatien syyteeen. Liitteet VIII,26. s. 243. L. Siv:aan
32567: mkentamisesta Puolangan kaoliinialueelle. 131.
32568: Liitteet :XII,11. s. 452. L. Kulkv:aan 138. - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 97
32569: - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o 203 määrä- toimenpiteistä Olavinlinnan luovuttamiseksi
32570: rahasta koneellisen tutkimuksen toimittami- maamme nuorisojärjestöjen yhte}seksi kokous-
32571: seksi Oulun-Kuusamon ratasuunnalla. Liit- ja retkeilypaikaksi. Liitteet VIII,27. s. 244.
32572: teet :XII,12. s. 453. L. Kulkv :aan 138. L. Siv: aan 131.
32573: - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 204 rauta-
32574: tien rakentamisesta Sotkamon asemalta Kuh- Rikkaruohot: - Ks. Rehu.
32575: moon. Liitteet :XII,13. s. 454. L; Kulkv:aan
32576: 138. Rikkihappotehdas: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o
32577: - Ed. Mustosen y. m. toiv. al. n:o 205 rauta- 10 määrärahan osoittamisesta Rikkihappo- ja
32578: tien rakentamisesta Maaselän asemalta veden- Superfosfaattitehtaat Oy:n osakepääoman ko-
32579: jakajaa pitldn Kuhmoon. Liitteet :XII,14. s. rottamista varten. Liitteet IV,51. s. 537. L.
32580: 455. L. Kulkv: aan 138. Vv:aan 2017.
32581: - Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 206 toimen-
32582: piteistä Pohjois-Suomen rautatieyhteyksien Rintamamiehet: - Ks. Asutustoiminta. Tontti.
32583: kehittämiseksi. Liitteet XII,15. s. 456. L.
32584: Kulkv: aan 138. Ristijärvi: - Ks. Sairaalat.
32585: -Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 207 toimen-
32586: piteistä Kontiomäen-Taivalkosken rautatie- Ristimänimi: - Ks. Etunimi.
32587: rakennusi;öiden jatkamiseksi. Liitteet :XII,16.
32588: s. 458. L. Kulkv: aM 138. Rotu: - Ks. Kansalaissuoja.
32589: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 208 koneelli-
32590: sen tutkimuksen toimittamisesta rautatien ra- Rovaniemi: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
32591: kentamiseksi Kemijärveltä Sodankylään. Liit-
32592: teet :XII,17. s. 459. L. Kulkv: aan 138. Ruotsinkieliset: - Ks. Emäntäkoulut. Kansalais·
32593: - Ed. NiskaJan y. m. toiv. al. n:o 209 toimen- suoja. Pienviljelys. Rakennustoiminta.
32594: piteistä Kaulirannan-Kolarin rautatien ra-
32595: kentamiseksi. Liitteet :XII,1s. s. 461. L. Ruuskala: - Ks. Maatalouskoulut.
32596: Kulkv:aan 138.
32597: - Ks. Kajaani.
32598:
32599: ltehu: Ed. V. Eskolan y. m. rah. al. n:o 61 koro-
32600: s.
32601: tetun määrärahan osoittamisesta rehunvilje- Saamelaiset: - Ks. Lappalaiset.
32602: lyksen edistämistä ja rikkaruohojen hävittä-
32603: mistä koskevaan tutkimustoimintaan. Liit- Saaristo: - Ks. Maantiet. Sähkövoima. Talvilii-
32604: teet IV,102. s. 599. L. Vv:aan 2020. kenne.
32605: - Ks. AIV-rehu. Karja.
32606: Sahateollisuus: Ed. Riikosen toiv. al. n:o 142
32607: lteila.: - Ks. Puutarhakoulut. määrärahasta avustukseksi Suomen Piensaho-
32608: jen Yhdistys r. y:lle teknillisen neuvonnan
32609: Retkeily: Ed. Kankaisen y. m. rah. al. n:o 54 järjestämistä varten. Liitteet I:X,5o. s. 341.
32610: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Par- L. Mtv:aan 134.
32611: taharjun <leirin rakentamista varten. Liitteet
32612: IV,95. s. 592. L. Vv:aan 2020. Sairaalat: Ed. Laitisen y. m. rah. al. n:o 28 maa-
32613: - Ed. Saariahon y. m. toiv. al. n:o 94 määrä- rärahan osoittamisesta kunnallisten mielisai-
32614: rahasta retkeilymajatoiminnan tukemiseksi. raalain sekä tuberkwloosisairaalain ja -paran-
32615: Liitteet VIII,24. s. 240. L. Siv:aan 130. tolain hoitopäiväavustusten korottamiseen.
32616: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 95 leiri- ja Liitteet IV,s9. s. 559. L. Vv:aan 2018.
32617: majapaikkain järjestämisestä lasten virkistys- - Ed. Bryggarin y. m. rah. al. n:o 29 määrärahan
32618: ja leiritoimintaa varten. Liitteet. VIII,25. osoittamisesta Helsingin yleisen sairaalan am-
32619: s. 242. L. Siv: aan 131. mattitautiosaston poliklinikan lääkärien palk-
32620: 24 Asialuettelo 1946.
32621:
32622: kau~ta varten. Liitteet IV,7o. s. 560. L. Sa.IlO:Qla.lehtiJ?a:peri: Ed. Wiekmanin y. m. toiv.
32623: Y:y-:,aan 201~. al. n:o 101 sanomalehtien ja aikakanakirjojen
32624: - Ed.· Simkkosen y. m. rah. al. n:o 30 maarara- paperinkäyttöä kQskevien määr~ysten muut-
32625: li~n osQittamisesta Etel~-Saimaan seudulle. pe- tamisesta. Liitteet VIII,31. s. 249 ja 251.
32626: rustettavan keskussairaalan suunnittelua var- L. Siv: aan 131.
32627: ten. Liitteet IV,71. s. 5.61. L. Vv:aan 2()18.
32628: ~ Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 44 toimenpi- Sa.:ta!t.I,Ulta: - Ks. Pienviljelijäkoulut.
32629: teistK kulkutautisairaalajärjestelmän uudista-
32630: miseksi. Liitteet VI,l. s. 129. L. Tv:aan 127.
32631: Sata.ma.,t: Ed. Kä~elän y. m. rah. al. n:o 106
32632: - Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o · 46 :toi-
32633: määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan
32634: menpiteistä mielisairaaloiden hoitohenkilö-
32635: ·kaupungin sataman laajennll8töiti;i. varten.
32636: kunnan palkkojen parantamiseksi. Liitt9et
32637: Liitteet IV,147. s. 664. L. Vv:aan 2024.
32638: VI,3. s. 133. L. Tv:aan 127.
32639: - Ed. Pohjanuoron y. m. rah. al. n:o 107 koro-
32640: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 47
32641: tetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi
32642: toimenpiteistä alkoholistihuoltolain perustami-
32643: Mikkelin kaupungin sataman laajent~wista
32644: seksi. Liitteet VI,4. s. 134. L. Tv:aan 127.
32645: varten. Liitteet IV,Hs. s. 666. L. Vv:aan
32646: - Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n:o 48 toimen-
32647: 2024.
32648: piteistä Salpausselän lastenparantol!!-n otta-
32649: - Ed. P. Karjalaisen rah. al. n:o 108 korQt!)tun
32650: miseksi valtion haltuun. Liitteet VI,4. s. 134.
32651: 111äärärahan osoittamisesta avutukseksi Mikke-
32652: - Ed. Karppisen y. m. toiv. al. n:o 49 toim!Jn,
32653: lin kaup1,lngin sataman laajentamista varten.
32654: piteistä aviottomien lasten äitien sairaanhoi-
32655: Liitteet IV,149. s. 667. L, Vv:aan 2024.
32656: don järjestämiseksi. Liitteet VI,6. s. 137. L.
32657: Tv:aan 127.
32658: - Ed. 1\f. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 50 m~rä Satamatyöt: Ed. Prunnilan y. m. toiv. al. n:o
32659: rahasta valtion sairaalain hierojien toin.ten 186 esityksen antamisesta satamatöiden val-
32660: vakinaistamiseksi. Liitteet Vl,7. s. 139. L. tion tai kunnan haltuun ottamisesta. Liitteet
32661: Tv:aan 127. X,ls. s. 422. L. Työv:aan 137.
32662: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 51 esityksen an-
32663: tamisesta lisäyksestä vuoden 1946 tulo- ja SatO!Uenetykset: Ks. Pohjois-Suomi.
32664: menoarvioon Ristijärven kunnan omistaman
32665: entisen suojeluskuntatalon muodostamiseksi ~avo: - Ks. Pienviljelijäkoulut.
32666: kunnansairaalaksi. Liitteet VI,s. s. 140. L.
32667: Tv:aan 127. Sa.von.liJ.ma: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Ret-
32668: - Ks. Kunnallisverotus. Kätilöopisto. Lääkärit. ke.ily.
32669:
32670: Sairaat opettajat: - Ks. Kansakoulut.
32671: Setelit: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o
32672: 43 toimenpiteistä uusien setelityyp.pien val-
32673: Sairaus: Ed. H. Pef!osen y. m. toiv. al. n:o 1S7
32674: mistamiseksi. Liitteet V,1. s. 123. L. Pv:aan
32675: toimenpiteistä työntekijäin aseman turvaami-
32676: 126.
32677: sekJ;~i sairau(!.en ail!:ana. Liitteet X,19. s. ~23.
32678: L. Työv:aan 137.
32679: Seurakunnat: - Ks. Pohjois-Suomi.
32680: ffl!J,aojij;ps: Eq. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 119
32681: toimenpiteistij. salaojitukse~ edist~is!)ltsi. Seurat: - Ks. Nuorisotoiminta. Retkeily. Tontti.
32682: ~iitteet IX,27. s. 311. L. Mtv:aan 132.
32683:
32684: Sianliha: - Ks. Maatalous.
32685: Sa.lla: - Ks. Lääkärit. Rakenn1).Stoiminta.
32686: Siemenet: Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 6()
32687: St,lo: - Ks. Oppikoulut. määrärahan osoittamisesta vwltion siementar-
32688: kastuslaitoksen laajentamista varten. Liitteet
32689: Sill~~s~ä.: - ~s. Sairaalat. IV,101. s. 598. L. Vv:411.n 2020.
32690:
32691: Sa.mii Litto: - Ks. Lappalaiset. Siirtolaiset: - Ks. Ulkokansalaistoiminta.
32692:
32693: Sanomalehti-ilmoitus: - Ks. Kunnallishallinto. SHrto-oikeus: - Ks. Vuoluasuhteet.
32694: Asialuettelo 1946. 26
32695:
32696: Siirtoväki: - Ks. Asutustoiminta. Maanhankin- Sota.tapaturma: Ed. Tuomisen y. m. lak. al. n:o
32697: talaki. Omaisuudenluovutus:vero. Osakelei- 34 laiksi sotatapaturmalain muuttami~:~esta.
32698: maus. Tontti. Liitteet X,2. s. 400. L. Työv:aan 122.
32699: - Ed. Käkelän y. m. toiv, al. n:o 177 sotatap9--
32700: Siivoojat: - Ks, Oppikoulut. Rautatiet. turmalainsäädännön muuttamisesta. Liitteet
32701: X,o. s. 410. L. Työv:a~n 136.
32702: Sikatalous: Ed. Karppisen y. m. rah. al. n:o 65
32703: - määrärahan osoittamisesta valtion sikalan pe- S,otav~ingot: - Ks. Pohjois-Suomi.
32704: rustamiseksi Lapin läänin alueelle. Liitteet
32705: IV,lo6. s. 603. L. Vv:aan 2020. So1Jta~o: - Ks. Emäntäkoulut.
32706:
32707: Sillat: Ed. Alastalon y. m. rah. al. n:o 8 maara- S~an~ar@p,iminen: Ed. Lappi-Seppälän rf!.h. al.
32708: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi n:o 11 määrärahan osoittamisesta standardi-
32709: Kokemäenjoen yli Friitalan lossipaikan koh- soiruistyön tukemiseksi. Liitteet IV,52. s. 538.
32710: dalla. Liitteet IV,47. s. 117. L. Vv:aan, L. Vv:aan 2017.
32711: jonka tulee pyytää lausunto Kulkv:lta, 123.
32712: - Ed. Puumalaisen y. m. rah. al. n:o 137 mää- l:lti.P~;y.dit: - Ks. Yliopisto.
32713: rärahan osoittamisesta Aittokosken sillan
32714: rakentamiseen. Liitteet IV,178. s. 697. L. SUOJJ:!.$!D ~at!mJiJ!-: Ed. Lumpeen y. m. l~k. al.
32715: Vv:aan 2026. n:.o 42 laiks~ Suomen Akatemiasta ja v~J~ion
32716: - Ed, Sa,lon rah. al. n:o 138 määrärahan osoit- apurahoista korkeimman hengenviljelyn edis-
32717: tamisesta väliaikaisen ponttoonisillan raken- tämisek~i· Liitt~Jet IV,1!!4. s. 707. L.
32718: tamiseksi Tiikkajan salmeen. Liitteet IV,179. Vv:aan, jonka tule.e pyytää Siv:n 1\1-p.sunto
32719: s. 698. L. Vv:aan 2026. 2351.
32720: -Ed. Kauhasen y. m. rah. al. n:o 139 määrä- - Eq.. L1lmpeen y. m. rah. al. n:Q 35 !Jlä~ärahan
32721: rahan osoittamisesta Liperin Sormulan sillan ol'oittapi.sef!ta Suom~~ Akate!Jliat~t;;t ja yaltion
32722: rakentamista varten. Liitteet IV,18o. s. 699. ap~r11-lloi~a ~korkeim]Jlan hengenylJj,elyksen
32723: L. Vv:aan 2026. ed~stämiseksi annettavan lain tä.ytänt(jönp!Lne-
32724: -Ed. Teittisen y.m. toiv. al. n:o 249 määrä- mista varten. Liitteet IV,76. s. 567. L.
32725: rahasta ylikulkusillan rakentamiseksi Henna- Vv:aan 2018.
32726: lan tasoylikäytävän tilalle Lahden ratapihalla.
32727: Liitteet XII,5s. s. 511. L. :Kulkv:aaan 141. Suqm~n PapkkJ: - Ks. Setelit.
32728: -Ed. Pääkkösen y.m. toiv. al. ~:o 250 mij._ärä-
32729: rahasta Kaitaansalmen sillan rakentamiseen. SJ!P.~!ID PielJ.I!~QjJ,lY, YJI.!).isty~: - Ks. Sah~teolli-
32730: Liitteet Xll,5!}. s. 512. L. Kl).lkv:aan 1~1. suus.
32731:
32732: SUJ?.pjo!ti: - Ks. Kalastus. S-q.O!p!l]l p~~J!-yilj~1ij~ :r:.iitto: - Ks. K~!.lastus.
32733:
32734:
32735: Sipoo: - Ks. Talviliikenne. f!u.p~ Plffii!-in!ID Risti: - Ks. Puutarhakoulut.
32736:
32737: Sisäasiainministeriö: - Ks. Merivartiolaitos. Suomi-Neuvostoliitto-Seura: Ed. Kilven y. m.
32738: rah. al. n:o 50 mjiär~FJ:~,lfan osoittl)..misestl!- Su()-
32739: Sisävesiliikenne: Ks. Merimiehet. mi-Neuvostoliitto-Seuran avustamiseksi. Liit-
32740: teet IV.91, s. 588. L. Vv:aan 2019.
32741: Ks. Nuorisotoiminta.
32742: Suomi-Seura: - Ks. Ulkokansalaistoiminta.
32743: Sorsat: - Ks. Metsästys.
32744: Suot: - Ks. Kuivatustyöt. Maatalous.
32745: S<!~:'palvelus: - Ks. Aselvelvollisuus.
32746: Superfosfa.attitehdas: - Ks. Rikkihappotehdas.
32747: Sotasnlli~t: Ed. Wiikiq. lak. al. n:o 5 l!!,.iksi
32748: sota~~ syyllisten rankaisemisesta annetuu'iain Suumerheiset: -
32749: ••• ~ _ ... t ' ~ ·-· • •
32750: Ks. Perhelisä.
32751: • • • f • ' "
32752:
32753: muutamisesta. Liitteet 1,5. s. 17. L. frv:i'an
32754: 120. ~ll'!}rtilat: - Ks. Asutustoiminta. Laid)ln.
32755:
32756: 4
32757: 26 Asialuettelo 1946.
32758:
32759: Svenska Lantbrukssällskapen: - Ks. Pienvilje· - Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n:o 110 korote-
32760: lys. tun määräraha~ osoitt~tmisesta maanteiden
32761: aukipitämiseen moottoriajoneuvoliikenteelle
32762: Syytteessä. olleet: - Ks. Poliittiset vangit. talven aikana. Liitteet IV,t51. s. 670. L.
32763: Vv:aan 2024.
32764: Sähkövoima: Ed. Pyöräiän y. m. mh. al. n:o 22
32765: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kunnalli· Talvisota: - Ks. Pohjois-Suomi. Poliittiset van-
32766: sille sähköyhtym~lle. Liitteet IV,63. s. 549. git.
32767: L. Vv:aan 2018.
32768: - Ed. Rollstenin y. m. rah. al. n:o 23 määrä- Ta.nssitilaisuudet: - Ks. Leimavero.
32769: rahan osoitamisesta avustuslainoiksi Nauvon
32770: kunnan sähköistämistä varten. Liitteet IV,64. Tapaturma: Ed. Lappi-Seppälän rah. al. n:o 96
32771: s. 550 ja 552. L. Vv:aan 2018. korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
32772: - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 24 määrä- seksi Tapaturmatorjuntayhdistykselle. Liitteet
32773: rahan osoittamisesta Pohjois-S;:tvon Voima IV,I37. s. 648. L. Vv:aan 2023.
32774: Oy:lle maaseudun sähköistystoiminnan avusta- - Ed. Långin y. m. toiv. al. n:o 26 e.sityksen
32775: misek.si. Liitteet IV,65. s. 554. L. Vv:aan antamisesta pakollisen tapaturmavakuutuksen
32776: 2018. siirtämisestä valtion hoidettavaksi. Liitteet
32777: - Ed. Salon y. m. rah. al. n :o 25 määrärahan IV,24. s. 84. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
32778: osoittamisesta Kainuun sähköistämistä varten. lausunto Työv:lta, 125.
32779: Liitteet IV,66. s. 556. L. Vv:aan 2018. - Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o 176 esityksen
32780: - Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 31 määrära- antamisesta laiksi pienviljeljäin tapaturma-
32781: hasta ikunnallisten sähköyhtymien tukemiseksi. korvauksista. Liitteet X,s. s. 409. L. Työv:aan
32782: Liitteet IV,29. s. 91. L. Vv:aan 126. 136.
32783: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n :o 32 suunnitelman - Ks. Liikennevakuutus. Sotatapaturma.
32784: valmistamisesta johtoverkoston rakentamiseksi
32785: Kainuun ja Oulujoen alueen sähköistämistä Tarkastustoiminta: - Ks. Siemenet.
32786: varten. Liitteet IV,ao. s. 92. L. Vv:aan 126.
32787:
32788: Särä.isniemi: - Ks. Lääkärit. Tarkkailu: - Ks. Maitotalous. Palkkatarkkailu.
32789:
32790: Säännöstely: Ed. Okon y. m. toiv. al. n:o 115 Tasavallan presidentin vaali: - Ks. Hallitus-
32791: toimenpiteistä maataloustuotantoon kohdistu- muoto.
32792: van säännöstelyn lopettamiseksi. Liitteet
32793: IX,23. s. 305. L. Mtv:aan 132. Teatteri: Ed. P. ':l.'ervon rah. al. n:o 43 määrä-
32794: - Ed. Okon y. m. toiv. al. n:o 121 toimenpi- rahan osoittamisesta teatteritaiteen tukemi-
32795: teistä perunan säännöstelyn lopettamiseksi. seksi. Liitteet IV,s4. s. 579. L. Vv:aan 2019.
32796: Liitteet IX,29. s. 313. L. Mtv: aan 133.
32797: - Ks. Luovutusvelvollisuus. Maatalous. Maito- Teiskon malmi: - Ks. Kilpislampi.
32798: talous.
32799: Teollisuuden rationalisoiminen: - Ks. Tuotanto-
32800: Säätiö: - Ks. Opetuselo kuvat. ministeriö.
32801:
32802: Teollisuus: Ed. Annalan y. m. toiv. al. n:o 28 toi-
32803: T. menpiteistä pien· ja keskisuuren teollisuuden
32804: sijoittamiseksi maaseudulle. Liitteet IV,26. s.
32805: Talonmiehet: - Ks. Oppikoulut. 87. L. Vv:aan 125.
32806: - Ed. Murtomaan y. m. toiv. al. n:o 113 toi-
32807: Talousapulainen: - Ks. Verotus. menpiteistä oman maan maataloustuotteita
32808: raa.ka-aineenaan käyttävän teollisuuden kehit-
32809: Talviliikenne: Ed. Söderhjelmin rah. al. n:o 109 tämiseksi. Liitteet IX,21. s. 302. L. Mtv:aan
32810: korotetun määrärahan osoittamisesta mken- 132.
32811: teen ylläpitämiseen talviväylän yli Porvoon - Ks. Kalastus.
32812: ja Sipoon saaristossa. Liitteet IV,t50. s. 668
32813: ja 669. L. Vv:aan 2024. Tiet: - Ks. Kunnantiet. Maantiet. Rautatiet.
32814: Asialuettelo 1946. 27
32815:
32816: Tieteen edistä.minen: Ed. Sarlinin y. m. toiv. al. Tuotannon tarkkailu: - Ks. Maitotalous.
32817: n:o 72 määrärahasta tutkimusapura:hoiksi nuo-
32818: rille tieteenharjoittajille. Liitteet VIII,2. s. Tuotantoministeriö: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al.
32819: 204. L. Siv:aan 128. n :o 1 esityksen antamisesta erityisen tuo-
32820: - Ks. Suomen Akatemia. tantoministeriön perustamise.sta. Liitteet I, 7.
32821: s. 19. L. Prv:aan 123.
32822: Tikkakoski: - Ks. Urheilu.
32823: Turun linna: Ed. Salmisen y. m. rah. al. n:o 55
32824: Tilusrauhoitus: - Ks. Aitaus. määrärahan osoittamisesta Turun linnan tuli-
32825: palovaurioiden korjaamiseen. Liitteet IV,96.
32826: Toinen korvauslaki: - Ks. K01·vauslaki. s. 593. L. Vv:aan 2020.
32827:
32828: Toinen omaisuudenluovutusvero: - Ks. Omaisuu- Turvasäilö: - Ks. Poliittiset vangit.
32829: denluovutusvero.
32830: Turvepehku: Ed. Talvion y. m. toiv. al. n:o 136
32831: Toivakka: - Ks. Kotitalous. esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden 1946
32832: tulo- ja menoarvioon avustukseksi pienvilje-
32833: Tontti: Ed. Tuomisen y. m. toiv. al. n:o 6 esityk- lijäin turvepehkuosuuskuunille rakennusten ja
32834: sen antamisesta toimitaloja varten tarvitta- koneiden hankintaan. Liitteet IX,44. s. 333.
32835: vien tonttien varaamisesta aatteellisilla yh- L. Mtv:aan 133.
32836: distyksille, seuroille ja muille niihin verrattu- - Ks. Polttoturve.
32837: ville yhteenliittymille. Liitteet 1,12. s. 29. L.
32838: Prv:aan 123. Työntekijät: - Ks. Sairaus.
32839: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 62 toimen-
32840: piteistä eräiden tonttien pinta-a>laa koskevien Työsopimukset: - Ks. Sairaus.
32841: määräysten muuttamiseksi. Liitteet VII,16. s.
32842: 181. L. Ltv:aan 128. Työvoima: - Ks. Tuotantoministeriö.
32843:
32844: Traktorit: - Ks. Maatalous. Työväenjärjestöt: Ed. Kujalan y. m. toiv. al.
32845: n:o 34 esityksen antamisesta laiksi eräiden
32846: Tuberkuloosi: - Ks. Sairaalat. työväenjärjestöjen omaisuuden korvaamisesta.
32847: Liitteet IV,s2. s. 94. L. Vv:aan, jonka tulee
32848: Tukimetsä: - Ks. Metsätalous. pyytää lausunto Prv:lta, 126.
32849:
32850: Tukirahasto: - Ks. Keksijäin tukirahasto. Työväentalot: --' Ks. Tontti. Työväenjärjestöt.
32851:
32852: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Kytömaan y. m. lak. Työväen tapaturmavakuutus: - Ks. Tapaturma.
32853: al. n:o 7 laiksi tulo- ja omaisuusverolain
32854: muuttamisesta. Liitteet IV,1. s. 43. L. Työväen urheiluseurat: - Ks. Urheiluseurat.
32855: Vv:aan 120.
32856: - Ed. Lehtokosken y. m. lak. al. n:o 40 laiksi
32857: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit- u.
32858: teet IV,48.. s. 523. L. Vv:aan 396.
32859: - Ed. Piippulan y. m. lak. al. n:o 41 laiksi tulo- Ulkokausalaistoiminta: Ed. Lumpeen y. m. toiv.
32860: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet al. n:o 103 määrärahasta Suomi-Seuralle ulko·
32861: IV,49. s. 526. L. Vv:aan 396. kansalaistoimintaa varten. Liitteet VIII1 33.
32862: - Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n:o 11 esityksen s. 254. L. Siv: aan 131.
32863: antamisesta pientuloisiin ja vähävaraisiin koh-
32864: distuvista muutoksista tulo- ja omaisuusvero- Ulkomainen luotto: - Ks. Maatalous.
32865: lakiin. Liitteet IV,9. s. 62. L. Vv:aan 124.
32866: - Ks. Verotus. Ullakot: .....: Ks. Rakennustoiminta.
32867:
32868: Tulojen ilmoittanlisvelvollisuus: - Ks. Kunnal- Urheilu: Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 52 mää·
32869: lisverotus. rärahan osoittamisesta Tikkakosken urheilu-
32870: 28 Asialuettelo 1946.
32871:
32872: kentän rakentamista varten. Liitteet IV,93. V~ro,~elpotukset: - Ks. Kunnallisver0tus.
32873: s. 590. L. Vv:aan 2019.
32874: - Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 53 määrära- Verolippu: - Ks. Verotus.
32875: han osoittamisesta urheilut<J,lon rakentamiseksi
32876: Jyväskylään. Liitteet IV,94. s. 591. L. Vv:aan Veroperusteet: - Ks. Verotus.
32877: 2020.
32878: Verotus: Ed. Oksalan toiv. al. n:o 10 toimen-
32879: Urheiluseqrat: Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o piteistä verotuksen perusteina olleen tulon ja
32880: io2 !lsityk&en antamisesta työväen urheilu- ja omaisuuden merkitserniseksi verolippuun.
32881: seurojen vuosina 1930-1935 menetetyn omai- Liitteet IV,s. s. 61. L. Vv:aan 124.
32882: suuden korvaamisesta. Liitteet VIII,32. s. - Ed. Oksalan toiv. al. n:o 12 toimen:giteistä
32883: 253. L. Siv:aan 131. välittömän verotuksen lieventämiseksi ja ve·
32884: roasteikkojen tarkistamiseksi valtion verotuk-
32885: Uudisraivaus: Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al. n:o sessa. Liitteet IV,1:0. s. 63. L. Vv:~~An 124.
32886: 112 toimenpiteistä peltoalan lisäämis.elq;i. - Ed. U. Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 13 toi-
32887: Liitteet IX,2o. s. 300. L. Mtv:aan 132. menpiteistä maatalo~kiinteistöjen verotuspe-
32888: - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 123 esityksen rusteiden muuttamiseksi. Liitteet IV,u. s. 65.
32889: antamisesta lisäyksestä vuoden 194(1 tulo- ja L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lal;ISUJ;t.to
32890: menoarvioon uudis- ja laidusraivauspalkkioita Ltv: alta, 124.
32891: varten. Liitteet IX,31. s. 315. L. Mtv:aan - Ed. öste:nsonin y. m. toiv. al. n:o 16 lapsi-
32892: 133. vähennusten korottamisesta valtioJ;l ja kun·
32893: n~tn verot11ksissa. Liitteet IV,u. s. 71 ja 72.
32894: Uusikaarlepyy: - Ks. ~autatiet. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
32895: Ltv: alta, 124.
32896: - Ed. J. Hakalan y. m. toiv. al. n:o 17 toimen-
32897: V. piteistä perheenhuoltajain oikeuttamiseksi
32898: Va.a.lit: - Ks. Kunnallisvaalit. Valtiopäiväjär- eräissä tapauksissa vähentämään ver.otetta-
32899: jestys. vasta tulostaan talousapulaisen palkan. Liit.
32900: teet IV,us. s. 73. L. Vv:aan, jonka tulel! pyy-
32901: Vaasa: - Ks. Meijerikoulut. Postilaitos. tää lausunto Ltv:lta, 124.
32902: - Ks. Kunnallisverotus. Leimavero. Metsävero-
32903: v~epula: Ks. Maatalous. tus. Tulo- ja omaisuusvero.
32904:
32905: Vakuutus: Ks. Kalastus. Liikennevakuutus. Verotuspaikka: - Ks. Kunnallisverotus.
32906: Tapaturma.
32907: Verovähennykset: - Ks. Verotus.
32908: Valtioneuvosto: - Ks. Tuotantoministeriö.
32909:
32910: Valtion mEltsälnaat: - Ks. Asutustoirninta.
32911: Vesioikeus: Ed. Miettusen y. m. tQiv.· ~j-1. n:o 59
32912: Valtion rautatehdas: - Ks. Rautatehdas. esityksen antamisesta vesio~'4t~~slain m\l~tta
32913: misesta. Liitteet VII,13. s. 175, L. Ltv:aan
32914: Valtionrautatiet: - Ks. Rautatiet. 128.
32915: - Ed. Hollst~;~nin y. m. toiv. al. n:Q 60 ell!tyk-
32916: VQJ.tion sairaalat: - Ks. Sairaalat. sen ant~twi\1~1:\~ll- uud~sta ve~ioike~slaipsä~uän
32917: nöstä. Liittejat VII,li. s. 176 jlt 178. L.
32918: Valtiopäiväjärjestys: Ed. :Muurin y. m. lak. al. Lty:aan 1~8.
32919: n:o 3 laiksi valtiopäiväjärjestyksen muutta-
32920: misesta. Liitteet 1,3. s. 11. L. Prv:aan 120. V8l!irt"it: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 141
32921: määrärahan osoittamisesta. Ina.rinjärven-
32922: Valuutan saanti: - Ks. Virastot. Näätämöjoen venereitin liikenteen järjestämi-
32923: seksi. Liitteet IV,182. s. 701. L. Vv:aan
32924: Vawaunsii~o.ojat: - Ks. Rautatiet. 2026.
32925: - Ed. H. Pesosen rah. al. n:o 142 määrärahan
32926: VenäliUset: - Ks. Kansalaissuoja. osoittamisesta Inarinjärven-Näätämöjoen ve-
32927: Asialuettelo 1946. 29
32928:
32929: sitien avaamista varten. Liitteet IV,183. s. s. 183. L. Ltv:aan, jonka tulee pyytää lau-
32930: 702. L. Vv:aan 2026. sunto M:tv :~ta, 128.
32931: - Ed. Mäkelän y. ni. toiv. al. n:o 64 esityksen
32932: Vesistöt: Ed. Lappi..Seppiiläli y. m. toiv. at n:o antamisesta yhtenäisestä vuokra-alueiden lu-
32933: 174 toimenpiteistä vel;tistöjemme taloudellisen nastuslaista. Liitteet VII,1s. s. 185. L.
32934: hyväksikäytön selvittämiseksi. Liitteet IX,s2. Ltv:aim, jonka tulee pyytää lausunto Mtv:Ita,
32935: s. 389. L. :Mtv: aan 136. 128.
32936: - Ks. Iisalmi.
32937: Vrlbsiloma: - Ks. Merimiehet.
32938: Vesitiet: Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 251 toi-
32939: menpiteistä Inarinjärven-Näätämöjoen vesi- Vähemmistökansallisiiiis: - Ks. Kansalai.ssuoja.
32940: tien avaamiseksi. Liitteet XII 16'0. s. 513. L.
32941: Kulkv:aan 141. Vitheilri.ysasteikkö: - Ks. Korvauslaki.
32942:
32943: Viikin latokartano: - Ks. Koetilat. VähävaraiSet: Ks. Keksijäin tukirahasto.
32944: Tulo- ja omaisuusvero.
32945: Viljellyn maan verotus: - Ks. Kunnallisverotus.
32946: Vakijuomat: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 27
32947: Virastot: Ed. Meinanderin y. m. toiv. al. n:o 5 esityksen antamisesta kuntien väkijuomaliik-
32948: toimenpiteistä eräiden viranomaisten päätös- keen voitosta saaman osuuden korottamiseksi.
32949: ten saattamiseksi yleisön tietoon. Liitteet Liitteet IV,25. s. 86. L. Vv:aan 125.
32950: 1,11. s. 27 ja 28. L. Prv:aan 123.
32951:
32952: Virkamiehet: Ed. Myllymäen y. m. toiv. al.
32953: n:o 2 esityksen antamisesta virkamiesten Y.
32954: erottamattomuutta koskevien säännösten ja
32955: lakkautuapalkkajärjestelmän uudelleen muo- Yhdistykset: - Ks. Nuorisotoiminta. Tontti.
32956: dostamisesta. Liitteet I,s. s. 21. L. Prv:aan, Työväenjärjestöt. Urheiluseurat.
32957: jonka tulee pyytää lausunto Vv:lta, 123.
32958: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 14 esi- Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
32959: tyksen antamisesta valtion viran ja toimen
32960: haltijain perhelisän sekä maalaiskuntien kan- Yhteisverotus: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
32961: sakoulunopettajien kasvatusavun korottami-
32962: seksi. Liitteet IV,12. s. 66. L. Vv:aan 124. Yhtiöt: - Ks. Osakeleimaus.
32963: - Ed. Meinanderin y. m. toiv. al. n:o 15 viran
32964: ja toimen haltijain ikä- ja perheiisien korot- Yleisradio: - Ed. Kilpeläisen y. m. lak. al. n:o
32965: tamisesta. Liitteet IV,13. s. 68. L. Vv:aan 13 laiksi valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa
32966: 124. yleisradiotoimintaa varten valtiolle hankittu
32967: - Ks. Asutustoiminta. omaisuus osakeyhtiölle annetun lain muutta-
32968: misesta. Liitteet IV,7. s. 59. L. Vv:aan,
32969: Virkistystoiminta: - Ks. Retkeily. jonka tulee pyytää lausunto Prv:lta, 121.
32970:
32971: Viron retki: - Ed. M. Järvisen y. m. toiv. al. Yliopisto: Ed. Voionmaan y. m. rah. al. n:o 34
32972: n: o 190 toimenpiteistä Viron ja Aunuksen määrärahan osoittamisesta yliopiston kansan-
32973: retkiin osallistuneille myönnettävien korvaus- sivistystoiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,75.
32974: ten uudelleen järjestämiseksi. Liitteet X,22. s. 566. L. Vv:aan 2018.
32975: s. 426. L. Työv:aan 137. -Ed. Ryömän y. m. rah. al. n:o 36 määrärahan
32976: osoittamisesta eräiden korkeakoulujen opiske-
32977: Vuokralaiset: - Ks. Huoneistot. lijoille jaettavia stipendejä varten. Liitteet
32978: IV,77. s. 569. L. Vv:aan 2018.
32979: Vuokramiehet: - Ks. Korvauslaki. - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 79 määrä-
32980: rahan osoittamisesta kotitalousopetuksen lo-
32981: Vuokrasuhteet: Ed. Y. Mannisen y. m. toiv. al. pullista toimeenpanoa varten Helsingin yli-
32982: n:o 63 esityksen antamisesta eräiden vuokra- opistossa. Liitteet IV,12o. s. 623. L. Vv:aan
32983: suhteiden järjestämisestä. Liitteet VII,17. 2021.
32984: 30 Asialuettelo 1946.
32985:
32986: - Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o 73 tutkimuk- -Ed Tuurnan y. m. toiv. al. n:o 88 puutarha-
32987: sen toimittamisesta ahkerien ja pystyväin yli- opetuksen uudistamisesta. Liitteet VIII,ts.
32988: opisto-opiskelijain toimeentulon turvaavan sti· s. 230. L. Siv:aan, jonka tulee pyytää lau-
32989: pendijärjestelmän perusteista ja mahdollisuuk- sunto Mtv:Ita, 130.
32990: sista. Liitteet VIII,3.. s. 205. L. Siv:aan 129. - K.s. Suomen Akatemia. Tieteen edistäminen.
32991: - Ed. Lappi-Seppälä y. m. toiv. al. n:o 74 toi-
32992: menpiteistä kiinteän varsinaisen tai kiinteän Ylistaro: - K.s. Maatalouskoulut.
32993: ylimääräisen kalatalouden professorin viran
32994: perustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet
32995: VIII,4. s. 206. L. Siv:aan, jonka tulee pyy- Ä.
32996: tää lausunto Mtv:lta 129.
32997: - Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 87 määrä- Äidit: - Ks. Sairaalat.
32998: rahasta korkeimman maatalousopetuksen tar·
32999: vitsemien rakennusten rakentamiseksi. Liit- Äänioikeus: - Ks. Kunnallisvaalit. Valtiopii-
33000: teet VIII,17. s. 228. L. Siv:aan 130. väjärjestys.
33001:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025